<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

159 Käyttäjää paikalla! 0.0070950984954834

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |

1: Vuoden 1987
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1-n1
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18:
19: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus -
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Toivomusaloitteet 1-771
26:
27:
28:
29: Perustuslakivaliokunta
30: Sivu Sivu
31: 1 Aittoniemi: Puolueiden varainhankinnan 10 Nyman ym.: Vaalihuoneistojen aukiolo-
32: valvonnan tehostamisesta ................. . ajan lyhentämisestä toisena vaalipäivänä .... 12
33:
34: 2 Astala ym.: Saamelaisten kielilain säätä- 11 Paasio ym.: Presidentin vaalitavan muut-
35: misestä ................................... . 2 tamisesta suoraksi kaksivaiheiseksi kansan-
36: vaaliksi ................................... . 13
37: 3 Jansson: Om samtidig tillgång tili före-
38: skrifter av administrativ narur på landets 12 Pulliainen ym.: Vuoden 1987 eduskunta-
39: bägge språk .............................. . 3 vaaleissa äänestämättä jättäneiden käyttäyty-
40: misen selvittämisestä ...................... . 15
41: 3 Jansson: Hallinnollisten määräysten julkai-
42: 13 Savolainen ym.: Avohoidossa olevien
43: semisesta samanaikaisesti molemmilla kielil-
44: lä ........................................ . 4 äänestysmahdollisuuksien tehostamisesta ... 16
45:
46: 14 Seppänen: Yksityisten yhtiöiden hallin-
47: 4 Jokinen ym.: Kansainvälisen naistenpäi-
48: toneuvoston jäsenyyden kieltämisestä valtio-
49: vän saattamisesta viralliseksi liputuspäiväksi 5
50: neuvoston jäseniltä ....................... . 17
51: 5 Jääskeläinen ym.: Kansanäänestyksen suo- 15 Seppänen: Puoluetuen lopettamisesta tai
52: rittamisesta eräissä Lapin läänin kunnissa jakoperusteiden muuttamisesta ............ . 18
53: Vuotoksen altaan rakentamisesta .......... . 6
54:
55: 6 Kortesalmi ym.: Vaalijärjestelmän suhteel-
56: lisuuden tehostamisesta ................... . 7 Lakivaliokunta
57:
58: 7 Löyttyjärvi ym.: Laki- ja toivomusaloitteen 16 Ahonen ym.: Atk-rikoksia koskevien
59: ensimmäisen allekirjoittajan oikeuttamisesta säännösten aikaansaamisesta .............. . 19
60: osallistumaan aloitteensa käsittelyyn erikois-
61: 17 Anttila: Hämeen lääninvankilan rakenta-
62: valiokunnassa ............................. . 8
63: misesta Kylmäkoskelie .................... . 20
64: 8 Moilanen ym.: Tasavallan presidentin vaa-
65: 18 Astala: Oikeusministeriön yhdistysrekis-
66: litavan muuttamisesta suoraksi kaksivaihei-
67: teritoimiston toiminnan tehostamisesta ..... 21
68: seksi kansanvaaliksi ....................... . 9
69: 19 Astala: Vuokralaisdemokratiaa koskevan
70: 9 Mäkelä: Ulkomailla asuvien suomalaisten lain aikaansaamisesta ..................... . 22
71: äänestysmahdollisuuksien parantamisesta ... 10
72: 20 Halonen ym.: Homoseksuaaleja koske-
73: 10 Nyman m.fl.: Om kortare öppethåll- vien erityissäännösten kumoamisesta rikos-
74: ningstid för vallokalerna den andra valdagen 11 laista ..................................... . 23
75: 270536L
76: 4 Sisällysluettelo
77:
78: Sivu Sivu
79: 21 Hautala ym.: Syyttömäksi todetun oikeu- 37 Vastamäki ym.: Rikoksen uhrin aseman
80: denkäyntikulujen korvaamisesta ........... . 24 parantamisesta ............................ . 42
81:
82: 22 Hautala ym.: Todistajana oikeudessa
83: kuultavan henkilön todellisen työansion me-
84: netyksen korvaamisesta ................... . 25 Ulkoasiainvaliokunta
85:
86: 23 Kärhä: Nurmijärven käräjäkunnan perus- 38 E. Aho: Ruotsin osallistumisesta Suo-
87: tamisesta ................................. . 26 meen palaavien vanhusten sosiaali- ja ter-
88: veyspalvelujen kustannuksiin .............. . 43
89: 24 Löyttyjärvi ym.: Ympäristörikoksia kos-
90: kevien säännösten lisäämisestä rikoslakiin ... 27 39 Alho ym.: Kehitysyhteistyösihteerin
91: paikkaamisesta Nicaraguaan ............... . 44
92: 25 Mattila ym.: Atk:n hyväksikäytön lisää-
93: misestä erityisesti talousrikostutkinnassa .... 28 40 Andersson: Opetus- ja kulttuuriprojek-
94: teihin tarkoitettujen kehitysyhteistyömäärä-
95: 26 Moilanen ym.: Yhteisomistuslain muut- rahojen lisäämisestä ....................... . 45
96: tamisesta kahden perheen paritalon omista-
97: jien osalta ................................ . 29 41 Astala ym.: Ns. alkuperäiskansojen oi-
98: keuksien turvaamisesta kansainvälisissä yh-
99: 27 Mäkelä: Keuruun Haapamäen avovanki- teyksissä .................................. . 46
100: lan rakentamisesta ........................ . 30
101: 42 Astala ym.: Taloudellisen tuen antami-
102: 28 Mäkipää: Talousrikosten vanhentumis- sesta Costa Rican Rauhan Yliopistolle ..... . 47
103: ajan pidentämisestä ....................... . 31
104: 43 Björklund: Om successivt utökande av
105: 29 Mäkipää: Kunnallisten oikeusapupalve- Finlands flyktingkvot ..................... . 49
106: lujen kehittämisestä ...................... . 32
107: 43 Björklund: Suomen vastaanottaman pa-
108: 30 Pekkarinen: Toimenpiteistä rattijuop-
109: kolaismäärän asteittaisesta lisäämisestä ..... . 50
110: pouden vähentämiseksi ................... . 33
111: 44 Björklund ym.: Alkoholin ja tupakan
112: 31 Pekkarinen: Haapamäen varavankilan ra-
113: mainonnan ja markkinoinnin lopettamisesta
114: kentamisesta ............................. . 34
115: kehitysmaissa ............................. . 51
116: 32 Renko ym. : Rangaistusten koventamises-
117: ta rattijuopumustapauksissa ............... . 45 Haavisto ym.: Talous- ja diplomaattisuh-
118: 35
119: teiden katkaisemisesta Etelä-Afrikan kanssa 52
120: 33 Säilynoja ym.: Liikennevakuutuslain mu-
121: kaisten henkilövahinkoon perustuvien kor- 46 Haavisto ym.: Pakolaiskiintiön nostami-
122: vausasioiden oikeudenkäyntimenettelyn sesta pohjoismaiselle tasolle ............... . 53
123: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
124: 4 7 Hautala ym.: Ulkomaalaisten asemaa
125: 34 Uitto ym.: Korkeimman oikeuden ja koskevien säännösten tiedottamisesta ...... . 54
126: korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten oi-
127: keutta ottaa vastaan paikallisia neuvonan- 48 Jokinen ym.: Rauhanomaisia suhteita
128: taja- ja sivutoimitehtäviä koskevan selvityk- lujittavaa tiedonvälitystä kehittävän toimi-
129: sen toimittamisesta ....................... . 38 kunnan asettamisesta ..................... . 55
130:
131: 35 Valli ym.: Nettoansion ottamisesta päivä- 49 Kemppainen ym.: Vartiuksen rajanylitys-
132: sakon perusteeksi ......................... . 40 paikan avaamisesta ....................... . 56
133:
134: 36 Vastamäki ym.: Toimenpiteistä ratti- 50 Laine: Suomen ja Neuvostoliiton talou-
135: juoppouden vähentämiseksi ............... . 41 dellisen yhteistyön kehittämisestä ......... . 57
136: Sisällysluettelo 5
137:
138: Sivu Sivu
139: 51 Laine: Suomen ja Neuvostoliiton kaupal- 64 Aittoniemi: Työllistämisveron perimises-
140: lis-taloudellisen, tuotannollisen ja tieteellis- tä puunjalostusyhtiöiltä ................... . 79
141: teknisen yhteistyön lisäämisestä ........... . 59
142: 65 Alaranta: Liikevaihtoveron poistamisesta
143: 52 Laine: Taloudellista yhteistyötä Neuvos- käsityövaltaiselta pienyritystoiminnalta ..... 80
144: toliiton kanssa edistävän toimiston perus-
145: tamisesta Turkuun ........................ . 60 66 Alaranta ym.: Malminetsinnän tehosta-
146: misesta Oulun läänissä .................... . 81
147: 53 Laine ym.: Sota-aseiden viennin lopetta-
148: misesta ................................... . 61 67 Alaranta ym.: Malminetsinnän tehosta-
149: misesta Vihannin Lampinsaaren kaivoksen
150: 54 P. Leppänen ym.: Tuotannollisen yhteis- ympäristössä .............................. . 82
151: työn kehittämisestä Suomen ja Neuvostolii-
152: ton teollisuuden välillä .................... . 62 68 Alaranta ym.: Graniitin kotimaisen jat-
153: kojalostuksen kehittämisestä .............. . 83
154: 55 Melin m.fl.: Om utredning beträffande
155: ansökan om medlemskap i Europarådet ..... 63 69 Alaranta: Ruukin aluepoliittisen sijoitus-
156: vyöhykkeen muuttamisesta ................ . 84
157: 55 Melin ym.: Selvityksen tekemisestä Eu-
158: roopan neuvoston jäsenyyden anomiseksi ... 65 70 Alaranta: Vihannin saattamisesta erityis-
159: tukialueeksi .............................. . 85
160: 56 Nyby m.fl.: Om begränsning av vapen-
161: exporten och om ändring av Finlands vapen- 71 Almgren ym.: Sotainvalidien ja rintama-
162: produktion ............................... . 67 veteraanien hoitokustannusten täysimääräi-
163: sestä verovähennysoikeudesta .............. . 86
164: 56 Nyby ym.: Aseiden viennin rajoittami-
165: sesta ja Suomen asetuotannon muuttamises- 72 Almgren ym.: Leimaveron poistamisesta
166: ta ........................................ . 69 rahalaitosten velkakirjoista ensiasuntoa
167: hankkivien avioparien osalta .............. . 87
168: 57 Pulliainen ym.: Ulkoasiainministeriön
169: kehitysyhteistyöosaston virkamiehen sijoitta- 73 Anttila: Kansalais- ja työväenopistojen
170: misesta Nicaraguaan ...................... . 71 opettajille maksettavien matkakorvausten
171: saattamisesta verovapaiksi ................. . 88
172: 58 Tennilä: Rautatien rakentamisesta Lapis-
173: ta Kuolan alueelle ........................ . 72 74 Anttila: Metsäveroperusteiden tarkista-
174: misesta ................................... . 89
175: 59 Tennilä: Lapin-Murmanskin lentolinjan
176: avaamisesta ............................... . 73 75 Anttila: Jäteraaka-aineiden käytön lisää-
177: misestä verosäännöksiä muuttamalla ....... . 91
178: 60 Törnqvist ym.: Pohjoismaisen kulttuuri-
179: ja tiedotuskeskuksen perustamisesta Pohjois- 76 Anttila: Suomalaisen perustekstiiliteolli-
180: Karjalaan ................................. . 74 suuden toimintaedellytysten turvaamisesta .. 92
181:
182: 61 Uosukainen ym.: Rajanylityspaikan avaa- 77 Anttila: Oy Alko Ab:n makeuttajatuo-
183: misesta Imatralla ......................... . 75 tantoluvan peruuttamisesta ............... . 93
184:
185: 62 Väistö ym.: Niiralan raja-aseman avaami- 78 Anttila: Valtion ravitsemiskeskuksen pää-
186: sesta myös henkilöliikenteelle ............. . 77 konttorin siirtämisestä Forssaan ............ . 94
187: 79 Astala ym.: Esityksen valmistelemisesta
188: asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuu-
189: Valtiovarainvaliokunta den muuttamiseksi verotuksessa ........... . 95
190: 63 Aittoniemi: Linja-autoliikenteen harjoit- 80 Astala: Kehitysmaakauppayhdistysten va-
191: tamisen tukemisesta verohelpotuksin ...... . 78 pauttamisesta tuloverosta ................. .
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194: Sivu Sivu
195: 81 Astala: Ympäristönsuojelun sisällyttämi- 97 Ikonen ym.: Posti-, kauppa- ja liikenne-
196: sestä talousneuvoston tehtäväkenttään . . . . . . 97 palvelujen turvaamisesta maaseudulla 114
197:
198: 82 Astala: Uusiapaperin käytön lisäämisestä 98 Ikonen ym.: Valtion teknillisen tutki-
199: valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 muskeskuksen kenttäkoeaseman perustami-
200: sesta Leivonmäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
201: 83 Astala: Valtion Raision virastotalon ra-
202: kentamisen jouduttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 99 99 Ikonen ym.: Viljelijän eläinlääkärille
203: maksamien palkkioiden maksatusmenette-
204: 84 Astala: Maakaasuputken rakentamisesta lyn yksinkertaistamisesta verotuksessa . . . . . . . 116
205: Varsinais-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
206: 100 Isohookana-Asunmaa ym.: Pudasjärven
207: 85 Donner m.fl.: Om avskaffande av om- turvevoimalan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 117
208: sättningsskatten för vetenskaplig litteratur
209: som anskaffas tili högskolornas bibliotek.... 101 101 Isohookana-Asunmaa ym.: Pien- Ja
210: energiapuun käytön lisäämisestä energian-
211: 85 Donner ym.: Liikevaihtoveron poistami- tuotannossa .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 118
212: sesta korkeakoulujen kirjastoihin hankitta-
213: valta tieteelliseltä kirjallisuudelta . . . . . . . . . . . 102 102 Isohookana-Asunmaa ym.: Kokonaissel-
214: vityksen käynnistämisestä Ii- ja Kiiminkijo-
215: 86 Dromberg: Verotoimiston palvelujen saa- kilaakson alueen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . 119
216: misesta Kirkkonummelle................... 103
217: 103 Jansson: Om ökat utnyttjande av vind-
218: 87 Haavisto ym.: Tieteellisen kirjallisuuden kraften . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
219: vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . 104
220: 103 Jansson: Tuulivoiman käytön lisäämises-
221: 88 Hacklin ym.: Tieteellisen kirjallisuuden tä......................................... 121
222: vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . 105
223: 104 Joenpalo ym.: Teollisen rakentamisen
224: 89 Hautala ym.: Invalidien verovähennysten liikevaihtoverotuskohtelusta................ 122
225: palauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
226: 105 Jokinen ym.: Vaatetus- ja tekstiilialan
227: viennin turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
228: 90 Hautala ym.: Asuntotulon verottamisesta
229: luopumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 106 Jokiniemi ym.: Pohjois-Karjalan taantu-
230: matilanteen korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
231: 91 Hautala ym.: Pienyrittäjien liikevaihtove-
232: ron poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 107 Järvenpää: Merimiesten ulkomaan työ-
233: tulon verotukseen vaikuttavan ns. kuuden
234: 92 Hautala ym.: Verottajan virheen aiheut-
235: kuukauden säännön tarkistamisesta. . . . . . . . . 12 5
236: tamien kustannusten korvaamisesta verovel-
237: volliselle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 108 Järvenpää: Yritystoiminnan tukiperus-
238: teiden laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
239: 93 Hilpelä: Kotiapulaiselle maksettavan pal-
240: kan vähennyskelpoisuudesta verotuksessa 109 Järvenpää: Parlamentaarisen aluepoliit-
241: eräissä tapauksissa .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . 110 tisen komitean asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 127
242:
243: 94 Hilpelä: Kotitaloustyön arvon sisällyttä- 110 Järvenpää: Aluerakenteeseen perus-
244: misestä kansantulolaskelmiin . . . . . . . . . . . . . . . 111 tuvan aluepolitiikan toteuttamisesta . . . . . . . . 128
245:
246: 95 Hokkanen ym.: Pirkanmaan teollisuus- 111 Järvenpää: Tuotantotoiminnan alueel-
247: piirin perustamisesta....................... 112 lisesta tukemisesta annetun lain tarkoitta-
248: man kehittämisavustuksen määrästä . . . . . . . . 129
249: 96 Hurskainen-Leppänen ym.: Lasten päivä-
250: hoitoon kuljettamisesta aiheutuvien kustan- 112 Järvisalo-Kanerva ym.: Pienyritysten
251: nusten vähentämisestä verotuksessa . . . . . . . . . 113 korkotukijärjestelmän palauttamisesta . . . . . . 130
252: Sisällysluettelo 7
253:
254: Sivu Sivu
255: 113 Järvisalo-Kanerva ym.: Sähköntuotanto- 130 Kortesalmi ym.: Vihannin määräämises-
256: ja kulutustilastoinnin järjestämisestä . . . . . . . . 131 tä erityistukialueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148
257:
258: 114 Jäätteenmäki ym.: Sairauskulujen oma- 131 Kärhä: Viljatilan puolisoiden ansiotulo-
259: vastuuosuuden poistamisesta verotuksessa. . . 132 jen jakamisesta puolisoiden kesken tasan
260: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
261: 115 Jäätteenmäki ym.: Tieteellisen kirjalli-
262: suuden vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . 133 132 Kärhä: Jätteiden hyödyntämiseen käy-
263: tettävien investointien vähennyskelpoisuu-
264: 116 Jäätteenmäki ym.: Asuntokauppojen den voimaansaattamisesta liikevaihtovero-
265: leimaveron poistamisesta................... 134 tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
266: 117 Jäätteenmäki: Suunnitelmasta ydin- 133 Kärhä: Perintöveron kohtuuttomuuden
267: voiman käytöstä luopumiseksi.............. 135 poistamisesta puolisoiden kesken . . . . . . . . . . . 151
268: 118 Kalliomäki: Valtion virastojen ja laitos-
269: 134 Kärhä: Verotoimiston palvelujen saami-
270: ten sijoittamisesta valtion maille Vantaalla.. 136
271: sesta Kirkkonummella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
272: 119 Kankaanniemi ym.: Liikevaihtoverovel-
273: 135 Kärhä: Investointivarausjärjestelmän
274: vollisuuden poistamisesta yksityisten järjes-
275: laajentamisesta koskemaan pienten yritysten
276: töjen terapiatöiltä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 7
277: liikehuoneistojen hankintaa . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3
278: 120 Kankaanniemi ym.: Haja-asutusaluei-
279: 136 Kärhä: Turvavarastojärjestelmän kehit-
280: den palvelujen turvaamisesta............... 138
281: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
282: 121 Karkinen: Eläkkeensaajan verotuksen
283: tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 13 7 Laaksonen ym.: Kasvuturvetuotannon
284: aloittamisesta Merikarvialla. . . . . . . . . . . . . . . . . 15 5
285: 122 Kemppainen ym.: Kainuun malmi-
286: esiintymien hyödyntämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 140 138 Laaksonen ym.: Maakaasujohdon raken-
287: tamisesta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan 156
288: 123 Kietäväinen ym.: Puunjalostusteollisuu-
289: den kehittämisestä......................... 141 139 Laaksonen ym.: KERAn toimialueen
290: laajentamisesta koko Satakuntaan . . . . . . . . . . 15 7
291: 124 Kietäväinen ym.: Mikkelin läänin alue-
292: poliittisen aseman vahvistamisesta.......... 142 140 Lahti-Nuuttila ym.: Sairauskulujen
293: omavastuuosuuksien poistamisesta verotuk-
294: 125 Kietäväinen ym.: Haja-asutusalueiden sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
295: kauppa- ja postipalvelujen turvaamisesta . . . 143
296: 141 Lahti-Nuuttila ym.: Ulkomailla harjoit-
297: 126 Kokko ym.: Lähetysjärjestöjen kehitys- televan opiskelijan verotuksen keventämises-
298: yhteistyötehtävissä palvellun ajan saattami- tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
299: sesta peruskoulun ja lukion viranhaltijoiden
300: ikälisään oikeuttavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 142 Lahti-Nuuttila ym.: Takautuvasti
301: myönnettävien kansaneläkkeiden verottami-
302: 127 Kortesalmi ym.: Matkakustannusten sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
303: ylärajan korottamisesta verotuksessa . . . . . . . . 145
304: 143 Lahti-Nuuttila ym.: Tampereen ja No-
305: 128 Kortesalmi ym.: Vammaisperheen koti- kian sekä Mäntän työssäkäyntialueen saatta-
306: apulaisen palkkakustannusten verovähen- misesta aluepoliittisen erityisaluemenettelyn
307: nyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 soveltamisen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
308:
309: 129 Kortesalmi ym.: Maatalouskoneiden 144 P. Lahtinen ym.: Oriveden sijoittami-
310: pitkäaikaiskäytön tukemisesta verohelpotuk- sesta uusien kehitysalueiden perusvyöhyk-
311: sin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 keiden piiriin.............................. 162
312: 8 Sisällysluettelo
313:
314: Sivu Sivu
315: 145 Laine: Sairauskuluvähennyksen uudista- 158 Melin ym.: Eräiden verovähennysten
316: mista tarkoittavan esityksen antamisesta . . . . 163 myöntämisestä yrityksille ja yritysverotuksen
317: selkeyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179
318: 146 Laine ym.: Alkoholijuomiin käytettyjen
319: edustuskulujen vähennyskelpoisuuden pois- 159 Melin ym.: Teollisuuden investointien
320: tamisesta verotuksessa...................... 164 vähennysoikeuden laajentamisesta liikevaih-
321: toverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
322: 147 Laine ym.: Valtion rahoitustuen myön-
323: tämisestä pienyritysten valmistus- ja markki- 160 Metsämäki ym.: Maakaasuverkoston laa-
324: nointikustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165 jentamisesta läntiselle Uudellemaalle . . . . . . . 181
325: 148 Laine: Uusien työpaikkojen luomisesta
326: valtion toimenpitein . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 161 Miettinen: Heinäveden määräämisestä
327: erityisalueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
328: 149 Laine: Idänkauppaan erikoistuvan
329: kauppahuoneen perustamisesta Keski-Suo- 162 Moilanen ym.: Lukkiutumattoman jar-
330: meen...................................... 167 rujärjestelmän kustannusten huomioon otta-
331: misesta autoveroa määrättäessä . . . . . . . . . . . . . 183
332: 150 Laine: Maakaasuputken jatkamisesta
333: Riihimäeltä länsirannikolle................. 168 163 Moilanen ym.: Auto- ja moottoripyörä-
334: verolain 17 §:n mukaan vammaisille myön-
335: 151 Louvo: Puu- ja turvetuhkan hyödyntä- nettävän autoveron palautuksen perusteiden
336: misestä ja talteenottamismenetelmien kehit- selkeyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
337: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
338: 164 Mäkelä: lnvalidivähennyksen korottami-
339: 152 Louvo: Jätekiven hyötykäytön edistämi- sesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 5
340: sestä ja raakakiven jalostusasteen nostamises-
341: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
342: 165 Mäkelä ym.: Invalidivähennyksen pa-
343: lauttamisesta kunnallisverotukseen . . . . . . . . . 186
344: 153 Löyttyjärvi ym.: Valtiojohtoisen raken-
345: nusyhtiön perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
346: 166 Mäkelä: Sairauskuluvähennyksen oma-
347: 154 Löyttyjärvi ym.: Energian suurtuotan- vastuuosuuden poistamisesta verotuksessa... 187
348: non ja jakelun keskittämisestä yhteiskunnan
349: valvontaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 167 Mäkelä: Velkojen korkojen omavastuu-
350: osuuden poistamisesta verotuksessa......... 188
351: 155 Malm m.fl.: Om möjlighet tili reserve-
352: ringar inom lantbruket för finansiering av 168 Mäkelä: Palovaroitinten hankintakus-
353: generationsskifte . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 tannusten verovähennyskelpoisuudesta . . . . . 189
354:
355: 155 Malm ym.: Varausten tekomahdollisuu- 169 Mäkipää: Välittömien kustannusten saa-
356: desta maataloudessa sukupolvenvaihdosten misesta verovähennyskelpoisiksi pesula-aJan
357: rahoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 yrityksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
358: 156 Malm m.fl.: Om energiskattebefrielse
359: 170 Mäkipää: Valtion palveluksessa olevien
360: för växthusodling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 keski- ja pienituloisten palkkauksen paran-
361: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
362: 156 Malm ym.: Energiaveron poistamisesta
363: kasvihuoneviljelyitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
364: 171 Mäkipää: Investointiavustuksen myön-
365: 157Melin m.fl.: Om lindring av marginal- tämisestä jätepaperia käyttävän laitoksen pe-
366: skatten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
367:
368: 157Melin ym.: Marginaaliveron lieventämi- 172 Mäkipää: Kotimaisen kalateollisuuden
369: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 toimintaedellytysten parantamisesta . . . . . . . . 193
370: Sisällysluettelo 9
371:
372: Sivu Sivu
373: 17 3 Männistö ym.: Korko- ja sairauskulujen 189 Pokka ym.: Pien- ja perheyritysten va-
374: omavastuuosuuden poistamisesta verotuk- pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . 212
375: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
376: 190 Pokka: Lapin sähkölaitosten mahdolli-
377: 17 4 Männistö ym.: Kahvin vapauttamisesta suudesta ostaa Kemijoki Oy:n sähköä osa-
378: liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 kashintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
379:
380: 175 Männistö ym.: Invalidien autoveron 191 Pokka ym.: Syrjäseutulisän säilyttämi-
381: palautuksen korottamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . 196 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
382: 176 Männistö ym.: Työllisyysvaroin hoidet-
383: 192 Pulliainen ym.: Energiapuun talteenot-
384: tujen tehtävien vakinaistamisesta valtiolla. . . 197
385: tamisen saattamisesta verovapaaksi toimin-
386: 177 Niinistö ym. : Valtion virastotalon ra- naksi...................................... 215
387: kentamisesta Saloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
388: 193 Puolanne ym.: Ympäristönsuojeluinves-
389: 178 Nyby m.fl.: Om utvecklande av utlän- tointien liikevaihtoveron poistamisesta. . . . . . 216
390: ningsförvaltningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199
391: 194 Puolanne ym.: Turvallisuutta lisäävien
392: 178 Nyby ym.: Ulkomaalaishallinnon kehit- ja ympäristönsuojelua edistävien lisälaittei-
393: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 den huomiotta jättämisestä autoveroa mää-
394: rättäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 7
395: 179 Nyby m.fl.: Om utvecklande av syste-
396: met med språktillägg tili statsanställda . . . . . 201 195 Puolanne ym.: Yrityksille suuntautu-
397: vien valtion tukijärjestelmien selkeyttämises-
398: 179 Nyby ym.: Valtion palveluksessa olevien tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
399: kielilisäjärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . 202
400:
401: 180 Paloheimo: Mainoskulujen vähennys- 196 Puska ym.: Valtion virastojen ja laitos-
402: ten toimivaltuuksien lisäämisestä hankin-
403: kelpoisuuden poistamisesta verotuksessa . . . . 203
404: noissa ja painatustöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
405: 181 Paloheimo: Korotetun liikevaihtoveron
406: säätämisestä pakkauksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 197 Rajamäki ym.: Korkeiden sairauskulu-
407: jen vähennysoikeuden lisäämisestä verotuk-
408: 182 Paloheimo: Valmisteveron käyttöön ot- sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
409: tamisesta paperinkulutuksessa . . . . . . . . . . . . . . 205
410: 198 Rajamäki ym.: Veron perimisen estämi-
411: 183 Pekkarinen: Korko- ja sairauskulujen sestä verottomaksi tarkoitetusta eläkkeestä . . 221
412: omavastuuosuuksien poistamisesta verotuk-
413: sessa ..................................... . 206 199 Rajamäki ym.: Erityisalueavustuksen
414: myöntämisestä toimiville yrityksille ........ . 222
415: 184 Pekkarinen: Suomenselän alueen kehi-
416: tyksen turvaamisesta ...................... . 207 200 Renko ym.: Valtion työllistämistuella
417: palkattujen työntekijöiden työsuhteen pi-
418: 185 Pekkarinen: Joutsan kehitysalueluoki-
419: dentämisestä ............................. . 223
420: tuksen muuttamisesta ..................... . 208
421:
422: 186 Pekkarinen: Hankasalmen aseman ja 201 Renko ym.: Uuden sellu- ja paperiteh-
423: Niemisjärven taajamien määräämisestä eri- taan rakentamisesta Pohjois-Pohjanmaalle .. 224
424: tyisalueeksi ............................... . 209
425: 202 Renko ym.: Turvevoimalan ja turpeen
426: 187 Pietikäinen ym.: Uusiapaperin käytön jatkojalostuslaitoksen saamisesta Siikalat-
427: lisäämisestä valtionhallinnossa ............. . 210 van-Utajärven-Vaalan alueelle .......... . 225
428:
429: 188 Pohjanoksa ym.: Länsirannikon maa- 203 Renko ym.: Optoelektroniikkalaborato-
430: kaasuputken rakentamisesta ............... . 211 rion saamisesta Ouluun ................... . 226
431:
432:
433: 2 2705361
434: 10 Sisällysluettelo
435:
436: Sivu Sivu
437: 204 Renlund m.fl.: Om skattelättnader för 219 Seppänen: Eräiden myyntivoittojen ve-
438: diabetiker . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243
439:
440: 204 Renlund ym.: Diabetesta sairastaville 220 Siuruainen: Iijokilaakson vaikeiden
441: potilaille annettavista verohelpotuksista. . . . . 228 työttömyyskuntien ottamisesta uusien alue-
442: poliittisten kokeilujen kohdealueeksi . . . . . . . 244
443: 205 Riihijärvi ym.: Ajoneuvokaluston liike-
444: vaihtoveron osuuden palauttamisesta 221 Siuruainen: Turvevoimalan rakentami-
445: kuorma-autoilijoille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229 sesta Pudasjärvelle mahdollisimman nopean
446: aikataulun puitteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 5
447: 206 Riihijärvi ym.: Työllistämistoimenpitei-
448: den tehostamisesta valtion virastoissa ja lai- 222 Soininvaara ym.: Vuokrattuina myytä-
449: toksissa... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 vien asuntojen leimaveron tilapäisestä korot-
450: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
451: 207 T. Roos ym.: Sähkövoimalaitoksen ra-
452: kentamisesta Parkanoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 223 Stenius-Kaukonen ym.: Valtion yritys-
453: toiminnan laajentamisesta Pirkanmaalla . . . . 24 7
454: 208 Rusanen ym.: Mikkelin Teknologiakes-
455: kus Oy:n toimintaedellytysten turvaamisesta 232 224 Säilynoja ym.: Toimenpiteistä elinkei-
456: noelämän edellytysten parantamiseksi kehi-
457: 209 Ryynänen ym.: Käsityönä valmistetun tysalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
458: kotiteollisuustuotteen liikevaihtoverovapau-
459: desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 225 Säilynoja ym.: Ohjelman laatimisesta
460: ydinenergian käytöstä luopumiseksi . . . . . . . . 250
461: 210 Ryynänen: Valtion virastotalon rakenta-
462: misesta Maaningalie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 226 Turunen ym.: Harjoittelupaikkojen li-
463: säämisestä valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . 252
464: 211 Ryynänen: Maaningan saattamisesta 1
465: perusvyöhykkeen kunnaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 227 Tykkyläinen ym.: Eläkeläisten invalidi-
466: vähennyksen tason säilyttämisestä verotuk-
467: 212 Saari ym.: Kauppa- ja teollisuusministe- sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
468: non investointiavustusten myöntämisestä
469: nykyistä korkeampina...................... 236 228 Tykkyläinen ym.: Idänkaupan kehittä-
470: misestä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden
471: 213 Saari ym.: Turveteknologian kehittä- tuotteiden viennin turvaamiseksi . . . . . . . . . . . 254
472: miskeskuksen perustamisesta Vapo Oy:n
473: Haukinevan tehtaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 229 Törnqvist ym.: Perhepäivähoitajien ve-
474: rotuskohtelun tarkistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . 2 55
475: 214 Saari: Suomenselkä-projektia koskevien
476: ehdotusten toteuttamisesta................. 238 230 Uitto ym.: Valtion omistaman raken-
477: nusyhtiön perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256
478: 215 Saastamoinen: Tieteellisen kirjallisuu-
479: den vapauttamisesta liikevaihtoverosta. . . . . . 239 231 Uosukainen ym.: Kauno- ja tietokirjalli-
480: suutta rasittavan liikevaihtoveron poistami-
481: 216 Sasi ym.: Tuki- ja lainoitusjärjestelmän sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
482: luomisesta vanhojen teollisuustilojen sanee-
483: raukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 232 Uosukainen ym.: Valtion virastotilojen
484: hankkimisesta Imatran Mansikkalasta....... 258
485: 217 Savela: Aluepoliittisen lainsäädännön
486: uudistamisesta ja aluepoliittisten toimien 233 Wahlström: Suomen ja Neuvostoliiton
487: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 välisen kaupan kehittämiseksi perustettavas-
488: ta alueellisesta vienti- ja tuontiyhtiöstä . . . . . 259
489: 218 Savolainen ym.: Maakaasuputken ra-
490: kentamisesta Länsi-Suomeen Forssan seudun 234 Wahlström: Maakaasuputken jatkami-
491: energiatarpeet huomioiden. . . . . . . . . . . . . . . . . 242 sesta Vaasan lääniin........................ 260
492: Sisällysluettelo 11
493:
494: Sivu Sivu
495: 235 Valli ym.: Kulttuuritapahtumien lähde- 247 Viljanen: Teknologian kehittämiskes-
496: veron epäkohtien poistamisesta............. 261 kuksen konsultointiyksikön perustamisesta
497: Lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
498: 236 Vastamäki ym.: Alkoholin ja tupakan
499: poistamisesta elinkustannusindeksistä . . . . . . 262 248 Vistbacka ym.: Kasvihuoneviljelmillä
500: käytettävän lämmitysöljyn vapauttamisesta
501: 237 Westerlund m.fl.: Om inrättande av en polttoaineverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
502: under Nylands industridistrikt sorterande
503: lokalbyrå iLovisa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 249 Vistbacka ym.: Jalkineteollisen koulu-
504: tuksen aloittamisesta Vaasan läänissä . . . . . . . 281
505: 237 Westerlund ym.: Uudenmaan teolli-
506: suuspiirin paikallistoimiston perustamisesta 250 Vähäkangas ym.: Määrärahasta mal-
507: Loviisaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 mien etsinnän lisäämiseen Oulun läänissä . . 282
508:
509: 251 Väistö ym.: Ruokavaliovähennyksen
510: 238 Westerlund m.fl.: Om tillsättande av
511: myöntämisestä verotuksessa diabeetikoille . . 283
512: en sakkunniggrupp för att bereda ett av-
513: vecklande av kärnkraftverken............... 265 252 Väistö ym.: Kaivostoiminnan jatkami-
514: sesta Outokummun Keretissä . . . . . . . . . . . . . . 284
515: 238 Westerlund ym.: Asiantuntijaryhmän
516: asettamisesta valmistelemaan ydinvoimaloi- 253 Väänänen: Valtion Orimattilan virasto-
517: den käytön lopettamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 talon laajentamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
518:
519: 239 Westerlund m.fl.: Om specialstödområ-
520: desstatus för vissa kommuner i Östra Nyland 269 Pankkivaliokunta
521:
522: 239 Westerlund ym.: Eräiden Itä-Uuden- 254 P. Lahtinen ym.: Pääomien maastavien-
523: maan kuntien määräämisestä erityistukialu- nin raJOittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
524: eiksi....................................... 270
525: 255 Laine: Liikepankkien ja vakuutuslaitos-
526: 240 Vihriälä ym.: Pysyvän parlamentaarisen ten siirtämisestä valtion haltuun . . . . . . . . . . . . 287
527: yritysverokomitean asettamisesta . . . . . . . . . . . 271
528: 256 Seppänen ym.: Suomen taloudellisen
529: 241 Vihriälä ym.: Yleisen liikevaihtovähen- itsemääräämisoikeuden turvaamisesta. . . . . . . 289
530: nyksen aikaansaamisesta liikevaihtoverotuk-
531: 257 Seppänen: Pankkien, vakuutusyhtiöi-
532: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272
533: den ja eläkelaitosten omistusoikeuden ra-
534: joittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
535: 242 Viinanen: Investointirahaston rahoitus-
536: ehtojen parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 258 Uitto: Valtion asuntopankin perustami-
537: sesta 291
538: 243 Viljanen: Taksiautoilijoiden arviovero-
539: tuksen epäkohtien poistamisesta ........... . 274
540: Talousvaliokunta
541: 244 Viljanen ym.: Linja-autokaluston liike-
542: vaihtoverohuojennuksen toteuttamisesta. . . . 276 259 R. Aho ym.: Säännöllisten rintasyövän
543: seulontatutkimusten järjestämisestä . . . . . . . . 292
544: 245 Viljanen: Moottoriajoneuvoverosta an-
545: netun lain muuttamisesta kuorma-auton ly- 260 Ajo: Aikuisväestön hammashuollon jär-
546: hytaikaisesti käytöstä poistamisen mahdollis- jestämisestä terveyskeskusten toimesta . . . . . . 293
547: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
548: 261 Ajo: Päihdepoliittisen tutkimuslaitok-
549: 246 Viljanen: Investointivarauslain muutta- sen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
550: misesta ammatinharjoittajien investointiva-
551: 262 Ala-Harja ym.: Röntgenlääkäreiden eri-
552: rauksen mahdollistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 278
553: koislääkärikoulutuspaikkojen lisäämisestä . . . 295
554: 12 Sisällysluettelo
555:
556: Sivu Sivu
557: 263 Alaranta ym.: Lastentautien hoidon 281 Hautala ym.: Omalääkärijärjestelmän
558: järjestämisestä Oulaskankaan sairaalassa . . . . 296 saamisesta kaikkien kansalaisten käyttöön . . . 316
559:
560: 264 Alaranta ym.: Alkoholin aiheuttamien 282 Hautala ym.: Vaihtoehtoisten terveys-
561: sikiövaurioiden ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . 297 palvelujen käytön mahdollistamisesta. . . . . . . 317
562:
563: 265 Alaranta ym.: Ruukin Huoltokodin toi- 283 Hautala: Raskauden keskeyttämisedelly-
564: minnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 tysten valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . 318
565:
566: 266 Alaranta: Keskioluen kaupan kieltämi- 284 Hilpelä: Tutun yliopistollisen keskussai-
567: sestä vähittäiskaupoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299 raalan hoitohenkilökunnan virkakiintiön li-
568: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 19
569: 267 Alaranta: Pienyrittäjäkoulutuksen lisää-
570: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 285 Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsivesi-
571: tutkimuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 320
572: 268 Alho ym.: Kuntoutuksen tehostamises-
573: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3ol 286 Isohookana-Asunmaa ym.: Terveyspal-
574: velujen henkilöstön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 321
575: 269 Alho: Helsingin ja Uudenmaan muo-
576: dostamisesta omiksi sairaanhoitopiireikseen 302 287 Jokinen ym.: Elintarvikkeiden lisäainei-
577: den vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
578: 270 Almgren ym.: Alkoholin ja tupakan
579: hinnan korottamisesta terveellisten ravinto- 288 Jokinen ym.: Tupakkalain tavoitteiden
580: aineiden hintojen alentamiseksi . . . . . . . . . . . . 304 toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 23
581:
582: 271 Anttila: Sairaanhoitopiirijärjestelmän 289 Jokinen ym.: Säilöntäaineiden käytön
583: ulkopuolisten aluesairaaloiden itsenäisen rajoittamislainsäädännön aikaansaamisesta . . 324
584: aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
585: 290 Jokinen ym.: Tupakan ja alkoholin
586: 272 Anttila: Lounais-Hämeen aluesairaalan piilomainonnan lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . 326
587: kuuden viran valtionosuuksista . . . . . . . . . . . . . 306
588: 291 Jokinen ym.: Alkoholittomien juomien
589: 273 Anttila: Lounais-Hämeen aluesairaalan ravintolahintojen alentamisesta. . . . . . . . . . . . . 327
590: röntgenpalvelujen turvaamisesta. . . . . . . . . . . . 307
591: 292 Jokinen ym.: Ilmansuojelulain tarkista-
592: 274 Anttila: Vanhusten, vammaisten ja pit- misesta erityisesti lasten terveyden suojele-
593: käaikaissairaiden kotihoidon saattamisesta miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
594: saajalle maksuttomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
595: 293 Järvisalo-Kanerva ym.: Lapsivesitutki-
596: 275 Anttila: Kuluttajapoliittisen komitean muksen käytön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 330
597: asettamisesta 309
598: 294 Kalliomäki: Manipulaatiohoidon koulu-
599: 276 Astala ym.: Afaatikkojen kuntoutus- tuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
600: mahdollisuuksien parantamisesta . . . . . . . . . . . 311
601: 295 Kankaanniemi ym.: Kuortinkartanon
602: 277 Astala: Kemikaalilainsäädännön kehit- syöpää sairastavien lasten kurssikeskuksen
603: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 toiminnan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332
604:
605: 278 Astala ym.: Kuluttajapoliittisen selon- 296 Kärhä: Mammografiakuvausten suorit-
606: teon antamisesta eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . 313 tamisesta koko maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
607:
608: 279 Haavisto ym.: Elintarvikkeiden säteilyt- 297 Kärhä: Dialyysihoitomahdollisuuksien
609: tämisen kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314 lisäämisestä................................ 334
610:
611: 280 Hautala ym.: Kokonaisvaltaisen sai- 298 P. Lahtinen ym.: Ympäristöperäisten
612: raala- ja muun laitoshoidon toteuttamisesta 315 sikiövaurioiden torjumisesta................ 336
613: Sisällysluettelo 13
614:
615: Sivu Sivu
616: 299 Laine ym.: Työikäisten miesten säännöl- 314 Moilanen ym.: Ohitusleikkausten mää-
617: listen terveystarkastusten aloittamisesta ter- rän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
618: veyskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338
619: 315 Moilanen ym.: Dialyysihoidon lisäämi-
620: 300 Laine: Tuki- ja liikuntaelinten sairauk- sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
621: sien ennalta ehkäisemisestä raskaissa ja ter-
622: veydelle vaarallisissa ammateissa............ 339 316 Moilanen ym.: Syöpää sairastavien las-
623: ten hoidon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357
624: 301 Laine: Lääketeollisuuden ja apteekkilai-
625: toksen ottamisesta valtion haltuun . . . . . . . . . 340 317 Moilanen ym.: Änkytysterapiakurssien
626: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
627: 302 Laine ym.: Alkoholin kokonaiskulutuk-
628: sen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 318 Mäkelä: Psykologin virkojen perustami-
629: sesta terveyskeskuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
630: 303 Laine: Anniskeluoikeuksien epäämisestä
631: moottoriajoneuvoilla liikkuvia palveleviita 319 Mäkelä: Mahdollisuudesta käyttää lä-
632: majoitus- ja ravitsemisliikkeiltä . . . . . . . . . . . . . 342 himpänä olevan terveyskeskuksen palveluja 360
633:
634: 304 Laine ym.: Määrärahasta raittiusjärjestö- 320 Mäkelä: Keskioluen myynnin kieltämi-
635: jen toimitilojen sekä koulutus- ja leirikes- sestä elintarvikemyymälöissä . . . . . . . . . . . . . . . 361
636: kusten kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343
637: 321 Mäkelä ym.: Yksilöllisen hoitoonoh-
638: jausjärjestelmän aikaansaamisesta rattijuo-
639: 305 Laine ym.: Pienyrittäjien toimeentulon
640: poille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
641: ja tasa-arvoisuuden toteuttamisesta tuottei-
642: den välityksestä alennuksia määrättäessä . . . . 344
643: 322 Mäkelä ym.: Alkoholin tarjoilun ja
644: käytön vähentämisestä julkisissa edustusti-
645: 306 Laurila: Uudenmaan läänin erityisolo-
646: laisuuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
647: suhteiden ottamisesta huomioon erikoissai-
648: raanhoitolain valmistelutyössä . . . . . . . . . . . . . . 34 5 323 Mäkipää: Huumausaineiden käytön le-
649: viämisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
650: 307 Laurila: Määrärahasta terveydenhuollon
651: rakentamiskustannuksiin pääkaupunkiseu- 324 Mäkipää: Pienyrityksille tarkoitettujen
652: dulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347 neuvontapalvelujen kehittämisestä . . . . . . . . . 365
653: 308 Lehtosaari ym.: Matkailun koulutus- ja 325 Männistö ym.: Laitoshoidossa olevien
654: tutkimuskeskuksen toiminnan turvaamisesta 348 potilaiden hoitopäivämaksujen poistamises-
655: ta loma-ajoilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
656: 309 Lindroos ym.: Kilpailulainsäädännön
657: uudistamisesta monopolisoitumisen estämi- 326 Männistö ym.: Maksuuoman sairaan-
658: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 hoidon antamisesta kaikille syöpäsairaille . . . 367
659:
660: 310 Lindroos ym.: Selvityksen suorittamises- 327 Männistö ym.: Kotirintamalla toiminei-
661: ta taloudellisesta keskittymisestä ja sen ai- den naisten kuntoutusmahdollisuuksien li-
662: heuttamista ongelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
663:
664: 311 Louvo: Sokerin korvaamisesta ksylitolilla 328 Mönkäre ym.: Etelä-Karjalan sairaan-
665: erityisesti makeisissa ja lääkkeissä . . . . . . . . . . . 3 51 hoitopiirin valtionavun järjestämisestä . . . . . . 369
666:
667: 312 Löyttyjärvi ym.: Ilmansuojelulain muut- 329 Nordman m.fl.: Om obligatorisk avgas-
668: tamisesta ilman laadun tarkkailun ja päästä- rening för nya bilmodeller . . . . . . . . . . . . . . . . . 370
669: mittausten tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
670: 329 Nordman ym.: Uusien automallien pa-
671: 313 Mattila ym.: Ohitusleikkausten määrän kokaasujen puhdistuksen saattamisesta pa-
672: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354 kolliseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
673: 14 Sisällysluettelo
674:
675: Sivu Sivu
676: 330 Pesola: Viitasaarella sijaitsevien Hako- 344 Savolainen ym.: Määrärahasta alle 17-
677: vuoren suojatilojen käytön selvittämisestä . . . 372 vuotiaan lapsen hoitopäivä- ja poliklinikka-
678: käyntimaksujen poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 388
679: 331 Pesola ym.: Kemikaali- ja myrkkylain-
680: säädännön kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373 345 Savolainen ym.: Sairaankuljetustoimin-
681: nan nykytilanteen Ja muutostarpeiden sel-
682: 332 Puolanne ym.: Sepelvaltimon ohitus- vittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
683: leikkausten lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374
684: 346 Seppänen: HIV-infektion saattamisesta
685: 333 Rajamäki: Avosydänkirurgiaan osoitet- yleisvaarallisiin tauteihin luettavaksi . . . . . . . . 390
686: tavien voimavarojen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . 375
687: 347 Skinnari ym.: Syöpätautien ja sädehoi-
688: 334 Rehn m.fl.: Om inrättande av en bred- don erikoislääkäreiden virkojen lisäämisestä 391
689: basig delegation för AIDS-ärenden och om
690: ökade resurser för AIDS-forskning.......... 376 348 Skinnari ym.: Syöpäsairaiden hoidon
691: tehostamisesta Päijät-Hämeen keskussairaa-
692: 334 Rehn ym.: Laajapohjaisen AIDS-asiain lapiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392
693: neuvottelukunnan perustamisesta ja AIDS-
694: tutkimuksen voimavarojen lisäämisestä . . . . . 377 349 Säilynoja ym.: Avoterveydenhuollon ke-
695: hittämisen edellytysten parantamisesta . . . . . 39 3
696: 335 Renko ym.: Kansanterveystyön hoito-
697: henkilöstön käyttämisestä myös kotisairaan- 350 Taina ym.: Selvityksen tekemisestä ter-
698: hoitotehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378 veyskeskusten vastaanottoaikojen käyttämi-
699: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394
700: 336 Renko ym.: Hammashuollon kehittämi-
701: sestä oikomishoitopalveluja lisäämällä . . . . . . 379 351 Taina ym.: Vanhusten, vammaisten ja
702: pitkäaikaissairaiden kotihoidontukijärjestel-
703: 33 7 Renko ym.: AIDS-tukikeskusten vaki- män kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
704: naistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
705: 352 Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon ke-
706: 338 Renlund m.fl.: Om utbildning av flera hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
707: svenskspråkiga talterapeuter . . . . . . . . . . . . . . . . 381
708: 353 Törnqvist ym.: Kuntoutuslaitoksen ra-
709: 338 Renlund ym.: Ruotsinkielisten puhete- kentamisesta Kolille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
710: capeunien lukumäärän lisäämisestä . . . . . . . . . 382
711: 354 Törnqvist ym.: Valtion omistamien
712: 339 Riihijärvi: Pinokuutiometriperusteisen maa-alueiden käyttämisestä metsästysmat-
713: mittauksen palauttamisesta puutavaramit- kailuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
714: tauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
715: 355 Varpasuo: Oluen piilomainonnan lopet-
716: 340 T. Roos ym.: Opiskelijoiden hammas- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
717: huollon järjestämisestä opiskelupaikkakun-
718: nalla ..... : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 356 Vastamäki ym.: Syöpäpotilaiden tutki-
719: muksen ja hoidon tehostamisesta . . . . . . . . . . . 400
720: 341 Savela ym.: Syöpäsairauksia hoi tavien
721: lääkärin- ja muun hoitohenkilöstön virkojen 35 7 Vastamäki ym.: Sairaaloiden leikkausjo-
722: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 5 nojen purkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
723:
724: 342 Savela: Lisäyksestä valtion vuoden 1987 358 Wasz-Höckert m.fl.: Om attitydfostran
725: tulo- Ja menoarvioon rintamaveteraanien i vård på eget modersmål inom vårdsektorn 402
726: kuntoutustaimimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
727: 358 Wasz-Höckert ym.: Omalla äidinkielel-
728: 343 Savolainen ym.: Terveydenhuoltohenki- lä annenavaan hoitoon liittyvän asennekas-
729: lökunnan määrän turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 387 vatuksen toteuttamisesta hoitoalalla . . . . . . . . 403
730: Sisällysluettelo 15
731:
732: Sivu Sivu
733: 359 Westerlund m.fl.: Om effektivare kvali- 374 Alaranta: Pyhäjoen kunnostamisesta ra-
734: tetskontroll av livsmedel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404 pujoeksi................................... 422
735:
736: 359 Westerlund ym.: Elintarvikkeiden laa- 375 Andersson: Freonien käytön kieltämi-
737: dunvalvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 405 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
738:
739: 360 Vihriälä ym.: Allergiakeskus ry. - 376 Anttila: Urjalan elinkeinoasiamiehen ja
740: Allergicenter rf:n rakennushankkeen rahoit- kulttuurisihteerin palkkauksen saattamisesta
741: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 valtionosuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424
742:
743: 361 Vihriälä ym.: Eläinlääkärin viran perus- 377 Anttila: Torronsuon kansallispuiston
744: tamisesta Seinäjoen aluelaboratorioon . . . . . . 408 perustamisesta valtion maille . . . . . . . . . . . . . . . 425
745:
746: 362 Viljanen: Huoltamoalan yrittäjien ase- 378 Apukka ym.: Kuntien kantokykyluoki-
747: man lainsäädännöllisestä turvaamisesta . . . . . 409 tuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426
748:
749: 363 Väistö ym.: Lääkäripulan poistamisesta 379 Apukka ym.: Toimenpiteistä korkeim-
750: Pohjois-Karjalan terveyskeskuksista . . . . . . . . . 411 pien kunnallisveroäyrien alentamiseksi. . . . . . 427
751:
752: 364 Väistö ym.: Ilomantsin kuntoutussairaa- 380 Astala: Piirihallintoviranomaisten hal-
753: lan toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412 linnon demokratisoimiskokeilun aloittami-
754: sesta Turun ja Porin läänissä 428
755: 365 Väistö: Matkailun lisäämisestä ulko-
756: mailta Pielisen alueelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413 381 Astala: Kunnallislain muuttamisesta
757: rauhantyötä tukevaksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
758:
759: 382 Astala ym.: Turun ja Porin läänin
760: Laki- ja talousvaliokunta kuntauudistuksen tarkistamistaimikunnan
761: asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
762: 366 R. Aho ym.: Kirkon erottamisesta val-
763: tiosta...................................... 414 383 Astala: Kuntien yhdistymisavustusten
764: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431
765: 367 Ajo: Kuntien kantokykyluokituslain
766: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 384 Astala: Kuntien virkistysalueiden han-
767: kintaa koskevan lain aikaansaamisesta . . . . . . 432
768: 368 Ala-Harja ym.: Vaasan läänin väes-
769: tösuunnitteen korjaamisesta vastaamaan to- 385 Astala ym.: Ympäristönsuojelun yleis-
770: teutunutta kasvukiintiötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416 lain säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 33
771:
772: 369 Alaranta ym.: Ylivieskan maatalous- 386 Astala: Asuinympäristön kehittämis-
773: piirin ja Keski-Pohjanmaan tiepiirin aseman avustuksia koskevan lain säätämisestä . . . . . . . 435
774: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 7
775: 387 Astala ym.: Kansalaisten vaikutusmah-
776: 370 Alaranta ym.: Pienkunta-asiamiesten dollisuuksien lisäämisestä ympäristöasioissa 436
777: paikkaamisesta lääninhallituksiin . . . . . . . . . . . 418
778: 388 Astala ym.: Saaristomeren kansallispuis-
779: 371 Alaranta: Kalajoen Rahjan saariston ton puistonjohtajan viran perustamisesta . . . 437
780: väylien kunnostamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
781: 389 Astala ym.: Lainsäädännön ja alemman-
782: 372 Alaranta: Viirretjärven luonnonravinto- asteisen säännöstön kehittämisestä liikunta-
783: lammikon rakentamisesta Pyhäjoella. . . . . . . . 420 rajoitteisten tarpeet huomioiviksi . . . . . . . . . . . 438
784:
785: 373 Alaranta: Pyhäjokisuun rantavesialuei- 390 Björklund m.fl.: Om startande av ett
786: den kunnostamisesta....................... 421 rovdjursprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439
787: 16 Sisällysluettelo
788:
789: Sivu Sivu
790: 390 Björklund ym.: Petoeläinprojektin 405 Jaakonsaari: Määrärahasta Iijoen ja sen
791: käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440 sivujokien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
792:
793: 391 Bärlund m.fl.: Om ett försöksprojekt 406 Jansson: Om bättre möjligheter att
794: för att skära ner utsläppen av avloppsvatten använda blyfri bensin...................... 457
795: i Borgå å .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 441
796: 406 Jansson: Lyijyttömän bensiinin käyttö-
797: 391 Bärlund ym.: Porvoonjoen määräämi- mahdollisuuksien tehostamisesta . . . . . . . . . . . 458
798: sestä kokeiluprojektiksi jätevesipäästöjen vä-
799: hentämiseksi . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . 442 407 Jokinen ym.: Vesihallinnon ja vesien
800: käytön suunnittelun uudistamisesta . . . . . . . . 459
801: 392 Dromberg: Uudenmaan nimismiespii-
802: rien henkilöstön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 443 408 Juhantalo ym.: Hallinnon hajauttami-
803: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
804: 393 Dromberg: Ruotsinpyhtään Ruukin pe-
805: ruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 409 Juhantalo ym.: Kunnallisen veroäyrin
806: hinnanerojen tasaamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 462
807: 394 Dromberg ym.: Paperijätteen vastaan-
808: 410 Järvisalo-Kanerva ym.: Koiraveron pois-
809: oton ja hyväksikäytön tehostamisesta . . . . . . . 445
810: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
811: 395 Haavisto ym.: Muovikassien korvaami-
812: 411 Järvisalo-Kanerva ym.: Ympäristövaiku-
813: sesta uusiopaperikasseilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446
814: tusten arviointimenettelyn käyttöönotosta . . 464
815: 396 Haavisto ym.: Nuuksion järviylänköalu-
816: 412 Järvisalo-Kanerva ym.: Vesilainsäädän-
817: een suojelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447
818: nön kokonaisuudistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
819: 397 Helle ym.: Ampumaratalainsäädännön 413 Järvisalo-Kanerva ym.: Längelmäveden,
820: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 Mallasveden ja Pälkäneveden sekä niihin
821: laskevien vesireittien säilyttämisestä puhtaa-
822: 398 Hilpelä: Lisätyövoiman saamisesta Tu-
823: na......................................... 466
824: run ja Porin lääninhallitukseen luonnonsuo-
825: jelutarkoituksiin tapahtuvien maa-alueiden 414 Kalliomäki: Kuntien maanhankinnan
826: ostojen nopeuttamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 tukemisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 7
827: 399 Hilpelä: Turun seudun raakavedenhan- 415 Kalliomäki: Määrärahasta poliisin hen-
828: kinnasta................................... 450 kilöstön lisäämiseksi Vantaan nimismiespii-
829: rissä....................................... 468
830: 400 Hilpelä: Kalanjalostuslaitosten jäteve-
831: sien käsittelyn koelaitoksen perustamisesta 416 Kemppainen ym.: Kainuun läänin pe-
832: Taivassaloon............................... 451 rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
833:
834: 401 Hurskainen-Leppänen ym.: Elinkeino- 417 Kietäväinen ym.: Kuntien taloudellis-
835: asiamiesten palkkojen saattamisesta valtion- ten erojen tasoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470
836: avunpiiriin ................................ 452
837: 418 Kärhä ym.: Uudenmaan läänin kehittä-
838: 402 Ikonen ym.: Kaakkoisen Keski-Suomen misrahan huomioon ottamisesta valtion
839: kuntien erityisongelmien huomioon ottami- tulo- ja menoarviossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471
840: sesta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.... 453
841: 419 Kärhä: Kuntien tasapuolisesta kohtelus-
842: 403 Ikonen ym.: Lievestuoreen Keikkamäen ta......................................... 472
843: jätelipeälammen kunnostamisesta . . . . . . . . . . 454
844: 420 Kärhä: Vantaanjoessa olevien Nurmijär-
845: 404 Isohookana-Asunmaa: Kuivaniemen ven Myllykosken ja Nukarinkosken kunnos-
846: Oijärven kunnostamisesta.................. 455 tamisesta . . . . . . . . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . .. . . . . 473
847: Sisällysluettelo 17
848:
849:
850: Sivu Sivu
851: 421 Laaksonen ym.: Hiilivoimaloiden ai- 437 Löyttyjärvi ym.: Kansalaisten osallistu-
852: heuttamien rikki- ja ympäristöhaittojen ra- misedellytysten parantamisesta luonnonva-
853: joittamisesta uudella teknologialla.......... 474 rojen ja ympäristön hyväksikäytössä.. . . . . . . . 492
854:
855: 422 M. Lahtinen ym.: Vaajakosken veden- 438 Maijala ym.: Pirkanmaan läänin perus-
856: oton uudelleenjärjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
857:
858: 423 M. Lahtinen ym.: Kalaportaiden raken- 439 Moilanen ym.: Poliisien määrän lisää-
859: tamisesta Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie . . . 477 misestä pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . 494
860:
861: 424 Laine ym.: Kuntien itsehallinnollisen 440 Mäkelä: Kivimurskan käytön lisäämises-
862: aseman parantamisesta..................... 478 tä soraharjujen säästämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 495
863:
864: 441 Mäkipää: Luonnonvaraisten koskien säi-
865: 425 Laine ym.: Veto-oikeuden antamisesta
866: lyttämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
867: asukkaille ympäristöön kohdistuvissa pää-
868: töksissä.................................... 479 442 Männistö ym.: Läänien kehittämisrahan
869: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
870: 426 Laine ym.: Yleisen edun kannalta vält-
871: tämättömän rakennusmaan ottamisesta yh- 443 Mörttinen ym.: Hämeen läänin kehittä-
872: teiskunnan haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 misrahan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
873:
874: 427 Laine: Turun sijoittamisesta ensimmäi- 444 Nieminen ym.: Jalkakäytävän puhtaa-
875: seen kalleusluokkaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482 napidon ja hoidon siirtämisestä kunnalle . . . 499
876:
877: 428 Laine: Satamatöiden kunnallistamisesta 483 445 Nyby m.fl.: Om fridlysning av duvhö-
878: ken året om . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500
879: 429 Laine: Vesistöjen saastuttamisen estämi-
880: sestä suurteollisuuden puhdistusvelvoitteita 445 Nyby ym.: Kanahaukan ympärivuotises-
881: tiukentamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484 ta rauhoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
882:
883: 430 Lamminen ym.: Satakunnan läänin pe- 446 Nyman m.fl.: Om utvecklande av Han-
884: rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485 gö och Lovisa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
885:
886: 431 P. Leppänen ym.: Jätteiden hyötykäy- 446 Nyman ym.: Hangon ja Loviisan kehit-
887: tön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
888:
889: 447 Nyman m.fl.: Om inlösning av Hudö i
890: 432 P. Leppänen ym.: Pyhäjärven suojelusta
891: Konnevedellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487 Pernå skärgård för rekreationsbehov . . . . . . . . 504
892:
893: 447 Nyman ym.: Pernajan saaristossa sijait-
894: 433 Louvo: Jätehuollon suunnittelun ja val-
895: sevan Hudön saaren lunastamisesta virkistys-
896: vonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
897: käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
898: 434 Louvo: Jätteiden hyötykäytön edistämi- 448 Nyman m.fl.: Om bättre beredskap för
899: sestä valistus-, verotus- ja tukitoimin ympä- oljebekämpning längs Finlands kust . . . . . . . . 506
900: ristöhaittojen vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 489
901: 448 Nyman ym.: Öljyntorjuntavalmiuden
902: 43 5 Louvo: Yksityismaille maanomistajien parantamisesta Suomen rannikolla . . . . . . . . . 507
903: hakemuksesta muodostettavien suojelualuei-
904: den perustamisen nopeuttamisesta . . . . . . . . . 490 449 Pekkarinen: Keuruun varuskunnan ja
905: Keuruun kirkonkylän vesijohtoverkostojen
906: 436 Löyttyjärvi ym.: Rakentamanomien ran- yhdysjohdon rakentamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . 508
907: tojen säilyttämisestä asutuskeskusten lähei-
908: syydessä kansalaisten vapaa-ajan viettoa var- 450 Pekkarinen: Syöttövesijohdon rakenta-
909: ten........................................ 491 misesta Kyyjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
910:
911: 3 2705361
912: 18 Sisällysluettelo
913:
914: Sivu Sivu
915: 451 Pekkarinen: Tarvaalan ja Linnankylän 465 Renko ym.: Turvetuotannon vesivalvon-
916: vesihuollon järjestämisestä Saarijärvellä . . . . . 510 tainsinöörin viran perustamisesta Oulun
917: vesi- ja ympäristöpiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
918: 452 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta ko-
919: misarion toimen perustamiseen Keminmaan 466 Renko ym.: Pohjavedenottarnoiden
920: nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 11 suoja-alueiden maanhankinnan rahoittami-
921: sen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527
922: 453 Pesola: Vesien tilan valvonnan tehosta-
923: misesta järvisimpukan käytön avulla . . . . . . . . 512 467 Renko ym.: Oulun seudun pohjavesisel-
924: vitysten rahoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528
925: 454 Pesola ym.: Virtaavien vesien kalatalou-
926: dellisen kunnostuksen tehostamisesta Keski- 468 Renko ym.: Määrärahasta Oulun meri-
927: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 alueen vesiensuojelusuunnitelman laatimi-
928: seen....................................... 529
929: 455 Pietikäinen ym.: Väliportaan hallinnon
930: 469 Saapunki ym.: Henkilöstön paikkaami-
931: kehittämisestä maakuntaitsehallinnon poh-
932: sesta Oulangan kansallispuiston opastuskes-
933: jalta....................................... 514
934: kukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530
935: 456 Pulliainen ym.: Katalyyttien määräämi- 470 Saari: Kuntien veroäyrin hinnanerojen
936: sestä autojen pakolliseksi laitteeksi . . . . . . . . . 515 tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
937: 457 Pulliainen ym.: Voimalapatojen omista- 471 Saari ym.: Kuntainliittojen sijaintivai-
938: jien veivoittamisesta kalateiden rakentami- kutusten selvittämisestä ja sijaintiedun hy-
939: seen....................................... 516 vittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
940:
941: 458 Pulliainen ym.: Kalastusasioiden siirtä- 472 Saari: Päätoimisen rakennustarkastajan
942: misestä ympäristöministeriön hallinnon- saamisesta jokaiseen kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . 53 3
943: alaan...................................... 517
944: 473 Saari: Muodollisesti epäpätevien palo-
945: 459 Pulliainen ym.: Inarinjärven ja Paats- päälliköiden koulutuksen tehostamisesta . . . . 534
946: joen takaisen erämaa-alueen säästämisestä
947: alueen luonnetta muuttavilta hakkuilta. . . . . 518 4 74 Saari ym.: Hirvenmetsästyksen aloitta-
948: misajan tarkistamisesta..................... 535
949: 460 Puolanne ym.: Riittävän lämpökamera-
950: varustuksen hankkimisesta pelastuspalvelun 475 Saari: Vesihuollon järjestämisestä haja-
951: käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519 asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
952:
953: 476 Saari ym.: Vesistöjen mataloitumisen ja
954: 461 Puolanne ym.: Öljyntorjuntaan tarvitta-
955: rehevöitymisen estämisestä................. 537
956: van teknologian kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . 520
957: 477 Sarapää ym.: Kuntien veroäyrin hinto-
958: 462 Rajamäki ym.: Virkistyskalastusjärjestö-
959: jen nousun rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
960: jen toimintaedellytysten parantamisesta . . . . 521
961: 478 Seppänen ym.: Liikuntarajoitteisten tar-
962: 463 Rehn m.fl.: Om flera polisbefattningar peiden huomioon ottamisesta rakennetun
963: i Nylands Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 ympäristön rakentamisessa ja suunnittelussa 539
964: 46 3 Rehn ym. : Poliisin toimien lisäämisestä 479 Skinnari ym.: Padasjoen kantokykyluo-
965: Uudenmaan läänissä....................... 523 kan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
966:
967: 464 Rehn m.fl.: Om avvecklande av an- 480 Uosukainen ym.: Imatran kantokyky-
968: vändningen av s.k. aggressiva freoner....... 524 luokan tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
969:
970: 464 Rehn ym.: Ns. aggressiivisten freonien 481 Wahlström: Aluehälytyskeskusten toi-
971: käytöstä luopumisesta...................... 525 minnan turvaamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
972: Sisällysluettelo 19
973:
974: Sivu Sivu
975: 482 Wahlström: Pohjanlahden saastumisen 497 Alaranta ym.: Kurssiosaston perustami-
976: estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543 sesta Oulaisten kauppaoppilaitokseen . . . . . . 558
977:
978: 483 Valli ym.: Kuntien kantokykyluokituk- 498 Alaranta: Pyhäjoen Annalan museon
979: sen pysyttämisestä ennallaan määrävuodet . . 544 kehittämisestä kotiseutuopetuskeskukseksi . . 559
980:
981: 484 Vihriälä: Vesihuoltotöiden nopeuttami- 499 Alaranta: Haapaveden kirjaston toimiti-
982: sesta Vaasan ja Kokkolan vesi- ja ympäristö- lojen korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560
983: piireissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
984: 500 Alaranta: Kirjastoauton hankkimisesta
985: 485 Viljanen: Padasjoen kantokykyluokan Oulaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
986: muuttamisesta............................. 546
987: 501 Alaranta: Kanteletalon rakentamisesta
988: 486 Vistbacka ym.: Määrärahasta poliisin Haapavedelle ............................ : . 562
989: ajoneuvokaluston lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . 547
990: 502 Alho ym.: Opintotuen kokonaisuudis-
991: tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 3
992: 487 Vistbacka: Määrärahasta Patanan- ja
993: Räyringinjärvien kunnostamiseen Vetelissä.. 548 503 Alho ym.: Korvauksen suorittamisesta
994: opiskelijoille osallistumisesta kokoustyösken-
995: 488 Vähäkangas ym.: Rikkidioksidin vaiku-
996: telyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
997: tuksia koskevan tutkimuksen suorittamisesta
998: Raahessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 504 Alho ym.: Terveydenhuoltoalan kirjalli-
999: suuden lisähankinnoista sairaanhoito-oppi-
1000: 489 Vähäkangas ym.: Kala- ja rapukannan laitosten ja kunnallisiin kirjastoihin. . . . . . . . . 565
1001: elvyttämisestä Pyhäjoessa................... 550
1002: 505 Alho ym.: Taidekoulujen toiminnan
1003: 490 Väistö ym.: Pohjois-Karjalan läänin ke- tukemisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
1004: hittämisrahan korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 55 1
1005: 506 Andersson: Määrärahasta Kivi-talo Sää-
1006: 491 Väänänen: Erityisohjelman laatimisesta tiölle ns. kirjailijatalon peruskorjaukseen . . . 567
1007: pääkaupunkiseudun ulkopuolisten Uuden-
1008: maan kuntien terveys-, sosiaali- ja koulutus- 507 Anttila: Keskustan koulun saneeraami-
1009: palvelujen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 sesta Viialassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569
1010:
1011: 508 Anttila: Ypäjän maatalousoppilaitoksen
1012: oppilasasuntolan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . 570
1013: Sivistysvaliokunta
1014: 509 Anttila: Eräiden musiikkikoulujen saat-
1015: 492 R. Aho ym.: Uskonnonopetuksen kor- tamisesta lakisääteisen valtionosuuden pii-
1016: vaamisesta uskontotiedon opetuksella . . . . . . 55 3 mn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
1017: 493 R. Aho ym.: Valtion opetus- ja oppi- 510 Anttila: Lahden kaupunginkirjaston ra-
1018: mismateriaalikustantamon perustamisesta . . 554 kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
1019:
1020: 494 Ala-Harja ym.: Seinäjoen sosiaalialan 511 Anttila: Eräiden kirjastojen jälkirahoi-
1021: oppilaitoksen laajentamisesta korkeakou- tuksen muuttamisesta voimassa olevan lain
1022: luasteen käsittäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 5 mukaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 3
1023:
1024: 495 Alaranta ym.: Kristinuskoa käsittelevän 512 Astala ym.: Ammatillisesti eriytyvän
1025: opetusmateriaalin tuottamisesta koulujen aikuiskoulutuksen kokonaislainsäädännön
1026: uskonnonopetusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556 valmistelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 4
1027:
1028: 496 Alaranta: Sairaanhoito-opetuksen jatka- 513 Astala: Toimistoapulaisen toimien pe-
1029: misesta Oulaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 7 rustamisesta kansalais- ja työväenopistoihin 576
1030: 20 Sisällysluettelo
1031:
1032: Sivu Sivu
1033: 514 Astala ym.: Määrärahoista kirjastojen 530 Björklund ym.: Korkeakoulujen määrä-
1034: perustamiskustannuksiin Turun ja Porin lää- rahojen yhteismäärän lisäämisestä vuosittain 594
1035: nissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
1036: 531 Donner m.fl.: Om åtgärder för att
1037: 515 Astala: Opintolainan takaisinmaksun trygga skolstudier i andra språk än engelska 595
1038: siirtämisestä myöhemmäksi ja opiskeluajan
1039: korkojen maksamisesta valtion varoista . . . . . 57 8 531 Donner ym.: Toimenpiteistä muiden
1040: kielien kuin englannin opiskelun turvaami-
1041: 516 Astala: Venäjän kielen professorin viran seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
1042: perustamisesta Turun yliopistoon. . . . . . . . . . . 579
1043: 532 Donner m.fl.: Om sammanslagning av
1044: 517 Astala ym.: Määrärahasta rauhantutki- utbildningen på högskoleplanet mom tea-
1045: muksen ja kansainvälisten suhteiden profes- ter, film och TV . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
1046: sorin viran perustamiseksi Turun yliopistoon 580
1047: 532 Donner ym.: Teatteri-, elokuva- Ja
1048: 518 Astala ym.: Lastentarhanopettajakoulu- TV-alan korkeakoulutuksen yhdistämisestä 598
1049: tuksen vakinaistamisesta korkeakoulutasoise-
1050: na......................................... 582 533 Donner m.fl.: Om rätt tili ersättning
1051: för studerande som arbetar i högskolornas
1052: 519 Astala: Turun seudun itäisen ammatti- förvaltningsorgan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 599
1053: koulun perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
1054: 533 Donner ym.: Korkeakoulujen hallinto-
1055: 520 Astala ym.: Yksivuotisten taiteilija-apu- elimien työskentelyyn osallistuvien opiskeli-
1056: rahojen lisäämisestä........................ 584 joiden oikeudesta korvaukseen . . . . . . . . . . . . . 600
1057:
1058: 521 Astala ym.: Mustalaisväestön koulutus- 534 Dromberg ym.: Peruskoulujen ja lukioi-
1059: ja kulttuurikeskuksen perustamisesta . . . . . . . 585 den rakennuslupien p rakentamismäärära-
1060: hojen lisäämisestä Uudellamaalla........... 601
1061: 522 Astala ym.: Ammattitanssiteatteri Au-
1062: rinkobaletin toiminnan turvaamisesta . . . . . . 586 535 Dromberg: Englannin kielen saamisesta
1063: vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulun vu-
1064: 523 Astala: Lasten ja nuorten kuvataidekou- dennellä vuosiluokalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
1065: lujen valtionosuutta koskevan lain säätämi-
1066: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587 536 Dromberg: Vienolan kouluhankkeen
1067: sisällyttämisestä valtion investointisuunnitel-
1068: 524 Astala ym.: Esityksen antamisesta mu- maan vuodeksi 1988 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
1069: seoiden valtionosuuslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588
1070: 537 Dromberg: Esiluokkien saamisesta val-
1071: 525 Astala ym.: Rauhanohjelman laatimi- tionosuuden piiriin Vantaalla . . . . . . . . . . . . . . 604
1072: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
1073: 538 Dromberg ym.: Keskiasteen ammatilli-
1074: 526 Astala ym.: Parlamentaarisen rauhan- sen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämises-
1075: kasvatuskomitean asettamisesta............. 590 tä Uudellamaalla erityisesti ylioppilaspohjai-
1076: /
1077: silla linjoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
1078: 527 Backflian ym.: Korkeakoulutasoisen las-
1079: tentarhanopettajakoulutuksen vakinaistami- 539 Dromberg: Keravan kauppaoppilaitok-
1080: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 sen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606
1081:
1082: 528 Backman ym.: Opintotuen tarveharkin- 540 Dromberg: Kuntien kulttuuritilojen ra-
1083: taikärajan alentamisesta täysi-ikäisyysrajaan 592 kentamiseen annettavan valtionavun korot-
1084: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607
1085: 529 Backman ym.: Nuorisojärjestöjen toi-
1086: minnan esittelemisestä osana koulujen ope- 541 Dromberg: Lasten ja nuorten kuvataide-
1087: tusohjelmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593 koulujen aseman vakiinnuttamisesta. . . . . . . . 608
1088: Sisällysluettelo 21
1089:
1090: Sivu Sivu
1091: 542 Dromberg: Valtakunnallisen nuorison 557 Hetemäki-Olander: Toimenpiteistä yli-
1092: leiri- ja kurssikeskuksen saamisesta Ruotsin- oppilaspohjaisen opistoasteisen koulutuksen
1093: pyhtäälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609 lisäämiseksi Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . 624
1094:
1095: 543 Fred: Pohjanmaan Yrittäjäopiston saat- 558 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahasta
1096: tamisesta ammatillisten oppilaitosten rahoi- alle 16-vuotiaiden taide- ja taitoaineiden
1097: tuslain piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 610 opetuksen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
1098:
1099: 544 Fred ym.: Kansanopistoissa opiskelevien 559 Hetemäki-Olander ym.: Lasten ja nuor-
1100: opintososiaalisten etujen parantamisesta . . . . 611 ten kuvataidekoulujen aseman vakiinnutta-
1101: mista koskevan lain aikaansaamisesta . . . . . . . 626
1102: 545 Gustafsson ym.: Korkeakoulupedagogi-
1103: 560 Hetemäki-Olander ym.: Historiallisesti
1104: sen tutkimuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . 612
1105: arvokkaiden puukirkkojen suojelemisesta ja
1106: paloturvallisuuden parantamisesta . . . . . . . . . . 627
1107: 546 Gustafsson ym. : Määrärahasta kansain-
1108: välisen tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittä- 561 Hilpelä: Lastentarhanopettajakoulutuk-
1109: miseen.................................... 613 sen saattamisesta kokonaisuudessaan yliopis-
1110: tojen alaisuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
1111: 547 Gustafsson ym.: Ammatillisissa oppilai-
1112: toksissa opiskelevien opintososiaalisissa 562 Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppi-
1113: eduissa olevien puutteiden korjaamisesta . . . 614 laskokeiden pitämisestä eri päivinä . . . . . . . . . 629
1114:
1115: 548 Haavisto ym.: Opintotuen tarveharkin- 563 Hilpelä: Lukion tuntikehyksen lisäämi-
1116: taikärajan alentamisesta normaaliin täysi- sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630
1117: ikäisyysikärajaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
1118: 564 Hilpelä: Peruskoulun ja lukion opetta-
1119: 549 Haavisto ym.: Tiedekauppa ry:n tiede- jien tietotekniikkakoulutuksen määräraho-
1120: kauppatoiminnan tukemisesta. . . . . . . . . . . . . . 616 jen riittävyyden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 631
1121:
1122: 565 Holvitie ym.: Voimavarojen jakamista
1123: 550 Hacklin ym.: Lisäresurssien kohdenta- eri opetusmuotoihin koskevan peruskoulu-
1124: misesta aineenopettajien erillisten kasvatus-
1125: asetuksen säännöksen muuttamisesta . . . . . . . 632
1126: tieteellisten opintojen järjestämiseen . . . . . . . 617
1127: 566 Holvitie ym.: Lukion perusopetusryh-
1128: 551 Hacklin ym.: Terveydenhuoltoalan op- mien koon pienentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 633
1129: pilaitosten toiminnallisten edellytysten pa-
1130: rantamisesta............................... 618 567 Holvitie ym.: Kaikkien Steiner-koulu-
1131: jen saattamisesta valtion tuen piiriin. . . . . . . . 634
1132: 552 Hacklin ym.: Opintolainojen korkotuen
1133: maksuajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 619 568 Holvitie ym.: Määrärahasta opintotuen
1134: saantia rajaavan tarveharkinnan poistamisek-
1135: 55 3 Hacklin ym. : Keskiasteen ammatillisissa SI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635
1136: oppilaitoksissa opiskelevien opintotuen ke-
1137: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 569 Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran-
1138: Lappeenrannan alueteatteritoiminnan käyn-
1139: nistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636
1140: 554 Halonen ym.: Kodin ja koulun yhteis-
1141: työn kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 570 Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran ku-
1142: vataidekoulun muuttamisesta ammattitaitei-
1143: 555 Halonen ym.: Lapsille ja nuorille suun- lijoiden peruskoulutuslaitokseksi . . . . . . . . . . . 637
1144: natun teatteritoiminnan tukemisesta. . . . . . . 622
1145: 571 Häkämies ym.: Korkeakoulujen hallin-
1146: 556 Helle ym.: Ympäristökoulutuksen ke- toelimien työskentelyyn osallistuvien opiske-
1147: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 lijoiden oikeudesta korvaukseen . . . . . . . . . . . . 638
1148: 22 Sisällysluettelo
1149:
1150: Sivu Sivu
1151: 572 Häkämies ym.: Opintolainojen korko- 587 Jokinen ym.: Suomen Esperantoliiton
1152: tuen maksuajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . 639 saattamisesta valtionapujen osalta tasavertai-
1153: seksi eräiden muiden järjestöjen kanssa . . . . . 654
1154: 573 Häkämies ym.: Kansainvälisen harjoit-
1155: telun keskuksen perustamisesta työvoimami- 588 Jouppila ym.: Musiikkialan korkeakou-
1156: nisteriöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 lun perustamisesta Ouluun................. 656
1157:
1158: 574 Hämäläinen ym.: Lukion tuntikehyksen 589 Jouppila ym.: Anestesiologian apulais-
1159: laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 professorin viran perustamisesta Oulun yli-
1160: opistoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 7
1161: 575 Ikonen ym.: Uskonnonopetuksen lisää-
1162: misestä peruskoulun yläasteella............. 642 590 Jouppila ym.: Kaikkien Steiner-koulu-
1163: jen saattamisesta valtionavun piiriin . . . . . . . . 658
1164: 576 Ikonen ym.: Keskiasteen ns. vaihtuva-
1165: linjaisen ammatillisen oppilaitoksen perus- 591 Juhantalo ym.: Aikuiskoulutuksen tut-
1166: tamisestaJoutsaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 kintojärjestelmän kehittämisestä............ 659
1167: 577 Isohookana-Asunmaa ym.: Työryhmän
1168: 592 Järvisalo-Kanerva ym.: Viheralan koulu-
1169: asettamisesta selvittämään korkeakoulujen tuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
1170: virkarakennetta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
1171: 593 Järvisalo-Kanerva ym.: Teknillisen oppi-
1172: 578 Isohookana-Asunmaa ym.: Suomen his-
1173: laitoksen perustamisesta Mänttään . . . . . . . . . . 662
1174: torian professorin viran perustamisesta
1175: Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
1176: 594 Jääskeläinen ym.: Väliaikaisen ammatil-
1177: 579 Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakou- lisen koulutuksen koulutuspaikkojen lisää-
1178: lutasoisen lastentarhanopettajaopetuksen va- misestä.................................... 663
1179: kinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
1180: 595 Jäätteenmäki ym.: Opintotuen tarve-
1181: 580 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan harkintaikärajan alentamisesta täysi-ikäisyys-
1182: kohdentamisesta vanhan tutkintojärjestel- ikärajaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
1183: män mukaan opiskelevien aineenopettajien
1184: erillisopintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647 596 Jäätteenmäki: Määrärahasta opintora-
1185: han perusosan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 665
1186: 581 Isohookana-Asunmaa ym.: Kestiiän
1187: maatalousoppilaitoksen toiminnan kehittä-
1188: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648 597 Jäätteenmäki ym.: Opintolainan korko-
1189: tukiajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666
1190: 582 Isohookana-Asunmaa ym.: Kalatalou-
1191: dellisen koulun perustamisesta Taivalkoskel- 598 Jäätteenmäki ym.: Kansainvälisen har-
1192: Ie......................................... 649 joittelun keskuksen perustamisesta työvoi-
1193: maministeriöön............................ 667
1194: 583 Isohookana-Asunmaa: Ammattioppilai-
1195: tosten oppilaiden matkakustannusten kor- 599 Jäätteenmäki ym.: Määrärahasta Kar-
1196: vaamisesta eräille Oulun läänin kunnille . . . . 650 hunmäen kristillisen kansanopiston raken-
1197: nushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 668
1198: 584 Jaakonsaari: Opintolainojen korkotuen
1199: maksuajanpidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 600 Kalliomäki ym.: Määrärahasta liikunta-
1200: tieteellisen tutkimuksen tehostamiseen . . . . . 669
1201: 585 Jokinen ym.: Rakennussuojelulain uu-
1202: distamista koskevan lakiesityksen antamises- 601 Kalliomäki ym.: Urheilulukiojärjestel-
1203: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 män kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670
1204:
1205: 586 Jokinen ym.: Kansalaisjärjestöjen kult- 602 Kalliomäki ym.: Määrärahasta Tiede-
1206: tuuriohjaajien paikkaamisesta.............. 653 kauppa ry:n toiminnan tukemiseen......... 671
1207: Sisällysluettelo 23
1208:
1209: Sivu Sivu
1210: 603 Kalliomäki: Peruskoulujen rakentami- 618 Kokko ym.: Lemin Musiikkipäivien ot-
1211: sen lupamenettelyn yksinkertaistamisesta ja tamisesta valtion tuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . 687
1212: kokeilusta Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
1213: 619 Kortesalmi ym.: Merijärven perus-
1214: 604 Kalliomäki: Kulttuuri- ja liikuntatilojen koulun yläasteen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . 688
1215: yhteiskäytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 67 3
1216: 620 Kärhä ym.: Peruskoulurakentamisen ra-
1217: 605 Kalliomäki: Eräiden urheiluopistojen kentamislupien lukumäärän lisäämisestä
1218: toiminnan tukemisesta yleisin budjettiva- Uudenmaan läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689
1219: roin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674
1220: 621 Kärhä ym.: Määrärahasta Mäntsälän
1221: 606 Kalliomäki: Urheiluseurojen toiminta- maatalousoppilaitoksen rakennustöitä varten 690
1222: avustusten korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
1223: 622 Kärhä: Ammatillisten oppilaitosten op-
1224: pilaiden koulumatkakustannusten korvaa-
1225: 607 Karkinen: Ammatillisten oppilaitosten
1226: misen laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691
1227: käytön tehostamisesta työllisyyskoulutuksen
1228: avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 623 Lahti-Nuuttila ym.: Kansainvälisen har-
1229: joittelun keskuksen perustamisesta työvoi-
1230: 608 Karkinen: Soitinpankin tai -lainaamon maministeriöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692
1231: perustamisesta musiikinopiskelijoita ja esiin-
1232: tyviä taiteilijoita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 624 Lahti-Nuuttila ym.: Metsäinsinöörikou-
1233: lutuksen palauttamisesta Kurun normaali-
1234: 609 Karkinen: Musiikinopiskelijoiden opin- metsäopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693
1235: tososiaalisten etujen parantamisesta . . . . . . . . 678
1236: 625 Lahti-Nuuttila ym.: Kivialan koulutuk-
1237: 610 Kietäväinen ym.: Mikkelin läänissä si- sen kehittämisestä Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
1238: jaitsevien koulutus- ja tutkimusyksikköjen
1239: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679 626 Lahti-Nuuttila ym.: Valtion taiteilija-
1240: professorin viroista ja valtion taiteilija-apu-
1241: 611 Kietäväinen ym.: Opintotuen saamis- rahoista annetun lain muuttamisesta apura-
1242: ikärajan alentamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680 hojen lukumäärän lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . 695
1243:
1244: 612 Kietäväinen ym.: Opintolainan korko- 627 Lahti-Nuuttila ym.: Muinaistieteellisten
1245: tuen suoritus- ja lainan takaisinmaksuajan kaivaustöiden tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 696
1246: pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681
1247: 628 Laine: SEV-kaupan tutkimuskeskuksen
1248: 613 Kietäväinen ym.: Kouluhallituksen perustamisesta Lappeenrannan teknilliseen
1249: Heinolan kurssikeskuksen kehittämisestä . . . 682 korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697
1250:
1251: 614 Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakun- 629 Laine ym.: Elämänkatsomustiedon
1252: opettajien poikkeuskoulutuksen järjestämi-
1253: taliiton maakuntamuistion ehdotusten huo-
1254: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698
1255: mioon ottamisesta tulo- ja menoarvioesitystä
1256: valmisteltaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683
1257: 630 Laine: Rauhanlain säätämisestä. . . . . . . . . 700
1258: 615 Knuuttila ym.: Määrärahoista Jyväsky- 631 Lamminen ym.: Valtakunnallisen
1259: län Talvi -kulttuuritapahtumalle . . . . . . . . . . . 684 varastokirjaston perustamisesta Poriin....... 701
1260:
1261: 616 Kokko ym.: Parikkalan maatalousoppi- 632 Lapiolahti ym.: Määrärahoista nuoriso-
1262: laitoksen asuntolan ja liikuntatilan raken- työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702
1263: nustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685
1264: 633 Laurila: Museoiden valtionosuuksia ja
1265: 617 Kokko ym.: Ruokolahden metsäkoulun -avustuksia koskevan lakiesityksen antami-
1266: toiminnallisesta itsenäistämisestä . . . . . . . . . . . 686 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703
1267: 24 Sisällysluettelo
1268:
1269: Sivu Sivu
1270: 634 Lax: Om anslag för utvecklande av det 647 Mattila ym.: Oulaisten sairaanhoito-
1271: internationella forskar- och studentutbytet.. 704 oppilaitoksen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 722
1272:
1273: 634 Lax: Määrärahasta kansainvälisen tut- 648 Mattila ym.: Opistotasoisen koulutuk-
1274: kija- ja opiskelijavaihdon kehittämiseen 705 sen aloittamisesta Kalajoen kotiteollisuus-
1275: koulussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723
1276: 635 Lax: Om förlängd utbetalning av ränte-
1277: stöd för studielån . . . . . . . . . . . . . .. . .. .. . . . . . . 706 649 Moilanen ym.: Korkeakoulutasoisen las-
1278: tentarhanopettajakoulutuksen vakinaistami-
1279: 635 Lax: Opintolainojen korkotukiajaa pi- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724
1280: dentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
1281: 650 Moilanen ym.: Vanhemmuuteen val-
1282: 636 Lax: Om stöd genom sysselsättningsme- mennuksen sisällyttämisestä peruskoulun
1283: del för yrkesutbildning som ges av företag . . 708 opetusohjelmiin . . . . . . .. . . .. . . . . . . .. .. . . .. . 725
1284: 636 Lax: Yritysten toimesta tapahtuvan am- 651 Myller ym.: Opintolainojen korkojen
1285: mattikoulutuksen tukemisesta työllisyysva- maksamisesta valtion varoista opiskeluaikana 726
1286: roin....................................... 709
1287: 652 Mäkelä: Määrärahasta opintotuen korot-
1288: 63 7 Liikanen: Koulujen rakentamiseen
1289: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 7
1290: myönnettävien määrärahojen suunnitelmal-
1291: lisesta lisäämisestä . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. 710 653 Mäkelä: Määrärahasta keskiasteen opis-
1292: kelijoiden opintotuen korottamiseen . . . . . . . 728
1293: 638 Louvo: Sosiaali- ja terveydenhuollon
1294: sihteerin linjan perustamisesta kauppaoppi-
1295: 654 Mäkelä: Määrärahasta opintorahan
1296: laitoksiin . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . .. 711
1297: osuuden korottamiseen opintotuessa. . . . . . . . 729
1298: 639 Louvo: Hotelli- ja ravintolakoulun pe-
1299: 655 Mäkelä: Määrärahasta opintolainojen
1300: rustamisesta Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
1301: korkotuen maksuajan pidentämiseen . . . . . . . 730
1302: 640 Louvo: Kouvolan kotiteollisuuskoulun
1303: opistoasteisen koulutuksen vakinaistamisesta 714 656 Mäkipää: Opettajien tietokonekoulu-
1304: tuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 31
1305: 641 Louvo: Maatalouslomittajien koulutuk-
1306: sen lisäämisestä erityisesti Kymen läänissä. . . 715 6 57 Mäki pää: Luokkien oppilasmäärien
1307: alentamisesta.............................. 732
1308: 642 Löyttyjärvi ym.: Neuvostoliitossa suori-
1309: tettujen korkeakoulututkintojen ja oppiar- 658 Mäkipää: Kyläkoulujen vähimmäisoppi-
1310: vojen tunnustamisesta Suomessa . . . . . . . . . . . 716 lasmäärien alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
1311:
1312: 643 Löyttyjärvi ym.: Rauhanlain aikaansaa- 659 Mäkipää: Viittomakielen saamisesta
1313: misesta . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . .. 71 7 opetuskieleksi . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734
1314:
1315: 644 Malm m.fl.: Om svenskspråkig barn- 660 Mäkipää: Peruskoululaisten koulukyydi-
1316: trädgårdslärarutbildning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718 tykseen oikeuttavan kilometrimäärän alenta-
1317: misesta . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 7 35
1318: 644 Malm ym.: Ruotsinkielisen lastentar-
1319: hanopettajakoulutuksen järjestämisestä . . . . . 719 661 Mäkipää: Pienkustannustoiminnan tu-
1320: kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736
1321: 645 Mattila ym.: Opintotuen asumislisän
1322: maksamisesta myös kesäkuukausien ajalta. . . 720 662 Mäkipää: Kanttoripulan poistamiseksi
1323: tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 37
1324: 646 Mattila ym.: Korvauksen maksamisesta
1325: korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuville 663 Mäkipää: Kirjastoautojen hankkimisesta
1326: opiskelijoille. . .. . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . .. 721 haja-asutusalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1327: Sisällysluettelo 25
1328:
1329: Sivu Sivu
1330: 664 Mäkipää: Satakunnan Liikuntaopiston 676 Pekkarinen: Maataloustieteellisen ope-
1331: majoitus- ja kurssirakennuksen rakentami- tuksen keskittämisestä Jyväskylän yliopis-
1332: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 757
1333:
1334: 665 Mäkipää: Ikaalisten keskusurheiluken- 677 Pekkarinen: Jyväskylän yliopiston Kon-
1335: tän rakentamisesta......................... 740 neveden tutkimusaseman laajentamisesta . . . 758
1336:
1337: 666 Mäkipää: Nuorisotilojen rakentamisesta 678 Pekkarinen: Ammatillisten oppilaitos-
1338: ja kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741 ten valtionosuuksien ennakoiden maksami-
1339: sen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759
1340: 667 Nordman m.fl.: Om höjda statsandelar
1341: för ungdomsarbete . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742 679 Pekkarinen: Pihtiputaan maatalous-
1342: oppilaitoksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 760
1343: 667 Nordman ym.: Nuorisotyön valtion-
1344: osuuksien korottamisesta................... 743 680 Pekkarinen: Maatalousalan opistotasoi-
1345: sen koulutuksen aloittamisesta Tarvaalan
1346: 668 Nyby m.fl.: Om införande av televi- maatalousoppilaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761
1347: sionsfostran i skolornas undervisningspro-
1348: gram...................................... 744 681 Pekkarinen: Liikuntahallin rakentami-
1349: sesta Pylkönmäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762
1350: 668 Nyby ym.: Televisiokasvatuksen sisällyt-
1351: 682 Pekkarinen: Petäjäveden kotiteollisuus-
1352: tämisestä koulujen opetusohjelmaan........ 745
1353: koulun laajennustöiden käynnistämisestä . . . 763
1354: 669 Nyman m.fl.: Om en utredning i syfte
1355: 683 Pesola ym.: Perhekasvatuksen aseman
1356: att inrätta ett landsarkiv för Nylands Iän . . . . 746
1357: vahvistamisesta peruskoulussa . . . . . . . . . . . . . . 764
1358: 669 Nyman ym.: Selvityksestä Uudenmaan 684 Pesola ym.: Alueellista ja paikallista
1359: läänin maakunta-arkiston perustamiseksi . . . 747
1360: museotoimintaa koskevan lain aikaansaami-
1361: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 765
1362: 670 Nyman m.fl.: Om förläggande av en
1363: Jäger- och kurscentral tili Strömfors......... 748 685 Pietikäinen: Määrärahasta opintorahan
1364: perusosan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 766
1365: 670 Nyman ym.: Leiri- ja kurssikeskuksen
1366: perustamisesta Ruotsinpyhtäälie............ 749 686 Pohjanoksa ym.: Opettajankoulutuslai-
1367: tosten pääsykokeiden monipuolistamisesta . . 767
1368: 671 Nyman m.fl.: Om åtgärder för att
1369: bevara Societetshuset iLovisa............... 750 687 Pohjanoksa ym.: Esiopetuksen opetta-
1370: jien täydennyskoulutuksen järjestämisestä . . 768
1371: 671 Nyman ym.: Toimenpiteistä Loviisan
1372: Seurahuoneen säilyttämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . 7 51 688 Pohjanoksa ym.: Lastentarhanopettajien
1373: koulutuksen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . 769
1374: 672 Paavilainen ym.: Työn ja työelämän
1375: tutkimusyksikön kehittämisestä Jyväskylän 689 Pohjanoksa ym.: Kesäyliopistojen toi-
1376: yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 mintaedellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 770
1377:
1378: 673 Paavilainen ym.: Korkeakoulutasoisen 690 Pohjanoksa ym.: Peruskoulussa annetta-
1379: lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaista- van erityisopetuksen laajentamisesta erityis-
1380: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753 lahjakkaiden oppilasryhmiin . . . . . . . . . . . . . . . 771
1381:
1382: 674 Paavilainen ym.: Haitallisten aineiden 691 Pohjanoksa ym.: Lasten ja nuorten
1383: ympäristövaikutusten tutkimusosaston pe- liikennekasvatuksen kehittämisestä . . . . . . . . . 772
1384: rustamisestaJyväskylän yliopistoon . . . . . . . . . 754
1385: 692 Pohjanoksa ym.: Määrärahasta koulutu-
1386: 675 Paavilainen ym.: Opintotuen tarvehar- lokkaiden lähikasvattajien informaatio- ja
1387: kintaikärajan alentamisesta................. 756 konsulttitoiminnan lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . 773
1388:
1389: 4 2705361
1390: 26 Sisällysluettelo
1391:
1392: Sivu Sivu
1393: 693 Pokka ym.: Lapin peruskoulujen tieto- 708 Renlund m.fl.: Om slopande av be-
1394: konehankintojen saamisesta valtionavun pii- hovsprövningen för studiestödet för perso-
1395: mn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 774 ner över 18 år.............................. 791
1396:
1397: 694 Pokka ym.: Saamenkielisen oppimateri- 708 Renlund ym.: Toimenpiteistä yli 18-
1398: aalin tuottamisesta ja oppimateriaalikeskuk- vuotiaiden opintotuen tarveharkinnan pois-
1399: sen perustamisesta Utsjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . 775 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792
1400:
1401: 695 Pulliainen ym.: Kalabiologian professo- 709 T. Roos ym.: Kurssiosaston perustami-
1402: rin viran perustamisesta Oulun yliopistoon.. 776 sesta Vammalaan ammatillisen aikuiskoulu-
1403: tuksen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793
1404: 696 Puolanne ym.: Tutkijakoulutuksen te-
1405: hostamisesta............................... 777 710 T. Roos ym.: Kiviseppäkoulutuksen
1406: aloittamisesta Tyrvään kotiteollisuuskoulussa
1407: 697 Puolanne ym.: Opintotuen tarveharkin- Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1408: nan poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778
1409: 711 Rusanen: Opintotuen tarveharkintaikä-
1410: 698 Puska ym.: Koululaiskuljetusten epä- rajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
1411: kohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779
1412: 712 Rusanen ym.: Mikkelin kotiteollisuus-
1413: 699 Rajamäki: Vapaaehtoisen aineen hyväk- koulun muuttamisesta opistoasteiseksi . . . . . . 796
1414: symisestä ala-asteen luokkien opetussuunni-
1415: telmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 713 Ryynänen: Koulupiiriverkoston säilyttä-
1416: misestä haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 797
1417: 700 Rehn m.fl.: Om utbildning på svenska
1418: för fysioterapilärare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781 714 Ryynänen: Kunnan velvollisuutta järjes-
1419: tää peruskoululaisten kuljetusta koskevien
1420: 700 Rehn ym.: Ruotsinkielisen lääkintävoi- säännösten selventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 798
1421: mistelualan opettajankoulutuksen lisäämi-
1422: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782 715 Ryynänen ym.: Määrärahasta kansainvä-
1423: lisen tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittämi-
1424: 701 Renko ym.: Kuvataidelinjan perustami- seen....................................... 799
1425: sesta Oulun lyseon lukioon. . . . . . . . . . . . . . . . . 783
1426: 716 Ryynänen ym.: UKK-keskuksen perus-
1427: 702 Renko ym.: Maa- ja metsätalousalan tamisesta Pielavedelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800
1428: opiskelijoiden opintososiaalisten etujen pa-
1429: rantamisesta............................... 784 717 Ryynänen: Riuttalan talonpoikaismu-
1430: seon hoitamisesta valtion toimesta . . . . . . . . . . 801
1431: 703 Renko ym.: Maatalousopiskelijoiden
1432: työharjoittelun lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . 785 718 Saapunki ym.: Urheiluseuroille myön-
1433: nettävän toimintatuen lisäämisestä . . . . . . . . . 802
1434: 704 Renko ym.: Taidekasvatusta koskevan
1435: lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 786 719 Saari ym.: Maatalouskerhoteknikon ja
1436: karjatalousteknikon tutkintojen antamasta
1437: 705 Renko ym.: Musiikinopetuksen kehittä- kelpoisuudesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 3
1438: misestä Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 787
1439: 720 Saari ym.: Lehtimäen erityiskansanopis-
1440: 706 Renko ym.: Kulttuurisihteerin viran ton oppilaskohtaisten käyttömenojen val-
1441: saamisesta Oulunsaloon.................... 788 tionosuuden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 804
1442:
1443: 707 Renlund m.fl.: Om betalning av studie- 721 Saastamoinen: Määrärahasta korkeakou-
1444: penningens bostadstillägg året runt......... 789 lupedagogisen tutkimuksen lisäämiseen . . . . 805
1445:
1446: 707 Renlund ym.: Opintorahan asumislisän 722 Saastamoinen: Opintorahan asumislisän
1447: maksamisesta koko vuoden ajalta . . . . . . . . . . . 790 maksamisesta koko vuodelta . . . . . . . . . . . . . . . 806
1448: Sisällysluettelo 27
1449:
1450: Sivu Sivu
1451: 723 Salolainen ym.: Suomi-Seura ry:n otta- 739 Tykkyläinen ym.: Valtionavun lisäämi-
1452: misesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 807 sestä alueellisesti merkittävien orkestereiden
1453: toimintaedellytysten parantamiseksi . . . . . . . . 823
1454: 724 Sarapää ym.: Saamelaismuseon ja Ylä-
1455: Lapin opastuskeskuksen rakentamisesta . . . . . 808 740 Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon eri-
1456: koistumiskoulutuksen aloittamisesta . . . . . . . . 824
1457: 725 Savela: Määrärahasta taloustieteen lau-
1458: datur-tasoisen opetuksen aloittamiseen 741 Uosukainen ym.: Kehittämislain saami-
1459: Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809 sesta ammatillisille oppilaitoksille . . . . . . . . . . 82 5
1460:
1461: 726 Savolainen ym.: Kansalais- ja työväen- 742 Uosukainen ym.: Ammatillisten oppi-
1462: opistojen toimistoapulaisten määrän lisää- laitosten lainsäädäntöä käsittelevän parla-
1463: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810 mentaarisen komitean asettamisesta . . . . . . . . 826
1464:
1465: 727 Savolainen ym.: Määrärahasta Kuurojen 743 Uosukainen ym.: Ammatillisten oppi-
1466: kansanopiston erityistoiminnan turvaami- laitosten oppilasvalintaperusteiden muutta-
1467: seen ...................................... . 811 misesta ................................... . 827
1468:
1469: 728 Sillanpää: Määrärahasta Kauhajoen 744 Uosukainen ym.: Opiskelijoiden koti-
1470: evankelisen kansanopiston saneeraukseen ... 812 kuntien veivoittamisesta osallistumaan am-
1471: matillisten oppilaitosten perustamiskustan-
1472: 729 Siuruainen ym.: Maaseututieteiden tut- nuksiin ................................... . 828
1473: kimuksen ja koulutuksen käynnistämisestä
1474: Oulun yliopistossa ........................ . 813 745 Urpilainen: Määrärahasta maakuntakor-
1475: keakoulun perustamiseen Keski-Pohjan-
1476: 730 Siuruainen ym.: Uusien kuntien saami- maalle ................................... . 829
1477: sesta kirjastoautopalvelun piiriin .......... . 814
1478: 746 Urpilainen ym.: Kansainvälisen harjoit-
1479: 731 Stenius-Kaukonen ym.: Harjoittelu-
1480: telukeskuksen perustamisesta työvoimami-
1481: paikkoja koskevan lain aikaansaamisesta .... 815
1482: nisteriöön ................................ . 830
1483: 732 Stenius-Kaukonen ym.: Pirkkalan kult-
1484: 747 Urpilainen: Aluetaidemuseo-oikeuksien
1485: tuuri- ja monitoimitalon rakentamisesta .... 816
1486: myöntämisestä Kokkolalle ja maakuntamu-
1487: 733 Tenhiälä: Lepaan koulutilan viljankui- seo-oikeuksien myöntämisestä Pietarsaarelle 831
1488: vaamon rakentamisesta ................... . 817
1489: 748 Wahlström: Kaksikielisen yliopiston pe-
1490: 734 Turunen ym.: Määrärahasta aineenopet- rustamisesta Vaasaan ...................... . 832
1491: tajien erillisten kasvatustieteellisten opinto-
1492: jen järjestämiseen ......................... . 818 749 Valli ym.: Lukion tuntikehyksen korot-
1493: tamisesta ................................. . 833
1494: 735 Turunen ym.: Korkeakoulutasoisen las-
1495: tentarhanopettajakoulutuksen vakinaistami- 750 Valli ym.: Presidentti Urho Kekkosen
1496: sesta 819 valtakunnallisen patsashankkeen toteuttami-
1497: sesta Kajaanissa ........................... . 834
1498: 736 Tykkyläinen: Teknillisen korkeakou-
1499: luopetuksen aloittamisesta Kuopiossa ...... . 820 751 Vihriälä ym.: Määrärahasta korkeakou-
1500: lupedagogisen tutkimuksen lisäämiseen .... 835
1501: 737 Tykkyläinen ym.: Korvauksen maksami-
1502: sesta korkeakoulujen hallintoelimissä toimi- 752 Vihriälä ym.: Määrärahasta opintorahan
1503: ville opiskelijoille ......................... . 821 huoltajalisän korottamiseksi ............... . 836
1504:
1505: 738 Tykkyläinen ym.: Opintorahan asumis- 753 Vihriälä ym.: Kotiteollisuusyhdistysten
1506: lisän maksamisesta koko vuoden ajalta ..... . 822 neuvonta-asemaverkoston täydentämisestä .. 837
1507: 28 Sisällysluettelo
1508:
1509: Sivu Sivu
1510: 754 Viinanen ym.: Peruskoulun teknisen 763 Väistö ym.: Opintolainan korkotuen
1511: työn tuntimäärän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 838 maksuajanpidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
1512:
1513: 755 Viinanen: Ammatti- ja teknillisten op- 764 Väistö ym.: Pohjois-Karjalan opiston
1514: pilaitosten opetuksen turvaamisesta teknolo- toiminnan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848
1515: gian kehitys huomioon ottaen.............. 839
1516: 765 Väänänen ym.: Määrärahasta klinikka-
1517: 756 Viinanen: Teknisten alojen opettajien
1518: rakennuksen rakentamiseksi Eläinlääketie-
1519: tuotantoelämän tuntemuksen ylläpitämises-
1520: teellisen korkeakoulun Hautjärven laitoksille 849
1521: tä......................................... 840
1522:
1523: 75 7 Viljanen: Lahden kaupunginkirjaston 766 Väänänen ym.: Peruskoulujen rakenta-
1524: rakentamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841 misen lisäämisestä Uudellamaalla. . . . . . . . . . . 850
1525:
1526: 758 Vistbacka: Määrärahasta kotiteollisuus- 767 Väänänen ym.: Opistopohjaisen amma-
1527: yrittäjäoppilaitoksen rakentamiseen Virope- tillisen koulutuksen lisäämisestä Uudella-
1528: liin........................................ 842 maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851
1529:
1530: 759 Vistbacka: Nelimarkka-museon saatta- 768 Väänänen ym.: Mäntsälän maatalous-
1531: misesta lakisääteisen valtionosuuden piiriin 843 oppilaitoksen rakennushankkeen joudutta-
1532: misesta.................................... 852
1533: 760 Vähäkangas ym.: Koulujen rakentami-
1534: seen tarkoitettujen valtionapujen lisäämises- 769 Väänänen ym.: Mäntsälän koulutilan
1535: tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 sikala-lampolatilojen rakentamisesta........ 853
1536: 761 Vähäkangas ym.: Raahen tietokonealan
1537: 770 Väänänen ym.: Määrärahasta Orimatti-
1538: oppilaitoksen laajentamisesta............... 845
1539: lan kotitalousopiston rakennustöihin . . . . . . . 854
1540: 762 Vähäkangas ym.: Opintotukijärjestel-
1541: män kehittämisestä perustoimeentulon tur- 771 Väänänen: Palloiluhallin rakentamisesta
1542: vaavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846 Artjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 55
1543: 1987 vp.
1544:
1545: Toivomusaloite n:o 1
1546:
1547:
1548:
1549:
1550: Aittoniemi: Puolueiden varainhankinnan valvonnan tehostamisesta
1551:
1552:
1553:
1554: Eduskunnalle
1555:
1556: 1980-luvulla suoritetuissa poliisitutkimuksissa hämäräperäiseen rahankeruuseen pitäisi olla ole-
1557: on paljastettu erityisesti 1970-luvulle ajoittunut massa.
1558: ns. laittoman puoluerahoituksen tapahtumasarja, Julkisen keskustelun ollessa asiasta voimak-
1559: jossa liikkuneet rahavirrat olivat varsin mittavia. kaimmillaan ilmoittivat poliittiset tahot yhtenä
1560: Kysymys on ollut erityisesti rakennusteollisuuden miehenä asiaan liittyvän valvonnan tarpeellisuu-
1561: taholta puoluerahoitukseen ohjatuista varoista, den. Asia oli voimakkaasti esillä myös oikeusmi-
1562: joiden kautta antajan ilmeisenä tarkoituksena on nisteriön asialistalla, mm. oikeusministeriön pe-
1563: ollut tiettyjen etujen saaminen poliittisesti sitou- räänkuuluttaessa neuvoja hyvien menetelmien
1564: tuneiden virkamiesten kautta. Mainitunlaista ra- pohjaksi. Sittemmin asiasta ei ole kuulunut mi-
1565: hoitusta ja pyrkimyksiä on todettu sekä itse puo- tään, ja on oletettavissa, että asia halutaan hiljai-
1566: lueiden että myös niiden kunnallisjärjestöjen suudessa haudata julkisen mielenkiinnon muka-
1567: suuntaan. Suoritetut tutkimukset ovat luonteensa na. Näin siitä huolimatta, että asiantuntijoiden
1568: mukaisesti olleet varsin yhteiskuntaa repiviä ja nii- mukaan puolueiden varainhankintaa valvovan
1569: den tulokset omiaan horjuttamaan kansalaisten lainsäädännön ja tarkastusjärjestelmän luominen
1570: luottamusta poliittisten puolueiden toimintaan ja ei ole toki ylivoimainen tehtävä.
1571: tätä kautta eduskuntalaitokseen sekä kunnallispo- Saatujen kokemusten mukaan poliittisten puo-
1572: litiikkaan. lueiden varainhankintaa koskeva ja sen valvonnan
1573: Yleinen näkemys on myös, että mainitunlainen mahdollistava lainsäädäntö on kuitenkin välttä-
1574: etujen tavoittelu ns. rakenteellisen korruption mätöntä saada aikaan sekä puolueita itseään että
1575: kautta muun muassa rakennustoiminnassa kiertyy niiden kunnallisjärjestöjä koskevana. Tätä vaatii
1576: loppujen lopuksi tavallisen suomalaisen asunnon- erityisesti yhteisten asioiden hoitamiseen liittyvä
1577: ostajan maksettavaksi tavalla tai toisella. luottamusvaatimus ja se, ettei 2000-luvulla olisi
1578: Kansalaiset ovat odottaneet ja odottavat, että esillä uusi uusmoralismin ja yhteiskuntaa repivän
1579: eduskunnan ja hallituksen taholta olisi ryhdytty poliisitutkinnan kausi.
1580: lainsäädäntötoimiin, etteivät esille tuodut väärin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1581: käytökset enää uusiutuisi sen jälkeen, kun kohu vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1582: tapahtumien yltä on hälventynyt. Näkemysten
1583: perustana on myöskin se, että kansalaisten maksa- että hallitus ryhtyisi toimiin polzi'ttisten
1584: milla verorahoilla taataan eduskunnassa edustet- puoluetden varainhankinnan valvonnan
1585: tuina oleville poliittisille puolueille tänä päivänä mahdolltstavan lainsäädännön ja tarkas-
1586: riittävät taloudelliset toimintamahdollisuudet ns. tusjärjestelmän aikaansaamzseksi.
1587: puoluetuen muodossa eikä välttämätöntä tarvetta
1588:
1589: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987
1590:
1591: Sulo Aittoniemi
1592:
1593:
1594:
1595:
1596: 2705361
1597: 2 1987 vp.
1598:
1599: Toivomusaloite n:o 2
1600:
1601:
1602:
1603:
1604: Astala ym.: Saamelaisten kielilain säätämisestä
1605:
1606:
1607:
1608: Eduskunnalle
1609:
1610: Kieli on ihmisen ominta omaisuutta, se on Tämän vuoksi saamelaiset tulisi virallisesti tun-
1611: myös elävän kulttuurin säilymisen ja ihmisen viih- nustaa erilliseksi kieli- ja kulttuuriryhmäksi ja tur-
1612: tyvyyden ehto. Saamelaiskulttuurin henkisenä pe- vata saamen kielelle virallinen asema.
1613: rustana ja ilmenemismuotona on saamen kieli. Saamelaisvaltuuskunnan mielestä saamen kie-
1614: Suomalaisessa lainsäädännössä ei saamen kielellä len virallinen asema tulisi turvata erityisellä lailla
1615: kuitenkaan ole virallista asemaa. saamen kielen asemasta. Saamelaisten kielilain tu-
1616: Saamen kielen virallisen aseman puuttumisella lee 1) turvata oikeus äidinkieliseen ja äidinkielen
1617: on paitsi kulttuurillisia vaikutuksia myös saame- opetukseen ja kasvatukseen, 2) turvata saamelai-
1618: laisten oikeusturvaa ja sosiaalista asemaa heikentä- selle oikeus tulla kuulluksi saamen kielellä sekä
1619: vä vaikutus, koska oikeuslaitoksessa ja yhteiskun- saada toimituskirjat tällä kielellä ja 3) osaltaan
1620: nan hallintopalvelulaitoksissa ei yleensä ole saa- turvata saamelaiskulttuurin jatkuvuus.
1621: men kielen taitoista henkilökuntaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
1622: Lisäksi on huomattava, että tällainen tilanne on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1623: saamenkielisen väestön kannalta yhteiskunnallista
1624: eriarvoisuutta voimakkaasti ylläpitävä rakenteelli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin totmttn
1625: nen epäkohta, koska saamelaisten kohdalla synty- saamelaisten kielilain säätämiseksi.
1626: perä asettaa sen jäsenet muita huonompaan ase-
1627: maan koulutuksen, tiedonvälityksen ja yhteiskun-
1628: nan hallintopalveluiden suhteen.
1629:
1630: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1631:
1632: Heli Astala Claes Andersson
1633: 1987 rd. 3
1634:
1635: Hemställningsmotion nr 3
1636:
1637:
1638:
1639:
1640: Jansson: Om samtidig tillgång tili föreskrifter av administrativ natur
1641: på landets bägge språk
1642:
1643:
1644: Till Riksdagen
1645:
1646: Enligt regeringsformens föreskrifter skall de ga servicen skali ingå som en naturlig del av för-
1647: kulturelia och ekonomiska behoven hos landets valtningen.
1648: befolkning, oberoende av språktilihörighet, tili- I takt med att samhäliet griper in på allt flere
1649: godoses av staten på enahanda grunder. områden i vanliga människors liv, så växer kraven
1650: I fråga om lagar och förordningar är reglerna på språklig likabehandling av människor och sam-
1651: klara med innebörd att dessa skali föreligga på fund. Det vore mycket eftersträvansvärt att utvid-
1652: svenska och finska språken samtidigt innan de ga regeringsformens formkrav på lagar och förord-
1653: träder i kraft. ningar att gälia också föreskrifter av administrativ
1654: Beträffande föreskrifter av administrativ natur karaktär.
1655: såsom direktiv, tiliämpningsföreskrifter, cirkulär Hänvisande tili ovanstående föreslår jag hög-
1656: o.dyl. är läget ett annat och mycket sämre fastän aktningsfulit att riksdagen måtte hemstälia
1657: dessas rättsverkningar kan vara mycket långtgåen-
1658: de. Det är alitför vanligt att administrativa före- att regeringen vidtar åtgärder för att di-
1659: skrifter utfärdas på finska och träder i kraft innan rektiv, tzllämpningsföreskrifter, cirkulär
1660: en svenskspråkig motsvarighet utges, ifall någon o. dyl. från ministerier, centrala ämbets-
1661: sådan över huvudtaget kommer. verk och andra myndigheter föreligger på
1662: Detta är ett missförhåliande, som visserligen är landets bägge språk samtidigt och i god
1663: känt, men som inte tas tillräckligt på alivar i stats- tid innan deras rättsverkningar träder i
1664: förvaltningen på dess olika nivåer. Att skylia på kraft.
1665: bristande resurser är osakligt eftersom den språkli-
1666:
1667: Helsingfors den 14 april 1987
1668:
1669: Gunnar Jansson
1670: 4 1987 vp.
1671:
1672: Toivomusaloite n:o 3 Suomennos
1673:
1674:
1675:
1676:
1677: Jansson: Hallinnollisten määräysten julkaisemisesta samanaikaisesti
1678: molemmilla kielillä
1679:
1680:
1681: Eduskunnalle
1682:
1683: Hallitusmuodon säännösten mukaan valtion ka kielipalvelujen on oltava luonnollinen osa hal-
1684: tulee maan väestön kielestä riippumatta tyydyttää lintoa.
1685: väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita sa- Yhteiskunnan puuttuessa yhä useammille inhi-
1686: manlaisten perusteiden mukaan. millisen elämän alueille kasvavat myös vaatimuk-
1687: Lakien ja asetusten osalta säännökset ovat sel- set ihmisten ja yhteisöjen yhdenmukaisesta kielel-
1688: keitä ja merkitsevät sitä, että lait ja asetukset on lisestä kohtelusta. Hyvin tavoittelemisen arvoista
1689: oltava samanaikaisesti ruotsin ja suomen kielellä olisi laajentaa lakeja ja asetuksia koskevat hallitus-
1690: ennen kuin ne tulevat voimaan. muodon muotovaatimukset koskemaan myös hal-
1691: Hallinnollisten määräysten kuten ohjeiden, so- linnollisia määräyksiä.
1692: veltamismääräysten, yleiskirjeiden jne. osalta ti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
1693: lanne on toinen ja paljon huonompi, vaikka näi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1694: den oikeusvaikutukset voivatkin olla hyvin pitkäl-
1695: le meneviä. Hallinnolliset määräykset annetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
1696: aivan liian usein suomeksi, ja ne tulevat voimaan jotta ministeriöiden, keskusvirastojen ja
1697: ennen kuin ne on ruotsinnettu, jos niitä ylipään- muiden viranomaisten ohjeet, soveltamis-
1698: säkään ruotsinnetaan. Tämä on epäkohta, joka määräykset, yleiskirjeet jne. saataisiin
1699: tosin on tunnettu, mutta jota ei oteta riittävän maan molemmzlle kielille yhtäaikaisesti ja
1700: vakavasti valtionhallinnossa sen eri tasoilla. Puut- hyvissä ajoin ennen niiden oikeusvaiku-
1701: teellisten resurssien syyttäminen on asiatonta, kos- tusten voimaan tulemista.
1702:
1703: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1704:
1705: Gunnar Jansson
1706: 1987 vp. 5
1707:
1708: Toivomusaloite n:o 4
1709:
1710:
1711:
1712:
1713: Jokinen ym.: Kansainvälisen naistenpäivän saattamisesta viralliseksi
1714: liputuspäiväksi
1715:
1716:
1717: Eduskunnalle
1718:
1719: Rauhan lujittamisen ja kansainvälisen ystävyy- tä ja kansainvälisen ystävyyden lujittamista voi-
1720: den merkittäväksi symboliksi on muodostunut daan tähdentää. Siitä syystä olisi myös Suomen ta-
1721: kansainvälisen naistenpäivän vietto maaliskuun savallassa otettava virallisesti käyttöön kansainväli-
1722: kahdeksantena päivänä. sen naistenpäivän vietto, ja päivä tulisi samalla
1723: Sen rauhantahtoa ilmentävät periaatteet ovat hyväksyä viralliseksi liputuspäiväksi. Tämän laa-
1724: peräisin jo vuosisadan alkupuolelta, jolloin päivän jalti kansainvälistä merkitystä omaavan päivän
1725: vietto syntyi levottomuuden ja sodan uhatessa. vieton yksityiskohdista olisi tarkemmin päätettä-
1726: Päivän vieton tarkoituksena oli jo tuolloin vaikut- vä, jotta sen merkitys palvelisi parhaalla mahdolli-
1727: taa eri kansojen naisten tahdon yhdistämiseen yli sella tavalla sitä arvokasta asiaa, rauhan ja ystävyy-
1728: rajojen ja niin, että uhkaava maailmanpalo olisi den lujittumista kaikkien kansojen kesken, jolle
1729: voitu estää. tämän päivän vietto perustuu esim. Neuvostolii-
1730: Vähitellen on kansainvälisen naistenpäivän tossa.
1731: vietto laajentunut kautta maailman ja se on jo täl- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
1732: lä hetkellä monissa maissa paikallinen vapaapäivä. me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1733: Rauha ja ystävyys ovat tämän juhlapäivän keskei-
1734: simmät tavoitteet, mutta juhlapäivän vieton yh- että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toimen-
1735: teydessä kiinnitetään huomiota myös naisen ase- piteisiin sellaisen toimikunnan asettami-
1736: man parantamiseen ja tasa-arvon sekä oikeuden- seksi, joka ryhtyisi valmistelemaan kan-
1737: mukaisuuden toteuttamiseen kaikissa maissa. sainvälisen naistenpäivän viettoa Suomes-
1738: Tällä hetkellä on erityisen tärkeää korostaa sa maaliskuun kahdeksantena nzin, että
1739: kaikkia niitä tekijöitä, joilla rauhantilan merkitys- siitä muodostuisi virallinen liputuspäivä.
1740:
1741: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1742:
1743: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Esko Seppänen
1744: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Raila Aho
1745: Esko Helle Pekka Leppänen Heli Astala
1746: Lauha Männistö Pauli Uitto
1747: 6 1987 vp.
1748:
1749: Toivomusaloite n:o 5
1750:
1751:
1752:
1753:
1754: Jääskeläinen ym.: Kansanäänestyksen suorittamisesta eräissä Lapin
1755: läänin kunnissa Vuotoksen altaan rakentamisesta
1756:
1757:
1758: Eduskunnalle
1759:
1760: Perusenergian tuotannon lisääminen edellyttää niille a;,)~kaille, jotka joutuvat siirtymään lähis-
1761: säätävoiman määrän lisäämistä. Rakennetuissa ve- t?llä ole, ,n uusiin elinkeino- ja asumusolosuhtei-
1762: sistöissä on pienessä määrin tilaa säätävoiman kas- sun.
1763: vattamiselle. Näin on laita mm. Vuotoksen allas- Kansanäänestyksen valmistelu ottaa aikansa,
1764: hankkeen osalta, vaikka hanke onkin hallituksen vaikka toimiin ryhdytään nopeasti. Valtiovallan
1765: iltakoulupäätöksellä siirretty sivuun ja päätetty on voitava sopia niistä ehdoista, joilla äänestysvas-
1766: jättää rakentamatta. Säätävoiman lisäksi työlli- taukset annetaan joko puolesta tai vastaan. On siis
1767: syysnäkökohdat ovat nousset voimakkaasti lisään- selvitettävä, miten valtiovalta tulee suhtautumaan
1768: tyneen työttömyyden takia puhumaan Vuotoksen niihin vaihtoehtoihin, jotka nousevat esiin, eli
1769: altaan rakentamisen puolesta. Noin 800 mmk:n mitä etuisuuksia alueen väestö ja elinkeinoelämä
1770: voimalahanke tuottaisi säätäenergiaa 360 GWh ja saavat, jos allas rakennetaan säätäenergian tarpei-
1771: työllistäisi karkeiden laskelmien mukaan 490 hen- siin.
1772: keä 10 vuoden ajan Koillis-Lapin vaikeimmalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1773: työttömyysalueella. Lisäksi pysyvä verotulotuotto taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1774: alueen kunnille loisi kuntien elinkelpoisuudelle
1775: mahdollisuuksia myös vastaisuudessa. että hallitus ryhtyisi vålz'ttömästi valmis-
1776: Edellä on itse asiassa kysymys siitä, että tehty teluihin erillisen neuvoa-antavan kansan-
1777: päätös Vuotoksen altaan rakentamatta jättämises- äänestyksen suorittamiseksi ajankohtana,
1778: tä otetaan uudestaan esille ja suoritetaan todelli- joka ei ole kytketty mihinkään vaaleihin,
1779: nen kansanäänestys siitä, ovatko Koillis-Lapin al- Kemtjärven kaupungin ja Pelkosennie-
1780: lasalueen ihmiset nykyisen tilanteen kannattajia men, Sallan ja Savukosken kunnissa Vuo-
1781: vai eivät. Altaan rakentamisesta aiheutuvat mene- toksen altaan rakentamisesta.
1782: tykset tulee luonnollisesti korvata täysimääräisinä
1783:
1784: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
1785:
1786: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka
1787: Riitta Jouppila Aimo Ajo
1788: 1987 vp. 7
1789:
1790: Toivomusaloite n:o 6
1791:
1792:
1793:
1794:
1795: Kortesalmi ym.: Vaalijärjestelmän suhteellisuuden tehostamisesta
1796:
1797:
1798:
1799:
1800: Eduskunnalle
1801:
1802: Suomen eduskunnan jäsenet valitaan suhteelli- nössä niin ei ole tapahtunut koskaan. Nykyisen
1803: sella vaalilla. Vaalitapa pohjautuu ajatukseen, laskentajärjestelmän ollessa käytössä ei ole mitään
1804: että eduskunnan on oltava pienoiskuva koko kan- ihmettelemistä siinä, että kokoomus voittaa noin
1805: sasta. Käytännössä suhteellisuus ei kuitenkaan 6 000 äänen lisäyksellä yhdeksän paikkaa tai so-
1806: täysin toteudu. Jotta täysi suhteellisuus toteutuisi, siaalidemokraatit häviävät vain yhden paikan noin
1807: pitäisi koko maan olla yhtä vaalipiiriä. Puolueet 100 000 ääntä menetettyään.
1808: saisivat edustajia juuri siinä suhteessa kuin ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1809: saaneet ääniäkin. Nyt käytössä oleva d'Hondtin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1810: laatima laskentamenetelmä suosii suuria puoluei-
1811: ta ja sortaa pieniä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
1812: D'Hondtin menetelmä on pienille puolueille d'Hondtin laskentamenetelmästä luopu-
1813: epäoikeudenmukainen. Puolueen, joka saa viisi miseksi ja oikeudenmukaisemman ään-
1814: prosenttia äänistä, pitäisi periaatteessa saada 10 tenlaskujärjestelmän, jossa jokainen ääni
1815: edustajaa 200-jäseniseen parlamenttiin. Käytän- on yhtä arvokas, ottamiseksi käyttöön.
1816:
1817: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
1818:
1819: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
1820: 8 1987 vp.
1821:
1822: Toivomusaloite n:o 7
1823:
1824:
1825:
1826:
1827: Löyttyjärvi ym.: Laki- ja toivomusaloitteen ensimmäisen allekirjoitta-
1828: jan oikeuttamisesta osallistumaan aloitteensa käsittelyyn erikois-
1829: valiokunnassa
1830:
1831: Eduskunnalle
1832:
1833: Kansanedustaja, joka on saanut tekemänsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
1834: aloitteen valiokuntakäsittelyyn, joutuu tässä rat- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1835: kaisevassa vaiheessa- mikäli hän ei ole ao. valio-
1836: kunnan jäsen- syrjästäkatsojaksi. Valtiopäiväjär- että hallitus pikaisesti antaisi eduskun-
1837: jestyksemme edellyttää, että kansanedustajalla on nalle esityksen valtiopäiväjärjestyksen
1838: mahdollisuus ajaa oikeaksi käsittämäänsä asiaa muuttamiseksi niin, että perustuslakien
1839: kaikella mahdollisella tavalla. Näin ollen ei pitäisi mukaisesti tehtyä laki- tai toivomusaloi-
1840: voida koitua pienintäkään vahinkoa siitä, että tetta käsiteltäessä· aloitteen ensimmäinen
1841: kansanedustaja- olematta ko. valiokunnan jäsen allekirjoittaja saa osallistua aloitteensa
1842: - saa osallistua aloitteensa käsittelyyn puheoi- käsittelyyn ert'koisvaliokunnassa, vaikka
1843: keudella, ts. asiantuntijana ko. erikoisvaliokun- hän ei kuuluisikaan ko. erikoisvaliokun-
1844: nassa. taan.
1845:
1846: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1847:
1848: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
1849: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
1850: 1987 vp. 9
1851:
1852: Toivomusaloite n:o 8
1853:
1854:
1855:
1856:
1857: Moilanen ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan muuttamisesta
1858: suoraksi kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi
1859:
1860:
1861: Eduskunnalle
1862:
1863: Voimassa olevan hallitusmuodon mukaan tasa- kierroksella, toinen aanestys suoritettatsun kah-
1864: vallan presidentin vaalin suorittavat kansalaisten den eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
1865: valitsemat valitsijamiehet. Lepäämässä olevan la- Uudistus merkitsisi muutosta todellisen kan-
1866: kimuutoksen mukaan kansalaiset äänestäisivät se- sanvaalin suuntaan, aivan kuten perustuslakiva-
1867: kä valitsijamiehiä että suoraan presidenttiä. Mikä- liokunta mietinnössään n:o 10/1986 vp. totesi:
1868: li kukaan ehdokkaista ei ensimmäisessä vaiheessa ''Perustuslakivaliokunnan mielestä on ilmeistä,
1869: saisi yli puolta äänistä, suorittaisivat valitsijamie- että suora, tarvittaessa kaksivaiheinen kansanvaali
1870: het vaalin. Hyväksytyksi tullessaan tämä uudistus olisi äänestäjien kannalta selväpiirteinen ja välit-
1871: merkitsee askelta suoran kaksivaiheisen kansan- tömän vaikutusmahdollisuuden antava vaihto-
1872: vaalin suuntaan ja poistaa ns. mustan hevosen ehto."
1873: mahdollisuuden. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1874: Muutos ei kuitenkaan ole riittävä, vaan tasaval- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1875: lan presidentin vaalitapaa tulisi muuttaa niin, että muksen,
1876: tasavallan presidentti valittaisiin suoralla kaksivai-
1877: heisella kansanvaalilla Ranskan mallin mukaisesti. että hallitus ryhtyisi viipymättä toimiin
1878: Kansalaiset antaisivat tällöin äänensä suoraan pre- tasavallan presidentin vaalitavan muutta-
1879: sidenttiehdokkaalle. Mikäli kukaan ehdokkaista ei miseksi suoraksi kaksivaiheiseksi kansan-
1880: saisi yli puolta annetuista äänistä ensimmäisellä vaaliksi.
1881:
1882: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1883:
1884: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
1885:
1886:
1887:
1888:
1889: 2 2705361
1890: 10 1987 vp.
1891:
1892: Toivomusaloite n:o 9
1893:
1894:
1895:
1896:
1897: Mäkelä: Ulkomailla asuvien suomalaisten äänestysmahdollisuuksien
1898: parantamisesta
1899:
1900:
1901: Eduskunnalle
1902:
1903: Vuoden 1987 eduskuntavaalit tulevat jäämään eduskuntavaaleissa, mutta sitä varten heidän piti
1904: historiaan vaaleina, joissa äänestysprosentti oli en- matkustaa omalla kustannuksellaan johonkin naa-
1905: nätyksellisen alhainen. purimaahan, esimerkiksi Itävaltaan. Tästä aiheu-
1906: Ulkomaille joko pysyvästi tai tilapäisesti muut- tui suuret matkakulut äänestäjälle ja ansion me-
1907: taneiden suomalaisten mielenkiinto entisen koti- netys äänestämismatkaan menneeltä päivältä. Pi-
1908: maansa poliittisiin asioihin ja maan kehitykseen dämme tätä melkoisena äänioikeutettujen etujen
1909: on yleensä suuri. Kuitenkaan heille ei jokaisessa loukkauksena.
1910: maassa ole edes tarjottu mahdollisuutta äänestää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1911: vaaleissa. Ennakkoäänestys on ollut mahdollista taen eduskunnan hyväsyttäväksi toivomuksen,
1912: melkein kaikissa Euroopan maissa, mutta Länsi-
1913: Saksassa ja Sveitsissä asuviita on riistetty mahdolli- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
1914: suus vaikuttaa äänestämällä. yhtäläisen äänestysoikeuden ja -mahdo//i-
1915: Länsi-Saksassa ja Sveitsissä asuvilla suomalaisilla suuden turvaamiseksi kaikzlle ulkomailla
1916: äänioikeutetuilla oli kyllä mahdollisuus äänestää asuville äänioikeutetuille.
1917:
1918: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1919:
1920: Tina Mäkelä
1921: 1987 rd. 11
1922:
1923: Hemställningsmotion nr 10
1924:
1925:
1926:
1927:
1928: Nyman m.fl.: Om kortare öppethållningstid för vallokalerna den
1929: andra valdagen
1930:
1931:
1932: Tili Riksdagen
1933:
1934: Frågan om vallokalernas öppethållningstider i sämrad journalistisk rapportering såväl i fråga om
1935: Finland har upprepade gånger varit föremål för etermedia som press.
1936: diskussion och konkreta förslag om en förkortning Särskilt i en situation, där poströstningen får en
1937: av den andra valdagens öppethållning har fram- alltmer central roll, måste det kunna ses som ra-
1938: förts med skärpa i offentligheten, dock utan att tionellt och riktigt att förkorta den andra valda-
1939: några ändringar av gällande förlegade system har gens öppethållning med exempelvis två timmar,
1940: genomförts. så att den första valdagens öppethållningstid är
1941: Finland håller sig med ett internationellt sett 9.00-20.00 och den andra 9.00-18.00.
1942: oformligt utdraget valsystem, där vallokalerna un- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
1943: der två dagar är öppna från kl. 9.00 tili kloekan undertecknad vördsamt att riksdagen ville hem-
1944: 20.00. Det har omvittnats att besöksfrekvensen, ställa om
1945: särskilt under den andra valdagens två sista tim-
1946: mar är utomordentligt låg. att regeringen vidtar omedelbara och
1947: Däremot leder den långa öppethållningen tili snabba åtgärder i syfte att /örkorta va/lo-
1948: negativa följder, såväl i fråga om kostnader som ka/ernas öppethå//ningstid den andra va/-
1949: tid. dagen från k/. 9. 00 tzl/ 18. 00, med må/-
1950: I ett informationssamhälle, där omedelbar val- sättningen att skapa förutsättningar /ör en
1951: rapportering måste ses som en självklarhet, med- reform redan i samband med president-
1952: verkar den utdragna öppethållningen tili en för- valet och kommuna/va/et under år 1988.
1953:
1954: Helsingfors den 14 april 1987
1955:
1956: Per-Henrik Nyman Jörn Donner
1957: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
1958: Håkan Nordman
1959: 12 1987 vp.
1960:
1961: Toivomusaloite n:o 10 Suomennos
1962:
1963:
1964:
1965:
1966: Nyman ym.: Vaalihuoneistojen aukioloajan lyhentämisestä toisena
1967: vaalipäivänä
1968:
1969:
1970: Eduskunnalle
1971:
1972: Kysymys vaalihuoneistojen aukioloajoista Suo- timien kuin lehdistönkin journalistista rapor-
1973: messa on ollut useaan otteeseen keskustelun koh- tointia.
1974: teena, ja konkreettisia ehdotuksia huoneistojen Erityisesti tilanteessa, jossa postiäänestyksen
1975: aukioloaikojen lyhentämisestä toisena vaalipäivä- merkitys on tulossa yhä keskeisemmäksi, on pidet-
1976: nä on vaadittu julkisuudessa. Mitään muutoksia ei tävä järkevänä ja oikeana lyhentää aukioloaikaa
1977: kuitenkaan voimassa olevaan vanhentuneeseen toisena vaalipäivänä esim. kaksi tuntia, siten että
1978: järjestelmään ole tehty. aukioloaika ensimmäisenä vaalipäivänä on klo
1979: Suomessa on kansainvälisesti katsoen muodot- 9.00-20.00 ja toisena klo 9.00-18.00.
1980: toman pitkäksi venynyt vaalijärjestelmä, jossa vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1981: lihuoneistot kahden päivän ajan ovat avoinna klo taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1982: 9.00-20.00. On tunnettua, että vaalihuoneis-
1983: toissa käyntitaajuus erityisesti toisen vaalipäivän että hallitus ryhtyisi välittömiin ja kii-
1984: kahden viimeisen tunnin aikana on hyvin alhai- reellisiin toimiin lyhentääkseen vaalihuo-
1985: nen. neistojen aukioloaikaa toisena vaalipäivä-
1986: Sen sijaan pitkä aukioloaika johtaa kielteisiin nä siten, että huoneistot ovat avoinna klo
1987: seurauksiin sekä kustannusten että ajankäytön 9. 00-18. 00 tavoitteenaan edellytyksien
1988: kannalta. luominen uudistukselle jo vuoden 1988
1989: Informaatioyhteiskunnassa, jossa välitöntä vaa- presidentinvaalien ja kunnallisvaalien yh-
1990: liraportointia on pidettävä itsestäänselvyytenä, teydessä.
1991: pitkä aukioloaika heikentää niin sähköisten vies-
1992:
1993: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1994:
1995: Per-Henrik Nyman Jörn Donner
1996: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
1997: Håkan Nordman
1998: 1987 vp. 13
1999:
2000: Toivomusaloite n:o 11
2001:
2002:
2003:
2004:
2005: Paasio ym.: Presidentin vaalitavan muuttamisesta suoraksi kaksivai-
2006: heiseksi kansanvaaliksi
2007:
2008:
2009: Eduskunnalle
2010:
2011: Eduskunnan viime vaalikaudella hyväksymä vat toimittamaan valitsijamiehet; monipuoluejär-
2012: valtiosääntöuudistus sisältää presidentin vaalita- jestelmässämme ei yleensä ole mahdollista löytää
2013: van muuttamisen. Eduskunta hyväksyi hallitus- ehdokasta, jota yli puolet äänestäjistä kannattaisi
2014: muodon 23 §:n muuttamisen sellaiseksi, että jos suoraan presidentiksi. Valitsijamiesten suoritta-
2015: tammikuun viimeisenä sunnuntaina toimitetta- massa vaalissa kansan enemmistön tahdon toteu-
2016: vassa presidentin välittömässä vaalissa joku ehdok- tuminen on epävarmaa; valitsijamiehillä on mah-
2017: kaista saa enemmän kuin puolet äänioikeuttaan dollisuus valita presidentiksi jopa sellainen ehdo-
2018: käyttäneiden äänistä, on hänet valittu presiden- kas, joka on saanut kansan suorittamassa vaalissa
2019: tiksi. Muussa tapauksessa presidentin valitsevat sa- vain yhden valitsijamiehen.
2020: moissa vaaleissa valittavat valitsijamiehet. - Va- Sosialidemokraatit ovat koko valtiosäännön
2021: litsijamiesten suorittama vaali toimitetaan 15 päi- uudistamisprosessin aikana vaatineet presidentin
2022: vänä helmikuuta, ja jos tässä vaalissa joku ehdokas vaalitavaksi suoraa kaksivaiheista kansanvaalia.
2023: saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on Tähän uudistukseen muut puolueet eivät kuiten-
2024: hänet valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan he- kaan ole olleet valmiita, vaan he ovat halunneet
2025: ti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdo- säilyttää mahdollisuuden syrjäyttää kansan tahto
2026: tonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kah- valitsijamiesten toimittamassa vaalissa. Presiden-
2027: den ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat tin vaalitavan uudistus jäi tämän vuoksi puolitie-
2028: saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakau- hen valtiosääntöuudistuksessa, johon uusi edus-
2029: tuessa tasan ratkaisee arpa. kunta ottaa nyt lopullisen kannan.
2030: Uusi eduskunta joutuu ensi töikseen ottamaan Sosialidemokraattien vaatima suora kaksivaihei-
2031: kantaa valtiosäännön uudistukseen. Vielä ei ole neo kansanvaali on hyvin lähellä Ranskan nykyistä
2032: tiedossa, onko eduskunnasta löydettävissä perus- järjestelmää. Siellä valituksi tulee ensimmäisellä
2033: tuslain muuttamiseen vaadittavaa kahden kolmas- kierroksella ehdokas, joka on saanut enemmän
2034: osan enemmistöä. - Sosialidemokraattisen edus- kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdok-
2035: kuntaryhmän mielestä kyseessä on joka tapaukses- kaista ei ole saanut ehdotonta enemmistöä, suori-
2036: sa vain osittaisuudistus; presidentin vaalitapaa tetaan toinen vaalikierros 14 vuorokauden kulut-
2037: koskevaa uudistustyötä tulee jatkaa, jotta kansan- tua edellisestä. Toiselle kierrokselle voivat ehdok-
2038: valtaisuus toteutuu täydellisenä. Presidentti on kaina osallistua vain ne kaksi ehdokasta, jotka
2039: niin keskeinen vaikuttaja valtioelämässämme, että ovat ensimmäisellä saaneet eniten ääniä. Heillä on
2040: kansan on saatava loppuun asti päättää valittavas- kuitenkin oikeus vetäytyä, ja vetäytyneen tilalle
2041: ta henkilöstä. - On oletettavaa, että uudistuksen tulee seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas.
2042: voimaantulon jälkeenkin presidentin vaalin tule- Suomessa olisi tarkoituksenmukaista muuttaa
2043: 14 1987 vp. - TA n:o 11
2044:
2045: presidentinvaali samanlaiseksi kuin Ranskassa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2046: Olennaista uudistuksessa on se, että toisella vaa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2047: likierroksella tulee valituksi vaaleissa enemmän
2048: ääniä saanut ehdokas, jolloin poistuu mahdolli- että hallitus antaisi välittömästi esityk-
2049: suus kansan tahdon syrjäyttämiseen valitsijamies- sen presidentin vaalitavan muuttamisesta
2050: ten toimittamassa vaalissa. suoraksi kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi.
2051:
2052: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2053:
2054: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
2055: Aimo Ajo Arja Alho Jouni Backman
2056: llkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Mikko Elo
2057: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Tarja Halonen
2058: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
2059: Liisa Jaakonsaari likka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
2060: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen
2061: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
2062: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
2063: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
2064: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
2065: Anna-Liisa Piipari Markku Pohjola Virpa Puisto
2066: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen
2067: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos
2068: Matti Saarinen Lea Savolainen Jouko Skinnari
2069: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
2070: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
2071: 1987 vp. 15
2072:
2073: Toivomusaloite n:o 12
2074:
2075:
2076:
2077:
2078: Pulliainen ym.: Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa äänestämättä jät-
2079: täneiden käyttäytymisen selvittämisestä
2080:
2081:
2082: Eduskunnalle
2083:
2084: Maaliskuun 1987 eduskuntavaaleissa noin joka Sen tiedon hankkimisessa, miksi kansalaiset
2085: neljäs äänioikeutettu Suomen kansalainen päätti ovat äänestysasiassa käyttäytyneet siten kuin ovat
2086: olla käyttämättä äänioikeuttaan ja samalla suorit- käyttäytyneet, tulee olla hienotunteinen, mikä
2087: tamatta kansalaisvelvollisu u ttaan. merkitsee asiantuntemuksen ja huolellisuuden
2088: Tilanne on huolestuttava olletikin, kun siihen korostumista tutkimuksen suunnitteluvaiheessa.
2089: sisältyy tieto siitä, että äänestysprosentti laski Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2090: edellisistä eduskuntavaaleista. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2091: Julkisessa sanassa on paljon pohdiskeltu sitä,
2092: ketkä jättivät äänestämättä ja miksi. Erityisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin tut-
2093: eduskunnan itsensä mutta myös monien muiden kimuksen suorittamiseksi siitä, ketkä jätti-
2094: tahojen, mukaan lukien poliittiset puolueet ja vät ja miksi äänestämättä maaliskuun
2095: vaaleissa mukana olleet ryhmittymät, kannalta on 1987 eduskuntavaaleissa.
2096: tärkeää tietää, mikä on äänioikeutensa käyttämät-
2097: tä jättäneiden ''profiili'' ja miksi he päätyivät tä-
2098: hän henkilökohtaiseen ratkaisuun.
2099:
2100: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2101:
2102: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
2103: Pekka Haavisto Liisa Jaakonsaari Risto Ahonen
2104: Saara-Maria Paakkinen Tellervo Renko J. Juhani Kortesalmi
2105: 16 1987 vp.
2106:
2107: Toivomusaloite n:o 13
2108:
2109:
2110:
2111:
2112: Savolainen ym.: Avohoidossa olevien äänestysmahdollisuuksien
2113: tehostamisesta
2114:
2115:
2116: Eduskunnalle
2117:
2118: Laiss~)cansanedustajain vaaleista (391 169) on vaalilainsäädäntöä kehittää siten, että myös koto-
2119: 6 luvussa annettu mahdollisuus ennakkoäänestyk- naan ja muualla laitosten ulkopuolella hoidetta-
2120: seen. Lain 63 §:n mukaan äänestysalueen vaali- vat sairaat ja vanhukset saisivat tilaisuuden äänes-
2121: luetteloon merkitty äänioikeutettu henkilö, joka tää. Tämä voisi käytännössä tapahtua parhaiten si-
2122: on hoidettavana sairaalassa, kunnalliskodissa, ten, että eduskuntavaalilain 65 §:ssä tarkoitettu
2123: vanhainkodissa, sairaskodissa tai invaliidihuolto- vaalitoimitsija voisi tarvittaessa vierailla sairaan tai
2124: laissa tarkoitetussa erityishuoltolaitoksessa tahi vanhuksen kotona tai muussa 63 §:n tarkoittaman
2125: otettu työlaitokseen, päihdyttävien aineiden vää- laitoksen ulkopuolella olevassa hoitopaikassa, jol-
2126: rinkäyttäjien huoltolaan tai rangaistuslaitokseen, loin sairas tai vanhus saisi tilaisuuden äänestää.
2127: joita laissa sanotaan laitoksiksi, saa äänestää enna- Tätä koskeva muutos tulisi toteuttaa kaikessa vaa-
2128: kolta niin kuin mainitussa luvussa säädetään. lilainsäädännössämme. Muutos olisi tärkeä sekä
2129: Lain 64 §:n mukaan ennakkoäänestys tapahtuu demokratian ja tasa-arvon että sairaanhoidollisesti
2130: mm. edellä mainituissa laitoksissa tai postitoimi- ja valtiontaloudellisesti hyödyllisen avohoidon li-
2131: paikoissa. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut säämisen kannalta.
2132: se, että avohoidon lisääntyessä yhä useampi koto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2133: naan tai lain 63 §:n tarkoittamien laitosten ulko- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivo-
2134: puolella hoidettavana oleva äänioikeutettu ei saa muksen,
2135: tilaisuutta äänestää. Monet avohoidossa olevat ää-
2136: nioikeutetut ovat niin heikkoja, etteivät he jaksa että hallitus antaisi pikaisesti esityksen
2137: lähteä edes postitoimipaikkaan kansalaisvelvolli- vaalzlainsäädännön uudistamisesta siten,
2138: suuttaan täyttämään. On todennäköistä, että tä- että avohoidossa olevat sairaat ja vanhuk-
2139: män suuren ryhmän estyminen äänestämästä osal- set saavat tzlaisuuden äänestää kotonaan
2140: taan vaikutti äänestämättömyyden lisääntymiseen tai laitosten ulkopuolella olevassa hoito-
2141: maaliskuun eduskuntavaaleissa. paikassa.
2142: Edellä olevan epäkohdan poistamiseksi tulisi
2143:
2144: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2145:
2146: Lea Savolainen Arto Lapiolahti Timo Roos
2147: Raimo Vuoristo Tuulikki Hämäläinen Marja-Liisa Tykkyläinen
2148: Jouni Backman
2149: 1987 vp. 17
2150:
2151: Toivomusaloite n:o 14
2152:
2153:
2154:
2155:
2156: Seppänen: Yksityisten yhtiöiden hallintoneuvoston jäsenyyden kiel-
2157: tämisestä valtioneuvoston jäseniltä
2158:
2159:
2160: Eduskunnalle
2161:
2162: Suomessa valtioneuvoston jäsen voi samaan ai- yksityisen yhtiön hallituksen jäsenyys vaarantaa
2163: kaan toimia ministerinä sekä maan että yksityisen mielestäni valtioneuvoston jäsenen uskottavuu-
2164: yhtiön hallituksessa. Esimerkiksi ministeri Chris- den yleisen edun asianajajana, ehdotan eduskun-
2165: toffer Taxell on ollut paitsi oikeusministeri, sa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2166: maan aikaan myös Oy Partek Ab:n hallituksen jä-
2167: sen. Hän on myös saanut erillisen taloudellisen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2168: korvauksen palveluksistaan Oy Partek Ab:lle sa- piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
2169: maan aikaan kun hänelle on maksettu palkkaa saamiseksi, jolla kiellettäisiin valtioneu-
2170: valtioneuvoston jäsenyydestä (sekä osapalkkaa voston jäsemltä yksityisten yhtiöiden hal-
2171: kansanedustajan toimesta). lintoelinten jäsenyydet ja muut sellaiset
2172: Esimerkiksi Ruotsissa on voimassa laki, jonka toimet, jotka asettavat heidän uskottavuu-
2173: mukaan sikäläisen valtioneuvoston jäsenet eivät tensa yleisen edun ajamisessa kyseenalai-
2174: saa toimia tehtävissä, jotka asettavat heidän uskot- seksi.
