<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

87 Käyttäjää paikalla! 0.008342981338501

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 | 
1: Vuoden 1987
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-146
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:             ISSN 0783-9901
18: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Lakialoitteet 1-146
25: 
26:   1 Puolanne ym.: Ehdotukset laiksi Suomen Halli-       14 Mattila ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien
27:   tusmuodon 23 ja 24 §:n muuttamisesta sekä laiksi      eläkelain 6 c ja 6 d §:n muuttamisesta annetun
28:   tasavallan presidentin valitsemisesta                 lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
29: 
30:   2 Laine ym.: Ehdotukset Iaeiksi Suomen Hallitus-      15 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain
31:   muodon 23 ja 27 §:n sekä valtiopäiväjärjestyksen      muuttamisesta
32:   muuttamisesta
33:                                                         16 Paasio ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muutta-
34:   3 Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi häätösulusta         misesta
35: 
36:   4 Pokka ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-   17 Paasio ym.: Ehdotukset Iaeiksi työsopimuslain,
37:   rolain 36 ja 57 §: n muuttamisesta                    työaikalain 5 ja 6 §:n sekä kauppaliikkeiden ja
38:                                                         toimistojen työaikalain 3 §:n muuttamisesta
39:   5 Savolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
40:   suusverolain 22 §:n muuttamisesta                     18 Paasio ym.: Ehdotus laiksi kuorma- ja Iinja-
41:                                                         autoliikenteen ajo- ja lepoajoista
42:   6 Elo ym.: Ehdotus laiksi maakuntakorkeakoulu-
43:                                                         19 Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi työaikalain sekä
44:   kokeilusta
45:                                                         kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain muut-
46:                                                         tamisesta
47:   7 Renko ym.: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §:n
48:   muuttamisesta
49:                                                         20 Laine: Ehdotus laiksi tappiontasauksesta tulove-
50:                                                         rotuksessa annetun lain kumoamisesta
51:   8 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi kansalais-
52:   ten perusturvasta                                     21 Laine: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 5 §:n ja
53:                                                         keskioluesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
54:   9 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muut-
55:   tamisesta                                             22 Karkinen: Ehdotus laiksi vakuutusyhtiölain 10
56:                                                         luvun 1 §:n muuttamisesta
57:   10 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
58:   tuslain 10 §:n muuttamisesta                          23 Hämäläinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
59:                                                         suusverolain 22 §:n muuttamisesta
60:   11 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain
61:   voimaanpanolain 5 §:n muuttamisesta                   24 Hämäläinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
62:                                                         55 §:n muuttamisesta
63:   12 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
64:   eläkelain 9 §:n muuttamisesta                         25 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi erorahalain 3 §:n
65:                                                         muuttamisesta
66:   13 Jouppila ym.: Ehdotukset Iaeiksi rintamasoti-
67:   laseläkelain 1 §:n sekä sotilasvammalain 1 §:n        26 Rinne: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 ja 18 §:n
68:   muuttamisesta                                         muuttamisesta
69: 
70: 580021H
71: 4                                               Sisällysluettelo
72: 
73:     27 Rinne: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 7 §:n        43 Helle ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain
74:     muuttamisesta                                             5 §:n muuttamisesta
75: 
76:     28 Lindroos ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturva-          44 Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi aluevaihdosta
77:     lain 5 §:n muuttamisesta                                  valtion ja Kuusamon yhteismetsän välillä annetun
78:                                                               lain kumoamisesta
79:     29 Halonen ym.: Ehdotus laiksi tapaturmakor-
80:     vausta saavien invaliidihuollosta annetun lain            45 Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk-
81:     muuttamisesta                                             sen 37 a §:n muuttamisesta
82: 
83:     30 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistu-
84:                                                               46 Heikkinen ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä
85:     misesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhantur-
86:                                                               annetun lain 93 §:n muuttamisesta
87:     vaamistoimintaan annetun lain 21 §:n muuttami-
88:     sesta
89:                                                               47 Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi työttömyystur-
90:                                                               valain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
91:     31 Holvitie ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain
92:     86 §:n ja lukiolain 55 §:n muuttamisesta
93:                                                               48 M. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi investointiva-
94:     32 Pokka ym.: Ehdotus laiksi saamen kielen ase-           rauslain 2 §:n muuttamisesta
95:     masta
96:                                                               49 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi Kyrönjoen eri-
97:     33 Helle ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk-        tyissuojelusta
98:     sen muuttamisesta
99:                                                               50 Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoulun,
100:     34 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-          lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
101:     lain 10 §:n muuttamisesta                                 -avustuksista annetun lain 17 §: n muuttamisesta
102: 
103:     35 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-          51 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
104:     lain 16 §:n muuttamisesta                                 varallisuusverolain muuttamisesta
105: 
106:     36 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-          52 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kan-
107:     lain muuttamisesta                                        saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten
108:                                                               sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain muutta-
109:     37 Aaltonen: Ehdotukset valtiontalouden tarkas-           misesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
110:     tustoiminnan kehittämistä tarkoittaviksi laeiksi
111:                                                               53 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
112:     38 Rajamäki: Ehdotus laiksi koskiensuojelulain            vakuutuslain 35 §:n muuttamisesta
113:     1 §:n muuttamisesta
114: 
115:                                                               54 Vähäkangas ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
116:     39 Laine ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä diplo-
117:                                                               eläkelain muuttamisesta
118:     maattisten suhteiden katkaisemiseksi Etelä-Afrikan
119:     tasavaltaan
120:                                                               55 Wahlström ym. : Ehdotukset perusoikeuslaiksi
121:     40 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain          ja eräiksi tasavallan presidentin valtaoikeuksien
122:     muuttamisesta                                             tarkistamista tarkoittaviksi laeiksi
123: 
124:     41 Hilpelä:  Ehdotukset laeiksi peruskoululain            56 Kärhä: Ehdotus laiksi kunnallislain 44 §:n
125:     31 §:n ja lukiolain 21 §:n muuttamisesta                  muuttamisesta
126: 
127:     42 Stenius-Kaukonen ym.:     Ehdotukset tyotto-           57 M. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon
128:     myyseläkeikärajan palauttamista 55 vuodeksi tar-          verottamisesta annetun lain 46 a §:n muuttamises-
129:     koittaviksi laeiksi                                       ta
130:                                                    Sisällysluettelo                                                  5
131: 
132:     58 Andersson ym.: Ehdotukset laeiksi kansanelä-             72 Juhantalo ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläke-
133:     kelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momentin, 28             laissa ja eräissä muissa laeissa säädettyjen etuuksien
134:     ja 42 b §:n kumoamisesta sekä tulo- ja varallisuus-         ylimääräisestä korottamisesta ja eräiksi siihen liitty-
135:     verolain 36 a §:n muuttamisesta                             viksi laeiksi
136: 
137:     59 Moilanen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläke-            73 Kärhä: Ehdotus laiksi metsästyslain 16 §:n
138:     lain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momentin, 28 ja            muuttamisesta
139:     42 b §:n kumoamisesta sekä tulo- ja varallisuusve-
140:     rolain 36 a §:n muuttamisesta                               74 Anttila ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien
141:                                                                 lomituspalveluista annetun lain 2 §:n muuttami-
142:     60 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kan-            sesta
143:     saneläkelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momen-
144:     tin, 28 ja 42 b §:n kumoamisesta sekä tulo- ja              75 U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi Loviisan ja
145:     varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta                  Olkiluodon ydinvoimaloiden käytön lopettamisesta
146:                                                                 ja uusien ydinvoimaloiden rakentamisen kieltämi-
147:     61 Korkia-Aho ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-         sestä
148:     suusverolain 17 b § :n muuttamisesta
149:                                                                 76 Nyby ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 §:n
150:     62 Korkia-Aho ym.: Ehdotus laiksi investointiva-            muuttamisesta
151:     rauslain 3 §:n muuttamisesta
152:                                                                 77 Uosukainen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain
153:     63 Björklund ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-          42 §:n muuttamisesta
154:     suusverolain 33 a §:n muuttamisesta
155:                                                                 78 Uosukainen ym.: Ehdotukset laeiksi perus-
156:     64 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 ja         koululain 58 c §:n ja lukiolain 32 c §:n muuttami-
157:     18 §:n muuttamisesta                                        sesta
158: 
159:     65 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi                 79 Tiuri ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-
160:     työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien la-        rolain 33 a §:n muuttamisesta
161:     kien muuttamisesta
162:                                                                 80 Antvuori ym.: Ehdotus laiksi asunnonhankinta-
163:     66 Kohijoki ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 23            lainoista
164:     luvun sekä tieliikennelain muuttamisesta
165:                                                                 81 Alho ym. : Ehdotus laiksi kunnan etuosto-
166:     67 Miettinen: Ehdotus       laiksi   kansaneläkelain        oikeudesta vuokrahuoneistojen kaupoissa
167:     26 a §:n muuttamisesta
168:                                                                 82 Pohjala ym.: Ehdotus laiksi pysäköintivirhe-
169:     68 Hilpelä: Ehdotus laiksi liikennevakuutuskor-             maksusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
170:     vausta saavien invaliidihuollosta annetun lain
171:     muuttamisesta                                               83 Saapunki ym.: Ehdotus laiksi lannoiteverosta
172:                                                                 annetun lain 4 ja 13 §:n muuttamisesta
173:     69 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi pellonraivaus-
174:     maksusta                                                    84 Saapunki ym.: Ehdotus laiksi rehuseosverosta
175:                                                                 annetun lain 4 ja 12 §:n muuttamisesta
176: -   70 Puska ym.: Ehdotukset laeiksi tupakkaverosta
177:     annetun lain 4 §:n ja toimenpiteistä tupakoinnin            85 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1988
178:     vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta            toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista
179:                                                                 veroasteikoista ja veroprosenteista
180:     71 Donner ym.: Ehdotukset laeiksi video- ja mui-
181:     den kuvaohjelmien tarkastamisesta ja rikoslain 16           86 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
182:     luvun 26 §:n muuttamisesta                                  suusverolain muuttamisesta
183: 6                                                  Sisällysluettelo
184: 
185:     87 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen            101 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi palkkaturvalain
186:     vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa an-            2 §:n muuttamisesta
187:     netun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
188:                                                                  102 Heikkinen ym.: Ehdotus laiksi maatalouden
189:     88 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtovero-          investointivarauslain muuttamisesta
190:     lain 9 ja 55 b §:n muuttamisesta
191:                                                                  103 Wasz-Höckert: Förslaget tilllag om ändring av
192:     89 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain             22 § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
193:     56 §:n muuttamisesta
194:                                                                  103 Wasz-Höckert: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
195:     90 Ollila ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tu-            suusverolain 22 §:n muuttamisesta
196:     loverolain 5 §:n muuttamisesta
197:                                                                  104 Väistö ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliai-
198:     91 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1988                kaisesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n ja
199:     toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista          maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun
200:     veroasteikoista ja veroprosenteista                          lain muuttamisesta
201: 
202:     92 Puska ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta               105 Tenhiälä ym.: Ehdotus sokerilaiksi
203:     annetun lain 4 §:n muuttamisesta
204:                                                                  106 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi kotimaisesta tärk-
205:     93 Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi vuodelta
206:                                                                  kelystuotannosta
207:     1988 toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-
208:     vista veroasteikoista ja veroprosemeista sekä pe-
209:                                                                  107 Säilynoja ym.: Ehdotukset laeiksi maidon
210:     rintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
211:                                                                  väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 1 ja
212:                                                                  27 §:n ja maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä
213:     94 Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi velkojen
214:                                                                  annetun lain muuttamisesta
215:     korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta vero-
216:     tuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muutta-
217:     misesta sekä tulo- ja varallisuusverolain ja tappion-        108 Juhantalo ym.: Ehdotukset laiksi velkojen
218:     tasauksesta tuloverotuksessa annetun lain muutta-            korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta vero-
219:     misesta                                                      tuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muutta-
220:                                                                  misesta ja laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
221:     95 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain                misesta
222:     muuttamisesta
223:                                                                  109 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
224:     96 Pokka ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikai-           ja 1 a §:n muuttamisesta
225:     sesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n ja mai-
226:     don väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain          110 Vähäkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
227:     muuttamisesta                                                muuttamisesta
228: 
229:     97 Laine ym.: Ehdotus laiksi irtisanomisten kieltä-          111 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
230:     misestä suuryrityksissä                                      eläkelain 1 §:n muuttamisesta
231: 
232:     98 Stenius-Kaukonen ym. : Ehdotukset laeiksi työ-            112 Pekkarinen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon
233:     ehtosopimuslain, valtion virkaehtosopimuslain,               väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n
234:     kunnallisen virkaehtosopimuslain ja yksityisten val-         ja maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun
235:     tionapulaitosten toimiehtosopimuslain hyvityssak-            lain muuttamisesta
236:     kosäännösten muuttamisesta
237:                                                                  113 Nieminen ym.: Ehdotus sokerilaiksi
238:     99 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työsulun
239:     kieltämisestä työtaistelukeinona                             114 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi työl-
240:                                                                  lisyyslain 20 §:n muuttamisesta ja työttömyyselä-
241:     100 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi työaikalain              keikärajan palauttamista 55 vuoteen tarkoittaviksi
242:     muuttamisesta                                                laeiksi
243:                                                Sisällysluettelo                                                  7
244: 
245: 115 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsili-            131 Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1988 toimi-
246: sälain muuttamisesta                                         tettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroas-
247:                                                              teikoista ja veroprosenteista
248: 116 P. Lahtinen ym.: Ehdotukset työsuhdeturvan
249: kehittämistä tarkoittaviksi laeiksi                          132 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työnte-
250:                                                              kijäin, luottamusmiehen ja eräiden muiden luotta-
251: 117 Väänänen ym.: Ehdotus laiksi kotimaisesta                mushenkilöiden työsuhdeturvasta
252: öljykasvituotannosta
253:                                                              13 3 Koistinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
254: 118 Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen                55 §:n muuttamisesta
255: korvaamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
256:                                                              134 P. Leppänen ym.: Ehdotukset laiksi tyotto-
257: 119 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain              myysturvalain muuttamisesta ja työttömyyseläk-
258: 5 §:n muuttamisesta                                          keen ikärajan alentamista tarkoittaviksi laeiksi
259: 
260: 120 Puska ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupa-
261:                                                              135 Säilynoja ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläke-
262: koinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muut-
263:                                                              lain muuttamisesta ja vammaistukilaiksi sekä eräik-
264: tamisesta
265:                                                              si niihin liittyviksi laeiksi
266: 121 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi
267: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta, vuo-           136 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi työ-
268: delta 1988 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta           turvallisuuslain sekä työsuojelun valvonnasta ja
269: ja työnantajan lapsilisämaksusta vuodelta 1988               muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain
270:                                                              muuttamisesta
271: 122 Laaksonen ym.: Ehdotukset luottamusmies-
272: laiksi ja laiksi työsopimuslain 40 §:n muuttamises-          13 7 iinnaiomaa ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain
273: ta                                                           38 ja 125 §:n muuttamisesta
274: 
275: 123 Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-              138 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suori-
276: eläkelain 1 ja 9 §:n muuttamisesta                           tettavasta katumaksusta annetun lain muuttamises-
277:                                                              ta
278: 124 T. Roos ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain
279: 14 §:n muuttamisesta                                         139 Vähänäkki ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain
280:                                                              47 §:n muuttamisesta
281: 125 Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain
282: 88 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta                      140 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen
283:                                                              johdosta myönnettävistä korkotukilainoista
284: 126 Moilanen ym.: Ehdotukset työttömyyseläkeikä-
285: rajan palauttamista 55 vuoteen tarkoittaviksi laeiksi
286:                                                              141 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen
287:                                                              korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
288: 127 Nieminen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon
289: väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n
290: muuttamisesta ja maidon väliaikaisista tuotanto-             142 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi valtion viljava-
291: kiintiöistä annetun lain muuttamisesta                       rastosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta
292: 
293: 
294: 128 Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 3             143 Löyttyjärvi ym.: Ehdotukset työntekijän yksi-
295: ja 24 §:n muuttamisesta                                      löllisen työajan toteuttamista tarkoittaviksi laeiksi
296: 
297: 129 Renko ym.: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §:n               144 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
298: muuttamisesta                                                suusverolain 22 §:n muuttamisesta
299: 
300: 130 Saari: Ehdotus laiksi vuoden 1987 satovahinko-           145 Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke-
301: jen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista               lain 29 §:n muuttamisesta
302: 8                                                  Sisällysluettelo
303: 
304:     146 P. Lahtinen ym.: Ehdotukset laeiksi työehtoso-          tosten toimiehtosopimuslain ja työsopimuslain työ-
305:     pimuslain, valtion virkaehtosopimuslain, kunnalli-          taistelutoimenpiteitä koskevien säännösten muut-
306:     sen virkaehtosopimuslain, yksityisten valtionapulai-        tamisesta
307:                                                  1987 vp.
308: 
309: Lakialoite n:o 1
310: 
311: 
312: 
313: 
314:                                     Puolanne ym.: Ehdotukset laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 ja
315:                                       24 §:n muuttamisesta sekä laiksi tasavallan presidentin valitsemi-
316:                                       sesta
317: 
318: 
319:                                             Eduskunnalle
320: 
321:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
322: 
323:    Lakialaitteessa ehdotetaan tasavallan presiden-         Aloite sisältää myös ehdotuksen presidenttieh-
324: tin nykyisen välillisen vaalitavan muuttamista          dokkaiden asettamista ja presidentinvaalin toi-
325: välittömäksi kansanvaaliksi siten, että kansalaiset     mittamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset
326: antaisivat äänensä suoraan presidenttiehdokkaal-        sisältäväksi laiksi tasavallan presidentin valitsemi-
327: le. Ellei kukaan presidenttiehdokkaista saisi yli       sesta.
328: puolta annetuista äänistä ensimmäisellä vaalikier-         Tarkoituksena on, että tasavallan presidentin
329: roksella, suoritettaisiin toinen äänestyskierros        vaalia koskevat uudet säännökset olisivat voimas-
330: kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.          sa jo seuraavissa säännönmukaisissa presidentin-
331:    Aloitteessa esitetään lisäksi tasavallan presiden-   vaaleissa vuonna 1988.
332: tin toimikausien rajoittamista siten, että sama
333: henkilö voisi olla presidenttinä enintään kaksi
334: virkakautta peräkkäin.
335: 
336: 
337: 
338:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
339: 
340:    Eduskunta hyväksyi 1.4.1969 toivomuksen, et-         taisi parhaiten kansanvaltaisuutta, ja presidentin
341: tä hallitus suorituttaisi kiireellisesti tutkimuksen,   asema puolueiden ylä- ja ulkopuolella korostuisi.
342: olisiko perusteltua syytä järjestää tasavallan presi-   Sen sijaan, jos presidentin valitseminen uskottai-
343: dentin valitseminen tapahtuvaksi välittömällä           siin kokonaan muita tehtäviä varten valitun edus-
344: kansanvaalilla ja tulisiko presidentin toimikau-        kunnan suoritettavaksi, heikemyisi kansanvaltai-
345: sien määrää rajoittaa, sekä valmistaisi ja antaisi      suus nykyisestään. Vähemmistö totesi, että presi-
346: eduskunnalle esityksen niistä muutoksista lain-         dentin valinta tulisi tuolloin tosiasiallisesti tapah-
347: säädäntöön, joihin tutkimuksen tulos antaa ai-          tumaan puoluejohtajien välisillä sopimuksilla ja
348: hetta. Marraskuussa 1970 eduskunta hyväksyi             kansan vaikutusmahdollisuus syrjäytettäisiin.
349: lausuman, jonka mukaan hallituksen tulisi aset-            Presidentin toimikausien rajoittamisen osalta
350: taa komitea valmistelemaan esitys tasavallan pre-       valtiosääntökomitean selvä enemmistö katsoi, et-
351: sidentin vaalin toimittamisesta välittömällä kan-       tä presidentin uudelleenvalionalle on asetettava
352: sanvaalilla.                                            rajoituksia. Suurimman kannatuksen sai näke-
353:    Vuonna 1974 valtiosääntökomitea ehdotti väli-        mys, jonka mukaan sama henkilö voitaisiin valita
354: mietinnössään tasavallan presidentin vaalitavan         presidentiksi enintään kahdeksi perättäiseksi kau-
355: muuttamista. Komitean enemmistö esitti, että            deksi.
356: eduskunnan tulisi valita tasavallan presidentti.           Toukokuussa 1983 valmistui valtiosäännön tar-
357: Vähemmistö, joka hävisi komiteassa enemmistöl-          kistaruiskomitean mietintö. Komitea ehdotti vä-
358: le yhdellä äänellä, katsoi, että tasavallan presi-      littömän vaalitavan ja nykyisen vaalitavan yhdis-
359: denttiä valittaessa olisi ainakin vaalitoimituksen      tämistä siten, että kansalaiset äänestäisivät suo-
360: ensimmäinen vaihe suoritettava välittömällä kan-        raan presidenttiehdokasta, ja jos joku ehdokkais-
361: sanvaalilla. Vähemmistön mukaan tämä toteut-            ta saisi ehdottoman enemmistön annetuista ää-
362: 
363: 270371G
364: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 1
365: 
366: nistä, hänet olisi valittu presidentiksi. Muussa       yli puolet annetuista äänistä. Näin ollen valinta
367: tapauksessa lopullinen vaali siirtyisi samalla ker-    jäisi kuitenkin pääsääntöisesti valitsijamiesten
368: taa valittujen valitsijamiesten suoritettavaksi.       tehtäväksi.
369:    Tarkistamiskomitea katsoi, että sen esittämä           Jotta presidentin vaalitavan muutos merkitsisi
370: muutos merkitsisi parannusta nykyiseen järjestel-      riittävää todellista muutosta kansanvaalin suun-
371: mään ja että mahdollisuus äänestää suoraan pre-        taan, tulisi vaalitapa uudistaa suoraksi kaksivai-
372: sidenttiehdokasta vahvistaisi äänestäjien välittö-     heiseksi kansanvaaliksi. Tämä merkitsisi sitä, että
373: miä mahdollisuuksia vaikuttaa vaalin lopputu-          ellei kukaan presidenttiehdokkaista saisi ensim-
374: lokseen.                                               mäisellä äänestyskierroksella ehdotonta enemmis-
375:    Ehdotus onkin oikeansuuntainen, koska se            töä annetuista äänistä, suoritettaisiin kansan-
376: lisää kansanvallan ja ja poliittisen päätöksenteko-    vaalin toinen äänestyskierros, jossa olisivat muka-
377: järjestelmän uskottavuutta. Myönteisenä voidaan        na vain kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä
378: pitää myös ns. mustien hevosten mahdollisuuden         saanutta ehdokasta. Tässä vaalissa eniten ääniä
379: kieltämistä. Nykyisen vaalitavan eräänä keskeise-      saanut ehdokas tulisi valituksi tasavallan presi-
380: nä vikana onkin se, että valitsijamiehet ovat          dentiksi.
381: voineet valita tasavallan presidentiksi myös sellai-      Käsitellessään hallituksen esitystä tasavallan
382: sen henkilön, joka ei ole ollut nimettynä presi-       presidentin vaalitapaa koskevaksi lainsäädännöksi
383: denttiehdokkaana ja jonka kannatusta ei siten ole      (HE n:o 252/1984 vp.) perustuslakivaliokunta
384: asetettu äänestäjien arvioitavaksi.                    totesi mietinnössään (PeVM n:o 10/1986 vp.),
385:    Käytännössä presidentinvaali on kehittynyt yhä      että "perustuslakivaliokunnan mielestä on il-
386: henkilökeskeisempään suuntaan ja puolueiden            meistä, että suora, tarvittaessa kaksivaiheinen
387: vaalikampajat on aiempaa selkeämmin käyty ase-         kansanvaali olisi äänestäjän kannalta selväpiirtei-
388: tettujen presidenttiehdokkaiden nimissä. Äänes-        nen ja välittömimmän vaikutusmahdollisuuden
389: täjät ovat yhä selvemmin antaneet äänensä valit-       antava vaihtoehto". Vaikka perustuslakivalio-
390: sijamiesehdokkaiden kautta suoraan president-          kunnan enemmistö joutui mietinnössään tunnus-
391: tiehdokkaille, ja vaalista on tullut enemmän           tamaan, että esittämämme vaalitapa olisi sekä
392: henkilö- kuin puoluevaali. Kansalaiset myös ha-        demokraattisin että selväpiirteisin tapa tasavallan
393: luavat valita presidentin suoraan eivätkä valitsija-   presidentin valitsemiseksi, ei valiokunnan enem-
394: miestä puolestaan valintaa tekemään.                   mistö päätynyt esittämään suoraa kaksivaiheista
395:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että             kansanvaalia.
396: valtiojärjestyksessä tulee edelleenkin säilyttää it-      Val rioelinten välisen tasapainon säilymisen
397: senäisiä valtakeskuksia estämään vallan liiallinen     kannalta on suotavaa, ettei sama henkilö voi tulla
398: keskittyminen ja takaamaan vallankäytön kansan-        valituksi tasavallan presidentiksi useammaksi
399: valtainen kontrolli. Tämän vuoksi tasavallan pre-      kuin kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Tämän vuoksi
400: sidentin asema tulee edelleenkin säilyttää varsin      tasavallan presidentin toimikaudet tulisi rajoittaa
401: vahvana. Presidentin valitseminen suoralla kan-        kahteen peräkkäiseen toimikauteen.
402: sanvaalilla korostaa hänen asemaansa.                     Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
403:    Valtiosäännön tarkistamiskomitean esittämä          nioittaen,
404: välittömän ja välillisen vaalin yhdistävä sekamuo-
405: toinen malli ei välttämättä johtaisi kansanvallan                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
406: lisääntymiseen, sillä todennäköistä on, että joku             kiehdotukset:
407: presidenttiehdokkaista vain harvoin saisi suoraan
408:                                         1987 vp. -    LA n:o 1                                         3
409: 
410: 1.
411:                                                 Laki
412:                        Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §:n muuttamisesta
413: 
414:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
415: muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §,
416:   sellaisena kuin niistä on 23 § osittain muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetulla lailla
417: (490/77) ja 13 päivänä marraskuuta 1981 annetulla lailla (738/81), näin kuuluviksi:
418: 
419:                        23 §
420:    Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa          Tarkemmat säännökset presidenttiehdokkai-
421: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina      den asettamisesta, uuden presidenttiehdokkaan
422: kuudeksi vuodeksi. Jos henkilö on presidenttinä       asettamisesta kuolleen tai pysyvästi estyneeksi
423: kaksi virkakautta peräkkäin, hän ei voi tulla         tulleen ehdokkaan sijaan ja presidentin vaalista
424: valituksi uudelleen seuraavaksi virkakaudeksi.        annetaan lailla. Lailla säädetään myös menette-
425:    Oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekis-     lystä presidenttiehdokkaan tultua pysyvästi esty-
426: teröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on       neeksi. Äänioikeudesta presidentinvaalissa sekä
427: viimeksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa     soveltuvin osin vaalin tavasta ja järjestyksestä on
428: valittu vähintään yksi kansanedustaja, taikka         voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista on sää-
429: kahdellakymmenellätuhannella vaalioikeutetulla        detty.
430: henkilöllä, jotka ovat sopineet yhteisen ehdok-
431: kaan asettamisesta. Puolueella on oikeus asettaa                              24 §
432: kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen presi-         Vaalin ensimmäisellä kierroksella tai ilman
433: denttiehdokkaansa sijaan uusi ehdokas.                vaalia valittu presidentti astuu toimeensa valitse-
434:    Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän       mista seuraavan maaliskuun 1 päivänä ja uusinta-
435: ilman vaalia tasavallan presidentiksi.                vaalilla valittu presidentti seuraavan huhtikuun 1
436:    Milloin ehdokkaita on asetettu useampia, toi-      päivänä. Toimeen astuva presidentti antaa silloin
437: mitetaan tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja          eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuu-
438: seuraavana maanantaina välitön tasavallan presi-      tuksen:
439: dentin vaali. Jos presidentinvaalissa joku ehdok-        "Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut
440: kaista saa enemmän kuin puolet annetuista hy-         Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että
441: väksytyistä äänistä, on hänet valittu tasavallan      minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja
442: presidentiksi. Muussa tapauksessa on toimitettava     uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään
443: uusi vaali.                                           tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voi-
444:    Uusi vaali toimitetaan kolmen viikon kuluttua      min edistämään Suomen kansan menestystä.''
445: ensimmäisestä vaalista. Vaali suoritetaan niiden
446: kahden ehdokkaan välillä, jotka ensimmäisessä
447: vaalissa ovat saaneet eniten ääniä. Uusintavaalissa     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
448: eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan     kuuta 198 .
449: presidentiksi.                                          Jos tasavallan presidentin valitseminen joudu-
450:    Jos eduskunnan jäsen valitaan tasavallan presi-    taan suorittamaan ennen kuin 30 päivää on
451: dentiksi, lakkaa hänen edustajantoimensa. Val-        kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuiten-
452: tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presiden-   kin aikaisempaa lakia sovellettava.
453: tiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
454: 4                                       1987 vp. -    LA n:o 1
455: 
456: 2.
457:                                                  Laki
458:                                   tasavallan presidentin valitsemisesta
459: 
460:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
461: 
462:                       1 luku                                                  6§
463:                  Yleiset säännökset                      Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin ennen tasa-
464:                                                       vallan presidentin välitöntä vaalia asetettava ku-
465:                          1§                           takin äänestysaluetta varten vaalilautakunta ja
466:    Tasavallan presidentin välitön vaali toimite-      ennakkoäänestyspaikkoina olevia laitoksia varten
467: taan tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja seu-         yksi tai useampi vaalitoimikunta sillä tavoin kuin
468: raavana maanantaina kuudentena vuotena sen            niiden asettamisesta on säädetty kansanedus-
469: vuoden jälkeen, jona tasavallan presidentti vii-      tajain vaaleista annetussa laissa.
470: meksi astui toimeensa, sitä vuotta lukuun otta-          Väliaikaisen varajäsenen määräämisestä vaali-
471: matta.                                                lautakuntaan ja vaalitoimikuntaan on voimassa,
472:   Jos presidentin valitseminen on toimitettava        mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaaleista
473: muuna kuin hallitusmuodon 23 §:ssä säädettynä         annetun lain 10 §:n 2 momentissa.
474: aikana, valtioneuvosto määrää Suomen säädösko-
475: koelmassa julkaistavalla päätöksellä, minä sun-                             7§
476: nuntaina ja seuraavana maanantaina tasavallan           Vaalipiirien keskuslautakunnat ja vaalilauta-
477: presidentin välitön vaali on toimitettava. Näin       kunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä
478: valittu uusi presidentti ryhtyy toimeensa kolman-     vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.
479: tena päivänä siitä, kun vaalin tulos on julistettu
480: taikka presidenttiehdokkaaksi asetetun henkilön                               8 §
481: on todettu hallitusmuodon 23 §:n 3, 4 tai 5              Tasavallan presidentin välittömän vaalin toi-
482: C?omentin nojalla tulleen tasavallan presidentik-     mittamista varten laaditaan vaalioikeutetuista
483: Sl.                                                   henkilöistä äänestysalueitten vaaliluettelot ja vaa-
484:                       2§                              lipiirien vaaliluettelot. Niistä on voimassa, mitä
485:   Tasavallan presidentin välittömässä vaalissa        kansanedustajain vaaleista annetussa laissa on
486: noudatetaan samaa vaalipiirijakoa kuin kansan-        säädetty. Mahdollisessa uusintavaalissa käytetään
487: edustajain vaaleissa.                                 ensimmäistä vaalikierrosta varten vahvistettuja
488:                                                       vaaliluetteloita.
489:                         3§                                                   9§
490:   Tasavallan presidentin välitön vaali toimite-         _Yaalip.iir~nkeskuslautakunnan valmistavista
491: taan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestys-     tOimenpiteistä tasavallan presidentin välitöntä
492: alueittain. Kunnan jakamisesta äänestysalueisiin      vaalia varten on soveltuvin osin voimassa, mitä
493: on voimassa, mitä kunnallisvaalilain 3 §:ssä on       vastaavista toimenpiteistä on kansanedustajain
494: säädetty.                                             vaaleja varten säädetty.
495:   Vaaleihin voidaan osallistua ennakolta noudat-
496: taen soveltuvin osin, mitä siitä on säädetty kan-
497: sanedustajain vaaleista annetussa laissa (391/69).                          2 luku
498:                         4§                                   Presidenttiehdokkaan asettaminen
499:    Vaalipiirin keskuslautakuntana toimii kussakin                             10§
500: vaalipiirissä kansanedustajain vaaleja varten vii-       Oikeudesta asettaa ehdokas tasavallan presi-
501: meksi asetettu keskuslautakunta, joka ottaa itsel-    dentiksi on säädetty hallitusmuodon 23 §:n 2
502: leen sihteerin, laskijat ja muun tarvittavan henki-   momentissa.
503: lökunnan.                                                Puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenis-
504:                          5§                           tön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet tur-
505:    Kunnan keskusvaalilautakunnasta on voimas-         vaavalla tavalla siten, kuin puolueen säännöissä
506: sa, mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaa-      tarkemmin määrätään. Tarvittaessa on suoritetta-
507: leista annetussa laissa.                              va jäsenäänestys.
508:                                         1987 vp. -    LA n:o 1                                          5
509: 
510:                          11§                                                 13§
511:    Puolueen taikka hallitusmuodon 23 §:n 2 mo-           Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen maaraa
512: mentissa tarkoitetun henkilöryhmän on ilmoitet-       Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakun-
513: tava presidenttiehdokas Helsingin kaupungin           ta arvalla kokouksessa, joka on pidettävä viimeis-
514: vaalipiirin keskuslautakunnalle. Henkilöryhmän        tään viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus presi-
515: puolesta ilmoituksen tekee sen asiamies. Ilmoi-       denttiehdokkaasta viimeistään on tehtävä. Tässä
516: tuksessa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi        tilaisuudessa on valtioneuvoston oikeuskanslerin
517: sekä hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa ja        oltava saapuvilla. Presidenttiehdokkaan asetta-
518: hänen kotikuntansa. Ilmoitukseen on liitettävä        neen puolueen edustajalla ja presidenttiehdok-
519: rekisteriviranomaisen antama virkatodistus eh-        kaan asettaneen henkilöryhmän asiamiehellä on
520: dokkaasta sekä ehdokkaan allekirjoittama vakuu-       oikeus olla läsnä tilaisuudessa.
521: tus, että hän suostuu olemaan hänet asettaneen           Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen tultua
522: puolueen henkilöryhmän ehdokkaana ja otta-            määrätyksi Helsingin kaupungin vaalipiirin kes-
523: maan vastaan presidentin toimen.                      kuslautakunta ilmoittaa asetetut presidenttieh-
524:    Henkilöryhmän tulee liittää ilmoitukseensa         dokkaat tiedonannolla oikeusministeriölle. Mi-
525: vähintään kahdenkymmenentuhannen vaalioi-             nisteriön on julkaistava keskuslautakunnan tie-
526: keutetun allekirjoittamat kortit, joissa nämä il-     donanto viipymättä Suomen säädöskokoelmassa.
527: moittavat haluavansa asettaa tietyn henkilön pre-     Keskuslautakunnan on sen jälkeen painettava
528: sidenttiehdokkaaksi. Kortit on laadittava oikeus-     vaaleja varten presidenttiehdokkaista luettelo, jo-
529: ministeriön vahvistaman ja Suomen säädösko-           hon heidät on otettava arvonnan osoittamassa
530: koelmassa julkaistun kaavan mukaisesti.               järjestyksessä alkaen numerosta 2.
531:    Kortissa tulee olla:                                  Kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen presi-
532:    1) vaalioikeutetun henkilötiedot;                  denttiehdokkaan sijaan asetetulle uudelle ehdok-
533:    2) hänen vakuutuksensa, että hän on vaalioi-       kaalle Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslau-
534: keutettu kansanedustajain vaaleissa;                  takunnan on annettava numero, joka seuraa 2
535:    3) päiväys, joka ei saa olla yhtä vuotta vanhem-   momentissa mainittuun luetteloon otetun vii-
536: pi; sekä                                              meisen ehdokkaan järjestysnumeroa. Keskuslau-
537:    4) valtuutus tietylle henkilölle toimia henkilö-   takunnan on laadittava uudesta presidenttieh-
538: ryhmän asiamiehenä ja toiselle toimia tämän           dokkaasta luettelon lisäys, josta ilmenee ehdok-
539: varamiehenä sekä heidän postiosoitteensa ja pu-       kaasta luetteloon otettavat tiedot, ja saatettava se
540: helinnumeronsa.                                       mahdollisuuksien mukaan viipymättä vaaliviran-
541:   Jokaisessa saman ilmoituksen liitteenä olevassa     omaisten ja äänestäjien tiedoksi.
542: kortissa on henkilöryhmän asiamieheksi ja tämän
543: varamieheksi valtuutettava samat henkilöt.                                 14 §
544:                                                         Jos määräajassa on asetettu vain yksi ehdokas
545:                                                       tasavallan presidentiksi, Helsingin kaupungin
546:                        12 §                           vaalipiirin keskuslautakunnan on viipymättä il-
547:    Ilmoitus ehdokkaan asettamisesta on toimitet-      moitettava tästä valtioneuvostolle. Todettuaan
548: tava Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslauta-     ehdokkaaksi asetetun henkilön hallitusmuodon
549: kunnalle aikaisintaan vaalia edeltävän vuoden         23 §:n 3 momentin nojalla tulevan tasavallan
550: lokakuun 5 päivänä ja viimeistään saman kuun          presidentiksi valtioneuvosto ilmoittaa tästä hänel-
551: 15 päivänä.                                           le kirjallisesti ja antaa asiasta koulutuksen, joka
552:   Jos puolueen ilmoittama ehdokas kuolee tai          julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
553: tulee pysyvästi estyneeksi ennen tasavallan presi-
554: dentin välittömän vaalin toimittamista, on puo-                              15 §
555: lueella oikeus viimeistään neljäntenä päivänä            Presidenttiehdokkaan asettamista koskevasta
556: ennen vaaleja ilmoittaa Helsingin kaupungin           puolueen päätöksestä, vaalioikeutetun kuulumi-
557: vaalipiirin keskuslautakunnalle uusi ehdokas.         sesta henkilöryhmään ja presidenttiehdokkaista
558:    Milloin tasavallan presidentin valitseminen on     vaaleja varten painettavasta luettelosta on sovel-
559: toimitettava muuna kuin hallitusmuodon                tuvin osin voimassa, mitä puolueen edellä tarkoi-
560: 23 §:ssä säädettynä aikana, on 1 §:n 2 momentis-      tetusta päätöksestä, henkilön jäsenyydestä valitsi-
561: sa tarkoitetussa valtioneuvoston päätöksessä myös     jayhdistyksessä ja ehdokaslistojen lopullisesta yh-
562: määrättävä päivät, joina presidenttiehdokkaat on      distelmästä kansanedustajain vaaleissa annetun
563: aikaisintaan ja viimeistään ilmoitettava.             lain 31 ja 31 c §:ssä sekä 4 luvussa on säädetty.
564: 6                                       1987 vp. -    LA n:o 1
565: 
566:                       3 luku                          tasavallan presidentiksi, on valtioneuvoston mää-
567:        Vaalitoimitus, ennakkoäänestys, aanten         rättävä uusintavaali toimitettavaksi kolmen vii-
568:     laskeminen, uusintavaali ja vaalien tuloksen      kon kuluttua ensimmäisestä vaalista sekä annet-
569:                     vahvistaminen                     tava tasavallan presidentin välittömän vaalin en-
570:                                                       simmäisen kierroksen tuloksesta koulutus, joka
571:                        16 §                           julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Koulu-
572:    Vaalitoimituksesta ja ennakkoäänestyksestä ta-     tuksessa on mainittava kunkin ehdokkaan tuossa
573: savallan presidentin välittömässä vaalissa on so-     vaalissa koko maassa saama äänimäärä. Siinä on
574: veltuvin osin voimassa, mitä äänestysalueen vaali-    myös mainittava, että tasavallan presidentti on
575: toimituksesta ja ennakkoäänestyksestä on säädet-      hallitusmuodon mukaan uusintavaalilla valittava,
576: ty kansanedustajain vaaleista annetun lain 46 §: n    sekä se, minä päivinä uusintavaali on toimitetta-
577: 3 momentissa ja 47 ja 48 sekä 49-79 §:ssä.            va.
578:                                                                              21 §
579:                       17 §                                Sen lisäksi mitä 17-20 §:ssä on säädetty, on
580:    Äänestyslipun mitättömyydestä on soveltuvin        äänten laskemisesta ja laskemisen perusteista sekä
581: osin voimassa, mitä äänestyslipun mitättömyy-         tuloksen vahvistamisesta ja julkaisemisesta sovel-
582: destä on säädetty kansanedustajain vaaleista an-      tuvin osin voimassa, mitä kansanedustajain vaa-
583: netun lain 83 § :ssä.                                 leista annetun lain 81, 82 ja 84-90 §:ssä on
584:                                                       säädetty.
585:                         18 §
586:    Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 5. päi-                             22 §
587: vänä toisen vaalipäivän jälkeen pitämässään ko-          Vaalien tuloksen tiedottamisesta, jollei 14, 19
588: kouksessa, joka alkaa kello 12, ne äänimäärät,        tai 20 §: ssä ole toisin säädetty, samoin kuin
589: jotka kukin presidenttiehdokas on tasavallan pre-     äänestyslippujen ja laskelmien säilyttämisestä
590: sidentin välittömässä vaalissa saanut, sekä ilmoit-   sekä vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksista,
591: taa viipymättä Helsingin kaupungin vaalipiirin        pöytäkirjasta ja toimituskirjoista, vaaliviranomais-
592: keskuslautakunnalle näin vahvistetut äänimäärät       ten vastuusta, vaalikustannuksista ja virkalähetys-
593: ja välittömässä vaalissa äänioikeuttaan käyttänei-    oikeudesta sekä määräpäivän sattumisesta pyhä-
594: den määrän.                                           päiväksi tai arkilauantaiksi on soveltuvin osin
595:                                                       voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista anne-
596:                         19 §                          tun lain 92-98, 101 ja 102 §:ssä sekä 103 §:n 2
597:     Saatuaan 18 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen         momentissa on säädetty.
598: kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta Helsin-
599: gin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vah-                             23 §
600: vistaa tasavallan presidentin välittömässä vaalissa      Hallitusmuodon 23 §:n 5 momentissa tarkoi-
601: koko maassa kullekin presidenttiehdokkaalle an-       tettua uusintavaalia toimitettaessa noudatetaan
602: nettujen äänien lopullisen määrän ja äänioikeut-      soveltuvin osin sitä, mitä edellä tässä laissa on
603: taan käyttäneiden määrän sekä ilmoittaa ne vii-       säädetty.
604: pymättä valtioneuvostolle.
605:    Jos tasavallan presidentin välittömässä vaalissa
606: joku ehdokas on koko maassa saanut enemmän                                  4 luku
607: kuin puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä,                     Erinäisiä säännöksiä
608: valtioneuvosto toteaa, että hän on hallitusmuo-
609: don 23 §:n 4 momentin nojalla tullut valituksi                               24 §
610: tasavallan presidentiksi, ilmoittaa tästä hänelle        Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslauta-
611: kirjallisesti ja antaa vaalin tuloksesta koulutuk-    kunnan 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun pää-
612: sen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.       tökseen samoin kuin vaalipiirien keskuslautakun-
613: Koulutuksessa on myös mainittava kunkin eh-           tien vaalien tuloksen vahvistamista koskeviin pää-
614: dokkaan tasavallan presidentin välittömässä vaa-      töksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
615: lissa koko maassa saamien äänien määrä.
616:                                                                              25 §
617:                     20 §                                Virkamies, joka koettaa virkavallallansa vaikut-
618:   Jos kukaan ehdokas ei ole tullut 14 §:ssä tai       taa tasavallan presidentin välittömään vaaliin, on
619: 19 §:n 2 momentissa mainituin tavoin valituksi        tuomittava viralta pantavaksi.
620:                                         1987 vp. -    LA n:o 1                                       7
621: 
622:    Joka houkuttelemalla tai viekoittelemalla häi-        Tällä lailla kumotaan tasavallan presidentin
623: ritsee vaalivapautta, on tuomittava vankeuteen        valitsijamiesten vaaleista 13 päivänä kesäkuuta
624: enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jos rikos tapah-       1969 annettu laki (392 169) siihen myöhemmin
625: tui väkivaltaa taikka uhkausta käyttäen, on tekijä    tehtyine muutoksineen ja tasavallan presidentin
626: tuomittava vankeuteen vähintään yhdeksi kuu-          vaalista 22 päivänä helmikuuta 1924 annettu laki
627: kaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi. Jos rikok-     (59/24).
628: sen on tehnyt virkamies, on hänet lisäksi tuomit-        Jos tasavallan presidentin valitseminen joudu-
629: tava viralta pantavaksi.                              taan suorittamaan ennen       päivää        kuuta
630:    Työnantaja, joka estää hänen palveluksessaan       198 , on kuitenkin sovellettava 2 momentissa
631: olevaa käyttämästä äänioikeuttaan, on tuomitta-       mainittuja kumottavia lakeja.
632: va sakkoon.                                              Tämän lain 10 §:n 2 momentin säännöstä
633:                        26 §                           presidenttiehdokkaan asettamismenettelyn mää-
634:    Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain         räämisestä puolueen säännöissä sovelletaan vasta
635: soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.   lain voimaantulon seuraavassa toisessa säännön-
636:                                                       mukaisessa tasavallan presidentin välittömässä
637:                        ~7 §                           vaalissa.
638:   Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
639: kuuta 198 .
640: 
641:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
642: 
643:          Ulla Puolanne                  Martti Korkia-Aho               Pirjo Rusanen
644:          Heikki Perho                   Lea Kärhä                       Riitta Saastamoinen
645:          Mauri Miettinen                Matti Lahtinen                  Pertti Salolainen
646:          Kirsti Ala-Harja               Juhani Laitinen                 Kimmo Sasi
647:          Pirjo-Riitta Antvuori          Kalevi Lamminen                 Oiva Savela
648:          Kaarina Dromberg               Ritva Laurila                   Eva-Riitta Siitonen
649:          Elsi Hetemäki-Olander          Tuula Linnainmaa                Jouni J. Särkijärvi
650:          Liisa Hilpelä                  Anna-Kaarina Louvo              Anneli Taina
651:          Matti Hokkanen                 Pentti Mäki-Hakola              Martti Tiuri
652:          Tapio Holvitie                 Tapani Mörttinen                Eeva Turunen
653:          Kari Häkämies                  Sauli Niinistö                  Riitta Uosukainen
654:          Olli Ikkala                    Heikki A. Ollila                Sakari Valli
655:          Riitta Jouppila                Helena Pesola                   Tauno Valo
656:          Heikki Järvenpää               Sirpa Pietikäinen               Päivi Varpasuo
657:          Keijo Jääskeläinen             Aino Pohjanoksa                 Ritva Vastamäki
658:          Ilkka Kanerva                  Erkki Pystynen                  Iiro Viinanen
659:          Maunu Kohijoki                 Anssi Rauramo                   Matti Viljanen
660:                                         Ben Zyskowicz
661:                                                   1987 vp.
662: 
663: Lakialoite n:o 2
664: 
665: 
666: 
667: 
668:                                      Laine ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitusmuodon 23 ja 27 §:n
669:                                         sekä valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
670: 
671: 
672:                                              Eduskunnalle
673: 
674:    Presidentin vaalin maassamme toimittaa halli-             Eduskunnan suorittama vaali liittyisi johdon-
675: tusmuodon 23 §:n mukaan 301 valitsijamiestä.             mukaisesti sen periaatteen toteuttamiseen, että
676: Nämä valitaan eduskuntavaaleja koskevan lain-            eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä vah-
677: säädännön mukaisessa järjestyksessä presidentin          vistettaisiin ottamalla samalla huomioon ulkopo-
678: toimikausittain.                                         litiikan hoidon asettamat vaatimukset, jotka
679:    Tästä järjestelmästä on kuitenkin tehty lukuisia      puoltavat näillä valtaoikeuksilla varustetun presi-
680: poikkeuksia. Niinpä vuonna 1940 presidentin              denttitehtävän säilyttämistä.
681: vaalin toimittivat edellisellä kerralla valitut valit-       Presidentiltä tulisi poistaa eduskunnan hajo-
682: sijamiehet. Samoin entiset valitsijamiehet toimit-       tusoikeus.
683: tivat myös vuonna 1943 presidentin valinnan.                Teknisistä syistä ei tämän lakiehdotuksen yh-
684: Vuonna 1944 asetettiin presidentti poikkeuslail-         teydessä ole voitu puuttua eduskunnan vaalikau-
685: la. Vuonna 1946 eduskunta valitsi presidentin.           den pituuteen.
686: Vuonna 1973 pidennettiin virassa olleen presi-              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
687: dentin toimikautta eduskunnan päätöksellä nel-
688: jäksi vuodeksi.                                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
689:    Valtiosääntökomitean enemmistö esittää (ko-                  kiehdotukset:
690: miteanmietintö 1974:27), että presidentin valin-
691: tatapaa muutettaisiin siten, että eduskunta valit-
692: sisi tasavallan presidentin.
693: 
694: 
695: 1.
696:                                                    Laki
697:                          Suomen Hallitusmuodon 23 ja 27 §:n muuttamisesta
698: 
699:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
700: muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 23 ja 27 §, sellaisina kuin
701: ne ovat, 23 § osittain muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetulla lailla (490/77) ja 13 päivänä
702: marraskuuta 1981 annetulla lailla {738/81) sekä 27 § 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa
703: {279 183 ), näin kuuluviksi:
704: 
705:                        23 §                              mitetaan uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan
706:    Tasavallan presidentin valitsee eduskunta syn-        saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali
707: typeräisten Suomen kansalaisten joukosta aina            niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa
708: kuudeksi vuodeksi.                                       vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
709:    Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä kuu-           Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee arpa.
710: dentena vuonna sen jälkeen, jona tasavallan                 Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
711: presidentti viimeksi valittiin, sitä vuotta lukuun       lakkaa hänen edustajantoimensa itsestänsä. Val-
712: ottamatta. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpili-        tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presiden-
713: puin, joku saa enemmän kuin puolet annetuista            tiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
714: äänistä, on hän valittu. Muussa tapauksessa toi-            Jos 2 momentissa tai muualla tässä hallitus-
715: 270382T
716: 2                                      1987 vp. -    LA n:o 2
717: 
718: muodossa säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäi-           Tämä     laki tulee voimaan            päivänä
719: väksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-               kuuta 19 ja sillä kumotaan tasavallan
720: vänä.                                                presidentin valitsijamiesten vaalista 13 päivänä
721:                                                      kesäkuuta 1969 annettu laki (362 169) ja tasaval-
722:                        27 §                          lan presidentin vaalista 22 päivänä helmikuuta
723:   Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli-        1924 annettu laki (59/24).
724: määräisille valtiopäiville sekä avata ja päättää
725: valtiopäivät.
726: 
727: 
728: 
729: 
730: 2.
731:                                                Laki
732:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
733: 
734:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
735:   kumotaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 20 §, sellaisena kuin se on
736: osittain muutettuna 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (278/83), sekä
737:   muutetaan 3 §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä kesäkuuta 1955 ja 18 päivänä
738: maaliskuuta 1983 annetuilla laeilla (335/55 ja 278/83), ja 22 §, sellaisena kuin se on mainitussa 18
739: päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
740: 
741:                        3 §                                                  22 §
742:    Kansanedustajain vaalit toimitetaan joka neljäs      Tasavallan presidentin määräykset, joita tarkoi-
743: vuosi samaan aikaan koko maassa. Lailla sääde-       tetaan 18 ja 21 §:ssä, julkaistaan siinä järjestyk-
744: tään ulkomailla olevien Suomen kansalaisten          sessä kuin lakien ja asetusten julkaisemisesta on
745: osallistumisesta kansanedustajain vaaleihin.         säädetty.
746:    Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet
747: on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes sen         Tämä laki tulee voimaan    palVana
748: jälkeiset vaalit on toimitettu.                      kuuta 19 ja sillä kumotaan sen kanssa ristirii-
749:                                                      dassa olevat säännökset.
750: 
751: 
752: 
753:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
754: 
755:          Ensio Laine                    Marja-Liisa Löyttyjärvi         Marjatta Stenius-Kaukonen
756:                                         Esko-Juhani Tennilä
757:                                                 1987 vp.
758: 
759: Lakialoite n:o 3
760: 
761: 
762: 
763: 
764:                                    Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi häätösulusta
765: 
766: 
767:                                             Eduskunnalle
768: 
769:    Tässä aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi heti     asuneet näissä asunnoissa jopa 20-40 vuotta,
770: laki vuokra-asuntojen häätösulusta asunnotto-          kiusataan ulos tietoisen häiritsevillä korjaustöillä,
771: mien vuoden 1987 loppuun.                              asuntojen myyntinäytön järjestämisellä asunnois-
772:    Häätösulun aikana toivomme, että eduskunta          sa joissa on asukkaita, vaikka talossa on tyhjiäkin
773:    - turvaa olemassa olevien vuokra-asuntojen          Huoneistoja, näyttöruljanssin kestäessä usein kuu-
774: säilymisen ja niissä asuvien vuokralaisten asumis-     kausia, parhaimmillaan vuosia.
775: oikeuden                                                  Työpaikastaan irtisanotuiksi joutuneiden työ-
776:    - säätää lain kaupunkien etuosto-oikeudesta         suhdeasukkaiden häätöjen seurauksena irtisano-
777: myyntiin meneviin vuokrakiinteistöihin (kuten          tut ovat vailla mitään elämisen turvaa. Viime
778: on maan osalta säädetty)                               aikoina huomiota on herättänyt erityisesti Wärt-
779:    - säätää lain asuntojen tyhjilläänpidon kiel-       silän Vuosaaren työsuhdeasukkaiden tapaus.
780: tämiseksi yli 6 kk:n ajaksi                               Samaan aikaan, kun tällaiset epäinhimillisyy-
781:    - säätää lain muiden kuin oman asunnon              det sallitaan, on toisaalla taloja ja tuhansia asun-
782: myyntivoiton verovapauden kumoamiseksi.                toja tyhjillään. Asuntoja on myös huomattava
783:    Aloitteen perusteena on suurimmissa asutus-         määrä piilokonttoreina tai muussa ei-asuntokäy-
784: keskuksissa vallitseva hätätila, kun kohtuuhintai-     tössä.
785: sia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla. Siitä huolimat-      Maassamme käydään näyttävää yhteiskunnal-
786: ta sallitaan esim. Helsingin alueella lähes päivit-    lista keskustelua siitä, miten vuokra-asuntopula
787: täin tapahtuvat kokonaisten vuokratalojen myyn-        tulisi ratkaista. Samaan aikaan kuitenkin taloja
788: nit ja asukkaiden irtisanomiset. Vuokralaisineen       muutetaan kiihtyvällä vauhdilla omistusasun-
789: myytyjä tai myyntiuhan alla olevia vuokrataloja        noiksi. Ehdotuksemme mukaan vuokralaisten
790: ovat Helsingissä mm. Harjutori 2, Kirjatyönteki-       häädöille on asetettava välittömästi sulku siksi
791: jänkatu 8, Kolmas linja 32, Rajasaarentie 5-7,         ajaksi, kun on päätetty niistä toimenpiteistä,
792: Ruusutarhantie 3 ja Sepänkatu 11.                      joilla voidaan turvata nykyisten vuokra-asuntojen
793:    Tampereella on huomiota herättänyt Aaltos-          säilyminen ja riittävä uusien vuokra-asuntojen
794: yhtymän vuokratalojen myynti Panostajayrityksil-       tuotanto. Eräänä toimenpiteenä voisi olla uuden
795: le. Myynnissä olevia vuokrataloja löytyy myös          hallituksen ensi töikseen eduskunnalle antama
796: muista kaupungeista.                                   lisäbudjetti, jolla myyntiuhan alla olevat vuokra-
797:    Tilanne on johtanut asukkaat erittäin vaikeaan      asunnot lunastettaisiin kuntien omistukseen.
798: asemaan, erityisesti vanhusten ja sairaiden osalta;       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
799: viimeisten parin vuoden aikana on häätöuhan
800: alla olevissa taloissa tapahtunut asunnon menet-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
801: tämisen pelon ja masennuksen takia sairastumisia              lakiehdotuksen:
802: ja jopa itsemurhia. Vuokralaisia, jotka ovat usein
803: 
804: 
805: 
806: 
807: 2703815
808: 2                                    1987 vp. -   LA n:o 3
809: 
810:                                               Laki
811:                                           häätösulusta
812: 
813:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
814: 
815:                        1 §                                              2 §
816:   Tällä lailla kielletään vuokralaisten häädöt.     Sitä, joka rikkoo tätä lakia, rangaistakoon
817: Laki ei koske vuokranmaksun laiminlyönnistä tai   sakolla.
818: muista huoneenvuokralain (81/62) 31 §:ssä mai-                          3 §
819: nituista syistä johtuvaa häätöä.                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta
820:                                                   1987 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1987.
821: 
822: 
823:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
824: 
825:          Reino Paasilinna            Kari Rajamäki                 Ilkka-Christian Björklund
826:          Heli Astala                 Raila Aho                     Arja Alho
827:          Tarja Halonen               Pekka Haavisto                Raimo Vuoristo
828:          Matti Saarinen              Pauli Uitto                   Juhani Vähäkangas
829:          Pekka Leppänen              Jouni Backman                 Pertti Lahtinen
830:          Lauha Männistö              Virpa Puisto                  Arvo Kemppainen
831:          Riitta Myller               Tuula Paavilainen             Ensio Laine
832:          Marja-Liisa Löyttyjärvi     Marjatta Stenius-Kaukonen     Esko-Juhani Tennilä
833:                                                 1987 vp.
834: 
835: Lakialoite n:o 4
836: 
837: 
838: 
839: 
840:                                    Pokka ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n
841:                                       muuttamisesta
842: 
843: 
844:                                            Eduskunnalle
845: 
846:    Invalidivähennyksen määräksi vahvistettiin         della on olennainen vaikutus veronmaksukykyyn,
847: vuonna 1965 annetulla tulo- ja varallisuusvero-       on invalidivähennystä pidettävä välttämättömä-
848: lain muutoksella 2 000 markkaa. Vähennys vah-         nä. Näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun vähen-
849: vistettiin samansuuruiseksi vuonna 1974 sääde-        nys korostetusti kohdistuu vaikeavammaisiin. Vä-
850: tyssä tulo- ja varallisuusverolaissa. Tuolloin muu-   hennykseen oikeutetullahan tulee olla vähintään
851: tettiin invalidivähennys valtionverotuksessa tulo-    30 % :n pysyvä haitta-aste.
852: vähenteisestä verovähenteiseksi. Sen jälkeen on          Sosiaalietujen verotuksen säätämisen yhteydes-
853: invalidivähennykseen suoritettu vain kolme ker-       sä invalidivähennysoikeus poistettiin kunnallisve-
854: taa inflaatiokorjaus. Tällä hetkellä invalidivähen-   rotuksessa eläketulosta. Tätä on pidettävä epäoi-
855: nyksenä myönnetään 100 % :n invaliditeetin pe-        keudenmukaisena, sillä vammaisuuden aiheutta-
856: rusteella kunnallisverotuksessa 2 600 markan tu-      mat haitat ovat olemassa riippumatta siitä, onko
857: lovähennys ja valtionverotuksessa 660 markan          asianomainen työelämässä tai eläkkeellä. Poik-
858: verovähennys.                                         keuksetta haitat vain korostuvat, sillä työkyvyttö-
859:    Kahden vuosikymmenen aikana invalidivähen-         myyseläkkeelle siirtymisen syynä on vamman,
860: nystä on korotettu ainoastaan 30 % . Tänä aikana      vian tai sairauden pahentuminen ja sitä myöten
861: ovat elinkustannukset kohonneet yli viisinkertai-     myös haittojen lisääntyminen. Syntynyt epäkohta
862: siksi. Tapahtunut kehitys on merkinnyt vammai-        on mitä kiireimmin korjattava.
863: sille henkilöille verorasituksen tuntuvaa kohoa-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
864: mista.                                                nioittaen,
865:    Invalidivähennys on tarkoitettu vammaisille
866: henkilöille työssäkäynnistä ja päivittäisistä toi-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
867: minnoista aiheutuvien erityiskustannusten ja                  kiehdotuksen:
868: -haittojen kompensoimiseen. Kun vammaisuu-
869: 
870: 
871:                                                 Laki
872:                       tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta
873: 
874:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
875: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat
876: 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82), näin kuuluviksi:
877: 
878:                     36 §                              prosenttimäärän osoittama osuus 10 000 markas-
879:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-           ta (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on ve-
880: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:       rovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perus-
881:                                                       tuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen
882:    5) 10 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,     haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-
883: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,         si, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50 prosen-
884: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on      tiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä, jollei
885: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-     verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvityksen
886: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,          perusteella katsota olevan suurempi. Verovelvol-
887: 
888: 270380R
889: 2                                    1987 vp. -    LA n:o 4
890: 
891: linen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk-        2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 5
892: keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl-    kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 3 000
893: keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut         markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
894: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa       tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia, tai
895: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan       jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin
896: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-   vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoitta-
897: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.        ma osuus 3 000 markasta, sekä
898: 
899: 
900:                     57 §
901:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
902: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-      ta 1988.
903: rosta vähennetään:                                   Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
904:                                                    rovuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
905: 
906: 
907:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
908: 
909:                     Hannele Pokka                          Jukka Vihriälä
910:                                                 1987 vp.
911: 
912: Lakialoite n:o 5
913: 
914: 
915: 
916: 
917:                                    Savolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
918:                                       muuttamisesta
919: 
920: 
921:                                            Eduskunnalle
922: 
923:    Vammaisten henkilöiden kuntoutusta toteute-         meentulon välitön kohottaminen. Yleensäkään
924: taan useiden eri säädösten perusteella. Lääkinnäl-     se ei ole sellainen taloudellinen etuus, jota voitai-
925: listä kuntoutusta, koulutusta ja työllistämistä        siin pitää verotettavana tulona.
926: voidaan tukea taloudellisesti. Samoin voidaan             Viime aikoina veroviranomaiset ovat esittäneet
927: sosiaalisena kuntoutuksena antaa taloudellista tu-     kannanottoja, joissa ainakin eräät esinehankintoi-
928: kea. Kuntoutusta tuetaan invaliidihuoltolain,          hin kohdistuvat tuet katsotaan verotettavaksi tu-
929: 1.1.1988 voimaan tulevan vammaisuuden perus-           loksi. Kun kuntoutuksena voidaan myöntää tu-
930: teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista    kea mm. työllistämiseen tähtääviin kone- ym.
931: annetun lain, kansaneläkelain, sairausvakuutus-        hankintoihin ja vuoden 1988 alusta lukien myös
932: lain, työeläkelakien sekä tapaturma- ja liikenne-      vammaisuuden vuoksi päivittäisissä toiminnoissa
933: vahinkokorvausta saavien invaliidihuollosta an-        tarvittavien kotitalouskoneiden hankintoihin, tu-
934: nettujen lakien perusteella.                           lee jo tässä vaiheessa varautua siihen, ettei yhteis-
935:    Kuntoutuksen tavoitteena on vammautuneen            kunnan tarkkaan tarveharkintaan perustuvaa tu-
936: henkilön työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja         kea oteta verotusteitse pois.
937: säilyttäminen sekä vammaisuudesta aiheutuvien             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
938: erityiskustannusten kompensoiminen. Kuntou-            nioittaen,
939: tustuki myönnetään tapauksittain yksityiskohtai-
940: sen tarveharkinnan perusteella.                                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
941:    Kuntoutustuki ei ole rinnastettavissa ansio- tai            kiehdotuksen:
942: eläketuloon, koska sen tavoitteena ei ole toi-
943: 
944: 
945:                                                  Laki
946:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
947: 
948:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
949:  varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 22 kohta, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1986
950:  annetussa laissa (1062 186), näin kuuluvaksi:
951: 
952:                        22 §                            ten erorahasta annetun valtioneuvoston päätök-
953:    Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                  sen (1075/77) mukaista erorahaa, työnvälityslain
954:                                                        (246/ 59) mukaan työntekijälle valtion varoista
955:     22) sosiaalihuoltolain (710/82) mukaista toi-      suoritettua korvausta, oppisopimuslaissa (4221
956:  meentulotukea, lapsen elatuksen turvaamisesta         67) tarkoitettuja oppilaan valtion varoista saamia
957:  annetun lain (122/77) mukaista elatustukea,           taloudellisia etuja, invaliidihuoltolain (907 146),
958:  hautausavustusta, äitiysavustusta, lapsilisää, hoi-   vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-
959:  totukea, invalidirahaa, rintamasotilaseläkettä,       luista ja tukitoimista annetun lain ( 1 ), kan-
960:  ylimääräistä sotaeläkettä, asevelvollisen päivära-    saneläkelain (347 156) 34 §:n, sairausvakuutus-
961:  haa, sotilasavustuslain (566 148) mukaista sotilas-   lain (364/63) 60 §:n 2 momentin, tapaturmakor-
962:  avustusta, kotiuttamisrahalain (910 177) mukaista     vausta saavien invaliidihuollosta annetun lain
963:  kotiuttamisrahaa, reserviläispalkkaa, erorahalain     (592/ 63 ), liikennevakuutuskorvausta saavien in-
964:  (947/78) mukaista erorahaa ja valtion virkamies-      valiidihuollosta annetun lain (391165) ja työnte-
965: 
966:  270379Q
967: 2                                     1987 vp. -   LA n:o 5
968: 
969: kijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 6 momentin no-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
970: jalla myönnettyä avustusta eikä metsäoppilaitok-   ta 1988.
971: sista annetun lain (141/64) nojalla myönnettyä       Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
972: avustusta.                                         delta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
973: 
974: 
975: 
976: 
977:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
978: 
979:        Lea Savolainen                Matti Vähänäkki               Jukka Roos
980:        Liisa Jaakonsaari             Raimo Vuoristo                Heikki Rinne
981:                                                    1987 vp.
982: 
983: Lakialoite n:o 6
984: 
985: 
986: 
987:                                       Elo ym.: Ehdotus laiksi maakuntakorkeakoulukokeilusta
988: 
989: 
990: 
991:                                               Eduskunnalle
992: 
993:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
994: 
995:                                Aloitteessa ehdotetaan Norjassa ja Ruotsissa jo
996:                              toteutetun maakuntakorkeakoulun kokeilemista
997:                              Satakunnassa 1.1.198 9 alkaen.
998: 
999: 
1000: 
1001: 
1002:                                      ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
1003: 
1004: 1. Nykyinen tilanne                                       2. Muissa Pohjoismaissa toimivista maakuntakor-
1005:                                                              keakouluista
1006:  . 'Kotkeal<otilUjen tehtävänä,, on edistää ja har-
1007: ''jl:>ittaa,•tl!tkimus~, antaa siihen perustuvaa ylintä       Norjassa toteutettiin korkeakoululaitoksen täy-
1008: opetusta 5ekä m.Uullakiri tavoin palvella yhteis-         dennyksenä ns. maakuntakorkeakoulujärjestelmä
1009: kuntaa. Korkeakoulujen tutkimustehtävä erottaa            1970-luvun alussa. Ruotsissa sama järjestelmä
1010: ne muista oppilaitoksista. Suomen korkeakou-              toteutettiin 1970-luvun lopulla.
1011: lujen toiminnan periaatteena on tutkimuksen ja                Maakuntakorkeakouluissa ei suoriteta yliopis-
1012: opetuksen yhteys. Korkakouluilla on keskeinen             tollisia loppututkintoja. Maakuntakorkeakoulu-
1013: vastuu perustutkimuksesta, joka luo perustan ja           jen pohjalta on kuitenkin mahdollisuus jatkaa
1014: edellytykset soveltavalle tutkimukselle ja kehitys-       opintoja yliopistoissa. Oppiaineita valittaessa ei
1015: työlle. Perustutkimuksen ohella korkeakouluissa           rajoituta vain yhteen kapeaan sektoriin, vaan
1016: tehdään myös soveltavaa tutkimusta ja kehitys-            tavoitteena on laaja-alaisuus.
1017: työtä.                                                       Ruotsissa maa jaettiin kuuteen korkeakou-
1018:    Korkeakoulujen antamassa opetuksessa koros-            lualueeseen, joissa kussakin on yliopisto ja lisäksi
1019: tetaan sekä tieteellisyyttä että ammatillisuutta.         valtiollisia sekä kunnallisia korkeakouluja. Jokai-
1020: Korkeakouluilla on vastuu tieteellisestä jatkokou-        sella korkeakoulualueelia on oma hallintonsa,
1021: lutuksesta, ja lisäksi korkeakoulut järjestävät täy-      jossa "maallikoilla" on enemmistö. Näin halu-
1022: dennyskoulutusta sekä avointa korkeakouluope-             taan taata käytännön elämän ja korkeakoulun
1023: tusta. Korkeakouluilla on tutkimuksen ja ope-             välinen vuorovaikutus. Yksi korkeakoulu-uudis-
1024: tuksen ohella myös muita tehtäviä. Tällaisia ovat         tuksen tavoitteista olikin ammatillisen opetuksen
1025: yleiset asiantuntija- ja kulttuuritehtävät sekä eri-      lisääminen korkeammassa opetuksessa. Opetus
1026: tyiset palvelutehtävät. Korkeakoulut ovat kult-           on korkeakoulussa pääasia, mutta hallinnolliset
1027: tuurilaitoksia, joiden vaikutus säteilee laajasti         kytkennät ympäröivään yhteiskuntaan takaavat
1028: sijaintikaupunkiin ja vaikutusalueelle.                   sen, että korkeakoulut tekevät myös erityisesti
1029:    Suomen korkeakoululaitos käsittää 20 korkea-           aluepoliittisesti merkittävää soveltavaa tutkimus-
1030: koulua. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään luon-         ta.
1031: teeltaan maakunnallista korkeakoulua siinä muo-               Norjassa on nykyään neljätoista maakuntakor-
1032: dossa kuin tällaisia korkeakouluja on perustettu          keakoulua. Tarkoituksena on, että maakuntakor-
1033: Ruotsissa ja Norjassa.                                    keakoulut antavat opiskelijoille pätevyyden suo-
1034:  270378P
1035: 2                                        1987. vp. -    LA n:o 6
1036: 
1037: raan työelämän tehtäviin. Opiskeluaika maakun-          kuntakorkeakoululla voisi olla opetusta myös
1038: takorkeakouluissa on 1-3 vuotta, ja opinnot             muilla maakunnan paikkakunnilla.
1039: ovat pääasiassa ammattikoulutusta. Useimmat               Ehdotettava laki maakuntakorkeakoulun ko-
1040: tutkinnon suorittaneet hakeutuvat suoraan työ-          keilemisesta Porissa olisi ns. puitelaki, joka mah-
1041: elämään. - Maakuntakorkeakouluopinnot koos-             dollistaisi asetusteitse tarkempien perustamis-
1042: tuvat usein erilaisista kursseista ja aineista. Kaik-   maaraysten, opetussuunnitelmien, tutkintojen
1043: kiin opintoihin kuuluu joukko pakollisia aineita.       antamien pätevyyksien ym. antamisen. Kokei-
1044: Ainevalikoima on laaja ja vaihtelee koulusta            luun ryhdyttäessä tulisi ottaa huomioon ne koke-
1045: toiseen.                                                mukset, jotka Ruotsissa ja Norjassa maakuntakor-
1046:    Kokemukset molemmissa maissa ovat sellaiset,         keakouluista on saatu.
1047: että maakuntakorkeakoulut ovat antaneet suurel-
1048: le joukolle nuorisoa mahdollisuuden korkeam-
1049: paan opetukseen ja vaikuttaneet positiivisesti          4. Yksityiskohtaiset perustelut
1050: seudun elinkeinoelämän ja hallinnon kehittymi-
1051: seen.                                               Ehdotettavassa laissa olisi vain neljä pykälää,
1052:                                                _ joista ensimmäinen määrittelee maakuntakorkea-
1053: 3. Uudistusehdotus                               koulukokeilun tavoitteet, toinen kokeilun pää-
1054:                                                  piirteet, kolmas säännökset kokeilupaikkakun-
1055:    Pohjoismaissa maakuntakorkeakouluista saadut nasta ja neljäs asetuksenantomahdollisuuden ko-
1056: positiiviset kokemukset rohkaisevat maakunta- keilun käytännön toteuttamisesta.
1057: korkeakouluajatuksen tuomista myös Suomeen.         Laki tulisi saattaa voimaan heti vuoden 1988
1058: Ruotsin ja Norjan kaltaisen maakuntakorkeakou- alussa, jotta hallitukselle jäisi vuosi aikaa valmis-
1059: lun soveltuvuutta meidän maahamme tulisi ko- tella kokeilun käytännön toteuttamista. Maakun-
1060: keilla. Kokeilukaupunkina Pori olisi erinomai- takorkeakoulu aloittaisi esityksen mukaan
1061: nen. Porissa ei ole korkeakoulua, mutta siellä 1.1.1989 Porissa.
1062: toimii kahden korkeakoulun yhteinen täydennys-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1063: koulutusyksikkö. Näin siis Porissa on pohjaa
1064:                                                              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1065: korkeammalle opetukselle. Satakunnassa maa-
1066:                                                           kiehdotuksen:
1067: 
1068:                                                   Laki
1069:                                      maakuntakorkeakoulukokeilusta
1070: 
1071:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1072: 
1073:                        1 §                              kintojen antamista pätevyyksistä säädetään tar-
1074:   Korkeakoulujen työn keventämiseksi, lisäopis-         kemmin asetuksella. Oppiaineita valittaessa on
1075: kelijapaikkojen tarjoamiseksi, koulutuksen moni-        otettava huomioon kokeilupaikkakunnan elinkei-
1076: puolistamiseksi sekä alueellisten sivistystarpeiden     norakenne ja sivistykselliset tarpeet.
1077: tyydyttämiseksi aletaan Suomessa kokeilla maa-
1078: kuntakorkeakoulua siten kuin tässä laissa ja sen                               3 §
1079: perusteella annettavassa asetuksessa säädetään.           Maakuntakorkeakoulukokeilu alkaa Porin kau-
1080:                                                         pungissa 1.1.1989. Kokeilu kestää niin kauan
1081:                         2 §                             kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
1082:    Maakuntakorkeakoulussa ei suoriteta yliopis-
1083: tollisia loppututkintoja. Maakuntakorkeakoulun                               4 §
1084: suoritettuaan opiskelijalla on kuitenkin mahdol-          Tarkemmat säännökset maakuntakorkeakoulu-
1085: lisuus jatkaa opintojaan korkeakouluissa. Maa-          kokeilusta annetaan asetuksella.
1086: kuntakorkeakoulussa suoritettu tutkinto otetaan
1087: jatko-opinnoissa huomioon siten kuin asetuksella                              5 §
1088: tarkemmin säädetään. Maakuntakorkeakoulun                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1089: oppiaineista, suoritettavista tutkinnoista ja tut-      ta 1988.
1090: 
1091:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1092: 
1093:          Mikko Elo                        Timo Laaksonen                   Kalevi Lamminen
1094:                                                    1987 vp.
1095: 
1096: Lakialoite n:o 7
1097: 
1098:                                      Renko ym.: Ehdotus laiksi lukiolain 21 § :n muuttamisesta
1099: 
1100:                                              Eduskunnalle
1101: 
1102:    Vuonna 1983 annetun lukiolain täytäntöönpa-              Suurissa lukioissa syntyy tarvetta myös muun
1103: no on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Ongelmia           kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen
1104: on ilmennyt suurten ja keskisuurten lukioiden            antamiseen. Lain mukaan ryhmä on perustettava
1105: tuntikehyksen riittämättömyydessä sekä muun              jopa kolmella oppilaalla, mikä entisestään tiu-
1106: kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen            kentaa muiden lukion tuntijaon mukaisten oppi-
1107: järjestämisessä.                                         aineiden opetukseen käytettävää tuntimäärää
1108:    Tuntikehyksen riittämättömyys on 3-5-sarjai-          sekä lisää ryhmäkoon suuruutta.
1109: sissa lukioissa johtanut ylisuuriin opetusryhmiin,          Lukiolain 21 §:n muutoksella voidaan saada
1110: jolloin normaalisti 36 oppilaalle mitoitetut ope-        lukiolaki toimimaan myös suurissa lukioissa tun-
1111: tustilat ovat käyneet pieniksi. Opetusryhmäkoon          tikehyksen osalta sekä suurten kaupunkien ja
1112: maksimit voivat vaihdella 37:stä 40:een, jolloin         taajamien kouluissa tyydyttämään myös muun
1113: esim. koetilanne ja harjoitustyöaine ovat epätar-        kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen
1114: koituksenmukaisia. Opetusryhmien koon tasaa-             järjestämistarpeita.
1115: mista vaikeuttaa suurissa lukioissa käytössä oleva          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1116: laaja kieliohjelma, jolloin valinnaiskielten pienet      nioittaen,
1117: opetusryhmät verottavat tuntikehyksen käyttöä
1118: pysyvästi. Suuret ryhmäkoot kohdentuvat käytän-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1119: nössä reaali-, taito- ja taideaineisiin, jolloin tila-          lakiehdotuksen:
1120: ongelmat ja välineistön puute vaikeuttavat tar-
1121: koituksenmukaista opetusta.
1122: 
1123:                                                    Laki
1124:                                      lukiolain 21 §:n muuttamisesta
1125: 
1126:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti:
1127:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 21 §:n 1 momentti, sellaisena
1128: kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (133/84), sekä
1129:   lisätään 21 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti:
1130: 
1131:                        21 §
1132:    Lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aika-             Mikäli koulu järjestää lukiolain 19 §:n 2, 3 ja 4
1133: na käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen           momentin mukaista opetusta, tulisi lukion tunti-
1134: oppiaineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti             kehystä voida kussakin tapauksessa korottaa 1. ja
1135: enintään 29 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta       2. vuosiluokilla 2 tunnilla ja 3. vuosiluokalla 1
1136: kohti 1, 0 tuntia viikossa. Milloin vuosiluokalla        tunnilla.
1137: on vain yksi perusopetusryhmä, saadaan edellä
1138: tässä momentissa säädetystä poiketen tällaista
1139: vuosiluokkaa kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan
1140: 49 tuntia viikossa sekä, jos tällaisen perusope-           Tämä laki tulee v01maan         päivänä
1141: tusryhmän koko on enemmän kuin 24 oppilasta,             kuuta 198 .
1142: enintään 1 tunti viikossa kutakin mainitun oppi-
1143: lasmäärän ylittävää oppilasta kohti.
1144: 
1145: 
1146:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1147: 
1148:                        Tellervo Renko                             Tytti Isohookana-Asunmaa
1149:                        Eino Siuruainen                            Erkki Pulliainen
1150:                 1
1151:                 1
1152: 
1153: 
1154: 
1155: 
1156:             1
1157:             1
1158: 
1159: 
1160: 
1161: 
1162:         1
1163:         1
1164: 
1165: 
1166: 
1167: 
1168:     1
1169:     1
1170: 
1171: 
1172: 
1173: 
1174: 1
1175: 1
1176:                                                     1987 vp.
1177: 
1178: Lakialoite n:o 8
1179: 
1180: 
1181: 
1182: 
1183:                                       Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi kansalaisten perusturvasta
1184: 
1185: 
1186:                                                Eduskunnalle
1187: 
1188:   Jokaisen kansalaisen perusoikeutena tulee olla           1 kuntaryhmässä 1 893 mk/kk ja II kuntaryhmäs-
1189: turvattu toimeentulo ja tarvittavat palvelut kai-          sä 1 812 mk/kk. Eläkeläispuolisoiden täysi kan-
1190: kissa elämäntilanteissa. Milloin henkilö ei voi            saneläke on vastaavasti 1 596 mk/kk tai 1 531
1191: työnteolla turvata omaa ja perheensä toimeentu-            mk/kk. Lapsesta saakka vammaiset joutuvat koko
1192: loa, on yhteiskunnan tehtävänä huolehtia siitä.            elämänsä ajan tyytymään tähän, sillä monilla
1193: Myös työpanoksensa yhteiskunnan hyväksi jo an-             heistä ei ole koskaan mahdollisuutta osallistua
1194: taneilla eläkeläisillä on oltava oikeus viettää elä-       työelämään.
1195: kepäiviään vailla taloudellisia huolia. Samoin on              Opiskelijoiden toimeentulo nousee parhaim-
1196: turvattava opiskelumahdollisuudet.                         millaankin vain runsaaseen 2 000 markkaan kuu-
1197:                                                            kaudessa. Siitäkin he joutuvat maksamaan valta-
1198:                                                            osan korkojen kanssa takaisin juuri silloin, kun
1199:                  Nykyinen tilanne                          perheen perustaminen on ajankohtaista.
1200:                                                                Lapsikorotukset ovat riittämättömiä eivätkä yh-
1201:    Vieläkään näin ei tapahdu. 1980-luvun sosiaa-           dessä lapsilisän kanssa riitä kattamaan huolletta-
1202: lipoliittisilla ratkaisuilla on sosiaaliturvakin pantu     vana olevan lapsen toimeentuloon tarvittavia ku-
1203: palvelemaan tuloerojen tasoittamisen sijasta nii-          luja.
1204: den ylläpitämistä. Kommunistien taholta varoi-                 Useat vähimmäisetuudet eivät yllä edes viime-
1205: tettiin suurina uudistuksina markkinaitujen                sijaiseksi tarkoitetun sosiaalitoimiston maksaman
1206: hankkeiden kielteisistä seurauksista. Sosiaalietui-        toimeentulotuen tasolle, joka on tällä hetkellä
1207: suuksien sitominen ansioihin ja niiden verollepa-          vähimmäistaso, johon jokaisella on oikeus. Niin-
1208: no on edesauttamassa jakoa A- ja B-luokan                  pä työttömyys onkin suurin syy toimeentulotuen
1209: kansalaisiin. Nyt seuraukset ovat kaikkien nähtä-          myöntämiseen. Monien järjestelmien olemassaolo
1210: vissä. Ansiosidonnaisuudella on turvattu hyvä-             ja etuisuuksien verotus on vain lisännyt byrokra-
1211: osaisten asema, mutta vähimmäisetuudet eivät               tiaa sekä ihmisten juoksuttamista luukulta toisel-
1212: riitä turvaamaan toimeentuloa. Niiden varaan on            le ja heidän jatkuvaa kontrollointiaan. Sosiaali-
1213: kuitenkin jätetty satojatuhansia ihmisiä.                  työntekijöistäkin on tehty vain rahanlaskijoita,
1214:    Sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin monimut-           eikä heitä ole voitu vapauttaa toteuttamaan sosi-
1215: kainen, ja vähimmäisetuudet ovat erisuuruiset              aalityön uusia ennaltaehkäiseviä toimintamuoto-
1216: työttömille, sairaille, eläkeläisille ja opiskelijoille.   Ja.
1217: Väliinputoamista tapahtuu edelleen erilaisten ka-
1218: renssien ja päätösten viivästymisten vuoksi.
1219:    Työttömyysturvan petospäivärahaa maksetaan                                 Ehdotukset
1220: 75 mk viitenä päivänä viikossa. Runsaasta 1 600
1221: markan kuukausitulosta jää vajaat 1 300 mk                    Sosiaaliturvan epäkohdat ovat käyneet niin
1222: käteen. Toisen puolison tulot saattavat leikata            ilmeisiksi, että vaatimuksia niiden korjaamisesta
1223: petospäivärahan jopa kokonaan pois.                        ei muiden puolueiden taholta enää ole voitu
1224:     Sairaus- ja äitiyspäiväraha on alimmillaan vain        kokonaan sivuuttaa. Vaalien alla lähes kaikki
1225: 45,90 mk kuutena päivänä viikossa. Siitä jää               puolueet lupasivat vaaliohjelmissaan ajaa yhte-
1226:  kuukaudessa alle 1 000 mk käteen. Työttömät               näisen petosturvan luomista. Nyt on lupausten
1227: jäävät saitastuessaan kahdeksaksi päiväksi koko-           lunastamisen aika. Petosturvan tason ja sen saa-
1228:  naan ilman päivärahoja.                                   misen ehtojen osalta ohjelmat poikkesivat kui-
1229:    Lähes neljännesmiljoona eläkeläistä saa tyytyä          tenkin jo huomattavasti toisistaan. Keskustapuo-
1230:  pelkkään kansaneläkkeeseen, joka on yksinäiselle          lueen, kokoomuksen ja SKDL:n esittämä
1231: 
1232: 270376M
1233: 2                                       1987 vp. -    LA n:o 8
1234: 
1235: 
1236:  1 800-2 000 markan perusturva kuukaudessa ei            Vähimmäispalkasta on perusteltua säätää yhtä-
1237: riitä turvaamaan toimeentuloa nykyoloissa, vaik-      aikaa perusturvan kanssa. Tällä hetkellä työehto-
1238: ka siitä ei menisi verojakaan.                        sopimusten mukaiset alimmat taulukkopalkat
1239:    Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä          ovat noin 3 500 markan luokkaa kuukaudessa.
1240: pitää edelleen yhtenäisen perusturvan luomista        Vähimmäispalkkaa ei ole lainkaan aloilla, joilla
1241:  1980-luvun lopun uudistuspolitiikan ensisijaisena    ei ole valtakunnallista työehtosopimusta. Esitäm-
1242: tavoitteena. Sen tehtävänä on riittävän turvan        me vähimmäispalkaksi 4 000 mk/kk. Demok-
1243: takaaminen kaikissa niissä olosuhteissa, joissa       raattinen Vaihtoehto on vaatinut verotettavan
1244: henkilö ei voi osallistua työelämään ja saada siitä   tulon alarajan nostamista myös 4 000 markkaan
1245: toimeentuloaan. Se koskisi siten työttömyyden,        kuukaudessa. Perusturvan ja vähimmäispalkan
1246: sairauden, kuntoutuksen ja äitiysloman aikaista       rcaaliarvon säilyttämiseksi ne tulisi sitoa indek-
1247: toimeentuloa, eläketurvaa ja vammaisten perus-        sun.
1248: toimeentuloa, opintotukea tai muuta vastaavaa            Laki kansalaisten perusturvasta olisi ensimmäi-
1249: tilannetta. Perusturvan määräksi ehdotetaan           nen askel kohti yhtenäisen ja yhteiskunnallisesti
1250: 3 000 mk/kk. Jokaista huollettavaa alle 18-vuoti-     hallitun sosiaaliturvajärjestelmän luomista. Pe-
1251: asta lasta kohti maksettaisiin lapsikorotusta 500     rusturvaa hoitaisi kansaneläkelaitoksesta muodos-
1252: mk/kk edellyttäen, että erikseen säädetään lapsi-     tettava sosiaaliturvalaitos.
1253: lisän korottamisesta 1 000 markkaan kuukaudes-           Perusturvaa voitaisiin maksaa osittaisena osa-
1254: sa, sillä lapsen aiheuttamiksi kustannuksiksi on      aikatyöntekijälle, joka ei ole saanut kokoaikatyö-
1255: arvioitu puolet aikuisen kulutuksesta.                tä. Perusturvaa voitaisiin maksaa myös ennakko-
1256:    Taloudellisen kasvun tulosten ja uuden teknii-     na päätösten viipyessä tai valitusprosessin aikana.
1257: kan soveltamisesta koituvan hyödyn ohjaamiseksi       Vain poikkeuksellisten yksilöllisten menojen kat-
1258: koko kansan hyväksi on samanaikaisesti lyhennet-      tamiseksi olisi tarpeen kääntyä sosiaalitoimiston
1259: tävä yleistä työaikaa ja alennettava eläkeikää. Se    puoleen toimeentulotuen saamiseksi. Toimeen-
1260: edellyttää myös yhteiskunnallisten palvelujen ke-     tulotuen normit vaatisivat myös tällöin huomat-
1261: hittämistä. Nämä toimenpiteet ovat perusturvan        tavia korjauksia. Perusturvan rahoittaminen voi-
1262: luomisen ohella välttämättömiä estämään kansa-        daan hoitaa ohjaamalla työeläkerahastojen jo 70
1263: laisten jaon A- ja B-luokan kansalaisiin, sillä       miljardiin markkaan nousseita varoja perustetta-
1264: muuten yhä suuremmalla osalla kansasta ei olisi       van sosiaaliturvalaitoksen käyttöön sekä lisäämäl-
1265: muuta mahdollisuutta kuin jääminen työelämän          lä suuryritysten osuutta sosiaaliturvan rahoituk-
1266: ulkopuolelle perusturvan varaan. Se lisäisi edel-     sessa.
1267: leen eriarvoisuutta vielä työssäolevien kesken           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1268: niin, että osalla työtaakkaa yhä kiristettäisiin
1269: työttömien määrän kasvaessa ja aina vain pie-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1270: nempi ja etuoikeutetumpi ryhmä pääsisi nautti-               kiehdotuksen:
1271: maan tekniikan kehityksen tuloksista.
1272:                                          1987 vp. -    LA n:o 8                                       3
1273: 
1274:                                                  Laki
1275:                                        kansalaisten perusturvasta
1276: 
1277:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1278: 
1279:                       1 luku                                                  5§
1280:                 Yleiset säännökset                        Kokoaikatyötä hakevalle henkilölle, joka tekee
1281:                                                        osa-aikatyötä, maksetaan perusturvan ja osa-aika-
1282:                         1§                             työstä maksettavan palkan erotus.
1283:    Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus työhön
1284: ja perusturvaan tämän lain mukaisesti.                                        6§
1285:                                                           Perusturvaa maksetaan ennakkona, kun muun
1286:                         2 §                            lain nojalla haettavan etuuden maksaminen on
1287:    Tästä laista johtuvista tehtävistä huolehtii kan-   viivästynyt tai päätöksestä on valitettu.
1288: saneläkelaitoksesta muodostettava sosiaaliturva-
1289: laitos.
1290:                                                                               3 luku
1291:                                                                        Erinäisiä säännöksiä
1292:                       2 luku
1293:                Perustuevan suuruus                                             7§
1294:                                                           Tämän lain mukaista etuutta ei makseta hen-
1295:                         3§                             kilölle, joka jonkin muun säädöksen nojalla on
1296:   Kokoaikatyöstä maksettavan vähimmäispalkan           oikeutettu perusturvaa suurempaan etuuteen.
1297: suuruus on 4 000 markkaa kuukaudessa verova-
1298: paana.                                                                         8 §
1299:                                                          Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
1300:                         4§                             ta annetaan asetuksella.
1301:   Perusturva henkilölle, joka ei omalla ansiotoi-
1302: minnallaan voi turvata toimeentuloaan, on 3 000                              9§
1303: markkaa kuukaudessa. jokaista alle 18-vuotiasta          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1304: huollettavaa lasta kohti maksetaan lapsikorotusta      ta 1988.
1305: 500 markkaa kuukaudessa.
1306: 
1307:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1308: 
1309:          Marjatta Stenius-Kaukonen           Marja-Liisa Löyttyjärvi          Esko-juhani Tennilä
1310:                                              Ensio Laine
1311:                                                  1987 vp.
1312: 
1313: Lakialoite n:o 9
1314: 
1315: 
1316: 
1317: 
1318:                                     Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
1319: 
1320: 
1321:                                              Eduskunnalle
1322: 
1323:    Terve ja riittävä väestöpohja on kansakunnan         että joudutaan turvautumaan varsin monimut-
1324: elinehto. On myönteistä, että viime aikoina on          kaiseen Iainsäädäntömenettel yyn.
1325: kiinnitetty erityistä huomiota lapsiperheiden hei-         Nykyisen lapsilisälain heikkoutena on myös,
1326: kentyneeseen taloudelliseen asemaan maassam-            että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi täyttää
1327: me. Toimet tilanteen korjaamiseksi ovat kuiten-         17 vuotta. Ovathan perheen menot juuri tässä
1328: kin olleet täysin riittämättömät. Onpa viime            vaiheessa erittäin suuret lasten koulunkäynnin ja
1329: vuosina jopa huononnettu lapsiperheiden asemaa          opiskelun vuoksi.
1330: entisestään.                                               Vain muuttamalla lapsilisälakia niin, että lap-
1331:    Lapsiperheiden aseman kohentamiseksi tulisi          silisiä maksettaisiin 18 ikävuoteen saakka, tämä
1332: lapsilisiä korottaa 50 prosentilla hallituksen esit-    väliinputoajien ryhmä saatettaisiin yhteiskunnan
1333: tämän 3 prosentin korotuksen sijasta. Näin saa-         tukitoimien ulottuville.
1334: taisiin korjatuksi lapsilisien ostoarvon jälkeenjää-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1335: neisyys.                                                nioittavasti,
1336:    Lapsilisät tulisi sitoa eläkkeiden tavoin elinkus-
1337: tannusindeksiin, jotta niitä voitaisiin joustavasti              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1338: korottaa rahanarvon muuttumisen myötä ilman,                   lakiehdotuksen:
1339: 
1340: 
1341: 
1342: 
1343:                                                   Laki
1344:                                         lapsilisälain muuttamisesta
1345: 
1346:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 1
1347: §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,
1348:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985
1349: annetussa laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
1350: (72/87) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), näin kuuluviksi:
1351: 
1352:                         1 §
1353:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-        lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana
1354: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,           laitoksessa.
1355: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-
1356: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lapses-
1357: ta.                                                                            1a §
1358:    Lapsilisän määrä on 3 258 markkaa vuodessa.            Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
1359: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-        oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
1360: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on           ta korotettuna 1 872 markalla vuodessa.
1361: lapsilisän määrä kuitenkin 3 774 markkaa vuo-
1362: dessa, kolmannesta lapsesta 4 566 markkaa vuo-                                 2 §
1363: dessa, neljännestä lapsesta 5 940 markkaa vuo-            Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
1364: dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta          alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, min-
1365: lapsesta 7 164 markkaa vuodessa, paitsi milloin         kä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on synty-
1366: 
1367: 2703751
1368: 2                                     1987 vp. -    LA n:o 9
1369: 
1370: nyt, sen vuosineljänneksen loppuun saakka, jon-     että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
1371: ka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.   nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
1372:                                                     voimaantulosta alkaen.
1373: 
1374:                       13 §                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
1375:    Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät      1988.
1376: sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin suen,
1377: 
1378: 
1379:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
1380: 
1381:          Eeva-Liisa Moilanen         Esko Almgren                       Sauli Hautala
1382:                   Toimi Kankaanniemi                       Jorma Fred
1383:                                                 1987 vp.
1384: 
1385: Lakialoite n:o 10
1386: 
1387: 
1388:                                    Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 10 §:n muutta-
1389:                                       misesta
1390: 
1391: 
1392:                                             Eduskunnalle
1393: 
1394:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1395: 
1396:                              Lakialoitteen tarkoitus on matkakulujen kor-
1397:                            vaaminen hoitosarjojen osalta.
1398: 
1399: 
1400:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1401: 
1402:    Eri selvitysten mukaan aiheutuu hoitoa sarjana      naan silloin, kun vakuutetun kustannukset ylittä-
1403: annettaessa vakuutetulle erityisen suuria kustan-      vät 40 markkaa.
1404: nuksia. Tämä korostuu niissä tapauksissa, joissa          Omavastuuraja tulee sovellettavaksi myös niis-
1405: aikaisemmin invalidihuoltona maksetut kustan-          sä tapauksissa, joissa yksittäisen matkan kustan-
1406: nukset on siirretty sairausvakuutuksen piiriin.        nus jää alle omavastuuosuuden, mutta sarjana
1407: Tästä syystä on tarpeellista muuttaa sairausvakuu-     annettujen hoitojen matkakustannukset useam-
1408: tuslain 10 §:ää siten, että asetuksella tarkemmin      masta matkasta yhteensä nousevat säädettyä
1409: säädettävissä tapauksissa, joissa hoito on katsotta-   markkamäärää suuremmiksi.
1410: va sarjana annetuksi, korvataan vakuutetulle             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1411: matkakustannukset paitsi yksittäisen matkan ylit-
1412: täessä omavastuurajan myös muulta osalta koko-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1413:                                                               lakiehdotuksen:
1414: 
1415:                                                  Laki
1416:                               sairausvakuutuslain 10 §:n muuttamisesta
1417: 
1418:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
1419: lain 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1119/83),
1420: näin kuuluvaksi:
1421: 
1422:                        10 §                            matkakustannusten korvaamista. Lääkärin maa-
1423:    Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulutuk-         räämästä sarjana annettavasta hoidosta johtuvat
1424: sen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona          matkakustannukset korvataan vakuutetulle lisäksi
1425: johtuvat matkakustannukset korvataan vakuute-          kokonaan siltä osin kuin ne ylittävät 40 markkaa.
1426: tulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen suun-         Asetuksella säädetään, milloin hoito on katsotta-
1427: taan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät 15 mark-        va sarjana annettavaksi.
1428: kaa. Sama koskee vakuutetun lääkärissä, sairaan-
1429: hoitolaitoksessa, laboratorio- ja röntgenlaitokses-
1430: sa tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saa-             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1431: neen henkilön luona käynnistä aiheutuneiden            kuuta 198 .
1432: 
1433:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1434: 
1435:                        Osmo Soininvaara                         Pekka Haavisto
1436:                        Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
1437: 270374K
1438:                                                 1987 vp.
1439: 
1440: Lakialoite n:o 11
1441: 
1442: 
1443: 
1444: 
1445:                                   Jouppila ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain voimaanpanolain
1446:                                      5 §:n muuttamisesta
1447: 
1448: 
1449:                                            Eduskunnalle
1450: 
1451:    Sotapalvelus lasketaan miehillä valtion eläk-      neet naiset ovat suurimmalta osalta niitä, jotka
1452: keeseen oikeuttavaksi ajaksi siitä riippumatta,       ovat pääasiallisen elämäntyönsä suorittaneet ko-
1453: minkä ikäisenä sotapalvelus on suoritettu. Naisil-    tona, ja heidän eläketurvansa on tästä johtuen
1454: la sen sijaan otetaan huomioon vain vähintään         jäänyt puutteelliseksi. Tämän vuoksi valtion elä-
1455: 21-vuotiaana suoritettu lottapalvelus, kuten          kelain voimaanpanolakia tulisi muuttaa siten,
1456: yleensäkin ennen VEL:n voimaantuloa valtiolla         että myös alle 21-vuotiaana suoritettu lottapalve-
1457: palveltu aika.                                        lus luettaisiin eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
1458:    Miesten sotapalveluksen osalta on siten tehty         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1459: poikkeus yleisiin säännöksiin, mutta naisten ei.
1460: Rintamalla maamme hyväksi suoritettu työ on                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1461: kuitenkin ollut yhtä arvokasta sukupuolesta ja                kiehdotuksen:
1462: iästä riippumatta. Lisäksi lottapalvelua suoritta-
1463: 
1464: 
1465: 
1466: 
1467:                                                 Laki
1468:                       valtion eläkelain voimaanpanolain 5 §:n muuttamisesta
1469: 
1470:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
1471: eläkelain voimaanpanolain (281166) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
1472: 
1473:                          5§                              aika työvelvollisena työvelvollisuuslain nojalla
1474:    Ennen valtion eläkelain voimaantuloa kulunut       valtion työssä,
1475: valtion eläkelain 5 § :ssä tarkoitettu 21 vuotta         luetaan eläkeajaksi
1476: täytettyä palveltu aika, jos palvelus on ollut        valtion eläkelain 5 §:ssä säädetyin tavoin, sikäli
1477: päätoimista;                                          kuin palvelusta ei ole luettu tai ole luettava
1478:    Suomen Pankin, postipankin, kansaneläke-           edunsaajan hyväksi muuta kuin valtion eläkelais-
1479: laitoksen tai Ahvenanmaan maakunnan päätoi-           sa tarkoitettua vanhuus- tai työkyvyttömyys-
1480: mena pidettävän toimen haltijana 21 vuotta            eläkettä varten,
1481: täytettyä palveltu aika;                                 a) kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä sovel-
1482:    aika asevelvollisena vakinaisessa väessä, mikäli   letaan valtion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 moment-
1483: se välittömästi liittyy valtion eläkelain 5 §:ssä     tia; ja
1484: tarkoitettuun aikaan;                                    b) puoleksi heinäkuun 1 päivään 1962 ja siitä
1485:    sotapalvelusaika sotatilan vallitessa sekä aika,   lukien kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä so-
1486: minkä edunsaaja sotatilan aikaisessa sotapalve-       velletaan valtion eläkelain 10 §:n 1 momenttia
1487: luksessa saadun vamman tai sairauden vuoksi on        sekä jos edunsaaja heinäkuun 8 päivänä 1961 tai
1488: ollut hoidettavana sairaalassa ennen syyskuun 26      sen jälkeen on ollut päätoimisessa palveluksessa,
1489: päivää 1947; sotapalvelukseksi luetaan myös lot-      joka yhdenjaksoisena on jatkunut vähintään 4
1490: tapalvelus, ja                                        kuukautta ja johon, jos se olisi valtion eläkelain
1491: 270370F
1492: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 11
1493: 
1494: voimaantulon jälkeistä palvelusta, liittyisi oikeus     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
1495: valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen.              kuuta 198 .
1496: 
1497: 
1498: 
1499:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
1500: 
1501:          Riitta Jouppila                Sakari Valli                   Oiva Savela
1502:          Matti Viljanen                 Juhani Laitinen                Keijo Jääskeläinen
1503:                                                  1987 vp.
1504: 
1505: Lakialoite n:o 12
1506: 
1507: 
1508:                                     Rantanen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n muutta-
1509:                                       misesta
1510: 
1511: 
1512:                                             Eduskunnalle
1513: 
1514:    Rintamasotilaseläkelain mukaan maksetaan             tavan kansaneläkkeen ottoa myöhemmille vuosil-
1515: kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle vähäistä      le ja kasvattamaan vuosikorotuksilla mahdollisesti
1516: tunnustuksenomaista rintamalisää. Sitä makse-           aikanaan maksettavan kansaneläkkeen määrää,
1517: taan pääsääntöisesti vuosina 1939-1945 rinta-           jos rintamalisän saanti tehtäisiin kaikissa tapauk-
1518: matehtävissä olleille henkilöille.                      sissa mahdolliseksi 65 vuoden iässä. Kun lisäksi
1519:    Rintamalisän saanti on laissa sidottu kansan-        kansaneläkkeen pohjaosankin ottaminen yhden
1520: eläkkeen saantiin, joten rintamalisää voivat saada      kalenterivuoden jälkeen mitätöi kansaneläkelaissa
1521: vain kansaneläkkeen vanhuus-, työkyvyttömyys-           etuutena olevan hautausavustuksen saannin jäl-
1522: tai työttömyyseläkettä saavat !isään oikeutetut         keenjääneille, niin rintamalisän saannin esteenä
1523: henkilöt. Rintamalisän saannin ulkopuolelle sen         ei tässäkään tapauksessa saisi olla sidonnaisuus
1524: sijaan jäävät esimerkiksi rintamaveteraanien var-       kansaneläkkeeseen enää rintamalla olleen henki-
1525: haiseläkkeellä tai ns. varhennetuilla eläkkeillä        lön 65 ikävuoden jälkeen.
1526: olevat henkilöt. Heille rintamalisä voidaan mak-           Voimassa olevaa rintamasotilaseläkelakia tulisi
1527: saa vasta heidän täytettyään 65 vuotta ja silloin-      mielestämme siten muuttaa, että lain 9 §:n 1
1528: kin vain sillä edellytyksellä, että he saavat kan-      momenttiin tehtäisiin muutos, jonka mukaan 65
1529: saneläkettä, eli käytännössä heidän tulee hakea         vuotta täyttäneelle rintamasotilaalle voitaisiin ai-
1530: vähintään kansaneläkkeen pohjaosaa.                     na ilman sidonnaisuuksia kansaneläkelakiin mak-
1531:    Rintamalisä on kiistattomasti tunnustuksen-          saa rintamalisää.
1532: omainen etuus. Lainsäädännöstä pitäisi tämän               Esittämästämme lain muutoksesta ei ilmeisesti
1533: vuoksi ainakin poistaa sellainen este, että rinta-      syntyisi yhteiskunnalle lainkaan taloudellisia kus-
1534: malisään oikeutettu henkilö olisi aina 65 vuotta        tannuksia.
1535: täytettyään oikeutettu saamaan rintamalisän,               Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1536: vaikka hän ei vielä haluaisikaan ottaa hänelle          nioittavasti,
1537: tulevaa kansaneläkkeen vanhuuseläkettä.
1538:    Eräät rintamalla olleet henkilöt saattaisivat olla              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1539: halukkaita siirtämään vanhuuseläkkeenä makset-                  kiehdotuksen:
1540: 
1541:                                                   Laki
1542:                               rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
1543: 
1544:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
1545: laseläkelain 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
1546: (1085/80), näin kuuluvaksi:
1547: 
1548:                         9 §
1549:    Kansaneläkettä saavalle tai 65 vuotta täyttä-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1550: neelle rintamasotilaalle maksetaan rintamalisää         ta 1988.
1551: 8.52 markkaa vuodessa.
1552: 
1553: 
1554: 
1555:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
1556: 
1557:                 Jorma Rantanen                   Risto Ahonen                     Mats Nyby
1558: 270368D
1559:                                                1987 vp.
1560: 
1561: Lakialoite n:o 13
1562: 
1563: 
1564: 
1565: 
1566:                                   Jouppila ym.: Ehdotukset laeiksi rintamasotilaseläkelain 1 §:n sekä
1567:                                      sotilasvammalain 1 §:n muuttamisesta
1568: 
1569: 
1570:                                            Eduskunnalle
1571: 
1572:    Sotien 1939-1945 aikana jäi siviiliväestöä il-     ei ole sodan jälkeen mitenkään korvattu heidän
1573: man omaa syytään sotatoimialueelle ja joutui          kärsimyksiään.
1574: sotavangiksi Neuvostoliittoon. Niinpä siviilivan-        Vielä elossa olevat siviilivangit olisikin rinnas-
1575: keja palautettiin talvisodan jälkeen esim. Hyrsy-     tettava rintamapalvelustunnuksen omaaviin.
1576: län mutkassa jääneitä 1 260 ja Suomussalmella         Heille tulisi suoda samat etuudet terveydenhoi-
1577: jääneitä 253. Näiden henkilöiden henkiset ja          don, kuntoutuksen ja eläke-etuuksien suhteen
1578: ruumiilliset rasitukset tuona aikana ovat hyvin       kuin rintamaveteraaneille.
1579: rinnastettavissa rintamasotilastunnuksen tai rinta-    , ,,,
1580:                                                          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1581: mapalvelustunnuksen omaaviin etenkin, kun aja-
1582: tellaan, että kyseessä olivat useimmissa tapauksis-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
1583: sa naiset, lapset ja vanhukset. Näille henkilöille            kiehdotukset:
1584: 
1585: 
1586: 
1587: 
1588: 1.
1589:                                                 Laki
1590:                              rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta
1591: 
1592:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilas~
1593: eläkelain (119/77) 1 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi,
1594: seuraavasti:
1595: 
1596:                         1§
1597:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
1598:    Rintamasotilaaksi katsotaan edellä 2 momen-        kuuta 198 .
1599: tissa mainittujen lisäksi vuosien 1939-44 sotien
1600: johdosta sotavankeudessa ollut siviilihenkilö.
1601: 
1602: 
1603: 
1604: 
1605: 270369E
1606: 2                                  1987 vp. -       LA n:o 13
1607: 
1608: 2.
1609:                                              Laki
1610:                              sotilasvammalain 1 §:n muuttamisesta
1611: 
1612:   Edu-skunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain
1613: (404/48) 1 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
1614: 
1615:                       1§
1616:                                                       Tämä laki tulee voimaan   päivänä
1617:    Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös vuo-      kuuta 198 .
1618: sien 1939-44 sotien johdosta sotavankeudessa
1619: olleeseen siviilihenkilöön.
1620: 
1621: 
1622: 
1623:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
1624: 
1625:         Riitta Jouppila              Sakari Valli                   Matti Viljanen
1626:         Juhani Laitinen              Oiva Savela                    Keijo Jääskeläinen
1627:                                                  1987 vp.
1628: 
1629: Lakialoite n:o 14
1630: 
1631: 
1632: 
1633: 
1634:                                    Mattila ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 c ja
1635:                                      6 d §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
1636:                                      muuttamisesta
1637: 
1638: 
1639:                                             Eduskunnalle
1640: 
1641:    Kansaneläkeuudistuksen 111 vaiheen toteutues-       ön tuntunut käsittämättömältä ja epäoikeuden-
1642: sa vuoden 1985 alusta korjaantui myös sukupol-         mukaiselta niistä edunsaajista, joille eläke on jo
1643: venvaihdoseläkkeiden taso varsinkin suhteellisen       myönnetty aikaisemmin. Erityisen korostuneena
1644: pienten tilojen luovuttajien osalta. Viime vuosina     epäoikeudenmukaisuus on koettu niissä tapauk-
1645: sukupolvenvaihdoseläkkeen saajien alaikäraja on        sissa, joissa eläkeratkaisu on tapahtunut vain
1646: ollut 55 vuotta, mikä aikaisempaan verrattuna on       vähän ennen vuodenvaihdetta tai joissa myönnet-
1647: olennaisesti yhdessä nyt toteutuneen sukupol-          ty eläke on ollut uinuvaa niin, että se todellisuu-
1648: venvaihdoseläkkeiden      tason     korjaantumisen     dessa tulee voimaan kuluvana vuonna tai sen
1649: kanssa lisännyt sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-       jälkeen huolimatta eläkkeen myöntämishetkestä.
1650: män käyttökelpoisuutta joustavien sukupolven-             Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
1651: vaihdosten edistäjänä.                                 tamme,
1652:    Sukupolvenvaihdoseläkkeiden tason korjaantu-
1653: minen vuoden 1985 alusta koski vain niitä eläk-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1654: keitä, jotka on myönnetty tämän jälkeen. Tämä                 lakiehdotuksen:
1655: 
1656: 
1657: 
1658:                                                  Laki
1659: maatalousyrittäjien eläkelain 6 c Ja 6 d §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
1660:                                          muuttamisesta
1661: 
1662:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjien eläkelain 6 c ja 6 d §:n
1663: muuttamisesta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetun lain (110/ 82) voimaantulosäännöksen 2 moment-
1664: ti näin kuuluvaksi:
1665:                                                        päivän heinäkuuta 1986 jälkeen. Laskettaessa
1666:    Tätä lakia sovelletaan, jos viljelmän luovutus      maksussa oleviin eläkkeisiin täydennysosaa ei
1667: tapahtuu, tai eläkkeen perustuessa maatalousyrit-      eläkkeiden yhteensovitusta toimiteta uudelleen.
1668: täjien eläkelain 6 g §:ään, siinä tarkoitettu ehdol-
1669: linen päätös annetaan 1 päivänä tammikuuta
1670: 1985 tai sen jälkeen. Tämän lain 6 c §:n 1               Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1671: momenttia sovelletaan myös aikaisemmin myön-           kuuta 198 .
1672: nettyyn eläkkeeseen, mikäli eläkettä maksetaan 1
1673: 
1674:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1675: 
1676:           Kalevi Mattila                  Juhani Vähäkangas               Matti Maijala
1677:           Eino Siuruainen                 Tellervo Renko                  Jukka Vihriälä
1678:           Jussi Sillanpää                 Einari Nieminen                 Tytti Isohookana-Asunmaa
1679:                                           Juhani Alaranta
1680: 270373]
1681:                                                   1987 vp.
1682: 
1683: Lakialoite n:o 15
1684: 
1685: 
1686: 
1687: 
1688:                                     Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
1689: 
1690: 
1691:                                              Eduskunnalle
1692: 
1693:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1694: 
1695:   Aloitteessa ehdotetaan opintotukilain muutta-          den muuttamista siten, ettei täysi-ikäisen opiske-
1696: mista siten, että opintotuki eri tukimuodot yh-          lijan vanhempien taloudellinen asema vaikuta
1697: teen laskien vastaisi yleistä vähimmäistoimeentu-        opintotukeen.
1698: lon tasoa ottaen huomioon sekä opiskelusta ai-              Lakialoitteen mukainen uudistus lisää opinto-
1699: heutuvat erityiskustannukset että opintososiaalis-       tukimenoja 915 miljoonalla markalla vuodessa.
1700: ten palvelujen opintokustannuksia alentavat vai-         Kun toteutus jaksotetaan viidelle vuodelle, mer-
1701: kutukset.                                                kitsee uudistuksen toteuttaminen vajaan 200 mil-
1702:    Aloitteessa esitetään opintorahaosuuden nosta-        joonan markan lisäystä vuosittain. Uudistus on
1703: mista noin 50 % :iin opintotuen kokonaismääräs-          tarkoitus saattaa voimaan 1 päivästä tammikuuta
1704: tä ja valtion korkotuen jatkamista opintojen             1988 alkaen asteittain siten, että säädetty opinto-
1705: päättymisen jälkeen kolmen vuoden ajalle nykyi-          tuen taso saavutetaan viimeistään vuoden 1990
1706: sen puolentoista vuoden sijasta. Niin ikään aloit-       tulo- ja menoarviossa.
1707: teessa esitetään opintotuen tarveharkintaperustei-
1708: 
1709: 
1710: 
1711: 
1712:                                             YLEISPERUSTELUT
1713: 
1714:    Opintotukijärjestelmän lähtökohtana on ollut          että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden
1715: sosiaalisen, alueellisen sekä koulutuksellisen tasa-     ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan
1716: arvon luominen. Opintotuen avulla on pyritty             ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana.''
1717: turvaamaan kaikille opiskelijoille heidän taustas-          Opintotukilain mukainen opintotuki koostuu
1718: taan riippumatta mahdollisuus täysipäiväiseen            rahalaitoksilta saatavan lainan valtiontakauksesta
1719: opiskeluun lukukausien aikana.                           ja korkotuesta sekä opintorahasta, joka koostuu
1720:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu-        perusosasta ja asumislisästä.
1721: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE               Opintotuen taso ja sen rakenne tulee saattaa
1722: n:o 12111971 vp.) todetaan mm. seuraavaa:                sellaiseksi, että se tukee yhteiskunnan koulutus-
1723:    ''Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou-          poliittisia tavoitteita edistämällä koulutukseen
1724: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi            hakeutumista ja koulutuspaikkojen tehokasta hy-
1725: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis-            väksikäyttöä. Opintotuki on osa yleisiä koulutus-
1726: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee        resursseja, joiden turvaaminen koko yhteiskun-
1727: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen        nan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää.
1728: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista,      Opintotuki on samalla osa perustoimeentulojär-
1729: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat-   jestelmää, jonka tehtävänä on taata opiskelun
1730: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun-        aiheuttaman tulonmenetyksen takia kohtuulli-
1731: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.             nen toimeentuloturva opiskelun aikana samaan ·
1732:    Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt-       tapaan kuin perusturva on järjestetty sairauden,
1733: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista         työttömyyden, työkyvyttömyyden ja muiden syi-
1734: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin-        den perusteella.
1735: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten,        Korkeakoulujen tutkinnonuudistus lisäsi tut-
1736: 270383U
1737: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 15
1738: 
1739: kintovaatimuksia mm. yleisopintojen osalta. Täs-       Valmistumisen jälkeisen ajan velkarasitusta on
1740: sä yhteydessä ei kuitenkaan tarkistettu opintotu-      kevennettävä jatkamalla valtion korkotuen mak-
1741: kijärjestelmää. Korkeakouluneuvoston selvityk-         suaikaa nykyisestä puolestatoista vuodesta kol-
1742: sessä korkeakoulujen perustutkintojen suoritus-        meen vuoteen, jolloin myös opintolainan takai-
1743: ajoista todetaan, että opetussuunnitelmat ovat         sinmaksuaika alkaisi. Täysi-ikäisyysperiaate tulee
1744: kuormitettuja ja että opintoviikot, joilla tutkin-     toteuttaa opintotukea myönnettäessä, eli 18
1745: tojen laajuutta mitataan ja jotka ovat opintotuen      vuotta täyttäneiden hakijoiden osalta on otettava
1746: myöntämisperuste, eivät vastaa todellista työmää-      huomioon vain hakijan omat tulot ja varallisuus.
1747: rää. Lisäksi korkeakouluopiskelijoilla opetuksen          Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen
1748: jäykkyys, luentojen suuri määrä ja opinnäytetyön       merkitsee opintotukilain mukaisten menojen
1749: ohjauksen puute pidentävät valmistumisaikoja.          kaksinkertaistumista. Sen vuoksi uudistus ehdo-
1750:     Pitempään opiskelleiden, eniten velkaantunei-      tetaan toteutettavaksi asteittain lukuvuoteen
1751: den lainamäärät ovatkin kasvaneet eräissä ta-          1990-1991 mennessä.
1752: pauksissa niin suuriksi, että koronmaksusta opis-         Opintotuen mitoitusta kehitettäessä on otetta-
1753: keluaikana on muodostunut näissä tapauksissa           va huomioon, että vuoden 1986 valtion tulo- ja
1754: kohtuuttoman raskas taakka. Tämän vuoksi val-          menoarvioon liittyen on opintotukilakia ja lapsi-
1755: tion vuosittaisissa tulo- ja menoarvioissa onkin       lisälakia muutettu siten, että 16-vuotiaiden ikä-
1756: varattava riittävä määräraha korotetun opintora-       luokka on lapsilisän piirissä ja vastaavasti opinto-
1757: han maksamiseen tässä tarkoitetuille opiskelijoil-     rahan perusosaa ei enää makseta 1. 7.1986 lukien
1758: le.                                                    lapsilisän saajille. Tämä muutos merkitsee käy-
1759:     Keskiasteella valmistumisajat ovat opetuksen       tännössä sitä, että lukion ja ammatillisen oppilai-
1760: luonteesta johtuen pysyneet kohtuullisina. Toi-        toksen ensimmäisen luokan oppilaat, mikäli he
1761: saalta opiskeluaikataulu on tiukka, joten opinto-      ovat jatkaneet opintojaan välittömästi perus-
1762: tuen riittämättömyyttä ei voida korvata edes           koulunsa päätettyään, eivät enää ole pääsääntöi-
1763: lukukausien aikaisella työssäkäynnillä. Tällöin on     sesti opintotukilain mukaisen tuen piirissä.
1764: täysi-ikäistenkin opiskelijoiden turvauduttava            Täytettyään 17 vuotta nuori henkilö on jo
1765: vanhempiensa tai aviopuolison tukeen. Tämä on          oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin etuuk-
1766: kohtuuton rasite ja epätasa-arvoa lisäävä tekijä.      siin. Jotta opiskeluvaihtoehto myös tulevaisuu-
1767:     Opintotuen määrä on nostettava sellaiselle ta-     dessa on taloudellisilta eduiltaan riittävän edulli-
1768: solle, että se vastaa aktiiviväestölle asetettua vä-   nen verrattuna muihin nuorille tarjolla oleviin
1769: himmäistoimeentulotasoa. Tuen on katettava             toimeentulovaihtoehtoihin - ansiotyössä käyn-
1770: opiskelijan keskimääräiset elinkustannukset ja         tiin tai työttömyysturvaan - tulee opintoraha-
1771: määrältään sen on oltava niin suuri, että opiskeli-    muotoisen opintotuen lisääminen kohdistaa opis-
1772: ja voi opiskelukuukausien aikana vuodessa keskit-      kelijoihin 17 ikävuodesta lukien.
1773: tyä päätyöhönsä eli opiskeluun. Opiskelijan vel-          Seuraavasta taulukosta ilmenee oman talouden
1774: kaantumiskehityksen pysäyttämiseksi ja velkaan-        muodostaneen opiskelijan kohdalla lakialoitteen
1775: tumisen asteittaiseksi alentamiseksi on opintora-      mukainen opintotuki ja muutos nykyiseen tilan-
1776: han osuutta opintotuesta tuntuvasti lisättävä.         teeseen vuoden 1987 elinkustannusten mukaan.
1777: 
1778:                                                             Aloitteen
1779:                                          Nykyinen           mukainen
1780:                                          opintotuki         opintotuki         Muutos
1781:                                           1986-87            1990-91
1782: opintorahan perusosa ........... . 152- 270 mk/kk 850 mk/kk                      + 580 - + 698 mk/kk
1783: opintorahan asumislisä ......... .       350 mk/kk 350 mk/kk
1784: opintolaina n ................... . 500-1440 mk/kk 1200 mk/kk                   -240 - + 700 mk/kk
1785: yhteensä ........................ 882-2031 mk/kk 2400 mk/kk                      + 369 -+ 1518 mk/kk
1786: 
1787: 
1788: 
1789:   Tarkoituksena on, että vanhempiensa kotona           nuorimpien opiskelijaikäluokkien opintolainan
1790: asuvien henkilöiden opintotuki vastaisi noin 60        enimmäismäärän 10-20 prosenttia asetelman
1791: prosenttia edellä mainitusta opintotuen yhteis-        määrää alhaisemmaksi. Edellä mainittua tukea
1792: määrästä. Valtioneuvosto voisi lisäksi vahvistaa       korottaisivat nykyiseen tapaan korkeat asumisme-
1793:                                        1987 vp. -     LA n:o 15                                        3
1794: 
1795: not, opiskelijan huollettavana olevat alaikäiset     · muodostaneiden opiskelijoiden opintotukea pe-
1796: lapset sekä korkeat opiskeluaikaiset opintolainan      rustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi. Tämän
1797: korkomenot.                                            mukaisesti esitti valtiovarainvaliokunta opintora-
1798:    Myös eduskunta on valtion vuoden 1987 tulo-         han osuuden asteittaista lisäämistä siten, että se
1799: ja menoarvion perusteluihin tekemässään muu-           keskiasteen maksunoman ateriaedun kanssa vuo-
1800: toksessa kiirehtinyt tämän aloitteen mukaista          teen 1990 mennessä nousee noin puoleen opinto-
1801: uudistusta    opintotukeen.     Valtiovarainvalio-     tuen määrästä. Valiokunta toivoi lisäksi täysi-
1802: kunnan yksimielisenä esityksenä eduskunta kirja-       ikäisten opiskelijoiden puolison sekä vanhempien
1803: si vuoden 1987 tulo- ja menoarvion luvun 29.39         tuloihin ja varallisuuteen kohdistuvan tarvehar-
1804: perusteluihin, että opintotuen kehittämisen ta-       kinnan lieventämistä.
1805: voitteena on asteittain parantaa oman talouden
1806: 
1807: 
1808:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1809: 
1810:    7 § 2 mom. Säännösmuutoksella jatketaan             3) kohdan mukaan tarveharkintaperusteita
1811: opintolainojen korkotuen maksuaikaa nykyisestä       muutetaan siten, ettei täysi-ikäisen opiskelijan
1812: puolestatoista vuodesta 2,5 vuoteen ja helpote-      opintotukea myönnettäessä huomioida enää van-
1813: taan näin vastavalmistuneiden velkarasitusta.        hempien varallisuutta, vaan että tarveharkinta
1814:    10 a §. Pykälälisäyksen tarkoituksena on:         perustuu vain opiskelijan omaan ja hänen puoli-
1815:    1) kohdan mukaan opintotuen opintoraha-           sonsa varallisuuteen.
1816: osuutta (opintorahan perusosa ja asumislisä) nos-
1817: tetaan siten, että opintovuonna 1990-1991 on            Lakialoite on tarkoitus saattaa voimaan 1 päi-
1818: opintorahaosuus täysi-ikäisen, vanhempien kodin      vänä tammikuuta 1988. Uudistus on tarkoitus
1819: ulkopuolella asuvan opiskelijan opintotuesta         toteuttaa asteittain siten, että kustannuslisäykset
1820: 50 % . Asumislisän ja perusosan keskinäiseen         jaetaan kolmelle vuodelle ja asetettu tavoite saa-
1821: suhteeseen ei puututa, vaan suhde määräytyy          vutetaan vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa.
1822: edelleen OTI:n 10 §:n mukaisesti.                    Toteutuksen yksityiskohdat ehdotetaan hyväksyt-
1823:    2) kohdan mukaan nostetaan perheettömän,          täväksi vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon sisälly-
1824: muualla kuin vanhempiensa luona asuvan opis-         tettävän tähän lakialoitteeseen perustuvan ohjel-
1825: kelijan opintotuki 2 400 markkaan opiskelukuu-       man yhteydessä. Ohjelmassa tulee lakialoitteen
1826: kaudelta 1.1.1988 alkaen. Tuki sidotaan elinkus-     mukainen opintotuen tavoitetaso saavuttaa niissä
1827: tannusindeksiin siten, että tukea muutetaan sen      oppilaitosryhmissä, joissa opiskelijat ovat iältään
1828: mukaan kuin elinkustannusindeksi on noussut          keskimäärin 20-vuotiaita tai sitä vanhempia opin-
1829: tai laskenut edellisen vuoden joulukuusta ko.        tovuodesta 1988-89 alkaen.
1830: vuoden joulukuuhun. Tuen määrää vähennetään             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1831:  OTI:n 4 ja 10 §:n nojalla ottaen huomioon
1832: opiskelijan saarnat muut opintososiaaliset palve-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1833: lut.                                                         kiehdotuksen:
1834: 
1835:                                                Laki
1836:                                     opintotukilain muuttamisesta
1837: 
1838:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1839:    muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti,
1840: sellaisena kuin se on 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82), sekä
1841:    lisätään lakiin uusi 10 a §, seuraavasti:
1842: 
1843:                        7 §
1844:                                                      koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistaan nel-
1845:   Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen             jäntoista vuoden kuluttua siitä, kun lainaerä on
1846: vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-     ensimmäisen kerran nostettu.
1847: tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta
1848: 4                                    1987 vp. -     LA n:o 15
1849: 
1850:                         10 a §                      den muodostaneilla opiskelijoilla 2 400 markkaa
1851:    Vuosina 1988-1991 on tulo- ja menoarviossa       opiskelukuukautta kohden. Mikäli elinkustan-
1852: varattava määräraha opintotuen riittävyyden pa-     nukset nousevat tai laskevat vuoden 1987 elin-
1853: rantamiseksi ja velkaantumisen rajoittamiseksi      kustannuksiin verrattuna, korotetaan tai alenne-
1854: seuraavasti:                                        taan tätä opintotuen yhteismäärää opintovuosit-
1855:    1) Opintorahan perusosan määrän nostamisek-      tain elinkustannusten muutosten osoittamassa
1856: si asteittain siten, että opintovuonna 1990-1991    suhteessa ensimmäisen kerran opintovuonna
1857: opintorahan perusosa yhdessä opintorahan asu-       1988-1989;
1858: mislisän kanssa on vähintään 50 % oman talou-         3) Opintotuen saantiperusteiden muuttami-
1859: den muodostaneiden opiskelijoiden opintolainan      seksi siten, etteivät perheettämän opiskelijan
1860: ja opintorahan yhteismäärästä;                      vanhempien tulot ja varallisuus vaikuta opiskeli-
1861:    2) Opintolainan ja opintorahan yhteismäärän      joilla opintotuen saantiin.
1862: nostamiseksi ennen korotuksia ja opintososiaalis-
1863: ten palvelujen perusteella tehtäviä vähennyksiä       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1864: asteittain siten, että yhteismäärä on vuoden 1987   ta 1988.
1865: elinkustannusten mukaan laskettuna oman talou-
1866: 
1867: 
1868:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
1869: 
1870:          Kauko Juhantalo                Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
1871:          Juho Sillanpää                 Marjatta Väänänen           Kalle Röntynen
1872:          Esko Jokiniemi                 Eino Siuruainen            Jorma Huuhtanen
1873:           Mirja Ryynänen                Aapo Saari                  Matti Väistö
1874:          Einari Nieminen                Hannu Tenhiälä              Seppo Pelttari
1875:          Kimmo Sarapää                  Riitta Kauppinen            Esko Aho
1876:          Jukka Vihriälä                 Anneli Jäätteenmäki         Kalevi Mattila
1877:          Heikki Kokko                   Annikki Koistinen           Tellervo Renko
1878:          Juhani Alaranta                Matti Maijala               Kauko Heikkinen
1879:                      Sirkka-Liisa Anttila                   Pekka Puska
1880:                                                    1987 vp.
1881: 
1882: Lakialoite n:o 16
1883: 
1884: 
1885: 
1886: 
1887:                                      Paasio ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
1888: 
1889: 
1890:                                               Ed u s kunnalle
1891: 
1892:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1893: 
1894:    Aloitteessa ehdotetaan työaikalain periodityötä        jolla ei työvuoron alkaessa tai päättyessä ole
1895: koskevia säännöksiä muutettavaksi siten, että             mahdollisuutta käyttää työmatkallaan yleistä kul-
1896: vuorokautinen työaika rajoitetaan kahdeksaan              kuneuvoa. Yksinomaan periodityöntekijöitä kos-
1897: tuntiin. Samalla kuitenkin säilytetään työmarkki-         kevana ehdotetaan työaikalain 15 §:ään kirjatta-
1898: naosapuolilla mahdollisuus sopia valtakunnalli-           vaksi säännös yhdenjaksoisesta 48 tunnin viikko-
1899: sissa työ- ja virkaehtosopimuksissa työajasta toi-        levosta sekä 16 §:ään säännös yhdenjaksoisesta
1900: sin. Ehdotuksessa esitetään myös meijeriliikkei-          vuorokautisesta 12 tunnin lepoajasta. Ylityöstä ja
1901: den poistamista periodityösäännösten piiristä.            hätätyöstä maksettavia korvauksia ehdotetaan yh-
1902: Työaikalakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi si-         denmukaistettavaksi siten, että myös periodi-
1903: ten, että kaikilla työntekijöillä olisi laissa säännel-   työntekijöille annetaan oikeus ylityökorvaukseen
1904: ty enimmäismäärä varallaololle. Enimmäismää-              Vuorokautisesta ylityöstä. - Periodityöntekijöille
1905: räksi ehdotetaan 480 tuntia. Kaikkia työaikalain          ehdotetaan myös työtuntijärjestelmän laatimista
1906: piirissä työskenteleviä koskevana ehdotetaan la-          vähintään kahden peräkkäisen kolmen tai kah-
1907: kiin uutta 14 a §:ää, jonka mukaan työnantajan            den viikon tasoittumisjakson ajaksi.
1908: on järjestettävä kuljetus sellaiselle työntekijälle,
1909: 
1910: 
1911: 
1912: 
1913:                                              YLEISPERUSTELUT
1914: 
1915: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen                               Väljien työaikasäännösten hyvänä puolena on
1916:    merkitys                                               se, että työaika voidaan työn suorittamisen kan-
1917:                                                           nalta järjestää mahdollisimman tehokkaasti. Toi-
1918:                                                           saalta niihin liittyy eräitä haittapuolia, kuten
1919:    Työaikojen mahdollisimman suuri säännölli-             esimerkiksi työntekijän kannalta toisinaan liian
1920: syys ja ennaltatiedettävyys edistävät työntekijöi-        pitkät työpäivät ja liian lyhyet vuorokausilepoajat
1921: den mahdollisuutta käyttää vapaa-aikansa suun-            sekä se, ettei työntekijä aina riittävän ajoissa
1922: nitelmallisesti. Kuitenkin on olemassa eräitä alo-        ennakkoon saa tietää omia työaikojaan. Nyt eh-
1923: ja ja töitä, joilla niiden luonteen vuoksi työajat        dotetulla lailla pyritään ehkäisemään periodityös-
1924: vaihtelevat suurestikin. Työaikalainsäädäntö sallii       tä johtuvia haittoja säilyttämällä kuitenkin työai-
1925: hyvinkin joustavan työajan käytön eräillä aloilla,        kojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi riit-
1926: mm. sairaaloissa, majoitus- ja ravitsemisliikkeissä       tävä joustovara.
1927: sekä kuljetusalalla. Aloilla, joilla periodityöaikaa
1928: voidaan soveltaa, työskentelee runsaat 300 000               Uudistus ei kovin suuresti muuttaisi nykyistä
1929: työntekijää.                                              tilannetta, koska jo nykyisin työaikoja on rajoitet-
1930: 
1931: 2703872
1932: 2                                        1987 vp. -      LA n:o 16
1933: 
1934: tu työ- ja virkaehtosopimuksin. Vuorokautisen            telyjä, joissa säännöllinen työaika on raJOltettu
1935: ylityön käsitteen tuomisen myös periodityöhön            pitemmin ajanjaksoin. Kyse on ns. periodityöstä.
1936: toivotaan lyhentävän työpäiviä. Kokonaistyöajan             Periodityössä säännöllinen työaika on työaika-
1937: kannalta sillä tuskin on merkitystä. Työtuntijär-        lain mukaan rajoitettu siten, että se kolmen
1938: jestelmää koskevat muutosehdotukset eivät ai-            viikon pituisena ajanjaksona on enintään 120
1939: heuttaisi työn suorittamisen tai työaikojen kan-         tuntia ja kahden viikon pituisena ajanjaksona
1940: nalta muutosta nykyiseen tilanteeseen. Sen sijaan        enintään 80 tuntia. Ainoastaan moottoriajoneu-
1941: ne edellyttäisivät työnantajalta eräissä tilanteissa     von kuljettajan yhtämittainen ja vuorokautinen
1942: entistä aiempaa suunnittelua, mikä puolestaan            työaika on rajoitettu. Lisäksi moottoriajoneuvon
1943: antaa työntekijöille paremman mahdollisuuden             kuljettajille on säädetty vuorokausilevon vähim-
1944: suunnitella oman aikansa käyttö.                         mäispituus. Muiden työntekijöiden työajat ovat
1945:    Tässä ehdotetuilla uudistuksilla ei ole tarkoitus     vapaasti järjestettävissä periodin kokonaistyöajan
1946: muuttaa niitä säännöksiä, jotka koskevat ainoas-         puitteissa.
1947: taan moottoriajoneuvon kuljettajien työ- ja lepo-           Työehtosopimuksin on useilla periodityöaloilla
1948: aikoja.                                                  rajoitettu työaikojen vapaata järjestelyä. Useissa
1949:                                                          työehtosopimuksissa säännöllinen vuorokautinen
1950:                                                          työaika on rajoitettu 10 tuntiin, mutta erityisesti
1951:                                                          ilmailun piirissä sekä vartiointityössä on sovittu
1952: 2. Nykyinen tilanne
1953:                                                          tätä huomattavasti pitemmistä työajoista. Vuoro-
1954:                                                          kausilepoajan on useiden työehtosopimusten mu-
1955:    Keskeisimmät työaikoja sääntelevät lait ovat          kaan oltava vähintään 7-12 tunnin pituinen.
1956: työaikalaki (6041 46) sekä kauppaliikkeiden ja              Työaikojen nykyistä yksityiskohtaisempi ja tar-
1957: toimistojen työaikalaki (400/78).                        kempi sääntely myös lain tasoisesti on tarpeellis-
1958:    Työaikalaissa sekä kauppaliikkeiden ja toimis-        ta. Kun periodityöaloille on luonteenomaista
1959: tojen työaikalaissa säännöllinen työaika on pää-         tavallista suurempi jouston tarve, tulee työaiko-
1960: sääntöisesti rajoitettu siten, että se on enintään 8     jen järjestelyn tapahtua siten, että riittävä jousta-
1961: tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Eräissä      vara voidaan säilyttää, mutta toisaalta poistaa
1962: laeissa erikseen luetelluissa tehtävissä ja laitoksis-   joustavuuden työntekijöille aiheuttamat pahim-
1963: sa on kuitenkin mahdollista käyttää työaikajärjes-       mat epäkohdat.
1964: 
1965: 
1966: 
1967: 
1968:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1969: 
1970:    6 §. Voimassa olevassa työaikalaissa työnteki-        viikon työajaksi 108 tuntia Ja kahden viikon
1971: jän vuorokautista työaikaa ei ole rajoitettu perio-      työajaksi 72 tuntia.
1972: dityöaloilla moottoriajoneuvon kuljettajia lukuun           Koska periodityö ei käytännössä ole meijeriliik-
1973: ottamatta. Tämä voi käytännössä johtaa hyvinkin          keissä enää tarpeen, esitetään lisäksi 6 §:n 1
1974: pitkiin työvuoroihin. Työntekijän kannalta ei            momentin 6 kohdan poistamista laista. Meijeri-
1975: voida pitää riittävänä sitä, että ainoastaan työ- ja     työ on nykyisin hyvin lähellä teollista toimintaa,
1976: virkaehtosopimuksissa on rajattu vuorokautinen           koska tilojen maidonsäilytys on olennaisesti pa-
1977: työaika. Työehtosopimukset eivät sido kaikkia            rantunut eikä maitoa kerätä tiloilta kuin joka
1978: niitä työnantajia, joiden palveluksessa periodityö-      toinen päivä. Meijereissä on käytössä ns. tilatank-
1979: tä voidaan tehdä. Aloitteessa esitetty säännöllisen      kijärjestelmä, joka mahdollistaa maidon pitempi-
1980: VUorokautisen työajan rajoittaminen 8 tuntiin            aikaisen säilytyksen. Näin ollen työtä meijereissä
1981: veivoittaisi kaikkia työnantajia. Samalla on kui-        ei enää tarvitse tehdä joustavasti, vaan alalla on
1982: tenkin edelleen tarpeen säilyttää lain 7 §:n mu-         käytännössä jo siirryttykin normaaliin 8 tunnin
1983: kainen valtakunnallisten työnantajain ja työnte-         työaikaan.
1984: kijäin yhdistysten oikeus sopia säännöllisestä työ-         8 §. Periodityö on luonteeltaan sellaista, että
1985: ajasta 6 §:stä poiketen.                                 siihen liittyy usein runsaasti varallaoloa. Voimas-
1986:    Aloitteessa esitetään lainsäädännössä otettavak-      sa oleva työaikalaki ei rajoita varallaoloa lain-
1987: si huomioon työajan viime vuosina tapahtunut             kaan. Ehdotettavan 8 §:n uuden 3 momentin
1988: lyhentyminen. Tämän vuoksi ehdotetaan kolmen             mukaan varallaolon enimmäismäärä rajattaisiin
1989:                                        1987 vp. -     LA n:o 16                                          3
1990: 
1991: samaan kuin erityislupien nojalla tehtävien VUo-      soineo vuorokautinen lepoaika on tällöin erityi-
1992: rokautisen ja viikoittaisen ylityön enimmäismää-      sen tärkeä. Lakiehdotuksen 16 §:n 3 momentin
1993: rä. Varallaolon enimmäismäärää koskevaa säänte-       mukaan laissa säädettäisiin vähimmäispituus yh-
1994: lyä ei ole tarkoituksenmukaista rajata vain perio-    denjaksoiselle vuorokautiselle lepoajalle.
1995: dityöhön, vaan säännöksen soveltaminen ehdote-           17 §. Edellä 6 §:ssä on ehdotettu vuorokauti-
1996: taan ulotettavaksi kaikkia työaikalain piirissä       sen työajan rajoittamista periodityössä 8 tunniksi.
1997: työskenteleviä koskevaksi.                            Vuorokautisena ylityönä pidettäisiin lakiehdotuk-
1998:    14 a §. Voimassa olevassa työaikalaissa ei ole     sen 17 §:n 1 momentin mukaan vuorokautisen
1999: vastaavanlaista säännöstä. Ehdotettu säännös vei-     säännöllisen työajan enimmäisrajan ylittävää työ-
2000: voittaisi kaikkia työnantajia järjestämään työmat-    tä. Se korvattaisiin korotetulla palkalla. Ylityön
2001: kakuljetuksen niille työntekijöille, joilla työvuo-   teettämisen edellytyksenä on työntekijän suostu-
2002: ron alkaessa tai päättyessä ei ole käytettävissä      mus.
2003: reitiltään tai aikataulultaan tyydyttävää yleistä        Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön syntymi-
2004: kulkuneuvoa. Säännös koskisi käytännössä erityi-      nen ja korvaaminen määritellään samaan tapaan
2005: sesti terveydenhuollossa ja majoitus- ja ravitse-     kuin normaalissa yksivuorotyössä, ja 17 §:n 1
2006: misalalla työskenteleviä pääasiassa naispuolisia      momentin muutos yhdenmukaistaa 5 ja 6 §:n
2007: työntekijöitä, joille poikkeavat työajat ovat tähän   mukaisten työaikojen ylityökorvaussäännökset.
2008: asti aiheuttaneet kohtuuttomia kustannuksia.          Tämän vuoksi 17 §:n 3 momentti ehdotetaan
2009: Järjestäessään työntekijälle kuljetuksen työnanta-    poistettavaksi tarpeettomana.
2010: ja on oikeutettu perimään työntekijäitä saman            20 §. Periodityötä koskevat säännökset sallivat
2011: maksun kuin jos työntekijä olisi käyttänyt julkista   työajan hyvin joustavan sijoittelun. Tästä syystä
2012: kulkuneuvoa.                                          on erityisen tärkeää, että työaikajärjestelyt suun-
2013:    15 §. Ehdotetun 15 §:n 3 momentin tarkoi-          nitellaan mahdollisimman pitkäksi ajaksi ennal-
2014: tuksena on yhdenmukaistaa periodityössä ja nor-       ta. Ehdotetun säännöksen mukaan työtuntijärjes-
2015: maalissa päivätyössä olevien viikkolepojärjestely-    telmä olisi laadittava tasoittumisajanjakson mu-
2016: jä. Työnantajan olisi silloin, kun se on ilman        ~aan vähintään joko kuudeksi tai neljäksi viikok-
2017: kohtuuttomia erityisjärjestelyjä mahdollista, an-     si.
2018:  nettava ensi sijassa viikonloppuna yhdenjaksoi-
2019: neo kahden vuorokauden viikkolepo.                          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2020:    16 §. Periodityössä työvuorot ovat usein tavan-
2021:  omaisesta poikkeavia. Riittävän pitkä yhdenjak-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2022:                                                                 kiehdotuksen:
2023: 4                                          1987 vp. -      LA n:o 16
2024: 
2025: 
2026: 
2027: 
2028:                                                      Laki
2029:                                           työaikalain muuttamisesta
2030: 
2031:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2032:    kumotaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/ 46) 17 §:n 3 momentti sellaisena
2033: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65),
2034:    muutetaan 6 § ja 17 §:n 1 momentti,
2035:    sellaisina kuin ne ovat edellä mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa ja 6 § osittain
2036: muutettuna 21 päivänä kesäkuuta 1973 annetulla lailla (534/73) ja 20 päivänä helmikuuta 1976
2037: annetulla lailla (189/76), sekä
2038:    lisätään lakiin uusi 14 a § sekä lain 8 §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainitussa 30 päivänä
2039: joulukuuta 1965 annetussa laissa, uusi 3 momentti, 15 §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainitussa
2040: 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa, uusi 6 momentti, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
2041: muutettuna edellä mainituilla 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 20 päivänä helmikuuta 1976 annetuilla
2042: laeilla, uusi 6 momentti sekä 20 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 20
2043: päivänä helmikuuta 1976 annetulla lailla ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetulla lailla (620/76), uusi
2044: 5 momentti, seuraavasti:
2045: 
2046:                            6§                              se keskimäärin on 108 tuntia kolmen viikon
2047:    Sen estämättä, mitä 5 §:ssä on säädetty sään-           pituisena ajanjaksona tai keskimäärin 72 tuntia
2048: nöllisestä vuorokautisesta ja viikoinaisesta työ-          kahden viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen,
2049: ajasta sekä ennakolta laaditusta työtuntijärjestel-        ettei säännöllinen työaika kolmen viikon pituise-
2050: mästä, voidaan säännöllinen työaika seuraavissa            na ajanjaksona ylitä 114 tuntia tai kahden viikon
2051: liikkeissä, laitoksissa, yrityksissä ja töissä järjestää   pituisena ajanjaksona 78 tuntia ja että työtä
2052: niin, että se kolmen viikon pituisena ajanjaksona          varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä
2053: on enintään 108 tuntia tai kahden viikon pituise-          vähintään ajaksi, jonka mukaan säännöllinen
2054: na ajanjaksona enintään 72 tuntia, ei kuitenkaan           työaika kahden toisiaan seuraavan kolmen tai
2055: vuorokaudessa enempää kuin 8 tuntia:                       kahden viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu
2056:    1) henkilö- ja tavarankuljetuksissa sekä kana-          sanottuihin keskimääriin. Jos syntyy erimielisyyt-
2057: villa, käännössilloilla ja lautoilla, kuitenkin niin,      tä siitä, onko olemassa edellytyksiä tämän mo-
2058: että moottoriajoneuvon kuljettajan osalta on               mentin soveltamiseen, voidaan asia alistaa työ-
2059: noudatettava, mitä 5 a §:ssä on säädetty;                  neuvoston ratkaistavaksi.
2060:    2) tavaran kuormauksessa alukseen tai rautatie-
2061: vaunuun ja purkamisessa niistä;                                                    8§
2062:    3) vartiointi työssä;
2063:    4) poliisi-, tulli-, posti-, lennätin-, puhelin- ja       Kalenterivuoden aikana saa 1 momentissa mai-
2064: radiolaitoksissa, ei kuitenkaan sanottujen laitok-         nittua varallaoloa kertyä enintään 480 tuntia.
2065: sien rakennustöissä eikä myöskään niiden kone-
2066: ja korjauspajoissa;                                                               14 a §
2067:    5) sairaaloissa, terveyskeskuksissa, huolto- ja           Jos työntekijä tavallisesti käyttää työmatkallaan
2068: ojennuslaitoksissa sekä vankiloissa;                       yleistä kulkuneuvoa, mutta sellaista ei työvuoron
2069:    6) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, paitsi ravin-     alkaessa tai päättyessä ole käytettävissä, työnanta-
2070: non ja virvokkeiden myyntikojuissa; sekä                   jan on järjestettävä kuljetus. Työnantaja voi periä
2071:    7) taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien        kuljetuksesta työntekijäitä yleisen kulkuneuvon
2072: valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei kuitenkaan            taksan mukaisen maksun.
2073: näiden laitosten työpajoissa.
2074:    Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voi-                                   15 §
2075: daan tässä pykälässä mainittu säännöllinen työai-
2076: ka, milloin työn järjestelyn takia tai työntekijälle         Edellä 6 § :ssä mainituissa töissä työntekijälle
2077: epätarkoituksenmukaisten työvuorojen estämi-               on pyrittävä järjestämään vähintään 48 tuntia
2078: seksi on välttämätöntä, järjestää myös siten, että         kestävä yhdenjaksoineo viikkolepo.
2079:                                         1987 vp. -     LA n:o 16                                       5
2080: 
2081:                        16 §                            tehdystä ylityöstä maksetaan 50 prosentilla koro-
2082:                                                        tett~ palkka.
2083:   Edellä 6 §:ssä tarkoitetuissa töissä työntekijälle
2084: on annettava vähintään 12 tunnin yhdenjaksoi-
2085: neo vuorokautinen lepoaika.                                                   20 §
2086: 
2087:                        17 §                               Edellä 6 §:ssä mainituissa töissä on työnanta-
2088:    Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 tai 6       jan laadittava ennalta työtuntijärjestelmä vähin-
2089: §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen työ-         tään kahden peräkkäisen kolmen tai kahden
2090: ajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta       viikon tasoittumisjakson ajaksi.
2091: maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta
2092: 100 prosentilla korotettu palkka. Muusta 5 ja            Tämä    laki tulee     vOimaan         päivänä
2093: 6 §:n mukaisten säännöllisten työaikojen lisäksi                kuuta 198
2094: 
2095: 
2096:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2097: 
2098:          Pertti Paasio                Markus Aaltonen               Risto Ahonen
2099:          Aimo Ajo                     Arja Alho                     Jouni Backman
2100:          Ilkka-Christian Björklund   Kaj Bärlund                    Mikko Elo
2101:          Jukka Gustafsson            Iiris Hacklin                  Tarja Halonen
2102:          Pertti Hietala              Tuulikki Hämäläinen            Sinikka Hurskainen-Leppänen
2103:          Liisa Jaakonsaari           Ilkka Joenpalo                 Riitta Järvisalo-Kanerva
2104:          Antti Kalliomäki            Seija Karkinen                 Antero Kekkonen
2105:          Sakari Knuuttila             Pentti Lahti-Nuuttila         Arto Lapiolahti
2106:          Erkki Liikanen              Reijo Lindroos                 Lauri Metsämäki
2107:          Riitta Myller               Sinikka Mönkäre                Mats Nyby
2108:          Saara-Maria Paakkinen       Reino Paasilinna               Tuula Paavilainen
2109:          Anna-Liisa Piipari          Markku Pohjola                 Virpa Puisto
2110:          Kari Rajamäki               Jussi Ranta                    Jorma Rantanen
2111:          Heikki Rinne                Jukka Roos                     Timo Roos
2112:          Matti Saarinen              Lea Savolainen                Jouko Skinnari
2113:          Marja-Liisa Tykkyläinen     Kerttu Törnqvist               Kari Urpilainen
2114:                       Raimo Vuoristo                        Matti Vähänäkki
2115:                                         j
2116:                                     j
2117:                                     j
2118:                                 j
2119:                                 j
2120:                             j
2121:                             j
2122:                         j
2123:                         j
2124:                     j
2125:                     j
2126:                 j
2127:                 j
2128:             j
2129:             j
2130:         j
2131:         j
2132:     j
2133:     j
2134: j
2135: j
2136:                                                 1987 vp.
2137: 
2138: Lakialoite n:o 17
2139: 
2140: 
2141: 
2142: 
2143:                                    Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi työsopimuslain, työaikalain 5 ja
2144:                                       6 §:n sekä kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 3 §:n
2145:                                       muuttamisesta.
2146: 
2147: 
2148:                                             Eduskunnalle
2149: 
2150:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2151: 
2152:    Aloitteessa ehdotetaan rajattavaksi osa-aika-       siitä, missä menettelyssä selvitetään, voidaanko
2153: työn tekeminen vain sellaisiin tapauksiin, joissa      tarjolla olevaa työtä teettää muuttamalla yrityk-
2154: siihen on riittävä syy. Osa-aikatyösopimukselle        sen osa-aikaisia työntekijöitä kokoaikaisiksi. Edel-
2155: esitetään kirjallista muotoa, jossa määriteltäisiin    leen esitetään työsopimuslaissa määriteltäväksi
2156: osa-aikaisen työntekijän minimityöajat. Lisäksi        menettelytavat ja syyt, joilla kokoaikaisen työnte-
2157: esitetään selvennettäväksi osa-aikaisen työnteki-      kijän työsopimus voidaan muuttaa osa-aikaiseksi.
2158: jän sairausajan palkkaa koskevia laskentasäännök-      Osa-aikatyön käsite esitetään määriteltäväksi työ-
2159: siä. Osa-aikaisen oikeudesta saada yrityksessä tar-    aikalaissa ja kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-
2160: jolla olevaa kokoaikatyötä tai lisätyötä ehdotetaan    aikalaissa.
2161: työsopimuslakiin uusia säännöksiä samoin kuin
2162: 
2163: 
2164: 
2165: 
2166:                          ALOITTEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
2167: 
2168:    Osa-aikatyön teettäminen on viime vuosina           osa-aikatyö on lisääntymässä kaikissa Länsi-
2169: voimakkaasti lisääntynyt. Vuoden 1984 virallisen       Euroopan teollisuusmaissa. Hollantilaisen tutki-
2170: tilaston mukaan vähittäiskaupassa oli osa-aikaisia     muksen mukaan osa-aikaisten työpaikkojen mää-
2171: 25 prosenttia työvoimasta. Heistä suurin osa           rä nousi Hollannissa vuosien 1978-1983 aikana
2172: työskenteli päivittäistavarakaupassa. - Vähittäis-     15 prosentista 22 prosenttiin kaikista työpaikois-
2173: kauppa on kuitenkin vain yksi esimerkki alasta,        ta. Vuonna 1983 oli 900 000 työntekijää osa-
2174: jossa osa-aikatyötä käytetään runsaasti. Osa-aika-     aikaisia, joista 4/5 oli naisia. Hollannissa 36
2175: työn teettäminen on jatkuvasti lisääntyvä ongel-       prosenttia osa-aikatyöpaikoista oli kaupan palve-
2176: ma muillakin palvelualoilla, erityisesti majoitus-     lujen piirissä ja vain 9 prosenttia teollisuudessa.
2177: ja ravitsemusliikkeissä ja kiinteistöhuollon sii-      Euroopan teollisten suhteiden katsaus vuodelta
2178: voustöissä. Osa-aikatyön teettäminen on leviä-         1985 osoittaa samansuuntaista kehitystä yleisem-
2179: mässä myös pankkeihin ja julkiselle sektorille,        minkin. Osa-aikaisten työntekijöiden maara
2180: erityisesti kunnallisiin palveluihin. - Osa-aika-      15:ssä Euroopan maassa vaihteli katsauksen mu-
2181: työn teettäminen painottuu naisvaltaisille aloille,    kaan yhdestä prosentista 36 prosenttiin työvoi-
2182: joten osa-aikatyö on nimenomaan työssä käyvien         masta. Eniten osa-aikaista työvoimaa oli Norjas-
2183: naisten ongelma.                                       sa. Myös naapurimaassamme Ruotsissa osa-aikais-
2184:    Osa-aikatyön teettäminen Suomessa ei olen-          ten määrä on korkea, noin 25 prosenttia työvoi-
2185: naisesti poikkea kilpailijamaiden tilanteesta, sillä   masta.
2186: 
2187: 270388A
2188: 2                                         1987 vp. -     LA n:o 17
2189: 
2190:    Suuri osa osa-aikatyötä tekevistä työntekijöistä         Osa-aikatyö on käyttökelpoinen työn teettä-
2191: haluaisi tehdä kokoaikatyötä. Kokoaikatyötä on           mismuoto silloin, kun työntekijä vapaaehtoisesti
2192: kuitenkin erityisesti palvelualoilla yhä vähemmän        perhe- tai muista syistä haluaa tehdä osa-aikatyö-
2193: tarjolla, joten erityisesti naispuoliset työnhakijat     tä. Tällaisiakin työntekijöitä on paljon, joten
2194: ovat olleet pakotettuja osa-aikatyöhön vastoin           osa-aikatyön teettämistä ei ole aihetta kieltää.
2195: omaa tahtoaan. Osa-aikatyön hallitsematon li-            Sen sijaan on parannettava niiden työntekijöiden
2196: sääntyminen on nopeasti heikentämässä työnteki-          oikeudellista asemaa, jotka joutuvat vasten tahto-
2197: jöiden toimeentuloturvaa ja johtamassa pelkäs-           aan tekemään osa-aikatyötä. Työsopimuslaissa on
2198: tään työnantajien ehdoilla tapahtuvaan työaiko-          tarkennettava osa-aikaisen työntekijän työsopi-
2199: jen määrittelyyn. Erityisen huolestuttavaa on se,        muksen tekemisen muotomääräyksiä sekä mää-
2200: että työnantajat ovat eräillä työpaikoilla alkaneet      rättävä osa-aikatyössä olevalle etuoikeus saada
2201: osa-aikaistaa pitkään palveluksessaan olleita            kokoaikatyötä silloin, kun yrityksessä on sellaista
2202: ikääntyneitä työntekijöitään. Tällöin osa-aikatyön       työtä tarjolla. Osa-aikatyöntekijöille tulee myös
2203: teettäminen vaikuttaa alentavasti työntekijän            varmistaa oikeus yrityksessä olevan lisätyön teke-
2204: vanhuuseläkkeeseen tai yksilölliseen varhaiseläk-        miseen. Ulkopuolista työvoimaa ei saa palkata
2205: keeseen, jolloin osa-aikatyön teettäminen heiken-        silloin, kun työsuhteessa olevat osa-aikatyönteki-
2206: tää pysyvästi työntekijän toimeentuloturvaa.             jät ovat valmiita lisätyön tekemään. Tämän lisäk-
2207:                                                          si on määriteltävä osa-aikatyön teettämisen alara-
2208:    Osa-aikatyöstä ei ole säännöksiä työsopimus-          ja, jotta osa-aikatyöstä saatava ansio edes osittain
2209: laissa, työaikalaeissa tai keskusjärjestöjen välisissä   antaa työntekijälle toimeentuloturvan. Kohtuul-
2210: sopimuksissa. Eräiden palvelualoja edustavien            lisena on pidettävä sitä, että osa-aikatyö on
2211: liittojen solmimissa työehtosopimuksissa on kui-         vähintään neljä tuntia päivässä tai kaksikymmen-
2212: tenkin osa-aikatyöntekijöiden työehdoista mää-           tä tuntia viikossa. Vastaava alaraja on määriteltä-
2213: räyksiä. Tätä ei kuitenkaan ole pidettävä riittävä-      vä laissa myös periodityön osalta. Työsopimus-
2214: nä, sillä useissa Länsi-Euroopan maissa osa-aikais-      laissa on myös aiheellista nimenomaisesti mainita
2215: ten työntekijöiden asema on määritelty lainsää-          se oikeuskäytännössä vakiintunut periaate, että
2216: dännössä ja myös heidän heikkoa toimeentulo-             työnantaja ei saa muuttaa kokoaikaista työnteki-
2217: turvaansa on pyritty korjaamaan lainsäädäntöteit-        jää osa-aikaiseksi, ellei muutokseen ole työsopi-
2218: se. Suomi onkin vaarassa jäädä jälkeen yleisestä         muslain 37 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy.
2219: kehityksestä, ja osa-aikatyöntekijöiden aseman           Osa-aikaisten työntekijöiden sairausajan palkan
2220: parantamiseksi tulisikin osa-aikatyö kiireellisesti      maksutapaa on myös selvennettävä täydentämällä
2221: kirjata työsopimuslakiin. Myös työaikalakia ja           työsopimuslain 28 §:n 1 momenttia. Tämä muu-
2222: kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalakia, joi-       tos poistaa käytännössä esiintyneet epäselvyydet
2223: den piirissä osa-aikatyötä eniten tehdään, on            siitä, miten osa-aikaisen työntekijän sairausajan
2224: muutettava osa-aikatyön määrittelemiseksi.               palkka on laskettava.
2225: 
2226: 
2227: 
2228: 
2229:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2230: 
2231:                   Työsopimuslaki                         Uusi työsopimuslain 4 a §
2232: 
2233: Työsopimuslain 4 §:n 1 momentin muutos                      Uudessa 4 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi
2234:                                                          osa-aikatyöntekijöiden työsopimusten tekemises-
2235:   Voimassa olevan 4 §:n 1 momentin mukaan                tä. Työsopimus voidaan tehdä osa-aikaisena vain,
2236: työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn             jos työn luonne tai jokin muu erityinen syy on
2237: muodon noudattamista. Esitetyllä muutoksella             esteenä kokoaikaisen työsopimuksen tekemiselle.
2238: mahdollistetaan uuden 4 a §:n säätäminen.                Osa-aikatyöntekijän työsopimus on tehtävä kirja!-
2239:                                            1987 vp. -     LA n:o 17                                            3
2240: 
2241: lisesti. Säännöksessä ehdotetaan myös määriteltä-         da kokoaikaista työtä on erityisesti sellaisilla osa-
2242: väksi se, mitä työsopimuslaissa tarkoitetaan osa-         aikaisilla työntekijöillä, jotka ovat joutuneet otta-
2243: aikatyöllä. Voimassa olevaan lakiin ei sisälly työ-       maan vastaan osa-aikatyötä, vaikka olisivat ha-
2244: sopimusta koskevia muotovaatimuksia eikä osa-             lunneet tulla kokoaikatyöhön, tai jotka ovat työ-
2245: aikatyön määritelmää. Osa-aikatyö ehdotetaan              suhteen kestäessä joutuneet vastoin omaa tahto-
2246: määriteltäväksi pysyväksi tai tilapäiseksi työksi,        aan siirtymään kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön.
2247: jonka tunnusmerkkejä ovat säännöllinen työaika            Kokoaikaisen työn tarjoamatta jättämisestä seu-
2248: päivässä tai viikossa sekä suhteellinen osapalkka         raa työnantajalle vahingonkorvausvelvollisuus
2249: verrattuna kokopäiväisen työn tekemisen palk-             työsopimuslain 51 §:n perusteella. Osa-aikaisella
2250: kaan. Koska osa-aikaisten työntekijöiden kohdal-          työntekijällä on oikeus saada työnantajaltaan va-
2251: la työsuhteen ehtojen yksityiskohtainen sisältö           hingonkorvauksena se palkan erotus, jonka hän
2252: usein aiheuttaa erimielisyyksiä, on pidettävä tar-        on menettänyt työnantajan 33 a §:n vastaisen
2253: koituksenmukaisena, että sopimuspuolet määrit-            toiminnan vuoksi. - Vahingonkorvausvelvolli-
2254: televät työsuhteen ehdot kirjallisessa työsopimuk-        suuden välttämiseksi työnantajan on 33 b §:n
2255: sessa. Näin voidaan ennakolta ehkäistä erimieli-          tarkoittamassa neuvottelumenettelyssä voitava
2256: syyksien syntymistä. Kirjallisessa työsopimuksessa        esittää pätevä syy siihen, miksi osa-aikatyöntekijä
2257: on erityisesti sovittava osa-aikatyöntekijän vähim-       ei saa yrityksessä avoinna olevaa kokoaikatyönte-
2258: mäistyöajasta. Työajan tulee olla vähintään 20            kijän paikkaa. Joissain tapauksissa osa-aikaisen
2259: tuntia viikossa ja 4 tuntia päivässä. Sopimuksen          työntekijän koulutus tai ammattitaito voi olla
2260: tekeminen alhaisemmasta työajasta tulee kysy-             riittämätön avoinna olevan paikan täyttämiseen.
2261: mykseen vain poikkeustapauksessa silloin, kun             Mikäli koulutus avoinna olevaan paikkaan on
2262: työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitettu erityisen pai-        järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin ja lyhy-
2263: nava syy estää sopimuksen tekemisen lain edellyt-         essä ajassa, on työnantajan esityksen mukaan
2264: tämillä vähimmäistuntimäärillä. Työnantajan on            järjestettävä työntekijälle tarvittava koulutus.
2265:  tarvittaessa voitava näyttää erityisen painava syy,         Edellä olevia periaatteita tulee soveltaa myös
2266:  joka on estänyt lain minimituntimäärien mukai-           silloin, kun työnantajalla on tarjota yrityksessä
2267: sen työsopimuksen solmimisen. Mikäli erityisen            lisätyötä, joka ei kuitenkaan määrältään ole ko-
2268: painavaa syytä ei ole, on työntekijä oikeutettu           koaikatyöhön verrattavaa. Yrityksessä kausivaih-
2269: vaatimaan vahingonkorvausta työsopimuslain                teluista tai joistain muista syistä esiintyviä lisätöi-
2270:  51 §:n 1 momentin nojalla.                               tä työnantajan on esityksen mukaan tarjottava
2271:                                                           ensisijaisesti palveluksessaan oleville osa-aika-
2272:                                                           työntekijöille.
2273: Työsopimuslain 28 §:n muutos
2274: 
2275:    Ehdotuksessa esitetään määriteltäväksi osa-            Uusi työsopimuslain 33 b §
2276: aikaisen työntekijän sairausajan palkan laskemi-
2277: nen. Esityksen tavoitteena on se, että palkka                Uudessa 33 b §:ssä ehdotetaan säädettäväksi
2278: sairausaikana keskimäärin vastaa työssä saatua            työnantajan ja henkilöstön tai yhteistoimintalais-
2279: ansiota. Muutos poistaa osa-aikaisten työntekijöi-        sa tarkoitetun henkilöstön edustajan välisestä
2280: den sairausajan palkan laskemisessa tähän asti            selvitystyöstä. Työnantaja voi ehdotuksen mu-
2281:                                                           kaan ryhtyä työvoiman hankkimiseen yrityksen
2282: esiintyneet epäselvyydet.
2283:                                                           ulkopuolelta vasta sen jälkeen, kun on selvitetty,
2284:                                                           ettei uuden työntekijän tarvetta erityisistä syistä
2285: Uusi työsopimuslain 33 a §                                voi tyydyttää muuttamalla osa-aikatyöntekijän
2286:                                                           työsuhde kokoaikaiseksi tai teettämällä osa-aikai-
2287:    Työnantajan muita velvollisuuksia koskevaa             sella lisätyötunteja. Osa-aikatyö ei yleensä riitä
2288: työsopimuslain osaa ehdotetaan täydennettäväksi           turvaamaan riittävää toimeentuloa, joten on tar-
2289: uudella 33 a §:llä, jonka mukaan uutta tai va-            koituksenmukaista edistää kokoaikaisten työsuh-
2290: pautuvaa kokoaikaista työtä työnantajan on tar-           teiden syntyä. Siirtyminen kokoaikatyöhön tai
2291: jottava ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöilleen.   lisätyötuntien tekeminen edellyttää luonnollisesti
2292: Vasta sen jälkeen kun on selvitetty, että tarjolla        myös osa-aikaisen työntekijän omaa suostumusta.
2293: olevaan kokoaikaiseen työhön ei saada työsuh-             Mikäli osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikai-
2294: teessa olevaa osa-aikaista työntekijää, on osa-aika-      seksi, on myös selvitettävä, onko yrityksellä osa-
2295: työtä teettävällä työnantajalla oikeus hankkia            aikaisen siirryttyä kokoaikaiseksi työntekijäksi ai-
2296: työvoimaa yrityksen ulkopuolelta. Etuoikeus saa-          hetta palkata yrityksen ulkopuolelta uusia osa-
2297: 4                                       1987 vp. -     LA n:o 17
2298: 
2299: aikaisia työntekijöitä vai voidaanko työt suorittaa                       Työaikalaki
2300: tarjoamalla muille osa-aikaisille työntekijöille li-
2301: sätunteja. Työnantajan velvollisuutena on käyn-        Työaikalain 5 §:n 1 momentin muutos
2302: nistää neuvottelu heti uuden työn ilmaannuttua.
2303: Neuvottelussa on myös selvitettävä, onko osa-             Muutoksessa ehdotetaan säännöllistä työaikaa
2304: aikatyöntekijälle mahdollisuus järjestää koulutus      koskevaan työaikalain 5 §:ään liitettäväksi osa-
2305: työn suorittamiseksi 33 a §:n mukaisesti, mikäli       aikatyötä koskeva määritelmä. Sen mukaan osa-
2306: työntekijän kokemus tai ammattitaito ei riitä          aikatyönä pidetään työtä, jossa säännöllinen työ-
2307: tarjolla olevan työn suorittamiseen.                   aika on enintään 30 tuntia viikossa.
2308: 
2309: 
2310: Uusi työsopimuslain 37 §:n 5 momentti                  Työaikalain 6 §:n 1 momentin muutos
2311: 
2312:    Uudessa 37 §:n 5 momentissa ehdotetaan kir-           Osa-aikatyön määritelmä on syytä liittää myös
2313: jattavaksi oikeuskäytännössä vakiintunut peri-         periodityötä sääntelevään työaikalain 6 §:ään.
2314: aate, jonka mukaan työnantaja ei saa muuttaa           Periodityössä osa-aikatyönä on pidettävä ehdo-
2315: kokoaikaista työntekijää osa-aikaiseksi muutoin        tuksen mukaan työtä, joka kolmen viikon pitui-
2316: kuin noudattamalla laissa tai työehtosopimukses-       sena ajanjaksona on enintään 90 tuntia tai kah-
2317: sa sovittua irtisanomisaikaa. Edellytyksenä muu-       den viikon pituisena ajanjaksona enintään 60
2318: tokselle on myös se, että on olemassa työsopi-         tuntia.
2319: muksen irtisanomiseen oikeuttava 37 §:n 2 mo-
2320: mentin mukainen erityisen painava syy työsopi-
2321: muksen muuttamiseen. Muutos on tarpeen eri-              Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalaki
2322: tyisesti sen vuoksi, että kaikki työnantajat eivät
2323: ole tietoisia korkeimman oikeuden ennakkopää-          Kauppatyölain 3 §:n 1 momentin muutos
2324: töksistä, minkä johdosta he voivat tietämättään
2325: joutua vahingonkorvausvelvollisiksi. Työntekijän          Myös kauppatyölakia esitetään muutettavaksi
2326: suojan kannalta on tärkeää, että lakiin kirjataan      siten, että lain 3 §:n 1 momenttiin lisätään
2327: oikeuskäytännössä muotoutuneet periaatteet.            osa-aikatyön määrittelevä säännös. Samalla ta-
2328: Kokoaikaisen työntekijän työsuhteen ehtojen            voin kuin työaikalaissa kauppatyölaissa osa-aika-
2329: muuttaminen osa-aikaiseksi merkitsee syvää             työnä pidettäisiin työtä, jossa säännöllinen työai-
2330: puuttumista työntekijän toimeentuloturvaan.            ka on enintään 30 tuntia viikossa.
2331: Mikäli työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä on
2332: erimielisyyttä erityisen painavan syyn olemassa-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2333: olosta, on työnantajan voitava näyttää syy toteen.     nioittaen,
2334: Uudet työsopimuksen ehdot osa-aikatyöstä on
2335: sovittava kirjallisesti 4 a §:n säännöksiä noudat-               että Eduskunta hyväkyisi seuraavat la-
2336: taen.                                                          kiehdotukset:
2337:                                         1987 vp. -     LA n:o 17                                           5
2338: 
2339: 
2340: 
2341: 1.
2342:                                                  Laki
2343:                                      työsopimuslain muuttamisesta
2344: 
2345:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2346:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 4 §:n 1 momentti ja
2347: 28 §:n 1 momentti sekä
2348:   lisätään lakiin uudet 4 a, 33 aja 33 b §sekä 37 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 11
2349: päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla (30/ 85 ), uusi 5 momentti seuraavasti:
2350: 
2351:                         4§                             tuslain (364/63) mukaan kuuluva oikeus päivära-
2352:                   Muotovapaus                          haan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika,
2353:                                                        jolta palkkaa on maksettava. Osa-aikatyöntekijän
2354:    Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrä-          sairausajan palkka lasketaan hänen sairastumista
2355: tyn muodon noudattamista, ellei jäljempänä toi-        edeltäneen kuukauden aikana ansaitsemansa an-
2356: sin säädetä.                                           sion perusteella.
2357: 
2358: 
2359:                        4a§                                                 33 a §
2360: Osa-aikatyöntekijän työsopimus                            Kokoaikaisen työn ja lisätyön tarjoaminen
2361:    Työsopimus osa-aikatyöstä on tehtävä kirjalli-        Jos yrityksessä on osa-aikaisia työntekijöitä, on
2362: sesti ja se voidaan tehdä vain, jos työn luonne tai    työnantajan tarjottava kokoaikaista työtä tai lisä-
2363: jokin muu erityinen syy estää työsopimuksen            työtä ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöilleen.
2364: solmimisen kokoaikaisesta työstä. Työsopimuk-          Mikäli osa-aikaisen työntekijän koulutus tai am-
2365: sessa on tällöin sovittava ainakin päivittäisestä ja   mattitaito ei ole riittävä tarjolla olevaan työhön,
2366: viikoittaisesta säännöllisestä työajasta. Osa-aika-    työnantajan on myös järjestettävä tarvittava kou-
2367: työntekijän työajan tulee olla vähintään 20 tuntia     lutus, mikäli koulutus on järjestettävissä lyhyessä
2368: tai periodityössä keskimäärin 20 tuntia viikossa ja    ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Mikäli 33 b
2369: 4 tuntia päivässä. Tästä säännöksestä voidaan          §:n mukaisessa menettelyssä todetaan, että tarjol-
2370: poiketa vain työntekijän omasta pyynnöstä tai          la olevaa työtä ei voida teettää jo työsuhteessa
2371: 37 §:ssä tarkoitetun erityisen painavan syyn           olevilla työntekijöillä, voi työnantaja palkata työ-
2372: vuoksi.                                                voimaa yrityksen ulkopuolelta.
2373:    Tässä laissa tarkoitettuna osa-aikatyönä pide-         Mikäli työnantaja laiminlyö kokoaikaisen työn
2374: tään työtä, jossa säännöllinen viikoittainen työai-    tai lisätyön tarjoamisen 1 momentissa mainitulla
2375: ka on alle 30 tuntia tai periodityössä alle 90         tavalla, on hän velvollinen korvaamaan osa-aika-
2376: tuntia kolmessa viikossa tai alle 60 tuntia kahdes-    työntekijälle laiminlyönnistä aiheutuneen palkan
2377: sa viikossa. Työnantajain ja työntekijäin yhdistyk-    menetyksen työsopimuslain 51 §:n mukaisesti.
2378: sillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on
2379: oikeus sopia tuntimäärästä toisin.                                            33 b §
2380:                                                                        Työllistämisselvitys
2381:                        28 §
2382:                Sairausajan palkka                        Ennen uuden osa-aikaisen tai kokoaikaisen
2383:                                                        työntekijän paikkaamista yrityksen ulkopuolelta
2384:    Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua kuukauden       on työpaikalla selvitettävä henkilöstön tai sen
2385: on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapa-       edustajan kanssa käytävässä neuvottelussa, voi-
2386: turman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahal-      daanko työ suorittaa kokoaikaistamaHa osa-aika-
2387: lisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä      työntekijän työsuhde tai tarjoamalla osa-aikaiselle
2388: on työsuhteen jatkuessa oikeus saada palkkansa         työntekijälle lisätyötä. Työnantajan velvollisuute-
2389: sanotun esteen kestämisaikana enintään sen alka-       na on esittää neuvottelua heti uuden työn il-
2390: mispäivää seuranneen seitsemännen arkipäivän           maannuttua. Samassa menettelyssä on myös neu-
2391: loppuun saakka. Jos työntekijälle sairausvakuu-        voteltava siitä, onko työnantaja velvollinen järjes-
2392: 6                                      1987 vp. -     LA n:o 17
2393: 
2394: tämään työn suorittamiseksi tarvittavan koulu-        työsuhdettaan osa-aikaiseksi, ellei muutokseen
2395: tuksen 33 a §:n mukaisesti.                           ole 2 momentissa mainittua erityisen painavaa
2396:                                                       syytä. Muutos voidaan toteuttaa vain työsopi-
2397:                                                       muksen irtisanomisaikaa noudattaen. - Osa-
2398:                        37 §                           aikatyön ehdot on sovittava kirjallisesti 4 a §:n
2399:      Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset          säännöksiä noudattaen.
2400: 
2401: 
2402:   Mikäli työntekijä on otettu kokoaikaiseen työ-        Tämä laki tulee v01maan            päivänä
2403: suhteeseen, ei työnantaja saa muuttaa hänen           kuuta 198
2404: 
2405: 
2406: 
2407: 
2408: 2.
2409:                                                 Laki
2410:                                 työaikalain 5 ja 6 §:n muuttamisesta
2411: 
2412:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain 5 §:n 1
2413: momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa
2414: (713/65), näin kuuluviksi:
2415: 
2416:                        5§                             liikkeissä, laitoksissa, yrityksissä ja töissä järjestää
2417:   Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia           niin, että se kolmen viikon pituisena ajanjaksona
2418: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyö-     on enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituise-
2419: nä pidetään työtä, jossa säännöllinen työaika on      na ajanjaksona enintään 80 tuntia, kuitenkin
2420: enintään 30 tuntia viikossa.                          niin, että osa-aikatyönä pidetään työtä, jossa
2421:                                                       kolmen viikon jaksona työaika on enintään 90
2422:                                                       tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona
2423:                        6§                             enintään 60 tuntia.
2424:    Sen estämättä, mitä 5 § :ssä on säädetty sään-
2425: nöllisestä Vuorokautisesta ja viikoittaisesta työ-
2426: ajasta sekä ennakolta laaditusta työtuntijärjestel-     Tämä laki tulee v01maan            päivänä
2427: mästä, voidaan säännöllinen työaika seuraavissa       kuuta 198
2428:                                       1987 vp. -    LA n:o 17                                     7
2429: 
2430: 
2431: 3.
2432:                                               Laki
2433:                  kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 3 §:n muuttamisesta
2434: 
2435:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun kauppaliikkei-
2436: den ja toimistojen työaikalain (400/78) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2437: 
2438:                        3§                           nä pidetään työtä, jossa säännöllinen työaika on
2439:               Säännöllinen työaika                  enintään 30 tuntia viikossa.
2440: 
2441:   Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia
2442: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyö-     Tämä laki tulee v01maan       päivänä
2443:                                                     kuuta 198
2444: 
2445:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2446: 
2447:         Pertti Paasio               Markus Aaltonen              Risto Ahonen
2448:         Aimo Ajo                    Arja Alho                    Jouni Backman
2449:         llkka-Christian Björklund   Kaj Bärlund                  Mikko Elo
2450:         Jukka Gustafsson            Iiris Hacklin                Tarja Halonen
2451:         Pertti Hietala              Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
2452:         Liisa Jaakonsaari           Ilkka Joenpalo               Riitta Järvisalo-Kanerva
2453:         Antti Kalliomäki            Seija Karkinen               Antero Kekkonen
2454:         Sakari Knuuttila            Pentti Lahti-Nuuttila        Arto Lapiolahti
2455:         Erkki Liikanen              Reijo Lindroos               Lauri Metsämäki
2456:         Riitta Myller               Sinikka Mönkäre              Mars Nyby
2457:         Saara-Maria Paakkinen       Reino Paasilinna             Tuula Paavilainen
2458:         Anna-Liisa Piipari          Markku Pohjola               Virpa Puisto
2459:         Kari Rajamäki               Jussi Ranta                  Jorma Rantanen
2460:         Heikki Rinne                Jukka Roos                   Timo Roos
2461:         Matti Saarinen              Lea Savolainen               Jouko Skinnari
2462:         Marja-Liisa Tykkyläinen     Kerttu Törnqvist             Kari Urpilainen
2463:                      Raimo Vuoristo              Matti Vähänäkki
2464:                                                  1987 vp.
2465: 
2466: Lakialoite n:o 18
2467: 
2468: 
2469: 
2470: 
2471:                                     Paasio ym.: Ehdotus laiksi kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- ja
2472:                                        lepoajoista
2473: 
2474: 
2475:                                             Eduskunnalle
2476: 
2477:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2478: 
2479:    Aloitteessa ehdotetaan, että kuorma- ja linja-       kennelain nojalla on asennettava. Valvontaviran-
2480: autoliikenteen ajo- ja lepoajoista säädettäisiin        omaisena toimisi poliisi.
2481: lailla. Sekä työntekijä- että omistajakuljettajat         Kansainvälisten maantiekuljetusten miehistö-
2482: olisivat velvollisia noudattamaan ajo- ja lepoaiko-     jen ajo- ja lepoajoista annettaisiin valtuus säätää
2483: ja. Lain valvonta suoritettaisiin ajopiinurin avul-     asetuksella poikkeavasti.
2484: la. Ajopiinurin käyttö olisi pakollista niissä            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-
2485: kuorma- ja linja-autoissa, joihin ajopiirturi tielii-   nä tammikuuta 1988.
2486: 
2487: 
2488: 
2489: 
2490:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
2491: 
2492: 1. Nykyinen tilanne Ja asian val-                       lähiliikenteeseen käytettävässä linja-autossa. Lii-
2493:    mistelu                                              kenneministeriön ajoneuvoasetuksen täytäntöön-
2494:                                                         panosta antaman päätöksen (150/83) 47 §:ssä on
2495: 1.1. Nykyinen tilanne ja käytäntö                       tarkempia määräyksiä ajopiirturista. Ajopiinurin
2496:                                                         käyttö ei ole pakollista.
2497:    Maantiekuljetusten moottoriajoneuvojen työn-            Edellä mainitut säännökset jakaantuvat sosi-
2498: tekijäkuljettajien työ- ja lepoajoista on säädetty      aali- ja terveysministeriön ja liikenneministeriön
2499: työaikalaissa (604/46). Kauppaliikkeiden ja toi-        hallinnonalojen kesken ja niiden noudattamisen
2500: mistojen työaikalaissa (400/78) on säädetty työ-        valvonta työsuojeluviranomaisten ja poliisin kes-
2501: ajoista kauppaliikkeiden ja toimistojen kuljetus-       ken. Valvontavälineenä työ- ja lepoaikojen val-
2502: työssä. Liikenneluvissa on määräyksiä työ- ja           vonnassa käytetään pääsääntöisesti työaikalain
2503: lepoajoista. Liikenneluvat perustuvat vuoden            tarkoittamaa ajopäiväkirjaa. Työsuojeluhallitus
2504: 1957 tieliikennelain nykyisen 5 a §:n (249/78)          on kuitenkin hyväksynyt myös ajopiinurin dia-
2505: nojalla voimassa olevaan asetukseen ammattimai-         grammalevyt ajopäiväkirjaksi.
2506: sesta moottoriajoneuvoliikenteestä (646/70). Tie-          Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on syyskuussa
2507: liikennelaissa (267 /81) on liikenneturvallisuuteen     1979 hyväksynyt työ- ja lepoaikoja maantiekulje-
2508: liittyviä säännöksiä, joita sovelletaan kaikkeen        tuksissa koskevan yleissopimuksen (n:o 153) ja
2509: tieliikenteeseen. Ajoneuvoasetuksen ( 2 33 182)         suosituksen (n:o 161). Molemmat koskevat työ-
2510: 18 §:n 1 momentin k kohdan mukaan kuorma-               suhteisten autonkuljettajien lisäksi osittain myös
2511: ja linja-autossa tulee olla ajopiirturi, ei kuiten-     omistajakuljettajia. Asiaa koskevan hallituksen
2512: kaan yksinomaan ammattimaiseen paikallis- tai           esityksen (HE n:o 9/1981 vp.) mukaisesti jätti
2513: 270389B
2514: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 18
2515: 
2516: eduskunta sopimuksen toistaiseksi hyväksymättä,        mukaan muun kuin työaikalain tarkoittaman
2517: koska yleissopimuksen määräykset eroavat useissa       kuljettajan työaika ei saa ylittää 12 tuntia vuoro-
2518: kohdin Suomen voimassa olevasta lainsäädännös-         kaudessa.
2519: tä.                                                       Ehdoissa on rajoitettu myös pisin yhtämittai-
2520:     Suomi ei ole liittynyt YK:n Euroopan talous-       nen ajoaika kuuteen tuntiin. Tähän on kytketty
2521: komission (ECE) miehistöjen työtä, mm. ajo- ja         vähintään 30 minuutin lepoaika. Kokonaan työ-
2522: lepoaikoja kansainvälisissä kuljetuksissa sääotele-    ja lepoaikoja koskevien säännösten ulottumatto-
2523: vaan      AETR-sopimukseen.          Valtioneuvoston   missa ovat vain omistajakuljettajat, jotka eivät
2524: 9. 7.1981 asettama kuljetusalan työsuojeluneuvot-      tarvitse liikenoelupaa. Liikenneluvan tarvitsevat
2525: telukuota, jonka tehtävänä on muun muassa              kuljettajat, jotka korvausta vastaan kuljettavat
2526: maantiekuljetusalan työsuojelun yleinen kehittä-       henkilöitä tai tavaraa jonkun toimeksiannosta.
2527: minen, on esittänyt yksimielisesti sopimukseen         Siten esimerkiksi sorakuopan omistaja, joka
2528: liittymistä. Sopimukseen ovat liittyneet melkein       omalla kuorma-autollaan ajaa soraa, ei tarvitse
2529: kaikki Euroopan valtiot, mm. Euroopan yhteisön         liikennelupaa.
2530: jäsenvaltiot sekä Norja, Ruotsi ja Neuvostoliitto.
2531:                                                           Tieliikennelain 63 § :ssä on kielto kuljettaa
2532:    Työaikalain työ- ja lepoaikoja koskevia sään-
2533:                                                        ajoneuvoa, jos kuljettajalta sairauden tai väsy-
2534: nöksiä sovelletaan työsuhteessa oleviin moottori-
2535:                                                        myksen tai muun vastaavan syyn vuoksi puuttuu
2536: ajoneuvoo kuljettajiin. Työaikalain mukaan
2537:                                                        ajoneuvon kuljettamiseen tarpeelliset edellytyk-
2538: moottoriajoneuvon kuljettajan työaika voidaan
2539:                                                        set.
2540: järjestää periodityönä. Tällöin työaika tasoittuu
2541: kahden viikon jaksossa 80 tuntiin ja kolmen               Suomen työlainsäädännössä ja liikennelupaeh-
2542: viikon jaksossa 120 tuotiin. Moottoriajoneuvon         doissa käytetään käsitettä työaika. Moottoriajo-
2543: kuljettajan pisin vuorokautinen työaika ei saa         neuvon kuljettajan työaikaan luetaan kuuluvaksi
2544: ylittää 11 tuntia vuorokaudessa. Poikkeuksellises-     ajon lisäksi muun muassa ajoneuvon lastausta,
2545: ti työaika saa olla korkeintaan 13 tuntia vuoro-       purkausta sekä huoltoa. Ajoajoista ei Suomen
2546: kaudessa kahdesti viikossa. Näihin tuotimääriin        lainsäädännössä ole määräyksiä lukuun ottamatta
2547: sisältyvät myös ylityötuonit. Työaikalaissa on sää-    liikennelupaehtojen määräystä pisimmästä yhtä-
2548: detty myös pisin yhtämittainen työaika, jonka          mittaisesta ajoajasta. Työaikalain ja kauppaliik-
2549: pituus on enintään 5,5 tuntia. Jokaista edellä         keiden ja toimistojen työaikalain sekä liikennelu-
2550: mainittua jaksoa kohti on kuljettajalle annettava      paehtojen määräykset työ- ja lepoajoista eroavat
2551: vähintään 30 minuutin pituinen tauko. Työaika-         toisistaan. ILO:n sopimuksessa n:o 153, samoin
2552: lain mukaan on kuljettajalle annettava myös            kuin AETR-sopimuksessa, on määräykset muun
2553: vähintään 10 tunnin lepoaika vuorokaudessa,            muassa ajo- ja lepoajoista ja lepotauoista. ILO:n
2554: jonka voi kuitenkin poikkeuksellisesti lyhentää        sopimuksen ja AETR-sopimuksen määräykset
2555: seitsemään tuotiin.                                    koskevat kaikkia kuljettajia, sekä työsuhteisia että
2556:    Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain         omistajakuljettajia. AETR-sopimukseo määräyk-
2557: mukaan on säännöllinen työaika 8 tuntia vuoro-         sistä osa koskee muitakin kuin kuljettajia.
2558: kaudessa. Henkilö- ja tavarakuljetuksissa saadaan         Työaikalain säännösten noudattamista valvovat
2559: säännöllinen työaika järjestää niin, että se enin-     työsuojeluviranomaiset. Työaikalain mukaan val-
2560: tään kolmen viikon pituisena ajanjaksona on            votaan työ- ja lepoaikoja henkilökohtaisen ajo-
2561: keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa, ei kui-       päiväkirjan avulla. Työsuojeluhallitus vahvistaa
2562: tenkaan vuorokaudessa enempää kuin 10 tuntia.          ajopäiväkirjan kaavan. Työsuojeluhallitus on hy-
2563: Moottoriajoneuvon kuljettajaa ei kuitenkaan saa        väksynyt myös ajopiinurin diagrammalevyo vas-
2564: pitää työssä tieliikenteessä yli 12 tuntia vuorokau-   taamaan ajopäiväkirjaan tehtäviä merkintöjä. Lii-
2565: dessa.                                                 kennelupaehtojen noudattamista valvoo poliisi.
2566:    Vain työsuhteisteo kuljettajien työ- ja lepo-       Liikennelupien työaikoja koskevien määräysten
2567: ajoista ja tauoista on säädetty edellä mainituissa     noudattamista valvotaan käytännössä varsin hei-
2568: laeissa. Omistajakuljettajat eli kuljettajat, jotka    kosti. Omistajakuljettajat eivät ole velvollisia pi-
2569: eivät ole kenenkään palveluksessa, vaan ajavat         tämään ajopäiväkirjaa tai käyttämään ajopiirtu-
2570: omaa autoaan, jäävät edellä mainittujen säännös-       ria, joten valvontaa on vaikea suorittaa. Työaiko-
2571: ten soveltamisalao ulkopuolelle. Ammattimaisen         jen noudattamisen valvonta kuuluu työsuojeluvi-
2572: liikenteen harjoittamiseen luvan saaneita omista-      ranomaisten tehtäviin. Työsuojeluviranomaisilla
2573: jakuljettajia koskevat kuitenkin liikeonelupaeh-       ei kuitenkaan ole valtuuksia valvoa liikennelupa-
2574: dot. Liikenneministeriön liikennelupaehtojen           ehtojen noudattamista.
2575:                                          1987 vp. -     LA n:o 18                                         3
2576: 
2577:    Suomessa liikennöiviin ulkomaisiin liikenteen-       syystä kuin kulloisestakin vireystilasta. Onnetto-
2578: harjoittajiin voidaan omistajakuljettajia lukuun        muuksia jälkeenpäin tutkittaessa on vaikeaa saa-
2579: ottamatta soveltaa työaikalain säännöksiä. Tielii-      da selville kuljettajan vireystilaa ennen onnetto-
2580: kennelain säännöksiä sovelletaan kaikkiin kuljet-       muuden sattumista. Osaksi tutkimisen vaikeudet
2581: tajiin ja sen noudattamisen valvonta kuuluu             aiheutuvat luonnollisesti itse aiheesta: kuljettajan
2582: poliisille. Väsyneenä ajamista on käytännössä           subjektiivisia tuntemuksia on vaikea objektiivi-
2583: vaikea valvoa, koska väsyneenä ajamisen määrit-         sesti mitata.
2584: tely ja valvonnan mahdollistava apuvälineistä              Ajon aikana ilmenee sekä fyysistä että psyyk-
2585: puuttuvat.                                              kistä väsymystä. Väsymyksen aiheuttamien on-
2586:    Työsuojeluhallinnon kuljetusalan työsuojelu-         nettomuuksien on arvioitu aiheutuvan useimmi-
2587: tarkastajien arvion mukaan vuonna 1983 oli noin         ten psyykkisestä väsymyksestä, joka ilmenee kyl-
2588: 40 % :lla raskaan liikenteen ajoneuvokannasta           lästymisenä. Ajon aikana erään saksalaisen tutki-
2589: ajopiirturi käytössä. Ajopiirturia käytetään lähin-     muksen mukaan useimmat väsymyskohtaukset
2590: nä työnantajan tarpeisiin, kuten ajotavan ja sii-       sattuvat ensimmäisten 200-500 ajokilometrin
2591: hen liittyen polttoaineen kulutuksen tarkkailuun        kuluessa. Väsymysoireet vaihtelevat yksilökohtai-
2592: sekä kustannuslaskennan apuna. Lisäksi ajopiir-         sesti. Kuinka pian väsymys ilmenee, riippuu
2593: turia käytetään varsin laajasti palkanmaksun pe-        esim. siitä, kuinka levännyt kuljettaja on ajon
2594: rusteena kuljetusyrityksissä, joissa on työsuhteisia    alkaessa. Vaikka turvallinen pisimmän ajoajan
2595: kuljettajia. Ajopiirturin käyttö on pakollista mm.      määrittäminen yksilökohtaisten erojen vuoksi ei
2596: Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja      ole mahdollista, on ajoajan ylärajan asettaminen
2597: Ruotsissa.                                              kuitenkin tarkoituksenmukaista, koska paras kei-
2598:                                                         no väsymyksen torjumiseen on ajon keskeyttämi-
2599:                                                         nen.
2600: 1.2. Muutoksen syyt                                        Lainsäätäjän ja viranomaisten kanta väsyneenä
2601:                                                         ajamisen vaarallisuudesta näkyy tieliikennelain
2602: 1.2.1. Vaikutus litkenneturva//isuuteen                 kiellossa kuljettaa ajoneuvoa väsyneenä.
2603:    Raskaan liikenteen riski joutua vakavaan on-
2604: nettomuuteen on liikennesuoritteeseen verrattu-
2605:                                                         1.2.2. Omistajakuljettajien asema
2606: na keskimäärin suurempi kuin muilla tienkäyttä-
2607: järyhmillä. Kuorma-autot olivat TVH:n selvityk-
2608: sen mukaan vuonna 1984 osallisina kuolemaan                Liikenneturvallisuuden ja väsyneenä ajamisen
2609: johtavissa onnettomuuksissa 2-3 kertaa niin             kannalta ei ole merkitystä sillä, kuka ylipitkiä
2610: usein kuin henkilöautot. Suurempi riski johtuu          ajoja suorittaa, työntekijäkuljettaja vai omistaja-
2611: lähinnä siitä, että massaeron takia onnettomuu-         kuljettaja. Liikennelupaehtojen määräykset ajo-
2612: den seuraukset ovat kevyemmälle osapuolelle             ja lepoajoista koskevat myös omistajakuljettajia.
2613: usein vakavat. Raskaalle liikenteelle tuleekin          Niiden noudattamista valvoo poliisi. Ajopiirtorio
2614: asettaa muuta liikennettä ankarammat turvalli-          käyttöpakon puuttuessa valvonta on ollut erittäin
2615: suusvaatimukset.                                        vaikeaa.
2616:    Ajoneuvoa kuljetettaessa on kuljettajan oltava          Pienten yritysten itse autoaan ajavien omistaja-
2617: hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti.     kuljettajien ajoajat saattavat venyä hyvinkin pit-
2618: Kuljettajan väsymys vaikuttaa liikenneturvalli-         kiksi. Kuljettajan ja muiden tiellä liikkujien
2619: suuteen huonontavasti. Väsymyksen vaikutusta            turvallisuus vaaramuu ylipitkistä ajoajoista. Tie-
2620: voidaan pitää selvänä, vaikka tutkimustulokset          liikennelain kielto väsyneenä ajamisesta ei ole
2621: asiasta ovat niukat.                                    riittävä liikenneturvallisuuden tehostamiseksi,
2622:    Väsymyksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen        koska poliisilta puuttuvat keinot väsymystilan
2623: on tutkittu lähinnä laboratorio-olosuhteissa ja         toteamiseen.
2624: onnettomuuksia jälkeenpäin tutkimalla. Labora-             Suomen lainsäädännössä on säännöksiä vain
2625: torio-olosuhteissa tehdyissä kokeissa on voitu sel-     työajoista. Suurin osa kuljettajista tekeekin kulje-
2626: västi havaita väsymyksen aiheuttavan toiminta-          tustyötä, johon varsinaisen ajon lisäksi kuuluu
2627: häiriöitä. Kokeilun tulosten yleistäminen konk-         työaikaan luettavaa kuormausta, kuorman purka-
2628: reettisia liikennetilanteita koskeviksi tuloksiksi on   mista ja ajoneuvon huoltoon liittyviä tehtäviä
2629: kuitenkin vaikeaa, sillä yksittäisessä tilanteessa      sekä odottamista. Työaikaan voi kuitenkin, olo-
2630: käyttäytyminen riippuu pääasiallisesti muusta           suhteista riippuen, kuulua vain ajoa.
2631: 4                                        1987 vp. -     LA n:o 18
2632: 
2633:    Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoaikojen ra-         dollista selvittää ajotavan puutteellisuudet, jotka
2634: joittaminen työaikaa rajoittamatta saattaa johtaa       lisäävät polttoaineenkulutusta. Moottoriajoneu-
2635: ylipitkien työpäivien tekemiseen silloin, kun kul-      vojen arvoon nähden ovat piietureiden käytöstä
2636: jettaja tekee muutakin työtä kuin varsinaista           aiheutuvat kustannukset vähäisiä.
2637: ajoa. Ajoajat voidaan kuitenkin määritellä lyhy-           Kuljetusliikettä harjoittavien yritysten tulee
2638: emmiksi kuin työaikalain mukaiset työajat. Esi-         noudattaa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta
2639: merkiksi ILO:n työ- ja lepoaikoja maantiekulje-         joko työaikalain säännöksiä tai liikennelupaehto-
2640: tuksissa koskevassa yleissopimuksessa on ajotun-        jen määräyksiä riippuen siitä, onko kyse työnte-
2641: tien enimmäismäärä rajoitettu 9 tuntiin päivässä.       kijä- vai omistajakuljettajasta. Liikennelupaehto-
2642: Työaikalain säännösten mukaan vastaava työaika          jen noudattamista työ- ja ajoaikoja koskeviha
2643: on 11, enintään 13 tuntia. Työaikoja lyhyempien         osin rikotaan yleisesti. Koska rajoituksia ei nou-
2644: ajoaikojen sääntely vaikuttaisi niiden työntekijä-      dateta, voi omistajakuljettaja käyttää tehokkaam-
2645: kuljettajien vuorokautiseen työaikaan, joiden           min hyväksi koko auton kapasiteetin. Kapasitee-
2646: työhön kuuluu yksinomaan ajoa. Heidän osal-             tin parempi käyttöaste taas mahdollistaa halvem-
2647: taan ajoaikojen rajoitus voisi merkitä vuorokauti-      mat kuljetukset. Vierasta työvoimaa käyttävät
2648: sen työajan lyhentymistä. Työajan tasoittamisjak-       työaikalain säännösten sitomat kuljetusliikettä
2649: sossa ei säännöllisen työajan kuitenkaan tarvitsisi     harjoittavat yritykset eivät ole siten kilpailullisilta
2650: muuttua.                                                lähtökohdiltaan tasavertaisessa asemassa.
2651:     Omistajakuljettajien ajoaikoja ei nykyisten            Työaikalain säännökset ovat osa työsuojelulain-
2652: säännösten avulla ja vain valvontaa tehostamalla        säädäntöä. Työaikalain tarkoituksena on työnte-
2653: voida lyhentää. Yleiset työturvallisuussäännökset       kijöiden, myös työsuhteessa olevien moottoriajo-
2654: eivät koske omistajakuljettajia. Omistajakuljetta-      neuvon kuljettajien, työaikojen säännöstäminen.
2655: jille ei yrittäjinä myöskään voida asettaa työaikaa     Lain tarkoituksen ja soveltamisalan vuoksi ei
2656: koskevia määräyksiä. Kun kuitenkin ylipitkien           työaikalakiin ole tarkoituksenmukaista ottaa
2657: päivien ja ajojen rajoittaminen liikenneturvalli-       määräyksiä ajoajoista. Työaikalain piiriin ei
2658: suussyistä olisi tarpeen, voitaisiin rajoittaa ajoai-   myöskään ole tarkoituksenmukaista ottaa omista-
2659: kaa. Työntekijöitä koskevat työaikalain määräyk-        jakuljettajia koskevia säännöksiä.
2660: set olisivat edelleen tarpeellisia.
2661: 
2662:                                                         2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
2663: 1.2.3. Valvonnan tehostaminen
2664:                                                            Hyväksyessään vuonna 1975 ehdotuksen laiksi
2665:    Työaikalain säännösten noudattamisen valvon-         työaikalain muuttamisesta eduskunta edellytti,
2666: ta ei ole tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi    että hallitus seuraisi tarkoin työnantajille ja työn-
2667: pyrittävä tehostamaan ja näin parantamaan työn-         tekijöille mahdollisesti syntyviä epäkohtia ja an-
2668: tekijöiden työsuojelun lisäksi myös liikennetur-        taisi eduskunnalle mahdollisesti tarvittavat muu-
2669: vallisuutta. Ajopäiväkirjojen avulla suoritettavaa      tosesitykset. Työaikalain valvonnan on todettu
2670: työ- ja lepoaikojen valvontaa ei voida pitää            toimivan tehottomasti. Eduskunnan sosiaalivalio-
2671: tehokkaana.                                             kunta esitti mietinnössään työaikalain muutosten
2672:    Ajopiirturin avulla suoritettavalla valvonnalla      hyväksymisen yhteydessä, että hallituksen tulisi
2673: voitaisiin työ-, ajo- ja lepoaikojen tarkkailu suo-     tehokkaan valvonnan aikaansaamiseksi kiirehtiä
2674: rittaa tehokkaasti. Ajopiirturi on tällä hetkellä       myös valmisteluja ajopiirturin säätämiseksi pakol-
2675: ainoa luotettava ajo-, työ- ja lepoaikojen valvon-      liseksi. Ajopiirturin asennuspakosta on voimassa
2676: taväline. Ajopiirturin käyttö tekisi ajopäiväkirjan     säännökset. Ajopiirturia ei kuitenkaan ole pakko
2677: käytön tarpeettomaksi niiden ajoneuvojen kuljet-        käyttää huolimatta siitä, että se on tehokkain
2678: tajien osalta, joiden ajoneuvoihin ajopiirturi on       työ- ja ajoaikojen valvontaväline.
2679: asennettava. Ajopiirturit myös turvaisivat kuljet-         Eduskunnan lausuman pohjalta sosiaali- ja
2680: tajan oikeudellisen aseman esimerkiksi onnetto-         terveysministeriö asetti 17.6.1982 autoliikenteen
2681: muustapauksissa. Ajopiinurin avulla on mahdol-          työaikatoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää
2682: lista saada myös teknistä asiatietoutta sekä selvi-     kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuk-
2683: tystä kuljettajan ajotavasta. Ajopiirturia voi näin     sen n:o 153 ratifiointiedellytyksiä ja sopimukseen
2684: ollen käyttää esimerkiksi kustannuslaskennan            liittyvän suosituksen n:o 161 periaatteiden to-
2685: apuna. Ajoneuvon polttoaineenkulutus on riip-           teuttamista sekä selvittää mahdollisuudet liittyä
2686: puvainen ajotavasta. Ajopiirturin avulla on mah-        YK:n Euroopan talouskomission (ECE) AETR-
2687:                                          1987 vp. -     LA n:o 18                                          5
2688: 
2689: sopimukseen. Lisäksi toimikunnan piti kartoittaa        valtiolle kustannuksia. Samalla olisi otettava huo-
2690: eduskunnan vuoden 1975 II valtiopäivillä teke-          mioon poliisin ajopiinurin tulkitsemisessa tarvit-
2691: män lausuman mukaisesti työaikalain maantielii-         tavan koulutuksen kustannukset. Koska organi-
2692: kennettä koskevien säännösten soveltamisesta ja         saatiomuutoksia ei tarvittaisi, ei uudistuksella
2693: täytäntöönpanosta saadut kokemukset.                    tulisi olemaan kuitenkaan merkittäviä valtionta-
2694:   Esitys perustuu autoliikenteen työaikatoimi-          loudellisia vaikutuksia.
2695: kunnan mietintöön (komiteanmietintö 1983:92).
2696: Esitys mahdollistaa edellä mainitun ILO:n yleis-
2697: sopimuksen ratifioimista.                               3.2. Vaikutus elinkeinotoimintaan
2698:   Esityksessä ei ole AETR-sopimuksen välittö-
2699: mäksi ratifioimiseksi tarvittavia säännöksiä.              Vaikka lain tasoista enimmäisajoaikasäännöstä
2700: AETR-sopimus sisältää ajo- ja lepoaikoja koske-         ei tällä hetkellä olekaan voimassa, ajoajalle on
2701: vien määräysten lisäksi määräyksiä miehistön lu-        käytännössä useita rajoituksia. Työaikalakien
2702: kumäärästä eräissä ajoneuvoissa ja koskee osittain      säännöksiä on jo edellä käsitelty. Niiden lisäksi
2703: muitakin miehistön jäseniä kuin kuljettajia.            työajoista on määräyksiä liikennelupaehdoissa.
2704: AETR-sopimuksen määräykset on laadittu eri              Niissä on rajoitettu muiden kuin työsuhteisten
2705: kuljetuslajien osalta huomattavasti yksityiskohtai-     kuljettajien vuorokautinen enimmäistyöaika 12
2706: semmiksi ja pääosin tiukemmiksi kuin tämän              tuntiin. Koska työaikaan aina sisältyy muutakin
2707: esityksen säännökset. AETR-sopimuksessa tarkoi-         työtä kuin ajaminen, on ehtojen mukainen
2708: tetuista kansainvälisten maantiekuljetusten mie-        enimmäisajoaika yleensä alle 10 tuntia.
2709: histöjen työstä ja miehistön jäsenten vähimmäis-           Säätelyn ulkopuolella ovat siis tälläkin hetkellä
2710: määrästä tulisi säätää asetuksella.                     vain sellaiset kuljetukset, joihin ei tarvita liiken-
2711:                                                         nelupaa ja joissa kuljettaja on auton tai kuljetus-
2712:                                                         liikkeen omistaja. Tällaisissakin kuljetuksissa kul-
2713: 3. Esityksen organisatoriset ja                         jettajan on useimmiten noudatettava työaikalain
2714:    taloudelliset vaikutukset                            mukaisia työaikoja, koska esimerkiksi varastot ja
2715:                                                         rakennustyömaat noudattavat niitä.
2716: 3 .1. Organisatoriset vaikutukset ja vaikutus              Aloitteen mukaiset ajo- ja lepoajat eivät mil-
2717:       julkiseen talouteen                               lään tavalla rajoita nykyisten työaikalakien nou-
2718:                                                         dattamista. Ne poikkeavat myös varsin vähän
2719:    Tieliikennelain noudattamista valvoo poliisi.        voimassa olevista liikennelupaehtojen edellyttä-
2720: Poliisi valvoisi myös esitykseen sisältyvien ajo- ja    mistä ajo- ja lepoajoista. Näin keskeisimmäksi
2721: lepoaikojen noudattamista. Esitys ei edellyttäisi       muutokseksi vallitsevaan tilanteeseen jäisi vain
2722: organisatorisia muutoksia. Poliisin henkilökun-         ajopiinurin käyttöpakko ja sen mahdollistama
2723: nan vähäisyyden vuoksi olisi lakiehdotuksen edel-       säädösten valvonnan tehostuminen. Ajopiinurin
2724: lyttämää valvontaa kuitenkin vaikea tyydyttävästi       käyttöpakon toteuttaminen poistaisi sen epäter-
2725: järjestää. Lakiehdotus edellyttäisi poliisivoimien      veen kilpailuedun, joka aiheutuu säännösten
2726: lisäystä. Henkilökunnan lisäämisestä aiheutuisi         noudattamatta jättämisestä.
2727: 
2728: 
2729: 
2730: 
2731:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2732: 
2733:    1 §. Lain soveltamisa/a. Lakiehdotuksen mu-          tieliikennelain mukaan eivät ole tieksi luettavia.
2734: kaan lakia sovellettaisiin kaikkeen kuorma- ja          Tällaisia alueita olisivat muun muassa satama-,
2735: linja-autoliikenteeseen. Linja-autolla tarkoitettai-    varasto-, tehdas-, työmaa-, yksityiset paikoitus- ja
2736: siin pääasiassa henkilöiden kuljetukseen tarkoi-        muut vastaavat alueet. Ehdotuksen 8 §:n mu-
2737: tettua autoa, jossa kuljettajan lisäksi on tilaa        kaista ajopiirturia olisi kuljettajan pidettävä jat-
2738: useammalle      kuin     kahdeksalle     henkilölle.    kuvasti toiminnassa, jotta vuorokautiset lepoajat-
2739: Kuorma-autolla tarkoitettaisiin tavarankuljetuk-        kin saataisiin merkityiksi ajopiinurin levylle.
2740: seen tarkoitettua autoa, jonka kokonaispaino on            Pykälän 2 momentissa lakiin ehdotetaan otet-
2741: suurempi kuin 3 500 kg. Tiellä tapahtuvan lii-          tavaksi selventävä säännös. Moottoriajoneuvon
2742: kenteen lisäksi lakia sovellettaisiin alueilla, jotka   kuljettajina toimivia työntekijöitä koskevia työai-
2743: 6                                        1987 vp. -      LA n:o 18
2744: 
2745: kasäännöksiä olisi tarkoitus soveltaa rinnakkain         aika ei kuitenkaan tällöinkään saisi ylittää 12
2746: tämän lain säännösten kanssa siten, että tässä           tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
2747: laissa tarkoitetut säännökset täydentäisivät työai-         Lakiehdotukseen sisältyvät joustavarat helpot-
2748: kalain ja kauppaliikkeiden ja toimistojen työaika-       taisivat kuljetusten suunnittelua ja toteutusta ja
2749: lain säännöksiä. Täydentäminen koskisi käytän-           säännösten noudattamista.
2750: nössä esimerkiksi tilannetta, jolloin moottoriajo-          Työaikalain 5 a §:ssä rajoitetaan moottoriajo-
2751: neuvon kuljettajan työ käsittää pelkkää ajoa.            neuvon kuljettajan vuorokautinen enimmäistyö-
2752: Tällöin noudatettaisiin työaikalain säännösten           aika 11 tuntiin. Jos työtä ei kuitenkaan voida
2753: ohella tämän lain mukaisia ajoaikaa koskevia             sopivasti muuten järjestää, saadaan vuorokautista
2754: säännöksiä.                                              enimmäistyöaikaa pidentää enintään 13 tunniksi
2755:    Lakia sovellettaisiin muihinkin kuin työsuhtei-       eräin edellytyksin. Kauppaliikkeiden ja toimisto-
2756: siin moottoriajoneuvon kuljettajiin, siis myös           jen työaikalain 4 §:n mukaan moottoriajoneuvon
2757: omistajakuljettajiin ja heidän perheenjäseniinsä.        kuljettajaa ei saa pitää työssä enempää kuin 12
2758: Omistajakuljettajilla tarkoitetaan moottoriajo-          tuntia 24 perättäisen tunnin aikana. Tässä lakieh-
2759: neuvon kuljettajia, jotka itse ajavat omistamiaan        dotuksessa mainitut enimmäisajoajat ovat sopu-
2760: ajoneuvoja. Perheenjäsenellä tarkoitetaan työn-          soinnussa em. työaikasäännösten kanssa, sillä
2761: antajan taloudessa vakinaisesti elävää, hänelle tai      viimeksi mainituissa laeissa säädellään työaikaa ja
2762: hänen aviopuolisolleen suoraan takenevassa tai           ajoaika on vain osa koko työajasta.
2763: etenevässä polvessa sukua olevaa henkilöä tai               3 §. Vuorokautinen iepoaika. Vuorokautisella
2764: hänen ottolastaan, ottovanhempaansa tai jonkun           lepoajalla tarkoitetaan keskeytymätöntä ajanjak-
2765: tässä mainitun puolisoa. Laki koskisi edellä mai-        soa, jolloin kuljettaja voisi vapaasti järjestää ajan-
2766: nittuja riippumatta siitä, saavatko he palkkaa ja        käyttönsä osallistumatta mihinkään ammattiinsa
2767: onko yrityksen palveluksessa myös muuta työvoi-          kuuluvaan työhön. Viikkolevosta ei ole katsottu
2768: maa.                                                     tarpeelliseksi antaa yleisiä, myös yrittäjiä koskevia
2769:    2 §. Vuorokautinen ajoaika. Lakiehdotuksen            säännöksiä. Työntekijöitä koskevat viikkolepo-
2770: 2 §:n 1 momentin mukaan saisi kuorma- tai                säännökset ovat työaikalaissa.
2771: linja-autoa ajaa enintään 8 tuntia yhdessä tai              Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan
2772: useammassa osassa niiden 24 perättäisen tunnin           saisi vuorokautista lepoaikaa poikkeuksellisesti
2773: aikana, jotka seuraavat vuorokautista lepoaikaa.         lyhentää.
2774: Ajoajaksi luettaisiin se aika, jonka ajoneuvo on            Vuorokautisen Iepoajan pituus noudattaa työ-
2775: liikkunut ajopiinurin diagrammalevyn merkintö-           aikalakien säännöksiä.
2776: jen mukaan. Liikenteestä johtuvat pysähdykset               4 §. Joustavarasta päättäminen. Vuorokautisen
2777: esimerkiksi liikennevaloissa tai liikenneruuhkassa       ajo- ja Iepoajan noudattaminen olisi otettava
2778: luettaisiin ajoajaksi.                                   huomioon suunniteltaessa kuljetuksia ja ajoreit-
2779:    Ajoajaksi ei luettaisi aikaa, joka on kulunut         tejä. Työntekijäkuljettajien osalta suunnitelmat
2780: kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen. Kul-              kävisivät ilmi työaikalain mukaan laadittavissa
2781: jettajan tiealueella ajon yhteydessä suorittama          työtuntijärjestelmissä. Tämän pykälän mukaan
2782: huolto- ja korjaustyö ei olisi tässä laissa tarkoitet-   voisi ajoneuvon omistaja tai haltija, esimerkiksi
2783: tua ajoaikaa. Odotusaikaa ei olisi tarkoituksen-         huolintaliike, suunnitelmaa laatiessaan, mikäli
2784: mukaista pitää ajoaikana, tapahtuipa odotus              lähtöpaikan ja määräpaikan välisen matkan pi-
2785: tieksi luettavalla alueella taikka sen ulkopuolella.     tuus niin vaatisi, pidentää vuorokautisen ajoajan
2786:    Ajoneuvon ajamiseen käytettävää aikaa ei pää-         kestoa. Toisaalta, koska kuljettaja itse tekee rat-
2787: sääntöisesti ole vaikea arvioida. Kuljettajan ajo-       kaisut kuljetustyötä suorittaessaan, olisi kuljetta-
2788: reitti olisi etukäteen huolellisesti suunniteltava       jalla oltava myös mahdollisuus pidentää ajoaikaa
2789: tämän lain säännösten mukaiseksi. Määräpaikasta          mahdollisten muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
2790: toiseen siirtyminen saattaa Suomen olosuhteissa          Olisi kohtuutonta ja epätarkoituksenmukaista,
2791: vaatia pitemmän ajoajan kuin 1 momentissa                jos kuljettaja ei pääsisi sopivaan lepopaikkaan tai
2792: tarkoitettu enimmäisajoaika sallisi. Jotta kuljetus-     määräpaikkaansa jonkin yllättävän, esimerkiksi
2793: ten hoitaminen näillä pitkilläkin matkoilla var-         ilmasto-olosuhteista tai ruuhkasta aiheutuvan
2794: mistettaisiin joustavasti, on tarpeen säännös, jon-      syyn vuoksi. Koska vuorokautisen ajoajan piden-
2795: ka nojalla näiden kuljetusten suorittaminen mah-         täminen olisi kuitenkin mahdollista vain kahdesti
2796: dollistettaisiin. Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momen-          viikossa, olisi kuljetuksen suunnittelijan, omista-
2797: tin mukaan voisi, jos työn järjestämisen kannalta        jan tai tämän edustajan, otettava tämä seikka
2798: olisi tarpeen, järjestää ajoajan jaksoittaisena. Ajo-    huomioon jo pitkää ajoa suunnitellessaan.
2799:                                          1987 vp. -     LA n:o 18                                          7
2800: 
2801:    Vuorokautisen Iepoajan noudattaminen toteu-          johdosta muuttamaan alkuperäistä suunnitel-
2802: tuisi työntekijäkuljettajan osalta laadittavassa työ-   maa.
2803: tuntijärjestelmässä, koska työntekijäkuljettajan           Tällöin on kuitenkin huomattava, että kuljetus
2804: osalta noudatetaan työaikalain työaikaa koskevia        tulee suunnitella niin, että siinä on varauduttu
2805: säännöksiä. Omistajakuljettajan olisi ajoaan ja         ennalta arvattaviin olosuhteisiin. Esimerkiksi
2806: muita työtehtäviä suunnitellessaan otettava huo-        loma-ajan tai sesongin vuoksi voi olla ennalta
2807: mioon se, että säännönmukaisen vuorokautisen            arvattavissa, että kuorman lastaaminen tai purka-
2808: Iepoajan saisi alittaa vain kolmella tunnilla kor-      minen kestää tavanomaista kauemmin.
2809: keintaan kahdesti viikossa.                                Ehdotetuista säännöksistä poikkeamisen tulisi
2810:     Tämän pykälän säännökset eivät luonnollisesti-      edellä mainituissa tilanteissa olla tarpeen henki-
2811: kaan vaikuta työaikalakien säännöksiin, joiden          löiden, ajoneuvon tai kuorman turvallisuuden
2812: mukaan ylityöhön vaaditaan työntekijän suostu-          vuoksi tai sen varmistamiseksi, että kuljettaja
2813: mus.                                                    pääsisi sopivaan pysähdyspaikkaan. Vuorokauti-
2814:     5 §. Pisin yhtämittainen ajoaika. Pisimmän          sen ajoajan voisi ylittää myös, jotta varmistettai-
2815: yhtämittaisen ajoajan eli 4,5 tunnin ajojaksoa          siin ennalta arvaamattomista seikoista huolimatta
2816: kohti kuljettajan olisi pidettävä vähintään 6 §:n       kuljettajan pääsy suunnitelman mukaiseen pää-
2817: mukainen 30 minuutin lepotauko yhdessä tai              määrään. Säännösehdotuksessa tarkoitetun poik-
2818: useammassa erässä. Sopivat pysähdyspaikat, esi-         keamisen tulisi olla kuitenkin olosuhteet huo-
2819: merkiksi teiden varsille järjestetyt levähdysalueet,    mioon ottaen kohtuullinen.
2820: tulisi valita jo kuljetusta suunniteltaessa. Pysäh-        Ehdotetun lain noudattamisen valvonnan kan-
2821: dyspaikkaa valitessaan tulee kuljettajan ottaa          nalta olisi tarkoituksenmukaista, että 7 §:n 2
2822: huomioon tieliikennelain vaatimukset liikenne-          momentin mukaisesta poikkeamisesta tehtäisiin
2823: turvallisuudesta. Ellei suunnittelusta huolimatta       merkintä ajopiinurin diagrammalevyyn.
2824: olisi mahdollista päästä sopivaan levähdyspaik-            8 §. Ajopiirturin käyttöpakko. Tässä laissa tar-
2825: kaan pisimmän yhtämittaisen ajoajan puitteissa,         koitettujen ajo- ja lepoaikojen sekä taukojen
2826: voisi kuljettaja pidentää ajoaikaa yhteensä enin-       valvontaan niissä moottoriajoneuvoissa, joihin
2827: tään 30 minuutilla.                                     ajoneuvoasetuksen (233/82) 18 §:n 1 momentin
2828:                                                         k kohdan perusteella on asennettava ajopiirturi,
2829:     6 §. Tauko. Yhtämittaisten ajoaikojen katkai-       käytettäisiin 1 momentin mukaan ajopiinuria.
2830: semiseksi olisi kuljettajan ajoaikojen välissä pi-      Ajopiirturi on asennettava kuorma- ja linja-autoi-
2831: dettävä taukoja. Esityksen mukaan tauon vähim-          hin, lukuun ottamatta yksinomaan ammattimai-
2832:  mäispituuden tulee olla 10 minuuttia, jotta el-        seen paikallis- ja lähiliikenteeseen käytettävää
2833: vyttävä vaikutus olisi riittävä.                        linja-autoa. Ajopiirturilla tarkoitetaan mekaanis-
2834:     7 §. Poikkeussäännös. Lakiehdotuksen 5 §:ssä        ta laitetta, jonka autorekisterikeskus on liikenne-
2835: mainitun joustavaran lisäksi olisi kuljettajan          ministeriön ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanos-
2836:  mahdollista poiketa tämän lain säännöksistä 7          ta antaman päätöksen (150/83) 47 §:n mukaan
2837:  §:n nojalla. Vuorokautisen ajoajan tai pisimmän        hyväksynyt käyttöön ja joka on varustettu hyväk-
2838:  yhtämittaisen ajoajan voisi ylittää, jos olosuhteet    symismerkinnällä.
2839:  ennalta arvaamattoman seikan vuoksi niin vaati-           Ajopiinurin käyttöpakko koskisi niitä ajoneu-
2840:  sivat. Ennalta arvaamattomana seikkana pidettäi-       voja, joita koskee edellä mainittu ajoneuvoase-
2841:  siin muun muassa luonnontapahtumien aiheut-            tuksen säännös asennuspakosta. Yksinomaan am-
2842:  tamia olosuhteita. Voimakasta myrskyä tai tulvia       mattimaiseen paikallis- ja lähiliikenteeseen käy-
2843:  silloin kun ne haittaavat liikennettä, voitaisiin      tettävissä linja-autoissa suoritettaisiin työ- ja le-
2844:  pitää tällaisena syynä. Liikenneonnettomuus ja         poaikojen valvonta työntekijäkuljettajien osalta
2845:  muu tapaturma ja niihin liittyen esimerkiksi           työaikalain mukaisen ajopäiväkirjan avulla.
2846:  tieliikennelain mukaisesta auttamisvelvollisuu-        Omistajakuljettajat eivät ole velvollisia pitämään
2847:  desta aiheutuvat toimet olisivat seikkoja, jotka       ajopäiväkirjaa. Ajo- ja lepoaikojen valvontaa ajo-
2848:  oikeuttaisivat poikkeamaan tämän lain säännök-         piinurin asennuspakon ulkopuolelle jäävien ajo-
2849:  sistä.                                                 neuvojen omistajakuljettajien osalta ei voitaisi
2850:     Ennalta arvaamattomana seikkana pidettäisiin        käytännössä suorittaa. Myös ajopiinurin asennus-
2851:  myös sellaista tilannetta, kun ajoneuvon kuljetta-     pakon ulkopuolisten ajoneuvojen työntekijäkul-
2852:  ja ei ole voinut pysyä ajosuunnitelman puitteissa,     jettajien ajoaikojen valvontaa ei voitaisi suorittaa.
2853:  vaan on joutunut esimerkiksi kuorman lastaus- ja       Näiden kuljettajien työaikojen noudattamista
2854:  purkauspaikkojen poikkeuksellisten tapahtumien         valvoisivat kuten tähänkin saakka työsuojeluvi-
2855: 8                                       1987 vp. -     LA n:o 18
2856: 
2857: ranomaiset työaikalaissa tarkoitettujen ajopäivä-      säilytysaika on tarpeen, koska taman lain ja
2858: kirjojen avulla.                                       työaikalakien rikkomuksista on nostettava syyte
2859:    Tässä laissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa, joiden    kahdessa vuodessa rikkomuksesta lukien. Samassa
2860: kuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamista         ajassa vanhenevat myös työsuhteen perusteella
2861: valvottaisiin ajopiinurin avulla, olisi kuljettajan,   nostettavat vaateet.
2862: ja milloin apumies toimii kuljettajana, myös              10 §. Rikkomukset. Lain tarkoituksen saavut-
2863: hänen, käytettävä ajopiirturia. Ajopiirturi olisi      tamiseksi on lakiin esitetty otettavaksi rangaistus-
2864: pidettävä jatkuvasti toiminnassa myös ajoneuvon        säännökset. Rangaistavaksi esitettäisiin sekä ajo-
2865: ollessa pysähdyksissä esimerkiksi varasto- ja pai-     ja lepoajoista annettujen säännösten rikkominen
2866: koitusalueella. Muutoin vuorokautisten lepoaiko-       että valvontaan liittyvien säännösten rikkominen.