2175: tavuutensa kyseenalaiseksi. Koska Suomessakin
2176:
2177: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2178:
2179: Esko Seppänen
2180:
2181:
2182:
2183:
2184: 3 2705361
2185: 18 1987 vp.
2186:
2187: Toivomusaloite n:o 15
2188:
2189:
2190:
2191:
2192: Seppänen: Puoluetuen lopettamisesta tai jakoperusteiden muutta-
2193: misesta
2194:
2195:
2196: Eduskunnalle
2197:
2198: Vuosittaisessa tulo- ja menoarvioesityksessään edistämään puolueiden asiaa ja tukemaan puolue-
2199: eduskunta on hyväksynyt määrärahan käytettä- johtajien henkilökohtaisen aseman vahvistamista.
2200: väksi puolueiden toiminnan tukemiseen. Tämän johdosta ehdotan eduskunnan hyväk-
2201: Tämä ns. puoluetuki osoitetaan käytännössä syttäväksi toivomuksen,
2202: puolueiden keskusjärjestöjen ja muiden valtakun-
2203: nallisten elinten käytettäväksi. Sen seurauksena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jo-
2204: puolueiden päätöksentekoelimet ovat tulleet en- ko puoluetuen lopettamiseksi tai valmiste-
2205: tistä riippumattomammiksi jäsenistä ja äänestäjis- lisi sen jakoperusteiden muuttamista nzi·n,
2206: tä. Puolueiden suostutteluvoima- valtion varoin että se osoitettaisiin kussakin puolueessa
2207: - on kasvanut. Sen sijasta, että puolueet edistäi- sen perusjärjestöjen käyttöön.
2208: sivät kansalaisten asiaa, kansalaisia suostutellaan
2209:
2210: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2211:
2212: Esko Seppänen
2213: 1987 vp. 19
2214:
2215: Toivomusaloite n:o 16
2216:
2217:
2218:
2219:
2220: Ahonen ym.: Atk-rikoksia koskevien säännösten aikaansaamisesta
2221:
2222:
2223:
2224:
2225: Eduskunnalle
2226:
2227: Tietotekniikan kehitys on tuonut mukanaan tamista on lykätty vedoten vireillä olevaan rikos-
2228: uudentyyppistä rikollisuutta: rikoksia suoritetaan lain kokonaisuudistukseen. Kokonaisuudistusta
2229: tietotekniikkaa käyttäen tai rikokset kohdistuvat on valmisteltu jo pitkään, eikä uuden rikoslain
2230: siihen. Viime vuosisadalta oleva rikoslakimme ei voimaantulo ole näköpiirissä. Tietotekniikan ke-
2231: tunne tietokonerikollisuutta. Vaikka eräät rikos- hitys ja merkityksen kasvu lisäävät jatkuvasti ri-
2232: lain säännökset ovat tulkittavissa siten, että niitä koksentekomahdollisuuksia. On myös pelättävis-
2233: voidaan soveltaa myös tietokonerikoksiin, aiheu- sä, että kansainvälinen rikollisuus käyttää hyväk-
2234: tuu monissa tapauksissa oikeudellista epävar- seen puutteellista lainsäädän töämme.
2235: muutta. Esimerkiksi magneettinauhalla olevan so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2236: pimuksen kuuluminen asiakirjoihin on jatkuvasti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2237: oikeudellisen pohdinnan aihe. Entä voidaanko
2238: tiedostoihin tunkeutumiseen soveltaa rikoslain että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2239: säännöstä toisen irtaimen omaisuuden luvatto- piteisiin uuden atk-rikoksia koskevan lain-
2240: masta käytöstä? säädännön voimaan saattamiseksi.
2241: Tietokonerikoksia koskevien säännösten uudis-
2242:
2243: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2244:
2245: Risto Ahonen Antti Kalliomäki Arja Alho
2246: Reijo Lindroos Matti Vähänäkki Tuulikki Hämäläinen
2247: Pertti Hietala
2248: 20 1987 vp.
2249:
2250: Toivomusaloite n:o 17
2251:
2252:
2253:
2254:
2255: Anttila: Hämeen lääninvankilan rakentamisesta Kylmäkoskelie
2256:
2257:
2258:
2259:
2260: Eduskunnalle
2261:
2262: Eduskunta on tehnyt periaatepäätöksen vuonna kentamiskysymyksessä ole toteutunut oikeuden-
2263: 1979 Hämeen lääninvankilan rakentamisesta Kyl- mukaisella tavalla. Hämeen lääninvankilan raken-
2264: mäkoskelle. Sen jälkeen Kylmäkosken kunta ja tamishankkeen toteuttamisen siirtämistä eteen-
2265: valtio ovat tehneet kaupan tarvittavan maa-alueen päin työllisyyssyistä ei voida enää pitää perusteltu-
2266: saamisesta lääninvankilan tarpeisiin. Kylmäkos- na ottaen huomioon lääninvankilan huono kunto.
2267: ken kunta on tehnyt alueelle mm. kunnallistek- Eduskunta on hyväksynyt budjetin yhteydessä
2268: niikan sekä rakentanut tarvittavat tiet. Samanai- tammikuussa 1987 Kylmäkoskelie rakennettavalle
2269: kaisesti Kylmäkosken kunta on panostanut voi- Hämeen lääninvankilalle suunnittelumäärärahan.
2270: makkaasti asuntotuotantoon pitäen tavoitteena Kylmäkosken kunnan todella surkea työllisyysti-
2271: asuntojen saamista lääninvankilan henkilökun- lanne Scanmetin konkurssin jälkeen tarvitsee val-
2272: nalle. tion omia toimia tilanteen korjaamiseksi. Kylmä-
2273: Eduskunnan oikeusasiamieskin on käydessään kosken kunta on määrätty erityistukialueeksi tä-
2274: tarkastuskäynnillä Hämeen lääninvankilassa kiin- män vuoden loppuun asti. Hämeen lääninvanki-
2275: nittänyt huomiota lääninvankilan todella sur- lahankkeen nopeuttaminen auttaisi kunnan huo-
2276: keaan kuntoon. Alkuperäisten suunnitelmien noa työllisyystilannetta. Siksi hankkeen suunnit-
2277: mukaan Hämeen lääninvankilan suunnittelu ja telu on hoidettava nopeasti, jotta rakentaminen
2278: rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa heti 1980- alkaisi vuoden 1988 syksyllä.
2279: luvun alussa. Nyt kuitenkin lähinnä työllisyyspo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2280: liittisista syistä tämän Hämeen lääninvankila- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2281: hankkeen edelle ovat menneet mm. Pohjois-Kar-
2282: jalan Pyhäselkään rakennettava vankilahanke sekä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Hä-
2283: Tuusulan Jokelaan rakennettava vankilahanke. meen IääninvankHan rakentamiseksi Kyl-
2284: Rakentamistarpeiden ja työllisyysnäkökohtien yh- mäkaskelle vuosina 1988-89.
2285: teensovittaminen ei Hämeen lääninvankilan ra-
2286:
2287: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2288:
2289: Sirkka-Liisa Anttila
2290: 1987 vp. 21
2291:
2292: Toivomusaloite n:o 18
2293:
2294:
2295:
2296:
2297: Astala: Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston toiminnan
2298: tehostamisesta
2299:
2300:
2301: Eduskunnalle
2302:
2303: Yhdistysten sääntöjen muutosten hyväksymi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
2304: nen kestää nykyään oikeusministeriön yhdistysre- tävien henkilöstö- ym. resurssien saami-
2305: kisteritoimistossa useita vuosia. Yhdistysten toi- seksi oikeusministeriön yhdistysrekisteri-
2306: minta tänä aikana on erittäin hankalaa. Sääntöjen toimistoon sääntöjen muutosten käsitte-
2307: muutokset tulisikin voida hyväksyä viipymättä. lyn nopeuttamiseksi.
2308: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
2309: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2310:
2311: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2312:
2313: Heli Astala
2314: 22 1987 vp.
2315:
2316: Toivomusaloite n:o 19
2317:
2318:
2319:
2320:
2321: Astala: Vuokralaisdemokratiaa koskevan lain aikaansaamisesta
2322:
2323:
2324:
2325:
2326: Eduskunnalle
2327:
2328: Eräissä kunnallisissa ja yleishyödyllisissä vuok- Mielestäni hyvän pohjan tälle lainsäädännölle
2329: rataloyhteisöissä on käynnistetty vapaaehtoinen muodostaa 15.1.1977 Sisäasiainministeriölie jä-
2330: vuokralaisdemokratiatoiminta. Vuokralaisten osal- tetty vuokralaisdemokratiatoimikunnan mietintö
2331: listumista asuintalojensa hallintoon ei kuitenkaan (Komiteanmietintö 1976:79).
2332: ole .t?teutettu niissä taloissa, joissa sen tarve olisi il- Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2333: metstn. muksen,
2334: Allekirjoittaneen mielestä on vuokralaisdemok-
2335: ratian toteuttaminen tärkeätä, ja mielestäni olisi että hallitus ryhtyisi toimenpttezszzn
2336: pikaisesti toteutettava lakisääteisesti järjestelmä, vuokralaisdemokra#an edellytysten ja
2337: jossa taataan vuokralaisille välitön osallistuminen organisaatio- ja toimintamallin luomiseksi
2338: vuokratalojen hallintoon ja heitä itseään koske- antamalla eduskunnalle tå'tä tarkoittavan
2339: vaan päätöksentekoon. lakiesityksen.
2340:
2341: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2342:
2343: Heli Astala
2344: 1987 vp. 23
2345:
2346: Toivomusaloite n:o 20
2347:
2348:
2349:
2350:
2351: Halonen ym.: Homoseksuaaleja koskevien erityissäännösten kumoa-
2352: misesta rikoslaista
2353:
2354:
2355: Eduskunnalle
2356:
2357: Ihmisten kohtelu tasa-arvoisesti riippumatta poistaa tarpeettomina ja sivuvaikutuksiltaan hai-
2358: heidän sukupuolisesta suuntautumisestaan kuu- tallisina. Myös muu lainsäädäntömme tulisi tä-
2359: luu nykyaikaisen yhteiskunnan ominaisuuksiin. män jälkeen uudistaa niin, ettei se tosiasiallisesti-
2360: Rikoslakimme sisältää edelleen homoseksuaaleja kaan aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan seksuaali-
2361: koskevia erityissäännöksiä, mm. korkeammat suo- sen suuntautumisen vuoksi.
2362: jaikärajat sekä ns. yllytyspykälän. Viimeksi mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2363: nittu on lisäksi luonteeltaan varsin poikkeava ri- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2364: kosoikeudellinen normi, koska se säätää rangaista-
2365: vaksi yllytyksen sallittuun tekoon. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ri-
2366: Kun muu lainsäädäntömme samoin kuin hal- koslain homoseksuaaleja koskevien erityis-
2367: lintoviranomaisten ja työnantajien suhtautumi- säännöksien kumoamiseksi sekä ihmisten
2368: nen seksuaalisiin vähemmistöihin saa edelleenkin saamiseksi muutoinkin tasa-arvoisesti koh-
2369: pohjansa näistä rikosoikeudellisista säännöksistä, delluiksi riippumatta heidän seksuaalises-
2370: tulisi homoseksuaaleja koskevat erityissäännökset ta suuntautumisestaan.
2371:
2372: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2373:
2374: Tarja Halonen Raimo Vuoristo llkka Joenpalo
2375: 24 1987 vp.
2376:
2377: Toivomusaloite n:o 21
2378:
2379:
2380:
2381:
2382: Hautala ym.: Syyttömäksi todetun oikeudenkäyntikulujen korvaa-
2383: misesta
2384:
2385:
2386: Eduskunnalle
2387:
2388: Syytetyn oikeusturva on erittäin tärkeä jokaista Iiset oikeudenkäyntikulut asiassa vastaavalla taval-
2389: kansalaista koskeva asia. Siinä on kuitenkin eräänä la, kuin jos syytetty olisi saanut maksuttoman oi-
2390: selvänä heikkoutena se, että niissäkin tapauksissa, keudenkäynnin ja palkkio hänen avustajalleen oli-
2391: joissa yleisen syyttäjän syyte hylätään lainvoiman si suoritettu valtion varoista.
2392: saaneelia päätöksellä, syytetty joutuu kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2393: itse maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2394: jotka yksittäistapauksessa voivat nousta useisiin muksen,
2395: tuhansiin markkoihin. Kun syyttämiskynnys on
2396: alhaisempi kuin tuomitsemiskynnys ja kun syyte- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
2397: harkinnassa voidaan tehdä virheitä, olisi tämän määräyksen lisäämiseksi oikeudenkäymis-
2398: vuoksi välttämätöntä, että valtion varoista suori- kaareen oikeudenkäyntikulujen korvaami-
2399: tettaisiin syytetyn puolustuskustannukset niissä sesta valtion varoista niissä tapauksissa,
2400: tapauksissa, joissa syyte hylätään lainvoimaisesti. joissa syyte on lainvoiman saanee//a pää-
2401: Korvattaviksi tulisivat tällöin syytetyn kohtuul- töksellä hylätty.
2402:
2403: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2404:
2405: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
2406: 1987 vp. 25
2407:
2408: Toivomusaloite n:o 22
2409:
2410:
2411:
2412:
2413: Hautala ym.: Todistajana oikeudessa kuultavan henkilön todellisen
2414: työansion menetyksen korvaamisesta
2415:
2416:
2417: Eduskunnalle
2418:
2419: Voimassa olevan lain mukaan todistajana oi- todistajalle sangen epäoikeudenmukainen sään-
2420: keudessa kuultavalle henkilölle voidaan suorittaa nös työansionmenetyksen korvaamisesta pikaisesti
2421: korvausta työansion menetyksestä enintään 120 muutettava.
2422: markkaa. Todistajan todellinen työansion mene- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2423: tys on usein kuitenkin huomattavasti suurempi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2424: On suoranainen vääryys, että näissä tapauksissa muksen,
2425: todistaja kärsii omana vahinkonaan menetetyn
2426: työansion ja että valtion varoista hänen työansion- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
2427: menetyksensä korvataan vain osittain. Kun kansa- asianomaisten säännösten muuttamiseksi
2428: laisten oikeusturva edellyttää, että tuomioistui- siten, että oikeudessa todistajana kuul-
2429: met voisivat mahdollisimman usein löytää asiassa lulle henkzlölle maksettaisiin korvauksena
2430: aineellisen totuuden ja kun tämän tavoitteen saa- työansion menetyksestä. todistettava työ-
2431: vuttaminen vaatii välttämättä sivullisten henkilöi- ansionmenetys kokonaisuudessaan.
2432: den valmiutta toimia todistajana asiassa, on tämä
2433:
2434: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2435:
2436: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
2437:
2438:
2439:
2440:
2441: 4 2705361
2442: 26 1987 vp.
2443:
2444: Toivomusaloite n:o 23
2445:
2446:
2447:
2448:
2449: Kärhä: Nurmijärven käräjäkunnan perustamisesta
2450:
2451:
2452:
2453:
2454: Eduskunnalle
2455:
2456: Hyvinkään kaupunki ja Nurmijärven kunta Nurmijärven tiheimmin asutuilta seuduilta varsin
2457: muodostavat nykyisin Hyvinkään tuomiokunnan. puutteelliset. Tästä aiheutuu kuntalaisille huo-
2458: Hyvinkään tuomiokunnassa on yksi käräjäkunta mattavia taloudellisia lisäkustannuksia verrattuna
2459: eli Hyvinkään käräjäkunta, ja käräjät istutaan siihen, että käräjät olisivat omassa kunnassa.
2460: Hyvinkäällä. Nurmijärven kunta onkin esittänyt Hyvinkään
2461: Rikostapausten käräjäpäiviä on nurmijärveläis- tuomiokunnan jakamista kahteen käräjäkuntaan
2462: ten osalta kertynyt vuosittain keskimäärin 53 päi- eli Hyvinkään käräjäkuntaan ja Nurmijärven kärä-
2463: vää, ja nurmijärveläisten siviiliasioita on käsitelty jäkuntaan. Kunta on kustannuksellaan rakennut-
2464: käräjillä tiistaisin. Kaikkiaan voidaan arvioida tamassa käräjähuoneistoa uuteen valtion virastota-
2465: nurmijärveläisten käräjäpäiviä olleen viime vuosi- loon ja on anonut, että Nurmijärvi saisi käräjät kä-
2466: na noin 100 päivää vuodessa. Nurmijärven väestö- räjähuoneiston valmistuttua, mutta aikaisintaan
2467: määrä vuonna 1986 oli 25 000, ja vuotuinen väes- 1.1.1989 alkaen.
2468: tönkasvu on 500 henkeä vuodessa. Myös Nurmi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
2469: järven elinkeinoelämä monipuolistuu voimak- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2470: kaasti. Tämä kehitys tietää sitä, että yhä useampi sen,
2471: nurmijärveläinen matkustaa käräjille Hyvinkäälie
2472: joko rikos- tai siviiliasioissa. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
2473: Tuomioistuimen tehtävänä on jakaa kansalaisil- tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
2474: le ja yrityksille oikeuspalveluja. Nykyisin nurmi- Nurmzjärven käräjäkunnan perustamisesta
2475: järveläiset joutuvat hakemaan näitä palveluja Hy- aiheutuviin kustannuksiin.
2476: vinkäältä, jonne julkiset liikenneyhteydet ovat
2477:
2478: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2479:
2480: Lea Kärhä
2481: 1987 vp. 27
2482:
2483: Toivomusaloite n:o 24
2484:
2485:
2486:
2487:
2488: Löyttyjärvi ym.: Ympäristörikoksia koskevien säännösten lisäämisestä
2489: rikoslakiin
2490:
2491:
2492: Eduskunnalle
2493:
2494: Maamme alkuperäinen luonto ja asuinympä- tuuseen teoistaan, ja myös soralaki on käytännössä
2495: ristömme on suurin osin tuhottu tai uhattuna varsin tehoton.
2496: seuraamuksetta jatketun 'rikollisen' toiminnan Pelkästään yksityiseen omistusoikeuteen ja ta-
2497: vuoksi. loudelliseen hyötyyn vedoten on maassamme seu-
2498: Vesistöistämme on suuri osa pilaantunut suur- raamuksetta tuhottu eläin- ja kasvimaailmaltaan
2499: teollisuuden, ennen muuta puunjalostusteolli- ja virkistysarvoltaan arvokkaita soita ja metsäaluei-
2500: suuden ollessa pääsaastuttajana. Vesien saastutta- ta, samoin kuin hävitetty kulttuurihistoriallisesti
2501: jia ei ole lainsäädännöllä velvoitettu käyttämään arvokkaita ympäristöjä ja yksittäisiä kohteita.
2502: tehokkaampia puhdistusmenetelmiä eikä muutta- Alun perin rajattomasta ympäristön yleiskäyttö-
2503: maan tuotantoprosesseja ympäristölle vähemmän oikeudesta ovat meillä jäljellä yhä melko laajat
2504: haittaa aiheuttaviksi. Vesilaki antaa aivan liian jokamiehen oikeudet, joiden toteutuminen tulee
2505: väljät puitteet viivytellä ja kiertää puhdistamisvel- lailla turvata, joita tulee laajentaa ja joiden toteut-
2506: voitetta. Vesien saastuttajia ei myöskään ole lain- tamisen estämisestä tulee säätää seuraamukset.
2507: säädännöllä saatettu riittävään vastuuseen aiheut- Jokamiehen oikeus luontoon ja ympäristöön
2508: tamistaan vahingoista vesien tilalle tai luontais- edellyttää, että yhteiskunta valvoo luonnon tilaa
2509: elinkeinoille eikä korjaamaan ja korvaamaan ai- ja ympäristön laatua, estää luonnon vastuutto-
2510: heuttamaansa vahinkoa. man käytön yksityisen edun tavoitteluun sekä sää-
2511: Maamme koskista enää muutama kuohuu va- tää seuraamukset ympäristöön kohdistuvista ri-
2512: paana, samoin on jäljellä enää vain muutamia jo- koksista.
2513: kia, joihin lohi nousee. Tämä on seurausta jokien Ympäristönsuojelun edistämiseksi on välttämä-
2514: valjastamisesta voimatalouden käyttöön piittaa- töntä ripeästi kehittää erityislainsäädäntöä, joka
2515: matta luonnon ja ympäristön suojelusta ja on mm. lainrikkomuksista aiheutuvien seuraamusten
2516: usein myös ilman kansantaloudellisia perusteita. osalta on varsin kirjavaa.
2517: Myöskään jokien valjastamisella luonnolle ja ih- Erityislainsäädännön lisäksi olisi välttämätöntä
2518: misille aiheutetusta haitasta ei aiheuttajia ole saa- laatia säädökset rikosoikeudellisesta vastuusta ja
2519: tettu tosiasiallisesti vastuuseen. Kemijoen taltut- seuraamuksista ympäristön pilaamisesta rikosla-
2520: taneet voimayhtiöt joutuivat vasta 30 vuoden ku- kiin. Ympäristörikoksia koskevien säännösten li-
2521: luttua haitan aiheuttamisesta suorittamaan eri- säämiselle rikoslakiin antavat yhä hyvän pohjan
2522: tyistoimien johdosta osittaisia korvauksia niiden vuonna 1973 mietintönsä jättäneen ympäristötoi-
2523: toimien johdosta kärsimään joutuneille. mikunnan esitykset.
2524: Maamme luonnonhistoriallisesti ja maisemalli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2525: sesti arvokkaista jääkautisista muodostumista, so- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2526: raharjuista, on edustavimmat jo suurelta osin tär-
2527: velty lyhytnäköiseen voitontavoitteluun perustu- että hallitus kiireellisesti antaisi esityk-
2528: valla toiminnalla. Yhteistä luontoamme soran ja sen ympäristörikoksia koskevien säännös-
2529: muiden maaperäainesten otolla korjaamattomasti ten ottamisesta rikoslakiin.
2530: pilaavia yrityksiä ja yksityisiä ei ole asetettu vas-
2531:
2532: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2533:
2534: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
2535: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
2536: 28 1987 vp.
2537:
2538: Toivomusaloite n:o 25
2539:
2540:
2541:
2542:
2543: Mattila ym.: Atk:nhyväksikäytön lisäämisestä erityisesti talousrikos-
2544: tutkinnassa
2545:
2546:
2547: Eduskunnalle
2548:
2549: Eduskunta on viime vuosina korostanut ns. ta- Atk-avusteisten tarkastusmenetelmien kehittä-
2550: lousrikosten mahdollisimman pikaista selvittämis- minen on meillä mm. poliisin tarkastustyössä jäl-
2551: tä, samalla kun se on pyrkinyt lisäämään voimava- jessä muun ulkoisen tarkastustoiminnan käytössä
2552: roja talousrikosten selvittämiseen. Monissa muissa olevista järjestelmistä, puhumattakaan kansainvä-
2553: teollisuusmaissa ollaan kuitenkin paljon meitä pi- lisestä tilanteesta. Muualta saadut esimerkit osoit-
2554: demmällä tietotekniikan hyödyntämisessä rikos- tavat, että talousrikostutkinnassa käytössä olevilla
2555: tutkimuksessa yleensä ja eritoten talousrikostut- atk-järjestelmillä saavutetaan rikostutkinnan tun-
2556: kinnassa. Esimerkiksi Ruotsissa annettiin ns. hen- tuvaa nopeutumista ja mittavia säästöjä samalla,
2557: kilökohtaisten tietokoneiden paketissa talousri- kun asiat pystytään hoitamaan ennen niiden ri-
2558: kostutkijoiden käyttöön syyskuussa 1986 laitteis- kosoikeudellista vanhentumista. Suomessakin on
2559: toja yli kymmenen miljoonan kruunun arvosta. aika varustaa rikostutkijat riittävillä henkilökoh-
2560: Tämä sen vuoksi, että vuonna 1985 tehty yli kah- taisilla tietokoneilla olletikin, kun meillä henki-
2561: den miljoonan kruunun etukäteispanostus arvioi- löstöresurssit ovat varsin alhaiset muihin maihin
2562: tiin kustannus/hyöty-analyysissä erittäin kannat- verrattuna.
2563: tavaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2564: Luonnollista on, että talousrikostutkija käyttää tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2565: henkilökohtaista tietokonetta samalla tavoin kuin
2566: tilintarkastaja erilaisiin analyyseihin, tehostamaan että hallitus ensi ttlassa ryhtyy toimiin
2567: tekstinkäsittelyä ja laskentatoimen hoitoa, koulut- henktlökohtaisten tietokoneiden lisäämi-
2568: taakseen itseään ja organisaatiotaan tietotekniikan seksi talousrikostutkinnassa.
2569: hyväksikäyttöön sekä samalla lisätäkseen valmiuk-
2570: siaan mittavampien laitteistojen avulla toteutettu-
2571: jen järjestelmien hyväksikäyttöön.
2572:
2573: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2574:
2575: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Matti Maijala
2576: 1987 vp. 29
2577:
2578: Toivomusaloite n:o 26
2579:
2580:
2581:
2582:
2583: Moilanen ym.: Yhteisomistuslain muuttamisesta kahden perheen
2584: paritalon omistajien osalta
2585:
2586:
2587: Eduskunnalle
2588:
2589: Lailla eräistä yhteisomistussuhteista säädellään Tämän vuoksi tarvittalsun säännöksiä, joilla
2590: sellaisia kahden perheen taloja, joita ei ole perus- turvattaisiin nykyistä paremmin yhteisomistajan
2591: tettu osakeyhtiömuotoon. Käytännössä on ilmen- asema ja vältyttäisiin kahden perheen talon myyn-
2592: nyt kohtuuttomia vaikeuksia silloin, kun toinen niitä yhteisomistussuhteen purkamiseksi.
2593: yhteisomistaja on halunnut luopua osuudestaan. Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioitta-
2594: Tällöin yhteisomistuslain suoma omaisuuden jako vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2595: ei ole aina mahdollista, vaan on jouduttu myy-
2596: mään talo yhteisomistussuhteen purkamiseksi, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
2597: jolloin on jouduttu hankkimaan myyntimääräys ja säännösten muuttamiseksi niin, että kah-
2598: talo on myyty huutokaupalla. Tällöin talon osan den perheen paritalon omistajan asema
2599: uudeksi omistajaksi on useissa tapauksissa tullut turvattaisiin toisen osapuolen vaatiessa yh-
2600: joku muu kuin kahden perheen talossa aiemmin teisomistussuhteen purkamista myymällä
2601: asunut yhteisomistaja, joka ei ole pystynyt taloa talo.
2602: lunastamaan.
2603:
2604: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
2605:
2606: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
2607: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Päivi Varpasuo
2608: Sauli Hautala Jorma Fred Ritva Laurila
2609: Heikki Järvenpää Toimi Kankaanniemi
2610: 30 1987 vp.
2611:
2612: Toivomusaloite n:o 27
2613:
2614:
2615:
2616:
2617: Mäkelä: Keuruun Haapamäen avovankilan rakentamisesta
2618:
2619:
2620:
2621:
2622: Eduskunnalle
2623:
2624: Oikeusministeriön taholla on käynnistynyt olisi ennakkoluulottomasti pyrittävä harkitsemaan
2625: Keuruun Haapamäen avovankilan alustava suun- energiantarpeen tyydyttämistä käyttämällä täysin
2626: nittelu. Valtion vuoden 1987 budjetissa on osoi- kotimaisia energialähteitä ja luopumalla esim. öl-
2627: tettu määräraha suunnittelua varten. jyn käytöstä.
2628: Hankkeen suunnittelun pikainen loppuun saat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
2629: taminen ja rakennustöiden aloittaminen on tär- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2630: keää kunnan työllisyyden kannalta.
2631: Tämän avovankilan suunnittelussa olisi pyrittä- ettå' hallitus ryhtyz'sz' toimenpz'tezszi'n
2632: vä ottamaan huomioon kaikki mahdolliset koti- Keuruun Haapamäen avovankzlan suun-
2633: maista työtä ja tuotantoa tukevat seikat. Mm. rat- nittelemiseksz' ja rakentamzseksi kotimazsia
2634: kaistaessa rakennettavan laitoksen energiahuoltoa energialähteitä käyttäväksi.
2635:
2636: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2637:
2638: Tina Mäkelä
2639: 1987 vp. 31
2640:
2641: Toivomusaloite n:o 28
2642:
2643:
2644:
2645:
2646: Mäkipää: Talousrikosten vanhentumisajan pidentämisestä
2647:
2648:
2649:
2650: Eduskunnalle
2651:
2652: Maassamme paljastuu jatkuvasti suuria talousri- edesvastuuseen Ja korvausvelvollisuuteen teois-
2653: koksia ja väärinkäytöksiä. Näiden suurimittaisten taan.
2654: rikosvyyhtien selvittämisessä menee nykyisillä tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
2655: kijavoimilla jopa useita vuosia. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2656: Nykyisten säännösten mukaan talousrikokset
2657: vanhenevat viidessä vuodessa. Koska suurten ta- että hallitus kzireesti ryhtyisi toimenpi-
2658: lousrikosten tutkiminen vie tutkijavoimien vähäi- tei.riin lainsäädännön muuttamiseksi si-
2659: syyden vuoksi vuosikausia, selviävät useat suuria ten, että talousrikosten vanhenemisaikaa
2660: omaisuusrikoksia ja väärinkäytöksiä tehneet hen- pidennettäisti'n nykyisestä viidestä vuodes-
2661: kilöt täysin ilman syytteitä rikoksen vanhennut- ta 10 vuoteen, jotta rikoksista vastuussa
2662: tua. Olisi välttämätöntä saada lakiin muutos, jolla olevat eivät selviäisi ilman rangaistusta
2663: pidennettäisiin rikosten vanhentumisaikaa viides- teoistaan pitkään kestävien tutkimusten ja
2664: tä vuodesta kymmeneen vuoteen. Tällöin varmis- rikoksen vanhenemisen takia.
2665: tettaisiin talousrikoksiin syyllistyneiden saaminen
2666:
2667: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2668:
2669: Lea Mäkipää
2670: 32 1987 vp.
2671:
2672: Toivomusaloite n:o 29
2673:
2674:
2675:
2676:
2677: Mäkipää: Kunnallisten oikeusapupalvelujen kehittämisestä
2678:
2679:
2680:
2681: Eduskunnalle
2682:
2683: Maamme kunnallinen oikeusaputoiminta ei ole suunnitelma tietäisi joko Parkanoo, Ikaalisten tai
2684: vieläkään riittävän tyydyttävällä tavalla järjestetty Hämeenkyrön oikeusaputoimiston lakkauttamista
2685: yksityisen kansalaisen oikeusapupalvelujen tur- tai toimistojen yhdistymistä ja oikeusavustajien
2686: vaamisen kannalta. Siitä huolimatta, että uusia määrän supistumista ja tätä kautta oikeusapupal-
2687: oikeusavustajien virkoja on perustettu vuosittain, velujen saannin olennaista vaikeutumista. Vaara-
2688: on edelleen kuntia, jotka eivät näiden palvelui- vyöhykkeessä on myös Kankaanpään oikeusapu-
2689: den piiriin kuulu. Sitä paitsi monissa kunnalli- toimiston toisen oikeusavustajan viran säilymi-
2690: sissa oikeusaputoimistoissa työpaine on niin suuri, nen.
2691: että asiakaskunnan eduista huolehtiminen on vaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2692: rassa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2693: Huolestuttavaa on, että oikeusministeriön kaa-
2694: vailuj~n mu~aan vuode~ 198'l4tis~a ei enää mak- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2695: settatst vaitwoapua otkeusavustaJan palkkauk- menpiteiszi'n kunnallisten oikeusapupal-
2696: seen, mikäli oikeusaputoimiston asiakaspohja on velujen turvaamista uhkaavien suunnitel-
2697: alle 20 000 henkilöä. Tällaiset valtionavun supis- mien torjumiseksi sekä' näiden oikeusapu-
2698: tamiskaavailut ovat herättäneet huolta mm. Poh- palvelujen ulottamiseksi maamme jokai-
2699: jois-Satakunnassa, jossa on pelätty, että tämä seen kuntaan.
2700:
2701: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2702:
2703: Lea Mäkipää
2704: 1987 vp. 33
2705:
2706: Toivomusaloite n:o 30
2707:
2708:
2709:
2710:
2711: Pekkarinen: Toimenpiteistä rattijuoppouden vähentämiseksi
2712:
2713:
2714:
2715:
2716: Eduskunnalle
2717:
2718: Juopumustapaukset sekä maantie- että vesilii- pon aiheuttamia. Viime vuonna näissä tapatur-
2719: kenteessä ovat huolestuttavasti lisääntyneet viime missa kuoli 85 henkilöä.
2720: vuoden aikana. 1.4.1977 voimaan tulleella rikos- Rattijuopumustuomiot jakaantuvat niin, että
2721: lain muutoksella määrättiin liikennejuopumusta- n. 97 % tuomitaan sakkorangaistukseen, joka on
2722: pausten tuomitsemiseksi promillerajat: tieliiken- keskimäärin 30 päiväsakkoa. Sakkorangaistuksiin
2723: teessä rattijuopumukseksi määritellään vähintään tuomituista 40 % selviää vähimmäispäiväsakolla,
2724: 0, 5 promillen verenalkoholin määrä, törkeäksi joka on 20 markkaa.
2725: rattijuopumukseksi vähintään 1, 5 promillen ve- Törkeitten rattijuopumustapausten rangaistuk-
2726: renalkoholi (RL 23 luvun 1 §) sekä vesiliikenne- set puolestaan jakaantuvat seuraavasti: n. 70 %
2727: juopumukseksi vähintään 1,5 promillen veren- ehdollinen vankeustuomio, n. 5 % sakkorangais-
2728: alkoholimäärä (RL 23luvun 6 §). Lainmuutoksella tus ja n. 25 % ehdoton vankeustuomio (2-3 kk),
2729: pyrittiin lähinnä rangaistuskäytännön selkiinnyt- johon yleensä sisältyy myös muita liikennerik-
2730: tämiseen ja yhtenäistämiseen. keitä.
2731: Lainmuutos ei johtanut toivottuun tulokseen, Kansalaisten yleinen käsitys on, että rattijuopu-
2732: rattijuopumustapausten vähenemiseen. muksesta annettavat tuomiot ovat liian lieviä ja si-
2733: Tilastojen mukaan poliisin tietoon tulleiden ten omiaan lisäämään rikkomusten määrää. Lii-
2734: rattijuopumustapausten kehitys on ollut seu- kenneturvallisuuden parantaminen sekä maantie-
2735: raava: että vesiliikenteessä edellyttää valistuksen ohella
2736: myös lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimia.
2737: V. 1970 9 289
2738: Täysraittiuden periaatteen soveltaminen liiken-
2739: 1975 17 918
2740: teeseen on tehokkain toimenpide turvallisuuden
2741: 1980 20 970
2742: lisäämiseksi.
2743: 1983 23 056
2744: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2745: 1984 22 100
2746: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2747: 1985 21 876
2748: 1986 yli 26 000 (ennakkotieto)
2749: että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi·n rat-
2750: Lisäys edelliseen vuoteen on yli 12 %. tijuoppouden vähentämiseksi ja lzikenne-
2751: Rattijuopumustapaukset jakaantuvat niin, että turvallisuuden parantamiseksi tiukenta-
2752: todettuja rattijuopumuksia on n. 40 % sekä tör- malla rattijuoppouden rangaistusastezkko-
2753: keitä rattijuopumuksia n. 60 %. ja, hyväksymällä täysraittiuden periaat-
2754: Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutki- teen alan lainsäädäntöön ja lisäämällä va-
2755: mista kuolonkolareista lähes neljännes on ratti juo- listustoimintaa.
2756:
2757: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2758:
2759: Mauri Pekkarinen
2760:
2761:
2762:
2763:
2764: 5 2705361
2765: 34 1987 vp.
2766:
2767: Toivomusaloite n:o 31
2768:
2769:
2770:
2771:
2772: Pekkarinen: Haapamäen varavankilan rakentamisesta
2773:
2774:
2775:
2776:
2777: Eduskunnalle
2778:
2779: Haapamäen varavankilan perustamisesta on tämistä. Nopeiden t01m1en välttämättömyyden
2780: tehty periaatepäätös valtioneuvostossa syksyllä on tunnustanut osaltaan myös valtioneuvosto,
2781: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omistuk- joka keväällä 1987 nimesi Haapamäen taajaman
2782: seen vuonna 1982. Vuoden 1987 valtion tulo- ja aluepoliittisen lainsäädännön tarkoittamaksi eri-
2783: menoarviossa on hankkeen suunnittelemiseen tyisalueeksi. Haapamäen työttömyysaste on lähes
2784: osoitettu tarvittavat määrärahat. 20%.
2785: Suunnittelutyö lieneekin saatavissa valmiiksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
2786: viimeistään vuoden 1988 alkupuoliskolla, jolloin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2787: rakennustyöt voisivat käynnistyä vielä vuoden
2788: 1988 puolella. Haapamäen seudun kokemat poik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2789: keuksellisen suuret työpaikkamenetykset puolta- Haapamäen varavanktlan rakennustöiden
2790: vat mahdollisimman nopeata hankkeen käynnis- kå"ynnistiimiseksi vuoden 1988 aikana.
2791:
2792: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2793:
2794: Mauri Pekkarinen
2795: 1987 vp. 35
2796:
2797: Toivomusaloite n:o 32
2798:
2799:
2800:
2801:
2802: Renko ym.: Rangaistusten koventamisesta rattijuopumustapauksissa
2803:
2804:
2805:
2806: Eduskunnalle
2807:
2808: Autokanta on Suomessa lisääntynyt rinnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2809: muun liikenteen kasvun kanssa. Liikennetapatur- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2810: mien lisääntyessä yhdeksi syyksi on todettu lisään-
2811: tyvä rattijuoppous. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2812: Liikenneturvallisuuden takia tulisi lisätä erilai- rangaistuksien koventamiseksi ratttjuop-
2813: sia ennakkotoimenpiteitä, joilla lisätään kansalais- poustapauksissa.
2814: ten perusturvallisuutta maantieliikenteessä.
2815:
2816: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2817:
2818: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Matti Väistö
2819: Matti Maijala Riitta Kauppinen Tytti Isohookana-Asunmaa
2820: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Pekka Puska
2821: 36 1987 vp.
2822:
2823: Toivomusaloite n:o 33
2824:
2825:
2826:
2827:
2828: Säilynoja ym.: Liikennevakuutuslain mukaisten henkilövahinkoon
2829: perustuvien korvausasioiden oikeudenkäyntimenettelyn muut-
2830: tamisesta
2831:
2832: Eduskunnalle
2833:
2834: Voimassa olevan liikennevakuutuslain mukai- tiölle, ei vahingoittuneelle jää riittäviä mahdolli-
2835: nen korvauskanne on pantava vireille vahingon suuksia edes asiansa käsittelyn seuraamiseen.
2836: sattumispaikkakunnan tai vakuutusyhtiön koti- Korvausasian tullessa riita-asiaksi ei kanteen
2837: paikkakunnan alioikeudessa asianomaista vakuu- nostaminen muuta asiallisesti tilannetta vahin-
2838: tusyhtiötä vastaan kolmen vuoden kuluessa siitä goittuneen kannalta. Hänellä ei ole vallitsevan
2839: ajankohdasta, jolloin vahingon kärsinyt sai tiedon käytännön mukaan mahdollisuuksia saadan oi-
2840: vahingosta ja siitä, mikä vakuutusyhtiö on vahin- keuskäsittelyäkään varten haitta-asteen määrää
2841: gosta vastuussa. Sama vaikutus kuin kanteen nos- osoittavaa lääkärinlausuntoa. Alioikeuksilla ei ole
2842: tamisella on myös sillä, että asianomaiselle liiken- käytettävissä lääkäriasiantuntemusta, eivätkä ne
2843: nevakuutusyhtiölle edellä mainitun ajan kuluessa muutoinkaan ole erityisasiantuntemusta vaativiin
2844: todistettavasti tehdään liikennevahingosta kirjalli- korvauskysymyksiin perehtyneitä. Liikennevahin-
2845: nen ilmoitus. Edellä mainittu menettely ei anna koa koskevissa korvausasioissa on siten ainoastaan
2846: vahingoittuneelle riittävää oikeusturvaa silloin, liikennevakuutusyhtiöillä käytettävissään näihin
2847: kun kysymyksessä on henkilövahinko ja sen kor- kysymyksiin perehtynyt juridinen ja lääketieteelli-
2848: vaaminen. nen asiantuntemus. Liikennevakuutuslaissa sääde-
2849: Korvauskanteen ajaminen tuom101stuimessa tyn Liikennevakuutusyhdistyksen liikennevahin-
2850: henkilövahinkoa koskevalta osalta edellyttää va- koiautakunnan tehtävänä on korvaustoimen yhte-
2851: hingoittuneelta huomattavaa lainopillista asian- näisyyden edistäminen liikennevakuutusyhtiöissä.
2852: tuntemusta taikka varallisuutta oikeusavustajan Liikennevahinkolautakunnassa ei ole vahingoittu-
2853: palkkaamiseen. Tästä syystä vahingoittuneet neiden edustusta.
2854: yleensä tyytyvätkin käyttämään lainsäätäjän anta- Vahingoittuneiden turvattomuus lain mukais-
2855: maa toista mahdollisuutta tekemällä vahinkoil- ten korvausten saantiin tulee esille mm. siinä, että
2856: moituksen liikennevakuutusyhtiölle. Korvaus- vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n säätämää kor-
2857: asian käsittely on tällöin asiallisesti täysin liiken- vausta kivusta ja särystä tai viasta tahi muusta py-
2858: nevakuutusyhtiön ratkaisujen varassa. Vahingoit- syväisestä haitasta ei suoriteta vahingoittuneelle,
2859: tuneen tulee toimittaa vakuutusyhtiölle mm. lää- ellei hän itse tiedä sitä nimenomaan vaatia. Va-
2860: kärinlausunto selvitykseksi liikennevahingossa hingoittuneilta ei voida edellyttää sellaista juridis-
2861: saamistaan vammoista. Yleiseksi käytännöksi on ta asiantuntemusta, että he tarkoin tietäisivät eri
2862: muodostunut, että vakuutusyhtiölle korvausasiaa korvausmuodot ja menettelyn niiden saamiseen,
2863: varten annetussa lääkärinlausunnossa sen antanut koska ne eri korvausmuotojen osalta poikkeavat
2864: lääkäri ei esitä arviotaan vamman aiheuttamasta toisistaan. Korvauksenmääräämissäännös liiken-
2865: pysyvästä prosentuaalisesta haitta-asteesta. Maini- nevahinkoasioissa onkin kovin monimutkainen.
2866: tulla invaliditeetin osoittavalla prosenttimääritte- Liikennevakuutuslain 6 §:n 1 momentissa sano-
2867: lyllä on kuitenkin vahingoittumista edeltäneitä taan, että liikennevahingon korvaus määrätään
2868: ansiotuloja koskevan selvityksen ohella erittäin vahingonkorvauslain 5 luvun 2-5 §:n ja 7 luvun
2869: keskeinen asema korvauksen suuruutta määrät- 3 §:n säännösten mukaisesti. Varsinkaan vaikean
2870: täessä. Haitta-asteen määrääminen jääkin yksin- henkilövahingon kyseessä ollen vahingoittunut it-
2871: omaan vakuutusyhtiön palveluksessa olevan lää- se ei kykene valvomaan etujaan.
2872: kärin tehtäväksi. Kun vahingoittunutta koskevan Liikennevahinkoasioissa tulisi ainakin henkilö-
2873: lääkärinlausunnon lähettää lääkäri tai sairaala li- vahinkoa koskevalta osalta siirtyä erikoistuomiois-
2874: säksi miltei poikkeuksetta suoraan vakuutusyh- tuimessa asiakirjamenettelyllä tapahtuvaan oikeu-
2875: 1987 vp. - TA n:o 33 37
2876:
2877: denkäyntiin, kuten tapaturma-, sotilasvamma-, tävä rikosasian edellyttämässä järjestyksessä tuo-
2878: kansaneläke- ja työeläkeasioissa jo tapahtuu. Vii- mioistuimessa. Käytännön kehityksen valossa tä-
2879: meksi mainitun kaltainen oikeudellinen menette- mä muodollisesti oikea käsittelyjärjestys ei enää
2880: ly antaa vahingoittuneelle huomattavasti parem- kuitenkaan saata olla tarkoituksenmukainen.
2881: man oikeusturvan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2882: Nykyisen käytännön lähtökohtana on se, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2883: liikenneonnettomuuden aiheuttaneen osapuolen
2884: katsotaan syyllistyneen rikokseen hänen jättäes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n lii-
2885: sään noudattamatta annettuja ajotapaohjeita, jot- kennevakuutuslain mukaisten henkilöva-
2886: ka edellyttävät mm. ajoneuvon nopeuden sovitta- hinkoon perustuvien korvausasioiden oi-
2887: mista aina siten, että kuljettaja säilyttää ajoneu- keudenkäyntimenettelyn muuttamiseksi
2888: von hallinnan. Muodollisesti ottaen kysymyksessä asiakirjamenette/yllä tapahtuvaksi.
2889: onkin asia, joka myös korvausten osalta on käsite!-
2890:
2891: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2892:
2893: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Timo Laaksonen
2894: Raila Aho Pertti Lahtinen Claes Andersson
2895: Lauha Männistö
2896: 38 1987 vp.
2897:
2898: Toivomusaloite n:o 34
2899:
2900:
2901:
2902:
2903: Uitto ym.: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
2904: den jäsenten oikeutta ottaa vastaan paikallisia neuvonantaja- ja
2905: sivutoimitehtäviä koskevan selvityksen toimittamisesta
2906:
2907: Eduskunnalle
2908:
2909: ALOITTEEN PÄÄASIALLIN.r:' SISÄLTÖ
2910:
2911: Aloitteessa esitetään selvitettäväksi tulisiko ra- kä työnantaja- ja toimialaliittojen hallintoelimet
2912: joittaa korkeimman oikeuden ja korkeimman sekä esim. paikalliset neuvonantajatehtävät. Tä-
2913: hallinto-oikeuden jäsenten oikeutta ottaa vastaan ten pyritään edistämään tasapuolisten päätösten
2914: eräitä tehtäviä. Tällaisia olisivat mm. yritysten se- syntymistä.
2915:
2916:
2917:
2918:
2919: ALOITTEEN PERUSTELUT
2920:
2921: Vaikka oikeuden ratkaisut periaatteessa perus- Koko ongelmistoa kerralla ratkaisematta voi-
2922: tuvatkin lakeihin ja asetuksiin, on yhteiskuntatie- daan toki eräiltä osin silti helpottaa tasapuolisten
2923: teellinen tutkimus voinut kiistatta osoittaa, että ratkaisujen syntymistä. Tunnettuaharr on jääviy-
2924: ratkaisuihin vaikuttavat myös muut yhteiskunnal- dessä, että riitapuolen kiistaton edustaja on jäävi
2925: liset tekijät. Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat olemaan päätöstä tekemässä. Useissa kauaskan-
2926: mm. maailmankatsomukselliset seikat, hänen yh- toisissa kysymyksissä ei kuitenkaan lopultakaan
2927: teiskunnallinen taustansa, vakaumuksensa sekä ole kysymys esimerkiksi jonkin nimeltä maini-
2928: vastaavasti oikeutta hakevien osapuolten luonne tun yhteisön, Osakeyhtiö A:n tai B:n, ja jonkin
2929: esim. siltä osin, kumpaan osapuoleen ratkaisun muun välisestä asiasta, vaan ratkaisu vaikuttaa
2930: tekevä helpoimmin samaistuu. kaikkien samantapaisten yhteisöjen toimintaan.
2931: Sitä, miten otettaisiin huomioon muiden kuin Tällöin jääviys on ymmärrettävä laajemmin niin,
2932: lakiin kirjoitettujen näkökohtien vaikutus oikeu- ettei ratkaisua tekevä kuulu mihinkään sellaiseen
2933: den ratkaisuihin, on vaikea ratkaista. Virkanimi- yhteisöön, jonkalaisista jokin voisi tulla kysee-
2934: tyksissä vaikuttaa taustalla myös mm. ammatinva- seen.
2935: lintatilanneja-mikä epäilys on myös joskus lau- Olisi ilmeisesti tasapuolisuuden parantamiseksi
2936: suttu - sukulaisuuteen, tuttavuuteen tai ajatus- tarpeen kieltää jo ennakolta korkeimman hal-
2937: tavan samankaltaisuuteen perustuva, etenemistä linto-oikeuden ja korkeimman oikeuden jäseniltä
2938: suosiva tai jarruttava ilmiö, josta yhteiskuntatie- kuuluminen sellaisiin taloudellisiin yhteisöihin,
2939: teilijät epäilemättä käyttäisivät nimitystä epäviral- joille KKO:n tai KHO:n ratkaisu saattaisi tuoda
2940: linen organisaatio. Nämä taustailmiöt eivät siten merkittävää taloudellista tai muuta etua. Tällöin
2941: aina ole peräisin oikeuslaitoksen ulkopuolisesta olisi kiellettävä ilmeisesti ainakin jäsenyys yhtiöi-
2942: nimitysviranomaisesta. Siksi tulisi päästä erilaisten den johtokunnissa, hallituksissa ja hallintoneu-
2943: yhteiskunnallisten taustojen ja näkemysten tasa- vostoissa sekä kaikki sivutoimisetkin tällaisten
2944: puolisempaan edustukseen. Erityisen tärkeää eri- yhtiöiden tehtävät. Sama koskee luonnollisesti
2945: laisten yhteiskunnallisten taustojen ja näkemysten myös näiden yhtiöiden muodostamia yhdistyk-
2946: huomioon ottaminen on korkeimmissa oikeus- siä, työnantaja- ja toimialaliittoja. Edelleen olisi
2947: asteissa, joiden ratkaisut ohjaavat alempia oikeus- syytä selvittää, piileekö siinä vaaraa lain soveltami-
2948: astetta. selle, että KKO:n tai KHO:n jäsen toimisi palkal-
2949: 1987 vp. - TA n:o 34 39
2950:
2951: lisena luennoitsijana esimerkiksi jollekin toimiala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2952: järjestölle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2953: Edellä esitetty rajoitus ymmärrettävästi merkit-
2954: see eräiden kansalaisille yleensä suotujen oikeuk- että hallitus selvityttäisi, missä määrin
2955: sien epäämistä näin määritellyltä kansalaisryhmäl- on aiheellista evätä korkeimman oikeuden
2956: tä. Asiaa on siten perusteellisesti harkittava. On ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenzl-
2957: kuitenkin olemassa eräitä muita säännöksiä, mm. tä oikeus kuulua yhtiöiden, työnantajajär-
2958: vaalikelpoisuudesta, joiden kohdalla on päädytty jestöjen ja toimialajärjestöjen päätöksen-
2959: rajoittamaan kansalaisille kuuluvia oikeuksia, kun tekoelimiin tai olla niihin minkäänlaisessa
2960: siihen on katsottu olevan painavaa aihetta. Mie- paikallisessa neuvonantaja- tai sivutoimi-
2961: lestämme esittämässämme asiassa tällaisen rajoi- suhteessa, sekä antaisi eduskunnalle asias-
2962: tuksen selvittämiseen näyttäisi olevan painavia pe- ta tarvittavat esitykset.
2963: rusteita.
2964:
2965: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2966:
2967: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Heli Astala
2968: 40 1987 vp.
2969:
2970: Toivomusaloite n:o 35
2971:
2972:
2973:
2974:
2975: Valli ym.: Nettoansion ottamisesta päiväsakon perusteeksi
2976:
2977:
2978:
2979: Eduskunnalle
2980:
2981: Vuodesta 1977 lähtien sakon markkamäärä on 10%. Lisäksi vääristymää aiheuttaa se, että päivä-
2982: määrätty sakotettavan henkilön bruttoansion mu- sakon rahamäärän perhesuhteista johtuvat alen-
2983: kaan. Käytännöllisesti katsoen sakon suuruus nukset on kirjattu markkamääräisinä eikä niitä ole
2984: määräytyy sen tulon mukaisesti, jonka rangaistus- tarkistettu riittävän usein.
2985: määräyksen saava henkilö rangaistusmääräysil- Rikesakkolain voimaantulon jälkeen on synty-
2986: moitusta kirjoittavalle poliisimiehelle bruttoan- nyt edellä esitettyjen lisäksi se ristiriita, että ilman
2987: siokseen ilmoittaa, sillä ansiotasotietoja ei ole käy- ansiotuloja oleva henkilö voi saada pienemmästä
2988: tännössä mahdollista rutiininomaisesti tarkistaa. rikkeestä suuremman rikesakon kuin suuremmas-
2989: Siirryttäessä nettoansioihin perustuvasta sakon ta rikkomuksesta hänelle määrättävä sakko olisi.
2990: markkamäärän määräämisestä bruttoansioihin pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2991: rustuvaan järjestelmään lisääntyi rangaistavan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2992: mahdollisuus epärehellisyydellään alentaa hänelle
2993: määrättävän sakon markkamäärää. ettå' hallitus ryhtyisi tarpeellisti'n toi-
2994: Jo järjestelmän muutosvaiheessa epäiltiin muu- menpiteisiin, jotta rangaistusvaatimusme-
2995: tosten johtavan kohtuuttomuuksiin ja epäoikeu- nettelyssä palattaisiin käytäntöön, jossa
2996: denmukaisuuksiin. Nämä epäilyt ovat osoittautu- päiväsakon markkamäärän suuruutta mää-
2997: neet aiheellisiksi mm. siitä syystä, että vuodesta rättäessä otettaisti'n perusteeksi netto-
2998: 1977 lähtien ovat bruttoansiot kohonneet 83,4% ansio.
2999: ja reaaliansiot vastaavana ajanjaksona vain noin
3000:
3001: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3002:
3003: Sakari Valli Maunu Kohijoki
3004: Tuula Linnainmaa Ritva Vastamäki
3005: Keijo Jääskeläinen
3006: 1987 vp. 41
3007:
3008: Toivomusaloite n:o 36
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: Vastamäki ym.: Toimenpiteistä rattijuoppouden vähentämiseksi
3014:
3015:
3016:
3017: Eduskunnalle
3018:
3019: Rattijuoppous on yksi motorisoidun yhteiskun- Rattijuoppoustuomiot vaihtelevat paikkakunta-
3020: nan syöpä, joka aiheuttaa kohtuuttomasti kärsi- kohtaisesti liikaa, eikä riittävän yhtenäistä käytän-
3021: myksiä syyttämille kansalaisille. Rattijuoppouden töä ole pystytty luomaan. Tuomiot ovat kansalais-
3022: ennaltaehkäisyyn ei edelleenkään ole pystytty ten näkökulmasta usein liian vähäisiä aiheutettui-
3023: puuttumaan riittävän jämerästi. Yksilönsuojaa ja hin vahinkoihin verrattuina. Tuomioiden ennalta
3024: henkilökohtaista koskemattomuutta on käytetty ehkäisevä vaikutus ei näin ollen myöskään ole riit-
3025: kilpenä, kun on torjuttu vaatimukset rattijuoppo- tävä.
3026: jen nimien julkistamisesta näkyvästi, ja toisaalta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3027: uhrien näkökulmasta ei asiaa ole riittävästi käsitel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3028: ty julkisuudessa. sen,
3029: Kansalaismielipiteen muokkaamiseen ratti-
3030: juoppoutta paheksuvaksi ei vieläkään ole panos- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
3031: tettu riittävästi. Edelleen esiintyy kannanottoja, piteisiin rattijuoppouden vähentämiseksi
3032: joissa rattijuoppoutta pidetään julkisuudessa vä- kansalaismielipidettä muokkaavilla toi-
3033: häisenä rikkeenä, kunhan on tuuria eikä aiheuteta menpitetllä ja rattijuoppoustuomiokäy-
3034: vahinkoja. tännön yhtenäistämiseksi.
3035:
3036: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3037:
3038: Ritva Vastamäki Tuula Linnainmaa Pirjo-Riitta Antvuori
3039: Iiro Viinanen Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo
3040:
3041:
3042:
3043:
3044: 6 2705361
3045: 42 1987 vp.
3046:
3047: Toivomusaloite n:o 37
3048:
3049:
3050:
3051:
3052: Vastamäki ym.: Rikoksen uhrin aseman parantamisesta
3053:
3054:
3055:
3056:
3057: Eduskunnalle
3058:
3059: Viime vuosina on maassamme kiinnitetty run- set eivät korvaa tuotettuja vahinkoja, eikä vakuu-
3060: saasti huomiota rikoksentekijöiden aseman kai- tusehtoja useimmiten voi soveltaa ko. tapauksiin.
3061: kinpuoliseksi parantamiseksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3062: Sen sijaan rikosten uhrien asema on edelleen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3063: yleisesti ottaen ja varsinkin ääritapauksissa erittäin sen,
3064: huono. Vaikean ruumiinvamman ja esim. amma-
3065: tin menetyksen tai raskaan taloudellisen menetyk- että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toimen-
3066: sen aiheuttanut rikollinen tuomitaan korvauksiin, piteiszin ns. kansalaistakuun kehittämi-
3067: mutta rikollisen maksukyky on useimmiten ole- seksi rikoksen uhrien kohtuuttomien ta-
3068: maton. Vapaaehtoiset tai lakisääteiset vakuutuk- loudellisten menetysten korvaamiseksi.
3069:
3070: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3071:
3072: Ritva Vastamäki Tuula Liunaiomaa Pirjo-Riitta Antvuori
3073: Iiro Viinanen Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo
3074: 1987 vp. 43
3075:
3076: Toivomusaloite n:o 38
3077:
3078:
3079:
3080:
3081: E. Aho: Ruotsin osallistumisesta Suomeen palaavien vanhusten
3082: sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin
3083:
3084:
3085: Eduskunnalle
3086:
3087: Vanhusten osuus Ruotsissa asuvista suomalaisis- siaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Usein pa-
3088: ta kasvaa voimakkaasti. Eläkkeelle siirtyvien suo- luumuuttaja haluaa hakeutua alueelle, jossa van-
3089: malaissiittolaisten määrä kolminkertaistuu vuosit- husväestön osuus ennestäänkin on hyvin korkea.
3090: tain. Vuonna 1982 Ruotsissa asui lähes 15 000 yli Olisikin luonnollista, että Ruotsin valtio osallis-
3091: 65-vuotiasta, jotka olivat syntyneet Suomessa, tuisi ainakin osaksi esimerkiksi paluumuuttajan
3092: mutta joilla oli Ruotsin kansalaisuus. Suomen laitoshoidon järjestämisestä aiheutuviin kustan-
3093: kansalaisuuden säilyttäneitä 65 vuotta täyttäneitä nuksiin.
3094: oli tuolloin noin 3 500. Edellä olevan perusteella ehdotankin kunnioit-
3095: On todennäköistä, että suurin osa suomalaispe- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3096: räisestä väestöstä jää eläkkeelle siirryttyään Ruot-
3097: siin. Helsingin yliopiston professorin Elina Haa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3098: vio-Mannilan tekemä tutkimus osoittaa kuiten- Ruotsin valtion saamiseksi osallistumaan
3099: kin, että joka viides vanhempi suomalaissiittolai- Ruotsista Suomeen palaavien vanhusten
3100: nen haluaisi palata takaisin Suomeen. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämises-
3101: Eläkeikäisten paluumuutto edellyttäisi kuiten- tä aiheutuviin kustannuksiin.
3102: kin monessa tapauksessa lisää voimavaroja so-
3103:
3104: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3105:
3106: Esko Aho
3107: 44 1987 vp.
3108:
3109: Toivomusaloite n:o 39
3110:
3111:
3112:
3113:
3114: Alho ym.: Kehitysyhteistyösihteerin paikkaamisesta Nicaraguaan
3115:
3116:
3117:
3118: Eduskunnalle
3119:
3120: Nicaraguan kanssa tehtävästä kehitysyhteistyös- kijöiden on ollut hankala hoitaa asioitansa tämän
3121: tä ovat sekä valtiovalta että kansalaisjärjestöt saa- henkilön puutteen vuoksi.
3122: neet myönteisiä kokemuksia. Nicaraguan kanssa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja
3123: toteutetut kehitysyhteistyöprojektit ovat toteutu- Suomi-Nicaragua Seuran edustajien tavatessa ul-
3124: neet hyvin ja niillä on osoitettu olevan suuria ke- koministeri Paavo Väyrystä kesällä 1985 ulkomi-
3125: hitysvaikutuksia. Nicaraguan ja Suomen välinen nisteri Väyrynen myös totesi tämän saman puut-
3126: kehitysyhteistyö onkin nopeasti laajentunut vii- teen. Hän piti myös tärkeänä henkilökohtaisesti
3127: meisten vuosien kuluessa. Kansalaisjärjestöjen toi- sitä, että kehitysyhteistyösihteeri saataisiin sijoite-
3128: minta on myös laajentunut voimakkaasti. Mm. tuksi Nicaraguaan. Kun ulkoasiainhallinnon pii-
3129: Suomi-Nicaragua Seura suunnittelee terveyden- rissä on olemassa selvää tarvetta kehitysyhteis-
3130: huoltoprikaatin laajentamista ja projektin jatka- työsihteerin tai koordinaattorin saamiseksi Nica-
3131: mista vielä useilla vuosilla eteenpäin. raguaan ja kun tämän lisäksi myös kansalaisjär-
3132: Kehitysyhteistyöprojektin suunnittelussa ja jestöillä on todella akuutti tarve henkilöstön saa-
3133: käytännön toteutuksessa on kuitenkin ollut kovin miseen käytännön asioiden hoitamiseen Nicara-
3134: monia ongelmia. Osin ongelmat johtuvat väli- guaan, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
3135: matkoista ja kielestä, mutta keskeinen ongelma toivomuksen,
3136: on ollut myös se, ettei Nicaraguassa ole ollut suo-
3137: malaista koordinaattorihenkilöä. Myös hallituksen että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
3138: kehitysyhteistyökertomuksessa puututaan kehitys- ja menoarvioesitystä laatiessaan ja suunni-
3139: yhteistyön ongelmissa koordinaatiohenkilöstön tai tellessaan ulkoasiainhallinnon kehittämis-
3140: kehitysyhteistyösihteerien puuttumiseen kehitys- tä ryhtyisi toimenpiteisti"n kehitysyhteis-
3141: apua saavassa maassa. Käytännössä onkin osoit- työsihteerin tai kehitysyhteistyötä koordi-
3142: tautunut tavattoman hankalaksi kansalaisjärjestö- noivan henkzlön saamiseksi Nicaraguan
3143: jen vapaaehtoistyövoimin hoitaa käytännön pro- kansalaisjärjestöjen solidaarisuustyön tu-
3144: jektinsuunnittelua Suomesta käsin, ja luonnolli- kemiseksija myös kehitysyhteistyötoimin-
3145: sesti Nicaraguassa toimivien suomalaisten työnte- nan edesauttamiseksi.
3146:
3147: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3148:
3149: Arja Alho Lauri Metsämäki Sinikka Hurskainen-Leppänen
3150: Erkki Liikanen Osmo Soininvaara Marja-Liisa Löyttyjärvi
3151: Jussi Ranta Jouni J. Särkijärvi Arvo Kemppainen
3152: llkka-Christian Björklund Marjatta Stenius-Kaukonen
3153: 1987 vp. 45
3154:
3155: Toivomusaloite n:o 40
3156:
3157:
3158:
3159:
3160: Andersson: Opetus- ja kulttuuriprojekteihin tarkoitettujen kehitys-
3161: yhteistyömäärärahojen lisäämisestä
3162:
3163:
3164: Eduskunnalle
3165:
3166: Suomen kehitysyhteistyön ohjelmamaiden neet lisääntyvää kiinnostusta kehitysyhteistyötä
3167: kanssa harjoitettavaa kulttuuriyhteistyötä selvittä- kohtaan. Esimerkkinä tästä on Jyväskylän yliopis-
3168: neen työryhmän mietinnössä todetaan, että oman ton erityisopettajankoulutus, suunnitelma pien-
3169: maamme kehitys viime vuosisadalla perustui suu- yritysten johtamiseen liittyvän ammatillisen kou-
3170: ressa määrin kulttuurin alueella tapahtuneeseen lutuksen aloittamiseksi Afrikassa sekä liikuntakas-
3171: heräämiseen ja sen avulla tapahtuneeseen kansal- vatuksen puitteissa valmisteilla oleva hanke, joka
3172: lisen identiteetin vahvistumiseen. Tähän viitaten on aloitettu yksityisin varoin. Näiden ja muiden
3173: mietinnössä päädytään esittämään, että Suomi tärkeiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää
3174: ryhtyisi entistä voimakkaammin tukemaan kult- huomattavaa varojen lisäystä.
3175: tuurivaihtoa kehitysmaiden kanssa sekä suuntaa- Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista vain
3176: maan varoja kehitysmaiden opetus- ja tutkimus- 4 % käytetään opetus- ja kulttuurialan projektei-
3177: toimintaan sekä muuhun kulttuuritoimintaan. hin. Kuitenkin opetuksen, tieteen ja kulttuurin
3178: Mietinnössä esitetään lisäksi, että kulttuuri tulisi määrärahat valtion budjetissa osoittautuvat jatku-
3179: ottaa huomioon kaikessa kehitysyhteistyössä suun- vasti riittämättömiksi, vaikka niiden osuus budje-
3180: nittelussa ja toteutuksessa. Kehitysyhteistyön vas- tista on noin neljä kertaa suurempi eli 15,9 %.
3181: taanottajamaissa kulttuuri on yleensä läheisem- Selvä ristiriita on siis havaittavissa. Oman maan
3182: mässä vuorovaikutuksessa taloudelliseen ja yhteis- väestön korkeaa koulutustasoa pidetään avaimena
3183: kunnalliseen elämään kuin teollisuusmaissa. kehitykseen ja taloudelliseen menestymiseen,
3184: Myös väestöpoliittiset näkökohdat puoltavat li- mutta kehitysmaiden asukkaita katsotaan palvel-
3185: sääntyvien määrärahojen osoittamista ennen kaik- tavan parhaiten viemällä heille suomalaisyritysten
3186: kea naisten koulutusta edistäviin kehitysyhteis- tuotteita! Uskon, että laajemminkin ollaan herää-
3187: työprojekteihin. Tutkimuksen mukaan on selvästi mässä ymmärtämään opetus-, tutkimus- ja kult-
3188: osoitettavissa, että kehitysmaissa äidin koulutusta- tuuritoiminnan merkitys kehitysyhteistyössä.
3189: solla on selvä yhteys sekä lapsikuolleisuuteen että Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3190: perheen lapsilukuun. Mitä korkeampi koulutus muksen,
3191: äidillä on, sitä todennäköisempää lapsen henkiin
3192: jääminen on, ja mitä suurempi varmuus äidillä on että hallitus ryhtyisi toimenprtezsun
3193: lapsensa henkiin jäämisestä, sitä todennäköisem- opetus- ja kulttuunprojekteihin käytettä-
3194: min hän pyrkii pienempään lapsilukuun. Koulu- vien määrärahojen lisäämiseksi merkittä-
3195: tetulla naisella on myös paremmat mahdollisuu- västi kehitysyhteistyössä ja kzinnittäisi en·-
3196: det saada tietoa ehkäisymenetelmistä ja hankkia tyistä huomiota kehitysmaiden naisten
3197: niitä käyttöönsä. koulutustason nostamiseen.
3198: Suomen Akatemia ja eri yliopistot ovat osoitta-
3199:
3200: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3201:
3202: Claes Andersson
3203: 46 1987 vp.
3204:
3205: Toivomusaloite n:o 41
3206:
3207:
3208:
3209:
3210: Astala ym.: Ns. alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta kan-
3211: sainvälisissä yhteyksissä
3212:
3213:
3214: Eduskunnalle
3215:
3216: Viime vuosien aikana on havahduttu huomaa- julkisen vallan myötävaikutuksella, heikentää saa-
3217: maan, että yhä edelleenkin eri puolilla maailmaa melaisten toimeentulon perustaa, on kuitenkin
3218: alkuperäiskansoja kohdellaan epäoikeudenmukai- maamme syytä kansainvälisissä yhteyksissä pyrkiä
3219: sesti tai peräti tuhotaan. Esimerkiksi useimmissa voimakkaasti edistämään alkuperäiskansojen hy-
3220: Amerikan mantereen valtioissa alkuperäiskansoil- vinvointia ja osaltaan vaikuttaa siihen, että alku-
3221: ta, intiaaneilta, on käytännössä vähintäänkin peräiskansoihin kohdistuvista sortotoimista luo-
3222: evätty tasaveroinen asema näiden maiden muu- vuttaisiin.
3223: hun väestöön nähden. Osassa maista voi puhua Niinpä ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
3224: jopa alkuperäiskansojen järjestelmällisestä tuhoa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3225: misesta, kansanmurhasta, useinkin kansainvälis-
3226: ten suuryhtiöiden etujen tähden. Vaikka Suomes- että hallitus kansainvälisissä yhteyksis-
3227: sa ei saamelaisia, omaa alkuperäisväestöämme, såän pyrkisi szihen, että" alkuperäiskanso-
3228: suinkaan ole kohdeltu vuosien saatossa tasavertai- jen elämisen oikeus taattaisiin ja että niille
3229: sesti, ja yhä edelleenkin saatetaan erilaisin toimin, turvattaisiin tasavertaiset oikeudet.
3230:
3231: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3232:
3233: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3234: 1987 vp. 47
3235:
3236: Toivomusaloite n:o 42
3237:
3238:
3239:
3240:
3241: Astala ym.: Taloudellisen tuen antamisesta Costa Rican Rauhan
3242: Yliopistolle
3243:
3244:
3245: Eduskunnalle
3246:
3247: Costa Rica, runsaan 2,2 miljoonan asukkaan juisesti näistä kysymyksistä ja saavutetuista tulok-
3248: valtio Keski-Amerikassa, on tullut tunnetuksi sista.
3249: maailman toiseksi ainoana itsenäisenä kansakun- Rauhantiede suuntaa siten tutkimuksensa rau-
3250: tana, joka ei ylläpidä aseellista armeijaa. Maassa han filosofiaan, rauhan historiaan, rauhan psyko-
3251: käydyn sisällissodan jälkeen vuonna 1948 armeija logiaan, rauhankirjallisuuteen ja yrittää hahmo-
3252: lakkautettiin. Sotilasmenojen puuttuminen 40 tella teorioita harmonisesta yksilö- ja yhteisötason
3253: vuoden ajan on vaikuttanut maan kehitykseen. elämästä. Yliopiston toisella toimintalohkolla,
3254: Costaricalaiset väittävät tilanteen vaikuttavan yh- rauhankasvatuksen edistämisessä, pyritään käyttä-
3255: teiskuntaelämäänkin niin, että väkivaltaiset käyt- mään em. tutkimustuloksia hyödyksi sekä kehittä-
3256: täytymismallit vähenevät ja rauhallinen elämänta- mään rauhankasvatukseen sopivaa pedagogiikkaa.
3257: pa saa enemmän sijaa. Tulevaisuudessa tähdätään siihen, että yliopisto
3258: Rauhanperiaatteen innoittamana Costa Rica on kykenee kouluttamaan opiskelijoita maisterin- ja
3259: tehnyt kansainvälisillä forumeilla lukuisia rau- tohtorintutkintoja vastaavalle tasolle. Opetusoh-
3260: hanaloitteita. Vuonna 1978 Costa Rica ehdotti jelmassa tulee olemaan kursseja ja seminaareja
3261: YK:n yleiskokouksessa erityisen Rauhan yliopis- mm. seuraavista aiheista:
3262: ton perustamista sijaintipaikkana Costa Rica. a) Rauhankasvatuksen filosofia, Vieraantumi-
3263: Vuonna 1980 yleiskokous hvyäksyi yliopiston pe- nen ja kasvaminen rauhaan, Väkivallan psykolo-
3264: rustamisen virallisella kansainvälisellä sopimuksel- gia ja rauhankasvatus.
3265: la, jonka allekirjoitti 10 valtiota. Myöhemmin so- b) Kasvatus, pedagogia ja tiedonvälitys, Rau-
3266: pimuksen on allekirjoittanut 17 muuta valtiota. hankasvatus, tiedotusvälineet ja niiden kulttuuri-
3267: Valitettavasti Suomi ei ole näiden joukossa. vaikutus.
3268: Syksyllä 1981 YK:n pääsihteeri nimitti laaja- c) Kasvatus, systeemien ja rakenteiden tukemi-
3269: pohjaisen kansainvälisen johtokunnan Rauhan nen, kasvatus sekä poliittiset ja sosiaaliset arvot.
3270: yliopiston toimintaa suunnittelemaan ja valvo- d) Pedagogiikka konflikteja provosoivana väli-
3271: maan. 16-henkisessä johtokunnassa Suomea - ja neenä, Pedagogiikka konflikteja ratkaisevana kei-
3272: samalla pohjoismaita ja koko Eurooppaa- edus- nona.
3273: taa suurlähettiläs Ilkka Pastinen. Costa Rica lah- e) Menetelmien ja välineiden kehittäminen
3274: joitti yliopistolle maa-alan. Perusrakennuksen ra- työhön aseistariisunnan hyväksi, Välineiden ja
3275: kennustyöt saatiin loppuun vuonna 1983. materiaalin tuottaminen rauhankasvatukseen jne.
3276: Rauhan yliopiston tavoitteeksi määriteltiin '' ih- Yliopiston tieteellisen vapauden ja itsenäisen
3277: misten keskeisen ymmärtämyksen hengen, suvait- työskentelyn turvaamiseksi on alusta pitäen sovit-
3278: sevaisuuden ja rauhanomaisen rinnakkaiselon tu, ettei YK rahoita yliopistoa eivätkä siten sen jä-
3279: edistäminen, kansojen väliseen yhteistyöhön in- senvaltiot pääse esittämään vaatimuksia sen toi-
3280: nostaminen sekä maailmanrauhan tiellä olevien mintaan nähden.
3281: esteiden ja uhkien vähentäminen, pitäen mielessä Rauhan yliopiston tarpeellisuus on tunnustettu
3282: YK:nperuskirjassa mainitut päämäärät''. Tavoit- laajalti. Yliopisto on perustamisestaan saakka saa-
3283: teiden saavuttamiseksi yliopiston tehtävänä on nut osakseen suurta huomiota lukuisten vieraili-
3284: harjoittaa tieteidenvälistä, rauhankysymyksiin joiden, tiedustelujen ja muun yhteydenpidon
3285: liittyvää tutkimustoimintaa, so. "rauhantiedet- merkeissä. Yliopisto etsii koko ajan yhteyksiä eri
3286: tä" ( = irenology), kouluttaa korkea-asteen rau- maiden yliopistoihin ja kansainvälisiin tai kansal-
3287: hankasvattajia ja levittää tietoa maailmanlaa- lisiin järjestöihin, joiden kanssa se voisi harjoittaa
3288: 48 1987 vp. - TA n:o 42
3289:
3290: yhteistyötä tutkimuksen ja opetuksen merkeissä. hankasvattajien yhteyksien kehittämisestä tulisi
3291: Ennen kaikkea eri valtioiden ja hallitusten talou- Suomen valtion kantaa vastuuta. Myös Suomen
3292: dellinen tuki turvaisi sen toimintaedellytykset se- yliopistot, jotka ovat pohtimassa rauhankasvatuk-
3293: kä tiedottamisen mahdollisuudet. sen sisällyttämistä opinto-ohjelmiinsa, voisivat
3294: Suomen, jolla on pitkät ja yleisesti tunnustetut solmia tiiviit yhteydet Rauhan yliopistoon ja rikas-
3295: perinteet rauhantoiminnassa ja rauhankasvatuk- tuttaa siten puolin ja toisin opiskelijoita tietojen
3296: sessa, tulisi mielestämme antaa oma vahva panok- ja stipendiaattien vaihdon kautta.
3297: sensa Rauhan yliopistolle. Koska Rauhan yliopisto Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3298: sijaitsee kehitysmaassa ja sen toiminnassa kehitys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3299: asiat ovat erityisen huomion kohteena, osa mei- sen,
3300: dän kehitysyhteistyövaroistamme voitaisiin koh-
3301: distaa yliopiston tukemiseen. Kasvatuksen tuke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ta-
3302: minen olisi erinomaista kehitysyhteistyötä. loudellzsen tuen antamiseksi Costa Rican
3303: Nykyisessä kireässä maailmantilanteessa jokai- Rauhan Yliopzstolle, yhteyksien solmimi-
3304: nen ponnistus rauhan edistämiseksi on mitä tar- seksi Suomen yliopzstojen ja Rauhan yli-
3305: peellisin. Suomen tulisi suhtautua rauhankasva- opiston vältlle mm. tietojen ja stipen-
3306: tusta ja rauhantyötä tukeviin kansainvälisiin toi- diaattien vaihdon kautta sekä Rauhan yli-
3307: miin erityisen myönteisesti. Costa Rican Rauhan opzston ja Suomen rauhankasvatta;i"en yh-
3308: yliopiston tukemisesta ja sen sekä Suomen rau- teyksien kehittämzseksi.
3309:
3310: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3311:
3312: Heli Astala Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
3313: 1987 rd. 49
3314:
3315: Hemställningsmotion nr 43
3316:
3317:
3318:
3319:
3320: Björklund: Om successivt utökande av Finlands flyktingkvot
3321:
3322:
3323:
3324:
3325: Tili Riksdagen
3326:
3327: Enligt FN-flyktinghögkommissariatets upp- och Norge varit 7 000 respektive 700. Hösten 1986
3328: gifter har Sverige efter andra världskriget och fram kunde de tre skandinaviska länderna sammanlagt
3329: tili den 1.1.1985 beviljat asyl åt 90 000 flykting- ta emot lika många flyktingar under ett enda vec-
3330: ar, Norge åt 10 000 och Danmark åt 8 500 flyk- koslut som det inalles finns i Finland.
3331: tingar. Motsvarande siffra för Finland är 500. Med tanke på den rådande flyktingsituationen
3332: För ett år sedan beräknades att det i Sverige i världen och på Finlands anseende som nordiskt
3333: fanns en flykting på 83 invånare, i Norge en på land föreslås att riksdagen måtte hemställa
3334: 414 och i Danmark en på 511 invånare. I Finland
3335: fanns enligt samma beräkning en flykting på ca. att regeringen vidtar åtgärder för att
3336: 7 500 invånare. successivt under åren 1987-90 utöka den
3337: Under 1986 har Sverige ytterligare tagit emot år 1986 i Finland införda flyktingkvoten
3338: ca. 16 000 flyktingar medan antalet för Danmark tzll att omfotta minst 1 000 jlyktingar.
3339:
3340: Helsingfors den 21 april 1987
3341:
3342: Ilkka-Christian Björklund
3343:
3344:
3345:
3346:
3347: 7 2705361
3348: 50 1987 vp.
3349:
3350: Toivomusaloite n:o 43 Suomennos
3351:
3352:
3353:
3354:
3355: Björklund: Suomen vastaanottaman pakolaismäärän asteittaisesta
3356: lisäämisestä
3357:
3358:
3359: Eduskunnalle
3360:
3361: YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin tietojen kolme Skandinavian maata saattoivat yhden vii-
3362: mukaan Ruotsi on toisen maailmansodan jälkeen konlopun aikana ottaa vastaan yhtä monta pako-
3363: 1.1.1985 mennessä myöntänyt turvapaikan 90 000 laista kuin Suomessa on pakolaisia kaikkiaan.
3364: pakolaiselle, Norja 10 OOO:lle ja Tanska 8 500 pa- Maailman vallitsevaa pakolaistilanneta ja Suo-
3365: kolaiselle. Suomen vastaava luku on 500. men mainetta pohjoismaana ajatellen ehdotan
3366: Vuosi sitten laskettiin Ruotsissa olevan yksi pa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3367: kolainen 83 asukasta kohden, Norjassa vastaava
3368: luku oli 414 ja Tanskassa 511. Saman laskelman että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin li-
3369: mukaan Suomessa olisi yksi pakolainen noin 7 500 sätäkseen asteittain vuosina 1987-90
3370: asukasta kohden. Suomen vuonna 1986 käyttöön ottaman
3371: Vuoden 1986 aikana Ruotsi on lisäksi ottanut pakolaiskti'ntiön käsittämään vähintään
3372: vastaan noin 16 000 pakolaista. Tanskan vastaava 1 000 pakolaista.
3373: luku on 7 000 ja Norjan 700. Syksyllä 1986 nämä
3374:
3375: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3376:
3377: Ilkka-Christian Björklund
3378: 1987 vp. 51
3379:
3380: Toivomusaloite n:o 44
3381:
3382:
3383:
3384:
3385: Björklund ym.: Alkoholin ja tupakan mainonnan ja markkinoinnin
3386: lopettamisesta kehitysmaissa
3387:
3388:
3389: Eduskunnalle
3390:
3391: Kehitysmaissa itsenäistymisprosessien jälkeen Kehitysmaille alkoholin ja tupakan mainonta ja
3392: alkoholin ja tupakan kulutusluvut ovat olleet jat- markkinointi muodostavat laajan ja kasvavan kan-
3393: kuvassa kasvussa. Maailman terveysjärjestön santerveydellisen ja -taloudellisen kriisin.
3394: WHO:n lukujen mukaan monissa kehitysmaissa Teollistuneiden maiden tulisi tuntea vastuunsa
3395: on jo kymmenen prosenttia väestöstä alkoholisteja tässä tilanteessa ja yhdessä Yhdistyneiden Kansa-
3396: tai alkoholin suurkäyttäjiä. Tästä aiheutuu näiden kuntien ja sen jäsenjärjestöjen, alueellisten järjes-
3397: maiden suhteellisen kehittymättömälle tervey- töjen kanssa toimia siten, että alkoholin ja tupa-
3398: denhoitojärjestelmälle suhteettornia ongelmia. kan mainonta ja markkinointi kansainvälisin sopi-
3399: Myös oma valtionyhtiömme on ollut mukana vie- muksin lopetettaisiin kehitysmaissa. Jokainen
3400: mässä alkoholitietoutta kehitysmaihin. maa on luonnollisesti vastuussa myös omasta käyt-
3401: Vuosien 1970 ja 1980 välillä tupakoivien osuus täytymisestään tässä asiassa.
3402: nousi Afrikassa kolmanneksen ja Aasiassa ja Lati- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3403: nalaisessa Amerikassa lähes neljänneksen. Brasi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3404: liassa keuhkosyöpä on jo nyt miesten yleisin kuo- sen,
3405: linsyy. Toisaalta vähintään joka kahdeksas kehi-
3406: tysmaissa hakattu puu käytetään tupakanlehtien että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
3407: kuivaamiseen. Yhdistyneissä Kansakunnissa alkoholin
3408: Kehitysmaissa ei ole juurikaan mainoskieltoja ja tupakan mainonnan ja markkinoinnin
3409: alkoholille ja tupakalle. Ne ovat hedelmällistä lopettamiseksi kehitysmaissa kansainväli-
3410: maaperää alkoholi- ja tupakkayhtiöille, jotka ovat sin sopimuksin sekä· omalta osaltaan ryh-
3411: teollistuneissa maissa saaneet takaiskuja terveys- tyisi jo nyt em. toimenpiteisiin Suomen
3412: kasvatuskampanjoiden ja lainsäädännön vuoksi. osalta.
3413:
3414: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3415:
3416: Ilkka-Christian Björklund Sakari Knuuttila
3417: 52 1987 vp.
3418:
3419: Toivomusaloite n:o 45
3420:
3421:
3422:
3423:
3424: Haavisto ym.: Talous- ja diplomaattisuhteiden katkaisemisesta Etelä-
3425: Afrikan kanssa
3426:
3427:
3428: Eduskunnalle
3429:
3430: Etelä-Afrikka on maa, jonka perustuslaki oi- suhteilla osoitetaan moraalinen tuki jonkin maan
3431: keuttaa rotusortoa ylläpitävän järjestelmän. YK hallituksen politiikalle. Näiden suhteiden katkai-
3432: on toistuvasti tuominnut Etelä-Afrikan politiikan seminen olisi rauhanomainen, mutta konkreetti-
3433: ja kaiken tuen tälle järjestelmälle sekä vedonnut nen keino vaikuttaa Etelä-Afrikan järjestelmän
3434: jäseniinsä, jotta nämä huomioisivat sen omassa ul- muuttamiseksi.
3435: kopolitiikassaan. Suomessa kymmenet kansalaisjärjestöt ovat
3436: Toistaiseksi Suomen valtio ei ole kuitenkaan toistuvasti vedonneet hallitukseen Etelä-Afrikan
3437: ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin Etelä-Afrikan suhteiden katkaisemiseksi. Hankkeella on myös
3438: suhteiden katkaisemiseksi, vaan on tyytynyt tuo- varsin laaja poliittinen tuki. Viime eduskuntakau-
3439: mitsemaan maan järjestelmän vain muodolli- della asiasta jätettiin kolme lakialoitetta.
3440: sesti. Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
3441: Rotusorrosta kärsivät mustat ovat toistuvasti toivomuksen,
3442: vedonneet muihin maihin, jotta nämä painostai-
3443: sivat valkoista hallitusta taloudellisten ja diplo- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
3444: maattisten suhteiden katkaisemisella. Taloussuh- kaikkien talous- ja diplomaattisuhteiden
3445: teiden katkaiseminen on merkittävä tekijä apart- katkaisemiseksi Etelä-Afrikan apartheid-
3446: heid-hallituksen tulevaisuudelle. Diplomaatti- hallitukseen.
3447:
3448: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3449:
3450: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
3451: 1987 vp. 53
3452:
3453: Toivomusaloite n:o 46
3454:
3455:
3456:
3457:
3458: Haavisto ym.: Pakolaiskiintiön nostamisesta pohjoismaiselle tasolle
3459:
3460:
3461:
3462: Eduskunnalle
3463:
3464: Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten teknologian, talouden kuin kulttuurinkin alueel-
3465: kiintiö on 100. Esim. muissa Pohjoismaissa se on la. Kansainvälistyminen on moniulotteinen pro-
3466: 1 250 - tosin Ruosin ja Tanskan vuosittain vas- sessi ja vaatii avoimuutta ja ennakkoluulotto-
3467: taanottamien pakolaisten määrä on tosiasiallisesti muutta myös meiltä suomalaisilta. Samalla se
3468: vielä huomattavasti suurempi. merkitsee myös globaalista vastuuta sekä yksittäis-
3469: Vuodelta 1951 peräisin oleva kansainvälinen ten ihmisten kohtaloista että niiden syistä. Suo-
3470: pakolaisuuden määritelmä katsoo pakolaiseksi men pakolaispolitiikka on räikeässä ristiriidassa
3471: henkilön, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jo- näiden kansainvälistymispäämäärien kanssa.
3472: hon kohdistetaan vainoa rodun, uskonnon, kansa- Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
3473: laisuuden, tiettyyn sosiaaliseen ryhmään kuulu- toivomuksen,
3474: misen tai poliittisten mielipiteiden vuoksi. Suo-
3475: men samoin kuin muiden Pohjoismaiden lainsää- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
3476: däntö perustuu tähän määritelmään, mutta sen li- Suomen pakolaiskiintiön nostamiseksi vä-
3477: säksi muut Pohjoismaat ovat laajentaneet lainsää- hintään pohjoismaiselle tasolle ja pako-
3478: däntöään ottamaan huomioon myös ns. humani- laislainsäädännön tarkistamiseksz' siten,
3479: tääriset syyt. että myös humanitääriset syyt otettaisiz'n
3480: Suomi pyrkii kansainvälistymään niin tieteen, huomioon pakolaisuuden perustei.rsa.
3481:
3482: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3483:
3484: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
3485: 54 1987 vp.
3486:
3487: Toivomusaloite n:o 47
3488:
3489:
3490:
3491:
3492: Hautala ym.: Ulkomaalaisten asemaa koskevien säännösten tiedot-
3493: tamisesta
3494:
3495:
3496: Eduskunnalle
3497:
3498: Toistuvasti on erilaisissa yhteyksissä tullut esil- Suomessa oleskeluun liittyvistä keskeisistä raJoi-
3499: le, että ulkomaalaislain sekä siihen liittyvien sää- tuksista, velvoitteista ja oikeuksista laadinaisiin
3500: dösten ja määräysten tuntemus kaikkien sitä tar- esim. Helsingin poliisilaitoksen jakaman esitteen
3501: vitsevien keskuudessa on heikkoa. On runsaasti tapainen esite, jonka jakelu hoidettaisiin tehok-
3502: tapauksia, jotka osoittavat, ettei edes Suomen ul- kaasti niin, että se saavuttaisi mahdollisimman
3503: komaisilla edustustoilla ole yksityiskohtaista tietoa monta sen sisältämää tietoa tarvitsevaa henkilöä.
3504: sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston ulko- Toisin sanoen sitä jaettaisiin systemaattisesti kai-
3505: maalaislain sekä siihen liittyvien säädösten ja mää- kissa passintarkastuspisteissä, ulkomaisissa edus-
3506: räysten soveltamisesta käytännössä. Ulkomaalais- tustoissa sekä ulkomaalaistoimistossa ja poliisivi-
3507: ten tiedustellessa lähetystöistä tai konsulaateista ranomaisten luona ulkomaalaisasioissa asioiville.
3508: Suomeen tuloon ja sinne asettumista varten tarvit- Sitä tulisi olla helposti saatavilla myös ulkomaista
3509: tavia lupia heitä saatetaan neuvoa tulemaan maa- työvoimaa käyttäviä yrityksiä ja ulkomaalaisia ma-
3510: han turistina ja vasta siellä anomaan oleskelu- tai joittavia yksityisiä kansalaisia varten. Lisäksi Suo-
3511: työlupaa. Lupa-anomuksia jättäessään tai viimeis- men ulkomaisille edustustoille tulisi saada julki-
3512: tään luvan epäämistä koskevan tiedon tultua pai- seen käyttöön tarkoitettua esitettä yksityiskohtai-
3513: kalliselle poliisiviranomaiselle heille sitten petty- semmat, yhtenäiset soveltamisohjeet.
3514: myksekseen onkin kerrottu, että heidän olisi mat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3515: kustettava jonnekin Pohjoismaiden ulkopuolelle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3516: anomaan ja odottamaan lupaa. Näin on käynyt muksen,
3517: jopa ulkomaalaista työvoimaa palkattaessa yrityk-
3518: sille, joilla ulkomaalaisia on ennenkin ollut palve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, et-
3519: luksessaan. Käytännössä määräystä, ettei ulko- tä ulkomaalaislaki, sen säännökset, mää-
3520: maalainen voi Suomessa vaihtaa oleskelunsa syytä, räykset ja käytännön sovellutukset sekä
3521: sovelletaan kohtuuttoman ankarasti; jäisihän vi- kaikki ulkomaalaisen Suomessa oleske-
3522: ranomaisille mahdollisuus oleskelu- tai työluvan luun lti"ttyvät keskeiset rajoitukset, velvoit-
3523: epäämiseen, mikäli luvan anoja on ei-toivottu teet ja oikeudet saatettaisiin mahdollisim-
3524: henkilö, vaikka tämän säädöksen ehdottomuudes- man monen maahamme pyrkivän ulko-
3525: ta luovuttaisiinkin. Joskus on ulkomaalaistoimis- maalaisen tai muun asianosaisen tietoon
3526: ton toimesta myös nuhdeltu ulkomaalaista siitä, esim. siten, että laadittaisiin esite, jota
3527: että hän ei ole tiennyt poliisille ilmoittautumisvel- jaettaisiin systemaattisesti, kaikissa pas-
3528: voitteesta asetuttuaan asumaan jollekin paikka- sintarkastuspisteisså; ulkomaisissa edus-
3529: kunnalle ja johonkin asuntoon. Tämä tietämättö- tustoissa ja ulkomaalaistoimistossa sekä
3530: myys tuottaa paitsi ikäviä konflikteja suomalaisten poliisiviranomaisten luona ulkomaalais-
3531: viranomaisten ja ulkomaalaisten välillä myös koh- asioissa asioivtlle ja että Suomen ulkomai-
3532: tuuttomia kustannuksia, jotka olisi voitu välttää, sille edustustotfle annettaisiin yksityis-
3533: jos ulkomaalainen olisi osannut hakea oikeanlaista kohtaisemmat ja yhtenäiset soveltamisoh-
3534: lupaa ensi kerran maahan saapuessaan. jeet, sekä lopuksi, ettei ulkomaalaislakia
3535: Tästä syystä valtiovallan tulisi huolehtia siitä, ja sen määräyksiä sove/lettaessa kenelle-
3536: että ulkomaalaislaista, sen säännöksistä, määräyk- kään asianosaiselle aiheutettaisi kohtuut-
3537: sistä ja soveltamisesta sekä kaikista ulkomaalaisen tomia ylimääräisiä kustannuksia.
3538:
3539: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1987
3540:
3541: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
3542: 1987 vp. 55
3543:
3544: Toivomusaloite n:o 48
3545:
3546:
3547:
3548:
3549: Jokinen ym.: Rauhanomaisia suhteita lujittavaa tiedonvälitystä
3550: kehittävän toimikunnan asettamisesta
3551:
3552:
3553: Eduskunnalle
3554:
3555: Rauhanomaisen kehityksen voimistaminen ja dotusvälineiden suuren vastuun merkitystä täh-
3556: kansojen välisen yhteistyön kehittäminen liittyvät dennettävä Suomessa valtiovallan toimesta. Yhtä
3557: velvoittavana tehtävänä kaikkeen tiedonvälityk- välttämätöntä kuin on päämäärä erilaisten valtioi-
3558: seen. Kuitenkin on vielä olemassa asenteita, jotka den keskeisen yhteisen rauhantahdon löytymisestä
3559: paperille painettuina tai muina tiedotuksina le- pitkäaikaisten ja vaikeidenkin neuvottelujen kaut-
3560: viävät ja myrkyttävät maamme vakavasti omaksu- ta, yhtä välttämätöntä on vastuu erilaisten tiedo-
3561: maa ystävyyden ja yhteistyön linjaa. Suomi on vel- tusvälineiden, sanoma- ja aikakauslehtien ja nii-
3562: vollinen osoittamaan selkeää liennytyksen ja rau- den toimittajien sekä kaikkien tiedonvälityksen
3563: hantahdon pyrkimystä, onhan täällä allekirjoitet- piirissä vaikuttavien henkilöiden omasta työstään,
3564: tu Euroopan turva- ja yhteistyökokouksen päätök- sillä se vaikuttaa aina koko maailmaa ja sen tule-
3565: set. Lisäksi Suomen ja Neuvostoliiton välinen ys- vaisuutta koskevissa ratkaisuissa. Kun yksikin rau-
3566: tävyys ja yhteistyö ovat esimerkillisiä. Siksi on haa ja turvallisuutta vaarantava sana ja ajatus yh-
3567: myös aiheellista edellyttää vastuunsa tuntevalta tyy toisiin samanlaisiin ja lisää niitä, on se todelli-
3568: tiedonvälitykseltä, että se tuomitsee epämääräiset, nen uhka rauhalle. Siksi ei näihin ilmiöihin näh-
3569: rauhanomaista kehitystä ja ystävyyttä vahingoitta- den yksikään hallitus saa olla välinpitämätön, eikä
3570: vat kirjoitukset ja ilmaisut. yksikään toimittaja sodanlietsoja.
3571: Tiedotusvälineet voivat palvella rauhan, luotta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
3572: muksen ja kansainvälisen liennytyksen periaattei- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3573: ta tehokkaammin kuin mikään muu. Mutta ne
3574: voivat niin halutessaan myös tuhota parhaimmat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin toi-
3575: kin yritykset rauhan lujittamiseksi. Lievemmässä- mikunnan asettamiseksi, joka alkaisi tut-
3576: kin kielteisessä hengessä esiin nostetut rauhan- kia tiedotusvälityksen asemaa ja merkitys-
3577: omaisen kehityksen vastaiset kirjoittelut ja ilmai- tä rauhanomaisen kehityksen lujittajana ja
3578: sut ovat omiaan vaikeuttamaan koko ihmiskun- Suomen virallisesti omaksuman ystävyys-
3579: nan hartaimman toiveen toteutumista ja pysyvän linjan tukzjana.
3580: rauhantilan aikaansaamista. Tästä syystä olisi tie-
3581:
3582: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3583:
3584: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Pauli Uitto
3585: Timo Laaksonen Raila Aho Esko Helle
3586: Pekka Leppänen Heli Astala Lauha Männistö
3587: Esko Seppänen
3588: 1987 vp.
3589:
3590: Toivomusaloite n:o 49
3591:
3592:
3593:
3594:
3595: Kemppainen ym.: Vartiuksen rajanylityspaikan avaamisesta
3596:
3597:
3598:
3599: Eduskunnalle
3600:
3601: Kostamuksen kaivosyhdyskunnan rakentamisen avata pysyvästi ja kaikelle liikenteelle. Esitykset
3602: alkaessa avattiin Kuhmon Vartiukseen rajanylitys- tästä ovat olemassa, mutta ilmeisesti asian valmis-
3603: paikka. Kostamuksen rakennustyömaan valmistu- telu ei etene riittävän ripeässä tahdissa suomalai-
3604: misen jälkeen rajanylitysliikenne ei enää ole ollut sen osapuolen taholta.
3605: mahdollista muuten kuin rautateitse tapahtuvan Valmisteluja Vartiuksen rajanylityspaikan avaa-
3606: pellettien tuonnin ja maanteitse tapahtuvan rajoi- miseksi tulisi nopeuttaa niin, että raja voitaisiin
3607: tetun tavaraliikenteen osalta. Kuitenkin Kosta- avata pysyvälle liikenteelle viimeistään vuoden
3608: muksen ja muun Neuvosto-Karjalan sekä Kai- 1990 alusta tai jo aikaisemminkin, mikäli Neuvos-
3609: nuun kesken on jatkuvasti yhteydenpidon tarvet- toliiton taholta ollaan siihen valmiita.
3610: ta, yhteistyötä mm. uusien rakennushankkeiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3611: aloittamisen suunnittelussa, kulttuurivaihdossa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3612: jne. Kaupallis-taloudellisten suhteiden kehittymi-
3613: nen merkitsisi myös uusia työtilaisuuksia Kainuul- että hallitus kiirehtisi valmisteluja Var-
3614: Ie, sekä sen elinkeinoelämän vilkastumista ja mo- tiuksen rajanylityspaikan avaamiseksi vii-
3615: nipuolistumista. meistään vuoden 1990 alusta lukien.
3616: Tästä syystä Vartiuksen rajanylityspaikka tulisi
3617:
3618: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3619:
3620: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
3621: Annikki Koistinen Sakari Valli
3622: 1987 vp. 57
3623:
3624: Toivomusaloite n:o 50
3625:
3626:
3627:
3628:
3629: Laine: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön kehittä-
3630: misestä
3631:
3632:
3633: Eduskunnalle
3634:
3635: Vuonna 1977 solmittu Suomen ja Neuvostolii- Hallituksen tulisi sijoittaa kehittämissuunnitel-
3636: ton kaupallis-taloudellista, tuotannollista ja tie- maan mm. seuraavat tavoitteet:
3637: teellis-teknistä yhteistyötä koskeva pitkän ajanjak- 1. Suomalaisten tuotteiden viennin lisääminen
3638: son ohjelma (PAO) sisältää suuntaviivat kaupan, edellyttää Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin
3639: projektiyhteistyön, tuotannollisen yhteistyön ja lisäämistä ja monipuolistamista. Erityisesti olisi
3640: tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämiselle. kiirehdittävä maakaasun tuonnin samoin kuin ko-
3641: Vuonna 1980 ohjelmaa täydennettiin ja jatkettiin neiden ja laitteiden tuonnin lisäämistä. Suomessa
3642: vuoteen 1995. voitaisiin käyttää nykyistä enemmän neuvostoliit-
3643: Pitkän ajanjakson ohjelma on toteutunut erit- tolaista tekniikkaa, mm. erilaisia autoja, koneita,
3644: täin hyvin Suomen viennin lisääntymisen ja Neu- lentokonetekniikkaa, laivakomponentteja ja tieto-
3645: vostoliitossa rakennettavien projektien osalta. koneita.
3646: Myös tuotannollinen yhteistyö on alkanut lupaa- 2. Myös kohteiden yhteisessä rakentamisessa
3647: vin esimerkein. Nämä hankkeet ovat olleet Suomessa ja kolmansissa maissa on runsaasti käyt-
3648: maamme tuotantoelämälle hyvin edullisia. Sen si- tämättömiä kehitysmahdollisuuksia käyttäen
3649: jaan eräät Suomen osalta aktiivisuutta ja vastavuo- myös neuvostoliittolaisia alihankkijoita ja aliura-
3650: roisuutta edellyttävät PAO:n tavoitteet ovat to- koitsijoita.
3651: teutuneet epätyydyttävästi tai eivät ole toteutu- 3. Sokiin kaivoksen avaaminen ja geologisen
3652: neet lainkaan. Esim. koneiden ja laitteiden tuonti tutkimuksen lisääminen yhteistyössä Neuvostolii-
3653: Neuvostoliitosta ei ole toteutunut PAO:n edellyt- ton kanssa antaisi mahdollisuuksia maaperässäm-
3654: tämällä tavalla. Suomalainen teollisuus ei ole tun- me olevien rikkauksien hyödyntämiseksi. Siksi
3655: tenut kiinnostusta pyytää neuvostoliittolaista teol- näiden toimenpiteiden suorittamista tulisi kiireh-
3656: lisuutta tuotannollista yhteistyötä edellyttäviin tiä ja samalla selvittää mahdollisuudet yhteistoi-
3657: hankkeisiinsa. mintaan jäämeren mannerjalustan hyödyntämistä
3658: PAO on Neuvostoliitossa lainvoimainen. Suo- koskevissa tutkimuksissa.
3659: messa ei sitä pidetä kuin suositusluonteisena. 4. Ottaen huomioon jo saavutetut myönteiset
3660: PAO:n päätösten toteutuminen riippuu Suomes- yhteistyökokemukset tulisi kehittää erikoistumista
3661: sa yksityisten yritysten intresseistä, mutta myös ja tuotannollista yhteistoimintaa laivanrakennuk-
3662: niin valtiovallan, valtionyhtiöiden kuin kuntien- sen, paperiteollisuuden laitteiden ja koneiden val-
3663: kin toimenpiteistä. Valtiovalta ei ole ryhtynyt eri- mistuksen, rautateiden liikkuvan kaluston tuotan-
3664: tyistoimenpiteisiin PA0: n toteuttamiseksi. non, viestikaluston valmistuksen, sähkötekniikan
3665: Taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa ja voimatalouden aloilla jne.
3666: on mm. työllisyyden turvaamisen kannalta erityi- 5. Kapitalistimaista tapahtuvia valtion, val-
3667: sen tärkeää. Sen avulla on voitu ja voidaan edel- tionyhtiöiden, kuntien ja yksityisten yritysten
3668: leen monipuolistaa maamme tuotantorakennetta. hankintoja tulisi erityisesti laite- ja konehankinto-
3669: Kauppaa ja muuta taloudellista yhteistyötä voi- jen osalta korvata mahdollisuuksien mukaan Neu-
3670: daan suunnitelmallisesti kehittää. PAO:n täysi- vostoliitosta ja muista bilateraalisen kaupan mais-
3671: painoinen hyväksikäyttö loisi edellytyksiä joukko- ta tapahtuvilla hankinnoilla.
3672: mittaisen työttömyyden poistamiselle ja maamme 6. Tavoitteeksi tulisi asettaa Suomen ja Neu-
3673: tuotantoelämän monipuoliselle kehittämiselle. vostoliiton taloudellisen yhteistyön määrällisen
3674:
3675:
3676:
3677: 8 2705361
3678: 58 1987 vp. - TA n:o 50
3679:
3680: kasvun kohottaminen niin, että sen osuus muo- että hallitus valmistelisi pitkän ajanjak-
3681: dostuisi vähintään 30-40 prosentiksi Suomen ul- son ohjelman (PAO:n) täysipainoista hy-
3682: komaankaupassa. väksikäyttöä ja Suomen ja Neuvostoliiton
3683: Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan taloude//ista yhteistyötä koskevan kehittä-
3684: hyväksyttäväksi toivomuksen, missuunnitelman.
3685:
3686: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
3687:
3688: Ensio Laine
3689: 1987 vp. 59
3690:
3691: Toivomusaloite n:o 51
3692:
3693:
3694:
3695:
3696: Laine: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudellisen, tuotan-
3697: nollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön lisäämisestä
3698:
3699:
3700: Eduskunnalle
3701:
3702: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudelli- Tuotannollisen yhteistoiminnan kehittämisessä
3703: sen, tuotannollisen ja tieteellis-teknisen yhteis- on suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Tä-
3704: työn kehitys ja pitkän ajanjakson ohjelman (PAO) män yhteistyön kehittäminen lisäisi myös neuvos-
3705: sisältämät suuntaviivat yhteistyön kehittämisen toliittolaisten koneiden ja laitteiden tuontia, ku-
3706: näköaloista osoittavat perusteettomiksi väitteet ten pitkän ajanjakson ohjelmassa on edellytetty.
3707: ns. idänkaupan näköalojen tyrehtymisestä ja sen Energia-alalla on suuria mahdollisuuksia yhteis-
3708: supistamisen välttämättömyydestä. Suuntaudut- työn kehittämiseen. Samoin rajakauppaa voidaan
3709: taessa uusien tavaranvaihtosopimusten valmiste- laajentaa. Valtion, valtionyhtiöiden, kuntien ja
3710: luun ja hyväksymiseen on maamme kansallisten kuntainliittojen sekä yksityisten yritysten laite- ja
3711: etujen mukaista käyttää hyväksi kaikki ne mah- konehankintoja voitaisiin merkittävästi lisätä ja
3712: dollisuudet, jotka ovat olemassa Suomen ja Neu- näin luoda mahdollisuuksia suomalaisten vienti-
3713: vostoliiton taloudellisen yhteistyön kehittämi- tuotteiden viennin ja työllisyyden lisäämiselle.
3714: seen. Se on tärkeätä kansantalouden ja teollisuu- Sokiin kaivoksen avaaminen ja geologisen tut-
3715: den monipuolistamisen, tieteellisen, tuotannolli- kimuksen lisääminen yhteistyössä Neuvostoliiton
3716: sen ja kaupallisen kokemuksen, teollisuus- ja kanssa antaisi mahdollisuuksia maaperässämme
3717: maataloustuotteiden viennin, Neuvostoliitosta ta- olevien rikkauksien hyödyntämiselle.
3718: pahtuvan tuonnin monipuolistamisen ja maas- Mittavia yhteistyön kehittämismahdollisuuksia
3719: samme joukkomittaisena esiintyvän työttömyyden sisältyy myös suunnitelmiin mannerjalustan hyö-
3720: vähentämisen kannalta. dyntämisessä suomalais-neuvostoliittolaisena yh-
3721: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudellis- teistyönä.
3722: ten suhteiden olennaiseksi osaksi on kehittynyt Kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittämi-
3723: kohteiden yhteinen rakentaminen. Rakennusyh- nen varmistaisi laivatelakoiden tilauskannan kas-
3724: teistyön suunnaksi voivat muodostua kompensaa- vun sekä mm. vaatetus-, tekstiili-, jalkine- ja elin-
3725: tiopohjalla toteutettavat rakennusurakat, mikä tarviketeollisuuden viennin kehittämisen ja työlli-
3726: antaisi mahdollisuuksia laajentaa ja monipuolis- syyden varmistamisen.
3727: taa Neuvostoliitosta tapahtuvaa tuontia. Myös Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
3728: muilla aloilla olisi mahdollisuuksia kompensaatio- hyväksyttäväksi toivomuksen,
3729: pohjalla tapahtuvan yhteistyön kehittämiseen.
3730: Maakaasuverkon rakentamisen ohella olisi että hallitus ktinnittäisi erityisen suurta
3731: suuntauduttava PAO:n suuntaviivojen mukaisesti huomiota Suomen ja Neuvostoliiton kau-
3732: yhteisten rakennuskohteiden toteuttamiseen pallis-taloudellisen, tuotannollisen ja tie-
3733: myös Suomessa. Samoin kolmansissa maissa voi- teellis-teknisen yhteistyön lisäämiseen.
3734: taisiin toteuttaa projektiyhteistyötä suomalaisten
3735: ja neuvostoliittolaisten toimesta.
3736:
3737: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
3738:
3739: Ensio Laine
3740: 60 1987 vp.
3741:
3742: Toivomusaloite n:o 52
3743:
3744:
3745:
3746:
3747: Laine: Taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa edistävän
3748: toimiston perustamisesta Turkuun
3749:
3750:
3751: Eduskunnalle
3752:
3753: Suomen ja Neuvostoliiton välisillä taloudellisil- teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Tässä
3754: la yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen merki- kehittämistyössä on teollisuuden itsensä ohella
3755: tys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun ja Porin keskeinen merkitys valtiovallan ja kuntien toi-
3756: läänin teollisuudelle, kaupalle, maataloudelle ja menpiteillä. Merkittävä osuus on myös kauppaka-
3757: työllisyydelle. Pelkästään Turussa on sotien jälkei- marien, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen
3758: senä aikana rakennettu Neuvostoliiton tilausten toimenpiteillä. Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa
3759: perusteella 700 laivaa, joiden työllisyysvaikutus on taloudellista yhteistyötä voisi edistää yhteyksien
3760: telakkateollisuudessa ollut aivan ratkaiseva. Neu- solmimista, neuvontaa ja koordinointia suoritta-
3761: vostoliiton kanssa tapahtuvan taloudellisen yhteis- van toimiston perustaminen Turkuun.
3762: työn merkitystä kuvaa se, että tämän yhteistyön Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
3763: ansiosta työllistetään välittömästi ja välillisesti yli hyväksyttäväksi toivomuksen,
3764: 20 prosenttia työvoimasta.
3765: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin sijain- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ta-
3766: nin ja sen teollisuuden rakenteen sekä kulkuyh- loude//ista yhteistyötä Neuvostoliiton
3767: teydet, on kaikki edellytykset edelleen kehittää ja kanssa edistävän toimiston perustamiseksi
3768: monipuolistaa taloudellista, teollista ja tieteellis- Turkuun.
3769:
3770: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
3771:
3772: Ensio Laine
3773: 1987 vp. 61
3774:
3775: Toivomusaloite n:o 53
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Laine ym.: Sota-aseiden viennin lopettamisesta
3781:
3782:
3783:
3784: Eduskunnalle
3785:
3786: Pariisin rauhansopimus edellyttää, ettei Suomi Suomen asetuottajien harjoittaman viennin ar-
3787: tuota aseita yli oman eli puolustusvoimiensa tar- vo oli vuonna 1977 virallisten tilastojen mukaan
3788: peen. noin 10 miljoonaa markkaa. Tämän vuoksi ei
3789: Tästä määräyksestä ei ole enää aikoihin piitattu. SAK:n esittämä vaatimus aseviennin kertakaikki-
3790: Suomen asevienti on kasvanut nopeasti. Tällä sesta lopettamisesta ole ainakaan taloudellisin pe-
3791: vuosikymmenellä aseviennin arvon odotetaan mo- rustein hylättävissä. SAK:n vaatimus pitäisi to-
3792: ninkertaistuvan nykyiseltä tasolta. teuttaa nopeasti, sillä Valmetin pyrkimys VINKA-
3793: Suomen sota-aseiden viennin määrä kasvoi ni- koneen vientiin ja Wärtsilän pyrkimys kehittä-
3794: mellisarvoltaan kuusinkertaiseksi viime vuosikym- mänsä 700 tonnin tykkiveneen vientiin voivat on-
3795: menen aikana. Vuonna 1970 vietiin maastamme nistuneesti nostaa maamme asevientiluvut hetkes-
3796: vajaan kahden miljoonan markan arvosta aseita. sä moninkertaisiksi, jolloin lopettaminen on pal-
3797: Vuonna 1979 viennin arvo oli yli 12 miljoonaa jon vaikeampaa. Lisäksi viennin lopettaminen on
3798: markkaa. rauhanpoliittisesti varsin perusteltua, koska salai-
3799: Asevienti on koostunut etupäässä jalkaväen lusta huolimatta on tullut ilmi, että maassamme
3800: aseistuksesta: tykeistä, kranaatinheittimistä ja ryn- tuotettuja aseita menee rotusortajien ja taantu-
3801: näkkökivääreistä sekä mainittujen aseiden am- muksellisten diktatuurien käyttöön. Vuoden 1980
3802: muksista. ulkomaankauppatilastosta paljastui, että Suomes-
3803: Suomen asevientiä valvoo ulkoministeriö, jonka ta on viety Chileen väljyydeltään yli 6 mm:n pat-
3804: lausunnon nojalla hallitus päättää vientiluvan ruunoita. Tilastoissa patruunat on merkitty urhei-
3805: myöntämisestä. luaseiden ammuksiksi. Yhtä hyvin ne voivat olla
3806: Periaatteessa asevientiä ei Suomesta saisi tapah- rynnäkkökiväärin panoksia. Tilastoista löytyy
3807: tua niin sanomille kriisialueille. Näillä alueilla myös muita Latinalaisen Amerikan diktatuurihal-
3808: aseiden kysyntä on suurta, ja niinpä myös Suomen lituksia, jotka ovat olleet suomalaisten asetehtai-
3809: varustelutuotanto on löytänyt nämä markkinat. den asiakkaina. Näitä ovat esimerkiksi pahamai-
3810: Yllättävää on, että lähes puolet koko 70-luvun neiset Guatemala ja Uruguay.
3811: aseviennistä suuntautui Suomesta kahteen maa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3812: han: Singaporeen ja Qatariin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3813: Singapore on kansainvälisen asekaupan keskus,
3814: josta tapahtuu aseiden jälleenmyyntiä. Qatar on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3815: Persianlahden valtio ja sijaitsee siten maailman Suomesta tapahtuvan sota-aseiden vien-
3816: kenties tulenarimmalla alueella. nin lopettamiseksi.
3817:
3818: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
3819:
3820: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
3821: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
3822: 62 1987 vp.
3823:
3824: Toivomusaloite n:o 54
3825:
3826:
3827:
3828:
3829: P. Leppänen ym.: Tuotannollisen yhteistyön kehittämisestä Suomen
3830: ja Neuvostoliiton teollisuuden välillä
3831:
3832:
3833: Eduskunnalle
3834:
3835: Pitkän ajanjakson ohjelmassa kaupallis-talou- teisiin hyviksi osoittautuneiden neuvostoliittolais-
3836: dellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön ten autojen, maatalouskoneiden ja -kaluston sekä
3837: kehittämiseksi ja syventämiseksi Suomen ja Neu- muidenkin tuotteiden kysynnän lisäämiseksi. Täs-
3838: vostoliiton välillä mainitaan mm.: "Ottaen huo- sä tarkoituksessa tulisi ryhtyä toimenpiteisiin yh-
3839: mioon maiden välisessä kaupallis-taloudellisessa teistyön kehittämiseksi erityisesti suomalaisen
3840: yhteistyössä saavutetut tulokset sekä kansainväli- maatalous- ym. koneteollisuuden kanssa ja sitä
3841: sestä työnjaosta molempien maiden kansanta- tietä kehittää tuotantoa molemminpuolista käyt-
3842: louksille koituvat edut osapuolet katsovat, että töä varten. Näin turvattaisiin työtilaisuuksia suo-
3843: tuotannollisen yhteistoiminnan ja erikoistumisen malaiselle teollisuudelle. Vastaavasti neuvostoliit-
3844: kehittyminen niillä talouselämän aloilla, joilla tolaisten tuotteiden kysynnän ja käytön lisäämi-
3845: molempien osapuolten tuotannolliset edellytykset nen laajentaisi kauppaa ja antaisi työtä suomalai-
3846: tarjoavat hyvän perustan ja suotuisat mahdolli- sille. Siksi olisi tehtävä kaikki voitava sen puoles-
3847: suudet tällaisen yhteistyön harjoittamiselle, edis- ta, että neuvostoliittolaisten autojen, traktorien ja
3848: tää molemmille maille edullisia kaupallisia ja ta- muiden koneiden ja laitteiden käyttöä voitaisiin
3849: loudellisia suhteita.'' Tällaista erikoistumista osa- nykyisestään moninkertaistaa aivan ensi tilassa. Se
3850: puolet suosittelevat koneenrakennusteollisuuden varmistaisi työtilaisuuksia maassamme.
3851: alalla. Ohjelmassa mainitaan erikseen metsä- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
3852: maatalouskoneet ja -laitteet. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3853: Työllisyyden parantamiseksi omassa maassam-
3854: me tulisi maittemme välillä solmittua pitkän ajan- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
3855: jakson yhteistyösuunnitelmaa ryhtyä käytännössä menpiteisiin tuotanno/iisen yhteistyön
3856: välittömästi toteuttamaan. Maahamme tuodaan kehittämiseksi Suomen ja NeuvostoHiton
3857: ulkomailta vuosittain noin 700 miljoonan markan teoiHsuuden välillä sekå· voimakkaan tie-
3858: arvosta maatalouskoneita ja -kalustoa. Erilaisia au- dotustoiminnan toteuttamiseksi neuvosto-
3859: toja tuodaan Suomeen vuosittain lähes 100 000. liittolaisten tuotteiden mainostamiseksi
3860: Neuvostoliitosta ja muista sosialistisen suunnitel- kotimaisen tuotannon mainoskampanjan
3861: matalouden maista tuonti on vielä vähäistä. Tämä rinna//a erityisesti työllisyyttä turvaavana
3862: johtuu neuvostoliittolaisten tuotteiden heikosta toimenpiteenä·.
3863: kysynnästä. Sen vuoksi olisi ryhdyttävä toimenpi-
3864:
3865: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3866:
3867: Pekka Leppänen Lauha Männistö Pauli Uitto
3868: Jarmo Wahlström Esko Helle Pertti Lahtinen
3869: Anna-Liisa Jokinen Esko Seppänen Arvo Kemppainen
3870: Heli Astala Raila Aho Risto Ahonen
3871: Asko Apukka Claes Andersson
3872: 1987 rd. 63
3873:
3874: Hemställningsmotion nr 55
3875:
3876:
3877:
3878:
3879: Melin m.fl.: Om utredning beträffande ansökan om medlemskap i
3880: Europarådet
3881:
3882:
3883: Tili Riksdagen
3884:
3885: Det finns i dag talrika argument som talar för ett Den parlamentariska församlingens arbete kan
3886: utrikespolitiskt initiativ i form av ansökan om t.ex. jämföras med Nordiska Rådets.
3887: medlemskap för Finland i Europarådet. Tili Euro- Europakonventionen för de mänskliga rättighe-
3888: parådet hör 21 europeiska parlamentariska demo- terna är en internationeli traktat - ett slags avtal
3889: kratier bland dessa de traditionellt neutrala länder- - enligt vilket staterna åtar sig särskilda förplik-
3890: na Schweiz, Sverige och Österrike. De övriga med- telser. Bestämmelser i Konventionen tillåter en
3891: lemsländerna är Belgien, Cypern, Danmark, individ, som gör gäliande att hans rättigheter
3892: Frankrike, Grekland, Holiand, Island, Irland, lta- skulie ha kränkts, att vinna upprättelse genom att
3893: lien, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Norge, starta ett förfarande mot den regering som han
3894: Portugal, Spanien, Storbritannien och Turkiet. anser vara ansvarig.
3895: Europarådet grundades 1949 med målsättning- Regeringarna blir skyldiga att tilise att de som
3896: en att arbeta för europeisk enhet, för att skydda står under deras jurisdiktion skyddas i enlighet
3897: demokratin och de mänskliga rättigheterna samt med Konventionen beträffande deras mänskliga
3898: för att förbättra människors levnadsförhålianden. rättigheter och friheter. Detta har ofta gjort det
3899: Det neutrala Schweiz som för sin neutralitets nödvändigt att genomföra reformer för att tilise
3900: skuli så sent som 1986 i en folkomröstning förkas- att lagar inte står i strid med bestämmelserna i
3901: tade medlemskap i Förenta Nationerna har dock Konventionen.
3902: ansett det förenligt med sina intressen att ansluta Hovrättsrådet Paavo Nikula sade i ett uttalande
3903: sig tili Europarådet. Finland borde därför inte ha 1986 (Helsingin Sanomat 29.10.1986) att med-
3904: råd att stå utanför rådet som i hög grad kommit lemskap i Europarådet behövs kanske mest av de
3905: att framstå som en organisation som slår vakt om som är svaga i samhäliet (maan vähäväkiset).
3906: de mänskliga rättigheterna. Självfaliet är det uppenbart att vädjan tili Europa-
3907: Den 4 november 1950 sammanträdde i Rom rådet i fråga om mänskliga rättigheter inte kanske
3908: ministrarna från 15 europeiska Iänder (Finland var kan bli en årligen återkommande företeelse, men
3909: inte med) och undertecknade den Europeiska enligt Nikula är det en viktig egenskap hos en
3910: Konventionen om de mänskliga rättigheterna som rättskyddsapparatur att den verkar redan med sin
3911: betecknas som en milstolpe i folkrätten. Konven- blotta existens.
3912: tionen trädde i kraft den 3 september 1953. Att dessa bestämmelser inte är döda bokstäver
3913: Uppgiften att skydda mänskliga rättigheter är visar Europarådets beslut att utesluta Grekland
3914: enligt Konventionen delad melian a) den Euro- från medlemsskap under överstejuntans regim och
3915: peiska Kommissionen för mänskliga rättigheter Turkiet under militärregeringen när brott mot de
3916: jämte Domstolen samt b) Ministerkommitten. mänskliga rättigheterna kunnat konstateras.
3917: Den sistnämnda beståd av medlemsstaternas utri- Grekland har som parlamentarisk demokrati sena-
3918: kesministrar elier deras stäliföreträdare. re kunnat återinträda i rådet. Även Turkiet har
3919: Europarådets parlamentariska församlig (Par- återupptagits i rådet.
3920: liamentary Assembly) består av 170 represen- Europakonventionen utgör en gemensam mått-
3921: tanter för de 21 medlemsstaternas parlament. Sve- stock för människorna i 21 europeiska Iänder med
3922: rige har här 6, Danmark och Norge vardera 5 och en sammanlagd befolkning om närmare 380 mil-
3923: Island 3 medlemmar. Den parlamentariska för- joner. För denna befolkning fungerar en gemen-
3924: samlingens arbete som hålis i tre enveckors sessio- sam rättsinsats i form av den ovannämnda Euro-
3925: ner i året i Strasbourg bereds av 13 specialutskott. padomstolen för mänskliga rättigheter.
3926: 64 1987 rd. - HM nr 55
3927:
3928: När frågan om Finlands medlemskap i Europa- Men eftersom rådets ideal i fråga om mänskliga
3929: rådet diskuterats har det framhållits att Finland, rättigheter även är våra ideal borde inga oöverstig-
3930: trots att det inte är medlem av rådet, har inbjudits liga hinder för medlemskap föreligga.
3931: att som observatör delta i flera av de aktiviteter Frågor som gäller det övernationella politiska
3932: som äger rum inom rådet. Bland dessa kan näm- samarbetet i Västeuropa behandlas inte av Euro-
3933: nas regelbundet återkommande europeiska minis- parådet utan av det av medborgarna i EG:s med-
3934: termöten (för bl.a. undervisnings-, transport-, lemsländer direktvalda Europaparlamentet.
3935: justitie-, social- och miljöministrar), i vilka Fin- Enligt ett uttalande av utrikesministeriets poli-
3936: land varit företrätt. tiska avdelning (10.7.1986) bör Finlands anslut-
3937: Europarådet organiserar ett brett samarbete och ning till Europarådet inte kategoriskt uteslutas.
3938: samordning mellan europeiska regeringar och par- ''En anslutning skulle dock förutsätta ett brett
3939: lament. Bland ämnesområden som berörs må initiativ från politiskt håll. Anslutningen skulle
3940: nämnas: Utbildning, kultur och idrott, sociala an- innebära ökat samarbete från riksdagens sida.
3941: gelägenheter, ungdomsfrågor, juridiska frågor, Därför borde det ha ett omfattande stöd i riksda-
3942: miljöproblem, mänskliga rättigheter etc. gen. Detta har aldrig uppmätts."
3943: Medlemsländerna har slutit ett hundratal avtal Men hänvisning till det ovan sagda hemställer
3944: på olika områden som är riktgivande för den na- undertecknade
3945: tionella lagstiftningen. Finland har biträtt bl.a.
3946: europeiska kulturavtalet, ett avtal om utlämning att Riksdagen uppmanar regen.ngen att
3947: av brottslingar, avtalet om patentansökningar etc. ta initiativ tili en utredning om det före-
3948: Konventionen om mänskliga rättigheter kan ligger tzllräcklig politisk enighet för en an-
3949: dock endast medlemmar av Europarådet biträda. sökan om medlemskap i Europarådet.
3950:
3951: Helsingfors den 14 april 1987
3952:
3953: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Ilkka-Christian Björklund
3954: Olli Ikkala Jörn Donner Elsi Hetemäki-Olander
3955: 1987 vp. 65
3956:
3957: Toivomusaloite n:o 55 Suomennos
3958:
3959:
3960:
3961:
3962: Melin ym.: Selvityksen tekemisestä Euroopan neuvoston jäsenyyden
3963: anomiseksi
3964:
3965:
3966: Eduskunnalle
3967:
3968: Tällä hetkellä on lukuisia perusteita, jotka työskentelyä voidaan esimerkiksi verrata Pohjois-
3969: puoltavat ulkopoliittisen aloitteen tekemistä Suo- maiden neuvoston työskentelyyn.
3970: men jäsenyyden anomiseksi Euroopan neuvostos- Euroopan ihmisoikeuksien yleissopimus on
3971: sa. Euroopan neuvostoon kuuluu 21 Euroopan par- kansainvälinen traktaatti, eräänlainen sopimus,
3972: lamentaarista demokratiaa, joiden joukossa ovat jonka mukaan valtiot asettavat itselleen erityisiä
3973: perinteisesti puolueettomat maat Itävalta, Ruotsi velvoitteita. Sopimuksen määräykset sallivat yksi-
3974: ja Sveitsi. Muut jäsenmaat ovat Belgia, Espanja, lön, joka väittää oikeuksiaan loukatun, vaatia hy-
3975: Hollanti, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, vitystä käynnistämällä menettelyn vastuullisena
3976: Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Luxemburg, Mal- pitämäänsä valtiota vastaan.
3977: ta, Norja, Portugali, Ranska, Tanska ja Turkki. Hallitusten velvollisuus on huolehtia tuomio-
3978: Euroopan neuvosto perustettiin vuonna 1949 valtansa piirissä olevien yksilöiden ihmisoikeuk-
3979: päämääränään työskennellä Euroopan yhtenäisyy- sien ja perusvapauksien suojelemisesta yleissopi-
3980: den puolesta, suojella demokratiaa ja ihmisoi- muksen mukaisesti. Tämä on tehnyt uudistusten
3981: keuksia sekä parantaa ihmisten elinoloja. toteuttamisen välttämättömäksi, jotta lait eivät
3982: Puolueeton Sveitsi, joka puolueettomuutensa olisi ristiriidassa yleissopimuksen määräysten
3983: vuoksi niinkin myöhään kuin vuonna 1986 kan- kanssa.
3984: sanäänestyksessä hylkäsi Yhdistyneiden Kansa- Hovioikeudenneuvos Paavo Nikula sanoi Hel-
3985: kuntien jäsenyyden, on kuitenkin katsonut etu- singin Sanomissa 29.10.1986 olleessa lausunnos-
3986: jensa mukaiseksi liittyä Euroopan neuvostoon. sa, että Euroopan neuvoston jäsenyyttä tarvitsevat
3987: Suomella ei ole tämän vuoksi varaa jäädä neuvos- ehkä eniten maan vähäväkiset. On ilmeisesti itses-
3988: ton ulkopuolelle, joka pitkälti on ihmisoikeuksia tään selvää, että vetoamisesta Euroopan neuvos-
3989: puolustava järjestö. toon ihmisoikeusasioissa ei ehkä tule vuotuisesti
3990: Marraskuun 4 päivänä 1950 Roomaan kokoon- toistuvaa ilmiötä, mutta Nikulan mukaan kyse on
3991: tuivat 15 Euroopan maan (Suomi ei ollut muka- oikeusturvakoneistossa olevasta niin tärkeästä
3992: na) ministerit ja allekirjoittivat Euroopan ihmisoi- ominaisuudesta, että sen pelkkä olemassaolo jo
3993: keuksien yleissopimuksen, jota pidetään eräänä vaikuttaa.
3994: kansainvälisen oikeuden virstanpylväänä. Sopi- Kyse ei ole pelkästään kuolleesta kirjaimesta.
3995: mus tuli voimaan 3 päivänä syyskuuta 1953. Tämän osoittaa jo Euroopan neuvoston päätös sul-
3996: Ihmisoikeuksien suojelu jakautuu yleissopi- kea Kreikka jäsenyydestä everstijuntan hallinnon
3997: muksen mukaan a) Euroopan ihmisoikeuksien aikana ja Turkki sotilashallituksen aikana, jolloin
3998: toimikunnalle ja tuomioistuimelle sekä b) minis- ihmisoikeusrikoksia voitiin todeta tapahtuneen.
3999: terikomitealle. Viimeksi mainittuun kuuluvat jä- Kreikka on parlamentaarisena demokratiana voi-
4000: senvaltioiden ulkoministerit tai heidän sijaisensa. nut myöhemmin palata neuvostoon. Myös Turkki
4001: Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleisko- on otettu uudelleen neuvostoon.
4002: koukseen (Parliamentary Assembly) kuuluu 170 Euroopan yleissopimus on yhteinen mittapuu
4003: edustajaa 21 jäsenmaan parlamentista. Ruotsilla 21 Euroopan maan lähes 38 miljoonalle ihmiselle.
4004: jäseniä on 6, Tanskalla ja Norjalla kummallakin Näitä ihmisiä varten on olemassa yhteinen oikeus-
4005: 5 ja Islannilla 3 jäsentä. Parlamentaarisen yleisko- aste: edellä mainittu Euroopan ihmisoikeuksien
4006: kouksen työskentelyä, joka tapahtuu kolmessa yh- tuomioistuin.
4007: den viikon mittaisessa istunnossa vuoden aikana, Suomen jäsenyydestä Euroopan neuvostossa
4008: valmistelee 13 erikoisvaliokuntaa. Parlamentin keskusteltaessa on korostettu, että Suomi, vaikka
4009:
4010: 9 2705361
4011: 66 1987 vp. - TA n:o 55
4012:
4013: se ei olekaan neuvoston jäsen, on kutsuttu osallis- myös meidän ihanteitamme, ei jäsenyydelle pitäi-
4014: tumaan tarkkailijana useihin neuvoston piirissä si olla voittamattomia esteitä.
4015: tapahtuviin toimintoihin. Näistä toiminnoista Länsi-Euroopan ylikansallisen poliittisen yhteis-
4016: voidaan mainita säännöllisesti toistuvat Euroopan työn kysymyksiä ei käsitellä Euroopan neuvostos-
4017: ministerikokoukset (mm. opetus-, liikenne-, oi- sa, vaan Euroopan yhteisön jäsenmaiden kansa-
4018: keus-, sosiaali- ja ympäristöministerien kokouk- laisten suoraan valitsemassa Euroopan parlamen-
4019: set), joissa Suomi on ollut edustettuna. tissa.
4020: Euroopan neuvosto organisoi ja koordinoi laa- Ulkoministeriön poliittisen osaston lausunnon
4021: jaa Euroopan hallitusten ja parlamenttien välistä (10. 7 .1986) mukaan Suomen liittymistä Euroo-
4022: yhteistyötä. Alueista voidaan mainita koulutus, pan neuvostoon ei pitäisi ehdottoman jyrkästi sul-
4023: kulttuuri ja urheilu, sosiaalikysymykset, nuoriso- kea pois. "Liittyminen edellyttäisi kuitenkin laa-
4024: kysymykset, oikeudelliset kysymykset, ympäristö- jaa aloitetta poliittiselta taholta. Liittyminen mer-
4025: ongelmat, ihmisoikeudet jne. kitsee lisääntynyttä yhteistyötä eduskunnan tahol-
4026: Jäsenmaat ovat solmineet satakunta eri alojen ta. Siksi sillä on oltava laaja eduskunnan tuki. Sitä
4027: sopimusta, jotka ovat kansallista lainsäädäntöä ei ole koskaan mitattu.''
4028: ohjaavia. Suomi on liittynyt mm. Euroopan kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
4029: tuurisopimukseen, rikoksentekijöiden luovutta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4030: mista koskevaan sopimukseen, patenttihakemuk-
4031: sia koskevaan sopimukseen jne. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
4032: Ihmisoikeuksien yleissopimukseen voivat liittyä vityksen tekemiseksi siitä, onko olemassa
4033: ainoastaan Euroopan neuvoston jäsenet. Koska riittävää poliittista yksimielisyyttä Euroo-
4034: neuvoston ihmisoikeuksia koskevat ihanteet ovat pan neuvoston jäsenyyden anomiseksi.
4035:
4036: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4037:
4038: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn llkka-Christian Björklund
4039: Olli Ikkala Jörn Donner Elsi Hetemäki-Olander
4040: 1987 rd. 67
4041:
4042: Hemställningsmotion nr 56
4043:
4044:
4045:
4046:
4047: Nyby m.fl.: Om begränsning av vapenexporten och om ändring av
4048: Finlands vapenproduktion
4049:
4050:
4051: Tili Riksdagen
4052:
4053: Vapenhandelns betydelse och inriktning har te på en omstälining av stora delar av den fin-
4054: tiliägnats en ökande uppmärksamhet också i den ländska vapenproduktionen tili civilproduktion.
4055: finländska nedrustningspolitiska debatten. Fin- Samtidigt som åtgärder bör vidtas för att inleda
4056: land befinner sig på en 17:de plats bland vapen- den långsiktsplanering, bör de omedelbara beho-
4057: exportörerna i världsstatistiken, men t.ex. år 1980 ven av en reglering av den finländska vapenexpor-
4058: utgjorde Finlands andel av världens vapenhandel ten tillgodoses genom en reform av den existeran-
4059: endast 0,006 procent. Också ur den finska natio- de vapenexportlagstiftningen.
4060: nalekonomins synvinkel är vapenexportens bety- Denna lagreform bör basera sig på följande ut-
4061: delse margineli. Ett ofta brukat argument är där- gångspunkter:
4062: för, att det på grund av den finska vapenexportens - målet är ett alimänt förbud av vapenexpor-
4063: ringa betydelse inte finns någon anledning att ten, varvid undantag kan göras endast enligt sär-
4064: uppstälia särskilda begränsningar för den. Frå- skilda premisser;
4065: gestäliningen kan emeliertid också formuleras så, - tiliämpningen av undantagslagstiftningen
4066: att emedan vår vapenexport är av ringa betydelse, bör vara så vidsträckt som möjlig såväl gäliande
4067: är det lätt att ingripa i den utan att skapa stora na- den materielia vapenutförseln som den moderna
4068: tionalekonomiska elier andra problem. Vapenex- vapenexportens metoder; lagstiftningen bör där-
4069: portens betydelse bör nämligen i första hand med täcka bl.a. civil- och krigsvapnen, materia!
4070: granskas ur den finländska utrikes- och specielit med dubbelfunktion, polisutrustning av militär
4071: nedrustningspolitikens synvinkel. Det är ytterst karaktär, apparatur och materia! avsedda för tili-
4072: svårt att kontroliera den internationelia vapen- verkning och service av militärt materia!, samt å
4073: handelns inriktning och vidareförsäljningskana- andra sidan också know-how faktorer som licen-
4074: ler. vilket lätt skapar politiska trovärdighetspro- ser, tillverkningsrättigheter, patenter, utbildning
4075: blem för ett litet land som Finland, som strävar och annan expertis;
4076: tili att följa en neutral utrikespolitisk linje. Den - samtliga beslut om vapenexport, -import
4077: nuvarande lagstiftningen och förordningarna av- och -produktion bör fattas av statsrådet, med utri-
4078: sedda att reglera Finlands vapenexport har visat kesministeriet som beredande instans i exportfrå-
4079: sig klart otillfredsstäliande med tanke på de före- gor;
4080: liggande politiska kontrolibehoven. - vapenexport är totalt utesluten tili Iänder i
4081: En forskargrupp tilisatt av Finlands Fredsför- krisområden i vid bemärkelse, tili Iänder som bry-
4082: bund - förening för FN rf. har i maj 1983 fär- ter mot de mänskliga rättigheterna elier i fali som
4083: digstälit en rapport om Finlands vapenexport, där anses ha negativa inverkningar på den finländska
4084: man på såväl sysselsättningspolitiska, företags- neutralitetspolitikens stälining;
4085: ekonomiska, försvarsekonomiska, försvarspolitiska - vapenexport kan komma i fråga endast tili
4086: som utrikespolitiska grunder når slutsatsen, att Iänder som åtnjuter Finlands folksrättsliga erkän-
4087: ett totalt förbud för vapenexport skulie vara moti- nande, med bör medvetet begränsas tili Europas
4088: verat och relativt lätt att förverkliga lagstiftnings- neutrala och aliiansfria stater;
4089: mässigt. Förverkligandet av ett sådant förbud för- - de avlåtna exporttilistånden bör vara offent-
4090: utsätter emeliertid en långsiktsplanering med sik- liga handlingar.
4091: 68 1987 rd. - HM nr 56
4092:
4093: Men hänvisning till ovanstående föreslår under- rande vapenexporten och att den vidtar åt-
4094: tecknade att riksdagen måtte hemställa gärder för att utföra en långsiktsplanering
4095: för en omställning av den finländska va-
4096: att regeringen som en första åtgärd gör penproduktion tili civilproduktion för att
4097: förslag ttfl ändring av den nuvarande lag- skapa underlag för en lagstiftning om to-
4098: stiftningen i syfte att uppnå en stramare talt förbud mot vapenexport.
4099: reglering och begränsning av den nuva-
4100:
4101: Helsingfors den 10 april 1987
4102:
4103: Mats Nyby Kari Urpilainen
4104: llkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki
4105: Kaj Bärlund
4106: 1987 vp. 69
4107:
4108: Toivomusaloite n:o 56 Suomennos
4109:
4110:
4111:
4112:
4113: Nyby ym.: Aseiden viennin rajoittamisesta ja Suomen asetuotannon
4114: muuttamisesta
4115:
4116:
4117: Eduskunnalle
4118:
4119: Asekaupan merkitystä ja suuntautumista koh- osin siviilituotannoksi. Samalla kun tulee ryhtyä
4120: taan on osoitettu yhä lisääntyvää huomiota myös toimenpiteisiin pitkän tähtäyksen suunnittelun
4121: Suomessa käydyssä aseidenriisuntaa koskevassa aloittamiseksi, tulee Suomen aseviennin välitön
4122: keskustelussa. Suomi on tilastollisesti aseiden sääntelyn tarve tyydyttää voimassa olevan asevien-
4123: vientimaana 17. sijalla maailmassa, mutta esim. tilainsäädännön uudistamisella.
4124: vuonna 1980 Suomen osuus maailman asekaupas- Tämän lainsäädännön tulee perustua seuraaviin
4125: ta oli ainoastaan 0,006 prosenttia. Myös Suomen lähtökohtiin:
4126: kansantalouden kannalta aseiden viennin merki- - päämääränä on yleinen aseiden vientikielto,
4127: tys on vähäinen. Tästä syystä on usein käytetty pe- josta voidaan tehdä poikkeuksia vain erityisin pe-
4128: rustetta, että Suomen aseiden viennin vähäisen rustein;
4129: merkityksen vuoksi ei sille ole syytä asettaa erityi- - poikkeuslainsäädännön tulee olla niin laaja-
4130: siä rajoituksia. Kysymyksenasettelu voidaan kui- alainen kuin mahdollista ja koskea sekä materiaa-
4131: tenkin tehdä myös siten, että koska aseiden vien- lista aseiden vientiä että nykyaikaisten aseiden
4132: nin merkitys on vähäinen, siihen voidaan helposti viennin menetelmiä; lainsäädännön tulee täten
4133: puuttua ilman, että siitä seuraa suuria kansanta- kattaa mm. siviili- ja sota-aseet, kahdenlaiseen
4134: loudellisia tai muita ongelmia. Aseiden viennin käyttöön soveltuva materiaali, sotilasluonteiset
4135: merkitystä tulee nimittäin ensi kädessä tarkastella poliisivarusteet, laitteet ja materiaalit, jotka on
4136: Suomen ulkopolitiikan ja erityisesti aseidenriisun- tarkoitettu sotilaskäyttömateriaalin valmistamista
4137: tapolitiikan näkökulmasta. Kansainvälisen ase- ja huoltoa varten, sekä toisaalta myös sellaiset
4138: kaupan suuntautumista ja jälleenmyyntikanavia taitotieto-tekijät kuin lisenssit, valmistusoikeu-
4139: on erittäin vaikea valvoa, mikä helposti aiheuttaa det, patentit, koulutus ja muu asiantuntemus;
4140: poliittisia uskottavuuspulmia Suomen kaltaiselle
4141: pienelle maalle, joka pyrkii noudattamaan puo- - kaikki päätökset, jotka koskevat aseiden
4142: lueetonta ulkopoliittista linjaa. Voimassa oleva vientiä, tuontia ja tuotantoa, tulee tehdä valtio-
4143: lainsäädäntö ja asetukset, joiden tarkoituksena on neuvostossa siten, että ulkoministeriö on vientiky-
4144: säännellä Suomen aseidenvientiä, ovat osoittautu- symyksiä valmisteleva taho;
4145: neet selvästi epätyydyttäviksi olemassa olevaa po- - aseiden vienti on kokonaan kiellettävä laa-
4146: liittista valvontatarvetta silmällä pitäen. jassa mielessä kriisialueiksi katsottaviin maihin se-
4147: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry:n asetta- kä maihin, jotka rikkovat ihmisoikeuksia, tai sel-
4148: ma tutkijaryhmä on toukokuussa 1983 saanut val- laisissa tapauksissa, joilla katsotaan olevan kieltei-
4149: miiksi raportin Suomen aseviennistä, jossa sekä siä vaikutuksia Suomen puolueettomuuspolitii-
4150: työllisyyspoliittisin, liiketaloudellisin, puolustus- kan asemaan;
4151: taloudellisin että ulkopoliittisin perustein tullaan - aseiden vienti voi tulla kyseeseen ainoastaan
4152: siihen tulokseen, että täydellinen aseiden vienti- sellaisiin maihin, jotka ovat Suomen kansainvä-
4153: kielto olisi perusteltu ja lainsäädännöllisesti suh- lisoikeudellisesti tunnustamia, mutta sitä täytyy
4154: teellisen helposti toteutettavissa. Tällaisen vienti- tietoisesti rajoittaa Euroopan puolueettomiin ja
4155: kiellon toteuttaminen edellyttää kuitenkin pitkän liittoutumattomiin valtioihin;
4156: tähtäyksen suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli- - myönnettyjen vientilupien tulee olla julki-
4157: si Suomen asetuotannon muuttaminen suurilta sia asiakirjoja.
4158: 70 1987 vp. - TA n:o 56
4159:
4160: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kaansaamiseksi ja ettå. se ryhtyisi toimen-
4161: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, piteiszin pitkän tähtäyksen suunnittelun
4162: aikaansaamiseksi Suomen aseiden tuotan-
4163: ettå. hallitus ensi toimenpiteenään tekisi non muuttamiseksi sivitfituotannoksi pää-
4164: ehdotuksen voimassa olevan lainsäädän- määränään perustan luominen täydellistä
4165: nön muuttamiseksi nykyisen aseviennin aseiden vientikieltoa tarkoittavatie lainsää-
4166: tiukemman sääntelyn ja rajoittamisen ai- dännölle.
4167:
4168: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
4169:
4170: Mats Nyby Kari Urpilainen
4171: llkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki
4172: Kaj Bärlund
4173: 1987 vp. 71
4174:
4175: Toivomusaloite n:o 57
4176:
4177:
4178:
4179:
4180: Pulliainen ym.: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston virka-
4181: miehen sijoittamisesta Nicaraguaan
4182:
4183:
4184: Eduskunnalle
4185:
4186: Suomessa on noussut kasvava kansainliike Nica- ta ei omaa pysyvää edustustoa. Suomen as101ta
4187: raguan kansan auttamiseksi sen nykyisessä, apua hoitaa Mexico Cityä asemapaikkanaan käyttävä
4188: tarvitsevassa elämäntilanteessa. Nuoret suomalai- suurlähettiläs.
4189: set, erityisesti opiskelijat, ovat matkustaneet Nica- Kun Suomen kansalaiset haluavat pyyteettö-
4190: raguaan kuukausien ajaksi toimiakseen siellä mästi auttaa toisen, apua tarvitsevan maan väes-
4191: työprikaateina. töä, on valtiokoneiston osaltaan annettava tälle
4192: Oulun kaupunki on osaltaan näyttänyt esi- kaikki tukensa.
4193: merkkiä suhteiden kehittämisessä Nicaraguan Toteuttamiskelpoinen ratkaisu olisi, että kehi-
4194: kansaan. Oululla on Nicaraguassa kummikunta, tysyhteistyöosasto sijoittaisi virkamiehensä pysy-
4195: Matagalpan kaupunki. väisluonteisesti Nicaraguaan hoitamaan edellä
4196: Matagalpan kaupungin kaupunginjohtaja oli mainittuja asioita.
4197: äskettäin vierailulla Oulun kaupungissa, jolloin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4198: kävi ilmi, että suomalaiset tahot voivat konkreetti- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4199: sesti auttaa mm. sellaisten suunnitelmien laadin-
4200: nassa kuin viemäröinti ja vesihuolto. Samalla kävi että hallitus ryhtyisi toimiin ulkoasiain-
4201: ilmi, että suomalaisten toimintaa Nicaraguassa te- ministeriön kehitysyhteistyöosaston virka-
4202: hostaisi, jos siellä olisi suomalainen kielitaitoinen miehen szjoittamiseksi pysyväisluonteisesti
4203: virkamies auttamassa käytännön järjestelyissä sikä- Nicaraguaan edesauttamaan kehitysyh-
4204: läisten viranomaisten kanssa. teistyötä siellä.
4205: Suomella on kunniakonsuli Nicaraguassa, mut-
4206:
4207: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
4208:
4209: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo
4210: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
4211: 72 1987 vp.
4212:
4213: Toivomusaloite n:o 58
4214:
4215:
4216:
4217:
4218: Tennilä: Rautatien rakentamisesta Lapista Kuolan alueelle
4219:
4220:
4221:
4222:
4223: Eduskunnalle
4224:
4225: Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydään par- radan suunnitteluun ja rakentamiseen tuleekin
4226: haillaan neuvotteluja Suomen osallistumisesta liittää myös Kuola-radan suunnitelman laatimi-
4227: Kuola-projektiin. Suomi voi halutessaan päästä nen.
4228: laajasti mukaan uuden teknologian kehittämi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
4229: seen, toimittaa Kuolaan koneistoja ja laitteistoja hyväksyttäväksi toivomuksen,
4230: sekä osallistua myös uusien tuotantolaitosten ja
4231: jopa uusien kaivosyhdyskuntien rakentamiseen. että hallitus käynnistäisi Lapista Kuolan
4232: Kuola-projekti toteutetaan yhteistyön osalta ai- alueelle rakennettavan rautatien suunnit-
4233: nakin pääasiallisesti kompensaatiopohjalla, eli telun Kuo/a-projektin edistämiseksi ja La-
4234: saamme maksuksi malmeja ja malmituotteita. pin ja Murmanskin alueen välisen kanssa-
4235: Kuola-projektiin osallistuminen edellyttää rauta- käymisen lisäämiseksi.