2867: jen noudattamista ei voitaisi valvoa.                  Lakiehdotuksen 1 momentin mukaan rangaistai-
2868:    Ajopiinuriin olisi asennettava uusi diagram-        siin kuljettajaa ja omistajaa tai haltijaa. Omista-
2869: malevy jokaista vuorokautta kohti. Diagrammale-        jaa tai haltijaa rangaistaisiin, jos kuljetuksia tai
2870: vyt olisivat kuljettajakohtaisia eivätkä ajoneuvo-     ajoreittejä koskevat suunnitelmat olisi laadittu
2871: kohtaisia. Piinureita ja diagrammalevyjä valmis-       mahdottomiksi käytännössä toteuttaa. Vastuu
2872: tetaan käytettäväksi eri nopeusalueilla. Tästä         ajoaikojen noudattamisesta olisi pääsääntöisesti
2873: syystä olisi tärkeätä, että piirturissa käytetään      kuitenkin kuljettajalla itsellään.
2874: nimenomaan kyseiseen piinuriin tarkoitettuja              Lakiehdotuksen 2 momentin mukaan rangais-
2875: diagrammalevyjä, jotta nopeusmerkinnät piirtyi-        taisiin työnantajaa tai haltijaa ajopiirturirikko-
2876: sivät levyille oikean suuruisina.                      muksesta, jos työnantaja tai haltija jättäisi toimit-
2877:    Piinurin käyttöön veivoitetun auton omistajan       tamatta tyhjiä diagrammalevyjä ajoneuvon kul-
2878: tai haltijan olisi 2 momentin mukaan huolehdit-        jettajan saataville. Tällöinhän ajopiinurin käyttö
2879: tava siitä, että kuljettajan saatavilla on diagram-    ei olisi mahdollista. Samoin työnantajaa tai halti-
2880: malevyjä. Kuljettajan olisi puolestaan huolehdit-      jaa rangaistaisiin ajopiirturirikkomuksesta, jos
2881: tava, että autossa on sen liikenteessä ollessa         hän ei säilytä diagrammalevyjä kahta vuotta ja
2882: riittävä määrä diagrammalevyjä ottaen huomioon         näin estää ajo- ja lepoaikojen noudattamisen
2883: levyjen käytön, ajon kestoajan, levyjen mahdolli-      valvonnan. Ajopiirturirikkomuksena rangaistai-
2884: sen vioittumisen tai likaantumisen sekä liiken-        siin myös kuljettajan laiminlyönti pitää ajopiinu-
2885: teen valvonnan yhteydessä suoritettavasta levyjen      ria jatkuvasti toiminnassa.
2886: vaihdosta aiheutuva lisätarve.                            Ajoaikarikkomuksesta ja ajopiirturirikkomuk-
2887:    Kuljettajan käyttämät diagrammalevyt olisi 3        sesta säädetyt rangaistukset vaihtelisivat sakoista
2888: momentin mukaan säilytettävä ajoneuvossa seit-         kolmeen kuukautta vankeutta. Tieliikennelain 98
2889: semän edellisen vuorokauden ajalta. Liikenteen         §:ssä enimmäisrangaistus liikenteen vaarantami-
2890: suunnittelun ja kuljettajan palkan maksun vuoksi       sesta on kolme kuukautta vankeutta. Ajo- ja
2891: on tärkeää, että levyt voidaan ottaa toimistoon        lepoaikaa koskevien säännösten tarkoituksena on
2892: luettavaksi ennen kuin seitsemän vuorokautta on        liikenneturvallisuuden parantaminen. Työaika-
2893: kulunut. Sen vuoksi ajoneuvossa riittää levyjen        laissa on työnantajalle säädetty työaikalain työai-
2894: jäljennösten säilyttäminen.                            kaa koskevien säännösten rikkomisesta sakkoa ja
2895:    9 §. Valvonta. Moottoriajoneuvoliikenteen val-      poikkeuksellisesti enintään kuusi kuukautta van-
2896: vonta tapahtuu suurelta osin maanteillä. Tästä         keutta. Ajopäiväkirjan väärentämistä voitaneen
2897: tieliikennelain mukaisesta valvonnasta huolehtii       pitää väärennysrikoksena; sama koskisi väärän
2898: poliisi. Koska lakiehdotuksessa tarkoitettujen         merkinnän aiheuttamista ajopiinurin diagram-
2899: säännösten valvonta liittyy läheisesti liikennetur-    malevyyn.
2900: vallisuuteen, olisi poliisilla käytännössä parhaat       11 §. Ajopiirturin diagrammalevyjen etsimi-
2901: mahdollisuudet tässä laissa tarkoitettujen sään-       nen. Poliisilla olisi oikeus toimittaa tarkastuksia
2902: nösten noudattamisen valvontaan. Työsuojeluvi-         ajopiirturin diagrammalevyn löytämiseksi sillä ta-
2903: ranomaiset suorittaisivat edelleen työaikojen val-     valla kuin takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa
2904: vontaa.                                                annetussa laissa (260/59) on säädetty. Etsintä
2905:    Kun valvonta tapahtuu ajopiinurin avulla, on        voitaisiin kuitenkin tehdä vain ajoneuvossa tai
2906: 2 momentissa asetettu kuljettajalle velvollisuus       diagrammalevyjen todennäköisessä säilytyspaikas-
2907: esittää ajopiinurin diagrammalevy tai sen jäljen-      sa.
2908: nös poliisille.                                            12 §. Kansainväliset maantiekuljetukset. Ge-
2909:    Käytettyjä ajopiinurin kiekkoja olisi työnanta-     nevessä vuonna 1970 solmitussa eurooppalaisessa
2910: jan säilytettävä kaksi vuotta. Kahden vuoden           sopimuksessa kansainvälisten maantiekuljetusten
2911:                                          1987 vp. -     LA n:o 18                                        9
2912: 
2913: miehistöjen työstä (AETR-sopimus) määritellään            14 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan
2914: kansainväliset maantiekuljetukset sellaisiksi kul-      voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
2915: jetuksiksi, joihin liittyy ainakin yksi rajan ylitys.
2916: Esitys antaisi mahdollisuuden säätää asetuksella          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2917: AETR-sopimuksen mukaisista ajo- ja lepoajoista.
2918:    13 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat
2919: säännökset lain soveltamisesta ehdotetaan annet-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2920:                                                                kiehdotuksen:
2921: tavaksi asetuksella.
2922: 
2923: 
2924: 
2925:                                                    Laki
2926:                            kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- Ja lepoajoista
2927: 
2928:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2929: 
2930:                  Lain soveltamisala                                 joustavaran käyttäminen
2931:                          1 §                                                   4 §
2932:    Tämä laki koskee kuorma- ja linja-autoliiken-           Vuorokautisen ajoajan pidentämisestä ja vuo-
2933: teen ajo- ja lepoaikoja.                                rokautisen Iepoajan lyhentämisestä päättää ajo-
2934:    Sen lisäksi on kuorma- ja linja-autoliikenteen       neuvon omistaja tai haltija taikka, olosuhteiden
2935: ajo- ja lepoajoista voimassa, mitä tieliikennelaissa    niin vaatiessa, ajoneuvon kuljettaja.
2936: (267 /81) on väsyneenä ajamisesta ja työaikalaissa
2937: (6041 46) sekä kauppaliikkeiden ja toimistojen
2938: työaikalaissa (400/78) moottoriajoneuvon kuljet-                  Pisin yhtämittainen ajoazka
2939: tajan työ- ja lepoajoista säädetty.
2940:                                                                                 5 §
2941:                                                            Kuljettajan pisin yhtämittainen ajoaika saa olla
2942:               Vuorokautinen ajoazka                     enintään 4,5 tuntia. Jos kuljettaja ei voi päästä
2943:                                                         sopivaan pysähdyspaikkaan, voi kuljettaja piden-
2944:                          2 §                            tää ajoaikaa enintään 30 minuutilla.
2945:    Kuljettajan pisin vuorokautinen ajoaika ei saa
2946: ylittää 8 tuntia niiden 24 perättäisen tunnin
2947: aikana, jotka seuraavat vuorokautista lepoaikaa.                              Tauko
2948:   Jos kuljettajan työtä ei voida muulla tavalla
2949: sopivasti järjestää, saadaan 1 momentin säännök-                               6 §
2950: sestä poiketen ajoaikaa pidentää niin, että ajoai-        Jokaista 5 §:ssä mainittua ajojaksoa kohti on
2951: ka on enintään 48 tuntia seitsemän perättäisen          kuljettajan pidettävä vähintään 30 minuutin pi-
2952: 24 tunnin jaksona ja tällöin enintään 12 tuntia         tuinen tauko yhdessä tai useammassa osassa.
2953: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-           Yhden tauon osan tulee olla vähintään 10
2954: raavat vuorokautista lepoaikaa.                         minuutin pituinen.
2955: 
2956: 
2957:              Vuorokautinen lepoaika                                      Poikkeussäännös
2958:                          3 §                                                   7 §
2959:   Kuljettajan vuorokautinen yhdenjaksoineo le-            Kuljettaja voi, ellei liikenneturvallisuutta vaa-
2960: poaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona          ranneta, poiketa tämän lain ajo- ja lepoaikoja
2961: on vähintään 10 tuntia.                                 koskevista säännöksistä luonnon tapahtuman, ta-
2962:   Jos kuljettajan työtä ei voida muulla tavalla         paturman tai muun ennalta arvaamattoman sei-
2963: sopivasti järjestää, saadaan vuorokautista lepoai-      kan vuoksi henkilöiden, ajoneuvon tai sen kuor-
2964: kaa 1 momentista poiketen lyhentää kahdeksaksi          man turvallisuuden tai kuljettajan sopivaan py-
2965: tunniksi enintään kahdesti seitsemän perättäisen        sähdyspaikkaan taikka määränpäähän pääsyn var-
2966: 24 tunnin jaksona.                                      mistamiseksi.
2967: 
2968: 2 2703898
2969: 10                                      1987 vp. -     LA n:o 18
2970: 
2971:    Poikkeamisesta on tehtävä merkintä ajopiirtu-       dittaessa diagrammalevyjä poliisille, sekä kuljet-
2972: rin diagrammalevyyn.                                   taja, joka ei käytä ajopiirturia tai ei esitä vaadit-
2973:                                                        taessa diagrammalevyjä tai niiden jäljennöksiä,
2974:                                                        tuomittakoon ajopiirturirikkomuksesta sakkoon
2975:             Ajopiirturin käyttöpakko                   tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
2976:                                                           Kuljettajaa ei kuitenkaan ole tuomittava ajoai-
2977:                          8 §                           karikkomuksesta tai ajopiitturirikkomuksesta, jos
2978:    Niissä kuorma- ja linja-autoissa, joihin tielii-    rikkomus on aiheutunut omistajan tai haltijan
2979: kennelain nojalla on määrätty asennettavaksi ajo-      ajoaikarikkomuksesta tai ajopiirturirikkomukses-
2980: piirturi, on kuljettajan käytettävä ajopiinuria.       ta.
2981:    Ajoneuvon omistajan tai haltijan on huoleh-
2982: dittava siitä, että ajoneuvon kuljettajan saatavana
2983: on riittävästi tyhjiä diagrammalevyjä.                    Ajopiirturin diagrammalevyjen etsiminen
2984:    Ajoneuvossa on säilytettävä seitsemän edellisen
2985: vuorokauden diagrammalevyt tai niiden jäljen-                                  11 §
2986: nökset.                                                  Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on
2987:                                                        tehty 10 §:ssä tarkoitettu rikkomus, poliisi voi
2988:                                                        toimittaa takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa
2989:                      Valvonta                          annetussa laissa (260/59) tarkoitetun kotietsin-
2990:                         9 §                            nän ajoneuvossa tai ajopiinurin diagrammalevy-
2991:   Tämän lain noudattamista valvoo poliisi.             jen todennäköisessä säilytyspaikassa ajopiinurin
2992:    Ajoneuvon kuljettajan, omistajan tai haltijan       diagrammalevyn etsimiseksi sen estämättä, mitä
2993: on vaadittaessa esitettävä poliisimiehelle ajopiir-    sanotun lain 12 §: n 1 momentissa on säädetty.
2994: turin diagrammalevy tai sen jäljennös tässä laissa
2995: tarkoitettujen ajo- ja lepoaikojen valvomiseksi.
2996:    Omistajan tai haltijan on säilytettävä käytettyjä          Kansainväliset maantiekuljetukset
2997: ajopiinurin diagrammalevyjä kaksi vuotta.                                      12 §
2998:                                                          Kansainvälisten maantiekuljetusten miehistö-
2999:                                                        jen ajo- ja lepoajoista voidaan säätää asetuksella.
3000:                    Rikkomukset
3001:                       10§
3002:   Jos ajoneuvon kuljettaja, omistaja tai haltija                     Tarkemmat säännökset
3003: jättää noudattamatta tässä laissa tai sen nojalla                              13 §
3004: annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitet-       Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
3005: tuja ajo- tai lepoaikoja, hänet on tuomittava          sesta annetaan asetuksella.
3006: ajoaikarikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen
3007: enintään kolmeksi kuukaudeksi.
3008:    Ajoneuvon omistaja tai haltija, joka jättää                            Voimaantulo
3009: toimittamatta tyhjiä ajopiinurin diagrammalevy-
3010: jä ajoneuvon kuljettajan saataville tai ei säilytä                             14 §
3011: käytettyjä ajopiinurin diagrammalevyjä 9 §:n 3           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3012: momentissa mainittua aikaa taikka ei esitä vaa-        ta 1988.
3013: 
3014:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3015: 
3016:         Pertti Paasio                    Markus Aaltonen             Risto Ahonen
3017:         Aimo Ajo                         Arja Alho                  Jouni Backman
3018:         Ilkka-Christian Björklund        Kaj Bärlund                 Mikko Elo
3019:         Jukka Gustafsson                 Iiris Hacklin               Tarja Halonen
3020:         Pertti Hietala                   Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
3021:         Liisa Jaakonsaari                Ilkka Joenpalo              Riitta Järvisalo-Kanerva
3022:         Antti Kalliomäki                 Seija Karkinen              Antero Kekkonen
3023:         Sakari Knuuttila                 Pentti Lahti-Nuuttila       Arto Lapiolahti
3024:                    1987 vp. -   LA n:o 18                             11
3025: 
3026: Erkki Liikanen     Reijo Lindroos           Lauri Metsämäki
3027: Riitta Myller      Sinikka Mönkäre          Mats Nyby
3028: Reino Paasilinna   Tuula Paavilainen        Anna-Liisa Piipari
3029: Markku Pohjola      Virpa Puisto            Kari Rajamäki
3030: Jussi Ranta        Jorma Rantanen           Heikki Rinne
3031: Jukka Roos         Timo Roos                Matti Saarinen
3032: Lea Savolainen     Jouko Skinnari           Marja-Liisa Tykkyläinen
3033: Kerttu Törnqvist    Kari Urpilainen         Raimo Vuoristo
3034:                    Matti Vähänäkki
3035:                                                  1987 vp.
3036: 
3037: Lakialoite n:o 19
3038: 
3039: 
3040: 
3041: 
3042:                                    Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi työaikalain sekä kauppaliikkeiden ja
3043:                                       toimistojen työaikalain muuttamisesta
3044: 
3045: 
3046:                                             Eduskunnalle
3047: 
3048:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3049: 
3050:    Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia muu-      että valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä olisi
3051: tettaisiin moottoriajoneuvon kuljettajia koskevii-     oikeus työehtosopimuksella sopia laista poikkea-
3052: ta osilta niin, että moottoriajoneuvon kuljettajien    vasti työtuntijärjestelmässä mainittavista seikois-
3053: säännöllinen työaika olisi enintään 10 tuntia          ta. Työ- ja lepoaikojen valvonta suoritettaisiin
3054: vuorokaudessa. Vuorokautisten työtuntien enim-         ajopiirturilla niissä ajoneuvoissa, joihin ajopiirtu-
3055: mäismäärää rajoittaisi vain vuorokausilepo. Sään-      ri on asennettava.
3056: nöllisen vuorokautisen työajan ylittäviltä tunneil-       Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
3057: ta suoritettaisiin erityistä korvausta. Työtuntijär-   päivänä tammikuuta 1988.
3058: jestelmän laatimisvelvoitetta muutettaisiin niin,
3059: 
3060: 
3061: 
3062: 
3063:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
3064: 
3065: 1. Nykyinen tilanne Ja asian val-                      dottomana rajana on 13 tuntia vuorokaudessa
3066:      mistelu                                           kahdesti viikossa. Mainittuihin enimmäistunti-
3067:                                                        määriin sisältyvät myös ylityötunnit, joten ylityö-
3068: 1.1. Nykyinen tilanne ja käytäntö                      tä ei voi teettää 5 a § :n mukaisten työaikojen
3069:                                                        lisäksi. Laki ei anna mahdollisuutta joustaa sään-
3070:                                                        nöksistä muutoin kuin äärimmäisissä tapauksissa,
3071:    Työaikalaki (6041 46) sääntelee työntekijöiden      jolloin voivat tulla sovellettaviksi hätätyötä koske-
3072: työaikoja. Työaikalain moottoriajoneuvon kuljet-       vat säännökset. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan
3073: tajia koskevia säännöksiä muutettiin 20 päivänä        voida soveltaa kuljetuksissa esiintyviin poikkeuk-
3074: helmikuuta 1976 työaikalain muuttamisesta an-          sellisiin tilanteisiin, jotka käytännössä saattavat
3075: netulla lailla (189/76). Moottoriajoneuvon kul-        johtaa 13 tunnin ylittämiseen.
3076: jettajiin sovelletaan työaikalain niin sanottua pe-
3077: riodityötä koskevia säännöksiä, joiden mukaan             Moottoriajoneuvon kuljettajille, kuten muille-
3078: työaika tasoittuu kahden viikon jaksossa 80 tun-       kin periodityötä tekeville työntekijöille, suorite-
3079: tiin ja kolmen viikon jaksossa 120 tuntiin. Muista     taan työaikalain 11 §:n mukaan ylityökorvauksia,
3080: työaikalain 6 §:n alaisista työaloista poiketen        kun 80 tuntia kahden viikon aikana tai 120
3081: moottoriajoneuvon kuljettajien vuorokautinen           tuntia kolmen viikon aikana ylitetään. Tehtyä
3082: kokonaistyöaika on kuitenkin työaikalain 5 a §:n       ylityötä tarkastellaan siten vasta periodin päätyt-
3083: mukaan rajoitettu 11 tuntiin vuorokaudessa. Eh-        tyä. Vuorokautista ylityötä ei työaikalain mukaan
3084: 
3085: 270390C
3086: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 19
3087: 
3088: voi periodityössä muodostua. Ylityötä voidaan          tunnin ylärajaa on rikottu. Rikkomiset aiheutu-
3089: teettää enintään 24 tuntia kahden viikon ja            nevat osaksi puutteellisesta työn suunnittelusta.
3090: vastaavasti 36 tuntia kolmen viikon aikana.            Osaksi työaikalain rikkomisen syynä ovat vaikeat
3091:    Työaikalain 20 § edellyttää, että jokaista työai-   olosuhteet ja yllättävät seikat, kuten ajoneuvon
3092: kalain alaista työpaikkaa varten on työnantajan        rikkoontuminen. Käytännössä on myös ilmennyt,
3093: laadittava työtuntijärjestelmä. Työtuntijärjestel-     että moottoriajoneuvon kuljettaja, ollessaan suh-
3094: mästä tulee käydä ilmi aika, milloin työ alkaa ja      teellisen lähellä päämääräänsä vuorokautisten
3095: päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat. Työsuojelu-       enimmäistyötuntien tullessa täyteen, ajaa pää-
3096: hallitus voi, milloin työtuntijärjestelmän laatimi-    määräänsä huolimatta siitä, että vuorokautinen
3097: nen työn laadun vuoksi ei ole mahdollista,             enimmäistyömäärä ylitetään.
3098: myöntää poikkeuksen työtuntijärjestelmän laati-           Osa kuljetustyöstä on kausiluonteista. Kausi-
3099: misesta.                                               luonteisuudesta johtuu se, että vilkkaimpana
3100:    Moottoriajoneuvon kuljettajan lepoajan on           kautena kuljetetaan tavaraa mahdollisimman pal-
3101: työaikalain 16 a §:n mukaan oltava 10 tuntia           jon. Tällöin saatetaan ylittää enimmäistyöajat.
3102: vuorokaudessa. Lepoaika voidaan kuitenkin kul-         Osan vuotta ei erikoiskalustolle ole kuljetuksia
3103: jetustehtävän niin vaatiessa lyhentää vähintään 7      riittävästi tarjolla.
3104: tunniksi vuorokaudessa. Lyhentäminen on mah-              Työaikalain mukaan laatii työnantaja myös
3105: dollista kaksi kertaa viikossa.                        moottoriajoneuvon kuljettajaa varten työtuntijär-
3106:    Työaikalain noudattamista valvovat työsuojelu-      jestelmän, ellei työsuojeluhallitus ole hakemuk-
3107: viranomaiset. Moottoriajoneuvon kuljettajien on        sesta myöntänyt kokonaan tai osaksi vapautusta
3108: valvonnan mahdollistamiseksi tehtävä työnanta-         tästä velvoitteesta. Periodityöaloilla on työtunti-
3109: jan antamaan ajopäiväkirjaan merkinnät. Ajopäi-        järjestelmän laatimista pidettävä erityisen tärkeä-
3110: väkirja on pidettävä mukana ajon aikana. Ajopäi-       nä syystä, että työtä ei yleensä tehdä niin sään-
3111: väkirjan kaavan vahvistaa työsuojeluhallitus.          nöllisesti kuin työaikalain 5 §:n alaisissa töissä.
3112: Myös ajopiinurin diagrammalevyn työsuojeluhal-         Laaditusta työtuntijärjestelmästä voidaan työnte-
3113: litus on hyväksynyt ajopäiväkirjaksi.                  kijän suostumuksella poiketa. Työtuntijärjestel-
3114:    Moottoriajoneuvon kuljettajia koskevasta työai-     mään tulee merkitä työaikalain mukaan myös
3115: kalain 5 a §:n ja 16 a §:n säännöksestä ei voi         ruokailu- ja lepoajat.
3116: poiketa työehtosopimuksin.                                Työaikalain säännösten noudattamisen valvon-
3117:                                                        taa ei ole tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi
3118:                                                        tehostettava. Tehokkaammalla valvonnalla voitai-
3119: 1.2. Muutoksen syyt                                    siin edistää työntekijöiden työaikasuojelun lisäksi
3120:                                                        myös liikenneturvallisuutta. Ajopäiväkirjojen
3121:    Ajoneuvoa kuljetettaessa kuljettajan tulee olla     avulla suoritettavaa valvontaa ei voida pitää te-
3122: hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisesti-    hokkaana. Ajopäiväkirjoja täytetään puutteelli-
3123: kin. Kuljettajan väsymystila vaarantaa liikenne-       sesti tai niihin saatetaan tehdä vääriä merkintöjä.
3124: turvallisuutta. Myös työntekijöiden suojelunäkö-       Ajopäiväkirjojen tehokas valvonta edellyttäisi ajo-
3125: kohdat edellyttävät kohtuuttoman pitkien työai-        päiväkirjojen tarkistusta myös maanteillä. Työ-
3126: kojen rajoittamista. Moottoriajoneuvon kuljetta-       suojeluviranomaiset, joiden tehtävä on valvoa
3127: jien työn luonne kuitenkin poikkeaa muista työ-        työ- ja lepoaikoja, eivät voi pysäyttää ajoneuvoja
3128: aikalain mukaisista työaloista. Kuljetukset ja olo-    maanteillä. Poliisilla on valtuudet ajoneuvojen
3129: suhteet, joissa kuljetuksia suoritetaan, poikkeavat    pysäyttämiseen, mutta poliisit eivät tarkasta ajo-
3130: myös toisistaan suuresti. Kuljettajan tehtävänä        päiväkirjoja. Tosin poliisin ja työsuojeluviran-
3131: on moottoriajoneuvon, usein raskaan liikenteen         omaisten yhteistyö on pääsääntöisesti sujunut
3132: ajoneuvon, kuljettaminen paikasta toiseen. Kul-        kitkatta.
3133: jettajan työaikaan luetaan varsinaisen ajoneuvon
3134: kuljettamisen lisäksi myös ajoneuvon kuormauk-
3135: seen, kuorman purkaukseen ja auton huoltoon            2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
3136: käytetty aika.
3137:    Suomen olosuhteet ovat usein vaikeat mootto-           Hyväksyessään vuonna 1975 ehdotuksen laiksi
3138: riajoneuvon kuljettajalle. Pitkät välimatkat eten-     työaikalain muuttamisesta autonkuljettajia kos-
3139: kin Pohjois-Suomessa ja ajoittain vaikeat keliolo-     kevien säännösten osalta eduskunta edellytti, että
3140: suhteet vaikeuttavat moottoriajoneuvon kuljetta-       hallitus seuraisi tarkoin työnantajille ja työnteki-
3141: jan työtä. Käytännössä työaikalain ehdotonta 13        jöille mahdollisesti syntyviä epäkohtia ja antaisi
3142:                                         1987 vp. -     LA n:o 19                                        3
3143: 
3144: eduskunnalle mahdollisesti tarvittavat muutosesi-      tekemän lausuman mukaisesti työaikalain maan-
3145: tykset. Samoin eduskunta esitti, että työaikalain      tieliikennettä koskevien säännösten soveltamises-
3146: moottoriajoneuvon kuljettajia koskevien säännös-       ta ja täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja
3147: ten valvontaa olisi tarpeen tehostaa. Sosiaalivalio-   tehdä tarvittavat ehdotukset. Aloite laiksi työai-
3148: kunta esitti mietinnössään työaikalain muutosten       kalain muuttamisesta perustuu pääosin autolii-
3149: hyväksymisen yhteydessä, että hallituksen tulisi       kenteen työaikatoimikunnan mietintöön (komi-
3150: tehokkaan valvonnan aikaansaamiseksi kiirehtiä         teanmietintö 1983:92).
3151: myös valmisteluja ajopiinurin käytön säätämisek-
3152: si pakolliseksi.
3153:    Eduskunnan lausuman pohjalta sosiaali- ja           3. Aloitteen organisatoriset Ja
3154: terveysministeriö asetti 17.6.1982 autoliikenteen         taloudelliset vaikutukset
3155: työaikatoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää
3156: kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuk-           Työaikalain mukaisia säännöksiä valvovat työ-
3157: sen n:o 153 ratifiointiedellytyksiä ja sopimukseen     suojeluviranomaiset. Esitys työaikalain muutta-
3158: liittyvän suosituksen n:o 161 periaatteiden to-        misesta ei edellyttäisi organisatorisia muutoksia,
3159: teuttamista sekä selvittää mahdollisuudet liittyä      vaan työsuojeluviranomaiset valvoisivat edelleen
3160: Euroopan taloudellisen neuvoston (ECE) AETR-           työaikalain säännösten noudattamista. Uudistuk-
3161: sopimukseen. Lisäksi toimikunnan piti kartoittaa       sella ei tulisi olemaan merkittäviä valtion- eikä
3162: eduskunnan vuoden 1975 toisilla valtiopäivillä         kunnallistaloudellisia vaikutuksia.
3163: 
3164: 
3165: 
3166: 
3167:                          ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3168: 
3169: 1. Laki työaikalain muuttamisesta                      11 a §
3170: 
3171: 5a§                                                       Kun lakiehdotus muuttaisi moottoriajoneuvon
3172:                                                        kuljettajien työaikasääntelyn olennaisesti nykyistä
3173:    Lakiehdotuksen mukaan olisi moottoriajoneu-         joustavammaksi, on pidetty tarpeellisena, että
3174: von kuljettajan säännöllinen vuorokautinen työ-        työaikalain ylitöiden enimmäistuntimääriä ei so-
3175: aika 10 tuntia vuorokaudessa. Voimassa olevasta        vellettaisi moottoriajoneuvon kuljettajan säännöl-
3176: työaikalaista poiketen ei moottoriajoneuvon kul-       lisen vuorokautisen työajan lisäksi tekemään työ-
3177: jettajan vuorokautisten työtuntien enimmäismää-        hön. Ehdotetun lain 11 a §:ään on otettu tätä
3178: rää olisi enää ehdottomasti rajattu. Tällöin olisi     koskeva säännösehdotus.
3179: mahdollista saada käytännössä tarpeellista vuoro-
3180: kautista joustoa moottoriajoneuvon kuljettajan
3181: työaikaan käyttämällä mahdollisuutta teettää yli-      16 a §
3182: työtä.
3183:    Työsuojelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi          Voimassa olevassa työaikalaissa on säädetty
3184: on kuljettajan työn oikea jaksottaminen tärkeää.       vuorokautinen 10 tunnin lepoaika työturvallisuu-
3185: Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittai-        den ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Le-
3186: nen työaika on voimassa olevassa työaikalaissa         poaika on yhteneväinen kuorma- ja linja-autolii-
3187: rajattu 5, 5 tuntiin. Jokaista viiden tunnin työjak-   kenteen ajo- ja lepoaikoja koskevan lakiehdotuk-
3188: soa kohti olisi lakiehdotuksen mukaan moottori-        sen säännösten kanssa. Työaikalain mukaan voi-
3189: ajoneuvon kuljettajalle annettava puolen tunnin        daan vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään
3190: pituinen tauko. Tauko voitaisiin pitää yhdessä tai     7 tunniksi kaksi kertaa viikossa. Lakiehdotuksen
3191: useammassa erässä.                                     mukaan olisi Iepoajan enimmäispituus 8 tuntia
3192: 4
3193: 
3194: vuorokaudessa. Lyhentäminen olisi edelleenkin          20 a §
3195: mahdollista kaksi kertaa viikossa.
3196:                                                           Työaikojen ja työolojen noudattamisen valvon-
3197:    Lakiehdotuksen 5 a §:n mukaan ei vuorokau-
3198:                                                        taa vaikeuttaa työtuntien puutteellinen tai epä-
3199: tista työaikaa olisi voimassa olevasta laista poike-
3200:                                                        luotettava kirjaamistapa. Voimassa olevasta työai-
3201: ten rajoitettu. Vuorokautisesta vähimmäislepo-
3202:                                                        kalaista poiketen ehdotetaan yhdenmukaisesti
3203: ajasta annetut säännökset kuitenkin osaltaan ra-
3204:                                                        kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- ja lepoaikoja
3205: joittaisivat vuorokautisten työtuntien määrää.         koskevan lakialoitteen kanssa, että työaikojen
3206: Näin ollen 16 a §:n mukaan ei pääsääntöisesti
3207:                                                        valvonta suoritettaisiin pääsääntöisesti ajopiirtu-
3208: olisi mahdollista tehdä 14 tuntia pitempiä työ-
3209:                                                        rin avulla niissä ajoneuvoissa, joihin ajopiinuri
3210: jaksoja. Kaksi kertaa viikossa työjaksojen pituus      liikenneministeriön päätöksen mukaan on asen-
3211: olisi mahdollista nostaa 16 tuntiin.                   nettava. Ajopiinurin käyttöpakon ulkopuolelle
3212:                                                        jäisivät edellä mainitun päätöksen mukaan ennen
3213:                                                        1.5.1978 käyttöön otetut ajoneuvot sekä yksin-
3214: 17 a §                                                 omaan ammattimaiseen paikallis- ja lähiliiken-
3215:                                                        teeseen käytettävät linja-autot. Näissä samoin
3216:                                                        kuin muissa asennuspakon ulkopuolelle jäävissä,
3217:    Työsuojelu- ja liikenneturvallisuussyistä ei pit-   usein pienissä ammattimaiseen liikenteeseen käy-
3218: kän työvuoron teettäminen ole toivottavaa. Pe-         tettävissä ajoneuvoissa suoritettaisiin työ- ja lepo-
3219: riodityössä voidaan työntekijällä teettää pitkiä       aikojen noudattamisen valvonta edelleen työaika-
3220: työpäiviä ilman, että siitä syntyy ylimääräisiä        lain mukaisen ajopäiväkirjan avulla.
3221: kustannuksia työnantajalle. Moottoriajoneuvon             Työ- ja lepoaikojen valvontaa ajopiinurin avul-
3222: kuljettajan vuorokautisen enimmäistyöajan pois-        la suoritettaessa olisi työnantajan huolehdittava
3223: taminen voisi käytännössä johtaa nykyistä pitem-       siitä, että työntekijällä on käytettävissään kysei-
3224: pien työvuorojen teettämiseen. Erityiskorvausten       seen piinuriin tarkoitettuja diagrammalevyjä.
3225: maksaminen nykyisestä käytännöstä poiketen             Diagrammalevyt olisivat kuljettajakohtaisia eivät-
3226: vuorokautisen säännöllisen työajan ylittämisestä       kä ajoneuvokohtaisia. Työaikojen valvontaa ajo-
3227: rajoittaisi osaltaan pitkiä työvuoroja, koska siitä    päiväkirjan avulla suoritettaessa olisi työnantaja,
3228: aiheutuisi kustannuksia työnantajalle.                 voimassa olevan työaikalain mukaisesti, velvolli-
3229:                                                        nen antamaan palveluksessaan olevalle moottori-
3230:    Lakiehdotuksen mukaan ei olisi tarkoitus, että
3231:                                                        ajoneuvon kuljettajalle henkilökohtaisen ajopäi-
3232: samasta työstä voisi syntyä sekä vuorokautista
3233:                                                        väkirjan.
3234: lisätyötä että periodikohtaista ylityötä, vaan työ
3235: olisi joko vuorokautista säännöllisen työajan ylit-       Kuten ajopäiväkirjan merkinnöistä, myös käy-
3236: tävää työtä tai periodikohtaista ylityötä.             tetystä diagrammalevystä on annettava työsuoje-
3237:                                                        luhallituksen määräämällä tavalla kuljettajalle
3238:                                                        jäljennös.
3239: 
3240: 20 §
3241:                                                        2. Laki kauppaliikkeiden ja toi-
3242:                                                            mistojen työaikalain muuttami-
3243:     Maantiekuljetusliikenteen työaikojen noudat-           sesta
3244: tamisen valvomisen mahdollistamiseksi on tär-
3245: keää, että työnantaja laatii työtuntijärjestelmän      4 § Säännöllinen työaika kuljetustyössä
3246: työntekijöilleen. Käytännössä ongelmia tuottavaa
3247: säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei           Voimassa olevan säännöksen mukaan mootto-
3248: työsuojeluhallituksella olisi enää oikeutta myön-      riajoneuvon kuljettajaa ei saa pitää tieliikenteessä
3249: tää poikkeuslupia työtuntijärjestelmän laatimises-     enempää kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin
3250: ta. Saattaa toisaalta olla niin, että joissakin        aikana. Jotta kauppaliikkeiden ja toimistojen
3251: kuljetustehtävissä työn päättymisajan suunnitte-       työaikalain alaisuuteen kuuluvat moottoriajoneu-
3252: leminen etukäteen voi olla erityisen hankalaa.         von kuljettajat olisivat tältä osin samassa asemas-
3253: Tämän vuoksi on paikallaan antaa valtakunnalli-        sa muiden kuljettajien kanssa, ehdotetaan, että
3254: sille työmarkkinajärjestöille mahdollisuus poiketa     heihin nähden olisi voimassa, mitä kuorma- ja
3255: lain työtuntijärjestelmää koskevasta säännöksestä.     linja-autoliikenteen ajo- ja lepoajoista annetussa
3256:                                          1987 vp. -     LA n:o 19                                          5
3257: 
3258: laissa on säädetty. Viittaamme tältä osin asiaa         12 b § Moottoriajoneuvon kuljettajan ajopäivä-
3259: koskevaan erilliseen lakialoitteeseemme.                       kirja
3260: 
3261:                                                            Säännösehdotus vastaa työaikalain muuttamis-
3262: 8 §                                                     ta koskevan lakiehdotuksen 20 a §:ää.
3263:    Koska kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- ja
3264: lepoaikoja koskevan lakiehdotuksen mukaan kul-
3265:                                                         3. Voimaantulo
3266: jettajalla olisi oikeus lepotaukoon jokaista 4, 5
3267: tunnin ajojaksoa kohti, lain 8 §:n 3 momentti
3268: ehdotetaan kumottavaksi.                                   Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan
3269:                                                         aikaan kuin kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo-
3270:                                                         ja lepoaikoja sääntelevä laki eli 1 päivänä tammi-
3271: 12 § Työnantajan pidettävät luettelot                   kuuta 1988.
3272:    Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi työaika-
3273: lain muuttamista koskevan lakiehdotuksen                  Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3274: 20 §:n kanssa ehdotamme, että työmarkkinajär-
3275: jestöille annetaan mahdollisuus poiketa lain työ-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
3276: tuntijärjestelmää koskevasta säännöksestä.                      kiehdotukset:
3277: 
3278: 
3279: 1.                                                Laki
3280:                                         työaikalain muuttamisesta
3281: 
3282:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3283:   muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/ 46) 5 a §, 16 a §:n 2 momentti,
3284: 20 §:n 1 momentti ja 20 a §,
3285:   sellaisina kuin ne ovat, 5 a § ja 16 a §:n 2 momentti 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa
3286: (189/76), 20 §:n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (620/76) sekä 20 a §
3287: mainituissa 20 päivänä helmikuuta 1976 ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetuissa laeissa, sekä
3288:   lisätään lakiin uusi 11 a ja 17 a § sekä 20 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4
3289: momentti siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
3290: 
3291:                        5a §                                                   16 a §
3292:    Moottoriajoneuvon kuljettajan säännöllinen
3293: vuorokautinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia             Kuljetustehtävän niin vaatiessa saadaan 1 mo-
3294: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-         mentissa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika ly-
3295: raavat vuorokautista lepoaikaa.                         hentää vähintään 8 tunniksi kaksi kertaa 7 perät-
3296:    Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-         täisen 24 tunnin jaksona.
3297: tainen työaika saa olla enintään 5 tuntia. Jokaista
3298: 5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle
3299: annettava vähintään puolen tunnin pituinen tau-                                17 a §
3300: ko yhdessä tai useammassa erässä. Yhden tauon              Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 §:ssä tai
3301: osan tulee vähintään olla 10 minuutin pituinen.         5 a §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen
3302:    Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoajoista on          työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnil-
3303: voimassa mitä kuorma- ja linja-autoliikenteen           ta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tun-
3304: ajo- ja lepoajoista annetussa laissa on säädetty.       neilta 100 prosentilla korotettu palkka. Muusta
3305:                                                         5 §:n mukaisten säännöllisen työajan lisäksi teh-
3306:                       11 a §                            dystä ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu
3307:   Sen estämättä, mitä 11 §:ssä on säädetty,             palkka.
3308: moottoriajoneuvon kuljettajaa saa pitää hänen
3309: suostumuksellaan työssä 5 a §:ssä säädetyn VUO-                              20 §
3310: rokautisen säännöllisen työajan lisäksi eikä tällais-     Jokaista tämän lain alaista työpaikkaa varten
3311: ta työtä lueta 11 §:ssä tarkoitetuksi ylityöksi.        on työnantajan laadittava työtuntijärjestelmä,
3312: 6                                       1987 vp. -    LA n:o 19
3313: 
3314: jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa ja päättyy,      Niiden moottoriajoneuvojen osalta, joihin tie-
3315:                                             1
3316: sekä ruokailu- ja lepoajat.                           liikennelain nojalla ei ajopiirturia ole asennetta-
3317:    Valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä on      va, suoritetaan työ- ja lepoaikojen noudattamisen
3318: oikeus työehtosopimuksella sopia toisinkin 1 mo-      valvonta ajopäiväkirjan avulla.
3319: mentin työtuntijärjestelmässä mainiri:avista sei-        Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
3320: koista.                                               puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneuvon
3321:                                                       kuljettajalle riittävästi tyhjiä diagrammalevyjä tai
3322:                                                       työsuojeluhallituksen vahvistaman kaavan mukai-
3323:                                                       nen henkilökohtainen ajopäiväkirja.
3324:                        20 a §                            Moottoriajoneuvon kuljettaja on velvollinen
3325:    Tässä laissa tarkoitettujen moottonaJoneuvon       tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät mer-
3326: kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudattamisen        kinnät ja pitämään sen mukanaan ajon aikana.
3327: valvonta suoritetaan kuorma- ja linja-autoliiken-
3328: teen ajo- ja lepoajoista annetun lain mukaisesti        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3329: ajopiirturilla tai ajopäiväkirjalla.                  ta 1988.
3330: 
3331: 
3332: 
3333: 
3334: 2.
3335:                                                 Laki
3336:                      kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain muuttamisesta
3337: 
3338:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3339:   kumotaan 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain
3340: (400/78) 8 §:n 3 momentti,
3341:   muutetaan 4 §:n 1 momentti ja 12 b §:n otsikko, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1978
3342: annetussa laissa (1066/78), sekä
3343:   lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1978
3344: annetulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi,
3345: sekä 12 b §:ään uusi 1, 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 4 ja 5
3346: momentiksi, seuraavasti:
3347: 
3348:                        4§                             oikeus työehtosopimuksella sopia toisinkin 1 mo-
3349:         Säännöllinen työaika kuljetustyössä           mentin työtuntijärjestelmässä mainittavista sei-
3350:                                                       koista.
3351:    Henkilö- ja tavarankuljetuksissa sekä tavaran
3352: kuormauksessa alukseen tai rautatievaunuun ja
3353: purkamisessa niistä saadaan säännöllinen työaika,                         12 b §
3354: sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, järjestää
3355: niin, että se enintään kolmen viikon pituisena           Moottoriajoneuvon kuljettajan työaikojen
3356: ajanjaksona on keskimäärin enintään 40 tuntia                            valvonta
3357: viikossa, ei kuitenkaan vuorokaudessa enempää            Tässä laissa tarkoitettujen moottoriajoneuvon
3358: kuin 10 tuntia. Moottoriajoneuvon kuljettajan         kuljettajien työ- ja lepoaikojen valvonta suorite-
3359: ajoajoista on voimassa, mitä kuorma- ja linja-        taan kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- ja lepo-
3360: autoliikenteen ajo- ja lepoajoista annetussa laissa   ajoista annetun lain mukaisesti ajopiirturilla.
3361: on säädetty.                                             Niiden moottoriajoneuvojen osalta, joihin tie-
3362:                                                       liikennelain nojalla ei ajopiirturia ole asennetta-
3363:                                                       va, suoritetaan työ- ja lepoaikojen noudattamisen
3364:                       12 §                            valvonta ajopäiväkirjan avulla.
3365:          Työnantajan pidettävät luettelot                Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
3366:                                                       puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneuvon
3367:     Valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä on     kuljettajalle riittävästi tyhjiä diagrammalevyjä tai
3368:                                     1987 vp. -    LA n:o 19                                   7
3369: 
3370: työsuojeluhallituksen vahvistaman kaavan mukai-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3371: nen henkilökohtainen ajopäiväkirja.               ta 1988.
3372: 
3373: 
3374: 
3375:     Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1987
3376: 
3377:         Pertti Paasio               Markus Aaltonen              Risto Ahonen
3378:         Aimo Ajo                    Arja Alho                    Jouni Backman
3379:         Ilkka-Christian Björklund   Kaj Bärlund                   Mikko Elo
3380:         Jukka Gustafsson            Iiris Hacklin                Tarja Halonen
3381:         Pertti Hietala              Tuulikki Hämäläinen          Sinikka Hurskainen-Leppänen
3382:         Liisa Jaakonsaari           Ilkka Joenpalo               Riitta Järvisalo-Kanerva
3383:         Antti Kalliomäki             Seija Karkinen              Antero Kekkonen
3384:         Sakari Knuuttila            Pentti Lahti-Nuuttila        Arto Lapiolahti
3385:         Erkki Liikanen              Reijo Lindroos               Lauri Metsämäki
3386:         Riitta Myller               Sinikka Mönkäre              Mats Nyby
3387:         Saara-Maria Paakkinen       Reino Paasilinna             Tuula Paavilainen
3388:         Anna-Liisa Piipari          Markku Pohjola               Virpa Puisto
3389:         Kari Rajamäki               Jussi Ranta                  Jorma Rantanen
3390:         Heikki Rinne                Jukka Roos                   Timo Roos
3391:         Matti Saarinen              Lea Savolainen               Jouko Skinnari
3392:         Marja-Liisa Tykkyläinen     Kerttu Törnqvist             Kari Urpilainen
3393:                      Raimo Vuoristo                      Matti Vähänäkki
3394:                                                 1987 vp.
3395: 
3396: Lakialoite n:o 20
3397: 
3398: 
3399: 
3400: 
3401:                                    Laine: Ehdotus laiksi tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun
3402:                                       lain kumoamisesta
3403:                                                   '
3404: 
3405: 
3406:                                             Eduskunnalle
3407: 
3408:    Vuonna 1968 suoritetun elinkeinoverolain uu-           Tappiontasauslakia hyväkseen käyttäen ovat
3409: distuksen yhteydessä säädettiin myös tappionta-        määrätyt yhtiöt aiheuttaneet kuntien jo ennes-
3410: sauslaki, joka on antanut yrityksille mahdollisuu-     tään kireälle taloudelle tuntuvia vaikeuksia. Näin
3411: den vapautua verotuksesta monien vuosien ~jak­         on tapahtunut mm. monissa Kymen läänin kun-
3412: si. Tappiontasausjärjestelmän on tulkittu antavan      nissa, joissa sanotun lain johdosta monet kunnat
3413: yhtiölle mahdollisuuden vapautua veronmaksusta         ovat menettäneet vähintään 5-6 % kokonaisve-
3414: siten, että yhtiö tekee voitollisen tilinpäätöksen     rokertymästään. Hyödyn ovat saaneet erityisesti
3415: mutta tappiontasauksella suorittaa järjestelyt, jot-   suuret yhtiöt, eräissä tapauksissa nimenomaan
3416: ka vapauttavat sen kokonaan mm. kunnallisvero-         valtionenemmistöiset suuryhtymät.
3417: tuksesta. Kysymyksessä on itse asiassa ainutlaatui-       Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
3418: nen veronkiertojärjestelmä, jonka kaltaista ei ai-
3419: kaisemmin ole nyttemmin tapahtuneissa mitta-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3420: suhteissa esiintynyt.                                         kiehdotuksen:
3421: 
3422: 
3423:                                                  Laki
3424:                     tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain kumoamisesta
3425: 
3426:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3427: 
3428:                         1 §                                                .2 §
3429:    Täten kumotaan tappiontasauksesta tulovero-           Tämä laki tulee votmaan        päivänä
3430: tuksessa 24 päivänä kesäkuuta 1968 annettu laki        kuuta 198 .
3431: (362/68).
3432: 
3433: 
3434:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
3435: 
3436:                                                Ensio Laine
3437: 
3438: 
3439: 
3440: 
3441: 270392E
3442:                                                 1987 vp.
3443: 
3444: Lakialoite n:o 21
3445: 
3446: 
3447: 
3448: 
3449:                                    Laine: Ehdotukset laiksi alkoholilain 5 §:n ja keskioluesta annetun
3450:                                       lain 4 §:n muuttamisesta
3451: 
3452: 
3453:                                             Eduskunnalle
3454: 
3455:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3456: 
3457:    Aloitteessa ehdotetaan pyrkimys alkoholin ku-         Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan
3458: lutuksen hillitsemiseen sisällytettäväksi alkoholi-    voimaan vuoden 1988 alusta.
3459: lain samoin kuin keskioluesta annetun lain peri-
3460: aatepykäliin.
3461: 
3462: 
3463: 
3464: 
3465:                                           YLEISPERUSTELUT
3466: 
3467:    Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoi-     monissa yhteyksissä keskeisenä keinona pyrittäes-
3468: tettu, että alkoholin kokonaiskulutuksen lisään-       sä alkoholin haittavaikutusten vähentämiseen.
3469: tyminen on poikkeuksetta merkinnyt alkoholista         Muun muassa terveyskasvatuksen neuvottelukun-
3470: aiheutuvien haittojen lisääntymistä. Alkoholin         ta on terveyskasvatuksen kehittämissuunnitelmas-
3471: kokonaiskulutuksen ja alkoholinkäytöstä aiheutu-       sa vuosiksi 1984-88 asettanut tavoitteeksi toi-
3472: vien haittojen välistä kiinteää yhteyttä tukevat       saalta alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämi-
3473: myös Ruotsissa viime vuosina saadut tutkimus-          sen ja toisaalta alkoholihaittojen ja alkoholista
3474: tulokset. Alkoholin kokonaiskulutus kääntyi            aiheutuvien terveyspalvelusten tarpeen vähentä-
3475: Ruotsissa laskuun vuonna 1977, ja vuodesta 1979        misen. Alkoholilainsäädännön päätavoitteena on
3476: alkaen ovat erilaiset alkoholinkäyttöön liittyvät      alkoholin haittavaikutusten vähentäminen. Kes-
3477: sairaudet sekä alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaali-   keisenä keinona ja osatavoitteena on tällöin alko-
3478: set haitat vähentyneet. Alkoholin kokonaiskulu-        holin kokonaiskulutuksen alentaminen.
3479: tuksen vähentäminen on myös Suomessa nähty
3480: 
3481: 
3482: 
3483:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3484: 
3485:                  Alkoholilaki                          taessa ja järjestettäessä on pyrittävä siihen siihen,
3486:                                                        että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot muo-
3487:   5 §. Alkoholijuomista annetun lain (45/32)           dostuvat mahdollisimman vähäisiksi. Kulutuksen
3488: 5 §:n mukaan väkijuomaliike oli järjestettävä          rajoittamistavoite poistettiin alkoholilakia säädet-
3489: muun ohessa siten, että supistettiin väkijuomien       täessä eduskuntakäsittelyn valiokuntavaiheessa,
3490: käyttö mahdollisimman vähiin. Alkoholilain             koska sen katsottiin kuuluvan käytännön alkoho-
3491: (459/68) 5 §:n mukaan alkoholiasioita hoidet-          lipolitiikkaan.
3492:  270393F
3493: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 21
3494: 
3495:    Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat riip-                     Laki keskioluesta
3496: puvaisia alkoholin kokonaiskulutuksen tasosta.
3497: Kun alkoholilainsäädännön päätavoitteena on al-          4 §. Viitaten alkoholilain 5 §:n muutokseen
3498: koholin haittavaikutusten vähentäminen, on yh-         ehdotetaan tämä pykälä vastaavasti muutettavak-
3499: tenä keskeisenä osatavoitteena tällöin alkoholin       SI.
3500: kokonaiskulutuksen alentaminen. Tämän vuoksi
3501: ehdotetaan 5 § muutettavaksi niin, että alkoholi-            Edellä olevan perusteella ehdotan,
3502: asioita hoidettaessa ja järjestettäessä on haittojen
3503: ja vaurioiden mahdollisimman vähiin supistami-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
3504: sen rinnalla pyrittävä kulutuksen vähentämiseen.                  kiehdotukset:
3505: 
3506: 1.
3507:                                                  Laki
3508:                                    alkoholilain 5 §:n muuttamisesta
3509: 
3510:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain
3511: (459/68) 5 § näin kuuluvaksi:
3512: 
3513:                       5§
3514:   Alkoholiasioita hoidettaessa ja järjestettäessä        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3515: on pyrittävä siihen, että alkoholista aiheutuvat       ta 1988.
3516: haitat ja vauriot sekä alkoholijuomien käyttö
3517: muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi.
3518: 
3519: 
3520: 
3521: 2.
3522:                                                  Laki
3523:                            keskioluesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
3524: 
3525:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 keskioluesta annetun
3526: lain (4621 68) 4 § näin kuuluvaksi:
3527: 
3528:                         4 §
3529:    Keskioluen kauppaa järjestettäessä on pyrittävä       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3530: siihen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vau-     ta 1988.
3531: riot sekä alkoholijuomien käyttö muodostuvat
3532: mahdollisimman vähäisiksi.
3533: 
3534: 
3535: 
3536:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1987
3537: 
3538:                                               Ensio Laine
3539:                                                   1987 vp.
3540: 
3541: Lakialoite n:o 22
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 
3546:                                     Karkinen: Ehdotus laiksi vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 §:n muutta-
3547:                                       misesta
3548: 
3549: 
3550:                                              Eduskunnalle
3551: 
3552:    Vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaan              syystä olisi parempi, että eläkevakuutusyhtiöiden
3553: eläkevakuutusyhtiötä ei saa sisällyttää vakuutus-       toimintaa valvova viranomainen, sosiaali- ja ter-
3554: yhtiön tai muun yhtiön konsernitilinpäätökseen.         veysministeriö, voisi erityisestä syystä ja määrättyä
3555: Muutoksen tarkoituksena on estää varojen siirto         tarkoitusta varten myöntää luvan eläkevakuutus-
3556: eläkevakuutusyhtiön ja muun yhtiön kesken sa-           yhtiön sisällyttämiseksi vakuutusyhtiön tai muun
3557: moin kuin estää virheellinen informaatio siitä,         yhtiön tilinpäätökseen. Tällaisena syynä tulisivat
3558: että eläkevakuutusyhtiön varojen oletettaisiin          kysymykseen esim. vakiintunut kansainvälinen
3559: kuuluvan emoyhtiön varallisuuteen.                      käytäntö tai lainsäädäntö siinä maassa, johon
3560:    Vakuutusyhtiölaki tällaisena johtaa kuitenkin        vakuutusyhtiön toimintaa suuntautuu. Tarkoi-
3561: ongelmatilanteisiin niissä tapauksissa, joissa on       tuksen, johon lupa myönnettäisiin, täytyisi liittyä
3562: lainsäädännön perusteella tai muutoin vallitsevan       suomalaisen emoyhtiön välittömään etuun, jol-
3563: käytännön mukaan informoitava emoyhtiön                 laiseksi voitaneen katsoa esim. ulkomainen osa-
3564: omistuksista viranomaisille tai joillekin ryhmille,     keanti.
3565: esim. osakkeenomistajille. Ongelmatilanteen                Tämän perusteella ehdotan,
3566: synnyttää se, että tällöin laaditaan erilaisia epävi-
3567: rallisia taseinformaatioita, joiden oikeudellisen                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3568: aseman arvostelu muodostuu vaikeaksi. Tästä                     kiehdotuksen:
3569: 
3570: 
3571:                                                   Laki
3572:                            vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta
3573: 
3574:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain
3575: (1062/79) 10 luvun 1 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
3576: 
3577:                                                           Tämä laki tulee v01maan          päivänä
3578:   Sosiaali- ja terveysministeriö voi 2 momentin         kuuta 19
3579: estämättä erityisistä syistä ja määrättyä tarkoitusta
3580: varten antaa vakuutusyhtiölle luvan sisällyttää
3581: konsernitilinpäätökseensä        lakisääteistä   elä-
3582: kevakuutusta harjoittava vakuutusyhtiö.
3583: 
3584: 
3585: 
3586:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3587: 
3588:                                               Seija Karkinen
3589: 
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 2703981
3594:                                                 1987 vp.
3595: 
3596: Lakialoite n:o 23
3597: 
3598: 
3599: 
3600: 
3601:                                    Hämäläinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
3602:                                      muuttamisesta
3603: 
3604: 
3605:                                             Eduskunnalle
3606: 
3607:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3608: 
3609:    Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusvero-    le maksettava kustannuskorvaus katsottaisiin ve-
3610: lakia muutettavaksi niin, että perhepäivähoitajil-     rovapaaksi tuloksi.
3611: 
3612: 
3613: 
3614: 
3615:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
3616: 
3617: 1. Nykyinen tilanne                                    väksyminen vähennyskelpoisiksi · verotuksessa jää
3618:                                                        paikallisen verottajan harkintaan.
3619:    Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan           Kunnallisen perhepäivähoitajan työ on rinnas-
3620: hoitotyöstä aiheutuvat tavanomaiset menot kun-         tettavissa yksityisen perhepäivähoitajan työhön.
3621: nallisten keskusjärjestöjen kulloinkin antaman         Yksityiselle perhepäivähoitajalle myönnetään ve-
3622: suosituksen mukaisina. Valtakunnallinen suositus       rotuksessa hoitokuluvähennys, joka tehdään kaa-
3623: on luonteeltaan keskimääräisiin kustannuksiin          vamaisesti, esim. vuodelta 1985 toimitetussa ve-
3624: perustuva. Korvaus jaetaan ateriakorvaukseen ja        rotuksessa 370 mk/kk/lapsi. Tätä eivät vähennä
3625: muuhun kustannuskorvaukseen. Ateriakustan-             lasten poissaolot hoidosta, kuten tapahtuu kun-
3626: nukset on laskettu päiväkodeissa taejottavien ate-     nallisessa perhepäivähoidossa. Tällaisia poissaolo-
3627: rioiden (määrä ja koostumus) pohjalta lisäämällä       päiviä perhepäivähoitajille oli vuonna 1985 teh-
3628: niihin hävikin osuus. Käytännössä perhepäivä-          dyn selvityksen mukaan 1,5 pv/lapsi/kk, joka
3629: hoitajat eivät voi samalla tavalla rajoittaa lasten    poisjääneenä kustannuskorvauksena merkitsee n.
3630: syömisen määrää kuin päiväkodeissa voidaan teh-        27 mk/kk/lapsi.
3631: dä. Kustannuskorvauksen muun osuuden katta-               Vertailukohdaksi voidaan ottaa .eräitä sellaisia
3632: vuus on ollut vaikeasti selvitettävissä ja lasketta-   palkansaajia, jotka kokonaan tai osittain työsken-
3633: vissa.                                                 televät omassa kodissaan. Esim. freelance-toimit-
3634:    Tulo- ja varallisuusverolaissa ei kustannuskor-     taja sai vuoden 1985 verotuksessa tehdä 2. 100
3635: vausta ole määritelty verovapaaksi tuloksi. Käy-       markan työhuonevähennyksen, opettaja vastaa-
3636: tännön verotuksessa tämä merkitsee kustannus-          vasti 950 markkaa. Työn luonteesta johtuen per-
3637: korvauksen laskemista perhepäivähoitajan brutto~       hepäivähoitajan kodille aiheutuu huomattavasti
3638: tuloon, veronalaiseksi tuloksi. Vastaavan suurui-      enemmän kuluja kuin em. työntekijöillä.
3639: nen vähennys saadaan tehdä tulonhankkimisvä-
3640: hennyksenä. Tämä käytäntö ei periaatteessa sulje
3641: pois mahdollisuutta saada vähentää muita tulon-        2. Uudistusehdotus
3642: hankkimisesta aiheutuneita todellisia kuluja. Mi-
3643: käli tämä kuitenkin edellyttäisi - kuten eräät            Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 kohdassa
3644: verottajat katsovat - myös kunnan maksamaa             on verovapaiksi tuloiksi säädetty työnantajan suo-
3645: kustannuskorvauksen osalta menoerittelyä, se ai-       rittamat virka- ja työmatkasta aiheutuneet mat-
3646: heuttaisi kohtuuttoman paljon työtä niin perhe-        kustamiskustannusten korvaukset ja päivärahat.
3647: päivähoitajille kuin verottajallekin. Joka tapauk-     Samalla tavoin perhepäivähoitajalle maksettavas-
3648: sessa kustannuskorvauksen ylittävien kulujen hy-       sa kustannuskorvauksessa on kysymys korvauksis-
3649: 270400N
3650: 2                                        1987 vp. -   LA n:o 23
3651: 
3652: ta, jotka ovat aiheutuneet sellaisista kuluista,      rotuksen toteuttamiseksi tulo- ja varallisuusvero-
3653: joiden suorittamisessa perhepäivähoitaja on ollut     lain 22 § :ää muutettavaksi niin, että perhepäivä-
3654: työnantajan välikappaleena. Koska perhepäivä-         hoitajille maksettava kustannuskorvaus katsotaan
3655: hoitajille työstään aiheutuu kustannuskorvauksen      verovapaaksi tuloksi.
3656: ylittäviä kuluja, esitämme oikeudenmukaisen ve-
3657: 
3658: 
3659: 
3660: 
3661:                          ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3662: 
3663:    Muutos on toteutettavissa lisäämällä tulo- ja        Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3664: varallisuusverolain 22 §:n 1 momenttiin uusi 29
3665: kohta, jossa todetaan perhepäivähoitajille mak-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3666: settavan kustannuskorvauksen olevan verovapaata              kiehdotuksen:
3667: tuloa.
3668: 
3669: 
3670: 
3671:                                                 Laki
3672:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
3673: 
3674:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja varallisuus-
3675: verolain (1043/74) 22 §:n 1 momenrtiin uusi näin kuuluva 29 kohta:
3676: 
3677:                         22 §
3678:     Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3679:                                                       ta 1988.
3680:   29) perhepäivähoitajille maksettavaa kustan-
3681: nuskorvausta.
3682: 
3683: 
3684: 
3685:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3686: 
3687:            Tuulikki Hämäläinen            Arja Alho                      Risto Ahonen
3688:            Antti Kalliomäki               Kaj Bärlund                    Saara-Maria Paakkinen
3689:                                           Markku Pohjola
3690:                                               1987 vp.
3691: 
3692: Lakialoite n:o 24
3693: 
3694: 
3695: 
3696: 
3697:                                   Hämäläinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 55 §:n muuttami-
3698:                                     sesta
3699: 
3700: 
3701:                                           Eduskunnalle
3702: 
3703:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3704: 
3705:  Aloitteessa ehdotetaan leimaverolain 55 §:n        pautetaan maksamasta leimaveroa asunto-osa-
3706: muuttamista siten, että ensiasunnon ostajat va-     keyhtiön osakkeiden siirrosta.
3707: 
3708: 
3709: 
3710: 
3711:                                  ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
3712: 
3713: 1. Nykyinen tilanne                                 tiolle leimaveroa 4 800 markkaa. Asuntojen hin-
3714:                                                     tojen noustessa myös leimavero nousee tehden
3715:    Asuntojen hinnat ovat hyvin kalliita. Kynnys     tilanteen ensiasunnon ostajalle yhä vaikeammak-
3716: erityisesti ensiasunnon saamiseksi on korkea, ja Si.
3717: erityisesti nuorten kohdalla oman asunnon hank-
3718: kiminen on usein jopa ylivoimaista.
3719:    Edellä mainittuja ongelmia on omiaan lisää- 2. Uudistusehdotus
3720: maan valtiovallan toteuttama veropolitiikka.
3721: Näistä yksi on asunnonostajalle tuleva leimavero-    Ehdotamme, että valtiovalta helpottaisi asun-
3722: velvollisuus.                                     topulaa ja asunnottomuutta luopumalla leimave-
3723:    Leimaverolain 55 §:n mukaan arvopapereita rosta ensiasunnon ostajan kohdalla. Tällöin kyn-
3724: (myös asunto-osakeyhtiön osakkeita) myytäessä nys oman asunnon hankkimiseen hiukan madal-
3725: tai vaihdettaessa on leimaveroa suoritettava 1,6 tuu, joskin on myönnettävä, että uudistuksella ei
3726: prosenttia kauppahinnasta tai vaihtoarvosta. Tä- ole ratkaisevaa merkitystä asuntopulan poistami-
3727: mä merkitsee sitä, että ensiasunnonkin ostaja, sessa. Yhdistettynä muihin asuntopoliittisiin toi-
3728: joka maksaa asunnostaan esimerkiksi 300 000 miin uudistus olisi kuitenkin helpottamassa eri-
3729: markkaa, joutuu tämän lisäksi maksamaan val- tyisesti nuorten perheiden asunnonsaantia.
3730: 
3731: 
3732: 
3733: 
3734:                        ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3735: 
3736:   Ehdotettu uudistus on teknisesti toteutettavis-     Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3737: sa lisäämällä leimaverolain 55 §: ään uusi 2 mo-
3738: mentti, jossa vapautetaan ensiasunnon ostajat                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3739: arvopaperin siirrossa maksettavasta leimaverosta.          kiehdotuksen:
3740: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuo-
3741: den alussa.
3742: 
3743: 270399M
3744: 2                                   1987 vp. -   LA n:o 24
3745: 
3746: 
3747:                                             Laki
3748:                                leimaverolain 55 §:n muuttamisesta
3749: 
3750:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
3751: 55 §:ään, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84), uusi näin
3752: kuuluva 2 momentti:
3753: 
3754:                     55 §
3755:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3756:  Ensiasunnon ostaja on vapautettu 1 momentin     ta 1988.
3757: mukaisesta leimaverosta.
3758: 
3759: 
3760: 
3761:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3762: 
3763:          Tuulikki Hämäläinen          Arja Alho                     Risto Ahonen
3764:          Antti Kalliomäki             Kaj Bärlund                   Saara-Maria Paakkinen
3765:                                       Markku Pohjola
3766:                                                   1987 vp.
3767: 
3768: Lakialoite n:o 25
3769: 
3770: 
3771: 
3772: 
3773:                                      Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi erorahalain 3 §:n muuttamisesta
3774: 
3775: 
3776: 
3777:                                              Eduskunnalle
3778: 
3779:    Nykyisen erorahalain (947/78) 3 §:n mukaan            rustella sillä, että laittomasta irtisanomisesta
3780: edunsaajalle, joka on menettänyt työpaikkansa            työntekijälle tuleva vahingonkorvaus ja eroraha-
3781: sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai       lain mukainen tuotannollisista syistä suoritettu
3782: tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työ-        eroraha ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
3783: voimaa tai lopettanut' toimintansa, maksetaan            Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, koska erorahan
3784: erorahaa, mikäli edunsaajan uudelleen työhön             tarkoitus on nimenomaan työttömäksi joutuneen
3785: sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi ilmei-         työntekijän toimeentuloturvan säilyttäminen, ja
3786: sen vaikeata.                                            laittomasta irtisanomisesta tuleva korvaus on taas
3787:    Käytännössä on viime vuosien aikana alkanut           nimenomaan puhdas vahingonkorvaus, joka suo-
3788: esiintyä tapauksia, joissa lain 3 §:n sanamuodon         ritetaan työntekijälle irtisanomisesta aiheutuneis-
3789: vuoksi työntekijä on joutunut kohtuuttomasti             ta vahingoista. Niin ollen nykyinen tilanne, jossa
3790: kohdelluksi esim. silloin, kun työnantaja irtisa-        nämä kaksi erilaista suoritusta katsotaan toisensa
3791: noo työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista      poissulkeviksi vaihtoehdoiksi, on paitsi täysin
3792: syistä. Työntekijäpuoli ja liitto pitävät työnanta-      kohtuuton myös virheellinen.
3793: jan menettelyä lainvastaisena. Työntekijä saa joka          On myös huomattava, että hallituksen esityk-
3794: tapauksessa erorahan, kun hän on säädetyllä              seen (HE n:o 238/1969 vp.) laiksi työntekijän
3795: tavalla työttömänä. Liiton ja työntekijän toimesta       erorahasta sisältyy maininta, jonka mukaan erora-
3796: asia viedään oikeuteen sen johdosta, ettei katsota       han tarkoituksena on täydentää irtisanomissuo-
3797: yrityksellä olevan tuotannollisia ja taloudellisia       jaa. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että
3798: syitä työntekijän irtisanomiseksi. Oikeus tuomit-        eroraha tulisi suorittaa työntekijälle aina riippu-
3799: see työnantajan esim. 10 000 markan vahingon-            matta siitä, minkälainen seuraus on siitä, että
3800: korvaukseen sen johdosta, ettei työnantajalla ole        irtisanomisen peruste riitautetaan.
3801: ollut tuotannollisia ja taloudellisia syitä. Jos työn-      Nykyisen tilanteen ei siten voida katsoa vastaa-
3802: tekijä on saanut esim. 20 000 markkaa erorahaa,          van sitä, mitä lain lähtökohdaksi erorahajärjestel-
3803: niin erorahastolla on oikeus pyytää työntekijäitä        mää perustettaessa ajateltiin. Sen vuoksi lakia
3804: takaisin maksettu 20 000 markan avustus, joksi           olisi muutettava siten, että lain 3 §:stä poistettai-
3805: se tässä tapauksessa on katsottava, koska oikeus         siin ne syyt, joiden vuoksi työnantaja on joutu-
3806: on todennut, ettei työnantajalla ollut laillista         nut supistamaan työvoimaa. Näin muutettu sa-
3807: perustetta irtisanoa työntekijää tuotannollisista ja     namuoto vastaisi silloin niitä tarkoitusperiä, jois-
3808: taloudellisista syistä, joka on erorahan maksami-        ta vuoden 1970 vakauttamisratkaisussa sovittiin.
3809: sen edellytys. Työntekijä joutuu näin kärsimään             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3810: siitä, että hän hakee oikeutta työnantajan laitto-
3811: man menettelyn johdosta.                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3812:    Nykyistä asiantilaa voidaan luonnollisesti pe-                kiehdotuksen:
3813: 
3814: 
3815: 
3816: 
3817: 270402Q
3818: 2                                    1987 vp. -    LA n:o 25
3819: 
3820: 
3821:                                              Laki
3822:                                 erorahalain 3 §:n muuttamisesta
3823: 
3824:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1978 annetun erorahalain
3825: (947/78) 3 § näin kuuluvaksi:
3826: 
3827:                       3 §                          maarataan tarkemmin rahaston säännöissä. Täl-
3828:    Työntekijälle, joka on menettänyt työpaikkan-   löin on otettava huomioon myös työsuhteen
3829: sa, maksetaan erorahaa, mikäli työntekijän uu-     jatkumisaika taikka alallaoloaika.
3830: delleen työhön sijoittuminen on iän tai muun
3831: syyn vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan myöntä-      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
3832: misen muista edellytyksistä ja sen suuruudesta     kuuta 198 .
3833: 
3834: 
3835:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3836:         Markus Aaltonen                Arto Lapiolahti             Jouni Backman
3837:                                        Pertti Hietala
3838:                                                1987 vp.
3839: 
3840: Lakialoite n:o 26
3841: 
3842: 
3843: 
3844: 
3845:                                   Rinne: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 p 18 §:n muuttamisesta
3846: 
3847: 
3848:                                            Eduskunnalle
3849: 
3850:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3851: 
3852:                               Aloitteessa ehdotetaan työllisyyslain muutta-
3853:                            mista siten, että nuoret ja pitkäaikaistyöttömät
3854:                            tulee työllistää yhden vuoden ajaksi.
3855: 
3856: 
3857: 
3858: 
3859:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
3860: 
3861:    Työllisyyslaki (275 187) tulee voimaan ensi vuo-   voimaantuloa, jotta sen tavoitteet voisivat toteu-
3862: den alussa. Laki on erittäin tarpeellinen työttö-     tua alkuperäisessä muodossa: kunnan ja valtion
3863: myyden lieventämiseksi, mutta säätäruisvaiheessa      työllistämisvelvollisuus tulee nostaa yhteen vuo-
3864: siihen on jäänyt vakava puute: nuorten ja pitkä-      teen. Vasta tällöin työllisyyslain mukaiset työllis-
3865: aikaistyöttömien työllistämisvelvoite on kestol-      tämistoimet tehokkaasti katkaisevat nuoren tai
3866: taan aivan liian lyhyt. Kuuden kuukauden työl-        pitkäaikaistyöttömän lohduttoman elämäntilan-
3867: listäminen ei vielä katkaise nuoren ja pitkäaikais-   teen ja palauttavat hänet pysyvämmällä tavalla
3868: työttömän työttömyyskautta riittävän pitkäksi         työelämään.
3869: ajaksi, vaan työllistämistoimet tulevat jäämään          Ehdotettu korjaus edellyttää työllisyyslain
3870: vain lyhyeksi vaiheeksi työttömän elämässä. Kuu-      17 §:n ja 18 §:n 3 momentin muuttamista. Lain-
3871: si kuukautta valtion tai kunnan työssä ei vielä       muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan
3872: anna riittäviä edellytyksiä löytää vakinaista työ-    aikaan kuin työllisyyslaki, eli 1.1.1988.
3873: paikkaa, vaan työllistämisen jälkeen lohduton            Edellä olevaan viitaten ehdotan,
3874: työttömyys tulee useimmissa tapauksissa jatku-
3875: maan entisenlaisena. Tämän vuoksi on välttämä-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3876: töntä, että työllisyyslakia korjataan jo ennen sen           kiehdotuksen:
3877: 
3878: 
3879: 
3880: 
3881:                                                 Laki
3882:                               työllisyyslain 17 ja 18 §:n muuttamisesta
3883: 
3884:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain
3885: (275/87) 17 § ja 18 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
3886: 
3887:                     17 §
3888:        Nuoren työ- tai harjoittelupaikka              työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa tyota
3889:                                                       tai työnsaantia edistävää koulutusta, on sen kun-
3890:   Alle 20-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimavi-      nan, jossa nuorella on kotipaikka, järjestettävä
3891: ranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kuluessa        työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelupaikka yh-
3892: hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon         den vuoden ajaksi.
3893: 
3894:  270401P
3895: 2                                      1987 vp. -    LA n:o 26
3896: 
3897: 
3898:                        18 §                          hänelle työntekomahdollisuus yhden vuoden
3899:                                                      ajaksi. Kunnan ei tarvitse järjestää työntekomah-
3900:        Työllistymisselvitys ja pitkäaikais-          dollisuutta useammalle kuin puolelle työnhaki-
3901:          työttömyyden ehkäiseminen                   joista.
3902: 
3903:   Jos työnhakijaa ei voida työllistää 2 momentis-
3904: sa tarkoitetulla tavalla, on valtion tai kunnan        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3905: työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestettävä      ta 1988.
3906: 
3907: 
3908:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3909: 
3910:                                               Heikki Rinne
3911:                                                  1987 vp.
3912: 
3913: Lakialoite n:o 27
3914: 
3915: 
3916: 
3917: 
3918:                                    Rinne: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 7 §:n muuttamisesta
3919: 
3920: 
3921:                                             Eduskunnalle
3922: 
3923:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3924: 
3925:    Aloitteessa ehdotetaan työttömyysturvalain          ta työstä niin kauan kuin hoito todistettavasti
3926: muuttamista siten, että läheistään hoitavalle hen-     kestää.
3927: kilölle annetaan mahdollisuus kieltäytyä tarjotus-
3928: 
3929: 
3930: 
3931: 
3932:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
3933: 
3934:    Työnhakijoissa on runsaasti henkilöitä, jotka       laajentamisesta: itsestaan huolehtimaan kykene-
3935: haluavat hoitaa läheisiään, jos tämä hoitotyö          mättömän lapsen tai vanhuksen hoito rinnaste-
3936: tehdään taloudellisesti turvalliseksi. Eräs esimerk-   taan palkkatyöhön. Mikäli henkilö tällaista hoito-
3937: ki tällaisesta hoitotyöstä on ns. saattohoito. Tämä    työtä tekee, katsotaan se palkkatyöksi, josta yh-
3938: merkitsisi sitä, että henkilö voisi työttömyystur-     teiskunta maksaa korvauksen, tosin alkuvaiheessa
3939: van varassa hoitaa ikääntyneitä vanhempiaan,           työttömyysavustuksen muodossa. Kysymyksessä
3940: jotka korkean ikänsä ja vanhuuden aiheuttaman          on luonnollisesti väliaikaisratkaisu niin kauan,
3941: heikkouden vuoksi ovat kykenemättömiä huoleh-          kunnes tällaiseen hoitomuotoon on kehitetty
3942: timaan asioistaan. Yhteiskunnalle ei tulisi tällai-    oma tukimuotonsa. Nykyiset tukimuodot ovat
3943: sesta hoitomuodosta lisäkustannuksia, vaan kysei-      riittämättömiä, joten työttömyysavustuksen saa-
3944: nen hoitomuoto olisi todennäköisesti yhteiskun-        minen on ainoa reaalinen vaihtoehto hoitomuo-
3945: nan kannalta jopa halvempaa kuin yhteiskunnan          don toteuttamiseksi, ennen kuin uusia järjestel-
3946: hoitama vanhustenhuolto. Kiistämättömänä etu-          miä on ehditty kehittää.
3947: na tässä hoitomuodossa olisi se, että oman lapsen         Ehdotettu järjestelmä ei saa johtaa työttömyys-
3948: antama hoito olisi useimmissa tapauksissa ihmis-       turvalain mukaisen työn vastaanottamisvelvolli-
3949: läheisempää ja vanhusten kannalta mieluisampaa         suuden kiertämiseen. Henkilön on voitava osoit-
3950: kuin yhteiskunnan tarjoama hoito. - Myös sel-          taa. sosiaalilautakunnan todistuksella, että hän
3951: laisella vanhemmalla, jolla on lapsi, joka ei          hoitaa itsestään huolehtimaan kykenemätöntä lä-
3952: kykene itsestään huolehtimaan sellaisessa iässä,       heistään.
3953: jossa normaalia lapsen hoitoa ei enää tarvita,            Teknisesti muutos on toteutettavissa lisäämällä
3954: tulisi olla oikeus työttömyysturvaansa menettä-        työttömyysturvalain 7 §:ään, joka käsittelee vel-
3955: mättä hoitaa lastaan, joka muuten joutuisi ulko-       vollisuutta ottaa vastaan työtä, uusi 7 momentti.
3956: puolisten hoidettavaksi. Ikärajaksi voitaisiin aset-      Edellä olevaan viitaten ehdotan,
3957: taa 16 vuotta, jossa iässä lapsi normaalisti ei
3958: tarvitse enää hoitoa.                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3959:    Periaatteelliselta kannalta katsoen ehdotetussa            kiehdotuksen:
3960: muutoksessa on kysymys palkkatyön käsitteen
3961: 
3962: 270403R
3963: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 27
3964: 
3965: 
3966:                                                Laki
3967:                               työttömyysturvalain 7 §:n muuttamisesta
3968: 
3969:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain
3970: (602/84) 7 §:ään uusi näin kuuluva 7 momentti:
3971: 
3972:                        7§                            hoitavansa itsestään huolehtimaan kykenemätön-
3973:                                                      tä vanhempaaosa tai 16 vuotta täyttänyttä las-
3974:         Velvollisuus ottaa vastaan työtä             taan.
3975:    Henkilö voi päivärahaoikeuttaan menettämättä
3976: kieltäytyä vastaanottamasta työtä niin kauan kuin      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3977: hän sosiaalilautakunnan todistuksella voi osoittaa   ta 1988.
3978: 
3979: 
3980: 
3981:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3982: 
3983:                                             Heikki Rinne
3984:                                                1987 vp.
3985: 
3986: Lakialoite n:o 28
3987: 
3988: 
3989: 
3990: 
3991:                                   Lindroos ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 5 §:n muuttami-
3992:                                      sesta
3993: 
3994: 
3995:                                           Eduskunnalle
3996: 
3997:    Henkilön joutuessa työttömäksi työttömyyspäi-     vakuutuslain mukaisen omavastuuajan eli sairas-
3998: värahaa aletaan maksaa, kun hän on ollut työttö-     tumispäivän ja seitsemän sitä seuraavan arkipäi-
3999: mänä työnhakijana työvoimatoimistossa yhteensä       vän ajaksi. Kesken työttömyyskauden tällainen
4000: viisi päivää. Tähän omavastuuaikaan katsotaan        vaille toimeentuloturvaa oleva jakso on työttö-
4001: kuuluvan myös sellaiset päivät, jotka työtön on      mälle kohtuuton.
4002: ollut sairauden johdosta työkyvytön saamatta            Työttömän toimeentulon turvaamiseksi olisi
4003: tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivära-   työttömyysturvalakia muutettava siten, että sai-
4004: haa.                                                 rastumistapauksissa työttömyyspäivärahaa mak-
4005:    Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan työttö-          settaisiin sen jälkeen, kun työttömyysturvalain
4006: myyspäivärahaan ei ole oikeutta sellaisella henki-   mukainen omavastuuaika on kulunut umpeen,
4007: löllä, joka sairauden, vian tai vamman johdosta      myös niiltä päiviltä, jotka kuuluvat sairausvakuu-
4008: on työkyvytön tai jolla on oikeus saada sairaus-     tuslain 19 §:n mukaiseen omavastuuaikaan.
4009: vakuutuslain mukaista päivärahaa. Tästä on seu-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4010: rauksena, että vaikka sairauspäivärahat rinnaste-
4011: taan työttömyyden kestoa laskettaessa omavas-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4012: tuuaikaan, niin työttömyyden jatkuessa pitem-               kiehdotuksen:
4013: pään työtön jää vaille toimeentuloturvaa sairaus-
4014: 
4015: 
4016:                                                Laki
4017:                               työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
4018: 
4019:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturva-
4020: lain (602/84) 5 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
4021: 
4022:                        5 §                           momentin perusteella, hänellä on oikeus työttö-
4023:                                                      myyspäivärahaan edellyttäen, että hän muutoin
4024:    Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna        täyttää tässä laissa työttömyyspäivärahan saami-
4025: työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sai-      selle asetetut edellytykset. Työkyvyttömänä pide-
4026: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa sairaus-        tään myös henkilöä, joka on todettu sairaus-
4027: vakuutuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun         vakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työ-
4028: omavastuuajan jälkeen tai kansaneläkelain (347 1     kyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle
4029: 56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täy-      myönnetty.
4030: den työttömyyden perusteella maksettavaa etuut-
4031: ta jonkin muun lain nojalla. Jos kuitenkin henki-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
4032: lö saa kansaneläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2       ta 1988.
4033: 
4034: 
4035:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4036: 
4037:           Reijo Lindroos                Jukka Gustafsson                Riitta Järvisalo-Kanerva
4038: 
4039: 2704045
4040:                                                  1987 vp.
4041: 
4042: Lakialoite n:o 29
4043: 
4044: 
4045: 
4046: 
4047:                                     Halonen ym.: Ehdotus laiksi tapaturmakorvausta saavien invaliidi-
4048:                                       huollosta annetun lain muuttamisesta
4049: 
4050: 
4051:                                             Eduskunnalle
4052: 
4053:    Laki tapaturmakorvausta saavien invaliidihuol-         - Keinovalikoimaan on lisätty mm. valmen-
4054: losta (592/63) on yli kaksi vuosikymmentä van-          nus päivittäisiin toimintoihin, peruskoulutus,
4055: ha. Siihen sisältyvät periaatteet ja käsitteet ovat     kulkuneuvojen hankinta ja työpaikan muutos-
4056: vielä vanhemmalta ajalta, eräät jo 1940-luvulta.       työt.
4057: Lakia on muutettu kaksi kertaa. Vuosina 1968              - Sekä työntekijöille että työnantajille ehdo-
4058: (696/68) ja 1981 (529/81) tehdyt muutokset             tetaan erimuotoista tukea ja kiihokkeita työhön
4059: olivat luonteeltaan teknisiä ja johtuivat samaan       sijoittumisen ja työssä pysymisen ja edistymisen
4060: aikaan annetuista tapaturmavakuutuslain muu-           tukemiseksi.
4061: toksista.                                                 - Sopimukseen ja suositukseen sisältyy niin
4062:    Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana              ikään suuri joukko yleisiä toimenpiteitä ja tehtä-
4063: katsomukset ja sosiaaliturvan tavoitteet ovat olen-    viä.
4064: naisesti muuttuneet. Muun ohella vuonna 1981              Esitettyjä muutoksia perustelemme seuraavilla
4065: Yhdistyneiden Kansakuntien päätöksellä järjeste-       käytännön toiminnassa koetuilla tarpeilla:
4066: tyn kansainvälisen vammaisten vuoden yhteydes-            1 §:n 1 momentti. Tapaturmavakuutuslain
4067: sä selvitettiin monipuolisesti vammaisten kansa-       mukainen korvaus maksetaan myös ulkomaille
4068: laisten asemaa. Yleinen sosiaaliturva ja sosiaali-     muuttaneelle. Monet vaikeastikin vammautuneet
4069: palvelu on eräin osin kehittynyt pitemmälle kuin       saattavat viettää pitkiä aikoja ulkomailla. Kyseen-
4070: tapaturmakorvaukseen liittyvät kuntoutusetuu-          alaiseksi on asetettu, voidaanko ulkomailla tila-
4071: det. Eräissä tapauksissa suoritetaan yleisen sosiaa-   päisestikin asuvalle sinä aikana antaa invalidi-
4072: lilainsäädännön perusteella sellaisia korvauksia,      huoltoa. Monet lääkinnällisen ja sosiaalisen kun-
4073: jotka luonteensa mukaisesti kuuluisivat tapatur-       toutuksen toimenpiteet ovat kuitenkin mm. päi-
4074: mavakuutuksen perusteella korvattaviksi. Etenkin       vittäisistä toiminnoista selviytymiseksi välttämät-
4075: työtapaturmien ja ammllttitautien johdosta vai-        tömiä. Näiden saanti ei saisi olla asuinpaikasta
4076: keasti vammautuneiden aseman on katsottu jää-          riippuvainen. Ammatillisen kuntoutuksen edel-
4077: neen jälkeen yleisestä kehityksestä.                   lytyksenä sen sijaan voitaisiin edelleen pitää Suo-
4078:    Edellä sanottu kuva vahvistuu myös vertailussa      messa asumista. Väljennetty säännös on tarkoi-
4079: eräisiin sellaisiin maihin, joiden tapaturmakor-       tuksenmukaista siirtää 2 §:n 2 momentiksi.
4080: vausjärjestelmät ovat oman maamme järjestel-              1 §:n 3 momentti. Ammattitaudin alkuvai-
4081: mään verrattavissa. Näitä maita ovat esimerkiksi       heessa tauti saattaa olla lievä eikä aina aiheuta
4082: Saksan liittotasavalta, Itävalta, Sveitsi ja Kanada.   yleistä haittaa, joten henkilö voi jatkaa entistä
4083:    Kesäkuussa 1983 Kansainvälinen työkonferens-        työtään jonkin aikaa.
4084: si hyväksyi uuden kansainvälisen sopimuksen ja            Rahakorvauksia ei vielä silloin suoriteta. Järke-
4085: suosituksen vajaatoimintaisten henkilöiden am-         vää ja tarkoituksenmukaista olisi kuitenkin jo
4086: matillisesta kuntoutuksesta ja työllistämisestä.       siinä vaiheessa avata tarvittava mahdollisuus
4087: Näihin sisältyvistä uusista periaatteista voidaan      esim. uuden työn hankkimiseen tai ammatin-
4088: mainita:                                               vaihdon tukemiseen. Kuntoutuksen avautumi-
4089:    - Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi on         nen yksinomaan rahakorvauksen perusteella vii-
4090: otettu, paitsi työllistyminen, myös yhteiskuntaan      västyttää sen aloittamista riittävän ajoissa.
4091: integroituminen tai uudelleen integroituminen.            2 §:n 1 kohta. Sopeutumisvalmennus ja apu-
4092:    - Tavoitteeksi on niin ikään otettu, paitsi         välineet ovat käytännön toiminnassa osoittautu-
4093: sopivan työn saaminen ja säilyttäminen, myös           neet tarpeellisiksi kuntoutuksen keinoiksi. Nii-
4094: työelämässä edistymisen tukeminen.                     den asema korostuu entisestään, sillä ne ovat
4095: 
4096: 270405T
4097: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 29
4098: 
4099: viime vuosina huomattavasti kehittyneet, mikä          mukaan korvata tapaturmavakuutuksesta, mitä
4100: suunta edelleen jatkuu. Etenkin teknisten apuvä-       on pidettävä toisena nykyisen järjestelmän olen-
4101: lineiden kehitys on ollut huomattava, mistä ta-        naisimpana puutteena. Nykyisin korvaus rajoit-
4102: vallisimpina esimerkkeinä voidaan mainita so-          tuu sellaisiin asunnossa vammaisuuden vuoksi
4103: kean lukutelevisio ja kuuron tekstipuhelin. Käy-       tarvittaviin välineisiin ja laitteisiin, jotka ovat
4104: tännössä mainittuja toimenpiteitä on korvattu          kiinteistöstä irrallisia. Yleinen invaliidihuoltolaki
4105: kuntouttamishoito-käsitteen puitteissa, mutta          sisältää asuntoon kuuluvien välineiden, laitteiden
4106: säännösten täsmentäminen näiltä osin olisi perus-      ja asunnon muutostöiden kustantamisen. Tapa-
4107: teltua.                                                turmavakuutuksen tulisi omalta osaltaan kantaa
4108:    2 §:n uudet 4-8 kohdat. Peruskoulun toteu-          vastuu näistä toimenpiteistä.
4109: duttua on yleinen kehitys johtanut siihen, että           Erilaiset sosiaalipalvelut vammautuneen henki-
4110: aikaisemmin kansakoulun ehkä puutteellisesti           lön sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi si-
4111: suorittaneet joutuvat sekä työmarkkinoilla että        sältyvät olennaisena osana nykyiseen kuntoutus-
4112: yleensä vaikeaan asemaan. Tämä on kokemuksen           ajatteluun. Kansainvälisen vammaisten vuoden
4113: mukaan omiaan lisäämään vammaisuudesta joh-            1981 yhteydessä selvitettiin maassamme tämän
4114: tuvia ongelmia työhönpaluussa ja muussa kun-           toiminnan periaatetaustaa erityisesti tunnuksen
4115: touttamisessa. Perusopintojen korvaamista tarvi-       ''Täysi osallistuminen ja tasa-arvo'' pohjalta.
4116: taan usein myös vaikeavammaisten kohdalla              Vuoden 1984 alussa voimaan tulleeseen sosiaali-
4117: esim. oppikoulussa.                                    huoltolakiin on sisällytetty näitä periaatteita. Ta-
4118:    Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle        paturmavakuutuksen osalta on sosiaalisen toi-
4119: sekä erityistyöllistämisestä aiheutuvien työvoima-     mintakyvyn parantamista tarkoittavat toimenpi-
4120: kustannusten korvaaminen työnantajalle ei ole          teet syytä rajata vaikeasti vammautuneita koske-
4121: mahdollista nykyisten säännösten puitteissa.           viksi.
4122: Eräissä tapauksissa työvoimaviranomaiset ovat             4 §:n 2 momentti. Kuntoutettavan henkilön
4123: korvanneet niistä aiheutuvia kustannuksia. Tätä        perheenjäsenten ja eräissä tapauksissa muidenkin
4124: ei voida pitää asianmukaisena, koska tapaturma-        omaisten myötävaikutus invalidihuollon toteutta-
4125: vakuutuksesta olisi voitava korvata kaikki tapa-       misessa on hyvin tärkeä. Tästä aiheutuvia kustan-
4126: turmasta johtuvat kustannukset. Toimenpiteiden         nuksia on eräissä tapauksissa korvattu nykyisin-
4127: sisällyttäminen säännöksiin lisäisi työllistämiskei-   kin, mutta ilman laissa olevaa säännöstä toimen-
4128: noja työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa.         piteen käyttäminen jää vähäiseksi ja sattumanva-
4129:    Kulkuneuvon hankintaa on nykyisin voitu tu-         raiseksi. Perusteiden selventämiseksi ja etenkin,
4130: kea silloin, kun kyseessä on työvälineenä käytet-      jotta omaisille voitaisiin tarvittaessä korvata myös
4131: tävä kulkuneuvo, esim. taksiauto. Sen sijaan           ansionmenetys, lakiin tarvittaisiin tätä koskeva
4132: työmatkalla ja yleisen liikkumistarpeen vuoksi         täydennys.
4133: tarvittavan auton hankintaa ei ole voitu tukea            Tapaturmakorvausta saavien invaliidihuollosta
4134: edes vaikeasti liikuntavammaisen kohdalla. Vam-        annetun lain uusiminen tulisi toteuttaa viivytte-
4135: man vuoksi tarvittavien lisälaitteiden kuten kä-       lemättä, jotta sen piiriin kuuluvien henkilöiden
4136: sinhallintalaitteiden, automaattivaihteiston ja li-    kuntoutus saataisiin nykyajan vaatimuksia vastaa-
4137: sälämmittimen hankintaa voidaan tukea, mutta           vaksi.
4138: auton hankintaa ei. Yleiseen invaliidihuolto-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4139: lakiin sisältyy tällainen mahdollisuus. Toimenpi-      nioittaen,
4140: teen puuttuminen on yksi olennaisimmista epä-
4141: kohdista.                                                         että' Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4142:    Asunnonmuutostöitä ei voida nykyisen lain                   kiehdotuksen:
4143:                                         1987 vp. -     LA n:o 29                                           3
4144: 
4145: 
4146:                                                  Laki
4147:              tapaturmakorvausta saav1en invaliidihuollosta annetun lain muuttamisesta
4148: 
4149:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4150:   muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1963 tapaturmakorvausta saavien invaliidihuollosta annetun lain
4151: (592/63) 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 2 §:n 1 momentin 1 kohta,
4152:   näistä 1 §:n 1 ja 3 momentti sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa
4153: (529/81), sekä
4154:   lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 4-8 kohta ja uusi 2 momentti sekä 4 §:ään uusi 2 momentti
4155: seuraavasti:
4156: 
4157:                         1§                             misen tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden
4158:    Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien no-        kustannuksista;
4159: jalla tai niissä olevien perusteiden mukaisesti           6) avustusta tai korotoma lainaa vahingoittu-
4160: päivärahaa tai elinkorkoa taikka tapaturmaeläket-      neelle työmatkalla tarpeellisen ja vaikeasti liikun-
4161: tä saavalle annetaan tarvittaessa hänen työ- ja        tavammaiselle yleisen liikkumistarpeen tyydyttä-
4162: toimintakykynsä sekä ansiomahdollisuuksiensa           miseksi tarpeellisen kulkuneuvon hankkimista tai
4163: parantamiseksi tapaturmavakuutuslain (608 148)         uusimista varten;
4164: 14 § :ssä tarkoitettua invalidihuoltoa sen mukai-         7) korvausta tarpeellisista asuntoon kuuluvista
4165: sesti kuin jäljempänä säädetään.                       välineistä ja laitteista sekä asunnon muutostöistä;
4166:                                                        sekä
4167:    Invalidihuoltoa voidaan myös antaa päivärahaa          8) kuljetus-, asumis- tai muita tarpeellisia sosi-
4168: tai elinkorkoa tai tapaturmaeläkettä aikaisemmin       aalipalveluja vaikeasti vammautuneen sosiaalisen
4169: saaneelle taikka vahingoittuneelle, joka ei ole        toimintakyvyn parantamiseksi.
4170: lainkaan saanut sanottuja korvauksia, jos on              Edellä 1 momentin 2-3, 5 ja 8 kohdassa
4171: katsottava olevan todennäköistä, että hänen työ-       säädettyä invalidihuoltoa sekä 7 kohdassa tarkoi-
4172: ja toimintakykynsä sekä ansiomahdollisuutensa          tettuja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita
4173: voisivat korvattavan vamman tai ammattitaudin          sekä asunnon muutostöitä ei kuitenkaan anneta
4174: johdosta myöhemmin olennaisesti heikentyä.             korvauksen saajalle, joka ei vakinaisesti asu Suo-
4175:                                                        messa.
4176:                         2 §                                                       4§
4177:   Invalidihuoltona annetaan tarpeelliseksi kat-
4178: sottavan tutkimuksen perusteella:                        Milloin korvauksen saajan omaisen tai muun
4179:    1) työ- tai toimintakyvyn edistämistä tai säilyt-   hänestä huolehtivan mukanaolo invalidihuollon
4180: tämistä tarkoinavaa kuntouttamishoitoa, sopeu-         antamisessa on tarpeellinen, tästä aiheutuvat
4181: tumisvalmennusta ja apuvälineitä;                      kohtuulliset kustannukset ja ansionmenetys voi-
4182:                                                        daa sisällyttää vahingoittuneelle maksettavaan
4183:    4) peruskoulutusta korvauksen saajalle, jonka       korvaukseen.
4184: työ- tai toimintakyvyn tai ansiomahdollisuuksien
4185: parantaminen voi olennaisesti vaikeutua yleisten         Tämä laki tulee vo1maan     päivänä
4186: tietojen ja taitojen riittämättömyyden tai van-        kuuta 198 .
4187: hentumisen takia;                                        Tätä lakia sovelletaan myös tapatormaan Ja
4188:    5) korvausta vahingoittuneelle tai hänen työn-      ammattitautiin, joka on sattunut tai ilmennyt
4189: antajalleen työhön sijoittumisen tai työssä pysy-      ennen tämän lain voimaantuloa.
4190: 
4191: 
4192:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987
4193: 
4194:         Tarja Halonen                    Raimo Vuoristo                   Ilkka Joenpalo
4195:                                                1987 vp.
4196: 
4197: Lakialoite n:o 30
4198: 
4199: 
4200: 
4201: 
4202:                                   Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistumisesta Yhdistynei-
4203:                                     den Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
4204:                                     21 §:n muuttamisesta
4205: 
4206: 
4207: 
4208:                                            Eduskunnalle
4209: 
4210: 
4211: 
4212:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4213: 
4214:    Aloitteessa ehdotetaan Suomen osallistumises-     jan mahdollisuus palata entiseen työpaikkaansa
4215: ta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaa-          turvataan laissa samaan tapaan kuin asevelvollisil-
4216: ruistoimintaan annetun lain muuttamista siten,       la.
4217: että yksityisen palveluksessa olleen rauhanturvaa-
4218: 
4219: 
4220: 
4221: 
4222:                          ALOITTEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
4223: 
4224: 
4225:    Suomi on aktiivisesti osallistunut Yhdistynei-       Lain 21 §:ssä säädetään rauhanturvaamistehtä-
4226: den Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan.          vässä olevan oikeudesta virkavapauteen. Sään-
4227: Tällä hetkellä suomalaisia joukkoja on rauhantur-    nöksen mukaan silloin, jos valtion palveluksessa
4228: vaamistehtävissä Etelä-Libanonissa ja Golanilla.     oleva henkilö otetaan palvelukseen lain 2 §:ssä
4229: Suomen hallitus on valmis myös harkitsemaan          tarkoitettuun rauhanturvaamisorganisaatioon tai
4230: rauhanturvajoukkojen lähettämistä muille levot-      5 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen, hänelle on
4231: tomuusalueille, mikäli Yhdistyneiden Kansakun-       sanotun palveluksen tai koulutuksen ajaksi an-
4232: tien pääsihteeri esittää asiaa koskevan pyynnön.     nettava palkatonta virkavapautta tai vapautusta
4233:    Rauhanturvaamistoiminnasta on olemassa laki       työstään. - Puolustusvoimien palveluksessa ole-
4234: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansa-         va on 5 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ajaksi va-
4235: kuntien rauhan turvaaruistoimintaan ( 5141 84).      pautettava muista palvelutehtävistä.
4236: Lain 7 § :n perusteella rauhanturvaamishenkilös-        Lainsäädännössä on siis turvattu valtion palve-
4237: töllä tarkoitetaan rauhanturvaamisorganisaation      luksessa olevan rauhanturvaajan oikeus saada vir-
4238: kokoonpanoihin kuuluvia henkilöitä sekä vaihto-      kavapaus rauhanturvaamistehtävän aikana. Sen
4239: henkilöstöä. Rauhanturvaamishenkilöstö on pal-       sijaan yksityisen palveluksessa olevan oikeudesta
4240: velussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustaa   palata entiseen työpaikkaansa rauhanturvaaruis-
4241: puolustusmlmstenö. La10 9-20 §:ssä on sään-          tehtävän jälkeen ei lainsäädännössä ole määräyk-
4242: nöksiä mm. rauhanturvaamishenkilöstön oikeuk-        siä. Lainsäädännön aukollisuus on johtanut sii-
4243: sista ja velvollisuuksista, rauhanturvaamishenki-    hen, että noin puolet rauhanturvaamistehtävistä
4244: löstön keipoisuusehdoista, palvelussuhteen alka-     palanneista on ollut työttöminä. Osa rauhantur-
4245: misesta ja kestosta, palvelussuhteen päättymises-    vaamistehtävissä olleista on joutunut luopumaan
4246: tä, vastuukysymyksistä, palvelussuhteen ehdoista,    YK-tehtävän vuoksi hyvästä työpaikastaan ja to-
4247: sairaus- ja tapaturmakorvauksista, eläkeoikeudes-    dennäköisesti palveluksen päättymisen jälkeen
4248: ta ja palvelusajan hyväksi lukemisesta palvelus-     katunut rauhanturvaamistehtävään lähtemistään.
4249: suhteessa.                                           On myös mitä todennäköisintä, että säännösten
4250: 270406U
4251: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 30
4252: 
4253: puute on estänyt ainakin osaa rauhamurvaamis-         muutos varmistaa sen, ettei kukaan pätevä rau-
4254: tehtävistä kiinnostuneista hakeutumasta näihin        hamurvaamistehtävistä kiinnostunut suomalai-
4255: tehtäviin pysyvän työpaikan menettämisen pelos-       nen jätä hakeutumatta YK-tehtäviin työpaikkan-
4256: sa.                                                   sa menettämisen pelosta. Rauhanturvaamistehtä-
4257:     Edellä esitetyn epäkohdan korjaamiseksi onkin     vä voidaan rinnastaa työhönpaluuoikeuden osalta
4258: välttämätöntä muuttaa rauhamurvaamistoimin-           asevelvollisuuden suorittamiseen. Laissa palveluk-
4259: nasta annettua lainsäädäntöä siten, että myös         seen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen
4260: yksityisen palveluksessa olleelle rauhanturvaajalle   jatkumisesta (570/61) on varmistettu yksityisen
4261: annetaan mahdollisuus palata entiseen työpaik-        palveluksessa olleen oikeus palata työpaikkaansa
4262: kaansa rauhamurvaamistehtävän päätyttyä. Lain         asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen.
4263: 
4264: 
4265: 
4266:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4267: 
4268:    Rauhanturvaajan oikeus palata entiseen työ-        on jo vuodesta 1961 lähtien ollut olemassa.
4269: paikkaansa on helpoimmin toteutettavissa lisää-       Samalla tavoin kuin asevelvollisen on rauhantur-
4270: mällä lakiin Suomen osallistumisesta Yhdistynei-      vaajan ennen palveluksen päättymistä tai keskey-
4271: den Kansakumien rauhanturvaamistoimintaan             tymistä joukko-osastonsa välityksellä ilmoitetta-
4272: uusi 21 §:n 3 momentti. Uudessa 3 momentissa          va, minä päivänä hän neljämoista päivän kulues-
4273: annetaan rauhamurvaamishenkilöstölle sama oi-         sa palveluksen päättymisestä palaa työhön. Myös
4274: keus palata entiseen työpaikkaansa kuin asevel-       muut palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja
4275: vollisella on laissa palvelukseen kutsutun asevel-    virkasuhteen jatkumisesta annetussa laissa asevel-
4276: vollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta. Rau-      vollista koskevat suojasäännökset tulevat aloitteen
4277: hanturvaamishenkilöstöä ei ole syytä asettaa tältä    mukaan koskemaan myös rauhanturvaajia.
4278: osin eri asemaan kuin asevelvollista. Tämän              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4279: vuoksi aloitteessa esitetään rauhamurvaamishen-
4280: kilöstön työhönpalaamisoikeudesta täsmälleen sa-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4281: manlaisia säännöksiä kuin asevelvollisten osalta             kiehdotuksen:
4282: 
4283: 
4284: 
4285:                                                 Laki
4286: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
4287:                                     21 §:n muuttamisesta
4288: 
4289:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä kesäkuuta 1984 Suomen osallistumisesta
4290: Yhdistyneiden Kansakuntien rauhamurvaamistoimimaan annetun lain (514/84) 21 §:ään uusi näin
4291: kuuluva 3 momentti:
4292: 
4293:                       21 §                            palvelusajan päätyttyä työhön samalla tavoin ja
4294:                   Virkavapaus                         samoin ehdoin kuin palvelukseen kutsutun ase-
4295:                                                       velvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta an-
4296:    Rauhamurvaamistehtäviin lähtevän Suomen            netussa laissa (570/61) on säädetty.
4297: kansalaisen virka- tai työsuhdetta älköön työnan-
4298: taja palveluksen takia katkaisko. Työnantajan on        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4299: otettava rauhanturvaamishenkilöstöön kuulunut         kuuta 198 .
4300: 
4301:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4302: 
4303:                           Markus Aaltonen                          Jouni Backman
4304:                           Arto Lapiolahti                          Pertti Hietala
4305:                                                     1987 vp.
4306: 
4307: Lakialoite n:o 31
4308: 
4309: 
4310: 
4311: 
4312:                                       Holvitie ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 86 §:n ja lukiolain
4313:                                         55 §:n muuttamisesta
4314: 
4315: 
4316:                                                Eduskunnalle
4317: 
4318:    Elokuun 1 päivänä 1985 voimaan astuneen                 tautunut yhtä hankalaksi kuin aikaisemminkin.
4319: peruskoululain (476/83) 86 §:ssä ja lukiolain              Tämä johtuu siitä, että salassapitovelvollisuutta
4320: (477 /83) 55 §:ssä säädetään mm. opettajien ja             koskevia säännöksiä tulkittaessa on sivullisiksi
4321: koulujen hallintoelinten jäsenten vaitiolovelvolli-        yleensä katsottu myös muut salassapitovelvolliset,
4322: suudesta.                                                  mikäli heidän osaltaan ei ole voimassa nimen-
4323:    Opetusalalla on ongelmalliseksi muodostunut             omaista tietojen saantiin oikeuttavaa säännöstä.
4324: opettajien ja esimerkiksi terveydenhuolto- ja so-             Tällainen asiantila ei edellä mainittujen tavoit-
4325: siaalitoimen henkilöstön välinen tietojen vaihto.          teiden saavuttamiseksi ole kuitenkaan tarkoituk-
4326: Säätämällä edellä mainitut opettajien vaitiolovel-         senmukainen, koska opettajan ja muiden virka-
4327: vollisuutta koskevat säännökset toivottiin, että           miesten tietojenvaihdon tarpeellisuus perustuu
4328: opettajilla olisi tämän jälkeen mahdollisuus saada         oppilaan etuun. Koska opettajien oikeutta saada
4329: oppilaitaan koskevia tietoja edellä mainituilta tai        tietoja näiltä virkamiehiltä ei voida käytännöstä
4330: muilta vaitiolovelvollisilta virkamiehiltä. Tietojen       saatujen kokemusten mukaan perustella edellä
4331: saaminen on usein välttämätöntä sen vuoksi, että           kerrotuilla vaitiolosäännöksillä, on tarpeen tieto-
4332: opettajat asettaessaan oppilaita esimerkiksi fyysi-        jensaantioikeuden takaamiseksi ja opettajalle
4333: selle rasitukselle alttiiksi tietävät oppilaiden fyysi-    välttämättömän tiedon saamiseksi muilta virka-
4334: sistä rajoituksista ja sairauksista, jotta vältyttäisiin   miehiltä lisätä peruskoululain 86 §:ään ja lukio-
4335: vahingoilta. Samoin oppilaan sosiaalisen taustan           lain 55 §:ään uusi 1 momentti.
4336: ja mahdollisten sosiaalisten tai kasvatuksellisten            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4337: ongelmien tunteminen auttaisi opettajaa työs-              nioittaen,
4338: sään.
4339:    Käytännössä tietojen vaihto on kuitenkin                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
4340: uudenkin lainsäädännön astuttua voimaan osoit-                    !akiehdotukset:
4341: 
4342: 
4343: 
4344: 
4345: 1.
4346:                                                      Laki
4347:                                    peruskoululain 86 §:n muuttamisesta
4348: 
4349:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
4350: (476/83) 86 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
4351: 
4352:                         86 §                               lainmukaisten tehtävien suorittamiseksi tarpeelli-
4353:   Valtion ja kunnan viranomainen sekä huolto-              set tiedot.
4354: toimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittava
4355: yhteisö tai laitos ovat velvollisia pyynnöstä anta-
4356: maan maksutta peruskoulun rehtorin ja opetta-                Tämä laki tulee voimaan          päivänä
4357: jan viran haitijoille sekä tuntiopettajille näiden         kuuta 19
4358: 
4359: 
4360:  270413C
4361: 2                                       1987 vp. -    LA n:o 31
4362: 
4363: 
4364: 2.
4365:                                                 Laki
4366:                                    lukiolain 55 §:n muuttamisesta
4367: 
4368:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477183)
4369: 55 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
4370: 
4371:                         55 §                          kaisten tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tie-
4372:   Valtion ja kunnan viranomainen sekä huolto-         dot.
4373: toimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittava
4374: yhteisö tai laitos ovat velvollisia pyynnöstä anta-
4375: maan maksutta lukion rehtorin ja opettajan viran        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4376: haitijoille sekä tuntiopettajille näiden lainmu-      kuuta 19
4377: 
4378: 
4379:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
4380: 
4381:           Tapio Holvitie                  Timo Roos                      Tellervo Renko
4382:                     Jukka Vihriälä                               Heli Astala
4383:                                                  1987 vp.
4384: 
4385: Lakialoite n:o 32
4386: 
4387: 
4388: 
4389: 
4390:                                     Pokka ym.: Ehdotus laiksi saamen kielen asemasta
4391: 
4392: 
4393:                                             Eduskunnalle
4394: 
4395:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4396: 
4397:    Aloitteessa ehdotetaan, että saamenkielisen         melaisten kotiseutualueella tai johon saamelais-
4398: väestönosan kielelliset oikeudet turvataan säätä-      ten kotiseutualue tai sen osa kuuluu.
4399: mällä erityinen laki saamen kielen asemasta.              Valtion virkamiehelle ei edes saamelaisten ko-
4400: Aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan          tiseutualueella ehdoteta säädettäväksi yleistä vel-
4401: saamen kieli olisi Suomen virallisena kielenä          vollisuutta osata saamen kieltä, vaan saamelaisten
4402: hallitusmuodon mukaisten kansalliskielten, suo-        oikeudet käyttää saamen kieltä turvattaisiin kään-
4403: men ja ruotsin kielen ohella. Äidinkieleltään          tämisellä ja tulkitsemisella niissä tapauksissa, että
4404: saamenkielisellä Suomen kansalaisella olisi sama       asiaa käsittelevät virkamiehet eivät osaa saamea.
4405: oikeus kuin suomen- ja ruotsinkielisillä kansalai-     Tästä syystä lakiehdotukseen on otettu useita
4406: silla käyttää tuomioistuimissa ja muissa viran-        säännöksiä, joissa saamen kielen osalta poiketaan
4407: omaisissa äidinkieltään.                               kielilain suomen ja ruotsin kieltä koskevista vaati-
4408:                                                        muksista.
4409:    Saamen kielen asema Jaqestettatslln noudat-            Saamen kielen aseman edistämiseksi voitaisiin
4410: taen soveltuvin osin vuoden 1922 kielilain sään-       lääninhallitukseen ja muuhun piiri- tai paikallis-
4411: nöksiä suomen ja ruotsin kielen asemasta. Virka-       hallinnon viranomaiseen, jonka virka-alue käsit-
4412: ja itsehallintoalueen kaksikielisyys saamen kielen     tää saamelaisten kotiseutualueen, perustaa saa-
4413: kannalta ei kuten kaksikielisyys suomen ja ruot-       men kielen toimimiehen virka. Tällaisen viran-
4414: sin kielen kannalta kuitenkaan perustuisi tämän-       omaisen virkamiehiä otettaessa katsottaisiin saa-
4415: kielisten asukkaiden prosentuaaliseen osuuteen,        men kielen taito lakiehdotuksen mukaan erityi-
4416: vaan saamen kielen kannalta kaksikieliseksi sää-       seksi ansioksi. Saamen kielen kannalta kaksikieli-
4417: dettäisiin suotaan lailla saamelaisten kotiseutu-      seksi tulevalle kunnalle suoritettaisiin valtion-
4418: alue, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen      osuutta saamen kielen kääntämis-, tulkinta- ja
4419: kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan La-        neuvontatehtäviä suorittavien virkamiesten palk-
4420: pin paliskunnan alueen. Saamen kielen kannalta         kaukseen.
4421: kaksikielinen olisi lakiehdotuksen mukaan sellai-         Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
4422: nen virka- tai itsehallintoalue, joka sijaitsee saa-   vuoden 1988 alusta.
4423: 
4424: 
4425: 
4426: 
4427: 270412B
4428: 2                                       1987 vp. -      LA n:o 32
4429: 
4430: 
4431: 
4432: 
4433:                                            YLEISPERUSTELUT
4434: 
4435: 
4436: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen                          neella saattoi ilmetä yhteiskunnan kannalta epä-
4437:    merkitys                                             suotuisia toimintoja.
4438: 
4439: 1.1. Tausta
4440:                                                         1.2. Tavoitteet
4441:    Vähemmistökansanryhmät ympäri maailmaa
4442: ovat viime vuosikymmeninä havahtuneet pahek-                Saamen kielen merkityksestä yksilöön ja saa-
4443: sumaan oman asemansa sorronalaisuutta. Tällai-          melaiseen kulttuuriin on viime vuosikymmeninä
4444: sesta havahtumisesta on ollut seurauksena voi-          keskusteltu varsin runsaasti ja siitä on kirjoitettu
4445: makkaat, ehkä joskus ylikorostuneetkin tasa-arvo-       lukuisia esityksiä. Äidinkielen, tässä tapauksessa
4446: vaatimukset. Niiden toteutumisen viivästyminen          saamen kielen, merkitystä yksilön kasvattajana on
4447: on monessa tapauksessa aiheuttanut epäterveitä-         korostettu eri yhteyksissä.
4448: kin toimintoja voimassa olevia järjestelmiä vas-            Eräänä merkittävimpänä esityksenä voitaneen
4449: taan.                                                   pitää saamelaiskulttuuripoliittista ohjelmajulis-
4450:    Saamelaisten voimakas uskonnollisuus on ai-          tusta, jonka saamelaiset ovat hyväksyneet yhteis-
4451: kaisemmin paljolti vaikuttanut siihen, että he          pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa Ruotsin
4452: ovat arvostaneet "kuningasta" ja "esivaltaa"            Jällivaarassa v. 1971. Mainitussa ohjelmajulistuk-
4453:                                                         sessa viitoitetaan toimintoja, joilla saamelaiskult-
4454: erityisesti, ja siksi pyrkineet olemaan uskollisia
4455:                                                          tuurin eri osa-alueita olisi ryhdyttävä tukemaan
4456: esivallalle.
4457:                                                          ja vahvistamaan. Erityisesti siinä puututaan kie-
4458:    Saamelaisten asuma-alueen eristäytyneisyys ja         lenhuoltoon, kielen käytön turvaamiseen ja kie-
4459: sen suhteellinen yhtenäisyys vuosisatojen aikana        len statuksen vahvistamiseen säädöspohjaisesti.
4460: oli omiaan säilyttämään saamelaiskulttuuria no-         Ohjelmajulistuksen sisältöä on tarkemmin selos-
4461: madismeineen ja kielineen varsin vakaana, jopa          tettu kohdassa 2. 2 .1. Aikaisemmat ehdotukset.
4462: niin vakaana, että esim. alueelle siirtyneet suo-       Toinen huomattava esitys saamen kielen osalta
4463: malaiset saamelaistuivat kielellisesti ja tavoiltaan.   on saamen kielen opetussuunnitelmatoimikun-
4464:    Voimakas teknillistyminen varsinkin tämän             nan mietintö (Komiteanmietintö 1973:88). Mie-
4465: vuosisadan puolella vaikutti saamelaisyhteisöön          tintö on varsin perusteellinen esitys saamelaisten
4466: hajottavasti. Luontaistalouteen pohjautuva elin-         opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä siten,
4467: keinoelämä vaikeutui, kielellinen yhteys pirstou-       että kasvatukselliset ja tasa-arvonäkökohdat tuli-
4468: tui erillisiksi saarekkeiksi ja yleismaailmallinen      sivat mahdollisimman hyvin otetuiksi huomioon.
4469: kulttuuri voimakkaine viestimisineen ja taloudel-           Mietinnön tiivistelmässä sanotaan mm.:
4470: lisine ylivoimineen alkoi näivettää saamelaista             ''Maamme saamelaisväestön koulutuksen suu-
4471: kulttuuria ja uhkaa tuhota sen kokonaan.                rimpana epäkohtana on kielellisen ja kulttuuri-
4472:    Saamen kielen käytöstä puheen ollen ei ole           sen tasa-arvon puute verrattuna suomen- ja ruot-
4473: syytä unohtaa siihen aikoinaan kohdistuneita            sinkieliseen väestöön. Saamen kielen asemaa ei
4474: historiallisia paineita. Pääväestön suhde saamen        ole turvattu lainsäädännöllä eikä saamen kielellä
4475: kieleen oli vielä viime vuosisadalla jyrkän torjuva.     näin ollen ole minkäänlaista virallista asemaa
4476: 1800-luvulla puhuttiin jopa "koirankielestä",           suomalaisessa yhteiskunnassa'', ja edelleen:
4477: jolla puhumista paheksuttiin, eräissä kouluyhtei-        "tasa-arvoperiaatteen toteuttaminen edellyttää
4478: söissä se jopa kiellettiinkin. Tällainen asennoitu-      toimikunnan näkemyksen mukaan
4479: minen on jättänyt saamenkieliselle väestölle                - saamen kielen aseman turvaamista
4480: komplekseja, joiden pois kitkeminen on ollut                - koulutuksellisen tasa-arvon turvaamista.
4481: erittäin vaikeaa. Kieleen kohdistunut syrjintä ja           Saamelaisille tulisi koulutusta kehittämällä
4482: sorto on tulkittu yhteiskunnan saamelaisiin suun-        taata samat mahdollisuudet koulutukseen kuin
4483: natuksi vihamielisyydeksi ja sen kohteeksi joutu-        muillekin Suomen kansalaisille. Lähtökohtana on
4484:                                            1987 vp. -      LA n:o 32                                          3
4485: 
4486: toimikunnan käsityksen mukaan saamen kielen                kaista ja koska saamen kielen aseman järjestämi-
4487: aseman turvaaminen lainsäädännöllä. ' '                    nen on kiireellinen tehtävä, jota ei voi jättää
4488:    Vaikka kummassakaan edellä mainitussa esi-              riippuvaiseksi perusoikeuksia koskevan kokonais-
4489: tyksessä ei suoranaisesti käsitellä kysymystä siitä,       uudistuksen etenemisestä, on tässä vaiheessa tar-
4490: miten kielilaki voi vaikuttaa yhteiskuntaan, ts.           koituksenmukaista järjestää saamen kielen asema
4491: kielilain yhteiskunnallista merkitystä, ovat kasva-        erityislainsäädännöllä säätämällä erityinen laki
4492: tustavoitteet kielenkin osalta sekä tasa-arvovaati-        saamen kielen asemasta, jäljempänä saamelaisten
4493: mukset yleisesti hyväksyttyjä tasapainoisen yksi-          kielilaki.
4494: lön kasvattamiseksi. Yhteiskunnalle ja sen säily-             Vaikka nykyinen kielilaki (148/22) on lakitek-
4495: miselle on ensiarvoisen tärkeää, että sen jäsenet,         nisesti vanhakantainen ja paikoin vaikeatulkintai-
4496: yksilöt, pystyvät käyttämään hyväkseen olosuhtei-          nen, ei ole tarkoituksenmukaista laatia uusille
4497: den suomia etuuksia ja tuntevat juuriensa verso-           periaatteille pohjautuvaa, muusta kielilainsää-
4498: van tasa-arvoisuuspyrkimysten maaperässä.                  dännöstä erillistä saamelaisten kielilakia. Koska
4499:     Samanaikaisesti akkulturaation esiintymisen ja         kielilain mukainen järjestelmä on vakiintunut ja
4500: kansainvälisten yhteyksien tiivistymisen kanssa            käytännössä koeteltu, on helpoin tapa saamen
4501: vaatimukset ihmisoikeuksien toteuttamisesta ovat           kielen aseman järjestämiseksi säätää saamen kie-
4502: voimistuneet saamelaisten keskuudessa, kun vä-             len kannalta vastaavasti ja soveltuvin osin nouda-
4503: hemmistöryhmät ovat enenevässä määrin tiedos-              tettavaksi kielilain suomen ja ruotsin kieltä kos-
4504: taneet oman enemmän tai vähemmän sorronalai-               kevat säännökset. Tällöin saamelaisten kielilakiin
4505: sen asemansa. Ja ilmeisesti tämänsuuntaiset ää-            tulisi jokuneo yleissäännös, joissa viitataan kieli-
4506:  nenpainot ovat herättäneet päättäjien keskuudes-          lakiin, ja joukko täydentäviä säännöksiä, joissa
4507:  sa sellaiset tunnelmat, että pienetkin vähemmis-          säädetään, missä suhteessa saamen kielen asema
4508:  töt ja niiden kulttuurit merkitsevät tiettyä rik-         poikkeaa kielilain mukaisesta suomen ja ruotsin
4509:  kautta koko valtakunnan kulttuurielämässä.                kielen asemasta.
4510:     Koska kieli on ihmisen ominta omaisuutta, on              Ei olisi edes hallitusmuodon 5 §:ssä säädetyn
4511:  se myöskin samalla elävän kulttuurin säilymisen           kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta asian-
4512:  ja ihmisen viihtyvyyden ehto. Sen sisäistä käyttö-        mukaista, että saamenkielisille säädettäisiin joita-
4513:  voimaa, sen kulttuuria suojelevaa asemaa voidaan          kin erillisiä, vähäisiä kielellisiä oikeuksia suomen
4514:  turvata vain tietyillä säädöksillä, kielilailla ja sitä   ja ruotsin kielen samalla säilyessä heidänkin varsi-
4515:  täydentävillä asetuksilla. On olemassa - joskin           naisena kielenään. Jotta saamenkielisille tunnus-
4516:  erittäin niukasti - saamen kieltä koskevia sää-           tettaisiin todellinen oikeus omaan äidinkieleen,
4517:  döksiä, joiden sisällön vakauttamiseen ja joiden          olisi heille säädettävä sama oikeus äidinkielensä
4518:  hengen toteuttamiseen voidaan päästä vain kieli-          käyttämiseen kuin suomen- ja ruotsinkielisillä on
4519:  lain avulla.                                              kielilain mukaan. Tästä oikeudesta voitaisiin sit-
4520:     Kielilaki turvaa äidinkielen käyttöä yhteiskun-        ten tehdä käytännön vaatimia kohtuullisia poik-
4521:  nan eri toiminnoissa saamelaisten kotiseutualu-           keuksia. Ehdotettu saamelaisten kielilaki pohjau-
4522:  eella, se turvaa saamelaislapselle omakielisen            tuu tälle viimeksi mainitulle periaatteelle.
4523:  koulutuksen, pyrkii toteuttamaan tasa-arvon kie-             Koska äidinkieleltään saamenkielisten osuutta
4524:  lellisessä suhteessa ja luo kulttuurillisesti ja psy-     koskevat viralliset tiedot eivät vastaa todellisia
4525:  kologisesti otollisen kehityspohjan kaikinpuolisel-       kielioloja, ei saamelaisten kielilaissa ehdoteta
4526:  le myönteiselle kehittymiselle tasapainoiseksi yh-        omaksuttavaksi kielilain mukaisia prosenttimää-
4527:  teiskunnan jäseneksi.                                     riä saamen kielen kannalta kaksikielisyyden edel-
4528:                                                            lytykseksi. Laissa ehdotetaan suoraan säädettäväk-
4529:                                                            si, että saamen kielen kannalta kaksikielinen olisi
4530: 1.3. Keinot                                                sellainen virka- tai itsehallintoalue, joka sijaitsee
4531:                                                            saamelaisten kotiseutualueella taikka johon saa-
4532:   Tavoitteena on, että saamelaisten kielelliset            melaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu. Saa-
4533: oikeudet turvataan hallitusmuodossa, kuten ny-             melaisten kotiseutualue ehdotetaan määrättäväk-
4534: kyisin suomen ja ruotsin kielen asema. Hallitus-           si samalla tavalla kuin saamelaisvaltuuskunnasta
4535: muodon perusoikeuksia koskevien säännösten                 annetussa asetuksessa.
4536: uudistaminen on jo pitkään ollut vireillä. Koska              Suomen ja ruotsin kielen aseman järjestämises-
4537: saamen kielen asemaa koskevien säännösten val-             sä on kielilain ohella mvös valtion virkamiehiltä
4538: misteleminen muusta perusoikeuksia koskevasta              vaadittavasta kielitaidosta annetulla lailla ( 1491
4539: uudistustyöstä erillisenä ei ole tarkoituksenmu-           22) tärkeä merkitys. Kaksikielisten virka-alueiden
4540: 4                                       1987 vp. -     LA n:o 32
4541: 
4542: virkamiehiltä vaaditaan molempien kotimaisten          dotuksen mukaisia tehtäviä varten olisi saamen
4543: kielten taito, ja näin ollen esimerkiksi valtion       kielen lautakunta. Viranomaiselle, jonka olisi
4544: keskushallinnon virkamiehiltä vaaditaan yleensä        lakiehdotuksen mukaan annettava toimituskirjas-
4545: suomen kielen täydellinen hallinta ja vähintään        taan saamenkielinen käännös, olisi oikeus saada
4546: tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen     käännös saamen kielen lautakunnalta. Tämän
4547: taito.                                                 vuoksi olisi saamen kielen lautakunnalle perus-
4548:    Yleisen saamen kielen taidon vaatiminen nii-        tettava toimisto, joka sijaitsisi saamelaisten koti-
4549: den viranomaisten virkamiehiltä, jotka olisivat        seutualueella ja jossa olisi pääsihteeri ja riittävä
4550: saamelaisten kielilain mukaan saamen kielen            määrä kielenkääntäjiä.
4551: kannalta kaksikielisiä, tuottaisi käytännössä suu-        Vastaavasti olisi saamelaisten kotiseutualueen
4552: ria vaikeuksia. Jo paikallishallinnossa olisi kieltä   kunnilla henkilöstöä saamen kielen kääntämis-,
4553: taitavien virkamiesten saaminen hankalaa. Myös         tulkitsemis- ja neuvontatehtäviä varten. Koska
4554: valtion keskushallinnon viranomaiset olisivat kie-     tällaisen henkilöstön paikkaaminen muutoin
4555: lilain mukaista järjestelmää vastaavasti soveltaen     saattaisi tuottaa näille kunnille ylivoimaisia ta-
4556: saamen kielen kannalta kaksikielisiä saamelaisten      loudellisia vaikeuksia, ehdotetaan laissa säädettä-
4557: kotiseutualueen osalta. Saamen kielen taidon           väksi, että kunta voisi saada täysimääräistä val-
4558: vaatiminen keskushallinnon ja piirihallinnonkin        tionosuutta tämän henkilökunnan palkkaami-
4559: virkamiehiltä olisi ilmeisen kohtuutonta.              seen.
4560:    Saamelaisten kielilaki ehdotetaankin saaretta-
4561: vaksi voimaan niin, ettei sen soveltaminen olisi
4562: riippuvainen virkamiesten saamen kielen taidos-        2. Nykyinen tilanne Ja astan val-
4563: ta. Siksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset,       mistelu
4564: joiden mukaan voitaisiin käyttää kääntämistä ja
4565: tulkitsemista niissä tapauksissa, joissa asianomai-    2.1. Nykyinen tilanne
4566: set virkamiehet eivät osaa saamen kieltä. Erityi-
4567: nen laki virkamiehiltä vaadittavasta saamen kie-       2.1.1.   Saamelaiset ja saamen kieli
4568: len taidosta ei näin ollen olisi tarpeen. Myöhem-
4569: mässä vaiheessa voitaisiin tulkitsemis- ja kääntä-        Saamelaiseksi luetaan Suomessa henkilö, joka
4570: miskustannusten säästämiseksi säätää asetuksella       itse tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista
4571: saamen kielen taito erityiseksi kelpoisuusehdoksi      vähintään yksi on puhunut ensimmäisenä kiele-
4572: sellaisille virkamiehille, jotka yksinomaan tai        nään saamea. Määritelmä on puhtaasti kielelli-
4573: suuressa määrin joutuvat käsittelemään saame-          nen, koska elinkeinollista tai rodullista määritel-
4574: laisten asioita. Lisäksi ehdotetaan, että lääninhal-   mää ei ole mahdollista eikä ehkä suotavaakaan
4575: litukseen ja muuhun valtion piiri- tai paikallis-      laatia. Eräiden uusimpien tutkimustenkin mu-
4576: hallinnon viranomaiseen, jonka virka-alue olisi        kaan juuri kieli on ollut kautta aikain saamelai-
4577: ehdotetun lain mukaan saamen kielen kannalta           sen etnisiteetin tärkein kriteeri.
4578: kaksikielinen, voitaisiin perustaa saamen kielen          Ensimmäiset saamelaisia koskevat historialliset
4579: toimimiehen virka.                                     tiedot ovat peräisin ajanlaskumme alusta, rooma-
4580:    Ehdotetun lain mukaan saamenkielisten asema         laiselta historioitsijalta Tacitukselta, joka mainit-
4581: muodostuisi saamen kielen kannalta kaksikielisis-      see pohjoisessa elävät fennit. Näiden elintavat
4582: säkin viranomaisissa samantapaiseksi kuin toiskie-     sellaisina kuin ne heijastuvat Tacituksen kerto-
4583: listen asema suomen ja ruotsin kielen kannalta         muksesta vastaavat sitä kuvaa, jonka tutkimus on
4584: yksikielisissä viranomaisissa. Saamen kielen ase-      luonut noina aikoina eläneistä saamelaisista. Saa-
4585: man periaatteellisen tunnustamisen sekä saamen         melaiset astuvat historiaan nimenomaan metsäs-
4586: kielen edistämisen ja kehittämisen kannalta on         täjinä ja nomadeina, ja ilmeisesti he juuri turkis-
4587: kuitenkin tärkeätä, että ne viranomaiset, joiden       ten tuottajina tulivat ensimmäisen kerran Euroo-
4588: virka-alue käsittää saamelaisalueen, nimenomai-        pan makrotalouden osaksi.
4589: sesti säädetään saamelaisten kielilaissa saamen           Rooman vallan kaudella ja viikinkiaikana sekä
4590: kielen kannalta kaksikielisiksi.                       kautta keskiajan saamelaisten tuottamien ylelli-
4591:    Kun edellä sanotun mukaisesti virkamiehiltä ei      syys- ja prestiisitavaroiden kuten korkealaatuisten
4592: vaadittaisi yleisesti saamen kielen taitoa, olisi      turkisten kysyntä on ollut varsin vilkasta: välittä-
4593: tämän sijasta osoitettava riittävästi varoja kääntä-   jinä etelämmäksi toimivat saamelaisten naapurei-
4594: mis- ja tulkitsemispalvelujen järjestämiseen. Saa-     na asuvat germaanit ja itämerensuomalaiset kan-
4595: men kielen kehittämistä ja huoltoa sekä lakieh-        sat, itäisiin ilmansuuntiin ehkä muutkin.
4596:                                         1987 vp. -     LA n:o 32                                           5
4597: 
4598:     Kun pyynnin paine esim. peurakantaa kohtaan           Saamelaisten integroitumista Euroopan talou-
4599: kasvoi vähitellen uhkaavan suureksi, saamelaiset       teen on edellä käsitelty pääpiirteissään: sen to-
4600: kehittivät kannan turvaamiseksi keskiajan lopulla      dettiin alkaneen jo varhain, viimeistään Rooman
4601: suurporonhoidon, jonka tänä päivänä tunnemme           vallan aikana, ja lujittuneen vähitellen nykyai-
4602: leimallisesti saamelaisena elinkeinona. Lihan ja       kaan tultaessa. Saamelaisten joutuminen eri val-
4603: nahan tuotantoon ja markkinointiin tähtäävän           tioiden alaisuuteen on taas tapahtunut suhteelli-
4604: erikoistuneen poronhoidon taustalla on kuiten-         sen myöhään uudella ajalla.
4605: kin ollut pitkä pienimuotoisen poronhoidon tra-           Vuoteen 1751 asti, siis Strömstadin rauhanso-
4606: ditio, joka peuranpyyntiin yhdistettynä ja uuden-      pimuksen solmimiseen, saamelaiset eivät olleet
4607: laiseen sosiaalis-taloudelliseen ajatteluun - tuo-     varsinaisesti minkään maan alamaisia paitsi
4608: tantopääoman yksityisomaisuutena pitämiseen -          omansa. Vasta tällöin Tanska-Norja ja Ruotsi-
4609: tukeutuvana muuntui suurporonhoidoksi, joka            Suomi pääsivät sopimukseen Lapin jakamisesta
4610: mahdollisti Rangifer tarandus -kannan tarkem-          valtioiden kesken. Ennen tätä saamelaiset eivät
4611: man sääntelyn.                                         varsinaisesti kuuluneet mihinkään valtioon, vaik-
4612:     Kyläkuntien yhteisestä omaisuudesta, peuras-       ka he maksoivatkin eri valtioille veroja, jotkin
4613: ta, tehtiin siis yksityisomaisuutta oleva poro.        kylät kolmeliekin suunnalle: Tanska-Norjalle,
4614: Vaikka suurporonhoito onkin saamelaisille !ei-         Ruotsi-Suomelle ja Venäjälle.
4615: mallinen elinkeino, ei se suinkaan ole kaikille           Rauhansopimuksen yhteydessä vedetyn rajan
4616: saamelaisille yhteinen. Tärkeitä saamelaiselinkei-     syntyhistoria on saamelaisten oikeuksia silmällä
4617: noja ovat kautta aikain olleet meren rannikolla ja     pitäen varsin kiintoisa: se noudattaa pääosin
4618: jokilaaksoissa kalastus, sisämaan saloilla metsästys   vanhoja lapinkylien rajoja niin, että Tanska-Nor-
4619: sekä myöhemmin karjatalous. Saamelaisten ke-           jalle tulivat kuulumaan ne lapinkylät, joiden
4620: hittämät elinkeinot ovat kuitenkin poikkeuksetta       jäsenet ulottivat jutamatkansa Jäämeren ranni-
4621: olleet ympäristön kanssa yhteistoimintaan ja           kolle, joka oli Tanska-Norjan verotuksen vakiin-
4622: työnjakoon pyrkiviä, ja elinkeinoryhmien välillä       tunutta aluetta. Kun raja sisämaassa vedettiin
4623: samoin kuin suhteessa muihin kansallisuuksiin          näillä perusteilla, toimenpide sisältää implisiitti-
4624: on ollut ilmeisesti pitkällekin menevää keskinäis-     senä lapinkylien oikeuksien tunnustamisen. Tä-
4625: tä riippuvuutta.                                       män lisäksi Strömstadin sopimuksen lisäpöytäkir-
4626:     Viime aikoina saamelaisten elinkeinokuva on        jassa "lappalaiskodisillissa", puhutaan saamelais-
4627: alkanut muuttua niin, että yhä useammat ovat           ten omistamista veromaista: lappalainen sai
4628: löytäneet toimeentulonsa luontaiselinkeinojen          omistaa veromaata vain yhden valtakunnan alu-
4629: ulkopuolelta. Saamelaisten elinkeinorakenne lä-        eella.
4630: hestyy kaikkialla pääväestöjen elinkeinorakennet-         Noihin aikoihin asti ilmenee saamelaisten toi-
4631:  ta. Samalla saamelaiset ovat menettämässä sen         set poissulkeva omistusoikeus lapinkylän maihin
4632:  tuotannollis-ekologisen lokeron, joka on ollut        myös oikeuskäytännössä. Vähitellen kuitenkin
4633: saamelaisen etnisiteetin perustekijöitä.               virkamieskäytäntö muuttui ja lopulta tultiin ny-
4634:     Kilpailu saamelaisalueen luonnonvaroista sekä      kyiseen tilanteeseen, jossa lapinkylän omistuksen
4635:  luontaistalouden poissulkevien ympäristönkäyttö-      tilalle on asetettu valtion omistus.
4636:  muotojen tunkeutuminen pohjoiseen asettaa saa-           Lapissa suoritetussa isojaossa lapinkylille ei ero-
4637:  melaiset erityisen ankaran integraatiopaineen         tettu kohtuullisiksi katsottavia maaosuuksia ku-
4638:  alaisiksi. Jotta nämä paineet eivät saamelaisten      ten maanomistajille muualla Suomessa. Mm.
4639:  kohdalla johtaisi sulautumiseen ja jotta saamelai-    tämän vuoksi saamelaiset ovat yleensä - eräitä
4640: sille voitaisiin muiden Pohjoismaiden kansalli-        myöhään syntyneitä poikkeuksia lukuun ottamat-
4641: suuksien tavoin turvata oikeus palvelujen saami-       ta (esim. porotilalaki) - maattomia. Tämä on
4642:  seen omalla kielellään, on saamen kielen käytöstä     mahdollistanut sen, että poronhoito-, metsästys-
4643:  saamelaisalueella säädettävä nyt ehdotuksena ole-     ja kalastusalueet sekä hillasuot ovat joutuneet
4644:  valla lailla. Tämä laki tähtää näin ollen             luontaistalouden poissulkevien ympäristötoimen-
4645:     a) saamelaisten yksilökohtaisten perusoikeuk-      piteiden kohteiksi, mikä on vaikeuttanut sellais-
4646:  sien saattamiseen samalle tasolle kuin muiden         ten saamelaiselinkeinojen kuin poronhoidon, ka-
4647:  Pohjoismaiden kansallisuuksien                        lastuksen ja marjastuksen harjoittamista.
4648:     b) saamelaisen kansanryhmän jatkuvan ole-             Mainittakoon tässä yhteydessä käsite lapinraja,
4649:  massaolon takaamiseen                                 jonka muuttuminen ja siirtyminen on omiaan
4650:     c) maamme kansankulttuurin kuvan säilymi-          kuvaamaan saamelaisten historian päälinjoja. Ny-
4651:  seen mahdollisimman monipuolisena.                    kyisen Suomen alueen varhaisin tunnettu Iapin-
4652: 6                                      1987 vp. -     LA n:o 32
4653: 
4654: raja on vuodelta 1640. Se kulki lännestä Enonte-      toiminta on käynnistynyt 1950-luvun alussa, jol-
4655: kiön ja Muonion rajalta Kittilän länsi- ja etelära-   loin saivat alkunsa etupäässä kolmen vuoden
4656: jaa seuraillen Sodankylän etelärajaa Kemijärven       välein kokoontuneet saamelaiskonferenssit, joi-
4657: Luutsinsalmeen, sieltä etelään Simojärvelle, josta    den tehtävänä on hahmotella yhteispohjoismai-
4658: se kääntyi itään Kiantajärven tienoille.              sesti saamelaisten vähemmistöpoliittisia päämää-
4659:    Rajan tarkoituksena oli toimia kruunun asetta-     riä ja luoda suuntaviivoja maiden hallituksiin
4660: mana suojana valtion kannalta tärkeiden turkis-       vaikuttamiselle.
4661: hankkijoiden ja talonpoikaisväestön välillä: sen         Suomessa saamelaisten järjestötoiminta sai jon-
4662: pohjoispuolelle ei ollut lupa asettua asumaan tai     kin verran muista Pohjoismaista poikkeavan
4663: mennä kalaan ilman lapinkylän nimenomaista            suunnan v. 1973, jolloin saamelaiskomitean esi-
4664: suostumusta. Kun sitten esim. kaivostoiminta          tyksestä perustettiin pysyväksi asiantuntijaelimek-
4665: alkoi 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa         si valtioneuvoston kanslian alaisuuteen saamelais-
4666: saada yhä suuremman merkityksen ja turkisten          valtuuskunta. Norjassa ja Ruotsissa samoja tehtä-
4667: hankinnan merkitys pieneni, muuttuivat myös           viä hoitavat valtakunnalliset keskusjärjestöt, mut-
4668: kruunun intressit saamelaisalueeseen nähden, ja       ta myös siellä on nyt suunnitelmia asettaa keskei-
4669: uudisasutusta ja muita kiinteämpiä maankäyttö-        siksi elimiksi demokraattisesti valitut kansan-
4670: muotoja alettiin suosia valtapiirien vakiinnutta-     kokoukset, joiden avulla voidaan välttää esim.
4671: miseksi.                                              kilpailevien valtakunnanjärjestöjen aiheuttamat
4672:    Virkamieskäytäntö muuttui ilman, että lapin-       hankaukset edustus- ja edustavuuskysymyksissä.
4673: kylien omistusoikeus maihinsa olisi lunastettu           Saamelaisten lukumäärästä on vaikea ilmoittaa
4674: pois tai että maat olisi muuten siirretty valtion     kovin tarkkaa lukua. Suomessa saamelaisia on n.
4675: haltuun. Saamelaiset maksoivat kuitenkin maa-         4 500, Ruotsissa runsaat 17 000 ja Neuvostolii-
4676: verona kannettua lapinveroa aina vuoteen 1923         tossa vajaat 2 000. Norjassa voidaan arvioida
4677: asti, jolloin se lakkautettiin. Seuraavana vuonna     olevan n. 25 000 saamen kielen taitoista henki-
4678: aloitettiin isojako, jossa lapinkylien maanomistus    löä, mutta lukumäärä voi olla suurempikin.
4679: jätettiin täysin huomiotta.                           Väestönlaskennan tuloksena saatu saamenkielis-
4680:    Valtion omistusoikeus lapinkylien maihin on        ten lukumäärä on esim. Suomessa n. puolet
4681: sittemmin katsottu vakiinnutetun vuoden 1886          todellisesta, ja Norjassa on viimeksi ilmoittanut
4682: metsälailla, jonka mukaan tilusten ulkopuolelle       äidinkielekseen saamen n. 13 000 henkeä. Jos
4683: jäävä maa katsotaan valtion omaisuudeksi. Tällai-     Norjan saamelaisten lukumäärän arvioinnissa ote-
4684: nen oikeudellinen tilanne on saamelaisten kan-        taan perustaksi samat kriteerit kuin Suomessa
4685: nalta erittäin hankala.                               (vähintään yksi isovanhemmista saamenkielinen),
4686:    Tarvittavien taustatietojen hankkimiseksi Poh-     voidaan Norjan saamelaisten lukumääräksi arvioi-
4687: joismainen saamelaisinstituutti on käynnistänyt       da n. 45 000 henkeä. Kaikkiaan olisi saamelaisia
4688: oikeushistoriallisen tutkimusprojektin, jonka tar-    n. 70 000 henkeä, joista saamenkielisiä ehkä
4689: koituksena on tutkia nykyisen tilanteen laillisuut-   kaksi kolmannesta eli 4 5 000.
4690: ta sekä sitä, miten tilanteeseen on jouduttu.            Suomessa saamelaiset voidaan jakaa kolmeen
4691: Projektin tutkimustuloksia alkaa olla jo jonkin       kieliryhmään, joista pohjois- eli tunturisaamelai-
4692: verran käytettävissä, joskin monien keskeisten        set on suurin (2 13 ). Pohjoissaamelaisten lisäksi
4693: ongelmien ratkonta on vielä kesken. Ennen vuot-       tulevat suunnilleen samankokoisina ryhminä
4694: ta 1640 on lapinraja kulkenut huomattavastikin        kohtasaamelaiset ja inarinsaamelaiset. Nämä ryh-
4695: etelämpänä, esimerkiksi Ruotsissa Jemtlannin ja       mät puhuvat eri kieliä, jotka tosin ovat toisilleen
4696: Ångermanlannin pohjoisrajaa; myös Norjassa on         läheistä sukua. Elinkeinona on Suomen saamelai-
4697: Finnmarkin eli Lapin raja ollut keskiajalla eteläs-   silla poronhoito tavallisempi kuin Ruotsissa ja
4698: sä, Haalogalannin etelärajalla. Islamilainen Egi-     Norjassa: n. kolmannes Suomen saamelaisista saa
4699: lin saaga 1200-luvulta sanoo Lapin sijainneen         toimeentulonsa poronhoidosta. Norjassa ja Ruot-
4700: esim. nykyisen Suomen akeen osalta Kainuun,           sissa on poronhoitajien osuus huomattavasti pie-
4701: Suomen (=Varsinais-Suomen, Hämeen ja Sa-              nempi. Muita tärkeitä elinkeinoja ovat karjata-
4702: von?) ja Karjalan pohjoispuolella, siis varsin        lous, kalastus sekä erilaiset käsityö- ja palvelu-
4703: etelässä.                                             elinkeinot. Huomattava osa korkeampaa koulu-
4704:    Tilanteensa parantamiseksi saamelaiset ovat        tusta saaneista saamelaisista on opettajia.
4705: harjoittaneet järjestötoimintaa, joka tämän vuosi-       Saamen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kie-
4706: sadan alkupuolelta lähtien on saanut vakiintunei-     likuntaan, joka yhdessä etupäässä Siperiassa pu-
4707: ta muotoja. Saamelaisten pohjoismainen yhteis-        huttavien samojedikielten kanssa muodostaa ura-
4708:                                         1987 vp. -      LA n:o 32                                          7
4709: 
4710: 
4711: lilaisen kielikunnan. Uralilaisen kieliyhteisön, jo-    mistoon perustuva aapinen, jota käytetään esi-
4712: ka on ilmeisesti vallinnut laajalla Uralvuoriston ja    koulussa ja peruskoulun ensimmäisellä luokalla
4713: Itämeren välisellä alueella, on arvioitu hajonneen      saamenkielisten lasten opetuksessa. Tälle opetuk-
4714: joskus mesoliittisella kivikaudella n. 7 000 vuotta     selle on esikoulussa varattu 10 tuntia, ensimmäi-
4715: sitten, kun etelämpänä alkanut maanviljelyyn            sellä luokalla 6 tuntia viikossa. Aapisen kieli on
4716: siirtyminen lisäsi pohjois-etelä-kommunikaatio-         kildininsaame, jota useimmat Kuolan niemi-
4717: ta aikaisemman itä-länsi-kommunikaation kus-            maan saamelaiset puhuvat.
4718: tannuksella. Kivikautisten yhteisöjen erikoistues-          Saamen kieltä luonnehtivat lukuisat kieliopin
4719: sa ryhmien välisen kaupan kannustamina syntyi           eri osa-alueiden seikat. Kieliopilliselta perus-
4720: lisää kielellisiä rajoja.                               rakenteeltaan se on tyypillisesti uralilainen kieli,
4721:    Ilmeisesti kivikauden lopun ja pronssikauden         jossa on pitkälle kehittynyt taivutus ja melko
4722: alun etniset prosessit vuosina 2 500-1500 eKr.          vapaa, käyttötilanteesta pikemminkin kuin kieli-
4723: aiheuttivat lopulta esisuomalaisten ja esisaame-        opista määräytyvä sanajärjestys. Äänneopissa saa-
4724: laisten eriytymisen Suomenniemellä. Saamen              melle ovat luonteenomaisia mutkikas kvantiteet-
4725: kieli on suomen ja muiden itämerensuomalaisten          tijärjestelmä ja erilaiset vokaali- ja konsonantti-
4726: kielten lähin ns. etäsukukieli, ja niiden eriytymi-     vaihtelut, esim. diftongin oikeneminen (vuolgit
4727: sen on ilmeisesti aiheuttanut balttilaisen vasara-      'lähteä' vs. vulggii 'lähti') ja astevaihtelu (miessi
4728: kirveskulttuurin kannattajien sekä germaanisen           'vasa' vs. miesi 'kalan'). Taivutuksen puolella
4729: pronssikautisen kulttuurin kannattajien asettumi-       voidaan mainita persoonaan viittaavien ainesten
4730: nen Suomenniemen etelä-, lounais- ja länsiranni-        eli persoonapronominien duaali eli kaksikko (son
4731: kolle. Kumpikin näistä kulttuureista on ollut            'hän' vs. soai 'he kaksi vs. sii 'he useammat';
4732: karjanhoitoa ja maanviljelyä harjoittavia ja ne         doalvu 'vie' vs. doalvuba 'he kaksi vievät' vs.
4733: ovat edustaneet paikallaan pysyvää elintapaa.           dolvot 'he useammat vievät'; goahtis 'kotansa'
4734:    Tulokkaat sulautuivat asuinalueensa alkuperäi-       vs. goahtiska 'heidän kahden kotansa' vs. goahti-
4735: seen suomalais-ugrilaisperäiseen väestöön, mutta        .ret 'heidän useampien kotansa'). Lauseopissa
4736: aiheuttivat suuria muutoksia sen elintavassa. Si-       saamelle on ominaista esim. adjektiivien attri-
4737: sämaan väestö sen sijaan ei omaksunut uusia             buutti- ja predikatiivifunktioiden merkitseminen
4738: elinkeinoja, vaan harjoitti edelleen kalastusta,        morfologisesti (esim. stohpu Iea galmmas 'tupa
4739: metsästystä ja keräilyä, joiden kannattavuus il-        on kylmä' vs. galbma stohpu 'kylmä tupa') sekä
4740: meisesti parani maata viljelevän väestön naapu-         lauseenvastikkeiden käyttö.
4741: ruudessa, missä tarjoutui uusia mahdollisuuksia             Sanaston alalla on luonteenomaista esim.
4742: kaupanteolle. Rannikkoseutujen väestöstä kehit-         maastoa, lunta ja poroa koskevien sekä ihmisen
4743: tyivät sittemmin suomalaiset, jotka myöhemmin           ulkonäköä ja luonteenpiirteitä kuvaavien sanojen
4744: levittäytyivät voimallisesti sisämaahan ja pohjoi-      runsaus. Viime aikoina on tietoisen kehittelyn
4745: seen. Sisämaan väestö kehkeytyi aikaa myöten            avulla luotu sanastoa muuttuvan yhteiskunnan
4746: saamelaisiksi, joita vielä keskiajalla ja myöhem-       tarpeisiin ja sovellettu perinteistä sanastoa uuteen
4747: minkin asui Sisä-Suomessa.                              käyttöön. Tätä nykyä saame on myös monissa
4748:     Saamen muista sukukielistä mainittakoon vielä       ei-perinteisissä yhteyksissä varsin ilmaisuvoimai-
4749: volgalaiset kielet mordva ja mari, permiläiset          nen kieli, jonka kehittyvä käyttö ilmenee esim.
4750: kielet komi, udmurtti ja komipermjakki, ugrilai-        saamelaisradion lähetyksistä ja saamenkielisestä
4751: set kielet mansi, hanti ja unkari, suomalais-ugri-      painetusta sanasta. Tästä huolimatta on kielen
4752: laisista kielistä suurin (yli 10 miljoonaa puhujaa).    kehittämisessä ja huollossa jatkuvasti paljon teke-
4753: Yleensä uralilaiset kieliryhmät ovat pieniä. Alle       mistä nimenomaan yhteistyönä saamelaisaluetta
4754: 10 000 puhujaa on seuraavilla kielillä: liivi, vatja,   halkovien valtakunnanrajojen yli.
4755: inkeroinen, vepsä, pohjoissaamea lukuun otta-              Vanhimmat saamenkieliset kirjat ovat peräisin
4756: matta kaikki saamelaiskielet, hanti, mansi sekä         1600-luvun alusta, mutta vasta tällä vuosisadalla
4757: samojedikielet enetsi, nganasani, selkuppi ja ka-       on saatu kokea saamelaisten itsensä kirjoittamien
4758: massi. Alle 100 000 puhujaa on pohjoissaamella,         kirjojen esiinmarssi: siihen asti saamenkielinen
4759: karjalalla ja nenetsillä.                               kirjallisuus oli lähes yksinomaan hengellistä ja
4760:     Virallinen asema valtiollisina kielinä on unka-     etupäässä käännöskirjallisuutta. Suomen puolella
4761: rilla, suomella ja virolla. Useimmilla kielillä on      oli pappien käytössä 1930-luvulle asti ns. Friisin
4762: olemassa jonkinasteista oppimateriaalia. Niinpä         ortografian erilaisia sovelluksia. Sen tilalle tuli
4763: esim. Neuvostoliitossa on saamen kielen alkeis-         ns. Lapin Sivistysseuran vanha kirjoitustapa, jossa
4764: opetusta varten vasta ilmestynyt kyrilliseen kirjai-    kirjakieltä oli radikaalisti yksinkertaistettu ja sa-
4765: 8                                        1987 vp. -      LA n:o 32
4766: 
4767: malla sen ilmaisuvoimaa ja -tarkkuutta karsittu.         osoitettiin, voidaan toisinaan saman kielen mur-
4768: 1950-luvun alussa tämän korvasi Lapin Sivistys-          teina pitää sellaisiakin kielimuotoja, joiden pu-
4769: seuran uusi ortografia, jossa edellisen pahimpia         hujat eivät helposti ymmärrä toisiaan.
4770: puutteita oli korjattu, mutta joka esim. loppu-             Näiden pohdintojen valossa on jonkin verran
4771: konsonanttien osalla poikkesi niin paljon puhe-          vaikeaa vastata yksiselitteisesti kysymykseen,
4772: kielestä, että sen hallitseminen tuotti ylitsepääse-     ovatko esim. pohjois-, inarin- ja koltansaame
4773: mättömiä vaikeuksia muille kuin spesialisteille.         erillisiä kieliä vai eivät. Jos saamelaiset olisivat
4774:     Kummallakin LS:n ortografialla ilmestyi -            perustaneet tai perustaisivat eri saamelaisryhmät
4775: lähinnä aikakauslehti Sapmelasin palstoilla -            käsittävän valtion, olisi todennäköistä, että saa-
4776: melkoinen määrä saamenkielistä alkuperäiskirjal-         melaiskieliä pidettäisiin samalla tavoin saman
4777: lisuutta. Hankaluutena oli kuitenkin myös se,            kielen murteina kuin esim. suomen murteita ja
4778: että Norjan ja Ruotsin puolella oli käytössä             ne pyrittäisiin saamaan yhden kirjakielen puittei-
4779: perustavanlaatuisella tavalla toisenlainen kirjoi-       siin. Toisaalta kuitenkin pohjois-, inarin- ja kol-
4780: tustapa, joka osaksi perustui Konrad Nielsenin           tansaame ovat siinä määrin erilaisia, että niiden
4781: kehittämälle historialliselle ortografialle ja skan-     puhujat eivät ilman muuta ymmärrä toisiaan.
4782: dinaavisten kielten tavalle merkitä äänteitä. Kun        Tämän vuoksi niitä varten ei ole voitu kehittää
4783: vuoden 1978 saamelaiskonferenssi päätti siirtymi-        yhteistä kirjakieltä. Tämän vuoksi lienee oikeu-
4784: sestä uuteen kirjoitustapaan, jonka lähtökohtana         tettua pitää niitä vallitsevassa tilanteessa eri kieli-
4785: on saamen puhekielen äänneoppi, alkoi uusi,              nä. Tällaisia saamelaiskieliä ovat Ruotsissa etelä-
4786: produktiivinen vaihe saamen kielen kirjallisessa         saame, luulajansaame ja pohjoissaame, kukin
4787: viljelyssä. Ortografiauudistuksen jälkeen on             omine murteineen. Samat kielet tapaamme myös
4788: muutamassa vuodessa ilmestynyt enemmän saa-              Norjassa. Neuvostoliitossa on niin ikään kolme
4789: menkielistä alkuperäiskirjallisuutta kuin ortogra-       saamelaiskieltä, koltan-, kildinin- ja turjansaame.
4790: fiauudistusta edeltävänä aikana. Ortografiauudis-           Kaikkiaan voidaan siis puhua seitsemästä saa-
4791: tus on antanut mahdollisuuden myös tuottaa               melaiskielestä:
4792: yhteistä oppimateriaalia, joka tosin on edelleen            1) eteläsaame laajemmassa merkityksessä (yh-
4793: tarpeisiin nähden hyvin niukkaa.                         dessä uumajansaamen kanssa)
4794:     Edellä oli puhetta kolmesta Suomessa puhutta-           2) luulajansaame laajemmassa merkityksessä
4795: vasta saamelaiskielestä, pohjoissaamesta, inarin-        (yhdessä piitimensaamen kanssa)
4796: saamesta ja koltansaamesta. Joissakin yhteyksissä           3) pohjoissaame murteineen (tornion-, rmpn-
4797: näistä on puhuttu myös saamen kielen murteina.           ja merisaame)
4798: Tämä johtuu termien "kieli" ja "murre" epä-                 4) inarinsaame
4799: määräisyydestä: niiden sisältö näyttää pitkälle             5) koltansaame (Suonikylän, Paatsjoen Ja
4800: määräytyvän poliittisesti. Niinpä melko vaivatto-        Nuortijärven murre)
4801: masti toisiaan ymmärtävät ruotsalaiset ja norjalai-         6) kildininsaame (nykyään pääasiassa Luujär-
4802: set puhuvat eri kieliä. Toisaalta taas esim. suo-        ven kylässä)
4803: men äärimurteiden - vaikkapa lounaismurtei-                 7) turjansaame.
4804: den ja savon - väliset erot haittaavat ymmärtä-             Näistä pohjoissaame on valtakieli: sitä puhuu
4805: mistä hyvinkin paljon, mutta kyseessä ovat silti         arviolta 80 % saamenkielisistä.
4806: saman kielen murteet.
4807:     Poliittisten kriteerien lisäksi on myös puhtaam-
4808: min kielellisiä kriteereitä. Yksi tällainen on kirja-    2.1.2. lCäytäntö
4809: kieli: toisiaan lähellä olevat kielimuodot katso-
4810: taan tavallisesti eri kieliksi, jos niillä on normeil-      Saamen kielellä ei ole missaan virallista ase-
4811: taan erilainen kirjakieli. Niinpä esim. Jugoslavian      maa. Tästä huolimatta sitä käytetään eräissä jul-
4812: bulgarialaisia varten on kehitetty latinalaiselle        kisissa yhteyksissä. Tärkeimmät käyttöalueet ovat
4813: kirjaimistolle perustuva makedonian kirjakieli:          seuraavat:
4814: nyt bulgarian ja makedonian kielistä puhutaan               - pohjoismainen saamelaisyhteistyö erilaisissa
4815: eri kielinä. Tässä tapauksessa menettelyn poliitti-      elimissä (esim. Pohjoismaiden saamelaisneuvos-
4816: set tarkoituspetät ovat ilmeiset. Samanlainen ti-        to) ja kokouksissa (esim. saamelaiskonferenssit)
4817: lanne on Skandinaviassa, jossa erillisillä kirjakie-            opetuksessa peruskoulusta yliopistoon
4818: lillä pidetään yllä väestön kansallista (ts. valtiol-           seurakuntien toiminnassa
4819: lista) identiteettiä. Toinen kielellinen kriteeri on            radiossa
4820: keskinäinen ymmärtäminen, mutta kuten edellä                    painetussa sanassa
4821:                                        1987 vp. -     LA n:o 32                                        9
4822: 
4823:        esittävässä taiteessa.                          kielistä, joskus myös inarinsaamenkielistä ohjel-
4824:    Kotikielenä saamea käytetään lapsiperheissä         maa
4825: Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa, mutta ei enää        - perjantaina 30 min. yhteispohjoismaista
4826: Sodankylän Lapin paliskunnan alueella, missä           pohjoissaamenkielistä ohjelmaa
4827: sen käyttö on taantunut koko viime sodan jälkei-          - maanantaista perjantaihin päivittäin yhteis-
4828: sen ajan. Inarissa saamen käyttö on ollut pienim-      pohjoismainen 5 min. kestävä pohjoissaamenkie-
4829: millään 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun,         linen uutislähetys.
4830: mutta sen jälkeen sen käyttö lapsiperheiden kie-          Kaikkiaan lähetysaikaa on siis 2 t 10 min.
4831: lenä on lisääntynyt. Taantumista on havaittavissa     Tämän lisäksi on joillakin alueilla mahdollista
4832: myös Enontekiöllä ja eräissä Utsjoen kunnan           seurata Norjan (n. 3 t) tai Ruotsin (n. 4 t)
4833: osissa, mutta asiasta ei ole tehty selvityksiä.       saamelaisradiota. Joillakin paikkakunnilla kuulu-
4834:    Vahvimpia pohjoissaamenkielisiä seutuja ovat       vat kolmen maan lähetykset. Neuvostoliitossa on
4835: toisaalla Ylä-Teno Utsjoen kunnassa ja Inarijoki      Luujärven alueella paikallisia lähetyksiä yhteensä
4836: Inarin kunnassa sekä toisaalla Könkämäenon var-        n. 1 t viikossa; nämä eivät ole kuultavissa Suo-
4837: si Enontekiöllä. Inarinsaame on käytössä hyvin        messa. Kaiken kaikkiaan tuotetaan näin ollen
4838: harvoissa lapsiperheissä, ja viime aikoina myös       saamenkielistä ohjelmaa eri maissa n. 10 tuntia
4839: koltansaamen käyttö kotien kielenä on taantu-         viikossa. Tästä määrästä 90 % on pohjoissaamen-
4840: nut.                                                  kielistä, jäljelle jäävä tunti jakaantuu eteläsaa-
4841:    Missä määrin suomen kieli on voittanut alaa        men, luulajansaamen, inarinsaamen ja koiransaa-
4842: perheiden kielenä, ei ole selvitetty, vaikka saa-     men osalle niin, että kullakin on ohjelmaan. 15
4843: men kielen taantuminen onkin selvästi todetta-        min. viikossa.
4844: vissa. Syitä taantumaan on monia, mutta tär-             Saamen kielen kirjallista käyttöä on edellä
4845: keimpänä voitaneen pitää sitä, että vanhemmat         jonkin verran käsitelty. Se on Suomen puolella
4846: ovat suomea puhumalla halunneet antaa lapsil-         ollut 1970-luvulle asti lähes yksinomaan hengel-
4847: leen paremmat lähtökohdat suomenkielisessä            listä tai Sapmelas-lehden varassa. Ensimmäiset
4848: koulussa. (Seurauksena tällaisesta menettelystä       Suomessa painetut saamenkieliset kirjat ilmestyi-
4849: on ollut usein lapselle kielellisesti vähävirikkei-   vät 1800-luvun alkupuolella, noin 100 vuotta
4850: nen varhaislapsuus, joka on viivästyttänyt käsit-     ensimmäisten Norjassa ilmestyneiden ja noin 200
4851: teiden tajun kehitystä ja kostautunut myöhem-         vuotta ensimmäisten Ruotsissa ilmestyneiden jäl-
4852: min esim. oppimisvaikeuksina.)                        keen.
4853:    Toisena tärkeänä syynä voidaan pitää saamen           Saamenkielisen alkuperäiskirjallisuuden aloitti
4854: kielen virallistamatonta asemaa, kolmantena vies-     Suomessa 1915 Pedar Jalvi (Petter Helander)
4855: timien kehitystä: televisio, radio, lastenlehdet ja   kirjasellaan Muottacalmik (Lumihiutaleita), joka
4856: -kirjat vievät tehokkaasti aikaa kodin sisäiseltä     sisälsi joitakin runoja ja novelleja. Se sai jatkoa
4857: kommunikaatiolta ja lasten aktiivilta kielenkäy-      vasta v. 1940, jolloin ilmestyi (Hans) Aslak
4858: töltä. Viestimien kieli on lähes yksinomaan pää-      Guttormin Koccam spalli (Herännyt tuulispää),
4859:                                                       s~kin ulkoisilta mitoiltaan varsin vaatimaton ja
4860: väestön kieli, siis Suomessa suomi.
4861:                                                       Sisällöltään samanrakenteinen kuin Pedar Jalvin
4862:    Eri Pohjoismaiden yleisradioyhtiöillä on saa-
4863:                                                       kirjanen. Guttormin kokoelman jälkeen kului
4864: menkielisiä lähetyksiä varten omat saamelaistoi-
4865:                                                       taas aikaa yli 30 vuotta, kunnes Kirsti Palton
4866: mituksensa saamelaisalueella. Suomessa tällainen
4867:                                                       novelliko~oelma Soagnu (Kosinta) ilmestyi v.
4868: on Inarissa, minkä lisäksi Kaaresuvannossa on
4869:                                                       1971, sekm alle sadan sivun kirjasena. V. 1976
4870: toimipiste ja sellainen on tulossa myös Utsjoelle.
4871:                                                       ilmestyi Pekka Lukkarin runokokoelma Kagges-
4872: Suomen saamelaisalueen radioverkossa kuullaan
4873:                                                       ciekCik (Saranvanuttajat, 118 s. ). Tältä kaudelta
4874: YLE:n oman tuotannon lisäksi myös yhteispoh-
4875:                                                       on myös muutama koulukirja, esim. Tuomo
4876: joismaisia lähetyksiä. Kaiken kaikkiaan lähete-
4877:                                                       Itkosen aapiset 1930- ja 1970-luvuilta, Pekka
4878: tään Suomen saamelaisalueella ohjelmaa seuraa-
4879:                                                       Lukkarin laulukirja Lavlagak (Lauluja; ilmestynyt
4880: vasti:                                                kahtena laitoksena) ja lukukirja Lohkamusak (Lu-
4881:    - maanantaina n. 15 min. koltankielistä oh-        kemisia), Siiri Miettusen aapinen v. 1968 ja
4882: jelmaa                                                Helena Valkeapään aapinen v. 1975.
4883:    - tiistaina 30 min. pohjoissaamenkielistä oh-         V. 1978 päätti saamelaiskonferenssi uuteen
4884: jelmaa                                                ortografiaan siirtymisestä. Tätä ennen oli Nils-
4885:    - keskiviikkona tiistain ohjelman uusinta          Aslak Valkeapää julkaissut kaksi runokokoelmaa,
4886:    - torstaina 30 min. etupäässä pohjoissaamen-       Gida ijat cuov' gadat (Kevään yöt niin valoisat,
4887: 
4888: 2   270412B
4889: 10                                    1987 vp. -      LA n:o 32
4890: 
4891: 
4892: suomennettu) Ja Lavlo vizar biello-cizas (Laula          Varsinkin kaunokirjallisuuden julkaisemista on
4893: viserrä sinirinta), edellisen skandinaavisella        haitannut kustannustoimen hitaus. Tällä hetkellä
4894: Bergsland-Ruongin, jälkimmäisen saamen kielen         saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemisesta vas-
4895: lautakunnan ennen v. 1978 ehdottamalla kirjoi-        taa pääasiassaJårgaläd'dji Oy, joka toimii Norjan
4896: tustavalla. Nämä kokoelmat saivat jatkoa v.           puolella Tanan kunnan Venekentässä. Käsikirjoi-
4897: 1981, kun trilogian kolmas osa Adjaga silbasuo-       tuksen jättämisen ja kirjan ilmestymisen välissä
4898: nat (Puron hopeasuonet) ilmestyi.                     kuluu yleensä 2-3, jopa 5 vuotta. Painossa
4899:    Uudella kirjoitustavalla on sittemmin ilmesty-     olevien tuotteiden suhteellisen suuri määrä joh-
4900: nyt aikaisempaan nähden runsaasti kaunokirjalli-      tuu juuri tästä.
4901: suutta. Kirsti Paltto on julk:J.issut runokokoelman      Koulussa saamen kielen käytölle avautuu uusia
4902: Riddunjarga (Myrskyniemi), lastenkirjat Vilges        mahdollisuuksia uuden          koululainsäädännön
4903: geadgi (Valkea kivi) ja Go Rahkun bodii skah-         myötä, joka velvoittaa kuntia järjestämään saa-
4904: penjargii (Kun Rahkun tuli Pihlajaniemeen) sekä       menkielistä opetusta saamelaisalueella. Tähän as-
4905: novellikokoelma Risten (Kristiina); lisäksi häneltä   ti saamen kielen opetuskokeilua on toteutettu
4906: on lähiaikoina tulossa lastenkirja. Rauni Magga       Utsjoen kunnan peruskoulun Outakosken, Kari-
4907: Lukkari on julkaissut kaksi runokokoelmaa, Jie-       gasniemen, Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin
4908: nat vulget Oäät lähtevät) ja Baze dearvan Biehtar     ala-asteilla sekä Inarin kunnassa Riutulan ala-
4909: Oää hyvästi Pietari).                                 asteella. Kokeilun toteuttamista on huomattavas-
4910:                                                       ti vaikeuttanut oppimateriaalin puute, minkä
4911:    Hans Aslak Guttormin muutaman vuosikym-
4912:                                                       vuoksi monissa tapauksissa opetuksen pääkieli on
4913: menen takaisista käsikirjoituksista on saatu julki-
4914:                                                       kaikesta huolimatta ollut suomi. Saamea on
4915: suuteen pienoisromaani Galdadeamen (Ajoverk-
4916:                                                       käytetty lähinnä äidinkielen ja ympäristöopin
4917: kopyyntiä) ja runoelma Cierru jietna meahcis
4918:                                                       opetuksessa.
4919: (Itkevä ääni erämaassa); häneltä on tällä hetkellä
4920:                                                          Oppimateriaalin puute ja koulun aiemmin
4921: painossa toinen pienoisromaani ja novellikokoel-
4922:                                                       juurruttamat epäluulot saamenkielistä opetusta
4923: ma, joiden lisäksi ilmestyy vielä pari kirjoitusko-
4924:                                                       kohtaan ovat useisssa tapauksissa aiheuttaneet
4925: koelmaa saamelaiskulttuurin ja uskonnon alalta.
4926:                                                       sen, että saamelaisvanhemmat ovat panneet lap-
4927: Kerttu Vuolab on julkaissut lastenkirjan Golbma
4928:                                                       sensa suomenkieliseen luokkaan. Vuonna 1983
4929: skihparacea (Kolme ystävystä).
4930:                                                       Inarin kunnassa oli itse asiassa vain Riutulan
4931:    Ensimmäisen saamenkielisen romaanin Arbee-         ala-asteella yksi oppilas saamenkielisessä opetuk-
4932: atnan luohti (Perintömaan joiku) julkaisi Eino        sessa, jota toteutetaan tosin ainoastaan äidinkie-
4933: Guttorm v. 1981. Tämän jälkeen Eino Guttorm           lessä (4 vt) ja ympäristöopissa (2 vt). Utsjoen
4934: on saanut valmiiksi kaksi romaanikäsikirjoitusta      kunnassa oli saamenkielisessä opetuksessa ala-
4935: ja runokokoelman, jotka ovat parhaillaan painos-      asteilla 40 oppilasta, suomenkielisessä 99. Yläas-
4936: sa, sekä kirjoittanut näytelmiä, joista kolmea,       teilla ei ollut v. 1983 saamenkielisiä luokkia eikä
4937: Luhkkar-Andde rohkos (Lukkarin Antin rukous),         myöskään lukioissa, vaikka esim. Utsjoen yläas-
4938: Sikta-Hanno (Mitta-Hannu) ja Aiggi mearkkat           teen oppilaista enemmän kuin puolet oli saa-
4939: (Ajan merkit) on esittänyt outakoskelainen teat-      menkielisiä.
4940: teriryhmä Ravgos mm. eri puolille saamelaisalu-          Yliopistotasolla saamen kieli on opetuskielenä
4941: etta suuntautuneilla kiertueilla.                     suomen ja sen sukukielten koulutusohjelmaan
4942:    Muusta Suomen puolen saamelaisten kirjoitta-       kuuluvan saamen kieli ja saamelaiskulttuuri -tie-
4943: masta kirjallisuudesta mainittakoon vielä Samuli      teenalan opetuksessa Oulun yliopistossa. Lisäksi
4944: Aikion pioneerityö Sami historja (Saamelaisten        Inarissa sijaitsevan Saamelaisalueen ammatillisen
4945: historia, painossa) sekä siihen liittyvä varhaisten   koulutuskeskuksen toisena opetuskielenä on ase-
4946: saamelaisia koskevien historiallisten dokument-       tuksen mukaan saame; koulutuskeskuksella ei
4947: tien käännöskokoelma. Uuden kirjoitustavan            kuitenkaan ole vakinaista saamen kielen opetta-
4948: käyttöönoton jälkeen on tuotettu myös jonkin          jaa, ja opetuskielenä on lähes yksinomaan suomi.
4949: verran oppi- ja harjoituskirjoja, joskin oppimate-    Yleensä suomenkielisten läsnäolo opetusryhmissä
4950: riaalipula onkin vielä huutava kaikissa kouluai-      aiheuttaa sen, että opetuskieleksi tulee suomi.
4951: neissa ja kaikilla luokilla ja asteilla. Inarinsaa-      Saamen kielen opetus on luonnollisesti laajem-
4952: menkielistä oppimateriaalia ei ole käytännöllises-    paa kuin saamenkielinen opetus, ja sitä annetaan
4953: ti katsoen lainkaan ja koltansaamenkielistäkin        myös yläasteilla ja lukioissa. Sen piirissä on myös
4954: vain jonkin verran äidinkielenopetuksen tarpei-       suomenkielisiä oppilaita. Myös saamen kielen
4955: sHn.                                                  opetusta vaivaa oppimateriaalin puute, joka tosin
4956:                                          1987 vp. -      LA n:o 32                                        11
4957: 
4958: on helpompi tyydyttää kuin saamenkielisen ope-           jen painattamiseen. Jo vuonna 1619 ilmestyi
4959: tuksen.                                                  tiettävästi ensimmäinen lapinkielinen painotuo-
4960:                                                          te, pieni virsikirja. Samana vuonna ilmestyi myös
4961:                                                          lapinkielinen abc-kirja.
4962: 2. 1. 3. Lainsäädäntö                                        Oman äidinkielen käytön tärkeyttä korostettiin
4963:                                                          usein eri muodoin myös vuonna 1723 annetussa
4964:    Suomen nykyinen saamelaisalue on aikanaan             asetuksessa lappalaisten ahkerammasta opettami-
4965: muodostanut osan ns. historiallisesta Lapinmaas-         sesta kristinuskossa ja koulujen perustamisesta.
4966: ta, tarkemmin sanottuna siihen kuuluneista Tor-          Asetuksen 1. kohdan mukaan lapinpapeiksi tuli
4967: nion ja Kemin lapeista. Historiallisen Lapinmaan         ottaa vain niitä, jotka osasivat Iapin kieltä. Koh-
4968: valtiollinen asema oli pitkään epäselvä; yliher-         dan 5. mukaan lappalaisten lapsia tuli koulussa
4969: ruudesta kilpailivat keskenään Ruotsi, Tanska-           opettaa ensiksi heidän äidinkielellään. Sen jäl-
4970: Norja ja Venäjä. Tornion ja Kemin sekä muiden            keen he saivat oppia ruotsia mikäli itse sitä
4971: Länsipohjan lappien osalta valtakamppailun voit-         halusivat. Aapisia ja katekismuksia tuli myös
4972: tajaksi oli päätynyt Ruotsi, ja näitä lappeja ovat       painaa molemmilla kielillä. Lapinmaan koulujär-
4973: siten vanhastaan koskeneet Ruotsin keskusvallan          jestyksessä vuodelta 1735 oli myös määrätty, että
4974: taholta annetut lait, asetukset ja muut määräyk-         opettajilla tuli olla sekä Iapin että ruotsin kielen
4975: set. Haminan rauhan yhteydessä vuonna 1809               taito.
4976: Tornion ja Kemin lapit erotettiin kuitenkin                 Vanhempi koululainsäädäntö ei yleensä tarjoa
4977: muista Ruotsin lapeista ja liitettiin Suomeen.           suoria esimerkkejä kielteisestä suhtautumisesta
4978:    Epävarmat lähtökohta-asetelmat olivat epäile-         saamen kieleen. Tietynlaista heikkenemistä ta-
4979: mättä eräänä syynä siihen, että Ruotsin keskus-          pahtui 1700-luvun lopulta lähtien, mutta se
4980: vallan asennoituminen saamelaisia kohtaan oli            tapahtui lähinnä yksittäisten kirkollisten johto-
4981: alun perin varsin myötämielistä. Valtakunnan             henkilöiden asenteiden vaikutuksesta. Uusi nou-
4982: etujen mukaista oli, että saamelaiset saattoivat         su koitti kuitenkin 1800-luvun puolivälissä, ja
4983: kokea itsensä Ruotsin valtakunnan täysiarvoisiksi        lapinkielen taidon välttämättömyys pappien ja
4984: kansalaisiksi kaikkine tähän liittyvine oikeuksi-        katekeettojen viran hoidossa sisällytettiin nimen-
4985: neen ja etuineen. Tämä näkyi erityisen selvästi          omaisesti asianomaisiin asetuksiin.
4986: vanbernmassa lainsäädännössä ja oikeuden-                   Muiden kuin kirkkoon ja opetukseen liittyvien
4987: hoidossa, joissa saamelaiset pyrittiin saattamaan        yhteiskunnallisten asioiden hoito keskittyi perin-
4988: samanlaiseen asemaan kuin muutkin valtakun-              teisesti kussakin lapinkylässä vuosittain pidetyille
4989: nan asukkaat.                                            käräjille. Käräjiä johti seudun oloihin perehtynyt
4990:    Saamelaisia koskivat siis ensisijaisesti samat lait   tuomari, mutta oikeuteen kuului erottamattoma-
4991: ja asetukset kuin muitakin eli ensin kuningas            na osana pääosin saamelaisista koostunut lauta-
4992: Kristoferin maanlaki vuodelta 1442 ja vuodesta           kunta. Lautakunta osallistui tuomarin ohella kä-
4993: 1736 eteenpäin vuoden 1734 yleinen laki. Erillis-        räjillä esille tulleiden asioiden ratkaisuun, joten
4994: tä saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä oli suhteel-       tätä kautta ratkaisuissa tulivat otetuiksi huo-
4995: lisen vähän sen keskittyessä pääasiassa kahdelle         mioon myös saamelaisen maantavan mukaiset
4996: osa-alueelle, toisaalta verotusta ja maankäyttöä,        oikeuskäsitykset.
4997: toisaalta kristinuskon opettamista koskeviin kysy-          Saamelaisten oikeus oman äidinkielensä käyt-
4998: myksiin. Kieliolojen kehityksen kannalta tulivat         töön asioidensa hoitamisessa näyttää aikaisemmin
4999: erityisesti viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat         olleen lähinnä itsestäänselvyys ja käräjillä oli
5000: säädökset näyttelemään merkittävää osaa.                 mukana saamen kielen taitoinen tulkki. Käräjille
5001:    Kristinuskon juurruttamiseen tähtääviä toi-           osallistuminen oli vilkasta, ja sinne tuotiin rat-
5002: menpiteitä harkittaessa jouduttiin luonnollisesti        kottavaksi mitä erilaisimpia asioita kaikilta inhi-
5003: ottamaan kantaa siihen, tuliko opetuksen tapah-          millisen elämän osa-alueilta. Yhteiskunnallinen
5004: tua saamelaisten omalla vaiko ruotsin tai suomen         tiedostaminen ja erityisesti tietoisuus omista oi-
5005: kielellä. Vallitsevana käsityksenä näyttää 1600-         keuksista oli esimerkiksi 1700-luvulla erittäin
5006: luvulla olleen, että oikeus oman äidinkielen             korkealla tasolla saamelaisten keskuudessa.
5007: käyttöön oli ihmisen perusoikeus, jota ei voitu             Eräänlaisena erityistuomioistuimena palvelivat
5008: häneltä riistää. Juhana III määräsi jo vuonna            lisäksi niin sanotut lapinoikeudet, joiden toimin-
5009: 15 74, että lapinpappien tuli olla perehtyneitä          ta virallistettiin vuonna 1751 solmitun rauhanso-
5010: lappalaisten kieleen ja kuninkaiden kirjeissä pa-        pimuksen saamelaisia koskevassa lisäpöytäkirjas-
5011: peille annettiin lupa ja tuki lapinkielisten kirjo-      sa. Lapinoikeudet olivat täysin saamelaisia tuo-
5012: 12                                    1987 vp. -      LA n:o 32
5013: 
5014: mioistuimia, sillä niihin kuuluivat jäseninä kun-      väksi suomen ja ruotsin kielen tutkimuksen ja
5015: kin kylän lappalaisnimismies sekä kaksi lauta-         huollon lisäksi suomen sukukielten tutkimus ja
5016: miestä. Oikeuksien toimivaltaan kuului pienem-         saamen kielen huolto. Asetuksen 1 §:n 2 mo-
5017: pien siviili- ja rikosasioiden ratkaiseminen ensim-    mentin mukaan kotimaisia kieliä ovat suomen,
5018: mäisenä oikeusasteena. Kirjallisten tietojen mu-       ruotsin ja saamen kieli. Asetuksen 1 §:n 1 mo-
5019: kaan lapinoikeudet ovat olleet toiminnassa aina-       mentin mukaan tutkimuslaitoksen tulee hankkia,
5020: kin vielä 1800-luvun puolivälissä.                     säilyttää, järjestää ja saattaa julkisuuteen saamen
5021:    Veronkannasta Lapinmaassa huolehti kruu-            kielen tutkimuksessa tarvittavaa aineistoa, har-
5022: nunvouti, joka toimi myös yleisenä syyttäjänä          joittaa saamen kielen tutkimusta ja julkaista
5023: käräjillä. Lapin kirkollistoimen johtokunnan esi-      tutkimustuloksia, levittää saamen kielen käyttöä
5024: tyksestä vahvistettiin kuninkaan päätöksessä 18.       koskevia ohjeita ja suosituksia sekä kehittää ja
5025: päivältä marraskuuta 1756, että voudin tuli osata      huoltaa saamen kieltä ilmaisuvälineenä. Tutki-
5026: sekä suomea että saamea. Perusteena oli se, että       muskeskuksessa on asetuksen 14 § :n perusteella
5027: voudin tuli kaikissa mahdollisissa tilanteissa itse    suomen ja ruotsin kielen lautakuntien ohella
5028: kyetä keskustelemaan rahvaan kanssa.                   myös saamen kielen lautakunta, jonka tehtävänä
5029:    Edellä mainittuja saamen kielen käyttöä koske-      on edistää ja seurata tutkimusta, joka palvelee
5030: via säännöksiä ei yleensä ole nimenomaisesti           Suomessa puhuttavan saamen kielen huoltoa,
5031: kumottu, vaan periaatteiden murtuminen on              pitää kiinteästi yhteyttä yhteispohjoismaiseen
5032: tapahtunut lähinnä käytännössä. Historiallisesti       saamen kielen lautakuntaan sekä kehittää saamen
5033: katsottuna oikeutta oman äidinkielen käyttöön          kielen huollon käytännön neuvontatyötä.
5034: näytetään pidetyn yleensä ihmisen luonnollisena           Saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja suoje-
5035: oikeutena ja yhteiskunnan kehityksen kannalta          luun liittyviä säännöksiä on lisäksi asetuksessa
5036: välttämättömänä tekijänä. Jokseenkin vallitseva        saamelaisvaltuuskunnasta (824 17 3 ), jossa saame-
5037: näyttää näin ollen olleen näkemys, jonkaJällivaa-      laisvaltuuskunnan tehtäväksi asetetaan saamelais-
5038: ran kirkkoherra Pehr Högström vuonna 1749              ten oikeuksien valvonta ja saamelaisten taloudel-
5039: puki seuraaviksi sanoiksi: "Mutta yrittää riistää      listen, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen edis-
5040: kansalta sen äidinkieli ja istuttaa jokapäiväiseen     täminen sekä aloitteiden ja esitysten teko ja
5041: käyttöön vieras, se on kevytmielinen yritys ja         lausuntojen antaminen. Asetuksen mukaisesti
5042: osoittautunut vääräksi kaikkialla maailmassa mis-      valtioneuvosto määrää valtuuskunnan jäseniksi
5043: sä sellaista on yritetty.''                            ne 20 henkilöä, jotka saamelaisten kesken toi-
5044:    Saamen kielen asemasta ja käytöstä on nykyi-        meenpantavissa vaaleissa ovat saaneet eniten ää-
5045: sessä lainsäädännössämme hyvin vähän säännök-          niä. Valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta.
5046: siä. Merkittävimmät säännökset ovat koululain-            Saamelaisten kotiseutualueeksi määritellään
5047: säädännössä.                                           asetuksessa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun-
5048:    Vuonna 1985 voimaan tulleet uudet perus-            tien alueet sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva
5049: koulu- ja lukiolait parantavat saamelaisten koulu-     Lapin paliskunnan alue. Äänioikeutettuja ja vaa-
5050: laisten asemaa, koska saamen kielen opetusmah-         likelpoisia ovat vaaleissa täysi-ikäiset ja täysival-
5051: dollisuudet helpottuvat. Saamelaisten kotialueel-      taiset saamelaiset, jotka ovat Suomen kansalaisia.
5052: Ia opetuskieli voi olla saame sekä lukiossa että       Saamelainen puolestaan on määritelty henkilök-
5053: peruskoulussa.                                         si, jonka itsensä, jommankumman hänen van-
5054:    Saamelaiskulttuurin tarpeita palvelevat osal-       hempansa tai isovanhempansa ensiksi oppima
5055: taan myös saamelaisalueen ammatillisesta koulu-        kieli on saame. Hallinnollisesti saamelaisvaltuus-
5056: tuskeskuksesta annetut säädökset. Saamelaisalu-        kunta on valtioneuvoston kanslian alainen. Se
5057: een ammatillisesta koulutuskeskuksesta annetun         toimii komiteasäännöstön pohjalta, jollei sitä
5058: lain (994/77) 1 §:n mukaan oppilaitoksen tehtä-        koskevassa asetuksessa ole muuta säädetty.
5059: vänä on antaa ammatillista koulutusta huomioon            Uudemmassa lainsäädännössä saamen kieli on
5060: ottaen perinteisen saamelaiskulttuurin kehittämi-      huomioitu lisäksi lasten päivähoidossa ja kuntien
5061: sen ja säilyttämisen. Lain 2 § :ssä puolestaan sää-    kulttuuritoiminnassa.       Lasten      päivähoitolain
5062: detään, että oppilaitoksen opetuskielet ovat suo-      11 §:n 2 momentissa (875/81) säädetään kunnan
5063: men ja saamen kieli.                                   velvollisuudeksi huolehtia siitä, että lasten päivä-
5064:    Saamen kielen tutkimuksesta ja huollosta on         hoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla
5065: säädetty kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta       saamen kielellä. Kuntien kulttuuritoiminnasta
5066: annetussa laissa (48/76) ja asetuksessa (187/76).      annetussa laissa ( 1045180) saamenkielinen väestö
5067: Lain 1 § :ssä säädetään tutkimuskeskuksen tehtä-       on rinnastettu suomen- ja ruotsinkieliseen vä-
5068:                                       1987 vp. -      LA n:o 32                                        13
5069: 
5070: hemmistöön. Lain 3 §:n 3 momentin mukaan              lisellä henkilöllä olisi oikeus käyttää saamen kiel-
5071: kunnan kulttuurilautakuntaan tulee mahdolli-          ta ja saada toimituskirja saamen kielellä laissa
5072: suuksien mukaan valita saamenkielisten riittävä       luetelluissa saamelaisalueen viranomaisissa ja lai-
5073: edustus, jos kunnassa on saamenkielistä väestöä,      toksissa sekä muuallakin Suomessa tuomiois-
5074: ja tällöin kunnan kulttuurilautakunta voi jakaan-     tuimissa. Asiallisen saamen kielellä kuulemisen
5075: tua kahteen yksikieliseen osastoon, kuten ruotsin     järjestämiseksi ehdotettiin tulkkien käyttömah-
5076: kielen suhteen kaksikielisessä kunnassa. Vähem-       dollisuutta.
5077: mistökielisen viranhaltijan palkkaukseen saatavan        Ehdotuksen mukaan kielilaissa tarkoitetut jul-
5078: valtionosuuden osalta ovat saamen-, suomen- ja        kipanot, ilmoitukset ja kuulutukset ja muut
5079: ruotsinkieliset vähemmistöt samassa asemassa.         asiakirjat tulisi antaa myös saamen kielellä tietyis-
5080:    Sellaisia, suhteellisen harvinaisia tapauksia,     sä viranomaisissa. Lisäksi saamelaisalueen kuntien
5081: joissa saamelainen ei osaa suomen kieltä, koskee      kunnanvaltuustot voisivat päättää saamen kielen
5082: vuoden 1983 alusta hallintomenettelylain (598/        käyttämisestä pöytäkirjoissa suomen kielen rin-
5083: 82) 22 §:n 1 momentti, jonka mukaan viran-            nalla. Kun viranomainen ei voisi itse antaa
5084: omaisen on huolehdittava tulkitsemisesta asiassa,     toimituskirjaa saamen kielellä, alkuperäisen toi-
5085: joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta.     mituskirjan veroinen olisi laillisesti pätevä kään-
5086: Käytännössä on jo aikaisemminkin järjestetty          nös, jonka suorittaisi valtion varoilla erityinen
5087: tulkitsemista suomen kieltä osaamattomille saa-       saamelaistoimisto.
5088: melaisille esimerkiksi rikosasiain oikeudenkäyn-         Saamenkielinen opetus ehdotettiin turvatta-
5089: nissä. Suomen kieltä jonkin verran osaaviin saa-      vaksi saamelaisalueen saamenkielisille oppilaille
5090: melaisiin voitaisiin ehkä soveltaa mainitun pykä-     esi- ja peruskoulussa mahdollisimman pitkälle
5091: län 2 momenttia, jonka mukaan viranomainen            kaksikielisyyden saavuttamiseksi. Lisäksi saamen
5092: voi erityisestä syystä huolehtia tulkitsemisesta      kieltä ehdotettiin opetettavaksi yhteisenä aineena
5093: muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta-        joko äidinkielenä tai toisena kielenä. Toimimies-
5094: pauksissa.                                            järjestelmää olisi ehdotuksen mukaan laajennettu
5095:                                                       eri julkisen hallinnon viranomaisissa. Eräiden
5096:                                                       viran- ja toimenhaltijoiden kohdalla olisi pää-
5097: 2.2. Asian valmistelu                                 sääntöisesti kelpoisuusvaatimuksena saamen kie-
5098:                                                       len suullinen ja kirjallinen taito. Muiden virkojen
5099: 2. 2.1. Aikaisemmat ehdotukset                        ja toimien osalta olisi saamelaisalueella saamen
5100:                                                       kielen taito erityinen kelpoisuutta lisäävä seikka.
5101:    Saamen kielen asemaa on ensimmäiseksi selvi-       Myöskään saamelaiskomitean ehdotukset eivät
5102: tellyt saamelaisasiain komitea, jonka mietintö        johtaneet välittömiin saamen kielen asemaa kos-
5103: jätettiin valtioneuvostolle 5 päivänä toukokuuta      keviin lainsäädäntötoimiin.
5104: 1951 (Komiteanmietintö 1952:12).                         Saamen kielen asemaa opetustoiminnassa kos-
5105:    Mietinnössään komitea ehdotti saamelaislasten      kevia ehdotuksia sisältyy lisäksi saamen kielen
5106: opetusta saamenkieliseksi ainakin alaluokilla ja      opetussuunnitelmatoimikunnan mietintöihin I ja
5107: saamen kielen opetuksen järjestämistä yläluokil-      II (Komiteanmietintö 1973:88 ja 1974:96). En-
5108: le. Lisäksi saamelaisia läheisesti koskevat lait ja   simmäisessä osamietinnössä komitea ehdotti, että
5109: asetukset tulisi julkaista valtion toimesta myös      kunnan velvollisuudesta järjestää saamenkielisille
5110: saameksi. Mietintö sisälsi myös ehdotukset saa-       lapsille opetusta heidän äidinkielellään olisi voi-
5111: menkielisen paikannimistön säilyttämisestä ja         massa, mitä vähemmistökielisten lasten opetuk-
5112: saamenkielisten radio-ohjelmien lisäämisestä.         sen järjestämisestä on säädetty.
5113: Komitean ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet           Komitean ehdotuksen mukaan saamen kieltä
5114: lainsäädäntötoimiin.                                  voisi opettaa saamelaisten kotiseutualueella äi-
5115:    Saamelaisten kielellistä asemaa selvitti uudel-    dinkielen oppiaineena, valionaisena ja vapaaeh-
5116: leen saamelaiskomitea, joka jätti mietintönsä         toisena aineena. Lisäksi komitea ehdotti saame-
5117: valtioneuvostolle 13. päivänä maaliskuuta 197 3       laisalueen kuntien koululautakuntiin ja koulu-
5118: (Komiteanmietintö 1973 :46). Saamelaiskomitean        neuvostoihin saamenkielisten vähimmäisedustus-
5119: mietintö sisälsi ehdotuksen saamelaislaiksi, jonka    ta. Ehdotuksen mukaan saamelaisalueen perus-
5120: 2 luku sisälsi säännökset saamen kielen asemasta.     koulun opettajanvirkaan, jonka hoitaminen edel-
5121: Ehdotuksen mukaan saamelaisalueella olisi saa-        lyttää saamen kielen taitoa, nimitettäväitä vaadit-
5122: tettu voimaan osittainen kaksikielisyys siten, että   taisiin suomen kielen taidon ohella täydellistä
5123: saamelaisalueella vakinaisesti asuvalla saamenkie-    suullista ja kirjallista saamen kielen taitoa. Perus-
5124: 14                                       1987 vp. -      LA n:o 32
5125: 
5126: koulun muun kuin opettajanviran haltijalta vaa-          mien käyttö sekä saamenkielisen henkilönimen
5127: ditaan saamelaisalueella, että hän on osoittanut         käyttö.
5128: hallitsevansa suullisesti ja kirjallisesti saamen kie-       Suomen hallitus on myös aiemmin kiinnittä-
5129: len. Ehdotuksen mukaan myös saamelaisalueella            nyt huomiota saamen kielen asemaan. Eduskun-
5130: sijaitsevan asuntolan henkilökunnan tulee taitaa         nalle 20.10.1982 antamassaan kulttuuripoliitti-
5131: saamen kieltä.                                           sessa selonteossa hallitus totesi, että saamelaisvä-
5132:    Toisessa osamietinnössään komitea ehdottaa,           estön ja saamelaiskulttuurin kannalta keskeinen
5133: että saamelaisalueella kunnallinen tai yksityinen        kysymys on saamen kielen aseman vahvistami-
5134: oppikoulu voisi olla myös saamenkielinen. Saa-           nen. Eräänä mahdollisuutena tähän on nähty
5135: menkielinen oppilas voisi valintansa mukaan suo-         saamen kielen aseman turvaaminen erityislainsää-
5136: rittaa ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen jo-        dännöllä. Hallitus totesi lisäksi, että kulttuuripo-
5137: ko saamen tai suomen kielellä sekä ylimääräisenä         liittisesti tärkeää on huolehtia saamelaiskulttuu-
5138: kokeena saamen kielen tai suomen kielen                  rin erityispiirteiden säilyttämisestä ja kehittämi-
5139: kokeen, jota ei katsottaisi äidinkielen kokeeksi.        sestä.
5140: Komitea ehdotti myös muiden keskiasteen oppi-                Opetusministeriön asettama saamelaiskulttuu-
5141: laitosten ja opettajankoulutuksen osalta saamen          ritoimikunta ( 1985: 66) katsoi myös mietinnös-
5142: kielen tai saamenkielisen opetuksen mahdollista-         sään, että saamen kielen aseman vahvistaminen
5143: via säännöksiä.                                          lainsäädäntöteitse on tärkeimpiä saamelaiskult-
5144:                                                          tuurin elävänä säilymisen ehtoja. Saamelaiskult-
5145:    Saamelaisten VII konferenssi 1971 ehdotti,
5146:                                                          tuuritoimikunta asettui tukemaan saamelaisval-
5147: että saamelaisten kielilain tulisi sisältää määräyk-
5148:                                                          tuuskunnassa valmisteltavana ollutta kielilakiesi-
5149: siä siitä, että saamen kieltä käytettäisiin julkisissa
5150:                                                          tystä ja kiirehti sen voimaansaattamista. Tämä
5151: laitoksissa ja oikeuslaitoksessa, että toimitukset
5152:                                                          eduskunta-aloite on tehty saamelaisvaltuuskun-
5153: saamen kieltä puhuville tapahtuisivat saamen
5154:                                                          nan 18. joulukuuta 1983 oikeusministerille luo-
5155: kielellä ja että saamenkieliset voisivat kääntyä
5156:                                                          vuttaman kielilakiesityksen perusteella.
5157: viranomaisten puoleen omalla kielellään, että
5158: julkiset tiedonannot ja ilmoitukset annettaisiin
5159: myös saamen kielellä, että saamelaisalueella vir-
5160:                                                          3. Aloitteen organisatoriset Ja
5161: koja täytettäessä pantaisiin painoa saamen kielen
5162:                                                             henki 1ö s t ö vaikutukset
5163: taidolle ja että annettaisiin tarkkoja ohjeita saa-
5164: men kielen käytöstä kaikilla koulun asteilla.
5165:                                                             Koska ehdotettu saamelaisten kielilaki nimen-
5166:    Saamelaisten VIII konferenssi 1974 totesi, että       omaisesti koskee saamen kielen käyttämistä vi-
5167: on saatava aikaan yhteinen, kaikkia Pohjoismai-          ranomaisten kanssa asioitaessa, on lailla asioiden
5168: den saamelaisia varten laadittu kielilaki ja sitä        käsittelemiseen liittyviä organisatorisia vaikutuk-
5169: koskeva asetus, jotta saamelaiset olisivat kielelli-     sia. Kääntämisen ja tulkitsemisen järjestäminen
5170: sesti tasa-arvoisia. Kielilain tulisi sisältää ainakin   hidastanee jossakin määrin asioiden käsittelyä ja
5171: kaksi pääperiaatetta: sen tulee turvata oikeus           aiheuttaa lisätyötä viranomaisille. Kun tavoittee-
5172: äidinkieliseen ja äidinkielen opetukseen ja sen          na on saamelaisten kielellisten oikeuksien turvaa-
5173: tulee turvata saamelaisille oikeus tulla ymmärre-        minen, on kääntämisen ja tulkinnan järjestämi-
5174: tyksi saamen kielellä, tulla kuulluksi sillä ja saada    nen siitä aiheutuvasta lisätyöstä huolimatta kui-
5175: asiakirjoja saamen kielellä.                             tenkin huomattavasti helpommin toteutettavissa
5176:    Saamelaisten XI konferenssin 1980 hyväksy-            kuin virkamiesten veivoittaminen osaamaan saa-
5177: mässä saamelaispoliittisessa ohjelmassa vaaditaan,       men kieltä.
5178: että saamen kieli tunnustetaan lailla viralliseksi          Lain vaikutukset kohdistuvat olennaisimmin
5179: kieleksi ja että saamen kieli ja kulttuuri säilyte-      niihin viranomaisiin, joiden kanssa saamelaiset
5180: tään ja niitä kehitetään elävänä kielenä ja kult-        eniten asioivat, eli Lapin lääniin piirihallintovi-
5181: tuurina. Ohjelmassa esitetään, että kussakin             ranomaisiin ja varsinkin saamelaisten kotiseutu-
5182: maassa säädetään saamelainen kielilaki, jossa            alueella toimiviin paikallishallinnon viranomai-
5183: määritellään saamelaisenemmistöiset kunnat,              siin, varsinkin saamelaisalueen kuntiin.
5184: joissa saamea käytetään virallisena kielenä, miten          Lakiehdotuksen mukaan saamen kielen lauta-
5185: virallinen kielenkäyttö toteutetaan, minkälaiset         kunta olisi velvollinen viranomaisten pyynnöstä
5186: saamen kielen taidon vaatimukset viroissa on,            toimittamaan näille maksutta käännöksiä. Tätä
5187: minkälaiset kielioikeudet on saamenkielisessä vä-        tehtävää varten olisi lautakunnalle palkattava
5188: hemmistöyhteisössä, saamenkielisten paikanni-            riittävä henkilöstö. Koska lautakunnan käännös-
5189:                                          1987 vp. -     LA n:o 32                                        15
5190: 
5191: toiminnan laajuutta on etukäteen vaikea arvioi-         kunnan toimistosta vuosittain kustannuksia noin
5192: da, on katsottu, että alkuvaiheessa riittäisi, jos      500 000 markkaa.
5193: saamen kielen lautakuntaan perustettaisiin pää-            Ehdotetun lain 14 §:n mukaan tulisi nykyti-
5194: sihteerin (B 2) ja kahden kielenkääntäjän (V 26)        lanteen mukaan täysimääräistä valtionosuutta
5195: sekä konekirjoittajan (V 10) ylimääräiset toimet.       myönnettäväksi Utsjoen kunnalle kolmen viran-
5196:     Lautakunnan toimisto tulisi sijoittaa saamelais-    haltijan, Inarin kunnalle kahden sekä Enonte-
5197: ten kotiseutualueelle, esimerkiksi Inariin saame-       kiön ja Sodankylän kunnille kummallekin yhden
5198: laisvaltuuskunnan toimiston yhteyteen. Koska            viranhaltijan palkkaamiseen. Jos nämä viranhalti-
5199: kysymyksessa on verraten pieni yksikkö, ei toi-         jat olisivat palkkaluokassa Y 26, olisi näistä
5200: mistotilojen hankkiminen tuottane ylivoimaisia          seitsemästä viranhaltijasta aiheutuvan valtion-
5201: vaikeuksia. Saamen kielen toimimiehen virkoja ei        osuuden määrä yhteensä noin 470 000 markkaa
5202: tässä vaiheessa ehdoteta perustettaviksi, vaan nii-     vuodessa.
5203: den tarve tulee harkittavaksi, kun lain soveltami-
5204: sesta on saatu käytännön kokemuksia.                       Jos lakiehdotuksen 15 § :ssä tarkoitettuja val-
5205:     Siirtyminen ehdotetun lain soveltamiseen saa-       tionavustuksia varten varattaisiin tulo- ja menoar-
5206: melaisalueen kunnissa tapahtuisi viiden vuoden          vioon vuosittain 230 000 markan määräraha, ai-
5207: kuluessa lain voimaantulosta kuntasuunnitelmien         heutuisi lain täytäntöönpanosta valtion tulo- ja
5208: puitteissa. Lain vaikutuksia kuntien organisaati-       menoarvioon vuosittain noin 1 200 000 markan
5209: oon ei voida ennalta arvioida kovinkaan tarkasti,       lisämäärärahan tarve.
5210: koska organisaatiojärjestelyt jäävät kuntien
5211: omaan harkintavaltaan. Lakiehdotuksen mukaan
5212: saamelaisalueen kunnat saisivat täysimääräistä          4.2. Kunnallistaloudelliset vaikutukset
5213: valtionapua saamen kielen kääntämis-, tulkitse-
5214: mis- ja neuvontatehtäviä hoitavien viranhaltijoi-          Kun kunnat saisivat täysimääräistä valtion-
5215:  den palkkaamiseen. Valtionosuutta suoritettaisiin      osuutta saamen kielen kääntämis-, tulkitsemis- ja
5216: yhden viranhaltijan palkkaamiseen kutakin alka-         neuvontatehtäviä hoitavien viranhaltijoiden palk-
5217: vaa 300:aa kunnassa edellisenä vuonna henkikir-         kaukseen, ei kunnille aiheutuisi näistä viroista
5218: joitettua saamenkielistä asukasta kohden.               lainkaan omia palkkausmenoja. Sen sijaan kun-
5219:     Koska edellä mainittu täysimääräinen valtion-       tien hoidettaviksi jäisi toimitilojen ja konttorika-
5220:  apu on kunnille edullista, on luultavaa, että          luston hankkiminen näille viranhaitijoille sekä
5221:  kunnat perustaisivat tällaiset virat hyvin pian lain   näiden tehtävien hoitamiseen liittyvät toimisto-
5222:  voimaantulon jälkeen. Vuoden 1981 henkikirjoi-         menot.
5223:  tustietojen mukaan voisivat Enontekiö ja Sodan-
5224:  kylä palkata kumpikin yhden tällaisen viranhalti-         Saamelaisten kielilaista saamelaisten kotiseutu-
5225:  jan sekä Inari kaksi ja Utsjoki kolme. Sopivim-        alueen kunnille aiheutuvien menojen määrää on
5226:  min nämä virat olisivat perustettavissa kääntäjän      vaikea etukäteen arvioida. Täysimääräisellä val-
5227:  virkoina. Näin ollen saamelaisalueen kuntiin tu-       tionosuudella palkatut viranhaltijat voisivat huo-
5228:  lisi perustettavaksi yhteensä seitsemän kielen-        lehtia useimmista kääntämis- ja tulkitsemistehtä-
5229:  kääntäjän virkaa, joiden palkkaluokaksi sopisi Y       vistä, ja ennen pitkää näiden kuntien olisi tarkoi-
5230:  26.                                                    tuksenmukaista vaatia saamen kielen taitoa niiltä
5231:                                                         kunnan viranhaltijoilta, jotka joutuvat eniten
5232:                                                         asioimaan saamelaisten kanssa. Varsinkin Utsjoen
5233: 4. Aloitteen taloudelliset vaiku-                       kunnassa on jo nyt saamen kielen taitoista henki-
5234:    tukset                                               löstöä. Eniten kustannuksia uudesta laista aiheu-
5235:                                                         tuisi kunnille ilmeisesti saamenkielisten asiakirjo-
5236: 4.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset                   jen tuottamisesta, mikä ilmenisi toimistokustan-
5237:                                                         nusten vähäisenä lisääntymisenä.
5238:   Jos saamen kielen lautakuntaan perustetaan               Toisaalta edellä mainitut kuntiin perustettavat
5239: edellä mainitut pääsihteerin (B 2), kahden kie-         uudet virat merkitsevät osaltaan kunkin kunnan
5240: lenkääntäjän (V 26) ja yhden konekirjoittajan (V        verotulojen lisääntymistä. Kun on odotettavissa,
5241: 10) ylimääräiset toimet, aiheutuu näistä vuosit-        että saamen kielen lautakunnan toimiston henki-
5242: tain kustannuksia noin 320 000 markkaa. Kun             löstö myös asuisi saamelaisten kotiseutualueen
5243: otetaan huomioon vuokrat, käyttömenot ja muut           kunnissa, merkitsisi myös näiden toimien perus-
5244: kustannukset, aiheutunee saamen kielen lauta-           taminen kuntien verotulojen lisäystä.
5245: 16                                       1987 vp.       LA n:o 32
5246: 
5247: 5. Riippuvuus kansainvälisistä                            Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koske-
5248:    sopimuksista                                        vassa kansainvälisessä yleissopimuksessa on posi-
5249:                                                        tiivisen syrjinnän kielto tuotu vielä selvemmin
5250:     Esityksen riippuvuus kansainvälisistä sopimuk-     esille. Sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määri-
5251: sista liittyy Suomen ratifioimiin Yhdistyneiden        tellään "rotusyrjinnäksi" muun muassa kaikki
5252: Kansakuntien ihmisoikeussopimuksiin, erityisesti       rotuun, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen
5253: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske-     alkuperään perustuva erottelu, poissulkeminen
5254: vaan kansainväliseen yleissopimukseen (SopS 8/         tai etuoikeus, jonka seurauksena on ihmisoikeuk-
5255: 76) ja YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poista-         sien ja perusvapauksien tasapuolisen nauttimisen
5256: mista koskevaan kansainväliseen yleissopimuk-          tai harjoittamisen rajoittaminen poliittisella, sosi-
5257: seen (SopS 37/70).                                     aalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla jul-
5258:                                                        kisen elämän alalla. Sopimuksen 1 artiklan 4
5259:     Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos-
5260:                                                        kohdassa todetaan nimenomaan, että rotusyrjin-
5261: kevan yleissopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki
5262:                                                        näksi ei ole katsottava erityisiä toimenpiteitä,
5263: ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oi-
5264:                                                        joiden ainoana tarkoituksena on taata riittävä
5265: keutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläi-
5266:                                                        edistys tietyille etnisille ryhmille tai yksilöille,
5267: seen lain suojaan. Sopimuksen 14 artiklan 3
5268:                                                        jotka tarvitsevat välttämättömänä pidettävää suo-
5269: kohdassa todetaan rikossyytteiden osalta, että
5270:                                                        jelua sen varmistamiseksi, että nämä ryhmät tai
5271: jokaisella on oikeus täysin yhdenvertaisena saada
5272:                                                        yksilöt voivat yhtäläisesti nauttia ja käyttää ihmis-
5273: viipymättä ja yksityiskohdittain hänen ymmärtä-
5274:                                                        oikeuksia ja perusvapauksia.
5275: mällään kielellä tieto häntä vastaan nostetun
5276:                                                           Syrjinnän kiellon rinnalle on sopimuksessa ase-
5277: syytteen luonteesta ja syistä ja saada maksutto-
5278:                                                        tettu myös positiivisten toimenpiteiden velvoite
5279: masti tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu
5280:                                                        huonommassa asemassa olevan etnisen ryhmän
5281: tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
5282:                                                        aseman parantamiseksi. Sopimuksen 2 artiklan 2
5283:     Sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa todetaan,         kohdan mukaan sopimusvaltion tulee, milloin
5284: että jokainen sopimusvaltio sitoutuu turvaamaan        olosuhteet antavat aihetta, ryhtyä sosiaalisella,
5285: jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä      taloudellisella, sivistyksellisellä ja muilla aloilla
5286: kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tun-      erityisiin ja konkreettisiin toimiin riittävän kehi-
5287: nustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun,          tyksen ja suojelun varmistamiseksi tietyille rotu-
5288: kieleen, kansalliseen alkuperään, syntyperään tai      ryhmille tai niihin kuuluville yksilöille, jotta
5289: muuhun asemaan perustuvaa syrjintää. 2 artiklan        niille taattaisiin täydelliset ja yhtäläiset oikeudet
5290: 2 kohdassa jokainen valtio sitoutuu perustusla-        ihmisoikeuksien ja perusvapauksien nauttimi-
5291: kiensa mukaisessa järjestyksessä ja tämän yleisso-     seen.
5292: pimuksen määräysten mukaisesti ryhtymään tar-             Nykyisessä lainsäädännöllisessä tilanteessa syn-
5293: peellisiin toimenpiteisiin toteuttaakseen lainsää-     typerä asettaa saamelaiset muita huonompaan
5294: dännöllä tai muulla tavalla tässä yleissopimukses-     asemaan koulutuksen, tiedonvälityksen ja yhteis-
5295: sa tunnustetut oikeudet, jotka eivät jo ole voi-       kunnan hallintopalveluiden suhteen. Saamenkie-
5296: massa.                                                 lisen väestön rajoitetut mahdollisuudet oman
5297:     Saamelaisten kielilain säätämisellä toteutetaan    kielen käyttöön heikentävät myös saamelaisten
5298: yleissopimuksen yleistä yhdenvertaisuusperiaatet-      yleistä oikeusturvaa. Saamelaisten kielilain säätä-
5299: ta ja lainsäädäntövelvoitteita turvaamalla saame-      misellä saamelaisille taataan näiltä osin yhdenver-
5300: laisten oikeus äidinkielen käyttämisen lainsuo-        tainen asema muiden kansalaisten kanssa kuten
5301: jaan yhtäläisesti suomen- ja ruotsinkielisten kans-    näissä YK:n ihmisoikeussopimuksissa edellyte-
5302: sa.                                                    tään.
5303:                                       1987 vp. -     LA n:o 32                                         17
5304: 
5305: 
5306: 
5307: 
5308:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5309: 
5310:                      1 luku                          eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kirjel-
5311:                Yleisiä säännöksiä                    mät hallitukselle annetaan suomen ja ruotsin
5312:                                                      kielellä, eikä valtiopäiväjärjestyksen 88 § :ää, jon-
5313:    1 §. Saamelaiset kuuluvat Suomen alkuperäi-       ka mukaan asiain käsittelyssä valtiopäivillä käyte-
5314: seen väestöön. Tästä syystä ei saamen kieltä voida   tään suomen taikka ruotsin kieltä.
5315: Suomessa katsoa vieraaksi kieleksi. Kotimaisten         Ehdotettavasta 1 §:stä myös ilmenee, että saa-
5316: kielten tutkimuskeskuksesta annetussa laissa ja      melaisten kielilain säännökset tulisivat sovelletta-
5317: asetuksessa saamen kieli katsotaankin suomen ja      vaksi "sen lisäksi, mitä suomen ja ruotsin kielen
5318: ruotsin ohella kotimaiseksi kieleksi. Hallitusmuo-   asemasta on säädetty'', joten lailla ei rajoitettaisi
5319: don 14 §:n 1 momentin mukaan suomi ja ruotsi         hallitusmuodolla turvattuja suomen- ja ruotsin-
5320: ovat tasavallan kansalliskielet.                     kielisten kansalaisten kielellisiä oikeuksia.
5321:    Tätä säännöstä on pidettävä lähinnä julistuk-        2 §. Pykälän 1 momentti sisältää lain keskei-
5322: senomaisena. E. N. Setälä on tosin aikanaan          sen säännöksen, jonka mukaan Suomen kansalai-
5323: katsonut, että kansalliskieli on katsottava vasta-   sella, jonka äidinkieli on saame, on sama oikeus
5324: kohdaksi vieraalle kielelle, jota oikeudenkäyruis-   kuin suomen- ja ruotsinkielisillä kansalaisilla
5325: kaaren 24 luvun 3 §:n mukaan ei saanut tuomi-        käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa
5326: ossa käyttää. Tämä oikeudenkäymiskaaren pykälä       äidinkieltään. Pykälän 2 momentin mukaan on
5327: on myöhemmin muutettu, eikä siihen sen nykyi-        vastaavasti yhteisöllä tai säätiöllä, jonka pöytäkir-
5328: sessä muodossa (5 731 48) enää sisälly mainittua     jakieli on saame, ja oppilaitoksella, jonka opetus-
5329: kieltoa. Muutoinkaan ei saamen kieltä, niin kuin     kieli on saame, sama oikeus kuin suomen- ja
5330: edellä on todettu, voida katsoa Setälän tarkoitta-   ruotsinkielisellä yhteisöllä, säätiöllä taikka oppi-
5331: maksi ''vieraaksi kieleksi''.                        laitoksella käyttää pöytäkirjakieltään tai opetus-
5332:    Vaikka hallitusmuodon 14 §:n 1 momentti           kieltään. Pykälän 1 momentin säännöksellä, joka
5333: onkin ohjelmaluontoinen, vaatisi saamen kielen       voidaan perustaa hallitusmuodon 5 §:ään -
5334: julistaminen nimenomaisesti kansalliskieleksi il-    ''Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain
5335: meisesti hallitusmuodon muuttamista. Hallitus-       edessä'' - asetetaan saamenkieliset kansalaiset
5336: muodon 14 §:n 1 momentin ei kuitenkaan voida         periaatteessa samaan kielelliseen asemaan kuin
5337: katsoa estävän sitä, että saamelaisille annetaan     muita kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat
5338: kielellisiä oikeuksia ja että saamen kieltä käyte-   kansalaiset. Pykälän 2 momentin säännös täyden-
5339: tään myös tuomioistuimissa ja muissa viranomai-      tää 1 momenttia; 2 momentilla on vastineensa
5340: sissa. Kun·saamen kielen asemaa koskevien sään-      kielilain 3 §:n 1 momentin (10/75) toisen virk-
5341: nösten lisääminen hallitusmuotoon on tarkoituk-      keen loppuosassa. Ehdotetun 2 §:n 1 ja 2 mo-
5342: senmukaista ottaa harkittavaksi hallitusmuodon       mentin säännökset ovat lähinnä periaatteellisia;
5343: muun uudistamisen yhteydessä, ehdotetaan saa-        niiden soveltamisesta käytäntöön ovat säännökset
5344: melaisten kielilaissa saamen kieli määriteltäväksi   4 § :ssä ja sitä täydentävissä muissa 2 luvun sään-
5345: maan viralliseksi kieleksi.                          nöksissä.
5346:     Sanaa "virallinen" käytetään ehdotetussa            Pykälän 3 momentin mukaan ei saamelaisten
5347: säännöksessä Nykysuomen sanakirjassakin maini-       kielilaki koskisi saamelaisten oikeutta saada pe-
5348:  tussa merkityksessä "säädöksiin perustuva; hal-     ruskoulu- ja muuta opetusta äidinkielellään,
5349: linnossa käytettäväksi määrätty''. Tässä merkityk-   vaan siitä säädettäisiin erikseen. Säännöksessä
5350: sessä myös suomi ja ruotsi ovat Suomen virallisia    viitataan vuonna 1985 voimaan tulleisiin perus-
5351:  kieliä. Näin nimitys kansalliskieli, joka Rafael    koulu- ja lukiolakiin sekä niihin liittyvään lain-
5352:  Erichin mukaan on voimakkaampi sana kuin            säädäntöön. Peruskoululain 25 §:n 1 momentin
5353:  virallinen kieli, jää toistaiseksi koskemaan vain   mukaan voi saamelaisten kotiseutualueella asu-
5354: suomea ja ruotsia. Tässä yhteydessä ei ehdoteta      vien peruskoulun saamenkielisten oppilaiden
5355:  muutettavaksi       myöskään       hallitusmuodon   opetuskieli olla saame. Saamen kielellä annetta-
5356:  22 §:ää, jonka mukaan lait ja asetukset samoin      vaa opetusta koskevia säännöksiä sisältyy myös
5357:  kuin hallituksen esitykset eduskunnalle sekä        lakiin saamelaisalueen ammatillisesta koulutus-
5358: 
5359: 3   270412B
5360: 18                                     1987 vp. -      LA n:o 32
5361: 
5362: keskuksesta. Lain 2 §:n mukaan koulutuskeskuk-         liitettävä pätevä käännös. Kuntien osalta ei täl-
5363: sen opetuskielet ovat suomen ja saamen kieli.          laista säännöstä ole, vaan kielilain 7 §:n mukaan
5364:    3 §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi nimen-           kunnan tai muun itsehallintoalueen viranomai-
5365: omainen säännös siitä, että sillä, joka katsoo         seen käännyttäessä on käytettävä alueen kieltä,
5366: kuuluvansa saamenkieliseen väestönosaan, on oi-        tai kaksikielisellä alueella jompaakumpaa alueen
5367: keus ilmoittaa väestökirjoihin äidinkieleksi saa-      kielistä. Näin ollen saamelaisten kielilaki ei vai-
5368: me. Vaikka nykyisin väestökirjoituksessa hyväksy-      kuttaisi maan muihin kuntiin kuin saamelais-
5369: täänkin saamen kielen ilmoittaminen äidinkie-          alueen kuntiin eikä myöskään Ahvenanmaan
5370: leksi, on nimenomainen säännös katsottu tar-           maakuntaan.
5371: peelliseksi muun muassa siitä syystä, että monet           Kielilakia täydentää laki valtion virkamiehiltä
5372: saamenkieliset ilmoittavat äidinkielekseen suo-        vaadittavasta kielitaidosta. Näiden lakien mukai-
5373: men. Oikeus ilmoittaa saame äidinkieleksi perus-       nen järjestelmä perustuu siihen, että kaksikielis-
5374: tuisi ehdotuksen mukaan siihen, että asianosai-        ten virka- ja itsehallintoalueiden viranomaisissa
5375: nen katsoo saamen äidinkielekseen. Viranomai-          osataan molempia kieliä ja että kansalaiset voivat
5376: silla ei näin ollen ole oikeutta eikä velvollisuutta   niissä sekä kirjallisesti että suullisesti asioida suo-
5377: ryhtyä selvittämään esimerkiksi sitä, osaako asian-    men tai ruotsin kielellä.
5378: omainen riittävästi saamea. Nykyisessä lainsää-            Kuten yleisperusteluissa on todettu, saamen
5379: dännössä ei ole säännöksia siitä, millä perusteella    kielen taitoa ei ole tarkoitus säätää saamen kielen
5380: jonkun äidinkielen määräytyminen suomeksi tai          kannalta kaksikielistenkään viranomaisten virka-
5381: ruotsiksi tapahtuu, vaan kansalaisilla on viime        miesten pätevyysvaatimukseksi. Tästä syystä on 6
5382: kädessä vapaa valta itse valita äidinkielensä.         ja 7 § :ään otettu säännöksiä niiden tapausten
5383:                                                        varalle, joissa virkamiehet eivät osaa saamea.
5384:                                                        Tällöin tulisi käytettäväksi kääntäminen tai tul-
5385:                       2 luku                           kinta.
5386:  Saamen kielen käyttäminen tuomioistuimissa                Lain mukaan saamenkielisten asema myös saa-
5387:           ja muissa viranomatstssa                     men kielen kannalta kaksikielisten viranomaisten
5388:                                                        kanssa asioitaessa olisi samantapainen kuin suo-
5389:    4 §. Vaikka kielilaki on osin vaikeaselkoinen ja    men- tai ruotsinkielisten asema toiskielisten val-
5390: vanhahtava, on sen mukainen järjestelmä siinä          tion viranomaisten kanssa asioitaessa. Tästä syystä
5391: määrin vakiintunut ja käytännössä tunnettu, että       ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä lakiin erikseen
5392: saamen kieltä varten ei ole katsottu asianmukai-       poikkeuksia niiden viranomaisten suhteen, joi-
5393: seksi pyrkiä luomaan omaa järjestelmäänsä, vaan        den virka-alueena on koko maa ja jotka tästä
5394: saamen kielen asema ehdotetaan järjestettäväksi        syystä tulevat saamen kielen kannalta kaksikieli-
5395: noudattaen soveltuvin osin kielilain säännöksiä        siksi. Näille viranomaisille on katsottava olevan
5396: suomen ja ruotsin kielen asemasta. Tätä koskeva        täysin mahdollista ottaa vastaan saamenbelisiä
5397: yleissäännös on lakiehdotuksen 4 §:ssä. Koska          asiakirjoja ja antaa toimituskirjoistaan saamenkie-
5398: kielilain säännösten soveltaminen sellaisenaan         lisiä käännöksiä, varsinkin kun lakiehdotuksen
5399: myös saamen kielen osalta olisi eräissä tapauksissa    11 §:n 2 momentin mukaan käännökset olisivat
5400: epätarkoituksenmukaista taikka tuottaisi koh-          maksutta saatavissa saamen kielen lautakunnalta.
5401: tuuttomia vaikeuksia, on 5-10 §:ään otettu                5 §. Kuten yleisperusteluissa on todettu, hen-
5402: joukko poikkeussäännöksiä.                             kikirjoituksessa saamen kielen äidinkielekseen il-
5403:    Koska 5 §:n mukaan mikään kunta ei olisi            moittaneiden määrä ei vastaa saamelaisten eikä
5404: yksikielisesti saamenkielinen, olisi maassa vain       edes tosiasiassa saamenkielisten määrää. Suomen
5405: saamen kielen kannalta kaksikielisiä ja toiskielisiä   saamelaisasutus on keskittynyt Enontekiön, Ina-
5406: virka- ja itsehallintoalueita. Suomen ja ruotsin-      rin ja Utsjoen kuntaan sekä Sodankylän kunnan
5407: kielisillä on kielilain 3 §:n 1 momentin mukaan        Lapin paliskunnan alueelle eli Vuotsoon. Tämä
5408: oikeus käyttää toiskielisessäkin tuomioistuimessa      alue on saamelaisvaltuuskunnasta annetun ase-
5409: ja muussa valtion viranomaisessa omassa asiassaan      tuksen 1 §:n 3 momentissa määritelty saamelais-
5410: ja asiassa, jossa häntä kuullaan, äidinkieltään.       ten kotiseutualueeksi.