4236: tien rakentamista Lapista Neuvostoliittoon. Sokli-
4237:
4238: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4239:
4240: Esko-Juhani Tennilä
4241: 1987 vp. 73
4242:
4243: Toivomusaloite n:o 59
4244:
4245:
4246:
4247:
4248: Tennilä: Lapin-Murmanskin lentolinjan avaamisesta
4249:
4250:
4251:
4252:
4253: Eduskunnalle
4254:
4255: Lapin ja Murmanskin välillä on paljon turismia. Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4256: Laajaksi muodostunut matkailu jo sinänsä luo muksen,
4257: mahdollisuuden lentolinjan avaamiselle Lapin ja
4258: Murmanskin välille. Lentoyhteys samalla epäile- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
4259: mättä lisäisi matkailua ja parantaisi muutoinkin lentolinjan avaamiseksi Lapin ja Mur-
4260: edellytyksiä kehittää pohjoisalueiden kanssakäy- manskin välille.
4261: mistä myös talousyhteyksien osalta.
4262:
4263: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4264:
4265: Esko-Juhani Tennilä
4266:
4267:
4268:
4269:
4270: 10 270536L
4271: 74 1987 vp.
4272:
4273: Toivomusaloite n:o 60
4274:
4275:
4276:
4277:
4278: Törnqvist ym.: Pohjoismaisen kulttuuri- ja tiedotuskeskuksen perus-
4279: tamisesta Pohjois-Karjalaan
4280:
4281:
4282: Eduskunnalle
4283:
4284: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- sekä useita korkeatasoisia taidelaitoksia, esimer-
4285: nan jäsenet ovat tehneet 2.3.1984 jäsenehdotuk- kiksi modernin taiteen museo ja musiikkiopisto.
4286: sen (A 688 K) pohjoismaisen kulttuuri- ja tiedo- Nämä laitokset puoltavat keskuksen sijoittamista
4287: tuskeskuksen perustamisesta Itä- ja Keski- Pohjois-Karjalaan.
4288: Suomeen. Jäsenehdotuksessaan he esittävät, että Pohjois-Karjalaa keskuksen sijoituspaikaksi
4289: Pohjoismaiden neuvosto suosirtaisi Pohjoismai- puoltaa myös monitieteinen Joensuun yliopisto,
4290: den ministerineuvostolle tämän hankkeen toteut- jonka kanssa keskus voi olla monipuolisessa yh-
4291: tamista. Kun keskuksen tarkoituksena on antaa teistyössä. Yliopistossa ovat edustettuina huma-
4292: ko. alueen väestölle tietoja Pohjoismaista, elvyttää nistiset ja luonnontieteet, ja sen erikoistehtävä on
4293: kulttuurinvaihtoa, lisätä Pohjolan kansojen välisiä peruskoulun ja lukion opettajien valmistaminen.
4294: kontakteja ja antaa pohjoismaisten kielten opetus- Yliopiston opetusohjelmaan kuuluvat suomalai-
4295: ta, niin on todettava, että suurin puute näistä ta- sille tärkeimmät kielet, suomi, ruotsi, englanti,
4296: voitteista on juuri maamme itäisimmässä osassa, venäjä ja saksa.
4297: Pohjois-Karjalassa. Toisaalta Pohjois-Karjalassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4298: voidaan varmasti hyvin toteuttaa keskukseen kaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4299: vaillut toimintamuodot, kuten kielten opetus, ys-
4300: tävyyskuntatoiminnan edistäminen, luennoitsijoi- ettå. hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
4301: den välittäminen sekä erilaisten kiertueiden, tai- teiJtin, yhdessä muiden Pohjoismaiden
4302: teilijavierailuiden ja taidenäyttelyiden järjestämi- kanssa, pohjoismaisen kulttuuri- ja tiedo-
4303: nen, sillä maakunnassa toimii mm. kielten ope- tuskeskuksen perustamiseksi Pohjois-Kar-
4304: tusta antava yliopisto, Pohjola-Norden yhdistys ja/mm.
4305:
4306: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
4307:
4308: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
4309: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi
4310: 1987 vp. 75
4311:
4312: Toivomusaloite n:o 61
4313:
4314:
4315:
4316:
4317: Uosukainen ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Imatralla
4318:
4319:
4320:
4321:
4322: Eduskunnalle
4323:
4324: Imatran kaupunki sijaitsee Suomen ja Neuvos- suuksien jälkeen Svetogorskin keskustaan. Lyhyt
4325: toliiton rajan tuntumassa siten, että kaupungin kiertoajelu keskustassa päättyisi esim. kulttuurita-
4326: hallinnollinen raja yhtyy valtakunnan rajaan n. 18 lolle, jossa matkailijoille pidettäisiin esitys Sveto-
4327: kilometrin pituudelta. Leningradin alueen Viipu- gorskista. Sieltä matkailijat kuljetettaisiin puunja-
4328: rin piirissä sijaitseva Svetogorskin kaupunki on n. lostuskombinaattiin ja johdettaisiin sellaiselle
4329: 8 kilometrin päässä Imatran keskustasta. osastolle, jossa ryhmän liikkuminen aiheuttaisi vä-
4330: Imatralta on Svetogorskiin hyvät maantie- ja hiten häiriötä tuotannolliselle toiminnalle. Puun-
4331: rautatieyhteydet. Saimaan järvialtaasta Laatok- jalostuskombinaatista matkailijat siirtyisivät ravin-
4332: kaan virtaava Vuoksi ylittää maittemme välisen ra- tolaan tuokailemaan, minkä jälkeen seuraisi pa-
4333: jan Imatran kaupungin alueella. Neuvostoliitosta luu Imatralle. Toivottavaa myös olisi, että matkai-
4334: tuleva maakaasuputki ja valtakunnallinen sähkö- lijoille tarjottaisiin ruokailun jälkeen tilaisuus os-
4335: voimalinja ylittävät samoin rajan Imatran kau- taa vaihdettavilla valuutoilla neuvostoliittolaisia
4336: pungin alueella. tuotteita.
4337: Imatralla sijaitsevat Euroopan suurimmat Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten välisen
4338: puunjalostustehtaat (Enso-Gutzeit Oy) sekä kan- pysyvän suomalais-neuvostoliittolaisen taloudelli-
4339: sainvälisesti tunnettu erikoisterästehdas (Ovako- sen yhteistyökomission rajakauppatyöryhmän yh-
4340: Steel Oy). Imatralla toimii useita tietotekniikka- teistyökokouksessa edellytettyjä toimenpiteitä voi-
4341: yrityksiä (mm. Carelcomp Oy), minkä lisäksi siellä daan toteuttaa Imatran alueen elinkeinoelämän ja
4342: sijaitsevat Enso-Gutzeit Oy:n ja Ovako-Steel Oy:n Svetogorskin puunjalostuskombinaatin yhteistyö-
4343: tutkimuskeskukset. Imatralla toimii myös Helsin- nä. Tälle yhteistyölle luo poikkeuksellisen edulli-
4344: gin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskes- sen lähtökohdan 14 vuoden ajalta, ensimmäisestä
4345: kuksen alainen idänkaupan koulutusprojekti, jon- Svetogorskin puunjalostuskombinaatin rakenta-
4346: ka kohderyhminä ovat erityisesti pieni ja keskisuu- mista koskevasta sopimuksesta 17.3.1972 lähtien,
4347: ri yritystoiminta. saavutettu kokemus.
4348: Imatra sijaitsee matkailun kannalta poikkeuk- Kaikki tarpeelliset edellytykset Imatran muo-
4349: sellisen mielenkiintoisella ja kauniilla alueella. dostamiseksi normaalin matkustajaliikenteen ja
4350: Helsingin-Joensuun päärata sekä valtatie n:o 6 tavaraliikenteen rajanylityspaikaksi ovat jo ole-
4351: kulkevat Imatran kautta. Kaupungissa on pienko- massa. Rautateiden tavaraliikenne ylittää rajan
4352: neiden lentokenttä, ja reittilentokenttä on kau- Imatralla. Toistaiseksi liikenne on valitettavasti ra-
4353: pungin keskustasta puolen tunnin ajomatkan joittunut pääasiassa vain tuontikuljetuksiin. Sve-
4354: päässä. Kaupungissa on kansainvälistä tasoa olevat togorskin rakennusprojektin ansiosta ovat maan-
4355: hotelli-, kylpylä- ja kongressipalvelut. tieliikenteen tieyhteydet ja valvontajärjestelyt jo
4356: Imatralla toimii myös vireä Suomi-Neuvosto- valmiina.
4357: liitto-Seuran osasto, joka viikoittain järjestää eri- Imatran kaupungilla on alueellaan valmius
4358: tyisohjelmaa tänne saapuville neuvostoliittolaisille huolehtia tarvittavista opastus-, liikennöinti- yms.
4359: matkailijaryhmille. järjestelyistä.
4360: Imatran ja Svetogorskin läheisyyden ansiosta Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa ja
4361: voitaisiin Imatralta toteuttaa matkailua Svetogors- matkailuliikenne ovat jatkuvasti kasvaneet, ja yh-
4362: kiin esim. 2-3 tunnin opastettujen kiertoajelu- teiset ponnistelut tähtäävät siihen, että ne voisivat
4363: jen muodossa. Suomalaiset matkailijat lähtisivät kasvaa edelleenkin. Huomattavat taloudelliset
4364: Imatralta linja-autolla ja saapuisivat rajamuodolli- syyt perustelevat sen, että kaikki rajan molemmin
4365: 76 1987 vp. - TA n:o 61
4366:
4367: puolin olevat valmiit liikenneyhteydet käytettäi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
4368: siin täysitehoisesti hyväksi. matkustajaliikenteen ja tavaraliikenteen
4369: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- pysyvein rajanylityspaikan avaamiseksi
4370: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- Imatralle.
4371: sen,
4372:
4373: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4374:
4375: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Sinikka Mönkäre
4376: 1987 vp. 77
4377:
4378: Toivomusaloite n:o 62
4379:
4380:
4381:
4382:
4383: Väistö ym.: Niiralan raja-aseman avaamisesta myös henkilöliiken-
4384: teelle
4385:
4386:
4387: Eduskunnalle
4388:
4389: Niiralan raja-aseman kautta kulkeva tavaralii- si. Mainittakoon, että matkailun kehittämistä var-
4390: kenne on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. ten perustetut kansainvälinen Sininen tie sekä Ru-
4391: Tämä on edistänyt Värtsilässä Niiralan alueen ke- non ja Rajan tie -yhdistykset ovat erittäin kiinnos-
4392: hittymistä, ja muun muassa huolintapalvelut ovat tuneita kyseisen turistireitin avaamisesta.
4393: lisääntyneet samoin kuin muutkin palvelut. Myös Niiralan kautta suuntautuvan henkilöliiken-
4394: tullin ja rajavartioston valmiudet ovat parantu- teen määrää on ennakkoon vaikea selvittää. On
4395: neet henkilöliikennettäkin ajatellen. kuitenkin mitä ilmeisintä, että matkailijoiden
4396: Pohjois-Karjalassa sekä maakuntaliiton että määrä muun muassa Sinistä tietä pitkin Suomes-
4397: Värtsilän ja Tohmajärven kuntien toimesta on jo ta, Ruotsista ja Norjasta tulee olemaan melkoisen
4398: parinkymmenen vuoden ajan pidetty esillä han- suuri, jos on mahdollista päästä suoraan Neuvos-
4399: ketta Niiralan raja-aseman avaamiseksi myös hen- toliittoon Niiralan raja-aseman kautta.
4400: kilöliikenteelle. Tässä tarkoituksessa on esitetty Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4401: Suomen ja Neuvostoliiton virallisten neuvottelu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4402: jen käynnistämistä hankkeen toteuttamiseksi.
4403: Henkilöliikenteen käynnistyminen on erittäin että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
4404: tärkeää maakunnan matkailun lisäämiseksi ja Niiralan raja-aseman avaamiseksi myös
4405: alueen vaikean työllisyystilanteen helpottamisek- henkilöliikenteelle.
4406:
4407: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4408:
4409: Matti Väistö Pekka Puska Kerttu Törnqvist
4410: Eeva Turunen Riitta Myller Esko Jokiniemi
4411: 78 1987 vp.
4412:
4413: Toivomusaloite n:o 63
4414:
4415:
4416:
4417:
4418: Aittoniemi: Linja-autoliikenteen harjoittamisen tukemisesta vero-
4419: helpotuksin
4420:
4421:
4422: Eduskunnalle
4423:
4424: Maamme linja-autoliikenne on kriisitilassa. Pai- pysäytettävä. Yhteiskunnan on tuettava taloudel-
4425: kallisliikennevuoroja on jo huomattavasti vähen- lisesti kannattamatonta linja-autoliikennettä niin,
4426: netty ja vähennykset jatkuvat. Noin neljäsosa vuo- että ainakin nykyinen linja-autoliikenteen taso
4427: roista on kannattamattomia. Jollei jotain pian voidaan säilyttää.
4428: tehdä, on uhkaamassa maaseudun paikallisliiken- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta-
4429: teen täydellinen näivettyminen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4430: Linja-autovuorojen lopettaminen kaventaa eri-
4431: tyisesti maaseudun vanhusten, nuorten ja vähäva- että hallitus ryhtyisi toimiin liikevaihto-
4432: raisten elinmahdollisuuksia. Samalla se heikentää veron poistamiseksi linja-autozlta ja polt-
4433: yleisestikin paikkakunnan kehitysedellytyksiä. toaineveron palautusjärjestelmän kehittä-
4434: Kansalaisten tasa-arvon turvaamiseksi ja maaseu- miseksi linja-autoliikenteen tarpeiszi"n pa-
4435: dun elinvoiman säilyttämiseksi on tämä kehitys remmin soveltuvaksi.
4436:
4437: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987
4438:
4439: Sulo Aittoniemi
4440: 1987 vp. 79
4441:
4442: Toivomusaloite n:o 64
4443:
4444:
4445:
4446:
4447: Aittoniemi: Työllistämisveron perimisestä puunjalostusyhtiöiltä
4448:
4449:
4450:
4451: Eduskunnalle
4452:
4453: Metsurien pysyvät työpaikat metsäalalla ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
4454: viime vuosina vähentyneet merkittävästi. Siihen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4455: ovat vaikuttaneet monet tekijät, kuten koneelli-
4456: sen hakkuun lisääntyminen sekä yritysostojen ja että hallitus ryhtyisi toimiin työllistä-
4457: -fuusioitten yhteydessä tapahtuneet puunhankin- mi.rveron keräämiseksi puunjalostusyh-
4458: nan uudelleenjärjestelyt. Sadat metsurit ovat jou- tiöiltä ns. monitoimikonezlla tapahtuvista
4459: tuneet työttömiksi tai ovat työttömyysuhan edes- hakkuista.
4460: sä. Tästä syystä koneellistamisastetta metsähak-
4461: kuissa ei enää tulisi missään tapauksessa nostaa.
4462:
4463: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987
4464:
4465: Sulo Aittoniemi
4466: 80 1987 vp.
4467:
4468: Toivomusaloite n:o 65
4469:
4470:
4471:
4472:
4473: Alaranta: Liikevaihtoveron poistamisesta käsityövaltaiselta pienyri-
4474: tystoiminnalta
4475:
4476:
4477: Eduskunnalle
4478:
4479: Liikevaihtoverolain (5.12.1963/532) 1 §:n mu- nan elvyttämiseen. Käsityövaltainen yritystoimin-
4480: kaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tava- ta työllistää ihmisiä pienillä investoinneilla. Se ei
4481: ran valmistumistyöstä on sen myynnin yhteydessä ole myöskään riskialtista. Eräänä ongelmana pien-
4482: suoritettava liikevaihtoveroa. Laissa tarkoitettuna ten, yhdenkin työntekijän työpajojen toiminnassa
4483: liiketoimintana ei kuitenkaan pidetä elinkeinon on tuotteiden myynnin yhteydessä maksettava lii-
4484: harjoittamista liiketoimipaikkaa pitämättä ja kevaihtovero.
4485: käyttämättä apulaisina muita kuin aviopuolisoa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4486: tai 21 vuotta nuorempia jälkeläisiä (8 §). Liiketoi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4487: mipaikalla tarkoitetaan kyseisen lain mukaan esi-
4488: merkiksi työpajaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
4489: Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämisessä kevaihtoveron poistamiseksi käsityövaltai-
4490: on kiinnitetty paljon huomiota pienyritystoimin- selta pienyritystoiminnalta.
4491:
4492: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
4493:
4494: Juhani Alaranta
4495: 1987 vp. 81
4496:
4497: Toivomusaloite n:o 66
4498:
4499:
4500: Alaranta ym.: Malminetsinnän tehostamisesta Oulun läänissä
4501:
4502:
4503: Eduskunnalle
4504:
4505: Oulun lääni on ollut maamme tärkein mal- dellisin perustein eikä valtion lisääntynyt rahoi-
4506: mintuotantoalue, ja lääni kuuluu maamme mal- tuskaan kata tarvetta. Oulun läänin osalta huoles-
4507: mikriittisimpään vyöhykkeeseen. Läänin kaivok- tuttavaa on vielä se, että Rautaruukki Oy on !o-
4508: silla työllistettyjen määrä oli vielä 1980-luvun pettamassa koko malminetsintäorganisaationsa
4509: alussa 2 700 eli 27 % koko maan vastaavasta lu- alueella. Malminetsintä tuleekin entistä selkeäm-
4510: vusta. Läänin ja maamme malmintuotannon kan- min nähdä kansantalouden kannalta.
4511: nalta tilanne on nopeasti huonoutumassa kaivos- Geologista tutkimusta suorittava Geologinen
4512: toiminnan ja malminetsinnän supistuessa. tutkimuskeskus on keskittynyt kallioperäkartoi-
4513: Oulun läänin viidestä kaivoksesta vain yksi, tukseen ja malminetsintään. Tieteellistä perustut-
4514: Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivos jatkanee kimusta suorittaa lisäksi Oulun yliopiston geolo-
4515: toimintaansa 1990-luvun alkuvuosien jälkeen, ja gian laitos, joka on suuntautunut vahvasti mal-
4516: sekin toiminee vain vuoden 2000 tienoille. Outo- minetsintään ja maaperän hyväksikäyttöä palvele-
4517: kumpu Oy:n Vihannin sekä Hituran kaivosten vaan perustutkimukseen. Tämän ansiosta alueelta
4518: lakkaaminen vähentävät työvoimaa 500:lla lähi- on saatavissa käytännönläheisen koulutuksen saa-
4519: vuosien aikana, ja 20 vuoden kuluessa työvoiman nutta tutkijavoimaa.
4520: vähennys nousee 1 OOO:een. Kaivostoiminnan Em. perustein voidaan todeta, että henkilöre-
4521: taantuminen murentaa jyrkästi kaivosalueiden ke- sursseja tehostuvaan malminetsintään on saatavis-
4522: hittymisedellytyksiä ja koko läänin alueellista ta- sa, mutta rahoitusresurssit ovat- huolimatta val-
4523: sapainoisuutta erityisesti näillä harvaan asutuilla tion lisääntyvästä panoksesta - edelleen liian
4524: sisämaa-alueilla. Toisaalta kaivostoiminnan supis- niukat. Malminetsintä tuleekin nähdä selkeästi
4525: tuminen vaarantaa myös alaan liittyvän muun kansantalouden kannalta, ja sen vuoksi siihen tu-
4526: elinkeinoelämän kehittymisen maassamme. lee käyttää ne resurssit, jotka suunnitelmallisen
4527: Oulun lääni käsittää maamme lupaavimpia käytön kannalta ovat tarpeen. Tässä tilanteessa
4528: malmikriittisiä alueita. Sitä osoittaa suuri kaivosti- em. tekijät huomioon ottaen etenkin Oulun lää-
4529: heys ja useat tunnetut pienet malmimineraali- nin alueella tapahtuva malminetsinnän tehosta-
4530: esiintymät. Toisaalta malmin löytäminen alueella minen, mukaan lukien sen organisatorinen vah-
4531: on vaikeaa, koska varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla vistaminen, on erityisen ajankohtaista.
4532: kallioperä on paksujen irtomaapeitteiden katta- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
4533: ma. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4534: Viime aikoina on maassamme ruvettu yhä muksen,
4535: enemmän kiinnittämään huomiota myös teolli-
4536: suusmineraalien etsintään. Myös tässä suhteessa että hallitus ryhtyisi kti.reellisesti toi-
4537: läänin kallioperä on lupaava, joten tätäkin menpiteisiin malminetsinnän tehostami-
4538: tutkimus- ja kehitystyötä tulisi lisätä. seksi en·tyisesti Oulun läänissä silmällä pi-
4539: Alueen malmikriittisyys ja kaivostoiminnan täen kaivostoiminnan jatkumista laajem-
4540: taantuminen korostavat malminetsinnän tärkeyt- pana kuin se, mihin nykyinen tutkimus-
4541: tä. Tämä ala on kuitenkin jopa supistumassa, kun panostus antaa mahdollisuuksia lähim-
4542: kaivosyhtiöt supistavat panostustaan yhtiötalou- pien 10 vuoden aikana.
4543:
4544: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4545:
4546: Juhani Alaranta Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
4547: Riitta Jouppila Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
4548: Sakari Valli Liisa Jaakonsaari Kalevi Lamminen
4549: Annikki Koistinen Eino Siuruainen Oiva Savela
4550: Pauli Saapunki Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
4551: Erkki Pulliainen
4552: 11 2705361
4553: 82 1987 vp.
4554:
4555: Toivomusaloite n:o 67
4556:
4557:
4558:
4559:
4560: Alaranta ym.: Malminetsinnän tehostamisesta Vihanoin Lampinsaa-
4561: ren kaivoksen ympäristössä
4562:
4563:
4564: Eduskunnalle
4565:
4566: Vihanoin kunnassa S1Ja1tsevan Outokumpu muun muassa syvämalmikairauksin. Korkea tek-
4567: Oy:n Lampinsaaren kaivoksen toiminta lakkaa nologia on tuonut malminetsintään uusia mah-
4568: vuonna 1990. Kaivoksen toiminta alkoi aikoinaan dollisuuksia.
4569: kansannäytteen perusteella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4570: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton selvityk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4571: sen mukaan Oulun lääni on ollut jo kauan eniten
4572: malmia tuottava lääni koko maassa. Joka kolmas ettå' hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n laa-
4573: kaivostyöpaikka on ollut Oulun läänin alueella. jan malminetsintäprojektin käynnistämi-
4574: Tiedossa olevien malmivarojen ehtymisen vuoksi seksi Vihannin Lampinsaaren kaivoksen
4575: työpaikkojen lukumäärä vähenee 1 500:lla vuo- ympånllå' olevassa maakunnassa kaivoksen
4576: sien 1984-1994 aikana. Toimivien kaivosten lä- toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
4577: heisyydessä suoritetaan koko ajan malminetsintää
4578:
4579: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4580:
4581: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
4582: 1987 vp. 83
4583:
4584: Toivomusaloite n:o 68
4585:
4586:
4587:
4588:
4589: Alaranta ym.: Graniitin kotimaisen jatkojalostuksen kehittämisestä
4590:
4591:
4592:
4593:
4594: Eduskunnalle
4595:
4596: Graniitti on Suomessakin vanha ja paljon käy- Suomessa louhitaan markkinoille yleensä vain
4597: tetty monumentaalirakennusten materiaali. Maan tasaväristä mustaa, harmaata ja punaista graniit-
4598: pääkaupungissa sen näkyviä ja kansainvälistä huo- tia. Sekaväriset ja juovikkaat kivilajit jäävät käyt-
4599: miota saaneita käyttökohteita ovat mm. Eduskun- tämättä, vaikka ne saattaisivat olla suosittuja ja
4600: tatalo, rautatieasema sekä Finlandiatalo. Nykyark- käyttökelpoisia julkisivu- ja koristekivinä.
4601: kitehtuuri suosii jälleen graniittia julkisivumate- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4602: riaalinakin. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4603: Suomalaista graniittia viedään myös ulkomaille
4604: julkisivu- ja koristekiveksi. Sitä jalostetaan esimer- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4605: kiksi Italiassa, josta sitä markkinoidaan edelleen. suomalaisen graniitin jatkojalostuksen li-
4606: Suomen räjähdeteollisuus on kehittänyt tarve- säämiseksi kotimaassa ja etsisi tuotekehit-
4607: kiven louhintaan niin sanotun finnmetod-järjes- telyn avulla kivimateriaalille nykyistä laa-
4608: telmän, jonka avulla kivi pystytään räjäyttämään jempaa käyttöä.
4609: haluttuun kokoon.
4610:
4611: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4612:
4613: Juhani Alaranta Tellervo Renko
4614: 84 1987 vp.
4615:
4616: Toivomusaloite n:o 69
4617:
4618:
4619:
4620:
4621: Alaranta: Ruukin aluepoliittisen sijoitusvyöhykkeen muuttamisesta
4622:
4623:
4624:
4625:
4626: Eduskunnalle
4627:
4628: Aluepolitiikan tehtäväksi määritellään pyrki- punki määrättiin erityistukialueeksi eikä esimer-
4629: mys turvata pysyvien työpaikkojen luomisen mah- kiksi Ruukin perusvyöhykettä samanaikaisesti kui-
4630: dollisuus jokaisessa kunnassa. Ruukin kunnassa tenkaan tarkistettu.
4631: on teollisten työpaikkojen määrä vähentynyt vii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4632: me vuosien aikana yli kolmanneksella. Kunta on- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4633: kin tehnyt valtioneuvostolle esityksen Ruukin
4634: kunnan siirtämisestä aluepoliittisessa vyöhykejaos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4635: sa III A -vyöhykkeestä II A -vyöhykkeeseen. Ruu- Ruukin kunnan szirtå'miseksi aluepolzi'tti-
4636: kin kunnan, samoin kuin Siikajoen kunnankin sessa vyöhykejaossa II A -vyöhykkeeseen.
4637: asema vaikeutui sen johdosta, että Raahen kau-
4638:
4639: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
4640:
4641: Juhani Alaranta
4642: 1987 vp. 85
4643:
4644: Toivomusaloite n:o 70
4645:
4646:
4647:
4648:
4649: Alaranta: Vihanoin saattamisesta erityistukialueeksi
4650:
4651:
4652:
4653:
4654: Eduskunnalle
4655:
4656: Oulun läänin Vihanoin kunta kuuluu lakkaa- Vihanoin kunnan asemaa kehitysalueiden pe-
4657: van kaivostoiminnan kuntien joukkoon. Kaivos- rusvyöhykejaottelussa pitäisi tarkistaa ja määrätä
4658: paikkakuntien kehittämistoimikunnan esityksen Vihanti ns. erityistukialueeksi.
4659: perusteella Vihanoin kunta siirtyi 1.1.1980 läh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4660: tien silloiseen I kehitysaluevyöhykkeeseen, mutta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4661: jäi nykyisessä vyöhykejaossa II B -kunnaksi.
4662: Erityisesti Vihanoin tapauksessa, kun kaivostoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Vi-
4663: minta lakkaa vuonna 1990 eikä pahin ole vielä ta- hannin kunnan kehitysalueluokituksen
4664: pahtunut, valtion voimakas tuki kunnan omien tarkistamiseksi ja Vihannin kunnan mää-
4665: toimenpiteiden rinnalla tuottaisi nyt tulosta kor- räämiseksi erityistukialueeksi.
4666: vaavien työpaikkojen perustamisessa Lampinsaa-
4667: ren kaivokselta lakkaavien työpaikkojen sijaan.
4668:
4669: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
4670:
4671: Juhani Alaranta
4672: 86 1987 vp.
4673:
4674: Toivomusaloite n:o 71
4675:
4676:
4677:
4678:
4679: Almgren ym.: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien hoitokustannus-
4680: ten täysimääräisestä verovähennysoikeudesta
4681:
4682:
4683: Eduskunnalle
4684:
4685: Useat invalidit ja veteraanit hakeutuvat erilai- raanien tarpeet siten, että omin varoin kustaunet-
4686: siin hoitolaitoksiin - myös ulkomaille - saa- tavat hoitotoimenpiteet olisivat täysimääräisesti
4687: maan hoitoja vaivoihinsa, jotka iän myötä vain vähennyskelpoisia verotuksessa.
4688: pahenevat. Usein laitokseen hakeutumiseen antaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4689: virikkeen lääkäri, joka vuosikaudet on hoitanut tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4690: sotainvalidia tai veteraania. Hakeutumisen syynä
4691: on, paitsi itse hoitoa vaativa vamma myös se, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4692: yhteiskunnan rahoittamat hoidot ovat rajalliset ja jotta sotainvalidit ja veteraanit saisivat ve-
4693: hoitoa tarvitsevat eivät pääse verovaroin kustan- rotuksessa täysimääräisesti vähentää ne
4694: nettaviin hoitoihin tarpeeksi usein. hoitokustannukset, jotka he ovat koko-
4695: Olisi kohtuullista, että yhteiskunta ottaisi huo- naan itse maksaneet niistä hoidoista, joi-
4696: mioon hoitoa tarvitsevien sotainvalidien ja vete- hin ovat saaneet lääkärin kehotuksen.
4697:
4698: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
4699:
4700: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
4701: Jorma Fred Sauli Hautala
4702: Toimi Kankaanniemi
4703: 1987 vp. 87
4704:
4705: Toivomusaloite n:o 72
4706:
4707:
4708:
4709:
4710: Almgren ym.: Leimaveron poistamisesta rahalaitosten velkakirjoista
4711: ensiasuntoa hankkivien avioparien osalta
4712:
4713:
4714: Eduskunnalle
4715:
4716: Nuoret avioparit ovat poikkeuksellisen vaikeas- vielä pankin velkakirjan leimavero. Säännön mu-
4717: sa tilanteessa hankkiessaan omistusasuntoa. Avio- kaan sekin on useita tuhansia markkoja. Olisi
4718: puolisot ovat usein kumpikin juuri opiskelunsa kohtuullista, että ensiasunnon ostaja voisi saada
4719: päättäneitä nuoria. He ovat opiskelleet velan tur- vapautuksen siitä leimaverosta, joka on maksetta-
4720: vin. Työelämään sijoittumisen ja pysyvien ansioi- va pankin velkakirjasta.
4721: den saamisen jälkeen alkavat kohta lainojen ly- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4722: hennykset ja koronmaksut. Taloudellinen tilanne nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4723: on tukalimmassa vaiheessaan. muksen,
4724: Omistusasunnon hankinta on useilla päämäärä-
4725: nä. Asuntojen hinnat jo sinänsä ovat korkeat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n lei-
4726: Asunnon ostaja joutuu lähes aina maksamaan maveron poistamiseksi rahalaitosten vel-
4727: asuntokaupasta koituvan leimaveron. Itse kaupas- kakirjoista, kun asunnon ostajana on ensi-
4728: ta kannettavan leimaveron lisäksi on maksettava asuntoa hankkiva aviopari.
4729:
4730: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
4731:
4732: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
4733: Jorma Fred Sauli Hautala
4734: Toimi Kankaanniemi
4735: 88 1987 vp.
4736:
4737: Toivomusaloite n:o 73
4738:
4739:
4740:
4741:
4742: Anttila: Kansalais- ja työväenopistojen opettajille maksettavien mat-
4743: kakorvausten saattamisesta verovapaiksi
4744:
4745:
4746: Eduskunnalle
4747:
4748: Kansalais- ja tyovaenopistojen tuntiopettajien väenopistoissa on noin 20 000 tuntiopettajaa ja
4749: matkakustannukset ovat eräin poikkeuksin veron- heistä matkakorvauksen saajia noin 10 000. Haja-
4750: alaista tuloa. Tähän asti matkakorvaukset on las- asutusalueen kansalais- ja työväenopistotoimin-
4751: kettu eduksi eikä tuloksi eikä niitä ole myöskään nan turvaamisen kannalta on erittäin tärkeätä, et-
4752: verotettu. Verotuskäytäntö on jopa johtanut opis- tä kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien
4753: topiirien lakkauttamiseen, kun yllättäen veromät- matkakustannukset saatetaan verovapaiksi.
4754: käytyksiä saava opettajakunta on lyönyt hanskansa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
4755: tiskiin. Tämä uusi kiristynyt käytäntö koettelee vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4756: ennen kaikkea haja-asutusalueiden kansalais- ja
4757: työväenopistotoimintaa. Kansalais- ja työväen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4758: opistojen liitto on vaatinut matkakorvausten ve- kansalais- ja työväenopistojen opettajille
4759: rottomuutta perusteluna mm. se, että tuntiopet- maksettavien matkakorvausten saattami-
4760: tajat eivät tee tavallista virkamiestyötä, vaan hei- seksi verovapaiksi.
4761: dän iltatyönsä on poikkeavaa. Kansalais- ja työ-
4762:
4763: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4764:
4765: Sirkka-Liisa Anttila
4766: 1987 vp. 89
4767:
4768: Toivomusaloite n:o 74
4769:
4770:
4771:
4772:
4773: Anttila: Metsäveroperusteiden tarkistamisesta
4774:
4775:
4776:
4777:
4778: Eduskunnalle
4779:
4780: Maatilatalouden tuloverolaki annettiin vuonna luokitus uusittu, ovat tuottoperusteet jo tällä het-
4781: 1968. Vielä 1960-luvulla hakkuupoistuma vaihteli kellä käytännön hakkuumahdollisuuksien yläpuo-
4782: metsien kasvun molemmin puolin. Tämän vuoksi lella. Perusteet ovat näissä kunnissa 90-95 %
4783: on hyvin ymmärrettävää, että maatilatalouden ve- metsien kasvusta. Hakkuupoistuma on kuitenkin
4784: rotusta uudistettaessa jatkui metsien kasvu metsä- 15-20 % metsien kasvua pienempi. Sinänsä hy-
4785: talouden tuoton perusteena, vaikka maatilatalou- väksyttävä veroperusteiden yhtenäistämistavoite
4786: den tuloverolaissa ei tätä selvästi sanotakaan. johtaa veroluokituksia nopeuttamaila yhä merkit-
4787: Vuoden 1970 jälkeen hakkuupoistuma on ollut tävämpään kohtuuttamuuteen ottaen huomioon,
4788: pysyvästi hakkuusuunnitetta (metsien kasvua) ettei näköpiirissäkään ole metsien koko kasvun
4789: pienempi. Vuosina 1970-85 tämä ero on ollut hyödyntämismahdollisuuksia. Tämän vuoksi on
4790: keskimäärin 9,4 milj. m 3 vuodessa ja 1980-luvulla metsäverotuksen kohtuullisen tason säilyttämisen
4791: yli 10 milj. m 3 • Tällä hetkellä metsien kasvu on lisäksi löydettävä muita keinoja eri kuntien metsä-
4792: noin 66 milj. m 3 ja suunnite 65 milj. m 3 • Poistu- verotustason yhtenäistämiseksi.
4793: ma on ollut 1980-luvulla keskimäärin 53 milj. m 3 • Metsäverotuksen kiristämissuunnitelmia pitäisi
4794: Metsä 2000 -ohjelmakaan ei aseta tavoitteeksi tarkastella perusteellisesti myös metsä- ja metsä-
4795: vuosille 1986-95 nykyisen kasvun saavuttamista, teollisuuspoliittisena kysymyksenä. Metsävarat an-
4796: vaan lähtee 62 milj. m 3 :n tavoitteesta. tavat hyviä mahdollisuuksia metsäteollisuuden
4797: Metsien kasvusta jää nykyisin 15-20% käyttä- laajentamiseen, mikä kuitenkin edellyttää inves-
4798: mättä. Kun maassamme ei ehkä pitkään aikaan tointien tuntuvaa lisäämistä. Tältä kannalta on
4799: saadakaan kasvun suuruista puumäärää markki- ajatusharha, että puuraaka-aineen verotusta kiris-
4800: noiduksi käyttömahdollisuuksien puutteessa, on tämällä turvattaisiin maallemme tärkeän vienti-
4801: selvää, ettei metsien kasvu ole oikea metsävero- teollisuuden kilpailukykyä, kannattavuutta ja in-
4802: tuksen peruste. Tämän vuoksi metsäverotusta tu- vestointiedellytyksiä.
4803: lee korjata siten, että todellinen hakkuupoistuma Metsän kasvatuksen pitkäaikaisuudesta johtuu,
4804: otetaan metsäverotuksen tasoon vaikuttavana te- että tulot useimmista metsänhoitotoimenpiteistä
4805: kijänä huomioon. tulevat vasta vuosikymmenien jälkeen seuraavien
4806: Hakkuupoistuman huomioon ottamista puolta- sukupolvien hyväksi. Näin ollen metsänomistajat
4807: vat myös keskimääräisen metsäverojärjestelmän voivat lisätä metsätulokertymää säästämällä met-
4808: luonteesta johtuvat seikat. Jos tuottoperusteet sänhoitomenoista. Seuraukset näkyvät vasta vuosi-
4809: ovat keskimäärin 100 % :n tasolla kasvuun näh- kymmenien jälkeen. Mitä suurempi osa puun-
4810: den, jota ei puun kysynnän puolestakaan ole myyntituloista menee metsäverojen ja muiden pa-
4811: mahdollista saavuttaa, on hyvin luonnollista, ettei kollisten menojen maksamiseen, sitä vähemmän
4812: suuri osa metsänomistajista hyväksy tällaista met- käytetään harkinnanvaraisten ja pitkävaikutteis-
4813: säverotuskäytäntöä. Arvionvaraisesti keskimääräi- ten metsänhoitotoimenpiteiden rahoittamiseen.
4814: seen tuottoon perustuva metsäverojärjestelmä voi Metsäverotuksen kiristyminen saattaa siten
4815: olla toimiva vain tasolla, joka ei ole kohtuuton ai- alentaa metsänhoitotöiden tasoa, mitä ei voi pitää
4816: nakaan kovin suurelle osalle metsänomistajia. Ny- kansantaloudellisesti oikeasuuntaisena kehitykse-
4817: kyisellään tuottoperusteet ovat keskimäärin nä ottaen huomioon metsätalouden ja -teollisuu-
4818: 70-80 % :n tasolla metsien kasvusta eli varsin lä- den merkityksen nettovientitulojen hankkijana.
4819: hellä todellisia metsätuloja. Viime vuosina on ollut nähtävissä edellä mainitun
4820: Niissä kunnissa, joissa viime vuosina on vero- suuntaista kehitystä. Kun esimerkiksi keskimää-
4821:
4822: 12 2705361
4823: 90 1987 vp. - TA n:o 74
4824:
4825: räiset metsänviljelykustannukset ovat nousseet kästään verotuksen tasoa korottaviin tarkistuksiin.
4826: 3 % vuodessa 1970-luvun alusta lähtien, on met- Asia kaatunee vaalien jälkeisen hallituksen huo-
4827: sän uudistamisessa luontaisen uudistamisen osuus leksi.
4828: voimakkaasti lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4829: muutkin kuin säästäväisyyssyyt. Metsänparannus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4830: töihin osoitettuja varoja ei ole myöskään pystytty
4831: kaikkia käyttämään, vaikka metsänomistajien että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
4832: oma rahoitusosuus on näissä usein melko vähäi- piteisiin metsäveroperusteiden korjaami-
4833: nen. seksi siten, että todellinen hakkuupoistu-
4834: Metsäverotuksen tasoa ja vaikutuksia tuleekin ma otetaan metsäverotuksen tasoon vaz-
4835: perusteellisesti selvittää ja harkita eikä mennä pel- kuttavana tekzjänä huomioon.
4836:
4837: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4838:
4839: Sirkka-Liisa Anttila
4840: 1987 vp. 91
4841:
4842: Toivomusaloite n:o 75
4843:
4844:
4845:
4846:
4847: Anttila: Jäteraaka-aineiden käytön lisäämisestä verosäännöksiä
4848: muuttamalla
4849:
4850:
4851: Eduskunnalle
4852:
4853: Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle ym- antanut mietintönsä jo vuonna 1983. Toimikun-
4854: päristönsuojelusta 28. syyskuuta 1984 luvattiin nan ehdotusten toteuttamista tulisi kiirehtiä.
4855: mm. liikevaihtoverotuksellisin keinoin edistää Eduskunta hyväksyi v. 1986 jäteraaka-aineelle os-
4856: jäteraaka-aineiden hyödyntämistä. Liikevaihtove- tajayrityksen liikevaihtoverotuksessa ns. ostovä-
4857: rotuksellisin keinoin voitaisiin ratkaisevasti vai- hennyksen, mutta jätti investointien lvv-huojen-
4858: kuttaa jäteraaka-aineen hyödyntämisen kannatta- nuksen myöntämättä.
4859: vuuteen myöntämällä jäteraaka-aineiden keräilyä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4860: ja käsittelyä harjoittaville yrityksille erilaisista in- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4861: vestoinneista samanlainen lvv-huojennus kuin
4862: teollisuuden investoinneille nykyisin myönne- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
4863: tään. vestointien lvv-huojennuksen myöntämi-
4864: Edellä esittämäni liikevaihtoverotusta koskevan seksijäteraaka-aineiden keräilyä ja käsitte-
4865: toimenpide-ehdotuksen on tehnyt liikevaihtove- lyä harjoittaville yritykszlle.
4866: rolainsäädännön tarkistamistoimikunta, joka on
4867:
4868: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4869:
4870: Sirkka-Liisa Anttila
4871: 92 1987 vp.
4872:
4873: Toivomusaloite n:o 76
4874:
4875:
4876:
4877:
4878: Anttila: Suomalaisen perustekstiiliteollisuuden toimintaedellytysten
4879: turvaamisesta
4880:
4881:
4882: Eduskunnalle
4883:
4884: Suomalaisen perustekstiilin toimintamahdolli- Suomalaisen työn ja suomalaisen tekstiilituot-
4885: suuksia heikentää huomattavasti alan kova kilpai- teen menestymismahdollisuuksia voitaisiiin edis-
4886: lu, jonka paineita lisää erityisesti halpatuonti. tää huomattavasti suosimalla kotimaisen tekstiili-
4887: Valtionyhtiö Vaivilla on hyvä esimerkki siitä, mi- teollisuuden tuotteita niin valtion, kuntien kuin
4888: ten suurissa vaikeuksissa perustekstiili käytännössä kuntainliittojenkin hankinnoissa.
4889: on. Tekstiiliteollisuuden saaminen kannattavaksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4890: ei ole helppoa ottaen huomioon kansainvälisen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4891: kilpailukyvyn ja ulkomailta tulevan halpatuon-
4892: nin. Sen sijaan tuotteen laadussa suomalainen pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4893: rustekstiiliteollisuus on täysin kilpailukykyinen. suomalaisen perusteksttifiteollisuuden toi-
4894: Neuvostoliiton kaupassa tekstiilin osuus ei ole ol- mintaedellytysten turvaamiseksi edellyttä-
4895: lut kovin suuri, vaan idänkauppa on painottunut mällä mm. valtion, kuntien ja kuntainliit-
4896: hyvin pitkälti raskaaseen metalliteollisuuteen, öl- tojen hankintojen kohdistuvan ntmen-
4897: jyyn sekä elintarvikkeisiin. omaan kotimaisiin tuotteisiin.
4898:
4899: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4900:
4901: Sirkka-Liisa Anttila
4902: 1987 vp. 93
4903:
4904: Toivomusaloite n:o 77
4905:
4906:
4907:
4908:
4909: Anttila: Oy Alko Ab:n makeuttajatuotantoluvan peruuttamisesta
4910:
4911:
4912:
4913:
4914: Eduskunnalle
4915:
4916: Oy Alko Ab on saanut valtioneuvostolta luvan teistyö makeuttajatuotannossa on toiminut moit-
4917: vuonna 1984 makeuttajatuotannon suunnittele- teettomasti.
4918: miseksi Rajamäen tehtaille. Tällöin päätöstä pe- Alkon hankkeet oman makeuttajatuotannon
4919: rusteltiin Rajamäeltä vapautuvien Alkon työnteki- toteuttamisesta tekevät Jokioisissa 114 työtöntä.
4920: jöiden työllistämisellä. Sittemmin Alko on val- Onko kansantaloudellisesti järkevää, että val-
4921: mistellut suunnitelmat ohraviinatehdas II:n ra- tionyhtiö laajenee niille toimialueille, missä on jo
4922: kentamiseksi Rajamäelle, jolloin voitaisiin hyö- olemassa käyttämätöntäkin yksityistä kapasiteet-
4923: dyntää n. 80 miljoonaa ohrakiloa. tia?
4924: Suomen SokerinJokioisten tehtaat ovat toimit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4925: taneet Alkolle sen tarvitseman makeuttajaliuok- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4926: sen, ja tämä tuotanto on n. 40% Jokioisten teh-
4927: taitten tuotantokapasiteetista. Mikäli Alko toteut- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
4928: taa itse tämän makeuttajatuotantonsa, joutuu teisiin Oy Alko Ab:lle vuonna 1984
4929: Suomen Sokerin Jokioisten tehdas kestämättö- myönnetyn makeuttajatuotantoluvan pe-
4930: mään tilanteeseen kannattavuuden kannalta. Sa- ruuttamiseksi ottaen huomioon sen, että
4931: malla on todettava, että Jokioisten tehtaalla on vuonna 1984 perustellut työllisyyssyyt voi-
4932: panostettu viime vuosina varsin mittavasti tuote- daan hoitaa toteuttamalla ohraviinatehdas
4933: kehittelyyn ja Alkon ja Jokioisten tehtaitten yh- II Rajamäelle.
4934:
4935: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4936:
4937: Sirkka-Liisa Anttila
4938: 94 1987 vp.
4939:
4940: Toivomusaloite n:o 78
4941:
4942:
4943:
4944:
4945: Anttila: Valtion ravitsemiskeskuksen pääkonttorin siirtämisestä Fors-
4946: saan
4947:
4948:
4949: Eduskunnalle
4950:
4951: Valtioneuvosto on joulukuussa 1984 hyväksynyt Forssan kaupunki on omalta osaltaan tehnyt peri-
4952: mm. periaatteen, jonka mukaan Valtion ravitse- aatepäätöksen Valtion ravitsemiskeskuksen mah-
4953: miskeskuksen siirtäminen muualle Suomeen pää- dollisesta sijoittamisesta kaupunkiin. Forssan kau-
4954: kaupunkiseudun ulkopuolelle olisi tarpeellista. punki sijaitsee Etelä-Suomea ajatellen varsin kes-
4955: Valtion ravitsemiskeskus hoitaa ja kehittää valtion keisellä paikalla.
4956: ja valtionapuyhteisöjen työpaikka- ja oppilaitos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4957: ruokailua ylläpitämällä ruokalaita ja muita ruo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4958: kailujärjestelyjä. Hallituksen budjettiesityksen
4959: mukaan Valtion ravitsemiskeskuksen pääkonttori että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
4960: on tarkoitus sijoittaa pääkaupunkiseudun työssä- teisiin Valtion ravitsemiskeskuksen pää-
4961: käyntialueelle. Tämä on vastoin valtiovarainmi- konttorin siirtämiseksi Forssan kaupun-
4962: nisteriön asettaman sijoittamistyöryhmän kantaa. kzin.
4963:
4964: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
4965:
4966: Sirkka-Liisa Anttila
4967: 1987 vp. 95
4968:
4969: Toivomusaloite n:o 79
4970:
4971:
4972:
4973:
4974: Astala ym.: Esityksen valmistelemisesta asuntolainojen korkojen
4975: vähennyskelpoisuuden muuttamiseksi verotuksessa
4976:
4977:
4978: Eduskunnalle
4979:
4980: Vuokra-asuntojen vähäisyys on johtanut Suo- vähentää vain silloin, kun kysymyksessä on per-
4981: messa siihen, että perheen perustajat tai muut uu- heen asumistason nostaminen kohtuulliselle tasol-
4982: det asunnontarvitsijat joutuvat hankkimaan omis- le tai työn tai opiskelun takia välttämätön muutto
4983: tusasunnon. Valtion lainoittamat omistusasunnot entistä kalliimpaan asuntoon. Alkuvaiheessa en-
4984: riittävät vain osalle, muiden on yritettävä hankkia simmäisen omistusasunnon hankkijalla voisi aina
4985: kovan rahan asunto. olla oikeus korkovähennykseen.
4986: Asuntojen myyntihinnat nousevat suuren ky- Korkovähennyksen tulisi olla sidottu perheen
4987: synnän alueilla kohtuuttomiksi. Siellä missä asun- kokoon. Ensimmäisestä perheenjäsenestä voisi
4988: toja on tarjolla suhteellisesti paremmin, työttö- saada muutaman tuhannen markan korkovähen-
4989: myys estää suurelta osalta asunnontarvitsijoita nyksen ja seuraavista vähemmän. Korkomenot ei-
4990: omistusasunnon hankkimisen. Ruuhka-alueita vät kasva samassa suhteessa kuin perheen koko.
4991: alemmat hinnat eivät auta niitä, joiden tulot ovat Vähennys tulisi tehdä verosta eikä tulosta.
4992: pienet tai epäsäännölliset. Korkojen verovähennysoikeuden rajoittamista
4993: Valtion asuntopolitiikka on vinoutunut tuke- ensiasuntoon ja asunnon vaihtamiseen perheelle
4994: maan eniten niitä asunnonvaihtajia, joilla on va- sopivaksi on vastustettu sillä perusteella, että vero-
4995: raa ottaa ja maksaa suuria lainoja. Korkojen vero- tus monimutkaistuisi tarvittavien selvitysten ta-
4996: vähennysoikeus lisää tuntuvasti asunnon vaihta- kia. Selvityksen tekeminen voitaisiin kuitenkin
4997: mista jatkuvasti suurempaan ja parempaan, vaik- antaa vaikkapa kuntien asuntoviranomaisille, joi-
4998: ka perhe pienenee ja asumisen kohtuullinen taso den antama todistus voitaisiin liittää verotukseen.
4999: on jo kauan sitten saavutettu. Asuntolainoista Ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan hy-
5000: suuri osa menee asumiseroja lisääviin tarkoituk- väksyttäväksi toivomuksen,
5001: siin. Ne perheet ja yksinäiset, jotka tarvitsisivat ki-
5002: peästi lainaa kohtuullisen asumistason saavutta- että hallitus valmistelisi esityksen kor-
5003: miseen, saavat sitä niin vähän ja lyhytaikaisena, kojen verovähennysoikeuden muuttami-
5004: että he eivät voi sitä ottaa tai joutuvat kohtuutto- seksi niin, että verovähennysoikeus rajoi-
5005: miin ponnistuksiin lainan ja korkojen maksami- tetaan ensimmäisen omistusasunnon osta-
5006: sessa. jiin ja niihin asunnonvaihtajiin, joille
5007: Oikeudenmukaisin ratkaisu olisi korkojen vero- vaihto on välttämätön kohtuullisen asu-
5008: vähennysoikeuden poistaminen ja siitä valtiolle mistason saavuttamiseksi tai työn, opiske-
5009: kertyvän yli miljardin markan käyttäminen asu- lun tms. syyn vuoksi, ja että hallitus tekisi
5010: mistukeen ja valtion asuntolainojen parantami- esityksen näin kertyvien tulojen osoittami-
5011: seen. Muutos on tehtävä vähitellen, jotta raskaita sesta asumistuen ja valtion asuntolainojen
5012: asuntolainoja ottaneet eivät joudu sen takia me- parantamiseen ja laajentamiseen.
5013: nettämään asuntojaan. Uusien lainojen korot saisi
5014:
5015: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5016:
5017: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
5018: 96 1987 vp.
5019:
5020: Toivomusaloite n:o 80
5021:
5022:
5023:
5024:
5025: Astala: Kehitysmaakauppayhdistysten vapauttamisesta tuloverosta
5026:
5027:
5028:
5029: Eduskunnalle
5030:
5031: Nuorten perustamien kehitysmaakauppayhdis- esittää, että kehitysmaakauppayhdistykset vapau-
5032: tysten tarkoituksena on ostaa ja myydä kehitys- tettaisiin yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus-
5033: maiden tuotteita niin, että voitto menee takaisin lainsäädännön perusteella tuloverosta ja että sa-
5034: tuottajamaahan ja jää siten tuotteiden alkuperäi- nottua lainsäädäntöä uudistettaessa luotaisiin
5035: sille tuottajille. Yhdistykset pyrkivät suoriin suh- mahdollisuudet niiden verovapauden lakisääteis-
5036: teisiin kehitysmaiden tuottajien kanssa, minkä li- tämiselle.
5037: säksi ne levittävät tietoa maailmankaupan epäoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5038: keudenmukaisesta rakenteesta ja uudenlaisista oi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5039: keudenmukaisista kauppasuhteista. Myyntitoi-
5040: minnastaan saamansa voiton kehitysmaakaup- että hallitus ryhtyisi toimiin kehitys-
5041: payhdistykset lahjoittavat kehitysrahastoihin, jo- maakauppayhdistysten vapauttamiseksi
5042: ten niitä olisi pidettävä sellaisina yleishyödyllisinä yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus-
5043: yhteisöinä, jotka vapautetaan tuloverosta. lainsäädåtmön perusteella tuloverosta ja
5044: Myös kuntien tukea kehitysmaakauppayhdis- että sanottua lainsäädäntöä uudistettaessa
5045: tysten ja muiden kehitysmaatietoutta välittävien luotaiszin mahdollisuudet niiden verova-
5046: yhteisöjen toiminnalle tulisi lisätä. pauden lakisääteistämiselle.
5047: Kansainvälisen nuorisovuoden 1985 komitea
5048:
5049: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5050:
5051: Heli Astala
5052: 1987 vp. 97
5053:
5054: Toivomusaloite n:o 81
5055:
5056:
5057:
5058:
5059: Astala: Ympäristönsuojelun sisällyttämisestä talousneuvoston tehtä-
5060: väkenttään
5061:
5062:
5063: Eduskunnalle
5064:
5065: Ympäristöpolitiikka on kaikkia yhteiskuntapo- sissä nostanut esille ympäristönsuojelun ohjauk-
5066: litiikan lohkoja läpäisevä politiikan ala. Nykyinen seen ja rahoitukseen liittyviä näkökohtia. Neuvos-
5067: hallintokäytäntö ei kuitenkaan tunnusta ympäris- to on suorittanut taloudellisten ohjauskeinojen
5068: tönsuojelua kaikkeen yhteiskuntapolitiikkaan si- soveltamista ympäristöpolitiikassa, korostanut
5069: säl tyväksi. ympäristönsuojelun rahoittamisratkaisuissa ns. ai-
5070: Ympäristöministeriön perustaminen 1.10.1983 heuttaja maksaa -periaatteen huomioon ottamista
5071: poisti eräitä puutteita ympäristöpoliittisessa suun- ja maksumenetelmän käyttöä.
5072: nittelussa ja ohjauksessa. Ympäristöpolitiikan ja Ympäristönsuojeluneuvosto on v. 1984 tehnyt
5073: talouspolitiikan suhde on kuitenkin edelleen valtioneuvostolle merkittävän aloitteen ympäris-
5074: määrittelemättä. Näiden yhteiskuntapolitiikan tönsuojelun sisällyttämiseksi talousneuvoston toi-
5075: lohkojen yhteys muodostuu sattumanvaraisesti. mintaan- yhtenä askeleena pitkän tähtäimen ta-
5076: OECD järjesti Pariisissa 18.-21.6.1984 ympä- louspoliittisen linjanvedon ja ympäristönsuojelun
5077: ristö- ja talouskysymyksiä käsittelevän konferens- näkökohtien yhteensovittamiseksi.
5078: sin. Eräs kokouksen johtopäätöksistä oli se, että Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5079: ympäristönäkökohdat on korostetun tärkeytensä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5080: vuoksi kiinteästi kytkettävä yleistä talouspolitiik-
5081: kaa koskeviin valtakunnallisiin päätöksiin. Ympä- että hallitus ryhtyisi kti"reellisesti toi-
5082: ristönäkökohdat tulisi myös sovittaa yhteen mui- menpiteisiin talousneuvostosta annetun
5083: den yhteiskuntapolitiikan lohkojen, kuten maata- lain ja asetuksen muuttamiseksi siten, että
5084: lous-, teollisuus-, energia- ja liikennepolitiikan valtioneuvoston asettaman talousneuvos-
5085: sekä maankäytön suunnittelun kanssa. ton tehtäväksi annetaan suunnittelussa ja
5086: Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa otetaan talouspolti"ttisessa valmistelutyössä ottaa
5087: aluepoliittinen näkökulma huomioon varsin mo- huomioon ympäristönsuojelun näkökoh-
5088: nella keskeisellä hallinnonalalla. Ympäristöpoli- dat ja edistäminen sekä että talousneuvos-
5089: tiikan alalla ei vastaavaa kehitystä vielä ole tapah- toon voidaan nimetä ympäristönsuojelua
5090: tunut. edustavia jäseniä.
5091: Ympäristönsuojeluneuvosto on useissa yhteyk-
5092:
5093: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5094:
5095: Heli Astala
5096:
5097:
5098:
5099:
5100: 13 2705361
5101: 98 1987 vp.
5102:
5103: Toivomusaloite n:o 82
5104:
5105:
5106:
5107:
5108: Astala: Uusiapaperin käytön lisäämisestä valtionhallinnossa
5109:
5110:
5111:
5112: Eduskunnalle
5113:
5114: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jätepa- - uusiapaperi on kustannuksiltaan huomatta-
5115: peria valmistamaHa siitä mm. ruskeaa voimapape- vasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse pro-
5116: ria, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja wc- sessi on halvempi sekä säästytään jätehuoltokus-
5117: paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa on jä- tannuksilta.
5118: tepaperia alettu käyttää myös ns. uusiapaperin Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
5119: raaka-aineena. Uusiapaperin käyttö esim. Länsi- monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
5120: Saksan valtion virastoissa ja koululaitoksessa on aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
5121: saavuttanut suuren suosion sen edullisuuden ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset ir-
5122: vuoksi. rottautumaan vääristä kulutustottumuksistaan ja
5123: Uusiapaperia valmistetaan jätepaperista ilman siirtymään uuden tulokkaan, uusiapaperin käyt-
5124: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. Pa- töön.
5125: peri soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Se Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot ha-
5126: eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta pape- lunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
5127: rista ainoastaan väriltään, joka on vaalean harmaa. käyttämään uusiapaperia välittömästi, kun sen
5128: Uusiapaperin saavuttama suosio perustuu seu- valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
5129: raaviin hyötynäkökohtiin: sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat ja
5130: - paperinvalmistusprosessissa säästyy huomat- eräät suomalaiset aikakauslehdet.
5131: tava määrä vettä verrattuna valkaistun paperin te- Edellä esitettyyn perustuen ehdotankin edus-
5132: koon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5133: prosessi säästää myös energiaa
5134: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
5135: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta siirtyä mahdoiiisimman laajamittaiseen
5136: verrattuna valkaistun paperin valmistukseen (vesi, uusiapaperin käyttöön Suomen valtion-
5137: ilma) hallinnossa.
5138: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen ei-
5139: kä kaatopaikoille
5140:
5141: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5142:
5143: Heli Astala
5144: 1987 vp. 99
5145:
5146: Toivomusaloite n:o 83
5147:
5148:
5149:
5150:
5151: Astala: Valtion Raision virastotalon rakentamisen jouduttamisesta
5152:
5153:
5154:
5155: Eduskunnalle
5156:
5157: Raision kaupunki on kehittynyt Turun kaupun- rannut virastotalolle uuden kaupungintalon välit-
5158: kiseudun läntiseksi alakeskukseksi. Sen väestölli- tömästä läheisyydestä hallintokeskusalueen kort-
5159: nen ja teollinen kehitys on ollut nopeata. Myös telin n:o 3014 tontin n:o 3, jonka rakennusoikeus
5160: valtion viranomaisten tehtävät ovat jatkuvasti li- on 6 000 m 2 • Alueen asemakaava on vahvistettu
5161: sääntyneet. Raisiolaiset eivät kuitenkaan voi saada 5.10.1979. Se voidaan rakentamista varten luo-
5162: useita välttämättömiä palveluja kotikaupungis- vuttaa heti, kun hankkeen toteuttamisesta on
5163: taan. Valtiolla ei ole juurikaan omia pysyviä viras- päätetty. Rakennus voidaan liittää kaukolämpöön
5164: totoimitiloja Raisiossa. Valtion virastotalon raken- ja olemassaoleviin kunnallisteknisiin verkostoihin.
5165: tamisesta Raisioon on kaupunki tehnyt esityksiä jo Virastotalo tulisi sijaitsemaan nyt ja tulevaisuu-
5166: lähes 20 vuoden ajan. dessa hyvin keskeisellä sekä maantieteelliset että
5167: Valtion Raision virastotaloon olisi mahdollista liikenteelliset olosuhteet huomioon ottaen sopi-
5168: sijoittaa myös sellaisia valtion virastoja, jotka ny- valla paikalla laajempienkin hallintopiirien palve-
5169: kyisin toimivat ahtaissa tiloissa muualla. lutoimintoja varten.
5170: Raision virastotaloon olisi mahdollista sijoittaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5171: mm. seuraavat toiminnot: poliisin ja nimismie- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5172: hen tilat, verotoimisto, työvoimatoimisto, telepal-
5173: velutoimisto sekä kansaneläkelaitoksen tilat. On että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
5174: arvioitu, että Raision virastotaloon tulisi varata ti- valtion Raision virastotalon rakentamisen
5175: loja yhteensä 3 500 m 2 . Raision kaupunki on va- kiireh timiseksi.
5176:
5177: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5178:
5179: Heli Astala
5180: 100 1987 vp.
5181:
5182: Toivomusaloite n:o 84
5183:
5184:
5185:
5186:
5187: Astala: Maakaasuputken rakentamisesta Varsinais-Suomeen
5188:
5189:
5190:
5191: Eduskunnalle
5192:
5193: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että maa- tavan selvityksen maakaasun käyttömahdollisuuk-
5194: kaasun lisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi useita sista täällä.
5195: merkittäviä etuja mm. kansantalouden kannalta. Varsinais-Suomessa toivotaan, että kauppa- ja
5196: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämisen teollisuusministeriössä otetaan erityisen selvityk-
5197: pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin lisää- sen kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen
5198: minen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaasun li- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä tämän
5199: sätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erittäin edullisia saasteettoman energian käyttö Suomen suurilla
5200: työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauksia. Se aut- maatalouden keskellä sijaitsevilla teollisuusalueil-
5201: taisi myös tasapainottamaan nykyistä epätasapai- la sekä uuden energialähteen antama korvike län-
5202: noa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton kanssa. tisen Suomen uusteollistamiselle.
5203: Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia mahdolli- Kemiran Uudenkaupungin tehtaitten, sen
5204: suuksia. Valtakunnallisen maakaasuverkoston laa- mahdollisen uuden ammoniakkitehtaan, sen ym-
5205: jentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen ja Varsi- päristön talousalueen ja koko Länsi-Suomen kan-
5206: nais-Suomeen avaisi rikkaita kehitysnäkymiä. nalta ajatellen toivoisi, että vireillä oleva maakaa-
5207: Maakaasu on täydellisesti palavana ja olematto- suhanke toteutuisi pikaisesti.
5208: man rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ihanteel- Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin-
5209: linen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja lännestä omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kasvul-
5210: tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen le ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun käyttö-
5211: maakaasulla monipuolistaisi myös energiahuoltoa määriin löytynee lisäkasvua ja siitä saaduille tuot-
5212: ja tekisi energiahuoltomme ja taloutemme vä- teille jatkojalostusta niin olemassa olevista kuin
5213: hemmän riippuvaiseksi lännen kriisitaloudesta. uusistakin tuotantolaitoksista.
5214: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5215: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5216: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias energian-
5217: lähteenä useilla teollisuudenaloilla. että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimzin
5218: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- maakaasuputken rakentamiseksi Varsi-
5219: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- nais-Suomeen.
5220: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki alus-
5221:
5222: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5223:
5224: Heli Astala
5225: 1987 rd. 101
5226:
5227: Hemställningsmotion nr 85
5228:
5229:
5230:
5231:
5232: Donner m.fl.: Om avskaffande av omsättningsskatten för veten-
5233: skaplig litteratur som anskaffas tili högskolornas bibliotek
5234:
5235:
5236: Tili Riksdagen
5237:
5238: Priset på vetenskaplig litteratur har under de tur som anskaffas tili högskolornas bibliotek bor-
5239: senaste åren stigit. Samtidigt har dock icke an- de befrias från omsättningsskatt. Dess statsfinan-
5240: slagen för anskaffning av litteratur tili högskolor- sielia betydelse är marginell.
5241: nas vetenskapliga bibliotek höjts. Detta har lett Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
5242: tili en situation där tiligången tili viktigt kälima- vördsamt att riksdagen måtte hemstälia
5243: terial för studerande och forskare blivit alit svåra-
5244: re. Anskaffning av litteratur blir betungande i att regen·ngen i samband med bud-
5245: synnerhet för studerande då studiestödet och övri- geten för år 1988 vidtar åtgärder för att
5246: ga ekonomiska resurser inte räcker tili. slopa omsättningsskatten för vetenskaplig
5247: Det är nödvändigt att skapa resurser för studier litteratur som anskaffos tili högskolornas
5248: och utövande av vetenskap. Vetenskaplig littera- btbliotek.
5249:
5250: Helsingfors den 21 april 1987
5251:
5252: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
5253: 102 1987 vp.
5254:
5255: Toivomusaloite n:o 85 Suomennos
5256:
5257:
5258:
5259:
5260: Donner ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta korkeakoulujen kirjas-
5261: toihin hankittavalta tieteelliseltä kirjallisuudelta
5262:
5263:
5264: Eduskunnalle
5265:
5266: Tieteellisen kirjallisuuden hinta on viime vuosi- kirjastc : 1n hankittava tieteellinen kirjallisuus tu-
5267: na noussut. Samanaikaisesti ei kuitenkaan määrä- lisi vap~ ~aa liikevaihtoverosta. Sen valtiontalou-
5268: rahoja kirjallisuuden hankkimiseen korkeakoulu- dellinen merkitys on marginaalinen.
5269: jen tieteellisiin kirjastoihin ole korotettu. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5270: on johtanut siihen, että opiskelijoiden ja tutkijoi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5271: den on yhä vaikeampaa saada tärkeää lähdemate-
5272: riaalia. Kirjallisuuden hankkiminen tulee erityi- että" hallitus vuoden 1988 tulo- ja me-
5273: sesti opiskelijoille rasittavaksi, koska opintotuki ja noarvion yhteydessä ryhtyisi toimenpitei-
5274: muut taloudelliset resurssit eivät riitä. siin liikevaihtoveron poistamiseksi korkea-
5275: Resurssien luominen opinnoille ja tieteen har- koulujen kirjastoihin hankittava/ta tieteet-
5276: joittamiselle on välttämätöntä. Korkeakoulujen Itseltä kirjalltsuudelta.
5277:
5278: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5279:
5280: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
5281: 1987 vp. 103
5282:
5283: Toivomusaloite n:o 86
5284:
5285:
5286:
5287:
5288: Dromberg: Verotoimiston palvelujen saamisesta Kirkkonummelle
5289:
5290:
5291:
5292: Eduskunnalle
5293:
5294: Kirkkonummi kuuluu yhdessä Inkoon ja Siun- teydet Kirkkonummelta Siuntion asemalle ovat
5295: tion kuntien kanssa Siuntion veropiiriin, jonka ve- heikot.
5296: rotoimisto sijaitsee Siuntion asemalla. Verotoimis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5297: ton sijainti on kirkkonummelaisten kannalta han- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5298: kala. Koko veropiirin väestöstä asuu Kirkkonum-
5299: mella yli 70 % . Kuntaan muuttaa vuosittain lähes että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
5300: 2 000 asukasta ja myös muuttoliike kunnasta on piteisiin verotoimiston palvelujen saami-
5301: runsasta. Kirkkonummella on huomattavasti teol- seksi Kirkkonummelle.
5302: lisuutta ja muuta yrittäjätoimintaa. Liikenneyh-
5303:
5304: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
5305:
5306: Kaarina Dromberg
5307: 104 1987 vp.
5308:
5309: Toivomusaloite n:o 87
5310:
5311:
5312:
5313:
5314: Haavisto ym.: Tieteellisen kirjallisuuden vapauttamisesta liikevaihto-
5315: verosta
5316:
5317:
5318: Eduskunnalle
5319:
5320: Tieteellisten kirjojen hinnat ovat viime vuosien voitaisiin luoda kestävämmät resurssit, on välttä-
5321: aikana huomattavasti nousseet. Samaan aikaan ei mätöntä, että siihen tarvittava kirjallisuus on ny-
5322: kuitenkaan tieteellisten kirjastojen hankintamää- kyistä edullisemmin saatavilla.
5323: rärahoja ole lisätty. Tämä on johtanut tilantee- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5324: seen, jossa opiskelijoille ja tutkijoille välttämätön nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5325: lähdemateriaali on tullut yhä vaikeammin saata-
5326: vaksi. Kun edelleen opiskelijoiden taloudelliset että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
5327: resurssit eivät olennaisesti ole lisääntyneet, muo- ja menoarvz'on laadinnan yhteydessii ryh-
5328: dostuu opiskelussa välttämättömän kirjallisuuden tyisi toimiin tieteellisen kirjallisuuden va-
5329: hankinta heille kohtuuttomaksi rasitukseksi. pauttamiseksi liikevaihtoverosta.
5330: Jotta tieteenharjoittamiselle ja sen opiskelulle
5331:
5332: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5333:
5334: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
5335: 1987 vp. 105
5336:
5337: Toivomusaloite n:o 88
5338:
5339:
5340:
5341:
5342: Hacklin ym.: Tieteellisen kirjallisuuden vapauttamisesta liikevaihto-
5343: verosta
5344:
5345:
5346: Eduskunnalle
5347:
5348: Tieteellisten kirjojen hinnat ovat viime vuosien Jotta tieteenharjoittamiselle ja sen opiskelulle
5349: aikana huomattavasti nousseet. Samaan aikaan voitaisiin luoda kestävämmät resurssit, on välttä-
5350: ei kuitenkaan tieteellisten kirjastojen hankinta- mätöntä, että siihen tarvittava kirjallisuus on ny-
5351: määrärahoja ole lisätty. Tämä on johtanut tilan- kyistä edullisemmin saatavilla.
5352: teeseen, jossa opiskelijoille ja tutkijoille välttämä- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5353: tön lähdemateriaali on tullut yhä vaikeammin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5354: saatavaksi. Kun edelleen opiskelijoiden taloudel-
5355: liset resurssit eivät olennaisesti ole lisääntyneet, että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
5356: muodostuu opiskelussa välttämättömän kirjalli- ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
5357: suuden hankinta heille kohtuuttomaksi rasituk- tyisi toimiin tieteellisen kirjallisuuden va-
5358: seksi. pauttamiseksi liikevaihtoverosta.
5359:
5360: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5361:
5362: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Jouni Backman
5363: Marja-Liisa Tykkyläinen AnttiKalliomäki Timo Roos
5364: Pentti Lahti-Nuuttila
5365:
5366:
5367:
5368:
5369: 14 2705361
5370: 106 1987 vp.
5371:
5372: Toivomusaloite n:o 89
5373:
5374:
5375:
5376:
5377: Hautala ym.: Invalidien verovähennysten palauttamisesta
5378:
5379:
5380:
5381: Eduskunnalle
5382:
5383: YK:n vammaisohjelman periaatteena on ollut määrin suuremmat kuin eläkkeellä olevien, ja osa
5384: taata vammaisille tasa-arvo ja tasaveroinen mah- heistä on oikeutettu muihin tukijärjestelyihin ku-
5385: dollisuus osallistua yhteisön elämään. Tulonjaossa ten invalidirahaan.
5386: se teollisuusmaissa on merkinnyt sitä, että vam- On kohtuutonta, että eläkkeellä olevilta invali-
5387: maisille on pyritty korvaamaan heille vammasta deilta otetaan pois verovähennyksen muodossa jo
5388: aiheutuvia kustannuksia joko tukitoimin tai vero- saavutettu etuus ja heidän asemaansa siten vai-
5389: vähennysten muodossa. keutetaan. Verovähennysoikeus kunnallisverotuk-
5390: Suomessa YK:n vammaisten vuosikymmenen sessa tulee ennen vuotta 1988 palauttaa. Vero-
5391: alkamista kunnioitettiin riistämällä vammaisille jo uudistusta suunniteltaessa tämä vähennysoikeus
5392: myönnettyjä etuuksia. Vuoden 1988 alusta lukien on säilytettävä, kunnes toivottavasti pian kehitet-
5393: poistuu 2 600 markan suuruinen bruttotulosta tävä kansalaisten yhtenäinen perusturvajärjestel-
5394: kunnallisverotuksessa tehtävä verovähennysoikeus mä on luotu ja vammasta aiheutuvien kulujen
5395: niiltä vammaisilta, jotka eivät ole ansiotyössä. korvaaminen muulla tavoin sen yhteydessä toteu-
5396: Kun vammaisen työhönotossa jatkuvasti ilme- tettu.
5397: nee syrjintää eli monet vammaiset ovat eläkkeellä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5398: heistä riippumattomista syistä, ts. joko siksi, ettei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5399: yhteisö pysty tarjoamaan työtä työrajoitteisille tai muksen,
5400: he ovat siinä määrin huonokuntoisia, etteivät ky-
5401: kene työelämään osallistumaan. Kuitenkin heillä, ettå· hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vti·-
5402: kuten työssäkäyvilläkin, on samat tarpeet ja vam- pymättä invalidien verovähennysten pa-
5403: man aiheuttamat ylimääräiset kulut, joita ei jokin lauttamiseksi kunnaiHsverotuksessa kaiktl-
5404: muu järjestelmä kuten sairausvakuutus välttämät- le vammaisille.
5405: tä korvaa. Työssäkäyvien tulot ovat lisäksi keski-
5406:
5407: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5408:
5409: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
5410: 1987 vp. 107
5411:
5412: Toivomusaloite n:o 90
5413:
5414:
5415:
5416:
5417: Hautala ym.: Asuntotulon verottamisesta luopumisesta
5418:
5419:
5420:
5421: Eduskunnalle
5422:
5423: Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa joutuneet maksamaan asuntotuloveroa. Vuonna
5424: annetun lain mukaan verovelvollisen omistamasta 1976 asuntotuloveroa maksoi noin 5 000 henkeä
5425: asunnosta, jota hän käyttää omaan tai perheensä vakituisesta asunnostaan. Vuonna 1982 vastaava
5426: asumiseen tai vapaa-ajan viettoon, vahvistetaan luku oli 55 000 eli yksitoistakertainen vuoden
5427: asuntotulo asunnon verotusarvon perusteella. 1976 lukuun verrattuna. Tämä ei ole ollut lainsää-
5428: Asuntotulo on 3 prosenttia sen perusteena olevan täjän tarkoitus. Näin etenkin lapsiperheet, joilla
5429: asunnon verotusarvosta. Asuntotulo vakituisesta on suuri asunto, ovat joutuneet maksamaan yli-
5430: asunnosta jätetään kuitenkin verottamatta siltä määräistä veroa asumisestaan.
5431: osin kuin sen perusteena olevan asunnon verotus- Omistusasunnoissa asuvat tulevat nyky-yhteis-
5432: arvo ei ylitä 300 000 markkaa sekä vapaa-ajan kunnassa jo moninkertaisesti verotetuiksi ilman
5433: asunto 60 000 markkaa. asuntotuloveroakin. Lisäksi omistusasuntojen hoi-
5434: Kun omistusasuntojen tuloverotus uudistettiin tomenot ovat asukkaille huomattava välttämätön
5435: asuntotuloverolailla, tarkoituksena oli, että veroa menoerä. Sen vuoksi on kohtuutonta, että he jou-
5436: maksettaisiin vain tavanmukaisen asumistason tuvat maksamaan tuloveroa realisoimattomasta ja
5437: ylittävistä asunnoista. tuloa tuottamattomasta omaisuudesta.
5438: Kiinteistöjen verotusarvoja on viime vuosina Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5439: nostettu suurimmassa osassa maatamme verotus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5440: arvojen yhtenäistämiseksi ja niiden saattamiseksi muksen,
5441: lähemmäs ns. käypiä arvoja, jotka etenkin pää-
5442: kaupunkiseudulla ovat nousseet jyrkästi. Tämä on että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
5443: merkinnyt varsinkin tonttien verotusarvojen osalta asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk-
5444: kymmenien prosenttien nousua vuosittain. Tar- sissa annetun lain kumoamiseksi.
5445: kistusten vuoksi yhä useammat kansalaiset ovat
5446:
5447: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
5448:
5449: Sauli Hautala Jorma Fred
5450: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
5451: 108 1987 vp.
5452:
5453: Toivomusaloite n:o 91
5454:
5455:
5456:
5457:
5458: Hautala ym.: Pienyrittäjien liikevaihtoveron poistamisesta
5459:
5460:
5461:
5462:
5463: Eduskunnalle
5464:
5465: Pienyrittäjät joutuvat toiminnassaan yhä useam- Liikevaihtoveron poistaminen pienyrittäjiltä
5466: min kilpailemaan pitkälle erikoistuneen ja ko- mitä ilmeisimmin antaisi uutta rohkaisevaa viri-
5467: neellistuneen massatuotannon kanssa. Kilpailu on kettä erilaisille käsityöläisammattien harjoittajille.
5468: epätasainen. Pienyrittäjien on perin vaikea siinä Syntyisi monenlaista perinteistä käsityöläistoimin-
5469: onnistua. taa. Sen tuottamille erityistuotteille varmaan löy-
5470: Pienyritteliäisyys perustuu pääasiassa ihmisen tyisi nykyaikana myös markkinoita. Tällainen li-
5471: toimintaan. Sellaisessa kustannussäästöjen aikaan- sääntyvä toimeliaisuus olisi myös työllisyyden kan-
5472: saaminen on vaikeaa. Ylivoimaisen kilpailutilan- nalta erittäin toivottavaa ja myönteistä.
5473: teen lähes ainoa ratkaisu on liian usein pienyrit- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti ehdo-
5474: täjätoiminnan lopettaminen, mikä on työllisyy- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5475: den kannalta aina valitettava tapahtuma.
5476: Pienyrittäjien aseman parantamiseksi olisi liike- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lti-
5477: vaihtovero poistettava heidän työnsä tuotteilta. Se kevaihtoveron poistamiseksi pienyrittä;ien
5478: parantaisi ratkaisevasti pienyritystoiminnan edel- tuottamilta tuotteilta.
5479: lytyksiä.
5480:
5481: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987
5482:
5483: Sauli Hautala Esko Almgren
5484: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
5485: 1987 vp. 109
5486:
5487: Toivomusaloite n:o 92
5488:
5489:
5490:
5491:
5492: Hautala ym.: Verottajan virheen aiheuttamien kustannusten kor-
5493: vaamisesta verovelvolliselle
5494:
5495:
5496: Eduskunnalle
5497:
5498: Lyhyt veronkäsittelyaika ei anna verovalmisteli- lainaamastaan summasta korkoa, joka saattaa olla
5499: joille mahdollisuutta paneutua yksityisen verovel- suurempi kuin verottajan hänelle maksama. Olisi
5500: vollisen veroilmoitukseen kovin perinpohjaisesti. kohtuullista, että silloin, kun ao. lääninoikeus to-
5501: Niinpä verotukseen helposti tulee virheitä, joiden teaa virheen tapahtuneen, jonka perustella lisäve-
5502: oikaiseminen ei aina onnistu veromuistutuksen ro on maksuun pantu, veronmaksajalle korvattai-
5503: avulla. Verovalitukseen päätöksen saaminen puo- siin verottajan virheestä aiheutuneet lisäkulut.
5504: lestaan kestää vuosia. Jos verottajan virhe on joh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5505: tanut suureen lisäveroon, johon veronmaksajalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5506: ei ole varaa, joutuu hän hankkimaan lainan tai muksen,
5507: pankkitakauksen. Nämä kustannukset saattavat
5508: olla tuhansia markkoja. Kun virhe valituksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
5509: kautta lopulta selviää, hän saa joko maksamansa rottajan virheen aiheuttamien lisäkustan-
5510: summan takaisin tai suorittaa pienemmän sum- nusten korvaamiseksi veronmaksajalle ko-
5511: man tai vapautetaan kokonaan virheen kautta konaisuudessaan silloin, kun lääninoikeus
5512: syntyneistä lisäveroista. Kuitenkin hän on joutu- on havainnut virheen tapahtuneen ja
5513: nut maksamaan pankkitakausvarauksen kulut tai hyväksynyt valituksen.
5514:
5515: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
5516:
5517: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
5518: 110 1987 vp.
5519:
5520: Toivomusaloite n:o 93
5521:
5522:
5523:
5524:
5525: Hilpelä: Kotiapulaiselle maksettavan palkan vähennyskelpoisuu-
5526: desta verotuksessa eräissä tapauksissa
5527:
5528:
5529: Eduskunnalle
5530:
5531: Varsinkin suurissa kaupungeissa on kaikista vät näissä tapauksissa ne kustannukset, joita lai-
5532: kunnallisen päivähoidon kehittämispyrkimyksistä tospaikan järjestäminen ja ylläpitäminen merkit-
5533: huolimatta paljon perheitä, joiden osalta lasten- see.
5534: hoidon ainoa ratkaisu on kotiapulaisen/lapsen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5535: hoitajan paikkaaminen. Maassamme on myös sel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5536: laisia vanhuksia ja invalideja, jotka tarvitsevat
5537: säännöllistä hoitoapua ja joutuvat palkkaamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
5538: apulaisen, koska toisena vaihtoehtona olisi laitos- joiden perusteella kotiapulaisen työnanta-
5539: paikka, joista on huutava puute ja joihin kaikki ja/ta silloin, kun on kysymyksessä· lapsen,
5540: vanhukset eivät edes henkisesti pysty sopeutu- invalidin tai vanhuksen hoitaminen, olisi
5541: maan. ozkeus valtion verotuksessa vähentää joko
5542: Edellä mainitut työnantajat voivat oikeutetusti täysimåäråisenå· tai osittain työsopimus-
5543: edellyttää, että yhteiskunta auttaisi heitä siten, suhteessa olevan kotiapulazsen palkkakus-
5544: että heille myönnettäisiin apulaisen palkkakuluis- tannukset.
5545: ta verovähennysoikeus. Yhteiskunnaltahan säästy-
5546:
5547: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
5548:
5549: Liisa Hilpelä
5550: 1987 vp. 111
5551:
5552: Toivomusaloite n:o 94
5553:
5554:
5555:
5556:
5557: Hilpelä: Kotitaloustyön arvon sisällyttämisestä kansantulolaskelmiin
5558:
5559:
5560:
5561: Eduskunnalle
5562:
5563: Kotona työskentelevät perheenemännät ovat Meillä on laskettu 75 % kansantulosta kulkevan
5564: vailla sosiaaliturvaa, lomaetuuksia ja ansioeläket- koritaloutta haitavien perheenemäntien käsien
5565: tä. Tämä johtuu siitä, että heidän tekemäänsä kautta kulutukseen. Tähän väliin mahtuu heidän
5566: työtä ei sisällyterä kansantulolaskelmiin. tuotannollinen toimintansa kotitalouden piirissä.
5567: Talous- ja tilastotieteilijät eri maissa ovat sitä Perheenemännän asemaa ovat meillä tutkineet
5568: mieltä, että kansantulolaskelmissa on virheelli- mm. tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja perhekas-
5569: syyksiä. Niiden ulkopuolelle on jätetty monia te- vatustoimikunta, jotka toteavat perheenemännän
5570: kijöitä, mm. kotitaloustyöt. Tutkimuksiin ja käy- kotitaloudessa tekemän työn jääneen vaille kan-
5571: tännön kokemuksiin nojaten voidaan todeta, että santaloudellista arvostusta.
5572: kansantulolaskelmat antavat puutteellisen ja jopa Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
5573: virheellisen kuvan kokonaistuotannon ja hyvin- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5574: voinnin kasvusta. Kun kotitalouksissa on esim.
5575: siirrytty ostamaan valmiita ruokia, tämä on näky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
5576: nyt tuotannon lisäyksenä. Sen sijaan laskelmissa ei titaloudessa suoritettavien töiden arvon si-
5577: ole lainkaan otettu huomioon "tuotannon" vas- sällyttämiseksi kansantulolaskelmiin.
5578: taavaa vähenemistä kotitalouksien piirissä.
5579:
5580: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
5581:
5582: Liisa Hilpelä
5583: 112 1987 vp.
5584:
5585: Toivomusaloite n:o 95
5586:
5587:
5588:
5589:
5590: Hokkanen ym.: Pirkanmaan teollisuuspiirin perustamisesta
5591:
5592:
5593:
5594: Eduskunnalle
5595:
5596: Pirkanmaa on perinteistä teollisuusaluetta, mis- nassa ja yrityskouluttajana on piiritoiminta koettu
5597: sä viime vuosina teollisen rakennemuutoksen vai- myönteiseksi, ja myös alueellisessa teollisuuspoli-
5598: kutukset ovat tuntuneet erittäin voimakkaina. Jat- tiikassa rooli on lisääntymässä.
5599: kuvasti kiristyneen kansainvälisen kilpailun vuoksi Pirkanmaan länsiosan kuntien alueella tilanne
5600: ovat eräät perinteiset teollisuusalat menettäneet on ongelmallinen. Kunnat ovat toiminnallisesti
5601: mahdollisuuksiaan työllistää. Samaan suuntaan täysin Pirkanmaalle suuntautuneita, mutta teolli-
5602: vaikuttaa yhä nopeammin etenevä, välttämätön suuspiiri sijaitsee Turussa ja paikallistoimisto Po-
5603: teknologinen uudistaminen sekä perinteisillä että rissa, jonne alueelta ei ole mitään luonnollisia yh-
5604: uusilla tuotannonaloilla. teyksiä. Sopimattomien rajojen lisäksi nykyisen
5605: Sekä valtakunnallisten että alueellisten suunni- Hämeen teollisuuspiirin toimintamahdollisuuksia
5606: telmien mukaan tulee teollisuudella olemaan kes- rajoittavat puutteelliset resurssit.
5607: kimääräistä suurempi merkitys Pirkanmaalla am- Pirkanmaan teollisuuspiirin perustaminen ja
5608: matissa toimivan väestön työllistäjänä myös tule- jäljelle jäävän Etelä-Hämeen muodostaminen
5609: vaisuudessa. Suurteollisuuden aloilla merkittä- omaksi teollisuuspiirikseen parantaisi piirihallin-
5610: vimmin tapahtuneet työpaikkojen vähennykset non toiminnan ja alueiden elinkeinoelämän ke-
5611: edellyttävät uusia työpaikkoja pienessä ja keski- hittämisen perusedellytyksiä. Myös edellytykset
5612: suuressa teollisuudessa sekä niihin läheisesti liitty- yhteistoiminnalle elinkeinoelämän ja maakunnal-
5613: villä palvelutuotannon aloilla. Viimeaikainen ke- listen organisaatioiden kanssa paranisivat, sillä ne
5614: hitys osoittaakin selvää myönteistä suuntaa. toimivat talousaluepohjalta.
5615: Vaikeassa teollisuuden rakennemurroksessa ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5616: van ja korkean työttömyyden vaivaaman maakun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5617: nan tulisi saada valtion piirihallinnon kaikki mah-
5618: dollinen tuki. Pirkanmaan teollisuuden huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n tar-
5619: mioon ottaen painottuvat toimenpiteet teollisten peellisen määrärahan ottamiseksi valtion
5620: työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien aikaansaa- vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk-
5621: miseksi. Tässä toiminnassa teollisuuspiirien rooli seen Pirkanmaan teollisuuspiirin perusta-
5622: on selvästi kasvanut. Esimerkiksi neuvontatoimin- miseksi.
5623:
5624: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
5625:
5626: Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila Heikki A. Ollila
5627: Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen Kimmo Sasi
5628: Lea Mäkipää Jukka Gustafsson Sulo Aittoniemi
5629: Erkki Pystynen Timo Roos Jorma Rantanen
5630: Matti Maijala Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva
5631: 1987 vp. 113
5632:
5633: Toivomusaloite n:o 96
5634:
5635:
5636:
5637:
5638: Hurskainen-Leppänen ym.: Lasten päivähoitoon kuljettamisesta
5639: aiheutuvien kustannusten vähentämisestä verotuksessa
5640:
5641:
5642: Eduskunnalle
5643:
5644: Verovähennyksinä verotuksessa hyväksytään ny- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
5645: kyisin tulo- ja varallisuusverolain mukaan useita vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5646: tulon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia.
5647: Lapsen päivähoitoon kuljetuksesta aiheutuneita että hallitus ryhtyisi pt'kaisesti toimen-
5648: kuluja ei ole laskettu tulon hankintaan liittyviksi pitet'.stin, jotlla lapsen päivähoidosta joh-
5649: kuluiksi. tuvat kuljetuskustannukset otettat'.stin ve-
5650: Päivähoitoon liittyvät kuljetuskustannukset rotuksessa vähennyksinä huomioon.
5651: ovat usein aivan kohtuuttoman korkeita.
5652:
5653: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5654:
5655: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko
5656: Riitta Uosukainen Antero Kekkonen
5657: Pentti Lahti-Nuuttila
5658:
5659:
5660:
5661:
5662: 15 2705361
5663: 114 1987 vp.
5664:
5665: Toivomusaloite n:o 97
5666:
5667:
5668:
5669:
5670: Ikonen ym.: Posti-, kauppa- ja liikennepalvelujen turvaamisesta
5671: maaseudulla
5672:
5673:
5674: Eduskunnalle
5675:
5676: Yhteiskunnan rakennemuutoksessa myös Kes- vanhus viihtyisi nyt kunnostetussa asunnossaan,
5677: ki-Suomessa on monin paikoin maaseutu autioi- tutussa ympäristössä, mutta palvelujen puuttuessa
5678: tunut, jonka myötä on kyläkouluja, -kauppoja, on monen lähdettävä taajamien ahtaille asunto-
5679: postin toimipisteitä ja muita palveluita jouduttu markkinoille.
5680: lakkauttamaan. Väen siirtyminen on toisaalta ai- Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
5681: heuttanut painetta uusien palvelulaitosten raken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5682: tamiseen. muksen,
5683: Viime vuosien aikana on valtio osallistunut mo-
5684: nen vanhuksen asunnon lämpökorjauskustannuk- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
5685: siin. Samassa yhteydessä on parannettu muuten- maaseudun posti-, kauppa- ja liikennepal-
5686: kin asumisen tasoa: on rakennettu vesijohtoja ja velujen säilyttämiseksi sekä toimisi maa-
5687: näin parannettu peseytymistiloja, on avustettu seutukylien asutuksen vahvistamiseksi.
5688: sähköistämisessä ja hankittu puhelimia. Moni
5689:
5690: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5691:
5692: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
5693: 1987 vp. 115
5694:
5695: Toivomusaloite n:o 98
5696:
5697:
5698:
5699:
5700: Ikonen ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kenttäkoease-
5701: man perustamisesta Leivonmäelle
5702:
5703:
5704: Eduskunnalle
5705:
5706: VTT: n kotimaisten polttoaineiden laboratorion nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5707: tilat ovat Jyväskylässä. Laboratorio tarvitsee kent- muksen,
5708: täkoeaseman, ja tälle sopiva sijoituspaikka on Lei-
5709: vonmäellä ammattikurssikeskuksen koealueena että hallitus ryhtyisi toimenprtetstrn
5710: oleva Kailasuo. kenttäkoeaseman perustamiseksi ja stlle
5711: Koeasema tarvitsee myös tutkimushenkilökun- tarvittavan tutkimushenkrlökunnan saa-
5712: taa. miseksi Leivonmäelle.
5713: Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
5714:
5715: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5716:
5717: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
5718: 116 1987 vp.
5719:
5720: Toivomusaloite n:o 99
5721:
5722:
5723:
5724:
5725: Ikonen ym.: Viljelijän eläinlääkärille maksamien palkkioiden maksa-
5726: tusmenettelyn yksinkertaistamisesta verotuksessa
5727:
5728:
5729: Eduskunnalle
5730:
5731: Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunta (kun- tamana palkkana, mitä on pidettävä varsin eri-
5732: tainliitto) voi osallistua hyötyeläimen haltijalle koislaatuisena menettelynä.
5733: eläinlääkärin käynnistä aiheutuvien kustannusten Käytännössä verohallituksen tulkinta johtaa sii-
5734: korvaamiseen siltä osin, kuin ne ylittävät valtio- hen, että eläinlääkärit perivät koko palkkionsa
5735: neuvoston vahvistaman summan. Yleinen ja jous- viljelijöiltä ja nämä joutuvat hakemaan valtion-
5736: tava menettely on ollut, että viljelijä on maksanut apuun oikeuttavan osuuden takaisin kunnalta.
5737: eläinlääkärille käynnin yhteydessä omakustannus- Verotuksessa viljelijät joutuvat kirjanpidossaan
5738: osuutensa ja ylittävän osan eläinlääkäri on peri- erittelemään saman maksun sekä meno- että tulo-
5739: nyt suoraan kunnalta. Tällainen keskitetty menet- puolelle. Menettely lisää tarpeettomasti byrok-
5740: tely on otettu huomioon myös eläinlääkärin palk- ratiaa.
5741: kiokuittilomakkeessa (verolomake n:o VEROH Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5742: 3908 a). Viljelijän verotuksen kannalta menetel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5743: mä on yksinkertainen, koska hän saa kuitin vain sen,
5744: todella maksamastaan summasta. Eläinlääkäri taas
5745: on verotuksessa ennakonkannon alainen palk- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
5746: kioittensa osalta. piteisiin eläinlääkäreille maksettavia val-
5747: Nyt on verohallitus kirjeellään n:o 3842/33/85 tionapuun oikeuttavia palkkioita koske-
5748: kuitenkin edellyttänyt, että kuntien tulee suorit- vien verotusmääräysten muuttamiseksi si-
5749: taa eläinlääkäreille maksettavista valtionapuun oi- ten, että palautetaan menettely, jossa vzl-
5750: keuttavista palkkioista ennakonpidätys ja maksaa jelijä maksaa eläinlääkärzlle vain omakus-
5751: myös sosiaaliturvamaksu. Tämän mukaan osa sa- tannusosuuden ja eläinlääkän·perzi ylime-
5752: masta palkkiosta verotettaisiin ennakonkannon nevän osan suoraan kunnalta.
5753: alaisena tulona ja osa ennakkoperintälain tarkoit-
5754:
5755: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
5756:
5757: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
5758: 1987 vp. 117
5759:
5760: Toivomusaloite n:o 100
5761:
5762:
5763:
5764:
5765: Isohookana-Asunmaa ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakentami-
5766: sesta
5767:
5768:
5769: Eduskunnalle
5770:
5771: Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi oman myös tässä uudessa tilanteessa turvevoimalan ra-
5772: selvityksensä Pudasjärvelle suunnitellusta turve- kentamistyöt alkaisivat vuonna 1988 ja voimala
5773: voimalasta 29.1.1987. Selvityksessä todetaan, että käynnistyisi vuonna 1992. Soiden hankintaan ja
5774: valtakunnallisen kapasiteettitilanteen kannalta kunnostukseen jää tällöin aikaa noin viisi vuotta,
5775: näyttäisi toiselle turvelauhdevoimalaitokselle ole- mikä on täysin riittävä aika. Eihän voimalan koko
5776: van tarvetta 1990-luvun puolivälin tuntumassa. toiminta-aikana tarvitseman. 10 000 ha suota tar-
5777: Myös soiden hankinta ja kunnostus olisivat selvi- vitse kokonaisuudessaan olla tuotantokunnossa
5778: tyksen mukaan puoltamassa em. rakennusaika- laitoksen käynnistyessä.
5779: taulua. Selvityksen suurin puute on se, että se ei kerro,
5780: Mahdollisista rakentajaorganisaatioista selvityk- kuka turvevoimalan rakentaa. Pelkkä maininta,
5781: sessä mainitaan, että Pohjolan Voima Oy ei ole että periaatteessa rakentajana voisi tulla kysymyk-
5782: kiinnostunut rakentamaan pelkkää turvevoima- seen Imatran Voima, ei riitä.
5783: laa. Hyvää selvityksessä on turvesoiden hankintaan
5784: Selvityksen mukaan turvekäynöisen lauhdutus- ja kunnostukseen esitetyt toimenpiteet. Ne tulisi-
5785: voimalan rakentajana voisivat periaatteessa tulla kin ehdottomasti käynnistää esitetyssä aikataulus-
5786: kyseeseen myös muut voimayhtiöt, joista esimerk- sa ja tarpeen vaatiessa jopa eräiltä osin nopeuttaa
5787: kinä mainitaan Imatran Voima Oy. niitä.
5788: Pudasjärven kunnan ja Pohjolan Voiman alle- Pudasjärven kunnan ja Pohjolan Voiman turve-
5789: kirjoittaman suunnitelman mukaan turvevoima- voimalasuunnitelma herätti toiveen työstä Iijoki-
5790: lan rakentaminen olisi alkanut vuonna 1988. laakson työtä odottavissa ihmisissä. Töihin piti
5791: KTM:n rakentamisaikataulua ei voi hyväksyä. päästä suhteellisen pian.
5792: Pudasjärven ja Pohjois-Pohjanmaan tämän hetken Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5793: työttömille on hyvin laiha lohtu siitä, että raken- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5794: tamaan ryhdytään joskus 1990-luvulla.
5795: Selvityksessä todetaan, että Pudasjärven kun- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
5796: nalla on hallussaan noin 5 600 ha suota. Lisäksi piteistin hankkiakseen Pudasjärven turve-
5797: kunta on saanut metsähallitukselta alustavan lu- voimalalle rakentajan ja varmistaakseen
5798: pauksen 1 720 ha:n vuokraamisesta. Myös muilla lopullisen rakentamisaikataulun, joka ei
5799: organisaatioilla on selvityksen mukaan sopivaa saisi oleellisesti poiketa aikaisemmasta
5800: suota ko. hankkeeseen. Näin ollen turvesoiden suunnitelmasta.
5801: hankinta ja kunnostus ei aseta estettä sille, että
5802:
5803: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
5804:
5805: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
5806: Kalevi Mattila Eino Siuruainen
5807: Tellervo Renko
5808: 118 1987 vp.
5809:
5810: Toivomusaloite n:o 101
5811:
5812:
5813:
5814:
5815: Isohookana-Asunmaa ym.: Pien- ja energiapuun käytön lisäämisestä
5816: energian tuotannossa
5817:
5818:
5819: Eduskunnalle
5820:
5821: 1970-luvulla aloitettiin energiakriisin seurauk- vuus voitaisiin turvata mm. seuraavilla toimenpi-
5822: sena hakkeen laajamittainen käyttö. Valtion tuki- teillä: Työvoimatuen turvin kerätty energiapuu
5823: toimenpitein perustettiin mm. kunnallisia alue- tulisi sallia myydä paikallisille lämpölaitoksille.
5824: lämpölaitoksia, joiden energialähteenä on ollut Liikevaihtoverovapaus tulisi antaa haketta käyttä-
5825: ensisijaisesti metsähake. Nyttemmin pienpuista ville lämpölaitoksille. Valtion tulo- ja menoarvios-
5826: tehty hake on öljyn hinnan alennuttua tullut kan- sa tulisi olla vuotuinen avustusmääräraha haketta
5827: nattamattomaksi. käyttäville lämpölaitoksille jne.
5828: Hakkeen polttaminen olisi erittäin tärkeä mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5829: seuraavista syistä: Kysymyksessä on uusiutuva nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5830: luonnonvara, ja harvennushakkuiden suorittami-
5831: seksi hakkeen hankinta olisi tehokas keino. Lisäksi ettå" hallitus ryhtyisi viipymättä konk-
5832: työllisyyden hoitamisessa hakkeen korjuu tarjoaisi reettisiin toimenpiteisiin pien- ja energia-
5833: edullisia työpaikkoja. puun käytön edistämiseksi kotimaisessa
5834: Hakkeella toimivien lämpölaitosten kannatta- energiantuotannossa.
5835:
5836: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
5837:
5838: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Kalevi Mattila
5839: Eino Siuruainen Tellervo Renko Anneli Jäätteenmäki
5840: 1987 vp. 119
5841:
5842: Toivomusaloite n:o 102
5843:
5844:
5845:
5846:
5847: Isohookana-Asunmaa ym.: Kokonaisselvityksen käynnistämisestä Ii-
5848: ja Kiiminkijokilaakson alueen kehittämiseksi
5849:
5850:
5851: Eduskunnalle
5852:
5853: Ii- ja Kiiminkijokilaaksojen talousalue on tällä Onkin selvästi nähtävissä voimistunut tarve ke-
5854: hetkellä maan vaikeinta työttömyysaluetta. Iijoki- hitysaluepolitiikan tehostamiseen. Tätä edellyttää
5855: laakso on lisäksi ollut tämän vuosikymmenen sekin, että valtioneuvoston periaatepäätös Iijoki-
5856: alusta valtioneuvoston periaatepäätöksellä ns. eri- laakson kehittämisestä on umpeutunut. Edelleen
5857: tyisaluetta huonon työllisyyden vuoksi. Vaikka Ii- aluepolitiikan sisäisessä kohdentumisessa Oulun
5858: jokiseudulla on tehty paljon työllisyyden ja kun- läänissä on ongelmia. Tällä hetkellä läänissä ta-
5859: tien kehityksen turvaamiseksi, ei tilanne tällä het- pahtuva keskustelu suurista hankkeista on hyvin
5860: kelläkään näytä siellä valoisalta. Alueen ja paikka- läänin eteläkeskeistä, vaikkakin työllisyys- ja
5861: kuntien omista lähtökohdista lähteviä ja omiin re- raaka-aineperusteet puoltavat Oulun pohjoispuo-
5862: sursseihin perustuvia hankkeita ovat mm. Kollaja- liselle alueelle uutta teollisuutta.
5863: hanke sekä Iissä ympäristöinstituuttihanke. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5864: Alueen kehitys on vaikeutunut ja ongelmat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5865: ovat lisääntyneet. Kollaja-hankkeen nykytila,
5866: Martinniemen sahan toiminnan jatkumisen epä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5867: varmuus sekä sen heijastusvaikutukset mm. Iijoen menpiteisiin kokonaisselvityksen käyn-
5868: uittoon ovat sellaisia haasteita, jotka edellyttävät nistiimiseksi Ii- ja Kiiminkzjokilaakson
5869: voimakkaita toimenpiteitä valtiovallaltakin. alueen kehittämistä varten.
5870:
5871: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
5872:
5873: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
5874: Kalevi Mattila Eino Siuruainen
5875: Tellervo Renko
5876: 120 1987 rd.
5877:
5878: Hemställningsmotion nr 103
5879:
5880:
5881:
5882:
5883: Jansson: Om ökat utnyttjande av vindkraften
5884:
5885:
5886:
5887: Till Riksdagen
5888:
5889: Vindkraften är en flödande, decentraliserad och anläggningar i både liten och stor skala. Utveck-
5890: fullständigt ren energikälla. Markförsurningens lingsarbetet om vindkraftens integrering i kraft-
5891: och skogsdödens katastrofhot ger den rena vind- systemet bör bedrivas samtidigt med praktisk för-
5892: kraften ett särkskilt värde för Finland. söksverksamhet. Åland intar i detta sammanhang
5893: Finland har på vindkraftens växande världs- ett intressant läge, där vindhastighetsmätningar är
5894: marknad blivit efter de flesta västländer. För att aktuella.
5895: inhämta detta försprång bör vindkraften inrym- Hänvisande till ovanstående föreslår jag hög-
5896: mas i Finlands energipolitik som ett utvecklings- aktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
5897: dugligt alternativ. Finland bör därför öka sin sats-
5898: ning på forsknings- och utvecklingsarbete på att regeringen inrymmer vindkraften i
5899: vindkraftens område i nära samarbete med utlan- landets energipolitik genom en ökad sats-
5900: det, främst branschens ledande Iänder Danmark ning på forsknings- och utvecklingsarbetet
5901: och Sverige. Samarbetet med Sovjetunionen och på vindkraftens område och med stöd för
5902: övriga SEV-länder bör inte försummas. /öretagens produktutvecklingsarbete.
5903: Forsknings- och utvecklingsarbetet bör omfatta
5904:
5905: Helsingfors den 14 april 1987
5906:
5907: Gunnar Jansson
5908: 1987 vp. 121
5909:
5910: Toivomusaloite n:o 103 Suomennos
5911:
5912:
5913:
5914:
5915: Jansson: Tuulivoiman käytön lisäämisestä
5916:
5917:
5918:
5919:
5920: Eduskunnalle
5921:
5922: Tuulivoima on vapaa, kaikkialla käytettävissä Tutkimus- ja kehitystyön tulee käsittää sekä
5923: oleva ja täysin puhdas energialähde. Maiden hap- pienimittaiset että suurimittaiset laitokset. Kehi-
5924: pamoitumisen ja metsäkuolemien katastrofin uh- tystyötä tuulivoiman integroimiseksi voimajärjes-
5925: ka antaa puhtaalle tuulivoimalle erityisen arvon telmään on tehtävä samanaikaisesti käytännöllisen
5926: Suomessa. kokeilutoiminnan kanssa. Ahvenanmaan asema
5927: Suomi on jäänyt tuulivoiman kasvavilla maail- tässä yhteydessä on mielenkiintoinen. Ahvenan-
5928: manmarkkinoilla jälkeen useimmista länsimaista. maalla tuulen nopeuden mittaukset ovat ajankoh-
5929: Tämän etumatkan saavuttamiseksi on tuulivoi- taisia.
5930: malle tehtävä tilaa Suomen energiapolitiikassa ke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5931: hityskelpoisena vaihtoehtona. Suomen tulee tä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5932: män vuoksi lisätä panostustaan tuulivoiman
5933: tutkimus- ja kehitystyöhön läheisessä yhteistyössä että hallitus ottaisi tuulivoiman osaksi
5934: muiden maiden, ennen kaikkea alan johtavien maan energiapolitiikkaa lisäämällä panos-
5935: maiden Tanskan ja Ruotsin kanssa. Yhteistyötä tusta tuulivoiman tutkimus- ja kehitystyö-
5936: Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden kanssa ei hön ja tukemalla yritysten tuotekehitys-
5937: pidä laiminlöydä. työtä.
5938:
5939: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5940:
5941: Gunnar Jansson
5942:
5943:
5944:
5945:
5946: 16 270536L
5947: 122 1987 vp.
5948:
5949: Toivomusaloite n:o 104
5950:
5951:
5952:
5953:
5954: Joenpalo ym.: Teollisen rakentamisen liikevaihtoverotuskohtelusta
5955:
5956:
5957:
5958:
5959: Eduskunnalle
5960:
5961: Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on hy- la on vapaata liikevaihtoverosta. Tämä asettaa työ-
5962: väksytty 25.3.1987 dipl.ins. Olli Niemen väitös- maalta tehtaisiin siirrettävälle työlle 17-20 pro-
5963: kirja "Input-Output Analysis of Building Con- sentin lisätuottovaatimuksen, jotta tehtaat pystyi-
5964: sttuction in Finland''. Siinä Niemi esittää talon- sivät kilpailemaan työn saannista työmaalla tehtä-
5965: rakennusalan ja kansantalouden riippuvuussuh- vän työn kanssa.
5966: teita kuvaavan mallin, jonka avulla voidaan mää- Koska monet työvaiheet on laadun kannalta
5967: rittää rakennusalan muutosilmiöiden vaikutuksia edullisempaa tehdä hyvissä tehdasolosuhteissa,
5968: kansantalouteen. koska ammattitaitoisesta rakennustyövoimasta on
5969: Väitöskirjassa on selvitetty mm. liikevaihtove- varsinkin pääkaupunkiseudulla jatkuvasti pulaa ja
5970: ron vaikutuksia rakentamisen teollistamiseen, ra- koska rakennustarviketeollisuus työllistää useilla
5971: kentamisen kustannuksia, työllisyysvaikutuksia, paikkakunnilla tuhansia henkilöitä, ehdotamme
5972: sekä metalliteollisuuden ja rakentamisen yhteyk- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5973: siä. vomuksen,
5974: Rakennustarviketeollisuus on monilla paikka-
5975: kunnilla merkittävä työllistäjä (esimerkiksi Fors- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
5976: san kaupungin 4 400 teollisesta työpaikasta on yli teollisen rakentamisen asettamiseksi liike-
5977: 2 000 rakennustarviketeollisuudessa). Tällä het- vazhtoverotuksen osalta tasa-arvoiseen ase-
5978: kellä ei teollinen rakentaminen ole tasa-arvoisessa maan työmaalla tapahtuvan rakentamisen
5979: asemassa työmaalla tapahtuvan rakentamisen kanssa.
5980: kanssa, sillä pääurakoitsijan teettämä työ työmaa!-
5981:
5982: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5983:
5984: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
5985: 1987 vp. 123
5986:
5987: Toivomusaloite n:o 105
5988:
5989:
5990:
5991:
5992: Jokinen ym.: Vaatetus- ja tekstiilialan viennin turvaamisesta
5993:
5994:
5995:
5996:
5997: Eduskunnalle
5998:
5999: Vaatetus- ja tekstiilialan työllisyys on jo vuosia uusia koneitaan sekä tarjota työtä kymmenilletu-
6000: ollut hyvin epävarmaa, ja jälleen näyttää tilanne hansille alan työläisille nimenomaan Neuvostoliit-
6001: heikentyvän. Suomalaisten tuotteiden korkea ta- toon suuntautuvan kaupan avulla. Toisaalta hal-
6002: sokaan ei auta tämän alan kannalta tärkeässä itä- patuonti on samanaikaisesti heikentänyt kilpailua
6003: viennissä, jota jatkuvasti rajoittaa se tosiasia, että omassa maassamme. Tämä puolestaan on johta-
6004: riittävästi tuontia ei ole löydetty. nut siihen, että näiden alojen teollisuus on entistä
6005: Tekstiili- ja vaatetusalalla on viennin jatkumi- enemmän riippuvainen Neuvostoliiton ja muiden
6006: sessa kysymys tuhansien ihmisten työpaikoista. sosialististen maiden kanssa aikaansaaduista sopi-
6007: Siitä syystä tämän alan vientiin tulisi kiinnittää ai- muksista.
6008: van erityistä huomiota, kun ulkomaankaupastam- Viennin heikkeneminen ja varsinkin sen pysäh-
6009: me neuvotellaan ja päätetään. tyminen merkitsisi suoranaista katastrofia ja tu-
6010: Metalliteollisuuden ja laivanrakennusalan vien- hansia työttömiä lisää. Koska vaatetus- ja tekstiili-
6011: timme on neuvotteluissa ensimmäisellä tilalla, ja ala on hyvin työvaltainen, on sen työllisyyden tur-
6012: viimeaikaiset sopimukset ovat merkinneet hyvää vaaminen äärimmäisen tärkeää, jotta työttömyys-
6013: työllisyyttä alalle. Mutta myös muiden alojen työl- luvut voidaan pitää kurissa.
6014: lisyyden turvaaminen on tuiki tärkeä asia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
6015: Neuvostoliittoon ja sosialistisiin maihin on vii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6016: me vuosina toimitettu runsaasti tekstiili- ja vaate-
6017: tusalan tuotteita, mutta viennin jatkuvuutta ei että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
6018: kuitenkaan ole saatu turvatuksi. Siksi tähän asiaan piteisiin vaatetus- ja tekstiilialan viennin
6019: tulee kiinnittää vakavaa huomiota. Maamme vaa- turvaamiseksi.
6020: tetus- ja tekstiiliteollisuus on voinut kehittää
6021:
6022: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6023:
6024: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
6025: Heli Astala Arvo Kemppainen Lauha Männistö
6026: Claes Andersson
6027: 124 1987 vp.
6028:
6029: Toivomusaloite n:o 106
6030:
6031:
6032:
6033:
6034: Jokiniemi ym.: Pohjois-Karjalan taantumatilanteen korjaamisesta
6035:
6036:
6037:
6038: Eduskunnalle
6039:
6040: Pohjois-Karjalan talouden ja työllisyyden koko- taan, että Pohjois-Karjalassa verotettavat tulot
6041: naistilanne on huonontunut ratkaisevasti varsin asukasta kohti ovat pienimmät koko maassa, sa-
6042: lyhyen ajan kuluessa. Tähän tilanteeseen ovat vai- malla kun kunnat kamppailevat taloudellisissa
6043: kuttaneet erityisesti suuryritysten voimakas keskit- vaikeuksissa selviytyäkseen lakisääteisistä tehtävis-
6044: täminen esim. metsä- ja metalliteollisuudessa sekä tään. Kuntakohtaisesti veroäyrien hinnat ovat jo
6045: maatalouden tuotannonrajoitustoimet erityisesti korkeimpia koko maassa, joten asukkaiden talou-
6046: maidontuotannossa. Lisäksi Outokummusta on dellista rasitusta ei voida enää lisätä. Alun perin
6047: juuri saatu tieto kaivostoiminnan keskeyttämisestä monet kehitysalueiden taloutta kohentamaan tar-
6048: Keretin kaivoksessa, mikä koskee suoraan yli 300 koitetut lait ovat tulleet lähes yleisvaltakunnalli-
6049: henkilöä ja perheenjäsenet mukaan lukien lähes siksi, minkä seurauksena niiden vaikutus on huo-
6050: 900 henkilöä. Pohjois-Karjala on maamme alku- mattavasti heikentynyt.
6051: tuotantovaltaisin maakunta, missä maatilojen lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6052: kumäärän väheneminen on ollut suurinta koko nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6053: Keski- ja Pohjois-Suomessa.
6054: Seurauksena edellä mainitusta on ollut, että että hallitus ryhtyisi pikaisesti kaikkiin
6055: esim. v. 1986 menetettiin pitkälti toistatuhatta mahdollisiin toimenpiteisiin kuntakohtai-
6056: työpaikkaa tehtaissa, metsissä ja maatiloilla tai sestz' Pohjois-Karjalan kannalta uhkaavan
6057: niistä välittömästi johtuvissa palveluelinkeinoissa. taantumatzfanteen hoitamiseksi ja korjaa-
6058: Samalla työllisyystilanne on huonontunut, sillä miseksi.
6059: työttömiä on jo yli 10% ATV:stä. Lisäksi tiede-
6060:
6061: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6062:
6063: Esko Jokiniemi Pekka Puska Eeva Turunen
6064: Matti Väistö Riitta Myller Kerttu Törnqvist
6065: 1987 vp. 125
6066:
6067: Toivomusaloite n:o 107
6068:
6069:
6070:
6071:
6072: Jätvenpää: Merimiesten ulkomaan työtulon verotukseen vaikuttavan
6073: ns. kuuden kuukauden säännön tarkistamisesta
6074:
6075:
6076: Eduskunnalle
6077:
6078: Suomalaiseen merimieheen, joka palvelee ns. tuspalvelua ja telakat korjaus- ja vuositelakointien
6079: lippusiirtolaivalla, sovelletaan kuuden kuukauden yhteydessä monia työtilaisuuksia, ja kaiken lisäksi
6080: sääntöä verotuksessa. Kyseisiin aluksiin tehdään merimiesten työpaikat vähenevät edelleen.
6081: pääsääntöisesti vähintään kuuden kuukauden On ilmeistä, että ns. kuuden kuukauden sääntö
6082: mittaisia työsopimuksia. Mikäli alus saapuu sopi- saatettaisiin korjata jopa eri ministeriöiden tulkin-
6083: musaikana Suomeen lastaamaan, purkamaan tai taohjeella. Kuuden kuukauden sääntöä tulisi en-
6084: telakoimaan ja näiden toimintojen aikana kuuden sisijaisesti soveltaa merimiehen työsopimusaikaan
6085: kuukauden (36 päivän) aikakertymä ylitetään, eikä laivan aikaan Suomessa. Toisaalta kansainvä-
6086: joutuu merimies Suomeen verolle tai varustamo listetty alus pitäisi käsittää ulkomaiseksi työpai-
6087: vaihtamaan miehistöä. kaksi riippumatta siitä, missä liikenteessä alus on.
6088: Kokemuksesta tiedetään, että kuuden kuukau- Muutoin on vaarana, että Suomesta on tulossa
6089: den (36 päivän) aikakertymä ei riitä lastaus-, maa ilman kauppalaivastoa, mistä seikasta koituu
6090: purkaus- ja telakointitoimintoihin. Lisäksi sää ja monia myös kansantaloudellisia vaikeuksia.
6091: jääolosuhteet aiheuttavat herkästi lisäpäiviä. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
6092: mänkaltaiset seikat ovat täysin riippumattomia eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6093: varostarnosta tai merimiehestä. Jotta kyseisiltä
6094: 11
6095: haittavaikutuksilta vältyttäisiin, kansainväliste- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
6096: tyilläl aluksilla ei tulisi kuljettaa Suomeen tai
6097: 1
6098: piteisiin ns. kuuden kuukauden säännön
6099: Suomesta. muuttamiseksi men.miesten verotuksessa
6100: Mikäli verotusta ei saada muutetuksi, saattaa siten, että merenkulun ja telakoiden työ-
6101: Suomen teollisuus ja kauppa menettää hyvää jää- paikat on turvattu ja varustamot välttyvät
6102: vahvisteista, teknisesti korkeatasoista merikulje- ylimääräistltä kulutlta.
6103:
6104: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6105:
6106: Heikki Jätvenpää
6107: 126 1987 vp.
6108:
6109: Toivomusaloite n:o 108
6110:
6111:
6112:
6113:
6114: Järvenpää: Yritystoiminnan tukiperusteiden laajentamisesta
6115:
6116:
6117:
6118: Eduskunnalle
6119:
6120: Elinkeino- ja aluepolitiikan tehostamisen tarve ilmi niissä erityisprojekteissa, JOlta on toteutettu
6121: on ilmeinen. Yritysten investoinnit ja muut kehit- viime vuosien aikana, tyypillisimpinä Porin, Kot-
6122: tämistoimenpiteet suuntautuvat enemmänkin kan ja Imatran seudun tapaukset. Välittömän ja
6123: niiden oman kilpailukyvyn vahvistamiseen kuin tehokkaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tulisi
6124: välittömiin työllisyysvaikutuksiin. Tämän kehitys- tuen myöntämisperusteita muuttaa siten, että
6125: suunnan taustana on ennen kaikkea tietoteknolo- vanhat ja uudet yritykset asetetaan täysin tasaver-
6126: gian merkityksen lisääntyminen. taiseen asemaan. Erilaisten taantumailmiöiden
6127: Niitä perusteita, joiden mukaisesti yritystoi- torjuminen on varmasti tehokkaampaa siten, että
6128: minnalle myönnetään tukea, on laajennettava. poistetaan esteitä alueella jo olevan yritystoimin-
6129: Tukea tulee vastaisuudessa voida myöntää myös nan kehitykseltä eikä mitoiteta toimenpiteitä pel-
6130: tilanteessa, jossa selvästi on osoitettavissa yrityksen kästään sen varaan, että voitaisiin aikaansaada ko-
6131: kilpailuedellytysten paranevan tai tuotannon ja- konaan uusia yrityksiä.
6132: lostusasteen nousevan ilman, että yritys loisi uusia Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
6133: työpaikkoja. Vain tällä tavoin yritykset koko laa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6134: juudessaan pysyvät ajan vaatiman teknologisen
6135: kehityksen tasolla. että hallitus pikaisesti laajentaisi yritys-
6136: Vanhat ja uudet yritykset asetetaan valtion tu- toiminnan tukiedellytyksiäja tuen myön-
6137: kitoimenpiteissä tällä hetkellä monella tavalla eri- tämisvaltuuksia.
6138: arvoiseen asemaan. Varsin selvästi tämä on käynyt
6139:
6140: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6141:
6142: Heikki Järvenpää
6143: 1987 vp. 127
6144:
6145: Toivomusaloite n:o 109
6146:
6147:
6148:
6149:
6150: Järvenpää: Parlamentaarisen aluepoliittisen komitean asettamisesta
6151:
6152:
6153:
6154: Eduskunnalle
6155:
6156: Valtakunnan tasapainoinen kehittäminen ja Julkinen talous ei näytä kestävän nykymuotoi-
6157: työnsaannin turvaaminen maan eri osissa on ollut sen aluepolitiikan jatkumista, puhumattakaan
6158: aluelakien päämääränä. Yleisesti ottaen voidaan aluepoliittisten keinojen laajentamisesta. Tämän
6159: sanoa, ettei asetettuja tavoitteita ole saavutettu. vuoksi tulisi pikaisesti käynnistää valmistelutyö
6160: Nyt olisi pikaisesti käynnistettävä keskustelu siitä, aluepoliittisen järjestelmän täydelliseksi uudista-
6161: olisiko joillakin muilla keinoilla päästy parempiin miseksi. Maan jakamisesta kehitysaluevyöhykkei-
6162: tuloksiin pienemmin taloudellisin panoksin kuin siin tulee luopua. Ainoastaan muuta maata selväs-
6163: nykyisellä aluepolitiikalla. ti heikommassa asemassa olevat tarkoin rajatut
6164: Aluepoliittiseen tukeen käytetään vuosittain Pohjois- ja Itä-Suomen sekä saariston alueet on pi-
6165: noin puolitoista miljardia markkaa. Summa on dettävä pysyväisluonteisina tuen kohteina. Alueei-
6166: huomattava, minkä takia tuen tehokkuuteen tai lisiksi perusyksiköiksi tulee ottaa talousmaakun-
6167: sen vaihtoehtoiseen käyttämiseen olisi kiinnitettä- nat, jotka muodostavat elinkeinoelämän kehittä-
6168: vä nykyistä huomattavasti enemmän huomiota. misen luonnollisen kokonaisuuden. Alueiden
6169: Selvää on, että aluepolitiikan rajat ovat hämärty- omaehtoista aktiivisuutta on lisättävä. Uuden tai
6170: neet ja aluepolitiikkaan vedoten ajetaan lähes laajenevan yritystoiminnan synnyttäminen kun-
6171: kaikkia mahdollisia hankkeita. Jopa elinkeinopo- kin maakunnan omasta piiristä on asetettava joh-
6172: liittiset toimet näyttävät saavan helposti aluepo- tavaksi tavoitteeksi. Yritysten siirtymistä seudulta
6173: liittista painolastia, eivätkä ne siksi tuota taloudel- toiselle ei ole syytä kannustaa.
6174: lisessa mielessä parasta tulosta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6175: Nykyiset aluepoliittiset lait on hyväksytty ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6176: ovat voimassa lähes koko tämän vuosikymmenen.
6177: Varsinainen ajankohtainen mielenkiinto näyttää että hallitus asettaisi pikaisesti parla-
6178: suuntautuvan vain lakien soveltamisen yksityis- mentaarisen aluepoliittisen komitean,
6179: kohtiin. Vaikka nykyisen järjestelmän suurimmat jonka tehtävänä olisi uuden aluepolitiikan
6180: epäkohdat ovat monelta osin tiedossa, ei se kui- päälinjojen luomz'nen ja vaihtoehtoisten
6181: tenkaan ole johtanut enempää aluepoliittisessa ratkaisumallien valmistelu.
6182: neuvottelukunnassa, valtioneuvoston kansliassa
6183: kuin sisäasiainministeriössäkään konkreettisiin
6184: uudistustoimenpiteisiin.
6185:
6186: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6187:
6188: Heikki Järvenpää
6189: 128 1987 vp.
6190:
6191: Toivomusaloite n:o 110
6192:
6193:
6194:
6195:
6196: Järvenpää: Aluerakenteeseen perustuvan aluepolitiikan toteuttami-
6197: sesta
6198:
6199:
6200: Eduskunnalle
6201:
6202: Alueellisia kehittyneisyyseroja tasapainottavat valinnassa se on, että ne eivät anna tietoa tarkasti
6203: toimet ovat perustuneet kaavamaiselle vyöhyke- niistä olosuhteista, joiden kehittämiseen aluela-
6204: ajattelulle. Pääsääntönä on pidetty, että etelästä kien tavoitteet ja keinot on tarkoitettu.
6205: pohjoiseen siirryttäessä aste asteelta alueellinen Valitut indikaattorit eivät ilmaise kehittynei-
6206: kehitys heikkenee. syyseroja itse tuotantotoiminnan edellytyksissä ja
6207: Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneen ra- elinkeinojen kehittämismahdollisuuksissa. Kun
6208: kennemuutoksen johdosta ei alueellisia eroja tasa- yksi nykyisen lainsäädännön keskeisistä päämää-
6209: painottava lainsäädäntö voi enää perustua jäykälle ristä on toimeentulokysymysten ohella tuotanto-
6210: ja kaavamaiselle vyöhykeajattelulle. Tämän ovat rakenteen monipuolistaminen, olisi tarkasteltava
6211: selvästi osoittaneet lähinnä ns. väli-Suomen alueel- myös muita tuotannontekijöitä kuin vain työvoi-
6212: la havaitut, ennen kaikkea teollistuneilla paikka- maa. Nyt käytössä olevilla indikaattoreilla ei voida
6213: kunnilla ilmenneet ongelmat. myöskään kuvata olosuhteita mm. sellaisten lakiin
6214: Nykyistä aluelainsäädäntöä sovellettaessa, sii- liittyvien tavoitteiden kuin tärkeiden palveluiden
6215: hen tarkistuksia tehtäessä ja uutta aluelainsää- saatavuuden tai hyvän elinympäristön turvaami-
6216: däntöä valmisteltaessa onkin otettava huomioon sen suhteen.
6217: alueiden todelliset kehittyneisyyserot. Perusteena Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6218: tulee tällöin olla aluerakenteeseen pohjautuva tar- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6219: kastelu. Näin voidaan nykyistä tehokkaammin
6220: saavuttaa alueelliselle tasapainottumiselle asetetut että hallitus nykyistä aluelainsäädäntöä
6221: vaatimukset. tarkistaessaan ja uutta valmistellessaan
6222: Kaavamaisen vyöhykejaottelun lisäksi toinen ottaisi keskeiseksi lähtökohdaksi aluera-
6223: nykyiseen lainsäädäntöön liittyvä perusheikkous kenteeseen perustuvan tarkastelun samalla
6224: on niiden kriteerien valinnassa, joiden perusteella huolehtien siitä, että alueellisia kehitty-
6225: alueellisia kehittyneisyyseroja pyritään kuvaa- neisyyseroja kuvataan monipuolisemmin
6226: maan. Indikaattoreina on käytetty työllisyyttä, tu- ja otetaan nykyistä paremmin huomioon
6227: lotasoa, muuttoliikettä ja väestörakennetta. Niillä tuotannollisen toiminnan perusedellytyk-
6228: pyritään kuvaamaan eri alueiden yleistä kehitty- set.
6229: neisyyttä. Olennaisin heikkous indikaattoreiden
6230:
6231: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6232:
6233: Heikki Järvenpää
6234: 1987 vp. 129
6235:
6236: Toivomusaloite n:o 111
6237:
6238:
6239:
6240:
6241: Järvenpää: Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annetun
6242: lain tarkoittaman kehittämisavustuksen määrästä
6243:
6244:
6245: Eduskunnalle
6246:
6247: Kehittämisavustus on osa aluepoliittista rahoi- alueella sijaitseva yritystoiminta voi saada inves-
6248: tusjärjestelmää. Sitä myönnetään alueellisesti tointiavustusta. Näin esimerkiksi neljännellä pe-
6249: porrastettuna siten kuin laki tuotantotoiminnan rusvyöhykkeellä eivät hankkeiden yhteydessä han-
6250: alueellisesta tukemisesta säätää. Tukiprosentit kittavat laitteet tule tuen piiriin ollenkaan. Ni-
6251: vaihtelevat alueittain O:sta 75 prosenttiin. Hank- menomaan pienten ja keskisuurten yritysten ke-
6252: keen hyväksyttävät kustannukset voivat olla enin- hittämistoimet ovat olleet neljännellä perusvyö-
6253: tään 1 milj. markkaa. hykkeellä tavattoman hankalia.
6254: Yritystoiminnan kehittäminen tässä tarkoite- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
6255: tussa muodossa ei ole kuitenkaan riippuvaista sii- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6256: tä, missä yritys sijaitsee. Kehittämisavustuksen
6257: käyttämisessä on nimenomaan kehitysalueiden ul- että kehittämisavustusta koskevaa lain-
6258: kopuolella ollut suuria vaikeuksia. Vaikka tukea säädäntöä muutettaisiin siten, että kehit-
6259: voitaisiin myöntää enintään 45 prosentin suurui- tämisavustus on koko maassa 25-75 pro-
6260: sena, on käytännössä useinkin havaittu tuen liik- sentin suuruinen ja samalla poistetaan
6261: kuvan 20 ja 30 prosentin välillä. tuotantotoiminnan alueellisesta tukemi-
6262: Suurena epäkohtana on lisäksi pidettävä sitä, sesta annetun lain (533181) 13 §:n 1 mo-
6263: että kehittämishankkeiden yhteydessä hankitta- mentin rajaus avustuksen käytöstä neljän-
6264: viin tuotantokoneisiin ja laitteisiin voidaan ko. nellä perusvyöhykkeellä.
6265: avustusta myöntää vain sen mukaisesti, miten
6266:
6267: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6268:
6269: Heikki Järvenpää
6270:
6271:
6272:
6273:
6274: 17 2705361
6275: 130 1987 vp.
6276:
6277: Toivomusaloite n:o 112
6278:
6279:
6280:
6281:
6282: Järvisalo-Kanerva ym.: Pienyritysten korkotukijärjestelmän palautta-
6283: misesta
6284:
6285:
6286: Eduskunnalle
6287:
6288: Vaikean työllisyystilanteen helpottamiseksi olisi sa toisaalta puuttuvien vakuuksien ja toisaalta kor-
6289: suomalaisen pienyritystoiminnan toimintaolosuh- kean rahan hinnan vuoksi.
6290: teita parannettava nykyisestä huomattavasti. Tä- 1970-luvulle asti voimassa ollut pienteollisuu-
6291: hän asti toteutetut uudistukset ovat olleet omiaan den korkotukiluottojärjestelmä osoittautui pien-
6292: tukemaan ensisijaisesti suurteollisuutta ja -yri- teollisuuden kannalta tehokkaaksi ja hyödyllisek-
6293: tyksiä. si. Sen aiheuttama byrokratia oli vähäistä ja järjes-
6294: Meneillään olevan rakennemuutoksen aikana telmä oli vakuuksien osalta joustava.
6295: on käynyt selväksi, että työllistämisen kannalta Pienyritystoiminnan rahoitustoiminnan helpot-
6296: pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ratkaiseva tamiseksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväk-
6297: osa työllistäjänä. Kuitenkaan valtion veropoliitti- si toivomuksen,
6298: set ja yritysrahoitustoimet eivät ole tukeneet pien-
6299: tä ja keskisuurta yritystoimintaa riittävästi. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6300: Pienyritystoiminnalle on leimallista vaikea pää- piteisiin pienyritysten korkotukzjå'rjestel-
6301: omahuolto. Erityisesti kehitysalueiden ulkopuo- män uudelleen käyttöön ottamiseksi jo
6302: lella sijaitsevat, toimintaansa aloittelevat tai laa- valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion
6303: jentavat pienyritykset ovat luottomahdollisuuksil- yhteydessä.
6304: taan muuta yritystoimintaa heikommassa asemas-
6305:
6306: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6307:
6308: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
6309: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
6310: 1987 vp. 131
6311:
6312: Toivomusaloite n:o 113
6313:
6314:
6315:
6316:
6317: Järvisalo-Kanerva ym.: Sähköntuotanto- ja kulutustilastoinnin jär-
6318: jestämisestä
6319:
6320:
6321: Eduskunnalle
6322:
6323: Ensimmäinen suomalainen sähkönkulutustilas- ten yhteiskunnallisten paatosten pohjana ja on
6324: to on vuodelta 1930. Tilastoa laati vuoteen 1972 selvää, että niiden merkitys nykyisestä vielä olen-
6325: saakka Sähkötarkastuslaitos kauppa- ja teollisuus- naisesti kasvaa.
6326: ministeriön määräyksestä. Kun laitos v. 1972 Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6327: muutettiin julkisoikeudelliseksi sähkötarkastus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6328: keskukseksi, jäi sähköntuotanto- ja kulutustilasto-
6329: jen pito yksityisoikeudellisen yhteisön tehtäväksi. että sähköntuotanto- ja kulutustzlas-
6330: Sähkölaitokset toimittavat nykyisen lain perus- tointi saatettaisiin asianmukaiselle tasolle,
6331: teella vuositietona SETiin, mistä ne toimitetaan valtion hoidettavaksi osana valtion virallis-
6332: Sähkölaitosyhdistykselle. Tällä yhdistyksellä ei ole ta ttlastoa.
6333: edes arkistonhoitajaa eikä arkistoluetteloa.
6334: Sähköntuotanto- ja kulutustilastot ovat keskeis-
6335:
6336: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6337:
6338: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Timo Roos
6339: Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
6340: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna
6341: 132 1987 vp.
6342:
6343: Toivomusaloite n:o 114
6344:
6345:
6346:
6347:
6348: Jäätteenmäki ym.: Sairauskulujen omavastuuosuuden poistamisesta
6349: verotuksessa
6350:
6351:
6352: Eduskunnalle
6353:
6354: Vuoden 1984 verotuksessa sovellettiin ensim- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6355: mäistä kertaa sairauskulujen vähennysten omavas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6356: tuuosuutta. Tämä omavastuu on kohdistunut eri-
6357: tyisen kipeästi pienituloisiin: eläkeläisiin, opiske- ettii hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
6358: lijoihin, työttömiin ym. vastaaviin ryhmiin. ja menoarvion laadinnan yhteydessii ryh-
6359: Veropolitiikalla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa tyisi toimiin sairauskulujen omavastuu-
6360: myös alimpiin tulonsaajaluokkiin kuuluvien ih- osuuksien poistamiseksi verotuksesta.
6361: misten toimeentuloon, jota sairauskulujen oma-
6362: vastuuosuus nyt osaltaan leikkaa.
6363:
6364: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6365:
6366: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä Kimmo Sarapää
6367: Pauli Saapunki Kirsti Ala-Harja Mirja Ryynänen
6368: Tytti Isohookana-Asunmaa
6369: 1987 vp. 133
6370:
6371: Toivomusaloite n:o 115
6372:
6373:
6374:
6375:
6376: Jäätteenmäki ym.: Tieteellisen kirjallisuuden vapauttamisesta liike-
6377: vaihtoverosta
6378:
6379:
6380: Eduskunnalle
6381:
6382: Tieteellisten kirjojen hinnat ovat viime vuosien voitaisiin luoda kestävämmät resurssit, on välttä-
6383: aikana huomattavasti nousseet. Samaan aikaan ei mätöntä, että siihen tarvittava kirjallisuus on ny-
6384: kuitenkaan tieteellisten kirjastojen hankintamää- kyistä edullisemmin saatavilla.
6385: rärahoja ole lisätty. Tämä on johtanut tilantee- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6386: seen, jossa opiskelijoille ja tutkijoille välttämätön nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6387: lähdemateriaali on tullut yhä vaikeammin saata-
6388: vaksi. Kun edelleen opiskelijoiden taloudelliset että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
6389: resurssit eivät olennaisesti ole lisääntyneet, muo- ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
6390: dostuu opiskelussa välttämättömän kirjallisuuden tyisi toimiin tieteellisen kirjallisuuden va-
6391: hankinta heille kohtuuttomaksi rasitukseksi. pauttamiseksi liikevaihtoverosta.
6392: Jotta tieteenharjoittamiselle ja sen opiskelulle
6393:
6394: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6395:
6396: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
6397: Jukka Vihriälä Kalevi Mattila
6398: Tellervo Renko
6399: 134 1987 vp.
6400:
6401: Toivomusaloite n:o 116
6402:
6403:
6404:
6405:
6406: Jäätteenmäki ym.: Asuntokauppojen leimaveron poistamisesta
6407:
6408:
6409:
6410: Eduskunnalle
6411:
6412: Asuntokaupoista suoritetaan leimaverolain mu- yleisest, 'oyväksyttyä yhteiskunnallista tavoitetta,
6413: kaan leimaveroa, joka tavanomaisessa, asunto- asumisk ... ~tannusten pitämistä kohtuullisina. Eri-
6414: osakeyhtiömuotoisen yhtiön osakkeita koskevassa tyisen räikeänä voidaan pitää tilannetta ensiasun-
6415: kaupassa on 1,6 prosenttia kauppahinnasta (lei- toa hankkivilla nuorilla: toisaalta valtio tukee
6416: maverolain 55§, 28.12.1984/979). Jos kysymys asunnonhankintaa mm. asuntosäästöpalkkiojär-
6417: on kiinteistömuotoisesta omakotitalosta, on lei- jestelmän kautta, mutta ottaa toisella kädellä saa-
6418: mavero hinnasta riippuen 4-6 prosenttia. dun hyödyn asuntokaupan leimaverona takaisin.
6419: Asumisen ja asuntojen yleisen hintatason huo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
6420: mioon ottaen nykyinen leimaverotuskäytäntö on hyväksyttäväksi toivomuksen,
6421: kohtuuton. Asuntokauppojen pitäminen leima-
6422: verotuksen piirissä on omiaan korottamaan asu- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsun
6423: miskustannuksia ja kynnystä oman asunnon hank- asuntokauppojen leimaveron poistami-
6424: kimiseen; näin järjestelmä toimii selkeästi vastoin seksi.
6425:
6426: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6427:
6428: Anneli Jäätteenmäki Kimmo Sarapää Pauli Saapunki
6429: Kirsti Ala-Harja Esko Jokiniemi Mirja Ryynänen
6430: Tytti Isohookana-Asunmaa
6431: 1987 vp. 135
6432:
6433: Toivomusaloite n:o 117
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: Jäätteenmäki: Suunnitelmasta ydinvoiman käytöstä luopumiseksi
6439:
6440:
6441:
6442: Eduskunnalle
6443:
6444: Huomattava osa suomalaisista suhtautuu mieli- ja vertailemaan niitä muilla yhteiskuntasektoreilla
6445: pidetutkimusten mukaan kielteisesti ydinvoiman esiintyviin riskeihin. Kauppa- ja teollisuusminis-
6446: käyttöön energiantuotannossa. Useat kansalaiset teriössä on tosin jo ennen viime kevättä aloitettu
6447: ja kansalaisjärjestöt sekä puolueetkin ovat esittä- useita tutkimuksia käsittävä selvitystyö energia-
6448: neet kantanaan, että Suomeen ei tulisi rakentaa huollon pitkän aikavälin kehityssuunnista sekä
6449: viidettä ydinvoimalaa ja että nykyisten viiden energiahuollon ja muun yhteiskunnan välisestä
6450: ydinvoimalan käytöstä tulisi luopua siinä tahdissa vuorovaikutuksesta. Tästä sarjasta on vastikään il-
6451: kuin ne vanhentuvat. Kun ydinvoimalan normaa- mestynyt muun muassa Pentti Malaskan ja Pirkko
6452: li käyttöikä on noin 25-30 vuotta, luovuttaisiin Kasasen selvistys ''Ydinvoima - kohtalon kysy-
6453: Suomessa ydinvoiman käytöstä siten noin vuoteen mys?". Tekeillä on myös tutkimus ydinvoimasta
6454: 2000 mennessä. luopumisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista.
6455: Erityisen paljon ydinvoiman käyttöä vastustavia Aiheellista olisi näiden lisäksi tehdä selvitys sii-
6456: näkemyksiä tuli esille TSernobylissä, Neuvostolii- tä, miten ydinvoiman käytöstä voitaisiin Suomes-
6457: tossa viime keväänä tapahtuneen ydinvoimalaon- sa käytännössä luopua. Siinä voitaisiin esittää ny-
6458: nettomuuden jälkeen. Tämä onnettomuus osoitti kyisten neljän ydinvoimalamme purkusuunnitel-
6459: hyvin konkreettisesti ydinvoiman käyttöön liitty- ma toisaalta lyhyen ajan, esimerkiksi 10 vuoden,
6460: vien vaaratekijöiden kuten säteilyriskin vakavuu- ja toisaalta pitemmän ajan, esimerkiksi 25 vuoden
6461: den. Lisäksi on muistettava, että ydinvoimaloiden perspektiivillä. Samaten olisi otettava huomioon,
6462: radioaktiivisten jätteiden turvallista loppusijoitus- ettei energian kokonaiskulutuksen välttämättä
6463: ta ei ole pystytty ratkaisemaan. Näiden näkemys- tarvitse ko. aikana nousta, mikäli energiansäästöä
6464: ten lisäksi ydinvoiman vastustukseen liittyy monia ryhdytään tehostamaan kotitalouksissa ja etenkin
6465: tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä muun muassa teollisuudessa.
6466: yhteiskuntarakenteen ja päätöksenteon keskitty- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
6467: misestä. hyväksyttäväksi toivomuksen,
6468: TSernobylin ydinvoimalaonnettomuus johti
6469: Suomessa oikeastaan vain yhteen konkreettiseen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6470: toimenpiteeseen hallituksen puolelta. Tämän piteisiin suunnitelman laatimiseksi siitä,
6471: vuoden alussa perustettiin korkean tason komitea miten ydinvoimaloiden käytöstä sähkön-
6472: selvittelemään energiantuotantoon liittyviä riskejä tuotannossa voitaistin Suomessa luopua.
6473:
6474: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
6475:
6476: Anneli Jäätteenmäki
6477: 136 1987 vp.
6478:
6479: Toivomusaloite n:o 118
6480:
6481:
6482:
6483:
6484: Kalliomäki: Valtion virastojen Ja laitosten sijoittamisesta valtion
6485: maille Vantaalle
6486:
6487:
6488: Eduskunnalle
6489:
6490: Valtio omistaa Vantaalla maa-alueita mm. Joki- Valtion omistamilla maa-alueilla on yhteensä
6491: niemessä, jonka sijainti on liikenteellisesti ja yh- 10 000 k-m 2 rakentamatoma kerrosalaa. Kunta-
6492: dyskuntarakenteellisesti keskeinen. suunnitelman kaavoitusohjelma vuosille
6493: Valtioneuvoston pääkaupunkiseudun erityison- 1985-89 sisältää lisäksi rakennusoikeutta valtion
6494: gelmia koskevassa periaatepäätöksessä (11. 7.1985) maille n. 70 000 k-m 2 . Valtion viranomaisten toi-
6495: todetaan, että valtio luovuttaa tai vuokraa kaavoi- vomuksesta valtion omistamille alueille on kaavoi-
6496: tetut asumiseen soveltuvat vailla valtion välitöntä tettu Y-tontteja.
6497: käyttöä olevat alueet pääkaupunkiseudun kuntien Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
6498: omaan asuntotuotantoon, valtion rahoittamaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6499: asuntotuotantoon tai muuhun kohtuuhintaiseen
6500: asuntotuotantoon, mikäli kaupungit turvaavat että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6501: valtion toimitilatarpeen kaavoitus- ja kiinteistö- piteisiin, joiden kautta valtion maille van-
6502: poliittisin toimin erikseen sovittavalla tavalla. Pe- taan kaupungissa osoitettavzfle Y-tontezfle
6503: riaatepäätöksessä mainitaan, että Vantaan Joki- pyrittäisiin sijoittamaan valtion virastoja ja
6504: niemi on yksi tällainen alue. laitoksia.
6505:
6506: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6507:
6508: Antti Kalliomäki
6509: 1987 vp. 137
6510:
6511: Toivomusaloite n:o 119
6512:
6513:
6514:
6515:
6516: Kankaanniemi ym.: Liikevaihtoverovelvollisuuden poistamisesta
6517: yksityisten järjestöjen terapiatöiltä
6518:
6519:
6520: Eduskunnalle
6521:
6522: Useat yksityisoikeudelliset järjestöt harjoittavat Edellä tarkoitetun terapiatyön vapauttaminen
6523: mm. päihdeongelmaisten kuntoutustoimintaa. kokonaan liikevaihtoverosta merkitsee hyvin pien-
6524: Tällaisessa toiminnassa erilaisten tuotteiden val- tä verotulojen menetystä valtiolle, mutta on sitä-
6525: mistus on keskeinen osa. kin merkittävämpi tärkeän vapaaehtoisen hyvän-
6526: Kun valmistetut tuotteet myydään esimerkiksi tekeväisyystyön tukemisen kannalta.
6527: jonkin keskusliikkeen välityksellä, joudutaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6528: maksamaan liikevaihtovero. Tämä aiheuttaa huo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6529: mattavan lisärasitteen, joka vaikeuttaa hyvänteke-
6530: väisyysperiaatteella toimivien järjestöjen toimin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6531: taedellytyksiä. Järjestöt eivät toimi taloudellista piteisiin yksityisten järjestöjen teettämän
6532: voittoa tavoitellen, vaan pyrkien auttamaan suu- terapiatyön vapauttamiseksi liikevaihtove-
6533: riin vaikeuksiin joutuneita ihmisiä takaisin nor- rovelvollisuudesta.
6534: maaliin elämään yhteiskunnassa.
6535:
6536: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6537:
6538: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
6539: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
6540: Sauli Hautala
6541:
6542:
6543:
6544:
6545: 18 2705361
6546: 138 1987 vp.
6547:
6548: Toivomusaloite n:o 120
6549:
6550:
6551:
6552:
6553: Kankaanniemi ym.: Haja-asutusalueiden palvelujen turvaamisesta
6554:
6555:
6556:
6557: Eduskunnalle
6558:
6559: Maamme laajojen haja-asutusalueiden perus- Posti- ja muut valtion ylläpitämät peruspalvelut
6560: palvelut ovat viime vuosina supistuneet. Yksityis- tulee pitää palveluina, joilta ei tule edellyttää ta-
6561: ten kauppa- ja joukkoliikennepalvelujen ohella loudellista tuottoa.
6562: myös valtion ylläpitämät palvelut ovat supistu- Koska haja-asutusalueiden peruspalvelujen säi-
6563: neet. Kehitys on huolestuttava ja vaatii nopeita ja lymisestä päättävät useat eri viranomaiset ja koska
6564: tehokkaita toimenpiteitä. yhden palvelun lakkauttaminen usein saattaa
6565: Monilla maaseutukylillä on postitoimipaikan merkitä muidenkin palvelujen häviämistä, olisi
6566: lakkauttaminen ollut ensimmäinen askel kieltei- hallituksen syytä ryhtyä toimenpiteisiin, jotta
6567: seen suuntaan. Tämän jälkeen ovat ovensa sulke- lainsäädännöllä edellytettäisiin kussakin tapauk-
6568: neet koulu ja vähittäiskauppa. Myös teiden kun- sessa erikseen tutkittavaksi, mitä seurannaisvaiku-
6569: nossapidosta on ryhdytty tinkimään. Joukkolii- tuksia on jonkin peruspalvelun lakkauttamisella
6570: kennepalvelujen samalla supistuessa ovat haja- asianomaisen alueen muulle kehitykselle.
6571: asutusalueiden asukkaat joutuneet entistäkin eri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6572: arvoisempaan asemaan. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6573: Maatalouden tuotannonrajoitukset kärjistävät
6574: kielteistä kehitystä. Maatalouden liitännäiselin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6575: keinojen kehittämistoimet saattavat vaarantua, piteisiin haja-asutusalueiden peruspalve-
6576: jos haja-asutusalueiden peruspalvelut yhä supistu- luiden turvaamiseksi välttämättömän lain
6577: vat. aikaansaamiseksi.
6578:
6579: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6580:
6581: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
6582: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
6583: Sauli Hautala
6584: 1987 vp. 139
6585:
6586: Toivomusaloite n:o 121
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: Karkinen: Eläkkeensaajan verotuksen tarkistamisesta
6592:
6593:
6594:
6595:
6596: Eduskunnalle
6597:
6598: Eläkkeitä koskevan lainsäädännön muuttuessa hänen siirryttyään pois työelämästä, maarataan
6599: tapahtuu usein, että syntyy väliinputoajaryhmiä, verot korkeamman prosenttiluvun mukaan kuin
6600: joiden kohdalla lainsäädännön vaikutus on päin- hänen työssä ollessaan. Täten eläkkeensaajaa vero-
6601: vastainen kuin on ollut tarkoitus. Näin käy usein tetaan ankarammin kuin vastaavan tulon työpalk-
6602: silloin, kun samaa eläkesuhdetta koskevat tai si- kanaan saavaa. Tämä ei varmaan ole ollut lainsää-
6603: vuavat useammat eläke- tai veropoliittiset lait. täjän tarkoituksena.
6604: Kun henkilö siirtyy työelämästä eläkkeelle, hä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
6605: neltä jää pois paitsi työtulon hankkimisesta johtu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
6606: neista kustannuksista (työmatkat, jäsenmaksut,
6607: työvälineet ym.) saatava vähennys, myös varsinai- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
6608: nen työtulovähennys. Eläkkeen määrästä riippuen teisiin eläke- ja verolakien muuttamiseksi
6609: ns. eläketulovähennys pienenee asteittain ja erääs- siten, ettei eläkkeensaajan verotus muo-
6610: sä vaiheessa poistuu kokonaan. Satunnaisista sivu- dostu ankarammaksi kuin vastaavan työ-
6611: tuloista verotetaan korkean prosentin mukaan. tulon saajalle.