5411: Lakiehdotuksen 2 ja 6 §:n mukaan myös saamen-             Onkin katsottu yksinkertaisimmaksi ehdottaa
5412: kielisillä olisi sama oikeus. Kielilain 5 §:n 1        suoraan säädettäväksi, että saamen kielen kannal-
5413: momentin mukaan näissä tapauksissa toimitus-           ta kaksikieliseksi katsottaisiin sellainen virka- tai
5414: kirja kuitenkin annetaan virka-alueen kielellä,        itsehallintoalue, joka sijaitsee saamelaisten koti-
5415: mutta asianosaisen pyynnöstä siihen on kuitenkin       seutualueena taikka johon saamelaisten kotiseu-
5416:                                           1987 vp. -      LA n:o 32                                         19
5417: 
5418: tualue kuuluu. Saamelaisten kotiseutualue on              mioistuimen ja muun viranomaisen sisäinen vir-
5419: pykälän 2 momentissa määritelty samalla tavalla           kakieli on kielilain 12 §:n mukaan virka-alueen
5420: kuin saamelaisvaltuuskunnasta annetussa asetuk-           enemmistön kieli. Kielilain säännöksiä valtion
5421: sessa. Ehdotetun 5 § :n johdosta jätettäisiin saa-        viranomaisten sisäisestä virkakielestä ei kuiten-
5422: men kielen suhteen soveltamatta kielilain 2 §:n 1         kaan lakiehdotuksen 8 §:n mukaan oteta huo-
5423: momenttia. Tästä seuraisi muun muassa se, ettei           mioon saamelaisten kielilakia sovellettaessa.
5424: mikään kunta edes periaatteessa voisi olla yksikie-          Kielilain 15 §:n 1 momentin säännös kunnan
5425: lisesti saamenkielinen.                                   sisäisestä virkakielestä tulisi kuitenkin 4 §: n no-
5426:     Koska ehdotetulla lailla järjestettäisiin vain        jalla sovellettavaksi myös saamen kielen suhteen
5427: saamen kielen asema, käytetään siinä ilmaisua             muiden kuin Sodankylän kunnan osalta. Kun
5428: "Saamen kielen kannalta kaksikielinen". Saa-              kunnan sisäisenä virkakielenä kielilain 15 §: n 1
5429: men kielen kannalta kaksikielisellä virka- tai            momentin ja 12 §:n mukaan on enemmistön
5430: itsehallintoalueelia on saamen kielellä samanlai-         kieli, tulisi Utsjoen kunnan sisäiseksi virkakieleksi
5431: nen asema kuin suomen tai ruotsin kielellä                saame.
5432: kielilain mukaan kaksikielisellä virka- ja itsehal-          Siirtyminen saamen kielen käyttöön saattaisi
5433: lintoalueella.                                            Utsjoella tuottaa vaikeuksia kunnille ehdotetta-
5434:     Käytännössä saamen kielen kannalta kaksikieli-        van viiden vuoden siirtymisajan kuluessakin, mis-
5435: sellä alueella olisi toisena kielenä suomi ja toisena     tä syystä 19 §:n 3 momenttiin on otettu poik-
5436: saame. Kielilain 2 §:n 2 momentin mukaan                  keussäännös, jonka mukaan valtuusto voisi aina
5437: nimittäin virka- ja itsehallintoalue, johon kuuluu        kalenterivuodeksi kerrallaan päättää, että sisäise-
5438: eribelisiä tai kaksikielisiä kuntia, katsotaan kun-       nä virkakielenä pysyy suomi.
5439: kin kunnan osalta samankieliseksi kuin asian-                6 §. Kielilain 4 §:n 1 momentin mukaan on
5440: omainen kunta. Kielilain mukaan saamelaisten              valtion asiamiehen käytettävä asiassa, jota hän
5441: kotiseutualueen kunnat ovat suomenkielisiä.               viran puolesta ajaa, vastaajan kieltä, jos hän on
5442:     Kun virka- tai itsehallintoalue katsotaan yksi-       velvollinen sitä taitamaan. Tämä säännös ei
5443:  kieliseksi tai kaksikieliseksi kunkin kunnan osalta      yleensä tulisi sovellettavaksi saamen kielen suh-
5444:  erikseen, ei mikään virka- tai itsehallintoalue olisi    teen, koska virkamieheltä ei yleisesti vaadittaisi
5445:  käytännössä minkään kunnan osalta kolmikieli-            saamen kielen taitoa. Myöhemmin saatettaisiin
5446:  nen, vaikka esimerkiksi valtion keskushallinnon          kuitenkin yksittäistapauksissa vaatia saamen kie-
5447: viranomaisen virka-alue kokonaisuutena ottaen             len taitoa joihakuilta saamelaisten kotiseutualu-
5448:  tulisikin käsittämään suomenkielisiä, ruotsinkie-        een virkamiehiltä.
5449:  lisiä, kaksikielisiä suomen- ja ruotsinkielisiä sekä        Kielilain 4 §:n 2 momentin mukaan asioita
5450:  kaksikielisiä suomen- ja saamenbelisiä kuntia.           suullisesti käsiteltäessä tuomioistuimessa tai polii-
5451:      Enontekiössä, Inarissa ja Sodankylässä olisi saa-    siviranomaisen edessä on käytettävä, milloin tar-
5452:  me vähemmistön kielenä. Utsjoella sen sijaan on          ve vaatii, tulkintaa. Tämä kielilain säännös osoit-
5453:  niukka saamenkielisten enemmistö. Kielilaissa on         taa, että tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset
5454:  erinäisiä säännöksiä, joissa enemmistön kieli ase-       ovat tulkinnan kannalta erityisasemassa kielilain
5455:  tetaan kaksikielisellä virka- tai itsehallintoalueella   mukaisessa järjestelmässä.
5456:  etusijalle vähemmistön kielen suhteen.                      Koska saamen kielen osalta joudutaan tulkin-
5457:      Kielilain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan           taan turvautumaan myös saamen kielen kannalta
5458:  enemmistön kieltä on käytettävä muussa kuin              kaksikielisissä tuomioistuimissa ja poliisiviran-
5459:  rikosasiassa, jossa on eribelisiä vastaajia ja jossa     omaisissa, ehdotetaan 6 §:n 1 momenttiin otetta-
5460:  asianosaiset ovat käyttäneet eri kieliä eivätkä ole      vaksi tätä koskeva säännös, joka on kirjoitettu
5461:  päässeet yksimielisyyteen saman kielen käyttämi-         kielilain 4 §:n 2 momentin säännöstä ehdotto-
5462:  sestä. Tällä säännöksellä ei ole saamelaisten kieli-     mampaan muotoon. Ehdotettu 6 §:n 1 moment-
5463:  lakia sovellettaessa suurtakaan merkitystä, koska        ti koskisi vain saamen kielen kannalta kaksikieli-
5464:   7 §:n 1 momentin poikkeussäännöksen mukaan              siä tuomioistuimia ja viranomaisia.
5465:  toimituskirja tällöin voitaisiin useimmissa ta-             Muissa tuomioistuimissa ja viranomaisissa, jois-
5466:  pauksissa antaa suomeksi.                                sa saamelaisilla olisi saamelaisten kielilain 2 ja
5467:      Kielilain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa         4 §:n sekä kielilain 3 §:n 1 momentin mukaisesti
5468:   tapauksissa, joissa erinäisten tuomioistuinten ja       oikeus käyttää äidinkieltään, sovellettaisiin saa-
5469:   viranomaisten kuulutukset on annettava enem-            menkin kieleen kielilain 4 §:n 2 momenttia. On
5470:   mistön kielellä, ei 9 §:n 2 momentin mukaan             huomattava. että tarpeen on katsottava vaativan
5471:   olisi velvollisuutta käyttää saamen kieltä. Tuo-        tulkitsemista, jos tuomioistuimen jäsenet tai po-
5472: 20                                      1987 vp. -       LA n:o 32
5473: 
5474: 
5475: liisimiehet eivät osaa asianomaista kieltä. Jos          kieli. Säännöksessä ei kuitenkaan kielletä muita-
5476: asianomaisella tai kuultavalla on kielilain 3 §: n 1     kaan viranomaisia antamasta toimituskirjaa saa-
5477: momentin mukaisesti oikeus käyttää äidinkiel-            men kielellä, jos ne siihen pystyvät.
5478: tään ja hän haluaa sitä, on tulkitsemisen tarve             Niissä tapauksissa, joissa saamenkielinen asian-
5479: olemassa, vaikka hän ehkä tosiasiassa osaisikin          osainen on oikeutettu saamaan toimituskirjan
5480: tuomioistuimen tai poliisiviranomaisen kieltä.           saamen kielellä, on hänelle 2 momentin mukaan
5481:     Kielilain mukaisessa järjestelmässä edellyte-        annettava toimituskirjasta ilman eri maksua saa-
5482: tään, että kaikissa kaksikielisen virka-alueen vi-       menkielinen käännös.
5483: ranomaisissa ja laitoksissa osataan alueen molem-           Pykälän 1 ja 2 momentti koskevat vain valtion
5484: pia kieliä. Saamen kielen kannalta kaksikielisten        viranomaisia. Saamen kielen kannalta kaksikieli-
5485: alueiden osalta on sen sijaan tarpeen erityinen          sen kunnan viranomaisen olisi näin ollen annet-
5486: säännös tulkitsemisesta myös muissa laitoksissa ja       tava toimituskirja saamen kielellä niissä tapauk-
5487: viranomaisissa kuin tuomioistuimissa ja poliisivi-       sissa, joissa kielilain mukaan kaksikielisen kun-
5488: ranoma1s1ssa.                                            nan viranomaisen on annettava toimituskirja asi-
5489:     Ehdotetun 2 momentin mukaan on kaikissa              anosaisen käyttämällä kielellä. Koska Sodankylän
5490: saamen kielen kannalta kaksikielisissä viranomai-        kunnassa on saamenkielisten asukkaiden osuus
5491: sissa ja laitoksissa käytettävä saamenkielisen kan-      kovin vähäinen, ehdotetaan kuitenkin, että So-
5492: salaisen niissä asioidessa hänen pyynnöstään tul-        dankylän kuntaa koskisivat samat säännökset
5493: kitsemista, jos asiaa hoitava virkamies ei osaa          kuin 1 ja 2 momentin mukaan valtion viranomai-
5494: saamen kieltä. Ehdotettu säännös ei rajoittuisi          sia.
5495: valtion viranomaisiin ja laitoksiin, vaan se koskisi
5496:                                                             8 §. Jos kielilain säännöksiä sovellettaisiin sel-
5497: yhtä lailla saamen kielen kannalta kaksikielisten
5498:                                                          laisenaan myös valtion viranomaisten sisäisen
5499: kuntien ja kuntainliittojen viranomaisia ja laitok-
5500:                                                          virkakielen osalta saattaisi näiden sisäiseksi virka-
5501: sia. Säännös tulisi näin ollen sovellettavaksi esi-
5502:                                                          kieleksi joissakin tapauksissa tulla saamen kieli.
5503: merkiksi sosiaaliviranomaisissa, terveyskeskuksissa
5504: ja sairaaloissa. Ajan mittaan näissä laitoksissa olisi   Koska virkamieheltä ei vaadittaisi saamen kielen
5505:                                                          taitoa, ehdotetaan 8 §:n 1 momentissa säädettä-
5506: tarkoituksenmukaisempaa palkata sellaista henki-
5507:                                                          väksi, ettei saamen kielen osalta sovelleta kieli-
5508: lökuntaa, joka osaa saamen kieltä ja joka voisi
5509:                                                          lain säännöksiä valtion viranomaisten sisäisestä
5510: muiden tehtävien ohessa hoitaa yksinkertaisimpia
5511:  tulkitsemistehtäviä, kuin joka kerta erikseen           virkakielestä. Sama poikkeus ehdotetaan ulotet-
5512:                                                          tavaksi myös kielilain 17 § :ssä tarkoitettuihin
5513: hankkia paikalle saamen kielen tulkki.
5514:                                                          viranomaisiin eli evankelis-luterilaisen kirkon vi-
5515:     Hallintomenettelylain (598/82) 22 §:n 1 mo-
5516: mentin mukaan viranomaisen on huolehdittava              ranomaisiin sekä Sodankylän kuntaan.
5517:  tulkitsemisesta, jos asianosainen asiassa, joka voi        Pykälän 1 momentin säännöksestä riippumatta
5518: tulla vireille viranomaisen aloitteesta, ei osaa         voisi saamen kieli 2 momentin mukaan olla
5519: viranomaisessa kielilain mukaan käytettävää kiel-        sisäisenä virkakielenä kielilain 14 §:n mukaisissa
5520:  tä. Ehdotetun saamelaisten kielilain tulkitsemista      tapauksissa. Näin ollen viranomaisten, joiden
5521: koskevien säännöksien soveltaminen ei lainkaan           toiminta kohdistuu ainoastaan saamenkieliseen
5522: riipu siitä, osaako asianomainen saamenkielinen          väestöryhmään, olisi sisäisenä virkakielenä käytet-
5523: suomea vai ei, vaan hänellä on oikeus itse valita,       tävä saamen kieltä. Esimerkiksi saamelaisvaltuus-
5524:  käyttääkö hän äidinkieltään saamea vaiko suo-           kunnan sisäiseksi virkakieleksi tulisi saame. Sa-
5525:  mea. Jos hän haluaa käyttää saamea ja jos               moin saamenkielisillä oppilaitoksilla olisi oikeus
5526:  viranomaisissa tai laitoksissa ei sitä osata, on        ja velvollisuus käyttää sisäisenä virkakielenään
5527:  tulkinta järjestettävä.                                 saamen kieltä. Pykälän 2 momentin mukaan olisi
5528:     7 §. Kun saamen kielen kannalta kaksikielisis-       saamenkielisillä Sodankylässäkin oikeus esimer-
5529: sä valtion viranomaisissa ei virkamieheltä vaadit-       kiksi lautakunnissa, kunnanhallituksissa ja val-
5530:  taisi saamen kielen taitoa, ei heille myöskään ole      tuustoissa käyttää saamen kieltä.
5531: asianmukaista asettaa velvollisuutta laatia toimi-           Pykälän 3 momentissa on kielilain ulkomaan-
5532:  tuskirjoja saamen kielellä. Pykälän 1 momentissa        edustajistoja koskeva kielilain 22 § suljettu pois
5533:  on tätä tarkoittava poikkeussäännös. Momentin           saamelaisten kielilakia sovellettaessa. Näin ollen
5534: säännös merkitsee sitä, että velvollisuus antaa          saamelaisilla olisi oikeus viranomaisissa käyttää
5535:  toimituskirja saamen kielellä olisi vain sellaisella    äidinkieltään vain Suomen alueella, mutta ei
5536:  viranomaisella, joiden virkamiesten kelpoisuus-         Suomen ulkomaanedustustoissa. Tämä poikkeus
5537:  ehdoksi erikseen on säädetty tai määrätty saamen        on käytännön tarpeiden vaatima.
5538:                                         1987 vp. -      LA n:o 32                                         21
5539: 
5540:    9 §. Kielilain 10 §: n 1 momentin mukaan             tutkimuskeskuksen yhteydessä. Sen toiminnasta
5541: julkipanot, ilmoitukset, kuulutukset tai muut           säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Ilmeisesti
5542: sellaiset asiakirjat, jotka tuom101stuin tai muu        olisi tarkoituksenmukaista, että saamen kielen
5543: valtion viranomainen taikka kunnan tai muun             lautakunnasta säädettäisiin saamelaisten kielilain
5544: itsehallintoalueen viranomainen antaa väestölle,        nojalla oma asetuksensa, jolla kumottaisiin koti-
5545: on kaksikielisellä virka- tai itsehallintoalueelia      maisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun
5546: annettava molemmilla kielillä. Ehdotettavan             asetuksen nykyiset säännökset saamen kielen lau-
5547: 9 §:n 1 momentissa ehdotetaan tuomioistuinten           takunnasta.
5548: ja muiden valtion viranomaisten velvollisuus an-           Se, että saamen kielen lautakunta toimisi edel-
5549: taa tällaiset julkipanot, ilmoitukset, kuulutukset      leen kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yh-
5550: ja muut asiakirjat saamen kielellä rajoitettavaksi      teydessä, ei merkitsisi sitä, että lautakunnan olisi
5551: vain sellaisiin tapauksiin, joissa ne koskevat eri-     kokoonnuttava Helsingissä. Päinvastoin olisi tar-
5552: tyisesti saamenkielistä väestönosaa. Saamelaisalu-      koituksenmukaista, että lautakunnan kokoukset
5553: een kunnissa, Sodankylää lukuun ottamatta, olisi        yleensä olisivat saamelaisalueella. Lautakunnalla
5554: kuitenkin näissäkin tapauksissa käytettävä myös         tulisi sille lakiehdotuksen 11 §: n 2 momentissa
5555: saamen kieltä.                                          säädettävien tehtävien hoitamiseksi olla oma toi-
5556:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, ettei eräi-         mistonsa. Pykälässä ehdotetaan nimenomaisesti
5557: den valtion viranomaisten, kuten kihlakunnan-           säädettäväksi, että toimiston tulisi sijaita saame-
5558: oikeuden, tuomarin, lääninhallituksen, nimis-           laisten kotiseutualueella. Kuten yleisperusteluissa
5559: miehen ja henkikirjoittajan viran puolesta anta-        on todettu, toimiston henkilökunnan on suunni-
5560: mia kuulutuksia ja tiedonantoja yksityisen oi-          teltu käsittävän pääsihteerin, kaksi kielenkääntä-
5561: keutta koskevissa asioissa tarvitsisi antaa saamen      jää ja konekirjoittajan.
5562: kielellä.                                                  Tuomioistuimet ja muut valtion viranomaiset
5563:    10 §. Pykälässä ehdotetaan, että ministeriössä       samoin kuin saamen kielen kannalta kaksikielis-
5564: taikka valtion komiteassa, toimikunnassa tai nii-       ten itsehallintoyhteisöjen viranomaiset olisivat
5565: hin rinnastettavissa toimielimissä valmistellut ja      velvolliset antamaan määrätyissä tapauksissa toi-
5566: julkistettavat lakiehdotukset julkaistaisiin saamen     mituskirjoista saamenkielisiä käännöksiä. Viran-
5567: kielellä vain milloin ne erityisesti koskevat saa-      omaiset joutuisivat myös omaa käsittelyään var-
5568: menkielistä väestönosaa tai milloin siihen muu-         ten hankkimaan niille jätetyistä saamenkielisistä
5569: toin on erityistä syytä. Kielilain 21 § :n mukaan       asiakirjoista käännöksiä suomeksi. Tästä syystä on
5570: tällaiset ehdotukset julkaistaan yleensä suomen         tärkeää, että käännöspalveluita suomen kielestä
5571: kielellä ja vain erityistapauksissa ruotsin kielellä.   saamen kieleen ja saamen kielestä suomen kie-
5572:                                                         leen on saatavana. Tarkoituksenmukaisinta olisi
5573:                                                         keskittää tällainen kääntämisasiantuntemus saa-
5574:                       3 luku                            men kielen lautakunnan alaisuuteen.
5575:                Erinäisiä säännöksiä                        Lautakunnalle ehdotetaaukio 2 momentissa
5576:                                                         annettavaksi tehtäväksi laatia viranomaisille mak-
5577:    11 §. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta        sutta näiden tarvitsemia käännöksia suomesta
5578: annetun asetuksen 14 §: n 1 momentin mukaan             saameen tai saamesta suomeen. Periaatteessa olisi
5579: tutkimuskeskuksen asiantuntijaelimenä on suo-           mahdollista, että saamenkielinen kääntyy saamen
5580: men ja ruotsin kielen lautakuntien lisäksi myös         kielellä yksikielisen ruotsinkielisen valtion viran-
5581: saamen kielen lautakunta. Sen tehtävänä on              omaisen puoleen, mihin hänellä lakiehdotuksen
5582: saman pykälän 5 momentin mukaan edistää ja              mukaan olisi oikeus. Pykälän 2 momentin sään-
5583: seurata tutkimusta, joka palvelee Suomessa pu-          nös olisi kirjoitettu niin, että periaatteessa myös
5584: huttavan saamen kielen huoltoa, pitää kiinteästi        ruotsinkielisestä toimituskirjasta voisi saada lauta-
5585: yhteyttä yhteispohjoismaiseen saamen kielen lau-        kunnalta saamenkielisen käännöksen. Käytännös-
5586: takuntaan sekä kehittää saamen kielen huollon           sä tällainen tapaus edellyttäisi erikoisjärjestelyä,
5587: käytännön neuvontatyötä.                                koska ei voida kohtuudella vaatia, että saamen
5588:    Esityksessä ehdotetaan, että saamen kielen lau-      kielen lautakunnan toimiston kääntäjät pystyisi-
5589: takunnasta kehitetään toimielin, joka palvelee          vät tekemään käännöksiä kaikkien kolmen koti-
5590: myös saamelaisten kielilain täytäntöönpanoa.            maisen kielen välillä. Mitä tulee saamen kielestä
5591: Tästä syystä lautakunnasta ehdotetaan otettavaksi       tehtäviin käännöksiin, on säännös kirjoitettu
5592: säännös lakiin. Lautakunta toimisi pykälän 1            niin, että lautakunta laatii näitä käännöksiä vain
5593: momentin mukaan edelleen kotimaisten kielten            suomen kieleen.
5594: 22                                      1987 vp. -      LA n:o 32
5595: 
5596:    12 §. Pykälän mukaan lääninhallitukseen ja           osuuksista ja -avustuksista annettuun lakiin (35/
5597: muuhun valtion piiri- tai paikallishallinnon vi-        73), jota sovellettaisiin myös 16 ja 17 §:ssä tar-
5598: ranomaiseen, jonka virka-alue on saamen kielen          koitettuihin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.
5599: kannalta kaksikielinen, voitaisiin asetuksella pe-      Säännöksen mukaan valtionosuudet ja -avustuk-
5600: rustaa saamen kielen toimimiehen virka. Lain            set maksaisi lääninhallitus. Kuntien ja kuntain-
5601: täytäntöönpano ei välttämättä edellytä tällaisten       liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-
5602: virkojen perustamista. Aiheellista kuitenkin olisi,     tun lain 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut
5603: että Lapin lääninhallitukseen perustettaisiin täl-      päätökset, jotka koskevat eräitä palkkaukseen
5604: lainen virka heti lain voimaan tullessa.                liittyviä kysymyksiä, tekisi kuitenkin valtiovarain-
5605:    13 §. Vaikka valtion virkamieheltä ei yleisesti      ministeriö.
5606: vaadittaisi saamen kielen taitoa, olisi saamen              17 §. Pykälä sisältää tavanomaisen asetuksen-
5607: kielen taito eduksi saamen kielen kannalta kaksi-       antovaltuuden. Tarkoituksenmukaista olisi, ettei
5608: kielisessä viranomaisessa. Varsinkin saamelaisten       asetustason säännöksissä enää viitattaisi kielilain
5609: kotiseutualueella olisi lain täytäntöönpano yksin-      nojalla annettuihin asetuksiin, vaan saamelaisten
5610: kertaisempaa, jos siellä toimivissa valtion viran-      kielilain nojalla annenavaan asetukseen koottai-
5611: omaisissa olisi saamen kielen taitoisia virkamie-       siin kaikki lain soveltamista koskevat säännökset.
5612: hiä. Sen vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että          Saamen kielen lautakunnasta saattaa kuitenkin
5613: saamen kielen taito olisi katsottava erityiseksi        olla aiheellista antaa oma asetuksensa.
5614: ansioksi valtion saamen kielen kannalta kaksikie-
5615: lisen piiri- tai paikallishallintoviranomaiseen vir-
5616: koja tai toimia täytettäessä taikka muuta henki-                              4 luku
5617: löstöä otettaessa.                                                         Voimaantulo
5618:    14 §. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien
5619: muuttuminen saamen kielen kannalta kaksikieli-             18 §. Pykälä sisältää tavanmukaisen voimaan-
5620: siksi aiheuttaisi näille kunnille uusia taloudellisia   tulosäännöksen. Sen 3 momentissa ehdotetaan
5621: rasituksia. Koska nämä kunnat ovat verraten             kuitenkin erikseen säädettäväksi, että saamelais-
5622: heikossa taloudellisessa asemassa, ehdotetaan, et-      ten kielilaki olisi julkaistava Suomen säädösko-
5623: tä valtio osallistuisi saamen kielen käyttöön otta-     koelmassa myös saamen kielellä. Koska lakien
5624: misesta aiheutuviin kustannuksiin. Pykälän mu-          julkaisemisesta on erityiset säännökset hallitus-
5625: kaan Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen          muodossa ja koska niiden mukaan oikeudellisesti
5626: kunta olisi oikeutettu saamaan valtionosuutta           velvoittavat lakitekstit voivat olla vain suomen-
5627: saamen kielen kääntämis-, tulkitsemis- ja neu-          tai ruotsinkielisiä, olisi saamelaisten kielilain sää-
5628: vontatehtäviä hoiravien viranhaltijoiden paikkaa-       döskokoelmassa julkaistava saamenkielinen teksti
5629: misesta aiheutuviin kustannuksiin.                      oikeudellisesti vain käännös.
5630:    Pykälän 2 momentin mukaan kunta voisi saada             19 §. Saamelaisten kielilain soveltaminen saa-
5631: valtionosuutta yhden viranhaltijan palkkaukseen         melaisten kotiseutualueen kunnissa, jotka lain
5632: kutakin alkavaa 300:aa kunnassa edellisenä vuon-        mukaan tulisivat saamen kielen kannalta kaksi-
5633: na henkikirjoitettua saamenkielistä asukasta koh-       kielisiksi, vaatii monenlaisia käytännön järjestely-
5634: ti. Säännös merkitsisi sitä, että vuoden 1981           jä. Sama koskee sellaisia kuntainliittoja, joissa
5635: henkikirjoitustietojen mukaan Enontekiön ja So-         nämä kunnat ovat jäseninä. Pykälässä ehdote-
5636: dankylän kunta saisi valtionosuutta yhden, Inarin       taan, että kunnat ja kuntainliitot saisivat itse
5637: kunta kahden ja Utsjoen kunta kolmen tällaisen          huolehtia siirtymävaiheen järjestelyistä laissa ase-
5638: viranhaltijan palkkaamiseen. Pykälän 3 momen-           tettavan viiden vuoden siirtymäkauden aikana.
5639: tin mukaan valtionosuus kattaisi palkkauskustan-        Kuntien ja kuntainliittojen tulisi laatia lain täy-
5640: nukset kokonaisuudessaan.                               täntöönpanosta suunnitelma, joka olisi osana
5641:    15 §. Pykälän mukaan voitaisiin saamelaisten         kunnallislaissa (95 3/76) tarkoitettua kuntasuun-
5642: kotiseutualueen kunnille sekä muille ehdotetun          nitelmaa. Saamenkielisten kansalaisten oikeus
5643: lain mukaan saamen kielen kannalta kaksikielisil-       käyttää kunnan viranomaisissa saamen kieltä tuli-
5644: le itsehallintoyhteisöille, esimerkiksi kuntainlii-     si kuitenkin voimaan heti lain voimaan tullessa.
5645: toille ja seurakunnille, myöntää harkinnanvarais-          Kielilain 15 §:n 1 momentin ja 11 §:n 2
5646: ta valtionavustusta saamelaisten kielilain sovelta-     momentin säännösten soveltaminen vastaavasti
5647: misesta aiheutuviin lisäkustannuksiin.                  saamen kielen osalta saamelaisten kotiseutualu-
5648:    16 §. Pykälä sisältää tavanomaisen viittaus-         een kuntiin merkitsisi sitä, että saamen kieli,
5649: säännöksen kuntien ja kuntainliittojen valtion-         joka on Utsjoen kunnassa enemmistön kieli.
5650:                                          1987 vp. -     LA n:o 32                                        23
5651: 
5652: tulisi Utsjoen kunnan sisäiseksi virkakieleksi. Tä-         Sen sijaan on tarpeen järjestää kielitutkintoja,
5653: mä saattaisi viiden vuoden siirtymäajan jälkeen-        joilla voidaan todeta saamen kielen taito. Aina-
5654: kin tuottaa suuria vaikeuksia, koska kaikki Uts-        kin saamen kielen lautakunnan alaisiin ylimääräi-
5655: joen kunnan palveluksessa olevat eivät osaa saa-        siin toimiin olisi jo heti lain voimaan tultua
5656: mea.                                                    vaadittava kelpoisuusehtona saamen kielen taito.
5657:    Kunta, jonka sisäiseksi virkakieleksi saamelais-         Koska saamen kielen tutkintojen järjestämistä
5658: ten kielilain voimaan tullessa tulisi saame, voi        koskevien säännösten antaminen ja tutkintojen
5659: päättää, että virkakieli pysyisi entisenä. Tällainen    organisoiminen vienee oman aikansa, ehdotetaan
5660: päätös olisi ensimmäisen kerran tehtävä lain            20 §:ssä annettavaksi saamen kielen lautakunnal-
5661: voimaan tullessa, minkä jälkeen sen voimassaoloa        le toistaiseksi valtuus antaa hyväksymiensä ohjei-
5662: voitaisiin jatkaa aina vuodeksi kerrallaan. Jos         den mukaisesti todistuksia saamen kielen taidos-
5663: sisäinen virkakieli kuitenkin jossakin vaiheessa        ta.
5664: muuttuu saameksi, ei sitä enää voida tämän
5665: poikkeussäännöksen nojalla muuttaa, vaan mah-
5666: dolliset muutokset voivat sen jälkeen perustua          2. Voimaantulo
5667: vain asukkaiden kielisuhteiden muutoksiin.
5668:    20 §. Lain täytäntöönpano edellyttää muun              Lain täytäntöönpanon kannalta olisi tarkoituk-
5669: muassa säännösten antamista saamen kielen tai-          senmukaisinta, että laki tulisi voimaan tammi-
5670: don toteamisesta. Valantehneistä kielenkääntäjis-       kuun 1 päivästä. Ennen lain voimaantuloa on
5671: tä annettu laki (191167) on parhaillaan uudistet-       varattava vähintään puolen vuoden aika sen voi-
5672: tavana toimikunnassa. Lain uudistamisen yhtey-          maan saattamisen edellyttämiä järjestelyjä varten.
5673: dessä tulisi tehdä mahdolliseksi hyväksyä myös
5674: kielenkääntäjiä saamesta muihin kotimaisiin kie-
5675: liin ja muista kotimaisista kielistä saameen. Va-       3. Säätämisjärjestys
5676: lantehneet kielenkääntäjät voivat omissa nimis-
5677: sään laatia käännöksiä, jotka katsotaan laillisesti        Kuten yleisperusteluissa on todettu, hallitus-
5678: päteviksi. Valantehneistä kielenkääntäjistä annet-      muodon 1 §:n 1 momentin säännös, jonka mu-
5679: tu laki ei koske viranomaisten laatimia käännök-        kaan suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskie-
5680: siä eikä viranomaisten palveluksessa olevia kielen-     let, on luonteeltaan julistuksenomainen. Sään-
5681: kääntäjiä. Viranomaisen antama käännös on si-           nöksen ei voida katsoa estävän Suomen alkupe-
5682: nänsä katsottava päteväksi, eikä kielenkääntäjän        räisväestöön kuuluvan väestöryhmän kielellisten
5683: virkojen ja toimien kelpoisuusehtona yleensä ole        oikeuksien järjestämistä, jos tällöin ei rajoiteta
5684: valantehneen kielenkääntäjän pätevyys.                  suomenkielisten ja ruotsinkielisten kansalaisten
5685:    Saamelaisten kielilain perusteella ei varsinaises-   hallitusmuodossa turvattuja oikeuksia käyttää äi-
5686: ti tule esiintymään tapauksia, joissa yksityiset        dinkieltään. Koska ehdotettu laki ei rajoita suo-
5687: tarvitsisivat laillisesti päteviä käännöksiä saamen     menkielisten eikä ruotsinkielisten kansalaisten oi-
5688: kieleen tai saamen kielestä, vaan lain mukaan           keuksia eikä myöskään olennaisesti muuta suo-
5689: käännöksiä antaisivat etupäässä viranomaiset.           men ja ruotsin kielen asemaa maassa, voidaan se
5690: Näin ollen valantehneistä kielenkääntäjistä anne-       hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
5691: tun lainsäädännön uudistaminen niin, että siinä
5692: tarkoitettu kelpoisuus voidaan saavuttaa myös             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5693: saamen kielessä, ei ole saamelaisten kielilain          nioittaen,
5694: voimaantulon kannalta ehdottoman välttämätön-
5695: tä. Periaatteessa tällainen uudistus on kuitenkin                  että Eduskunta hyvå'ksyisi seuraavan !a-
5696: tärkeä.                                                         kie hdotuksen:
5697: 24                                     1987 vp. -     LA n:o 32
5698: 
5699: 
5700: 
5701: 
5702:                                                 Laki
5703:                                         saamen kielen asemasta
5704: 
5705:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5706: 
5707:                       1 luku                                                   5§
5708:                  Yleisiä säänöksiä                       Tätä lakia sovellettaessa katsotaan saamen kie-
5709:                                                       len kannalta kaksikieliseksi sellainen virka- tai
5710:                        1§                             itsehallintoalue, joka sijaitsee saamelaisten koti-
5711:   Sen lisäksi, mlta suomen ja ruotsin kielen          seutualueelia taikka johon saamelaisten kotiseu-
5712: asemasta on säädetty, on myös saamen kieli            tualue tai sen osa kuuluu.
5713: Suomen virallisena kielenä siten kuin tässä laissa       Saamelaisten kotiseutualueen muodostavat
5714: säädetään.                                            Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä So-
5715:                                                       dankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan
5716:                         2§                            alue, sellaisina kuin ne ovat tämän lain voimaan
5717:    Suomen kansalaisella, jonka äidinkieli on saa-     tullessa.
5718: me, on sama oikeus kuin suomen-ja ruotsinkieli-
5719: sillä kansalaisilla käyttää momioistuimissa ja                                6§
5720: muissa viranomaisissa äidinkieltään.                     Saamen kielen kannalta kaksikielisessä momio-
5721:    Vastaavasti on yhteisöllä tai säätiöllä, jonka     isruimessa tai poliisiviranomaisessa on asioita
5722: pöytäkirjakieli on saame, ja oppilaitoksella, jonka   suullisesti käsiteltäessä saamenkielisen asianosai-
5723: opetuskieli on saame, sama oikeus kuin suomen-        sen tai kuultavan niin vaatiessa aina käytettävä
5724: tai ruotsinkielisellä yhteisöllä, säätiöllä taikka    tulkitsemista, jos asianomaiset tuomioistuinten
5725: oppilaitoksella käyttää pöytäkirjakieltään tai ope-   jäsenet tai poliisimiehet eivät osaa saamen kieltä.
5726: tuskieltään.                                             Saamenkielisen kansalaisen asioidessa saamen
5727:    Saamenkielisten oikeudesta saada peruskoulu-       kielen kannalta kaksikielisessä viranomaisessa tai
5728: tai muuta opetusta äidinkielellään sekä saamen        laitoksessa on hänen sitä pyytäessään muissakin
5729: kielen opetuksesta saamelaisten kotiseutualueella     kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa käy-
5730: säädetään erikseen.                                   tettävä tulkitsemista, jos asiaa hoitava virkamies
5731:                                                       e1 osaa saamen kieltä.
5732:                         3§
5733:    Sillä, joka on saamelaista syntyperää, on oikeus                           7§
5734: ilmoittaa väestökirjoihin äidinkielekseen saame.         Valtion viranomaisella ja kielilain 17 §:ssä tar-
5735:                                                       koitetulla viranomaisella ei ole velvollisuutta an-
5736:                                                       taa toimituskirjaa saamen kielellä, ellei sen virka-
5737:                                                       miehille ole säädetty tai määrätty kelpoisuus-
5738:                                                       ehdoksi saamen kielen taitoa. Tapauksissa, joissa
5739:                      2 luku                           toimituskirja oli suomen- tai ruotsinkieliselle asi-
5740: Saamen kielen kä~ttämine~. tuomioistuimissa ja        anosaiselle annettava hänen käyttämällään kielel-
5741:                 vtranomatstssa                        lä, on kuitenkin saamen kieltä käyttäneelle asi-
5742:                                                       anosaiselle annettava ilman eri maksua pätevä
5743:                         4§                            saamenkielinen käännös.
5744:   Edellä 2 § :ssä tarkoitetusta oikeudesta samoin        Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, on
5745: kuin muutoinkin saamen kielen käyttämisestä           vastaavasti voimassa Sodankylän kunnan viran-
5746: tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa     omaisista.
5747: sekä kuntien ja muiden itsehallintoalueiden sekä
5748: kuntainliittojen viranomaisissa on soveltuvin osin                           8 §
5749: vastaavasti voimassa, mitä kielilaissa (148/22) on       Kielilain säännöksiä viranomaisten stsa•
5750: säädetty suomen ja ruotsin kielestä, jollei jäljem-   virkakielestä ei oteta huomioon sovelle'
5751: pänä toisin säädetä.                                  tämän lain säännöksiä tuomioistuimeer
5752:                                         1987 vp. -     LA n:o 32                                         25
5753: 
5754: hun valtion viranomaiseen, kielilain 17 §:ssä tar-     kaksikielinen, voidaan asetuksella perustaa saa-
5755: koitettuun viranomaiseen tai Sodankylän kun-           men kielen toimimiehen virka. Toimimiehen
5756: taan.                                                  palvelut ovat maksuttomia.
5757:    Kielilain 15 § :ää on kuitenkin vastaavasti so-
5758: vellettava saamen kielen osalta. Sodankylän kun-                               13§
5759: nassa on myös saamen kielen osalta sovellettava           Valtion piiri- tai paikallishallinnon viranomai-
5760: kielilain 16 §:n 2 momenttia.                          sen virkaa, tointa tai ylimääräistä tointa täytettä-
5761:    Kielilain 22 §:ää ei oteta huomioon tätä lakia      essä taikka ylimääräistä toimenhaltijaa tai työso-
5762: sovellettaessa.                                        pimussuhteista toimihenkilöä otettaessa katso-
5763:                                                        taan saamen kielen taito erityiseksi ansioksi,
5764:                         9§                             vaikkei se olisikaan viran, toimen tai tehtävän
5765:    Kielilain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut jul-      kelpoisuusehtona, jos viranomaisen virka-alue tä-
5766: kipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai muut           män lain mukaan on saamen kielen kannalta
5767: asiakirjat on annettava saamen kielellä vain mil-      kaksikielinen.
5768: loin ne erityisesti koskevat saamenkielistä väes-                              14 §
5769: tönosaa. Ne on kuitenkin annettava myös saa-              Kunnalle, joka tämän lain mukaan on saamen
5770: men kielellä saamen kielen kannalta kaksikieli-        kielen kannalta kaksikielinen, suoritetaan val-
5771: sessä kunnassa, Sodankylää lukuun ottamatta.           tionosuutta kuntien ja kuntainliittojen valtion-
5772:    Kielilain 10 § :n 2 momentissa tarkoitetuissa       osuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73)
5773: tapauksissa ei ole velvollisuutta käyttää saamen       5 §:n 4 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin,
5774: kieltä.                                                jotka aiheutuvat saamen kielen kääntämis-, tul-
5775:                                                        kitsemis- ja neuvontatehtäviä haitavien viranhal-
5776:                          10 §                          tijoiden paikkaamisesta.
5777:     Kielilain 21 §:ssä tarkoitetut lakiehdotukset ja      Valtionosuutta suoritetaan yhden 1 momentis-
5778: mietinnöt julkaistaan saamen kielellä milloin ne       sa tarkoitetun viranhaltijan osalta kutakin alkavaa
5779: erityisesti koskevat saamenkielistä väestönosaa tai    300: aa kunnassa edellisenä vuonna henkikirjoi-
5780: milloin siihen muutoin on erityistä syytä.             tettua saamenkielistä asukasta kohti.
5781:                                                           Valtionosuutta suoritetaan 1 ja 2 momentissa
5782:                                                        tarkoitettujen kustannusten täyteen määrään.
5783:                       3 luku
5784:                Erinäisiä säännöksiä                                             15 §
5785:                                                           Edellä 14 §:ssä tarkoitetulle kunnalle tulee
5786:                         11§                            lisäksi valtion tulo- ja menoarvioon ottaa määrä-
5787:    Saamen kielen kehittämistä ja huoltoa sekä          raha valtionavustukseen tämän lain soveltamisen
5788: tässä laissa säädettyjä tehtäviä varten on saamen      johdosta aiheutuviin erityisiin lisäkustannuksiin.
5789: kielen lautakunta, joka toimii kotimaisten kiel-          Muulle itsehallintoyhteisölle, jolle tämän lain
5790: ten tutkimuskeskuksen yhteydessä. Saamen kie-          soveltamisen johdosta aiheutuu erityisiä lisäkus-
5791: len lautakunnasta säädetään tarkemmin asetuk-          tannuksia, tulee valtion tulo- ja menoarvioon
5792: sella. Saamen kielen lautakunnalla on oma toi-         ottaa määräraha ylimääräiseen valtionavus-
5793: mistonsa, jonka tulee sijaita saamelaisten kotiseu-    tukseen.
5794: tualueella.
5795:    Viranomaisella, jonka tämän lain nojalla on                                 16 §
5796: annettava toimituskirjastaan saamenkielinen               Edellä 14 § :ssä tarkoitetuista valtionosuuksista
5797: käännös, on oikeus saada käännös saamen kielen         ja 15 §:ssä tarkoitetusta valtionavustuksesta on
5798: lautakunnalta, jollei käännöksen hankkiminen           soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien ja kun-
5799: muutoin käy sopivasti päinsä. Vastaavasti on           tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista an-
5800: viranomaisella oikeus saada lautakunnalta suo-         netussa laissa on säädetty. Mainitussa laissa tar-
5801: menkielinen käännös sille saamen kielellä jätetys-     koitettuna valtion asianomaisena viranomaisena
5802: tä asiakirjasta.                                       toimii tämän lain mukaisia valtionosuuksia ja
5803:                                                        -avustuksia koskevissa asioissa lääninhallitus.
5804:                        12 §                            Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
5805:   Lääninhallitukseen ja muuhun valtion piiri- tai      -avustuksista annetun lain 15 §:n 2 ja 3 momen-
5806: paikallishallinnon viranomaiseen, jonka virkaalue      tissa tarkoitettuna valtion asianomaisena viran-
5807: tämän lain mukaan on saamen kielen kannalta            omaisena toimii kuitenkin valtiovarainministeriö.
5808: 
5809: 4   270412B
5810: 26                                    1987 vp. -     LA n:o 32
5811: 
5812:                       17 §                           kunnallislain (953/76) 13 §:ssä tarkoitetussa kun-
5813:   Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-         tasuunnitelmassa määrättävällä tavalla siten, että
5814: sesta annetaan asetuksella.                          tämän lain säännökset ovat kokonaisuudessaan
5815:                                                      noudatettavina viimeistään viiden vuoden kulut-
5816:                                                      tua tämän lain voimaantulosta.
5817:                      4 luku                             Mitä 2 §:ssä on säädetty, tulee 1 momentissa
5818:                   Voimaantulo                        tarkoitetuissa kunnissa kuitenkin sovellettavaksi
5819:                                                      tämän lain voimaan tullessa.
5820:                       18 §                              Kunnassa, jonka sisäiseksi virkakieleksi tämän
5821:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-       lain voimaan tullessa tulisi saame, voi valtuusto
5822: ta 1988. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä      päättää, että virkakieli pysyy entisenä. Tällainen
5823: sen voimaan saattamiseksi tarpeellisiin toimenpi-    päätös on voimassa kalenterivuoden, minkä jäl-
5824: teisiin.                                             keen valtuusto jatkaa sen voimassaoloa aina ka-
5825:    Tämä laki on julkaistava Suomen säädösko-         lenterivuodeksi kerrallaan.
5826: koelmassa myös saamen kielellä.
5827:                                                                            20 §
5828:                       19 §                              Kunnes tarvittavat säännökset saamen kielen
5829:    Kunnassa tai kuntainliitossa, joka tämän lain     taidon toteamisesta on annettu, voi saamen kie-
5830: nojalla tulee saamen kielen suhteen kaksikielisek-   len lautakunta hyväksymiensä ohjeiden mukai-
5831: si, ryhdytään tätä lakia soveltamaan asteittain      sesti antaa todistuksia saamen kielen taidosta.
5832: 
5833: 
5834:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
5835: 
5836:         Hannele Pokka                 Seppo Pelttari                 Kimmo Sarapää
5837:         Tytti Isohookana-Asunmaa      Mauri Pekkarinen               Marjatta Väänänen
5838:         Erkki Pystynen               Heli Astala                     Aimo Ajo
5839:         Marja-Liisa Tykkyläinen      Antti Kalliomäki                Asko Apukka
5840:         Claes Andersson              Iiris Hacklin                   Aino Pohjanoksa
5841:                     J. Juhani Kortesalmi                      Pekka Haavisto
5842:                                                   1987 vp.
5843: 
5844: 
5845: Lakialoite n:o 33
5846: 
5847: 
5848: 
5849: 
5850:                                     Helle ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
5851: 
5852: 
5853:                                              Eduskunnalle
5854: 
5855:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
5856:    Vuoden 1984 valtiopäiville annettuun ja vuo-         VJ 67 a §:n 3 momentin säännökseltä, joka jo
5857: den 1986 valtiopäivillä lepäämään hyväksyttyyn          edellisen eduskunnan aikana kohtasi voimakasta
5858: niin sanottuun valtiosääntöpakettiin sisältyy eh-       kritiikkiä, on pudonnut kokonaan pohja pois.
5859: dotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta         Emme pidä tarkoituksenmukaisena sisällyttää
5860: (HE n:o 254/1984 vp.). Tähän lakiehdotukseen            perustuslakiin mainittua, järjellistä tarkoitusta
5861: puolestaan sisältyy uusi VJ 67 a §:n 3 momentti,        vailla olevaa säännöstä. Paitsi että menettely olisi
5862: jonka mukaan poikkeuksellisia oloja varten voi-         perustuslainsäätäjän ja koko poliittisen koneiston
5863: daan tavallisella lailla säätää poikkeuksia perus-      piittaamattomuuden osoitus, sisältyisi siihen
5864: tuslaeista, kunhan poikkeusten piiri on ensin           myös vakavia vaaroja. Ehdotettu säännös olisi
5865: määritelty perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsi-     kansalaisten perusoikeuksien perustuslainsuojan
5866: tell yssä laissa.                                       hallitusmuodon 16 §:ään sisältyvän kavennuksen
5867:    Viimeistään vuoden 1987 valtiopäivien alkaes-        olennainen laajennus. HM 16 § sallii tavallisella
5868: sa on osoittautunut, ettei säännösehdotuksella          lailla toteutettavat perusoikeusloukkaukset sodan
5869: ole mitään järjellistä tarkoitusta. Se ei sisältynyt    aikana, ja ehdotettu säännös laajentaisi tätä de-
5870: valtiosäännön tarkistaruiskomitean mietintöön           konstitutionalisointia väljän ''poikkeuksellisten
5871: (KM 1983:49), vaan tuli hallituksen esitykseen          olojen'' käsitteen avulla. On syytä suhtautua
5872: valmistelun loppuvaiheessa. Esityksensä perus-          torjuvasti tällaisen kansalaisten demokraattiset
5873: teluissa hallitus totesi säännösehdotuksen liitty-      oikeudet ainakin piilevästi vaarantavan uuden
5874: vän suunnitelmaan niin sanottujen kriisilakien          konstruktion sisällyttämiseen perustuslakeihimme.
5875: antamisesta tuolloin istuneen eduskunnan käsi-             Tämän aloitteen allekirjoittaminen ei ole kan-
5876: teltäviksi. Tuoiloiset kriisilakisuunnitelmat poh-      nanotto valtiosääntöpaketin muiden osien puo-
5877: jautuivat parlamentaarisen valmiuslainsäädäntö-         lesta tai niitä vastaan, ei myöskään kannanotto
5878: komitean mietintöön (KM 1979:60), jonka ehdo-           valmiuslainsäädäntötyöryhmän ehdotuksiin. Py-
5879: tuksen mukaisesti olisi säädetty perustuslainsäätä-     rimme vain siihen, että valtiosääntöpaketin lo-
5880: misjärjestyksessä erillinen puitelaki, joka olisi       pullinen käsittely voisi tapahtua asiallisesti ja
5881: oikeuttanut kajoamaan tavallisella lailla kansa-        kyseisen kriisilakeja koskevan säännöksen vääris-
5882: laisten perusoikeuksiin.                                tämättä päätöksentekotilannetta.
5883:    Kriisilakeja ei kuitenkaan annettu edellisen            Aloite on teknisistä syistä laadittu siten, että se
5884: eduskunnan käsiteltäviksi. Sittemmin niiden val-        kohdistuu voimassa olevaan valtiopäiväjärjestyk-
5885: mistelussa on kokonaan luovuttu puitelakimallis-        seen. Lakiehdotus on sisällöltään SKDL:n lepää-
5886: ta. Valmiuslainsäädäntötyöryhmän 31.3.1987 jät-         mässä olevan lakiehdotuksen käsittelyn yhteydes-
5887: tämässä mietinnössä ehdotetaan, että perus-             sä jättämän vastalauseen mukainen.
5888: tuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäisiin eri krii-      Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5889: sitilanteiden varalle valmiuslaki, joka sisältäisi
5890: kaikki tarpeelliset perusoikeusrajoitukset ja muut                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5891: poikkeukset perustuslakien säännöksistä. Tämä                  lakiehdotuksen:
5892: merkitsee, että valtiosääntöpakettiin sisältyväitä
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897: 270414D
5898: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 33
5899: 
5900: 
5901:                                                 Laki
5902:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
5903: 
5904:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
5905:   muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentti ja 73 §,
5906:   näistä 73 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla
5907: (278/ 83 ), sekä
5908:   lisätään lakiin uusi 67 a § seuraavasti:
5909: 
5910:                        66 §                           lepäämään, jos laki on tarkoitettu olemaan voi-
5911:                                                       massa enintään kaksi vuotta.
5912:    Sellainen lakiehdotus, joka kolmannessa käsit-        Lepäämään ei voida jättää ehdotusta laiksi,
5913: telyssä on saavuttanut äänten enemmistön, voi-        jolla kokonaan tai osaksi kumotaan 1 momentissa
5914: daan kuitenkin panna lepäämään. Ehdotus le-           säädetyllä tavalla käsitelty laki.
5915: päämään jättämisestä on tehtävä, ennen kuin              Mitä 1 momentissa on säädetty ei kuitenkaan
5916: päätösesitys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai        sovelleta palkkojen valvonta- ja säännöstelytoi-
5917: hylkäämisestä on tehty, ja on siinä tapauksessa,      menpiteisiin.
5918: jos lakiehdotus äänestyksessä ei ole rauennut, asia
5919: pantava pöydälle seuraavaan täysistuntoon; jos                               73 §
5920: ehdotusta lepäämään jättämisestä silloin kannat-        Lepäämään jätetyn tai jätettäväksi hyväksytyn
5921: taa vähintään kolmasosa eduskunnan kaikista           lakiehdotuksen käsittely on pantava vireille niillä
5922: jäsenistä, jää lakiehdotus, sanamuodoltaan sem-       valtiopäivillä, joihin ehdotus on jäänyt lepää-
5923: moisena kuin se kolmannessa käsittelyssä hyväk-       mään.
5924: syt~i~?· lepäämään seuraaviin varsinaisiin valtio-      Asianomaisen valiokunnan annettua asiasta
5925: pälvun.                                               mietintönsä on lakiehdotus asiasisällöltään muut-
5926:                                                       tamattomana hyväksyttävä tai hylättävä.
5927:                                                         Lepäämään jätetyn lakiehdotuksen hyväksymi-
5928:                       67 a §                          sestä päätetään äänten enemmistöllä ja lepää~
5929:    Lakiehdotus kansantalouden vakavien häiriöi-       mään jätettäväksi hyväksytyn lakiehdotuksen hy-
5930: den lieventämiseksi välttämättämistä valvonta- ja     väksymisestä päätöksellä, jota on kannattanut
5931: säännöstelytoimenpiteistä käsitellään 66 §:n mu-      vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
5932: kaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, nou-
5933: dattamalla mitä 67 §:n 1 momentissa on säädet-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5934: ty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta jätettäkö         kuuta 19
5935: 
5936:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5937: 
5938:          Esko Helle                      Asko Apukka                    Arvo Kemppainen
5939:          Esko Seppänen                   Claes Andersson                Pekka Leppänen
5940:          Raila Aho                       Pauli Uitto                    Juhani Vähäkangas
5941:          Lauha Männistö                  Timo Laaksonen                 Vappu Säilynoja
5942:          Heli Astala                     Pertti Lahtinen                Anna-Liisa Jokinen
5943:                                                 1987 vp.
5944: 
5945: Lakialoite n:o 34
5946: 
5947: 
5948: 
5949: 
5950:                                    Rantanen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 10 §:n muutta-
5951:                                      misesta
5952: 
5953: 
5954:                                            Eduskunnalle
5955: 
5956:    Sairausvakuutuslain 10 §:n 1 momentin mu-          annetun hoidon osalta kokonaan. Sarjana anne-
5957: kaan lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu-         tun hoidon korvauspetusteena on esityksen mu-
5958: tuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luo-       kaan 100 markkaa. Asetusta annettaessa sarjaksi
5959: na ja vastaavasti vakuutetun lääkärissä, sairaan-     tulee käsittää 2-15 hoitokertaa. Uudesta sarjana
5960: hoitolaitoksessa, laboratorio- ja röntgenlaitokses-   annetusta hoidosta tulisi vakuutetun kustaanet-
5961: sa tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saa-          tavaksi uusi omavastuu.
5962: neen henkilön luona käynnistä aiheutuneet mat-           Omavastuuosuutta määriteltäessä saattaa yksit-
5963: kakustannukset korvataan kokonaan siltä osin          täisen matkan kustannus jäädä alle 15 markan
5964: kuin ne yhteen suuntaan tapahtuvaa matkaa             kustannuksen. Sarjana annetussa hoidossa laske-
5965: kohti ylittävät 15 markkaa.                           taan kuitenkin useammat matkat yhteen siten,
5966:    Useissa tapauksissa hoitoa joudutaan antamaan      että sarjan kustannusten ylittäessä sarjahoidon
5967: sarjana. Tällöin vakuutetun matkakustannukset         omavastuurajan korvataan matkakustannukset
5968: saattavat nousta erityisen suuriksi. Niissä tapauk-   kokonaisuudessaan. Vastaavasti yksittäisen mat-
5969: sissa, joissa hoito on aikaisemmin voitu invalidi-    kan 15 markkaa ylittävät kustannukset korvataan
5970: huoltona maksaa kokonaan, ovat vakuutetulle           kokonaan, mutta omavastuuosuuksien summan
5971: aiheutuvat kustannukset erityisesti lisääntyneet      ylittäessä 100 markkaa korvataan matkat tällä
5972: nykyisen lainsäädännön aikana.                        perusteella kokonaisuudessaan.
5973:    Mainitusta syystä on tarpeellista muuttaa sai-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5974: rausvakuutuslain 10 §:ää siten, että asetuksella      nioittaen,
5975: tarkemmin säädettävissä tapauksissa korvataan
5976: vakuutetun matkakustannukset paitsi yksittäisen                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5977: matkan ylittäessä omavastuurajan myös sarjana                kiehdotuksen:
5978: 
5979: 
5980: 
5981: 
5982: 270420K
5983: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 34
5984: 
5985:                                                 Laki
5986:                               sairausvakuutuslain 10 §:n muuttamisesta
5987: 
5988:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
5989: lain 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1119/83),
5990: näin kuuluvaksi:
5991: 
5992:                        10 §                           räämästä sarjana annettavasta hoidosta johtuvat
5993:    Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulutuk-        matkakustannukset korvataan vakuutetulle lisäksi
5994: sen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona         kokonaan siltä osin kuin ne ylittävät 100 mark-
5995: johtuvat matkakustannukset korvataan vakuute-         kaa. Asetuksella säädetään, milloin hoito on
5996: tulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen suun-        katsottava sarjana annettavaksi.
5997: taan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät 15 mark-
5998: kaa. Sama koskee vakuutetun lääkärissä, sairaan-
5999: hoitolaitoksessa, laboratorio- ja röntgenlaitokses-      Tämä laki tulee voimaan    päivänä
6000: sa tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saa-          kuuta 198
6001: neen henkilön luona käynnistä aiheutuneiden             Tätä lakia sovelletaan niihin kustannuksiin,
6002: matkakustannusten korvaamista. Lääkärin mää-          jotka ovat syntyneet lain voimaantulon jälkeen.
6003: 
6004: 
6005:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
6006: 
6007:         Jorma Rantanen                  Markus Aaltonen                Tuula Paavilainen
6008:         Risto Ahonen                    Lauri Metsämäki                Kerttu Törnqvist
6009:         Markku Pohjola                  Saara-Maria Paakkinen          Riitta Järvisalo-Kanerva
6010:         Sinikka Mönkäre                 Virpa Puisto                   Mats Nyby
6011:         Ilkka Joenpalo                  Jussi Ranta                    Kari Rajamäki
6012:                                                 1987 vp.
6013: 
6014: Lakialoite n:o 35
6015: 
6016: 
6017: 
6018: 
6019:                                    Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n muuttami-
6020:                                       sesta
6021: 
6022: 
6023:                                            Eduskunnalle
6024: 
6025:    Sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta an-       hyvin todennäköistä. Tämän takia ainakin nat-
6026: netun lain (1058/85) 1 momentin mukainen              den henkilöiden sairausvakuutuksen vähimmäis-
6027: sairauspäivärahan vähimmäismäärä ei anna sai-         päivärahaa tulisi korottaa 50 prosentilla nykyises-
6028: raalle henkilölle riittävää toimeentuloturvaa. Eri-   tä, jolloin vakuutettu noin neljä kuukautta sai-
6029: tyisen vaikea tilanne on pitkäaikaissairaille, joi-   rastettuaan saisi likimäärin saman vähimmäistoi-
6030: den tulot ovat vähäiset tai joilla ei säädettynä      meentuloturvan kuin kansaneläkejärjestelmä an-
6031: kalenterivuotena ole ollut työtuloja lainkaan.        taa.
6032: Heidän on vuoden ajan tultava toimeen 43,70              Uudistus olisi askel kohti kattavaa ja yhtenäistä
6033: markan suuruisen vähimmäispäivärahan turvin.          perustoimeentuloturvaa, jonka piiriin olisi otetta-
6034:    Sairauteen liittyvän toimeentuloturvan alhai-      va sairauden, vanhuuden, työttömyyden ja työ-
6035: suutta kuvastaa myös se, että vuodesta 1972           kyvyttömyyden lisäksi opiskelu sekä lasten ja
6036: vuoteen 1983 sairausvakuutuksen vähimmäispäi-         vanhusten hoitaminen. Perustoimeentuloturva
6037: värahan reaaliarvo on laskenut 30 %. Vertailun        tulisi mitoittaa kansaneläkkeen täyden määrän
6038: vuoksi mainittakoon samana aikana kansaneläk-         mukaan. Sairausvakuutuksen vähimmäispäivära-
6039: keiden nousseen keskimäärin 25 %, ansioeläk-          han tason korottaminen olisi aloitettava pitkäai-
6040: keiden 50 %, ansioon suhteutetun äitiyspäivära-       kaisesti sairaista heidän elämäntilanteensa vai-
6041: han 80 % ja lapsilisien 110 %. Sairausajan pe-        keuden takia.
6042: rusturvan alhaisuus aiheuttaakio usein tarpeen           Esitetyn sairausvakuutuksen vähimmäispäivära-
6043: turvautua toimeentulotukeen etenkin, jos sairaus      han korottamisen vuosikustannukset ovat noin 20
6044: on pitkäaikainen.                                     miljoonaa markkaa, mitä on pidettävä kohtuulli-
6045:    Sairauden kestettyä vuoden vakuutettu tulee        sena, kun otetaan huomioon esitetyn toimenpi-
6046: oikeutetuksi kansaneläkkeen antamaan vähim-           teen merkitsemä olennainen parannus nykyiseen
6047: mäisturvaan, jonka määrä asuinkunnasta ja nai-        päivärahajärjestelmään.
6048: misissaolosta riippuen on 1 479-1 828 markkaa            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6049: kuukaudessa. Käytännön kokemukset osoittavat,
6050: että sairauden jatkuttua yhtäjaksoisesti sadan päi-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6051: vän ajan on vakuutetun siirtyminen eläkkeelle                kiehdotuksen:
6052: 
6053: 
6054: 
6055: 
6056: 270419]
6057: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 35
6058: 
6059: 
6060:                                                Laki
6061:                              sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
6062: 
6063:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain
6064: 16 §:ään, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1058/85), uusi näin
6065: kuuluva 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi:
6066: 
6067:                       16 §
6068:                                                      suorittamisen edelleen jatkuessa edellä mainitulle
6069:   Jos vakuutetulle on 100 päivän ajalta suoritettu   tasolle.
6070: päivärahaa ja hänen 1 momentin perusteella
6071: määräytyvä päivärahansa määrä on pienempi
6072: kuin vähimmäispäiväraha lisättynä 50 prosentilla,      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6073: korotetaan hänen päivärahansa määrä päivärahan       kuuta 1987.
6074: 
6075: 
6076:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
6077: 
6078:          Jukka Vihriälä                 Juhani Alaranta                 Heikki Kokko
6079:          Esko Jokiniemi                 Timo Kietäväinen                Anneli Jäätteenmäki
6080:          Juho Sillanpää                 Pirkko Ikonen                   Tellervo Renko
6081:           Kauko Heikkinen               Annikki Koistinen               Riitta Kauppinen
6082:          Jorma Huuhtanen                Mirja Ryynänen                  Kalle Röntynen
6083:                                                  1987 vp.
6084: 
6085: Lakialoite n:o 36
6086: 
6087: 
6088: 
6089: 
6090:                                     Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
6091: 
6092: 
6093:                                             Eduskunnalle
6094: 
6095:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6096: 
6097:   Aloitteessa esitetaan, että kotona lasta hoita-      toiisän suuruus olisi vastasyntyneestä 112 vähim-
6098: valle, joka ei ole ollut ansiotyössä tai jonka         mäispäivärahasta ja muista kotona hoidettavista
6099: työtulot ovat olleet vähäiset, maksettaisiin vä-       alle kouluikäisistä lapsista 115 päivärahan vähim-
6100: himmäismääräistä äitiys-, isyys- tai vanhempain-       mäismäärästä.
6101: rahaa korotettuna lapsenhoitolisällä. Lapsenhoi-
6102: 
6103: 
6104: 
6105: 
6106:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
6107: 
6108:    Hyväksyessään vuonna 1984 hallituksen esityk-        työttömyyspäivärahaa. Vähimmäistoimeentulon
6109: set (HE n:ot 202, 203 ja 2051 1984 vp.) pienten        varaan jäävät siten esimerkiksi nuoret, jotka eivät
6110: lasten hoidon kehittämistä koskevaksi lainsäädän-      opiskelun vuoksi ole hankkineet työhistoriaa, sekä
6111: nöksi, perhepoliittisen työsuhdeturvan kehittä-         jo useamman lapsen synnyttäneet kotiäidit, joi-
6112: mistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi työttö-     den työhistoria on vanhentunut. Nykyisin noin
6113: myysturvalain muuttamisesta eduskunta edellytti         10 prosentissa tapauksista äitiyspäiväraha suorite-
6114: vastauksessaan, että hallitus selvittää, miten hoi-    taan vähimmäismääräisenä.
6115: tovapaalla olevan vanhemman sosiaaliturva järjes-         Muusta toimeentulotuevasta poiketen suorite-
6116: tetään. Tätä pohtinut kotona lastaan hoitavan          taan sairausvakuutuksen päivä-, äitiys-, isyys- ja
6117: sosiaaliturvan selvitystyöryhmä jätti muistionsa       vanhempainrahaan lapsikorotus vain perheen
6118: loppuosan     sosiaali-   ja    terveysministeriölle   pääasiallisen huoltajan eli enemmän ansaitsevan
6119: 27 .3.1986. Työryhmän selvityksen mukaan kes-          etuuteen. Koska naisten työtulot ovat yleensä
6120: keisimpiä ongelma-alueita lastaan kotona hoita-        pienemmät kuin miesten ja lisäksi synnyttänei-
6121: van sosiaaliturvassa on äitiys-, isyys- ja vanhem-     den naisten työhistoria on usein puutteellinen,
6122: painloma-ajan sairausvakuutuslain 22 §:n (471/         maksetaan lapsikorotus nykyisin vain noin
6123: 81) mukaisen vähimmäistoimeentulon alhaisuus.          14 % :iin äitiysrahapäivistä. Lapsikorotusta ei
6124: Jos pienen lapsen vanhempi äitiys-, isyys- tai         myöskään makseta vastasyntyneestä vaan ainoas-
6125: vanhempainrahan turvin hoitaa lasta kotona, jää        taan muista perheen alle 16-vuotiaista lapsista.
6126: hänen vähimmäistoimeentulonsa alle 1 100 mar-          Päivärahan korkean ansiosidonnaisuuden takia
6127: kan kuukaudessa. 258 arkipäivän pituisen äitiys-       lapsikorotus on pienempi kuin kansaneläkkeen
6128: rahakauden 100 ensimmäiseltä arkipäivältä päi-         tai työttömyysturvan lapsikorotus tai kotihoidon
6129: värahaa voidaan suorittaa lapsen äidille vanhem-       tuen sisarkorotus.
6130: painrahana. Isälle voidaan myöntää synnytyksen            Vanhempainrahakauden jälkeen lasta kotona
6131: yhteydessä 6-12 arkipäivältä isyysrahaa.               hoitava tulee oikeutetuksi kotihoidon tukeen,
6132:    Sairausvakuutuksen päivä-, äitiys-, isyys- ja       jota maksetaan vuonna 1987 yksilapsisille per-
6133: vanhempainrahan ensisijaisena perusteena ovat          heille, kunnes lapsi on puolitoistavuotias. Jos
6134: vakuutetun verotuksessa todetut työtulot. Työtu-       perheessä on myös toinen alle 7-vuotias lapsi,
6135: lona ei pidetä työtulon menetyksen vuoksi mak-         tuki jatkuu, kunnes nuorempi lapsista täyttää
6136: settua sosiaalivakuutusetuutta, kuten esimerkiksi      kaksi ja puoli vuotta. Sisaruskorotus myönnetään
6137: 270418H
6138: 2                                        1987 vp. -         LA n:o 36
6139: 
6140: alle 7-vuouarsta sisaruksista. Kotihoidon tuki              ei maksettaisi, jos työtulojen perusteella makset-
6141: saattaa nousta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan          tava etuus mahdollisine lapsikorotuksineen olisi
6142: vähimmäispäivärahaa suuremmaksi, joten tilanne              suurempi kuin sairausvakuutuslain 16 §:ssä tar-
6143: on epäjohdonmukainen.                                       koitettu vähimmäispäiväraha ja lapsenhoitolisä
6144:    Ottaen huomioon lasten hoitotyön keskeisen               yhteensä. Toisin kuin lapsikorotus lapsenhoitolisä
6145: merkityksen suomalaisen yhteiskunnan ja sen                 maksettaisiin käytännössä yleensä äidin äitiys- tai
6146: tulevaisuuden kannalta olisi kotona lasta hoita-            vanhempainrahaan.
6147: valle vakuutetulle, jonka työtulot ovat olleet                 Lapsenhoitolisää ja lasten kotihoidon tuen sisa-
6148: vähäiset tai joka ei ole ollut ansiotyössä, makset-         ruskorotusta ei ole perusteltua saada samanaikai-
6149: tava vähimmäismääräistä äitiys-, isyys- tai van-            sesti. Lasten kotihoidon tuesta annettua lakia
6150: hempainrahaa lisättynä lapsenhoitolisällä.                  olisi tältä osin tarkistettava.
6151:    Lapsenhoitolisän suuruus määräytyisi kaikkien               Lapsenhoitolisään oikeutettuja olisi vuosittain
6152: kotona hoidettavien alle kouluikäisten lasten lu-           arviolta 15 000 synnyttäjää. Äitiysraha arkipäivää
6153: kumäärän mukaan myös vasta~yntynyt mukaan                   kohti nousisi kaikille lapsenhoitolisään oikeute-
6154: luettuna. Lapsenhoitolisän määrä olisi vastasynty-          tuille seuraavan taulukon mukaisesti keskimäärin
6155: neestä 112 vähimmäispäivärahasta ja muista ko-              258 äitiysrahapäivää kohti laskettuna 47,2 mar-
6156: tona hoidettavista alle kouluikäisistä lapsista 1 15        kasta 62, 1 markkaan. Lapsenhoitolisän kustan-
6157: päivärahan vähimmäismäärästä.                               nukset olisivat siten noin 60 miljoonaa markkaa
6158:    Lapsenhoitolisä olisi toissijainen siten, että sitä      vuositasolla.
6159: 
6160: 
6161: 
6162: 
6163:     Taulukko. Lapsenhoitolisään oikeutettujen vakuutettujen lukumäärä ja keskimääräinen äitiysraha
6164:               vuoden 1986 etuustasossa, mk/ arkipäivä.
6165: 
6166:                                                Korkein                                              Äitiys-
6167:                                                lapsen-             Lapsen-                            raha
6168:                                               hoitoiisään         hoitoiisään     Nykyinen       lapsenhoi ta-
6169:                                               oikeuttava          oikeutetut      äitiysraha       lisineen
6170:                                                työtulo               lkm.        keskimäärin     keskimäärin
6171:                                                 mk/kk                                 mk               mk
6172: Ensisynnyttäjät ....................... .       1 694               5 900           47,0            59,7
6173: Vain 3 v täyttäneitä lapsia ............ .      1 694               4 500           47,0            59,7
6174: Muita alle 3-vuotiaita lapsia lkm.
6175:         1   ............................ .      2 159               4 200           47,8            66,8
6176:         2   ............................ .      2413                  390           47,1            74,9
6177:         3 ............................. .       2 668                  17           48,9            83,0
6178: Yhteensä ............................. .                           15 007           47,2            62,1
6179: 
6180:      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6181:                                                                    kiehdotuksen:
6182:                                         1987 vp. -     LA n:o 36                                         3
6183: 
6184:                                                  Laki
6185:                                    sairausvakuutuslain muuttamisesta
6186: 
6187:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annettuun sairausvakuutus-
6188: lakiin (364/63) uusi näin kuuluva 22 a §:
6189: 
6190:                        22 a §                          perusteella määräytyvä äitiys-, isyys-, tai vanhem-
6191:   Jos kotona alle kolmivuotiasta lasta hoitavan        painraha mahdollisine lapsikorotuksineen on
6192: vakuutetun 16 tai 17 § :ssä tarkoitetut työtulot       suurempi kuin vähimmäispäiväraha ja lapsenhoi-
6193: ovat lapsenhoidon vuoksi alentuneet tai niitä ei       tolisä yhteensä.
6194: ole, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahana makse-           Lapsenhoitolisän määrä yhdestä lapsesta on
6195: taan vähimmäispäiväraha lisättynä lapsenhoitoli-       puolet ja kustakin muusta lapsesta yksi viidesosa
6196: sällä. Lapsenhoitolisää maksetaan kotona hoidet-       vähimmäispäivärahasta.
6197: tavista alle seitsemänvuotiaista lapsista, vastasyn-
6198: tyneestä lapsen syntymästä lukien.                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6199:    Lapsenhoitolisää ei makseta, jos työtulojen         kuuta 1987.
6200: 
6201: 
6202:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
6203: 
6204:          Jukka Vihriälä                   Juhani Alaranta                 Heikki Kokko
6205:          Esko Jokiniemi                   Pirkko Ikonen                   Tellervo Renko
6206:          Timo Kietäväinen                 Seppo Pelttari                  Anneli Jäätteenmäki
6207:          Juho Sillanpää                   Kauko Heikkinen                 Annikki Koistinen
6208:          Riitta Kauppinen                 Jorma Huuhtanen                 Kalle Röntynen
6209:                                           Mirja Ryynänen
6210:                                                1987 vp.
6211: 
6212: Lakialoite n:o 37
6213: 
6214: 
6215: 
6216: 
6217:                                   Aaltonen: Ehdotukset valtiontalouden tarkastustoiminnan kehittä-
6218:                                     mistä tarkoittaviksi laeiksi
6219: 
6220: 
6221:                                           Eduskunnalle
6222: 
6223:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6224: 
6225:    Aloitteessa ehdotetaan lakia valtiopäiväjärjes-   tu laki (967 147) siihen myöhemmin tehtyine
6226: tyksen muuttamiseksi sekä lakia valtiontalouden      muutoksineen. Lisäksi ehdotetaan lakia valtion-
6227: tarkastuksesta, jolla kumotaan valtiontalouden       tilintarkastajain oikeudesta tarkastaa valtion tuki-
6228: tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annet-     toimia.
6229: 
6230: 
6231: 
6232: 
6233:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
6234: 
6235:    Valtion tehtävien lisääntyminen ja monipuolis-    kyisin valtiovarainministeriön alainen valtionta-
6236: tuminen viime vuosikymmeninä ja siitä aiheutu-       louden tarkastusvirasto tulisikin saattaa asemal-
6237: nut valtiontalouden kasvu, kehitys valtion talous-   taan riippumattomaksi toimeenpanovallasta siir-
6238: ja toimintasuunnitelmissa, maksuliike- ja kirjan-    tämällä se hallinnollisesti eduskunnan yhteyteen.
6239: pitojärjestelmissä sekä muussa laskentatoimessa,     Vuoden 1969 valtiopäivillä eduskunta lausui
6240: valtionaputoimintojen laajentuminen, kansainvä-      mm. tätä koskevan toivomuksen hallitukselle.
6241: lisen toiminnan ja yhteistoiminnan lisääntymi-          Tarkastusviraston hallinnollisen aseman muu-
6242: nen samoin kuin teknologian kehitys synnyttävät      tos ei merkitsisi eduskunnan tekemistä osalliseksi
6243: ja ylläpitävät jatkuvaa tarvetta valtiontalouden     toimeenpanevan vallan käyttämisessä, koska tar-
6244: tarkastuksen kehittämiseen ja tehostamiseen. Sa-     kastustoimintaa ei voida lukea tällaiseksi vallan-
6245: manaikaisesti valtionhallinnon laajentuminen         käytöksi, vaan eduskunnan valvontatehtävän tu-
6246: sekä sen tehtävien kasvu ja monimutkaistuminen       kemista toiminnassaan riippumattomana tarkas-
6247: asettavat eduskunnan suorittamalle parlamentaa-      tusyksiköllä. Tarkastusviraston riippumattomuu-
6248: riselle vaivonnalle lisääntyviä vaatimuksia muun     den takaaminen eduskunnan yhteydessä on näh-
6249: muassa sen selvittämiseksi, etteivät eduskunnalle    tävä välttämättömäksi edellytykseksi myös edus-
6250: kuuluvat budjettivalta ja finanssivalvonta kaven-    kunnan arvovallalle sen valvontatehtävissä.
6251: tmsl.
6252:                                                         Eduskunnan budjetti- ja finanssivalvonnan
6253:    Eduskunnan budjetti- ja lainsäädäntövallan to-    kannalta on välttämätöntä, että valtiontilintar-
6254: siasialliset kaventumispyrkimykset ovat peruste      kastajain tarkastusvaltuudet ulotetaan myös val-
6255: eduskunnan valvontavaltaa ja myös valtiontalou-      tion tukitoimiin, kuten tarkastusviraston osalta
6256: den tarkastusta koskeville uudistuksille. Tarkas-    on jo menetelty. Kun valtion siirtomenojen
6257: tuksen kokonaisjärjestelmä tulee tällä perusteella   osuus valtion budjetoiduista menoista on jo yli
6258: rakentaa siten, että se osaltaan tukee eduskunnal-   53 % ja osuus ilmeisesti edelleen kasvaa, ei
6259: le valtiosäännön perusteella kuuluvan valvonta-      valtiontilintarkastajain nykyistä pelkästään tarkas-
6260: vallan käyttöä ja varmistaa täten eduskunnan         tusviraston raportointiin perustuvaa seurantaa
6261: budjetti- ja lainsäädäntövallan toteutumista. Ny-    voida pitää riittävänä. Muutoinkaan ei voida
6262: 270417G
6263: 2                                        1987 vp. -    LA n:o 37
6264: 
6265: pitää periaatteessa oikeana, että parlamentaarisen     neet mm. valtion revisiotoimikunta (KM 1971: A
6266: tarkastuksen tarkastusvaltuudet olisivat rajatum-      17) ja valtiontalouden tarkastuskomitea (KM
6267: mat kuin hallituksen alaisen tarkastusviraston         1984:30).
6268: vastaavat valtuudet. Hallitusmuodon 71 §:n tul-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
6269: kinta on valtiontilintarkastajain osalta muodostu-     vasti,
6270: nut rajaavaksi, mutta tarkastusviraston osalta sai-
6271: livaksi mitä tarkastusvaltuuksiin tulee. Valtion-
6272: tilintarkastajain toimivaltuuksien laajentamista                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
6273: ovat eduskunnan em. lausuman jälkeen esittä-                  kiehdotukset:
6274: 
6275: 
6276: 
6277: 
6278: 1.
6279:                                                  Laki
6280:                                  valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
6281: 
6282:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
6283:     muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 luvun otsikko ja
6284:     liså.tään lakiin uusi 83 c § seuraavasti:
6285: 
6286:                       6 luku                             Valtion revisiolaitoksena tOlmtvasta valtionta-
6287:     Suomen Pankkia ja kansaneläkelaitosta sekä         louden tarkastusvirastosta, joka on eduskunnan
6288:       eduskunnan kirjastoa ja valtiontalouden          hoidon alainen ja jolle eduskunta hyväksyy ohje-
6289:                                                        säännön, säädetään lailla.
6290:          tarkastusta koskevia toimenpiteitä
6291:                        83 c §
6292:    Valtiontilintarkastajain valitsemisesta ja tehtä-
6293: vistä sekä heidän johtosäännöstään säädetään             Tämä laki tulee votmaan          päivänä
6294: Suomen Hallitusmuodossa.                               kuuta 198
6295:                                           1987 vp. -     LA n:o 37                                            3
6296: 
6297: 
6298: 2.
6299:                                                    Laki
6300:                                        valtiontalouden tarkastuksesta
6301: 
6302:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6303: 
6304: 
6305:                          1§                              kuuluu tarkastusvirastolle, ja tekee muita tarpeel-
6306:   Valtion revisiolaitoksena toimii eduskunnan            lisiksi katsomiaan uudistusehdotuksia, sikäli kuin
6307: hoidossa valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka         sanotut tehtävät eivät kuulu lisätylle tarkastus-
6308: tehtävänä on tarkastaa ja valvoa valtion talouden-       neuvostolle.
6309: hoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta              Tarkastusvirasto tarkastaa ja valvoo myös val-
6310: sekä tulo- ja menoarvion noudattamista.                  tionapujen myöntämistä sekä valtionapua saavien
6311:   Tämä laki ei koske eduskunnan ja sen vastatta-         julkisoikeudellisten ja yksityisoikeudellisten yh-
6312: vina olevien rahastojen hallinnon eikä Suomen            teisöjen varojen käyttöä ja tilinpitoa sen selvittä-
6313: Pankin, Postipankin ja kansaneläkelaitoksen toi-         miseksi, onko valtionapua koskevia säädöksiä ja
6314: minnan tarkastamista.                                    määräyksiä sekä apua myönnettäessä määrättyjä
6315:   Valtiontalouden tarkastusvirasto, jota jäljem-         ehtoja noudatettu ja onko varoja asianmukaisesti
6316: pänä sanotaan tarkastusvirastoksi, on tarkastus- ja      käytetty siihen tarkoitukseen, johon ne on annet-
6317: valvontatoiminnassaan riippumaton viranomai-             tu, sekä seuraa valtionapujen käytön valvontaa.
6318: nen.                                                        Tarkastusvirasto voi, sen mukaan kuin asetuk-
6319:   Tarkastusviraston tehtävistä säädetään lailla.         sella tarkemmin säädetään, tarkastaa taloudelli-
6320:                                                          sesti merkittävää ja yhteiskunnalliselta kannalta
6321:                           2 §                            tärkeää toimintaa harjoittavien julkisoikeudellis-
6322:    Tarkastusvirasto                                      ten yhdistysten ja niihin verrattavien yhteisöjen
6323:    1) tarkastaa ja valvoo valtion virastojen ja          varainkäyttöä.
6324: muiden viranomaisten, laitosten ja liikeyritysten            Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa valtion-
6325: taloudenhoitoa, valtion omaisuuden hoitoa ja             enemmistöisten osakeyhtiöiden toimintaa on sää-
6326: niitä koskevaa tilinpitoa;                               detty erikseen.
6327:    2) tarkastaa ja valvoo valtion tulo- ja menoar-
6328: vion sekä valtion taloudenhoitoa ja tilinpitoa
6329:                                                                                   3§
6330: koskevien säädösten ja määräysten noudattamis-
6331:                                                             Tarkastusviraston on avustettava valtiontilin-
6332: ta, valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukai-
6333:                                                          tarkastajia näille kuuluvissa tehtävissä. Tarkastus-
6334: suutta sekä liiketoiminnassa yleisesti hyväksytty-
6335:                                                          virastolla on oikeus päättää avustamisen laajuu-
6336: jen taloudellisten periaatteiden noudattamista
6337:                                                          desta ja toteuttamistavasta.
6338: valtion liikeyritysten toiminnassa;
6339:    3) tarkastaa ja valvoo muille uskottua valtion           Tarkastusvirasto voi valtioneuvoston ja valtio-
6340: varojen käyttöä ja tilinpitoa;                           varainministeriön pyynnöstä toteuttaa tarkastus-
6341:    4) tarkastaa viranomaisten hallussa olevia yksi-      tehtäviä.
6342: tyisille kuuluvia varoja, joista valtio voimassa
6343: olevan lainsäädännön mukaan on vastuussa;                                          4§
6344:    5) valvoo, että tarkastuksissa ilmitulleet vir-          Tarkastusvirastossa voi olla pääjohtajan, osasto-
6345: heellisyydet ja puutteellisuudet oikaistaan sekä         päällikön, su unni ttel u päällikön, erikoistu tkij an,
6346: että asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään            ylitarkastajan, tarkastajan ja apulaistarkastajan
6347: valtiolle aiheutetun vahingon korvaamiseksi;             toimia sekä muita pysyviä toimia sen mukaan
6348:    6) antaa valtion virastoille ja muille viranomai-     kuin viraston ohjesäännössä tarkemmin sääde-
6349: sille, laitoksille ja liikeyrityksille yleisiä ohjeita   tään. Osastopäälliköllä on tarkastusneuvoksen ar-
6350: sisäisen tarkastuksen järjestämisestä ja osallistuu      vonimi.
6351: tarvittaessa niiden sisäisen tarkastuksen menetel-          Tarkastusviraston pääjohtajan nimittää tasaval-
6352: mien kehittämiseen; sekä                                 lan presidentti eduskunnan kansliatoimikunnan
6353:    7) seuraa kehitystä toimialallaan, tekee tarvit-      tehtyä asiasta ehdotuksen ja valtioneuvoston vir-
6354: taessa ehdotuksia niiden säädösten ja määräysten         kaesityksen. Osastopäällikön nimittää niin ikään
6355: muuttamisesta, joiden noudattamisen valvonta             tasavallan presidentti kansliatoimikunnan tehtyä
6356: 4                                         1987 vp. -     LA n:o 37
6357: 
6358: asiasta ehdotuksen ja valtioneuvoston virkaehdo-           Tarkastukset on, mikäli mahdollista, toimitet-
6359: tuksen.                                                  tava asianomaisen viranomaisen, laitoksen, lii-
6360:    Tarkastusvirastoon voidaan tulo- ja menoar-           keyrityksen, valtionavunsaajayhteisön tai julkisoi-
6361: vion rajoissa ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita ja     keudellisen tahi siihen verrattavan yhteisön sijoi-
6362: tilapäisiä toimihenkilöitä.                              tus- tai kotipaikkakunnalla ja sen huoneistossa.
6363:    Tarkastusvirasto voi käyttää apunaan asiantun-
6364: tijoita.                                                                        7§
6365:                                                             Sen, joka ei noudata 6 §:n nojalla annettua
6366:                         5§                               määräystä tai jättää aikanaan tarkastusvirastolle
6367:    Tarkastusviraston päätösvaltaa käyttävät tarkas-      toimittamatta sellaisen tili-ilmoituksen tai muun
6368: tusneuvosto ja lisätty tarkastusneuvosto niissä          asiakirjan, joka muiden voimassa olevien mää-
6369: asioissa, jotka tämän lain mukaan kuuluvat tai           räysten mukaan on sille annettava, tarkastusneu-
6370: viraston ohjesäännöllä säädetään niiden päätettä-        vosto voi uhkasakolla velvoittaa täyttämään vel-
6371: viksi. Muut asiat ratkaisee tarkastusviraston pää-       vollisuutensa. Oikeus uhkasakon määräämiseen
6372: johtaja tai muu virkamies sen mukaan kuin                tarkastusneuvostolla on myös tilien tai muiden
6373: viraston ohjesäännöllä säädetään.                        asiakirjojen saattamiseksi tarkastettavaan kun-
6374:    Lisätty tarkastusneuvosto                             toon. Ennen uhkasakkoon tuomitsemista on
6375:    1) hyväksyy ehdotuksen tarkastusviraston tulo-        asianomaiselle varattava tilaisuus selityksen anta-
6376: ja menoarvioksi;                                         miseen asiasta.
6377:    2) vahvistaa viraston tarkastussuunnitelman
6378: kutakin toimintakautta varten; ja                                                 8 §
6379:    3) hyväksyy kertomuksen tarkastusviraston toi-
6380:                                                            Jos tarkastusviraston valvontaan 2 §:n 2 mo-
6381: minnasta edelliseltä toimintakaudelta.
6382:                                                          mentin 1 ja 2 kohdan mukaan kuuluvassa toi-
6383:    Lisätty tarkastusneuvosto valmistelee lisäksi,
6384:                                                          minnassa on virheellisellä menettelyllä aiheutettu
6385: sen mukaan kuin viraston ohjesäännöllä tarkem-
6386:                                                          valtiolle vahinkoa, tarkastusviraston tulee ilmoit-
6387: min säädetään, asiat, jotka koskevat valtiontalou-       taa siitä asianmukaista toimenpidettä varten sille
6388: den tarkastuksen kehittämistä, tarkastusviraston         valtion viranomaiselle, laitokselle tai liikeyrityk-
6389: toiminnan ja talouden suunnittelua tai tarkastus-        selle, jonka taloudenhoidossa virheellisyys on
6390: toimintaa.
6391:                                                          havaittu. Jos virheellinen menettely on todettu
6392:    Tarkastusneuvoston puheenjohtajana on viras-          muussa 2 §:n 1-3 momenteissa tarkoitetussa
6393: ton pääjohtaja ja jäseninä osastojen päälliköt.          varojen käytössä, ilmoitus on tehtävä tätä toimin-
6394: Pääjohtajan ollessa esteellineo tai estynyt toimii       taa yleisesti valvovalle valtion viranomaiselle.
6395: siihen määrätty osastopäällikkö neuvoston pu-
6396: heenjohtajana. Tämän tai sellaisen muun osasto-
6397: päällikön sijaan, joka on esteellineo tai estynyt                                9 §
6398: istuntoon osallistumasta, kutsukoon puheenjoh-             Jos havaittu virheellisyys koskee niin vähäistä
6399: taja asianomaisen toimistopäällikön jäseneksi.           rahamäärää, että asian selvittämisestä, sen edel-
6400:    Tarkastusneuvoston jäsenten lisäksi kuuluvat          leen käsittelemisestä tarkastusvirastossa tai oikai-
6401: lisättyyn tarkastusneuvostoon valtiontilintarkasta-      sun toimeenpanosta katsotaan aiheutuvan työtä
6402: jat. Lisätyn tarkastusneuvoston puheenjohtajana          tai kustannuksia enemmän kuin virheellisyydestä
6403: toimii tarkastusviraston pääjohtaja. Lisätty tarkas-     on aiheutunut vahinkoa, tarkastusvirasto voi vi-
6404: tusneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjoh-           raston ohjesäännöllä säädettävissä rajoissa päät-
6405: taja ja vähintään viisi jäsentä ovat saapuvilla.         tää, että asia ei anna aihetta toimenpiteisiin.
6406:                                                             Tehtäessä 1 momentissa tarkoitettua päätöstä
6407:                            6§                            on otettava huomioon, onko virheellinen menet-
6408:    Niiden, joiden toimintaa tarkastusvirasto 2 §:n       tely jatkunut tai onko toimenpiteisiin ryhtymi-
6409: 1 ja 2 momentin mukaan valvoo tai tarkastaa, on          nen virheen johdosta tarpeen periaatteellisista
6410: vaadittaessa asianomaiselle tarkastajalle esitettävä     syistä.
6411: tai tarkastusviraston käytettäviksi toimitettava ne
6412: tilikirjat, tili-ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka                         10 §
6413: tarkastusta tai valvonnan suorittamista varten              Valtion viranomaisen, laitoksen ja liikeyrityk-
6414: ovat tarpeen, sekä viivytyksettä annettava viras-        sen on annettava tarkastusvirastolle tieto toimen-
6415: tolle tai tarkastajalle näiden pyytämät tiedot ja        piteestä, johon 8 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
6416: selitykset.                                              johdosta on ryhdytty.
6417:                                         1987 vp. -    LA n:o 37                                        5
6418: 
6419:                         11§                           teen ehdoista, jollei viraston ohjesäännöllä toisin
6420:    Jos virheellinen menettely käsittää rikoksen       säädetä.
6421: eikä 8 § :ssä tarkoitettu viranomainen, laitos tai
6422: liikeyritys ryhdy toimenpiteisiin asianomaisen                               15 §
6423: saattamiseksi syytteeseen, tarkastusviraston tulee       Tarkastusviraston toimen haltijain oikeudesta
6424: ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.                    pysyä toimessaan on vastaavasti voimassa, mitä
6425:    Jos rikos on vähäpätöinen, tarkastusvirasto voi    valtion muun pysyväisen tai ylimääräisen toimen
6426: olla ryhtymättä 1 momentissa tarkoitettuihin toi-     haltijan osalta on säädetty. Oikeudesta pysyä
6427: menpiteisiin.                                         toimessa säädetyn eroamisiän jälkeen päättää kui-
6428:    Palvelussuhteessa valtiolle aiheutetun vahin-      tenkin pääjohtajan ja osastopäällikön osalta edus-
6429: gon korvaamisesta on voimassa, mitä siitä on          kunnan kansliatoimikunta ja muiden toimenhal-
6430: erikseen säädetty.                                    tijoiden osalta tarkastusneuvosto.
6431: 
6432:                        12 §                                                  16 §
6433:    Tarkastusviraston on annettava valtiontilintar-       Tarkastusviraston toimen haltijain oikeudesta
6434: kastajille, valtioneuvostolle ja valtiovarainminis-   vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkee-
6435: teriölle edellä 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa           seen sekä heidän jälkeensä suoritettavasta perhe-
6436: tarkoitettu kertomus ja muitakin tietoja toimin-      eläkkeestä on säädetty erikseen.
6437: nastaan sen mukaan kuin viraston ohjesäännöllä           Eduskunnan kansliatoimikunta voi myöntää
6438: tarkemmin säädetään.                                  ylimääräisen eläkkeen.
6439: 
6440:                       13 §                                                    1? §
6441:   Tarkemmat       säännökset    tarkastusviraston        Tämä laki tulee votmaan          päivänä
6442: osasto- ja toimistojaosta sekä muusta pqestys-        kuuta 198      ja sillä kumotaan valtiontalouden
6443: muodosta, viraston toiminnasta ja henkilökun-         tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annet-
6444: nasta annetaan tarkastusviraston ohjesäännöllä.       tu laki (967 147) siihen myöhemmin tehtyine
6445:                                                       muutoksineen.
6446:                        14 §                              Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät valtionta-
6447:    Tarkastusviraston pysyväisen ja ylimääräisen       louden tarkastusvirastossa käsiteltävänä olevat
6448: toimen haltijain palvelussuhteen ehdoista on vas-     asiat tämän lain mukaisen tarkastusviraston käsi-
6449: taavasti voimassa, mitä valtion muiden perus-         teltäviksi.
6450: palkkaisen ja ylimääräisen toimen haltijain osalta       Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät tarkastus-
6451: on säädetty.                                          viraston peruspalkkaiset viran ja toimen haltijat
6452:    Tarkastusviraston pääjohtajan ja osastopäälli-     sekä ylimääräiset toimen haltijat tämän lain mu-
6453: kön palkkauksesta päättää eduskunnan kanslia-         kaisen tarkastusviraston pysyviin ja ylimääräisiin
6454: toimikunta. Muutoin tarkastusneuvosto tulo- ja        toimiin. Virka, joka tämän lain voimaan tullessa
6455: menoarvion rajoissa määrää tarkastusviraston toi-     on sopimuspalkkainen, pysyy sopimuspalkkaise-
6456: met palkkausluokkiin ja päättää muista pysyväi-       na niin kauan kuin lain voimaan tullessa viran
6457: sen tai ylimääräisen toimen haltijain palvelussuh-    haltijana oleva on siinä virassa. Valtion edunval-
6458: teen ehtoja koskevista seikoista sekä tilapäisen      vonta siirtyy kuitenkin eduskunnan kansliatoimi-
6459: toimihenkilön palkkiosta ja muista palvelussuh-       kunnalle.
6460: 6                                      1987 vp. -     LA n:o 37
6461: 
6462: 
6463: 3.
6464:                                                 Laki
6465:                    valtiontilintarkastajain oikeudesta tarkastaa valtion tukitoimia
6466: 
6467:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6468: 
6469: 
6470:                         1§                            tarkastuksen suorittamiseksi. Sama koskee Suo-
6471:    Valtiontilintarkastajilla on sama oikeus kuin      men Pankkia, kansaneläkelaitosta ja Postipank-
6472: valtiontalouden tarkastusvirastolla valtiontalou-     kia, milloin niiden hallussa on yksittäisen tarkas-
6473: den tarkastuksesta annetun lain mukaan tarkas-        tuksen suorittamisen kannalta tarpeellista asiakir-
6474: taa valtion tulo- ja menoarvion määrärahasta tai      ja- tai muuta aineistoa.
6475: tulo- ja menoarvion ulkopuolisesta rahastosta
6476: annettujen lainojen ja valtionapujen samoin kuin                               3§
6477: valtion antamien vakuuksien sekä veroihin, mak-
6478:                                                          Valtiontilintarkastaja ja valtiontilintarkastajain
6479: suihin ja muihin valtion saamisiin kohdistuvien
6480:                                                       kanslian henkilökuntaan kuuluva ei saa luvatta
6481: vapautusten, helpotusten ja lykkäysten myöntä-
6482:                                                       ilmaista, mitä hän on saanut tehtävänsä perus-
6483: mistä, käyttöä ja käytön valvontaa.
6484:                                                       teella tietää valtion tuen tai lainan saajan talou-
6485:                                                       dellisesta asemasta, liike- tai perhesuhteista taik-
6486:                         2§
6487:                                                       ka sellaista, mikä on erikseen säädetty tai määrät-
6488:    Edellä 1 §:ssä tarkoitetun valtion tuen tai lai-
6489:                                                       ty salassa pidettäväksi.
6490: nan saaja sekä asianomaiset valtion viranomaiset,
6491: laitokset ja liikeyritykset ovat velvollisia anta-
6492: maan valtiontilintarkastajille näiden pyytämät                                4§
6493: valtion tuen saajaa koskevat sellaiset selvitykset,     Tämä laki tulee vmmaan           päivänä
6494: asiakirjat ja muun aineiston, jotka ovat tarpeen      kuuta 198
6495: 
6496:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
6497: 
6498:                                            Markus Aaltonen
6499:                                                  1987 vp.
6500: 
6501: Lakialoite n:o 38
6502: 
6503: 
6504: 
6505: 
6506:                                     Rajamäki: Ehdotus laiksi koskiensuojelulain 1 §:n muuttamisesta
6507: 
6508: 
6509:                                              Eduskunnalle
6510: 
6511:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6512: 
6513:   Aloitteen tarkoituksena on saada koskiensuoje-        seva kaksiosainen ltäkoski. Suojeltavaksi ehdotet-
6514: lun piiriin Varpaisjärvellä Vuoksen vesistöön           tavaan Itäkoskeen kuuluvat Ylä-Itäkoski ja Ala-
6515: kuuluvassa Nilsiän reitin läntisessä haarassa sijait-   ltäkoski.
6516: 
6517: 
6518: 
6519: 
6520:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
6521: 
6522: 1. Nykyinen tilanne                                     jonka alapäässä on Ylä-Itäkoskeen rakennettu
6523:                                                         pato.
6524:    Uuden koskiensuojelulain 1 §:ssä on luettelo            Itäkoski on kaksiosainen. Ylä-Itäkoski on
6525: niistä koskista, joissa uuden voimalaitoksen ra-        kanavamaiseksi perattu koski, joka on muodostu-
6526: kentamisen on katsottava aiheuttavan vesilain 2         nut nykyisenlaiseksi ihmistoimin. Sen pudotus-
6527: luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vahingol-        korkeus alapuoliseen Itälampeen on noin neljä
6528: lisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai         metriä. Itälampi on noin kilometrin mittainen
6529: vesiluonnossa ja sen toiminnoissa.                      suvanto, ja sen alapäässä on Ala-ltäkoski, joka
6530:    Koskiensuojelulain luettelossa ei ole mainittu       putoaa kolmisen metriä Korpijärveen. Ala-Itä-
6531: ltäkoskea, joka sijaitsee Varpaisjärvellä Vuoksen       koski on luonnontilainen ja maisemallisesti vie-
6532: vesistöön kuuluvassa Nilsiän reitin läntisessä haa-     hättävä.
6533: rassa. Valitettavasti eduskunta koskiensuojelulain         Itäkosken muodostama koskialue oli ennen
6534: käsittelyn yhteydessä hylkäsi allekirjoittaneen la-     säännöstelyn toteuttamista merkittävä taimenen
6535: kialoitteen Itäkosken suojelusta (LA n:o 6911986        ja siian lisääntymisalue. Nykyisinkin arvioidaan
6536: vp.).                                                   koskessa olevan jäljellä luontaisesti lisääntyvää
6537:    Reitti, johon Itäkoski kuuluu, sijaitsee Varpais-    taimenta. Kosken suojelu ja kunnostus olisi erit-
6538: järvellä Vuoksen vesistöön kuuluvassa Nilsiän           täin tärkeää tältä kannalta, sillä luonnonvaraisen
6539: reitin läntisessä haarassa. Reitti alkaa Oulun          taimenen poikastuotto on korvaamatonta lajin
6540: läänin puolelta Kivijärvestä, ja sen yläosa on          perinnöllisen aineksen säilyttämiseksi. Samoin
6541: säännöstelty. Siellä sijaitsevat Kiltuan voimalaitos    koskessa elää maassamme viime aikoina lisäänty-
6542: ja Jyrkän säännöstelypato. Jyrkän padon alaiset         nyt, mutta edelleen uhanalaiseksi luettava sauk-
6543: kosket Nurmijoessa on kunnostettu parin viime           ko.
6544: vuoden aikana virkistyskäyttöön, ja ne ovat mu-            Itäkoski on suosittu urheilukalastuspaikka, ja
6545: kana koskiensuojelulakiehdotuksen 1 §:n suojel-         vuotuiset saaliit ovat säännöstelystä huolimatta
6546: tavien koskien luettelossa. Suojeltavaksi ehdotet-      olleet useita satoja kiloja taimenta. Koskialueen
6547: tu jakso päättyy säännösteltyyn Sälevän järveen,        merkitys matkailulle voisi tulevaisuudessa olla
6548: 270421L
6549: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 38
6550: 
6551: huomattavastikin suurempi, mikäli sen säilymi-        mitätön. Kosken valjastaminen merkitsee noin 3
6552: nen voitaisiin varmistaa. Tärkeää olisi rakentaa      megawatin suuruisen voimalan saamista. Kysy-
6553: säännöstelypadon ohi kalaporras, jolloin kalat        myksessä on siis rakennustoimenpide, jossa tar-
6554: pääsisivät vaeltamaan yläpuolisille koskialueille.    koituksena on voiton maksimoiori ympäristöhai-
6555:                                                       toista piittaamatta. On hämmästyttävää, että
6556:                                                       Savon Voima Oy on lähtenyt tälle luonnon
6557: 2. Uudistusehdotus                                    hävittämistielle ehdoin tahdoin ja alueen asuk-
6558:                                                       kaiden mielipiteen vastaisesti. Varpaisjärveläiset
6559:    Itäkoski on saatava pikaisesti suojeltavien kos-   viettivät muutama viikko sitten Itäkosken "hau-
6560: kien piiriin, sillä Itä-Suomen vesioikeus on          tajaisia'', mikä kuvannee hyvin paikallisten asuk-
6561: myöntänyt kuntien omistamalle Savon Voima             kaiden tuntoja. Jälleen kerran on hillitsemätön
6562: Oy:lle rakentamisluvan Itäkoskeen ja korkein          voitonpyynti tuhoamassa asukkaiden ja matkaili-
6563: hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyn        joiden kannalta korvaamattomia luonnonarvoja.
6564: valituksen.                                              Lakialoite tulisi käsitellä mahdollisimman kii-
6565:    Edellä olevan johdosta on aiheellista, että        reellisenä, koska rakennustyöt ovat korkeimman
6566: eduskunta kiireellisesti muuttaa koskiensuojelu-      hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen alkamassa
6567: lain 1 §:ää siten, että Itäkoski sisällytetään        minä hetkenä tahansa. Laki tulisi saattaa voi-
6568: 1 §:ssä mainittuihin suojeltaviin koskiin. Muutos     maan niin pian kuin mahdollista.
6569: on tarpeellinen, koska Itäkosken rakentaminen            Edellä olevaan viitaten ehdotan,
6570: merkitsisi korvaamattomien virkistys- ja matkai-
6571: luarvojen menettämistä. Energiahuollon näkö-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6572: kulmasta voimalaitoksen rakentaminen on täysin               kiehdotuksen:
6573: 
6574: 
6575: 
6576:                                                 Laki
6577:                                koskiensuojelulain 1 §:n muuttamisesta
6578: 
6579:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä tammikuuta 1987 annetun koskiensuojelu-
6580: lain (35 11987) 1 §:ään uusi näin kuuluva 54 kohta:
6581: 
6582:                         1 §                              54) ltäkoskessa, jolla tarkoitetaan Ylä- ja Ala-
6583:                                                       ltäkoskea, Varpaisjärven kunnassa Vuoksen vesis-
6584:   Uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa
6585:                                                       töön kuuluvassa Nilsiän reitin läntisessä haarassa.
6586: myöntää vesilaissa (264/ 61) tarkoitettua lupaa
6587: seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:
6588:                                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6589:                                                       kuuta 1987.
6590: 
6591: 
6592:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1987
6593: 
6594:                                              Kari Rajamäki
6595:                                                 1987 vp.
6596: 
6597: Lakialoite n:o 39
6598: 
6599: 
6600: 
6601: 
6602:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä diplomaattisten suhteiden
6603:                                       katkaisemiseksi Etelä-Afrikan tasavaltaan
6604: 
6605: 
6606:                                            Eduskunnalle
6607: 
6608:    Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on          toimien laajentaminen ja myös diplomaattisten
6609: moneen kertaan tuominnut Etelä-Afrikan tasa-          suhteiden katkaiseminen on käynyt aikaisempaa-
6610: vallan hallituksen harjoittaman rotusortopolitii-     kin ajankohtaisemmaksi. Rotusortotoimet ovat
6611: kan maan asukkaiden enemmistöä vastaan ja             vain kiristyneet ja hallituksen harjoittama väki-
6612: kehottanut lisäämään painostusta, jonka tarkoi-       valta maan mustaa enemmistöä vastaan on li-
6613: tuksena on saada Etelä-Afrikan hallitus luopu-        sääntynyt. Perustuslain säännöksin on vahvistettu
6614: maan ihmisoikeuksia loukkaavasta apartheid-jär-       kansan enemmistöön kohdistettu eriarvoisuus.
6615: jestelmästä ja Namibian laittomasta miehitykses-      Nyttemmin on maasta karkoitettu avustustoimia
6616: tä. Viime aikoina on myös YK:n turvallisuusneu-       hoitaneet kansainvälisen Punaisen Ristin edusta-
6617: vosto korostanut painostustoimien välttämättö-        jat. Namibian laitonta miehitystä jatketaan.
6618: myyttä.                                                  On täysin kiistatonta, että Etelä-Afrikan halli-
6619:    Eduskunta on jo 10 vuotta sitten hallituksen       tus on eteläisen Afrikan alueen rauhallisen kehi-
6620: kertomuksen käsittelyn yhteydessä kehottanut va-      tyksen ja Namibian itsenäistymisen este. Rotusor-
6621: kavasti harkitsemaan kaikkien suhteiden katkai-       toon perustuvan hallinnon olemassaolo Etelä-
6622: semista Etelä-Afrikan tasavaltaan. Kannanotto         Afrikan tasavallassa on koko ihmiskunnan häpeä.
6623: koski myös diplomaattisia suhteita.                   Siksi Suomen tulisi lisätä pakotetoimia ja osana
6624:    Hallitus ja eduskunta ovat päättäneet ryhtyä       niitä katkaista diplomaattiset suhteet Etelä-Afri-
6625: eräisiin taloudellisia, kulttuurisia ja urheilusuh-   kan tasavaltaan siihen saakka, kunnes maan halli-
6626: teita koskeviin pakotetoimiin. Niiden riittämät-      tus luopuu rotusortopolitiikasta ja Namibian
6627: tömyyteen on kiinnitetty huomiota lakialoittees-      miehityksestä.
6628: sa, jossa kansanedustajat ovat ehdottaneet pako-         Suomen tulisi lisätä taloudellisia yhteistyösuh-
6629: tetoimien laajentamista. Eräät maat ovat men-         teita ns. etulinjan maihin ja taloudellista tukea
6630: neet Suomea pidemmälle. Jopa konservatiivisen         ANC:lle ja SWAPOlle.
6631: USA:n kongressin säätämien lakien on arvioitu            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6632: menevän maamme lakeja pidemmälle pakotetoi-
6633: mien laajuudessa.                                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6634:    Etelä-Afrikan tasavaltaan kohdistuvien pakote-            kiehdotuksen:
6635: 
6636: 
6637:                                                Laki
6638:           toimenpiteistä diplomaattisten suhteiden katkaisemiseksi Etelä-Afrikan tasavaltaan
6639: 
6640:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
6641: säädetään:
6642: 
6643:                        1 §
6644:    Sen johdosta, että Etelä-Afrikan tasavalta jat-    teisiin diplomaattisten suhteiden katkaisemiseksi
6645: kaa ihonväriin perustuvaa sortoa ja ylläpitää Na-     Etelä-Afrikan tasavaltaan.
6646: mibian miehitystä sekä rikkoo Yhdistyneiden
6647: Kansakuntien yleiskokouksen päätöksiä, edus-                                 2 §
6648: kunta sen estämättä, mitä hallitusmuodon 33              Ulkoasiainministeriön tulee ryhtyä 1 §:n edel-
6649: §:ssä säädetään, päättää ryhdyttäväksi toimenpi-      lyttämiin valmistelutoimenpiteisiin.
6650: 270430V
6651: 2                                      1987 vp. -    LA n:o 39
6652: 
6653:                         3 §                                                5 §
6654:   Mikäli Etelä-Afrikan tasavallan hallitus luopuu      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
6655: apartheid-politiikasta ja Namibian miehityksestä,    ta 1988.
6656: voidaan asetuksella säätää diplomaattisten suhtei-
6657: den palauttamisesta.
6658: 
6659:                        4 §
6660:  Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tä-
6661: män lain soveltamisesta.
6662: 
6663:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
6664: 
6665:                      Ensio Laine                             Marjatta Stenius-Kaukonen
6666:                      Esko-Juhani Tennilä                     Marja-Liisa Löyttyjärvi
6667:                                                1987 vp.
6668: 
6669: Lakialoite n:o 40
6670: 
6671: 
6672: 
6673: 
6674:                                   Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta
6675: 
6676: 
6677:                                           Eduskunnalle
6678: 
6679:    Uutta 1.4.1982 v01maan tullutta tieliikenne-      muun muassa alkoholia nauttineena ajavien kul-
6680: lakia säädettäessä oli esillä voimakkaasti myös      jettajien määrän minimoiminen. Täyden raittiu-
6681: tieliikennettä koskevan täyden raittiuden periaat-   den periaate liikenteessä edistäisi tämän tavoitteen
6682: teen sisällyttäminen itse lakiin. Jo hallitus oli    toteutumista.
6683: ottanut esitykseensä säännöksen, joka koski ajon        Puhuttaessa     liikenneonnettomuuksista on
6684: kieltämistä alkoholia nauttineelta. Sekä eduskun-    muistettava, että jokaisen tilastonumeron taakse
6685: nan lakivaliokunta että liikennevaliokunta pää-      kätkeytyy inhimillistä kärsimystä ja surua. Yksi
6686: tyivät mietinnöissään puoltamaan tätä ns. täyden     vaikeimmin puolusteltavissa olevista tapauksista
6687: raittiuden periaatetta, mikä perustuikin edus-       sattui syksyllä 1981 Äänekoskella, missä tien
6688: kunnan jo aikaisemmin ilmaisemaan kantaan.           pientareella pyöräilleet koulupojat Jukka Tapani
6689: Eduskunnan suuressa valiokunnassa sekä sen jäl-      Vilander ja Timo Kalevi Viik saivat rattijuopon
6690: keen eduskunnan täysistunnossa äärimmäisen           yliajamina surmansa. Tekoon syyllistynyttä oli jo
6691: niukalla enemmistöllä täyden raittiuden periaate     aikaisemmin kolme kertaa rangaistu rattijuop-
6692: liikenteessä tuli kuitenkin hylätyksi lakitekstin    poudesta. Tässäkin tapauksessa jo paljon ennen
6693: osalta. Eduskunta korosti vain lausumallaan,         onnettomuuden sattumista oli sivullisten taholta
6694: ettei moottorikäynöistä ajoneuvoa tai raitiovau-     huomattu ilmeinen rattijuopumus, mutta juopu-
6695: nua tulisi ryhtyä kuljettamaan vähänkään alko-       muksen aste oli ja on aina silmämääräisesti vaikea
6696: holia nauttineena, ja piti tärkeänä, että raittiu-   tarkoin arvioida. Sen vuoksi jo vähänkin alko-
6697: den merkitys liikenteessä saatetaan uuden lain       holia nauttineen ajon estäminen on varmin keino
6698: voimaantulosta järjestettävän tiedotuskampanjan      onnettomuuksien estämiseksi.
6699: yhteydessä tehokkaasti tienkäyttäjien tietoon.          Edellä mainittuun viitaten on perusteltua sisäl-
6700:    Uuden tieliikennelain säätämisen jälkeen on jo    lyttää myös tieliikennelakiin täyden raittiuden
6701: valmistunut . uutta tieteellistä tutkimusta alko-    periaate.
6702: holijuomien käytön osuudesta tieliikenteen tur-         Edellinen eduskunta on lisäksi edellyttänyt
6703: vallisuuteen. Tämän mukaan alkoholijuomien           otettavaksi lakiin täyden raittiuden periaatteen.
6704: käyttö tieliikenteen turvallisuusongelmana on           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
6705: merkinnyt 1970-luvulla 189 kuollutta ja 1 910        tamme kunnioittaen,
6706: loukkaantunutta vuosittain. Lisäksi aiheuttaa
6707: rattijuopumus yhteiskunnalle vuosittain kustan-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6708: nuksia noin 314 miljoonaa markkaa. Tutkimus-                 kiehdotuksen:
6709: tulosten perusteella on tavoitteeksi asetettu
6710: 
6711: 
6712: 
6713: 
6714: 270428T
6715:                                      1987 vp. -      LA n:o 40
6716: 
6717:                                                Laki
6718:                                      tieliikennelain muuttamisesta
6719: 
6720:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin
6721: (267 181) uusi näin kuuluva 95 a §:
6722: 
6723:                      95 a §                           kuljettamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai
6724:    Ajon kieltäminen alkoholia nauttineelta            raitiovaunua, kunnes hänen elimistössään ei enää
6725:                                                       ole havaittavaa määrää alkoholia.
6726:    Jos mahdollisesti nautitun alkoholin totea-           Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat ohjeet
6727: miseksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen        ajon kieltämisen edellytyksistä ja menettelystä
6728: ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan      edellä mainituissa tapauksissa.
6729: nauttineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen
6730: perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6731: hänen syyllistyneen liikennejuopumukseen, po-         kuuta 19
6732: liisimies voi kieltää tai tarvittaessa estää häntä
6733: 
6734: 
6735: 
6736:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
6737: 
6738:          Sakari Knuuttila                      Saara-Maria Paakkinen       Aimo Ajo
6739:          Liisa Jaakonsaari                     Jukka Gustafsson            Tuula Paavilainen
6740:          Kari Urpilainen                       Pentti Lahti-Nuuttila       Kari Rajamäki
6741:          Ilkka-Christian Björklund             Risto Ahonen                Antero Kekkonen
6742:          Arto Lapiolahti                       Pekka Leppänen              Ensio Laine
6743:          Heikki Riihijärvi                     Jorma Fred                  Sauli Hautala
6744:          Esko Almgren                          Toimi Kankaanniemi          Tellervo Renko
6745:          Tina Mäkelä                           Iiris Hacklin               Juhani Vähäkangas
6746:          Pauli Uitto                           Lauha Männistö              Ben Zyskowicz
6747:          Pirkko Ikonen                         Marjatta Väänänen           Aapo Saari
6748:                                                  1987 vp.
6749: 
6750: Lakialoite n:o 41
6751: 
6752: 
6753: 
6754: 
6755:                                     Hilpelä: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 31 §: n Ja lukiolain
6756:                                        21 §:n muuttamisesta
6757: 
6758: 
6759: 
6760:                                             Eduskunnalle
6761: 
6762:    Uusia koululakeja säädettäessä sivistysvaliokun-        Peruskoululakia ja -asetusta olisikin kiireesti
6763: ta korosti kansalaisten hyvän kielitaidon merki-       muutettava siten, että edellä mainitut puutteet
6764: tystä ja edellytti vieraiden kielten opetuksen         voidaan poistaa. Kielilisäresurssit tulee säätää
6765: monipuolistamista peruskoulussa. Valiokunta ko-        koulukohtaisiksi. Kielilisäresurssin suuruus tulee
6766: rosti myös sitä, että tuntikehyksen tulee olla          lisäksi mitoittaa siten, että se on sama tuntimäärä
6767: koulun työn kannalta riittävä.                         vuosiluokkaa kohti kuin mikä valtioneuvoston
6768:    Peruskoululain 31 §:n 4 momentin mukaan             päättämässä tuntijaossa on määrätty. Tämä on
6769: kunnan kouluhallinnosta annetun lain (479183)          monipuolisen kielenopetuksen toteutumisen pe-
6770: mukaisen kieliohjelman perusteella yhteisenä ai-       rusedellytys.
6771: neena kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka            Laajan ja monipuolisen kieliohjelman toteutu-
6772: vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai       minen on lähinnä suurten asutuskeskusten
6773: useampaa vierasta kieltä opetettaessa saadaan          varassa. Nämä ovat tuntikehysresurssien suhteen
6774: oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimää-        jo kuitenkin muutenkin vaikeuksissa, joten nii-
6775: rää korottaa kunnassa sen mukaan kuin asetuk-          den harteille ei voi sälyttää enää monipuolisen
6776: sella säädetään.                                       kielenopetuksen toteuttamisesta aiheutuvaa lisä-
6777:    Peruskouluasetuksen 45 §:n 3 momentin mu-           rasitusta.
6778: kaan kunnan peruskoulujen oppiaineiden opetta-             Lukiolain 21 §:n 4 momentin mukaan kunnan
6779: miseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa        kouluhallinnosta annetun lain (479/83) mukai-
6780: enintään kaksi tuntia viikossa kutakin edellä          sen kieliohjelman perusteella ensimmäisenä vie-
6781: mainittua kieltä kohti kullakin vuosiluokalla,         raana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka
6782: jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä      vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai
6783: kieltä lukuun ottamatta. Kaksikielisessä kunnassa      useampaa vierasta kieltä opetettaessa saadaan
6784: tuntimäärä lasketaan erikseen kumpaakin kieli-         oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimää-
6785: ryhmää varten.                                         rää korottaa kunnassa sen mukaan kuin asetuk-
6786:    Lainsäädännön kielilisäresurssi määritellään        sella säädetään.
6787: kuntakohtaisena eikä koulukohtaisena. Näin                 Lukioasetuksen 39 §:n 2 momentin mukaan
6788: määriteltynä lisätuntikehys ei ota huomioon kun-       kunnassa sijaitsevien lukioiden oppiaineiden
6789: takohtaisia eroja ja tarpeita, mikä puolestaan on      opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan
6790: esteenä monipuolisen kieliohjelman toteuttami-         korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kuta-
6791: selle. Yläasteella alkavaa kieltä ja valinnaisainee-   kin lukiolain 21 §:n 4 momentissa tarkoitettua
6792: na opetettavaa vierasta kieltä varten ei ole lain-     kieltä kohti kullakin vuosiluokalla, jolla asian-
6793: kaan erillistä lisäkehystä. Näiden kielten opetta-     omaisen kielen opetusta annetaan, yhtä kieltä
6794: miseen ala-asteen laajemman kieliohjelman              lukuun ottamatta. Kaksikielisessä kunnassa edel-
6795: vuoksi tarvittava lisäkehys on otettava varsinaises-   lä mainittu tuntimäärä lasketaan erikseen kum-
6796: ta kehyksestä sekä koululautakunnan käytettävis-       paakin kieliryhmää varten. Jos kunnassa, jossa on
6797: sä olevista tunneista.                                 vähintään 30 000 samankielistä asukasta, on use-
6798:    Valtioneuvosto on hyväksynyt peruskoulun ja         ampi kuin yksi lukioasetuksen 47 § :ssä tarkoitet-
6799: lukion kielenopetuksen yleissuunnitelman vuosil-       tu tämänkielinen oppilasalue, edellä mainitut
6800: le 1985-1991. Tältä pohjalta on laadittu lääni-        korotukset lasketaan kutakin tällaista oppilas-
6801: ja kuntakohtaiset kieliohjelmat. Näiden ohjel-         aluetta kohti. Tuntimäärän sijoittamisesta lukioi-
6802: mien toteutuminen jää kuitenkin puolitiehen            hin päättää koululautakunta.
6803: resurssien riittämättömyyden vuoksi.                       Ennen siirtymistä lukiossa uuden lainsäädän-
6804: 
6805: 2704290
6806: 2                                            1987 vp. -         LA n:o 41
6807: 
6808: nön mukaiseen tuntikehysjärjestelmään uutta jär-                  Jo nyt, jolloin tuntikehysjärjestelmä ja sen
6809: jestelmää kokeiltiin useassa lukiossa. Kokeilupa-               mukaiset resurssit ovat olleet käytössä vajaan
6810: laute oli melko myönteistä. Tämä johtuu siitä,                  lukuvuoden, on käynyt täysin selväksi, että var-
6811: että tuntikehysjärjestelmäkokeilussa käytettävissä              sinkin C- ja D-kielten opetusta on jouduttu
6812: olevat resurssit olivat nykyistä paremmat. Esimer-              supistamaan rajusti resurssien riittämättömyyden
6813: kiksi lukion kieltenopetukseen panostettiin re-                 vuoksi. Tilanne on erittäin huolestuttava sekä
6814: sursseja nykyistä melkoisesti enemmän. Perus-                   oppilaiden opiskelumahdollisuuksien kaventumi-
6815: tuntikehykseen sisällytettiin kokeilussa kieliä seu-            sen että opettajien työllisyystilanteen heikkene-
6816: raavasti:                                                       misen vuoksi. Ilman kielilisäresurssien lisäämistä
6817:                                                                 eduskunnan ja valtioneuvoston kielen opetuksel-
6818: Luokkien lukumäärä        A-kieli B-kieli   C-kieli   0-kieli
6819:                                                                 le asettamat tavoitteet jäävät toteutumatta. Myös
6820: 1-4 lukioluokkaa              1      1         1        1       lukion kielilisäresurssit tulee määritellä koulu-
6821: 5-7 lukioluokkaa              1      1         1        2       kohtaisiksi. Kielilisäresurssit tulee mitoittaa lu-
6822: 8- lukioluokkaa               1      1        2         2       kion osalta lukion tuntikehysjärjestelmäkokeilus-
6823:                                                                 sa käytettyjen resurssien suuruisiksi. Tämä edel-
6824:    Kutakin edellä mainitun lukumäärän ylittävää                 lyttää sekä lukiolain että -asetuksen muuttamista.
6825: kieltä kohti oli oma erillinen lisäresurssi.                       Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6826:   Edellä mainitulla kokeiluresurssilla lukion kie-              taen,
6827: lenopetus kyettiin hoitamaan siten, ettei kokeilu-
6828: lukioiden kielenopetusta tarvinnut supistaa mui-                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6829: hin lukioihin verrattuna.                                              lakiehdotukset:
6830: 
6831: 
6832: 
6833: 
6834: 1.
6835:                                                             Laki
6836:                                   peruskoululain 31 §:n muuttamisesta
6837: 
6838:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
6839: 31 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (132/84), näin
6840: kuuluvaksi:
6841: 
6842:                        31 §                                     kieltä, saadaan oppiaineiden opettamiseen käy-
6843:                                                                 tettävää tuntimäärää korottaa koulussa sen mu-
6844:   Jos koulussa opetetaan kunnan kouluhallinnos-                 kaan kuin asetuksella säädetään.
6845: ta annetun lain (479/83) 15 §:n mukaisen kieli-
6846: ohjelman perusteella yhteisenä aineena kahta tai
6847: useampaa vierasta kieltä taikka vastaavasti toista                Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6848: kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta                 kuuta 198 .
6849:                                        1987 vp. -     LA n:o 41                                   3
6850: 
6851: 
6852: 2.
6853:                                                 Laki
6854:                                    lukiolain 21 §:n muuttamisesta
6855: 
6856:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain 21
6857: §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 (133/84) annetussa laissa, näin
6858: kuuluvaksi:
6859: 
6860:                        21 §                           saadaan oppiaineiden opettamiseen käytettävää
6861:                                                       tuntimäärää korottaa koulussa sen mukaan kuin
6862:   Jos koulussa opetetaan kunnan kouluhallinnos-       asetuksella säädetään.
6863: ta annetun lain (479/83) 15 §:n mukaisen kun-
6864: nan kieliohjelman perusteella ensimmäisenä, toi-
6865: sena tai kolmantena vieraana kielenä kahta tai
6866: useampaa kieltä taikka vastaavasti toista koti-         Tämä laki tulee vmmaan      päivänä
6867: maista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä,   kuuta 198 .
6868: 
6869: 
6870:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
6871: 
6872:                                               Liisa Hilpelä
6873:                                                  1987 vp.
6874: 
6875: Lakialoite n:o 42
6876: 
6877: 
6878: 
6879: 
6880:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset työttömyyseläkeikärajan palaut-
6881:                                        tamista 55 vuodeksi tarkoittaviksi laeiksi
6882: 
6883: 
6884:                                              Eduskunnalle
6885: 
6886:    Työttömyyseläkkeen ikärajan korottaminen 60             Uudella työllisyyslailla viedään pitkäaikaistyöt-
6887: vuoteen on kasvattanut entisestään pitkäaikais-         tömiltä kuitenkin mahdollisuus hakea yksilöllistä
6888: työttömien määrää. Yli vuoden työttömänä ollei-         varhaiseläkettäkin kokonaan jo yhdellä kuuden
6889: den määrä nousi maaliskuussa 17 448 henkilöön,          kuukauden valtion tai kunnan järjestämällä työl-
6890: eli kasvua vuoden 1986 maaliskuusta oli 21,8 %.         listämistyöllä, koska valtion ja kunnalliseen elä-
6891: Vielä huolestuttavampaa on yli kaksi vuotta työt-       kelakiin ei sisälly vielä säännöksiä yksilöllisestä
6892: tömänä olleiden määrän kasvu 27,3 %. Hämeen             varhaiseläkkeestä.
6893: työvoimapiirissä kasvu oli peräti 37, 3 % ja Sata-         Julkisen sektorin eläkekomitea on saanut jatko-
6894: kunnassa 41,2 %.                                        aikaa toukokuun loppuun 1987, joten joustavien
6895:    Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevan hallituk-      eläkejärjestelyjen voimaansaattaminen julkisella
6896: sen esityksen (HE n:o 85/1985 vp.) petusteluissa        sektorilla vuoden 1988 alusta on epätodennäköis-
6897: todettiin: ''Joustavan eläkeikäjärjestelyn tarkoi-      tä.
6898: tuksena on helpottaa muun muassa niitä painei-             Työttömyyseläkeikärajan palauttaminen 55
6899: ta, jotka ovat kohdistuneet työttömyyseläkettä          vuoteen olisi perusteltua, jotta vuonna 1931 ja
6900: koskevaan järjestelyyn. Tämän vuoksi työttö-            sen jälkeen syntyneet ikäluokat eivät joutuisi
6901: myyseläkettä koskevaa ikärajaa ei enää tilapäistoi-     moninkertaisesti väliinputoajan asemaan. Ensin
6902: min alenneta 60 vuotta alhaisemmaksi. Hallitus          heidän kohdallaan työttömyyseläkeikäraja nostet-
6903: selvittää työttömyyseläkkeen suhdetta varhais-          tiin 60 vuoteen sillä perusteella, että he voivat
6904: eläkkeisiin ja mahdollisuuksia näiden eläkemuo-         hakea yksilöllistä varhaiseläkettä 55 vuotiaana,
6905: tojen yhdistämiseen.''                                  mutta nyt heiltä viedään työllisyyslailla sekin
6906:    Työeläkepuolella yksilöllisten        varhaiseläk-   mahdollisuus.
6907: keiden ennakkopäätöksissä hylkäysprosentti oli             Esitämme myös sukupolvenvaihdoseläkkeen
6908: vuoden 1986 loppuun mennessä 55-59-vuotiai-             ikärajan säätämistä pysyvästi 55 vuoteen ja uinu-
6909: den ikäryhmässä 39,2 %. Naisten ja miesten              van eläkeoikeuden 50 vuoteen.
6910: väliset erot olivat niin huomattavat, että kun se          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6911: tässä ikäryhmässä oli miehillä 32, 0 % , niin nai-
6912: silla se oli peräti 46,3 %. Korkeat hylkäysprosen-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
6913: tit osoittavat, että yksilöllinen varhaiseläke ei ole          kiehdotukset:
6914: oleellisesti voinut vähentää työttömyyseläkkeisiin
6915: kohdistuvaa painetta.
6916: 
6917: 
6918: 
6919: 
6920: 270440G
6921: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 42
6922: 
6923: 1.
6924:                                                Laki
6925:                             työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
6926: 
6927:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6928:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
6929: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1127 /85), sekä
6930:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
6931:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), seuraavasti:
6932: 
6933:                         4c §                           Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
6934:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-    Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
6935: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt
6936: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55       2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
6937: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-      keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
6938: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
6939: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
6940: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
6941: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
6942: työttömyysturvalain (6021 84) mukaiseen työttö-      kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
6943: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen         kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
6944: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
6945: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
6946: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-   Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
6947: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-     maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
6948: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on         kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
6949: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
6950: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa        myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
6951: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-
6952: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-
6953: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
6954: tuun päivärahaan.                                    kuuta 198 .
6955: 
6956: 
6957: 
6958: 
6959: 2.
6960:                                                Laki
6961:                              merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
6962: 
6963:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6964:   kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain 15 e §:n 11 momentti,
6965: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1122/85), sekä
6966:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
6967:   sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52 185 ), seuraavasti:
6968: 
6969:                        15 e §
6970:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-    jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida
6971: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt   osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
6972: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55     hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan-
6973: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-      työttömyysturvalain (602 184) mukaiseen työttö-
6974: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
6975:                                        1987 vp. -    LA n:o 42                                          3
6976: 
6977: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää       Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
6978: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
6979: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-   kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
6980: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-     vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
6981: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on         eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
6982: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
6983: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa        maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
6984: yhteensä vähintään 200 päivältä.                     kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
6985:                                                      takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
6986:   Työttömyyseläke myönnetaan      toistaiseksi.      myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
6987: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
6988: 
6989:    2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
6990: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-    kuuta 198 .
6991: tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
6992: tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
6993: kuukaudessa; eikä
6994: 
6995: 
6996: 
6997: 
6998: 3.
6999:                                                Laki
7000:                                    kansaneläkelain muuttamisesta
7001: 
7002:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7003:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin
7004: se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
7005:    muutetaan 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä 31 a §:n
7006: 2 momentti,
7007:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
7008: (670/85) sekä 22 c §:n 1 momentti, 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä
7009: tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
7010: 
7011:                    20 §
7012:   Kansaneläkkeenä maksetaan:                         työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen tyotto-
7013:                                                      myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
7014:    3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa   edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää
7015: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain     kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-
7016: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-       man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
7017: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai         tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
7018: kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55         maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
7019: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.           60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-
7020:                                                      tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa
7021:                                                      yhteensä vähintään 200 päivältä.
7022:                        22 c §                           Työttömyyseläke myönnetaan          toistaiseksi.
7023:   Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain     Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
7024: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-
7025: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-
7026: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-      2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
7027: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      keensaaja on ansiotyössä ansa1ten vähintään
7028: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta   1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä
7029: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
7030: 4                                      1987 vp. -     LA n:o 42
7031: 
7032:                       31 a §                          voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
7033:                                                       taisista eläke-eristä.
7034:    Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
7035: kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
7036: maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7037: misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta         kuuta 198 .
7038: alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-        Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
7039: leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-      markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
7040: tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos       mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
7041: perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi     silukua.
7042: erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
7043: 
7044: 
7045: 
7046: 
7047: 4.
7048:                                                 Laki
7049:                           valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
7050: 
7051:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7052:   kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
7053: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), sekä
7054:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
7055:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91/85), seuraavasti:
7056: 
7057:                       9a §
7058:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä            2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
7059: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään         keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
7060: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa         1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
7061: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että    kertaisena kuukaudessa; eikä
7062: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-
7063: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
7064: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-    kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
7065: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi     konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
7066: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-        vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
7067: turvalain (6021 84) mukaiseen työttömyyspäivära-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
7068: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-        Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
7069: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-    maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
7070: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-      eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
7071: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on      ta pitemmältä ajalta, valtiokantori voi erityisestä
7072: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-       syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
7073: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-         periä takaisin myös kuittaamaila se vastaisista
7074: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain         eläke-eristä.
7075: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-
7076: tään 200 päivältä.
7077:                              - - - - - -                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7078:                                                       kuuta 198 .
7079:                     18 a §
7080:   Työttömyyseläke    myönnetaan toistaiseksi.
7081: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
7082:                                       1987 vp. -     LA n:o 42                                       5
7083: 
7084: 
7085: 5.
7086:                                                Laki
7087:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
7088: 
7089:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7090:   kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 3 momentti,
7091:   sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1126/85), sekä
7092:   muutetaan 6 a §:n 1 momentin 2 kohta,
7093:   sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
7094: 
7095:                        6a §                          Vastaava oikeus on myös 50 vuotta täyttäneellä
7096:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-   maatalousyrittäjällä, jos hänen aviopuolisoosa on
7097: seksi katsottavaa, kokonaan tai osaksi, kuitenkin    oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai jos
7098: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,       tämä on tultuaan oikeutetuksi sukupolvenvaih-
7099: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-      doseläkkeseen ja sen kalenterivuoden päätyttyä,
7100: laissa   ( 188/77)    tarkoitettu   perheviljelmä,   jona eläkkeenhakija täytti 50 vuotta, kuollut tai
7101: 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-   alkanut saada 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet-
7102: syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on      tua eläkettä. 50 vuotta täyttäneelle maatalous-
7103: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä       yrittäjälle ei kuitenkaan makseta eläkettä ajalta
7104: edellyttäen:                                         ennen 55 vuoden täyttämistä.
7105: 
7106:    2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
7107: nyt tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyt-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7108: tää 55 vuotta mutta ei ole täyttänyt 65 vuotta.      kuuta 198 .
7109: 
7110:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
7111: 
7112:         Marjatta Stenius-Kaukonen       Marja-Liisa Löyttyjärvi        Arvo Kemppainen
7113:         Juhani Vähäkangas               Raila Aho                      Esko-Juhani Tennilä
7114:                                         Ensio Laine
7115:                                               1987 vp.
7116: 
7117: Lakialoite n:o 43
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122:                                   Helle ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
7123: 
7124: 
7125:                                          Eduskunnalle
7126: 
7127:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7128: 
7129:    Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutus-    hammassairauden syynä on muun sairauden joh-
7130: lain nojalla korvattaisiin hammashoidon aiheut-     dosta annettu hoito.
7131: tamat kustannukset niissä tapauksissa, joissa
7132: 
7133: 
7134:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
7135: 
7136:    Sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momen-      houtumisen tai vahingoittumisen kautta ham-
7137: tin nykyisen sanamuodon mukaan voi potilas          paiston vaurioitumiseen ja jatkuvaan hammas-
7138: saada korvausta hammassairauden hoidon aiheut-      hoidon tarpeeseen. Silti ei sairausvakuutuslaki
7139: tamista kustannuksista silloin, kun kysymyksessä    ole mahdollistanut kustannusten korvaamista.
7140: on muun sairauden kuin hammassairauden pa-             Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain
7141: rantamiseksi välttämätön hoito. Korvattaviksi tu-   5 §:n 2 momentin muuttamista siten, että myös
7142: levat tällöin hammaslääkärin palkkio, röntgen·      toisen sairauden hoitotoimenpiteiden johdosta
7143: tutkimukset, lääkkeet ja matkakustannukset.         aiheutunut hammassairaus tulisi sairausvakuutus-
7144:    Sen sijaan korvaamatta jää hammassairauden       lain mukaisten korvausten piiriin.
7145: hoito muissa tapauksissa. Tämä koskee myös             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
7146: sellaisia tapauksia, joissa itse hammassairaus on
7147: aiheutunut muun sairauden hoitotoimenpiteistä.                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7148: Esimerkiksi pään tai kaulan alueella olevan syö-           kiehdotuksen:
7149: vän sädehoito saattaa johtaa sylkirauhasten tu-
7150: 
7151: 
7152:                                               Laki
7153:                              sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
7154: 
7155:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
7156: lain (364/63) 5 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
7157: 
7158:                        5§                             1) parantamiseksi välttämätön hoito tai
7159:                                                       2) hoidon aiheuttama hammassairaus.
7160:    Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon korvaa-
7161: misesta, sovelletaan vastaavasti hammassairauk-
7162: siin, milloin kysymyksessä on muun sairauden          Tämä laki tulee votmaan       päivänä
7163: kuin hammassairauden                                kuuta 198
7164: 
7165:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
7166: 
7167:                      Esko Helle                              Arvo Kemppainen
7168: 
7169: 27o441H
7170:                                                  1987 vp.
7171: 
7172: Lakialoite n:o 44
7173: 
7174: 
7175: 
7176: 
7177:                                    Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi aluevaihdosta valtion Ja
7178:                                      Kuusamon yhteismetsän välillä annetun lain kumoamisesta
7179: 
7180: 
7181:                                             Eduskunnalle
7182: 
7183:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
7184:     Eduskunta hyväksyi vuoden 1986 valtiopäivien       Ie,    mutta paatyi lopulta kokouksessaan
7185: loppuvaiheessa, 14 päivänä helmikuuta 1987 aa-         25.11.1986 hyväksymään toimikunnan esityksen.
7186: muyön varhaisina tunteina pidetyssä täysistun-         Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle 5
7187: nossa hallituksen esityksestä lain aluevaihdosta       päivänä joulukuuta 1986 (HE n:o 246/1986 vp.).
7188: valtion ja Kuusamon yhteismetsän välillä. Tuon             Lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn yhteydes-
7189: lain mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö          sä saatiin havaita, miten yksipuolisesti Kuusamon
7190: oikeutetaan määräämillään ehdoilla luovutta-           yhteismetsän etuja puolustaen ja valtion edut
7191: maan Kuusamon yhteismetsän osakaskunnalle              syrjäyttäen    asia    oli  valmisteltu.    Niinpä
7192: metsähallinnon Taivalkosken hoitoalueeseen             Kuusamon yhteismetsän omistuksessa olevien
7193: kuuluvat noin 2 186 hehtaarin suuruiset alueet         maa-alueiden arvo on korostuneesti yliarvioitu ja
7194: Kuusamon kunnassa sekä metsähallinnon Suo-             taas vaihtomaiden arvo selvästi aliarvostettu. Yh-
7195: mussalmen hoitoalueeseen kuuluvat noin 8 266           tenä esimerkkinä tasta voidaan osoittaa
7196: hehtaarin suuruiset alueet Suomussalmen kun-           Kuusamon valtionmaiden puun hinnoittelu, jos-
7197: nassa. Luovuttamisen edellytyksenä on, että            sa kiintokuution arvo on samalla kasvualueelia
7198: Kuusamon yhteismetsä luovuttaa valtiolle luon-         huomattavasti alhaisempi kuin yhteismetsän alu-
7199: nonsuojelutarkoituksiin yhteismetsän Oulangan          eella. Yhteismetsän omistuksessa oleville alueille
7200: palstasta noin 5 899 hehtaarin suuruisen Kitkan-       on laskettu samanaikaisesti täysi metsätaloudelli-
7201: niemen alueen Kuusamon kunnassa. Lisäksi val-          nen arvo, virkistys- ja muut erityisarvot, kun sen
7202: tio sitoutuu lain mukaan maksamaan yhteismet-          sijaan valtion maiden osalta näin ei suinkaan ole
7203: sälle vaihdettavien alueiden arvojen erona välira-     menetelty. Suomussalmen kunnan alueella ole-
7204: haa 9 170 000 markkaa.                                 ville valtion maille rakennetun tieverkoston arvo
7205:     Tasavallan presidentti on vahvistanut lain tule-   on jätetty huomiotta. Kaikesta tästä on seurauk-
7206: maan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.                sena, että Kitkanniemen suojelusta valtio on
7207:     Lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä kävi il-      maksamassa jopa noin 60 milj. mk ylihintaa.
7208: mi, että asia on valmisteltu erittäin huolimatto-          Tämän lisäksi vaihtomaahankkeessa kohdel-
7209: masti ja yksipuolisesti. Kitkanniemen alueen suo-      laan kuusamolaisia ja suomussalmelaisia muu-
7210: jelemisen tärkeydestä ja välttämättömyydestä ei        toinkin eriarvoisesti. Kuusamon yhteismetsän
7211: missään vaiheessa ole miltään taholta esitetty         omistajille ollaan turvaamassa mm. metsästys- ja
7212: epäilyksiä tai varauksia muutoin kuin korkein-         kalastusoikeudet valtion omistukseen siirtyvillä
7213: taan suojelemista vaativan alueen laajuuden osal-      mailla, mutta näin ei aiota menetellä Suomussal-
7214: ta. Kitkanniemen suojelemiseksi selvitettiin eri-      mella. Suomussalmelaisten ns. luontaisten nau-
7215: laisia vaihtoehtoja ympäristöministeriön asetta-       tiotaoikeuksien menetykset ovat tästä syystä koh-
7216: massa Kitkanniemi-toimikunnassa, joka sai mie-         tuuttoman kovat.
7217: tintönsä valmiiksi 3.12.1985. Toimikunta päätyi,           Eduskunnan hyväksymän lain mukaan minis-
7218: varsin vähäiseen valmistelutyöhön pohjautuen,          teriö voi määrätä luovuttamisen ehdoista. Edus-
7219: esittämään Kitkanniemen suojelun toteuttamista         kunnalle ei annettu lain käsittelyn yhteydessä
7220: hankkimalla alue valtion hallintaan vaihtomaa-         mitään selkeää vastausta, millaisin ehdoin Iuovu-
7221: järjestelyin. Kuusamon yhteismetsä oli aiemmin         ms tulisi tapahtumaan, eikä siihen saatu selkeää
7222: antamissaan lausunnoissa kannattanut toisenlai-        vastausta myöskään eduskunnan kyselytunnilla
7223:  sia vaihtoehtoja, mm. alueen vuokrausta valtiol-      23.4.1987.
7224: 270448Q
7225: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 44
7226: 
7227:    Eduskunta edellytti mm., että vaihtomaahank-           Kaikki nämä epäkohdat saatettiin eduskunnan
7228: keesta ei saa aiheutua suomussalmelaisille työ-        tietoon asian eduskuntakäsittelyn aikana. Edus-
7229: paikkojen menetyksiä. Metsähallitus on kuiten-         kunnan hyväksymiä lausumia mm. työllisyyden
7230: kin sanonut 6.4.1987 irti kahdeksan metsuria           turvaamisesta ja suomussalmelaisten perinteisten
7231: Suomussalmen hoitoalueelta, eikä Kuusamon yh-          nautiuraoikeuksien takaamisesta ei olla kuiten-
7232: teismetsä ole ilmoittanut heidän työllistämiseen-      kaan noudattamassa. Tästä syystä katsomme, että
7233: sä suostuvansa. Tämäkin pahentaa jo entisestään        Kitkanniemen suojelu pitäisi toteuttaa muulla
7234: vaikeaa työttömyystilannetta Suomussalmella.           tavoin, esim. vuokraamalla tai lunastamalla maa-
7235: Kyseessä ovat pitkäaikaisessa työsuhteessa metsä-      alue valtiolle, ja kumota laki aluevaihdosta val-
7236: hallitukseen olleet työntekijät, joille ei ole osoi-   tion ja Kuusamon yhteismetsän välillä.
7237: tettavissa muuta työtä ainakaan näillä näkymin            Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
7238: oman kunnan alueelta. Heidän taloudelliset me-
7239: netyksensä tulevat näin ollen aivan kohtuutta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7240: miksi, sillä mm. omakotitalojen myynti tuolla                 kiehdotuksen:
7241: alueella on jokseenkin mahdotonta.
7242: 
7243: 
7244:                                                  Laki
7245:         aluevaihdosta valtion ja Kuusamon yhteismetsän välillä annetun lain kumoamisesta
7246: 
7247:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7248: 
7249:                       1§                                                     2§
7250:   Tällä lailla kumotaan 20 päivänä maaliskuuta           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
7251: 1987 annettu laki aluevaihdosta valtion ja             kuuta 198 .
7252: Kuusamon yhteismetsän välillä (323/87).
7253: 
7254: 
7255:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
7256: 
7257:                       Arvo Kemppainen                           Kauko Heikkinen
7258:                       Sakari Valli                              Annikki Koistinen
7259:                                               1987 vp.
7260: 
7261: Lakialoite n:o 45
7262: 
7263: 
7264: 
7265:                                   Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muutta-
7266:                                      misesta
7267: 
7268: 
7269:                                           Eduskunnalle
7270: 
7271:    Eduskunta päätti kuluvan vuoden helmikuussa       valitsijoiden tahto kyselyn avulla hallituksen tie-
7272: edustaja Pertti Paasion ym. lakialoitteen (LA n:o    toon ja hallituksen vastattavaksi. Samalla rajoite-
7273: 186/1986 vp.) pohjalta valtiopäiväjärjestykseen ja   taan kansanedustajan toimintaoikeuksia asioissa,
7274: eduskunnan työjärjestykseen sisältyvän kansan-       joilla saattaa olla suuri periaatteellinen, alueel-
7275: edustajien kyselyjen esittämistä koskevan järjes-    linen ja valtakunnallinen merkitys vastoin puhe-
7276: telmän muuttamisesta. Tässä yhteydessä päätet-       miehen omaksumaa tulkintaa.
7277: tiin mm. valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n 1 mo-         Vaikka uusi kyselyjärjestelmä on vasta alullaan,
7278: mentin muuttamisesta tavalla, joka rajoittaa kan-    on jo nyt estetty edustajien kyselyjen jättäminen
7279: sanedustajan kyselyoikeutta. Aikaisemmin voi-        hallitukselle. Perusteluksi on esitetty niiden vä-
7280: massa ollut säännös salli kysymyksen esittämisen     häinen merkitys. On myös pelättävissä, että hy-
7281: valtioneuvoston jäsenelle "tämän virka-alaan         vin rajoitetulla tulkinnalla mitätöidään muiden
7282: kuuluvasta asiasta''. Tehdyn muutoksen jälkeen       kuin kysyjän oikeus puheenvuoron saantiin pu-
7283: kysymyksen saa esittää asiasta, joka puhemiehen      hemiehen harkitessa kysymyksen sellaiseksi, ettei
7284: tulkinnan mukaan "ei ole merkitykseltään vähäi-      sen sisältö ole "tavanomaista suuremman mie-
7285: nen".                                                lenkiinnon kohteena".
7286:    Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7287: män jäsenet ja eräät muut kansanedustajat vas-       nioittaen,
7288: tustivat tehtyä muutosta. Perustelimme vastusta-
7289: vaa kantaamme sillä, että uusi säännös saattaa                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7290: aiheuttaa epäoikeudenmukaisia tulkintoja, joi-              kiehdotuksen:
7291: den nojalla kansanedustajia estetään välittämästä
7292: 
7293: 
7294:                                                Laki
7295:                            valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muuttamisesta
7296: 
7297:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetylla tavalla,
7298: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä maaliskuuta
7299: 1987 annetussa laissa (316/ 87), näin kuuluvaksi:
7300: 
7301: 
7302:                      37 a §
7303:    Edustajalla on oikeus tehdä valtioneuvoston         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7304: jäsenelle eduskunnassa lyhyt suullinen kysymys       kuuta 198 .
7305: tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta.
7306: 
7307: 
7308: 
7309: 
7310:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
7311: 
7312:                         Ensio Laine                              Marja-Liisa Löyttyjärvi
7313:                         Esko-Juhani Tennilä                      Marjatta Stenius-Kaukonen
7314: 270449R
7315:                                                  1987 vp.
7316: 
7317: Lakialoite n:o 46
7318: 
7319: 
7320: 
7321: 
7322:                                    Heikkinen ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93 §:n
7323:                                      muuttamisesta
7324: 
7325: 
7326:                                             Eduskunnalle
7327: 
7328:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1977 valtiopäivillä       päättyessä 30. 5. 1990 tulee tie- ja vesirakennus-
7329: lain yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta    hallituksen vuonna 1980 laatiman selvityksen
7330: (728/77). Tuolloin hallituksen ehdotuksessa laik-      mukaan avustus lakkaamaan ainakin 1 308 tieltä,
7331: si yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta      yhteispituudeltaan 3 123 km. Avustuksen ulko-
7332: (HE n:o 1311977 vp.) oli arvioitu, että valtion-       puolelle jäävät tiet sijaitsevat pääasiassa kehitys-
7333: avustukseen oikeutettujen yksityisten teiden yh-       alueilla. Esimerkiksi Lapissa tällaisia teitä on
7334: teispituus lisääntyisi noin 32 000 km:stä noin         ainakin 95 kpl, yhteispituudeltaan 302 km ja
7335: 60 000 km:iin viiden vuoden siirtymäkauden             Kainuussa 228 kpl, yhteispituudeltaan 591 km
7336: kuluessa.                                              sekä Kuopion läänin alueella 143 kpl, yhteispi-
7337:    Edellä mainitusta hallituksen esityksestä ja sen    tuudeltaan 296 km. Kun vuoden 1980 jälkeen on
7338: liitteenä olleesta asetusluonnoksesta sai sen käsi-    muuttoliikennettä edelleen tapahtunut kehitys-
7339: tyksen, että avustuksen piiriin pääsevät kaikki        alueilta pois, tällaisten teiden lukumäärä on
7340: vähintään yhden pysyvän asunnon tai talous-            kasvanut. On todennäköistä, että vuonna 1990
7341: keskuksen pääsytiet, mikäli niille on perustettu       avustuksen ulkopuolelle jäävien teiden yhteispi-
7342: tiekunta ja tien kokonaispituus on vähintään 1         tuus on 4 000-5 000 km.
7343: km. Lakia on kuitenkin ryhdytty soveltamaan               Näin ollen yksityistielain valtionavustussään-
7344: tavalla, joka ei vastaa eduskunnan käsitystä ja        nökset eivät liikenneministeriön ja korkeimman
7345: tahtoa sen hyväksyessä lakiesityksen.                  hallinto-oikeuden tulkitsemassa muodossa vastaa
7346:    Liikenneministeriön yleisohjeiden ja niiden pe-     sitä käsitystä ja tavoitetta, joka eduskunnalla oli
7347: rusteella muodostuneessa oikeuskäytännössä on          sen hyväksyessä lakiesityksen. Lisäksi asetusta ja
7348: avustuksen saannin edellytyksenä pidetty, että         liikenneministeriön päätöstä lopulliseen muo-
7349: tien varrella on vähintään kolme pysyvää asuntoa       toon laadittaessa on sivuutettu kokonaisuudes-
7350: tai talouskeskusta. Lisäksi on edellytetty, että       saan eduskunnan liikennevaliokunnan kannanot-
7351: tietä käytetään pysyvän asutuksen liikenteeseen        to siitä, että tien liikeoteeilisessä merkityksessä
7352: vähintään yhden kilometrin matkalta.                   on otettava huomioon myös loma-asutus.
7353:    Näin ollen omaksutun tulkinnan mukaisesti              Yksityisistä teistä annettua lakia olisi tämän
7354: avustuksen saannin edellytyksenä on, että tien         vuoksi kiireellisesti muutettava. Avustuksen pii-
7355: varressa on vähintään kolme pysyvää asuntoa tai        riin tulisi päästä myös kaikkien sellaisten vähin-
7356: talouskeskusta. Seurauksena on, että useat sellai-     tään yhden asunnon tai talouskeskuksen pääsytei-
7357: set tiet, joilla tienpitorasitus on kaikkein suurin,   den, joille on perustettu tiekunta ja joiden
7358: jäävät edelleen avustustoiminnan ulkopuolelle.         kokonaispituus on vähintään yksi kilometri. Lisä-
7359: Lisäksi avustus tulee asetukseen otettujen siirty-     edellytykseksi voitaisiin vielä asettaa, että tietä
7360: mäsäännösten johdosta lakkaamaan 30. 5. 1990           käytetään vähintään 300 metrin matkalta pysyvän
7361: eräiltä sellaisiltakin teiltä, jotka aikaisempien      asunnon pääsytienä. Täten määriteltynä avustuk-
7362: säännösten nojalla ovat päässeet avustuksen pii-       seen oikeutettujen teiden piiri laajenee arviolta
7363: riin. Selvää myös on, ettei lain tavoite yksityisten   noin 6 500 km:iin.
7364: tieosakkaiden tienpitorasituksen helpottamiseksi          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
7365: toteudu.                                               vasti,
7366:    Vuonna 1986 oli valtionavustuksen piirissä
7367: yksityisiä teitä kaiken kaikkiaan 16 081 kpl, yh-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7368: teispituudeltaan 53 028 km. Siirtymäsäännösten                lakiehdotuksen:
7369: 
7370: 2704505
7371: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 46
7372: 
7373: 
7374:                                                 Laki
7375:                         yksityisistä teistä annetun lain 93 §:n muuttamisesta
7376: 
7377:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisistä teistä 15 päivänä kesäkuuta 1962 annetun
7378: lain 93 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä lokakuuta 1977 annetussa laissa (728/77),
7379: näin kuuluvaksi:
7380: 
7381:                          93 §                         saamisen edellytyksenä lisäksi, että tiekunnan
7382:    Valtion varoista annetaan vuosittain avustusta     tien kokonaispituus on vähintään yksi kilometri
7383: sellaisen yksityisen tien kunnossapitoon, jota kos-   ja että tietä käytetään ainakin 300 metrin matkal-
7384: kevien asioiden hoitamista varten on perustettu       ta pysyvän asunnon pääsytienä.
7385: tiekunta ja jolla on paikkakunnalla huomattava
7386: liikeoteeilinen merkitys tai joka on tarpeellinen
7387: vähintään yhden pysyvän asunnon pääsytienä.             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7388: Viimeksi mainitun tien osalta on avustuksen           kuuta 198 .
7389: 
7390:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
7391: 
7392:         Kauko Heikkinen                 Annikki Koistinen               Eino Siuruainen
7393:         Arvo Kemppainen                 Sakari Valli                    Oiva Savela
7394:         Aapo Saari                      Juhani Vähäkangas               Lea Mäkipää
7395:         Juho Sillanpää                  Seppo Kääriäinen                Sakari Knuuttila
7396:         Erkki Pulliainen                J. Juhani Kortesalmi            Jukka Vihriälä
7397:         Tellervo Renko                  Aimo Ajo                        Kimmo Sarapää
7398:                                         Riitta Saastamoinen
7399:                                                  1987 vp.
7400: 
7401: Lakialoite n:o 47
7402: 
7403: 
7404: 
7405: 
7406:                                     Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 18 ja 19 §:n
7407:                                        muuttamisesta
7408: 
7409: 
7410:                                             Eduskunnalle
7411: 
7412:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7413: 
7414:   Aloitteessa ehdotetaan osa-aikatyöntekijöiden        värahan maksukautta ja lieventämällä työttö-
7415: työttömyysturvan parantamista pidentämällä päi-        myysturvan saamisen ehtoja.
7416: 
7417: 
7418: 
7419: 
7420:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
7421: 
7422: 1. Nykyinen tilanne                                       Osa-aikatyön hallitsematon lisääntyminen on
7423:    Osa-aikatyöntekijöiden käyttö erityisesti palve-    nopeasti heikentämässä työntekijöiden toimeen-
7424: lualoilla on viime vuosina lisääntynyt. Vuoden         tuloturvaa ja johtamassa pelkästään työnantajien
7425: 1984 virallisen tilaston mukaan vähittäiskaupassa      ehdoilla tapahtuvaan työaikojen määrittelyyn.
7426: oli osa-aikaisia 25 prosenttia työvoimasta. Heistä     Osa-aikatyötä vastoin tahtoaan tekevä työntekijä
7427: suurin osa työskenteli päivittäistavarakaupassa.       joutuu huolestuttavan usein turvautumaan kun-
7428: Osa-aikatyön teettäminen on jatkuvasti lisääntyvä      nalliseen toimeentulotukeen. Tämä johtuu en-
7429: ongelma muillakin palvelualoilla, kuten majoi-         nen kaikkea siitä, että osa-aikatyöntekijän työttö-
7430: tus- ja ravitsemusliikkeissä ja kiinteistöhuollon      myysturvan saamisen edellytykseksi on asetettu
7431: siivoustöissä. Tämän lisäksi osa-aikatyön teettä-      niin ankaria ehtoja, että moni osa-aikatyötä teke-
7432: minen on levinnyt pankkeihin ja julkiselle sekto-      vä ei saa lainkaan työttömyyspäivärahaa tai päivä-
7433: rille, erityisesti kunnallisiin palveluihin. - Mer-    rahan saaminen on loppunut osa-aikatyön edel-
7434:                                                        leen jatkuessa.
7435: killepantavaa on, että osa-aikatyön teettäminen
7436: painottuu naisvaltaisille ~Joille.. Osa-aikatyö ~n        Erityisen huolestuttavaa kehitystä on se, että
7437: nimenomaan työssä käyvien naisten ongelma Ja           työnantajat ovat eräillä työpaikoilla alkaneet osa-
7438: siten sivuaa myös tasa-arvokysymyksiä työelä-          aikaistaa pitkään palveluksessaan olleita ikäänty-
7439: mässä.                                                 neitä työntekijöitään. Tällöin osa-aikatyön teettä-
7440:     Suuri osa osa-aikatyötä tekevistä työntekijöistä   minen vaikuttaa alentavasti työntekijän vanhuus-
7441: haluaisi tehdä kokoaikatyötä. Sitä on kuitenkin        tai yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Tässä tapauk-
7442: erityisesti palvelualoilla yhä vähemmän tarjolla,      sessa osa-aikatyön teettäminen heikentää työnte-
7443: joten yhä useammat työnhakijat ?Vat ~ll-~et pak?-      kijän toimeentuloturvaa pysyvästi koko loppuelä-
7444: tettuja ottamaan vastaan osa-aikatyota vastom          män.
7445: tahtoaan. - Ongelmaksi ovat muodostumassa
7446: myös työsuhteen kestäessä tapahtuvat ?sa-~ikai~­          Osa-aikatyöntekijöiden tyottomyysturva on
7447: tamiset: silloinkin kun työ vähenee vam tilapäi-       huolimatta joulukuussa 1986 hyväksytyistä työt-
7448: sesti, työnantajat lomautuksen sijasta muuttavat       tömyysturvalain muutoksista edelleenkin puut-
7449: kokoaikatyösuhteen osa-aikaiseksi.                     teellinen, mikä asettaa osa-aikatyöntekijät eriar-
7450: 270451T
7451: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 47
7452: 
7453: voiseen asemaan muihin työntekijöihin nähden.          myyskassalain 26 ja 27 §:n muuttamisesta edus-
7454: Tätä eriarvoisuutta osoittaa erityisesti se, että      kunta yksimielisesti lausui seuraavaa: ''Eduskun-
7455: sovitelluo työttömyyspäivärahan saamisen enim-         ta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toi-
7456: mäismäärä on rajattu enintään 100 täyden työttö-       menpiteisiin sekä osa-aikatyöntekijöiden toi-
7457: myyspäivärahan suuruiseksi, kun muilla työttö-         meentuloturvan parantamiseksi että heille mak-
7458: millä enimmäismäärä on 500 työttömyyspäivää.           settavan työttömyyspäivärahakauden pidentämi-
7459: Erityisen kohtuutonta on se, että päivärahan           seksi siten, että osa-aikatyöntekijät tulevat tasa-
7460: saamisen enimmäismäärien täyttymisen jälkeen           vertaiseen asemaan muiden työntekijöiden kans-
7461: osa-aikatyöntekijä joutuu valitsemaan joko koko-       sa. "
7462: naan työttömänäolon tai pelkän osa-aikatyön               Eduskunnan joulukuussa 1986 hyväksymä
7463: ilman työttömyysturvaa. Kokonaan työtön ei voi         ponsi on niin selkeä ja hallitusta velvoittava, että
7464: vastaanottaa osa-aikatyötä, koska hän tällöin me-
7465:                                                        hallituksen tulee välittömästi, kiireellisesti ja ensi
7466: nettäisi oikeutensa työttömyyspäivärahaan.             töikseen antaa esitys osa-aikatyöntekijöiden toi-
7467:    Osa-aikatyötä tekevän on työttömyyspäivära-         meentulo- ja työttömyysturvan epäkohtien kor-
7468: han enimmäismäärien täyttymisen jälkeen erit-          jaamiseksi. Ongelma työttömyysturvan kohdalla
7469: täin vaikea päästä takaisin työttömyysturvan pii-      on kuitenkin niin polttava ja ajankohtainen, että
7470: riin. Työttömyysturvalaki edellyttää työttömyys-       pidämme tarpeellisena myös lakialoitteen teke-
7471: turvan uudelleen alkamiseksi yhdenjaksoista ko-        mistä. Lakialoitetta voidaan alkaa käsitellä edus-
7472: koaikatyön tekemistä kuuden kuukauden aikana.          kunnassa, mikäli hallituksen esitys vastoin luulo-
7473: Tällaista kokoaikatyötä on erityisesti palvelualoil-   amme vupyy.
7474: la mahdotonta löytää. Tässä tilanteessa osa-aika-         Aloitteessa lähdemme siitä, että kaikki työttö-
7475: työntekijällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin
7476:                                                        mät tulee saattaa yhdenmukaisen kohtelun alai-
7477: turvautua kunnalliseen toimeentulotukeen, vaik-
7478:                                                        seksi lainsäädännössä. Työttömyyspäivärahan taso
7479: ka he työttömyyskassaan liittyessään ovat oletta-
7480:                                                        ja sen kesto tulee myös osa-aikatyöntekijöillä olla
7481: neet tulleensa turvatuksi työttömyyden varalle.
7482:                                                        mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen mui-
7483:                                                        den työntekijöiden kanssa. Esitämmekin makset-
7484:                                                        tavien päivien määrän lisäämistä, päivärahan ta-
7485:                                                        son nostamista sekä määräaikojen täyttymisen
7486: 2. Uudistusehdotus                                     jälkeen vaadittavaa työssäolovaatimusta alennet-
7487:                                                        tavaksi. Tällöin osa-aikatyöntekijän pääsy takaisin
7488:   Vastauksessaan hallituksen esitykseen n:o 1721       työttömyysturvan piiriin helpottuu ja väliinpu-
7489: 1986 vp. laeiksi työttömyysturvalain ja työttö-        toajaongelma ei ole niin vaikea kuin nykyisin.
7490: 
7491: 
7492: 
7493: 
7494:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7495: 
7496:    Osa-aikatyöntekijän työttömyysturvan paranta-       vähintään edelliset kuusi kuukautta. - Nykyisin
7497: minen edellyttää osa-aikatyöntekijän työttömyys-       vaaditaan, että henkilö on ollut yhdenjaksoisesti
7498: turvaa sääntelevien työttömyysturvalain 18 ja          kokoaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan
7499: 19 §:n muuttamista.                                    vähintään edelliset 12 kuukautta, mikä on osoit-
7500:                                                        tautunut aivan liian pitkäksi ajaksi erityisesti
7501:   18 §. Esitämme, että jos kokoaikatyötä teh-
7502:                                                        palvelualoilla, joilla työsuhteet ovat lyhyitä. An-
7503: neen työntekijän työaikaa muutetaan lyhentä-
7504:                                                        karat ehdot ovat pudottaneet monet osa-aikatyö-
7505: mällä hänen päivittäistä työaikaansa ja vähentä-
7506:                                                        hön vastoin tahtoaan joutuneet työttömyysturvan
7507: mällä palkkaa vastaavasti 17 §:ssä mainitusta
7508:                                                        piiristä kunnallisen toimeentuloturvan varaan.
7509: syystä, on hänellä oikeus työttömyyspäivärahaan
7510: työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä työttömyys-      Työttömyyspäivärahaa osa-aikatyöntekijälle esi-
7511: päiviltä edellyttäen, että työaika viikossa lyhentyy   tämme maksettavaksi enintään 250 täyttä työttö-
7512: vähintään viidenneksellä ja henkilö on ollut           myyspäivää vastaavalta ajalta, eli puolet kokoai-
7513: kokoaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan        katyöttömälle vastaavasta enimmäisajasta. Työt-
7514:                                         1987 vp. -     LA n:o 47                                         3
7515: 
7516: tömyyspäivärahan maksuajan pidentäminen pa-            myysturvalain muutoksella. Tällöin etuoikeutettu
7517: rantaisi ratkaisevasti osa-aikatyöntekijän heikkoa     osa tuli mukaan osa-aikatyöntekijän työttömyys-
7518: toimeentuloturvaa ja toteuttaisi myös tasa-arvon       päivärahan laskentaan. Nyt olisi kuitenkin edet-
7519: vaatimukset muihin työntekijöihin nähden.              tävä valitulla linjalla ja saatava osa-aikatyönteki-
7520: Muutos tulisi 18 §:n 2 momenttiin, jossa nykyi-        jän toimeentulo turvatuksi nykyistä paremmin
7521: sin työttömyyspäivärahan maksamisen enimmäis-          toteuttamalla esittämämme muutokset.
7522: määrä on rajattu vain 100 täyttä työttömyyspäi-           Esitämme 19 §:n 3 momenttiin muutosta, jon-
7523: vää vastaavaan aikaan lomautuskertaa kohti.            ka mukaan soviteltua työttömyyspäivärahaa mak-
7524:    Esitämme myös 18 §:n 3 momenttia muutetta-          setaan osa-aikatyöntekijälle enintään 250 täyden
7525: vaksi siten, että kun henkilö on työskennellyt         työttömyyspäivärahan suuruinen määrä. Tätä uu-
7526: vähintään kolme kuukautta kokoaikatyössä, tä-          distusta perustelemme samalla tavoin kuin edellä
7527: män pykälän mukaisten päivien laskenta aloite-         18 §:n 2 momenttiin esittämäämme työttömyys-
7528: taan alusta henkilön jouduttua uudelleen lomau-        päivärahakauden pidennystä. Nykyinen 100 päi-
7529: tetuksi. Muutos on perusteltu ennen kaikkea sen        vän enimmäisraja on kohtuuttoman alhainen.
7530: vuoksi, että osa-aikatyöntekijän on erittäin vai-         Lain 19 §:n 4 momenttiin esitämme muutosta,
7531: keata päästä uudelleen työttömyysturvan piiriin,       jonka mukaan silloin kun henkilö on työskennel-
7532: kun hänen edellytetään olevan ennen sitä vähin-        lyt vähintään kolme kuukautta kokoaikatyössä,
7533: tään kuusi kuukautta yhdenjaksoisesti kokoaika-        tämän pykälän mukaisten päivien laskenta aloite-
7534: työssä. Tällaista kokoaikatyötä on erityisesti pal-    taan alusta henkilön otettua työttömäksi joudut-
7535: velualoilla usein mahdotonta löytää, kuten edellä      tuaan uudelleen vastaan osa-aikatyötä. Mainitun
7536: on jo todettu.                                         kolmen kuukauden työskentelyajan ei tarvitsisi
7537:     Esitämme myös, että nykyisen kuuden kuu-           enää olla yhdenjaksoista, jotta väliinputoajaon-
7538: kauden sijasta 18 §:n 3 momentin viimeisen             gelmat voitaisiin nykyistä paremmin ratkaista.
7539: virkkeen määräaika lyhennetään kolmeksi kuu-           Nykyisen lain kuuden kuukauden yhtäjaksoisen
7540: kaudeksi ja että kyseisen työajan ei enää tarvitsisi   kokoaikatyön vaatimus on kohtuuttoman monen
7541: olla yhdenjaksoinen. Nykyisin työttömyyspäivära-       osa-aikatyöntekijän kohdalla merkinnyt työttö-
7542: han enimmäismäärää laskettaessa katsotaan sa-          myysturvan ulkopuolelle jäämistä. Uudistus vas-
7543: maksi työajan lyhennykseksi se, että lyhennys          taa edellä 18 §:n 3 momentissa esittämiämme
7544:  tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa edellises-         korjauksia.
7545:  tä. Tämäkin määräys on osa-aikatyöntekijälle             Lain 19 §:n 5 momentin mukaan siinä tarkoi-
7546:  kohtuuton ja johtaa siihen, että nykyinen 100         tettu henkilö voi sen jälkeen, kun 3 momentissa
7547: päivän enimmäisaika tulee monelle osa-aikaiselle       tarkoitettu työttömyyspäivärahojen enimmäis-
7548:  aivan liian nopeasti eteen ja pudottaa hänet          määrä on tullut täyteen, päivärahaoikeuttaan
7549:  työttömyysturvan piiristä kunnallisen toimeentu-      menettämättä irtisanoutua osa-aikatyöstä. - Oi-
7550:  loturvan varaan. Kuuden kuukauden yhdenjak-           keus päivärahaan alkaa vasta osa-aikatyösuhteen
7551:  soista kokoaikatyötä ei ole monellakaan paikka-       päättymisen jälkeen. Enimmäismäärän täyttymi-
7552:  kunnalla saatavissa.                                  sen ja osa-aikatyön päättymisen väliin voi jäädä
7553:     19 §. Esitämme 19 §:n 1 momentissa, että           jopa useita kuukausia pitkä aika, jolloin työtön
7554:  kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aikatyötä,       on pelkän osa-aikatyöstä saamansa palkan
7555:  hänellä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivära-      varassa. Jos työtä on vain muutama tunti viikos-
7556:  haan siten, että päiväraha ja 60 prosenttia osa-      sa, on tilanne kohtuuton. Tämän epäkohdan
7557:  aikatyöstä saadun palkan siitä osasta, joka ylittää   korjaamiseksi esitämme, että enimmäismäärän
7558:  600 markkaa, voivat kuukaudessa yhteensä nous-        täyttymisen ja työsuhteen päättymisen väliin jää-
7559:  ta määrään, joka päivärahana muutoin olisi voitu      vältä ajalta maksetaan työttömyyspäiväraha, vaik-
7560:  maksaa. - Muutosta perustelemme sillä, että           ka päivärahan maksamisen enimmäismäärä ylit-
7561:  nykyinen prosenttimäärä 75 ja etuoikeutettu osa       tyisikin.
7562:  430 markkaa 19 §:n 1 momentissa jättää edel-             Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
7563:  leenkin osa-aikatyöntekijän päivärahan tason          ensi vuoden alusta.
7564:  kohtuuttoman pieneksi. Jos halutaan todella pa-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7565:  rantaa osa-aikatyöntekijän toimeentuloturvaa, on      nioittaen,
7566:  prosenttimäärää alennettava ja etuoikeutettua
7567:  osaa korotettava ainakin esittämiimme määriin.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7568:  - Edistystä toki päivärahan tasossa jonkin verran            kiehdotuksen:
7569:  saavutettiin joulukuussa 1986 hyväksytyllä työttö-
7570: 4                                     1987 vp. -     LA n:o 47
7571: 
7572:                                                Laki
7573:                           työttömyysturvalain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
7574: 
7575:   _Eduskunnan pä~töksen muk~i~esti m_uutetaan 24 J?äiv_änä elokuut~ 1984 annetun työttömyysturva-
7576: lam (602/84) 18 Ja 19 §, sell_atsma kmn ne ovat osmam muutettuma 17 päivänä joulukuuta 1986
7577: annetulla latlla (226/87), näm kuuluviksi:
7578: 
7579:                        18 §                          tä, hänellä. on oikeus sovitelmun työttömyyspäi-
7580:                                                      värah_aan stten, että päiväraha ja 60 prosenttia
7581:                Lyhennetty työpäivä                   os_a-atkatyöstä saadun palkan siitä osasta, joka
7582:    Jos kokoaikatyötä tehneen työntekijän työajan     yhttää 600 markkaa, voivat kuukaudessa yhteensä
7583: lyhennys toteutetaan 17 §:ssä tarkoitetusta syystä   nousta määrään, joka päivärahana muutoin olisi
7584: lyhentämällä päivittäistä työaikaa ja vähentämäl-    voitu maksaa.
7585: lä palkkaa vastaavasti, on hänellä oikeus työttö-       Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makseta
7586: myyspäivärahaan tämän lain mukaisesti työajan        jos työaika ylittää neljä viidesosaa alalla sovellet:
7587: lyhennystä vastaaviita täysiitä työttömyyspäiviltä   t~vasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyö-
7588: edellyttä~n, että keskimääräinen työaika viikossa    aJasta.
7589: lyhentyy vähintään neljänneksellä ja henkilö on         Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan
7590: ollut yhdenjaksoisesti kokoaikaisessa työsuhteessa   enintään 250 täyden työttömyyspäivärahan suu-
7591: samaan työnantajaan vähintään edelliset kuusi        ruinen määrä.
7592: kuukautta.                                             Jos tässä pykälässä tarkoitettu henkilö työsken-
7593:    Työttömyyspäivärahaa maksetaan tämän pykä-        ~elee vähi!ltään kolmen kuukuden ajan työssä,
7594: län mukaan enintään 250 täyttä työttömyyspäi-        JOSsa työatka on alalla normaalisti sovellettavan
7595: vää vastaavalta ajalta lomautuskertaa kohti.         kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan pitui-
7596:    Kun henkilö on työskennellyt vähintään kolme      nen, työttömyyspäivien laskentajakso aloitetaan
7597: kuukautta työssä, jossa työaika on alalla normaa-    alusta henkilön otettua työttömäksi jouduttuaan
7598: listi sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enim-   uudelleen vastaan osa-aikatyötä.
7599: mäistyöajan pituinen, katsotaan sen jälkeen 1           Tässä pykälässä tarkoitettu henkilö voi sen
7600: momentin mukaisesti toteutettu työajan lyhentä-      jälkeen, kun 3 momentissa tarkoitettu työttö-
7601: minen uudeksi lomautuskerraksi. Jos henkilön         myyspäivärahojen enimmäismäärä on tullut täy-
7602: työaikaa lyhennetään uudelleen 1 momentin mu-        teen, päivärahaoikeuttaan menettämättä irtisa-
7603: kaisesti kolmen kuukauden kuluessa edellisestä       nou~ua <;>sa-aikatyöstään. Enimmäismäärän täyt-
7604: työajan lyhennyksestä, katsotaan se samaksi työ-     tymtsen Ja työsuhteen päättymisen väliseltä ajalta
7605: ajan lyhentämiseksi 2 momenttia sovellettaessa.      osa-aikatyöntekijällä on oikeus työttömyyspäivä-
7606:                                                      rahaan 3 momentin määräyksestä huolimatta.
7607:                        19 §
7608:           Osa-aikatyön vastaanottaminen
7609:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
7610:     Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aikatyö-    ta 1988.
7611: 
7612: 
7613:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
7614: 
7615:          Marja-Liisa Tykkyläinen      Arto Lapiolahti                   Sinikka Mönkäre
7616:          Riitta Myller                Anna-Liisa Piipari                Tuula Paavilainen
7617:          Kerttu Törnqvist             Pentti Lahti-Nuuttila             Ilkka-Christian Björklund
7618:          Heikki Rinne                 Antero Kekkonen                   Sakari Knuuttila
7619:                             Timo Roos                    Aimo Ajo
7620:                                                  1987 vp.
7621: 
7622: Lakialoite n:o 48
7623: 
7624: 
7625: 
7626: 
7627:                                    M. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi investointivarauslain 2 §:n muutta-
7628:                                       misesta
7629: 
7630: 
7631:                                             Eduskunnalle
7632: 
7633:    Investointivarauslaki ( 1094/7 8) tuli voimaan      avoimet ja kommandiittiyhtiöt, osakeyhtiöt kuin
7634: vuoden 1979 alussa. Lain tarkoituksena on antaa        osuuskunnatkin voivat käyttää hyväkseen inves-
7635: valtioneuvoston käyttöön keinoja, joiden avulla        tointivarauslain tuomia mahdollisuuksia ja
7636: se voisi pyrkiä vaikuttamaan yritysten investointi-    varautua tuleviin investointeihinsa, mutta vain
7637: päätöksiin siten, että investoinnit ajoittuisivat      mikäli ne harjoittavat liiketoimintaa. Eräillä am-
7638: suhdannepoliittisesti tarkoituksenmukaisella ta-       matinharjoittajilla, kuten kuorma-autoilijoilla ja
7639: valla niin, että suhdannevaihtelut tasoittuisivat.     työkoneurakoitsijoilla, olisi perusteltua tarvetta
7640:    Suomen kaltaisessa pienessä maassa investoin-       investointivarausten muodostamiseen, mutta se
7641: tivaraus on hyvä keino myös yritysten rahoituksen      ei ole lain mukaan mahdollista. Järjestelmän
7642: kunnossapitoon. Yritykset ovatkin varsin laajasti      soveltamisalaa olisikin laajennettava erityisesti
7643: käyttäneet hyväkseen lain tarjoamia varauksente-       ammatinharjoittajien suuntaan.
7644: komahdollisuuksia. Järjestelmän hyväksikäytön             Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
7645: kehitys sekä muut lain voimassaolon aikana saa-        tamme,
7646: dut kokemukset osoittavat, että investointiva-
7647: rauslaki on täyttänyt sille asetettuja tavoitteita.              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7648:    Investointivaraus koskee kaikkia yritysmuotoja             kiehdotuksen:
7649: ja kaikkia toimialoja. Niin yksityiset toiminimet,
7650: 
7651: 
7652: 
7653: 
7654:                                                  Laki
7655:                               investointivarauslain 2 §:n muuttamisesta
7656: 
7657:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun investointiva-
7658: rauslain 2 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (978/79), näin
7659: kuuluvaksi:
7660: 
7661: 
7662:                         2 §
7663:    Investointivarauksella tarkoitetaan verovelvolli-     Tämä laki tulee v01maan         päivänä
7664: sen kirjanpidossa olevaa varausta, joka muodoste-      kuuta 19
7665: taan viimeistään tilinpäätöksen vahvistamisen yh-
7666: teydessä.
7667: 
7668: 
7669: 
7670: 
7671: 270452U
7672: 2                                    1987 vp. -   LA n:o 48
7673: 
7674:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
7675: 
7676:            Matti Lahtinen              Pentti Mäki-Hakola     Pirjo Rusanen
7677:            Kirsti Ala-Harja            Eva-Riitta Siitonen    Tauno Valo
7678:            Aino Pohjanoksa             Tuula Liunaiomaa       Matti Viljanen
7679:            Martti Korkia-Aho           Keijo Jääskeläinen     Oiva Savela
7680:            Esko Almgren                Toimi Kankaanniemi     Lea Kärhä
7681:            Maunu Kohijoki              Kari Häkämies          Esko Aho
7682:            Iiro Viinanen               Kaarina Dromberg       Liisa Hilpelä
7683:            Ritva Vastamäki             Sirpa Pietikäinen      Pirjo-Riitta Antvuori
7684:            Anneli Taina                Riitta Uosukainen      Tapio Holvitie
7685:            Tina Mäkelä                 Marita Jurva           Sulo Aittoniemi
7686:            Eeva Turunen                Päivi Varpasuo         Matti Hokkanen
7687:            Kimmo Sasi                  Sakari Valli           Ben Zyskowicz
7688:                                        Juhani Laitinen
7689:                                                  1987 vp.
7690: 
7691: Lakialoite n:o 49
7692: 
7693: 
7694: 
7695: 
7696:                                     Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi Kyrönjoen erityissuojelusta
7697: 
7698: 
7699:                                              Eduskunnalle
7700: 
7701:    Vuoden alusta voimaan tulleesta koskiensuoje-        Ylistaron kuntaan Kylänpäähän ja Kirkonkos-
7702: lulaista puuttuu eräitä suojelullisesti merkittäviä     keen.
7703: kohteita. Vakavin puute on rakentamisuhan                  Tulvasuojeluratkaisut on alistettu ensisijaisesti
7704: vuoksi kiireellisesti suojelupäätöstä edellyttävän      voimalaitostarpeille, ei maatalouden tarpeille.
7705: Kyrönjoen jättäminen pois laista. Joen suojelun         Tulvasuojelutoimet olisivat nykyisiin suunnitel-
7706: alueellista ja valtakunnallistakaan merkitystä ei       miin verrattuna paljon vaatimattomammat.
7707: lain valmistelun yhteydessä kiistetty, päinvastoin         Mikäli nykyiset suunnitelmat kahdesta voima-
7708: ympäristöministeriö totesi joen muihin lakiin           lasta toteutettaisiin, saataisiin aikaan kaksi voi-
7709: otettuihin kohteisiin verrattavaksi. Laki- ja ta-       malaitosta teholtaan yhteensä 3,6 MW ja voima-
7710: lousvaliokunta totesi mietinnössään: ''Valiokunta       laitosten alajuoksulla valtavia jäämuodostelmia
7711: pitää tärkeänä, että hallitus selvittää, miten Ky-      (vrt. jääpadot Perhonjoessa ja Kalajoessa). Voi-
7712: rönjoki voidaan suojella.'' Kyrönjoen jättämistä        malaitosteho verrattuna esimerkiksi Seinäjoelle
7713: pois koskiensuojelulaista perusteltiin vesihallituk-    suunniteltuun turvevoimalaan (200 MW) on mi-
7714: sen] yllinkosken Sähkön kanssa tekemän rakenta-         tätön. Ounasjoen suojelulakia säädettäessä ilmoi-
7715: missopimuksen aiheuttamaHa erityisellä korvaus-         tettiin sen koskien teoreettiseksi tehoksi 170
7716: velvoitteella. Sopimus tulkittiin, asiaa kuiten-        MW. Tästä huolimatta Ounasjoki pelastettiin.
7717: kaan perusteellisesti selvittämättä, yksityisoikeu-     Kemijoki Oy omisti ennen suojelupäätöstä 96
7718: delliseksi sopimukseksi, jolla on perustuslain suo-     prosenttia Ounasjoen koskista. Siitä huolimatta
7719: ja. Tähän nähden kuitenkin mm. maamme joh-              suojelupäätös tehtiin. Nyt katsotaan, ettei ]yllin-
7720: taviin vesilain asiantuntijoihin kuuluva tohtori        kosken Sähkön paljon pienempiä hankkeita voi-
7721: Vihervuori on esittänyt poikkeavan käsityksen.          da estää taloudellisten sitoumusten vuoksi.
7722:    Tässä lakialaitteessa korvauskysymyksen selvit-         Kalataloudelle menetykset voimalajärjestelyjen
7723: täminen jätetään kuitenkin erikseen suoritetta-         jälkeen huonontuneen veden vuoksi olisivat 5-
7724: vaksi. Suojelupäätöksen aikaansaanti on nyt kii-        10 miljoonaa markkaa vuodessa. Tämä menetys
7725: reellisintä.                                            kalastukselle olisi estettävissä, mikäli joki suojat-
7726:    Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan vesioloja sil-         taisiin. Vaasan kaupungin raakaveden saanti vaa-
7727: mällä pitäen valtaväylä. Joesta hankkivat suuret        rantuisi vakavasti, mikäli voimalaitoshankkeet to-
7728: kaupungit kuten Seinäjoki ja Vaasa raakavetensä,        teutuisivat. Jo nyt Vaasan kaupungin raakavesi
7729: samoin monet jokivarsikunnat. Edelleen Kyrön-           on laadultaan heikkoa ja puhdistukseen tarvitaan
7730: joki muodostaa koko Merenkurkun ja Perämeren            erityistoimia talousveden aikaansaamiseksi.
7731: kalakannalle keskeisen kutu- ja kasvualueen.               Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7732: Merkityksettömiä eivät ole vapaana virtaavan            nioittavasti,
7733: joen ympäristölliset ja virkistykseen liittyvät edut.
7734:    Kyrönjoessa on yli kymmenen vuotta osaratkai-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7735: suin rakennettu penkereitä, pumppulaitoksia ja                  kiehdotuksen:
7736: valmisteltu kahden voimalaitoksen rakentamista
7737: 
7738: 
7739: 
7740: 
7741: 270453V
7742: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 49
7743: 
7744: 
7745:                                                Laki
7746:                                      Kyrönjoen erityissuojelusta
7747: 
7748:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
7749: säädetään:
7750: 
7751:                       1 §                                                 3 §
7752:   Voimalaitoksen rakentamiseen Kyrönjoessa             Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
7753: Ylistaron, Isokyrön, Vähäkyrön ja Mustasaaren        panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
7754: kunnissa ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tar-     asetuksella.
7755: koitettua lupaa.
7756:                                                                          .4 §
7757:                        2 §                             Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
7758:    Edellä 1 §: ssä tarkoitetusta rakennuskiellosta   kuuta 198 .
7759: aiheutuvasta korvausvelvollisuudesta säädetään
7760: erikseen.
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 
7765:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
7766: 
7767:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                 Jarmo Wahlström
7768:                      Esko-Juhani Tennilä                     Erkki Pulliainen
7769:                                                  1987 vp.
7770: 
7771: Lakialoite n:o 50
7772: 
7773: 
7774: 
7775: 
7776:                                     Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoulun, lukion ja yleisen
7777:                                       kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 17 §:n
7778:                                       muuttamisesta
7779: 
7780: 
7781:                                             Eduskunnalle
7782: 
7783:    Hallitus totesi kulttuuripoliittisessa selonteos-    merkittävä. Koulutiloissa toimii monia kunnalli-
7784: saan eduskunnalle 7.10.1982 opetus- ja kulttuu-         sia palveluita kuten kirjasto, kansalais- ja työ-
7785: ritilojen yhteisrakentamisen ja yhteiskäytön ole-       väenopisto, nuorisotoimi, terveydenhoitopalve-
7786: van kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen laaja-alaisen        lut, lasten päivähoito, esikoulu, eläkeläistoimin-
7787: kehittämisen ja myös kansantalouden kannalta            ta, työttömien kurssitoiminta ja yleensä hyvin
7788: keskeisen tärkeä tekijä. Useimmille kulttuuri- ja       monenlainen vapaaehtoinen harrastus- ja järjes-
7789: vapaa-ajan toiminnoille tarkoituksenmukaiset ja         tötoiminta. Koulujen käyttöä näihin toimintoi-
7790: riittävät tilat ovat välttämätön edellytys. Varsi-      hin voidaan ja tulee näiden selvitysten perusteel-
7791: naisten kulttuuri- ja liikuntatilojen lisäksi erityi-   la lisätä ja monipuolistaa.
7792: sesti koulut voivat etenkin haja-asutusalueilla            Opetus- ja kulttuuritilojen yhteiskäyttötoimi-
7793: palvella ja palvelevatkin laajasti koko koulua          kunta (1985: 17) teki mietinnössään useita ehdo-
7794: ympäröivän yhteisön kulttuuri- ja vapaa-ajantoi-        tuksia koulutilojen yhteiskäytön helpottamiseksi.
7795: minnan tarpeita.                                        Nämä koskivat valtionosuussäännöstön muutta-
7796:    Koululaitos muodostaa maamme kattavimman             mista sekä järjestely- valvonta- ja vastuukysymyk-
7797: julkisten tilojen verkoston. Peruskoulun ala-aste       siä, jotka kouluissa toimikunnan tekemän selvi-
7798: on käytännöllisesti katsoen jokaisessa kylässä ja se    tyksen perusteella oli koettu ongelmiksi.
7799: on samalla kyläyhteisössä usein ainoa julkinen             Toimikunta kiinnitti huomiota muun muassa
7800: tila. Koulutiloja käytetään varsinaiseen koulutyö-      siihen, että peruskoulun ja ammatillisten oppilai-
7801: hön 190 päivää vuodessa ja keskimäärin 5-6              tosten valtionapusäännösten mukaan koulujen
7802: tuntia päivittäin. Varsinaisen koulukäytön ohella       valtionosuuteen oikeuttaviin oppilaskohtaisiin
7803: on siis hyvät mahdollisuudet käyttää koulutiloja        käyttömenoihin ei saa sisällyttää menoja muusta
7804: kansalaisten erilaiseen harrastus-, opiskelu- ynnä      kuin varsinaisesta koulutoiminnasta. Sen vuoksi
7805: muuhun toimintaan koulun varsinaisen toimin-            yleensä edellytetäänkin käyttökorvauksen peri-
7806: nan siitä häiriintymättä.                               mistä koulun ulkopuolisilta tilojen käyttäjiltä. Jos
7807:    Julkisten tilojen yhteiskäyttö onkin periaattees-    ulkopuolisessa käytössä on kyse toisesta valtion-
7808: sa hyväksytty esimerkiksi opetusministeriön aset-       apua saavasta toiminnasta, saadaan valtionapua
7809: taman opetus- ja kulttuuritilojen yhteiskäyttötoi-      yleensä tuota toimintaa koskevien valtionapu-
7810: mikunnan mietinnössä (1985:17). Se esitti peri-         säännösten perusteella. Ongelman muodostaakio
7811: aatteellisena kantanaan, että julkisin varoin han-      sellainen vapaa kansalaistoiminta, jota ei erikseen
7812: kittuja tai tuettuja tiloja, erityisesti koulutiloja,   tueta valtion varoista.
7813: tulee voida käyttää laaja-alaisesti kulttuuri- ja          Toisaalta opetus- ja kulttuuritilojen yhteiskäyt-
7814: vapaa-ajantoimen, yhteiskunnallisten palvelujen         tötoimikunnan (1985: 17) tekemät ehdotukset
7815: ja kansalaistoiminnan käyttöön omistus- tai hal-        koskivat etupäässä taajamissa sijaitsevia kouluja.
7816: lintasuhteista riippumatta.                             Koulutilojen monikäytön esteenä haja-asutusalu-
7817:    Koulutilojen yhteiskäyttöä erityisesti haja-asu-     eilla ovat toisentyyppiset, uudet ongelmat. Näis-
7818: tusalueilla on selvitelty muun muassa ns.               tä vaikein on peruskoulujen lakkautuminen op-
7819: KOKKE-projektissa (1984) ja kyläkoulujen moni-          pilaitten vähenemisen takia. Kouluhallituksen
7820: käyttökokeilussa Juankoskella. Sen tulokset osoit-      laatimien laskelmien mukaan peruskoulujen lak-
7821: tivat, että koulu on kylässä tärkeä fyysinen ja         kautuminen tulee jatkumaan erityisesti Pohjois-
7822: henkinen resurssi ja sen arvo myös kyläläisten          ja Itä-Suomessa lähimpien viiden vuoden aikana
7823: kokous-, kokoontumis- ja harrastuspaikkana on           noin 100-200 koulun määrällä. Koulujen lak-
7824: 
7825: 270462F
7826: 2                                       1987 vp. -      LA n:o 50
7827: 
7828: kautuminen vaarantaa myös kyläläisten opis-             nuksen käytöstä aiheutuviin menoihin voida saa-
7829: kelu-, harrastus- ja kokoustoiminnan, koska kou-        da siellä tapahtuvan muun opetustoiminnan sekä
7830: lun lakkautumisen jälkeen ei nykyisten säännös-         nuoriso- ja kulttuuritoiminnan osalta valtion-
7831: ten mukaan koulurakennuksessa jatkuvaan muu-            osuutta, vaikka peruskoulun varsinainen toiminta
7832: hun toimintaan yleensä saada valtionosuutta.            olisikin lakkautunut. Tämän valtionosuuden
7833:    Nykyisiä säännöksiä tulisikin muuttaa. Ensin-        myöntämisestä voitaisiin säätää erikseen asetuk-
7834: näkin kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen             sella. Asetuksessa voitaisiin tarkentaa, miten eri
7835: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista anne-      tapauksissa ns. oppilaskohtaiset käyttömenot ar-
7836: tun lain (1112/78) 17 §:n 2 momenttia tulisi            vioitaisiin.
7837: muuttaa siten, että koulun tiloissa harjoitettava          Valtionosuuden myöntäminen lakkautetussa
7838: sekä varsinainen koulutoiminta että muu aikuis-         peruskoulussa tapahtuvaan muuhun opetustoi-
7839: opetus, nuoriso- tai kulttuuritoiminta olisivat         mintaan mahdollistaisi esimerkiksi osa-aikaisen
7840: samanarvo1s1a valtionosuuksia myönnettäessä.            talonmiehen, järjestelijän tai muun vastaavan
7841: Koulutiloissa harjoitettavan muun oppilaitoksen,        viran perustamisen huolehtimaan koulutilojen
7842: aikuisopetuksen sekä nuoriso- ja kulttuuritoimin-       käytöstä muuhun toimintaan myös haja-asutus-
7843: nan käyttömenojen sekä yhteisistä kiinteistön           alueella.
7844: hoito- ja ylläpitokustannuksista aiheutuvien me-           Tässä esitetty lainmuutos mahdollistaisi siis
7845: nojen tulisi kuulua oppilaskohtaisesti määräyty-        koulutilojen käytön kyläyhteisön vireyttä ja elävä-
7846: vän valtionosuuden piiriin, jolloin niistä ei tarvit-   nä säilymistä palveleviin toimintoihin varsinaisen
7847: sisi periä käyttökorvausta. Tämä koskisi niin           peruskoulun lakkautumisen jälkeenkin. Tämä
7848: muuta kunnallista kuin vapaaehtoisten kansalais-        olisi tärkeää maaseudun tulevaisuuden kannalta.
7849: järjestöjenkin järjestämää toimintaa.                      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7850:    Toiseksi mikäli kunnan koulutiloissa harjoitet-
7851: tava varsinainen koulutoiminta ja muu edellä                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7852: mainittu toiminta nähtäisiin samanarvoisina val-               kiehdotuksen:
7853: tionosuuksia myönnettäessä, tulisi kouluraken-
7854: 
7855: 
7856: 
7857:                                                   Laki
7858: peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista Ja -avustuksista annetun lain 17 §:n
7859:                                          muuttamisesta
7860: 
7861:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7862:   muutetaan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista 28 päivänä
7863: joulukuuta 1978 annetun lain (1112/78) 17 §:n 2 momentti sekä
7864:   lisätään sanottuun pykälään uusi 3 momentti seuraavasti:
7865: 
7866:                         17 §                               Milloin koulurakennuksessa toimiva perus-
7867:                                                         koulu on oppilaitten vähenemisen tai muun syyn
7868:    Milloin peruskoulun tai lukion kanssa samassa        takia lakkautettu, koulurakennuksen käytöstä ai-
7869: tai samoissa rakennuksissa toimii muu oppilaitos        heutuviin menoihin voidaan 2 momentin mukai-
7870: tai kirjasto tai siinä annetaan muuta aikuisope-        sen muun opetustoiminnan osalta saada valtion-
7871: tusta tai harjoitetaan nuoriso- tai kulttuuritoi-       osuutta siten, kuin siitä asetuksella säädetään.
7872: mintaa, luetaan näiden käyttömenoiksi yksin-
7873: omaan niistä johtuvat menot ja yhteisistä kiin-
7874: teistön hoito- ja ylläpitokustannuksista niiden ja
7875: koko kiinteistön pinta-alojen suhteen perusteella         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7876: laskettu osuus.                                         kuuta 1987.
7877: 
7878: 
7879:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
7880: 
7881:           Mirja Ryynänen                   Anneli Jäätteenmäki             Kalle Röntynen
7882:           Timo Kietäväinen                 Tytti Isohookana-Asunmaa        Pekka Puska
7883:                                                    1987 vp.
7884: 
7885: Lakialoite n:o 51
7886: 
7887: 
7888: 
7889: 
7890:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
7891:                                         muuttamisesta
7892: 
7893: 
7894:                                               Eduskunnalle
7895: 
7896:    Invalidivähennyksen poistaminen kansaneläke-              Invalideilla on yleisesti paljon sellaisia erityis-
7897: uudistuksen yhteydessä eläketulojen osalta kun-           kuluja, joita ei lainkaan tai kokonaan korvata
7898: nallisverotuksessa on lisännyt eläkeläisten vero-         sosiaaliturvalainsäädännön kautta. Siksi hyvitystä
7899: taakkaa. Asian osittaiseksi korjaamiseksi vähen-          on annettu verotuksessa. Invalidiraha koskee vain
7900: nys palautettiin sellaisille eläkeläisinvalideille,       työtulojen saajia, kansaneläkelain mukaiset
7901: joilla se on ollut vuonna 1982. Tämä säännös on           hoito- ja apulisät on voitu myöntää vain avutta-
7902: voimassa vuosina 1984-1987. Tässäkin on mm.               massa tilassa oleville invalideille.
7903: se heikkous, että vähennyksen ollessa sama kuin              Vammaistukilaki, jolla epäkohtia voitaisiin kir-
7904: vuonna 1982 se on inflaation myötä menettämäs-            jata, on edelleen antamatta eduskunnalle.
7905: sä merkityksensä. Poistumisen perusteluksi esitet-           Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
7906: tiin, että heikennys kompensoitiin sisällyttämällä        män mielestä eläkeläisten oikeus kunnallisvero-
7907: vastaava etu eläketulovähennykseen.                       tuksen invalidivähennykseen olisi palautettava ja
7908:    Kuitenkin invalidivähennys oli sairaille ja vam-       nostettava 5 000 markkaan nykyisestä 2 600 mar-
7909: maisille tarkoitettu erityisvähennys. Invalidien          kasta. Samalla olisi syytä tehdä myös valtionvero-
7910: suhteellinen asema heikkeni muihin nähden niis-           tuksen invalidivähennykseen kohtuullinen inflaa-
7911: säkin tapauksissa, joissa eläkeläisellä on tulojensa      tiokorjaus. Esitämme, että valtionverotuksen in-
7912: puolesta oikeus eläketulovähennykseen.                    validivähennyksen enimmäismäärä olisi nykyisen
7913:    Kompensaatiota ei tullut ollenkaan niissä ta-          660 markan sijasta 1 000 markkaa.
7914: pauksissa, joissa oikeutta eläketulovähennykseen             Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuoden
7915: ei ole.                                                   1988 alusta.
7916:    Vaikka valtionverotuksen invalidivähennys on              Ehdotammekin,
7917: eläkeläisille säilytetty, on inflaatiotarkistusten lai-
7918: minlyönti heikentänyt senkin merkitystä.                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7919:    Vammaisilla on useimmiten työssäolaajan                        kiehdotuksen:
7920: palkka terveisiin ihmisiin verrattuna keskimäärin
7921: matalampi. Tämän takia ennen kaikkea työeläke-
7922: turva jää heikoksi.
7923: 
7924: 
7925: 
7926: 
7927: 270465]
7928: 2                                        1987 vp. -    LA n:o 51
7929: 
7930: 
7931:                                                    Laki
7932:                                   tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
7933: 
7934:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7935:     kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 4 momentti,
7936:     sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82), sekä
7937:     muutetaan 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta,
7938:     sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82), seuraavasti:
7939: 
7940:                     36 §
7941:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-             osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
7942: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:         rosta vähennetään:
7943: 
7944:     5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,          2) 1 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
7945: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,           viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
7946: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on        jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
7947: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-        100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
7948: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,            pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
7949: prosenttimäärän osoittaman osuuden 5 000 mar-           prosenttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta
7950: kasta (invalidivähennys). Vähennys myönnetään           (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovel-
7951: kuitenkin enintään muun ansiotulon kuin elä-            vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-
7952: ketulon suuruisena. Jos verovelvollinen on vero-        keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
7953: vuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perus-           katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-
7954: tuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen           tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty
7955: haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-     täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty
7956: si, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50 prosen-       osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
7957: tiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä, jollei         esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan
7958: verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvityksen      suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
7959: perusteella katsota olevan suurempi. Verovelvol-        työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
7960: linen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk-          hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
7961: keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl-         eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
7962: keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut              sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
7963: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa            joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-
7964: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan            validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
7965: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-        tyksestä.
7966: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
7967: 
7968:                                                           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
7969:                         57 §                            kuuta 19
7970:     Verovelvollisen   henkilön,    joka suunmman
7971: 
7972:        Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
7973: 
7974:            Marjatta Stenius-Kaukonen             Esko-Juhani Tennilä                Ensio Laine
7975:                                                1987 vp.
7976: 
7977: Lakialoite n:o 52
7978: 
7979: 
7980: 
7981: 
7982:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelaissa säädet-
7983:                                       tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin
7984:                                       annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
7985: 
7986: 
7987:                                            Eduskunnalle
7988: 
7989:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7990: 
7991:    Aloitteessa ehdotetaan, että kansaneläkkeet si-    deksiin eli TEL-indeksiin aiheutuisi noin 270
7992: dottaisiin niin sanottuun TEL-indeksiin. Lisäksi      miljoonan markan lisäkustannukset kansaneläke-
7993: ehdotetaan, että eläkkeiden indeksitarkistukset       järjestelmälle vuonna 1987. Heinäkuun väli-
7994: tehtäisiin kahdesti vuodessa, tammi- ja heinä-        indeksikorotuksen toteuttaminen lisäisi kustan-
7995: kuun alusta lukien. Sama koskisi kansaneläkkeen       nuksia kansaneläkkeen osalta noin 140 miljoonal-
7996: ja työeläkkeen lisäksi myös muita nykyisinkin         la markalla. Nykyisinkin TEL-indeksiin sidottu-
7997: TEL-indeksiin sidottuja sosiaaliturvaetuuksia, ku-    jen etuoksien tarkistaminen heinäkuussa merkit-
7998: ten tapaturma-, liikenne- ja sotilasvammakor-         sisi noin 60 miljoonan markan lisämenoa näiden
7999: vauksia, sairausvakuutuslain mukaisia sairaus-        kustannuksiin. Lisäkustannukset kasvaisivat vuo-
8000: päivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa    sittain tästä eteenpäin.
8001: ja invalidirahalain mukaista invalidirahaa.
8002:    Kansaneläkkeiden ja muiden Kansaneläke-               Lainmuutokset on tarkoitus saattaa voimaan
8003: laitoksen maksamien etuuksien sitomisesta työn-       siten, että väli-indeksitarkistus voitaisiin tehdä jo
8004: tekijäin eläkelain 9 §:n tarkoittamaan palkkain-      1.7.1987.
8005: 
8006: 
8007: 
8008: 
8009:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
8010: 
8011:  Nykyinen tilanne Ja ehdotetut                        saneläkeindeksi lasketaan elinkustannusindeksin
8012:    muutokset                                          perusteella. Indeksitarkistus tehdään kunkin vuo-
8013:                                                       den tammikuussa. Vain kerran vuodessa tehtä-
8014: Kansaneläkkeiden indeksisuoja                         viksi indeksikorotukset säädettiin vuodesta 198 5.
8015:                                                       Vuosina 1983 ja 1984 korotus tehtiin myös
8016:                                                       heinäkuussa. Sitä aikaisemmin se toteutettiin
8017:     Kansaneläkkeet ja muut Kansaneläkelaitoksen       yleensä vielä useammin, mutta ei kiinteinä ajan-
8018:  maksamat eläke-etuudet on sidottu kansaneläke-       kohtina, vaan elinkustannusindeksin pisteluvun
8019:  indeksiin. Sen määräytymisperusteet ovat kan-        noustua kolmella prosenttiyksiköllä. Heinäkuun
8020:  saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustus-    indeksikorotuksen pois jättäminen merkitsi kan-
8021:  ten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa   saneläkkeiden reaalisen tason pysyvää alentamis-
8022:  (348/56) ja sen perusteella annetussa valtioneu-     ta, jonka suuruus on noin neljännes vuotuisesta
8023:  voston päätöksessä kansaneläkkeiden sitomisesta      inflaatiosta.
8024:  elinkustannuksiin (383/84). Niiden mukaan kan-
8025: 
8026:  270464H
8027: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 52
8028: 
8029:    Kun kansaneläkkeet ovat sidotut ainoastaan            Työeläkkeiden kahteen kertaan heikennettykin
8030: hintakehitystä kuvaavaan elinkustannusindeksiin,       indeksisuoja ottaa huomioon osan maan yleisessä
8031: tästä seuraa, että pelkän kansaneläkkeen varassa       ansiokehityksessä tapahtuvista muutoksista. Pit-
8032: elävä eli kaikkein pienituloisin eläkeläinen ei saa    källä aikavälillä se antaa paremman suojan kuin
8033: miltään osin hyväkseen yhteiskunnassa tapahtu-         kansaneläkeindeksi, koska palkat nousevat jonkin
8034: vaa yleisen tulotason kasvua. Tällaisia eläkeläisiä,   verran nopeammin kuin hinnat.
8035: joilla ei ole muita eläketuloja kuin kansaneläke,
8036: oli vuoden 1985 lopussa vielä noin 246 000.
8037:    Suurimman osan näistä eläkkeen saajista muo-        Kokonaiseläkkeen indeksisuojan epäjohdonmu-
8038: dostavat kaikkein vanhimmat ikäluokat. Toisaal-        kaisuus
8039: ta ryhmään kuuluvat nuorena työkyvyttömiksi
8040: tulleet, jotka ennen sairastumistaan tai vammau-          Kansaneläkkeeseen kuuluu pohjaosa ja lisäosa.
8041: tumistaan eivät ole ehtineet ansaita lainkaan          Lisäosa on eläkevähenteinen. Tällä tarkoitetaan
8042: työeläkettä, samaten kuin syntymästään saakka          sitä, että työeläkkeet ja muut eläkeluonteiset
8043: vammaiset työkyvyttömät. Heidän osaltaan tilan-        etuudet pienentävät sitä. Eläkevähenteisyysker-
8044: ne on kaikkein kohtuuttomin, koska he joutuvat         roin on 50, eli jokainen vajaan 200 markan
8045: tulemaan toimeen pelkällä kansaneläkkeellä koko        tulorajan ylittävä 10 markkaa työeläkettä leikkaa
8046: elämänsä ajan. Täysimääräinen kansaneläke on           5 markalla lisäosaa, kunnes lisäosaa ei jää lain-
8047: vuonna 1987 2. kuntaryhmässä 1 812 markkaa,            kaan maksettavaksi.
8048: jos puolisokin saa kansaneläkettä, 1 531 markkaa          Kokonaiseläke rakentuu kansaneläkkeestä ja
8049: kuukaudessa. Pelkästään sen varassa elävä henki-       työeläkkeestä. Mitä suurempi on työeläke, sitä
8050: lö ei koko elinaikanaan pääse osalliseksi yhteis-      pienemmäksi jää kansaneläkkeen osuus. Kun
8051: kunnallisen hyvinvoinnin kasvusta ja yleisestä         työeläkkeen indeksisuoja on parempi, tästä seu-
8052: palkkatason kohoamisesta. Eläketuloa voivat re-        raa, että niin prosentti- kuin markkamääräisetkin
8053: aalisesti korottaa vain kansaneläkkeeseen mah-         indeksikorotukset ovat sitä suuremmat, mitä suu-
8054: dollisesti tehtävät tasokorotukset. Viimeinen täl-     rituloisemmasta eläkkeensaajasta on kysymys.
8055: lainen korotus toteutettiin kansaneläkeuudistuk-       Toisaalta, mitä pienempi on työeläkkeen osuus,
8056: sen II B vaiheessa vuoden 1984 alusta. Uudistuk-       sitä suurempi on kansaneläke, mutta kokonais-
8057: sen III vaiheeseen vuonna 1985 ei sisältynyt eikä      eläke matalampi ja indeksisuoja huonompi. Tä-
8058: vielä ilman minkäänlaista aikataulupäätöstä ole-       mä ei ole sosiaalipoliittisesti hyväksyttävissä. Kun
8059: vaan IV vaiheeseen sisälly tasokorotusta. Näin         eläkkeiden indeksitarkistukset muutoinkin teh-
8060: ollen hyvityksen saaminen tätä kautta on pitkälle      dään puhtaasti prosenttiperiaatteella, indeksien
8061: eteenkinpäin epävarmaa. Olemme tosin toisessa          rakenteelliset erot vielä kiihdyttävät eläke-erojen
8062: aloitteessamme ehdottaneet kansaneläkeuudis-           kasvua. Kunnollisen indeksisuojan olisi päinvas-
8063: tuksen IV vaiheen toteuttamista.                       toin kuuluttava sille taholle, missä eläketurva on
8064:                                                        puutteellinen.
8065: 
8066: Työeläkkeiden indeksisuoja
8067:                                                        Eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmään ehdotet-
8068:    Työeläkkeitä tarkistetaan työntekijäin eläkelain    tavat muutokset
8069: 9 §:n (659/76) tarkoittamalla palkkaindeksillä eli
8070: niin sanotulla TEL-indeksillä. Siihen ovat sidotut        Eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmiä tulisi
8071: kaikki lakisääteiset ansioeläkkeet sekä muun mu-       kehittää ennen kaikkea siten, että vähimmäiselä-
8072: assa sairauspäivärahat, äitiys-, isyys- ja vanhem-     kettä tai muutoin pientä eläkettä saavien asema
8073: painraha, invalidiraha sekä tapaturma-, liikenne-      turvattaisiin. Tähän päästäisiin parhaiten sito-
8074: ja sotilasvammakorvaukset. TEL-indeksi oli aikai-      malla myös kansaneläkkeet TEL-indeksiin. Näin
8075: semmin todellinen palkkaindeksi, mutta vuodes-         parannettaisiin pienituloisten eläkeläisten asemaa
8076: ta 1977 se muutettiin seuraamaan puoliksi yleistä      myös verotuksellisesti, koska eläketulovähennys-
8077: palkkakehitystä ja puoliksi hintojen nousua. Hei-      ten markkamääriä tarkistetaan vuosittain käyt-
8078: kennystä kompensoitiin toteuttamalla koko ka-          täen laskentaperusteena täysimääräisen kansan-
8079: lenterivuodelle arvioidusta indeksitarkistuksesta      eläkkeen suuruutta kunkin vuoden alussa.
8080: osa etukäteen heinäkuun niin sanotussa väli-              Edellä sanotun lisäksi eläkkeitä ja muita indek-
8081: indeksitarkistuksessa. Tästä menettelystä kuiten-      sisidonnaisia etuuksia tulisi tarkistaa myös kun·
8082: kin luovuttiin vuonna 1985.                            kin vuoden heinäkuun alusta. Käytännön syist~
8083:                                          1987 vp. -     LA n:o 52                                       3
8084: 
8085: heinäkuun indeksitarkistus voitaisiin myös kan-         markan lisäkustannukset vuonna 1987. Heinä-
8086: saneläkejärjestelmän eläkkeisiin ja niiden mää-         kuun väli-indeksin palauttaminen lisäisi kustan-
8087: räytymisperusteisiin tehdä kuten aikaisemmin            nuksia kansaneläkkeiden osalta noin 140 miljoo-
8088: työeläkkeisiin, eli arvioimalla kaksi viidesosaa        nalla markalla sekä työeläkkeiden ja muiden
8089: koko vuoden korotuksesta.                               etuuksien osalta noin 60 miljoonalla markalla
8090:   Tämän tarkistuksen pois jättämistä perusteltiin       vuonna 1987. Luvut on laskettu käyttäen perus-
8091: aikoinaan mahdollisimman ylimalkaisesti (HE             teina valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi-
8092: n:o 14111983 vp.): "Kasvavat eläkemenot huo-            tyksen arvioita muun muassa palkka- ja hintake-
8093: mioon ottaen on pyrittävä sellaiseen eläketur-          hityksessä. Lisäkustannukset kasvaisivat tasta
8094: vaan, jota on mahdollista toteuttaa taloudellisten      eteenpäin vuosittain. Toisaalta sosiaali- ja ter-
8095: edellytysten puitteissa.'' Niin sanotun elvytyksen      veysministeriö on arvioinut, että kansaneläkkei-
8096: nimissä on kuitenkin jatkuvasti annettu helpo-          den osuus bruttokansantuotteesta laskee vastai-
8097: tuksia ja miljardien markkojen taloudellista tu-        suudessa, vaikka kansaneläkkeet sidottaisiin puh-
8098: kea suuryrityksille, ilman että niille olisi asetettu   taaseen palkkaindeksiinkin.
8099: minkäänlaista työllistämisvelvoitetta. Pelkästään
8100: työnantajien vapauttaminen lapsilisämaksuista
8101: on murentanut sosiaalivakuutuksen rahoituspoh-          Voimaantulo
8102: jaa moninkertaisesti sillä määrällä, mistä tämän
8103: aloitteen sisältämissä ehdotuksissa on kysymys.           Ehdotetut muutokset on tarkoitus saattaa voi-
8104:                                                         maan siten, että väli-indeksitarkistus voitaisiin
8105:                                                         tehdä jo 1.7.1987.
8106: Kustannukset
8107:                                                           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8108:   Kansaneläkkeiden ja muiden kansaneläkelain-
8109: säädäntöön liittyvien eläke-etuuksien sitominen                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat !a-
8110: TEL-indeksiin aiheuttaisi noin 270 miljoonan                   kiehdotukset:
8111: 
8112: 
8113: 
8114: 
8115:  1.
8116:                                                    Laki
8117:  kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden Ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
8118:                                            muuttamisesta
8119: 
8120:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8121:    kumotaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8
8122:  päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) 2 § sekä
8123:    muutetaan lain 1 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983
8124:  annetulla lailla (1127 /83), näin kuuluvaksi:
8125: 
8126:                          1§
8127:     Kansaneläkelaissa (347 156) säädetyt markka-          Kansaneläke suoritetaan siten korotettuna tai
8128:  määrät, lukuun ottamatta lain 3 §:n 2 momen-           alennettuna, kuin kulloinkin vallitseva palkkata-
8129:  tissa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 ja 3             so on noussut tai laskenut eläkkeen suuruutta
8130:  momentissa olevia markkamääriä, sidotaan maan          määrättäessä vallinneeseen palkkatasoon verrattu-
8131:  palkkatasoon siten kuin työntekijäin eläkelain         na.
8132:  9 § :ssä, sellaisena kuin se on muutettuna 29
8133:  päivänä heinäkuuta 1976 annetulla lailla (659/           Tämä laki tulee votmaan        päivänä
8134:  76), on säädetty.                                      kuuta 198 .
8135: 4                                      1987 vp. -     LA n:o 52
8136: 
8137: 2.
8138:                                                 Laki
8139:                               työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
8140: 
8141:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
8142: eläkelain (395/61) 9 §:ään siitä 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1120/83) kumotun 2
8143: momentin tilalle uusi näin kuuluva 2 momentti:
8144: 
8145:                        9§                             sesta, joka arvion mukaan aiheutuu seuraavan
8146:                                                       vuoden 1 momentin mukaisesta palkkaindeksilu-
8147:    Kunkin vuoden heinäkuun alusta lukien suori-       vun muutoksesta.
8148: tetaan maksettaviin eläkkeisiin ennakkona, sen
8149: mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö tar-         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
8150: kemmin määrää, kaksi viidesosaa siitä korotuk-        kuuta 198 .
8151: 
8152: 
8153: 
8154: 
8155: 3.
8156:                                                 Laki
8157:                                merimieseläkelain 18 §:n muuttamisesta
8158: 
8159:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
8160: kelain 18 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1121/83), näin
8161: kuuluvaksi:
8162: 
8163:                       18 §                            nakkokorotus siten kuin työntekijäin eläkelain
8164:    Eläketurva sidotaan maan palkkatasoon. Eläk-       (395/61) 9 §:ssä on säädetty.
8165: keen perusteena olevaan palkkaan sekä eläkkee-
8166: seen ja hautausavustukseen tehdään indeksitar-          Tämä laki tulee voimaan     päivänä
8167: kistus ja kahteen viimeksi mainittuun myös en-        kuuta 198 .
8168: 
8169: 
8170: 
8171: 
8172: 4.
8173:                                                 Laki
8174:                               tapaturmavakuutuslain 60 §:n muuttamisesta
8175: 
8176:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuu-
8177: tuslain 60 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
8178: (1122 183 ), näin kuuluviksi:
8179: 
8180:                        60 §                             Kertakaikkisena maksettavaan korvaukseen
8181:                                                       tehdään indeksitarkistus ja ennakkokorotus kor-
8182:   Tapaturmaeläkkeeseen, jatkuvana maksetta-           vauksen maksamisajankohdan mukaan.
8183: vaan haittarahaan ja perhe-eläkkeeseen tehdään
8184: indeksitarkistus ja ennakkokorotus noudattaen
8185: vastaavasti, mitä työntekijäin eläkelain 9 §:ssä on     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
8186: säädetty. Tarkistettuna korvauksena maksetaan         kuuta 198 .
8187: kulloinkin vähintään voimassa olevan lain 16 §:n
8188: 6 momentista johtuva määrä.
8189:                                       1987 vp. -    LA n:o 52                                      5
8190: 
8191: 5.
8192:                                               Laki
8193:  eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n muuttamisesta
8194: 
8195:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta
8196: palkkatasoon 17 päivänä joulukuuta 1971 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä
8197: joulukuuta 1983 annetussa laissa (1123/83), näin kuuluvaksi:
8198: 
8199:                         1§                          rotus noudatt<>en vastaavasti, mitä työntekijäin
8200:   Liikennevakuutusta koskevien eri lakien nojalla   eläkelain (395/61) 9 §:ssä on säädetty.
8201: sekä niissä olevien perusteiden mukaisesti henki-
8202: lövahingon johdosta suoritettaviin jatkuviin kor-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8203: vauksiin tehdään indeksitarkistus ja ennakkoko-     kuuta 198 .
8204: 
8205: 
8206: 
8207: 
8208: 6.
8209:                                               Laki
8210:                               sotilasvammalain 43 §:n muuttamisesta
8211: 
8212:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvamma-
8213: lain 43 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
8214: (1124/83), näin kuuluvaksi:
8215: 
8216:                     43 a §
8217:   Tämän lain mukaisesti suoritettavien korvaus-       Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
8218: ten määriin tehdään indeksitarkistus ja ennakko-    kuuta 198 .
8219: korotus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin
8220: eläkelain (395/61) 9 §:ssä on säädetty.
8221: 
8222: 
8223: 
8224: 
8225:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
8226: 
8227:          Marjatta Stenius-Kaukonen     Esko:Juhani Tennilä           Ensio Laine
8228:                                                 1987 vp.
8229: 
8230: Lakialoite n:o 53
8231: 
8232: 
8233: 
8234: 
8235:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 §:n
8236:                                       muuttamisesta
8237: 
8238: 
8239:                                            Eduskunnalle
8240: 
8241:    Vuoteen 1978 asti vakuutettu ei joutunut          tusmaksua ja laajentamalla maksuvelvollisuutta
8242: maksamaan sairausvakuutusmaksua, jos hän sai         sekä toisaalta korottamalla sairausvakuutuksen
8243: kansaneläkettä tai oli ennen verovuoden alkua        omavastuuosuuksia.
8244: täyttänyt 64 vuotta.                                    Sairausvakuutusmaksun poistamisella eläkeläi-
8245:    Vakuutetun sairausvakuutusmaksua on nostet-       siltä voitaisiin myös osaltaan helpottaa kansan-
8246: tu toistuvasti. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu      eläkkeiden verollepanon kielteisiä vaikutuksia.
8247: oli muutoksen voimaan tullessa 1 p/veroäyri,            Sairausvakuutuslain 35 § tulisi palauttaa alku-
8248: mutta nyt maksua kerätään jo 1,7 p/veroäyri.         peräiseen muotoon.
8249:    Devan eduskuntaryhmä ei hyväksy sitä, että           Ehdotammekin,
8250: sairausvakuutuksen kustannuksia on jatkuvasti
8251: siirretty työnantajilta vakuutettujen itsensä kan-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8252: nettavaksi korottamalla vakuutetun sairausvakuu-            lakiehdotuksen:
8253: 
8254: 
8255: 
8256: 
8257:                                                 Laki
8258:                                sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta
8259: 
8260:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
8261: lain 35 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (1088/77), näin
8262: kuuluvaksi:
8263: 
8264:                         35 §                           2) joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt
8265:       Sairausvakuutusmaksua ei määrätä vakuutetul-   64 vuotta; tai
8266: le:                                                    3) joka verovuonna on kuollut.
8267:    1) joka verovuoden aikana on saanut kansan-
8268: eläkettä;                                              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8269:                                                      kuuta 198 .
8270: 
8271: 
8272: 
8273:        Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
8274: 
8275:             Marjatta Stenius-Kaukonen    Esko-Juhani Tennilä           Ensio Laine
8276: 
8277: 
8278: 
8279: 
8280: 270463G
8281: 1
8282: 1
8283:                                                  1987 vp.
8284: 
8285: Lakialoite n:o 54
8286: 
8287: 
8288: 
8289: 
8290:                                     Vähäkangas ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttami-
8291:                                       sesta
8292: 
8293: 
8294:                                             Eduskunnalle
8295: 
8296:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8297: 
8298:    Ehdotamme rintamasotilaseläkelain muutta-            mapalvelustunnuksen      myöntäminen     naisille
8299: mista siten, että miinanraivaukseen osallistuneet       mahdolliseksi. Miinanraivaajat ja työvelvolliset
8300: ja työvelvollisina rintamalla olleet saisivat oikeu-    on sen sijaan jätetty näiden etuuksien ulkopuo-
8301: den rintamasotilaseläkkeeseen ja rintamalisään.         lelle.
8302: Vuonna 1980 säädetyllä laillahan tehtiin rinta-
8303: 
8304: 
8305: 
8306: 
8307:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
8308: 
8309:    Vuonna 1980 säädetyllä lailla (1085/80) teh-         selvittämään tämän samoin kuin muiden vastaa-
8310: tiin mahdolliseksi rintamapalvelustunnuksen             vien ryhmien tuen tarpeen ja tekee sen jälkeen
8311: myöntäminen naisille. Tällöin ei kuitenkaan             tarvittavat korjaustoimenpiteet.''
8312: otettu huomioon sitä, että samanlaisessa tai vaa-          Käsitykseni mukaan mainitut selvittelyt olisi
8313: rallisemmassakin tilanteessa olleille työvelvollisil-   kuitenkin kyetty tekemään aiemminkin, mikäli
8314: le olisi tullut myöntää tämä oikeus. Vastaavasti        hallituksella olisi ollut halua korjata miinanrai-
8315: myös miinanraivaajat on unohdettu.                      vaajien samoin kuin muidenkin vastaavien ryh-
8316:    Tähän asti rintamasotilaseläkkeeseen oikeutuk-       mien eläketurvaa. Epäilemättä syynä tyytymiseen
8317: sen antavaa rintamasotilastunnusta ei ole myön-         pelkkiin selvittelyihin on ollut haluttomuus käyt-
8318: netty miinanraivaukseen osallistuneille. Sosiaali-      tää valtion varoja mainittujen ryhmien aseman
8319: ja terveysministeriössä on toki selvitetty niiden       parantamiseen, mihin viittaa vastauksen sanonta
8320: henkilöiden asemaa, jotka muulla tavoin kuin            "taloudellisten edellytysten puitteissa".
8321: rintamapalvelustehtäviin osallistuen joutuivat eri-        Vastaavasti on vain selvitetty, toimiin tarttu-
8322: laisiin tehtäviin vuosien 1939-1945 sotien joh-         matta, työvelvollisten asemaa. Niinpä tähän
8323: dosta. Tammikuun 15 päivänä 1987 rintamasoti-           mennessä kaikille rintamavastuussa olleissa jou-
8324: lastunnuksen myöntämistä miinanraivaukseen              koissa palvelleille henkilöille on annettu joko
8325: osallistuneille koskevaan edustaja Vähäkankaan          rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnus, paitsi
8326: suulliseen kysymykseen vastannut ministeri Pu-          linnoitus- ja varustelutehtäviin määrättyjä. Mo-
8327: hakka, viitaten useisiin ryhmiin, jotka näissä          net työvelvollisista olivat esimerkiksi invalideja,
8328: yhteyksissä on tahdottu asettaa rintamapalvelus-        jotka eivät asevelvollisuuslain perusteella olleet
8329: tehtäviin osallistuneiden kanssa samaan asemaan,        asevelvollisia. Silti heidän tehtävänsä olivat varsin
8330: esitti kuitenkin: '' Rintamaveteraanien sosiaalitur-    vastuullisia ja vaarallisia tapahtuen monesti aivan
8331: van laajentamisessa on taloudellisten edellytysten      etulinjassa.
8332: puitteissa pyrittävä ensisijaisena huolehtimaan            Ehdotammekin,
8333: sellaisten henkilöiden sosiaaliturvasta, jotka jou-
8334: tuivat olemaan rintamaolosuhteissa tai näihin                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8335: rinnastettavissa tehtävissä. Mitä tulee kysyjän                 kiehdotuksen:
8336: mainitsemaan erityisryhmään, ministeriö tulee
8337: 
8338: 2704735
8339: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 54
8340: 
8341: 
8342:                                                 Laki
8343:                                 rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
8344: 
8345:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8346:    muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 1 §:n 1, 2 ja 4
8347: momentti, 2 §, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 3 momentti, 10 § sekä 13 §:n 1
8348: momentti
8349:    sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 1 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (589/86),
8350: 1 §:n 2 momentti ja 9 §:n 3 momentti 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), 1 §:n
8351: 4 momentti, 7 §:n 1 momentti ja 10 § 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 2 §ja
8352: 6 §:n 1 momentti 4 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (3/85), 6 §:n 2 momentti ja 13 §:n 1
8353: momentti 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82), 8 §:n 1 momentti 8 päivänä
8354: elokuuta 1986 annetussa laissa (596/86) sekä 8 §:n 2 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
8355: laissa (106/82), ja
8356:    lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi
8357: seuraavasti:
8358: 
8359:                         1§                                                     2§
8360:    Rintamasotilaana ja rintamapalvelukseen osal-         Rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osal-
8361: listuneella henkilöllä on oikeus rintamasotilas-      Iistuneelle henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta
8362: eläkkeeseen, rintamalisään ja ylimääräiseen rinta-    mutta ei 60 vuotta ja joka ei alentuneen työky-
8363: malisään sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.      kynsä vuoksi pysty tekemään tai saamaan hänelle
8364:    Rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä, jolle      sopivaa toimeentuloaan turvaavaa työtä, samoin
8365: on annettu rintamasotilastunnus, ja rintamapal-       kun rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen
8366: velukseen osallistuneella henkilöllä henkilöä, jol-   osallistuneelle henkilölle, joka on täyttänyt 60
8367: le on annettu rintamapalvelustunnus siten kuin        vuotta mutta ei 65 vuotta, maksetaan rintamaso-
8368: niistä on erikseen säädetty.                          tilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa on en-
8369:    Rintamapalvelukseen osallistuneeksi henkilöksi     simmäisessä kuntaryhmässä 10 848 markkaa ja
8370: katsotaan edellä 2 momentissa mainittujen lisäksi     toisessa kuntaryhmässä 10 416 markkaa.
8371:    1) se, joka asevelvollisena on vuonna 1925            Rintamasotilaalle tai rintamapalvelukseen osal-
8372: syntyneiden asevelvollisten kotiuttamisesta ja        Iistuneelle henkilölle, jonka puoliso saa rintama-
8373: vuonna 1926 syntyneiden asevelvollisten vakinai-      sotilaseläkettä tai kansaneläkettä, maksetaan rin-
8374: seen palvelukseen kutsumisesta 20 päivänä heinä-      tamasotilaseläkettä, joka täysimääräisenä on 80
8375: kuuta 1945 annetun asetuksen (737 11945) joh-         prosenttia 1 momentissa säädetyistä markkamää-
8376: dosta palvellut miinanraivaustehtävissä joko          ristä.
8377: maalla tai vesialueilla taikka joka on ennen
8378: mainitun asetuksen voimaantuloa palvellut sa-                                6§
8379: moissa tehtävissä, ja                                   Jos rintamasotilaan tai rintamapalvelukseen
8380:    2) se, joka on ollut työvelvollisuuslain nojalla   osallistuneen henkilön tai hänen puolisonsa 16
8381: määrättynä vuosien 1939-1945 sotien aikana            vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa
8382: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alu-         hänen kanssaan tahi jos rintamasotilas tai rinta-
8383: eella.                                                mapalvelukseen osallistunut nainen tahi hänen
8384:                                                       samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla ta-
8385:    Rintamasotilaseläkettä ei makseta rintamasoti-     voin huolehtii lapsen toimeentulosta, lasketaan
8386: laalle eikä rintamapalvelukseen osallistuneelle       rintamasotilaseläke siten, että 2 §:n mukaisia
8387: henkilölle, joka saa kansaneläkettä, perhe-eläke-     täysimääräisen rintamasotilaseläkkeen määriä ko-
8388: lain (38/ 69) mukaista leskeneläkkeen jatkoelä-       rotetaan 636 markalla vuodessa kutakin tässä
8389: kettä tai invaliidirahalain ( 3741 51) mukaista in-   pykälässä tarkoitettua lasta kohden.
8390: valiidirahaa. Jos rintamasotilaseläke myönnetään         Edellä 1 momentissa tarkoitettuna lapsena pi-
8391: samalta ajalta, jolta on maksettu kansaneläkettä      detään myös sellaista avioliiton ulkopuolella syn-
8392: tai perhe-eläkettä, pidetään viimeksi mainittuja      tynyttä lasta, johon kohdistuva elatusvelvollisuus
8393: rintamamiessotilaseläkkeen ennakkosuorituksena.       on oikeuden päätöksellä tai asianmukaisella sopi-
8394:                                                       muksella vahvistettu. Sama koskee rintamasoti-
8395:                                          1987 vp. -     LA n:o 54                                        3
8396: 
8397: laan tai rintamapalvelukseen osallistuneen henki-       tuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on
8398: lön kasvattilasta, jonka toimeentulosta hän tai         muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompi-
8399: hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa huo-          kumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuus-
8400: lehtii.                                                 eläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat
8401:                                                         perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet.
8402:                          7§
8403:   Jollei naimlSlssa olevalla rintamasotilaana tai
8404: rintamapalvelukseen osallistuneella henkilöllä ole                              9 §
8405: yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen rinta-
8406: masotilaseläkettään määrättäessä sovelletaan, mi-          Rintamalisä myönnetään 1 momentissa maini-
8407: tä tässä laissa on säädetty sellaisen henkilön          tuin edellytyksin myös rintamapalvelukseen osal-
8408: eläkkeestä, joka ei ole naimisissa.                     Iistuneelle henkilölle, jolle on annettu rintama-
8409:                                                         palvelustunnus.
8410: 
8411:                           8 §
8412:    Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rintama-                             10 §
8413: sotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä        Jos samalta ajalta, jolta rintamasotilaalle tai
8414: tosiasiallista tuloa, jota rintamasotilaan tai rinta-   rintamapalvelukseen osallistuneelle henkilölle
8415: mapalvelukseen osallistuneen henkilön taikka,           myöhemmin myönnetään rintamasotilaseläke, on
8416: jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan koh-         maksettu ylimääräistä sotaeläkettä, vähennetään
8417: tuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti           rintamasotilaseläkkeestä vastaava ylimääräinen
8418: vuosittain saavan, lisättynä kymmenellä prosen-         sotaeläke.
8419: tilla siitä määrästä, jolla hänen omaisuutensa
8420: arvo ylittää 98 250 markkaa tai, jos hän on                                     13§
8421: naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo              Rintamasotilaseläke voidaan joko määräajaksi
8422: ylittää 145 410 markkaa. Vuosituloa määrättäessä        tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos
8423: otetaan tulona huomioon myös työntekijän elä-           eläkkeensaaja tai sitä hakenut tai hänen puoli-
8424: kelain 5 § :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettu tai sitä    sonsa on lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla
8425: vastaava vähennys.                                      tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä
8426:    Jos eläkkeenhakija on välittömästi ennen rinta-      määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa
8427: masotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos            saada rintamasotilaseläke tai olennaisesti sen
8428: hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä tai         määrään. Näin menetellään vain siinä tapaukses-
8429: sellaista kansaneläkettä, johon kuuluu lisäosa ja       sa, että eläkkeensaaja tai sitä hakenut on tiennyt
8430: jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko        tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpi-
8431: kokonaan tai osittain otettu huomioon muun              de voi vaikuttaa rintamasotilaseläkkeeseen. Sama
8432: lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mu-        koskee eläkkeen hakijaa, joka rintamasotilaseläk-
8433: kainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus      keen määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa
8434: tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräi-       tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut vääriä
8435: senä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu            tietoja rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavista tu-
8436: kansaneläkkeiden ja rintamasotilaseläkkeiden in-        loista tai omaisuudesta ja joka tämän vuoksi on
8437: deksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos            saanut eläkettä aiheetta tai määrältään liian suu-
8438: etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtu-          rena.
8439: nut muutosta. Samoin menetellään, kun rinta-
8440: mapalvelukseen osallistunut henkilö on välittö-
8441: mästi ennen rintamasotilaseläkkeen alkamista              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8442: saanut perhe-eläkettä, johon kuuluu lisäosa.            kuuta 19
8443: Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muut-
8444: 
8445: 
8446: 
8447:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
8448: 
8449:                       Juhani Vähäkangas                          Arvo Kemppainen
8450:                                                  1987 vp.
8451: 
8452: Lakialoite n:o 55
8453: 
8454: 
8455: 
8456: 
8457:                                     Wahlström ym.: Ehdotukset perusoikeuslaiksi ja eräiksi tasavallan
8458:                                       presidentin valtaoikeuksien tarkistamista tarkoittaviksi laeiksi
8459: 
8460: 
8461:                                             Eduskunnalle
8462: 
8463:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8464: 
8465:    SKDL:n eduskuntaryhmä tähtää tällä aioitteel-        san valitsemasta eduskunnasta muodostetaan kes-
8466: ia perustuslakiemme täydentämiseen perusoi-             keinen valtioelin, jonka rinnalla ei ole muita sen
8467: keuksien osalta ja tasavallan presidentin sisäpo-       kanssa kilpailevia toimielimiä. Tämän mukaisesti
8468: liittisten valtaoikeuksien rajoittamiseen.              ehdotamme tasavallan presidentin valtaoikeuk-
8469:    Ehdotamme erityistä perusoikeuslakia, joka           sien radikaalimpaa supistamista kuin mitä vuo-
8470: korvaisi voimassa olevan Hallitusmuodon 2 luvun         den 1986 valtiopäiviltä lepäämässä olevissa ehdo-
8471: sisältämät niukat perusoikeudet. Ehdottamamme           tuksissa tasavallan presidentin eräiden valtaoi-
8472: perusoikeuslaki olisi huomattavasti laajempi ja         keuksien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi
8473: vastaisi paremmin nykyajan perusoikeuksille ase-        on ehdotettu.
8474: tettavia vaatimuksia. Ehdotamme samalla perus-
8475: oikeuksien lainsäädännöllisen suojan parantamis-
8476: ta siten, ettei perusoikeuksiin voitaisi kajota pitä-      Ulkopolitiikassa tasavallan presidentti sidottai-
8477: mättä välillä uusia vaaleja. Samalla ehdotamme          siin eduskunnan ja valtioneuvoston kannanot-
8478: perusoikeuksien aseman vahvistamista lisäämällä         toihin. Tasavallan presidentin valtaoikeudet pois-
8479: niitä koskevien säännösten velvoittavuutta. Pe-         tettaisiin seuraavissa kysymyksissä: ennenaikais-
8480: rusoikeuksien toteuttamiseen alemmanasteisissa          ten vaalien määrääminen, valtioneuvoston jäse-
8481: säännöksissä liittyisi kymmenen vuoden määräai-         nen nimittäminen, eduskunnan päättämän la-
8482: ka. Aloitteessa korostetaan myös perusoikeuksista       kiehdotuksen vahvistamatta jättäminen, asetus-
8483: käytävän julkisen keskustelun tarvetta.                 ten antaminen sekä korkeimpien virkamiesten
8484:     Ylimpien valtioelinten suhteita järjestettäessä     nimittäminen. Piispojen ja arkkipiispojen nimit-
8485: ehdotamme lähtökohdaksi periaatetta, että kan-          täminen annettaisiin kirkolle itselleen.
8486: 
8487: 
8488: 
8489: 
8490:  270474T
8491: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 55
8492: 
8493: 
8494: 
8495: 
8496:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
8497: 
8498: 1. Perusoikeuslakia koskevan aloi t-                      Perusoikeusehdotuksemme lähtökohtana on
8499:    teen yhteiskunnallinen merki-                       suomalaisen yhteiskunnan historiallinen perintö
8500:    tys                                                 ja nykyinen tila, Suomen kansan enemmistön
8501:                                                        tarpeet. Tästä lähtökohdasta käsin laadittuun
8502: 1.1. Tavoitteet                                        ehdotukseen ovat vaikuttaneet muun ohessa ne
8503:                                                        nykyaikaiset ja edistykselliset piirteet, joita esiin-
8504:    Suomen Hallitusmuodon sisältö maaraytyi             tyy erinäisten markkinatalousmaiden perustusla-
8505: vuoden 1918 luokkasodan seurauksena. Siihen            eissa, esimerkiksi Italian vuoden 1947 perus-
8506: vaikuttivat yhteiskuntamme siihenastineo kehitys       tuslaissa, Saksan Iiittotasavallan vuoden 1949
8507: ja senhetkinen tilanne. Omaisuuden suojaa kos-         perustuslaissa ja Ruotsin vuoden 1974 hallitus-
8508: kevaa säännöstä lukuun ottamatta hallitusmuo-          muodossa.
8509: don perusoikeussäännösten vaikutus on jäänyt              Samalla olemme pitäneet silmällä ihmisoi-
8510: enemmänkin julistuksenomaiseksi. Yhteiskun-            keuksia koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia,
8511: tamme nykyinen kehitysvaihe on nostanut esiin          erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistykselli-
8512: tarpeen laajentaa ja kehittää HM:n 2 lukuun            siä oikeuksia koskevaa yleissopimusta sekä kansa-
8513: sisältyviä perusoikeuksia sekä parantaa perusoi-       laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa
8514: keuksien lainsäädännöllistä asemaa.                    yleissopimusta, jotka molemmat ovat vuodelta
8515:    Toisen maailmansodan jälkeen useissa maissa         1966 ja joihin myös Suomi on sitoutunut.
8516: kehitettiin perustuslakeja kansanvaltaiseen suun-
8517: taan fasismin kukistuttua. Tämän jälkeenkin pe-
8518: rustuslakeja on kehitetty, mm. Ruotsin nykyinen        1.2. Keinot
8519: hallitusmuoto on vuodelta 1974 ja Portugalin
8520: perustuslaki vuodelta 1976. Merkittävä ja laaja-       1.2.1. Perusotkeuksien ulottuvuudesta
8521: kantoineo uudistus, Sosialististen Neuvostotasa-
8522: valtojen Liiton uusi perustuslaki, hyväksyttiin 7         Ehdotuksessamme perusoikeuslaiksi perusoi-
8523: päivänä lokakuuta 1977.                                keudet vakuutetaan jokaiselle Suomen kansalai-
8524:    Kun perustuslain muutosten hyväksyminen             selle. Erityisiä kansalaisryhmiä, kuten esimerkiksi
8525: edellyttää eduskunnassa määräenemmistöä, uu-           sotapalveluksessa olevat nykyisessä hallitusmuo-
8526: distuksen taakse on voitava yhdistää laajoja kan-      dossa, ei ehdotuksessa siten yleisesti aseteta pe-
8527: salaisryhmiä, joiden muut yhteiskunnalliset ta-        rusoikeuksiltaan muita huonompaan asemaan.
8528: voitteet ehkä paljonkin eroavat toisistaan. Aloit-     Sama koskee alaikäisiä kansalaisia, joille kahdes-
8529: teessa on luonnosteltu, mihin suuntaan käsityk-        sakin säännöksessä (1. lakiehdotuksen 28 ja 34 §)
8530: semme mukaan perusoikeuksia voidaan kehittää           erikseen ja nimenomaisesti vakuutetaan perusoi-
8531: ja millaisten tavoitteiden puolesta nykyisessä val-    keudet.
8532: tiollis-yhteiskunnallisessa tilanteessa tulisi saada      Ehdotuksessamme ei myöskään - toisin kuin
8533: ja olisi saatavissa laajoja ihmisryhmiä. Niinpä        nykyisessä hallitusmuodossa - yleisesti oikeuteta
8534: esimerkiksi perusoikeuslakiehdotuksen omaisuu-         perusoikeuksien rajoittamiseen tavallisella lailla
8535: denturvasäännökset on kirjoitettu varovaiseen          sodan tai kapinan aikana.
8536: muotoon. Niiden mallina on ollut Saksan Iiitto-           Ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen ja
8537: tasavallan nykyinen perustuslaki ja taustana val-      turvaaminen valtion turvallisuustarpeen liiallisen
8538: tiosääntökomitean enemmistön käsitys, että             korostamisen asemesta on käsityksemme mukaan
8539: omaisuuden suojan on nykyistä laajemmin väis-          ensisijaisena myös sodan ja muun kriisiajan tai
8540: tyttävä muiden perusoikeuksien parantamiseksi          yleensä poikkeuksellisten olojen erityissääntelys-
8541: ja sosiaalisten tavoitteiden hyväksi.                  sä. Sikäli kuin perusoikeuksien rajoittamista
8542:                                         1987 vp. -     LA n:o 55                                         3
8543: 
8544: poikkeuksellisissa oloissa ylipäänsä tarvitaan, ra-    keudet toteutuvat vasta sellaisella uudella lain-
8545: joittaminen on voitava perustaa perustuslaeissa        säädännöllä, joka riittävästi tarkentaa ja toteuttaa
8546: säädettyihin yleisiin rajoituksiin.                    asianomaista perusoikeu tta (esim. 1. lakiehdo-
8547:    Käsityksemme kriisiaikana erityisesti turvatta-     tuksen 30 §:ssä säädetty oikeus turvattuun perus-
8548: vista eduista sisältyvät perusoikeuslakialoitteem-     toimeentuloon edellyttää sosiaalilainsäädännön
8549: me 30 §:n 4 momenttiin. Sen mukaan sodan,              täydentämistä) tai joka riittävän yksityiskohtaises-
8550: kansainvälisen kaupan häiriön, suuronnettomuu-         ti turvaa perusoikeuden käyttämisedellytykset
8551: den tai muun sellaisen koko kansan tai suuren          (esim. kustannustoiminnan keskittymistä koske-
8552: kansalaisryhmän elinehtoja heikentävän asiainti-       van lainsäädännön hyväksyminen 1. lakiehdotuk-
8553: lan sattuessa on hädässä olevilla ihmisillä oikeus     sen 20 §:ssä säädetyn tiedonsaannin vapauden
8554: saada välttämätön ravinnon, hoidon ja suojan           turvaamiseksi).
8555: tarve tyydytetyksi yhtäläisten perusteiden mu-            Perusoikeusuudistus edellyttää perustuslakiin
8556: kaan ja ennen yhteiskunnan muita tarpeita.             kirjoitettavaa perustuslaillista toimeksiantoa, joka
8557: Poikkeuksellisia oloja koskevan taloudellisen toi-     edellä mainituista syistä määrää muutettavaksi
8558: minnan sääntelyn tavallisella lailla tulee siten       tavallista lainsäädäntöä. Muutokset tavallisessa
8559: perustua tällaiseen säännökseen.                       lainsäädännössä on toteutettava edeltäpäin mää-
8560:    Nykyaikaisten katsomusten ja kansainvälisten        rätyn aikataulun mukaisesti siten, että perus-
8561: asiakirjojen mukaan perusoikeudet eivät ole vain       tuslakiuudistus tulee voimaan vasta, kun välttä-
8562: oman maan kansalaisten vaan myös ulkomaalais-          mättömät muutokset tavallisessa lainsäädännössä
8563: ten asia. Aioitteemme mukaan perusoikeudet             on toteutettu. Esitämme, että kansalaisten perus-
8564: kuuluvatkin     Suomen      oikeudenkäyttöpiirissä     oikeudet takaava uusi perustuslaki tulisi kokonai-
8565: myös ulkomaalaisille, ellei perustuslaissa toisin      suudessaan voimaan ja sitovaksi kymmenen vuo-
8566: säädetä.                                               den kuluttua siitä, kun tasavallan presidentti on
8567:                                                        tämän perustuslain vahvistanut (1. lakiehdotuk-
8568:                                                        sen 39 §:n 2 momentti). Sitä edeltävänä ajanjak-
8569: 1.2.2. Perusoikeuksien sitovuudesta                    sona eduskunta ja hallitus olisivat velvolliset
8570:                                                        toteuttamaan asianomaiset tavalliset lainsäädän-
8571:    Aioitteemme pääperiaate on, että perustuslain       nön muutokset.
8572: perusoikeussäännökset ovat sitovia. Tämä sito-            Ehdotukseemme perusoikeuslaiksi sisältyy kui-
8573: vuus näkyy sekä lainsäätämisessä että viranomais-      tenkin kohtia, joiden osalta on vaikeaa määritellä
8574: toiminnassa.                                           ajankohtaa, jolloin oikeus on katsottava toteutu-
8575:    Ehdotuksen mukaan perustuslaeissa säädetyt          neeksi, tai joissa oikeus on katsottava lähinnä
8576: perusoikeudet sitovat lainsäädäntö-, tuomio- ja        kaikille kansalaisille yhteisesti kuuluvaksi. Ehdo-
8577: toimeenpanovaltaa käyttäviä julkisia toimielimiä       tuksessamme nämä oikeudet erottuvat muista
8578: ja viranomaisia sekä soveltuvin osin myös yksityi-     perusoikeuksista siten, että ne on säädetty "tun-
8579: siä kansalaisia (1. lakiehdotuksen 2 §).               nustetuiksi" kansalaisille, taikka siten, että nii-
8580:    Perusoikeuksien yleinen sitovuus merkitsee          den osalta säädetään vain julkisyhteisön toimin-
8581: lainsäätämisessä toisaalta perustuslaillista toimek-   tavelvollisuudesta mutta ei kansalaisen oikeudes-
8582: siantaa hyväksyä perusoikeuksia toteuttavaa lain-      ta (ks. 1. lakiehdotuksen 9 §, 32 §, 34 §, 35 §,
8583: säädäntöä ja toisaalta perustuslakiin sisältyvää       37 §). Näitä oikeuksia ei koske perustuslailliseen
8584: kieltoa olla hyväksymättä perusoikeuksia rajoitta-     toimeksiantoon muutoin liitetty kymmenen vuo-
8585: vaa lainsäädäntöä.                                     den määräaika. Mutta niitä koskee perusoikeusla-
8586:    Perusoikeuksien uudistamisen täytyy johtaa          kiehdotuksen 3 §:n 3 momentissa hallitukselle
8587: muutoksiin tavallisessa lainsäädännössä. Saman-        säädetty yleinen velvoite esittää kalenterivuosit-
8588: aikaisesti perustuslakien uudistamisen kanssa tu-      tain eduskunnalle etukäteinen suunnitelma ja
8589: leekin panna vireille selvittely perustuslakien uu-    jälkikäteinen kertomus näiden oikeuksien toteut-
8590: distamisen edellyttämistä tavallisen lainsäädän-       tamisesta. Nämä oikeudet on myös tarkoitettu
8591: nön muutoksista. Nämä muutokset johtuvat               sitoviksi siten, että niitä koskevat säännökset ovat
8592: osaksi siitä, että osa nykyistä lainsäädäntöä on       mukana vaikuttamassa lainsäätämisvaiheessa ja
8593: ristiriidassa uusien perusoikeussäännösten kanssa      muutoinkin harkittaessa muiden perusoikeuksien
8594: (esim. työlainsäädäntö tulkintaetuoikeutta työ-        rajoja tai tulkintaperusteina myös tavallista lain-
8595: turvallisuusasioissa turvaavan perusoikeussään-        säädäntöä sovellettaessa.
8596: nöksen kanssa: ks. 1. lakiehdotuksen 29 §:n 7             Perusoikeuksien sitovuuteen kuuluu myös se,
8597: momentti), osaksi siitä, että erinäiset perusoi-       että eduskunta on velvollinen olemaan hyväksy-
8598: 4                                          1987 vp. -     LA n:o 55
8599: 
8600: mättä perusoikeuksia raJOlttavaa tai supistavaa              Tuomioistuin tai muu viranomainen olisi siis
8601: lainsäädäntöä. Perusoikeutta saa ehdotuksemme             oikeutettu ja velvollinen suoraan soveltamaan
8602: mukaan lailla rajoittaa enintään niin laajalti kuin       myös perustuslakiin sisältyviä perusoikeussään-
8603: perustuslaissa on erikseen säädetty ( 1. lakiehdo-        nöksiä eikä vain perusoikeuksia toteuttavia taval-
8604: tuksen 4 §:n 1 momentti). Tämä koskee myös                listen lakien tai niitä alemmanasteisten säädösten
8605: taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoi-   säännöksiä. Mikäli syntyisi epäilyksiä eduskunta-
8606: keuksia, joten esimerkiksi sosiaalietuuksia hei-          lain olemisesta ristiriidassa perustuslain kanssa,
8607: kentävä lakiehdotus voitaisiin ehdotuksemme               viranomaisten olisi silti yleensä sovellettava edus-
8608: mukaan katsoa kielletyksi. Eduskunnan on huo-             kuntalakia. Poikkeuksellisesti kuitenkin korkeim-
8609: lehdittava siitä, että se ei hyväksy perusoikeuksia       malla oikeudella, korkeimmalla hallinto-oikeu-
8610: luvattomasti rajoittavaa lakia.                           della tai muulla tuomioistuimella, jonka päätök-
8611:    Perusoikeuksia ontoksi kovertavasta kansainvä-         seen ei saa hakea muutosta, olisi oikeus pyytää
8612: lisesti ainutlaatuisesta poikkeuslakijärjestelmästä       käsiteltävänään olevan konkreettisen asian yhtey-
8613: on perusoikeuksien osalta luovuttava. Vastaisuu-          dessä lausunto asiaan soveltuvan lainsäädännön
8614: dessa poikkeuksia perusoikeussäännöksiin ei saisi         ja perustuslain keskinäisestä suhteesta eduskun-
8615: tehdä muuttamatta perustuslain sanamuotoa.                nan perustuslakivaliokunnalta. Valiokunnan lau-
8616: Tämän vuoksi on muiden sivistysvaltioiden ta-             sunto sitoisi tuomioistuinta. Jos perustuslakiva-
8617: paan perusoikeuksien rajoitustilanteet mahdolli-          liokunta katsoisi asianomaisen lainsäännöksen so-
8618: simman hyvin ennakoitava perusoikeuslain kirjoi-          veltamisen käsiteltävänä olevassa asiassa olevan
8619: tuksessa. Kun tulkintaerimielisyyksiä silti saattaa       perustuslain vastaista, tuomioistuin olisi oikeu-
8620: syntyä ja kun tulkinnan väärinkäytökset on pyrit-         tettu ja velvollinen olemaan säännöstä sovelta-
8621: tävä ennalta ehkäisemään, ehdotamme säädettä-             matta (1. lakiehdotuksen 5 §:n 3 momentti ja 3.
8622: väksi, ettei mitään perustuslaissa sallittua perus-       lakiehdotus, VJ 46 §:n 6 momentti).
8623: oikeuden rajoitusta saa asettaa eikä soveltaa siten,         Tällä järjestelyllä pidetään perustuslakien lo-
8624: että olennaisesti estetään toiminta, jonka tarkoi-        pullinen tulkinta kansan valitseman eduskunnan
8625: tuksena on julkisiin asioihin vaikuttaminen (1.           asiana ja estetään lainsäädäntövallan välillinen
8626: lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentti). Perusoikeuk-            siirtyminen eduskunnalta virkamiesten miehinä-
8627: sien tärkein osa, valtiollisen toiminnan vapaus,          mille tuomioistuimille. Samalla kuitenkin tehos-
8628: säilyy näin mahdollisimman turvattuna.                    tetaan perusoikeuksien vaikutusta kansalaisten
8629:    Perusoikeuksien lainsäädännöllisen suojan pa-          jokapäiväiseen elämään.
8630: rantamiseksi ehdotamme edelleen, että lakiehdo-
8631: tuksen perustuslainmukaisuuden tarkkailua edus-
8632: kunnassa tehostettaisiin (3. lakiehdotus, VJ 54 §)        2. Perusoikeuslakia koskevan eh-
8633: ja että perustuslainsäädäntöjärjestystä muutettai-           dotuksen valmistelu
8634: siin. Muutoksen jälkeen minkään perusoikeuden
8635: olennaista rajoitusta ei saisi eduskunnassa hyväk-           Vuosina 1970-1975 toimineiden valtiosääntö-
8636: syä lopullisesti, ennen kuin uudet vaalit on              komitean ja II valtiosääntökomitean ehdotukset
8637: pidetty (3. lakiehdotus, VJ 67 §:n 3 momentti).           johtivat siihen, että seitsemän puolueen edusta-
8638:    Näiltä osin sekä jäljempänä käsiteltävään pe-          jien valtiosääntökeskustelussa 20.1.1977 päätet-
8639: rusoikeuslakiehdotuksen 5 §:n 3 momenttiin liit-          tiin asettaa erityinen asiantuntijatyöryhmä selvit-
8640: tyen on ollut tarpeen perusoikeuslakiehdotuksen           tämään mahdollisuuksia lisätä valtiosääntöön uu-
8641: yhteydessä tehdä ehdotukset valtiopäiväjärjestyk-         sia perusoikeuksia ja käsittelemään perusoikeus-
8642: sen eräiden säännösten muuttamiseksi.                     säännösten velvoittavuuteen ja ohjelmaluontoi-
8643:    Perustuslain perusoikeussäännösten sitovuus            suuteen liittyviä kysymyksiä. Maaherra Kauko
8644: lain soveltamisessa merkitsisi, että jokaisella olisi     Sipposen johdolla toiminut työryhmä laatikin
8645: oikeus tuomioistuimessa tai muussa viranomai-             vielä samana vuonna antamassaan mietinnössä
8646: sessa välittömästi vedota hänelle perustuslaissa          arvokkaita perusselvityksiä perusoikeusjärjestel-
8647: taattuihin perusoikeuksiin. Tällä tarkoitetaan nii-       män uudistamistyölle.
8648: tä perusoikeuksia, jotka on kirjoitettu muotoon:             Sipposen työryhmä esitti asetettavaksi poliitti-
8649: "jokaisella on oikeus" tai "Suomen kansalaisel-           sia ajatussuuntia tasapuolisesti edustavan komi-
8650: la on oikeus''. Tällaisen sitovuuden ulkopuolelle         tean, jonka jäseniä valittaessa olisi kiinnitettävä
8651: jäisivät ne perusoikeudet, jotka on vain "tunnus-         huomiota perusoikeuksia koskevaan asiantunte-
8652: tettu'' tai kirjoitettu pelkästään julkisyhteisön         mukseen. Komitean avuksi Sipposen työryhmä
8653: toimintavelvoituksen muotoon.                             esitti asetettavaksi oikeusministeriön lainvalmis-
8654:                                         1987 vp. -     LA n:o 55                                         5
8655: 
8656: teluosaston yhteyteen viisijäsenisen asiantuntija-     sanvaltaisen arvon ja ensisijaisuuden kaikki tun-
8657: työryhmän, jolle komitea antaisi tärkeimmät uu-        nustavat.
8658: distustavoitteet täsmentämällä ja täydentämällä           Tasavallan presidentin valtaoikeuksia tulee
8659: valtioneuvoston päättämää toimeksiantoa.               näin ollen tarkistaa niin, että eduskunnan ja sen
8660:    Sipposen työryhmän antamia suosituksia ei           luottamusta nauttivan valtioneuvoston asema si-
8661: kuitenkaan perusoikeuskomiteaa asetettaessa            säpolitiikassa vahvistuu. Ulkopolitiikassa tasaval-
8662: 29.6.1977 seurattu. Määräaika jäi liian lyhyeksi.      lan presidentin toiminta sidottaisiin eduskunnan
8663: Asiantuntijatyöryhmää ei asetettu eikä komitea         ja valtioneuvoston päätöksiin.
8664: saanut yhtäkään päätoimista asiantuntijaa käyt-           Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
8665: töönsä.                                                kantana tasavallan presidentin valtaoikeuksien
8666:    Komitean kansandemokraattiset jäsenet pyrki-        tarkistamista seuraavilta kohdin: ennenaikaisten
8667: vät komiteassa saamaan aikaan perusoikeusuudis-        edustajavaalien määrääminen, valtioneuvoston
8668: tukseen liittyvää mielipiteenvaihtoa, jotta saatai-    jäsenten nimittäminen, eduskunnan päättämän
8669: siin kartoitetuksi perustuslain muuttamisen edel-      lakiehdotuksen vahvistamatta jättäminen, asetus-
8670: lyttämä erittäin laaja yksimielisyys. Komitea ei       ten antaminen sekä korkeimpien virkamiesten
8671: kuitenkaan pystynyt saamaan tulosta aikaan, jol-       nimittäminen. Seuraavassa näitä kysymyksiä on
8672: loin sen kansandemokraattiset jäsenet huomattu-        tarkasteltu lähemmin.
8673: aan, mihin oltiin ajautumassa, julkistivat oman
8674:  ehdotuksensa perusoikeusuudistukseksi. Ehdo-
8675:  tuksen allekirjoittivat komitean jäsenet Antero       4 .1. Ennenaikaisten vaalien määrääminen
8676: Jyränki ja Jukka Sädevirta 28.11.1979 ja ehdotus
8677:  julkistettiin 15 .1.1980.                                Nykyisten perustuslakien mukaan kansanedus-
8678:                                                        tajien vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tasa-
8679:                                                        vallan presidentillä on kuitenkin oikeus määrätä
8680:                                                        uudet vaalit toimitettavaksi ennen nelivuotiskau-
8681: 3. Muita perusoikeuslakiin liitty-
8682:                                                        den päättymistä. Käytännön valtioelämässä saat-
8683:    viä kysymyksiä
8684:                                                        taakin esiintyä tarvetta lyhentää eduskunnan vaa-
8685:                                                        likautta määräämällä kansanedustajain vaalit toi-
8686:    Esittäessään tätä ehdotusta perusoikeuslaiksi ja    mitettaviksi, ennen kuin perustuslaissa määrätty
8687: valtiopäiväjärjestyksen muuttamiseksi aloitteena       nelivuotiskausi on päättynyt. Ennenaikaiset vaalit
8688: eduskunnalle SKDL:n eduskuntaryhmä korostaa            saattavat esimerkiksi joskus olla ainoa pääsytie
8689: perusoikeuksien laajentamisen ja niiden lainsää-       poliittisesta umpikujasta. Valtioelinten keskinäis-
8690: dännöllisen suojan kohentamisen tarpeellisuutta        suhteen kannalta ei kuitenkaan ole yhdenteke-
8691: ja tähdentää, että SKDL:n eduskuntaryhmä on            vää, kenelle kuuluu tehdä päätös ennenaikaisista
8692: halukas neuvottelemaan perusoikeusuudistuksen          vaaleista. Vaalimääräyksellä on näet merkittäviä
8693: sisällöstä, jotta mahdollisimman ajanmukainen,         vaikutuksia eduskunnan lainsäädäntötoimintaan.
8694: kansanvaltainen uudistus voisi toteutua.               Määräämällä ennenaikaiset vaalit voidaan myös
8695:    Korostamme julkisen perusoikeuksia koskevan         aiheuttaa hallituksen vaihdos ja vaalien ajankoh-
8696: keskustelun tarvetta ja välttämättömyyttä. Kat-        taan puuttumisella harjoittaa poliittista keinotte-
8697: somme, että kansalaiskäsittelyllä voidaan olen-        lua jonkin ryhmän hyväksi. Jos valta määrätä
8698: naisesti selkiyttää perustuslain uudistukseen sisäl-   ennenaikaiset vaalit kuuluu eduskunnan ulko-
8699: tyviä kysymyksiä sekä saada esille niitä ongelmia,     puoliselle valtioelimelle, kuten nykyisin on laita,
8700: joita muutoin valmistelun aikana ei kenties huo-       tätä valtaa voidaan käyttää tavalla, jota eduskun-
8701: mata ja osata ottaa huomioon.                          nan enemmistö ei hyväksy, jopa eduskunnan
8702:                                                        enemmistöä ja sen kannattamaa politiikkaa vas-
8703:                                                        taan. Näistä syistä onkin tarpeen siirtää ennenai-
8704: 4. Tasavallan presidentin valtaoi-                     kaisista vaaleista päättäminen eduskunnalle itsel-
8705:    keuksien tarkistaminen                              leen.
8706:                                                           Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäiväjär-
8707:    Lähtökohdaksi ylimpien valtioelinten suhteita       jestystä muutettavaksi siten, että tasavallan presi-
8708: järjestettäessä tulee ottaa periaate, jonka mukaan     dentin valtuus määrätä ennenaikaiset vaalit toi-
8709: kansan valitsemasta eduskunnasta muodostetaan          mitettaviksi ja eduskunta hajaantumaan poistet-
8710: keskeinen valtioelin, jonka rinnalla ei ole muita      taisiin. Eduskunnalla olisi itsellään valta päättää
8711: sen kanssa kilpailevia toimielimiä ja jonka kan-       ennenaikaisista vaaleista. Aloite vaalimääräyksen
8712: 6                                        1987 vp. -     LA n:o 55
8713: 
8714: antamisesta otetta1s11n käsiteltäväksi, jos vähin-      pidättymällä sallia pääministerin valinnan, vaik-
8715: tään kaksikymmentä kansanedustajaa sitä pyytäi-         kei sitä nimenomaisesti kannattaisikaan.
8716: si. Vaalimääräyksen antamisesta eduskunta päät-
8717:                                                            Puhemiehen ehdokkaan tultua hylätyksi olisi
8718: täisi enemmistöllä. - Hajaantumismääräyksen
8719:                                                         eduskunnan vielä kolmasti yritettävä löytää rat-
8720: antamismahdollisuus poistettaisiin; maa tarvitsee
8721:                                                         kaisua pääministerikysymykseen. Jos puhemiehen
8722: toimintakykyisen eduskunnan siihen asti, kunnes
8723:                                                         ehdotus vielä neljännellä kerralla hylättäisiin,
8724: uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa.
8725:                                                         olisi eduskunnan tehtävä päätös ennenaikaisista
8726:    Vaalimääräyksen antamisvaltuuden siirtäminen
8727:                                                         vaaleista, ellei lakimääräisiä edustajainvaaleja toi-
8728: eduskunnalle aiheuttaisi muutoksia hallitusmuo-
8729:                                                         mitettaisi yhdeksänkymmenen päivän kuluessa
8730: don 27 §:ään sekä valtiopäiväjärjestyksen 3, 20,
8731:                                                         siitä, kun eduskunta teki viimeisen puhemiehen
8732: 22 ja 84 §:ään. Sen ohella valtiopäiväjärjestyk-
8733:                                                         ehdotuksen hylkäämistä koskevan päätöksensä.
8734: seen olisi lisättävä uusi 37 b §.
8735:                                                         Vaalien jälkeen eduskunnassa otettaisiin uudel-
8736:                                                         leen esille kysymys pääministerin valinnasta. En-
8737:                                                         nenaikaisten vaalien uhka luultavasti pakottaisi
8738: 4.2. Suomen suhteet ulkovaltoihin
8739:                                                         eduskunnan etsimään ratkaisua pääministerikysy-
8740:                                                         mykseen niin tehokkaasti, ettei päätöstä vaaleista
8741:   Tasavallan presidentin toiminta ulkopolitiikas-
8742:                                                         useinkaan tarvitsisi tehdä.
8743: sa ehdotetaan sidottavaksi eduskunnan ja valtio-
8744: neuvoston päätöksiin. Näin viimeksi mainitut               Valtioneuvoston vaihdos todettaisiin virallisesti
8745: voivat ohjata tasavallan presidentin toimintaa          tilaisuudessa, jota nimitettäisiin tasavallan presi-
8746: ulkoasioissa silloinkin, kun kyse ei ole sellaisesta    dentin esittelyksi. Asialliset päätökset pääminis-
8747: sopimuksesta tai muusta valtiosäännöstä johtu-          terin valinnasta ja muiden valtioneuvoston jäsen-
8748: vasta seikasta, joka edellyttää eduskunnan myötä-       ten määräämisestä olisi tehty tätä ennen.
8749: vaikutusta. (2. lakiehdotus, HM 33 §)
8750:                                                            Nykyisessä hallitusmuodossa ei ole nimen-
8751:                                                         omaisia säännöksiä, kenellä on valta vapauttaa
8752:                                                         tehtävästä valtioneuvoston jäsenet. Käytännössä
8753: 4.3. Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen Ja
8754:                                                         on katsottu, että presidentti toimeenpanee va-
8755:      vapauttaminen
8756:                                                         pauttamisen, kun valtioneuvoston jäsen pyytää
8757:                                                         eroa tai kun eduskunta on antanut valtioneuvos-
8758:    Nykyisten perustuslakien mukaan, siten kuin
8759:                                                         ton jäsenelle nimenomaisen epäluottamuslau-
8760: niitä on tulkittu, tasavallan presidentillä on mer-
8761:                                                         seen. Hallitusmuoto ei myönnä tasavallan presi-
8762: kittävä valta vaikuttaa ministeristön kokoonpa-
8763:                                                         dentille oikeutta vapauttaa valtioneuvoston jä-
8764: noon. Jos sisäpoliittisen vallankäytön painopistet-
8765:                                                         sentä muissa tapauksissa; silti tällainen oikeus on
8766: tä aiotaan siirtää eduskunnan suuntaan, on yksi
8767:                                                         joskus tahdottu presidentille tunnustaa. Epäsel-
8768: keskeisiä toimia valtioneuvoston jäsenten nimit-
8769:                                                         vyyksien välttämiseksi ehdotamme hallitusmuo-
8770: tämisen järjestäminen uudestaan.
8771:                                                         toa muutettavaksi siten, että siihen otetaan ni-
8772:    Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäiväjär-
8773:                                                         menomaiset säännökset valtioneuvoston jäsenten
8774: jestystä muutettavaksi siten, että tasavallan presi-
8775:                                                         tehtävästä vapauttamisesta. Vapauttaminen kuu-
8776: dentin valta nimittää valtioneuvoston jäsenet
8777:                                                         luisi pääministerin osalta eduskunnan puhemie-
8778: poistetaan. Pääministerin valitsisi vastedes edus-
8779:                                                         helle ja muiden ministerien osalta pääministeril-
8780: kunta puhemiehen ehdotuksesta, jonka puhe-
8781:                                                         le. Valtioneuvoston jäsen, joka eduskunnan ni-
8782: mies tekisi neuvoteltuaan eduskuntaryhmien
8783:                                                         menomaisen päätöksen mukaan ei nauti sen
8784: kanssa. Eduskunnan tiedossa olisi pääministeriä
8785:                                                         luottamusta, olisi vapautettava tehtävästä. Sa-
8786: valittaessa pääministeriehdokkaan laatima minis-
8787:                                                         moin olisi vapautettava valtioneuvoston jäsen,
8788: terilista, mutta muodollisesti pääministeri mää-
8789:                                                         joka sitä pyytää. Pääministeri voisi muussakin
8790: räisi muut valtioneuvoston jäsenet. Äänestys pää-
8791:                                                         tapauksessa, siis ilman epäluottamuslausetta tai
8792: ministeristä järjestettäisiin sellaiseksi, että puhe-
8793:                                                         eronpyyntöä, vapauttaa tehtävästä oman ministe-
8794: miehen ehdotus katsottaisiin hylätyksi, jos enem-
8795:                                                         ristönsä jäsenen.
8796: män kuin puolet annetuista äänistä vastustaisi
8797: ehdotusta; muussa tapauksessa puhemiehen esit-             Valtioneuvoston jäsenten nimittämisen ja va-
8798: tämä pääministeriehdokas olisi katsottava vali-         pauttamisen uusi sääntely aiheuttaisi muutoksia
8799: tuksi. Tällainen äänestystapa mahdollistaisi myös       hallitusmuodon 36 §:ään. Sen ohella hallitus-
8800: parlamentaaristen vähemmistöhallitusten synty-          muotoon olisi lisättävä uusi 36 a § ja valtiopäivä-
8801: misen: osa kansanedustajista voisi äänestämästä         järjestykseen uusi 2 a luku.
8802:                                         1987 vp.       LA n:o 55                                           7
8803: 
8804: 4.4. Eduskunnan päättämän lakiehdotuksen               allekirjoittamalla sen, sitten kun ministeri on sen
8805:      palauttaminen                                     varmentanut. Presidentillä ei kuitenkaan olisi
8806:                                                        valtaa kieltäytyä eduskunnan päättämää lakieh-
8807:     Nykyisten perustuslakien mukaan eduskunnan         dotusta lakina antamasta.
8808: päättämä lakiehdotus on toimitettava tasavallan           Vahvistamatta jättämisen muuttaminen palau-
8809: presidentille vahvistamista ja lakina antamista        tusmenettelyksi aiheuttaisi muutoksia hallitus-
8810: varten. Presidentillä on valta jättää lakiehdotus      muodon 19 ja 20 §:ään sekä valtiopäiväjärjestyk-
8811: vahvistamatta. Jos presidentti käyttää tätä val-       sen 73, 74 ja 84 §:ään. (2. ja 3. lakiehdotus)
8812: tuuttaan, lakiehdotus jää lepäämään ja se otetaan
8813: vasta vaalien jälkeen eduskunnassa uudelleen
8814: käsiteltäväksi. Jos eduskunta tällöin muuttamat-       4.5. Asetuksen antaminen
8815: tomassa muodossa hyväksyy lakiehdotuksen uu-
8816: delleen, se tulee voimaan ilman presidentin vah-          Nykyisten perustuslakien mukaan tasavallan
8817: vistustakin.                                           presidentillä on valta antaa asetuksia mm. niistä
8818:     Perustuslakien mukaan presidentin veto-oikeus      asioista, jotka ennen vuoden 1919 hallitusmuo-
8819: on vain lykkäävä. Muuttamattomuusvaatimus ja           don voimaantuloa olivat ilman eduskunnan myö-
8820: määräaikaisten lakien käyttäminen ovat vaikutta-       tävaikutusta säänneltyjä. Asetuksella voidaan an-
8821: neet siihen, että veto-oikeudesta monissa tapauk-      taa myös tarkempia määräyksiä lakien täytän-
8822: sissa on tullut ehdoton. Mutta niissäkin tapauk-       töönpanosta. Lisäksi eduskunta on erinäisiä ker-
8823: sissa, joissa vahvistamatta jättäminen vain lykkää     toja lailla siirtänyt presidentille asetuksenautoval-
8824: lakiehdotuksen voimaantuloa muutamalla vuo-            taa yli hallitusmuodossa nimenomaisesti mainit-
8825: della, veto-oikeuden käyttämistä ei voi pitää          tujen tapausten.
8826: periaatteellisesti hyväksyttävänä, koska siinä hal-       Periaatteessa eduskunnalle pitäisi keskittää
8827: litus asettuu vastustamaan eduskunnan nimen-           runsaasti lainsäädäntövaltaa. Käytännössä tämä ei
8828: omaista lainsäädäntötahtoa.                            ole aina mahdollista. Tarpeellinen joustavuus
8829:     Toisaalta käytännössä on ilmennyt ja saattaa       lainsäädännön alalla saavutetaan joskus vain si-
8830: edelleenkin ilmetä tapauksia, joissa eduskunnan        ten, että säännökset antaa muu elin kuin edus-
8831: päättämään lakiehdotukseen havaitaan jääneen           kunta. Näissä tapauksissa sääntelyvalta olisi kui-
8832: jonkin teknisluontoisen virheen tai sisäisen risti-    tenkin uskottava presidentin sijasta valtioneuvos-
8833: riitaisuuden. Eduskunnalle tulisi tarjota tilaisuus    tolle, joka toimii suuremmassa määrin eduskun-
8834: välittömästi, ennen kuin sen päättämä lakiehdo-        nan valvonnan alaisena kuin presidentti.
8835: tus tulee lakina voimaan, ilman enempiä viivy-            Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi si-
8836: tyksiä korjata ehdotuksessa ilmennyt virhe tai         ten, että presidentin valta antaa asetuksia poiste-
8837: puutteellisuus. Tähän ei kuitenkaan tarvita ny-        taan. Samalla poistettaisiin lähes kokonaan (HM
8838: kyisenkaltaista vahvistamattajättämisjärjestelmää.     40, 77 ja 85 §:ssä mainittuja tapauksia lukuun
8839:     Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäiväjär-        ottamatta) hallituksen alkuperäinen, suoraan pe-
8840: jestystä muutettavaksi siten, että tasavallan presi-   rustuslakiin nojaava asetuksenantovalta, jonka
8841: dentin valtuus jättää lakiehdotus vahvistamatta        juuret ovat monarkistisessa menneisyydessä. Ti-
8842: poistetaan. Sen tilalle tulisi valtioneuvoston oi-     lalle tulisi järjestelmä, jossa valtioneuvosto antaisi
8843: keus palauttaa eduskunnan päättämä lakiehdotus         asetuksia vain niissä asioissa, joissa sille tämä
8844: eduskunnassa uudelleen käsiteltäväksi. Päätös pa-      valtuus lailla nimenomaisesti uskottaisiin. Taval-
8845: lauttamisesta olisi valtioneuvostossa tehtävä kuu-     lisimpia tapauksia olisi lain täytäntöönpanoa kos-
8846: kauden kuluessa siitä, kun lakiehdotus on valtio-      kevien säännösten antaminen, josta jo nyt monet
8847:  neuvostolle toimitettu. Uusintakäsittely palau-       lait sisältävät erityisvaltuutuksen.
8848: tuksen jälkeen eduskunnassa olisi mahdollisim-            Samalla olisi tarpeen perustuslainsäännöksin
8849: man yksinkertainen. Eduskunta voisi tässä käsit-       rajata lainsäädännöllisen valtuutuksen ala. Se
8850:  telyssä hylätä lakiehdotuksen tai hyväksyä sen        tapahtuisi säätämällä, että kansalaisten oikeuk-
8851:  muunamattomassa tai muutetussa muodossa.              sien ja velvollisuuksien keskeisestä sisällöstä olisi
8852: Asiallisesti lakiehdotusten sisältö tulisi vahviste-   aina säädettävä eduskuntalailla.
8853:  tuksi eduskunnan tekemän lopullisen hyväksy-             Samassa yhteydessä olisi myös tarkistettava sa-
8854:  mispäätöksen yhteydessä. Vaikka presidentin te-       namuotoa hallitusmuodon 2 §:ssä, jossa sääde-
8855:  kemästä vahvistuspäätöksestä luovuttaisiin, säily-    tään valtiollisten perustehtävien jaosta valtioelin-
8856:  tettäisiin silti juhlamuotoinen menettely, jossa      ten kesken. Lainsäädäntövaltaa käyttävien elinten
8857:  presidentti antaa eduskunnan päättämän lain           joukossa olisi mainittava valtioneuvosto; myös
8858: 8                                       1987 vp. -     LA n:o 55
8859: 
8860: presidentti jäisi tähän luetteloon, koska hänellä         Nimittämisvallan siirtäminen valtioneuvostolle
8861: säilyisi valta antaa lakiesityksiä eduskunnalle.       aiheuttaisi muutoksia hallitusmuodon 87 ja
8862: Samassa pykälässä olisi myös tarkistettava ylintä      90 §:ään. Lisäksi olisi hallitusmuotoon lisättävä
8863: toimeenpanovaltaa koskevaa säännöstä siten, että       uusi 87 a §. (2. lakiehdotus)
8864: sen sanamuoto vastaisi nyt käsillä olevan osittai-        Ehdottamamme muutokset hallitusmuotoon ja
8865: sen perustuslakiuudistuksen sisältöä.                  valtiopäiväjärjestykseen aiheuttaisivat toteu tettui-
8866:    Asetuksenantovallan siirtäminen valtioneuvos-       na muutoksia myös muualla lainsäädännössä.
8867: tolle aiheuttaisi muutoksia hallitusmuodon 2 ja        Hallituksen ja eduskunnan asiana on panna vi-
8868: 21 §:ään. Lisäksi olisi kumottava hallitusmuodon       reille lainsäädännön muuttaminen viimeksi mai-
8869: 28 §ja lisättävä hallitusmuotoon uusi 40 a §. (2.      nitultakin osalta, sitten kun perustuslain muutos
8870: lakiehdotus)                                           on ensin aikaansaatu.
8871:                                                           Arkkipiispojen ja piispojen nimittämistä ei
8872: 4.6. Virkaan nimittäminen                              kuitenkaan siirrettäisi valtioneuvostolle, vaan ne
8873:                                                        jäisivät kirkon itsensä nimitettäviksi. Katsomme,
8874:    Nykyisten perustuslakien sekä eräiden lakien        että valtiovallan ei tule puuttua evankelis-luteri-
8875: nojalla tasavallan presidentti täyttää valtiokoneis-   laisen kirkon tai minkään muun uskonnollisen
8876: ton tärkeimmät virat. Kun virkamiehillä on run-        yhteisön stsalSlm asioihin. Hallitusmuodon
8877: saasti sekä valmisteluvaltaa että itsenäistäkin pää-   90 §:ssä ehdotamme säilytettäväksi edelleen mai-
8878: tösvaltaa, presidentti virkanimitysvaltaansa käyt-     ninnan kirkollisten virkojen erityissäännöksistä.
8879: tämällä vaikuttaa välillisesti siihen, miten hallin-      Perusoikeuslain 10 §:ssä omaksumamme kan-
8880: tokoneisto toimii. Kysymyksessä on sisäpoliitti-       nan mukaisesti (1. lakiehdotus) ehdotamme, että
8881: sesti tärkeä valtuus, joka on syytä siirtää valtio-    maaherrojen ja lääninneuvosten nimittäminen
8882: neuvostolle, jos valtioneuvoston asemaa eduskun-       siirtyisi valtioneuvostolle vain väliaikaisesti. Sa-
8883: nan luottamusta nauttivana toimeenpanovallan           malla kun läänien hallinto järjestetään uudelleen
8884: käyttäjänä aiotaan kohentaa.                           kansanvaltaisen osallistumisen pohjalta, siirtylSl
8885:    Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi si-          nimitys lääneihin, niiden valtuustoille. (2. la-
8886: ten, että siinä säännellyt tasavallan presidentin      kiehdotus, HM 87 a §:n 4 kohta).
8887: nimitysvaltuudet poistetaan. Samalla annettaisiin         Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
8888: valtioneuvostolle valta nimittää niihin virkoihin,     kantana,
8889: joihin presidentti hallitusmuodon ja erinäisten
8890: muiden lakien mukaan aikaisemmin on nimittä-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
8891: nyt. Tasavallan presidentille jäisi nimittämisvalta            kiehdotukset:
8892: vain presidentin kanslian osalta.
8893: 
8894: 
8895: 
8896: 1.                                        Perusoikeuslaki
8897:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
8898: säädetään:
8899:                       1 luku                                                    2§
8900:                 Yleisiä periaatteita                           Perusozkeuksien yleinen sitovuus
8901:                         1§                                Tässä laissa säädetyt perusoikeudet sitovat lain-
8902:              Perusoikeuksien yleisyys                  säädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovaltaa käyttä-
8903:                                                        viä julkisia toimielimiä ja viranomaisia sekä sovel-
8904:                                                        tuvin osin myös yksityisiä kansalaisia.
8905:    Tässä laissa säädetyt perusoikeudet kuuluvat
8906: jokaiselle Suomen kansalaiselle.
8907:    Kansalaisuuden saamisesta säädetään Suomen                                   3§
8908: Hallitusmuodossa. Samat perusoikeudet kuin                       Perusoikeuksien kehittäminen
8909: kansalaiselle kuuluvat Suomen oikeudenkäyttö-
8910: piirissä jokaiselle muullekin, ellei tässä laissa        Julkisten toimielinten ja viranomaisten tulee
8911: toisin säädetä.                                        toiminnassaan pyrkiä tässä laissa säädettyjen pe-
8912:                                         1987 vp. -     LA n:o 55                                        9
8913: 
8914: rusoikeuksien ja niiden käyttämisedellytysten ke-      oikeutettu ja velvollinen olemaan säännöstä siinä
8915: hittämiseen.                                           asiassa soveltamatta.
8916:    Tässä laissa taattujen perusoikeuksien toteutta-      Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa
8917: misesta lailla on säädetty 6 luvussa.                  perustuslain kanssa, noudatettakoon, mitä Suo-
8918:    Hallituksen on kunakin kalenterivuonna esitet-      men Hallitusmuodon 92 §:n 2 momentissa on
8919: tävä eduskunnalle suunnitelma niistä toimista,         säädetty.
8920: joihin seuraavana vuonna aiotaan ryhtyä tässä
8921: laissa tunnustettujen perusoikeuksien ja tässä                                 6§
8922: laissa muuten asetettujen tavoitteiden toteutta-            Oikeusasiamiehen valvontavelvollisuus
8923: miseksi, sekä vastaavasti kertomus niistä toimista,
8924: joihin samassa tarkoituksessa edellisenä kalenteri-      Eduskunnan oikeusasiamiehen erityisenä vel-
8925: vuonna on ryhdytty, ja siitä, mitä puutteita           vollisuutena on valvoa, että tuomioistuimet ja
8926: toteuttamisessa on havaittu.                           muut viranomaiset toiminnassaan toteuttavat täs-
8927:                                                        sä laissa säädettyjä perusoikeuksia.
8928:                       4§
8929:          Perusoikeuksien rajoittaminen
8930:                                                                             2 luku
8931:    Perusoikeuksia saa lailla rajoittaa enintään niin                Tasa-arvoisuusoikeudet
8932: laajalti, kuin tässä laissa erikseen on sallittu.
8933: Rajoituksia säädettäessä on ilmoitettava, mitä                               7§
8934: perusoikeutta rajoitukset koskevat. Mitään perus-                Yhdenvertaisuus lain edessä
8935: oikeuden rajoitusta ei kuitenkaan saa asettaa eikä
8936: soveltaa siten, että olennaisesti estetään toimin-       Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä.
8937: taa, jonka tarkoituksena on julkisiin asioihin
8938: vaikuttaminen.                                                                 8 §
8939:    Eduskunnan tulee lainsäädäntöasioita käsitel-                         Syrjintäkielto
8940: lessään huolehtia siitä, ettei hyväksytä lakia, joka
8941: luvattomasti rajoittaa tässä laissa taattua perusoi-      Syntyperään, rotuun, ihonväriin, sukupuo-
8942: keutta. Poikkeuksia perusoikeussäännöksistä ei         leen, ikään, vammaisuuteen, kieleen, kotipaik-
8943: tämän lain sanamuotoa muuttamatta saa hyväk-           kaan, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen tai
8944: syä.                                                   kansalliseen alkuperään tai muuhun sen kaltai-
8945:                                                        seen seikkaan perustuva syrjintä tai perusteeron
8946:                        5§                              erottelu on kielletty.
8947:    Perusoikeuksiin vetoaminen viranomaisessa
8948:                                                                                9§
8949:    Jokaisella on oikeus tuomioistuimessa tai
8950:                                                                Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus
8951: muussa viranomaisessa vedota hänelle tässä laissa
8952: taattuihin perusoikeuksiin.                                Kansalaisten yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus
8953:    Jos korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus      tunnustetaan julkisen toiminnan tärkeäksi tavoit-
8954: katsoo käsiteltävänään olevan asian yhteydessä         teeksi. Tasa-arvoon sisältyvät yhtäläiset oikeudet
8955: siihen soveltuvan lainsäännöksen olevan ristirii-      ja yhtäläinen vastuu yhteisten etujen saavuttami-
8956: dassa perustuslainsäännöksen kanssa tai jos asian-     sesta.
8957: osainen sellaisessa asiassa perustellusti sitä väit-       Valtion velvollisuutena on ryhtyä tarpeellisiin
8958: tää, pyytäköön tuomioistuin ennen asian ratkai-        toimiin yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähen-
8959: semista siitä lausunnon eduskunnan perustuslaki-       tämiseksi. Valtion tulee to1m1a niin, ettetvat
8960: valiokunnalta. Sama on voimassa muusta tuo-            yhteiskunnalliset ja taloudelliset seikat estä kan-
8961: mioistuimesta, jonka päätökseen ei voi hakea           salaisten täyttä ja yhdenvertaista osallistumista
8962: muutosta ylemmältä tuomioistuimelta.                   maan talouden ja kulttuurin rakentamiseen, po-
8963:    Perustuslakivaliokunnan lausunto 2 mo-              liittiseen toimintaan sekä perusoikeuksien käyttä-
8964: mentissa tarkoitetussa asiassa on tuomioistuinta       miseen ja yleisten velvollisuuksien täyttämiseen.
8965: sitova. Mikäli valiokunta katsoo, että asianomai-      Yhdenvertaisuuden aikaansaamiseksi on sallittua
8966: sen säännöksen soveltaminen olisi käsillä olevassa     suosia tosiasiallisesti heikommassa asemassa ole-
8967: asiassa perustuslain vastaista, on tuomioistuin        via kansalaisryhmiä. Samoin on edistettävä suku-
8968: 
8969: 2 270474T
8970: 10                                      1987 vp. -     LA n:o 55
8971: 
8972: puolten tasavertaisuutta osallistumisessa ja velvol-     Jokaisella on oikeus saada itseään koskeva tuo-
8973: lisuuksien täyttämisessä.                              mio tai muu viranomaisen tekemä ratkaisu tar-
8974:    Valtion tulee pyrkiä tasoittamaan eroja maan        kastetuksi ylemmässä tuomioistuimessa tai muus-
8975: eri osissa asuvien väestöryhmien oloissa. Julkiset     sa viranomaisessa, jollei laissa toisin säädetä.
8976: maksut on määrättävä niin, että liikenne- ja             Aiheettomasti rangaistukseen tuomitulla tai
8977: tiedotusyhteyksien käyttäminen helpottuu.              vapautensa menettämiseen määrätyllä on oikeus
8978:    Valtion on luotava kaikille kansalaisille ja kan-   saada vahingostaan korvaus julkisista varoista,
8979: salaisryhmille tasavertaiset mahdollisuudet päästä     niin kuin laissa säädetään.
8980: osallisiksi taloudellis-teknisen kehityksen tulok-
8981: sista sekä tieteen ja taiteen saavutuksista.
8982: 
8983:                                                                             4 luku
8984:                       3 luku                                          Kansalaisvapaudet
8985:      Osallistumisoikeudet ja viranomatsun                                     14 §
8986:               kohdistuvat oikeudet
8987:                                                                          Hengen turva
8988:                        10 §
8989:       Osallistuminen julkiseen toimintaan                Jokainen on turvattu hengen puolesta.
8990: 
8991:    Kansalaisella on oikeus osallistua päätöksente-       Kuolemanrangaistus on kielletty.
8992: koon julkisista asioista välittömästi tai valitse-       Kuolinhetken määrittelystä ja raskauden kes-
8993: mansa edustajan kautta.                                keyttämisestä säädetään lailla.
8994:    Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta kansan-
8995: edustajien, tasavallan presidentin, lääninvaltuu-
8996: tettujen, kunnanvaltuutettujen ja kunnanosaval-                               15 §
8997: tuutettujen vaalissa säädetään erikseen.                             Maassaoleskeluoikeus
8998:    Jokaisella on oikeus saada tietoja julkisten
8999: viranomaisten toiminnasta, sen mukaan kuin               Kansalaista ei saa karkottaa maasta eikä estää
9000: lailla tarkemmin säädetään.                            saapumasta maahan.
9001:    Kansalaisilla on oikeus tulla nimitetyksi julki-       Ketään ei saa vapauttaa kansalaisuudesta vas-
9002: seen virkaan yhtäläisten perusteiden mukaan.           toin tahtoaan, muuten kuin siinä tapauksessa,
9003:                                                        että hän omasta tai holhoojansa hakemuksesta tai
9004:                        11 §                            muuten omien toimiensa johdosta saa vieraan
9005:      Osallistuminen työyhteisön hallintoon             valtion kansalaisuuden.
9006:   Jokaisella on oikeus osallistua työyhteisönsä           Kansalaista ei saa luovuttaa toiselle valtiolle.
9007: hallintoon, siten kuin lailla säädetään.               Erikseen säädetään kuitenkin lailla kansalaisen
9008:                                                        luovuttamisesta törkeän rikoksen johdosta toiseen
9009:                        12 §                            pohjoismaahan sekä hänen velvoittamisestaan to-
9010:                                                        distajana tai rikosasian vastaajana saapumaan
9011:   Oikeus asianmukaiseen viranomaiskohteluun            toiseen pohjoismaahan.
9012:   Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi         Maasta karkotettavaksi määrätyllä muukalaisel-
9013: viranomaisessa puolueettomasti ja ilman kohtuu-        la on oikeus alistaa karkotuspäätöksen laillisuus
9014: tonta viivytystä.                                      suomalaisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Suo-
9015:                                                        men alueella olevaa muukalaista ei saa karkottaa
9016:                       13 §                             tai palauttaa sellaisten alueiden rajoille, missä
9017:             Oikeusturvan takaaminen                    hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun,
9018:                                                        uskonnon, kansalaisuuden tai tiettyyn yhteiskun-
9019:   Julkinen oikeusapu on niin järjestettävä, ettei      nalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisten
9020: kukaan kärsi oikeudellisia menetyksiä varojen          mielipiteitten vuoksi. Muukalaisen luovuttami-
9021: puutteen takia. Viranomaisessa asioivalla on oi-       nen rikoksen johdosta toiselle valtiolle ei ole
9022: keus saada opastusta siitä, miten asia on hoidet-      sallittua, jos luovuttamispyynnön perusteena on
9023: tava.                                                  poliittinen rikos.
9024:                                        1987 vp. -     LA n:o 55                                         11
9025: 
9026: 
9027:                        16 §                                                  18 §
9028:  Ruumizflisen ja henkisen koskemattomuuden                             Liikkumisvapaus
9029:                     turva
9030:                                                          Kansalaisella on vapaus kulkea paikkakunnalla
9031:                                                       ja paikkakunnalta toiselle, vapaus valita täällä
9032:  Jokaisen ruumiillinen ja henkinen koskematto-
9033:                                                       asuinpaikkansa ja lähteä maasta. Näitä oikeuksia
9034: muus on turvattu.
9035:                                                       saadaan rajoittaa lailla, jos se on välttämätöntä
9036:    Poliisin voimatoimista yleisen turvallisuuden      yleisen turvallisuuden, rajarauhan säilymisen,
9037: takaamiseksi, henkilöön käyvästä etsinnästä sekä      valtakunnan puolustuksen, terveydenhuollon, ri-
9038: vasten tahtoa toimeenpantavasta sairauden ehkäi-      kosten syytteeseen saattamisen, rangaistuksen
9039: systä tai hoidosta säädetään lailla. Lailla sääde-    täytäntöönpanon tai veronmaksun turvaamisen
9040: tään myös oikeudesta puuttua toisen ruumiilli-        takia.
9041: seen koskemattomuuteen hätävarjelun tarkoituk-           Lailla säädetään myös holhoojan oikeudesta
9042: sessa tai pakkotilassa.                               rajoittaa alaikäisen liikkumisvapautta sekä muu-
9043:                                                       kalaisen liikkumisvapauden rajoituksista.
9044:   Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun.
9045: Ketään ei saa kohdella tai rangaista julmalla,
9046:                                                                               19 §
9047: epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla eikä
9048: vasten tahtoa alistaa lääketieteelliseen kokeiluun.                   Yksityisyyden turva
9049:                                                          Jokaisen oikeus yksityisyyteen on turvattu.
9050:                        17§                               Kotirauha on turvattu. Kotietsinnästä rikosten
9051:        Henkzfökohtaisen vapauden turva                selvittämiseksi ja täytäntöönpanosta pakkotoimin
9052:                                                       säädetään lailla. Yksityiselämään kohdistuva sala-
9053:                                                       katselu ja -kuuntelu on kielletty.
9054:   Jokainen rikoksesta epäiltynä pidätetty on vii-
9055:                                                          Jokaisella on oikeus luottamukselliseen viestin-
9056: pymättä saatettava tuomioistuimen tai tuomarin
9057:                                                       tään kirjeitse, puhelimitse tai muin sellaisin kei-
9058: eteen ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin           noin. Yksittäisen kirjeen, sähkösanoman tai
9059: kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapau-    muun sellaisen asiakirjan takavarikoiunista ja
9060: tetuksi. Vain tuomioistuimella tai tuomarilla on
9061:                                                       tarkastamisesta rikoksen ehkäisemiseksi tai selvit-
9062: valta päättää, että epäilty on pidettävä vangittu-    tämiseksi säädetään lailla.
9063: na, kunnes päätös oikeudenkäynnissä on annet-
9064:                                                          Jokainen on turvattu yksityisyyteen kuuluvien
9065: tu.
9066:                                                       seikkojen rekisteröinniltä. Lailla määrättävillä pe-
9067:    Rangaistukseen tuomitsemisesta taikka vapau-       rusteilla voidaan jokaiselle viranomaiselle kuiten-
9068: den tai täysivaltaisuuden menettämistä koskevan       kin antaa oikeus kerätä, tallentaa ja käyttää
9069: menettelyn saa panna vireille vain lain mukaan        tällaisia tietoja. Sama oikeus voidaan antaa yksi-
9070: toimivaltaisessa viranomaisessa. Jokaisella on oi-    tyiselle, jos yhteiskunnallisesti tärkeä toiminta
9071: keus tällaisessa menettelyssä esittää kaikki ne       sitä välttämättä vaatii.
9072: seikat, jotka hän katsoo vaikuttavan edukseen,           Jokainen on turvattu yksityisyyteen kuuluvien
9073: sekä oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa.          tai poliittista mielipidettä koskevien tietojen re-
9074: Asian käsittely on julkista, ellei erittäin tärkeä    kisteröinniltä. Tällaisia tietoja saa kerätä, tallen-
9075: yksityinen tai julkinen etu muuta vaadi. Päätök-      taa, käyttää ja luovuttaa vain siten kuin laissa
9076: sen on oltava julkinen. Päätöksen tulee perustua      säädetään.
9077: lakiin, ja se tulee perustella.                          Jokainen on turvattu sellaiselta yksityisyyttä
9078:                                                       koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvauksen julki-
9079:    Ketään ei saa tuomita rangaistukseen teosta,
9080:                                                       selta esittämiseltä, mikä voi aiheuttaa kohteena
9081: joka ei lain mukaan ollut rangaistava, kun se
9082:                                                       olevalle henkilölle huomattavaa kärsimystä tai
9083: tehtiin, eikä raskaampaan rangaistukseen, kuin        vahinkoa.
9084: silloin oli säädettynä. Jos laki on lievempi tuo-
9085: mion antamisen aikaan, on lievempää lakia so-
9086:                                                                               20 §
9087: vellettava.
9088:                                                                          Ilmaisuvapaus
9089:   Ketään ei saa useammin kuin kerran tuomita
9090: rangaistukseen samasta teosta. Satunnaista tuo-         Jokaisella on vapaus puheen, kirjoituksen tahi
9091: mioistuinta ei saa asettaa.                           kuvallisen tai muun ilmaisun välityksellä esittää
9092: 12                                      1987 vp. -     LA n:o 55
9093: 
9094: toiselle tietoja ja mielipiteitä sekä vapaus hankkia   yleisellä paikalla kohtuuttomasti estää paikan
9095: ja ottaa vastaan muiden ilmaisuja.                     käyttämistä varsinaiseen tarkoitukseensa.
9096:    Joukkotiedotuksen järjestämisessä on erityisesti       Valtion ja kunnan tulee luovuttaa julkisissa
9097: pyrittävä siihen, että turvataan jokaisen oikeus       rakennuksissa olevia tiloja käytettäväksi kokoon-
9098: saada todenmukaista ja perusteellista tietoa olen-     tumisvapauden toteuttamiseksi, niin kuin siitä
9099: naisista asioista ja että joukkotiedotus vahvistaa     muualla laissa erikseen säädetään.
9100: kansanvalraa, suvaitsevaisuutta, rauhaa ja perus-         Tämän pykälän säännökset eivät koske huviti-
9101: oikeuksien kunnioittamista.                            laisuutta eivätkä kokousta, jonka tarkoitus on
9102:     Maassa lähetettävästä yleiradio-ohjelmasta         kaupallinen.
9103: määrää itsenäinen, hallituksesta riippumaton ja
9104: eduskunnan välittömän hallinnon alainen julkis-                                22 §
9105: oikeudellinen laitos. Siirtojohtoverkkoa käyttävää
9106:                                                                         Y hdistymisvapaus
9107: joukkotiedotusta tulee kehittää eduskunnan, lää-
9108: ninvaltuuston tai kunnanvaltuuston välittömän              Kansalaisella on vapaus ennalta lupaa hankki-
9109: hallinnon alaisena.                                    matta perustaa yhdistyksiä ja liittyä niihin tai olla
9110:     Elokuvien ja muiden liikkuvia kuvia sisältävien    liittymättä sekä vapaasti toimia niissä.
9111: tallenteiden ennakkotarkastuksesta säädetään              Yhdistykset ovat turvattuja lakkauttamista vas-
9112: lailla. Muuten on ilmaisujen ennakkotarkastus          taan. Viranomaisilla ei ole oikeutta tarkastaa
9113: kielletty.                                             yhdistysten jäsenluetteloja.
9114:     Ilmaisuvapautta saa rajoittaa jälkikäteisvalvon-      Tässä pykälässä tarkoitettuja oikeuksia saa lailla
9115: nasta säädetyllä lailla, jos valtakunnan turvalli-     rajoittaa, jos muiden perusoikeuksien turvaami-
9116: suus, kansan huoltaminen, yksityisyyden tai yksi-      nen sitä vaatii. Rajoituksia määrättäessä on otet-
9117: tyisen maineen suojeleminen taikka väkivaltaa          tava huomioon, että puolueille ja muille yhtei-
9118: suosivan viihteen ehkäiseminen sitä vaatii. Kau-       söille, joiden tarkoituksena on vaikuttaa julkisiin
9119: pallista mainontaa ja myynninedistämistoimintaa        asioihin ja kansan poliittisen tahdon muodosta-
9120: saa myös lailla rajoittaa. Rajoituksia määrättäessä    miseen, taataan laajin mahdollinen toimintava-
9121: on otettava huomioon velvollisuus säilyttää laajin     paus. Fasisminluontoiset yhteenliittymät on kiel-
9122: mahdollinen ilmaisuvapaus poliittisissa, amma-         letty.
9123: tillisissa, tieteellisissä ja kulttuurielämän kysy-       Tämän pykälän säännökset eivät koske sellaista
9124: myksissä.                                              yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on voiton
9125:     Valtion velvollisuutena on lainsäädännöllisin ja   tai muun välittömän taloudellisen edun hankki-
9126: hallinnollisin toimin pyrkiä siihen, ettei lehtien     minen siihen osallisille taikka joka muuten on
9127: ja kirjojen kustantaminen keskity. Lehdistön toi-      pääasiallisesti taloudellista laatua, eivätkä yhteen-
9128: minnan taloudelliset edellytykset on turvattava.       liittymää, joka lailla tai asetuksella järjestetään
9129:                                                        julkisia tarkoituksia varten.
9130:                     21 §
9131:      Kokoontumis- ja mielenosoitusvapaus                                    23 §
9132:                                                          Ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
9133:   Jokaisella on vapaus järjestää kokouksia, mie-                         työpaikalla
9134: lenosoituksia ja kulkueita rauhanomaisin tarkoi-
9135: tuksin ja osallistua niihin.                              Jokaisella on vapaus työpaikallaan, niin kuin
9136:    Kokouksen tai vastaavan tilaisuuden järjestä-       siitä lailla tarkemmin säädetään, kokoontua kes-
9137: miseen ei saa vaatia viranomaisen lupaa. Yleises-      kustelemaan ammatillisista ja yleisistä asioista,
9138: sä käytössä olevalla alueella kokouksen tai vastaa-    levittää niistä tietoja toisille työntekijöille ja pe-
9139: van tilaisuuden saa järjestää ilman alueen omista-     rustaa ammattiyhdistyksiä.
9140: jan tai haltijan lupaa.
9141:    Viranomaisten asiana on taata yleisellä paikalla                            24 §
9142: pidettävän kokouksen tai vastaavan tilaisuuden                Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
9143: osanottajien turvallisuus.
9144:    Lailla säädetään kokoontumis- ja mielenosoi-          Jokaisella on uskonnonvapaus ja vakaumuksen-
9145: tusvapauden rajoittamisesta kotirauhan suojaami-       vapaus.
9146: seksi ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi, niin        Uskonnonvapauden ja vakaumuksenvapauden
9147: myös sen tapauksen varalta, .että kokoontuminen        rajoittamisesta on voimassa, mitä perustuslaissa
9148:                                           1987 vp. -    LA n:o 55                                            13
9149: 
9150: ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden            yleiskäytön nojalla. Tästä oikeudesta säädetään
9151: rajoittamisesta on säädetty.                            tarkemmin lailla ottaen huomioon edellä 1 mo-
9152:    Lailla voidaan holhoojalle antaa oikeus määrä-       mentissa esitetyt tavoitteet.
9153: tä, mihin uskontokuntaan alaikäinen henkilö
9154: kuuluu, vai kuuluuko hän mihinkään uskonto-                                     28 §
9155: kuntaan.
9156:                                                              Vapausoikeuksien soveltaminen lapsiin
9157:   Jokaisella on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa
9158: vastaisesta asepalvelusta.                                Myös lasten tulee vajaavaltaisuuteensa katso-
9159:                                                         matta fyysisten ja henkisten edellytystensä mu-
9160:                       25 §                              kaisesti ja tässä laissa säädetyin rajoituksin päästä
9161:                    Lakkovapaus                          osallisiksi kansalaisvapauksista.
9162: 
9163:   Työntekijöillä on vapaus ryhtyä lakkoon.
9164: Lakko-oikeuden käyttämisestä säädetään lailla.                                 5 luku
9165: Virkamiesten ja vastaavassa asemassa olevien lak-
9166: kovapautta voidaan kuitenkin lailla rajoittaa, jos          Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset
9167: se on välttämätöntä kansalaisten hengen tai ter-                             oikeudet
9168: veyden suojaamiseksi.                                                           29 §
9169:                       26 §                                                 Oikeus työhön
9170:                Vapaus pakkotyöstä                          Kansalaisella on oikeus työhön.
9171:                                                            Valtion velvollisuutena on työllisyyden turvaa-
9172:    Pakollista työntekoa ei saa vaatia muutoin kuin      minen kansantaloutta ja yritystoimintaa ohjaa-
9173: lain nojalla hoito- tai rangaistuslaitoksessa oleval-   malla, suuntaamalla julkisia varoja työllistämi-
9174: ta, asevelvolliselta ja väestönsuojelupalvelukseen      seen, työvoiman tarjontaan ja verotusta sääntele-
9175: kutsutulta sekä jokaiselta oikeudenmukaista kor-
9176:                                                         mällä ja ammattitaitoa kohentamalla.
9177: vausta vastaan sodan aikana tai toisten ihmisten
9178: hengen tai terveyden ollessa uhattuna, sen mu-             Työnvälitys on valtion ja kuntien yksinoikeute-
9179:                                                         na. Työnantajalle, jolla on suurehko määrä työn-
9180: kaan kuin lailla säädetään.
9181:                                                         tekijöitä, voidaan lailla asettaa työllistämisvelvoi-
9182:                         27 §
9183:                                                         te. Valtion ja kunnan on järjestettävä työtä sille,
9184:                                                         joka ei sitä muutoin saa, tai maksettava asian-
9185:                 Omaisuuden turva                        omaiselle korvausta työttömyydestä.
9186:    Kansalaisen oikeus yksityiseen omaisuuteen on           Työntekijällä on oikeus säilyttää työpaikkansa,
9187: turvattu. Lailla annetaan säännöksiä tämän oi-          kunnes työsuhteen päättymisen edellytykset on
9188: keuden sisällöstä ja rajoista. Niitä annettaessa on     tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä to-
9189: otettava huomioon muiden perusoikeuksien to-            dettu. Lailla säädetään irtisanomisen edellytyksis-
9190: teuttaminen, kansantalouden etu, luonnonvaro-           tä. Työsuhteen kestäessä työntekijällä on oikeus
9191: jen asettamat rajoitukset sekä väestön toimeentu-       työn tekemiseen.
9192: lon ja talouselämän turvaaminen poikkeukselli-             Työntekijällä. on oikeus kohtuulliseen työnmu-
9193: sissa oloissa.                                          kaiseen palkkaukseen. Samasta työstä on suku-
9194:    Omaisuutta saa pakkolunastaa julkisyhteisölle        puoleen katsomatta maksettava sama palkka.
9195: tai yksityiselle yleisen edun niin vaatiessa. Yleistä      Työpaikkojen turvallisuutta ja viihtyvyyttä on
9196: etua määritettäessä on otettava huomioon edellä         kehitettävä valtion luoman yleissuunnitelman
9197: 1 momentissa esitetyt tavoitteet. Pakkolunastus         mukaisesti.
9198: saadaan panna toimeen vain sellaisen lain nojal-           Työnantajan on järjestettävä työ siten, ettei
9199: la, jossa määrätään korvauksen laji ja perusteet.       siitä aiheudu haittaa työntekijän terveydelle tai
9200: Korvausta määrättäessä on soviteltava keskenään         turvallisuudelle. Työntekijällä on oikeus kieltäy-
9201: oikeudenmukaisesti yhteiskunnan ja yksityisen           tyä terveydelle tai turvallisuudelle vaarallisesta
9202: etu ottaen huomioon kansalaisen oikeus työnsä           työstä.
9203: tuloksiin.                                                 Työntekijällä on oikeus lomaan, lepoon ja
9204:    Kansalaisella on oikeus kotirauhaa häiritsemät-      virkistykseen, niin kuin siitä lailla säädetään.
9205: tä liikkua toisen omistamalla maalla ja vesialueel-        Työntekijäitä ei saa kieltää oikeutta neuvotella
9206: Ia sekä ottaa luonnontuotteita niihin kohdistuvan       ja sopia ammattiyhdistyksen välityksellä työnan-
9207: 14                                     1987 vp. -     LA n:o 55
9208: 
9209: tajan kanssa työsuhdetta Ja työoloja koskevista          Suomen luontoon alkuperäisesti kuuluvien
9210: asioista.                                             eläin- ja kasvilajien hävittäminen on kielletty.
9211: 
9212:                      30 §                                                   33 §
9213:        Oikeus turvattuun toimeentuloon                               Oikeus koulutukseen
9214:    Kansalaisella on oikeus turvattuun perus-             Kansalaisella on yhtenäisen koulutusjärjestel-
9215: toimeentuloon.                                        män puitteissa oikeus sekä yleissivistävään että
9216:   Valtion on huolehdittava siitä, että kehitetään     ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen. Kou-
9217: yleistä, aineelliset ja henkiset tarpeet kattavaa     lutuksen tulee kaikissa vaiheissa tähdätä niin
9218: toimeentulon turvaa ja siihen liittyviä sosiaalisia   ihmisen persoonallisuuden laaja-alaiseen, moni-
9219: palveluja. Vähimmäispalkasta säädetään lailla.        puoliseen ja tasapainoiseen kehittämiseen kuin
9220:    Kansalaisella on oikeus maksuttomaan tervey-       valmentamiseen työelämään.
9221: denhuoltoon.                                             Opiskelun tulee olla taloudellisesti turvattua.
9222:    Sodan, kansainvälisen kaupan häiriön, suuron-         Valtiolla ja kunnilla on päävastuu koulutuksen
9223: nettomuuden tai muun sellaisen koko kansan tai        järjestämisessä, kehittämisessä ja rahoittamisessa.
9224: suuren kansalaisryhmän elinehtoja heikentävän         Niiden tulee tukea myös ihmisten omaehtoista
9225: asiantilan sattuessa on hädässä olevilla ihmisillä    toimintaa persoonallisuutensa kehittämiseksi.
9226: oikeus saada välttämätön ravinnon, hoidon ja
9227: suojan tarve tyydytetyksi yhtäläisten perusteiden                             34 §
9228: mukaan ja ennen yhteiskunnan muita tarpeita,                             Lasten asema
9229: niin kuin siitä laissa säädetään.
9230:                                                         Jokaiselle lapselle tunnustetaan oikeus omaan
9231:                        31 §                           arvoon, oikeus kehittyä omien edellytystensä
9232:                 Oikeus asuntoon                       pohjalta ilman syntyperän aiheuttamaa etuoi-
9233:                                                       keutta tai rajoitusta sekä oikeus saada osakseen
9234:    Kansalaisella on oikeus asuntoon. Asunnotto-       erityistä huolenpitoa ja suojelusta.
9235: malle on valtion tai kunnan järjestettävä asunto.       Julkisyhteisöjen aineellisia voimavaroja on käy-
9236:   Julkisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että      tettävä niin, että lasten toimeentuloon, asumi-
9237: jokainen kansalainen saa asunnon, joka luo edel-      seen, hoitoon, kasvatukseen ja henkiseen kehi-
9238: lytykset terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen   tykseen liittyvät tarpeet tulevat riittävästi ja tasa-
9239: elämään ja jonka kustannukset ovat kohtuullises-      vertaisesti tyydytetyiksi.
9240: sa suhteessa asunnon haltijan tuloihin.
9241:    Tässä tarkoituksessa julkisyhteisöt tukevat                              35 §
9242: asuntotuotantoa ja erityisesti vuokra-asuntotuo-            Kansallisen kulttuurin kehittäminen
9243: tantoa.
9244:    Lailla säädetään erikseen asumisturvasta, asu-        Valtion velvollisuutena on tukea ja edistää
9245: miskustannusten tasauksesta, asumistasosta ja         kansallisen kulttuurin kehittämistä ja vaalia sen
9246: -laadusta sekä asuinympäristöstä ja siihen kuulu-     historiallista perintöä. Erityisesti tulee luovalle
9247: vista palveluista.                                    toiminnalle välttämätöntä vapautta kunnioittaen
9248:                                                       huolehtia kansan henkistä, sosiaalista ja taloudel-
9249:                      32 §                             lista kehitystä sekä kansojen välistä yhteistyötä ja
9250:      Oikeus ihmisarvoiseen elinympäristöön            rauhaa palvelevan tieteen ja taiteen säilyttämises-
9251:                                                       tä, kehittämisestä ja levittämisestä.
9252:    Valtion tulee lainsäädäntö- ja muin toimin
9253: ehkäistä ympäristön saastumista, edistää ympäris-                             36 §
9254: tön pitämistä luonnontalouden kannalta tasapai-                          Kansalliskielet
9255: noisena ja tuotannon kehittämistä sopusoinnussa
9256: luonnon vaatimusten kanssa sekä mahdollisuuk-            Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskieliä.
9257: sien mukaan pyrkiä säilyttämään alkuperäistä             Suomen kansalaisen oikeus käyttää tuomiois-
9258: luontoa. Tässä tarkoituksessa voidaan muun            tuimessa ja hallintoviranomaisessa omassa asias-
9259: ohella säännellä yhdyskuntien suunnittelua ja         saan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä tällä
9260: rakentamista, tuotantoteknologian kehittämistä,       kielellä saada toimituskirjansa, on turvattu lain
9261: luonnonvarojen käyttämistä ja voiman tuotantoa.       mukaan, ottaen huomioon, että maan suomen-
9262:                                          1987 vp. -     LA n:o 55                                          15
9263: 
9264: ja ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään yh-                             6 luku
9265: täläisten perusteiden mukaan.                                               Voimaantulo
9266:    Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselli-
9267: siä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää                            39 §
9268: yhtäläisten perusteiden mukaan.                            Tämä laki on voimassa perustuslakina.
9269:                                                            Tällä lailla kumotaan heinäkuun 17 päivänä
9270:                       37 §                              1919 annetun Suomen Hallitusmuodon II luku
9271:                                                         ja säätyjen erioikeudet. Tämä laki tulee kaikilta
9272:        Kansallisten vähemmistöjen asema
9273:                                                         osin sovellettavaksi kymmenen vuoden kuluttua
9274:   Kansallisille vähemmistöille tunnustetaan oi-         siitä, kun tasavallan presidentti on sen vahvista-
9275: keus omaan kulttuuriin. Lainsäädäntö- ja muin           nut. Sitä ennen ja viimeistään viiden vuoden
9276: toimin on turvattava kansallisten vähemmistöjen         kuluessa vahvistamisesta on hallitus velvollinen
9277: kulttuuriset ja taloudelliset oikeudet, niihin luet-    antamaan eduskunnalle esitykset tämän lain
9278: tuna saamelaisväestön ikivanha oikeus kalastuk-         kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevien, lailla annet-
9279: seen ja poronhoitoon maan pohjoisissa osissa.           tujen säännösten kumoamisesta tai muuttamises-
9280:    Saamelaista alkuperää olevalla kansalaisella on      ta, niihin luettuina sellaiset säännökset, jotka
9281: oikeus alkeisopetukseen äidinkielellä.                  poikkeuksina perustuslaista on hyväksytty valtio-
9282:                                                         päiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyssä järjestykses-
9283:                         38 §                            sä. Samassa ajassa hallitus on velvollinen anta-
9284:                                                         maan eduskunnalle esitykset uudeksi lainsäädän-
9285:         Perusturvallisuuden suojeleminen                nöksi, joka on tarpeen tässä laissa taattujen
9286:    Tässä luvussa taattujen ja tunnustettujen pe-        perusoikeuksien toteuttamiseksi ja niiden käyttä-
9287: rusoikeuksien toteuttaminen on järjestettävä si-        misedellytysten turvaamiseksi.
9288: ten, ettei ketään ilman pakonavaa syytä eroteta
9289: tutusta elinympäristöstä eikä läheisistä ihmissuh-
9290: teista.
9291: 
9292: 
9293: 
9294: 2.
9295:                                                   Laki
9296:                                 Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
9297: 
9298:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
9299:   kumotaan Suomen Hallitusmuodon 28 § ja 34 §:n 3 momentti,
9300:   sellaisena kuin niistä on 28 § osittain muutettuna 15 päivänä elokuuta 1980 annetulla lailla
9301: (607 /80),
9302:   muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, 19 §, 20 §:n 2 momentti, 21, 27, 33, 36, 87 ja 90 §,
9303:   sellaisina kuin niistä ovat, 27 § 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (279/83) ja 90 § 30
9304: päivänä kesäkuuta 1947 ja 24 päivänä lokakuuta 1986 annetuissa laeissa (539/47 ja 754/86), sekä
9305:   lisätään lakiin uusi 36 a, 40 a ja 87 a § seuraavasti:
9306: 
9307:                         2§                              neuvoston on kuukauden kuluessa siitä, kun
9308:                                                         lakiehdotus on sille toimitettu, esiteltävä lakieh-
9309:    Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä         dotus tasavallan presidentille tai palautettava
9310: tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kanssa.       lakiehdotus eduskunnassa uudelleen käsiteltäväk-
9311:    Ylin toimeenpanovalta on uskottu osin tasaval-       si. Jos eduskunta hyväksyy toistamiseen sille pa-
9312: lan presidentille, osin valtioneuvostolle.              lautetun lakiehdotuksen muuttamattamassa tai
9313:                                                         muutetussa muodossa, valtioneuvoston on, saa-
9314:                                                         tuaan eduskunnan vastauksen, kuukauden kulu-
9315:                       19 §                              essa esiteltävä lakiehdotus presidentille.
9316:   Sitten kun eduskunta on paattanyt lakiehdo-              Lakiehdotusta ei saa palauttaa eduskunnalle
9317: tuksen, se toimitetaan valtioneuvostolle. Valtio-       uudelleen käsiteltäväksi, jos edustajainvaltuuk-
9318: 16                                     1987 vp. -     LA n:o 55
9319: 
9320: sien päättymiseen on aikaa vähemmän kuin kak-         moin on vapautettava valtioneuvoston jäsen, joka
9321: sikymmentäyksi päivää.                                sitä pyytää.
9322:    Tasavallan presidentti antaa lait allekirjoitta-      Päätöksen vapauttamisesta tekee pääministerin
9323: malla ne sen jälkeen, kun asianomainen ministeri      osalta eduskunnan puhemies ja muun valtioneu-
9324: on ne varmentanut. Presidentti ei saa kieltäytyä      voston jäsenen osalta pääministeri.
9325: lakina antamasta eduskunnan päättämää lakieh-            Pääministeri voi muussakin kuin 1 momentissa
9326: dotusta. Laki on annettava seitsemän päivän           tarkoitetussa tapauksessa vapauttaa tehtävästä
9327: kuluessa siitä, kun se esiteltiin presidentille.      valtioneuvoston jäsenen.
9328:                                                          Jos pääministeri vapautetaan tehtävästään tai
9329:                        20 §                           jos hän kuolee, eduskunnan puhemiehen on
9330:                                                       vapautettava tehtävästä muut valtioneuvoston jä-
9331:   Valtioneuvoston on julkaistava lait Suomen          senet.
9332: säädöskokoelmassa.
9333:                                                                             40 a §
9334:                                                           Eduskunta voi lailla valtuuttaa valtioneuvoston
9335:                        21 §                           asetuksella säätämään lainsäädäntövallan alaan
9336:   Valtioneuvoston oikeudesta antaa asetuksia          kuuluvasta asiasta, mikäli perustuslaissa ei ole
9337: säädetään 40 a §:ssä.                                 toisin määrätty. Kansalaisten oikeuksien ja vel-
9338:                                                       vollisuuksien keskeinen sisältö on säädettävä lail-
9339:                        27 §                           la.
9340:   Tasavallan presidentin asiana on kutsua edus-           Sikäli kuin aikaisemmin on perustuslaissa tai
9341: kunta ylimääräisille valtiopäiville sekä avata ja     laissa annettu valtuus säätää asetuksella jostakin
9342: päättää valtiopäivät.                                 asiasta, tätä valtuutta käyttää valtioneuvosto.
9343:                                                           Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka
9344:                        33 §                           sisältäisi lain muutoksen.
9345:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presi-          Asetukset annetaan ja julkaistaan, niinkuin
9346: dentti valtioneuvoston ja eduskunnan päätösten        laeista on 20 §:ssä säädetty.
9347: mukaisesti. Sopimukset ulkovaltojen kanssa, jot-
9348: ka sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsää-                            87 §
9349: dännön alaan samoin kuin muutoin valtiosään-            Presidentti nimittaa tasavallan       presidentin
9350: nössä erikseen määrätyt asiat, ovat eduskunnan        kanslian kansliapäällikön.
9351: päätettäviä. Sodasta ja rauhasta päättää eduskun-
9352: ta.                                                                          87 a §
9353:                                                          Valtioneuvosto nimittää:
9354:                        36 §                              1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin;
9355:    Valtioneuvostossa on pääministeri Ja muita            2) korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
9356: ministereitä.                                         linto-oikeuden presidentit, korkeimman oikeu-
9357:    Pääministeri valitaan siinä järjestyksessä kuin    den esityksestä sen jäsenet ja hovioikeuksien
9358: valtiopäiväjärjestyken 2 a luvussa säädetään. Pää-    presidentit, korkeimman hallinto-oikeuden esi-
9359: ministeri määrää muut ministerit.                     tyksestä sen jäsenet, hovioikeuksien jäsenet, vesi-
9360:    Kun eduskunta on valinnut pääministerin ja         ylituomarin ja insinöörineuvokset, työtuomiois-
9361: pääministeri ilmoittanut eduskunnalle, ketkä          tuimen presidentin ja jäsenet sekä markkinatuo-
9362: hän on määrännyt valtioneuvoston jäseniksi, toi-      mioistuimen puheenjohtajan ja jäsenet;
9363: mitetaan valtioneuvoston vaihdos tasavallan pre-         3) yliopistojen kanslerit, Suomen Akatemian
9364: sidentin esittelyssä. Eduskunnan puhemies on          tutkijaprofessorit, hallintojohtajan ja tutkimus-
9365: tässä tilaisuudessa läsnä.                            johtajan, yliopiston ja korkeakoulujen professorit
9366:    Presidentti antaa valtioneuvoston vaihdoksesta     ja hallintojohtajat;
9367: avoimen kirjeen, joka julkaistaan siinä järjestyk-       4) keskusvirastojen päälliköt ja keskusvirastojen
9368: sessä, kuin lakien julkaisemisesta on säädetty.       jäsenet sekä maaherrat ja lääninneuvokset siksi
9369:                                                       kunnes läänien hallinto on uudelleen järjestetty
9370:                       36 a §                          Perusoikeuslain 10 §:n tarkoittamalla tavalla;
9371:   Valtioneuvoston jäsen, joka eduskunnan m-              5) Suomen Pankin johtokunnan puheenjohta-
9372: menomaisen päätöksen mukaan ei nauti sen              jan ja jäsenet sekä Kansaneläkelaitoksen hallituk-
9373: luottamusta, on vapautettava tehtävästään. Sa-        sen puheenjohtajan ja jäsenet;
9374:                                         1987 vp. -     LA n:o 55                                       17
9375: 
9376:   6) valtioneuvoston esittelijät sekä korkeimman       yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Suomen Aka-
9377: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esi-          temian virat, evankelis-luterilaisen ja ortodoksi-
9378: tyksestä näiden tuomioistuinten esittelijät;           sen kirkon virat, Suomen Pankin sekä kansanelä-
9379:    7) ulkomaanedustuksen viranhaltijat; sekä           kelaitoksen virat ovat täytettävät, on voimassa
9380:   8) puolustusvoimien upseerit.                        erityisiä säännöksiä.
9381: 
9382:                         90 §                             Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9383:   Siitä, missä järjestyksessä oikeuslaitoksen virat,   kuuta 19
9384: 
9385: 
9386: 
9387: 3.
9388:                                                  Laki
9389:                                  valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
9390: 
9391:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
9392:   muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n 2 momentti, 20 ja 22 §, 67 §:n 3 momentti, sekä 73, 74 ja
9393: 84 §,
9394:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 22, 74 ja 84 § 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa
9395: laissa (278/83) sekä 20 § ja 73 § osittain muutettuina mainitulla 18 päivänä maaliskuuta 1983
9396: annetulla lailla, sekä
9397:    lisätään lakiin uusi 2 a luku ja 37 b §, 46 §:ään uusi 6 momentti ja 54 §:ään uusi 3 momentti
9398: seuraavasti:
9399: 
9400:                         3§                                                    22 §
9401:                                                           Tasavallan presidentin määräykset, joita tarkoi-
9402:    Eduskunnalla on oikeus päättää, että uudet          tetaan 18 ja 21 §:ssä, julistetaan siinä järjestyk-
9403: vaalit on toimitettava ennen 1 momentissa mai-         sessä, kuin lakien ja asetusten julkaisemisesta on
9404: nitun nelivuotiskauden päättymistä. Tällaisia en-      säädetty. Sama koskee eduskunnan päätöstä, jota
9405: nenaikaisia vaaleja lähinnä seuraavat vaalit toimi-    tarkoitetaan 20 §:ssä.
9406: tetaan neljäntenä vuonna sen jälkeen, kun en-
9407: nenaikaiset vaalit toimitettiin, ellei eduskunta
9408: sitä ennen tämän momentin nojalla päätä, että                              2 a luku
9409: seuraavat vaalit on toimitettava aikaisemmin.                        Pääministerin valinta
9410:                                                                               27 a §
9411:                       20 §                                Kun pääministeri on valittava, kutsuu puhe-
9412:   Jos eduskunta päättää ennenaikaisten vaalien         mies jokaisen eduskuntaryhmän edustajat neu-
9413: toimittamisesta, on eduskunnan vaalien jälkeen         votteluun. Tämän jälkeen hän tekee eduskunnal-
9414: kokoonnuttava varsinaisille valtiopäiville sen ka-     le ehdotuksen siitä, kenet on valittava pääminis-
9415: lenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, joka            teriksi.
9416: alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kulut-              Puhemiehen ehdotuksesta eduskunnan on, lä-
9417: tua ennenaikaisia vaaleja koskevan päätöksen           hettämättä sitä valiokuntaan, äänestettävä vii-
9418: tekemisestä, taikka sinä aikaisempana päivänä,         meistään neljäntenä päivänä ehdotuksen tekemi-
9419: jonka eduskunta on päättänyt.                          sestä. Jos enemmän kuin puolet annetuista äänis-
9420:   Jos päätös ennenaikaisten vaalien toimittami-        tä vastustaa ehdotusta, se katsotaan hylätyksi.
9421: sesta tehdään sen jälkeen, kun varsinaiset valtio-     Muussa tapauksessa se on hyväksytty.
9422: päivät on päätetty, eikä vaaleja ennätetä suorit-         Jos eduskunta hylkää puhemiehen ehdotuk-
9423: taa loppuun ennen seuraavan helmikuun ensim-           sen, puhemies tekee uuden ehdotuksen, josta
9424: mäistä päivää, lykätään varsinaisten valtiopäivien     äänestetään, niin kuin 2 momentissa on säädetty.
9425: alkaminen sen kalenterikuukauden ensimmäi-             Jos eduskunta on neljä kertaa hylännyt puhemie-
9426: seen päivään, joka seuraa vaalien tuloksen julkai-     hen ehdotuksen, keskeytetään vaalimenettely ja
9427: semisen jälkeen.                                       sitä jatketaan vasta, kun edustajainvaalit on toi-
9428: 
9429: 3 270474T
9430: 18                                     1987 vp. -     LA n:o 55
9431: 
9432: mitettu. Ellei lakimääräisiä edustajainvaaleja toi-   vireille pantava ensimmäisillä vaalien jälkeen pi-
9433: miteta yhdeksänkymmenen päivän kuluessa, on           dettävillä varsinaisilla valtiopäivillä sekä, asian-
9434: eduskunnan päätettävä, että toimitetaan ennen-        omaisen valiokunnan annettua asiasta lausunton-
9435: aikaiset vaalit.                                      sa, muuttamatta hyväksyttävä tai hylättävä.
9436:                                                          Valtioneuvoston eduskunnalle uudelleen käsi-
9437:                      27 b §
9438:                                                       teltäväksi palaottaman lakiehdotuksen käsittely
9439:   Kun eduskunta on hyväksynyt puhemiehen
9440:                                                       on vireille pantava välittömästi samoilla valtio-
9441: ehdotuksen uuden pääministerin valitsemisesta,
9442:                                                       päivillä. Kun asianomainen valiokunta on anta-
9443: uusi pääministeri ilmoittaa niin pian kuin mah-
9444:                                                       nut asiasta lausuntonsa, eduskunta päättää, hy-
9445: dollista eduskunnalle, ketkä hän on määrännyt
9446:                                                       väksyykö se lakiehdotuksen muuttamattamassa
9447: valtioneuvoston jäseniksi.
9448:                                                       tai muutetussa muodossa vai hylkääkö se lakieh-
9449:                                                       dotuksen.
9450:                        37 b §                            Hyväksyminen tai hylkääminen päätetään ään-
9451:   Kysymys ennenaikaisten vaalien toimittamista
9452:                                                       ten enemmistöllä, paitsi 67 §:n 1 momentissa
9453: koskevan päätöksen tekemisestä otetaan edus-
9454:                                                       mainituissa tapauksissa.
9455: kunnan käsiteltäväksi, jos vähintään kaksikym-
9456: mentä edustajaa sitä puhemieheltä kirjallisesti
9457: pyytää. Kun asia on eduskunnassa esitetty, puhe-
9458:                                                                             74 §
9459:                                                          Ehdotuksen lepäämään jättäminen ei estä an-
9460: miehen on otettava asia eduskunnassa päätettä-
9461:                                                       tamasta uutta hallituksen esitystä eikä tekemästä
9462: väksi viidentoista päivän kuluessa pyynnön esittä-
9463:                                                       eduskunta-aloitetta asiasta, jota ehdotus koskee.
9464: misestä. Eduskunta voi tehdä asiasta päätöksen
9465:                                                       Jos eduskunta tällaisen esityksen tai eduskunta-
9466: välittömästi keskustelun jälkeen tai asian oltua
9467:                                                       aloitteen johdosta on päättänyt asiasta uuden
9468: ensin perustuslakivaliokunnan valmisteltavana.
9469:                                                       lakiehdotuksen, katsotaan lepäämään jäänyt eh-
9470:                                                       dotus rauenneeksi.
9471:                         46 §
9472: 
9473:    Perustuslakivaliokunnan tulee antaa korkeim-
9474:                                                                              84 §
9475:                                                          Eduskunnan päättämä lakiehdotus toimitetaan
9476: malle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeu-
9477:                                                       eduskunnan kirjelmässä valtioneuvostolle tasaval-
9478: delle perusoikeuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoi-      lan presidentille esittelemistä ja lakina antamista
9479: tettu lausunto.
9480:                                                       varten. Jos valtioneuvosto palauttaa lakiehdotuk-
9481:                         54 §                          sen eduskunnassa uudelleen käsiteltäväksi, on
9482:                                                       tästä ilmoitettava eduskunnalle neljäntoista päi-
9483:   Puhemiesneuvoston tulee valvoa, että lakieh-        vän kuluessa siitä, kun päätös palauttamisesta on
9484: dotuksista, joiden perustuslainmukaisuutta on         tehty. Jollei eduskunta ole silloin koolla, on
9485: syytä epäillä, pyydetään perustuslakivaliokunnan      puhemiehen kutsuttava se koolle asiaa käsittele-
9486: lausunto.                                             mään.
9487:                                                          Muut eduskunnan päätökset, jotka ovat vas-
9488:                         67 §                          tauksia hallituksen esityksiin, niin myös ennenai-
9489:                                                       kaisten vaalien toimittamista koskeva eduskun-
9490:   Kiireelliseksi ei kuitenkaan saa julistaa ehdo-     nan päätös sekä muut eduskunnan ilmoitukset
9491: tusta, joka koskee perustuslaissa taatun perusoi-     hallitukselle tiedotetaan valtioneuvostolle edus-
9492: keuden olennaista rajoittamista.                      kunnan kirjelmällä.
9493: 
9494:                         73 §                            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
9495:      Lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittely on    kuuta 198 .
9496: 
9497: 
9498:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
9499: 
9500:            Jarmo Wahlström           Vappu Säilynoja              Esko Helle
9501:            Raila Aho                 Anna-Liisa Jokinen            Claes Andersson
9502:            Esko Seppänen             Asko Apukka                  Pekka Leppänen
9503:            Timo Laaksonen           Juhani Vähäkangas             Pauli Uitto
9504:                      Arvo Kemppainen                   Heli Astala
9505:                                                 1987 vp.
9506: 
9507: Lakialoite n:o 56
9508: 
9509: 
9510: 
9511: 
9512:                                    Kärhä: Ehdotus laiksi kunnallislain 44 §:n muuttamisesta
9513: 
9514: 
9515:                                             Eduskunnalle
9516: 
9517:     Kun nykyinen kunnallislaki säädettiin, oli yksi    korkeimman hallinto-oikeuden kieltävästä kan-
9518: sen johtavista periaatteista kuntien veivoittami-      nanotosta huolimatta vuosittain toistanut aikai-
9519: nen avoimeen tiedottamiseen, joka olisi jokaisen       semman päätöksensä. Syy valtuuston itsepäiseen
9520: kuntalaisen saavutettavissa.                           päätökseen on tosiasia, että vain tämä lehti
9521:     Kunnallislakiin otettiin muun muassa mää-          tavoittaa kaikki Nurmijärven taloudet ja vain
9522: räys, että kunnan on annettava riittävät tiedot        tällä tavoin kaikki kuntalaiset tulevat tasa-arvoi-
9523: yleistä mielenkiintoa herättävistä vireillä olevista   siksi kunnallisen tiedotuksen piirissä. Kysymyk-
9524: kunnan asioista, niitä koskevista suunnitelmista,      sessä on sitoutumaton ilmaislehti, jota jaetaan
9525: asioiden käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista.       osittain postin, osittain henkilöjakelun kautta
9526:     Kunnan ilmoituksista säädetään kunnallislain       jokaiseen nurmijärveläiseen talouteen ja jota
9527: 34 §:ssä, jonka mukaan kunnan ilmoitukset saa-         kunnan ulkopuolella asuvat voivat myös tilata. Se
9528: tetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulu-      on ilmestynyt säännöllisesti yli kymmenen vuo-
9529: tusten ilmoitustaululla. Saman pykälän 2 mo-           den ajan ja sen ilmestymistiheys on kaksi kertaa
9530: mentin mukaan kunnanvaltuusto voi päättää,             viikossa. Lehden tutkittu lukuarvo on erittäin
9531: että kunnan ilmoitukset tai jotkin niistä saate-       suuri, ja koska se sitoutumattomana ilmaislehte-
9532: taan tiedoksi muullakin tavalla.                       nä antaa tilaa kaikkien puolueiden luottamus-
9533:     Valtuuston koollekutsumisen tiedottamista          henkilöiden kirjoituksille ja kannanotoille, on
9534: säätelee vuorostaan kunnallislain 44 §, jossa sa-      lehdestä muodostunut todellinen kunnan asioi-
9535: notaan muun muassa seuraavaa: "Kokouksesta             den tiedotusväline. Kunnalliseksi ilmoitusleh-
9536: on myös annettava tieto valtuuston päättämissä         deksi se ei korkeimman hallinto-oikeuden omak-
9537: sanomalehdissä tai muulla sen määräämällä ta-          suman käytännön mukaan kuitenkaan kelpaa,
9538: valla.''                                               kuten edellä on selostettu. Ylimmän hallintovali-
9539:     Viimeksi mainittua lausetta korkein hallinto-      tustuomioistuimen perusteluna ilmaisjakeluleh-
9540: oikeus on tulkinnut siten, että kunta ei saa ottaa     den kelpaamattomuudesta kunnan ilmoitusleh-
9541: kunnan viralliseksi ilmoituslehdeksi muuta kuin        deksi on kannanotto, että "ilmaisjakelulehti ei
9542: virallisia sanomalehtiä.                               tehokkuudeltaan vastaa sanomalehteä''.
9543:     Edellä kerrottu tulkinta on johtanut kohtuut-         On käsittämätöntä, että muutamalle kuntalai-
9544: tomuuksiin, jopa naurettavuuksiin valittaessa nii-     selle poliittisen puolueen kylkiäisenä tuleva ker-
9545: tä lehtiä, joissa kunta saa ilmoittaa maksulliset      ran viikossa ilmestyvä lehti kelpaa kylläkin kun-
9546: ilmoituksensa. Korkeimman hallinto-oikeuden            nan julkisten ilmoitusten ilmoituslehdeksi, mut-
9547: tulkinnan mukaan kerran viikossa muutamalle            ta ei sen sijaan kunnan alueella jokaiseen talou-
9548: kuntalaiselle tuleva sanomalehti kelpaa ilmoitus-      teen kaksi kertaa viikossa jaettava ilmaisjakelu-
9549: lehdeksi, mutta ei esim. jokaiseen talouteen           lehti.
9550: tuleva ja säännöllisesti ilmestyvä ilmaisjakeluleh-       Jotta epäkohtaan saadaan korjaus, olisi kunnal-
9551: ti.                                                    lislain 44 §:n 2 momentin sanamuoto muutetta-
9552:     Esimerkki vallinneesta epäkohdasta löytyy          va sanasta ''sanomalehti'' sanannaksi ''kunnan
9553: muun muassa Nurmijärven kunnasta, jossa kun-           alueella säännöllisesti leviävä lehti''.
9554: nanvaltuusto on vuodesta toiseen valinnut kun-
9555: nan ilmoituslehdeksi muiden lehtien ohella paik-          Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9556: kakunnalla ilmestyvän Nurmijärven Kureeri              taen,
9557: -nimisen ilmaisjakelulehden. Kunnanvaltuuston
9558: kerrottu päätös on kuitenkin kumottu toistami-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9559: seen ylimmissä valitusasteissa, mutta valtuusto on            kiehdotuksen:
9560: 
9561: 270475U
9562: 2                                     1987 vp. -    LA n:o 56
9563: 
9564: 
9565:                                               Laki
9566:                                 kunnallislain 44 §:n muuttamisesta
9567: 
9568:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
9569: (953/76) 44 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
9570:                                                     nanjohtajalle. Kokouksesta on myös annettava
9571:                       44 §
9572:                                                     yleisesti tieto valtuuston päättämissä kunnan alu-
9573:                   Kokouskutsu                       eella säännöllisesti leviävissä lehdissä tai muulla
9574:                                                     sen määräämällä tavalla.
9575:   Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen ai-
9576: ka ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Kutsu
9577: on lähetettävä valtuutetuille sekä kunnanhalli-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9578: tuksen jäsenille, kunnanjohtajalle ja apulaiskun-   kuuta 19
9579: 
9580: 
9581:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
9582: 
9583: 
9584:                                              Lea Kärhä
9585:                                                  1987 vp.
9586: 
9587: Lakialoite n:o 57
9588: 
9589: 
9590: 
9591: 
9592:                                    M. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta
9593:                                      annetun lain 46 a §:n muuttamisesta
9594: 
9595: 
9596:                                             Eduskunnalle
9597: 
9598:    Elinkeinoverolain mukaista toimintavarausta         mään toimintavarauksen. Tämän epäkohdan kor-
9599: laskettaessa varauksen suuruuteen ei vaikuta yrit-     jaamiseksi toimintavarauksen laskentaperustee-
9600: täjän ansiotulo-osuus. Yksityinen liikkeen- tai        seen tulisi lukea myös yrittäjän ansiotulo-osuus.
9601: ammatinharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itsel-           Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme,
9602: leen, aviopuolisolleen eikä alaikäisille lapsilleen.
9603: Näin ollen hänelle ei useissa tapauksissa kerry                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9604: sellaisia ennakonpidätysten alaisia palkkoja, jotka           kiehdotuksen:
9605: voimassa olevan lain mukaan oikeuttavat teke-
9606: 
9607:                                                 Laki
9608:                elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 46 a §:n muuttamisesta
9609: 
9610:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9611:   muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/ 68)
9612: 46 a §:n 2 momentti sekä
9613:   lisätään 46 a §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
9614: 
9615:                      46 a §
9616:                                                           Se osa toimintavarausten määrästä, joka ylit-
9617:    Verovelvollinen harjoittaessaan liikettä taikka     tää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun toimintava-
9618: ammattia saa vähentää verovuonna tekemänsä             rausten enimmäismäärän, on tuloutettava sinä
9619: toimintavarauksen, kuitenkin niin, että vero-          verovuonna, jona enimmäismäärä on ylitetty. Jos
9620: vuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien          verovelvollinen lopettaa toimintansa, luetaan toi-
9621: toimintavarausten yhteismäärä ei saa ylittää 30        mintavaraukset lopettamisvuoden veronalaiseksi
9622: prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneiden         tuloksi.
9623: 12 kuukauden ansiotulojen ja maksettujen enoa-
9624: kanpidätysten alaisten palkkojen yhteenlasketlis-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9625: ta määrästä.                                           kuuta 19
9626: 
9627: 
9628:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
9629: 
9630:           Matti Lahtinen                 Kimmo Sasi                    Sakari Valli
9631:           Martti Korkia-Aho              Anssi Rauramo                 Sauli Niinistö
9632:           Tauno Valo                     Oiva Savela                   Matti Viljanen
9633:           Ritva Vastamäki                Tuula Linnainmaa              Keijo Jääskeläinen
9634:           Eva-Riitta Siitonen            Liisa Hilpelä                 Iiro Viinanen
9635:           Kari Häkämies                  Anneli Taina                  Kirsti Ala-Harja
9636:                       Esko Almgren                              Toimi Kankaanniemi
9637: 
9638: 
9639: 
9640: 270476V
9641:                                                 1987 vp.
9642: 
9643: Lakialoite n:o 58
9644: 
9645: 
9646: 
9647: 
9648:                                   Andersson ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 2 5 §: n 2 mo-
9649:                                     mentin, 27 §:n 2 momentin, 28 ja 42 b §:n kumoamisesta sekä
9650:                                     tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
9651: 
9652: 
9653:                                            Eduskunnalle
9654: 
9655: 
9656:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9657: 
9658:    SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa tässä ryh-          siin kansaneläkkeen lisäosat samansuurwsma
9659: mäaloitteessa kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheen       kuin kahdelle yksinäiselle henkilölle. Samalla
9660: toteuttamista pikaisesti. Kansaneläkeuudistuksen      poistettaisiin rajoitus, jonka mukaan lisäosa mak-
9661: IV-vaihe kuuluu olennaisena osana uudistukseen,       setaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle eläk-
9662: mutta sen toteuttamista on viivytelty. IV -vaiheen    keensaajalle alennettuna.
9663: toteuduttua eläkkeensaajapuolisoille maksettai-
9664: 
9665: 
9666: 
9667: 
9668:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
9669: 
9670: 
9671: 1. Vaiheittainen eläkeuudistus                           Kansaneläkeuudistus viipaloitiin sen kummas-
9672:                                                       sakin lainsäädäntövaiheessa (HE n:ot 72/1978
9673:                                                       vp. ja 98/1981 vp.) tähän mennessä jo viideksi
9674:                                                       eri täytäntöönpano-osaksi. Uudistuksen oli alun
9675:    Kansaneläkeuudistuksen III-vaihe toteutui 1        perin määrä toteutua nelivaiheisena vuosien
9676: päivänä tammikuuta 1985. Sen seurauksena kan-         1977-80 kuluessa. Kansaneläkeuudistuksen I A
9677: saneläkejärjestelmässä ei enää sovelleta tarvehar-    -vaihe tuli kuitenkin voimaan vasta 1.1.1980, I B
9678: kintaa. Kansaneläkkeen lisäosa muuttui elä-           -vaihe 1.7.1981, II A -vaihe 1.1.1983, II B -vaihe
9679: kevähenteiseksi. Siihen vaikuttavat ainoastaan        1.1.1984 ja III-vaihe 1.1.1985. Uudistuksen H-
9680: työeläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat suoritukset   Ill-vaiheita koskevaan lainsäädäntöön (103/82) ei
9681: ja korvaukset. Eläkeuudistuksen tähän mennessä        vieläkään sisällytetty kansaneläkeuudistusta koko-
9682: toteutetut vaiheet ovat lisäksi merkinneet täysi-     naisuudessaan. Hallituksen asiaa koskevan esityk-
9683: määräisen kansaneläkkeen korottumista ja eläk-        sen (HE n:o 98/1981 vp.) mukaan "uudistuksen
9684: keen muuttumista siinä merkityksessä henkilö-         neljännen vaiheen toteutuksen ajoitus ratkaistaan
9685: kohtaiseksi, että toisen puolison tulot eivät pie-    erikseen''. Tästä kansaneläkeuudistuksen viimei-
9686: nennä toisen saamaa lisäosaa. Uudistus on moni-       sestä vaiheesta ei tämän jälkeenkään ole tehty
9687: ne puutteineen ja siihen kytkettyine kielteisine      minkäänlaista aikataulupäätöstä.
9688: verotusratkaisuineenkin ollut huomattava sosiaa-
9689: lipoliittinen edistysaskel. Siitä ovat hyötyneet        Kansaneläkeuudistuksen     IV-vaihe   kuuluu
9690: maamme pienituloiset eläkeläiset, ts. eläkkeen-       olennaisena osana po. kokonaisuuteen. Sen to-
9691: saajien enemmistö.                                    teuduttua eläkkeensaajapuolisoille maksettaisiin
9692: 270485F
9693: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 58
9694: 
9695: kansaneläkkeen lisäosat samansuuruisina kuin           nut. Samaten eläkkeiden yleinen taso on korottu-
9696: kahdelle yksinäiselle henkilölle. Samalla poistet-     nut ja ajattelutavat muuttuneet.
9697: taisiin se rajoitus, jonka mukaan lisäosa makse-          Tällaista etuuden alentamista sillä perusteella,
9698: taan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle eläk-     että henkilö elää avio- tai avoliitossa, ei sovelleta
9699: keensaajalle alennettuna.                              muussa sosiaalivakuutuksessa eikä luonnollisesti
9700:                                                        myöskään esimerkiksi palkan maksussa. Muun
9701:                                                        muassa työeläkkeet, sairausvakuutus-, äitiys- ja
9702: 2. Kansaneläkettä saavat puolisot                      työttömyyspäivärahat sekä sotilasvamma-, tapa-
9703:                                                        turma- ja liikennevakuutuskorvaukset maksetaan
9704:    Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos molem-           puolisoille samansuurmsma kuin yksinäiselle
9705: mat puolisoista saavat kansaneläkettä tai toinen       henkilölle. Eräissä järjestelmissä etuuden taso
9706: heistä saa kansaneläkettä ja toinen rintamasotilas-    päinvastoin korottuu puolison huoltovelvollisuu-
9707: eläkettä, täysimääräisenä lisäosana maksetaan 81       den perusteella. Eläkeläiset, ja heistäkin vain
9708: prosenttia yksinäisen henkilön täydestä lisäosasta     kansaneläkkeen saajat, on ryhmänä asetettu tässä
9709: eli 300 markkaa vähemmän (kansaneläkelain              suhteessa muita huonompaan asemaan.
9710: 25 §:n 2 mom., laki 1031 82). Jos kumpikin                Rajoitukselle esitetty perustelu kahden henki-
9711: puoliso on eläkkeellä, täysimääräinen lisäosa on       lön kahta yksinäistä pienemmästä taloudellisen
9712: vuonna 1987 toisessa kuntaryhmässä 1 192 mark-         tuen tarpeesta koskisi lisäksi johdonmukaisesti
9713: kaa kuukaudessa, kun se muille eläkkeensaajille        sovellettuna muitakin yhdessä asuvia henkilöitä
9714: on 1 478 markkaa. Pohjaosaan, jonka suuruus on         kuin avio- ja avopuolisoita, esimerkiksi vanhussi-
9715: 334 markkaa kuukaudessa, säännöstä ei sovelleta.       saruksia, sekä useampaakin kuin kahta henkilöä.
9716: Rajoituksen seurauksena myös työeläkkeen tai           Eläkkeisiin sovellettuna tämä esimerkiksi merkit-
9717: sitä vastaavan korvauksen vuoksi vähennettynä          sisi sitä, että jos eläkeläisaviopuolisoilla on työky-
9718: maksettavat lisäosat ovat eläkeläispuolisoilla vas-    vyttömyyseläkettä saava lapsi, heille kaikille kol-
9719: taavasti pienemmät. Kansaneläkkeen lisäosaa sai        melle olisi maksettava vielä enemmän alennettua
9720: maaliskuussa 1987 noin 744 000 eläkeläistä.            kansaneläkettä.
9721: Heistä noin joka kolmannella eli noin 254 000             Nykyisen lainsäädännön epäjohdonmukaisuus
9722: eläkkeensaajalla oli eläkettä saava puoliso ja lisä-   ilmenee tilanteessa, jolloin jälkimmäinen puoli-
9723: osa siten po. säännöksen perusteella alennettu.        soista siirtyy eläkkeelle. Hänen oma toimeentulo-
9724:    Periaate siirrettiin 1.1.1983 uuteen lisäosajär-    tasonsa alenee, kun työtulo lakkaa ja hänelle
9725: jestelmään eräänlaisena jäänteenä vanhasta, vuo-       myönnetään eläke. Tässä toisen puolison tulojen
9726: den 1956 kansaneläkelailla säädetystä tukiosajär-      pienenemistilanteessa alennetaan myös jo aikai-
9727: jestelmästä. Tämä rajoitus ei ole ainakaan enää        semmin eläkkeelle siirtyneen puolison kansanelä-
9728: nykyisin tarkoituksenmukainen eikä kohtuulli-          kettä, vaikka hänen omassa taloudellisessa ase-
9729: nen. Sen säätäminen on aikoinaan perustunut            massaan tai muissa olosuhteissaan ei ole tapahtu-
9730: ajatukseen, jonka mukaan "samassa taloudessa           nut muutosta. Epäjohdonmukaisuus kärjistyi nii-
9731: asuvien puolisoiden menot ovat suhteellisesti          den sinänsä oikeiden muutosten seurauksena,
9732: pienemmät kuin yksinäisen vastaavissa olosuh-          joiden mukaan työtulo ei vaikuta 1.1.1983 lu-
9733: teissa asuvan henkilön menot. Tämä johtuu en-          kien eikä puolison mikään tulo 1.1.1984 lukien
9734: nen kaikkea siitä, että puolisoiden suhteelliset       toisen puolison saamaan lisäosaan.
9735: asunto-, valo- ja lämpökustannukset ovat yksinäi-         Lisäksi on pidettävä kohtuuttomana, että kan-
9736: sen henkilön vastaavia kustannuksia pienem-            saneläkkeen lisäosaa saava eläkeläinen joutuu
9737: mät". (KM 1954:8, s. 41). Kansaneläkkeiden             avioliittoa harkitessaan ottamaan huomioon rat-
9738: yleinen taso oli tuolloin merkittävästi nykyistä       kaisun kielteisen taloudellisen seuraamuksen sekä
9739: alhaisempi, eikä yksityissektorin työeläkelainsää-     omaan että mahdollisen tulevan puolisonsa elä-
9740: däntö ollut vielä lainkaan voimassa. Kansanelä-        keturvaan nähden. Muita kuin eläkkeensaajia
9741: kettä pidettiin sen pienuuden vuoksi lähes köy-        tuskin voitaisiin näin kohdella. Yhteiskunnan
9742: häinhoidollisena avustuksena. Se mitoitettiin tar-     kannalta olisi päinvastoin tarkoituksenmukaista
9743: kan tarveharkinnan ja muiden keinojen avulla           suosia eläkkeensaajien yhteisasumista ja sen kaut-
9744: yksilökohtaisesti turvaamaan äärimmäisen niukan        ta molemminpuolista huolenpitoa. Näin helpo-
9745: toimeentulon. Kansaneläkkeen luonne on tuo-            tettaisiin eläkeläisen kotona-asumista ja samalla
9746: hon aikaan nähden kuitenkin erityisesti elä-           yleistä asuntotilannetta sekä vähennettäisiin lai-
9747: keuudistuksen seurauksena oleellisesti muuttu-         toshoidon tarvetta.
9748:                                         1987 vp. -     LA n:o 58                                           3
9749: 
9750:    Jos kummallakin puolisoista on kohtuullinen            Yleinen viime vuosien kehityslinja on ollut,
9751: työeläke, esimerkiksi noin 2 575 tai 2 705 mark-       että puolisoita käsitellään erilaisissa sosiaaliturva-
9752: kaa kuukaudessa tai sen yli, avio- tai avoliitto ei    ja verotusasioissa itsenäisesti. Myös teknisessä
9753: heikennä toimeentuloa, koska oikeutta lisäosaan        mielessä rajoituksen poistaminen selkeyttäisi elä-
9754: ei ole ja kansaneläkkeenä maksetaan pelkkä poh-        ke- ja verotuslainsäädäntöä. Näillä perusteilla
9755: jaosa. Tappiota saattaa kuitenkin syntyä sen seu-      tulisi kansaneläkelain 2 5 §: n 2 momentti sekä
9756: rauksena, että eläkeläispuolisoilla myös pienim-       siihen liittyvät 27 §:n 2 momentti ja 28 § kumo-
9757: pään lisäosaan oikeuttava tuloraja on muita ma-        ta, ja tätä vastaten tulo- ja varallisuusverolain
9758: talampi. Näin ollen rajoitus kohdistuu kansan-         36 a § :ää olisi muutettava.
9759: eläkkeen saajistakin vain pieni- ja keskituloisiin.
9760: Säännöstö tuo mukanaan myös sen kiusallisen
9761: viranomaisharkinnan, onko esimerkiksi kahden           3. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa
9762: vanhuksen katsottava elävän yhteistaloudessa ja           oleva eläkkeensaaja
9763: vieläpä '' avioliitonomaisissa olosuhteissa'', kuten
9764: avoliitto kansaneläkelaissa (laki 103/82, 28 §)           Kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheeseen kuuluu
9765: määritellään.                                          myös laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa
9766:     Rajoitussäännös vaikuttaa myös eläkkeiden ve-      koskevan rajoitussäännöksen poistaminen. Nykyi-
9767: rotukseen. Kunnallisverotuksen eläketulovähen-         sen lainsäädännön mukaan lisäosasta ei siltä ajal-
9768: nys muodostuu tulo- ja varallisuusverolain             ta, kun eläkkeensaaja on ollut laitoshoidossa yli
9769: 36 a §:n 2 momentin perusteella pienemmäksi            kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää
9770: silloin, kun molemmat puolisoista saavat elä-          ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 ja toisessa kun-
9771: kettä.                                                 taryhmässä 40 prosenttia täysimääräisestä nor-
9772:                                                        maalista lisäosasta (kansaneläkelain 42 b §:n 1
9773:     Tätäkin kautta eläkeläispuolisoiden muita epä-     mom., laki 103/82).
9774: edullisempi kohtelu koskee ennen kaikkea pieni-           Kun tukiosa ja tukilisä kansaneläkeuudistuk-
9775: ja keskituloisia eläkeläisiä, koska säännöksellä on    sen II A -vaiheessa 1.1.1983 yhdistettiin lisäosak-
9776: merkitystä vain siihen tulotasoon saakka, josta        si, laitoshoitoa koskeva rajoitus siirrettiin uuteen
9777: oikeus eläketulovähennykseen muiden tulojen            lainsäädäntöön sisällöltään vanhan järjestelmän
9778: suuruuden vuoksi lakkaa. Tämä yhteenlaskettua          kaltaisena. Lisäosasta ei laitoshoidossa olevalle
9779: verotettavaa tuloa koskeva raja on vuonna 1986         makseta sitä osaa, joka vastaa vanhan lain mu-
9780: runsaat 4 500 markkaa, mutta eläkeläispuolisoilla      kaista tukilisää. Teknisesti tavoitteeseen päästiin
9781: vajaat 3 800 markkaa kuukaudessa. Jos tulot            soveltamalla edellä mainittuja 43 tai 40 prosentin
9782:  ylittävät myös rajoista korkeamman, ei asialla ole    rajoitussääntöjä. Niiden mukaisesti maksettavaksi
9783: merkitystä. Edellä selostetun säännöksen takia ei      jää enintään vanhaa tukiosaa vastaava osuus lisä-
9784: myöskään voida sanoa, että erillisverotus täysin       osasta. Näin tämäkin rajoitus kohdistuu vain
9785:  toteutuisi eläkkeensaajapuolisoiden kohdalla.         pienituloisiin eläkkeensaajiin. Tappio on sitä
9786:  Kun puolisoista jälkimmäinen siirtyy kansaneläk-      suurempi, mitä pienituloisemmasta eläkeläisestä
9787:  keelle, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneellä saattaa   on kysymys.
9788:  näin ollen sekä lisäosa pienentyä että verotus           Jos työeläkettä tai muuta lisäosaan vaikuttavaa
9789:  kiristyä, jos hänellä tulojen vähäisyyden takia on    tuloa ei ole lainkaan tai sitä on aivan vähän (alle
9790:  oikeus sekä lisäosaan että kunnallisverotuksen        182 mk/kk vuonna 1986), lisäosa maksettaisiin
9791:  eläketulovähennykseen. Suurituloisella eläkkeen-      täysimääräisenä. Rajoitussäännöksen perusteella
9792: saajalla ei tällöin tapahdu kumpaakaan tuloja          kuitenkin jätetään tällöin maksamatta suurin
9793:  alentavaa muutosta.                                   mahdollinen osuus eli vanhaa tukilisää vastaava
9794:     Kun myöhemmin eläkkeelle siirtyneelle myön-        määrä lisättynä vielä kansaneläkeuudistuksen II
9795:  netään kansaneläkelain mukaisena vanhuuseläk-         A -vaiheen täysimääräisen lisäosan tasokorotuk-
9796:  keenä vaikkapa pelkkä pohjaosa 334 markkaa            sella. Menetys on vuoden 1985 indeksitasossa
9797:  kuukaudessa, tässä vaiheessa toisen puolison lisä-    818-817 markkaa kuukaudessa. Tämä on 60 tai
9798:  osaa pienennetään. Tällöin kaikkien ei kannata-       57 prosenttia (kuntaryhmästä riippuen) täysimää-
9799:  kaan ottaa pohjaosaa vastaan, sillä kunnallisvero-    räisestä lisäosasta. Jos työeläke tai muu korvaus
9800:  tuksen eläketulovähennyksen pieneneminen sa-          ylittää täysimääräiseen lisäosaan oikeuttavan tulo-
9801:  malla kun lisäosa pienenee johtaa joillakin puoli-    rajan 182 markkaa kuukaudessa, alennettavaa
9802:  soilla yhteenlasketun nettoeläketulon pienenemi-      lisäosan osuutta on sitä vähemmän, mitä suurem-
9803:  seen.                                                 mat muut tulot ovat. Työeläkkeen noustua yli
9804: 4                                         1987 vp. -     LA n:o 58
9805: 
9806: runsaan 1 960 markan kuukaudessa, lisäosaan ei               Jos eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen
9807: enää jää laitoshoidon takia keskeytettävää osuut-        lisäosat korotettaisiin samalle tasolle kuin kahdel-
9808: ta. Tällöin lisäosa maksetaan samoin perustein           la yksinäisellä eläkkeensaajalla, tästä aiheutuisi
9809: kuin sellaiselle eläkeläiselle, joka ei ole laitoshoi-   noin 870 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-
9810: dossa.                                                   nukset, mistä osa palautuisi yhteiskunnalle vero-
9811:    Tällaiselle eläkkeen alentamiselle laitoshoidon       tulojen kasvuna. Laitoshoitoa koskevan rajoituk-
9812: aikana ei ole perusteita. Täysimääräisen kansan-         sen poistaminen aiheuttaisi noin 440 miljoonan
9813: eläkkeen taso on siinä määrin vaatimaton, ettei          markan vuotuiset lisäkustannukset. Noin 350
9814: sen madaltaminen tässäkään tilanteessa ole koh-          miljoonaa markkaa voidaan arvioida tästä palau-
9815: tuullista. Rajoituksen purkamisesta tosin monessa        tuvan nousevien hoitomaksujen seurauksena.
9816: tapauksessa seuraisi hoitomaksun korottaminen.           Eläkkeensaajille tuleva eläkkeiden nettokasvu oli-
9817: Kansaneläkkeen alentaminen kolmen kuukauden              si kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheessa noin 905
9818: kuluttua hoidon alkamisesta ja siitä ehkä seuraa-        miljoonaa markkaa vuodessa. Arvio on tehty
9819: va hoitomaksun alentaminen on kuitenkin tar-             vuoden 1986 tasossa.
9820: peetonta virkavaltaisuutta, minkä lisäksi järjestely          Puolisoiden eläkkeiden korottaminen koskisi
9821: tekee lainsäädännöstä vaikeaselkoisen. Eläkkeen-         noin 250 000 eläkkeensaajaa. Noin 50 000 elä-
9822: saajien on myös vaikeata ymmärtää eläkkeensä             keläistä saisi eläkkeeseensä korotuksen laitoshoi-
9823: alentamista tällaisella perusteella. Vastaavaa           toa koskevan rajoituksen poistamisen seuraukse-
9824: säännöstä ei sovelleta esimerkiksi työeläkkeisiin.       na. Kun pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleviin
9825:    Tässä aloitteessa käsiteltävät kaksi lisäosan         eläkeläisiin toisaalta ei sovelleta eläkeläispuolisoja
9826: maksamista koskevaa rajoitusta käyttäytyvät myös         koskevaa rajoitusta, koska puolisoilla ei tällöin
9827: toisiinsa nähden ristiriitaisesti. Kun naimisissa        katsota olevan yhteistä taloutta, korotusten saa-
9828:                                                          jien yhteismäärä muodostuu näiden lukujen
9829: oleva eläkkeensaaja siirtyy pysyvään laitoshoi-
9830: toon, hänelle aletaan kansaneläkelain 28 §:n 1           SUJ:?masta ja koskee siten noin 308 000 eläkkeen-
9831: momentin nojalla maksaa yksinäisen henkilön              saapa.
9832:                                                               Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
9833: lisäosaa, ts. eläkkeensaajapuolisoita koskevaa lain
9834: 2 5 §: n 2 momentin rajoitusta ei enää sovelleta.        toiminta-      ja taloussuunnitelmassa vuosille
9835:                                                          1986-1990 todetaan kansaneläkeuudistuksen
9836: Tämän seurauksena lisäosa yleensä korottuu. Toi-
9837: saalta, hoidon kestettyä yli kolme kuukautta,            IV-vaiheesta (s. 67) seuraavaa: "Suunnitelma-
9838: lisäosaa alennetaan 42 b §:n 1 momentin mukai-           kauden loppupuolella selvitettäneen myös kan-
9839:                                                          saneläkeuudistuksen IV -vaiheen toteuttamista.
9840: sen, laitoshoitoa koskevan rajoituksen nojalla.
9841:                                                          . .. IV-vaiheen toteuttamisesta aiheutuvia kustan-
9842:                                                          nuksia ei ole otettu kehittämissuunnitelmaan
9843:                                                          vielä tässä vaiheessa.'' Tämä tavoitteenasettelu ei
9844: 4. Taloudelliset vaikutukset                             ole tyydyttävä. Kansaneläkeuudistus on tähänkin
9845:                                                          mennessä toteutunut pahasti myöhästyneenä ja
9846:    Laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa kos-       moniin osiin viipaloituna. Uudistuksen neljän-
9847: kevan rajoituksen poistaminen hyödyttäisi kun-           nen vaiheen lykkääminen määräämättömään tu-
9848: tia. Ne saisivat periä alentamatonta kansaneläket-       levaisuuteen on perusteetonta. Päinvastoin edellä
9849: tä vastaavat korkeammat hoitomaksut ilman, että          t:sitetyt näkökohdat puoltavat uudistuksen pi-
9850: valtionosuus muutoksen seurauksena pienenisi.            kaista toteuttamista. Siten periaatepäätös kansan-
9851: Tämä edistäisi ennen kaikkea eläkeläisvoittoisissa       eläkeuudistuksen IV -vaiheen toteuttamisesta olisi
9852: kunnissa kipeästi tarvittavien laitoshoitopaikko-        tehtävä vielä vuoden 1987 kuluessa.
9853: jen luomista.                                                 Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
9854:    Näistä syistä kansaneläkelain 42 b § olisi            kantana,
9855: kumottava. Sen sijaan säännös on edelleen tar-
9856: koituksenmukaista säilyttää eläkkeensaajan asu-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
9857: mistukea sekä apu- ja hoitolisää koskevana.                      kiehdotukset:
9858:                                      1987 vp. -    LA n:o 58                                      5
9859: 
9860: 1.
9861:                                               Laki
9862:      kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momentin, 28 ja 42 b §:n kumoamisesta
9863: 
9864:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9865: 
9866:                        1 §                                                .2 §
9867:   Täten kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956             Tämä laki tulee v01maan      päivänä
9868: annetun kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti, 27      kuuta 198 .
9869: §:n 2 momentti, 28 ja 42 b §, sellaisina kuin ne      Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan
9870: ovat, 25 §:n 2 momentti, 28 ja 42 b § 5 päivänä    päivästä           kuuta 198 lukien tämän lain
9871: helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) ja       mukaiseksi lisäosaksi.
9872: 27 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9873: annetussa laissa (1053 183 ).                      tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878: 2.
9879:                                               Laki
9880:                        tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
9881: 
9882:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
9883: varallisuusverolain (1043/74) 36 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982
9884: annetussa laissa (111182), näin kuuluvaksi:
9885: 
9886:                     36 a §                         mässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteis-
9887:                                                    määrää.
9888:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-
9889: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläk-       Tämä laki tulee voimaan        päivana
9890: keenä pidetään verovuonna maksetun kansan-         kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
9891: eläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryh-      verovuodelta 19    toimitettavassa verotuksessa.
9892: 
9893: 
9894:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1987
9895: 
9896:          Claes Andersson              Jarmo Wahlström             Vappu Säilynoja
9897:          Heli Astala                   Asko Apukka                Esko Helle
9898:          Lauha Männistö                Esko Seppänen              Raila Aho
9899:          Pertti Lahtinen               Timo Laaksonen             Arvo Kemppainen
9900:                     Anna-Liisa Jokinen          Juhani Vähäkangas
9901:                                                 1987 vp.
9902: 
9903: Lakialoite n:o 59
9904: 
9905: 
9906: 
9907: 
9908:                                    Moilanen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 25 §:n 2 momen-
9909:                                      tin, 27 §:n 2 momentin, 28 ja 42 b §:n kumoamisesta sekä tulo-
9910:                                      ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
9911: 
9912: 
9913:                                            Eduskunnalle
9914: 
9915:    Kansaneläkeuudistuksen UI-vaihe toteutui 1            Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos molem-
9916: päivänä tammikuuta 1985. Sen seurauksena kan-         mat puolisoista saavat kansaneläkettä tai toinen
9917: saneläkejärjestelmässä ei enää sovelleta tarvehar-    heistä saa kansaneläkettä ja toinen rintamasotilas-
9918: kintaa. Kansaneläkkeen lisäosa muuttui elä-           eläkettä, täysimääräisenä lisäosana maksetaan 81
9919: kevähenteiseksi. Siihen vaikuttavat ainoastaan        prosenttia yksinäisen henkilön täydestä lisäosasta
9920: työeläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat suoritukset   eli vajaat 300 markkaa vähemmän (kansaneläke-
9921: ja korvaukset. Eläkeuudistuksen tähän mennessä        lain 25 §:n 2 mom., laki 103/82). Jos kumpikin
9922: toteutetut vaiheet ovat lisäksi merkinneet täysi-     puoliso on eläkkeellä, täysimääräinen lisäosa on
9923: määräisen kansaneläkkeen korottumista ja eläk-        vuonna 1987 toisessa kuntaryhmässä 1 192 mark-
9924: keen muuttumista siinä merkityksessä henkilö-         kaa kuukaudessa, kun se muille eläkkeensaajille
9925: kohtaiseksi, että toisen puolison tulot eivät pie-    on 1 478 markkaa. Pohjaosaan, jonka suuruus on
9926: nennä toisen saamaa lisäosaa. Uudistus on moni-       334 markkaa kuukaudessa, säännöstä ei sovelleta.
9927: ne puutteineen ja siihen kytkettyine kielteisine      Rajoituksen seurauksena myös työeläkkeen tai
9928: verotusratkaisuineenkin ollut huomattava sosiaa-      sitä vastaavan korvauksen vuoksi vähennettynä
9929: lipoliittinen edistysaskel. Siitä ovat hyötyneet      maksettavat lisäosat ovat eläkeläispuolisoilla vas-
9930: maamme pienituloiset eläkeläiset, ts. eläkkeen-       taavasti pienemmät. Kansaneläkkeen lisäosaa sai
9931: saajien enemmistö.                                    maaliskuussa 1987 noin 744 000 eläkeläistä.
9932:     Kansaneläkeuudistus viipaloitiin sen kummas-      Heistä vajaalla joka kolmannella eli noin
9933: sakin lainsäädäntövaiheessa (HE n:ot 72/1978 ja       254 OOO:lla oli eläkettä saava puoliso ja lisäosa
9934: 98/1981 vp.) tähän mennessä jo viideksi eri           siten po. säännöksen perusteella alennettu.
9935: täytäntöönpano-osaksi. Uudistuksen oli alun pe-          Periaate siirrettiin 1.1.1983 uuteen lisäosajär-
9936: rin määrä toteutua nelivaiheisena vuosien 1977-       jestelmään eräänlaisena jäänteenä vanhasta, vuo-
9937:  1980 kuluessa. Kansaneläkeuudistuksen I A -vai-      den 1956 kansaneläkelailla säädetystä tukiosajär-
9938: he tuli kuitenkin voimaan vasta 1.1.1980, I B         jestelmästä. Tämä rajoitus ei ole ainakaan enää
9939: -vaihe 1.7.1981, II A -vaihe 1.1.1983, II B -vaihe    nykyisin tarkoituksenmukainen eikä kohtuulli-
9940:  1.1.1984 ja UI-vaihe 1.1.1985. Uudistuksen II-       nen. Sen säätäminen on aikoinaan perustunut
9941:  UI-vaiheita koskevaan lainsäädäntöön (103/82) ei     ajatukseen, jonka mukaan "samassa taloudessa
9942:  vieläkään sisällytetty kansaneläkeuudistusta koko-   asuvien puolisoiden menot ovat suhteellisesti
9943:  naisuudessaan. Hallituksen asiaa koskevan esityk-    pienemmät kuin yksinäisen vastaavissa olosuh-
9944: sen (HE n:o 98/1981 vp.) mukaan "uudistuksen          teissa asuvan henkilön menot. Tämä johtuu en-
9945:  neljännen vaiheen toteutuksen ajoitus ratkaistaan    nen kaikkea siitä, että puolisoiden suhteelliset
9946:  erikseen.'' Tästä kansaneläkeuudistuksen viimei-     asunto-, valo- ja lämpökustannukset ovat yksinäi-
9947:  sestä vaiheesta ei tämän jälkeenkään ole tehty       sen henkilön vastaavia kustannuksia pienemmät.
9948:  minkäänlaista aikataulupäätöstä.                     (KM 1954:8, s. 41).
9949:     Kansaneläkeuudistuksen       IV-vaihe   kuuluu       Kansaneläkkeiden yleinen taso oli tuolloin
9950: olennaisena osana po. kokonaisuuteen. Sen to-         merkittävästi nykyistä alhaisempi, eikä yksityis-
9951:  teuduttua eläkkeensaajapuolisoille maksettaisiin     sektorin työeläkelainsäädäntö ollut vielä lainkaan
9952:  kansaneläkkeen lisäosat samansuuruisina kuin         voimassa. Kansaneläkettä pidettiin sen pienuu-
9953:  kahdelle yksinäiselle henkilölle. Samalla poistet-   den vuoksi lähes köyhäinhoidollisena avustukse-
9954:  taisiin se rajoitus, jonka mukaan lisäosa makse-     na. Se mitoitettiin tarkan tarveharkinnan ja mui-
9955:  taan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle eläk-   den keinojen avulla yksilökohtaisesti turvaamaan
9956: keensaajalle alennettuna.                             äärimmäisen niukan toimeentulon. Kansaneläk-
9957: 
9958: 270486G
9959: 2                                        1987 vp. -     LA n:o 59
9960: 
9961: keen luonne on tuohon aikaan nähden kuitenkin            omaan että mahdollisen tulevan puolisonsa elä-
9962: erityisesti eläkeuudistuksen seurauksena oleelli-        keturvaan nähden. Muita kuin eläkkeensaajia
9963: sesti muuttunut. Samaten eläkkeiden yleinen              tuskin voitaisiin näin kohdella. Yhteiskunnan
9964:  taso on korottunut ja ajattelutavat muuttuneet.         kannalta olisi päinvastoin tarkoituksenmukaista
9965:     Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä tuli voi-      suosia eläkkeensaajien yhteisasumista ja sen kaut-
9966: maan vuonna 1971. Sen nimenomaisena tarkoi-              ta molemminpuolista huolenpitoa. Näin helpo-
9967: tuksena on peittää niitä kustannuksia, joihin            tettaisiin eläkeläisen kotona-asumista ja samalla
9968: alentamisperiaatteenkin yhteydessä on viitattu.          yleistä asuntotilannetta sekä vähennettäisiin lai-
9969: Jos molemmat puolisoista saavat Kelan maksa-             toshoidon tarvetta.
9970: maa eläkettä, asumistuki maksetaan puoleksi                Jos kummallakin puolisoista on kohtuullinen
9971: kummallekin aviopuolisoista.                             työeläke, tässä tapauksessa 2 575 tai 2 705 mark-
9972:     Tällaista etuuden alentamista sillä perusteella,     kaa kuukaudessa tai sen yli, avio- tai avoliitto ei
9973: että henkilö elää avioliitossa, ei sovelleta muussa      heikennä toimeentuloa, koska oikeutta lisäosaan
9974: sosiaalivakuutuksessa, ei vähimmäisturvankaan            ei ole ja kansaneläkkeenä maksetaan pelkkä poh-
9975: osalta, eikä luonnollisesti myöskään esimerkiksi         jaosa. Tappiota saattaa kuitenkin syntyä sen seu-
9976: palkan maksussa. Muun muassa työeläkkeet, sai-          rauksena, että eläkeläispuolisoilla myös pienim-
9977: rausvakuutus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahat          pään lisäosaan oikeuttava tuloraja on muita ma-
9978: sekä sotilasvamma-, tapaturma- ja liikennevakuu-        talampi. Näin ollen rajoitus kohdistuu kansan-
9979: tuskorvaukset maksetaan puolisoille samansuu-           eläkkeen saajistakin vain pieni- ja keskituloisiin.
9980: ruisina kuin yksinäiselle henkilölle. Eräissä järjes-   Säännöstö tuo mukanaan myös sen kiusallisen
9981: telmissä etuuden taso päinvastoin korottuu puo-         viranomaisharkinnan, onko esimerkiksi kahden
9982: lison huoltovelvollisuuden perusteella. Eläkeläi-       vanhuksen katsottava elävän yhteistaloudessa ja
9983: set, ja heistäkin vain kansaneläkkeen saajat, on        vieläpä '' avioliitonomaisissa olosuhteissa'', kuten
9984: ryhmänä asetettu tässä suhteessa muita huonom-          avoliitto kansaneläkelaissa (laki 103/82, 28 §)
9985: paan asemaan.                                           määritellään.
9986:     Rajoitukselle esitetty perustelu kahden henki-          Rajoitussäännös vaikuttaa myös eläkkeiden ve-
9987: lön kahta yksinäistä pienemmästä taloudellisen          rotukseen. Kunnallisverotuksen eläketulovähen-
9988: tuen tarpeesta koskisi lisäksi johdonmukaisesti         nys muodostuu tulo- ja varallisuusverolain
9989: sovellettuna muitakin yhdessä asuvia henkilöitä          36 a §:n 2 momentin perusteella pienemmäksi
9990: kuin aviopuolisoita, esimerkiksi vanhussisaruksia,      silloin, kun molemmat puolisoista saavat elä-
9991: sekä useampaakin kuin kahta henkilöä. Eläkkei-          kettä.
9992: siin sovellettuna tämä esimerkiksi merkitsisi sitä,         Tätäkin kautta eläkeläispuolisoiden muita epä-
9993: että jos eläkeläisaviopuolisoilla on työkyvyttö-        edullisempi kohtelu koskee ennen kaikkea pieni-
9994: myyseläkettä saava lapsi, heille kaikille kolmelle      ja keskituloisia eläkeläisiä, koska säännöksellä on
9995: olisi maksettava vielä enemmän alennettua kan-          merkitystä vain siihen tulotasoon saakka, josta
9996: saneläkettä.                                            oikeus eläketulovähennykseen muiden tulojen
9997:     Nykyisen lainsäädännön epäjohdonmukaisuus           suuruuden vuoksi lakkaa. Tämä yhteenlaskettua
9998: ilmenee tilanteessa, jolloin jälkimmäinen puoli-        verotettavaa tuloa koskeva raja on vuonna 1986
9999: soista siirtyy eläkkeelle. Hänen oma toimeentulo-       runsaat 4 500 markkaa, mutta eläkeläispuolisoilla
10000: tasonsa alenee, kun työtulo lakkaa ja hänelle           vain noin 3 800 markkaa kuukaudessa. Jos tulot
10001: myönnetään eläke. Tässä toisen puolison tulojen         ylittävät myös rajoista korkeamman, ei asialla ole
10002: pienenemistilanteessa alennetaan myös jo aikai-         merkitystä. Edellä selostetun säännöksen takia ei
10003: semmin eläkkeelle siirtyneen puolison kansanelä-        myöskään voida sanoa, että erillisverotus täysin
10004: kettä, vaikka hänen omassa taloudellisessa ase-         toteutuisi eläkkeensaajapuolisoiden kohdalla.
10005: massaan tai muissa olosuhteissaan ei ole tapahtu-       Kun puolisoista jälkimmäinen siirtyy kansaneläk-
10006: nut muutosta. Epäjohdonmukaisuus kärjistyi nii-         keelle, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneellä saattaa
10007: den sinänsä oikeiden muutosten seurauksena,             näin ollen sekä lisäosa pienentyä että verotus
10008: joiden mukaan työtulo ei vaikuta 1.1.1983 lu-           kiristyä, jos hänellä tulojen vähäisyyden takia on
10009: kien eikä puolison mikään tulo 1.1.1984 lukien          oikeus sekä lisäosaan että kunnallisverotuksen
10010: toisen puolison saamaan lisäosaan.                      eläketulovähennykseen. Suurituloisella eläkkeen-
10011:    Lisäksi on pidettävä kohtuuttomana, että kan-        saajalla ei tällöin tapahdu kumpaakaan tuloja
10012: saneläkkeen lisäosaa saava eläkeläinen joutuu           alentavaa muutosta.
10013: avioliittoa harkitessaan ottamaan huomioon rat-            Kun myöhemmin eläkkeelle siirtyneelle myön-
10014: kaisun kielteisen taloudellisen seuraamuksen sekä       netään kansaneläkelain mukaisena vanhuuseläk-
10015:                                           1987 vp. -     LA n:o 59                                            3
10016: 
10017: keenä vaikkapa pelkkä pohjaosa, 334 markkaa              sella. Menetys on vuoden 1987 indeksitasossa
10018: kuukaudessa (taikka pienin maksettava rintama-           vajaat 900 markkaa kuukaudessa. Tämä on 60 tai
10019: sotilaseläke, 44 mk/kk vuonna 1986), tässä vai-           57 prosenttia (kuntaryhmästä riippuen) täysimää-
10020: heessa toisen puolison lisäosaa pienennetään.            räisestä lisäosasta. Jos työeläke tai muu korvaus
10021: Tällöin saattaa syntyä tilanteita, jolloin kansan-       ylittää täysimääräiseen lisäosaan oikeuttavan tulo-
10022: eläkettä ei kannata lainkaan ottaa vastaan. Tämä         rajan 182 markkaa kuukaudessa, alennettavaa
10023: voi olla lopputulos silloinkin, kun eläkkeeseen          lisäosan osuutta on sitä vähemmän, mitä suurem-
10024: kuuluisi pohjaosan lisäksi myös jonkinsuuruinen          mat muut tulot ovat. Työeläkkeen noustua kuu-
10025: lisäosa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys-          kaudessa yli 1 960 markan tason, lisäosaan ei
10026: ten pienentyminen sekä puheena oleva lisäosaa            enää jää laitoshoidon takia keskeytettävää osuut-
10027: koskeva rajoitussäännös yhdessä voivat aiheuttaa         ta. Tällöin lisäosa maksetaan samoin perustein
10028: sen, että puolisoiden yhteenlaskettu nettoeläke-         kuin sellaiselle eläkeläiselle, joka ei ole laitoshoi-
10029: tulo alenisi.                                            dossa.
10030:    Yleinen viime vuosien kehityslinja on ollut,             Tällaiselle eläkkeen alentamiselle laitoshoidon
10031: että puolisoita käsitellään erilaisissa sosiaaliturva-   aikana ei ole perusteita. Täysimääräisen kansan-
10032: ja verotusasioissa itsenäisesti. Myös teknisessä         eläkkeen taso on siinä määrin vaatimaton, ettei
10033: mielessä rajoituksen poistaminen selkeyttäisi elä-       sen madaltaminen tässäkään tilanteessa ole koh-
10034: ke- ja verotuslainsäädäntöä. Näillä perusteilla          tuullista. Rajoituksen purkamisesta tosin monessa
10035: tulisi kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti sekä            tapauksessa seuraisi hoitomaksun korottaminen.
10036: siihen liittyvät 27 §:n 2 momentti ja 28 § kumo-         Kansaneläkkeen alentaminen kolmen kuukauden
10037: ta, ja tätä vastaten tulo- ja varallisuusverolain        kuluttua hoidon alkamisesta ja siitä ehkä seuraa-
10038: 36 a § :ää olisi muutettava.                             va hoitomaksun alentaminen on kuitenkin tar-
10039:    Kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheeseen kuuluu           peetonta hallinnollista byrokratiaa, minkä lisäksi
10040: myös laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa          järjestely tekee lainsäädännöstä vaikeaselkoisen.
10041: koskevan rajoitussäännöksen poistaminen. Nykyi-          Eläkkeensaajien on myös vaikeata ymmärtää eläk-
10042: sen lainsäädännön mukaan lisäosasta ei siltä ajal-       keensä alentamista tällaisella perusteella. Vastaa-
10043: ta, kun eläkkeensaaja on ollut laitoshoidossa yli        vaa säännöstä ei sovelleta esimerkiksi työeläkkei-
10044: kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää         siin nähden.
10045: ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 ja toisessa kun-
10046: taryhmässä 40 prosenttia täysimääräisestä nor-              Tässä aloitteessa käsiteltävät kaksi lisäosan
10047: maalista lisäosasta (kansaneläkelain 42 b §:n 1          maksamista koskevaa rajoitusta käyttäytyvät myös
10048: mom., laki 103/82).                                      toisiinsa nähden ristiriitaisesti. Kun naimisissa
10049:    Kun tukiosa ja tukilisä kansaneläkeuudistuk-          oleva eläkkeensaaja siirtyy pysyvään laitoshoi-
10050: sen II A -vaiheessa 1.1.1983 yhdistettiin lisäosak-      toon, hänelle aletaan kansaneläkelain 28 §:n 1
10051: si, laitoshoitoa koskeva rajoitus siirrettiin uuteen     momentin nojalla maksaa yksinäisen henkilön
10052: lainsäädäntöön sisällöltään vanhan järjestelmän          lisäosaa, ts. eläkkeensaajapuolisoita koskevaa lain
10053: kaltaisena. lisäosasta ei laitoshoidossa olevalle        25 §:n 2 momentin rajoitusta ei enää sovelleta.
10054: makseta sitä osaa, joka vastaa vanhan lain mu-           Näin menetellään myös kotiin jäävän puolison
10055: kaista tukilisää. Teknisesti tavoitteeseen päästiin      osalta. Tämän seurauksena lisäosat yleensä korot-
10056: soveltamalla edellä mainittuja 43 tai 40 prosentin       tuvat. Toisaalta, hoidon kestettyä yli kolme kuu-
10057: rajoitussääntöjä. Niiden mukaisesti maksettavaksi        kautta, lisäosaa alennetaan 42 b §:n 1 momentin
10058: jää enintään vanhaa tukiosaa vastaava osuus lisä-        mukaisen, laitoshoitoa koskevan rajoituksen no-
10059: osasta. Näin tämäkin rajoitus kohdistuu vain             jalla. lopputuloksena on yleensä lisäosan piene-
10060: pienituloisiin eläkkeensaajiin. Tappio on sitä           neminen, mutta korottuminenkin on mahdollis-
10061: suurempi, mitä pienituloisemmasta eläkeläisestä          ta. Laitoshoitomaksu määrätään tämän hallinnol-
10062: on kysymys.                                              lisesti raskaan edestakaisin tarkistamisen jälkeen
10063:    Jos työeläkettä tai muuta lisäosaan vaikuttavaa       lopulta kuitenkin maksettavaa eläketuloa vastaa-
10064: tuloa ei ole lainkaan tai sitä on aivan vähän (alle      vaksi.
10065: 182 mk/ kk vuonna 1986), lisäosa maksettaisiin              Laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa kos-
10066: täysimääräisenä. Rajoitussäännöksen perusteella          kevan rajoituksen poistaminen hyödyttäisi kun-
10067: kuitenkin jätetään tällöin maksamatta suurin             tia. Ne saisivat periä alentamatonta kansaneläket-
10068: mahdollinen osuus eli vanhaa tukilisää vastaava          tä vastaavat korkeammat hoitomaksut ilman, että
10069: määrä lisättynä vielä kansaneläkeuudistuksen II          valtionosuus muutoksen seurauksena pienenisi.
10070: A -vaiheen täysimääräisen lisäosan tasokorotuk-          Tämä edistäisi ennen kaikkea eläkeläisvoittoisissa
10071: 4                                         1987 vp. -     LA n:o 59
10072: 
10073: kunnissa kipeästi tarvittavien laitoshoitopaikko-        katsota olevan yhteistä taloutta, korotusten saa-
10074: jen luomista.                                            jien yhteismäärä muodostuu näiden lukujen
10075:    Näistä syistä kansaneläkelain 42 b § olisi ku-        summasta ja koskee siten noin 308 000 eläkkeen-
10076: mottava. Sen sijaan säännös on edelleen tarkoi-          saapa.
10077: tuksenmukaista säilyttää eläkkeensaajan asumis-             Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
10078: tukea sekä apu- ja hoitolisää koskevana.                 toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
10079:    Jos eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen           1986-1990 todetaan kansaneläkeuudistuksen
10080: lisäosat korotettaisiin samalle tasolle kuin kahdel-     IV-vaiheesta (s. 67) seuraavaa: "Suunnitelma-
10081: la yksinäisellä eläkkeensaajalla, tästä aiheutuisi       kauden loppupuolella selvitettäneen myös kan-
10082: noin 870 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-          saneläkeuudistuksen IV-vaiheen toteuttamista.
10083: nukset, mistä osa palautuisi yhteiskunnalle vero-        ... IV-vaiheen toteuttamisesta aiheutuvia kustan-
10084: tulojen kasvuna. Laitoshoitoa koskevan rajoituk-         nuksia ei ole otettu kehittämissuunnitelmaan
10085: sen poistaminen aiheuttaisi noin 440 miljoonan           vielä tässä vaiheessa.'' Tämä tavoitteenasettelu ei
10086: markan vuotuiset lisäkustannukset. Noin 3 50             ole tyydyttävä. Kansaneläkeuudistus on tähänkin
10087: miljoonaa markkaa voidaan arvioida tästä palau-          mennessä toteutunut pahasti myöhästyneenä ja
10088: tuvan nousevien hoitomaksujen seurauksena.               moniin osiin viipaloituna. Uudistuksen neljän-
10089: Eläkkeensaajille tuleva eläkkeiden nettokasvu oli-       nen vaiheen lykkäämiselle epämääräiseen tulevai-
10090: si kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheessa noin 905          suuteen ei ole perusteita. Edellä selostetut näkö-
10091: miljoonaa markkaa vuodessa. Arvio on tehty               kohdat päinvastoin puoltavat sen pikaista toteut-
10092: vuoden 1986 tasossa.                                     tamista. Periaatepäätös kansaneläkeuudistuksen
10093:    Puolisoiden eläkkeiden korottaminen koskisi           IV-vaiheen toteuttamisesta olisi tehtävä vielä
10094: noin 250 000 eläkkeensaajaa. Noin 50 000 elä-            vuoden 1987 kuluessa.
10095: keläistä saisi eläkkeeseensä korotuksen laitoshoi-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10096: toa koskevan rajoituksen poistamisen seuraukse-
10097: na. Kun pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleviin                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
10098: eläkeläisiin toisaalta ei sovelleta eläkeläispuolisoja          kiehdotukset:
10099: koskevaa rajoitusta, koska puolisoilla ei tällöin
10100: 
10101: 
10102: 
10103: 
10104: 1.
10105:                                                    Laki
10106:      kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momentin, 28 ja 42 b §:n kumoamisesta
10107: 
10108:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10109: 
10110:                       1§                                                        2§
10111:   Täten kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956                   Tämä laki tulee v01maan     päivänä
10112: annetun kansaneläkelain (347 156) 25 §:n 2 mo-           kuuta 198 .
10113: mentti, 27 §:n 2 momentti, 28 ja 42 b §, sellaisi-          Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan
10114: na kuin ne ovat 25 §:n 2 momentti, 28 ja 42 b §          päivästä          kuuta 198 lukien tämän lain
10115: 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa               mukaiseksi lisäosaksi.
10116: (103/82) ja 27 §:n 2 momentti 22 päivänä joulu-             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
10117: kuuta 1983 annetussa laissa (1053/83).                   tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
10118:                                                          piteisiin.
10119:                                      1987 vp. -    LA n:o 59                                    5
10120: 
10121: 2.
10122:                                               Laki
10123:                         tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
10124: 
10125:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
10126: varallisuusverolain 36 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
10127: laissa (111182), näin kuuluvaksi:
10128: 
10129:                      36 a §
10130:                            - - - - - -            mässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteis-
10131:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-     määrää.
10132: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläk-
10133: keenä pidetään verovuonna maksetun kansan-          Tämä laki tulee votmaan       päivänä
10134: eläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryh-     kuuta 198 .
10135: 
10136: 
10137:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
10138: 
10139:                     Eeva-Liisa Moilanen                    Esko Almgren
10140:                     Toimi Kankaanniemi                     Sauli Hautala
10141:                                            Jorma Fred
10142:                                                1987 vp.
10143: 
10144: Lakialoite n:o 60
10145: 
10146: 
10147: 
10148: 
10149:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 25 §:n 2
10150:                                      momentin, 27 §:n 2 momentin, 28 ja 42 b §:n kumoamisesta
10151:                                      sekä tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
10152: 
10153: 
10154:                                           Eduskunnalle
10155: 
10156: 
10157:    Kansaneläkeuudistuksen III-vaihe toteutui 1        kansaneläkkeen lisäosat samansuurutsma kuin
10158: päivänä tammikuuta 1985. Sen seurauksena kan-         kahdelle yksinäiselle henkilölle. Samalla poistet-
10159: saneläkejärjestelmässä ei enää sovelleta tarvehar-    taisiin se rajoitus, jonka mukaan lisäosa makse-
10160: kintaa. Kansaneläkkeen lisäosa muuttui elä-           taan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle eläk-
10161: kevähenteiseksi. Siihen vaikuttavat ainoastaan        keensaajalle alennettuna.
10162: työeläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat suoritukset      Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos molem-
10163: ja korvaukset. Eläkeuudistuksen tähän mennessä        mat puolisoista saavat kansaneläkettä tai toinen
10164: toteutetut vaiheet ovat lisäksi merkinneet täysi-     heistä saa kansaneläkettä ja toinen rintamasotilas-
10165: määräisen kansaneläkkeen korottumista ja eläk-        eläkettä, täysimääräisenä lisäosana maksetaan 81
10166: keen muuttumista siinä merkityksessä henkilö-         prosenttia yksinäisen henkilön täydestä lisäosasta
10167: kohtaiseksi, että toisen puolison tulot eivät pie-    eli vajaat 300 markkaa vähemmän (kansaneläke-
10168: nennä toisen saamaa lisäosaa. Uudistus on moni-       lain 25 §:n 2 mom., laki 103/82). Jos kumpikin
10169: ne puutteineen ja siihen kytkettyine kielteisine      puoliso on eläkkeellä, täysimääräinen lisäosa on
10170: verotusratkaisuineenkin ollut huomattava sosiaa-      vuonna 1987 toisessa kuntaryhmässä 1 192 mark-
10171: lipoliittinen edistysaskel. Siitä ovat hyötyneet      kaa kuukaudessa, kun se muille eläkkeensaajille
10172:  maamme pienituloiset eläkeläiset, ts. eläkkeen-      on 1 478 markkaa. Pohjaosaan, jonka suuruus on
10173:  saajien enemmistö.                                   334 markkaa kuukaudessa, säännöstä ei sovelleta.
10174:     Kansaneläkeuudistus viipaloitiin sen kummas-      Rajoituksen seurauksena myös työeläkkeen tai
10175:  sakin lainsäädäntövaiheessa (HE n:ot 7211978         sitä vastaavan korvauksen vuoksi vähennettynä
10176:  vp. ja 98/1981 vp.) tähän mennessä jo viideksi       maksettavat lisäosat ovat eläkeläispuolisoilla vas-
10177:  eri täytäntöönpano-osaksi. Uudistuksen oli alun      taavasti pienemmät. Kansaneläkkeen lisäosaa sai
10178:  perin määrä toteutua nelivaiheisena vuosien          maaliskuussa 1987 noin 744 000 eläkeläistä.
10179:  1977-1980 kuluessa. Kansaneläkeuudistuksen           Heistä vajaalla joka kolmannella eli noin
10180:  1 A -vaihe tuli kuitenkin voimaan vasta 1.1.1980,    254 OOO:lla oli eläkettä saava puoliso ja lisäosa
10181:  1 B -vaihe 1.7.1981, II A -vaihe 1.1.1983, II B      siten po. säännöksen perusteella alennettu.
10182:  -vaihe 1.1.1984 ja III-vaihe 1.1.1985. Uudistuk-
10183:  sen 11-III-vaiheita koskevaan lainsäädäntöön            Periaate siirrettiin 1.1.1983 uuteen lisäosajär-
10184:  (103/82) ei vieläkään sisällytetty kansaneläke-      jestelmään eräänlaisena jäänteenä vanhasta, vuo-
10185:  uudistusta kokonaisuudessaan. Hallituksen asiaa      den 1956 kansaneläkelailla säädetystä tukiosajär-
10186:  koskevan esityksen (HE n:o 98/1981 vp.) mu-          jestelmästä. Tämä rajoitus ei ole ainakaan enää
10187:  kaan ''uudistuksen neljännen vaiheen toteutuk-       nykyisin tarkoituksenmukainen eikä kohtuulli-
10188:  sen ajoitus ratkaistaan erikseen.'' Tästä kansan-    nen. Sen säätäminen on aikoinaan perustunut
10189:  eläkeuudistuksen viimeisestä vaiheesta ei tämän      ajatukseen, jonka mukaan "samassa taloudessa
10190:  jälkeenkään ole tehty minkäänlaista aikataulu-       asuvien puolisoiden menot ovat suhteellisesti
10191:  päätöstä.                                            pienemmät kuin yksinäisen vastaavissa olosuh-
10192:     Kansaneläkeuudistuksen      IV-vaihe   kuuluu     teissa asuvan henkilön menot. Tämä johtuu en-
10193:  olennaisena osana po. kokonaisuuteen. Sen to-        nen kaikkea siitä, että puolisoiden suhteelliset
10194:  teuduttua eläkkeensaajapuolisoille maksettaisiin     asunto-, valo- ja lämpökustannukset ovat yksinäi-
10195: 270504B
10196: 2                                        1987 vp. -      LA n:o 60
10197: 
10198: sen henkilön vastaavia kustannuksia pienem-              massaan tai muissa olosuhteissaan ei ole tapahtu-
10199:  mät." (KM 1954:8, s. 41)                                nut muutosta. Epäjohdonmukaisuus kärjistyi nii-
10200:    Kansaneläkkeiden yleinen taso oli tuolloin            den sinänsä oikeiden muutosten seurauksena,
10201: merkittävästi nykyistä alhaisempi, eikä yksityis-        joiden mukaan työtulo ei vaikuta 1.1.1983 lu-
10202: sektorin työeläkelainsäädäntö ollut vielä lainkaan       kien eikä puolison mikään tulo 1.1.1984 lukien
10203: voimassa. Kansaneläkettä pidettiin sen pienuu-           toisen puolison saamaan lisäosaan.
10204: den vuoksi lähes köyhäinhoidollisena avustukse-             Lisäksi on pidettävä kohtuuttomana, että kan-
10205: na. Se mitoitettiin tarkan tarveharkinnan ja mui-        saneläkkeen lisäosaa saava eläkeläinen joutuu
10206: den keinojen avulla yksilökohtaisesti turvaamaan         avioliittoa harkitessaan ottamaan huomioon rat-
10207: äärimmäisen niukan toimeentulon. Kansaneläk-             kaisun kielteisen taloudellisen seuraamuksen sekä
10208: keen luonne on tuohon aikaan nähden kuitenkin            omaan että mahdollisen tulevan puolisonsa elä-
10209: erityisesti eläkeuudistuksen seurauksena oleelli-        keturvaan nähden. Muita kuin eläkkeensaajia
10210: sesti muuttunut. Samaten eläkkeiden yleinen              tuskin voitaisiin näin kohdella. Yhteiskunnan
10211: taso on korottunut ja ajattelutavat muuttuneet.          kannalta olisi päinvastoin tarkoituksenmukaista
10212:    Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä tuli voi-       suosia eläkkeensaajien yhteisasumista ja sen kaut-
10213: maan vuonna 1971. Sen nimenomaisena tarkoi-              ta molemminpuolista huolenpitoa. Näin helpo-
10214: tuksena on peittää niitä kustannuksia, joihin            tettaisiin eläkeläisten kotona-asumista ja samalla
10215: alentamisperiaatteenkin yhteydessä on viitattu.          yleistä asuntotilannetta sekä vähennettäisiin lai-
10216: Jos molemmat puolisoista saavat Kelan maksa-             toshoidon tarvetta.
10217: maa eläkettä, asumistuki maksetaan puoleksi                 Jos kummallakin puolisoista on kohtuullinen
10218: kummallekin aviopuolisoista.                             työeläke, tässä tapauksesa 2 575 tai 2 705 mark-
10219:    Tällaista etuuden alentamista sillä perusteella,      kaa kuukaudessa tai sen yli, avio- tai avoliitto ei
10220: että henkilö elää avio- tai avoliitossa, ei sovelleta    heikennä toimeentuloa, koska oikeutta lisäosaan
10221: muussa sosiaalivakuutuksessa, ei vähimmäistur-           ei ole ja kansaneläkkeenä maksetaan pelkkä poh-
10222: vankaan osalta, eikä luonnollisesti myöskään esi-        jaosa. Tappiota saattaa kuitenkin syntyä sen seu-
10223: merkiksi palkan maksussa. Muun muassa työeläk-           rauksena, että eläkeläispuolisoilla myös pienim-
10224: keet, sairausvakuutus-, äitiys- ja työttömyyspäivä-      pään lisäosaan oikeuttava tuloraja on muita ma-
10225: rahat sekä sotilasvamma-, tapaturma- ja liikenne-        talampi. Näin ollen rajoitus kohdistuu kansan-
10226: vakuutuskorvaukset maksetaan puolisoille saman-          eläkkeen saajistakin vain pieni- ja keskituloisiin.
10227: suuruisina kuin yksinäisille henkilöille. Eräissä        Säännöstö tuo mukanaan myös sen kiusallisen
10228: järjestelmissä etuuden taso päinvastoin korottuu         viranomaisharkinnan, onko esimerkiksi kahden
10229: puolison huoltovelvollisuuden perusteella. Elä-          vanhuksen katsottava elävän yhteistaloudessa ja
10230: keläiset, ja heistäkin vain kansaneläkkeen saajat        vieläpä '' avioliitonomaisissa olosuhteissa'', kuten
10231: on ryhmänä asetettu tässä suhteessa muita huo-           avoliitto kansaneläkelaissa (laki 103182, 28 §)
10232: nompaan asemaan.                                         määritellään.
10233:    Rajoitukselle esitetty perustelu kahden henki-           Rajoitussäännös vaikuttaa myös eläkkeiden ve-
10234: lön kahta yksinäistä pienemmästä taloudellisen           rotukseen. Kunnallisverotuksen eläketulovähen-
10235: tuen tarpeesta koskisi lisäksi johdonmukaisesti          nys muodostuu tulo- ja varallisuusverolain
10236: sovellettuna muitakin yhdessä asuvia henkilöitä          36 a §:n 2 momentin perusteella pienemmäksi
10237: kuin avio- ja avopuolisoita, esimerkiksi vanhussi-       silloin, kun molemmat puolisoista saavat elä-
10238: saruksia, sekä useampaakin kuin kahta henkilöä.          kettä.
10239: Eläkkeisiin sovellettuna tämä esimerkiksi merkit-           Tätäkin kautta eläkeläispuolisoiden muita epä-
10240: sisi sitä, että jos eläkeläisaviopuolisoilla on työky-   edullisempi kohtelu koskee ennen kaikkea pieni-
10241: vyttömyyseläkettä saava lapsi, heille kaikille kol-      ja keskituloisia eläkeläisiä, koska säännöksellä on
10242: melle olisi maksettava vielä enemmän alennettua          merkitystä vain siihen tulotasoon saakka, josta
10243: kansaneläkettä.                                          oikeus eläketulovähennykseen muiden tulojen
10244:    Nykyisen lainsäädännön epäjohdonmukaisuus             suuruuden vuoksi lakkaa. Tämä yhteenlaskettua
10245: ilmenee tilanteessa, jolloin jälkimmäinen puoli-         verotettavaa tuloa koskeva raja on vuonna 1986
10246: soista siirtyy eläkkeelle. Hänen oma toimeentulo-        runsaat 4 500 markkaa, mutta eläkeläispuolisoilla
10247: tasonsa alenee, kun työtulo lakkaa ja hänelle            vain noin 3 800 markkaa kuukaudessa. Jos tulot
10248: myönnetään eläke. Tässä toisen puolison tulojen          ylittävät myös rajoista korkeamman, ei asialla ole
10249: pienenemistilanteessa alennetaan myös jo aikai-          merkitystä. Edellä selostetun säännöksen takia ei
10250: semmin eläkkeelle siirtyneen puolison kansanelä-         myöskään voida sanoa, että erillisverotus täysin
10251: kettä, vaikka hänen omassa taloudellisessa ase-          toteutuisi eläkkeensaajapuolisoiden kohdalla.
10252:                                           1987 vp. -     LA n:o 60                                           3
10253: 
10254: Kun puolisoista jälkimmäinen siirtyy kansaneläk-         suurempi, mitä pienituloisemmasta eläkeläisestä
10255: keelle, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneellä saattaa      on kysymys.
10256: näin ollen sekä lisäosa pienentyä että verotus              Jos työeläkettä tai muuta lisäosaan vaikuttavaa
10257: kiristyä, jos hänellä tulojen vähäisyyden takia on       tuloa ei ole lainkaan tai sitä on aivan vähän (alle
10258: oikeus sekä lisäosaan että kunnallisverotuksen            182 mk/kk vuonna 1986), lisäosa maksettaisiin
10259: eläketulovähennykseen. Suurituloisella eläkkeen-         täysimääräisenä. Rajoitussäännöksen perusteella
10260: saajana ei tällöin tapahdu kumpaakaan tuloja             kuitenkin jätetään tällöin maksamatta suurin
10261: alentavaa muutosta.                                      mahdollinen osuus eli vanhaa tukilisää vastaava
10262:    Kun myöhemmin eläkkeelle siirtyneelle myön-           määrä lisättynä vielä kansaneläkeuudistuksen
10263: netään kansaneläkelain mukaisena vanhuuseläk-            II A -vaiheen täysimääräisen lisäosan tasokoro-
10264: keenä vaikkapa pelkkä pohjaosa, 334 markkaa              tuksella. Menetys on vuoden 1987 indeksitasossa
10265: kuukaudessa (taikka pienin maksettava rintama-           vajaat 900 markkaa kuukaudessa. Tämä on 60 tai
10266: sotilaseläke, 44 mk/kk vuonna 1986), tässä vai-           57 prosenttia (kuntaryhmästä riippuen) täysimää-
10267: heessa toisen puolison lisäosaa pienennetään.            räisestä lisäosasta. Jos työeläke tai muu korvaus
10268: Tällöin saattaa syntyä tilanteita, jolloin kansan-       ylittää täysimääräiseen lisäosaan oikeuttavan tulo-
10269: eläkettä ei kannata lainkaan ottaa vastaan. Tämä         rajan 182 markkaa kuukaudessa, alennettavaa
10270: voi olla lopputulos silloinkin, kun eläkkeeseen          lisäosan osuutta on sitä vähemmän, mitä suurem-
10271: kuuluisi pohjaosan lisäksi myös jonkinsuuruinen          mat muut tulot ovat. Työeläkkeen noustua kuu-
10272: lisäosa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys-          kaudessa yli 1 960 markan tason, lisäosaan ei
10273: ten pienentyminen sekä puheena oleva lisäosaa            enää jää laitoshoidon takia keskeytettävää osuut-
10274: koskeva rajoitussäännös yhdessä voivat aiheuttaa         ta. Tällöin lisäosa maksetaan samoin perustein
10275: sen, että puolisoiden yhteenlaskettu nettoeläke-         kuin sellaiselle eläkeläiselle, joka ei ole laitoshoi-
10276: tulo alenisi.                                            dossa.
10277:    Yleinen viime vuosien kehityslinja on ollut,             Tällaiselle eläkkeen alentamiselle laitoshoidon
10278: että puolisoita käsitellään erilaisissa sosiaaliturva-   aikana ei ole perusteita. Täysimääräisen kansan-
10279: ja verotusasioissa itsenäisesti. Myös teknisessä         eläkkeen taso on siinä määrin vaatimaton, ettei
10280: mielessä rajoituksen poistaminen selkeyttäisi elä-       sen madaltaminen tässäkään tilanteessa ole koh-
10281: ke- ja verotuslainsäädäntöä. Näillä perusteilla          tuullista. Rajoituksen purkamisesta tosin monessa
10282: tulisi kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti sekä            tapauksessa seuraisi hoitomaksun korottaminen.
10283: siihen liittyvät 27 §:n 2 momentti ja 28 § kumo-         Kansaneläkkeen alentaminen kolmen kuukauden
10284: ta, ja tätä vastaten tulo- ja varallisuusverolain        kuluttua hoidon alkamisesta ja siitä ehkä seuraa-
10285: 36 a §:ää olisi muutettava.                              va hoitomaksun alentaminen on kuitenkin tar-
10286:    Kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheeseen kuuluu           peetonta hallinnollista byrokratiaa, minkä lisäksi
10287: myös laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa          järjestely tekee lainsäädännöstä vaikeaselkoisen.
10288: koskevan rajoitussäännöksen poistaminen. Nykyi-          Eläkkeensaajien on myös vaikeata ymmärtää eläk-
10289: sen lainsäädännön mukaan lisäosasta ei siltä ajal-       keensä alentamista tällaisella perusteella. Vastaa-
10290: ta, kun eläkkeensaaja on ollut laitoshoidossa yli        vaa säännöstä ei sovelleta esimerkiksi työeläkkei-
10291: kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää         siin nähden.
10292: ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 ja toisessa kun-             Tässä aloitteessa käsiteltävät kaksi lisäosan
10293: taryhmässä 40 prosenttia täysimääräisestä nor-           maksamista koskevaa rajoitusta käyttäytyvät myös
10294: maalista lisäosasta (kansaneläkelain 42 b §:n 1          toisiinsa nähden ristiriitaisesti. Kun naimisissa
10295: mom., laki 103/82).                                      oleva eläkkeensaaja siirtyy pysyvään laitoshoi-
10296:    Kun tukiosa ja tukilisä kansaneläkeuudistuk-          toon, hänelle aletaan kansaneläkelain 28 §:n 1
10297: sen II A -vaiheessa 1.1.1983 yhdistettiin lisäosak-      momentin nojalla maksaa yksinäisen henkilön
10298: si, laitoshoitoa koskeva rajoitus siirrettiin uuteen     lisäosaa, ts. eläkkeensaajapuolisoita koskevaa lain
10299: lainsäädäntöön sisällöltään vanhan järjestelmän          25 §:n 2 momentin rajoitusta ei enää sovelleta.
10300: kaltaisena. Lisäosasta ei laitoshoidossa olevalle        Näin menetellään myös kotiin jäävän puolison
10301: makseta sitä osaa, joka vastaa vanhan lain mu-           osalta. Tämän seurauksena lisäosat yleensä korot-
10302: kaista tukilisää. Teknisesti tavoitteeseen päästiin      tuvat. Toisaalta, hoidon kestettyä yli kolme kuu-
10303: soveltamalla edellä mainittuja 43 tai 40 prosentin       kautta, lisäosaa alennetaan 42 b §:n 1 momentin
10304: rajoitussääntöjä. Niiden mukaisesti maksettavaksi        mukaisen, laitoshoitoa koskevan rajoituksen no-
10305: jää enintään vanhaa tukiosaa vastaava osuus lisä-        jalla. Lopputuloksena on yleensä lisäosan piene-
10306: osasta. Näin tämäkin rajoitus kohdistuu vain             neminen, mutta korottuminenkin on mahdollis-
10307: pienituloisiin eläkkeensaajiin. Tappio on sitä           ta. Laitoshoitomaksu määrätään tämän hallinnol-
10308: 4                                      1987 vp. -      LA n:o 60
10309: 
10310: lisesti raskaan edestakaisin tarkistamisen jälkeen     keläistä saisi eläkkeeseensä korotuksen laitoshoi-
10311: lopulta kuitenkin maksettavaa eläketuloa vastaa-       toa koskevan rajoituksen poistamisen seuraukse-
10312: vaksi.                                                 na. Kun pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleviin
10313:    Laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa kos-     eläkeläisiin toisaalta ei sovelleta eläkeläispuolisoja
10314: kevan rajoituksen poistaminen hyödyttäisi kun-         koskevaa rajoitusta, koska puolisoilla ei tällöin
10315: tia. Ne saisivat periä alentamatonta kansaneläket-     katsota olevan yhteistä taloutta, korotusten saa-
10316: tä vastaavat korkeammat hoitomaksut ilman, että        jien yhteismäärä muodostuu näiden lukujen
10317: valtionosuus muutoksen seurauksena pienenisi.          summasta ja koskee siten noin 308 000 eläkkeen-
10318: Tämä edistäisi ennen kaikkea eläkeläisvoittoisissa     saaJaa.
10319: kunnissa kipeästi tarvittavien laitoshoitopaikko-         Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
10320: jen luomista.                                          toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
10321:    Näistä syistä kansaneläkelain 42 b § olisi ku-      1986-1990 todetaan kansaneläkeuudistuksen
10322: mottava. Sen sijaan säännös on edelleen tarkoi-        IV-vaiheesta (s. 67) seuraavaa: "Suunnitelma-
10323: tuksenmukaista säilyttää eläkkeensaajan asumis-        kauden loppupuolella selvitettäneen myös kan-
10324: tukea sekä apu- ja hoitolisää koskevana.               saneläkeuudistuksen IV -vaiheen toteuttamista.
10325:    Jos eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen         IV-vaiheen toteuttamisesta aiheutuvia kustan-
10326: lisäosat koeotettaisiin samalle tasolle kuin kahdel-   nuksia ei ole otettu kehittämissuuunitelmaan
10327: la yksinäisellä eläkkeensaajalla, tästä aiheutuisi     vielä tässä vaiheessa.'' Tämä tavoitteenasettelu ei
10328: noin 870 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-        ole tyydyttävä. Kansaneläkeuudistus on tähänkin
10329: nukset, mistä osa palautuisi yhteiskunnalle vero-      mennessä toteutunut pahasti myöhästyneenä ja
10330: tulojen kasvuna. Laitoshoitoa koskevan rajoituk-       moniin osiin viipaloituna. Uudistuksen neljän-
10331: sen poistaminen aiheuttaisi noin 440 miljoonan         nen vaiheen lykkäämiselle epämääräiseen tulevai-
10332: markan vuotuiset lisäkustannukset. Noin 350            suuteen ei ole petusteita. Edellä selostetut näkö-
10333: miljoonaa markkaa voidaan arvioida tästä palau-        kohdat päinvastoin puoltavat sen pikaista toteut-
10334: tuvan nousevien hoitomaksujen seurauksena.             tamista. Periaatepäätös kansaneläkeuudistuksen
10335: Eläkkeensaajille tuleva eläkkeiden nettokasvu oli-     IV-vaiheen toteuttamisesta olisi tehtävä vielä
10336: si kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheessa noin 905        vuoden 1987 kuluessa.
10337: miljoonaa markkaa vuodessa. Arvio on tehty                Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10338: vuoden 1987 hintatasossa.
10339:    Puolisoiden eläkkeiden korottaminen koskisi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
10340: noin 250 000 eläkkeensaajaa. Noin 50 000 elä-                  kiehdotukset:
10341: 
10342: 
10343: 
10344: 
10345: 1.
10346:                                                  Laki
10347:       kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momentin, 28 ja 42 b §:n kumoamisesta
10348: 
10349:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10350: 
10351:                       1 §                                                     2 §
10352:   Täten kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956                Tämä laki tulee v01maan       päivänä
10353: annetun kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti,             kuuta 198 .
10354: 27 §:n 2 momentti, 28 ja 42 b §, sellaisina kuin         Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan
10355: ne ovat, 25 §:n 2 momentti, 28 ja 42 b § 5             päivästä          kuuta 198 lukien tämän lain
10356: päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/         mukaiseksi lisäosaksi.
10357: 82) ja 27 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
10358: 1983 annetussa laissa (1053/83).                       tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiiin toimiin.
10359:                                      1987 vp. -   LA n:o 60                                     5
10360: 
10361: 2.
10362:                                               Laki
10363:                         tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
10364: 
10365:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
10366: varallisuusverolain 36 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
10367: laissa (111/82), näin kuuluvaksi:
10368: 
10369:                     36 a §
10370:                                                   mässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteis-
10371:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-     määrää.
10372: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläk-
10373: keenä pidetään verovuonna maksetun kansan-          Tämä laki tulee v01maan       päivänä
10374: eläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryh-     kuuta 198 .
10375: 
10376: 
10377:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
10378: 
10379:                 Marjatta Stenius-Kaukonen              Ensio Laine
10380:                 Marja-Liisa Löyttyjärvi                Esko-Juhani Tennilä
10381:                                                  1987 vp.
10382: 
10383: Lakialoite n:o 61
10384: 
10385: 
10386: 
10387: 
10388:                                     Korkia-Aho ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n
10389:                                       muuttamisesta
10390: 
10391: 
10392:                                             Eduskunnalle
10393: 
10394:    Liikkeen- ja ammatinharjoittajan osalta erillis-     työskennellessä harjoittamassaan liikkeessä tai
10395: verotus toteutuu käytännössä heikommin kuin             ammatissa puolison mukanaolo ei merkitse ansio-
10396: muiden verovelvollisten osalta. Tällä on näiden         tuloon tasokorotusta. Tämä sotii selvästi jo lain-
10397: verovelvollisten verotusta kiristävä vaikutus. Tä-      säädännön lähtökohtaa vastaan. Tämän vuoksi
10398: mä johtuu siitä, että ansiotuloksi eli erillisvero-     ansiotulorajaan tulisi tehdä puolisokorotus.
10399: tettavaksi tuloksi katsottava osuus on liian pieni,        Liikkeen tai ammatin verotettavan tulon muo-
10400: sekä siitä, että ansiotulo-osuutta ei jaeta puolisoi-   dostuessa pääomatuloista tai tulon jääminen al-
10401: den kesken oikeudenmukaisesti, sekä siitä, että         haiseksi merkitsee sitä, että myös ansiotulo-osuus
10402: pieneenkin yrittäjätuloon saattaa sisältyä pää-         jää alhaiseksi tai ansiotulo-osuutta ei muodostu
10403: omatuloksi verotuksessa katsottavia tuloja, joita       ollenkaan. Kuitenkin yrittäjä on työskennellyt
10404: yhteisverotetaan.                                       yrityksessä siten, että ulkopuoliselle työntekijälle
10405:    Liikkeen- tai ammatinharjoittajan tuloksesta         olisi pitänyt maksaa huomattavaakin palkkaa.
10406: ansiotuloksi katsottavan osuuden tulisi vastata         Liikkeen tai ammatin tulos tulisikin katsoa aina
10407: liikkeessä tai ammatissa tehdyn työn arvoa. Vaik-       tiettyyn markkamäärään saakka ansiotuloksi ja yli
10408: ka ansiotuloon onkin yleensä tehty veroasteikko-        menevältä osalta tulisi vasta suorittaa jako pää-
10409: jen ja vähennysten tarkistamisen yhteydessä in-         omatulojen ja ansiotulojen kesken. Myös vero-
10410: flaatiokorotus, ansiotulo-osuus ei keskimäärin          tuksen yksinkertaistaminen edellyttäisi tätä.
10411: vastaa yrittäjän työn arvoa. Tämän vuoksi ansio-           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
10412: tuloksi katsottavaan määrään tulisi tehdä selvä         tamme,
10413: tasokorotus.
10414:    Ansiotuloa määrättäessä on lähtökohdaksi                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10415: otettu yrittäjän työn arvo. Kuitenkin puolisoiden               kiehdotuksen:
10416: 
10417: 
10418: 
10419: 
10420:                                                   Laki
10421:                          tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n muuttamisesta
10422: 
10423:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10424: varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa
10425: laissa (1062/86), näin kuuluvaksi:
10426: 
10427:                       17 b §
10428:                                                         kan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mi-
10429:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön harjoit-       käli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että
10430: taman liikkeen tai ammatin tuloksen tai maatila-        verovelvollisen luonnollisen henkilön tai avio-
10431: talouden puhtaan tulon yhteismäärä katsotaan            puolisoiden harjoittamassa liikkeessä, ammatissa
10432: 200 000 markan määrään saakka kokonaan ansio-           tai maatilataloudessa suorittaman työn kohtuulli-
10433: tuloksi. Aviopuolisoiden harjoittaman liikkeen          nen arvo ylittää 200 000/300 000 markkaa, voi-
10434: tai ammatin tuloksen tai maatilatalouden puh-           daan myös tämän määrän ylittävä osa sanottujen
10435: taan tulon yhteismäärä katsotaan 300 000 mar-           tulojen yhteismäärästä katsoa ansiotuloksi. An-
10436: 270507E
10437: 2                                      1987 vp. -    LA n:o 61
10438: 
10439: siotuloksi katsotaan liiketulo, ammattitulo ja       300 000 markkaa suoritetaan jako pääomatuloi-
10440: maatilatalouden puhdas tulo kokonaisuudessaan        hin ja ansiotuloihin.
10441: ansiotulo-osuuden näyttörajaan saakka. Liikkeen
10442: tai ammatin tuloksen tai maatilatalouden puh-
10443: taan tuoton ylittäessä luonnollisen henkilön osal-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
10444: ta 200 000 markkaa ja aviopuolisoiden osalta         kuuta 19
10445: 
10446: 
10447:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
10448: 
10449:          Martti Korkia-Aho              Keijo Jääskeläinen           Sakari Valli
10450:                     Oiva Savela                              Kaarina Dromberg
10451:                                                 1987 vp.
10452: 
10453: Lakialoite n:o 62
10454: 
10455: 
10456:                                    Korkia-Aho ym.: Ehdotus laiksi investointivarauslain 3 §:n muutta-
10457:                                      misesta
10458: 
10459: 
10460:                                            Eduskunnalle
10461: 
10462:    Investointivarauslaki ( 1094/7 8) tuli voimaan        Valtioneuvosto voi sallia tehtäväksi 50 % :a
10463: vuoden 1979 alussa. Investointivarausjärjestel-       suuremmankin investointivarauksen, kuitenkin
10464: män tarkoituksena on saada yritysten investoinnit     enintään 80 % tilikauden voitosta.
10465: ajoitetuksi suhdanteita tasoittavasti. Tavoitteena       Yritykset ovat varsin laajasti käyttäneet hyväk-
10466: on, että yritykset muodostavat noususuhdanteen        seen investointivarauslain tarjoamia varauksente-
10467: aikana varauksia, joita käytetään laskusuhdan-        komahdollisuuksia. Investointivaraus on luonteva
10468: teen aikana investointien hankintamenojen kat-        keino varautua tuleviin investointeihin ja
10469: tamiseen.                                             edesauttaa yritysten ja niiden rahoituksen kun-
10470:    Investointivaraus koskee kaikkia yritysmuotoja     nossapitoa. Investointivarauksen avulla mm. yri-
10471: ja kaikkia toimialoja. Niin yksityiset toiminimet,    tysten koneet voidaan säilyttää nykyaikaisina.
10472: avoimet ja kommandiittiyhtiöt, osakeyhtiöt kuin          Investointivarauslaki on yleisesti ottaen melko
10473: osuuskunnatkin voivat näin varautua tuleviin          hyvin täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Investoin-
10474: investointeihinsa, kunhan vain harjoittavat liike-    tivarauslakia olisi kuitenkin edelleen kehitettävä
10475: toimintaa.                                            niin, että varausten muodostamista ja niiden
10476:    Investointivarauslain mukaan verovelvollinen       käyttöä pyrittäisiin tehostamaan.
10477: voi tehdä kirjanpidossaan investointivarauksen,          Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
10478: jonka suuruus on enintään 50 % tilikauden voi-        tamme,
10479: tosta ja joka vähennetään veronalaisesta tulosta
10480: valtion- ja kunnallisverotuksesta. Verovelvollisen,              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10481: joka tehnyt investointivarauksen, on talletettava             kiehdotuksen:
10482: Suomen Pankkiin sulkutilille vähintään 50 %
10483: varauksen määrästä.
10484: 
10485:                                                 Laki
10486:                               investointivarauslain 3 §:n muuttamisesta
10487: 
10488:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun investointiva-
10489: rauslain (1094/78) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10490: 
10491:                        3§
10492:    Investointivaraus saa olla enintään 70 % vero-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
10493: velvollisen tilikauden voitosta ennen varausten       kuuta 19
10494: tekemistä. Valtioneuvosto voi kuitenkin päättää,
10495: että määrätyn tilikauden voitosta tehtävä inves-
10496: tointivaraus saa olla 100 % tilikauden voitosta.
10497: 
10498: 
10499: 
10500: 
10501:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
10502: 
10503:           Martti Korkia-Aho              Keijo Jääskeläinen             Sakari Valli
10504:                      Oiva Savela                                Kaarina Dromberg
10505: 
10506: 270508F
10507:                  j
10508:                 j
10509:                j
10510:               j
10511:              j
10512:             j
10513:            j
10514:           j
10515:          j
10516:         j
10517:        j
10518:       j
10519:      j
10520:     j
10521:    j
10522:   j
10523:  j
10524: j
10525:                                                1987 vp.
10526: 
10527: Lakialoite n:o 63
10528: 
10529: 
10530: 
10531: 
10532:                                   Björklund ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 33 a §:n
10533:                                      muuttamisesta
10534: 
10535: 
10536:                                            Eduskunnalle
10537: 
10538:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10539: 
10540:   Aioitteella tähdätään siihen, että valtionvero-     väksi myös muiden kuin Suomen käymistä sodis-
10541: tuksessa vähennyskelpoisiksi luettaisiin sellaiset    ta kärsimään joutuneiden avustamiseen.
10542: rahalahjoitukset, jotka on tarkoitettu käytettä-
10543: 
10544: 
10545: 
10546: 
10547:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
10548: 
10549:    Eduskunta sääti vuonna 1986 vähennyskelpoi-        tään kotimaisiin kohteisiin. On luonnotonta,
10550: siksi sellaiset rahalahjoitukset, joilla humanitaa-   ettei näin ilmaistua pyrkimystä ole otettu huo-
10551: risten avustusjärjestöjen kautta tuetaan kehitys-     mioon - jo perinteisestikin kansainvälisen yleis-
10552: yhteistyötä ja avustetaan sodasta kärsimään jou-      humanitaarisen - sodan uhrien auttamistoimin-
10553: tuneita.                                              nan kohdalla.
10554:    Valtiovarainministeriö on sittemmin päätöksil-        Kun korkein hallinto-oikeus päätöksellään
10555: lään rajannut "sodan" käsitteen tarkoittamaan         22.5.1987 kuitenkin on vahvistanut valtiovarain-
10556: vain Suomen käymiä sotia. Avustettavien joukos-       ministeriön laintulkinnan, lakitekstiä on aihetta
10557: ta on näin, irvokkaaksi katsottavalla tavalla, sul-   täsmentää siten, ettei sitä voida käyttää eduskun-
10558: jettu pois muut kuin suomalaisen sodan suoma-         nan tahdon ja yleisten humanitaaristen avustus-
10559: laiset uhrit.                                         periaatteiden vastaisesti.
10560:    Hallituksen esityksessä n:o 36/1986 vp. koros-        Sen vuoksi ehdotamme,
10561: tettiin mm. "nykyisen kansainvälisyyttä korosta-
10562: van ajattelutavan" yleistymistä perusteluna sille,              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10563: ettei verotuksellista tukea voida rajoittaa pelkäs-          kiehdotuksen:
10564: 
10565: 
10566: 
10567:                                                 Laki
10568:                          tulo- ja varallisuusverolain 33 a §:n muuttamisesta
10569: 
10570:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
10571: varallisuusverolain 33 a §:n 2 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 11 päivänä heinäkuuta 1986
10572: annetussa laissa (540/86), näin kuuluvaksi:
10573: 
10574:                       33 a §                          detään osittain tai kokonaan vähentää valtionve-
10575:                                                       rotuksessa tulostaan valtiovarainministeriön ni-
10576:   Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella sää-     meämälle yhdistykselle, laitokselle, säätiölle tai
10577: 270516P
10578: 2                                     1987 vp. -    LA n:o 63
10579: 
10580: uskonnonvapauslain 2 §:ssä tarkoitetulle uskon-     tävästä sodasta kärsimään joutuneiden avustami-
10581: nolliselle yhdyskunna:lle tai sen toimielimelle     seen.
10582: ~~                                                  --------------
10583:    2) vähintään 1 000 markan ja enintaan
10584: 150 000 markan määräisen rahalahjoituksen, jo-        Tämä laki tulee voimaan        patvana
10585: ka on tarkoitettu käytettäväksi Suomessa tai mis-   kuuta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
10586: sä tahansa muualla maailmassa käydystä tai käy-     vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
10587: 
10588: 
10589:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
10590: 
10591:         Ilkka-Christian Björklund      Jörn Donner                   Eero Paloheimo
10592:                                                  1987 vp.
10593: 
10594: Lakialoite n:o 64
10595: 
10596: 
10597: 
10598: 
10599:                                     Tennilä ym.: Ehdotus         laiksi   työllisyyslain   17   Ja   18 §:n
10600:                                       muuttamisesta
10601: 
10602: 
10603:                                             Eduskunnalle
10604: 
10605:    Edellisessä eduskunnassa helmikuussa 1987 hy-        yhteydessä haluamme muistuttaa siitä, että pi-
10606: väksytty työllisyyslaki saatiin aikaiseksi kommu-       dämme työttömyyden torjumista koko politiikan
10607: nistien ja sosialistien harjoittaman pitkällisen        perustehtävänä. Työttömyyden vähentämisen ja
10608: painostuksen tuloksena. Työvoimareserviä tarvit-        poistamisen tulee olla päätavoitteena myös laa-
10609: sevien rahapiirien ja suuren rahan asialla olevien      dittaessa valtion budjettia ja siksi pidämme vält-
10610: poliittisten voimien vastarinnasta johtuen työlli-      tämättömänä, että hallitus antaa eduskunnalle
10611: syyslaki jäi kuitenkin edelleenkin pahasti puut-        keväisin tiedonannon tulevan budjetin sisällöstä.
10612: teelliseksi eikä vastaa perustuslakiin kirjoitettua     Näin eduskunta pääsee päätöksellään varmista-
10613: selkeätä määräystä valtiovallan velvollisuudesta        maan sen, että työttömyyden vähentäminen tosi-
10614: järjestää työtä kaikille.                               aankin on budjetin laadinnan päätavoite.
10615:    Hyväksytyn työllisyyslain perusheikkouksiin             Työttömyyden vähentämiseksi ja poistamiseksi
10616: kuuluu se, että työllistämisvelvoite koskee vain        pidämme välttämättömänä edelleen valtion
10617: alle 20-vuotiaita nuoria ja yli vuoden työttömänä       oman yritystoiminnan määrätietoista laajentamis-
10618: olleita pitkäaikaistyöttömiä. Kaiken lisäksi järjes-    ta ja ulottamista myös uusille aloille. Ulkomaan-
10619: tettävä työ kestää vain kuusi kuukautta kerrallaan      kauppaa tulee kehittää siten, että työllistämisen
10620: ja voi olla osa-aikaista, jolloin palkka jää surkeak-   kannalta hyvin tärkeässä asemassa olevan Neuvos-
10621: si. Koska työllisyyslaki tulee voimaan jo ensi          toliiton kaupan osuus ulkomaankaupasta noste-
10622: vuoden alusta, esitämmekin nyt muutoksia juuri          taan kolmannekseen koko ulkomaankaupasta.
10623: näihin keskeisiin kohtiin pahimpien epäkohtien             Työtahdin kiristäminen ja työn rasittavuuden
10624: poistamiseksi.                                          kasvu edellyttävät työajan lyhentämistä ja elä-
10625:    Ehdotamme siis, että työtä tulee järjestää kai-      keiän alentamista 60 vuoteen, raskaissa ja kulut-
10626: kille kuukauden työttömänä olleille alle 25-vuo-        tavissa töissä 55 vuoteen. Nämä toimet auttavat
10627: tiaille nuorille. Muiden osalta työllistämisvelvoite    myös nuorten työllistämisessä.
10628: astuu voimaan 3 kuukauden työttömyyden jäl-                Työllisyyslain pahimpien heikkouksien korjaa-
10629: keen. Lisäksi ehdotamme, että työn tulee kestää         miseksi ehdotamme,
10630: vähintään vuoden kerrallaan ja olla kokopäiväistä
10631: ja kunnolla palkattua.                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10632:    Työllisyyslakiin tekemiemme muutosesitysten                 kiehdotuksen:
10633: 
10634: 
10635: 
10636: 
10637:                                                   Laki
10638:                                työllisyyslain 17 ja 18 §:n muuttamisesta
10639: 
10640:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain
10641: (275 187) 17 § ja 18 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
10642: 
10643:                         17 §                            ranomaiset eivät ole kuukauden kuluessa hänen
10644:         Nuoren työ- ja harjoittelupaikka                ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon työttö-
10645:                                                         mäksi työnhakijaksi voineet osoittaa työtä tai
10646:   Alle 25-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimavi-        työnsaantia edistävää koulutusta, on sen kunnan,
10647: 
10648: 270515N
10649: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 64
10650: 
10651: jossa nuorella on kotipaikka, järjestettävä työssä-   taikka sijoittamaan hänet erityisin työllistämistoi-
10652: käyntialueella kokopäiväinen työ- ja harjoittelu-     min valtion, kunnan, kuntainliiton, yksityisen tai
10653: paikka 12 kuukauden ajaksi.                           yhteisön palvelukseen siten kuin asetuksella tar-
10654:                                                       kemmin säädetään. Tässä tarkoitetun henkilön
10655:                        18 §                           työllistämään sitoutuvalle yritykselle maksettavas-
10656:        Työl!istämisse!vitys ja pitkäaikais-           ta työllistämistuesta säädetään niin ikään tarkem-
10657:          työttömyyden ehkäiseminen                    min asetuksella.
10658:                                                         Jos työnhakijaa ei voida työllistää 2 momentis-
10659:                                                       sa tarkoitetulla tavalla, on valtion tai kunnan
10660:   Jos 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö on      työvoimaviranomaisten osoituksesta järjestettävä
10661: ollut työttömänä yhtäjaksoisesti 3 kuukautta tai      hänelle työntekomahdollisuus vuoden ajaksi ko-
10662: viimeisten kahden vuoden aikana työttömänä 3          kopäiväisesti.
10663: kuukautta eikä häntä ole tänä aikana työllistetty
10664: 3 momentin mukaisesti, on työvoimaviranomais-
10665: ten pyrittävä ohjaamaan työnhakija koulutukseen         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
10666: tai työllistämään hänet 7-16 §:n mukaisesti           kuuta 198 .
10667: 
10668:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
10669: 
10670:                    Esko-Juhani Tennilä                       Marja-Liisa Löyttyjärvi
10671:                    Ensio Laine                               Marjatta Stenius-Kaukonen
10672:                                                  1987 vp.
10673: 
10674: Lakialoite n:o 65
10675: 
10676: 
10677: 
10678: 
10679:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi työttömyysturvalain Ja
10680:                                        eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
10681: 
10682: 
10683:                                              Eduskunnalle
10684: 
10685:    Kaksi vuotta voimassa ollut työttömyysturvala-          Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä
10686: ki ei turvaa kaikille työttömille toimeentuloa          esittää peruspäivärahaa korotettavaksi 100 mark-
10687: koko työttömyyden ajaksi. 1.4.1987 voimaan              kaan päivässä ja sitä maksettavaksi viikon jokai-
10688: tulleet muutokset eivät tuoneet oleellista korjaus-     selta päivältä. Sen on oltava verovapaa. Myös
10689: ta epäkohtiin. Erityisen ongelmallinen on pitkä-        ansioon suhteutettu päiväraha paranisi pieni- ja
10690: aikaistyöttömien ja osa-aikatyötä tekevien asema.       keskituloisilla, mutta päivärahalle asetettaisiin
10691: Työttömyyseläkkeen ikärajan korottaminen 60             katto 7 000 markan kuukausituloihin. Lapsikoro-
10692: vuoteen on lisännyt huomattavasti pitkäaikais-          tus ehdotetaan nostettavaksi ensimmäisestä lap-
10693: työttömien määrää. Yli vuoden työttömänä ollei-         sesta 20 markkaan, ja kaikista muista lapsista
10694: den määrä on kasvanut vuodessa 21,8 prosentilla         maksettaisiin 15 markan lapsikorotus. Etuudet
10695: ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä           esitetään sidottavaksi ansiotasoindeksiin siten, et-
10696: peräti 32,8 prosentilla. Uusi työllisyyslaki ei pois-   tä hallitus ei voi enää yrittää kiertää lain säännök-
10697: ta pitkäaikaistyöttömien ongelmia, vaan saattaa         siä niin kuin tänä vuonna.
10698: kasvattaa niitä 55 vuotta täyttäneiden kohdalla            Ansioturvan 100 päivän jälkeinen alenema ja
10699: viedessään mahdollisuuden yksilöllisen varhais-         500 päivän enimmäismäärä esitetään poistetta-
10700: eläkkeenkin hakemiseen. Työttömyyseläkeikäraja          vaksi kokonaan. Perustuevan tarveharkinta lak-
10701: on palautettava 55 vuoteen.                             kautettaisiin.
10702:    Työttömyysturvalain pahin epäkohta on se,               Osa-aikatyötä tekeviä koskevat epäoikeuden-
10703: että peruspäiväraha on vain 75 markkaa päivässä.        mukaiset rajoitukset ehdotetaan poistettavaksi,
10704: Tästä jää kuukaudessa, kun verot on vähennetty,         samoin kohtuuttomat karenssisäännökset. Am-
10705: käteen vajaat 1 300 mk. Se on huomattavasti alle        mattisuoja palautettaisiin.
10706: toimeentulotuen tason. Näin työttömiä juoksute-            Ehdotetut muutokset tulee saattaa voimaan
10707: taan luukulta toiselle, että he saisivat kasaan edes    mahdollisimman pian.
10708: tänä päivänä vähimmäistoimeentuloksi katsotta-
10709: van määrän.
10710: 
10711: 
10712: 
10713: 
10714:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10715: 
10716:    Työttömyyskassaa ja sosiaalivakuutustoimikun-        prosessiin. Tämä on johtanut etuuden menetyk-
10717: taa sitova työvoimaviranomaisen lausunto on             siin ja viivästyksiin perusteena. Työvoimatoimi-
10718: usein johtanut työttömyyspäivärahan hylkäämi-           kunnan lausunnon sitovuus tulee poistaa (3 §:n 3
10719: seen, vaikka hakijan olosuhteiden tunteminen ja         mom.).
10720: lain säännökset mahdollistaisivat hakijan edun             Työttömyyspäivärahan saannin ehdoksi asetet-
10721: mukaisen tulkinnan. Työvoimatoimikunnat ovat            tiin työmarkkinoiden käytettävissä olo. Tämä uusi
10722: usein myös varmuuden vuoksi hylänneet hieman            säännös on avannut mahdollisuuden mielivaltai-
10723: tavallisuudesta poikkeavat tapaukset saadakseen         siin tulkintoihin. Esimerkiksi liikenneyhteyksien
10724: työttömyysturvalautakunnan ennakkopäätöksen,            tai päivähoitopaikan puuttuminen voi olla työt-
10725: mikäli työtön haluaa lähteä raskaaseen valitus-         tömyyspäivärahan saannin esteenä. Ei voi olla
10726: 270514M
10727: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 65
10728: 
10729: 
10730: oikein, että työttömästä itsestään riippumattomat          Ammattisuoja esitetaan palautettavaksi sekä
10731: seikat voivat merkitä päivärahan menettämistä.         perusturvan että ansioturvan osalta. Työstä kiel-
10732: Siksi esitämme tämän ehdon poistamista lain 4 ja        täytyminen olisi mahdollista ilman työttömyys-
10733: 5 §:stä.                                               turvan menetystä, jos tarjottu työ ei ole työnteki-
10734:    Esitämme myös poistettavaksi ehdon, että on         jän ammattitaidon kannalta sopivaa. Työstä kiel-
10735: haettava kokopäivätyötä saadakseen työttömyys-         täytymisestä aiheutuvia karenssiaikoja esitetään
10736: päivärahaa. Osa-aikatyötä on pakko hakea esi-          lyhennettäväksi, sillä ne ovat kohtuuttoman pit-
10737: merkiksi silloin, kun henkilöllä on useita osa-        kiä ja johtavat vain hakemaan toimeentulotukea
10738: aikaisia työpaikkoja ja hän menettää niistä yh-        Sosiaalitoimistosta (7 §).
10739: den. Monilla työntekijöillä ei ole muuta mahdol-           Säännös toistuvasta työstä kieltäytymisestä joh-
10740: lisuutta kuin tehdä monta työtä yhtä aikaa edes        taa päivärahan kertakaikkiseen menettämiseen.
10741: väittävän toimeentulon saamiseksi, kun kokopäi-         Siirto luukulta toiselle ei tuo ratkaisua ongel-
10742: vätyötä ei yksinkertaisesti ole saatavissa.            maan. Säännös ehdotetaan kumottavaksi (8 §).
10743:    Työttömyyspäivärahan saamisen ehtona on, et-           Pakkokurssitussäännös tulisi kumota (9 §).
10744: tä työttömälle ei ole voitu osoittaa työtä tai häntä      Työssäkäyntialuetta koskeva säännös voidaan
10745: ei ole voitu osoittaa koulutukseen. Koulutuksen        tarpeettomana kumota (10 §).
10746: tulee mielestämme perustua vapaaehtoisuuteen,              Säännökset ovat johtaneet erittäin mielivaltai-
10747: ja siksi tämä rajoitus tulee poistaa, niin tärkeää     siin tulkintoihin pätevästä syystä erota työstä tai
10748: kuin koulutus onkin.                                   työsopimuksen syntymättä jäämisen syystä sa-
10749:    Vaikka koulutus on ensisijainen ratkaisu 16-        moin kuin hyväksyttävästä syystä olla pitkähkön
10750: vuotiaille, tulee työttömyyspäivärahaoikeuden          aikaa poissa työmarkkinoilta. Esitettyjen korjaus-
10751: alaikäraja palauttaa 16 vuoteen, sillä 16-vuotiaat     ten lisäksi säännösten tulkinnasta tulisi antaa
10752: työttömät tulevat kaikkein heikoimmista sosiaali-      yksityiskohtaisia ohjeita työttömän oikeusturvan
10753: sista oloista (5 §:n 1 mom. 1 kohta).                  takaamiseksi (11 §).
10754:    Se, että lain mukaan päivärahaan ei ole oikeut-        Omavastuuaikoja koskevat säännökset esite-
10755: ta henkilöllä, joka on katsottava päätoimiseksi        tään kumottavaksi (12 §).
10756: opiskelijaksi, saattaa johtaa siihen, että työtön ei      Perusturvan tarveharkinta esitetään kumotta-
10757: voi työttömyysaikana yrittää edes kehittää itseään     vaksi ja ensi kertaa työmarkkinoille tulevia koske-
10758: ja kohentaa ammattitaitoaan. Tämä työttömiä            va pitkä karenssi poistettavaksi (13 ja 14 §).
10759: passivoiva säännös tulee poistaa (5 §:n 1 mom.            Nuoret työttömät jäävät usein pelkän perus-
10760: 10 kohta).                                             turvan varaan, koska työssäoloehdon edellyttämä
10761:    Eläkelakeja tulisi muuttaa siten, että henkilö,     kuuden kuukauden työssäoloaika kahden vuoden
10762: jolle on myönnetty työkyvyttömyyseläke kansan-         aikana ei täyty. Työssäoloehtoa esitetään tämän
10763: eläkelain mukaan, olisi aina oikeutettu täyteen        vuoksi lievennettäväksi (16 §).
10764: työkyvyttömyyseläkkeeseen          työeläkepuolella.      Lyhennetylle työviikolle joutuneet ja osa-aika-
10765: Niin kauan kuin tätä epäkohtaa ei ole korjattu,        työtä tekevät ovat joutuneet kokemaan karvaita
10766: tulee henkilöllä, joka saa osaeläkkeen lisäksi         pettymyksiä työttömyyspäivärahan saannin suh-
10767: kansaneläkettä, olla oikeus työttömyyspäivära-         teen lain säännöksiin sisältyvien lukuisten rajoi-
10768: haan.                                                  tusten vuoksi. Kokoaikatyötä hakevalle henkilölle
10769:    Nykyisten säädösten mukaan täyden työkyvyt-         on turvattava työttömyysturvan saanti kokoaika-
10770: tömyyden perusteella maksettu eläke estää aina         työn ja osa-aikatyön väliseltä ajalta. Osa-aikatyön
10771: päivärahan saannin, vaikka eläke olisi miten           käsitteeseen on sisällytetty myös työpaikkakohtai-
10772: pieni tahansa. Tämän epäkohdan korjaamiseksi           sesti toteutettu työajan lyhennys, jolloin turvasta
10773: ehdotetaan 5 § muutettavaksi siten, että työttö-       voidaan säätää aukottomasti 17 §:ssä ja kumota
10774: myyspäivärahaa ei makseta työkyvyttömälle hen-         18 ja 19 §.
10775: kilölle, jonka eläke on vähintään täyden perus-           Osa-aikatyötä hakevan oikeuttaminen työttö-
10776: päivärahan suuruinen.                                  myyspäivärahaan on perusteltua riittävän toi-
10777:    Jotta työtön ei saitastuessaan jäisi kahdeksaksi    meentulon saamisen pakottaessa useisiin osa-
10778: päiväksi kokonaan ilman niin työttömyys- kuin          aikaisiin työsuhteisiin, osaeläkkeen saajan hakies-
10779: sairauspäivärahaa, tulee tämän epäkohdan kor-          sa osa-aikatyötä ja lasten hoidon järjestämisen
10780: jaava säännös ottaa tähän pykälään uutena mo-          estäessä kokoaikatyön hakemisen jne.
10781: menttina. Hallituskin on kirjalliseen kysymyk-            Kun peruspäivärahaa ehdotetaan maksettavak-
10782: seen antamassaan vastauksessa luvannut korjata         si 100 markkaa jokaiselta päivältä, on ansiotur-
10783: asian (5 §).                                           vassa päiväpalkkaa koskevia säännöksiä muutetta-
10784:                                          1987 vp. -     LA n:o 65                                          3
10785: 
10786: va myös siten, että ansioturvakin maaraytyy sen         myksessä työttömästä itsestään riippumattomista
10787: mukaan, että se maksetaan kaikilta päiviltä             syistä tapahtunut liikasuoritus (31 §).
10788: (23 §).                                                    Tarveharkinnan poistaminen korjaa myös sel-
10789:    Etuuksien korotusta koskevan säännöksen              laisen yksittäisen epäkohdan, että elatusapua
10790: muotoilu mahdollisti sen, että hallitus yritti          maksavan puolison tuloja määrättäessä ei elatus-
10791: kiertää säännöstä ansiotason muutosten edellyttä-       maksuja oteta huomioon vähennyksinä tuloissa,
10792: miä korotuksia heti ensimmäistä kertaa toteutet-        j?lloin tarveharkinta muodostuu erityisen tiukak-
10793: taessa. Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedus-          SI.
10794: tajien toimesta oikeuskanslerille tehty kantelu            Varoitukset siitä, että erilaiset rajoitukset ja
10795: pakotti hallituksen korjaamaan asetuksella perus-       tulkinnanvaraisuudet johtavat päivärahana jää-
10796: päivärahan korotuksen 3 markasta 5 markkaan.            miseen myös uuden lain aikana, ovat osoittautu-
10797: Ansioon suhteututetun päivärahan korotus jäi            neet aiheellisiksi. Noin 20 prosenttia työttömistä
10798: kaikilla 3 markkaan, koska edellisen vuoden             on edelleen työttömyysturvaa vailla.
10799: puolella työttömäksi jääneiden päiväpalkkaa ei             Työttömyysturvalain korjaukset ja työttömyys-
10800: lain mukaan tarvinnut korottaa indeksillä. Indek-       eläkkeen ikärajan palauttamista 55 vuoteen kos-
10801: sikorotuksen täsmemämisen lisäksi esitämme an-          kevat eläkelakien muutokset tulisi käsitellä kii-
10802: sioiden määrän sitomista indeksiin (25 §).              reellisesti ja saattaa välittömästi voimaan. Vaikka
10803:    Ansioon suhteutetun päivärahan saannin rajoi-        tarveharkinta on poistettu 55 vuotta täyttäneiltä,
10804: tuksia sisältävä 26 § ehdotetaan kumottavaksi.          eläkelakeihin on lisättävä säännökset, joiden mu-
10805:    Harhaanjohtavien tietojen antamisesta johtu-         kaan työttömyyseläkkeeseen oikeutetaan myös
10806: vien liikasuoritusten takaisin perimistä pidämme        väliinputoajat, jotka työssäoloehdon vuoksi ovat
10807: riittävänä ilman erillistä säännöstä työttömyystur-     päivärahaa vaille jääneet.
10808: varikkomuksista, koska tarvittaessa voidaan sovel-
10809: taa rikoslakia (30 §).                                        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10810:    Takaisinperimää koskeva säännös tulee saattaa
10811: sosiaalihuoltolakia vastaavaan muotoon, jolloin                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat ia-
10812: takaisinperimään ei saa ryhtyä, jos se johtaa                     kiehdotukset:
10813: toimeentulotuen tarpeeseen silloin, kun on kysy-
10814: 
10815: 
10816: 
10817: 1.
10818:                                                   Laki
10819:                                    työttömyysturvalain muuttamisesta
10820: 
10821:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10822:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin 3 ja
10823: 10 kohta sekä 2 momentti, 7 §:n 2-4 momentti, 8-10 ja 12 §, 13 §:n 2 momentti, 14 §, 16 §:n 5
10824: momentti, 18, 19, 26 ja 30 § sekä 31 §:n 2 momentti,
10825:   näistä 14 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 11 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla
10826: (34/85),
10827:   muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momemin 1 kohta sekä 3 momentti, 7 §:n 1 ja 5
10828: momentti, 11 §, 13 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 ja 20 §, 21 §:n 2 momentti, 22 §,
10829: 23 §:n 1 ja 2 momentti, 24 ja 25 §, 27 §:n 2 momentti ja 31 §:n 1 momentti, sekä
10830:   lisätään 5 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
10831: 
10832:                       3 §
10833:                Toimeenpanoelimet                        16 §:n 4 momentissa, sosiaalivakuutustoimikun-
10834:                                                         nalle ja työttömyyskassalle lausunnon siten kuin
10835:    Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto an-          asetuksella tarkemmin säädetään. Työvoimatoi-
10836: taa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliitti-         mikunnan tai työvoimatoimiston tulee työttö-
10837: sista edellytyksistä, joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n   myyskassan     tai  sosiaalivakuutustoimikunnan
10838: 1 momentin 8 kohdassa, 7, 10 ja 11 § :ssä sekä          pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymättä.
10839: 4                                       1987 vp. -     LA n:o 65
10840: 
10841:                         4§                             josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen
10842:          Oikeus työttömyyspäivärahaan                  palkka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaik-
10843:                                                        kakunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä
10844:   Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoi-         palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan
10845: mistoon ilmoittautuneella, työkykyisellä työttö-       ennen kuin hän on ollut työnhakijana sen pitui-
10846: mällä henkilöllä, jolle ei ole voitu osoittaa työtä.   sen ajan kuin tarjottu työ olisi kestänyt, kuiten-
10847:                                                        kin enintään kolmen viikon ajalta työstä kieltäy-
10848:                                                        tymisestä lukien.
10849:                      5§                                   Henkilöllä on oikeus päivärahaoikeuttaan me-
10850:                                                        nettämättä kieltäytyä vastaanottamasta tarjottua
10851:     Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset            työtä, jos työn vastaanottaminen edellyttää työ-
10852:    Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henki-        viikon aikana asumista toisella paikkakunnalla.