6612: Näin ollen saattaa tapahtua, että eläkkeensaajalle,
6613:
6614: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6615:
6616: Seija Karkinen
6617: 140 1987 vp.
6618:
6619: Toivomusaloite n:o 122
6620:
6621:
6622:
6623:
6624: Kemppainen ym.: Kainuun malmiesiintymien hyödyntämisestä
6625:
6626:
6627:
6628:
6629: Eduskunnalle
6630:
6631: Kainuussa on useita tutkittuja, lupaavia mal- koittavat määrärahat tulisi osoittaa valtion ensi
6632: miesiintymiä. Tärkeimpiä näistä ovat Sotkamon vuoden tulo- ja menoarvioon ja tarpeellisessa
6633: Talvivaaran mustaliuske-esiintymä, Taivaljärven määrin myös seuraavien vuosien valtion budjettei-
6634: hopea- ja sinkkiesiintymä, Puolangan Kotilan hin.
6635: kaoliiniesiintymä ja Suomussalmen molybdeeni- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6636: ym. esiintymät. Pisimmälle tutkittuja ovat Talvi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6637: vaaran ja Taivaljärven esiintymät. Kainuussa on sen,
6638: myös muita merkittäviä malmilöydöksiä.
6639: Kainuun vaikean työllisyystilanteen helpotta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
6640: miseksi tarvitaan kipeästi uusia pysyviä työpaikko- piteisti"n Kainuun tutkittujen malmiestin-
6641: ja. Malmiesiintymien hyödyntäminen tarjoaisi sa- tymien hyödyntämiseksija kaivosten avaa-
6642: doille työtä vuosikymmeniksi. Kainuu-neuvotte- miseksi Talvivaaraan ja Taivaljärvelle ja
6643: lukunta on esittänyt toistuvasti, että valtiovalta osoittaisi tähän tarkoitetut varat valtion
6644: ryhtyisi nykyistä pontevammin tukemaan Kai- seuraavissa tulo- ja menoarvioissa.
6645: nuun malmiesiintymien hyödyntämistä. Tätä tar-
6646:
6647: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6648:
6649: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
6650: Annikki Koistinen Erkki Pulliainen
6651: Sakari Valli
6652: 1987 vp. 141
6653:
6654: Toivomusaloite n:o 123
6655:
6656:
6657:
6658:
6659: Kietäväinen ym.: Puunjalostusteollisuuden kehittämisestä
6660:
6661:
6662:
6663: Eduskunnalle
6664:
6665: Kolmen viime vuoden aikana on noin 80 saha- kehittäminen, sen kapasiteetin lisääminen ja ja-
6666: laitosta lopettanut toimintansa. Näin on välittö- lostusasteen nostaminen siten, että metsiemme
6667: mästi menetetty noin 4 000 työpaikkaa ja välilli- tukkipuuntuotto kyetään käyttämään teollisuu-
6668: sesti 2 000 vielä tämän lisäksi. Sahauskapasiteetti dessa tukkipuuna ja alan työllisyyden kohentami-
6669: on pudonnut vuoden 1983 alun noin 12 miljoo- nen. Tähän kehitystyöhön on saatava mukaan laa-
6670: nasta m 3 :stä tämänhetkiselle tasolle, joka on alle jasti sahateollisuuden, piensahojen, metsänomis-
6671: 10 miljoonaa m 3 • Kehitys on vaikuttanut myös tajien ja alan tutkijatahojen edustus. Kehittämis-
6672: tukkipuun kysyntään, mikä on selvästi laskenut. ohjelman laatiminen voisi luontevasti olla osa laa-
6673: Olemmekin tilanteessa, jossa aikaisempaa huo- jempaa metsäteollisuuden vuoteen 2000 saakka
6674: mattavasti suurempi osuus järeydeltään tukki- ulottuvaa kehittämisohjelmatyötä.
6675: puuksi luokiteltavasta puutavarasta pyritään käyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6676: tämään massan valmistuksessa. Tämä merkitsee vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6677: heikennystä kantorahatuloihin laatulisistä huoli-
6678: matta. että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
6679: On erittäin tärkeää, että toimenpiteitä mekaa- teisiin mekaanisen puunjalostusteollisuu-
6680: nisen puunjalostusteollisuuden, erityisesti saha- den, erityisesti sahateollisuuden kehittä-
6681: teollisuuden, kehittämiseksi ja sen jalostusasteen miseksi sen kapasiteetin nostamiseksi ja ja-
6682: nostamiseksi tehostetaan. Mm. kauppa- ja teolli- lostusasteen kohottamiseksi sekä alan työl-
6683: suusministeriön alullepanema mekaanisen metsä- lisyyden parantamiseksi, jolloin kehittä-
6684: teollisuuden kehittämisohjelma on askel oikeaan mistoimenpiteet voisivat luontevasti olla
6685: suuntaan. Nyt tarvitaan laaja-alaista mekaanisen osa maassamme kipeästi ja ptkaisesti tar-
6686: puunjalostusteollisuuden, erityisesti sahateolli- vittavaa metsäteollisuuden pitkän aikavä-
6687: suuden kehittämisohjelmaa, jonka tarkoituksena lin kehittämisohjelmaa.
6688: tulee olla mekaanisen puunjalostusteollisuuden
6689:
6690: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6691:
6692: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
6693: Mauri Pekkarinen Seppo Kääriäinen
6694: Matti Maijala
6695: 142 1987 vp.
6696:
6697: Toivomusaloite n:o 124
6698:
6699:
6700:
6701:
6702: Kietäväinen ym.: Mikkelin läänin aluepoliittisen aseman vahvista-
6703: misesta
6704:
6705:
6706: Eduskunnalle
6707:
6708: Maassamme ollaan uudistamassa aluepolitiik- talousalueita on kohdeltava aluepolitiikassa ny-
6709: kaa. Uudistustyön yhteydessä on syytä tarkistaa kyistä kokonaisvaltaisemmin. Ei voi olla oikein,
6710: myös erityistukialuekuntamenettelyä ja korjata että Heinola, Savonlinna ja Varkaus ovat muuta
6711: aluepoliittisia vyöhykerajoja. Hyvin keskeistä on talousaluettaan paremmassa asemassa erityisalue-
6712: tällöin ottaa huomioon aikaisempaa enemmän eri kuntaetujensa takia. Kun vakavia ongelmia esiin-
6713: kuntien väestönkehitys ja väestön ikärakenne. tyy, koskettavat ne laajempaa aluetta kerralla, jo-
6714: Aluepolitiikkaa uudistettaessa on Mikkelin lää- ten korjaustoimenpiteidenkin tulee olla laajempia
6715: nin asemaa vahvistettava. Tämä on tarpeen, kos- kuin vain yhtä kaupunkia koskettavia.
6716: ka läänin väestönkehitys on ollut kauan laskeva, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6717: alueen omien raaka-aineiden jalostus on ollut lää- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6718: nissä vähäistä, läänin alueella on tapahtunut vii-
6719: me vuosina poikkeuksellisen runsaasti konkursse- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6720: ja, jotka ovat heikentäneet alueen työllisyystilan- Mikkelin läänin aluepoliittisen aseman
6721: netta, jne. Mikkelin läänin heikoimmassa asemas- vahvistamiseksi aluepoliittisen uudistus-
6722: sa olevien kuntien tilannetta on korjattava aluepo- työn yhteydessä.
6723: liittisia vyöhykerajoja tarkistamalla. Myös läänin
6724:
6725: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6726:
6727: Timo Kietäväinen Pertti Hietala Markku Lehtosaari
6728: 1987 vp. 143
6729:
6730: Toivomusaloite n:o 125
6731:
6732:
6733:
6734:
6735: Kietäväinen ym.: Haja-asutusalueiden kauppa- ja postipalvelujen
6736: turvaamisesta
6737:
6738:
6739: Eduskunnalle
6740:
6741: Maamme haja-asutusalueiden peruspalvelut taansa lopettavista myymälöistä ovat maaseutuky-
6742: ovat vaarassa heikentyä olennaisesti. Tilanteen lien viimeisiä myymälöitä, minkä seurauksena
6743: korjaamiseksi tulee haja-asutusalueiden vähittäis- monet kylät ovat jääneet tai jäämässä ilman vähit-
6744: kaupan rahoitustukien järjestelmää uudistaa. Ny- täiskaupan palveluja. Erääksi keskeisimmäksi on-
6745: kyinen vähittäiskaupan toimintatuen liikevaihto- gelmaksi uusien kauppiaiden saamiseksi lakkau-
6746: raja on ehdottomasti liian alhainen. Vain harvat tettaviin kauppoihin on muodostunut investointi-
6747: kyläkaupat, joissa on muuta kuin päivittäistavara- tuen myöntämisessä vallitseva käytäntö. Haja-asu-
6748: myyntiä, kykenevät alittamaan 1,1 milj. markan tusalueella sijaitsevan myymäläkiinteistön osto tu-
6749: liikevaihtorajan ja erityiseen harkintaan pohjautu- lisi pikaisesti saattaa vähittäiskaupan rahoitustuen
6750: van 1,3 milj. markan liikevaihtorajan. Nykyinen piiriin ja näin pyrkiä hillitsemään kyläkauppojen
6751: tilanne, jossa toimintatuen saamiseksi edellyte- kuolemia.
6752: tään, että 8 km:ä lähempänä ei sijaitse muita Postitoimipaikkojen ja postiautolinjojen lak-
6753: myymälöitä, on myös kohtuuton ja vähentää huo- kauttamisen seurauksena ovat haja-asutusaluei-
6754: mattavasti toimintatuen saantimahdollisuuksia. den palvelut myös uhkaavasti vähenemässä. On
6755: Myös myymäläautoille maksettava toimintatuki erittäin tärkeää, että jäljellä olevasta postitoimi-
6756: on monimutkainen ja riittämätön. Korjauksena paikkaverkostosta pyritään pitämään kiinni ja li-
6757: toimintatuen myöntämiselle olisivat esim. seuraa- säämään postitoimipaikkojen palveluja maaseu-
6758: vat muutokset: liikevaihtorajat pitäisi sitoa päivit- dulla, esim. ottamalla näihin toimipaikkoihin
6759: täistavarakauppaan ja korostaa niitä nykyistä jous- kirjasto-, lääkekaappi- jms. toimintaa. Näin pa-
6760: tavammin, myymäläauton polttoaineverotuksesta rannettaisiin haja-asutusalueiden palveluja. Myös
6761: tulisi luopua ja joustavuutta tulisi lisätä lähimmän posti-autolinjojen lakkauttamista on hillittävä,
6762: kiinteän myymälän sijaintivaatimukseen. Kaupan koska monessa tapauksessa linjan lakkauttaminen
6763: kuljetustukijärjestelmää on myös kehitettävä. Sen merkitsee huomattavaa liikenneyhteyksien heik-
6764: tehtävänähän on turvata kaupan palvelujen saavu- kenemistä maaseutualueilla.
6765: tettavuus niille myymälän toimialueen asukkaille, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6766: joilla muuten olisi vaikeuksia saada palveluja. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6767: Korkotukea ja investointiavustusta voi lisäksi
6768: saada myös myymäläauton tai -veneen hankkimi- että hallitus ryhtyisipikaisti"n toimenpi-
6769: seksi, niiden peruskorjaukseen ja myyntitilojen tei.riin haja-asutusalueiden kauppa- ja
6770: uusimiseksi. Maaseudulla ovat monet kaupat !o- postipalvelujen turvaamiseksi.
6771: pettamassa toimintaansa. Useat näistä toimin-
6772:
6773: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6774:
6775: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
6776: Mauri Pekkarinen Seppo Kääriäinen
6777: Matti Maijala
6778: 144 1987 vp.
6779:
6780: Toivomusaloite n:o 126
6781:
6782:
6783:
6784:
6785: Kokko ym.: Lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötehtävissä palvellun
6786: ajan saattamisesta peruskoulun ja lukion viranhaltijoiden ikäli-
6787: sään oikeuttavaksi
6788:
6789: Eduskunnalle
6790:
6791: Sekä valtion virkaehtosopimuksen että perus- jestöjen kautta kehitysyhteistyöhön osallistuvat
6792: koulun voimassa olevan virkaehtosopimuksen jäävät ilman palvelulisiä. Tämä johtuu em. vir-
6793: mukaan viranhaltijalla on oikeus palvelulisää var- kaehtosopimuksen edellä esitetystä säännöksestä,
6794: ten lukea hyväkseen koko se aika, minkä hän on että valtion on maksettava vähintäänkin 50 %
6795: ollut päätoimisesti katsottavassa valtion palveluk- asianomaisen henkilön palkasta, mikä hyvin har-
6796: sessa. Tämä on merkinnyt sitä, että sekä lukion voin toteutuu.
6797: että peruskoulun opettajat, jotka ulkoasiainminis- Sekä valtion virkaehtosopimusta että peruskou-
6798: teriön kautta ovat olleet kehitysyhteistyössä ulko- lun virkaehtosopimusta olisikin muutettava siten,
6799: mailla, ovat saaneet laskea nämä vuodet hyväk- että kaikki kehitysyhteistyötä tekevät tulisivat pal-
6800: seen palvelulisiä määrättäessä. velulisien suhteen samanarvoiseen asemaan. Tätä
6801: Siitä ajasta, minkä viranhaltija on ollut uskon- puoltaa sekin, että työn luonne lähetysjärjestöjen-
6802: nollisen yhdyskunnan taikka sellaisen yksityisen kin lähettämillä edustajilla on vuosien kuluessa
6803: yhteisön tai laitoksen, joka lain tai asetuksen no- muuttunut hyvin samankaltaiseksi muiden kehi-
6804: jalla saa pääosan palkkausmenoistaan valtionapu- tysyhteistyöntekijöiden tekemän työn kanssa. Sa-
6805: na, päätoimiseksi katsottavassa palveluksessa, saa moin valtiovalta ohjaa vuosittain budjetin kautta
6806: hän niin ikään lukea osan palvelulisiin oikeutta- varoja lähetysjärjestöjen harjoittamaan kehitysyh-
6807: vaksi. Tämä pätee esimerkiksi Yhdistyneiden teistyöhön.
6808: Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen palveluk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6809: sessa oleviin tai niihin, jotka ovat toteuttamassa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6810: kansainvälistä kehitysapuohjelmaa, jossa Suomen
6811: valtio on osallisena. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lä-
6812: Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, että ne hetysjärjestöjen kehitysyhteistyötehtäviin
6813: lukion ja peruskoulun viranhaltijat, jotka ovat lähettämien peruskoulun ja lukion viran-
6814: menneet kehitysyhteistyöhön ulkoasiainministe- halttjoiden lähetystyöhön käyttämän ajan
6815: riön kautta, saavat lukea ajan palvelulisiin oikeut- laskemiseksi palvelulisiin oikeuttavaksi.
6816: tavaksi- muut eivät. Näin esimerkiksi lähetysjär-
6817:
6818: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6819:
6820: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Esko Almgren
6821: 1987 vp. 145
6822:
6823: Toivomusaloite n:o 127
6824:
6825:
6826:
6827:
6828: Kortesalmi ym.: Matkakustannusten ylärajan korottamisesta vero-
6829: tuksessa
6830:
6831:
6832: Eduskunnalle
6833:
6834: Verotuksessa on matka- ja päivärahajärjestel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6835: mää koskevassa kohdassa säädetty matkakustan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6836: nusten ylärajaksi 12 000 markkaa.
6837: Pohjois-Suomessa välimatkat ja etäisyydet ovat että hallitus ryhtyisi toimiin verotuksen
6838: suuremmat kuin Etelä-Suomessa. Matkakustan- muuttamiseksi siten, että matkakustan-
6839: nusten määrä saattaa olla huomattavastikin yli nusten yläraja nostettaisiin 16 000 mark-
6840: 12 000 markan. kaan.
6841:
6842: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
6843:
6844: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
6845: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Tina Mäkelä
6846:
6847:
6848:
6849:
6850: 19 2705361
6851: 146 1987 vp.
6852:
6853: Toivomusaloite n:o 128
6854:
6855:
6856:
6857:
6858: Kortesalmi ym.: Vammaisperheen kotiapulaisen palkkakustannusten
6859: verovähennyskelpoisuudesta
6860:
6861:
6862: Eduskunnalle
6863:
6864: Pienten ja taloudellisesti huonossa asemassa eriarvoisuudet poistuvat. Valtiovallan on puoles-
6865: olevien kuntien resurssit esim. korkeatasoisten taan taattava kunnille mahdollisuudet sosiaali-
6866: kuntoutuspalvelujen järjestämiseen ovat toiset huollon toteuttamiseen samoin perustein kautta
6867: kuin suurten ja vakavaraisten kuntien. Sitä vai- koko maan.
6868: keuttaa vielä se, että kunnissa ei kukaan vastaa Vammaisten lasten perheiden taloudelliseen
6869: kuntoutuksen kokonaisuudesta. Vanhusten, vam- ase.maan on vaikutettava myös veroteknisin kei-
6870: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontuen nom.
6871: myöntämis- ja maksukäytäntö on esimerkki talou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6872: dellisten tukitoimien eriarvoisuudesta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6873: Vammaisten oikeuksien ja tasa-arvon toteutu-
6874: minen ei missään olosuhteissa saa olla riippuvai- että vammaisperheiden kotiapulaisen
6875: nen heidän asuinpaikastaan. Kuntien velvollisuus palkkakustannusten täysimääräinen vero-
6876: on järjestää vammaishuolto siten, että alueelliset vähennysoikeus hyväksyttäisiin pzkaisesti.
6877:
6878: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
6879:
6880: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
6881: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Tina Mäkelä
6882: 1987 vp. 147
6883:
6884: Toivomusaloite n:o 129
6885:
6886:
6887:
6888:
6889: Kortesalmi ym.: Maatalouskoneiden pitkäaikaiskäytön tukemisesta
6890: verohelpotuksin
6891:
6892:
6893: Eduskunnalle
6894:
6895: Maatalouden merkitys sekä ravinnon tuotta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6896: jana että työnantajana on kiistattoman tärkeä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6897: Kuitenkin jo vuosien ajan on maataloudessa esiin-
6898: tynyt nurjaa kehitystä, joka aikaansaa maaseu- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta vero-
6899: dun autioitumista ja toisaalta turhaa ylituotan- helpotuksin tuettaistin mitä viljelijöitä,
6900: toa. jotka käyttävät vanhoja, hyväkuntoisia ja
6901: Verotus suosii kalliita koneinvestointeja. Tä- hyvin huollettuja maatalouskoneita tur-
6902: män johdosta monet maatilat ylivelkaantuvat ja vautumatta vähän väliä suurien ja kallii-
6903: suuri osa maanviljelijäväestöstä joutuu muutta- den koneiden ostoon pelkästään verotuk-
6904: maan kaupunkeihin. sen vuoksi.
6905:
6906: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6907:
6908: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
6909: 148 1987 vp.
6910:
6911: Toivomusaloite n:o 130
6912:
6913:
6914:
6915:
6916: Kortesalmi ym.: Vihannin määräämisestä erityistukialueeksi
6917:
6918:
6919:
6920: Eduskunnalle
6921:
6922: Oulun läänissä sijaitseva Vihannin kunta on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6923: vuosia kamppaillut työttömyysongelmien kanssa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6924: Kunnan omat voimavarat eivät riitä työttömyyden
6925: poistamiseksi omin keinoin. Lisäksi kuntalaisia että" hallitus ryhtyisi pikaisesti toimzin
6926: uhkaa Lampinsaaren kaivoskylän toiminnan lo- Oulun läänissä sijaitsevan Vihannin kun-
6927: pettaminen. nan määräämiseksi erityistukialueeksi.
6928:
6929: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
6930:
6931: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
6932: 1987 vp. 149
6933:
6934: Toivomusaloite n:o 131
6935:
6936:
6937:
6938:
6939: Kärhä: Viljatilan puolisoiden ansiotulojen jakamisesta puolisoiden
6940: kesken tasan verotuksessa
6941:
6942:
6943: Eduskunnalle
6944:
6945: Verotuslainsäädäntö edellyttää, että maatilata- sin kokonaistyöaika suomalaisessa yhteiskunnassa.
6946: louden ansiotulo jaetaan puolisoiden kesken sil- Vuonna 1982 naiset tekivät maataloustyötä yh-
6947: loin, kun verovelvollinen on vaatinut jakoa. Kar- teensä 23 miljoonaa työpäivää. Kotitalouden hoi-
6948: jatalouden kohdalla tämä periaate on pääosin saa- totyöhön käytetty kokonaistyöpanos oli 37,6 mil-
6949: tu toteutumaan, mutta toisin on laita viljelystilo- joonaa työpäivää, josta naiset tekivät 50 prosent-
6950: jen kohdalla. Viljelystilan emännän työpanosta tia. Nämäkin kerrotut seikat puoltavat maatalou-
6951: aliarvostetaan verotuksessa siinä määrin, että vain den emännän työpanoksen arvostamista ja työtu-
6952: harvoissa tapauksissa hyväksytään tilan tulojen lon jakamista puoliksi isännän ja emännän kes-
6953: puolittaminen isännälle ja emännälle. On tullut ken, silloin kun sitä verotuksessa pyydetään.
6954: eteen tapauksia, joissa emäntä todistettavasti osal- Monen vuoden ajan on Suomessa kannettu
6955: listuu kaikkiin niihin maatilatalouden töihin mi- huolta maatilaperheiden poikkeavasta rakentees-
6956: hin isäntäkin, mutta emännän työn arvoksi mää- ta. Viljelijät ovat keski-iältään iäkkäitä ja lisäksi
6957: ritellään verotuksessa vain 20-30 prosenttia. maatiloilla on huomattavaa naisvajausta lähes kai-
6958: Lisäksi on käynyt selville, että verotuskäytäntö kissa ikäluokissa, mutta eniten 20-34-vuotiaiden
6959: näissä tapauksissa on erittäin kirjavaa eri veropii- ikäryhmissä. Tilastojen mukaan maatiloilla oli
6960: rien alueilla. Eräissä kunnissa ei periaatteellisista vuonna 1980 alle 55-vuotiaita emäntiä kaikkiaan
6961: syistä hyväksytä missään tapauksessa viljatilan 80 000, joista 15-24-vuotiaita naisia 6 000. Tämä
6962: isännän ja emännän työn arvon puolittamista, tietää sitä, että vuonna 1990 on alle 55-vuotiaita
6963: vaikka he ovat sitä vuosia hakeneet ja esittäneet emäntiä enää 52 000. Tilannetta on pidettävä
6964: vedenpitäviä todisteita hakemuksensa tueksi. huolestuttavana, koska tilanne pahenee entises-
6965: Syitä viljatilan emännän työn aliarvostamiseen tään emäntien siirryttyä yhä useammin ulkopuoli-
6966: on löydettävissä useita. Yhtenä syynä on se, että sille työmarkkinoille, jossa heillä on parempi so-
6967: maatilan emäntä luokitellaan tilastoissa joko avus- siaaliturva ja jossa heidän työtään muutoinkin
6968: tavaksi perheenjäseneksi tai viljelijän puolisoksi. enemmän arvostetaan. Kuitenkin joka kolman-
6969: Tällaiset määrittelyt eivät pidä emäntää tasaveroi- nella maatilataloudessa työskenteleväliä naisella
6970: sena yrittäjäkumppanina, vaan johtavat epäoikeu- on nimenomaan maataloudellinen koulutus.
6971: denmukaisuuksiin paitsi verotuksessa myöskin esi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6972: merkiksi tilastojen laatimisessa. Tulevaisuudessa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6973: olisikin maatilan emäntä luokiteltava omaksi itse-
6974: näiseksi yrittäjäksi silloin, kun hän tekee päätoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
6975: misesti maataloustyötä omalla tilalla. rotuslain selventämiseksi siten, että myös
6976: Maatilahallituksen keräämien tietojen mukaan viljattloilla työskentelevien puolisoiden
6977: emäntien kokonaistyöpanos on suurempi kuin ansiotulot jaettaisiin puolisoiden kesken
6978: isäntien ja jakautuu suurin piirtein tasan maatila- tasan, szlloin kun sitä verotuksessa pyyde-
6979: talouden ja kotitalouden kesken. Tilastokeskuk- tään ja pyynnön pohjana on nittävät selvi-
6980: sen tutkimus vuodelta 1981 suomalaisen ajankäy- tykset.
6981: töstä taas osoittaa, että maatilan emännällä on pi-
6982:
6983: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
6984:
6985: Lea Kärhä
6986: 150 1987 vp.
6987:
6988: Toivomusaloite n:o 132
6989:
6990:
6991:
6992:
6993: Kärhä: Jätteiden hyödyntämiseen käytettävien investointien vähen-
6994: nyskelpoisuuden voimaansaattamisesta liikevaihtoverotuksessa
6995:
6996:
6997: Eduskunnalle
6998:
6999: Jätteiden hyödyntämisen laaja kansantaloudel- lytykset alan kehittämisen vaatimiin investointei-
7000: linen, ympäristönsuojelullinen ja työllistävä mer- hin puuttuvat täysin.
7001: kitys tunnustetaan Suomessa jo laajalti. 1.4.1979 Jätehuoltolain hengen mukaisesti olisi yhteis-
7002: voimaan tulleeseen jätehuoltolakiin liittyy velvoi- kunnallisesti arvokas jätteiden kierrätys saatava
7003: te (2 ja 18 §) jätteiden hyötykäytöstä. käyntiin, ja yksi keino tähän olisi jätteiden hyö-
7004: Jätteiden keräys hyötykäyttöön toimii valtaosin dyntämiseen käytettävien investointien ja osto-
7005: pienten perheyritysten varassa ja on tyypillistä menojen vähennyskelpoisuuden toteuttaminen
7006: pienyritystoimintaa. Näistä yrityksistä löytyy alalla liikevaihtoverotuksessa.
7007: vaadittava käytännön taitotieto ja kokemus hyö- Edellä mainitulla perusteella ehdotan kunnioit-
7008: dyntämiskelpoisten jäteraaka-aineiden talteenot- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7009: tamiseksi.
7010: Esteenä tehokkaalle talteenotolle ovat jäteraaka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jät-
7011: aineiden alhaiset hinnat, jotka eivät aina peitä teiden hyödyntämiseen käytettävien in-
7012: edes keräyksestä aiheutuneita kustannuksia. Täl- vestointien ja ostomenojen vähennysoi-
7013: löin alan toimintaedellytykset muodostuvat erit- keuden toteuttamiseksi liikevaihtovero-
7014: täin vaikeiksi. Yritykset joutuvat jatkuvasti kamp- tuksessa.
7015: pailemaan olemassaolostaan, ja taloudelliset edel-
7016:
7017: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7018:
7019: Lea Kärhä
7020: 1987 vp. 151
7021:
7022: Toivomusaloite n:o 133
7023:
7024:
7025:
7026:
7027: Kärhä: Perintöveron kohtuuttomuuden poistamisesta puolisoiden
7028: kesken
7029:
7030:
7031: Eduskunnalle
7032:
7033: Perintöverotus on perintöosuusverotusta, jossa Perintöveron kohtuuttomuus onkin johtanut
7034: veron määrä lasketaan jokaisen perinnönsaajan siihen, että eräissä tapauksissa eloon jääneen puo-
7035: osalta yksilöllisesti. Veron määrä riippuu perin- lison on pitänyt veron suoritusta varten myydä
7036: nön suuruudesta sekä perinnönjättäjän ja -saajan puolisonsa kanssa yhteisesti rakentamansa ja
7037: välisestä sukulaisuussuhteesta. hankkimansa, vuosien varrella rakkaaksi muodos-
7038: Puolisoiden välisessä perinnössä veroasteikko on tunut koti.
7039: matalin, ja lisäksi perinnönjättäjän puoliso saa vä- Perintöverotusta olisikin kevennettävä puolisoi-
7040: hentää veronalaisesta perintöosuudesta tietyn den kesken siten, että ainakin puolisoiden yhtei-
7041: summan, joka vuonna 1985 oli 25 000 markkaa. nen koti säästyisi verotukselta.
7042: Tästä huolimatta perintövero muodostuu joiden- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
7043: kin puolisoiden kohdalla kohtuuttomaksi olosuh- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7044: teet huomioon ottaen. Näin on laita ainakin Uu-
7045: dellamaalla ja nimenomaan pääkaupunkiseudul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
7046: la, jossa jopa kaksiot voidaan perunkirjoituksessa rintöveron kohtuuttomuuden poistami-
7047: arvioida 500 000 markan hintaisiksi, puhumatta- seksi puolisoiden välillä.
7048: kaan omakotitaloista. Perintöveron määrä nousee
7049: tuolloin moniin kymmeniintuhansiin markkoi-
7050: hin.
7051:
7052: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7053:
7054: Lea Kärhä
7055: 152 1987 vp.
7056:
7057: Toivomusaloite n:o 134
7058:
7059:
7060:
7061:
7062: Kärhä: Verotoimiston palvelujen saamisesta Kirkkonummella
7063:
7064:
7065:
7066: Eduskunnalle
7067:
7068: Kirkkonummen kunta on noin 23 000 asuk- koko päivä junavuorojen vähyyden vuoksi. Bussi-
7069: kaan muuttovoittoinen kunta, jonka asukasmää- vuoroja Kirkkonummelta Siuntioon on niin ikään
7070: rän vuosittainen kasvu on maamme korkeimpia. vain pari vuoroa päivässä, ja niiden käyttö edellyt-
7071: Kirkkonummen palvelutaso on kuitenkin jäänyt tää lisäksi vaihtamista. Toisin sanoen julkisia kul-
7072: pahasti jälkeen asukasmäärän kasvuun verrattuna kuneuvoja eivät kirkkonummelaiset juurikaan voi
7073: mm. valtionhallinnon alalla. käyttää asioidessaan Siuntion verotoimistossa.
7074: Kirkkonummen asukkaat ovat kokeneet suure- Kirkkonummen asujaimiston valtaosa on nuor-
7075: na puutteena mm. sen, että kunnassa ei ole saata- ta ja keski-ikäistä työssä käyvää aktiiviväestöä, joka
7076: vana verotoimiston palveluja. Verotoimisto sijait- tarvitsee verotoimiston palveluja. Siksi olisi val-
7077: see Siuntion kunnassa, jonne useimpien kirkko- tion taholta pystyttävä tarjoamaan noinkin suuren
7078: nummelaisten on mahdotonta päästä työpäivänä. ja muuttovoittoisen kunnan asukkaille nuo palve-
7079: Tämä johtuu siitä, että kirkkonummelaisten sään- lut oman kunnan alueelta.
7080: nönmukainen työmatka suuntautuu Helsingin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7081: Espoon seuduille eikä päinvastaisella suunnalla si- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7082: jaitsevaan Siuntioon. Riittävien julkisten kulku-
7083: neuvovuorojen puuttuminen vähentää kirkko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
7084: nummelaisten mahdollisuuksia toimittaa asioi- rotoimiston palvelujen saaamiseksi Kirk-
7085: taan verotoimistoon. Kirkkonummelta pääsee konummen kuntaan.
7086: Siuntioon junalla, mutta tuolloin kuluu matkaan
7087:
7088: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7089:
7090: Lea Kärhä
7091: 1987 vp. 153
7092:
7093: Toivomusaloite n:o 135
7094:
7095:
7096:
7097:
7098: Kärhä: Investointivarausjärjestelmän laajentamisesta koskemaan
7099: pienten yritysten liikehuoneistojen hankintaa
7100:
7101:
7102: Eduskunnalle
7103:
7104: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan merkitys toimintaansa, ja tähän liittyy elintärkeänä osana
7105: niin talouselämän tasapainoisen kasvun kuin työl- pysyvä liikehuoneisto. Kauppaliikkeiden suurena
7106: lisyydenkin kannalta on suuri. Tästä huolimatta ei ongelmana onkin oman liikehuoneiston rahoitus.
7107: toimenpiteissä pienyritysten toimintaedellytysten Kaupan yrityksille olisi myönnettävä mahdolli-
7108: parantamiseksi ole päästy riittävästi eteenpäin. suus käyttää investointivarausmenettelyä myös
7109: Vaikka viime vuosina on tehty joitakin yritysve- niiden hankkiessa omaan käyttöön tulevaa huo-
7110: rotukseen liittyviä uudistuksia, voidaan niiden to- neistoa. Näin edistettäisiin terveellä tavalla pien-
7111: deta painottuneen osakeyhtiöiden, etenkin pörs- yritysten jatkuvuutta.
7112: siyhtiöiden pääoman parantamiseen. Vaikka myös Edellä mainitun perusteella ehdotan kunnioit-
7113: pienille ja keskisuurille yrityksille merkityksellisiä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7114: uudistuksia on toteutettu, kokonaisuutta ajatellen
7115: painopiste on kuitenkin selvästi muualla kuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
7116: pienten yritysten verotuksen kehittämisessä. vestointivarausmenettelyn laajentamiseksi
7117: Mitä edellä on sanottu pienestä ja keskisuuresta koskemaan kauppaliikkeiden lzi"kehuo-
7118: yritystoiminnasta, koskee erityisesti kaupan alaa. neistojen hankintaa.
7119: Kaupan tulisi voida kehittää pitkäjännitteisesti
7120:
7121: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7122:
7123: Lea Kärhä
7124:
7125:
7126:
7127:
7128: 20 2705361
7129: 154 1987 vp.
7130:
7131: Toivomusaloite n:o 136
7132:
7133:
7134:
7135:
7136: Kärhä: Turvavarastojärjestelmän kehittämisestä
7137:
7138:
7139:
7140: Eduskunnalle
7141:
7142: Kriittisten materiaalien saannin turvaamiseksi muksia on tehty varsin vaatimaton määrä, mikä ei
7143: valtakuntaa koskettelevan kriisin aikana on sää- vastaa turvavarastoinnille asetettuja tavoitteita.
7144: detty turvavarastolaki (970/82). Turvavarastointisopimusten pieneen määrään pi-
7145: Turvavarastot ovat yritysten ja valtiovallan väli- detään syynä sitä, että valtion maksama korkotuki
7146: siin määräaikaisiin sopimuksiin perustuvia, yritys- on yrityksille riittämätön. Turvavarastojen korko-
7147: ten toiminnan ylläpitämiseksi keskeisten tuonti- tukea olisikin pyrittävä lisäämään, koska se on
7148: raaka-aineiden, tarvikkeiden ja komponenttien huomattavasti edullisempi tapa lisätä huoltovar-
7149: varastoja. Turvavarastot ovat yritysten omaisuutta, muutta verrattuna esimerkiksi valtion varmuusva-
7150: ja yritykset ylläpitävät näitä varastoja operatiivis- rastoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
7151: ten varastojensa lisäksi. Valtio osallistuu turvava- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7152: rastoinnista aiheutuviin kustannuksiin myöntä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7153: mällä budjetissa turvavarastohankintoihin otetta-
7154: ville luotoille korkotukea. Valtio antaa turvavaras- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tur-
7155: toluotoille laillisen takauksen. vavarastojärjestelmän kehittämiseksi.
7156: Yritysten ja valtion välisiä turvavarastosopi-
7157:
7158: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7159:
7160: Lea Kärhä
7161: 1987 vp. 155
7162:
7163: Toivomusaloite n:o 137
7164:
7165:
7166:
7167:
7168: Laaksonen ym.: Kasvuturvetuotannon aloittamisesta Merikarvialla
7169:
7170:
7171:
7172: Eduskunnalle
7173:
7174: VAPO Oy omistaa Merikarvialla noin 600 heh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7175: taaria kasvuturvesoita, joista osa on kunnostettu nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7176: turpeennostokuntoon. VAPO Oy:n tavoitteena
7177: on perustaa kasvuturvevarojen hyödyntämiseksi että hallitus tukisi VAPO Oy:n ponnis-
7178: turpeenjalostus- ja pussituslaitos, jonka arvioi- teluja kasvuturvetuotannon aloittamiseksi
7179: daan tuovan kuntaan kymmeniä uusia työpaikko- Merikarvialla myöntämällä VAPO Oy:lle
7180: ja. Turvetuotantoa Merikarvialla on kehitetty työllisyysvaroja turvesoiden kunnostami-
7181: vientiä ajatellen. Samanaikaisesti kasvuturve- seen vuosiksi 1988-1989.
7182: markkinoiden etsimisen kanssa on tärkeää huo-
7183: lehtia siitä, että turvesoita tulee riittävästi ajoissa
7184: tuotantokuntoon.
7185:
7186: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7187:
7188: Timo Laaksonen Raila Aho Maunu Kohijoki
7189: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Einari Nieminen
7190: Raimo Vuoristo Heikki Rinne
7191: 156 1987 vp.
7192:
7193: Toivomusaloite n:o 138
7194:
7195:
7196:
7197:
7198: Laaksonen ym.: Maakaasujohdon rakentamisesta Varsinais-Suomeen
7199: ja Satakuntaan
7200:
7201:
7202: Eduskunnalle
7203:
7204: Maakaasujohdon laajennusvaihe ja jatkosuun- ten lisätä myös vientiämme, joka tuonnin arvon
7205: nitelmat ovat parhaillaan käynnissä, samoin myös laskun takia on joutumassa vaikeuksiin.
7206: keskustellaan maakaasuputken jatkamisesta Ruot- Maakaasuputken jatkaminen on edellytyksenä
7207: siin. Tässä tapauksessa putken vetäminen juuri kaasun lisäkäytölle. Valtiovallan tulisikin nähdä
7208: Varsinais-Suomen kautta lienee paras ja taloudel- maakaasun käytön lisääminen yhtenä merkittävä-
7209: lisin vaihtoehto. nä energiapoliittisena pitkän tähtäyksen muotona.
7210: Maakaasun käytön monipuolinen lisääminen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
7211: on ympäristön kannalta myönteinen ja puh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7212: das energianlähde. Tämän lisäksi se kelpaa yhä
7213: useammin teollisen tuotannon raaka-aineeksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7214: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kasvat- maakaasujohdon rakentamiseksi Varsi-
7215: taa Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaihtoa ja si- nais-Suomeen ja Satakuntaan.
7216:
7217: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7218:
7219: Timo Laaksonen Raila Aho Maunu Kohljoki
7220: Aino Pohjanoksa Einari Nieminen Kalevi Lamminen
7221: Raimo Vuoristo Heikki Rinne
7222: 1987 vp. 157
7223:
7224: Toivomusaloite n:o 139
7225:
7226:
7227:
7228:
7229: Laaksonen ym.: KERAn toimialueen laajentamisesta koko Sata-
7230: kuntaan
7231:
7232:
7233: Eduskunnalle
7234:
7235: Vuonna 1983 perustettiin Kehitysaluerahaston PKT-teollisuuden aikaansaamiseksi on KERAlla
7236: Kankaanpään aluekonttori. Se oli myönteinen merkittävä rahoituksen ja asiantuntemuksen rooli.
7237: ratkaisu. Pienyritystoiminta on huomattavasti ak- Edellä olevan perusteella ehdotammekin edus-
7238: tivoitunut, ja se on muutoinkin tärkeältä osaltaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7239: vaikuttanut Pohjois-Satakunnan kuntien yritystoi-
7240: minnan kehitykseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7241: KERAn toimialueen laajentaminen koko Sata- KERAn toimialueen laajentamiseksi koko
7242: kuntaan on monesta syystä perusteltua. Työttö- Satakuntaan.
7243: myys on Satakunnassa jo pitkään ollut erittäin
7244: korkea, ja toisaalta julkisen vallan varoja on oh-
7245: jautunut Satakuntaan verrattain vähän.
7246:
7247: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7248:
7249: Timo Laaksonen Raila Aho Maunu Kohljoki
7250: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Einari Nieminen
7251: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Timo Roos
7252: Mikko Elo Lea Mäkipää
7253: 158 1987 vp.
7254:
7255: Toivomusaloite n:o 140
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: Lahti-Nuuttila ym.: Sairauskulujen omavastuuosuuksien poistami-
7261: sesta verotuksessa
7262:
7263:
7264: Eduskunnalle
7265:
7266: Vuoden 1984 verotuksessa sovellettiin ensim- tee. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä ryhtyä sai-
7267: mäistä kertaa sairauskulujen vähennysten omavas- rauskulujen omavastuuosuuden poistamiseen ja
7268: tuuosuutta. Tämä omavastuu ei ole osoittautunut ryhtyä tarkastelemaan verotuksen kokonaisuudis-
7269: verotuksen oikeudenmukaisuutta vahvistavaksi te- tusta tämän epäkohdan poistamisen jälkeen.
7270: kijäksi. Se ei ole myöskään palvellut verotuksen Omavastuuosuudetbao tulivat verotusjärjestel-
7271: yksinkertaistamista eikä vähentänyt verotoimis- määmme yksittäisinä muutoksina eivätkä raken-
7272: toissa tapahtuvaa verotustyötä. Omavastuun on tuneet verotuksen kokonaisuudistuksen osiksi.
7273: voitu todeta kohdistuvan erityisen kipeästi pieni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7274: tuloisiin kansalaisiin kuten eläkeläisiin, opiskeli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7275: joihin, työttömiin ym. vastaaviin ryhmiin.
7276: Veropolitiikalla voidaan haluttaessa ratkaisevas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin val-
7277: ti vaikuttaa myös alimpiin tulonsaajaluokkiin tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion laa-
7278: kuuluvien ihmisten toimeentuloon sitä paran- dinnan yhteydessä sairauskulujen omavas-
7279: taen, mitä sairauskulujen omavastuuosuus ei nyt tuuosuuden poistamiseksi verotuksessa.
7280:
7281: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7282:
7283: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
7284: Arja Alho Kaj Bärlund Sakari Knuuttila
7285: 1987 vp. 159
7286:
7287: Toivomusaloite n:o 141
7288:
7289:
7290:
7291:
7292: Lahti-Nuuttila ym.: Ulkomaillaharjoittelevan opiskelijan verotuksen
7293: keventämisestä
7294:
7295:
7296: Eduskunnalle
7297:
7298: Maamme tarvitsee erilaisia kulttuureja ja yhteis- mahdolliseksi vam vanhempien taloudellisella
7299: kuntajärjestelmiä tuntevia laajakatseisia ja kieli- tuella.
7300: taitoisia eri alojen asiantuntijoita. Opiskeluaikai- Jotta harjoittelu ulkomailla ei olisi vain harvo-
7301: nen harjoittelu on yksi tapa hankkia näitä val- jen etuoikeus, olisi valtiovallan tehtävänä tasa-
7302: miuksia. arvoisia lähtökohtia edistääkseen helpottaa har-
7303: Vuosittain esimerkiksi vain 300 tekniikan opis- joittelijan kohtuutonta taloudellista taakkaa. Täs-
7304: kelijaa matkustaa kesäksi ulkomaille harjoittele- tä ei valtiolle aiheutuisi mainittavia menoja, mut-
7305: maan. Peräti 75 prosenttia 11 200 teekkarista, ta sillä olisi ratkaiseva merkitys opiskelijalle. Ulko-
7306: puolet 8 500:sta insinööri- ja kolmannes 9 000 maanharjoittelijan verotuksen keventäminen olisi
7307: teknikko-oppilaasta ovat kuitenkin halukkaita vaivattomimmin toteutettava keino. Tulot ulko-
7308: täyttämään osan tutkintovaatimusten edellyttä- maanharjoittelusta voitaisiin saattaa verottomiksi
7309: mästä harjoittelusta ulkomailla. Vain harvalla 15 000 markkaan asti, ja matkakulut ulkomaille
7310: näistä on mahdollisuus toteuttaa toiveensa, sillä voitaisiin hyväksyä verotuksessa vähennyskelpoi-
7311: harjoittelu muodostuu kalliiksi. siksi tulonansaitsemiskuluina. Näyttönä ulkomai-
7312: Taloudelliset tekijät ovat merkittävä syy halut- sen harjoittelun luonteesta opiskelijat voisivat liit-
7313: tomuuteen lähteä ulkomaille harjoittelemaan. tää veroilmoitukseen oppilaitoksen antaman to-
7314: Harjoittelutyöstä maksetaan vähän, aina tulot ei- distuksen ko. harjoittelun soveltumisesta opiskeli-
7315: vät riitä kattamaan edes välttämättömiä elinkus- jan tutkintoon.
7316: tannuksia ulkomailla. Lisäksi opiskelijalla on suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7317: ritettavanaan matkakulut. Ulkomaiseen harjoitte- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7318: luun tarvittavien varojen hankinta edellyttää työs-
7319: kentelyä opintojen aikana, mihin ainoastaan kor- että hallitus jo valtion vuoden 1988
7320: keakouluopiskelijalla on jonkinlainen mahdolli- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdottaisi
7321: suus. Tätä ei ole esimerkiksi teknillisissä oppilai- ulkomaanharjoittelijain verotusta keven-
7322: toksissa, joissa on raskas lukujärjestys ja läsnäolo- nettäväksi määrittelemällä verovapaan tu-
7323: pakko oppitunneilla. Tämä saattaa eri opintoas- lon rajaksi 15 000 markkaa ja että ulko-
7324: teilla opiskelevat eriarvoiseen asemaan. Koska maanharjoitteluun liittyvät matkakulut
7325: kesäansiot muodostavat opintotuen riittämättö- hyväksyttäisiin vähennyskelpoisina tulon-
7326: myyden vuoksi olennaisen osan opiskelun rahoit- ansaitsemiskuluina.
7327: tamisesta, käytännössä ulkomaanharjoittelu käy
7328:
7329: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7330:
7331: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
7332: Reijo Lindroos Arja Alho
7333: 160 1987 vp.
7334:
7335: Toivomusaloite n:o 142
7336:
7337:
7338:
7339:
7340: Lahti-Nuuttila ym.: Takautuvasti myönnettävien kansaneläkkeiden
7341: verottamisesta
7342:
7343:
7344: Eduskunnalle
7345:
7346: Kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa tulivat vuo- nettävä eläketulovähennys ei riitä ja eläkkeensaaja
7347: den 1983 alusta veronalaiseksi tuloksi (103 ja joutuu maksamaan veroa pelkästä kansaneläketu-
7348: 1111 82). Verotuksessa ja ennakonpidätyksen toi- losta. Tätä on pidettävä verouudistuksen alkupe-
7349: mittamisessa on tullut esiin tilanteita, joissa ny- räisten periaatteiden vastaisena.
7350: kyiset säädökset tai käytäntö johtavat eläkkeensaa- Verolainsäädäntöä tulisi kehittää siten, ettei ha-
7351: jan kannalta epäoikeudenmukaiseen tulokseen. kemuksen käsittelyn viivästymisestä tai muusta
7352: Osa tilanteista aiheutuu siitä, että kaikkia yksityis- syystä johtuva eläkkeen myöntäminen takautuvas-
7353: kohtia ei ole ollut mahdollista ottaa uudistusta ti aiheuttaisi verotuksen kiristymistä. Tämä edel-
7354: suunniteltaessa riittävästi huomioon. Eräiltä osin lyttäisi muun muassa sitä, että pelkästä kansanelä-
7355: epäkohtia on syntynyt myös lainsäädännön sovel- ketulosta ei perittäisi lainkaan veroa huolimatta
7356: tamiskäytännön johdosta. siitä, minä ajankohtana eläke maksetaan.
7357: Yksi tällainen epäkohta on takautuvasti mak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
7358: settavien kansaneläkkeiden verotus. Eläketulovä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7359: hennykset on mitoitettu niin, ettei pelkästä kan-
7360: saneläkkeestä tulisi perittäväksi veroa. Kun kan- että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
7361: saneläkettä maksetaan takautuvasti verovuotta ai- menpiteisiin verolainsäädännön kehittä-
7362: kaisemmalta yhdeltä tai eräissä tapauksissa useam- miseksi siten, ettei eläkkeen myöntämi-
7363: malta vuodelta, takautuvat eläke-erät luetaan ve- nen takautuvasti azheuttaisi eläkeläisen
7364: rotuksessa maksuvuoden veronalaiseksi tuloksi. verotuksen kiristymistä.
7365: Tällöin on mahdollista, että verovuodelta myön-
7366:
7367: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7368:
7369: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
7370: Reijo Lindroos Arja Alho
7371: Antti Kalliomäki
7372: 1987 vp. 161
7373:
7374: Toivomusaloite n:o 143
7375:
7376:
7377:
7378:
7379: Lahti-Nuuttila ym.: Tampereen ja Nokian sekä Mäntän työssäkäynti-
7380: alueen saattamisesta aluepoliittisen erityisaluemenettelyn sovel-
7381: tamisen piiriin
7382:
7383: Eduskunnalle
7384:
7385: Suomen nykyaikaisen tehdasteollisuuden lähtö- saneeraustoimet voivat uhata seutukunnan toi-
7386: kohdat ovat Tampereella ja sitä ympäröivässä meentulon perusteita. Nokialla on kokonaisten
7387: maakunnassa. Näillä alueilla tuotantorakenteen tehdasyksikköjen lakkauttaminen johtanut viime
7388: muutoksesta aiheutuvat ongelmat tulevat myös vuosina suuriin työpaikkamenetyksiin. Näillä
7389: esille voimakkaasti. Muutoksen välttämättömyys paikkakunnilla ei nykyinen kehityksen suunta ole
7390: aiheutuu teknologisesta kehityksestä ja tarpeesta muuttunut, eikä näin mittavia ongelmia paikka-
7391: säilyttää tuotannollinen kilpailu- ja uudistumisky- kuntien omilla toimenpiteillä yksin pystytä ratkai-
7392: ky. On selvää, että perinteisen ns. savupiipputeol- semaan.
7393: lisuuden rakennemuutoksesta aiheutuvat ongel- Rakennemuutoksen hallitsemiseksi ja siitä ai-
7394: mat näkyvät ja ne koetaan voimakkaimmin juuri heutuvien ongelmien lievittämiseksi edellä maini-
7395: perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla. tuilla paikkakunnilla tulee niihin kohdistaa yh-
7396: Rakennemuutokseen liittyvän teknologisen ke- teiskunnan tukitoimenpiteitä, joita on jo käytetty
7397: hityksen vuoksi poistuu perinteisiltä tuotannon- mm. Kymen läänissä ja eräillä suurteollisuuden
7398: aloilta työpaikkoja nopeammin kuin niitä syntyy rakennemuutospaikkakunnilla.
7399: uusille toimialoille. Tätä kehitystä tulee yhteis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7400: kunnan toimenpiteillä pyrkiä hallitsemaan. Työ- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7401: paikkojen menetykset kohdistuvat voimakkaimpi-
7402: na suurteollisuuteen ja usein samalla yhden teolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7403: suudenalan varassa oleville paikkakunnille. Tampereen ja Nokian kaupunkien sekä
7404: Tampereella työttömyys on suurinta teollisuu- Mäntän yhtenäisen työssäkäyntialueen
7405: den perinteisillä aloilla. Työttömyys on nopeasti (Mänttä, Kuorevesi, Vilppula) ottamiseksi
7406: kasvanut. Mäntän seutu on tyypillisesti yhden rakennemuutoksista kärsivinä pazkkakun-
7407: tuotannonalan varaan rakentunut. Siellä puunja- tina aluepoliittisen erityisaluemenettelyn
7408: lostusteollisuuden voimakkaat rationalisointi- ja piinin.
7409:
7410: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7411:
7412: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
7413:
7414:
7415:
7416:
7417: 21 2705361
7418: 162 1987 vp.
7419:
7420: Toivomusaloite n:o 144
7421:
7422:
7423:
7424:
7425: P. Lahtinen ym.: Oriveden sijoittamisesta uusien kehitysalueiden
7426: perusvyöhykkeiden piiriin
7427:
7428:
7429: Eduskunnalle
7430:
7431: Aluepoliittisessa lainsäädännössä lähtökohdaksi ne on epäedullinen siten, että ns. passiiviväestön
7432: tulee ottaa työttömyyden, erityisesti rakenteelli- osuus väestöstä on huomattava. Kunnan teolli-
7433: sen työttömyyden poistaminen. Vaikeimmille suuden rakenne on yksipuolista, pääasiassa kenkä-
7434: työttömyysalueille tulisi lisätä valtiovallan tukitoi- teollisuutta, jolla ei ole merkittäviä laajenemis-
7435: mia tuntuvasti nykyisestä. Uudet kehitysalueiden mahdollisuuksia. Kunnan teollisuuskylähanke ei
7436: vyöhykerajat tulee tarkistaa todella kattavan, pe- ole saanut tarpeellisia kehitysalue-etuuksia, mikä
7437: rusteellisen harkinnan jälkeen, jossa otetaan riittä- on saattanut kunnan vaikeaan taloudelliseen ase-
7438: vän monipuolisesti huomioon kunkin alueen ja maan.
7439: paikkakunnan olosuhteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7440: Pohjois-Hämeessä sijaitseva Orivesi tulisi sijoit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7441: taa uusien kehitysalueiden perusvyöhykkeiden
7442: piiriin. Orivedellä on työttömiä n. 3,5 % työvoi- että hallitus ryhtyisi kzi'reelliszi'n toimen-
7443: masta, ja noin 300 henkilöä käy kunnan ulkopuo- piteisiin Oriveden sijoittamiseksi uusien
7444: lella työssä. kehitysalueiden perusvyöhykkeiden pzi'-
7445: Oriveden väkiluku on 8 843. Väestön ikäraken- rzzn.
7446:
7447: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
7448:
7449: Pertti Lahtinen Reijo Lindroos
7450: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
7451: 1987 vp. 163
7452:
7453: Toivomusaloite n:o 145
7454:
7455:
7456:
7457:
7458: Laine: Sairauskuluvähennyksen uudistamista tarkoittavan esityksen
7459: antamisesta
7460:
7461:
7462: Eduskunnalle
7463:
7464: Valtion- ja kunnallisverotuksessa ovat vähen- tuslain muutokset, joilla on korotettu omavastuu-
7465: nyskelpoisia verovelvollisen omat ja perheenjäsen- osuuksia, ovat lisänneet myös kansalaisten sairaus-
7466: ten sairauskulut. Vähennettäväksi kelpaavat sai- kustannuksia. Koska lisäksi terveyden- ja sairaan-
7467: raala-, tutkimus- ja laboratoriomaksut, lääkärin-, hoidon kustannuksista huomattava osa on sairaus-
7468: hammaslääkärin- ja lääkekulut sekä silmälaseista vakuutuskorvaukseen kuulumattomia, on välttä-
7469: ja kuulolaitteen hankinnasta aiheutuvat menot. mätöntä korottaa valtion- ja kunnallisverotuk-
7470: Vähennys on yksinäisen henkilön kohdalla enin- sessa vähennettäväksi sallittujen sairauskulujen
7471: tään 800 markkaa, puolisoiden yhteisvähennys markkamäärää. Vähennykset tulisi tehdä veron
7472: 1 600 markkaa, ja lisäksi saa verovelvollinen vä- määrästä.
7473: hentää jokaisen alaikäisen lapsensa osalta 200 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
7474: markkaa. hyväksyttäväksi toivomuksen,
7475: Sairauskustannukset ovat viime aikoina tuntu-
7476: vasti nousseet. Lääkärinpalveluksia jakavat yksityi- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
7477: set laitokset ovat korottaneet tutkimus-, hoito- ja sen sairausvähennysten korottamiseksi val-
7478: lääkärissäkäyntimaksujaan, ja yksityisen lääketeol- tion- ja kunnallisverotuksessa ja lain
7479: lisuuden hallitessa lääkemarkkinoita nousevat muuttamiseksi siten, että vähennykset
7480: lääkkeiden hinnat mielivaltaisesti. Sairausvakuu- tehdään verosta.
7481:
7482: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1987
7483:
7484: Ensio Laine
7485: 164 1987 vp.
7486:
7487: Toivomusaloite n:o 146
7488:
7489:
7490:
7491:
7492: Laine ym.: Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulujen vähennys-
7493: kelpoisuuden poistamisesta verotuksessa
7494:
7495:
7496: Eduskunnalle
7497:
7498: Hyvin huomattava osa korkeatasoisten anniske- kukaan ei niitä henkilökohtaisesti maksa, helposti
7499: luravintoloitten asiakkaista ei ole niissä omalla muodostuu liialliseksi. Tiettävästi on olemassa esi-
7500: kustannuksellaan, vaan ns. edustustehtävissä. Ny- merkkejä siitä, että yritykset ovat johtajiensa tästä
7501: kyaikaiseen suhdetoimintaan varsinkin liike-elä- syystä aiheutuneen alkoholisoitumisen johdosta
7502: män piirissä kuuluu edustusaterioiden tarjoami- joutuneet vaikeuksiin.
7503: nen asiakkaille mahdollisimman loisteliaassa il- Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulujen
7504: mapiirissä. Kustannukset tulevat viime kädessä vähennysoikeutta verotuksessa ei voida pitää alko-
7505: kuluttajien kannettaviksi, mutta myös valtio osal- holipoliittisesti tarkoituksenmukaisena. Vaikka
7506: listuu niihin sen kautta, että nämä kulut tai aina- verohallitus onkin antanut ohjeita edustuskulujen
7507: kin osa niistä katsotaan sellaisiksi tulon hankkimi- verovähennysoikeuden rajoittamisesta, ei sillä vie-
7508: sesta ja säilyttämisestä johtuviksi kustannuksiksi, lä ole poistettu edellä mainittuja epäkohtia.
7509: jotka tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 25 §:n Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
7510: mukaan on lupa vähentää tuloa arvioitaessa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7511: Valtio tosiasiassa tukee edustusaterioiden tar-
7512: joajille myönnetyn verovapauden turvin huomat- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
7513: tavilla summilla ravintolaliikettä, eritoten loisto- piteisiin alkoholtluomiin käytettyjen
7514: ravintoloita. Menettely suo paitsi asiakkaille myös edustuskulujen vähennyskelpoisuuden
7515: yritysten johdolle tilaisuuden henkilökohtaiseen kokonaan poistamiseksi tulo- ja varalli-
7516: alkoholijuomien käyttöön, mikä siitä syystä, että suusverotuksessa.
7517:
7518: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7519:
7520: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
7521: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
7522: 1987 vp. 165
7523:
7524: Toivomusaloite n:o 147
7525:
7526:
7527:
7528:
7529: Laine ym.: Valtion rahoitustuen myöntämisestä pienyritysten val-
7530: mistus- ja markkinointikustannuksiin
7531:
7532:
7533: Eduskunnalle
7534:
7535: Käsi- ja pienteollisuuden ammatinharjoittajat vähentää työttömyyttä ja edistää työllisyyttä, tulisi
7536: ja pienyritykset ovat eriarvoisessa asemassa suur- valtion pienteollisuuslainojen ja muiden tuki-
7537: ja keskisuureen teollisuuteen verrattuna mm. val- muotojen saantia koskevia ehtoja muuttaa em.
7538: tion tukea annettaessa. Näin pienyritykset jäävät epäkohta korjaten. Samoin tulisi korjata liikevaih-
7539: tuotekehittelyn ja markkinoinnin osalta muita yri- toverosäännöksiä siten, että pienyritysten korjaus-
7540: tyksiä huonompaan asemaan. työt jätetään liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle.
7541: Merkittävän epäkohdan muodostaa se, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7542: pienteollisuuslainojen ja muiden tukimuotojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7543: käyttö edellyttää tuen hakemista jo piitustus- ja
7544: prototyyppivaiheessa. Mikäli pienyrittäjä on val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7545: mistellut prototyypin ja suorittanut tuotekehitte- pienteollisuuslainojen ja muiden vastaa-
7546: lyn sekä valmistanut tuotteen markkinointia var- vien tukimuotojen myöntämisperusteiden
7547: ten, yrittäjällä ei ole oikeutta saada valtion rahoi- muuttamiseksi niin, että rahoitustukea
7548: tustukea. vozdaan myöntää myös valmiiden tuottei-
7549: Ottaen huomioon myös sen, että pienyrittäjien den valmistus- ja markkinointikustannuk-
7550: toimintamahdollisuuksien turvaamisella voidaan sun.
7551:
7552: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987
7553:
7554: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
7555: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
7556: 166 1987 vp.
7557:
7558: Toivomusaloite n:o 148
7559:
7560:
7561:
7562:
7563: Laine: Uusien työpaikkojen luomisesta valtion toimenpitein
7564:
7565:
7566:
7567:
7568: Eduskunnalle
7569:
7570: Yhteiskuntamme suurin ongelma on tyotto- ja. Tyc :10 lyhentäminen olisi niin ikään keino
7571: myys. Viime vuosien aikana on työttömyyden hoi- luoda t,' ia työpaikkoja, samoin eläkeikärajan
7572: tamisen nimissä tehty lukuisia päätöksiä, jotka alentaminen. Tällaisia ehdotuksia ei kuitenkaan
7573: ovat antaneet miljardeja työnantajille ja samalla ole otettu todesta, vaan ne on torjuttu epärealisti-
7574: lisänneet valtion menoja ja vähentäneet verotulo- sina ja taloudellisesti käyttökelvottomina.
7575: ja. Teollisuutta tukemalla on uskoteltu voitavan Peruuttamalla viime vuosina annettuja teolli-
7576: lisätä työpaikkoja. Teollisuudelle annettaviin ve- suuden verohelpotuksia ja muita tukitoimenpitei-
7577: rohelpotuksiin tai suoranaisiin rahalahjoituksiin ei tä voitaisiin rahoittaa monia sellaisia yhteiskun-
7578: ole kuitenkaan liitetty työnantajille velvoitetta nan toimenpiteitä, jotka välittömästi vähentäisi-
7579: uusien työpaikkojen luomisesta tai edes entisen vät työttömyyttä.
7580: työvoiman työllistämisestä. Seurauksena on ollut Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
7581: rationalisoinnin kiihtyminen, ihmisten korvaami- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7582: nen koneilla ja työttömyyden paheneminen.
7583: Omaksutun talouspolitiikan ohella on esitetty että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin sel-
7584: kuitenkin myös toimenpiteitä, joiden toteuttami- laisen suunnitelman laatimiseksi, jolla
7585: nen olisi merkinnyt uusia työpaikkoja. Tällaisia työnantajien tukemisen asemesta työaika-
7586: ovat ehdotukset mm. kuntien ja valtion palvelun ja eläkelainsäädännön uudistamisen ja
7587: lisäämisestä. Sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kou- valtion muiden toimenpiteiden kautta
7588: luissa ja lastentarhoissa tarvittaisiin lisää työvoi- luodaan uusia työpaikkoja.
7589: maa. Asuntoja rakentamalla saataisiin työpaikko-
7590:
7591: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
7592:
7593: Ensio Laine
7594: 1987 vp. 167
7595:
7596: Toivomusaloite n:o 149
7597:
7598:
7599:
7600:
7601: Laine: Idänkauppaan erikoistuvan kauppahuoneen perustamisesta
7602: Keski-Suomeen
7603:
7604:
7605: Eduskunnalle
7606:
7607: Keski-Suomen taloudellisen tutkimuskeskuk- Keski-Suomeen ovat olemassa. Neuvostoliitossa
7608: sen toimesta suoritetussa tutkimuksessa ilmeni meneillään oleva talousuudistus luo uusia mah-
7609: alueen pienten ja keskisuurten yritysten merkittä- dollisuuksia taloudellisen yhteistyön kehittämi-
7610: vä kiinnostus Neuvostoliitosta tapahtuvan tuon- seen. Jyväskylän ystävyyskaupungilla Jaroslavlilla
7611: nin aloittamiseen tai lisäämiseen. Vientihaluk- on nykyisin rajakauppaoikeudet.
7612: kuus oli erittäin suurta. Yritysten mukaan suu- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
7613: rimmat vaikeudet ajoittuvat kaupan käynnistys- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7614: vaiheeseen. Tutkimuksen mukaan yritykset suh-
7615: tautuvat erittäin myönteisesti kauppahuoneen pe- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
7616: rustamlseen. idänkauppaan erikoistuvan kauppahuo-
7617: Näyttää siltä, että edellytykset neuvostokaup- neen perustamiseksi Keski-Suomeen.
7618: paan keskittyvän kauppahuoneen perustamiseen
7619:
7620: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
7621:
7622: Ensio Laine
7623: 168 1987 vp.
7624:
7625: Toivomusaloite n:o 150
7626:
7627:
7628:
7629:
7630: Laine: Maakaasuputken jatkamisesta Riihimäeltä länsirannikolle
7631:
7632:
7633:
7634:
7635: Eduskunnalle
7636:
7637: Maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi struktuuriin kuuluvien maanteiden, rautateiden
7638: edullisia työllisyys-, kauppa- ja ympäristöpoliitti- sekä satamien ja vesireittien kehittämiseen, jonka
7639: sia seurauksia. Maakaasun lisätuonti Neuvostolii- perinteisesti on katsottu kuuluvan valtiovallan
7640: tosta korvaisi lähinnä epävakaisilta länsimarkki- tehtäviin. Näin ollen valtion rahoitusta maakaasu-
7641: noilta tuotavaa öljyä ja kivihiiltä. Tämä auttaisi putkiverkoston jatkamiseen länsirannikolle on pi-
7642: myös tasapainottamaan nykyistä epätasapainoa dettävä mitä luonnollisimpana keinona, jolla val-
7643: bilateraalikaupassa Neuvostoliiton kanssa. Käytet- tiovalta turvaa ja kehittää yleisiä elinkeinoelämän
7644: tävissä olevat tiedot osoittavat, että maakaasun li- edellytyksiä.
7645: sätuonnilla Neuvostoliitosta olisi merkittäviä etuja Maakaasun käyttömahdollisuuksia erityisesti
7646: maamme kansantalouden kannalta katsottuna. uusissa kulutuskohteissa on selvitettävä Riihimäen
7647: Maakaasuputken jatkaminen Turun ja Porin ja rannikon välisellä alueella Forssan, Turun,
7648: lääniin sekä maakaasutuonnin lisääminen ja rikki- Vakka-Suomen ja Satakunnan talousalueiden pii-
7649: pitoisen polttoöljyn ainakin osittainen korvaami- rissä, ja päätös putken jatkamisesta on tehtävä
7650: nen maakaasulla vähentäisivät ympäristölle ja ter- mahdollisimman nopeasti.
7651: veydelle haitallisia rikkipäästöjä. Maakaasun lisä- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
7652: tuonti ja lännestä tuotavan öljyn ainakin osittai- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7653: nen korvaaminen maakaasulla monipuolistaisivat
7654: myös energiahuoltoa. että hallitus viipymättä ryhtyisi toimen-
7655: Maakaasuputkiverkoston rakentaminen ja sen piteisiin maakaasuputken jatkamiseksi
7656: jatkaminen länsirannikolle on verrattavissa infra- Riihimäeltä länsirannikolle.
7657:
7658: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
7659:
7660: Ensio Laine
7661: 1987 vp. 169
7662:
7663: Toivomusaloite n:o 151
7664:
7665:
7666:
7667:
7668: Louvo: Puu- ja turvetuhkan hyödyntämisestä ja talteenottamismene-
7669: telmien kehittämisestä
7670:
7671:
7672: Eduskunnalle
7673:
7674: Suomessa on mm. Suomen Akatemian rahoit- tonnia, jonka rahallinen arvo lannoitteeksi muu-
7675: tamassa tutkimuksessa, ns. typpiprojektissa, tut- tettuna on vähintään 100 milj. markkaa. Puutuh-
7676: kittu puutuhkan arvoa lannoitteena. kan määrä tulee varmaankin vielä lisääntymään
7677: Kaikissa suoritetuissa tutkimuksissa on todettu siirryttäessä enenevästi myös lämmityksessä koti-
7678: erityisesti puunkuorituhka aivan erinomaiseksi hi- maisen energian käyttöön.
7679: venainelannoitteeksi, jonka arvoista keinolannoi- Tuhkan talteenottoteknologian kehittäminen
7680: tetta lannoiteteollisuus ei koskaan pysty taloudel- ja vanhojen järjestelmien muuttaminen tulee kal-
7681: lisesti valmistamaan. liiksi. On laskettu, että yhden suuren puunjalos-
7682: Tuhka on käyttökelpoinen myös fossiilisten tustehtaan, jonka tuhka nykyään johdetaan vesis-
7683: polttoaineiden, öljyn ja kivihiilen jäämien ja rik- töön, muutostyöt tuhkan talteenottamiseksi tuli-
7684: kisaasteiden, hapannuttaman maaperän neutra- sivat maksamaan noin puoli miljoonaa markkaa.
7685: lointiin. Tähän viimeksi mainittuun tarkoituk- Merkittävää olisikin, että siirryttäessä enemmän
7686: seen soveltuu myös turvetuhka. kotimaisten polttoaineiden, puun ja turpeen,
7687: Toisaalta Suomen Akatemian suuressa hivenai- käyttöön, myös tuhkan talteenotto heti suunnitte-
7688: netutkimuksessa todettiin, että Suomen maaperä luvaiheessa otettaisiin tarvittavissa laite- ja asen-
7689: on hivenaineköyhää esim. muihin Pohjoismaihin nushankinnoissa huomioon. Näin voitaisiin kehit-
7690: verrattuna. Tällöin hivenainelannoitus on Suo- tää myös tuhkan laadulle merkittävää jälkipolt-
7691: messa erittäin tarpeellista. toa. Vain loppuun palanut ja tällöin karsinogee-
7692: Typpilannoitteiden jatkuva kallistuminen ener- nejä sisältämätön tuhka on käyttökelpoista lan-
7693: gian hinnan nousun myötä on herättänyt voimak- noitteena.
7694: kaan kiinnostuksen tutkia typensitojakasveja, ku- Tuhkan laadun vaihtelun aiheuttamat standar-
7695: ten esim. apilaa. Ilman typen kerääjänä ja mm. dointi- ja hinnoitteluvaikeudet sekä markkinoi-
7696: näiden kasvien lannoitukseen puutuhka on sovel- den luominen uudelle tuotteelle ovat myös riski-
7697: tunut erittäin hyvin. tekijöitä, joiden voittamiseen yhteiskunnan tuella
7698: Tuhkan on havaittu olevan myös erinomainen olisi suuri merkitys.
7699: metsälannoite, joten sen määrälliset käyttömah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7700: dollisuudet ovat likimain rajattomat. Näistä syistä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7701: asiantuntijat pitävätkin nykyistä tuhkan ajamista
7702: kaatopaikoille, puhumattakaan tuhkan huuhto- että hallitus ryhtyisi välittömiin ja riittä-
7703: misesta vesistöjä likaamaan, suunnattomana kan- viin toimenpiteisiin puu- ja turvetuhkan
7704: santaloudellisena ja kansanterveydellisenä tap- talteenottamismenetelmien kehittämisek-
7705: pwna. si ja parantamiseksi ja tuhkan hyödyntä-
7706: Tällä hetkellä pelkästään puunkuorituhkaa tu- miseksi ~ivenainelannoitteena ja maanpa-
7707: lee kuorintajätteestä teollisuudessa noin 50 000 rannusatneena.
7708:
7709: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
7710:
7711: Anna-Kaarina Louvo
7712:
7713:
7714:
7715:
7716: 22 2705361
7717: 170 1987 vp.
7718:
7719: Toivomusaloite n:o 152
7720:
7721:
7722:
7723:
7724: Louvo: Jätekiven hyötykäytön edistämisestä ja raakakiven jalostus-
7725: asteen nostamisesta
7726:
7727:
7728: Eduskunnalle
7729:
7730: Kiviaineksen louhinta etupaassa raakakivenä lioita ei turhaan rikottaisi eivätkä jätekivet muo-
7731: vientiä varten on lisääntynyt maassamme viime dostaisi vaarallista ja vaikeasti maisemoitavaa kuk-
7732: vuosina huomattavassa määrin. Pelkästään Etelä- kulaa.
7733: ja Keski-Kymenlaakson alueella toimii tällä het- Koska kasvava kivenlouhinta on uusia työpaik-
7734: kellä 14 rakennuskiven hankintayritystä. Louhi- koja luovaa toimintaa, olisi myös edistettävä am-
7735: tusta kiviaineksesta on käyttökelpoista kuitenkin mattitaitoisen työvoiman koulutusta alalle. Täl-
7736: vain noin 10 prosenttia, joten jätekiviongelma löin jätekiveä syntyisi vähemmän ja koko kiviai-
7737: suurina kasoina hankintapaikalla on mittava. Sa- neksen jatkojalostusta kotimaassa voitaisiin nykyi-
7738: manaikaisesti mm. TVL hakee lupia ehjille kallio- sestä lisätä, mikä edelleen lisäisi vielä huomatta-
7739: alueille kivenmurskausasemien perustamiseksi. vasti uusia työpaikkoja.
7740: Jos kivenlouhintayritykset velvoitettaisiin teke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7741: mään jätekivestä jätehuoltosuunnitelma ja osoit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7742: tamaan sille hyväksyttävä hyötykäyttö esimerkik-
7743: si tienrakennusaineena yhteistyössä mm. TVL:n että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jä-
7744: kanssa, tästä hyötyisivät niin yritykset saadessaan tekiven hyötykäytön edistämiseksi ja raa-
7745: koko louhitun kiviaineksen taloudellisesti tuotta- kakiven jalostusasteen nostamiseksi koti-
7746: vaksi kuin myös ympäristönsuojelu, kun ehjiä kal- maassa.
7747:
7748: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
7749:
7750: Anna-Kaarina Louvo
7751: 1987 vp. 171
7752:
7753: Toivomusaloite n:o 153
7754:
7755:
7756:
7757:
7758: Löyttyjärvi ym.: Vaitiojobtoisen rakennusyhtiön perustamisesta
7759:
7760:
7761:
7762: Eduskunnalle
7763:
7764: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehittämi- valtion, kuntien ja kuntayhtymien rakennustöitä
7765: sessä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojohtoisia osa- ja osallistua myös muiden maiden taholta tulevien
7766: keyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, metalli-, suurempien rakennushankkeiden toteuttamiseen
7767: kaivos- ja kemiallisen teollisuuden aloilla sekä lii- sekä rakentaa arava-asuntoja. Valtion laitoksena
7768: kenteen piirissä. Suurin osa sähkövoiman tuotan- sillä olisi suuremmat mahdollisuudet keskittyä
7769: nosta ja voimatalouden rakentamisesta suorite- myös rakennustoiminnan teknilliseen kehittämi-
7770: taan myös valtioenemmistöisten yhtiöiden toi- seen ja kustannusten alentamiseen. Lisäksi tällai-
7771: mesta. nen suuryritys antaisi huomattavalle joukolle
7772: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten ja työntekijöitä ja toimihenkilöitä pysyvämmän työ-
7773: yritysten toiminta on osoittautunut kannattavak- paikan kuin mihin nykyisin toiminnassa olevat
7774: si, ja niillä on ollut myönteinen vaikutus maam- yritykset pystyvät.
7775: me talouselämän kehittämisessä. Rakennustuo- Valtava asuntopula ja asuntojen hintojen voi-
7776: tannon edelleen kehittäminen ja valtion oma etu makas kohoaminen, jonka taustalla on mm. ra-
7777: vaatisi valtion osallistumista nykyistä suuremmas- kennusyritysten kartellisoituminen, edellyttävät
7778: sa määrin myös rakennustuotantoon. yhteiskunnan voimakasta puuttumista asuntora-
7779: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten puo- kentamiseen.
7780: lustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja vesira- Yhtiö voitaisiin perustaa siten, että valtio ja val-
7781: kennushallitus ja rautatiehallitus suorittavat tosin tiojohtoiset osakeyhtiöt ja laitokset merkitsisivät
7782: jonkin verran itse rakennustöitä, mutta valtaosan suurimman osan yhtiön osakekannasta.
7783: valtion talonrakennustöistä suorittavat yksityiset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7784: urakoitsijat. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7785: Ottan huomioon sen, että valtio sijoittaa vuo-
7786: sittain kymmeniä miljoonia rakennustöihin, vaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
7787: tisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suuryrityksen piteisiin valtiojohtoisen rakennusainetuo-
7788: perustamista myös rakennusalalle. tantoa ja rakentamista harjoittavan yhtiön
7789: Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa raken- perustamiseksi.
7790: nusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mitassa
7791:
7792: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7793:
7794: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
7795: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
7796: 172 1987 vp.
7797:
7798: Toivomusaloite n:o 154
7799:
7800:
7801:
7802:
7803: Löyttyjärvi ym.: Energian suurtuotannon ja jakelun keskittämisestä
7804: yhteiskunnan valvontaan
7805:
7806:
7807: Eduskunnalle
7808:
7809: Energiahuolto on tullut yhä tärkeämmäksi py- välisiä sopimuksia, ja se merkitsee myös velvoitteita
7810: rittäessä tuotannon perusedellytysten ja yhteis- energian määrän ja laadun suhteen. Lämpöä ei
7811: kunnan aineellisen perustan turvaamiseen ja ih- kannata siirtää pitkiä matkoja, vaan se tuotetaan
7812: misten perustarpeiden tyydyttämiseen. talokohtaisesti tai esimerkiksi kunnallisissa lämpö-
7813: Energiahuolto edellyttää kokonaisvaltaisuutta keskuksissa ja lämmitysvoirnalaitoksissa.
7814: ja pitkäjänteisyyttä sen monitahoisten ja pitkäai- Kehittyneimmissä kapitalistisissa teollisuus-
7815: kaisten vaikutusten ja sen vaatimien mittavien re- maissa, kuten Englannissa ja Ranskassa, on koko
7816: surssien vuoksi. sähkön suurtuotanto valtiollistettu. Tämä on so-
7817: Suppeat liiketaloudelliset tavoitteet eivät ole pusoinnussa yleisten kehitystrendien kanssa val-
7818: riittäviä energiahuollon ohjaamisessa, sillä ne ovat tion ja julkisen vallan joutuessa yhä suuremmassa
7819: ristiriidassa energiahuollon kansantaloudellisten, määrin turvaamaan infrastruktuurin, tuotannon
7820: yleishyödyllisten ja esimerkiksi ympäristönsuoje- perusedellytykset, huolehtimalla pitkän tähtäyk-
7821: lullisten tavoitteiden kanssa. Pirstoutunut ener- sen suurinvestoinneista, koordinoinnista jne.
7822: giahuolto vaikeuttaa koordinointia ja laajamittais- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7823: taoptimointiaja saattaa johtaa kansantaloudelli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7824: seen tuhlaukseen, ympäristön pilaamiseen, epäoi-
7825: keudenmukaisiin tariffeihin ja suuriin tulonsiir- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
7826: toihin. piteisiin maamme energian suurtuotan-
7827: Sähkön suurtuotanto ja jakelu on valtakunnalli- non ja jakelun keskittämiseksi yhteiskun-
7828: nen tehtävä. Se vaatii koko maan kattavan tuotan- nan valvontaan ja hallintaan ja antaisi sitä
7829: to- ja jakelujärjestelmän, laajat resurssit ja kansain- tarkoittavan lakiesityksen eduskunnalle.
7830:
7831: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7832:
7833: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
7834: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
7835: 1987 rd. 173
7836:
7837: Hemställningsmotion nr 155
7838:
7839:
7840:
7841:
7842: Malm m.fl.: Om möjlighet tili reserveringar inom lantbruket för
7843: finansiering av generationsskifte
7844:
7845:
7846: Tili Riksdagen
7847:
7848: Generationsskifte inom lantbruket leder alltför behovet efter generationsväxlingen är större än
7849: ofta tili en oskäligt tung skuldsättning för den normalt.
7850: övertagande parten. Detta har man strävat att un- Om möjligheterna tili egenfinansiering försäm-
7851: derlätta genom gårdsbrukslagstiftningen och ge- ras, försvåras generationsväxlingen och alit fler
7852: nom startbidrag för unga jordbrukare. jordbruk kommer att ägas av pensionärer och
7853: Eftersom den övertagande parten vid ett gene- dödsbon. Då detta knappast kan ligga i samhäl-
7854: rationsskifte inom lantbruket oftast är en ung per- lets intresse, bl.a. kan virkesförsäljningarna påver-
7855: son, är möjligheterna att i högre grad förbättra kas negativt, borde nya möjligheter att förbättra
7856: egenfinansieringen av generationsskiftet begrän- egenfinansieringen sökas.
7857: sade. Tvärtom talar i dag ett flertal faktorer för att För att förbättra egenfinansieringen vid genera-
7858: egenfinansieringen ytterligare försvåras: tionsskifte inom lantbruket föreslås att såväl över-
7859: - övertagarna blir på grund av möjligheterna låtaren som övertagaren under ett antal år för ett
7860: tili generationsväxlingspension i genomsnitt yngre planerat generationsskifte skulie ha möjligheter
7861: - möjligheterna att finansiera generations- att i beskattningen reservera 10 % av den beskatt-
7862: skiftet genom ökad produktion är praktiskt taget ningsbara inkomsten för att finansiera det kom-
7863: uteslutna mande generationsskiftet. Reserveringen skulie
7864: - större engångsuttag av virke är möjliga, upplösas vid generationsskiftet utan att de reser-
7865: men borde egentligen undvikas, eftersom försäm- verade medlen beskattas.
7866: rade produktionsmöjligheter inom jordbruket Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
7867: skulie behöva kompenseras av jämnare arbete i tecknade att riksdagen måtte besluta hemstälia
7868: och inkomster från jordbruket
7869: - den förbättrade levnadsstandarden innebär att regen.ngen kommer med förslag på
7870: tilisammans med andra samhälisförändringar alit hur såväl överlåtaren som övertagaren un-
7871: oftare att bostadsbygge blir aktuelit i samband der ett antal år före ett planerat genera-
7872: med generationsskiftet tionsskifte skulle ges möjlighet tili reserve-
7873: - många jorbrukare har före pensioneringen ringar för att jinansiera det kommande ge-
7874: försummat nyinvesteringarna varför investerings- nerationsskiftet.
7875:
7876: Helsingfors den 14 april 1987
7877:
7878: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Lax
7879: 174 1987 vp.
7880:
7881: Toivomusaloite n:o 155 Suomennos
7882:
7883:
7884:
7885:
7886: Malm ym.: Varaustentekomahdollisuudesta maataloudessa suku-
7887: polvenvaihdosten rahoittamiseksi
7888:
7889:
7890: Eduskunnalle
7891:
7892: Sukupolvenvaihdos maataloudessa johtaa aivan minkä vuoksi investointitarve sukupolvenvaih-
7893: liian usein luovutuksensaajan kohtuuttoman suu- doksen jälkeen on normaalia suurempi.
7894: reen velkaantumiseen. Tätä on pyritty helpotta- Jos omarahoitusmahdollisuudet heikkenevät,
7895: maan maatilalainsäädännön ja nuorten viljelijöi- sukupolvenvaihdos vaikeutuu ja eläkeläiset ja
7896: den käynnistysavustusten avulla. kuolinpesät omistavat yhä useampia maatiloja.
7897: Koska maatalouden sukupolvenvaihdoksessa Kun tämä tuskin on yhteiskunnan intressissä,
7898: luovutuksensaaja useimmiten on nuori henkilö, mm. puun myyntiin tällä voi olla kielteiset vaiku-
7899: ovat mahdollisuudet sukupolvenvaihdoksen oma- tukset, olisi uusia mahdollisuuksia omarahoituk-
7900: rahoituksen merkittävään parantamiseen rajalliset. sen parantamiseksi etsittävä.
7901: Päin vastoin useat seikat nykyään viittaavat siihen, Maatalouden sukupolvenvaihdoksen omarahoi-
7902: että omarahoitustilanne yhä heikkenee: tuksen parantamiseksi ehdotetaan, että sekä luo-
7903: - luovutuksensaajiksi tulevat yhä nuoremmat vuttaja että luovutuksensaaja voisivat muutamina
7904: sukupolvenvaihdoseläkkeen saamismahdollisuuk- vuosina ennen suunniteltua sukupolvenvaihdosta
7905: sien myötä varata verotuksessa 10 prosenttia verotettavasta
7906: - mahdollisuudet sukupolvenvaihdoksen ra- tulosta tulevan sukupolvenvaihdoksen rahoitta-
7907: hoittamiseen tuotantoa lisäämällä ovat käytännöl- miseen. Varaus purettaisiin sukupolvenvaihdok-
7908: lisesti katsoen poissuljetut sen yhteydessä varattuja varoja kuitenkaan verot-
7909: - puun suuremmat kertahakkuut ovat mah- tamatta.
7910: dollisia, mutta niitä tulisi oikeastaan välttää, kos- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
7911: ka maanviljelyn heikentyneitä tuotantomahdolli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7912: suksia tulisi kompensoida maanviljelytyön ja
7913: maanviljelytulojen tasaisemmalla jakamisella että hallitus antaisi esityksen siitä, mi-
7914: - kohonnut elintaso muine yhteiskuntamuu- ten sekä luovuttajalle että luovutuksensaa-
7915: toksineen merkitsee yhä useammin asuntoraken- jalle joinakin vuosina ennen suunniteltua
7916: tamisen ajankohtaistumista sukupolvenvaihdok- sukupolvenvaihdosta annettaisiin mah-
7917: sen yhteydessä dollisuus tehdä varauksia tulevan sukupol-
7918: - monet maanviljelijät ovat ennen eläkkeelle venvazhdoksen rahoittamiseksi.
7919: siirtymistään laiminlyöneet uudet investoinnit,
7920:
7921: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7922:
7923: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Lax
7924: 1987 rd. 175
7925:
7926: Hemställningsmotion nr 156
7927:
7928:
7929:
7930:
7931: Malm m.fl.: Om energiskattebefrielse för växthusodling
7932:
7933:
7934:
7935:
7936: Till Riksdagen
7937:
7938: För de finländska växthusodlarna utgör bräns- från bränsleaccis till omsättningsskatt på brännol-
7939: let, framförallt i form av olja (ca 90 %) den vid ja. Det uttalade syftet med reformen var att mins-
7940: sidan om kapitalkostnaderna viktigaste kostnads- ka beskattningen av produktionen och följakt-
7941: faktorn. Prisutvecklingen på olja, såväl internatio- ligen skärpa beskattningen av energi i hushållen.
7942: nellt som den finländska prissättningen av olika För finländsk växthusodling fick reformen rakt
7943: bränsleprodukter, är därmed av en avgörande be- motsatt verkan till det uttalade syftet. Skatteut-
7944: tydelse för den finländska växthusodlingens lön- taget höjdes vilket belastar produktionen för växt-
7945: samhet. husodlarna som inte är omsättningsskatteskyldi-
7946: För trädgårdsprodukter fastställes inga rikt- ga. Före de senaste prishöjningarna var effekten av
7947: priser utan marknadsekonomins lagar, eller till- omsättningsskatten ca 8 milj. mk, efter den senas-
7948: gång och efterfrågan, är avgörande för prisbild- te oljeprishöjningen närmare 10 milj. mk, vilket
7949: ningen, vilket slutligen bestämmer vad odlaren försvårar den inhemska produktionens lönsamhet
7950: kan få för sina produkter. Finländsk trädgårdspro- och priskonkurrensförmåga. Den internationella
7951: duktion och de finländska odlarna bemödar sig prisutvecklingen på olja har redan passerat sin
7952: om en kvalitativt hög produktion, som motsvarar vågdal. 1 framtida prishöjningar väntar därmed en
7953: de finländska konkurrenternas krav och en inter- latent skattebomb på att detonera.
7954: nationellt sett sträng livsmedelslagstiftning vilket Med hänvisning till ovanstående motiveringar
7955: också är den inhemska produktionens starkaste föreslår undertecknade att riksdagen måtte beslu-
7956: försäljningsargument. Men den inhemska växt- ta hemställa
7957: husproduktionens konkurrensförmåga är inte en-
7958: bart beroende av den internationella prisutveck- att regeringen måtte vidta ändringar i
7959: lingen på viktiga insatsfaktorer utan även den in- gällande energibeskattningslagstiftning,
7960: hemska lagstiftningen och förändringar i denna för att därmed avlyfta den skattebörda i
7961: bidrar även till att stärka eller försvaga lönsam- form av omsättningsskatt som oskäligt be-
7962: hetsutvecklingen och därmed möjligheter att lastar finländsk växthusodling och i detta
7963: upprätthålla sysselsättningen. avseende jämställer den med övrig pro-
7964: 1 samband med att den imernationella prisni- duktion.
7965: vån på olja sjönk under 1986 övergick Finland
7966:
7967: Helsingfors den 14 april 1987
7968:
7969: Håkan Malm Boris Renlund
7970: Gunnar Jansson Håkan Nordman
7971: 176 1987 vp.
7972:
7973: Toivomusaloite n:o 156 Suomennos
7974:
7975:
7976:
7977:
7978: Malm ym.: Energiaveron poistamisesta kasvihuoneviljelyitä
7979:
7980:
7981:
7982:
7983: Eduskunnalle
7984:
7985: Suomalaisille kasvihuoneviljelijöille tärkeim- suttu tarkoitus oli vähentää tuotannon verottamis-
7986: män kustannustekijän pääomakustannusten ohel- ta ja siis tiukentaa kotitalouksien energiankäytön
7987: la muodostaa polttoaine, ennen kaikkea öljy (noin verotusta.
7988: 90 % ). Öljyn hintakehityksellä sekä kansainväli- Suomalaisen kasvihuoneviljelyn piirissä uudis-
7989: sesti että eri polttoainetuotteiden hinnoittelulla tus sai aikaan täysin lausuttua tarkoitusta vastak-
7990: Suomessa on täten ratkaiseva merkitys suomalai- kaisen vaikutuksen. Veroa korotettiin, mikä rasit-
7991: sen kasvihuoneviljelyn kannattavuudelle. taa kasvihuoneviljelijöiden tuotantoa. Nämä vilje-
7992: Puutarhatuotteille ei vahvisteta ohjehintoja, lijäthän eivät ole liikevaihtoverovelvollisia. Ennen
7993: vaan markkinatalouden lait eli tarjonta ja kysyntä viimeisimpiä hinnankorotuksia liikevaihtoveron
7994: ovat ratkaisevia hinnanmuodostuksessa määräten vaikutus oli noin 8 miljoonaa markkaa ja viimei-
7995: lopulta viljelijän tuotteistaan saaman hinnan. simmän öljyn hinnan korotuksen jälkeen lähes 10
7996: Suomalainen puutarhatuotanto ja suomalaiset vil- miljoonaa markkaa, mikä heikentää kotimaisen
7997: jelijät ponnistelevat sellaisen laadullisesti korkea- tuotannon kannattavuutta ja hintakilpailukykyä.
7998: tasoisen tuotannon puolesta, joka vastaa suoma- Öljyn kansainvälinen hintakehitys on jo ohittanut
7999: laisten kilpailijoiden vaatimuksia ja kansainväli- aallonpohjan. Tulevissa hinnankorotuksissa odot-
8000: sesti nähden tiukkaa elintarvikelainsäädäntöä. taa siis piilevä veropommi räjähtämistään.
8001: Nämä ovat myös kotimaisen tuotannon vahvim- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8002: mat myyntiargumentit. Kotimaisen kasvihuone- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8003: tuotannon kilpailukyky ei ole ainoastaan riippu-
8004: vainen tärkeiden tuotantopanosten kansainväli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin voi-
8005: sestä hintakehityksestä, vaan myös kotimainen massa olevan energiaverotuslainsäädän-
8006: lainsäädäntö ja sen muutokset vaikuttavat joko nön muuttamiseksi siten, että poistetaan
8007: vahvistavasti tai heikentävästi kannattavuuskehi- suomalaista kasvihuoneviljelyå· kohtuutto-
8008: tykseen ja täten työllisyyden ylläpitämismahdolli- masti rasittava liikevaihtoverosta aiheutu-
8009: suuksiin. va verorasitus ja tässä mielessä kasvihuone-
8010: Öljyn kansainvälisen hintatason laskiessa vuo- viljely rinnastettaisti"n muuhun tuotan-
8011: den 1986 aikana Suomi siirtyi polttoaineverosta toon.
8012: polttoöljyn liikevaihtoveroon. Uudistuksen lau-
8013:
8014: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8015:
8016: Håkan Malm Boris Renlund
8017: Gunnar Jansson Håkan Nordman
8018: 1987 rd. 177
8019:
8020: Hemställningsmotion nr 157
8021:
8022:
8023:
8024:
8025: Melin m.fl.: Om lindring av marginalskatten
8026:
8027:
8028:
8029: Tili Riksdagen
8030:
8031: Med marginalskatt avses den del av en tiliäggs- Den höga marginalskatten har även starkt bi-
8032: inkomst som går tili skatt. Om marginalskatten är dragit tili ett fenomen som kalias fattigfälian. Här
8033: 50 % får man av en 100 marks löneförhöjning 50 kan det vara fråga om en familj som tjänar t.ex.
8034: mark i handen. Marginalskatten utgörs av den 60 000 mk i året om enbart mannen arbetar. Sam-
8035: progressiva statliga inkomstskatten (högst 51 %) tidigt erhålier familjen emellertid bostadsstöd,
8036: jämte komunalskatten, sjukförsäkrings- och folk- subventionerad barndagvård och andra inkomst-
8037: pensionsavgiften samt kyrkoskatten. bundna understöd som t.ex. Aravabostad. Ifali
8038: 1 flera europeiska Iänder har man på senare tid modern skulie börja arbeta, skulie vissa av dessa
8039: låtit flitiga människor behålia mera av vad de för- understöd inte längre erhålias och samtidigt skulie
8040: tjänar. Dennya tyska regeringen kommer t.ex. att familjens beskattning skärpas, så att effekten kan
8041: sänka den högsta marginalskatten tili 53 % . bli att familjens nettoinkomst minskar.
8042: Marginalskatten är alltför sträng i Finland. För- Det nuvarande förskottsinnehåliningssystemet
8043: skottsinnhåliningen på tiliäggsinkomster har ger en felaktig bild av marginalskattens verkliga
8044: faststälits tili högst 50 %. Men då denna innehåli- nivå, som är följande:
8045: ning ofta är alitför låg, måste många i efterhand " netto 1 förskottsinne-
8046: betala ytterligare 10-20 %. Därför kommer marginal- handen" av hållning enligt
8047: slutskatten ofta som en obehaglig efterräkning. lön/månad skatt sidoinkomster bestämmelserna
8048: Den höga marginalskatten 6 000 mk 49% 51% 50%
8049: - minskar motivationen att arbeta och satsa 8 000 mk 53% 47% 50%
8050: på eget företagande 12 000 mk 58% 42% 50%
8051: - ökar de nominelia inkomstskilinaderna 20000 mk 65% 35% 50%
8052: - minskar konkurrensförmågan genom att
8053: Maximalt stiger marginalskatten tili ca 72 %.
8054: den ökar lönekostnaderna för företagen
8055: ökar inflationen Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår vi
8056: - komplicerar beskattningen att riksdagen måtte besluta hemstälia
8057: - bidrar tili ett starkt och ihåliande tryck att
8058: öka skatteavdragen. att regen.ngen sku//e vidta åtgärder för
8059: Folks ansträngningar inriktas i hög grad på att en snar /indn.ng av den a//tför höga margi-
8060: undvika beskattning och hitta kryphål i skattela- na/skatten.
8061: garna. Det omfattande nätet med talrika skatte-
8062: avdrag gör beskattningen oöverskådlig och nästan
8063: obegriplig för alitför många.
8064:
8065: Helsingfors den 16 april 1987
8066:
8067: Ingvar S. Melin Henrik Lax
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: 23 2705361
8073: 178 1987 vp.
8074:
8075: Toivomusaloite n:o 157 Suomennos
8076:
8077:
8078:
8079:
8080: Melin ym.: Marginaaliveron lieventämisestä
8081:
8082:
8083:
8084:
8085: Eduskunnalle
8086:
8087: Marginaaliverolla tarkoitetaan lisätulosta ve- verkko tekee verotuksesta vaikeasti hallittavan ja
8088: roon menevää osaa. Jos marginaalivero on 50 %, lähes käsittämättömän aivan liian monelle.
8089: jää 100 markan palkankorotuksesta 50 markkaa Korkea marginaalivero on myös tehokkaasti
8090: käteen. Marginaalivero muodostuu progressiivi- edistänyt köyhyysloukuksi kutsuttua ilmiötä. Ky-
8091: sesta valtion tuloverosta (enintään 51 %) ja kun- seessä voi olla perhe, joka ansaitsee esim. 60 000
8092: nallisverosta, sairausvakuutus- ja kansaneläke- markkaa vuodessa, jos ainoastaan mies on työssä.
8093: maksusta sekä kirkollisverosta. Samanaikaisesti perhe kuitenkin saa asumistukea,
8094: Useissa Euroopan maissa on viime aikoina sallit- avustusta lasten päivähoitoon ja muita tulosidon-
8095: tu ahkerien ihmisten pitää itsellään suuremman naisia tukia, kuten esim. Arava-asunnon. Jos äiti
8096: osan hankkimistaan ansioista. Saksan Liittotasa- lähtisi töihin, perhe ei saisi enää eräitä tukia ja
8097: vallan uusi hallitus tulee esim. alentamaan kor- perheen verotus kiristyisi samanaikaisesti siten,
8098: keimman marginaaliveron 53 % : iin. että seurauksena voisi olla perheen nettotulojen
8099: Suomessa on aivan liian ankara marginaalivero. väheneminen.
8100: Lisätulojen ennakonpidätys on vahvistettu enin- Nykyinen ennakonpidätysjärjestelmä antaa vää-
8101: tään 50 % :iin. Koska tämä pidätys on usein liian rän kuvan marginaaliveron todellisesta tasosta, jo-
8102: vähäinen, joutuvat monet jälkikäteen maksamaan ka on seuraava:
8103: 10-20 % lisää. Tämän vuoksi lopullisessa vero-
8104: "netto määräysten
8105: tuksessa tulee usein epämiellyttävä jälkilasku. palkka marginaali- käteen" mukainen
8106: Korkea marginaalivero kuukaudessa vero sivutuloista ennakonpidätys
8107: - vähentää työmotivaatiota ja omaan yrittä- 6 000 mk 49% 51% 50%
8108: miseen panostamista 8 000 mk 53% 47% 50%
8109: - lisää nimellisiä tuloeroja 12 000 mk 58% 42% 50%
8110: - vähentää kilpailukykyä lisäämällä yritysten 20 000 mk 65% 35% 50%
8111: palkkakustannuksia
8112: Enimmillään marginaalivero nousee 72 % :iin.
8113: lisää inflaatiota
8114: - monimutkaistaa verotusta Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8115: - aiheuttaa voimakkaita ja pysyviä paineita nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8116: verovähennysten lisäämiseksi.
8117: Ihmisten ponnistelut suuntautuvat pitkälti ve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
8118: rotuksen välttämiseen ja verolakien porsaanrei- ltian korkean marginaaliveron lieventämi-
8119: kien etsimiseen. Lukuisten verovähennysten laaja seksi nopeasti.
8120:
8121: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
8122:
8123: Ingvar S. Melin Henrik Lax
8124: 1987 vp. 179
8125:
8126: Toivomusaloite n:o 158
8127:
8128:
8129:
8130:
8131: Melin ym.: Eräiden verovähennysten myöntämisestä yrityksille Ja
8132: yritysverotuksen selkeyttämisestä
8133:
8134:
8135: Eduskunnalle
8136:
8137: Yritysverotuksen tuotto on vuodessa n. 5,5- nysoikeus ja yritysmuodon muutoksia koskevien
8138: 6,0 miljardia markkaa. Määrä jakautuu valtion- ja säännösten selkeyttäminen.
8139: kunnallisverotuksessa suunnilleen puoleksi. Y ri- Teollisuudelle tärkeä on tutkimusvähennys, jo-
8140: tysten kannalta kysymyksessä on siten huomattava ta on sovellettu muutaman vuoden ajan. Vähen-
8141: kustannuserä. nys, jonka valtiontaloudellinen merkitys on hyvin
8142: Tulevaisuudessa tavoitteena on edelleen vero- vähäpätöinen, tulisi säätää pysyväksi.
8143: tuksenkin avulla taloudellisen kasvun turvaami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8144: nen ja yritysten omarahoitusmahdollisuuksien pa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8145: rantaminen sekä yritysten organisoinnin muutos-
8146: ten mahdollistaminen ja pääomatarpeen tyydyttä- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
8147: mmen. set yritysten hajauttamisen veroesteiden
8148: Yritysten kannalta keskeiset yritysverotuksen poistamiseksi, konserniavustuksen vähen-
8149: muutostarpeet ovat yksittäisiä rakennekysymyk- nysoikeuden ulottamiseksi kunnallisvero-
8150: siä, joiden verovaikutus on kohtalaisen vähäpätöi- tukseen, fuusiotappioiden vähennysoi-
8151: nen. Tällaisista voidaan mainita yritysten hajaut- keudesta ja yn'tysmuodon muutoksen ve-
8152: tamisen veroesteiden poistaminen (diffuusio), rosäännösten selkeyttämiseksi sekä tutki-
8153: konserniavustuksen vähennysoikeuden ulottami- musvähennyksen pysyväksi tekemiseksi.
8154: nen kunnallisverotukseen, fuusiotappion vähen-
8155:
8156: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
8157:
8158: Ingvar S. Melin Henrik Lax
8159: 180 1987 vp.
8160:
8161: Toivomusaloite n:o 159
8162:
8163:
8164:
8165:
8166: Melin ym.: Teollisuuden investointien vähennysoikeuden laajenta-
8167: misesta liikevaihtoverotuksessa
8168:
8169:
8170: Eduskunnalle
8171:
8172: Nykyisestä liikevaihtoverojärjestelmästä aiheu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8173: tuu kertaantuvuutta verotukseen, mikä merkitsee nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8174: piilevää liikevaihtoveroa. Tämän vaikutus hin-
8175: noissa on noin 3 %. että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
8176: Jotta tällainen tarpeeton hintakilpailuhaitta set teollisuuden investointien vähennysoi-
8177: poistettaisiin, tulisi vähennysoikeutta laajentaa keuden laajentamiseksi lzi.kevaihtovero-
8178: investointien osalta sekä ulottaa ne teollisuuden tuksessa ja tasausveron supistamiseksi.
8179: käyttämiin palveluihin. Tasausveroa tulisi teolli-
8180: suuden osalta huomattavasti supistaa.
8181:
8182: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
8183:
8184: Ingvar S. Melin Henrik Lax
8185: 1987 vp. 181
8186:
8187: Toivomusaloite n:o 160
8188:
8189:
8190:
8191:
8192: Metsämäki ym.: Maakaasuverkoston laajentamisesta läntiselle Uudel-
8193: lemaalle
8194:
8195:
8196: Eduskunnalle
8197:
8198: Maakaasun käytön lisääminen on sekä kauppa- tiaalisia kaasunkäyttäjiä löytynee alueelta niin pal-
8199: poliittisesti että ympäristöpoliittisesti yksi parhais- jon, että kyseinen vaihtoehto olisi myös taloudel-
8200: ta energiavaihtoehdoista. Kun parhaillaan suun- lisessa mielessä varteenotettava.
8201: nitellaan maakaasun käytön lisäämistä ja kaasu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
8202: johdon vetämistä länsirannikolle ja sieltä mahdol- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8203: lisesti vielä Ruotsiin, olisi yhtenä vaihtoehtona
8204: tutkittava kaasujohdon vetäminen Helsingistä että hallitus ottaisi huomioon läntisen
8205: läntisen Uudenmaan (Kirkkonummi-Lohja- Uudenmaan yhtenä vaihtoehtona laajen-
8206: Vihti-Karjaa-Tammisaari-Hanko) kautta. nettaessa maakaasujohtoverkostoa uustlle
8207: Alue on voimakkaasti teollistunut, ja poten- aluetlle.
8208:
8209: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
8210:
8211: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Matti Saarinen
8212: llkka-Christian Björklund Arja Alho Kaj Bärlund
8213: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki
8214: 182 1987 vp.
8215:
8216: Toivomusaloite n:o 161
8217:
8218:
8219:
8220:
8221: Miettinen: Heinäveden määräämisestä erityisalueeksi
8222:
8223:
8224:
8225:
8226: Eduskunnalle
8227:
8228: Heinävesi on 25 viime vuoden aikana kokenut ongelmien ratkaisemiseksi. Tässä suhteessa on
8229: raskaan väestönvähennyksen. Heinäveden väkilu- nähtävä selvä ristiriita Heinäveden nykyisen kehi-
8230: ku on pudonnut runsaasta 10 000 hengestä nykyi- tysvyöhykesijoituksen ja esimerkiksi naapurikun-
8231: seen 5 600:aan. Vaikka tilalle on saatu viimeisten nan Varkauden välillä. Varkaus on määrätty eri-
8232: kymmenen vuoden aikana lähes 300 uutta teolli- tyisalueeksi, jota Heinävesi taas ei ole. Tasapuoli-
8233: suustyöpaikkaa, se ei ole pystynyt pysäyttämään nen kehitysaluepolitiikka vaatii, että myös Heinä-
8234: täysin väkiluvun laskua. vesi määrätään esityisalueeksi ja täten luodaan ny-
8235: Jyrkästä väkiluvun vähenemisestä ja rakenne- kyistä paremmat mahdollisuudet kunnan kehittä-
8236: muutoksesta johtuen on työttömyys ponnisteluis- miselle ja uusien työpaikkojen luomiselle.
8237: ta huolimatta pysynyt Heinävedellä jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
8238: korkeana. Viime vuoden lopulla Heinävedellä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8239: työttömiä työvoimasta oli yli 10 % koko maan
8240: keskiarvon ollessa 5, 7 % . että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8241: Uusien työpaikkojen luominen aluepoliittisten Heinäveden kunnan määräämiseksi en·-
8242: tukitoimien avulla on avainasemassa nykyisten tyisalueeksi.
8243:
8244: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8245:
8246: Mauri Miettinen
8247: 1987 vp. 183
8248:
8249: Toivomusaloite n:o 162
8250:
8251:
8252:
8253:
8254: Moilanen ym.: Lukkiutumattoman jarrujärjestelmän kustannusten
8255: huomioon ottamisesta autoveroa määrättäessä
8256:
8257:
8258: Eduskunnalle
8259:
8260: Vuonna 1982 tutkituista 402:sta kuolemaan Henkilöautojen lukkiutumattomien jarrujärjes-
8261: johtaneesta liikennevahingosta oli 51 % :ssa syynä telmien vapauttaminen auto- ja moottoripyöräve-
8262: ajoneuvon hallinnan menetys ja 21 % :ssa lukko- rosta niiden tavanomaisen jarrujärjestelmän ylittä-
8263: jarrutus. vältä osalta mahdollistaisi turvallisempien ajoneu-
8264: Ajoneuvon hallinnan menetystä voitaisiin te- vojen hankkimisen.
8265: hokkaasti torjua kunnolla toimivilla, lukkiutu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8266: mattomilla jarruilla ja siten vähentää liikenneon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8267: nettomuuksien määrää. Kysymykseen tulisivat muksen,
8268: sellaiset Suomen markkinoilla olevat jarrujärjes-
8269: telmät, joiden voitaisiin tutkimuksissa osoittaa että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
8270: parantavan henkilöautojen liikenneturvallisuutta auto- ja moottoripyöräverosta annetun
8271: verrattuna tavanomaisiin jarrujärjestelmiin. lain muuttamiseksi niin, että lukkiutu-
8272: Esimerkiksi Länsi-Saksassa auton hankkija mak- mattoman jarrujärjestelmän aiheuttamat
8273: saa lukkiutumattomasta jarrujärjestelmästä yli ylimääräkustannukset vähennetään auto-
8274: 5 000 Smk. Meillä tulee kuitenkin henkilöau- veron perusteena olevasta hinnasta.
8275: toissa lisähinnaksi auto- ja moottoripyöräveron
8276: sekä liikennevaihtoveron takia noin 15 000-
8277: 20 000 markkaa.
8278:
8279: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8280:
8281: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
8282: 184 1987 vp.
8283:
8284: Toivomusaloite n:o 163
8285:
8286:
8287:
8288:
8289: Moilanen ym.: Auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n mukaan
8290: vammaisille myönnettävän autoveron palautuksen perusteiden
8291: selkeyttämisestä
8292:
8293: Eduskunnalle
8294:
8295: Autoverolain 17 §:n mukaan autoveron palau- vammaiset että lääkärit ymmärtävät usein liikun-
8296: tus edellyttää liikuntavammasta johtuvaa tietyn- tavamman laajempana liikuntaesteisyytenä. Epä-
8297: suuruista pysyvää haitta-astetta ja auton henkilö- kohdan korjaamiseksi on liikuntavamman käsite
8298: kohtaista käyttöä. Liikuntavamman käsitettä ei laissa määriteltävä sekä lääkäreille ja muille lain
8299: ole laissa määritelty. Vakiintuneen oikeuskäytän- soveltajille annettava selvät ohjeet haitan suuruu-
8300: nön mukaan liikuntavammana pidetään vain ala- den arvioimiseksi. Samoin on alaraajojen puuttu-
8301: raajojen ja lonkkien vammoja sekä niiden lanne- miseen tai toiminnan vajavuureen rinnastettava
8302: rankaan aiheuttamia liitännäisvammoja. Mitkään liikuntaesteisyys otettava asian- ja oikeudenmu-
8303: välilliset, esimerkiksi aivoperäiset taikka sydämen kaisella tavalla huomioon.
8304: tai keuhkojen toimintahäiriöistä johtuvat liikun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8305: tahaitat eivät yleensä oikeuta liikuntavamman pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8306: rusteella myönnettävään veronpalautukseen, vaik- muksen,
8307: ka niiden aiheuttaman liikuntaesteisyyden tosi-
8308: asiallinen vaikutus olisi yhtä suuri tai suurempi- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
8309: kin kuin liikuntaelinten vammojen osalta veron- auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n mu-
8310: palautuksen saamiseksi edellytetty haitta-aste. Lii- kaisten veronpalautusperusteiden selkeyt-
8311: kuntavamman määrittelemättömyys ja moniselit- tämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.
8312: teisyys aiheuttaa käytännössä epäkohtia. Sekä
8313:
8314: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
8315:
8316: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
8317: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Päivi Varpasuo
8318: Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila Sauli Hautala
8319: Jorma Fred Ritva Laurila Lea Mäkipää
8320: Lea Kärhä Heikki Järvenpää
8321: 1987 vp. 185
8322:
8323: Toivomusaloite n:o 164
8324:
8325:
8326:
8327:
8328: Mäkelä: Invalidivähennyksen korottamisesta verotuksessa
8329:
8330:
8331:
8332: Eduskunnalle
8333:
8334: Invalidivähennyksen markkamäärä on selvästi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
8335: jäänyt jälkeen hinta- ja palkkakehityksestä. Tämä validivähennyksen markkamäärän korot-
8336: rasittaa erityisesti pienituloisia invalideja. tamiseksi verotuksessa.
8337: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
8338: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8339:
8340: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8341:
8342: Tina Mäkelä
8343:
8344:
8345:
8346:
8347: 24 2705361
8348: 186 1987 vp.
8349:
8350: Toivomusaloite n:o 165
8351:
8352:
8353:
8354:
8355: Mäkelä ym.: Invalidivähennyksen palauttamisesta kunnallisvero-
8356: tukseen
8357:
8358:
8359: Eduskunnalle
8360:
8361: Pienituloiset vammaiset, invalidit ja eläkeläiset Verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta kertoo
8362: kokevat pahimmiksi epäkohdiksi epäoikeuden- myös se, että invalidivähennyksen määrä on pieni
8363: mukaisen verotuksen ja asumiskustannusten kor- eikä sitä tehdä kunnallisverotuksessa.
8364: keuden. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkeat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8365: asumiskustannukset ja korkea verotus ovat pieni- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8366: tuloisten menoista suurin menoerä.
8367: Verotuksen epäoikeudenmukaisuutta osoittaa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
8368: mm. Helsingin verotustilasto, jonka mukaan ve- verotuksen muuttamiseksi siten, että kun-
8369: rot kerätään pääasiassa henkilöverotuksella. Alle nallisverotukseen palautettaisiin invalidi-
8370: 50 000 markan vuositulon saajia kaupungissa on vähennys, jonka yläraja olisi 5 000 mark-
8371: vajaat 200 000. kaa.
8372:
8373: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8374:
8375: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
8376: 1987 vp. 187
8377:
8378: Toivomusaloite n:o 166
8379:
8380:
8381:
8382:
8383: Mäkelä: Sairauskuluvähennyksen omavastuuosuuden poistamisesta
8384: verotuksessa
8385:
8386:
8387: Eduskunnalle
8388:
8389: Sairauskulujen verovähennyskelpoisuuden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
8390: omavastuuosuus rasittaa erityisesti pienituloisia rauskuluvähennysten omavastuuosuuden
8391: henkilöitä. Myös sairauskulujen vähennyskelpoi- poistamiseksi ja em. vähennysten ylärajan
8392: suuden yläraja on edelleen liian alhainen. korottamiseksi.
8393: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
8394: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8395:
8396: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8397:
8398: Tina Mäkelä
8399: 188 1987 vp.
8400:
8401: Toivomusaloite n:o 167
8402:
8403:
8404:
8405:
8406: Mäkelä: Velkojen korkojen omavastuuosuuden poistamisesta vero-
8407: tuksessa
8408:
8409:
8410: Eduskunnalle
8411:
8412: Korkojen verovähennyskelpoisuuden omavas- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
8413: tuuosuus rasittaa erityisesti pienituloisia ihmisryh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8414: miä, kuten vastavalmistuneita opiskelijoita, joi-
8415: den velkataakkakin on suuri. Omavastuuosuuden ettå· hallitus ryhtyisi toimenpitezszin vel-
8416: poistamisella ei myöskään rasitettaisi valtionta- kojen korkojen omavastuuosuuden poista-
8417: loutta kohtuuttomasti. mzseksi verotuksesta.
8418:
8419: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8420:
8421: Tina Mäkelä
8422: 1987 vp. 189
8423:
8424: Toivomusaloite n:o 168
8425:
8426:
8427:
8428:
8429: Mäkelä: Palovaroitinten hankintakustannusten verovähennyskelpoi-
8430: suudesta
8431:
8432:
8433: Eduskunnalle
8434:
8435: Maassamme syttyneissä tulipaloissa menehtyy Edellä olevan johdosta ehdotan eduskunnan
8436: vuosittain huomattava määrä ihmisiä. Heistä kui- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8437: tenkin suurin osa pelastuisi, jos ao. huonetiloihin
8438: olisi asennettu palovaroitin/ palovaroittimet, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yk-
8439: ovat hinnaltaan noin 150-200 markkaa kappale. sityiskiinteistöjen palovaroittimien han-
8440: Myös aineelliset vahingot jäisivät useassa tapauk- kintahinnan saamiseksi verotuksessa vä-
8441: sessa huomattavasti pienemmiksi. hennyskelpoiseksi menoeräksi.
8442:
8443: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8444:
8445: Tina Mäkelä
8446: 190 1987 vp.
8447:
8448: Toivomusaloite n:o 169
8449:
8450:
8451:
8452:
8453: Mäkipää: Välittömien kustannusten saamisesta verovähennyskelpoi-
8454: siksi pesula-alan yrityksissä
8455:
8456:
8457: Eduskunnalle
8458:
8459: Pesula-alan yritykset ovat maassamme hyvin täysin perusteltua hyväksyä pesula-alan yrityksille
8460: suuressa määrin pieniä perheyrityksiä tai vain vähennyksiksi pulverikustannusten lisäksi muut-
8461: muutaman henkilön pienyrityksiä. Pesulan kus- kin välittömät kustannukset, joita ovat vesi, öljy ja
8462: tannuksista muodostavat välittömät kulut, kuten sähkö sekä jätevesimaksut.
8463: vesi, öljy ja sähkö, hyvin suuren menoerän. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8464: hetkellä pesuloilla on mahdollisuus vähentää ai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8465: noastaan pesupulverikustannuksensa. Todellisuu-
8466: dessa kuitenkin välttämättömiä kustannuksia pul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8467: verien lisäksi ovat myös edellä mainitut menoerät. menpiteisiin verotuskäytännön muutta-
8468: Monilla muilla palveluelinkeinoaloilla, kuten miseksi siten, että pesuta-alan yritykstf/e
8469: esim. parturialalla, ei liikevaihtoveroa makseta hyväksytään vähennyskelpoisiksi menoiksi
8470: lainkaan. Myös pesula-ala voidaan käsittää täysin pulverikustannusten lisäksi myös muut vä-
8471: palvelualaksi, sillä tuottaahan pesula ainoastaan littömät kustannuserät toiminnan harjoit-
8472: palveluja, ei mitään hyödykkeitä. Näin ollen olisi tamisesta.
8473:
8474: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8475:
8476: Lea Mäkipää
8477: 1987 vp. 191
8478:
8479: Toivomusaloite n:o 170
8480:
8481:
8482:
8483:
8484: Mäkipää: Valtion palveluksessa olevien keski- ja pienituloisten palk-
8485: kauksen parantamisesta
8486:
8487:
8488: Eduskunnalle
8489:
8490: Valtion palveluksessa on runsaasti pienipaikkai- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
8491: sia työntekijöitä, kuten mm. siivoojat, talonmie- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8492: het, korjaajat jne. Heidän palkkatasonsa on erit-
8493: täin alhainen ja ansiotason nousu on ollut hidasta. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8494: Valtion virkapalkkojen yläpäähän on viime piteisiin julkisissa tehtävissä toimivien
8495: vuosien aikana suoritettu huomattavia tarkistuk- keski- ja pienituloisten palkkojen jälkeen-
8496: sia, suuruudeltaan jopa tuhansia markkoja. Tämä jääneisyyden ja vääryyksien korjaamiseksi
8497: ei ole heijastunut lähes lainkaan valtion työnteki- muun muassa siivoojien, talonmiesten,
8498: jöiden palkkaluokkien alapäähän. Näin paineet korjaajien jne. osalta.
8499: valtion pienimpien palkkojen tuntuviin korotuk-
8500: siin ovat erittäin suuret.
8501:
8502: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8503:
8504: Lea Mäkipää
8505: 192 1987 vp.
8506:
8507: Toivomusaloite n:o 171
8508:
8509:
8510:
8511:
8512: Mäkipää: Investointiavustuksen myöntämisestä jätepaperia käyttävän
8513: laitoksen perustamiskustannuksiin
8514:
8515:
8516: Eduskunnalle
8517:
8518: Suomessa toimii tällä hetkellä kolme jätepape- ma on kuitenkin se, että uusiopaperia valmistavia
8519: ria hyödyntävää ja uudelleen käsittelevää laitosta. laitoksia ei Suomessa ole riittävästi. Tämän takia
8520: Määrä on liian pieni, sillä jätepaperia makaa va- Suomeen tulisi pikaisesti rakentaa valtion tuella
8521: rastoissa suuret määrät. Toisaalta jätepaperin tal- uusi jätepaperia raaka-aineenaan käyttävä uusio-
8522: teenottoa ollaan jatkuvasti kehittämässä ja tehos- paperia valmistava teollisuuslaitos.
8523: tamassa, ja näin ollen jätepaperin ruuhkautumi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
8524: nen varastoihin vielä nykyistä enemmänkin on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8525: erittäin todennäköistä, mikäli uutta käsittelylai-
8526: tosta ei pikaisesti saada rakennetuksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
8527: Niin kutsutun uusiopaperin käyttö on maas- vestointiavustuksen myöntämiseksi jäte-
8528: samme koko ajan lisääntymässä, ja sen huomatta- paperia käyttävän laitoksen perustamis-
8529: vaan lisäämiseen olisi suurta kiinnostusta. Ongel- kustannuksiin.
8530:
8531: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8532:
8533: Lea Mäkipää
8534: 1987 vp. 193
8535:
8536: Toivomusaloite n:o 172
8537:
8538:
8539:
8540:
8541: Mäkipää: Kotimaisen kalateollisuuden toimintaedellytysten paranta-
8542: misesta
8543:
8544:
8545: Eduskunnalle
8546:
8547: Ulkomaisten kalajalosteiden laaja polkumyynti paa julkista rahoitusta kalateollisuuden edistämi-
8548: ja halpatuonti vaikeuttavat kotimaisen kalateolli- seksi sekä alan tutkimuksen ja koulutuksen tehos-
8549: suutemme toimintaedellytyksiä. Kauppa- ja teol- tamiseksi. Nämä kaikki osaltaan parantaisivat ko-
8550: lisuusministeriölle tammikuussa 1986 mietintönsä timaisen kalateollisuutemme toimintaedellytyk-
8551: jättänyt kalateollisuustoimikunta arvioi, että koti- siä.
8552: maisen teollisuuden mahdollisuudet jalostaa ny- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8553: kyistä suurempia määriä kalaa ovat jo nyt hyvät ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8554: että tuotantoa voitaisiin jopa kolminkertaistaa, jos
8555: valtaosa nykyisestä kalajalosteiden tuonnista kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
8556: vattaisiin kotimaisella tuotannolla. Mietinnön piteistin kotimaisen kalateollisuutemme
8557: mukaan tämä merkitsisi myös yli tuhatta uutta toimintaedellytysten turvaamiseksi erityi-
8558: työpaikkaa kalateollisuudessa. sesti rajoittamalla halpatuontia ja lisää-
8559: Kalateollisuustoimikunta on esittänyt myös mällä julkista rahoitusta.
8560: muutoksia kalan hintatukeen ja nykyistä suurem-
8561:
8562: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8563:
8564: Lea Mäkipää
8565:
8566:
8567:
8568:
8569: 25 2705361
8570: 194 1987 vp.
8571:
8572: Toivomusaloite n:o 173
8573:
8574:
8575:
8576:
8577: Männistö ym.: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuden poista-
8578: misesta verotuksessa
8579:
8580:
8581: Eduskunnalle
8582:
8583: Velkojen korkojen ja sairauskulujen vähennys- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8584: oikeuteen verotuksessa on vuoden 1984 tulojen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8585: verotuksesta alkaen sovellettu omavastuuosuuk-
8586: sia, joita on myöhemmin korotettukin. Ne koh- että hallitus ryhtyisi toimtin korko- ja
8587: distuvat lisärasitteina nimenomaan pienituloisiin sairauskulujen omavastuuosuuksien pois-
8588: kansalaisiin, kuten eläkeläisiin, opiskelijoihin, tamiseksi verotuksessa.
8589: työttömyysturvan varaan joutuviin ja matalapalk-
8590: ka-alojen työntekijöihin. Niistä olisi epäoikeu-
8591: denmukaisina luovuttava.
8592:
8593: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8594:
8595: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka
8596: Raila Aho Pekka Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen
8597: Heli Astala Esko Seppänen Claes Andersson
8598: 1987 vp. 195
8599:
8600: Toivomusaloite n:o 174
8601:
8602:
8603:
8604:
8605: Männistö ym.: Kahvin vapauttamisesta liikevaihtoverosta
8606:
8607:
8608:
8609: Eduskunnalle
8610:
8611: Kahvi säädettiin vuoden 1985 alusta täyden lii- kaasti kotitalouksiin ja vähävaraisiin kansalaisiin,
8612: kevaihtoveron alaiseksi. Se on nostanut tuntuvasti joten sen jatkuvasta perinnästä tulee luopua.
8613: kahvin vähittäismyyntihintaa ja tulee sitä edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8614: nostamaan raakakahvin hinnan noustessa maail- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8615: manmarkkinoilla. Suomessa kahviin on jo niin to-
8616: tuttu, ettei sen nauttimista voida pitää minään että hallitus ryhtyisi toimiin kahvin
8617: ylellisyytenä, jota pitäisi verottaa. Lisäksi kahvin vapauttamiseksi ltikevaihtoverosta.
8618: liikevaihtovero kohdistuu suhteellisen voimak-
8619:
8620: Helsingissä 14 päiväQä huhtikuuta 1987
8621:
8622: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
8623: Asko Apukka Raila Aho
8624: Marja-Liisa Tykkyläinen
8625: 196 1987 vp.
8626:
8627: Toivomusaloite n:o 175
8628:
8629:
8630:
8631:
8632: Männistö ym.: Invalidien autoveron palautuksen korottamisesta
8633:
8634:
8635:
8636: Eduskunnalle
8637:
8638: Autojen hintojen korotusten ja invalideille men vuoden aikana yli 40 000 markkaa eli vuosit-
8639: myönnettävien veronpalautusten suhde on viime tain lähes 13 500 markkaa. Se ei ole pienituloiselle
8640: vuosina muotoutunut liikuntavammaisia syrjiväk- liikuntavammaiselle mahdollista.
8641: si. Esimerkiksi invalidivarusteinen auto (Saab 900) Invalidien autoveron palautustasoa tulisi pikai-
8642: on maksanut vuoden 1984 alussa 98 000 markkaa, sesti korottaa. Sen lisäksi olisi säädettävä järjestel-
8643: mutta maksaa tämän vuoden alussa 140 000 mä, joka turvaisi halutuo tason säilymisen vuosit-
8644: markkaa. Nousu on siis ollut 42 000 markkaa. tain ilman eri päätöksiä.
8645: Kolmen vuoden aikana autojen hinnat nousivat Liikuntavammainen ei voi käyttää heikkotasoi-
8646: 100 000 markan hintaisten autojen kohdalla sia halpoja autoja, sillä niillä muutoinkin vaikean
8647: yleensä 7 000-10 000 markkaa vuosittain, mutta liikkumisen turvallisuus vaarantuu. Päinvastoin
8648: veronpalautus nousi vuonna 1986 vain 1180 liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi olisi
8649: markkaa ja tänä vuonna vieläkin vähemmän eli välttämätöntä sallia täydellä autoveron palautus-
8650: 700 markkaa. oikeudella auton vaihtaminen uuteen kahden
8651: Auto on itsenäiseen toimintaan, yhteiskunnal- vuoden välein.
8652: liseen osallistumiseen ja liikkumiseen pyrkivälle Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8653: liikuntavammaiselle välttämätön apu, jonka nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8654: hankkiminen pitäisi tehdä mahdollisimman edul-
8655: liseksi. Autoveron alhainen palautusosuus on kui- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimenpi-
8656: tenkin johtanut yhdessä auton vaihdossa tarvitta- teisiin invalidien autoveron palautuksen
8657: van välirahan (auton uusi hinta miinus hyvitys korottamiseksi, sen tason ylläpitämiseksi
8658: vanhasta) kanssa siihen, että auton vaihtamista ja kahden vuoden vaihtovälin hyväksymi-
8659: tarvitsevan liikuntavammaisen pitäisi säästää koi- seksi.
8660:
8661: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8662:
8663: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen Raila Aho
8664: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Asko Apukka
8665: Marja-Liisa Tykkyläinen Heli Astala
8666: 1987 vp. 197
8667:
8668: Toivomusaloite n:o 176
8669:
8670:
8671:
8672:
8673: Männistö ym.: Työllisyysvaroin hoidettujen tehtävien vakinaista-
8674: misesta valtiolla
8675:
8676:
8677: Eduskunnalle
8678:
8679: Työllisyysvaroin palkatusta tilapäisestä henkilö- pysyviä, vakinaisen henkilökunnan puutetta kor-
8680: kunnasta on varsin monissa maamme korkeakou- vaavia. Tehtäviä on vakinaistettu vuosittain 2-3.
8681: luissa tullut pysyvä ilmiö. Kuopion yliopisto on Vuonna 1987 vakinaistettavien edellytykset täyt-
8682: joutunut turvautumaan tällä tavoin palkatmun täviä tehtäviä oli jo noin 25. Tehtävissä on henki-
8683: henkilöstöön yksinkertaisesti siitä syystä, että bud- löitä, jotka koulutuksensa, työkokemuksensa ja
8684: jettiteitse ei ole saatu yliopiston toiminnan laaje- soveltuvuutensa puolesta voidaan hyvin ottaa yli-
8685: nemisen edellyttämää henkilökuntaa. Erityisen opiston vakinaisiksi työntekijöiksi.
8686: paljon työllisyysvaroin on palkattu henkilökuntaa Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on momen-
8687: mm. seuraaviin tehtäviin: tilla 28.80.02 varattu 8 000 000 mk 200:n työlli-
8688: vahtimestarin tehtävät syysvaroin hoidetun tehtävän vakinaistamiseksi
8689: välinehuolto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Vuoden 1988
8690: eläintenhuolto tulo- ja menoarviossa määrärahaa tulisi nostaa
8691: kirjastotehtävät niin, että vakinaistamisia voitaisiin suorittaa vä-
8692: laitteiden huolto-, korjaus- ja hintään 300.
8693: rakennustehtävät Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8694: toimistotehtävät. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8695: Vuonna 1987 työllisyysvaroin tehdään arviolta
8696: vähintään noin 100 henkilötyövuotta, mikä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8697: paljon ottaen huomioon, että vastaavan vakinai- työllisyysvaroin hoidettujen tehtävien va-
8698: sen henkilökunnan työvuosien määrä on noin kinaistamiseksi pääkaupunkiseudun ulko-
8699: 195. puolisissa valtion virastoissa ja laitoksissa,
8700: Työllisyysvaroin hoidetut monet tehtävät ovat erityisesti Kuopion yliopistossa.
8701:
8702: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8703:
8704: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Heli Astala
8705: 198 1987 vp.
8706:
8707: Toivomusaloite n:o 177
8708:
8709:
8710:
8711:
8712: Niinistö ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Saloon
8713:
8714:
8715:
8716: Eduskunnalle
8717:
8718: Valtion virastot ja laitokset Salon kaupungissa sillä of' ualmiuksia osoittaa rakennushankkeeseen
8719: sijaitsevat hajallaan ja pääosin vuokratuissa tilois- soveltuv •ontti.
8720: sa. Lisäksi nykyisen virastotalon tilat ovat riittä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8721: mättömät siellä toimiville virastoille ja laitoksille, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8722: ja tilanne vaatii kaikissa tapauksissa toimitilojen sen,
8723: uudelleensijoittelua.
8724: Valtion virastojen ja laitosten palvelutason yllä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kii-
8725: pitäminen ja myös taloudelliset syyt edellyttävät, rehtiäkseen uuden valtion virastotalon ra-
8726: että Salon kaupunkiin rakennettaisiin uusi valtion kentamista Salon kaupunkti"n.
8727: virastotalo. Salon kaupunki on ilmoittanut, että
8728:
8729: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8730:
8731: Sauli Niinistö Liisa Hilpelä
8732: 1987 rd. 199
8733:
8734: Hemställningsmotion nr 178
8735:
8736:
8737:
8738:
8739: Nyby m.fl.: Om utvecklande av utlänningsförvaltningen
8740:
8741:
8742:
8743: Till Riksdagen
8744:
8745: Finlands utlänningsförvaltning kännetecknas av grundas t.ex. vid arbetskraftsministeriet. Utlän-
8746: ett starkt polisiärt inslag. Utlänningsbyrån vid in- ningskuratorn kopplas till denna avdelning.
8747: rikesministeriets polisavdelning är det enda egent- - En rådgivande och koordinerande delega-
8748: liga ämbetsverk som har ansvar för utlänningsfrå- tion för utlänningsärenden grundas t.ex. vid ar-
8749: gor. Den övriga utlänningsförvaltningen är splitt- betskraftsministeriet. Delegationen består av re-
8750: rad och outvecklad. presentanter för ministerierna, medborgarorgani-
8751: En utlänningskuratorstjänst finns vid social- sationerna, de kommunala centralorganisationer-
8752: och hälsovårdsministeriet men kuratorn saknar ett na, forskningen och utlänningarna själva.
8753: eget ämbetsverk. Arbetskraftsministeriet samord- - En rådgivande delegation för mänskliga rät-
8754: nar migrationsärenden och har ansvarat för prakti- tigheter och humanitära frågor grundas vid utri-
8755: kantutbytet. Utrikesministeriet och Finlands be- kesministeriet. Delegationen följer för sin del
8756: skickningar handlägger frågor i anslutning till vi- med den finländska flykting- och utlänningspoli-
8757: sum, arbetstillstånd och deltar i beredningen av tiken.
8758: flyktingärenden. Undervisningsministeriet ansva- - Ansökan om asyl bör handläggas och avgö-
8759: rar för utlänningarnas utbildning. Kommunerna ras av ett lagstadgat kollegialt organ.
8760: saknar helt organ för handläggande av utlän- - Kommuner med stora grupper utlänningar
8761: ningsärenden. borde förordna en kontaktperson för dylika ären-
8762: Finlands utlänningsförvaltning borde utvecklas den.
8763: i nordisk riktning. Målet bör vara effektivitet och Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
8764: humanitet i handläggningen av utlänningsären- tecknade att riksdagen måtte hemställa
8765: dena.
8766: En utveckling av utlänningsförvaltningen kun- att regeringen vidtar åtgärder i syfte att
8767: de innehålla följande element: utveckla utlänningsförvaltningen.
8768: - En utlännings- och invandraravdelning
8769:
8770: Helsingfors den 10 april 1987
8771:
8772: Mats Nyby llkka-Christian Björklund Kaj Bärlund
8773: 200 1987 vp.
8774:
8775: Toivomusaloite n:o 178 Suomennos
8776:
8777:
8778:
8779:
8780: Nyby ym.: Ulkomaalaishallinnon kehittämisestä
8781:
8782:
8783:
8784: Eduskunnalle
8785:
8786: Suomen ulkomaalaishallinnolle ovat leimallisia nen esim. työvoimaministeriöön ja ulkomaalais-
8787: poliisihoidolliset piirteet. Sisäasiainministeriön kuraattorin liittäminen tähän osastoon.
8788: poliisiosaston ulkomaalaistoimisto on ainoa varsi- - Ulkomaalaisasioissa neuvoa-antavan ja näitä
8789: nainen ulkomaalaisasioista vastuussa oleva virasto. asioita koordinoivan neuvottelukunnan perusta-
8790: Muu ulkomaalaishallinto on hajallaan ja kehitty- minen esim. työvoimaministeriöön. Neuvottelu-
8791: mätöntä. kuntaan kuuluisi ministeriöiden, kansalaisjärjes-
8792: Sosiaali- ja terveysministeriössä on ulkomaalais- töjen, kunnallisten keskusjärjestöjen, tutkimuk-
8793: kuraattorin virka, mutta kuraattorilla ei ole omaa sen ja ulkomaalaisten edustajia.
8794: virastoa. Työvoimaministeriö koordinoi siirtolais- - Ihmisoikeuskysymyksissä ja humanitäärisis-
8795: asioita ja vastaa harjoittelijanvaihdosta. Ulkomi- sä kysymyksissä neuvoa-antavan neuvottelukun-
8796: nisteriö ja Suomen lähetystöt käsittelevät viisu- nan perustaminen ulkoministeriöön. Neuvottelu-
8797: miin ja työlupaan liittyviä kysymyksiä ja osallistu- kunta seuraisi osaltaan Suomen pakolais- ja ulko-
8798: vat pakolaisasioiden valmisteluun. Opetusminis- maalaispolitiikkaa.
8799: teriö vastaa ulkomaalaisten koulutuksesta. Kun- - Turvapaikka-anomukset käsittelisi ja ratkai-
8800: nilta puuttuu täysin ulkomaalaisasioiden käsitte- sisi lakisääteinen kollegiaalinen elin.
8801: lyelimet. - Kuntien, joissa on suuria ulkomaalaisryh-
8802: Suomen ulkomaalaishallintoa tulisi kehittää miä, tulisi määrätä yhdyshenkilö tällaisiin asioi-
8803: pohjoismaiseen suuntaan. Tavoitteena ulkomaa- hin.
8804: laisasioiden käsittelyssä tulisi olla tehokkuus ja in- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8805: himillisyys. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8806: Ulkomaalaishallinnon kehittämiseen voisi kuu-
8807: lua seuraavia aineksia: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ul-
8808: - Ulkomaalais- ja siirtolaisosaston perustami- komaalaishallinnon kehittämiseksi.
8809:
8810: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
8811:
8812: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund Kaj Bärlund
8813: 1987 rd. 201
8814:
8815: Hemställningsmotion nr 179
8816:
8817:
8818:
8819:
8820: Nyby m.fl.: Om utvecklande av systemet med språktiliägg tili stats-
8821: anstälida
8822:
8823:
8824: Tili Riksdagen
8825:
8826: Sedan den 1.10.1979 har det enligt det statliga förhandlingarna är det av intresse att följande för-
8827: tjänstekoliektivavtalet varit möjligt att utbetala bättringar vidtas: att språktillägget införs på såda-
8828: ett lönetiliägg, det s.k. språktillägget, tili sådana na statliga tjänstesektorer, där det för närvarande
8829: tjänstemän, som i arbetet utom modersmålet an- inre finns, att andelen tjänstemän som kan erhålia
8830: vänder det andra inhemska språket. Bestämmel- språktillägg ökas och att markbeloppen för tiliäg-
8831: sen gäller ämbetsverk och inrättningar som ligger gen höjs tili en nivå, som kan anses skälig. Efter-
8832: i tvåspråkiga kommuner och har senare i viss mån som det förefalier sannolikt att förbättringar av
8833: utvidgats tili att gälia också samiska. Konsekvenr språktiliäggssystemet på den kommunala sektorn
8834: genomfört skulie detta lönetillägg kunna inne- kommer att vidtas i samband med de kommunala
8835: bära en betydelsefull stimulans för de statligt an- avtalsförhandlingarna, är det allt skäl att sörja för
8836: stälida att förbättra sina språkkunskaper och däri- att detta sker också på den statliga sektorn.
8837: genom förbättra servicen tili alimänheten vid sta- Med hänvisning tili ovanstående föreslås att
8838: tens ämbetsverk. riksdagen måtte besluta hemstälia
8839: Även om vissa smärre förbättringar av systemet
8840: har vidtagits sedan 1979 har det långt ifrån fått att regeringen vidtar åtgärder i syfte att
8841: den omfattning det skulie behöva för att fungera utvidga och förbättra språktzlläggssyste-
8842: effektivt. Inför de förestående inkomstpolitiska met för de statligt anställda.
8843:
8844: Helsingfors den 10 april 1987
8845:
8846: Mats Nyby llkka-Christian Björklund
8847: Lauri Metsämäki Kaj Bärlund
8848:
8849:
8850:
8851:
8852: 26 270536L
8853: 202 1987 vp.
8854:
8855: Toivomusaloite n:o 179 Suomennos
8856:
8857:
8858:
8859:
8860: Nyby ym.: Valtion palveluksessa olevien kielilisäjärjestelmän kehit-
8861: tämisestä
8862:
8863:
8864: Eduskunnalle
8865:
8866: Lokakuun 1 päivästä 1979 lukien on valtion vir- vottelujen lähestyessä on tarpeen toteuttaa seuraa-
8867: kaehtosopimuksen mukaan ollut mahdollista vat parannukset: kielilisän toteuttaminen sellaisil-
8868: maksaa lisäpalkkausta, ns. kielilisää, sellaisille vir- la valtion aloilla, joilla sitä ei nykyisin ole, kielili-
8869: kamiehille, jotka äidinkielensä lisäksi käyttävät sän saamiseen oikeutettujen virkamiesten osuu-
8870: toista kotimaista kieltä. Määräykset koskevat kak- den lisääminen ja lisän markkamäärän korottami-
8871: sikielisissä kunnissa sijaitsevia virastoja ja laitoksia. nen kohtuullisena pidettävälle tasolle.
8872: Määräyksiä on myöhemmin laajennettu koske- Koska on todennäköistä, että parannuksia kieli-
8873: maan tietyssä määrin myös saamen kieltä. Joh- lisään kunnallisella sektorilla toteutetaan kunnal-
8874: donmukaisesti toteutettuna tämä palkanlisä voisi listen sopimusneuvottelujen yhteydessä, on syytä
8875: toimia merkittävänä kannustimena valtion palve- huolehtia siitä, että näin tapahtuu myös valtion
8876: luksessa olevien kielitaidon parantamiseen ja siten sektorilla.
8877: valtion virastojen yleisölle antamien palvelujen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8878: parantamiseen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8879: Vaikka järjestelmään on vuoden 1979 jälkeen
8880: tehty eräitä vähäisiä parannuksia, se ei ole saavut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
8881: tanut läheskään sellaista laajuutta, jonka se tehok- tion palveluksessa olevien kielilisäjärjestel-
8882: kaasti toimiakseen tarvitsisi. Tulopoliittisten neu- män laajentamiseksi ja parantamiseksi.
8883:
8884: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
8885:
8886: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund
8887: Lauri Metsämäki Kaj Bärlund
8888: 1987 vp. 203
8889:
8890: Toivomusaloite n:o 180
8891:
8892:
8893:
8894:
8895: Paloheimo: Mainoskulujen vähennyskelpoisuuden poistamisesta
8896: verotuksessa
8897:
8898:
8899: Eduskunnalle
8900:
8901: Suomalaiset uhraavat mainoksiin vuosittain Välittömänä seurauksena voi laskea huomatta-
8902: noin 7 miljardia markkaa ja ovat maailmassa nel- vat verotulot valtiolle. Välillisenä seurauksena
8903: jännellä tilalla, kun lasketaan mainostamiseen mainosbudjetit pienenisivät ratkaisevasti, tarpee-
8904: käytetyt varat henkeä kohti. Vain Yhdysvallat, ton kulutus ja epäterve aineellinen kasvu hidastui-
8905: S~eitsi ja Norja olivat vuonna 1985 tuhlailevam- sija muutos vaikuttaisi myönteisesti yhteiskunnan
8906: pta. henkiseen ilmapiiriin.
8907: Liikeyrityksen kannattaa sijoittaa rahaa pikem- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
8908: min turhaankin mainokseen kuin osoittaa saman eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8909: verran verotettavaa voittoa tilinpäätöksessään. Sii-
8910: tä syystä suuri osa mainoksesta palvelee itse asiassa että. hallitus ryhtyisi valmistelemaan
8911: veronkiertoa, sokeaa taloudellista kasvua ja kulu- lainsäädäntöä, jolla mainokseen käytetyt
8912: tuksen kaikkein tarpeettomiota osaa. vähennyskelpoiset kulut stirrettäisiin yh-
8913: Jos mainokseen käytettyjä summia ei saisi laskea tiöiden tilinpäätöksissä verotettavan tulon
8914: yhtiöiden tilinpäätöksessä vähennyskelpoiseksi osaksi.
8915: kuluksi vaan ne olisi otettava mukaan verotetta-
8916: vaan tuloon, olisi tällä menettelyllä sekä välittö-
8917: miä että välillisiä myönteisiä seurauksia.
8918:
8919: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8920:
8921: Eero Paloheimo
8922: 204 1987 vp.
8923:
8924: Toivomusaloite n:o 181
8925:
8926:
8927:
8928:
8929: Paloheimo: Korotetun liikevaihtoveron säätäruisestä pakkauksille
8930:
8931:
8932:
8933:
8934: Eduskunnalle
8935:
8936: Suomalaiset uhraavat pakkauksiin vuosittain ja. Tällä menettelyllä olisi sekä välittömiä että vä-
8937: noin 6 miljardia markkaa. Tuotteista ajautuu val- lillisiä myönteisiä seurauksia.
8938: taosa välittömästi kaatopaikoille. Välittömänä seurauksena voisi laskea huomat-
8939: Pakkaukset ovat kaikkein kertakäyttöisin osa tavat verotulot valtiolle. Välillisenä seurauksena
8940: tuotteistamme. Ne muodostavat tavaran vähittäis- pakkausteollisuus muuttaisi tavoitteitaan, kerta-
8941: myyntihinnasta kohtuuttoman suuren osan, ja käyttöpakkaukset vähenisivät ja uudet, vähem-
8942: niiden välillinen haittavaikutus näkyvimpänä ym- män saastuttavat pakkausmateriaalit tulisivat kan-
8943: päristön roskaajana ja kaatopaikkojen täyttäjänä nattaviksi. Kertakäyttökulttuurin hillitseminen
8944: on merkittävä. vaikuttaisi myönteisesti yhteiskunnan henkiseen
8945: Koko pakkausteollisuus tarvitsisi pikaista uusi- ilmapiiriin.
8946: mista siten, että luontoon jäävistä, hajoamatto- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
8947: mista kertakäyttöpakkauksista luovuttaisiin asteit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8948: tain kokonaan.
8949: Pakkauksiin tulisi sisällyttää erityinen, melko että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
8950: korkea liikevaihtovero, jonka tulisi olla porrastet- lainsäädäntöä, jolla pakkausten hintaan
8951: tu siten, että luonnossa hajoamattomat kertakäyt- sisällytettäiszin korotettu lzikevaihtovero.
8952: töpakkaukset olisivat erityisen raskaasti verotettu-
8953:
8954: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8955:
8956: Eero Paloheimo
8957: 1987 vp. 205
8958:
8959: Toivomusaloite n:o 182
8960:
8961:
8962:
8963:
8964: Paloheimo: Valmisteveron käyttöönottamisesta paperinkulutuksessa
8965:
8966:
8967:
8968:
8969: Eduskunnalle
8970:
8971: Suomalaiset uhraavat paperiin vuosittain noin Välittömänä seurauksena voi laskea huomatta-
8972: 12 miljardia markkaa. Paperinkulutus on noin vat verotulot valtiolle. Välillisenä seurauksena pa-
8973: miljoona tonnia. Tästä määrästä vain vähäinen osa perinkulutus pienenisi ratkaisevasti, paperi saisi
8974: saadaan uudelleen hyötykäyttöön, suoranaisesti arvonsa suomalaisen puun jalosteena, metsien
8975: kaatopaikoille ajautuu noin puolet. käyttö muuttuisi harkitummaksi, tarpeeton infor-
8976: Paperi edustaa määrällisesti merkittävintä erää maatiotulva vaimenisi ja muutos vaikuttaisi
8977: turhasta kulutuksesta. Tämä johtuu siitä, että pa- myönteisesti yhteiskunnan henkiseen ilmapiiriin.
8978: perinkulutusta ei valvota edes yksityisellä sektoril- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
8979: la, puhumattakaan julkisesta sektorista. Valvon- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8980: nan puute on selvä merkki siitä, että paperin hin-
8981: ta on kohtuuttoman alhainen; paperia pidetään että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
8982: lähes ilmaisena. lainsäädäntöä, jolla paperin hintaan sisäl-
8983: Jos paperiin sisällytettäisiin erityinen, ylimää- lytettäiszi"n valmistevero.
8984: räinen valmistevero, olisi tällä menettelyllä sekä
8985: välittömiä että välillisiä myönteisiä seurauksia.
8986:
8987: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8988:
8989: Eero Paloheimo
8990: 206 1987 vp.
8991:
8992: Toivomusaloite n:o 183
8993:
8994:
8995:
8996:
8997: Pekkarinen: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuksien poistami-
8998: sesta verotuksessa
8999:
9000:
9001: Eduskunnalle
9002:
9003: Vuoden 1984 verotuksessa sovellettiin ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
9004: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti opiskelijan
9005: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavastuu- toimeentuloon.
9006: osuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiskelijoi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9007: hin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa opis- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9008: kelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanaikai-
9009: sesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole nostet- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
9010: tu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeuden ka- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
9011: ventamiset saattavat opiskelijat entisestään hei- dessä ryhtyisi toimiin korkokulujen ja sai-
9012: kompaan asemaan. rauskulujen omavastuuosuuksien poista-
9013: Opintotuen heikkouden vuoksi joutuu opiske- miseksi verotuksessa kokonaan.
9014: lija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla
9015:
9016: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9017:
9018: Mauri Pekkarinen
9019: 1987 vp. 207
9020:
9021: Toivomusaloite n:o 184
9022:
9023:
9024:
9025:
9026: Pekkarinen: Suomenselän alueen kehityksen turvaamisesta
9027:
9028:
9029:
9030: Eduskunnalle
9031:
9032: Valtioneuvosto teki ensimmäisen Suomenselän Keski-Suomen alueeseen kuuluvat Pihtiputaan,
9033: alueen kehityksen turvaamiseen tähdätyn periaa- Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Kannonkosken,
9034: tepäätöksen 10.7 .1980. Sittemmin periaatepää- Karstulan, Pylkönmäen ja Multian kunnat.
9035: töstä jatkettiin niin, että se oli voimassa aina vuo- Suomenselän periaatepäätöksen sisältöä tulisi-
9036: den 1986 loppuun saakka. kin muuttaa niin, että se aluepoliittisen rahoituk-
9037: Vaikka periaatepäätöksiin sisältyvistä toimenpi- sen muodoista suosisi nykyistä enemmän erilaista
9038: teistä vain osa on toteutunut tyydyttävästi, on kehittärnisrahoitusta, tiedon ja taidon kohenta-
9039: projektialueena oleminen kokonaisuudessaan ol- mista alueella sekä että se toisi nykyistä paremmin
9040: lut alueen kehityksen kannalta myönteistä. Väes- julkisen tuen piiriin myös sellaiset alueen välttä-
9041: tön väheneminen on pysähtynyt, uusia teollisia ja mättömyyspalvelut kuin kaupat, postit yms. Sa-
9042: palvelualojen työpaikkoja on syntynyt Suomense- malla periaatepäätöksen voimassaoloaikaa tulisi
9043: lälle ja usko alueen edelleen kehittymiseen vahvis- näin tarkistettuna jatkaa vain Suomenselän ydin-
9044: tunut. alueella, vaikeimmissa kunnissa.
9045: Suomenselän alueeseen kuuluu 17 Vaasan lää- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioitta-
9046: nin, 12 Oulun läänin ja 8 Keski-Suomen läänin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9047: kuntaa. Näiden lisäksi periaatepäätöksiä voidaan
9048: soveltaa 12 muussa kunnassa. Suomenselän alue että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9049: onkin paisunut aivan liian laajaksi ja siihen on tul- Suomenselän periaatepäätökseen kuulu-
9050: lut mukaan kuntia, jotka eivät ole erityistoimien vien tukitoimien monipuolistamiseksi
9051: tarpeessa. ja laajentamiseksi ja ettii Suomenselån
9052: Julkitulleiden tietojen mukaan Suomenselän periaatepäätöksen voimassaoloaikaa jat-
9053: periaatepäätöstä ei oltaisikaan enää jatkamassa. kettaisiin alueen vaikeimmissa kunnissa,
9054: Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin juuri heikom- kuten Pihtiputaa!!a, Kinnulassa, Kivzjär-
9055: pien Suomenselän alueen kuntien kannalta koh- vellä, Kannonkoske!!a, Karstulassa, Py!-
9056: talokasta. Tällaisia kuntia ovat mm. Suomenselän könmäellä, Kyyjärveltä ja Mu!tia!!a.
9057:
9058: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9059:
9060: Mauri Pekkarinen
9061: 208 1987 vp.
9062:
9063: Toivomusaloite n:o 185
9064:
9065:
9066:
9067:
9068: Pekkarinen: Joutsan kehitysalueluokituksen muuttamisesta
9069:
9070:
9071:
9072:
9073: Eduskunnalle
9074:
9075: Vuoden 1982 alussa voimaan tullut aluepoliitti- kuntana edellä mainitulla laajalla alueella B-tuki-
9076: nen lainsäädäntö asetti Joutsan kunnan tukialue- alueeksi.
9077: jaossa ympäristökuoriaan epäedullisempaan ase- Valtioneuvoston tuolloin tekemää päätöstä ei
9078: maan. Joutsan kunta määrättiin III perusvyöhyk- voida pitää tasapuolisen alueellisen kehittämisen
9079: keen B-tukialueeseen. Samalla ratkaisulla valtio- kannalta oikeudenmukaisena, vaan harkitsemat-
9080: neuvosto sijoitti kaikki Joutsan ympärillä olevat tomana ja kohtalokkaana kunnan kehitykselle.
9081: naapurikunnat A-tukialueeseen. Näistä kunnista Seuraukset näkyvät kunnan teollisten työpaik-
9082: Mikkelin läänin puolella ovat Hirvensalmi, Kan- kojen vähenemisenä ja työikäisen väestön muutto-
9083: gasniemi, Pertunmaa, Hartola ja Joutsaa lähellä liikkeenä.
9084: myös Sysmä. Joutsan eteläpuolella olevien Harto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9085: lan ja Sysmän kuntien voidaan katsoa olevan va- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9086: rakkaita ja kehittyneitä palvelukeskuksia, joista on
9087: Joursaa lyhyemmät etäisyydet kaupunkitason kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
9088: kuksiin ja voimakkaalle Lahden talousalueelle. ]outsan kunnan määräämiseksi III perus-
9089: Kaakkoisessa Keski-Suomessa on Joutsan muut vyöhykkeen A-tukialueeseen tai alueen ni-
9090: naapurikunnat Leivonmäki ja Luhanka sijoitettu meämiseksi erityisalueeksi.
9091: A-alueeseen. Näin ollen Joutsa jää yksin ainoana
9092:
9093: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9094:
9095: Mauri Pekkarinen
9096: 1987 vp. 209
9097:
9098: Toivomusaloite n:o 186
9099:
9100:
9101:
9102:
9103: Pekkarinen: Hankasalmen aseman ja Niemisjärven taajamien mää-
9104: räämisestä erityisalueeksi
9105:
9106:
9107: Eduskunnalle
9108:
9109: Valtioneuvosto on äskettäin tehnyt päätöksen Perusteltua olisikin, että Lievestuoreen taaja-
9110: Lievestuoreen taajaman nimeämisestä aluepoliitti- man lisäksi erityisalueeksi nimettäisiin myös Han-
9111: sen yleislain tarkoittamaksi erityisalueeksi. Pää- kasalmen aseman ja Niemisjärven taajamat.
9112: töksen perusteena olivat Keski-Suomen Selluloosa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9113: Oy:n konkurssin aiheuttamat työttömyys- ja muut vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9114: ongelmat paikkakunnalla.
9115: Lievestuoreen taajaman ohella syntyneet ongel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9116: mat koskettavat myös samaan tosiasialliseen työs- Hankasalmen aseman ja Niemisjärven taa-
9117: säkäyntialueeseen kuuluvia Hankasalmen aseman jamien nimeämiseksi samaan erityisaluee-
9118: ja Niemisjärven taajamia. Merkittävä osa työttö- seen Lievestuoreen taajaman kanssa.
9119: mistä, tehtaan entisistä työntekijöistä, on kotoisin
9120: juuri näistä taajamista.
9121:
9122: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9123:
9124: Mauri Pekkarinen
9125:
9126:
9127:
9128:
9129: 27 2705361
9130: 210 1987 vp.
9131:
9132: Toivomusaloite n:o 187
9133:
9134:
9135:
9136:
9137: Pietikäinen ym.: U usiopaperin käytön lisäämisestä valtionhallinnossa
9138:
9139:
9140:
9141:
9142: Eduskunnalle
9143:
9144: Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään jätepa- - uusiapaperi on kustannuksiltaan huomatta-
9145: peria valmistamaila siitä mm. ruskeaa voimapape- vasti edullisempi kuin valkaistu paperi; itse pro-
9146: ria, kartonkia, säkkejä, raakakattohuopaa ja wc- sessi on halvempi sekä säästytään jätehuoltokus-
9147: paperia. Lähinnä Sveitsissä ja Länsi-Saksassa on tannuksilta.
9148: jätepaperia alettu käyttää myös ns. uusiapaperin Suomessa ei vielä tuoteta uusiopaperia, mutta
9149: raaka-aineena. Uusiapaperin käyttö esim. Länsi- monet firmat suunnittelevat sen valmistuksen
9150: Saksan valtion virastoissa ja koululaitoksessa on aloittamista lähiaikoina. Esteenä aloittamiselle on
9151: saavuttanut suuren suosion sen edullisuuden ollut epävarmuus siitä, pystyvätkö suomalaiset ir-
9152: vuoksi. rottautumaan vääristä kulutustottumuksistaan ja
9153: Uusiapaperia valmistetaan jätepaperista ilman siirtymään uuden tulokkaan, uusiapaperin käyt-
9154: ns. siistauskäsittelyä eli painomusteen poistoa. töön.
9155: Paperi soveltuu hyvin moniste- ja painopaperiksi. Tämän seikan tiedostaen ovat monet tahot ha-
9156: Se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkaistusta lunneet jo ennakolta ilmoittaa halunsa ryhtyä
9157: paperista ainoastaan väriltään, joka on vaalean käyttämään uusiapaperia välittömästi, kun sen
9158: harmaa. valmistus aloitetaan Suomessa. Tällaisen päätök-
9159: Uusiapaperin saavuttama suosio perustuu seu- sen tai sitoumuksen ovat tehneet monet kunnat ja
9160: raaviin hyötynäkökohtiin: eräät suomalaiset aikakauslehdet.
9161: - paperinvalmistusprosessissa säästyy huomat- Uusiapaperia tuodaan Suomeen nyt Länsi-Sak-
9162: tava määrä vettä verrattuna valkaistun paperin te- sasta ja Sveitsistä. Tuontiuusiapaperin tukkumyy-
9163: koon jiä on Suomessa jo useita.
9164: prosessi säästää myös energiaa Edellä esitettyyn perustuen ehdotammekin
9165: - samoin säästetään raaka-aineessa (metsät) eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9166: - prosessi vähentää ympäristökuormitusta
9167: verrattuna valkaistun paperin valmistukseen (vesi, että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
9168: ilma) siirtyä mahdollisimman laajamittaiseen
9169: - jätepaperi tulee käyttöön, kierrätykseen uusiapaperin käyttöön Suomen valtion-
9170: eikä kaatopaikoille hallinnossa.
9171:
9172: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9173:
9174: Sirpa Pietikäinen Helena Pesola
9175: 1987 vp. 211
9176:
9177: Toivomusaloite n:o 188
9178:
9179:
9180:
9181:
9182: Pohjanoksa ym.: Länsirannikon maakaasuputken rakentamisesta
9183:
9184:
9185:
9186:
9187: Eduskunnalle
9188:
9189: Suoritettujen selvitysten perusteella maakaasu- paljolti maakaasun mahdollisesta raaka-ainekäy-
9190: putken jatkaminen länsirannikolle olisi taloudelli- töstä ja valtiovallan mukaantulosta putken raken-
9191: sesti kannattavaa, mikäli Länsi-Suomen kunnat ja tamiskustannuksiin. Maakaasun alentunut hinta
9192: teollisuus käyttäisivät maakaasua noin 400 miljoo- on parantanut kaasun kilpailuasemaa mm. säh-
9193: naa kuutiometriä vuodessa. kön- ja lämmöntuotannossa sekä raaka-ainekäy-
9194: Maakaasun merkittävä kulutuspotentiaali on jo tössä. Kilpailuasetelmaa edistävät vaatimukset
9195: tällä hetkellä länsirannikolla. Satakunnan alueen rikkidioksidipäästöjen alentamisesta. Maakaasu
9196: kulutuspotentiaalin on arvioitu olevan 170 mil- on ympäristölle paras vaihtoehto.
9197: joonaa kuutiota, Turun seudun energiantuotanto Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9198: on 250 miljoonaa kuutiota. Mahdollinen uusi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9199: maakaasun raaka-ainekäyttö länsirannikolla lienee sen,
9200: 500 miljoonaa kuutiota. Neste on parhaillaan sel-
9201: vittämässä Suomen ja Ruotsin välisen putkiyhtey- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsun
9202: den teknistaloudellisia edellytyksiä. Ratkaisua kaasuputken rakentamiseksi länsiranni-
9203: odotetaan vielä tämän vuoden aikana. kolle osittain valtion rahoitustuella.
9204: Putken rakentaminen länsirannikolle riippuu
9205:
9206: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
9207:
9208: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
9209: Timo Laaksonen Maunu Kohijoki
9210: Kalevi Lamminen
9211: 212 1987 vp.
9212:
9213: Toivomusaloite n:o 189
9214:
9215:
9216:
9217:
9218: Pokka ym.: Pien- ja perheyritysten vapauttamisesta liikevaihtoverosta
9219:
9220:
9221:
9222:
9223: Eduskunnalle
9224:
9225: Pien- ja perheyritykset ovat huomattava työllis- 200 000 markan vuosittaisen liikevaihdon omaa-
9226: täjä ja tuotantoyksikkö maassamme. Niiden kan- vat yritykset ovat sellaisia yrityksiä, jotka tulee
9227: nattavuudelle liikevaihtovero muodostaa huomat- vapauttaa liikevaihtoverosta.
9228: tavan suuren rasituksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9229: Yhteiskunnalle on edullista pitää pienyritykset tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9230: tuottavassa toiminnassa. Pienyritysten perustamis-
9231: ta vauhditetaan mm. lääninrahan ja liitännäis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9232: elinkeinolain turvin. menpiteisiin sellaisen muutoksen aikaan-
9233: Kuluvana vuonna pienyritykset vapautettiin saamiseksi verolainsäädäntöön, jolla alle
9234: maksamasta liikevaihtoveroa 50 000 markan vuo- 200 000 markan vuosittaisen liikevaihdon
9235: tuiseen liikevaihtoon asti. Liikevaihtoveron pois- omaavat yritykset vapautetaan lzikevaihto-
9236: taminen oli oikeansuuntainen toimenpide, mutta verosta.
9237: vuotuinen liikevaihto on liian alhainen. Alle
9238:
9239: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
9240:
9241: Hannele Pokka Kauko Heikkinen
9242: 1987 vp. 213
9243:
9244: Toivomusaloite n:o 190
9245:
9246:
9247:
9248:
9249: Pokka: Lapin sähkölaitosten mahdollisuudesta ostaa Kemijoki Oy:n
9250: sähköä osakashintaan
9251:
9252:
9253: Eduskunnalle
9254:
9255: Kemijoen vesistöalue, joka tuottaa huomatta- sossa. Lapissa kuitenkin lähdetään siitä, että maa-
9256: van osan valtakunnan sähköenergiasta, kattaa lä- kunnan asukkaiden kannalta on kohtuullista saa-
9257: hes koko Lapin Enontekiöltä Kemiin. Yli puolet da Kemijoen sähköä osakashintaan. Ovathan
9258: Kemijoen sähköstä myydään etelään Kemijoki asukkaat kärsineet säännöstelyn mukanaan tuo-
9259: Oy:n osakkaille osakashintaan, joka on n. 7 pen- mista haitoista ja kalan menetyksestä liki neljä-
9260: niä/kWh. Osakassähköstä hyötyvät siten Kemijo- kymmentä vuotta.
9261: ki Oy:n osakkaat, Imatran Voima Oy, Tampella Edellä esitetyn perusteella on paikallaan muut-
9262: Oy ja Helsingin kaupunki. On arvioitu, että Imat- taa Kemijoki Oy:n yhtiöjärjestystä niin, että myös
9263: ran Voima Oy, jolla puolestaan on maassamme Lapin sähkölaitokset saavat oikeuden ostaa Kemi-
9264: valtakunnanverkko hallussaan, hyötyy Kemijoki joen sähköä osakashintaan.
9265: Oy:n osakkuudesta noin 500 milj. markan verran Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9266: vuosittain myydessään Kemijoen sähköä edelleen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9267: Aikoinaan Kemijoki Oy:tä perustettaessa Lapil-
9268: le luvattiin osakkaan asema perustettavassa yhtiös- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
9269: sä. Lupaus on vain jäänyt lunastamatta. Lappi saa menpiteisiin, joilla turvataan Lapin sähkö-
9270: tosin ns. Lapin alennuksen, jonka ansiosta sähkön laitoksille mahdollisuus ostaa Kemzjoen
9271: hinta on pysynyt maan keskimääräisessä hintata- sähköä osakashintaan Kemijoki Oy:ltä.
9272:
9273: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
9274:
9275: Hannele Pokka
9276: 214 1987 vp.
9277:
9278: Toivomusaloite n:o 191
9279:
9280:
9281:
9282:
9283: Pokka ym.: Syrjäseutulisän säilyttämisestä
9284:
9285:
9286:
9287:
9288: Eduskunnalle
9289:
9290: Syrjäseutulisä on valtion ja kuntien virkamies- pitkät matkat, korkeat rahtikustannukset, huonot
9291: ten virkaehtosopimuksen mukainen lisä, jonka liikeyhteydet, korkea veroäyrin hinta ja korkeat
9292: perusteeksi on määritelty toimipaikan sijainti har- energiakustannukset ovat edelleen olemassa. La-
9293: vaan asutulla, syrjäisellä, valtakunnan rajaan idäs- pissa vaaditaankin hallitusta ryhtymään pikaisesti
9294: sä tai pohjoisessa rajoittuvalla tai kylmällä alueella toimenpiteisiin syrjäseutulisän kehittämiseksi ja
9295: taikka meren tai järven saaristossa. laajentamiseksi koskemaan myös työsopimussuh-
9296: Viime keväänä solmitun virkaehtosopimuksen teisia toimenhaltijoita.
9297: yhteydessä on sovittu työryhmän asettamisesta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9298: jonka tehtävänä on mm. selvittää syrjäseutulisän tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9299: tarpeellisuus. Tämän selvitystyön käynnistäminen
9300: on herättänyt laajaa huolestumista etenkin Lapis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin syr-
9301: sa. Syrjäseutulisän maksamisen perusteet kuten jäseutulisän sätlyttämiseksi.
9302:
9303: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9304:
9305: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
9306: 1987 vp. 215
9307:
9308: Toivomusaloite n:o 192
9309:
9310:
9311:
9312:
9313: Pulliainen ym.: Energiapuun talteenottamisen saattamisesta vero-
9314: vapaaksi toiminnaksi
9315:
9316:
9317: Eduskunnalle
9318:
9319: Kestävään talouteen kuuluu, että energiahuol- työllisyyden parantamisesta haja-asutusalueilla.
9320: lossa tukeudutaan uusiutuviin energianlähtei- Nimittäin, jos oletetaan, että hakkuun ja lähikul-
9321: siin. Meidän oloissamme merkittävä uusiutuva jetuksen työmenekki on 1 miestyöpäivä/ 4 m 3
9322: energianlähde on puu. Seuraava laskelma osoittaa energiapuuta, niin 10,5 milj. m 3 :n korjuu vaatii
9323: sen merkityksen selvästi. n. 12 000 miestyövuotta. Tämä merkitsee, että
9324: Etelä-Suomessa on metsämaata 11,3 milj. haja näin voidaan kaksinkertaistaa nykyinen metsätyö-
9325: Pohjois-Suomessa vastaavasti 8,4 milj. ha. Kun voiman tarve.
9326: keskimääräiseksi kiertoajaksi asetetaan Etelä- Kun nämä metsurityöpaikat luodaan, seuraa
9327: Suomessa 80 v ja Pohjois-Suomessa 120 v, saa- siitä automaattisesti suuri joukko seuraustyöpaik-
9328: daan vuosittaiseksi ensiharvennusalaksi 140 000 koja, joiden avulla maaseudulla palveluiden tar-
9329: ja 70 000 ha eli yhteensä 210 000 ha. Jos tai- vitsema asukasmäärä saavutetaan. Kerrannaisvai-
9330: miston kasvatustiheyden nostamisella 1 700:sta kutus on tätäkin tietä siis merkittävä.
9331: 5 OOO:een puun tuotos kohoaa Etelä-Suomessa Alkuvaiheessa energiapuu joutuu kilpailemaan
9332: keskimäärin 60 m 3 /ha ja Pohjois-Suomessa muiden energianlähteiden kanssa. Jotta energia-
9333: 30 m 3 /ha, saadaan vuotuiseksi ensiharvennuspois- puu tässä kilpailussa menestyisi, on sen talteen-
9334: tuman kokonaislisäykseksi 10,5 milj. m 3 • Se on ottaminen saatava verovapaaksi.
9335: 17 % metsiemme nykykasvusta ja vastaa energia- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9336: sisällöltään n. 2 milj. öljyekvivalenttitonnia. Jos vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9337: oletetaan, että 5, 3 m 3 puuta vastaa energiasisällöl-
9338: tään 1 tonnia öljyä a 1 200 mk, saadaan sen arvok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9339: si 2,37 miljardia mk. energiapuun talteenoton saattamiseksi ve-
9340: Kysymys on siis fossiilisia polttoaineita korvaa- rovapaaksi toiminnaksi.
9341: vasta energianlähteestä, mutta kysymys on myös
9342:
9343: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
9344:
9345: Erkki Pulliainen J. Juhani Kortesalmi Oiva Savela
9346: Eino Siuruainen Tellervo Renko Kimmo Sarapää
9347: Liisa Jaakonsaari Kalevi Mattila Heikki Riihijärvi
9348: Eero Paloheimo Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
9349: 216 1987 vp.
9350:
9351: Toivomusaloite n:o 193
9352:
9353:
9354:
9355:
9356: Puolanne ym.: Ympäristönsuojeluinvestointien liikevaihtoveron
9357: poistamisesta
9358:
9359:
9360: Eduskunnalle
9361:
9362: Erityisesti teollisuus on ollut ja on ympäristöm- kuormituksen vähentämiseksi on edelleen kan-
9363: me huomattava kuormittaja. Varsinkin tämä kos- nustettava. Verotuksellisista ympäristönsuojelun
9364: kee sellu- ja paperiteollisuutta. Teollisuuden li- ohjauskeinoista käyttökelpoisiksi ovat osoittautu-
9365: säksi liikenne ja maatalous kuormittavat merkittä- neet kannustukseen pyrkivät verohelpotukset.
9366: västi ympäristöä. Ympäristönsuojeluinvestointien liikevaihtoveron
9367: Nykyään ympäristönsuojelun nähdään yrityk- poistamisella edistetään ympäristöystävällisiä rat-
9368: sissä kuuluvan kiinteänä osana yritystoimintaan. kaisuja teollisuudessa, muussa elinkeinotoimin-
9369: Yrityksen teollisen toiminnan jatkuminen kuiten- nassa ja liikenteessä.
9370: kin edellyttää, että toiminta on kannattavaa, ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9371: vain kannattava yritys voi toteuttaa ne toimet, jot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9372: ka tarvitaan ympäristön tilan parantamiseksi tai sen,
9373: säilyttämiseksi. Pääomasijoitukset ympäristönsuo-
9374: jeluun poikkeavat tuotannollisista investoinneista että hallitus ryhtyisipzkaisiin toimenpi-
9375: siinä, ettei niistä koidu yritykselle tuottoa, vaan teisiin ympäristönsuojeluinvestointien lzi-
9376: pääosin rahassa mittaamatonta hyötyä. kevaihtoveron poistamiseksi.
9377: Teollisuuden panostusta sekä vesi- että ilma-
9378:
9379: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9380:
9381: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9382: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
9383: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
9384: Tapio Holvitie Olli Ikkala Riitta Jouppila
9385: Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen Ilkka Kanerva
9386: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Lea Kärhä
9387: Matti Lahtinen Juhani Laitinen Kalevi Lamminen
9388: Ritva Laurila Tuula Linnainmaa Anna-Kaarina Louvo
9389: Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen Sauli Niinistö
9390: Heikki A. Ollila Helena Pesola Sirpa Pietikäinen
9391: Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen Anssi Rauramo
9392: Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen Pertti Salolainen
9393: Kimmo Sasi Oiva Savela Eva-Riitta Siitonen
9394: Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina Martti Tiuri
9395: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9396: Tauno Valo Päivi Varpasuo Ritva Vastamäki
9397: Iiro Viinanen Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9398: 1987 vp. 217
9399:
9400: Toivomusaloite n:o 194
9401:
9402:
9403:
9404:
9405: Puolanne ym.: Turvallisuutta lisäävien ja ympäristönsuojelua edis-
9406: tävien lisälaitteiden huomiotta jättämisestä autoveroa määrät-
9407: täessä
9408:
9409: Eduskunnalle
9410:
9411: Voimassa olevan autoverolain mukaan vapaaeh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9412: toiset turvallisuutta lisäävät tai ympäristöystävälli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9413: set lisävarusteet, kuten lukkiutumattomat ABS- sen,
9414: jarrujärjestelmät tai nk. pakokaasukatalysaattorit
9415: nostavat uusien autojen hintaa kohonneen auto- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
9416: veron muodossa. autoverolain muuttamiseksi siten, että
9417: Liikenneturvallisuutta lisäävien tai ympäristön- vapaaehtoiset turvallisuutta lisäävät lisäva-
9418: suojelun kannalta tärkeiden valinnaisten lisäva- rusteet sekä ympänstöystävälliset ltsälait-
9419: rusteiden tukeminen verovapaudella on perustel- teet eivät nostazsi uusien autojen hintaa
9420: tua, sillä on kohtuutonta, että turvallisuutta lisää- kohonneen autoveron muodossa.
9421: vien tai ympäristön puhtautta edistävien valin-
9422: naisten varusteiden hankkimista rangaistaan auto-
9423: veron korotuksella.
9424:
9425: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9426:
9427: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9428: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
9429: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
9430: Tapio Holvitie Kari Häkämies Olli Ikkala
9431: Riitta Jouppila Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen
9432: llkka Kanerva Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
9433: Lea Kärhä Matti Lahtinen Juhani Laitinen
9434: Kalevi Lamminen Ritva Laurila Tuula Linnainmaa
9435: Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
9436: Sauli Niinistö Heikki A. Ollila Helena Pesola
9437: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen
9438: Anssi Rauramo Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen
9439: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Oiva Savela
9440: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina
9441: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
9442: Sakari Valli Tauno Valo Päivi Varpasuo
9443: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Matti Viljanen
9444: Ben Zyskowicz
9445:
9446:
9447:
9448:
9449: 28 2705361
9450: 218 1987 vp.
9451:
9452: Toivomusaloite n:o 195
9453:
9454:
9455:
9456:
9457: Puolanne ym.: Yrityksille suuntautuvien valtion tukijärjestelmien
9458: selkeyttäruisestä
9459:
9460:
9461: Eduskunnalle
9462:
9463: Valtion tuki yrityksille jakautuu monelle tahol- Nykytilanteessa on ilmennyt tarvetta koordinoi-
9464: le. Kehitysaluerahasto Oy (KERA) hoitaa lähinnä da valtion tukijärjestelmää ja halua karsia selviä
9465: I-III perusvyöhykkeiden pienten ja keskisuurten päällekkäisyyksiä. Yritysten mielestä on valtion
9466: yritysten rahoitustarvetta. Valtion investointira- tukijärjestelmästä kasvanut sellainen viidakko, et-
9467: hasto (INRA) on rahoittanut melkein yksinomaan tei tarvitsija tiedä, mihin kaikkeen hänellä olisi
9468: IV perusvyöhykkeen yritystoimintaa. mahdollisuuksia. Kokeneen ja tehtävissään kou-
9469: Kauppa- ja teollisuusministeriön alueorganisaa- liintuneen henkilökunnan mielekäs käyttö edel-
9470: tiot, teollisuuspiirit, ovat toimineet taas koko lyttää myös muutoksia itse järjestelmässä. Siksi
9471: maassa. Nekin ovat myöntäneet investointi- ja ke- sen yksinkertaistaminen, toimintojen yhdistämi-
9472: hittämisavustuksia ja -lainoja. Viimeisenä tulok- nen ja alueellisten palvelujen parantaminen koko
9473: kaana on läänien kehittämisraha. maassa olisivat välttämättömiä yrityspoliittisia
9474: Näistä rahoittajista on KERAlla vahvin alue- uudistuksia.
9475: konttoriverkosto, joka kattaa 1-II vyöhykkeet, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9476: INRAlla ei ole mitään vastaavaa. Sen sijaan teolli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9477: suuspiirien toimiala sivuaa KERAn toimintoja.
9478: Sama piirre liittyy myös läänin kehittämisrahan ettå' hallitus ryhtyisi kiireelliszi'n toimen-
9479: jakoon. pitez'szi'n yrityksille suuntautuvien valtion
9480: Rahoituksen lisäksi nämä organisaatiot ovat tukijärjestelmien yksinkertaz'stamz'seksi,
9481: suunnanneet toimintansa yhä enenevässä määrin toimintojen yhdz'stämz'seksi ja alueellz'sten
9482: yritysten kaikinpuoliseen kehittämiseen. Näin palvelujen parantamz'seksi.
9483: saatu asiantuntemus onkin auttanut merkittävästi
9484: ja varmistanut pääomasijoitusta.
9485:
9486: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9487:
9488: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9489: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
9490: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
9491: Tapio Holvitie Olli Ikkala Riitta Jouppila
9492: Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen Ilkka Kanerva
9493: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Lea Kärhä
9494: Matti Lahtinen Juhani Laitinen Kalevi Lamminen
9495: Ritva Laurila Tuula Linnainmaa Anna-Kaarina Louvo
9496: Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen Sauli Niinistö
9497: Heikki A. Ollila Helena Pesola Sirpa Pietikäinen
9498: Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen Anssi Rauramo
9499: Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen Pertti Salolainen
9500: Kimmo Sasi Oiva Savela Eva-Riitta Siitonen
9501: Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina Martti Tiuri
9502: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9503: Tauno Valo Päivi Varpasuo Ritva Vastamäki
9504: Iiro Viinanen Matti Viljanen Ben Zyskowicz
9505: 1987 vp. 219
9506:
9507: Toivomusaloite n:o 196
9508:
9509:
9510:
9511:
9512: Puska ym.: Valtion virastojen ja laitosten toimivaltuuksien lisäämi-
9513: sestä hankinnoissa ja painatustöissä
9514:
9515:
9516: Eduskunnalle
9517:
9518: Valtion hankintojen, tilauksien ja painotöiden vätkä maakunnissa toimivien valtion laitosten ti-
9519: suorittamista säädellään mm. laeilla valtion han- laukset koidu näin maakunnallisten yritysten hyö-
9520: kintakeskuksesta (265/41) ja valtion painatuskes- dyksi. Hankinta- ja painatuskeskusten tulisi olla
9521: kuksesta (197/83 ), hankintoja ja painatuksia kos- palvelulaitoksia, mutta käytännössä säännökset si-
9522: kevilla asetuksilla (741174, 1070/79, 198/83) tovat tarpeettomasti viranomaisten harkintaval-
9523: sekä erilaisilla soveltamisohjeilla, -määräyksillä ja taa. Lisäksi monet muut säännökset, esimerkiksi
9524: päätöksillä. Johtavana periaatteena on valtion puolustusvoimien elintarvikehankintoja koskevat
9525: hankintojen ja tilauksien keskittäminen tätä toi- määräykset, keskittävät hankintoja, vaikka hajau-
9526: mintaa varten perustettujen virastojen käsiin. Val- tettu hankinta olisi myös puolustuksellisesti ja
9527: tion virastot ja laitokset eivät saa ryhtyä saman- kriisiajan valmiuksien kannalta järkevintä.
9528: laisen tavaran ostoon, jos VHK on ilmoittanut Useissa tapauksissa valtion laitosten hankinnat
9529: suorittavaosa jonkin tavaran hankinnan. Kaikki olisivat maakunnissa toimiville pienille ja keski-
9530: valtion painatustyöt on annettava painatuskes- suurille yrityksille erittäin tärkeitä. Halvimman
9531: kuksen tehtäväksi tai sen toimesta muutoin suori- tarjouksen periaatteella saavutetusta, valtionta-
9532: tettavaksi. loudellisesti vaatimattomasta säästöstä luopumi-
9533: Käytännössä hankinta- ja painotöitä koskevissa nen saattaisi useassa tapauksessa koitua alueellis-
9534: säännöksissä on jätetty harkintavaltaa: poikkeuk- ten heijastusvaikutusten kautta edullisemmaksi.
9535: sia voidaan hakea. Säännöstö on kuitenkin aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
9536: tanut usein turhaa byrokratiaa tai muita epäkoh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9537: tia. Valtion hankintakeskusta käytetään tarjousten
9538: pyytäjänä ja laskuttajana usein lähes automaatti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
9539: sesti. Monessa tapauksessa ei aktiivisesti edes pyri- tion hankintoja ja painatustöitä koskevien
9540: tä löytämään edullisinta vaihtoehtoa. Valtion pai- säännösten lieventämiseksi ja muuttami-
9541: natuskeskus ei aina anna lupaa ulkopuolisen käyt- seksi siten, että virastojen ja laitosten itse-
9542: tämiseen, vaikka aikataulu, työn laatu ja jopa hin- näistä harkintavaltaa lisättäisiin ja että nii-
9543: ta olisi ulkopuolisella edullisempi. tä kannustettaisiin ottamaan muiden
9544: Erityisen epäsuotaviin seurauksiin on keskittä- ohella huomioon myös alueelliset ja työlli-
9545: mistavoite johtanut elinkeinoelämän kehittymi- syysnäkökohdat, erityisestijos samalla saa-
9546: sen alueellisen tasapainon kannalta. Hankinnat ja vutetaan hankitun tavaran tai palvelun
9547: painatustyöt keskittyvät pääkaupunkiseudulle, ei- laadullinen parannus.
9548:
9549: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9550:
9551: Pekka Puska Eino Siuruainen Matti Väistö
9552: Esko Jokiniemi Seppo Kääriäinen Kerttu Törnqvist
9553: Eeva Turunen
9554: 220 1987 vp.
9555:
9556: Toivomusaloite n:o 197
9557:
9558:
9559:
9560:
9561: Rajamäki ym.: Korkeiden sairauskulujen vähennysoikeuden lisää-
9562: misestä verotuksessa
9563:
9564:
9565: Eduskunnalle
9566:
9567: Verotuksessa vähennettävien sairauskulujen tavaa mahdollista vähennystä. Näin on, vaikka
9568: yläraja asettaa usein monet kansalaiset kohtuuno- perheessä olisi vielä alaikäisiä lapsiakin.
9569: maan tilanteeseen. Sairauskulujen määrän huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
9570: mattava kasvu ei ole monissa vakavissa sairauksissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9571: "verotekninen" toimi, vaan sairauden edellyttä-
9572: män hoidon aiheuttama. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin va-
9573: On epäoikeudenmukaista ja heikosti perustel- kavien sairauksien aiheuttamien poik-
9574: tavaa, että esim. syöpäpotilaalla on enemmän keuksellisten ja korkeiden sairauskulujen
9575: kuin 10 000 markkaa yli hyväksyttävän määrän vähennysoikeuden lisäämiseksi verotuk-
9576: kuitteja. Verottaja ei yleensä hyväksy edes harkin- sessa koskien mm. syöpäpottlaita.
9577: nanvaraista veronmaksukyvyn alentumisesta saa-
9578:
9579: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
9580:
9581: Kari Rajamäki Jouko Skinnari
9582: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Hietala
9583: 1987 vp. 221
9584:
9585: Toivomusaloite n:o 198
9586:
9587:
9588:
9589:
9590: Rajamäki ym.: Veron perimisen estämisestä verottomaksi tarkoite-
9591: tusta eläkkeestä
9592:
9593:
9594: Eduskunnalle
9595:
9596: Eläkepäätösten viipyminen aiheuttaa jatkuvasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
9597: monia jopa toimeentuloa vaikeuttavia epäkohtia. rotussäännösten ja -ohjeiden korjaamisek-
9598: Eräs niistä on takautuvien eläke-erien maksami- si siten, että verottomaksi tarkoitetuista
9599: sessa suoritettu kohtuuton verotus. Pelkän kan- eläkkeistä ei peritä veroa ja että vuotta pi-
9600: saneläkkeen saajakin on voinut joutua maksa- demmältä ajalta maksettavien takautuvien
9601: maan veroa verottomaksi tarkoitetusta eläkkees- eläke-erien verotus ei muutoinkaan mene
9602: tään. Jopa kahden vuoden takautuvien työeläk- yhden vuoden verotuksen puitteissa.
9603: keiden verotus on varsin yleinen ilmiö.
9604: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9605: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9606:
9607: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
9608:
9609: Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Hietala
9610: 222 1987 vp.
9611:
9612: Toivomusaloite n:o 199
9613:
9614:
9615:
9616:
9617: Rajamäki ym.: Erityisalueavustuksen myöntämisestä toimiville yri-
9618: tyksille
9619:
9620:
9621: Eduskunnalle
9622:
9623: Aluepoliittinen lainsäädäntö on edistänyt mel- ly. Siinä tuki rajautuu kuitenkin käytännössä pel-
9624: ko hyvin kehitysalueiden yritystoimintaa. Viime kästään uusia yrityksiä koskevaksi. Vanhan yrityk-
9625: vuosina sen vaikutus on kuitenkin selvästi vähen- sen on äärimmäisen vaikeaa saada erityisalueavus-
9626: tynyt. Aluepoliittinen lainsäädäntö on vaikutta- tuksia. Kehitysalueiden yritystoiminnan kehittä-
9627: nut pääasiassa teollisten yritysten toimintaedel- misen kannalta olisi tärkeää muuttaa erityisalue-
9628: lytyksiin. Koko valtakunnassa teollisuuden kehi- menettelyä siten, että myös toimivat yritykset pää-
9629: tys on ollut vähäistä viime vuosina. Teollisuuden sisivät siitä osallisiksi.
9630: työpaikat ovat alkaneet vähentyä. Myös uusien Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
9631: yritysten perustaminen etenkin teollisuuteen on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9632: vähäistä.
9633: Erityisesti kehitysalueille uusia yrityksiä ei enää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n eri-
9634: ole mahdollista siirtää muilta alueilta. Myös tyisaluemenettelyn kehittämiseksi siten,
9635: uusien yritysten perustaminen on varsin vaikeaa. että myös toimivat yritykset voivat saada
9636: Kehittämisongelmia on pyritty ratkaisemaan alue- erityisalueavustuksia toimintansa kehittå·-
9637: poliittisen lainsäädännön avulla. Yhtenä keinona miseen ja laajentamiseen.
9638: vaikeimmilla alueilla on ollut erityisaluemenette-
9639:
9640: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
9641:
9642: Kari Rajamäki Juhani Laitinen
9643: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen
9644: Mirja Ryynänen
9645: 1987 vp. 223
9646:
9647: Toivomusaloite n:o 200
9648:
9649:
9650:
9651:
9652: Renko ym.: Valtion työllistämistuella palkattujen työntekijöiden
9653: työsuhteen pidentämisestä
9654:
9655:
9656: Eduskunnalle
9657:
9658: Valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelee tu- kaiset sopimusajat rasittavat työntekijää, joka ly-
9659: hansia valtion työllistämistuella palkattuja työnte- hyen sopimuksen puitteissa saa pinnallisen koke-
9660: kijöitä yleensä alle vuoden mittaisilla työsopimuk- muksen työstä.
9661: silla. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
9662: Yhden vuoden mittainen työsopimusaika on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9663: osoittautunut ongelmalliseksi niin virastotyönan-
9664: tajalle kuin -tekijöillekin. Tehtävät ovat monissa että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarkista-
9665: virastoissa hyvää koulutusta ja kokemusta vaativia. maan työllisyyssäännöksiä siten, että val-
9666: Huomattava osa työsopimusajasta kuluukin hen- tion virastotyötehtävissä työsopimukset
9667: kilökunnalta uuden työntekijän perehdyttämi- voidaan tehdä kahden vuoden mittaisiksi
9668: seen, mikä sitoo vakinaisen henkilöstön aikaa ja ilman työnantajalle tulevaa työsopimuk-
9669: siten kaventaa saatavaa hyötyä. Toisaalta lyhytai- sen vakinaistamisvelvollisuutta.
9670:
9671: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9672:
9673: Tellervo Renko Kalevi Mattila
9674: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas
9675: Juhani Alaranta
9676: 224 1987 vp.
9677:
9678: Toivomusaloite n:o 201
9679:
9680:
9681:
9682:
9683: Renko ym.: Uuden sellu- ja paperitehtaan rakentamisesta Pohjois-
9684: Pohjanmaalle
9685:
9686:
9687: Eduskunnalle
9688:
9689: Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ovat suuret. Pohjanmaan puuvarat ylläpitäisivät uuden puun-
9690: Mera-ohjelma on loppuunsuoritettu, metsäojituk- jalostuslaitoksen. Tavoitteena tulisi olla sellu- ja
9691: set ja -lannoitukset ovat onnistuneet ja puuston paperitehtaan aikaansaaminen Pohjois-Pohjan-
9692: kasvu on kaikkien pääpuulajien osalta suurempi maalle jo lähivuosina.
9693: kuin hakkuut. Harvennushakkuut ovat välttämät- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
9694: tömiä metsänhoidollisista syistä. Energiapuun nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9695: käyttömuotoja tulisi myös tehostaa.
9696: Metsien nykyistä tehokkaampi hyötykäyttö niin ettå· hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9697: puuston kuin muunkin biomassan osalta toisi li- piteisiin uuden sellu- ja paperitehtaan
9698: sää työpaikkoja vaikealle työttömyysalueellemme. aikaansaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalle.
9699: Seutukaavaliiton tutkimuksen mukaan Pohjois-
9700:
9701: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9702:
9703: Tellervo Renko Kalevi Mattila Eino Siuruainen
9704: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
9705: 1987 vp. 225
9706:
9707: Toivomusaloite n:o 202
9708:
9709:
9710:
9711:
9712: Renko ym.: Turvevoimalan ja turpeen jatkojalostuslaitoksen saami-
9713: sesta Siikalatvan-Utajärven-Vaalan alueelle
9714:
9715:
9716: Eduskunnalle
9717:
9718: Maapallon soista on n. 10 % Suomessa ja niistä Turvesoiden hyötykäyttö toisi runsaasti erilaisia
9719: n. 60 % Oulun läänissä. työpaikkoja vaikeille työllisyysalueille Siikalat-
9720: Turvetutkimuksien mukaan valtaosa Oulun van-Utajärven-Vaalan alueelle.
9721: läänin turvesoista on polttoturvesoiksi kelpaavia. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
9722: Turvesoiden kunnostaminen ja käyttösuunnitel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9723: mat on tehtävä riittävän ajoissa ennen polttotur-
9724: peen nostoa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n tur-
9725: Kemira Oy:n turvetutkimuksien mukaan tur- vevoimalan ja turpeen jatkojalostuslaitok-
9726: peen kemiallisen jatkojalostuksen mahdollisuudet sen saamiseksi Siikalatvan-Utajärven-
9727: ovat mitä moninaisimmat. Vaalan alueelle.
9728:
9729: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9730:
9731: Tellervo Renko Kalevi Mattila Eino Siuruainen
9732: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
9733:
9734:
9735:
9736:
9737: 29 2705361
9738: 226 1987 vp.
9739:
9740: Toivomusaloite n:o 203
9741:
9742:
9743:
9744:
9745: Renko ym.: Optoelektroniikkalaboratorion saamisesta Ouluun
9746:
9747:
9748:
9749: Eduskunnalle
9750:
9751: Elinkeinoelämän jälkiteollinen murrosvaihe tuo vuoden optoelektroniikkalaboratorion saaminen
9752: yhä tärkeämmäksi tieteen ja työelämän yhteenso- Ouluun. Tätä kautta hyödynnettäisiin paikkakun-
9753: vittamisen. Korkea taitotieto tulee niveltää mah- nalla olevat henkiset voimavarat käyttöön.
9754: dollisimman pian käytäntöön ja luomaan uusia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9755: työpaikkoja. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9756: Oulu on maamme johtavia teknologiakaupun-
9757: keja, missä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9758: yliopisto ja elinkeinoelämä toimivat kiinteässä yh- optoelektroniikkalaboratorion saamiseksi
9759: teistyössä. Erityisesti elektroniikka-ala on luonut Ouluun jo vuoden 1988 bud.fettipäå'tök-
9760: uutta koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle. szllä.
9761: Teknologia-Oulun tavoitteena on ollut jo usean
9762:
9763: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9764:
9765: Tellervo Renko Juhani Alaranta
9766: Eino Siuruainen Erkki Pulliainen
9767: 1987 rd. 227
9768:
9769: Hemställningsmotion nr 204
9770:
9771:
9772:
9773:
9774: Renlund m.fl.: Om skattelättnader för diabetiker
9775:
9776:
9777:
9778: Till Riksdagen
9779:
9780: Diabetes är en kronisk sjukdom som kräver re- inte har laglig rätt att schematiskt utan verkstäl-
9781: gelbunden vård. En viktig del av vården utgör lande av i lag stipulerade bedömningar bevilja
9782: dieten. 1 synnerhet diabetiker, som vårdas med detta avdrag.
9783: insulin, kräver en noggrann diet. Då dieten är Trots olika framställningar till skattestyrelsen
9784: jämförbar med medicinsk vård borde den således från diabetesförbundet har detta inte lett till
9785: räknas som sjukdomskostnad till den del den önskat resultat. De cirkulär som skattestyrelsen
9786: överstiger normala matkostnader. Diabetikers skickat ut till skattenämnderna i detta ärende
9787: merkostnader för maten har i allmän beskatt- med uppmaning att inta en positiv inställning till
9788: ningspraxis tyvärr inte accepterats såsom enligt denna fråga, har i de flesta fall gett ett negativt
9789: IFSkL 29 § avdragbara kostnader. Man har inte resultat om man bortser från ett fåtal kommuner.
9790: heller godkänt att dietmaten räknas som utgifter Då diabetiker bevisligen har rätt avsevärda mer-
9791: tillhörande inkomstens förvärvande med hänvis- kostnader för att klara sin sjukdom borde avdrag
9792: ning till IFSkL 25 § och samma lags 27 §. f~r en del av matkostnaderna beviljas vid beskatt-
9793: Enligt IFSkl 31 § kan om den skattskyldiges mngen.
9794: skattebetalningsförmåga väsentligen nedgått be- Med hänvisning till det ovanstående föreslås
9795: viljas ett avdrag för nedsatt skattebetalningsför- vördsamt att riksdagen ville hemställa
9796: måga med beaktande av de inkomster och den
9797: förmögenhet, som står till hans och hans familjs att regeringen i skyndsam ordning måt-
9798: förfogande. Detta stadgande förutsätter en pröv- te vidtaga åtgärder för att diabetikerna för
9799: ning, som i de flesta fall har lett till att inget av- de merkostnader de har såsom en följd av
9800: drag har beviljats för diabetikernas merkostnader sin sjukdom beviljas rätt tili avdrag vid
9801: för maten. Endast ett fåtal kommuner i vårt land beskattningen för maten ttll den del det
9802: har godkänt dessa avdrag. Skattenämnderna har överstiger normala matkostnader.
9803: ofta som motivering till sina beslut framfört att de
9804:
9805: Helsingfors den 10 april 1987
9806:
9807: Boris Renlund Gunnar Jansson
9808: Elisabeth Rehn Håkan Malm
9809: Henrik Lax
9810: 228 1987 vp.
9811:
9812: Toivomusaloite n:o 204 Suomennos
9813:
9814:
9815:
9816:
9817: Renlund ym.: Diabetesta sairastaville potilaille annettavista vero-
9818: helpotuksista
9819:
9820:
9821: Eduskunnalle
9822:
9823: Diabetes on krooninen sairaus, joka vaatii sään- nykset. Verolautakunnat perustelevat usein pää-
9824: nöllistä hoitoa. Tärkeä osa hoidosta on dieetti. töksiään sillä, että niillä ei ole mitään laillista
9825: Erityisesti ne diabeetikot, joita hoidetaan insulii- oikeutta summittaisesti ilman lain edellyttämää
9826: nilla, joutuvat noudattamaan tarkkaa dieettiä. harkintaa myöntää tämän laatuista vähennystä.
9827: Kun dieetti on verrattavissa lääkehoitoon, sen Huolimatta siitä, että diabetesliitto on tehnyt
9828: tulisi näin ollen olla sairauskustannus normaa- useita esityksiä verohallitukselle, ei toivottua tu-
9829: lien ravintokustannusten ylittävältä osalta. Dia- losta ole saatu aikaan. Verohallituksen tämän
9830: beetikon ylimääräisiä ravintokustannuksia ei ylei- asian johdosta verolautakunnille lähettämät kier-
9831: sen verotuskäytännön mukaan ole hyväksytty tokirjeet, joissa kehotetaan asennoitumaan myön-
9832: TVL:n 29 §:n mukaisina vähennyskelpoisina me- teisesti tähän asiaan, ovat useimmissa tapauksissa
9833: noina. Myöskään ei ole hyväksytty sitä, että dieet- johtaneet kielteisiin tuloksiin muutamia harvoja
9834: tiruoka olisi tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen kuntia lukuun ottamatta. Kun diabeetikolla to-
9835: tarvittava kustannus TVL:n 25 §:n nojalla ja sa- distettavasti on huomattavat kulut sairautensa
9836: man lain 27 §:n nojalla. hoitamisesta, verotuksessa tulisi myöntää vähen-
9837: TVL:n 31 §:n mukaan voidaan myöntää vero- nys osasta ravintokustannuksia.
9838: velvollisen alentuneesta maksukyvystä johtuva Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9839: alennus, jos verovelvollisen maksukyky on olen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9840: naisesti alentunut tällöin ottaen huomioon hänen
9841: ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja va- että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toimen-
9842: rallisuus. Tämä säädös edellyttää harkintaa, joka piteisiin, jotta diabeetikoille myönnettäi-
9843: useimmissa tapauksissa on johtanut siihen, että szin oikeus vähentää sairaudesta aiheutu-
9844: diabeetikoille ei ole myönnetty ravinnon lisäkus- vat lisäkustannukset verotuksessa szftä osin
9845: tannuksista aiheutuvaa vähennystä. Vain harvat kuin ne ovat tavalliset ravintokustannuk-
9846: maamme kunnat ovat hyväksyneet tällaiset vähen- set ylittäviä kustannuksia.
9847:
9848: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
9849:
9850: Boris Renlund Gunnar Jansson
9851: Elisabeth Rehn Håkan Malm
9852: Henrik Lax
9853: 1987 vp. 229
9854:
9855: Toivomusaloite n:o 205
9856:
9857:
9858:
9859:
9860: Riihijärvi ym.: Ajoneuvokaluston liikevaihtoveron osuuden palaut-
9861: tamisesta kuorma-autoilijoille
9862:
9863:
9864: Eduskunnalle
9865:
9866: Kuorma-autoilijoiden ajokaluston hinta on veron osuus ajokalustosta palautettavaksi, koska
9867: puutavaranajovarusteisena noin yhden miljoonan taksiautoilijat saavat puolestaan autoveron palau-
9868: ja soralavavarustein noin 500 000 markan suurui- tusta aina 32 000 markan määrään saakka.
9869: nen. Pankkilainojen korot muodostavat suuren Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
9870: menoerän, ja varsinkin kehitysaluemaakunnissa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9871: on ajoittain pitkiäkin kausia, jolloin ajoja ei ole
9872: saatavissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ajo-
9873: Koska kuorma-autoilijoiden velkakierre ja vuo- neuvokaluston liikevaihtoveron osuuden
9874: desta toiseen toistuva ajojen puute aiheuttavat ta- palauttamiseksi ammattimatsesti toimivzl-
9875: loudellisia vaikeuksia, tulisi ammattimaisesti toi- le kuorma-autozlijozlle.
9876: miville kuorma-autoilijoille myöntää liikevaihto-
9877:
9878: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9879:
9880: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
9881: 230 1987 vp.
9882:
9883: Toivomusaloite n:o 206
9884:
9885:
9886:
9887:
9888: Riihijärvi ym.: Työllistämistoimenpiteiden tehostamisesta valtion
9889: virastoissa ja laitoksissa
9890:
9891:
9892: Eduskunnalle
9893:
9894: Työttömissä henkilöissä on useita satoja sellai- Ede 1:;: olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9895: sia, jotka voisivat hyödyttää valtiota työskentele- tavasti e askunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9896: mällä valtion virastoissa tai laitoksissa sen sijaan,
9897: että yhteiskunta ei käytä hyväkseen heidän työ- että hallitus ryhtyisi kti"reellisesti toi-
9898: panostaan. mti"n työttömien työllisttl"miseksi valtion
9899: Kuten toisaalta tiedämme, valtion virastoissa ja virastoissa ja laitoksissa.
9900: laitoksissa on paljon tekemätöntä työtä ja paperei-
9901: den kulku päättäjille asti on hidasta.
9902:
9903: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9904:
9905: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
9906: 1987 vp. 231
9907:
9908: Toivomusaloite n:o 207
9909:
9910:
9911:
9912:
9913: T. Roos ym.: Sähkövoimalaitoksen rakentamisesta Parkanoon
9914:
9915:
9916:
9917:
9918: Eduskunnalle
9919:
9920: Parkano on osa pohjoisen Satakunnan vaikeata Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9921: työttömyysaluetta. Pysyvien työpaikkojen saami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9922: nen paikkakunnalle on siis välttämätöntä. muksen,
9923: Parkanossa ja lähikunnissa on isot puu- ja tur-
9924: vevarat. Niiden hyödyntäminen tähänastista te- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tur-
9925: hokkaammin palvelisi myös alueen työllisyyden pee//a ja puulla toimivan sähkövoimalai-
9926: hoitoa. toksen saamiseksi Parkanoon.
9927:
9928: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9929:
9930: Timo Roos Raimo Vuoristo
9931: Heikki Rinne Mikko Elo
9932: 232 1987 vp.
9933:
9934: Toivomusaloite n:o 208
9935:
9936:
9937:
9938:
9939: Rusanen ym.: Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n toimintaedellytysten
9940: turvaamisesta
9941:
9942:
9943: Eduskunnalle
9944:
9945: Mikkelin läänin yrityskanta muodostuu pääosil- ly siirtyy valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
9946: taan pk-yrityksistä. Yritysten kehittämistoimin- kauppa- ja teollisuusministeriöön. Ministeriön
9947: nan aktivoimiseksi nähtiin tärkeäksi perustaa Mik- asettama tietotekniikkatyöryhmä on väliraportis-
9948: keliin yksikkö, joka voisi toimia kiinteässä yhteis- saan todennut keskusten tarpeellisuuden Suomen
9949: työssä Teknologian kehittämiskeskuksen Lap- talouselämän alueellisen kehittämisen kannalta
9950: peenrannan tuotekehitys- ja markkinointiyksikön sekä esittänyt valtionapuperiaatteet. Työryhmän
9951: kanssa ja joka avustaisi yrityksiä niiden kehittä- kannanoton mukaan valtionapu olisi projekti-
9952: mishankkeissa. luonteista ja kohdistuisi keskusten perustamisvai-
9953: Huhtikuussa 1985 Mikkelin kaupunki sopi työ- heeseen sekä kehittämishankkeisiin, kun taas nii-
9954: voimaministeriön kanssa tietotekniikka- ja tuote- den pysyvän toiminnan tulisi muodostua itsestään
9955: kehityskeskuksen kokeilunluonteisesta perustami- kannattavaksi.
9956: sesta Mikkeliin. Välittömästi sen jälkeen Mikkelin Teknologiakeskuksen toiminnan käynnistymi-
9957: kaupunki, Mikkelin Kauppakamari, Etelä-Savon sen kannalta olisi tärkeää saada käynnistäruisvai-
9958: Osuuspankki, Suur-Savon Osuuspankkiliitto ja heeseen riittävä yhteiskunnan taloudellinen tuki,
9959: Etelä-Savon Säästöpankki perustivat Mikkelin jotta toiminnan edellyttämät palveluvalmiudet
9960: Teknologiakeskus Oy:n. kyettäisiin luomaan.
9961: Teknologiakeskuksen tavoitteena on toisaalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9962: edistää tietotekniikan hyväksikäyttöä ja toisaalta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9963: avustaa niitä niiden tuotekehityshankkeiden läpi-
9964: viennissä. että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
9965: Vuoden 1986 alusta osakeyhtiömuotoisten tie- tei.riin Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n
9966: totekniikkakeskusten valtionapuasioiden käsitte- toimintaresurssien turvaamiseksi.
9967:
9968: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9969:
9970: Pirjo Rusanen Pertti Hietala
9971: 1987 vp. 233
9972:
9973: Toivomusaloite n:o 209
9974:
9975:
9976:
9977:
9978: Ryynänen ym.: Käsityönä valmistetun kotiteollisuustuotteen liike-
9979: vaihtoverovapaudesta
9980:
9981:
9982: Eduskunnalle
9983:
9984: Kotiteollisuustuotteiden valmistaminen käsi- Asiaa voitaisiin ratkaisevasti auttaa, jos liikevaih-
9985: työnä on erittäin arvokas asia. Sen kulttuuri-, tovero poistettaisiin tavaran alkutuottajan käyttä-
9986: sosiaali- ja elinkeinopoliittinen merkitys on vain mästä raaka-aineesta.
9987: kasvamassa. Se on sitä erikoisesti tänä aikana, jol- Maassamme to1m11 kotiteollisuusyhdistysten
9988: loin yhä vähemmän on ihmisille sopivaa tuottavaa koko maan kattava organisaatio neuvonta-asemi-
9989: työtä tarjolla. Osatyökykyisille ja osa-aikatyötä tar- neen. Esim. näiltä neuvonta-asemilta voitaisiin
9990: vitseville siitä voi muodostua merkittävä toimeen- järjestää alkuvalmistajille raaka-aineita ilman lii-
9991: tulon lähde. Mutta se voi myös olla päätyönä ja kevaihtoveroa.
9992: tuottaa kotimaan markkinoille ja myös ulkomaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
9993: vientiin korkeatasoista suomalaista käsityötä. Tuo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9994: tannon kannattavuuden tiellä on kuitenkin estei-
9995: tä, jotka haittaavat ratkaisevalla tavalla työn kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kä-
9996: nattavuutta. Suurin haittatekijä on liikevaihtove- sityönä valmistetun kotiteollisuustuotteen
9997: ro sillä raaka-aineella, jota valmistaja käyttää. vapauttamiseksi liikevaihtoverosta.
9998:
9999: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10000:
10001: Mirja Ryynänen Juhani Alaranta
10002:
10003:
10004:
10005:
10006: 30 2705361
10007: 234 1987 vp.
10008:
10009: Toivomusaloite n:o 210
10010:
10011:
10012:
10013:
10014: Ryynänen: Valtion virastotalon rakentamisesta Maaningalie
10015:
10016:
10017:
10018:
10019: Eduskunnalle
10020:
10021: Maaningalla tarvittavia valtion toimistotiloja ja nan kokous kerran kuussa, kunnan vuokraamissa
10022: kokoustiloja on tähänastisissa neuvotteluissa tiloissa, jotka tarvittaisiin kunnan omaan käyt-
10023: yleensä suunniteltu tulevaan kunnan virastota- töön. Nykyiset tilat ovat myös epätarkoituksen-
10024: loon, joko valtion tai kunnan toteuttamana. Kun- mukaiset Kansaneläkelaitoksen tarpeisiin.
10025: nan virastotalon rakentaminen on kuitenkin vielä Maaningan kunta on vuonna 1986 tehnyt Kan-
10026: kaukana edessäpäin, koska sen suunnitteluakaan saneläkelaitokselle aloitteen B-toimiston perusta-
10027: ei ole vielä aloitettu. Hanketta ovat lykänneet misesta Maaningalle, mutta sitä ei ole vielä hyväk-
10028: aikaisemmat suuret rakennushankkeet, haja-asu- sytty. Suurimpana esteenä lienee sopivien tilojen
10029: tusalueiden vesihuoltotyöt ja kunnan tulevaisuu- puuttuminen. Toimisto tulisi olemaan avoinna
10030: den kannalta ensiarvoisen tärkeä tonttimaan han- viitenä päivänä viikossa.
10031: kinta. Postitoimisto toimii kunnan vuokraamissa ti-
10032: Mikäli valtio itse rakentaisi tarvitsemansa tilat, loissa, jotka on rakennettu v. 1971. Posti on il-
10033: valtion virastotalon, se helpottaisi ratkaisevasti moittanut varaavansa uudet tilat tulevasta kunnan
10034: kunnan virastotalon rakennushankkeen toteutta- virastotalosta (mikäli ei erillistä valtion virastota-
10035: mista ja nopeuttaisi sitä. Samalla pystyttäisiin pa- loa rakennettaisi). Nykyiset postin tilat sopisivat
10036: rantamaan merkittävästi maaninkalaisten yhteis- liiketiloiksi.
10037: kunnallisia palveluja. Nimismiespiitiliä ei toistaiseksi ole toimitiloja
10038: Maaningan kirkonkylässä tarvitaan toimitiloja Maaningalla. Kuntalaiset ovat esittäneet toivo-
10039: ainakin seuraaville valtion virastoille: muksia, että Siilinjärven nimismiespiitiliä olisi si-
10040: vutoimisto siellä mm. erilaisten lupien ja muun
10041: Arvioitu tilantarve m 2 ''paperisodan'' hoitamista varten ja että paikka-
10042: Työvoimatoimisto 120 kunnalla päivystäisi aina yksi poliisi.
10043: Kansaneläkelaitos 120 Verotoimisto toimii Maaningalla toistaiseksi
10044: Postitoimisto 150 vain siten, että verojen nähtävilläpito kahden vii-
10045: Nimismiespiiri 60 kon ajan syksyllä tapahtuu kunnan tiloissa, kansa-
10046: Verotoimisto 100 laisopiston salissa. Verolautakunta, perintövero-
10047: Yhteensä 550m 2 lautakunta ja tutkijalautakunta pitävät kokouk-
10048: sensa kunnan kokoustiloissa.
10049: Huonetila-arviossa on otettu huomioon vain Verotoimiston palvelua pitäisi tehostaa perusta-
10050: varsinaiset toimistotilat, siitä puuttuvat mm. käy- malla Maaningalie sivutoimisto.
10051: tävät, sosiaaliset tilat yms. yleiset tilat. Kokonais- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
10052: tarve olisi ehkä 800-1 000 m 2 • vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10053: Työvoimatoimisto toimii viitenä päivänä viikos-
10054: sa, nykyisin kunnan vuokraamissa tiloissa, jotka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
10055: tarvittaisiin kunnan omaan käyttöön. piteisiin valtion virastotalon suunnittele-
10056: Kansaneläkelaitos toimii nykyisin kahtena päi- miseksi ja rakentamiseksi Maaningalle.
10057: vänä viikossa, lisäksi on sosiaalivakuutustoimikun-
10058:
10059: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10060:
10061: Mirja Ryynänen
10062: 1987 vp. 235
10063:
10064: Toivomusaloite n:o 211
10065:
10066:
10067:
10068:
10069: Ryynänen: Maaningan saattamisesta I perusvyöhykkeen kunnaksi
10070:
10071:
10072:
10073: Eduskunnalle
10074:
10075: Vuoden 1982 alusta lukien Maaninka on kuulu- seen kuin valtatien n:o 5 varressa sijaitsevat suu-
10076: nut II perusvyöhykkeen B-tukialueeseen, kun se remmat kunnat Leppävirta, Lapinlahti ja Iisalmi.
10077: aikaisemmassa luokituksessa kuului I perusvyö- Elinkeinorakenteensa ja kehittyneisyytensä puo-
10078: hykkeeseen. Maaninka on vanhaa maatalousaluet- lesta Maaninka on paremmin verrattavissa naapu-
10079: ta, jolla maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista rikuntiin Pielavesi, Tervo ja Karttula, jotka kuulu-
10080: on vieläkin yli 50 %. Kuluneiden viiden vuoden vat tukialueeseen II A.
10081: aikana on osoittautunut, ettei kunnan elinkeino- Maaninka on selvästi kärsinyt nykyisen aluejaon
10082: rakenteen monipuolistuminen ja uusien työpaik- epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä käy ilmi mm.
10083: kojen syntyminen ole ollut riittävää korvaamaan Pohjois-Savon seutukaavaliiton ja Kuopion lää-
10084: työpaikkojen vähenemistä maataloudessa. Tästä ninhallituksen 20.3.1987 julkistamasta selvityk-
10085: johtuen myös asukasluku on laskenut 171 henki- sestä ''Alueelliset kehittyneisyyserot Pohjois-Sa-
10086: löllä. Vuoden 1981 henkikirjoitettu asukasluku vossa", jonka mukaan Maaninka on kuntien väli-
10087: oli 4 436 ja vuoden 1986 vastaavasti 4 265. sessä vertailussa pudonnut kaksi sijaa alemmaksi
10088: Samanaikaisesti on Maaningan suurempien vuoden 1985 vastaavasta selvityksestä.
10089: naapurikuntien, Kuopion ja Siilinjärven asukaslu- Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioitta-
10090: ku voimakkaasti kasvanut. Mielestäni niiden ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksti toivomuksen,
10091: Maaningan välisen porrastuksen aluejaossa tulee
10092: olla nykyistä suurempi. Koska Maaninka ei pysty että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10093: tarjoamaan kaupunkitasoisia palveluja, tulee edes aluepoliittisen aluejaon muuttamiseksi
10094: aluepoliittisen tuen aloittaville yrityksille olla tääl- siten, että Maaninka määrätään kuulu-
10095: lä selvästi suurempi. maan I perusvyöhykkeeseen.
10096: Nykyisin Maaninka kuuluu samaan tukialuee-
10097:
10098: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10099:
10100: Mirja Ryynänen
10101: 236 1987 vp.
10102:
10103: Toivomusaloite n:o 212
10104:
10105:
10106:
10107:
10108: Saari ym.: Kauppa- ja teollisuusministeriön investointiavustusten
10109: myöntämisestä nykyistä korkeampina
10110:
10111:
10112: Eduskunnalle
10113:
10114: KTM:n investointi-, käynnistys- ja tuotekehi- Monessa tapauksessa myöskin verotukselliset ja
10115: tysavustusrahoja jäi vuonna 1984 käyttämättä julkisen byrokratian aiheuttamat syyt puoltaisi-
10116: noin 130 miljoonaa markkaa. Käyttämättä jäämi- vat 5 prosentin investointiasteen korottamista kor-
10117: nen ei suinkaan johdu pääsääntöisesti siitä väite- keammaksi. Joutuuhan investointiavustus varsin
10118: tystä seikasta, että mainituille rahoille ei olisi pe- usein yrityksen tuloksessa suoraan verotettavaksi ja
10119: rusteltuja hakemuksia riittävästi. Hakemuksia on avustuksesta jopa yli puolet palautuu välittömästi
10120: ollut runsaasti. Hylättyjä päätöksiä on tehty liian veronsaajille. Kun otetaan lisäksi huomioon se,
10121: usein ja KTM:n päätökset ovat lähes poikkeukset- että avustusta saaneille investoinneille asetetaan
10122: ta noudattaneet avustusten harkintarajojen alara- usein kustannuksia lisääviä ehtoja ja jo hakume-
10123: joja. Useissa tapauksissa noudatettu käytäntö on nettely sinänsä on suhteellisen monimutkainen, ei
10124: perusteeton ja hyvin epäoikeudenmukainen. Esi- viiden prosentin investointiavustusta kannata edes
10125: merkkinä voidaan mainita Vaasan läänin Suo- anoa, jos ainoina seurausvaikutuksina ovat kasva-
10126: menselän alueet. Näilläkin alueilla noudatetaan nut byrokratia ja jossakin määrin parantunut ve-
10127: jo muutenkin alhaisia viiden prosentin investoin- ronmaksukyky.
10128: tiavustusrajoja aivan pääsääntöisesti. Tämä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10129: ole alueen yrittäjiä kohtaan epäoikeudenmukaista tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10130: yksistään Vaasan läänin sisäisen vertailun perus-
10131: teella, vaan myös valtakunnallisesti. Onhan Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
10132: menselän jääminen kehityksessä jälkeen varsin sel- vestointiavustusten myöntämiseksi nykyis-
10133: keästi osoitettavissa. Suomenselän tulotaso asu- tä korkeampina, selvästi jälkeen jäänezllä
10134: kasta kohti on ainoastaan noin 60 prosenttia val- alueilla pääsääntöisesti harkintarajojen
10135: takunnan keskimääräisestä asukaskohtaisesta tulo- ylärajojen mukaisina.
10136: tasosta.
10137:
10138: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10139:
10140: Aapo Saari Seppo Pelttari
10141: Juhani Alaranta Anneli Jäätteenmäki
10142: 1987 vp. 237
10143:
10144: Toivomusaloite n:o 213
10145:
10146:
10147:
10148:
10149: Saari ym.: Turveteknologian kehittämiskeskuksen perustamisesta
10150: Vapo Oy:n Haukinevan tehtaalle
10151:
10152:
10153: Eduskunnalle
10154:
10155: Kokonaan Suomen valtion omistama Vapo Oy erinomaiset puitteet niin ymparolVlen laajojen
10156: on tehnyt päätöksen Peräseinäjoen kunnassa si- turvekenttiensä, koulutetun henkilökuntansa,
10157: jaitsevan Haukinevan turvekoksitehtaan toimin- tehdaskiinteistönsä ja tehtaan laboratorion laite-
10158: nan keskeyttämisestä vuoden 1988 aikana. Pää- varustuksenkin puolesta turveteknologian kehittä-
10159: töksen seurauksena kyseiseltä tehtaalta loppuu miskeskukselle, joka keskittyisi turvetuotannon
10160: noin 90 työpaikkaa. Kyseisen tehtaan henkilö- kehittämiseen liittyviin tehtäviin, polttoturpeen
10161: kunta on pitkälle koulutettua ammattihenkilö- laadun valvontaan liittyviin tehtäviin ja kasvutur-
10162: kuntaa, jolla on runsaasti turveteknologiaan liitty- peen laadun valvontaan liittyviin tehtäviin.
10163: vää taitotietoa ja vain osalla heistä on mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10164: suus sijoittua ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10165: lähialueille.
10166: Kasvava turvetuotanto, niin kasvu- kuin ener- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tur-
10167: giakäyttöönkin, vaatisi runsaasti lisää tutkimus- ja veteknologian kehittämiskeskuksen perus-
10168: kehitystoimintaa. Alkuperäisessä tarkoituksessa tamiseksi toimintansa keskeyttävälle Vapa
10169: toimintansa keskeyttävä Haukinevan tehdas loisi Oy:n Haukinevan tehtaalle.
10170:
10171: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10172:
10173: Aapo Saari Juho Sillanpää Jarmo Wahlström
10174: Jorma Fred Raimo Vistbacka Martti Korkia-Aho
10175: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola Kirsti Ala-Harja
10176: Anneli Jäätteenmäki
10177: 238 1987 vp.
10178:
10179: Toivomusaloite n:o 214
10180:
10181:
10182:
10183:
10184: Saari: Suomenselkä-projektia koskevien ehdotusten toteuttamisesta
10185:
10186:
10187:
10188: Eduskunnalle
10189:
10190: Suomenselän kehittämistyötä on tehty toimi- Suomenselkä-projektiin ovat kuuluneet Etelä-
10191: kunta- ja työryhmätyöskentelynä muutaman vuo- Pohjaomaalta Jalasjärven, Peräseinäjoeo, Kari-
10192: den ajan. Kehittämistyössä ovat luonnonmaantie- joen, Isojoen, Kauhajoen, Evijärven, Lappajär-
10193: teelliset tekijät olleet määräävioä tekijöinä, kun ven, Vimpelio, Kortesjärveo, Kuortaoeeo, Soinio
10194: Suomenselän alueen rajoja on määritelty. ja Lehtimäen kunnat sekä Alajärveo, Alavuden ja
10195: Suomenselkä-toimikunta on esittänyt valtio- Ähtärio kaupungit. Ylistaro kuuluu kehittynei-
10196: neuvostolle, että kun kehittämistoimeopiteitä syysedellytyksiltääo samaan luokkaan.
10197: Suomenselällä sovelletaan, tarkoitetaan kohde- Sittemmin onkin kyetty erilaisin keinoin vai-
10198: alueella lähinnä luonnonmaantieteellistä Suo- kuttamaan myönteisesti Suomenselkä-kuntien ke-
10199: meoselkää, mutta myös sellaisia tähän alueeseen hittämiseen esim. ottamalla huomioon kuntien
10200: välittömästi liittyviä kuntia, joiden olot, kehittä- kehittyneisyyserot asuntotuotantomäärärahojen
10201: mistarve ja kehittämismahdollisuudet ovat rin- Jaossa.
10202: nastettavissa luonnonmaantieteellisen Suomense- Mainitut kunnat kärsivät kuitenkin edelleen
10203: län heikosti kehittyneisiin kuntiin. Lähes samao- mm. raskaasta työttömyydestä ja ovat monin
10204: sisältöiseo aluejakoehdotuksen teki myös valtio- eri tavoin kehittymisedellytyksiltään heikossa ase-
10205: neuvoston periaatepäätöstä asiasta valmistellut massa.
10206: työryhmä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
10207: Valtioneuvosto päätyi kuitenkin 10.7.1980 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10208: Suomenselkää koskevassa periaatepäätöksessään
10209: esittämään verraten yksiselitteistä tukitoimenpi- että hallitus osoittaisi varoja Suomen-
10210: teiden kohdentamisaluetta, kuitenkin siten, että selkä-projektin jatkotoimenpiteiden vauh-
10211: eri hallinnonaloilla pyritään toteuttamaan toi- dittamiseksi.
10212: meopiteet alueen kuntien ongelmien vaikeusaste
10213: huomioon ottaen.
10214:
10215: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10216:
10217: Aapo Saari
10218: 1987 vp. 239
10219:
10220: Toivomusaloite n:o 215
10221:
10222:
10223:
10224:
10225: Saastamoinen: Tieteellisen kirjallisuuden vapauttamisesta liikevaih-
10226: toverosta
10227:
10228:
10229: Eduskunnalle
10230:
10231: Tieteellisten kirjojen hinnat ovat viime vuosien voitaisiin luoda kestävämmät resurssit, on välttä-
10232: aikana huomattavasti nousseet. Samaan aikaan ei mätöntä, että siihen tarvittava kirjallisuus on ny-
10233: kuitenkaan tieteellisten kirjastojen hankintamää- kyistä edullisemmin saatavilla.
10234: rärahoja ole lisätty. Tämä on johtanut tilantee- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
10235: seen, jossa opiskelijoille ja tutkijoille välttämätön hyväksyttäväksi toivomuksen,
10236: lähdemateriaali on tullut yhä vaikeammin saata-
10237: vaksi. Kun edelleen opiskelijoiden taloudelliset että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
10238: resurssit eivät olennaisesti ole lisääntyneet, muo- ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
10239: dostuu opiskelussa välttämättömän kirjallisuuden tyisi toimiin tieteellisen kirjallisuuden
10240: hankinta heille kohtuuttomaksi rasitukseksi. vapauttamiseksi liikevaihtoverosta.
10241: Jotta tieteenharjoittamiselle ja sen opiskelulle
10242:
10243: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10244:
10245: Riitta Saastamoinen
10246: 240 1987 vp.
10247:
10248: Toivomusaloite n:o 216
10249:
10250:
10251:
10252:
10253: Sasi ym.: Tuki- ja lainoitusjärjestelmän luomisesta vanhojen teol-
10254: lisuustilojen saneeraukseen
10255:
10256:
10257: Eduskunnalle
10258:
10259: Erityisesti Etelä-Suomen teollisilla alueilla vai- tavaa eikä asiaa voida ratkaista pelkästään kuntien
10260: kuttava rakennemuutos jatkuu vielä pitkään. Ra- toimenpiteillä. Tästä syystä ongelman ratkaisu
10261: kennemuutoksen seurauksena jää käytöstä paljon edellyttää valtion tukitoimiaavustuksinaja lainoi-
10262: vanhoja teollisuustiloja. Usein tilat ovat rakennus- na. Oikein järjestettynä saneeraustoimilla voidaan
10263: teknisesti käyttökelpoisia, vaikka eivät tuotannol- edistää yritystoiminnan kehittymistä ja näin välil-
10264: liseen toimintaan sellaisinaan sovellukaan. Erityi- lisesti sekä välittömästikin vaikuttaa myönteisesti
10265: sesti Etelä-Suomen teollisuuskeskuksissa on jää- rakennemuutospaikkakuntien vaikeaan työllisyy-
10266: mässä tyhjiksi suuria teollisuusrakennuksia, joita teen.
10267: rakennushistoriallisista ja ympäristösyistä ei voida Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10268: myöskään hävittää. Tilojen uudelleenkäytön jär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10269: jestäminen on muodostumassa vaikeaksi ongel- sen,
10270: maksi, sillä vanhojen teollisuustilojen saaminen
10271: nykyaikaiseen tuotantokäyttöön edellyttää huo- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
10272: mattavia saneerauksia. vanhojen teollisuustilojen saneerauksen
10273: Vanhojen teollisuustilojen uudelleen käyttöön vaatiman tuki- ja lainoitusjärjestelmän
10274: saattaminen ei yleensä ole taloudellisesti kannat- aikaansaamiseksi.
10275:
10276: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10277:
10278: Kimmo Sasi Marjatta Stenius-Kaukonen Lea Mäkipää
10279: Sulo Aittoniemi Reijo Lindroos Erkki Pystynen
10280: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Heikki A. Ollila
10281: Matti Hokkanen Anneli Taina Jorma Rantanen
10282: Matti Maijala Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
10283: 1987 vp. 241
10284:
10285: Toivomusaloite n:o 217
10286:
10287:
10288:
10289:
10290: Savela: Aluepoliittisen lainsäädännön uudistamisesta ja aluepoliit-
10291: tisten toimien tehostamisesta
10292:
10293:
10294: Eduskunnalle
10295:
10296: Aluepolitiikan keinoin on saatu maassamme - alueellisen rahapolitiikan keinot otetaan
10297: myönteistä kehitystä aikaan. Kuitenkin aluepoli- käyttöön
10298: tiikkaan on viime aikoina kohdistettu myös arvos- - työnantajan sosiaaliturvamaksu porraste-
10299: telua. Ne ongelmat, joiden takia aluepolitiikkaa taan alueellisesti
10300: alettiin harjoittaa, ovat suoritetuista toimenpi- - aluepoliittisten avustusten soveltamistasaa
10301: teistä huolimatta edelleenkin olemassa. Esimer- nostetaan vaikeimmassa asemassa olevissa kehitys-
10302: kiksi Oulun läänin työttömyys on noin kaksinker- aluekunnissa
10303: tainen maan keskitasoon nähden, tulotaso viiden- - kuntien kantokykyluokituksen perusteita
10304: neksen alle maan keskitason ja äyrin hinta maan muutetaan siten, että se nykyistä paremmin ottaa
10305: korkeimpia. huomioon heikoimpien kuntien todellisen talou-
10306: Aluepolitiikkaa tarvitaan myös jatkossa. Sitä on dellisen tilanteen.
10307: tehostettava ja uudistettava. Aluepolitiikan tehos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
10308: tamiseen ja uudistamiseen voidaan käyttää mm. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10309: seuraavia toimia:
10310: - työpaikkakasvu ohjataan sinne, missä on että hallitus ryhtyisi kiireelliszi'n toimen-
10311: työvoimaa piteisiin aluepoliittisen lainsäädännön ja
10312: - sijainninohjausta tehostetaan muiden toimenpiteiden saattamiseksi ti-
10313: - valtion virastoja ja laitoksia tai niiden osa- laan, joiden avulla alueelliset erot maas-
10314: tehtäviä siirretään pääkaupunkiseudulta muualle samme voidaan tasoittaa ja saattaa kansa-
10315: - väliportaan hallinnon kehittämiseksi siirre- laisemme elinolosuhteittensa ja toimeen-
10316: tään keskushallinnosta tehtäviä, toimivaltaa ja tulonsa puolesta mahdollisimman tasaver-
10317: henkilökuntaa lääneihin taiseen asemaan.
10318:
10319: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10320:
10321: Oiva Savela
10322:
10323:
10324:
10325:
10326: 31 2705361
10327: 242 1987 vp.
10328:
10329: Toivomusaloite n:o 218
10330:
10331:
10332:
10333:
10334: Savolainen ym.: Maakaasuputken rakentamisesta Länsi-Suomeen
10335: Forssan seudun energiatarpeet huomioiden
10336:
10337:
10338: Eduskunnalle
10339:
10340: Neuvostoliiton kaupan epätasapaino sekä myös aluepoliittiset sekä ulkomaankauppaan ja
10341: muuttunut energiapoliittinen tilanne vaativat pi- työllisyyteen liittyvät tekijät.
10342: kaisia ratkaisuja maakaasun käytön lisäämiseksi Forssa on pitkään kärsinyt teollisuuden raken-
10343: Suomessa. nemuutoksista. Työttömien sekä lomautettujen
10344: Maakaasun käytön lisäämisen edellytyksenä on määrät Forssan seudulla ovat pitkään olleet maa-
10345: kaasuverkoston laajentaminen Länsi-Suomeen. kunnan korkeimpia. Seudun vahvasti Neuvosto-
10346: Hankkeen kannattavuus edellyttäisi kauppa- ja liiton kauppaan nojaavan teollisuuden tarpeet tu-
10347: teollisuusministeriön työryhmän selvityksen mu- lisi ottaa vakavasti huomioon maakaasuverkoston
10348: kaan noin 400 milj. m 3 :n suuruista maakaasun laajentamishanketta harkittaessa.
10349: vuosikulutusta Länsi-Suomessa. Nykyisillä kaasun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10350: hinnoilla verkoston laajentaminen edellyttäisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10351: myös valtiovallan osallistumista hankkeen kustan-
10352: nuksiin. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10353: Verkostoa laajennettaessa tulisi ottaa huomioon piteisiin maakaasuverkoston laajentami-
10354: myös Forssan seudun energiatarpeet, joiden on ar- seksi Länsi-Suomeen siten, että otettaisiin
10355: vioitu olevan noin 50 milj. m 3 vuodessa. huomioon myös Forssan seudun energia-
10356: KTM:n maakaasutyöryhmän mielestä länsiput- tarpeet.
10357: ken vaikutuksia tutkittaessa tulisi ottaa huomioon
10358:
10359: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10360:
10361: Lea Savolainen likka Joenpalo Hannu Tenhiälä
10362: Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle Jouko Skinnari
10363: Ulla Puolanne Tapani Mörttinen Arto Lapiolahti
10364: Sirpa Pietikäinen Matti Viljanen Ritva Vastamäki
10365: Iiro Viinanen
10366: 1987 vp.
10367: 243
10368:
10369: Toivomusaloite n:o 219
10370:
10371:
10372:
10373:
10374: Seppänen: Eräiden myyntivoittojen verottamisesta
10375:
10376:
10377:
10378:
10379: Eduskunnalle
10380:
10381: Suomessa on vuosina 1985-1987 ollut käyn- sietämättömällä tavalla, ehdotan eduskunnan hy-
10382: nissä kaikkien aikojen mittavin rahan jako yri- väksyttäväksi toivomuksen,
10383: tyksiltä yksityisille. Yritysomaisuutta, joka useim-
10384: miten on hankittu yrityksiin verottomalla tulora- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10385: hoituksella, on yrityskaupoin siirretty kansalaisilta piteisiin, niin että muiden työhön perus-
10386: yrityksille kymmenien miljardien markkojen ar- tuvia mutta asianomaisten myyntivoitto-
10387: vosta. jen saa;i"en itsensä työhön perustumatto-
10388: Koska verottomat tai aliverotetut myyntivoitot mia myyntivoittoja ruvettaisiin verotta-
10389: vääristävät suomalaisen yhteiskunnan tulonjakoa maan nzi"n kuin työtuloja.
10390:
10391: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10392:
10393: Esko Seppänen
10394: 244 1987 vp.
10395:
10396: Toivomusaloite n:o 220
10397:
10398:
10399:
10400:
10401: Siuruainen: Iijokilaakson vaikeiden työttömyyskuntien ottamisesta
10402: uusien aluepoliittisten kokeilujen kohdealueeksi
10403:
10404:
10405: Eduskunnalle
10406:
10407: Iijokilaakson oltua erityisprojektialueena seu- Uusien aluepoliittisten ratkaisujen säätäminen
10408: dun kuntien Iin, Kuivaniemen, Yli-Iin, Pudasjär- edellyttää riittävää valmistelua ja käytännössä ta-
10409: ven, Taivalkosken ja Ylikiimingin kehitystilanne pahtuvaa kokeilua. Tämän tulee perustua tutkit-
10410: on jatkuvasti huonontunut. Valikoiva muuttoliike tuun tietoon, toimintamallien etsimiseen ja sovel-
10411: on vinouttanut epäedullisesti väestön ikärakentei- tamiseen ulkomailta, toimivien organisaatioiden
10412: ta, koulutettu väestö on joutunut hakeutumaan haluun uudistua sekä paikallisten kuntien, kylä-
10413: muualle töihin, maatalouden tuotannonrajoituk- toimikuntien ja asukkaiden haluun parantaa koti-
10414: set ovat kohdanneet tiloja kehitysvaiheessa, jol- seutujensa elinvoimaisuutta ja asuttavuutta.
10415: loin niistä vasta alkoi muodostua perheen vaati- Uudelta aluepolitiikalta edellytetään kuntien
10416: mattoman toimeentulon antavia, ja teollisuuden ja väestön osallistumista kehittämiseen. Useim-
10417: kehitys on ollut varsin hidasta. Vanhojen työpaik- mat syrjäseudut voivat säilyttää asutuksen ja elin-
10418: kojen katoaminen ja uusien syntymisen hitaus on voimaisuuden ainoastaan paikallisen väestön
10419: aiheuttanut jatkuvan työttömyyden, joka saattaa omatoimisuuden ja julkisen hallinnon sekä ra-
10420: ajoittain olla jopa 15-25 %kuntien työvoimasta, hoittajaorganisaatioiden saumattoman yhteistyön
10421: syrjäisillä kylillä sitäkin korkeampi. turvin. Jotta tästä voitaisiin saada uuteen aluepoli-
10422: Yhteiskunnan kehityksen muutos edellyttää jo tiikkaan toimintamalleja, tulisi maan vaikeimmil-
10423: tällä vaalikaudella merkittäviä muutostarpeita la työttömyys- ja ongelma-alueilla käynnistää ak-
10424: aluepoliittiseen lainsäädäntöön. Uudistus edel- tiivinen kehittämistyö.
10425: lyttää mm.: Uusia ratkaisuja nykyisen suhteellisen tehot-
10426: - panostamista koulutuksen määrään, laa- tomaksi käyneen aluepoliittisen lainsäädännön
10427: tuun ja uusiin tavoitteisiin uudistamiseksi on valmisteltavana myös käytän-
10428: - pienyritystoiminnan vauhdittamista, tuote- nön tasolla. Kokeilualueiksi tulisi nimetä Iijoki-
10429: kehittelyä ja markkinoiden löytämistä lähikysyn- laakson ongelmakunnat. Kuntakohtaiset kehittä-
10430: nän ulkopuolelta miskokeilut tulisi valmistella yhteistyössä Oulun
10431: - nykyisten koulutus-, neuvonta- ja rahoitus- lääninhallituksen, sisäasiainministeriön aluepo-
10432: järjestelmien uudistamista ja yhteensovittamista liittisen osaston ja asianomaisten kuntien kesken.
10433: sekä toimintojen saneeraamista Kokeilun valmistelu tulisi käynnistää vuoden
10434: - maa- ja metsätaloudessa syrjäisimpien ja 1988 alusta lukien.
10435: pientenkin tilojen toimivuuden turvaamista asu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
10436: tusrakenteen ja palvelujen säilymiseksi, mikä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10437: edellyttää vapautuvien tuotantokiintiöiden ohjaa-
10438: mista syrjäseuduille sekä rajoitusten kokonaan että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
10439: poistamista kohtuulliseen tuotantorajaan saakka piteisiin, jozlla Iijokilaakson vaikeat työt-
10440: - yleisen ilmapiirin aktivoimista kehittämään tömyyskunnat otettaiszin uusien aluepo-
10441: omia kotiseutuja ja asuinyhteisöjä, missä paikalli- liittisten kokeilujen kohdealueeksi.
10442: sella harrastus- ja kulttuuritoiminnalla on keskei-
10443: nen merkitys.
10444:
10445: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10446:
10447: Eino Siuruainen
10448: 1987 vp. 245
10449:
10450: Toivomusaloite n:o 221
10451:
10452:
10453:
10454:
10455: Siuruainen: Turvevoimalan rakentamisesta Pudasjärvelle mahdolli-
10456: simman nopean aikataulun puitteissa
10457:
10458:
10459: Eduskunnalle
10460:
10461: Koskiensuojelulain hyväksymisen yhteydessä Kollajan altaan vaikutuspiirissä olevien koskien
10462: eduskunta otti selvän myönteisen kannan tur- suojelu otettava uudelleen käsittelyyn ja sallittava
10463: vevoimalan rakentamiseen Pudasjärven kunnan Kollajan altaan ja turvevoimalan toteuttaminen
10464: alueelle. Tämä tapahtui osaltaan siksi, että kos- aiemmin suunnitellussa muodossa. Mainitulle
10465: kiensuojelulain säätämisen yhteydessä raukesi val- hankkeelle on edelleenkin toteuttaja tiedossa.
10466: miiksi suunniteltu hanke rakentaa Kollajan allas Muilta osin Iijoen keski- ja yläjuoksu tulee pitää
10467: ja lisätä sen avulla Iijoen alajuoksun jo rakennet- nykyisessä tilassaan.
10468: tujen voimaloiden sähköntuotantoa sekä toteuttaa Hankkeen toteuttamista edelleenkin puoltaa
10469: turvetta käyttävä voimalaitos Pudasjärvelle. To- valtakunnallinen energiahuolto, paikallisten tur-
10470: teuttamiskelpoisen hankkeen raukeaminen oliko- vevarojen hyödyntämisen tuomat työllisyys- ja ta-
10471: va isku jo entuudestaan työttömyydestä kärsivälle loudelliset tekijät sekä paikallisen väestön enem-
10472: Iijokilaaksolle. Hankkeen raukeaminen koettiin mistön tahto, joka sivuutettiin hankkeen romut-
10473: päätöksenä vastoin kuntien ja niiden väestön tamisen yhteydessä.
10474: enemmistön tahtoa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
10475: Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen on käyn- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10476: nistetty soiden kunnostustöitä turvetuotantoa var-
10477: ten. Tätä toimintaa varten tulee osoittaa nykyistä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10478: merkittävästi enemmän varoja. Edelleen on pidet- piteisiin Pudasjärven turvevoimalahank-
10479: tävä huoli siitä, että lupaukset Pudasjärven turve- keen toteuttamiseksi sekä siihen liittyvien
10480: voimalan rakentamisesta pidetään ja hankkeelle turvetuotantoalueiden ja vaadittavien tei-
10481: etsitään toteuttaja. Mikäli tähän tavoitteeseen ei den rakentamiseksi tarvittaessa koskien-
10482: pikaisesti päästä, on koskiensuojelulain Iijoen suojelulakia muuttamalla.
10483:
10484: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10485:
10486: Eino Siuruainen
10487: 246 1987 vp.
10488:
10489: Toivomusaloite n:o 222
10490:
10491:
10492:
10493:
10494: Soininvaara ym.: Vuokrattuina myytävien asuntojen leimaveron tila-
10495: päisestä korottamisesta
10496:
10497:
10498: Eduskunnalle
10499:
10500: Tilanne yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla Tässä tilanteessa tarvittaisiin aikaa, jotta vuok-
10501: on keväällä 1987 nopeasti kärjistymässä etenkin ra-asuntoja ei hetken markkinatilanteen epäedul-
10502: Helsingin seudulla. Reaalikorkojen raju nousu vii- lisuuden vuoksi myytäisi kohtuuttomassa määrin
10503: me vuosina rahamarkkinoilla tarjoaa sijoittajille omistusasunnoiksi. Eräs keino olisi tilapäinen lei-
10504: selvästi parempia vaihtoehtoja kuin asuntojen maveron korottaminen sellaisten asuntojen koh-
10505: vuokraaminen. Niinpä samanaikaisesti uhkaa dalla, jotka myydään vuokrattuina. Korotetusta
10506: myytäväksi tulla kymmeniä kokonaisia vuokrata- verosta voisi saada vapautuksen silloin, kun myös
10507: loja, minkä lisäksi yksittäisiä vuokra-asuntoja uusi ostaja sitoutuu säilyttämään asunnon vuokra-
10508: myydään nopealla vauhdilla. asuntona. Esimerkiksi 10 % :n leimavero hillitsisi
10509: Näin vaikeana tilanne on ohimenevä. Toisaalta myyntihaluja olennaisesti.
10510: reaalikorkokanta ei pitkään voi pysyä näin korkea- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10511: na. Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuoton las- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10512: kiessa asuntojen vuokraaminen tulee taas kannat-
10513: tavammaksi. Toisaalta asuntojen jatkuva rakenta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10514: minen väkisin tasapainottaa kysynnän ja tarjon- piteisiin leimaveron tzlapäiseksi korotta-
10515: nan ajan myötä, mikäli aluepoliitiikassa ei tyystin miseksi vuokrattuina myytävien asuntojen
10516: epäonnistuta. ja asuinkiinteistöjen osalta.
10517:
10518: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10519:
10520: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
10521: 1987 vp. 247
10522:
10523: Toivomusaloite n:o 223
10524:
10525:
10526:
10527:
10528: Stenius-Kaukonen ym.: Valtion yritystoiminnan laajentamisesta
10529: Pirkanmaalla
10530:
10531:
10532: Eduskunnalle
10533:
10534: Yksityisen yritystoiminnan muutosten johdosta voimaa ja teknistä tietämystä, onhan Tampereella
10535: on Tampereella ja sen ympäristössä menetetty teknillinen korkeakoulu, joka on ilmoittanut ha-
10536: runsaasti työpaikkoja perusteollisuudessa. Erityi- lukkuutensa yhteistyöhön teollisuuden kanssa.
10537: sesti metalliteollisuuden suuret työnantajat ovat Valtiolla on Tampereella ja lähiympäristössä
10538: vähentäneet työpaikkoja ja lopettaneet kokonaisia merkittäviä teollisuuslaitoksia. Näitä laitoksia voi-
10539: tehtaita. Tästä on ollut seurauksena metallityö- taisiin laajentaa uusille tuotannonaloille ja lisätä
10540: läisten työttömyyden kasvu. niiden kaupallista ja teknistä yhteistoimintaa
10541: Tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuudessa on Neuvostoliiton kanssa, esim. Valmetin kiskoka-
10542: tapahtunut samanlaista kehitystä, joka on mer- lustotehtaan tuotannollista yhteistoimintaa ja Ke-
10543: kinnyt monien tehtaiden lopettamista ja näiden miran Säterin tehtaan mahdollisuuksia maakaa-
10544: alojen työläisten joutumista työttömiksi. Perus- suun pohjautuvan kemian teollisuuden rakenta-
10545: teollisuuden työpaikkojen vähentyminen on mer- miseksi.
10546: kinnyt työttömyyden huomattavaa kasvua, eikä Myös Neste Oy voisi perustaa Pirkanmaalle
10547: ole näkyvissä, että muut alat voisivat korvata teol- maakaasuun pohjautuvaa teollisuutta.
10548: lisuudesta vähentyneet työpaikat. Tampereesta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10549: entisestä työn kehdosta, on muodostumassa työt- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10550: tömyyden kehto. Virallisten tilastojen mukaan
10551: 27.2.1986 oli työttömiä työnhakijoita Tampereel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
10552: la 9 064 henkilöä, mikä merkitsee 10 % :n työttö- tion omistaman teollisuuden laajentami-
10553: myysastetta. seksi ja työllisyyden parantamiseksi Pir-
10554: Tampereella ja sen ympäristössä on metalliteol- kanmaa/la.
10555: lisuudelle hyvä perusta. On ammattitaitoista työ-
10556:
10557: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10558:
10559: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
10560: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
10561: 248 1987 vp.
10562:
10563: Toivomusaloite n:o 224
10564:
10565:
10566:
10567:
10568: Säilynoja ym.: Toimenpiteistä elinkeinoelämän edellytysten paranta-
10569: miseksi kehitysalueella
10570:
10571:
10572: Eduskunnalle
10573:
10574: Jopa kansantaloudellisista sy1sta kehitysaluei- loin kehitysalueiden kannalta tulos olisi nykyistä
10575: den kehittämiseen on kiinnitetty huomiota, en- suotuisampi.
10576: nen kaikkea kehitysaluelainsäädännön puitteissa.
10577: Sitä on aika ajoin myös uudistettu. Ilman näitä
10578: Valtion yritysten ja kehitysalueiden
10579: toimia ja muuhunkin lainsäädäntöön sisältyviä,
10580: pienyritysten yhteistoiminnasta
10581: kehitysalueiden olosuhteet huomioon ottavia
10582: säännöksiä kehitysalueet epäilemättä olisivat ny- Pienyritykset ovat erityisen tärkeitä palvelu-
10583: kyistä heikommassa asemassa. Silti voidaan tode- jen kehittäjinä, erikoistuotteiden valmistajina ja
10584: ta, ettei kaikkea suinkaan ole tehty kehitysaluei- uusien tuotantoalojen luojina. Työvoimavaltai-
10585: den tasa-arvoisuuden ja kehitysalueiden olosuh- nen pienteollisuus on tärkeä tekijä kavennettaessa
10586: teet huomioon ottavien toimenpiteiden hyväksi. alueiden välisiä kehityseroja.
10587: Huolestuttavaa on, että alueelliset erot ovat jäl- Pienyritysten toimintaedellytysten parantami-
10588: leen voimakkaasti kasvamassa. Seuraavassa on tar- sessa valtion omalla yritystoiminnalla on merki-
10589: kasteltu eräitä mahdollisia toimenpiteitä pyrki- tyksensä. Valtion yhtiöt voisivat suunnitelmalli-
10590: mättä silti täydelliseen luetteloon. sesti laajentaa yhteistoimintaansa varsinkin kehi-
10591: tysalueiden pienyritysten kanssa. Tämä voisi ta-
10592: pahtua esimerkiksi solmimalla pitkäaikaisia ali-
10593: Valtion yhtiöiden kehittäminen
10594: hankinta- ja tuotekehittelysopimuksia. Valtion
10595: Valtion yhtiöiden kehittämiseltä on puuttunut yhtiöistä voisi olla, mikäli niin tahdotaan, apua
10596: suunnitelmallisuus. Laki velvoittaa niitä toimi- myös pienyrityksille vientikaupassa ja varsinkin
10597: maan ''terveiden liikeperiaatteiden mukaan''. kaupassamme Neuvostoliiton kanssa. Yritystoi-
10598: Tämän velvoituksen mukaisesti ne ovat myös pyr- minta kehitysalueella on verrattain pienimuotois-
10599: kineet toimimaan mm. sijantipaikkaratkaisuis- ta eivätkä yrittäjät itsenäisesti kykene olemaan
10600: saan. merkittäviä ostajia ja myyjiä esimerkiksi rajakau-
10601: Valtiovalta on kuitenkin kokenut tärkeäksi ke- passa tai yleensä kaupassa Neuvostoliiton kanssa.
10602: hitysaluepolitiikan. Pitäisi siis olla luonnollista, Yhteistoimintaa viennin edistämiseksi tulisi
10603: että valtion yhtiöt ottaisivat yksityisiä paremmin edistää myös valtiovallan toimenpitein. Edelleen
10604: huomioon kehitysalue- ja työllisyysnäkökohdat, yhteistoimintaa tulisi kehittää valtion yhtiöiden ja
10605: toisin sanoen ne yrityksen kirjanpidossa näkymät- pienyritysten kesken. Erilaisin toimenpitein voi-
10606: tömät kustannukset ja hyödyt, jotka useinkin lau- taisiin näin vaikuttaa kehitysalueiden tulevaisuu-
10607: keavat julkisen vallan kannettavaksi. Valtion yh- teen.
10608: tiöiden merkitys kehitysalueille on toki ollut suu-
10609: ri, mutta useinkin on tarvittu maakunnallisia kan-
10610: Pienyritystoiminnan rahoitus
10611: sanliikkeitä ja mittavaa poliittista painostusta,
10612: ennen kuin on päästy keskustelemaan kehitys- Alueellisten erojen kasvu merkitsee taloudelli-
10613: aluesijoituksen yhteydessä haitoista ja hyödyistä sen vallan keskittymistä ja pääomien siirtoa sellai-
10614: sekä yrityskirjanpidollisten ylimääräisten kustan- sille alueille, joissa sijoitetulle pääomalle saadaan
10615: nuserien hyväksymisestä, jotka ovat olleet kehitys- parempi kate. Vaikka kehitysalueella on raaka-
10616: alueelle sijoittumisen edellytyksenä. Valtion yh- ainetta ja työvoimaa, pääomavaltaiset yritykset ei-
10617: tiöiden toimintaa tulisi kuitenkin suunnitella vät sinne hakeudu. Tällainen kehityssuuntaus on
10618: myös alueiden kehittämisen näkökulmasta, jol- kansantaloudellisesti erittäin kohtalokasta.
10619: 1987 vp. - TA n:o 224 249
10620:
10621: Kun yleiset edellytykset eivät vedä suuryrityksiä ten toteuttamisessa ei kuitenkaan ole edetty käy-
10622: kehitysalueille, silloin on luotava pienyritystoi- tännön tasolle.
10623: minnalle entistä parempia edellytyksiä yritystoi-
10624: minnan onnistumiseksi.
10625: Täydennykseksi
10626: Toimintarahoituksen saaminen on pienyrittäjil-
10627: le vaikeimpia ongelmia. Pienyrityksillä ei usein- Maatalouden ylituotanto-ongelmien ratkaise-
10628: kaan ole riittäviä vakuuksia normaalin pankkira- minen nykyisen suuntaisilla toimenpiteillä lisää
10629: hoituksen saamiseen käyttöpääomalle. Myös suu- työttömyyttä, tyrehdyttää elinkeinoelämän kehi-
10630: rempien yritysten kiinteät suhteet pankkeihin ja tystä ja vaikeuttaa kuntien taloudellista asemaa.
10631: muihin rahalaitoksiin asettavat ne suotuisampaan Nykyinen supistuslinja vauhdittaa tilakuolemia ja
10632: asemaan silloinkin, kun pienyrityksen kohdalla lisää työttömyyttä. Heijastusvaikutukset kohdistu-
10633: olisi kyse taloudellisesti mielekkäästä toiminnasta. vat myös kuntien talouteen.
10634: Kehitysalueilla pienyritykset kykenisivät tarjoa- Nykyiset toimenpiteet ovat riittämättömiä kun-
10635: maan runsaasti työpaikkoja. Kehitysalueilla Kehi- tien keskeisten verorasitusten tasaamiseksi. Elin-
10636: tysaluerahasto Oy on ainoa rahoittaja, joka kyke- keinorakenteeltaan köyhissä kunnissa ja pahim-
10637: nee lainoinamaan yrityksiä, joilla ei ole tarjota milla työttömyysalueilla kuntalaiset joutuvat jo
10638: turvaavaa vakuutta. Ongelma on se, että kaikissa nyt maksamaan kohtuuttoman korkeita maksuja
10639: tapauksissa alle puolet rahoitustarpeista on hoi- kunnallisveron muodossa saamistaan palveluista.
10640: dettava normaalina pankkirahoituksena. Myös Tällaisiin kuntiin on myöskin erittäin vaikea löy-
10641: näissä tilanteissa vakuuksien riittämättömyys saat- tää yksityistä yritystoimintaa. Toimenpiteet, joilla
10642: taa muodostua rahoituksen saannin esteeksi. Ke- turvataan maatalouselinkeinon säilyminen nykyi-
10643: hitysaluerahasto Oy:n toimintaa tulisikin kehittää sessä laajuudessa ja veroäyrihinnan pysyminen
10644: siten, että se voisi tarvittaessa vastata pienyritysten kohtuullisena, ovat eräitä keinoja, joilla turvataan
10645: koko lainanottotarpeesta. Näin kehitysalueelle tulevaisuutta kehitysalueilla.
10646: kyettäisiin luomaan huomattavasti enemmän työ- Myös sosiaaliturvan rahoitusperusteet tulisi pi-
10647: paikkoja. kaisesti uudistaa siten, että tuettaisiin työvoiman
10648: käyttöä. Samalla hyöty voitaisiin suunnata pienil-
10649: le ja keskisuurille yrityksille ja uudistus olisi siten
10650: Kunnallisverotuksen tuoton ohjaaminen
10651: myös aluepoliittisesti perusteltu, koska se suosisi
10652: Kunnallisverotuksessa on ongelmana se, että ne kehitysalueita.
10653: kunnat, joissa tulonmuodostukseen oleellisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10654: vaikuttavat tekijät kuten luonnonvarat, vesivoima kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10655: jne. sijaitsevat, eivät useinkaan saa oikeudenmu-
10656: kaista osuutta verotuksesta. Voimayhtiöiden vero- että hallitus ryhtyisi ktireesti toimiin ke-
10657: tuksen oikaisun edellyttämä vesivoiman verore- hitysalueiden kehitysedet/ytysten paranta-
10658: monttilain käsittely on edelleen kesken eduskun- miseksi valtion yhtiöiden suunnitelmalli-
10659: nassa. suutta tehostamalla, valtion yritysten ja
10660: Jo vuonna 1976 mietintönsä jättänyt kunnallis- pienyn'tysten yhteistoimintaa laajentamal-
10661: verotoimikunta on omalta osaltaan selvitellyt ky- la, pienyn'tysten rahoituspohjaa tukemalla
10662: symystä ja tehnyt ehdotuksia, joilla olisi myöntei- ja kunnatlisverotuksen tuoton turvaamisel-
10663: nen merkitys kehitysalueiden kannalta. Ehdotus- la ja tarkoituksenmukaiselta ohjaamisella.
10664:
10665: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10666:
10667: Vappu Säilynoja Pauli Uitto
10668: Juhani Vähäkangas Asko Apukka
10669:
10670:
10671:
10672:
10673: 32 2705361
10674: 250 1987 vp.
10675:
10676: Toivomusaloite n:o 225
10677:
10678:
10679:
10680:
10681: Säilynoja ym.: Ohjelman laatimisesta ydinenergian käytöstä luo-
10682: pumiseksi
10683:
10684:
10685: Eduskunnalle
10686:
10687: Suomen talouden kehitystä on ohjelmoitu pit- muuden sattuessa vahinkoja korvattaisiin verotuk-
10688: kälti teollisuuden saaman halvan ja runsaan säh- sen avulla siltä osin kuin korvattaisiin. Kohtuullis-
10689: kön varaan. Viimeksi ns. energiaverouudistuksen ta olisi, että ydinvoimaloilla olisi rajoittamaton
10690: yhteydessä alennettiin teollisuuden vuotuisia korvausvastuu. Tähän on yleensä vastattu, ettei
10691: energiakustannuksia noin miljardi markkaa ja vastuusumman tuntuvankaan nostamisen aiheut-
10692: pantiin saman verran lisää kotitalouksien makset- tama vakuutusmaksun kasvu vaikuttaisi ydinsäh-
10693: tavaksi. Samaten on valmistauduttu uusien ydin- kön hintaan, ja toisaalta, että kovin suurille vas-
10694: voimaloiden hankintaan. Päätös olisi epäilemättä tuille ei vakuutusta olisi saatavissakaan. Oikeu-
10695: jo tehtykin, ellei Tshernobylin ydinvoimalaturma denmukaista kuitenkin on, että ydinvoimaloiden
10696: olisi perusteellisesti sekoittanut teollisuuden ja vastuu on rajoittamaton ja että ne joutuvat sen
10697: sen suhdetoiminta-agenttien kaavailuja. Y dinvoi- myös vakuuttamaan. Epäilemättä tällöin vakuu-
10698: masta teollisuus ei kuitenkaan luovu, vaan odot- tus olisi saatavissa, kunhan yhtiöt suostuisivat va-
10699: taa otollista hetkeä, mikäli hallitus ei ryhdy mää- kuutuksesta riittävästi maksamaan; kysymys on
10700: rätietoisesti eduskunnan pakottamana ohjaamaan vain siitä, että ne tuskin haluaisivat maksaa riittä-
10701: kehitystä toiseen suuntaan. Siksi on tarpeen edel- vän korkeita vakuutusmaksuja. Saattaisi näet
10702: lyttää hallitukselta ohjelmaa ydinvoimasta luopu- osoittautua, että maksu alkaisi vaikuttaa myös
10703: miseksi. Tällainen luopuminen on käytännössä ydinsähkön hintaan.
10704: mahdollista siirtymäajan jälkeen. Säteilypäästön jälkeen on todennäköistä, että
10705: Pidämmekin tärkeänä, että hallitus valmistelee suurten taloudellisten menetysten ollessa kyseessä
10706: pikaisesti ohjelman, jonka mukaan nykyisin käy- syntyisi painetta asettaa elintarvikkeiden, asuin-
10707: tössä olevat ydinvoimalat voidaan sulkea mahdol- alueiden ja työpaikkojen ''hyväksyttävät'' säteily-
10708: lisimman nopeasti. Luonnollista on tällön myös, rajat mahdollisimman korkeiksi. Kun vakava
10709: että uusia ydinvoimaloita ei sallittaisi rakentaa. ydinvahinko kohdistuisi siihen alueeseen, jolla
10710: Lähtökohtamme on, että silloin kun ydinvoi- asuu merkittävä osa maamme väestöä ja jolla on
10711: maan sisältyy kohtuuttoman suuren vahingon merkittävä osa taloudellisesta toiminnasta, on us-
10712: mahdollisuus, ei siihen tule antautua. Sinänsä to- kottavaa, että alue pyrittäisiin mahdollisimman
10713: dennäköisyys, että jotakin tiettyä ydinvoimalaa nopeasti julistamaan jälleen asumiseen kelpaavak-
10714: kohtaisi vakava onnettomuus, jonka yhteydessä si. Toisihan selvästi korkeampi raja eittämättä
10715: säteilevää ainetta pääsisi laitoksesta ympäristöön miljardisäästöjä. Vastikään esimerkiksi keskustel-
10716: suurehkoja määriä, on uskottavin perustein arvioi- tiin siitä, mikä raja elintarvikkeiden säteilylle olisi
10717: tu sangen pieneksi. Onnettomuuden seuraukset taloudellisesti järkevä.
10718: terveydelle ja turvallisuudelle vakavan onnetto- Väestönsuojelu on keskittynyt lähes yksin-
10719: muuden sattuessa ovat kuitenkin suuret, ja kun omaan ajoissa ennakoitavaan sodan vaaraan, vaik-
10720: vahingon taloudelliset seuraukset saattaisivat tä- ka väestönsuojelu tosin ydinsodan oloissa osoit-
10721: män lisäksi nousta pahimmillaan esim. 85 miljar- tautuukin perolliseksi harhakuvaksi. Sen sijaan se
10722: diin markkaan, olemme päätyneet ehdottamaan, mahdollisuus, että vakavan ydinvoimalaonnetto-
10723: että Suomi luopuisi määräajan kuluessa energian muuden seurauksena massiivinen säteily leviäisi jo
10724: tuotannosta ydinvoiman avulla. muutamassa tunnissa väestökeskuksiin, on työn-
10725: Ydinvoimayhtiöiden vastuu onnettomuusta- netty taka-alalle. Niinpä useimmat alueelliset
10726: pauksissa on rajattu mitättömän pieneksi, so. 50 väestösuojat ovat käytettävissä vasta vuorokauden
10727: miljoonaan markkaan. Siten vakavan onnetto- tai useamman kuluessa. Talokohtaisen suojautu-
10728: 1987 vp. - TA n:o 225 251
10729:
10730: misen onnistuminen äkillisissä tilanteissa taas lie- sen äänestäminen yli vaalien antaisi mahdollisuu-
10731: nee monin paikoin kyseenalaista. On valmisteltu den kansalaisille vaikuttaa eduskunnan koostu-
10732: myös lakiesitystä, joka veivoittaisi rakentamaan mukseen
10733: kaikkiin pientaloihin suojatilat. Nämä tilat jou- - turvata kansalaisten silmissä päätöksen legi-
10734: tuisi asukas kustantamaan. Kohtuullista olisi kui- tiimisyys; ydinvoimapäätöksen legitiimisyyden ta-
10735: tenkin, että Suomen nykyisten ydinvoimaloiden keena olisi eduskunta; ydinvoimalapäätöksessä tä-
10736: tuottamaa sähköä verotettaisiin summalla, joka mä olisi eduskunnan oleellisin rooli, vaikka sitä il-
10737: vastaa huomattavaa osaa väestönsuojelun kustan- meisesti ei ole tiedostettu ydinenergialakia säädet-
10738: nuksista. Näin tulisi myös kustannusvastaavuus täessä.
10739: paremmin otetuksi huomioon. Ydinenergian käytön vaihtoehtona tuskin tulee
10740: Ydinenergian käytöllä on vaikutuksia myös yh- kyseeseen runsas ja halpa muulla tavoin tuotettu
10741: teiskunnan kehitykseen, vaikka teknologiassa tyy- energia. Uuden ydinenergiaan perustumattoman
10742: dyttäisiin nykyisiin reaktoreihin yrittämättä siirtyä energiaohjelman oleellisena kohtana on energian
10743: hyötyreaktoreihin ja "plutoniumtalouteen" tiuk- säästäminen ja siten teollisuuden energian sellai-
10744: koine turvatoimineen. Uutta valmiuslainsääntöä nen hinnoittelu, että se vaikuttaa aikaa myöten
10745: kehiteltäessä on jo varauduttu mm. vaaratilantei- myös teollisuuden tuotantotapahtumaa koskeviin
10746: siin, jolloin esim. työvelvollisuuden avulla pako- valintoihin ja teollisuuden rakenteeseenkin. Ny-
10747: tettaisiin vakavan onnettomuuden sattuessa väes- kyinen halpaan energiaan tähtäävä politiikka suo-
10748: töä torjunta-, evakuointi-, suojaus- ja puhdis- sii runsasta energian käyttöä.
10749: tustehtäviin, joissa ei kuitenkaan voida turvata Ydinenergian käyttö liittyy myös elämänta-
10750: asianomaisten terveyttä ja turvallisuutta. paan, käsityksiin yhteiskunnan arvoista ja niiden
10751: Ydinvoimaan liittyy myös se, kokevatko ihmi- tärkeysjärjestyksestä. Nykyinen politiikka ei pe-
10752: set yhteiskunnan vallitsevan tilanteen lailliseksi ja rustu inhimillisesti kestäviin arvoihin vaan porva-
10753: hyväksyttäväksi. Merkille pantavaa on esimerkiksi rillisiin arvoihin. Keskeistä on suuryritysten me-
10754: se, mihin tämä järjestelmän "legitiimisyyden" nestyminen ja "kilpailukyky". Vallitsee piittaa-
10755: ongelma on Saksan Iiittotasavallassa johtanut, mattomuus toisista ihmisistä ja luonnosta. Menes-
10756: kun merkittävä osa väestöstä kokee ydinvoimaloi- tyvä suomalainen "markkinatalous" tarjoaa hy-
10757: den, hyötyreaktorihankkeen, jälleenkäsittelylai- vän elämän mitaksi tavarapaljoutta, mutta elää
10758: tosten ja muun ydinteknologian uhkaavan turval- luonnon ja toisten maiden köyhyyden kustannuk-
10759: lisuuttaan. Meillä tilanne ei toistaiseksi ole ollut sella. Näistä kysymyksistä ei edes vakavasti keskus-
10760: tällainen. Jo vähäinenkin säteilypäästä saattaa tella, ne vain ovat huomaamatta itsestään selviä.
10761: kuitenkin johtaa sellaiseen vallitsevan järjestel- Pitäisi kuitenkin keskustella myös siitä, mihin tar-
10762: män legitimiteetin menetykseen, että hallitsevat vitaan kilpailukykyä, minkälaista tuotantoa tarvi-
10763: turvautuvat valtion väkivaltakoneiston käyttöön. taan, ketä se palvelee ja ketä se vahingoittaa sen
10764: Uuden ydinenergialain lähtökohtana on ollut sijaan, että puhutaan hallituspohjasta tai päämi-
10765: kaksi näkökohtaa: nisterin nimestä.
10766: - varmistaa ydinvoimalan rakentaminen; siitä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
10767: syystä eduskunta saa enemmistöllä hyväksyä tai toivomuksen,
10768: hylätä valtioneuvoston periaatepäätöksen, mutta
10769: sitä ei voida toisin kuin lakia äänestää yli vaalien; että hallitus valmistelisi kiireisesti ohjel-
10770: ydinvoimaa ajavat hallitus ja teollisuus näet ar- man, jonka avulla ydinenergian käytöstä
10771: vioivat mahdolliseksi saada enemmistön ydinvoi- voitaisiin maassamme kokonaan luopua.
10772: man taakse, mutta eivät halunneet, että päätök-
10773:
10774: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10775:
10776: Vappu Säilynoja Pauli Uitto Claes Andersson
10777: Heli Astala Jarmo Wahlström Esko Seppänen
10778: Timo Laaksonen Raila Aho Pekka Leppänen
10779: Pertti Lahtinen Esko Helle Lauha Männistö
10780: Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen
10781: 252 1987 vp.
10782:
10783: Toivomusaloite n:o 226
10784:
10785:
10786:
10787:
10788: Turunen ym.: Harjoittelupaikkojen lisäämisestä valtionhallinnossa
10789:
10790:
10791:
10792:
10793: Eduskunnalle
10794:
10795: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon si- kaamista. Ne ovat käytännössä merkinneet myös
10796: sältyy ammattikasvatushallituksen käyttöön osoi- sitä, ettei valtionhallinnon ammatilliseen koulu-
10797: tettu määräraha, jolla voidaan palkata ammatilli- tukseen kuuluvaa harjoittelua varten olekaan riit-
10798: sen oppilaitoksen oppilaita harjoittelijoiksi val- täviä resursseja. Ongelma koetaan varsin kipeänä
10799: tionhallintoon. Määräraha on siirretty työvoima- juuri sellaisilla koulutusaloilla ja myös alueilla,
10800: ministeriön hallinnonalalta, ja sitä on vuoteen joilla harjoittelupaikkojen saanti on muutenkin
10801: 1986 asti käytetty kesätyöpaikkojen järjestämiseen vaikeaa.
10802: opiskelijoille valtion virastoihin ja laitoksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10803: Työvoimaministeriöitä on siirretty määräraha taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10804: myös opetusministeriön käyttöön. Sillä voidaan
10805: palkata korkeakouluopiskelijoita harjoittelijoiksi että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
10806: valtionhallintoon opetusministeriön antamien oh- harjoittelupaikkatarjonnan lisäämiseksi
10807: jeiden mukaan. valtionhallintoon ammatzlliseen koulu-
10808: Määrärahan siirrot merkitsevät työvoimaminis- tukseen kuuluvaa harjoittelua varten.
10809: teriön hoitaman kesätyöpaikkajärjestelmän lak-
10810:
10811: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10812:
10813: Eeva Turunen Keijo Jääskeläinen
10814: Sakari Valli Pekka Puska
10815: 1987 vp. 253
10816:
10817: Toivomusaloite n:o 227
10818:
10819:
10820:
10821:
10822: Tykkyläinen ym.: Eläkeläisten invalidivähennyksen tason säilyttä-
10823: misestä verotuksessa
10824:
10825:
10826: Eduskunnalle
10827:
10828: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 5 tuloa vuonna 1982, saa vuosilta 1984-1987 toi-
10829: kohdan mukaan henkilö saa kunnallisverotuksessa mitettavissa kunnallisverotuksissa vähentää sen
10830: vähentää 2 600 markkaa, jos hänellä on sairaudes- suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä on
10831: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisve-
10832: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on rotuksessa, jollei hän vuosina 1984-1987 voimas-
10833: 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem- sa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu
10834: pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- tätä suurempaan invalidivähennykseen.
10835: senttimäärän osoittaman osuuden 2 600 markasta Edellä olevasta käy ilmi, että eläkeläisten oikeus
10836: (invalidivähennys). Vähennys myönnetään kui- vuoden 1982 tasoiseen invalidivähennykseen
10837: tenkin enintään muun ansiotulon kuin eläketulon päättyy tänä vuonna. Tämä ei ole oikeudenmu-
10838: suuruisena. Jos verovelvollinen on verovuonna kaista eläkeläisille, vaan samantasoinen invalidi-
10839: saanut pakolliseen eläketurvaan perustuvaa työky- vähennys on voitava tehdä myös tulevien vuosien
10840: vyttömyyseläkettä, katsotaan hänen haitta-asteen- verotuksessa.
10841: sa ilman eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10842: myönnetty täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10843: myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen
10844: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella kat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10845: sota olevan suurempi. Verovelvollinen säilyttää oi- menpiteisiin, jotta eläkeläisillä säilyy oi-
10846: keutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen in- keus tehdä verotuksessa vuoden 1982 ta-
10847: validivähennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyt- soinen invalidivähennys vuodesta 1988
10848: tömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. eteenpät'n.
10849: Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläke-
10850:
10851: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10852:
10853: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Lauha Männistö
10854: Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
10855: Timo Roos Antero Kekkonen Heikki Riihijärvi
10856: 254 1987 vp.
10857:
10858: Toivomusaloite n:o 228
10859:
10860:
10861:
10862:
10863: Tykkyläinen ym.: Idänkaupan kehittämisestä tekstiili- ja vaatetus-
10864: teollisuuden tuotteiden viennin turvaamiseksi
10865:
10866:
10867: Eduskunnalle
10868:
10869: Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työllisyystilan- vostoliiton kaupan ongelmat vaikuttavat viennin
10870: ne on jatkuvasti heikkenemässä. Lähes päivittäin vähenemiseen myös tekstiili- ja vaatetusteollisuu-
10871: tulee tietoja tekstiili- ja vaatetusteollisuuden pii- dessa.
10872: rissä tapahtuvista irtisanomisista ja lomautuksista. Edellä mainittu esimerkki osoittaa konkreetti-
10873: Syynä näihin toimenpiteisiin ovat useimmiten li- sesti, että Neuvostoliiton kaupan vähenemisen es-
10874: sääntyneet vientivaikeudet. Viimeisin hälyttävä tämiseksi tulisi tehdä kaikki voitava. Viennin vä-
10875: tieto on tullut Kuopion suurimmasta vaatetus- heneminen on voitava estää, jotta työllisyys
10876: teollisuuslaitoksesta. tekstiili- ja vaatetusteollisuudessamme voidaan
10877: Tilanteen kehitystä edellä mainitussa yritykses- edes jollain tavoin turvata. Muussa tapauksessa on
10878: sä kuvaa se, että vuoden 1986 ajan yritys on voinut edessä laaja lomautus- ja irtisanomisaalto tällä
10879: toimia täystehoisesti. Ensi vuodeksi ennakko- naisvaltaisella ja palkkatasoltaan alhaisella alalla.
10880: myynti on kehittynyt positiivisesti Pohjoismaihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10881: Myynnin ja tilauskannan vähennystä tähän vuo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10882: teen verrattuna onkin tapahtumassa Neuvostoliit-
10883: toon ja Englantiin suuntautuvassa kaupassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
10884: Kummassakin tapauksessa kehitykseen on vaikut- idånkauppamme kehittå"miseksi niin, että
10885: tanut valuuttakurssien epäedullisesta kehityksestä tekstitli- ja vaatetusteollisuuden työllisyys
10886: seurannut hintatason kohoaminen. Lisäksi Neu- voidaan turvata.
10887:
10888: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10889:
10890: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Kari Urpilainen
10891: Riitta Myller Heikki Rinne Antero Kekkonen
10892: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Timo Roos
10893: Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
10894: 1987 vp. 255
10895:
10896: Toivomusaloite n:o 229
10897:
10898:
10899:
10900:
10901: Törnqvist ym.: Perhepäivähoitajien verotuskohtelun tarkistamisesta
10902:
10903:
10904:
10905: Eduskunnalle
10906:
10907: Perhepäivähoitajien verotuksessa on ilmennyt omilla varoillaan. Lämpimät vaatteet ovat välttä-
10908: vakavia epäkohtia. Kunta maksaa lasten ruuasta mättömät, koska perhepäivähoitaja joutuu lasten
10909: sekä muista lastenhoidosta aiheutuvista kuluista kanssa olemaan paljon ulkona. Työn luonteen
10910: korvausta. Tämä hoitokulukorvaus lisätään vero- vuoksi perhepäivähoitaja joutuu myös paljon pe-
10911: lautakunnassa perhepäivähoitajan palkkaan vero- semään vaatteitaan, mistä aiheutuu vaatteiden
10912: tusta toimitettaessa, jonka jälkeen korvaus vähen- nopeaa kulumista.
10913: netaan tulonhankkimiskustannuksina. Tämän Perhepäivähoitajan edellä kuvattu verotuskoh-
10914: vuoksi perhepäivähoitajat eivät saa TVL 28 §:n telu on kohtuuton myös siksi, että hoitajat joutu-
10915: mukaista tulonhankkimisvähennystä lainkaan. vat usein tekemään pitkiä päiviä alhaisella palkal-
10916: Epäkohdasta ei voida syyttää verolautakuntia, sillä la. Perhepäivähoitajat eivät kuulu työaikalain pii-
10917: perhepäivähoitajien verotus perustuu tältä osin riin, joten työpäivä voi venyä jopa 20-tuntiseksi il-
10918: korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätök- man vastaavaa ylityökorvausta. Epäoikeudenmu-
10919: seen. Tuomiossaan 1983 II 569 korkein hallinto- kainen kohtelu verotuksessa ja työaikalainsäädän-
10920: oikeus katsoi, että perhepäivähoitaja, joka oli pal- nön soveltamisessa sekä työstä maksettava aivan
10921: kan lisäksi saanut erillisen hoitokorvauksen, ei liian pieni palkka ovat johtaneet siihen, että useil-
10922: saanut vähentää tulostaan TVL 28 §:ssä tarkoitet- la paikkakunnilla on vaikea saada uusia perhepäi-
10923: tua palkkatulovähennystä. - Korjaus epäkohtaan vähoitajia. Verotuksen saattaminen oikeudenmu-
10924: vaatii siis lain muuttamista. kaiseksi saattaisi helpottaa alan työvoimapulaa eri-
10925: TVL 28 §:n mukainen tulonhankkimisvähennys tyisesti suurissa kaupungeissa.
10926: kuuluisi perhepäivähoitajille samalla tavoin kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10927: muillekin palkansaajille; perhepäivähoitajan työs- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10928: sä tulee runsaasti sellaisia kuluja, joista kunta ei
10929: suorita korvausta. Esimerkkinä mainittakoon suo- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
10930: jaesiliinojen ja lämpimien vaatteiden hankkimi- teisiin perhepäivähoita;i'en epäoikeuden-
10931: nen, jotka perhepäivähoitaja joutuu hankkimaan mukaisen verotuskohtelun oikaisemiseksi.
10932:
10933: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10934:
10935: Kerttu Törnqvist Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva
10936: Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen Reijo Lindroos
10937: Eeva Turunen Jukka Vihriälä
10938: 256 1987 vp.
10939:
10940: Toivomusaloite n:o 230
10941:
10942:
10943:
10944:
10945: Uitto ym.: Valtion omistaman rakennusyhtiön perustamisesta
10946:
10947:
10948:
10949:
10950: Eduskunnalle
10951:
10952: Kaikkia valtion asuntolainamäärärahoja ei ole piteisiin perustamaan valtion omaa rakennusyri-
10953: voitu käyttää, koska rakennusliikkeet eivät ole tystä.
10954: suostuneet rakentamaan asuntoja asuntohallituk- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
10955: sen hyväksymään hintaan. Käyttämättömiä asun- toivomuksen,
10956: totuotantomäärärahoja on satoja miljoonia mark-
10957: koja. että" hallitus ryhtyisi heti valmistele-
10958: Valtion asuntolainoittaman tuotannon turvaa- maan valtion oman rakennusyhtiön perus-
10959: miseksi ehdotamme, että ryhdyttäisiin toimen- tamista.
10960:
10961: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10962:
10963: Pauli Uitto Esko Seppänen
10964: 1987 vp. 257
10965:
10966: Toivomusaloite n:o 231
10967:
10968:
10969:
10970:
10971: Uosukainen ym.: Kauno- ja tietokirjallisuutta rasittavan liikevaihto-
10972: veron poistamisesta
10973:
10974:
10975: Eduskunnalle
10976:
10977: Henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön mer- eritoten roskakulttuurin monien muotojen jalkoi-
10978: kitys kansallisen identiteetin kannalta on ratkaise- hin.
10979: va. Jo Snellmanin ajoista on kirjallisuudella ollut Suomessa olisi aiheellista ryhtyä tukemaan hy-
10980: Suomen kulttuuriperinnön syntymisessä ja siirty- vää kirjallisuutta, niin kauno- kuin tietokirjalli-
10981: misessä olennainen osa. Suomalaiset ovat tulleet suutta erityisesti niin, että kirja tulisi hinnaltaan
10982: tunnetuksi kirjallisuutta harrastavana kansana. kilpailukykyiseksi monien muiden vapaa-aikaan
10983: Kirjoja on luettu, kirjastoja on käytetty ja omia liittyvien hankintakohteiden kanssa. Tämä olisi
10984: kotikirjastoja koottu. mahdollista ja tehokasta verotuksen toimin.
10985: Kirja on kuitenkin 1980-luvulla joutunut asian- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
10986: tuntijoiden mukaan kriisiin. Kirjailijat ja heidän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10987: etujärjestönsä, äidinkielen opettajat, kirjastojen
10988: tuottajat eli kustantajat, kirjojen välittäjät eli kir- että hallitus ryhtyisi toimiin lzikevaihto-
10989: jakauppiaat sekä kirjastoväki ovat todenneet huo- veron poistamiseksi hyvätasoiselta kirjalli-
10990: lenaiheekseen hyvän kirjallisuuden joutumisen suudelta, niin kauno- kuin tietokirjalli-
10991: paljon pinnallisempien viihtymisen virtausten, suudelta.
10992:
10993: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10994:
10995: Riitta Uosukainen Kari Häkämies
10996: Sinikka Mönkäre Elsi Hetemäki-Olander
10997:
10998:
10999:
11000:
11001: 33 2705361
11002: 258 1987 vp.
11003:
11004: Toivomusaloite n:o 232
11005:
11006:
11007:
11008:
11009: Uosukainen ym.: Valtion virastotilojen hankkimisesta Imatran Man-
11010: sikkalasta
11011:
11012:
11013: Eduskunnalle
11014:
11015: Imatran kaupungissa vuonna 1984 vahvistetus- kennushallituksen alustavassa tilanhankintasuun-
11016: sa Mansikkalan liikekeskustan uudessa asemakaa- nitelmassa ajoitettu vuosiksi 1987-88. Valtion
11017: vassa on varauduttu mm. valtion paikallisviran- talousarviosta rahoitus osoitettaisiin momentilta
11018: omaisten tilantarpeisiin osana keskustan toimin- 28.64.88 (Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
11019: nallista kokonaisuutta. hankkiminen valtion tarpeisiin).
11020: Asiasta on neuvoteltu toisaalta kaupungin, toi- Paitsi Imatran seudun työllisyydelle on hank-
11021: saalta rakennushallituksen ja paikallisviranomais- keella suuri merkitys Imatran kaupungille Man-
11022: ten kanssa. Rakennushallitus on käsitellyt hank- sikkalan uuden liikekeskustan avauskohteena. En-
11023: keen alustavan perustamissuunnitelman. simmäinen kohde määrittää pitkälle myös liike-
11024: Valtion tilan tarve olisi n. 5 000 b r-m 2 . Uusiin keskustan toteuttamisen tason, jonka tulisi vastata
11025: tiloihin siirtyisivät poliisi, liikkuva poliisi ja työ- 1990-luvun vaatimuksia.
11026: voimatoimisto. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11027: Rakennushallituksen kanssa on alustavasti so- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11028: vittu, että hanke toteutetaan kaupungin perusta- sen,
11029: mana kiinteistöyhtiönä, josta valtio ostaa tarvitse-
11030: mansa tilat. Lisäksi kiinteistöön sijoitettaneen että hallitus ryhtyy toimiin valtion viras-
11031: eräitä kaupungin virastoja ja liiketiloja. totzfojen hankkimiseksi Imatran kaupun-
11032: Valtion tilojen hankinta-arvo on 25 Mmk:n ker- gin Mansikkalan liikekeskustasta osoitta-
11033: taluokkaa. Rakennushallituksesta saadun tiedon malla tarvittavan rahoituksen valtion tulo-
11034: mukaan rahoitus on valtiovarainministeriön ja ra- ja menoarviossa vuonna 1988.
11035:
11036: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11037:
11038: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Sinikka Mönkäre
11039: 1987 vp. 259
11040:
11041: Toivomusaloite n:o 233
11042:
11043:
11044:
11045:
11046: Wahlström: Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan kehittämiseksi
11047: perustettavasta alueellisesta vienti- ja tuontiyhtiöstä
11048:
11049:
11050: Eduskunnalle
11051:
11052: Suomen ja Neuvostoliiton kauppa rakentuu so- Vaasan läänissä toimii runsaasti pieniä ja keski-
11053: pimusjärjestelmälle, jonka perustana on pitkän suuria yrityksiä. Niiden mahdollisuudet kehittää
11054: ajanjakson ohjelma kaupallis-taloudellisen, teolli- vientiä Neuvostoliittoon ovat puutteelliset useis-
11055: sen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämiseksi takin syistä. Perustan viennin laajenemiselle loisi
11056: ja syventämiseksi. Kaupan ja yhteistyön kehittä- vain tuonnin kasvattaminen. Siksi olisikin lisättä-
11057: minen monipuolisemmaksi ja sen lisääminen on vä tietoa ja edellytyksiä kaupan, erityisesti tuon-
11058: eittämättä koko Suomen kansan etujen mukaista nin kehittämiseksi.
11059: toimintaa. Perusta neuvostokaupan kehittämiselle, niin
11060: Suomen viennistä on noin puolet sopimuksen viennille kuin tuonnillekin, voisi olla alueellinen
11061: mukaan metalliteollisuuden tuotteita. Metsäteol- organisaatio. Tällaisen toiminnan kehittäminen
11062: lisuuden osuus on alle 20 %, rakentamisen osuus olisi valtiovallan tehtävä. Alueellinen markkinaor-
11063: n. 10% ja TEVANAKE-tuotteiden lähes saman ganisaatio voisi toimia neuvostotuotteiden näytte-
11064: verran. Loput viennistä on elintarvikkeita ja ke- lyiden ja tietojen välittäjänä. Alueyritys voisi sa-
11065: mian teollisuuden tuotteita. malla harjoittaa alueen yritysten tuotteiden tun-
11066: Tuonnissa Suomeen on öljyn ja öljytuotteiden netuksitekoa ja markkinointia Neuvostoliitossa.
11067: osuus ollut n. 75 % ja energiatuotteiden yhteensä Vaasan läänissä tähän toimintaan olisi edelly-
11068: n. 85%. tyksiä. Monet pienet ja keskisuuret yritykset käy-
11069: Kaupan suurimpana uhkana on viime vuosina vät jo kauppaa Neuvostoliiton kanssa. Vaasan kor-
11070: ollut tuonnin voimakas tukeutuminen energia- keakoulun Länsi-Suomen taloudellinen tutkimus-
11071: tuotteisiin ja ennen kaikkea raakaöljyn hintaan. laitos voisi myös lisätä tutkimustaan Suomen ja
11072: Jotta riippuvuutta öljyn maailmanmarkkinahinto- Neuvostoliiton kaupan kehittämiseksi, mikäli re-
11073: jen vaihtelusta voidaan vähentää, on öljyn suh- sursseja lisättäisiin.
11074: teellista osuutta kaupassa pystyttävä vähentä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
11075: mään. Koetut öljykriisit ovat osoittaneet toisaalta, hyväksyttäväksi toivomuksen,
11076: että maallemme on erittäin arvokasta öljyhuol-
11077: tomme hoito Neuvostoliiton kaupan pitkäaikaisil- että hallitus ryhtyisi selvittämään neu-
11078: la sopimuksilla. vostokaupan kehittämiseksi alueellisten
11079: Kaikki toimet, jotka ovat omiaan monipuolista- tuonti- ja vientiyhtiöiden perustamista
11080: maan kauppavaihtoamme, ovat näin ollen kaup- niin, että Vaasan lääni otettaisiin toimin-
11081: paa vakauttavia ja luovat edellytyksiä sen laajenta- nan kokezlualueeksi.
11082: miselle.
11083:
11084: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
11085:
11086: Jarmo Wahlström
11087: 260 1987 vp.
11088:
11089: Toivomusaloite n:o 234
11090:
11091:
11092:
11093:
11094: Wahlström: Maakaasuputken jatkamisesta Vaasan lääniin
11095:
11096:
11097:
11098: Eduskunnalle
11099:
11100: Kotimaisella polttoaineelia ja ennen kaikkea keistä. Ydinvoiman vaihtoehtona tulee olla ener-
11101: turpeella on keskeinen merkitys monille Vaasan giansäästön lisäksi moninaiset energiamuodot.
11102: läänin kunnille. Turvevarat sijaitsevat pääasiassa Luonnollisesti kivihiilen ja öljyn käytöstä seuraa
11103: läänin reuna-alueilla, Suomenselällä ja Suupoh- ongelmia, ja siksipä onkin voimaloiden savukaa-
11104: jassa. Näin ollen turpeella on huomattava työllis- sut puhdistettava mahdollisimman tehokkaasti.
11105: tävä vaikutus näille kunnille. Sen ohella on tutkittava kaikki mahdollisuudet öl-
11106: On tärkeätä, että valtiovallan toimin säilytetään jyn ja kivihiilen korvaamiseksi maakaasulla (luon-
11107: turpeen asema kotimaisena polttoaineena kilpai- nonkaasulla). Maakaasun käyttöä puoltavat sen
11108: lukykyisenä tuontienergian kanssa. puhtaus sekä työllisyyskysymykset.
11109: Vaasan läänin, kuten muidenkaan valtakunnan Olisi vakavasti tutkittava mahdollisuuksia jat-
11110: osien, energiantuotanto ei voi perustua vain yh- kaa maakaasuputkea Vaasan lääniin monipuolis-
11111: teen tai kahteen energiamuotoon. Vaasan läänin tamaan läänin energiataloutta.
11112: jokien lisävaljastaminen voimantuotantoon ei Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
11113: energiataloutta ratkaise, mutta sen sijaan tuhoaisi hyväksyttäväk~i toivomuksen,
11114: kalakantoja ja heikentäisi juomaveden laatua.
11115: Näin ollen on tulevaisuudessakin turvauduttava että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
11116: tuontienergiaan. Ydinvoimaan turvautuminen on selvittämiseksi, miten lähitulevaisuudessa
11117: näennäisesti halpaa, mutta hinta ei voi olla mää- voitaisiin maakaasuputki jatkaa Vaasan
11118: räävä tekijä, kun on kysymys sekä nykyisten että läänin alueelle.
11119: tulevien sukupolvien elämään kohdistuvista ris-
11120:
11121: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
11122:
11123: Jarmo Wahlström
11124: 1987 vp. 261
11125:
11126: Toivomusaloite n:o 235
11127:
11128:
11129:
11130:
11131: Valli ym.: Kulttuuritapahtumien lähdeveron epäkohtien poistami-
11132: sesta
11133:
11134:
11135: Eduskunnalle
11136:
11137: Kulttuuritapahtumien järjestäjille on asetettu sältynyt lähdeveron palautus ei johtanut kuiten-
11138: maksettavaksi ns. lähdevero (639/1983). Sen ai- kaan oikeaan tulokseen. Sitä eivät saaneet suin-
11139: heuttamia epäkohtia yritettiin korjata valtiova- kaan kaikki, joiden taso olisi sitä edellyttänyt, eikä
11140: rainministeriön asettamassa lähdeverolain tarkis- mikään tapahtuma saanut takaisin kaikkea maksa-
11141: tamistyöryhmässä (VM 14: 198 5). Mietinnön ulko- maansa. Mielestämme ei ole oikein, että valtiova-
11142: puolelle jäi kuitenkin monia kulttuuri- ja taideti- rainministeriö saa ratkaista palautuksen saajat.
11143: laisuuksien järjestäjien toimintaan vaikuttavia te- Turhan byrokratian välttämiseksi olisi lakia
11144: kijöitä. muutettava esim. niin, että hyvätasoiset tapahtu-
11145: Veroviranomaisilla ja tilaisuuksien järjestäjillä mat saisivat lähdeverosta kokonaan vapautuksen
11146: on eri käsitys siitä, mistä ja miten lähdevero tulisi etukäteen. Jos veroa ei näissä tapauksissa poisteta
11147: laskea. Esim. agentin palkkioon sisältyy aina hä- kokonaan, niin veroprosenttia tulisi laskea ainakin
11148: nen provisionsa, joka voidaan vain arvioida. Siitä kolmanneksella (20-25 % :iin).
11149: veron maksaminen on arvausta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11150: Lisärasitus tilaisuuksien järjestäjille ei ole 35 %, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11151: vaan 85 %, koska taiteilijat sopivat nettopalkasta. sen,
11152: Näin myös sosiaaliturvamaksut ja TaEl-maksut
11153: nousevat uuden brunopalkan myötä. Lähdeveron että hallitus ryhtyisi kiireellisestipoista-
11154: prosentti Suomessa (35 %) on maailman korkein. maan kulttuuritapahtumien järjestä;i"en
11155: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioon si- maksaman lähdeveron epäkohtia.
11156:
11157: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
11158:
11159: Sakari Valli Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
11160: Arvo Kemppainen Claes Andersson Riitta Saastamoinen
11161: Eeva Turunen
11162: 262 1987 vp.
11163:
11164: Toivomusaloite n:o 236
11165:
11166:
11167:
11168:
11169: Vastamäki ym.: Alkoholin ja tupakan poistamisesta elinkustannus-
11170: indeksistä
11171:
11172:
11173: Eduskunnalle
11174:
11175: Alkoholi ja tupakka kuuluvat käytettävissä ole- nen hi;;t -,politiikalla on vaikeaa ja voi aiheuttaa
11176: van lääketieteellisen tiedon perusteella vahingolli- kohtuu' ~nan laajoja seurannaisvaikutuksia.
11177: siin nautintoaineisiin, joiden käyttö aiheuttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11178: käyttäjälle itselleen ja hänen elinympäristölleen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11179: terveydellistä ym. haittaa. sen,
11180: Katsomme, että tällaisten vahingollisten nau-
11181: tintoaineiden kuuluminen elinkustannusindeksin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
11182: piiriin on kohtuutonta ja väärin. Tällöin mm. al- piteisiin alkoholin ja tupakan poistami-
11183: koholin ja tupakan haittavaikutusten rajoittami- seksi elinkustannusindeksistä.
11184:
11185: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11186:
11187: Ritva Vastamäki Ben Zyskowicz
11188: Päivi Varpasuo Oiva Savela
11189: 1987 rd. 263
11190:
11191: Hemställningsmotion nr 237
11192:
11193:
11194:
11195:
11196: Westerlund m.fl.: Om inrättande av en under Nylands industri-
11197: distrikt sorterande lokalbyrå i Lovisa
11198:
11199:
11200: Tili Riksdagen
11201:
11202: Det nyländska industridistriktet är uran kon- en lokalbyrå i Lovisa utreds med tanke på behovet
11203: kurrens landets största såväl vad beträffar befolk- av de förbättrade verksamhetsbetingelser som fö-
11204: ningsmängd som antalet företagare. Trots detta religger.
11205: faktum kan konstateras att etableringen av s.k. in- Främst gäller det att utveckla de små och me-
11206: dustrilokalbyråer är klart underdimensionerad och delstora företagens verksamhetsbetingelser och
11207: sålunda outvecklad. En viss aktivitet i dessa frågor nyetablering. Östra Nyland och inte minst Lovisa
11208: har dock lett tili att man bl.a. inrättat en lokalby- stad har en arbetslöshet, som tidvis är mycket be-
11209: rå i Karis, vilket måste ses som ytterst positivt. På tungande för de enskilda kommunerna. Lovisa
11210: så sätt kommer ju västra delen av Nyland att akti- stad har tidvis haft den högsta arbetslösheten i
11211: veras för en ökad industrietablering. Nylands Iän.
11212: Ett liknande beslut borde även erhållas för lä- Personalbehovet vid en lokalbyrå iLovisa kunde
11213: nets östliga delar. Såväl Östra Nylands region- i varje fall till en början delvis skötas genom en
11214: plansförbund som Uudenmaan Maakuntaliitto temporär överflyttning av tjänst eller tjänster från
11215: r.y. har bl.a. i skrivelser till handels- och industri- distriktskontoret i Helsingfors.
11216: ministeriet påtalat bristen av industrilokalbyråer i Med hänvisning tili ovansagda och därmed
11217: Nyland. För länets Östra del har speciellt Lovisa sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
11218: nämnts som en synnerligen lämplig placeringsort samt att riksdagen ville hemställa
11219: för en industrilokalbyrå. Nylands industridistrikt
11220: har därtill redan för 4-5 år sedan föreslagit att ett att regeringen i skyndsam ordning vid-
11221: regionkontor skulle grundas i Lovisa. I denna frå- tar erforderliga åtgärder syftande ttll en
11222: ga har en positiv utveckling skett med tanke på förstärkning av det nyländska industridi-
11223: uttalandet som ingår i årets statsförslag. I statsut- striktet genom att en lokalbyrå inrättas
11224: skottets betänkande, som godkänts av riksdagen, iLovisa stad.
11225: konstateras vikten av att behovet av inrättandet av
11226:
11227: Helsingfors den 9 april 1987
11228:
11229: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
11230: Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
11231: 264 1987 vp.
11232:
11233: Toivomusaloite n:o 237 Suomennos
11234:
11235:
11236:
11237:
11238: Westerlund ym.: Uudenmaan teollisuuspiirin paikallistoimiston pe·
11239: rustamisesta Loviisaan
11240:
11241:
11242: Eduskunnalle
11243:
11244: Uudenmaan teollisuuspiiri on kiistatta maan sältyvän kannanoton vuoksi. Eduskunnan hyväk-
11245: suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien luku- symässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä to-
11246: määrän perusteella. Tästä tosiasiasta huolimatta detaan, että on tärkeää selvittää paikallistoimiston
11247: voidaan todeta, että ns. teollisuuspiirien paikallis- perustamisen tarve Loviisaan toimintaedellytysten
11248: toimistojen perustaminen on selvästi alimitoitet- tehostamiseksi.
11249: tua ja näin ollen kehittymätöntä. Asiassa ilmen- Ennen kaikkea olisi kehitettävä pienten ja kes-
11250: nyt aktiivisuus on kylläkin johtanut muun muassa kisuurten yritysten toiminta- ja perustamisedelly-
11251: paikallistoimiston perustamiseen Karjaalle, mikä tyksiä. Itä-Uudellamaalla erityisesti Loviisan kau-
11252: on nähtävä äärimmäisen myönteisenä asiana. Täl- pungissa esiintyy työttömyyttä, joka ajoittain on
11253: lä tavoinhan voidaan aktivoida Uudenmaan länsi- yksittäisille kunnille hyvin rasittavaa. Loviisan
11254: osaa sen lisääntyvässä teollistamisessa. kaupungin työttömyys on ajoittain ollut Uuden-
11255: Vastaava päätös tulisi saada aikaan myös läänin maan läänin suurin.
11256: itäosien osalta. Sekä Itä-Uudenmaan seutukaava- Loviisaan perustettavan paikallistoimiston hen-
11257: liitto että Uudenmaan Maakuntaliitto ry. ovat kilöstötarve voitaisiin ainakin aluksi hoitaa osit-
11258: muun muassa kirjelmin kauppa- ja teollisuusmi- tain siirtämällä tilapäisesti virka tai virkoja Helsin-
11259: nisteriölle valittaneet teollisuuspiirin paikallistoi- gin piiritoimistosta.
11260: mistojen puuttumista Uudeltamaalta. Läänin itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11261: osien osalta on erityisesti Loviisa mainittu varsin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11262: sopivana paikallistoimiston sijoituspaikkana. Li-
11263: säksi Uudenmaan teollisuuspiiri on jo 4-5 vuotta että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
11264: sitten ehdottanut aluetoimiston perustamista Lo- piteisiin Uudenmaan teollisuuspiirin vah-
11265: viisaan. Asiassa on tapahtunut positiivista kehitys- vistamiseksiperustamalla paikallistoimisto
11266: tä tämän vuoden valtion tulo- ja menoarvioon si- Lovtisan kaupunktin.
11267:
11268: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
11269:
11270: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
11271: Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
11272: 1987 rd. 265
11273:
11274: Hemställningsmotion nr 238
11275:
11276:
11277:
11278:
11279: Westerlund m.fl.: Om tilisättande av en sakkunniggrupp för att
11280: bereda ett avvecklande av kärnkraftverken
11281:
11282:
11283: Tili Riksdagen
11284:
11285: En totalvärdering av skadorna för folk och Iän- förändringar i attityder och instälining tili kärn-
11286: der på grund av en kärnkraftsolycka i likhet med kraften som energikälia kan vi i dag, ett år efter
11287: Tjernobyl-katastrofen, är s.g.s. omöjlig att göra. Tjernobyl-katastrofen, notera? En hei del konkre-
11288: De direkta påtagliga skadeverkningarna på korta- ta åtgärder och beslut har trots alit gjorts och den
11289: re sikt är möjliga att något så när uppskatta. Där- alimänna instäliningen tili kärnkraften har blivit
11290: emot vad de indirekta följdverkningarna beträffar alit mera negativ. Som rätt anmärkningsvärt kan
11291: som sträcker sig över år och årtionden i framtiden, nämnas, att förre chefen för Sveriges Kärnkrafts-
11292: kan dessa först i ett senare skede något så när inspektion, generaldirektör Lars Nordström, ut-
11293: uppskattas och konstateras. talat sig starkt kritiskt mot kärnkraften som ener-
11294: En kärnkraftskatastrof upplever de flesta män- gikälla i alimänhet och att vissa enskilda kärn-
11295: niskor med fulit berättigande i första hand med kraftverk som Ringhals 1 och 2 samt Oskarshamn
11296: oro och ångest för vad som sker med miljön och 1 borde avvecklas inom snar framtid. Enligt Lars
11297: våra livsmedel. De erfarenheter vi icke oväntat er- Nordström utgörs bl.a. problemet av förspröd-
11298: håliit efter Tjernobyl-olyckan inom betydande ning av reaktortankar tili följd av neutronstrål-
11299: områden i Europa är att de ekonomiska skadorna ning. Det är svårt att kartlägga hur långt förspröd-
11300: i första hand drabbar de yrkeskategorier, som är ningen har gått och sålunda svårt att beräkna en
11301: verksamma inom livsmedelsproduktionen, s.s. reaktortanks hålibarhet. Vidare säger Lars Nord-
11302: främst jordbrukare, trädgårdsmästare, fiskare ström att roströta (en typ av korrosion) i vissa rör-
11303: o.s.v. Jämfört med vårt västra broderland Sverige skarvar är nästan omöjlig att reparera.