10853: löllä:
10854:    1) joka ei ole täyttänyt 16 vuotta;
10855:                                                                                11§
10856:    Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna
10857: työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sai-           Oman menettelynsä johdosta työttömäksi
10858: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansan-          joutuneen oikeus työttömyyspäivärahaan
10859: eläkelain (347 156) mukaista työkyvyttömyys-              Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on eron-
10860: eläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perus-         nut työstään tai on omalla menettelyllään aiheut-
10861: teella maksettavaa, vähintään täysimääräisen pe-       tanut sen, ettei työsopimusta ole työmarkkinoilla
10862: ruspäivärahan suuruista etuutta jonkin muun            yleisesti sovellettavin ehdoin syntynyt, tai on itse
10863: lain nojalla. Jos kuitenkin henkilö saa kansanelä-     aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oi-
10864: kettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perus-         keutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on
10865: teella tai kansaneläkelain mukaisen työkyvyttö-        ollut työssä tai työnhakijana työvoimatoimistossa
10866: myyseläkkeen kanssa samanaikaisesti osaeläkkee-        kolme viikkoa.
10867: nä myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä jonkin
10868: muun lain perusteella, hänellä on oikeus työttö-                               13 §
10869: myyspäivärahaan edellyttäen, että hän muutoin
10870: täyttää tässä laissa työttömyyspäivärahan saami-                    Oikeus peruspäivärahaan
10871: selle asetetut edellytykset. Työkyvyttömänä pide-        Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka
10872: tään myös henkilöä, joka on todettu sairaus-           täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan saa-
10873: vakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työ-       misen yleiset edellytykset.
10874: kyvyttömäksi, vaikka etuuksia ei ole hänelle
10875: myönnetty, paitsi milloin etuutta ei ole myön-
10876: netty sairausvakuutuslain 19 §:n perusteella.                                  16 §
10877:    Sen estämättä, mitä tämän pykälän 1 momen-            Oikeus anszoon suhteutettuun päivärahaan
10878: tin 6 kohdassa ja 3 momentissa säädetään, työttö-
10879: myyspäivärahaan oikeutetulle henkilölle makse-            Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus
10880: taan päivärahaa myös siltä työkyvyttömyysajalta,       työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu), joka on
10881: jolta hän sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentis-       ollut vakuutettuna vähintään kolmetoista lähinnä
10882: sa säädetyn päivärahan maksamista koskevan ra-         edellistä viikkoa ja joka on vakuutettuna olles-
10883: joituksen vuoksi ei saa sairausvakuutuslain mu-        saan täyttänyt työssäoloehdon.
10884: kaista päivärahaa.                                        Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lä-
10885:                                                        hinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujak-
10886:                                                        so) ollut 13 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika
10887:                         7 §                            kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai
10888:          Velvollisuus ottaa vastaan työtä              jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen
10889:                                                        työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keski-
10890:    Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy        määrin vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka
10891: vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa lakon,         työehtosopimuksen mukainen tai, jollei työalalla
10892: työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta työtä,       ole työehtosopimusta, paikkakunnalla maksetta-
10893: jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huo-          van käyvän palkan mukainen.
10894: mioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja
10895:                                         1987 vp. -      LA n:o 65                                        5
10896: 
10897:                         17 §                            ka kuukaudessa on suurempi kuin 70-kertainen
10898:                     Osa-aikatyö                         perusosa, ei ansio-osa tämän rajan ylittävältä
10899:                                                         päiväpalkan osalta korotu. Ansioon suhteutetun
10900:   Kokoaikatyötä hakevalla henkilöllä, joka tekee        päivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla
10901: osa-aikatyötä, on oikeus työttömyyspäivärahaan          enintään 95 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta,
10902: työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä työttömyys-     kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuk-
10903: päiviltä.                                               sella korotetun perusosan suuruinen.
10904:   Osa-aikatyötä hakevalla henkilöllä, jolle ei ole         Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukautta koh-
10905: voitu osoittaa osa-aikatyötä, on oikeus työttö-         ti laskettu palkka 30:llä tai kuukausipalkka kerto-
10906: myyspäivärahaan tätä vastaavalta ajalta.                malla todellinen päiväansio 21,5 työpäivällä.
10907: 
10908:                         20 §                                                   24 §
10909:    Osa-aikatyötä tekevän ansioon suhteutetun                              Lapsikorotus
10910:           päivärahan enimmäissuuruus
10911:                                                            Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huol-
10912:    Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan mak-         lettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan
10913: saa 17 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa niin paljon,   päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka
10914: että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja työstä       suuruus ensimmäisestä lapsesta on 20 markkaa ja
10915: saatu palkka yhteensä ovat enintään 95 prosenttia       jokaisesta seuraavasta lapsesta 15 markkaa.
10916: ansioon suhteutetun päivärahan perusteena ole-
10917: vasta palkasta, kuitenkin vähintään niin paljon                              25 §
10918: kuin henkilö olisi oikeutettu saamaan perusturva-                      Etuuksien korotus
10919: na.
10920:                                                            Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka-
10921:                         21§                             määriä korotetaan kunkin vuoden alusta lukien
10922:                       Sivutyö                           palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin pistelu-
10923:                                                         vun muutosten edellyttämässä suhteessa.
10924:    Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan si-           Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettujen työtulojen
10925: vutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huomioon           määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin työttö-
10926: siten, että päiväraha ja 65 prosenttia palkka- tai      myyspäivärahan maksuvuodelle vahvistettu pal-
10927:                                                         kansaajien yleisen ansiotasoindeksin luku poik-
10928: muun työtulon siitä osasta, joka ylittää kymmen-
10929: kertaisen peruspäivärahan määrän, voivat kuu-           keaa edellisen kalenterivuoden vastaavasta indek-
10930: kaudessa yhteensä nousta perusturvassa henkilön         siluvusta.
10931: täysimääräisen peruspäivärahan määrään tai an-
10932: sioturvassa määrään, joka hänelle ansioon suh-                                27 §
10933: teutettuna päivärahana muutoin olisi voitu mak-
10934:                                                           Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuu-
10935: saa.
10936:                                                         kautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi tai
10937:                                                         päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 30
10938:                         22 §                            päivää.
10939:              Peruspäivårahan suuruus
10940:                                                                               31 §
10941:   Peruspäivärahan täysi määrä on 100 markkaa                             Takaisinperintä
10942: jokaiselta päivältä.
10943:   Peruspäivärahan määrä lasketaan ottaen huo-             Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa
10944: mioon, mitä 17, 21 ja 27 §:ssä on säädetty.             enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus,
10945:                                                         voidaan aiheettomasti maksettu päiväraha periä
10946:                     23 §                                takaisin. Perintää ei tule suorittaa, jos henkilö
10947:    Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus               perinnän johdosta joutuu turvautumaan sosiaali-
10948:                                                         huoltolain mukaiseen toimeentulotukeen.
10949:   Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu
10950: täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja
10951: ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
10952: päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palk-         kuuta 198 .
10953: 6                                       1987 vp. -     LA n:o 65
10954: 
10955: 2.
10956:                                                  Laki
10957:                              työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
10958: 
10959:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10960:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
10961: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1127/85), sekä
10962:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
10963:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), seuraavasti:
10964: 
10965:                         4c §
10966:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-        Työttömyyseläke    myönnetään toistaiseksi.
10967: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt     Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
10968: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
10969: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-          2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
10970: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-      keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
10971: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida        1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
10972: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta     rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
10973: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
10974: työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-            Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
10975: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen           kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
10976: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää      kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
10977: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-        vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
10978: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-     eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
10979: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-       Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
10980: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on           maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
10981: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-        kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
10982: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa          takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
10983: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-       myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
10984: nelle työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-
10985: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
10986: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-
10987: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
10988: ruispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-   kuuta 198 .
10989: tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.
10990: 
10991: 
10992: 
10993: 3.
10994:                                                  Laki
10995:                               merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
10996: 
10997:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10998:    kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain 15 e §:n 11 momentu,
10999: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1122/85), sekä
11000:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
11001:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85), seuraavasti:
11002: 
11003:                       15 e §                           distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-
11004:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-      jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida
11005: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt     osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
11006: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55       hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
11007: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-        työttömyysturvalain (602 184) mukaiseen työttö-
11008:                                        1987 vp. -     LA n:o 65                                         7
11009: 
11010: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen          tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
11011: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää     tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
11012: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       kuukaudessa; eikä
11013: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
11014: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-         Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
11015: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on          kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
11016: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-       kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
11017: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa         vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
11018: yhteensä vähintään 200 päivältä. Laskettaessa 200     eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
11019: päivän määräaikaa rinnastetaan työttömyyspäivä-       Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
11020: rahan saaruispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei     maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
11021: ole maksettu työttömyysturvalain 14 §:n perus-        kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
11022: teella.                                               takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
11023:                                                       myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
11024:   Työttömyyseläke    myönnetaan    toistaiseksi.
11025: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
11026: 
11027:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-           Tämä      laki tulee vOimaan         1   päivänä
11028: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-                   kuuta 198
11029: 
11030: 
11031: 
11032: 
11033: 4.
11034:                                                 Laki
11035:                                     kansaneläkelain muuttamisesta
11036: 
11037:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11038:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se
11039: on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
11040:   muutetaan 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä 31 a §:n
11041: 2 momentti,
11042:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
11043: (670/85) sekä 22 c §:n 1 momentti, 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä
11044: tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
11045: 
11046:                    20 §                               hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
11047:   Kansaneläkkeenä maksetaan:                          työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-
11048:                                                       myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
11049:    3) työttömyyseläkettä 22 c § :ssä tarkoitetuissa   edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää
11050: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain      kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-
11051: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-        man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
11052: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai          tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
11053: kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55          maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
11054: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.            60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-
11055:                                                       tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa
11056:                                                       yhteensä vähintään 200 päivältä. Laskettaessa 200
11057:                        22 c §                         päivän määräaikaa rinnastetaan työttömyyspäivä-
11058:    Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain     rahan saamispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei
11059: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-         ole maksettu työttömyysturvalain 14 §:n perus-
11060: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-      teella.
11061: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-        Työttömyyseläke     myönnetaan      toistaiseksi.
11062: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
11063: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
11064: 8                                      1987 vp. -     LA n:o 65
11065: 
11066:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-         tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
11067: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään           perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
11068: 1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä                    erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
11069:                                                       voidaan periä takaisin myös kuittaamaHa se vas-
11070:                                                       taisista eläke-eristä.
11071:                       31 a §
11072: 
11073:    Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
11074: kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi             kuuta 198 .
11075: maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-           Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
11076: misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta         markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
11077: alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-     mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
11078: leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-      silukua.
11079: 
11080: 
11081: 
11082: 
11083: 5.
11084:                                                 Laki
11085:                            valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
11086: 
11087:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11088:   kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
11089: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), sekä
11090:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
11091:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), seuraavasti:
11092: 
11093:                        9a §                                                18 a §
11094:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä            Työttömyyseläke    myönnetaan toistaiseksi.
11095: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään         Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
11096: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa
11097: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että      2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
11098: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
11099: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-       1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
11100: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-    kertaisena kuukaudessa; eikä
11101: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
11102: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
11103: turvalain (6021 84) mukaiseen työttömyyspäivära-      kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
11104: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-        konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
11105: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
11106: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
11107: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on      Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
11108: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-       maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
11109: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-         eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
11110: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain         ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
11111: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-         syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
11112: tään 200 päivältä. Laskettaessa 200 päivän määrä-     periä takaisin myös kuittaamaHa se vastaisista
11113: aikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saamis-       eläke-eristä.
11114: päiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu
11115: työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.
11116:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
11117:                                                       kuuta 198 .
11118:                                        1987 vp. -     LA n:o 65                                      9
11119: 
11120: 
11121: 6.
11122:                                                 Laki
11123:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
11124: 
11125:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11126:    kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 3 momentti,
11127: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1126/85), sekä
11128:    muutetaan 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
11129: annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
11130: 
11131:                       6a§                             Vastaava oikeus on myös 50 vuotta täyttäneellä
11132:   Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-     maatalousyrittäjällä, jos hänen aviopuolisoosa on
11133: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin     oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai jos
11134: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,        tämä on tultuaan oikeutetuksi sukupolvenvaih-
11135: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-       doseläkkeeseen ja sen kalenterivuoden päätyttyä,
11136: laissa    ( 188/ 77)   tarkoitettu  perheviljelmä,    jona eläkkeenhakija täytti 50 vuotta, kuollut tai
11137: 6 b § :ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-   alkanut saada 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet-
11138: syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on       tua eläkettä. 50 vuotta täyttäneelle maatalous-
11139: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä        yrittäjälle ei kuitenkaan makseta eläkettä ajalta
11140: edellyttäen:                                          ennen 55 vuoden täyttämistä.
11141: 
11142:    2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
11143: nyt tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyt-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
11144: tää 55 vuotta mutta ei ole täyttänyt 6 5 vuotta.      kuuta 198 .
11145: 
11146: 
11147:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
11148: 
11149:           Marjatta Stenius-Kaukonen      Ensio Laine                    Esko-Juhani Tennilä
11150:                                          Marja-Liisa Löyttyjärvi
11151: 
11152: 
11153: 
11154: 
11155:  2   270514M
11156:                                                 1987 vp.
11157: 
11158: Lakialoite n:o 66
11159: 
11160: 
11161: 
11162: 
11163:                                    Kohijoki ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 2 3 luvun sekä tieliiken-
11164:                                      nelain muuttamisesta
11165: 
11166: 
11167:                                             Eduskunnalle
11168: 
11169: 
11170:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11171: 
11172:    1.4.1977 voimaan tulleella rikoslain 23 luvun       promillerajoja tarkistetaan niin, että rattijuopu-
11173: muutoksella muutettiin liikenne- ja vesiliikenne-      muksen rangaistavuus alkaisi jo kun moottoriajo-
11174: juopumussäännöksiä niin, että maassamme otet-          neuvon kuljettajan veren alkoholipitoisuus on
11175: tiin käyttöön nk. promillerajat. Uudistus yhte-        ajon aikana vähintään 0,3 promillea ja että
11176: näisti liikenne- ja vesiliikennejuopumustapauk-        törkeän rattijuopumuksen promilleraja alenisi
11177: sissa esiintyvää oikeuskäytäntöä ja käytännössä        1,2 promilleen. Samalla törkeästä rattijuopu-
11178: myös kiristi juopumussäännöksiä. Yleinen suh-          muksesta tuomittavan sakkorangaistuksen päivä-
11179: tautuminen liikenne- ja vesiliikennejuopumuk-          sakkojen minimimäärä nousisi sataan päiväsak-
11180: seen on tämän jälkeen selvästi muuttunut, ja yhä       koon.
11181: laajemmat kansalaispiirit ovat vaatineet toisaalta        Aloitteessa ehdotetaan myös rikoslain vesilii-
11182: nk. täyden raittiuden periaatteen omaksumista          kennejuopumussäännöksiä muutettavaksi siten,
11183: tieliikenteessä sekä toisaalta rattijuopumuksesta      että rangaistavuuden alarajaksi tulisi 1,0 promil-
11184: tuomittavien rangaistusten ankaroittamista.            lea edellyttäen, että olosuhteet ovat sellaiset, että
11185:    Lakialaitteessa ehdotetaan rikoslain liikenne-      teko on omiaan vaaraotamaan toisten turvalli-
11186: juopumussäännöksiä muutettavaksi siten, että           suutta.
11187: rattijuopumuksen ja törkeän rattijuopumuksen
11188: 
11189: 
11190: 
11191: 
11192:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
11193: 
11194:    Huolimatta jatkuvasta liikenneturvallisuusva-       yhä useampi heistä joutuu tehostetun tarkkailun
11195: listuksesta ja kiinnijäämisriskin lisääntymisestä ei   vuoksi kiinni, ei tilanne ole oleellisesti parantu-
11196: ilmi tullut liikennejuopumusrikollisuus maas-          nut. Rattijuopumusrikollisuuden korkea taso on
11197: samme ole viime vuosina vähentynyt. Yleisen            edelleenkin vakava yhteiskunnallinen ongelma.
11198: mielipiteen suhtautuminen rattijuopumukseen
11199: on kuitenkin kiristynyt. Asenteiden muuttumi-             Alkoholi näyttelee edelleenkin keskeistä osaa
11200: nen rattijuopumuksen suhteen edellyttää liiken-        tieliikenneonnettomuuksissa. Kuolemaan johta-
11201: nejuopumuksesta annettujen säännösten tarkas-          neissa tieliikenneonnettomuuksissa on alkoholita-
11202:                                                        pausten osuus lähes viidennes. Tämän vuoksi
11203: tamista.
11204:                                                        mm. talousvaliokunta on mietinnössään Oy Alko
11205:    Koko 1980-luvun on maassamme jäänyt vuo-            Ab:n hallintoneuvoston kertomuksesta alkoholi-
11206: sittain kiinni yli 20 000 rattijuopumukseen syyl-      olojen kehityksestä vuonna 1985 esittänyt harkit-
11207: listynyttä. Vaikka rattijuoppojen kokonaismäärän       tavaksi täysraittiuteen siirtymistä liikenteessä.
11208: onkin arvioitu todellisuudessa vähentyneen, kun        Myös eduskunta on useaan kertaan edellyttänyt,
11209: 
11210:  270517Q
11211:  2                                       1987 vp. -     LA n:o 66
11212: 
11213:   että tieliikenteessä otetaan käyttöön nk. täyden      oheissakkoon. Törkeää rattijuopumusta koskevan
11214:   raittiuden periaate.                                  lain kohdan mukaan törkeään rattijuopumukseen
11215:      Yleisessä mielipiteessä täyden raittiuden peri-    syyllistynyt voidaan tuomita myös sakkorangais-
11216:   aate saa yhä laajempaa kannatusta, ja yleisesti       tukseen, mutta päiväsakkojen lukumäärälle on
11217:   vaaditaan rattijuopumuksesta tuomittavien ran-        tällöin asetettu erityinen 60 päiväsakon minimi.
11218:   gaistusten koventamista. Rattijuopumukseen liit-      Yleisestävistä syistä tätä minimiä on syytä korot-
11219:   tyvien rangaistussäännösten tulee kuitenkin olla      taa niin, että päiväsakkojen vähimmäismäärä
11220:   suhteessa myös muista rikoksista tuomittavien         nostetaan 100 päiväsakkoon, jolloin sakkoran-
11221:   seuraamusten kanssa, joten rangaistustason huo-       gaistuksen rangaistusarvo suhteessa ehdolliseen
11222:   mattava ankaroittaminen ei ole perusteltua ja         vankeusrangaistukseen ja sen ohella tuomittavaan
11223:   rangaistustason määritteleminen jää vastakin tuo-     sakkorangaistukseen nousee.
11224:   mioistuinten tehtäväksi. Täyden raittiuden peri-         Alkoholi heikentää arvostelu-, arviointi- ja
11225:   aatetta voidaan kuitenkin lähestyä oikeuskäytän-      huomiokykyä myös vesiliikenteessä. Niinpä
11226:   töä olennaisesti kiristämättä alentamalla nk. pro-    asiantuntijoiden mukaan vesiliikenteessä juopu-
11227:   millerajoja sekä ottamalla tieliikennelakiin täy-     neen veneenkuljettajan riski joutua onnettomuu-
11228:   den raittiuden periaatetta koskeva määräys.           teen on selvään kuljettajaan verrattuna merkittä-
11229:      Tämän vuoksi aloitteessa ehdotetaan muutet-        västi suurempi: esimerkiksi 1, 5 promillen veren
11230:   tavaksi rikoslain 23 luvun 1 §:n sanamuotoa niin,     alkoholin tasolla riski on 30-kertainen selvään
11231:   että tavallisen rattijuopumuksen rangaistavuus        kuljettajaan verrattuna. Tämä näkyy synkästi
11232:   alkaisi jo kun moottoriajoneuvon kuljettajan ve-      myös hukkumistilastoissa. Kesän 1986 aikana
11233:   ren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen     erityiset veneilyonnettomuuksien tutkijaryhmät
11234:   on vähintään 0,3 promillea. Vastaavasti rikoslain     tutkivat koko maassa 104 veneilyonnettomuutta,
11235:   23 luvun 2 §:n sanamuotoa ehdotetaan muutet-          joissa kuoli yhteensä 122 henkilöä. 69 prosentissa
11236:   tavaksi niin, että rattijuopumus muuttuisi tör-       tutkituista onnettomuuksista veneen kuljettaja
11237:   keäksi jo milloin kuljettajan veren alkoholipitoi-    oli alkoholin vaikutuksen alainen. Näissä tapauk-
11238:   suus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 1,2     sissa yleisin humalatila oli yli 2,0 promillea.
11239:   promillea tai kuljettajan kyky virheettömiin suo-        Aloitteessa ehdotetaan myös tarkastettavaksi
11240:   rituksiin on muuten tuntuvasti huonontunut.           rikoslain 2 3 luvun 6 §: n säännöstä vesiliikenne-
11241:      Täyden raittiuden periaate tieliikenteessä eh-     juopumuksesta siten, että promilleraja laskisi 1, 5
11242:   dotetaan omaksuttavaksi säätämällä uusi tielii-       promillesta 1,0 promilleen. Uusittu säännös
11243:   kennelain 95 a §, jonka mukaan poliisimies voisi      mahdollistaisi aluksen kuljettajan rankaisemisen
11244:   kieltää ja tarvittaessa estää moottorikäyttöisen      vesiliikennejuopumuksesta, mikäli hän on naut-
11245:   ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettamisen sellai-      tinut alkoholia tai muuta huumaavaa ainetta
11246:   selta kuljettajalta, jonka havaitaan alkoholin        niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin
11247:   nauttimisen toteamiseksi tehtävässä kokeessa          suorituksiin on huonontunut tai hänen verensä
11248:   nauttineen alkoholia, mutta joka todennäköisesti      alkoholipitoisuus on tehtävän aikana tai sen jäl-
11249:   ei kuitenkaan ole syyllistynyt rangaistavaan ratti-   keen vähintään 1,0 promillea ja olosuhteet ovat
11250:   juopumukseen. Säännös poistaisi kuljettajien          sellaiset, että teko on omiaan vaarantamaan tois-
11251:   harrastamat spekulaatiot oman verensä alkoholi-       ten turvallisuutta. Etenkin vilkkaasti liikennöi-
11252:   pitoisuuden suhteen. Alle 0,3 promillen veren         dyillä väylillä nopeita moottoriveneitä kuljettavat
11253:   alkoholipitoisuus ei johtaisi rangaistukseen, vaan    muodostavat huomattavan          turvallisuusriskin
11254:   ajon keskeyttämiseen. Ajon keskeyttämistä kos-        myös silloin, kun kuljettajan veren alkoholipitoi-
11255:   kevan määräyksen rikkominen sen sijaan tulisi         suus on tehtävän aikana tai sen jälkeen 1,0
11256:   rangaistavaksi tieliikennelain 103 §:n mukaisena      promillea.
11257:   liikennerikkomuksena.                                    Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
11258:      Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitaan sään-       kun eduskunta on ne hyväksynyt.
11259:   nönmukaisesti vapausrangaistus, joka ensikerta-          Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme,
11260:   laisille on yleensä ehdollinen. Tämän ohella
11261: · ensikertaiseen törkeään rattijuopumukseen syyl-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
11262:   listynyt tuomitaan säännön mukaisesti myös                   kiehdotukset:
11263:                                        1987 vp. -    LA n:o 66                                         3
11264: 
11265: 1.
11266:                                                 Laki
11267:                                   rikoslain 23 luvun muuttamisesta
11268: 
11269:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 23
11270: luvun 1 ja 2 § sekä 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä joulukuuta 1976 annetussa
11271: laissa (960/76), näin kuuluviksi:
11272: 
11273:                      23 luku                         muksesta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi
11274:              Liikennejuopumuksesta                   tai vähintään 100 päiväsakkoon.
11275: 
11276:                        1§                                                    6§
11277:   Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa          Jos joku kuljettaa alusta nautittuaan alkoholia
11278: nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä       tai muuta huumaavaa ainetta niin, että hänen
11279: alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen     kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huo-
11280: vähintään 0,3 promillea, on tuomittava rattijuo-     nontunut tai hänen verensä alkoholipitoisuus on
11281: pumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään           tehtävän aikana tai sen jälkeen vähintään 1,0
11282: kolmeksi kuukaudeksi.                                promillea ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko on
11283:                                                      omiaan vaarantamaan toisten turvallisuutta, hä-
11284:                        2§                            net on tuomittava veszfiikennejuopumuksesta
11285:   Jos 1 §:ssä tarkoitetun henkilön veren alkoholi-   sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
11286: pitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai hänen       deksi.
11287: kykynsä virheettömiin suorituksiin on tuntuvasti
11288: huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että
11289: teko on omiaan vaarantamaan toisten turvalli-          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
11290: suutta, hänet on tuomittava törkeästä rattijuopu-    kuuta 198 .
11291: 
11292: 
11293: 
11294: 2.
11295:                                                 Laki
11296:                                     tieliikennelain muuttamisesta
11297: 
11298:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin
11299: (267 /81) uusi näin kuuluva 95 a §:
11300: 
11301:                       95 a §
11302:                                                      masta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovau-
11303:      Ajon kieltäminen alkoholia nauttineelta
11304:                                                      nua, kunnes hänen elimistössään ei ole enää
11305:   Jos mahdollisesti nautitun alkoholin totea-        havaittavaa määrää alkoholia.
11306: miseksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen          Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat ohjeet
11307: ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan     ajon kieltämisen edellytyksistä ja menettelystä 1
11308: nauttineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen          momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
11309: perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä hä-
11310: nen syyllistyneen rattijuopumukseen, poliisimies       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11311: voi kieltää tai tarvittaessa estää häntä kuljetta-   kuuta 198 .
11312: 
11313:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
11314: 
11315:           Maunu Kohijoki                Jouni J. Särkijärvi             Kirsti Ala-Harja
11316:          Heikki A. Ollila               Kalevi Lamminen                 Oiva Savela
11317:          Juhani Laitinen                Ritva Vastamäki                 Keijo Jääskeläinen
11318:          Lea Kärhä                      Eeva Turunen                    Ben Zyskowicz
11319:          Liisa Hilpelä                  Jorma Fred                      Eva-Riitta Siitonen
11320:          Riitta Uosukainen              Anneli Taina                    Pirjo-Riitta Antvuori
11321:          Tellervo Renko                 Lea Mäkipää                     Heikki Riihijärvi
11322:                                                1987 vp.
11323: 
11324: Lakialoite n:o 67
11325: 
11326: 
11327: 
11328: 
11329:                                   Miettinen: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 26 a §:n muuttamisesta
11330: 
11331: 
11332:                                           Eduskunnalle
11333: 
11334:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on hait-      ketuloihin merkitsee sitä, että vaikeavammaiset
11335: takorvaus. Se on tarkoitettu pysyväksi korvauk-      sotainvalidit, joilla vammaisuuden vuoksi ei ole
11336: seksi siitä vammasta, jonka asianomainen on          ansioeläkettä tai se on jäänyt vähäiseksi, menettä-
11337: saanut riippumatta siitä, millaiseksi vamman ta-     vät heille muutoin kuuluvan kansaneläkkeen lisä-
11338: loudellinen vaikutus muodostuu. Elinkorko mää-       osan huomattavalta osin. Kansaneläkelakiin sisäl-
11339: räytyy lääketieteellisin perustein ja kuuluu val-    lytetyt suojasäännökset ovat myös käytännössä
11340: tion ensisijaisen korvausvastuun piiriin. Erityis-   osoittautuneet riittämättömiksi. Kokonaan nii-
11341: korvauksena se ei koske ansionmenetyksen hyvit-      den tarjoaman turvan ulkopuolelle jäävät henki-
11342: tämistä eikä määräydy ansiotulojen mukaan. Tä-       löt, joille sotilasvammalain mukaista elinkorkoa
11343: män vuoksi sen tulee toteutua koskemattomana         tai huoltoeläkettä on alettu suorittaa 31.12.1982
11344: henkilölle niiden säädösten perusteella kuuluvien    jälkeen.
11345: sosiaaliturvaetuuksien rinnalla, rajoittamatta ja       Työttömyysturvauudistusta eduskunnassa sää-
11346: vähentämättä henkilöille muilla perusteilla ja       dettäessä saatiin lakiin kokoomuksen aloitteesta
11347: muun lainsäädännön nojalla yleistä sosiaalitur-      kohta, jonka mukaan elinkorko katsotaan haitta-
11348: vaa.                                                 korvausluonteiseksi eikä se siten vaikuta työttö-
11349:    Kansaneläkeuudistuksen IIA-vaiheen tullessa       myyspäivärahan suuruuteen. Mielestäni kansan-
11350: voimaan 1.1.1983 rinnastettiin sotilasvammalain      eläkelakiin tulisi tehdä vastaava muutos.
11351: mukainen elinkorko eläketuloihin ja määrättiin          Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
11352: otettavaksi tulona huomioon kansaneläkkeen li-
11353: säosaa määrättäessä. Kokoomus vastusti tuolloin                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11354: elinkoron muuttamista etuoikeudettomaksi tu-                 kiehdotuksen:
11355: loksi. Käytännössä elinkoron rinnastaminen elä-
11356: 
11357: 
11358:                                                Laki
11359:                               kansaneläkelain 26 a §:n muuttamisesta
11360: 
11361:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
11362: 26 a §:n 2 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
11363: (103/82), näin kuuluvaksi:
11364:                                                      masotilaseläkelain mukaista rintamasotilaseläket-
11365:                      26 a §
11366:                                                      tä mahdollisine lisineen eikä rintamalisää;
11367:   Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
11368:                                                        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11369:   3) sotilasvammalain mukaista korvausta, rinta-
11370:                                                      kuuta 198 .
11371: 
11372: 
11373:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
11374: 
11375:                                            Mauri Miettinen
11376: 
11377: 
11378: 270512K
11379:                                                 1987 vp.
11380: 
11381: Lakialoite n:o 68
11382: 
11383: 
11384: 
11385: 
11386:                                    Hilpelä: Ehdotus laiksi liikennevakuutuskorvausta saavien invaliidi-
11387:                                       huollosta annetun lain muuttamisesta
11388: 
11389: 
11390:                                             Eduskunnalle
11391: 
11392: 
11393:    Laki liikennevakuutuskorvausta saavien invalii-        - Keinovalikoimaan on lisätty mm. valmen-
11394: dihuollosta (391 165) on runsaat kaksikymmentä         nus päivittäisiin toimintoihin, peruskoulutus,
11395: vuotta vanha. Sen sisältämät periaatteet ja käsit-     kulkuneuvojen hankinta ja työpaikan muutos-
11396: teet ovat peräisin sitäkin vanhemmalta ajalta.         työt.
11397: Lakia ei ole lainkaan muutettu sen voimassaolon           - Sekä työntekijöille että työnantajille ehdo-
11398: aikana.                                                tetaan erimuotoista tukea ja kiihokkeita työhön
11399:    Kuluneiden vuosikymmenten aikana katso-             sijoittumisen ja työssä pysymisen ja edistymisen
11400: mukset ja sosiaaliturvan tavoitteet ovat olennai-      tukemiseksi.
11401: sesti muuttuneet. Näin on tapahtunut myös
11402:                                                           - Sopimukseen ja suositukseen sisältyy niin
11403: kuntoutustoiminnan osalta. Yleinen invalidi-
11404:                                                        i~ään suuri joukko yleisiä toimenpiteitä ja tehtä-
11405: huolto on viimeksi kuluneina vuosina huomatta-
11406:                                                        viä.
11407: vasti kehittynyt. Tähän liittyen tulee ensi vuoden
11408: alusta voimaan laki vammaisuuden perusteella              Nämä periaatteet sopivat hyvin myös liikenne-
11409: järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vaikka   vakuutuksen kuntoutukseen. Esitettyjä muutok-
11410: yleistä kehitystä pidettäisiinkin luonnollisena        sia voidaan perustella seuraavilla käytännön toi-
11411: edelläkävijänä, tulee myös erityissäädöksiä kehit-     minnassa koetuilla tarpeilla:
11412: tää tarpeita vastaaviksi. Liikennevakuutuskor-            1 §:n 1 momentti. Voimassa oleva laki edel-
11413: vausta saavien kuntoutussäännöstö on puutteelli-       lyttää kuntoutuksen antamisen perusteena jatku-
11414: suudellaan jo vaikeuttanut kuntoutustoimintaa.         vaa korvauksen saantia. Liikennevahingoissa jat-
11415: Eräissä tapauksissa suoritetaankin yleisen sosiaali-   kuvana korvauksena ovat mahdollisia työkyvyttö-
11416: lainsäädännön perusteella sellaisia korvauksia,        myyden perusteella suoritettava korvaus ja eräät
11417: jotka luonteensa mukaisesti kuuluisivat liikenne-      lisät. Työkyvyttömyyskorvaus perustuu todelli-
11418: vakuutuksen perusteella korvattaviksi. Etenkin         seen ansionmenetykseen. Ellei sellaista ole, kor-
11419: liikennetapaturmissa vaikeasti vammautuneiden          vausta ei suoriteta. Lisien myöntäminen on mah-
11420: kuntoutus on jäänyt jälkeen yleisestä kehitykses-      dollista avuttoman tilan ja apuvälineen aiheutta-
11421: tä.                                                    man pitovaatteiden erityisen kulumisen perus-
11422:     Kesäkuussa 1983 Kansainvälinen työkonferens-       teella. Vaikeasti vammautuneenkaan kohdalla
11423: si hyväksyi uuden kansainvälisen sopimuksen ja         jatkuva korvaus ei ole itsestäänselvyys. Monelle
11424: suosituksen vajaatoimintaisten henkilöiden am-         korvaus saattaa jäädä kertakaikkiseksi, jollaisia
11425: matillisesta kuntoutuksesta ja työllistämisestä.       ovat kivun ja säryn korvaus sekä korvaus pysyväs-
11426: Näihin sisältyvistä uusista periaatteista voidaan      tä viasta ja haitasta. Momenttia tulisikin muuttaa
11427: mainita:                                               niin, että oikeus korvaukseen antaisi mahdolli-
11428:     - Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi on        suuden tarvittaviin kuntoutustoimenpiteisiin.
11429: otettu paitsi työllistyminen, myös yhteiskuntaan          Kohtuuton on myös vaatimus Suomen kansa-
11430: integroituminen tai uudelleen integroituminen.         laisuudesta sekä vakinaisesta asumisesta Suomes-
11431:     - Tavoitteeksi on niin ikään otettu, paitsi        sa. Maassamme on runsaasti henkilöitä, joilla ei
11432: sopivan työn saaminen ja säilyttäminen, myös           ole Suomen kansalaisuutta, mutta jotka asuvat
11433: työelämässä edistymisen tukeminen.                     täällä pysyvästi tai pitkäaikaisesti. Myös näillä
11434: 
11435:  2705131
11436: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 68
11437: 
11438: Suomessa vahingoittuneilla tulee olla oikeus kun-         Kulkuneuvon hankintaa on nykyisin voitu tu-
11439: toutukseen.                                            kea silloin, kun kyseessä on työvälineenä käytet-
11440:    Liikennevakuutuslain mukainen korvaus mak-          tävä kulkuneuvo, esim. taksiauto. Sen sijaan
11441: setaan myös ulkomaille muuttaneelle. Monet             työmatkalla ja yleisen liikkumistarpeen vuoksi
11442: vaikeasti vammautuneet saattavat viettää pitkiä-       tarvittavan auton hankintaa ei ole voitu tukea
11443: kin aikoja ulkomailla. Säännöksen perusteella on       edes vaikeasti liikuntavammaisen kohdalla. Vam-
11444: asetettu kyseenalaiseksi, onko heillä ulkomailla       man vuoksi tarvittavien auton lisälaitteiden ku-
11445: asuessaan oikeus invalidihuollon saantiin. Monet       ten käsinhallintalaitteiden, automaattivaihteiston
11446: lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen toi-        ja lisälämmittimen hankintaa voidaan tukea,
11447: menpiteet ovat kuitenkin mm. päivittäisistä toi-       mutta auton hankintaa ei. Yleiseen invalidihuol-
11448: minnoista selviytymiseksi välttämättömiä. Näi-         toon sisältyy tällainen mahdollisuus. Lisälaittei-
11449: den saanti ei saisi olla asuinpaikasta riippuvai-      den osalta sovellutus on myös ahdas; esim.
11450: nen. Ammatillisen kuntoutuksen edellytyksenä           vaikeasti liikuntavammaiselle autopuhelin on
11451: sen sijaan voitaisiin edelleen pitää Suomessa          myönnetty vain työssä käynnistä aiheutuvan tar-
11452: asumista. Säännöstä tulisi väljentää ja siirtää se     peen perusteella. Autopuhelimen avulla voidaan
11453: 2 §:n 2 momentiksi.                                    kuitenkin tuntuvasti lisätä vaikeasti liikuntavam-
11454:    2 §:n 1 kohta. Sopeutumisvalmennus ja apu-          maisen itsenäistä toimintakykyä. Se on myös
11455: välineet ovat käytännön toiminnassa osoittautu-        turvallisuutta lisäävä apuväline. Tuen puuttumi-
11456: neet kuntoutumisen kannalta tarpeellisiksi tuki-       nen ja ahdas sovellutus ovat tuntuvasti kaventa-
11457: toimiksi. Niiden asema korostuu entisestään, sillä     neet kuntoutumismahdollisuuksia.
11458: ne ovat viime vuosina huomattavasti kehittyneet,          Asunnonmuutostöitä voidaan korvata liikenne-
11459: mikä suunta edelleen jatkuu. Etenkin teknisten         vakuutuslain perusteella, mutta kuntoutussää-
11460: apuvälineiden kehitys on ollut merkittävä, mistä       döksen nojalla ei. Käsiteltävänä olevan lain mu-
11461: esimerkkeinä voidaan mainita näkövammaisten            kainen korvaus rajoittuu sellaisiin asunnossa vam-
11462: lukutelevisio ja kuurojen tekstipuhelin. Käytän-       maisuuden vuoksi tarvittaviin välineisiin ja lait-
11463: nössä mainittuja toimenpiteitä on korvattu kun-        teisiin, jotka ovat kiinteistöstä irrallisia. Asun-
11464: toutushoitokäsitteen puitteissa.                       nonmuutostyöt muusta kuntoutuksesta erillisinä
11465:    Sovellutuksen varmistamiseksi on säännöstä          jäävät yksinäisiksi toimenpiteiksi. Asunnonmuu-
11466: tarpeen tarkistaa niin, että siinä mainitaan so-       tostöiden samoin kuin muunkin kuntoutuksen
11467: peutumisvalmennus ja apuvälineet.                      yhteydessä korostuu tarve selvittää vahingoit-
11468:    2 §:n uudet 4-8 kohdat. Peruskoulun toteu-          tuneen mahdollisuudet selviytyä mm. päivittäi-
11469: duttua on yleinen kehitys johtanut siihen, että        sistä toiminnoista. Tuloksellinen kuntoutus edel-
11470: aikaisemmin kansakoulun ehkä puutteellisesti           lyttää kokonaisvaltaista kuntoutustarpeen ar-
11471: suorittaneet joutuvat sekä työmarkkinoilla että        viointia. Tästä syystä asunnonmuutostöiden sisäl-
11472: yleensä vaikeaan asemaan. Vaikeuksia tuo myös          lyttäminen muun kuntoutuksen yhteyteen on
11473: se, että opetuksen sisältö on huomattavasti            hyvin tärkeää.
11474: muuttunut tai pohjakoulutuksesta on kulunut               Erilaiset sosiaalipalvelut vammautuneen henki-
11475: pitkä aika. Ongelmat tulevat erityisesti esiin         lön sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi si-
11476: silloin, kun tarvitaan uudelleenkoulutusta. Täl-       sältyvät olennaisena osana nykyiseen kuntoutus-
11477: löin pohjakoulutuksen antaminen, täydentämi-           ajatteluun. Kansainvälisen vammaisten vuoden
11478: nen tai tukiopetus on tarpeen. Opintokustannus-        1981 yhteydessä selvitettiin maassamme tämän
11479: ten korvaamista tarvitaan vaikeavammaisten koh-        toiminnan periaatetaustaa erityisesti tunnuksen
11480: dalla usein myös lukiossa.                             ''Täysi osallistuminen ja tasa-arvo'' pohjalta.
11481:    Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle        Vuoden 1984 alussa voimaan tulleeseen sosiaali-
11482: sekä erityistyöllistämisestä aiheutuvien työvoima-     huoltolakiin on sisällytetty näitä periaatteita. Lii-
11483: kustannusten korvaaminen työnantajalle ei ole          kennevakuutuksen osalta on sosiaalisen toiminta-
11484: mahdollista nykyisten saannösten puitteissa.           kyvyn parantamista tarkoittavat toimenpiteet syy-
11485: Eräissä tapauksissa työvoimaviranomaiset ovat          tä rajata vaikeasti fyysisesti ja psyykkisesti vam-
11486: korvanneet niistä aiheutuvia kustannuksia. Tätä        mautuneita koskeviksi.
11487: ei voida pitää asianmukaisena, koska liikenneva-          4 §:n 2 momentti. Kuntoutettavan henkilön
11488: kuutuksen olisi voitava korvata kaikki liikenneva-     perheenjäsenen ja eräissä tapauksissa muunkin
11489: hingoista johtuvat kustannukset. Toimenpiteiden        hänestä huolehtivan henkilön myötävaikutus in-
11490: sisällyttäminen säännöksiin lisäisi työllistämiskei-   validihuollon toteuttamisessa on hyvin tärkeä.
11491: noja liikennevahinkotapauksissa.                       Tästä aiheutuvia kustannuksia on eräissä tapauk-
11492:                                         1987 vp. -     LA n:o 68                                         3
11493: 
11494: sissa korvattu nykyisinkin, mutta ilman laissa         lemättä, jotta sen pmun kuuluvien henkilöiden
11495: olevaa säännöstä toimenpiteen käyttäminen jää          kuntoutus saataisiin nykyajan vaatimuksia vastaa-
11496: vähäiseksi ja sattumanvaraiseksi. Perusteiden sel-     vaksi.
11497: ventämiseksi ja etenkin, jotta kuntoutukseen              Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11498: osallistuvalle voitaisiin tarvittaessa korvata myös    taen,
11499: ansionmenetys, lakiin tarvittaisiin tätä koskeva
11500: täydennys.                                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11501:    Liikennevakuutuskorvausta saavien invaliidi-                 kiehdotuksen:
11502: huoltolain uudistaminen tulisi toteuttaa viivytte-
11503: 
11504:                                                  Laki
11505:          liikennevakuutuskorvausta saavten invaliidihuollosta annetun lain muuttamisesta
11506: 
11507:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11508:   muutetaan liikennevakuutuskorvausta saavien invaliidihuollosta 1 päivänä heinäkuuta 1965 anne-
11509: tun lain (391165) 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentin 1 kohta sekä
11510:   lisätään 2 §:ään uusi 1 momentin 4-8 kohta ja 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3
11511: momentiksi, sekä 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
11512: 
11513:                         1§
11514:    Henkilölle, jolla on oikeus saada liikenneva-          7) korvausta tarpeellisista asuntoon kuuluvista
11515: kuutusta koskevien eri lakien nojalla henkilöva-       välineistä ja laitteista, asunnonmuutostöistä sekä
11516: hingon johdosta korvausta, annetaan tarvittaessa       päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvit-
11517: hänen työ- ja toimintakykynsä sekä ansiomahdol-        tavista välineistä, koneista ja laitteista; sekä
11518: lisuuksiensa parantamiseksi tai säilyttämiseksi in-       8) kuljetus-, asumis- tai muita tarpeellisia
11519: validihuoltoa sen mukaisesti kuin jäljempänä           sosiaalipalveluja vaikeasti vammautuneen sosiaa-
11520: säädetään.                                             lisen toimintakyvyn parantamiseksi ja ylläpitämi-
11521:                                                        seksi.
11522:                                                           Edellä 1 momentin 2-3, 5 ja 8 kohdassa
11523:                          2 §                           säädettyä invalidihuoltoa sekä 7 kohdassa tarkoi-
11524:   Invalidihuoltona annetaan tarpeelliseksi kat-        tettuja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita
11525: sottavan tutkimuksen perusteella                       sekä asunnonmuutostöitä ei kuitenkaan anneta
11526:    1) työ- tai toimintakyvyn edistämistä tai säilyt-   korvaukseen oikeutetulle, joka ei vakinaisesti asu
11527: tämistä tarkoittavaa kuntouttamishoitoa, sopeu-        Suomessa.
11528: tumisvalmennusta ja apuvälineitä;
11529: 
11530:    4) peruskoulutusta korvaukseen oikeutetulle,                                4§
11531: jonka työ- tai toimintakyvyn taikka ansiomahdol-
11532: lisuuksien parantaminen voi olennaisesti vaikeu-         Milloin korvaukseen oikeutetun omaisen tai
11533: tua yleisten tietojen ja taitojen riittämättömyy-      muun hänestä huolehtivan mukanaolo invalidi-
11534: den tai vanhentumisen takia;                           huollon antamisessa on tarpeellinen, tästä aiheu-
11535:    5) korvausta vahingoittuneelle tai hänen työn-      tuvat kohtuulliset kustannukset ja ansionmenetys
11536: antajalleen työhön sijoittumisen tai työssä pysy-      voidaan sisällyttää vahingoittuneelle maksetta-
11537: misen tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden         vaan korvaukseen.
11538: kustannuksista;
11539:    6) avustusta ja korotoma lainaa vahingoittu-           Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
11540: neelle työmatkalla tarpeellisen ja vaikeasti liikun-   kuuta 198 .
11541: tavammaiselle yleisen liikkumistarpeen tyydyttä-          Tätä lakia sovelletaan myös liikennevahinkoon,
11542: miseksi tarpeellisen kulkuneuvon sekä vamman           joka on sattunut ennen tämän lain voimaantu-
11543: takia kulkuneuvoon tarvittavien lisälaitteiden         loa.
11544: hankkimista tai uusimista varten;
11545: 
11546: 
11547:        Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
11548: 
11549:                                                 Liisa Hilpelä
11550: 1
11551: 1
11552: 1
11553:     1
11554:     1
11555:     1
11556:         1
11557:         1
11558:         1
11559:             1
11560:             1
11561:             1
11562: 
11563:                 1
11564:                 1
11565:                 1
11566:                     1
11567:                                                  1987 vp.
11568: 
11569: Lakialoite n:o 69
11570: 
11571: 
11572: 
11573: 
11574:                                     Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi pellonraivausmaksusta
11575: 
11576: 
11577:                                              Eduskunnalle
11578: 
11579: 
11580:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11581: 
11582:    Aloitteen tarkoituksena on rajoittaa väliaikai-      ylitä lain voimassaoloaikana 1 hehtaaria eikä
11583: sesti uuden pellon raivausta sillä tavoin, että joka    maatilan peltoala raivausala mukaan luettuna
11584: raivaa peltoa lain voimassaoloaikana, joutuu            ylitä 25 hehtaaria. Tämän lain perusteella kerty-
11585: maksamaan siitä aiheutuvan ylituotannon vienti-         vät maksut katsottaisiin maatalouden osuudeksi
11586: kustannukset. Vientikustannusten kattamiseksi           maataloustulolain 15 §:ssä (6211 86) tarkoitetuis-
11587: peritään raivausmaksua kertasuorituksena 300            ta maataloustuotteiden vientikustannuksista.
11588: markkaa aarilta. Maksua ei kuitenkaan perittäisi,          Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
11589: jos sen määrä ei ylitä lain voimassaoloaikana           simman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty.
11590: 3 000 markkaa. Maksua ei myöskään perittäisi,           Laki olisi voimassa vuoden 1987 loppuun. Lakia
11591: jos kysymys on maatilasta, jonka peltoala raivaus-      sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä ja sen
11592: ala mukaan luettuna on enintään 20 hehtaaria.           jälkeen vuonna 1987 aloitettuihin pellonraivauk-
11593: Maksua ei perittäisi silloinkaan, jos raivaus tapah-    siin. Laki tulisi käsitellä perustuslainsäätämisjär-
11594: tuu tiluskuvioiden parantamiseksi eikä raivausala       jestyksessä.
11595: 
11596: 
11597: 
11598: 
11599:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
11600: 
11601: 
11602: 1. Nykyinen tilanne                                     järjestelmä, jonka piirissä enimmillään oli peltoa
11603:                                                         lähes 190 000 hehtaaria. Tällä hetkellä pellonrai-
11604:                                                         vaussopimuksia on voimassa noin 2 5 000 pelto-
11605:    Maatalouden ylituotannon markkinoinnista
11606:                                                         hehtaarista, josta vain pienen osan arvioidaan
11607: valtiolle ja maataloudelle aiheutuvat kustannuk-
11608:                                                         tulevan takaisin maatalouskäyttöön. Viljeltävään
11609: set ovat viime vuosina nopeasti kasvaneet. Maata-       peltoalaan väliaikaisesti vaikuttavien toimenpitei-
11610: loustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat al-          den rinnalla on pyritty edistämään laadultaan ja
11611: haiset, eikä niissä odoteta merkittäviä muutoksia       sijainniltaan huonojen peltojen metsittämistä.
11612: lähivuosina. Maatalouspolitiikalla on pyritty oh-
11613: jaamaan ja rajoittamaan maataloustuotantoa.                Samaan aikaan kun valtiovalta on toimenpi-
11614: Maataloudessa kokonaistuotannon määrä riippuu           teillään pyrkinyt supistamaan peltoalaa, ovat vil-
11615: pääasiassa viljelyssä olevan pellon alasta ja vallit-   jelijät raivanneet uutta peltoa. Pellonraivaus on
11616: sevasta satotasosta. Maataloustuotteiden vienti-        vuosina 1982 ja 1983 noussut yli 5 000 hehtaa-
11617: tarpeen vähentämiseksi on pyritty vaikuttamaan          riin. Sen jälkeen raivaus on ilmeisesti edelleen
11618: viljelyksessä olevan pellon määrään. Vuonna             lisääntynyt. Vuoden 1972 jälkeen pellonraivaus
11619: 1969 otettiin käyttöön niin sanottu pellonvaraus-       on painottunut yli 20 peltohehtaarin tiloille.
11620:  270541R
11621:                                          1987 vp.       LA n:o 69                                         2
11622: 
11623: 2. Lakiehdotus ja sen tavoitteet                        tuvan ylituotannon vientikustannukset. Jotta
11624:                                                         edellä mainittuun tavoitteeseen on mahdollista
11625:    Lakiehdotuksen tavoitteena on estää viennistä        päästä, ei pellonraivauksen tulisi olla verotuksessa
11626: valtiolle ja maataloudelle aiheutuvien kustannus-       vähennyskelpoinen. Verovähennyskelpoisuus on
11627: ten kasvu. Sen keskeisenä periaatteena on, että         sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, koska se suo-
11628: pellon raivausta ei kiellettäisi, mutta sen, joka       sisi suurituloisimpia tiloja.
11629: raivaa peltoa, olisi maksettava raivauksesta aiheu-
11630: 
11631: 
11632: 
11633: 
11634:                          ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11635: 
11636: 
11637: 1. Lakiehdotuksen perustelut                               4 §. Pykälä sisältää säännöksen pellonraivaus-
11638:                                                         maksun määräämisestä, maksuunpanosta ja kan-
11639:    1 §. Laki koskisi metsän turvetuotantoalueen         nasta, josta huolehtiminen kuuluisi asianomaisen
11640: tai muun viljelemättömän alueen muuttamista             maatalouspiirin maataloustoimistolle.
11641: pelloksi, niityksi tai laitumeksi. Aluetta pidettäi-       5 §. Asianomaisen maanomistajan tulisi tehdä
11642: siin viljelemättömänä, jos sitä ei ole 10 viimeisen     ilmoitus suoritetusta pellonraivauksesta. Ilmoi-
11643: vuoden aikana ennen raivauksen aloittamista vil-        tusvelvollisuus koskisi kaikkia niitä viljelijöitä,
11644: jelty. Pelto katsottaisiin viljellyksi, kun snta on     jotka ovat raivanneet peltoa.
11645: voimassa valtion kanssa tehty pellon käyttöä               6 §. Maatalouslautakunnan tulisi viipymatta
11646: rajoittava sopimus.                                     tarkistaa, onko ilmoitusvelvollisuus täytetty mää-
11647:    2 §. Velvollinen suorittamaan pellonraivaus-         räajassa sekä toimittaa ilmoitukset maatalous-
11648: maksua olisi raivattavan alueen omistaja.               toimistolle lausuntoineen.
11649:    3 §. Pellonraivausmaksua olisi suoritettava 300         7 §. Säännöksen mukaan pellonraivausmaksua
11650: markkaa kultakin täydeltä aarilta. Maksun mää-          korotettaisiin, jos maanomistaja ilman pätevää
11651: räämisessä samalle omistajalle kuuluvia maatiloja       syytä ei olisi tehnyt määräajassa ilmoitusta suori-
11652: tai muita lain piiriin kuuluvia alueita tarkasteltai-   tetusta pellonraivauksesta tai jos ilmoitus olisi
11653: siin yhtenä kokonaisuutena. Maksua ei perittäisi,       olennaisesti puutteellinen. Maksua korotettaisiin
11654: jos sen määrä ei ylitä lain voimassaoloaikana           enintään 20 %. Pellonraivausmaksua korotettai-
11655: yhteensä 3 000 markkaa.                                 siin vielä enintään 20 %, jos maanomistaja saa-
11656:    Pienillä tiloilla vakituisesti asuvien osalta rai-   mansa kehotuksen jälkeenkin ilman hyväksyttä-
11657: vaus ei kuitenkaan edellyttäisi pellonraivausmak-       vää syytä jättäisi ilmoituksen kokonaan tai osaksi
11658: sun suorittamista, jos peltoala raivauksen jälkeen      antamatta.
11659: olisi enintään 20 hehtaaria. Samoin enintään 1             8 §. Pykälä sisältää pellonraivausmaksun mää-
11660: hehtaarin raivaaminen tiluskuvioiden parantami-         räämistä koskevan päätöksen ja sen perusteella
11661: seksi ei edellyttäisi pellonraivausmaksun suoritta-     kirjoitettavan maksulipun tiedoksiantamista kos-
11662: mista, jos maatilan peltoala raivausala mukaan          kevia määräyksiä.
11663: luettuna olisi enintään 25 hehtaaria. Pellonrai-           9 §. Pykälässä on maksun laiminlyöntiä ja sen
11664: vauskorvausta ei perittäisi myöskään, jos maati-        seuraamuksia koskevia määräyksiä.
11665: lalla on metsitetty tai luovutettu muuhun kuin             10 §. Pykälässä on muutoksenhakua koskevat
11666: maataloudelliseen tarkoitukseen raivausta vastaa-       säännökset. Maatalouspiirin maataloustoimiston
11667: va ala.                                                 päätöksestä saisi valittaa maatilahallitukseen ja
11668:    Maatalouspiirin maataloustoimistolle annetaan        maatilahallituksen päätöksestä edelleen korkeim-
11669: oikeus hakemuksesta myöntää vapautus pellon-            paan hallinto-oikeuteen. Valituskirja voitaisiin
11670: raivausmaksusta. Vapautuksen myöntämisperus-            jättää myös maataloustoimistoon, jonka olisi toi-
11671: teista säädetään tarkemmin asetuksella. Kysee-          mitettava valituskirja sekä asiassa kertyneet asia-
11672: seen tulisivat mm. uusjakotapaukset tai sellaiset       kirjat ja oma lausuntonsa valituksesta maatilahal-
11673: tilanteet, joissa pellonraivauksella korvataan pit-     litukselle.
11674: käaikaisen pellon vuokrasopimuksen purkautu-               11 §. Pykälä sisältää määräykset pellonraivaus-
11675: misesta aiheutuva pellon menetys ja yhteiskun-          maksusta valituksen yhteydessä. Jollei valitusvi-
11676: nan käyttöön lunastettuja peltoalueita.                 ranomainen toisin määräisi, maksu olisi suoritet-
11677: 3                                         1987 vp. -     LA n:o 69
11678: 
11679: tava valituksesta huolimatta. Jos valitusvirano-         tuksella. Siitä, milloin kysymys on laissa tarkoite-
11680: mainen poistaisi tai alentaisi maksun, maatalous-        tusta pellonraivauksesta sekä pellonraivausmak-
11681: piirin maataloustoimiston olisi palautettava liikaa      sun määräämisestä, maksuunpanosta ja kannosta,
11682: suoritettu määrä hakemuksetta.                           antaa tarkemmat määräykset maatilahallitus.
11683:     12 §. Pellonraivausmaksu tulisi esityksen mu-
11684: kaan suorittaa asianomaisen maatalouspiirin
11685: maataloustoimiston postisiirtotilille.                   2. Voimaantulo
11686:     13 §. Säännöksen mukaan lain noudattamisen
11687: valvonta kuuluisi maatalouspiirien maatalous-              Laki on tarkoitus saattaa voimaan välittömästi
11688: toimistoille ja kuntien maatalouslautakunnalle.          sen jälkeen kun eduskunta on sen hyväksynyt.
11689: Metsälautakuntien ja veroviranomaisten tulisi
11690: kuitenkin avustaa maatalouslautakuntia suoritet-
11691: tujen pellonraivausten selvittämisessä. Lisäksi          3. Lain säätäruisjärjestys
11692: ulosoton haltija ja poliisi olisivat velvollisia anta-
11693: maan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa asiois-         Koska lakiehdotuksen säännökset merkitsevät
11694: sa.                                                      puuttumista hallitusmuodon 6 §:ssä omaisuudel-
11695:     14 §. Pykälä sisältää rangaistusseuraamuksia         le annettuun suojaan, olisi ehdotus käsiteltävä
11696: koskevat säännökset.                                     valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyssä järjes-
11697:     15 §. Maatalouspiirin maataloustoimisto voisi        tyksessä.
11698: erityisen painavista syistä myöntää lykkäystä
11699: pellonraivausmaksun suorittamisesta enintään               Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11700: yhdeksi vuodeksi.
11701:     16 §. Säännöksen mukaan tarkemmat mää-                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11702:  räykset lain täytäntöönpanosta annettaisiin ase-                kiehdotuksen:
11703: 
11704: 
11705: 
11706:                                                    Laki
11707:                                             pellonraivausmaksusta
11708: 
11709:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
11710: säädetään:
11711: 
11712:                          1§                                Tämän lain mukaiset maksut katsotaan osaksi
11713:    Maataloustuotteiden viennistä valtiolle aiheu-        maataloustulolain 15 §:ssä (621/86) tarkoitettua
11714: tuvien kustannusten vähentämiseksi on valtiolle          maatalouden osuutta maataloustuotteiden vienti-
11715: suoritettava pellonraivausmaksua metsän, turve-          kustannuksista.
11716: tuotantoalueen tai muun viljelemättömän alueen
11717: raivaamisesta pelloksi, niityksi tai laitumeksi                                2§
11718: (pellonraivaus) sen mukaan kuin tässä laissa sää-          Velvollinen suorittamaan pellonraivausmaksua
11719: detään.                                                  on raivatun alueen omistaja.
11720:    Muuta aluetta kuin metsä- ja turvetuotanto-
11721: aluetta pidetään viljelemättömänä, jos sitä ei                                 3 §
11722: raivausta edeltäneiden kymmenen kalenterivuo-               Pellonraivausmaksua on suoritettava 300 mark-
11723: den aikana ole käytetty maataloustuotantoon.             kaa kultakin täydeltä aarilta. Maksua ei kuiten-
11724: Metsittämätön peltoalue, josta on tehty valtion          kaan peritä, jos sen määrä samalle omistajalle
11725: kanssa pellon käytön rajoittamisesta annetun lain        kuuluvien alueiden osalta ei ylitä lain voimassa-
11726: (216/ 69), maataloustuotannon ohjaamisesta an-           oloaikana yhteensä 3 000 markkaa.
11727: netun lain (446/77) tai maataloustuotannon oh-              Maksua ei peritä myöskään tilallaan vakituises-
11728: jaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain           ti asuvalta,
11729: (81/83) mukainen taikka muu vastaava pellon                 1) jos kysymys on maatilasta, jonka peltoala
11730: käytön rajoittamista koskeva sopimus, katsotaan          raivausala mukaan luettuna on enintään 20 heh-
11731: viljeliyksi sopimuksen voimassaoloaikana.                taaria, tai
11732: 4                                      1987 vp. -    LA n:o 69
11733: 
11734:    2) jos raivaus tapahtuu tiluskuvioiden paranta-   ilmoituksen antamisen maataajassa tai antanut
11735: miseksi eikä raivausala ylitä tämän lain voimassa-   sen olennaisesti vaillinaisena. Jos hän kehotuksen
11736: oloaikana yhtä hehtaaria eikä maatilan peltoala      todistettavasti saamaankin ilman hyväksyttävää
11737: raivausala mukaan luettuna ylitä 25 hehtaaria,       estettä jättää ilmoituksen kokonaan tai osaksi
11738: taikka                                               antamatta, on pellonraivausmaksua korotettava
11739:    3) jos maatilasta on luovutettu viimeistään       vielä enintään 20 prosentilla.
11740: vuotta ennen raivauksen aloittamista vastaavan
11741: suuruinen peltoala muuhun kuin maataloudelli-                                  8§
11742: seen tarkoitukseen tai vastaavan suuruinen pelto-       Pellonraivausmaksun maaraamistä koskevan
11743: ala on viimeistään vuotta ennen tämän lain           päätöksen perusteella on maksun suorittamiseen
11744: voimaantuloa metsitetty tai sitä on ryhdytty met-    velvolliselle kirjoitettava maksulippu.
11745: sittämään taikka maatilan omistaja antaa sitou-         Päätös ja maksulippu on toimitettava asian-
11746: muksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa        omaiselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tiedok-
11747: sitoumuksen antamisesta metsittää suuruudel-         siannosta hallintoasioissa annetussa laissa (2 3 2 1
11748: taan raivausalaa vastaavan sellaisen pellon, jolla   66) on erityistiedoksiannosta säädetty. Päätös ja
11749: ei ole tarkoituksenmukaista käyttöä peltolisäalu-    maksulippu       voidaan     kuitenkin     toimittaa
11750: eena.                                                pellonraivausmaksun suorittamiseen velvolliselle
11751:    4) Muista erityisen painavista syistä on maata-   postin välityksellä myös kirjatussa kirjeessä.
11752: louspiirin maataloustoimistolla oikeus hakemuk-
11753: sesta myöntää vapautus pellonraivausmaksusta.
11754:                                                                              9 §
11755:    Raivausalaksi katsotaan alue, jolla on kannot         Maatalouspiirin maataloustoimiston maksuun-
11756: poistamalla, ojittamalla tai kyntämällä taikka       paneman pellonraivausmaksun laiminlyöntiin so-
11757: muulla vastaavalla tavalla suoritettu pellonrai-     velletaan, mitä veronmaksun laiminlyömisestä
11758: vaustoimenpiteitä. Tämän lain mukaiseksi rai-
11759:                                                      aiheutuvista seuraamuksista on säädetty.
11760: vaukseksi katsotaan myös viljelyn aloittaminen           Suorittamatta jääneen pellonraivausmaksun
11761: turvetuotantoon käytetyllä alueella.                 perimisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä
11762:                                                      verojen ja maksujen periruisestä ulosottotoimin
11763:                        4§                            annetussa laissa (367 161) ja sen nojalla on säädet-
11764:   Pellonraivausmaksun maaraamisestä, mak-            ty.
11765: suunpanosta ja kannosta huolehtii asianomaisen
11766: maatalouspiirin maataloustoimisto.                                           10 §
11767:                                                         Maatalouspiirin maataloustoimiston taman
11768:                        5§                            lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muu-
11769:    Pellonraivausmaksun    maaraam1sta      varten    tosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin muu-
11770: maanomistajan on annettava maatalouslautakun-        toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
11771: nalle vahvistetulla lomakkeella ilmoitus vuoden      (154/50) on säädetty.
11772: 1988 helmikuun loppun mennessä vuonna 1987              Valituskirja voidaan jättää myös maatalous-
11773: lain voimaantulon jälkeen suoritetusta pellonrai-    toimistoon. Maataloustoimiston tulee tällöin toi-
11774: vauksesta.                                           mittaa valituskirja sekä asiassa kertyneet muut
11775:                                                      asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta maatilahalli-
11776:                       6§                             tukselle.
11777:    Maatalouslautakunnan tulee 5 § :ssä tarkoite-
11778: tun määräajan päätyttyä viipymättä tarkistaa,                               11§
11779: ovatko maanomistajat täyttäneet ilmoitusvelvolli-       Pellonraivausmaksu on suoritettava valituksesta
11780: suutensa, sekä toimittaa maatalouspiirin maata-      huolimatta, jollei valitusviranomainen to1sm
11781: loustoimistolle ilmoitukset lausuntoineen ja         määrää. Jos maksu on valitusviranomaisen pää-
11782: muut maatilahallituksen määräärnät tiedot.           töksellä poistettu tai sitä on alennettu, maata-
11783:                                                      loustoimiston on palautettava liikaa suoritettu
11784:                        7§                            määrä hakemuksetta asianomaiselle.
11785:    Maatalouspiirin maataloustoimiston on maa-
11786: rättävä pellonraivausmaksua korotettavaksi enin-                           12§
11787: tään 20 prosentilla, jos maanomistaja on ilman          Pellonraivausmaksu on suoritettava maatalous-
11788: pätevää syytä laiminlyönyt 5 § :ssä tarkoitetun      piirin maataloustoimiston postisiirtotilille.
11789:                                         1987 vp. -     LA n:o 69                                        5
11790: 
11791:                        13§                             käystä pellonraivausmaksun suorittamisesta, ei
11792:     Maatalouspiirien maataloustoimistojen ja kun-      kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuo-
11793: tien maatalouslautakuntien tehtävänä on valvoa         deksi. Lykkäyksen edellytyksenä on, että maksun
11794: tämän lain noudattamista. Metsälautakunnat ja          suorittamisesta annetaan hyväksyttävä vakuus.
11795: veroviranomaiset ovat velvolliset avustamaan           Maksulle, jonka suorittamisesta myönnetään lyk-
11796: maatalouslautakuntia niiden selvittäessä suoritet-     käystä, peritään lykkäysajalta vuotuista korkoa 10
11797: tuja pellonraivauksia.                                 prosenttia.
11798:    Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia anta-
11799: maan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa asiois-                            16 §
11800: sa.                                                       Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
11801:                                                        panosta annetaan tarvittaessa asetuksella. Tar-
11802:                         14 §                           kemmat määräykset siitä, milloin on kysymys
11803:   Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä      tässä laissa tarkoitetusta pellonraivauksesta, sekä
11804: on antamalla väärän ilmoituksen tai muulla vil-        pellonraivausmaksun määräämisestä, maksuun-
11805: pillä pidättänyt tai yrittänyt pidättää valtiolta      panosta ja kannosta antaa maatilahallitus.
11806: tässä laissa tarkoitettua maksua, on tuomittava
11807: sen mukaan kuin rikoslaissa säädetään.                                       17 §
11808:                                                          Tämä laki tulee v01maan        päivana
11809:                         15 §                           kuuta 1987 ja sitä sovelletaan lain voimaantulo-
11810:    Erityisen painavista syistä maatalouspiirin maa-    päivänä ja sen jälkeen vuonna 1987 aloitettuihin
11811: taloustoimisto voi hakemuksesta myöntää lyk-           pellonraivauksiin.
11812: 
11813: 
11814:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
11815: 
11816:          Kauko Juhantalo             Esko Aho                     Mirja Ryynänen
11817:          Tellervo Renko              Juhani Alaranta              Jorma Huuhtanen
11818:          Tytti Isohookana-Asunmaa    Hannele Pokka                Riitta Kauppinen
11819:          Mauri Pekkarinen            Pirkko Ikonen                Annikki Koistinen
11820:          Juho Sillanpää              Sirkka-Liisa Anttila         Kauko Heikkinen
11821:          Paavo Väyrynen              Matti Väistö                 Eino Siuruainen
11822:          Einari Nieminen             Kimmo Sarapää                Timo Kietäväinen
11823:          Marjatta Väänänen           Anneli Jäätteenmäki          Aapo Saari
11824:          Hannu Tenhiälä              Heikki Kokko                 Esko Jokiniemi
11825:          Kalevi Mattila              Jukka Vihriälä               Pekka Puska
11826:          Matti Maijala               Pauli Saapunki               Markku Lehtosaari
11827:                      Taisto Tähkämaa                      Kalle Röntynen
11828:                                                 1987 vp.
11829: 
11830: Lakialoite n:o 70
11831: 
11832: 
11833: 
11834: 
11835:                                    Puska ym.: Ehdotukset laeiksi tupakkaverosta annetun lain 4 §:n ja
11836:                                       toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n
11837:                                       muuttamisesta
11838: 
11839: 
11840:                                             Eduskunnalle
11841: 
11842:                               ALOITTEEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
11843: 
11844:    Aloitteen sisältönä on tupakkatuotteista kan-       tain tupakoinnin seurausta olevien kansan-
11845: nettavan perusveron korottaminen 5 prosenttiyk-        tautiemme, sydän- ja verisuonitautien sekä syö-
11846: siköllä ja sitä kautta tupakan hinnan korottami-       päsairauksien hoidon ja kuntootuksen tehostami-
11847: nen noin 16 prosenttia sekä näin koituvan veron        seen vuotuisella lisämäärärahalla sosiaali- ja ter-
11848: tuoton lisäyksen kohdentaminen lisämäärärahana         veysministeriön vahvistaman suunnitelman mu-
11849: sydän- ja verisuonitauti- sekä syöpäpotilaiden         kaan. Tällainen lisämääräraha on perusteltu aja-
11850: hoitoon ja kuntoutukseen. Tupakan hinnan ko-           tellen terveydenhuoltomme huomattavia puut-
11851: rottaminen on perusteltua osana tupakoinnin            teita näiden suurten potilasryhmien hoidossa ja
11852: vähentämiseen ja sitä kautta tupakoinnin suurten       kuntoutuksessa. Määrärahalla voitaisiin saada sy-
11853: kansanterveydellisten haittojen vähentämiseen          dänpotilaiden leikkausmäärä arvioitua tarvetta
11854: tähtääviä toimenpiteitä. Voidaan olettaa koro-         vastaavaksi, korjatuksi syöpäpotilaiden hoidon
11855: tuksen vähentävän erityisesti lasten ja nuorten        virkojen jälkeenjääneisyys sekä lisätyksi huomat-
11856: tupakointia. Veron korotuksesta koituva valtion        tavasti näiden molempien potilasryhmien tar-
11857: lisätulo esitetään käytettäväksi suurimpien ja osit-   peellisia kuntoutusmahdollisuuksia.
11858: 
11859: 
11860: 
11861: 
11862:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
11863: 
11864: Sydän- ja verisuonitautien ja syöpäsairauksien         lääketieteellisin keinoin pystytaan yhä useampi
11865: hoidon ja kuntoutuksen tarve                           sairastunut pelastamaan.
11866:                                                           Molempien näiden sairasryhmien kohdalla on
11867:    Sydän- ja verisuonitaudit sekä syöpäsairaudet       viimeisten vuosikymmenien aikana lääketieteelli-
11868: muodostavat usealla tavalla arvioituna keskeisim-      nen tieto niiden ehkäisy-, hoito- ja kuntootus-
11869: män kansanterveytemme ongelman. Ne aiheutta-           mahdollisuuksista suuresti lisääntynyt. Ennalta
11870: va lähes kolme neljäsosaa ennenaikaisesta kuollei-     ehkäisevin toimin onkin maamme suuret sydän-
11871: suudesta. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat        tautiluvut saatu kääntymään laskuun, ja eräiden
11872: vuosittain noin 10 000 ennenaikaista kuoleman-         syöpälajienkin osalta ennaltaehkäisyllä on saatu
11873: tapausta; syöpäsairauksien osalta vastaava luku        hyviä tuloksia. Väestön ikääntymisestä ja paran-
11874: on noin 6 000. Muita kuin kuolemaan johtavia           tuneista hoitotuloksista johtuen näitä sairauksia
11875: vakavia sydäntauti- ja syöpätapauksia ilmenee          sairastavien potilaiden lukumäärä on kuitenkin
11876: vielä huomattavasti enemmän - osittain koska           suuresti lisääntynyt. Kun vielä hoidon ja kuntou-
11877: 270557]
11878: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 70
11879: 
11880: tuksen lääketieteelliset keinot ovat lisääntyneet,     todettiin, että syöpään erikoistuneiden lääkärei-
11881: on näiden kansantautien aiheuttama hoito- ja           den lisätarve on kiistaton. Syöpätauteihin erikois-
11882: kuntoutuspalvelujen tarve maassamme voimak-            tuneita lääkäreitä varten on vain 74 virkaa koko
11883: kaasti lisääntynyt.                                    maassa. Muistion mukaan näillä näkymillä hoi-
11884:    Vaikka yhteiskunnan voimavaroja on tervey-          don taso laskee. Virkojen määrä tulisi välittömäs-
11885: denhuollon suunnitelmien puitteissa voitu me-          ti kaksinkertaistaa.
11886: nestyksekkäästi lisätä, on näiden keskeisten kan-         Sädehoidot ovat muuttuneet entistä monimut-
11887: santautien hoidon ja kuntoutuksen kohdalla jää-        kaisemmiksi ja aikaavieviksi, samalla kun niiden
11888: ty tarpeesta auttamattomasti jälkeen. Tähän ti-        tulokset ovat tietysti entistä paremmat. Syöpälää-
11889: lanteeseen ovat osiltaan vaikuttamassa myös uu-        kehoidat ovat viimeisten viidentoista vuoden ai-
11890: sien terveydenhuollon haasteiden ja ajankohtais-       kana tulleet aivan uutena hoitomuotona syöpä-
11891: ten ongelmien vaatimat resurssitarpeet- saman-         tautien ja sädehoidon osastoille uusien lääkärin-
11892: aikaisesti kymmenientuhansien tunnettuja kan-          tai hoitajanvirkojen lisääntymättä. Klinikoiden
11893: santautejamme sairastavien asia '' rutiiniluontei-     lääkärit kokevat työskentelevänsä kohtuuttoman
11894: sena'' jää helposti vaille riittävää tukea.            suuren paineen alaisena. Tämän lisäksi syöpäjär-
11895:     Sepelvaltimotaudin osalta suurin resurssiongel-    jestöjen muistiossa todettiin, että säännöllisen
11896: ma on syntynyt ohitusleikkausten suhteen. Sepel-       jälkiseurannan ja kuntoutuksen vaatima lisävoi-
11897: valtimotautikiturgialla on kiistaton merkityksensä     mavarojen tarve on kiistaton.
11898: tapauksissa, joissa sepelvaltimot ovat pahasti ah-        Myös syöpätautien hoitajakunnassa on paine
11899: tautuneet. Leikkaustekniikka on parantunut ja          kohtuuttoman suuri. Kun syöpäpotilaiden hoi-
11900: riskit ovat pienet. Useimpien potilaiden oireet ja     dossa ja kuntoutuksessa tarvittaisiin nimenomaan
11901: työkykyisyys paranevat dramaattisesti, ja monissa      riittävästi aikaa ja inhimillistä huolenpitoa, on
11902: tapauksissa voitaneen myös vähentää kuolleisuut-       virkojen vähäisyys sitäkin kipeämpi ongelma.
11903: ta.                                                    Hoitajapuolen resurssipulaa on omiaan vaikeutta-
11904:     Sepelvaltimotautikirurgian tarvetta ja järjeste-   maan myös se, että työajan lyhenemisen vuoksi
11905: lyjä Suomessa on selvitellyt lääkintöhallituksen       uusien virkojen lisätarve olisi entistä suurempi.
11906: sydän- ja verisuonitautien asiantuntijatyöryhmä,
11907: jonka mietintö on julkaistu Lääkintöhallituksen
11908: julkaisuja -sarjassa (n:o 771 1986). Mietinnössä       Tupakoinnin vähentämisen tarve
11909: esitettiin arvio, jonka mukaan lääketieteellisin
11910: perustein Suomessa tulisi tehdä kaikkiaan runsaat         Vakuuttavan ja kiistattoman tutkimustiedon
11911: 2 400 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta vuodes-        perusteella voidaan todeta, että tupakointi on
11912: sa. Suomen Sydäntautiliiton viimeisimmän tilas-        sepelvaltimotaudin eräs keskeinen riskitekijä. Sa-
11913: ton mukaan vuonna 1986 tehtiin 965 sepelvalti-         moin tupakointi on useiden syöpälaatujen, erityi-
11914: moiden ohitusleikkausta, mikä on vain 40 pro-          sesti keuhkosyövän ja kurkunpään syövän synnys-
11915: senttia tavoitteesta (Suomen Sydäntautiliitto          sä keskeinen syytekijä. Tupakka aiheuttaa vuosit-
11916: 15.4.1987). Tämä merkitsee sitä, että suuri osa        tain noin 4 000 suomalaisen ennenaikaisen kuo-
11917: leikkausta tarvitsevista jää ilman hoitoa; osa poti-   leman. Lisäksi on arvoitu, että tupakointi aiheut-
11918: laista turvautuu kalliiseen yksityisleikkaukseen,      taa vuosittain vähintään 170 000 sairauspoissa-
11919: jonka senkin mahdollisuudet ovat rajalliset.           olopäivää. Hoitopäiviä sairaaloissa kertyy 220 000
11920:    Sepelvaltimon ohitusleikkausten lisäämistar-        ja käyntejä yleislääkärin vastaanotolla 135 000.
11921: peen ohella voidaan uusimman lääketieteellisen         Voidaan karkeasti arvioida, että puolet tupakoin-
11922: kehityksen valossa korostaa myös tehostetun ei-        nin vuoksi ja ennenaikaisesti kuolevista henkilöis-
11923: leikkauksellisen hoidon ja kuntoutuksen tarvetta.      tä menehtyy keuhkosyöpään ja toinen puoli se-
11924: Verisuonten ahtautumisen hidastamiseen ja jopa         pelvaltimotautiin. Kuten edellä todettiin, mo-
11925: jonkinasteiseen parantamiseen alkaa uusimman           lemmat aiheuttavat runsaasti kuormitusta hoito-
11926: lääketieteellisen tiedon perusteella olla todellisia   järjestelmälle.
11927: mahdollisuuksia. Tällaista tehostettua kuntourus-         Näiden vakavien kansantautien suuren yleisyy-
11928: toimintaa tulisi maassamme kiireesti kehitellä         den vähentämiseksi tarvitaan tehokkaita toimen-
11929: leikkaushoitoa täydentämään.                           piteitä tupakoinnin vähentämiseksi. Tupakka-
11930:    Samantapainen huomattava resurssipula kos-          lainsäädännön perusteella ja monitahoisella työl-
11931: kee myös syövän hoitoa. Tästä asiasta eri syöpä-       lä onkin viimeisten viidentoista vuoden aikana
11932: järjestöjen laaja lähetystö lähestyi eduskuntaryh-     pystytty tehostamaan toimenpiteitä tupakoinnin
11933: miä viimeksi 19.5. 1987. Lähetystön muistiossa         vähentämiseksi. Aikuisten miesten tupakointi on
11934:                                           1987 vp. -      LA n:o 70                                          3
11935: 
11936: viimeisten parin vuosikymmenen aikana selvästi            tamien terveyshaittojen kustannukset arvioitiin v.
11937: vähentynyt. 1970-luvun aikana myös nuorten                1982 yhteensä 1 556 miljoonaksi markaksi. Lisäk-
11938: tupakointi väheni. Tällä vuosikymmenellä ei               si tupakoinnin aiheuttamien 268 tulipalon kus-
11939: edellisellä vuosikymmenellä myönteisesti alkanut          tannukset olivat 5 miljoonaa markkaa. Vuonna
11940: tupakoinnin väheneminen ole kuitenkaan toivo-             1982 siis tupakoinnin aiheuttamat kustannukset
11941: tulla tavalla jatkunut. Uusimpien tutkimustulos-          olivat tupakkaveron tuottoa suuremmat.
11942: ten mukaan erityisesti nuorten tupakointi olisi
11943: jälleen lisääntymässä. Useissa arvioissa on pidetty
11944: puutteena sitä, että tupakoinnin vähentämiseen            Lakiehdotusten sisältö
11945: tähtäävässä ohjelmassa ei ole käytetty hinnanko-
11946: rotuksia eräänä keinona. Päinvastoin tupakka-
11947:                                                              Kun terveydenhuollon tavanomaisten budjetti-
11948: tuotteiden hinnat ovat pyrkineet kehittymään
11949:                                                           varojen lisäyksen puitteissa ei näytä olevan mah-
11950: hitaammin kuin kotitalouksien käytettävissä ole-
11951:                                                           dollista riittävän nopeasti saada sepelvaltimotau-
11952: vat tulot. Tehdasvalmisteiset savukkeet olivat
11953:                                                           din ja syöpäsairauksien eräitä välttämättömiä
11954: v. 1984 reaalisesti noin 2,6 prosenttia halvempia
11955:                                                           hoito- ja kuntoutustarpeita hoidetuksi ja kun
11956: kuin v. 1968.
11957:                                                           samanaikaisesti tupakoinnin vähentämiseen täh-
11958:    Tämän perusteella on terveyskasvatuksen neu-
11959:                                                           täävien toimintojen osana tupakan hintaan tulisi
11960: vottelukunta mietinnössään (1985) esittänyt, että
11961:                                                           tehdä selvä tasokorotus, ehdotetaan, että tupa-
11962: tupakoinnin vähentämiseen tähtäävän ohjelman
11963:                                                           kan hintaa korotettaisiin keskimäärin 16 prosent-
11964: osana tulisi tupakkatuotteiden hintaan tehdä
11965:                                                           tia korottamalla tupakkaveroa 5 prosenttiyksiköl-
11966: keskimäärin 17 prosentin tasokorotus. Mietinnös-
11967:                                                           lä, ja tämän veronlisäyksen tuottamat varat käy-
11968: sä arvioitiin, että mikäli tupakkatuotteiden kulu-
11969:                                                           tettäisiin suoraan sydän- ja verisuonitautien ja
11970: tus onnistuttaisiin pitämään vuodesta 1986 al-
11971:                                                           syöpäsairauksien hoidon ja kuntoutuksen vaati-
11972: kaen korotusten jälkeisellä tasolla, korotuksilla
11973:                                                           miin tarpeisiin.
11974: voidaan vuosina 1990-2006 välttää arviolta 1 350
11975: keuhkosyöpäkuolemaa. Lisäksi voitaisiin ehkäistä             Tupakkatuotteista kannettava tupakkavero
11976: suunnilleen samansuuruinen määrä sydän- ja                muodostuu perusverosta ja lisäverosta. Perusvero
11977: verisuonitautikuolemia.                                   savukkeista on 40 % vähittäismyyntihinnasta. Li-
11978:    Tupakkatuotteiden hinnankorotusta on vastus-           säveron määrästä päättää lain määräämissä puit-
11979: tettu inflaation hillintätavoitteen perusteella.          teissa valtioneuvosto. Viimeisimmän eli vuonna
11980: Terveyskasvatuksen neuvottelukunnan mietin-               1983 annetun päätöksen mukaan lisävero savuk-
11981: nössä todetaan kuitenkin, että tupakkatuotteiden          keista on vähintään 11,42 %.
11982: hintojen korottaminen tuntuvasti voi lyhyellä                Esityksen mukaisesti tupakkatuotteiden perus-
11983: tähtäimellä olla inflaation hillintätavoitteen kan-       veroa tulisi korottaa 5 prosenttiyksiköllä eli esi-
11984: nalta ongelmallinen, mutta pitkällä tähtäimellä           merkiksi savukkeiden osalta 40 prosentista 45
11985: tupakan hinnan nostaminen tupakkaveroa korot-             prosenttiin. Ehdotuksen vaikutukset vuonna
11986: tamalla ei kuitenkaan aiheuttane merkittävää              1986 olisivat olleet seuraavan taulukon mukaiset.
11987: inflaatiopainetta. Tämä johtuu mm. tupakoinnin            Korotus olisi merkinnyt vuonna 1986 tupakkave-
11988: ja tupakointihaittojen vähenemisestä.                     ron tuoton kasvua 504 miljoonalla markalla.
11989:    Tässä yhteydessä on muistettava myös tupa-             Tämä olisi merkinnyt 10 markan hintaisen savu-
11990: koinnin aiheuttamat suuret yhteiskunnalliset ta-          keaskin hinnan nousua 11, 57 markkaan eli reilun
11991: loudelliset rasitukset. Tupakkatuotteiden aiheut-         puolentoista markan lisäystä.
11992: 
11993: Taulukko: Tupakkatuotteiden vähittäismyyntihinnan jakautuma 1986 (milj. mk) ja tämän lakialoit-
11994: teen vaikutukset
11995: 
11996:                           1986               %             Ehdotus           %              Lisäys      %
11997: 
11998: Tupakkavero .....       1 921,6           50,44*          2 425,3          55,00**        503,71        26
11999: Lvv ..............        609,6           16,00             705,54         16,00           95,945       16
12000: Kauppa ..........         615,3           16,15             615,3          13,95             0           0
12001: Teollisuus ........       663,5           17,41             663,5          15,05             0           0
12002: Yhteensä .........      3 810            100,0            4 409,7         100,0           599,66        16
12003: 
12004: * Tupakkaveron osuus vähittäismyyntihinnasta, kaikki tupakkatuotteet
12005: ** Perus- tai lisäveron korotus noin 5 prosenttiyksikköä
12006: 4                                      1987 vp. -     LA n:o 70
12007: 
12008:     Näin ollen tupakan hinnankorotus esitetään        kausjonoja, vaatu JOnojen poistaminen muuta-
12009: tehtäväksi tupakkaverolain (795/82) 4 §:ään teh-      man vuoden ajan lisävaroja. Tämän lisäksi jäisi
12010: tävällä muutoksella, jolla tupakkatuotteista kan-     250 miljoonan markan määrärahasta vielä varoja
12011: nettavaa perusveroa korotetaan 5 prosenttiyksi-       lasten sydänkirurgian hoitamiseksi kuntoon sekä
12012: köllä. Savukkeista kannettu tupakkavero vuonna        olennaisia määrärahoja sepelvaltimotautia sairas-
12013: 1978 oli 58,11 prosenttia vähittäismyyntiarvosta,     tavien potilaiden ei-kirurgisen tehostetun kun-
12014: mutta vuonna 1986 enää 51,42 prosenttia. Sika-        toutustoiminnan hoitamiseksi.
12015: reista ja piippu- sekä savuketupakasta kannetun          Vastaavasti syöpäsairauksien puolella voitaisiin
12016: veron osuus on laskenut noin 7 prosenttiyksik-        vuotuisella 250 miljoonan markan määrärahalla
12017: köä.                                                  saada olennainen lisäys syöpätautien hoidon vaa-
12018:     Tämän esityksen mukainen noin 5 prosenttiyk-      timiin lääkärin- ja hoitajanvirkoihin sekä laittei-
12019: sikön korotus ei siis vielä nostaisi tupakkaveroa     siin. Tämän lisäksi jäisi varoja syöpäpotilaiden
12020: vuoden 1978 tasolle.                                  kuntoutustoiminnan olennaiseksi tehostamiseksi.
12021:     Tämän lisäksi aloitteessa ehdotetaan tupakka-        Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että puolen-
12022: lain 27 §:ään lisäystä, jonka mukaan näin koitu-      toista markan hinnankorotuksella savukeaskiin ja
12023: nut verotulon lisäys eli 20 % tupakkaveron arvi-      sen käyttämisellä suoraan tupakoinnin aiheutta-
12024: oidusta vuosittaisesta tuotosta käytetään suoraan     mien tärkeimpien sairausryhmien hoidon ja kun-
12025: sydän- ja verisuonitauti- sekä syöpäpotilaiden        toutuksen vaatimiin lisätarpeisiin voidaan sydän-
12026: hoitoon ja kuntoutukseen sosiaali- ja terveysmi-      leikkausten ja syöpäpotilaiden hoidon ajankoh-
12027: nisteriön valmisteleman suunnitelman mukaises-        taiset ongelmat poistaa ja saada myös olennainen
12028: ti.                                                   lisäys näiden potilaiden muun hoidon ja kuntou-
12029:     Mikäli näin koituva 500 miljoonan määräraha       tuksen vaatimiin voimavaroihin. Samalla tupa-
12030: käytetään puoliksi sydän- ja verisuonitautipotilai-   kan hinnan korotus olisi omiaan vähentämään
12031: den hoitoon ja kuntoutukseen ja puoliksi syöpä-       tupakointia ja sitä kautta erityisesti tupakan ai-
12032: potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen, voidaan          heuttamia terveyshaittoja. Tutkimusten mukaan
12033: todeta seuraavaa.                                     voidaan olettaa korotuksen vähentävän tupakoin-
12034:     Edellä esitetyn tilanneselvityksen mukaan vuo-    tia erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.
12035: tuinen sepelvaltimopotilaiden ohitusleikkausten
12036: lisätarve on lähes 1 500 leikkausta. Nykyisen           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12037: hintatason mukaan arvioituna tämä merkitsee
12038: noin 100 miljoonan markan kustannusta. Kun                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
12039: tähän mennessä on muodostunut melkoisia leik-                 kiehdotukset:
12040: 
12041: 
12042: 
12043: 
12044: 1.
12045:                                                 Laki
12046:                          tupakkaverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
12047: 
12048:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tupakkaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun
12049: lain 4 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1982 annetussa laissa (795 182), näin kuuluvaksi:
12050: 
12051:                        4 §
12052:   Perusveroa on suoritettava nuuskasta ja puro-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12053: tupakasta 25 %, sikareista ja piipputupakasta         kuuta 198 .
12054: 35 % ja savukkeista 45 % tuotteen vähittäis-
12055: myyntihinnasta.
12056:                                       1987 vp. -     LA n:o 70
12057: 
12058: 2.
12059:                                                Laki
12060:           toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
12061: 
12062:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä
12063: elokuuta 1976 annetun lain (693/76) 27 §:ään uusi näin kuuluva 3 ja 4 momentti:
12064: 
12065:                       27 §                           käytetään sydän- ja verisuonitauti- sekä syöpäpo-
12066:                                                      tilaiden hoitoon ja kuntoutukseen sosiaali- ja
12067:    Lisäksi valtion tulo- ja menoarvioon on vuosit-   terveysministeriön vahvistaman suunnitelman
12068: tain otettava määräraha, jonka suuruus on 20         mukaisesti.
12069: prosenttia tupakkaveron arvioidusta vuosittaisesta
12070: tuotosta.                                              Tämä laki tulee votmaan       päivänä
12071:    Edellä 3 momentissa tarkoitettua määrärahaa       kuuta 198 .
12072: 
12073: 
12074:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
12075: 
12076:                       Pekka Puska                             Osmo Soininvaara
12077:                       Esko Helle                              Esko Almgren
12078:                                           Ole Wasz-Höckert
12079:                                                    1987 vp.
12080: 
12081: Lakialoite n:o 71
12082: 
12083: 
12084: 
12085: 
12086:                                      Donner ym.: Ehdotukset laeiksi video- ja muiden kuvaohjelmien
12087:                                        tarkastamisesta ja rikoslain 16 luvun 26 §:n muuttamisesta
12088: 
12089: 
12090:                                               Eduskunnalle
12091: 
12092:                                         ALOITTEEN PERUSTELUT
12093:    Hallitus antoi vuonna 1986 eduskunnalle esi-               Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki
12094: tyksen video- ja muiden kuvaohjelmien tarkasta-           video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta.
12095: mista koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o 95/              Ehdotetun lain mukaan elinkeinotoiminnassa ei
12096: 1986 vp.). Seuranneessa eduskuntakäsittelyssä la-         saisi tarjota ostettavaksi, vuokrattavaksi tai lainat-
12097: kiehdotuksen sisältöä muutettiin siten, että elo-         tavaksi taikka luovuttaa liikkuvina kuvina katsel-
12098: kuvan levittäminen olisi kiellettyä, mikäli esittä-        tavaksi tarkoitettua ohjelmaa kuluttajalle ennen
12099: minen elokuvateatterissa olisi kokonaan kielletty         kuin ohjelma on tarkastettu ja hyväksytty levitet-
12100: tai kielletty kahdeksantoista vuotta nuoremmilta.         täväksi.
12101:    Video-ohjelmien ennakkotarkastusta koskeval-               Tarkastuttamisvelvollisuus ei koskisi viran-
12102: la säännöstöllä rajoitetaan kansalaisille hallitus-        omaisen eikä Yleisradion valmistamaa ohjelmaa.
12103: muodon II luvun 10 §:llä annettua perusoikeut-             Opetusministeriö voisi antaa hakemuksesta lu-
12104: ta, sananvapautta.                                        van, että elinkeinonharjoittajan valmistamia tai
12105:    Ennakkotarkastusäännöstön          käyttöönottoon      maahan tuomia ohjelmia saadaan levittää elin-
12106: tällä kotien käyttöön tarkoitetulla uudella kuval-        keinotoiminnassa ilman tarkastusta. Tarkastuk-
12107: lisen viestinnän sektorilla liittyy tärkeitä periaat-     sesta olisi ohjelman sisällön tai käyttötarkoituk-
12108: teellisia kysymyksiä. Säännöstön tekee kuitenkin          sen perusteella vapautettu suuri joukko ohjelmia.
12109: oikeutetuksi ja perustelluksi alkuperäisessä laki-        Jos ohjelma on tarkastettu elokuvien tarkastuk-
12110: esityksessä ilmaistu tavoite lasten ja nuorten suo-       sessa, sitä ei tarvitsisi enää tarkastaa ehdotetun
12111: jaamisesta väkivaltaviihteen katselun haitoilta.          lain nojalla.
12112:    Ratkaisua tehtäessä tulee myös mieltää, että               Ohjelmaa ei saisi hyväksyä levitettäväksi, jos se
12113: kotien käytössä olevat uudet tekniset mahdolli-           on ilmeisesti lain vastainen tai, ottaen huomioon
12114: suudet omavalintaiseen elokuvien katseluun ovat           miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa
12115: oleellisesti lisääntyneet. Videokasettien elokuva-        yhteydessä ne on esitetty, epäsiveellinen tai raais-
12116: tarjonnan lisäksi uudet televisio-, kaapelitelevi-        tava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai
12117: sio- ja satelliittilähetykset ovat oleellisella tavalla   muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä va-
12118: laajentaneet jatkuvasti saatavilla olevaa ohjelmis-       hingoittavasti. Tarkastuksessa voidaan määrätä,
12119: totarjontaa.                                              silloin kuin kieltoperusteiden soveltaminen sitä
12120:    Lainsäädäntökeskustelun jatkuessa vuoden               edellyttää, ettei ohjelmaa saa elinkeinotoimin-
12121: 1987 valtiopäivillä on voitu todeta, että tiuken-         nassa luovuttaa 18 tai 16 vuotta nuoremmalle tai
12122: netulla videosensuurisäännöstöllä on kiistämättö-         että ohjelmasta on poistettava kielletyt kohdat.
12123: miä kielteisiä vaikutuksia teattereissa esitettäväksi         Tarkastuksen toimittaisi Valtion elokuvatarkas-
12124: hyväksyttyjen elokuvien alueellisesti kattavalle ja       tamo. T arkastusmenettelyssä noudatettaisiin so-
12125: monipuoliselle saatavuudelle maassamme samoin             veltuvin osin, mitä elokuvien tarkastuksen toi-
12126: kuin aikuisväestön elokuvaharrastustoiminnalle.           mittamisesta on säädetty.
12127:    Edellä todetuilla perusteilla me allekirjoitta-            Aloitteessa ehdotetaan myös tarkistettavaksi
12128: neet kansanedustajat teemme aloitteen video- ja           rikoslain 16 luvun 26 §:ssä olevaa väkivaltaku-
12129: muiden kuvaohjelmien tarkastamista koskevaksi             vauksen levittämistä koskevaa rangaistussäännös-
12130: lainsäädännöksi hallituksen alun perin esittämäs-         tä.
12131: sä muodossa.                                                 Ehdotetut lait voidaan saattaa voimaan aikai-
12132: 
12133: 270556H
12134: 2                                         1987 vp. -    LA n:o 71
12135: 
12136: sintaan kolmen kuukauden kuluttua niiden hy-            valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyssä järjes-
12137: väksymisestä. Vuoden kestävän siirtymävaiheen           tyksessä.
12138: aikana voitaisiin kuitenkin elinkeinotoiminnassa          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12139: levittää tarkastuttamattomiakin ohjelmia.
12140:    Laki video- ja muiden kuvaohjelmien tarkasta-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat ia-
12141: misesta olisi käsityksemme mukaan käsiteltävä                   kiehdotukset:
12142: 
12143: 
12144: 1.
12145:                                                   Laki
12146:                             video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta
12147: 
12148:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
12149: säädetään:
12150: 
12151:                          1 §                                                    3 §
12152:              Tarkastuttamisveivollisuus                          Suhde elokuvien tarkastukseen
12153:                                                            Elokuvaa, joka on tarkastettu elokuvien tarkas-
12154:    Elinkeinotoiminnassa ei kuluttajalle saa tarjota     tuksesta annetun lain mukaisesti ja jonka esittä-
12155: ostettavaksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi eikä     mistä ei ole kielletty sellaisella perusteella, joka
12156: luovuttaa video- tai muuta kuvaohjelmaa ennen           vastaa tämän lain 8 § :n 1 momentissa tarkoitet-
12157: kuin ohjelma on tarkastettu ja hyväksytty levitet-      tua perustetta, saadaan levittää elinkeinotoimin-
12158: täväksi tämän lain mukaisesti, jollei jäljempänä        nassa kuluttajalle ilman tämän lain mukaista
12159: toisin säädetä.                                         tarkastamista. Jos elokuvan esittäminen on tällai-
12160:     Tässä laissa tarkoitetaan:                          sella perusteella kielletty yleensä tai kahdeksan-
12161:                                                         toista vuotta nuoremmille, elokuvaa ei saa levit-
12162:   1) kuvaohje/maila liikkuvina kuvina katselta-         tää elinkeinotoiminnassa kuluttajalle.
12163: vaksi tarkoitettua tallenteella levitettävää ohjel-       Jos elokuvien tarkastuksessa annetun määräyk-
12164: maa;                                                    sen mukaan elokuvaa ei saa esittää kuuttatoista
12165:                                                         tai kahdeksaatoista vuotta nuoremmille, ei ohjel-
12166:    2) kuluttajalla sitä, joka hankkii ohjelman
12167:                                                         maa saa levittääkään tätä nuoremmille.
12168: yksinomaan tai pääasiallisesti esitettäväksi yksityi-
12169:                                                           Jos elokuvasta on määrätty 8 §:n 1 momentissa
12170: sesti kodissa tai olosuhteiltaan muuten siihen
12171:                                                         tarkoitettua perustetta vastaavalla perusteella
12172: rinnastettavassa paikassa; ja
12173:                                                         poistettavaksi kohtia, sitä saadaan tarkastutta-
12174:     3) levittämise/Jå· ohjelman 1 momentissa tar-       matta levittää vain, kun määrätyt poistot on
12175: koitettua tarjoamista tai luovuttamista kuluttajal-     tehty.
12176: le.
12177:                                                                                 4 §
12178:   Tätä lakia sovellettaessa rinnastetaan ohjelman
12179: levittäjään yhdistys tai muu yhteenliittymä, joka       Viranomaisen ja Oy. Yleisradio Ab:n valmista-
12180: vastikkeesta, jäsenmaksua vastaan tai muutoin            man ohjelman vapauttaminen tarkastuksesta
12181: välittää jäsenilleen tai toimintaansa osallistuville       Edellä 1 § :ssä säädetty tarkastuttamisvelvolli-
12182: kuvaohjelmia, sekä kuluttajaan tällaisen yhdis-         suus ei koske ohjelmaa, jonka viranomainen
12183: tyksen tai yhteenliittymän toimintaan osallistuva.      taikka Oy. Yleisradio Ab. on valmistanut tai
12184:                                                         valmistuttanut.
12185:                          2 §
12186:                                                                              5 §
12187:  Elokuvien tarkastusta koskeva viittaussäännös
12188:                                                         Lupa tarkastamattomien ohjelmien levittämiseen
12189:    Elokuvan tarkastamisesta elokuvan esittämistä           Opetusministeriö voi kuvaohjelmien valmistus-
12190: varten on säädetty elokuvien tarkastuksesta anne-       ta tai maahantuontia harjoittavan elinkeinonhar-
12191: tussa laissa (299 165 ).                                joittajan hakemuksesta antaa luvan siihen, että
12192:                                            1987 vp. -    LA n:o 71                                        3
12193: 
12194: tämän elinkeinonharjoittajan valmistamia tai                                    8 §
12195: maahan tuomia ohjelmia saadaan levittää elin-
12196:                                                                           Kieltoperusteet
12197: keinotoiminnassa ilman tarkastusta.
12198:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa voidaan             Ohjelmaa et saa hyväksyä levitettäväksi:
12199: myöntää vain, jos voidaan perustellusti olettaa,            1) jos se on ilmeisesti lain vastainen; tai
12200: ettei ohjelmisto tule sisältämään tämän lain no-
12201:                                                             2) jos se, ottaen huomioon miten sen tapahtu-
12202: jalla kiellettäviä esityksiä. Lupa myönnetään
12203:                                                          mat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on
12204: määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi kerral-
12205:                                                          esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on
12206: laan. Lupaan voidaan liittää tarpeellisiksi katsot-
12207:                                                          omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin
12208: tavia ehtoja.
12209:                                                          vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti.
12210:    Lupa voidaan peruuttaa, jos elinkeinonharjoit-
12211: taja on saattanut levitykseen 8 §:n nojalla kiellet-        Ohjelman levittämisen ehdoksi voidaan aset-
12212: täviä ohjelmia tai rikkonut lupaan liitettyjä ehto-      taa, että ohjelmasta poistetaan määrätyt 1 mo-
12213:                                                          mentissa tarkoitetun laatuiset kohdat.
12214: Ja.
12215:   Opetusministeriön tämän pykälän nojalla teke-             Tarkastusviranomaisella on oikeus, kun 1 mo-
12216: mästä päätöksestä ei saa valittaa.                       mentissa mainittujen perusteiden soveltaminen
12217:                                                          sitä edellyttää, kieltää ohjelman levittäminen
12218:                           6 §                            elinkeinotoiminnassa kahdeksaatoista tai kuutta-
12219:                                                          toista vuotta nuoremmille.
12220:       Sisällön ja käyttötarkoituksen perusteella
12221:           tarkastuksesta vapautetut ohjelmat
12222:                                                                                 9 §
12223:   Tarkastuksesta on vapautettu ohjelma:                        Ohjelman uudelleen tarkastaminen
12224:    1) joka on valmistettu yksinomaan opetusta,
12225: ammattikoulutusta, aikuiskasvatusta, yleissivistä-          Opetusministeriö voi antaa tarkastusviranomai-
12226: vää tarkoitusta, tieteellistä tutkimusta taikka har-     selle määräyksen, että levitettäväksi hyväksytty
12227: rastustoimintaa tai opiskelua varten;                    ohjelma on tarkastettava uudelleen siten kuin
12228:    2) joka on valmistettu yksinomaan tavaran tai         ohjelmien tarkastuksesta on tässä laissa säädetty,
12229: palveluksen esittelyä tai mainontaa varten;              jos hyväksymisen edellytyksenä olleet yleiset olo-
12230:    3) joka sisältää yksinomaan tai pääasiallisesti       suhteet ovat olennaisesti muuttuneet tai erityisen
12231: toisinnoksia musiikkiesityksistä taikka urheilukil-      painavat syyt sitä muutoin vaativat. Tarkastusvi-
12232: pailuista tai muista urheilu- tai liikuntatapahtu-       ranomainen voi velvoittaa levittäjän toimitta-
12233: mista;                                                   maan sille uudelleen tarkastettavaksi määrätyn
12234:    4) joka sisältää yksinomaan dokumentaarista           ohjelman.
12235: aineistoa taikka ajankohtaista uutisaineistoa;              Lainvoimaisen päätöksen estämättä ohjelma
12236:    5) joka sisältää lasten katseltaviksi tarkoitettuja   voidaan ottaa uudelleen tarkastettavaksi.
12237: animaatio- tai leikki-, askartelu- tai muita sen
12238:                                                             Opetusministeriön tämän pykälän 1 momentin
12239: kaltaisia esityksiä;
12240:                                                          nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muu-
12241:    6) jossa käsitellään matkailua, luontoa tai nii-
12242:                                                          tosta valittamalla.
12243: hin verrattavia aiheita; tai
12244:    7) jonka sisältö on uskonnollinen.
12245:    Lisäksi tarkastuksesta on vapautettu video- tai                            10§
12246: muut ohjelmapelit, joissa pelaaja voi vaikuttaa              Ilmoitus tarkastamattomista ohjelmista
12247: näyttölaitteessa näkyviin tapahtumiin.
12248:                                                             Ennen kuin elinkeinonharjoittaja levittää oh-
12249:                        7 §                               jelmaa, jota ei ole toimitettu tarkastukseen 3 -
12250:                                                          5 §:n ja 6 §:n 1 momentin säännösten nojalla, on
12251:          Määräys ohjelman tarkastamisesta                elinkeinonharjoittajan tehtävä ilmoitus ohjelmas-
12252:    Tarkastusviranomainen voi määrätä, että levi-         ta tarkastusviranomaiselle. Ilmoituksen voi tehdä
12253: tyksessä oleva ohjelma, jota ei ole 4-6 §:n              myös ohjelman valmistaja tai maahantuoja.
12254: säännösten perusteella toimitettu tarkastukseen,            Ilmoituksessa on mainittava ohjelman nimi,
12255: on tarkastettava siten kuin ohjelmien tarkastuk-         valmistaja ja kesto sekä se, millä perusteella
12256: sesta on tässä laissa säädetty. Levittäjä on velvolli-   ohjelmaa ei ole toimitettu tarkastukseen. Ilmoi-
12257: nen toimittamaan tarkastusviranomaiselle tarkas-         tuksessa on myös lyhyesti selostettava ohjelman
12258: tettavaksi määrätyn ohjelman.                            sisältö.
12259: 4                                          1987 vp. -    LA n:o 71
12260: 
12261:                         11 §                             netun lain 5 §:n 2 momentissa p 6 §:n 2
12262:                      Merkinnät                           momentissa on säädetty.
12263:                                                             Muutoksenhausta elokuvalautakunnan päätök-
12264:   Elinkeinotoiminnassa kuluttajalle levitettävän         seen on voimassa, mitä elokuvien tarkastuksen
12265: ohjelman tallenteeseen tai tallenteen päällykseen        toimittamisesta annetun lain 7 §:ssä on säädetty.
12266: on tehtävä ohjelmaa koskevat merkinnät siten
12267: kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
12268:                                                                                 15 §
12269:                         12 §
12270:                                                                           Tarkastusmaksu
12271:             Tiedot tarkastuspäätöksistä
12272:                                                             Tarkastusviranomaisen toimittamasta tarkas-
12273:    Tarkastusviranomainen pitää luetteloa tämän           tuksesta peritään maksu. Maksun suuruus on
12274: lain nojalla tarkastetuista ohjelmista ja elokuvien      neljä markkaa kutakin alkavaa elokuvan minuut-
12275: tarkastuksesta annetun lain mukaisesti tarkaste·         tia kohden, kuitenkin vähintään 50 markkaa.
12276: tuista elokuvista. Jokaisella on oikeus saada tieto-        Milloin ohjelma on määrätty 9 §:n nojalla
12277: ja luettelosta.                                          uudelleen tarkastettavaksi, on tämä tarkastus
12278:    Tarkastusviranomainen julkaisee määräajoin il-        maksuton.
12279: moituksen niistä tarkastetuista kuvaohjelmista ja
12280:                                                             Edellä 1 momentissa säädetyn maksun markka-
12281: elokuvista, joita ei ole sellaisenaan hyväksytty
12282:                                                          määriä voidaan asetuksella korottaa kolmivuotis-
12283: esitettäviksi tai levitettäviksi kaikenikäisille. Täl-   kausittain rahan arvon muutosta vastaavasti.
12284: laista ohjelmaa tai elokuvaa koskevan tarkastus-
12285: päätöksen katsotaan tulleen yleisön tietoon kah-            Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut saa-
12286: den viikon kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.         daan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin
12287:                                                          verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
12288:    Asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentis-
12289: sa tarkoitettuun luetteloon otettavista tiedoista,       annetussa laissa (367 161) on säädetty.
12290: luettelon pitämisestä sekä 2 momentissa tarkoite-
12291: tun ilmoituksen sisällöstä ja ilmoituksen julkaise-
12292: misesta.                                                                        16 §
12293:                                                                Rangaistus- ja uhkasakkosäännökset
12294:                         13 §
12295:               Tarkastusviranomainen                         Joka vastoin tätä lakia
12296:                                                              1) levittää ohjelmaa, jota ei ole tarkastettu
12297:   Tässä laissa tarkoitetun ohjelmien tarkastuksen        siten kuin tässä laissa on säädetty;
12298: toimittaa valtion elokuvatarkastamo (tarkastusvi-            2) levittää ohjelmaa tämän lain mukaisen tar-
12299: ranomainen). Elokuvatarkastamon päätösvaltai-            kastuspäätöksen tai 3 §:n säännösten vastaisesti;
12300: suudesta ohjelmien tarkastuksessa on soveltuvin
12301: osin voimassa, mitä elokuvien tarkastuksen toi-             3) laiminlyö 10 § :ssä säädetyn ilmoitusvelvolli-
12302:                                                          suuden;
12303: mittamisesta annetun lain (300/65) 2 §:n 2 ja 3
12304: momentissa on säädetty.                                     4) antaa 10 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa
12305:                                                          väärän tai harhaanjohtavan tiedon; tai
12306:                       14 §                                  5) levittää ohjelmaa, jonka tallenteeseen tai
12307:                                                          tallenteen päällykseen ei ole tehty 11 §:n mukai-
12308:                   Muutoksenhaku
12309:                                                          sia merkintöjä tai jonka tallenteeseen tai tallen-
12310:    Tarkastusviranomaisen tämän lain nojalla anta-        teen päällykseen on tehty vääriä tai harhaanjoh-
12311: maan päätökseen haetaan muutosta valittamalla            tavia merkintöjä,
12312: valtion elokuvalautakunnalta siten kuin eloku-              on tuomittava kuvaohjelmien tarkastuksesta
12313: vien tarkastuksen toimittamisesta annetun lain           annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon tai
12314: 5 §:ssä on säädetty.                                     enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
12315:    Tarkastusviranomaisen 7 §:n nojalla tekemästä            Lääninhallitus voi tarkastusviranomaisen pyyn-
12316: päätöksestä ei kuitenkaan saa valittaa.                  nöstä velvoittaa sen, joka on laiminlyönyt 7 §:ssä
12317:    Valitusasiain käsittelystä elokuvalautakunnassa       tai 9 §: n 1 momentissa tarkoitetun velvollisuu-
12318: ja lautakunnan päätösvaltaisuudesta on voimassa,         tensa toimittaa ohjelma tarkastusviranomaiselle,
12319: mitä elokuvien tarkastuksen toimittamisesta an-          sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa. Pää-
12320:                                            1987 vp. -     LA n:o 71                                       5
12321: 
12322: tökseen, jolla uhkasakko on asetettu, ei saa hakea                             19 §
12323: valittamalla muutosta.
12324:                                                                       Asetuksenantovaltuus
12325:                         17 §                               Tarkempia säännöksiä tämän lain taytantoon-
12326:                                                          panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
12327:                        Etsintä
12328:                                                                                20 §
12329:   Jos on syytä epäillä, että joku on syyllistynyt 16
12330: §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun                              Voimaantulo
12331: menettelyyn, voidaan liikkeessä tai muussa pai-             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12332: kassa, jossa kuvaohjelmia levitetään, toimittaa          kuuta 198 .
12333: etsintä lainvastaisesti levitettävien tai levitettyjen      Tämän lain 1 §:n säännösten estämättä voi-
12334: kuvaohjelmien löytämiseksi. Etsinnässä on nou-           daan elinkeinotoiminnassa levittää kuvaohjelmia
12335: datettava, mitä kotietsinnästä rikosasioissa on          niitä tarkastuttamatta yhden vuoden ajan tämän
12336: säädetty.                                                lain voimaantulosta. Samoin voidaan elinkeino-
12337:                                                          toiminnassa sanotun ajan levittää kuluttajille ku-
12338:                                                          vaohjelmia, joiden tallenteeseen tai tallenteen
12339:                       18 §
12340:                                                          päällykseen ei ole tehty 11 §:n mukaisia merkin-
12341:           Ohjelman tallenteen julkisuus                  töjä. Lain 10 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on
12342:                                                          tehtävä viimeistään yhden vuoden kuluttua tä-
12343:    Tallenteeseen, joka tämän lain nojalla on vi-         män lain voimaantulosta.
12344: ranomaisen hallussa, ei sovelleta yleisten asiakir-         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
12345: jain julkisuudesta annettuja säännöksiä.                 täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12346: 
12347: 
12348: 
12349: 2.
12350:                                                     Laki
12351:                                  rikoslain 16 luvun 26 §:n muuttamisesta
12352: 
12353:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 16 luvun 26 §:n 2 momentti, sellaisena
12354: kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (283 183 ), näin kuuluvaksi:
12355: 
12356:                        16 luku                           taikka levitettäväksi video- ja muiden kuvaohjel-
12357:      Rikoksista julkista viranomaista Ja yleistä         mien tarkastamisesta annetun lain (        1 ) mu-
12358:                  järjestystä vastaan                     kaisesti, ei 1 momentin säännöksiä myöskään
12359:                                                          sovelleta. Jos tallenteen valmistajalla tai maahan-
12360:                          26 §                            tuojalla ilmeisesti on ollut aikomus toimittaa
12361:                                                          tallenteen sisältämä esitys edellä tarkoitettuun
12362:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta,          tarkastukseen ennen tallenteen kaupaksi tai
12363: jos väkivallan esittämistä on elokuvan tai tallen-       vuokralle tarjoamista tai luovuttamista, ei valmis-
12364: teen tiedonvälitystä palvelevan luonteen taikka          tamisesta tai maahantuonnista ole tuomittava
12365: ilmeisen taiteellisen arvon vuoksi pidettävä pe-         rangaistusta 1 momentin nojalla.
12366: rusteltuna. Jos elokuvan tai tallenteen sisältämä
12367: esitys on tarkastettu ja hyväksytty esitettäväksi          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12368: elokuvien tarkastuksesta annetun lain (299/65)           kuuta 198
12369: 
12370: 
12371: 
12372:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
12373: 
12374:           Jörn Donner                       Riitta Uosukainen              Pekka Haavisto
12375:           Osmo Soininvaara                  Kaarina Dromberg               Anssi Rauramo
12376:                                             Sulo Aittoniemi
12377:                                                  1987 vp.
12378: 
12379: Lakialoite n:o 72
12380: 
12381: 
12382: 
12383: 
12384:                                    Juhantalo ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelaissa ja eräissä muissa
12385:                                       laeissa säädettyjen etuuksien ylimääräisestä korottamisesta ja
12386:                                       eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
12387: 
12388: 
12389:                                             Eduskunnalle
12390: 
12391:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12392: 
12393:    Aloitteessa ehdotetaan tehtäväksi kansaneläke-      sissä olevan jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi
12394: lakiin ne muutokset, joita yhtenäisen, kattavan ja     erityisesti pienituloisille veteraaneille ehdotetaan
12395: riittävän perustoimeentuloturvan luominen kan-         ylimääräisiin rintamalisiin lähes 18 % :n korotus-
12396: saneläkejärjestelmän osalta edellyttää. Ensinnä-       ta.
12397: kin ehdotetaan kansaneläkkeiden indeksitarkis-            Edelleen aloitteessa ehdotetaan kansaneläk-
12398: tusjärjestelmän muuttamista niin, että kansan-         keen lisäosan maksamiseen eläkeläispuolisoille
12399: eläkkeitä tarkistettaisiin vuosittain elinkustannus-   liittyvien rajoitusten poistamista. Tämä uudistus
12400: indeksin sijasta ns. TEL-indeksin mukaisesti vuo-      sisältää tärkeimmän osan kansaneläkeuudistuksen
12401: desta 1989 lukien. TEL-indeksi huomioi elinkus-        vielä toteutumattomasta IV vaiheesta. Aloitteen
12402: tannusten nousun lisäksi myös puolet yleisestä         mukaan eläkeläispuolisoille kansaneläkkeen lisä-
12403: palkkatason noususta. Tämä uudistus parantaisi         osa tulisi maksaa vähentämättömänä. Tämä saat-
12404: pienituloisten     eläkeläisten     kansaneläkkeitä,   taisi laitoshoidossa olevia lukuun ottamatta pää-
12405: perhe-eläkkeitä ja rintamasotilaseläkkeitä. Lisäksi    tökseen vuonna 1980 aloitetun henkilökohtaisen
12406: uudistus estää kansaneläkkeen tason suhteellisen       vähimmäiseläkejärjestelmän luomisen, yksinker-
12407: jälkeenjäämisen työeläkkeiden ja ansiotulojen ta-      taistaisi eläkejärjestelmää ja parantaisi pienitu-
12408: sosta. Tämä on välttämätöntä, mikäli kansan-           loisten eläkeläisten asemaa. Aloitteentekijät edel-
12409: eläkkeestä muodostetaan perustoimeentulotyö-           lyttävät, että myös laitoshoidossa olevien osalta
12410: ryhmän (1986:2) esityksen mukaisesti perus-            tehdään tarvittavat korjaukset myöhemmin koh-
12411: toimeentuloturvan vähimmäistason mittausväli-          tuullisen aikataulun mukaan.
12412: ne.                                                       Kansaneläkkeen sitominen TEL-indeksiin eh-
12413:    Vuonna 1988 ehdotetaan toteutettavaksi kan-         dotetaan toteutettavaksi vuoden 1989 alusta ja
12414: saneläke-etuuksiin ylimääräinen 4 % :n tasokoro-       eläkeläispuolisoiden kansaneläkkeen lisäosan ko-
12415: tus, joka kompensoisi aikaisemmilta vuosilta ker-      rottaminen yksinäisen eläkeläisen lisäosan tasolle
12416: tynyttä etuuksien jälkeenjääneisyyttä. Rintamali-      vuoden 1990 alusta.
12417: 
12418: 
12419: 
12420: 
12421:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
12422: 
12423: 
12424: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen merkitys Ja             perustoimeentuloturvassa vallitsevista puutteista
12425:    tavoitteet                                          sekä mahdollisuuksista luoda kansalaiset nykyistä
12426:                                                        paremmin kattava perustoimeentuloturvan koko-
12427:                                                        naisuus. Työryhmä jätti mietintönsä viimeisen
12428:   Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28 pa1vana     osan 15 päivänä tammikuuta 1986. Se antoi
12429: lokakuuta 1983 työryhmän laatimaan selvitystä
12430: 
12431: 270630N
12432: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 72
12433: 
12434: useita suosituksia yhtenäisen ja kattavan perus-       nyt vastaa lapsikorotuksia, ovat aloitteentekijät
12435: toimeentuloturvan järjestämisestä eri elämänti-        katsoneet parhaaksi jättää perhe-eläkkeen lapsi-
12436: lanteiden kuten äitiyden, isyyden, lastenhoidon,       korotusjärjestelmän uudistamisehdotukset siksi,
12437: sairauden, opiskelun, työttömyyden, työkyvyttö-        kunnes perhe-eläkekomitea on saanut työnsä
12438: myyden, vammaisuuden ja vanhuuden aikana.              päätökseen.
12439:    Perusturvajärjestelmä tulisi työryhmän mukaan
12440: luoda yhtenäistämällä nykyinen sosiaaliturvajär-
12441: jestelmä. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koos-      2. Kansaneläkejärjestelmän nykyinen tilanne
12442: tuu monista vähittäisten uudistusten kautta to-
12443: teutuneista osista ja on siksi monimutkainen.             Vuosien 1980 ja 1985 välisenä aikana toteutet-
12444: Toiseksi tarveharkinta ja sen mukanaan tuoma           tiin viidessä täytäntöönpano-osassa mittavat kan-
12445: sosiaalinen kontrolli on pääosiltaan tarpeettoma-      saneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen I-III
12446: na poistettava. Samalla vähimmäistoimeentulo-          vaiheet. Kansaneläkkeen lisäosaan suoritettiin ta-
12447: turvasta tulee henkilökohtainen. Kolmanneksi           sokorotus: lisäosaan vaikuttavat nyt pelkästään
12448: kaikkien toimeentuloturvan vähimmäisetuuksien          työeläkkeet ja niitä vastaavat korvaukset. Toisen
12449: taso olisi yhtenäistettävä vastaamaan täyden kan-      puolison kaikkien tulojen vaikutus toisen puoli-
12450: saneläkkeen tasoa. Neljänneksi vähimmäisetuuk-         son kansaneläkkeen lisäosaan poistettiin. Kansan-
12451: sien inflaatiotarkistusten tulee määräytyä yhte-       eläkkeen lisäosa muuttui siten pelkästään elä-
12452: näisin perustein.                                      kevähenteiseksi. Sen sijaan pohjaosaa maksetaan
12453:    Perustoimeentuloturvan luominen edellyttää          kaikille kansaneläkkeeseen oikeutetuille.
12454: useita muutoksia voimassa olevaan kansaneläke-
12455: lakiin. Ensinnäkin kansaneläkelakiin perustuvien          Toteutetut kolme vaihetta ovat parantaneet
12456: etuuksien indeksitarkistusperusteet tulisi muut-       vähävaraisten ja erityisesti pientä työeläkettä saa-
12457: taa TEL-indeksin mukaisiksi. Tämä uudistus pa-         vien, muiden muassa rintamaveteraanien ja per-
12458: rantaisi kansaneläkkeiden vähimmäistasoa, sillä        heenäitien asemaa. Henkilökohtainen vähimmäi-
12459: TEL-indeksin mukaiset tarkistukset toisivat kan-       seläkejärjestelmä on olennaisilta osiltaan toteutu-
12460: saneläkelain mukaisiin etuuksiin myös reaalikoro-      nut. Toteutumatta on vielä suunniteltu kansan-
12461: tuksia nykyisten pelkkää kustannustason nousua         eläkeuudistuksen IV vaihe, joka veisi uudistuksen
12462: vastaavien korotusten lisäksi. Uudistus myös yk-       loppuun saakka. Eläkeläisten kannalta IV vai-
12463: sinkertaistaisi eläkejärjestelmää, kun työ- ja kan-    heen keskeisin osa on eläkeläispariskuntien lisä-
12464: saneläkkeiden korotusperusteet tulisivat yhtenäi-      osien alentamisesta luopuminen.
12465: siksi. Lisäksi jos kansaneläkkeistä muodostetaan          Täysimääräinen kansaneläke on vuonna 1987
12466: perustoimeentulotyöryhmän ehdottamalla tavalla         kuntaryhmästä ja perhesuhteista riippuen
12467: yhtenäisen vähimmäistoimeentuloturvan markka-          1 531-1 893 markkaa kuukaudessa. Tästä kai-
12468: määräisen tason mitoitusväline, on välttämätön-        kille maksettavan pohjaosan osuus on 334 mark-
12469: tä, että kansaneläkkeen tason reaalinen kehitys        kaa. Täysi lisäosa muodostaa noin 82 %, eläk-
12470: pitkälläkin aikavälillä turvataan.                     keensaajapuolisoilla noin 78-79 % täysimääräi-
12471:    Toiseksi, koska kansaneläkeuudistuksen IV vai-      sestä kansaneläkkeestä. Työeläke tai muu elä-
12472: hetta ei ole vielä toteutettu, sisältyy kansaneläke-   ketulo vähentää sitä 50 % :n sidonnaisuudella,
12473: järjestelmäämme epäkohtia, jotka olisi perus-          k.unnes lisäosaa ei jää enää lainkaan maksettavak-
12474: toimeentulojärjestelmää luotaessa korjattava.          Si.
12475: Kansaneläke ei ole vielä kaikilta osin henkilökoh-        Eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen lisä-
12476: tainen. Toisen puolison kansaneläke vaikuttaa          osa on muiden eläkkeensaajien lisäosaa pienem-
12477: vähentävästi toisen puolison kansaneläkkeen lisä-      pi. Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä-
12478: osaan, ja lisäksi laitoshoidossa enemmän kuin          kettä tai toinen heistä saa kansaneläkettä ja
12479: kolme kuukautta olleelle eläkeläiselle maksetaan       toinen rintamasotilaseläkettä, täysimääräisenä li-
12480: kansaneläkkeen lisäosa vähennettynä. Laitoshoi-        säosana maksetaan puolisoille 81 prosenttia yksi-
12481: dossa olevan eläkeläisen lisäosan korottamista         näisen henkilön täydestä lisäosasta. Jos molem-
12482: ehdotetaan vielä selvitettäväksi.                      mat puolisot ovat eläkkeellä, on täysimääräinen
12483:    Kolmanneksi vanhuuseläketurva ei huomioi            lisäosa heille vuonna 1987 toisessa kuntaryhmässä
12484: nykyisin tarpeeksi hyvin eläkkeellä olevan mah-        1 197 markkaa kuukaudessa, kun se muille eläk-
12485: dollista huoltovelvollisuutta. Koska parhaillaan       keensaajille on 1 478 markkaa kuukaudessa. Kun
12486: työskentelevä perhe-eläkekomitea tulee käsittele-      kansaneläkkeen lisäosaa sai maaliskuussa 1987
12487: mään myös orvoneläkkeen suuruutta, mikä taso           nom 744 000 eläkeläistä, oli heistä nom
12488:                                         1987 vp. -     LA n:o 72                                          3
12489: 
12490: 254 OOO:lla eläkettä saava puoliso ja lisäosa siten    kansaneläkkeen lisäosaa, ovat sidotut TEL-indek-
12491: maksettiin alennettuna.                                siin. Indeksit ovat jonkin verran tosin lähenty-
12492:     Nykyisen lainsäädännön mukaan kansaneläk-          neet toisiaan vuoden 1977 jälkeen. Tuolloin
12493: keen lisäosaa ei myöskään makseta täysimääräise-       TEL-indeksin nousua lievennettiin rakenteellisin
12494: nä siltä ajalta, jolloin eläkkeensaaja on ollut        muutoksin. Molemmissa indeksijärjestelmissä ko-
12495: laitoshoidossa yli kolme kuukautta. Täysimääräi-       rotukset tehdään nykyisin kalenterivuosittain.
12496: sestä normaalista lisäosasta ei makseta sitä osaa,
12497: joka ylittää ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 %
12498: ja toisessa kuntaryhmässä 40 % siitä. Aloitteen        3. Kansaneläkejärjestelmän epäkohdat ja
12499: tekijät edellyttävät, että tämä epäkohta korjataan          uudistusesitykset
12500: myöhemmin. Epäkohtaa ja sen korjaamistoimen-
12501: piteitä voidaan vielä tarpeen mukaan selvittää.        3.1. Indeksitarkistusjärjestelmän epäkohdat
12502:     Oleellinen osa eläketurvaa on indeksisuoja.
12503: Indeksisuojalla pyritään ensinnäkin siihen, että          Eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmiin liitty-
12504: etuudet säilyttäisivät pitkänkin ajan kuluessa vä-     vät epäkohdat ovat luonteeltaan toisaalta sosiaali-
12505: hintään sen ostovoiman, mikä niillä on myöntä-         poliittisia, toisaalta teknisiä. Koska kansaneläk-
12506: misajankohtana ollut. Toiseksi indeksijärjestel-       keet tarkistetaan elinkustannusindeksin eikä TEL-
12507: mällä voidaan turvata yleistä tulotason nousua         indeksin mukaan, ei kansaneläkkeisiin tule vuo-
12508: vastaavat korotukset eläkkeisiin, kuten työeläk-       sittain yleisen tulotason nousun mukaisia reaali-
12509: keiden kohdalla nykyisin tapahtuu. Kansaneläke-        korotuksia. Lisäksi tilanne on eläkeläisten kannal-
12510: järjestelmän etuudet ovat nykyisin sidoksissa hin-     ta epäoikeudenmukainen, sillä erilaiset indeksi-
12511: tojen nousua seuraavaan elinkustannusindeksiin.        tarkistusjärjestelmät kasvattavat eläkeläisten väli-
12512: Elinkustannusindeksin mukaan korotetaan siis           siä tuloeroja eläkeaikana. Kansaneläkkeet jäävät
12513: vuosittain paitsi kansaneläkkeen pohja-, lisä-,        maksettavista työeläkkeistä jälkeen nopeudella,
12514: apu-, hoito- ja puolisolisää sekä lapsikorotusta       joka vastaa puolta ansioiden reaalikasvusta. Eri-
12515: myös perhe-eläkkeen pohja- ja lisäosaa, rintama-       laisten indeksijärjestelmien käyttäminen on pa-
12516: sotilaseläkettä, rintamalisää ja ylimääräistä rinta-   kottanut myös monimutkaisen ja eläkepäätöksiä
12517: malisää, lapsen hoitotukea, hautausavustusta ja        hankaloittavan ns. jäätymissäännöstön käyttöön-
12518: sosiaalihuoltolain mukaisen toimeentulotuen pe-        ottoon. Mikäli indeksitarkistusperusteet olisivat
12519: tusosaa.                                               yhtenäiset, voitaisiin jäätymissäännöstö kumota.
12520:     Ansiosidonnaisia työeläkkeitä ja muita kansan-     Se tekisi eläkepäätökset huomattavasti selkeäm-
12521: eläkkeen lisäosaan vaikuttavia eläkeluonteisia         miksi eläkeläiselle itselleenkin ymmärtää.
12522: etuuksia puolestaan tarkistetaan ns. TEL-indek-
12523: sillä. Se nousee nopeammin kuin elinkustannus-            Sosiaalipoliittisesti tilanne on epätyydyttävä
12524: indeksi, kun TEL-indeksin laskemisessa otetaan         erityisesti siksi, että indeksisuoja on nurinkurises-
12525:  hintojen muutoksen ohella huomioon puolet             ti sitä heikompi mitä pienemmästä eläketulosta
12526: maan yleisen palkkatason noususta. TEL-indek-          on kysymys. Heikoimmassa asemassa on pelkän
12527: siin on yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkei-    kansaneläkkeen varassa elävä henkilö. Heitä oli
12528:  den lisäksi sidottu tapaturma- ja liikennevakuu-      vuoden 1986 lopussa 170 000.
12529:  tusetuudet, sotilasvammalain mukaiset korvauk-
12530: set, sairausvakuutuslain mukainen sairauspäivära-
12531: ha sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä         3. 2. Indeksijärjestelmän yhtenäistäminen
12532:  epäsuorasti lasten kotihoidon tuki ja invalidilain
12533:  mukainen invalidiraha. Työttömyyspäiväraha               Yksinkertaisin keino epäkohtien korjaamiseksi
12534: seuraa käytännössä palkkatasoindeksin mukaista         on kansaneläkkeiden sitominen työeläkkeiden ta-
12535:  kehitystä.                                            voin TEL-indeksiin. Tämä yksinkertaistaisi elä-
12536:     Eläkejärjestelmän ja samalla muidenkin sosiaa-     kejärjestelmää, hyödyttäisi erityisesti pelkän kan-
12537:  liturvaetuuksien tarkistusperusteet ovat siis         saneläkkeen varassa eläviä ja muita pieni- ja
12538:  epäyhtenäiset siten, että muihin toimeentulotur-      enintään keskituloisia eläkeläisiä ja hidastaisi elä-
12539:  vaetuuksiin tulee yleensä vähintään TEL-indeksin      ke-erojen kasvua pitkällä aikavälillä. Indeksijär-
12540:  mukaista reaalikorotusta, mutta kansaneläke-          jestelmien yhtenäistämistä on esittänyt sosiaali- ja
12541:  järjestelmän mukaisiin etuuksiin ei ilman erityis-    terveysministeriölle muistionsa 31 päivänä tam-
12542:  lainsäädäntöä tule reaalikorotusta lainkaan. Esi-     mikuuta 1987 jättänyt kansaneläkeindeksityöryh-
12543:  merkiksi kaikki ne eläkkeet, jotka vähentävät         mä.
12544: 4                                        1987 vp. -     LA n:o 72
12545: 
12546:    TEL-indeksin käyttö kansaneläkkeiden tarkis-         sen rintamalisän suuruudeksi säädettäisiin 8, 5
12547: tuksissa merkitsisi automaattisesti myös valtion-       prosenttia maksettavan lisäosan määrästä nykyi-
12548: ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten             sen 7, 5 prosentin asemesta. Kaikkiaan ylimääräi-
12549: reaalista korottumista, sillä eläketulovähennys on      seen rintamalisään tulisi esitetyillä järjestelyillä
12550: sidottu erityisellä kertoimella täyden kansaneläk-      lähes 18 prosentin tasokorotus.
12551: keen määrään. Uudistus merkitsee siis myös vä-             Tasokorotus lisäisi eläkemenoja noin 590 milj.
12552: häistä verotuksen lieventymistä pieni- ja keskitu-      markalla, josta varsinaisten kansaneläkemenojen
12553: loisilla eläkkeensaajilla, joille indeksisidonnaisuu-   lisäys on 520 milj. mk ja rintamasotilas- ja
12554: den parantamisesta koituva hyöty näin tulee             perhe-eläkemenojen lisäys noin 70 milj. mk.
12555: täysimääräisenä. Kansaneläkkeen indeksitarkis-          Tasokorotus nostaisi esim. II kuntaryhmässä yksi-
12556: tusjärjestelmän muutos korottaisi hieman myös           näisen, täyttä kansaneläkettä saavan eläkkeen
12557: sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa, jonka          1 812 markasta noin 1 884 markkaan kuukaudes-
12558: laskentaperusteena kansaneläkettä käytetään.            sa. Vastaavasti rintamaveteraani, joka saa rinta-
12559:    Aloitteessa ehdotetaankin kansaneläkelaissa          malisän ja täyden ylimääräisen rintamalisän kan-
12560: säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta        saneläkkeen lisäksi, saisi 2 182 markan kuukau-
12561: elinkustannuksiin annetun lain (348/ 1956)              sieläkkeen nykyisen 2 084 markan asemesta. Ta-
12562: 1 §:ää muutettavaksi siten, että kansaneläke si-        son kehitystä edelleen vuodesta 1989 säätelisi
12563: dotaan elinkustannusindeksin sijasta työeläkelain       edellä esitetty kansaneläkkeiden sitominen TEL-
12564: 9 §:ssä määriteltyyn TEL-indeksiin. lain 2 § voi-       indeksiin. Vuoden 1988 ylimääräisestä tasokoro-
12565: daan tarpeettomana kumota.                              tuksesta annettaisiin erillinen aloitteessa esitetty
12566:    Indeksitarkistusperusteiden yhtenäistäminen          laki sekä edellä sanottu laki rintamasotilaseläke-
12567: mahdollistaa eläkepäätöksiä monimutkaistavan,           lain muuttamisesta.
12568: mutta nykyisessä tilanteessa välttämättömän ns.
12569: jäätymissäännöstön kumoamisen. Pelkkä jääty-
12570: missäännöstön kumoaminen aiheuttaisi useim-             3. 3. Kansaneläkkeen lisäosan maksamiseen
12571: missa tapauksissa kansaneläkkeen lisäosan tai rin-             liittyvät epäkohdat
12572: tamasotilaseläkkeen pienentymisen. Tästä syystä
12573: ennen myönnetyt eläkkeet olisi suojattava maksa-           Perustoimeentuloturvan järjestämisen kannalta
12574: malla eläkkeeseen erityistä suojaosuutta. Aloit-        olisi henkilökohtaisen vähimmäiseläketurvan to-
12575: teessa edellytetään jäätymissäännöstön kumoa-           teuttamista vietävä eteenpäin ja siten toteutetta-
12576: mista samalla kun indeksitarkistus yhtenäiste-          va kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen edellyttä-
12577: tään. Samalla edellytetään vanhojen eläkkeiden          mät korjaukset kansaneläkelakiin. Nykyiset rajoi-
12578: suojaamista. Tarvittavat lainmuutokset suunni-          tukset kansaneläkkeen lisäosan maksamiseen elä-
12579: tellaan annettavaksi erillisenä lakialoitteena.         keläispuolisoiden ja laitoshoidossa olevien elä-
12580:    Kun kansaneläkkeitä ja muita kansaneläkelain-        keläisten osalta saattavat pienituloiset eläkeläiset
12581: säädännön mukaisia etuuksia ei ole aikaisempina         muita huonompaan asemaan. lisäksi rajoitukset
12582: vuosina tarkistettu TEL-indeksillä, ovat ne tasol-      johtavat epäjohdonmukaisuuksiin ja eläkejärjes-
12583: taan jääneet jälkeen muista eläke-etuuksista. Jäl-      telmää monimutkaistaviin tilanteisiin. Erityisen
12584: keenjääneisyys voidaan laskea vuodesta 1985 läh-        perusteettomaksi koetaan eläkeläispariskuntien
12585: tien, jolloin toteutettiin kansaneläkeuudistuksen       nykyinen kohtelu.
12586: III vaihe. Rintamalisien jälkeenjääneisyys voidaan         Kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin mukaan
12587: laskea jo vuodesta 1981 lähtien, jolloin niitä          eläkeläispuolisoilla, joista molemmat saavat kan-
12588: viimeksi korotettiin eduskunnan hyväksymän uu-          saneläkettä tai toinen heistä saa kansaneläkettä ja
12589: den lain perusteella. Rintamalisissä oleva koro-        toinen rintamasotilaseläkettä, täysimääräinen
12590: tustarve kohdistuu erityisesti pienituloisimpiin        kansaneläkkeen lisäosa on 81 % yksinäisen elä-
12591: veteraaneihin, joiden työeläketurva on jäänyt           keläisen lisäosan enimmäismäärästä. Pienemmän
12592: kaikkein heikoimmaksi. Tämän vuoksi on tarkoi-          lisäosan maksaminen eläkeläispuolisoille on ai-
12593: tuksenmukaista suunnata voimakkain tasokorotus          koinaan perustunut ajatukseen, jonka mukaan
12594: ylimääräisiin rintamalisiin. Edellä esitetyn perus-     samassa taloudessa asuvien puolisoiden menot
12595: teella aloitteessa on ehdotettu, että kansaneläke-      ovat suhteellisesti pienemmät kuin yksinäisen
12596: lainsäädännön mukaisille etuuksille annettaisiin        vastaavissa olosuhteissa asuvan henkilön menot.
12597: vuoden 1988 alussa ylimääräinen 4 % :n tasoko-          Erityisesti tämän on katsottu johtuvan asunto-,
12598: rotus. Sen lisäksi rintamasotilas eläkelain 9 a §: n    valo- ja lämpökustannusten suhteellisesta alem-
12599: 2 momenttia muutettaisiin siten, että ylimääräi-        muudesta. Tämän 1950-luvulla hyväksytyn peri-
12600:                                         1987 vp. -      LA n:o 72                                        5
12601: 
12602: aatteen jälkeen eläkejärjestelmämme on olennai-         että kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen.
12603: sesti muuttunut. Vuonna 1971 voimaan tulleen            Suurituloisella näitä muutoksia ei tapahdu.
12604: eläkkeensaajain asumistukijärjestelmän nimeno-             Epäjohdonmukaista on myös se, että rajoituk-
12605: maisena tarkoituksena on kattaa eläkeläisen asu-        sien takia voi syntyä tilanteita, joissa kansanelä-
12606: miskustannuksia. Asumistuki maksetaankin puo-           kettä ei kannata lainkaan ottaa vastaan. Vaikka
12607: liksi molemmille eläkkeensaajapuolisoille. Siksi        myöhemmin eläkkeelle siirtyvälle puolisolle
12608: varsinaisen eläkkeen osalta ei tätä periaatetta ole     myönnettäisiin kansaneläkkeenä vain pohjaosa,
12609: syytä enää noudattaa, varsinkaan kun muussa-            aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen puolison lisä-
12610: kaan sosiaalivakuutuksessa ei etuutta alenneta          osa alenee tämän johdosta. Varhemmin eläkkeel-
12611: sillä perusteella, että henkilö on avo- tai avio-       le siirtyneen puolison lisäosan alentaminen ja
12612: liitossa.                                               samalla tapahtuvan kunnallisverotuksen elä-
12613:     Nykyiset rajoitukset johtavat erityisesti epäjoh-   ketulovähennyksen pienentyminen voivat yhteis-
12614: donmukaiseen tilanteeseen, kun jälkimmäinen             vaikutukseltaan olla suurempia kuin myöhem-
12615: puolisoista siirtyy eläkkeelle. Hänen oma toi-          min eläkkeelle siirtyvän puolison saama kansan-
12616: meentulonsa alenee, kun työtulo lakkaa ja hänel-        eläke. Rajoitukset siis voivat johtaa puolisoiden
12617: le myönnetään eläke. Samalla alennetaan toisen          yhteenlasketun nettoeläketulon alenemiseen, jol-
12618: jo aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen puolison           loin kansaneläkettä ei kannata myöhemmin eläk-
12619: kansaneläkkeen lisäosaa, vaikkei hänen taloudel-        keelle siirtyvän puolison ottaa vastaan.
12620: lisessa asemassaan ole tapahtunut muutosta. Tar-
12621: koituksenmukaisena ei myöskään voi pitää sitä,
12622: että kansaneläkkeen lisäosaa saava eläkeläinen          3.4. Kansaneläkkeen lisäosan maksamisrajoitus-
12623: joutuu avioliittoa harkitessaan ottamaan huo-                 ten poistaminen
12624: mioon ratkaisun kielteisen seuraamuksen sekä
12625: omaan että mahdollisen tulevan puolisonsa elä-             Henkilökohtaisen vähimmäiseläkej ärj estelmän
12626: keturvaan nähden. Säännös tuo mukanaan myös             kehittämiseksi, pieni- ja keskituloisten eläkeläis-
12627: sen kiusallisen viranomaisharkinnan, onko kah-          ten toimeentulon parantamiseksi ja eläkejärjestel-
12628: den vanhuksen katsottava elävän yhteistaloudessa        män yksinkertaistaiDiseksi olisi kansaneläkkeen
12629: ja '' avioliitonomaisissa olosuhteissa'', kuten avo-    lisäosan maksamisen rajoitukset eläkeläispuolisoi-
12630: liitto kansaneläkelain 28 §:ssä määritellään. Ra-       den kohdalta kumottava. Eläkeläispariskuntien
12631: joitussäännös vaikuttaa myös eläkkeiden verotuk-        molempien puolisojen kansaneläkkeen lisäosa
12632: seen. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys             olisi korotettava yksinäisen eläkeläisen kansan-
12633: muodostuu tulo- ja varallisuusverolain 26 a §:n 2       eläkkeen lisäosan tasolle.
12634: momentin perusteella pienemmäksi silloin, kun              Rajoituksien poistaminen edellyttää eläkeläis-
12635: molemmat puolisoista saavat kansaneläkettä.             puolisojen osalta kansaneläkelain 25 §:n 2 mo-
12636:     Kansaneläkkeen lisäosan maksamiseen liittyvät       mentin ja siihen liittyvien 27 §:n 2 momentin ja
12637: edellä mainitut kaksi rajoitusta asettavat erityises-   28 §:n kumoamista sekä tulo- ja varallisuusvero-
12638: ti pieni- ja keskituloiset eläkeläiset muita huo-       lain 36 a §:n muuttamista. Varsinainen rajoitus
12639: nompaan asemaan. Jos molemmilla puolisoilla             poistuu kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin ku-
12640: on kohtuullinen työeläke, ei avioliitto tai avoliit-    moamisella. Myös kumottavaksi ehdotettu 27 §:n
12641: to heikennä heidän toimeentuloaan, koska oi-            2 momentti koskee kansaneläkkeen lisäosaa alen-
12642: keutta kansaneläkkeen lisäosaan ei työeläkkeen          tavien muiden eläkkeiden tuloksi lukemista puo-
12643: suuruuden takia ole. Verotuksessa sama epäoi-           lisoiden osalta ja 28 § määrittelee, mitä kansan-
12644: keudenmukaisuus toistuu: eläketulovähennys on           eläkelaissa tarkoitetaan puolisoilla. Koska puoli-
12645: puolisoilla pienempi kuin yksinäisillä eläkeläisil-     sot rajoituksen poistamisen jälkeen ovat samassa
12646: lä, mutta tällä säännöksellä on merkitystä vain         asemassa kuin yksinäiset eläkeläiset lisäosan mak-
12647: siihen tulorajaan asti, josta oikeus eläketulovä-       samisen suhteen, kansaneläkelain 27 §:n 2 mo-
12648: hennykseen muiden tulojen korkeuden takia lak-          mentti ja 28 § voidaan tarpeettomina kumota.
12649: kaa. Eläketulovähennyksen vaikutus lakkaa, kun          Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 2 momenttia
12650: verotettavaa tuloa on yksinäisellä yhteensä 4 500       ehdotetaan johdonmukaisuuden vuoksi muutet-
12651: markkaa ja puolisoilla 3 800 markkaa kuukaudes-         tavaksi siten, että eläketulovähennys kunnallisve-
12652: sa. Kun jälkimmäinen puolisoista siirtyy eläk-          rotuksessa ei muodostuisi eläkeläispuolisoille yk-
12653: keelle, saattaa siis sekä kansaneläkkeen lisäosa        sinäisiä eläkeläisiä alemmaksi, vaan vähennys
12654: pienetä että verotus kiristyä, jos eläkeläisellä on     olisi sekä puolisoille että yksinäisille samansuu-
12655: tulojen vähäisyyden takia oikeus sekä lisäosaan         ruinen.
12656: 6                                      1987 vp. -     LA n:o 72
12657: 
12658:    Hallituksen esityksessä, joka koski kansanelä-     Vuonna 1989 tästä arvioidaan koituvan valtiolle
12659: keuudistuksen 11-III vaiheita (HE n:o 98/1981         lisäkustannuksia 285 miljoonaa markkaa. Seuraa-
12660: vp.) todettiin, että kansaneläkeuudistuksen IV        vina vuosina vuoteen 1992 asti lisäkustannus
12661: vaiheen toteutusaikataulu ratkaistaan erikseen.       kasvaisi aina edelliseen vuoteen verrattuna noin
12662: Sosiaali- ja terveysministeriön viimeisimmässä ta-    100 milj. markalla. Viiden vuoden kuluessa tämä
12663: lous- ja toimintasuunnitelmassa (1988-1992)           tekisi yhteensä 740 miljoonaa markkaa. Toisaalta
12664: onkin esitetty IV vaiheen aloittamista. Myös siinä    kansaneläkemenojen kokonaiskasvu pysyy hitaa-
12665: lähtökohtana on eläkeläispariskuntien lisäosan        na. Kansaneläkemenojen kokonaiskasvun hitaus
12666: tason korottaminen, joskin kaavailtu korotus on       johtuu työeläkkeiden yleistymisestä ja määrälli-
12667: tässä aloitteessa esitettyä pienempi. Korotus on      sestä kasvusta.
12668: toisaalta esitetty tehtäväksi jo vuonna 1989. Tässä      Eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen lisä-
12669: aloitteessa ehdotetaan uudistuksen ajoittamista       osan korottamisesta normaalin täysimääräisen li-
12670: siten, että eläkeläispuolisoiden lisäosan maksami-    säosan tasolle aiheutuu noin 870 milj. markan
12671: seen liittyvä rajoitus kokonaan poistettaisiin vuo-   vuotuiset lisäkustannukset. Osa tästä, n. 55 milj.
12672: den 1990 alusta alkaen.                               markkaa, palautuu valtiolle verotulojen kasvuna.
12673: 
12674:                                                         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12675: 4. Aloitteen kustannukset                             nioittaen,
12676: 
12677:    Kansaneläkkeiden sitominen TEL-indeksiin li-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
12678: säisi eläkemenoja automaattisesti vuosittain.                 kiehdotukset:
12679: 
12680: 1.
12681:                                                 Laki
12682:     kansaneläkelaissa Ja eräissä mmssa laeissa säädettyjen etuoksien ylimääräisestä korottamisesta
12683: 
12684:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12685: 
12686:                         1§                               Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
12687:    Sen lisäksi, mitä kansaneläkelaissa säädettyjen    niitä eläkkeitä ja muita etuuksia, joihin lapsen
12688: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustan-      hoitotuesta annetun lain (444/69) 9 §:n, perhe-
12689: nuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa            eläkelain (38/69) 18 §:n 1 momentin sekä rinta-
12690: laissa (348/56), sellaisena kuin se on osittain       masotilaseläkelain (119/77) 17 §:n 1 momentin
12691: muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983 anne-           perusteella sovelletaan mainittua kansaneläkelais-
12692: tulla lailla (1127/83), on säädetty, korotetaan       sa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomises-
12693: lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja markka-         ta elinkustannuksiin annettua lakia.
12694: määriä 1 päivästä tammikuuta 1988 lukien nel-
12695: jällä prosentilla.                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12696:                                                       ta 1988.
12697: 
12698: 
12699: 2.
12700:                                                  Laki
12701:                              rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
12702: 
12703:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
12704: laseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa
12705: (589/86), näin kuuluvaksi:
12706: 
12707:                        9a§                            van lisäosan määrästä. Sotilasvammalain mukais-
12708:                                                       ta elinkorkoa saavan ylimääräinen rintamalisä
12709:     Ylimääräinen rintamalisä on 8,5 % maksetta-       määräytyy kuitenkin sen suuruisesta lisäosasta,
12710:                                       1987 vp. -    LA n:o 72                                      7
12711: 
12712: joka maksettaisiin, jos mainittua elinkorkoa ei       Aikaisemmin myönnetty ylimääräinen rinta-
12713: olisi otettu huomioon lisäosaa määrättäessä. Yli-   malisä muutetaan lain voimaantuloajankohdasta
12714: määräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin aina      tämän lain mukaiseksi.
12715: vähintään 20 markan suuruisena.                       Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa sitä
12716:                                                     kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan
12717:                                                     vuoden 1986 tammikuussa maksettavina olevien
12718:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-       kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
12719: ta 1988.
12720: 
12721: 
12722: 
12723: 
12724: 3.
12725:                                               Laki
12726: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
12727:                                           muuttamisesta
12728: 
12729:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12730:   kumotaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8
12731: päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) 2 § sekä
12732:   muutetaan lain 1 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983
12733: annetulla lailla (1127 /83), näin kuuluvaksi:
12734: 
12735:                        1§
12736:    Kansaneläkelaissa (347 156) säädetyt markka-       Kansaneläke suoritetaan siten koeotettuna tai
12737: määrät, lukuun ottamatta lain 3 §:n 2 momen-        alennettuna, kuin kulloinkin vallitseva palkkata-
12738: tissa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 ja 3          so on noussut tai laskenut eläkkeen suuruutta
12739: momentissa olevia markkamääriä, sidotaan maan       määrättäessä vallinneeseen palkkatasoon verrattu-
12740: palkkatasoon siten kuin työntekijäin eläkelain      na.
12741: 9 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna 29
12742: päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (659/        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12743: 76), on säädetty.                                   ta 1989.
12744: 
12745: 
12746: 
12747: 
12748: 4.
12749:                                                Laki
12750:          kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momentin Ja 28 §:n kumoamisesta
12751: 
12752:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12753: 
12754:                        1§                                                  2§
12755:   Täten kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12756: annetun kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti,          ta 1990.
12757: 27 §:n 2 momentti ja 28 §, sellaisina kuin ne          Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan 1
12758: ovat, 25 §:n 2 momentti ja 28 § 5 päivänä           päivästä tammikuuta 1990 tämän lain mukaiseksi
12759: helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) ja        lisäosaksi.
12760: 27 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
12761: annetussa laissa (1053/83).                         tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
12762: 8                                    1987 vp. -   LA n:o 72
12763: 
12764: 
12765: 5.
12766:                                              Laki
12767:                  tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n 2 momentin muuttamisesta
12768: 
12769:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
12770: varallisuusverolain 36 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
12771: laissa (111182), näin kuuluvaksi:
12772: 
12773:                      36 a §                       mässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteis-
12774: -   - - - - - - - - - - - - -                     määrää.
12775:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-
12776: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläk-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12777: keenä pidetään verovuonna maksetun kansan-        ta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
12778: eläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryh·     verovuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa.
12779: 
12780:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
12781: 
12782:         Kauko Juhantalo               Mauri Pekkarinen           Tytti Isohookana-Asunmaa
12783:         Anneli Jäätteenmäki           Esko Jokiniemi             Riitta Kauppinen
12784:         Timo Kietäväinen              Annikki Koistinen          Mirja Ryynänen
12785:         Kalle Röntynen                Kauko Heikkinen            Hannu Tenhiälä
12786:         Jukka Vihriälä                Pekka Puska                Markku Lehtosaari
12787:         Eino Siuruainen               Matti Väistö               Pauli Saapunki
12788:         Einari Nieminen               Johannes Virolainen        Aapo Saari
12789:         Juho Sillanpää                Esko Aho                   Kalevi Mattila
12790:         Heikki Kokko                  Juhani Alaranta            Seppo Pelttari
12791:         Jorma Huuhtanen               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa    Kimmo Sarapää
12792:                     Paavo Väyrynen                        Seppo Kääriäinen
12793:                                                  1987 vp.
12794: 
12795: Lakialoite n:o 73
12796: 
12797: 
12798: 
12799: 
12800:                                     Kärhä: Ehdotus laiksi metsästyslain 16 §:n muuttamisesta
12801: 
12802: 
12803:                                             Eduskunnalle
12804: 
12805:    Metsästyslain 16 §:n 1 momentin nojalla saa          sellaisille eläimille, joita metsästyslain on tarkoi-
12806: kissan, joka tavataan irrallaan muualla kuin            tus suojella. Eräiden kaupunkien järjestyssääntöi-
12807: omistajan pihamaalla tai puutarhassa, tappaa.           hin onkin kissan talteen ottamiseen määrätty
12808:    Sanottu pykälä, joka on tehnyt kissat Suomessa       sovellettavaksi samoja ohjeita kuin koirienkin
12809: lainsuojattomiksi, on johtanut kissoihin kohdis-        osalta. Tämänkaltaiset kaupunkien järjestyssään-
12810: tuneisiin raakuuksiin, kidutuksiin ja epäoikeu-         nöt osoittavat, että metsästyslain 16 pykälän 1
12811: denmukaisuuksiin. Joillakin paikkakunnilla sur-         momentti on jäänyt ajastaan jälkeen. Sama asia
12812: mataan kotipihaosa ulkopuolelle eksyneitä hyvin         koskee laajalti myös maaseudun olosuhteita. Ei
12813: hoidettujakin kissoja järjestelmällisesti eläintenvi-   ole oikeudenmukaista maaseudullakaan, että ih-
12814: haajien toimesta. Kysymyksessä ei suinkaan aina         miselle annetaan oikeus ilman syytä surmata
12815: ole kissakannan vähentäminen vaan omien sadis-          toiselle henkilölle kuuluva, hoidettu ja rakastettu
12816: tisten halujen tyydyttäminen. Niin ikään on             kotieläin. Lakiin lienee kuitenkin syytä jättää
12817: kissoja otettu kaduilta ja pihoilta kiinni myytä-       mahdollisuus edelleen tappaa villiintyneet kissat.
12818: väksi koe-eläimiksi.                                       Edellä olevan perusteella ehdotan,
12819:    Metsästyslain kerrottu määräys on osoittautu-
12820: nut täysin soveltumattomaksi kaupunkiolosuh-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12821: teissa, joissa hoidetut kissat eivät tuota vaaraa               kiehdotuksen:
12822: 
12823: 
12824:                                                   Laki
12825:                                   metsästyslain 16 §:n muuttamisesta
12826: 
12827:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästys-
12828: lain (290/62) 16 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12829: 
12830:                       16 §
12831:   Villiintyneen kissan, joka tavataan irrallaan,          Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
12832: saa tappaa.                                             kuuta 198 .
12833: 
12834: 
12835: 
12836:    Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987;
12837: 
12838:                                                 Lea Kärhä
12839: 
12840: 
12841: 
12842: 
12843: 270629M
12844:                                                  1987 vp.
12845: 
12846: Lakialoite n:o 74
12847: 
12848: 
12849: 
12850: 
12851:                                     Anttila ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien lomituspalveluista
12852:                                       annetun lain 2 §:n muuttamisesta
12853: 
12854: 
12855:                                             Eduskunnalle
12856: 
12857:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun          Sosiaalihallitus on antanut lomalautakunnille
12858: lain (2/85) 2 §määrittelee vuosilomaan ja viikko-      ohjeet siitä, miten näitä maatalousyrittäjän lomi-
12859: vapaaseen oikeutetuksi maatalousyrittäjän, joka        tuspalveluista annetun lain 2 §:ää ja maatalous-
12860: saa karjataloudesta pääasiallisen toimeentulonsa.      yrittäjän lomituspalveluista annetun asetuksen
12861: Lain nojalla annetun asetuksen 2 §:n mukaan            2 §:ää tulisi tulkita. Käytännössä on selvinnyt,
12862: karjatalouden ei kuitenkaan katsota antavan pää-       että monet lomalautakunnat ovat kirjaimellisesti
12863: asiallista toimeentuloa maatalousyrittäjälle huoli-    ja varsin ahtaasti tulkinneet sosiaalihallituksen
12864: matta säädetyn kotieläinyksikkömäärän täyttymi-        ohjeita. Tämän seurauksena aika monelta maata-
12865: sestä, jos maatalousyrittäjä on ollut tilansa ulko-    lousyrittäjältä, joka omasta mielestään on päätoi-
12866: puolella ansiotyössä lomanmääräytymisvuoden            misesti karjaan sidottu, on evätty vuosilomaoi-
12867: aikana enemmän kuin 3 kuukautta tai mikäli             keus. Tilanne on sama myös niitten viljelijöitten
12868: hänen karjataloudesta saamansa tulo ei muodosta        kohdalla, jotka ovat vapaaehtoisesti vähentäneet
12869: pääosaa hänen toimeentulostaan. Edelleen ongel-        kotieläintuotantoaan ja korvanneet sitä esimer-
12870: mana on se, että tiukat kotieläintuotannon kiin-       kiksi jollakin erikoisviljelykasvilla, jolloin nämä
12871: tiöjärjestelmät ovat pakottaneet viljelijöitä hake-    tulot ovat muodostuneet karjataloustuloja suu-
12872: maan lisäansioita, jolloin mm. viljan tai erikois-     remmiksi. Tässä tuotantopoliittisessa tilanteessa
12873: kasvien myyntitulo saattaa muodostua suurem-           on perusteltua kotieläintuotannon ja erityisesti
12874: maksi kuin karjataloudesta saatu tulo. Asetus          kananmunien ja maidon tuotannon vähentämi-
12875: antaa lomalautakunnalle oikeuden tulkita, muo-         nen. Samalla on kuitenkin täysin kohtuutonta,
12876: dostaako karjataloudesta saatu tulo pääosan maa-       että tästä yleisen tilanteen vaatimasta menettelys-
12877: talousyrittäjän toimeentulosta. Mikäli on ilmeis-      tä maatalousyrittäjä menettää lomaoikeutensa.
12878: tä, että maatalousyrityksen karjatalous on anta-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12879: nut pääasiallisen toimeentulon yrityksen toiselle      nioittaen,
12880: tai molemmille yrittäjille, on romalautakunnalla
12881: oikeus poiketa asetuksen 2 §:ssä säädetyistä koti-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12882: eläinmääristä ja yrityksen ulkopuolisen ansiotyön             kiehdotuksen:
12883: kestoajasta.
12884: 
12885: 
12886: 
12887:                                                  Laki
12888:               maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
12889: 
12890:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä
12891: tammikuuta 1985 annetun lain (2/85) 2 § näin kuuluvaksi:
12892: 
12893:                         2§
12894:                                                        loutta ja jolla yrityksen karjatalouteen kuuluvien
12895:   Tätä lakia sovelletaan vuosilomaa ja viikkova-       välttämättömien tehtäviensä vuoksi ei ole mah-
12896: paata järjestettäessä maatalousyrittäjään, joka itse   dollisuutta ilman tässä laissa säädettyjä palveluja
12897: työhön osallistuen omaan lukuunsa, yhteiseen           vapautua tehtävistään vuosiloman tai viikkova-
12898: lukuun tai perheenjäsenenä harjoittaa karjata-         paan ajaksi. Lakia ei kuitenkaan sovelleta useam-
12899: 270675M
12900: 2                                  1987 vp. .,...-- LA n:o 74
12901: 
12902: paan kuin kahteen samassa yrityksessä edellä       Tämä laki tulee voimaan   päivänä
12903: mainitulla tavalla työskentelevään yrittäjään.   kuuta 198 .
12904: 
12905: 
12906: 
12907: 
12908:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1987
12909: 
12910:         Sirkka-Liisa Anttila        Tytti Isohookana-Asunmaa     Kalevi Mattila
12911:         Anneli Jäätteenmäki         Mauri Pekkarinen             Jukka Vihriälä
12912:                                                   1987 vp.
12913: 
12914: Lakialoite n:o 75
12915: 
12916: 
12917: 
12918: 
12919:                                      U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi Loviisan ja Olkiluodon ydin-
12920:                                        voimaloiden käytön lopettamisesta ja uusien ydinvoimaloiden
12921:                                         rakentamisen kieltämisestä
12922: 
12923: 
12924:                                              Eduskunnalle
12925: 
12926:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12927: 
12928:   Lakialaitteessa ehdotetaan, että nyt toiminnas-        voimaan tullessa kiellettäisiin maassamme uusien
12929: sa olevat Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat            ydinvoimaloiden rakentaminen.
12930: suljetaan vuodesta 2000 alkaen ja samalla lain
12931: 
12932: 
12933: 
12934:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
12935: 
12936:    Ydinvoimaloiden turvallisuudesta ovat myös            teluissa huomattava osa kansanedustajista ilmoit-
12937: asiantuntijat olleet kaiken aikaa useampaa eri           tautuikin ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvien
12938: mieltä. Ne asiantuntijat, jotka ovat myötäilleet         joukkoon, niin viime aikoina tämä joukko oli
12939: ydinvoiman puolustajia ja suurteollisuutta, ovat         huvennut jo lähes kouralliseksi. Suurteollisuuden
12940: lausunnoissaan todenneet ydinvoiman olevan               manipulointi on tuottanut selvän tuloksen.
12941: vaaratoma ja ympäristöystävällistä, kun taas toi-           Viimeistään nyt on kaikille käynyt selväksi,
12942: set asiantuntijat ovat selvästi tuoneet esille tähän     miten vaarallisten asioiden kanssa olemme teke-
12943: energiamuotoon liittyvät riskit.                         misissä. Tähän saakka moni on uskonut niitä
12944:     SMP on koko olemassaolonsa ajan kuulunut             asiantuntijoita, jotka ovat vakuuttaneet ydin-
12945: jälkimmäiseen joukkoon ja vastustanut vaarallista        voiman taloudellisuutta, vaarattomuutta ja ym-
12946: ja syöpää aiheuttavaa ydinvoimaa.                        päristöystävällisyyttä. Nyt tilanne on toinen. Em-
12947:     Kun Yhdysvalloissa tapahtuneesta Harrisbur-          me enää voi luottaakaan siihen, että me suoma-
12948: gin ydinvoimalaturmasta on nyt kulunut seitse-           laiset olisimme täällä kaukana pohjolassa turvassa
12949: män vuotta, on julkisuudessa todettu, että vielä-        kuin herran kukkarossa, vaan saasteet voivat
12950: kään ei voida mennä voimalan sisälle. Neuvosto-          kulkeutua tännekin, ja kaikkein suurin riski on
12951: liitossa 1986 vapun edellä tapahtunut Tshernoby-         silloin, jos meidän omat voimalamme pettävät ja
12952: lin ydinvoimalaturma osoittaa, että ne mielipi-          levittävät radioaktiivisia laskeumia päällemme.
12953: teet, jotka ovat olleet kielteisiä ja kriittisiä ydin-      Näiden ydinvoiman vaarojen torjumiseen on
12954: voiman suhteen, ovat olleet oikeita. Nämä kaksi          olemassa vain yksi keino. Se keino on olemassa
12955: turmaa osoittavat, että olemme tekemisissä todel-        olevien kaikkien ydinvoimaloiden sulkeminen ja
12956: la vaarallisten asioiden kanssa. Ja vieläpä asioi-       uusien ydinvoimaloiden rakentamisen kieltämi-
12957: den, joita ihminen ei voi vakavan tilanteen tullen       nen.
12958: hallita.                                                    Ruotsi onkin tehnyt jo päätöksen tällaisesta
12959:     Viime vuosina on maassamme käyty vilkasta            menettelystä. Suomi voi seurata esimerkkiä ja
12960: keskustelua tulevaisuuden energiapolitiikkamme           tehdä samoin. Myös Yhdysvalloissa on ydin-
12961: suunnasta. Ennen Neuvostoliitossa vuonna 1986            voimalasuunnitelmat jäädytetty.
12962: tapahtunutta turmaa yleinen mielipide oli jo                Riittävän pitkän siirtymisajan kuluessa voidaan
12963: vaarallisen myönteinen ydinvoiman lisäämiselle.          nyt ydinvoimalla tuotetun sähköntuotannon tyh-
12964: Poliittisista puolueistamme vain SMP enää vas-           jiön paikkaamiseksi rauhassa miettiä muita tur-
12965: tusti yksiselitteisen selvästi ydinvoimaa. Vaikka        vallisempia ja järkeviä vaihtoehtoja. Riittävä siir-
12966: viime vaalien jälkeen tehdyissä mielipidehaastat-        tymäaika on runsaat 12 vuotta, eli nyt Suomessa
12967: 270676N
12968: 2                                       1987 vp. -   LA n:o 75
12969: 
12970: kaupallisessa käytössä olevat ydinvoimalat voi-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12971: daan sulkea vuonna 2000. Tällöin vuosi 2000
12972: voidaan julistaa vaarauoman energian vuodeksi.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12973: Kun tämä eduskunta tekee vielä päätöksen, jää               kiehdotuksen:
12974: se historiaan käänteentekevän energiapolitiikan
12975: eduskuntana.
12976: 
12977: 
12978: 
12979:                                                 Laki
12980: Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden käytön lopettamisesta ja uusien ydinvoimaloiden rakentami-
12981:                                         sen kieltämisestä
12982: 
12983:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12984: 
12985:                        1 §                                                 3 §
12986:   Tällä lailla kielletään ydinvoimalla tuotettavan     Lain soveltamista valvoo valtioneuvosto.
12987: sähkön, lämmön tai muun energian valmistami-
12988: nen niin, että nyt käytössä olevat Loviisan ja                             4§
12989: Olkiluodon ydinvoimalaitokset pysäytetään ja           Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
12990: suljetaan viimeistään vuonna 2000.                   ta annetaan asetuksella.
12991:   Sulkemisen jälkeen voimaloiden omistajien on
12992: meneteltävä niin kuin laissa säädetään.                                    .5 §
12993:                                                        Tämä laki tulee votmaan        päivänä
12994:                      2 §                             kuuta 1987.
12995:   Uusien ydinpolttoaineelia toimivien laitosten
12996: rakentaminen on kielletty.
12997: 
12998: 
12999:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
13000: 
13001:           Urpo Leppänen                   J. Juhani Kortesalmi         Sulo Aittoniemi
13002:           Heikki Riihijärvi               Raimo Vistbacka              Lea Mäkipää
13003:                               Marita Jurva                 Tina Mäkelä
13004:                                                  1987 vp.
13005: 
13006: Lakialoite n:o 76
13007: 
13008: 
13009: 
13010: 
13011:                                     Nyby ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 §:n muuttamisesta
13012: 
13013: 
13014:                                             Eduskunnalle
13015: 
13016:    Kunnallislaissamme kuntien toimiala on sään-         luvine vierailu-, esiintymis- ym. matkoineen,
13017: nelty yleislausekkeella, joka jättää yleisen toimi-     juhlatilaisuuksineen, seminaareineen jne. on kat-
13018: alan määräytymään hyväksytyn käytännön sekä             sottu kuntien toimialaan kuuluvaksi. Tästä on
13019: vallitsevien yhteiskunnallisten ja niihin liittyvien    korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jo kol-
13020: oikeuskäsitysten pohjalta.                              menkymmenen vuoden takaa {1954 II 260 ja
13021:    Käytännössä kunnat tekevät runsaastikin pää-         1954 II 464). Myönteisiä päätöksiä löytyy vuosien
13022: töksiä, joiden lainmukaisuus on alinomaisen kes-        varrelta {1965 A II 44, 5.2.1973 t. 466 ja 1974 A
13023: kustelun kohde. Myös oikeustapausten suuri lu-          II 27). Kuitenkin myös kielteisiä päätöksiä on
13024: kumäärä ja päätösten kirjavuus osoittavat, miten        olemassa, minkä johdosta käytäntöä ei voida
13025: riippuvainen tulkinta on kunnassa vallitsevista         pitää edes ystävyyskuntatoiminnan osalta täysin
13026: poliittisista voimasuhteista ja siitä yleisestä käsi-   selkeänä {26.3.1984 t. 1101).
13027: tyksestä, mikä kulloinkin yhteiskunnassa vallit-           Rajakunnallinen yhteistyö, kunnallishallinnon
13028: see.                                                    asiantuntemuksen vienti ulkomaille ja katastrofi-
13029:    Myös eduskunnassa on tehty eräitä toimia,            avun antaminen ulkomaisiin kohteisiin ovat asi-
13030: joilla on pyritty kunnan toimialasäännöstä sel-         antuntija- ja opiskelijavaihtokysymysten ohella
13031: ventämään. Esimerkiksi vuoden 1979 valtiopäi-           tämän päivän kunnallishallinnollisia ongelmia
13032: villä Niilo Koskenniemi ym. ja Ensio Laine ym.          kunnan toimialasäännöksen kannalta.
13033: esittivät, että kunnan toimialasäännöstä väljen-           Ruotsissa kunnilla ja maakunnilla on erityisen
13034: nettäisiin niin, että kunta voisi harjoittaa elinkei-   lain nojalla valta tietyin rajoituksin antaa apua
13035: notoimintaa (lakialoitteet n:ot 201 ja 204/1979         ulkomaille sotien ja luonnononnettomuuksien
13036: vp.). Vuoden 1980 valtiopäivillä Väinö Raudas-          seurausten lievittämiseksi. Suomessakin tällaisen
13037: koski ym. esittivät toivomuksen, että hallitus          erikoislainsäädännön säätämistä lienee harkittu,
13038: tyhtyisi toimenpiteisiin kunnallislain muuttami-        mutta on päädytty siihen käsitykseen, että sellai-
13039: seksi siten, että kuntien aktiivinen mukaantulo         sen lainsäädännön olemassaolo saattaisi jäykistää
13040: maatalouden kehityssuunnnitelmiin tulisi mah-           kunnan yleisen toimialasäännöksen tulkintamah-
13041: dolliseksi {toivomusaloite n:o 38311980 vp. ).          dollisuuksia ja siten tosiasiallisesti heikentää kun-
13042: Vuoden 1984 valtiopäivillä Kaisa Raatikainen            tien mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa kul-
13043: ym. ehdottivat lakialoitteessa n:o 6/1984 vp.           loinkin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.
13044: kunnan toimialasäännöksen väljentämistä siten,             Kunnan toimialasäännöstä on tulkittu hyvin
13045: että kunta voisi selkeän lainsäännöksen nojalla         joustavasti, kun on ollut kysymys esimerkiksi
13046: osallistua rauhantyöhön.                                maatilatalouden edistämisestä kunnassa. Niinpä
13047:    Oikeustieteellisessä kirjoittelussa pääsääntönä      nuorten lehmien lisäämiseen, peltojen perus-
13048: on pidetty, ettei kansainvälinen toiminta kuulu         kalkitukseen ja tilojen tilakohtaisiin suunnitel-
13049: kuntien toimialaan ja että siten vaaditaan erityi-      miin on voitu järjestää rahoitusta yhteisistä va-
13050: nen oikeusperuste kunnan tai kuntainliiton osal-        roista (KHO 18.12.1981 taltiot 6039, 6042 ja
13051: listumiselle siihen. Toisaalta tuoreimmissa kirjoi-     6045). Myös rauhanaatteeseen liittyvään toimin-
13052: tuksissa on otettu huomioon, että maailma on            taan on päätöskäytäntö ollut yhä sallivampi
13053: nopeasti kansainvälistymässä ja että tämä kehitys       (KHO 1949 II 614, 1973 A II 32 ja 1982 t.
13054: on väistämättä tuonut kunnat mukaan kansain-            5086).
13055: väliseen toimintaan tavalla, jota aikaisemmin ei           Erään kehityksen päätepisteenä tai uuden tul-
13056: osattu ajatella.                                        kintalinjan alkuna voitaneen pitää korkeimman
13057:    Suomen kunnilla on pitkään ollut ystävyyskun-        hallinto-oikeuden päätöstä 20.12.1983 t. 5459,
13058: tia eri maissa. Ystävyyskuntatoiminta siihen kuu-       jonka mukaan Valkeakosken kaupunki sai osallis-
13059: 
13060: 270677P
13061: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 76
13062: 
13063: tua 20 000 markalla Valkeakoskella järjestettyyn      joitettu varsin väljästi. Ruotsissa ollaan kokeile-
13064: raha- ja tavarankeräykseen, jolla haluttiin tukea     massa jo vapaakuntamallia, jossa hyvin laajasti
13065: puolalaisen Jelenia Goran, joka on Valkeakosken       valtion valvonta kunnan toiminnassa poistetaan.
13066: ystävyyskaupunki, asukkaita. Korkeimman hal-             Harri Holkerin hallituksen ohjelmassa on lu-
13067: linto-oikeuden perusteluiden mukaan ottaen            vattu vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja antaa
13068: huomioon Puolassa vallinneet poikkeukselliset         lakiesitys vapaakuntakokeilusta. Kun kokeilun
13069: taloudelliset olot ko. avustuksen myöntämisen         päätarkoitus on palvelutuotannon parantamisessa
13070: ystävyyskaupungin hyväksi katsottiin kuuluneen        ja byrokratian vähentämisessä, kokeilu ei ilmei-
13071: kaupungin toimialaan toteamalla, ettei valtuus-       sesti tuo mitään helpotusta kunnan toiminta-
13072: ton päätös sisältänyt kannanottoa ulkopoliittisiin    mahdollisuuksiin kansainvälisissä asioissa. Tämän
13073: kysymyksiin eikä toisen valtion sisäisiin asioihin.   vuoksi kunnan toimialasäännöksen selkeä väljen-
13074:    Kunnan toimialasäännöksen väljentäminen            täminen jo ennen vapaakuntakokeilua olisi pe-
13075: niin, että se selkeästi antaisi kunnalle itselleen    rusteltua.
13076: päätöksenteon kaikissa omissa asioissaan, jotka          Koska kuntien elinkeinotoimintaan osallistu-
13077: eivät säännösten mukaan kuulu, muille, helpot-        misen hyödyllisyydestä vallitsee varsin ristiriitaisia
13078: taisi kunnallista päätöksentekoa ja kansalaistoi-     käsityksiä, aioitteelia ei tarkoiteta, että kunnat
13079: mintaa kansainvälisissä asioissa. Lisääntyvä kun-     ryhtyisivät nykyistä laveammin harjoittamaan lii-
13080: nallinen itsemääräämisoikeus sisältäisi muun          ketoimintaa.
13081: ohella sen, että kunnat voisivat päättää kehitys-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13082: avusta ja harjoittaa kulttuurivaihtoa esimerkiksi     nioittavasti,
13083: kehitysmaiden alueiden kanssa. Yleinen sivistys-
13084: taso ja kunnallisen demokratiamme pitkä perin-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13085: ne takaavat sen, ettei vaaraa ylilyönneistä olisi,            kiehdotuksen:
13086: vaikka kunnan yleinen toimialasäännös olisi kir-
13087: 
13088:                                                  Laki
13089:                                   kunnallislain 5 §:n muuttamisesta
13090: 
13091:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
13092: (953/76) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
13093: 
13094:                        5§
13095:    Kunnan toimiala. Kunnan asiana on hoitaa             Tämä laki tulee vmmaan             päivänä
13096: itsehallintoansa kuuluvat ja sille laissa erikseen    kuuta 19
13097: säädetyt tehtävät sekä muut asiansa, mikäli ne
13098: eivät voimassa olevien säännösten mukaan kuulu
13099: muille.
13100: 
13101: 
13102: 
13103:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
13104: 
13105:          Mats Nyby                             Timo Roos                  Jorma Rantanen
13106:          Markku Pohjola                        Kerttu Törnqvist           Jukka Gustafsson
13107:          Sinikka Hurskainen-Leppänen           Lauri Metsämäki            Reijo Lindroos
13108:                                                Ilkka Joenpalo
13109:                                                 1987 vp.
13110: 
13111: Lakialoite n:o 77
13112: 
13113: 
13114: 
13115: 
13116:                                    Uosukainen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 42 §:n muuttami-
13117:                                      sesta
13118: 
13119: 
13120:                                             Eduskunnalle
13121: 
13122:    Elokuun 1 päivänä 1985 voimaan tulleessa             nut häiriöitä ja jopa vahinkoja. Erottamisrangais-
13123: peruskoululaissa (476/83) on säännelty oppilaan         tuksen aiheuttaneiden tapahtumien ja toimeen-
13124: erottamisesta koulusta määräajaksi. Peruskoulu-         panokelpoisen erottamispäätöksen välinen aika
13125: lain 42 §:n nojalla oppilaan, joka ei ole perus-        on lisäksi usein aiheuttanut sen, että rangaistus
13126: koulun muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa,        on ollut toimeenpantavissa vasta kevätlukukau-
13127: voi koululautakunta erottaa koulusta vähintään         den lopulla, jolloin erottamisella ei luonnollises-
13128: yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi kerral-       tikaan ole merkitystä.
13129: laan. Päätös on lisäksi alistettava lääninhallituk-       Nykyinen menettely on johtanut siihen, että
13130: sen vahvistettavaksi.                                   monissa tapauksissa välttämättömän tarpeellinen
13131:     Peruskoulua koskevan lainsäädännön uudista-        oppilaan erottamismenettely on turhauttanut
13132: misen tarkoituksena oli siirtää päätösvaltaa kou-      koulussa niin opettajat, rehtorin tai johtajan kuin
13133: lun tasolle. Monissa tapauksissa näin tapahtuikin      koulun johtokunnankin. Tämän vuoksi erotta-
13134: joko lain tai asetuksen tasoisilla säännöksillä tahi   mismenettelyä ei ole pantu aina vireille, vaikka
13135: kunnan koulutoimen johtosäännön määräyksillä.          siihen olisi ollut erityisen perusteltua syytä. On
13136: Oppilaiden kurinpitoasioiden käsittelyssä ei kui-      alistuttu siihen, ettei häiritsevää, jopa vaarallista
13137: tenkaan noudatettu edellä mainittua periaatetta,       oppilasta voida erottaa koulusta, vaan koulun
13138: vaan edellä mainitulla ja peruskouluasetuksen          työntekijöiden on siedettävä räikeää ja uhkaavaa-
13139: kurinpitoa koskevilla säännöksillä päätäntävalta       kio käyttäytymistä. Huolen aihetta ovat aiheutta-
13140: oppilaan rikkomusten käsittelyssä säilytettiin suu-    neet tällaisissa tapauksissa usein opettajien vastuu
13141: relta osin ennallaan.                                  oppilaiden turvallisuudesta ja epävarmuus jopa
13142:     Näin tehtiin siitäkin huolimatta, että ennen       omasta turvallisuudestaan.
13143: uusien koululakien säätämistä oli kokemuksia              Vanhassa peruskouluasetuksessa (216/80) oli
13144: sekä järjestelmästä, joka oli nykyisen kaltainen,      1.8.1980-31.7.1984 voimassa säännökset oppi-
13145: että järjestelmästä, jossa oli mahdollista koulu-      laan poistamisesta kouluyhteisöstä enintään kah-
13146: neuvoston päätöksellä poistaa koulun työrauhaa         deksi viikoksi lukukaudessa. Näiden säännösten
13147: toistuvasti häiritsevä oppilas enintään kahdeksi       nojalla kouluneuvosto saattoi opettajainkokouk-
13148: viikoksi lukukaudessa kouluneuvoston päätöksel-        sen esityksestä poistaa toistuvasti koulun työrau-
13149: lä.                                                    haa häiritsevän oppilaan kouluyhteisöstä. Päätös
13150:     Nykyinen järjestelmä, jossa oppilaan erottami-     kouluyhteisöstä poistamisesta alistettiin piirihal-
13151: nen koulusta on koululautakunnan asiana, mer-          lintoviranomaisen vahvistettavaksi. Päätöksistä ei
13152: kitsee päätöstä edeltävine johtokunnan käsittelyi-     ollut valitusoikeutta. Säännöksissä korostettiin
13153: neen, koululautakunnan ratkaisuineen, läänin-          erityisesti menettelyn kiireellisyyttä.
13154: hallituksen vahvistamisineen ja mahdollisine              Tämän peruskouluasetuksen väliaikaisesta
13155:  kouluhallitukselle tehtävine valituksineen tavat-     muuttamisesta annetun asetuksen soveltamisesta
13156: toman aikaa vievää menettelyä. Käytäntö on             saatiin niin koulun kuin kouluhallintoviran-
13157: osoittanut, että useissa tapauksissa menettelyn        omaisten taholta pelkästään myönteistä tietoa.
13158:  monimutkaisuus ja kankeus on johtanut siihen,         Opettajat totesivat, että tavoitteet työrauhan pa-
13159:  ettei rangaistuksen tavoitetta ole saavutettu. Li-    lauttamiseksi nopeasti, asianomaisen ojentami-
13160: säksi oppilaan erottamisrangaistuksen viipyminen       seksi ja ojentamistoimenpiteen ymmärtämiseksi
13161: on merkinnyt sitä, että oppilas on erottamisasian      saavutettiin erinomaisesti. Kyseisten säännösten
13162:  käsittelyn ajan voinut olla koulussa ja aiheutta-     ei myöskään todettu loukanneen oppilaan oi-
13163: 
13164: 270678Q
13165: 2                                      1987 vp. -   LA n:o 77
13166: 
13167: keusturvaa. Näistä hyvistä kokemuksista huoli-      koulun tason päätöksestä oppilaan poistamisesta
13168: matta uusiin koulusäännöksiin ei otettu vastaavia   kouluyhteisöstä on saatu ainoastaan myönteisiä
13169: kouluyhteisöstä poistamista koskevia säännöksiä.    kokemuksia, ehdotamme kunnioittavasti,
13170:    Edellä esitettyjen peruskoulun päätäntävallan
13171: siinämistä koulun tasolle koskevien tavoitteiden               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13172: johdosta ja sen johdosta, että yllä kerrotusta               kiehdotuksen:
13173: 
13174: 
13175:                                               Laki
13176:                                peruskoululain 42 §:n muuttamisesta
13177: 
13178:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
13179: (476/83) 42 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
13180: 
13181:                       42 §                          vahvistettavaksi. Kunnan on hankittava erotetul-
13182:   Oppilaan, joka ei ole peruskoulun muilla          le peruskouluopetusta.
13183: kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi johtokunta
13184: erottaa koulusta enintään yhdeksi ja koululauta-
13185: kunta enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
13186: Erottamispäätös on alistettava lääninhallituksen    kuuta 19
13187: 
13188: 
13189: 
13190:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1987
13191: 
13192:          Riitta Uosukainen             Kaarina Dromberg                Tellervo Renko
13193:          Kari Häkämies                 Riitta Jouppila                 Martti Tiuri
13194:          Aino Pohjanoksa               Eva-Riitta Siitonen             Riitta Saastamoinen
13195:                                        Iiro Viinanen
13196:                                                  1987 vp.
13197: 
13198: Lakialoite n:o 78
13199: 
13200: 
13201: 
13202:                                     Uosukainen ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 58 c §:n Ja
13203:                                       lukiolain 32 c §:n muuttamisesta
13204: 
13205: 
13206:                                             Eduskunnalle
13207: 
13208:     Eduskunta hyväksyi helmikuussa 1987 halli-          tämässä muodossa, mikä merkitsee mm. koulu-
13209: tuksen esityksen eduskunnalle peruskoulun, pe-          hallituksen osalta valtuuksien kaventumista jopa
13210: ruskoulua korvaavan koulun sekä lukion ja iltalu-       nykyisiin säännöksiin verrattuna. Hyväksyttyjen
13211: kion eräitä viran- ja toimenhaltijoita koskevan         lakien mukaan kouluhallitus tai ammattikasva-
13212: lainsäädännön uudistamiseksi (HE n:o 24511986           tushallitus voivat määrätä, että jokin tai joitakin
13213: vp. ). Kyseinen lakiuudistus liittyy valtion virka-     sen alaisen oppilaitoksen avoimia virkoja on jä-
13214: mieslainsäädännön kokonaisuudistukseen ja tulee         tettävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voi-
13215: voimaan 1. 1.1988. Lakiuudistuksella muutettiin         daanko peruskoulun viran vakinaisena haltijana
13216: opettajien oikeudellista asemaa mm. poistamalla         ollut henkilö, joka on irtisanottu peruskoulun
13217: lakkautuspalkkajärjestelmä.                             viran lakkauttamisen vuoksi, siirtää tai nimittää
13218:     Voimassa olevien säännösten mukaan perus-           johonkin niistä. Edellytyksenä siis on, että siirret-
13219: koulun lakkautetun viran vakinainen haltija on          tävänä on irtisanottu opettaja. Kuitenkin koko
13220: ensisijaisesti siirrettävä toiseen hänelle soveltu-     uusi järjestelmä on rakennettu siten, että opetta-
13221: vaan peruskoulun virkaan tai toissijaisesti asetet-     ja tulee pyrkiä siirtämään uuteen virkaan välittö-
13222: tava lakkautuspalkalle. Lakkautuspalkkaoikeuden         mästi viran lakkauttamisen jälkeen ilman irtisa-
13223: suurin merkitys onkin ollut siinä, että se on           nomista. Irtisanominen suoritetaan vasta sen jäl-
13224: toiminut tehokkaan siirtosuojan takeena. Lisäksi        keen, kun on todettu, ettei siirtämistä voida
13225: se on taannut lakkautetun viran haltijalle toi-         suorittaa. Mainittu rajoitus täyttämiskiellon anta-
13226: meentuloturvan niissä tapauksissa, joissa siirtämi-     mista koskevissa valtuuksissa heikentää siten
13227: nen ei ole ollut mahdollista. Lakiuudistusta val-       oleellisella tavalla kouluhallituksen ja ammatti-
13228: mistellut julkishenkilöstön oikeusasemakomitea          kasvatushallituksen mahdollisuuksia hoitaa välit-
13229: esitti lakkautuspalkkajärjestelmän tilalle mm.          tömiä siirtoja. Toisaalta saattaa käydä niin, että
13230: opettajien siirtosäännösten kehittämistä ja laajen-     kunnat kiirehtivät täyttämään normaalissa järjes-
13231: tamista sekä erorahaa ja toistuvaa korvausta.           tyksessä avoimia virkoja, eikä tällaisia ole enää
13232:  Siirtosäännösten kehittäminen ja laajentaminen         käytettävissä siirto-opettajia varten siinä vaihees-
13233: oli tarpeellista toisaalta siitä syystä, että uudel-    sa, kun heidät on irtisanottu. Samalla täyttämis-
13234: leen sijoittamista on pidettävä ensisijaisena ja        kieltoa koskevien valtuuksien rajoittaminen pa-
13235: tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona viran             kottaa käyttämään irtisanomista viran lakkautta-
13236: lakkauttamisen yhteydessä, ja toisaalta siitä syys-     misen yhteydessä huomattavasti tarkoitettua laa-
13237:  tä, että eroraha ja toistuva korvaus eivät kaikilta    jemmissa puitteissa. Lakkautetun viran haltijalle
13238: osin anna lakkautetun viran haltijalle samanlaista      tästä on seurauksena myös se epäkohta, ettei hän
13239:  toimeentuloturvaa kuin lakkautuspalkkaoikeus.          enää irtisanomisen jälkeen, toisin kuin välittö-
13240: Julkishenkilöstön oikeusasemakomitea esittikin          män siirron yhteydessä, ole oikeutettu henkilö-
13241:  siirtokohteiden merkittävää laajentamista. Tä-         kohtaiseen palkanlisään, mikäli uuden viran
13242:  män lisäksi komitea ehdotti, että kouluhallituk-       palkk.aus on lakkautetun viran palkkausta alhai-
13243:  selle ja ammattikasvatushallitukselle annettaisiin     sempl.
13244:  laajat valtuudet määrätä oppilaitosten virkoja            Opetusalalla virkojen lakkauttaminen on mel-
13245:  täyttämiskieltoon lakkautetun viran haltijoiden        ko yleistä sen johdosta, että virkojen pysyvyys on
13246:  siirtämiseksi.                                         suoraan riippuvainen oppilasmääristä ja eri ainei-
13247:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle oli täyttä-    den tuntimäärien ja tuntikehyksen riittävyydestä.
13248:  miskieltovaltuuksia kuitenkin huomattavasti ra-        Näin ollen tehokkaalla siirtosuojalla on opetta-
13249:  jattu komitean esittämästä mallista. Eduskunta         jien uudelleen sijoittamisessa keskeinen merkitys.
13250:  hyväksyi lakiesitykset näistä osin hallituksen esit-   Täyttämiskieltovaltuuksien rajoittaminen merkit-
13251: 270679R
13252: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 78
13253: 
13254: see kuitenkin siirtosuojan heikentämistä eikä                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
13255: vahvistamista, kuten komitea oli tarkoittanut.              kiehdotukset:
13256:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13257: nioittavasti,
13258: 
13259: 
13260: 
13261: 
13262: 1.
13263:                                                Laki
13264:                                peruskoululain 58 c §:n muuttamisesta
13265: 
13266:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoulu-
13267: lain 58 c §, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (417/87), näin
13268: kuuluvaksi:
13269: 
13270:                      58 c §
13271:   Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus voi      56 b tai 58 b §:ssä tarkoitettu henkilö siirtää tai
13272: sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääde-         nimittää johonkin niistä.
13273: tään määrätä, että jokin tai joitakin sen alaisen
13274: oppilaitoksen avoimia virkoja on jätettävä täyttä-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13275: mättä, kunnes on selvitetty, voidaanko 56, 56 a,     ta 1988.
13276: 
13277: 
13278: 
13279: 
13280: 2.
13281:                                                Laki
13282:                                   lukiolain 32 c §:n muuttamisesta
13283: 
13284:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
13285: 32 c §,sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (418/87), näin kuuluvaksi:
13286: 
13287:                      32 c §
13288:    Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus voi     30 b tai 32 b §:ssä tarkoitettu henkilö siirtää tai
13289: sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääde-         nimittää johonkin niistä.
13290: tään määrätä, että jokin tai joitakin sen alaisen
13291: oppilaitoksen avoimia virkoja on jätettävä täyttä-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13292: mättä, kunnes on selvitetty, voidaanko 30, 30 a,     ta 1988.
13293: 
13294: 
13295: 
13296:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1987
13297: 
13298:          Riitta Uosukainen              Tellervo Renko                  Kari Häkämies
13299:          Riitta Jouppila                Martti Tiuri                    Aino Pohjanoksa
13300:          Eva-Riitta Siitonen            Riitta Saastamoinen             Iiro Viinanen
13301:                                                  1987 vp.
13302: 
13303: Lakialoite n:o 79
13304: 
13305: 
13306: 
13307: 
13308:                                     Tiuri ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 33 a §: n
13309:                                        muuttamisesta
13310: 
13311: 
13312:                                             Eduskunnalle
13313: 
13314:    Korkeakoulut tOlmtvat kiinteässä yhteistyössä           Lahjoitusten verottomuuden yläraja on tällä
13315: elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämän merki-          hetkellä 150 000 markkaa. Tämä summa on
13316: tys korkeakoulujen toiminnassa näkyy yritysten          käytännössä osoittautunut riittämättömäksi. Tä-
13317: suorittamissa lahjoituksissa sekä erityisesti mak-      män johdosta ehdotetaan summan nostamista
13318: sullisen palvelutoiminnan voimakkaana lisäänty-         200 000 markkaan.
13319: misenä. Vuonna 1987 oli yritysten rahoitukseen             Korkeakoulujen opetus- ja tutkimusohjelmien
13320: perustuva maksullisen palvelutoiminnan määrä-           toteuttaminen riippuu hyvin suurelta osalta niis-
13321: raha 180,9 milj.mk, kun vastaava määräraha              tä laitteista, jotka ovat korkeakoulujen käytössä.
13322: vuonna 1982 oli 62,8 milj.mk.                           Yritykset tekisivät mielellään laitelahjoituksia
13323:    Tulo- ja varallisuusverolakia ja tulo- ja varalli-   korkeakouluille tutkimushankkeiden eteenpäin-
13324: suusveroasetusta muutettiin vuonna 1986 niin,           viemiseksi, mikäli ne voitaisiin tehdä verovapaas-
13325: että yritysten rahalahjoitusten tekeminen korkea-       ti. Tämä ei ole nykyisten säännösten mukaan
13326: kouluille helpottui. Lain 4 §:ssä mainitut yhtei-       mahdollista, vaikka ei ole syytä asettaa laite- ja
13327: söt saavat tulo- ja varallisuusverolain 33 a §:n        rahalahjoituksia keskenään erilaisiin asemiin.
13328: mukaan verovapaasti tehdä vähintään 5 000 mar-             Tulo- ja varallisuusverolain 33 a §:n muutok-
13329: kan ja enintään 150 000 markan määräisen lah-           sella voidaan lisätä korkeakoulujen ja elinkeino-
13330: joituksen, j.oka on tehty tiedettä tai taidetta         elämän keskinäistä vuorovaikutusta sekä parantaa
13331: edistävään tarkoitukseen Suomen valtiolle, suo-         korkeakoulujen opetus- ja tutkimusedellytyksiä.
13332: malaiselle yliopistolle tai korkeakoululle taikka          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13333: verohallituksen nimeäiDälle suomalaiselle yhdis-        nioittaen,
13334: tykselle, laitokselle taikka säätiölle, jonka tarkoi-
13335: tuksena on tieteen tai taiteen tukeminen. Veroil-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13336: moitukseen on tulo- ja varallisuusveroasetuksen                kiehdotuksen:
13337:  2 §:n mukaan verovelvollisen liitettävä asianmu-
13338:  kainen todistus verovuonna annetusta lahjoituk-
13339:  sesta.
13340: 
13341: 
13342: 
13343: 
13344:                                                   Laki
13345:                           tulo- ja varallisuusverolain 33 a §:n muuttamisesta
13346: 
13347:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
13348: varallisuusverolain 33 a §:n 3 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 11 päivänä heinäkuuta 1986
13349: annetussa laissa (540/86), näin kuuluvaksi:
13350: 
13351:                        33 a §                           asetuksella säädetään vähentää valtionverotukses-
13352:                                                         sa tuloistaan
13353:    Edellä 4 §:ssä tarkoitettu yhteisö saa siten kuin    - - - - - - - - - - - - - -
13354: 2706805
13355: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 79
13356: 
13357:    2) vähintään 5 000 markan ja enintään             le tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena
13358: 200 000 markan määräisen rahalahjoituksen tai        on tieteen tai taiteen tukeminen.
13359: vastaavan arvoisen tavaralahjoituksen arvon, joka
13360: on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoi-      Tämä laki tulee voimaan        palVana
13361: tukseen Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopis-     kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
13362: tolle tai korkeakoululle taikka verohallituksen      vuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
13363: nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitoksel-
13364: 
13365: 
13366: 
13367:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
13368: 
13369:          Martti Tiuri                   Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen
13370:                                                1987 vp.
13371: 
13372: Lakialoite n:o 80
13373: 
13374: 
13375: 
13376: 
13377:                                   Antvuori ym.: Ehdotus laiksi asunnonhankintalainoista
13378: 
13379: 
13380:                                           Eduskunnalle
13381: 
13382:    Pathaillaan vietetään asunnottomien vuotta.          Erityisesti nuorten, mutta myös muiden eri-
13383: Asumisen ongelmat ovat kuitenkin kärjistyneet.       tyisryhmien asunto-ongelmien poistamiseksi tuli-
13384: Erityisesti suuremmissa asutuskeskuksissa on kiih-   si heille tatjota mahdollisuus hankkia asunto
13385: tynyt vuokra-asuntojen myyminen omistusasun-         vanhasta asuntokannasta aravalainoituksen tur-
13386: noiksi. Näin on tapahtunut useilla paikkakunnil-     vtn.
13387: la kokonaisten vuokratalojen kohdalta.                  Viittaamme myös samaan aikaan jättämäämme
13388:    Asumisen ongelmien ratkaiseminen edellyttää       lakialoitteeseen kuntien etuosto-oikeudesta vuok-
13389: monia erilaisia sekä kuntien että valtiovallan       rakiinteistöihin ja -asuntoihin ja sen perustelui-
13390: toimia. Vuokra-asuntojen uustuotannon ohella         hin.
13391: tulee vahvistaa kuntien mahdollisuuksia hankkia         Ehdotus laiksi asunnonhankintalainoista on
13392: olemassaolevasta asuntokannasta vuokra-asunto-       saatettu myös Kaupunkiliiton kautta ympäristö-
13393: ja. Tätä mahdollisuutta on käytetty mm. Helsin-      ministeriön tietoon.
13394: gin kaupungissa, jossa perustetun hankintayhtiön        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13395: avulla on jo hankittu satoja vuokra-asuntoja.
13396: Hankintayhtiön rahoitus on tapahtunut kuiten-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13397: kin ilman valtiovallan vastaantuloa. Jotta vuokra-          kiehdotuksen:
13398: asuntokannan poistumaa voitaisiin hillitä ja jopa
13399: pysäyttää, tulisi säätää laki asunnonhankintalai-
13400: noista.
13401: 
13402: 
13403: 
13404:                                                Laki
13405:                                       asunnonhankintalainoista
13406: 
13407:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13408: 
13409:                        1§                                                   2§
13410:    Vuokratalon tai -asunnon hankkimiseen voi-           Asunnonhankintalainan myöntamtsen edelly-
13411: daan valtion vatoista myöntää asuntotuotantolain     tyksenä on, että sen avulla hankittavan talon tai
13412: 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitulle lainan-       asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston alueittain
13413: saajalle asunnonhankintalainaa siten kuin tässä      vahvistamaa hyväksyttävää enimmäishintaa asun-
13414: laissa säädetään.                                    non neliömetriä kohden.
13415:    Tämä laki ei koske sellaisen vuokratalon tai         Valtioneuvosto antaa määräykset perusteista,
13416: -asunnon hankkimista, joka liittyy maatilatalou-     joiden mukaan 1 momentissa tatkoitettua talon
13417: teen taikka kalastukseen, porotalouteen tai muu-     tai asunnon hintaa arvostellaan.
13418: hun maa- ja metsätalouden ohella harjoitetta-
13419: vaan taloudelliseen toimintaan.                                             3§
13420:    Samaan vuokratalon tai -asunnon hankkimi-           Asunnonhankintalainan hyväksymisen edelly-
13421: seen ei voida myöntää sekä tämän lain mukaista       tyksenä on, että sen avulla hankittava talo tai
13422: asunnonhankintalainaa että asuntotuotantolain        asunto täyttää kohtuullisen asumistason vaati-
13423: (247/66) 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitet-      mukset taikka se voidaan asuntotuotantolaissa tai
13424: tua asuntolainaa.                                    asuntojen perusparantamisesta annetussa laissa
13425: 
13426: 270681T
13427: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 80
13428: 
13429: (34/79) tarkoitettujen toimenpiteiden avulla sel-      perusteiden mukaan myöntää luvan käyttää
13430: laiseksi saattaa ja että asunto on peruskorjaus- ja    asuntoa tilapäisesti muuhun kuin asuintarkoituk-
13431: -parannustoimenpiteet huomioon ottaen hankin-          seen tai muidenkin kuin 1 momentissa tarkoite-
13432: takustannuksiltaan kohtuullinen.                       tut edellytykset täyttävien henkilöiden asuntona;
13433:    Asunnonhankintalainan hyväksymisen edelly-          tai
13434: tyksenä on lisäksi, että asunnonhankintalainan            3) kunta voi edellä 2 kohdassa tarkoitettujen
13435: myöntämistä on, huomioon ottaen väestöryhmät,          perusteiden mukaan myöntää luvan käyttää
13436: joiden asunnontarpeen tyydyttämiseksi asunnon-         asuntoa toistaiseksi erityistä huolenpitoa tarvitse-
13437: hankintalainan avulla hankittava talo tai asunto       van henkilön tai tällaisen henkilön hoitamista ja
13438: on tarkoitettu, pidettävä yhteiskunnallisesti tar-     tukemista tai vuokratalon ylläpitoa ja hoitoa
13439: koituksenmukaisena.                                    varten välttämättömän henkilön asuntona.
13440:    Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä perusteis-
13441: ta, joiden mukaan 2 momentissa tarkoitettuja                                   7§
13442: edellytyksiä on arvosteltava.                            Asunnonhankintalainan         yleisistä   ehdoista
13443:                                                        päättää valtioneuvosto.
13444:                         4§
13445:    Asunnonhankintalainan suuruus on enintaan                                   8 §
13446: 60 prosenttia edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoi-           Asunnonhankintalainasta johtuvista rajoituk-
13447: tettujen perusteiden mukaan lasketusta talon tai       sista on tehtävä merkintä kiinnitysrekisteriin sekä
13448: asunnon hinnasta.                                      osakekirjoihin ja osakeluetteloon. Merkintä on
13449:    Asunnonhankintalainaa voidaan myöntää               muutettava rajoitusten muututtua ja poistettava
13450: enintään 35 vuodeksi.                                  rajoitusten lakattua olemasta voimassa. Merkin-
13451:    Asunnonhankintalainan lyhennyksistä ja ko-          nän tekemisestä, muuttamisesta ja poistamisesta
13452: roista sekä lainansaajille maksettavista ennakko-      säädetään tarkemmin asetuksella.
13453: maksuista säädetään asetuksella. Lainan lyhen-            Asunnonhankintalainasta johtuvat rajoitukset
13454: nykset ja korot on säädettävä suoritettavaksi si-      ovat voimassa 45 vuotta 1 momentissa tarkoite-
13455: ten, että niiden yhteismäärä nousee, huomioon          tun merkinnän tekemisestä ja siinäkin tapaukses-
13456: ottaen asumismenojen kehityksen suhteessa tulo-        sa, että asunnonhankintalaina on maksettu takai-
13457: tason kehitykseen, tarkoituksenmukaisella tavalla      Sin.
13458: laina-ajan kuluessa.
13459:                                                                                9§
13460:                         5§                                Asuntohallitus voi irtisanoa asunnonhankinta-
13461:    Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asuntotuo-      lainan kokonaan tai osaksi heti takaisin maksetta-
13462: tantolain 21 §:ssä tarkoitetussa käyttösuunnitel-      vaksi, jos lainansaaja tai se, jolle laina on siirty-
13463: massa myönnettävien asunnonhankintalainojen            nyt, ei noudata tätä lakia ja sen nojalla annettuja
13464: määrän.                                                säännöksiä tai lainaehtoja.
13465:    Asunnonhankintalainat myöntää asuntohalli-
13466: tus.                                                                         10 §
13467:                                                          Asuntohallitus, lääninhallitus ja kunnan viran-
13468:                          6§                            omainen valvovat, että asunnonhankintalainat
13469:    Tässä laissa tarkoitettua asuntoa on omistajan      käytetään niitä myönnettäessä määrättyyn tarkoi-
13470: vapauduttua       ennen     asunnonhankintalainan      tukseen ja muutoin tämän lain ja sen nojalla
13471: myöntämistä syntyneistä asuntoa koskevista vel-        annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
13472: voitteista käytettävä 3 §:ssä tarkoitetut edellytyk-
13473: set täyttävän ja kunnan asukkaaksi hyväksymän                                  11§
13474: henkilön vuokra-asuntona.                                Asukkaaksi hyväksymistä koskevaan kunnan
13475:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty:       päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
13476:    1) asuntohallitus voi erityisestä syystä myöntää      Asuntohallituksen tämän lain ja sen nojalla
13477: luvan käyttää asuntoa pysyvästi muuhun kuin            annettujen säännösten perusteella antamaan pää-
13478: asuintarkoitukseen. Myöntäessään luvan asunto-         tökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
13479: hallitus voi samalla määrätä maksettavaksi takai-
13480: sin asunnonhankintalainasta sen osan, joka vastaa                          12 §
13481: luvassa tarkoitettua asuntoa.                            Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
13482:    2) kunta voi asuntohallituksen vahvistamien         panosta annetaan asetuksella.
13483:                                         1987 vp. -     LA n:o 80                                 3
13484: 
13485:    Asuntohallitus voi antaa yleisiä ohjeita asun-                          !3 §
13486: nonhankintalainoituksesta sekä tässä laissa ja sen       Tämä laki tulee votmaan   päivänä
13487: nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä        kuuta 1987.
13488: tarkoitetuista tehtävistä ja niiden suorittamisesta.
13489: 
13490: 
13491: 
13492:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1987
13493: 
13494:          Pirjo-Riitta Antvuori           Arja Alho                    Jouko Skinnari
13495:          Pekka Haavisto                  Anssi Rauramo                Sauli Niinistö
13496:          Mauri Pekkarinen                Timo Kietäväinen             Tytti Isohookana-Asunmaa
13497:          Reino Paasilinna                Marja-Liisa Löyttyjärvi      Heli Astala
13498:          Pertti Lahtinen                 Pekka Leppänen               Sinikka Mönkäre
13499:          Riitta Myller                   Markku Pohjola               Virpa Puisto
13500:                                                 1987 vp.
13501: 
13502: Lakialoite n:o 81
13503: 
13504: 
13505: 
13506:                                   Alho ym.: Ehdotus laiksi kunnan etuosto-oikeudesta vuokrahuo-
13507:                                      neistojen kaupoissa
13508: 
13509: 
13510:                                            Eduskunnalle
13511: 
13512:    Yksityisen vuokra-asuntokannan vähentymi-          ryhmälle muodostunut elintärkeäksi, mm. nuo-
13513: len on jatkunut nopeana 1980-luvulla. Pääasial-       rille, kotoaan irtautuville, opiskelemaan ja työ-
13514: isesti vuokra-asuntokannan vähentyminen on ta-        elämään siirtyville, perhettä perustaville, elä-
13515: >ahtunut siten, että yksityiset henkilöt, perikun-    keläisille jne. He jäävät mm. aravatulorajojen
13516: lat, säätiöt yms. ja vakuutuslaitokset myyvät         ulkopuolelle. Edelleen aravatulorajojen ulkopuo-
13517: >mistamansa vuokra-asunnot ja kokonaiset vuok-        lelle jäävät kaikki ne, jotka eivät syystä tai
13518: atalot omistusasunnoiksi. Samanaikaisesti vapaa-      toisesta kykene eivätkä halua ryhtyä hankkimaan
13519: ahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen on         omistusasuntoa. Kaikkien näiden ja monien mui-
13520: >ysähtynyt ja aravavuokra-asuntojen tuotannon         den kannalta on välttämätöntä löytää keinot
13521: asoa ei ole nostettu, mistä on seurauksena asun-      nykyisen poistuman pysäyttämiseksi, samoin uu-
13522: otilanteen kärjistyminen. Vaikeimpana se ilme-        sien vuokra-asuntojen rakentamisen nopeuttami-
13523: lee suurimmissa asutuskeskuksissa, aivan erityi-      seksi.
13524: esti pääkaupunkiseudulla.                                Tilanteen vaikeutuminen yksityisillä vuokra-
13525:    Asunnottomien määrä on noussut koko maassa         asuntomarkkinoilla heijastuu välittömästi vaiku-
13526: :0 OOO:een, josta pääkaupunkiseudun osuus on          tuksina myös arava-asuntomarkkinoilla. Asukas-
13527: 10in 10 000-12 000, ja puutteellisissa oloissa        kierto on normaaleissa aravavuokra-asunnoissa ja
13528: ~uvien mahdollisuudet parantaa tilannettaan           opiskelija-asuntoloissa selvästi hidastunut.
13529: 1vat vaikeutuneet. Yksityisellä vuokra-asunto-           Nykyoloissa tarvitaan laajamittainen ohjelma
13530: :annalla on huomattava sosiaalinen ja taloudelli-     vuokra-asuntojen kehittämiseksi. Ohjelman erää-
13531:  len merkitys. Vuokra-asuntojen määrä vuonna          nä keskeisenä tehtävänä on kehittää keinot nykyi-
13532:   980 oli 53 7 000, josta yksityisen sektorin         sen poistuman hidastamiseksi ja vuokra-asunto-
13533:  uokra-asuntoja oli 307 000 ja aravavuokra-asun-      jen säilyttämiseksi. On luotava sellainen järjestel-
13534:  oja 230 000. Asuntoja, joiden hallintaperustee-      mä, jossa kunnat voivat käyttää myyntiuhan
13535:  la oli työsuhde, oli 153 300 vuonna 1980. Nämä       alaisten vuokratalojen ja -asuntojen suhteen
13536:  uvutkin osoittavat, että kyse on edelleen erittäin   etuosto-oikeutta kohtuullisin ehdoin.
13537:  uuresta ja merkittävästä asuntokannasta, jonka          Etuostolain säätämisellä voitaisiin hillitä myös
13538:  äilyttäminen on tärkeää.                             perusteetonta asuntojen myyntihinnan nousua.
13539:    Yhteiskunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13540:  1mistama aravavuokra-asuntokanta ei läheskään
13541:  iitä tyydyttämään kysyntää, vaan yksityinen                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13542:  uokra-asuntokanta on usealle asunnontarvitsija-              kiehdotuksen:
13543: 
13544: 
13545:                                                 Laki
13546:                       kunnan etuosto-oikeudesta vuokrahuoneistojen kaupoissa
13547: 
13548:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13549: 
13550:                        1§                                                     2§
13551:   Kunnalla on etuosto-oikeus kunnan alueella            Etuosto-oikeutta ei kuitenkaan ole:
13552: ijaitsevan asuinhuoneiston kaupassa, jos myytä-         1) milloin sama omistaja tai omistajaryhmitty-
13553: 'änä oleva rakennus tai asunto on annettu vuok-       mä ei omista rakennuksessa kolmea asuin-
13554: alle.                                                 huoneistoa enempää;
13555:  ~70682U
13556: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 81
13557: 
13558:     2) milloin sen käyttäminen huomioon ottaen       omaiselle. Kunnan on ilmoitettava kuukauden
13559: ostajan ja myyjän välisen suhteen, luovutuksen       kuluessa kaupasta tiedon saatuaan, käyttääkö se
13560: muut ehdot tai muut olosuhteet on kohtuutonta;       etuosto-oikeuttaan.
13561: tai
13562:     3) milloin kunnassa ei ole tarjontaa huomatta-                         4§
13563: vasti ylittävää vuokra-asuntojen kysyntää.              Etuostohinta on kauppakirjassa mainittu hinta
13564:                                                      tai paikkakunnalla vallitseva käypä hinta.
13565:                        3§
13566:    Kun 1 §:ssä tarkoitettu kauppa tehdään, on                             5§
13567: myyjän kuukauden kuluessa kaupanteosta ilmoi-          Tämä laki tulee v01maan       päivänä
13568: tettava saannostaan kunnan asuntoasiainviran-        kuuta 198 .
13569: 
13570: 
13571:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1987
13572: 
13573:          Arja Alho                      Jouko Skinnari              Pekka Haavisto
13574:          Timo Kietäväinen               Tytti Isohookana-Asunmaa    Reino Paasilinna
13575:          Marja-Liisa Löyttyjärvi        Heli Astala                 Pertti Lahtinen
13576:          Pekka Leppänen                 Sinikka Mönkäre             Riitta Myller
13577:                      Markku Pohjola                         Virpa Puisto
13578:                                                 1987 vp.
13579: 
13580: Lakialoite n:o 82
13581: 
13582: 
13583: 
13584: 
13585:                                    Pohjola ym.: Ehdotus laiksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain
13586:                                      9 §:n muuttamisesta
13587: 
13588: 
13589:                                            Eduskunnalle
13590: 
13591:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13592: 
13593:   Aioitteella tähdätään siihen, että pysäköintivir-   lain mukaan on viikko, pidennettäisiin kahdeksi
13594: hemaksun suorittamisaika, joka voimassa olevan        viikoksi.
13595: 
13596: 
13597: 
13598: 
13599:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
13600: 
13601:    Syyskuussa 1970 voimaan tullut pysäköintivir-      uinvalvojan puoleen. Esimerkkinä todettakoon,
13602: hemaksulaki on pääosin osoittautunut toimivak-        että Helsingin kaupunki jakoi viime vuonna
13603: si. Kuitenkin käytännössä pysäköintivirhemaksu-       138 000 maksukehotusta. Niistä 53 000 joudut-
13604: jen lyhyt maksuaika, seitsemän päivää, on yllät-      tiin perimään puolitoistakertaisena.
13605: tänyt monen autoilijan. Lyhyen maksuajan haitta          Kun laskujen ns. normaali maksuaika on kaksi
13606: korostuu, kun pysäköintivirhemaksujen "myö-           viikkoa, on kansalaisten kannalta kohtuullista,
13607: hästymissakko" on poikkeuksellisen ankara: Jol-       että pysäköintivirhemaksun perimisessä siirrytään
13608: lei maksukehotusta ole määräajassa noudatettu,        yleisesti vallitsevaan maksukäytäntöön.
13609: pysäköintivirhemaksu on suoritettava puolitoista-        Sen vuoksi ehdotamme,
13610: kertaisena.
13611:    Vaikka pysäköinoinvalvoja voi pyynnöstä pa-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13612: kottavista syistä myöntää maksuaikaan pidennys-              kiehdotuksen:
13613: tä, eivät kansalaiset huomaa kääntyä pysäköin-
13614: 
13615: 
13616: 
13617: 
13618: 270786H
13619: 2                                     1987 vp. -    LA n:o 82
13620: 
13621:                                               Laki
13622:                     pysäköintivirhemaksusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
13623: 
13624:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970
13625: annetun lain (248/70) 9 § näin kuuluvaksi:
13626: 
13627:                       9§                            tajalle, pysäköinninvalvojan on viipymättä annet-
13628:    Ajoneuvon kuljettajalle on annettava kirjalli-   tava maksusta vastuussa olevalle ajoneuvon omis-
13629: nen kehotus suorittaa maksu kahden viikon kulu-     tajalle tai haltijalle tiedoksi kehotus suorittaa
13630: essa kehotuksen antamispäivästä. Jollei kuljetta-   maksu kahden viikon kuluessa tiedoksisaattami-
13631: jaa tavata, voidaan maksukehotus kiinnittää ajo-    sesta.
13632: neuvoon näkyvälle paikalle.
13633:    Milloin maksukehotusta ei ole voitu antaa 1        Tämä laki tulee vOimaan        päivänä
13634: momentissa mainitulla tavalla ajoneuvon kuljet-     kuuta 1988.
13635: 
13636: 
13637:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
13638: 
13639:         Markku Pohjola                 Jorma Rantanen                 Saara-Maria Paakkinen
13640:         Pentti Lahti-Nuuttila          Virpa Puisto                   Mikko Elo
13641:         Sakari Knuuttila               Antero Kekkonen                Tuula Paavilainen
13642:         Timo Roos                      Raimo Vuoristo                 Markus Aaltonen
13643:                                        Jukka Gustafsson
13644:                                                1987 vp.
13645: 
13646: Lakialoite n:o 83
13647: 
13648: 
13649: 
13650: 
13651:                                   Saapunki ym.: Ehdotus laiksi lannoiteverosta annetun lain 4 Ja
13652:                                      13 §:n muuttamisesta
13653: 
13654: 
13655: 
13656:                                            Eduskunnalle
13657: 
13658:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13659: 
13660:    Aloitteessa ehdotetaan lannoiteveron määrää        menoarvion laatimiseen ja on tarkoitettu käsitel-
13661: alennettavaksi 2 penniin kilolta vuoden 1988          täväksi sen yhteydessä. Ehdotus on rinnakkaisla-
13662: alusta lukien. Samalla lain voimassaoloaikaa eh-      kialoite hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi
13663: dotetaan jatkettavaksi vuoden 1988 loppuun.           lannoiteverosta annetun lain 4 ja 13 §:n muutta-
13664: Lakialoite liittyy vuoden 1988 valtion tulo- ja       misesta (HE n:o 67).
13665: 
13666: 
13667: 
13668: 
13669:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
13670: 
13671:    Lannoitteista on kannettu valmisteveroa vuo-          Maataloutta on kuitenkin kohdannut kato,
13672: den 1976 heinäkuun alusta. Verolla on kerätty         jonka maataloudelle aiheuttaman vahingon voi-
13673: osa siitä osuudesta, jolla maatalouden on osallis-    daan arvioida olevan 5-6 miljardia markkaa.
13674: tuttava maatalouden ylituotannon viennistä valti-     Tämän vuoksi on perusteltua vähentää maatalou-
13675: olle aiheutuvien menojen rahoittamiseen. Muu          den kustannuksia ja alentaa mm. valmisteveroja.
13676: osa maatalouden osuudesta on kerätty rehujen          Kesän 1987 sadosta ei kadon johdosta synny
13677: valmisteveroina sekä maataloustuotteiden mark-        maataloudelle ulkomaille vietävää ylituotantoa.
13678: kinoimismaksuina.                                     Tämän johdosta lannoitevero ehdotetaan alen-
13679:    Lannoiteveroa kannetaan tullitariffin 31. ryh-     nettavaksi nykyisestä 3 pennistä 2 penniin kilolta
13680: mään kuuluvista typpi-, fosfori-, kali-, hiven- ja    vuoden 1988 alusta lukien.
13681: seoslannoitteista. Metsän lannoitukseen käytettä-        Nykyisen lain voimassaoloaika päättyy kuluvan
13682: vät lannoitteet on vapautettu verosta. Veron          vuoden lopussa. Koska hallitus on ehdottanut
13683: määrä on tällä hetkellä 3 penniä kilolta.             lannoiteveroa kannettavaksi vielä ensi vuonnakin,
13684:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi lan-   myös tässä lakialaitteessa on lähdetty yksivuoti-
13685: noiteverosta annetun lain 4 ja 13 §:n muuttami-       sesta verolaista.
13686: sesta katsotaan, että maatalouden ylituotannon           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13687: viennistä aiheutuvien menojen rahoittaminen
13688: edellyttää maatalouden osuutena kannettavien                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13689: valmisteverojen korottamista 3 pennistä 10 pen-              kiehdotuksen:
13690: niin kilolta vuoden 1988 kesäkuun 15 päivästä.
13691: 
13692: 
13693: 
13694: 
13695: 270790M
13696: 2                                    1987 vp. -    LA n:o 83
13697: 
13698:                                               Laki
13699:                      lannoiteverosta annetun lain 4 ja 13 §:n muuttamisesta
13700: 
13701:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun
13702: lain 4 §ja 13 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat 21 päivänä marraskuuta 1986 annetussa laissa
13703: (828/86), näin kuuluviksi:
13704: 
13705:                      4§                                                 13 §
13706:   Lannoiteveroa on suoritettava 2 penniä kilolta     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13707:   päivästä tammikuuta 1988 31 päivään joulu-       ta 1988 ja on voimassa vuoden 1988 loppuun.
13708: kuuta 1988.
13709: 
13710: 
13711:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13712: 
13713:          Pauli Saapunki                 Vappu Säilynoja              Eino Siuruainen
13714:          Asko Apukka                    Pekka Puska                  Jukka Vihriälä
13715:          Sirkka-Liisa Anttila           Tellervo Renko               Johannes Virolainen
13716:          Juho Sillanpää                 Aapo Saari                   Seppo Pelttari
13717:          Kalle Röntynen                 Riitta Kauppinen             Juhani Vähäkangas
13718:                                         Kimmo Sarapää
13719:                                                 1987 vp.
13720: 
13721: Lakialoite n:o 84
13722: 
13723: 
13724: 
13725: 
13726:                                    Saapunki ym.: Ehdotus laiksi rehuseosverosta annetun lain 4 Ja
13727:                                       12 §:n muuttamisesta
13728: 
13729: 
13730: 
13731:                                            Eduskunnalle
13732: 
13733:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13734: 
13735:    Aloitteessa ehdotetaan rehuseosveron määrää        yhteydessä. Ehdotus on rinnakkaislakialoite halli-
13736: alennettavaksi 6, 5 penniin kilolta vuoden 1988       tuksen esitykseen eduskunnalle laiksi rehuseosve-
13737: alusta. Samalla lain voimassaoloaikaa ehdotetaan      rosta annetun lain 4 ja 12 S:n muuttamisesta (HE
13738: jatkettavaksi vuoden 1988 loppuun. Ehdotus liit-      n:o 69). Laki ehdotetaan saarettavaksi voimaan
13739: tyy vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvion           vuoden 1988 alusta.
13740: laatimiseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
13741: 
13742: 
13743: 
13744: 
13745:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
13746: 
13747:    Rehuseosverosta annettu laki ( 10991 88) on osa    daan arvioida olevan 5-6 miljardia markkaa.
13748: siitä järjestelmästä, jolla rahoitetaan maatalouden   Tämän vuoksi on perusteltua vähentää maatalou-
13749: osuus maatalouden ylituotannon viennistä aiheu-       den kustannuksia ja alentaa mm. valmisteveroja.
13750: tuvista kustannuksista. Vuoden 1986 lokakuun          Kesän 1987 sadosta ei kadon johdosta synny
13751: alusta rehuseosveron määrä on ollut 7, 5 penniä       maataloudelle ulkomaille vietävää ylituotantoa.
13752: kilolta.                                              Tästä syystä tässä lakialaitteessa ehdotetaan rehu-
13753:    Rehuseosverosta on vapautettu mm. turkis-          seosveroa alennettavaksi 7, 5 pennistä 6, 5 penniin
13754: eläinten, porojen, broilereiden, lemmikkieläin-       kilolta vuoden 1988 alusta.
13755: ten ja kalojen ruokinnassa käytettävät rehuseok-         Nykyisen lain voimassaoloaika päättyy kuluvan
13756: set.                                                  vuoden lopussa. Koska hallitus on ehdottanut
13757:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi re-    rehuseosveroa kannettavaksi vielä ensi vuonna-
13758: huseosverosta annetun lain 4 ja 12 §:n muutta-        kin, myös tässä lakialaitteessa on lähdetty yksi-
13759: misesta katsotaan, että maatalouden ylituotan-        vuotisesta verolaista.
13760: non viennistä valtiolle aiheutuvien menojen ra-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13761: hoittamiseksi on tarpeen korottaa rehuseosveroa
13762: 13 penniin kilolta vuoden 1988 alusta.                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13763:    Maataloutta on kuitenkin kohdannut kato,                  kiehdotuksen:
13764: jonka maataloudelle tuottaman vahingon voi-
13765: 
13766: 
13767: 
13768: 
13769: 270791N
13770: 2                                      1987 vp. -    LA n:o 84
13771: 
13772: 
13773:                                                Laki
13774:                      rehuseosverosta annetun lain 4 ja 12 §:n muuttamisesta
13775: 
13776:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rehuseosverosta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun
13777: lain 4 § ja 12 § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä marraskuuta 1986 annetussa laissa
13778: (827 186), näin kuuluviksi:
13779: 
13780:                       4§                                                  12 §
13781:    Rehuseosveroa on suoritettava 6,5 penniä kilol-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13782: ta 1 päivästä tammikuuta 1988 31 päivään joulu-      ta 1988 ja on voimassa vuoden 1988 loppuun.