11304: klarade vi oss relativt lindrigt i varje fali vad de di- I Väst-Tyskland kommer det nybyggda kärn-
11305: rekta skadeverkningarna beträffar. I Sverige upp- kraftverket Kalkar i Nordrhein-Westfalen nära
11306: skattas däremot enbart för lantbrukets del skador- den holiändska gränsen, som kostat ca 15 miljar-
11307: na för senaste år tili långt över 200 miljoner kro- der mark, med ali sannolikhet aldrig att tagas i
11308: nor och de totala skadorna, varvid beaktats samtli- bruk och planerna att bygga nya kärnkraftverk i
11309: ga i detta nu kända ekonomiska förluster, stiger i Nordrhein-Westfalen har helt övergivits.
11310: vårt västra grannland tili över 1 miljard kronor. I USA återigen har inga nya kärnkraftverk be-
11311: Om skadorna i anslutning tili en kärnkraftsolyc- stälits sedan 1978 och flere nya och halvfärdiga
11312: ka endast kunde mätas i mark och penni för förlo- kärnkraftverk kommer med största sannolikhet
11313: rad inkomst, vore hela problematiken kring aldrig att tas i bruk.
11314: kärnkraften trots alit relativt enkel, men så är det I vårt västra grannland Sverige har man även på
11315: ju dessvärre inte. De direkta och framför allt indi- regeringsnivå dryftat och undersökt vilka möjlig-
11316: rekta följderna av kärnkraftsolyckor för människor heter som föreligger att avveckla kärnkraften tidi-
11317: som drabbas av cancersjukdomar och genetiska gare än den nu gäliande bortre gränsen år 2010.
11318: missbildningar, är den alivarliga och tragiska si- I Väst-Tyskland har man likaså utrett förutsätt-
11319: dan. Den amerikanska läkaren och experten på ningarna för en avveckling av kärnkraftverken. I
11320: benmärgstransplantationer, Robert Gale, som ju Nederländerna uppgör man för närvarande en av-
11321: under flere perioder senaste sommar var engage- vecklingsplan vid Groningens universitets energi-
11322: rad för att hjälpa de värst strålningsdrabbade off- och miljöforskningsinstitution. Såväl i Schweitz
11323: ren, anger en uppskattad siffra om minst 100 000 som i Italien är kraven för en avveckling av kärn-
11324: människor enbart i Sovjet, som riskerar att drab- kraftverken även inom den politiska sektorn på-
11325: bas av cancer som en följd av olyckan. Vilka faliande starka.
11326:
11327: 34 2705361
11328: 266 1987 rd. - HM nr 238
11329:
11330: Många exempel på kärnkraftens tillbakagång och olja även framdeles måste beaktas råder det i
11331: världen över kunde ytterligare nämnas, men det dagens läge inget som helst rvivel om. 1 det sam-
11332: må räcka med dessa. manhang bör särskilt understrykas att reningsan-
11333: Hur ser då framtiden ut och vad bör vi göra? läggningstekniken såväl i anslutning till kolkraft-
11334: Då kärnkraftverken världen över hela tiden blir verken som då det gäller bl.a. torv och olja bör va-
11335: allt äldre och samtidigt mera nedslitna och osäkra, ra av högsta prioriterade klass. Att kärnkraftsener-
11336: kan vi med en till visshet gränsande sannolikhet gin hos oss till större delen måste ersättas med
11337: räkna med följande svårare kärnkraftsolycka dess- smutsig kolkraft stämmer däremot alls inte med
11338: värre redan inom förloppet av de närmaste åren. tanke på övriga alternativ som står till buds.
11339: Mindre olyckstillbud upplever vi ju numera så Det finns bara ett svar och en lösning för kärn-
11340: gott som varje vecka och varje gång hävdar de s.k. kraftens utnyttjande som energikälla. Vi måste
11341: experterna att några risker eller följdverkningar upphöra att utnyttja den och snarast möjligt inle-
11342: inte är att emotse. da avvecklingen som helst borde vara slutförd se-
11343: För vår egen del här i Finland borde vi överhu- nast inom 1995.
11344: vudtaget inte mera ens diskutera någon ytterligare Den omständigheten att bl.a. våra grannländer
11345: utbyggnad av kärnkraften. Diskussionen och be- tillsvidare i större eller mindre utsträckning ut-
11346: slutsprocessen bör i fortsättningen även hos oss nyttjar sig av kärnkraft som energikälla, fritar oss
11347: kretsa kring en avveckling av våra fyra kärnkraft- på intet sätt från vårt eget ansvar inom vårt eget
11348: verk och främst hur snabbt avvecklingen bör vara lands gränser. De länder som redan nu inleder en
11349: slutförd. Det kan också vara skäl att observera det avveckling kommer helt säkert att följas av allt fle-
11350: faktum att den totala elenergi som för närvarande re.
11351: produceras från våra fyra reaktorer i Lovisa och 01- Med hänvisning till ovansagda och därmed
11352: kiluoto motsvaras av drygt rvå koldrivna elverk av sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
11353: den storlekstyp (1 000 megawatt) som uppförts i samt att riksdagen ville hemställa
11354: Ingå.
11355: Desto märkligare avvecklingsarrangemang är att regeringen i skyndsam ordning tzfl-
11356: det alltså inte fråga om. För vår del har vi bl.a. i sätter en grupp av energisakkunniga med
11357: jämförelse med de flesta västeuropeiska länder all- uppgift att uppgöra en avvecklingsplan
11358: deles utomordentliga egoa alternativa energikäl- av våra kärnkraftverk, så att utnyttjandet
11359: lor och därtill skall vi självfallet även i fortsätt- av kärnkraften som energikå!la upphör se-
11360: ningen importera en del av vårt energibehov och nast inom år 1995 och som samtidigt ut-
11361: i detta avseende bör naturgasimporten prioriteras. viirderar erså'ttande alternativa energzlös-
11362: Att energiproduktion som baserar sig på kol nzngar.
11363:
11364: Helsingfors den 8 april 1987
11365:
11366: Henrik Westerlund Esko Almgren
11367: 1987 vp. 267
11368:
11369: Toivomusaloite n:o 238 Suomennos
11370:
11371:
11372:
11373:
11374: Westerlund ym.: Asiantuntijaryhmän asettamisesta valmistelemaan
11375: ydinvoimaloiden käytön lopettamista
11376:
11377:
11378: Eduskunnalle
11379:
11380: Kokonaisarviota ihmisille ja valtioille aiheutu- pelkästään Neuvostoliiton osalta arvioluvuksi vä-
11381: vista vahingoista Tshernobylin katastrofiin verrat- hintään 100 000 ihmistä, jotka ovat vaarassa saada
11382: tavan ydinvoimaonnettomuuden seurauksena on syövän onnettomuuden seurauksena. Millaisia
11383: lähes mahdotonta tehdä. Välittömät selvät haitta- asenne- ja suhtautumismuutoksia ydinvoimaan
11384: vaikutukset voidaan lyhyellä tähtäyksellä arvioida energialähteenä voimme havaita nykyään, kun
11385: jollakin tavoin. Sen sijaan mitä välillisiin, vuosien Tshernobylin katastrofista on kulunut vuosi? Kai-
11386: ja vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen ulot- kesta huolimatta useisiin konkreettisiin toimenpi-
11387: tuviin seurausvaikutuksiin tulee, ne voidaan vasta teisiin on ryhdytty ja päätöksiä tehty, ja yleinen
11388: myöhäisemmässä vaiheessa arvioida ja todeta jol- suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut yhä
11389: lakin tavoin. kielteisemmäksi. Erittäin huomionarvoista on,
11390: Useimmat ihmiset kokevat ydinvoimakatastro- että Ruotsin ydinvoiman tarkastuslaitoksen (Sveri-
11391: fin täysin oikeutetusti ensisijaisesti huolena ja tus- ges Kärnkraftsinspektion) entinen pääjohtaja Lars
11392: kana siitä, mitä ympäristölle ja elintarvikkeillem- Nordström on lausunnoissaan suhtautunut hyvin
11393: me tapahtuu. Ne kokemukset, jotka odotetusti kriittisesti ydinvoimaan yleensä energianlähteenä
11394: saatiin Tshernobylin onnettomuuden jälkeen ja esittänyt, että eräät yksittäiset ydinvoimalat ku-
11395: merkittäviltä alueilta Euroopasta, osoittavat, että ten Ringhals 1 ja 2 sekä Oskarshamn 1 tulisi pois-
11396: taloudelliset vahingot ensisijaisesti aiheutuvat taa käytöstä lähitulevaisuudessa. Lars Nordströ-
11397: elintarviketuotannossa työskenteleville ammatti- min mukaan ongelmia aiheutuu mm. neutronisä-
11398: ryhmille kuten maanviljelijöille, puutarhureille, teilyn aiheuttamasta reaktorin tankkien haurastu-
11399: kalastajille jne. Läntiseen naapurimaahamme misesta. On vaikea selvittää, kuinka pitkälle hau-
11400: Ruotsiin verrattuna selvisimme suhteellisen lievil- rastuminen on edennyt ja siten vaikea laskea reak-
11401: lä vahingoilla ainakin välittömien vahinkojen torin tankin kestävyyttä. Edelleen Lars Nordström
11402: osalta. Ruotsissa sen sijaan vahingot arvioidaan ai- sanoo, että ruostevaurioita (eräs korroosiotyyppi)
11403: noastaan maatalouden osalta viime vuodelta rei- joissakin putkien liitoksissa on lähes mahdotonta
11404: lusti yli 200 miljoonaksi kruunuksi, ja kokonaisva- korjata. Länsi-Saksaan Nordrhein-Westfaleniin lä-
11405: hingot, jolloin otetaan huomioon kaikki nykyään helle Hollannin rajaa rakennettua uutta Kaikarin
11406: tunnetut taloudelliset menetykset, nousevat länti- ydinvoimalaa, joka on maksanut noin 15 miljar-
11407: sessä naapurimaassamme yli 1 miljardin kruunun. dia markkaa, ei todennäköisesti koskaan tulla ot-
11408: Jos ydinvoimalaonnettomuuden vahingot voi- tamaan käyttöön, ja suunnitelmista uusien ydin-
11409: taisiin mitata tulonmenetyksen markkoina ja pen- voimaloiden rakentamiseksi N ordrhein-W estfale-
11410: neinä, olisivat ydinvoimaan liittyvät ongelmat ko- niin on kokonaan luovuttu.
11411: konaisuudessaan kaikesta huolimatta suhteellisen Yhdysvalloissa puolestaan ei ole tehty uusia
11412: yksinkertaisia, mutta pahinta tässä on, että asia ei ydinvoimaloiden tilauksia vuoden 1978 jälkeen,
11413: ole näin. Ydinvoimaonnettomuuksista ihmisille eikä monia uusia ja puoliksi valmiita ydinvoima-
11414: syöpäsairauksina ja geneettisinä epämuodostumi- loita todennäköisesti koskaan tulla ottamaan käyt-
11415: na aiheutuvat välittömät ja ennen kaikkea välilli- töön.
11416: set seuraukset ovat asian vakava ja traaginen puo- Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa on
11417: li. Amerikkalainen lääkäri ja luuydinsiirtojen myös hallitustasolla pohdittu ja tutkittu mahdol-
11418: asiantuntija Robert Gale, joka viime kesänä lisuuksia ydinvoimasta luopumiseksi ennen nykyi-
11419: useaan otteeseen osallistui pahiten säteilylle alt- sin voimassa olevaa takarajaa, joka on vuosi 2010.
11420: tiiksi joutuneiden uhrien auttamiseen, ilmoittaa Länsi-Saksassa on myös tutkittu mahdollisuuksia
11421: 268 1987 vp. - TA n:o 238
11422:
11423: luopua ydinvoimaloiden käytöstä. Alankomaissa tietenkin myös jatkossa tulee tuoda osa energian-
11424: tehdään parhaillaan Groningenin yliopiston tarpeestamme ja asettaa tässä mielessä maakaasu
11425: energia- ja ympäristöntutkimuslaitoksella suunni- etusijalle.
11426: telmaa ydinvoimasta luopumiseksi. Sekä Sveitsissä Hiilen ja öljyn varaan rakentuvaa energiantuo-
11427: että Italiassa ovat vaatimukset ydinvoimaloiden tantoa tulee tulevaisuudessakin olemaan, mistä ei
11428: käytöstä luopumiseksi myös poliittisella sektorilla nykyisellään ole mitään epäilystä. Tässä yhteydes-
11429: tuntuvia. sä on erityisesti korostettava, että niin hiilivoima-
11430: Monia esimerkkejä ydinvoiman taantumasta eri loihin kuin mm. turpeeseen ja öljyyn liittyvän
11431: puolilla maailmaa voitaisiin vielä mainita, mutta puhdistuslaitostekniikan on oltava mitä korkea-
11432: nämä riittäkööt. laatuisinta. Väitteet siitä, että ydinvoimaenergia
11433: Miltä tulevaisuus sitten näyttää, ja mitä meidän meillä suureksi osaksi pitäisi korvata likaisella hii-
11434: pitäisi tehdä? livoimalla, eivät pidä paikkaansa, kun otetaan
11435: Kun maailman ydinvoimalat koko ajan vanhe- huomioon muut käytettävissä olevat vaihtoehdot.
11436: nevat ja samalla tulevat yhä kuluneeromiksi ja On olemassa vain yksi vastaus ja yksi ratkaisu
11437: epävarmemmiksi, voimme miltei varmuuteen yl- ydinvoiman käyttöön energianlähteenä. Meidän
11438: tävällä todennäköisyydellä arvioida seuraavien pa- on lakattava käyttämästä sitä ja mahdollisimman
11439: hojen ydinvoimaonnettomuuksien valitettavasti pian aloitettava ydinvoiman käytöstä luopumi-
11440: tapahtuvan aivan lähivuosien kuluessa. Pienem- nen, jonka pitäisi mieluiten olla toteutettu vii-
11441: piä lähes onnettomuuksiin johtaneita tilanteita meistään vuonna 1995.
11442: koemme nykyään lähes joka viikko, ja joka kerta Se seikka, että mm. naapurimaamme toistai-
11443: ns. asiantuntijat väittävät, ettei riskejä tai seuraus- seksi eri laajuudessa käyttävät ydinvoimaa ener-
11444: vaikutuksia ole odotettavissa. gianlähteenä, ei vapauta meitä millään tavoin
11445: Meidän ei täällä Suomessa edes pitäisi keskus- omasta vastuustamme maamme rajojen sisäpuo-
11446: tella enää ydinvoiman lisärakentamisesta. Keskus- lella. Ne maat, jotka jo nyt aloittavat ydinvoiman
11447: telun ja päätöksentekoprosessien tulisi jatkossa käytöstä luopumisen, saavat aivan varmasti seu-
11448: meilläkin kosketella neljän ydinvoimalamme rakseen yhä useampia maita.
11449: poistamista käytöstä ja ennen kaikkea kysymyksiä Edellä olevan perusteella ja siihen liittyviin
11450: ydinvoiman käytöstä luopumisen aikataulusta. seikkoihin viitaten ehdotamme kunnioittaen
11451: On myös ehkä syytä huomata se tosiseikka, että se eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11452: sähköenergian kokonaismäärä, joka nykyään tuo-
11453: tetaan Loviisassa ja Olkiluodolla sijaitsevilla nel- että hallitus ktireellisesti asettam
11454: jällä reaktorilla, vastaa suuruusluokaltaan runsasta energia-asiantunttjoista koostuvan ryh-
11455: kahta Inkooseen rakennettua hiilikäyttöistä säh- män, jonka tehtävänä olisi laatia suunni-
11456: kövoimalaa (1 000 megawattia). telma ydinvoimaloidemme käytöstä pois-
11457: Tämän kummallisemmista järjestelyistä ydin- tamiseksi siten, että ydinvoiman käyttö
11458: voiman käytöstä luopumiseksi ei ole siis kysymys. energianlähteenä lakkaa viimeistään vuo-
11459: Meillähän on mm. useimpiin Länsi-Euroopan den 1995 aikana ja että ryhmä samanaikai-
11460: maihin verratuna aivan erinomaisia omia vaih- sesti tekee arvion korvaavista vaihtoehtoi-
11461: toehtoisia energialähteitä, ja tämän lisäksi meidän sista energiaratkaisuista.
11462:
11463: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
11464:
11465: Henrik Westerlund Esko Almgren
11466: 1987 rd. 269
11467:
11468: Hemställningsmotion nr 239
11469:
11470:
11471:
11472:
11473: Westerlund m.fl.: Om specialstödområdes status för vissa kommuner
11474: i Östra Nyland
11475:
11476:
11477: Tili Riksdagen
11478:
11479: Enligt 2 § 2 a-c punkten i lagen om främjande under 1980-talet har även befolkningsutveck-
11480: av en balanserad regional utveckling 10.7.19811 lingen varit negativ i staden.
11481: 532 syftar regionalpolitiken tili att i hela landet Under de senaste åren har ett stort antal företag
11482: skall befolkningen inom de olika områdena opar- i regionen antingen lagts ned elier bytt ägare. 1
11483: tiskt tryggas möjlighet tili varaktig arbetsplats, vartdera fallet har detta medfört såväl en betydan-
11484: höjning av inkomstnivån och tiligång på viktig de minskning av antalet arbetsplatser som en för
11485: service. Med stöd av denna lag har statsrådet 24.9. ortens penninginrättningar kännbar kapitalflykt
11486: 1981 (653/81) beslutat om baszoner, varvid kom- från området.
11487: munerna i Nylands Iän hänförs tili 4:e baszonen. Befolkningens åldersstruktur är ogynnsam (över
11488: På grund av den avsevärda förändring av in- 65-åringarnas andel av hela befolkningen är ca
11489: dustristrukturens volym som inträffat inom flere 20 % ). Unga yrkesutbildade personer utgör den
11490: av de östligaste kommunerna i Nyland med Lovisa största gruppen bortflyttare.
11491: stadi centrum, har kommunernas såväl ekonomis- Ytterligare bör observeras att skatteörets prisni-
11492: ka som sysselsättningspolitiska situation med en vå för nyländska förhållanden redan nu är hög,
11493: gång kraftigt försämrats. Situationen synes f.n. 17 p.
11494: för Lovisa stads del som ytterst besvärlig, varav föl- 1 denna situation synes den enda realistiska och
11495: jer att statsmaktens specielia intresse är av största framkomliga utvägen för att trygga sysselsätt-
11496: be~ydelse. . . ningsbetingelserna för så många som möjligt ligga
11497: Ostra Nyland är 1 ekonomrskt avseende ett svagt i olika slag av enskilda initiativ och delåtgärder,
11498: utvecklat område, där näringslivet är rätt ensidigt som kunde stimulera mindre företag och enskilda
11499: och arbetslösheten synnerligen hög för nyländska företagare att etablera sig inom såväl produktions-
11500: förhållanden. Regionens servicenivå är rätt låg, som servrcenäringen.
11501: vilket delvis förklaras av att området befinner sig Som en första åtgärd skulie krävas att betydan-
11502: melian kraftiga ekonomiska centra. de områden av bl.a. de här nämnda kommunerna
11503: Sysselsättningsläget i Östra Nyland är dystert. med samma motivering som gäller inom ramen
11504: De högsta arbetslöshetssiffrorna i Nylands Iän för regionlagarna kunde förklaras som specialstöd-
11505: uppmäts i Lovisa stad, men även i de tre kringlig- område. Vi har redan tidigare även i Nyland posi-
11506: gande lantbruksdominerade kommunerna Lapp- tiva exempel på den stora betydelse en sådan för-
11507: träsk, Pernå och Strömfors ligger andelen arbets- ändring kan medföra.
11508: lösa bland de tio högsta i Nyland. Svårigheten att Hänvisande tili det ovan anförda och därmed
11509: erhålia arbete utgör den främsta orsaken tili att sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
11510: folk (särskilt yrkesutbildade personer) flyttar bort samt att riksdagen ville hemställa
11511: från detta område. Enligt regionplansförbundets
11512: statistik har befolkningen i Lappträsk, Strömfors att regeringen i brådskande ordning
11513: och Pernå kommuner under tio år (1970-1980) vidtar erforderliga åtgärder så att betydan-
11514: minskat med ca 1 100 personer ( 11 %) och antalet de delar av bl. a. ovannämnda kommuner
11515: arbetsplatser med ca 500 (13 % ). Antalet arbets- erhåller specialområdes status inom ramen
11516: platser i regionens centralort, Lovisa stad, minska- för lagen om främjande av en balanserad
11517: de från ca 7 500 år 1975 tili 4 690 år 1983, och regional utveckling.
11518:
11519: Helsingfors den 9 april 1987
11520:
11521: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
11522: 270 1987 vp.
11523:
11524: Toivomusaloite n:o 239 Suomennos
11525:
11526:
11527:
11528: Westerlund ym.: Eräiden Itä-Uudenmaan kuntien määräämisestä
11529: erityistukialueiksi
11530:
11531:
11532: Eduskunnalle
11533:
11534: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi- paikan Loviisan kaupungin työpaikkojen maara
11535: sestä annetun lain (10. 7 .19811532) 2 §:n 2 a-c väheni vuodesta 1975, jolloin se oli noin 7 500,
11536: kohdan mukaan aluepolitiikka tähtää siihen, että vuoteen 1983 4 690:een. Kaupungin väestökehi-
11537: eri alueiden väestölle on tasapuolisesti taattava tys on ollut negatiivista 1980-luvun aikana.
11538: mahdollisuus pysyvään työpaikkaan, tulotason Viime vuosien aikana suuri joukko alueen yri-
11539: nousu ja tärkeiden palvelujen saatavuus. Tämän tyksiä on joko lakkautettu tai vaihtanut omistajaa.
11540: lain nojalla on valtioneuvosto 24.9.1981 anta- Molemmissa tapauksissa tästä on aiheutunut sekä
11541: nut päätöksen perusvyöhykkeistä (653/81), jossa työpaikkojen määrän huomattava vähentyminen
11542: Uudenmaan läänin kunnat kuuluvat neljänteen että paikkakunnan rahalaitosten kannalta tuntuva
11543: perusvyöhykkeeseen. pääomavirta alueelta.
11544: Huomattavasta teollisuusrakenteen maaran Väestön ikärakenne on epäedullinen (yli 65-
11545: muutoksesta, joka on tapahtunut useissa Uuden- vuotiaiden osuus koko väestöstä on noin 20 % ).
11546: maan itäisimmissä kunnissa, erityisesti Loviisan Ammattikoulutuksen saaneet nuoret ovat pois-
11547: kaupungissa, on niin kuntien taloudellinen tilan- muuttajien suurin ryhmä.
11548: ne kuin myös työllisyyspoliittinen tilannekin no- Lisäksi on huomattava, että veroäyrin hintataso
11549: peasti heikentynyt tuntuvasti. Tilanne näyttää täl- on jo nyt uusmaalaisittain korkea, 17 penniä.
11550: lä hetkellä Loviisan kaupungin kannalta erittäin Tässä tilanteessa näyttäisivät ainoana realistise-
11551: vaikealta, minkä vuoksi valtiovallan erityishuomio na ja käyttökelpoisena keinona työllisyyden takaa-
11552: on tärkeää. miseksi niin monelle kuin mahdollista olevan eri-
11553: Itä-Uusimaa on taloudellisessa mielessä heikosti laiset yksittäiset aloitteet ja osatoimenpiteet, jotka
11554: kehittynyt alue, jossa elinkeinoelämä on hyvin yk- voisivat elvyttää pieniä yrityksiä ja kannustaa yk-
11555: sipuolista ja työttömyys uusmaalaisittain erityisen sittäisiä yrittäjiä perustamaan yrityksiä sekä tuo-
11556: korkea. Alueen palvelutaso on hyvin matala, mikä tantoelinkeinojen että palveluelinkeinojen piiriin.
11557: osaksi johtuu alueen sijainnista vahvojen talous- Ensimmäisenä toimenpiteenä vaadittaisiin, että
11558: keskusten välissä. huomattavia alueita mm. näistä mainituista kun-
11559: Itä-Uudenmaan työllisyystilanne on synkkä. Lo- nista samojen perusteiden mukaisesti, jotka ovat
11560: viisan kaupungilla on Uudenmaan läänin kor- voimassa aluepoliittisten lakienkin osalta, voitai-
11561: keimmat työttömyysluvut, mutta myös kolmessa siin julistaa erityistukialueiksi. Meillä on jo ennes-
11562: maatalousvaltaisessa ympäristökunnassa Lapinjär- tään myös Uudellamaalla positiivisia esimerkkejä
11563: vellä, Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä on työttö- tällaisen muutoksen suuresta merkityksestä.
11564: mien osuus 10 pahimman työttömyyspaikkakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11565: nan joukossa Uudellamaalla. Työn saannin vai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11566: keus on pääasiallisin syy siihen, että ihmiset
11567: (erityisesti ammattikoulutetut) muuttavat tältä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
11568: alueelta. Seutukaavaliiton tilaston mukaan Lapin- piteisiin siten, että merkittävät osat mm.
11569: järven, Ruotsinpyhtään ja Pernajan kuntien väestö edellä mainituista kunnista saavat erityis-
11570: on kymmenen vuoden aikana (1970-1980) vä- alueen aseman tasapainoisen alueellisen
11571: hentynyt noin 1 100 henkilöä (11 %) ja työpaik- kehityksen edistämisestä annetun lain
11572: kojen määrä noin 500 (13 % ). Alueen keskus- perusteella.
11573:
11574: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
11575:
11576: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
11577: 1987 vp. 271
11578:
11579: Toivomusaloite n:o 240
11580:
11581:
11582:
11583:
11584: Vihriälä ym.: Pysyvän parlamentaarisen yritysverokomitean asetta-
11585: misesta
11586:
11587:
11588: Eduskunnalle
11589:
11590: Yritysverotuksella on suuri merkitys yritysten nevässä pysyvässä parlamentaarisessa yritysveroko-
11591: toimintaedellytysten kannalta. Yritysverotuksen miteassa. Tällaisen valmisteluelimen asettamisella
11592: säädöksillä ja menettelytavoilla ohjaillaan varsin voitaisiin pitkälti torjua ne ongelmat, jotka synty-
11593: paljon talouselämän tapahtumia ja päätöksiä. Ta- vät uudistusten ja muutosten kytkemisestä vuo-
11594: loudellisen toimeliaisuuden ja työllisyydenkin tuisiin budjettineuvotteluihin.
11595: vaihtelut johtuvat paljolti myös verotuksen laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
11596: dusta ja määrästä. Tämän ymmärtämiseksi tarvi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11597: taan jatkuvaa seurantaa ja työtä, jota pysyvästi toi-
11598: miv~ ja oikein kokoonpantu valmisteluelin voi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin py-
11599: suonttaa. syvän parlamentaarisen yritysverokomi-
11600: Yritysverotuksen asiantunteva kehittäminen voi tean asettamiseksi.
11601: parhaiten tapahtua pitkäjänteiseen työhön kyke-
11602:
11603: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11604:
11605: Jukka Vihriälä Matti Maijala Anneli Jäätteenmäki
11606: Pauli Saapunki Pentti Mäki-Hakola Marjatta Väänänen
11607: Matti Väistö
11608: 272 1987 vp.
11609:
11610: Toivomusaloite n:o 241
11611:
11612:
11613:
11614:
11615: Vihriälä ym.: Yleisen liikevaihtovähennyksen aikaansaamisesta liike-
11616: vaihtoverotuksessa
11617:
11618:
11619: Eduskunnalle
11620:
11621: Vuonna 1986 eduskunta hyväksyi liikevaihtove- sessa kaikilla verovelvollisilla olisi vapautus verosta
11622: rolakiin muutoksen, jonka mukaan luonnollisen 100 000 markan liikevaihtoon saakka. Järjestel-
11623: henkilön ei tarvitse maksaa liikevaihtoveroa män joustavuuden kannalta yli 100 000 markan
11624: 50 000 markan liikevaihtoon saakka laisinkaan ja liikevaihdon omaavilla olisi myös tämä 100 000
11625: sen yli menevästä osasta 100 000 markkaan nouse- markan liikevaihtovähennys. Vasta tämän yli me-
11626: vasta liikevaihdosta verovapaus asteittain poistuu. nevistä määristä maksettaisiin liikevaihtoveroa.
11627: Sen ohella, että edellä mainittu uudistus on Valtiontaloudellisesti hanke tulisi tasapainottaa
11628: epäoikeudenmukainen liikevaihtoluokassa 50 000 siten, että liikevaihtoveron kantopalkkiosta luo-
11629: -100 000 markkaa, on se tarpeettoman moni- vuttaisiin.
11630: selitteinen. Lisäksi laki ei koske kaikkia liikevaih- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11631: toverovelvollisia, ja liikevaihtoverovapaan liike- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11632: vaihdon määrä on aivan liian pieni verrattuna esi-
11633: merkiksi itsensä työllistävän henkilön taloudelli- että hallitus valmistelisi tarpeellisen
11634: sesti elättävään liikevaihtoon. lainmuutosesityksen, jotta liikevaihtove-
11635: Pienten ammatinharjoittajien ja yrittäjien aloit- rotukseen saataisiin nykyisen pienliike-
11636: tamiskynnyksen alentamiseksi sekä valtiontalou- vaihtoisen vähennysjärjestelmän sijaan
11637: dellisesti merkityksettömien liikevaihtoverovelvol- yleinen 100 000 markan liikevaihtovähen-
11638: listen poistamiseksi olisi em. liikevaihtoverosää- nys ja nykyinen liikevaihtoveron kanto-
11639: döstä parannettava siten, että liikevaihtoverotuk- palkkio poistettaisiin.
11640:
11641: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11642:
11643: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää Esko Almgren
11644: Kalevi Mattila Kauko Heikkinen Matti Väistö
11645: 1987 vp. 273
11646:
11647: Toivomusaloite n:o 242
11648:
11649:
11650:
11651:
11652: Viinanen: Investointirahaston rahoitusehtojen parantamisesta
11653:
11654:
11655:
11656:
11657: Eduskunnalle
11658:
11659: Vuonna 1979 muutettiin lakia valtion inves- sapuolisempaan asemaan uusien neljännellä vyö-
11660: tointirahastosta siten, että Etelä-Suomeen perus- hykkeellä vallitsevien valtion muiden rahoituseh-
11661: tettaville teollisuuskylille voitiin rahastosta myön- tojen kanssa ja voitaisiin näin edesauttaa kuntien
11662: tää lainavaroja. teollisuuskylähankkeisiin sitomien pääomien ja
11663: Päätökseen ei kuitenkaan liittynyt sellaisia val- valmiuksien hyväksikäyttöä, ehdotan eduskun-
11664: tion taloudellisia tukimuotoja, että toiminta olisi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11665: käynnistynyt kuntien kaavailemassa laajuudessa.
11666: Lisäksi on perustettu kehitysalueiden ulkopuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11667: lisia tukialueita, jotka käytännössä kilpailevat INRAn rahoitusehtojen parantamiseksi si-
11668: teollisuuskyläpaikkakuntien kanssa usein jopa nii- ten, että lainoitusosuus nostetaan 50 %:un
11669: den naapurissa. Sittemmin nämä alueet on muu- rakennuskustannuksista ja laina-aika pi-
11670: tettu neljännen perusvyöhykkeen tukialueiksi. dennetään 15 vuoteen sekä että Iuotoiiie
11671: Jotta Etelä-Suomen teollisuuskylät saataisiin ta- ryhdyttäisiin maksamaan korkotukea.
11672:
11673: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11674:
11675: Iiro Viinanen
11676:
11677:
11678:
11679:
11680: 35 2705361
11681: 274 1987 vp.
11682:
11683: Toivomusaloite n:o 243
11684:
11685:
11686:
11687:
11688: Viljanen: Taksiautoilijoiden arvioverotuksen epäkohtien poistami-
11689: sesta
11690:
11691:
11692: Eduskunnalle
11693:
11694: Taksiautoilijoiden ankara arvioverotus on jatku- Muodollista kyselykierrosta on tavallisesti seu-
11695: nut jo vuodesta 1978, huolimatta siitä, että sen rannut laskelma, jossa verotuksen toimittajan
11696: epäkohtiin on muun muassa eduskunnassa kysely- mielestä riittävä juoksukilometrituotto on kerrot-
11697: jen ja aloitteiden muodossa kiinnitetty huomiota. tu jollakin ajokilometrimäärällä. Muun muassa
11698: Taksiautoilijoiden arvioverotus on ollut markka- Helsingissä vuotta 1979 koskevassa verotuksessa
11699: määräisesti huomattavaa: verohallituksen vuonna oli päädytty 70 000 ammattiajokilometriin ja 1,81
11700: 1980 suorittaman tutkimuksen mukaan vuonna markan kilometrituottoon, mikä on verovuoden
11701: 1978 oli 8 150 taksiautoilijasta arvioverotettu jälkimmäisellä puoliskolla voimassa olleen taksa-
11702: 2 107 eli 25,8 prosenttia. Arvioverotettujen pro- päätöksen ykköstaksan mukainen kilometrikor-
11703: senttiosuus vaihteli lääneittäin 19,9 prosentista vaus ilman hukka-ajan huomioimista. Laskentaa
11704: 31,5 prosenttiin. Veroviranomaisten mukaan jäl- on siten sovellettu yksioikoisesti kaikkiin autoili-
11705: kimaksut ovat aiheutuneet taksien alhaisesta ve- joihin, jotka on arvioitu.
11706: ron ennakkokannosta. Lopullisessa verotuksessa Suomen Taksiliiton saamien tietojen ja liitossa
11707: verottaja on taksiautoilijoiden kohdalla arvioinut tehtyjen arvioiden mukaan karkein menettelyta-
11708: tulot taksiautoilijan omaa ilmoitusta useita kym- pavirhe myös vuoden 1980 taksiverotuksessa on
11709: meniäkin tuhansia markkoja suuremmiksi, ja nor- ollut juuri taksiyrittäjien yksilöllisten olosuhde-
11710: maalin äyrimäärän lisäksi erotukselle on verotuk- erojen unohtaminen ja arvioverotuksen varsin kar-
11711: sessa peritty 20 prosentin korko, mikä on johtanut kea soveltaminen massamenettelynä. Verotus on
11712: huomattaviin jälkimaksuihin. Ankara arviovero- toimitettu, kuten edellä todettiin, ns. vertailuar-
11713: tus on tullut taksiautoilijoille ikävänä yllätyksenä viona, jolloin perusteiksi on otettu ylimmät tuloil-
11714: ja aiheuttanut luopumisia yritystoiminnasta. Eri- moitukset tai verotoimiston itsensä määräämä tu-
11715: tyisesti Helsingissä ja Vantaalla koko taksiyritys- lo, johon sitten muut yrittäjät kokonaisuutena on
11716: toiminnan mielekkyys on käynyt kyseenalaiseksi. arvioitu. Verovalmistelussa on yksittäinen veroil-
11717: Kohtuuton verotus on vienyt monen taksiautoili- moitus siten leimattu epäluotettavaksi muodolli-
11718: jan niin ylivoimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, sella perusteella, esim. polttoainekuluprosentilla,
11719: että seurauksena on ollut autojen ulosmittaus ja mikä verotoimistossa on määrätty yhdeksi ja ai-
11720: pakkohuutokaupat. noaksi oikeaksi.
11721: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohta määrit- Kuitenkin käytännössä autoilijoiden tulot muo-
11722: telee arvioverotuksen edellytykset. Säännös on var- dostuvat erilaisiksi. Tähän vaikuttaa eniten ajora-
11723: sin ylimalkainen ja antaa helposti veronsaajalle oi- kenne, pitkien ja lyhyiden ajomatkojen suhde,
11724: keuden asettaa verovelvollinen arvioon. Näin on jonka vuoksi juoksukilometrituotto ja ajokilomet-
11725: tapahtunut taksiautoilijoitten kohdalla. Kun vero- rit muodostuvat eri tapauksissa erilaisiksi. Myös
11726: valmistelussa on todettu, että autoilijoiden tulotaso esimerkiksi palkatun työvoiman määrä ja autoili-
11727: ei ole verotuksen toimittajan mielestä riittävä, on jan ikä ovat tulonmuodostukseen yksilöllisesti vai-
11728: lähes kaikille alueen autoilijoille lähetetty selvitys- kuttavia seikkoja.
11729: pyyntö, jossa todetaan, että ilmoitettu vuositulo Suomen Taksiliiton asettama työryhmä, johon
11730: on muiden samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien liiton edustajien lisäksi kuuluu edustus liikenne-
11731: verovelvollisten vuosituloon verrattuna ilmeisesti ministeriöstä, on tehnyt selvityksiä verotuksen to-
11732: liian vähäinen. Huomattakoon, että veronsaajalla dentajaksi vaaditusta tietoja taltioivasta taksamit-
11733: ei ole velvollisuutta ilmoittaa, keihin tuloja on ver- tarista. On todettu, että markkinoiden uusimmat-
11734: rattu ja kuinka suuri vertailuryhmä on ollut. kaan taksamittarit eivät kuitenkaan voi palvella
11735: 1987 vp. - TA n:o 243 275
11736:
11737: verotuksen varmentajina, koska taksa on enim- tuksen, käyttöönotto pääasiallisena verotustapana
11738: mäistaksaperiaatteinen ja mittarin käyttömääräyk- kokonaisten alueiden lähes kaikkien taksiyrittä-
11739: sestä johtuu, että mittariin taltioituu lukuja, joita jien kohdalla ei voi olla oikean verotusmenettelyn
11740: vastaavia tuloutuksia ei välttämättä synny. Maa- mukaista. Todettakoon lisäksi, että samaa arviove-
11741: seudun erityisolosuheet niin mittarin käytön kuin rotuspykälää sovelletaan käytännössä eri ammatti-
11742: taksankin osalta lisäävät arviointivaikeuksia. ryhmien kohdalla eri tavoin. Esimerkiksi taksiyrit-
11743: Myöskään mittaritekniikka ei riitä tietojen var- täjien verotuksessa pääsääntönä käytetty vertai-
11744: maan säilymiseen. Niinpä Taksiliiton työryhmä luarvio ei ole arvioperuste maatalouden puolella.
11745: onkin etsinyt ratkaisua kokonaiskilometrien lasku- Tämä todetaan verohallinnon käsikirjassa. Huo-
11746: rista, joka taksamittaria yksinkertaisempana, sine- mattakoon vielä, että taksiyrittäjien oikeusturvaa
11747: töitävänä laitteena voi tuottaa täyden varmennuk- heikentävät arvioverotuksesta johtuvan verotuk-
11748: sen taksiautolla vuoden aikana ajetuista kilomet- sen tason heikon ennakoitavuuden ohella verotus-
11749: reistä. menettelyyn ja muutoksenhakujärjestelmään liit-
11750: Teknisen laitteen käyttöönotto ei kuitenkaan tyvä hitaus ja muut epäkohdat.
11751: ole taksiverotuksen ratkaisun ydinkohta, vaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
11752: lainsäätäjän ja verotuksesta vastaavien viranomais- hyväksyttäväksi toivomuksen,
11753: ten tulisi kiinnittää vakavaa huomiota nykyisen
11754: arvioverotuksen Suorittamistavan ja sen käytön että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
11755: laajuuden taksiautoilijoiden oikeusturvalle ai- piteistin taksiautoilijoiden arvioverotuk-
11756: heuttamiin puutteellisuuksiin. Verotuslaissa mää- sen epäkohtien poistamiseksi.
11757: ritellyn poikkeuksellisen verotustavan, arviovero-
11758:
11759: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11760:
11761: Matti Viljanen
11762: 276 1987 vp.
11763:
11764: Toivomusaloite n:o 244
11765:
11766:
11767:
11768:
11769: Viljanen ym.: Linja-autokaluston liikevaihtoverohuojennuksen to-
11770: teuttamisesta
11771:
11772:
11773: Eduskunnalle
11774:
11775: Linja-autoliikenne on tällä hetkellä ainut jouk- Linja-autoliikenteen kilpailukyky on huonon-
11776: koliikenteen muoto, joka maksaa kalustostaan lii- tunut viime vuosien aikana voimakkaasti. Yksi-
11777: kevaihtoveroa. Toisaalta linja-autot voidaan tuo- tyisautoille menetetyt matkustajamäärät ja yhteis-
11778: tantovälineinä täysin rinnastaa teollisuuden laite- kunnan rakennemuutos on vienyt linja-autoyri-
11779: ja koneinvestointeihin, joille on myönnetty pysy- tykset sellaiseen taloudelliseen tilaan, että koko
11780: vä liikevaihtoverohelpotus. joukkoliikenteen peruspalvelut ovat jo vaarassa.
11781: Linja-autokoriteollisuus on erittäin työvoima- Linja-autoyritysten taloudellisen tilanteen heik-
11782: valtainen ala, jonka kotimaisuusaste on korkea. keneminen on näkynyt linja-autojen uusinves-
11783: Tähän saakka linja-autoyritykset ovat ostaneet ka- toinneissa, jotka ovat pienentyneet vuosi vuodel-
11784: lustonsa lähes yksinomaan kotimaisilta koriteh- ta.
11785: tailta, mutta viime vuosina myös ulkomainen ko- Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
11786: rituotanto on tullut voimakkaasti suomalaisille väksyttäväksi toivomuksen,
11787: korimarkkinoille lisäten entuudestaan vaikeuksis-
11788: sa olevien kotimaisten koritehtaitten taloudellista että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
11789: ahdinkoa. linja-autokaluston lzi'kevaihtoverohelpo-
11790: Linja-autojen käyttöikä on kasvanut viimeisten tuksen pikaiseksi toteuttamiseksi, jotta
11791: vuosien aikana erittäin huolestuttavasti. Tämän annettaiszi'n kauan kaivattu piristysruiske
11792: kehityksen syynä on linja-autoyritysten korvausin- kotimaiselle koriteollisuudelle, hidastet-
11793: vestointikyvyn heikkeneminen, joka johtuu sekä taisiin linja-autoliikenteen kustannus- ja
11794: yritysten kannattavuuden heikkenemisestä että taksakehitystä sekä annettaisiin linja-auto-
11795: uusien linja-autojen nopeasta hintakehityksestä. yritykszile uutta uskoa tulevaisuuteen huo-
11796: Viimeisten 10 vuoden aikana linja-autojen hinta limatta mm. henkilöautoliikenteen voi-
11797: on kohonnut Suomessa peräti yli 300 %. makkaasta kehittymisestä.
11798:
11799: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11800:
11801: Matti Viljanen Tauno Valo
11802: 1987 vp. 277
11803:
11804: Toivomusaloite n:o 245
11805:
11806:
11807:
11808:
11809: Viljanen: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
11810: kuorma-auton lyhytaikaisesti käytöstä poistamisen mahdollista-
11811: miseksi
11812:
11813: Eduskunnalle
11814:
11815: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 12 §:n kisteröintitietoihin on merkitty esimerkiksi TIR-
11816: (2.11.1984/737) mukaan on moottoriajoneuvosta katsastus tai kuormakorin "kuutiointi", joudu-
11817: suoritetusta ajoneuvoverosta maksettava takaisin taan nämä erilliset katsastustoimenpiteet teke-
11818: määrä, joka ylittää sen kuukauden loppuun laske- mään aina uudelleen. Tällaiset lisätyöt aiheutta-
11819: tun veron, minkä kuluessa ajoneuvon rekisterikil- vat liikennöitsijöille tuntuvia lisäkustannuksia se-
11820: vet on annettu takaisin viranomaiselle ja ajoneuvo kä kuormittavat tarpeettomasti katsastusasemia.
11821: on poistettu ajoneuvorekisteristä. Ajoneuvojen Ajoneuvon rekisteristä poiston ja uudelleen käyt-
11822: katsastuksesta ja rekisteröinnistä annetun asetuk- töönoton monimutkaisuus estää usein liikennöit-
11823: sen (26. 3.19821 234) 35 §:n perusteella on rekiste- sijöitä poistamasta ajoneuvoa rekisteristä heikon
11824: ristä poistettavan ajoneuvon rekisterikilvet palau- työllisyyden aikana.
11825: tettava poliisiviranomaiselle ja tehtävä autorekis- Edellä mainittu ongelma olisi poistettavissa sil-
11826: terikeskukselle ilmoitus ajoneuvon rekisteristä lä, että ajoneuvoa ei tarvitsisi poistaa rekisteristä,
11827: poistamisesta. kun se poistetaan käytöstä tilapäisesti. Ajoneuvon
11828: Heikon työllisyystilanteen aikana voivat käyttö tänä aikana voitaisiin estää toimittamalla
11829: kuorma-autoliikenteen yrittäjät pienentää ajoneu- ajoneuvon tunnuskilvet säilytettäväksi poliisivi-
11830: von kiinteitä kustannuksia vakuutusmaksujen ja ranomaiselle, joka samalla ilmoittaa ajoneuvon ti-
11831: moottoriajoneuvoveron osalta poistamalla ajoneu- lapäisestä käytöstä poistamisesta autorekisterikes-
11832: von rekisteristä. Ennen kuin tällainen ajoneuvo kukselle ajoneuvoverosta tehtävää palautusta var-
11833: voidaan ottaa jälleen säännölliseen käyttöön ja il- ten.
11834: moittaa rekisteriin merkittäväksi, on se hyväksyt- Ehdotan kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
11835: tävä rekisterö in tikatsastuksessa. Rekisteröintikat- täväksi toivomuksen,
11836: sastusta ei kuitenkaan vaadita, jos ajoneuvo on
11837: omistajan vaihtumatta otettu jälleen säännölli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11838: seen käyttöön samana kalenterivuonna, jona se on menpiteisiin moottoriajoneuvoverosta an-
11839: vuosikatsastettu. netun lain muuttamiseksi siten, että
11840: Useissa tapauksissa ajoneuvo poistetaan rekiste- kuorma-auto voitaisiin poistaa lyhytaikai-
11841: ristä loppusyksyllä ja talvella, jolloin ajoneuvon sesti käytöstä tfman rekisteristä poistamis-
11842: uudelleen käyttöönotto edellyttää aina pääsään- ta ja ajoneuvovero palautettaisiin kaiktfta
11843: töisesti rekisteröintikatsastuksen suorittamista. miltä päivtftä, joiden aikana ajoneuvo on
11844: Tällöin sellaisten ajoneuvojen kohdalla, joiden re- ollut poissa käytöstä.
11845:
11846: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11847:
11848: Matti Viljanen
11849: 278 1987 vp.
11850:
11851: Toivomusaloite n:o 246
11852:
11853:
11854:
11855:
11856: Viljanen: Investointivarauslain muuttamisesta ammatinharjoittajien
11857: investointivarauksen mahdollistamiseksi
11858:
11859:
11860: Eduskunnalle
11861:
11862: Voimassa oleva investointivarauslaki sallii liike- mättömänä suuri määrä vaihdossa vastaanotettuja
11863: toimintaa harjoittavan verovelvollisen toteuttaa hyväkuntoisia kuorma-autoja, joista aiheutuvat
11864: kirjanpidossaan investointivarauksen, joka on kustannukset siirtyvät uusien kuorma-autojen
11865: enintään 50 prosenttia verovelvollisen tilikauden myyntihintoihin ja tätä kautta kuljetusmaksuihin.
11866: voitosta. Investointivarauksen voi tehdä ainoas- Käytettyjen kuorma-autojen laajamittaista seisot-
11867: taan liikkeenharjoittaja, mutta ei ammatinharjoit- tamista varastoissa voidaan pitää myös kansanta-
11868: taja, joita on esimerkiksi kuorma-autoyrittäjistä loudellisena tuhlauksena.
11869: valtaosa. Tällaisen yrittäjän ainoaksi tuloksenta- Tilanteeseen toisi korjauksen osaltaan jo se, että
11870: sauskeinoksi jää mahdollisimman suurien elinkei- myös ammatinharjoittajana toimivalla kuorma-
11871: noverolain 30 §:n ja 33 §:n mukaisten poistojen autoyrittäjällä olisi mahdollisuus investointiva-
11872: tekeminen kalustostaan. rauksen tekemiseen. Tällöin investointivaraukses-
11873: Valtiovarainministeriössä on vuonna 1985 val- ta muodostettaisiin ammattimaisen kuorma-auto-
11874: misteltu luonnos hallituksen esitykseksi laiksi in- liikenteen osalta samantyyppinen tuloksentasaus-
11875: vestointivarauslain muuttamisesta. Muutosesityk- keino, joita muilla aloilla toimivilla yrittäjillä on
11876: sen tarkoituksena oli laajentaa investointivarauk- jo käytettävissään. Tavoite edellyttäisi investointi-
11877: sen tekomahdollisuutta myös ammatinharjoitta- varauksien käytön vapauttamista tiettyyn markka-
11878: jiin ja ulkomailla valmistetun käyttöomaisuuden määrään saakka valtioneuvoston määräämistä
11879: hankintaan. käyttöajanjaksoista ja investointivarauksen käyttö-
11880: Nykyinen poistojärjestelmä kuorma-autoyrittä- kohteen laajentamista myös ulkomailla valmiste-
11881: jän yksinomaisena todellisena tuloksentasauskei- tun käyttöomaisuuden hankintaan.
11882: nona on johtanut siihen, että kalusto uusitaan Ehdotankin kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
11883: 3-4 vuoden välein, vaikka se kuntonsa puolesta syttäväksi toivomuksen,
11884: ei ole vielä vaihtoiässä. Kuorma-autoista saadaan-
11885: kin vielä 3-4 vuoden käyttöajan jälkeen huomat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11886: tavia luovutushintoja, vaikka niiden pitäisi olla lä- menpitezsiin investointivarauslain muut-
11887: hes täysin poistettuja. tamtseksi siten, ettå· myös ammatinhar-
11888: Verotuksellisista syistä suoritettu liian tiheä joitta;illa olisi mahdollisuus tehdä lazssa
11889: kuorma-auton vaihtaminen on johtanut myös sii- mainittu investointivaraus.
11890: hen, että autokauppojen varastoissa seisoo käyttä-
11891:
11892: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11893:
11894: Matti Viljanen
11895: 1987 vp. 279
11896:
11897: Toivomusaloite n:o 247
11898:
11899:
11900:
11901:
11902: Viljanen: Teknologian kehittämiskeskuksen konsultointiyksikön pe-
11903: rustamisesta Lahteen
11904:
11905:
11906: Eduskunnalle
11907:
11908: Suurista teollisuuskeskittymistä vain Porin seu- Ilman ko. konsultointiyksikköä Päijät-Häme jää
11909: tu on TEKESin konsultointipalvelusten suhteen hiljalleen jälkeen uuden tekniikan käyttöönotos-
11910: yhtä huonossa asemassa kuin Lahti. sa. Vaikutusta vahvistaa vielä alueen teollisuuden
11911: Päijät-Hämeen yrityksiä palvelevat Helsingin, epäedullinen rakenne ja korkeakoulun puuttumi-
11912: Tampereen ja Lappeenrannan yksiköt. Palvelujen nen alueelta.
11913: saatavuus on mm. Helsingin ja Tampereen yksik- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
11914: köjen ylikuormituksen vuoksi ollut huono eikä hyväksyttäväksi toivomuksen,
11915: asiantuntemuskaan ole täysin vastannut Päijät-
11916: Hämeen tarpeita (muovitekniikan asiantuntemus että hallitus ryhtyisi totmttn teknolo-
11917: puuttui). gian kehittämiskeskuksen konsultointiyk-
11918: Päijät-Hämeessä on poikkeuksellisen paljon sikön perustamiseksi Lahteen vuoden
11919: metalli- ja konepajateollisuuden sekä sähkötekni- 1988 aikana.
11920: sen teollisuuden yrityksiä.
11921:
11922: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11923:
11924: Matti Viljanen
11925: 280 1987 vp.
11926:
11927: Toivomusaloite n:o 248
11928:
11929:
11930:
11931:
11932: Vistbacka ym.: Kasvihuoneviljelmillä käytettävän lämmitysöljyn va-
11933: pauttamisesta polttoaineverosta
11934:
11935:
11936: Eduskunnalle
11937:
11938: Kasvihuoneviljely on viime vuosikymmeninä Polttoainekustannukset ovat tällä hetkellä noin
11939: ollut eräs maatalouden nopeimmin kasvava ja ke- 30 % tuotantokustannuksista. Kasvihuoneviljely
11940: hittyvä erityiselinkeino. Tämä kehitys on tapahtu- käytti vuonna 1983 noin 52 000 kuutiometriä ke-
11941: nut miltei ilman yhteiskunnan tukea. Kasvu on vyttä polttoöljyä ja noin 97 000 tonnia raskasta
11942: 1970-luvulta lähtien ollut varsin voimakas kehi- polttoöljyä. Näiden määrien perusteella kannet-
11943: tysalueilla. Tätä osoittaa se, että Kehitysaluerahas- tiin polttoaineveroa noin 13,5 miljoonaa mark-
11944: ton kasvihuoneasiakkaiden lukumäärä on kasva- kaa.
11945: nut 20:stä vuonna 1972 164:ään vuonna 1983. Polttoainevero merkitsee valtiolle vähän, mutta
11946: Suuri osa kasvihuoneviljelyyn myönnetyistä maa- yksittäiselle kasvihuoneviljelijälle se on huomatta-
11947: tilalainoista on myös mennyt kehitysalueille. Kas- va kuluerä. Veron poistaminen lieventäisi hinnan-
11948: vihuoneviljelyn merkitys kehitysalueiden työlli- nousujen vaikutusta ja parantaisi huomattavasti
11949: syyden ja tulojen kannalta on lisääntynyt vuosi viljelysedellytysten jatkuvuutta.
11950: vuodelta. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
11951: Kasvihuoneviljely työllistää tällä hetkellä välit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11952: tömästi noin 9 500 henkilöä. Suuri osa näistä työ-
11953: paikoista on kehitysalueilla. Etelä-Pohjanmaalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11954: ovat kasvihuoneviljelyn turvaamat toimeentulo- polttoaineverolain muuttamiseksi siten,
11955: mahdollisuudet vaikuttaneet ratkaisevasti työlli- että kasvihuoneviljelmzllä käytettävän
11956: syyden ylläpitämiseen. Suuri osa tämän elinkei- lämmitysöljyn verottamisesta luovuttaisiin
11957: non harjoittajista on perheyrityksiä, joissa oman kokonaan.
11958: perheen työpanos on ensisijainen.
11959:
11960: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
11961:
11962: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11963: 1987 vp. 281
11964:
11965: Toivomusaloite n:o 249
11966:
11967:
11968:
11969:
11970: Vistbacka ym.: Jalkineteollisen koulutuksen aloittamisesta Vaasan
11971: läänissä
11972:
11973:
11974: Eduskunnalle
11975:
11976: Suomi on muotoilun ja suunnittelun edelläkä- kin Vaasan läänissä ja Satakunnan alueella on
11977: vijämaa monella alalla, mutta ei kenkäteollisuu- huomattava. ''Kenkäinstituutin'' perustaminen
11978: dessa. Oppinsa kengän tekijät joutuvat hakemaan Vaasan lääniin turvaisi alan työpaikkojen säilymi-
11979: ulkomailta. sen ja edelleen kehittämisen.
11980: Suomalaisen kenkäteollisuuden tulevaisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11981: näkymiä ajatellen olisi harkittava kenkäteollisuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11982: den koulutuksen aloittamista kotimaassa. Tällai- sen,
11983: sessa "Kenkäinstituutissa" voitaisiin kouluttaa
11984: päteviä alan ammattilaisia ja kehittää alaa sekä py- että hallitus ryhtyisi toimiin kenkäteol-
11985: syä kenkäteollisuuden kehityksen mukana. lisuuden koulutuslaitoksen perustamiseksi
11986: Kenkäteollisuuden työllistävä vaikutus varsin- Vaasan lääniin.
11987:
11988: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
11989:
11990: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11991:
11992:
11993:
11994:
11995: 36 2705361
11996: 282 1987 vp.
11997:
11998: Toivomusaloite n:o 250
11999:
12000:
12001:
12002:
12003: Vähäkangas ym.: Määrärahasta malmien etsinnän lisäämiseen Oulun
12004: läänissä
12005:
12006:
12007: Eduskunnalle
12008:
12009: Tutkittujen malmien väheneminen on uhkaa- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12010: massa kaivosten toimintaa Oulun läänin alueella. toivomuksen,
12011: Outokumpu Oy on ilmoittanut mm. Vihanoin
12012: kaivoksen lopettamisesta lähivuosien aikana. Kun ettå" hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
12013: toisaalta Geologian tutkimuskeskus on ilmoitta- tulo- ja menoarvioon tarvittavat määrära-
12014: nut monista mielenkiintoisista malmiesiintymistä hat geologin viran tai toimen perustami-
12015: Oulun läänin alueella, olisi etsintää ja tutkimuk- seen Oulun låä"nzin malmien etsinnän li-
12016: sia tehostettava mahdollisten esiintymien hyödyn- säämiseksi läänin alueella niin, että mah-
12017: tämiseksi. Voimavaroja olisi lisättävä senkin vuok- dollisuudet uusien esiintymien hyödyntä-
12018: si, että Rautaruukki Oy on lopettanut malmin et- miseen saataisiin pzkazsesti selvitetyksi.
12019: sinnän ja Outokumpu Oy vähentänyt sanottua
12020: toimintaa huomattavasti.
12021:
12022: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12023:
12024: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
12025: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
12026: Arvo Kemppainen
12027: 1987 vp. 283
12028:
12029: Toivomusaloite n:o 251
12030:
12031:
12032:
12033:
12034: Väistö ym.: Ruokavaliovähennyksen myöntämisestä verotuksessa dia-
12035: beetikoille
12036:
12037:
12038: Eduskunnalle
12039:
12040: Diabetes on nopeasti yleistynyt maassamme. Nykyisellään diabeetikkojen tai muiden ruoka-
12041: Insuliinihoitoa tarvitsevia diabeetikkoja on noin valiohoitoa tarvitsevien erikoisruokavaliosta ai-
12042: 25 000 ja ns. aikuisiän diabetestä sairastavia run- heutuvia lisäkustannuksia ei verotuksessa oteta
12043: saat 100 000. huomioon.
12044: Diabeteksen hoidossa on lääkityksen ohella rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12045: kaiseva merkitys liikunnalla ja ruokavaliolla. Hoi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12046: don edellyttämän ruokavalion noudattaminen
12047: merkitsee tuntuvia lisäkustannuksia normaaliin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12048: ruokavalioon verrattuna. Diabeetikkojen ohella diabeetikoille ja muille ruokavaliohoitoa
12049: on myös monia muita henkilöryhmiä, joille ruo- tarvitseville verotuksessa myönnettävän
12050: kavalio on välttämätön ja joille tästä aiheutuu lisä- ruokavaliovähennyksen aikaansaamiseksi.
12051: kustannuksia. Näitä ovat muun muassa keliakiaa
12052: sairastavat.
12053:
12054: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12055:
12056: Matti Väistö Pauli Saapunki
12057: 284 1987 vp.
12058:
12059: Toivomusaloite n:o 252
12060:
12061:
12062:
12063:
12064: Väistö ym.: Kaivostoiminnan jatkamisesta Outokummun Keretissä
12065:
12066:
12067:
12068: Eduskunnalle
12069:
12070: Outokumpu Oy on aiemmin ilmoittanut, että tokummun kehittämistyöryhmä ei lyhyen toimi-
12071: kaivostoiminta jatkuu Outokummun Keretin kai- ajan aikana ole voinut löytää sellaisia nopeasti vai-
12072: voksessa ainakin vuoteen 1991. Tämä on ollut kuttavia ja pitkäjänteisen ratkaisun tuovia keino-
12073: sekä Outokummun kaupungin että työntekijöi- ja, joilla kaivostoiminnan kielteisiä vaikutuksia
12074: den tiedossa. voitaisiin heti lievittää. Tämän vuoksi kaivostoi-
12075: Yhtiön johto päätti kuitenkin yllättäen aloittaa mintaa tulee valtion tuen turvin jatkaa niin, että
12076: 13.4.1987 määräaikaiset lomautukset. Lomautus toiminta jatkuu aiemman päätöksen mukaisesti
12077: koskee suoraan yli 300 henkilöä ja perheenjäsenet ainakin vuoteen 1991 ja että korvaavien työpaik-
12078: mukaan luettuna lähes 900 henkilöä. Määrä on kojen luomiseksi suunnitellut toimenpiteet ehti-
12079: noin kymmenesosa kaupungin asukkaista. vät vaikuttaa.
12080: Lomautus synnytti Outokummussa välittömästi Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunnioit-
12081: pelon siitä, että kaivostoiminta ei lomautuksen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12082: jälkeen palaudu nykyiselle tasolleen. Mikäli näin
12083: käy, Outokummun työttömyysaste nousee yli 20 ettå" hallitus ryhtyisi tarpeelliszin toi-
12084: prosentin ja kaupunki menettää verotuloja noin menpiteisiin työvoima- ja kuljetustuen
12085: 10 miljoonaa markkaa. Tämä aiheuttaisi ylivoi- maksamiseksi niin, että Outokummun
12086: maisia ongelmia kaupungin taloudelle ja palvelu- Keretin kaivoksen toiminta voi jatkua
12087: toiminnalle. aiemman päätöksen mukaisesti ainakin
12088: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama Ou- vuoteen 1991.
12089:
12090: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12091:
12092: Matti Väistö Pekka Puska Kerttu Törnqvist
12093: Eeva Turunen Riitta Myller Esko Jokiniemi
12094: 1987 vp.
12095: 285
12096:
12097: Toivomusaloite n:o 253
12098:
12099:
12100:
12101:
12102: Väänänen: Valtion Orimattilan virastotalon laajentamisesta
12103:
12104:
12105:
12106: Eduskunnalle
12107:
12108: Valtion Orimattilan virastotalon tilat ovat käy- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
12109: neet ahtaiksi. Useat toimitilat on jouduttu sijoit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12110: tamaan virastotalon ulkopuolisiin rakennuksiin
12111: kunnan eri puolille. että hallitus ryhtyisi viipymättä toimiin
12112: Rakennushallitus on laatinut virastotalon laa- valtion Orimattzlan virastotalon laajen-
12113: jennussuunnitelmat kustannusarvion noustessa 4 nustöiden toteuttamiseksi.
12114: milj. markkaan. Töiden aloittaminen olisi nykyti-
12115: lanteessa tarpeen vaatimaa.
12116:
12117: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12118:
12119: Marjatta Väänänen
12120: 286 1987 vp.
12121:
12122: Toivomusaloite n:o 254
12123:
12124:
12125:
12126:
12127: P. Lahtinen ym.: Pääomien maastaviennin rajoittamisesta
12128:
12129:
12130:
12131: Eduskunnalle
12132:
12133: Suomalaiset yhtiöt ovat yhä enemmän suun- ten yrityksen tulisi kiistatta voida osoittaa, että ul-
12134: nanneet sijoituksiaan ulkomaille. Sen sijaan, että komaille sijoitettavaksi aiotulle toiminnalle ei ole
12135: tuotantoa laajennettaisiin kotimaassa, jossa useaa minkäänlaisia mahdollisuuksia kotimaassa. Ulko-
12136: perinteistä teollisuuspaikkakuntaa koettelee nyt maaninvestointeihin tulee siis kohdistaa tiukka
12137: vaikea työttömyys, tuotantoa laajennetaankin ul- harkinta. Olisi myös aihetta selvittää veron käyttä-
12138: komailla. Saatetaanpa kotimaassa suorastaan vä- mistä yhtenä välineenä ulkomaaninvestointien ra-
12139: hentääkin tuotantoa silloin, kun tuotantoa ulko- joittamiseksi.
12140: mailla laajennetaan. Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12141: Suomalaisten yritysten pääomanvientiin tulee toivomuksen,
12142: kuitenkin puuttua. Jotta pääoman vienti voitai-
12143: siin sallia, tulisi yrityksen ensinnä kyetä selvästi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12144: osoittamaan, että se ei vaikeuta työllisyyttä maas- miin pääomien maastaviennin rajoittami-
12145: samme, vaan olisi omiaan sitä tukemaan. Sama- seksi kotimaisen työllisyyden hyväksi.
12146:
12147: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
12148:
12149: Pertti Lahtinen Pauli Uitto Asko Apukka
12150: Claes Andersson Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva
12151: Pentti Lahti-Nuuttila Esko Seppänen
12152: 1987 vp. 287
12153:
12154: Toivomusaloite n:o 255
12155:
12156:
12157:
12158:
12159: Laine: Liikepankkien Ja vakuutuslaitosten siirtämisestä valtion
12160: haltuun
12161:
12162:
12163: Eduskunnalle
12164:
12165: Suomessa on teollisuus erittäin keskittynyt. Ti- kanssa kiinteitä finanssiryhmiä. SYP:n finanssi-
12166: lastokeskus on laskenut, että vuonna 1980 omisti ryhmään kuuluvat Fennia ja Teollisuusvakuutus
12167: Suomen 30 suurinta yritysryhmää peräti 69 % ko- sekä eläkevakuutusyhtiö Eläke-Varma. KOP:n fi-
12168: ko teollisuuden tuotantovälineistä eli käyttöomai- nanssiryhmään kuuluvat Vahinkovakuutusyhtiö
12169: suudesta. Tällä hetkellä prosenttiosuus on varmas- Pohjola sekä Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama,
12170: ti jo tätäkin enemmän. Suurteollisuus on erittäin joka omistaa Pohjolasta yli 40 %. Vielä siihen
12171: pääomavaltaista, sillä nämä samat yhtiöt työllistä- kuuluu Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Näitten
12172: vät koko teollisuuden työvoimasta vain vajaat SYP:n ja KOP:n vakuutusyhtiöitten osuus kai-
12173: 40 %. Pääomavaltainen suurteollisuus vie suurim- kista vakuutusmarkkinoista on yli puolet. 5)
12174: man osan koko Suomen viennistä ja hankkii näin SYP:n ja KOP:n ryhmän pankit ja vakuutuslai-
12175: enimmän osan Suomeen saatavista ulkomaan va- tokset käyttävät paitsi rahanlainaukseen myös
12176: luutoista. Esimerkiksi v. 1982 vei 10 suurinta omistamiseen liittyvää valtaa. Länsi-Euroopassa
12177: vientiyhtiötä 41 % Suomen koko viennistä, 20 on kyllä tavallista, että luotto- ja eläkelaitok-
12178: suurinta vei 62 % ja 30 suurinta 74 % Suomen set ovat myös omistajia, mutta ei ole tavallista, et-
12179: koko viennistä. tä ne omistavat toisia yhtiöitä niin monia ja niin
12180: Määräysvalta suomalaisissa suuryrityksissä on suurin osuuksin kuin Suomessa. Sitä paitsi on
12181: yhä enemmän siirtymässä pankkien ja vakuutus- luotto- ja eläkelaitosten osakkeenomistus jatku-
12182: yhtiöiden käsiin. Esimerkiksi suomalaisten pörs- vasti vain kasvamassa. 6) Useimpien suomalaisten
12183: siyhtiöiden 12,7 miljardin markan osakepääomas- suuryhtiöiden yhtiökokouksissa äänten enemmis-
12184: ta pankkien ja vakuutusyhtiöiden osuus on nous- tö on niillä, joitten pitäisi olla vain rahan lai-
12185: sut yli 20 % :n. Näkyvimmin määräysvaltaansa on naajia, mutta jotka ovatkin sen lisäksi myös omis-
12186: viime aikoina käyttänyt Kansallis-Osake-Pankki, tajia. Jos äänten enemmistö ei ole suoraan näiden
12187: jonka sormenjäljet ovat nähtävissä niin Lievestuo- luotto- ja eläkelaitosten edustajilla, se on niillä
12188: reen sellutehtaan lakkauttamisessa kuin Rauma- pankkien palveluksessa olevilla henkilöillä, jotka
12189: Repolan lukuisissa irtisanomisissakin. yhtiökokouksessa edustavat erilaisia säätiöitä tai
12190: Kirjassaan "Ken on maassa rikkahin" Esko yhdistyksiä. Monet säätiöt ja yhdistykset taas ovat
12191: Seppänen ja Hannu Taanila osoittavat suomalai- antaneet omistamiensa osakkeitten hoidon ja
12192: sen rahanlainauksen ominaispiirteet, joita ovat: 1) osakkeisiinsa liittyvän vallankäyttämisen pankkien
12193: Suomessa on kapitalistisen maailman keskittynein haltuun.
12194: liikepankkijärjestelmä. Suomessa on vain kaksi 1980-luvun alkuvuodet ovat olleet liikepankeil-
12195: suurta liikepankkia: SYP ja KOP. 2) Suomessa on le parempia aikoja kuin ehkä mitkään muut ajat
12196: kapistalistisen maailman keskittyneimpiin kuulu- pankkien historiassa. Esimerkiksi vuonna 1982
12197: va vakuutuslaitosjärjestelmä. Se on rahastoiva ja suuret liikepankit ja vakuutusyhtiöt tuottivat en-
12198: siinä hoitavat yksityiset yhtiöt myös lakisääteiset nätykselliset voitot. Suomen Yhdyspankki tuotti
12199: vakuutukset. 3) Suomessa on ainutlaatuinen, laki- todellista voittoa noin 300 miljoonaa markkaa.
12200: sääteinen yksityisten yhtiöitten hallussa oleva työ- Kansallis-Osake-Pankki teki huonomman tulok-
12201: eläkevakuutusjärjestelmä. Siinä lainananto perus- sen. Sen todellinen voitto oli pankin oman ilmoi-
12202: tuu enemmältä osalta automaattiseen takauslai- tuksen mukaan 218 miljoonaa markkaa. Helsin-
12203: naukseen. Loppujenkin eläkeluottojen lainaksian- gin Osakepankki, joka ei ole suuren suuri pankki,
12204: nosta päättävät aina yksityiset yhtiöt. 4) Suomessa tuotti todellista voittoa 40 miljoonaa markkaa.
12205: pankit muodostavat yhdessä vakuutusyhtiöitten Yhdessä nämä kolme liikepankkia tuottivat todel-
12206: 288 1987 vp. - TA n:o 255
12207:
12208: lista voittoa enemmän kuin koko Suomen metsä- Suomen suurimmat osakkeenomistajat KOP ja
12209: teollisuus yhteensä. SYP eläkesäätiöineen omistavat yhtiöiden osak-
12210: Myös vakuutusyhtiöitten yhteenlasketut voitot keita yhteensä 950 miljoonan markan arvosta. Nä-
12211: olivat v. 1982 suuremmat kuin Suomen koko met- kyvimmin valtaansa käyttää Kansallis-Osake-
12212: säteollisuuden yhteenlasketut voitot. Hämmästyt- Pankki, jonka sormenjäljet näkyvät pyrkimyksissä
12213: tävällä tavalla vakuutusyhtiöitten voitot kasvavat Suomen metsäteollisuuden uudelleen järjestämi-
12214: ihan ilmaiseksikin. Kun yhteiskunnassa esimer- seksi.
12215: kiksi päätettiin panna sosiaalietuudet verolle, va- Hallitus on omalla politiikallaan edesauttanut
12216: kuutusyhtiöt saivat ruveta keräämään vakuutuksen- vakuutuslaitosten, pankkiyhtiöiden ja muiden
12217: ottajilta yli 300 miljoonaa markkaa enemmän ra- pörssiosakkeiden aseman vahvistumista.
12218: haa kuin verottomien sosiaalietuuksien aikana. Demokraattisen kehityksen, kansantalouden ja
12219: Kun vakuutusyhtiöt sijoittivat nämä rahat omaan yhteiskunnan kokonaisetujen kannalta olisi välttä-
12220: lukuunsa, kasvatti se tietysti niitten voittoja, ja va- mätöntä pankkien ja vakuutuslaitosten hallinnon
12221: kuutusyhtiöitten etu oli tässä tapauksessa erilai- demokratisoiminen esimerkiksi siirtämällä pankit
12222: nen kuin niitten kymmenientuhansien eläkeläis- ja vakuutuslaitokset yhteiskunnan haltuun eli val-
12223: ten etu, joitten eläke tässä yhteydessä tuli pienem- tiollistamaila ne.
12224: mäksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
12225: Viime aikoina ovat voimakkaammin omistus- hyväksyttäväksi toivomuksen,
12226: taan lisänneet vakuutusyhtiöt, joiden sijoitus-
12227: omaisuus oli vuoden 1984 lopussa 52 miljardia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
12228: markkaa, eli yli puolet valtion budjetin loppu- kepankkien ja vakuutuslaitosten stirtämi-
12229: summasta. seksi valtion haltuun ja yhteiskunnan vai-
12230: Vakuutusyhtiöt omistavat tällä hetkellä suoma- kutusvallan lisäämiseksi niiden hallinnos-
12231: laisista pörssiyhtiöistä jo noin 15 %. sa, koska omistuksen keskittyminen yhä
12232: Pankkien ja vakuutusyhtiöiden todellista vaiku- harvalukuisemmalle omistajaryhmälle ja
12233: tusvaltaa on vaikea mitata, sillä yhtiöt omistavat erityisesti suunlle liikepankeille ja vakuu-
12234: toisiaan ristiin. Esimerkiksi KOP omistaa 7,9 % tuslaitokstlle on nstiriidassa demokratian,
12235: vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeista ja Pohjola kansantalouden ja yhtetskunnan koko-
12236: omistaa 6,6% KOP:n osakepääomasta. natsetujen kanssa.
12237:
12238: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
12239:
12240: Ensio Laine
12241: 1987 vp. 289
12242:
12243: Toivomusaloite n:o 256
12244:
12245:
12246:
12247:
12248: Seppänen ym.: Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden tur-
12249: vaamisesta
12250:
12251:
12252: Eduskunnalle
12253:
12254: Valuuttalaissa (13.12.1985 /954) ja valtioneu- omien maastaviennin enttam epäedullisin eh-
12255: voston päätöksessä sen täytäntöönpanosta (13.12. doin. Vuonna 1986 Suomeen kotiutettiin kautta
12256: 1985195 5) annetaan määräyksiä siitä, miten Suo- aikain maasta ulos viedyille (nykyrahassa) noin 19
12257: men ja ulkomaiden väliset pääomanliikkeet ovat miljardin markan suorille sijoituksille korkoja ja
12258: sallittuja vain Suomen Pankin luvalla. osinkoja vain 82 milj. markkaa. Samaan aikaan
12259: Suomen Pankki on viime vuosina harjoittanut ulkomainen pääoma, jota on Suomeen tuotu vain
12260: ns. liberalisoimispolitiikkaa, jonka mukaan se on kolmannes siitä, mitä Suomesta on viety ulos,
12261: ruvennut suhtautumaan entistä vapaamielisem- tuotti Suomessa omistajilleen 652 miljoonan mar-
12262: min lyhytaikaisiin pääomaliikkeisiin ja pääomien kan korot ja osingot.
12263: maastavientiin; luvat on myönnetty automaatti- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12264: sesti. toivomuksen,
12265: Sen johdosta Suomi on - ilman valtiosopi-
12266: muksia- kytketty ylikansallisiin pääomamarkki- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
12267: noihin tavalla, joka on merkinnyt Suomen talou- piteiszin lainsäädännön ja Suomen Pankin
12268: dellisen itsemääräämisoikeuden kaventumista. aseman muuttamiseksi nzin, että voitaistin
12269: Suomi ei esimerkiksi enää voi itsenäisesti päättää turvata maamme taloudellinen itsemää-
12270: kahdesta asiasta samalla kertaa: markan ulkoisesta räämisoikeus estämällä Suomen integroin-
12271: arvosta ja maan sisäisestä korkotasosta. ti ylikansalliseen kasinotalouteen eli kan-
12272: Sen lisäksi Suomen Pankki on sallinut pää- sainväliszin pääomamarkkinoihin.
12273:
12274: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
12275:
12276: Esko Seppänen Esko Helle Juhani Vähäkangas
12277: Pauli Uitto Jarmo Wahlström Lauha Männistö
12278: Raila Aho Asko Apukka Pertti Lahtinen
12279: Claes Andersson Pekka Leppänen Heli Astala
12280: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen
12281:
12282:
12283:
12284:
12285: 37 2705361
12286: 290 1987 vp.
12287:
12288: Toivomusaloite n:o 257
12289:
12290:
12291:
12292:
12293: Seppänen: Pankkien, vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omistus-
12294: oikeuden rajoittamisesta
12295:
12296:
12297: Eduskunnalle
12298:
12299: Niin kuin kirjassani "Suomi, Itä ja Villi Länsi" Tämän johdosta ehdotan eduskunnan hyväk-
12300: (Gummerus 1987) olen osoittanut, mitä myös tu- syttäväksi toivomuksen,
12301: kee Matti Pohjolan tutkimus "Osakkeenomista-
12302: jan vaikutusvalta'' (TTT 1987), on pankkien, va- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
12303: kuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten harjoittaman piteiszin lainsäädännön uudistamiseksi
12304: yksityisomistuksen valta muiden ihmisten elä- nzin, että rajoitettazszin pankkien, vakuu-
12305: mään viime vuosina entisestäänkin kasvanut. Val- tusyhtiöiden ja eläkelaitosten omistajaval-
12306: lankäytön keskittymisen seurauksena on tapahtu- taa ja että viime kädessä otetaan nämä yh-
12307: nut omistusrutsaa: instituutiot omistavat yhä suu- teisöt julkiseen omistukseen käyvästä hin-
12308: remmassa määrin toinen toisiaan omistuksen enää nasta siihen tapaan kuin määräytyvät Suo-
12309: viime kädessä palautumatta luonnollisten henki- messa osakeyhtiöiden osakkeiden verotus-
12310: löiden omistukseksi. arvot.
12311: Ongelmallista on, että omistusta kaiken aikaa
12312: lisätään - ja valtaa keskitetään - muiden kuin
12313: näiden omistajien itsensä omistamin rahoin.
12314:
12315: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12316:
12317: Esko Seppänen
12318: 1987 vp. 291
12319:
12320: Toivomusaloite n:o 258
12321:
12322:
12323:
12324:
12325: Uitto: Valtion asuntopankin perustamisesta
12326:
12327:
12328:
12329:
12330: Eduskunnalle
12331:
12332: Syvälliset muutokset rahamarkkinoilla vaikeut- riittävässä laajuudessa edellyttäisi valtion asunto-
12333: tavat aravatuotannon ensisijaislainojen saantia. pankin perustamista.
12334: Suomen Pankin poistettua lainoilta korkokatot ja Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12335: lainojen keskikorkosääntelyn pankit ovat alkaneet muksen,
12336: suhtautua entistä torjuvammin aravakohteiden
12337: lainoitukseen. Erityisesti tämä on koskenut vuok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
12338: ra-asuntotuotantoa. tion asuntopankin perustamiseksi turvaa-
12339: Tämän vuoksi asuntorahoitus edellyttäisi eri- maan valtion lainoittaman asuntotuotan-
12340: tyistoimenpiteitä rahoituksen turvaamiseksi. Eri- non rahoitusta.
12341: tyisesti vuokra-asuntotuotannon toteuttaminen
12342:
12343: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12344:
12345: Pauli Uitto
12346: 292 1987 vp.
12347:
12348: Toivomusaloite n:o 259
12349:
12350:
12351:
12352:
12353: R. Aho ym.: Säännöllisten rintasyövän seulontatutkimusten järjes-
12354: tämisestä
12355:
12356:
12357: Eduskunnalle
12358:
12359: Uusia rintasyöpätapauksia tavataan ennsta on suunnitelmissa. Laitteita ja henkilökuntaa ei
12360: enemmän. Varsinkin nuorilla ikäluokilla rintasyö- ole vielä kuitenkaan riittävästi, niin että kaikkien
12361: vän lisääntyminen on huolestuttava ilmiö. Suo- riskiryhmien kuvaukset voitaisiin suorittaa.
12362: messa löydetään vuosittain lähes 1 500 rintasyöpä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
12363: tapausta. Lähes 600 naista kuolee Suomessa vuo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12364: sittain rintasyöpään. Heistä noin 40 on nuoria.
12365: Rintasyöpä voidaan hoitaa täysin, jos se tode- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin,
12366: taan tarpeeksi ajoissa. Leikkaushoidolla, sädehoi- jotta maahamme hankittaisiin riittävä
12367: dolla ja syövän jälkihoidolla on saatu aikaan hyviä määrä rintasyövän tutkimuslaitteita, niin
12368: tuloksia. Siksi rintasyövän varhaistoteamista olisi että säännöllisiä rintasyövän seulontatut-
12369: tehostettava kaikin mahdollisin keinoin. kimuksia voitaisiin järjestää" kaikille 40
12370: Rintasyövän joukkotutkimusten tehostaminen vuotta täyttänetfle naisille.
12371:
12372: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
12373:
12374: Raila Aho Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
12375: Heli Astala Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
12376: 1987 vp. 293
12377:
12378: Toivomusaloite n:o 260
12379:
12380:
12381:
12382:
12383: Ajo: Aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä terveyskeskusten
12384: toimesta
12385:
12386:
12387: Eduskunnalle
12388:
12389: Viime vuosina terveydenhuollossamme on ta- huoltoa siten, että palvelut painottuvat ennalta
12390: pahtunut myönteistä kehitystä. Erityisen myön- ehkäisevään suuntaan, jakautuvat tasaisesti maan
12391: teisenä on pidettävä kansanterveyslain tarkoitta- eri osiin ja ilmaisina tai halpahintaisina ovat kaik-
12392: mien palvelujen kehittymistä. Halpahintaiset ja kien kansalaisten tavoitettavissa varallisuuteen
12393: osittain maksunomat perushoitopalvelut ovat ri- katsomatta. Tämä on parhaiten toteutettavissa
12394: peästi lisääntyneet, mutta tästä myönteisestä kehi- kehittämällä suunnitelmallisesti yhteiskunnan
12395: tyksestä on jäänyt jälkeen hammashuollon kehit- t~rjoamia hammashuoltopalveluja terveyskeskuk-
12396: tyminen. Hammashuollon palvelut aikuisväestöl- sissa.
12397: le on valtaosin järjestetty yksityisen sektorin toi- Edellä olevan johdosta ehdotan eduskunnan
12398: mesta. Nämä palvelut ovat siksi kalliita, että vähä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
12399: varaisella väestöllä on vaikeuksia niitä käyttää. Li-
12400: säksi palvelut ovat keskittyneet huomattavassa että hallitus kti.reesti ryhtyisi kaikkzi"n
12401: määrin maan eteläisiin osiin ja suuriin asutuskes- mahdollisiin toimenpiteisti"n aikuisväestön
12402: kuksiin. Aikuisväestön hammashuollon järjestä- hammashuollon järjestämiseksi kansanter-
12403: minen kaipaa pikaista ratkaisua. veyslain tarkoittama/ta tavalla terveyskes-
12404: On ryhdyttävä ripeästi kehittämään hammas- kusten toimesta.
12405:
12406: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12407:
12408: Aimo Ajo
12409: 294 1987 vp.
12410:
12411: Toivomusaloite n:o 261
12412:
12413:
12414: Ajo: Päihdepoliittisen tutkimuslaitoksen perustamisesta
12415:
12416:
12417: Eduskunnalle
12418:
12419: Maassamme on alkoholilain mukaisesti harjoi- Alkon rahoittaman tutkimuksen perusnäke-
12420: tettava sellaista alkoholipolitiikkaa, että alkoho- myksenä on ollut se, että on mahdollista ohjata al-
12421: lista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat koholijuomien kasvava kulutus ja kulutustottu-
12422: mahdollisimman vähäisiksi. Tämä alkoholilain mukset niin, että haitat muodostuvat mahdolli-
12423: (4591 68) lausuma ilmaisee alkoholipoliittisen simmar. 'häisiksi.
12424: toiminnan keskeisen ja nykyisen lain puitteissa Kuter, .;altiot. tri Klaus Mäkelä on todennut,
12425: muuttumattoman päämäärän. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnalla
12426: Tietomme alkoholin aiheuttamista haitoista on ollut kohtalainen tehtävä. Verraten vähän on
12427: ja vaurioista ovat yhä vielä erittäin puutteelli- tuotettu sellaisia tuloksia, jotka olisivat välittö-
12428: set. Alkoholistien lukumäärän arviot ovat vaihte- mästi palvelleet päätöksentekoa. Sitä vastoin on
12429: levat, 30 000-150 000. Alkoholin terveydenhoi- tuotettu runsaasti tuloksia, jotka on pantu puhu-
12430: dolle tuottamista taloudellisista rasituksista on maan liberaalimman alkoholipolitiikan puolesta.
12431: käynnissä tutkimus, samoin nuorten alkoholijuo- Mäkelä ja muutkin johtavat alkoholipoliitik-
12432: mien käytöstä. Rattijuoppoutta on tutkittu mo- komme ovat viime aikoina toistuvasti korostaneet
12433: nelta kannalta. Mutta alkoholijuomien käytön kontrollipolitiikan merkitystä päihdehaittojen vä-
12434: kansantaloudelle ja valtiontaloudelle tuottamasta hentämiseen tähtäävässä politiikassa. Harjoitettu
12435: hyödystä ja vahingosta ei ole edes tutkimussuun- alkoholipolitiikka on sitä vastoin johtanut siihen,
12436: nitelmaa, vielä vähemmän siitä, miten alkoholi- että alkoholijuomien kulutus on jatkuvasti nous-
12437: haittoja voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä. sut ja haitat kasvaneet samassa suhteessa.
12438: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on val- Sosiaali- ja terveysministeriölle tulisi antaa
12439: voa, että alkoholilainsäädäntöä noudatetaan ja mahdollisuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin
12440: sen asettamaa alkoholihaittojen ja -vaurioiden laaja-alaisen päihdepoliittisen tutkimus- ja suun-
12441: ehkäisytavoitetta tehokkaasti tavoitellaan. Minis- nittelutoiminnan käynnistämiseksi. Sosiaali- ja
12442: teriöllä ei kuitenkaan ole elintä, joka pystyisi terveysministeriöön voitaisiin keskittää mahdolli-
12443: suunnittelemaan vastaista alkoholipolitiikkaa simman pian raittius- ja päihdepoliittisten tavoit-
12444: näistä tavoitteista lähtien. teiden selvittelyä koskeva tutkimustoiminta, jon-
12445: Muita huumaavia tai piristäviä aineita koskeva ka tehtävänä olisi mm.:
12446: tutkimus ja niiden käytön ehkäisyn suunnittelu a) koti- ja ulkomaisten tutkimusten seuraami-
12447: on vielä epäyhtenäisempää ja puutteellisempaa nen ja tutkimustulosten julkistaminen,
12448: kuin alkoholiasioiden hoito. b) kotimaisen päihdetilanteen seuraaminen ja
12449: Tosin Alkoholitutkimussäätiö, joka perustettiin päihdepoliittisten tehtävien kartoittaminen sekä
12450: raittiusliikkeen aloitteesta, sekä Alkoholipoliitti- c) sellaisten toimenpiteiden valmistelu, jotka
12451: nen tutkimuslaitos ja Alkon Keskuslaboratorio se- olisivat omiaan vähentämään kulutusta ja hait-
12452: kä jossain määrin myös raittiusliike harjoittavat toja.
12453: tutkimus- ja suunnittelutoimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
12454: Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei nykyisellään hyväksyttäväksi toivomuksen,
12455: ole mahdollisuuksia itse harjoittaa tutkimus- ja
12456: suunnittelutyötä raittius- ja alkoholipoliittisten että· hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
12457: tavoitteiden selvittämiseksi tai tehdä muiden har- piteisiin valtion päihdepoliittisen tutki-
12458: joittamasta tutkimustyöstä mainittujen tavoittei- muslaitoksen perustamiseksi sosiaali- ja
12459: den asettelua koskevia johtopäätöksiä. terveysministeriön alaisuuteen.
12460:
12461: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12462:
12463: Aimo Ajo
12464: 1987 vp. 295
12465:
12466: Toivomusaloite n:o 262
12467:
12468:
12469:
12470:
12471: Ala-Harja ym.: Röntgenlääkäreiden erikoislääkärikoulutuspaikkojen
12472: lisäämisestä
12473:
12474:
12475: Eduskunnalle
12476:
12477: Lääkintöhallitus on kiertokirjeellään velvoitta- hoito on mahdottomuuden edessä. On huutava
12478: nut kunnat järjestämään mammografiaseulonta- pula röntgenlääkäreistä, ja nykyiset velvoitteet li-
12479: tutkimuksia. Seulonta vaatii mammografioihin säävät tätä pulaa. Tämän vuoksi on aihetta lisätä
12480: perehtyneitä röntgenlääkäreitä. Nyt kuitenkin jo röntgenlääkäreiden erikoistumispaikkoja kaikissa
12481: tällä hetkellä keskussairaaloitten röntgenosastoilla yliopistollisissa keskussairaaloissa.
12482: on täyttämättömiä röntgenlääkäreiden virkoja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12483: Nykyisellä erikoislääkärikoulutuksella ei lähivuo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12484: sikymmenien aikana saada tätä lääkärivajausta
12485: korjatuksi. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
12486: Mammografiaseulontatutkimukset vaativat eri- piteisiin lisätäkseen röntgenlääkäreiden
12487: laisten selvitysten mukaan ainakin 60 röntgeneri- erikoistumispaikkoja kaikissa Suomen yli-
12488: koislääkärin kokopäivätyöpanoksen. Terveyden- opistollisissa keskussairaaloissa.
12489:
12490: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12491:
12492: Kirsti Ala-Harja Anneli Taina Keijo Jääskeläinen
12493: 296 1987 vp.
12494:
12495: Toivomusaloite n:o 263
12496:
12497:
12498:
12499:
12500: Alaranta ym.: Lastentautien hoidon järjestämisestä Oulaskankaan
12501: sairaalassa
12502:
12503:
12504: Eduskunnalle
12505:
12506: Oulaskankaan sairaalan kuntainliiton jäsenkun- vittaisiin 300 000 markkaa. Henkilökuntatarve
12507: tien edustajat ovat alueen lasten vanhempien toi- olisi seuraava: osastonhoitaja, apulaisosastohoita-
12508: vomuksesta keskustelleet lastentautien sairaanhoi- ja, erikoissairaanhoitaja, 5 sairaanhoitajaa, 8 las-
12509: don järjestämisestä Oulaskankaan sairaalassa. tenhoitajaa, osastoavustaja, 4 sairaala-apulaista ja
12510: Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastentau- osastonlääkäri. Hoitopaikkaluvuksi on suunnitel-
12511: tien klinikan edustajien kanssa käydyissä neuvot- tu 20 sairaansijaa. Yksikön henkilöstökustannuk-
12512: teluissa on lastentautien sairaanhoidon hajautta- set ja välittömät käyttökustannukset olisivat noin
12513: minen todettu tarkoituksenmukaiseksi. Nykyisin 2 440 000 markkaa vuodessa. Neljän keskimääräi-
12514: lähes kaikki lasten sairaudet joudutaan hoitamaan sen hoitopäivän perusteella yksikkö tulisi hoita-
12515: Oulussa, johon läänin eteläosasta on matkaa yli maan vuodessa 6 600 hoitopäivällä 1650 lasta.
12516: sata kilometriä. Pitkä matka lisää yhteiskunnan Vuoden 1985 hintatason mukaan hoitopäiväkus-
12517: kustannuksia ja toisaalta vaikeuttaa hoitotapahtu- tannus olisi 370 markkaa.
12518: maa, koska yhteydenpito kodista sairaalaan on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12519: vaikeaa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12520: Oulaskankaan lasten osaston tilat saataisiin
12521: ns. tuberkuloosihallien saneerauksen yhteydessä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
12522: Muutostöiden kustannusarvio tämän osalta on tentautien sairaanhoidon jiirjestämiseksi
12523: 1 650 000 markkaa. lrtaimiston hankintaan tar- Oulaskankaan sairaalassa.
12524:
12525: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12526:
12527: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
12528: Tellervo Renko Oiva Savela Eino Siuruainen
12529: 1987 vp.
12530: 297
12531:
12532: Toivomusaloite n:o 264
12533:
12534:
12535:
12536:
12537: Alaranta ym.: Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisemi-
12538: sestä
12539:
12540:
12541: Eduskunnalle
12542:
12543: Lasta odottavan äidin runsaan alkoholinkäytön rioista. Heidät tulisi saada vakuuttuneiksi siitä,
12544: tiedetään aiheuttavan vakavia sikiövaurioita. Näi- että raittius on turvallisin vaihtoehto raskauden
12545: tä ovat esimerkiksi keskushermostohäiriöt, mikro- aikana.
12546: kefalia eli pään pienikokoisuus, kasvuhäiriöt ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12547: kasvoepämuodostumat. Jonkinasteisina näitä al- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12548: koholin aiheuttamia vaurioita tavataan 3-4 lap-
12549: sella tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin al-
12550: Kaikille raskaana oleville naisille pitäisi tehok- koholin aiheuttamien sikiövaurioiden eh-
12551: kaasti tiedottaa alkoholin aiheuttamista sikiövau- käisemiseksi.
12552:
12553: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12554:
12555: Juhani Alaranta Tellervo Renko
12556: Annikki Koistinen Oiva Savela
12557:
12558:
12559:
12560:
12561: 38 2705361
12562: 298 1987 vp.
12563:
12564: Toivomusaloite n:o 265
12565:
12566:
12567:
12568:
12569: Alaranta ym.: Ruukin Huoltokodin toiminnan kehittämisestä
12570:
12571:
12572:
12573: Eduskunnalle
12574:
12575: Oulun läänissä sijaitseva Ruukin Huoltokoti on tilojen tehokasta käyttöä sekä edistäisi toiminnan
12576: entisistä työlaitoksista ainoa, jota ei vielä ole muu- kehittämistä jäsenkuntien palvelijana. Hoitopaik-
12577: tettu huoltolaksi. Kuitenkin se suoritetun laajan kojen lukua ei tarvitsisi kasvattaa, vaan tahdon-
12578: rakennusohjelman jälkeen on tasoltaan tavallista vastaisen hoidon paikat saataisiin nykyisistä pai-
12579: huoltokotia korkeammalla tasolla ja palvelee koko koista. Samalla tulisi varata laitokseen myös nais-
12580: Pohjois-Suomen kuntien kuntainliiton tarpeita. paikkoja.
12581: Kuntainliitto on anonut ns. tahdonvastaisia paik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12582: koja, joita ei ole koko Pohjois-Suomessa. Tehdyn tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12583: selvityksen mukaan tarvetta kuitenkin on.
12584: Ruukin Huoltokodin kuntainliitto on esittänyt, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
12585: että se saisi tahdonvastaisia paikkoja ja muuttuisi tahdonvastaisten paikkojen sekä naispaik-
12586: niiden osalta huoltolaksi. Tämä auttaisi laitoksen kojen saamiseksi Ruukin Huoltokotiin.
12587:
12588: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12589:
12590: Juhani Alaranta Tellervo Renko
12591: 1987 vp. 299
12592:
12593: Toivomusaloite n:o 266
12594:
12595:
12596:
12597:
12598: Alaranta: Keskioluen kaupan kieltämisestä vähittäiskaupoissa
12599:
12600:
12601:
12602: Eduskunnalle
12603:
12604: Maailman terveysJarJestö pitaa alkoholin ai- suus vähentää muun muassa siirtämällä keskiolut
12605: heuttamia haittoja eräinä maailman suurimmista pois vähittäiskaupoista. Kuntakohtaisia vähittäis-
12606: sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista. Suo- myynnin kieltopäätöksiä harkittaessa on tullut
12607: messa alkoholihaitat ovat tulleet esiin erityisesti esille, että monet kunnat odottavat asiassa valta-
12608: väkivaltaisuutena sekä sosiaalisina ongelmina. kunnallista päätöstä.
12609: Myös terveydelliset haitat ovat lisääntyneet. Erää- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
12610: nä syynä kehitykseen on se, että yhä nuoremmat hyväksyttäväksi toivomuksen,
12611: ja nuoremmat ikäryhmät alkoholisoituvat. Suo-
12612: men Raittiusjärjestöjen Liitto on ottanut tavoit- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsun
12613: teekseen vähentää kulutusta 15 prosentilla eli keskioluen vapaan myynnin kieltämiseksi
12614: noin neljänneslitralla sataprosenttista alkoholia 1Jähittäiskaupoissa koko maan alueella.
12615: henkeä kohti vuodessa. Kulutusta olisi mahdolli-
12616:
12617: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
12618:
12619: Juhani Alaranta
12620: 300 1987 vp.
12621:
12622: Toivomusaloite n:o 267
12623:
12624:
12625:
12626:
12627: Alaranta: Pienyrittäjäkoulutuksen lisäämisestä
12628:
12629:
12630:
12631:
12632: Eduskunnalle
12633:
12634: Työttömyyden torjumisessa on eräänä keinona yritykset pystyvät sopeutumaan suhdannevaihte-
12635: käytetty pienyrittäjäkoulutusta. Monilla paikka- luihin ja lisäävät alueensa omavaraisuutta.
12636: kunnilla on koettu, että oikein valitulla koulutuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12637: sella on kyetty elvyttämään ja uudistamaan paik- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12638: kakunnan luontaisten edellytysten pohjalta toimi-
12639: via elinkeinoja. Pienyritystoiminta on työvoima- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12640: valtaista ja on siksi tehokas keino hoitaa vaikeata pienyrittäjäkoulutuksen lisäämiseksi.
12641: työttömyyttä, myös nuorison työttömyyttä. Pienet
12642:
12643: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
12644:
12645: Juhani Alaranta
12646: 1987 vp. 301
12647:
12648: Toivomusaloite n:o 268
12649:
12650:
12651:
12652:
12653: Alho ym.: Kuntoutuksen tehostamisesta
12654:
12655:
12656:
12657:
12658: Eduskunnalle
12659:
12660: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on huoltoa ja tukee tärkeällä tavalla sosiaali- ja ter-
12661: saatettu lainsäädäntö- ja valtionaputeitse tasaver- veydenhuollon avopalveluita. Yksityiset ostopal-
12662: taiseen asemaan. Aikanaan, kun eduskunta hy- veluina hankittavat kuntoutuspalvelut eivät ole
12663: väksyi ns. VALTAVA-uudistuksen, kehotettiin osa kunnallista suunnitelmallista palvelujärjestel-
12664: hallitusta seuraamaan lainsäädännön toteutumis- mää, mistä luonnollisesti aiheutuu eriytymistä ja
12665: ta ja tarpeen vaatiessa myös tuomaan eduskunnal- kankeutta. Ostopalvelut muodostavat myös mer-
12666: le tarvittavat muutosesitykset. kittävän kustannuksen kunnille, ja monta kertaa
12667: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen väli- olisikin tarkoituksenmukaisempaa järjestää palve-
12668: maastoon ovat pitkään kuuluneet mm. päihde- lut itse.
12669: huolto ja kuntoutus. Uudella suunnittelujärjestel- Edellä olevaan perustuen ehdotamme eduskun-
12670: mällä uskottiin myös näitä aloja voitavan kehittää nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12671: osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Päihdehuol-
12672: losta onkin annettu oma lakiesityksensä, joka vel- että hallitus selvittää pikaisesti VAL-
12673: voittaa eri viranomaiset yhteistyöhön kunnallisten TAVA -lainsäädännön toimivuuden erityi-
12674: päihdehuollon palvelujen järjestämisessä. Sitä sesti kuntoutuksen osalta ja valtakunnalli-
12675: vastoin kuntoutuksessa on käymässä niin, ettei sia suunnitelmia laadittaessa velvoittaa
12676: kunnallisia palveluja ole juuri lainkaan tarjolla. kunnat kehittämään omia kuntoutuspal-
12677: Kun lainsäädäntö mahdollistaa ostopalvelujen veluja mahdollistamalla kuntoutuspalve-
12678: hankkimisen, kuntien omien kuntoutuspalvelu- lut sekä koulutuksen että myös virkojen
12679: jen kehittäminen on jäänyt taka-alalle. perustamisen osalta.
12680: Kuntoutus on osa ennaltaehkäisevää terveyden-
12681:
12682: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12683:
12684: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Markku Pohjola
12685: 302 1987 vp.
12686:
12687: Toivomusaloite n:o 269
12688:
12689:
12690:
12691:
12692: Alho: Helsingin ja Uudenmaan muodostamisesta omiksi sairaan-
12693: hoitopiireikseen
12694:
12695:
12696: Eduskunnalle
12697:
12698: Väestöpohjaa ajatellen Uudenmaan jakaminen toehto on parempi kuin yhden. Kun valtaosa Hel-
12699: kahteen sairaanhoitopiiriin eli Helsingin sairaan- singin kaupungin väestön tarvitsemista erikoissai-
12700: hoitopiiriin ja muun Uudenmaan seudun kuntien raanhoitopalveluista tuotetaan kansanterveystyön
12701: sairaanhoitopiiriin on parempi vaihtoehto kuin palveluina, myös ko. palveluihin tuleva valtion-
12702: yksi sairaanhoitopiiri Uudellamaalla. Maamme osuus suoritetaan kansanterveystyön rahoista.
12703: väkilukuun ja oloihin verrattuna yhdestä sairaan- Muun Uudenmaan kuntien erikoissairaanhoidon
12704: hoitopiiristä muodostuisi väestöpohjaltaan mam- valtionosuus puolestaan suoritetaan erikoissai-
12705: muttimainen, eli väestöä olisi noin 1,2 miljoonaa. raanhoitoon varatuista määrärahoista.
12706: Erotettaessa Helsingin kaupunki omaksi sairaan- Kahden sairaanhoitopiirin vaihtoehdossa suun-
12707: hoitopiirikseen väestöpohja kummassakin perus- nitelmien käsittely ja valtionosuuksien laskemi-
12708: tettavassa sairaanhoitopiirissä olisi suhteellisen ta- nen olisi huomattavasti selkeämpää ja yksinker-
12709: sainen eli noin puolet edellä mainitusta ja edel- taisempaa kuin yhden sairaanhoitopiirin vaih-
12710: leenkin suurempi kuin maan muiden sairaanhoi- toehdossa, jossa jouduttaisiin arvioimaan Hel-
12711: topunen. singin erikoissairaanhoidon kehittämistä pyrki-
12712: Helsingin kaupunki tuottaa kansanterveyslain mällä erottelemaan sitä perusterveydenhuollon
12713: alaisina terveyskeskuksensa toimintoina 314 väes- palvelujen kehittämisestä. Yhden sairaanhoitopii-
12714: tönsä tarvitsemista erikoissairaanhoitopalveluista, rin vaihtoehdon edellyttämä perusterveydenhuol-
12715: loput 114 tuotetaan HYKS: ssä. Helsinki on täten lon ja erikoissairaanhoidon erottelu Helsingin
12716: toimien omavarainen sairaanhoidon väestö- ja kaupungin tuottamien palvelujen osalta saattaisi
12717: aluevastuuta toteuttaessaan. johtaa siihen, että Helsingin kaupungin käytettä-
12718: Helsingin kaupungin terveydenhuollon erikois- vissä olevat voimavarat eivät enää olisikaan hel-
12719: piirre sekä muista Uudenmaan kunnista poikkea- pohkosti kohdennettavissa kulloisenkin tarpeen
12720: vat järjestelyt voidaan parhaiten turvata muodos- mukaan.
12721: tamaila Helsinki omaksi sairaanhoitopiiriksi. Täl- Kahden sairaanhoitopiirin vaihtoehdossa poti-
12722: löin Helsinki voisi muodostaa eräänlaisen kokeilu- lasohjaus ja sitä kautta porrastuksen toteutuminen
12723: kentän, ja sen toiminnasta saatavat tulokset olisi- olisi paremmin toteutettavissa kuin yhden sai-
12724: vat arvioitavissa terveydenhuoltopalveluja järjestä- raanhoitopiirin vaihtoehdossa. Kun HYKS olisi
12725: vien organisaatioiden edelleen kehittämistä var- kahden sairaanhoitopiirin vaihtoehdossa ko. sai-
12726: ten. Yhden sairaanhoitopiirin vaihtoehdon käyt- raanhoitopiirien yhteinen laitos, lähetekäytännön
12727: töön ottaminen niin, että kustannus- ja päätäntä- omaksuminen myös helsinkiläisten potilaiden
12728: valtasuhteet olisivat kunnille oikeudenmukaiset, osalta tapahtuisi helpommin kuin yhden sairaan-
12729: saattaisi edellyttää jopa enemmän erityissääntelyä hoitopiirin vaihtoehdossa.
12730: ja muutoksia lakiluonnokseen kuin sellainen kah- Kahden sairaanhoitopiirin yhteisenä laitoksena
12731: den sairaanhoitopiirin vaihtoehto, jossa Helsinki HYKS olisi sairaanhoitopiirin laitos ja siten myös
12732: ja muu Uusimaa muodostaisivat kumpikin oman SVOL-suunnittelujärjestelmän piirissä, eikä sen
12733: sairaanhoitopiirinsä ja jossa HYKS olisi ko. sai- toiminta perustuisi yksinomaan sairaanhoitopii-
12734: raanhoitopiirien yhteinen laitos. rien ostamien palvelujen tuottamiseen.
12735: Lääninhallituksen työn ja suunnittelujärjestel- Kahden sairaanhoitopiirin vaihtoehto ei hei-
12736: mien kannalta kahden sairaanhoitopiirin vaih- kentäisi ruotsinkielisen väestön tarvitsemia pal-
12737: 1987 vp. - TA n:o 269 303
12738:
12739: veluja eikä opetus- ja tutkimustoiminnan järjestä- että hallitus valmistellessaan ehdotusta
12740: mistä. erikoissairaanhoitoa käsitteleväksi laiksi
12741: Kun parhaillaan on valmisteilla erikoissairaan- valmistelisi sairaanhoitopiirzj'aon siten,
12742: hoitoa käsittelevä lakiehdotus, jossa myös ratkais- että Helsinki ja Uusimaa muodostavat
12743: taan erikoissairaanhoidon piirijako, ehdotan edel- kumpikin oman sairaanhoitopiirinsä, jossa
12744: lä olevaan perustuen eduskunnan hyväksyttäväksi HYKS on sairaanhoitopiirien yhteinen
12745: toivomuksen, laitos.
12746:
12747: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12748:
12749: Arja Alho
12750: 304 1987 vp.
12751:
12752: Toivomusaloite n:o 270
12753:
12754:
12755:
12756:
12757: Almgren ym.: Alkoholin ja tupakan hinnan korottamisesta terveel-
12758: listen ravintoaineiden hintojen alentamiseksi
12759:
12760:
12761: Eduskunnalle
12762:
12763: Alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentämi- kaisesti tuntuva em. valmisteiden hinnankorotus.
12764: seen voidaan valistustoimen ja saatavuuden rajoit- Tulee huolellisesti selvittää, miten alkoholi ja tu-
12765: tamisen ohella parhaiten vaikuttaa hintaa nosta- pakka saataisiin terveydelle haitallisina aineina
12766: malla. Suomessa tupakkatuotteiden hinnat ovat poistetuksi elinkustannusindeksiin vaikuttavista
12767: muihin Pohjoismaihin nähden huokeat. Alkoho- tekijöistä.
12768: lin hintapolitiikka on myös ollut maassamme liian Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12769: maltillista. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12770: Hinnankorotuksen esteeksi on mainittu vaiku-
12771: tus elinkustannusindeksiin. Tämä laukeaisi, jos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12772: painoarvoltaan tärkeiksi luokiteltujen tupakka- jozfla subventoitaisiin joidenkin terveellis-
12773: tuotteiden ja alkoholijuomien hintaa nostettaisiin ten ravintoaineiden hintoja alkoholin ja
12774: siten, että hinnankorotuksella olisi käytännön tupakan tuntuvien hinnankorotusten suh-
12775: merkitystä. teessa elinkustannusindeksin pysyessä
12776: Tavoitteiksi tulee kuitenkin asettaa WHO:n muuttumattomana.
12777: ''Terveyttä kaikille vuoteen 2000'' -ohjelman mu-
12778:
12779: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
12780:
12781: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Ensio Laine
12782: 1987 vp.
12783: 305
12784:
12785: Toivomusaloite n:o 271
12786:
12787:
12788:
12789:
12790: Anttila: Sairaanhoitopiirijärjestelmän ulkopuolisten aluesairaaloiden
12791: itsenäisen aseman turvaamisesta
12792:
12793:
12794: Eduskunnalle
12795:
12796: Sairaalahallinnon kehittämistä on suunniteltu voidaan turvata riittävä olemassa olevien resurs-
12797: viimeiset 20 vuotta. Maahamme on muodostettu sien hyväksikäyttö yhteistyössä. Aluesairaaloille
12798: vapaaehtoisesti sairaanhoitopiirejä, joiden toimin- tulee turvata mahdollisuus pysyä itsenäisinä sai-
12799: nasta on saatu sekä myönteistä että kielteistä ko- raaloina, joilla on oma taloudellinen päätösvalta.
12800: kemusta. Aluesairaalaverkostomme on rakennettu Sairaanhoitopiirijärjestelmää ei pidä missään ta-
12801: keskussairaaloiden vaikutusalueiden välimaastoon pauksessa lakisääteisesti '' pakkosyöttää'' , vaan
12802: turvaamaan erikoislääkäripalvelut ko. alueiden muodostettakoon piirit, kuten tähänkin asti, va-
12803: asukkaille. Aluesairaaloiden vaikutusalueella asuu paaehtoisesti sinne, missä on koettu ko. yhteistyö
12804: 1,5 milj. kansalaista. Aluesairaalamme ovat ylei- tarpeelliseksi.
12805: sesti tunnustetulla tavalla erinomaisesti täyttäneet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
12806: tehtävänsä. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12807: Tämä kaikki on ollut mahdollista oman itsenäi-
12808: sen taloudellisen päätösvallan nojalla. Nyt sai- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
12809: raanhoitopiirijärjestelmässä taloudellista päätös- teisiin turvatakseen aluesairaalozlle mah-
12810: valtaa ollaan keskittämässä keskussairaalan yhtey- dollisuuden jatkaa itsenäisinä, taloudellis-
12811: teen perustettavalle sairaanhoitopiirille, jolloin ta päätösvaltaa käyttävinä hallintoviran-
12812: päätösvaltaa käyttävät asukasluvun mukaisesti omaisina sekä että hallitus luopuisi suun-
12813: suurten kaupunkien edustajat. Tämän seuraukse- nitelmista pakottaa lakisääteisesti sairaan-
12814: na aluesairaaloiden taso tulisi nykyisestään laske- hoitopti'rien muodostamiseen antamalla
12815: maan ja niiden kehittäminen vaikeutuisi, mikä ei mahdollisuuden, kuten tähänkin asti, va-
12816: suinkaan ole potilaan etu. Suunnitteluyhteistyöllä paaehtoisesti perustaa piirejä.
12817:
12818: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
12819:
12820: Sirkka-Liisa Anttila
12821:
12822:
12823:
12824:
12825: 39 2705361
12826: 306 1987 vp.
12827:
12828: Toivomusaloite n:o 272
12829:
12830:
12831:
12832:
12833: Anttila: Lounais-Hämeen aluesairaalan kuuden viran valtionosuuk-
12834: sista
12835:
12836:
12837: Eduskunnalle
12838:
12839: Lounais-Hämeen aluesairaalassa on jouduttu seisiä virkoja valtionosuuden pmun. Toisaalta
12840: tarkistamaan osastojen välistä sisäistä paikkajakoa tuntuu taysm kohtuuttomalta, että kunnilla on
12841: siitä syystä, että kuormitusprosentit osastoilla lain mukainen velvollisuus järjestää erikoissairaan-
12842: vaihtelevat hyvin suuresti. Suurin kuormitus on hoito, kun valtio vastaavasti omalta osaltaan ei
12843: ollut sisätautien osastolla. Lisääntyvä vanhusväes- pysty järjestämään riittävää määrää virkoja val-
12844: tömme ja erityisesti terveyskeskusten tarvitsemat tionosuuden piiriin.
12845: erikoissairaanhoitopalvelut vanhuksille ovat lisän- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12846: neet sisätautiosaston kuormitusta. Osastojen paik- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12847: kajaon muuttaminen vaatii lisää henkilökuntaa,
12848: joka on jouduttu nyt aluksi palkkaamaan kuntain- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
12849: liiton omalla kustannuksella, koska Kanta-Hä- kuuden viran saamiseksi valtionosuuteen
12850: meen keskussairaalan aluesairaalalle osoittamasta oikeuttavaksi Lounais-Hämeen aluesairaa-
12851: virkakiintiöstä ei ainakaan tänä vuonna saada ky- lassa.
12852:
12853: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
12854:
12855: Sirkka-Liisa Anttila
12856: 1987 vp. 307
12857:
12858: Toivomusaloite n:o 273
12859:
12860:
12861:
12862:
12863: Anttila: Lounais-Hämeen aluesairaalan röntgenpalvelujen turvaa-
12864: misesta
12865:
12866:
12867: Eduskunnalle
12868:
12869: Lounais-Hämeen aluesairaalan röntgenosasto kiireisesti 2 röntgenhoitajaa, osastoavustaja ja
12870: on ainoa röntgenpalveluja tuottava osasto koko sairaala-apulainen, jotka kaikki pitäisi ehdotto-
12871: Lounais-Hämeessä. Terveyskeskuksen ja aluesai- masti saada vuoden 1987 lopulla, jolloin avoinna
12872: raalan välillä on tehty palvelujen ostosopimus, jol- oleva röntgenlääkärin virka täytetään.
12873: la terveyskeskus saa röntgenpalvelut aluesairaalal- Hämeen läänin saarnat virkakiintiöt ovat olleet
12874: ta. Viimeisten vuosien aikana on aloittanut toi- liian niukkoja, ja pääosa niistä on sijoitettu Hä-
12875: mintansa lukuisa joukko yksityisiä lääkäri- ja ter- meenlinnan keskussairaalan tarpeisiin.
12876: veysasemia, joista potilaat tulevat kuvaukseen yk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12877: sityislääkärin lähetteellä. Aluesairaalan röntgen- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12878: osaston nykyinen henkilökunta toimii aivan kestä-
12879: mättömän työpaineen alaisena. Oman talon ku- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12880: vaustarpeet, terveyskeskuksen, vanhainkodin ja kahden röntgenhoitajan, yhden osasto-
12881: yksityisten terveysasemien kuvaustarpeet ovat sel- avustajan ja yhden sairaala-apulaisen z;zr-
12882: lainen suuri joukko, josta nykyinen henkilökunta kojen saamiseksi Lounais-Hämeen alue-
12883: ei pidemmän päälle pysty selviytymään. Terveys- sazraalan röntgenosastolle helpottamaan
12884: keskus on saanut yhden uuden röntgenlääkärin vi- röntgenosaston kestämättömäksi paisu-
12885: ran, mutta pätevän hakijan saaminen lienee ky- nutta työpainetta.
12886: seenalaista. Kipeimmin röntgenosastolla tarvitaan
12887:
12888: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
12889:
12890: Sirkka-Liisa Anttila
12891: 308 1987 vp.
12892:
12893: Toivomusaloite n:o 274
12894:
12895:
12896:
12897:
12898: Anttila: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon
12899: saattamisesta saajalle maksuttomaksi
12900:
12901:
12902: Eduskunnalle
12903:
12904: VALTAVA-uudistuksen mukana toteutui van- kunnissa ovat eriarvoisessa asemassa maksujen pe-
12905: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koto- rinnän vaihdellessa hyvinkin suuresti. Samanai-
12906: na tapahtuvan hoidon tukeminen. Tämä kotihoi- kaisesti on muistettava, että vanhusten, vammais-
12907: to on yksi osa normaalia sosiaalihuollon kotipalve- ten ja pitkäaikaissairaiden hoito laitoksessa mak-
12908: lu toimintaa. Kunta tai kuntainliitto tekee van- saa todellisten kustannusten mukaan laskettuna
12909: husta, vammaista tai pitkäaikaissairasta hoitavan 4 000-8 000 markkaa kuukaudessa. Näin ollen
12910: henkilön kanssa hoitosopimuksen, jossa määrä- vanhusten kotihoidon tukea tulee voimakkaasti
12911: tään hoitajan tehtävät ja velvollisuudet sekä siitä laajentaa, koska se on vanhukselle inhimillinen ja
12912: maksettava korvaus. Hoitajalle maksettava kuu- myös yhteiskunnalle hyvin taloudellinen vaih-
12913: kausikorvaus on tänä vuonna enintään 2 000 toehto. Omalta osaltaan tätä toimintaa vauhdit-
12914: markkaa. Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §: n 1 mo- taisi se, että vanhusten ja vammaisten kotihoidon-
12915: mentin 3. kohdassa tarkoitetusta kotona tapahtu- tuki määrättäisiin palvelujen saajalle maksutto-
12916: vasta hoidosta voidaan muulta kuin vähävaraiselta maksi.
12917: palvelujen saajalta periä maksu, joka on enintään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12918: puolet kodinhoitajan tai kotiavustajan antamasta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12919: kotipalvelusta perittävästä maksusta. Kunnan oi-
12920: keudesta jättää perimättä määrätty maksu tai että hallitus ryhtyisipikazszi"n toimenpi-
12921: alentaa sitä on säädetty sosiaalihuoltolain 28 §:n 3 tezsiin vanhusten, vammaisten ja pitkäai-
12922: momentissa. Maksuista päättäväliä viranomaisella kazssairaiden kotona tapahtuvan hoidon
12923: on siis melko laaja mahdollisuus tapauskohtaiseen saattamzseksi palvelujen saajalle kokonaan
12924: harkintaan. Maksut eri korvausluokissa vaihtelevat maksuttomaksi ottaen huomioon tämän
12925: vuoden 1984 markkamäärillä mitattuna 90:stä hoitomuodon inhimillisyyden ja taloudel-
12926: 675 markkaan. Tämän johdosta kansalaiset en lzsuuden.
12927:
12928: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12929:
12930: Sirkka-Liisa Anttila
12931: 1987 vp. 309
12932:
12933: Toivomusaloite n:o 275
12934:
12935:
12936:
12937:
12938: Anttila: Kuluttajapoliittisen komitean asettamisesta
12939:
12940:
12941:
12942:
12943: Eduskunnalle
12944:
12945: Maaliskuussa 1983 kuluttajaneuvosto on jul- huomiota siihen, että kauppa- ja teollisuusminis-
12946: kaissut kuluttajapoliittisen ohjelman, jossa mm. teriön organisaatiossa ei ole kuluttaja-asioille
12947: todetaan kuluttajapoliittisesta hallinnosta seuraa- omaa osastoa, joka kykenisi vastaamaan kuluttaja-
12948: vaa: Kuluttajapoliittisten tavoitteiden ja päätös- hallinnon kehittämisestä. Niinpä valtiontilintar-
12949: ten toimeenpano vaatii tuekseen toimivan hallin- kastajat kiirehtivätkin kuluttajapolitiikan hallin-
12950: non. Nykyinen kuluttajahallinto kauppa- ja teol- non epäkohtien selvittämistä komitean tai toimi-
12951: lisuusministeriön hallinnonalalla on liian hajanai- kunnan avulla. Selvitystyössä tulee ottaa huo-
12952: nen tehokkaalle kuluttaja-asioiden hoidolle. Hal- mioon myös muissa pohjoismaissa saadut koke-
12953: lintoa tulee pyrkiä keskittämään niin, että voima- mukset ja kehityslinjat. Kuluttaja-asioiden hoita-
12954: varojen käyttö tehostuu ja kuluttajahallinnon ase- miseen keskushallinnon ohella myös väliportaan
12955: ma paranee nykyisestään. Valtioneuvoston tulee hallinnossa ja kunnissa tulee kiinnittää huomiota.
12956: tätä varten asettaa komitea, joka saa tehtäväkseen Näin omalta osaltaan kiirehtivät siis valtiontilin-
12957: valmistella ehdotuksen kuluttajahallinnon kehit- tarkastajat jo vuoden 1983 kertomuksessaan ku-
12958: tämiseksi. Edelleen kuluttajaneuvoston laatimassa luttajapolitiikan hallinnon epäkohtien selvittä-
12959: ohjelmassa todetaan, että eri kuluttajaviranomais- mistä komitean tai toimikunnan avulla.
12960: ten välille kaivataan nykyistä lähempää työyhteyt- Tähänkään mennessä ei valtioneuvosto ole sen
12961: tä, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtämällä paremmin kuluttajaneuvoston kiirehtimisistä
12962: toiminnot samaan toimipisteeseen. Tulevaisuu- kuin myöskään valtiontilintarkastajien huomau-
12963: dessa saattaa kuluttajaviraston perustaminen olla tuksista huolimatta asettanut kuluttajahallinnon
12964: asioiden hoidon kannalta välttämätöntä. Kulutta- epäkohtien selvittämistä varten komiteaa.
12965: javiraston perustaminen on tutkittava tarkoitusta Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion käsittelyn
12966: varten asetettavassa kuluttajahallintokomiteassa. yhteydessä ministeri Laine eduskunnassa vastasi
12967: Edelleen kuluttajahallinnossa ei nykyään ole lää- asetetun em. sektorille jo tavallaan kaksikin komi-
12968: nintasoisia hallinnollisia yksikköjä elintarvikelain teaa. Toinen on Rekolan komitea, joka on asetet-
12969: mukaista valvontaa lukuunottamatta. Keskushal- tu 28.11.1985. Rekolan komitean tehtävänä on
12970: lintoviranomaiset ovat kaukana kunnallisista ku- arvioida ja tehdä ehdotuksensa siitä,
12971: luttajaneuvojista. Väliportaan hallintoviranomai- - voidaanko hintavalvonnasta luopua muissa
12972: sen tehtävänä voisi olla seurata kuluttaja-asioiden kuin erikseen määritellyissä poikkeuksellisissa ti-
12973: kehitystä läänissään sekä huolehtia erityisesti tie- lanteissa ja miten tällöin tarvittavien toimenpitei-
12974: dottamisesta kunnan viranomaisille ja yleisölle. den toteuttaminen olisi varmistettava ja mitkä
12975: Lisäksi tehtävänä olisi toimia yhteyshenkilönä kes- muut toimenpiteet tämän johdosta olisivat tar-
12976: kushallintoviranomaisten ja kunnallisten kulutta- peen toimivan kilpailun turvaamiseksi pyrittäessä
12977: janeuvojien välillä huolehtimalla mm. tiedonku- korvaamaan hintavalvonnan keinoja kilpailupo-
12978: lusta molempiin suuntiin, kun väliportaan hallin- liittisin välinein,
12979: non ja toisaalta keskushallinnon kehittämisen - onko hinta- ja kilpailuasioiden koordinoi-
12980: suuntaviivat on selvitettävä asetettavassa kulutta- misen tehostamiseksi tarkoituksenmukaista koko-
12981: jahallintokomiteassa. Näin siis kuluttajaneuvosto naan tai osaksi yhdistää hintavalvontasäännök-
12982: jo maaliskuussa vuonna 1983 julkaisemassaan ku- set taloudellisen kilpailun edistämistä koskeviin
12983: luttajapoliittisessa ohjelmassa. säännöksiin ja miten tarvittaessa voidaan vaikut-
12984: Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet tilin- taa hinnanmääräytymiseen nimenomaan tilanteis-
12985: tarkastuskertomuksessaan vuodelta 1983 myös sa, joissa kotimainen kilpailu on rajoittunutta
12986: 310 1987 vp. - TA n:o 275
12987:
12988: markkinatuontirajoitus- tai muista olosuhteista miston muuttaminen virastoksi ja näin kohotta-
12989: johtuen, maan erään kuluttajahallintoon kuuluvan sekto-
12990: - onko maamme markkinaolosuhteissa tapah- rin imagoa. Haluavatko sosialidemokraatit näin
12991: tunut tai tapahtumassa sellaisia muutoksia, jotta käytännössä omia kuluttaja-asiat itselleen omaan
12992: tehokkaan kilpailun turvaamiseksi olisi tarpeen valmistelukoneistoonsa eikä sitä taustaa vasten ha-
12993: täydentää kilpailunedistämissäännöksiä tai tiu- luta suostua parlamentaariseen valmisteluun, joka
12994: kentaa niitä, takaisi myöskin käytännössä näiden asioiden to-
12995: - vaativatko komitean esittämät lainsäädän- teutumisen? Sosialidemokraatit valtiohoitajapuo-
12996: nölliset tai muut muutokset tarkistuksia hinta- ja lueena eivät kuitenkaan yksin pysty päätöksiä te-
12997: kilpailupolitiikasta vastaavien viranomaisten orga- kemään sen paremmin hallituksessa kuin edus-
12998: nisaatioon. kunnassa. Sosiaalidemokraattinen kuluttajaminis-
12999: Komitean määräaika päättyi 31.12.1986. Ku- teri Jermu Laine on sitä vastoin asettanut omalla
13000: ten edellä luetellusta komitean toimeksiannosta päätöksellään lähinnä virkamiestoimikunnan,
13001: ilmenee, ei Rekolan komitean tehtävänä suinkaan jonka tehtävänä on valmistella kuluttajahallinnon
13002: ole ollut selvittää kuluttajapoliittisen hallinnon kehittämistä. Tämän toimikunnan työn onnistu-
13003: epäkohtia, vaan tehtävä painottuu nimenomaan mista haittaa se, että siinä ovat edustettuina juuri
13004: hintavalvontaan ja kilpailuasioiden hoitoon. ne tahot, jotka kukin mustasukkaisesti varjelevat
13005: Edelleen ministeri Laine vetosi Pajusen komi- oman hallinnonalansa etua. Näin ollen olisi pitä-
13006: teaan, jonka tehtävänä on selvittää hallinnon ha- nyt ottaa huomioon kuluttajaneuvoston esitys
13007: jauttamista ja erityisesti keskusvirastojen tarpeelli- parlamentaarisen komitean asettamisesta. Vain
13008: suutta. tältä pohjalta tapahtuvalla valmistelulla olisi saatu
13009: Edellä esitetyn perusteella tuntuu todella täysin hyvin toimiva kokonaisuus ja ehdotus kuluttaja-
13010: käsittämättömältä se, että kauppa- ja teollisuus- hallinnon kehittämisestä.
13011: ministeriössä ei ole ryhdytty näiden vaatimusten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13012: jälkeen valmistelemaan kuluttajapoliittisen hal- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivo-
13013: lintokomitean asettamista. Lieneekö kauppa- ja muksen,
13014: teollisuusministeriössä tarkoituksena pidättäytyä
13015: parlamentaarisen komitean asettamisesta. Tavoit- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
13016: teena lienee sosialidemokraateilla omin voimin teisiin komitean asettamiseksi kuluttaja-
13017: ja asiantuntemuksin valmistella ehdotus, jonka politiikan hallinnon epäkohtien selvittä-
13018: päätarkoitus lienee mm. kuluttaja-asiamiehen toi- mistä varten.
13019:
13020: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13021:
13022: Sirkka-Liisa Anttila
13023: 1987 vp. 311
13024:
13025: Toivomusaloite n:o 276
13026:
13027:
13028:
13029:
13030: Astala ym.: Afaatikkojen kuntootusmahdollisuuksien parantami-
13031: sesta
13032:
13033:
13034: Eduskunnalle
13035:
13036: Afasia on aivoihin kohdistuneen vamman tai pia aloitetaan. Kuntootustarve ja -tapahtuma on
13037: sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, jo- laaja ja monipuolinen. Kuten muukin kuntoutus,
13038: ka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ymmär- tulisi afasiaterapiakin aloittaa sairastumisen jäl-
13039: tämisen tai molempien eri asteisena vaikeutena. keen heti, kun potilaan fyysinen kunto sen sallii.
13040: Afasia johtuu tavallisimmin vasenta aivopuoliskoa Useat pitävät ihannetapauksena, että terapia al-
13041: kohdanneesta vauriosta. Afasiapotilaalla todetaan kaisi aivan heti sairastumisen jälkeen. Terapia voi-
13042: usein eri asteisia halvausoireita kehon oikealla daan kuitenkin aloittaa myös noin 2-3 kuukau-
13043: puolella, harvoin vasemmalla, vaihdellen lievästä den kuluttua sairastumisesta luonnollisen toipu-
13044: toispuolihalvauksesta vaikeaan halvaukseen. misen jälkeen. Myöskään jatkokuntoutusta ei tuli-
13045: Afasia on oire aivovauriosta ja samalla neurolo- si laiminlyödä. Se tapahtuu jossakin kuntootuslai-
13046: ginen sairaus. Afasia ei synny mielenterveydellis- toksessa tai sen puutteessa terveyskeskuksessa tai
13047: ten vaikeuksien takia eikä se määritelmänsä mu- kotoa käsin.
13048: kaisesti ole sielullinen sairaus. Vakavaksi ongelmaksi on muodostunut se, että
13049: Afaattisia aikuisia arvioidaan Suomessa olevan afaatikoille ei ole omaa kuntoutuslaitosta. Kun-
13050: noin 10 000 ja vuosittain sairastuu noin 3 500 tootus tapahtuu Käpylän kuntoutuslaitoksella.
13051: aikuisikäistä suomalaista ensimmäisen kerran afa- Jonot ovat pitkät ja paikkaa on odotettava usein
13052: siaan. Suurin osa sairastuneista on yli 50-vuotiai- liian kauan. Kuntootuskursseja eikä ns. sopeutu-
13053: ta, sillä afasian tavallisin syy on aivohalvaus, johon misvalmennuskurssejakaan ole voitu riittävästi jär-
13054: juuri keski-ikäinen tai sitä vanhempi henkilö sai- jestää. Tarvitaan myös pätevää henkilökuntaa.
13055: rastuu. Synnynnäisestä afaattisesta puhevaikeu- On perusteltua syytä ryhtyä parantamaan afaa-
13056: desta kärsivien lasten määrää ei toistaiseksi ole tikkojen kuntoutusmahdollisuuksia. On kysymys
13057: maassamme tarkemmin kartoitettu. Kuitenkin ar- hiljaisesta vammaisryhmästä, joka ei itse pysty
13058: vioidaan, että vaikeasti afaattisia oppivelvollisuus- vaatimaan itselleen sitä välttämätöntä hoitoa, jota
13059: ikäisiä lapsia on noin 100 koko maassa. heidän kuntoutumisensa edellyttää. Yhteiskun-
13060: Afaatikolla on toipumisessaan useimmiten kak- nan on tunnettava entistä selkeämmin vastuuta
13061: sitahoinen mahdollisuus. Hänen on toivottava eri myös afaatikoista. Afaatikoille tulee perustaa hei-
13062: asteisesti sekä kielellisistä häiriöistään että hal- dän kuntouttamiseensa erikoistunut kuntoutus-
13063: vausoireistaan. laitos.
13064: Päämääränä on joka tapauksessa pidettävä sitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13065: että afaatikko kuntoutuisi selviytymään mahdolli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13066: simman itsenäisesti jokapäiväisessä elämässään jo-
13067: ko yksin tai perheen avustamana. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
13068: Afaatikolle laaditaan yksilöllinen kuntoutus- ja piteiszin afaatikkojen kuntoutusmahdolli-
13069: koulutussuunnitelma, jolta pohjalta afasiatera- suuksien parantamiseksi.
13070:
13071: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13072:
13073: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
13074: 312 1987 vp.
13075:
13076: Toivomusaloite n:o 277
13077:
13078:
13079:
13080:
13081: Astala: Kemikaalilainsäädännön kehittämisestä
13082:
13083:
13084: Eduskunnalle
13085:
13086: Erilaisten kemikaalien käyttö on viime vuosi- le, koska puuttumisella ennakkoon ympäristön
13087: kymmeninä voimakkaasti lisääntynyt niin Suo- kemiallisiin muutoksiin ehkäistään myös terveys-
13088: messa kuin muuallakin maailmassa. Tällainen ke- haittojen syntyä.
13089: hitys ei ole ollut ainoastaan myönteistä, koska Myös kemikaalivalvonnan hallinto maassamme
13090: myös kemikaalien aiheuttamat vaarat ihmisen ter- on hajanaista, eikä millekään viranomaiselle sel-
13091: veydelle ja ympäristölle ovat samalla lisääntyneet. västi kuulu kokonaisvastuu kemikaalivalvonnasta
13092: Suomi on kemikaalien käytön valvonnassa jää- ja sen kehittämisestä. Varsinkin ympäristönsuoje-
13093: nyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, koska luviranomaisten osuus kemikaalien valvonnassa ja
13094: maassamme ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaa ympäristöhaittojen torjunnassa on heikko. Kemi-
13095: kemikaalien haittojen riittävään selvittämiseen jo kaalilainsäädännön kehittäminen edellyttää, että
13096: ennen niiden käyttöönottoa. Kemikaalien valvon- myös alan hallinto järjestetään asianmukaisella ta-
13097: tajärjestelmämme ei vastaa OECD:n suosituksia, valla. Ympäristöministeriön perustaminen antaa
13098: joilla pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden val- tähän entistä paremmat mahdollisuudet.
13099: vontajärjestelmiä. Valtioneuvoston asettama tuotevalvontakomi-
13100: Suomen kemikaalilainsäädäntö sisältää sellais- tea on tehnyt huhtikuussa 1982 valmistuneessa
13101: ten kemikaaliryhmien kuten lääkkeiden, elitarvik- mietinnössään (Komiteanmietintö 1982:31) eh-
13102: keiden lisäaineiden, torjunta-aineiden, räjähdys- dotuksensa siitä, minkälainen organisaatio ja lain-
13103: tarvikkeiden ja lannoitteiden ennakkovalvontaa säädäntö on tarpeen ihmisen terveydelle ja ympä-
13104: koskevat säännökset, mutta maastamme puuttuu ristölle haitallisten tai vaarallisten kemiallisten yh-
13105: yleinen kaikkia aineita koskeva ennakkovalvonta. disteiden (aineiden ja valmisteiden) ennakkotar-
13106: Kemikaalien käytön sääntelymahdollisuudet kastuksen ja -valvonnan järjestämiseksi ympäris-
13107: riippuvat tällä hetkellä olennaisesti siitä, onko ky- tönsuojelun ja yleisen terveydenhuollon, lukuun
13108: seistä kemikaalia pidettävä terveydelle vaarallisena ottamatta työterveyshuoltoa, tarpeiden edellyttä-
13109: aineena. Viranomaisilla on parhaat mahdollisuu- mällä tavalla.
13110: det puuttua kemikaalien käyttöön silloin, kun Tuotevalvontakomitea on mm. esittänyt, että
13111: niistä aiheutuu terveyshaittoja. voimassa oleva myrkkylaki korvattaisiin uudella
13112: Kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen kemikaalilailla, joka olisi kemikaaleja, kemikaa-
13113: ehkäisymahdollisuudet kemikaalilainsäädäntöm- lien valvontaa sekä niiden ympäristöhaittojen eh-
13114: me keinoin ovat puutteelliset ja huonommat kuin käisemistä koskeva yleislaki. Komitea on esittänyt
13115: useimmissa muissa teollisesti kehittyneissä maissa. muutettavaksi samassa yhteydessä myös torjunta-
13116: Ympäristö ei sisälly maamme kemikaalilainsää- ainelakia sekärehu-ja lannoitelakia niin, että näi-
13117: däntöön suojeltavana oikeushyvänä samalla taval- den valmisteiden ympäristöhaittojen ehkäisyä te-
13118: la kuin useiden muiden maiden uudemmassa hostettaisiin.
13119: kemikaalilainsäädännössä. Sääntelymahdollisuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13120: det ovatkin vajavaisimmat niiden aineiden osalta, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13121: jotka ovat haitallisia tai vaarallisia lähinnä ympä-
13122: ristölle. Kemikaalien haitallisten vaikutusten osal- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
13123: ta on kuitenkin mahdotonta vetää tarkkaa rajaa piteisiin maamme kemikaalzlainsäädän-
13124: ympäristövaikutusten ja terveysvaikutusten välil- nön kehittämiseksi.
13125:
13126: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13127:
13128: Heli Astala
13129: 1987 vp. 313
13130:
13131: Toivomusaloite n:o 278
13132:
13133:
13134:
13135:
13136: Astala ym.: Kuluttajapoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle
13137:
13138:
13139:
13140: Eduskunnalle
13141:
13142: Kuluttajapoliittinen toiminta on edennyt useal- misen suunnasta tulevaisuudessa. Olisi tarkoituk-
13143: la taholla. V. 1973 luotiin elinkeinohallitus, jon- senmukaista ja ajallisesti sopivaa käsitellä edus-
13144: ne kuluttaja-asiat sijoitettiin. Kuluttajaneuvosto kunnassa kokonaisvaltaisen kuluttajapoliittisen
13145: muutettiin parlamentaariseksi, kuluttajapolitii- selonteon pohjalta työn onnistumista, mahdollis-
13146: kan suuria linjoja vetäväksi neuvottelukunnaksi. ta aktivoimista ja tulevaisuuden suuntaviivoja.
13147: Säädettiin kuluttajansuojalait ja perustettiin niitä Kyseisen selonteon tarpeellisuutta on syytä koros-
13148: toteuttavat viranomaiset: kuluttaja-asiamies, ku- taa myös siksi, että monet kuluttajansuojalakeihin
13149: luttajavalituslautakunta ja markkinatuomioistuin. toiveensa kohdistaneet ovat kokeneet pettymyksiä
13150: Kunnallinen kuluttajaneuvonta on lähtenyt liik- käytännön tulosten suhteen.
13151: keelle. Vuosittain on tavoitteena lisätä kuluttaja- Kuluttajaneuvosto on 2.3.1983 hyväksynyt ku-
13152: neuvontaa autavien kuntien määrää. luttajapoliittisen ohjelman, jonka tarkoituksena
13153: Kuluttajansuojaa tulee edelleenkin aktiivisesti on vahvistaa kuluttajan asemaa ja parantaa hänen
13154: voimistaa. Se edellyttää tällä hetkellä mm. kulut- vaikutusmahdollisuuksiaan sekä ohjata kuluttaja-
13155: tajansuojaviranomaisten toimintaedellytysten pa- politiikan suotuisaa kehitystä. Ohjelma on suun-
13156: rantamista sekä nykyisen kuluttajansuojalain täy- nattu yhteiskunnan kaikille päätöksenteon tasoille
13157: dennykseksi tuoteturvallisuutta, tuotevastuuta ja ja toiminta-alueille.
13158: asunnon ostajan oikeuksia ja kulutuspalveluksia Kuluttajaneuvosto on myös esittänyt kuluttaja-
13159: koskevaa lainsäädäntöä. poliittisessa kannanotossaan, että hallitus antaa
13160: Suomalainen kuluttaja ei tunne eikä tiedä ole- lähitulevaisuudessa eduskunnalle selonteon ku-
13161: massa olevia oikeuksiaan. Vain harva osaa käyttää luttajapoliittisista tavoitteistaan ja toimistaan.
13162: kuluttajansuojalain tarjoamia virallisia kanavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13163: joutuessaan vaikeuksiin kulutushankinnoissaan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13164: Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa on kartoitettu
13165: kuluttajien käsityksiä ja kokemuksia kuluttajan- että hallitus antaisi eduskunnalle pz'kai-
13166: suojalaista ja -viranomaisista. sesti kokonaisvaltaisen kuluttajapolzittisen
13167: Kuluttajansuojalain soveltaminen on siis maas- selonteon kuluttajansuojalakien toteutu-
13168: samme käynnistynyt. Tässä vaiheessa olisi mielen- misesta käytännössä ja kuluttajapolitiz'kan
13169: kiintoista saada tarkkoja, virallisia arvioita kulut- kehittämisen suuntaviivoista.
13170: tajansuojan toteutumisesta käytännössä ja kehittä-
13171:
13172: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13173:
13174: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
13175:
13176:
13177:
13178:
13179: 40 2705361
13180: 314 1987 vp.
13181:
13182: Toivomusaloite n:o 279
13183:
13184:
13185:
13186:
13187: Haavisto ym.: Elintarvikkeiden säteilyttämisen kieltämisestä
13188:
13189:
13190:
13191: Eduskunnalle
13192:
13193: Elintarviketeollisuus käyttää radioaktiivista sä- hedelmien aistinvaraisia ominaisuuksia kuten ma-
13194: teilytystä mm. perunan itämisen ehkäisemisessä, kua, hajua ja rakennetta.
13195: taikinahiivan käymisen nopeuttamisessa, viinien Elintarvikkeita säteilytettäessä radioaktiivisten
13196: vanhentamisessa, mausteiden käsittelyssä ja kui- aineiden käsittely ja kuljetus lisääntyy ja muuttuu
13197: vattujen vihannesten jalostuksessa. yhä arkipäiväisemmäksi. Samalla säteilylle altistu-
13198: Säteilytys muuttaa vitamiinien, proteiinien ja vien työntekijöiden määrä jatkuvasti kasvaa. Sä-
13199: aminohappojen, nukleiinihappojen, hiilihydraat- teilylähteiden koboltti-60 ja cesium-13 7 saanti
13200: tien ja entsyymien koostumusta. Tuotteessa syn- nojaa ydinvoimateollisuuden jatkumiseen ja tekee
13201: tyy ns. radiolyyttisiä aineita, joiden haitallisuu- ydiniätteestä houkuttelevampaa.
13202: desta kiistellään. Monet säteilytettäessä tuhoutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13203: vat hiivat ja homeet ovat haitallisten bakteerien tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13204: luonnollisia vihollisia. Säteilytys voi aiheuttaa
13205: pieneliöissä mutaatioita ja synnyttää siten uusia, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13206: entistä vaarallisempia lajeja. elintarvikkeiden sätezlyttämisen kieltävän
13207: Elintarvikkeita säteilytettäessä niissä tapahtuvat lainsäädännön valmistelemiseksi ja sätezly-
13208: ei-toivotut muutokset edellyttävät vähintään yhtä suojelunormien tiukentamiseksi työpai-
13209: monen lisäaineen käyttöä kuin sanotaan säteily- kozlla, joissa joudutaan kå"sittelemåä"n ra-
13210: tyksen tekevän tarpeettomaksi. Lisäksi säteily dioaktiivisia aineita.
13211: muuttaa erityisesti maitotuotteiden ja joidenkin
13212:
13213: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13214:
13215: Pekka Haavisto Liisa Jaakonsaari
13216: 1987 vp. 315
13217:
13218: Toivomusaloite n:o 280
13219:
13220:
13221:
13222:
13223: Hautala ym.: Kokonaisvaltaisen sairaala- Ja muun laitoshoidon
13224: toteuttamisesta
13225:
13226:
13227: Eduskunnalle
13228:
13229: Hoitotyö sairaaloissamme, terveyskeskusten pauksia, osoittavat kuitenkin sen, että ihmisestä
13230: vuodeosastoilla sekä vanhusten ja vammaisten kokonaisuutena aletaan olla kiinnostuneita hoito-
13231: huoltolaitoksissa on perinteisesti keskittynyt fyysi- laitosten piirissä ja että henkilökunta kokee koko-
13232: sen terveyden ylläpitämiseen ja siihen liittyviin naisvaltaisen hoitotyön mielekkäämpänä kuin
13233: toimenpiteisiin. Potilaan tai asukkaan henkinen, pelkän toimenpiderutiinin. Nämä kokeilut ovat
13234: sosiaalinen ja hengellinen minä ovat vain häiriöte- kuitenkin vain häviävän pieni osa sairaaloistamme
13235: kijöitä tässä ihmisruumiin johonkin yksityiskoh- ja muista hoitolaitoksistamme. Lääkintöhallituk-
13236: taan kohdistuvassa hoidossa. Erityisen rajoittavana sen tulee nopeuttaa kokonaisvaltaisen hoidon to-
13237: ja identiteettiään uhkaavana lääkintäteknologian teutumista kaikissa sairaaloissamme ja muissa hoi-
13238: kehityksen myötä vain yhä toimenpiteistyvän sai- tolaitoksissamme. Niille tulee taata riittävät hen-
13239: raanhoidon kokee henkilö, joka joutuu viettä- kilökuntaresurssit ja mahdollisuudet henkilökun-
13240: mään pitkiä aikoja sairaalassa tai laitoksessa, sekä nan kouluttamiseen kokonaisvaltaisen hoitotyön
13241: kuoleva ihminen, joka usein siirtyy ajasta iankaik- toteuttamiseen käytännössä.
13242: kisuuteen seuranaan vain letkut ja infuusioteline. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13243: Ihminen ei pysty eikä häntä ole tarkoitettu kapeu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13244: tumaan pelkäksi fyysiseksi olennoksi johonkin muksen,
13245: hoitolaitokseen joutuessaan. Lisäksi useat sairau-
13246: det ovat jo etiologialtaan psykosomaattisia ja nii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin, et-
13247: den hoidon onnistumiseksi tarvitaan potilaan ko- tä kaikki sairaalatyyppiset ja muut hoito-
13248: konaisuuden huomioon ottamista. Kokonaisval- laitokset pikimmiten velvoitettaisiin to-
13249: taisen hoidon kokeilut muutamissa vanhusten- teuttamaan kokonaisvaltaista hoitoa ja va-
13250: huoltolaitoksissa sekä Salon terveyskeskuksessa, rattaisiin sitä varten riittävästi henkzlökun-
13251: jossa pitkäaikaissairaille myönnetään erilaisia va- taa ja koulutusmäärärahoja.
13252:
13253: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
13254:
13255: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
13256: 316 1987 vp.
13257:
13258: Toivomusaloite n:o 281
13259:
13260:
13261:
13262:
13263: Hautala ym.: Omalääkärijärjestelmän saamisesta kaikkien kansalais-
13264: ten käyttöön
13265:
13266:
13267: Eduskunnalle
13268:
13269: Muutamissa kunnissa on jonkin aikaa kokeiltu teutumiseksi molemminpuoliseen tuntemukseen
13270: järjestelmää, jossa asukkaille määrätään joku tiet- perustuva hyvä potilas-lääkäri-suhde on ehdotto-
13271: ty lääkäri, jonka vastaanotolle heidät mahdolli- man välttämätön. Tästä syystä omalääkärijärjestel-
13272: suuksien mukaan lääkäriä tarvitessaan ohjataan. män saamista kaikkien kansalaisten ulottuville tu-
13273: Tästä kokeilusta on sekä lääkärien että potilaiden lee kiirehtiä.
13274: taholta kuulunut paljon myönteistä, onhan kum- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13275: mankin osapuolen kannalta miellyttävämpää sekä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13276: myös diagnostisoinnin ja hoidon puolesta järke- muksen,
13277: vämpää, että molemmat tuntevat toisensa. Joissa-
13278: kin sairauksissa kuten diabeteksessä, jossa hoito että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
13279: edellyttää aktiivisuutta potilaan taholta, potilaan kaikkien kansalaisten saattamiseksi oma-
13280: ja lääkärin yhteistyölle ei ole perustaa, jos lääkäri lääkärijärjestelmän piiriin.
13281: aina vaihtuu. Lisäksi kokonaisvaltaisen hoidon to-
13282:
13283: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1987
13284:
13285: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
13286: 1987 vp. 317
13287:
13288: Toivomusaloite n:o 282
13289:
13290:
13291:
13292:
13293: Hautala ym.: Vaihtoehtoisten terveyspalvelujen käytön mahdollis-
13294: tamisesta
13295:
13296:
13297: Eduskunnalle
13298:
13299: Maamme on jaettu kunta- ja aluekohtaisiin ter- liian vähän valinnan mahdollisuuksia potilaalle
13300: veydenhoitopiireihin, joiden alueella olevien itselleen. Asianmukaisen hoidon sekä toimivan
13301: asukkaiden tulee hakeutua hoitoa tarvitessaan ko- potilas-lääkäri-suhteen takaamiseksi kaikille kan-
13302: tikuntansa terveyskeskukseen sekä alueensa alue- salaisille paikkakunnasta riippumatta sairausva-
13303: tai keskussairaaloihin. Paperilla suunnitelma var- kuutuslain määräyksiä alueellisuudesta tulee tar-
13304: maankin näyttää hyvin takaavan jokaiselle asian- kistaa ja potilaan mahdollisuuksia hoitavan lääkä-
13305: mukaisen hoidon. Käytännössä ongelmia tulee rin vaihtamiseen ainakin seuraavaksi lähimpään
13306: esim. silloin, kun potilas tarvitsee kapean alan eri- lääkäriin helpottaa.
13307: koislääkäriä, joita on ehkä vain yksi ainoa koko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13308: piirissä. Jos potilas-lääkäri-suhde ei jostain syystä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13309: toimi tai lääkäri edustaa jotain tiettyä koulukun- muksen,
13310: taa eikä ole halukas kokeilemaan jotain vaihtoeh-
13311: toista hoitomuotoa, on potilaalla edessään joko että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn,
13312: sairautensa keskellä rasittava ja paranemista jar- joilla terveyspalvelujen asiakkazlle taattai-
13313: ruttava kamppailu lääkärin kanssa tai hakeutumi- stin mahdollisuus vaihtoehtoisen palvelun
13314: nen kalliiseen yksityishoitoon. Nykyisellään ter- tai lääkärin käyttämiseen.
13315: veydenhoitojärjestelmämme on jäykkä ja jättää
13316:
13317: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1987
13318:
13319: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
13320: 318 1987 vp.
13321:
13322: Toivomusaloite n:o 283
13323:
13324:
13325:
13326:
13327: Hautala: Raskauden keskeyttämisedellytysten valvonnan tehostami-
13328: sesta
13329:
13330:
13331: Eduskunnalle
13332:
13333: Voimassa oleva laki raskauden keskeyttämisestä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
13334: asettaa suhteellisen tiukat edellytykset raskauden vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13335: keskeyttämiselle. Tämä koskee sekä sosiaalisia että
13336: lääketieteellisiä perusteita. Julkisuudessa on kui- että lakia raskauden keskeyttämisestä
13337: tenkin toistuvasti selvitetty, että käytäntö on muutettaisiin siten, että lääkintöhallituk-
13338: muotoutunut lain tarkoitusta vastaamattomaksi selle asetetaan velvollisuus tarkoin seurata
13339: siten, että käytännössä raskauden keskeytyksen saa ja valvoa, että lain mukaiset edellytykset
13340: lähes aina, kun nainen sitä vain pyytää. Tällainen täyttyvät niissä tapauksissa, joissa raskau-
13341: lain valvomatta jättäminen heikentää yleistä lain- den keskeytys toteutetaan.
13342: kuuliaisuutta.
13343:
13344: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13345:
13346: Sauli Hautala
13347: 1987 vp. 319
13348:
13349: Toivomusaloite n:o 284
13350:
13351:
13352:
13353:
13354: Hilpelä: Turun yliopistollisen keskussairaalan hoitohenkilökunnan
13355: virkakiintiön lisäämisestä
13356:
13357:
13358: Eduskunnalle
13359:
13360: Terveydenhuollon henkilökuntalisäyksiä on merkitsee työajan lyheneminen 18,5 henkilön li-
13361: karsittu viimeisten vuosien aikana siitä, mitä kun- sävajausta. Vuoteen 1990 mennessä on vajaus pel-
13362: nat ja kuntainliitot ovat lääninhallituksille esittä- kästään työajan lyhenemisen vuoksi 96 työnteki-
13363: neet. Henkilökunnan virkojen karsinta näkyy pal- jää. Sen lisäksi tulee muiden työmarkkinaratkai-
13364: velujen määrällisessä tarjonnassa ja hoidon laadus- sujen aiheuttama vajaus. TYKSin osalta valtakun-
13365: sa. Palvelujen riittävyyttä ei ole kyetty turvaamaan nalliset kiintiöt eivät vastaa sitä, mitä sairaalassa
13366: varsinkaan suurissa asutuskeskuksissa. edellytetään tehtävän. Vuoteen 1990 mennessä on
13367: Työajan lyhentäminen on keskeisimpiä työelä- vajauksen suuruudesta huolimatta sairaalaan lu-
13368: män uudistuksia, jonka vaikutukset on otettava vattu vain 8 virkaa lisää.
13369: huomioon henkilökuntalisäyksissä. Lyhentyneen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
13370: työajan ideana ei varmaankaan ole ollut se, että hyväksyttäväksi toivomuksen,
13371: aikaisempaa kireämmällä aikataululla ja vähäi-
13372: semmällä väellä tehdään samat työt kuin ennen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Tu-
13373: kin. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli run yliopistollisen keskussairaalan hoito-
13374: työajan lyhentymisestä johtuva työvoiman vajaus henkilökunnan virkakti'ntiön lisäämiseksi
13375: ennen tämän vuoden alkua 17,5 henkilön työpa- tarvetta vastaavaksi.
13376: nosta vastaava määrä, ja 5. tammikuuta alkaen
13377:
13378: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
13379:
13380: Liisa Hilpelä
13381: 320 1987 vp.
13382:
13383: Toivomusaloite n:o 285
13384:
13385:
13386:
13387:
13388: Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsivesitutkimuksen tehostamisesta
13389:
13390:
13391:
13392:
13393: Eduskunnalle
13394:
13395: Iäkkäimmissä synnyttäjäikäryhmissä on todettu Tämä suositus nojaa lähinnä tällä hetkellä voi-
13396: keskimääräistä korkeampi sikiöiden kehityshäiriö- massa olevien tutkimuskapasiteettien hyväksikäyt-
13397: taso. Tästä syystä erilaisilla tutkimusmenetelmillä töön. Tutkimuksia suoritetaan Helsingin yliopis-
13398: on pyritty selvittämään sikiöhäiriöiden esiintymis- tollisessa keskussairaalassa ja Oulun yliopistollises-
13399: tiheyttä. Lapsivesitutkimus, joka voidaan tehdä sa keskussairaalassa, joissa vuotuinen tutkimuska-
13400: yleensä 18.-22. raskausviikon aikana, antaa pasiteetti on noin 1 600-1 700 tapausta.
13401: mahdollisuuden kehityshäiriöiden selvittämiseen. Ilmeistä tarvetta olisi ulottaa lapsivesitutkimuk-
13402: Vakavampien kehityshäiriöiden johdosta voidaan set nuorempiinkin henkilöihin, eräiden asiantun-
13403: tällöin edetä myöskin raskauden keskeyttämiseen. tijoiden mukaan 35 ikävuoteen saakka.
13404: Koska häiriötiheys kasvaa suorassa suhteessa syn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13405: nyttäjän ikään, on lapsivesitutkimuskapasiteetti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13406: pyritty ohjaamaan vanhempien ikäryhmien käyt-
13407: töön. Tällä hetkellä suositus on, että 38-vuotiaat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
13408: tai vanhemmat odottavat äidit tutkittaisiin lapsi- tävien voimavarojen saamiseksi lapsivesi-
13409: vesitutkimuksen avulla. tutkimuksen lisäämistä varten.
13410:
13411: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13412:
13413: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Seppänen Tuulikki Hämäläinen
13414: Matti Vähänäkki Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo
13415: Ole Wasz-Höckert Kari Rajamäki Kerttu Törnqist
13416: 1987 vp. 321
13417:
13418: Toivomusaloite n:o 286
13419:
13420:
13421:
13422:
13423: Isohookana-Asunmaa ym.: Terveyspalvelujen henkilöstön lisäämi-
13424: sestä
13425:
13426:
13427: Eduskunnalle
13428:
13429: Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perustamis- lähes 400 henkilöä työllistämistuella palkattuna
13430: että käyttökustannushankkeet ja uusien virkojen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Työaikajärjeste-
13431: saanti ovat olleet määrärahamitoitukseltaan viime lyt ovat myös johtamassa entistä suurempaan työ-
13432: vuosina liian pieniä. Suuri määrä tarpeellisia in- voimapulaan.
13433: vestointeja on jäänyt tekemättä ja kipeästi kaiva- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
13434: taan palveluiden kohentamista. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13435: Esimerkiksi Oulun läänissä on virkakiintiöiden
13436: vähäisyys terveyspalveluiden kohdalla ollut usei- että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
13437: den vuosien ajan ongelma. Suoritettuja investoin- menpiteistin terveyspalveluiden henkilö-
13438: teja ei ole voitu ottaa täysimääräisesti käyttöön resurssien lisäämiseksi, jotta epätarkoi-
13439: juuri henkilöresurssien puuttuessa. Lisäksi suuri tuksenmukaisesta ttiapäistyövoiman käy-
13440: määrä toimia on jouduttu täyttämään tilapäisesti töstä voitaistin maassamme luopua ja pal-
13441: valtion työllistämistuella. Esimerkiksi Pohjois- veluja tarvitsevien turvallisuus voitaisiin
13442: Pohjanmaalla terveyspalveluissa oli vuonna 1985 kaikkialla maassamme taata.
13443:
13444: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
13445:
13446: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Kalevi Mattila
13447: Eino Siuruainen Tellervo Renko Anneli Jäätteenmäki
13448:
13449:
13450:
13451:
13452: 41 2705361
13453: 322 1987 vp.
13454:
13455: Toivomusaloite n:o 287
13456:
13457:
13458:
13459:
13460: Jokinen ym.: Elintarvikkeiden lisäaineiden vähentämisestä
13461:
13462:
13463:
13464: Eduskunnalle
13465:
13466: Elintarvikkeiden lisäaineiden vaikutuksia on vallisuudesta ei ole, sillä monet vaatisivat vuosi-
13467: tutkittu, mutta näiden tutkimusten tulokset jää- kymmenien tutkimustulokset. Lisäaineiden käyt-
13468: vät liian usein vain pienen asiantuntijaryhmän tie- töön liittyy vakavia riskejä. Siksi perusteellista tut-
13469: toisuuteen tai ammattialan lehtien palstoilla jul- kimustyötä olisi jatkuvasti suoritettava. Tarpeetto-
13470: kisuuteen tuleviksi. Kuitenkin näiden lisäainei- mia lisäaineita olisi vältettävä. Vaikka säilöntään
13471: den vaikutukset ovat aiheuttaneet huolestuttavia tarvittavia lisäaineita voidaankin puoltaa, eivät
13472: seurauksia, nimenomaan uudenlaisia outoja vai- kaupallisuutta ja myyntiä lisäävät aineet ole vält-
13473: voja ja sairastumisia. tämättömiä. Monet vakavat ja voimakkaasti li-
13474: Ruoka-aineissamme käytettyjen lisäaineiden sääntyneet allergiasairaudet ovat syntyneet niiden
13475: määrä yltää jo 20 000 erilaiseen aineeseen, näistä monien kemiallisten lisäaineiden seurauksena,
13476: tarkoituksella lisättyjä on jo yli 2 500 ja muut joita tänä päivänä joutuvat syömään jo aivan pie-
13477: ovat epäpuhtauksia, ympäristösaasteita jne. Lisä- netkin lapset. Siitä syystä juuri lasten astma- ja
13478: aineita käytetään tuotteen säilyvyyttä ja käsittelyä muut yliherkkyyssairaudet ovat huolestuttavasti
13479: helpottamaan, mutta mikä huolestuttavinta tava- lisääntyneet. Tästä syytä tulisikin kiinnittää eri-
13480: ton määrä lisäaineita joutuu elintarvikkeisiin edis- tyistä huomiota elintarvikkeiden lisäaineiden
13481: tämään tuotteen myyntiä parantamalla sen väriä käyttöön ja vähentää niitä minimiin. Erityisen
13482: ja muuta ulkonäköä. Lisäaineilla muutetaan myös suurta huolellisuutta tulee vaatia myös niiltä tuot-
13483: makua ja hajua. Juuri nämä viimeksi mainitut li- teilta, joita maahamme ostetaan. Näiden elintar-
13484: säaineet muodostavat suurimman osan lisäaineis- vikkeiden osalta tulisi jatkuvasti seurata tuottei-
13485: ta, joita ravintoomme ajetaan. Näitä makuun ja den laatua ja koostumusta. Mutta myöskin yleisöl-
13486: hajuun vaikuttavia lisäaineita on runsaat 1 200. le olisi enemmän tiedotettava elintarvikkeissam-
13487: Yhteen tuotteeseen voidaan tarvita toistakym- me olevista lisäaineista.
13488: mentä hajuun ja makuun vetoavaa lisäainetta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
13489: aromeja, jotka myyvät tuotteen paremmin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13490: Laajan kansainvälisen kauppavaihdon seurauk-
13491: sena Suomeen tuodaan elintarvikkeita eri puolilta että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
13492: maailmaa. Lisäaineiden käyttöä säätelevät kunkin lainsäädäntömme muuttamiseksi niin,
13493: maan omat lait ja asetukset. Jatkuvasti ilmenee että elintarvikkeissamme olevia lisäaineita
13494: myös tapauksia, joissa jonkin lisäaineen haitalli- våhennetäån ja että ulkomazlta tuotetta-
13495: nen vaikutus ja seurausten uhka nousee esiin. vien elintarvikkeiden lisäaineiden määrää
13496: Monia lisäaineita on kielletty, mutta uusia syntyy ja laatua seurataan hyvin tarkoin.
13497: koko ajan. Riittävää varmuutta lisäaineiden tur-
13498:
13499: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13500:
13501: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Esko Seppänen
13502: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
13503: Raila Aho Esko Helle Pekka Leppänen
13504: Heli Astala Lauha Männistö
13505: 1987 vp. 323
13506:
13507: Toivomusaloite n:o 288
13508:
13509:
13510: Jokinen ym.: Tupakkalain tavoitteiden toteuttamisesta
13511:
13512:
13513: Eduskunnalle
13514:
13515: Eduskunnan pitkän valmistelun jälkeen säätä- rauksien synnyttäjänä sekä vakavasti lisääntynei-
13516: mä tupakkalaki oli myös tarkoitettu suojaamaan den astmasairauksien suurimpana syyllisenä on
13517: tupakoinnin haitailta niitä kansalaisia, jotka esim. edelleen tupakka.
13518: astmasairauden tai muun syyn vuoksi erityisesti Kaikkialla odotustiloissa, junista lentokoneisiin
13519: kärsivät tupakansavusta. Erityistä huomiota kiin- ja muihin julkisiin tiloihin yltää edelleen laajalle
13520: nitettiin lasten ja nuorten tupakoinnin lisäänty- levinnyt puhtaan ilman saastuttaja tupakka. Tällä
13521: miseen. Lasten ja nuorten altistamista tupakansa- kohdin rikotaan lakia arveluttavan runsaasti.
13522: vun myrkyllisille vaikutuksille tapahtuu kuitenkin Valitettavinta kuitenkin on se, että yleisissä
13523: edelleen runsaasti, mutta erityisesti tupakansavus- ruokailutiloissa, baareissa ja ravintoloissa tupakoi-
13524: ta kärsivät astmaatikat ja muut hengityselinten daan erittäin runsaasti. Niille tupakoimattomille,
13525: sairauksia potevat ihmiset. Vaikka edistystä onkin jotka erityisesti kärsivät tupakansavusta, on tilan-
13526: tapahtunut, on valitettavaa, että julkisissa tiloissa ne hyvin vaikea. Erityisen ongelman ulkona ruo-
13527: ei tupakointi ole vähentynyt lain edellyttämällä kailu aiheuttaa niille perheille, joissa on astmaa
13528: tavalla. Kieltotaulut odotushuoneissa eivät suin- sairastava perheenjäsen, sillä pahoinvointikohtaus
13529: kaan tehoa niin kauan kuin niissä samanaikaisesti tulee hyvin voimakkaana ja ruokailu on mahdo-
13530: ovat esillä tuhkakupit houkuttelemassa savukkeen tonta.
13531: sytyttämiseen. Tupakkalain merkitystä voitaisiin tehostaa
13532: Tämän johdosta joutuvat myös tupakoimatto- esim. seuraavilla toimenpiteillä. Valtion varoilla
13533: illat jatkuvasti alttiiksi tupakansavun haitailisille tulisi tukea niiden baarien ja ravintoloiden mai-
13534: vaikutuksille. Erityisen vaarallista on työmaatupa- nontaa, joissa tupakointi on kielletty. Jo tämän
13535: kointi, joka on huolestuttavan yleistä mm. pienis- kysymyksen esittely julkisuudessa vaikuttaisi myös
13536: sä toimistotiloissa, joissa häkäkaasut saattavat ylit- asenteiden muutokseen. Myös mukavaa illanviet-
13537: tää teollisuudessa turvallisiksi katsotut enimmäis- toa tarjoavien ravintoloiden listalta tulisi löytää
13538: pitoisuudet. tupakkaraittiita. Ja näiden ilmoitukset tulisi kus-
13539: Astmaatikoille tupakansavuinen ilma aiheuttaa tantaa valtion varoilla. Tämä edistäisi ratkaisevalla
13540: jopa hengenahdistuskohtauksia. Myös muut aller- tavalla tupakkalain käytännön toteutumista.
13541: giset henkilöt kärsivät suuresti tupakansavusta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
13542: Useat tutkimukset osoittavat, että tupakoivien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13543: vanhempien lapset sairastavat enemmän hengitys-
13544: elinten sairauksia kuin tupakoimattomien van- että hallitus ryhtyisi ktirellisiin toimen-
13545: hempien. Erityisen suuri alttius vakaviin hengitys- piteisiin tupakkalain tarkoituksen voi-
13546: elinsairauksiin tupakoivien lapsilla on ensimmäi- maansaattamiseksi käytännössä sekä talou-
13547: sen elinvuoden aikana. dellisen tuen maksamiseksi nitfle ravinto-
13548: Viime aikoina on paljon puhuttu puhtaan il- lozlle ja ruokaloi//e, joiden ttfoissa tupa-
13549: man puolesta, mutta kaikkein vaarallisimpaan il- kointi on kielletty, jotta nämä kohteet voi-
13550: man saastuttajaan, joka vaikuttaa kaikkialla aina sivat saattaa tämän terveen palvelumuo-
13551: makuuhuoneista työpaikkoihin ja erityisen voi- tonsa kansalaisten tietoon julistetila ja
13552: makkaana ruokailutiloissa, ei ole löydetty ratkai- mainonnan avulla.
13553: sua. Vastasyntyneiden vaarana ja hengityselinsai-
13554:
13555: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13556:
13557: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Esko Seppänen
13558: Timo Laaksonen Raila Aho Pekka Leppänen
13559: Heli Astala Lauha Männistö
13560: 324 1987 vp.
13561:
13562: Toivomusaloite n:o 289
13563:
13564:
13565:
13566:
13567: Jokinen ym.: Säilöntäaineiden käytön rajoittamislainsäädännön
13568: aikaansaamisesta
13569:
13570:
13571: Eduskunnalle
13572:
13573: Aikaisempaa selvemmin uhkaa kansalaisia ja jotain myrkkyä, jota ei ole voitu tunnistaa poikas-
13574: heidän terveyttään voimakkaasti lisääntyneiden ten ollessa sikiöasteella. Kuinka monia tuhansia
13575: kasvimyrkkyjen käyttö. Suomessa suoritetut tutki- jänisten ja muiden eläinten jälkeläisiä jo vaeltaa
13576: mukset eivät ole antaneet riittävästi tietoa siitä to- Suomen metsissä todistuskappaleina siitä, miten
13577: dellisesta vaarasta, jonka erilaiset hormonivalmis- viljelyksillä ja vesakoissa käytetyt myrkyt vaikutta-
13578: teet ja kasvinsuojelumyrkyt todellisuudessa muo- vat? Lisäksi säilöntäaineissa on monia elimistölle
13579: dostavat. Näitä tietoja on kuitenkin saatavissa erittäin vaarallisia aineita, mutta tutkimukset ei-
13580: kansainväliseltä tasolta, mutta nyt on käynyt il- vät kerro koko totuutta.
13581: meisen selväksi, että niitä ei ole saatettu Suomessa Varmaa on myös se, että viime vuosina ovat
13582: laajasti kansalaisten tiedoksi. Viljakasvien, peru- lasten ja myös aikuisten oudot allergiset sairau-
13583: noiden, juureksien ja muiden vihannesten vilje- det lisääntyneet hälyttävästi, mutta mistä ne joh-
13584: lyssä ja säilytyksessä käytettyjen myrkkyjen määrä tuvat, sitä ei haluta myöntää, koska maassamme
13585: yltää vuosittain tuhansiin tonneihin näinkin pie- toimii suuri ja laaja teollisuuden ala lähes pel-
13586: nessä maassa kuin Suomi on. kästään näiden tuhoisien myrkkyjen valmistukses-
13587: sa, ja lisäksi meillä osittain tuntemattomia ja
13588: Torjunta-aineiden myynti Suomessa 1979: muualla jo kiellettyjä myrkkyjä tuodaan maahan
13589: tonnia milj. mk suuria määriä.
13590: Miksi myös juolavehnän torjuntaan käytetyt
13591: Peittausaineet yht. 326,0 5,0 vaaralliset myrkyt saatiin levittää pelloille ja luon-
13592: joista elohopeaa sisältävät .. 190,5 toon keväällä 1980, vaikka jo silloin tuli julki tut-
13593: Maatalouden hyönteismyrkyt 444,8 8,2 kimus, joka osoitti ne erittäin vaarallisiksi?
13594: Kotitalouksien ja karjatilojen Miksi tämä tieto julkaistiin vasta syksyllä? Käy-
13595: sekä varastojen hyönteis- tännössä tämä tuhoisa hormonivalmiste tappaa
13596: myrkyt ................ 466,3 9,1 ruohot ja kaiken kasvun, sekä mustuttaa pensaat
13597: Maatalouden kasvinsuojelu- ja peltojen pientareet, joihin sitä on kylvetty.
13598: aineet ................. 1 022,0 64,8 Samoissa paikoissa poimivat lapset mansikoita, ja
13599: Metsätalouden torjunta-aineet 254,2 3,8 siellä liikkuvat kissat ja koirat kuljettaen myrk-
13600: Kasvun säätelyaineet ....... 62,2 1,0 kyjä.
13601: yht. 5 012,9 93,1 Myrkkyjen ja hormonivalmisteiden ominaisuus
13602: rikastua luonnossa on todella vakava uhka niin
13603: On selvää, että tällaisten myrkkymäärien käyttö ihmisille kuin eläimiliekin ja koko luonnon ekolo-
13604: ei voi olla aiheuttamatta hyvinkin vakavia seu- gialle. Vaarallisinta tämä kehitys on siksi, että
13605: rauksia. Vietnamissa käytetyt ja siellä sikiövaurioi- sen peruuttaminen ja luonnon palauttaminen jäl-
13606: ta aiheuttaneet vesakkomyrkyt ja kasvinsuojeluai- leen terveeseen kehitystasoon saattaa olla hyvin
13607: neet ovat meillä edelleen mukana rikkaruohojen vaikeaa, jopa osittain mahdotontakin.
13608: torjunnassa. Kesällä 1980 on tutkittu kahta sikiö- Erittäin huolestuttavaa on myrkkyjen käytön li-
13609: vaurioista rusakon poikasta, jotka on löydetty sääntyminen siitäkin syystä, että niiden käyttöä
13610: Pohjanmaalta. On todettu emojäniksen saaneen ja myrkyille altistetuksi joutumista ei enää voi
13611: 1987 vp. - TA n:o 289 325
13612:
13613: välttää kukaan. Erityisen vaarallista tämä on aller- että hallitus ryhtyisi ktireellistin toimen-
13614: giaan taipuville ja lapsille. piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
13615: Maamme puutteellinen lainsäädäntö sallii edel- saamiseksi, jolla voidaan ratkaisevasti ra-
13616: leen tämän todella vaarallisen kehityksen jatkumi- joittaa sitä laajaa säzlöntäaineiden käyttöä
13617: sen, vaikka tietoa on jo riittävästi tämän kehityk- ja myrkynkylvöä elintarvikkeistin, luon-
13618: sen pysähdyttämiseksi. toon ja vesistöihin, mitä tänä päivänä
13619: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- maassamme tapahtuu.
13620: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13621:
13622: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13623:
13624: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Arvo Kemppainen
13625: Esko Seppänen Raila Aho Heli Astala
13626: Vappu Säilynoja Esko Helle Lauha Männistö
13627: Claes Andersson
13628: 326 1987 vp.
13629:
13630: Toivomusaloite n:o 290
13631:
13632:
13633:
13634:
13635: Jokinen ym.: Tupakan ja alkoholin piilomainonnan lopettamisesta
13636:
13637:
13638:
13639: Eduskunnalle
13640:
13641: Lain määräysten ja lain hengen rikkomiset ovat lisää odtaan myös aikuisten rattijuoppouden li-
13642: lisääntyneet jopa erittäin valitettavalla tavalla. sääntye-. · ,:..
13643: Viime aikoina on tullut yhä yleisemmäksi kiertää Samom tapahtuu tupakan käytössä, joka tur-
13644: lain säädöksiä erityisesti tupakan ja alkoholimai- melee yhä laajemmin suomalaisten nuorten ter-
13645: nonnan osalta. Tähän suoranaiseen lainrikkomi- veyttä, kun voimakkaan mainonnan avulla esi-
13646: seen syyllistyvät erityisesti mainontaa harjoittavat merkin toistuminen eri muodoissa tuodaan esiin
13647: ja mainontaa valmistavat yritykset. Valtavat julis- niin tiedotusvälineissä kuin myös lehdistön pals-
13648: teet ja sivujen kokoiset ilmoitukset sekä toinen toilla. Tämä ns. piilomainonta on johtanut myös
13649: toistaan röyhkeämmät olutmainokset ovat tulleet siihen, että lain vastaisesti tupakanpoltto on jäl-
13650: jokapäiväisiksi jopa Suomen televisiossa. Asiaa ei leen yleistymässä juuri niissä paikoissa, joissa laki
13651: suinkaan lievitä se, että jossakin sivussa näkyy sen selkeästi kieltää.
13652: tu? I. Pääasiana mainoksissa on olut ja sen myy- Edellä mainittujen lainvastaisten toimien kor-
13653: mmen. jaamiseksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
13654: Samanaikaisesti yhteiskunnan kehityksestä, väksi toivomuksen,
13655: nuorison kasvavista ongelmista ja erityisesti ratti-
13656: juoppoudesta huolestuneet kansalaispiirit pyrki- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
13657: vät kiinnittämään huomiota niihin seurauksiin, lainvastaisen ns. pitlomainonnan lopet-
13658: joita kasvava alkoholiongelma aiheuttaa. Nimen- tamiseksi alkoholijuomien ja tupakan
13659: omaan juuri oluen käytön lisääntyminen opettaa osalta.
13660: ja kasvattaa nuorisoa alkoholijuomien käyttöön ja
13661:
13662: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
13663:
13664: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
13665: Raila Aho Lauha Männistö
13666: Sakari Knuuttila
13667: 1987 vp. 327
13668:
13669: Toivomusaloite n:o 291
13670:
13671:
13672:
13673:
13674: Jokinen ym.: Alkoholittomien JUOmlen ravintolahintojen alenta-
13675: misesta
13676:
13677:
13678: Eduskunnalle
13679:
13680: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelliset ria, valitsemaan alkoholia sisältävän vaihtoehdon,
13681: ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Erityisesti "koska se kuitenkin maksaa yhtä paljon". Alko-
13682: nuorten sekä naisten alkoholin käyttö on lisäänty- holittomien juomien hintoja tulisi tämän johdos-
13683: nyt. Maailman terveysjärjestö WHO on kehotta- ta alentaa ravintoloissa ja ravitsemisliikkeissä si-
13684: nut jäsenvaltioitaan ryhtymään toimenpiteisiin al- ten, että ne tulisivat kuluttajan kannalta suosi-
13685: koholin käytön vähentämiseksi. tummiksi.
13686: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
13687: seksi on kulutuksen vähentäminen. Vuoden 1983 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13688: alussa julkistetun tutkimuksen mukaan noin
13689: 24 % alkoholin käytöstä tapahtuu ravintoloissa. että hallitus ryhtyisi sellaisiin hintapo-
13690: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien lzittisiin toimenpiteisiin, jotlla alkoholit-
13691: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyttä- tomien juomien hintoja alennettaistin
13692: vän korkeat. Esim. alkoholiuoman punaviinin tuntuvasti ravintoloissa siten, että ne
13693: hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan ver- muodostuisivai riittävän houkutteleviksi
13694: rattuna on suunnilleen sama. Tämä lähes olema- vaihtoehdoiksi.
13695: ton hintaero houkuttelee monia, varsinkin nuo-
13696:
13697: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13698:
13699: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
13700: Raila Aho Lauha Männistö
13701: Sakari Knuuttila
13702: 328 1987 vp.
13703:
13704: Toivomusaloite n:o 292
13705:
13706:
13707:
13708:
13709: Jokinen ym.: Ilmansuojelulain tarkistamisesta erityisesti lasten ter-
13710: veyden suojelemiseksi
13711:
13712:
13713: Eduskunnalle
13714:
13715: Pitkän valmistelun ja viivyttelynkin jälkeen saa- Esim. yleinen ilman pilaamiskielto puuttuu
13716: tiin eduskuntaan lakiehdotus ja vuoden 1981 lo- laista. Ilmaa saastuttavia laitoksia on kaikkialla
13717: pulla valmiiksi ilmansuojelulaki. Kuitenkaan ei maassa eikä pyöreillä velvoituksilla saavuteta sel-
13718: tämä uudistus vieläkään takaa mahdollisuutta laisia tuloksia, joihin olisi päästävä. Liikenteen tu-
13719: puhtaaseen ilmaan, vaikka tämän oikeuden tulisi hoisat haitat puolestaan ovat vakava uhka nimen-
13720: olla itsestään selvä asia. Uusi lainsäädäntö ei siis omaan lasten, mutta myös vanhusten terveydelle.
13721: takaa sitä periaatetta, johon tulisi pyrkiä, sillä Autojen pakokaasut yltävät jo miltei kaikkialle,
13722: edelleenkin ilman pilaantuminen jatkuu lähes en- mutta ovat suurimmissa kaupungeissa hälyttäviä.
13723: nallaan. Lain määräykset eivät vielä estä saastumi- Lyijysaasteen tuhoisat vaikutukset ovat antaneet jo
13724: sen lisääntymistä, eikä monimutkainen hallinnol- vakavia varoituksia eri puolilla maailmaa tehdyissä
13725: linen järjestely takaa parasta mahdollista tulosta tutkimuksissa. Yli 90 % ilman lyijysaasteesta on
13726: käytännössä. lyijybensiinin palamisjätettä, joka vilkkaasti lii-
13727: Liian paljon jää edelleen aukkoja, joista kirjai- kennöidyillä alueilla on huolestuttava. Lyijy on
13728: mellisesti saaste ja myrkylliset päästöt leviävät neurotoksiini, joka vaikuttaa keskushermoston
13729: kaikkien hengitettäväksi. Suomi sai vasta viimei- toimintaan, toteavat tutkijat. Heidän lausunto-
13730: senä teollistuneista valtioista ilmansuojelulain, jensa mukaan juuri lasten kehittyvät aivosolut
13731: vaikka asiaa oli kiirehditty jo yli vuosikymme- ovat herkimpiä vaurioitumaan lyijysaasteen vaiku-
13732: nen ajan ja vaikka presidentti Kekkonenkin oli tuksesta.
13733: painottanut asiaan tärkeyttä. Ruotsin tasoisen Kuitenkin Suomessa edelleen rakennetaan las-
13734: ilmansuojelulain aikaansaaminen olisi maksanut tentalot, leikkipaikat ja koulut vilkkaasti liiken-
13735: noin 2 miljardia markkaa, mutta säästöt tässä nöityjen teiden ja katujen varsille. Parhaillaan
13736: asiassa maksavat sairastumisina vielä moninkertai- suunnitteluasteella olevissa kaavamuutosehdotuk-
13737: sesti enemmän. Jo tällä hetkellä lasten lisäänty- sissa noudatetaan entistä käytäntöä, jonka mu-
13738: neet astmasairaudet maassamme ovat hälyttävä kaan leikkipuistot ja lastentarhat sijaitsevat kadun
13739: tosiasia tilanteen korjaamiseksi. varrella.
13740: Lain puutteellistenkin määräysten valvonta Myös uusia teitä ja valtaväyliä suunniteltaessa ei
13741: jää heikoksi. Siksi parannuksiin on ryhdyttävä lainkaan oteta huomioon, että ne tulevat aivan
13742: välittömästi niiltä kohdin, missä puutteita edel- koulujen ja lastentalojen läheisyyteen. Kuitenkin
13743: leen jäi lakiin. Siksi ilman saasteiden vähentä- tutkittua tietoa on jo olemassa riittävästi uuden-
13744: miseksi on uudistuksia jatkettava välittömästi. laisten ratkaisujen puolesta, eli sellaisten suunni-
13745: Tutkittua aineistoa lainsäädännön korjaamiseksi telmien toteuttamiseksi, että lapsia ja nuoria voi-
13746: on jo runsaasti olemassa, niin laajasti kansainvä- taisiin suojata lyijysaasteen tuhoisilta vaikutuksilta
13747: listä kuin omassakin maassamme aikaansaatua. sijoittamalla lastentalot, koulut ja leikkipaikat
13748: Tarvitaan hallituksen esitys eduskunnalle, jossa kauemmas liikenteen piiristä.
13749: esityksessä lain heikkoudet ehdotetaan korjatta- Ilmansuojelulain uudistuksen yhteydessä olisi-
13750: viksi. kin kiinnitettävä vakavaa huomiota niihin tutki-
13751: 1987 vp. - TA n:o 292 329
13752:
13753: muksiin, jotka varoittavat saasteiden vaaroista, ja että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
13754: lain säännöksillä ohjattava rakentamista ja suun- teisiin ilmansuojelulain säännösten tarkis-
13755: nittelua niin, että ne vastaavat ajan vaatimuksia ja tamiseksi niin, että lasten terveys ja turval-
13756: kansalaisten oikeuksia saasteettomaan ilmaan. linen kehitys voidaan taata saasteilta va-
13757: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun- paassa päiväkodissa, leikkipaikassa ja kou-
13758: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, lussa.
13759:
13760: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13761:
13762: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Heli Astala
13763: Raila Aho Esko Seppänen Arvo Kemppainen
13764: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Claes Andersson
13765: Esko Helle
13766:
13767:
13768:
13769:
13770: 42 2705361
13771: 330 1987 vp.
13772:
13773: Toivomusaloite n:o 293
13774:
13775:
13776:
13777:
13778: Järvisalo-Kanerva ym.: Lapsivesitutkimuksen käytön lisäämisestä
13779:
13780:
13781:
13782: Eduskunnalle
13783:
13784: Noin kahdella lapsella sadasta on jokin synnyn- vuuksia on, äiti saa halutessaan raskaudenkeskey-
13785: näinen kehityshäiriö. Osa niistä on niin pieniä, tyksen. Mahdollisuus lapsivesitutkimukseen roh-
13786: ettei niistä ole lapselle kuitenkaan mitään haittaa. kaisee naisia raskauteen aikuisessa iässä. Kun lap-
13787: Kun odottava äiti on yli 35-vuotias, kasvaa riski, sivesitutkimus ei ollut vielä yleinen, yli 40-vuo-
13788: että syntyväliä lapsella on kromosomimuutos. Ns. tiaista raskaiksi tulleista naisista haki 70 prosenttia
13789: mongoloidilasten syntymiseen johtavat tekijät raskaudenkeskeytystä. Nyt keskeytystä hakee alle
13790: tunnetaan melko tarkoin ja kromosomimuutos puolet. Tutkimuksen mukaan 60 iäkkään äidin
13791: voidaan havaita jo raskauden alkuvaiheessa. Vaik- lapsista 59 osoittautuu terveeksi.
13792: ka yleisesti on tiedossa, että mongoloidilapsia syn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13793: tyy nimenomaan iäkkäämmille naisille, ei kaikkia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13794: riskiryhmiä suinkaan vielä tutkita. Tutkimukseen
13795: oikeuttavan 38 vuoden raja ei ole riittävä. Ruotsis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
13796: sa se on asetettu 35 vuoteen. Myös Suomessa tulisi takaamiseksi, että kaikille 35 vuotta täyt-
13797: päästä tähän. Lapsivesinäytteestä voidaan tutkia, tänezlle synnyttäjille voitaisiin suorittaa
13798: onko sikiöllä kromosomimuutoksia. Näyte ote- lapsivesitutkimus sekå" sitä nuoremmzfle-
13799: taan 15.-16. raskausviikon aikana. Jos poikkea- kin, aina mzlloin siihen on tarvetta.
13800:
13801: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13802:
13803: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Timo Roos
13804: Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
13805: Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen
13806: 1987 vp. 331
13807:
13808: Toivomusaloite n:o 294
13809:
13810:
13811:
13812:
13813: Kalliomäki: Manipulaatiohoidon koulutuksen järjestämisestä
13814:
13815:
13816:
13817:
13818: Eduskunnalle
13819:
13820: Erilaiset ja eriasteiset selän kiputilat ja suoranai- henemisen käsittelemällä kaikkia tapauksia samal-
13821: set selkäsairaudet muodostavat lääketieteellisen la "standardimenetelmällään", jolla tosin joissa-
13822: ongelmakentän, joka koskettaa poikkeuksellisen kin tapauksissa voi olla myönteinen vaikutus,
13823: laajaa osaa väestöstä. mutta usein myös kielteinen.
13824: Selkäkipujen ja -sairauksien aiheuttamat pakol- Huolimatta selkäkipujen suuresta esiintymisti-
13825: liset poissaolot työstä tai vaivan aiheuttama työte- heydestä ja kokemuksen kautta saadusta myöntei-
13826: hon heikkeneminen pitkiksi ajoiksi tai jopa pysy- sestä palautteesta manipulaatiohoidon suurista
13827: västi heijastuvat kielteisesti koko kansan talouteen. mahdollisuuksista tietyissä usein esiintyvissä oire-
13828: Yksilön kannalta vielä merkittävämpi asia on, että tiloissa ei alan järjestelmällistä koulutusta ole saa-
13829: akuutti selkäkipu tyypillisesti estää tai voimak- tu maassamme käyntiin. Kuitenkin sekä käytän-
13830: kaasti rajoittaa vaivaamansa henkilön jokapäiväi- nön tutkimustietoa että tietoa alan koulutuksesta
13831: siä toimia aiheuttaen myös piinaavan kivun kautta olisi ulkomailta, lähinnä Ruotsista (naprapaatti-
13832: henkisiä ongelmia. koulutus) ja USA:sta (kiropraktikkokoulutus) saa-
13833: Perinteinen lääketiede on pääosin keskittynyt tavissa. Tietoa on runsaasti myös kotimaassa alalla
13834: selkäpotilaiden hoidossa kivun lievittämiseen tai toimivien henkilöiden hallussa.
13835: poistamiseen lääkityksen ja levon kautta. Itse ki- Yksinkertaisinta koulutuksen järjestäminen oli-
13836: vun syyn diagnosointi on usein ollut vaikeaa ja si lääkintävoimistelijakoulutuksen yhteyteen, joka
13837: puutteellista, minkä vuoksi paraneminen on ollut on maassamme kehittynyttä ja toimii kiinteästi
13838: hidasta tai sitä ei ole lainkaan tapahtunut. terveydenhuollon kokonaisorganisaation piirissä.
13839: Osittain tästä johtuen on kansan parissa levin- Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotan kun-
13840: nyt tapa hakeutua herkästi, jopa ilman edeltävää nioittaen eduskunnan hyväkyttäväksi toivomuk-
13841: lääkärin tutkimusta, ns. kansanpatantajien mani- sen,
13842: pulaatiohoitoon. Kansanpatantajien suosiota on
13843: lisännyt se, että useissa hyvinkin kivuliaissa ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
13844: pauksissa vain muutaman minuutin käsittely on piteisiin tehokkaan kiropraktisen tai vas-
13845: tuonut myönteisen tuloksen. taavan manipulaatiohoidon koulutuksen
13846: Tätä kautta '' niksautushoidosta'' on muodos- järjestämiseksi esimerkiksi lääkintävoimis-
13847: tunut monelle omatekoiselle parantajalle tuottava te!tjakoulutukseen liitettynä ;a että halli-
13848: liiketoimi, ja samalla on ajauduttu tilanteeseen, tus samalla ryhtyisi toimenpiteisiin kont-
13849: jossa nämä villit alan yrittäjät saattavat aiheuttaa rolloimattoman alan yrittäjyyden estämi-
13850: taitamattomuudellaan myös potilaan vaivan pa- seksi.
13851:
13852: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13853:
13854: Antti Kalliomäki
13855: 332 1987 vp.
13856:
13857: Toivomusaloite n:o 295
13858:
13859:
13860:
13861:
13862: Kankaanniemi ym.: Kuortinkartanon syöpää sairastavien lasten kurs-
13863: sikeskuksen toiminnan turvaamisesta
13864:
13865:
13866: Eduskunnalle
13867:
13868: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän vanhem- taa sairasta lastaan. Tämä kurssikeskus on saatu ai-
13869: piaan varten perustettiin kolmisen vuotta sitten kaan kansalaisten taloudellisen tuen turvin. Nyt
13870: keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja kurssikes- olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja turvata
13871: kus Pertunmaalle. Nyt tämä kurssikeskus on tyh- kurssikeskuksen taloudelliset toimintaedellytykset
13872: jänä ja käyttämättömänä varojen puutteen vuoksi. ja tunnustaa siten laajan vapaaehtoistyön merkitys
13873: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoidettu leukemialasten aseman parantamisessa.
13874: lähes vapaaehtoistyön turvin, ja keskuksen palve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13875: luksessa on nykyisin vain talonmies, koska henki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13876: lökuntaa ei voida palkata rahapulan vuoksi. muksen,
13877: Leukemialapset ja heidän vanhempansa tarvit-
13878: sevat Pertuomaan Kuortinkartanon kaltaista kes- että hallitus ryhtyisipikaiszin toimenpi-
13879: kusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkistystä var- teisiin Kuortinkartanon syöpää sairasta-
13880: ten, jotta he jaksaisivat kestää koko perhettä koet- vien lasten kurssikeskuksen toiminnan
13881: televan sairauden aiheuttaman rasituksen ja hoi- turvaamiseksi.
13882:
13883: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13884:
13885: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
13886: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
13887: 1987 vp. 333
13888:
13889: Toivomusaloite n:o 296
13890:
13891:
13892:
13893:
13894: Kärhä: Mammografiakuvausten suorittamisesta koko maassa
13895:
13896:
13897:
13898:
13899: Eduskunnalle
13900:
13901: Vuosittain rintasyöpään sairastuu 1 700 naista, Monet kunnat ovat järjestäneet syöpäjärjestöjen
13902: joista 600 kuolee. Vuoteen 2000 mennessä rinta- tukemina naisten mammografiajoukkotarkastuk-
13903: syöpätapausten ennustetaan kaksinkertaistuvan. sia jo liki 20 vuoden ajan. Jotta mahdollisimman
13904: Rintasyövän syntymekanismia ei tarkalleen tun- monet naiset saataisiin pelastettua syöpäkuole-
13905: neta, joten sitä ei voida ennalta ehkäistä, mutta malta, olisi lääkintöhallituksen toimesta käynnis-
13906: sen varhainen toteaminen ja pikaisesti käynnistet- tettävä mammografiakuvaukset koko maassa
13907: ty hoito pelastavat 50-60 % sairastuneista. Mitä mahdollisimman nopeasti. Tämän alan henkilö-
13908: nopeammin syöpäkasvain havaitaan, sitä helpom- kunnan koulutus olisi saatava välittömästi käyn-
13909: pi on myös jälkihoito. tiin.
13910: Rintasyövän tutkimiseen on kehitetty joukko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
13911: tutkimukseen käyttökelpoinen ja edullinen tutki- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13912: musmenetelmä, ns. mammografia. Mammogra-
13913: fiakuvausten avulla pystytään löytämään jopa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
13914: kahden-kolmen millimetrin syöpäesiintymä, jotta mammografiakuvaukset saataistin
13915: kun muissa tutkimusmenetelmissä havaitaan vain käynnistettyä mahdollisimman pikaisesti
13916: 1,5-3 cm:n kasvaimet. kautta maan.
13917:
13918: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
13919:
13920: Lea Kärhä
13921: 334 1987 vp.
13922:
13923: Toivomusaloite n:o 297
13924:
13925:
13926:
13927:
13928: Kärhä: Dialyysihoitomahdollisuuksien lisäämisestä
13929:
13930:
13931:
13932:
13933: Eduskunnalle
13934:
13935: Lääketieteen kehitys on tehnyt mahdolliseksi HYKSin sairaanhoitopiirin alueella jonottaa
13936: jatkaa elämää useissa sellaisissa sairauksissa, jotka dialyysiin 57 potilasta, jotka todennäköisesti tar-
13937: aiemmin johtivat väistämättä kuolemaan. Yksi vitsevat dialyysihoitoa pian tai vähintään vuoden
13938: tällainen sairaus on munuaisten toiminnan vaja- sisällä. On epävarmaa, saadaanko kaikki potilaat
13939: vuus. Akuuttia munuaisten toiminnan vajavuutta ajoissa hoitoon. Tämä jatkuva pelko aiheuttaa tus-
13940: potevia on Suomessa voitu hoitaa keinomunuais- kaa ja levottomuutta sekä potilaissa että henkilö-
13941: eli dialyysihoidolla jo 25 vuotta, kroonikkopotilai- kunnassa ja on omiaan vähentämään molemmilta
13942: ta aina vuodesta 1964 saakka. niitä henkisiä voimavaroja, joita vaikean sairau-
13943: Munuaisten vaikeaa kroonista vajaatoimintaa den hoito vaatii.
13944: sairastavien potilaiden hoito on Suomessa laadul- Tällä hetkellä HYKSistä joudutaan soittele-
13945: lisesti korkeatasoista. Munuaisensiirtoja tehdään maan viikoittain eri puolille Suomea ja tiedustele-
13946: aktiivisesti, mutta ei riittävästi, ja dialyysihoito- maan vapaita paikkoja sellaisista sairaaloista, jois-
13947: mahdollisuudet kattavat koko maan. Tulokset sa annetaan dialyysihoitoa. Vapaan paikan il-
13948: hoidosta ovat jatkuvasti parantuneet ja suurin osa maantuessa lähetetään välittömästi HYKSin poti-
13949: toimivan siirrännäisen saaneista potilaista voi elää las dialyysihoitoon esimerkiksi Hämeenlinnaan,
13950: normaalia elämää ja palata entiseen tai vastaavaan Lahteen tai Jyväskylään. Näin on toistaiseksi sääs-
13951: työhön. Kaikkiaan munuaisensiirtoleikkauksia on tytty pahimmilta katastrofeilta.
13952: Suomessa suoritettu 1 664 joulukuun 31 päivään Etelä-Suomessa erityisesti Turun seudulla ja
13953: 1985 mennessä. Tällä hetkellä elää Suomessa dia- Uudellamaalla on tilanne dialyysihoitoa tarvitse-
13954: lyysin varassa 454 ihmistä, joista osa tulee aika- vien potilaiden kohdalla pahentunut suunnilleen
13955: naat_l sopi.~an munuaisen löydyttyä saamaan mu- samaksi kuin se oli 1960-luvun lopulla, jolloin
13956: nuatsen surron. asiasta tehtiin useita eduskuntakyselyitä. Tuolloin
13957: Dialyysihoidon tarve on useasta syystä viime katsottiin mahdottomaksi se, että sivistysvaltiossa
13958: vuosina lisääntynyt. Tämä on johtanut eräiden jätetään hoidon ulkopuolelle eli kuolemaan hen-
13959: keskussairaaloiden piirissä kestämättömään tilan- kilöt, jotka nykyaikaisin lääketieteen keinoin oli-
13960: teeseen. Näin on käynyt mm. Turun yliopistolli- sivat pelastettavissa - ensin dialyysin avulla ja
13961: sen keskussairaalan ja Helsingin yliopistollisen sitten onnistuneen munuaisensiirtoleikkauksen
13962: keskussairaalan kohdalla. avulla jopa entiseen työhönsä kykeneviksi.
13963: HYKSin potilasalueella on tällä hetkellä 113 Paras ratkaisu dialyysisuman purkamisessa olisi
13964: dialyysihoitoa tarvitsevaa potilasta, kun heitä oli avohoitoasemien perustaminen. Sellaisesta toi-
13965: 98 vuonna 1984, 88 vuonna 1983 ja 64 potilasta minnasta on jo saatu Suomessa hyviä kokemuksia.
13966: vuonna 1982. Neljän vuoden aikana potilasmäärä Avohoitoklinikoilla potilaan dialyysihoito pohjau-
13967: on siis lähes kaksinkertaistunut. Myös annettujen tuu paljolti potilaan omaan aktiivisuuteen ja toi-
13968: hoitojen määrä on vastaavasti lisääntynyt, potilai- mintaan. Sen vuoksi hoito avoasemalla on jousta-
13969: ta hoitavan henkilökunnan määrää sen sijaan on vaa ja yli puolta halvempaa kuin sairaalassa. Myös
13970: HYKSissä vähennetty. yliopistollisten keskussairaaloiden taholta näh-
13971: 1987 vp. -TA n:o 297 335
13972:
13973: dään avodialyysiklinikkojen perustaminen kanna- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13974: tettavaksi asiaksi ja niillä on valmiuksia tarvitta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13975: van avoklinikkahenkilökunnan ja potilaiden kou-
13976: luttamiseen. Avohoitopaikkojen perustamisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
13977: kohdalla ei ole kysymys suurista rahasummista, dialyysihoitomahdollisuuksien lisäämi-
13978: vaan päättäjien kyvystä ymmärtää tilanteen vaka- seksi.
13979: vuus.
13980:
13981: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
13982:
13983: Lea Kärhä
13984: 336 1987 vp.
13985:
13986: Toivomusaloite n:o 298
13987:
13988:
13989:
13990:
13991: P. Lahtinen ym.: Ympäristöperäisten sikiövaurioiden torjumisesta
13992:
13993:
13994:
13995: Eduskunnalle
13996:
13997: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13998:
13999: Aloitteessa ehdotetaan pikaisia toimia ympäris- tarkoitetaan yhtä hyvin lainsäädännön kehittämis-
14000: töperäisten sikiövaurioiden torjumiseksi. Tällä tä, tiedotusta ja koulutusta kuin tutkimustakin.
14001:
14002:
14003:
14004:
14005: ALOITTEEN PERUSTELUT
14006:
14007: Suuri osa, kenties valtaosa sikiövaurioista - ensimmäiset tiedot, ja niiden mukaan hedelmälli-
14008: joilla laajasti ottaen tarkoitetaan spontaaniabort- sessä iässä olevia naisia (15-44-vuotiaita) ilmoi-
14009: teja, ennenaikaisia synnytyksiä, vastasyntyneiden tetaan altistuneiksi 691 eli 18 % kaikista altistu-
14010: kuolemia, synnynnäisiä epämuodostumia, lapsi- neista. Lisäksi Säteilyturvallisuuslaitos rekisteröi
14011: syöpiä ja eräitä kehityshäiriöitä - johtuu ympä- säteilylle altistuneet. Edellä esitetty luku on huo-
14012: ristötekijöistä. Ympäristö voi aiheuttaa muutoksia mattavasti pienempi kuin tutkijoiden esittämät
14013: sekä miehessä (siittiösolut) että naisessa (munaso- arviot. On myös perusteltua olettaa, että osa altis-
14014: lut) jo ennen kuin lapsen hankkimista on edes tumistapauksista jää ilmoittamatta mm. työn-
14015: harkittu, sekä sen lisäksi naisen raskauden aikana antajan välinpitämättömyyden tai vastahankai-
14016: sikiössä. Sikiövaurioiden ehkäiseminen ei siis ra- suuden vuoksi.
14017: joitu pelkästään raskaana oleviin naisiin. Keskeiset toimet sikiövaurioiden ympäristöpe-
14018: Tärkeimmät sikiövaurioiden ympäristöperäiset räisten syiden poistamisessa ja vähentämisessä
14019: syyt ovat: ovat:
14020: - Jotkut lääkeaineet (talidomidi on klassi- 1) Työympäristön laadun parantaminen. Ke-
14021: nen esimerkki) ja mm. aspiriini ovat epäiltyjen lis- miallisten aineiden ympäristöpitoisuudet ovat
14022: talla. yleensä korkeimmat työympäristössä. Sikiövaurioi-
14023: - Muut ympäristön kemialliset altisteet. Ar- ta aiheuttavat ja sellaisiksi epäillyt aineet ja ener-
14024: violta 6000 kemiallista ainetta - lääkeaineita, giat on luetteloitava ja niiden käyttöä lakisääteisesti
14025: teollisuuden käyttämiä aineita jne. - on epäilty- rajoitettava käyttökielloin, poikkeuslupamenette-
14026: jen joukossa, mm. anestesiakaasut, kadmium, lyin, sitovin normein jne. Suuryritysten on rahoi-
14027: nikkeli, styreeni, vinyylikloridi ja eräät tupakansa- tettava korvaavien, vaarattomien aineiden kehit-
14028: vun aineosat. tämistä koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Käyt-
14029: - Säteily (esim. röntgensäteily sairaaloissa), töturvallisuustiedotteet tulee laatia kaikista tuot-
14030: mikroaallot, tärinä (esim. maansiirto koneet, jot- teista, jotka sisältävät sikiöille vaarallisia aineita.
14031: kin epäkeskopuristimet). 2) Tiedottaminen työelämässä. Työntekijöille,
14032: Suomessa ammatissaan syöpäsairauden vaaraa jotka joutuvat tekemisiin sikiövaarallisten ainei-
14033: aiheuttaville aineille ja menetelmille altistuvat den ja energioiden kanssa työssään, tulee työsuo-
14034: luetteloidaan vuosittain (työsuojeluhallituksen jeluhallituksen ja Työterveyslaitoksen toimesta
14035: päätös 9911 78). Vuodelta 1979 on käytettävissä saattaa tiedoksi ao. aineiden vaikutukset ja niiltä
14036: 1987 vp. -TA n:o 298 337
14037:
14038: suojautumiskeinot. Kyseinen informaatio on saa- 6) Sikiövaurioiden ennaltaehkäisyä koskevan
14039: tettava yhtä lailla työnantajan sekä työpaikan työ- tutkimustoiminnan laajentaminen. Sikiövaurioi-
14040: suojeluorganisaation tietoon. Työterveys- ja työ- den syitä ja ehkäisyä koskevan tutkimustoimin-
14041: suojeluhenkilöstölle annettavan työsuojelun pe- nan edellytyksiä on parannettava varaamaila lähi-
14042: ruskoulutuksen tulee sisältää myös sikiövaurioi- vuosina valtion tulo- ja menoarvioon riittävästi va-
14043: den työperäiset syyt ja niiden torjunta. roja. Varat tulee kanavoida lähinnä Suomen Aka-
14044: 3) Yhdyskuntailman ja elintarvikkeiden lisä- temian, Työterveyslaitoksen, työsuojeluhallituk-
14045: aineiden valvonnan tehostaminen sikiövaarallis- sen, elinkeinohallituksen sekä lääkintöhallituksen
14046: ten tai niiksi epäiltyjen aineiden osalta. epämuodostumarekisterin kautta.
14047: 4) Työterveyskasvatus. Terveysviranomaisten tu- Tutkimustoiminta keskittyisi aivan lähivuosiin.
14048: lee kiinnittää huomiota lääkärintoimen harjoitta- Aluksi tulisi suorittaa esitutkimukset, joiden pe-
14049: miseen sekä käyttäjien lääkekäyttäytymisen muut- rusteella valitaan tarkemmin kartoitettava! terato-
14050: tamiseen siten, että turha lääkkeiden käyttö vähe- geeniset ja mutageeniset altisteet ja vaaralliset toi-
14051: nee yleensä ja erityisesti raskauden aikana. Sama mialat. Tutkimusten perusteella tiedostetaan ris-
14052: koskee alkoholin käyttöä raskauden aikana. Kamp- kin torjumistavoista ja osoitetaan konkreettiset
14053: pailua väestön tupakoinnin vähentämiseksi on te- toimenpiteet työolojen parantamiseksi.
14054: hostettava. Maailman terveysjärjestö (WHO) on pitänyt
14055: 5) Keskustelun herättäminen naisten työsuoje- sikiövaurioiden torjuntaa koskevaa tutkimustoi-
14056: lua koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Erityis- mintaa ensiarvoisen tärkeänä.
14057: lainsäädännöllä voidaan periaatteessa edistää sikiö- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
14058: vaurioiden ennaltaehkäisyä. Kuitenkin on turvatta- toivomuksen,
14059: va se, että naisiin kohdistuva erityislainsäädäntö ei
14060: lisää hedelmällisyysikäisten naisten syrjintää työ- että hallitus ryhtyisi heti toimiin ympä-
14061: markkinoilla. Tässä mielessä esimerkiksi terveelli- ristöperäisten sikiövaurioiden torjumiseksi
14062: nen työympäristö on ensisijainen keino naisiin koh- työympäristön laatua parantamalla, kehit-
14063: distuvaan erityislainsäädäntöön verrattuna, ottaen tämällä tiedottamista työelämässä, tehos-
14064: lisäksi huomioon, että sikiövaurioiden työperäiset tamalla yhdyskuntazlman ja elintarvikkei-
14065: syyt voivat kanavoitua myös isän saaman altismk- den lisäaineiden valvontaa, tehostamalla
14066: sen kautta. - Sikiön kehityksen suojaamista saat- terveyskasvatusta, kehittämällä naisten
14067: taisi lisätä äitiysloman pidentäminen. Jotkut gyne- työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä ja laa-
14068: kologit suosittelevat äitiysloman alkamisajankoh- jentamalla ennaltaehkäisyä koskevaa tut-
14069: daksi 2 kk ennen synnytystä ennenaikaisten synny- kimustoimintaa.
14070: tysten vähentämiseksi.
14071:
14072: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14073:
14074: Pertti Lahtinen Raila Aho
14075: Heli Astala Timo Laaksonen
14076:
14077:
14078:
14079:
14080: 43 2705361
14081: 338 1987 vp.
14082:
14083: Toivomusaloite n:o 299
14084:
14085:
14086:
14087:
14088: Laine ym.: Työikäisten miesten säännöllisten terveystarkastusten
14089: aloittamisesta terveyskeskuksissa
14090:
14091:
14092: Eduskunnalle
14093:
14094: Suomalaisen miehen kuolinikä on kuluvan vuo- Suomalaisen työiässä olevan miehen terveystar-
14095: sisadan aikana ollut alhaisempi kuin suomalaisen kastukset eivät ole samalla tavalla systemaattisia
14096: naisen, mutta suomalainen mies on kuollut myös kuin naisten ikäkausitarkastukset. Kun miesten
14097: aiemmin kuin ruotsalainen kanssaveljensä. Sadas- riskialttein ikä on 35-45 vuotta esim. sydän- ja
14098: ta suomalaisesta miehestä kuolee ennen 65-vuo- vesisuonitautien osalta, olisi myös heidän terveys-
14099: tissyntymäpäiväänsä 32, mutta ruotsalaisista vain tarkastuksensa saatava säännöllisiksi.
14100: 22. (Kuolemansyyt. SVT VI B, 13 7. Tilastokes- Lääkintöhallituksen tulisi käynnistää 35-45-
14101: kus, Hki 1984). vuotiaitten miesten säännölliset terveystarkastuk-
14102: Erityisesti työ on muovannut miehen terveyttä. set terveyskeskuksissa.
14103: Työn raskaus ja stressaavuus näkyvät sekä ammat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14104: tialoittain että koulutustason mukaan luokitellus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14105: sa kuolleisuudessa, sairastuvuudessa ja raihnaisuu-
14106: dessa. Vuoden 1981 kuolemansyytilastojen mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14107: kaan 25-54-vuotiaista miehistä kuoli sydän- ja 35-45-vuotiaiden miesten saattamiseksi
14108: verenkiertoelinten sairauksiin 35 %, väkivalta- vuosittaisten terveystarkastusten piiriin
14109: kuolemiin ja itsemurhiin 15 %, kasvaimiin 15 % terveyskeskuksissa.
14110: ja tapaturmiin 15 %. Keskimäärin joka viides
14111: mies tuhannesta kuolee Suomessa sydän- ja veri-
14112: suonitauteihin 45 vuoden iässä.
14113:
14114: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
14115:
14116: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko Almgren
14117: Anna-Kaarina Louvo Sakari Knuuttila Hannele Pokka
14118: Marjatta Stenius-Kaukonen
14119: 1987 vp. 339
14120:
14121: Toivomusaloite n:o 300
14122:
14123:
14124:
14125:
14126: Laine: Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennalta ehkäisemisestä
14127: raskaissa ja terveydelle vaarallisissa ammateissa
14128:
14129:
14130: Eduskunnalle
14131:
14132: Työterveyslaitoksen ja Työeläkekassan yhteis- Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin mainit-
14133: työnä toteutetun raudoittaja- ja maalaritutkimuk- tujen sairauksien ehkäisyyn voitavan vaikuttaa
14134: sen mukaan olivat tuki- ja liikuntaelinten sairau- työskentelyolosuhteita parantamalla, mutta myös
14135: det verrattain yleisiä ko. ammattiryhmissä. Selän opetusta ja työhön liittyvien riskien opastusta
14136: rappeutumamuutokset yleistyvät raudoittajilla tehostamalla. Työterveyshuollossa tulee kiinnittää
14137: nuoremmalla iällä kuin maalareilla. Niska- ja har- huomiota työntekijäin suorituskykyyn suhteessa
14138: tiaseudussa sairauden oireet olivat maalareille tyy- hänen työnsä asettamiin vaatimuksiin.
14139: pillisiä. Ylä- ja alaraajojen tilassa ei ammattiryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
14140: mien välillä ollut merkittäviä eroja. Selkävaivoja hyväksyttäväksi toivomuksen,
14141: oli molemmissa ammattiryhmissä, mutta raudoit-
14142: tajilla maalareita yleisemmin. että hallitus tehostaisi toimenpttettä
14143: Tutkimukseen osallistui 252 betoniraudoittajaa tuki- ja lti'kuntaelinten sairauksien ennalta
14144: ja 231 maalaria. Kaikki tutkimukseen osallistu- ehkäisemiseksi erityisesti rakennusalalla ja
14145: neet olivat aktiivityöntekijöitä, joiden keski-ikä muissa raskaissa ja terveydelle vaarallisissa
14146: oli 41-42 vuotta. Raudoittajat olivat toimineet töissä.
14147: ammatissa keskimäärin 15 ja maalarit 21 vuotta.
14148:
14149: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14150:
14151: Ensio Laine
14152: 340 1987 vp.
14153:
14154: Toivomusaloite n:o 301
14155:
14156:
14157:
14158:
14159: Laine: Lääketeollisuuden Ja apteekkilaitoksen ottamisesta valtion
14160: haltuun
14161:
14162:
14163: Eduskunnalle
14164:
14165: Valtioneuvostolle maaliskuun 31 päivänä 1950 kyistä paremmin otettaisiin huomioon kansalais-
14166: antamassaan lausunnossa sosialisoimiskomitea ten terveydelliset ja taloudelliset näkökohdat. Pie-
14167: mm. ehdotti toimikunnan asettamista laatimaan niin yksikköihin jakautuneen jakeluportaan otta-
14168: ehdotukset maan apteekkilaitoksen järjestämises- minen valtion haltuun ei mielestämme yleisesti
14169: tä. Komitean mietinnössä lähdetään siitä, että ap- ole perusteltavissa. Apteekkilaitos, vaikka jakau-
14170: teekkitavarain maahantuonti ja tukkumyynti ote- tuukin pieniin yksikköihin, toimii kuitenkin alal-
14171: taan valtion haltuun, samoin jakeluverkosto. Lää- la, jossa sosiaalisilla ja terveydellisillä näkökohdil-
14172: keteollisuuden kohdalla edellytettiin valtion lää- la voidaan tämän jakeluportaan kansallistamista
14173: keteollisuuden luomista ja tällä alalla toimivien puoltaa.
14174: tehtaitten siirtämistä valtion omistukseen ja hal- Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen valtion
14175: lintaan. haltuun ottamisen puolesta puhuu sekin, että val-
14176: Ehdotuksensa perusteluissa komitea korosti tio ja kunnat osallistuvat nykyisin jo monilla eri
14177: lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotannon sekä tavoin terveydenhoidon kustannuksiin. Sairausva-
14178: myynnin yleishyödyllistä luonnetta todeten, että kuutuslain kehittäminen vapaan lääkäri- ja lääke-
14179: "yksityistä voittoperiaatetta voidaan kaikkein vä- huollon asteelle edellyttää myös yksityiseen voi-
14180: himmin hyväksyä alalla, jonka yksinomaisena tar- tontavoitteluun perustuvan lääketuotannon ja ja-
14181: koituksena on sairauksien ehkäiseminen tai paran- kelun ottamista valtion haltuun. Sairausvakuutus-
14182: taminen''. lain voimaantulon jälkeen tapahtuneet laborato-
14183: Kysymys lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen riomaksujen ja lääkkeiden hintojen korotukset
14184: valtion haltuun ottamisesta on monistakin eri syis- osoittavat myös edellä mainitun toimenpiteen tar-
14185: tä tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Lääketeolli- peellisuuden.
14186: suuden ja apteekkilaitoksen tehtävänä olisi mie- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
14187: lestämme huolehtia siitä, että kansalaiset saisivat hyväksyttäväksi toivomuksen,
14188: lääkkeet mahdollisimman halvalla. Suurelta osal-
14189: ta kaupallisiin näkökohtiin perustuvasta lääkkei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lää-
14190: den ja lääkeaineiden mainostamisesta pitäisi voida keteollisuuden, apteekkitavarain maahan-
14191: luopua. Lääketeollisuuden ottaminen valtion hal- tuonnin ja tukkumyynnin sekä apteekki-
14192: tuun antaisi mahdollisuuden lääkkeiden tuotan- laitoksen ottamiseksi valtion haltuun.
14193: non ja jakelun uudelleen järjestämiseen, jossa ny-
14194:
14195: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
14196:
14197: Ensio Laine
14198: 1987 vp. 341
14199:
14200: Toivomusaloite n:o 302
14201:
14202:
14203:
14204:
14205: Laine ym.: Alkoholin kokonaiskulutuksen alentamisesta
14206:
14207:
14208:
14209: Eduskunnalle
14210:
14211: Maailman terveysjärjestö (WHO) on jo pitkään ennenaikaisen kuoleman aiheuttajista. Toiseksi,
14212: ollut huolissaan alkoholin kokonaiskulutuksen alkoholihaittojen määrä on kiinteästi sidoksissa
14213: korkeasta määrästä. Tavoitteeksi ja samalla suosi- kokonaiskulutuksen määrään. Tämän vuoksi ensi-
14214: tukseksi jäsenvaltioille on hyväksytty alkoholin sijaisena tavoitteena on oltava kokonaiskulutuk-
14215: kokonaiskulutuksen laskeminen 25 % :lla tämän sen hillintä valistuksen, hintapolitiikan ja saata-
14216: vuosisadan loppuun mennessä. Naapurimaissam- vuuden rajoittamisen keinoin.'' Samoin toiminta-
14217: me on ryhdytty toimenpiteisiin tavoitteen saavut- linjaa hahmoteltaessa todetaan, että jakeluverkos-
14218: tamiseksi. Ruotsissa kulutus viime vuonna oli 5,2 ~on laajentamisessa noudatetaan pidättyvää lin-
14219: litraa henkilöä kohti, kun vastaava luku meillä oli Jaa.
14220: 6, 86. Ruotsissa alkoholihaittoja koskevat tilastot Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14221: osoittavat, että alkoholin laiton valmistus ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14222: myynti eivät ole korvanneet virallisten tilastoluku-
14223: jen osoittamaa laskua. että hallitus ryhtyisi kti.reellisesti toi-
14224: Suomen terveyspolitiikan pitkän aikavälin menpiteisti"n maamme alkoholin koko-
14225: tavoite- ja toimintaohjelmassa todetaan: " ... al- naiskulutuksen vähentämiseksi Maailman
14226: koholilla on keskeinen sija suomalaisessa sairasta- terveysjärjestön esittämän tavoitteen saa-
14227: vuuden kuvassa ja nimenomaan miesten ylikuol- vuttamiseksi ja että jakeluverkoston laa-
14228: leisuudessa. Alkoholi on tällä hetkellä työikäisen jentamisessa noudatetaan pidättyvää lin-
14229: väestön yksi merkittävimmistä terveysriskeistä ja Jaa.
14230:
14231: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14232:
14233: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko Almgren
14234: Anna-Kaarina Louvo Sakari Knuuttila Hannele Pokka
14235: Anna-Liisa Jokinen Marjatta Stenius-Kaukonen
14236: 342 1987 vp.
14237:
14238: Toivomusaloite n:o 303
14239:
14240:
14241:
14242:
14243: Laine: Anniskeluoikeuksien epäämisestä moottoriajoneuvoilla liik-
14244: kuvia palveleviita majoitus- ja ravitsemisliikkeiltä
14245:
14246:
14247: Eduskunnalle
14248:
14249: Maahamme on viime vuosina perustettu useita alkoholin vaikutuksen alaisena. Uusimpien tutki-
14250: automatkailijoita palvelevia moottorihotelleja ja musten mukaan autonajotaito alkaa heiketä heti,
14251: motelleja, jotka tarjoavat siistejä ja halpoja yösijo- kun verenalkoholi on noussut 0,2-0,3 promil-
14252: ja sekä myös ruokailumahdollisuuden, jota käyt- leen eli niin korkeaksi, että se voidaan mitata. Tä-
14253: tävät hyväkseen myös sellaiset autoilijat, jotka ei- hän riittää 1-2 pulloa olutta. Auton ajaminen
14254: vät yövy motelleissa. humalatilan nousuvaiheessa on erityisen vaarallis-
14255: Monet toiminnassa tai perusteilla olevat moot- ta. V. 1949 mietintönsä jättänyt verenalkoholiko-
14256: torihotellit ovat hankkineet anniskeluoikeudet. mitea esittikin rangaistavaksi sitä, joka nautit-
14257: Täten luonne rauhallisena yöpymispaikkana il- tuaan enemmän kuin 2,25 painoprosenttia alko-
14258: meisesti kärsii. Hotelli- ja ravintolatoimikunnan holia sisältävää juomaa ryhtyy kuljettamaan moot-
14259: mietinnössä todettiin, että hotelliravintolat on toriajoneuvoa ennen kuin kaksi tuntia on kulunut
14260: yleensä mitoitettu hotellivieraiden tarvetta suu- nauttimisen lopettamisesta, vaikkei häntä voitaisi-
14261: remmiksi ja ne ovat siten menettäneet merkityk- kaan muuten syyttää rattijuoppoudesta.
14262: sensä varsinaisina majoitusliikkeiden ravintoloina. Anniskeluoikeuksien myöntäminen moottori-
14263: Sama virhe on tehty moottoriajoneuvoilla liikku- hotellien ja motellien ravintoloille on kehittänyt
14264: ville matkailijoille tarkoitettujen majoitusliikkei- niitä niiden tarkoitukselle vieraaseen ja matkai-
14265: den kohdalla. Niillä motelleilla, jotka eivät ole luolojen kannalta virheelliseen suuntaan sekä
14266: hankkineet anniskeluoikeuksia, on mahdollisuus tuottaa liiaksi vaaraa liikenneturvallisuudelle.
14267: tarjoilla keskiolutta. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14268: Moottorihotellin ja motellin luonteeseen kuu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14269: luu palvella matkailijoita, ei paikkakunnan väes-
14270: töä. Niitä ei yleensä sijoitetakaan suuriin asutus- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sellai-
14271: keskuksiin. siin toimenpiteisiin, että pääasiassa moot-
14272: Moottorihotelleissa ja motelleissa yöpyvät ja nii- toriajoneuvoilla lti"kkuvia henkilöitä palve-
14273: den ravintoloissa ruokailevat henkilöt saapuvat leville majoitus- ja ravitsemislzikkeille ei
14274: sinne melkein poikkeuksetta omilla autoillaan. myönnettäisi anniskeluoikeuksia.
14275: Tällöin on olemassa vaara, että he lähtevät ajoon
14276:
14277: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
14278:
14279: Ensio Laine
14280: 1987 vp. 343
14281:
14282: Toivomusaloite n:o 304
14283:
14284:
14285:
14286:
14287: Laine ym.: Määrärahasta raittiusjärjestöjen toimitilojen sekä kou-
14288: lutus- ja leirikeskusten kunnostamiseen
14289:
14290:
14291: Eduskunnalle
14292:
14293: Valtion tulo- ja menoarvion momentilla telmassa esitetty tällaisiin tarkoituksiin eri määrä-
14294: 33.51.50 (Valtionapu raittiustyöhön sekä alkoho- rahat.
14295: lista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn) olevasta Käsityksemme mukaan näin tulisi menetellä
14296: määrärahasta on raittiusjärjestöille annettu avus- myös raittiusjärjestöjen kohdalla.
14297: tusta koulutus- ja leirikeskusten rakentamiseen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
14298: niiden kunnostamiseen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14299: Vaikka näiden koulutus- ja leirikeskusten sa-
14300: moin kuin raittiusjärjestöjen toimitilojen hankki- että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toimen-
14301: minen ja kunnostaminen ovat raittiustyötä, ei ole piteisiin erityismäärärahan ottamiseksi
14302: pidettävä tarkoituksenmukaisena, että ne ovat sa- valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvio-
14303: malla momentilla kaikkien raittiusjärjestöjen toi- esitykseen raittiusjärjestöjen koulutus- ja
14304: mintamäärärahojen kanssa. leirikeskusten sekä toimitzlojen rakenta-
14305: Urheilu- ja nuorisojärjestöillekin on budjetin miseen ja kunnostamiseen.
14306: momenteilta 29.91.50 ja 29.91.51 käyttösuunni-
14307:
14308: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14309:
14310: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
14311: Anna-Liisa Jokinen Marjatta Stenius-Kaukonen
14312: 344 1987 vp.
14313:
14314: Toivomusaloite n:o 305
14315:
14316:
14317:
14318:
14319: Laine ym.: Pienyrittäjien toimeentulon ja tasa-arvoisuuden toteutta-
14320: misesta tuotteiden välityksestä alennuksia määrättäessä
14321:
14322:
14323: Eduskunnalle
14324:
14325: Pienyrittäjien asema maassamme on suuriin ti- ja tukkuliikkeiden menettely niiden antaessa
14326: kauppaliikkeisiin ja pääomavaltaisiin yrityksiin alueellisia yksinmyyntioikeuksia. Kun esim. auto-
14327: verrattuna erittäin heikko. Pienet yrittäjät ovat tarvikealan pienliike hankkii korjaamoasiakkaal-
14328: monessa suhteessa eriarvoisessa asemassa. Esim. leen välttämättömiä tuotteita tällaisesta yksin-
14329: autotarvikealalla maahantuonti- ja tukkuliikkeet myyntioikeuden saaneesta liikkeestä ja saa saman
14330: myöntävät tarvikkeitten vähittäismyyjille hyvin alennuksen kuin ao. korjaamoasiakas itse, ei pien-
14331: erilaisia maksuaikoja ja alennuksia. Näin suurten yrittäjälle jää mitään palkkiota välittämästään
14332: ja pienten yrittäjien kilpailuasemat muodostuvat tuotteesta.
14333: ratkaisevasti erilaisiksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14334: Esim. ns. perusaiennusta myönnettäessä pienen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14335: ja suuren vähittäismyyjän ero voi muodostua jopa
14336: 20 prosentiksi. Tämän lisäksi tulevat kuukausi-, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14337: vuosi- ja määräostoalennukset, jotka pienten yrit- pienyrittäjien toimeentulon ja tasa-
14338: täjien osalta jäävät vähäisiksi. arvoisuuden toteuttamiseksi tuotteiden
14339: Toisen merkittävän eriarvoisuutta aiheuttavan välityksestä myönnettäviä alennuksia mää-
14340: epäkohdan synnyttää mm. eräiden maahantuon- rättäessä.
14341:
14342: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14343:
14344: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
14345: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
14346: 1987 vp. 345
14347:
14348: Toivomusaloite n:o 306
14349:
14350:
14351:
14352:
14353: Laurila: Uudenmaan läänin erityisolosuhteiden ottamisesta huo-
14354: mioon erikoissairaanhoitolain valmistelutyössä
14355:
14356:
14357: Eduskunnalle
14358:
14359: Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan set erityisolosuhteensa tuntevine liittovaltuustoi-
14360: valmisteltavana esitys erikoissairaanhoitolaiksi. neen ja -hallituksineen lakkautettaisiin. Sijaan as-
14361: Valmistelu tapahtuu sairaalahallintotoimikunnan tuisi pari kertaa vuodessa kokoontuva satajäseni-
14362: mietinnön (1983: 17) pohjalta. nen sairaanhoitopiirin liittovaltuusto, johon ku-
14363: Mietinnössä ehdotetaan, että maassa toimivat kin kunta nimeäisi 1-6 jäsentä. Kun jäsenten ää-
14364: noin sata sairaalakuntainliittoa sulautettaisiin kes- nimäärät vastaisivat kuntien asukaslukua, ne olisi-
14365: kussairaalapiireittäin 21 sairaanhoitopiiriksi. Jär- vat 1081-80 710 ääntä. Esim. äänestykset 16 sai-
14366: jestetyllä pyrittäisiin mm. yhdentämään eri sai- raalan talousarvioista olisivat käytännössä mah-
14367: rauksien hoitaminen saman organisaation puittei- dottomia toimittaa. Liittovaltuustot valitsisivat
14368: siin, yhtenäistämään piirirajoja ja ohjaamaan voi- ns. vastuualueille vastuualuelautakunnat ja nämä
14369: mavaroja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. kullekin sairaalalle johtokunnat. Viimeksi maini-
14370: Helsingin yliopistollisen keskussairaalapiirin tut, lähellä sairaanhoitotapahtumaa toimivat eli-
14371: osalta on mietinnössä lähdetty siitä, että tähänkin met tulisivat siis valituiksi viisinkertaisesti välillis-
14372: keskussairaalapiiriin muodostettaisiin vain yksi ten vaalien kautta alkuvalitsijasta lähtien. Yksit-
14373: sairaanhoitopiiri, huolimatta alueellisista erityis- täisen, varsinkin pienemmän kunnan mahdolli-
14374: piirteistä. Miltei koko Uudenmaan läänin käsittä- suudet vaikuttaa edes oman lähisairaalaosa asioi-
14375: vässä keskussairaalapiirissä asuu kuitenkin neljäs- hin olisivat olemattomat.
14376: osa maan väestöstä, 1158 538 henkeä. Muiden HYKS kuuluu jo nyt maailman muutaman
14377: piirien väestöpohjan suuruus on, Ahvenanmaata suurimman sairaalan joukkoon. Tästä huolimatta
14378: lukuun ottamatta, 72 651-431 554 henkeä. se ylisuuren väestöpohjaosa vuoksi ei ole kyennyt
14379: HYKS-piirin väkiluku onkin kuusi kertaa niin antamaan keskussairaalapiirinsä väestölle samoja
14380: suuri kuin keskimääräisen keskussairaalapiirin ja palveluja kuin maan muut keskussairaalapiirit.
14381: suurempi kuin kymmenen pienimmän piirin yh- Tämän vuoksi ovat kunnat vapaaehtoisesti perus-
14382: teensä. Seitsemässä muussa Uuttamaata pienem- taneet ns. sairaalakeskuksia, nimittäin Länsi-
14383: mässä läänissä on useampia sairaanhoitopiirejä Uudenmaan, Lohjan, Jorvin, Hyvinkään ja Por-,
14384: kuin yksi, joissakin jopa kolme. voon aluesairaalat sekä Helsingin kaupunginsai-
14385: Mikäli Uudellemaalle muodostettaisiin vain yk- raalan, minkä lisäksi rakennetaan lähivuosina Pei-
14386: si sairaanhoitopiiri, käsittäisi se HYKS:n sekä li- jaksen sairaala. Kullakin näistä sairaaloista on pii-
14387: säksi 15 muuta sairaalaa, yhteensä seitsemäntu- rissä oma vastuualueensa. Nämä sairaalakeskukset
14388: hatta sairaansijaa. Yhden virkamiehen johdolla antavat vastuualueensa väestölle ne keskussairaa-
14389: toimisi 12 400 työntekijää, mm. yli 900 lääkäriä. lapalvelut, joihin HYKS:n kapasiteetti ei riitä.
14390: Käyttömenot nousisivat yli kahden miljardin mar- Sairaaloiden porrastuksessa on Uudellamaalla ter-
14391: kan. Kokemus osoittaa, että sairaanhoidossa yli- veyskeskussairaaloiden ja keskussairaaloiden välil-
14392: suuret organisaatiot eivät kykene toimimaan riit- lä muusta maasta poiketen siten vielä kolmaskin
14393: tävän nopeasti ja joustavasti eivätkä myöskään porras, sairaalakeskus.
14394: mahdollisimman taloudellisesti. Uudellemaalle olisikin muodostettava useita
14395: Kunnalliselle itsehallinnolle ylisuuren sairaan- sairaanhoitopiirejä vastuualueittain. Valtiolle ei
14396: hoitopiirin muodostaminen merkitsisi takaiskua. sairaanhoitopiirien muodostamisesta aiheudu
14397: Neljätoista sairaalakuntainliittoa omine, paikalli- kustannuksia.
14398:
14399: 44 2705361
14400: 346 1987 vp. - TA n:o 306
14401:
14402: Näillä perusteilla ehdotan eduskunnan hyväk- Helsingin yliopistollisen keskussairaalapzi'-
14403: syttäväksi toivomuksen, n'n väestöpohjan laajuuden muodostamaf-
14404: Ia Uudenmaan lääniin esimerkiksi sairaa-
14405: että hallitus enkoissairaanhoitolakiesi- lakeskusten vastuualueiden pohjalta usei-
14406: tystä valmistellessaan ottaisi huomioon ta sairaanhoitopiirejä.
14407:
14408: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14409:
14410: Ritva Laurila
14411: 1987 vp. 347
14412:
14413: Toivomusaloite n:o 307
14414:
14415:
14416:
14417:
14418: Laurila: Määrärahasta terveydenhuollon rakentamiskustannuksiin
14419: pääkaupunkiseudulle
14420:
14421:
14422: Eduskunnalle
14423:
14424: Koko Uudenmaan läänissä on 1,1-11 Mmk:n donosuusjärjestelmän ulkopuolelle jätetyistä pää-
14425: suuruisten kansanterveystyön rakennushankkei- kaupunkiseudun rakennussuunnitelmista saadaan
14426: den tarve noin 85 Mmk, yli 11 Mmk:n rakennus- normaalin valtionosuuden piiriin.
14427: hankkeita yli kaksikymmentä sekä sairaanhoitolai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14428: tosten rakennushankkeita kuusi. Suurin osa mai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14429: nituista hankkeista sijaitsee Helsingin, Espoon,
14430: Vantaan ja Kauniaisten alueella. Monien näiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
14431: hankkeiden toteuttamista on esitetty joko ns. pää- tävän määrärahan ottamiseksi valtion vuo-
14432: kaupunkiseudun jälkirahoitusmenettelyllä tai täy- den 1988 tulo- ja menoarvioon pääkau-
14433: sin kaupunkien omin varoin. punkiseudun terveydenhuollon rakennus-
14434: Maan eri osien tasapuolinen kohtelu edellyttää hankkeiden saamiseksi normaalin valtion-
14435: kuitenkin, että ainakin osa nyt normaalin vai- osuuden pzirzin.
14436:
14437: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14438:
14439: Ritva Laurila
14440: 348 1987 vp.
14441:
14442: Toivomusaloite n:o 308
14443:
14444:
14445:
14446:
14447: Lehtosaari ym.: Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen toimin-
14448: nan turvaamisesta
14449:
14450:
14451: Eduskunnalle
14452:
14453: Savonlinnassa sijaitseva Matkailun koulutus- ja esitetty keskuksen ylläpitämiseksi ja kehittämisek-
14454: tutkimuskeskus toimii ideoivana, koordinoivana si hankkeen ottamista valtion tulo- ja menoar-
14455: ja yhteyksiä luovana laitoksena matkailualan ja sii- vioon. Keskus toimii tällä hetkellä kuntien ja lää-
14456: hen läheisesti rinnastettavien alojen kehittämises- ninhallituksen sekä yksityisen rahoituksen turvin.
14457: sä. Se tarjoaa ammatillista jatko-, täydennys- ja Keskuksen toiminnan turvaaminen edellyttää val-
14458: uudelleenkoulutusta sekä työllisyys- ja yrittäjä- tionapua.
14459: koulutusta. Keskus on valtakunnallinen ja osin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14460: kansainvälinenkin. Se on matkailullisesti hyvin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14461: vetovoimaisella alueella, jossa myös mm. maatila-
14462: matkailun merkitys on erittäin suuri. Tämä lisää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sa-
14463: koulutuksen tarvetta. vonlinnassa szjaitsevan Matkazlun kou-
14464: Keskuksen perustamista on esitetty aluepoli- lutus- ja tutkimuskeskuksen toiminnan
14465: tiikkatoimikunnan mietinnössä v. 1986, jossa on turvaamiseksi.
14466:
14467: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14468:
14469: Markku Lehtosaari Jouni Backman
14470: Pertti Hietala Timo Kietäväinen
14471: 1987 vp. 349
14472:
14473: Toivomusaloite n:o 309
14474:
14475:
14476:
14477:
14478: Lindroos ym.: Kilpailulainsäädännön uudistamisesta monopolisoi-
14479: tumisen estämiseksi
14480:
14481:
14482: Eduskunnalle
14483:
14484: Yrityskauppojen ja fuusioiden seurannaisvaiku- jaavat liiaksi niitä talouspoliittisia toimintoja, joil-
14485: tukset ovat henkilöstön ja muidenkin sidosryh- la tulisi säädellä koko yhteiskunnan, myös palkan-
14486: mien kannalta tuoneet paljon päivänpolttavia on- saajien taloudellista hyvinvointia.
14487: gelmia ratkottavaksi työmarkkinajärjestöjen välil- On perusteltua edellyttää, että yksityisten mo-
14488: le. nopolien syntyminen ja kilpailua rajoittava keskit-
14489: Yrityksen vaihtaessa omistajaa tai yrityksen su- tyminen estetään lainsäädännöllä. Olisi nopeasti
14490: lautuessa toiseen ei henkilöstön asemaa ja oikeuk- uudistettava kilpailulainsäädäntö ja valmisteltava
14491: sia ole voitu turvata, vaan seurauksena on ollut monopolisoitumisen estävät lait. Samalla olisi kar-
14492: työttömyyttä ja työsuhteiden ehtojen yleistä huo- tellilainsäädäntöä tehostettava ja luotava riittävät
14493: nonousta ja turvattomuutta. Nykyiset lait ja sopi- edellytykset valvoa yrityksien toimintaa ja yritys-
14494: mukset eivät anna juuri minkäänlaista suojaa hen- kauppojen toteutumista sekä mahdollisuuksia
14495: kilöstölle näissä tilanteissa, vaan työnantaja voi puuttua epäterveeseen kehitykseen.
14496: yksipuolisesti toteuttaa omia päämääriään välittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14497: mättä aiheutuvista ongelmista. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14498: Omistussuhteiden keskittyminen merkitsee
14499: pääomien ja päätösvallan keskittymistä yhä har- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
14500: vempiin käsiin. Asioiden käsittely ja päättäminen piteisiin kilpailulainsäädännön ja mono-
14501: siirtyy yhä kauemmaksi henkilöstöstä, eikä pää- polisoitumisen estävän lainsäädännön uu-
14502: töksentekijä aina ole edes henkilöstön tiedossa- distamiseksi sekä kehittämään työlainsää-
14503: kaan. däntöä henkilöstön työsuhdeturvan pa-
14504: Keskittyminen ja pääomien kasautuminen mer- rantamiseksi yritysten lakkauttamis- ja yh-
14505: kitsee myös uhkaa yhteiskuntatalouden tasaiselle dentymistilanteissa.
14506: kasvulle: yksityisen yritystoiminnan intressit oh-
14507:
14508: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14509:
14510: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
14511: 350 1987 vp.
14512:
14513: Toivomusaloite n:o 310
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Lindroos ym.: Selvityksen suorittamisesta taloudellisesta keskittymi-
14519: sestä ja sen aiheuttamista ongelmista
14520:
14521:
14522: Eduskunnalle
14523:
14524: Elinkeinoelämän omistuksen ja päätösvallan Suursijoittajat ovat järjestelmällisesti ryhtyneet
14525: keskittymistä harvoihin käsiin on markkinatalous- seuraamaan ostokypsiä yrityksiä ja hankkimaan
14526: maissa pidetty yhtenä järjestelmän perustaa kai- yritysten määräysvaltaa itselleen. Tämän toimin-
14527: vertavana tekijänä. Keskittyminen saattaa vähen- nan seuraukset saattavat olla arvaamattomia aina-
14528: tää yritysten välistä kilpailua, se vinouttaa omai- kin vanhoille osakkeenomistajille, yrityksen työn-
14529: suuden ja päätösvallan jakoa sekä luo eriarvoi- tekijöille ja kilpailulle.
14530: suutta yritysten ja ihmisten välille. Markkiname- Yritysten omistussuhteiden monipuolistami-
14531: kanismien toiminnan ja kansanvallan perusperi- seksi sekä omaisuudenjaon tasoittamiseksi on tar-
14532: aatteiden kannalta kehitystä voidaan pitää arve- jottu erilaisia keinoja aatteellisten lähtökohtien
14533: luttavana. mukaan. Toisaalta on katsottu, että verolainsää-
14534: 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa talou- däntöä kehittämällä voitaisiin lisätä yksityisten
14535: dellisen keskittymisen ilmiöt herättivät mielen- henkilöiden kiinnostusta sijoittaa säästövarojaan
14536: kiintoa myös Suomessa. Keskittymiskomitea luo- yritysten osakkeisiin ja osallistua niiden hallin-
14537: vutti vuonna 1972 erimielisen mietintönsä (1972: toon yhtiökokouksissa. Toisaalta taas on esitetty
14538: A 6), johon kuitenkin sisältyi huomattavan run- yritysten työntekijöiden osallistumista yritysten
14539: saasti selvitysaineistoa. Myöhemmin perustettiin omaisuuteen ja hallintoon yhteisesti omistettu-
14540: kilpailuasiamiehen toimisto valvomaan kilpai- jen osakesalkkujen tai yhteistoimintarahastojen
14541: lu~ sekä ehkäisemään kilpailun rajoittamistoi- kautta.
14542: mla. Mielestämme Suomen talouden rakenteessa on
14543: Keskittymiskomitean selvitysten jälkeen talous- viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana tapah-
14544: elämän rakenne ja taloudellinen kehitys Suomessa tunut niin suuria muutoksia, että taloudellisen
14545: on muuttunut monella tapaa. Vaikuttaa siltä, että keskittymisen ongelmat olisi saatava uuden laaja·
14546: taloudellinen keskittyminen olisi jatkunut eri tei- alaisen selvityksen kohteeksi. Olisi selvitettävä,
14547: tä. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien sekä erilaisten miten keskittyminen on muuttanut luonnettaan
14548: säätiöiden osuus yritysten omistamisesta on lisään- ja miten se on mahdollisesti lisääntynyt taikka vä-
14549: tynyt. Suuretkin yritykset ovat muodostaneet yh- hentynyt keskittymiskomitean selvitysten jälkeen.
14550: teisiä konserneja, joilla on yhteinen toimintastra- Samalla tulisi pohtia, millaisia talous- ja muuhun
14551: tegia. Pankkien ja vakuutuslaitosten piirissä on ta- politiikkaan liittyviä johtopäätöksiä tästä olisi ve-
14552: pahtunut fuusioita ja ristiinomistamisen lisäänty- dettävä.
14553: mistä. Edellä olevan petusteella ehdotamme eduskun-
14554: 1980-luvulla suomalaiset yritykset ovat kansain- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14555: välistyneet kiihtyvällä vauhdilla. Sijoitukset ulko-
14556: maille ovat lisääntyneet varsin nopeasti. Suoma- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14557: laisten yritysten ulkomaiset yrityskaupat ovat tul- ajan tasalla olevan selvityksen saamiseksi
14558: leet kuvaan uutena erityispiirteenä. taloudellisesta keskittymisestä Suomessa
14559: Myös Suomessa yrityskaupat ja yrityskaappauk- sekä keskittymisen aiheuttamien ongel-
14560: set ovat herättäneet huomiota viime aikoina. mien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.
14561:
14562: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14563:
14564: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
14565: 1987 vp. 351
14566:
14567: Toivomusaloite n:o 311
14568:
14569:
14570:
14571:
14572: Louvo: Sokerin korvaamisesta ksylitolilla erityisesti makeisissa ja lääk-
14573: keissä
14574:
14575:
14576: Eduskunnalle
14577:
14578: Suurin osa hammashuollon nykyisistä yli yhden maissa suoritetuissa toistetuissa tutkimuksissa vah-
14579: miljardin markan vuotuisista kustannuksista ai- vistettu. Niinpä esim. Neuvostoliitossa on hiljat-
14580: heutuu hampaiden reikiintymisestä ja kiinnitys- tain julkaistu Turun sokeritutkimuksia täydellises-
14581: kudossairauksista. Näiden tautien synnyssä näyt- ti tukeva tulos kaksivuotisesta kokeesta, jossa osit-
14582: telee merkittävää osaa tavallinen sokeri eli sakka- tainen sokerimakeisten korvaaminen ksylitolima-
14583: roosi ja sitä sisältävät tuotteet, varsinkin makeiset, keisilla sai aikaan 8-14-vuotiailla koululaisilla yli
14584: pastillit ja purukumit, jotka hampaisiin tarttuvi- 70% :n vähenemisen hammaskarieksen esiintymi-
14585: na, suussa kauan imeskeltyinä aiheuttavat ylivoi- sessä. Tätä samaa tukee juuri julkistettu myös
14586: maisesti eniten hammassairauksia. Myös pitkäai- koululaisilla suoritettu Ylivieskan ksylitolitutki-
14587: kaissairaiden makeutetut lääkkeet ovat hampai- mus.
14588: den kannalta haitallisia. Eräiden asiantuntijoiden Maailman terveysjärjestön toimesta on suoritet-
14589: mukaan jopa 20 % hammaskariestapauksista ai- tu myös laajoja kenttäkokeita Thaimaassa, Unka-
14590: heutuu tavallisella sokerilla makeutettujen lääke- rissa ja Polynesiassa. Yhdysvalloissa saatiin juuri
14591: aineiden nauttimisesta. hammaskarieksen ennaltaehkäisyn kannalta erit-
14592: Terveyskasvatuksella on tottumuksia yritetty täin menestykselliset tulokset maan ravinto- ja
14593: muuttaa, ja vuoden 1972 makeisten kulutuksen lääkeainehallituksen (FDA) suostumuksella kou-
14594: huippulukemasta, 7,6 kg henkeä kohden, kulutus lulaisilla suoritetuista ksylitolin käyttötutkimuk-
14595: vuonna 1977laski 5,3 kg:aan, mutta on kuitenkin sista. Samoin useissa Etelä-Amerikan maissa tutki-
14596: jälleen nousussa. Viime vuosina makeisten kulu- taan mahdollisuuksia ksylitolin liittämiseksi kou-
14597: tus on ollut taas lähes 7 kg henkeä kohden. Koska lulaisten päivittäisiin aterioihin. Sveitsissä, Länsi-
14598: on osoittautunut vaikeaksi ratkaisevasti vähentää Saksassa ja varsinkin Neuvostoliitossa ksylitolia on
14599: makeisten käyttöä, on yritetty löytää vaihtoehtoja usean vuoden ajan käytetty myös diabeetikkojen
14600: sokerin korvaamiseksi näissä tuotteissa hampaille dieettimakeuttajana, koska ksylitolin ensimmäiset
14601: vaarattomammilla tai kokonaan haitattomilla ma- vaiheet aineenvaihdunnassa eivät vaadi insuliinia.
14602: keutusaineilla, joita suun bakteerit eivät pysty SITRAn vuonna 1980 antama suositus ksylitoli-
14603: käyttämään hyödykseen hampaita liuottavaa hap- tuotteiden käytöstä diabeetikoilla tukee tätä so-
14604: poa muodostaakseen. vellutusta Suomen olosuhteissa. Maailmassa on-
14605: Sokeriteollisuutemme on mm. tehnyt tässä suh- kin tällä hetkellä noin 300 kaupallista ksylitolituo-
14606: teessa kansainvälisestikin katsoen uraauurtavaa tetta markkinoilla yli 20 maassa.
14607: tutkimus- ja kehittelytyötä. Niinpä Suomessa en- Vaikka Suomi on ollut edelläkävijämaa sekä
14608: simmäisenä tutkittu, luonnossa useimmissa he- ksylitolin vaikutusten ja tieteellisen tutkimuksen
14609: delmissä ja vihanneksissa esiintyvä ksylitoli, jolle että sen teollisen valmistusprosessin ja käyttöso-
14610: myös maassamme on kehitelty teollinen valmis- vellutusten kehittämisessä, ei täällä viranomaisten
14611: tusmenetelmä, on nykyisen tiedon perusteella ai- taholta ole ryhdytty minkäänlaisiin toimenpitei-
14612: noa elintarvikkeiden raaka-aineeksi sopiva ener- siin ksylitolin hyödyntämiseksi hammassairauk-
14613: giapitoinen hampaille haitaton makeutusaine. sien ennaltaehkäisytyössä. Viimeisten kymmenen
14614: Vuosina 1969-1975 suoritetuissa ns. Turun so- vuoden aikana suoritettu tieteellinen tutkimus on
14615: keritutkimuksissa todettiin peräti, että jo pieneh- kuitenkin antanut niin vakuuttavaa näyttöä ksyli-
14616: köjen ksylitoliannosten päivittäisellä käytöllä voi- tolin mahdollisuuksista erityisesti hammaskariek-
14617: daan merkittävästi vähentää hampaiden reikiinty- sen ennaltaehkäisyssä, että viranomaisten pitäisi
14618: mistä. Nämä tulokset on sittemmin useissa eri ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin sokerin korvaami-
14619: 352 1987 vp. - TA n:o 311
14620:
14621: seksi ksylitolilla ainakin jo edellä mainituissa, en- parannettava näiden kilpailukykyä vastaaviin so-
14622: naltaehkäisyn kannalta tärkeissä tuoteryhmissä, keripitoisiin valmisteisiin verrattuna. Näin saatai-
14623: kuten makeisissa, purukumeissa, pastilleissa ja siin parantuneen hammasterveyden lisäksi aikaan
14624: makeutetuissa lääkkeissä. suurta taloudellista säästöä puhumattakaan kivun
14625: On huomattavaa, että vaikka ksylitoli valmis- ja säryn sekä näiden aiheuttamien työmenetysten
14626: tetaan usein jätteistä, meillä koivuhakkeesta, välttämisestä.
14627: muualla maissin lapakoista, oljista ja bagassista, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14628: sen valmistus näistä jäteraaka-aineistakin korkeas- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14629: sa lämpötilassa ja höyrypaineessa runsaasti ener-
14630: giaa vaatien ja kalliita hartseja puhdistusvaiheessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14631: käyttäen tulee kalliiksi. Niinpä ksylitolilla makeu- hammassairauksien ennaltaehkäisyn te-
14632: tetut tuotteet, kuten makeiset, pastillit ja puruku- hostamiseksi saattamalla kilpazfukykyisiksi
14633: mit, jäävät usein kaksinkertaisen hintansa vuoksi tuotekehittelyä edistämällä ja hintapoli-
14634: vastaaviin sokeripitoisiin tuotteisiin verrattuna tiikkaan vaikuttamalla, esim. makeisveron
14635: varsinkin lasten ja nuorten saavuttamattomiin. perusteita muuttamalla, ne perusteellisis-
14636: Kuitenkin juuri alle 18-vuotiaitten olisi ennen sa tutkimuksissa hampaille haitattomiksi
14637: kaikkea sokeripitoisten makeisten asemesta käy- todetut tuotteet, varsinkin, makeiset, pas-
14638: tettävä ksylitolilla makeutettuja tuotteita, koska tzllit ja purukumit ja makeutetut lääkkeet,
14639: 80 % kaikesta primäärikarieksesta esiintyy juuri joissa tavallinen sokeri eli sakkaroosi on
14640: alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Tämän vuok- korvattu ksylitolzfla tai muilla hampazfle
14641: si ksylitolituotteilta olisi poistettava esimerkiksi haitattomzksi todetui/ta makeuttamisai-
14642: makeisvero tai muilla hintapoliittisilla keinoilla nezfla.
14643:
14644: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14645:
14646: Anna-Kaarina Louvo
14647: 1987 vp. 353
14648:
14649: Toivomusaloite n:o 312
14650:
14651:
14652:
14653:
14654: Löyttyjärvi ym.: Ilmansuojelulain muuttamisesta ilman laadun tark-
14655: kailun ja päästämittausten tehostamiseksi
14656:
14657:
14658: Eduskunnalle
14659:
14660: Luonnon- ja ympäristönsuojelun keskeinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14661: edellytys on demokraattisen valvonnan toteutu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14662: minen. Luonto ja ympäristö ovat kansallisomai-
14663: suuttamme, joiden suojaaminen on jokaisen vel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
14664: vollisuus ja joiden pilaamiseen jokaisella tulee olla laisten säännösten lisäämiseksi zlmansuo-
14665: oikeus puuttua. jelulakiin, joilla ilmansuojeluviranomaiset
14666: Syksyllä 1982 voimaan tullut ilmansuojelulaki veivoitetaan tiedottamaan zlman laadun
14667: on tältä osin puutteellinen. Jokamiehen valvonta- tarkkazlun tuloksista, zlmoitusvelvollisuu-
14668: oikeuden toteutuminen ilman laatuun nähden den piirissä olevan toiminnan päästä-,
14669: edellyttää, että ilman laadun tarkkailun ja päästä- vaikutus- ja pitoisuusmittausten tulokset
14670: mittausten tulokset ovat kaikin osin julkisia ja vi- säädetään julkisiksi ja jokaisen kansalaisen
14671: ranomaisille säädetään tiedottamisvelvollisuus. oikeus pyytää zlmansuojeluviranomaisia
14672: Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus pyytää il- suorittamaan tutkimuksia ja tarkastuksia
14673: mansuojeluviranomaiselta tutkimusten suoritta- zlman pzlaantumisvaaran selvittämiseksi
14674: mista epäillessään ilman pilaamista tapahtuvan. turvataan sekä laajennetaan valitusoikeus
14675: Kansalaisille tulee turvata laaja oikeus muistutuk- lain nojalla tehdyistä päätöksistä koske-
14676: sin ja valituksin vaikuttaa ilman pilaantumisen maan kaikkia kyseisen toiminnan vaiku-
14677: ehkäisyyn. tusalueella asuvia ja työskenteleviä.
14678:
14679: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14680:
14681: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
14682: Ensio Laine Esko:Juhani Tennilä
14683:
14684:
14685:
14686:
14687: 45 2705361
14688: 354 1987 vp.
14689:
14690: Toivomusaloite n:o 313
14691:
14692:
14693:
14694:
14695: Mattila ym.: Ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
14696:
14697:
14698:
14699: Eduskunnalle
14700:
14701: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia tehdään muissa maissa. Siitä huolimatta monet muut maat
14702: Suomessa kaikissa yliopistollisissa keskussairaalois- ovat panostaneet tuntuvasti meitä enemmän ohi-
14703: sa yhteensä noin 800 leikkausta vuodessa. Ensim- tusleikkauksiin. Suomessa on välttämätöntä tehdä
14704: mäinen ohitusleikkaus tehtiin jo v. 1970. Suorite- vähintäänkin vuosikymmenen loppuun saakka
14705: tut leikkaukset ovat osoittautuneet onnistuneiksi, ulottuva ja tehostettu tarveselvitys sekä samalla
14706: ja toivottavaa olisi leikkausten jatkaminen nykyis- asettaa tavoitteeksi leikkausten määrän nostami-
14707: tä suuremmassa määrässä. nen asiantuntijain esittämälle tasolle. Käytännös-
14708: Ohitusleikkauksia jonottavien määrä on meillä sä tämä tietää vuosittaisen vähimmäistarpeen nos-
14709: valitettavasti vuodesta toiseen kasvanut. Näin tamista 2 400 ohitusleikkaukseen vuosikymmenen
14710: leikkauksiin pääsy ilmeisestikin vaikeutuu entises- loppuun mennessä.
14711: tään, ellei tilannetta helpottavia ja pikaisia ratkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14712: suja saada aikaan. Leikkaukset vaativat luonnolli- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14713: sesti lisää voimavaroja. Yksi leikkaus vaatii leik-
14714: kaussalin lähes koko päiväksi käyttöön, ja leik- ettå" hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14715: kauksessa on mukana peräti yhdeksän ammatti- menpiteisiin ohitusleikkausten määrän li-
14716: henkilöä. säämiseksi asiantuntzjain esittämälle vä-
14717: Tehtyjen tutkimusten mukaan ilmenee Suo- himmäistasolle.
14718: messa sepelvaltimotautia enemmän kuin monissa
14719:
14720: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14721:
14722: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
14723: Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
14724: Juhani Alaranta
14725: 1987 vp. 355
14726:
14727: Toivomusaloite n:o 314
14728:
14729:
14730:
14731:
14732: Moilanen ym.: Ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
14733:
14734:
14735:
14736: Eduskunnalle
14737:
14738: Suomessa tehdään nykyisin noin 800 ohitus- ohitusleikkauksia myös ostopalveluina, kuten
14739: leikkausta vuosittain, kun todellisen tarpeen ar- muitakin leikkauksia.
14740: vioidaan olevan jopa yli 2 400 leikkausta vuodes- Ostopalvelut voitaisiin hankkia osin kotimaisil-
14741: sa. Meillä on maailman pisimmät ohitusleikkaus- ta ja osin ulkomaisilta sairaaloilta. Näin säästettäi-
14742: jonot. Kuitenkin on kysymys kansantautimme siin useiden potilaiden henki ja saataisiin monet
14743: vuosien mittaan tehokkaaksi todetusta hoitomuo- palautemiksi jopa työkykyisiksi. Tämä toiminta
14744: dosta. olisi inhimillistä ja kaiken lisäksi erittäin hyödyl-
14745: Ohitusleikkausjonoihin menehtyy nykyisin listä kansantalouden kannalta.
14746: useita ihmisiä, jotka leikkausten avulla saataisiin Nyt jo pitäisi uskoa, että ohitusleikkauksissa
14747: monesti jopa työkykyisiksi ja jopa siinä määrin pa- säästäminen tulee todella kalliiksi taloudellemme,
14748: rannetuiksi, etteivät he kaikki edes tarvitsisi lääke- puhumattakaan siitä inhimillisestä hätätilasta,
14749: ym. hoitopalvelujakaan sairautensa vuoksi. jonka hoitomahdollisuuksien puute aiheuttaa
14750: Terveysviranomaisten arvioiden mukaan tilan- useissa perheissä.
14751: ne pystytään korjaamaan noin viidessä vuodessa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14752: Sinä aikana kuitenkin jo sadat ehtivät kuolla tur- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14753: haan tai tulla niin huonoon kuntoon, ettei leik- muksen,
14754: kaus heidän kohdallaan enää tuota toivottua tu-
14755: losta. että hallitus ryhtyisipikaiszi'n toimenpi-
14756: Koska on ilmeistä, että yhteiskunnan palvelu- tei.riin ohitusleikkausten määrän lisäämi-
14757: jen riittävän tarjonnan turvaaminen vie vuosikau- seksi maassamme ja myös ulkomazlla ta-
14758: sia, jona aikana sitä paitsi tarve jo saattaa nousta pahtuvan leikkaushoidon mahdollistami-
14759: uusiin huippulukemiin, olisi luonnollista tarjota seksi ostopalveluina.
14760:
14761: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
14762:
14763: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
14764: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Sauli Hautala
14765: Jorma Fred Ritva Laurila Lea Kärhä
14766: Heikki Järvenpää Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila
14767: 356 1987 vp.
14768:
14769: Toivomusaloite n:o 315
14770:
14771:
14772:
14773:
14774: Moilanen ym.: Dialyysihoidon lisäämisestä
14775:
14776:
14777:
14778: Eduskunnalle
14779:
14780: Nykyisin munuaisen vaikeaa kroonista vajaatoi- masosa dialyysipotilaista voidaan tilastojen mu-
14781: mintaa voidaan hoitaa leikkausten sekä sairaala- ja kaan hoitaa kotidialyysissä. Dialyysihoidon tarve
14782: kotidialyysihoidon avulla. Näin monet ihmiset tarjontaan verrattuna on kuitenkin moninkertai-
14783: ovat välttyneet varmalta ennenaikaiselta kuole- nen.
14784: malta ja työkyvyttömyydeltä. Dialyysin välillä po- Hoitotulokset ovat hyvät. Siksi tarvittaisiin pi-
14785: tilaat voivat elää varsin normaalia elämää. kaisesti lisää hoitomahdollisuuksia.
14786: Dialyysihoitomahdollisuuksia on viime vuosina Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioitta-
14787: lisätty. Samalla kuitenkin hoitoa tarvitsevien mää- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14788: rä on kasvanut niin, että kaikki tarvitsevat eivät
14789: hoitoon pääse. Monet selviytyisivät kotidialyysis- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
14790: sä, mikäli heillä olisi siihen mm. taloudelliset sairaala- ja kotidialyysihoitomahdollisuuk-
14791: mahdollisuudet ja tarvittavat välineet. Noin kol- sien lisäämiseksi.
14792:
14793: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
14794:
14795: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
14796: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Päivi Varpasuo
14797: Lea Kärhä Sauli Hautala Jorma Fred
14798: Ritva Laurila Lea Mäkipää Heikki Järvenpää
14799: Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola
14800: 1987 vp. 357
14801:
14802: Toivomusaloite n:o 316
14803:
14804:
14805:
14806:
14807: Moilanen ym.: Syöpää sairastavien lasten hoidon kehittämisestä
14808:
14809:
14810:
14811: Eduskunnalle
14812:
14813: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan noin kilöstömäärä ja työlista. Potilaiden määrä on liian
14814: 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen leuke- suuri verrattuna henkilöstön määrään, ja lisähen-
14815: miaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime vuosi- kilöstöstä olisi ratkaisevasti apua pienten leuke-
14816: kymmenellä leukemian diagnostiikka, hoito ja miapotilaiden hoidossa.
14817: ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa hoito- Mikäli leukemialapsia varten saataisiin asian-
14818: keskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa leuke- mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislääkä-
14819: miaan sairastuneista lapsista pelastamaan ja noin reitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin pa-
14820: neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoitotulokset rantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen ver-
14821: edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. Suomessa ei rattuna.
14822: ole riittävästi henkilökuntaa tähän hoitoon, ja sen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14823: vuoksi on menetetty useita lapsia. Maassamme ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14824: ole riittävästi lääkäreitä, jotka voisivat päätoimi- sen,
14825: sesti keskittyä lasten leukemian ja muiden syöpä-
14826: sairauksien hoitoon. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14827: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa piteisiin asianmukaisten hoitotilojen ja
14828: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, riittävän erityishenkilöstön saamiseksi leu-
14829: sitä enemmän hän tarvitsee henkilökunnan anta- kemiaa ja muita syöpäsairauksia sairasta-
14830: maa hoitoa ja huolenpitoa eristysaikanaan. Kui- vien lasten hoitoa varten.
14831: tenkin leukemiaosastoilla on tavanomainen hen-
14832:
14833: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14834:
14835: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
14836: 358 1987 vp.
14837:
14838: Toivomusaloite n:o 317
14839:
14840:
14841:
14842:
14843: Moilanen ym.: Änkytysterapiakurssien järjestämisestä
14844:
14845:
14846:
14847: Eduskunnalle
14848:
14849: Maassamme on noin 40 000 änkyttäjää. Noin koinen (:-·re ihmisten väliselle vuorovaikutukselle,
14850: neljällä prosentilla lapsista esiintyy änkytystä ja ai- tulisi yL .[skunnan tehdä voitavansa ongelman
14851: kuisväestöstä noin prosentilla. Vamma on ylei- korjaamiseksi niissä tapauksissa, joissa se suinkin
14852: sempi pojilla kuin tytöillä. on mahdollista.
14853: Änkytyksen korjaaminen edellyttää useimmissa Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioitta-
14854: tapauksissa terapiaa. Terapeutteja on kuitenkin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14855: liian vähän. Erityisesti lasten kohdalla hoidossa on
14856: ongelmia. Kuitenkin änkytys voidaan useissa ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin än-
14857: pauksissa korjata, mikäli änkyttävä henkilö pääsee kyttämiseen lzittyvlin jatkokoulutuksen
14858: riittävään terapiahoitoon. Koska änkytys on mel- järjestämiseksi puheterapeuteille.
14859:
14860: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14861:
14862: Eeva-liisa Moilanen Esko Almgren Sauli Hautala
14863: Lea Kärhä Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
14864: 1987 vp. 359
14865:
14866: Toivomusaloite n:o 318
14867:
14868:
14869:
14870:
14871: Mäkelä: Psykologin virkojen perustamisesta terveyskeskuksiin
14872:
14873:
14874:
14875:
14876: Eduskunnalle
14877:
14878: Aviolliset ongelmat, työttömyys, alkoholismi ja Erityisen tärkeää olisi myös ennalta ehkäisevän
14879: taloudelliset vaikeudet ovat lisänneet mielenter- mielenterveystyön tehostaminen.
14880: veysongelmia viime vuosina huomattavasti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14881: Apua mielenterveydellisiin ongelmiin hakeva eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14882: joutuu toteamaan sen valitettavan tosiseikan, että
14883: avunsaanti on jopa ylivoimaisen vaikeaa, koska että hallitus ryhtyisi pikaiszi'n toimiin
14884: terveyskeskuspsykologien vastaanotoille on viikko- uusien psykologin virkojen perustamiseksi
14885: jen jono. Vaikeassa elämäntilanteessa oleva henki- terveyskeskuksiin.
14886: lö ei kuitenkaan voi odottaa viikkoja, vaan hän
14887: tarvitsee apua silloin, kun tilanne on akuutti.
14888:
14889: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14890:
14891: Tina Mäkelä
14892: 360 1987 vp.
14893:
14894: Toivomusaloite n:o 319
14895:
14896:
14897:
14898:
14899: Mäkelä: Mahdollisuudesta käyttää lähimpänä olevan terveyskeskuk-
14900: sen palveluja
14901:
14902:
14903: Eduskunnalle
14904:
14905: Maamme terveyskeskuksissa hoidetaan vain Joustavinta olisi, että potilas voisi käyttää häntä
14906: kunkin terveyskeskuksen oman, tiukasti rajatun lähinnä olevan terveyskeskuksen palveluja.
14907: alueen, esim. vain tietyn kunnan potilaita. Poti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14908: laalla on oikeus käyttää vain sen terveyskeskuksen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14909: palveluja, jonka piiriin hän kuuluu. Käytännössä
14910: tämä tarkoittaa sitä, että potilaan oma terveyskes- että hallitus ryhtyisi toimzi'n terveyskes-
14911: kus saattaa olla kymmenien kilometrien päässä, kuksia koskevan lainsäädännön muutta-
14912: mutta naapurikunnan terveyskeskus huomattavas- miseksi siten, että potilailla olisi oikeus
14913: ti lähempänä. Lisäksi oman kunnan terveyskeskus käyttää häntä lähinnä olevan terveyskes-
14914: saattaa olla hankalien kulkuyhteyksien päässä. kuksen palveluja.
14915:
14916: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14917:
14918: Tina Mäkelä
14919: 1987 vp. 361
14920:
14921: Toivomusaloite n:o 320
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Mäkelä: Keskioluen myynnin kieltämisestä elintarvikemyymälöissä
14927:
14928:
14929:
14930: Eduskunnalle
14931:
14932: Nuorison alkoholinkäyttö pohjautuu nykyisin pienemmässä ajassa terveydellisiä haittoja. Näky-
14933: pitkälti keskioluen runsaaseen käyttöön, minkä vimpänä ja selvimpänä haittana voidaan pitää jär-
14934: nykyinen alkoholilainsäädäntö mahdollistaa tar- jestyshäiriöitä, jotka ilmenevät etenkin viikonlop-
14935: joamalla keskiolutta myyntiin kaikissa elintarvike- puisin ja kohdistuvat kanssaihmisiin tai vieraaseen
14936: myymälöissä. Käytäntö on osoittanut, että myyn- omaisuuteen.
14937: nin kontrolloimista alaikäisille ei ole pystytty toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14938: votulla tavalla noudattamaan ja lisäksi monet jo taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14939: 18 vuotta täyttäneet voivat varsin yksinkertaisesti
14940: järjestää nuorempiensa kaljan saannin. että hallitus ryhtyisipikaiszin toimenpi-
14941: Nuorten alkoholinsietokyky on heikompi kuin tei.riin keskioluen saamiseksi pois elintar-
14942: aikuisten, ja nuorille alkoholin nauttiminen tuo vikemyymälöistä.
14943:
14944: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14945:
14946: Tina Mäkelä
14947:
14948:
14949:
14950:
14951: 46 2705361
14952: 362 1987 vp.
14953:
14954: Toivomusaloite n:o 321
14955:
14956:
14957:
14958:
14959: Mäkelä ym.: Yksilöllisen hoitoonohjausjärjestelmän aikaansaami-
14960: sesta rattijuopoille
14961:
14962:
14963: Eduskunnalle
14964:
14965: Suomessa oli poliisiviranomaisten tietoon tul- kyistä rangaistusmenettelyä, jota tulisi myös te-
14966: leiden rattijuopumustapausten määrä vuonna hostaa.
14967: 1986 jo lähes 26 000. Määrä oli yli 2 800 tapausta Hoitoonohjausjärjestelmän päätavoite on se,
14968: (12,4%) enemmän kuin edellisenä vuonna. Val- että rattijuopot parantuisivat sairaudestaan. Mo-
14969: taosa rattijuoppoustapauksista on viime vuosina net rattijuopot ovat alkoholin ongelmakäyttäjiä,
14970: ollut törkeitä. Vuosittain annetuista 16 000- joilla ei voi olla paluuta rattiin, ennen kuin he ei-
14971: 17 000 tuomiosta yli puolet on ollut tuomioita vät muodosta vaaratekijää tieliikenteessä.
14972: törkeistä rattijuopumuksista. Rikoksen uusijoita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14973: on ollut kiinnijääneissä myös erityisen paljon. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14974: Yksittäiset toimet eivät riitä ongelmien poista- sen,
14975: misessa tai vähentämisessä. Varsinkin rattijuopu-
14976: muksen uusijoille ja törkeään rattijuopumukseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rat-
14977: syyllistyneille tarvitaan yksilöllinen hoitoonoh- ttjuoppojen yksilöllisen hoitoonohjausjär-
14978: jausjärjestelmä, jotta rattijuoppo ei uusisi rikos- jestelmän luomiseksi.
14979: taan. Hoitoonohjausjärjestelmä täydentäisi ny-
14980:
14981: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14982:
14983: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
14984: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
14985: Lea Mäkipää
14986: 1987 vp. 363
14987:
14988: Toivomusaloite n:o 322
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: Mäkelä ym.: Alkoholin tarjoilun ja käytön vähentämisestä julkisissa
14994: edustustilaisuuksissa
14995:
14996:
14997:
14998: Eduskunnalle
14999:
15000: Tieteellinen tutkimus on viime vuosina enene- saavilla olla heidän alkoholiongelmiaan ylläpitävä
15001: vässä määrin päätynyt siihen, että eri alkoholi- ja vaikeuttava tekijä.
15002: haittojen kokonaismäärä riippuu ensisijaisesti al- Käsityksemme mukaan olisi kokonaisvaltaisesti
15003: koholin kokonaiskulutuksesta. Tästä on seuran- pyrittävä vähentämään alkoholijuomien tarjoa-
15004: nut, että kokonaiskulutuksen vähentämistä on mista ja käyttöä edustustarkoituksiin. Siksi asiaan
15005: alettu pitää entistä tärkeämpänä alkoholipoliit- tulisi kiinnittää riittävää huomiota julkisilla va-
15006: tisena tehtävänä, johon on vaikutettava pyrki- roilla rahoitettavassa tiedotus- ja kasvatustoimin-
15007: mällä ohjaamaan alkoholin sekä kysyntää että tar- nassa. Lisäksi olisi tutkittava mahdollisuuksia ot-
15008: jontaa. taa alkoholijuomien hankinnasta ja tarjoamisesta
15009: WHO:n "terveyttä kaikille vuoteen 2000" -oh- aiheutuneet kustannukset verotuksessa vain osit-
15010: jelmaan liittyy keskeisenä asiana tavoite alkoholin tain, esimerkiksi 50-prosenttisesti huomioon ja
15011: käytön vähentämisestä 25 % :lla. Tavoitteen ovat suosia tällä tavoin alkoholitonta edustusta. Kun-
15012: hyväksyneet Ruotsin ja Norjan parlamentit. tien ja yksityisten yhteisöjen saamien valtion-
15013: Varsin tärkeä alkoholin käyttöä ylläpitävä tekijä avustusten ehdoksi taas olisi määrättävä, ettei nii-
15014: on alkoholijuomien tarjoaminen edustustilaisuuk- tä saa käyttää alkoholiedustusmenojen rahoitta-
15015: sissa, joita järjestävät sekä yksityinen liike-elämä miseen.
15016: että julkisyhteisöt. Kun tällöin kysymyksessä ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15017: hienoiksi katsotut tilaisuudet, on niillä erittäin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15018: suuri vaikutus yleisiin alkoholin käyttöä koskeviin
15019: asenteisiin. Tämä ilmenee mm. Hämeen läänin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15020: hallituksen ''Enemmän turvallisuutta - vähem- jotlla tarkoituksenmukaisella tavalla vä-
15021: män päihteitä'' -tutkimuksesta vuodelta 1986. Li- hennetiiiin alkoholtjuomien tarjotlua ja
15022: säksi ilmainen edustusalkoholi voi monilla sitä käyttöä edustustilaisuuksissa.
15023:
15024: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
15025:
15026: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
15027: Sulo Aittoniem.i Heikki Riihijärvi
15028: Lea Mäkipää
15029: 364 1987 vp.
15030:
15031: Toivomusaloite n:o 323
15032:
15033:
15034:
15035:
15036: Mäkipää: Huumausaineiden käytön leviämisen estämisestä
15037:
15038:
15039:
15040: Eduskunnalle
15041:
15042: Yhteiskunnassa on jotain kuolemansairasta, täjät tulevat vasta täällä: iltajunassa, auttamatta
15043: kun sen yksittäiset jäsenet arkisista paineistaan sel- myöhässä, kun tilanne on jo karannut käsistä.
15044: viytyäkseen turvautuvat huumaavien aineiden Tuota etumatkaa on nyt kurottava kiinni. Huu-
15045: tuomaan harhaiseen lohtuun ja kun tämän pa- mausaineiden käytön leviämisen estämiseksi ja
15046: hoinvoivan yhteiskunnan harhamaailmaan sortu- huumerikollisuuden torjumiseksi eivät perinteiset
15047: neiden liepeillä elävä rikollisarmeija saa jatkaa keinot poliisitutkijavoimien lisääiDisineen ja ran-
15048: myrkynkylvöään. Tällaisen "kehityksen" estämi- gaistusten koventamisineen tunnu riittävän, mut-
15049: seksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Oikotietä ei ta silti tälläkin linjalla on jatkettava. Toisaalla
15050: ole - tarvitaan kokonainen asennoitumisen val- tulee yhteiskuntakoneiston päättäjien suhtautu-
15051: lankumous, elämänarvojen oivaltaminen uudella mistavan muuttaminen: on herättävä näkemään
15052: tavalla. tämän päivän virheiden yli tulevaisuuteen. Yh-
15053: Maailman pahuus ei poistu vastustamaila pa- teiskuntaa on rakennettava sellaiseksi, että se an-
15054: huutta, ei myöskään huumerikollisuus yksin ran- taa jokaiselle jäsenelleen mielekkyyden olemassa-
15055: kaisemalla kiinnijääneitä. Huumausaineiden käy- oloon, koulutusta, työtä, toimeentuloa, asunnon
15056: tön yleistymistä on tarkasteltava laajaa yhteiskun- ja tältä pohjalta edellytykset rikkaaseen inhimilli-
15057: nallista taustaa vasten. Kun Suomessakin viime seen elämään.
15058: vuosina on tavan takaa vaadittu huumerikosten Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioitta-
15059: kitkemistä, näkökulma on liian usein ollut liian vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15060: kapea: siihen, mikä huumeiden käyttöä synnyttää
15061: ja ruokkii, ei paljoakaan uhrata ajatusta. että hallitus ryhtyisipitkällä tähtäimellä
15062: Yhteiskuntapolitiikan virheet kostautuvat. toimenpiteisiin yhteiskuntakoneiston
15063: Huumerikollisuuskin on sidoksissa siihen, että päättäjien suhtautumistavan muuttami-
15064: väestön on ollut pakko ajautua maaseudun luon- seksi niin, että pyrittäessä estämään huu-
15065: taisista elinympäristöistään kaupunkien ahtau- mausaineiden käytön leviämistä ja torju-
15066: teen, että asuntoja, työtä ja toimeentuloa ei riitä maan huumerikollisuutta ei tyydyttåi'si
15067: kaikille, että väliinputoajien määrä ja sosiaalinen vain perinteisiin tutkzjizvoimien lz'säys- Jiz
15068: vieraantuneisuus kasvavat ja että kaiken vinoutu- rangaistusten koventamistoimiin, vaan
15069: neisuuden, kaiken myllerryksen ja turhautunei- vazkutettaisiin myös huumeilmiötä syn-
15070: suuden keskellä päättäjät karttelevat vastuutaan nyttävään ja ruokkivaan laajizan yhteis-
15071: syyttelemällä toisiaan. kunnalliseen taustaan.
15072: Maailma tavallaan menee jo tuolla, mutta päät-
15073:
15074: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
15075:
15076: Lea Mäkipää
15077: 1987 vp. 365
15078:
15079: Toivomusaloite n:o 324
15080:
15081:
15082:
15083:
15084: Mäkipää: Pienyrityksille tarkoitettujen neuvontapalvelujen kehit-
15085: tämisestä
15086:
15087:
15088: Eduskunnalle
15089:
15090: Pienteollisuusyritykset ovat tulevaisuudessa yri- vissä asioissa. Tämän tukimuodon riittävä kehittä-
15091: tyksiä, jotka lisäävät maassamme työllisyyttä. minen on yhteiskuntamme taholta laiminlyöty.
15092: Pienyritysten perustamiseen on maassamme osoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15093: tettu lisääntyvää kiinnostusta. Yrityksen ongelmat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15094: ovat suurimmillaan sen perustamista harkittaessa
15095: tai yrityksen alkuvaiheessa. Investointi-, käynnis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin li-
15096: tys- ym. avustusten lisäksi yrittäjä tarvitsee kipeäs- sätuen saamiseksi pienyritysten neuvonta-
15097: ti henkilökohtaista neuvontaa yrittämiseen liitty- palvelujen parantamiseen.
15098:
15099: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
15100:
15101: Lea Mäkipää
15102: 366 1987 vp.
15103:
15104: Toivomusaloite n:o 325
15105:
15106:
15107:
15108:
15109: Männistö ym.: Laitoshoidossa olevien potilaiden hoitopäivämaksujen
15110: poistamisesta loma-ajoilta
15111:
15112:
15113: Eduskunnalle
15114:
15115: Sairaalaliiton yleiskirjeessä B 1111983 suositel- varsinkin jos kotona asuvat perheenjäsenet tekevät
15116: laan asetukseen ja sosiaalihallituksen yleiskirjee- normaalia työviikkoa. Tavallisesti tämä merkitsee,
15117: seen viitaten pysyväishoidon maksun menettelyta- että sairaalassa oleva perheenjäsen voidaan ottaa
15118: vaksi seuraavaa: ''Ellei pysyväisessä laitoshoidossa kalenterikuukauden aikana 8 vuorokaudeksi lo-
15119: olevaa potilasta ole poistettu sairaalasta, ei enin- malle. Sairaalaan on kuitenkin maksettava 7 vuo-
15120: tään 7 päivän poissaolo kalenterikuukauden aika- rokaudelta hoitopäivämaksu ja vasta kahdeksas on
15121: na loman vuoksi tai muusta syystä vaikuta vähen- maksuton.
15122: tävästi maksun määrään. Vähintään 8 päivän pois- Tämä menettely ei rohkaise omaisia ottamaan
15123: saolo vaikuttaa maksuun siten, että 7 päivää ylit- pysyvästi laitoshoidossa olevia potilaita viikonlop-
15124: täviä poissaolopäiviä ei katsota hoitopäiviksi." puiomille eikä näin edistä potilaan ja hänen
15125: Mielisairaalassa pysyväisessä laitoshoidossa oleva omaistensa suhteiden säilymistä. Joissakin tapauk-
15126: potilas joutuu siis maksamaan kalenterikuukau- sissa lomamahdollisuus voisi valmistaa tietä pysy-
15127: den aikana 7 lomapäivän hoitomaksun, vasta kah- väisessä laitoshoidossa olevan potilaan siinymisel-
15128: deksas tai sitä useampi poissaolopäivä alentaa hoi- le avohoitoon.
15129: tomaksua. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
15130: Käytössä oleva laskutustapa on epäoikeuden- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15131: mukainen ja mielisairaanhoidon tavoitteiden vas-
15132: tainen. Laitoshoidossa olevan potilaan kannalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin py-
15133: olisi välttämätöntä, että hän voisi olla sairaalasta syväisessä laitoshoidossa olevien pottlaiden
15134: lomalla ja perheen parissa. Käytännössä se on hoitopäivämaksun poistamiseksi lomalla-
15135: useimmiten mahdollista vain viikonloppuisin, olon ajalta.
15136:
15137: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15138:
15139: Lauha Männistö Heli Astala Claes Andersson
15140: 1987 vp. 367
15141:
15142: Toivomusaloite n:o 326
15143:
15144:
15145:
15146:
15147: Männistö ym.: Maksuttoman sairaanhoidon antamisesta kaikille
15148: syöpäsairaille
15149:
15150:
15151: Eduskunnalle
15152:
15153: Syöpäsairauksiin sairastuu maassamme vuosit- tulisi ojentaa auttava kätensä sairastuneille edes
15154: tain noin 10 000 henkilöä. Riittämättömistä koko taloudellisen tuen muodossa ja antaa ilmainen
15155: kansaan kohdistuvista terveystarkastuksista joh- hoito syöpää sairastaville. Näin voitaisiin ehkäistä
15156: tuu, että useat potilaat ovat hoitoon tullessaan jo hoitoon hakeutumisen pitkittämistä taloudellisis-
15157: hyvin vaikeasti sairaita. Tästä syystä keskimääräi- ta syistä ja auttaa todella hädänalaisessa tilassa ole-
15158: nen hoitoaika muodostuu pitkäksi ja aiheuttaa via ihmisiä.
15159: potilaalle suuria taloudellisia vaikeuksia. Erityises- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
15160: ti pitkäaikainen sairaalahoito tulee maksamaan, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15161: mutta myös usein pitkien matkojen takainen jat-
15162: kohoito on kallista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15163: Syöpäsairautta pidetään pelottavana ja vaikeasti maksutloman lääke-, lääkäri- ja sairaala-
15164: voitettavana kansantautina. Tästä syystä valtion hoidon antamiseksi kaikille syöpäsairaille.
15165:
15166: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15167:
15168: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka
15169: Raila Aho Pekka Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen
15170: 368 1987 vp.
15171:
15172: Toivomusaloite n:o 327
15173:
15174:
15175:
15176:
15177: Männistö ym.: Kotirintamalla toimineiden naisten kuntoutusmah-
15178: dollisuuksien lisäämisestä
15179:
15180:
15181: Eduskunnalle
15182:
15183: Vastatessaan sodan aikana kotirintamalla toimi- työtä puutteellisissa ja vaikeissa olosuhteissa mies-
15184: neiden naisten kuntoutusmahdollisuuksien lisää- ten ollessa rintamalla. He kantoivat erittäin suu-
15185: mistä koskevaan kansanedustaja Marja-Liisa Tyk- ren vastuun myös perheidensä huoltajina ja las-
15186: kyläisen ym. kirjalliseen kysymykseen ministeri tensa kasvattajina. Nyt he ovat iäkkäitä ja sairaita
15187: Puhakka vastasi viittaamalla kuntien terveyspalve- ja tarvitsevat kipeästi yhteiskunnan tarjoamia
15188: luiden lisäämiseen ja erityisetujen rajausongel- kuntoutuspalveluja.
15189: miin. Tämä vastaus ei tyydytä rintamamiesvete- Rintamaveteraanien kuntouttaminen on osoit-
15190: raanien Pohjois-Savon piiri ry:n naisjaostoa, ja he tanut, että fysikaalisella kuntoutuksella on voitu
15191: toteavat, että vanhemman ikäluokan naiset jäte- heitä auttaa niissä vaivoissa ja sairauksissa, joista
15192: tään väliinputoajan asemaan. he eniten kärsivät, eli tuki- ja liikuntaelinsairauk-
15193: Onkin totta, että kuntien järjestämät yleiset sissa. Hoitoon liittyvillä terveystarkastuksilla on
15194: terveydenhuollon palvelut ja erityisesti kuntou- myös tärkeä merkitys monien piilevien sairauksien
15195: tuspalvelut eivät ulotu vanhojen naisten saatavil- ja terveysriskien toteamisessa.
15196: le. Niukat palvelut annetaan ensisijaisesti työikäi- Aivan samantyyppistä kuntoutusta ja tarkastus-
15197: selle väestölle. Vaikka näitä palveluja tuleekin ke- ta tarvitsevat myös kotirintaman naiset, joiden sai-
15198: hittää ja lisätä, on epätodennäköistä, että siinä rauksien alkusyy usein on sota-aikana puutteellis-
15199: onnistutaan niin nopeasti, että kuntoutus- ja vir- ten ravinto-olosuhteiden ja alkeellisten työolojen
15200: kistyspalvelujen piiriin pääsisivät sodan aikana ko- vallitessa tehdyssä liian raskaassa ja kokopäiväises-
15201: tirintamalla toimineet naiset. Tämän vuoksi pitäi- sä työssä.
15202: si löytyä keinot erillisten kuntoutus- ja virkistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
15203: palveluiden tuottamiseen heille. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15204: On myönteistä, että rintamapalvelu ja rinta-
15205: maolosuhteet ovat olleet perusteena erillislain sää- että hallitus ryhtyisipzkaisiin toimenpi-
15206: tämiselle rintamaveteraanien kuntoutuksesta. Yh- tei.riin sodan azkcma kotirintamalla toimi-
15207: tä tärkeätä olisi ottaa huomioon ne olosuhteet, neiden naisten kuntoutusmahdollisuuk-
15208: joissa kotirintamalla olleet naiset tekivät raskasta sien lisäämiseksi.
15209:
15210: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15211:
15212: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
15213: 1987 vp. 369
15214:
15215: Toivomusaloite n:o 328
15216:
15217:
15218:
15219:
15220: Mönkäre ym.: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin valtionavun järjes-
15221: tämisestä
15222:
15223:
15224: Eduskunnalle
15225:
15226: Etelä-Karjalan kuntien edustajakokous on yksi- Etelä-Karjalan kunnat pitävätkin välttämättö-
15227: mielisesti päättänyt jättää valtioneuvostolle esityk- mänä, että valtiovalta tulee mukaan Etelä-Kar-
15228: sen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perustami- jalan sairaanhoidon hallinnon uudelleenjärjeste-
15229: sesta vuoden 1989 alusta lukien. lyihin edistämällä vapaaehtoista järjestelyä myön-
15230: Sairaanhoidon hallinnon uudistuessa Etelä- tämällä perustettavalle sairaanhoitopiirille valtion
15231: Karjalan kunnat ovat joutumassa kohtuuttomiin avustusta ja korkotukilainaa Tiurun ja Rauhan sai-
15232: taloudellisiin vaikeuksiin, sillä alueen erikoislää- raaloiden lunastuskorvausten maksamiseen.
15233: kärijobtoista sairaanhoitolaitosta jää varmuudella Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
15234: ylläpitämään 11 kuntaa, joissa on 13 5 000 asukas- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15235: ta, kun aiemmin mukana oli 28 kuntaa, väestö-
15236: pohjaltaan 342 500 asukasta. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15237: Tässä yhteydessä Etelä-Karjalan kunnat joutu- piteisiin vapaaehtoisesti perustettavan
15238: vat maksamaan lunastuskorvauksia Tiurun sairaa- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin tukemi-
15239: lan osalta 20 mmk ja Rauhan sairaalan osalta 33 seksi valtionavustuksin ja korkotukilai-
15240: mmkeli yhteensä 53 mmk. nozn.
15241:
15242: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
15243:
15244: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari
15245: Matti Vähänäkki Antero Kekkonen Riitta Uosukainen
15246: Raimo Vuoristo Jussi Ranta
15247:
15248:
15249:
15250:
15251: 47 2705361
15252: 370 1987 rd.
15253:
15254: Hemställningsmotion nr 329
15255:
15256:
15257:
15258:
15259: Nordman m.fl.: Om obligatorisk avgasrening för nya bilmodelier
15260:
15261:
15262:
15263: Tili Riksdagen
15264:
15265: Det brådskar med radikala luftvårdsåtgärder. och Finland bör snarast möjligt följa exemplet,
15266: Vid det här laget finns det tiliräckliga bevis på hur förslagsvis fr.o.m. 1989 års bilmodelier.
15267: utsläpp av olika slag inverkar skadligt på klimat, Övergången tili bilar med avgasrening och
15268: natur och människa. Trafiken står för en ansenlig bränslesnåla motorer samt blyfri bensin bör upp-
15269: andel av utsläppen i vårt land: ungefär 2 procent muntras genom omfördelning av bilskatten och
15270: av svaveldioxidutsläppen, 35 procent av kväve- bränsleaccisen. Förnyelse av bilparken - för att
15271: dioxidutsläppen och 18 procent av övriga utsläpp. nå dessa syften - kan påskyndas genom sänkta
15272: 1 stora befolkningscentra är de som störst. priser.
15273: En betydande del av försurningen och åtföljan- Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
15274: de skogsdöd härrör visserligen från luftutsläpp tecknade att riksdagen måtte besluta hemställa
15275: utomlands. Men vårt land måste föregå med ef-
15276: fektiva åtgärder för att kunna stälia krav på andras att regeringen bereder de åtgärder som
15277: handlande. Det gälier även i fråga om avgasrening möjliggör införande av obligatorisk avgas-
15278: för bilar. Sverige har beslutat att införa katalytisk rening för nya btlmodeller.
15279: avgasrening för nya bilar redan fr.o.m. nästa år,
15280:
15281: Helsingfors den 21 april 1987
15282:
15283: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
15284: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
15285: Per-Henrik Nyman
15286: 1987 vp. 371
15287:
15288: Toivomusaloite n:o 329 Suomennos
15289:
15290:
15291:
15292:
15293: Nordman ym.: Uusien automallien pakokaasujen puhdistuksen
15294: saattamisesta pakolliseksi
15295:
15296:
15297: Eduskunnalle
15298:
15299: Radikaaleihin ilmansuojelutoimenpiteisiin olisi jen osalta käyttöön jo ensi vuodesta lähtien, ja
15300: ryhdyttävä kiireesti. Tällä hetkellä on riittävästi Suomen tulisi pikaisesti seurata tätä esimerkkiä,
15301: näyttöä erilaisten päästöjen haitallisista vaikutuk- mahdollisesti vuoden 1989 automallien osalta.
15302: sista ilmastolle, luonnolle ja ihmisille. Huomatta- Siirtymistä autoihin, joissa on pakokaasujen
15303: va osuus maamme päästöistä on peräisin liiken- puhdistus, vähän polttoainetta kuluttavat moot-
15304: teestä: noin 2 prosenttia rikkidioksidipäästöistä, torit ja jotka käyttävät lyijytöntä bensiiniä, tulisi
15305: 30 prosenttia typpidioksidipäästöistä ja 18 pro- kannustaa muuttamalla autoveron ja polttoaine-
15306: senttia muista päästöistä. Suurissa väestökeskuk- veron jakautumaa. Autokannan uudistamista -
15307: sissa päästöt ovat pahimmat. näiden tavoitteiden saavuttamiseksi - voidaan
15308: Huomattava osuus happamoitumisesta ja siitä kiirehtiä alentamalla hintoja.
15309: aiheutuvista metsäkuolemista tosin johtuu ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
15310: mailta ilmateitse kulkeutuneista päästöistä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15311: Maamme on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpitei-
15312: siin, jotta voisimme asettaa vaatimuksia muiden että hallitus ryhtyisi valmistelemaan toi-
15313: toiminnalle. Tämä koskee myös autojen pakokaa- menpiteitä, jotka mahdollistavat uusien
15314: sujen puhdistusta. Ruotsi on päättänyt ottaa kata- automallien pakollisen pakokaasujen puh-
15315: lyyttisen pakokaasujen puhdistuksen uusien auto- distuksen.
15316:
15317: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15318:
15319: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
15320: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
15321: Per-Henrik Nyman
15322: 372 1987 vp.
15323:
15324: Toivomusaloite n:o 330
15325:
15326:
15327:
15328:
15329: Pesola: Viitasaarella sijaitsevien Hakovuoren suojatilojen käytön
15330: selvittämisestä
15331:
15332:
15333: Eduskunnalle
15334:
15335: Viitasaaren Hakovuoreen rakennetaan parhail- män vuoksi on tärkeää, että Hakovuoren kallio-
15336: laan valtion toimesta kalliosuojatiloja, jotka on suojan käyttö selvitetään kokonaisuudessaan val-
15337: tarkoitettu Kansanterveyslaboratorion toiminnan tion toimesta. Kysymykseen tulevat lääkintävari-
15338: turvaamiseksi poikkeuksellisissa oloissa. Hank- kon tai sen osatoimintojen siirto Viitasaarelle,
15339: keen kokonaiskustannusarvio on 81 000 000 mark- Kansanterveyslaboratorion ja Valtion eläinlääke-
15340: kaa. tieteellisen laitoksen toiminnat poikkeuksellisissa
15341: Tarkoitus on ollut, että Hakovuoren alueelle oloissa, Säteilyturvallisuuslaitoksen osatoiminnot
15342: siirretään myös nykyisin Ilmajoella toimiva lääkin- tai muut vastaavat toiminnot.
15343: tävarikko. Tätä varten on puolustusministeriön Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
15344: toimesta pakkolunastettu noin 115 hehtaarin suu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15345: ruinen alue. Lääkintävarikon on ollut tarkoitus
15346: käyttää myös kalliosuojatiloja hyväkseen. Nyt että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
15347: näyttää kuitenkin siltä, ettei lääkintävarikko siirry teisiin Viitasaaren Hakovuoren suojatilo-
15348: kokonaisuudessaan Ilmajoelta Viitasaarelle. Tä- jen käytön selvittämiseksi.
15349:
15350: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15351:
15352: Helena Pesola
15353: 1987 vp. 373
15354:
15355: Toivomusaloite n:o 331
15356:
15357:
15358:
15359:
15360: Pesola ym.: Kemikaali- ja myrkkylainsäädännön kehittämisestä
15361:
15362:
15363:
15364: Eduskunnalle
15365:
15366: Teknistynyt yhteiskuntamme tuottaa jatkuvasti kertyä sekä elolliseen että elottomaan luontoon.
15367: elinympäristöömme kemiallisia yhdisteitä, joiden Tämän vuoksi tulisi nykyiseenkemikaali-ja myrk-
15368: kokonaisvaikutuksista ei tiedetä riittävästi. Ihmi- kylainsäädäntöön tehdä eräitä muutoksia.
15369: sen tuottamia kemiallisia yhdisteitä tunnetaan jo Suomessa on tehty toimikuntatyönä selvityksiä
15370: runsaat kuusi miljoonaa, uusia valmistetaan vuo- kemikaali-ja myrkkylainsäädännön uudistamises-
15371: sittain noin 200 000 ja noin 2 000 tulee kaupalli- ta. Käytännön tuloksiin esimerkiksi lainsäädän-
15372: seen käyttöön joka vuosi. Niitä on ravinnossa, ve- nön kehittämisessä ei kuitenkaan ole päästy.
15373: dessä, ilmassa, lääkkeissä jne. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15374: Vaikka pääosa erilaisista kemiallisista yhdisteis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15375: tä on tiukassa valvonnassa, mitä nykyinen lainsää-
15376: däntö edellyttää, ovat tämän kehityksen haitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15377: puolet myös nähtävissä. Monet kemialliset yhdis- kemikaali-ja myrkkylainsäädännön kehit-
15378: teet voivat olla varsin hitaasti hajoavia, ja niitä voi tämiseksi.
15379:
15380: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15381:
15382: Helena Pesola Pirjo Rusanen
15383: Kimmo Sasi Anneli Taina
15384: 374 1987 vp.
15385:
15386: Toivomusaloite n:o 332
15387:
15388:
15389:
15390:
15391: Puolanne ym.: Sepelvaltimon ohitusleikkausten lisäämisestä
15392:
15393:
15394:
15395: Eduskunnalle
15396:
15397: Sepelvaltirnotaudin esiintyminen Suomessa on hetkellä vähäisten voimavarojen vuoksi pystytään
15398: erittäin korkea. Tilastoissa edellämme on ainoas- leikkaamaan ainoastaan kolmannes potilaista.
15399: taan Pohjois-Irlanti. Yliopistollisten keskussairaaloiden jonoihin on
15400: Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa jon- kirjattuna noin 1 200 potilasta. Jonotusajat ovat
15401: kinasteista sydän- ja verisuonisairautta. Noin 1-3 vuotta.
15402: 24 000 suomalaisella on vaikea, päivittäisiä toi- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
15403: mintoja rajoittava angina pectoris. Osaa näistä po- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15404: tilaista voitaisiin auttaa sepelvaltimon ohitusleik- muksen,
15405: kauksilla.
15406: On arvioitu, että ohitusleikkausta tarvitsee Suo- että hallitus lisäisi sepelvaltimon ohitus-
15407: messa noin 2 400 uutta potilasta vuodessa. Tällä leikkauksiin tarkoitettuja voimavaroja.
15408:
15409: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15410:
15411: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
15412: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
15413: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
15414: Tapio Holvitie Kari Häkämies Olli Ikkala
15415: Riitta Jouppila Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen
15416: llkka Kanerva Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
15417: Lea Kärhä Matti Lahtinen Juhani Laitinen
15418: Kalevi Lamminen Ritva Laurila Tuula Linnainmaa
15419: Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
15420: Sauli Niinistö Heikki A. Ollila Helena Pesola
15421: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen
15422: Anssi Rauramo Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen
15423: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Oiva Savela
15424: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina
15425: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
15426: Sakari Va1li Tauno Valo Päivi Varpasuo
15427: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Matti Viljanen
15428: Ben Zyskowicz
15429: 1987 vp. 375
15430:
15431: Toivomusaloite n:o 333
15432:
15433:
15434:
15435:
15436: Rajamäki: Avosydänkirurgiaan osoitettavien voimavarojen lisäämi-
15437: sestä
15438:
15439:
15440: Eduskunnalle
15441:
15442: Huolimatta sepelvaltimon ohitusleikkausten opistollisessa keskussairaalassa, jossa leikkausjo-
15443: voimavarojen lisäyksistä viime vuosina niin halli- nossa on n. 500 potilasta.
15444: tuksen kuin eduskunnankin toimesta jatkuu tilan- Edellä olevaan perustuen ehdotan eduskunnan
15445: ne vakavana. Leikkausjonoissa on yliopistollisissa hyväksyttäväksi toivomuksen,
15446: keskussairaaloissa tänäkin päivänä yli 1 200 poti-
15447: lasta. Eduskunnan hyväksyttyä eduskunnan sy- että hallitus jatkaisi lisävoimavarojen
15448: dänryhmän aloitteen pohjalta 4 mmk:n määrära- suuntaamista avosydänkirurgian leikkaus-
15449: han leikkaustoiminnan tehostamiseen vuonna jonojen poistamiseksi, jolloin voimavaro-
15450: 1987 tulisi määrärahan turvin perustettavat virat jen suuntaamisessa otetaan en'tyisesti huo-
15451: vakinaistaa vuonna 1988. Tämä on välttämätöntä, mioon KYKS:n vastuualueen pitkät leik-
15452: jotteivät muut toiminnot ja niiden virkakiintiöt kausjonot ja jolloin eduskunnan valtion
15453: joudu poikkeamaan suunnitelluista kehitysvai- vuoden 1987lisäbudjetissa perustamat vi-
15454: heista. Erityisen vaikea on tilanne Kuopion yli- rat vakinaistettaisiin vuoden 1988 alusta.
15455:
15456: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15457:
15458: Kari Rajamäki
15459: 376 1987 rd.
15460:
15461: Hemställningsmotion nr 334
15462:
15463:
15464:
15465:
15466: Rehn m.fl.: Om inrättande av en bredbasig delegation för AIDS-
15467: ärenden och om ökade resurser för AIDS-forskning
15468:
15469:
15470: Tili Riksdagen
15471:
15472: Immunbristsjukdomen AIDS har helt berätti- Rent konkret borde i vårt land avsevärt ökade
15473: g,at uppmärksammats allt mer även i vårt land. resurser för AIDS-forskning ges. För att uppnå
15474: Aven om antalet insjuknade personer hos oss inte bästa möjliga helhetssyn på problemen i Finland
15475: är alarmerande stort, har den ökade uppmärksam- borde en bred delegation för AIDS-ärenden till-
15476: heten lett tili att frågan debatteras i vida kretsar i sättas. 1 delegationen borde ingå dels sakkunniga
15477: vårt samhälle. Trots att AIDS-problematiken dis- på högsta nivå, dels politiska beslutsfattare. En så-
15478: kuterats mycket, finns fortsättningsvis en stor dan delegation kunde samordna alla åtgärder som
15479: okunskap och många fördomar kring sjukdomen. är nödvändiga för att komma tillrätta med AIDS-
15480: 1 vårt land fungerar stödcentralen för AIDS på problematiken.