13783: kuuta 1988.
13784: 
13785: 
13786:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13787: 
13788:         Pauli Saapunki                  Vappu Säilynoja              Eino Siuruainen
13789:         Asko Apukka                     Pekka Puska                  Jukka Vihriälä
13790:         Sirkka-liisa Anttila            Tellervo Renko               Johannes Virolainen
13791:         Juho Sillanpää                  Aapo Saari                   Seppo Pelttari
13792:         Kalle Röntynen                  Riitta Kauppinen             Juhani Vähäkangas
13793:                                         Kimmo Sarapää
13794:                                                  1987 vp.
13795: 
13796: Lakialoite n:o 85
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 
13801:                                     Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1988 toimitettavassa valtion-
13802:                                        verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
13803: 
13804: 
13805:                                             Eduskunnalle
13806: 
13807:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13808: 
13809:    Aloitteessa ehdotetaan vuodelta 1988 toimitet-      klstukset. Sen sijaan hallituksen esityksessä ehdo-
13810: tavassa valtionverotuksessa sovellettavaksi pro-       tetaan tehtäväksi mainittuihin taulukoihin aino-
13811: gressiivista tuloveroasteikkoa, jota on vuoden         astaan 2 prosentin hintatason nousua vastaavat
13812: 1987 tuloveroasteikkoon verrattuna lievennetty 4       tarkistukset, mikä merkitsee käytännössä verotuk-
13813: prosentin hintatason nousua vastaavasti. Progres-      sen kiristymistä.
13814: siivisessa varallisuusveroasteikossa ehdotetaan           Yhteisön tuloveroprosentti ja yhteisön varalli-
13815: tehtäväksi samoin 4 prosentin hintatason nousua        suusveroprosentti ehdotetaan pidettäväksi samoi-
13816: vastaava tarkistus.                                    na kuin ne ovat vuonna 1987 eli 33 ja 1
13817:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan tehtäväksi val-    prosenttina. Ehdotus liittyy valtion tulo- ja me-
13818: tion tulo- ja varallisuusverotuksessa sovellettaviin   noarvioesitykseen vuodelle 1988 ja on rinnakkais-
13819: taulukoihin toteutuneen inflaation mukaiset tar-       lakialoite hallituksen esitykselle n:o 53.
13820: 
13821: 
13822: 
13823: 
13824:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
13825: 
13826:    Tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n 3 momentin      kiristymistä. Keskustapuolue katsoo, että valtion
13827: mukaan kultakin vuodelta toimitettavassa vero-         tuloveroasteikkoon tulee tehdä täysimääräinen
13828: tuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-   inflaatiotarkistus. Keskustapuolueen ehdotus
13829: senteista säädetään erikseen. Tämä keskustapuo-        noudattaa johdonmukaisesti viime vuosina sovel-
13830: lueen lakialoite sisältää ehdotuksen vuodelta          lettua linjaa. Hallituksen oma menettely sen
13831: 1988 toimitettavassa verotuksessa sovellettavista      sijaan poikkeaa tästä linjasta ja myös hallitusoh-
13832: valtionverotuksen veroasteikoista ja veropro-          jelmasta. Tuloverotusta uudistetaan hallitusohjel-
13833: senteista.                                             man mukaan alentamalla marginaaliverotusta
13834:    Valtion tuloverotuksessa sovellettavaa progres-     kaikissa tuloluokissa. Kuitenkin hallituksen esi-
13835: siivista tuloveroasteikkoa on viime vuosina edelli-    tyksen mukaan palkansaajien tuloverotus kiristyy
13836: sen hallituksen aikana yleensä tarkistettu hintata-    ensi vuonna. Tämä ei sovi yhteen hallitusohjel-
13837: son nousua vastaavasti. Edellisen hallituksen ai-      man kanssa, sillä hallitusohjelmassa lausutaan
13838: kana on vuonna 1987 sovellettavaa tuloveroas-          mm., että vuoden 1988 veroperusteiden mahdol-
13839: teikkoa lievennetty 4 prosentin hintatasoa vastaa-     liset muutokset eivät saa olla ristiriidassa uudis-
13840: vasti. Tarkistusperuste on ylittänyt hieman hinta-     tuspyrkimysten kanssa.
13841: tason nousun vuodesta 1985 vuoteen 1986, mikä             Hallituksen budjettiesityksen mukaan tulo- ja
13842: on ollut noin 3,5 prosenttia. Nyt hallitus esittää     varallisuusverolla kerätään ensi vuonna 4 140
13843: vuoden 1988 tuloveroasteikkoon 2 prosentin lie-        miljoonaa markkaa enemmän verotuloja tämän
13844: vennystä edellisen vuoden asteikkoon nähden,           vuoden budjettiesitykseen verrattuna. Kun halli-
13845: vaikka hintatason voidaan arvioida nousevan vuo-       tus ei esitä verovähennyksiä tarkistettavaksi lain-
13846: desta 1986 vuoteen 1987 noin 4 prosenttia.             kaan ja kun taulukkotarkistukset ovat vain 2
13847: Nykyisen hallituksen esitys merkitsee verotuksen       prosenttia ansiotason nousun ollessa arviolta 7
13848: 
13849: 270793Q
13850: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 85
13851: 
13852: prosenttia, kiristyy kansalaisten todellinen verora-   jien enoakanpidätyksen laskentaperusteet ja pi-
13853: situs hallituksen toimenpiteiden johdosta selväs-      dätystaulukot laskettaisiin siten, että niiden mu-
13854: ti.                                                    kaisten enoakanpidätysten taso vastaisi koko vuo-
13855:     Verotettavan tulon määrää, josta lähtien val-      delta maksuun pantavien verojen ja maksujen
13856: tion tuloveroa kannetaan, keskustapuolue ehdot-        määrää, jos uudet pidätysraulukot olisivat voi-
13857: taa korotettavaksi nykyisestä 15 600 markasta          massa koko vuoden.
13858: 16 300 markkaan. Hallituksen esityksessä ehdote-          Ennakkoperintä tultaisiin muutoin toteutta-
13859: taan tehtäväksi tässäkin kohdin vain 2 prosentin       maan ennakkoperintälain ja sen nojalla annetta-
13860: korotus kuluvan vuoden asteikkoihin nähden.            vien määräysten mukaan tähänastisen käytännön
13861: Tässä lakialaitteessa ehdotetaan muidenkin tulo-       mukaisesti. Verohallitus tulee antamaan sille en-
13862: luokkarajojen korottamista noin 4 prosentilla.         nakkoperintälaissa annetun valtuuden nojalla tar-
13863: Keskustapuolue esittää vielä erikseen eräisiin kes-    peelliset määräykset ennakkoperinnän toteutta-
13864: keisiin verotuksessa myönnettäviin vähennyksiin        misesta vuonna 1988.
13865: vuodelle 1988 hintatason muuttumisesta johtu-             Ehdotetun tuloveroasteikon lievennyksen arvi-
13866: vat tarkistukset.                                      oidaan vähentävän luonnollisten henkilöiden val-
13867:     Keskustapuolue esittää johdonmukaisesti myös       tion tuloveron tuottoa vuodelta 1988 kuluvan
13868: 4 prosentin suuruisen inflaatiotarkistuksen to-        vuoden veroperusteiden mukaiseen tuottoon ver-
13869: teuttamista progressiivisessa varallisuusveroastei-    rattuna noin 960 miljoonalla markalla. Tulovero-
13870: kossa. Tämän mukaisesti varallisuusveroasteikon        asteikon tarkistaminen lieventää myös erillisinä
13871: alaraja ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä           verovelvollisilla verotettavien avoimien ja kom-
13872: 830 000 markasta 860 000 markkaan sekä astei-          mandiittiyhtiöiden sekä kuolinpesien tulovero-
13873: kon muita varallisuusluokkarajoja korotettavaksi       tusta. Varallisuusveron tuoton arvioidaan alene-
13874: myös noin 4 prosentilla.                               van vuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa
13875:     Yhteisön tuloveroprosentti ehdotetaan vuonna       kuluvan vuoden veroperusteiden mukaiseen tuot-
13876: 1988 pidettäväksi nykyisellä tasolla eli 33 pro-       toon verrattuna noin 10 milj. mk. Vuodelta 1988
13877: senttina ja samoin yhteisön varallisuusveropro-        maksuun pantavan valtion tulo- ja varallisuusve-
13878: sentti 1 prosenttina.                                  ron tuoton arvioidaan siten kokonaisuudessaan
13879:     Tämän lakialoitteen 5 §: ssä ehdotetaan, että      alenevan vuoden 1987 perusteiden mukaiseen
13880: vuoden 1988 tuloverotuksen tarkistukset otettai-       tuottoon verrattuna noin 970 milj. markalla.
13881: siin huomioon palkansaajille päätoimesta mak-          Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen nähden
13882: settavan palkan ennakonpidätyksissä 1. 3.1988          mainittu tuotto alenee noin 470 milj. markalla.
13883: lähtien. Toisin sanoen verohallituksen vahvista-          Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
13884: mat enoakanpidätysten laskentaperusteet ja pi-         tyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta kan-
13885: dätystaulukot muuttuisivat tuolloin. Tammi-            nettavaa veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
13886: helmikuussa toimitettaisiin palkansaajien enna-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13887: konpidätys kuluvan vuoden maaliskuusta lähtien
13888: käytössä olleiden ennakonpidätysten laskentape-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13889: rusteiden ja pidätystaulukoiden mukaisina. Maa-                kiehdotuksen:
13890: liskuun 1988 alusta voimaan tulevat palkansaa-
13891:                                          1987 vp. -     LA n:o 85                                          3
13892: 
13893: 
13894:                                                      Laki
13895: vuodelta 1988 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista Ja veroprosenteista
13896: 
13897:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13898: 
13899:                         1§
13900:    Vuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa          Verotettava               Vero alarajan Vero alarajan
13901: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella     varallisuus                 kohdalla      ylittävästä
13902:                                                            mk                         mk        varallisuu-
13903: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero                                                desta %
13904: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-
13905: tien mukaan.                                             860 000-1 610 000              200         1,0
13906:                                                        1 610 000-3 230 000            7 700         1,5
13907:                        2§                              3 230 000-                    32 000         1 '7
13908:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
13909:                                                                                4 §
13910: Verotettava tulo     Vero alarajan   Vero alarajan       Yhteisön tuloveroprosentti on 3 3 Ja yhteisön
13911:       mk               kohdalla        vlittävästä     varallisuusveroprosentti 1.
13912:                           mk          tulon osasta
13913:                                           %
13914: 
13915:                              10
13916:                                                                                5§
13917:  16 300- 22 700                            6
13918:                                                          Palkansaajalle paatOJmestaan maksettavasta
13919:  22 700- 28 100             400           13
13920:                                                        palkasta toimitettavan ennakonpidätyksen las-
13921:  28 100- 33 500           1 102           19
13922:                                                        kentaperusteet (pidätystaulukot) ja ennakonpidä-
13923:  33 500- 43 300           2 128           23
13924:                                                        tystunnukset vahvistetaan 1 päivästä maaliskuuta
13925:  43 300- 55 000           4 382           28
13926:                                                        1988 lähtien sellaisiksi, että ne sovellettuina koko
13927:  55 000- 79 000           7 658           29
13928:                                                        verovuodelta     johtaisivat     ennakkoperintälain
13929:  79 000-106 000          14 618           33
13930:                                                        11 §:ssä tarkoitettuun ennakonpidätysmäärään.
13931: 106 000-165 000         23 528            38
13932: 165 000-276 000         45 948            45
13933: 276 000-494 000         95 898            50                                  6§
13934: 494 000-               204 898            51              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13935:                                                        ta 1988.
13936:                         3§                                Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
13937:    Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-     tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
13938: raava:                                                 piteisiin.
13939: 
13940: 
13941: 
13942:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
13943: 
13944:           Kauko Juhantalo               Tytti Isohookana-Asunmaa      Esko Aho
13945:           Sirkka-Liisa Anttila         Jorma Huuhtanen                Esko Jokiniemi
13946:           Riitta Kauppinen              Annikki Koistinen             Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13947:           Markku Lehtosaari             Mauri Pekkarinen             Juhani Alaranta
13948:           Kauko Heikkinen               Pirkko Ikonen                 Anneli Jäätteenmäki
13949:           Timo Kietäväinen              Heikki Kokko                  Seppo Kääriäinen
13950:            Matti Maijala                Kalevi Mattila                Seppo Pelttari
13951:           Hannele Pokka                 Tellervo Renko                Kalle Röntynen
13952:           Aapo Saari                   Juho Sillanpää                 Hannu Tenhiälä
13953:           Jukka Vihriälä                Matti Väistö                  Marjatta Väänänen
13954:           Einari Nieminen               Pekka Puska                   Mirja Ryynänen
13955:           Pauli Saapunki                Kimmo Sarapää                 Eino Siuruainen
13956:                         Taisto Tähkämaa           Johannes Virolainen
13957:                                                1987 vp.
13958: 
13959: Lakialoite n:o 86
13960: 
13961: 
13962: 
13963:                                   Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
13964:                                     sesta
13965: 
13966: 
13967: 
13968:                                           Eduskunnalle
13969: 
13970:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13971: 
13972:    Aloitteessa ehdotetaan, että verovelvollisella       Valtionverotuksessa yksinhuoltajavähennyksek-
13973: olisi oikeus vähentää omat ja perheenjäsentensä      si ehdotetaan 10 000 markkaa, puolisovähennyk-
13974: sairauskulut.                                        seksi 15 000 markkaa sekä koulutusvähennykseksi
13975:    Alle 30-vuotiaana avioliiton solmivat puolisot    3 500 markkaa.
13976: saisivat aloitteen mukaan tehdä avioliiton solmi-       Kunnallisverotuksen lapsivähennystä ehdote-
13977: misvuonna ja kahtena seuraavana vuonna 7 000         taan korotettavaksi, kunnallisverotuksen yksin-
13978: markan perheenperustamisvähennyksen.                 huoltajavähennys ehdotetaan 4 000 markaksi,
13979:    Verovelvollisella olisi oikeus vähentää koko-     opiskelijavähennys 4 500 markaksi ja vähimmäis-
13980: naistulostaan muuna asuntona kuin vapaa-ajan         opiskeluajaksi neljä kuukautta verovuotta kohden
13981: asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saa-    sekä invalidivähennys 10 000 markaksi ja perus-
13982: dun vuokratulon perusteella yhteensä 12 000          vähennys 6 700 markaksi.
13983: markkaa.                                                Tuloverosta tehtävää huoltajavähennystä sekä
13984:                                                      invalidivähennystä ehdotetaan korotettaviksi.
13985: 
13986: 
13987: 
13988:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
13989: 
13990:     Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitys     rotus keventäisi todennäköisesti myös painetta
13991: ei sisällä korotuksia voimassa olevaan verovähen-    vuokrien korotuksiin, koska vuokranantajalle jäisi
13992: nysoikeuteen muutoin kuin eläketulovähennyk-         alhaisemmastakin vuokrasta suurempi nettotulo.
13993: sen osalta, joka tarkistetaan kansaneläkeindeksis-      Valtionverotuksen puoliso- ja koulutusvähen-
13994: tä annetun lain nojalla. Näissä kohdin tarvittai-    nys sekä kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähen-
13995: siin kuitenkin korjausta.                            nys ja perusvähennys edellyttävät korotuksia.
13996:     Useilla nuorilla on perheen perustamisen ai-     Liian alhainen tuloveron huoltajavähennys kohte-
13997: kaan opinto- ja asuntovelkataakka kannettava-        lee epäoikeudenmukaisesti niitä perheitä, joissa
13998: naan. Samanaikaisesti perheen perustaminen ai-       vain toisella puolisolla on verotettavaa tuloa. Sen
13999: heuttaa lisämenoja, ja sen vuoksi on perusteltua     vuoksi tätä vähennystä ehdotetaan korotettavaksi.
14000: tukea nuoria tässä elämänvaiheessa suomalla             Invalidivähennys on jäänyt vuosien mittaan
14001: puolisoille avioliiton solmimisvuonna ja kahtena     jälkeen reaaliarvoltaan inflaatiokehityksen vuok-
14002: sitä seuraavana vuonna perheenperustamisvähen-       si. Tämä työssä käymisestä ja jokapäiväisistä toi-
14003: nys.                                                 minnoista johtuvien erityiskustannusten vuoksi
14004:     Vuokra-asuntotilanne etenkin maamme suuris-      annettu vähennys on edelleen tarpeellinen ja
14005: sa asutuskeskuksissa on huono ja pääkaupunki-        auttaa osaltaan vammaista selviytymään kotiolois-
14006: seudulla lähes kestämätön. Vuokra-asuntopulan        sa laitoksen sijasta. Tämä on yhteiskunnalle ta-
14007: pahenemiseen on merkittävästi vaikuttanut se,        loudellinen ja vammaiselle inhimillinen vaihto-
14008: että asuntojen tarjoaminen vuokralle on taloudel-    ehto.
14009: lisesti kannattamatonta mm. verotuksen vuoksi.          Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14010: Jotta vapaana olevat asunnot saataisiin jälleen      niOittaen,
14011: vuokralle, tulisi omaisuustulovähennyksen mää-
14012:  rää tuntuvasti korottaa.                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14013:     Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen ko-              kiehdotuksen:
14014: 
14015: 270794R
14016: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 86
14017: 
14018:                                                  Laki
14019:                                tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
14020: 
14021:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14022:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 1
14023: momentin 6 kohta, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 3-5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2-5
14024: kohta, 37 § sekä 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta,
14025:   sellaisina kuin ne ovat, 29 §:n 1 momentin 6 kohta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa
14026: (972/84), 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 3-5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2 kohta, 37 §ja
14027: 57 § :n 1 momentin 1 kohta 31 päivänä joulukuuta 1986 am1etussa laissa ( 10621 86) sekä 36 §: n 1
14028: momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
14029: (1100/82), sekä
14030:   lisätään 31 § :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1986
14031: annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti:
14032: 
14033:                         29 §                           10 000 markkaa, jos sellainen verovelvollinen,
14034:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:              johon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia
14035:                                                        säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä
14036:     6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut.         lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus
14037:                                                        verovuodelta 5 kohdan mukaiseen koulutus-
14038:                                                        vähennykseen (valtionverotuksen yksinhuoltaja-
14039:                        31 §                            vähennys),
14040:                                                           4) 12 000 markkaa, jos verovelvollisen puoli-
14041:    Tämän lain 2 a §:n 1 momentissa tarkoitetuil-       solla ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on
14042: la puolisoilla on oikeus avioliiton solmimisvuote-     tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen
14043: na ja kahtena sitä seuraavana vuotena tuloistaan       yhteismäärä on suurempi, vähentää 12 000 mark-
14044: vähentää yhteensä 7 000 markkaa edellyttäen,           kaa vähennettynä 25 prosentilla toisen puolison
14045: etteivät molemmat puolisot avioliiton soimies-         tulon määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen
14046: saan ole täyttäneet 30 vuotta (perheenperusta-         enimmäismäärää korotetaan 4 000 markalla, jos
14047: misvähennys).                                          verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään
14048:                        32 a §                          7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan
14049:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-   (puolimvähennys),
14050: sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-            5) 3 500 markkaa jokaisesta verovuonna elättä-
14051: hentää kokonaistulostaan kotimaiselta osakeyh-         mästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilapses-
14052: tiöltä tai osuuskunnalta saatujen osinkojen ja         taan, joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt
14053: osuuspääoman korkojen taikka kotimaiselta sääs-        16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonna vähin-
14054: töpankilta tahi osuuspankilta saatujen lisärahas-      tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään-
14055: tosijoituksille maksettavien korkojen ja muun          nöllistä ja täyttä opetusta peruskoulussa, lukios-
14056: veronalaisen koron sekä muuna asuntona kuin            sa, iltalukiossa, ammattikoulussa, korkeakoulussa
14057: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta          tai muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,
14058: asunnosta saadun vuokratulon perusteella yh-           kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
14059: teensä 15 000 markkaa, kuitenkin enintään edel-        toiselle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-
14060: lä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän (omaisuus-      lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puoli-
14061: tulovähennys). Vähennyksen perusteena otetaan          so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (kou-
14062: kuitenkin huomioon muita tässä pykälässä mai-          lutusvähennys),
14063: nittuja tuloja kuin vuokratuloja enintään 7 200
14064: markkaa.
14065:                                                                            36 §
14066:                                                          Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
14067:                        33 §                            nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
14068:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-
14069: tää lisäksi:                                              2) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
14070:                                                        lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-
14071:     3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään     sesta 3 400 markkaa, kahdesta 7 000 markkaa,
14072:                                         1987 vp. -     LA n:o 86                                          3
14073: 
14074: kolmesta 10 900 markkaa, neljästä 15 000 mark-         haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
14075: kaa sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä       sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
14076: lapsesta tai kasvattilapsesta lisäksi 4 300 markkaa,
14077: kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
14078: toiselle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-                              37 §
14079: lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puoli-        Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-
14080: so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (lapsi-      lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen
14081: vähennys),                                             ei ole 6 600 markan määrää suurempi, on siitä
14082:    3) 4 000 markkaa, jos hänellä verovuodelta on       kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-
14083: oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen            lon määrä, tai jos tulo on 6 600 markkaa suurem-
14084: tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen               pi, 6 600 markkaa vähennettynä yhdellä prosen-
14085: koulutusvähennykseen eikä häneen ole sovelletta-       tilla jokaisesta täydestä 66 markan määrästä, jolla
14086: va tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä           tulo ylittää 6 600 markan määrän (perusvähen-
14087: (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavå.hennys),          nys).
14088:    4) 4 500 markkaa ansiotulostaan, jos hän vero-                               57 §
14089: vuonna vähintään neljän kuukauden ajan on                  Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
14090: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus-          osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
14091: koulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammattikoulussa,     rosta vähennetään:
14092: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa             1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
14093: oppilaitoksessa (opiskelijavähennys), sekä             lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-
14094:    5) 10 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,      sesta 1 063 markkaa, kahdesta 2 265 markkaa,
14095: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,          kolmesta 3 682 markkaa, neljästä 5 591 markkaa
14096: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on       sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä lap-
14097: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-      sesta tai kasvattilapsesta lisäksi 2 404 markkaa,
14098: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,           kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
14099: prosenttimaaran osoittaman osuuden 10 000              sille puolisoista, jonka tuloveron määrä on suu-
14100: markasta (invalidivähennys). Vähennys myönne-          rempi (huoltajavähennys),
14101: tään kuitenkin enintään muun ansiotulon kuin               2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 5
14102: eläketulon suuruisena. Jos verovelvollinen on          kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 3 000
14103: verovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan pe-         markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
14104: rustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hä-         tarkoitettu haitta-asteema on 100 prosenttia, tai
14105: nen haitta-asteema ilman eri selvitystä 100 pro-       jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin
14106: sentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50        vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoitta-
14107: prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä,         ma osuus 3 000 markasta, sekä
14108: jollei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi-
14109: tyksen perusteella katsota olevan suurempi. Vero-
14110: velvollinen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyys-
14111: eläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen senkin           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14112: jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut          ta 1988.
14113: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa             Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
14114: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan           rovuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa.
14115: 
14116: 
14117:        Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
14118: 
14119: 
14120:              Eeva-Liisa Moilanen           Esko Almgren                       Toimi Kankaanniemi
14121:                              Sauli Hautala                       Jorma Fred
14122:                                                   1987 vp.
14123: 
14124: Lakialoite n:o 87
14125: 
14126: 
14127: 
14128: 
14129:                                     Moilanen ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
14130:                                       raJOittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §: n väliaikaisesta
14131:                                       muuttamisesta
14132: 
14133: 
14134:                                             Eduskunnalle
14135: 
14136:    Verovelvollisten velkojen korkojen vähennysoi-       män vähennyksen. Tästä epäoikeudenmukaisesta
14137: keutta leikattiin vuoden 1984 verotuksessa niin,        omavastuusta tulee pikaisesti luopua. Voimassa
14138: että saatettiin voimaan 400 markan omavastuu-           olevan lain mukaan verovelvollinen ja aviopuoli-
14139: osuus. Vuoden 1987 verotuksessa kyseinen vä-            sot saavat vähentää velkojen korkoja yhteensä
14140: hennysoikeuden omavastuuosuus on 600 mark-              25 000 markkaa. Tämä johtaa siihen, että avo-
14141: kaa. Arvioiden mukaan vuonna 1988 on 300 000            suhteessa elävät verovelvolliset ovat verovähen-
14142: verovelvollisella korkomenoja 600 markkaa tai           nyksen osalta edullisemmassa asemassa kuin avio-
14143: sitä vähemmän, joten heille ei vähennystä myön-         puolisot. Myös tämä avosuhteessa elämistä suosi-
14144: netä. Määrä on merkittävän suuri. Osa näistä            va epäkohta tulee pikaisesti korjata.
14145: 300 000 verovelvollisesta on juuri oman kodin              Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14146: hankkineita nuoria ja muita vaikeissa taloudelli-       nioittavasti,
14147: sissa oloissa eläviä.
14148:    Näin verovähennysten leikkaukset kohdistuvat                   ettå. Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14149: niihin ihmisiin, jotka kipeimmin tarvitsisivat tä-             kiehdotuksen:
14150: 
14151: 
14152:                                                   Laki
14153: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
14154:                                         muuttamisesta
14155: 
14156:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
14157: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
14158: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
14159: 
14160:                          2§                             jen korkojen lisäksi muita korkoja enintaan
14161:    Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   10 000 markkaa. Erityislain nojalla verovapaan
14162: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-        omaisuuden hankkimista varten otettujen velko-
14163: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan           jen korot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoi-
14164: liittyvien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa        sia. Mitä edellä on säädetty koroista, koskee myös
14165: saadaan vähentää tietyn tulolähteen tuloihin            indeksi- ja kurssitappioita.
14166: kohdistuvien velkojen korot. Verovelvollisella on
14167: oikeus vähentää velkojen korkoja enintään
14168: 25 000 markkaa, johon määrään saa sisältyä                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14169: oman tai perheen vakituisen asunnon hankkimi-           ta 1988. Sitä sovelletaan vuodelta 1988 toimitet-
14170: sesta ja perusparannuksesta aiheutuneiden velko-        tavassa verotuksessa.
14171: 
14172: 
14173:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
14174: 
14175:           Eeva-Liisa Moilanen           Esko Almgren                       Toimi Kankaanniemi
14176:                           Sauli Hautala                       Jorma Fred
14177: 
14178: 270796T
14179:                        j
14180:                       j
14181:                      j
14182:                     j
14183:                    j
14184:                   j
14185:                  j
14186:                 j
14187:                j
14188:               j
14189:              j
14190:             j
14191:            j
14192:           j
14193:          j
14194:         j
14195:        j
14196:       j
14197:      j
14198:     j
14199:    j
14200:   j
14201:  j
14202: j
14203:                                                   1987 vp.
14204: 
14205: Lakialoite n:o 88
14206: 
14207: 
14208: 
14209: 
14210:                                     Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 9 Ja 55 b §:n
14211:                                        muuttamisesta
14212: 
14213: 
14214:                                              Eduskunnalle
14215: 
14216:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14217: 
14218:    Tämä vihreiden ryhmäaloite on rinnakkaisaloi-         ta asemasta johtuvan teknisen muutoksen lain
14219: te hallituksen esitykselle n:o 59. Se ei sisällä         9 §:ään sekä huojennuspalaotuksen korottamisen
14220: hallituksen ehdottamaa telemaksujen säätämistä           2 000 markasta 8 000 markkaan, kun se hallituk-
14221: pysyvästi liikevaihtoveron alaiseksi eikä pienlen-       sen esityksessä on esitetty koeotettavaksi 3 000
14222: tokoneiden vapauttamista liikevaihtoverosta. Sen         markkaan.
14223: sijaan lakialoite sisältää Postipankin muuttunees-
14224: 
14225: 
14226: 
14227: 
14228:                           ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14229: 
14230:    Ryhmäaloitteessa ei yhdytä hallituksen esityk-        laitoksena, koska Postipankista muodostetaan
14231: seen teletoiminnan liikevaihtoverollisuudesta,           osakeyhtiö.
14232: koska teletoiminnan vero kohdistuisi lähinnä                Aloitteessa esitetaan huojennuspalaotuksen
14233: kaukopuheluihin ja vaikeuttaisi näin kohtuutto-          nostamista 8 000 markkaan hallituksen esittämän
14234: masti Helsingin Puhelinyhdistyksen toimialueen           3 000 markan sijasta. Huojennuspalautusta mak-
14235: ulkopuolella toimivien yritysten toimintaa -             setaan vain liikevaihtoverolliselle luonnolliselle
14236: erityisen rankasti vero kohdistuisi juuri niihin         henkilölle, ei siis yritykselle. Hallituksen esitys
14237: informaatioalojen yrityksiin, joita aluepoliittisista    vapauttaa liikevaihtoverosta henkilön, jonka
14238: syistä yritetään houkutella Helsingin ulkopuolel-        myynnin nettoarvo, kun veronalaiset ostopanok-
14239: le. Lisätessään alueellisia työllisyyseroja televeron    set on vähennetty, on korkeintaan 18 750 mark-
14240: voi katsoa olevan jopa vastoin työllisyyslain            kaa vuodessa. Kyse on silloin harrastusluonteises-
14241: 19 § :ää, jossa veivoitetaan huolehtimaan talous-        ta toiminnasta, ei päätoimisesta ammatista. Rin-
14242: ja työllisyyspoliittisin toimin alueellisesti tasapai-   nakkaisesityksessä liikevaihtoverosta vapautuu
14243: noisesta työllisyydestä.                                 henkilö, jonka nettomyynti on 50 000 markkaa.
14244:    Tavoite verotuksen neutraalisuudesta ei myös-            Hallituksen esityksessä huojennuspalaotuksen
14245: kään toteudu, koska televero ei oikeuta yritystä         määrä vähenee nollaan veron määrän noustessa
14246: ostovähennykseen toisin kuin raaka-aineet tai            5 000 markkaan. Tällä välillä verovelvollinen jou-
14247: puoli valmisteet.                                        tuisi maksamaan liikevaihdon lisäyksestä liike-
14248:                                                          vaihtoveroa 2,5-kertaisesti eli veroa 40 % liike-
14249:    Aloitteessa ei myöskään yhdytä hallituksen
14250:                                                          vaihdon lisäyksestä. Kun otetaan huomioon, että
14251: haluun edistää luonnon rauhaa pilaavien pien-
14252:                                                          liiketulo on samanaikaisesti myös tuloveron alais-
14253: lentokoneiden lentelyä ja pidetään vain hyvänä,
14254:                                                          ta, muodostuisi tästä yhteensä kohtuuttoman
14255: että kyseinen ilmailutoiminta on vähentynyt.
14256:                                                          korkea rajavero. Siksi vihreiden rinnakkaisaloit-
14257: Pelastus- ja etsintätoimintaan maassa oleva kone-
14258:                                                          teessa huojennuspalautuksen väheneminen ta-
14259: kanta riittää aivan varmasti.
14260:                                                          pahtuisi hitaammin niin, että lisäliikevaihto olisi
14261:    Aloitteessa on lain 9 §: stä poistettu maininta       vain kaksinkertaisesti verotettua. Palautettavan
14262: Postipankista liikevaihtoveroa maksavana valtion         veron määrä saadaan siten kaavasta
14263: 
14264: 2707955
14265: 2                                        1987 vp. -     LA n:o 88
14266: 
14267:     y = 16 000 mk - x,                                    lvv = 0,32 x (lv - 50 000 mk),
14268:     missä                                                 missä
14269:     y     palautettavan veron maara Ja                    lvv = lopullisesti maksettava liikevaihtovero
14270:     x = maksetun veron määrä.                             lv = liikevaihtoveron alainen nettoliikevaihto
14271: 
14272:   Tämä merkitsee, että nettoliikevaihdon ollessa          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14273: suurempi kuin 50 000 mutta pienempi kuin
14274: 100 000 markkaa, lopullisesti maksettavan liike-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14275: vaihtoveron määräksi tulee                                      kiehdotuksen:
14276: 
14277: 
14278:                                                   Laki
14279:                             liikevaihtoverolain 9 ja 55 b §:n muuttamisesta
14280: 
14281:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtovero-
14282: lain 9 §:n 1 momentti ja 55 b §, sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta
14283: 1974 annetussa laissa (1064/74) ja 55 b § 16 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (6/87), näin
14284: kuuluviksi:
14285: 
14286:                          9 §                            nä palautettavaksi ehkä vahvistettujen verojen
14287:    Valtio ja sen laitokset eivät ole verovelvollisia.   määrällä on kalenterivuonna enintään 8 000
14288: Asetuksella säädetään verovelvolliseksi sellainen       markkaa, suoritettu vero maksetaan takaisin vero-
14289: liikeperiaatteiden mukaisesti hoidettava valtion        velvolliselle luonnolliselle henkilölle. Jos kalente-
14290: laitos, joka harjoittaa 1 § :ssä tarkoitettua toimin-   rivuodelta edellä mainituin tavoin lasketun veron
14291: taa. Suomen Pankki on verovelvollinen jalome-           määrä on yli 8 000 markkaa, mutta enintään
14292: tallien maahantuonnin ja myynnin osalta.                15 900 markkaa, verosta maksetaan takaisin mää-
14293:                                                         rä, joka saadaan, kun 16 000 markasta vähenne-
14294:                                                         tään laskettu vero.
14295:                       55 b §
14296:   Jos suoritettavaksi edellä tässä luvussa sääde-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14297: tyin tavoin vahvistetun veron määrä vähennetty-         ta 1988.
14298: 
14299: 
14300: 
14301:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
14302: 
14303:                        Osmo Soininvaara                          Pekka Haavisto
14304:                        Eero Paloheimo                            Erkki Pulliainen
14305:                                                 1987 vp.
14306: 
14307: Lakialoite n:o 89
14308: 
14309: 
14310: 
14311: 
14312:                                    Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 56 §:n muuttamises-
14313:                                       ta
14314: 
14315: 
14316:                                             Eduskunnalle
14317: 
14318:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14319: 
14320:   Aloitteessa ehdotetaan, että kunnanvaltuusto         ja apulaiskunnanjohtajat määräajaksi, kuitenkin
14321: voisi harkintansa mukaan valita kunnanjohtajat         vähintään viideksi vuodeksi.
14322: 
14323: 
14324: 
14325: 
14326:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
14327: 
14328:    Varsinkin suurissa kaupunkikunnissa kaupun-         mikäli kunnanjohtajaksi valittu osoittautuu vir-
14329: ginjohtajat ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan       kaansa epäsopivaksi. Tämän vuoksi olisi syytä
14330: avoimin poliittisin perustein. Tätä käytäntöä voi      tehdä kunnallislakiin sellainen muutos, että kun-
14331: perustella sillä, että käytännön syistä heille on      nanjohtaja ja apulaiskunnanjohtajat voidaan vali-
14332: delegoitu sellaista itsenäistä päätösvaltaa, joka      ta valtuuston niin päättäessä määräajaksi. Työ-
14333: onkin poliittista. Poliittisin perustein valitsemi-    rauhan takaamiseksi valituille määräaika ei kui-
14334: nen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että        tenkaan saisi olla lyhyempi kuin viisi vuotta.
14335: virat ovat eläkevirkoja. Poliittiset voimasuhteet        Määräaikaisuus voisi joillekin pienemmille
14336: voivat muuttua ratkaisevasti poliittisesti valitun     kunnille aiheuttaa vaikeuksia saada virkaan päte-
14337: kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan         vää henkilöä. Sen vuoksi on sallittava myös
14338: virkakautena.                                          nykyinen käytäntö, jossa kunnanjohtajat valitaan
14339:    Nykyinen käytöntö johtaa arveluttaviin valin-       määräämättömäksi ajaksi.
14340: toihin, kun varmuuden vuoksi pyritään virkoihin
14341: valitsemaan iäkkäitä henkilöitä vain sen vuoksi,         Ehdotammekin,
14342: että he jäävät pian eläkkeelle ja poliittiset voima-
14343: suhteet päästään mittaamaan uudestaan. Kunta                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14344: voi joutua myös kohtuuttamaan tilanteeseen,                   kiehdotuksen:
14345: 
14346: 
14347: 
14348: 
14349: 270798V
14350: 2                                    1987 vp. -    LA n:o 89
14351: 
14352:                                              Laki
14353:                                kunnallislain 56 §:n muuttamisesta
14354: 
14355:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
14356: (953/76) 56 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
14357: 
14358:                       56§                          määräajaksi, kuitenkin vähintään viideksi vuo-
14359:   Kunnanjohtaja. Kunnassa on kunnanjohtajan        deksi.
14360: päätoiminen virka, jonka haltijan tehtävänä on
14361: kunnanhallituksen alaisena johtaa kunnan hallin-
14362: toa. Kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
14363: määräämättömäksi ajaksi tai harkintansa mukaan     kuuta 19
14364: 
14365: 
14366:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
14367: 
14368:         Osmo Soininvaara              Pekka Haavisto                Erkki Pulliainen
14369:         Eero Paloheimo                Liisa Jaakonsaari             Claes Andersson
14370:         Antero Kekkonen               Ilkka Joenpalo                Anneli Jäätteenmäki
14371:         Ilkka-Christian Björklund     Esko Seppänen                 Jukka Gustafsson
14372:         Marjatta Stenius-Kaukonen     Juhani Vähäkangas             Anssi Rauramo
14373:         Lauri Metsämäki               Jörn Donner                   Riitta Uosukainen
14374:         Heli Astala                   Timo Roos                     Tellervo Renko
14375:         Riitta Myller                 Pekka Leppänen                 Martti Tiuri
14376:         Jukka Roos                    Raimo Vistbacka               Arja Alho
14377:         Reino Paasilinna              Markku Pohjola                 Ensio Laine
14378:          Marja-Liisa Löyttyjärvi      Pekka Puska                   Ole Wasz-Höckert
14379:         Antti Kalliomäki               Mikko Elo                     Kalevi Mattila
14380:         Kalevi Lamminen               Sakari Knuuttila               Asko Apukka
14381:         Sulo Aittoniemi               Esko Helle                    Pirjo-Riitta Antvuori
14382:         Jouni J. Särkijärvi            Urpo Leppänen                 Matti Väistö
14383:         Seppo Kääriäinen              Markku Lehtosaari             Sinikka Mönkäre
14384:         Sirpa Pietikäinen             Kimmo Sarapää                 Saara-Maria Paakkinen
14385:         Mauri Pekkarinen              Tapio Holvitie                Sinikka Hurskainen-Leppänen
14386:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Esko-Juhani Tennilä           Jarmo Wahlström
14387:         Timo Laaksonen                Pentti Lahti-Nuuttila          Esko Jokiniemi
14388:                                                1987 vp.
14389: 
14390: Lakialoite n:o 90
14391: 
14392: 
14393: 
14394: 
14395:                                   Ollila ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain 5 §:n muut-
14396:                                      tamisesta
14397: 
14398: 
14399:                                           Eduskunnalle
14400: 
14401:    Vuosi 1987 merkitsee monella maatilalla vai-      yhdessä ensi vuoden tulon kanssa, nousee pro-
14402: keaa katoa viljasadon osalta. Voimassa oleva         gressio joissakin tapauksissa kohtuuttomaksi.
14403: katokorvausjärjestelmä mahdollisesti tarpeellisin       Veroilmoitusta voi muuttaa vielä ilmoitusvuo-
14404: osin täydennettynä helpottaa vaikeimpia ongel-       den elokuussa. Maatilatalouden tuloverolakia tu-
14405: mia.                                                 lisikin muuttaa siten, että katokorvaukset voi-
14406:    Käytännössä katokorvausten maksaminen siir-       daan tulouttaa sen vuoden verotuksessa, jonka
14407: tyy useimmiten ensi vuoden puolelle. Kun ote-        aikana tapahtunutta katoa korvaukset koskevat.
14408: taan huomioon maatilatalouden tuloverotuksen            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14409: ns. kassaperiaate ja verotuksen progressio, johtaa
14410: tämä epäoikeudenmukaisuuteen. Kun kuluvan                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14411: vuoden tulo siirtyy ensi vuodelle verotettavaksi            kiehdotuksen:
14412: 
14413: 
14414: 
14415: 
14416:                                                Laki
14417:                          maatilatalouden tuloverolain 5 §:n muuttamisesta
14418: 
14419:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden
14420: tuloverolain (543/67) 5 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
14421: 
14422:                        5§
14423:                                                        Tämä laki tulee v01maan       päivänä
14424:    Satovahinkokorvaukset luetaan verovelvollisen     kuuta 198 .
14425: ilmoituksen mukaan tuloksi joko sille vuodelle,
14426: jona ne maksetaan, tai sille vuodelle, jonka satoa
14427: korvaus koskee.
14428: 
14429: 
14430: 
14431:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
14432: 
14433:           Heikki A. Ollila              Kirsti Ala-Harja             Pirjo Rusanen
14434:           Martti Korkia-Aho             Kalevi Lamminen             Juhani Laitinen
14435:                            Heikki Perho                Kari Häkämies
14436: 
14437: 
14438: 
14439: 
14440: 270799X
14441:                                                 1987 vp.
14442: 
14443: Lakialoite n:o 91
14444: 
14445: 
14446: 
14447: 
14448:                                    Moilanen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1988 toimitettavassa valtion-
14449:                                      verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
14450: 
14451: 
14452: 
14453: 
14454:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14455: 
14456:    Aloitteessa ehdotetaan vuodelta 1988 toimitet-      tarkistus. Yhteisön tuloveroprosentti ja yhteisön
14457: tavassa valtionverotuksessa sovellettavaksi pro-       varallisuusveroprosentti ehdotetaan pidettäviksi
14458: gressiivista tuloveroasteikkoa, jota on vuoden         samoina kuin ne ovat vuonna 1987 eli 33 ja 1
14459: 1987 tuloveroasteikkoon verrattuna lievennetty 7       prosenttina. Ehdotus liittyy valtion tulo- ja me-
14460: prosenttia. Progressiivisessa varallisuusveroastei-    noarvioesitykseen vuodelle 1988.
14461: kossa ehdotetaan tehtäväksi samoin 7 prosentin
14462: 
14463: 
14464: 
14465: 
14466:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
14467: 
14468:    Tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n 3 momentin         Hallitus ehdottaa 2 prosentin suuruisen inflaa-
14469: mukaan kultakin vuodelta toimitettavassa vero-         tiotarkistuksen toteuttamista myös progressiivi-
14470: tuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-   sessa varallisuusveroasteikossa. Tämän mukaisesti
14471: senteista säädetään erikseen. Tämä hallituksen         varallisuusveroasteikon alaraja ehdotetaan koro-
14472: esitys sisältää ehdotuksen vuodelta 1988 toimitet-     tettavaksi nykyisestä 830 000 markasta 890 000
14473: tavassa verotuksessa sovellettavista valtionvero-      markkaan sekä asteikon muita varallisuusluokka-
14474: tuksen veroasteikoista ja veroprosenteista.            rajoja korotettaviksi myös noin 7 prosentilla.
14475:    Hallituksen ehdotus vuodelta 1988 toimitetta-          Yhteisön tuloveroprosentti ehdotetaan vuonna
14476: vassa valtionverotuksessa sovellettavaksi progres-     1988 pidettäväksi nykyisellä tasolla eli 33 pro-
14477: siiviseksi tuloveroasteikoksi sisältää kuluvana        senttina ja samoin yhteisön varallisuusveropro-
14478: vuonna sovellettavaan asteikkoon verrattuna 7          sentti 1 prosenttina.
14479: prosentin lievennyksen. Hintatason arvioidaan             Aloitteen 5 §: n mukaan vuoden 1988 tulove-
14480: nousevan vuodesta 1986 vuoteen 1987 noin 3, 5          rotuksen tarkistukset otettaisiin huomioon pal-
14481: prosenttia. Verotettavan tulon määrä, josta läh-       kansaajille päätoimesta maksettavan palkan en-
14482: tien valtion tuloveroa kannetaan, ehdotetaan           nakonpidätyksissä vasta 1.3.1988 lähtien. Toisin
14483: korotettavaksi nykyisestä 15 600 markasta 16 700       sanoen verohallituksen vahvistamat ennakonpi-
14484: markkaan.                                              dätysten laskentaperusteet ja pidätysraulukot
14485:    Nykyinen tarkistus on arvioitua inflaatioastetta    muuttuisivat vasta tuolloin. Tammi-helmikuus-
14486: pienempi ja merkitsee siten verotuksen kiristy-        sa 1988 toimitettaisiin palkansaajien ennakonpi-
14487: mistä. Lisäksi ansiotason nousun arvioidaan ole-       dätys kuluvan vuoden maaliskuusta lähtien käy-
14488: van 7 %, käytännössä kansalaisten verorasitus          tössä olleiden ennakonpidätysten laskentaperus-
14489: kiristyy huomattavasti. Verotuksessa myönnettä-        teiden ja pidätystaulukoiden mukaisina. Maalis-
14490: viin vähennyksiin ei vuodelle 1988 ehdoteta            kuun 1988 alusta voimaan tulevat palkansaajien
14491: hintatason muuttumisesta johtuvia tarkistuksia,        ennakonpidätyksen laskentaperusteet ja pidätys-
14492: koska kokonaisverouudistukseen sisältyvässä vä-        raulukot laadinaisiin siten, että niiden mukaisten
14493: hennysjärjestelmän selkeyttämisessä arvioidaan         ennakonpidätysten taso vastaisi koko vuodelta
14494: kaikkien verovähennysten kehittämistarve.              maksuunpanravien verojen ja maksujen määrää,
14495: 
14496: 270809H
14497: 2                                        1987 vp. -    LA n:o 91
14498: 
14499: jos uudet pidätystaulukot olisivat voimassa koko       tuksen esitys. Mutta on huomattava, että vertailu
14500: vuoden.                                                tässä merkitsee tulojen pienentymistä tilantee-
14501:    Ennakkoperintä tultaisiin muutoin toteutta-         seen, jossa tarkistusta ei suoriteta, eikä suinkaan
14502: maan ennakkoperintälain ja sen nojalla annetta-        vertailua edelliseen vuoteen, jonka tasolta verotu-
14503: vien määräysten mukaan tähänastisen käytännön          lot nousevat. Tuloveroasteikon tarkistaminen lie-
14504: mukaisesti. Verohallitus tulee antamaan sille en-      ventää myös erillisinä verovelvollisina verotetta-
14505: nakkoperintälaissa annetun valtuuden nojalla tar-      vien avoimien ja kommandiittiyhtiöiden sekä
14506: peelliset määräykset ennakkoperinnän toteutta-         kuolinpesien tuloverotusta.
14507: misesta vuonna 1988.                                      Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
14508:    Ehdotetun tuloveroasteikon lievennyksen ar-         tyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta kan-
14509: vioidaan vähentävän luonnollisten henkilöiden          nettavaa veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
14510: valtion tuloveron tuottoa vuodelta 1988 kuluvan           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14511: vuoden veroperusteiden mukaiseen tuottoon ver-
14512: rattuna noin 1 750 miljoonaa markkaa eli noin                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14513: 1 250 miljoonaa markkaa enemmän kuin halli-                    kiehdotuksen:
14514: 
14515:                                                    Laki
14516: vuodelta 1988 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista Ja veroprosenteista
14517: 
14518:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14519: 
14520:                         1 §                                                                      Vero alarajan
14521:    Vuodelta 1988 toim1tettavassa verotuksessa                                    Vero alarajan   ylittävästä va-
14522:                                                        Verotettava varallisuus     kohdalla       rallisuudesta
14523: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella               mk                   mk               %
14524: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero
14525: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-     890 000-1 660 000             200             1
14526: tien mukaan.                                           1 660 000-3 330 000           7 900             1,5
14527:                          2 §                           3 330 000-                   32 950             1 '7
14528:    Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
14529:                                        Vero alarajan
14530:                                                                                  4§
14531:                        Vero alarajan     ylittävästä     Yhteisön tuloveroprosentti on 33 Ja yhteisön
14532: Verotettava tulo         kohdalla       tulon osasta   varallisuusveroprosentti 1.
14533:      mk                     mk                %
14534: 
14535:  16 700- 23 300              10             6                                   5 §
14536:  23 300- 28 900             406            13             Palkansaajalle paatOimestaan maksettavasta
14537:  28 900- 34 500           1 134            19          palkasta toimitettavan ennakonpidätyksen las-
14538:  34 500- 44 500           2 198            23          kentaperusteet (pidätystaulukot) ja ennakonpidä-
14539:  44 500- 57 000           4 498            28          tystunnukset vahvistetaan 1 päivästä maaliskuuta
14540:  57 000- 81 000           7 998            29          1988 lähtien sellaisiksi, että ne sovellettuina koko
14541:  81 000-109 000          14 958            33          verovuodelta      johtaisivat    ennakkoperintälain
14542: 109 000-170 000          24 198            38          11 § :ssä tarkoitettuun ennakonpidätysmäärään.
14543: 170 000-284 000          47 378            45
14544: 284 000-508 000          98 678            50                                 6 §
14545: 508 000-                210 678            51             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14546:                                                        ta 1988.
14547:                         3 §                               Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
14548:    Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-     t~ä !~in täytäntöönpanon edellyttämiin roimen-
14549: raava:                                                 pitelSlm.
14550: 
14551: 
14552:       Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1987
14553: 
14554:                       Eeva-Liisa Moilanen                 Esko Almgren
14555:                       Jorma Fred                          Sauli Hautala
14556:                                         Toimi Kankaanniemi
14557:                                                  1987 vp.
14558: 
14559: Lakialoite n:o 92
14560: 
14561: 
14562: 
14563: 
14564:                                     Puska ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta annetun lain 4 §: n
14565:                                        muuttamisesta
14566: 
14567: 
14568:                                             Eduskunnalle
14569: 
14570:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14571: 
14572:   Tässä lakialaitteessa ehdotetaan dieselöljystä        pennillä litralta. Ehdotus on rinnakkaislakialoite
14573: kannettavaa polttoaineveroa aleunettavaksi 5            hallituksen esitykseen n:o 66.
14574: 
14575: 
14576: 
14577: 
14578:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
14579: 
14580:    Käynnissä oleva rakennemuutos merkitsee yhä          kuljetuselinkeinolle ja sitä kautta teollisuudelle ja
14581: kasvavia vaatimuksia maamme kuljetuselinkei-            kaupalle aikaansaada veronalennusta vastaavat
14582: nolle. Teollisuuden ja kaupan pyrkimykset varas-        kustannussäästöt.
14583: tojen määrän vähentämiseen johtavat lisäänty-             Polttoaineveroa arvioidaan kertyvän kuluvana
14584: vään kuljetustarpeeseen, ja tahtikustannusten ta-       vuonna kaikkiaan 3 140 milj. markkaa, josta 885
14585: so merkitsee yhä enemmän maamme kansainväli-            milj. markkaa arvioidaan kertyvän dieselverosta.
14586: selle kilpailukyvylle. Varsin suuri osa kuorma-         Lakialaitteessa ehdotetun dieselveron alentami-
14587: autoliikenteen kustannuksista muodostuu sellai-         sen voidaan arvioida vähentävän veron tuottoa
14588: sista osista, joihin kuljetusalan yrittäjät eivät voi   noin 75 milj. markalla. Tuoton alenemista voi-
14589: itse vaikuttaa, vaan jotka valtio tai joku muu          daan pitää vähäisenä kuljetuselinkeinolle synty-
14590: ulkopuolinen taho on määrännyt. Erityisen selvä-        vään hyötyyn verrattuna.
14591: nä esimerkkinä tällaisista kustannuksista ovat            Laki ehdotetaan saarettavaksi voimaan 1 päivä-
14592: polttoainekustannukset, joiden osuus kuorma-            nä tammikuuta 1988.
14593: autoliikenteen kokonaiskustannuksista on noin             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14594: kolmannes.
14595:    Polttoaineveroa kannetaan voimassa olevan                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14596: lain perusteella dieselöljystä 56,59 penniä litral-             kiehdotuksen:
14597: ta. Polttoaineveron määrää alentamalla voidaan
14598: 
14599: 
14600: 
14601: 
14602: 270815P
14603: 2                                       1987 vp. -   LA n:o 92
14604: 
14605: 
14606:                                                Laki
14607:                          polttoaineverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
14608: 
14609:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982
14610: annetun lain (948/82) 4 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 12 päivänä joulukuuta 1986
14611: annetussa laissa (912/86), näin kuuluvaksi:
14612: 
14613:                         4§
14614:     Polttoaineveroa on suoritettava:                   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14615:                                                      ta 1988.
14616:     3) dieselöljystä 51,59 penniä litralta.
14617: 
14618: 
14619: 
14620:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1987
14621: 
14622:                        Pekka Puska                           Markku Lehtosaari
14623:                        Kauko Heikkinen                       Aapo Saari
14624:                                                 1987 vp.
14625: 
14626: Lakialoite n:o 93
14627: 
14628: 
14629: 
14630: 
14631:                                    Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi vuodelta 1988 toimitettavassa
14632:                                       valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
14633:                                       senteista sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
14634: 
14635: 
14636:                                            Eduskunnalle
14637: 
14638:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14639: 
14640:    Hallitus ehdottaa (HE n:o 53) progressiivisen          Hallitus ehdottaa yhteisön tuloveroprosentiksi
14641: tuloveroasteikon tarkistamista vuodeksi 1988           33 prosenttia ja varallisuusveroprosentiksi 1 pro-
14642: noin 2 prosenttia siten, että vuonna 1987 sovel-       senttia. Tässä aloitteessa tuloveroprosentti ehdo-
14643: lettavan asteikon verotettavan tulon tuloluokkien      tetaan nostettavaksi takaisin 43 prosentiksi ja
14644: rajoja on korotettu tällä prosentilla eli vähemmän     varallisuusveroprosentti nostettavaksi 2 prosentik-
14645: kuin inflaatio vuoden 1987 aikana ja vähemmän          si.
14646: kuin inflaatioksi ennustetaan vuonna 1988. Tässä          Samalla kun ehdotamme kevennystä tavan-
14647: aloitteessa ehdotetaan tarkistukseksi noin 4 pro-      omaisten tulojen verotukseen, pidämme välttä-
14648: senttia.                                               mättömänä vastapainoksi verottaa tuntuvasti suu-
14649:    Hallitus ehdottaa progressiiviseen varallisuus-     ria perintöjä.
14650: veroasteikkoon 2 prosentin tarkistusta. Tässä
14651: aloitteessa ehdotetaan, että varallisuusverotusta
14652: kiristettäisiin.
14653: 
14654: 
14655: 
14656: 
14657:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
14658: 
14659:    Sekä mennyt että ennakoitu inflaatiokehitys          ja tuloistaan veroa samojen perusteiden mukaan
14660: puoltaa progressiivisen tuloveroasteikon tarkista-      kuin muut ihmiset. Edellinen hallitushan antoi
14661: mista 4 % :lla. Ehdottamassamme taulukossa tätä         200:lle Suomen rikkaimpiin kuuluvalle noin 20
14662: suurempi tarkistus tulisi pieniin tuloihin. Vero-       miljoonan markan ylimääräisen verohelpotuksen
14663: tettavan tulon alarajaa nostettaisiin tuntuvasti.       muutattamalla eduskunnassa enemmistön turvin
14664:    Hallitus sen sijaan varautuu suurituloisia suosi-    verotuksen kattosääntöä. Samoin on puututtava
14665: vaan marginaaliverouudistukseen, mistä syystä se        yksivuotisina verolakeina omistajayrittäjille an-
14666: ei nyt esitä verovähennysten tarkistamista. Näin        nettuun verohelpotukseen, jota hallitus nytkin
14667: kerätään varoja, joiden avulla pyritään häivyttä-       esittää (HE n:o 57, 3 §).
14668: mään se, miten tavalliselle kansalaiselle verouu-          Yhteisöjen varallisuusveroprosentiksi ehdotam-
14669: distuksessa käy.                                        me 2 ja samalla katsomme, että osakeyhtiöt ja
14670:    Varallisuusveroasteikkoa, jota viime vuosina on      osuuskunnat tulee saattaa varallisuudestaan ve-
14671: tuntuvasti nostettu, ei sen sijaan ole syytä nyt        rolle. Se on omiaan tehostamaan yritysvarallisuu-
14672: tarkistaa. Vuonna 1986 varallisuusveroasteikkoa         den käyttöä ja samalla voidaan osa teknologia-
14673: tarkistettiin todella paljon, kun verotettavan va-      hyödystä siirtää yhteiskunnan käyttöön.
14674: rallisuuden alarajaa nostettiin peräti 65 %.               Yhteisöjen tuloveroprosentin ehdotamme nos-
14675:    On myös syytä muuttaa tulo- ja varallisuusve-        tettavaksi takaisin 43 % :iin.
14676: rolain 65 §:n verotuksen kattosääntöä, jotta to-           Perintö- ja lahjaverolakia ehdotamme muutet-
14677: della rikkaat myös maksaisivat varallisuudestaan        tavaksi niin, että suurimmista perinnäistä ja
14678: 
14679:  270820U
14680: 2                                          1987 vp. -      LA n:o 93
14681: 
14682: lahjoista perittäisiin tähän asti tuntuvampi vero.            Ehdotammekin,
14683: Vero nousisi yli miljoonan markan perintöosuu-
14684: desta ja alkaisi kasvaa voimakkaasti yli 2 miljoo-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14685: nan markan perintöosuudesta. Emme pidä oikea-                      kiehdotukset:
14686: na, että eriarvoisuus saa kertyä ja kasaantua
14687: sukupolvesta toiseen.
14688: 
14689: 
14690: 
14691: 1.
14692:                                                        Laki
14693: vuodelta 1988 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
14694: 
14695:     Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
14696: 
14697:                          1§                                                        3§
14698:    Vuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa                 Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-
14699: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella         raava:
14700: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero
14701: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-                                     Vero alarajan    Vero alarajan
14702:                                                                Verotettava varallisuus     kohdalla      ylittävästä vara].
14703: tien mukaan.                                                             mk                   mk           lisuudesta %
14704: 
14705: 
14706:                          2§                                   800 000-1 5 50 000              200              1,5
14707:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:           1 550 000-3 110 000            11 450              1,7
14708:                                                             3 110 000-                     37 970              2,0
14709:                                            Vero alarajan
14710: 
14711:        Verotettava tulo
14712:                            Vero alarajan
14713:                              kohdalla
14714:                                              ylittävästä
14715:                                            tulon osasta
14716:                                                                                    4§
14717:               mk                mk              %            Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
14718:                                                            varallisuusveroprosentti 2.
14719:       30 000- 33 500            100             23
14720:       33 500- 43 300            905             28
14721:       43 300- 79 100          3 649             31                                5§
14722:       79 100-104 000         14 747             33            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14723:      104 000-150 000         22 964            39          ta 1988.
14724:      150 000-250 000         40 904            46             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
14725:      250 000-                86 904            51          tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
14726: 
14727: 
14728: 
14729: 
14730: 2.
14731:                                                        Laki
14732:                                  perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
14733: 
14734:    Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja
14735: lahjaverolain 12 ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa
14736: (876/85), näin kuuluviksi:
14737: 
14738:                        12 §
14739:    Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vähen-              2) sellainen perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi
14740: tää:                                                       tahi näiden rintaperillinen, joka verovelvollisuu-
14741:    1) perinnönjättäjän puoliso 39 000 markkaa,             den alkaessa ei ole täyttänyt kahdeksaatoista
14742:                                        1987 vp. -     LA n:o 93                                                3
14743: 
14744: vuotta, 7 800 markkaa sekä sen lisäksi 1 600                                      Veron vakioerä   Vero-%
14745:                                                            Verotettavan osuuden    osuuden ala·       yli
14746: markkaa jokaiselta täydeltä vuodelta, jonka hän                     arvo          rajan kohdalla   menevästä
14747: on alle kahdeksantoista vuoden iän;                                  mk                 mk          osasta
14748: 
14749:    3) perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi          15 000- 37 500                200             6
14750: sellainen rintaperillinen, joka sairaudesta, viasta      37 500- 75 000              1 550             8
14751: tai vammasta aiheutuneen pysyvän haitan tähden           75 000- 150 000             4 550            10
14752: on ansiotyöhön kykenemätön, edellisessä kohdas-         150 000- 300 000            12 050            11
14753: sa mainittujen määrien lisäksi 16 000 markkaa;          300 000- 450 000            28 550           12
14754:    4) vähintään viimeiset kymmenen vuotta en-           450 000- 750 000            46 550           12,5
14755: nen perinnönjättäjän kuolemaa hänen palveluk-           750 000-1 050 000           84 050           13
14756: sessaan ollut ja häntä hoitanut henkilö 7 800         1 050 000-2 000 000          151 000           14
14757: markkaa; sekä                                         2 000 000-3 000 000          284 000           20
14758:    5) perinnönjättäjän puoliso ja perinnönjättäjän    3 000 000-4 000 000          484 000           25
14759: lapsi tai ottolapsi tahi näiden rintaperillinen,      4 000 000-                   734 000           30
14760: milloin jäämistöön sisältyy perinnönjättäjän ko-
14761: tiin kuuluneita huone- ja talouskaluja, vaatteita        II veroluokassa asteikon mukainen vero kaksin-
14762: sekä muuta asuntoirtaimistoa, tällaisen omaisuu-      kertaisena; ja
14763: den osalta sen arvon, enintään kuitenkin 16 000          III veroluokassa asteikon mukainen vero kol-
14764: markkaa.                                              minkertaisena, kuitenkin enintään 80 % verotet-
14765:                                                       tavan osuuden arvosta.
14766:                       14 §
14767:   Perintöveroa maksetaan:
14768:   I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:
14769:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14770:                                                       ta 1988 ja sitä sovelletaan niihin tapauksiin,
14771:                                                       joissa verovelvollisuus alkaa lain voimaantulopäi-
14772:                                                       vänä tai sen jälkeen.
14773: 
14774: 
14775:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
14776: 
14777:          Esko Seppänen                   Pertti Lahtinen                     Raila Aho
14778:                                                  1987 vp.
14779: 
14780: Lakialoite n:o 94
14781: 
14782: 
14783: 
14784: 
14785:                                     Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi velkojen korkojen vähennysoi-
14786:                                        keuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikai-
14787:                                        sesta muuttamisesta sekä tulo- ja varallisuusverolain ja tappion-
14788:                                        tasauksesta tuloverotuksessa annetun lain muuttamisesta
14789: 
14790: 
14791:                                             Eduskunnalle
14792: 
14793:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14794: 
14795:    Hallitus ehdottaa (HE n:o 56), että luonnolli-         Eduskunnan enemmistö päätti vuonna 1986
14796: sen henkilön muuhun kuin elinkeinotoimintaan,          hallituksen esityksestä, että 200:lle Suomen rik-
14797: maatilatalouteen tai muuhun ansiotoimintaan            kaimpiin kuuluvalle suotiin vuodelta 1987 10
14798: kohdistuvien velkojen korkojen vähennysoikeutta        miljoonan markan verohelpotus verotuksen kat-
14799: rajoitettaisiin vuodelta 1988 toimitettavassa vero-    tosäännön muutoksen avulla. Tässä aloitteessa
14800: tuksessa samalla tavoin kuin kuluvalta vuodelta        ehdotetaan palattavaksi takaisin asiaa koskevaan
14801: toimitettavassa verotuksessa. Myös korkovähen-         aiempaan säännökseen, sillä hallitus tuskin tosis-
14802: nyksen omavastuuosuus säilyisi. Tässä aloitteessa      saan tarkoitti, että suuri osa Suomen rikkaista
14803: sen sijaan ehdotetaan, että tämän asemesta val-        vapautetaan kokonaan varallisuusverosta.
14804: tion tuloverotuksessa vähennys tehtäisiin verosta.        Hallitus ei esitä tarkistusta keskeisiin verovä-
14805:    Aloitteessa ehdotetaan lisäksi varallisuudestaan    hennyksiin, mutta toisaalta ei myöskään ehdota
14806: pantavaksi verolle kotimaiset osakeyhtiöt, osuus-      niiden korvaamista oikeudenmukaisemmalla ta-
14807: kunnat ja eräät yhteisöt, ei kuitenkaan asumista       valla. Tässä aloitteessa ehdotetaan keskeisiin vä-
14808: ja sitä palvelevaa toimintaa. Tulolähteen tappion      hennyksiin 4 % :n inflaatiotarkistusta. Pidämme
14809: vähentämismahdollisuutta ehdotetaan supistetta-        tärkeänä, että perheperusteiset vähennykset voi-
14810: vaksi.                                                 taisiin korvata lapsilisien korotuksella.
14811: 
14812: 
14813: 
14814: 
14815:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
14816: 
14817: 
14818: 1. Laki velkojen korkojen vähennysoikeuden ra-         verotuksessa verosta ja omavastuutta. Vähennys
14819:    joittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n       olisi 30 % velkojen korosta perhetilanteesta riip-
14820:    väliaikaisesta muuttamisesta                        puvaan enimmäismäärään saakka. Hallitus suosii
14821:                                                        epäsolidaarisempaa vähentämistä tulosta säilyt-
14822:    Ehdotamme, että muut kuin tulonhankintaan           täen omavastuun. Ehdotuksemme mukaan tilan-
14823: liittyvät korkojen vähennykset tehtäisiin valtion-     ne olisi seuraava:
14824: 
14825: 
14826: Valtion tuloverosta                                                    vähennys         siitä muuta kuin
14827:                                                                        enintään        asunnosta johtuvaa
14828:                                                                           mk                   mk
14829:     puolisot tai alaikäisen huolta ja .......................... .      6 000                2 000
14830:     yksinäinen, ei huollettavia .............................. .        4 200                2 000
14831: 
14832: 270821V
14833: 2                                           1987 vp. -    LA n:o 94
14834: 
14835:   Kunnallisverotuksessa korkovähennys tehtäisiin
14836: edelleen tulosta, jolloin asetelma olisi seuraava:
14837: 
14838: Kunnallisverotuksessa (tulosta)                                        vähennys          siitä muuta kuin
14839:                                                                        enintään         asunnosta johtuvaa
14840:                                                                           mk                    mk
14841:     puolisot tai alaikäisen huoltaja .......................... .       20 000               7 000
14842:     yksinäinen, ei huollettavia .............................. .        14 000               7 000
14843: 
14844:    Ehdotus on siis samanlainen kuin lakialaittees-     mista palvelevat kiinteistöhuoltoyhtiöt olisivat
14845: sa n:o 130/1986 vp.                                    edelleen varallisuusveron ulkopuolella. Tämän
14846:   Jottei vähennysjärjestelmään ehdottamamme            kaltainen erillislaki oli voimassa vuonna 1976,
14847: muutos ensimmäisenä vuonna olisi kohtuuton             nimittäin laki eräiden yhteisöjen velvollisuudesta
14848: niille, jotka ovat ottamaosa lainan mitoittaneet       suorittaa varallisuusveroa vuodelta 1976 (1001/
14849: vanhan järjestelmän mukaan, ehdotamme voi-             75 ). Siinä varallisuuden perusteella suoritettavas-
14850: maantulosäännökseen, että vuonna 1988 asian-           ta verosta oli vapaiksi jätetty em. asumiseen
14851: omaisella olisi mahdollisuus valita myös vanha         liittyvien yhteisöjen lisäksi osuuspankit ja säästö-
14852: järjestelmä. Tätä valintamahdollisuutta ei ole         pankit. Ehdotamme, ettei niiden suhteen nyt
14853: tarkoitettu pysyväksi.                                 tehtäisi poikkeusta.
14854:                                                            Esityksellä pyritään suosimaan työvoiman käyt-
14855:                                                        töä pääoman kustannuksella. Se tehostaa myös
14856:                                                        yritysvarallisuuden ja koko kansantalouden varal-
14857: 2. Tulo- ja varallisuusverolaki                        lisuuden käyttöä. Kun tähän asti yritysverotusta
14858:                                                        on kaikin tavoin lievennetty, osin aluksi suhdan-
14859:    Hallitus valmistautuu suurituloisten valtion tu-    nesyistä, mutta suhdannehelpotusten sittemmin
14860: loveron alentamiseen. Siksi se jättäisi vuodelta       muuttuessa pysyviksi, pyritään nyt samalla tehos-
14861: 1987 vähennykset tarkistamatta korvaamatta vä-         tamistavoitteiden lisäksi oikeudenmukaisuussyis-
14862: hennyksiä tai tarkistusten puuttumista suorilla        tä siirtämään verotusta takaisin yrityksille.
14863: tulonsiirroilla. Tässä aloitteessa ehdotetaan eräi-
14864: den keskeisten vähennysten tarkistamista, minkä
14865: lisäksi ehdotamme erillisessä lakialoitteessa, että                      III OSA. Tulo
14866: lainojen korkoja ei vähennettäisi tulosta vaan
14867: verosta.                                                                     2 luku
14868:    Ehdotamme lisäksi, että kotimaiset osakeyh-                      Luonnolliset vähennykset
14869: tiöt, osuuskunnat ja eräät muut yhteisöt pantai-
14870: siin varallisuudestaan verolle.                          28 §. Ehdotamme tulonhankkimisvähennyk-
14871:    Ensisijaisesti tulisi perheperusteiset vähennyk-    seen inflaatiotarkistusta.
14872: set korvata lapsilisänä annettavana tulonsiirtona.
14873: Kun tähän ei välttämättä näytä olevan edellytyk-
14874: siä, ehdotamme, että verovähennyksiin tehtäisiin                             3 luku
14875: edes inflaatiotarkistus verotuksen kiristymisen                   Kokonaistulosta valtion- ja
14876: välttämiseksi.                                            kunnallisverotuksessa tehtävå't vähennykset
14877:                                                          29 §. Ehdotamme sairauskuluista tehtävän vä-
14878:                                                        hennyksen ylärajan korottamista ja omavastuun
14879:              II OSA. Verovelvollisuus                  poistamista. Hallitus ei esitä sen enempää oma-
14880:                                                        vastuun poistamista kuin ylärajan nostamista-
14881:    14 §. Ehdotamme, että kotimainen osakeyh-           kaan.
14882: tiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka veronalai-
14883: sia varoja ovat hänen osuutensa yhtiössä, eivät                              4 luku
14884: vuodesta 1988 alkaen enää olisi vapaita varalli-         Kokonaistulosta valtionverotuksessa tehtävät
14885: suutensa perusteella suoritettavasta verosta.                            vähennykset
14886: Asunto-osakeyhtiöitä ja -osuuskuntia tai vastaavia
14887: kiinteistöyhtiöitä ei kuitenkaan ehdoteta varalli-        33 §:n 1-5 kohta. Ehdotamme inflaatiotar-
14888: suutensa perusteella verotettaviksi. Samaten asu-      kistusta.
14889:                                         1987 vp. -     LA n:o 94                                         3
14890: 
14891:    33 §:n 7 kohta. Ehdotamme rajoitusta tulo-                            V OSA. Vero
14892: lähteen tappion vähentämiselle. Tulolähteen tap-
14893: piota on näet käytetty myös perusteettomaan                                  1 luku
14894: verotuksen välttämiseen. Tämän avulla on voitu                             Valtionvero
14895: keinotelia mm. siten, että muusta kuin maatila-
14896:                                                          57 §. Ehdotamme inflaatiotarkistusta.
14897: taloudesta pääasiallisen toimeentulonsa saava
14898: käyttää harjoittamassaan maatilataloudessa näy-
14899: tettyä tappiota kokonaistulonsa pienentämiseen
14900: verotuksessa.
14901:                                                                VI OSA. Erinäisiä määräyksiä
14902:                     5 luku                                65 §. Ehdotamme 1 momentin eli verotuksen
14903:  Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa tehtävät        kattosäännön palauttamista sellaiseksi kuin se oli
14904:                  vähennykset                           1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa. An-
14905:                                                        taessaan hallituksen esityksen n:o 113/1986 vp.
14906:    36 §:n 1 ja 3 mom. Ehdotamme inflaatiotar-          hallitus tuskin ymmärsi, että se samalla vapautti
14907: kistusta.                                              suuren osan Suomen rikkaita maksamasta varalli-
14908:    37 §. Hallitus ei esitä kaikkein pienituloisim-     suusveroa. Tämä virhe on nyt korjattava.
14909: pia koskettavan kunnallisverotuksen perusvähen-           Säännöksen aikaisempi sisältö voidaan katsoa
14910: nyksen tarkistamista. Ehdotamme kunnallisvero-         kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi, mikäli ve-
14911: tuksen perusvähennyksen korottamista tuntuvas-         rouudistuksessa pannaan kaikki tulot verolle.
14912: ti. Vastaavasti tulee valtionosuuksia kunnille lisä-
14913: tä sillä määrällä, minkä ehdotus vähentää kun-
14914: tien verotuloja.                                       3. Tappiontasauksesta tuloverotuksessa annettu
14915:                                                           laki
14916: 
14917:                                                           Ehdotamme uutta 2 a §:ää. Laki on tarjonnut
14918:               IV OSA. Varallisuus                      tarpeettoman suuret mahdollisuudet verotuksen
14919:                                                        välttämiseen. Pidämme siksi tärkeänä, että vero-
14920:                       2 luku                           velvollisen henkilön mahdollisuutta tappiontasa-
14921:               Varojen arvostaminen                     ukseen rajoitetaan. Tarvetta olisi ylipäänsä selvit-
14922:                                                        tää perusteellisesti lain tarkoituksenmukaisuus ja
14923:    50 §. Toisessa, veroraulukkoja ja veroprosent-      siihen sisältyvät ongelmat.
14924: teja koskevassa lakialaitteessa ehdotamme varalli-
14925: suusverotuksen lisäämistä. Sen estämiseksi, että         Ehdotammekin,
14926: verotus kohdistuisi tavanomaiseen asumiseen, eh-
14927: dotamme omaan asuntoon kohdistuvaa varalli-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14928: suuden arvostusta muutettavaksi.                              kiehdotukset:
14929: 
14930: 
14931: 
14932: 
14933: 1.
14934:                                                  Laki
14935: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
14936:                                         muuttamisesta
14937: 
14938:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
14939: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
14940: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
14941: 
14942:                         2§                             den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan
14943:   Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   liittyvien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa
14944: ta vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-         saadaan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien
14945: 4                                       1987 vp. -    LA n:o 94
14946: 
14947: velkojen korot vähentää kuitenkin vain sanotun        pauksessa yhteensä enintään 14 000 markkaa,
14948: tulolähteen tulosta. Verovelvollisella on lisäksi     jolloin sanottuihin vähennyksen määriin saa sisäl-
14949: valtionverotuksessa oikeus tuloverosta vähentää       tyä oman tai perheen vakituisen asunnon hankki-
14950: velkojen koroista 30 % , enintään kuitenkin           misesta ja perusparantamisesta aiheutuneiden
14951: 6 000 markkaa, milloin kyseessä ovat puolisot,        velkojen korkojen lisäksi muita korkoja enintään
14952: joihin sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain       7 000 markkaa. Erityislain nojalla verovapaan
14953: (1043/74) puolisoita koskevia säännöksiä tai mil-     omaisuuden hankkimista varten otettujen velko-
14954: loin verovelvollinen on verovuonna elättänyt ala-     jen korot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoi-
14955: ikäistä lastaan tai kasvattilastaan, muussa tapauk-   sia. Mitä edellä on säädetty korosta, koskee myös
14956: sessa enintään kuitenkin 4 200 markkaa, jolloin       indeksi- ja kurssitappioita.
14957: vähennykseen saa sisältyä oman tai perheen vaki-
14958: tuisen asunnon hankkimisesta ja perusparannuk-
14959: sesta aiheutuneiden velkojen korkojen lisäksi            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14960: muista koroista tehtävää vähennystä enintään          ta 1988. Sitä sovelletaan vuodelta 1988 toimitet-
14961: 2 000 markkaa. Verovelvollisella on lisäksi kun-      tavassa verotuksessa kuitenkin siten, että verovel-
14962: nallisverotuksessa oikeus veronalaisista tuloistaan   vollisen niin vaatiessa vuodelta 1988 toimitetta-
14963: vähentää velkojen korkoja yhteensä enintään           vassa verotuksessa sovelletaan 2 §:n 1 momenttia
14964: 20 000 markkaa, milloin kyseessä ovat puolisot,       sellaisena kuin se on 21 päivänä tammikuuta
14965: joihin sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain       1983 annetussa laissa (73/83), milloin korko
14966: (1043/74) puolisoita koskevia säännöksiä, tai         aiheutuu velasta, josta velkakirja on allekirjoitet-
14967: milloin verovelvollinen on verovuonna elättänyt       tu tai velka muutoin todisteellisesti otettu ennen
14968: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan, muussa ta-    1 päivää tammikuuta 1988.
14969: 
14970: 
14971: 
14972: 2.
14973:                                                 Laki
14974:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
14975: 
14976:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
14977: varallisuusverolain (1043/74) 14 §, 28 §:n 1 kohta, 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 33 §:n 1 momentin
14978: 1-5 ja 7 kohta, 36 §:n 1 momentin 2-5 kohta ja 3 momentti, 37 §, 50 §, 57 §:n 1 ja 3 momentti ja
14979: 65 §:n 1 momentti,
14980:    sellaisina kuin niistä ovat, 28 §:n 1 kohta, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohta, 36 §:n 1 momentin
14981: 2-4 kohta ja 3 momentti, 37 §, 57 §:n 3 momentti ja 65 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta
14982: 1986 annetussa laissa (1062/86), 29 §:n 1 momentin 6 kohta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa
14983: laissa (972/84), 33 §:n 1 momentin 7 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75),
14984: 50§ 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (972/84) sekä 57 §:n 1 momentti muutettuna 5
14985: päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla ( 111182), 30 päivänä joulukuuta 1982 annetulla lailla
14986: (1100/82) ja mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1986 annetulla lailla, näin kuuluviksi:
14987: 
14988:                        14 §                           muodostuu lämmön tai muun kiinteistöhuollon
14989:    Varallisuuden perusteella suoritettavasta veros-   toimittamisesta omakustannushintaan pääasial-
14990: ta ovat vapaat:                                       lisesti asuntotarkoituksiin käytettäville rakennuk-
14991:    1) edellä 12 ja 13 §:ssä mainitut yhteisöt sekä    sille.
14992:    2) asunto-osakeyhtiö,       asunto-osuuskunta,
14993: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä tar-                             28 §
14994: koitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka ko-        Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:
14995: konaisvaroista vähintään 75 prosenttia muodos-           1) tulonhankkimisvähennyksenä 520 markkaa
14996: tuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuoden lo-     lisättynä 5 prosentilla palkkatulon maarasta, ei
14997: pussa olleista rakennuksista sekä niiden tonteista    kuitenkaan enempää kuin 1 880 markkaa ja
14998: tai rakennuspaikoista sekä sellainen osakeyhtiö       enintään palkkatulon määrän,
14999: tai osuuskunta, jonka toiminnasta suurin osa
15000:                                          1987 vp. -      LA n:o 94
15001: 
15002:                       29 §                               toiselle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-
15003:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:                  lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puoli-
15004:                                                          so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (kou-
15005:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja            lutusvähennys),
15006: 1 900 markkaa tai jos kyseessä ovat puolisot                7) enintään 50 000 markkaan saakka tuloläh-
15007: 3 800 markkaa, minkä lisäksi enimmäismäärää              teensä tappion, mikäli se ei johdu elantokustan-
15008: on korotettava 700 markalla jokaisesta alaikäises-       nuksista.
15009: tä lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli- .
15010: nen on elättänyt (sairauskuluvähennys).                                           36 §
15011:                                                             Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
15012:                         33 §                             nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
15013:    Valtionverotuksessa verovelvollinen saa vähen-           2) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
15014: tää lisäksi:                                             lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tälbisesta lap-
15015:    1) 2 5 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin           sesta 3 300 markkaa, kahdesta 6 600 markkaa,
15016: enintään 12 300 markkaa (työtulovähennys),               kolmesta 10 300 markkaa, neljästä 14 100 mark-
15017:    2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin-        kaa sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä
15018: tään 7 300 markkaa, jos verovelvollinen on vero-         lapsesta tai kasvattilapsesta lisäksi 4 000 markkaa,
15019: vuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilas-     kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
15020: taan, minkä lisäksi vähennyksen enimmäismäärää           toiselle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-
15021: korotetaan 5 200 markalla, jos verovelvollinen on        lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puoli-
15022: elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-        so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (lapsi-
15023: tä lastaan tai kasvattilastaan kuitenkin niin, että      vähennys),
15024: puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka ansio-           3) 2 500 markkaa, jos hänellä verovuodelta on
15025: tulojen määrä on pienempi (lapsenhoitovähen-             oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen
15026: nys),                                                    tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen
15027:    2 a) 1,3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin        koulutusvähennykseen eikä häneen ole sovelletta-
15028: enintään 1 500 markkaa (palkkavähennys),                 va tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä
15029:    3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään        (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys),
15030: 6 600 markkaa, jos sellainen verovelvollinen, jo-           4) 3 700 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
15031: hon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia          verovuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan
15032: säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä           saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus-
15033: lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus          koulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammattikoulussa,
15034: verovuodelta kohdan 5 mukaiseen koulutus-                korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
15035: vähennykseen (valtionverotuksen yksinhuoltaja-           oppilaitoksessa (opiskelzjavähennys), sekä
15036: vähennys),                                                  5) 2 700 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
15037:    4) 5 200 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla      viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
15038: ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on         jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
15039: tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen       100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
15040: yhteismäärä on suurempi, vähentää 5 200 mark-            pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
15041: kaa vähennettynä toisen puolison tulon määrästä,         prosenttimäärän osuuden 2 700 markasta (invali-
15042: kuitenkin niin, että vähennyksen enimmäismää-            divähennys). Vähennys myönnetään kuitenkin
15043: rää korotetaan 1 700 markalla, jos verovelvolli-         enintään muun ansiotulon kuin eläketulon suu-
15044: nen on elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta            ruisena. Jos verovelvollinen on verovuonna saa-
15045: täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan (puolisovä-      nut pakolliseen eläketurvaan perustuvaa työky-
15046: hennys),                                                 vyttömyyseläkettä, katsotaan hänen haitta-
15047:    5) 1 900 markkaa jokaisesta verovuonna elättä-        asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentiksi, jos
15048: mästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilapses-       eläke on myönnetty täytenä, ja 50 prosentiksi, jos
15049: taan, joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt           se on myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvolli-
15050: 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonna vähin-           sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella
15051: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään-            katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säilyt-
15052: nöllistä ja täyttä opetusta peruskoulussa, lukios-       tää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukai-
15053: sa, iltalukiossa, ammattikoulussa, korkeakoulussa        seen invalidivähennykseen senkin jälkeen, kun
15054: tai muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,         työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläk-
15055: kuitenkin uiin, että vähennys myönnetään vain            keeksi. Asetuksella voidaan antaa määräyksiä
15056: 6                                        1987 vp. -     LA n:o 94
15057: 
15058: niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste           sille puolisoista, jonka tuloveron määrä on suu-
15059: määritellään, sekä invalidivähennyksen saamisek-        rempi (huoltajavähennys).
15060: si esitettävästä selvityksestä.                             2) 690 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
15061:                                                         viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
15062:    Verovelvollinen, joka on verovuonna suoritta-        jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
15063: nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mu-          100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
15064: kaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua        pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
15065: elatusapua, saa vähentää verovuonna suoritta-           prosenttimäärän osoittama osuus 690 markasta
15066: maosa sanotun elatusavun määrän, kuitenkin              (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovel-
15067: enintään 3 700 markkaa alaikäistä lasta kohden          vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-
15068: (elatusvelvollisuusvähennys).                           keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
15069:                                                         katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-
15070:                                                         tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty
15071:                       37 §                              täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty
15072:   Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-           osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
15073: lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen         esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan
15074: ei ole 15 000 markkaa suurempi, on siitä vähen-         suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
15075: nettävä sanotun tulon määrä, tai jos tulo on            työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
15076: 15 000 markkaa suurempi, 15 000 markkaa vä-             hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
15077: hennettynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä      eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
15078: 150 markan määrästä, jolla tulo ylittää 15 000          sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
15079: markan määrän (perusvähennys).                          joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-
15080:                                                         validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
15081:                        50§                              tyksestä.
15082:    Jos verovelvollinen on verovuoden paattyessä
15083: käyttänyt omistamaansa rakennusta tai asunto-             Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 mo-
15084: osakeyhtiön osakkuuden tai asunto-osuuskunnan           mentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähennyk-
15085: jäsenyyden perusteella hallitsemaansa huoneistoa        seen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan vero-
15086: yksinomaan tai pääasiallisesti omana taikka per-        vuonna suorittamaosa elatusavun määrästä, kui-
15087: heensä asuntona, vähennetään rakennuksen ja             tenkin enintään 910 markkaa alaikäistä lasta
15088: sen tonttimaan sekä osakkeen ja osuuden tämän           kohden.
15089: luvun säännösten mukaan määritetystä arvosta
15090: 200 000 markkaa, mutta kuitenkin enintään sa-
15091: nottu arvo.                                                                     65 §
15092:    Jos verovelvollisen omistamassa rakennuksessa          Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnollisen
15093: on kaksi tai useampia huoneistoja, joista verovel-      henkilön tai erillisenä verovelvollisena verotetta-
15094: vollinen on verovuoden päättyessä käyttänyt jota-       van kotimaisen kuolinpesän verovuoden tulosta
15095: kin huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti           ja varallisuudesta menevän valtionveron sekä hä-
15096: omana taikka perheensä asuntona, vähennetään            nelle määrätyn kunnallisveron, kirkollisveron,
15097: rakennuksen omana asuntona käytetyn osan ja             kansaneläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutus-
15098: sitä vastaavan tonttimaan arvosta 200 000 mark-         maksun yhteismäärä on suurempi kuin 80 pro-
15099: kaa, mutta kuitenkin enintään sanottu arvo.             senttia verovelvollisen valtionverotuksessa vahvis-
15100:                                                         tetusta verotettavasta tulosta, verovelvollisen
15101:                          57§                            maksettavaksi ei panna sanotun määrän yli me-
15102:    Verovelvollisen henkilön, joka suurimman             nevää valtionveron osaa kuitenkin niin, että vero-
15103: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-           velvollisen maksettavaksi säädetystä varallisuusve-
15104: rosta vähennetään:                                      rosta jätetään enintään 30 prosenttia maksuunpa-
15105:    1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä        nematta ja että verotuslain 77 §:n nojalla määrät-
15106: lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-   ty veronkorotus maksuunpannaan kokonaan.
15107: sesta 910 markkaa, kahdesta 1 950 markkaa,
15108: kolmesta 3 220 markkaa, neljästä 4980 markkaa
15109: sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä lap-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15110: sesta tai kasvattilapsesta lisäksi 2 270 markkaa,       ta 1988. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
15111: kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain           verovuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa.
15112:                                      1987 vp. -   LA n:o 94                                     7
15113: 
15114: 3.
15115:                                              Laki
15116:                  tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain muuttamisesta
15117: 
15118:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tappiontasauksesta tuloverotuksessa 24 päivänä kesäkuu-
15119: ta 1968 annettuun lakiin (362/68) uusi 2 a § seuraavasti:
15120: 
15121:                     2 a §
15122:   Verovelvollisen henkilön tappiosta otetaan        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15123: huomioon ja vahvistetaan tulolähdettä kohti       ta 1988 ja sitä sovelletaan sanotusta päivästä
15124: enintään 50 000 markkaa.                          lukien vahvistettaviin tappioihin.
15125: 
15126: 
15127:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
15128: 
15129:          Esko Seppänen                Pertti Lahtinen               Raila Aho
15130:                                                   1987 vp.
15131: 
15132: Lakialoite n:o 95
15133: 
15134: 
15135: 
15136: 
15137:                                     Seppänen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
15138: 
15139: 
15140:                                              Eduskunnalle
15141: 
15142:     Hallitus ehdottaa (HE n:o 61) viranomaisten         siin julkisiin palveluihin. Todettakoon, että lei-
15143: antamien muiden toimituskirjojen kuin passin            maverollisiksi ehdotetut rahamarkkinasijoitukset
15144: leimaveron korottamista keskimäärin 10 prosen-          olivat 31.8.1987 määrältään:
15145: tilla. Lisäksi hallitus ehdottaa luovuttavaksi an-             notariaattisijoitukset 13, 1 miljardia mark-
15146: niskeluoikeudesta suoritettavasta leimaverosta.         kaa
15147: Samaten hallituksen esitykseen sisältyy eräitä                 pankkien sijoitustodistukset 19,4 miljardia
15148: muita muutoksia ja tarkistuksia. Tässä aloitteessa      markkaa
15149: yhdytään hallituksen ehdottamiin korotuksiin,              - yritystodistukset 7, 7 miljardia markkaa
15150: ryhtymättä niitä erikseen punnitsemaan kohta               - valtion velkasitoumuslainat 1,6 miljardia
15151: kohdalta.                                               markkaa
15152:    Yhtenä keinona asumisen hinnan alentamisek-             - kuntatodistukset 0,1 miljardia markkaa.
15153: si on pidetty sitä, että ensiasunto vapautettaisiin        Pörssissä myytävien arvopapereiden leimaveron
15154: kauppaa tai lainaa koskevasta leimaverosta. Tässä       edellinen hallitus alennutti 1,4 prosentista 1
15155: aloitteessa ehdotetaan leimaveron poistamista en-       prosentiksi. Näin annettiin pääomakeinottelijoil-
15156: siasuntojen kaupasta ja niihin liittyvistä lainoista.   le tuntuva verohelpotus. Suurin osa pörssin ulko-
15157:    Aloitteessa ehdotetaan pörssissä vaihdettujen        puolella myytävistä arvopapereista on asunto-
15158: arvopapereiden         leimaveron      korottamista     osakkeita, joista leimavero on 1,6 prosenttia.
15159: 1, 6 % : ksi (sehän alennettiin tästä vuodesta al-      Aloitteessa ehdotetaan pörssiosakkeiden leimave-
15160: kaen 1 % :ksi), 1,6 % :n leimaveron säätämistä          roalennuksesta luopumista.
15161: yritys-, kunta- ym. todistusten kaupoista, sekä            Ehdotammekin,
15162: 1,6 % :n leimaveron säätämistä Suomen ja ulko-
15163: maiden välisille pitkä- ja lyhytaikaisille suorille              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15164: sijoituksille ja portfolioinvestoinneille. Tarkoi-             kiehdotuksen:
15165: tuksena on vetää rahaa kasinotaloudesta hyödylli-
15166: 
15167: 
15168: 
15169: 
15170: 270822X
15171: 2                                      1987 vp. -    LA n:o 95
15172: 
15173:                                                Laki
15174:                                     leimaverolain muuttamisesta
15175: 
15176:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15177:    kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 14 §:n Anniskeluoikeutta ja Henkilöto-
15178: distusta koskevat nimikkeet ja 10 a luku,
15179:    sellaisina kuin ne ovat, Anniskeluoikeutta koskeva nimike 21 päivänä joulukuuta 1984 annetussa
15180: laissa (885 184) ja Henkilötodistusta koskeva nimike 2 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa
15181: (862/77) ja 10 a luku muutettuna 29 päivänä kesäkuuta 1961, 28 päivänä marraskuuta 1969, 23
15182: päivänä joulukuuta 1981 ja 9 päivänä joulukuuta 1983 annetuilla laeilla (344/ 61, 715169, 1007181 ja
15183: 916/83), ja
15184:    muutetaan 4 §:ään sisältyvä neljäs viranomaisryhmä, 6, 8, 10 §, 12 §:n 1 momentin 11 kohta,
15185: 13 §:n 1 momentti, 14 §:n Kaupparekisteriin tehtävää ilmoitusta ja Warranttia koskevat nimikkeet ja
15186: 55 §,
15187:    sellaisina kuin niistä ovat, 4 §:ään sisältyvä neljäs viranomaisten ryhmä mainitussa 21 päivänä
15188: joulukuuta 1984 annetussa laissa, 6 ja 8 § sekä 14 §:n Kaupparekisteriin tehtävää ilmoitusta ja
15189: Warranttia koskevat nimikkeet mainitussa 9 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa ja 10 §
15190: muutettuna edellä mainitulla lailla sekä 24 päivänä elokuuta 1984, 6 päivänä kesäkuuta 1986, 13
15191: päivänä maaliskuuta 1987 ja kahdella 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla lailla (641184, 436/86,
15192: 286/87, 352/87, 475/87, 579/87 ja 585/87), 12 §:n 1 momentin 11 kohta 18 päivänä kesäkuuta
15193: 1964 annetussa laissa (334/64), 13 §:n 1 momentti mainitussa 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa
15194: laissa ja 55 § 19 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (963/86), sekä
15195:    lisätään 47 §:ään, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84), uusi
15196: 4 ja 5 momentti, lakiin siitä 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla (854/70) kumotun 32 §:n
15197: tilalle uusi 32 § ja lakiin uusi 57 b § seuraavasti:
15198: 
15199:             4, 6, 8, 10 ja 12-14 §                                        57 b §
15200:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61)             Poiketen siitä, mitä 47 §:ssä on säädetty, per-
15201:                                                      heen ensiasuntoa varten hankittava laina on lei-
15202:                       32 §                           maveroton.
15203:   Poiketen siitä, mitä 16 §: ssä on säädetty, per-
15204: heen ensiasunto on leimaveroton.                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15205:                                                      ta 1988.
15206:                        47 §                             Lakia sovelletaan sellaiseen toimituskirjaan,
15207:                                                      jonka sisältämä päätös on tehty voimaantulopäi-
15208:   Se, mitä edellä 1 momentissa on sanottu            vänä tai sen jälkeen.
15209: velkakirjasta, koskee myös notariaattitalletusta.       Lain 32 §:ää ja 57 b §:ää sovelletaan asunnon
15210:   Se, mitä edellä 1 momentissa on sanottu            hankintaan, joka on tehty voimaantulopäivänä
15211: velkakirjasta, koskee myös suoraa sijoitusta tai     tai sen jälkeen.
15212: arvopaperisijoitusta ulkomailta Suomeen ja Suo-         Lain 47 §:n 4 momenttia sovelletaan talletuk-
15213: mesta ulkomaille.                                    siin, jotka on tehty voimaantulopäivänä tai sen
15214:                                                      jälkeen tai jotka ovat voimassa 1. 7.1988 tai sen
15215:                         55 §                         jälkeen.
15216:    Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa on         Lain 47 §:n 5 momenttia sovelletaan sijoituk-
15217: leimaveroa suoritettava 1,6 prosenttia kauppa-       seen, joka on tehty voimaantulopäivänä tai sen
15218: hinnasta tai vaihtoarvosta.                          jälkeen.
15219:    Se, mitä 1 momentissa on sanottu arvopape-           Lain 55 §:ää sovelletaan arvopapereihin, jotka
15220: reista, koskee myös pankkien sijoitustodistuksia,    myydään tai vaihdetaan lain voimaantulopäivänä
15221: yritystodistuksia, valtion velkasitoumuslainoja ja   tai sen jälkeen.
15222: kuntatodistuksia sekä niihin verrattavia sijoituk-
15223: sia.
15224: 
15225:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
15226: 
15227:           Esko Seppänen                 Pertti Lahtinen                Raila Aho
15228:                                                  1987 vp.
15229: 
15230: Lakialoite n:o 96
15231: 
15232: 
15233: 
15234: 
15235:                                    Pokka ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiömaksus-
15236:                                       ta annetun lain 27 §:n ja maidon väliaikaisista tuotantokiintiöis-
15237:                                       tä annetun lain muuttamisesta
15238: 
15239: 
15240:                                             Eduskunnalle
15241: 
15242:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15243: 
15244:    Tämä ehdotus maidon kaksihintajärjestelmää             Hallitus esittää lisäksi, että Lapin läänissä ja
15245: koskevan lainsäädännön voimassaoloajaa jatka-          Ahvenanmaan maakunnassa lisäkiintiöitä tulisi
15246: misesta on rinnakkaislakialoite hallituksen esityk-    lisäksi myöntää vähintään kummallakin alueella
15247: selle n:o 87. Hallituksen esityksessä ehdotetaan       edellisen kalenterivuoden aikana lakkautettujen
15248: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta ja maidon        tuotantokiintiöiden perusteella tuotettua maito-
15249: väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettujen la-      määrää vastaava määrä. Tässä lakialaitteessa esite-
15250: kien voimassaoloaikojen jatkamista kahdella vuo-       tään vastaavia lisäkiintiöitä myönnettäväksi myös
15251: della. Tämä ehdotus on pääosin hallituksen esi-        Oulun läänissä ja Pohjois-Karjalan läänissä kun-
15252: tyksen mukainen.                                       nissa, joissa voidaan myöntää maatilalain 74 §:n
15253:    Myös tässä aloitteessa ehdotetaan, että ratkai-     2 momentissa tarkoitettua rakentamisavustusta.
15254: suvalta kohtuusperusteella myönnettävien lisä-            Lakiehdotukset on tarkoitus saattaa voimaan 1
15255: kiintiöidea osalta olisi jatkossa maatilahallituksen   päivästä tammikuuta 1988 lukien.
15256: sijasta maatalouspiirin maataloustoimistoilla.
15257: 
15258: 
15259: 
15260: 
15261:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
15262: 
15263:    Maidon kaksihintajärjestelmän tultua voimaan        tassa lakialaitteessa ehdotettuja lisäkiintiöitä
15264: vuoden 1985 alusta tuotanto kääntyi lievään            myöntää myös näillä alueilla.
15265: laskuun. Vuoden 1987 alkupuolella maidontuo-              Lisäkiintiöiden myöntäminen on välttämätön-
15266: tanto on ollut edellisen vuoden tasolla, mutta         tä, koska maidontuotannolle ei ole maatilatalou-
15267: koko vuoden tuotanto tulee supistumaan 2-              den harjoittamisessa näillä alueilla vaihtoehtoja.
15268: 3 % vuoteen 1986 verrattuna. Koko maa huo-             Myöskään maatalousväestön pakottaminen luo-
15269: mioon ottaen maidontuotanto on kuitenkin ollut         pumaan ammatistaan ei ole järkevää, koska työt-
15270: suhteellisen korkealla tasolla keskituotoksen nou-     tömyyttä on mainituilla alueilla muutenkin pal-
15271: susta johtuen, vaikka samanaikaisesti maidon-          jon. Koko maan työttömyystilanne huomioon
15272: tuottajien määrä on vähentynyt. Edellä lausutus-       ottaen ei myöskään ole perusteltua ohjata väestöä
15273: ta huolimatta Lapin, Koillismaan, Kainuun ja           maataloudesta muihin ammatteihin. Maaseudun
15274: Pohjois-Karjalan alueilla maitomäärät ovat koko        säilyttäminen asuttuna edellyttää pien- ja perhe-
15275: maa huomioon ottaen vähäiset ja maitomäärät            viljelmien säilyttämistä elinkelpoisina.
15276: vähenevät edelleen, mikäli maidon kaksihintajär-          Tämän vuoksi ehdotetaan maidon väliaikaisista
15277: jestelmää koskeva lainsäädäntö pysyy näillä alu-       tuotantokiintiöistä annetun lain 14 §:n 2 mo-
15278: eilla entisellään.                                     menttia täydennettäväksi erityisolosuhteet huo-
15279:    Pientilojen toimeentulomahdollisuuksien pa-         mioon ottaen siten, että saman pykälän 1 mo-
15280: rantamiseksi Lapin ja Ahvenanmaan lisäksi Koil-        mentin nojalla myönnettävien tuotantokiintiöi-
15281: lismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tulisi      den tulisi Lapin läänin ja Ahvenanmaan maa-
15282: 
15283: 2708242
15284: 2                                        1987 vp. -    LA n:o 96
15285: 
15286: kunnan lisäksi vastata myös Oulun läänin, Hai-          Lakiehdotus on tarkoitus saattaa vmmaan
15287: luodon, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuivaniemen,             päivästä tammikuuta 1988 lukien.
15288: Kuusamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven,          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15289: Suomussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kunnissa
15290: sekä Pohjois-Karjalan läänin Ilomantsin ja Tuu-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
15291: povaaran kunnissa sekä Lieksan kaupungissa vä-               kiehdotukset:
15292: hintään edellisen kalenterivuoden aikana lakkau-
15293: tettujen tuotantokiintiöiden perusteella tuotettua
15294: maitomäärää.
15295: 
15296: 
15297: 
15298: 1.
15299:                                                 Laki
15300:             maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n muuttamisesta
15301: 
15302:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivana
15303: heinäkuuta 1984 annetun lain 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986
15304: annetussa laissa (622/86), näin kuuluvaksi:
15305: 
15306:                        27 §                           misvelvollisuuden ajankohdasta tämän lain voi-
15307:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-        maantulon jälkeisen ensimmäisen maksukauden
15308: ta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän 1985 ja       osalta.
15309: joulukuun 31 päivän 1989 väliseltä ajalta suori-
15310: tettavia kiintiömaksuja. Asetuksella voidaan sää-
15311: tää tämän lain säännösten estämättä verovelvolli-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15312: sen eduksi poikkeuksia kiintiömaksun suoritta-        ta 1988.
15313: 
15314: 
15315: 
15316: 
15317: 2.
15318:                                                 Laki
15319:                 maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
15320: 
15321:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä
15322: heinäkuuta 1984 annetun lain (570/84) 14 §:n 2 momentti, 19 §, 25 §:n 1 momentti ja 34 §:n 1
15323: momentti,
15324:   sellaisina kuin niistä ovat 19 § ja 34 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa
15325: (623/86) sekä 25 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85}, näin
15326: kuuluviksi:
15327: 
15328:                        14 §                           H}'rynsa~men, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusa-
15329:                                                       mon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Suo-
15330:    Valtioneuvoston tulee myös määrätä tuotanto-       mussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kunnissa sekä
15331: kiintiöiden yhteismäärä, jonka rajoissa 1 momen-      Pohjois-Karjalan läänistä Ilomantsin ja Tuupo-
15332: tissa tarkoitettuja vahvistuksia ja korotuksia saa-   vaaran kunnissa sekä Lieksan kaupungissa tulee 1
15333: daan tehdä. Tällöin valtioneuvoston tulee ottaa       momentin nojalla myönnettävien tuotantokiimi-
15334: huomioon maidontuotannon kehitys ja vallitseva        öiden vastata vähintään edellisen kalenterivuo-
15335: markkinatilanne. Lapin läänissä ja Ahvenanmaan        den aikana lakkautettujen tuotantokiintiöiden
15336: maakunnassa sekä Oulun läänistä Hailuodon,            perusteella tuotettua maitomäärää.
15337:                                         1987 vp. -    LA n:o 96                                      3
15338: 
15339:                        19 §                          tujen valtioneuvoston päätösten nojalla antamista
15340:    Tuotantokiintiön vahvistaa 13 ja 14 §:ssä tar-    päätöksistä tai 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuista
15341: koitetuissa tapauksissa hakemuksesta maatalous-      päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta annettui-
15342: piirin maataloustoimisto.                            hin maatilahallituksen päätöksiin ei kuitenkaan
15343:    Maatalouspiirin maataloustoimistolla on lisäksi   saa hakea muutosta valittamalla.
15344: oikeus maatilahallituksen määräämien kiintiöi-
15345: den puitteissa ja sen tarkemmin määräämin pe-
15346: rustein päättää tuotantokiintiön vahvistamisesta                             34 §
15347: tai korottamisesta taikka saman viljelijän omis-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15348: tukseen tulleiden tilojen kiintiöiden yhdistämi-     ta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelletaan 31
15349: sestä kokonaan tai osittain silloin, kun siihen on   päivään joulukuuta 1989 saakka. Tällä lailla
15350: erityisen painavia syitä ja sitä on kohtuusnäkö-     kumotaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräis-
15351: kohdat huomioon ottaen pidettävä tarpeellisena.      sä tapauksissa annettuun lakiin (1080/81) sisälty-
15352:    Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tuotanto-       vät lypsykarjataloutta koskevat säännökset. Lypsy-
15353: kiintiöitä voidaan vahvistaa tai korottaa vuosit-    karjatalouden harjoittamista tai laajentamista
15354: tain enintään 2 miljoonan litran kokonaismäärän      koskevat lupahakemukset, jotka ovat vireillä tä-
15355: puitteissa.                                          män lain voimaan tullessa, on käsiteltävä kuiten-
15356:                                                      kin loppuun mainitun lain säännösten mukaan.
15357:                       25 §
15358:   Maataloustoimiston ja maatilahallituksen tä-
15359: män lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15360: muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin      ta 1988. Vuoden 1987 maidontuotantoon sovel-
15361: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa    lettuja tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman en
15362: (154/50) on säädetty. Maataloustoimiston 14 §:n      toimenpiteitä myös vuosina 1988 ja 1989.
15363: 1 momentissa ja 20 §:n 1 momentissa tarkoitet-
15364: 
15365: 
15366:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
15367: 
15368:          Hannele Pokka                  Tellervo Renko                 Kimmo Sarapää
15369:          Pauli Saapunki                 Annikki Koistinen              Asko Apukka
15370:          Erkki Pulliainen               Kerttu Törnqvist               Seppo Pelttari
15371:          Matti Väistö                   Eino Siuruainen                Kauko Heikkinen
15372:          Esko:Juhani Tennilä            Juhani Vähäkangas              Kalevi Mattila
15373:                                         Esko Jokiniemi
15374:                                                   1987 vp.
15375: 
15376: Lakialoite n:o 97
15377: 
15378: 
15379:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi irtisanomisten kieltämisestä suuryrityksis-
15380:                                       sä
15381: 
15382: 
15383:                                             Eduskunnalle
15384: 
15385:   Joukkomittaiset irtisanomiset ja lomautukset         on löytynyt uusi pysyvä työpaikka tai pysyvään
15386: ovat lähes jokapäiväisiä. Useimmissa tapauksissa       työpaikkaan johtava koulutuspaikka.
15387: niitä on perusteltu toimialarationalisoinnilla ja         Irtisanomiskiellon kiertämisen estämiseksi on
15388: teollisuuden rakennemuutoksella. Toisinaan on          lomautusten käyttöä suuryrityksissä rajoitettava
15389: perusteluna käytetty väitettyä kannattamatto-          vain poikkeuksellisiin tilanteisiin.
15390: muutta ja kilpailukyvyn puutetta. Kaikissa ta-            Työntekijöiden ja toimihenkilöiden asumistur-
15391: pauksissa irtisanomiset ja pakkolomautukset ai-        van parantamiseksi on tarpeen säätää työsuhde-
15392: heuttavat suuria taloudellisia huolia, ongelmia ja     asuntojen muuttaminen vuokra-asunnoiksi suur-
15393: myös henkisiä vaikeuksia työntekijöille.               yritysten irtisanomistilanteessa.
15394:   Nyt tarvitaan nopeasti laki, jolla suojataan            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15395: työntekijöitä ja toimihenkilöitä irtisanomisilta.
15396: Suurille yrityksille, niin yksityisille kuin valtio-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15397: johtoisillekin, on asetettava irtisanomiskielto, jo-          kiehdotuksen:
15398: ka on voimassa niin kauan kuin irtisanottaville
15399: 
15400: 
15401:                                                   Laki
15402:                               irtisanomisten kieltämisestä suuryrityksissä
15403: 
15404:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15405: 
15406:                         1§
15407:    Tämä laki koskee yrityksiä, joiden liikevaihto      tuotantolaitoksen vakava vaunortuminen tulipa-
15408: on yli 100 miljoonaa markkaa vuodessa tai joiden       lossa tai muu tähän verrattava ulkopuolisesta
15409: palveluksessa on yli 300 työntekijää. Näitä yrityk-    tekijästä johtuva seikka.
15410: siä nimitetään tässä laissa suuryrityksiksi.
15411:                                                                               4§
15412:                         2§                                Suuryrityksen työntekijän tai toimihenkilön
15413:    Suuryritys ei saa irtisanoa työntekijöitään tai     työsuhdeasunto muuttuu työsuhteen irtisanomis-
15414: toimihenkilöitään, ennen kuin irtisanottaville on      tilanteessa normaaliksi vuokrasuhdeasunnoksi.
15415: osoitettu yrityksen tai työvoimaviranomaisten toi-
15416: mesta uusi pysyvä työpaikka tai pysyvään työ-                                  5§
15417: paikkaan johtava koulutuspaikka.                         Tämän lain soveltamisesta annetaan tarkempia
15418:                                                        määräyksiä asetuksella.
15419:                        3§
15420:    Suuryritys saa lomauttaa työntekijöitään tai                              6§
15421: toimihenkilöitään vain poikkeuksellisissa tilan-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
15422: teissa (force majeure), jollaiseksi on katsottava      1988.
15423: 
15424:        Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
15425: 
15426:                         Ensio Laine                              Marjatta Stenius-Kaukonen
15427:                         Marja-Liisa Löyttyjärvi                  Esko-Juhani Tennilä
15428: 270825A
15429:                                                1987 vp.
15430: 
15431: Lakialoite n:o 98
15432: 
15433: 
15434: 
15435: 
15436:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi työehtosopimush!in, val-
15437:                                      tion virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain ja
15438:                                      yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain hyvityssak-
15439:                                      kosäännösten muuttamisesta            ·
15440: 
15441: 
15442:                                           Eduskunnalle
15443: 
15444:    Tammikuun 1 päivänä 1985 tuli voimaan laki        työntekijäpuoli edellytti, että komitea olisi teh-
15445: työehtosopimuslain muuttamisesta (660/84), jol-      nyt ehdotuksia työelämän· pelisääntöjen. paranta-
15446: la työehtosopimuslain hyvityssakkoja korotettiin     miseksi. Komitea ei kuitenkaan kyennyt esityk-
15447: pääsääntöisesti yhdeksänkertaisiksi. Samalla la-     siin, jotka olisivat työntekijäpuolta tyydyttäneet.
15448: kiin otettiin korotusautomaatti, joka nostaa hyvi-   Kun työnantajat olivat saaneet hyvityssakkojen
15449: tyssakkojen määrää kolmivuotiskausittain rahan       korotuksessa ja niiden korotusmenettelyssä tah-
15450: arvon muutosta vastaavasti.                          tonsa läpi, ne eivät luonnollisestikaan enää olleet
15451:    Hyvityssakkojen korotus kohdistuu käytännös-      halukkaita myöntymään mihinkään.
15452: sä eniten työntekijöiden toimintaoikeuksiin työ-        Eduskunta on sittemmin hyväksynyt esityksen
15453: paikoilla; ammattiyhdistysliike vastusti lainmuu-    (HE n:o 248/1985 vp.), joka on olevinaan kor-
15454: tosta loppuun asti. Hyvityssakot oli nähty osana     vaus työehtosopimuslain hyvityssakkojen tason
15455: ns. pelisääntökysymystä, jolla ammattiyhdistyslii-   nostamisesta ja korotusmenettelystä. Se on kui-
15456: ke on tarkoittanut lähinnä työnantajan tulkinta-     tenkin täysin riittämätön eikä täytä työntekijä-
15457: etuoikeuden siirtämistä työntekijäpuolelle.          puolen asettamia vaatimuksia.
15458:    Muutosta perusteltiin sillä, että sen jälkeen        Aloitteessa ehdotamme, että työehtosopimus-
15459: työntekijöiden asemaa vastaavasti parannettaisiin    lakiin tehty hyvityssakkojen korotus puretaan,
15460: suhteessa työnantajaan, joka menettelyllään          luovutaan . hyvityssakkoje(l sitomisesta indeksiin
15461: useimmiten aiheuttaa riitoja työpaikalla. Tässä      niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla ja
15462: ns. pelisääntökysymyksessä ammattiyhdistysliike      alennetaan hyviwssakkoja julkisella sektorilla
15463: on pyrkinyt tulkintaetuoikeuden siirtämiseen         niin, että hyvityssakot tulevat. yksityisell.ä ja julki-
15464: työnantajalta työntekijöille.                        sella sektorilla sama.nsuuruisiksi.
15465:    Vuoden 1984 keväällä työehtosopimuslain ja           Ehdotammekin,
15466: työriitojen sovittelulain muutostarpeita selvittä-
15467: mään asetettiin komitea. Vastapainoksi· hyvitys-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
15468: sakkojen korotukselle ja indeksisidonnaisuudelle             kiehdotukset:
15469: 
15470: 
15471: 
15472: 
15473: 270830F
15474: 2                                    1987 vp. -    LA n:o 98
15475: 
15476: 1.
15477:                                              Laki
15478:                                  työehtosopimuslain muuttamisesta
15479: 
15480:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15481:    kumotaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain 8 §: n 2 momentti Ja 13 a §,
15482: sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä syyskuuta 1984 annetussa laissa (660184) sekä
15483:    muutetaan 7 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 7 päivänä
15484: syyskuuta 1984 annetussa laissa, seuraavasti:
15485: 
15486:                        7§
15487:   Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja         dotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä
15488: työntekijä, joka tietensä rikkoo työehtosopimuk-   sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja velvol-
15489: sen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksa-       lisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuksessa ole
15490: maan, työnantaja korkeintaan kymmenentuhan-        toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta
15491: nen markan ja työntekijä korkeintaan sadan mar-    maksettava hyvityssakko. Tämä hyvityssakko ei
15492: kan hyvityssakko.                                  saa olla kymmentätuhatta markkaa suurempi.
15493: 
15494: 
15495:                       9§                             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
15496:     Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin si-   kuuta 19
15497: 
15498: 
15499: 
15500: 
15501: 2.
15502:                                              Laki
15503:                      valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:n muuttamisesta
15504: 
15505:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion
15506: virkaehtosopimuslain 19 §:n 3 momentti sekä 20 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä
15507: kesäkuuta 1986 annetussa laissa (491186), näin kuuluviksi:
15508: 
15509:                       19 §
15510:                                                    vahingon suuruus, syyllisyyden maara, toisen
15511:   Hyvityssakon määrä saa olla valtion tai yhdis-   osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama
15512: tyksen osalta enintään 10 000 markkaa ja virka-    aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voi-
15513: miehen osalta enintään 100 markkaa.                daan hyvityssakko jättää tuomitsematta.
15514: 
15515:                     20 §
15516:   Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
15517: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten     kuuta 19
15518:                                        1987 vp. -    LA n:o 98                                       3
15519: 
15520: 3.
15521:                                               Laki
15522:                   kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 ja 21 §:n muuttamisesta
15523: 
15524:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen
15525: virkaehtosopimuslain 20 §:n 4 momentti sekä 21 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä
15526: kesäkuuta 1986 annetussa laissa (492/86), näin kuuluviksi:
15527: 
15528:                       20 §
15529:                                                     vahingon suuruus, syyllisyyden maara, toisen
15530:    Hyvityssakon määrä saa olla kunnallisen sopi-    osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama
15531: musvaltuuskunnan, kunnan, kuntainliiton tai         aihe ja yhdistyksen tahi kunnan tai kuntainliiton
15532: yhdistyksen osalta enintään 10 000 markkaa ja       koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jät-
15533: viranhaltijan osalta enintään 100 markkaa.          tää tuomitsematta.
15534: 
15535:                     21 §
15536:   Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
15537: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten      kuuta 19
15538: 
15539: 
15540: 
15541: 
15542: 4.
15543:                                               Laki
15544:             yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 16 §:n muuttamisesta
15545: 
15546:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1979 annetun yksityisten
15547: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä
15548: kesäkuuta 1986 annetussa laissa (4931 86), näin kuuluvaksi:
15549: 
15550:                       16 §                          toksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssak-
15551:    Hyvityssakkoon ruomittaessa on otettava huo-     ko jättää tuomitsematta.
15552: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten
15553: vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen
15554: osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
15555: aihe ja yhdistyksen tai yksityisen valtionapulai-   kuuta 19
15556: 
15557: 
15558:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
15559: 
15560:                      Marjatta Stenius-Kaukonen               Ensio Laine
15561:                      Esko-Juhani Tennilä                     Marja-Liisa Löyttyjärvi
15562:                                                    1987 vp.
15563: 
15564: Lakialoite n:o 99
15565: 
15566: 
15567: 
15568: 
15569:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työsulun kieltämisestä työ-
15570:                                         taistelukeinona
15571: 
15572: 
15573:                                              Eduskunnalle
15574: 
15575:     Työnantajan asema suomalaisessa työmarkki-          työ- ja vastatyötaistelutoimenpiteenä työnanta-
15576:  napolitiikassa on niin vahva, että yhteiskunnan        jien toimesta. Niin ikään työnantajien työmark-
15577:  taholta on aihetta yleisen edun vuoksi puuttua         kinajärjestöjen ohjaamis- ja vaikutusmahdollisuu-
15578:  erinäisten painostustoimien käyttömahdollisuuk-        det jäsenistöönsä ovat pitkälle kehittyneet ja
15579:  siin työmarkkinahäiriöiden rajoittamiseksi. Kun        hyvät, eikä senkään vuoksi tällaisia työtaistelutoi-
15580:  työnantajan työnjohto ja valvontaoikeus sekä työ-      mia ole tarpeen käyttää.
15581:  hönotto-oikeus samoin kuin käytännössä varsin             Edellä olevan petusteella ehdotamme,
15582: Jaaja lomautus- ja irtisanomisoikeus antavat työn-
15583:  antajalle voimakkaat työmarkkinapoliittiset vai-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15584: kutuskeinot, ei voida enää pitää tarpeellisena                  kiehdotuksen:
15585:  yhteiskunnan kannalta sallia työsulun käyttöä
15586: 
15587: 
15588: 
15589:                                                   Laki
15590:                                 työsulun kieltämisestä työtaistelukeinona
15591: 
15592:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15593: 
15594:                          1§                             heutuneen vahingon. Tämän lisäksi työnantaja
15595:   Työnantaja tai sen edustaja ei saa toimeenpan-        tuomittakoon maksamaan työsulun piiriin kuulu-
15596: na eikä sallia jatkettavan työ- tai vastataistelutoi-   neiden työntekijöiden ammattiosastolle tai, jos
15597: mena työsulkua, jolla kokonaan tai osittain este-       niitä on useampia, kullekin niistä· hyvityssakkoa
15598: tään työntekijää työtä tekemästä.                       enintään 90 000 markkaa.
15599:                                                            Hyvityssakon määrän tarkistamisesta on voi-
15600:                        2 §                              massa, mitä työehtosopimuslain 13 a §:ssä (660/
15601:   Jos työnantaja tai sen edustaja rikkoo, mitä          84) on säädetty.
15602: edellä 1 §:ssä on säädetty, tai muutoin laiminlyö
15603: huolehtia työsulun päättämisestä, työnantaja on                                3§
15604: velvollinen maksamaan työntekijälle kaikki työ-           Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
15605: sulun johdosta menetetyt palkka- ja muut työ-           kuuta 198 ja sillä kumotaan sen kanssa ristirii-
15606: suhde-etuudet sekä korvaamaan työntekijälle ai-         dassa olevat säännökset.
15607: 
15608: 
15609:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
15610: 
15611:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                 Ensio Laine
15612:                       Marja-Liisa Löyttyjärvi                   Esko-Juhani Tennilä
15613: 
15614: 
15615: 
15616: 
15617: 270829E
15618:                                                  1987 vp.
15619: 
15620: Lakialoite n:o 100
15621: 
15622: 
15623: 
15624: 
15625:                                    Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
15626: 
15627: 
15628:                                             Eduskunnalle
15629: 
15630:    Työväenliikkeen toiminnan ja taistelun suuriin         Vuonna 196 5, kun työaika 1yhennettiin 40
15631: tuloksiin kuuluu työpäivän lyhentäminen. Jouk-         tuntiin, perusteltiin nykyisen työaikalain 5 §:n 2
15632: kovoimaa käyttämällä saatiin toteutettua 8 tun-        momenttiin otettua viikoittaisen työajan joustoa
15633: nin työpäivä vuonna 1917. Nyt työväen- ja              silloisen työajan lyhennyksen tuntuvuudella. Vii-
15634: ammattiyhdistysliike on asettanut tavoitteeksi         koittaiseen tai 5 §:n 3 momentissa säädettyyn
15635: säännöllisen työajan lyhentämisen 35 tuntiin vii-      nykyiseen yhden tunnin joustoon ei ole tarvetta,
15636: kossa.                                                 sillä pakottavien syiden ollessa kysymyksessä voi-
15637:    Suomen Työnantajain Keskusliitto on vastan-         daan tehdä ylitöitä. Joustoista seuraa vain ylityö-
15638: nut työajan lyhentämisvaatimukseen nostamalla          korvausten menetys.
15639: esille ns. työajan joustot. Niillä tavoitellaan mah-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15640: dollisuutta pidentää työpäivä 10 tuntiin päivässä      nioittavasti,
15641: ilman ylityökorvauksia. STK:n tavoitteen läpime-
15642: no merkitsisi pitkää taka-askelta, työläisten ja                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15643: toimihenkilöiden kamppailun tulosten mitätöi-                  kiehdotuksen:
15644: mistä sekä palaamista vuosisadan alun tasolle.
15645: 
15646: 
15647:                                                  Laki
15648:                                        työaikalain muuttamisesta
15649: 
15650:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15651:   kumotaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain 5 §:n 2 ja 3 momentti Ja 17 §:n 2
15652: momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65), sekä
15653:   muutetaan 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1965
15654: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
15655: 
15656:                      5§
15657:   Säännöllinen työaika on enintaan 8 tuntia              Tämä laki tulee vOimaan         päivänä
15658: vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa.                   kuuta 1988.
15659: 
15660: 
15661: 
15662:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
15663: 
15664:                       Marja-Liisa Löyttyjärvi                   Marjatta Stenius-Kaukonen
15665:                       Esko-Juhani Tennilä                       Ensio Laine
15666: 
15667: 
15668: 
15669: 
15670: 270828D
15671:                                                 1987 vp.
15672: 
15673: Lakialoite n:o 101
15674: 
15675: 
15676: 
15677: 
15678:                                    Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi palkkaturvalain 2 §: n muuttamisesta
15679: 
15680: 
15681:                                            Eduskunnalle
15682: 
15683:    Palkkaturvalain 2 §:n 1 momentin mukaan            suudesta työnantajaa kohtaan ovat antaneet palk-
15684: maksetaan palkkaturvana vain kolmen kuukau-           kasaatavien roikkua kuukausimääriä. Jopa lain-
15685: den kuluessa ennen hakemuksen jättämistä              kohdan viittaus etuoikeusasetuksessa säädettyyn
15686: erääntyneet palkkasaatavat. Kuluneina lamavuo-        viimeisen ja kuluvan vuoden määräaikaan on
15687: sina havaittiin, että säännös käytännössä usein       johtanut lomaetuuksien ja joidenkin tulkinnan-
15688: johti oikeudenmenetyksiin. Konkurssikypsissä          varaisten palkkasaatavien menetyksiin.
15689: yrityksissä asiat on usein hoidettu niin sekavasti,      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15690: että palkkasaatavien setviminen vaatii aikaa. Jos-
15691: kus pienempien työnantajien työntekijät taas                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15692: parempia aikoja odotellessaan pelkästä solidaari-            kiehdotuksen:
15693: 
15694: 
15695: 
15696:                                                 Laki
15697:                                  palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta
15698: 
15699:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkaturvalain
15700: (649/73) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15701: 
15702:                      2§
15703:   Palkkaturvana maksetaan työsuhteesta johtuvat         Tämä laki tulee vOimaan        päivänä
15704: palkka- ja muut saatavat.                             kuuta 198 .
15705: 
15706: 
15707: 
15708:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
15709: 
15710:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                  Marjatta Stenius-Kaukonen
15711:                      Ensio Laine                              Esko-Juhani Tennilä
15712: 
15713: 
15714: 
15715: 
15716: 270827C
15717:                                                 1987 vp.
15718: 
15719: Lakialoite n:o 102
15720: 
15721: 
15722: 
15723: 
15724:                                    Heikkinen ym.: Ehdotus laiksi maatalouden investointivarauslain
15725:                                      muuttamisesta
15726: 
15727: 
15728:                                             Eduskunnalle
15729: 
15730:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15731: 
15732:    Vuoden 1983 alusta alkaen on ollut voimassa         taikka muutoin poikkeuksellisissa olosuhteissa in-
15733: maatalouden investointivarauslaki, jonka perus-        vestointitalletukset voitaisiin käyttää valtioneu-
15734: teella maatilatalouden harjoittajat ovat voineet       voston päätöksellä maatilatalouden harjoittajien
15735: tehdä investointivarauksia, jotka ovat veivoitta-      rahoitusaseman parantamiseen irrottamalla tileil-
15736: neet investointitalletuksien tekemiseen. Tällä         lä olevat varat nopeasti maatilatalouden harjoit-
15737: hetkellä maatilatalouden harjoittajien tekemiä         tajien käyttöön. Varauksia ehdotetaan sallittavak-
15738: investointitalletuksia on rahalaitoksissa investoin-   si purkaa poikkeuksellisissa olosuhteissa inves-
15739: titileillä arviolta 250-300 milj. markkaa. Tässä       tointia tekemättä. Lakiehdotus ei aiheuta toteu-
15740: lakialoitteessa ehdotetaan, että kadon johdosta        tuessaan veronsaajille menetyksiä.
15741: 
15742: 
15743: 
15744: 
15745:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
15746: 
15747:    Kulumassa olevana vuonna ovat maatalous-            heuttamaa vaikeaa rahoitustilannetta. Lakia tulisi
15748: elinkeinolle aiheutuneet poikkeuksellisen suuret       tarkistaa siten, että merkittävien satovahinkojen
15749: satovahingot. Syntyneet satovahingot ovat ratkai-      sattuessa varauksia tulisi voida purkaa investoin-
15750: sevasti alentaneet viljelijöiden tulotasoa ja vai-     tia tekemättä. Varaus voitaisiin tulouttaa korotta-
15751: keuttaneet maksuvalmiutta. Taloudellisesti eri-        mattomana suoraan veronalaiseksi tuloksi kato-
15752: tyisen vaikeita tulevat viljelijöille olemaan kulu-    vuonna ja katovuotta seuraavana verovuotena.
15753: massa oleva katovuosi ja sitä seuraava vuosi 1988.        Ensimmäiset vuonna 1983 tehdyt maatalouden
15754:    Viljelijöiden tukalan taloudellisen aseman hel-     investointivaraukset on voimassa olevien säännös-
15755: pottamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Voi-      ten mukaan purettava kuluvalta vuodelta toimi-
15756: massa olevan laisäädännön mukaan katokorvauk-          tettavan verotuksen yhteydessä. Purkuajankohta
15757: set eivät yksin riitä tilakohtaisista menetyksistä     sattuu näin ollen viljelijöille poikkeuksellisen
15758: selviytymiseen. Tarvitaan lisäksi myös mm. rahoi-      epäsuotuisaan ajankohtaan. Maatalouden inves-
15759: tusjärjestelyjä olemassa olevien lainojen lyhennys-    tointivarauslain täydentäminen siten, että va-
15760: ten siirtoina ja uusia kohtuukorkoisia riittävän       rauksen tuloutus sallitaan katovuonna ja kato-
15761: pitkäaikaisia katolainoja. Verotuksellisesti on        vuotta seuraavana vuonna ilman investointipak-
15762: mahdollisuus ainakin jossain määrin keventää           koa, lykkäisi investointien suorittamisen suotui-
15763: katotilanteen johdosta syntynyttä maksuvalmiut-        sampaan ajankohtaan ja samalla vapauttaisi in-
15764: ta. Verohallitus on jo osoittanut joustavuutta ja      vestointitalletuksia helpottamaan tilojen selviyty-
15765: lähettänyt verotoiroistoille ohjeet katotilanteen      mistä vaikeassa rahoitustilanteessa.
15766: johdosta tarpeettomien loppuvuoden ennakkove-             Investointivarauksen käyttöaikaa olisi tarkoi-
15767: rojen poistamisesta.                                   tuksenmukaista tässä vaiheessa pidentää ainakin
15768:    Maatalouden investointivarauslakiin on mah-         viimeistään viidenteen vuoteen sen verovuoden
15769: dollista sisällyttää säännöksiä, jotka omalta osal-    päättymisestä,· jolta jätetyssä veroilmoituksessa
15770: taan helpottaisivat katovuosien maataloudelle ai-      investointivaraus on tehty. Tässä lakialoitteessa
15771: 270826B
15772: 2                                          1987 vp. -     LA n:o 102
15773: 
15774: ehdotetaan oman erillisen vaihtoehdon luomista            sen, että verotuksellisesti ori_. edullista purkaa
15775: investointien lykkäämiseen tilalle sopivampaan            kaikki tehdyt varaukset yhdellä kertaa. Olisi tästä
15776: ajankohtaan.                                              syystä luotava mahdollisuus myös sellaiseen vaih-
15777:    Investointivarauksen toimivuutta rajoittaa mer-        toehtoon, jossa osan varauksesta purkautuessa ei
15778: kittävästi myös säännös, jonka mukaan varausta            menetettäisi oikeutta samana verovuotena tavan-
15779: ei saa tehdä niiltä verovuosilta, joina aikaisem-         omaisen varauksen tekemiseen.
15780: ~in tehtyjä varauksia käytetään tai luetaan tulok-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15781: si.
15782:    Tällä säännöksellä ei ole mitään itsenäistä                      että Eduskunta hyvå'ksyisi seuraavan la-
15783: tarkoitusta. Tämä säännös aiheuttaa kuitenkin                    kiehdotuksen:
15784: 
15785: 
15786:                                                     Laki
15787:                               maatalouden investointivarauslain muuttamisesta
15788: 
15789:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15790:   kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden investointivarauslain (1103/82) 2 §:n
15791: 2 momentti,
15792:   muutetaan 6 §, sekä
15793:   liså"tään 9 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
15794: 
15795:                            6§
15796:    Investointivaraus on käytettävä viimeistään vii-       voidaan valtioneuvoston päätöksellä sallia tulou-
15797: dentenä verovuotena sen verovuoden päättymi-              tettavaksi investointia tekemättä maatalouden ve-
15798: sestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa investointi-     ronalaiseksi tuloksi korottamattomana.
15799: varaus on tehty. Aikaisemmin tehty investointi-
15800: varaus on käytettävä ennen myöhemmin tehtyjä.
15801:                                                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta
15802:                            9§                             1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vero-
15803:                                                           vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
15804:       Poikkeuksellisissa olosuhteissa investointivaraus
15805: 
15806: 
15807:         Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1987
15808: 
15809:             Kauko Heikkinen                 Juhani Vähäkangas             Eino Siuruainen
15810:             Marita Jurva                    Juho Sillanpää                Esko-Juhani Tennilä
15811:             Jukka Vihriälä                   Marja-Liisa Löyttyjärvi      Seppo Pelttari
15812:             Marjatta Stenius-Kaukonen       Hannu Tenhiälä                Heikki Kokko
15813:             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Johannes Virolainen           Pirkko Ikonen
15814:             Taisto Tähkämaa                 Kalle Röntynen                Håkan Malm
15815:             Matti Väistö                    Esko Aho                      Sirkka-Liisa Anttila
15816:             Aapo Saari                      Mirja Ryynänen                Jorma Huuhtanen
15817:             Matti Maijala                   Marjatta Väänänen             Mauri Pekkarinen
15818:             Markku Lehtosaari               Pauli Saapunki                Kimmo Sarapää
15819:             Timo Kietäväinen                Raila Aho                     Jarmo Wahlström
15820:             Ensio Laine                     Sulo Aittoniemi               Martti Korkia-Aho
15821:             Riitta Jouppila                 Eero Paloheimo                Erkki Pulliainen
15822:             Osmo Soininvaara                Annikki Koistinen             Riitta Kauppinen
15823:             Tellervo Renko                  Kauko Juhantalo               Anneli Jäätteenmäki
15824:             Esko Jokiniemi                  Hannele Pokka                 Toimi Kankaanniemi
15825:             Urpo Leppänen                   Esko Almgren                  Pertti Lahtinen
15826:                         Esko Helle                                 Timo Laaksonen
15827:                                                 1987 rd.
15828: 
15829: Lagmotion nr 103
15830: 
15831: 
15832: 
15833: 
15834:                                   Wasz-Höckert: Förslaget tilllag om ändring av 22 § lagen om skatt
15835:                                     pä inkomst och förmögenhet
15836: 
15837: 
15838:                                           Tili Riksdagen
15839: 
15840:   Det finns ett antal finländska medborgare,         varit tvungna att bosätta sig utomlands. 1 rättvi-
15841: som arbetar för FN eller dess specialorganisatio-    sans och konsekvensens namn borde ocksä pen-
15842: ner. Dessa personer särbehandlas i skattemässigt     sion, som utbetalas av FN eller dess specialorgan
15843: hänseende. Enligt IFL 22 § 1 mom. 11 punkten         tili finländsk medborgare betraktas som skattefri
15844: är lön eller arvode, som utbetalas av FN eller       inkomst, ätminstone i statsbeskattningen, även
15845: nägon av dess specialorgan skattefri inkomst om      om personen bosätter sig i Finland efter pensio-
15846: den utbetalas för sakkunniguppdrag som fullgörs      neringen.
15847: annorstädes än i Finland.                               Undertecknad föreslär därför
15848:   Emellertid är pension, som utbetalas för mot-
15849: svarande personer i Finland skattepliktig in-                  att Riksdagen måtte godkänna /ö/jande
15850: komst. Detta hae lett till att flere av de fä               lagförslag:
15851: personer det är fräga om av skattemässiga skäl
15852: 
15853: 
15854: 
15855:                                                 Lag
15856:                 om ändring av 22 § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
15857: 
15858:   1 enlighet med riksdagens beslut ändras i lagen den 31 december 1974 om skatt pä inkomst och
15859: förmögenhet (1043/74) 22 § 1 mom. 11 punkten sälydande:
15860: 
15861:                      22 §
15862:   Säsom skattepliktig inkomst anses icke:               Denna lag träder i kraft den 1 januari 1988.
15863:                                                      Den tillämpas första gängen vid beskattningen
15864:   11) lön, arvode eller pension, som Förenta         för skatteäret 1988.
15865: Nationerna eller någon av dess specialorganisatio-
15866: ner betalar för annorstädes än i Finland utfort
15867: sakkunniguppdrag,
15868: 
15869: 
15870: 
15871:      Helsingfors den 5 oktober 1987
15872: 
15873:                                           Ole Wasz-Höckert
15874: 
15875: 
15876: 
15877: 
15878: 270832H
15879:                                                 1987 vp.
15880: 
15881: Lakialoite n:o 103                                                                          Suomennos
15882: 
15883: 
15884: 
15885: 
15886:                                    Wasz-Höckert: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 22 §:n
15887:                                      muuttamisesta
15888: 
15889: 
15890:                                            Eduskunnalle
15891: 
15892:   Joukko Suomen kansalaisia työskentelee              verotuksellisista syistä asettua asumaan ulkomail-
15893: YK:ssa tai sen erityisjärjestöissä. Nämä henkilöt     le. Oikeudenmukaisuuden ja johdonmukaisuu-
15894: saavat verotuksellisesti erityiskohtelun. TVL:n       den nimissä pitäisi myös eläke, jonka YK tai sen
15895: 22 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan on                 erityisjärjestö maksaa Suomen kansalaiselle, kat-
15896: palkka tai palkkio, jonka YK tai jokin sen            soa verovapaaksi tuloksi, ainakin valtionverotuk-
15897: erityisjärjestö maksaa, verovapaata tuloa, jos se     sessa, vaikka henkilö asettuu asumaan Suomeen
15898: maksetaan muualla kuin Suomessa suoritetusta          eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
15899: asiantuntijatehtävästä.                                  Tämän johdosta ehdotankin,
15900:    Kuitenkin vastaaville henkilöille maksettava
15901: eläke on Suomessa veronalaista tuloa. Tämä on                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15902: johtanut siihen, että useiden niistä harvoista               kiehdotuksen:
15903: henkilöistä, joista on kysymys, on ollut pakko
15904: 
15905: 
15906: 
15907: 
15908:                                                 Laki
15909:                           tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
15910: 
15911:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- Ja
15912: varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momentin 11 kohta näin kuuluvaksi:
15913: 
15914:                       22 §
15915:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15916:                                                       ta 1988. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
15917:    11) palkkaa, palkkiota tai eläkettä, jonka Yh-     verovuodelta 1988 suoritettavassa verotuksessa.
15918: distyneet Kansakunnat tai jokin sen erityisjärjestö
15919: maksaa muualla kuin Suomessa suoritetusta
15920: asiantuntijatehtävästä,
15921: 
15922: 
15923: 
15924: 
15925:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1987
15926: 
15927:                                            Ole Wasz-Höckert
15928: 
15929: 
15930: 
15931: 
15932: 270832H
15933:                                                  1987 vp.
15934: 
15935: Lakialoite n:o 104
15936: 
15937: 
15938: 
15939: 
15940:                                     Väistö ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiömaksus-
15941:                                        ta annetun lain 27 §:n ja maidon väliaikaisista tuotantokiintiöis-
15942:                                        tä annetun lain muuttamisesta
15943: 
15944: 
15945:                                             Eduskunnalle
15946: 
15947:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15948: 
15949:     Aloite koskee maidon kaksihintajärjestelmään       maakunnassa. Näillä alueilla lisäkiintiöitä tulisi
15950: liittyvän lainsäädännön voimassaolon jatkamista.       lisäksi myöntää vähintään kummallakin alueella
15951: Kyseessä on rinnakkaisaloite hallituksen esityksel-    edellisen kalenterivuoden aikana lakkautettujen
15952: le n:o 87. Hallituksen esityksen tarkoituksena on      tuotantokiintiöiden perusteella tuotettua maito-
15953: jatkaa maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta ja        määrää vastaava määrä.
15954: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettu-        Tässä lakialaitteessa ehdotetaan, että näitä
15955: jen lakien voimassaoloaikaa kahdella vuodella.         kohtuusperusteen lisäksi myönnettäviä lisäkiinti-
15956: Tämä ehdotus on pääosin hallituksen esityksen          öitä myönnettäisiin Lapin läänin ja Ahvenan-
15957: mukainen.                                              maan maakunnan lisäksi Oulun läänin Hailuo-
15958:     Hallitus esittää, että ratkaisuvalta kohtuuspe-    don, Hyrynsalmen, Kuivaniemen, Kuusamon,
15959: rusteella myönnettävien lisäkiintiöiden osalta oli-    Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven,
15960: si jatkossa maatilahallituksen sijasta maatalous-      Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Utajär-
15961: piirien maataloustoimistoilla. Samoin ehdotetaan       ven, Vaalan, Vuolijoen ja Yli-Iin kunnissa sekä
15962: tässä lakialoitteessa.                                 Kajaanin ja Kuhmon kaupungeissa ja Pohjois-
15963:     Maidon kaksihintajärjestelmän jatkuessa halli-     Karjalan läänissä.
15964: tus esittää alueellisten erityisolosuhteiden huo-         Lakiehdotukset on tarkoitus saattaa voimaan 1
15965: mioon ottamista Lapin läänissä ja Ahvenanmaan          päivästä tammikuuta 1988 lukien.
15966: 
15967: 
15968: 
15969: 
15970:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
15971: 
15972:    Maidon kaksihintajärjestelmä tuli voimaan           maassa. Viimeisimpien tietojen mukaan maidon-
15973: vuoden 1985 alusta. Tuolloin pidettiin tärkeänä,       tuotanto alenee jopa 5 prosenttia vuoteen 1986
15974: että järjestelmän alueelliset ja tilakohtaiset puut-   verrattuna ja alittaa vuonna 1988 maataloustulo-
15975: teet korjataan myöhemmin lakia jatkettaessa.           lain mukaisen tuotannonohjaustavoitteen.
15976:    Kiintiöjärjestelmän voimaantulo käänsi mai-            Tässä tilanteessa on välttämätöntä turvata alu-
15977: dontuotannon lievään laskuun koko maassa. Eri-         eellisilla ratkaisuilla maidontuotannon edellytyk-
15978: tyisen voimakkaan vähenemisen järjestelmä on           set maamme itä- ja pohjoisosissa. Tuotannon
15979: saanut aikaan alueilla, missä maatilojen tuotan-       ennakoitua voimakkaampi supistuminen antaa
15980: torakennusten peruskorjaus ja uusiminen sekä           toisaalta tähän ratkaisuun mahdollisuuden kaksi-
15981: sukupolvenvaihdosten toteutus olivat vasta vii-        hintajärjestelmää jatkettaessa vuosiksi 1988-
15982: kastuneet. Kiintiöjärjestelmä pysähdytti raken-        1989.
15983: teen kehittymisen ja tilojen elinvoimaistamisen.          Maatalouden ja nimenomaan lypsykarjatalou-
15984:    Erityisen selvästi maidon kaksihintajärjestel-      den merkitys on Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla
15985: män vaikutukset ovat nähtävissä Itä- ja Pohjois-       ollut perinteisesti suuri. Pieni tilakoko ja nurmi-
15986: Suomen alueilla. Vuoden 1987 aikana tuotannon          viljelyn mahdollistavat luonnonolot ovat luontai-
15987: supistumista on voimistanut osittainen kato koko       sesti suosineet maidontuotantoa.
15988: 
15989: 270836M
15990: 2                                      1987 vp. -    LA n:o 104
15991: 
15992:    Maaseudun säilyminen edes kohtuullisessa          jiä oli enää 4 397, mikä on 7, 5 prosenttia vähem-
15993: määrin asuttuna edellyttää elinkelpoisia pien- ja    män kuin vastaavana aikana vuonna 1986.
15994: perheviljelmiä. Ilman elinvoimaista maatilara-          Maitomäärän väheneminen on myös ollut Poh-
15995: kennetta ei maamme itä- ja pohjoisosissa ole         jois-Karjalassa erittäin voimakasta. Vuonna 1986
15996: edellytyksiä kehittää myöskään muita maaseutu-       meijereiden vastaanottama maitomäärä oli 9,8
15997: elinkeinoja.                                         prosenttia vähemmän kuin vuonna 1980. Sa-
15998:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan kaksihintajär-   maan aikaan tuotanto oli koko maassa vain 4,9
15999: jestelmää jatkettaessa otettavaksi huomioon La-      prosenttia alempi kuin vuonna 1980.
16000: pin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan           Edellä olevaan perustuen ehdotetaan maidon
16001: sekä Ahvenanmaan erityisolosuhteet. Näillä alu-      väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain
16002: eilla maidontuotannon merkitys on erityisen tär-     14 §:n 2 momenttia täydennettäväksi erityisolo-
16003: keää myös työllisyyssyistä. Maidontuotannon su-      suhteet huomioon ottaen siten, että saman pykä-
16004: pistuminen vie vääjäämättä kipeästi tarvittavia      län 1 momentin nojalla myönnettävien tuotanto-
16005: työpaikkoja myös jalostuksen, kuljetuksen ja pal-    kiintiöiden tulisi Lapin läänin ja Ahvenanmaan
16006: velujen piiristä.                                    maakunnan lisäksi vastata Oulun läänin Hailuo-
16007:    Maidontuotannon kehitystä tarkasteltaessa on      don, Hyrynsalmen, Kuivaniemen, Kuusamon,
16008: selvästi havaittavissa, että tuotannon supistumi-    Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven,
16009: nen on ollut erityisen voimakasta Pohjois-Karja-     Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Utajär-
16010: lassa. Tässä maakunnassa maidonlähettäjien mää-      ven, Vaalan, Vuolijoen ja Yli-Iin kunnissa sekä
16011: rä on esimerkiksi 1980-luvulla vähentynyt suh-       Kajaanin ja Kuhmon kaupungeissa ja Pohjois-
16012: teellisesti enemmän kuin millään muulla alueella     Karjalan läänissä vähintään edellisen kalenteri-
16013: maassamme. Vuonna 1980 maidonlähettäjiä oli          vuoden aikana lakkautettujen tuotantokiintiöi-
16014: Pohjois-Karjalassa 7 223 ja vuonna 1986 enää         den perusteella tuotettua maitomäärää.
16015: 4 829. Lähettäjämäärä aleni 33 prosentilla. Vas-        Lakiehdotus on tarkoitus saattaa voimaan 1
16016: taava supistuminen oli Lapissa 30 ja Kainuussa       päivänä tammikuuta 1988 lukien.
16017: 29 prosenttia.                                          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16018:    Vuoden 1987 kehitys osoittaa, että lähettäjä-
16019: määrä on vähentynyt Pohjois-Karjalassa kiihtyväl-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
16020: lä vauhdilla. Kuluvan vuoden kesäkuussa lähettä-            kiehdotukset:
16021: 
16022: 
16023: 
16024: 
16025: 1.
16026:                                                Laki
16027:             maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n muuttamisesta
16028: 
16029:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 patvana
16030: heinäkuuta 1984 annetun lain 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986
16031: annetussa laissa (6221 86), näin kuuluvaksi:
16032: 
16033:                        27 §                          misvelvollisuuden ajankohdasta tämän lain voi-
16034:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-       maantulon jälkeisen ensimmäisen maksukauden
16035: ta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän 1985 ja      osalta.
16036: joulukuun 31 päivän 1989 väliseltä ajalta suori-
16037: tettavia kiintiömaksuja. Asetuksella voidaan sää-
16038: tää tämän lain säännösten estämättä verovelvolli-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16039: sen eduksi poikkeuksia kiintiömaksun suoritta-       ta 1988.
16040:                                        1987 vp. -     LA n:o 104                                      3
16041: 
16042: 2.
16043:                                                 Laki
16044:                 maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
16045: 
16046:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä
16047: heinäkuuta 1984 annetun lain (570/84) 14 §:n 2 momentti, 19 §, 25 §:n 1 momentti ja 34 §:n 1
16048: momentti,
16049:   sellaisina kuin niistä ovat 19 § ja 34 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa
16050: (623/86) sekä 25 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa {1086/85) näin
16051: kuuluviksi:
16052: 
16053:                        14 §                           tain enintään 2 miljoonan litran kokonaismäärän
16054: _   - - - - -                 - - - - - -             puitteissa.
16055:    Valtioneuvoston tulee myös määrätä tuotanto-
16056: kiintiöiden yhteismäärä, jonka rajoissa 1 momen-                             25 §
16057: tissa tarkoitettuja vahvistuksia ja korotuksia saa-      Maataloustoimiston ja maatilahallituksen tä-
16058: daan tehdä. Tällöin valtioneuvoston tulee ottaa       män lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea
16059: huomioon maidontuotannon kehitys ja vallitseva        muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin
16060: markkinatilanne. Lapin läänissä ja Ahvenanmaan        muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
16061: maakunnassa sekä Oulun läänistä Hailuodon,            {154/50) on säädetty. Maataloustoimiston 14 §:n
16062: Hyrynsalmen, Kuivaniemen, Kuusamon, Palta-            1 momentissa ja 20 §:n 1 momentissa tarkoitet-
16063: mon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sot-        tujen valtioneuvoston päätösten nojalla antamista
16064: kamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Utajärven,         päätöksistä tai 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuista
16065: Vaalan, Vuolijoen ja Yli-Iin kunnissa sekä Kajaa-     päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta annettui-
16066: nin ja Kuhmon kaupungeissa ja Pohjois-Karjalan        hin maatilahallituksen päätöksiin ei kuitenkaan
16067: läänissä tulee 1 momentin nojalla myönnettävien       saa hakea muutosta valittamalla.
16068: tuotantokiintiöiden vastata vähintään edellisen
16069: kalenterivuoden aikana lakkautettujen tuotanto-
16070: kiintiöiden perusteella tuotettua maitomäärää.                                34 §
16071:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16072:                        19 §                           ta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelletaan 31
16073:    Tuotantokiintiön vahvistaa 13 ja 14 §:ssä tar-     päivään joulukuuta 1989 saakka. Tällä lailla
16074: koitetuissa tapauksissa hakemuksesta maatalous-       kumotaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräis-
16075: piirin maataloustoimisto.                             sä tapauksissa annettuun lakiin {1080/81) sisälty-
16076:    Maatalouspiirin maataloustoimistolla on lisäksi    vät lypsykarjataloutta koskevat säännökset. Lypsy-
16077: oikeus maatilahallituksen määräämien kiintiöi-        karjatalouden harjoittamista tai laajentamista
16078: den puitteissa ja sen tarkemmin määräämin pe-         koskevat lupahakemukset, jotka ovat vireillä tä-
16079: rustein päättää tuotantokiintiön vahvistamisesta      män lain voimaan tullessa, on käsiteltävä kuiten-
16080: tai korottamisesta taikka saman viljelijän omis-      kin loppuun mainitun lain säännösten mukaan.
16081: tukseen tulleiden tilojen kiintiöiden yhdistämi-
16082: sestä kokonaan tai osittain silloin, kun siihen on
16083: erityisen painavia syitä ja sitä on kohtuusnäkö-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16084: kohdat huomioon ottaen pidettävä tarpeellisena.       ta 1988. Vuoden 1987 maidontuotantoon sovel-
16085:    Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tuotanto-        lettuja tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri
16086: kiintiöitä voidaan vahvistaa tai korottaa vuosit-     toimenpiteitä myös vuosina 1988 ja 1989.
16087: 
16088: 
16089:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
16090: 
16091:          Matti Väistö                    Annikki Koistinen              Kerttu Törnqvist
16092:          Juhani Alaranta                 Pekka Puska                    Esko Jokiniemi
16093:                                                  1987 vp.
16094: 
16095: Lakialoite n:o 105
16096: 
16097: 
16098: 
16099: 
16100:                                     Tenhiälä ym.: Ehdotus sokerilaiksi
16101: 
16102: 
16103:                                             Eduskunnalle
16104: 
16105:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16106: 
16107:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi sokerilaki,     suuteen. Tässä lakialoitteessa ehdotettu kilomää-
16108: jolla säädeltäisiin eräitä sokerin tuotantoon liitty-   rä lisäisi jonkin verran viljelylaajuutta. Lakialoite
16109: viä kysymyksiä nykyisen kotimaisen sokerin tuo-         ei koske tärkkelysmakeuttajia.
16110: tannosta annetun lain (863/82) Voimassaoloajan             Nykyisillä tehtailla on riittävä kapasiteetti laki-
16111: päätyttyä.                                              aloitteessa esitetyn sokerijuurikasmäärän käyttä-
16112:    Lakialoite on pääosin sisällöltään hallituksen       miseen eikä tehtailla tämän vuoksi tarvita lisära-
16113: esityksen (HE n:o 84) mukainen.                         kentamista. Viljelyalueen laajentamisella on mer-
16114:    Lakialoite sisältää säännökset kotimaassa viljel-    kitystä myös työllisyyden hoidon kannalta sekä
16115: tävän sokerijuurikkaan määrästä ja sen hinnan           sokerijuurikkaan viljelijöiden ja sokerijuurikas-
16116: vahvistamisesta. Sen mukaan sokerijuurikkaan            teollisuuden taholla. Samalla myös vapaana ole-
16117: vuotuinen perusmäärä olisi lain voimassaoloajan         vaa peltoa voidaan käyttää sokerijuurikkaan vilje-
16118: kiinteä. Lakialoitteessa ehdotettu taso, 850 milj.      lyyn.
16119: kiloa johtaisi noin 56 % :n sakkaroosiomavarai-            Muilta osin lakialoite on hallituksen esityksen
16120: suuteen. Tässä kohdin lakialoite poikkeaa halli-        mukainen. Koska lakialoite liittyy vuoden 1988
16121: tuksen esityksestä, missä ehdotettu taso 750 milj.      tulo- ja menoarvioesitykseen, se tulisi käsitellä
16122: kiloa johtaisi noin 50 % :n sakkaroosiomavarai-         tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
16123: 
16124: 
16125: 
16126: 
16127:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
16128: 
16129:    1 §. Pykälässä säädettäisiin, millaisia keinoja      olevaa peltoa voidaan näin käyttää sokerijuurik-
16130: lain mukaan on mahdollista käyttää kotimaisen           kaan viljelyyn.
16131: sokerintuotannon turvaamiseksi. Lakialoite kos-            Jos sokerijuurikkaan viljelyn laajuutta joudut-
16132: kee vain sakkaroosia, joten muut makeuttajat,           taisiin supistamaan, merkitsisi se siirtymistä joko
16133: mukaan luettuna kotimainen tärkkelysmakeutta-           pelkkään viljantuotantoon tai kotieläintuotan-
16134: ja, jäävät sen ulkopuolelle.                            toon. Sokerijuurikkaan viljelyn supistaminen vaa-
16135:    2 §. Lakialoitteen mukaan sokerijuurikkaan           rantaisi myös Sokerijuurikasta viljelevien tilojen
16136: vuotuinen valtakunnallinen määrä jaettaisiin pe-        elinkelpoisuutta, koska tuotannon rajoittamistoi-
16137: rus- ja lisämäärään. Viljelyn laajuuden nostami-        menpiteistä johtuen siirtyminen kotieläintuotan-
16138: nen tarvittavaan määrään edellyttää 850 milj.           toon on mahdollista vain harvoissa tapauksissa ja
16139: juurikaskilon perusmäärää. Lakialoitteessa esitet-      silloinkin varsin pienessä mittakaavassa. Myös
16140: ty määrä merkitsee nykyisten tehtaiden kapasi-          maatalouden yleinen tuotantopoliittinen tilanne,
16141: teetin käyttämistä entistä tehokkaammin. Teh-           joka edellyttää pellon siirtämistä pois ylituotan-
16142: taille ei kuitenkaan aiheutuisi viljelylaajuuden        toa aiheuttavasta tuotannosta, puoltaa sokerijuu-
16143: lisääntymisestä lisärakentamista. Viljelyalueen         rikkaan viljelyn nykyisen viljelylaajuuden kasvat-
16144: laajentamisella on myös merkitystä työllisyyden         tamista tässä lakialoitteessa ehdotetulla tavalla.
16145: hoidon kannalta sokerijuurikkaan viljelijöiden ja       On huomattava, ettei sokerijuurikas ole ylituo-
16146: sokerijuurikasteollisuuden taholla. Myös vapaana        tantoa aiheuttava kasvi.
16147: 270839Q
16148: 2                                       1987 vp. -      LA n:o 105
16149: 
16150:    Lisäksi juurikkaan viljelyllä on merkitystä kun-     kotimaisen sokerijuurikkaan että ulkomaisen raa-
16151: tien talouteen myös verotulojen muodossa. Soke-         kasokerin rahtikustannukset.
16152: rijuurikkaan viljely ja juurikassokerituotanto eivät       6 §. Pykälässä säädettäisiin hinnanalennuskor-
16153: myöskään rasita valtiontaloutta. Kerrannaisvaiku-       vauksen maksamisesta. Valtion tulo- ja menoarvi-
16154: tukset huomioon ottaen kotimaisen sokerituotan-         oon otettavien määrärahojen maksamisesta huo-
16155: non vaikutus valtiontalouteen on positiivinen.          lehtisi maatilahallitus.
16156: Lakialoitteessa ehdotettu 850 milj. juurikaskilon          7 §. Pykälässä säädettäisiin yhteisöjen velvolli-
16157: perusmäärä johtaa vasta n. 56 % :n omavaraisuu-         suudesta pitää sokerijuurikkaiden viljelyrekisteriä
16158: teen sakkaroosisokerin osalta.                          ja kirjanpitoa.
16159:    3 §. Pykälässä säädettäisiin kulloisenkin vuo-          8 §. Pykälässä säädettäisiin 7 §:ssä säädettyjen
16160: den perusmäärään kuuluvien sokerijuurikkaiden           tehtävien laiminlyönnin seurauksista.
16161: hinnanmäärittelystä sekä lisämäärään kuuluvien             9 §. Pykälässä säädettäisiin sokeriasiain neuvot-
16162: juurikkaiden hinnasta.                                  telukunnasta ja sen kokoonpanosta.
16163:    4 §. Pykälässä säädettäisiin sokerijuurikkaan           10 §. Pykälässä säädettäisiin sokerintuotantoa
16164: laatuhinnoittelusta. Tarkempia määräyksiä kitey-        harjoittavasta yhteisöstä.
16165: tyvän sokerin määrän laskemisesta antaisi maa- ja          11 §. Pykälässä säädettäisiin liikesalaisuudesta.
16166: metsätalousministeriö.                                     12 §. Pykälässä annettaisiin maa- ja metsäta-
16167:    5 §. Lakialoitteen mukaan valtion varoista           lousministeriölle oikeus antaa tarkemmat mää-
16168: maksettaisiin sokerintuotantoa harjoittavalle yh-       räykset tämän lain täytäntöönpanosta.
16169: teisölle vuosittain hinnanalennuskorvausta koti-           13 §. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulos-
16170: maisten sokerijuurikkaiden käytöstä aiheutuvan          ta. Laki tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta
16171: raaka-ainekustannuksen alentamiseksi maailman-          1988 ja se koskisi vuosina 1988-1990 kotimaassa
16172: markkinahintatasolle. Kotimaisen juurikkaan vil-        viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niistä valmistetta-
16173: jelyn turvaamiseksi on tärkeätä, että raaka-aineet      vaa sokeria.
16174: saatetaan hinnaltaan samaan asemaan. Kun rah-              Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdotam-
16175: titekijät kotimaisen ja ulkomaisen raaka-aineen         me,
16176: osalta ovat erilaiset, niin tämän vuoksi on koti-
16177: maisen sokeriraaka-aineen hinnanalennuskor-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16178: vausta määrättäessä otettava huomioon myös sekä                 kiehdotuksen:
16179: 
16180: 
16181: 
16182: 
16183:                                                Sokerilaki
16184:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16185: 
16186:                         1 §                                                     2 §
16187:                 Yleiset säännökset                                  Sokerzjuurikkaiden määrä
16188:    Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi               Kotimaisen sokerijuurikkaan vuotuinen valta-
16189: säännellään kotimaassa viljeltävien sokerijuurik-       kunnallinen perusmäärä on 850 miljoonaa kiloa
16190: kaiden määrää, päätetään sokerijuurikkaiden             ja lisämäärä 100 miljoonaa kiloa.
16191: hinnasta sekä maksetaan kotimaisten sokerijuu-             Valtioneuvosto vahvistaa viimeistään 15 päivä-
16192: rikkaiden käytöstä hinnanalennuskorvausta sen           nä helmikuuta kunkin 10 §:ssä tarkoitetun juuri-
16193: mukaan kuin tässä laissa säädetään.                     kassokerituotantoa harjoittavan yhteisön osuuden
16194:    Sokerilla tarkoitetaan tässä laissa tullitariffin    sokerijuurikkaan vuotuisesta perusmäärästä ja li-
16195: nimikkeisiin 17.01 ja 17.02 kuuluvia sakkaroosi-        sämäärästä.
16196: tuotteita, joissa käytetään raaka-aineina tullitarif-     Jos jonkin yhteisön kalenterivuotena vastaan-
16197: fin nimikkeeseen 12.12 kuuluvaa sokerijuurikas-         ottama juurikasmäärä ylittää yhteisölle perus-
16198: ta, nimikkeeseen 17.01 kuuluvaa raakasokeria            määrästä vahvistetun osuuden, lasketaan myös
16199: sekä nimikkeeseen 17.03 kuuluvaa melassia.              yhteisön osuuden ylittävät juurikkaat perus-
16200:                                        1987 vp. -     LA n:o 105                                             3
16201: 
16202: määrään kuuluvaksi siltä osin kuin perusmäärä ei                           6 §
16203: ylity.                                                     Hinnanalennuskorvauksen maksaminen
16204:                        3 §                               Tässä laissa tarkoitettujen hinnanalennuskor-
16205:              Sokerijuun'kkaan hinta                   vausten suorittamista varten osoitetaan valtion
16206:                                                       tulo- ja menoarvioon tarvittavat määrärahat.
16207:    Valtioneuvosto vahvistaa viimeistään viimeise-        Hinnanalennuskorvausta haetaan maatilahalli-
16208: nä päivänä maaliskuuta kyseisen vuoden perus-         tukselta, joka huolehtii tässä laissa tarkoitettujen
16209: määrään kuuluvien sokerijuurikkaiden hinnan           suoritusten maksamisesta. Hakemukseen on lii-
16210: neuvoteltuaan asiasta maataloustuottajain kes-        tettävä selvitys yhteisön satovuonna vastaanotta-
16211: kusjärjestöjen sekä elintarviketeollisuutta edusta-   mista sokerijuurikkaista sekä niistä kiteytyvän
16212: van järjestön kanssa.                                 sokerin määrästä.
16213:    Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuosit-       Maa- ja metsätalousministeriö päättää syys-
16214: tain syyskuun loppuun mennessä lisämäärään            kuun loppuun mennessä, mitä on pidettävä
16215: kuuluvien juurikkaiden hinnan. Hinta vahviste-        raakasokerin maailmanmarkkinahintana. Hin-
16216: taan perusmäärään kuuluvien juurikkaiden hin-         nanalennuskorvausta määrättäessä otetaan huo-
16217: nan ja raakasokerin maailmanmarkkinahinnan            mioon myös sekä kotimaisen sokerijuurikkaan
16218: keskiarvon perusteella. Edellä tarkoitetut hinnat     että ulkomaisen raakasokerin rahtikustannukset.
16219: lasketaan kiteytyvää sokerikiloa kohti.
16220:    Muista kuin perusmäärään ja lisämäärään kuu-                               7 §
16221: luvista juurikkaista hinta maksetaan maailman-                      Yhteisöjen velvollisuudet
16222: markkinahinnan mukaisesti.
16223:                                                          Yhteisön on pidettävä sokerijuurikkaiden vilje-
16224:                        4§                             lyrekisteriä ja sellaista kirjanpitoa, josta käy selvil-
16225:        Sokerijuun'kkaan laatuhinnoittelu              le viljelysopimusten perusteella ostetut juurikas-
16226:                                                       määrät sekä niistä kiteytyvän sokerin määrä.
16227:    Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu hinta           Yhteisö on velvollinen esittämään tarkastusta
16228: vahvistetaan peruslaatuiselle juurikkaalle, jonka     varten kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat
16229: kiteytyvän sokerin määrä on 12,09 prosenttia.         sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorit-
16230: Hintaa korotetaan tai alennetaan samassa suh-         tamisessa.
16231: teessa kuin juurikkaiden kiteytyvän sokerin mää-
16232: rä ylittää tai alittaa peruslaatuisen juurikkaan                            8 §
16233: sisältämän kiteytyvän sokerin määrän. Tarkempia                   Laiminlyönnin seuraukset
16234: määräyksiä kiteytyvän sokerin määrän laskemises-
16235: ta antaa maa- ja metsätalousministeriö.                  Mikäli valtion tukea saava yhteisö kehotuksesta
16236:                                                       huolimatta laiminlyö sen, mitä yhteisön velvolli-
16237:                        5§                             suudeksi on 7 §:ssä säädetty, voi maatilahallitus
16238:     Kotimaisen juurikasraaka-aineen hinnan            lopettaa valtion tuen maksamisen siitä ajankoh-
16239:                  alentaminen                          dasta lukien, jolloin laiminlyönti on todettu.
16240:                                                          Myönnetty tuki peritään takaisin sen mukaan
16241:   Juurikassokerituotantoa harjoittavalle yhteisöl-    kuin maataloustuen jako- ja valvontatehtävien
16242: le maksetaan valtion varoista vuosittain hinnan-      hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 anne-
16243: alennuskorvausta kotimaisten sokerijuurikkaiden       tussa laissa (88/71) on säädetty.
16244: käytöstä aiheutuvan raaka-ainekustannuksen
16245: alentamiseksi      maailmanmarkkinahintatasolle.                               9 §
16246: Hinnanalennuskorvausta maksetaan vain perus-                     Sokeriasiain neuvottelukunta
16247: määrään ja lisämäärään kuuluviin juurikkaisiin
16248: sisältyvästä kiteytyvästä sokerista.                     Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden val-
16249:    Milloin maahan tuotavasta raakasokerista kan-      mistelua varten valtioneuvosto asettaa sokeriasi-
16250: netaan tullia 1.10.-30.9. välisenä aikana, vä-        ain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toi-
16251: hennetään hinnanalennuskorvauksesta tullista so-      mia maa- ja metsätalousministeriön apuna soke-
16252: kerikiloa kohti aiheutuva kustannus kerrottuna        rin tuotantoa ja markkinointia koskevissa asioissa
16253: yhteisön satovuoden aikana vastaanottamista juu-      sekä seurata sokerin hintakehitystä. Neuvottelu-
16254: rikkaista kiteytyvän sokerin määrällä.                kunnassa ovat edustettuina maa- ja metsätalous-
16255: 4                                      1987 vp. -      LA n:o 105
16256: 
16257: I:?inist~riö,. ~aupr.a-ja teollisuusministeriö, val-                          12 §
16258: uovarrunmlmsteno, elinkeinohallitus, maatila-                          Valtuutussliännös
16259: hallitus, maataloustuottajain keskusjärjestöt,
16260: elintarviketeollisuutta edustava järjestö sekä soke-     Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
16261: ria valmistavat yhteisöt.                              panosta antaa maa- ja metsätalousministeriö.
16262: 
16263:                                                                             13 §
16264:                           10 §                                           Voimaantulo
16265:        Sokerintuotantoa harjoittava yhteisö
16266:                                                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16267:    Samaksi yhteisöksi katsotaan tässä laissa yhtei-    ta 1988 ja se koskee vuosina 1988-1990 koti-
16268: söt, jotka osakeomistuksen, yhteisessä käytössä        maassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niistä val-
16269: olevan tuotantolaitoksen tai muun vastaavan syyn       mistettavaa sokeria.
16270: takia tosiasiallisesti muodostavat sokerintuotan-         Kotimaisen sokerin tuotannosta annetun lain
16271: toa harjoittavan yhden kokonaisuuden.                  (863/82) mukainen, vuodelle 1987 vahvistettu
16272:                                                        sokerijuurikkaan perushinta muutetaan tämän
16273:                                                        lain mukaiseksi sokerijuurikkaan hinnaksi korot-
16274:                           11 §                         tamalla sitä samassa suhteessa kuin 15,5 prosent-
16275:                     Liikesalaisuus                     tia sokeria sisältävän juurikkaan todellinen hinta
16276:                                                        on vuosina 1981-1987 ollut keskimäärin yli
16277:    Liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, joka on      perushinnan. Todelliseen hintaan ei tällöin sisäl-
16278: hankittu tämän lain nojalla, ei saa käyttää yksi-      lytetä sanotun lain 5 §:n mukaisia alueittaisia
16279: tyiseksi hyödyksi eikä kertoa sivullisille.            lisähintoja.
16280: 
16281: 
16282:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
16283: 
16284:           Hannu Tenhiälä                  Heikki Kokko                    Tytti Isohookana-Asunmaa
16285:           Juhani Alaranta                 Matti Maijala                   Hannele Pokka
16286:           Aapo Saari                      Taisto Tähkämaa                 Marjatta Väänänen
16287:           Johannes Virolainen             Sirkka-Liisa Anttila            Mauri Pekkarinen
16288:           Jukka Vihriälä                  Esko Jokiniemi                  Anneli Jäätteenmäki
16289:           Markku Lehtosaari               Mirja Ryynänen                  Kalle Röntynen
16290:           Matti Väistö                    Eino Siuruainen                 Timo Kietäväinen
16291:                                                  1987 vp.
16292: 
16293: Lakialoite n:o 106
16294: 
16295: 
16296: 
16297: 
16298:                                     Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi kotimaisesta tärkkelystuotannosta
16299: 
16300: 
16301:                                              Eduskunnalle
16302: 
16303:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16304: 
16305:    Ehdotus on rinnakkaislakialoite hallituksen esi-     olemaan sekä lakialoitteen että hallituksen esityk-
16306: tykseen eduskunnalle laiksi kotimaisesta tärkke-        sen mukaan koko lain voimassaoloajan kiinteät.
16307: lystuotannosta (HE n:o 85 ). Aloite on pääosin          Jos kuitenkin tuettoman perunatärkkelyksen
16308: hallituksen esityksen mukainen.                         markkinoinnissa tapahtuisi olennaisia muutoksia,
16309:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki koti-      voisi valtioneuvosto tarkistaa perusmäärää.
16310: maisesta tärkkelystuotannosta, jolla lailla ohjat-
16311:                                                            Edelleen hallituksen esityksestä poiketen laki-
16312: taisiin kotimaisen tärkkelyksen tuotantoa ja
16313:                                                         aloitteessa ehdotetaan, että laki kotimaisesta
16314: markkinointia nykyisin voimassa olevan lain
16315:                                                         tärkkelystuotannosta koskisi satovuosina 19881
16316: (1037 /82) voimassaoloajan päätyttyä. Lakiehdo-
16317:                                                         89-1992/93 kotimaassa markkinoitavaa peruna-
16318: tuksella pyritään luomaan edellytykset pitkäjän-
16319:                                                         tärkkelystä ja vuosina 1988-1992 kotimaassa
16320: teiselle tärkkelystuotannolle ja tuotannon ohjaa-       markkinoitavaa viljatärkkelystä. Hallituksen esi-
16321: miselle niin, että eri tärkkelyslajien tuotanto ja
16322:                                                         tyksen mukaan laki koskisi vain satovuosina
16323: markkinointi voitaisiin turvata sekä ylläpitää sel-
16324:                                                         1988/89-1990/91 kotimaassa markkinoitavaa
16325: laista tärkkelyksen kotimaisuusastetta, joka olisi
16326:                                                         perunatärkkelystä ja vain vuosina 1988-1990
16327: maatalous- ja teollisuuspoliittisesti sekä valtionta-   markkinoitavaa viljatärkkelystä. Lakiehdotuksen
16328: louden kannalta tarkoituksenmukainen.
16329:                                                         toteutuminen tässä kohdin loisi edellytykset pit-
16330:    Tässä lakialoitteessa katsotaan hallituksen esi-
16331:                                                         käjänteiselle tärkkelystuotannolle ja antaisi perus-
16332: tyksestä poiketen, että tärkkelysperunan sopi-
16333:                                                         turvallisuutta perunanviljelijöille. Hallituksen
16334: mustuotannon jatkuminen hieman nykyistä suu-
16335:                                                         esityksen mukainen liian lyhyt lain voimassaolo-
16336: remmassa laajuudessa on perusteltua erityisesti
16337:                                                         aika olisi omiaan luomaan epävarmuutta peru-
16338: aluepoliittisista syistä. Tästä syystä lakiehdotus
16339:                                                         nanviljelijöiden keskuudessa.
16340: sisältää säännökset kotimaassa vuosittain tuotet-
16341: tavan tuetuo perunatärkkelyksen määrästä, joka            Lakiehdotus on tarkoitus saattaa voimaan
16342: koostuisi 20 miljoonan kilon perusmäärästä ja 10        1.1.1988 lukien. Tarkoituksena on edelleen, että
16343: milj. kilon lisämäärästä. Hallituksen esityksessä       vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen liitty-
16344: sen sijaan lähdetään 18 milj. kilon perusmäärästä       vänä lakiehdotus käsiteltäisiin tulo- ja menoar-
16345:  ja 6 milj. kilon lisämäärästä. Määrät tulisivat        vioesityksen käsittelyn yhteydessä.
16346: 
16347: 
16348: 
16349: 
16350: 270840R
16351: 2                                        1987 vp. -     LA n:o 106
16352: 
16353:                                            YLEISPERUSTELUT
16354: 
16355: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                           tä. Loppuosa puunjalostusteollisuuden tärkkelyk-
16356:    merkitys                                              sen tarpeesta on täytetty Euroopan Talousyhtei-
16357:                                                         sön (EC) alueelta tuodulla tärkkelyksellä. Suo-
16358: 1.1. Kotimaiset tärkkelysmarkkinat                      ~ee? voidaan tuoda modifioitua tärkkelystä,
16359:                                                         JOllatsta puunjalostusteollisuus käyttää, tullitta ja
16360:    Kotimaiset tärkkelysmarkkinat on ollut tapana        tuontimaksutta. EC:n alueelta Suomeen tuotu
16361: jaotella korkeahintaisiin eli kotimarkkinahintai-       tärkkelys on saanut EC:n vientituen lisäksi osak-
16362: siin ja matalahintaisiin markkinoihin. Korkea-          seen myös tuotantotukea. Puunjalostusteollisuu-
16363: hintaisilla markkinoilla tuotteiden hinnat muo-         delle markkinoitava kotimainen tärkkelys edellyt-
16364: dostuvat vapaasti tuotantokustannusten sekä             tää valtion tukea.
16365: tuotteiden kysynnän ja tarjonnan pohjalta ottaen           Tärkkelysmakeuttajien ja -siirappien markkinat
16366: huomioon käyttöä koskevat viranomaisrajoituk-           ovat vuositasolla olleet noin 16 milj. kg. Tärkke-
16367: set. Korkeahintaisia tärkkelystuotteita ovat tärk-      lyksen perinteinen käyttö on ollut noin 12 milj.
16368: kelyssiirapit sekä elintarvikekäytössä käytettävä       kg perunatärkkelystä vuodessa. Nämä ovat koti-
16369: tärkkelys. Matalahintaisilla markkinoilla tuotteen      maista tärkkelystä.       Puunjalostusteollisuuden
16370: hinta alennetaan valtion tuella kilpailukykyiseksi      käyttämästä tärkkelyksestä 50 milj. kiloa on koti-
16371: vastaavaan tuontituotteeseen nähden. Matalahin-         maista tärkkelystä. Yhteensä kotimaassa tuotet-
16372: taisia tärkkelystuotteita käytetään puunjalostus-       tua tärkkelystä käytettiin vuonna 1986 noin 78
16373: teollisuudessa ja muissa teknisissä käyttötarkoi-       milj. kiloa, mistä noin 18 milj. kiloa oli sellaista,
16374: tuksissa sekä tärkkelysmakeuttajien valmistukses-       johon ei myönnetty valtion varoista tukea. Val-
16375: sa.                                                     tion tuki kotimaassa käytetylle tärkkelykselle oli
16376:    Kotimaiset tärkkelysmarkkinat on myös jaotel-        vuonna 1986 yhteensä noin 135 milj. markkaa.
16377: tu käyttötarkoitusten perusteella kolmeen osaan,
16378: puunjalostus- ja muuhun tekniseen käyttöön,
16379: makeuttajien ja siirappien valmistukseen sekä
16380: tärkkelyksen perinteiseen käyttöön.                     1.2. Tärkkelyskasvien viljely
16381:    Puunjalostusteollisuudessa käytetään tärkkelys-
16382: tä paperin sidosaineena ja pintaliimauksessa.               Tärkkelysperunan viljelypinta-ala on vuosittain
16383: Puunjalostusteollisuuden käyttämä tärkkelys jat-         ollut runsaat 10 000 hehtaaria, josta siemenperu-
16384: kojalostetaan eräissä tapauksissa erilaisiksi tärkke-    natuotannon osuus on runsaat 1 000 hehtaaria.
16385: lysmodifikaateiksi. Varsinaisen puunjalostusteol-        Tärkkelysperunan tuotanto on alueellisesti keskit-
16386: lisuuden lisäksi tärkkelystä käytetään myös mui-         tynyt Etelä-Pohjanmaan järvialueelle, Satakun-
16387: hin vastaavanlaisiin teknisiin käyttötarkoituksiin.      nan ja Hämeen eteläisiin osiin sekä suppeahkolle
16388:    Tärkkelysmakeuttajia ja siirappeja käytetään          alueelle eteläiseen Savoon. Tärkkelysperuna on
16389: makeis- ja virvoitusjuomateollisuudessa sekä lei-        sopimustuotantokasvi, ja sitä on viime vuosina
16390: pomokäytössä. Näitä makeutusaineita ei markki-           viljelty noin 2 800 tilalla. Tärkkelysperunasadot
16391: noida kotitalouksiin. Siirappien markkinointia ei       ovat vaihdelleet 200-250 milj. kg:n välillä.
16392: tueta valtion varoista. Tärkkelysmakeuttajien ja        Tärkkelysperunan tuottajan katetuotto hehtaaria
16393: siirappien markkinat ovat olleet vuodessa 12            kohti on lähes kaksinkertainen verrattuna esimer-
16394: milj. kiloa, mistä siirappien osuus on noin 6           kiksi leipäviljan viljelyyn.
16395: milj. kiloa.                                               Viljatärkkelysteollisuudessa käytettävä vilja
16396:    Tärkkelyksen perinteiseen käyttöön luetaan ta-       hankitaan vapaasti markkinoilla olevasta tarkoi-
16397: vanomainen kotitalouksille myytävä perunajauho          tukseen sopivasta viljasta. Toiminnassa oleva oh-
16398: sekä tärkkelyksen käyttö lihanjalostusteollisuu-        ratärkkelysteollisuus on käyttänyt vuositasolla
16399: dessa, jossa sitä käytetään erityisesti makkaran        16-17 milj. kg ohraa. Vehnätärkkelysteollisuus
16400: valmistuksessa. Markkinointi ei edellytä tukea          on vuosina 1984 ja 1985 käyttänyt ulkomaisen
16401: valtion varoista. Tärkkelyksen perinteinen käyttö       tuontivehnän ohella vähäisiä määriä kotimaista
16402: on ollut noin 12 milj. kiloa perunatärkkelystä.         vehnää. Vuonna 1986 vehnätärkkelysteollisuus
16403:    Kotimainen puunjalostusteollisuus on käyttä-         käytti noin 47 milj. kg kotimaista vehnää, mikä
16404: nyt vuonna 1986 noin 110 milj. kiloa tärkkelystä,       vastasi noin 80 % kotimaisen vehnätärkkelysteol-
16405: josta 30 milj. kiloa on kotimaista perunatärkke-        lisuuden raaka-aineen käytöstä. Loppuosa, noin
16406: lystä ja 20 milj. kiloa kotimaista vehnätärkkelys-      13 milj. kg raaka-aineesta oli tuontivehnää.
16407:                                            1987 vp. -   LA n:o 106                                     3
16408: 
16409: 1.3. Tärkkelyksen jalostus                              modifikaattien valmistuksessa. Valtion tuki on
16410:                                                         vuosina 1986 ja 1987 kohdistettu A-tärkkelyksel-
16411:    Kotimainen perunatärkkelysteollisuus stpltsee        le. Tehtaan tuontantokapasiteetti on noin 60
16412: lähellä raaka-ainetuotantoa. Neljällä yhteisöllä        milj. kg vehnää. Tällä hetkellä kapsiteetti on
16413: on yhteensä viisi tehdasta Etelä-Pohjanmaalla.          täysin käytössä.
16414: Hämeessä, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa on                Tärkkelysalalla toimivia yhtiöitä ovat Raision
16415: kussakin yksi tehdas. Nämä tehtaat valmistavat          Tehtaat Oy, Hämeen Peruna Oy, Lapuan Peruna
16416: perunajauhoa, josta jatkojalostuksella tehdään          Oy, Oy Suomen Sokeri Ab, Järviseudun Peruna
16417: tärkkelysmodifikaatteja puunjalostusteollisuuteen       Oy ja Evijärven Perunajauhotehdas Oy sekä eräi-
16418: ja muihin teknisiin tarkoituksiin. Maassamme on         den edellä mainittujen yhteisesti omistama pel-
16419: neljä tärkkelyksen jatkojalostusta harjoittavaa         kästään jatkojalostusta harjoittava Oy Kationi
16420: tehdasta.                                               Ab.
16421:    Perunatärkkelysteollisuuden valmistuskapasi-            Oy Alko Ab:n Koskenkorvan tehtaalla alkaa
16422: teetti riippuu olennaisesti käyntikauden pituu-         syksyllä 1987 yhdistetty etanolin ja tärkkelyksen
16423: desta. Keskimääräinen käyntikausi vuosittain on         tuotanto. Tehdas tulisi käyttämään noin 140
16424: ollut noin 48 vuorokautta. Perunatärkkelyksen           milj. kg rehuohraa ja valmistamaan noin 30 milj.
16425: valmistuskapasiteetista yli 50 % sijoittuu Etelä-       kg tärkkelystä vuodessa. Oy Alko Ab:llä on
16426: Pohjanmaalle.                                           oikeus käyttää enintään 10 milj. kiloa tärkkelyk-
16427:    Toiminnassa olevat ohratärkkelystä jalostavat        sestä yhtiön omassa makeuttajatuotannossa. Lop-
16428: tehtaat valmistavat tärkkelysmakeuttajia, -siirap-      puosa tärkkelyksestä tultaisiin markkinoimaan
16429: peja ja -sokereita. Kapasiteetista on ollut käytössä    puunjalostusteollisuuden käyttöön ja muihin tek-
16430: vain vajaat puolet, vuosittain on prosessoitu 16-       nisiin käyttötarkoituksiin. Valtioneuvoston har-
16431: 17 milj. kg ohraa.                                      kittavana on toisen tärkkelystä ja alkoholia val-
16432:    Viljapohjaista tärkkelystä valmistetaan lisäksi      mistavan tehtaan perustamista koskeva hakemus.
16433: yhdessä vehnätärkkelystehtaassa. Vehnätärkkelyk-
16434: sen valmistuksessa syntyy useita erilaisia jakeita:
16435: A-tärkkelystä, B-tärkkelystä, gluteenia, vehnä-         1.4. Tärkkelyksen tukeminen
16436: proteiinia, vehnämelassia ja lesettä. Näistä jakeis-
16437: ta A-tärkkelys, jonka saanto on noin 40 % koti-            Tärkkelyksen markkinointia on voimassa ole-
16438: maisella vehnällä, on kelvollinen puunjalostuste-       van kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun
16439: ollisuuden raaka-aineena käytettävien tärkkelys-        lain voimassaoloaikana tuettu seuraavasti:
16440: 
16441:   Puunjalostusteollisuus ja muut tekniset käyttötarkoitukset:
16442:                    Perunatärkkelys                                       Vehnätärkkelys
16443: VUOSI             milj. mk         milj. kg         mk/kg        milj. mk        milj. kg      mk/kg
16444: 1983                50,8            18,1             2,81
16445: 1984                59,7            26,0             2,30
16446: 1985                46,0            20,0             2,30
16447: 1986                58,6            26,7             2,20          70,0              19,4      3,60
16448: 
16449:   Lisäksi perunatärkkelys ja vehnätärkkelys saavat      1985 käyttänyt raaka-aineenaan tuontivehnää.
16450: osakseen liikevaihtoverolain mukaisen alkutuote-        Perunatärkkelyksen tukemiseen arvioidaan vuon-
16451: vähennyksen.                                            na 1987 kuluvan noin 77,0 milj. mk sekä vehnä-
16452:   Vehnätärkkelysteollisuus on vuosina 1983-             tärkkelyksen tukemiseen 90,0 milj. mk.
16453: 
16454:   Tärkkelysmakeuttajien valmistus:
16455:                    Perunatärkkelys                                          Ohratärkkelys
16456: VUOSI             milj. mk         milj. kg         mk/kg        milj. mk           milj. kg   mk/kg
16457: 1983                 7,5             2,2             3,40           6,5               3,6      1,82
16458: 1984                 5,4             2,0             2,72           4,3               4,0      1,08
16459: 1985                 4,9             1,8             2,72           4,1               4,0      1,02
16460: 1986                 4,8             1,5             3,14           4,2               3,6      1,16
16461: 4                                       19S7 vp. -     LA n:o 106
16462: 
16463:    Perunatärkkelyksen markkinoinnin tukeminen          sen käytön lisääntymisen syynä on muun muassa
16464: toteutetaan satovuosittain valtion tulo- ja meno-      kotimaisen puunjalostusteollisuuden jalostusas-
16465: arvion puitteissa. Voimassa olevan lain aikana         teen parantuminen. Esitetyt arviot perustuvat
16466: valtioneuvosto on neljän satovuoden osalta lain        puunjalostusteollisuudessa tehtyihin investointi-
16467: 2 §:n 2 momentin nojalla poikkeuksellisen hyvän        päätöksiin ja -suunnitelmiin.
16468: perunasadon johdosta päättänyt korottaa valtion           Tärkkelysmakeuttajien ja -siirappien käytön
16469: tuella markkinoitavan perunatärkkelyksen mää-          osalta voidaan arvioida viljapohjaisten makeutus-
16470: rää. Lisätyt perunatärkkelysmäärät on markkinoi-       aineiden lisäävän jonkin verran markkinaosuut-
16471: tu puunjalostusteollisuudelle sekä muihin tekni-       taan. Perunapohjainen makeuttajan käyttö tus-
16472: siin käyttötarkoituksiin. Tuetun perunatärkkelyk-      kin tulee lisääntymään.
16473: sen määrät ovat olleet seuraavat:                         Tärkkelyksen kokonaiskäytön arvioidaan vuo-
16474:                                                        teen 1990 mennessä nousevan noin 170 milj.
16475:                                                        kiloon. Kotimaisuusaste, jolla tarkoitetaan koti-
16476:  satovuosi enimmäismäärä VN:n päättämä yhteensä        maisesta raaka-aineesta valmistetun tärkkelyksen
16477:                TMA:ssa      korotus                    osuutta kokonaiskäytöstä, on tällä hetkellä noin
16478:               (milj. kg)   (milj. kg)  (milj. kg)      50 %. Riittävä kotimaisuusaste on tarpeellinen
16479: 1983/84           18            5            23        puunjalostusteollisuuden huoltovarmuuden kan-
16480: 1984/85           16            9            25        nalta ja mahdollisten kriisitilanteiden varalta.
16481: 1985/86           16            5            21        Lisäksi riittävän laajalla tärkkelyksen valmistuk-
16482: 1986/87           18            9            27        sella kotimaassa voidaan pitää tuontitärkkelyksen
16483:                                                        hinnat kohtuullisella tasolla. Tästä syystä tärkke-
16484:                                                        lyksen kotimaisuusasteen tulisi olla noin 50 % :n
16485:     Tärkkelysmakeuttajien tukemiseen vuonna            tasolla. Toisaalta tällä omavaraisuustasolla EC:n
16486:  1987 arvioidaan kuluvan varoja suurin piirtein        alueelta tuotavan tärkkelyksen hintaan sisältyvä
16487:  yhtä paljon kuin aikaisempinakin vuosina. Tärk-       voimakas tuki koituisi myös kotimaisen puunja-
16488:  kelysmakeuttajien tukeen käytetyt varat on katet-     l?stusteollisuuden ja koko kansantalouden hyväk-
16489:                                                        si.
16490:  tu osittain sokerituotteista perittävällä valmiste-
16491:  verolla. Valtion tukea ei sen sijaan ole osoitettu       Ehdotetulla yhteensä 30 milj. kg:n tuen alai-
16492:  tärkkelyksen perinteiseen käyttötarkoitukseen         sella tärkkelysmäärällä voitaisiin myös säilyttää
16493:  elintarvikkeena eikä tärkkelyssiirappien valmis-       nykyinen tärkkelysperunan viljelylaajuus. Tärkke-
16494: tukseen.                                               lysperunan sopimusviljelyllä on merkittävä maa-
16495:    Valtion tuen tarve vuonna 1986 kotimaisesta         talous- ja aluepoliittinen merkitys. Sopimus-
16496: tärkkelysperunasta valmistetun tärkkelyksen osal-      tuotannon turvaaminen on tärkeää muun muassa
16497: ta oli puunjalostusteollisuudelle markkinoituna        sen vuoksi, että tärkkelysperunaa tuottavat tilat
16498: noin 11 700 markkaa hehtaarilta ja makeuttaja-         ovat kooltaan sen suuruisia, että vaihtoehtona on
16499: tuotantoon markkinoituna noin 16 200 markkaa           lähinnä kotieläintuotanto. Mainittu tuotantotaso
16500: hehtaarilta.                                           takaisi myös perunatärkkelysteollisuuden tuotan-
16501:    Valtion tuen tarve oli poikkeuksellisen alhai-      tokapasiteetin kannattavan hyväksikäytön.
16502: nen sen takia, että kokonaistuotannon määrä,              Tärkkelyksen laajeneva käyttö olisi mahdollista
16503: noin 45 milj. kiloa ja valtion tuen alainen määrä      lain voimassaoloaikana tyydyttää osin kotimaassa
16504: 27 milj. kiloa olivat korkeat hyvän perunasadon        valmistetulla viljatärkkelyksellä, osin tuontitärk-
16505: johdosta.                                              kelyksellä. Tärkkelyksen käytön lisääntyessäkin
16506:                                                        voidaan 50 % :n omavaraisuustavoite säilyttää
16507:                                                        säätelemällä vuosittain lakiehdotuksen suomin
16508: 1.5. Tavoitteet                                        mahdollisuuksin valtion tulo- ja menoarvion
16509:                                                        puitteissa viljatärkkelyksen määriä. Kotimaisen
16510:    Puunjalostusteollisuuden ja muihin teknisiin        viljatärkkelyksen osalta tuen maksaminen tulisi
16511: käyttötarkoituksiin tarvittavien tärkkelysmodifi-      siksi jättää voimassa olevan lain tavoin vuosittai-
16512: kaattien käyttö tulee erilaisten selvitysten mu-       seen harkintaan, jolloin voitaisiin samalla ottaa
16513: kaan jatkamaan kasvuaan. Tähän käyttötarkoi-           huomioon maan viljatilanteessa tapahtuvat muu-
16514: tukseen voidaankin arvioida tarvittavan vuonna         tokset. Kotimaisen tärkkelysteollisuuden nykyisin
16515: 1990 noin 140 milj. kg tärkkelystä. Puunjalostus-      hallussa olevan jatkojalostuskapasiteetin hyödyn-
16516: teollisuuden ja muun teknisen tärkkelyksen käyt-       tämiseksi olisi sallittava myös tarpeellinen natii-
16517: tö vuonna 1986 oli noin 110 milj. kg. Tärkkelyk-       vin tärkkelyksen tuonti.
16518:                                         1987 vp. -    LA n:o 106                                       5
16519: 
16520:   Jos tärkkelyksen tuontihinta nykyiseltä tasol-      hoitaa nykyisen organisaation Ja henkilöstön
16521: taan olennaisesti laskee, voidaan tuontitärkkelyk-    puitteissa.
16522: sen hintaa korottaa määräämällä sille tulli tai
16523: tuontimaksu.
16524:                                                       4. Esityksen taloudelliset vaiku-
16525:                                                          tukset
16526: 2. Nykyinen tilanne ja astan val-
16527:    mistelu                                                Lakiehdotuksessa matmtun 30 milj. peruna-
16528:                                                        tärkkelyskilon markkinointiin arvioidaan tarvitta-
16529: 2 .1. Lainsäädäntö                                     van valtion varoja, tuen määrän ollessa 2,40
16530:                                                        markkaa tärkkelyskilolta, noin 72 milj. markkaa.
16531:                                                        Tuenalaisen määrän lisääntyessä kiloa kohti las-
16532:    Ennen voimassa olevaa kotimaisesta tärkkelys-
16533:                                                        kettu tuki alenee, koska teollisuuden kiinteät
16534: tuotannosta annettua lakia tuettiin sekä puunja-
16535:                                                        kustannukset jakaantuvat suuremmalle tuotetulle
16536: lostusteollisuuteen ja muuhun tekniseen käyt-
16537:                                                        määrälle. Valtion tuella hallitus pyrkii paranta-
16538: töön että makeuttajien valmistukseen menevää
16539:                                                        maan osaltaan kotimaisen puunjalostusteollisuu-
16540: kotimaisesta raaka-aineesta valmistettua tärkke-
16541:                                                        den kilpailukykyä sekä turvaamaan kotimaisen
16542: lystä valtion varoin tulo- ja menoarvion puitteissa
16543:                                                        tärkkelysperunateollisuuden toimintaedellytykset
16544: valtioneuvoston päättämin perustein. Peruna- ja
16545:                                                        sekä tärkkelysperunan viljelyn jatkuvuuden.
16546: viljatärkkelyksen tuotannon ja markkinoinnin
16547:                                                        Tärkkelysperunan viljelyllä on huomattava talou-
16548: ohjaamiseksi säädettiin laki kotimaisesta tärkke-
16549:                                                        dellinen merkitys tärkkelysperunan viljelijöiden
16550: lysruotannosta, joka tuli voimaan vuoden 1983
16551:                                                        yksityistalooksien kannalta sekä kunnallistalou-
16552: alusta lukien ja joka koskee satovuosina 19831
16553:                                                        den kannalta niissä kunnissa, joissa tärkkelyspe-
16554: 84-1987/88 markkinoitavaa perunatärkkelystä
16555:                                                        runan viljelyä merkittävästi harjoitetaan. Tärkke-
16556: ja vuosina 1983-1987 markkinoitavaa viljatärk-
16557:                                                        lysperunasta saadut bruttotulot ovat viime vuosi-
16558: kelystä. Lain voimassaoloa on jatkettu kaksi eri
16559:                                                        na olleet keskimäärin 110-120 milj. markkaa.
16560: kertaa.
16561:                                                           Vehnätärkkelyksen tuotannolla on pystytty yl-
16562:                                                        läpitämään kotimaisen tärkkelyksen valmistuksen
16563:                                                        suurempaa tuotantolaajuutta. Tukimenot ovat
16564: 2.2. Asian valmistelu                                  vuonna 1986 olleet 70 milj. markkaa ja tulevat
16565:                                                        vuonna 1987 olemaan noin 90 milj. markkaa.
16566:   Lakiehdotus perustuu maa- ja metsätalousmi-          Nykyisillä tukiperusteilla laskettuna vehnätärkke-
16567: nisteriön 18.4.1984 asettaman erikoiskasvitoimi-       lyksen yksikkötuki on korkeampi kuin vastaava
16568: kunnan mietintöön.                                     perunatärkkelyksen tuki. Vehnätärkkelystuotan-
16569:                                                        non tukeminen on kuitenkin osoittautunut viime
16570:                                                        vuosina valtiontalouden kannalta vehnän vientiä
16571:                                                        edullisemmaksi vaihtoehdoksi.
16572: 3. Esityksen organisatoriset Ja                           Oy Alko Ab:n ohraviinatehdas, joka aloittaa
16573:    henkilöstö vaikutukset                              vuoden 1987 syyspuolella etanolin ja tärkkelyk-
16574:                                                        sen valmistuksen, ei tulisi valtioneuvoston
16575:    Maatilahallitus tulisi edelleenkin huolehti-        30.4.1984 tekemän päätöksen mukaan saamaan
16576: maan hinnanalennuskorvauksen maksamisesta.             valtion tukea noin 30 milj. ohratärkkelyskilon
16577: Maa- ja metsätalousministeriön apuna tärkkelys-        markkinointiin. Tästä 30 milj. kilon määrästä on
16578: tuotantoon ja tärkkelyksen markkinointiin liitty-       213 tarkoitus markkinoida puunjalotusteollisuu-
16579: vissä kysymyksissä toimisi tärkkelysasiain neuvot-    delle ja 113 käyttää Rajamäen tehtaalla tärkke-
16580: telukunta. Laissa tarkoitetut tehtävät voidaan        lyksen valmistuksessa.
16581: 6                                       1987 vp. -    LA n:o 106
16582: 
16583:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16584: 
16585: 
16586: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          nan alennusta, joka on viime vuosina toteutettu
16587:                                                       sovellettaessa voimassa olevan lain poikkeukselli-
16588:    1 §. Pykälän 1 momentissa kerrotaan johda-         sen hyvän perunasadon säännöksiä.
16589: tukseksi kotimaisen tärkkelystuotannon tukemi-           Pykälän 2 momentissa säädettäisiin neuvotte-
16590: sen eräitä pääperiaatteita. Ehdotettu lainkohta       lumenettelystä sovittaessa tärkkelysperunan hin-
16591: vastaa asiallisesti voimassa olevaa lakia.            nasta. Menettely vastaa muilta osiltaan voimassa
16592:    Pykälän 2 momentissa määritellään satovuosi.       olevaa lakia, mutta tärkkelysteollisuutta edusta-
16593: Voimassa olevassa laissa ei ole olemassa tästä        valla järjestöllä on tässä sopimusosapuolen ase-
16594: nimenomaista säännöstä, mutta ehdotettu lain-         ma. Voimassa olevassa laissa määrättiin, että
16595: kohta vastaisi kuitenkin noudatettua käytäntöä ja     neuvottelujen yhteydessä oli kuultava tärkkelys-
16596: maataloustulolaissa olevaa vastaavansisältöistä       teollisuutta. Lisäksi ehdotetaan, että tärkkelystä
16597: säännöstä ja käsitettä.                               käyttävää teollisuutta olisi hintaneuvottelujen ai-
16598:    2 §. Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin tärk-    kana kuultava. Mikäli neuvotteluissa saavutetaan
16599: kelysperunan osalta tuenalainen tärkkelysmäärä,       yksimielisyys, vahvistettaisiin tärkkelysperunan
16600: joka jakaantuisi 20 miljoonan kilon perus-            hinta helmikuun loppuun mennessä. Vahvista-
16601: määrään ja 10 miljoonan kilon lisämäärään sato-       misen ajankohta on sovitettu siten, että neuvot-
16602: vuotta kohti. Tuenalainen määrä olisi satovuosit-     telut voitaisiin käydä maataloustuloneuvottelujen
16603: tain kiinteä, ellei 2 momentista muuta johdu.         yhteydessä. Mikäli yksimielisyyttä ei ole saavutet-
16604:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväk-       tu, valtioneuvoston olisi vahvistettava hinta maa-
16605: si mahdollisuus tarkistaa 1 momentissa määrättyä      liskuun loppuun mennessä. Neuvottelujen aika-
16606: 20 miljoonan tärkkelyskilon perusmäärää, mikäli       rajat vastaavat voimassa olevaa lakia.
16607: perunatärkkelyksen tuettomilla markkinoilla ta-          Pykälän 3 ja 4 momentti ovat samansisältöiset
16608: pahtuisi olennaisia muutoksia. Säännöksellä pyri-     voimassa olevan lain kanssa.
16609: tään turvaamaan tärkkelysperunan viljelyn ase-
16610: ma, mikäli perunatärkkelyksen kotimarkkinahin-           4 §. Perunatärkkelyksen osalta ehdotetaan 1
16611: taisilla markkinoilla tapahtuisi merkittäviä muu-     momentissa säädettäväksi, että tuen perusteet ja
16612: toksia. Päätöksen asiasta tekisi vuosittain valtio-   enimmäismäärä päätettäisiin kuluvaa satovuotta
16613: neuvosto. Aikaisemmassa laissa ei ole vastaavaa       koskien vuosittain viimeistään lokakuun 15 päi-
16614: säännöstä.                                            vänä. Asiasta päättäisi valtioneuvosto. Säännös-
16615:    Pykälän 3 momentissa olisi määräys siitä, että     ehdotus on uusi ja sen tarkoituksena on, että
16616: viljatärkkelyksen tukeminen tapahtuisi vuosittain     tukiperusteet otettaisiin vuosittaiseen tarkaste-
16617: valtion tulo- ja menoarvion puitteissa. Tarkoituk-    luun ja muutenkin seurattaisiin aikaisempaa tar-
16618: sena on, että viljatärkkelyksen määrää harkittaes-    kemmin alan kehitystä. Tuen enimmäismäärän
16619: sa voitaisiin joustavasti ottaa h~omioon maan         määräämisellä on tarkoitus kannustaa teollisuutta
16620: viljantuotannossa ja varastotilanteessa tapahtuvat    tuotannon tehostamiseen ja tuotantokustannus-
16621: muutokset, kotimaisen tärkkelyksen tuotannossa        ten alentamiseen. Päätöksenteon ajankohta on
16622: ja tärkkelyksen kulutuksessa tapahtuvat muutok-       sovitettu niin, että odotettavissa oleva perunasato
16623: set sekä kansantaloutta ja tärkkelyksen kotimai-      määränsä ja laatunsa puolesta on varsin hyvin
16624: suusastetta koskevat näkökohdat. Ehdotettu            arvioitavissa.
16625: säännös vastaa voimassa olevassa laissa olevaa           Pykälän 2 momentissa ehdotetaan määrättä-
16626: säännöstä.                                            väksi viljatärkkelyksen tuen perusteista ja tuen
16627:    3 §. Pykälän 1 momentissa määrättäisiin, että      enimmäismäärästä. Säännös vastaa voimassa ole-
16628: valtioneuvosto vahvistaisi vuosittain tärkkelyspe-    van lain aikana vallinnutta käytäntöä. Valtioneu-
16629: runan hinnan. Ehdotus vastaa tältä osin voimassa      vosto päättäisi asiasta vuosittain helmikuun lop-
16630: olevaa lakia. Tärkkelysperunan hinta koskisi kui-     puun mennessä.
16631: tenkin vain perusmäärää vastaavaa osaa raaka-            Pykälän 3 momentissa määrättäisiin, että val-
16632: aineesta eli perunamäärää, josta voidaan valmis-      tion tuki voidaan määrätä joko tärkkelys- tai
16633: taa 20 miljoonaa kiloa tärkkelystä. Lisämäärän        raaka-ainekiloa kohti. Tämä koskisi sekä peruna-
16634: osalta hinta olisi 75 prosenttia perusmäärän hin-     että viljatärkkelystä. Voimassa olevassa laissa pe-
16635: nasta. Hinnan leikkaus vastaisi käytännöllisesti      runatärkkelyksen tuki on ollut mahdollista mää-
16636: katsoen viljelijöiden kannalta sitä perunan hin-      rätä vain tärkkelyskiloa kohti.
16637:                                           1987 vp. -     LA n:o 106                                        7
16638: 
16639:    5 §. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneu-                Pykälän 5 momentin mukaan tuki voitaisiin
16640: vosto määräisi tuenalaisen kotimaisen tärkkelyk-         vaihtoehtoisesti maksaa myös markkinointiyhtei-
16641: sen käyttötarkoitukset. Päätös voisi olla voimassa       sölle. Ehdotettu säännös vastaa voimassa olevan
16642: toistaiseksi. Voimassa olevan lain mukaan valtio-        lain säännöstä.
16643: neuvosto on tehnyt käyttötarkoitusta koskevan               7 §. Pykälässä säädettäisiin tärkkelyksen varas-
16644: päätöksen vuosittain. Käyttötarkoitukset ovat ol-        toinnista maksettavasta korvauksesta. Voimassa
16645: leet lain voimassaoloaikana samat.                       olevassa laissa on vastaavansisältöinen peruna-
16646:    Pykälän 2 momentin mukaan maa- ja metsäta-            tärkkelystä koskeva lainkohta. Esityksen tarkoitta-
16647: lousministeriö vahvistaisi tärkkelystä valmistavien      ma varastointitilanne saattaisi aiheutua erilaisista
16648: tai markkinoivien yhteisöjen markkinointiosuu-           markkinahäiriöistä ja muista vastaavanlaisista en-
16649: det yhteisöjen tekemän sopimuksen mukaisesti.            nalta arvaamattomista tekijöistä.
16650: Voimassa olevassa laissa ollut vastaava säännös             8-9 §. Pykäliin sisältyvät säännök::"r yhteisö-
16651: koski vain perunatärkkelystä ja päätös oli tehtävä       jen velvollisuuksista sekä valtion tuer l'laksami-
16652: vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Mark-            sen lopettamisesta. Säännökset vastaavat lähes
16653: kinointiosuudet pysyivät muuttumattomina lain            täysin voimassa olevan lain säännöksiä.
16654: voimassaoloajan. Jos yhteisöt eivät sovi markki-            10 §. Pykälässä säädetään maa- ja metsätalous-
16655: nointiosuuksistaan, tulisi lakiehdotuksen mukaan         ministeriötä tärkkelysasioissa avustavasta tärkke-
16656: valtioneuvoston päättää asiasta viimeistään maa-         lysasiain neuvottelukunnasta. Säännökset vastaa-
16657: liskuun 15 päivänä. Lakiehdotuksen tarkoitukse-          vat pääosin voimassa olevaa lakia. Neuvottelu-
16658:  na on, että markkinointiosuuksia voidaan myös           kunnan tehtävissä korostuu kuitenkin aikaisem-
16659: muuttaa, jos yhteisöt asiasta sopivat.                   paa selvemmin velvollisuus seurata alan hintake-
16660:                                                          hitystä. Kokoonpanoa on vahvistettu kauppa- ja
16661:     6 §. Tässä pykälässä määrättäisiin valtion tuen      teollisuusministeriön sekä tuenalaista tärkkelystä
16662: saamisen edellytyksistä ja maksamisesta. Sään-           käyttävän teollisuuden edustajilla.
16663:  nökset vastaavat pääosin voimassa olevaa lakia.            11-13 §. Pykäliin sisältyvät kielto liikesalai-
16664:  Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi             suuden väärinkäytöstä sekä säännökset maa- ja
16665:  erityinen määräys tuen saamisen edellytyksistä.         metsätalousministeriön oikeudesta antaa tarvitta-
16666:     Pykälän 2 momentissa määrättäisiin, että tukea       essa tarkempia määräyksiä sekä voimaantulosään-
16667:  voitaisiin maksaa vain sellaiselle tärkkelystä val-     nös.
16668:  mistavalle yhteisölle, joka on ollut toiminnassa
16669:  1.1.1987. Tällä määräyksellä pyritään rajoitta-
16670:  maan uuden tärkkelyskapasiteetin syntymistä.            2. Voimaantulo
16671:  Tuotantonsa ennen 1.1.1987 lopettanut tärkke-
16672:  lystehdas ei enää lakiehdotuksen mukaan saisi              Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
16673:  valtion tukea. Tukea voitaisiin kuitenkin maksaa        maan 1 päivänä tammikuuta 1988 ja se tulisi
16674:  sellaiselle tärkkelystä valmistavalle yhteisölle, jo-   koskemaan satovuosina 1988/89-1992/93 koti-
16675:  ka on 1.1.1987 jälkeen perustettu tai perustetaan       maassa markkinoitavaa perunatärkkelystä ja vuo-
16676:  jatkamaan mainittuna ajankohtana toiminnassa            sina 1988-1992 kotimaassa markkinoitavaa vil-
16677:  olleen yhteisön toimintaa. Oy Alko Ab:n on              jatärkkelystä.
16678:  katsottava jo alkaneen tärkkelyksen valmistuksen           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16679:  Rajamäellä sijaitsevassa koetehtaassaan. Ehdotet-
16680:  tu säännös vastaisi voimassa olevassa laissa ilmais-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16681:  tua periaatetta.                                                kiehdotuksen:
16682: 
16683: 
16684:                                                    Laki
16685:                                      kotimaisesta tärkkelystuotannosta
16686: 
16687:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16688: 
16689:                          1§                              voidaan valtion tulo- ja menoarvion puitteissa
16690:           Tärkkelystuotannon tukeminen                   tukea kotimaisesta perunasta ja viljasta tärkkelys-
16691:                                                          tä valmistavia yhteisöjä sen mukaan kuin tässä
16692:    Kotimaisen tärkkelystuotannon turvaamiseksi           laissa säädetään.
16693: 8                                       1987 vp. -    LA n:o 106
16694: 
16695: 
16696:    Satovuodella tarkoitetaan tassa laissa heinä-      joilla tukea voidaan maksaa kuluvana kalenteri-
16697: kuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän välistä           vuotena markkinaitavalle viljatärkkelykselle.
16698: ajanjaksoa.                                              Tuki voidaan määrätä joko tärkkelys- tai raaka-
16699:                                                       ainekiloa kohti ja sille asetetaan enimmäismäärä.
16700:                         2§
16701:                Tärkkelyksen määrä                                           5§
16702:                                                        Tärkkelyksen käyttötarkoitukset ja yhteisöjen
16703:    Perunatärkkelystä    valmistaville   yhteisöille                markkinointiosuudet
16704: myönnetään valtion tukea satovuotta kohti 20
16705: miljoonan tärkkelyskilon perusmäärän ja 10 mil-          Valtioneuvosto määrää ne kotimaisen tärkke-
16706: joonan tärkkelyskilon lisämäärän markkinointiin.      lyksen käyttötarkoitukset, joihin markkinoitavan
16707:    Mikäli perunatärkkelyksen tuettomissa markki-      tärkkelyksen osalta valtion tukea voidaan saada.
16708: noissa tapahtuu olennaisia muutoksia, valtioneu-         Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa kun-
16709: vosto voi tarkistaa 1 pykälässä tarkoitettua tuen-    kin tärkkelystä valmistavan yhteisön markkinoin-
16710: alaista perusmäärää.                                  tiosuuden 2 §:n 1 momentissa tarkoitetusta mää-
16711:    Kotimaisesta viljasta valmistetun viljatärkke-     rästä yhteisöjen keskenään tekemän sopimuksen
16712: lyksen markkinointiin voidaan myöntää vuosit-         mukaisesti. Jos yhteisöt eivät asiasta sovi, valtio-
16713: tain tukea valtion tulo- ja menoarvion puitteissa.    neuvosto vahvistaa markkinointiosuudet viimeis-
16714:                                                       tään maaliskuun 15 päivänä.
16715:                       3§
16716:         Tärkkelyksen raaka-aineen hinta                                      6§
16717:                                                                   Valtion tuen edellytykset
16718:    Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain viljely- ja
16719: hankintasopimusten perusteella viljeltävän tärk-         Valtion tuen saamisen edellytyksenä on, että
16720: kelysperunan hinnan seuraavaa satovuotta varten.      yhteisö on sitoutunut suorittamaan viljelijälle
16721: Lisämäärään kuuluvan tärkkelysperunan hinta on        tärkkelysperunan 3 §:n mukaisen hinnan tarkis-
16722:  75 prosenttia perusmäärään kuuluvan tärkkelys-       tettuna maa- ja metsätalousministeriön kulloin-
16723: perunan hinnasta.                                     kin vahvistamien perusteiden mukaisesti perunan
16724:    Valtioneuvoston on ennen vahvistamispäätöstä       laadusta hintaan ehkä aiheutuvilla muutoksilla ja
16725: neuvoteltava maataloustuottajain keskusjärjestö-      että yhteisö muutoinkin noudattaa, mitä tässä
16726: jen ja elintarviketeollisuutta edustavan järjestön    laissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä on
16727: kanssa sekä kuultava tärkkelystä käyttävää teolli-    määrätty.
16728: suutta. Jos neuvotteluissa on saavutettu yksimie-        Tukea voidaan myöntää vain sellaiselle tärkke-
16729: lisyys, valtioneuvosto vahvistaa helmikuun lop-       lystä valmistavalle yhteisölle, joka on ollut toi-
16730: puun mennessä seuraavana satovuotena nouda-           minnassa 1 päivänä tammikuuta 1987 tai joka on
16731: tettavan hinnan neuvottelutuloksen mukaisesti.        jatkanut mainittuna ajankohtana toiminnassa ol-
16732: Jollei neuvotteluissa ole saavutettu yksimielisyyt-   leen yhteisön toimintaa.
16733: tä, valtioneuvosto vahvistaa perunan hinnan              Hakemus valtion tuen saamiseksi on tarpeelli-
16734: maaliskuun loppuun mennessä.                          sine selvityksineen tehtävä maatilahallitukselle
16735:    Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa tärkke-    sen määräämän ajan kuluessa.
16736: lysperunan laatuvaatimukset sekä tärkkelysperu-          Maatilahallitus päättää tuen myöntämisestä ja
16737: nan laatuhinnoittelun perusteet.                      huolehtii sen maksamisesta tärkkelystä valmista-
16738:    Tärkkelyksen raaka-aineena käytettävän viljan      valle tai markkinoivalle yhteisölle.
16739: hinnoista ja laatuvaatimuksista on voimassa, mitä        Tuki voidaan maksaa 1 §:n 1 momentissa
16740: maataloustulolain (629182) ja viljakauppalain         mainittujen yhteisöjen sijasta kotimaisesta raaka-
16741: (580/78) nojalla on määrätty.                         aineesta valmistettua tärkkelystä markkinoivalle
16742:                                                       yhteisölle.
16743:                        4§                                                     7§
16744:           Valtion tuesta määräå.minen                                     Varastointi
16745:   Valtioneuvosto määrää vuosittain viimeistään          Mikäli tässä laissa tarkoitettua tärkkelystä jou-
16746: lokakuun 15 päivänä perunatärkkelyksen tuen           dutaan varastoimaan, voidaan varastoinnista ai-
16747: perusteet kuluvalle satovuodelle.                     heutuvat kustannukset erityisistä syistä korvata
16748:   Valtioneuvosto päättää vuosittain kunkin vuo-       valtion varoista sen mukaan kuin valtioneuvosto
16749: den helmikuun loppuun mennessä ne perusteet,          päättää.
16750:                                            1987 vp. -   LA n:o 106                                         9
16751: 
16752:                           8§                            asiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on
16753:                                                         toimia maa- ja metsätalousministeriön apuna
16754:                Yhteisöjen velvollisuudet
16755:                                                         tärkkelyksen tuotantoa ja markkinointia koskevis-
16756:    Valtion tukea saavan yhteisön tulee pitää vilje-     sa asioissa sekä seurata tärkkelysten hintakehitys-
16757: lysopimusrekisteriä sekä sellaista kirjanpitoa, jos-    tä. Neuvottelukunnassa on edustaja maa- ja met-
16758: ta käy selville kaikki viljely- tai hankintasopimus-    sätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä,
16759: ten perusteella ostetut raaka-ainemäärät, hinnat        kauppa- ja teollisuusministeriöstä, maatilahalli-
16760: hinnoitteluperusteineen sekä ostetut ja myydyt          tuksesta, elinkeinohallituksesta, maataloustuotta-
16761: tärkkelysmäärät.                                        jien keskusjärjestöistä sekä elintarviketeollisuutta
16762:    Yhteisö on velvollinen pyydettäessä toimitta-        edustavasta järjestöstä.
16763: maan maatilahallitukselle tai elinkeinohallituk-           Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja muista
16764: selle tärkkelyksen hinnoittelulaskelmat sekä ra-        tehtävistä määrätään tarkemmin valtioneuvoston
16765: portit kustannus- ja kannattavuusseurannastaan.         päätöksellä.
16766:    Yhteisö on velvollinen esittämään maatilahalli-
16767: tuksen tai elinkeinohallituksen määräämälle vir-
16768:                                                                                11 §
16769: kamiehelle tarkastusta varten kustannuslaskeil-
16770: tansa ja kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat                      Liikesalaisuus
16771: sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorit-
16772:                                                            Liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, joka on
16773: tamisessa.
16774:                                                         hankittu tämän lain nojalla, ei saa käyttää yksi-
16775:                                                         tyiseksi hyödyksi eikä kertoa sivullisille.
16776:                          9 §
16777:                Laiminlyönnin seuraukset
16778:                                                                                 12§
16779:   Mikäli valtion tukea saava yhteisö kehotuksesta
16780: huolimatta laiminlyö sen, mitä yhteisön velvolli-                        Valtuutussäännös
16781: suudeksi on 8 § :ssä säädetty, voi maatilahallitus         Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
16782: lopettaa valtion tuen maksamisen siitä ajankoh-
16783:                                                         panosta antaa tarvittaessa maa- ja metsätalousmi-
16784: dasta lukien, jolloin laiminlyönti on todettu.          nisteriö.
16785:    Myönnetty tuki peritään takaisin sen mukaan,
16786: mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien
16787: hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 anne-                                 13§
16788: tussa laissa (88/71) on säädetty.
16789:                                                                            Voimaantulo
16790:                          10 §                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16791:          Tärkkelysasiain neuvottelukunta                ta 1988 ja se koskee satovuosina 1988/89-1992/
16792:                                                         ?3 koti~aassa markkinoitavaa perunatärkkelystä
16793:   Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden val-       Ja vuosma 1988-1992 kotimaassa markkinoita-
16794: mistelua varten valtioneuvosto asettaa tärkkelys-       vaa viljatärkkelystä.
16795: 
16796: 
16797: 
16798:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
16799: 
16800:          Jukka Vihriälä                    Aapo Saari                     Tellervo Renko
16801:          Timo Kietäväinen                  Esko Aho                       Tytti Isohookana Asunmaa
16802:          Juhani Alaranta                   Heikki Kokko                   Hannu Tenhiälä
16803:          Marjatta Väänänen                 Hannele Pokka                  Sirkka-Liisa Anttila
16804:          Anneli Jäätteenmäki               Esko Jokiniemi                 Annikki Koistinen
16805:          Markku Lehtosaari                 Pekka Puska                    Mirja Ryynänen
16806:          Kalle Röntynen                    Sauli Hautala                  Eino Siuruainen
16807:          Matti Väistö                      Jorma Huuhtanen                Kauko Heikkinen
16808:          Esko Almgren                      Mauri Pekkarinen               Einari Nieminen
16809:                                            Seppo Kääriainen
16810: 
16811: 
16812:  2   270840R
16813:                                                  1987 vp.
16814: 
16815: Lakialoite n:o 107
16816: 
16817: 
16818: 
16819: 
16820:                                     Säilynoja ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiömak-
16821:                                        susta annetun lain 1 ja 27 §:n ja maidon väliaikaisista tuotanto-
16822:                                        kiintiöistä annetun lain muuttamisesta
16823: 
16824: 
16825:                                             Eduskunnalle
16826: 
16827:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16828: 
16829:    Tämä aloite on tarkoitettu hyväksyttäväksi hal-     jatkamista siten muutettuna, että kiintiöinnistä
16830: lituksen esityksen n:o 87 asemesta. Hallitus eh-       vapautetaan koko Lapin lääni sekä eräät Oulun
16831: dottaa maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta an-       läänin pohjoisosan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan
16832: netun lain ja maidon väliaikaisista tuotantokiinti-    kunnat ynnä Ahvenanmaan maakunta. Sen lisäk-
16833: öistä annetun lain Voimassaoloajan jatkamista          si muualla maassa, missä kiintiöjärjestelmä jat-
16834: kahdella vuodella. Hallitus ehdottaa lisäksi, että     kuisi, tuotantokiintiö olisi aina vähintään 50 000
16835: Lapin läänissä ja Ahvenanmaan maakunnassa              litraa pientuottajien tuotannon turvaamiseksi.
16836: lisäkiintiöitä myönnettäisiin lisäksi edellisen ka-    Samalla säädettäisiin kiintiön ylärajaksi 150 000
16837: lenterivuoden aikana lakkautettujen tuotanto-          litraa ja että kiintiötä ei olisi mahdollista korottaa
16838: kiintiöiden verran.                                    104 000 litraa suuremmaksi.
16839:    Tässä aloitteessa ehdotetaan kiintiöjärjestelmän
16840: 
16841: 
16842: 
16843: 
16844:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
16845: 
16846:    Maidon kaksihintajärjestelmää enst kerran           taloudessa vaihtoehtoa. Maatalousväestön pakot-
16847: eduskunnassa käsiteltäessä vuoden 1984 valtio-         taminen luopumaan ammatistaan osoittautuu
16848: päivillä ehdotimme järjestelmään lukuisia kor-         myös järjettömäksi semminkin, kun noilla alueil-
16849: jauksia, joilla olisi helpotettu pientuottajien toi-   la työttömyys muutoinkin on kohtuuttoman
16850: mintamahdollisuuksia. Vastaavasti ehdotimme jo         suurta. Samaten koko maassa työttömyys on jo
16851: tuolloin tuotannon supistamista suurimpien             verraten pitkään ollut niin mittavaa, että maata-
16852: tuottajien osalta, mikä olisi tapahtunut määrää-       louspolitiikan keinoin ei pitäisi ohjata väestöä
16853: mällä tuotantokiintiön ylärajaksi 150 000 litraa.      muihin ammatteihin, jos niitä kerran ei ole
16854: Samalla tosin tuolloin totesimme, että samanlai-       tarjolla. Joukkotyöttömyyden jatkuminen tu~evi­
16855: siin tuloksiin päästäisiin muuttamalla radikaalisti    nakin vuosina edellyttää maatalouden työlhstä-
16856: nykyistä maatalouspolitiikkaa niin, että suurtuot-     mismahdollisuuksien hyväksikäyttöä eikä suin-
16857: tajien saamaa tukea ja tuloa pienennettäisiin,         kaan tilakuolemien edistämistä.
16858: jolloin vastaavasti sitä voitaisiin ohjata pien- ja       Hallituksen maatalouspolitiikka sivuuttaa sen,
16859: perheviljelmille. Valtion tukea ei ole tarpeen         että maaseudun asuttuna pitäminen ja eritoten
16860: kasvattaa, vaan ennen kaikkea maatalouden si-          syrjäkylien säilyminen edellyttää pien- ja perhe-
16861: säistä tulonjakoa on muutettava. Samalla on            viljelmien pitämistä elinkelpoisina. Korvaavia
16862: välttämätöntä puuttua jalostus- ja välitysportaan      toimeentulomahdollisuuksia ei näytä hevin löyty-
16863: suureksi paisuneeseen osuuteen.                        vän. Kiintiöinnin ulkopuolelle jätettäväksi eh-
16864:    Vallankin Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta           dottamillamme alueilla tuotanto ei näytä sillä
16865: kiintiöjärjestelmän jatkaminen on hankalaa, kos-        tavoin uhkaavan lisääntyä, että se johtaisi tuotan-
16866: ka maidontuotannolle ei noilla alueilla ole maa-        non paisumiseen.
16867: 270837N
16868: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 107
16869: 
16870:    Maidosta kannetaan vientikustannusmaksua.         eikä Pohjois-Karjalan kuntia. Se ei myöskään
16871: Maksusta on vapautettu vain se maito, joka on        koskisi Ahvenanmaan maakuntaa.
16872: tuotettu Lapin läänissä tai eräissä Oulun lääniin       3 §. Ehdotamme vähimmäiskiintiön nostamis-
16873: kuuluvissa kunnissa.                                 ta 30 000 litrasta 50 000 litraksi vuodessa, jotka
16874:    Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karja-     olisivat siis voimassa muualla kuin 1 §:n 3 ja 4
16875: lan alueilla sekä Ahvenanmaan maakunnassa            momenteissa mainituilla alueilla. Vastaavasti eh-
16876: maitomäärät ovat koko maan sinänsä liian suu-        dotamme enimmäiskiintiöksi 150 000 litraa. Tätä
16877: reen maidontuotantoon nähden vähäiset. Pienti-       pienempi enimmäiskiintiö liittyy 16 §:ssä määri-
16878: lojen toimeentulon varmistamiseksi ehdotamme         teltyihin tapauksiin.
16879: näiden alueiden vapauttamista kiintiöinnistä            11 §. Ehdotetut muutokset ovat seurausta
16880: semminkin, kun vaihtoehtoista tuotantosuuntaa        muutoksista, joita ehdotamme 3 §:ään.
16881: ei ole hevin osoitettavissa.                            14 §. Hallitus ehdottaa muutosta, jota emme
16882:                                                      tässä ehdota sen tähden, että olemme ratkaisseet
16883:                                                      asian määrittelemällä 1 §:ssä, että eräät alueet
16884: 1. Lakiehdotus                                       ovat kiintiöinnin ulkopuolella. Mikäli ehdotuk-
16885:                                                      semme ei tule hyväksytyksi, lakialoitteen n:o 96
16886:    1 §. Ehdotamme, että kiintiömaksu ei koskisi      sisältämä 14 §:n sanamuoto on parempi kuin
16887: Lapin lääniä eikä asetuksella lähemmin määrättä-     hallituksen esityksen.
16888: viä Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun eikä              16 §. Pidämme voimassa olevan lain rehuoma-
16889: Pohjois-Karjalan kuntia. Maksu ei myöskään kos-      varaisuusvaatimusta liian korkeana. Toisaalta kat-
16890: kisi Ahvenanmaan maakuntaa.                          somme, että vastaavasti tuotantokiintiötä ei saisi
16891:    27 §. Lain voimassaoloa voidaan jatkaa, kun-      vahvistaa 20 lypsylehmää suuremmaksi, kun voi-
16892: han kiintiömaksua ja tuotantokiintiötä koskevat      massa olevassa laissa raja on 30 lypsylehmää.
16893: lait hyväksytään ehdottamassamme muodossa.              19 §. Kuten lakialaitteessa n:o 96.
16894:                                                         25 ja 34 §. Kuten hallituksen esityksessä.
16895: 
16896: 2. Lakiehdotus                                         Ehdotammekin,
16897: 
16898:   1 §. Ehdotamme, että kiintiöjärjestelmä ei                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
16899: koskisi Lapin lääniä eikä asetuksella lähemmin              kiehdotukset:
16900: määrättäviä Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun
16901: 
16902: 
16903: 1.
16904:                                                Laki
16905:           maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 1 ja 27 §:n muuttamisesta
16906: 
16907:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16908:   muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
16909: (569/84) 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa
16910: (622/86), ja
16911:   lisätään 1 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi,
16912: seuraavasti:
16913: 
16914:                        1 §                                               27 §
16915:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
16916:    Tämä laki ei koske Lapin läänin eikä asetuksel-
16917: la tarkemmin määrättäviä Oulun läänin pohjois-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16918: osan, Kainuun eikä Pohjois-Karjalan kuntia.          ta 1988.
16919:    Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
16920:                                        1987 vp. -     LA n:o 107                                       3
16921: 
16922: 2.
16923:                                                  Laki
16924:                 maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
16925: 
16926:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16927:   muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 patvana heinäkuuta 1984 annetun lain
16928: (570/84) 3 §:n 2 momentti, 11 §:n 4 momentti, 16 ja 19 §, 25 §:n 1 momentti sekä 34 §:n 1
16929: momentti,
16930:   sellaisina kuin niistä ovat 16, 19 ja 34 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa
16931: (623/86) sekä 25 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85), ja
16932:   lisätään 1 §:ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
16933: 
16934:                         1 §                           lypsylehmän tuotantoa, että maatilalta on mah-
16935:                                                       dollisuus saada vähintään puolet niiden tarvitse-
16936:    Tämä laki ei koske Lapin läänin eikä asetuksel-    masta rehusta. Tuotantokiintiötä ei saa tällöin
16937: la tarkemmin määrättävien Oulun läänin poh-           vahvistaa 20 lypsylehmän lukumäärää suurempaa
16938: joisosan, Kainuun eikä Pohjois-Karjalan kuntia.       maitolitramäärää vastaavaksi.
16939:    Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.            Tuotantokiintiötä ei saa kuitenkaan tällöin
16940:                                                       vahvistaa 104 000 litraa suuremmaksi.
16941:                        3 §
16942:                                                                              19 §
16943:   Tuotantokiintiö on vähintään 50 000 ja enin-           Tuotantokiintiön vahvistaa 13 ja 14 §:ssä tar-
16944: tään 150 000 litraa vuodessa.                         koitetuissa tapauksissa hakemuksesta maatalous-
16945:                                                       piirin maataloustoimisto.
16946:                        11 §                              Maatalouspiirin maataloustoimistolla on lisäksi
16947:                                                       oikeus maatilahallituksen määräämien kiintiöi-
16948:    Tuotantokiintiöksi vahvistetaan, jollei 2 mo-      den puitteissa ja sen tarkemmin määräämin pe-
16949: mentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta tai          rustein päättää tuotantokiintiön vahvistamisesta
16950: muun selvityksen perusteella toisin päätetä, 1        tai korottamisesta taikka saman viljelijän omis-
16951: momentin mukainen meijereiden ilmoittama              tukseen tulleiden tilojen kiintiöiden yhdistämi-
16952: maitomäärä, kuitenkin vähintään 3 §:n 2 mo-           sestä kokonaan tai osittain silloin, kun siihen on
16953: mentissa mainittu tuotantokiintiön vähimmäis-         erityisen painavia syitä ja sitä on kohtuusnäkö-
16954: määrä maitoa ja enintään siinä momentissa mai-        kohdat huomioon ottaen pidettävä tarpeellisena.
16955: nittu enimmäismäärä maitoa. Ellei hakemusta              Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tuotanto-
16956: ole tehty eikä maataloustoimisto muunkaan selvi-      kiintiöitä voidaan vahvistaa tai korottaa vuosit-
16957: tyksen perusteella toisenlaisesta kiintiöstä päätä,   tain enintään 2 miljoonan litran kokonaismäärän
16958: katsotaan edellä mainittu maitomäärä eri päätök-      puitteissa.
16959: settä vahvistetuksi tuotantokiintiöksi maatalous-
16960: toimiston asiasta meijerille lähettämällä ilmoi-                           25 §
16961: tuksella. Jos maidontuottaja on peruskauden ai-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
16962: kana toimittanut määrätilalta maitoa useampaan
16963: kuin yhteen meijeriin, vahvistetaan kuitenkin                              34 §
16964: tuotantokiintiö maataloustoimiston päätöksellä          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
16965: niiden ilmoittaman yhteenlasketun maitomäärän
16966: perusteella.                                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16967:                                                       ta 1988. Vuoden 1987 maidontuotantoon sovel-
16968:                         16 §                          lettuja tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri
16969:    Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 momen-       toimenpiteitä myös vuosina 1988 ja 1989, ellei
16970: tissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vah-   tämän lain säännöksien perusteella ole kiintiötä
16971: vistaa vastaamaan suuruudeltaan niin monen            alennettava tai korotettava.
16972: 
16973: 
16974:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
16975: 
16976:                       Vappu Säilynoja                          Asko Apukka
16977:                                                 1987 vp.
16978: 
16979: Lakialoite n:o 108
16980: 
16981: 
16982: 
16983: 
16984:                                    Juhantalo ym.: Ehdotukset laiksi velkojen korkojen vähennysoikeu-
16985:                                       den rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
16986:                                       muuttamisesta ja laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16987: 
16988: 
16989:                                             Eduskunnalle
16990: 
16991:                               ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16992: 
16993:     Hallituksen esityksessä n:o 56 ehdotetaan, että    prosentin tarkistuksia sekä tämän lisäksi keskei-
16994: luonnollisen henkilön muuhun kuin elinkeino-           siin perhepoliittisiin vähennyksiin ehdotetaan
16995: toimintaan, maatilatalouteen tai muuhun ansio-         suurempia noin 10 prosentin suuruisia tarkistuk-
16996: toimintaan kohdistuvien velkojen korkojen vä-          sia.
16997: hentämisoikeutta rajoitettaisiin vuodelta 1988            Hallituksen budjettiesityksen mukaan tulo- ja
16998: toimitettavassa verotuksessa samalla tavoin kuin       varallisuusverolla kerätään ensi vuonna 4 140
16999: kuluvalta vuodelta toimitettavassa verotuksessa.       milj. markkaa enemmän verotuloja tämän vuo-
17000: Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös korkovä-       den budjettiesitykseen verrattuna. Kun hallitus
17001: hennyksen omavastuuosuuden säilyttämistä. Täs-         ei esitä verovähennyksiä tarkistettavaksi lainkaan
17002: sä lakialoitteessa sen sijaan ehdotetaan, että kor-    ja kun taulukkotarkistukset ovat vain 2 prosenttia
17003: kojen verovähennysoikeuden omavastuuosuus              ansiotason nousun ollessa arviolta 7 prosenttia,
17004: poistetaan.                                            kiristyy kansalaisten todellinen verorasitus ensi
17005:     Lisäksi lakialoitteessa ehdotetaan lapsiperhei-    vuonna selvästi hallituksen toimenpiteiden joh-
17006: den aseman parantamiseksi perheen vakituisen           dosta. Keskustapuolue on tehnyt lakialoitteen,
17007: asunnon hankkimisesta ja perusparannuksesta ai-        jossa ehdotetaan toteutuneen inflaation mukaisia
17008: heutuneiden velkojen korkojen osalta 2 000 mar-        taulukkotarkistuksia. Mainitun verotaulukoira
17009: kan suuruista lisävähennystä lasta kohti, kuiten-      koskevan lakialoitteen n:o 85 ja tämän lakialoit-
17010: kin siten, että asuntolainojen lisävähennys olisi      teen tarkoituksena on estää kansalaisten verotuk-
17011: enintään 6 000 markkaa. Enimmillään asuntolai-         sen kiristyminen sekä perhepoliittisten vähennys-
17012:  nojen korkoja olisi mahdollista lapsiperheen koh-     ten avulla jopa keventää lapsiperheiden verorasi-
17013: dalla vähentää 30 400 markkaa.                         tusta.
17014:     Edelleen tässä lakialoitteessa ehdotetaan eräi-       Koska lakialoite liittyy vuoden 1988 tulo- ja
17015:  siin keskeisiin tulo- ja varallisuusverolain vähen-   menoarvioesitykseen, se tulisi käsitellä tulo- ja
17016:  nyksiin toteutuneen inflaation mukaisia noin 4        menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessa.
17017: 
17018: 
17019: 
17020: 
17021:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
17022: 
17023: 1. Laki velkojen korkojen vähennysoikeuden ra-         vastuuosuus on epäoikeudenmukainen varsinkin
17024:    joittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n       pienituloisimpien verovelvollisten kohdalla. Täs-
17025:    väliaikaisesta muuttamisesta                        tä syystä keskustapuolue ehdottaa korkojen oma-
17026:                                                        vastuuosuuden poistamista.
17027:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puo-         Muiden kuin oman tai perheen vakituisen
17028: lisoiden velkojen korkojen yhteismäärästä on vä-       asunnon hankkimisesta ja perusparannuksesta ai-
17029: hennyskelpoista säädettyyn ylärajaan saakka vain       heutuneiden velkojen korkojen osalta vähennyk-
17030: 600 markkaa ylittävä osa. Tämä korkojen oma-           sen ylärajaa ehdotetaan laskettavaksi omavas-
17031: 270852E
17032: 2                                        1987 vp. -     LA n:o 108
17033: 
17034: tuuosuudella 9 400 markkaan. Reaalisesti aikai-         tojen vuokratulojen osalta nostettavaksi toteutu-
17035: semman suuruinen korkovähennys saadaan 600              nutta inflaatiota enemmän 7 200 markasta 8 000
17036: markan omavastuun poistuessa 600 markkaa ai-            markkaan. Näin pyritään helpottamaan vuokra-
17037: kaisempaa pienemmällä korkojen määrällä. Sa-            asuntojen saatavuutta. Sairauskulujen osalta eh-
17038: moin asuntolainojen korkovähennyksen ylärajaksi         dotetaan omavastuun poistamista, mistä hyötyvät
17039: ehdotetaan omavastuuosuuden poistamisen joh-            eniten pienituoloiset. Sen sijaan vähennysten
17040: dosta 24 400 markkaa.                                   ylärajaa ehdotetaan omavastuuosuuden poistami-
17041:    Sen sijaan asuntolainojen korkovähennysoikeu-        sen lisäksi korotettavaksi suunnilleen toteutuneen
17042: den ylärajaa ehdotetaan korotettavaksi lapsiper-        inflaation mukaisesti.
17043: heiden kohdalla 2 000 markalla jokaista vero-              Keskimäärin toteutuneen inflaation mukaista
17044: vuonna perheen huollettavana ollutta alaikäistä         linjaa ehdotetaan noudatettavaksi mm. veron-
17045: lasta kohden. Tämän lisävähennyksen ylärajaksi          maksukyvyn alentumisvähennyksen, työtulovä-
17046: ehdotetaan 6 000 markkaa, jolloin asuntolaino-          hennyksen, lapsenhoitovähennyksen, palkkavä-
17047: jen korkovähennysoikeus olisi enimmillään lapsi-        hennyksen, kunnallisverotuksen opiskelijavähen-
17048: perheessä 30 400 markkaa. Ehdotus perustuu              nyksen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen,
17049: tässä kohdin siihen, että asuntolainojen korkojen       valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennyksen,
17050: nykyinen vähennyskelpoisuus ei huomioi perhei-          henki- ja henkilövakuutusmaksujen ja invalidivä-
17051: den koossa olevia eroja. Esimerkiksi kahden hen-        hennysten kohdalla.
17052: gen eläkeläispariskunta voi vähentää asuntolaino-          Tällä keskustapuolueen Iakiaioitteella pyritään
17053: jen korkoja saman enimmäismäärän kuin 7-hen-            estämään verotuksen kiristyminen ja hieman jopa
17054: kinen lapsiperhe. Viimeksi mainittu perhe tarvit-       verorasitusta alentamaan lapsiperheiden kohdal-
17055: see kuitenkin suuremman ja siten myös kalliim-          la. Hallitus on luvannut toteuttaa tulevaisuudes-
17056: man asunnon. Keskustapuolue ehdottaakin ny-             sa verouudistuksen. Tässä vaiheessa on kuitenkin
17057: kyisen vähennysoikeuden säilyttämistä omavas-           syytä huolehtia nykyisen verotusjärjestelmän vaa-
17058: tuu poistaen, mutta lisäksi keskustapuolue eh-          timien uudistusten toteuttamisesta.
17059: dottaa enimmäismäärän nostamista lapsiluvun                Tulo- ja varallisuusverolakiin ehdotettujen
17060: perusteella edellä kerrotulla tavalla. Lakiaioitteel-   muutosten toteuttamisen arvioidaan vähentävän
17061: la pyritään helpottamaan lapsiperheiden asemaa          valtion tuloveron tuottoa vuodelta 1988 kuluvan
17062: oman asunnon hankkimisessa.                             vuoden veroperusteiden mukaiseen tuottoon ver-
17063:                                                         rattuna noin 650 milj. markalla. Jakovero vähe-
17064:                                                         nee noin 280 milj. markalla, mistä kirkollisveron
17065: 2. Tulo- ja varallisuusverolaki                         osuus on noin 60 milj. markkaa ja kunnallisveron
17066:                                                         osuus noin 220 milj. markkaa.
17067:    Tässä kohdin lakialoitteessa ehdotetaan eral-           Tärkeimmistä yksittäisistä vähennyksistä on
17068: den keskeisten tulo- ja varallisuusverolain mu-         syytä todeta, että sairauskulujen omavastuuosuu-
17069: kaisten vähennysten tarkistamista. Osa muutos-          den poistaminen vähentää valtion verotuloja
17070: ehdotuksista noudattaa toteutuneen inflaation           noin 150 milj. markalla ja kuntien verotuloja
17071: mukaista noin 4 prosentin tarkistuslinjaa, minkä        myös noin 150 milj. markalla. Lapsivähennykset
17072: lisäksi keskeisiin perhepoliittisiin vähennyksiin       merkitsevät puolestaan valtiolle verotulojen ale-
17073: ehdotetaan tehtäväksi keskimäärin noin 10 pro-          nemista yli 100 milj. markalla ja kunnille verotu-
17074: sentin mukaan lasketut korotukset. Hallitus ei          lojen alenemista noin 40 milj. markalla.
17075: esitä lainkaan korotuksia tulo- ja varallisuusvero-        Tämä lakialoite kokonaisuudessaan liittyy vuo-
17076: lain mukaisiin vähennyksiin.                            den 1988 tulo- ja menoarvion laatimiseen, minkä
17077:    Toteutunutta inflaatiota suuremmat tarkistuk-        vuoksi se tulisi käsitellä tulo- ja menoarvioesityk-
17078: set esitetään tehtäväksi muun muassa valtionve-         sen yhteydessä. Tarkoituksena on, että lakialoit-
17079: rotuksen yksinhuoltajavähennykseen, koulutus-           teen molemmat lait tulevat voimaan vuoden
17080: vähennykseen, puolisovähennykseen, kunnallis-           1988 alusta lukien.
17081: verotuksen lapsivähennykseen, kunnallisverotuk-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17082: sen yksinhuoltajavähennykseen ja valtion tulove-
17083: rosta tehtävään huoltajavähennykseen. Myös                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
17084: omaisuustulovähennystä esitetään asuinhuoneis-                  kiehdotukset:
17085:                                          1987 vp. -     LA n:o 108                                      3
17086: 
17087: 1.
17088:                                                   Laki
17089: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
17090:                                         muuttamisesta
17091: 
17092:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
17093: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
17094: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
17095: 
17096:                          2§
17097:    Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   heen vakituisen asunnon hankkimisesta ja perus-
17098: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-        parannuksesta aiheutuneiden velkojen korkoja
17099: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan           2 000 markkaa jokaista verovuonna perheen
17100: liittyvien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa        huollettavana ollutta alaikäistä lasta kohti, kui-
17101: saadaan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien        tenkin siten, että lisävähennyksen enimmäismää-
17102: velkojen korot vähentää kuitenkin vain sanotun          rä on 6 000 markkaa. Erityislain nojalla verova-
17103: tulolähteen tulosta. Verovelvollisella tai milloin      paan omaisuuden hankkimista varten otettujen
17104: kysymyksessä ovat puolisot, joihin sovelletaan          velkojen korot eivät ole verotuksessa vähennyskel-
17105: tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) puolisoita       poisia. Mitä edellä on säädetty koroista, koskee
17106: koskevia säännöksiä, puolisoilla yhdessä on lisäksi     myös indeksi- ja kurssitappioita. Puolisoita kos-
17107: oikeus vähentää velkojen korkoja yhteensä enin-         kevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomai-
17108: tään 24 400 markkaa, johon määrään saa sisältyä         sissa olosuhteissa elävien avoparien kohdalla.
17109: oman tai perheen vakituisen asunnon hankkimi-
17110: sesta ja perusparannuksesta aiheutuneiden velko-
17111: jen korkojen lisäksi muita korkoja enintään 9 400          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17112: markkaa, minkä lisäksi verovelvollisella tai puoli-     ta 1988. Sitä sovelletaan vuodelta 1988 toimitet-
17113: soilla yhdessä on oikeus vähentää oman tai per-         tavassa verotuksessa.
17114: 
17115: 
17116: 
17117: 
17118: 2.
17119:                                                   Laki
17120:                                tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
17121: 
17122:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17123:    muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 17 §:n 2
17124: momentti, 17 b §:n 2 momentti, 28 §:n 1 kohta, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, 31 §:n 1
17125: momentti, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2- 5 kohta ja
17126: 3 momentti, 37 § sekä 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta ja 3 momentti,
17127:    sellaisina kuin niistä ovat 17 §:n 2 momentti, 17 b §:n 2 momentti, 28 §:n 1 kohta, 31 §:n 1
17128: momentti, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta
17129: ja 3 momentti, 37 § sekä 57 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1986
17130: annetussa laissa (1062/86), 29 §:n 1 momentin 4 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
17131: (998/85), 29 §:n 1 momentin 6 kohta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (972/84) sekä
17132: 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa
17133: laissa (1100/82) seuraavasti:
17134: 
17135:                         17§                             ansiotuloja lainkaan, muut tulot kuin ansiotulot,
17136:                                                         siltä osin kuin niiden verotettava määrä ylittää
17137:    Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää lasket-     6 800 markkaa, toisen puolison tuloihin. Jos
17138: taessa lisätään sen puolison, jolla on ansiotuloja      kummallakin puolisolla on vain muita tuloja
17139: vähemmän kuin toisella puolisolla tai jolla ei ole      kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, jolla on
17140: 4                                        1987 vp. -     LA n:o 108
17141: 
17142: vähemmän tuloja, tulo siltä osin kuin se ylittää                               31 §
17143: 6 800 markkaa toisen puolison tuloihin.                   Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
17144:                                                         veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
17145:                                                         tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
17146:                        17 b §                           ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-
17147:                                                         suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta
17148:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puo-       olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh-
17149: lisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka am-       tuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin
17150: matin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan             6 250 markkaa (veronmaksukyvyn alentumisvä-
17151: tulon yhteismäärä katsotaan 161 000 markan              hennys).
17152: määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli
17153: verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että vero-
17154: velvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan liik-                              32 a §
17155: keessä, ammatissa tai maatilataloudessa suoritta-          Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-
17156: man työn kohtuullinen arvo ylittää 161 000              sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-
17157: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä             hentää kokonaistulostaan kotimaiselta osakeyh-
17158: osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa an-        tiöltä tai osuuskunnalta saatujen osinkojen ja
17159: siotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katsota          osuuspääoman korkojen taikka kotimaiselta sääs-
17160: metsätalouden puhdasta tuottoa, korkotuloa,             töpankilta tahi osuuspankilta saatujen niiden
17161: osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, arvopaperei-         lisärahastosijoituksille maksettavien korkojen ja
17162: den ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatua         muun veronalaisen koron sekä muuna asuntona
17163: voittoa, kiinteistön ainesosan luovutuksesta saa-       kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokra-
17164: tua korvausta eikä muuta näihin tuloihin rinnas-        tusta asunnosta saadun vuokratulon perusteella
17165: tettavaa tuloa.                                         yhteensä 8 000 markkaa, kuitenkin enintään
17166:                                                         edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän (omai-
17167:                                                         suustulovähennys). Vähennyksen perusteena ote-
17168:                        28 §                             taan kuitenkin huomioon muita tässä pykälässä
17169:    Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:        mainittuja tuloja kuin vuokratuloja enintään
17170:    1) tulonhankkimisvähennyksenä 500 markkaa            5 400 markkaa, mihin määrään saa sisältyä muita
17171: lisättynä 5 prosentilla palkkatulon määrästä, ei        korkoja kuin osuuspääoman korkoja ja edellä
17172: kuitenkaan enempää kuin 1 900 markkaa ja                mainittuja lisärahastosijoituksille maksettavia
17173: enintään palkkatulon määrän,                            korkoja enintään 3 800 markkaa.
17174: 
17175: 
17176:                         29 §                                                     33 §
17177:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:                  Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-
17178:                                                         tää lisäksi:
17179:    4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi sellai-      1) 2 5 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
17180: sen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on vero-       enintään 12 200 markkaa (työtulovähennys),
17181: vuonna elättänyt, henki- tai muusta henkilöva-             2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin-
17182: kuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun otta-          tään 7 300 markkaa, jos verovelvollinen on vero-
17183: matta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa tarkoi-       vuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilas-
17184: tettuja maksuja sekä kansaneläkevakuutusmak-            taan, minkä lisäksi vähennyksen enimmäismäärää
17185: sua, kuitenkin yhteensä enintään 340 markkaa            korotetaan 5 200 markalla, jos verovelvollinen on
17186: kutakin perheenjäsentä kohti,                           elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-
17187:                                                         tä lastaan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että
17188:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja           puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka ansio-
17189: enintään 1 650 markkaa tai, jos kysymyksessä            tulojen määrä on pienempi (lapsenhoitovähen-
17190: ovat puolisot, yhteensä enintään 3 300 markkaa,         nys),
17191: minkä lisäksi enimmäismääriä on korotettava 530            2 a) 1,3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin
17192: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvat-   enintään 1 450 markkaa (palkkavähennys),
17193: tilapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna             3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään
17194: elättänyt.                                              7 000 markkaa, jos sellainen verovelvollinen, jo-
17195:                                                         hon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia
17196:                                          1987 vp. -     LA n:o 108                                         5
17197: 
17198: säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä          koulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammattikoulussa,
17199: lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus         korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
17200: verovuodelta 5 kohdan mukaiseen koulutus-               oppilaitoksessa (opiskelijavähennys), sekä
17201: vähennykseen (valtionverotuksen yksinhuoltaja-             5) 2 700 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
17202: vähennys),                                              viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
17203:    4) 6 000 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla     jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
17204: ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on        100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
17205: tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen      pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
17206: yhteismäärä on suurempi, vähentää 6 000 mark-           prosenttimäärän osoittaman osuuden 2 700 mar-
17207: kaa vähennettynä 25 prosentilla toisen puolison         kasta (invalidivähennys). Vähennys myönnetään
17208: tulon määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen        kuitenkin enintään muun ansiotulon kuin elä-
17209: enimmäismäärää korotetaan 3 400 markalla, jos           ketulon suuruisena. Jos verovelvollinen on vero-
17210: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään        vuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perus-
17211: 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan        tuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen
17212: (puolisovähennys ),                                     haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-
17213:    5) 2 000 markkaa jokaisesta verovuonna elättä-       si, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50 prosen-
17214: mästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilapses-      tiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä, jollei
17215: taan, joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt          verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvityksen
17216: 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonna vähin-          perusteella katsota olevan suurempi. Verovelvol-
17217: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään-           linen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk-
17218: nöllistä ja täyttä opetusta peruskoulussa, lukios-      keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl-
17219: sa, iltalukiossa, ammattikoulussa, korkeakoulussa       keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut
17220: tai muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,        vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa
17221: kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain           määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
17222: toiselle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-      haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
17223: lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puoli-      sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
17224: so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (kou-
17225: lutusvähennys),                                            Verovelvollinen, joka on verovuonna suoritta-
17226:                                                         nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mu-
17227:                                                         kaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua
17228:                     36 §                                elatusapua, saa vähentää verovuonna suoritta-
17229:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-             maosa sanotun elatusavun määrän, kuitenkin
17230: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:         enintään 3 900 markkaa alaikäistä lasta kohden
17231:                                                         (elatusvelvollisuusvähennys).
17232:    2) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
17233: lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-
17234: sesta 3 400 markkaa, kahdesta 7 000 markkaa,                                    37 §
17235: kolmesta 10 800 markkaa, neljästä 14 800 mark-             Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-
17236: kaa sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä        lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen
17237: lapsesta tai kasvattilapsesta lisäksi 4 200 markkaa     ei ole 5 400 markan määrää suurempi, on siitä
17238: kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain           kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-
17239: toiselle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-      lon määrä, tai jos tulo on 5 400 markkaa suurem-
17240: lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puoli-      pi, 5 400 markkaa vähennettynä yhdellä prosen-
17241: so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (lapsi-       tilla jokaisesta 54 markan määrästä, jolla tulo
17242: vähennys),                                              ylittää 5 400 markan määrän (perusvähennys).
17243:    3) 2 600 markkaa, jos hänellä verovuodelta on
17244: oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen                                     57§
17245: tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen                   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
17246: koulutusvähennykseen eikä häneen ole sovelletta-        osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
17247: va tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä            rosta vähennetään:
17248: (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys),               1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
17249:    4) 3 800 markkaa ansiotulostaan, jos hän on          lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-
17250: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan           sesta 950 markkaa, kahdesta 2 070 markkaa,
17251: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus-           kolmesta 3 410 markkaa, neljästä 5 270 markkaa
17252: 6                                     1987 vp. -     LA n:o 108
17253: 
17254: sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä lap-    työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
17255: sesta tai kasvattilapsesta lisäksi 2 410 markkaa,    hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
17256: kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain        eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
17257: sille puolisoista, jonka tuloveron määrä on suu-     sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
17258: rempi (huoltajavähennys),                            joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-
17259:     2) 700 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,      validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
17260: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,        tyksestä.
17261: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
17262: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-      Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 mo-
17263: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,         mentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähennyk-
17264: prosenttimäärän osoittama osuus 700 markasta         seen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan vero-
17265: (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovel-   vuonna suorittamaosa elatusavun määrästä, kui-
17266: vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-       tenkin enintään 950 markkaa alaikäistä lasta
17267: keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,         kohden.
17268: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-
17269: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty
17270: täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17271: osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen   ta 1988. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
17272: esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan      verovuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa.
17273: suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
17274: 
17275: 
17276:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
17277: 
17278:          Kauko Juhantalo                Tytti Isohookana-Asunmaa        Mauri Pekkarinen
17279:          Juhani Alaranta                Sirkka-Liisa Anttila            Kauko Heikkinen
17280:          Jorma Huuhtanen                Pirkko Ikonen                   Esko Jokiniemi
17281:          Anneli Jäätteenmäki            Timo Kietäväinen                Annikki Koistinen
17282:          Heikki Kokko                   Seppo Kääriäinen                Matti Maijala
17283:          Kalevi Mattila                 Einari Nieminen                 Seppo Pelttari
17284:          Hannele Pokka                  Pekka Puska                     Tellervo Renko
17285:           Mirja Ryynänen                Kalle Röntynen                  Aapo Saari
17286:           Kimmo Sarapää                 Hannu Tenhiälä                  Eino Siuruainen
17287:          Jukka Vihriälä                 Matti Väistö                    Marjatta Väänänen
17288:                                         Paavo Väyrynen
17289:                                                 1987 vp.
17290: 
17291: Lakialoite n:o 109
17292: 
17293: 
17294: 
17295:                                    Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttami-
17296:                                       sesta
17297: 
17298: 
17299:                                            Eduskunnalle
17300: 
17301:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17302: 
17303:                              Aloitte~ssa e~dotetaan lapsilisälain 1 ja 1 a §:n
17304:                            muuttamista siten, että lapsilisiä koeotettaisiin
17305:                            1.10.1988 lukien 30 prosentilla.
17306: 
17307: 
17308: 
17309:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
17310: 
17311: 1. Nykytilanne ja ehdotetut muutokset                    -~l?.~~teessa.. ~~?otetaan koeotettavaksi lapsilisän
17312:                                                       maaraa 1 patvastä lokakuuta 1988 lukien 30
17313:    Hallitus on ilmoittanut ohjelmassaan sosiaali-
17314:                                                       proset;~tilla kaikkien lapsiryhmien osalta. Saman-
17315: politiikan painopisteeksi lapsiperheiden aseman
17316:                                                       s~~rutsta k?rotusta esitetään myös alle kolmivuo-
17317: par~nt~isen. Sekä_ hallitusohjelman että erityi-
17318:                                                       t~~!sta lapststa suo~~~ettavaan ~<_>rotettuun lapsili-
17319: sesti hallituspuolueiden ennen vaaleja antamien
17320:                                                       saan. Kor~tukse? Jalkeen tullSlvat lapsilisät ole-
17321: lupausten mukaan perhepoliittista tukea paran-
17322:                                                       maan ensimmätsestä lapsesta 2 907 markkaa
17323: netaan ensisijaisesti lapsilisäjärjestelmää kehittä-
17324:                                                       toisesta lapsesta 3 370 markkaa, kolmannest~
17325: mällä. Hallitus esittää kuitenkin valtion vuoden
17326:                                                       lapsesta 4 352 markkaa, neljännestä lapsesta
17327: 1988 tulo- j~ .fl!.enoarviossa vain 13 prosentin      5 663 markkaa sekä viidennestä ja kustakin seu-
17328: korotusta lapsdisnn 1.10.1988 lukien. Tämäkään
17329:                                                       raavasta lapsesta 6 828 markkaa vuodessa. Kol-
17330: vaatimaton korotus ei koske alle kolmivuotiaiden
17331:                                                       mea vuotta nuoremmasta lapsesta suoritettavan
17332: lasten lapsilisiä.                                    koeotetun lapsilisän määrä olisi 1 669 markkaa
17333:    Esitetty korotus on täysin riittämätön, jos halu-  vuodessa.
17334: taan pyrkiä lapsimyönteiseen yhteiskuntapolitiik- .
17335: kaan ja lapsiperheitä suosivaan perhekustannus-
17336: ten tasaukseen. Lapsilisäjärjestelmä hallituksen 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
17337: esittämän korotuksen jälkeenkin korvaa vain noin
17338: neljänneksen lapsista aiheutuvista kulutusme-           Ehdotetusta _30 pro~~ntin suuruisesta lapsilisien
17339: noista.                                              korotuksesta    aiheutuisi vuonna 1988 noin 218
17340:                                                      milj~o?an mar~a?- menot_ suhteessa lapsilisien
17341:    Lapsilisiä tulee korottaa 1.10.1988 lukien 30
17342: ~~osentilla hallituksen esittämän 13 prosentin
17343:                                                      nykytsun men01hm. Hallituksen esitys nostaa
17344: SIJasta. Korotus tulee ulottaa samansuuruisena       menoja    noin 87 miljoonalla markalla. Kun tämä
17345: myös alle kolmivuotiaisiin lapsiin.                  lisäys vähennetään aloitteessa esitetystä menonli-
17346:    Edellinen lapsilisien korotus toteutettiin 1 päi- säyksestä, erotukseksi jää 130 miljoonaa markkaa.
17347: vänä lokakuuta 1987 voimaan tulleella lailla
17348: {72/87). Lapsilisien määrät ovat sanotun lain 3. Voimaantulo
17349: perusteella ensimmäisestä lapsesta 2 236, toisesta
17350: lapsesta 2 592, kolmannesta lapsesta 3 348, nel-        Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä
17351: jännestä lapsesta 4 356 ja viidennestä sekä kusta-   lokakuuta    1988.
17352: kin seuraavasta lapsesta 5 252 markkaa vuodessa.         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17353: Kolmea vuotta nuoremmasta lapsesta suoritetta-
17354: van korotetun lapsilisän määrä on 1 284 markkaa                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17355: vuodessa.                                                     kiehdotuksen:
17356: 270886R
17357: 2                                      1987 vp. -      LA n:o 109
17358: 
17359:                                                  Laki
17360:                                 lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
17361: 
17362:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
17363: 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
17364: (72/87), näin kuuluviksi:
17365: 
17366:                         1§                             sä suoritetaan jatkettuna, se ei vaikuta muiden
17367:                                                        lasten lapsilisien määrään.
17368:    Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsilisän
17369: määrä on 2 907 markkaa vuodessa. Jäljempänä                                    1a§
17370: 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostamiseen oikeute-        Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
17371: tun henkilön toisesta lapsesta on lapsilisän määrä     oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
17372: kuitenkin 3 370 markkaa vuodessa, kolmannesta          ta korotettuna 1 669 markalla vuodessa.
17373: lapsesta 4 352 markkaa vuodessa, neljännestä
17374: lapsesta 5 663 markkaa vuodessa sekä viidennestä          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
17375: ja kustakin seuraavasta lapsesta 6 828 markkaa         1988.
17376: vuodessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoite-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
17377: tulla tavalla hoidettavana laitoksessa. Kun lapsili-   tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
17378:                                                        piteisiin.
17379: 
17380:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
17381: 
17382:         Mauri Pekkarinen                 Kauko Juhantalo                Tytti Isohookana-Asunmaa
17383:         Marjatta Väänänen                Tellervo Renko                 Aapo Saari
17384:         Heikki Kokko                     Sirkka-Liisa Anttila           Juhani Alaranta
17385:         Pirkko Ikonen                    Timo Kietäväinen               Seppo Pelttari
17386:         Jukka Vihriälä                   Kauko Heikkinen                Eino Siuruainen
17387:         Hannele Pokka                    Kalevi Mattila                 Einari Nieminen
17388:         Paavo Väyrynen                   Hannu Tenhiälä                 Johannes Virolainen
17389:                                                  1987 vp.
17390: 
17391: Lakialoite n:o 110
17392: 
17393: 
17394:                                    Vähäkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
17395: 
17396:                                             Eduskunnalle
17397: 
17398:    Jatkettuna suoritettava lapsilisä merkitsee sitä,   samat ja voimaantulosäännös sama kuin hallituk-
17399: että lapsen täytettyä 16 vuotta perheen saarnat        sen esityksessä. Siten tässä aloitteessa ei myöskään
17400: lapsilisät alenevat, ilman että millään syyllä voi-    ehdoteta muutosta lapsilisälain 1 a §:n tarkoitta-
17401: daan perustella tällaista alenemaa.                    maan kolmea vuotta nuoremmasta lapsesta mak-
17402:    Jatketuo lapsilisän asemesta lapsilisä pitäisi      settavaan korotukseen, kun sitä ei ole hallituk-
17403: maksaa tavallisena lapsilisänä kaikista alle 17-       senkaan esityksessä.
17404: vuotiaista.                                              Ehdotammekin,
17405:    Muilta osin aloitteen lakiehdotus on samansi-
17406: sältöinen kuin hallituksen esitykseen n:o 102                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17407: sisältyvä lakiehdotus. Siten markkamäärät ovat                kiehdotuksen:
17408: 
17409:                                                  Laki
17410:                                        lapsilisälain muuttamisesta
17411: 
17412:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17413:   kumotaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541148) 15 b §,sellaisena kuin se on
17414: 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), ja
17415:   muutetaan 1 §:n 1 ja 2 momentti; 2 § ja 5 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1
17416: momentti ja 5 §:n 2 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85) ja 1 §:n 2
17417: momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (72/87), seuraavasti:
17418: 
17419:                           1§                                                   2 §
17420:     Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-         Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
17421: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,          alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, min-
17422: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-   kä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on synty-
17423: vasta seitsemäätoista vuotta nuoremmasta lapses-       nyt, sen vuosineljänneksen loppuun saakka, jon-
17424: ta.                                                    ka kuluessa lapsi täyttää seitsemäntoista vuotta.
17425:     Lapsilisän määrä on 2 528 markkaa vuodessa.
17426: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-                               5§
17427: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on
17428: lapsilisän määrä kuitenkin 2 928 markkaa vuo-             Lapsilisää ei suoriteta vuosineljännekseltä, joka
17429: dessa, kolmannesta lapsesta 3 784 markkaa vuo-         seuraa sitä vuosineljännestä, jonka kuluessa lapsi
17430: dessa, neljännestä lapsesta 4 924 markkaa vuo-         alkaa saada kansaneläkelaissa (347/56) tarkoitet-
17431: dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta         tua työkyvyttömyyseläkettä.
17432:  lapsesta 5 936 markkaa vuodessa, paitsi milloin
17433:  lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
17434:  laitoksessa.                                          1988.
17435:                                                           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
17436:                                                        tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
17437:                                                        piteisiin.
17438: 
17439: 
17440:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
17441: 
17442:           Juhani Vähäkangas                Esko Helle                      Raila Aho
17443:           Pertti Lahtinen                  Lauha Männistö                  Vappu Säilynoja
17444:           Claes Andersson                  Heli Astala                     Asko Apukka
17445:                                            Arvo Kemppainen
17446: 270885Q
17447:                                                 1987 vp.
17448: 
17449: Lakialoite n:o 111
17450: 
17451: 
17452: 
17453: 
17454:                                  Kortes~lmi ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 1 §:n muut-
17455:                                     tamisesta
17456: 
17457: 
17458:                                          Eduskunnalle
17459: 
17460:    Veteraanien aseman parantaminen on ollut         jennettavaksi siten, että se koskisi kaikkia rinta-
17461: SMP:n yksi tärkeimmistä tavoitteista koko sen       masotilastunnuksen ja rintamapalvelustunnuksen
17462: olemassaolon ajan. SMP on esittänyt lukuisia        saaneita riippumatta siitä, asuvatko he Suomessa
17463: kertoja, että maamme tulisi lopultakin antaa        vai ulkomailla ja ovatko he vielä Suomen kansa-
17464: veteraaneille se tunnustus, jonka he maamme         laisia vai ovatko he jo ottaneet nykyisen asuin-
17465: itsenäisyyden puolesta antamansa uhrauksen ta-      maansa kansalaisuuden. Tällä korjauksella Suomi
17466: kia ovat ansainneet.                                lopultakin tunnustaisi myös maastamme lähes
17467:    Rintamaveteraanien asemaan on SMP:n työn         poikkeuksetta taloudellisten seikkojen takia so-
17468: tuloksena saatu osittaisia korjauksia, mutta mo-    dan jälkeen muuttaneiden rintamaveteraanien
17469: nia suuria epäkohtia on vielä olemassa toisten      oikeuden saada tunnustus maamme itsenäisyy-
17470: puolueiden vastustuksen johdosta. Yksi tällainen    den hyväksi antamastaan panoksesta. Ulkomailla
17471: epäkohta on ulkomailla asuvien veteraanien koh-     asuville veteraaneille rintamalisän saaminen on
17472: telu. Heidän rintamapalveluosa on ollut aivan       pitkälti symbolinen ja kunniakysymys, mutta se
17473: yhtä arvokasta kuin Suomessa asuvien veteraa-       on myös Suomelle kunnia-asia.
17474: nien, mutta tällä hetkellä rintamalisää ei voida       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17475: maksaa ulkomailla asuville veteraaneille. Kuiten-
17476: kin myös heidän eläkkeensä on jäänyt sota-ajan                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17477: takia vähäisemmäksi.                                        kiehdotuksen:
17478:    Ehdotammekin rintamalisän saajien piiriä Jaa-
17479: 
17480: 
17481: 
17482:                                                 Laki
17483:                             rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta
17484: 
17485:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
17486: laseläkelain 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa
17487: {589/86), näin kuuluvaksi:
17488: 
17489:                        1§                            jolla on rintamasotilastunnus tai rintamapalvelus-
17490:                                                      tunnus, riippumatta nykyisestä asuinpaikasta tai
17491:    Rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimääräi-    kansalaisuudesta.
17492: nen rintamalisä myönnetään Suomen kansalaisel-
17493: le. Rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään
17494: on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
17495: kansalaisella ja Suomen ulkopuolella asuvalla,       1988.
17496: 
17497: 
17498:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
17499: 
17500:           J. Juhani Kortesalmi         Sulo Aittoniemi                 Lea Mäkipää
17501:           Tina Mäkelä                  Raimo Vistbacka                 Marita Jurva
17502: 
17503: 270884P
17504:                                                  1987 vp.
17505: 
17506: Lakialoite n:o 112
17507: 
17508: 
17509: 
17510: 
17511:                                     Pekkarinen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiö-
17512:                                        maksusta annetun lain 27 §:n ja maidon väliaikaisista tuotanto-
17513:                                        kiintiöistä annetun lain muuttamisesta
17514: 
17515: 
17516:                                             Eduskunnalle
17517: 
17518:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17519: 
17520:   Maidon kaksihintajärjestelmän ja muiden              jen lakien jatkamista kahdella vuodella. Hallitus
17521: käynnistettyjen tuotannonrajoitusten johdosta on       esittää myös, että uusia lisäkiintiöitä voitaisiin
17522: maidontuotanto kääntynyt selvään laskuun. Näin         myöntää Lapin läänin ja Ahvenanmaan alueella
17523: on tapahtunut myös monilla maatalousvaltaisilla        siinä määrin kuin alueella vapautuu maitokiin-
17524: syrjäalueilla, joiden kehittymismahdollisuudet         tiöitä.
17525: ovat monesta syystä varsin rajoitetut, pitkälti           Tässä aloitteessa ehdotetaan, että näin tulisi
17526: maatalouden tulevaisuuteen sidotut.                    menetellä myös Koillismaan, Kainuun ja Poh-
17527:   Hallitus on lakiesityksessään (HE n:o 87) eh-        jois-Karjalan alueilla sekä vankoin perustein
17528: dottanut maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta ja      myös maataloustuotannon suhteen vaikeimmissa
17529: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettu-     Suomenselän alueen kunnissa.
17530: 
17531: 
17532: 
17533: 
17534:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
17535: 
17536:    Hallituksen esitys sallii Lapin läänissä ja Ahve-   menpiteet eivät turvaa maatalouden kehittymistä
17537: nanmaalla vapautuvat maidon tuotantokiintiöt           syrjäisillä alueilla, kuten Suomenselän alueella,
17538: jaettavaksi lisäkiintiöiksi samalla alueella. Näin     missä maataloudesta luopuvalle väestölle ei kai-
17539: tulee menetellä myös Pohjois-Karjalan ja Oulun         ken lisäksi ole muita työmahdollisuuksia. Komi-
17540: läänin sekä Suomenselän vaikeimmilla i.'Iueilla.       tea onkin pitänyt tarpeellisena, että erikseen
17541: Jo monet arvostetut selvitykset ja tutkimukset         selvitetään, miten tällaisten alueiden ongelmia
17542: ovat osoittaneet, että eräät juuri Suomenselän         voitaisiin lievittää maataloustuotannon ohjaustoi-
17543: ydinalueen kunnat ovat maatalouden harjoitta-          menpiteiden alueellisella soveltamisella.
17544: misedellytyksiltään täysin rinnastettavia Pohjois-        Nyttemmin valmistunut erityisaluetyöryhmän
17545: Karjalan, Kainuun ja eräiden Oulun läänin vai-         selvitys vastaavasti osoittaa, että raskaimmin maa-
17546: keimpien maatalousalueiden kanssa. Professori          talouden supistamistoimet kohdistuvat sellaisiin
17547: Torvelan johdolla noin kaksi vuotta sitten työnsä      kuntiin, joiden atv:sta suurin osa saa toimeentu-
17548: päättänyt toimikunta osoitti teettämässään tutki-      lostaan juuri maataloudessa. Tällaisiksi kunniksi
17549: muksessa, että maataloustuotannon harjoittami-         selvitys tunnistaa juuri Suomenselän alueen vai-
17550: sen edellytykset Suomenselän kunnista Lestijär-        keimmat maatalouskunnat.
17551: vellä, Perhossa, Soinissa, Lehtimäellä, Kinnulas-         Tämän vuoksi ehdotetaan maidon väliaikaisista
17552: sa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Pihtiputaalla, Kan-     tuotantokiintiöistä annetun lain 14 §:n 2 mo-
17553: nonkoskella, Karstulassa, Pylkönmäellä ja Mul-         menttia täydennettäväksi erityisolosuhteet huo-
17554: tialla ovat suunnilleen yhtä heikot kuin po.           mioon ottaen siten, että saman pykälän 1 mo-
17555: Pohjois-Karjalan ja Oulun läänin vaikeimmissa          mentin nojalla myönnettävien tuotantokiintiöi-
17556: kunnissa. Maatalous 2000 -komitea puolestaan           den tulisi Lapin läänin ja Ahvenanmaan maa-
17557: toteaa, että maatalouspolitiikkaa rajoittavat toi-     kunnan lisäksi vastata myös Oulun läänin Hai-
17558: 270891X
17559: 2                                     1987 vp. -      LA n:o 112
17560: 
17561: luodon, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuivaniemen,             kana lakkautettujen tuotantokiintiöiden perus-
17562: Kuusamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven,        teella tuotettua maitomäärää.
17563: Suomussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kunnissa           Lakiehdotus on tarkoitus saattaa voimaan 1
17564: sekä Pohjois-Karjalan läänin Ilomantsin ja Tuu-       päivästä tammikuuta 1988 lukien.
17565: povaaran kunnissa sekä Lieksan kaupungissa sekä
17566: Vaasan läänin Lestijärven, Perhon, Soinio ja            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17567: Lehtimäen kunnissa, Keski-Suomen läänin Kin-
17568: nulan, Kivijärven, Kannonkosken, Pihtiputaan,                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
17569: Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen ja Multian                  kiehdotukset:
17570: kunnissa vähintään edellisen kalenterivuoden ai-
17571: 
17572: 
17573: 
17574: 
17575: 1.
17576:                                                 Laki
17577:              maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n muuttamisesta
17578: 
17579:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 patvana
17580: heinäkuuta 1984 annetun lain 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986
17581: annetussa laissa (622 186), näin kuuluvaksi:
17582: 
17583:                        27 §                           misvelvollisuuden ajankohdasta tämän lain voi-
17584:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-        maantulon jälkeisen ensimmäisen maksukauden
17585: ta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän 1985 ja       osalta.
17586: joulukuun 31 päivän 1989 väliseltä ajalta suori-
17587: tettavia kiintiömaksuja. Asetuksella voidaan sää-
17588: tää tämän lain säännösten estämättä verovelvolli-                  Voimaantulosäännös
17589: sen eduksi poikkeuksia kiintiömaksun suoritta-          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
17590: 
17591: 
17592: 
17593: 
17594: 2.
17595:                                                 Laki
17596:                 maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
17597: 
17598:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17599:   muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
17600: (570/84) 14 §:n 2 momentti, 19 §, 25 §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti,
17601:   sellaisina kuin niistä ovat 19 § ja 34 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa
17602: (623/86) sekä 25 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85), näin
17603: kuuluviksi:
17604: 
17605:                        14 §                           Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusa-
17606:                                                       mon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Suo-
17607:    Valtioneuvoston tulee myös määrätä tuotanto-       mussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kunnissa,
17608: kiintiöiden yhteismäärä, jonka rajoissa 1 momen-      Pohjois-Karjalan läänistä Ilomantsin ja Tuupo-
17609: tissa tarkoitettuja vahvistuksia ja korotuksia saa-   vaaran kunnissa sekä Lieksan kaupungissa sekä
17610: daan tehdä. Tällöin valtioneuvoston tulee ottaa       Vaasan läänistä Lestijärven, Perhon, Soinin ja
17611: huomioon maidontuotannon kehitys ja vallitseva        Lehtimäen kunnissa ja Keski-Suomen läänistä
17612: markkinatilanne. Lapin läänissä ja Ahvenanmaan        Kinnulan, Kivijärven, Kannonkosken, Pihtipu-
17613: maakunnassa sekä Oulun läänistä Hailuodon,            taan, Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen ja Mul-
17614:                                     1987 vp. -     LA n:o 112                                  3
17615: 
17616: tian kunnissa tulee 1 momentin nojalla myönnet-                     19, 25 ja 34 §
17617: tävien tuotantokiintiöiden vastata vähintään          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
17618: edellisen kalenterivuoden aikana lakkautettujen
17619: tuotantokiintiöiden perusteella tuotettua maito-                Voimaantulosäännös
17620: määrää.                                              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
17621: 
17622: 
17623:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
17624: 
17625:         Mauri Pekkarinen              Jukka Vihriälä            Aapo Saari
17626:         Esko Aho                      Toimi Kankaanniemi        Sakari Knuuttila
17627:                   Pirkko Ikonen                         Matti Lahtinen
17628:                                                  1987 vp.
17629: 
17630: Lakialoite n:o 113
17631: 
17632: 
17633: 
17634: 
17635:                                     Nieminen ym.: Ehdotus sokerilaiksi
17636: 
17637: 
17638:                                             Eduskunnalle
17639: 
17640:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17641: 
17642:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi sokerilaki,     kaan viljely. Yksityiskohtaisissa perusteluissa to-
17643: jolla säädeltäisiin eräitä sokerin tuotantoon liitty-   detaan kuitenkin, että kotimaisen sokeriraaka-
17644: viä kysymyksiä nykyisen kotimaisen sokerin tuo-         aineen hinnanalennuskorvausta määrättäessä ei
17645: tannosta annetun lain (863/82) voimassaolaajan          otettaisi huomioon kotimaisen sokerijuurikkaan
17646: päätyttyä.                                              eikä ulkomaisen raakasokerin rahtikustannuksia.
17647:    Lakialoite on pääosin sisällöltään hallituksen       Kun rahtitekijät kotimaisen ja ulkomaisen raaka-
17648: esityksen (HE n:o 84) mukainen.                         aineen osalta ovat täysin erilaiset, saattaa ehdo-
17649:    Lakialoite sisältää säännökset kotimaassa viljel-    tettu menettely johtaa raaka-aineet hinnaltaan
17650: tävän sokerijuurikkaan määrästä ja sen hinnan           eriarvoiseen asemaan. Kotimaisen juurikkaanvil-
17651: vahvistamisesta. Sen mukaan sokerijuurikkaan            jelyn turvaaminen edellyttää, että raaka-aineet
17652: vuotuinen perusmäärä olisi lain voimassaolaajan         todella saatetaan hinnaltaan samaan asemaan.
17653: kiinteä. Lakialaitteessa ehdotettu taso, 800 milj.      Tämän vuoksi tulisi kotimaisen sokeriraaka-
17654: kiloa johtaisi noin 53 % :n sakkaroosiomavarai-         aineen hinnanalennuskorvausta määrättäessä ot-
17655: suutteen. Tässä kohdin lakialoite poikkeaa halli-       taa huomioon sekä kotimaisen sokerijuurikkaan
17656: tuksen esityksestä, missä ehdotettu taso 750 milj.      että ulkomaisen raakasokerin rahdit. Menettelyllä
17657: kiloa johtaisi noin 50 % :n sakkaroosiomavarai-         ei olisi vaikutusta kuluttajahintaan, koska rahdit
17658: suuteen. Tässä lakialaitteessa ehdotettu kilomää-       myös hallituksen esityksessä sisältyisivät kulutta-
17659: rä säilyttäisi viljelylaajuuden ennallaan. Lakialoi-    jahintaan.
17660: te ei koske tärkkelysmakeuttajia.                          Muilta osin lakialoite on hallituksen esityksen
17661:    Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan,        mukainen. Koska lakialoite liittyy vuoden 1988
17662: että tarkoituksena on saattaa kotimainen ja ulko-       tulo- ja menoarvioesitykseen, se tulisi käsitellä
17663: mainen sokeriraaka-aine hinnaltaan samaan ase-          tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
17664: maan ja näin turvata kotimainen sokerijuurik-
17665: 
17666: 
17667: 
17668: 
17669:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
17670: 
17671:    1 §. Pykälässä säädettäisiin, millaisia keinoja      kaskilomäärä merkitsisi nykyisen viljelylaajuuden
17672: lain mukaan on mahdollista käyttää kotimaisen           ja kotimaisen sokerintuotannon supistumista. Jos
17673: sokerintuotannon turvaamiseksi. Lakialoite kos-         sokerijuurikkaan viljelyn laajuutta jouduttaisiin
17674: kee vain sakkaroosia, joten muut makeuttajat,           supistamaan, merkitsisi se siirtymistä joko pelk-
17675: mukaan luettuna kotimainen tärkkelysmakeutta-           kään viljan tuotantoon tai kotieläintuotantoon.
17676: ja, jäävät sen ulkopuolelle.                            Sokerijuurikkaan viljelyn supistaminen vaarantai-
17677:    2 §. Lakialoitteen mukaan sokerijuurikkaan           si Sokerijuurikasta viljelevien tilojen elinkelpoi-
17678: vuotuinen valtakunnallinen määrä jaettaisiin pe-        suutta, koska tuotannon rajoittamistoimenpiteis-
17679: rus- ja lisämäärään. Viljelyn laajuuden säilyttämi-     tä johtuen siirtyminen kotieläintuotantoon on
17680: nen ennallaan edellyttää 800 miljoonan juurikas-        mahdollista vain harvoissa tapauksissa ja silloin-
17681: kilon perusmäärää. Tätä määrää pienempi juuri-          kin varsin pienessä mittakaavassa. Myös maata-
17682: 
17683: 270896C
17684: 2                                        1987 vp. -     LA n:o 113
17685: 
17686: 
17687: louden yleinen tuotantopoliittinen tilanne, joka        titekijät kotimaisen ja ulkomaisen raaka-aineen
17688: edellyttää pellon siirtämistä pois ylituotantoa         osalta ovat erilaiset, niin tämän vuoksi on koti-
17689: aiheuttavasta tuotannosta, puoltaa sokerijuurik-        maisen sokeriraaka-aineen hinnanalennuskor-
17690: kaan viljelyn nykyisen viljelylaajuuden säilyttä-       vausta määrättäessä otettava huomioon myös sekä
17691: mistä. On huomattava, ettei sokerijuurikas ole          kotimaisen sokerijuurikkaan että ulkomaisen raa-
17692: ylituotantoa aiheuttava kasvi.                          kasokerin rahtikustannukset.
17693:    Kotimaisen juurikassokerituotannon vaikutuk-            6 §. Pykälässä säädettäisiin hinnanalennuskoe-
17694: set työllisyyteen ovat merkittäviä niillä alueilla,     vauksen maksamisesta. Valtion tulo- ja menoarvi-
17695: joilla juurikasta viljellään. Lisäksi juurikkaan vil-   oon otettavien määrärahojen maksamisesta huo-
17696: jelyllä on merkitystä kuntien talouteen myös            lehtisi maatilahallitus.
17697: verotulojen muodossa. Sokerijuurikkaan viljely ja          7 §. Pykälässä säädettäisiin yhteisöjen velvolli-
17698: juurikassokerituotanto eivät myöskään rasita val-       suudesta pitää sokerijuurikkaiden viljelyrekisteriä
17699: tiontaloutta. Kerrannaisvaikutukset huomioon            ja kirjanpitoa.
17700: ottaen kotimaisen sokerintuotannon vaikutus val-           8 §. Pykälässä säädettäisiin 7 §:ssä säädettyjen
17701: tiontalouteen on positiivinen. Nykyisen viljely-        tehtävien laiminlyönnin seurauksista.
17702: laajuuden turvaava 800 miljoonan juurikaskilon             9 §. Pykälässä säädettäisiin sokeriasiain neuvot-
17703: perusmäärä johtaa vasta noin 53 % :n omavarai-          telukunnasta ja sen kokoonpanosta.
17704: suuteen sakkaroosisokerin osalta.                          10 §. Pykälässä säädettäisiin sokerintuotantoa
17705:    3 §. Pykälässä säädettäisiin kulloisenkin vuo-       harjoittavasta yhteisöstä.
17706: den perusmäärään kuuluvien sokerijuurikkaiden              11 §. Pykälässä säädettäisiin liikesalaisuudesta.
17707: hinnanmäärittelystä sekä lisämäärään kuuluvien             12 §. Pykälässä annettaisiin maa- ja metsäta-
17708: juurikkaiden hinnasta.                                  lousministeriölle oikeus antaa tarkemmat mää-
17709:    4 §. Pykälässä säädettäisiin sokerijuurikkaan        räykset tämän lain täytäntöönpanosta.
17710: laatuhinnoittelusta. Tarkempia määräyksiä kitey-           13 §. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulos-
17711: tyvän sokerin määrän laskemisesta antaisi maa- ja       ta. Laki tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta
17712: metsätalousministeriö.                                  1988 ja se koskisi vuosina 1988-1990 kotimaassa
17713:    5 §. Lakialoitteen mukaan valtion varoista           viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niistä valmistetta-
17714: maksettaisiin sokerintuotantoa harjoittavalle yh-       vaa sokeria.
17715: teisölle vuosittain hinnanalennuskorvausta koti-           Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdotam-
17716: maisten sokerijuurikkaiden käytöstä aiheutuvan          me,
17717: raaka-ainekustannuksen alentamiseksi maailman-
17718: markkinahintatasolle. Kotimaisen juurikkaan vil-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17719: jelyn turvaamiseksi on tärkeätä, että raaka-aineet             kiehdotuksen:
17720: saatetaan hinnaltaan samaan asemaan. Kun rah-
17721: 
17722: 
17723: 
17724: 
17725:                                                Sokerilaki
17726:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17727: 
17728:                          1§                             fin nimikkeeseen 12.12 kuuluvaa sokerijuurikas-
17729:                 Yleiset säännökset                      ta, nimikkeeseen 17.01 kuuluvaa raakasokeria
17730:                                                         sekä nimikkeeseen 17.03 kuuluvaa melassia.
17731:    Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi
17732: säännellään kotimaassa viljeltävien sokerijuurik-                              2§
17733: kaiden määrää, päätetään sokerijuurikkaiden                         Sokenjuun'kkaiden määrä
17734: hinnasta sekä maksetaan kotimaisten sokerijuu-
17735: rikkaiden käytöstä hinnanalennuskorvausta sen             Kotimaisen sokerijuurikkaan vuotuinen valta-
17736: mukaan kuin tässä laissa säädetään.                     kunnallinen perusmäärä on 800 miljoonaa kiloa
17737:    Sokerilla tarkoitetaan tässä laissa tullitariffin    ja lisämäärä 100 miljoonaa kiloa.
17738: nimikkeisiin 17.01 ja 17.02 kuuluvia sakkaroosi-           Valtioneuvosto vahvistaa viimeistään 15 päivä-
17739: tuotteita, joissa käytetään raaka-aineina tullitarif-   nä helmikuuta kunkin 10 §:ssä tarkoitetun juuri-
17740:                                         1987 vp. -    LA n:o 113                                             3
17741: 
17742: kassokerituotantoa harjoittavan yhteisön osuuden      Hinnanalennuskorvausta maksetaan vain perus-
17743: sokerijuurikkaan vuotuisesta petusmäärästä ja li-     määrään ja lisämäärään kuuluviin juurikkaisiin
17744: sämäärästä.                                           sisältyvästä kiteytyvästä sokerista.
17745:    Jos jonkin yhteisön kalenterivuotena vastaan-         Milloin maahan tuotavasta raakasokerista kan-
17746: ottama juurikasmäärä ylittää yhteisölle perus-        netaan tullia 1.10.-30.9. välisenä aikana, vä-
17747: määrästä vahvistetun osuuden, lasketaan myös          hennetään hinnanalennuskorvauksesta tullista so-
17748: yhteisön osuuden ylittävät juurikkaat perus-          kerikiloa kohti aiheutuva kustannus kerrottuna
17749: määrään kuuluviksi siltä osin kuin perusmäärä ei      yhteisön satovuoden aikana vastaanottamista juu-
17750: ylity.                                                rikkaista kiteytyvän sokerin määrällä.
17751:                                                          Maa- ja metsätalousministeriö päättää syys-
17752:                        3§                             kuun loppuun mennessä, mitä on pidettävä
17753:              Sokerzjuurikkaan hinta                   raakasokerin maailmanmarkkinahintana. Hin-
17754:                                                       nanalennuskorvausta määrättäessä otetaan huo-
17755:    Valtioneuvosto vahvistaa viimeistään viimeise-     mioon myös sekä kotimaisen sokerijuurikkaan
17756: nä päivänä maaliskuuta kyseisen vuoden perus-         että ulkomaisen raakasokerin rahtikustannukset.
17757: määrään kuuluvien sokerijuurikkaiden hinnan
17758: neuvoteltuaan asiasta maataloustuottajain kes-                                  6 §
17759: kusjärjestöjen sekä elintarviketeollisuutta edusta-        Hinnanalennuskorvauksen maksaminen
17760: van järjestön kanssa.
17761:    Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuosit-       Tässä laissa tarkoitettujen hinnanalennuskor-
17762: tain syyskuun loppuun mennessä lisämäärään            vausten suorittamista varten osoitetaan valtion
17763: kuuluvien juurikkaiden hinnan. Hinta vahviste-        tulo- ja menoarvioon tarvittavat määrärahat.
17764: taan perusmäärään kuuluvien juurikkaiden hin-            Hinnanalennuskorvausta haetaan maatilahalli-
17765: nan ja raakasokerin maailmanmarkkinahinnan            tukselta, joka huolehtii tässä laissa tarkoitettujen
17766: keskiarvon perusteella. Edellä tarkoitetut hinnat     suoritusten maksamisesta. Hakemukseen on lii-
17767: lasketaan kiteytyvää sokerikiloa kohti.               tettävä selvitys yhteisön satovuonna vastaanotta-
17768:    Muista kuin perusmäärään ja lisämäärään kuu-       mista sokerijuurikkaista sekä niistä kiteytyvän
17769: luvista juurikkaista hinta maksetaan maailman-        sokerin määrästä.
17770: markkinahinnan mukaisesti.
17771:                                                                               7§
17772:                        4§                                          Yhteisöjen velvollisuudet
17773:         Sokerzjuurzkkaan laatuhinnoittelu                Yhteisön on pidettävä sokerijuurikkaiden vilje-
17774:    Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu hinta        lyrekisteriä ja sellaista kirjanpitoa, josta käy selvil-
17775: vahvistetaan peruslaatuiselle juurikkaalle, jonka     le viljelysopimusten perusteella ostetut juurikas-
17776:                                                       määrät sekä niistä kiteytyvän sokerin määrä.
17777: kiteytyvän sokerin määrä on 12,09 prosenttia.
17778:                                                          Yhteisö on velvollinen esittämään tarkastusta
17779: Hintaa korotetaan tai alennetaan samassa suh-
17780: teessa kuin juurikkaiden kiteytyvän sokerin mää-      varten kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat
17781: rä ylittää tai alittaa peruslaatuisen juurikkaan      sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorit-
17782:                                                       tamisessa.
17783: sisältämän kiteytyvän sokerin määrän. Tarkempia
17784: määräyksiä kiteytyvän sokerin määrän laskemises-
17785: ta antaa maa- ja metsätalousministeriö.                                     8§
17786:                                                                   Laiminlyönnin seuraukset
17787:                       5§                                 Mikäli valtion tukea saava yhteisö kehotuksesta
17788:     Kotimaisen juurzkasraaka-aineen hinnan            huolimatta laiminlyö sen, mitä yhteisön velvolli-
17789:                  alentaminen                          suudeksi on 7 §:ssä säädetty, voi maatilahallitus
17790:                                                       lopettaa valtion tuen maksamisen siitä ajankoh-
17791:   Juurikassokerituotantoa harjoittavalle yhteisöl-    dasta lukien, jolloin laiminlyönti on todettu.
17792: le maksetaan valtion varoista vuosittain hinnan-         Myönnetty tuki peritään takaisin sen mukaan
17793: alennuskorvausta kotimaisten sokerijuurikkaiden       kuin maataloustuen jako- ja valvontatehtävien
17794: käytöstä aiheutuvan raaka-ainekustannuksen            hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 anne-
17795: alentamiseksi    maailmanmarkkinahintatasolle.        tussa laissa (88/71) on säädetty.
17796: 4                                       1987 vp. -     LA n:o 113
17797: 
17798:                         9§                             hankittu tämän lain nojalla, ei saa käyttää yksi-
17799:            Sokeriasiain neuvottelukunta                tyiseksi hyödyksi eikä kertoa sivullisille.
17800: 
17801:    Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden val-
17802: mistelua varten valtioneuvosto asettaa sokeriasi-                             12 §
17803: ain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toi-                          Valtuutussäännös
17804: mia maa- ja metsätalousministeriön apuna soke-
17805: rin tuotantoa ja markkinointia koskevissa asioissa       Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
17806: sekä seurata sokerin hintakehitystä. Neuvottelu-       panosta antaa maa- ja metsätalousministeriö.
17807: kunnassa ovat edustettuina maa- ja metsätalous-
17808: ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, val-
17809: tiovarainministeriö, elinkeinohallitus, maatila-
17810: hallitus, maataloustuottajain keskusjärjestöt,                                13§
17811: elintarviketeollisuutta edustava järjestö sekä soke-                      Voimaantulo
17812: ria valmistavat yhteisöt.
17813:                                                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17814:                        10 §                            ta 1988 ja se koskee vuosina 1988-1990 koti-
17815:        Sokerintuotantoa harjoittava yhteisö            maassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niistä val-
17816:                                                        mistettavaa sokeria.
17817:    Samaksi yhteisöksi katsotaan tässä laissa yhtei-       Kotimaisen sokerin tuotannosta annetun lain
17818: söt, jotka osakeomistuksen, yhteisessä käytössä        (863 182) mukainen, vuodelle 1987 vahvistettu
17819: olevan tuotantolaitoksen tai muun vastaavan syyn       sokerijuurikkaan perushinta muutetaan tämän
17820: takia tosiasiallisesti muodostavat sokerintuotan-      lain mukaiseksi sokerijuurikkaan hinnaksi korot-
17821: toa harjoittavan yhden kokonaisuuden.                  tamalla sitä samassa suhteessa kuin 15,5 prosent-
17822:                                                        tia sokeria sisältävän juurikkaan todellinen hinta
17823:                        11§                             on vuosina 1981-1987 ollut keskimäärin yli
17824:                    Lizkesalaisuus                      perushinnan. Todelliseen hintaan ei tällöin sisäl-
17825:                                                        lytetä sanotun lain 5 §:n mukaisia alueittaisia
17826:     Liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, joka on     lisähintoja.
17827: 
17828: 
17829:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1987
17830: 
17831:           Einari Nieminen                 Mikko Elo                       Timo Roos
17832:           Kalevi Lamminen                 Maunu Kohijoki                  Hannele Pokka
17833:           Kauko Juhantalo                 Heikki Rinne                    Raila Aho
17834:           Timo Laaksonen                  Raimo Vuoristo                  Lea Mäkipää
17835:                                           Aino Pohjanoksa
17836:                                                  1987 vp.
17837: 
17838: Lakialoite n:o 114
17839: 
17840: 
17841: 
17842: 
17843:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi työllisyyslain 20 §:n
17844:                                       muuttamisesta ja työttömyyseläkeikärajan palauttamista SS vuo-
17845:                                       teen tarkoittaviksi laeiksi
17846: 
17847: 
17848:                                             Ed u s kunnalle
17849: 
17850:    Emme voi hyväksyä hallituksen toimia työlli-        lisännyt virkoja valtion ja kuntien hallintoon ja
17851: syyslain vesittämiseksi. Hallitus ei yritä vain por-   palvelujen järjestämiseen, vaikka työllisyyslaki
17852: rastaa lain voimaantuloa, vaan on jo työllisyysase-    lähtee siitä, että vakinaiset tehtävät hoidetaan
17853: tuksessa ja budjettiesityksessään muuttanut lain       pysyvin virkajärjestelyin.
17854: toimeenpanoa siitä, miten eduskunnalle ilmoi-             Työllisyyslain mukaan täystyöllisyyteen on ensi
17855: tettiin sitä sovellettavan.                            sijassa pyrittävä yleisin talous- ja muun yhteis-
17856:    Hallituksen esityksen n:o 105 perusteluissa         kuntapolitiikan keinoin. Koska hallitus ei ole
17857: todetaan: "Vuoden 1987 työttömyystilanteessa           ryhtynyt tarvittaviin toimiin, on huolehdittava
17858: arvioitiin siis lain velvoitteiden piiriin kuuluvan    siitä, että budjettiin varataan riittävät määrärahat
17859: yhteensä 25 000 henkilöä jo työllistettyjen lisäk-     mukaan lukien työllisyysmääräraha työpaikkojen
17860: si.'' Ensinnäkin sosiaalivaliokunnan käsitellessä      järjestämiseksi valtion ja kunnan toimin työttö-
17861: työllisyyslakiesitystä kävi jo ilmi, että arvio        mille. Viime kädessä on huolehdittava siitä, että
17862: 25 000 velvoitetyöllistettävästä on liian alhainen     kaikilla lain mukaan työhön oikeutetuilla on
17863: ja todellinen luku on huomattavasti suurempi.          työpaikka 1.1.1988 lukien heidän itsensä niin
17864: Eduskunta siis tiesi tämän lakia säätäessään, joten    halutessa.
17865: porrastamisen perusteeksi ei kelpaa se, että vel-         Työllisyyslain 20 §:n uuden 2 momentin lisää-
17866: voitetyöllistettävien määrä        arvioidaan    nyt   minen on mielestämme tarkoituksenmukaista,
17867: 44 000-48 OOO:ksi.                                     jolloin kunnan voidaan katsoa täyttäneen velvoit-
17868:    Toiseksi, kun hallitus esittää, että porrastuksen   teensa myös työllistäessään työttömän kuntainlii-
17869: vuoksi näistä tulisi ensi vuonna työllistettäväksi     ton palvelukseen.
17870: 20 000 työtöntä, niin ne on vähennetty nykyisin           Koska pitkäaikaistyöttömistä huomattava osa
17871: työllistetyistä siten, että todellisuudessa ensi       on ikääntyneitä, on heidän etunsa mukaista mie-
17872: vuonna työllistettäisiin erityistoimin vain 1 350      lestämme se, että he voivat päästä työttömyys-
17873: työtöntä enemmän kuin tänä vuonna. Kun vielä           eläkkeelle SS-vuotiaana niin halutessaan. Tämän
17874: otetaan huomioon, että varsinaisilla työmäärära-       vuoksi ehdotamme työttömyyseläkeikärajan pa-
17875: hoilla esitetään ensi vuonna työllistettäväksi         lauttamista tässä yhteydessä SS vuoteen. Tämä on
17876: 1 000 vähemmän kuin tänä vuonna, ei ensi               perusteltua senkin vuoksi, että pitkäaikaistyöttö-
17877: vuonna tule työllistetyksi lähes yhtään tämän-         mät menettävät työllisyyslain vuoksi oikeuden
17878: vuotista enemmän.                                      yksilölliseen varhaiseläkkeeseen, jos heidän vii-
17879:    Kaiken lisäksi hallitus esittää budjetissa olen-    meiseksi työsuhteekseen tulee kunnan tai valtion
17880: naisten alueellisten erojen kriteetin nostamista 50    palvelus.
17881: prosentista 80 prosenttiin. Edelleen hallitus on          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17882: ennalta ilmoittamatta lyhentänyt asetuksella har-
17883: kinnanvaraisesti työllistettävien työsuhteen kes-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
17884: ton enimmäisajan nykyisestä 12 kuukaudesta                    kiehdotukset:
17885: kuuteen kuukauteen. Hallitus ei myöskään ole
17886: 
17887: 
17888: 
17889: 
17890: 270897D
17891: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 114
17892: 
17893: 1.
17894:                                                Laki
17895:                                  työllisyyslain 20 §:n muuttamisesta
17896: 
17897:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain
17898: (275/87) 20 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
17899: 
17900:                       20 §                           momentissa tarkoitettua kunnan työllistämisvel-
17901:                                                      vollisuuden rajoitusta laskettaessa.
17902:   Jos kunta on järjestänyt 17-19 §:ssä tarkoite-
17903: tun työntekomahdollisuuden kuntainliiton töis-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17904: sä, katsotaan työllistetyt kunnan työllistämiksi 1   ta 1988.
17905: 
17906: 
17907: 
17908: 
17909: 2.
17910:                                                 Laki
17911:                              työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
17912: 
17913:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17914:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
17915: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1127/85), sekä
17916:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
17917:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), seuraavasti:
17918: 
17919:                       4c §
17920:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-
17921: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt      Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
17922: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55 Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
17923: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-
17924: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-       2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
17925: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
17926: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
17927: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
17928: työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-
17929: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen ·          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
17930: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
17931: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta- kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
17932: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs- vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
17933: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi- eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
17934: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
17935: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
17936: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
17937: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä- takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
17938: nelle työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen- myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
17939: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
17940: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-
17941: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-
17942: ruispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17943: tu työttömyysturvalain 14 §:n petusteella.           ta 1988.
17944:                                      1987 vp. -      LA n:o 114                                       3
17945: 
17946: 
17947: 3.
17948:                                                Laki
17949:                              merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
17950: 
17951:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17952:   kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain 15 e §:n 11 momentti,
17953: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1122/85), sekä
17954:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
17955:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52 185 ), seuraavasti:
17956: 
17957:                        15 e §                          Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
17958:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-    Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
17959: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt
17960: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55        2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
17961: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-      keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
17962: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
17963: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
17964: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta   kuukaudessa; eikä
17965: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
17966: työttömyysturvalain (602 184) mukaiseen työttö-         Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
17967: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen         kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
17968: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää    kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
17969: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
17970: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-   eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
17971: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-     Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
17972: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on         maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
17973: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
17974: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa        takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
17975: yhteensä vähintään 200 päivältä. Laskettaessa 200    myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
17976: päivän määräaikaa rinnastetaan työttömyyspäivä-
17977: rahan saamispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei
17978: ole maksettu työttömyysturvalain 14 §:n perus-
17979: teella.                                                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17980:                                                      ta 1988.
17981: 4                                     1987 vp. -     LA n:o 114
17982: 
17983: 4.
17984:                                                Laki
17985:                                    kansaneläkelain muuttamisesta
17986: 
17987:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17988:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin
17989: se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
17990:    muutetaan 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä 31 a §:n
17991: 2 momentti,
17992:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
17993: (670/85) sekä 22 c §:n 1 momentti, 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä
17994: tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
17995: 
17996:                      20 §                            ole maksettu työttömyysturvalain 14 §:n perus-
17997:     Kansaneläkkeenä maksetaan:                       teella.
17998:                                                         Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
17999:    3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa   Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
18000: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain
18001: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-         2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
18002: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai         keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään
18003: kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55         1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä
18004: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.
18005: 
18006:                                                                           31 a §
18007:                         22 c §
18008:    Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain       Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
18009: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-        kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
18010: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-     maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
18011: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta
18012: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-
18013: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta   leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-
18014: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan        tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
18015: työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-       perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
18016: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen         erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
18017: edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää    voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
18018: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      taisista eläke-eristä.
18019: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
18020: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
18021: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18022: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      ta 1988.
18023: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa           Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
18024: yhteensä vähintään 200 päivältä. Laskettaessa 200    markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
18025: päivän määräaikaa rinnastetaan työttömyyspäivä-      mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
18026: rahan saamispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei     silukua.
18027:                                       1987 vp. -     LA n:o 114                                        5
18028: 
18029: 
18030: 5.
18031:                                                Laki
18032:                           valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
18033: 
18034:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18035:   kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
18036: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), sekä
18037:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
18038:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), seuraavasti:
18039: 
18040:                        9a§                                                18 a §
18041:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä           Työttömyyseläke myönnetaan      toistaiseksi.
18042: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään        Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
18043: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa
18044: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että     2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
18045: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-    keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
18046: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-      1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
18047: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-   kertaisena kuukaudessa; eikä
18048: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
18049: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
18050: turvalain (602184) mukaiseen työttömyyspäivära-      kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
18051: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-       konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
18052: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-   vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
18053: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-     eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
18054: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on     Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
18055: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-      maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
18056: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-        eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
18057: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain        ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
18058: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-        syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
18059: tään 200 päivältä. Laskettaessa 200 päivän määrä-    periä takaisin myös kuittaamaila se vastaisista
18060: aikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saamis-      eläke-eristä.
18061: päiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu
18062: työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.
18063:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18064:                                                      ta 1988.
18065: 
18066: 6.
18067:                                                Laki
18068:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
18069: 
18070:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18071:    kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 3 momentti,
18072: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1126/85), sekä
18073:    muutetaan 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
18074: annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
18075: 
18076:                        6a §
18077:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-   6 b § :ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-
18078: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin    syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on
18079: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,       hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä
18080: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-      edellyttäen:
18081: laissa   (188/77)     tarkoitettu   perheviljelmä,
18082: 6                                    1987 vp. -     LA n:o 114
18083: 
18084:   2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-    alkanut saada 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet-
18085: nyt tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyt-     tua eläkettä. 50 vuotta täyttäneelle maalousyrit-
18086: tää 55 vuotta mutta ei ole täyttänyt 65 vuotta.     täjälle ei kuitenkaan makseta eläkettä ajalta en-
18087: Vastaava oikeus on myös 50 vuotta täyttäneellä      nen 55 vuoden täyttämistä.
18088: maatalousyrittäjällä, jos hänen aviopuolisoosa on
18089: oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai jos
18090: tämä on tultuaan oikeutetuksi sukupolvenvaih-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18091: doseläkkeeseen· ja sen kalenterivuoden päätyttyä,   ta 1988.
18092: jona eläkkeenhakija täytti 50 vuotta, kuollut tai
18093: 
18094: 
18095:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1987
18096: 
18097:           Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen               Esko-Juhani Tennilä
18098:           Ensio Laine                 Jarmo Wahlström             Heikki Rinne
18099:           Asko Apukka                  Claes Andersson            Vappu Säilynoja
18100:           Heli Astala                 Juhani Vähäkangas            Anna-Liisa Jokinen
18101:                             Esko Helle              Timo Laaksonen
18102:                                                  1987 vp.
18103: 
18104: Lakialoite n:o 115
18105: 
18106: 
18107: 
18108: 
18109:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
18110: 
18111: 
18112:                                              Eduskunnalle
18113: 
18114:    Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu yksinker-          neljännestä 500 mk/kk eli 6 000 mk vuodessa
18115: taisimmin ja oikeudenmukaisimmin lapsilisien            sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta 550 mk/
18116: avulla. Siksi Demokraattinen Vaihtoehto on aset-        kk eli 6 600 mk vuodessa. Alle 3-vuotiaille
18117: tanut tavoitteeksi, että lapsiperheiden taloudelli-     maksettava korotettu lapsilisä ei nouse, vaan
18118: nen tuki ohjataan lapsilisien kautta siten, että        säilyy nykyisellään 1 248 mk vuodessa. Ehdotam-
18119: lapsilisä nostetaan asteittain 1 000 markkaan           me, että se nostetaan 1 800 markkaan vuodessa
18120: kuukaudessa. Tavoite on toteutettava vuoteen            eli 150 markkaan kuukaudessa ja että sitä mak-
18121: 1990 mennessä. Lapsilisiä ei saa panna verolle.         settaisiin kaikille alle 8-vuotiaille.
18122:    Hallitus esittää lapsilisiä korotettavaksi 13 pro-      Lapsilisät ehdotamme muutettavaksi kuukau-
18123: sentilla vasta 1.10.1988 lukien muiden kuin alle        sittain maksettavaksi, jota tarkoittavat tekniset
18124: kolmivuotiaiden korotetun lapsilisän osalta. Ko-        muutokset on tehtävä kaikkiin maksukautta kos-
18125: rotuksen jälkeen lapsilisät tulisivat olemaan en-       keviin pykäliin.
18126: simmäisestä lapsesta 2 528 mk vuodessa eli 210             Ehdotamme lapsilisien maksamista 18-vuoti-
18127: mk/kk (korotusta 24 mk/kk), toisesta lapsesta           aaksi saakka normaalina lapsilisänä. Nykyisin
18128: 2 928 mk, kolmannesta lapsesta 3 784 mk, nel-           16-vuotiaille maksettava lapsilisä on aina ensim-
18129: jännestä lapsesta 4 924 mk sekä viidennestä ja          mäiselle lapselle maksettavan lapsilisän suurui-
18130: kustakin seuraavasta lapsesta 5 936 mk vuodessa.        nen.
18131:    Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä               Ehdotamme lisäksi lapsilisien sitomista jo tässä
18132: ehdottaa, että lapsilisiä korotetaan 1.1.1988 lu-       vaiheessa indeksiin.
18133: kien siten, että lapsilisä on ensimmäisestä lapses-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18134: ta 350 mk/kk eli 4 200 mk vuodessa, toisesta
18135: lapsesta 400 mk/ kk eli 4 800 mk vuodessa,                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18136: kolmannesta 450 mk/kk eli 5 400 mk vuodessa,                    kiehdotuksen:
18137: 
18138: 
18139: 
18140: 
18141:                                                   Laki
18142:                                         lapsilisälain muuttamisesta
18143: 
18144:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
18145: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,
18146:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti 20 päivänä jolukuuta 1985 annetussa
18147: laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (72/87) ja
18148: 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), näin kuuluviksi:
18149: 
18150:                          1§                             tammikuuta 1970 tai sen jälkeen, maksetaan
18151:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-         lapsilisää sen kuukauden loppuun saakka, jonka
18152: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,           kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
18153: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-       Lapsilisän määrä on 350 markkaa kuukaudessa.
18154: vasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lapsesta.         Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-
18155: Kuitenkin lapsesta, joka on syntynyt 1 päivänä          seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta lapsili-
18156: 
18157: 2709188
18158: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 115
18159: 
18160: sän määrä on kuitenkin 400 markkaa kuukaudes-         lapsilisään alkanut, sen kuukauden loppuun
18161: sa. kolmannesta lapsesta 450 markkaa kuukau-          saakka, jonka kuluessa lapsi saavuttaa 1 §:ssä
18162: dessa, neljännestä lapsesta 500 markkaa kuukau-       mainitun iän.
18163: dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
18164: lapsesta 550 markkaa kuukaudessa, paitsi milloin
18165: lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana                         13 §
18166: laitoksessa.                                            Lapsilisän määrää korotetaan samassa suhteessa
18167:                                                       kuin maan yleinen palkkataso nousee.
18168:                                                         Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puoli-
18169:                         1a §                          vuosittain.
18170:    Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
18171: oikeutetusta, kahdeksaa vuotta nuoremmasta               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18172: lapsesta korotettuna 150 markalla kuukaudessa.        ta 1988.
18173:                                                          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
18174:                         2§                            tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
18175:   Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta lu-      piteisiin.
18176: kien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus
18177: 
18178: 
18179:        Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1987
18180: 
18181:              Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko:Juhani Tennilä           Ensio Laine
18182:                                                  1987 vp.
18183: 
18184: Lakialoite n:o 116
18185: 
18186: 
18187: 
18188: 
18189:                                     P. Lahtinen ym.: Ehdotukset työsuhdeturvan kehittämistä tarkoit-
18190:                                        taviksi laeiksi
18191: 
18192: 
18193:                                             Eduskunnalle
18194: 
18195:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18196: 
18197:    Aloitteessa ehdotamme runsaasti muutoksia            musmiehelle siirrettäisiin tulkintaoikeus era1ssa
18198: työsopimuslakiin. Ehdotamme, että määräaikais-          työsopimuslain säännösten soveltamisissa.
18199: ten työsopimusten ja koeajan käyttöä rajoitetaan.
18200:                                                            Yhteistoimintalakiin ehdotetaan myös muu-
18201: Työnantajalle säädettäisiin velvollisuus huolehtia
18202:                                                         toksia. Ammatillisen uudelleen-, täydennys- ja
18203: työntekijöiden ammatillisesta täydennys-, jatko-
18204:                                                         jatkokoulutuksen järjestämiseksi lain alaisiin yri-
18205: ja uudelleenkoulutuksesta, kiellettäisiin lomau-
18206:                                                         tyksiin perustetaan koulutusrahasto, johon siirre-
18207: tusoikeuden sopimusperusteinen laajentaminen,
18208:                                                         tään osuus yrityksen palkkasummasta. Rahaston
18209: pidennettäisiin lomautusilmoitusaikaa ja paran-
18210:                                                         käytöstä päätettäisiin yhteistoimintamenettelyä
18211: nettaisiin työntekijän suojaa pakkolomautuksessa        noudattaen. Tämä ehdotus liittyy rakennemuu-
18212: liittämällä lomautukseen palkan maksu kahden            tokseen varautumiseen. Samalla lakiin ehdote-
18213: viikon ajalta. Irtisanomisiin liitettäisiin uudel-
18214:                                                         taan neuvotteluvelvollisuudelle selkeät määrä-
18215: leensijoitus- ja koulutusvelvollisuus. Työsopimus-      ajat.
18216: suhteen ehtojen yksipuoliset huononnukset kiel-
18217: lettäisiin. Säädettäisiin selväpiirteinen vuorojär-        Aloitteessa ehdotetaan irtisanomismenettelystä
18218: jestys työn vähyyteen perustuvissa irtisanomis- ja      annetun lain korvaamista uudella kattavalla työ-
18219: lomautustapauksissa, pidennettäisiin irtisanomis-       suhdeturvalailla. Sitä sovellettaisiin sekä työn
18220: aikaa ja kumottaisiin työnantajan erityinen irtisa-     vähyydestä johtuviin että työntekijän henkilöstä
18221: nomisoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä. Pi-        johtuviin irtisanomisiin sekä työsopimusten pur-
18222: dennettäisiin myös sitä aikaa, jona työnantaja on       kamisiin ja työsuhteen ehtojen muuttamiseen. Se
18223: velvollinen ottamaan takaisin irtisanotun työnte-       tähtää työsuhteen katkeamattomuuden periaat-
18224: kijän. Kumottaisiin työnantajan oikeus purkaa           teen toteuttamiseen ja yhtenäistäisi ja tehostaisi
18225: työsopimus työtaistelun vuoksi. Edelleen luotta-        korvausjärjestelmiä.
18226: 
18227: 
18228: 
18229: 
18230:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
18231: 
18232:    Talouden ja tuotannon kiihtyvän rakennemuu-          puutteet ovat osaltaan syynä työmarkkinoiden
18233: toksen vaikutukset kohdistuvat epäoikeudenmu-           epäterveeseen ja hallitsemattomaan kehitykseen.
18234: kaisina työntekijöihin, jotka työpanoksellaan ovat      Vähentämällä tilapäisesti tai pysyvästi työvoi-
18235: ratkaisevasti kartuttaneet yritysten varallisuutta ja   maansa yritykset ovat pyrkineet selviytymään ko-
18236: mahdollistaneet sekä yritystoiminnan että julkis-       konaan muista kuin omasta työvoimastaan johtu-
18237: ten palvelujen kehittämisen. Työsuhdeturvan             vista ongelmista. Toimialarationalisoinnista ja
18238: 
18239: 270936V
18240: 2                                     1987 vp. -      LA n:o 116
18241: 
18242: siirtymisestä ulkopuolisen työvoiman käyttöön on      tapahtuvissa työsuhteen päättämistä tai 1omaut-
18243: suurelta osin heikosta työsuhdeturvasta johtuen       tamista koskevissa erimielisyystapauksissa. Tässä
18244: tullut liikkeenjohdollinen muotivillitys, minkä       suhteessa edelleen keskeisenä ja eduskunnan jo
18245: seurauksena yrityksen omien henkilöstöresurssien      vuonna 1978 hyväksymän kannanoton mukaisena
18246: kehittämiseen ja sitä kautta työpaikkojen turvaa-     uudistuksena ehdotetaan työsuhteen katkeamat-
18247: miseen ei kiinnitetä tarpeellista huomiota.           tomuuden periaatteen toteuttamista irtisanomis-
18248:    Toisaalta hyväksyessään ns. yksilöperusteisia      riidoissa. Tämä edellyttää myös työntekijälle
18249: irtisanomisia koskevat lait eduskunta edellytti,      maksettavien korvausten tuntuvaa korottamista
18250: että hallitus seuraa tarkoin lainsäädännön toimi-     niissä tapauksissa, joissa työsuhteen päättämisen
18251: vuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksensa siinä       todetaan tapahtuneen ilman erityisen painavaa
18252: havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Lainsää-        tai tärkeää syytä. Näistä seuraamuksista työnanta-
18253: dännön soveltamisesta jo nyt saadut kokemukset        ja luonnollisesti välttyy pidättymällä lainvastaisis-
18254: osoittavat oikeutetuksi sen arvostelun ja ne epäi-    ta toimenpiteistä.
18255: lyt, joita hallituksen esitykseen aikanaan kohdis-        Seuraamusjärjestelmää koskevilla muilla ehdo-
18256: tettiin lainvalmistelutöiden yhteydessä eduskun-      tuksilla pyritään lisäämään työnantajan vastuuta
18257: nassa ja työpaikkojen luottamusmiesten piirissä       omasta työvoimastaan ja samalla tehostamaan
18258: sekä soveltamisongelmien osalta enenevästi myös       yrityksen ja henkilöstön yhteistoimintaa yrityksen
18259: oikeuslaitoksen taholla. Irtisanomismenettelylail-    työvoimapolitiikan suunnittelemiseksi ja hoita-
18260: la ei ole turvattu työsuhteen jatkuvuutta tilan-      miseksi siten, että tarpeettomilta irtisanomisilta
18261: teissa, jolloin tuomioistuin toteaa irtisanomisen     vältytään.
18262: tai 1omauttamisen perusteettomaksi, eikä myös-
18263:                                                           Tässä tarkoituksessa esitetään otettavaksi käyt-
18264: kään oikeudenkäyntimenettelyn aikana. Korvaus-
18265:                                                       töön ns. yhteisösakko eräissä yhteistoiminta-,
18266: käytäntö on asettunut tasolle, jolla ei ole riittä-
18267:                                                       työsuhdeturva- ja työsopimuslain rikkomista-
18268: vän ennalta estävää vaikutusta työnantajan irtisa-
18269:                                                       pauksissa. Työnantajan taloudellisen vastuun te-
18270: nomispäätöksiin. Tiukat määräajat ovat johtaneet
18271:                                                       hostamista merkitsee myös ehdotus, jonka mu-
18272: oikeudenmenetyksiin, ja lain soveltamisalaa kos-
18273:                                                       kaan yrityksen tai sen osan lopettaessa toimintan-
18274: kevat tulkinnat estävät irtisanomisperustetta kos-
18275:                                                       sa työnantaja on velvollinen suorittamaan tämän
18276: kevan kokonaisarvioinnin. Koeaikaa ja määräai-
18277:                                                       vuoksi irtisanotuille työntekijöille kertakaikkisena
18278: kaisia työsopimuksia koskevat työsopimuslain
18279:                                                       korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan
18280: muutokset mahdollistavat edelleen käytännössä
18281:                                                       irtisanomisrahan ja että tarpeenomien lomautus-
18282: irtisanomissuojan kiertämisen.
18283:                                                       ten hillitsemiseksi työnantajalle asetetaan rajoi-
18284:     Aloitteessa esitetään työsopimuslain ja yhteis-   tettu palkanmaksuvelvollisuus myös lomautusta-
18285: toiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamista
18286:                                                       pauksissa.
18287: sekä irtisanomismenettelystä annetun lain ku-
18288: moamista ja sen korvaamista uudella työsuhde-             Laadullisena, neuvottelumenettelyyn ja oikeu-
18289: turvalailla.                                          denkäyntiin liittyvänä tehosteena ehdotetaan tul-
18290:     Aloitteen keskeisenä tavoitteena on luoda sel-    kintaetuoikeuden siirtämistä luottamusmiehelle
18291: lainen kokonaisvaltainen työsuhdeturvajärjestel-      eräissä työsuhdeturvaan liittyvissä työsopimuslain
18292: mä, jossa tehostetaan yrityksen henkilöstön ja        soveltamistilanteissa.
18293: työnantajan yhteistoimintaa, jotta muutostilan-           Aloite sisältää myös ehdotukset irtisanomis- ja
18294: teisiin voidaan ennakolta varautua siten, että        purkuperusteiden täsmentämisestä sekä koeajasta
18295: henkilöstön irtisanomisilta ja lomautuksilta välty-   ja määräaikaisista työsopimuksista sopimisen
18296: tään. Ennen tällaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä     edellytysten tiukentamisesta, työvoimaa irtisanot-
18297: olisi perusteellisesti selvitettävä mahdollisuudet    taessa ja lomautettaessa noudatettavasta vuorojär-
18298: henkilöstön uudelleensijoittamiseen ja koulutta-       jestyksestä, irtisanomis- ja lomautusilmoitusaiko-
18299: miseen. Tässä tarkoituksessa yt-lain alaisiin yri-     jen sekä ns. takaisinartoajan pidentämisestä, eri-
18300: tyksiin tulisi perustaa koulutusrahasto, jonka va-     tyisen irtisanomisoikeuden poistamisesta liikkeen
18301: roja käytettäisiin yhteisesti sovitun suunnitelman    luovutustapauksissa, työsuhteen ehtojen muutta-
18302: mukaisesti henkilöstön uudelleen-, jatko- ja täy-     misen kieltämisestä sekä eräistä jatkuvuusperiaat-
18303: dennyskoulutukseen.                                    teen toteuttamiseen liittyvistä, neuvottelu- ja
18304:     Ehdotuksen toisena päätavoitteena on parantaa     oikeudenkäyntimenettelyä koskevista säännöksis-
18305: henkilöstön oikeusturvaa työnantajan aloitteesta       tä.
18306:                                         1987 vp. -     LA n:o 116                                        3
18307: 
18308:                          ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18309: 
18310: 
18311: 1. Laki työsopimuslain muuttami-                          Kysymyksessä on yleissäännös, jolla pyritään
18312:     sesta                                              kirjaamaan hyvään henkilöstöhallintoon kuuluva
18313:                                                        periaate yrityksen henkilöstöresurssien kehittämi-
18314:    2 §. Määräaikaisten työsopimusten käyttömah-        seksi vastaamaan muuttuvien työtehtävien asetta-
18315: dollisuutta rajoitetaan.                               mia vaatimuksia. Säännös toimisi yleisenä tul-
18316:    Vuonna 1984 toteutettu lainmuutos ei ole            kinta-argumenttina jäljempänä ehdotettuja yh-
18317: sanamuodostaan huolimatta käytännössä estänyt          teistoimintalain säännöksiä sovellettaessa samoin
18318: solmimasta määräaikaisia työsopimuksia tilanteis-      kuin harkittaessa irtisanomis- ja lomautusperus-
18319: sa, joissa tällaista menettelyä ei voida pitää         tetta sekä näistä toimenpiteistä aiheutuvia seu-
18320: hyväksyttävänä.      Päinvastoin määräaikaisten,       raamuksia.
18321: myös toistuvasti peräkkäin solmittujen työsopi-           30 §. Kielletään lomautusoikeuden laajenta-
18322: musten tekeminen on edelleen yleistynyt. Tämän         minen sopimuksella ja pidennetään lomautusil-
18323: vuoksi määräaikaisten työsopimusten tekeminen          moitusaika työntekijän työsuhteessa sovellettavan
18324: ehdotetaan mahdolliseksi vain sellaisissa tapauk-      irtisanomisajan pituiseksi. Kumotaan tämän joh-
18325: sissa, joissa työtehtävien erikoisluonne, sijaisuus    dosta 42 §:n 2 mom.
18326: tai harjoittelu sitä edellyttävät. Nämä perusteet         Parannetaan työntekijän suojaa pakkolomau-
18327: määräaikaisten työsopimusten solmimiselle vas-         tuksissa veivoittamalla työnantaja maksamaan
18328: taavat myös käytännön työelämän tarpeita.              pitkäaikaisesti tai toistuvasti lomautetulle työnte-
18329:    3 §. Koeaikasäännös muutetaan sellaiseksi, et-      kijälle kahden viikon ajalta palkkaa (30 §:n uusi
18330: tä se vastaa koeajan tarkoitusta.                      4 mom).
18331:    Vuonna 1984 koeaikasäännöstä täydennettiin             Lain 30 §:n 1 momentin mahdollistama työn-
18332: kirjaamaila siihen alkuperäisen säännöksen sovel-      antajan    lomautusperusteiden       laajentaminen
18333: tamista koskevassa oikeuskäytännössä vahvistettu       myös työsopimuksilla on työntekijän työsuhde-
18334: periaate, jonka mukaan työnantaja ei saa purkaa        turvan kannalta kohtuutonta. Tämän vuoksi
18335: koeaikaisen työntekijän työsopimusta epäasialli-       säännös tulisi kumota.
18336: silla perusteilla. Muutos ei ole vaikuttanut jarrut-      Samalla ehdotetaan, että työntekijää lomautet-
18337: tavasti koeaikojen yleistymiseen eikä se ole tar-      taessa noudatettava lomautusilmoitusaika piden-
18338: koitetulla tavalla hillinnyt työnantajien suoritta-    netään ja kytketään samanpituiseksi työnantajan
18339: mia koeaikapurkuja.                                    noudatettavan irtisanomisajan kanssa. Säännök-
18340:     Koeajan käyttöä olisi ensiksikin rajoitettava      sen tarkoituksena on toisaalta estää kevein perus-
18341: siten, että asiasta olisi koeajan tarkoitus huo-       tein tapahtuvia lomautuksia, toisaalta varata lo-
18342: mioon ottaen nimenomaisesti sovittava työnanta-        mautettavalle työntekijälle paremmat mahdolli-
18343: jan ja työntekijän kesken. Tällöin työehtosopi-        suudet hakeutua muuhun työhön joko lomautus-
18344: muksella ei voitaisi sitovasti sopia siitä, että       ajaksi tai pysyvästi. Irtisanomis- ja lomautusil-
18345: jokainen uusi työntekijä otetaan työhön koeajal-       moitusaikojen yhtenäistäminen tekisi tarpeetto-
18346: la. Toiseksi työnantajan purkuoikeutta ehdote-         maksi säännöstää 42 §:n 2 momentissa nykyistä
18347: taan tiukennettavaksi siten, että purkuperusteena      kattavarumin tilanteen, joissa työsuhde lomau-
18348: tulee, muualla työsopimuslaissa säädettyjen            tuksen kestäessä katkeaa työntekijän saamatta
18349: purku- ja irtisanomisperusteiden lisäksi kysymyk-      tätä ennen hyväkseen täyttä irtisanomisaikaa.
18350: seen vain se, ettei työntekijä työhön opastuksesta     Mainittu säännös ehdotetaaukio kumottavaksi.
18351: ja ohjauksesta huolimatta ilmeisesti kykene työ-          Ehdotus työnantajan veivoittamisesta maksa-
18352: sopimuksen mukaiseen työhön.                           maan palkkaa kahden viikon ajalta työntekijälle,
18353:     17 a §. Lisätään lakiin uusi työnantajan yleisiä   joka on yhdenjaksoisesti tai kalenterivuoden aika-
18354: velvollisuuksia koskeva 17 a §, joka velvoittaa        na yhteensä ollut lomautettuna vähintään 75
18355: työnantajan huolehtimaan työntekijöiden amma-          päivää, pyrkii osaltaan rajoittamaan pitkäaikaisia
18356: tillisesta täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulu-       ja usein toistuvia lomautuksia (37 §:n uusi 4
18357: tuksesta sekä varautumaan taloudellisesti tästä        momentti).
18358: samoin kuin työn tilapäisestä tai pysyvästä vähen-        37 §. Työntekijöiden irtisanomissuojaa työn
18359: tymisestä taikka yrityksen tai sen osan lopettami-     pysyvissä vähentymistilanteissa parannetaan sää-
18360: sesta aiheutuvien haittojen lieventämiseen.            tämällä työnantajalle uudelleensijoitus- ja koulu-
18361: 4                                      1987 vp. -      LA n:o 116
18362: 
18363: tusvelvollisuus (37 §:n 2 momentin uusi 5 koh-         viimeksi irtisanottavia ja lomaotettavia työnteki-
18364: ta).                                                   jöitä määrättäessä ratkaisevana olisi työsuhteen
18365:    Asiallisesti muun työn tarjoamisvelvollisuus si-    kesto, josta voitaisiin poiketa, jos siihen on tärkeä
18366: sältyy jo erityistä lomaotusperustetta koskevaan       yrityksen toiminnasta johtuva syy tai työntekijän
18367: 37 §:n 2 momentin 4 kohtaan. Säännöksen so-            erityiset sosiaaliset perusteet sitä edellyttävät.
18368: veltamista koskevan oikeuskäytännön mukaisesti         Näiden perusteiden mukaisesti tulisi erikseen
18369: ja sitä täsmentäen uudelleensijoitusvelvollisuus       yt-lain alaisissa yrityksissä täsmentää yt-menette-
18370: tulisi kirjata koskemaan myös irtisanomisen edel-      lyssä yrityskohtaisesti henkilöstön keskinäistä
18371: lytyksiä.                                              vuorojärjestystä (ehdotuksen YTL 7 §:n 4 mom.
18372:    Säännösehdotuksen mukaan työnantaja ei voisi         2 kohta).
18373: myöskään työn vähyyteen vedoten irtisanoa työn-            Myös työsopimuslain säännöksen osalta ehdo-
18374: tekijän työsopimusta, mikäli työntekijän työsuh-        tetaan jäljempänä sen tulkintaetuoikeuden siirtä-
18375: de olisi voitu turvata asianmukaisen jatko-, täy-      mistä luottamusmiehelle.
18376: dennys- tai uudelleenkoulutuksen jälkeen. Kou-             Nyt säädettyä tai asianmukaisesti vahvistettua
18377: lutuksen tulisi olla työnantajan mahdollisuuksien      vuorojärjestystä olisi työnantaja velvollinen kään-
18378: rajoissa, jota harkittaessa huomiota olisi kiinni-      teisesti noudattamaan jo irtisanottuja tai lomao-
18379: tettävä muun muassa koulutusjakson pituuteen            tettuja työntekijöitä takaisinotettaessa (42 a §).
18380: ja sen vaatimiin kustannuksiin, yrityksen kokoon,          38 §. Säännösehdotuksessa ehdotetaan siitä
18381: alalla vallitsevaan käytäntöön ja muihin näihin        tarkemmin ilmenevin tavoin irtisanomisaikojen
18382: verrattaviin seikkoihin. Toisaalta edellä ehdotettu    pidentämistä 2-6 kuukaudeksi. lrtisanomisai-
18383: yleissäännös ( 17 a §) merkitsisi sitä, että nyt po.   kojen pidentäminen ehdotetuin tavoin on perus-
18384: lainkohtaa sovellettaessa työntekijän uudelleensi-      teltua toisaalta sen vuoksi, että työnantajat pyrki-
18385: joittamista ja -kouluttamista ei tulisi arvostella     sivät suunnittelemaan toimintaansa ja henkilös-
18386: yksinomaan irtisanomishetkellä vallitsevien olo-       töpolitiikkaansa nykyistä pidemmällä aikavälillä.
18387: suhteiden mukaan, vaan esimerkiksi jos työnan-         Toisaalta irtisanomisaikojen piteneminen helpot-
18388: taja on laiminlyönyt ennakolta varautua näihin          taa osaltaan käytännössä irtisanomista koskevien
18389: toimenpiteisiin, muodostaisi työnantajan laimin-       erimielisyyksien ratkaisua työsuhteen vielä kestä-
18390: lyönti vahvan indision irtisanomisen perusteetto-      essä.
18391: muudesta. Säännöksen tarkoituksen ymmärtämi-              40 §. Työnantajan erityistä irtisanomisoikeutta
18392: seksi sitä on luettava yhdessä em. työnantajan         liikkeenluovutustilanteissa koskeva säännös ku-
18393: yleisiä velvollisuuksia koskevan ehdotuksen (uusi      motaan. Säädetään 40 §:ssä työntekijän oikeu-
18394:  17 a §) sekä jäljempänä ehdotettavan yhteistoi-       desta irtisanomisrahaan.
18395: mintalain muutoksen (7 §:n 4 mom. 1 kohta)                 Vuonna 1984 muutettu säännös ei sen sovelta-
18396: kanssa.                                                 miskäytännöstä saatujen kokemusten mukaan an-
18397:    Nimenomaisella lainsäännöksellä kielletään           na vieläkään riittävää suojaa luovutuksensaajana
18398: työsopimussuhteen ehtojen vastaisesti suoritetut       olevan työnantajan irtisanomistoimenpiteitä ja
18399: yksipuoliset työsuhteen ehtojen huononnukset           henkilöstösaneerauksia vastaan. Liikkeen luovu-
18400: (37 §:n uusi 4 mom).                                    tus sinänsä ei ole riittävä peruste joihinkin poik-
18401:    Jotta työnantajalla olisi oikeus ehdotuksessa        keuksiin työsuhdeturvaan liittyvien säännösten
18402: tarkoitettuun työsuhteen ehtojen yksipuoliseen          noudattamisessa. Tämän vuoksi ehdotetaan sään-
18403: muutokseen, työnantajalla on oltava työntekijään        nöksen kumoamista.
18404: nähden irtisanomisperuste, jolloin työnantaja voi          Tähän lainkohtaan ehdotetaan sisällytettäväksi
18405: joko irtisanoa työntekijän työsopimuksen tai            työntekijän oikeutta irtisanomisrahaan koskevat
18406: muuttaa sen ehtoja irtisanomisaikaa noudatta-          säännökset. Säännösehdotus tarkoittaa, että niis-
18407: malla. On huomattava, että jäljempänä ehdotet-         säkin tapauksissa, joissa työsopimusten irtisano-
18408: tua työsuhdeturvalakia olisi sovellettava myös          miset perustuvat erityisen painavaan syyhyn, on
18409: ty?suhteen ehtojen tässä tarkoitettuun muutta-         työnantajan eräisiin koko yhteiskunnankin kan-
18410: mtseen.                                                 nalta merkittäviin ratkaisuihin liittyen kannetta-
18411:    37 a §. Säädetään selväpiirteinen vuorojärjes-      va vastuuta työntekijöistään. Tällaisia tilanteita
18412: tys työn vähyyteen perustuvissa irtisanomis- ja        ovat varsinkin yritysten tai niiden osan lopettami-
18413: lomautustapauksissa.                                    nen tai siirtyminen toiselle paikkakunnalle, min-
18414:    Ehdotus rakentuu perusteiltaan työmarkkinoi-         kä johdosta työvoimaa joudutaan irtisanomaan.
18415: den keskusjärjestöjen välillä solmitoissa sopimuk-     Kohtuullista on, että tällaisissa tapauksissa työn-
18416: sissa vahvistettuun vuorojärjestykseen. Kuitenkin      antaja veivoitetaan suorittamaan irtisanotuille
18417:                                        1987 vp. -      LA n:o 116                                        5
18418: 
18419: työntekijöille enty1senä irtisanomistahana irtisa-     tään myöhemmin kaikkia yrityksiä koskeva järjes-
18420: nomisajan palkkaa vastaava määrä. Todettakoon,         telmä.
18421: että muissa maissa (mm. Englannissa ja Itävallas-         Tässä aloitteessa ehdotettuun koulutusrahas-
18422: sa) sovellettaviin vastaavantyyppisiin järjestelyi-    toon siirrettäisiin vuosittain erikseen sovittava
18423: hin verrattuna ehdotus on taloudelliselta merki-       osuus yrityksen palkkasummasta. Samoin sovi-
18424: tykseltään sekä työnantajalle että työntekijöille      taan rahaston käyttösuunnitelmasta. Rahaston
18425: suhteellisen vähäinen.                                 käyttämisestä henkilöstökoulutukseen päätetään
18426:    42 §. Kumotaan 2 momentti (vrt. mitä edellä         yt-menettelyä noudattaen (ks. ehdotuksen 7 a §,
18427: on sanottu 30 §:stä) ja 3 momentti siirretään           7 §:n 4 ja 5 momentti, 6 §:n 1 momentin 11
18428: tarkistettuna 2 momentiksi.                            kohta).
18429:    42 a §. Säädetään työnantajalle velvollisuus           Rakennemuutokseen varautumiseksi ehdote-
18430: ottaa työn puutteen vuoksi irtisanottu työntekijä      taan henkilöstökoulutuksen järjestäminen siirret-
18431: takaisin, mikäli työnantaja tarvitsee uutta työvoi-    täväksi tehostettuun yhteistoimintaan. Henkilös-
18432: maa yhden vuoden kuluessa irtisanomisesta.             tökoulutus ehdotetaan järjestettäväksi ensisijai-
18433:    Säännösehdotuksessa esitetään nykyisen kuu-         sesti yritykseen perustettavan, henkilöstöryhmien
18434: den kuukauden määräajan pidentämistä vuoteen           ja yrityksen yhteisesti hallitseman yhteistoiminta-
18435: ja työnantajan tiedustelu velvollisuuden laajenta-     rahaston turvin. Rahastojen perustamista ei tässä
18436: mista koskemaan henkilökohtaisesti kaikkia irti-       vaiheessa esitetä pakolliseksi. Ehdotukseen ei
18437: sanottuja työntekijöitä. Samalla esitetään vahvis-     myöskään sisälly esitystä siitä määräosasta palkka-
18438: tettavaksi, että vuorojärjestyksessä viimeisenä ole-   summaa, mikä vähintään olisi vuosittain rahas-
18439: valla työntekijällä on etusija ennen aikaisemmin       toitava henkilöstökoulutusta varten. Ehdotus ra-
18440: vähennettävää.                                         kentuu tältä osin sopimusvapauden periaatteelle.
18441:    43 §. Poistetaan työnantajan oikeus purkaa          Yritys ei kuitenkaan voisi lakisääteisen koulutus-
18442: työsopimus työntekijän työtaisteluun osallistumi-      velvollisuutensa välttämiseksi vedota siihen, ettei
18443: sen vuoksi muuttamalla 4 momenttia.                    rahastoa ole perustettu tai että rahastoon on
18444:    Voimassa olevan lain mukaan työnantaja voi          siirretty riittämättömästi varoja näiden velvolli-
18445: mahdollisesti purkaa työsuhteen työntekijän osal-      suuksien täyttämiseksi. Työmarkkinajärjestöt voi-
18446: listuessa ns. kiellettyyn lakkoon, mutta ei voi        sivat yt-lain 14 §:n mukaisesti sopia sitovasti
18447: samasta syystä irtisanoa häntä. Kuitenkin työso-       rahastojen perustamisesta ja niiden kartuttamisen
18448: pimuksen purkaminen on huomattavasti anka-             perusteista.
18449: rampi toimenpide kuin irtisanominen. Ehdotus              Joka tapauksessa yhteistoimintalakia tulisi siten
18450: poistaisi työsopimuslain 7 ja 43 §:n ristiriitaisuu-   selventää, että henkilöstökoulutuksen järjestämi-
18451: den ja siitä aiheutuneen epävarmuuden työmark-         nen ja sitä koskeva vuosisuunnitelma sisällytetään
18452: kinajärjestöjen sekä tuomioistuinten piirissä.         yhteistoimintamenettelyssä ratkaistavien asioiden
18453:    51 §. Työntekijän oikeudesta vahingonkor-           piiriin. Lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin
18454: vaukseen työsuhteen lainvastaisen päättämisen          tulisi sisällyttää työnantajalle nimenomainen vel-
18455: johdosta ehdotamme säädettäväksi työsuhdetur-          voite selvittää ennen päätöksentekoa yhdessä
18456: valaissa (2. lakiehdotuksen 11 §), mistä syystä 2      henkilöstön edustajien kanssa mahdollisuudet
18457: momentti ehdotetaan muutettavaksi.                     toimia niin, että irtisanomiset tai lomautukset
18458:    Työantajalie voidaan määrätä yhteistoiminta-        voidaan välttää henkilöstön kouluttamisella, uu-
18459: lain 16 §:ssä säädetty yhteisösakko, mikä säännös      delleensijoittamisella tai muilla työllisyyttä tur-
18460: sisältyy 3. lakiehdotukseemme.                         vaavilla toimenpiteillä. Näitä asioita käsiteltäessä
18461:                                                        henkilöstön edustajille olisi varattava oikeus käyt-
18462:                                                        tää ulkopuolista asiantuntijaa. Samoin yhteistoi-
18463: 2. Laki yhteistoiminnasta yrityk-                      mintamenettelyssä olisi vahvistettava työsopimus-
18464:     sissä annetun lain muuttami-                       laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti yrityk-
18465:     sesta                                              sessä noudatettava vuorojärjestys sen varalta, että
18466:                                                        edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta yri-
18467:    Ammatillisen uudelleen-, täydennys- ja jatko-       tyksen työvoimaa joudutaan irtisanomaan tai lo-
18468: koulutuksen järjestämiseksi tulisi perustaa ylei-      mauttamaan.
18469: nen rahasto. Tässä aloitteessa ehdotetaan asia            8 §. Neuvotteluvelvoitteen täyttymiselle asete-
18470: käynnistettäväksi siten, että yhteistoimintalain       taan selkeät määräajat.
18471: alaisiin yrityksiin perustetaan koulutusrahasto.          Yt-lain tulkinnanvaraisuutta on ollut omiaan
18472: Niistä saatujen kokemusten perusteella kehite-         lisäämään se, että lain 8 §:ssä on varsin epämää-
18473: 6                                        1987 vp. -      LA n:o 116
18474: 
18475: räisesti määritelty, milloin neuvotteluvelvoite on          Ehdotus rakentuu           työsuhdeturvakomitean
18476: katsottava täytetyksi. Tämän seikan selkeyttämi-         (KM 1981:69) palkansaajapuolta edustaneen jä-
18477: seksi ehdotetaan, että neuvottelut on käytävä            senen Pekka Hynösen eriävässä mielipiteessä esi-
18478: loppuun tietyn määräajan kuluessa niiden aloit-          tettyyn lakiluonnokseen. Tämän vuoksi säännös-
18479: tamisesta, ellei toisin sovita. Yhtä työntekijää         kohtaisten perusteluiden osalta viitataan maini-
18480: koskevissa asioissa tämä määräaika ehdotetaan            tussa lakiluonnoksessa esitettyihin perusteluihin.
18481: yhdeksi kuukaudeksi neuvottelujen aloittamises-          Siihen on kuitenkin tässä aloitteessa tehty eräitä
18482: ta, muissa tapauksissa määräaika olisi kolme             tärkeitä muutoksia. Ne aiheutuvat olevaan aloit-
18483: kuukautta. Määräajan laskeminen alkaa siitä,             teeseen sisältyvistä ehdotuksista, jotka koskevat
18484: kun työnantaja on yksilöinyt neuvoteltavan asian         yhteistoimintamenettelyn tehostamista, seuraa-
18485: yt-lain edellyttämällä tavalla ja ilmoittanut kysy-      musjärjestelmän kehittämistä sekä tulkintaetuoi-
18486: myksessä olevan nimenomaan yt-laissa tarkoite-           keuden siirtämistä luottamusmiehelle eräiden
18487: tun neuvottelun.                                         työsuhdeturvaan liittyvien säännösten soveltami-
18488:    Neuvottelujen aikana työnantaja ei saisi ryhtyä       sessa.
18489: toimenpiteisiin asiassa.                                    Ensinnäkin yhteistoimintamenettelyn tehosta-
18490:    16 §. Yhteistoimintalain sekä työsopimuslain
18491:                                                          minen tässä aloitteessa ehdotetuin tavoin merkit-
18492: mukaisen koulutusvelvollisuuden noudattamisen            sisi sitä, että tuotannollisista tai taloudellisista
18493:                                                          syistä johtuvaan työn vähyyteen perustuviin irti-
18494: tehosteeksi asetetaan yhteisösakko.
18495:                                                          sanomisiin ja lomauttamisiin tulisivat asian enna-
18496:    Yhteistoimintalakiin nyt sisältyvät tehosteet         kollisen käsittelyn osalta sovellettaviksi yt-lain
18497: ovat käytännössä osoittautuneet riittämättömiksi         säännökset työsuhdeturvalain asemasta. Tämän
18498: turvaamaan lain noudattamisen. Tämän vuoksi              vuoksi ehdotetaan, että tällaisiin perusteisiin liit-
18499: aloitteessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön työn-        tyviin irtisanomisiin ja lomautuksiin sovellettai-
18500: antajan maksettavaksi rikkomustapauksissa tuo-           siin yt-lain piirissä olevissa yrityksissä vain työsuh-
18501: mittava yhteisösakko. Sakon vähimmäismäärä               deturvalain 8, 9 sekä 11 §:ään sisältyviä säännök-
18502: olisi viisikymmentätuhatta markkaa ja enimmäis-          siä, jotka koskevat tuomioistuinkäsittelyä, uuden
18503: määrä miljoona markkaa. Sakkoa määrättäessä              määräajan myöntämistä sekä työnantajan kor-
18504: olisi otettava huomioon rikkomuksen laatu ja             vausvelvollisuutta eli siten irtisanomis- tai lomau-
18505: merkitys yrityksen henkilöstölle, syyllisyyden           tusilmoituksen antamisen jälkeistä tilannetta.
18506: määrä, yrityksen koko ja muut näihin verrattavat            Työsuhdeturvalakia olisi kuitenkin kokonai-
18507: seikat. Yhteisösakko tuominaisiin maksettavaksi          suudessaan sovellettava myös yt-lain piirissä toi-
18508: yrityksen yhteistoimintarahastolle tai, jos sellaista    mivissa yrityksissä, kun kysymys on työsopimuk-
18509: ei ole perustettu, asianomaista henkilöstöryhmää         sen purkamisesta, työsuhteen ehtojen muuttami-
18510: edustavalle paikalliselle ammatilliselle järjestölle     sesta sekä työsuhdeturvalaissa tai työsopimuslaissa
18511: tai, jos sellaistakaan ei ole, valtiolle käytettäväksi   työnantajalle säädettyjen velvollisuuksien vastai-
18512: ammatilliseen täydennyskoulutukseen.                     sesta menettelystä.
18513:                                                             Toiseksi työsuhdeturvalakiin ehdotetaan sisäl-
18514:                                                          lytettäväksi työntekijäpuolen tulkintaetuoikeutta
18515: 3. Työsuhdeturvalaki                                     koskeva säännös. Sen mukaan työnantaja on
18516:                                                          velvollinen pidättäytymään työsuhteen ehtojen
18517:    Aloitteessa ehdotetaan irtisanomismenettelystä        muuttamisesta, määräaikaisen työsopimuksen
18518: annetun lain (1984: 124) kumoamista ja sen kor-          solmimisesta sekä työsopimuksen purkamisesta,
18519: vaamista uudella työsuhdeturvaa kattavasti sään-         ellei ennen toimenpidettä käytävissä neuvotte-
18520: nöstäväHä työsuhdeturvalailla. Työsuhdeturvalaki         luissa ole päästy yksimielisyyteen sen lainmukai-
18521: korjaisi edellä yleisperusteluissa mainitut keskei-      suudesta. Työnantaja olisi siten velvollinen nou-
18522: set puutteet: sitä olisi sovellettava sekä työnvä-       dattamaan luottamusmiehen tulkintaa asiassa,
18523: hyyteen että työntekijän henkilöstöstä johtuvaan         kunnes erimielisyys on työnantaja- ja työnteki-
18524: syyhyn perustuviin irtisanomisiin sekä työsopi-          jäyhdistyksen välisissä neuvotteluissa sovittu tai
18525: musten purkamisiin ja työsuhteen ehtojen muut-           tuomioistuimessa lainvoimaisesti ratkaistu.
18526: tamiseen. Se tähtäisi työsuhteen katkeamatto-               Kolmanneksi työsuhdeturvalakiin ehdotetaan
18527: muuden periaatteen toteuttamiseen sekä yhte-             sisällytettäväksi uutena lain noudattamisen tehos-
18528: näistäisi ja tehostaisi korvausjärjestelmän samoin       teena asianomaisen työntekijän ja häntä edusta-
18529: kuin menettelytavat työsuhdeturvaa koskevissa            van ammattiyhdistyksen aineettoman vahingon
18530: erimielisyysasioissa.                                    summaariseen korvaamiseen tähtäävä sakkojärjes-
18531:                                        1987 vp. -      LA n:o 116                                          7
18532: 
18533: telmä. Se olisi peruspiirteiltään samankaltainen       loukkaamisesta hänelle itselleen ja ammattiyhdis-
18534: kuin työehtosopimusjärjestelmän piirissä sovellet-     tyksen intressin loukkaamisesta asianomaiselle
18535: tava hyvityssakko. Tämän vuoksi laissa erikseen        ammattiyhdistykselle.
18536: lueteltujen työnantajan rikkomusten ja laimin-            Sakon määrää vahvistettaessa otettaisiin huo-
18537: lyöntien perusteella tuomittavan ns. immateriaa-       mioon samat seikat kuin työehtosopimuslaissa
18538: likorvausten nimeksi ehdotetaan hyvityssakko. Se       tarkoitetun hyvityssakon määrää vahvistettaessa.
18539: olisi määrältään vähintään 1 000 markkaa ja               Ehdotammekin,
18540: enintään 90 000 markkaa. Markkamääriä tulisi
18541: muuttaa asetuksella kolmivuotiskausittain rahan                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat /a-
18542: arvon alentumista vastaavasti. Sakko tuomittai-                kiehdotukset:
18543: siin maksettavaksi työntekijän yksityisen intressin
18544: 
18545: 
18546: 1.
18547:                                                  Laki
18548:                                      työsopimuslain muuttamisesta
18549: 
18550:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18551:    kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 42 §:n 3 momentti,
18552:    muutetaan 2 §:n 2 momentti, 3 §, 30 §:n 1 momentti, 38 §, 40 §, 42 §:n 2 momentti, 42 a §, 43
18553: §:n 4 momentti,
18554:    sellaisena kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 3 § 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
18555: (125/84), 30 §:n 1 momentti ja 42 a § 16 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (476/78) sekä 38 ja
18556: 40 § osittain muutettuina mainitulla 3 päivänä helmikuuta 1984 annetulla lailla, sekä
18557:    lisätään lakiin uusi 17 aja 37 a §,lain 30 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti
18558: siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 37 §:ään uusi 2 momentin 5 kohta ja 4 momentti, jolloin nykyinen 4
18559: momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 51 §:ään uusi 5 ja 6 momentti,
18560:    sellaisina kuin niistä ovat 37 § osittain muutettuna 11 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla
18561: (30/85) ja 51 § osittain muutettuna 31 päivänä toukokuuta 1974 annetulla lailla (414/74),
18562: seuraavasti:
18563: 
18564:                         2 §                            tässä laissa on säädetty, vain sillä perusteella,
18565:                     Kestoaika                          ettei työntekijä ilmeisesti työhön opastuksesta ja
18566:                                                        ohjauksesta huolimatta kykene tai sovellu työso-
18567:                                                        pimuksen mukaiseen työhön. Työntekijällä on
18568:    Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä, jos         oikeus koeaikana vapaasti purkaa työsuhde.
18569: työtehtävien erikoisluonne, sijaisuus tai harjoitte-      Työsopimus, jolla vähennetään työntekijälle
18570: lu sitä edellyttävät. Jos määräaikainen työsopi-       tämän pykälän mukaan kuuluvia etuja, on mitä-
18571: mus on tehty muissa kuin edellä mainituissa            tön.
18572: tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia
18573: on ilman pätevää syytä solmittu toistuvasti, pide-                             17 a §
18574: tään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työ-         Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työn-
18575: sopimuksena. Muu sopimus on mitätön.                   tekijöiden (ja toimihenkilöiden) ammatillisesta
18576:                                                        täydennyskoulutuksesta yrityksen taloudellisten
18577:                                                        mahdollisuuksien ja työtehtävistä johtuvien kou-
18578:                        3 §                             lutustarpeiden sekä toimialalla vallitsevan koulu-
18579:                      Koeaika                           tuskäytännön mukaisesti.
18580:                                                           Työnantajan on taloudellisesti varauduttava
18581:   Työnantaja ja työntekijä voivat sopia erityisestä    työn tilapäisestä tai pysyvästä vähentymisestä sekä
18582: koeajasta, jonka pituus voi olla enintään kolme        yrityksen tai sen osan lopettamisesta henkilöstölle
18583: kuukautta työsuhteen alkamisesta. Koeaikana voi        aiheutuvien haittojen lieventämiseen siten kuin
18584: työnantaja purkaa työsuhteen, sen lisäksi mitä         tässä laissa ja yhteistoimintalaissa on siitä säädet-
18585: purku- ja irtisanomisen erimielisyyksistä muualla      ty.
18586: 8                                       1987 vp. -      LA n:o 116
18587: 
18588:    Koulutusrahastojen perustamisesta yrityksiin,                                37 a §
18589: joihin on sovellettava yhteistoiminnasta yrityksis-                Työvoiman vähentämisjärjestys
18590: sä annettua lakia (725 178), on säädetty yhteistoi-
18591: mintalain 7 a §:ssä.                                       Yrityksen työvoiman taloudellisista tai tuotan-
18592:                                                         nollisista syistä aiheutuvaan työn vähyyden perus-
18593:                                                         teella tapahtuvissa yleisissä irtisanomisissa ja lo-
18594:                      30 §                               mautuksissa on otettava huomioon, että toimen-
18595:                                                         pide kohdistetaan viimeksi 53 §:ssä tarkoitettui-
18596:                  Lomauttaminen                          hin luottamusmiehiin ja että muutoin noudate-
18597:    Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että       taan työsuhteen keston perusteella määräytyvää
18598: työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi       työntekijöiden keskinäistä vuorojärjestystä, josta
18599: tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voi-        voidaan poiketa, jos siihen on yrityksen toimin-
18600: massa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi   nasta johtuva tärkeä syy tai jos työntekijän erityi-
18601: irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työ-        set sosiaaliset perusteet kohtuudella sitä edellyt-
18602: sopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta         tävät.
18603: työsuhteessa sovellettavaa irtisanomisaikaa nou-           Vuorojärjestyksen vahvistamisesta on säädetty
18604: dattaen määrätä työntekijän 1omautettavaksi mää-        yhteistoimintalain 7 §:n 4 momentin 2) kohdas-
18605: räajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työnteki-     sa. Jos työnantajalla on useita toimintayksiköitä,
18606: jä lomauttaa 37 §:n 2 momentin 4 kohdan                 vuorojärjestys sovitaan erikseen kutakin toiminta-
18607: mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoi-         yksikköä varten.
18608: keutta rajoittaa.                                          Työehtosopimuksella voidaan sopia vuorojär-
18609:                                                         jestyksen perusteista toisin kuin edellä 1 momen-
18610:    Työnantajan on maksettava palkka 14 lomau-
18611:                                                         tissa on säädetty.
18612: tuspäivältä, jos lomautuksen päättymisajan-
18613: kohtaa ei ole lomautusilmoituksessa määrätty tai                                38 §
18614: jos lomautus kesää yli 75 päivää. Sama on laki,
18615:                                                                           Irtisanomisaika
18616: jos kalenterivuoden aikana toistuvat lomautukset
18617: yhteensä jatkuvat yli 75 päivää.                            Työntekijän on Irtisanoessaan työsopimuksen
18618:                                                         noudatettava kuukauden irtisanomisaiakaa.
18619:                                                             Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen
18620:                                                         noudatettava työsuhteen jatkuttua yhdessä tai
18621:                       37 §                              useammassa erässä
18622:     Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset                 1) enintään kolme vuotta kahden kuukauden
18623:                                                         irtisanomisaikaa,
18624:                                                             2) enintään viisi vuotta kolmen kuukauden
18625:    Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman        irtisanomisaikaa,
18626: erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei voida         3) yli viisi vuotta neljän kuukauden irtisano-
18627: pitää ainakaan:                                         misaikaa.
18628:                                                            Jos kuitenkin työsuhde on jatkunut yli viisi
18629:    5) työntekijän suorittaman työn pysyvää vä-          vuotta ja työntekijä on hänen työsopimustaan
18630: hentymistä, jos irtisanominen voidaan välttää           irtisanottaessa täyttänyt 40 vuotta, on työnanta-
18631: siirtämällä tai mahdollisuuksien mukaan koulut-         jan noudatettava irtisanomisaika viisi kuukautta.
18632: tamalla työntekijä hänen ammattiaan vastaaviin          Mikäli työntekijä on tällaisessa tapauksessa täyttä-
18633: tai muihin työntekijän hyväksymiin työtehtäviin.        nyt 50 vuotta, on työnantajan noudatettava irti-
18634:                                                         sanomisaika kuusi kuukautta.
18635:    Työnantaja ei saa ilman 2 momentissa tarkoi-            Työsuhteen keskeytyminen vähintään kahdek-
18636: tettua syytä muuttaa ilman työntekijän suostu-          sitoista kuukaudeksi keskeyttää samalla irtisano-
18637: musta hänen vahingokseen työsopimussuhteessa            misajan pituuden karttumisen.
18638: noudatettavia ehtoja. Sanotunkaltaisessa työsuh-           Työntekijän oikeutta 2 momentissa mainit-
18639: teen ehtojen muuttamisessa työnantajan on               tuun irtisanomisaikaan voidaan rajoittaa vain
18640: muutoinkin meneteltävä soveltuvin osin samoin           valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisellä
18641: kuin irtisanoessaan työsopimuksen. Mitä tässä           sopimuksella.
18642: momentissa on sanottu, koskee soveltuvin osin              Työntekijällä on oikeus palkkaan ja muihin
18643: myös määräaikaista työsopimusta.                        työsuhteesta johtuviin etuihin irtisanomisaikana,
18644:                                                         vaikkei työnantaja tarjoaisi hänelle työtä. Irtisa-
18645:                                        1987 vp. -     LA n:o 116                                         9
18646: 
18647: nomisaikana työntekijällä on oikeus paikalliseen      työnantaja vuoden kuluessa tarvitsee työvoimaa
18648: vapaaseen uuden työn etsimistä varten siten kuin      samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, on työnteki-
18649: asetuksella säädetään.                                jällä oikeus uuteen työsuhteeseen työnantajan
18650:                                                       palveluksessa. Työnantajan on tarjottava työtä
18651:                       40 §                            ensi sijassa tässä tarkoitetuille entisille työnteki-
18652:       Työntekijän oikeus irtisanomisrahaan            jöille. Jos usealla työntekijällä on oikeus uuteen
18653:                                                       työsuhteeseen, etuoikeus on annettava 37 a §:ssä
18654:    Työnantaja on velvollinen, kun yrityksen tai       säädetyssä järjestyksessä siten, että sanotun sään-
18655: sen osan toiminta lopetaan tai siirretään toiselle    nöksen mukaan viimeksi vähennettävälle anne-
18656: paikkakunnalle, maksamaan tämän johdosta irti-        taan etusija ennen aikaisemmin vähennettävää.
18657: sanotulle työntekijälle irtisanomisajan palkkaa          Saatuaan uutta työsuhdetta koskevan tarjouk-
18658: vastaavan irtisanomisrahan.                           sen työntekijällä on oikeus kohtuulliseen har-
18659:    Irtisanomisraha maksetaan ensisijaisesti yhteis-   kinta -aikaan.
18660: toimintarahaston varoista, jos työntekijän kanssa       Jos työntekijä torjuu uutta työsuhdetta koske-
18661: on sovittu, että irtisanomisraha käytetään työnte-    van tarjouksen, joka hänen kohtuudella olisi
18662: kijän täydennys- tai uudelleenkoulutukseen.           pitänyt hyväksyä, etuoikeus raukeaa.
18663:    Työnantajan ohella irtisanomisrahan maksami-
18664: sesta on vastuussa liikkeen luovuttaja tai yh-
18665: tiömuotoisen yrityksen osake-enemmistön tai yh-                              43 §
18666: tiöosuuden myyjä, jos irtisanomiset on suoritettu                       Purkamisoikeus
18667: alle vuoden kuluttua yrityskaupasta.
18668: 
18669:                      42 §                               Tämän pykälän 1 ja 2 momentista riippumatta
18670:                                                       työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työsopi-
18671: Irtisanominen työnteon keskeytyksen yhteydessä        muksen purkamiseen.
18672:    Milloin 1omauttaminen on tullut voimaan                                   51 §
18673: työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen
18674: lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja työnan-                 Vahingonkorvausvelvollisuus
18675: taja tai työntekijä ennen 1omauttamisen päätty-
18676: mistä irtisanoo työsopimuksen, työnantajan on            Työntekijän oikeudesta vahingonkorvaukseen
18677: korvattava työntekijälle irtisanomisajan palkan tai   työsuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta on
18678: sen osan menettämisestä aiheutunut vahinko            säädetty työsuhdeturvalain 11 §:ssä.
18679: ajalta, jolta työntekijälle ei 27 §:n 2 tai 3            Yhteistoimintalain soveltamispiiriin kuuluva
18680: momentin mukaan tarvitse työsuhteen jatkumi-          työnantaja, joka irtisanoo tai lomauttaa työnteki-
18681: sesta huolimatta maksaa palkkaa tai milloin työn      jän ilman työsopimuslain 3 7 §: n 2 momentin
18682: teettämistä on muutettu tavalla, joka olennaisesti    mukaista erityisen painavaa tuotannollista tai
18683: alentaa työntekijän ansioita. Viimeksi mainitussa     taloudellista syytä, voidaan edellä 5 momentissa
18684: tapauksessa voidaan sopimuksella kuitenkin ra-        tarkoitetun korvauksen lisäksi tuomita maksa-
18685: joittaa työntekijälle 1 momentin mukaan kuulu-        maan yhteistoimintalain 16 §:ssä säädetty yhtei-
18686: vaa irtisanomisoikeutta.                              sösakko.
18687: 
18688:                       42 a §
18689:     Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen          Tämä laki tulee voimaan   patvana
18690:                                                       kuuta 198 . Sitä sovelletaan myös niihin ta-
18691:   Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuk-       pauksiin, jotka on pantu vireille ennen lain
18692: sen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä ja    voimaantuloa.
18693: 
18694: 
18695: 
18696: 
18697: 2   270936V
18698: 10                                        1987 vp. -   LA n:o 116
18699: 
18700: 
18701: 
18702: 
18703: 2.
18704:                                                  Laki
18705:                       yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta
18706: 
18707:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18708:   muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/78) 6 §:n 1
18709: momentin 11 kohta ja 16 §, sekä
18710:   lz's~"tå~n .lain 7. §:n 4 mom~nttii~. uusi ~ ja 2 k~hta, jolloin nykyiset 1-3 kohdat siirtyvät 3-5
18711: kohdiksi, Ja uusi 5 momentti, lakun uusi 7 a § Ja 8 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
18712: 
18713:                      6 §                                                     7a §
18714: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat                        Koulutusrahasto
18715: 
18716:    Yhteistoimintamenettelyn     piiriin    kuuluvat       Työnantajalle työsopimuslain 17 a §:ssä sääde-
18717: asiat ovat:                                            tyistä velvollisuuksista aiheutuvien toimenpitei-
18718:                                                        den rahoittamista varten yritykseen voidaan pe-
18719:   11) yhteistyö- ja henkilöstökoulutuksen järjes-      rustaa työnantajan ja henkilöstöryhmien yhdessä
18720: täminen ja niitä koskevat vuosisuunnitelmat;           hallitsema koulutusrahasto, johon siirretään erik-
18721:                                                        seen sovittava osuus yrityksen palkkasummasta.
18722:                                                        Rahaston käyttösuunnitelmasta sovitaan vuosit-
18723:                        7 §                             tain ennen kalenterivuoden loppua. Rahaston
18724:                                                        käyttöä koskevat päätökset tehdään yhteistoimin-
18725:             Yhtez'stoimintamenettely                   tamenettelyä noudattaen.
18726:                                                           Työnantaja vastaa työsopimuslain 17 a §:n
18727:     Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä on        mukaisista velvollisuuksista aiheutuvista kustan-
18728: säädetty, kuuluu yhteistoimintamenettelyyn, et-        nuksista siltä osin kuin rahaston varat osoittautu-
18729: tä:                                                    vat riittämättömiksi.
18730:     1) ennen 6 §:n 5 ja 7 kohdissa tarkoitettujen                             8 §
18731: päätösten tekemistä on työnantajan selvitettävä
18732: yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yrityksen               Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen
18733: mahdollisuudet toimia niin, että irtisanomiset tai
18734: lomautukset voidaan välttää henkilöstön koulut-           Neuvotteluvelvoite edellä 7 §:n 4 momentin 1
18735: tamisella, uudelleensijoittamisella tai muilla toi-    ja 2 kohdassa tarkoitetussa asiassa katsotaan täy-
18736: menpiteillä;                                           tetyksi, ellei työnantajan ja henkilöstön edusta-
18737:     2) yrityksen työvoiman vähentämisestä johtu-       jien kesken toisin sovita, kun kuukausi on kulu-
18738: vien irtisanomisten ja lomautusten yhteydessä          nut neuvottelujen aloittamisesta, milloin kysy-
18739: työntekijöiden keskinäinen vuorojärjestys vahvis-      mys on yhtä työntekijää koskevasta asiasta ja kun
18740: tetaan työsopimuslain 37 a §:ssä säädettyjen pe-       kolme kuukautta on kulunut muuta asiaa koske-
18741: rusteiden mukaisesti yhteistoimintamenettelyssä        vien neuvottelujen käynnistämisestä.
18742: tai tarvittaessa työehtosopimuksen mukaista eri-          Ennen neuvotteluvelvoitteen täyttymistä työn-
18743: mielisyyksien sovittelujärjestelmää noudattaen.        antaja ei saa ryhtyä toimenpiteisiin neuvottelujen
18744:                                                        kohteena olevassa asiassa. Muu sopimus on mitä-
18745:    Henkilöstön edustajalla on oikeus kutsua yh-        tön.
18746: teistoimintaneuvotteluun yrityksen ulkopuolelta
18747: asiantuntija käsiteltäessä tämän pykälän 4 mo-                              16 §
18748: mentin 1 kohdassa tarkoitettua asiaa. Asiantunti-                     Tehostesäännökset
18749: jan käyttämisestä aiheutuvista kustannuksista vas-
18750: taa työnantaja. Asiantuntijan tietojensaantioi-          Työnantaja, joka
18751: keudesta ja salassapitovelvollisuudesta on voimas-       1) jättää noudattamatta, mitä tämän lain 7, 9,
18752: sa, mitä 11 ja 12 §:ssä on säädetty.                   11 ja 13 §:ssä on säädetty tai,
18753:                                          1987 vp. -      LA n:o 116                                         11
18754: 
18755:    2) laiminlyö henkilöstön esityksestä huolimatta       asianomaista henkilöstöryhmää edustavalle pai-
18756: työsopimuslain 17 a §:n 1 momentissa tarkoite-           kalliselle ammatilliselle järjestölle taikka, jos sel-
18757: tun koulutusvelvollisuuden, on tuomittava yhtei-         laistakaan ei ole, valtiolle käytettäväksi ammatil-
18758: sösakkoon, joka on vähintään 50 000 markkaa ja           liseen täydennyskoulutukseen.
18759: enintään miljoona markkaa.                                  Yhteisösakkoon tuomitsemista edellä 1 mo-
18760:    Yhteisösakko on tuomittava työehtosopimus-            mentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella kos-
18761: lain 7 §:ssä säädetyn seuraamuksen asemesta 14           keva asia käsitellään 15 § :ssä tarkoitetun yhdis-
18762: §:ssä tarkoitettujen tai työehtosopimuksiin perus-       tyksen vaatimuksesta työtuomioistuimessa siten
18763: tuvien samojen velvollisuuksien rikkomisesta ku-         kuin siitä erikseen säädetään.
18764: ten 1 momentissa on säädetty.
18765:    Yhteisösakko tuomitaan maksettavaksi koulu-             Tämä laki tulee v01maan           päivänä
18766: tusrahastolle tai, mikäli sellaista ei ole perustettu,   kuuta 198
18767: 
18768: 
18769: 
18770: 
18771: 3.
18772:                                          Työsuhdeturvalaki
18773: 
18774: 
18775:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18776: 
18777:                          1 §                             Asia koskee                   Ennakkoilmoitus
18778:                     Soveltamisala                        1. Irtisanomista työnte-      Vähintään kahta viik-
18779:                                                             kijän henkilökohtais-      koa ennen irtisano-
18780:    Tätä lakia sovelletaan työsopimuslain (320/70)           ten olosuhteiden pe-       mista.
18781:    §:n mukaisessa työsuhteessa olevan työntekijän           rusteella.
18782: irtisanomiseen, lomauttamiseen, työsopimuksen            2. Työsopimuksen pur-         Ilman aiheetonta vii-
18783: purkamiseen, työsuhteen ehtojen muuttamiseen                kamista.                   vytystä.
18784: sekä tässä laissa ja työsopimuslaissa työnantajalle
18785: säädettyjen velvollisuuksien vastaiseen menette-         3. Irtisanomista  työn        Vähintään kuukautta
18786: lyyn.                                                       vähyyden johdosta.         ennen aiottua irtisa-
18787:    Yhteistoimintalain piiriin kuuluvissa yrityksissä                                   nomista.
18788: sovelletaan työntekijän irtisanomiseen ja 1omaut-        4. Lomautusta,         joka   Vähintään kuukautta
18789: tamiseen vain 8, 9 ja 11 §:n säännöksiä, jos                luonteeltaan ei ole        ennen suunniteltua
18790: toimenpiteen perusteena on taloudellisista tai              yksittäistä tai lyhyt-     lomautusta.
18791: tuotannollisista syistä johtuva työn vähentymi-             aikaista eikä liioin
18792: nen. Mitä tässä laissa muutoin on säädetty 1                johdu siitä, että työ
18793: momentissa mainituista asioista, on voimassa                on kausiluontoista tai
18794: myös yhteistoimintalain piiriin kuuluvissa yrityk-          muutoin       luonteel-
18795: sissä.                                                      taan sellaista, ettei se
18796:                                                             ole yhtäjaksoista.
18797:                       2 §                                5. Työntekijän uudel-         Vähintään kahta viik-
18798:                                                             leen työhön ottamis-       koa ennen uudelleen ·
18799:                  Ennakkozimoitus
18800:                                                             ta lomautuksen jäl-        työhön ottamista.
18801:    Työnantajan on annettava ennakkoilmoitus                 keen.
18802: aiotusta jäljempänä mainitusta toimenpiteestä            6. Uutta      työsuhdetta     Vähintään kahta viik-
18803: yrityksen luottamusmiehelle tai, jos luottamus-             silloin, kun työnteki-     koa ennen työn tar-
18804: miestä ei ole valittu tai ilmoitusta ei voida               jällä on siihen työso-     joamista.
18805: hänelle toimittaa, asianomaisen työntekijän am-             pimuslain 42 a §:n
18806: mattiliitolle:                                              mukaan oikeus.
18807: 12                                     1987 vp. -     LA n:o 116
18808: 
18809:    Tämän lain 6 §:ssä tarkoitetut työnantajain ja      umpeen. Jos irtisanomista kohtaa pätevä este,
18810: työntekijäin yhdistykset voivat sopia, että ennak-     saadaan irtisanominen toimittaa viikon kuluessa
18811: koilmoitus annetaan 1 momentissa sanotun yh-           esteen lakkaamisesta. Työsopimuksen purkamis-
18812: distyksen sijasta jollekin muulle sopivaksi katso-    oikeuden raukeamisesta on säädetty työsopimus-
18813: tulle työntekijäyhdistykselle.                        lain 44 §:ssä.
18814:    Jos asia koskee 1 momentin 1 tai 2 kohdassa           Työnantajan on ennen irtisanomista, purka-
18815: tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on il-        mista tai Iomauttamista koskevan ilmoituksen
18816: moitettava aiotusta toimenpiteestä asianomaiselle      antamista kuultava työntekijää, missä tilaisuudes-
18817: työntekijälle saman ajan kuluessa kuin työnteki-      sa työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa.
18818: jäjärjestöllekin.                                        Työnantajan on irtisanottava tai purettava
18819:    Jos ennakkoilmoituksen tekemistä niissä ta-        työntekijän työsopimus tai Iomautettava työnte-
18820: pauksissa, joita tarkoitetaan 1 momentin 3-6          kijä hänelle henkilökohtaisesti annetulla kirjalli-
18821: kohdissa, kohtaa este siten, ettei ilmoitusta voi     sella ilmoituksella. Työsopimuksen päättänyt tai
18822: antaa säädetyssä ajassa, ennakkoilmoitus on sen       työntekijän Iomauttanut työnantaja on tarvittaes-
18823: sijaan annettava niin pian kuin se voi tapahtua.      sa velvollinen näyttämään toteen ilmoituksen
18824:                                                       toimittamisen.
18825:                                                          Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen
18826:                       3 §                             katsotaan toimitetuksi ja lomautusilmoitus anne-
18827:   Ilmoituksen jälkeinen neuvotteluvelvollisuus        tuksi silloin, kun työnantaja tai työntekijä on
18828:                                                       saanut tiedon toimenpiteestä. Työntekijän ollessa
18829:    Se, jolla 2 §:n tai 2 momentin mukaan on           lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla,
18830: oikeus saada ennakkoilmoitus tai 3 momentin           taikka työajan tasoittumisesta johtuvalla vähin-
18831: mukainen ilmoitus, on oikeutettu vaatimaan            tään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katso-
18832: työnantajalta neuvottelua aiotusta toimenpitees-      taan irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikai-
18833: tä. Neuvottelua on vaadittava viimeistään viikon      sintaan loman tai vapautuksen päättymistä seu-
18834: kuluttua siitä, kun ennakkoilmoitus tai muu           raavana arkipäivänä.
18835: ilmoitus annettiin.                                      Irtisanoessaan tai purkaessaan työsopimuksen
18836:   Jos neuvottelua on vaadittu, työnantaja ei saa      työnantajan on ilmoitettava työntekijälle, miten
18837: ryhtyä toimenpiteeseen ennen kuin tilaisuus neu-      ja minkä ajan kuluessa työntekijän on 5 §:n
18838: vottelemiseen on suotu. Neuvotteluvelvollisuus        mukaan meneteltävä, jos hän katsoo irtisanomi-
18839: katsotaan täytetyksi, kun asia on käsitelty neuvot-   sen tai purkamisen tapahtuneen lain vastaisesti.
18840: telussa, johon työnantaja ja työntekijä sekä luot-       Työnantajan on lisäksi työntekijän pyynnöstä
18841: tamusmies tai työntekijäyhdistyksen edustaja          välittömästi ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopi-
18842: ovat yhdessä osallistuneet.                           muksen irtisanomisen tai purkamisen syyt.
18843: 
18844:                        4 §                                                  5 §
18845:  Irtisanomisen, purkamisen ja Iomauttamisen           Työntekzjän zfmoitus ja työsuhteen jatkuminen
18846:                 toimittaminen
18847:                                                          Jos työntekijä katsoo työsopimuksen tulleen
18848:    Työnantajan on toimitettava irtisanominen,         irtisanotuksi lain vastaisesti ja vaatii työsuhteen
18849: jollei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merki-       jatkumista, hänen on ilmoitettava tästä työnanta-
18850: tystään, kohtuullisessa ajassa siitä, kun työsopi-    jalle kahden viikon kuluessa saatuaan 4 §: n 5
18851: muslain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityi-       momentissa tarkoitetun oikeata menettelyä kos-
18852: sen painava syy irtisanomiseen ilmaantui tai, jos     kevan ilmoituksen. Työsuhde ei tällöin irtisano-
18853: peruste on jatkuva, siitä, kun saatiin tieto sen      misen perusteella pääty, ennen kuin riita on
18854: lakkaamisesta. Mikäli irtisanominen tapahtuu          lopullisesti ratkaistu. Tuomioistuin voi erityisestä
18855: työntekijän henkilökohtaisten olosuhteiden pe-        syystä määrätä työsuhteen lakkaavaksi irtisano-
18856: rusteella, se on toimitettava kuukauden kuluessa      misajan päättyessä tai myöhempänä ajankohtana.
18857: syyn ilmaantumisesta tai perusteen ollessa jatku-        Ellei työntekijä vaadi työsuhteen jatkumista,
18858: va sen lakkaamisesta. Jos asiasta on 3 §:n mukaan     vaan sen sijaan vahingonkorvauksia tämän lain
18859: käyty neuvotteluja, voidaan irtisanominen vii-        perusteella, on hänen ilmoitettava siitä työnanta-
18860: meksi sanotussa tapauksessa kuitenkin toimittaa       jalle neljän kuukauden kuluessa saatuaan 2 §:n 5
18861: viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä, vaik-      momentissa tarkoitetun oikeata menettelyä kos-
18862: ka kolmen viikon määräaika olisikin jo kulunut        kevan ilmoituksen.
18863:                                         1987 vp. -      LA n:o 116                                         13
18864: 
18865:    Työnantaja ei saa riitautetun irtisanomisen          mielipide neuvottelun kohteena olleesta erimieli-
18866: perusteella sulkea työntekijää työstä ilman erityi-     syydestä.
18867: siä syitä. Työntekijällä on oikeus täyteen palk-
18868: kaan ja muihin työsopimuksen mukaisiin etuihin                                 8 §
18869: siihen asti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
18870:                                                                        Tuomiaistuinkäsittely
18871: Tuomioistuin voi määrätä, että tässä tarkoitettu
18872: työstä sulkeminen on lakkaava.                             Jollei työsopimuksen irtisanomista tai purka-
18873:    Tuomioistuin voi määrätä, että työsuhde jat-         mista koskevasta riidasta ole päästy neuvotteluissa
18874: kuu purkamisesta huolimatta riidan lopulliseen           sovintoon, voi työnantaja tai työntekijä saattaa
18875: ratkaisuun asti. Tällöin on sovellettava edellä 3        asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomio-
18876: momentissa olevia säännöksiä työntekijän oikeu-         istuimesta annetun lain (646174) 15 §:n mukai-
18877: desta palkkaan ja muihin työsopimuksen mukai-           nen haastehakemus on toimitettava neljän viikon
18878: siin etuihin. Jos edellä sanottu määräys on annet-       kuluessa 7 §:ssä tarkoitettujen neuvottelujen
18879: tu, työnantaja ei saa sen syyn perusteella, joka on     päättymisestä, jos työntekijä vaatii työsuhteen
18880: aiheuttanut purkamisen, sulkea työntekijää työs-        jatkumista.
18881: tä.                                                         Mikäli riidan osapuolet tai toinen heistä ei
18882:                          6 §                            kuulu 6 § :ssä tarkoitetun yhdistysten välisen
18883:                                                         neuvottelumenettelyn piiriin, on kanne pantava
18884:                Neuvotteluvelvollisuus                   vireille yleisessä alioikeudessa kuuden viikon ku-
18885:    Saatuaan 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen on          luessa siitä, kun työnantaja on saanut työntekijän
18886: työnantajan viivytyksettä neuvoteltava työnteki-         5 §:n mukaisen ilmoituksen.
18887: jän kanssa irtisanomisen tai purkamisen laillisuu-          Muissa kuin 1 ja 2 momentissa mainituissa
18888: desta. Nämä paikalliset neuvottelut on käytävä          tapauksissa kanne työsopimuksen irtisanomista
18889: kahden viikon kuluessa siitä, kun työnantaja on         tai purkamista koskevassa riidassa on pantava
18890: saanut työntekijän 5 §:n mukaisen ilmoituksen.          vireille vuoden kuluessa työsuhteen päättymises-
18891:    Ellei erimielisyyttä ole voitu ratkaista paikalli-   tä.
18892: sissa neuvotteluissa, voi työnantaja tai työntekijä         Milloin kanne koskee tämän lain mukaisia
18893: saattaa erimielisyyden neuvoteltavaksi heitä edus-      vahingonkorvauksia tai tähän lakiin tai työsopi-
18894: tavien työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välillä.    muslain 30, 38 ja 42 §:iin perustuvaa palkkaa tai
18895: Elleivät työnantaja- ja työntekijäyhdistys ole sopi-    muuta etua, on haastehakemus toimitettava työ-
18896: neet muusta neuvottelumenettelystä, neuvottelut         tuomioistuimelle vuoden kuluessa siitä, kun va-
18897: käydään näitä yhdistyksiä sitovan tai ennen uu-         hinko syntyi tai palkka tai muu etu erääntyi.
18898: den työehtosopimuksen soveltamista viimeksi si-         Mikäli riidan osapuolet tai toinen heistä ei kuulu
18899: toneen työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä           6 §:ssä tarkoitetun yhdistysten välisen neuvotte-
18900: koskevien määräysten mukaisessa järjestyksessä.         lumenettelyn piiriin, on kanne pantava samassa
18901: Nämä neuvottelut on käytävä kuuden viikon               ajassa vireille yleisessä alioikeudessa.
18902: kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut työnteki-          Muutosta alioikeuden ratkaisuun haetaan työ-
18903: jäitä 5 § :n mukaisen ilmoituksen. Yksittäista-         tuomioistuimelta valittamalla. Muutoksenhaussa
18904: pauksissa edellä mainitut yhdistykset voivat kui-       noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaa-
18905: tenkin kirjallisesti sopia tämän määräajan piden-       ren 25 luvun säännöksiä muutoksenhausta alioi-
18906: tämisestä.                                              keudesta hovioikeuteen.
18907:                                                            Jos työnantaja ja työntekijä tai 6 §:ssä tarkoite-
18908:                       7 §                               tut työnantajain ja työntekijäin yhdistys niin
18909:             Neuvottelujen käyminen                      sopivat, voidaan työsopimuksen irtisanomista tai
18910:                                                         purkamista koskeva erimielisyys saattaa välimies-
18911:   Jollei muusta menettelystä ole sovittu, lain          menettelystä annetun lain (46/28) mukaisessa
18912: mukainen neuvotteluvelvollisuus katsotaan täyte-        menettelyssä ratkaistavaksi.
18913: tyksi, kun asia on työnantajan ja työntekijän tai
18914: vastaavasti työnantaja- ja työntekijäyhdistyksen                                9 §
18915: välillä käsitelty.
18916:                                                                 Uuden määräajan myöntäminen
18917:    Työnantaja- ja työntekijäyhdistyksen välisistä
18918: neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, josta käy        Sille, joka laillisen esteen takia ei ole voinut
18919: ilmi tehdyn ratkaisun sisältö, tai ellei asiasta ole    tehdä 5 §:n mukaista ilmoitusta kahden viikon
18920: päästy yksimielisyyteen, kummankin osapuolen            määräajassa tai saattaa asiaa tuomioistuimen rat-
18921: 14                                      1987 vp. -     LA n:o 116
18922: 
18923: kaistavaksi 8 §: ssä säädetyssä määräajassa tai joka                       13 §
18924: muutoin esittää anomuksensa tueksi painavia
18925: syitä, työtuomioistuin voi hakemuksesta, kuultu-       Hyvityssakko työnantajavelvoitteiden vastaisesta
18926: aan asiasta ensin vastapuolta, myöntää uuden,                           menettelystä
18927: enintään mainituissa säännöksissä säädetyn pitui-         Työnantaja, joka laiminlyö noudattaa, mitä
18928: sen määräajan ilmoituksen tekemiseksi tai asian        tämän lain 2, 3 ja 14 §:ssä tai työsopimuslain
18929: saattamiseksi tuomioistuimen ratkaistavaksi.           22 §:n 1 momentissa, 30, 30 a, 30 b, 34, 37 a,
18930:    Uutta määräaikaa on haettava kirjallisesti työ-     42 a, 47 ja 53 §:ssä on säädetty, voidaan tuomita
18931: tuomioistuimelta kahden viikon kuluessa 1 mo-          siitä maksamaan työntekijäyhdistykselle tai työn-
18932: mentissa tarkoitetun estymisen lakkaamisesta ja        tekijälle hyvityssakko.
18933: viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä               Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-
18934: päivästä, jona määräaika päättyi.                      mioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten
18935:                                                        laiminlyönnin syy, aiheutettu haitta tai vahinko
18936:                                                        ja yrityksen koko. Hyvityssakkoa ei tuomita, jos
18937:                         10 §                           laiminlyönti on vähäinen.
18938:              Työsuhteen jatkuminen                        Hyvityssakon määrää harkittaessa otetaan eri-
18939:                                                        tyisesti huomioon se intressi, joka työntekijällä,
18940:    Mikäli työntekijä on vaatinut työsuhteen jatku-     ja häntä edustavalla työntekijäyhdistyksellä on
18941: mista ja oikeus on lainvoimaisella tuomiolla to-       siihen, että työnantaja noudattaa edellä sanottuja
18942: dennut, että työnantajan toimittama työsopi-           lain säännöksiä.
18943: muksen irtisanominen on tapahtunut lainvastai-            Hyvityssakon vähimmäismäärä on 1 000 mark-
18944: sesti, oikeuden on julistettava irtisanominen pä-      kaa ja enimmäismäärä 90 000 markkaa kustakin
18945: temättömäksi.                                          rikkomuksesta.
18946:   Jos irtisanominen on lainvoiman saaneelia tuo-          Hyvityssakko tuomitaan tämän lain 2, 3 ja 14
18947: miolla julistettu pätemättömäksi, työnantaja ei        §:n rikkomisesta sekä työsopimuslain 30 a, 30 b
18948: saa sillä perusteella, joka on aiheuttanut irtisano-   ja 53 §:n rikkomisesta työntekijäyhdistykselle ja
18949: misen, sulkea työntekijää työstä.                      muissa tapauksissa työntekijälle, jonka vaatimuk-
18950:                                                        sesta hyvityssakko on tuomittu.
18951: 
18952:                         11 §                                                  14 §
18953:                Korvausvelvollisuus                           Työntekzj'äpuolen tulkintaetuoikeus
18954:    Työnantaja joka on lainvastaisesti tmsanonut          Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy
18955: tai purkanut työntekijän työsopimuksen, on vel-        erimielisyyttä:
18956: vollinen suorittamaan työntekijälle ennen lain-           1) työnantajan työntekijöitä irtisanottaessa tai
18957: voimaisen päätöksen antamista syntyneen palkan         lomautettaessa taikka uutta työtä tarjottaessa
18958: ja muiden työsopimussuhteesta johtuvista etuuk-        noudatettavasta vuorojärjestyksestä ( työsopimus-
18959: sien menetyksestä aiheutuneen vahingon sekä            lain 37 a ja 42 a §);
18960: lisäksi suorittamaan korvauksen lainvastaisesta           2) työnantajan vaatimasta työsuhteen ehtojen
18961: työsuhteen päättämisestä. Korvauksena on mak-          muuttamisesta (työsopimuslain 37 §:n 4 mo-
18962: settava vähintään kuuden ja enintään 30 kuukau-        mentti);
18963: den palkka.                                               3) määräaikaisen työsopimuksen tekemisen
18964:                                                        lainmukaisuudesta (työsopimuslain 2 §:n 2 mo-
18965:                                                        mentti);
18966:                        12 §                               4) työsopimuksen p~rkamisesta koeaikana
18967:          Tehostettu korvausvelvollisuus                (työsopimuslain 3 §); tat
18968:                                                           5) työsopimuksen purkamisen lainmukaisuu-
18969:    Työnantaja, joka ei noudata tuomioistuimen          desta työsopimuslain 43 §:n perusteella (työsopi-
18970: edellä 10 §: ssä tarkoitettua tuomiota, jolla työso-   muslain 43 §)
18971: pimuksen irtisanominen tai purkaminen on julis-           on asiasta etukäteen neuvoteltava työntekijää
18972: tettu pätemättömäksi, ja työsopimussuhde lak-          edustavan luottamusmiehen kanssa ja, jollei so-
18973: kaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle 11      vintoon päästä, työnantaja on velvollinen luotta-
18974: §:n nojalla tuomitun korvauksen kaksinkertaise-        musmiehen vaatimuksesta pidättäytymään työ-
18975: na.                                                    suhteen ehtojen muuttamisesta, määräaikaisen
18976:                                      1987 vp. -     LA n:o 116                                    15
18977: 
18978: työsuhteen päättämisestä ja työsopimuksen pur-      korvaukseen on viimeistään rauennut, jollei kan-
18979: kamisesta, kunnes erimielisyys on työnantaja- ja    netta ole nostettu kolmen vuoden kuluessa työso-
18980: työntekijäyhdistyksen välisissä neuvotteluissa      pimuksen irtisanomisesta.
18981: sovittu tai tuomioistuimessa lainvoimaisesti rat-
18982: kaistu.                                                                  17 §
18983:                                                                  Asetuksenanto-otkeus
18984:                       15 §
18985:            Säännösten ehdottomuus                     Tarkempia säännöksiä tämän lain taytantoon-
18986:                                                     panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
18987:  Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-       asetuksella.
18988: män lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.
18989:                                                                          18 §
18990:                       16 §
18991:                                                                   Voimaantu/osäännös
18992:                    Kanneaika
18993:                                                       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
18994:   Työntekijän oikeus tässä laissa tarkoitettuun     kuuta 198
18995: 
18996:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
18997: 
18998:          Pertti Lahtinen              Jarmo Wahlström                 Vappu Säilynoja
18999:          Arvo Kemppainen              Asko Apukka                    Timo Laaksonen
19000:          Esko Seppänen                Raila Aho                      Pauli Uitto
19001:          Lauha Männistö               Esko Helle                     Pekka Leppänen
19002:                      Anna-Liisa Jokinen                      Heli Astala
19003:                                                  1987 vp.
19004: 
19005: Lakialoite n:o 117
19006: 
19007: 
19008: 
19009: 
19010:                                    Väänänen ym.: Ehdotus laiksi kotimaisesta öljykasvituotannosta
19011: 
19012: 
19013:                                             Eduskunnalle
19014: 
19015:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19016: 
19017:    Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki       sa viljeltävien öljykasvien siementen tuettu entm-
19018: kotimaisesta öljykasvituotannosta, joka toimisi        mäismäärä on hallituksen esityksessä mainitun
19019: jatkona samannimisen lain (965 182) voimassa-          115 miljoonan kilon sijasta 140 miljoonaa kiloa
19020: olon päätyttyä. Ehdotetulla lailla säänneltäisiin      satovuonna 19881 89.
19021: öljykasvituotannon määrää, päätettäisiin öljykas-         Edelleen hallituksen esityksestä poiketen laki-
19022: vien siementen hinnasta sekä määrättäisiin vuo-        aloitteessa ehdotetaan, että laki kotimaisesta öljy-
19023: sien 1988-1992 öljykasvituotannon tuesta.              kasvituotannosta olisi viisivuotinen ja koskisi ko-
19024: Aloitteen tarkoituksena on turvata tarkoituksen-       timaassa vuosina 1988-1992 viljeltäviä öljykas-
19025: mukaiset edellytykset kotimaiselle öljykasvituo-       vien siemeniä.
19026: tannolle.                                                 Muilta osin lakialoite on hallituksen esityksen
19027:    Ehdotus on rinnakkaislakialoite hallituksen esi-    mukainen. Koska lakialoite liittyy vuoden 1988
19028: tykselle n:o 86 ja on pääosin samansisältöinen         tulo- ja menoarvioesitykseen, se tulisi käsitellä
19029: hallituksen esityksen kanssa.                          tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
19030:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että kotimaas-
19031: 
19032: 
19033: 
19034: 
19035:                                       ALOITIEEN PERUSTELUT
19036: 
19037:    Hallituksen esityksestä laiksi kotimaisesta öljy-   myytävänä ensi kevättä varten, jää viljelijöille
19038: kasvituotannosta poiketen lakialoitteessa ehdote-      varsin vähän siementä viljelykäyttöön.
19039: taan säädettäväksi, että kotimaassa viljeltävien          Kadon seurauksena ohra on ainoa viljelykasvi,
19040: öljykasvien tuettu enimmäismäärä olisi 140 milj.       josta on saatu satoa tänä vuonna. Tästä syystä
19041: kiloa satovuonna 1988/89. Muina satovuosina            tulee ohran viljelyala suurenemaan merkittävästi
19042: lain voimassaoloaikana olisi mainittu enimmäis-        ensi keväänä sekä ohran vientimäärät tulevat
19043: määrä 115 milj. kiloa. Tässä kohdin aloite perus-      lisääntymään, mikä rasittaa valtiontaloutta aikai-
19044: tuu siihen, että kesän 1987 kadon johdosta on          sempaa enemmän, ellei näkyvissä olevaan kehi-
19045: viljakasvien siementä saatavissa ensi keväänä vain     tykseen kyetä vaikuttamaan.
19046: 10-20 prosenttia tarvittavasta määrästä. Tilanne          Öljykasvien, kevätrypsin ja -rapsin, viljely on
19047: tulee viljakasvien siemenpulan vuoksi olemaan          viime vuosina ollut valtiontalouden kannalta
19048: vaikea Etelä-Suomessa ja siellä etenkin Uudella-       edullisempi vaihtoehto kuin rehuviljan, lähinnä
19049: maalla, missä normaalioloissa tuotetaan noin           ohran vienti. Syntymässä olevaa tilannetta voi-
19050: 27 % koko maan vehnäsadosta ja noin 20 %               daan helpottaa, mikäli ölj_ykasvien viljelyä lisä-
19051: koko maan ruissadosta peltoalalla, joka on vajaat      tään satovuonna 1988/89. Oljykasvien siemenistä
19052: 10 prosenttia koko maan peltoalasta.                   ei ole pulaa, minkä lisäksi nykyisillä tehtailla on
19053:    Viljakasvien siementä ei ole myöskään saatavis-     riittävä kapasiteetti lakialoitteessa esitetyn öljy-
19054: sa muista pohjoismaista, koska kasvu- ja korjuu-       kasvien siemenmäärän käyttämiseen eikä tehtailla
19055: olosuhteet ovat näissäkin maissa olleet poikkeuk-      tämän vuoksi tarvita lisärakentamista. Saatava
19056: sellisen huonot. Koska Valtion viljavarastolla ja      öljyrouhe korvaisi samalla valkuaisrehun ulko-
19057: keskusliikkeilläkään ei ole riittävästi siementä       maista tuontia.
19058: 
19059: 270935U
19060: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 117
19061: 
19062:    Tässä lakialaitteessa ehdotetaan lisäksi halli-    1.1.1988 lukien. Koska lakiesitys liittyy vuoden
19063: tuksen esityksestä poiketen, että laki kotimaisesta   1988 tulo- ja menoarvioesitykseen, se tulisi käsi-
19064: öljykasvituotannosta olisi viisivuotinen ja koskisi   tellä tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhtey-
19065: kotimaassa satovuosina 1988/89-1992/93 viljel-        dessä.
19066: täviä öljykasvien siemeniä. Lakiehdotuksen toteu-        Muilta osin viitataan hallituksen esityksen pe-
19067: tuminen merkitsisi viljelijän kannalta mahdolli-      rustel uihin.
19068: suutta aikaisempaa pitkäjänteisempään öljykasvi-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19069: tuotantoon. Hallituksen esityksen mukaista voi-
19070: massaoloaikaa, 3 vuotta, on tässä suhteessa pidet-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19071: tävä liian lyhyenä.                                          kiehdotuksen:
19072:    Lakiehdotus on tarkoitus saattaa voimaan
19073: 
19074: 
19075: 
19076: 
19077:                                                 Laki
19078:                                    kotimaisesta öljykasvituotannosta
19079: 
19080:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19081: 
19082:                        1§                                                3-12 §
19083:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 86)              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 86)
19084: 
19085:                         2§                                                  13§
19086:             Öljykasvituotannon määrä                                     Voimaantulo
19087:   Kotimaassa viljeltävien öljykasvien siementen         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19088: tuettu enimmäismäärä on satovuosittain 115 mil-       ta 1988 ja se koskee kotimaassa vuosina 1988-
19089: joonaa kiloa, kuitenkin siten, että satovuonna        1992 viljeltyjä öljykasvien siemeniä.
19090: 1988/89 tuettu enimmäismäärä on 140 miljoo-             (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 86)
19091: naa kiloa.
19092:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 86)
19093: 
19094: 
19095:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
19096: 
19097:           Marjatta Väänänen              Einari Nieminen                 Taisto Tähkämaa
19098:           Hannu Tenhiälä                 Matti Maijala                   Kalevi Mattila
19099:           Sirkka-Liisa Anttila           Pirkko Ikonen                   Heikki Kokko
19100:           Timo Kietäväinen               Aapo Saari                      Jukka Vihriälä
19101:           Esko Jokiniemi                 Annikki Koistinen               Markku Lehtosaari
19102:           Seppo Pelttari                 Jorma Huuhtanen                 Eino Siuruainen
19103:           Juho Sillanpää                 Matti Väistö                    Pekka Puska
19104:           Tellervo Renko                 Esko Aho                        Juhani Alaranta
19105:                                                  1987 vp.
19106: 
19107: Lakialoite n:o 118
19108: 
19109: 
19110: 
19111: 
19112:                                     Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun
19113:                                       lain 2 §:n muuttamisesta
19114: 
19115: 
19116:                                             Eduskunnalle
19117: 
19118:   Tänä vuonna on maatamme kohdannut ennen              goista ei ole aukoton, sillä se jättää korvauksen
19119: näkemättömän vaikea katovuosi. Katotappioita           ulkopuolelle marjan-, puutarha- ja erikoiskasvi-
19120: kärsivät kaikki maanviljelijät niin Etelä-, Keski-     viljelijät. Tämän takia nykyistä lakia satovahinko-
19121: kuin Pohjois-Suomessa, eikä katovahingoitta ole        jen korvaamisesta tulisi muuttaa ottamalla edellä
19122: selvinnyt juuri minkään maataloudenalan har-           mainitut viljelijäryhmät huomioon. Näin turvat-
19123: joittajat.                                             taisiin myöskin pien- ja perheviljelmien joillekin
19124:    Nykyisessä laissa satovahinkojen korvaamisesta      erikoiskasville erikoistuneet tuotantosuunnat ka-
19125: säädetään, että satovahinkokorvausta maksetaan         tovahinkojen varalta.
19126: sellaista viljelmää kohdanneista satovahingoista,         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19127: jonka pinta-alasta vähintään yksi hehtaari on
19128: käytetty viljan, juurikasvien ja perunan tuotan-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19129: toon taikka vähintään kaksi hehtaaria nurmen                  kiehdotuksen:
19130: tuotantoon. Lain määrittely korvattavista vahin-
19131: 
19132: 
19133:                                                  Laki
19134:                   satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
19135: 
19136:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä heinäkuuta
19137: 1975 annetun lain (530/ 75) 2 § näin kuuluvaksi:
19138: 
19139:                         2§                             kasvien ja perunan taikka vähintään 0,5 hehtaa-
19140:    Korvausta voidaan maksaa yksityiselle viljelijäl-   ria marjan, puutarha- ja erikoiskasvituotantoon
19141: le tai yksityisten viljelijöiden muodostamalle yh-     taikka vähintään kaksi hehtaaria nurmen tuotan-
19142: tymälle, jonka tarkoituksena on harjoittaa maata-      toon.
19143: loudellista yhteistoimintaa, sellaista viljelmää
19144: kohdanneesta satovahingosta, jonka pinta-alasta          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19145: vähintään yksi hehtaari on käytetty viljan, juuri-     ta 1988.
19146: 
19147: 
19148:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
19149: 
19150:                        Tina Mäkelä                                Heikki Riihijärvi
19151:                        Sulo Aittoniemi                            Lea Mäkipää
19152:                                            J. Juhani Kortesalmi
19153: 
19154: 
19155: 
19156: 
19157: 270934T
19158:                                                 1987 vp.
19159: 
19160: Lakialoite n:o 119
19161: 
19162: 
19163: 
19164: 
19165:                                    Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 5 §:n muuttamisesta
19166: 
19167: 
19168:                                            Eduskunnalle
19169: 
19170:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19171: 
19172:   Aloitteessa ehdotetaan vuosilomalain mukaista        den viikon vähimmäisilmoitusajan sijasta tulisi
19173: vuosiloman ajankohdan ilmoittamista koskevaa           noudatettavaksi kahden kuukauden vähimmäisil-
19174: säännöstä muutettavaksi siten, että nykyisen kah-      moitusaika.
19175: 
19176: 
19177: 
19178: 
19179:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
19180: 
19181:    Voimassa olevan vuosilomalain mukaan on             heen keskinäinen suunnittelu edellyttää riittävän
19182: työnantajan ilmoitettava työntekijälle vuosiloman      ajoissa saatua tietoa aviopuolison taikka lasten/
19183: ajankohdasta mikäli mahdollista kuukautta ja           vanhempien vuosiloman ajankohdasta. Vuosilo-
19184: kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman        man erääksi tarkoitukseksihan voidaan todeta
19185: tai sen osan alkamista.                                virkistäytyminen perheen kesken.
19186:    Käytäntö loman ajankohdan ilmoittamisen                Toisaalta on todettavissa, että työelämässä on
19187: osalta vaihtelee melko runsaasti eri työpaikoilla ja   myös tuotannon ja muun toiminnan kannalta
19188: työelämän alueilla. Yleisesti on kuitenkin todet-      nykyisin helpompaa arvioida työntekijätarve pi-
19189: tavissa, että käytäntö on kulkenut ilmoitusajan-       temmälläkin tähtäyksellä. Erityisten esimerkiksi
19190: kohdan aientamisen suuntaan. Näin ei ole kui-          erikoistunutta ammattityöntekijää edellyttävien
19191: tenkaan tapahtunut kaikilla aloilla huolimatta         odottamattomien tilanteiden osalta lakiin tulee
19192: siitä, että se on nyky-yhteiskunnassa mahdollista.     kuitenkin sisällyttää mahdollisuus siirtää vuosilo-
19193:    Käytännön elämä sekä lisääntynyt suunnitel-         man ajankohtaa työntekijän nimenomaisella
19194: mallisuus asettaa vaateita ja toisaalta mahdolli-      suostumuksella.
19195: suuksia vuosiloman ajankohdan päättämiselle en-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19196: tistä aiemmin. Esimerkkinä voidaan todeta run-
19197: saasti lisääntynyt matkailu, joka edellyttää hyvis-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19198: sä ajoin tehtyjä päätöksiä ja jopa taloudellisia              kiehdotuksen:
19199: sitoumuksia. Edelleen on todettavissa, että per-
19200: 
19201: 
19202: 
19203: 
19204:  270937X
19205: 2                                    1987 vp. -    LA n:o 119
19206: 
19207: 
19208:                                              Laki
19209:                                vuosilomalain 5 §:n muuttamisesta
19210: 
19211:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain
19212: (272/73) 5 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi:
19213: 
19214:                       5§                           muksella loman ajankohtaa voidaan muuttaa,
19215:                                                    mikäli se on välttämätöntä työn käynnissä pitä-
19216:    Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoitettava   miseksi.
19217: työntekijälle mikäli mahdollista kolme kuukautta
19218: ja kuitenkin viimeistään kaksi kuukautta ennen
19219: loman tai sen osan alkamista, paitsi 2 ja 3          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
19220: momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vähintään    kuuta 198 .
19221: kolme päivää ennen sitä. Työntekijän suostu-
19222: 
19223: 
19224: 
19225:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1987
19226: 
19227:         Kerttu Törnqvist              Tuula Paavilainen           Liisa Jaakonsaari
19228:         Kari Rajamäki                 Jorma Rantanen              Jouni Backman
19229:         Lauri Metsämäki               Sinikka Mönkäre             Arto Lapiolahti
19230:         Timo Roos                     Antti Kalliomäki            Tuulikki Hämäläinen
19231:                    Virpa Puisto                            Markku Pohjola
19232:                                                1987 vp.
19233: 
19234: Lakialoite n:o 120
19235: 
19236: 
19237: 
19238: 
19239:                                   Puska ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-
19240:                                      seksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
19241: 
19242: 
19243:                                           Eduskunnalle
19244: 
19245:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19246: 
19247:    Hallituksen esityksessä n:o 104 ehdotetaan,       raha alennettiin välillä 0,4 prosenttiin väliaikai-
19248: että lakisääteistä tupakoinnin vastustamistyöhön     silla laeilla. Voimassa olevassa laissa määräraha
19249: tarkoitettua valtion tulo- ja menoarvion määrära-    on vähintään 0,45 prosenttia tupakkavalmisteve-
19250: haa voitaisiin käyttää myös muuhun terveyskasva-     ron arvioidusta vuotuisesta tuotosta. Tässä lakieh-
19251: tukseen. Säädettäesså lakia toimenpiteistä tupa-     dotuksessa, joka on rinnakkaislakialoite hallituk-
19252: koinnin vähentämiseksi vuonna 1976 lähdettiin        sen esitykselle n:o 104, ehdotetaan määrärahan
19253: siitä, että tupakoinnin vastustamistyöhön otetaan    käyttötarkoituksen laajentuessa hallituksen esittä-
19254: valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain määrära-     mällä tavalla, että määrärahan tulisi olla vähin-
19255: ha, joka vastaa vähintään 0,5 prosenttia tupakka-    tään 0,5 prosenttia tupakkavalmisteveron arvioi-
19256: valmisteveron arvioidusta vuotuisesta tuotosta.      dusta vuotuisesta tuotosta.
19257: Sittemmin tupakkavalistukseen käytettävä määrä-
19258: 
19259: 
19260: 
19261:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
19262: 
19263:    Säädettäessä lakia toimenpiteistä tupakoinnin     Kun määrärahan käyttötarkoitus laajenee, on
19264: vähentämiseksi (693/76} lähdettiin siitä, että       perusteltua nostaa määräraha alkuperäiseen vä-
19265: vähintään 0,5 prosenttia tupakkavalmisteveron        hintään 0,5 prosenttiin tupakkavalmisteveron ar-
19266: tuotosta käytetään tupakoinnin vastustamistyö-       vioidusta vuotuisesta tuotosta.
19267: hön. Tämän jälkeen alun perin väliaikaisilla            Ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa
19268: laeilla määräraha pudotettiin 0,4 prosenttiin ja     ehdotettu määräraha on 0,51 prosenttia arvioi-
19269: myöhemmin nostettiin 0;45 prosenttiin. Voimas-       dusta tupakkavalmisteveron tuotosta. Tässä koh-
19270: sa olevan lain mukaan valtion tulo- ja menoarvi-     din asia on kunnossa. Tulevaisuutta silmällä
19271: oon on vuosittain otettava määräraha, joka vastaa    pitäen on syytä kuitenkin lainsäädäntöteitse var-
19272: vähintään 0,45 prosenttia tupakkavalmisteveron       mistua siitä, että määräraha säilyy alkuperäisellä
19273: arvioidusta vuotuisesta tuotosta.                    tasolla. Muilta osin tämä lakialoite on hallituksen
19274:    Muutettaessa pysyväksi väliaikaisesti voimassa    esityksen mukainen.
19275: ollut säännös, jonka mukaan vähintään 0,45              Tupakoinnin vastustamistyöhön käytettävän
19276: prosenttia tupakkavalmisteveron tuotosta tuli        määrärahan merkitystä korostaa se, että meillä
19277: käyttää tupakoinnin vastustamistyöhön, lähdet-       Suomessa on noin miljoona tupakaivaa henkilöä
19278: tiin siitä, että valtion tulo- ja menoarvioon ote-   ja heistä lähes 40 prosenttia kuolee ennenaikai-
19279: taan tämän määrärahan rinnalle toinen määrära-       sesti tupakoinnin vuoksi. Vuosittain lähes 4 000
19280: ha yleistä terveyskasvatusta varten. Ensi vuoden     suomalaista kuolee tupakoinnin vuoksi ennenai-
19281: tulo- ja menoarvioon liittyvässä hallituksen laki-   kaisesti. Lisäksi tupakointi aiheuttaa erittäin laa-
19282: esityksessä n:o 104 ehdotetaan, että tupakkalakia    jasti muuta sairastuvuutta ja inhimillistä kärsi-
19283: muutetaan siten, että nykyisin ainoastaan tupa-      mystä, sekä suuret yhteiskunnalliset kustannuk-
19284: koinnin vastustamistyöhön käytettävää määrära-       set. Tupakan savun hengittäminen aiheuttaa ter-
19285: haa saadaan käyttää myös terveyskasvatukseen ja      veyshaittoja myös tupakoimattomille. Riittävä
19286: terveellisten elämäntapojen edistämistyöhön.         määräraha on erityisen tarpeellinen, jotta erityi-
19287: 270932R
19288: 2                                      1987 vp. -      LA n:o 120
19289: 
19290: sesti nuorille voitaisiin antaa tehokasta valistusta    Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
19291: ja tupakoivia auttaa onnistuneen tupakoinnin           maan vuoden 1988 alusta.
19292: lopettamispyrkimyksissään.                              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19293:    Lakiehdotus liittyy valtion tulo- ja menoarvio-
19294: esitykseen vuodelle 1988 ja on tarkoitettu käsitel-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19295: täväksi tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yh-            kiehdotuksen:
19296: teydessä.
19297: 
19298: 
19299:                                                  Laki
19300:           toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
19301: 
19302:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13
19303: päivänä elokuuta 1976 annetun lain (693/76) 27 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14
19304: päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla {910/84), näin kuuluvaksi:
19305: 
19306:                       27 §
19307:    Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain          kasvatusta tukevaan tutkimus-, seuranta- ja valis-
19308: otettava määräraha, joka vastaa vähintään 0,50         tustoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön vuo-
19309: prosenttia tupakkavalmisteveron arvioidusta vuo-       sittain vahvistaman käyttösuunnitelman mukai-
19310: tuisesta tuotosta.                                     sesti.
19311:    Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa
19312: käytetään tupakoinnin ehkäisytyöhön, terveyskas-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
19313: vatukseen sekä 7 luvussa tarkoitettuun ja terveys-     kuuta 198
19314: 
19315: 
19316:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
19317: 
19318:          Pekka Puska                     Ole Wasz-Höckert                Ensio Laine
19319:          Lea Kärhä                       Kaarina Dromberg                Kirsti Ala-Harja
19320:          Sauli Hautala                   Arvo Kemppainen                 Arja Alho
19321:          Pekka Haavisto                  Osmo Soininvaara                Kari Rajamäki
19322:          Tina Mäkelä                     Erkki Pulliainen                Sinikka Mönkäre
19323:          Virpa Puisto                    Esko Almgren                    Toimi Kankaaniemi
19324:          Pirjo-Riitta Antvuori           Riitta Kauppinen                Markku Lehtosaari
19325:          Jorma Huuhtanen                 Marjatta Väänänen               Juho Sillanpää
19326:          Eino Siuruainen                 Matti Väistö                    Eeva-Liisa Moilanen
19327:          Ritva Vastamäki                 Eeva Turunen                    Pirkko Ikonen
19328:          Jukka Vihriälä                  Tellervo Renko                  Aapo Saari
19329:          Seppo Pelttari                  Kerttu Törnqvist                Riitta Myller
19330:          Anneli Jäätteenmäki             Timo Kietäväinen                Riitta Saastamoinen
19331:          Riitta Jouppila                 Jörn Donner                     Esko Jokiniemi
19332:          Esko Seppänen                   Marjatta Stenius-Kaukonen       Jarmo Wahlström
19333:          Esko Helle                      Sirkka-Liisa Anttila            Esko Aho
19334:          Mauri Pekkarinen                Annikki Koistinen               Jorma Fred
19335:          Kalle Röntynen                  Hannu Tenhiälä                  Heikki Kokko
19336:                                          Hannele Pokka
19337:                                                 1987 vp.
19338: 
19339: Lakialoite n:o 121
19340: 
19341: 
19342: 
19343: 
19344:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain väliai-
19345:                                       kaisesta muuttamisesta, vuodelta 1988 suoritettavasta sairaus-
19346:                                       vakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuodelta
19347:                                       1988
19348: 
19349: 
19350:                                            Eduskunnalle
19351: 
19352:   Emme pidä oikeana, että työnantajille myön-         taisia yrityksiä. Pienyritykset tulisi sen sijaan
19353: netään sosiaaliturvan rahoitukseen tarkoitetuista     mahdollisuuksien mukaan vapauttaa maksuista.
19354: maksuista helpotusta kokonaisuutena. Katsomme            Ehdotammekin,
19355: sen sijaan välttämättömäksi ehdottaa porrastusta
19356: työnantajamaksuihin siten, että niissä otettaisiin              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
19357: huomioon sekä poistot että varaukset, jolloin                 kiehdotukset:
19358: maksut eivät rasita nykyisellä tavalla työvoimaval-
19359: 
19360: 
19361: 1.
19362:                                                 Laki
19363:                              kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
19364: 
19365:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
19366: kansaneläkelain 3 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti 30
19367: päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307 /82) ja 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972
19368: annetussa laissa (956/72), näin kuuluviksi:
19369: 
19370:                         3§                            kunnalta, kunnalliselta liikelaitokselta, kunnalta
19371:                                                       ja kuntainliitolta, evankelisluterilaiselta kirkolta,
19372:    Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen     sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta sekä
19373: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna 3,50        ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnal-
19374: prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan mää-        ta maksua peritään 4,45 prosenttia työntekijälle
19375: rästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan valtionvero-   suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan mää-
19376: tuksessa verovelvollisen työnantajan viimeksi toi-    rästä.
19377: mitettua verotusta varten antamassa veroilmoi-
19378: tuksessa ilmoittamien, kuluvan käyttöomaisuu-
19379: den hankintamenoista tekemien säännönmukais-                               5§
19380: ten poistojen ja varausten yhteismäärä on ollut         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 99)
19381: suurempi kuin 300 000 markkaa, maksun suu-
19382: ruus on viimeksi toimitettua verotusta seuraavana
19383: kalenterivuotena kuitenkin 5, 50 prosenttia en-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19384: nakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Jos täl-       ta 1988.
19385: laisen työnantajan edellä tarkoitettujen poistojen       Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
19386: ja varausten määrä on ollut suurempi kuin             vuonna 1988 maksetuista palkoista suoritettavaan
19387: 600 000 markkaa, sanottu maksu on 7, 50 ennak-        työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n 1 mo-
19388: koperinnän alaisen palkan määrästä. Kuitenkin         menttia vuodelta 1988 toimitettavassa verotuk-
19389: valtiolta ja sen laitokselta, Ahvenanmaan maa-        sessa.
19390: 
19391: 
19392: 2709335
19393: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 121
19394: 
19395: 2.
19396:                                                Laki
19397:                        vuodelta 1988 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
19398: 
19399:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19400: 
19401:                          1§                          kansaneläke-                                 sairausva-
19402:                                                           maksu-                                    kuutus-
19403:    Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta 1963        prosentti                                    maksu
19404:                                                                                                    prosentti
19405: annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 momentis-
19406: sa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulukuuta           3,50                                     0,75
19407: 1970 annetussa laissa (742/70), on säädetty va-          5,50                                     1,25
19408: kuutetun sairausvakuutusmaksusta, on sanottu             7,50                                     2,75
19409: maksu 1 penni vakuutetulle vuodelta 1988 toimi-
19410: tettavassa kunnallisverotuksessa määrätyltä vero-       Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta
19411: äyriltä.                                             maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000
19412:                                                      markkaa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua
19413:                         2§                           peritään kuitenkin valtiolta ja sen laitokselta,
19414:    Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva-   Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnalliselta lii-
19415: maksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun           kelaitokselta, kunnalta ja kuntainliitolta, evanke-
19416: lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 11    lisluterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seu-
19417: päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (613/78),     rakuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokun-
19418: on säädetty työnantajan sairausvakuutusmaksus-       nalta ja sen seurakunnalta 2,45 prosenttia työnte-
19419: ta, peritään työnantajan sairausvakuutusmaksua       kijälle 1 päivänä tammikuuta 1988 tai sen jäl-
19420: työntekijälle 1 päivänä tammikuuta tai sen jäl-      keen sanottuna vuonna suoritetun ennakkoperin-
19421: keen sanottuna vuonna suoritetun palkan mää-         nän alaisen palkan määrästä.
19422: rästä työnantajan sanottuna vuonna maksaman
19423: kansaneläkemaksun mukaan seuraava prosentti-                               3§
19424: määrä:                                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19425:                                                      ta 1988.
19426: 
19427: 
19428: 3.
19429:                                                Laki
19430:                             työnantajan lapsilisämaksusta vuodelta 1988
19431: 
19432:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19433: 
19434:                        1§                            kansaneläke-                                  Lapsilisä-
19435:                                                           maksu-                                      maksu
19436:    Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva-       prosentti
19437: maksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun                3,50                                     1 %
19438: lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 11         5,50                                    2%
19439: päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (613/78),          7,50                                     3%.
19440: on säädetty työnantajan lapsilisämaksusta, mak-
19441: sua peritään työntekijälle 1 päivänä tammikuuta        Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta
19442: 1988 ja sen jälkeen sanottuna vuonna suoritetun      maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000
19443: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä työn-        markkaa.
19444: antajan sanottuna vuonna maksaman kansanelä-                               2§
19445: kemaksun mukaan seuraavan taulukon mukaan:             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19446:                                                      ta 1988.
19447: 
19448:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
19449: 
19450:                Marjatta Stenius-Kaukonen                             Vappu Säilynoja
19451:                                                 1987 vp.
19452: 
19453: Lakialoite n:o 122
19454: 
19455: 
19456: 
19457: 
19458:                                    Laaksonen ym.: Ehdotukset luottamusmieslaiksi ja laiksi työsopi-
19459:                                        muslain 40 §:n muuttamisesta
19460: 
19461: 
19462:                                             Eduskunnalle
19463: 
19464:    Suomen työmarkkinoilla vallitsevan neuvotte-            1. Luottamusmiehen suoja lomautusta ja irtisa-
19465: lujärjestelmän kannalta työntekijöitten luotta-        nomista vastaan on aukollinen etenkin kollektii-
19466: musmiehet ovat keskeisessä asemassa. Työelä-           visissa irtisanomistilanteissa eli silloin, kun työn-
19467: mässä esiintyvät ristiriidat pyritään pääasiassa       antaja perustelee työntekijöitten irtisanomisia tai
19468: puolin ja toisin ratkaisemaan neuvotteluteitse.        lomauttamisia taloudellisilla ja tuotannollisilla
19469: Neuvottelusuhteiden olemassaolo ja koko nykyi-         syillä.
19470: nen työmarkkinamekanismi edellyttävät, että               2. Sopimuksen antama turva luottamusmiehen
19471: työntekijöitten luottamusmiehet voivat työnteki-       työsuhteen ehtojen muuttamista ja työstä toiseen
19472: jöitten edustajina toimia vapaasti pelkäämättä         siirtämistä vastaan on erittäin alkeellinen.
19473: joutuvansa painostetuiksi tai työstä erotetuiksi          3. Työnantajan määräämät luottamusmiehen
19474: tämän järjestelmänkin kannalta tärkeän tehtä-          erottamiset ja muut sopimusrikkomukset voi
19475: vänsä vuoksi.                                          työnantajalle kuuluvan tulkintaetuoikeuden sekä
19476:    Tässä suhteessa Suomen tilanne on kovin taka-       työn johto- ja valvontavallan nojalla panna heti
19477: pajuinen verrattuna Länsi-Eurooppaan. Suomessa         täytäntöön. Työntekijäpuolella on mahdollisuus
19478: työntekijöitten luottamusmiehet joutuvat painos-       saada ainoastaan jälkeenpäin todetuksi työnanta-
19479: tuksen ja diskriminoinnin kohteeksi pelkästään         jan menettely virheelliseksi ajamalla kannetta
19480: sen vuoksi, että hoitavat heille uskottua luotta-      oikeudessa usein pitkällisten neuvottelujen jäl-
19481: mustehtävää.                                           keen. Siinäkin tapauksessa jää lopputulokseksi,
19482:    Luottamusmiesten toiminta perustuu käytän-          että työnantajan laiton irtisanominen jää voi-
19483: nössä työehtosopimukseen. SAK ja STK ovat              maan ja luottamusmies voi enintään saada rahal-
19484: vuonna 1969 sopineet luottamusmiessopimuk-             lista korvausta kärsimistään vahingoista. Työnte-
19485: sen, jota sovelletaan sellaisissa STK:n jäsenyri-      kijäyhdistyksen vahinkoa ei nykyisen lain mu-
19486: tysten tuotantolaitoksissa, jotka harjoittavat teol-   kaan korvata ollenkaan.
19487: lista tai siihen verrattavaa toimintaa. Keskusjär-        Työsopimuslain 53 § on liian suppea ja muu-
19488: jestöjen välinen luottamusmiessopimus on joko          toinkin täysin riittämätön turvaamaan luottamus-
19489: sellaisenaan tai alakohtaisesti muutettuna otettu      miesten toimintaa. Sen luottamusmiehelle anta-
19490: eri alojen työehtosopimusten osaksi.                   ma suoja ja oikeudet ovat vielä selvästi suppearu-
19491:    Luottamusmiessopimus alakohtaisine sovelluk-        mat kuin luottamusmiessopimuksessa sovitut. Si-
19492: sineen on keskeisiltäkin osiltaan työntekijöiden       tä paitsi siihen sisältyvät kaikki ne heikkoudet,
19493:  kannalta varsin puutteellinen ja vanhentunut.         jotka edellä on lueteltu. Jotta luottamusmiesten
19494: Sen luottamusmiehelle antama suoja on jäänyt           toimintaoikeudet ja asema voitaisiin turvata ny-
19495: pahasti jälkeen kehittyneimpien kapitalististen        kyistä paremmin, on tärkeää saada luottamus-
19496: maiden tasosta. Esimerkkinä mainittakoon Ruot-         miesten toimintaa suojaava laki, jolla poistetaan
19497: sin vuonna 1974 säädetty luottamusmieslaki. Sa-        pahimmat nykyisessä järjestelmässä olevat puut-
19498: mantapaisen lain aikaansaaminen merkitsisi Suo-        teet luomalla tietty vähimmäistaso, jota on mah-
19499: messa selvää edistystä ja kulkemista kehittyneit-      dollista tarpeen vaatiessa kehittää ja täydentää
19500:  ten kapitalististen maitten hyväksymää neuvotte-      työehtosopimuksilla.
19501: lujärjestelmää kohti.                                     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19502:    Pahimpia puutteita Suomen luottamusmiesso-
19503: pimuksiin perustuvassa järjestelmässä ovat seu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
19504:  raavat:                                                       kiehdotukset:
19505: 
19506: 
19507: 270946G
19508: 2                                      1987 vp. -      LA n:o 122
19509: 
19510: 1.                                     Luottamusmieslaki
19511: 
19512:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19513: 
19514:                         1§
19515:                    Soveltamisala                       muutoksen vuoksi. Jos työnantaja näyttää, että
19516:                                                        luottamusmies on toistuvasti ja varoituksista huo-
19517:    Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä laissa         limatta laiminlyönyt työvelvoitettaan ja ettei se
19518: työntekijöiden tai heidän ammatillisten järjestö-      ole johtunut luottamusmiestehtävien hoitamises-
19519: jensä valitsemaa yrityksen tai työpaikan pääluot-      ta, työnantajalla on oikeus purkaa luottamusmie-
19520: tamusmiestä ja työpaikan työosaston tai ammatti-       hen työsopimus ottaen huomioon työsopimuslain
19521: ryhmän luottamusmiestä sekä heille valittuja va-       43 §:n 1 momentin säännökset. Luottamusmie-
19522: ramiehiä.                                              hen työsopimusta purettaessa häntä ei saa asettaa
19523:                                                        huonompaan asemaan muihin työntekijöihin
19524:                         2 §                            nähden.
19525:             Luottamusmiehen työsuhde                      Perusteeton irtisanominen, 1omauttaminen tai
19526:                                                        työsopimuksen purkaminen on mitätön.
19527:    Luottamusmiestä ei saa toimikautenaan eikä             Tässä lainkohdassa luottamusmiehelle säädetty
19528: luottamusmiestoimensa takia muunakaan aikana           erityinen suoja alkaa luottamusmiehen valinta-
19529: siirtää olosuhteiltaan tai työehdoiltaan huonom-       hetkestä, vaikka luottamusmiehen toimikausi al-
19530: paan työhön kuin hänellä oli valituksi tullessaan      kaisikin vasta myöhemmin ja jatkuu yhden vuo-
19531: eikä irtisanoa työsopimussuhteestaan. Luottamus-       den luottamustoimen päättymisen jälkeen.
19532: miehelle on taattava hänen ammatissaan tavan-
19533: omaisina pidettävät kehitys- ja ylenemismahdol-                               3§
19534: lisuudet. Luottamustehtävän hoitaminen ei saa                     Luottamusmiehen tehtävät
19535: johtaa ansiotason alenemiseen luottamusmiehen
19536: ammattiryhmän toisiin työntekijöihin verrattuna.          Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on
19537: Luottamusmiehelle on kuitenkin maksettava              toimia ammatillisen järjestön tai työpaikan työn-
19538: palkka, joka on vähintään työpaikan saman am-          tekijäin edustajana asianomaisella työpaikalla
19539: mattiryhmän tai siihen verrattavan ryhmän 10           noudatettavan työehtosopimuksen määräysten ja
19540: korkeimmin palkatun työntekijän keskiansio.            työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa
19541:    Jos luottamusmiehen työ vaikeuttaa luotta-          sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työn-
19542: musmiestehtävien hoitamista, hänelle on järjes-        tekijöiden suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
19543: tettävä muuta työtä.
19544:    Luottamusmiestä ei saa lomauttaa muussa kuin                               4§
19545: jäljempänä mainitussa tapauksessa. Jos yrityksen            Luottamusmiehelle annettavat tiedot
19546: työvoimaa vähennetään sellaisista taloudellisista
19547: tai tuotannollisista syistä, joita on pidettävä eri-     Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työn-
19548: tyisen painavina, ei lomautusta saa kohdistaa          tekijän palkasta tai muusta työsuhteeseen liitty-
19549: luottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa kes-       västä asiasta, luottamusmiehelle on annettava
19550: keytetä kokonaan vähintään kolmeksi kuukau-            kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tie-
19551: deksi. Jos ainoastaan työpaikan työosaston tai         dot.
19552: ammattiryhmän työntekijöitä lomautetaan, ei               Pääluottamusmiehellä on oikeus saada sään-
19553: tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamus-       nöllisin väliajoin haluamansa tiedot yrityksen
19554: mieheen, vaan hänet on siirrettävä 1 ja 2 mo-          työvoimasta sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä
19555: mentin säännökset huomioon ottaen muuhun               sen koostumuksesta ja kehityksestä. Muuten luot-
19556: hänen ammattiaan vastaavaan tai sopivaan työ-          tamusmiehen oikeuteen saada tietoja sovelletaan
19557: hön.                                                   yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain sään-
19558:    Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa          nöksiä.
19559: työsopimuslain (320/70) 43 §:n 2 momentin 4               Pääluottamusmiehellä on oikeus saada halua-
19560: kohdan nojalla eikä myöskään työsopimuslain            mansa tiedot yrityksessä toimivista aliurakoitsi-
19561: 43 §:n 1 momentin tarkoittaman työntekijän             joista ja niiden palveluksessa yrityksessä olevasta
19562: vahingonvaarapiiriin luettavan olosuhteiden            työvoimasta.
19563:                                          1987 vp. -       LA n:o 122                                         3
19564: 
19565:                      5§                                                         7§
19566:       Luottamusmiestehtävien hoitaminen                               Luottamusmiehen koulutus
19567:    Tehtäviensä hoitamista vanen luottamusmie-                 Luottamusmiehelle on mahdollisuuksien mu-
19568: helle on järjestettävä riittävästi säännöllisesti tois-   kaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen kou-
19569: tuvaa ja tarvittaessa tilapäistä vapautusta työs-         lutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen
19570: tään.                                                     pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamises-
19571:    Jos pääluottamusmies on vapautettu säännölli-          sa. Työnantaja voi ainoastaan esittämillään erityi-
19572: sesti toistuviksi määräajoiksi työstään, hänen on         sillä syillä evätä luottamusmieheltä opintova-
19573: mahdollisuuksien mukaan pyrittävä hoitamaan               paan.
19574: luottamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten                                  8§
19575: asioiden hoitamista vanen tai mikäli säännölli-
19576: nen vapautus ei riitä luottamusmiestehtävien                          Luottamusmiehen toimitilat
19577: hoitamiseen, työnantajan on kuitenkin annettava             Työnantajan on annettava luottamusmiehen
19578: pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muu-             käyttöön paikka, jossa hän voi säilyttää luotta-
19579: nakio työn kannalta sopivana aikana.                      musmiestehtävissä tarvittavat asiakirjat ja toimis-
19580:    Edellä mainitun säännöllisen vapautuksen li-           tovälineet. Työnantajan on järjestettävä tarkoi-
19581: säksi luottamusmiehelle on annettava vähintään            tuksenmukainen toimitila, jossa voidaan käydä
19582: kerran viikossa tilaisuus osallistua yrityksen, työ-      luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyvät kes-
19583: paikan, alueen tai muun sellaisen yksikön toisten         kustelut.
19584: luottamusmiesten kanssa pidettävään neuvottelu-
19585: tilaisuuteen työaikana.                                                           9§
19586:                                                                            Tulkintaetuoikeus
19587:                                                              Jos tämän lain soveltamisesta tai tulkinnasta on
19588:                       6§                                   erimielisyyttä, noudatetaan luottamusmiehen
19589:          Ansionmenetyksen korvaaminen                      kantaa lain oikeasta sisällöstä, kunnes erimielisyys
19590:                                                            on tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla rat-
19591:    Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamus-              kaistu.
19592: mies menettää työaikana neuvotteluissa työnan-
19593: tajan tai työnantajayhdistysten edustajien kanssa                              10 §
19594: tai valmistautuessaan neuvotteluun sekä yhtey-                   Työnantajan vahingonkorvausvastuu
19595: denpidossa ammatillisten järjestöjen kanssa.
19596:    Samoin korvataan se ansionmenetys, joka ai-               Jos työnantaja ei täytä tämän lain mukaisia
19597: heutuu työsuojeluviranomaisen työpaikalla toi-            velvollisuuksiaan, sen on suoritettava täysi kor-
19598: mittamaan tarkastukseen osallistumisesta.                 vaus vahingosta. Ratkaistaessa, onko ja missä
19599:    Jos luottamusmies on vapautettu työstään               määrin vahinkoa syntynyt, on otettava huomioon
19600: säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnantaja       myös, mikä merkitys luottamusmiehen valinneel-
19601: korvaa hänen ansionmenetyksensä näiltä ajoilta            le ammattijärjestölle tai työntekijöille on tämän
19602: samoin kuin siltä ajalta, jona luottamusmies              lain määräysten noudattamisella sekä muut sei-
19603: osallistuu 4 §:n 3 momentissa mainittuun luotta-          kat, joilla on muuta kuin taloudellista merkitys-
19604: musmiesneuvotteluun.                                      tä.
19605:    Työnantaja korvaa luottamusmiehelle luotta-               Jos työnantaja sulkee luottamusmiehen työsuh-
19606: musmiestehtävien hoitamista vanen 4 §:n nojalla           teestaan tai pitää hänet lomautettuna tuomiois-
19607: tilapäisesti myönnetystä vapaa-ajasta johtuvan            tuimen lainvoimaisen ratkaisun vastaisesti, luot-
19608: ansionmenetyksen.                                         tamusmiehellä on oikeus ratkaisun jälkeen synty-
19609:    Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa         neitten palkka- ja muitten etujen menetyksen
19610: sovittuja tehtäviä tai osallistuu neuvotteluun            lisäksi saada vahingonkorvauksena vähintään 20
19611: työnantajan tai työnantajayhdistysten edustajien          kuukauden palkan suuruinen rahamäärä.
19612: kanssa säännöllisen työaikansa ulkopuolella,
19613: maksetaan näin menetetystä ajasta korvaus niin,                                  11§
19614: että käytetty aika rinnastetaan luottamusmiehen                          Rangaistusseuraamus
19615: säännölliseen työaikaan työaikalain mukaisia yli-
19616: työkorotuksia laskettaessa.                                  Työnantaja ja tämän edustaja, joka rikkoo tätä
19617: 4                                  1987 vp. -     LA n:o 122
19618: 
19619: lakia, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen                            13§
19620: enintään 1 vuodeksi.                                            Voimaantulosäännös
19621:                      12 §                           Tämä laki tulee voimaan    pa1vana
19622:            Säännösten ehdottomuus                 kuuta 19 ja sillä kumotaan 30 päivänä huhti-
19623:                                                   kuuta 1970 annetun työsopimuslain 53 §.
19624:   Sopimus, jolla vähennetään luottamusmiehelle
19625: tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.
19626: 
19627: 
19628: 
19629: 
19630: 2.
19631:                                               Laki
19632:                               työsopimuslain 40 §:n muuttamisesta
19633: 
19634:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain
19635: 40 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa {125/84), näin
19636: kuuluvaksi:
19637: 
19638:                      40 §                         jeluvaltuutetun taikka vastaavan henkilöstön
19639: Irtisanominen ltikkeen luovutuksen yhteydessä     edustajan työsopimusta ei kuitenkaan saa liik-
19640:                                                   keen luovutuksen yhteydessä irtisanoa.
19641: 
19642:   Työehtosopimuksen perusteella valitun pää-
19643: luottamusmiehen, yhdysmiehen, ammattiryh-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
19644: män tai työosaston luottamusmiehen tahi työsuo-   kuuta 1987.
19645: 
19646: 
19647:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
19648: 
19649:           Timo Laaksonen              Raila Aho                  Pauli Uitto
19650:           Asko Apukka                 Pekka Leppänen             Jarmo Wahlström
19651:           Anna-Liisa Jokinen         Juhani Vähäkangas           Vappu Säilynoja
19652:           Arvo Kemppainen             Pertti Lahtinen            Esko Seppänen
19653:                        Lauha Männistö                 Heli Astala
19654:                                                 1987 vp.
19655: 
19656: Lakialoite n:o 123
19657: 
19658: 
19659: 
19660: 
19661:                                    Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 1 Ja 9 §:n
19662:                                      muuttamisesta
19663: 
19664: 
19665:                                            Eduskunnalle
19666: 
19667:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19668: 
19669:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan rintamasotilas-      Koska lakialoite liittyy vuoden 1988 valtion
19670: eläkelain muuttamista siten, että rintamalisää        tulo- ja menoarvioesitykseen, se tulisi käsitellä
19671: maksetaan myös ulkomailla asuvalle rintamasoti-       tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
19672: las- tai rintamapalvelustunnuksen omaavalle hen-
19673: kilölle.
19674: 
19675: 
19676: 
19677: 
19678:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
19679: 
19680:    Voimassa olevan rintamasotilaseläkelain mu-        masotilaseläkelakia muutetaan lisäksi siten, että
19681: kaan oikeus rintamalisään on Suomen kansalai-         ulkomailla asuvalle rintamasotilaalle, joka on
19682: sella ja myös Suomessa asuvalla ulkomaan kansa-       täyttänyt 65 vuotta, maksetaan rintamalisää,
19683: laisella. Sen sijaan ulkomailla asuvalle rintamaso-   vaikka hän ei saisi kansaneläkettä. Voimassa
19684: tilaalle ei voida maksaa rintamalisää, vaikka täl-    olevan lain mukaan vain kansaneläkettä saavalle
19685: lainen rintamasotilas on osallistunut sotaan sa-      rintamasotilaalle maksetaan rintamalisää.
19686: malla tavalla kuin nykyisen lain mukaan rintama-         Kansanedustaja Maijala ym. ovat tehneet raha-
19687: lisään oikeutettu henkilö.                            asia-aloitteen, jossa ehdotetaan, että eduskunta
19688:    Eduskunta on hyväksyessään valtion tulo- ja        ottaisi vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon mo-
19689: menoarvion vuodelle 1987 edellyttänyt, että hal-      mentille 33.21.52 4 000 000 markkaa rintamali-
19690: litus ryhtyy toimenpiteisiin sotatoimialueilla pal-   sän maksamiseen ulkomailla asuville rintamave-
19691: velleiden työvelvollisten saattamiseksi rintamaso-    teraaneille 1.10.1988 lukien. Mainitun raha-asia-
19692: tilaseläkelain piiriin sekä aloittaa rintamalisän     aloitteen ja tämän lakialoitteen hyväksyminen
19693: maksamisen ulkomailla asuville rintamasotilas-        merkitsee eduskunnan vuonna 1987 tulo- ja
19694: tai rintamapalvelustunnuksen omaaville henki-         menoarvion käsittelyn yhteydessä ilmaiseman
19695: löille. Eduskunnan käsiteltäväksi hallitus on an-     tahdon toteutumista.
19696: tanut ainoastaan esityksen, joka koskee työvelvol-       Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
19697: listen asemaa (HE n:o 100). Työvelvollisten saat-     vuoden 1988 lokakuun alusta.
19698: taminen rintamasotilaseläkelain piiriin on perus-        Ehdotus liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
19699: teltua. Menettelyllään hallitus toteuttaa kuiten-     tykseen vuodelle 1988.
19700: kin vain osan edellä mainitusta eduskunnan               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19701: lausumasta.
19702:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan rintamalisän                että Eduskunta hyväksyisi seuraaavan
19703: maksamista myös rintamasotilaalle, joka asuu                 lakiehdotuksen:
19704: ulkomailla. Tämä edellyttää samalla, että rinta-
19705: 
19706: 
19707: 
19708: 270945F
19709: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 123
19710: 
19711: 
19712:                                                Laki
19713:                           rintamasotilaseläkelain 1 ja 9 §:n muuttamisesta
19714: 
19715:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
19716: laseläkelain 1 §:n 3 momentti ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 3 momentti 25
19717: päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (589/86) ja 9 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1980
19718: annetussa laissa (1085 180), näin kuuluviksi:
19719: 
19720:                         1§                           setaan rintamalisää 852 markkaa vuodessa. Ulko-
19721:                                                      mailla asuvalle rintamasotilaalle, joka on täyttä-
19722:    Rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimääräi-    nyt 65 vuotta, maksetaan rintamalisää 852 mark-
19723: nen rintamalisä myönnetään Suomen kansalaisel-       kaa vuodessa, vaikka tämä ei saisi kansaneläketta.
19724: le. Rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään
19725: on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan
19726: kansalaisella, ja lisäksi rintamalisään on oikeus       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
19727: ulkomaan kansalaisella, joka ei asu Suomessa.        1988.
19728:                                                         Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
19729:                                                      virallisen elinkustannusindeksin sitä indeksilu-
19730:                         9§                           kua, jonka mukaan lokakuussa 1976 maksettavi-
19731:     Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle mak-   na olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
19732: 
19733: 
19734:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
19735: 
19736:           Matti Maijala               Juhani Alaranta                Heikki Kokko
19737:           Pirkko Ikonen               Juho Sillanpää                 Mauri Pekkarinen
19738:          Tellervo Renko               Hannu Tenhiälä                 Aapo Saari
19739:          Einari Nieminen              Jukka Vihriälä                 Kauko Heikkinen
19740:           Sirkka-Liisa Anttila        Kalle Röntynen                 Matti Väistö
19741:           Per-Henrik Nyman            Kimmo Sarapää                  Pauli Saapunki
19742:          Eeva-Liisa Moilanen          Kalevi Mattila                 Marjatta Väänänen
19743:          Taisto Tähkämaa              Kauko Juhantalo                Johannes Virolainen
19744:          Hannele Pokka                Esko Aho                       Esko Jokiniemi
19745:           Riitta Kauppinen            Annikki Koistinen              Jorma Fred
19746:          Jorma Huuhtanen              Pekka Puska                    Markku Lehtosaari
19747:                        Mirja Ryynänen                        Sauli Hautala
19748:                                                  1987 vp.
19749: 
19750: Lakialoite n:o 124
19751: 
19752: 
19753: 
19754: 
19755:                                    T. Roos ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta
19756: 
19757: 
19758:                                            Eduskunnalle
19759: 
19760:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19761: 
19762:    Aloitteessa ehdotetaan kansanterveyslain kun-       opiskelevat olisivat oikeutettuja ilmaiseen ham-
19763: nan kansanterveystyötä koskevia säännöksiä muu-        mashuoltoon sekä koti- että opiskelupaikkakun-
19764: tettavaksi siten, että yleisissä ammattikouluissa      nallaan iästään riippumatta.
19765: 
19766: 
19767: 
19768: 
19769:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
19770: 
19771:    Kansanterveyslain 14 §:n mukaan tulee kun-          olivat yli 17 -vuotiaita. Lisäksi useat heistä joutu-
19772: nan ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon lue-        vat, poiketen esim. peruskoulujen sekä lukioiden
19773: taan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen, lukioi-      oppilaista, muuttamaan pois kotipaikkakunnal-
19774: den sekä yleisten ammattikoulujen terveydellis-        taan opiskelunsa vuoksi. Tämän vuoksi he eivät
19775: ten olojen valvonta ja niiden oppilaiden tervey-       voi käyttää kotipaikkakuntansa terveyskeskuksen
19776: denhoito sekä oppilaan terveydentilan toteamista       palveluksia hyväkseen ja joutuvat suorittamaan
19777: varten tarpeellinen erikoistutkimus.                   opiskelupaikkakuntansa yksityisille hammaslää-
19778:    Edelleen kunnan velvoitteena on ylläpitää           käreille täysimääräisiä hoitomaksuja.
19779: kunnan alueella sijaitsevien asetuksessa säädettä-        Vähävaraisille ammattikoulujen oppilaille tä-
19780: vien muiden kuin edellä lueteltujen oppilaitos-        mä asettaa kohtuuttomia taloudellisia rasitteita.
19781: ten opiskelijoille näiden kotipaikasta riippumatta     Hampaiden kunnosta joudutaan jopa jättämään
19782: opiskelijaterveydenhuoltoa, johon luetaan oppi-        huolehtimatta. Yleiset ammattikoulut tuleekin
19783: laitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskeli-   siirtää kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 5
19784: jan terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammas-        kohdan tarkoittamien oppilaitosten luettelosta
19785: huolto.                                                saman pykälän 6 kohdan tarkoittamiin oppilai-
19786:    Kansanterveysasetuksessa on todettu, että näitä     toksiin. Muutos edellyttää vastaavan korjauksen
19787: oppilaitoksia ovat mm. ammattioppilaitokset lu-        tekemistä myös kansanterveysasetuksen 7 a §:ssä
19788: kuun ottamatta yleisiä ammattikouluja. Asetuk-         olevaan luetteloon kansanterveyslain 14 §:n 6
19789: sessa terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja     kohdan tarkoittamista oppilaitoksista poistamalla
19790: korvauksista todetaan puolestaan, että mm. ham-        ammattioppilaitosten yhteydessä oleva rajoitus
19791: mashoidon osalta alle 17 -vuotiaalta ei peritä         yleisistä ammattikouluista.
19792: asetuksessa mainittuja maksuja. Vuonna 1961 tai           Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19793: sen jälkeen syntyneiltä peritään puolestaan mak-
19794: suista 60 prosenttia.                                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19795:    Vuonna 1985 ammatillisessa koulutuksessa oli                kiehdotuksen:
19796: noin 150 000 opiskelijaa. Heistä lähes kaikki
19797: 
19798: 
19799: 270944E
19800: 2                                     1987 vp. -      LA n:o 124
19801: 
19802:                                                 Laki
19803:                                kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta
19804: 
19805:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveys-
19806: lain 14 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 2 päivänä syyskuuta 1976 annetussa laissa
19807: (788/76), näin kuuluvaksi:
19808: 
19809:                       14 §                            jen valvonta ja niiden oppilaiden terveydenhoito
19810:   Kansanterveystyöhön kuuluvina velvollisuuksi-       sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten
19811: na 19 §:ssä mainitussa laissa tarkoitetun toteutta-   tarpeellinen erikoistutkimus, niin kuin viimeksi
19812: missuunnitelman rajoissa kunnan tulee:                mainitusta asetuksella tarkemmin säädetään; sekä
19813: 
19814:    5) ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon lue-
19815: taan kunnassa sijatsevien kansa- ja keskikoulujen,      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
19816: peruskoulujen sekä lukioiden terveydellisten olo-     kuuta 198
19817: 
19818: 
19819:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
19820: 
19821:          Timo Roos                       Antti Kalliomäki               Tuula Paavilainen
19822:          Marja-Liisa Tykkyläinen         Saara-Maria Paakkinen          Pirjo Ala-Kapee
19823:          Kerttu Törnqvist                Pentti Lahti-Nuuttila          Mats Nyby
19824:                                                   1987 vp.
19825: 
19826: Lakialoite n:o 125
19827: 
19828: 
19829: 
19830: 
19831:                                      Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 88 §:n 2 momentin 2
19832:                                        kohdan kumoamisesta
19833: 
19834: 
19835:                                              Eduskunnalle
19836: 
19837:    Matraskuun alusta tulee voimaan lainmuutos,              Lakia tulisi välttämättä muuttaa mahdollisim-
19838: jolla myös takapenkillä istuvat henkilöt veivoite-       man pikaisesti niin, ettei koululais- tai päiväker-
19839: taan käyttämään turvavyötä. Lapsien kohdalta             hokuljetuksissa käytettävissä takseissa saisi kuljet-
19840: muutos koskee ainoastaan yksityisautoja. Vielä           taa enempää matkustajia kuin mitä autossa on
19841: lainmuutoksen jälkeenkin koululaiset ja päivä-           käytettävissä turvavöitä. Parhaiten tähän päästäi-
19842: kerholaiset voidaan kuljettaa irrallaan, sillä laki ei   siin muuttamalla tieliikennelain sisältöä siten,
19843: koske heitä.                                             että poistettaisiin turvavyön ja muun istuimen
19844:    Edellä mainittua seikkaa voidaan pitää ihme-          turvalaitteen käyttöä koskevasta lainkohdasta sen
19845: teltävänä, koska on käytännön kokemuksia ja              toinen kohta, jossa vapautetaan matkustajat tur-
19846: esimerkkejä useista koululaistakseille sattuneista       vavyön käytöstä siksi, että autossa on useampia
19847: onnettomuuksista, jotka ovat johtaneet jopa kuo-         matkustajia kuin siihen asetettuja turvavöitä.
19848: lemantapauksiin. Kuolemantapausten syynä on                 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19849: ollut ainoastaan se, että taksiin on ahdettu jopa
19850: 13 lasta ilman turvavöitä. Mikäli koululaiskulje-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19851: tuksissa onnettomuuksiin joutuneissa takseissa                   kiehdotuksen:
19852: olisi ollut käytössä kaikilla matkustajilla turvavyö,
19853: olisi kuolemantapauksilta voitu välttyä.
19854: 
19855: 
19856:                                                    Laki
19857:                      tieliikennelain 88 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta
19858: 
19859:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19860: 
19861:                        1 §                                                     2 §
19862:   Täten kumotaan 3 päivänä huhtikuuta 1981                 Tämä laki tulee voimaan        päivänä
19863: annetun tieliikennelain 88 §:n 2 momentin 2              kuuta 198
19864: kohta, sellaisena kuin se on 27 päivänä maalis-
19865: kuuta 1987 annetussa laissa (357 /87).
19866: 
19867:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
19868: 
19869:            Tina Mäkelä                     Lea Mäkipää                      J. Juhani Kortesalmi
19870:            Marita Jurva                    Sulo Aittoniemi                   Raimo Vistbacka
19871: 
19872: 
19873: 
19874: 
19875:  270943D
19876:                                                   1987 vp.
19877: 
19878: Lakialoite n:o 126
19879: 
19880: 
19881: 
19882: 
19883:                                     Moilanen ym.: Ehdotukset työttömyyseläkeikärajan palauttamista
19884:                                       55 vuoteen tarkoittaviksi laeiksi
19885: 
19886: 
19887:                                              Eduskunnalle
19888: 
19889:    Työttömyyseläkejärjestelmä perustuu eläkejär-           Kuten työttömyyseläkesäännöksistä ja niiden
19890: jestelmäkomitean osamietintöön VI (Komi-                pohjana olevasta komiteatekstistä ilmenee, työt-
19891: teanmietintö 1971:B3). Komitean mielestä eläk·          tömyyseläkkeen myöntämismenettely rakennet-
19892: keen saamisen edellytykseksi olisi asetettava, että     tiin työvoimaviranomaisten ja eläkeviranomaisten
19893: henkilö on täyttänyt määrätyn iän ja että hän on        yhteistyölle. Pyrkimyksenä oli vaikean työllisyys-
19894: työttömyyden johdosta kokonaan tai osittain vail-       tilanteen aikana turvata pitkään työttöminä ollei-
19895: la työtuloja ja että tämä tilanne on jatkunut niin      den ikääntyneiden henkilöiden toimeentulo elä-
19896: pitkään, ettei toimeentulon turvaaminen työttö-         kejärjestelmän tuella. On varsin kohtuullista ja
19897: myyskorvauksen avulla ole tarkoituksenmukaista.         perusteltua, että työttömyyseläkeikäraja palaute-
19898: Komitean mukaan eläkkeen saamisen edellytyk-            taan alkuperäiseen 55 vuoden ikärajaan korote-
19899: senä olisi myös, ettei henkilöä työvoimaviran-          tun 60 vuoden ikärajan sijaan. Tämä on perus-
19900: omaisen antaman todistuksen mukaan todennä-             teltua senkin vuoksi, että pitkäaikaistyöttömät
19901: köisesti voida sijoittaa sopivaksi katsottuun työ-      menettävät työllisyyslain vuoksi oikeuden yksilöl-
19902: hön. Työhönsijoittamismahdollisuutta koskevan           liseen varhaiseläkkeeseen, jos heidän viimeiseksi
19903: arvion antaisi työntekijän tai yrittäjän asuinpaik-     työsuhteekseen tulee kunnan tai valtion palvelus.
19904: kakunnan työvoimaviranomainen. Työvoimavi-                 Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19905: ranomaisen suorittaman arvion työhönsijoittamis-
19906: mahdollisuuksista katsottiin sitovan eläkelaitosta                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
19907: niin, ettei se voinut poiketa siitä, vaikka eläkelai-          kiehdotukset:
19908: tos pitäisi arviota virheellisenä.
19909: 
19910: 
19911: 
19912: 1.
19913:                                                   Laki
19914:                              työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
19915: 
19916:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19917:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
19918: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1127/85), sekä
19919:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
19920:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), seuraavasti:
19921: 
19922:                         4c§                             hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
19923:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-       työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-
19924: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt      myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
19925: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55        edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää
19926: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-         kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-
19927: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-       man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
19928: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida         tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
19929: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta      maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
19930: 270971]
19931: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 126
19932: 
19933: 
19934: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
19935: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa         kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
19936: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-      kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
19937: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-        vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
19938: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-       eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
19939: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-        Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
19940: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-        maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
19941: mispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-   kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
19942: tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.            takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
19943:                                                       myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
19944:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
19945: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
19946:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19947:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-         ta 1988.
19948: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
19949: 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
19950: rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
19951: 
19952: 
19953: 2.
19954:                                                 Laki
19955:                              merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
19956: 
19957:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19958:    kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain 15 e §:n 11 momentti,
19959: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1122/85), sekä
19960:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
19961:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85), seuraavasti:
19962: 
19963:                        15 e §
19964:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-       Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
19965: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
19966: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
19967: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-          2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
19968: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
19969: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
19970: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
19971: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         kuukaudessa; eikä
19972: työttömyysturvalain (602 184) mukaiseen työttö-
19973: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen             Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
19974: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää     kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
19975: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
19976: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
19977: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
19978: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on          Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
19979: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-       maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
19980: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa         kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
19981: yhteensä vähintään 200 päivältä. Laskettaessa 200     takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
19982: päivän määräaikaa rinnastetaan työttömyyspäivä-       myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
19983: rahan saamispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei
19984: ole maksettu työttömyysturvalain 14 §:n perus-
19985: teella.                                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19986:                                                       ta 1988.
19987:                                       1987 vp. -     LA n:o 126                                       3.
19988: 
19989: 3.
19990:                                                Laki
19991:                                    kansaneläkelain muuttamisesta
19992: 
19993:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19994:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin
19995: se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
19996:    muutetaan 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä 31 a §:n
19997: 2 momentti,
19998:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
19999: (670/ 85) sekä 22 c §:n 1 momentti, 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä
20000: tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
20001: 
20002:                    20 §                              ole maksettu työttömyysturvalain 14 §:n perus-
20003:   Kansaneläkkeenä maksetaan:                         teella.
20004:                                                         Työttömyyseläke myönnetaan      toistaiseksi.
20005:    3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa   Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
20006: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain
20007: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-         2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
20008: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai         keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään
20009: kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55         1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä
20010: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.
20011: 
20012:                                                                            31 a §
20013:                      22 c §
20014:    Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain       Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
20015: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-        kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
20016: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-     maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
20017: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta
20018: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-
20019: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta   leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-
20020: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan        tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
20021: työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-       perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
20022: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen         erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
20023: edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää    voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
20024: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      taisista eläke-eristä.
20025: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
20026: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
20027: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
20028: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      ta 1988.
20029: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa           Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
20030: yhteensä vähintään 200 päivältä. Laskettaessa 200    markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
20031: päivän määräaikaa rinnastetaan työttömyyspäivä-      mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
20032: rahan ·saamispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei    silukua.
20033: 4                                     1987 vp. -     LA n:o 126
20034: 
20035: 
20036: 4.
20037:                                                Laki
20038:                           valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
20039: 
20040:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20041:     kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
20042: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), sekä
20043:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
20044:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), seuraavasti:
20045: 
20046:                        9a§                                               18 a §
20047:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä           Työttömyyseläke    myönnetaan   toistaiseksi.
20048: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään        Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
20049: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa
20050: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että     2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
20051: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-    keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
20052: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-      1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
20053: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-   kertaisena kuukaudessa; eikä
20054: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
20055: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
20056: turvalain (602184) mukaiseen työttömyyspäivära-      kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
20057: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-       konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
20058: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-   vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
20059: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-     eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
20060: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on     Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
20061: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-      maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
20062: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-        eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
20063: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain        ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
20064: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-        syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
20065: tään 200 päivältä. Laskettaessa 200 päivän määrä-    periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisista
20066: aikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saamis-      eläke-eristä.
20067: päiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu
20068: työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.
20069:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
20070:                                                      ta 1988.
20071: 
20072: 
20073: 
20074: 
20075: 5.
20076:                                                Laki
20077:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
20078: 
20079:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20080:    kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 3 momentti,
20081: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1126/85), sekä
20082:    muutetaan 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
20083: annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
20084: 
20085:                       6a§                            joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-
20086:   Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-    laissa   ( 1881 77)   tarkoitettu  perheviljelmä,
20087: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin    6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-
20088: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,       syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on
20089:                                      1987 vp. -     LA n:o 126                                      5
20090: 
20091: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä      doseläkkeeseen ja sen kalenterivuoden päätyttyä,
20092: edellyttäen:                                        jona eläkkeenhakija täytti 50 vuotta, kuollut tai
20093:                                                     alkanut saada 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet-
20094:    2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-   tua eläkettä. 50 vuotta täyttäneelle maatalous-
20095: nyt tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyt-     yrittäjälle ei kuitenkaan makseta eläkettä ajalta
20096: tää 55 vuotta mutta ei ole täyttänyt 65 vuotta.     ennen 55 vuoden täyttämistä.
20097: Vastaava oikeus on myös 50 vuotta täyttäneellä
20098: maatalousyrittäjällä, jos hänen aviopuolisonsa on
20099: oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai jos       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
20100: tämä on tultuaan oikeutetuksi sukupolvenvaih-       ta 1988.
20101: 
20102:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
20103: 
20104:          Eeva-Liisa Moilanen            Esko Almgren                 Toimi Kankaanniemi
20105:                     Jorma Fred                               Sauli Hautala
20106:                                                 1987 vp.
20107: 
20108: Lakialoite n:o 127
20109: 
20110: 
20111: 
20112: 
20113:                                    Nieminen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiö-
20114:                                       maksusta annetun lain 27 §:n muuttamisesta ja maidon väliai-
20115:                                       kaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
20116: 
20117: 
20118:                                            Eduskunnalle
20119: 
20120:    Vuoden 1985 alusta on tullut voimaan maidon        alueelle, jolla tuotantokiintiöitä on vapautunut.
20121: kaksihintajärjestelmää koskeva lainsäädäntö, jon-     Tällöin valtioneuvosto voisi tarkoituksenmukai-
20122: ka tarkoituksena on ollut maidontuotannon kas-        sella tavalla ottaa huomioon mm. maidontuotan-
20123: vun pysäyttäminen, tuotannon ja kulutuksen            non ja maidonhuollon varmistamisen koko maas-
20124: tasapainottaminen sekä maatalouden markkinoi-         sa sekä aluepoliittiset näkökohdat maatalous-
20125: misvastuun oikeudenmukainen kohdentaminen.            tuotannon harjoittamisesta maan syrjäalueilla.
20126: Mainittuun lainsäädäntöön liittyvät laki maidon       Maidon kaksihintajärjestelmää luotaessa vapautu-
20127: väliaikaisesta kiintiömaksusta ja laki maidon väli-   vien kiintiöiden käyttäminen saman alueen mai-
20128: aikaisista tuotantokiintiöistä, joiden lakien voi-    dontuotannon varmistamiseen oli keskeisesti esil-
20129: massaoloaikaa hallituksen esityksessä n:o 87 eh-      lä. Tänä päivänä saadun kokemuksen perusteella
20130: dotetaan jatkettavaksi nykyisestään.                  nähdään, että näin olisi tullut menetellä.
20131:    Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä anne-       Lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi maidon
20132: tun lain 14 §:ssä säädetään maidontuottajien          kaksihintajärjestelmää koskevan hallituksen esi-
20133: tuotantokiintiöiden vahvistamisesta ja korottami-     tyksen n:o 87 käsittelyn yhteydessä. Tämä laki-
20134: sesta. Valtioneuvoston tulee määrätä myös tuo-        aloite poikkeaa hallituksen esityksestä siten, että
20135: tantokiintiöiden yhteismäärä, jonka rajoissa mai-     maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun
20136: dontuottajien tuotantokiintiöitä saadaan korottaa     lain 14 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 mo-
20137: ja vahvistaa. Tällöin valtioneuvoston tulee ottaa     mentti.
20138: huomioon maidontuotannon kehitys ja vallitseva           Lakiehdotus on tarkoitus saattaa voimaan
20139: markkinatilanne.                                      päivästä tammikuuta 1988 lukien.
20140:    Tässä lakialaitteessa ehdotetaan, että maidon         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20141: väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain
20142: 14 §:ään lisätään uusi 3 momentti, jonka mu-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
20143: kaan 2 momentin mukaan jaettavat tuotantokiin-                kiehdotukset:
20144: tiöt on ensisijaisesti jaettava sen maatalouspiirin
20145: 
20146: 
20147: 
20148: 
20149: 1.
20150:                                                 Laki
20151:              maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 27 §:n muuttamisesta
20152: 
20153:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä
20154: heinäkuuta 1984 annetun lain 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986
20155: annetussa laissa (6221 86), näin kuuluvaksi:
20156: 
20157:                      27 §                                             Voimaantulosäännös
20158:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)                   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
20159: 
20160: 
20161: 270972K
20162: 2                                     1987 vp. -      LA n:o 127
20163: 
20164: 2.
20165:                                                 Laki
20166:                maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
20167: 
20168:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20169:   muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
20170: (570/84) 14 §:n 2 momentti, 19 §, 25 §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti,
20171:   sellaisina kuin niistä ovat 19 § ja 34 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa
20172: (623/86) sekä 25 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85), sekä
20173:   lisätään 14 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
20174: 
20175:                        14 §                                           19, 25 ja 34 §
20176:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 87)         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
20177:   Edellä 2 momentin perusteella jaettavat tuo-
20178: tantokiintiöt on ensisijaisesti jaettava sen maata-
20179: louspiirin alueelle, jolla tuotantokiintiöitä on                   Voimaantulosäännös
20180: vapautunut.                                             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
20181: 
20182: 
20183:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
20184: 
20185: 
20186:          Einari Nieminen               Timo Kietäväinen                Pirkko Ikonen
20187:                     Sirkka-Liisa Anttila                       Matti Maijala
20188:                                                 1987 vp.
20189: 
20190: Lakialoite n:o 128
20191: 
20192: 
20193: 
20194: 
20195:                                    Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 3 ja 24 §:n muuttami-
20196:                                       sesta
20197: 
20198: 
20199:                                            Eduskunnalle
20200: 
20201:    Metsästys on Suomessa pääosiltaan vapaa-ajan       tykseen paremmin kuin lähiseudulla tai kauem-
20202: virkistystoimintaa, jonka perustana on riistan        panakin asuva kokonaan metsästykseen sopivia
20203: muodostaman luonnonvaran kestävä talteenotto.         maita ja vesialueita vailla oleva metsästäjä.
20204: Maamme metsästäjäkunta koostuu kaikista kan-             Metsästyslain 3 §:ää muuttamalla voitaisiin
20205: salaispiireistä, mutta metsästysmahdollisuudet        taata juuri metsästysmaata vailla oleville metsäs-
20206: perustuvat keskeisiltä osiltaan metsästysmaan ja      tyksen harrastajille nykyistä paremmat mahdolli-
20207: vesialueiden omistamiseen tai hallintaan. Yhteis-     suudet harrastukseensa. Luvan nojalla tapahtu-
20208: kunnassa tapahtuneen kehityksen seurauksena           vassa metsästyksessä voidaan metsästyksen laajuus
20209: metsästystä harrastavista ja siitä kiinnostuneista    valtion mailla mitoittaa riistakantojen kestävän
20210: kansalaisista huomattava osa ei enää omista tai       käytön mukaisesti. Lainmuutoksen jälkeen ase-
20211: hallitse metsästysmahdollisuuksia tarjoavia aluei-    tuksissa ja viranomaisten määräyksissä ja toimen-
20212: ta. Tässä tilanteessa valtion omistuksessa ja hal-    piteissä saattaisivat toteutua metsästystä virkistyk-
20213: linnassa olevien maa- ja vesialueiden tarjoamat       sekseen harrastavien kansalaisten tasa-arvoinen
20214: metsästysmahdollisuudet tulevat yhä tärkeäm-          kohtelu niin metsähallinnon mailla tapahtuvassa
20215: miksi kansalaisten metsästysedellytysten kannal-      hirvenmetsästyksessä kuin muussakin metsästyk-
20216: ta. Asia on tiedostettu laajalti, mikä ilmenee niin   sessä.
20217: asiasta julkisuudessa käydystä keskustelusta kuin        Riistaeläinten luettelossa on edelleenkin sellai-
20218: tehdyistä eduskuntakyselyistä.                        sia eläinlajeja, joita voidaan pitää luonnonsuoje-
20219:    Valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvan metsäs-    lullisesti tärkeinä. Uhanalaisten eläinten ja kas-
20220: tyksen järjestämisestä ovat voimassa vuodelta         vien suojelutoimikunta on mietinnössään vuonna
20221: 1962 peräisin olevat säännökset. Ne eivät vastaa      1985 jo esittänyt saimaannorpan, vesikon ja viiri-
20222: enää yhteiskunnassa tapahtunutta kehitystä tai        äisten poistamista metsästyslain 24 §:n riista-
20223: metsästäjäkuntamme rakenteen ja pyrkimysten           eläinluettelosta. Näiden lajien poistaminen met-
20224: asettamia haasteita. Uudistustyö ei ole myöskään      sästyslaista ja niiden suojelua koskevien toimen-
20225: metsästyksestä vastaavien viranomaisten taholla       piteiden ja toimenpiteiden rahoituksen siirtämi-
20226: saanut odotettua vastakaikua. Erityisesti metsäs-     nen ympäristöviranomaisten toimialalle tulisi
20227: tyslain 3 §:n sisältö näyttää jarruttavan valtion     tehdä mahdollisimman nopeasti. Metsästyslain
20228: maa- ja vesialueilla tapahtuvassa metsästyksessä      24 §:stä tulee poistaa edellä mainitut kolme
20229: tehtäviä ja tarvittavia uudistuksia. Metsästyslain    eläinlajia.
20230: 3 §:n nojalla paikallinen asukas, vaikka hän             Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20231: omistaakio metsästykseen sopivaa maa- ja vesi-
20232: aluetta, pääsee osallistumaan vaitionkin omista-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20233: milla ja hallitsemilla alueilla tapahtuvaan metsäs-           kiehdotuksen:
20234: 
20235: 
20236: 
20237: 
20238: 2709731
20239: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 128
20240: 
20241: 
20242:                                                 Laki
20243:                                metsästyslain 3 ja 24 §:n muuttamisesta
20244: 
20245:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain
20246: (290/62) 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 24 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti 31 päivänä
20247: tammikuuta 1969 annetussa laissa (81/69) ja 24 § 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa
20248: (263 183 ), näin kuuluviksi:
20249: 
20250:                         3§
20251:    Oikeus metsästää valtion viranomaisen hallin-      sinikettu, kettu, supikoira, karhu, kärppä, mink-
20252: nassa ja hoidossa olevilla valtion mailla voidaan     ki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves,
20253: antaa luvan nojalla käytettäväksi tai vuokrata.       norppa, halli, metsäjänis, rusakko, villisika, kuu-
20254: Metsästysmaata vailla olevan väestön etu on täl-      sipeura, . saksanhirvi, valkohäntäpeura, hirvi,
20255: löin lähinnä otettava huomioon.                       metsäpeura, metsäkauris ja mufloni; sekä
20256:    Lapin läänin kunnissa sekä Oulun lääniin kuu-         2) sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisor-
20257: luvissa Kajaanin kaupungissa sekä Hyrynsalmen,        sa, lapasorsa, lapasotka, tukkasotka, punasotka,
20258: Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven,              telkkä, alli, pilkkasiipi, mustalintu, haahka, tuk-
20259: Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussal-          kakoskelo, isokoskelo, ristisorsa, merihanhi, met-
20260: men, Taivalkosken, Vaalan ja Vuolijoen kunnissa       sähanhi, sepelhanhi, kanadanhanhi, riekko, kii-
20261: on sellaisilla kunnassa asuvilla henkilöillä, jotka   runa, teeri, metso, pyy, peltopyy, fasaani, noki-
20262: harjoittavat luontaiselinkeinoja tai metsästystä      kana, taivaanvuohi, jänkäkurppa, lehtokurppa,
20263: ansiotarkoituksessa, oikeus saada korvauksetta lu-    uuttukyyhky ja sepelkyyhky.
20264: pa metsästää 1 momentissa tarkoitetulla, kunnas-        Jos erityisistä syistä osoittautuu tarpeelliseksi,
20265: sa olevilla valtion mailla, mikäli niiden käytöstä    voidaan asetuksella määräajaksi joko koko maassa
20266: ei toisin ole säädetty tai vastedes säädetä.          tai sen osassa säätää, että jokin muukin kuin 1
20267:                                                       momentissa mainittu eläin on riistaeläin.
20268: 
20269:                          24 §
20270:     Riistaeläimiä ovat:                                 Tämä laki tulee voimaan        päivänä
20271:     1) orava, majava, piisami, sus1, tarhanaali eli   kuuta 19
20272: 
20273: 
20274:        Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
20275: 
20276:            Kari Rajamäki                  Jouni Backman                   Lauri Metsämäki
20277:            Arja Alho                      Kerttu Törnqvist                Antero Kekkonen
20278:            Ilkka Joenpalo                 Iiris Hacklin                   Arto Lapiolahti
20279:                                                 1987 vp.
20280: 
20281: Lakialoite n:o 129
20282: 
20283: 
20284: 
20285: 
20286:                                    Renko ym.: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §: n muuttamisesta
20287: 
20288: 
20289:                                            Eduskunnalle
20290: 
20291:     Vuonna 1983 annetun lukiolain täytäntöönpa-          Suurissa lukioissa syntyy tarvetta myös muun
20292: no on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Ongelmia        kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksen
20293: on ilmennyt suurten ja keskisuurten lukioiden         antamiseen. Lain mukaan ryhmä on perustettava
20294: tuntikehyksen riittämättömyydessä sekä muun           jopa kolmella oppilaalla, mikä entisestään tiu-
20295: kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksen        kentaa muiden lukion tuntijaon mukaisten oppi-
20296: järjestämisessä.                                      aineiden opetukseen käytettävää tuntimäärää
20297:     Tuntikehyksen riittämättömyys on 3-5-sarjai-      sekä lisää ryhmäkoon suuruutta.
20298: sissa lukioissa johtanut ylisuuriin opetusryhmiin,       Lukiolain 21 § :n muutoksella void<~.an saada
20299: jolloin normaalihintapäätöksen mukaisesti 36 op-      lukiolaki toimimaan myös suurissa lukioissa tun-
20300: pilaalle mitoitetut opetustilat ovat käyneet pie-     tikehyksen osalta sekä suurten kaupunkien ja
20301: niksi. Opetusryhmäkoon maksimit voivat vaih-          taajamien kouluissa tyydyttämään myös muun
20302: della 37:stä 40:een, jolloin esim. koetilanne ja      kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksen
20303: harjoitustyöaine ovat epätarkoituksenmukaisia.        järjestämistarpeita.
20304: Opetusryhmien koon tasaamista vaikeuttaa suu-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20305: rissa lukioissa käytössä oleva laaja kieliohjelma,    nioittavasti,
20306: jolloin valinnaiskielten pienet opetusryhmät ve-
20307: rottavat tuntikehyksen käyttöä pysyvästi. Suuret                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20308: ryhmäkoot ajautuvat käytännössä reaali-, taito- ja           kiehdotuksen:
20309: taideaineisiin, jolloin tilaongelmat ja välineistön
20310: puute vaikeuttavat tarkoituksenmukaista opetus-
20311: ta.
20312: 
20313: 
20314: 
20315: 
20316:                                                 Laki
20317:                                    lukiolain 21 §:n muuttamisesta
20318: 
20319:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20320:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain 21 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se
20321: on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (133/84), sekä
20322:   lisätään 21 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa, uusi
20323: 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti:
20324: 
20325:                        21§                            tässä momentissa säädetystä poiketen tällaista
20326:   Lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aika-        vuosiluokkaa kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan
20327: na käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen        49 tuntia viikossa sekä, jos tällaisen perusope-
20328: oppiaineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti          tusryhmän koko on enemmän kuin 24 oppilasta,
20329: enintään 29 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta    enintään 1 tunti viikossa kutakin mainitun oppi-
20330: kohti 1,0 tuntia viikossa. Milloin vuosiluokalla      lasmäärän ylittävää oppilasta kohti.
20331: on vain yksi perusopetusryhmä, saadaan edellä
20332: 
20333: 
20334: 270974M
20335: 2                                     1987 vp. -      LA n:o 129
20336: 
20337:   Mikäli koulu järjestää lukiolain 19 §:n 2, 3 ja 4     Tämä laki tulee vOimaan    päivänä
20338: momentin mukaista opetusta, tulisi lukion tunti-      kuuta 198 .
20339: kehystä voida kussakin tapauksessa korottaa 1. ja
20340: 2. vuosiluokilla 2 tunnilla ja 3. vuosiluokalla 1
20341: tunnilla.
20342: 
20343: 
20344: 
20345:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
20346: 
20347: 
20348:         Tellervo Renko                  Mirja Ryynänen                Annikki Koistinen
20349:         Eino Siuruainen                 Aino Pohjanoksa               Tapio Holvitie
20350:         Erkki Pulliainen                Esko Almgren                  Heli Astala
20351:                                                   1987 vp.
20352: 
20353: Lakialoite n:o 130
20354: 
20355: 
20356: 
20357: 
20358:                                     Saari: Ehdotus laiksi vuoden 1987 satovahinkojen johdosta myön-
20359:                                        nettävistä korkotukilainoista
20360: 
20361: 
20362:                                             Eduskunnalle
20363: 
20364:    Vuoden 1987 satovahingot muodostuivat kas-            sidottu pitkäaikaisesti maatalouden perusluoto-
20365: vukauden heikoista sääolosuhteista johtuen erit-         tukseen, asuntolainoihin, opintolainoihin ja
20366: täin suuriksi. Kasvukauden normaalia alhaisempi          muihin pitkäaikaisiin luottoihin. Tämän vuoksi
20367: lämpötila ja koko kasvukauden jatkuneet sateet          viljelijöitä rahoittavat paikallispankit joutuvat
20368: ovat aiheuttaneet määrällisten tappioiden lisäksi        huomattavassa määrin hankkimaan katolainoihin
20369: huomattavaa laadun heikkenemistä.                        markkinahintaista rahaa, mistä aiheutuvat pan-
20370:    Maataloudelle aiheutuneiden satovahinkojen            keille arviolta 0, 5-1 prosenttiyksikön korkotap-
20371: osittaiseksi korvaamiseksi hallitus on antanut          piot.
20372: eduskunnalle esityksen laiksi vuoden 1987 sato-             Toiseksi lakialaitteessa ehdotetaan hallituksen
20373: vahinkojen johdosta myönnettävistä korkotukilai-        esityksestä poiketen, että viljelijältä korkotukilai-
20374: noista. Lailla on tarkoitus tehdä mahdolliseksi         nasta perittävä vuotuinen korko olisi 3 prosenttia
20375: myöntää kyseisten satovahinkojen johdosta talou-        ja lainan takaisinmaksuaika 8 vuotta. Hallituksen
20376: dellisia vahinkoja kärsineille viljelijöille rahalai-   esityksen mukainen korko 4,5 prosenttia on liian
20377: tosten varoista lainoja, joiden osalta valtio mak-      korkea ja takaisinmaksuaika 5 vuotta on liian
20378: saa rahalaitoksille korkohyvitystä.                     lyhyt. Vahinkojen suuruuden vuoksi viljelijöille
20379:    Tämä ehdotus on rinnakkaislakialoite maini-          on annettava hallituksen esityksessä ehdotettua
20380: tulle hallituksen esitykselle n:o 118. Pääosin          paremmat mahdollisuudet selviytyä kadon ai-
20381: lakialoite on samansisältöinen hallituksen esityk-      heuttamista tappioista. Etenkin nuorten viljeli-
20382: sen kanssa. Eräissä kohdin aloitteessa ehdotetaan       jöiden kohdalla maatalouden investoinnit ovat
20383: hallituksen esitykseen verrattuna viljelijän kan-       usein niin suuret, että tilanne muodostuu kestä-
20384: nalta parannuksia.                                      mättömäksi, ellei korkotukilainoja myönnetä riit-
20385:    Hallituksen esityksestä poiketen ehdotetaan,         tävän alhaisella korolla ja riittävän pitkällä mak-
20386: että valtio maksaa rahalaitoksille korkotukilai-        suajalla.
20387: noista 7 prosentin vuotuista korkoa vastaavan              Monilla suuria satovahinkoja kärsineillä viljeli-
20388: määrän suuruista korkohyvitystä. Hallitus ehdot-        jöillä on lainansaannissa ongelmana vakuuksien
20389: taa, että lainoista maksettava korkohyvitys olisi       riittämättömyys. Lähtökohtana on pidettävä sitä,
20390: ainoastaan 5 prosenttia.                                että rahalaitokset eivät myönnä korkotukilainoja
20391:    Valtion maksettavaksi tulevan korkohyvityksen        ilman vakuuksia. Korkotukilainat olisi tästä syys-
20392: nostamista 7 prosenttiin perustellaan sillä, että       tä tarvittaessa voitava ottaa valtion vastuulle.
20393: paikalliset rahalaitokset, jotka pääasiassa myöntä-     Hallituksen esityksen mukaan valtiontakauksen
20394: vät viljelijöiden tarvitsemat luotot, joutuvat          myöntäminen korkotukilainoille ei ole mahdol-
20395: hankkimaan korkotukilainoja varten markkina-            lista. Tämän vuoksi tässä lakialaitteessa ehdote-
20396: hintaista rahaa. Tästä aiheutuu pankeille tappio-       taan, että valtio myöntäisi korkotukilainan ja
20397: ta, mikäli ne joutuvat myöntämään lainaa hal-           koron maksamisesta tarvittaessa kauppakaaren 10
20398: vemmalla kuin itse saavat markkinahintaista ra-         luvun 8 §:n mukaisen valtiontakauksen. Valtion-
20399: haa. Valtion velvollisuutena on myös käytännössä        takausta ei saisi myöntää, jos lainansaajalla olisi
20400: ottaa vastuulleen korkohyvitys kokonaisuudes-           käytettävissään sellaisia vakuuksia, että luotto
20401: saan. Tässä lausutun johdosta on vielä syytä            yleisen käytännön mukaan voitaisiin myöntää
20402: todeta, että normaaleilla verovapailla talletusti-      niitä vastaan ilman valtiontakausta. Tämän laki-
20403: leillä paikallispankkien saama raha on paljolti         aloitteen mukaan valtiontakauksen myöntämises-
20404: 
20405: 270978R
20406: 2                                      1987 vp. -      LA n:o 130
20407: 
20408: tä päättäisi maatilalain 55 §: n 2 momentissa          tavoin voidaan turvata se, että valtiontakaus ja
20409: tarkoitettu maatilahallituksen tehtävään määrää-       siihen liittyvät kysymykset kokonaisuudessaan
20410: mä henkilö maatilahallituksen antamien ohjei-          mahdollisine valtiolle tapahtuvine takaisin peri-
20411: den mukaisesti. Maatalouspiirin maatalous-             misineen voidaan asianmukaisesti järjestää.
20412: toimiston tehtävänä olisi huolehtia valtion ta-           Muilta osin lakialoite on hallituksen esityksen
20413: kauksen saaneiden luottojen valvonnasta sekä           mukainen. Aloite on tarkoitus saattaa voimaan
20414: valtion edun valvomisesta luottojen takaisinpe-        mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskun-
20415: rinnässä maatilahallituksen antamien ohjeiden          ta on sen hyväksynyt.
20416: mukaan. On myös huomattava, että tarkempia                Edellä olevan perusteella ehdotan,
20417: määräyksiä lakiehdotuksen 13 §:n mukaan voi
20418: lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta tarvitta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20419: essa antaa maa- ja metsätalousministeriö. Tällä               kiehdotuksen:
20420: 
20421: 
20422: 
20423:                                                  Laki
20424:               vuoden 1987 satovahinkojen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista
20425: 
20426:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20427: 
20428:                      1 ja 2 §
20429:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 118)            kauksesta mahdollisesti aiheutuvan maksuvelvol-
20430:                                                        lisuuden suorittamista varten.
20431:                         3§
20432:    (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o                                4§
20433: 118)                                                      Valtio maksaa rahalaitokselle tässä laissa tarkoi-
20434:    Tässä laissa tarkoitetun lainan tai sen osan        tetuista lainoista 7 prosentin vuotuista korkoa
20435: pääoman ja 6 §:ssä tarkoitetun koron maksami-          vastaavan määrän korkohyvitystä.
20436: sesta voidaan antaa kauppakaaren 10 luvun 8 §:n           (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
20437: mukainen       valtiontakaus.     Valtiontakauksen     118)
20438: myöntämi~c:stä päättää maatilalain 55 §: n 2 mo-
20439: mentissa tarkoitettu maatilahallituksen tehtävään                           5§
20440: määräämä henkilö maatilahallituksen antamien             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 118)
20441: ohjeiden mukaisesti. Valtiontakaus voidaan
20442: myöntää myös lainan myöntämisen jälkeen. Val-                                   6§
20443: tiontakaus annetaan vastavakuutta vaatimatta.             Korkotukilainan saajalta lainasta perittävä vuo-
20444:    Valtiontakausta ei saa myöntää, jos lainansaa-      tuinen korko on 3 prosenttia. Korkotukilainan
20445: jalla on käytettävissään sellaisia vakuuksia, että     takaisinmaksuaika on 8 vuotta. Lainanlyhennyk-
20446: luotto yleisen käytännön mukaisesti voitaisiin         set ja korot on suoritettava kaksi kertaa vuodessa,
20447: niitä vastaan myöntää ilman takausta.                  toukokuun ja marraskuun jälkimmäisen puolis-
20448:    Maatalouspiirin maataloustoimisto valvoo val-       kon aikana.
20449: tiontakauksen saanutta luottoa ja ryhtyy takauk-          (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
20450: sen johdosta muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin      118)
20451: maatilahallituksen ohjeiden mukaisesti.
20452:    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-                           7-14 §
20453: tain määräraha tässä laissa tarkoitetusta valtionta-     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 118)
20454: 
20455: 
20456:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1987
20457: 
20458:                                                 Aapo Saari
20459:                                                  1987 vp.
20460: 
20461: Lakialoite n:o 131
20462: 
20463: 
20464: 
20465: 
20466:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1988 toimitettavassa valtionvero-
20467:                                       tuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
20468: 
20469: 
20470:                                             Eduskunnalle
20471: 
20472:    Veroja koskevissa ehdotuksissaan Demokraatti-        43. Ehdotamme myös, että valtionosuuksia lisää-
20473: sen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä lähtee siitä,            mällä kuntien talous turvataan.
20474: että pienet palkat, eläkkeet, sairauspäivärahat ja         Suomessa varallisuus on hallituksen erityisessä
20475: työttömyyskorvaukset sekä opintorahat vapaute-          suojeluksessa. Yhtiöiltä on varallisuusvero pois-
20476: taan kokonaan verosta. Ehdotamme, että vuoden           tettu. Rikkaiden verotusta on huomattavasti hel-
20477: 1988 tuloverotaulukko rakennetaan siten, että           potettu mm. verotettavan varallisuuden alarajaa
20478: 30 000 markan verotettavasta tulosta vasta ale-         nostamalla. Vuonna 1965 varallisuusvero oli 4,1
20479: taan periä valtionveroa. Tämä merkitsee, kun            prosenttia kaikista veroista. Vuonna 1983 se oli
20480: otetaan huomioon verovähennykset, että valtion-         laskenut 2, 5 prosenttiin. Laskeva suunta on jat-
20481: verosta vapaata tuloa on noin 4 000 markkaa             kunut myös sen jälkeen. Varallisuuden verotus
20482: kuukaudessa. Tätä suuremmista tuloista ehdotta-         on OECD-maiden keskiarvoon verrattuna Suo-
20483: mamme valtionvero on hallituksen esitystä huo-          messa huomattavasti lievempää.
20484: mattavasti lievempi 4 000-8 000 markan kuu-                Mielestämme myös yhtiöiden varallisuus on
20485: kausitulojen osalta. Sitä suuremmissa tuloluokis-       pantava verolle. Niiden varallisuusveroprosentiksi
20486: sa verotus pysyy suurin piirtein ennallaan suurim-      ehdotamme 2 prosenttia.
20487: pien tulojen verotuksen kiristyessä n. 12 000              Varallisuusveroasteikon alarajaa ehdotamme
20488: markan kuukausituloista alkaen. Kunnallisvero-          aleunettavaksi hallituksen esittämästä 845 000
20489: tuksen osalta ehdotamme, että 2 700 markkaan            markasta 300 000 markkaan. Ehdotamme kui-
20490: asti kuukaudessa tulo olisi kunnallisverosta va-        tenkin alarajaa korotettavaksi 100 000 markalla
20491: paata.                                                  jokaista perheenjäsentä kohti, mikäli kyseessä on
20492:    Mainitut ehdotuksemme merkitsevät sekä val-          omana tai perheen asuntona käytetty varallisuus.
20493: tion että kuntien verotulojen tuntuvaa alenemis-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20494: ta. Siksi ehdotamme verotuksen suunnan muut-
20495: tamista kiristämällä suurten yritysten ja rikkaiden                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20496: verotusta. Yhtiöiden veroprosentiksi ehdotamme                  kiehdotuksen:
20497: 
20498: 
20499: 
20500: 
20501:                                                   Laki
20502:  vuodelta 1988 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
20503: 
20504:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20505: 
20506:                          1 §                                                    2 §
20507:     Vuodelta 1988 toimitettavassa verotuksessa              Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
20508:  määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella
20509:  valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero
20510:  tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-
20511:  tien mukaan.
20512:  270981U
20513: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 131
20514: 
20515:                                        Vero alarajan   markan varallisuudesta 1, 5 prosenttia ja yli
20516:                        Vero alarajan     ylittävästä   1 000 000 markan varallisuudesta 2 prosenttia.
20517: Verotettava tulo         kohdalla       tulon osasta
20518:      mk                     mk              %             Verotettavan varallisuuden alarajaa korotetaan
20519:                                                        100 000 markalla perheenjäsentä kohti omassa
20520:  30 000- 3 3 000            10              22         tai perheen käytössä olevan asunnon osalta.
20521:  3 3 000- 36 000           670             25
20522:  36 000- 40 000          1 420             27                                 4§
20523:  40 000- 50 000          2 500             28            Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
20524:  50 000- 60 000          5 300             29          varallisuusveroprosentti 2.
20525:  60 000- 70 000          8 200             30
20526:  70 000- 90 000         11 200             33                                5 §
20527:  90 000-105 000         17 800             35            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
20528: 105 000-150 000         23 000             40          ta 1988.
20529: 150 000-250 000         41 050             45             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
20530: 250 000-400 000         86 050             50          tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20531: 400 000-               161 050              55         piteisiin.
20532:                         3 §
20533:     Valtionveroa   peritään   300 000-1 000 000
20534: 
20535:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
20536: 
20537:                     Ensio Laine                               Marja-Liisa Löyttyjärvi
20538:                                                1987 vp.
20539: 
20540: Lakialoite n:o 132
20541: 
20542: 
20543: 
20544: 
20545:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin, luottamusmie-
20546:                                       hen ja eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta
20547: 
20548: 
20549:                                            Eduskunnalle
20550: 
20551:    Nykyisen työsuhdeturvan valossa tarkasteltuna      pakottaa työnantajat pitämään työntekijän työs-
20552: on esitetty arvioita siitä, että noin kolmannes       sä, ellei erottamiselle ole laillista perustetta. Työ-
20553: työnantajan toteuttamista työsuhteen päättämi-        sopimuslain yleissäännökset irtisanomis- ja pur-
20554: sistä tai pakkolomautuksista olisi laillisuudeltaan   kamissuojasta tulee täsmentää ja niiltä osin oi-
20555: kyseenalaisia.                                        keuskäytännössä esiintyneet epäselvyydet poistaa.
20556:     Työsuhdeturvaa ajatellen työntekijät kokevat      Tärkeää on mahdollisimman pitkälle poistaa
20557: vaikeudet ainakin kolmenlaisina: 1) työsuhdetur-      työnantajan mahdollisuudet yksipuolisesti rat-
20558: va puuttuu olennaisilta osiltaan sekä lainsäädän-     kaista, mikä työsuhdeturvan kannalta on oikein.
20559: nöstä että työehtosopimuksista; 2) nykyinen laki-     Työsuhteiden ehtojen muuttamiset on kiellettävä
20560: sääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva työ-       kokonaan nimenomaisellakin lainsäännöksellä,
20561: suhdeturva ei käytännössä anna suojaa, ts. tuo-       koska työnantajapuolella ei sopimusten kunnioit-
20562: mioistuimissa tai työmarkkinoiden neuvotteluissa      tamisen periaatetta haluta uskoa ja noudattaa
20563: työntekijäpuoli ei pysty osoittamaan työsuhdetur-     ilman nimenomaista säännöstä.
20564: vaa rikotuo niin, että se johtaisi työsuhteen            Irtisanomiset ja työstä erottamiset eivät saa
20565: palauttamiseen tai oikeusseuraamuksiin; 3) laki-      tulla voimaan, ennen kuin niiden laillisuus on
20566: sääteisen tai sopimusperusteisen työsuhdeturvan       lainvoimaisesti työvoimaviranomaisen toimesta
20567: oikeusseuraamukset ovat puutteelliset, ts. laitto-    tutkittu. Mitkään yksityiset välimies- tms. oikeu-
20568: maksi todetussa irtisanomisasiassa työnantaja tuo-    det eivät riitä. Koska työvoimaviranomaisen asia-
20569: mitaan vain pienen vahingonkorvauksen maksa-          na on huolehtia työttömien työllistämisestä ja
20570: miseen patauttamatta työpaikkaa tms.                  kun työsuhde- ja perusturvassa pyritään koko-
20571:    Useista eri tekijöistä johtuen työpaikastaan       naisvaltaiseen ja aukottomaan järjestelmään, on
20572: erotetut työntekijät käyttävät tai saavat oikeus-     työsuhteen päättämisen laillisuuden tutkiminen
20573: suojaa nykyisen työsuhdeturvakoneiston puitteis-      annettu asianomaisen työvoimaviranomaisen tut-
20574: sa vain vähäisessä määrin. Tähän vaikuttavat          kittavaksi noudattaen soveltuvin osin todisteluo
20575: oikeudenkäynnin kalleus, neuvottelumenettelyn         yms. osalta sitä, mitä tuomioistuinkäsittelystä on
20576: ja oikeudenkäynnin hitaus, työsuhdeturvan             voimassa. Koska purkutapauksissa saattaa joskus
20577: puutteellisuus, tuomioistuinten toimintaa koh-        olla kohtuullista työnantajan kannalta, että työ-
20578: taan tunnettu epäluottamus, kun työntekijäpuo-        suhde ennen luvan saamista päättyy, on tähän
20579: lella varsin laajasti koetaan tuomioistuinten pitä-   ajateltu jättää tietyt, rangaistus- ym. seuraamuk-
20580: vän paremminkin työnantajan puolta; eräissä           silla rajatut mahdollisuudet, kuitenkin siten, että
20581: tapauksissa ammattiyhdistysliikkeen asenne po-        purkamissuojaa tuntuvasti parannetaan ja este-
20582: liittisista tai muista tekijöistä johtuen, tms.       tään purkumahdollisuuden käyttö irtisanomis-
20583:    Työsuhdeturvan osalta erityistä huomiota an-       suojan kiertokeinona, varsinkin luottamushenki-
20584: saitsee se, että työnantajat varsin avoimesti ovat    löiden suhteen.
20585: kohdistaneet irtisanomisia ja erottamistoimenpi-         Työsuhdeturvassa luonnollisena lähtökohtana
20586: teitä nimenomaan luottamusmiehiin, työsuojelu-        on antaa työntekijän valita, haluaako hän, että
20587: valtuutettuihin ja muihin ammattiyhdistys- tai        työnantaja täyttää velvollisuutensa työsuhteen ja
20588: työväenliikkeen aktiivihenkilöihin. Tämän on          sen ehtojen jatkamiseen ennallaan, vai haluaako
20589: katsottu olleen mahdollista juuri olemattomien        hän työnantajan erottamisilmoitusten jälkeen
20590: oikeusseuraamusten ja niiden hitauden vuoksi.         tyytyä vahingonkorvaukseen siihen saakka, kun-
20591:    Nykyinen työntekijäin työsuhdeturva vaatii         nes saa kaikin puolin yhtä hyvän työpaikan.
20592: mitä pikimmin korjausta, joka käytännössäkin          Tällöinkin on aiheellista vahingonkorvaussuojaa
20593: 
20594: 270982V
20595: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 132
20596: 
20597: työntekijän kannalta tuntuvasti parantaa, myös        nöksiä, luottamushenkilöihin kohdistuvien teko-
20598: koronmaksuvelvollisuuden osalta, ja poistaa esi-      jen osalta kovennettuina. Erityinen yhteisösakko
20599: merkiksi oikeudenkäymiskaaren epäselvyyksiä ai-       on tarpeen isompia työnantajayrityksiä ajatellen.
20600: heuttava vahingonkorvaussäännöksen soveltami-            Työnantajat saattavat pyrkiä kiertämään lakia
20601: nen työntekijän vahingoksi kohtuusharkinnan           käyttämällä todistajina heistä riippuvaisessa ase-
20602: osalta selventämällä sitä niin, ettei vahingonkor-    massa olevia työnjohtajia tms. Ottamalla lakiin
20603: vauksen alentaminen säännöksen perusteella tule       erityinen todistajankelpoisuutta koskeva säännös
20604: kysymykseen.                                          saadaan väärinkäyttömahdollisuuksia pienennet-
20605:    Työläisten lakiin perustuvaa irtisanomis- ym.      tyä.
20606: työsuhdeturvaa on usein työehtosopimuksin tai            Työsuhdeturvan osalta on syytä painottaa, ettei
20607: vastaavin tavoin olennaisesti kavennettu joko ym-     työnantajan asiana ole määrätä työsuhdeturvaan
20608: märtämättömyydestä tai eräänlaisessa kaupante-        kohdistuvia rangaistuksia työntekijän käyttäyty-
20609: kotarkoituksessa. Tämä on syytä tulevaisuudessa       misen tms. vuoksi, koska niitten osalta on ole-
20610: estää, koska koko lainsäädännöstä jää irvokas         massa työnantajalla muut oikeussuojakeinot.
20611: kuva, jos sen takaamat tulokset voidaan vaihtaa          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20612: viiden pennin palkankorotukseen tai säännök-          nioittavasti,
20613: seen, joka keskittää lisää määräämisvaltaa työeh-
20614: tosopimuksesta päättäjille.                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20615:    Työnantajien käyttäytymistä ohjaavina tehos-              kiehdotuksen:
20616: teina on otettava käyttöön myös rangaistussään-
20617: 
20618: 
20619:                                                 Laki
20620:      työntekijäin, luottamusmiehen ja eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta
20621: 
20622:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20623: 
20624:                         1 §                           kunnes hän on saanut palkka- ja muilta eduil-
20625:    Työnantajan toimittaman irtisanomisen tai lo-      taan ja arvostukseltaan vähintään yhtä hyvän
20626: mauttamisen vuoksi tahi ilman työntekijän suos-       työpaikan toistaiseksi voimassa olevin työsuhtein,
20627: tumusta tapahtuneen purun vuoksi ei työnteki-         on työvoimaviranomaisen edellä sanotun vahvis-
20628: jän työsuhde työnantajaansa tai palkanmaksuvel-       tamisen sijasta tuomittava sopimussakko ja työn-
20629: vollisuus pääty eikä työnantaja vapaudu velvolli-     tekijän valinnan mukaan joko kertakaikkineo tai
20630: suuksistaan työntekijää kohtaan ennen kuin toi-       palkanmaksukausittain toistuva vahingonkorvaus
20631: mivaltainen työvoimaviranomainen työnantajan          vuosilomakorvaus- ynnä muine etuineen työnte-
20632: hakemuksesta lainvoimaisella päätöksellään on         kijälle maksettavaksi vähintään 16 prosentin kor-
20633: vahvistanut työnantajalla olevan irtisanomis- tai     koineen erääntymispäivästä lukien.
20634: lomautushetkellä työsopimuslain (320/ 1970)              Erityisen painavana syynä ei voida pitää talou-
20635: 37 §:n 2, 3 tai 4 momentissa tarkoitetun erityisen    dellista tai tuotannollista liikevaikeutta, työnan-
20636: painavan syyn, johon työnantaja kahden viikon         tajan konkurssia, kuolemaa tai yrityksen lopetta-
20637: kuluessa perusteesta tiedon saatuaan, kuitenkin       mista tahi toiminnan supistamista tai keskeyttä-
20638: viimeistään kahden kuukauden kuluttua sen il-         mistä.
20639: maantumisesta, on irtisanomis- tai lomautuspe-           Työsuhteen ehtoja ei työnantaja yksipuolisesti,
20640: rusteena vedonnut. Mikäli työvoimaviranomai-          ilman työntekijän henkilökohtaista, luottamus-
20641: nen toteaa, ettei työnantajalla edellä sanotun        miehen tai työsuojeluvaltuutetun läsnä ollessa
20642: mukaisesti ole ollut oikeutta työntekijän irtisano-   annettua suostumusta saa muuttaa. Työsuhteen
20643: miseen tai lomauttamiseen, sen on vahvistettava       ehdon tai ehtojen muuttamistarkoitus ei ole
20644: työsuhteen jatkuvan entisin ehdoin.                   työnantajalle myöskään irtisanomisperuste.
20645:    Mikäli työntekijä hakemuskäsittelyn aikana            Mikäli syntyy riitaa siitä, kuuluuko asia työn-
20646: henkilökohtaisesti haluaa ilmoittaa, että hän työ-    antajan työnjohto- ja valvontaoikeuden perus-
20647: suhteen jatkumisen asemesta on valmis tyyty-          teella hänen päätettäväkseen vai onko kyseessä
20648: mään 10 kuukauden täysiä työsuhde-etuja vastaa-       työsuhteen ehto, ei työnantaja saa noudattaa
20649: vaan lakimääräiseen sopimussakkoon ja täyden          omaa päätöstään ennen kuin toimivaltainen tuo-
20650: vahingonkorvauksen saamiseen siihen saakka,           mioistuin työnantajan kanteesta ja tämän näytet-
20651:                                         1987 vp. -     LA n:o 132                                       3
20652: 
20653: tyä asian kuuluvan hänen yksinomaiseen ratkai-         tiyhdistyksen valitsemien luottamismiesten, hei-
20654: suvaltaansa, on vahvistanut työnantajan olleen         dän varamiestensä, työsuojeluvaltuutettujen ja
20655: oikeassa.                                              varavaltuutettujen, ammattiyhdistyksen puheen-
20656:                                                        johtajan, varapuheenjohtajan tai sihteerin työ-
20657:                       2 §                              suhdetta ei saa lainkaan purkaa työnantajan toi-
20658:   Ammattiosaston, johon työntekijä kuuluu,             mesta eikä irtisanoakaan, ellei sen lisäksi, mitä
20659: suostumuksella voi työnantaja vastuupiiriinsä          1 §:ssä on säädetty, niiden työntekijäin, joiden
20660: kuulumattomasta syystä johtuvan tilapäisen työn-       luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta tai
20661: vähyyden vuoksi pakkolomauttaa työntekijän             heidän varamiehistään, tai sen tahi niiden am-
20662: korkeintaan kahden viikon ajaksi ja vuoden pi-         mattiyhdistysten, joiden luottamushenkilöstä on
20663: tuisena ajanjaksona korkeintaan yhteensä 30 päi-       kyse, keskuudessa suoritetulla äänestyksellä ole
20664: vän ajaksi.                                            todettu vähintään 3/4:n sanotuista työntekijöistä
20665:                                                        tai jäsenistä myöntävän lupaa sanotulle irtisano-
20666:                       3 §                              miselle. Irtisanominen ei kuitenkaan tällöinkään
20667:   Jos työnantaja on purkanut työntekijän työsuh-       tule voimaan, ennen kuin työnantaja on 1 §:ssä
20668: teen päättymään ja työntekijä tai hänen ammat-         mainituin tavoin saanut sille työvoimaviranomai-
20669: tiosastonsa on kolmen kuukauden kuluessa pu-           sen lainvoimaisen vahvistuksen.
20670: rusta tai siihen vaikuttavasta seikasta tiedon saa-
20671: tuaan riitauttanut työnantajan toimenpiteen, on                               4 §
20672: työsuhteen ja palkanmaksuvelvollisuuden jatku-            Tässä laissa tarkoitettua työntekijäin henkilö-
20673: misesta ja asian ratkaisemisesta voimassa, mitä        kohtaista suostumusta tai muuta tahdonilmaisua
20674: edellä 1 §:ssä on säädetty.                            ei voida korvata työehto- tai muussa sopimukses-
20675:    Jos työnantaja on purkanut työntekijän työsuh-      sa tai muutoinkaan etukäteen tai kenenkään
20676: teen päättymään, eikä purkua edellä 1 momen-           toisen toimesta annetulla tahdonilmaisulla.
20677: tissa mainituin tavoin ole riitautettu, on työvoi-     Työntekijä ei ennen oikeudenkäyntiä voi luopua
20678: maviranomaisen kuitenkin työntekijän vaatimuk-         1 tai 3 §:ssä mainituista oikeuksistaan, eikä
20679: sesta, mikäli työnantaja ei näytä toteen, että sillä   2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissakaan ennen kuin
20680: on ollut työsopimuslain (320/ 1970) 43 §:ssä tar-      viikon kuluttua purkamisilmoituksesta.
20681: koitettu peruste, joko vahvistettava työsuhteen           Työehtosopimuksessa tai siinä sovittua menet-
20682: entisin ehdoin edelleen jatkuvan tai, jos työnte-      telyä noudattaen tai kenenkään muun toimesta
20683: kijä niin haluaa, tuomittava sopimussakko ja           ei tässä laissa työntekijälle, luottamusmiehelle,
20684: vahingonkorvaus siten, kuin edellä 1 §:ssä on          työsuojeluvaltuutetulle tai heidän varamiehilleen
20685: säädetty.                                              eikä muille luottamushenkilöille kuuluvista oi-
20686:    Työntekijän työtaistelutoimenpiteeksi tarkoi-       keuksista voida työntekijän kannalta huonommin
20687: tettua menettelyä ei pidetä purkamisperusteena.        sopia. Sellaiset sopimusehdot samoin kuin väli-
20688:    Jos työntekijän edellä mainittu vaatimus pan-       mies- ja muut neuvottelulausekkeet, joiden tar-
20689: naan vireille kahden vuoden kuluessa sen kalen-        koituksena on siirtää tässä laissa tarkoitettujen
20690: terivuoden päättymisestä, jolloin purku on ta-         asioiden käsittely pois yleisistä tuomioistuimista,
20691: pahtunut, on viranomaisen vahvistettava työsuh-        ovat mitättömiä.
20692: teen jatkuneen purkamisesta saakka ja velvoitet-
20693: tava työnantaja heti suorittamaan mahdollisesti                                 5§
20694: laiminlyödyt palkanmaksu- ynnä muut velvolli-             Työnantaja ja hänen edustajansa, jotka rikko-
20695: suutensa työntekijälle tältäkin ajalta vähintään 16    vat tässä laissa tarkoitettua työsuhdeturvaa viran-
20696: prosentin korkoineen erääntymispäivästä lukien.        omaisen vahvistuspäätöksen jälkeen, tuomitta-
20697: Jos vaatimus pannaan vireille myöhemmin, on            koen työntekijän työsuhdeturvan törkeästä rikko-
20698: työsuhteen vahvistettava jatkuvan sen tiedoksian-      misesta vankeuteen.
20699: nosta lukien, ellei viranomainen hyväksyttäväksi          Työnantaja ja hänen edustajansa, joka tässä
20700: katsottavasta syystä vahvista työsuhteen jatku-        laissa tarkoitetun luottamusmiehen, työsuojelu-
20701: neen jo purkamisesta lähtien. Siitä huolimatta,        valtuutetun, heidän varamiehensä tai ammatti-
20702: että työsuhteen vahvistettaisiin jatkuvan vasta        yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan
20703: vaatimuksen tiedoksiannosta lukien, on edellä          tai sihteerin osalta rikkovat mitä 3 §:ssä on
20704: mainittu sopimussakko ja vahingonkorvaus tuo-          säädetty tai sitä yrittävät tai siinä avustavat,
20705: mittava.                                               tuomittakoen luottamushenkilön työsuhdeturvan
20706:    Työntekijäin tai yhden tahi useamman ammat-         rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen. Näissä ta-
20707: 4                                       1987 vp. -      LA n:o 132
20708: 
20709: pauksissa tuomittakoon, jos työnantaja on jokin         taa hakija uuden työpaikan edellyttämään koulu-
20710: yhteisö, työnantajayhteisö lisäksi enintaan             tukseen, jonka päätyttyä hänet sijoitetaan sanot-
20711: 200 000 markan suuruiseen yhteisösakkoon.               tuun uuteen työpaikkaan. Uuden työpaikan tu-
20712:                                                         lee ammattitaitovaatimusten,      rasittavuuden,
20713:                         6§                              palkkauksen ja muiden seikkojen osalta vastata
20714:    Tässä laissa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä tai     entistä ammattia ellei hakija suostu tästä poik-
20715: hakumenettelyssä ei todistajana työntekijää vas-        keamaan.
20716: taan saa kuulla työpaikan vakinaista tai siellä
20717: tilapäisesti oleskellutta työn- ja yritysjohtoon tahi                           12 §
20718: työsuhdehallintoon kuuluvaa henkilöä.                      Mikäli työnantaja päättää työsuhteen ilman
20719:                                                         työvoimaviranomaisen lupaa tai keskeyttää pal-
20720:                         7 §                             kanmaksun tai muutoin olennaisessa määrin kes-
20721:   Jos muualla lainsäädännössä on tässä laissa           keyttää velvoitteittensa täyttämisen, kyseinen yri-
20722: annettujen määräysten kanssa ristiriidassa olevia       tysyksikkö voidaan työvoimaviranomaisen pää-
20723: säännöksiä, jotka antavat työntekijälle vähem-          töksellä asettaa valtion valvontaan vähintään
20724: män oikeussuojaa, noudatettakoon tätä lakia.            kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuo-
20725:                                                         deksi tai, jos työnantaja on menetellyt törkeästi,
20726:                         8 §                             korkeintaan 10 vuodeksi.
20727:    Työsuhteen päättämisperusteen selvittämiseksi           Mikäli työnantaja rikkoo tämän lain määräyk-
20728: tai muun todistelun suorittamiseksi työvoimavi-         siä, tuomittakoon hänet työntekijän työsuhdetur-
20729: ranomainen voi joko itse järjestämässään kuule-         van rikkomisesta enintään yhden vuoden van-
20730: mistilaisuudessa kuulla asianosaisten nimeämiä          keusrangaistukseen tai maksamaan sakkoa. Tä-
20731: todistajia tai suorituttaa todistajien kuulustelun      män lisäksi itsenäisenä oikeushenkilönä toimiva
20732: lähimmässä alioikeudessa. Kuulemistilaisuudesta         työnantajayritys tuomittakoon enintään 200 000
20733: käsittelystä ja todistelusta olkoon soveltuvin osin     markan yhteisösakkoon. Valtioneuvoston asiana
20734: voimassa, mitä oikeudenkäynnistä ja todistelusta        on tarkistaa viiden vuoden väliajoin yhteisösakon
20735: on oikeudenkäymiskaaressa ja muussa lainsää-            määrä elinkustannusindeksin nousua vastaavaksi.
20736: dännössä säädetty. Ennen asian ratkaisua on
20737: asianasaisille toimitettava todistajankuulustelusta                            13 §
20738: laadittu pöytäkirjanote.                                   Käsitellessään lupahakemusta työsuhteen päät-
20739:                                                         tämisestä tai lomautuksen toteuttamisesta työvoi-
20740:                         9§                              maviranomaisen on otettava huomioon työvoi-
20741:    Työnantajan lupahakemus työsuhteen paatta-           man vähentämisjärjestyksestä, että viimeksi voi-
20742: miseen tai lomautukseen on käsiteltävä viimeis-         daan vähentää työntekijöitä, jotka toimivat tai
20743: tään kahden kuukauden kuluessa, ellei painavista        ovat viimeisten viiden vuoden aikana toimineet
20744: syistä käsittelyä lykätä yhdellä kuukaudella. Kä-       työntekijöiden edustajina työelämässä, kuten
20745: sittelyn ajan työsuhde jatkuu entisin ehdoin.           luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina, am-
20746:                                                         mattiosaston puheenjohtajina, yhteistoimintame-
20747:                         10§                             nettelystä annetun lain tarkoittamina edustajina,
20748:   Saatuaan luvan työsuhteen irtisanomiselle voi         hallintoedustajina, palkansaajarahastoedustajina
20749: työnantaja sen jälkeen työsuhteessa noudatetta-         tai näiden varamiehinä. Vähentämisjärjestyksessä
20750: vaa irtisanomisaikaa käyttäen irtisanoa työsuh-         on otettava, ellei edellä sanotusta muuta johdu,
20751: teen päättymään tai saattaa lomautuksen voi-            huomioon työsuhteen kestoaika ja työntekijöiden
20752: maan.                                                   sosiaalinen asema.
20753:                                                            Työnantajan asiana on näyttää, että vähentä-
20754:                         11§                             misjärjestystä noudatetaan.
20755:    Työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaes-
20756: sa työntekijä siirtyy automaattisesti työnhakijaksi                             14 §
20757: työvoimaviranomaisen pitämään työhönsijoitus-              Työvoimaviranomaisella tässä laissa tarkoite-
20758: kortistoon.                                             taan työvoimahallinnon piiriviranomaisia työnte-
20759:    Työvoimaviranomaisen tulee järjestää työhön-         kopaikkakunnalla. Työntekijät siirretään viran
20760: sijoituksessa olevalle työnhakijalle uusi työpaikka     puolesta työnhakijoiksi kuitenkin kotipaikkakun-
20761: hakijan kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen etäi-       tansa piiriviranomaisen kortistoon, ellei erityisistä
20762: syyden päässä siitä kuukauden kuluessa tai osoit-       syistä muuta johdu.
20763:                                       1987 vp. -     LA n:o 132                                        5
20764: 
20765:                        15 §                          JOHtamista varten ja muutoinkin huolehtia uu-
20766:    Mikäli työnantaja tai työntekijä haluavat esit-   sien työpaikkojen luomisesta ja työvoiman uudel-
20767: tää näyttöä tai kuulla todistajia hakemuksen         leenkoulutuksesta ja työhönsijoittamisesta.
20768: tarkoittamassa asiassa, tulee työvoimaviranomai-
20769: sen edellä 8 §:n mukaisesti järjestää tähän tilai-                          18 §
20770: suus.                                                   Viranomaisena, joka ratkaisee työsuhteen päät-
20771:    Työnantajan hakemuksen johdosta on työnte-        tämistä tai työntekijän Iomauttamista koskevat
20772: kijää ja hänen ammattiosastoaan aina kuultava ja     hakemukset ja muut tässä laissa säädetyt asiat,
20773: etukäteen toimitettava kummallekin jäljennökset      toimii, ellei erikseen toisin ole säädetty, työn
20774: työnantajan hakemuksesta ja sen liitteistä. Mikäli   tekemispaikkakunnan mukaan määräytyvän työ-
20775: ammattiosasto katsoo, ettei hakemukseen tule         voimapiirin neuvottelukunta piiripäällikön tai tä-
20776: suostua, voi työvoimaviranomainen tästä poiketa      män varamiehen toimiessa puheenjohtajana.
20777: vain erittäin painavasta syystä.                        Mikäli päätöksestä ei olla yksimielisiä, ratkais-
20778:    Hakemusasian käsittelystä on laadittava pöytä-    takoon asia enemmistön päätöksen mukaan.
20779: kirja, joka maksutta toimitetaan hakijalle, työn-       Viranomainen on päätösvaltainen, jos saapu-
20780: tekijälle ja hänen ammattiosastolleen.               villa on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja
20781:                                                      vähintään kahdeksan neuvottelukunnan jäsentä.
20782:                       16 §
20783:    Työvoimaa uudelleen sijoittaessaan työvoima-                             19 §
20784: viranomaisen tulee toimia yhteistyössä uudelleen-       Muutosta viranomaisen tämän lain perusteella
20785: koulutuksesta ja -sijoituksesta huolehtivan val-     antamaan ratkaisuun haetaan korkeimmalta hal-
20786: tion rahaston kanssa.                                linto-oikeudelta valittamalla 60 päivän kuluessa
20787:                                                      päätöksen tiedoksi saamisesta.
20788:                       17 §
20789:   Valtioneuvoston tulee vuosittain budjettien                            20 §
20790: yhteydessä osoittaa riittävät määrärahat työvoi-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
20791: mahallinnon käyttöön työvoiman uudelleen si-         kuuta 198 .
20792: 
20793:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
20794: 
20795:          Marjatta Stenius-Kaukonen           Ensio Laine                Marja-Liisa Löyttyjärvi
20796:                                                1987 vp.
20797: 
20798: Lakialoite n:o 133
20799: 
20800: 
20801: 
20802: 
20803:                                   Koistinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 55 §:n muuttamisesta
20804: 
20805: 
20806:                                           Eduskunnalle
20807: 
20808:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20809: 
20810:                             Lakialaitteessa ehdotetaan leimaverolain muut-
20811:                           tamista siten, että ensiasunnon ostajat vapaute-
20812:                           taan osakekauppaan liittyvästä leimaverosta.
20813: 
20814: 
20815: 
20816: 
20817:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
20818: 
20819:    Leimaverolain 55 §:n mukaan arvopapereita         vero samasta kaupasta maksetaan tavallaan kah-
20820: myytäessä tai vaihdettaessa on leimaveroa suori-     teen kertaan. Järjestelmä toimii vastoin selkeästi
20821: tettava 1,6 prosenttia kauppahinnasta tai vaihto-    asetettua ja yleisesti hyväksyttyä yhteiskunnallista
20822: arvosta (laki 9791 84). Laki koskee myös tavan-      tavoitetta, asumiskustannusten säilyttämistä koh-
20823: omaisten     asunto-osakeyhtiöiden      osakkeiden   tuullisina.
20824: kauppaa. Jos kysymys on kiinteistömuotoisesta           Erityisen epäoikeudenmukainen leimaverotus-
20825: omakotitalosta, on leimavero kiinteistön hinnasta    käytäntö on nuorten ensiasunnon ostajien kan-
20826: riippuen 4-6 prosenttia.                             nalta. Toisaalta valtio tukee nuorten asunnon-
20827:    Asumisen ja asuntojen yleisen hintatason huo-     hankintaa mm. asuntosäästöpalkkiojärjestelmän
20828: mioon ottaen nykyinen leimaverotuskäytäntö on        kautta, mutta ottaa tuen moninkertaisena takai-
20829: kohtuuton. Asuntokauppojen leimaverotus on           sin leimaveron muodossa. Luopumalla ensiasun-
20830: omiaan entisestään korottamaan asumiskustan-         tojen leimaverotuksesta voidaan lievittää asunto-
20831: nuksia. Osakekirjojen leimaveron lisäksi asunnon     pulaa ja näin välillisesti vähentää muun asunnon-
20832: ostajan on maksettava leimavero myös asunnon         hankintatuen korotustarvetta.
20833: ostoa varten ottamistaan lainoista, ja näin leima-
20834: 
20835: 
20836: 
20837: 
20838:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20839: 
20840:    Ensiasunnon leimaverotuksesta luopuminen on       vapautetaan ensiasunnon ostajat arvopaperin siir-
20841: teknisesti helpoimmin toteutettavissa lisäämällä     ron yhteydessä maksettavasta leimaverosta.
20842: leimaverolain 55 §:ään uusi 2 momentti, jossa
20843: 
20844: 
20845: 
20846: 
20847:                                           VOIMAANTULO
20848: 
20849:   Lakimuutos on tarkoitettu tulemaan v01maan                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20850: 1. 7.1988 alkaen.                                           kiehdotuksen:
20851:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20852: 2710082
20853: 2                                   1987 vp. -   LA n:o 133
20854: 
20855:                                              Laki
20856:                               leimaverolain 55 §:n muuttamisesta
20857: 
20858:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
20859: 55 §:ään, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84), uusi näin
20860: kuuluva 2 momentti:
20861: 
20862:                     55 §
20863:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
20864:   Ensimmäisen omistusasuntonsa ostaja on vapaa   1988.
20865: 1 momentin mukaisesta leimaverosta.
20866: 
20867: 
20868:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1987
20869: 
20870:        Annikki Koistinen             Mirja Ryynänen                Markku Lehtosaari
20871:        Pauli Saapunki                Mauri Pekkarinen              Marjatta Väänänen
20872:        Sirkka-Liisa Anttila          Esko Jokiniemi                Kalle Röntynen
20873:         Matti Väistö                 Seppo Pelttari                Timo Kietäväinen
20874:        Juhani Alaranta               Juho Sillanpää                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20875:        Hannu Tenhiälä                Kalevi Mattila                Johannes Virolainen
20876:        Kauko Juhantalo               Heikki Kokko                  Pekka Puska
20877:        Jorma Huuhtanen               Sauli Hautala                 Eeva-Liisa Moilanen
20878:        Tina Mäkelä                   Pekka Haavisto                Sulo Aittoniemi
20879:         Marita Jurva                 Erkki Pulliainen              Raimo Vistbacka
20880:        Jorma Fred                    Pirkko Ikonen                 Hannele Pokka
20881:        Esko Aho                      Matti Maijala                 Kauko Heikkinen
20882:        Aapo Saari                    Pekka Leppänen                Raila Aho
20883:         Marjatta Stenius-Kaukonen    Pertti Lahtinen               Timo Laaksonen
20884:        Jarmo Wahlström               Anna-Liisa Jokinen            Juhani Vähäkangas
20885:        Lauha Männistö                Urpo Leppänen                 Esko Almgren
20886:        Jukka Gustafsson              Claes Andersson               Marja-Liisa Löyttyjärvi
20887:        Vappu Säilynoja               Asko Apukka                   Heikki Rinne
20888:                                                1987 vp.
20889: 
20890: Lakialoite n:o 134
20891: 
20892: 
20893: 
20894: 
20895:                                   P. Leppänen ym.: Ehdotukset laiksi työttömyysturvalain muuttami-
20896:                                      sesta ja työttömyyseläkkeen ikärajan alentamista tarkoittaviksi
20897:                                      laeiksi
20898: 
20899: 
20900:                                           Eduskunnalle
20901: 
20902:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20903: 
20904:    Aloitteessa ehdotetaan tyottomyysturvan pe-       tulisi pysyväksi. Ansioturvan 200 patvan jälkei-
20905: ruspäivärahan korottamista 100 markaksi, joka        nen alenema poistettaisiin, samoin 500 päivän
20906: maksetaan kaikilta päiviltä. Myös työttömyyspäi-     enimmäismäärä. Perusturvaan ei sisältyisi enää
20907: värahan lapsikorotuksia korotettaisiin. Työttö-      tarveharkintaa. Osa-aikatyötä tekevien asemaa
20908: myysturvaan liittyviä karenssipäiviä vähennettäi-    parannettaisiin.
20909: siin tuntuvasti. Muuttopakko ja velvollisuus suos-      Lisäksi ehdotetaan työttömyyseläkkeen ikärajan
20910: tua koulutukseen kumottaisiin. Ammattisuoja          säätämistä pysyvästi 55 vuodeksi.
20911: 
20912: 
20913: 
20914: 
20915:                                   ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
20916: 
20917:    Työttömyys on pidemmän aikaa pysytellyt ny-         Työttömyyseläkkeen ikärajan nostamisen jäl-
20918: kyisellä tasolla. Hallitus ennustaa työttömyysas-    keen hallitus ja eduskunnan enemmistö taipuivat
20919: teen painuvan 6 % :n alle aikaisintaan vuoteen       säätämään eräitä poikkeuksia, joilla 55 vuotta
20920: 1990 mennessä, vaikka työttömyyden alentami-         täyttäneiden työttömyysturvaa parannettiin. Näi-
20921: nen on viimeiset kymmenen vuotta ollut kirjattu-     den parannusten ja varhaiseläkejärjestelyjen ei
20922: na hallitusten ohjelmiin. Perusteltua on myös        kuitenkaan voi katsoa poistaneen tarvetta pitää
20923: siksi parantaa työttömyysajan turvaa korottamalla    työttömyyseläkkeen ikäraja edelleenkin 55 vuote-
20924: peruspäivärahaa ja poistamalla työttömyysturvan      na, jona se oli usean vuoden ajan ennen kuin
20925: mm. omavastuusta ja muista karensseista johtu-       Sorsan IV hallitus sen eduskunnalla nostatti.
20926: via vaillinaisuuksia.
20927: 
20928: 
20929: 
20930: 
20931:                         ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20932: 
20933: 1. Työttömyysturvalaki                               muutos johtuu jäljempänä mainittavista muutok-
20934:                                                      sista. Lisäksi poistettaisiin työvoimatoimikunnan
20935:            1 luku.   Yleisiä säännöksiä              lausunnon sitovuus, jolla on käytännössä kaven-
20936:   3 §. Ehdotettu teknisluonteinen 3 momentin         nettu työttömän etua.
20937: 
20938:  271007Y
20939: 2                                      1987 vp.        LA n:o 134
20940: 
20941:     2 luku. Työttömyyspäivärahan saamisen                 7 §. Työn vastaanottamisvelvollisuutta ehdo-
20942:                yleiset edellytykset                    tamme perusteellisesti muutettavaksi.
20943:                                                           Työttömällä olisi oikeus päivärahaoikeuttaan
20944:     4 §. Ehdotamme, että päivärahaoikeuden             menettämättä kieltäytyä työstä, joka ei vastaa
20945: edellytyksenä ei enää olisi vaatimus, että asian-      hänen työkykyään tai ammattitaitoaan tai edel-
20946: omainen on työmarkkinoiden käytettävissä. Tätä         lyttäisi asumista toisella paikkakunnalla. Ehdo-
20947: säännöstä on käytetty työnhakijan etujen vastai-       tamme siis pysyvää ammattisuojaa ja muuttopa-
20948: sesti mm. silloin, kun työttömästä itsestään riip-     kon poistamista, jolloin 1 ja 5 momentti muutet-
20949: pumattomat syyt ovat johtaneet päivärahaoikeu-         taisiin ja 2-4 momentit kumottaisiin.
20950: den menetykseen. Tällaisia tilanteita syntyy mm.          Voimassa olevan lain mukaan ammattisuoja
20951: siksi, että yhteiskunta ei ole järjestänyt päivähoi-   (oikeus kieltäytyä päivärahaoikeutta menettämät-
20952: toa tai huolehtinut liikenneyhteyksistä. Vastaava      tä vastaanottamasta muuta kuin ammattitaitoa
20953: muutos ehdotetaan tehtäväksi myös 5 §:n 1 mo-          vastaavaa työtä) on voimassa kolme ensimmäistä
20954: menttiin.                                              työttömyyskuukautta paitsi, milloin työvoimavi-
20955:     Työttömän ei ehdotuksemme mukaan tarvitsisi        ranomainen arvioi, ettei ammattitaitoon liittyvää
20956: hakea kokoaikaista työtä tullakseen oikeutetuksi       työtä tule tarjolle kolmenkaan kuukauden kulu-
20957: päivärahaan. Milloin asianomaisella on entuudes-       essa, missä tapauksessa ammattisuojaa ei ole
20958: taan osa-aikatöitä, hän saattaa joutua hakemaan        kolmen ensimmäisenkään kuukauden aikana.
20959: täydennykseksi osa-aikatyötä mm. siksi, että on           Voimassa olevan lain muuttopakko koskee alle
20960: jonkin osa-aikatyömahdollisuuden menettänyt.           50-vuotiasta yksinäistä, jos tarjottu työ on pysy-
20961:     Ehdotamme, että myös työttömällä, joka on          väisluonteista kokoaikatyötä ja jos uudella paik-
20962: voitu osoittaa koulutukseen, olisi oikeus päivära-     kakunnalla on kohtuullisin ehdoin saatavissa
20963: haan. Vaikka täydennyskoulutus tai uudelleen           asunto. Alle 50-vuotiasta perheeilistä muutto-
20964: kouluttaminen onkin yhä tärkeämpää työn saan-          pakko koskee, jos perhesuhteet eivät estä muut-
20965: nissa, koulutuksen tulee olla vapaaehtoista.           tamista ja jos uudella paikkakunnalla on koh-
20966:     Lisäksi suomen kielelle vieras ilmaus "työtön      tuullisin ehdoin saatavissa työttömälle ja hänen
20967: henkilö'' on korvattu sanalla ''työtön' ' .            perheelleen asunto. Painavasta henkilökohtaises-
20968:    5 §. Ehdotamme muutettavaksi työttömyys-            ta syystä voi kuitenkin kieltäytyä. Voimassa ole-
20969: päivärahaoikeuden tähänastisia rajoituksia.            van lain 10 §:n mukaan muuttoon ei saa myös-
20970:     Muutokset 1 momenttiin:                            kään pakottaa, jos kyseisellä paikkakunnalla on
20971:     - päivärahaoikeuden alaikäraja alenisi nykyi-      saatavissa työvoimaa. Asianomainen voi myös
20972: sestä 17 vuodesta yhdellä ikävuodella ( 1 kohta),      saman pykälän nojalla kieltäytyä, jos sitä on
20973: sillä vaikka koulutus olisikin järkevintä 16-vuoti-    hänen kielitaitonsa huomioon ottaen pidettävä
20974: aille, ovat kuitenkin sen ikäiset työttömät kaik-      kohtuuttomana.
20975: kein heikoimmista sosiaalisista oloista;                  Nykyisin ilman pätevää syytä työstä kieltäyty-
20976:     - poistetaan vaatimus, että asianomaisen tu-       nyt voi menettää korvauksen enintään kuudeksi
20977: lee olla työmarkkinoiden käytettävissä (3 kohta        viikoksi. Ehdotamme tämän rangaistuskarenssin
20978: kumotaan);                                             lyhentämistä kolmeksi viikoksi, sillä käytännössä
20979:     - myös päätoimiseksi opiskelijaksi katsotulle      tämä on vain merkinnyt sitä, että kieltäytyneelle
20980: tulisi oikeus päivärahaan, mikäli hän hakee työtä      on tullut tarve ja syntynyt oikeus toimeentulotu-
20981: (kumotaan 10 kohta), sillä muutoin estetään            keen.
20982: työttömän mahdollisuus kehittää itseään, paran-           8 §. Voimassa olevan lain mukaan toistuvasti
20983: taa yleissivistystään ja kohentaa ammattitaitoaan.     ilman pätevää syytä työstä kieltäytyvä menettää
20984:     Ehdotamme kumottavaksi 2 momentin, joka            päivärahaoikeuden siihen asti, kunnes hän on
20985: liittyy 1 momentin kumottavaksi ehdottamaam-           ollut työssä kahdeksan viikkoa. Käytännössä tällä
20986: me 3 kohtaan.                                          on asianomainen kieltäytyjä siirretty toimeentu-
20987:     Ehdotamme lisättäväksi uuden 4 momentin            lotuen piiriin. Ehdotamme tämän säännöksen
20988: siten, että työkyvyttömäksi tulleelle, joka vielä ei   kumoamista, jolloin jokaiseen kieltäytymiseen so-
20989: saa sairauspäivärahaa 7 ensimmäisen arkipäivän         vellettaisiin erikseen ehdottamaamme enintään
20990: osalta (sairausvakuutuslain 19 §), olisi siltä osin    kolmen viikon päivärahatoma jaksoa.
20991: oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa. Näin             9 §. Voimassa olevan lain mukaan työstä kiel-
20992: vältetään se, että työtön sairastuttuaan jää vaille    täytyväksi katsotaan myös alle 50-vuotias, joka ei
20993: työttömyyspäivärahaa, mutta ei vielä saa sairaus-      suostu työvoimaviranomaisen osoittamaan koulu-
20994: päivärahaa.                                            tukseen. Lain mukaan tosin koulutuksen pitää
20995:                                        1987 vp. -     LA n:o 134                                       3
20996: 
20997: olla hänelle sopivaa ja sen aikana hänen ja hänen        4 luku. Ansioon suhteutetun päivärahan
20998: huollettaviensa toimeentulon olla kohtuullisesti                saamisen erityisedellytykset
20999: turvattu. Kieltäytymiseksi katsotaan myös koulu-
21000: tuksen keskeyttäminen ja se, että hän omasta             16 §. Voimassa olevan 1 momentin mukaan
21001: syystään menettää oikeuden koulutukseen. Ehdo-        työttömyyskassan jäsen alkaa saada ansioon suh-
21002: tamme koulutuspakon poistamista, jolloin pykälä       teutettua päivärahaa oltuaan kassan jäsenenä vä-
21003: kumottaisiin.                                         hintään kuusi lähinnä edellistä kuukautta ja
21004:                                                       täytettyään työssäoloehdon. Ehdotamme aikaeh-
21005:   JO §. Työssäkäyntialuetta koskeva säännös, jo-      don muuttamista kuudeksi viikoksi, koska varsin-
21006: ka liittyy muuttopakon soveltamiseen, tulee tar-      kin nuorilla työntekijöillä saattaa muutoin olla
21007: peettomaksi (vrt. 7 §)ja ehdotetaan kumottavak-       vaikeuksia saada ansioon suhteutettua päivära-
21008: sl.                                                   haa.
21009:   11 §. Omasta syystään työttömäksi joutuneen            Ehdotamme 2 momentin työssäoloehtoa muu-
21010: rangaistuskarenssi lyhenisi kuudesta viikosta kol-    tettavaksi.
21011: meen viikkoon. Säännöksen tulkitseminen on               Voimassa olevan 5 momentin mukaan työ-
21012: vaikeaa mm. siksi, että on vaikeaa määritellä,        markkinoilta ilman hyväksyttävää syytä poissaol-
21013: milloin työntekijällä on pätevä syy erota tai         leelta edellytetään 1 momentin mukaista työssä-
21014: milloin hän on pyrkinyt välttämään työsuhteen         oloehdon täyttämistä. Ehdotamme 5 momentin
21015: syntym1sta. Samoin pitkään työmarkkinoilta            kumoamista.
21016: poissa olleen omavastuuaika lyhenisi kuudesta
21017: kolmeen viikkoon.
21018:                                                               5 luku. Lyhennetty työaika sekä
21019:       12 §. Työttömyyspäivärahan maksamiseen liit-                  osa-aika- ja sivutyö
21020: tyvän viiden työpäivän omavastuuajan ehdotam-
21021: me poistettavaksi kumoamaHa tämä pykälä.                 17 §. Ehdotamme säädettäväksi, että kokoai-
21022:                                                       katyötä hakevalla, joka tekee osa-aikatyötä, on
21023:                                                       oikeus työttömyyspäivärahaan lyhennystä vastaa-
21024:                                                       vilta täysiitä työttömyyspäiviltä. Säännös koskisi
21025:           3 luku. Peruspäivårahan saamisen
21026:                                                       yhtä hyvin osa-aikatyön vastaanottanutta kuin
21027:                   erityisedellytykset
21028:                                                       työssäolevaa, jonka työviikkoa tai työpäivää työn-
21029:                                                       antaja on lyhentänyt. Samalla poistuisivat nykyi-
21030:   13 §. Voimassa olevan 1 momentin mukaan             set tarpeettomat rajoitukset.
21031: peruspäivärahan saannin ehtona on, että asian-           18 §. Tämä pykälä kumotaan, koska lyhennet-
21032: omainen on taloudellisen tuen tarpeessa. Talou-       tyä työpäivää koskeva säännös ehdotetaan sisälly-
21033: dellisen tuen tarvetta ei kuitenkaan edellytetä 55    tettäväksi 17 §:ään.
21034: vuotta täyttäneeltä, joka on täyttänyt työssäolo-        19 §. Tämä pykälä voidaan kumota, koska
21035: ehdon.                                                osa-aikatyötä koskevat säännökset ehdotetaan
21036:                                                       koottavaksi 17 §: ään.
21037:    Ehdotamme, että vaatimus taloudellis~h tuen           20 §. Viittaus kumottaviin pykäliin poistettai-
21038: tarpeesta poistetaan kaikilta.           .            siin. Samalla korotettaisiin osa-aikatyöstä saata-
21039:    Voimassa olevan 2 momentin mukaan ensim-           van palkan ja ansioon suhteutetun päivärahan
21040: mäistä kertaa työmarkkinoille tuleva on oikeutet-     (lapsikorotuksineen) yhteismäärä 17 § :n mukai-
21041: tu peruspäivärahaan vasta, kun hän on ollut           sessa osa-aikatyössä 90 % :sta enintään 95 % :ksi
21042: työssä tai työnhakijana työvoimatoimistossa yh-       ansioon suhteutetun päivärahan perusteena ole-
21043: teensä kuusi viikkoa. Tätä rajoitusta ei kuiten-      vasta palkasta. Vähimmäismäärä olisi, kuten voi-
21044: kaan sovelleta sellaiseen, joka on valmistunut        massa olevassakin laissa, se, mikä henkilöllä olisi
21045: ammatillisesta oppilaitoksesta, tai aiemmin yrit-     mahdollisuus saada perusturvana.
21046: täjänä toimineeseen. Ehdotamme rajoituksen               21 §. Sivutyöstä maksettavan palkan huo-
21047: poistamista kumoamaila 2 momentti.                    mioon ottaminen ehdotetaan määriteltäväksi toi-
21048:                                                       sella tapaa (2 momentti).
21049:     14 §. Ehdotamme peruspäivärahan saamiseen            22 §. Peruspäivärahan määrän ehdotamme ko-
21050: liittyvän tarveharkinnan poistamista niin, ettei se   rotettavaksi 100 markaksi ja maksettavaksi jokai-
21051: enää riippuisi työttömän ja hänen puolisonsa          selta päivältä (1 momentti). Maksupäivien muu-
21052: tuloista eli pykälä kumottaisiin.                     tos heijastuu myös jäljempänä muutettavaksi eh-
21053: 4                                      1987 vp. -      LA n:o 134
21054: 
21055: dotettuihin eräisiin eläkelakeihin. Voimassa ole-      päivärahaan niille, jotka sen ovat voimassa olevan
21056: van lain peruspäiväraha on indeksikorotusten           lain 26 §:n nojalla menettäneet.
21057: jälkeen 1. 7.1987 lukien 81 markkaa ja sitä mak-          Ansioon suhteutettua päivärahaa maksetaan
21058: setaan vain työpäiviltä. Siten kuukaudelta työtön      voimassa olevan lain mukaan enintään 500 työt-
21059: saisi 3 000 mk nykyisen 1 700 markan asemesta.         tömyyspäivältä neljän peräkkäisen kalenterivuo-
21060: Työttömyysjakson muodostuessa vähänkään pi-            den aikana. Sellaiselle, joka ennen enimmäisajan
21061: demmäksi ero ehdotetun ja voimassa olevan lain         täyttymistä on täyttänyt 55 vuotta, maksetaan
21062: päivärahan välillä tulisi merkittäväksi. Samalla       ansioon suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään
21063: poistuisi työttömältä myös tarve hakea täyden-         400 päivältä. Ehdotamme, että työttömyyspäi-
21064: nystä toimeentulotuesta, mitä mm. eduskunnan           vien enimmäismäärät poistetaan.
21065: oikeusasiamies on arvostellut.                            Ansioon suhteutettu päiväraha alenee 12,5 %
21066:    Viittaussäännökset on 2 momentissa tarkistettu      henkilön saatua sitä 200 päivää, ei kuitenkaan
21067: ehdotuksen muiden kohtien mukaisiksi.                  perusosaa ja lapsikorotusta pienemmäksi. 55-vuo-
21068:     23 §. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia          tiailta päiväraha ei kuitenkaan alene. Ehdotam-
21069: päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Tähän ei         me, että päivärahan alenema poistettaisiin.
21070: ehdoteta muutosta.                                        31 §. Ehdotamme, että takaisin perimään ei
21071:     Voimassa olevaan lakiin sisältyy ansioon suh-      saisi ryhtyä, mikäli se johtaa toimeentulotuen
21072: teutetun päivärahan aleneminen silloin, kun            tarpeeseen.
21073: palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertai-
21074: nen perusosa. Ansio-osa on tämän rajan ylittäväl-
21075: tä osalta 20 prosenttia. Ehdotamme, että samalla       2. Työttömyyseläkkeen ikäraja
21076: kun peruspäivärahaa korotetaan, edellä maini-
21077: tuksi rajaksi määritellään vastaavasti 70-kertainen
21078: perusosa. Ehdotamme lisäksi, että sen ylittävältä         Työttömyyseläkkeen ikäraja ehdotetaan säädet-
21079: osalta ei ansio-osa korottuisi. Tällöin peruspäivä-    täväksi pysyvästi 55 vuodeksi, minkä johdosta
21080: rahan ollessa 100 markkaa, 5 000 markan suu-           joudutaan muuttamaan useita eri eläkejärjestel-
21081: ruista kuukausipalkkaa vastaisi 3 900 markkaa          miä koskevia lakeja. Vastaavaa muutosta ehdote-
21082: kuukaudessa työttömyysturvana ja 7 000 markan          taan maatalousyrittäjien eläkelakiin, joka perin-
21083: suuruista kuukausipalkkaa vastaisi 4 800 markkaa       teisesti on kytketty työttömyyseläkkeen ikärajaan.
21084: kuukaudessa työttömyysturvana. Vasta perus-               Työntekijäin eläkelain 4 c § on pyritty kirjoit-
21085: päivärahan noustessa nousisi työttömyysturva em.       tamaan selkeämpään muotoon, jolloin siihen on
21086: 4 800 markkaa suuremmaksi.                             samalla tehty ikärajaa koskeva muutos, eli nykyi-
21087:     Ansioon suhteutettu päiväraha muutetaan pe-        sen 60 ikävuoden asemesta oikeus työttömyys-
21088: ruspäivärahan tapaan maksettavaksi jokaiselta          eläkkeeseen olisi 55-vuotiaalla.
21089: päivältä, mikä edellyttää muutosta 2 moment-              Koska työttömyyseläkkeen edellytyksenä oleva
21090: tiin.                                                  työttömyyspäivärahan saaminen yhteensä vähin-
21091:    Jotta työllisyyslain velvoitetyöllistäminen ei      tään 200 päivältä jätetään muuttamatta samalla,
21092: johtaisi ansioon suhteutetun päivärahan alenemi-       kun 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan sanottua päi-
21093: seen, ehdotamme uutta 4 momenttia.                     värahaa maksettavaksi jokaiselta päivältä, lyhenee
21094:    24 §. Ehdotamme lapsikorotuksen korottamis-         todellisuudessa työttömyyseläkkeen saamiseksi
21095: ta.                                                    edellytettävä aika lain voimaantulon jälkeen.
21096:                                                        Taannehtivasti laskenavaa lyhentymistä ei ehdo-
21097:     25 §. Viittaussäännökset tarkistetaan ehdotus-
21098:                                                        teta.
21099: ten mukaisesti ja etuuksien korotus muotoillaan
21100: toisella tavalla, sillä voimassa olevan lain sanonta      Kun 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan kumotta-
21101: "jos maan yleinen palkkataso olennaisesti muut-        vaksi työttömyysturvalain 26 § ja palautettavaksi
21102: tuu" antaa hallitukselle liiaksi tulkinnan varaa:      oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan niille,
21103: useana vuonna peräkkäin alimitoitetut korotuk-         jotka sen ovat menettäneet, on pykälästä poistet-
21104: set syövät merkittävästi päivärahan reaaliarvoa.       tu viittaus kumottavaksi tarkoitettuun 26 §:ään.
21105:     26 §. Voimassa olevaan lakiin sisältyy rajoituk-      Viittaus työttömyysturvalain 14 §:ään on säily-
21106: sia ansioon suhteutetun päivärahan maksamises-         tetty, vaikka se tuleekin siihen ehdotetun muu-
21107: sa, jotka ehdotamme poistettavaksi kumoamaila          toksen mukana aikaa myöten tarpeettomaksi.
21108: pykälä. Voimaantulosäännöksessä ehdotamme                 Vastaavat muutokset on ehdotettu tehtäväksi
21109: palautettavaksi oikeuden ansioon suhteutettuun         muihin jäljempänä oleviin eläkelakeihin.
21110:                                         1987 vp. -      LA n:o 134                                       5
21111: 
21112: 3. Voimaan tulo                                           Ehdotammekin,
21113: 
21114:    Ehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21115: vuonna 1988. Mikäli tähän ei päästäisi, korottui-              kiehdotukset:
21116: sivat ehdotuksemme sisältämät markkamäärät
21117: vastaavasti indeksin mukana.
21118: 
21119: 
21120: 
21121: 
21122: 1.
21123:                                                   Laki
21124:                                    työttömyysturvalain muuttamisesta
21125: 
21126:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21127:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin 3 ja
21128: 10 kohta sekä 2 momentti, 7 §:n 2-4 momentti, 8-10, 12 ja 14 §, 16 §:n 5 momentti, 18, 19 ja
21129: 26 § sekä 31 § :n 2 momentti,
21130:   sellaisena kuin niistä ovat 12 § osittain muutettuna 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 27 päivänä
21131: helmikuuta 1987 annetuilla laeilla (34/85 ja 226/87) ja 14 § osittain muutettuna mainitulla 11
21132: päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla sekä 18, 19 ja 26 § osittain muutettuna mainitulla 27
21133: päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla,
21134:   muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentin 1 kohta, 7 §:n 1 ja 5 momentti, 11 ja 13 §,
21135: 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 ja 20 §, 21 §:n 2 momentti, 22 §, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 24 ja 25 §,
21136: 27 §:n 2 momentti ja 31 §:n 1 momentti,
21137:   sellaisena kuin niistä ovat 20 §, 21 §:n 2 momentti ja 25 § mainitussa 27 päivänä helmikuuta 1987
21138: annetussa laissa, sekä
21139:   lisätään 5 §:ään uusi 4 ja 5 momentti ja 23 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
21140: 
21141:                       3§                                                     5§
21142:                Toimeenpanoelimet                            Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
21143: 
21144:    Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto an-             Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henki-
21145: taa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliitti-         löllä:
21146: sista edellytyksistä, joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n      1) joka ei ole täyttänyt 16 vuotta;
21147: 1 momentin 8 kohdassa, 7, 10 ja 11 §:ssä sekä
21148: 16 §:n 4 momentissa, sosiaalivakuutustoimikun-             Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna
21149: nalle ja työttömyyskassalle lausunnon siten kuin        työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sai-
21150: asetuksella tarkemmin säädetään. Työvoimatoi-           rausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansan-
21151: mikunnan tai työvoimatoimiston tulee työttö-            eläkelain (34 71 56) mukaista työkyvyttömyys-
21152: myyskassan tai         sosiaalivakuutustoimikunnan      eläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perus-
21153: pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymättä.             teella maksettavaa etuutta jonkin muun lain
21154:                                                         nojalla. Jos kuitenkin henkilö saa kansaneläkettä
21155:                         4§                              kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella
21156:          Oikeus työttömyyspäivärahaan                   tai kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyys-
21157:                                                         eläkkeen kanssa samanaikaisesti osaeläkkeenä
21158:   Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoi-          myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä jonkin muun
21159: mistoon ilmoittautuneella, työkykyisellä työttö-        lain perusteella, hänellä on oikeus työttömyyspäi-
21160: mällä, jolle ei ole voitu osoittaa työtä.               värahaan, mikäli hän muutoin täyttää tässä laissa
21161: 6                                      1987 vp. -      LA n:o 134
21162: 
21163: työttömyyspäivärahan saamiselle asetetut edelly-                               16 §
21164: tykset. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä,            Oikeus anszoon suhteutettuun päivärahaan
21165: joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansan-
21166: eläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka              Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus
21167: etuuksia ei ole hänelle myönnetty.                     työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu), joka on
21168:    Sen estämättä, mitä 1 momentin 6 kohdassa ja        ollut vakuutettuna vähintään kuusi lähinnä edel-
21169: 3 momentissa on sanottu, työttömyyspäivärahaan         listä viikkoa ja joka on vakuutettuna ollessaan
21170: muutoin oikeutetulle maksetaan päivärahaa myös         täyttänyt työssäoloehdon.
21171: siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän ei saa sai-         Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lä-
21172: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa sairaus-          hinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujak-
21173: vakuutuslain 19 §:n 1 momentin sisältämän päi-         so) ollut 13 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika
21174: värahan maksamista koskevan rajoituksen vuoksi.        kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai
21175:                                                        jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen
21176:                                                        työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keski-
21177:                         7§                             määrin 18 tuntia viikossa ja palkka työehtosopi-
21178:          Velvollisuus ottaa vastaan työtä              muksen mukainen tai, jollei työalalla ole työeh-
21179:                                                        tosopimusta, paikkakunnalla maksettavan käyvän
21180:    Henkilö, joka pätevättä syyttä kieltäytyy otta-     palkan mukainen.
21181: masta vastaan hänelle tarjona olevaa lakon, työ-
21182: sulun tai saarron piiriin kuulumatonta työtä, jota
21183: hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon                                  17 §
21184: ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta
21185: maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka                                Osa-aikatyö
21186: tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakun-          Kokoaikatyötä hakevalla, joka tekee osa-aika-
21187: nalla sellaisesta työstä maksettava käypä palkka,      työtä, on oikeus työttömyyspäivärahaan työajan
21188: ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, ennen         lyhennystä vastaaviita täysiitä työttömyyspäiviltä.
21189: kuin hän on ollut työnhakijana sen pituisen ajan         Osa-aikatyötä hakevalla, jolle ei ole osoittaa
21190: kuin tarjottu työ olisi kestänyt, kuitenkin enin-      osa-aikatyötä, on oikeus työttömyyspäivärahaan
21191: tään kolmen viikon ajalta työstä kieltäytymisestä      haettua osa-aikatyötä vastaavalta ajalta.
21192: lukien.
21193:    Henkilöllä on oikeus päivärahaoikeuttaan me-                                20 §
21194: nettämättä kieltäytyä ottamasta vastaan tarjottua
21195: työtä, jos työn vastaanottaminen edellyttää työ-          Osa-aikatyötä tekevän ansioon suhteutetun
21196: viikon aikana asumista toisella paikkakunnalla.                  päivärahan enimmäismäärä
21197:                                                           Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan mak-
21198:                                                        saa 17 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa niin paljon,
21199:                      11§                               että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja työstä
21200:                                                        saatu palkka yhteensä ovat enintään 95 prosenttia
21201:     Oman menettelynsä johdosta työttömäksi             ansioon suhteutetun päivärahan perusteena ole-
21202:     joutuneen oikeus työttömyyspäivärahaan             vasta palkasta, kuitenkin vähintään niin paljon
21203:    Henkilöllä, joka pätevättä syyttä on eronnut        kuin henkilöllä olisi oikeus saada perusturvana.
21204: työstään tai on omalla menettelyllään aiheutta-
21205: nut sen, ettei työsopimusta ole työmarkkinoilla                               21§
21206: yleisesti sovellettavin ehdoin syntynyt, tai on itse                         Sivutyö
21207: aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oi-
21208: keutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on            Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan si-
21209: ollut työssä tai työnhakijana työvoimatoimistossa      vutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huomioon
21210: kolme viikkoa.                                         siten, että päiväraha ja 65 prosenttia palkka- tai
21211:                                                        muun työtulon siitä osasta, joka ylittää kymmen-
21212:                        13 §                            kertaisen peruspäivärahan määrän, voivat kuu-
21213:             Oikeus peruspå"ivärahaan                   kaudessa yhteensä nousta perusturvassa henkilön
21214:                                                        täysimääräisen peruspäivärahan määrään tai an-
21215:    Peruspäivärahaan on oikeus sillä, joka täyttää 2    sioturvassa määrään, joka hänelle ansioon suh-
21216: luvun mukaiset työttömyysturvan saamisen ylei-         teutettuna päivärahana muutoin olisi voitu mak-
21217: set edellytykset.                                      saa.
21218:                                       1987 vp. -      LA n:o 134                                      7
21219: 
21220:                        22 §                           maana korotetaan kunkin vuoden alusta lukien
21221:             Peruspåivärahan suuruus                   palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin pistelu-
21222:                                                       vun muutosten edellyttämässä suhteessa.
21223:   Peruspäivärahan täysi määrä on 100 markkaa             Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettujen työtulojen
21224: jokaiselta päivältä.                                  määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin työttö-
21225:   Peruspäivärahan määrä lasketaan ottaen huo-         myyspäivärahan maksuvuodelle vahvistettu pal-
21226: mioon, mitä 17, 21 ja 27 §:ssä on säädetty.           kansaajien yleisen ansiotasoindeksin luku poik-
21227:                                                       keaa edellisen kalenterivuoden vastaavasta indek-
21228:                        23 §                           siluvusta.
21229:    Ansioon suhteutetun påivärahan suuruus
21230:                                                                              27 §
21231:    Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu
21232:                                                                    Sosiaalietuuksien vaikutus
21233: täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja                   työttömyyspäivärahaan
21234: ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia
21235: päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palk-
21236:                                                         Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuu-
21237: ka kuukaudessa on suurempi kuin 70-kertainen
21238:                                                       kautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi
21239: perusosa, ei ansio-osa tämän rajan ylittävältä
21240:                                                       katsotaan kuukauteen sisältyvän 30 päivää.
21241: osalta korotu. Ansioon suhteutetun päivärahan
21242: suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 95
21243: prosenttia vakuutetun päiväpalkasta, kuitenkin                               31 §
21244: vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korote-
21245:                                                                         Takaisinperintä
21246: tun perusosan suuruinen.
21247:    Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukautta koh-         Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa
21248: ti laskettu palkka 30:llä tai kuukausipalkka kerto-   enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus,
21249: malla todellinen päiväansio 21,5 työ päivällä.        voidaan aiheettomasti maksettu päiväraha periä
21250:                                                       takaisin. Perimää ei tule suorittaa, mikäli hän
21251:    Edellä 3 momentissa tarkoitetuksi vakiintu-        perinnän johdosta joutuu turvautumaan sosiaali-
21252: neeksi ansioksi katsotaan, milloin henkilö on         huoltolain (710 182) mukaiseen toimeentulotu-
21253: työllistetty työllisyyslain 17 tai 18 §:n nojalla,    keen.
21254: tätä edeltävä vakiintunut ansio, milloin se olisi
21255: suurempi kuin työllisyyslain mainittujen säännös-
21256: ten mukaisesta työsuhteesta määräytyvä vakiintu-
21257: nut ansiO.                                               Tämä laki tulee v01maan        päivänä
21258:                          24 §                         kuuta 1988.
21259:                    Lapsikorotus                          Tämän lain 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä
21260:                                                       säädetyt markkamäärät vastaavat vuodeksi 1986
21261:    Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huol-      vahvistettua palkansaajien yleisen ansiotasoindek-
21262: lettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan       sin pistelukua.
21263: päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, joka yh-        Henkilölle, joka on menettänyt oikeuden ansi-
21264: destä lapsesta on 25 markkaa ja jokaisesta seuraa-    oon suhteutettuun päivärahaan tällä lailla ku-
21265: vasta lapsesta 20 markkaa.                            mottavan 26 §:n johdosta, on oikeus tämän lain
21266:                                                       voimaantulopäivästä lukien ansioon suhteutet-
21267:                      25 §                             tuun päivärahaan sellaisena kuin tämä päiväraha
21268:                Etuuksien korotus                      olisi ilman nyt kuruottavaa 26 §:ää ollut, mikäli
21269:                                                       hän muutoin täyttää ansioon suhteutetun päivä-
21270:   Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka-          rahan saamisen edellytykset.
21271: 8                                     1987 vp. -     LA n:o 134
21272: 
21273: 2.
21274:                                                Laki
21275:                             työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
21276: 
21277:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21278:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
21279: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1127/85) ja
21280:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa
21281: (50/85), seuraavasti:
21282: 
21283:                         4c§                          myyskassan antaman todistuksen siitä, että hän
21284:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-    laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan kuu-
21285: sesti työttömällä työntekijällä, joka täyttää seu-   kautta ennen työvoimaviranomaisen todistuksen
21286: raavat ehdot:                                        antamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon
21287:    1) hän on täyttänyt tai kulumassa olevana         aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työt-
21288: kalenterivuotena täyttää 55 vuotta;                  tömyyspäivärahaa yhteensä vähintään 200 päiväl-
21289:    2) hän esittää työvoimaviranomaisen todistuk-     tä, jolloin laskettaessa 200 päivän määräaikaa
21290: sen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana       rinnastetaan työttömyyspäivärahan saamispäiviin
21291: työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit-    päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu työttö-
21292: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän    myysturvalain 14 §:n perusteella.
21293: ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö-
21294: myysturvalain (602 184) mukaiseen työttömyys-
21295: päivärahaan, ja                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
21296:    3) hän esittää kansaneläkelaitoksen tai työttö-   kuuta 198
21297: 
21298: 
21299: 
21300: 3.
21301:                                                Laki
21302:                              merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
21303: 
21304:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21305:    kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1959 annetun merimieseläkelain 15 e §: n 11 momentti,
21306: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1122/85), sekä
21307:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa
21308: laissa (52 185 ), seuraavasti:
21309: 
21310:                        15 e §
21311:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-    laskettuna päivasta, joka on aikaisintaan kuu-
21312: sesti työttömällä työntekijällä, joka täyttää seu-   kautta ennen työvoimaviranomaisen todistuksen
21313: raavat ehdot:                                        antamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon
21314:    1) hän on täyttänyt tai kulumassa olevana         aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työt-
21315: kalenterivuotena täyttää 55 vuotta;                  tömyyspäivärahaa yhteensä vähintään 200 päiväl-
21316:    2) hän esittää työvoimaviranomaisen todistuk-     tä, jolloin laskettaessa 200 päivän määräaikaa
21317: sen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana       rinnastetaan työttömyyspäivärahan saamispäiviin
21318: työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit-    päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu työttö-
21319: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän    myysturvalain 14 §:n perusteella.
21320: ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö-
21321: myysturvalain (602184) mukaiseen työttömyys-
21322: päivärahaan, ja
21323:    3) hän esittää kansaneläkelaitoksen tai työttö-     Tämä laki tulee v01maan 1 päivänä
21324: myyskassan antaman todistuksen siitä, että hän       kuuta 198
21325:                                       1987 vp. -      LA n:o 134                                       9
21326: 
21327: 
21328: 4.
21329:                                                 Laki
21330:                             kansaneläkelain 20 ja 22 c §:n muuttamisesta
21331: 
21332:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21333:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin
21334: se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
21335:   muutetaan 20 §:n 1 momentin 3 kohta ja 22 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 20 §:n 1
21336: momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (670/85) ja 22 c §:o 1 momentti 18
21337: päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
21338: 
21339:                      20 §                              ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö-
21340:     Kaosaoeläkkeenä maksetaan:                         myysturvalain (602 184) mukaiseen työttömyys-
21341:                                                        päivärahaao, ja
21342:    3) työttömyyseläkettä 22 c § :ssä tarkoitetuissa       2) hän esittää kansaneläkelaitoksen tai työttö-
21343: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain       myyskassan antaman todistuksen siitä, että hän
21344: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-         laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan kuu-
21345: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai           kautta ennen työvoimaviranomaisen todistuksen
21346: kulumassa olevana kalenterivuotena täyttää 55          aotamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon
21347: vuotta eikä ole täyttänyt 65 vuotta.                   aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työt-
21348:                                                        tömyyspäivärahaa yhteensä vähintään 200 päiväl-
21349:                                                        tä, jolloin laskettaessa 200 päivän määräaikaa
21350:                        22 c §                          rinnastetaan työttömyyspäivärahan saaruispäiviin
21351:   Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain       päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu työttö-
21352: 20 §:o 1 momeotin 3 kohtaa sovellettaessa va-          myysturvalain 14 §:o perusteella.
21353: kuutettua, joka täyttää seuraavat ehdot:
21354:    1) hän esittää työvoimaviranomaisen todistuk-
21355: sen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana
21356: työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit-       Tämä laki tulee vmmaao          päivänä
21357: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän     kuuta 198
21358: 
21359: 
21360: 
21361: 
21362: 5.
21363:                                                 Laki
21364:                                valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
21365: 
21366:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21367:   kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetuo valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
21368: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), ja
21369:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa
21370: (91185), seuraavasti:
21371: 
21372:                       9a §                             työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit-
21373:   Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä            taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän
21374: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään          ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö-
21375: kuukausi ja että hän täyttää seuraavat ehdot:          myysturvalain (602/84) mukaiseen työttömyys-
21376:   1) hän on täyttänyt tai kulumassa olevana            päivärahaao, ja
21377: kalenterivuotena täyttää 55 vuotta;                       3) hän esittää kansaneläkelaitoksen tai työttö-
21378:   2) hän esittää työvoimaviranomaisen todistuk-        myyskassan antaman todistuksen siitä, että hän
21379: sen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana         laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan kuu-
21380: 
21381: 2    271007Y
21382: 10                                      1987 vp. -     LA n:o 134
21383: 
21384: kautta ennen työvoimaviranomaisen todistuksen paiVat, joilta päivärahaa ei ole maksettu työttö-
21385: antamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon myysturvalain 14 §:n perusteella.
21386: aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työt-
21387: tömyyspäivärahaa yhteensä vähintään 200 päiväl-
21388: tä, jolloin laskettaessa 200 päivän määräaikaa ·  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
21389: rinnastetaan työttömyyspäivärahan saamispäiviin kuuta 198
21390: 
21391: 
21392: 
21393: 
21394: 6.
21395:                                                  Laki
21396:                            maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
21397: 
21398:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21399:      kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 3 momentti,
21400: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa ( 1126/85 ), ja
21401:    muutetaan 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
21402: annetussa laissa (219/7 4), seuraavasti:
21403: 
21404:                          6a§                           Vastaava oikeus on myös 50 vuotta täyttäneellä
21405:      Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-   maatalousyrittäjällä, jos hänen aviopuolisoosa on
21406: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin      oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai jos
21407: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,         tämä tultuaan oikeutetuksi sukupolvenvaihdos-
21408: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-        eläkkeeseen ja sen kalenterivuoden päätyttyä,
21409: laissa    ( 188/77)    tarkoitettu  perheviljelmä,     jona eläkkeenhakija täytti 50 vuotta, kuollut tai
21410: 6 b § :ssä tarkoitetulle luovutuksen saajalle ja py-   alkanut saada 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet-
21411: syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on        tua eläkettä. 50 vuotta täyttäneelle maatalous-
21412: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä         yrittäjälle ei kuitenkaan makseta eläkettä ajalta
21413: edellyttäen:                                           ennen 55 vuoden täyttymistä.
21414: 
21415:    2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
21416: nyt tai kulumassa olevana kalenterivuotena täyt-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
21417: tää 55 vuotta mutta ei ole täyttänyt 65 vuotta.         kuuta 198
21418: 
21419: 
21420:        Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1987
21421: 
21422:            Pekka Leppänen                 Pertti Lahtinen                Esko Helle
21423:            Asko Apukka                    Anna-Liisa Jokinen             Claes Andersson
21424:            Esko Seppänen                  Timo Laaksonen                 Vappu Säilynoja
21425:            Juhani Vähäkangas              Lauha Männistö                 Raila Aho
21426:                                           Jarmo Wahlström
21427:                                                 1987 vp.
21428: 
21429: Lakialoite n:o 135
21430: 
21431: 
21432: 
21433: 
21434:                                    Säilynoja ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta Ja
21435:                                       vammaistukilaiksi sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
21436: 
21437: 
21438:                                            Eduskunnalle
21439: 
21440:    Hallitus on 16.10.1987 jättänyt eduskunnalle          Vuonna 1986 maksettiin apu- ja hoitolisää
21441: esityksensä kansaneläkelain apu- ja hoitolisäjär-     avuttomuudentilan perusteella 24 % :lle ja iän
21442: jestelmän muuttamisesta kolmiportaiseksi hoito-       perusteella 76 % :lle kaikista lisän saajista. Halli-
21443: tueksi sekä invalidirahajärjestelmän niinikään        tuksen esityksen mukaan 80 vuoden iän täyttämi-
21444: kolmiportaiseksi vammaistueksi (HE n:o 126).          sen perusteella myönnettyjä apulisiä ja 85 vuo-
21445: Esitys vastaa päälinjailtaan niitä näkemyksiä, joi-   den perusteella myönnettyjä hoitolisiä ei sentään
21446: ta SKDL:n eduskuntaryhmällä on vammaisille            lakkautettaisi, mutta lainmuutoksen voimaantu-
21447: tarkoitetun sosiaaliturvan kehittämisestä. Esityk-    lon 1. 7.1988 jälkeen uutta hoitotukea ei näillä
21448: sen mukaan rahallista tukea myönnettäessä voi-        perusteilla myönnettäisi. Tätä ratkaisua ei voida
21449: taisiin vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan ihmi-   hyväksyä. Vaikka jo myönnetyt etuudet "suojat-
21450: sen todellinen avuttomuudentila sekä erityiskus-      taisiin", kysymyksessä on olemassa olevan lain-
21451: tannukset ottaa huomioon nykyistä yksilökohtai-       säädännön selvä heikennys ja tässä merkityksessä
21452: semmin ja paremmin todellisia olosuhteita vas-        saavutettujen etujen pois ottaminen.
21453: taavina. Lakiehdotuksiin sisältyy kuitenkin myös         Hallitus perustelee kantaansa sillä, että näin-
21454: selviä heikennyksiä nykyiseen tilanteeseen verrat-    kin iäkkäistä ne, joiden avuttomuudentila ja
21455: tuna, minkä lisäksi osa ehdotuksista vaatii kor-      erityiskustannukset sitä edellyttävät, voisivat saa-
21456: jausta.                                               da hoitotukea hakemuksen perusteella. Ajattelu-
21457:                                                       tapa on käytännön elämälle vieras: kun tuen
21458:                                                       saamisen ehtona nimenomaan on avuttomuus, ei
21459:                      Hoitotuki                        tämän ikäisistä henkilöistä monikaan tiedä po.
21460:                                                       mahdollisuudesta tai ei kertakaikkiaan kykene
21461:    Hallituksen esityksen mukaan hoitotuen             etuutta hakemaan. Palveluorganisaatiota ei ole
21462: myöntämisperusteena olisi aina sairaudesta tai        mahdollista luoda niin aukottomaksi, ettei mer-
21463: vammasta aiheutunut toimintakyvyn alentumi-           kittävä osa hoitotukeen oikeutetuista jäisi sitä
21464: nen, tosiasiallinen avuntarve sekä erityiskustan-     ilman. On lisäksi perusteltua, että näin korkeaan
21465: nukset. Korkea ikä ei nykyisestä poiketen enää        ikään päässeille eläketurvaa jonkin verran korote-
21466: yksistään oikeuttaisi etuuteen. Ratkaisua perus-      taan - hallituksen esityksen mukaan po. mark-
21467: tellaan sillä, että näin rahallinen tuki voidaan      kamäärät jäisivät edelleen varsin vaatimattomiksi,
21468: paremmin kohdentaa sitä tarvitseville, kun sa-        a!in hoitotuki jopa nykyistä apulisää pienemmäk-
21469: malla myöntämisehtoja lievennettäisiin.               SI.
21470:    Hallituksen esityksessä tarkoitetut tavoitteet        Edellä sanotun perusteella myös uudessa järjes-
21471: ovat hyväksyttävissä, mutta keino on virheelli-       telmässä hoitotuki on aina myönnettävä, kun
21472: nen. Kaikkein iäkkäimmät eläkeläiset pantaisiin       eläkkeen saaja täyttää 80 vuotta. Tällöin alettai-
21473: maksamaan avuttomille eläkkeensaajille tarkoite-      siin nykyiseen tapaan ilman eri hakemusta mak-
21474: tut parannukset. Kaksi tukea tarvitsevaa elä-         saa alimman markkamäärän mukaista hoitotu-
21475: keläisryhmää asetettaisiin näin etujen suhteen        kea. Henkilön täyttäessä 85 vuotta tuki muutet-
21476: keinotekoisesti vastakkain. Samalla uudistuksesta     taisiin keskimmäisen markkamäärän mukaiseksi.
21477: aiheutuvat kustannukset pidettäisiin varsin pieni-       Hallituksen esityksen mukaan kolmiportainen
21478: nä, ja vuodesta 1994 lukien kustannusten arvioi-      hoitotuki tulisi markkamäärien osalta voimaan
21479: daan jopa alenevan nykyisen lainsäädännön mu-         asteittain. Vuoden 1987 indeksitasossa 1. 7.1988
21480: kaisiin menoihin verrattuna.                          lukien sovellettaisiin 104, 362 ja 518 markkaa
21481: 271024R
21482: 2                                      1987 vp. -      LA n:o 135
21483: 
21484: kuukaudessa, 1.1.1990 lukien 156, 414 ja 621           markkaa kuukaudessa, vammaistuen kaikki vas-
21485: markkaa, 1.1.1991 lukien 207, 465 ja 828 mark-         taavat markkamäärät olisivat pienempiä, samassa
21486: kaa ja vasta vuoden 1992 alusta tulisivat voimaan      indeksitasossa 310, 724 ja 1 345 markkaa kuu-
21487: tavoitteen mukaiset markkamäärät 207, 518 ja           kaudessa. Lainmuutoksen aiheuttamat lisäkus-
21488: 1 035 markkaa kuukaudessa. Viimeksi mainitut-          tannukset johtuisivatkin ainoastaan myöntämis-
21489: kin markkamäärät ovat tasoltaan niin matalia,          perusteiden väljentämisestä seuraavasta saajien
21490: etteivät ne toteuta lainsäädännön tavoitetta:          lukumäärän kasvusta.
21491: mahdollistaa riittävällä taloudellisella tuella vam-      Vammaistuki sidottaisiin lisäksi kansaneläke-
21492: maisen henkilön kotona tapahtuva hoito. Sitä           indeksiin, mikä on heikennys nykyiseen järjestel-
21493: suuremmalla syyllä markkamäärien asteittainen          mään verrattuna: invalidiraha on sidoksissa te-
21494: voimaantulo on vailla perusteita. Tavoitteiden         hokkaampaan TEL-indeksiin. Vammaisuudesta
21495: mukaiset markkamäärät olisi saatettava voimaan         aiheutuvan ansiotulojen aleneman korvauksena
21496: jo välittömästi 1. 7.1988 lukien, ja tämän jälkeen     maksettava vammaistuki olisikin sidottava osit-
21497: olisi selvitettävä pikaisesti niiden korottamismah-    tain palkkakehitystä seuraavaan TEL-indeksiin
21498: dollisuudet.                                           viimeistään siinä yhteydessä, kun kansaneläke-
21499:                                                        järjestelmän etuudet muutetaan TEL-indeksiin
21500:                                                        sidotuiksi, mikä olisi tehtävä viipymättä.
21501:                   Vammaistuki                             Vähimmäisvaatimuksena on pidettävä, että
21502:                                                        vammaistuen taso on sama kuin nykyisen invali-
21503:   Hallituksen esityksen mukaan vammaistuen             dirahan. Markkamäärät voisivat olla vuoden 1987
21504: uudet markkamäärät tulisivat ilman hoitotukea          indeksitasossa 750, 1 000 ja 1 500 markkaa.
21505: vastaavaa porrastusta voimaan välittömästi                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21506: 1.1.1989 lukien. Muunlainen ratkaisu ei olisi-
21507: kaan ollut mahdollinen: kun invalidirahan mark-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat /a-
21508: kamäärät vuonna 1987 ovat 726, 998 ja 1 435                   kiehdotukset:
21509: 
21510: 1.                                               Laki
21511:                                      kansaneläkelain muuttamisesta
21512: 
21513:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21514:     kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 156) 25 §:n 5 momentti,
21515: sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82),
21516:    muutetaan 30 a §, 31 §:n 3 momentti, 41 §:n 1 momentti, 42 a §, 42 b §:n 1 momentti, 69 §,
21517: 73 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti ja 91 a §,
21518:    sellaisina kuin niistä ovat, 30 a § muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla
21519: ja 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla lailla (670/85), 31 §:n 3 momentti, 41 §:n 1 momentti,
21520: 42 a §, 42 b §:n 1 momentti ja 73 §:n 2 momentti mainitussa 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
21521: laissa, 69 § osittain muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetulla lailla (588/78), 73 §:n 1
21522: momentin 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa laissa (427/63) ja
21523: 91 a § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1083/82), sekä
21524:    lisätään 73 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 4 päivänä heinäkuuta 1963
21525: annetussa laissa, uusi 6 kohta seuraavasti:
21526: 
21527:                      30 a §                                              31-91 a §
21528:   (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)
21529: 126)
21530:   Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on
21531: säädetty, 80 vuotta täyttäneelle eläkkeensaajalle        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
21532: maksetaan 1 momentin 3 kohdan mukaista ja 85           1988, kuitenkin siten, että kumotun 25 §:n 5
21533: vuotta täyttäneelle 2 kohdan mukaista hoitotu-         momentin säännöstä sovelletaan 31 päivään jou-
21534: kea.                                                   lukuuta 1988 saakka sekä että lain 42 a § ja
21535:   (5-6 mom. kuten hallituksen esityksen n:o            42 b §:n 1 momentti tulevat voimaan 1 päivänä
21536: 126 4-5 mom.)                                          tammikuuta 1989.
21537:                                       1987 vp. -     LA n:o 135                                       3
21538: 
21539:   Jos vakuutetulla on ennen tämän lain voi-          kustannusten perusteella tapaturmavakuutuslain,
21540: maantuloa oikeus saada iän perusteella apu- tai      maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, soti-
21541: hoitolisää, muutetaan apu- tai hoitolisä hake-       lasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vas-
21542: muksetta tämän lain mukaiseksi hoitotueksi, jon-     taavan aikaisemman lain mukaan korvausta ja
21543: ka määrä on maksetun apu- tai hoitolisän suurui-     lisäksi kansaneläkelain mukaista apu- tai hoitoli-
21544: nen. Vakuutetulle, jolla välittömästi ennen tä-      sää, muutetaan apu- tai hoitolisä hakemuksetta
21545: män lain voimaantuloa on oikeus saada avutto-        tämän lain mukaiseksi hoitotueksi, jonka määrä
21546: muuden perusteella apu- tai hoitolisää, suorite-     on maksetun apu- tai hoitolisän suuruinen.
21547: taan ilman eri hakemusta lain voimaantulosta            Jos tämän voimaantulosäännöksen 3 momen-
21548: lukien apulisän sijasta hoitotukea sen keskimmäi-    tin mukaista hoitotukea saavalle henkilölle
21549: nen määrä ja hoitolisän sijasta hoitotukea sen       myönnetään 30 a §:n mukainen hoitotuki samal-
21550: suurin määrä.                                        ta ajalta kuin hän on saanut ensiksi mainittua
21551:   Jos kansaneläkettä ja invaliidirahalain (374/51)   hoitotukea, pidetään tätä 30 a §:n mukaisena
21552: mukaista invalidirahaa saavalle vakuutetulle         hoitotuen ennakkosuorituksena.
21553: myönnetään muussa kuin vammaistukilain voi-             Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
21554: maantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitetussa        kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mu-
21555: tapauksessa vammaistuki, hänellä ei enää ole         kaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina
21556: oikeutta saada kansaneläkelain mukaista työky-       olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
21557: vyttömyyseläkettä eikä hoitotukea.                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
21558:   Jos vakuutetulla on ennen tämän lain voimaan-      tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
21559: tuloa oikeus saada sairaudesta tai vammasta ai-      teisiin.
21560: heutuvan toimintakyvyn alenemisen tai erityis-
21561: 
21562: 
21563: 
21564: 
21565: 2.
21566:                                         Vammaistukilaki
21567:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21568: 
21569:                         1§                           masta huomattavaa haittaa tai hän tarvitsee hen-
21570:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)           kilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja
21571:                                                      asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti tois-
21572:                        2 §                           tuvaa toisen henkilön apua, ohjausta tai valvon-
21573:    Henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan sai-      taa taikka hänelle aiheutuu sairaudesta tai vam-
21574: rauden tai vamman johdosta arvioida olevan           masta huomattavia erityiskustannuksia, 966
21575: yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut,      markkaa kuukaudessa; tai
21576: maksetaan haitan, tarvittavan avun, palvelusten         3) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vam-
21577: ja erityiskustannusten korvaamiseksi vammaistu-      masta olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustan-
21578: kea,                                                 nuksia, 725 markkaa kuukaudessa.
21579:    1) jos hän on vaikeasti vammainen tai jos hän       Jos henkilöllä on oikeus vammaistukeen useal-
21580: tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnois-     la 1-3 kohdassa säädetyllä perusteella, vammais-
21581: saan jokapäiväistä, aikaa vievää toisen henkilön     tuki maksetaan sen kohdan markkamäärän mu-
21582: apua, huomattavassa määrin säännöllistä ohjaus-      kaisena, johon eri tekijöiden yhteisvaikutus oi-
21583: ta tai valvontaa taikka hänelle aiheutuu sairau-     keuttaa.
21584: desta tai vammasta erittäin huomattavia erityis-
21585: kustannuksia, 1 450 markkaa kuukaudessa;                                3-11 §
21586:    2) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vam-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)
21587: 4                                    1987 vp. -    LA n:o 135
21588: 
21589: 3.                                             Laki
21590:                           rintamasotilaseläkelain 1 ja 8 §:n muuttamisesta
21591: 
21592:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21593:    kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 8 §:n 3
21594: momentin 9 kohta,
21595:    muutetaan 1 §:n 4 momentti ja 8 §:n 3 momentin 1 ja 2 sekä 12 ja 13 kohta,
21596:    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 4 momentti 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82)
21597: sekä 8 §:n 3 momentin 12 ja 13 kohta 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (55/85 ), ja
21598:    lisätään 8 §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1980,
21599: 23 päivänä heinäkuuta ja 30 päivänä joulukuuta 1982 sekä 4 päivänä tammikuuta 1985 annetuilla
21600: laeilla (1085/80, 575 ja 1084/82 sekä 3/85) ja mainitulla 18 päivänä tammikuuta 1985 annetulla
21601: lailla, uusi 14 kohta seuraavasti:
21602: 
21603:                      1 ja 8 §                            Voimaantulo- ja soveltamissäännös
21604:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)
21605: 
21606: 
21607: 
21608: 
21609: 4.                                             Laki
21610:                               perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta
21611: 
21612:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21613:   muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain 15 b §:n 3 momentin 9 ja 10
21614: kohta, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (54/85), ja
21615:   liså"tå'än 15 b §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1982
21616: annetulla lailla (105/82) ja mainitulla 18 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla, uusi 11 kohta
21617: seuraavasti:
21618: 
21619:                       15 b §                                      Voimaantulosäännös
21620:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)
21621: 
21622: 
21623: 
21624: 
21625: 5.                                             Laki
21626:                         eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
21627: 
21628:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21629:    muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n 2 momentin
21630: 2, 9 ja 10 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 2 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82)
21631: sekä 9 ja 10 kohta 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (56/85 ), ja
21632:    liså"tå'än 6 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 5 päivänä helmikuuta
21633: 1982 ja 18 päivänä tammikuuta 1985 annetuilla laeilla sekä 23 päivänä heinäkuuta 1982 ja 25 päivänä
21634: heinäkuuta 1986 annetuilla laeilla (574/82 ja 590/86), uusi 11 kohta seuraavasti:
21635: 
21636:                        6§                                 Voimaantulo- ja soveltamissäännös
21637:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 126)
21638: 
21639: 
21640:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
21641: 
21642:                       Vappu Säilynoja                                      Asko Apukka
21643:                                                1987 vp.
21644: 
21645: Lakialoite n:o 136
21646: 
21647: 
21648: 
21649: 
21650:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi työturvallisuuslain sekä
21651:                                      työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa
21652:                                      annetun lain muuttamisesta
21653: 
21654: 
21655:                                           Eduskunnalle
21656: 
21657:     Yksi suurimpia syitä siihen, että työturvalli-       Hallituksen esityksessä työsuojeluvaltuutetun
21658:  suuslakia ei ole käytännössä noudatettu, on se       vaarallisen työn keskeyttämisoikeus on vesitetty
21659:  että lain valvonta on jätetty pelkästään työsuoje-   monella tavalla, viime kädessä antamalla työnan-
21660:  luviranomaisten varaan eikä työntekijöille ja hei-   tajalle oikeus määrätä jatkamaan vaarallisen työn
21661:  dän edustajilleen ole annettu päätäntävaltaa työ-    tekemistä.
21662:  suojeluasioissa.                                        Demokraattinen Vaihtoehto ehdottaa, että
21663:    Työntekijöillä on kyllä työsopimuslakiin perus-    työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus keskeyt-
21664: tuva oikeus pidättäytyä vaarallisesta työstä. Työ-    tää vaarallinen työ, jos työoloissa vallitsevasta
21665: sopimuslakiin sisältyvää oikeutta rajoittamatta on    puutteellisuudesta tai epäkohdasta aiheutuu
21666: kuitenkin tarpeen, että myös työturvallisuusla-       työntekijälle terveyden menettämisen vaara eikä
21667: kiin kirjataan selkeä säädös oikeudesta pidättäy-     työnantaja riittävän nopeasti poista epäkohtaa tai
21668: tyä vaarallisesta työstä. Se helpottaisi tämän oi-    muutoin korjaa puutteellisuutta. Tämä mahdol-
21669: keuden käyttöä nimenomaan työturvallisuuden           listaa sen, että työ voidaan keskeyttää heti, jos
21670: perusteella.                                          sen aiheuttama vaara sitä vaatii. Se mahdollistaa
21671:    Työpaikoilla, joissa työskentelee vakinaisesti     myös sen, että työsuojeluvaltuutettu velvoittaa
21672: vähintään kymmenen työntekijää, on työntekijöi-       työnantajan sopivan määräajan puitteissa suorit-
21673: den valittava työsuojeluvaltuutettu edustamaan        tamaan tarpeelliset toimenpiteet. Jos työnantaja
21674: heitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa        ei niin tee, voi työsuojeluvaltuutettu keskeyttää
21675: sekä suhteissa työsuojeluviranomaisiin. Tehtävän-     työn siihen saakka, kunnes puutteellisuus on
21676: sä hoitoa varten työsuojeluvaltuutetulla on mah-      korjattu.
21677: dollisuus perehtyä monipuolisesti työsuojelukysy-        Lakeihin on myös kirjattava säännökset, joilla
21678: myksiin koulutuksen avulla sekä saada vapautus-       estetään työn keskeyttämisen seurauksena ansioi-
21679: ta työstään työpaikan oloihin tutustumista ja         den aleneminen, 1omauttaminen tai työpaikan
21680: niiden seuraamista varten. Näin hänelle kehitty-      menetys. Niinikään on lakeihin kirjattava sään-
21681: vät yksittäistä työntekijää paremmat edellytykset     nökset siitä, että työntekijät eivät joudu korvaus-
21682: puuttua työoloissa ilmeneviin epäkohtiin.             velvollisiksi työnteon keskeytymisestä aiheutu-
21683:    Kun työntekijät ovat valinneet työsuojeluval-      neesta vahingosta.
21684: tuutetun edustamaan itseään työsuojeluasioissa,          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21685: on luonnollista, että hänellä myös on laajat
21686: toimintaoikeudet puolustaa edustamiensa työnte-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21687: kijöiden oikeuksia. Näistä syistä on erityisen               kiehdotukset:
21688: perusteltua, että myös työsuojeluvaltuutetulla on
21689: oikeus keskeyttää vaarallinen työ.
21690: 
21691: 
21692: 
21693: 
21694: 271072T
21695: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 136
21696: 
21697: 1.
21698:                                                  Laki
21699:                                    työturvallisuuslain muuttamisesta
21700: 
21701:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annettuun työturvallisuusla-
21702: kiin (299/58) uusi 9 c § ja lisätyn 9 c §:n edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
21703: 
21704:                      Valvonta                             Työstä pidättäytyminen ei saa aiheuttaa työn-
21705:                                                        tekijöille ansion menetystä, lomauttamista, irtisa-
21706:                        9c§                             nomista eikä työsuhteen, virkasuhteen tai muun
21707:   Jos työnantaja rikkoo, mitä hänen velvollisuu-       palvelussuhteen purkamista.
21708: dekseen on tässä laissa tai sen nojalla annetuissa       Jos työntekijä tämän pykälän perusteella kiel-
21709: määräyksissä ja ohjeissa säädetty, tai jos työnteki-   täytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan
21710: jä muutoin kokemuksensa tai havaintojensa pe-          työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.
21711: rusteella toteaa, että työpaikalla vallitseva puut-
21712: teellisuus tai epäkohta aiheuttaa hänelle tai            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
21713: muulle henkilölle vaaraa tai terveydellistä hait-      1988.
21714: taa, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen
21715: työn suorittamisesta.
21716: 
21717: 
21718: 
21719: 2.
21720:                                                  Laki
21721:      työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain muuttamisesta
21722: 
21723:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojelu-
21724: asioissa 16 päivänä helmikuuta 197 3 annettuun lakiin ( 131/7 3) uusi näin kuuluva 11 a § seuraavasti:
21725: 
21726:                         11 a §                         suhteen, virkasuhteen tai muun palvelussuhteen
21727:   Jos työoloissa vallitsevasta puutteellisuudesta      purkamista.
21728: tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle terveyden           Työsuojeluvaltuutettu ja työntekijät eivät ole
21729: menettämisen vaara eikä työnantaja riittävän no-       korvausvelvollisia tämän pykälän nojalla tapahtu-
21730: peasti poista epäkohtaa tai muutoin korjaa puut-       neesta työnteon keskeyttämisestä mahdollisesti
21731: teellisuutta, työsuojeluvaltuutettu voi määrätä,       aiheutuneesta vahingosta tai muusta menetykses-
21732: että tällaista vaaraa aiheuttava työ on keskeytettä-   tä.
21733: vä.
21734:    Työnteon keskeyttäminen ei saa aiheuttaa työ-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
21735: suojeluvaltuutetulle eikä työntekijöille ansion        1988.
21736: menetystä, lom~uttamista, irtisanomista eikä työ-
21737: 
21738: 
21739:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1987
21740: 
21741:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
21742:                       Ensio Laine                               Esko-Juhani Tennilä
21743:                                                   1987 vp.
21744: 
21745: Lakialoite n:o 137
21746: 
21747: 
21748: 
21749: 
21750:                                      Linnainmaa ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 38 Ja 125 §:n
21751:                                         muuttamisesta
21752: 
21753: 
21754:                                               Eduskunnalle
21755: 
21756:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21757: 
21758:    Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi raken-           tai viranhaltijan ratkaistavaksi. Samalla tonttija-
21759: nuslakia niin, että tonttijaon hyväksyruismenette-       koesityksen nähtävillä pitämistä koskevia sään-
21760: lyä yksinkertaistetaan. Aloitteen mukaan tontti-         nöksiä esitetään muutettavaksi niin, että tarpeet-
21761: jaon hyväksyminen voitaisiin johtosäännöllä siir-        tomasta nähtäville asettamisesta voitaisiin eräissä
21762: tää kaupunginhallitusta alemman toimielimen              tapauksissa luopua.
21763: 
21764: 
21765: 
21766: 
21767:                                         ALOITTEEN PERUSTELUT
21768: 
21769:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tont-            hyväksymättä. Tästä aiheutuu useampien kuu-
21770: tijaon laatii kiinteistöinsinööri (RakA 46 §)ja sen      kausien viive rakentamiseen.
21771: hyväksyy kaupunginhallitus (RakL 38 §). Päätös-             Esimerkiksi Espoossa kaupunginhallitus hyväk-
21772: valtaa ei ole mahdollista siirtää johtosäännöllä         syy vuosittain n. 250 tonttijakoasiaa. Tonttijako-
21773: aiemmalle viranomaiselle.                                ehdotusten nähtävilläolon yhteydessä muistutuk-
21774:    Tonttijakoa valmisteltaessa on sellaiselle maan-      sia tulee aniharvoin, vain noin yksi vuodessa.
21775: omistajalle, jonka etua tai oikeutta tonttijako          Vieläkin harvemmin valitetaan kaupunginhalli-
21776: saattaa koskea, varattava siinä määrin kuin tar-         tuksen tonttijakoa koskevasta hyväksymispäätök-
21777: peelliseksi katsotaan tilaisuus joko kirjallisesti tai   sestä. Koko prosessiin kuluu kuitenkin keskimää-
21778: suullisesti lausua mielipiteensä asiasta (RakA           rin neljä kuukautta, mihin osaltaan vaikuttaa
21779: 154 §).                                                  asian päätöksenteko kaupunginhallituksessa sekä
21780:    Ennen kuin kaupunginhallitus voi hyväksyä             ehdotusten pitäminen julkisesti nähtävillä. Kui-
21781: tonttijakoehdotuksen on ehdotus pidettävä julki-         tenkin valtaosa tonttijakoehdotuksista laaditaan
21782: sesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Nähtä-         asemakaavaan merkityn ohjeellisen tonttijaon
21783: ville asettamisesta on tätä ennen ilmoitettava niin      mukaisesti ja hyväksytään lähes poikkeuksetta
21784: kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkais-        laadituo ehdotuksen mukaisena.
21785: taan (RakA 45 §). Kaupunginhallituksen tontti-              Tonttijaon hyväksyttäminen kaupunginhalli-
21786: jaon hyväksyruispäätöksestä on kuulutettava sillä        tuksessa ei vastaa tämän päivän tarvetta päätös-
21787: tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa          vallan delegoimiseksi asian luonnetta paremmin
21788: julkaistaan (RakA 125 §, RakA 47 §).                     vastaavalle tasolle. Tarkoituksenmukainen toi-
21789:    Nykyinen tonttijaon hyväksyruismenettely on           minta edellyttääkin, että tonttijaon hyväksymi-
21790: tarpeettoman monivaiheinen ja aikaavievä. Tämä           nen tulisi olla mahdollista johtosäännöllä siirtää
21791: aiheuttaa hankaluuksia etenkin suurissa kaupun-          lautakunnan tai viranhaltijan ratkaistavaksi.
21792: geissa, joissa asemakaavoittaminen ja rakentami-            Lisäksi tonttijakoesityksen nähtävilleasettaruis-
21793: nen on vireää ja tonttijakoasioiden lukumäärä            velvoitetta tulisi voida keventää. Rakennuslain ·
21794: suuri. Usein tontinostaja joutuukin rakennuslu-          125 §:n 4 momentin (26.6.19811499) mukaan
21795: pavaiheessa toteamaan, että tonttijako on vielä          tonttijakoehdotusta ei tarvitse asettaa nähtäville,
21796: 
21797: 2710881
21798: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 137
21799: 
21800: JOS ne, joilla 138 §:n 2 momentin mukaan on           ohjeellista tonttijakoa tai nykyisiä kiinteistön ra
21801: tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätöksestä        joja.
21802: valitusoikeus, ovat ehdotuksen hyväksyneet. Tätä         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21803: menettelytapaa tulisi laajentaa koskemaan myös
21804: niitä tapauksia, joissa tonttijako laaditaan siten,              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan Ia
21805: että korttelista muodostetaan vain yksi tontti tai            kiehdotuksen:
21806: että tonttijako noudattaa asemakaavassa esitettyä
21807: 
21808: 
21809: 
21810:                                                 Laki
21811:                               rakennuslain 38 ja 125 §:n muuttamisesta
21812: 
21813:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennustai
21814: 38 §:n 2 momentti ja 125 §:n 4 momentti,
21815:   sellaisena kuin ne ovat, 38 §:n 2 momentti 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66) j
21816: 125 §:n 4 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (499/81), näin kuuluviksi:
21817: 
21818:                        38 §                           joilla 138 §:n 2 momentin mukaan on tonttijaot
21819:                                                       hyväksymistä koskevasta päätöksestä valitusoi
21820:    Tonttijaon hyväksyy kaupunginhallitus. Johto-      keus, ovat ehdotuksen kirjallisesti hyväksyneet ta
21821: säännöllä tonttijaon hyväksyminen voidaan siir-       jos tonttijako laaditaan siten, että korttelist
21822: tää lautakunnan tai viranhaltijan ratkaistavaksi.     muodostetaan vain yksi tontti taikka siten, ett:
21823:                                                       tonttijako noudattaa asemakaavassa esitettyä oh
21824:                       125 §                           jeellista tonttijakoa tai nykyisiä kiinteistön rajoja
21825: 
21826:   Mitä 1 momentissa on säädetty tonttijakoehdo-         Tämä laki tulee vmmaan            päivänä
21827: tuksen nähtävillepanosta, ei sovelleta, jos ne,       kuuta 198
21828: 
21829: 
21830: 
21831:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
21832: 
21833:          Tuula Linnainmaa               Martti Tiuri                     Eva-Riitta Siitonen
21834:          Ritva Laurila                  Jouni ). Särkijärvi              Olli Ikkala
21835:          Anneli Taina                   Kimmo Sasi                       Sauli Niinistö
21836:                                         Ben Zyskowicz
21837:                                                 1987 vp.
21838: 
21839: Lakialoite n:o 138
21840: 
21841: 
21842: 
21843: 
21844:                                    Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksus-
21845:                                      ta annetun lain muuttamisesta
21846: 
21847: 
21848:                                            Eduskunnalle
21849: 
21850:    Katumaksu on pääasiassa asumiseen kohdistu-            Ehdotamme, että katumaksulakia muutetaan
21851: va veronluonteinen rasitus. Katumaksulain myö-         siten, että asuinkiinteistöt vapautetaan kokonaan
21852: tä eivät kuntalaisten palvelut ole parantuneet.        katumaksuista. Jotta tällä toimenpiteellä ei lisät-
21853: Katumaksu on sosiaalisesti epäoikeudenmukai-           täisi kuntien osuutta katujen rakentamisen ja
21854: nen, koska sitä määrättäessä ei juurikaan oteta       kunnossapidon        kustannuksista,    ehdotamme
21855: huomioon maksuvelvollisen tulotasoa vaan katu-        asuinkiinteistöjen maksuosuuden korvaamista
21856: maksua joutuu maksamaan myös henkilö, joka ei         kunnille valtion varoista.
21857: maksa kunnallisveroa. Erityisen ankarasti maksu           Yritysten maksuosuuden nostamiseksi parem-
21858: kohdistuu vanhoihin kiinteistöihin, koska kiin-       min vastaamaan niiden toiminnasta aiheutuvia
21859: teistön arvoa määriteltäessä ei oteta huomioon        kustannuksia ehdotamme katumaksuprosentin
21860: ikäalennuksia.                                        nostamista 60 % :iin, asuinkiinteistöjen jäädessä
21861:    Katumaksua määrättäessä ei kyseessä olevan         maksuvelvoitteen ulkopuolelle. Esitämme lisäksi,
21862: kiinteistön käytön katuverkolle aiheuttamaa tosi-     että kunnanvaltuusto voisi päättää maksun mää-
21863: asiallista rasitusta oteta huomioon kuin vähäisessä   räämisestä myös asema- ja rakennuskaava-alueen
21864: määrin. Tämä johtaa siihen, että teollisuuden ja      ulkopuolella olevalle muulle kuin asuinkiinteis-
21865: muun liiketoiminnan aiheuttama katujen raken-         tölle, tietyin edellytyksin. Edelleen esitämme,
21866: tamisen ja kunnossapidon tarve pääosin maksate-       että kunnanvaltuusto voisi korottaa katumaksun
21867: taan asuinkiinteistöillä. Usein suuria liikennejär-   kaksinkertaiseksi kiinteistöjen osalta, joiden ai-
21868: jestelyjä ja kulutusta katuverkolle aiheuttavat       heuttama rasitus katuverkolle on suuri.
21869: teollisuuslaitokset sijaitsevat kaavoitetun alueen        Ehdotamme normaalin valtionosuuden maksa-
21870: ulkopuolella, jolloin ne eivät lainkaan joudu         mista kunnille katujen ja teiden kunnossapito-
21871: maksamaan katumaksua. Kuitenkin katumaksu-            kustannusten lisäksi myös rakennuskustannuksiin
21872: lakia on nimenomaan perusteltu sillä, että yrityk-    ja valtionosuusprosenttien nostamista.
21873: set maksavat katumaksuista suuremman osuuden             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21874: kuin kunnallisverosta. Katumaksut ovat yrityksil-
21875: le kuitenkin myös verovähennyskelpoisia menoja.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
21876:                                                               kiehdotuksen:
21877: 
21878: 
21879:                                                 Laki
21880:                 kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
21881: 
21882:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21883:   muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (670/ 78)
21884: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 5 momentti ja 13 §,
21885:   näistä 13 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa
21886: (1063/86), sekä
21887:   lisätään 1 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 1 a ja 13 a § seuraavasti:
21888: 
21889:                        1§                             tajan tai omistajan vertaisen haltijan asuinkiin-
21890:   Kadun rakentamisesta ja kunnossapidosta on          teistöjä lukuun ottamatta suoritettava sille kun-
21891: asemakaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omis-     nalle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee, vuotuista
21892: 271138Q
21893: 2                                      1987 vp. -      LA n:o 138
21894: 
21895: katumaksua sen mukaan kuin tässä laissa sääde-                               13§
21896: tään.                                                     Kunnalle suoritetaan valtionosuutta katujen
21897:     Rakennuskaavatien rakentamisesta ja kunnos-        rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Val-
21898: sapidosta on rakennuskaava-alueella sijaitsevan        tionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi katso-
21899: kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen hal-     taan kunnanhallituksen 9 §:n 1 momentin mu-
21900: tijan asuinkiinteistöjä lukuun ottamatta suoritet-     kaisesti vahvistamat kadun rakentamisesta ja
21901: tava rakennuskaavatiemaksua soveltuvin osin sen        kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset.
21902: mukaan kuin tässä laissa säädetään katumaksus-            Valtionosuutta suoritetaan 1 momentissa tar-
21903: ta.                                                    koitettuihin kustannuksiin kuntien kantokyky-
21904:                                                        luokituksesta annetussa laissa (64918 5) tarkoitet-
21905:    Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan määrä-         tujen kantokykyluokkien perusteella seuraavasti:
21906: tä, että myös asemakaava- tai rakennuskaava-alu-
21907: een ulkopuolella sijaitsevan edellä 1 ja 2 momen-       Kunnan kantokykyluokka    Valtionosuus prosentteina
21908: tissa tarkoitetun kiinteistön omistajan tai omista-                 1                       28
21909: jan vertaisen haltijan on maksettava katumaksua,                    2                        26
21910: mikäli kyseessä olevan kiinteistön tämän lain                      3                        24
21911: 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti määräytyvä                        4                        22
21912: arvo on huomattava tai kiinteistö aiheuttaa 7 §:n                  5                        20
21913: 5 momentissa tarkoitettua erityisen vilkasta tai                   6                        18
21914: raskasta liikennettä.                                              7                        16
21915:                                                                    8                        14
21916:                       1a§                                          9                        12
21917:   Kunnilla on oikeus saada valtion varoista                       10                        10
21918: asuinkiinteistöjen katumaksuosuus. Maksun saa-
21919: dakseen kunnan tulee kunkin kalenterivuoden               Valtioneuvosto antaa tarvittaessa yleisiä ohjeita
21920: maaliskuun loppuun mennessä tehdä ympäristö-           siitä, mitä kadun rakentamisesta ja kunnossapi-
21921: ministeriölle laskelma kunnan alueella olevien         dosta kunnalle aiheutuneista kustannuksista on
21922: asuinkiinteistöjen katumaksusta. Y m päristömi-        pidettävä katujen asianmukaisen hoidon ja ra-
21923: nisteriön tehtävänä on tulo- ja menoarvion tultua      kantamisen kannalta 1 momentissa tarkoitetulla
21924: hyväksytyksi maksaa kunnille asuinkiinteistöjen        tavalla hyväksyttävinä kustannuksina.
21925: katumaksuosuus.
21926:                                                                               13 a §
21927:                                                           Valtionosuutta     määrättäessä    vähennetään
21928:                         7§                             13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksis-
21929:                                                        ta 1 a §:n nojalla valtion varoista kunnalle mak-
21930:   Jos kiinteistöstä johtuva liikenne on erityisen      settava asuinkiinteistöjen katumaksuosuus.
21931: vilkasta tai raskasta, voidaan kiinteistölle määrät-
21932: tävää katumaksua vastaavasti korottaa, kuitenkin         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
21933: enintään kaksinkertaiseksi.                            kuuta 1988.
21934: 
21935: 
21936:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
21937: 
21938:          Marja-Liisa Löyttyjärvi         Esko-Juhani Tennilä             Marjatta Stenius-Kaukonen
21939:                                                     1987 vp.
21940: 
21941: Lakialoite n:o 139
21942: 
21943: 
21944:                                      Vähänäkki ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 47 §:n muuttami-
21945:                                        sesta
21946: 
21947: 
21948:                                               Eduskunnalle
21949: 
21950:   Elokuun 1 patvana 1984 voimaan tulleen uu-                 Kuntien ja valtion menoihin momentin väljen-
21951: den peruskoululain {27.5.1983/476) 47 §:n 1 ja            nyksellä olisi kuitenkin huomattava vähentävä
21952: 2 momentit ovat näin kuuluvat:                            vaikutuksensa:
21953:                                                              1. esimerkki: Vehkalahden kunnan Onkamaan
21954:                         47 §                              kylän koilliskulmalla asuvat oppilaat ovat käyneet
21955:    Milloin peruskoulun oppilaan koulumatka on             koulunsa naapurikunnan eli Miehikkälän koulus-
21956: viittä kilometriä pitempi tai milloin se oppilaan         sa. Uuden peruskoululain tultua voimaan ei
21957: ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muu-              Miehikkälän kunta ole voinut maksaa näiden
21958: toin muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasitta-       vehkalahtelaisten oppilaiden koulumatkoja, kos-
21959: vaksi tai vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä          ka kysymyksessä oleva 47 §:n 2 momentti ei anna
21960: oppilaalle maksuton kuljetus tai avustettava riit-        siihen mahdollisuuksia. Jos oppilaat kävisivät lain
21961: tävässä määrin oppilaan kuljettamista tai saatta-         edellyttämällä tavalla oman kuntansa eli siis
21962: mista.                                                    Vehkalahden kunnan peruskoulua, olisivat kulje-
21963:   Jos oppilas 38 §:n 2 momentin nojalla käy               tuskustannukset lukuvuodessa noin 42 000 mark-
21964: muun kuin oman piirinsä peruskoulua, ei 1                 kaa, koska kuljetukset jouduttaisiin suorittamaan
21965: momentin säännöstä sovelleta, paitsi milloin              taksilla. Miehikkälän kunnan peruskoulua käytä-
21966: muun kuin oman piirin peruskoulun käyminen                essä ovat linja-autokyydin kustannukset lukuvuo-
21967: perustuu oppilaan huoltajan tekemään valintaan            dessa tällä hetkellä samalta oppilasmääräitä yh-
21968: oppilaan osallistumisesta toisen kotimaisen kielen        teensä 2 314,20 markkaa.
21969: tai vieraan kielen opiskeluun lähimmässä tarkoi-             2. esimerkki: Kaksi Virolahden kunnassa asu-
21970: tuksenmukaisessa koulussa.                                vaa oppilasta käy naapurikunnan eli Miehikkälän
21971:                                                           peruskoulua. Heistä aiheutuvat kuljetuskustan-
21972:    Mikäli 47 §:n 2 momentin säännökset eivät              nukset ovat lukuvuodessa nykyisin 1 710 mark-
21973: olisi noin voimakkaasti vieraan koulupiirin käyt-         kaa, kun sen sijaan oman kunnan peruskouluun
21974: töä rajaavia ja kunnat voisivat sallia vieraan            olisivat kustannukset osin taksi- ja osin linja-
21975: koulupiirin käytön väljemmin, olisi koulunkäynti          autokyydeistä yhteensä 16 454 markkaa. Luon-
21976: järjestettävissä paikallisia olosuhteita ajatellen jär-   nollisesti voisi Virolahden kunta suosia oman
21977: kevämmin, oppilaan rasituksia vähentävästi ja             kuntansa taksiyrittäjiä ja kuljettaa ko. oppilaat
21978: ennen kaikkea yhteiskunnan varoja ajatellen               oman kunnan kouluun, jolloin kyyteihin tulisi
21979: edullisemmin. Monissa laaja-alaisissa maaseutu-           valtionosuutta. Lasten koulumatka pitenisi kui-
21980: kunnissa on kunnan äärialueilla sijaitsevien yksi-        tenkin tällöin kohtuuttomasti ja valtion rahaa
21981: näistalojen lasten koulunkäynti järjestettävissä          kulutettaisiin epätarkoituksenmukaiseen kulje-
21982: järkevämmin naapurikunnan peruskoulussa kuin              tukseen.
21983: omassa kunnassa. Vieraan koulupiirin käyttöä                 Mielestämme ei valtion varojen tuhlausta tuli-
21984: puoltavat kylän tahi sen tiettyjen talojen parem-         sikaan suosia, eikä näin ollen evätä valtionosuut-
21985: mat kulku- ja linja-autoyhteydet naapurikunnan            ta edullisimmalta ja lasten kannalta järkevimmäl-
21986: taajamiin kuin omaan, samoin asianomaisten                tä kuljetusvaihtoehdolta.
21987: ikimuistoiset asiointitottumukset. Toisaalta voi-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21988: daan sanoa, ettei 47 §:n 2 momentin väljempi              nioittavasti,
21989: rajaaminen tulisi aiheuttamaan niitä vaikeuksia,
21990: joita ko. lakia säädettäessä ehkä on pelätty,                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
21991: esimerkiksi opettajien virkojen lukumäärään vai-                 kiehdotuksen:
21992: kuttamista, koska kysymykseen tulevat oppilas-
21993: määrät ovat kuitenkin marginaalisia.
21994: 2712842
21995: 2                                       1987 vp. -    LA n:o 139
21996: 
21997:                                                Laki
21998:                                 peruskoululain 47 §:n muuttamisesta
21999: 
22000:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
22001: (476/83) 47 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22002: 
22003:                       47 §
22004:                                                      tuksenmukaisessa koulussa, taikka milloin muun
22005:    Jos oppilas 38 §:n 2 momentin nojalla käy         kuin oman piirin peruskoulun käyminen on
22006: muun kuin oman piirinsä peruskoulua, ei 1            y?teiskunnan kannalta taloudellisesti perustelta-
22007: momentin säännöstä sovelleta, paitsi milloin         vissa.
22008: muun kuin oman piirin peruskoulun käyminen
22009: perustuu oppilaan huoltajan tekemään valintaan
22010: oppilaan osallistumisesta toisen kotimaisen kielen     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
22011: tai vieraan kielen opiskeluun lähimmässä tarkoi-     1988.
22012: 
22013: 
22014: 
22015:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1987
22016: 
22017:          Matti Vähänäkki                Jukka Roos                     Heikki Rinne
22018:          Timo Roos                      Saara-Maria Paakkinen          Raimo Vuoristo
22019:          Markku Pohjola                 Kerttu Törnqvist               Pentti Lahti-Nuuttila
22020:                                                  1987 vp.
22021: 
22022: Lakialoite n:o 140
22023: 
22024: 
22025: 
22026: 
22027:                                     Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen johdosta myönnettä-
22028:                                        vistä korkotukilainoista
22029: 
22030: 
22031:                                             Eduskunnalle
22032: 
22033:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22034: 
22035:    Vuoden 1987 satovahingot ovat muodostuneet           sanotulla tavalla huomattavana, jos sadon arvo
22036: kasvukauden heikoista sääolosuhteista johtuen           alittaa 10 prosentilla satovahinkojen korvaamises-
22037: erittäin suuriksi. Kasvukauden normaalia alhai-         ta annetussa asetuksessa (820/75) tarkoitetun
22038: sempi lämpötila ja koko kasvukauden jatkuneet           normisadon arvon.
22039: sateet ovat aiheuttaneet määrällisten tappioiden           Rahalaitos saisi periä korkotukilainasta korkoa,
22040: lisäksi huomattavaa laadun heikkenemistä. Ai-           joka saadaan, kun Suomen Pankin perimään
22041: heutuneiden vahinkojen osittaiseksi korvaamisek-        peruskorkoon lisätään 3 prosenttiyksikköä. Kor-
22042: si on säädetty laki vuoden 1987 satovahinkojen          kotukilainasta saajalta perittävä vuotuinen korko
22043: johdosta myönnettävistä korkotukilainoista. Vuo-        olisi 3 prosenttia. Valtio maksaisi rahalaitokselle
22044: sina 1981 ja 1984 sattuneiden suurten satovahin-        korkohyvitystä, jonka suuruus on pankin peri-
22045: kojen aiheuttamia menetyksiä jouduttiin myös            män koron ja lainan saajalta perittävän koron
22046: lieventämään erityisin korkotukilainajärjestelyin.      erotus. Korkotukilainan takaisinmaksuajaksi eh-
22047: Kuitenkaan ei ole pidettävä tarkoituksenmukai-          dotetaan 6 vuotta, jota takaisinmaksuaikaa raha-
22048: sena, että kulloinkin kadon kohdatessa säädetään        laitos voisi pidentää enintään kahdella vuodella,
22049: erikseen lailla viljelijöille myönnettävistä helpo-     mikäli pidentäminen lainan saajasta riippumatto-
22050: tuksista. Tämän vuoksi satovahinkojen johdosta          mista syistä aiheutuneiden vaikeuksien lieventä-
22051: myönnettävistä korkotukilainoista ehdotetaan            miseksi olisi tarpeen.
22052: säädettäväksi pysyvä laki, jonka avulla lainoitus-         Vuoden 1987 kadon yhteydessä on havaittu,
22053: toiminta voitaisiin käynnistää nopeasti ja jousta-      että monilla satovahinkoja kärsineillä viljelijöillä
22054: vastl.                                                  on lainojen saannissa vaikeuksia, koska vakuuksia
22055:     Lailla on tarkoitus tehdä mahdolliseksi myön-       ei ole käytettävissä riittävästi. Korkotukilainat
22056: tää satovahinkojen johdosta taloudellisia vahin-        olisi tästä syystä voitava ottaa valtion vastuulle.
22057: koja kärsineille viljelijöille rahalaitosten varoista   Lakialaitteessa ehdotetaankin, että edellä maini-
22058: lainoja, joiden osalta valtio maksaa rahalaitoksille    tussa tilanteessa voidaan satovahinkolainalle kor-
22059: korkohyvitystä. Korkotukilainoja varten tulee           koineen myöntää valtion takaus. Maa- ja metsä-
22060: vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon varata          talousministeriö     vahvistaa    valtiontakauksen
22061: riittävä markkamäärä.                                   myöntämistä koskevat perusteet sekä muutoinkin
22062:     Lainan myöntämisen edellytyksenä olisi, että        korkotukilainojen yleiset ehdot.
22063:  viljelmällä on todettu aiheutuneen satovahinko-           Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
22064:  jen korvaamisesta annetun lain 1 § :ssä tarkoite-      simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen
22065:  tuista syistä huomattava määrällinen tai laadulli-     hyväksynyt.
22066:  nen satovahinko. Satovahinkoa olisi pidettävä
22067: 
22068: 
22069:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
22070: 
22071:   1 §. Lain 1 § :ssä säädettäisiin, että satovahin-     tyisten viljelijöiden muodostamalle yhtymälle,
22072: kojen johdosta taloudellisia menetyksiä kärsi-          jonka tarkoituksena on harjoittaa maataloudellis-
22073: mään joutuneelle yksityiselle viljelijälle tai yksi-    ta yhteistoimintaa, voitaisiin antaa rahalaitosten
22074: 
22075:  271313F
22076: 2                                          1987 vp. -     LA n:o 140
22077: 
22078:   varoista sellaisia lainoja, joiden osalta valtio mak-      6 §. Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaisi
22079:  saa rahalaitoksille korkohyvitystä. Korkotukilai-         maa- ja metsätalousministeriö.
22080:   nan myöntäisi osuuspankki, säästöpankki, liike-            7 §. Lainahakemus olisi jätettävä rahalaitoksel-
22081:   pankki, Postipankki tai Suomen Hypoteekkiyh-            le maa- ja metsätalousministeriön vuosittain
22082:   distys.                                                 määräämänä ajankohtana.
22083:      2 §. Korkotukilainojen myöntämisen edelly-              Rahalaitoksen tulisi viivytyksettä toimittaa lai-
22084:   tyksenä olisi, että viljelmällä on satovahinkojen       nahakemus ao. kunnan maatalouslautakunnalle,
22085:  korvaamisesta annetun lain 1 §:ssä (748/81) tar-         jonka tulisi hakemuksen osalta antaa lausuntonsa
22086:  koitetuista syistä pelto- tai puutarhakasveille ai-      siitä, ovatko 2 §:ssä tarkoitetut edellytykset lai-
22087:  heutunut huomattava määrällinen tai laadullinen          nan myöntämiseen olemassa sekä ilmoitettava
22088:  vahinko, joka on selvitetty sanotussa laissa tarkoi-     puolletun lainan määrä. Maatalouslautakunnan
22089:  tetulla arviolla tai muulla luotettavalla tavalla.       olisi palautettava lainahakemukset lausuntoineen
22090:  Satovahinkoa olisi pidettävä määrällisesti tai laa-      rahalaitoksille. Korkotukilainaa ei saisi myöntää
22091:  dullisesti huomattavana, jos sadon arvo alittaa 10       enempää kuin maatalouslautakunta on puolta-
22092:  prosentilla satovahinkojen korvaamisesta anne-           nut.
22093:  tussa asetuksessa ( 82017 5) tarkoitetun normisa-           Satovahinkolainan myöntämistä koskevaan
22094:  don arvon.                                               maatalouslautakunnan lausuntoon sisältyvään
22095:     3 §. Lakiehdotuksen 3 §:n mukaan korkotuki-           ratkaisuun ei saisi hakea valittamalla muutosta.
22096:  lainoja voitaisiin vuosittain myöntää enintään           Jos käytettävissä olevat varat eivät riittäisi kaik-
22097:                                                           kien tarpeellisiksi katsottujen lainojen myöntämi-
22098:  valtion tulo- ja menoarviossa vahvistettava mark-
22099:                                                           seen, maatilahallituksen tulisi määrätä, kuinka
22100:  kamäärä. Lainaa ja satovahinkokorvausta voitai-
22101:  siin myöntää viljelmää kohti enintään aiheutu-           suuri prosentuaalinen osa kunkin kunnan koh-
22102:                                                           dalla saadaan maatalouslautakunnan puoltamasta
22103:  nutta tai arvioitua satovahinkoa vastaava määrä.
22104:                                                           lainojen      markkamääräisestä          yhteismäärästä
22105:  Korkotukilaina voitaisiin maksaa lainansaajalle
22106:                                                           myöntää.
22107:  kahdessa erässä, jolloin lainan ja satovahinkokor-
22108:                                                              8 §. 8 §:ssä säädettäisiin korkohyvityksen suo-
22109:  vauksen yhteensovittaminen tehtäisiin jälkim-
22110:  mäistä lainaerää maksettaessa. Lainan ensimmäis-         rittamisen lakkaamisesta eräistä lainansaajan me-
22111:                                                           nettelyistä johtuvista syistä, korkohyvityksen ta-
22112:  tä erää ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista
22113:                                                           kaisinmaksamisesta sekä sakkokorosta.
22114:  alentaa, vaikka yhteensovituksen pääsääntö sitä
22115:                                                              9 §. Tässä kohdin säädettäisiin siitä, että kor-
22116:  edellyttäisi. Käytännössä ennakkoerän suuruus
22117:                                                           kotukilainaa koskeva velkakirja on maatilalainoja
22118:  voidaan määrätä siten, ettei ensimmäisen erän
22119: alentamiseen juuri jouduta. Esitetty menettely            koskevien velkakirjojen tapaan vapaa saamistodis-
22120:                                                           tetta annettaessa tai kiinnitystä haettaessa suori-
22121: joustavoittaisi ja nopeuttaisi olennaisesti vaikeuk-
22122: sissa olevien viljelijöiden rahansaantia, kun rahoi-      tettavasta leimaverosta. Sanottu leimaverovapaus
22123:                                                           koskisi kuitenkin enintään aiheutunutta tai arvi-
22124: tustoiminta voitaisiin käynnistää korvausten mak-
22125:                                                           oitua satovahinkoa vastaavaa pääomaa.
22126: satuksesta riippumatta.
22127:                                                              Aina satovahinkoja kärsineillä viljelijöillä ei ole
22128:     4 §. Rahalaitos saisi periä korkotukilainasta         käytettävissä riittävästi vakuuksia. Koska lähtö-
22129: korkoa, joka olisi 3 prosenttiyksikköä yli Suomen         kohtana on pidettävä sitä, että rahalaitokset eivät
22130: Pankin peruskoron. Korkotukilainasta viljelijältä         myönnä korkotukilainoja ilman vakuuksia, kor-
22131: perittävä vuotuinen korko olisi 3 prosenttia.             kotukilainat olisi tarvittaessa voitava ottaa valtion
22132: Korkohyvityksen suorittaisi hakemuksesta maati-           vastuulle. Tästä syystä ehdotetaan 9 §:ssä säädet-
22133: lahallitus. Valtio maksaisi rahalaitokselle sen pe-       täväksi, että viljelijän heikon taloudellisen ase-
22134: rimän vuotuisen koron ja lainan saajan maksa-             man johdosta voidaan lainalle myöntää valtion
22135: man vuotuisen koron erotusta vastaavan määrän             takaus. Tässä heikolla taloudellisella asemalla
22136: suuruista korkohyvitystä.                                 tarkoitetaan sitä, että viljelijällä ei ole käytettävis-
22137:     5 §. Korkotukilainan takaisinmaksuaika olisi 6        sä riittäviä vakuuksia, jotka mahdollistaisivat kor-
22138: vuotta. Lainan saajasta riippumattomista syistä           kotukilainan saamisen.
22139: aiheutuneiden vaikeuksien lieventämiseksi raha-              10 §. Säännöksessä ehdotetaan, että maatila-
22140: laitos voisi pidentää korkotukilainan takaisin-           hallitus vahvistaisi laissa tarkoitetut lomakkeet.
22141: maksuaikaa enintään kahdella vuodella edellyt-               11 §. Koska lakia sovellettaisiin myös Ahve-
22142: täen, että lainan saajan on esitetyn selvityksen          nanmaan maakunnassa, ehdotetaan pykälään
22143: perusteella katsottava taloudellisen asemansa             otettavaksi säännös, jonka mukaan tässä laissa
22144: puolesta olevan tällaisen helpotuksen tarpeessa.          maatalouslautakunnalle kuuluvat tehtävät suorit-
22145:                                         1987 vp. -      LA n:o 140                                      3
22146: 
22147: taa Ahvenanmaalla kunnanhallitus tai sanotun               13 §. Laki olisi tarkoitus saattaa voimaan mah-
22148: lautakunnan tehtäviä muutoin hoitamaan asetet-          dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on
22149: tu lautakunta sekä maatalouspiireille kuuluvat          sen hyväksynyt.
22150: tehtävät hoitaisi lääninhallitus.                         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22151:    12 §. Lain 12 §:ssä säädettäisiin, että tarkem-
22152: pia määräyksiä lain täytäntöönpanosta ja sovelta-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22153: misesta voisi tarvittaessa antaa maa- ja metsäta-              kiehdotuksen:
22154: lousministeriö.
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159:                                                   Laki
22160:                       satovahinkojen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista
22161: 
22162:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22163: 
22164:                          1§                                                    3§
22165:    Satovahinkojen johdosta taloudellisia mene-             Korkotukilainoja voidaan vuosittain myöntaa
22166: tyksiä kärsimään joutuneelle yksityiselle viljelijäl-   yhteensä enintään valtion tulo- ja menoarviossa
22167: le tai yksityisten viljelijöiden muodostamalle yh-      vahvistettava markkamäärä. Tässä laissa tarkoitet-
22168: tymälle, jonka tarkoituksena on harjoittaa maata-       tua lainaa ja satovahinkokorvausta voidaan
22169: loudellista yhteistoimintaa, voidaan antaa raha-        myöntää viljelmää kohti enintään aiheutunutta
22170: laitosten varoista sellaisia lainoja, joiden osalta     tai arvioitua satovahinkoa vastaava määrä ottaen
22171: valtio maksaa rahalaitoksille korkohyvitystä, sen       huomioon 2 momentin yhteensovitussäännökset.
22172: mukaan kuin tässä laissa säädetään. Näitä lainoja          Korkotukilaina maksetaan lainan saajalle kah-
22173: sanotaan jäljempänä korkotukilainoiksi.                 dessa erässä. Ensimmäinen erä saadaan maksaa
22174:    Korkotukilainan myöntää osuuspankki, säästö-         välittömästi hakemuksen tultua hyväksytyksi ja se
22175: pankki, liikepankki, Postipankki tai Suomen Hy-         voi olla enintään 50 prosenttia aiheutuneen tai
22176: poteekkiyhdistys, joita tässä laissa sanotaan raha-     arvioidun satovahingon määrästä. Loppuerä saa-
22177: laitoksiksi.                                            daan maksaa sen jälkeen, kun kunnan maata-
22178:                                                         louslautakunta on vahvistanut tilakohtaisen sato-
22179:                         2 §
22180:                                                         vahinkokorvauksen, joka otetaan huomioon lop-
22181:    Korkotukilainan myöntämisen edellytyksenä
22182:                                                         puerän vähennyksenä. Lainan ensimmäistä erää
22183: on, että viljelmällä on satovahinkojen korvaami-
22184:                                                         ei alenneta tässä tarkoitetun lainan ja korvausten
22185: sesta annetun lain 1 §:ssä (748/81) tarkoitetuista
22186:                                                         yhteensovittamisen johdosta.
22187: syistä pelto- tai puutarhakasveille aiheutunut
22188: huomattava määrällinen tai laadullinen vahinko,
22189: joka on selvitetty sanotussa laissa tarkoitetulla                               4§
22190: arviolla tai muulla luotettavalla tavalla. Avio-           Rahalaitos ~aa periä korkotukilainasta korkoa,
22191: puolisoiden ja heidän alaikäisten lastensa hallit-      joka saadaan, kun Suomen Pankin perimään
22192: semat viljelmät katsotaan tällöin yhdeksi viljel-       peruskorkoon lisätään 3 prosenttiyksikköä. Kor-
22193: mäksi. Viljelmän peltoalaan lasketaan myös              kotukilainasta saajalta perittävä vuotuinen korko
22194:                                                                       1
22195: 
22196: 
22197: 
22198: 
22199: vuokralla viljelty peltoala.                            on 3 prosenttia.
22200:    Satovahinkoa on pidettävä määrällisesti tai             Valtio maksaa rahalaitokselle sen 1 momentin
22201: laadullisesti huomattavana, jos sadon arvo alittaa      mukaisesti perimän vuotuisen koron ja lainansaa-
22202: 10 prosentilla satovahinkojen korvaamisesta an-         jalta perittävän vuotuisen koron erotusta vastaa-
22203: netussa asetuksessa (820/75) tarkoitetun normisa-       van suuruista korkohyvitystä.
22204: don arvon. Tarkemmat määräykset vahinkojen                 Korkohyvityksen suorittaa maatilahallitus.
22205: laskemisesta tällöin samoin kuin siinä tapaukses-       Korkohyvityksen maksamista koskevaan hake-
22206: sa, että kysymyksessä on laadullinen tai puutar-        mukseen tulee, sen mukaan kuin maatilahallitus
22207: hakasveille aiheutunut vahinko, antaa maatila-          tarkemmin määrää, sisältyä hyvityksen laskemista
22208: hallitus.                                               varten tarpeelliset tiedot.
22209: 4                                       1987 vp. -     LA n:o 140
22210: 
22211: 
22212:    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-           Tarkemmat määräykset hakumenettelystä an-
22213: tain määräraha tässä laissa tarkoitettujen korko-      taa maatilahallitus.
22214: hyvitysten suorittamista varten.                          Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä kaikkien
22215:                                                        tarpeellisiksi katsottujen lainojen myöntämiseen,
22216:                         5§                             maatilahallituksen tulee määrätä, kuinka suuri
22217:    Korkotukilainan takaisinmaksuaika on 6 vuot-        prosentuaalinen osa kunkin kunnan kohdalla
22218: ta. Lainan lyhennykset ja korot on suoritettava        maatalouslautakunnan puoltamasta lainojen
22219: kaksi kertaa vuodessa, toukokuun ja marraskuun         markkamääräisestä yhteismäärästä myönnetään.
22220: jälkimmäisen puoliskon aikana.                         Tämän momentin säännökset eivät estä tämän
22221:    Ensimmäinen lyhennysmaksu on suoritettava           lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun lainan en-
22222: sen touko- tai marraskuun jälkimmäisen puolis-         simmäisen erän maksamista välittömästi lainan
22223: kon aikana, joka yhden vuoden kuluttua ensiksi         saajalle.
22224: seuraa lainan ensimmäisen erän nostopäivää. Ky-                                 8 §
22225: seinen vuoden aika sisältyy 1 momentissa tarkoi-          Jos lainan saaja on lainaa hakiessaan antanut
22226: tettuun takaisinmaksuaikaan.                           olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tai salan-
22227:    Lainan saajasta riippumattomista syistä aiheu-      nut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia
22228: tuneiden vaikeuksien lieventämiseksi rahalaitos        seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen jälkeen,
22229: voi pidentää korkotukilainan takaisinmaksuaikaa        kun lainan saajan sanotunlainen menettely on
22230: enintään kahdella vuodella edellyttäen, että lai-      todettu, suoriteta 4 §:ssä tarkoitettua korkohyvi-
22231: nansaajan on esitetyn selvityksen perusteella kat-     tystä. Lainan saajan on tällöin suoritettava val-
22232: sottava taloudellisen asemansa puolesta olevan         tiolle se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta
22233: tällaisen helpotuksen tarpeessa. Laina on tällöin      maksanut, sekä lisäksi 4 prosenttia vuotuista
22234: maksettava takaisin jäljellä olevan pääoman ja         sakkokorkoa lainan määrälle sen nostamispäivästä
22235: takaisinmaksuajan mukaan määrätyin yhtä suurin         alkaen. Edellä tässä momentissa tarkoitetusta
22236: lyhennysmaksuin. Takaisinmaksuaikaa voidaan            asiasta päättää maatilahallitus.
22237: pidentää myös siten, että yhden tai useamman              Rahalaitos on velvollinen antamaan maatila-
22238: lyhennysmaksun suorittamista lykätään. Rahalai-        hallitukselle ja maatalouspiireille tietoja, jotka
22239: toksen tulee antaa takaisinmaksuajan pidentä-          ovat tarpeen sen toteamiseksi, onko lainan myön-
22240: mistä tarkoittava hakemus ennen asian ratkaise-        tämisessä ja muutenkin noudatettu tämän lain
22241: mista maatilahallituksen tehtävään määräämän           säännöksiä ja sen nojalla annettuja määräyksiä.
22242: henkilön tarkastettavaksi.
22243:                                                                                9§
22244:                         6§                                Tämän lain mukaan myönnettyjä lainoja kos-
22245:    Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa maa-      kevat velkakirjat ovat vapaat saamistodistetta an-
22246: ja metsätalousministeriö.                              nettaessa ja kiinnitystä haettaessa suoritettavasta
22247:                                                        leimaverosta kuitenkin enintään sellaisen pää-
22248:                         7§                             oman osalta. joka vastaa aiheutunutta tai arvioi-
22249:    Lainahakemus on jätettävä rahalaitokselle maa-      tua satovahinkoa. Leimaverovapaus ei kuitenkaan
22250: ja metsätalousministeriön vuosittain määräämänä        koske haltijavelkakirjaa.
22251: ajankohtana.                                              Viljelijän heikon taloudellisen aseman johdos-
22252:    Rahalaitoksen tulee viivytyksettä toimittaa lai-    ta voidaan lainalle myöntää myös valtion takaus,
22253: nahakemus asianomaisen kunnan maatalous-               jonka myöntämisen yksityiskohtaiset perusteet
22254: lautakunnalle, jonka tulee hakemuksen osalta           vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö. Päätök-
22255: antaa lausuntonsa siitä, ovatko 2 § :ssä tarkoitetut   sen valtion takauksen myöntämisestä tekee asian-
22256: edellytykset lainan myöntämiseen olemassa, sekä        omainen maatalouspiiri hakemuksen perusteella.
22257: ilmoitettava puolletun lainan määrä. Maatalous-
22258: lautakunnan on palautettava lainahakemukset                                  10§
22259: lausuntoineen rahalaitokselle.                           Maatilahallitus vahvistaa tässä laissa tarkoitetut
22260:    Korkotukilainaa ei saa myöntää enempää kuin         hakemus-, velkakirja- ja muut lomakkeet.
22261: maatalouslautakunta on puoltanut.
22262:    Satovahinkolainan myöntämistä koskevaan                                     11§
22263: maatalouslautakunnan lausuntoon sisältyvään              Ahvenanmaalla suorittaa tässä laissa maata-
22264: ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta.         louslautakunnalle kuuluvat tehtävät kunnanhalli-
22265:                                    1987 vp. -   LA n:o 140                                     5
22266: 
22267: tus tai sanotun lautakunnan tehtäviä muutoin    panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa maa-
22268: hoitamaan asetettu lautakunta sekä maatalous-   ja metsätalousministeriö.
22269: piireille kuuluvat tehtävät lääninhallitus.
22270:                                                                     13 §
22271:                     12 §                          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22272:   Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-   kuuta 198 .
22273: 
22274:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
22275: 
22276:         Kauko Juhantalo            Sirkka-Liisa Anttila          Esko Jokiniemi
22277:         Riitta Kauppinen           Annikki Koistinen             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22278:         Markku Lehtosaari          Mauri Pekkarinen             Juhani Alaranta
22279:         Kauko Heikkinen            Pirkko Ikonen                 Anneli Jäätteenmäki
22280:         Timo Kietäväinen           Heikki Kokko                  Matti Maijala
22281:         Kalevi Mattila             Hannele Pokka                 Kalle Röntynen
22282:         Aapo Saari                 Juho Sillanpää                Hannu Tenhiälä
22283:         Jukka Vihriälä             Matti Väistö                  Marjatta Väänänen
22284:         Einari Nieminen            Mirja Ryynänen                Pauli Saapunki
22285:                      Kimmo Sarapää                      Eino Siuruainen
22286:                                                  1987 vp.
22287: 
22288: Lakialoite n:o 141
22289: 
22290: 
22291: 
22292: 
22293:                                    Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta anne-
22294:                                       tun lain muuttamisesta
22295: 
22296: 
22297:                                             Eduskunnalle
22298: 
22299:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
22300:    Vuonna 1975 on annettu laki satovahinkojen           sella tulisi säätää tarkemmin, missä laajuudessa
22301: korvaamisesta. Se on ollut voimassa yli 10 vuotta       eri kasvilajit otetaan huomioon viljelmän satova-
22302: eikä vastaa enää kaikilta osin nykyajan vaatimuk-       hinkoja määrättäessä.
22303: sia ja tarpeita. Erityisesti kuluvan vuoden poik-           Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain
22304: keuksellisen suuret vahingot ovat tuoneet esille         3 §:n mukaan korvausten suorittamista varten
22305: lain toimivuudessa vakavia puutteita.                   otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain
22306:    Lain 1 §:ssä on säädetty vahingon aiheuttajista       30 miljoonan markan suuruinen siirtomääräraha,
22307: ja vahinkokohteista. Säädöksen mukaan voidaan            joka luetaan maataloudesta saadun tulon kehittä-
22308: suorittaa valtion varoista korvausta hallan, raesa-     mistä tarkoittavassa järjestelmässä maataloudesta
22309: teen, kaatosateen, rajuilman, poikkeuksellisen          saaduksi tuloksi. Kaikkina vaikeina satovahinko-
22310: kuivuuden taikka muun vastaavan viljelijästä            vuosina on korvaustoimenpiteiden esteenä ollut
22311: riippumattoman, poikkeuksellisen suuren luon-           määrärahojen vähäinen määrä. Tämä on merkin-
22312: nonolojen vaihtelun kasvavalle tai korjuuvaihees-       nyt sitä, että korvaustoimenpiteet ovat viivästy-
22313: sa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista taik-     neet. Mielestämme mainittu 30 miljoonan mar-
22314: ka poikkeuksellisten talvehtimisolosuhteiden tal-       kan määräraha pitäisi nostaa 100 miljoonaan
22315: vehtivalle kasville aiheuttamista vahingoista. Va-      markkaan, jotta nykyistä paremmin voitaisiin
22316: hinkokohteisiin on mielestämme lisättävä myös           varautua satovahinkojen korvaamista varten.
22317: kasvitaudit silloin, kun ne johtuvat poikkeuksel-          Saman pykälän 2 momentissa on säädetty, että
22318: lisista luonnonoloista, viljelijästä riippumattomis-    mikäli 1 momentissa tarkoitettu määräraha osoit-
22319: ta syistä, koska ne saattavat aiheuttaa viljelijöille   tautuu riittämättömäksi, voidaan korvausten suo-
22320: vastaavanlaiset vahingot kuin mitä edellä on            rittamista varten myöntää tulo- ja menoarviossa
22321: esitetty.                                               lisäystä, joka luetaan maataloudesta saaduksi tu-
22322:     Satovahinkojen korvaamisesta annetussa laissa       loksi.
22323: säädetään, että satovahinkokorvausta maksetaan             Mielestämme on kohtuutonta, että lisämäärä-
22324: sellaista viljelmää kohdanneesta satovahingosta,        raha luetaan maataloudesta saaduksi tuloksi ti-
22325: jonka pinta-alasta vähintään yksi hehtaari on           lanteessa, jossa viljelijöiden tulotaso on muuten-
22326: käytetty viljan, juurikasvien ja perunan tuotan-        kin alentunut kadon johdosta. Tämän vuoksi
22327:  toon tai vähintään kaksi hehtaaria nurmen tuo-         katsomme, ettei määrärahaa saa lukea maatalou-
22328: tantoon. Lain määrittely korvattavista vahingoista      den tuloksi. Näin ollen ehdotamme 3 §:n 2
22329: on puutteellinen, koska se jättää korvauksen            momentin muuttamisen lisäksi, että 3 §:n 3
22330: ulkopuolelle marjan-, puutarha- ja erikoiskasvi-        momentti kumotaan tarpeettomana.
22331:  viljelijät. Tämän vuoksi satovahinkojen korvaa-           Voimassa olevan lain 4 §:n mukaan niistä
22332:  misesta annetun lain 2 §:ää tulisi muuttaa siten,      perusteista, joiden mukaan satovahingot ja satova-
22333:  että edellä mainitut vähintään 0,5 hehtaarin           hingoista maksettavat korvaukset määrätään, sa-
22334:  kiinteähintaisiin viljelysopimuksiin perustuvat        moin kuin korvausten määräämisestä ja maksa-
22335:  marjan-, puutarha- ja erikoiskasvituotantoon           misesta noudatettavasta menettelystä säädetään
22336:  kuuluvat viljelijäryhmät otettaisiin huomioon.         asetuksella. Näistä perusteista on mielestämme
22337:  Tällä tavoin pien- ja perheviljelmien joillekin        säädettävä laissa eikä asetuksessa. Tämän vuoksi
22338:  erikoiskasveille erikoistuneet tuotantosuunnat         olemme edellä ehdottaneet 2 §:ään tarkoitettua
22339:  voitaisiin turvata katovahinkojen varalta. Asetuk-     muutosta.
22340: 
22341: 271312E
22342: 2                                       1987 vp. -     LA n:o 141
22343: 
22344:    Nykyisen lain 4 §:n mukainen tilakohtainen          Omavastuu voisi olla näin määriteltynä 10 %
22345: omavastuun määrittäminen ei kohtele tasapuoli-         vahinkohehtaarin normisadon arvosta.
22346: sesti eri tuotantosuuntia ja -aloja. Sen johdosta        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22347: ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, että oma-
22348: vastuu määrättäisiin vahinkoalan hehtaaria kohti.                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22349: Pohjana tulisi tällöin käyttää normisadon arvoja.              kiehdotuksen:
22350: 
22351: 
22352: 
22353: 
22354:                                                  Laki
22355:                       satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
22356: 
22357:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22358:   kumotaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (530/75) 3 §:n 3
22359: momentti, sekä
22360:   muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n 1 ja 2 momentti sekä 4 §:n 1 momentti,
22361:   sellaisina kuin niistä ovat 1 § 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (748/81), 3 §:n 1
22362: momentti 19 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (947 /86) sekä 3 §:n 2 momentti 7 päivänä
22363: tammikuuta 1982 annetussa laissa (3 182), näin kuuluviksi:
22364: 
22365:                         1§                             tarkoittavassa järjestelmässä maataloudesta saa-
22366:   Hallan, raesateen, kaatosateen, rajuilman,           duksi tuloksi. Mikäli korvauksia varten osoitetus-
22367: poikkeuksellisen kuivuuden taikka muun vastaa-         ta määrärahasta jää osa käyttämättä, sovitaan
22368: van viljelijästä riippumattoman, poikkeuksellisen      maataloustulon kehittämistä tarkoittavissa neu-
22369: suuren luonnonolojen vaihtelun kasvavalle tai          votteluissa, miten käyttämättä jäänyt osa otetaan
22370: korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista va-     huomioon maataloudesta saatua tuloa määrättä-
22371: hingoista taikka poikkeuksellisten talvehtimisolo-     essä.
22372: suhteiden talvehtivalle kasville aiheuttamista va-        Mikäli 1 momentissa tarkoitettu määräraha
22373: hingoista sekä kasvitaudeista johtuvista vahin-        osoittautuu riittämättömäksi poikkeuksellisen
22374: goista voidaan suorittaa korvausta valtion varoista    suurien satovahinkojen johdosta, voidaan kor-
22375: sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.                  vausten suorittamista varten myöntää tulo- ja
22376:                                                        menoarviossa lisäystä, jota ei lueta maatalouden
22377:                           2§                           tuloksi.
22378:    Korvausta voidaan maksaa yksityiselle viljelijäl-
22379: le tai yksityisten viljelijöiden muodostamalle yh-                              4§
22380: tymälle, jonka tarkoituksena on harjoittaa maata-         Niistä perusteista, joiden mukaan satovahingot
22381: loudellista yhteistoimintaa, sellaista viljelmää       ja satovahingoista maksettavat korvaukset määrä-
22382: kohdanneista satovahingoista, jonka pinta-alasta       tään, samoin kuin korvausten määräämisessä ja
22383: vähintään yksi hehtaari on käytetty viljan, juuri-     maksamisessa noudatettavasta menettelystä sää-
22384: kasvien ja perunan tuotantoon tai vähintään 0, 5       detään asetuksella. Asetuksella säädetään myös
22385: hehtaaria sopimukseen perustuvaan marjan-,             yksityisen viljelijän ja 2 §:ssä tarkoitetun yhty-
22386: puutarha- ja erikoiskasvituotantoon, taikka vä-        män omavastuu vahinkoalan hehtaaria kohti las-
22387: hintään kaksi hehtaaria nurmen tuotantoon. Ase-        kettuna. Korvausten maksaminen perustuu joko
22388: tuksella säädetään tarkemmin, missä laajuudessa        viljelmäkohtaisiin arvioihin (viljelmäkohtaiset
22389: eri kasvilajit otetaan huomioon viljelmän satova-      korvaukset) tai, milloin vahingot ovat sattuneet
22390: hinkoja määrättäessä.                                  laajalla, maantieteellisesti selvästi rajattavalla alu-
22391:                                                        eella, arvioihin, jotka on tehty valtakunnallisen
22392:                        3§                              satotilaston perusteella (yleiskorvaukset). Päätök-
22393:    Korvausten suorittamista varten otetaan val-        sen siitä, suoritetaanko jollakin alueella yleiskor-
22394: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain 100 miljoo-       vauksia, tekee valtioneuvosto kuultuaan 5 §:ssä
22395: nan markan suuruinen siirtomääräraha, joka lue-        tarkoitettua satovahinkoneuvottelukuntaa tai
22396: taan maataloudesta saadun tulon kehittämistä           mainitun satovahinkoneuvottelukunnan esityk-
22397:                                      1987 vp. -    LA n:o 141                                  3
22398: 
22399: sestä. Yleiskorvauksia maksettaessa voidaan poi-     Tämä laki tulee votmaan     päivänä
22400: keta edellä 2 § :ssä säädetyistä edellytyksistä.   kuuta 198 .
22401: 
22402: 
22403: 
22404:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
22405: 
22406:         Kauko Juhantalo               Sirkka-Liisa Anttila           Esko Jokiniemi
22407:         Riitta Kauppinen              Annikki Koistinen              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22408:         Markku Lehtosaari             Kalevi Mattila                 Hannele Pokka
22409:         Kalle Röntynen                Mauri Pekkarinen               Juhani Alaranta
22410:         Kauko Heikkinen               Pirkko Ikonen                  Anneli Jäätteenmäki
22411:         Timo Kietäväinen              Heikki Kokko                   Matti Maijala
22412:         Einari Nieminen               Mirja Ryynänen                 Pauli Saapunki
22413:          Aapo Saari                   Juho Sillanpää                 Hannu Tenhiälä
22414:         Jukka Vihriälä                Matti Väistö                   Marjatta Väänänen
22415:                     Kimmo Sarapää                            Eino Siuruainen
22416:                                                 1987 vp.
22417: 
22418: Lakialoite n:o 142
22419: 
22420: 
22421: 
22422: 
22423:                                   Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi valtion viljavarastosta annetun lain
22424:                                      20 §:n muuttamisesta
22425: 
22426: 
22427: 
22428:                                            Eduskunnalle
22429: 
22430: 
22431:   Valtion viljavarastosta annetun lain (1036/80)      tot, tuomalla maahan ominaisuuksiltaan tyydyt-
22432: 9 §:n mukaan maan vilja- ja kylvösiemenhuollon        täviä, joskin pitkän kasvuaikansa takia riskialttiita
22433: varmistamiseksi valtion viljavarasto on velvollinen   lajikkeita sekä käyttämällä kylvösiemeneksi maa-
22434: pitämään varmuusvarastoa, jonka suuruus on            tilojen omaa heikkoitoista siementä. Tilanne ai-
22435: vähintään 900 miljoonaa kiloa. Saman lain             heuttaa ilmeisen vaaran satovahingoista myös
22436: 20 §:n mukaan (muut. 777 /86) vuosina 1981-           ensi syksynä, mutta meidän oloihimme riittävän
22437: 1992 viljan ja kylvösiementen varmuusvarasto voi      viljelyvarmaa kylvösiementä ei nyt eikä yleensä-
22438: kuitenkin olla alle 900 miljoonaa kiloa.              kään ole saatavissa ulkomailta huomattavia mää-
22439:   Viime syksyn kadon ja laatutappioiden johdos-       riä.
22440: ta joudutaan purkamaan huomattava osa leipä-             Hyvälaatuisen leipä- ja rehuviljan sekä kylvö-
22441: ja rehuviljan varmuusvarastosta ja kylvösiemen-       siemenen saannin turvaamiseksi ja vastaisten sa-
22442: ten varastot lähes kokonaan. Viljan ja kylvösie-      tovahinkojen vaaran vähentämiseksi pidämme
22443: menten laatuvaatimuksia on jouduttu huomatta-         välttämättömänä, että viljan ja kylvösiementen
22444: vasti alentamaan elintarvike- ja rehuteollisuuden     900 miljoonan kilon varmuusvarastotavoitetta
22445: sekä siemenkunnostuslaitosten raaka-ainetarpeen       aiennetaan siten, että tavoitetta ei voida alittaa
22446: tyydyttämiseksi. Vajausta on ollut leipävehnästä      enää vuoden 1989 jälkeen.
22447: ja rehukaurasta sekä etenkin siemenviljasta ja           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22448: nurmisiemenestä.
22449:    Ensi keväänä kylvöihin tarvittava siemenmäärä,               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22450: noin 260 miljoonaa kiloa, voidaan kattaa purka-               kiehdotuksen:
22451: malla lähes kokonaan siemenviljan varmuusvaras-
22452: 
22453: 
22454: 
22455: 
22456:                                                 Laki
22457:                      valtion viljavarastosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta
22458: 
22459:   Eduskun~an päätöksen mukai~esti ~uutetaa~ valtion viljavarastosta 30 päivänä joulukuuta 1980
22460: annetun lam_ 20 §:n 2 momentti, sellarsena kmn se on 31 päivänä lokakuuta 1986 annetussa laissa
22461: (777 186), näm kuuluvaksi:
22462: 
22463:                       20 §
22464:                                                       rasto olla alle 900 miljoonaa kiloa ja valtioneu-
22465:    Vuosina 1981-1989 voi tämän lain 9 §:ssä           vosto voi vastaavana aikana vahvistaa leipäviljan
22466: tarkoitettu viljan ja kylvösiementen varmuusva-       varmuusvaraston pienemmäksi kuin 400 miljoo-
22467: 
22468: 271311D
22469: 2                                  1987 vp. -    LA n:o 142
22470: 
22471: naa kiloa sekä rehuviljan varmuusvaraston pie-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
22472: nemmäksi kuin 200 miljoonaa kiloa.               kuuta 198 .
22473: 
22474: 
22475: 
22476:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
22477: 
22478:         Kauko Juhantalo             Sirkka-Liisa Anttila        Esko Jokiniemi
22479:         Riitta Kauppinen            Annikki Koistinen           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22480:         Markku Lehtosaari           Kalevi Mattila              Hannele Pokka
22481:         Kalle Röntynen              Aapo Saari                  Juho Sillanpää
22482:         Hannu Tenhiälä               Mauri Pekkarinen           Juhani Alaranta
22483:         Kauko Heikkinen             Pirkko Ikonen               Anneli Jäätteenmäki
22484:         Heikki Kokko                 Matti Maijala              Einari Nieminen
22485:         Mirja Ryynänen              Pauli Saapunki              Kimmo Sarapää
22486:         Eino Siuruainen             Jukka Vihriälä              Matti Väistö
22487:                                     Marjatta Väänänen
22488:                                                 1987 vp.
22489: 
22490: Lakialoite n:o 143
22491: 
22492: 
22493: 
22494: 
22495:                                    Löyttyjärvi ym.: Ehdotukset työntekijän yksilöllisen työajan toteut-
22496:                                       tamista tarkoittaviksi laeiksi
22497: 
22498: 
22499:                                            Eduskunnalle
22500: 
22501:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen        kaa. Työnantajalle voidaan mielestämme palkka-
22502:  työntekijän yksilöllistä työaikaa koskevaksi lain-   menot osittain korvata kotihoidontukilain perus-
22503: säädännöksi (HE n:o 166). Esitys sisältää ehdo-       teella.
22504: tukset pienten lasten vanhempien työaikajärjeste-        Sairastuneen lapsen hoidon järjestämisessä eh-
22505: lyistä ja liukuvasta työajasta.                       dotamme sovellettavaksi kaikin osin samoja sää-
22506:     Ehdotus pienten lasten vanhempien oikeudes-       döksiä, jotka koskevat työntekijän oikeutta sairas-
22507: ta 6 tunnin työpäivään ja 30 tunnin työviikkoon       lomaan, sekä työntekijän ja työnantajan oikeutta
22508: on myönteinen askel kohti työajan yleistä lyhen-      sairauspäivärahaan. Ehdotamme myöskin ikära-
22509: tämistä. Demokraattisen Vaihtoehdon eduskun-          joitusten poistamista tältä osin. Edelleen ehdo-
22510: taryhmä on tehnyt lakialoitteen työviikon lyhen-      tamme tilapäisen hoitovapaan laajentamista kos-
22511: tämisestä kaikkien osalta enintään 35 tuntiin.        kemaan myös alle kouluikäisen lapsen hoitajan
22512: Myös sairastuneen lapsen hoitojärjestelyjen laki-     sairastumista.
22513: sääteistäminen on myönteinen asia.                       Liukuvia työaikoja koskeviin lakiehdotuksiin
22514:     Hallituksen ehdotukset eivät kuitenkaan mie-      ehdotamme säädöksiä, joilla estetään työntekijää
22515: lestämme ole riittäviä eikä hallituksen esitykseen    kohtuuttomasti rasittava päivittäisen työajan pi-
22516: lainkaan sisälly ehdotusta siitä, miten vanhem-       dentyminen sekä tosiasiallinen ylitöiden teettä-
22517: mille korvattaisiin lyhennetystä työajasta aiheutu-   minen liukumasäädösten turvin. Vaikka hallituk-
22518: vat taloudelliset menetykset.                         sen lakiehdotuksissa todetaan työntekijän mää-
22519:    Mielestämme olisi välttämätöntä ulottaa mah-       räävän sovituissa rajoissa työaikansa alkamis- ja
22520: dollisuus lyhyempään työaikaan koskemaan kaik-        päättymisajankohdan ja muiltakin osin järjestely
22521: kia vanhempia, joilla on alle 8-vuotiaita lapsia ja   perustuu sopimukseen, antaa hallituksen ehdotus
22522: peruskoulun aloittavien lapsien osalta koko en-       muuttumattomana työnantajalle vahvempana
22523: simmäistä lukukautta, vaikka lapsi olisikin jo        osapuolena toteuttaa työajan joustoja myös yksi-
22524: täyttänyt 8 vuotta. Oikeus lyhennettyyn työai-        puolisesta edustaan lähtien.
22525: kaan tulisi ulottaa koskemaan molempia van-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22526: hempia, jotta perheiden yhdessäolon mahdolli-         nioittaen,
22527: suuksia lisättäisiin.
22528:    Jotta perheelle ei aiheutuisi kohtuuttomia ta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
22529: loudellisia menetyksiä, tulisi työajan lyhennyk-             kiehdotukset:
22530: senkin osalta maksaa toiselle vanhemmista palk-
22531: 
22532: 
22533: 
22534: 
22535: 271344P
22536: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 143
22537: 
22538: 1.
22539:                                                 Laki
22540:                                     työsopimuslain muuttamisesta
22541: 
22542:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22543:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 34 c §,sellaisena kuin se
22544: on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (30/85), sekä
22545:   lisätään lakiin uusi 34 d - 34 j § seuraavasti:
22546: 
22547:                       34 c §                                                34 g §
22548:               Tilapäinen hoitovapaa                      Tzlapäisen ja osittaisen hoitovapaan suhde
22549:                                                           työnantajan palkanmaksuve/vo/tisuuteen
22550:    Työntekijällä on alaikäisen lapsensa tai muun
22551: hänen kodissaan pysyvästi asuvan lapsen sairas-          Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa
22552: tuessa tai, milloin lapsi on alle kouluikäinen,       tilapäisen hoitovapaan ajalta samoin perustein
22553: hänen hoitajansa sairastuessa oikeus saada tila-      kuin työntekijän sairasloman ajalta.
22554: palsta hoitovapaata hoidon järjestämiseksi tai           Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa
22555: lapsen hoitamiseksi samoin perustein kuin sairas-     työntekijälle osittaisen hoitovapaan ajalta. Mil-
22556: lomaa itse sairastaessaan.                            loin lapsen molemmat vanhemmat käyttävät oi-
22557:    Tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan       keutta osittaiseen hoitovapaaseen, on vain toisel-
22558: vain toinen lapsen vanhemmista. Työntekijän on        la oikeus palkkaan tältä ajalta.
22559: ilmoitettava työnantajalle välittömästi tilapäisen
22560: hoitovapaan käyttämisestä ja sen syystä.
22561:    Sopimus, jolla rajoitetaan työntekijälle tämän                         34 h §
22562: pykälän mukaan kuuluvia oikeuksia, on mitätön.            Työnantajan ja työntekijän oikeus saada
22563:                                                                          korvausta
22564:                       34 d §
22565:                                                          Työnantajalla on oikeus saada korvauksena
22566:                Osittainen hoitovapaa                  osittaisen hoitovapaan ajalta maksamastaan pal-
22567:    Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata       kasta osittaista kotihoidontukea siten kuin erik-
22568: alle kahdeksanvuotiaan lapsensa tai muun hänen        seen säädetään.
22569: kodissaan pysyvästi asuvan alle kahdeksanvuo-            Työntekijällä, jolla 34 d §:n mukaan on oikeus
22570: tiaan lapsen hoidon vuoksi ja peruskoulun aloit-      osittaiseen hoitovapaaseen ja joka hakee kokoai-
22571: tavan lapsen hoidon vuoksi ensimmäisen luku-          kaista työtä, mutta on osa-aikaisessa työssä, on
22572: kauden ajaksi, vaikka lapsi olisikin jo täyttänyt     oikeus saada osittaista hoitovapaata vastaavalta
22573: kahdeksan vuotta.                                     ajalta korvauksena osittaista kotihoidontukea si-
22574:    Osittaisen hoitovapaan saamisen edellytyksenä      ten kuin erikseen säädetään.
22575: on lisäksi, että lapsen molemmat vanhemmat
22576: ovat, tai milloin kyseessä on yksinhuoltaja, työssä                        34 i §
22577: kodin ulkopuolella.
22578:                                                             Työntekijän ja työnantajan oikeus
22579:                       34 e §                                        sairauspäivärahaan
22580:       Osittaisen hoitovapaan toteuttaminen               Se mitä työntekijän ja työnantajan oikeudesta
22581:                                                       sairauspäivärahaan on sairausvakuutuslaissa (364/
22582:   (Kuten 1 ja 2 mom. hallituksen esityksessä n:o      63) säädetty, koskee myös työntekijän tilapäistä
22583: 166)                                                  hoitovapaata.
22584:                       34 f §
22585:      Osittaisen hoitovapaan jaksottaminen ja                               34 j §
22586:                   keskeyttäminen                      Työntekzjän oikeus palata aikaisempaan työhön
22587:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 166)             (Kuten 34 h § hallituksen esityksessä n:o 166)
22588:                                       1987 vp. -     LA n:o 143                                     3
22589: 
22590: 
22591: 2.
22592:                                                Laki
22593:                                       työaikalain muuttamisesta
22594: 
22595:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä elokuuta 1946 annettuun työaikalakiin
22596: (604/46) uusi 5 b, 11 aja 17 a § seuraavasti:
22597: 
22598:                       5b §
22599:    (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o       Vuotuisen ylityön määrää laskettaessa otetaan
22600: 166)                                                 huomioon kuitenkin kaikki päivittäin 8 tuntia ja
22601:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu työn alkamis-     viikottain 40 tuntia ylittävät työtunnit.
22602: ajankohta saa olla aikaisintaan kello 7 ja päätty-
22603: misajankohta yksivuoroisessa työssä viimeistään                          17 a §
22604: kello 18 ja vuorotyössä viimeistään kello 23.          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 166)
22605:    Yötyöhön, joka alkaa kello 21 tai sen jälkeen,
22606: ei edellä säädettyä sovelleta.
22607:                                                                   Voimaantulosäännös
22608:                     11 a §                             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 166)
22609:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 166)
22610: 
22611: 
22612: 
22613: 
22614: 3.
22615:                                                Laki
22616:                      kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain muuttamisesta
22617: 
22618:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä toukokuuta 1978 annettuun kauppaliikkei-
22619: den ja toimistojen työaikalakiin (400/78) uusi 3 a, 6 a ja 7 a § seuraavasti:
22620: 
22621:                      3a §                                                 6a§
22622:                 Liukuva työaika                           Ylityö liukuvan työajan järjestelmässä
22623:   (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o        (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 166)
22624: 166)                                                    Vuotuisen ylityön määrää laskettaessa otetaan
22625:   Edellä 1 momentissa tarkoitettu työn alkamis-      huomioon kuitenkin kaikki päivittäin 8 tuntia ja
22626: ajankohta saa olla aikaisintaan kello 7 ja päätty-   viikottain 40 tuntia ylittävät työtunnit.
22627: misajankohta yksivuoroisessa työssä viimeistään
22628: kello 18 ja vuorotyössä viimeistään kello 13.                               7a §
22629:   Yötyöhön, joka alkaa kello 21 tai sen jälkeen,      Ylityöstä maksettava korvaus liukuvan työajan
22630: ei edellä säädettyä sovelleta.                              järjestelmässä työsuhteen päättyessä
22631:    (5 mom. kuten 3 mom. hallituksen esityksessä
22632: n:o 166)                                               (Kuten hallituksen esityksessä n:o 166)
22633: 
22634: 
22635:                                                                   Voimaantulosäännös
22636:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 166)
22637: 
22638: 
22639:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
22640: 
22641:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                 Marjatta Stenius-Kaukonen
22642:                                                 1987 vp.
22643: 
22644: Lakialoite n:o 144
22645: 
22646: 
22647: 
22648: 
22649:                                    Rantanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 22 §:n
22650:                                      muuttamisesta
22651: 
22652: 
22653:                                            Eduskunnalle
22654: 
22655:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22656: 
22657:    Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusvero-   Ie perhepäivähoitajille maksettavaa hoitokulukor-
22658: lain 22 §:ää muutettavaksi siten, että kunnallisil-   vausta ei katsottaisi veronalaiseksi tuloksi.
22659: 
22660: 
22661: 
22662: 
22663:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
22664: 
22665:    Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan       tää korvauksen kaikista muista hoitoon liittyvistä
22666: hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset          tavanomaisista menoista kuten huoneiston käy-
22667: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus-         töstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutar-
22668: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskorvausta       vikkeista, puhelimen käytöstä yms. menoista.
22669: koskevan suosituksen mukaan. Kustannuskor-               Kuten korvauksen käyttötarkoituksesta on ha-
22670: vauksen tarkistusperusteina käytetään elintarvike-    vaittavissa, on se tarkoitettu kattamaan nimen-
22671: kustannusten osalta ravintoryhmäindeksiä ja           omaan lapsenhoidosta aiheutuneita kuluja. Kor-
22672: muiden kustannusten osalta kuluttajahintaindek-       vaus on kulukorvausluonteinen eikä puhdasta
22673: siä.                                                  palkkatuloa. Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8
22674:    Vuoden 1987 loppuun asti voimassa olevan           kohdan mukaan ovat muut vastaavat korvaukset
22675: suosituksen mukaan maksetaan kunna11iselle per-       pääsääntöisesti verovapaita.
22676: hepäivähoitaja11e hoitokulukorvauksena hoitopäi-         Perhepäivähoito on lasten ja yhteiskunnan
22677: vältä, jona lapsi on oHut hoidossa: kokopäivähoi-     kannalta edullinen ja tuettava lastenhoitojärjes-
22678: dossa elintarvikekustannuksena 12,53 markkaa ja       telmä. Yhteiskunnan tulisikin osoittaa tukevansa
22679: muuna kustannuksena 5, 57 markkaa, osapäivä-          tätä arvokasta työtä saattama11a sen toimintaedel-
22680: hoidossa vastaavien korvausten ollessa 8,26 mark-     lytykset mahdollisimman oikeudenmukaisiksi.
22681: kaa ja 2,80 markkaa.                                     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22682:    Kokopäivähoidossa olevalle lapselle tulee tarjo-
22683: ta kolme ateriaa: aamupala, lounas ja välipala.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22684: Osapäivähoidossa tulee tarjota vastaavasti kaksi             kiehdotuksen:
22685: ateriaa. Muiden kustannusten korvausosuus sisäl-
22686: 
22687: 
22688: 
22689: 
22690: 271405F
22691: 2                                        1987 vp. -   LA n:o 144
22692: 
22693: 
22694:                                                  Laki
22695:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
22696: 
22697:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja varallisuus-
22698: verolain (1043/74) 22 §:ään uusi näin kuuluva 8 b kohta:
22699: 
22700:                         22 §                          keskusjärjestöjen suosituksen mukaisesti makset-
22701:     Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                tavaa hoitokulukorvausta,
22702: 
22703:     8 b) kunnallisille perhepäivähoitajille kuntien
22704:                                                         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
22705:                                                       kuuta 198
22706: 
22707: 
22708:       Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987
22709: 
22710:                        Jorma Rantanen                          Markus Aaltonen
22711:                                                   1987 vp.
22712: 
22713: Lakialoite n:o 145
22714: 
22715: 
22716: 
22717: 
22718:                                     Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 29 §:n muuttami-
22719:                                       sesta
22720: 
22721: 
22722:                                              Eduskunnalle
22723: 
22724:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22725: 
22726:    Aloitteessa ehdotetaan tarkistettavaksi kansan-      le tietyin edellytyksin kansaneläkelain mukainen
22727: eläkelain 29 § siten, että kotona lastaan hoitanei-     lapsikorotus.
22728: den eläketurvaa parannettaisiin maksamalla heil-
22729: 
22730: 
22731: 
22732: 
22733:                                            YLEISPERUSTELUT
22734: 
22735: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen merkitys                 kaan ratkaise tilannetta sellaisissa tapauksissa,
22736:                                                         joissa taustalla ei ole lainkaan työsuhdetta, eli
22737:    Kotona lastaan hoitaneet äidit ovat eratssa          perinteisesti kotiäideillä. ja opiskelijoilla. Heidän
22738: tapauksissa jääneet vähälle huomiolle sosiaalitur-      asemansa voitaisiin turvata maksamalla heille
22739: vaa kehitettäessä. Monissa perheissä äidit ovat         kansaneläkelain mukainen lapsikorotus.
22740: käyttäneet koko työikäisyysaikansa lasten kotona
22741: hoitamiseen ja kasvattamiseen. Heillä ei ole ollut      2. Nykyinen tzlanne
22742: mahdollisuutta tehdä kodin ulkopuolista työtä,
22743: josta olisi karttunut ansioeläkettä.                       Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan vuonna
22744:    Vaikka kansaneläkejärjestelmä takaa kaikille         1984 naisten työvoimaosuus eli työllisten ja työt-
22745: tietyn perusturvan vanhuuden, työkyvyttömyy-            tömien määrä oli 72,7 prosenttia 15-64-vuoti-
22746: den tai työttömyyden varalle, ei nykyinen järjes-       aista naisista. Työvoimaan kuulumattomia naisia
22747: telmä kuitenkaan aina turvaa riittävää tasa-arvoi-      oli 456 000, joista kotitaloustyötä tekevien osuus
22748: suutta erilaisille perheille. Pelkän kansaneläkkeen     oli noin 130 000.
22749: saavat sellaiset henkilöt, joilla ei ole koko elinai-      Selvityksen mukaan on ilmeistä, että lasten
22750: kanaan ollut yhtään ansioeläkettä kartuttavaa           lukumäärä vaikuttaa jonkin verran vanhempien
22751: työsuhdetta. Kansaneläke on tarkoitettu juuri           ansiotyössä käymiseen. Mitä suurempi perhe on,
22752: tällaisia tapauksia varten. Itse asiassa noin 1 800     sitä yleisempää on toisen vanhemman kotonaolo.
22753: markan kansaneläke vastaisi sellaisessa järjestel-      Vanhemman - nykyisin vielä useimmiten äidin
22754: mässä, jossa eläke karttuisi pelkästään ansiotulo-      - työssäoloon vaikuttaa myös nuorimman lapsen
22755: jen perusteella, nykyisen työeläkkeen tavoiteta-        ikä.
22756: solla noin 3 000 markan kuukausituloa. Tätä ei             Kotona lasta hoitaminen on yleisintä 25-34-
22757: voida kuitenkaan aina pitää riittävänä tilanteissa,     vuoden iässä yleensä toisen vanhemmista hoitaes-
22758: joissa koko työhistoria on muodostunut lasten           sa kotona alle kouluikäisiä. Esimerkiksi noin joka
22759: hoidosta kotona.                                        toisella kotitaloustyötä tekevällä naisella on alle
22760:    Parhaillaan on vireillä uudistuksia, joilla tur-     kouluikäinen lapsi.
22761: vattaisiin eläkkeen karttuminen sellaisilla lasta          Nykyisen eläkejärjestelmän vallitessa jäävät ko-
22762: kotonaan hoitavilla, joilla on työsuhde. Heidän         tona lastaan hoitavat tältä ajalta vaille ansioelä-
22763: eläkkeensä voidaan turvata siten, että eläketurva       keturvaa. Yhteiskunnan on syytä korjata heidän
22764: karttuu koko hoitovapaan ajalta. Tämä ei kuiten-        sosiaali turvansa epäkohdat.
22765: 271404E
22766: 2                                     1987 vp. -     LA n:o 145
22767: 
22768:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
22769: 
22770:    Kansaneläkelain 29 §:ssä on säännös, jonka        loin, kun lasten kotona hoitaminen vaikuttaa
22771: mukaan kansaneläkkeen saaja voi eläkkeellä ol-       olennaisesti ansioeläketurvaan. Tämän takia lap-
22772: lessaan saada näillä edellytyksin lapsikorotuksen.   sikorotukseen tulisi oikeus vähintään 8 vuoden
22773: Kotona tapahtunut lasten hoitaminen voidaan          lasten hoidon jälkeen silloin, kun muuta elä-
22774: ottaa huomioon ko. lapsikorotuksen avulla. Kos-      keturvaa ei ole tältä ajalta karttunut.
22775: ka lyhytaikaiset poissaolot lasten hoidon takia         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22776: voidaan ottaa huomioon ansioeläkelaissa, on tar-
22777: koituksenmukaista, että lapsikorotuksen maksa-                että" Eduskunta hyvå"ksyisi seuraavan la-
22778: minen em. tapauksissa on mahdollista vain sil-              kiehdotuksen:
22779: 
22780: 
22781: 
22782:                                                Laki
22783:                                kansaneläkelain 29 §:n muuttamisesta
22784: 
22785:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
22786: 29 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), uusi näin
22787: kuuluva 4 momentti:
22788: 
22789:                      29 §                            kertynyt muuta eläketurvaa, on hänellä oikeus 1
22790: -   - - - - -               - - - - - -              momentissa tarkoitettuun lapsikorotukseen.
22791:   Jos vakuutettu on hoitanut edellä 1 tai 2
22792: momentissa tarkoitettua lastaan tai lapsiaan vä-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22793: hintään 8 vuotta, aikana jolloin hänelle ei ole      kuuta 198 .
22794: 
22795: 
22796:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987
22797: 
22798:          Marja-Liisa Tykkyläinen           Pertti Hietala                 Kerttu Törnqvist
22799:          Riitta Myller                     Markku Pohjola                 Jukka Gustafsson
22800:          Antti Kalliomäki                  Pertti Paasio                  Lauri Metsämäki
22801:          Raimo Vuoristo                    Sinikka Mönkäre                Timo Roos
22802:          Liisa Jaakonsaari                 Iiris Hacklin                  Antero Kekkonen
22803:          Sinikka Hurskainen-Leppänen       Lea Mäkipää                    Marita Jurva
22804:          Riitta Jouppila                   Riitta Uosukainen              Tuula Linnainmaa
22805:                                            Ritva Vastamäki
22806:                                                1987 vp.
22807: 
22808: Lakialoite n:o 146
22809: 
22810: 
22811: 
22812: 
22813:                                   P. Lahtinen ym.: Ehdotukset laeiksi työehtosopimuslain, valtion
22814:                                      virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain, yksi-
22815:                                      tyisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain ja työsopimus-
22816:                                      lain työtaistelutoimenpiteitä koskevien säännösten muuttamises-
22817:                                      ta
22818: 
22819: 
22820:                                            Eduskunnalle
22821: 
22822:    Työnantajien menettely on useissa tapauksissa      enää ole olleet halukkaita myönnytyksiin; he
22823: ollut syynä työnseisauksiin ja lakkoihin sopimus-     olivat saaneet haluamansa vastikkeetta. Eduskun-
22824: ten voimassa ollessa. Sen sijaan, että työnantajat    ta on sittemmin hyväksynyt esityksen (HE n:o
22825: olisivat muuttaneet menettelyään, he aloittivat       248/1985 vp. ), mikä ei kuitenkaan korvaa hyvi-
22826: propagandakampanjan ns. laittomien työtaistelu-       tyssakkojen tason nostamista ja niiden sitomista
22827: jen estämiseksi. Silloisen pääministeri Sorsan ak-    indeksiin.
22828: tiivisella myötävaikutuksella Sorsan IV hallitus         Ehdotamme peruutettavaksi hyvityssakkojen
22829: esittikin työehtosopimusten hyvityssakkojen ko-       korotukset ja luovuttavaksi niiden indeksisidon-
22830: rottamista.                                           naisuudesta. Uudet indeksikorotukset ovat juuri
22831:    Hyvityssakkojen      korotus    tuli   voimaan     tulossa.
22832: 1.1.198 5. Hyvityssakot nousivat pääsääntöisesti         Samalla ehdotamme työehtosopimuslain työ-
22833: yhdeksänkertaisiksi. Samalla lakiin sisällytettiin    rauhavelvollisuutta koskevien säännösten tarkista-
22834: indeksiautomaatti, jonka mukaan hyvityssakkoja        mista paikallisten neuvottelusuhteiden tasapuo-
22835: korotetaan kolmivuotiskausittain rahan arvon          listamiseksi. Ehdotamme poistettavaksi työehto-
22836: muutosta vastaavasti.                                 sopimuslain 43 §:n 4 momenttiin sisältyvän peri-
22837:    Hyvityssakkojen korotuksella tähdätään ensisi-     aatteellisen mahdollisuuden purkaa työsopimus
22838: jaisesti työntekijöiden toimintaoikeuksien rajoit-    ns. laittomaan työtaisteluun osallistumisen perus-
22839: tamiseen, mistä syystä ammattiyhdistysliike niitä     teella, mikä säännös on ristiriidassa työsopimus-
22840: korotusta säädettäessä vastusti. Työntekijät ovat     lain 37 §:n 2 momentin kanssa.
22841: usein joutuneet turvautumaan lyhytaikaisiin yri-         Työehtosopimuslain 8 §:ää ehdotamme tarkis-
22842: tys- tai työpaikkakohtaisiin työnseisauksiin oi-      tettavaksi siten, että ainoastaan ns. työehtosopi-
22843: keuksiensa puolustamiseksi, kun työnantajat ovat      muksen normimääräys voi olla työrauhavelvolli-
22844: syyllistyneet suoranaiseen lain tai sopimusten        suuden piiriin kuuluvan työtaistelutoimenpiteen
22845: vastaiseen menettelyyn tai ovat olleet haluttomia     kohdistamisobjektina. Lisäksi todettaisiin, ettei
22846: selvittämään laajojen sopimuskokonaisuuksien          kiellettynä pidettäisi työtaistelutoimenpidettä,
22847: yhteydessä työpaikoilla esiintyneitä pulmia.          joka kohdistuu yksinomaan työnantajan työnjoh-
22848:    Hallitus lupasi, tosin suurelta osin mielialojen   toa ja valvontaa koskevaan työehtosopimuksen
22849: rauhoittamiseksi, että vastapainoksi työntekijäin     määräykseen.
22850: asemaa työnantajaan nähden parannetaan. Tällä            Uudella työehtosopimuslain 8 a § :llä ehdo-
22851: verukkeella oli helpompi taivutella korotushank-      tamme poistettavaksi työrauhavelvollisuuden ti-
22852: keeseen vastenmielisesti suhtautuvia sille myötä-     lanteissa, joissa työnantaja lain tai työehtosopi-
22853: mieliseksi niin, että lain kannattajiksi saatiin      muksen vastaisella menettelyllään itse antaa ai-
22854: kokoomuksen lisäksi hallituspuolueet kokonai-         heen työtaistelutoimiin. Säännöksen mukaan
22855: suudessaan.                                           työtaistelun toimeenpaneminen olisi ensinnäkin
22856:    Työnantajille annettiin hyvityssakon korotus       mahdollista työnantajan sopimusrikkomisen
22857: ilman ay-liikkeen edellyttämää vastavuoroisuutta,     vuoksi. Toiseksi työtaistelun toimeenpaneminen
22858: mikä olisi pitänyt sisällään lähinnä työnantajan      olisi mahdollista työsuhteen ehtojen yksipuolisen
22859: yksipuolisen tulkintaetuoikeuden poistamista          muuttamisen estämiseksi. Kolmantena työtaiste-
22860: työntekijöiden hyväksi. Siksi työnantajat eivät       luun oikeuttavana syynä mainitaan ehdotukses-
22861: 
22862: 271411M
22863: 2                                      1987 vp. -     LA n:o 146
22864: 
22865: samme työsuhteen perusteeron irtisanominen tai           Viittaamme tässä yhteydessä vuoden 1983 val-
22866: purkaminen. Viimein niissä tilanteissa, joissa        tiopäivillä ed. Laaksosen ym. tekemään lakialoit-
22867: työntekijä voi kieltäytyä työstä sen vaarallisuuden   teeseen n:o 191.
22868: vuoksi, myös muut työntekijät oikeutettaisiin            Ehdotamme,
22869: painostustarkoituksessa ryhtymään työtaistelutoi-
22870: menpiteeseen työntekijän hengelle tai terveydelle               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
22871: vaarallisten työolojen saattamiseksi työturvalli-            kiehdotukset:
22872: suuslain edellyttämälle tasolle.
22873: 
22874: 
22875: 1.
22876:                                                 Laki
22877:                                   työehtosopimuslain muuttamisesta
22878: 
22879:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22880:    kumotaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain S §:n 2 momentti ja 13 a §,
22881: sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä syyskuuta 1984 annetussa laissa (6601 84),
22882:    muutetaan 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat
22883: 7 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti mainitussa 7 päivänä syyskuuta 1984 annetussa laissa, sekä
22884:   lisätään lakiin uusi 8 a §, seuraavasti:
22885: 
22886:                         7§                                                    8a§
22887:   Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja               Edellä 8 §:ssä tarkoitettuna työehtosopimus-
22888: työntekijä, joka tietensä rikkoo työehtosopimuk-      määräykseen kohdistuvana ei pidetä työtaistelu-
22889: sen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksa-          toimenpidettä, johon työntekijäpuolella ryhdy-
22890: maan, työnantaja korkeintaan kymmentntuhan-           tään:
22891: nen markan ja työntekijä korkeintaan sadan mar-          1) työnantajan sopimusrikkomuksen vuoksi,
22892: kan hyvityssakko.                                     ellei sitä pidetä erityisen vähäisenä;
22893:                                                          2) työsuhteen ehtojen yksipuolisen muuttami-
22894:                                                       sen estämiseksi;
22895:                        8 §                               3) työsuhteen perusteettoman irtisanomisen tai
22896:    Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai     purkamisen peruuttamiseksi tai
22897: muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin        4) hengelle tai terveydelle vaarallisten työolo-
22898: myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 § :n 1         jen parantamiseksi.
22899: momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat
22900: yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopi-                              9§
22901: muksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpi-          Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin si-
22902: teitä, jotka kohdistuvat työehtosopimuksen työ-       dotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä
22903: sopimuksissa tai työsuhteissa muuten noudatetta-      sopimuksesta johtuvia, 8 § :ssä mainittuja velvol-
22904: vaan muuhun kuin työn johtamista ja valvomista        lisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuksessa ole
22905: koskevaan määräykseen. Sopimukseen sidotut            toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta
22906: yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehti-    maksettava hyvityssakko. Tämä hyvityssakko ei
22907: maan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistyk-     saa olla kymmentätuhatta markkaa suurempi.
22908: set, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus
22909: koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpitei-
22910: tä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22911: määräyksiä.                                           kuuta 198 .
22912:                                      1987 vp. -    LA n:o 146                                      3
22913: 
22914: 2.
22915:                                              Laki
22916:                     valtion virkaehtosopimuslain 19 Ja 20 §:n muuttamisesta
22917: 
22918:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion
22919: virkaehtosopimuslain 19 §:n 3 momentti sekä 20 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä
22920: kesäkuuta 1986 annetussa laissa (491186), näin kuuluviksi:
22921: 
22922:                       19 §
22923:                                                    vahingon suuruus, syyllisyyden maara, toisen
22924:   Hyvityssakon määrä saa olla valtion tai yhdis-   osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama
22925: tyksen osalta enintään 10 000 markkaa ja virka-    aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voi-
22926: miehen osalta enintään 100 markkaa.                daan hyvityssakko jättää tuomitsematta.
22927: 
22928:                     20 §
22929:   Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22930: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten     kuuta 198 .
22931: 
22932: 
22933: 
22934: 
22935: 3.
22936:                                               Laki
22937:                    kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 ja 21 §:n muuttamisesta
22938: 
22939:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen
22940: virkaehtosopimuslain 20 §:n 4 momentti sekä 21 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä
22941: kesäkuuta 1986 annetussa laissa (492/86), näin kuuluviksi:
22942: 
22943:                       20 §
22944:                                                    vahingon suuruus, syyllisyyden maara, toisen
22945:    Hyvityssakon määrä saa olla kunnallisen sopi-   osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama
22946: musvaltuuskunnan, kunnan, kuntainliiton tai        aihe ja yhdistyksen tahi kunnan tai kuntainliiton
22947: yhdistyksen osalta enintään 10 000 markkaa ja      koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jät-
22948: viranhaltijan osalta enintään 100 markkaa.         tää tuomitsematta.
22949: 
22950:                     21 §
22951:   Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22952: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten     kuuta 19 .
22953: 4                                    1987 vp. -     LA n:o 146
22954: 
22955: 4.
22956:                                               Laki
22957:             yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 16 §:n muuttamisesta
22958: 
22959:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1979 annetun yksityisten
22960: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä
22961: kesäkuuta 1986 annetussa laissa (493/86), näin kuuluvaksi:
22962: 
22963:                       16 §                          toksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssak-
22964:    Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-     ko jättää tuomitsematta.
22965: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten
22966: vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen
22967: osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22968: aihe ja yhdistyksen tai yksityisen valtionapulai-   kuuta 19
22969: 
22970: 
22971: 
22972: 
22973: 5.
22974:                                               Laki
22975:                              työsopimuslain 43 ja 51 §:n muuttamisesta
22976: 
22977:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain
22978: (320/70) 43 §:n 4 momentti ja 51 §:n 4 momentti näin kuuluviksi:
22979: 
22980:                       43 §                                                 51 §
22981: 
22982:   Tämän pykälän säännöksiä ei ole sovellettava        Korvausta ei ole suoritettava vahingosta, joka
22983: työlakosta tai työsulusta johtuvaan työn keskeyt-   aiheutuu 43 §:n 4 momentissa tarkoitetusta työn
22984: tämiseen.                                           keskeyttämisestä.
22985: 
22986:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22987:                                                     kuuta 198 .
22988: 
22989: 
22990:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
22991: 
22992:          Pertti Lahtinen            Claes Andersson                 Arvo Kemppainen
22993:                      Timo Laaksonen                          Asko Apukka
22994:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025