15481: tre orter som en koordinator för information och Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
15482: som hjälporganisation för insjuknade och deras undertecknade vördsamt att riksdagen måtte
15483: anhöriga och andra intresserade. Centralens verk- hemställa
15484: samhet är mycket viktig, eftersom den garanterar
15485: anonymitet t.ex. vid undersökningar och tester. att regeringen skulle tillsätta en brett
15486: AIDS-sjukdomen är internationellt ett snabbt sammansatt delegation för AIDS-ärenden
15487: växande problem. Statistiken över antalet insjuk- och samtidigt ge avsevärt ökade resurser
15488: nade är synnerligen bristfällig särskilt i utveck- för AIDS-forskning såväl i vårt land som
15489: lingsländerna. Dätför vore det en angelägen upp- tzfl WHO.
15490: gift för Finland att stöda WHO (World Health
15491: Organization) i dess verksamhet för att bekämpa
15492: AIDS.
15493:
15494: Helsingfors den 15 april 1987
15495:
15496: Elisabeth Rehn Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
15497: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Henrik Lax
15498: 1987 vp. 377
15499:
15500: Toivomusaloite n:o 334 Suomennos
15501:
15502:
15503:
15504:
15505: Rehn ym.: Laajapohjaisen AIDS-asiain neuvottelukunnan perusta-
15506: misesta ja AIDS-tutkimuksen voimavarojen lisäämisestä
15507:
15508:
15509: Eduskunnalle
15510:
15511: lmmuunikatosairauteen, AIDSiin on täysin oi- Aivan konkreettisina toimenpiteitä maassamme
15512: keutetusti kiinnitetty yhä lisääntyvää huomiota tulisi antaa lisäresursseja AIDS-tutkimukseen.
15513: myös Suomessa. Vaikkakaan sairastuneiden luku- Parhaan mahdollisen kokonaiskuvan saamiseksi
15514: määrä maassamme ei ole hälyttävän suuri, on Suomen ongelmista tulisi asettaa laajapohjainen
15515: asiaan kiinnitetty lisääntyvä huomio saanut aikaan AIDS-neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuu-
15516: laajan keskustelun yhteiskunnassamme. Vaikka luisi toisaalta korkeimman tason asiantuntijoita ja
15517: AIDSiin liittyvistä ongelmista keskustellaankin toisaalta poliittisia päätöksentekijöitä. Tällainen
15518: paljon, tautiin liittyy edelleenkin paljon tietämät- neuvottelukunta voisi koordinoida kaikki välttä-
15519: tömyyttä ja monia ennakkoluuloja. mättömät toimenpiteet AIDSiin liittyvien ongel-
15520: Maassamme toimii AIDS-tukikeskus kolmella mien kuntoon saamiseksi.
15521: paikkakunnalla tiedotuksen koordinoijana ja sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15522: rastuneita sekä heidän omaisiaan ja muita kiin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15523: nostuneita auttavana organisaationa. Keskuksen
15524: toiminta on hyvin tärkeää, koska se takaa anony- että hallitus asettaisi laajapohjaisen
15525: miteetin esim. tutkimuksissa ja testeissä. AIDS-asiain neuvottelukunnan ja saman-
15526: AIDS on kansainvälisesti nopeasti kasvava on- aikaisesti merkittävästi lisäisi sekä maas-
15527: gelma. Tilastot sairastuneista ovat hyvin puutteel- samme että WHO:n pzirissä tapahtuvan
15528: lisia erityisesti kehitysmaissa. Tämän vuoksi Suo- AIDS-tutkimuksen resursseja.
15529: men olisi erityisen tärkeää tukea WHO:ta (World
15530: Health Organization) sen työssä AIDSin torjumi-
15531: seksi.
15532:
15533: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
15534:
15535: Elisabeth Rehn Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
15536: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Henrik Lax
15537:
15538:
15539:
15540:
15541: 48 2705361
15542: 378 1987 vp.
15543:
15544: Toivomusaloite n:o 335
15545:
15546:
15547:
15548:
15549: Renko ym.: Kansanterveystyön hoitohenkilöstön käyttämisestä myös
15550: kotisairaanhoitotehtäviin
15551:
15552:
15553: Eduskunnalle
15554:
15555: Vanhusten kasvava maara edellyttää kotisai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15556: raanhoitopalvelujen lisäämistä osana kansanter- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15557: veystyötä. Ainoastaan tätä kautta voidaan jarrut- sen,
15558: taa kroonikkosairaansijojen tarpeen kasvua.
15559: Kansanterveystyön hoitohenkilökuntakiintiö si- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn,
15560: sältää sekä terveyskeskussairaanhoidon että avo- jotta kansaterveystyön hoitohenkzlökunta-
15561: hoidon hoitohenkilökunnan. Avohoidon kehittä- kiintiöstä varattaisiin osa käytettävå'ksi
15562: minen riippuu suuresti käytettävissä olevista hen- kotisairaan hoitoon.
15563: kilöresursseista.
15564:
15565: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15566:
15567: Tellervo Renko Riitta Kauppinen Tytti Isohookana-Asunmaa
15568: Juhani Alaranta Kauko Heikkinen Pekka Puska
15569: 1987 vp. 379
15570:
15571: Toivomusaloite n:o 336
15572:
15573:
15574:
15575:
15576: Renko ym.: Hammashuollon kehittämisestä oikomishoitopalveluja
15577: lisäämällä
15578:
15579:
15580: Eduskunnalle
15581:
15582: Hammashuolto on laajentunut yhä suurem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15583: massa määrin kattamaan myös oikomishoidon. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15584: Erityisesti vaikeat tapaukset, joista on seurauksena
15585: muita terveydellisiä haittoja kuten purennasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
15586: johtuvat korva- ja silmäkivut sekä nivelvauriot, tionapujen laajentamiseksi niin, että kun-
15587: tulisi saada hoidetuksi jo varhaisnuoruudessa. nat voisivat ostaa yksityisiltä hammaslää-
15588: Haja-asutusalueilla ei ole erikoishammaslääkä- käreiltä alle 17-vuotiaiden hampaiden oi-
15589: reitä, jotka voisivat suorittaa oikomistyön. Lisäksi komishoitopalveluja ja että sairausvakuu-
15590: kunnat eivät kaikilta osin saa riittävää valtionavus- tus korvaisi myös ennen 1961 syntyneiden
15591: tusta oikomishoitoa varten. Kaupungeissa on tar- oikomispalvelujen suonttamisesta aiheu-
15592: jolla yksityisiä erikoishammaslääkäripalveluja. tuvat kustannukset.
15593: Yhteistyö terveyskeskusten ja yksityisten palvelu-
15594: jen kesken olisi järkevin tapa edetä oikomishoidon
15595: osalta.
15596:
15597: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
15598:
15599: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Aapo Saari
15600: Matti Väistö Pauli Saapunki Juho Sillanpää
15601: Jorma Huuhtanen Riitta Kauppinen Kauko Heikkinen
15602: Pekka Puska
15603: 380 '1987 vp.
15604:
15605: Toivomusaloite n:o 337
15606:
15607:
15608:
15609:
15610: Renko ym.: AIDS-tukikeskusten vakinaistamisesta
15611:
15612:
15613:
15614: Eduskunnalle
15615:
15616: Vuosina 1986-87 on maamme suurimpiin kau- Edellä olevan viitaten ehdotamme kunnioitta-
15617: punkeihin, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15618: Ouluun perustettu AIDS-tukikeskuksia, joiden
15619: tarkoituksena on tehostaa AIDS-näytteiden jous- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15620: tavaa saantia, harjoittaa tiedotus- ja valistustoi- AIDS-tukikeskusten vakinaistamiseksi ja
15621: mintaa ja pitää yllä potilaiden psyykkistä ja fyysis- niiden toiminnan liittämiseksi terveyskes-
15622: tä huoltoa. Toiminta kustannetaan toistaiseksi kusten toimintaan siten, että tähän myön-
15623: lääkintöhallituksen määräaikaistuella. nettäisiin tarvittava henkilökunta ja voi-
15624: Koska kyseessä on koko ihmiskuntaa uhkaava mavarat.
15625: uusimuotoinen virusvaara, tulisi kontrollitoimen-
15626: piteiden olla riittävät eri puolilla maata.
15627:
15628: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15629:
15630: Tellervo Renko Arvo Kemppainen
15631: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
15632: Pekka Puska
15633: 1987 rd. 381
15634:
15635: Hemställningsmotion nr 338
15636:
15637:
15638:
15639:
15640: Renlund m.fl.: Om utbildning av flera svenskspråkiga talterapeuter
15641:
15642:
15643: Tili Riksdagen
15644:
15645: Att kunna kommunisera med varandra är för de För att kunna hjälpa dessa barn och ungdomar
15646: flesta av oss en självklarhet. Tyvärr har vi i dag en till ett språk borde det skapas resurser för ett till-
15647: stor grupp mänskor som inte kan tala och en del räckligt antal talterapitjänster.
15648: som har stora talsvårigheter. 1 dag är det en omöjlighet att erhålla talterapi
15649: Ett barn som inte kan uttrycka sig märker att t ex i svenska Österbotten och det råder en skriande
15650: det inte blir förstått och blir ofta irriterat och agg- brist på svenskspråkiga talterapeuter i hela svenska
15651: ressivt. Barnet är i viss mån onormalt p g a sin Finland.
15652: nedsatta talförmåga och blir dessutom onormalt i Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
15653: sitt beteendemönster på grund av sin aggressivitet tecknade vördsamt att riksdagen ville hemställa
15654: och kan inte tillgodogöra sig den stimulans barnet
15655: kunde få genom sitt umgänge med andra barn. att regeringen måtte skrida tili åtgärder
15656: Vi har många olika orsaker tili talsvårigheter för att utbzlda svenskspråkiga talterapeu-
15657: bl.a olika slag av utvecklingsstörningar, hörselska- ter så att man skall kunna avhjä/pa det
15658: dor, barn med gomspalt och andra medicinska skriande behovet av talterapeuttjänster på
15659: fel, skador som uppstått i samband med hjärnfe- finlandssvensk! håll.
15660: ber m.m.
15661:
15662: Helsingfors den 10 april 1987
15663:
15664: Boris Renlund Gunnar Jansson
15665: Elisabeth Rehn Håkan Malm
15666: Henrik Lax
15667: 382 1987 vp.
15668:
15669: Toivomusaloite n:o 338 Suomennos
15670:
15671:
15672:
15673:
15674: Renlund ym.: Ruotsinkielisten puheterapeuttien lukumäärän lisää-
15675: misestä
15676:
15677:
15678: Eduskunnalle
15679:
15680: Se, että voimme keskustella toistemme kanssa, kitalakihalkio ja muita mekaanisia vikoja, aivokal-
15681: on useimmille meistä itsestäänselvyys. Valitetta- vontulehduksen aiheuttamia vaurioita jne.
15682: vasti nykyisinkin on suuri ryhmä ihmisiä, jotka ei- Tällä hetkellä on mahdotonta saada puhetera-
15683: vät osaa puhua, ja joillakin on melkoisia puhevai- piaa mm. Pohjanmaan ruotsinkielisellä alueella,
15684: keuksia. ja koko maamme ruotsinkielisellä alueella on
15685: Lapsi, joka ei pysty ilmaisemaan itseään, huo- huutava puute puheterapeuteista.
15686: maa, ettei häntä ymmärretä ja tulee usein ärty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15687: neeksi ja aggressiiviseksi. Lapsi on jossakin määrin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15688: epänormaali puutteellisen puhekykynsä vuoksi.
15689: Lisäksi hänen käyttäytymisensä muodostuu epä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15690: normaaliksi hyökkäävyytensä takia eikä hän voi ruotsinkieltsten puheterapeuttien koulut-
15691: käyttää hyväkseen muiden lasten kanssa tapahtu- tamiseksi, jotta voitatsiin poistaa suomen-
15692: van seurustelun suomia virikkeitä. ruotsalatsten puheterapeuttien virkojen
15693: Puhevaikeuksiin on useita syitä: mm. erilaiset vakava puute.
15694: kehityshäiriöt, kuulovammat, eräillä lapsilla on
15695:
15696: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
15697:
15698: Boris Renlund Gunnar Jansson
15699: Elisabeth Rehn Håkan Malm
15700: Henrik Lax
15701: 1987 vp. 383
15702:
15703: Toivomusaloite n:o 339
15704:
15705:
15706:
15707:
15708: Riihijärvi: Pinokuutiometriperusteisen mittauksen palauttamisesta
15709: puutavaramittauksiin
15710:
15711:
15712: Eduskunnalle
15713:
15714: Nykyiset puutavaramittaukset ovat vaikeasel- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimen-
15715: koisia, niitä ei voi paikalla riittävästi tarkistaa. Pi- piteisiin pinokuutiometriperusteisen mit-
15716: nokuutiometriperusteisen mittauksen saattaisi jo- tauksen palauttamiseksi.
15717: kainen paikalla tarkistaa.
15718: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15719: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15720:
15721: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15722:
15723: Heikki Riihijärvi
15724: 384 1987 vp.
15725:
15726: Toivomusaloite n:o 340
15727:
15728:
15729:
15730:
15731: T. Roos ym.: Opiskelijoiden hammashuollon järjestämisestä opis-
15732: kelupaikkakunnalla
15733:
15734:
15735: Eduskunnalle
15736:
15737: Vuoden 1986 alussa astui voimaan laki, jol- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15738: la taattiin ilmainen hammashoito alle 26-vuo- muksen,
15739: tiaille. Tässä laissa on ehto, jonka mukaan opiske-
15740: lijoiden on hoidettava hampaansa kotipaikkakun- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
15741: nallaan. opiskelzjain hammashuollon laajentami-
15742: Keskiasteen ammatilliseen koulutukseen liittyy seksi siten, että vieraspaikkakuntalaisen
15743: yleensä tiukka poissaolokontrolli, joka estää opis- opiskelijan olisi mahdollisuus saada il-
15744: kelijoita matkustamasta kotipaikkakunnalleen maista hammashoitoa myös opiskelupaik-
15745: saamaan hammashoitoa virka-aikana. kakunnallaan.
15746: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15747:
15748: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987
15749:
15750: Timo Roos Reino Paasilinna Riitta Järvisalo-Kanerva
15751: Lea Savolainen Raimo Vuoristo Jukka Roos
15752: Heikki Rinne Sinikka Mönkäre Mikko Elo
15753: Liisa Jaakonsaari Jukka Gustafsson Iiris Hacklin
15754: Pentti Lahti-Nuuttila llkka-Christian Björklund Marja-Liisa Tykkyläinen
15755: Riitta Myller Markku Pohjola
15756: 1987 vp. 385
15757:
15758: Toivomusaloite n:o 341
15759:
15760:
15761:
15762:
15763: Savela ym.: Syöpäsairauksia hoitavi en lääkärin- ja muun hoitohenki-
15764: löstön virkojen lisäämisestä
15765:
15766:
15767: Eduskunnalle
15768:
15769: Terveydenhuollon alalla maamme on yksi joh- maassamme tällä hetkellä 74. Tarve nykytasolla
15770: tavista maista maailmassa. Alalla työskentelevien tämän vaikean taudin hoitamiseksi, jossa välitön
15771: tiedollinen ja hoidon laadullinen taso ovat vertai- hoitoonpääsy on välttämätön, on kuitenkin 110
15772: lun kestäviä. Sen sijaan hoitoalan taloudelliset ja -120 lääkärinvirkaa. Tilanne on yhtä ongelmalli-
15773: osittain määrälliset henkilöresurssimme rajoittavat nen muun hoitohenkilökunnan osalta.
15774: hoitoonpääsymahdollisuuksia. Odottavien jonot Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit·
15775: eräillä aloilla muodostuvat kuukausien, jopa vuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15776: sien mittaisiksi.
15777: Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu akuuteis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen·
15778: sa, välitöntä hoitoa tarvitsevissa tapauksissa. Syö- piteisiin syöpäsairauksia haitavien lääkä-
15779: päsairaudet ovat jatkuvasti lisääntyneet maassam- n·n- ja muun hoitohenkilökunnan virko-
15780: me. Syöpäsairauksien hoidon alue tulee olemaan jen lisäämiseksi maassamme ja määrära-
15781: yksi terveydenhuoltomme painopistealueita. han .
15782: . varaamisesta tätä varten valtion tulo-
15783: Syöpäsairauksia hoitavien lääkärien virkoja on Ja menoarvtoon.
15784:
15785: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
15786:
15787: Oiva Savela Kirsti Ala-Harja
15788:
15789:
15790:
15791:
15792: 49 2705361
15793: 386 1987 vp.
15794:
15795: Toivomusaloite n:o 342
15796:
15797:
15798:
15799:
15800: Savela: Lisäyksestä valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon rinta-
15801: maveteraanien kuntoutustoimintaan
15802:
15803:
15804: Eduskunnalle
15805:
15806: Hallitus ei ole lisätessään rintamaveteraanien sekä henkisen että fyysisen kuntoutuksen tarve iän
15807: kuntoutustoiminnan määrärahoja vuoden 1987 myötä kasvaa.
15808: tulo- ja menoarviossa voinut tehdä sitä siinä laa- Tällaisen toiminnan rahoittaminen olisi saatava
15809: juudessa, kuin veteraaniasiain neuvottelukunta nopeasti käyntiin ja toiminta sijoitettava mm. si-
15810: on esittänyt. Tämän vuoksi lisätarve on edelleen- säoppilaitoksiin ajankohtina, jolloin oppilaitokset
15811: kin olemassa. eivät ole varsinaisessa toiminnassa.
15812: Monet veteraanit osallistuvat mielellään tilai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15813: suuksiin, joita voidaan pitää henkisenä huoltona, taen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15814: kuntoutuksena, missä painopistettä on perintei-
15815: sen fyysisen puolen ohella siirretty henkiselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15816: alueelle. Tällaiset tilaisuudet voidaan pitää tilois- 5 000 000 markan lisiimiiiiriirahan ottami-
15817: sa, joita ei ole alunperin suunniteltu kuntoutuk- seksi valtion vuoden 1987 tulo- ja menoar-
15818: seen. Kun saadaan lisää tilaa, voidaan tulijoita ot- vioon valtionapuna rintamaveteraanien
15819: taa enemmän ja ennen kaikkea järjestää kuntou- kuntoutustoimintaan.
15820: tusta lähempänä veteraanien kotipaikkoja. Lisäksi
15821:
15822: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
15823:
15824: Oiva Savela
15825: 1987 vp. 387
15826:
15827: Toivomusaloite n:o 343
15828:
15829:
15830:
15831:
15832: Savolainen ym.: Terveydenhuoltohenkilökunnan määrän turvaami-
15833: sesta
15834:
15835:
15836: Eduskunnalle
15837:
15838: Yksi maamme terveydenhuollon keskeisimmis- asiakkaille, koska saattaa olla hoitolaitoksia, joi-
15839: tä ongelmista on koulutetun henkilökunnan vä- den kuntoutusviroista ainuttakaan ei ole saatu
15840: hyys. Viisivuotissuunnitelmiin varatuilla virka- täytetyksi.
15841: määrillä voidaan terveydenhuollon tarpeisiin vas- Nykyinen, varsin hyväksi osoittautunut tervey-
15842: tata tyydyttävästi, mutta käytännössä virat jäävät denhuoltojärjestelmämme murenee sisältäpäin
15843: täyttämättä, koska koulutetusta henkilökunnasta koulutetun henkilökunnan vähyyden vuoksi, ellei
15844: on suuri puute. Toisaalta sairaalalaitoksissa työs- terveydenhuoltoalan koulutuspaikkoja tuntuvasti
15845: kentelee olemassa olevien virkojen hoitajina hen- lisätä.
15846: kilökuntaa, jolla ei ole asianmukaista koulutusta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
15847: Kolmanneksi kipeäksi epäkohdaksi on muodostu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15848: nut se, että sairaansijoja joudutaan sulkemaan lo-
15849: makuukausina, kun henkilökunnan sijaisuuksia ei että hallitus selvittää kiireellisesti ter-
15850: pystytä järjestämään. veydenhuoltohenkilökunnan määrällisen
15851: Aivan erityinen ongelma-alue on fysiatrisen vajauksen ja ryhtyy toimenpiteiszi'n koulu-
15852: kuntoutuksen alue, jolla kunnat ja kuntainliitot tuspaikkojen lisäämiseksi.
15853: eivät pysty tarjoamaan muuta kuin ostopalveluja
15854:
15855: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15856:
15857: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Liisa Jaakonsaari
15858: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos
15859: Heikki Rinne
15860: 388 1987 vp.
15861:
15862: Toivomusaloite n:o 344
15863:
15864:
15865:
15866:
15867: Savolainen ym.: Määrärahasta alle 17 -vuotiaan lapsen hoitopäivä- ja
15868: poliklinikkakäyntimaksujen poistamiseksi
15869:
15870:
15871: Eduskunnalle
15872:
15873: Lasten toimeentuloturvaetuudet ovat alhaisem- aluesairaaloiden poliklinikkakäynnit, joita arvioi-
15874: mat kuin millään muulla ikäryhmällä. Perusetuu- daan olevan yhteensä noin 300 000 vuosittain.
15875: tena maksettavat lapsilisät ovat päivää kohti las- Raha-asia-aloitteeseen n:o 534/1985 vp. anne-
15876: kettuna alle 10 markkaa. tussa vastauksessa todetaan, että lapsilta perittä-
15877: Ottaen huomioon lasten terveyden- ja sairaan- vien hoitopäivä- ja poliklinikkamaksujen poista-
15878: hoidon merkityksen lapsille itselleen, perheille ja misen vaikutuksia selvitellään erikseen sosiaali- ja
15879: koko yhteiskunnalle, tulisi lasten terveyskeskuk- terveysministeriössä.
15880: sissa tapahtuvan hoidon sekä erikoissairaanhoito- Edellä esitetryyn viitaten ehdotamme eduskun-
15881: laitoksissa tapahtuvan hoidon ja poliklinikkakäyn- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15882: tien olla maksuttomia.
15883: Maksullisista vuodeosastopalveluista lapset että hallitus kiirehtisi sosiaali- ja ter-
15884: käyttävät keskussairaaloissa noin 360 000 hoito- veysministeriössä tapahtuvaa selvt"tystyötii,
15885: päivää, alue- ja paikallissairaaloissa noin 660 000 jotta vuoden 1988 budjettiin voitaisiin va-
15886: hoitopäivää, terveyskeskusten vuodeosastoilla rata määräraha alle 17 -vuotiaan lapsen
15887: noin 30 000 hoitopäivää sekä psykiatrisissa sairaa- hoitopäivä-ja poliklinikkamaksujen pois-
15888: loissa noin 10 000 hoitopäivää vuodessa. Avopal- tamiseksi.
15889: veluista ovat lapsille maksullisia vain keskus- ja
15890:
15891: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15892:
15893: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Liisa Jaakonsaari
15894: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos
15895: Heikki Rinne
15896: 1987 vp. 389
15897:
15898: Toivomusaloite n:o 345
15899:
15900:
15901:
15902:
15903: Savolainen ym.: Sairaankuljetustoiminnan nykytilanteen ja muutos-
15904: tarpeiden selvittämisestä
15905:
15906:
15907: Eduskunnalle
15908:
15909: Kansanterveyslailla sairaankuljetuksesta tuli sairauskohtauksissa erittäin tärkeä vaihe hoidon
15910: kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnan tai kun- kannalta. Siksi on välttämätöntä, että sairaankul-
15911: tainliiton on kansanterveysasetuksen 6 §:n 1 mo- jetus järjestetään kiinteämmin osaksi terveyden-
15912: mentin (246/75) mukaan mahdollista järjestää huolto-organisaatiota.
15913: sairaankuljetusajoneuvolla suoritettava sairaan- Keskiasteen opintouudistus tuo muutoksia sai-
15914: kuljetus terveyskeskuksen omana toimintana tai raankuljettajien koulutukseen. Sen ohella on huo-
15915: muun kunnallisen viranomaisen alaisena toimin- lehdittava nykyisen henkilökunnan täydennys-
15916: tana tai uskoa toiminta kokonaan tai osittain yh- koulutuksesta, jotta koulutuksen kirjavuutta voi-
15917: teiselle taikka yksityiselle ammatinharjoittajalle, taisiin poistaa ja nykyisen sairaankuljetushenkilö-
15918: jolla on siihen asianmukainen lupa. kunnan toimintavalmiutta parantaa.
15919: Sairaankuljetuksesta on muodostunut osa-alue, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
15920: joka ei ole kehittynyt muun sairaanhoidon laatu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15921: vaatimusten mukaisesti. Koulutus on kirjavaa, ka-
15922: luston kunnon valvonta puutteellista ja hallinnol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
15923: lisesti toiminta on jakautunutta, kuuluuhan mm. raankul.fetustoiminnan nykytilanteen .Ja
15924: palolaitos sisäasiainministeriön alaisuuteen. muutostarpeiden selvittämiseksi.
15925: Sairaankuljetus on onnettomuustapauksissa ja
15926:
15927: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15928:
15929: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Liisa Jaakonsaati
15930: Matti Vähänäkki Jukka Roos Raimo Vuoristo
15931: Heikki Rinne
15932: 390 1987 vp.
15933:
15934: Toivomusaloite n:o 346
15935:
15936:
15937:
15938:
15939: Seppänen: HIV-infektion saattamisesta yleisvaarallisiin tauteihin
15940: luettavaksi
15941:
15942:
15943: Eduskunnalle
15944:
15945: Tartuntatautilain ja sen nojalla annetun tartun- Jlttama .' tartuntalähteen. On myös tarpeellista
15946: tatautiasetuksen (786/86) mukaan HIV-infektio, luoda s;;" ~tioita epidemian vastaisen taistelun on-
15947: joka saattaa aiheuttaa ns. immuunikatotaudin eli nistumisen puolesta vastuuttomasti käyttäytyvien
15948: AIDSin, on ns. ilmoitettava mutta ei ns. yleisvaa- ihmisten toimintaa vastaan.
15949: rallinen tauti. Sen johdosta ehdotan eduskunnan hyväksyttä-
15950: Koska kuitenkin kysymyksessä on tauti, joka väksi toivomuksen,
15951: mitä suurimmassa määrin on yleisvaarallinen ja
15952: joka saattaa levitä epidemian luonteisesti koko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin la-
15953: maahan ja myös väestön valtaenemmistöön, on kien ja asetusten muuttamiseksi niin, että
15954: tarpeellista, että lääkintäviranomaiset pystyvät HIV-infektio luettaisiin yleisvaaralliseksi
15955: seuraamaan taudin levinneisyyttä ja kykenevät jäl- taudiksi.
15956:
15957: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
15958:
15959: Esko Seppänen
15960: 1987 vp. 391
15961:
15962: Toivomusaloite n:o 347
15963:
15964:
15965:
15966:
15967: Skinnari ym.: Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäreiden virko-
15968: jen lisäämisestä
15969:
15970:
15971: Eduskunnalle
15972:
15973: Syöpäsairauksien lisääntyminen väestön ikään- verrata keskenään. Norjassa on sisätautien ja ki-
15974: tymisen myötä on yleisesti tunnettu tosiasia. Kun rurgian erikoisalan virkoja suhteellisesti yhtä pal-
15975: vuonna 1970 todettiin runsaat 11 000 ja vuonna jon kuin Suomessa. Norjassa äsken käytetyn ar-
15976: 1980 14 450 uutta syöpätapausta, on vuodelle viointiperusteen mukaan Suomen oloissa tarvittai-
15977: 2000 ennustettu uusien syöpien määrä jo 20 180. siin ainakin 133 syöpätautien ja sädehoidon eri-
15978: Syöpien lisääntymisessä kiinnittyy huomio myös koislääkärin virkaa. Suomalaisten asiantuntijoi-
15979: siihen, että nopeasti lisääntyviä ovat sellaiset syö- den mukaan minimitarve olisi nyt 110 virkaa.
15980: pärnuodot, joiden hoidossa tarvitaan runsaasti Syöpäpotilailla on runsaasti sairauden toteami-
15981: syöpätautien ja sädehoidon erikoisalan asiantun- seen liittyviä erityisongelmia. Hyvänä elämänhal-
15982: temusta (esimerkiksi eturauhaskasvaimet ja rinta- lintakeinona on tietoisuus siitä, että maamme kai-
15983: syöpä). kissa osissa on tarjolla korkeatasoinen ja turvalli-
15984: Hoidon kuormittavuuden ja potilaiden määrän nen hoito. Asiantuntevaa tukea tarvitaan myös sil-
15985: lisääntyminen ei ole näkynyt syöpätautien ja säde- loin, kun hoito ei hyvistä yrityksistä ja hoito-
15986: hoidon virkojen lisääntymisenä. Tilanne on niissä ohjeiden huolellisesta seuraamisesta huolimatta
15987: pysynyt oleellisesti samana vuosikymmenien ajan. johda paranemiseen.
15988: Suomessa on tällä hetkellä 74 alan lääkärinvirkaa, Edellä esittärnämme seikat puoltavat mieles-
15989: mikä merkitsee, että kutakin alan erikoislääkäriä tämme syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkä-
15990: kohden todetaan jo yli 200 uutta syöpää vuosit- rinvirkojen nopeaa lisäämistä.
15991: tain. Suuri osa näistä potilaista tarvitsee monipuo- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15992: lista yhdistelmähoitoa. Erikoisalan lääkäreitä tar- muksen,
15993: vitaan lisäksi ohjaamaan syövänhoitoa niissä sai-
15994: raaloissa, joissa ei ole yhtään alan lääkärinvirkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
15995: Syöpätautien ja sädehoidon alan erityisruntemuk- syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkärin
15996: sen turvaaminen myös uusiutunutta syöpää sairas- virkojen lisäämiseksi vähintään kymme-
15997: taville on oikeudenmukaista ja tärkeää jatkohoito- nellä viralta vuosittain kuluvalla viisivuo-
15998: jen parantuneen tuloksellisuuden vuoksi. tiskaudella ja siitä eteenpäin potilaiden
15999: Pohjoismaiden välillä on vain pieniä eroja hoi- määrän lisääntymisen suhteessa.
16000: tokäytännössä, joten maiden virkamääriä voinee
16001:
16002: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16003:
16004: Jouko Skinnari Kari Rajamäki
16005: Reijo Lindroos Tuulikki Hämäläinen
16006: 392 1987 vp.
16007:
16008: Toivomusaloite n:o 348
16009:
16010:
16011:
16012:
16013: Skinnari ym.: Syöpäsairaiden hoidon tehostamisesta Päijät-Hämeen
16014: keskussairaalapiirin alueella
16015:
16016:
16017: Eduskunnalle
16018:
16019: Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä li- Suuri osa syöpäpotilaan hoitoa on kuitenkin
16020: sääntyy syöpäsairauksien vuosittainen lukumäärä. sellaista, jonka voi suorittaa omassa keskussairaa-
16021: Vuonna 1970 todettiin runsaat 11 000 tapausta ja lassa tai omassa terveyskeskuksessa, kun vain tar-
16022: vuonna 1980 yli 14 000 uutta tapausta. Vuodelle peellinen jatkokoulutus ja tieto potilaan hoidosta
16023: 2000 on ennustettu todettavan lähes 21 000 uutta sekä jatkohoito-ohjeet on selvitetty laitoksissa toi-
16024: syöpätapausta. miville.
16025: Tällä hetkellä lasketaan jokaista syöpätautien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
16026: erikoislääkärin virkaa kohden olevan 200 syöpäpo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16027: tilasta, joista jokainen tarvitsee yksilöllisesti suun-
16028: nitellun hoidon. Syövän erikoishoito ja lääkärit että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
16029: ovat keskittyneet yliopistollisiin keskussairaaloi- Pät/ät-Hämeen keskussairaalapiirin alueen
16030: hin, potilaat sitä vastoin eivät. ottamiseksi syöpäpotilaiden kokonaisval-
16031: Päijät-Hämeen alueen erikoishoitoa tarvitsevat taisen hoidon, neuvonnan ja sopeutumis-
16032: syöpäpotilaat hoidetaan tällä hetkellä Helsingin valmennuksen kokeilualueeksi, jossa kar-
16033: yliopistollisessa keskussairaalassa. toitettaisti"n potilaiden tarpeet, terveyden-
16034: Kun potilas lähtee hoitoa saamaan Helsinkiin, huollon resurssit, ajankäytön mahdolli-
16035: joutuu hän sekä myös perhe monenlaisten järjes- suudet, tiedon kulku sekä yhteistyömah-
16036: telyjen kanssa kamppailemaan ja kustannuksetkin dollisuudet vapaaehtoisorganisaatioiden
16037: lisääntyvät sitä mukaa, kuin matka hoitopaikka- kanssa sekä pyrittäisiin kehittelemään yh-
16038: kunnalle kasvaa. teistyötä näiden vä!tllä.
16039:
16040: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16041:
16042: Jouko Skinnari Ulla Puolanne
16043: 1987 vp. 393
16044:
16045: Toivomusaloite n:o 349
16046:
16047:
16048:
16049:
16050: Säilynoja ym.: Avoterveydenhuollon kehittämisen edellytysten pa-
16051: rantamisesta
16052:
16053:
16054: Eduskunnalle
16055:
16056: Pitkäaikaissairaiden, vanhusten ja vammaisten Kunnallinen kotihoidontukijärjestelmä ei toimi
16057: osalta ollaan tavoittelemassa huolto- ja hoitomuo- monestakaan syystä. Eräässä esimerkkitapauksessa
16058: toja jotka ennalta ehkäisevät joutumasta pysyväi- tuki oli 800 mk/kk ja vero 400 mk/kk. Potilaalta
16059: sesti laitoshoitoon. perittiin loput rahat kunnalle takaisin.
16060: Virkojen vähyys estää kotisairaanhoito- ja koti- Kelan myöntämä tukilisä ei vastaa yhtä hoito-
16061: aputoimintojen kehittämistä kunnallisella sekto- päivää laitoksessa. Hoitolisä on melkein yhtä ole-
16062: rilla tarvetta vastaavalle tasolle. maton ja sen saanti on melkein mahdottomuus
16063: Lisäksi apua tarvitseva joutuu yhä useammin potilaalle, joka vielä vaivoineosa voisi olla kotona.
16064: elämäntilanteeseen, jossa omaiset ovat kaukana. Tuki- ja hoitolisäjärjestelmä pitää saada niin
16065: Mm. elinkeinorakenteen muutokset, kasvava työt- toimivaksi, että siitä muodostuu todellinen vaih-
16066: tömyys ja sen seurauksena muuttopakko jättävät toehto laitoshoidolle.
16067: jälkeensä yksinäisiä, avuttomia ihmisiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16068: Voimien heiketessä ja sairaudenkin yllättäessä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16069: suuri osa ihmisistä haluaisi asua kotona. Yhteis-
16070: kunnan tukijärjestelmät eivät turvaa taloudellisia että hallitus ryhtyisi kzireesti valmistele-
16071: mahdollisuuksia esim. sellaisessa tilanteessa, että maan apu- ja hoitolisäjärjestelmää sellai-
16072: joku omaisista jäisi hoitamaan vanhuksiaan tai seksi, että se vastaa huolto-, hoito- ja elin-
16073: vammautunutta, joka usein on pitkäaikaissairas. kustannuksia ko. perheen kohdalla.
16074:
16075: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16076:
16077: Vappu Säilynoja Heli Astala Raila Aho
16078: Asko Apukka Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto
16079: Juhani Vähäkangas Claes Andersson
16080:
16081:
16082:
16083:
16084: 50 2705361
16085: 394 1987 vp.
16086:
16087: Toivomusaloite n:o 350
16088:
16089:
16090:
16091:
16092: Taina ym.: Selvityksen tekemisestä terveyskeskusten vastaanottoaiko-
16093: jen käyttämisestä
16094:
16095:
16096: Eduskunnalle
16097:
16098: Terveyskeskuksissa aiheuttavat varatut, mutta Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
16099: käyttämättä jätetyt vastaanottoajat resurssien huk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16100: kakäyttöä. On arvioitu, että mm. hammashuol-
16101: lossa käyttämättä jätetyt vastaanottoajat merkitsi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
16102: sivät koko maassa vuositasolla noin 54 miljoonan vityksen tekemiseksi siitä, miten paljon
16103: markan menetystä. Selvitystä lääkärien, laborato- terveyskeskusten vastaanottoaikoja jää
16104: riopalvelujen tai fysikaalisen hoidon tilanteesta ei käyttämättä ja miten peruuttamattomien
16105: ole tehty, mutta voidaan olettaa, että myös niissä vastaanottoaikojen aiheuttama resurssien
16106: on hukkakäyttöä. Ongelman ratkaisemiseksi on hukkakäyttö terveyskeskuksissa voidaan
16107: esitetty mm. sakkomaksun määräämistä terveys- poistaa.
16108: keskusten asiakkaille.
16109:
16110: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16111:
16112: Anneli Taina Helena Pesola Kimmo Sasi
16113: Matti Hokkanen Ritva Laurila Sakari Valli
16114: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
16115: Jouni J. Särkijärvi Kirsti Ala-Harja Kari Häkämies
16116: Riitta Jouppila
16117: 1987 vp. 395
16118:
16119: Toivomusaloite n:o 351
16120:
16121:
16122:
16123:
16124: Taina ym.: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoi-
16125: dontukijärjestelmän kehittämisestä
16126:
16127:
16128: Eduskunnalle
16129:
16130: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden järjestelmää selkiyttää ja yhdenmukaistaa. Samal-
16131: kotihoidontukijärjestelmä asettaa nykyisellään la olisi selvitettävä mahdollisuudet liittää koti-
16132: tuen hakijat eriarvoiseen asemaan mm. kotikun- hoidontukijärjestelmä osaksi hoitolisä-, hoitotuki-
16133: nasta riippuen. Kuntien talousarvioissa on tarkoi- ja sairaanhoito- ja kuntoutusavustusjärjestelmiä
16134: tukseen varattu määräraha vaihteleva, kuukausit- päällekkäisten tukimuotojen poistamiseksi.
16135: tain maksettavan tuen määrä vaihtelee ja perus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
16136: teet, joilla rukea maksetaan, ovat kunnissa erilai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16137: set. Kotihoidontuesta perittävä kotipalvelumaksu
16138: ja tuen veronalaisuus mitätöivät joissakin tapauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16139: sissa tuen merkityksen. vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-
16140: Tällä hetkellä ovat lähes kaikki kotihoidontuen raiden kotihoidontukijärjestelmän kehit-
16141: saajat myös kansaneläkelaitoksen suorittamien tämiseksi ja tehostamiseksi niin, että tuki
16142: hoitolisä- ja hoitotukijärjestelmien piirissä. Lisäksi antaa todellisen vaihtoehdon Iaitoshoidai-
16143: on sairaan lapsen vanhemmilla mahdollisuus saa- Ie ja että tuen hakijat ovat samanarvoisessa
16144: da sairaanhoito- ja kuntoutusavustusta. asemassa hoidettavan iästä, asuinpaikasta
16145: Jotta vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai- ja varallisuudesta nippumatta, jolloin sa-
16146: raiden kotihoidontukea hakevat olisivat samanar- malla olisi selvitettävä mahdollisuudet
16147: voisessa asemassa hoidettavan iästä, asuinpaikasta lzittää tukijärjestelmä Kansaneläkelaitok-
16148: ja varallisuudesta riippumatta ja jotta tuki antaisi sen hoito/isä-, hoitotuki-ja hoitoavustus-
16149: todellisen vaihtoehdon laitoshoidolle, tulisi tuki- järjestelmiin.
16150:
16151: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16152:
16153: Anneli Taina Helena Pesola Kimmo Sasi
16154: Matti Hokkanen Ritva Laurila Sakari Valli
16155: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
16156: Jouni J. Särkijärvi Kirsti Ala-Harja Kari Häkämies
16157: Riitta Jouppila
16158: 396 1987 vp.
16159:
16160: Toivomusaloite n:o 352
16161:
16162:
16163:
16164:
16165: Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon kehittämisestä
16166:
16167:
16168:
16169: Eduskunnalle
16170:
16171: Kotisairaanhoidon kehittämisellä on suuri mer- raanhoitoon läheisesti liittyvät kotiavustajien va-
16172: kitys mm. pyrittäessä turvaamaan määrältään kas- kanssit. Lisääntyvässä määrin tulisi kiinnittää huo-
16173: vavalle vanhusväestölle mahdollisuus kotona asu- miota myös kuntohoitajien ja toimintaterapeut-
16174: miseen laitoshoidon sijasta. Tämäntyyppisten tien saamiseen.
16175: avopalvelujen lisääminen on myös pitkällä täh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16176: täyksellä valtiontaloudellisesti edullinen vaihtoeh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16177: to.
16178: Kotisairaanhoitoa järjestettäessä tulee kiinnit- että hallitus muuttaisi terveyden- ja sai-
16179: tää erityistä huomiota henkilöstöresurssien turvaa- raanhoidon valtakunnallisia suunnitelmia
16180: miseen ja kotisairaanhoidon laadulliseen kehittä- siten, että niissä määriteltäisiin kotisai-
16181: miseen. Ennen kaikkea olisi taattava riittävä mää- raanhoidon tarve sekä varattaisiin mahdol-
16182: rä virkoja kotisairaanhoidon tarpeisiin. Kyseeseen lisuus kotisairaanhoidon voimavarojen
16183: tulevat tällöin sairaanhoitajien virat sekä kotisai- tuntuvatie lisäykselle.
16184:
16185: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16186:
16187: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
16188: Tuula Paavilainen Matti Väistö Pekka Puska
16189: Esko Jokiniemi
16190: 1987 vp. 397
16191:
16192: Toivomusaloite n:o 353
16193:
16194:
16195:
16196:
16197: Törnqvist ym.: Kuntoutuslaitoksen rakentamisesta Kolille
16198:
16199:
16200:
16201: Eduskunnalle
16202:
16203: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen aloitteesta tustarpeen tyydyttäminen. Lisäksi jo suunnittelus-
16204: alettiin vuonna 1980 suunnitella kuntoutuslaitok- sa on otettu huomioon mahdollisuus palvella
16205: sen perustamista Kolille. Aloitteen perustana on muun toiminnan ohella erityisryhmiä (esimerkiksi
16206: toisaalta se, että Pohjois-Karjalan läänin alueella liikuntavammaisia sekä itsemaksavia asiakkaita).
16207: on vain yksi noin 30-paikkainen kuntoutuslaitos, Kolin kuntoutuslaitoshankkeen laajat perustelut
16208: joka ei pysty täyttämään läänin kuntoutustarvetta. yhdistys on kiteyttänyt seuraaviin viiteen kohtaan:
16209: Toisaalta Kolin alue on tunnettu ja valtakunnalli- 1) Pohjois-Karjalan läänissä ei ole riittävästi kun-
16210: sesti merkittävä matkailukohde, jonka hotelleissa toutuskapasiteettia (esimerkiksi Kansaneläkelai-
16211: (hotelli Koli ja Loma-Koli), jotka nykyisin ovat toksen vuonna 1982 maksamasta 434 läänin asuk-
16212: vuokratut Suomen Matkailuliitto ry:lle, on huo- kaan kuntoutustapahtumasta vain noin 60 voitiin
16213: mattavaa majoitusreserviä. Näistä lähtökohdista hoitaa läänin alueella). 2) Kolin kuntoutuslaitok-
16214: on syntynyt ajatus perustaa kuntoutuslaitos, joka sessa pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa
16215: käyttäisi hyväkseen Kolin alueen majoitus- ja ra- majoitus- ja ravitsemuskapasiteettia. 3) Kolin
16216: vintolakapasiteettia, jolloin alueelle on mahdollis- kuntoutuslaitoksen suunnittelussa on muun
16217: ta suhteellisin pienin kustannuksin toteuttaa eri- muassa liikuntavammaiset huomioitu erillisryh-
16218: tyisesti maakunnan ja mahdollisesti laajempiakio mänä (majoitustilat, liikkuminen jne.). 4) Kolilla
16219: tarpeita palveleva kuntoutuskeskus. Hanketta on erinomaiset mahdollisuudet saada itsemaksa-
16220: suunnitteli alkuvaiheessa maaherra Esa Timosen viaasiakkaita (esimerkiksi liikuntalomat). 5) Ko-
16221: 21.4.1980 perustama työryhmä. Hankkeen eteen- lin kuntoutuslaitoshankkeen suunnittelu tapah-
16222: päin viemiseksi perustettiin 29.9.1980 Pohjois- tuu kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Karjalan läänin
16223: Karjalan kunnon ja terveyden edistämisyhdistys sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Yhteistyötä on
16224: ry., jonka perostavia jäseniä ovat Lieksan kaupun- myös Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa.
16225: ki, Suomen Matkailuliitto ry. ja Karjalan Matkailu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16226: Oy. Pohjois-Karjalan kunnon ja terveyden edistä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16227: misyhdistys on hakenut Raha-automaattiyhdistyk-
16228: sen avustusta jo useana vuonna, mutta tähänasti- että hallitus ryhtyisipikaistin toimenpi-
16229: set hakemukset eivät ole johtaneet myönteiseen teisiin Kolin kuntoutuslaitoksen suunnit-
16230: tulokseen. telun toteuttamiseksi ja rakennustöiden
16231: Kolin kuntoutuslaitoshankkeen perusajatukse- aloittamiseksi.
16232: na on ollut alueellisen, Pohjois-Karjalan kuntou-
16233:
16234: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
16235:
16236: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
16237: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi
16238: 398 1987 vp.
16239:
16240: Toivomusaloite n:o 354
16241:
16242:
16243:
16244:
16245: Törnqvist ym.: Valtion omistamien maa-alueiden käyttämisestä met-
16246: sästysmatkailuun
16247:
16248:
16249: Eduskunnalle
16250:
16251: Maamme riistakanta antrust JO nykyisellään 300 000 hehtaaria läänin pinta-alasta. Metsästys-
16252: mahdollisuuden varsin suurimuotoiseen metsäs- matkailun järjestäminen ja kehittäminen ilman
16253: tysmatkailuun. Tehostetulla riistanhoidolla tätä valtion omistamien maa-alueitten käyttömahdol-
16254: mahdollisuutta voitaisiin ylläpitää ja parantaa riis- lisuutta on näissä olosuhteissa vaikeaa.
16255: takannan säilymistä vaarantamatta. Näin ei kui- Metsästysmatkailun tavoitteena on luoda sisäl-
16256: tenkaan ole tapahtunut, vaan ulkomaisten met- löltään monipuolisia, kotimaan ja ulkomaiden
16257: sästäjien määrä on rajoittunut ehkä noin 1 000 markkinointiin soveltuvia metsästyspakettimatko-
16258: henkilöön vuodessa. Eräissä Keski-Euroopan ja, jotka monipuolistavat alueen matkailuaktivi-
16259: maissa on päästy yli satakertaisiin lukuihin. Mat- teetteja sekä nostavat matkailusesongin ulkopuo-
16260: kailun edistämiskeskus on arvioinut, että keskieu- liselle kaudelle majoituskapasiteetin käyttöastet-
16261: rooppalainen metsästysmatkailija käyttää viikon ta. Samanaikaisesti alueella aloitettaisiin tehostet-
16262: Suomen-matkaansa rahaa noin 10 000 markkaa. tu riistanhoitotyö. Metsästysmatkailusta ja tehos-
16263: Metsästysmatkailun kehittäminen voisi näin ollen tetusta riistanhoidosta on mahdollisuus kehittää
16264: lisätä merkittävästi eri maakuntien matkailutulo- taloudellista tulosta tuottavaa ja työpaikkoja luo-
16265: ja. Asetuksessa metsästyksestä ja riistanhoidon jär- vaa toimintaa kenenkään etuja loukkaamatta.
16266: jestämisestä valtion omistamilla alueilla (9 .11. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16267: 1962/ 566) on säädetty metsästyslupien myöntä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16268: mislupien perusteet metsähallinnon hallinnassa
16269: oleville alueille. Tätä asetusta on tulkittu siten, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin es-
16270: ettei metsästysmatkailun harjoittaminen valtion teiden poistamiseksi valtion omistamien
16271: omistamilla maa-alueilla olisi mahdollista. maa-alueiden luovuttamisesta metsästys-
16272: Pohjois-Karjalassa on valtion omistuksessa noin matkailun käyttöön.
16273:
16274: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16275:
16276: Kerttu Törnqvist Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
16277: Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson llkka Joenpalo
16278: 1987 vp. 399
16279:
16280: Toivomusaloite n:o 355
16281:
16282:
16283:
16284:
16285: Varpasuo: Oluen piilomainonnan lopettamisesta
16286:
16287:
16288:
16289: Eduskunnalle
16290:
16291: Alkoholiolomme ovat jatkuvasti vapautuneet. nan voimakas lisääminen, jonka myyntiluvut pie-
16292: Anniskeluaikoja on pidennetty, anniskeluoikeuk- nenevät jatkuvasti.
16293: sia myönnetään helpohkosti ja alkoholia saa myy- Olut on tyypillisesti nuorten ja paljon alkoholia
16294: dä velaksikin. Alkoholin kulutus onkin jatkuvassa suosivien juoma. Jos halutaan vähentää erityisesti
16295: kasvussa (vuonna 1968 6,9 1 100-prosenttista näiden ryhmien alkoholinkäyttöä, ei tulisi yllyttää
16296: alkoholia/asukas). Vahvan oluen ja keskioluen siihen mainonnan keinoin.
16297: myyntiluvut ovat olleet jatkuvassa nousussa, kun Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16298: taas ykkösoluen myyntiluvut ovat vähentyneet jat- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16299: kuvasti lisääntyneestä mainonnasta huolimatta.
16300: Ykkösoluen mainonta on luonnollisesti vahvan että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin 1
16301: oluen ja keskioluen piilomainontaa. Eihän muu- oluen mainonnan kieltämiseksi pizlomai-
16302: ten ole perusteltavissa sellaisen tuotteen mainon- nontana.
16303:
16304: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1987
16305:
16306: Päivi Varpasuo
16307: 400 1987 vp.
16308:
16309: Toivomusaloite n:o 356
16310:
16311:
16312:
16313:
16314: Vastamäki ym.: Syöpäpotilaiden tutkimuksen ja hoidon tehostami-
16315: sesta
16316:
16317:
16318: Eduskunnalle
16319:
16320: Suomessa on ollut varsin kattava syöpärekisteri mustyön tekemiseen ei voimavaroja liikene. Kui-
16321: jo 35 vuoden ajan. Näin ollen syövän esiintymisen tenkin hoidon kehittyminen vaatii jatkuvasti
16322: seuraaminen ja hoidon seuraaminen on onnistu- myös hoidon tarkkailua ja tutkimustyötä. Koska
16323: nut Suomessa erittäin hyvin. Syöpärekisterin poh- joka neljäs suomalainen tulee jossain elämänsä
16324: jalta on vuosittain laadittu syövän esiintymisen- vaiheessa sairastumaan syöpätautiin, on tämä
16325: nusteet, jotka ovat viime vuosien aikana osoittau- koko kansaa koskettava ongelma.
16326: tuneet olevan jopa alakanttiin arvioituja. Keski- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16327: iän kohottua ja vanhusväestön näin ollen lisään- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16328: tyessä myös syövän esiintyminen selvästi lisääntyy. sen,
16329: Tämänhetkisillä syövänhoitoresursseilla ei pystytä
16330: hoitamaan enää 90-luvulle siirryttäessä syöpäpoti- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16331: laita ilman, etteikö syntyisi jonoa. Vaikean hen- menpiteisiin, joilla taataan syövän tutki-
16332: keä uhkaavan sairauden kanssa ei jonoja saa muo- mukseen ja hoitoon tarvittavat palvelut
16333: dostua. Nykyisen tilanteen vallitessa pystytään koko maata kattavasti ensi vuosikymme-
16334: juuri ja juuri hoitamaan syöpäpotilaat, mutta tä- nelle siirryttäessä.
16335: hän yhteyteen kuuluvan välttämättömän tutki-
16336:
16337: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16338:
16339: Ritva Vastamäki Tuula Linnainmaa Pirjo-Riitta Antvuori
16340: Iiro Viinanen Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo
16341: 1987 vp. 401
16342:
16343: Toivomusaloite n:o 357
16344:
16345:
16346:
16347:
16348: Vastamäki ym.: Sairaaloiden leikkausjonojen purkamisesta
16349:
16350:
16351:
16352: Eduskunnalle
16353:
16354: Erikoissairaanhoidossa on viimeisen vuoden ai- della huolehtimaan leikkausjonojen kasvun estä-
16355: kana tehty päätös avosydänkirurgian voimakkaas- misestä ja jonojen purkamisesta, tarvitaan riittävä
16356: ta kehittämisestä maassamme niin, että viiden määrä anestesiologista sekä kirurgista henkilökun-
16357: vuoden sisään pystytään hoitamaan 1 500 avosy- taa.
16358: dänkirurgista operaatiota enemmän kuin nyt eli Operatiivinen toiminta vaatii myös riittävän
16359: 2 500 leikkausta. päivystysvalmiuden takaamisen.
16360: Koska avosydänkirurgiset operaatiot vaativat Lääkintöhallitus on ratkaisuissaan kiintiöinyt
16361: vaikeat ennaltatutkimukset, sekä pitkän leikkaus- mielestämme liian pieniksi sekä anestesiologian
16362: ajan että vähintään 10-12 työntekijää ja jatko- että leikkaussalihenkilökunnan ja kirurgisen hen-
16363: hoitona kahden vuorokauden tehohoitojakson, kilökunnan tarpeen.
16364: tulee avosydänkirurgisten leikkausten lisääminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16365: vaikuttamaan erityisesti muiden leikkauspotilai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16366: den jonojen kasvuun, mikäli tähän ei riittävän sen,
16367: ajoissa puututa.
16368: Paine tulee kohdistumaan maaseutukeskussai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
16369: raaloihin, aluesairaaloihin ja erikoislääkärijobtoi- piteisiin operatiivista toimintaa harjoitta-
16370: siin paikallissairaaloihin, joihin kohdistetaan yhä vien sairaaloiden henkzföstön lisäämiseksi
16371: enenevässä määrin ortopedisten, traumatologisten nzin, että jo syntyneet leikkausjonot pys-
16372: ja mahasuolikanavan leikkausten sekä laskimosai- tyttäiszin purkamaan ja estämään uusien
16373: rauksien ja tyräsairauksien leikkausten paine. Jot- jonojen kasvu.
16374: ta nämä yksiköt pystyisivät riittävällä tehokkuu-
16375:
16376: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16377:
16378: Ritva Vastamäki Tuula Linnainmaa Pirjo-Riitta Antvuori
16379: Iiro Viinanen Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo
16380:
16381:
16382:
16383:
16384: 51 2705361
16385: 402 1987 rd.
16386:
16387: Hemställningsmotion nr 358
16388:
16389:
16390:
16391:
16392: Wasz-Höckert m.fl.: Om attitydfostran i vård på eget modersmål
16393: inom vårdsektorn
16394:
16395:
16396: Till Riksdagen
16397:
16398: Sjukvård på eget modersmål är ofta en självklar- Attitydundervisning och -fostran i sjukvården
16399: het ifall man talar finska. lfall man är svensksprå- visavi vård på eget modersmål borde genomföras
16400: kig är situationen oklarare. Detsamma gäller redan i vårdpersonalens utbildningsskede. 1 stu-
16401: finskspråkiga patienter på områden där man en- dieplanerna för vårdsektorn borde detta inskri-
16402: bart talar svenska. För dessa personer kan situatio- vas. Men också sjukhusens och hälsocentralernas
16403: nen ibland te sig obarmhärtig. Vård på eget mo- interna skolning av sin personai borde omfatta
16404: dersmål är en fråga om att förstå vårdpersonalen, detta.
16405: skötselråden, frågorna, omgivningen - allt i ett Men hänvisning till ovanstående föreslår under-
16406: kanske mycket svagt och dåligt tillstånd. tecknade vördsamt att riksdagen måtte hemställa
16407: Vårdpersonalen bär ett stort ansvar för patien-
16408: ternas välbefinnande. Trots det innefattar utbild- att regeringen vidtar åtgärder för att en
16409: ningen i dag inte den poängtering av språkfrågan attitydfostran i vård på eget modersmål
16410: som man kunde önska. 1 mångt och mycket blir genom/örs /ör vårdsektorn.
16411: situationen i praktiken beroende på vårdpersona-
16412: lens attityder.
16413:
16414: Helsingfors den 15 april 1987
16415:
16416: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Håkan Malm
16417: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Håkan Nordman
16418: Henrik Lax
16419: 1987 vp. 403
16420:
16421: Toivomusaloite n:o 358 Suomennos
16422:
16423:
16424:
16425:
16426: Wasz-Höckert ym.: Omalla äidinkielellä annettavaan hoitoon liitty-
16427: vän asennekasvatuksen toteuttamisesta hoitoalalla
16428:
16429:
16430: Eduskunnalle
16431:
16432: Omalla äidinkielellä tapahtuva sairaanhoito on tähdentäminen. Monasti käytännössä tilanne on
16433: usein itsestäänselvyys, jos kyseessä on suomea pu- riippuvainen hoitohenkilökunnan asenteista.
16434: huva henkilö. Jos henkilö on ruotsinkielinen, on Omalla äidinkielellä annettavaan hoitoon liitty-
16435: tilanne epäselvempi. Sama koskee suomenkielisiä vä asenneopetus ja -kasvatus olisi toteutettava jo
16436: potilaita niillä alueilla, joilla puhutaan ainoastaan hoitohenkilökunnan koulutusvaiheessa. Tämän
16437: ruotsia. Näistä henkilöistä tilanne saattaa joskus tulisi kuulua hoitosektorin opintosuunnitelmiin.
16438: vaikuttaa julmalta. Omalla äidinkielellä saatavaan Tämän tulisi lisäksi sisältyä sairaaloiden ja terveys-
16439: hoitoon sisältyy tekijöitä, kuten hoitohenkilökun- keskuksien sisäiseen henkilöstökoulutukseen.
16440: nan, hoito-ohjeiden, kysymysten ja ympäristön Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16441: ymmärtäminen- kaikki tämä tilanteessa, jolloin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16442: henkilö on ehkä hyvinkin heikko ja huonossa kun-
16443: nossa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
16444: Hoitohenkilökunnalla on suuri vastuu potilai- jotta omalla äidinkielellä anneftavaan hoi-
16445: den hyvinvoinnista. Tästä huolimatta nykyisestä toon liittyvää asennekasvatusta ryhdyttäi-
16446: koulutuksesta puuttuu toivottava kielikysymyksen siin toteuttamaan hoitosektorilla.
16447:
16448: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
16449:
16450: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Håkan Malm
16451: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Håkan Nordman
16452: Henrik Lax
16453: 404 1987 rd.
16454:
16455: Hemställningsmotion nr 359
16456:
16457:
16458:
16459:
16460: Westerlund m.fl.: Om effektivare kvalitetskontroll av livsmedel
16461:
16462:
16463:
16464: Tili Riksdagen
16465:
16466: Oron beträffande omgivningens och födans mindre än ett effektkilogram per ha växtskydds-
16467: renhet håller tydligt på att öka. Denna tendens medel torde vi höra tili dem som har den lägsta
16468: har klart framkommit i flera nyligen publicerade kända nivån i världen. Det är såväl viktigt som
16469: undersökningar. Resultaten visar att konsumen- angeläget att vi intensifierar kontrollen och un-
16470: ternas möjligheter att samtidigt väga produkter- dersökningen inom hela livsmedelssektorn med
16471: nas hälsokvalitet och pris har varit begränsade. Å tanke på att just bl. a. dessa frågor kommer att
16472: andra sidan har alla parter inom livsmedelshus- framstå som allt viktigare.
16473: hållningen framhållit det faktum, att livsmedels- Som ett annat exempel kan nämnas bestrål-
16474: handeln i vårt land är alltför prisbetonad. ningen av livsmedel. I ett flertal Iänder därifrån
16475: Frågan om livsmedlens kvalitet är viktig ur även vi importerar bl.a. betydande mängder grön-
16476: många synpunkter. Utöver närings- och hälso- saker är bestrålning av livsmedel inte förbjuden
16477: vårdspolitiska faktorer måste man beakta också utan tvärtom tillämpas i betydande utsträckning.
16478: produktionspolitiska synpunkter. Å ena sidan Detta utgör likaså en oroande faktor. Som känt är
16479: måste vi se tili att man på grund av bristfälliga det dessvärre inte möjligt att kontrollera huruvida
16480: forsknings- och övervakningsresurser inte prutar en livsmedelsprodukt blivit bestrålad eller ej.
16481: på den höga kvaliteten i vår dagliga näring, å and- Bl.a. dessa frågor borde beaktas hos alla dem som
16482: ra sidan bör konsumenterna tydligare än nu kun- ohämmat taiat för en allt större import av livs-
16483: na konstatera sambandet mellan pris- och kvali- medel.
16484: tetsfaktorer. Men hänvisning tili det ovanstående och där-
16485: Det vore därtill befogat att intensifiera kontrol- med sammanhängande omständigheter föreslås
16486: len och undersökningsintensiteten i synnerhet av vördsamt att riksdagen ville hemställa
16487: importlivsmedlena. Det är kanske inte ens bekant
16488: för mången att de utländska importlivsmedlen in- att regen'ngen vidtar skyndsamma åt-
16489: nehåller avsevärda belastningsfaktorer som inte gärder för att öka och effektivera resur-
16490: närmelsevis kan jämföras med våra produkter. serna för övervakning, provtagning och
16491: Användningen av bl.a. växtskyddsmedel inom de forskning av livsmedelsprodukterna med
16492: flesta Iänder i Europa är flerfaldig jämfört med si- särskild tyngdpunkt på importlivsmedlen.
16493: tuationen hos oss. I Finland där vi använder
16494:
16495: Helsingfors den 9 april 1987
16496:
16497: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
16498: Per-Henrik Nyman Tapani Mörttinen Jukka Vihriälä
16499: Esko Almgren Einari Nieminen Johannes Virolainen
16500: Marjatta Väänänen
16501: 1987 vp. 405
16502:
16503: Toivomusaloite n:o 359 Suomennos
16504:
16505:
16506:
16507:
16508: Westerlund ym.: Elintarvikkeiden laadunvalvonnan tehostamisesta
16509:
16510:
16511:
16512: Eduskunnalle
16513:
16514: Huoli ympäristön ja ravinnon puhtaudesta on vähemmän kuin yhden kilogramman tehoainetta
16515: selvästi kasvamassa. Tämä kehityssuunta käy sel- hehtaaria kohden, meidän pitäisi kuulua niiden
16516: västi esille useista äskettäin ilmestyneistä tutki- joukkoon, joiden kasvinsuojeluaineiden käyttö on
16517: muksista. Tulokset osoittavat, että kuluttajien alhaisimmalla tunnetulla tasolla maailmassa. On
16518: mahdollisuudet samanaikaisesti arvioida tuottei- sekä tärkeää että tarpeellista, että tehostamme val-
16519: den terveydellistä laatua ja hintaa ovat olleet rajal- vontaa ja tutkimusta koko elintarvikesektorilla
16520: liset. Toisaalta kaikki elintarviketalouden osapuo- juuri sen takia, että mm. nämä kysymykset tulevat
16521: let ovat korostaneet sitä seikkaa, että maamme yhä tärkeämmiksi.
16522: elintarvikekauppa on aivan liian hintapainottei- Toisena esimerkkinä voidaan mainita elintar-
16523: nen. vikkeiden säteilyttäminen. Useissa maissa, joista
16524: Kysymys elintarvikkeiden laadusta on tärkeä myös me tuomme mm. huomattavia määriä vi-
16525: monestakin näkökulmasta. Ravinto- ja terveyspo- hanneksia, elintarvikkeiden säteilyttäminen ei ole
16526: liittisten tekijöiden lisäksi on huomioon otettava kiellettyä, vaan sitä päinvastoin käytetään merkit-
16527: myös tuotantopoliittiset näkökohdat. Toisaalta tävässä laajuudessa. Tämä on myös huolestuttava
16528: meidän tulee pitää huolta siitä, ettei puutteellis- tekijä. Kuten tunnettua ei kuitenkaan ole mah-
16529: ten tutkimus- ja valvontaresurssien vuoksi tingitä dollista tarkistaa sitä, onko elintarviketuotetta sä-
16530: päivittäisen ravintomme korkeasta laadusta, ja teilytetty vai ei. Niiden, jotka esteettömästi puhu-
16531: toisaalta kuluttajien tulee nykyistä selvemmin vat yhä suuremman elintarviketuonnin puolesta,
16532: pystyä toteamaan hinta- ja laatutekijöiden välinen pitäisi ottaa huomioon mm. nämä tekijät.
16533: yhteys. Edellä olevan perusteella ja siihen liittyviin
16534: Tämän lisäksi olisi perusteltua tehostaa erityi- seikkoihin viitaten ehdotamme kunnioittaen
16535: sesti tuontielintarvikkeiden valvontaa ja tutkimus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16536: ta. Monenkaan tiedossa ei ehkä ole, että ulkomai-
16537: set tuontielintarvikkeet sisältävät merkittäviä rasi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
16538: tustekijöitä, ja niitä ei lähestulkoonkaan voi verra- piteisiin lisätäkseen ja tehostaakseen elin-
16539: ta omiin tuotteisiimme. Useimmissa Euroopan tarviketuotteiden valvontaan, näytteenot-
16540: maissa mm. kasvinsuojeluaineiden käyttö on mo- toon ja tutkimukseen tarkoitettuja resurs-
16541: ninkertainen meidän maahamme verrattuna. seja erityisesti tuontielintarvikkeiden osal-
16542: Suomessa, jossa käytämme kasvinsuojeluaineita ta.
16543:
16544: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
16545:
16546: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
16547: Per-Henrik Nyman Tapani Mörttinen Jukka Vihriälä
16548: Esko Almgren Einari Nieminen Johannes Virolainen
16549: Marjatta Väänänen
16550: 406 1987 vp.
16551:
16552: Toivomusaloite n:o 360
16553:
16554:
16555:
16556:
16557: Vihriälä ym.: Allergiakeskus ry. - Allergicenter rf:n rakennushank-
16558: keen rahoittamisesta
16559:
16560:
16561: Eduskunnalle
16562:
16563: Allergiakeskus ry. - Allergicenter rf. suunnit- sen ihmisen ja perheen sopeutumisvalmennus-
16564: telee allergiakeskuksen rakentamista ja keskuksen kurssikeskuksena.
16565: toiminnan käynnistämistä. Asiakkaat tulisivat valtaosin läheisten keskussai-
16566: Lähtökohtana on allergiakeskustoimikunnan raalapiirien eli Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan,
16567: mietintö (1983:28), sopeutumisvalmennuksen ke- Vaasan keskussairataan ja osin Keski-Pohjanmaan
16568: hittämistyöryhmän muistio (sosiaalihallituksen keskussairaalan alueelta. Hanke palvelee myös
16569: julkaisu 15/1986) sekä käytännössä todettu aller- valtakunnallisia tarpeita soveltuvin osin.
16570: gisille ihmisille sopivien tilojen puute. Kuntoutuksen ja nimenomaan siihen sisältyvän
16571: Allergiakeskuksen päätoimintamuodot olisivat sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämistä
16572: sopeutumisvalmennuskurssien järjestäminen ja puoltavat useat julkisen terveydenhuollon ja liit-
16573: koulutuksen ja informaation antaminen. Allergia- tojen selvitykset ja keskushallintojen asettamien
16574: oireista kärsiviä lasketaan olevan 20 % väestöstä ja työryhmien mietinnöt. Sosiaalihallituksen asetta-
16575: lisäksi toisella 20 % :lla on allergiataipumus, vaik- man sopeutumisvalmennusta selvittäneen työryh-
16576: ka he ovat suotuisissa ympäristöolosuhteissa oi- män mietinnön (sosiaalihallituksen julkaisu 1S1
16577: reettomia. Vaikka lääketieteellinen tietämys aller- 1986) mukaan sopeutumisvalmennuksen tarve on
16578: gisista sairauksista on nopeasti lisääntynyt, on sa- koko sopeutumisvalmennuskentällä 4-S-kenai-
16579: malla ilmennyt, että pelkkä lääketieteellinen hoi- nen nykyiseen.
16580: to ei riitä, vaan on puututtava potilaiden elinta- Tarkoituksena on toimia tiiviissä yhteistyössä
16581: poihin, kulutustottumuksiin, ravitsemukseen ja valtakunnallisten liittojen ja niiden jäsenjärjestö-
16582: asuin- ja työympäristön altistaviin tekijöihin. Tie- jen kanssa. Tärkeimmät liitot ovat Allergialiitto ja
16583: donsaanti, opetus ja koulutus onkin usein aller- Keuhkovammaliitto.
16584: giassa tärkeämpää kuin lääkehoito. Toimintamalli tukee valtakunnallisesti, maa-
16585: Suurin tiedontarve on allergikoilla itsellään, kunnallisesti ja paikallistasolla niitä näkemyksiä,
16586: mutta tiedontarvetta on myös allergikkojen kanssa joitten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja
16587: tekemisiin joutuvilla kuten sosiaali-, koulu-, toisaalta potilasyhdistysten käytännön tasolla ta-
16588: siivous- ja keittiöhenkilöillä. pahtuvaa yhteistyötä on kehitettävä.
16589: Keskussairaalat, Kansaneläkelaitos ja potilasyh- Suunniteltu toiminta pohjautuu yhteistyöhön
16590: distykset ovat toteuttaneet sopeutumisvalmennus- maakunnan keskussairaaloitten, aluesairaaloitten
16591: ta kuntokeskuksissa, urheilu- ja kansanopistoissa ja muitten terveydenhuoltolaitosten toiminnan
16592: ja seurakuntien tiloissa. Käytettävissä olevat tilat kanssa. Keskussairaaloitten kuntourosohjaajien
16593: eivät yleensä sovi allergisille potilaille. Tämän ta- toiminta on muuttunut tai muuttumassa sairaa-
16594: kia sopeutumisvalmennuksen järjestämisessä on loiden omaksi toiminnaksi. Tämä lisää paineita
16595: ilmennyt ongelmia. toteuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen sisällä so-
16596: Allergiakeskus pyrkii edesauttamaan viimeisim- peutumisvalmennuskurssitoimintaa.
16597: män allergiaa koskevan tutkimustiedon välitystä Toiminnassa pyritään mahdollisimman paljon
16598: yhteistyössä valtakunnallisten tutkimuslaitosten yhteistyöhön valtakunnassa ja maakunnassa ole-
16599: kanssa sekä muokkaamaan tietoa tarvitsijoitten massa olevien palvelusten tuottajiin, kuten yli-
16600: kielelle. opistoihin, työterveyslaitoksiin, keskussairaaloihin
16601: Hankkeen pääkäyttäjäryhmiä ovat sopeutumis- ja muihin lääketieteellisiin tutkimuslaitoksiin.
16602: valmennukseen osallistujat sekä koulutenavat ja Päällekkäisiä toimintoja pyritään välttämään.
16603: kurssitettavat. Ensisijaisesti hanke palvelee allergi- Rahoituksen osalta toiminta tukeutuu jo ole-
16604: 1987 vp. - TA n:o 360 407
16605:
16606: massa oleviin järjestelmiin eli terveyden- ja sosiaa- Hankkeen vaatimien toimintojen rakentamista
16607: lihuollon kuntoutusvaroihin, Kansaneläkelaitok- varten Allergiakeskus ry. - Allergicenter rf. on
16608: seen eri potilasyhdistysten kautta tapahtuvaan jättänyt Raha-automaattiyhdistykselle rahoitusha-
16609: kuntoutustoimintaan, tapaturma- ja liikenneva- kemuksen.
16610: kuutuslainsäädännön mukaiseen toimintaan ym. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16611: vastaavaan rahoitukseen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16612: Sopeutumisvalmennuksen kehittämisessä ei py-
16613: ritä synnyttämään uutta rahankulua valtakunnal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ra-
16614: lisesti. Entiset resurssit ohjataan kuitenkin kun- hoituksen järjestämiseksi Allergiakeskus
16615: toutustoiminnan sisällä enemmän sopeutumisval- ry. - Allergicenter rf:n rakennushank-
16616: mennustoiminnan suuntaan. keelle.
16617:
16618: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16619:
16620: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
16621: Markus Aaltonen Jorma Fred
16622: Raimo Vistbacka
16623: 408 1987 vp.
16624:
16625: Toivomusaloite n:o 361
16626:
16627:
16628:
16629:
16630: Vihriälä ym.: Eläinlääkärin viran perustamisesta Seinäjoen aluelabo-
16631: ratorioon
16632:
16633:
16634: Eduskunnalle
16635:
16636: Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen Seinä- Aluelaboratoriossa on kaksi eläinlääkärin vir-
16637: joen aluelaboratorio on toiminut Seinäjoen kau- kaa. Toinen viranhaltija hoitaa patologian työt
16638: pungin kunnostamissa ja laajentamissa tiloissa (ruumiinavaukset, elinnäytteet ja loistutkimuk-
16639: vuodesta 1984 lähtien. Laboratorio on osoittautu- set) ja toinen mikrobiologiset työt (salmonella-,
16640: nut tarpeelliseksi heti alusta pitäen, onhan Vaasan bakteeri- ja mehiläistutkimukset). Toinen virka
16641: lääni tunnettua kotieläintuotantoaluetta. Näyttei- on samalla johtajan virka, jota ei ole tällä hetkellä
16642: tä on tullut runsaasti ilman, että laitosta on tar- vakituisesti täytetty. Mikrobiologian työtä olisi jo
16643: vinnut mainostaa ja markkinoida. Näytteiden kahdelle eläinlääkärille. Työt joudutaan teke-
16644: tuoreus ja toiminnan nopeus on tärkeää varsinkin mään urakkatyötahdilla, ja näin inhimillisten
16645: bakteeri- ja salmonellatutkimuksissa. Asiakkaille erehdysten ja virheiden määrä kasvaa. Tieteelli-
16646: on myös pystyttävä vastaamaan nopeasti. seen tutkimukseen sen enempää kuin menetel-
16647: Aluelaboratorion henkilökunta on ollut alusta mien kehittämiseen ei aika riitä.
16648: lähtien ylityöllistetty. Lisätyövoiman tarve on erit- Kolmannen eläinlääkärin virka on täysin välttä-
16649: täin suuri. Vaasan läänin alueella on esiintynyt mätön Seinäjoen aluelaboratoriossa, jotta Vaasan
16650: epidemian luonteisesti salmonella- sekä penikka- läänistä tulevat näytteet voidaan tutkia omassa
16651: tautitapauksia niin karjatiloilla kuin turkistarhoil- aluelaboratoriossa.
16652: lakin. Sairauksia on ollut niin runsaasti, että maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
16653: ja metsätalousministeriö on määrännyt, että kar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16654: jaa ei ole saanut viedä kunnan alueelta toiselle il-
16655: man viranomaisten selvitystä mahdollisesta taudin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16656: esiintymisestä. Tällaiset tarkastustyöt ovat huo- kolmannen eläinlääkärin viran perustami-
16657: mattavasti lisänneet aluelaboratorion normaalia seksi Valtion eläinlääketieteellisen laitok-
16658: työpainetta. sen Seinåjoen aluelaboratonoon.
16659:
16660: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16661:
16662: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
16663: Markus Aaltonen Jorma Fred
16664: 1987 vp. 409
16665:
16666: Toivomusaloite n:o 362
16667:
16668:
16669:
16670:
16671: Viljanen: Huoltamoalan yrittäjien aseman lainsäädännöllisestä tur-
16672: vaamisesta
16673:
16674:
16675: Eduskunnalle
16676:
16677: Huoltamoyritysten jatkuvuutta on kannatta- yrittäjien epävarmuutta lisäävät kohtuuttomasti
16678: vuuskriteerien suhteen voitu rakentaa viime aikoi- markkinointiyhtiöiden yksipuolisesti laatimilla
16679: hin asti vuosi vuodelta kasvaneiden maantiepolt- ehdoilla tehdyt yhteistyö- ja vuokrasopimukset,
16680: tonesteiden myyntimäärien ja huoltopalvelujen joihin huoltamoyritysten suhteet tukkuliikkeensä
16681: kasvaneen kysynnän varaan. Tätä perustaa näiden kanssa perustuvat. Nämä sopimukset tekevät
16682: pienyritysten tulevaisuudensuunnitelmille ei enää markkinointiyhtiöille mahdolliseksi esim. milloin
16683: ole olemassa. Polttonesteiden ja palvelujen kysyn- tahansa muutaman kuukauden ilmoitusajalla to-
16684: nän kasvu on jo pysähtynyt eikä kehityksen suun- teutettavat huoltamovuokrien korotukset, joita ei
16685: nan voida odottaa kääntyvän uuteen kasvuun. Ky- aina edes perustella. Korotuksen suuruuden mää-
16686: synnän kasvun pysähtymiseen ja jopa kysynnän rää markkinointiyhtiö. Näiden sopimusten nojalla
16687: laskuun vaikuttavat muutamat tunnetut syyt. Nii- markkinointiyhtiöt myös pakottavat sopimussuh-
16688: tä ovat öljytuotteiden hintojen nousu, valtiovallan teiset pienyrittäjänsä mm. polttonesteiden hin-
16689: toimeenpanemat energiansäästökampanjat sekä nanalennuksiin ja määräävät tällöin aiheutuvat li-
16690: autojen tekninen kehittyminen yhä vähemmän säkustannukset yleensä huomattavalta osalta jäl-
16691: polttoainetta kuluttaviksi ja pitemmin ajokilo- leenmyyjän kannettaviksi tämän tahdosta riippu-
16692: metrivälein huoltoa tarvitseviksi. Viimeksi mainit- matta.
16693: tuun seikkaan vaikuttaa lisäksi voiteluöljyjen ke- Tällainen sopimuskäytäntö, joka tällä hetkellä
16694: hittyminen. Parille seuraavalle vuosikymmenelle vallitsee, tekee huoltamoalan yritystoiminnan hy-
16695: laaditut autokanta- ja liikennesuorite-ennusteet- vin epävarmaksi. Yrittäjät ovat sijoittaneet yrityk-
16696: kaan eivät anna aihetta odottaa volyymin kasvun seensä useiden satojentuhansien markkojen pää-
16697: jatkuvan huoltamoalalla. oman ja useimmissa tapauksissa kiinnittäneet va-
16698: Huoltamoyritysten liiketoiminnan kustannus- kuudeksi henkilökohtaisen ja perheensä omaisuu-
16699: ten taso on volyymin kasvun vuosina muodostu- den. He vastaavat myös velvoitteistaan työnteki-
16700: nut sellaiseksi, että huoltamoyritykset eivät enää jöidensä suhteen. Nykyisen sopimuskäytännön
16701: kykene jatkamaan toimintaansa tinkimättä kus- mukaan on varmuudella turvattu kuitenkin vain
16702: tannuksista. Ainoa tuntuva mahdollisuus säästää yleensä kolmeksi kuukaudeksi, joka on yleisin so-
16703: kustannuksissa näissä yrityksissä on työvoimakus- pimusten irtisanomisaika. Käytännössä toteutu-
16704: tannusten vähentäminen. Tämä on mahdollista neet esimerkit osoittavat, että sopimusten markki-
16705: ainoastaan yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä nointiyhtiöille suomia kolmen kuukauden irtisa-
16706: omaa työpanosta lisäämällä. Mainittakoon, että jo nomisaikoja on käytetty kiistanalaisinkin perus-
16707: nykyisellään huoltamoyrittäjän työpäivän pituus tein. Jälleenmyyjät ovat näissä tapauksissa varsin
16708: on keskimäärin 12 tuntia. Yrityksen toiminnan jat- usein menettäneet työnsä lisäksi henkilökohtaisen
16709: kuvuuden varmistaminen tällä tavalla ei ole pitkäl- omaisuutensa. Toisaalta sellaisissa tapauksissa,
16710: lä aikavälillä mahdollista. Todettakoon vielä tässä joissa yrittäjä itse omistaa huoltamokiinteistön,
16711: yhteydessä kannattavuudesta, että Liiketaloustie- yrittäjä on usein tänäkin päivänä vielä sitonut it-
16712: teellinen tutkimuslaitos on havainnut piakkoin lo- sensä markkinointiyhtiöön, jopa yli 20 vuodeksi
16713: pullisesti valmistuvassa, huoltamaalaa koskevassa käytännöllisesti katsoen kiinteiksi sovituilla eh-
16714: tutkimuksessaan pohtonestemyynnin kannatta- doilla. Näin pitkäaikaisia sopimuksia voidaan pe-
16715: vuuden olleen 1970-luvun lopulla heikko. rustellusti pitää kohtuuttomina nykyisenä öljy-
16716: Huoltamoyritysten toimintaedellytysten sano- tuotteiden hintoihin ja saatavuuteen liittyvien
16717: tulla tavalla muututtua ja edelleen muuttuessa epävarmuustekijöiden aikana, jolloin tapahtumia
16718:
16719: 52 270536L
16720: 410 1987 vp. - TA n:o 362
16721:
16722: on mahdotonta ennakoida edes viiden vuoden ai- misen sekä sopimussuhteen jatkuvuuden turvaa-
16723: kavälillä. Tällaiset sitoumukset on tehty niin misen myötä. Tällaisen sopimuskäytännön muu-
16724: ikään markkinointiyhtiöiden pitkälti yksipuolises- toksen liikkeelle saattamiseksi tarvitaan kuitenkin
16725: ti laatimilla sopimusehdoilla. Näissä tapauksissa uutta lainsäädäntöä.
16726: yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia saada esim. koh- Toimenpiteet yrittäjänsuojalain valmistelemi-
16727: tuullista tuottoa omistamaansa huoltamokiinteis- seksi ja säätämiseksi esimerkiksi yrittäjänsuojatoi-
16728: töön sijoittamalleen pääomalle. mikunnan mietinnön (1979:61) ja siitä annettu-
16729: Koska huoltamoyritysten kannattavuus ei enää jen lausuntojen pohjalta tai kapea-alaisemmin eri-
16730: ole turvattu volyymin kasvulla, on niiden toimin- tyisen huoltamoalan jälleenmyyntisuhdetta kos-
16731: taedellytyksiä voitava parantaa muilla keinoilla. kevan lain valmistelemiseksi ovat suotavia.
16732: Tärkeimpänä uutena keinona näemme nykyisen Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
16733: sopimuskäytännön muuttamisen tasapuolisem- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16734: maksi ja pienyrittäjän liikkumavapautta nykyises-
16735: tä lisääväksi. Sopimuskäytäntöä tähän suuntaan että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
16736: muuttamalla näemme huoltamoyritysten toimin- pienyrittäjän ja erityisesti huoltamoyn"ttä-
16737: taedellytysten kehittyvän suotuisasti yrittäjänva- jän aseman turvaamiseksi lainsäädäntöä
16738: pauden lisääntymisen ja päätöksenteon itsenäisty- kehittämällä.
16739:
16740: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16741:
16742: Matti Viljanen
16743: 1987 vp. 411
16744:
16745: Toivomusaloite n:o 363
16746:
16747:
16748:
16749:
16750: Väistö ym.: Lääkäripulan poistamisesta Pohjois-Karjalan terveyskes-
16751: kuksista
16752:
16753:
16754: Eduskunnalle
16755:
16756: Monissa Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa on muualta ovat vaikeimmat. Näillä alueilla väestön
16757: vaikea lääkäritilanne. Lääkärinviroista on jatku- sairastavuus on toisaalta keskimääräistä korkeam-
16758: vasti täyttämättä neljännes, jopa kolmannes. Tila- paa muun muassa ikärakenteesta johtuen.
16759: päisesti on viidenkin lääkärin tehtäviä joutunut Lääkäripula koskee erityisesti Pohjois-Karjalaa
16760: hoitamaan yksi lääkäri. Tämä on merkinnyt yli- ja maakunnan reuna-alueiden kuntia. Ongelma
16761: pääsemättömiä vaikeuksia edes tyydyttävän sai- on kuitenkin valtakunnallinen. Sen ratkaisemi-
16762: raanhoidon järjestämisessä puhumattakaan ennal- seksi tarvitaan määrätietoista toimintaa ja laajaa
16763: ta ehkäisevän terveydenhoidon tehtävien toteu- yhteistyötä.
16764: tuksesta. Muun muuassa viljelijäväestön työter- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunnioit-
16765: veyshuollon toteutus on monissa terveyskeskuksis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16766: sa lähes pysähdyksissä. Samalla lääkäripula on
16767: merkinnyt usein uusien ja korkeatasoisten terveys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lää-
16768: keskusten puolittaista tyhjäkäyntiä. käripulan poistamiseksi Pohjois-Karjalan
16769: Niukkuus lääkäreistä on suurin syrjäisillä alueil- terveyskeskuksista.
16770: la, missä myös edellytykset avun hakemiseen
16771:
16772: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16773:
16774: Matti Väistö Kerttu Törnqvist Riitta Myller
16775: Pekka Puska Eeva Turunen Esko Jokiniemi
16776: 412 1987 vp.
16777:
16778: Toivomusaloite n:o 364
16779:
16780:
16781:
16782:
16783: Väistö ym.: Ilomantsin kuntoutussairaalan toteuttamisesta
16784:
16785:
16786:
16787: Eduskunnalle
16788:
16789: Ilomantsissa on vireillä kuntoutussairaalahan- kaista laitosta. Henkilökuntaa tulisi olemaan noin
16790: ke, joka on luonteeltaan valtakunnallinen. Kun- 70. Kuntoutuslaitos soveltuu erittäin hyvin Ilo-
16791: toutussairaalan tarve on tunnustettu yleisesti. On mantsiin myös luonnon puolesta, ja se on tarpeen
16792: nähty, että kuntoutuspalveluista on suurin puute sen noin 2 800 paikan vajauksen täyttämiseksi,
16793: juuri Pohjois-Karjalan läänissä. mitä ns. raskaassa kuntoutuksessa on arvioitu ole-
16794: Ilomantsiin suunnitellun kuntoutussairaalan van.
16795: käyttäjät olisivat muun muassa sotaveteraaneja ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16796: muita nykyaikaista kuntoutusta tarvitsevia. Nyt taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16797: näitä palveluja on Itä-Suomessa saatavissa vain
16798: Punkaharjun laitoksessa. Ilomantsin hanke ei kil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ilo-
16799: paile normaalien kuntoutuslaitosten ja kylpylöi- mantsiin suunnitellun kuntoutussairaalan
16800: den kanssa. toteuttamiseksi.
16801: Kuntoutussairaalasta on suunniteltu 100-paik-
16802:
16803: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16804:
16805: Matti Väistö Pekka Puska Kerttu Törnqvist
16806: Eeva Turunen Riitta Myller Esko Jokiniemi
16807: 1987 vp. 413
16808:
16809: Toivomusaloite n:o 365
16810:
16811:
16812:
16813:
16814: Väistö: Matkailun lisäämisestä ulkomailta Pielisen alueelle
16815:
16816:
16817:
16818: Eduskunnalle
16819:
16820: Pohjois-Karjalan läänissä matkailun edistämistä lamatkailun osalta kehitetty muun muassa koulu-
16821: pidetään erittäin tärkeänä osana koko maakunnan tuksen avulla. Lieksassa toteutettiin maaseutu-
16822: kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään ve- elinkeinojen kehittämiskurssi, jonka yhtenä kou-
16823: tovoimaisiin matkailukohteisiin sekä palvelun ja lutusalana oli matkailu. Vastaavanlainen kehittä-
16824: markkinoinnin kehittämiseen. miskurssin matkailulinja on Nurmeksessa.
16825: Matkailun kannalta Pielisen alue muodostaa Matkailuyrittäjät ovat aiempaa enemmän kiin-
16826: merkittävän kokonaisuuden. Tällä alueella ovat nittäneet huomiota palvelujen monipuolistami-
16827: niin Koli kuin Bomba sekä lukuisa joukko muita seen ja toiminnallisuuteen. Mökki- ja maatilamat-
16828: merkittäviä kohteita. Kauniin Pielisen tai alueen kailu on täydentänyt sopivasti alueen ympärivuo-
16829: muiden vesistöjen rannoilla on myös runsas mat- tisten majoituspaikkojen kapasiteettia. Huolena
16830: kailukäyttöön rakennettu mökkikanta. Ympäri- on ollut ulkomaalaisten matkailuryhmien saanti
16831: vuotista majoitusta on kehitetty. Suomeen ja Pielisen alueelle.
16832: Luontaisista edellytyksistä huolimatta Pielisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
16833: alue ei ole vetänyt maakuntaan toivottua määrää eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16834: ulkomaalaisia matkailijoita. Tämän vuoksi onkin
16835: välttämätöntä selvittää, millä edellytyksillä ulko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
16836: maan matkailuryhmiä saataisiin nykyistä enem- vityksen tekemiseksi siitä, millä edellytyk-
16837: män Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon stllä ulkomaan matkailua votdaan Pielisen
16838: alueille. alueella lisätä.
16839: Alueen matkailuelinkeinoa on mökki- ja maati-
16840:
16841: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16842:
16843: Matti Väistö
16844: 414 1987 vp.
16845:
16846: Toivomusaloite n:o 366
16847:
16848:
16849:
16850:
16851: R. Aho ym.: Kirkon erottamisesta valtiosta
16852:
16853:
16854:
16855: Eduskunnalle
16856:
16857: Maassamme vallitsevat valtiokirkkojärjestelmän muus kuulumisesta uskonnollisiin yhteisöihin
16858: jäänteet johtavat useisiin käytännön vaikeuksiin, vaarantuu.
16859: kuten viimeksi olemme saaneet todeta kirkkopy- Uskonnon omien perusteiden kannalta olisi tär-
16860: hiä koskevien ratkaisujen kohdalla. Järjestelmä ai- keää, että uskonnollinen yhteisö olisi kaikessa
16861: heuttaa ongelmia paitsi valtiopäivillä myös kou- mahdollisimman vapaa sille vieraasta holhoukses-
16862: luissa, sairaaloissa ja armeijassa. Kirkon verotusoi- ta ja kontrollista. Näin se voisi esteettä tarkastella
16863: keus herättää jatkuvasti ankaraa arvostelua erityi- kriittisesti myös yhteiskunnan instituutioita ja yh-
16864: sesti sen johdosta, että se kohdistuu myös yhtei- teiskunnallista elämää uskonnollisen vakaumuk-
16865: söihin ja yhtymiin riippumatta siitä, onko yhteisö- sensa pohjalta. Valtiokirkkojärjestelmän jäänteinä
16866: jen jäsenenä kirkkoon kuuluvia henkilöitä. Yhtei- olisi näin ollen poistettava myös alistamissäännök-
16867: söjen kohdalla kirkon verotusoikeutta on erityisen set, joilla lopullinen päätösvalta kirkon piirissä
16868: vaikea ymmärtää myös siitä syystä, että uskonnol- ratkaistavista asioista on siirretty valtion elimille.
16869: liset yhteisöt luonteensa mukaisesti ovat koroste- Uskonnonvapauden ja kansalaisten tasa-arvoi-
16870: tusti henkilöjäsenten yhteenliittymiä. Vapaaeh- suuden periaatteiden entistä parempi toteuttami-
16871: toinen, jäsenten luovuttamiin voimavaroihin pe- nen edellyttää kirkon ja valtion tehtävien selkeää
16872: rustuva talous on ainoa todelliseen uskonnonva- erottamista toisistaan ja kirkon julkisoikeudellisen
16873: pauteen soveltuva uskonnollisten yhteisöjen varo- aseman muuttamista yksityisoikeudelliseksi. Tä-
16874: jen hankintatapa. mä merkitsee sitä, että evankelis-luterilaista kirk-
16875: Valtiokirkkojärjestelmän jäänteet on kirjattu koa koskevat erityissäännökset olisi poistettava
16876: hallitusmuodon 83 §:ssä, josta johtuu evankelis- hallitusmuodosta ja valtiopäiväjärjestyksestä.
16877: luterilaisen kirkon julkisoikeudellinen asema. Tä- Kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkkokunnasta
16878: mä on ristiriidassa uskonnonvapauden periaattei- olisi kumottava. Tilalle olisi annettava laki kristil-
16879: den kanssa ja johtaa työnjaon hämärtymiseen val- lisistä kirkoista ja uskonnollisista yhteisöistä, jo-
16880: tion ja kirkon kesken. Kirkko joutuu valtion toi- hon otettaisiin myös osia uskonnonvapauslaista.
16881: meksiannosta toimittamaan tehtäviä, joiden suo- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16882: rittaminen lähtee valtion intresseistä. Tällaisia toivomuksen,
16883: tehtäviä ovat esimerkiksi väestökirjanpito, avioliit-
16884: tojen rekisteröiminen ja hautuumaiden ylläpito. että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn,
16885: Tämä johtaa usein siihen, että kansalaisten kohte- jotka ovat tarpeen kirkon erottamiseksi
16886: lun yhdenvertaisuus ja kohtelun riippumatto- valtiosta.
16887:
16888: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16889:
16890: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen
16891: Pauli Uitto Lauha Männistö Heli Astala
16892: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Esko Seppänen
16893: Claes Andersson Pertti Lahtinen Asko Apukka
16894: 1987 vp. 415
16895:
16896: Toivomusaloite n:o 367
16897:
16898:
16899:
16900:
16901: Ajo: Kuntien kantokykyluokituslain muuttamisesta
16902:
16903:
16904:
16905: Eduskunnalle
16906:
16907: Uuteen kantokykyluokituslakiin jäi edelleen täviä, mikä näkyy kuntien kustannuksissa. Lain
16908: eräitä olennaisia puutteita. Kantokykyluokitus- mukaan kunnan taloudellista kantokykyä arvioi-
16909: lain perusteet ovat riittämättömiä ja osittain jopa taessa otetaan huomioon myös kunnassa vallinnut
16910: epäjohdonmukaisia mittaamaan kunnan kantoky- pitkäaikainen työttömyys. Kuitenkaan esim. Tor-
16911: kyä. nion ja Inarin kohdalla tämän ei voitu havaita vai-
16912: Ensisijaisena kantokykyluokan määräämispe- kuttaneen luokan määräytymiseen.
16913: rusteella laissa on veroäyrimäärä/asukas. Tulojen Uuden kantokykyluokituslain puutteena on li-
16914: määrä yksistään ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa säksi todettava, että sen tulotasomittari antaa vir-
16915: kunnan taloudellisesta kantokyvystä. Tulojen heellisen kuvan Lapin kuntien tulotasosta. Lapin
16916: ohella kunnan kantokykyyn vaikuttavat myös me- kuntien veroäyrimäärää tilastoissa lisäävät syrjä-
16917: not. Esim. Lapin kunnat saavat asukasta kohti ve- seutulisistä johtuva korkeampi palkkataso ja pari
16918: rotuloja 19 % enemmän kuin 1. kantokykyluokan vuotta sitten toteutettu työttömyyskorvausten ve-
16919: kunnat keskimäärin, mutta toisaalta maksavat rollepano. Nämä kuitenkin lisäävät tuloja vain ti-
16920: palveluksistaan 54 % enemmän. lastoissa, koska toisaalta ne aiheuttavat kunnille
16921: Kantokykyluokkaa määrättäessä kuntien kus- vastaavat kustannukset. Veroäyrimäärä/ asukas-
16922: tannukset tulisi ottaa huomioon samalla painoar- tilastoja tulisikin korjata siten, että niistä vähen-
16923: volla kuin veroäyrimäärä. Nykyisen lain mukaan netään syrjäseutulisistä kunnille aiheutuvat netto-
16924: 2.-4. pääluokkien kustannukset otetaan huo- menot sekä työttömyysturvan verollepanon joh-
16925: mioon harkinnanvaraisesti. Sen sijaan muita kus- dosta aiheutunut ylimääräinen sotu-maksu.
16926: tannuksia ei oteta huomioon lainkaan. Esim. La- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
16927: pissa ovat yleishallintomenot 25 % korkeammat hyväksyttäväksi toivomuksen,
16928: ja järjestystoimen menot 16 % korkeammat kuin
16929: maassa keskimäärin. että hallitus ryhtyisiptkaistin toimenpi-
16930: Kantokykyluokituslaki ei myöskään ota huo- tei.riin kantokykyluokituslain muuttami-
16931: mioon veroäyrin hintaa. Korkean äyrin hintahan seksi siten, että myös kuntien menot, asu-
16932: on suora seuraus tulojen ja menojen epätasapai- tuksen hajanaisuus ja syrjäisyys sekä pitkät
16933: nosta. Äyrin hintaerot ovat kavenneet, mutta matkat samoin kuin työllisyystilanne ote-
16934: edelleen Lapin kunnissa veroäyrin hinta on huo- taan huomioon yhtä suurella paino/ta
16935: mattavan korkea. kuin veroäyri 1asukas sekä tilastovääristy-
16936: Lapin kunnat joutuvat tavallista enemmän hoi- mien korjaamiseksi tulojen osalta.
16937: tamaan myös elinkeinopoliittisia ja työllisyysteh-
16938:
16939: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16940:
16941: Aimo Ajo
16942: 416 1987 vp.
16943:
16944: Toivomusaloite n:o 368
16945:
16946:
16947:
16948:
16949: Ala-Harja ym.: Vaasan läänin väestösuunnitteen korjaamisesta vas-
16950: taamaan toteutunutta kasvukiintiötä
16951:
16952:
16953: Eduskunnalle
16954:
16955: Valtioneuvoston kanslia laatii valtakunnalliset pohjaansa nähden alimitoitetun osan valtion va-
16956: väestösuunnitteet siten, että sen toimesta määri- roista, koulutuspaikoista ynnä muista. Tämä voi-
16957: tellään myös läänikohtaiset arvioidut kasvuluvut. taisiin korjata käyttämällä pohjana todellisia, to-
16958: Vaasan läänin kasvukiintiö on muutaman vuoden teutuneita väestösuunnitteita.
16959: ajan ollut selvästi suurempi kuin ennusteissa on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16960: edellytetty. Koska väestöennusteelia on varsin rat- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16961: kaiseva osa valtion varojen ohjailussa, esimerkiksi
16962: koulutuspaikkojen ynnä muiden kiintiöiden mää- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
16963: rittelyssä, olisi korkea aika korjata väestösuunnite piteisiin korjatakseen Vaasan läänin väes-
16964: vastaamaan toteutunutta väestön kasvua. Alimi- tösuunnitteet vastaamaan todellista toteu-
16965: toitetun väestöennusteen vuoksi on Vaasan lääni tunutta väestöpohjaa.
16966: jo usean vuoden ajan saanut todelliseen väestö-
16967:
16968: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16969:
16970: Kirsti Ala-Harja Anneli Jäätteenmäki
16971: 1987 vp. 417
16972:
16973: Toivomusaloite n:o 369
16974:
16975:
16976:
16977:
16978: Alaranta ym.: Ylivieskan maatalouspiirin ja Keski-Pohjanmaan tie-
16979: piirin aseman turvaamisesta
16980:
16981:
16982: Eduskunnalle
16983:
16984: Väliportaanhallinnon kehittämistä on suunni- sekä Oulun että Vaasan läänien puolelle sekä
16985: teltu kauan. Edistyminen on ollut hidasta. Julki- Pohjois-Pohjanmaan että Keski-Pohjanmaan
16986: sessa keskustelussa tuodaan usein esille sekä nykyi- maakuntien puolelle.
16987: sen läänijaon että nykyisen maakuntajaon perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16988: teella toteutettavaa väliponaanhallintoa. Erilaiset tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16989: spekulaatiot aiheuttavat koko ajan tiettyä turvat-
16990: tomuutta ja epävarmuutta niissä valtion hallinnon että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
16991: piirivirastoissa, joiden toiminnan jatkuminen Ylivieskan maatalousptirin ja Keski-Poh-
16992: saattaa vaarautua väliponaanhallinnosta päätet- janmaan tieptirin aseman turvaamiseksi
16993: täessä. Tällaisia piirivirastoja ovat esimerkiksi Yli- niin, ettei mahdollinen väliportaanhallin-
16994: vieskan maatalouspiiri ja Keski-Pohjanmaan tie- non tuleva ratkaisu uhkaa niiden toimin-
16995: piiri, joiden molempien virastot sijaitsevat Yli- nan jatkuvuutta.
16996: vieskan kaupungissa, mutta toimialueet ulottuvat
16997:
16998: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16999:
17000: Juhani Alaranta Tellervo Renko
17001:
17002:
17003:
17004:
17005: 53 2705361
17006: 418 1987 vp.
17007:
17008: Toivomusaloite n:o 370
17009:
17010:
17011:
17012:
17013: Alaranta ym.: Pienkunta-asiamiesten paikkaamisesta lääninhalli-
17014: tuksiin
17015:
17016:
17017: Eduskunnalle
17018:
17019: Pienet kunnat ovat ihmisläheisiä ja monien taa pieniin ja heikossa taloudellisessa asemassa
17020: kansalaisten mielestä sen vuoksi ihanteellisia hal- oleviin kuntiin. Tällaiset tehtävät vaatisivat lää-
17021: lintoyksiköitä. Suomen kunnista suuri osa on ns. ninhallituksen yhteyteen oman pienkunta-asia-
17022: pienkuntia eli alle 4 000 asukkaan kuntia. miehen.
17023: Pienillä kunnilla on suuria vaikeuksia selviytyä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17024: monista velvoitteistaan. Viime vuosina pidetyissä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17025: maakunnallisissa pienkuntaseminaareissa on ko-
17026: rostettu sitä, että valtiovallan tulisi suunnata eri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17027: tyistä huomiotaan pieniin kuntiin. On esitetty, pienkunta-asiamiesten palkkaamiseksi
17028: että läänien sisäistä aluepolitiikkaa tulisi kohden- lääninhall#uksiin.
17029:
17030: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17031:
17032: Juhani Alaranta Tellervo Renko Aapo Saari
17033: 1987 vp. 419
17034:
17035: Toivomusaloite n:o 371
17036:
17037:
17038:
17039:
17040: Alaranta: Kalajoen Rahjan saariston väylien kunnostamisesta
17041:
17042:
17043:
17044: Eduskunnalle
17045:
17046: Kalajoen Rahjassa on Perämeren olosuhteisiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17047: nähden erikoinen Rahjan saaristo. Tällä pääosin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17048: valtion omistuksessa olevalla saaristolla on suuri
17049: arvo virkistyskäytön kannalta. Maannousu on kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ka-
17050: tenkin mataloittanut salmia ja väyliä. lajoen Rahtizn saariston salmien ruoppaa-
17051: Kalajoen kunta ja Kokkolan vesi- ja ympäristö- miseksi tiz väylien kunnostamiseksi.
17052: piiri ovat tehneet perusselvityksiä salmien ruop-
17053: paamiseksi ja väylien kunnostamiseksi.
17054:
17055: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17056:
17057: Juhani Alaranta
17058: 420 1987 vp.
17059:
17060: Toivomusaloite n:o 372
17061:
17062:
17063:
17064:
17065: Alaranta: Viirretjärven luonnonravintolammikon rakentamisesta Py-
17066: häjoella
17067:
17068:
17069: Eduskunnalle
17070:
17071: Pyhäjoen kunnan Viirretjärven kylän asukkaat hehtaaria ja sen poikastuotanto olisi noin 0, 5 mil-
17072: ovat käynnistäneet hankkeen luonnonravintolam- joonaa siianpoikasta vuodessa. Hankkeen alusta-
17073: mikon saamiseksi alueelleen. Pyhäjoen kunnan viksi kustannuksiksi arvioidaan kahta miljoonaa
17074: esityksestä Oulun vesipiiri on suorittanut maasto- markkaa.
17075: tutkimukset ja luvannut käynnistää myös suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17076: telutyön. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17077: Viirretjärven luonnonravintolammikko tulisi
17078: Pyhäjoen kunnan Yppärin kylän takana sijaitse- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17079: valle Viirretjärven kolme taloa käsittävälle sivuky- Viirretjärven luonnonravintolammikon ra-
17080: lälle. Lammikon pinta-alaksi arvioidaan 80-90 kentamiseksi Pyhäjoen kuntaan.
17081:
17082: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17083:
17084: Juhani Alaranta
17085: 1987 vp. 421
17086:
17087: Toivomusaloite n:o 373
17088:
17089:
17090:
17091:
17092: Alaranta: Pyhäjokisuun rantavesialueiden kunnostamisesta
17093:
17094:
17095:
17096: Eduskunnalle
17097:
17098: Pyhäjokisuun rantavesialueet ovat pahasti liet- toinen vaihe. Oulun vesipiiri teki kunnan esityk-
17099: tyneet. Suurimpana syynä pidetään Oulun vesi- sestä oman ehdotuksensa vesihallituksen suunnit-
17100: piirin selvityksissä sitä, että virta tuo tullessaan teluohjelmaan, johon Pyhäjokisuun kunnostami-
17101: suoalueilta lietteitä, jotka laskeutuvat jokisuulle ja sen jatkamista ei ole kuitenkaan otettu. Hankkeen
17102: merialueen edustalle. Myös Pyhäjoen ruoppauk- kokonaiskustannukset olisivat yhteensä noin mil-
17103: silla katsotaan olevan oma osuutensa joen nykyi- joona markkaa.
17104: seen tilaan. Merkittävä syy jokisuun liettymiseen Pyhäjokisuun kunnostamista puoltavat maise-
17105: on maan yleinen kohoaminen, jota tapahtuu noin malliset arvot, viihtyvyystekijät sekä elinkeinopo-
17106: yksi metri sadassa vuodessa. Se vaikuttaa jokisuun liittiset syyt. Rantavesialueiden perusteellinen
17107: virtauksen heikkenemiseen. kunnostaminen elvyttäisi Tervon kalasataman,
17108: Pyhäjokisuu on Pyhäjoen kunnan keskustaaja- Kaukon pienvenesataman ja museorannan sekä
17109: man välittömässä läheisyydessä. Jokisuun väylien Kielosaaren leirintäalueen toimintoja.
17110: vaikutuspiirissä asuu noin 2 000 asukasta. Pyhä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17111: joen kunta on tehnyt elokuussa vuonna 1985 vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17112: aloitteen Pyhäjokisuun rantavesialueiden kunnos-
17113: tamiseksi. Kysymyksessä olisi pahasti kesken jää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py-
17114: neen jokisuun kunnostuksen ensimmäisen vai- häjokisuun kunnostuksen täydentämiseksi
17115: heen loppuun saattaminen sekä edellä kuvattu erityisesti rantavesialueiden osalta.
17116:
17117: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17118:
17119: Juhani Alaranta
17120: 422 1987 vp.
17121:
17122: Toivomusaloite n:o 374
17123:
17124:
17125:
17126:
17127: Alaranta: Pyhäjoen kunnostamisesta rapujoeksi
17128:
17129:
17130:
17131: Eduskunnalle
17132:
17133: Pyhäjoki oli aikoinaan Suomen tunnetuimpia den elv; ~. ämiseksi voisivat laatia yhteistyössä maa-
17134: rapujokia. Ravut hävisivät Pyhäjoesta vuonna ja metsä. :ousministeriön alaiset Riista- ja kalata-
17135: 1960 ja edelleen istutusten jälkeen vuonna 1978. louden tutkimuslaitos sekä vesihallitus. Tutki-
17136: Vain pieniä määriä rapuja on näiden vuosien jäl- muslaitoksella on tarvittavaa raputalouden asian-
17137: keen joessa esiintynyt, mutta entinen runsas rapu- tuntemusta ja vesihallituksella veden laadun asi-
17138: kanta ei ole palautunut. antuntemusta. Pyhäjokivarren kunnat ovat yhtei-
17139: Valtion toimenpitein on viime vuosina kunnos- sen neuvottelun päätöksellä valmiit yhteistyöhön
17140: tettu vanhoja koskireittejä ja järviä virkistystarkoi- suunnitelman toteuttamiseksi.
17141: tuksiin, mm. Piipsjärvi Oulaisissa. Näiden vesistö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17142: jen virkistyskäyttö on huomattavasti lisääntynyt ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17143: niiden arvo kalavesinä on palautunut. Vesistöjen
17144: kunnostus on saanut myönteistä huomiota osak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py-
17145: seen. häjoen kunnostamiseksi rapujoeksi.
17146: Pyhäjoen kunnostamissuunnitelman raputalou-
17147:
17148: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17149:
17150: Juhani Alaranta
17151: 1987 vp. 423
17152:
17153: Toivomusaloite n:o 375
17154:
17155:
17156:
17157:
17158: Andersson: Freonien käytön kieltämisestä
17159:
17160:
17161:
17162: Eduskunnalle
17163:
17164: Fluorikloorihiilivetyjä (freoneja) käytetään mm. nien käytöstä luopumisesta huolimatta niiden vai-
17165: solumuovien valmistuksessa ja kylmälaitteissa. kutus otsonikerrokseen jatkuu vielä vuosia.
17166: Näiden aineiden on kuitenkin todettu olevan ai- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17167: nakin osittain syynä maapalloa suojelevan otsoni- muksen,
17168: kerroksen ohentumiseen. Ohentumisen jatkumi-
17169: sella lienee kohtalokkaita seurauksia elämälle että hallitus ryhtyisi nopeasti totmttn
17170: maapallolla. Siksi freonien käytöstä tulisi luopua freonien käytön kieltämiseksi maassam-
17171: välittömästi semminkin, kun välittömästä freo- me.
17172:
17173: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
17174:
17175: Claes Andersson
17176: 424 1987 vp.
17177:
17178: Toivomusaloite n:o 376
17179:
17180:
17181:
17182:
17183: Anttila: Urjalan elinkeinoasiamiehen ja kulttuurisihteerin palkkauk-
17184: sen saattamisesta valtionosuuden piiriin
17185:
17186:
17187: Eduskunnalle
17188:
17189: Urjalan kunta on palkannut päätoimisen elin- Olisi erittäin tärkeätä saada ko. virka valtion-
17190: keinoasiamiehen vuonna 1983. Urjalan kunta on apuun oikeuttavaksi.
17191: anonut kauppa- ja teollisuusministeriöitä valtion- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17192: apua palkkaamansa elinkeinoasiamiehen kustan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17193: nuksiin, mutta toistaiseksi turhaan. Urjalan kun-
17194: nan taloudellinen kantokyky on heikohko ja kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n Ur-
17195: ta on saanut kantokykyluokan laskun neljännestä jalan kunnan palkkaaman elinkeinoasia-
17196: kolmanteen vuonna 1984. Täten valtionosuus miehen ja kulttuurisihteerin virkojen saat-
17197: elinkeinoasiamiehen palkkaukseen olisi erittäin tamiseksi valtionosuuteen otkeuttaviksi vi-
17198: tarpeellinen. Urjalan kunta on palkannut myös roiksi.
17199: kulttuurisihteerin kunnan omalla kustannuksella.
17200:
17201: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17202:
17203: Sirkka-Liisa Anttila
17204: 1987 vp. 425
17205:
17206: Toivomusaloite n:o 377
17207:
17208:
17209:
17210:
17211: Anttila: Torronsuon kansallispuiston perustamisesta valtion maille
17212:
17213:
17214:
17215: Eduskunnalle
17216:
17217: Torronsuon kansallispuistoa on perustettu koh- maanomistajille vuosia jatkunut piina ja tietämät-
17218: ta 10 vuotta. Puiston perustamisvaiheisiin sisältyy tömyys on kestämätön tilanne.
17219: mm. vuoden mittainen toimenpidekielto, joka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17220: päättyi vuoden 1986 tammikuussa. Torronsuon vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17221: kansallispuiston alueesta noin 600 ha on yksi-
17222: tyisten viljelijöiden omistuksessa. Nämä ovat pää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17223: osin varsinaisen suoalueen reunarnetsiköitä. Kun ToTTonsuon kansallispuiston muodostami-
17224: tarkoituksena on varsinaisen suoalueen suojele- seksi tällä hetkellä valtion omistuksessa
17225: minen, ei näitä reunametsiköitä tarvita koko kan- olevalle maa-alueelle.
17226: sallispuistossa välttämättä. Torronsuon alueen
17227:
17228: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17229:
17230: Sirkka-Liisa Anttila
17231:
17232:
17233:
17234:
17235: 54 2705361
17236: 426 1987 vp.
17237:
17238: Toivomusaloite n:o 378
17239:
17240:
17241:
17242:
17243: Apukka ym.: Kuntien kantokykyluokituslain muuttamisesta
17244:
17245:
17246:
17247: Eduskunnalle
17248:
17249: Voimassa olevan kuntien kantokykyluokituslain vät kuntien tuloja vain tilastollisesti, koska ne ai-
17250: mukaan ensisijaisena perusteena kunnan kantoky- heuttavat kunnille vastaavasti myös menoja. Toi-
17251: kyluokkaa määrättäessä otetaan huomioon asukas- saalta työttömyysturvan verotuksesta aiheutuva
17252: ta kohti laskettu veroäyrimäärä. Lähtökohta ei voi tulo kerätään kunnilta pois korotettuina sosiaali-
17253: olla oikea, koska kuntien menoihin vaikuttavat turvamaksuina. Veroäyrimäärät asukas-luku tulisi
17254: tekijät, kuten asutuksen hajanaisuus, syrjäisyys, ehdottomasti puhdistaa em. vääristymistä.
17255: pitkät matkat, työttömyys jne. otetaan huomioon Kantokykyluokituslaki on syrjäisten kuntien ta-
17256: ainoastaan harkintatekijöinä. Kuntien menoihin louden kannalta ajatellen niin keskeinen ja mer-
17257: vaikuttavat edellä luetellut tekijät tulisi kantoky- kittävä, että laissa olevat tekijät eivät saa olla rat-
17258: kyluokkaa määrättäessä ottaa huomioon yhtä vah- kaiseviha osiltaan harkintaan perustuvia. Voimas-
17259: voina laskennallisina tekijöinä kuin tulopuolikin. sa olevassa laissa näin valitettavasti on. Esim. työl-
17260: Pelkkä verotulojen määrä ei missään tapauksessa lisyyden hoitoon syrjäseutujen kunnat joutuvat
17261: anna oikeata kuvaa kunnan kantokyvystä. panostamaan yhä enenevässä määrin. Kuitenkaan
17262: Esimerkiksi Lapin kunnat saavat verotuloja esim. Lapissa luokkamuutoksen kokeneiden Tor-
17263: 19% enemmän kuin 1. kantokykyluokan kunnat nion, Kemin ja Inarin kohdalla tämän harkintate-
17264: keskimäärin, mutta samalla esim. 2.-4. pääluok- kijän ei voida havaita vaikuttaneen.
17265: kien nettomenot ovat Lapissa 54 % korkeammat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
17266: kuin maassa keskimäärin. Sama linja pitää paik- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17267: kansa myös muiden syrjäisten alueiden osalta. Sa-
17268: moin esim. yleishallintomenot ovat Lapissa 25 %, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17269: järjestystoimen menot 16% jne. korkeammat piteisiin voimassa olevan kantokykyluoki-
17270: kuin muualla maassa. tuslain muuttamiseksi siten, ettå" kuntien
17271: Uuden kantokykyluokituslain aikana on luokka kantokykyluokkia määrättäessä kuntien
17272: Lapin kunnista noussut Torniossa, Kemissä ja Ina- erilaiset olosuhteet, jotka johtuvat asutuk-
17273: rissa. Tällä hetkellä kymmenestä ''uhanalaisim- sen hajanaisuudesta, syrjäisyydestä, pitkis-
17274: masta'' kunnasta puolet on Lapista. tä matkoista, työttömyydestä yms. aiheu-
17275: Voimassa oleva laki antaa virheellisen kuvan tuvista keskimääräistä korkeammista me-
17276: syrjäisten työttömyyskuntien tulotasosta, mikä noista otetaan huomioon yhtä vahvoina
17277: johtuu erityisesti syrjäseutulisistä ja työttömyys- laskennallisina tekijöinå· kuin kunnan ve-
17278: turvan verotuksesta. Nämä mainitut tekijät lisää- roäyrimääränä/asukas lasketut tulotkin.
17279:
17280: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17281:
17282: Asko Apukka Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
17283: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen Kimmo Sarapää
17284: Lauha Männistö Arvo Kemppainen
17285: 1987 vp. 427
17286:
17287: Toivomusaloite n:o 379
17288:
17289:
17290:
17291:
17292: Apukka ym.: Toimenpiteistä korkeimpien kunnallisveroäyrien alen-
17293: tamiseksi
17294:
17295:
17296: Eduskunnalle
17297:
17298: Kunnallisveroäyrin keskihinta on vuodesta hintoja, jotta pienituloisten ihmisten verorasitus
17299: 1965 noussut runsaan neljänneksen verran. Vuo- ei kasvaisi, vaan sitä voitaisiin oikeudenmukaisesti
17300: desta 1975 lähtien muiden kuin kaupunkikuntien alentaa. Valitettavasti valtiovallan toimenpiteet
17301: veroäyrinhinta on noussut kaikkien kuntien keski- viime vuosina ovat vain saattaneet köyhien kun-
17302: arvoa nopeammin. Esim. vuonna 1986 Lapissa tien talouden entistä ahtaammalle ja sitä kautta
17303: keskimääräinen äyrinhinta koko maahan verrattu- paineet veroäyrin hinnan nostamiselle monissa
17304: na oli 1,18 penniä korkeampi. Koko maassa hal- kunnissa ovat tulleet entistä suuremmiksi.
17305: vimman ja kalleimman äyrinhinnan ero on peräti Kuntamuodosta ja alueellisesta sijainnista huo-
17306: 5 penniä. Samalla on todettava, että kalleimmat limatta tavoitteena verotuksessa olisi oltava tasa-
17307: äyrinhinnat sijoittuvat luonnollisesti sellaisiin arvon periaate. Se toteutuu vain veroäyrinhinnan
17308: kuntiin, missä asukkailla on heikoimmat palvelut, tehokkaalla tasausjärjestelmällä. Samalla myös ve-
17309: korkein työttömyys jne. Toisin sanoen niissä kun- rorasitusta tulisi siirtää pienituloisilta suurituloi-
17310: nissa, missä kuntalaisten elinolosuhteet ovat vai- sille.
17311: keimmat, heitä lisäksi rasitetaan korkeimmalla ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
17312: rotuksella. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17313: Jakoveron luonteesta johtuen kunnallisveroa
17314: maksetaan jo suhteellisen vaatimattomistakin tu- että hallitus ryhtyisi valmistelemaan jär-
17315: loista. Tämän vuoksi tulisi huomattavasti korottaa jestelmää, jolla voitaisti·n tasata korkeim-
17316: kunnallisverotuksessa verovapaaksi jäävän tulon pia veroäyrinhintoja ja helpottaa pienitu-
17317: osuutta esim. perusvähennystä korottamalla ja loisimpien henkilöiden verorasitusta esim.
17318: toisaalta alentaa valtion toimin korkeimpia äyrin- perusvähennystä korottamalla.
17319:
17320: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17321:
17322: Asko Apukka Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
17323: Pekka Leppänen Kimmo Sarapää Lauha Männistö
17324: Arvo Kemppainen Pertti Lahtinen Jarmo Wahlström
17325: Pauli Uitto Heli Astala
17326: 428 1987 vp.
17327:
17328: Toivomusaloite n:o 380
17329:
17330:
17331:
17332:
17333: Astala: Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokratisoimiskokei-
17334: lun aloittamisesta Turun ja Porin läänissä
17335:
17336:
17337: Eduskunnalle
17338:
17339: Väliportaan hallinnon demokratisointia koske- Koska näyttää siltä, että väliportaan hallintouu-
17340: van keskustelun yhteydessä on lääninhallitusten distus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tulisi
17341: lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintoviran- harkita sellaisten osauudistusten tekemistä, jotka
17342: omaisten hallintoon ja laajempien kuntainliitto- edesauttavat ja tukevat myöhemmin toimeenpan-
17343: jen hallintoon. tavaa väliportaan hallinnon kokonaisuudistusta.
17344: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksente- Piirihallintoviranomaisille tulisi asettaa neuvotte-
17345: ko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtävien lukunnat tai toimikunnat johtamaan viranomais-
17346: alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja alueita ten työtä. Tämä toimenpide olisi tärkeä myös lää-
17347: edustavia lautakuntia, toimikuntia ja neuvottelu- ninhallitusten työn kannalta, jolloin lääninhalli-
17348: kuntia. Esimerkkinä mainittakoon läänin nuoriso- tuksen yhteensovittavalla ja koordinoivalla suun-
17349: lautakunta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon neu- nittelulla olisi huomattavasti paremmat lähtökoh-
17350: vottelukunta. Lisäksi v. 1982 lääneihin asetettiin dat piirihallintoviranomaisten työn pohjautuessa
17351: valtioneuvoston kanslian päätöksellä aluepoliitti- yhteiskunnallisesti eri mielipidesuuntia ja alueita
17352: set neuvottelukunnat, jotka antavat lausuntonsa edustavien elinten päätöksiin.
17353: läänin kehittämistä koskevista tavoite- ja toimen- Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokra-
17354: pidesuunnitelmista sekä muista läänin kehittämi- tisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Turun ja
17355: sen kannalta laajakantoisista kysymyksistä. Porin läänissä.
17356: Piirihallintoviranomaiset on jätetty kokonaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
17357: demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, vaikka ne eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17358: käyttävät valtion tulo- ja menoarviossa lääneille
17359: varatuista määrärahoista suurimman osan. Esi- että hallitus ryhtyisi toimiin piirihallin-
17360: merkiksi Turun ja Porin läänissä pelkästään TVL toviranomaisten hallinnon demokratisoi-
17361: käyttää lääniin menevistä valtion suorien inves- miskoketlun aloittamisesta Turun ja Porin
17362: tointien määrärahoista n. 60 % eli 240 milj. mk. läänissä.
17363:
17364: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17365:
17366: Heli Astala
17367: 1987 vp. 429
17368:
17369: Toivomusaloite n:o 381
17370:
17371:
17372:
17373:
17374: Astala: Kunnallislain muuttamisesta rauhantyötä tukevaksi
17375:
17376:
17377:
17378: Eduskunnalle
17379:
17380: Rauhantyö on erittäin tärkeä asia. Se kuuluu ihmisten aktivoiminen ja kaikkien yhteiskunnal-
17381: kaikille. Kansalaisten työn merkitys sen toteutta- listen instituutioiden osallistuminen rauhantyö-
17382: misessa on viime aikoina lisääntynyt. hön.
17383: Rauhantyön toimintaoikeuksia olisi laajennet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
17384: tava. Laeilla ei saisi rajoittaa ihmisten mahdolli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17385: suuksia tehdä rauhantyötä. Niin on tehty nykyi-
17386: sen kunnallislain tulkinnoilla. Esimerkkinä mai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17387: nittakoon korkeimman hallinto-oikeuden päätös, kunnallislain muuttamiseksi siten, että se
17388: jolla on katsottu, ettei Ydinaseeton Pohjola kannustaa kuntia aktiiviseen rauhantyö-
17389: -vetoomuksen allekirjoittaminen kuulu kunnan hön kaikilla rauhantyön aluezfla.
17390: toimivaltaan. Tavoitteena pitäisi olla päinvastoin
17391:
17392: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17393:
17394: Heli Astala
17395: 430 1987 vp.
17396:
17397: Toivomusaloite n:o 382
17398:
17399:
17400:
17401:
17402: Astala ym.: Turun ja Porin läänin kuntauudistuksen tarkistamistoi-
17403: mikunnan asettamisesta
17404:
17405:
17406: Eduskunnalle
17407:
17408: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavaltai- sähdystilassa. Uudistusta vaativat perustekijät ei-
17409: sia lääni. Maan yli 450 kunnasta 94 sijaitsee tässä vät kuitenkaan ole muuttuneet. Siksi tulisi löytää
17410: läänissä. Alle 2 000 asukkaan kuntia läänissä on uusia keinoja kuntien vapaaehtoisen liittymisen
17411: 24. Lähes kaikki sijaitsevat Varsinais-Suomessa. edistämiseksi Varsinais-Suomessa. Olemassa oleva
17412: Sisäasiainministeriön luokituksen mukaan Varsi- kuntauudistussuunnitelma tulisi tarkistaa viime-
17413: nais-Suomen nykyisistä kunnista suurin osa ei yllä aikaista kehitystä vastaavaksi. Valtioneuvoston tu-
17414: kuntakeskustasolle, vaan ne ovat palveluvarustuk- lisi kiireellisesti asettaa Turun ja Porin läänin osal-
17415: sen perusteella paikallistason keskuksia. ta läänikohtainen kuntauudistuksen tarkistamis-
17416: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen toimikunta, jonka kokoonpano määräytyisi puo-
17417: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä il- lueiden välisten voimasuhteiden mukaisesti. Toi-
17418: menee mm. kuntien velkaantumisen lisääntymi- mikunnan tehtävänä olisi vallitsevat olosuhde-
17419: senä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana paineena. muutokset huomioon ottaen tehdä ehdotus kun-
17420: Vaikka kuntalaisten verorasitus on jo nyt huipus- tauudistuksen toteuttamiseksi Turun ja Porin lää-
17421: saan, pienet kunnat eivät pysty kuitenkaan tarjoa- nissä ensi sijassa kuntien vapaaehtoisen liittymisen
17422: maan samanlaisia palveluja kuin varakkaammat pohjalta.
17423: kunnat. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17424: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muodos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17425: tumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma, mikä es-
17426: tää pienten kuntien sekä kuntalaisten palvelujen että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
17427: kehittymisen ja on siten yhtenä tekijänä estämässä piteisiin Turun ja Porin läänin osalta lää-
17428: tasa-arvon, demokratian ja yhteiskuntapoliittisesti nikohtaisen kuntauudistuksen tarkista-
17429: tasapainoisen kehityksen edistämistä. Nykytilan- mistoimzkunnan asettamiseksi, jonka ko-
17430: teen yhteiskuntapoliittisia heijastus- ja vaikutus- koonpano määräytyisipuolueiden välisten
17431: suhteita tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti. voimasuhteiden mukaisesti.
17432: Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut py-
17433:
17434: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17435:
17436: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
17437: 1987 vp. 431
17438:
17439: Toivomusaloite n:o 383
17440:
17441:
17442:
17443:
17444: Astala: Kuntien yhdistymisavustusten korottamisesta
17445:
17446:
17447:
17448: Eduskunnalle
17449:
17450: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavaltai- kehittymisen ja on siten yhtenä tekijänä estämässä
17451: sin lääni. Maan yli 450 kunnasta 94 sijaitsee tässä tasa-arvon, demokratian ja yhteiskuntapoliittisesti
17452: läänissä. Kunnista on alle 4 000 asukkaan kuntia tasapainoisen kehityksen edistämistä. Seuraukse-
17453: 60 % ja alle 2 000 asukkaan kuntia 2 5. na on ollut mm. päätösvallan siirtyminen monien
17454: Lähes kaikki alle 2 000 asukkaan kunnat sijait- palvelujen osalta kuntainliitoille. Nykytilanteen
17455: sevat Varsinais-Suomessa. Sisäasiainministeriön yhteiskuntapoliittisia heijastus- ja vaikutussuhtei-
17456: luokituksen mukaan Varsinais-Suomen nykyisistä ta tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti.
17457: kunnista suurin osa ei yllä kuntakeskustasolle, Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut py-
17458: vaan ne ovat palveluvarustuksen perusteella pai- sähdyksissä. Uudistusta vaativat perustekijät eivät
17459: kallistason keskuksia. kuitenkaan ole muuttuneet. Siksi tulisi löytää uu-
17460: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen sia keinoja kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen
17461: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä il- edistämiseksi Varsinais-Suomessa.
17462: menee mm. kuntien velkaantumisen lisääntymi- Vuoden 1987 budjetissa kuntien yhdistymis-
17463: senä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana paineena. avustuksiin on varattu vain 100 000 markkaa.
17464: Vaikka kuntalaisten verorasitus on korkea, pienet Kyseisiä määrärahoja tulisi tuntuvasti lisätä.
17465: kunnat eivät pysty kuitenkaan tarjoamaan saman- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
17466: laisia palveluja kuin varakkaammat kunnat. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17467: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muodos-
17468: tumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma, mikä es- että hallitus ryhtyisi toimiin kuntien yh-
17469: tää pienten kuntien sekä kuntalaisten palvelujen distymisavustusten korottamiseksi.
17470:
17471: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17472:
17473: Heli Astala
17474: 432 1987 vp.
17475:
17476: Toivomusaloite n:o 384
17477:
17478:
17479:
17480:
17481: Astala: Kuntien virkistysalueiden hankintaa koskevan lain aikaansaa-
17482: misesta
17483:
17484:
17485: Eduskunnalle
17486:
17487:
17488: ALOITTEEN PÄÄASlALLINEN SISÄLTÖ
17489:
17490: Aloitteessa ehdotetaan lain säätämistä kuntien korostaa seudullista yhteistyötä alueiden hankin-
17491: virkistysalueiden hankinnasta ja siihen tarkoituk- nassa.
17492: seen myönnettävistä valtionavuista. Laissa tulisi
17493:
17494:
17495:
17496: ALOITTEEN PERUSTELUT
17497:
17498: Virkistysaluekomitea es1tt1 mietinnossaan v. turvaamaan asukkailleen riittäviä ulkoilualueita.
17499: 1973 erityisen lain säätämistä virkistysalueiden Varsinkin asuntojen lähiympäristö ei useinkaan
17500: hankkimiseksi useamman kuin yhden kunnan tarjoa riittäviä ulkoilumahdollisuuksia. Tällöin
17501: asukkaita varten. Komitean valmistama lakiehdo- korostuu erityisesti viikonloppua ja muuta pitkä-
17502: tus koski kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- aikaista vapaa-aikaa palvelevien virkistysalueiden
17503: kaavassa tai seutukaavaliiton seutukaavaehdotuk- tarve.
17504: sessa varattuja ulkoiluun tai siihen verrattavaan Kunnallistalouden tiukkuus ja alueiden maan-
17505: virkistykseen soveliaita alueita, joilla olisi yhtä hinnan korkeus ovat usein emmityttäneet kuntia
17506: kuntaa laajempaa merkitystä. Kunnallisia taival- eikä alueita siten ole hankittu tarvetta vastaavasti.
17507: takunnallisia tarpeita varten varattuja alueita esi- Urheilutarkoituksia palvelevat laitokset ovat tässä
17508: tys ei koskenut. Näistä komitea ei pitänyt erityis- suhteessa ulkoilualueita paremmassa asemassa,
17509: lakia tarpeellisena. Komitean ehdotukset ovat koska niiden rakentamiseen julkinen rahoitus on
17510: toistaiseksi jääneet toteutumatta. helposti järjestettävissä. Olisi kuitenkin tarpeen
17511: Vaikka ns. jokamiehenoikeuden nojalla luon- saada valtion rahoitusta ja tukea myös ulkoilu- ja
17512: toa voidaankin käyttää virkistyskäyttöön melko virkistysalueiden hankintaan. Erityisesti kannus-
17513: laajoin oikeuksia, on erityisesti tarkoitukseen va- tusta tarvitaan kuntien yhteistoimintaan näissä
17514: rattujen ja järjestettyjen virkistysalueiden tarve asioissa, koska tällaiset alueet käytännössä palvele-
17515: koettu varsin polttavaksi asutuskeskusten lähistöl- vat useamman kunnan asukkaita.
17516: lä. Yhä enemmän kaivataan sellaisia virkistys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
17517: alueita, joille on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17518: joille on sijoitettu erilaisia vapaa-ajan rakennel-
17519: mia, keittokatoksia, käymälöitä, kioskeja ym. että hallitus antaisi eduskunnalle kzi-
17520: Nopeasti kaupungistuneet ja usein yhdyskunta- reesti esityksen laiksi kuntien virkistys-
17521: rakenteeltaan hajanaiset taajama-alueet, joista alueista ja niiden hankintaan myönnettä-
17522: keskeisimpänä mainittakoon suurimmat kaupun- vistä valtion lainoista ja -avustuksista sekä
17523: kimme lähiympäristöineen, eivät ole kyenneet kuntien yhteistoiminnasta tässä asiassa.
17524:
17525: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17526:
17527: Heli Astala
17528: 1987 vp. 433
17529:
17530: Toivomusaloite n:o 385
17531:
17532:
17533:
17534:
17535: Astala ym.: Ympäristönsuojelun yleislain säätäruisestä
17536:
17537:
17538:
17539:
17540: Eduskunnalle
17541:
17542:
17543: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17544:
17545: Tässä SKDL:n eduskuntaryhmän ryhmäaloit- järjestelmästä, ympäristönsuojelun valvonnasta,
17546: teessa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi toi- ympäristödemokratiasta sekä yleisestä ympäristön
17547: vomuksen ympäristönsuojelun yleislain säätämi- piiaarnisen kiellosta. Niin ikään tulisi järjestää
17548: sestä. Lakiin tulisi säännökset muun muassa luon- ympäristörikosten sanktiointi.
17549: nonvarojen käytön periaatteista, lupa- ja ilmoitus-
17550:
17551:
17552:
17553:
17554: ALOITTEEN PERUSTELUT
17555:
17556: Kansalaistemme keskuudessa ympäristönsuoje- tönsuojelua koskeviin säännöksiin. Viimeksi mai-
17557: lun tarve ja välttämättömyys on viime vuosina nittuja säännöksiä on mm. terveydenhoitolaissa ja
17558: alettu tiedostaa varsin laajasti. Sen sijaan valtiolli- rakennuslaissa. Vaikka viime aikoina ympäristön-
17559: sessa päätöksenteossa ympäristönsuojelun edistä- suojelulainsäädäntöä on olennaisesti täydennetty,
17560: minen on tapahtunut ympäristöministeriön pe- kun maahan on saatu mm. laki kuntien ympäris-
17561: rustamisesta huolimatta huolestuttavan hitaasti. tönsuojelun hallinnosta samoin kuin meluntor-
17562: Jatkuvasti esiintyvät kielteiset muutokset ympä- juntalaki, puuttuu yhtenäinen lainsäädäntö edel-
17563: ristömme tilassa, ympäristön saastuminen, luon- leen mm. maisemansuojelun ja kemikaalivalvon-
17564: non kestävän tuottokyvyn vaarantuminen ja luon- nan osalta.
17565: nontilaisten alueitten huolestuttava väheneminen Ympäristönsuojelun eri osa-alueiden yksityis-
17566: ovat herättäneet suurta huolta elinympäristömme kohtaiset määräykset voidaan antaa vain erityisla-
17567: tulevaisuuden suhteen. Ympäristönsuojelun lain- kien nojalla, kuten luonnonsuojelulain, ilman-
17568: säädäntöä ja hallintoa ei ole kuitenkaan kehitetty suojelulain jne. kohdalla on tapahtunut. Tämä
17569: riittävän tehokkaasti niin, että niihin tukeutuen lainsäädäntöjärjestelmä ei kuitenkaan riitä takaa-
17570: voisimme tavoitetietoisesti turvata elinympäris- maan sitä, että ympäristönsuojelulainsäädännös-
17571: tömme terveellisyyden ja viihtyisyyden sekä suun- tämme saataisiin niin kattava, että se veivoittaisi
17572: nitella ympäristömme käytön niin, että voimme kaikissa ympäristöön vaikuttavissa toiminnoissa
17573: jättää maamme luonnonrikkauksineen myös tule- antamaan riittävän painon ympäristönsuojelunä-
17574: vien sukupolvien nautittavaksi. kökohdille. Tämän vuoksi on tarpeellista säätää
17575: Ympäristönsuojelun lainsäädäntö on edelleen maahamme ympäristönsuojelun yleiset tavoitteet
17576: puutteellinen. Lainsäädäntö perustuu pääasiassa määrittelevä yleislaki, joka muodostaa kokoavasti
17577: sellaisiin erityislakeihin kuin luonnonsuojelula- puitteet erityislakien sisällölle ja kattaa näiden ul-
17578: kiin, ilmansuojelulakiin, vesilakiin, myrkkylakiin kopuolelle jäävät toiminnot, joita jatkuvasti
17579: jne. sekä näiden lisäksi moniin muita tarkoituksia muuttuvissa olosuhteissa ei voitane erityislaeilla
17580: varten säädettyihin lakeihin sisältyviin ympäris- täysin hoitaa.
17581:
17582: 55 2705361
17583: 434 1987 vp. - TA n:o 385
17584:
17585: Ympäristönsuojelun yleislain keskeisimmäksi - Ympäristön käyttöön kohdistuvien yhteis-
17586: tavoitteeksi tulee asettaa ihmisen toimintojen so- kunnan ja yksityisten välisten intressiristiriitojen
17587: peuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla luon- ratkaisemiseksi on luotava yhtenäinen lupa- ja il-
17588: non toimintoihin sekä terveellisen, viihtyisän ja moitusjärjestelmä, jolla tehokkaasti turvataan ym-
17589: virikkeellisen ympäristön turvaaminen asukkaille päristöarvojen säilyttäminen.
17590: suojelemalla, hoitamalla ja uudistamalla luontoa - Ympäristönsuojelun valvonta ja ympäristön
17591: ja muuta ympäristöä. Lain tavoitteet olisi otettava pilaamiseen liittyvä sanktiojärjestelmä on järjes-
17592: huomioon kaikessa ympäristöön vaikuttavassa toi- tettävä tehokkaasti ja kattavasti. Ympäristön pi-
17593: minnassa ja sen suunnittelussa, jolloin kaikkien laamisesta on jouduttava rikosoikeudelliseen vas-
17594: merkittävien ympäristöä muuttavien hankkeiden tuuseen.
17595: mahdolliset haitta- ym. vaikutukset olisi selvitet- - Ympäristödemokratian turvaamiseksi tie-
17596: tävä ennen niiden toteuttamista. donsaanti- ja valitusoikeus ympäristömuutoksia
17597: Ympäristönsuojelun yleislakiin tulisi sisällyttää koskevissa asioissa on laajennettava koskemaan
17598: mm. ympäristönsuojelun toteuttamisen kannalta kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai
17599: keskeiset periaatteet: muihin oloihin ympäristömuutos saattaa vaikut-
17600: - Uudistuvien luonnonvarojen käytön perus- taa. Sama oikeus on annettava myös ympäristön-
17601: tana tulee ekologisen periaatten mukaisesti olla suojelualan kansalaisjärjestöille.
17602: niiden kestävä tuotto, jolloin luonnonvarojen ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17603: lutus ei saa ylittää niiden tuottoa, sekä luonnon taen SKDL:n eduskuntaryhmän kantana edus-
17604: perinnöllisen aineksen säilyttäminen ja monipuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17605: lisuuden turvaaminen.
17606: - Luonnon käytön on tapahduttava luonnon että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17607: moninaiskäytön periaatteen mukaisesti. piteisiin ympäristönsuojelun yleislain ai-
17608: - Ympäristön pilaaminen on kiellettävä siten, kaansaamiseksi maahamme.
17609: että maa, vesi, ilma ja muu ympäristö pysyy riittä-
17610: vän puhtaana.
17611:
17612: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17613:
17614: Heli Astala Esko Helle Raila Aho
17615: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas Esko Seppänen
17616: Lauha Männistö Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
17617: Pekka Leppänen Asko Apukka Pertti Lahtinen
17618: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja Pauli Uitto
17619: Claes Andersson
17620: 1987 vp. 435
17621:
17622: Toivomusaloite n:o 386
17623:
17624:
17625:
17626: Astala: Asuinympäristön kehittämisavustuksia koskevan lain säätä-
17627: misestä
17628:
17629:
17630: Eduskunnalle
17631:
17632:
17633: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17634:
17635: Aloitteessa ehdotetaan valtion avustusjärjestel- minnan tukemiseksi asuinympäristöä kehitet-
17636: män aikaansaamista asukkaiden omaehtoisen toi- täessä.
17637:
17638:
17639:
17640:
17641: ALOITTEEN PERUSTELUT
17642:
17643: Ihmisten asuinympanstoon liittyvät ongelmat asuntoalueiden ulkoympäristön parantamiseen.
17644: ovat monentyyppiset asuinpaikasta riippuen. Avustusta voivat saada mm. kunnat ja erityisestä
17645: Paitsi että asunto on liian pieni, varustetasoltaan syystä myös asukkaiden yhdistykset. Avustuksia
17646: puutteellinen tai asukkaan tuloihin nähden liian myönnetään ilmaston, kasvillisuuden ja maa-
17647: kallis, voi asunto ympäristönsä puolesta olla epä- alueiden käytön parantamiseen, leikkivälineiden
17648: tyydyttävä. Elinympäristö on monilla teollisuus- hankintaan, melun torjuntaan, liikenneturvalli-
17649: paikkakunnilla ja tiheästi rakennetuissa kaupun- suuden parantamiseen jne. Asukkaiden vaikutus-
17650: geissa saastunut ja meluisa. Luonto lähietäisyydel- mahdollisuudet takaa se, että avustushakemus on
17651: tä voi olla tuhottu ja asuinympäristön yleisilme käsiteltävä asukkaiden keskuudessa ennen kuin se
17652: muutenkin yksitoikkoinen ja epäviihtyisä. voidaan jättää viranomaisille.
17653: Asuinympäristö voidaan parhaiten rakentaa ih- Suomessa asuinympäristön parantamismahdol-
17654: misten tarpeita ja toiveita vastaavaksi, jos suunnit- lisuuksia voitaisiin lähteä kehittämään siten, että
17655: telu ja rakentaminen tapahtuvat yhdessä asukkai- valtion avustusta ryhdyttäisiin myöntämään lähin-
17656: den kanssa. Asuntotuotantoa on päästävä ohjaa- nä vuokra-asuntovoittoisten kiinteistöjen asuin-
17657: maan niin, että ympäristönäkökohdat otetaan riit- ympäristön viihtyisyyden parantamiseen. Käytän-
17658: tävästi huomioon. Tämä edellyttää, että rakenta- tö on monin paikoin osoittanut, etteivät vuokra-
17659: jille asetetaan nykyistä sitovampia velvoitteita asuntojen omistajat ole riittävän kiinnostuneita
17660: kunnollisen asuinympäristön tuottamiseksi. omistamiensa asuntojen ulkoympäristön kohenta-
17661: Muun muassa valtion asuntolainojen saamiseen misesta. Avustukset myönnettäisiin asukkaiden
17662: on sisällytettävä riittävät ehdot ympäristötekijöis- hakemuksesta.
17663: tä. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
17664: Vaikean ongelman muodostaa se, miten ole- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17665: massa olevan asuinympäristön tasoa voitaisiin ko-
17666: hentaa. Erään mahdollisuuden tarjoaisi Ruotsissa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17667: voimassa olevan ympäristölaina- ja avustusjärjes- piteisiin asuinympäristön kehittämisavus-
17668: telmän soveltaminen Suomen oloja vastaavalla ta- tukset mahdollistavan lainsäädännön ai-
17669: valla maahamme. Ruotsin valtio myöntää lainaa kaansaamiseksi maahamme.
17670: ja avustusta ennen vuotta 1975 rakennettujen
17671:
17672: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17673:
17674: Heli Astala
17675: 436 1987 vp.
17676:
17677: Toivomusaloite n:o 387
17678:
17679:
17680:
17681:
17682: Astala ym.: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ym-
17683: päristöasioissa
17684:
17685:
17686: Eduskunnalle
17687:
17688: Valtaosalla kansalaisista ei ole määräysvaltaa Asuinympäristön suunnittelu ja kehittäminen
17689: maaomaisuuden tai tuotantovälineiden käyttöön. riippuvat suuresti siitä, miten kaavoitusta toteute-
17690: Näiden kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien li- taan. Sen vuoksi asukkaille on annettava nykyistä
17691: sääminen ympäristöä koskevissa asioissa kytkeytyy paremmat ja suoremmat vaikutusmahdollisuudet
17692: koko yhteiskunnan demokratisoimiseen ja edellyt- kaavoista päätettäessä. Kaavojen laadinnassa kuu-
17693: tää suuria yhteiskunnallisia uudistuksia. lemisvelvoite on ulotettava kaikkiin niihin, joiden
17694: Tuotantolaitokset ovat hyvin ratkaisevia ympä- asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava
17695: ristömme laadun kannalta. Työntekijöiden oi- saattaa vaikuttaa.
17696: keuksia puuttua tehtaiden tai muiden laitosten ai- Muiden ympäristöasioiden osalta lähtökohtana
17697: heuttamiin ympäristöhaittoihin on nopeasti lisät- on pidettävä sitä, että kaikilla niillä, joiden elin-
17698: tävä. Ammattiyhdistysliikkeen työpaikkaorgani- ympäristöön ympäristöä pilaava tai muuttava toi-
17699: saatiolle tulee antaa virallinen asema ympäristön- minta vaikuttaa, on todelliset vaikutusmahdolli-
17700: suojelun valvonnassa. Aluksi valvonta voisi tapah- suudet jo asioiden suunnitteluvaiheessa ennen lo-
17701: tua työsuojeluvaltuutettujen toimesta heidän pullisia päätöksiä. Valitusoikeus on annettava kai-
17702: määräänsä lisäten ja asemaansa parantaen. kille niille, joita ko. asia koskee. Asianosaisuus
17703: Ei voida pitää kohtuullisena, että yksityinen ympäristöasioissa on laajennettava koskemaan
17704: omistusoikeus sisältäisi oikeuden luonnon ja mm. ympäristönsuojelujärjestöjä.
17705: muun ympäristön pilaamiseen. Arvokkaan luon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17706: nonkohteen tai kauniin maiseman suojeleminen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17707: omistajan tuhotoimitta ei voi olla sellainen yksi-
17708: tyisen omistusoikeuden rajoitustoimenpide, joka että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimiin
17709: edellyttää yhteiskunnan suorittavan omistajalle kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien li-
17710: korvauksen. On saatava selvät periaatteet, jotka säämiseksi ympäristöasioissa.
17711: turvaavat ympäristön suojelun myös yksityistä
17712: omistusoikeutta ja siihen kytkeytyvää mielivaltaa
17713: vastaan.
17714:
17715: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17716:
17717: Heli Astala Vappu Säilynoja
17718: Raila Aho Esko Seppänen
17719: Pekka Leppänen
17720: 1987 vp. 437
17721:
17722: Toivomusaloite n:o 388
17723:
17724:
17725:
17726:
17727: Astala ym.: Saaristomeren kansallispuiston puistonjohtajan viran
17728: perustamisesta
17729:
17730:
17731: Eduskunnalle
17732:
17733: Kansallispuiston perustamista Saaristomerelle tä on aluksi puiston hoito- ja käyttösuunnitelman
17734: on pidettävä eräänä kansainvälisesti merkittävim- laadinnan loppuunsaattaminen. Samaan aikaan
17735: pänä luonnonsuojeluhankkeena maassamme. on välttämätöntä aloittaa uhanalaisten luonto- ja
17736: Vastaavan tyyppistä luonnonkauneudeltaan ai- kulttuurikohteiden inventointi, opastusaineiston
17737: nutlaatuista ja eliömaailmaltaan rikasta saaristo- tuottaminen sekä puiston hoidon ja valvonnan te-
17738: aluetta ei ole toista maapallolla. hostaminen.
17739: Eduskunta hyväksyi Saaristomeren kansallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17740: puistoa koskevan lain kesäkuussa 1982. Puiston taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17741: perustamislaki ja asetus astuivat voimaan vuoden
17742: 1983 alussa. Laista ja asetuksesta huolimatta kan- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimtin
17743: sallispuiston olemassaolo saaristomerellä on ky- Saaristomeren kansallispuiston puiston-
17744: seenalaista. Valtion hajallaan omistamien tuhan- johtajan viran perustamiseksi, jonka teh-
17745: nen hehtaarin maa-alueiden väliin ovat tunkeutu- tävtin kuuluisi puiston hoito- ja käyttö-
17746: massa loma-asutus, metsänhakkuut ja kontrolloi- suunnitelman laatiminen, uhanalaisten
17747: maton veneturismi. luonto- ja kulttuurikohteiden inventointi,
17748: Toiminnan käynnistämiseksi Saaristomeren opetusaineiston tuottaminen sekä puiston
17749: kansallispuisto tarvitsee puiston johtajan, joka voi hoidon ja valvonnan tehostaminen.
17750: päätoimisesti ryhtyä vetämään hanketta. Tärkein-
17751:
17752: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17753:
17754: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
17755: 438 1987 vp.
17756:
17757: Toivomusaloite n:o 389
17758:
17759:
17760:
17761:
17762: Astala ym.: Lainsäädännön ja alemmanasteisen säännöstön kehittä-
17763: misestä liikuntarajoitteisten tarpeet huomioiviksi
17764:
17765:
17766: Eduskunnalle
17767:
17768:
17769: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17770:
17771: Aloitteessa esitetään lainsäädännön muuttamis- joitteisten, kuten vaikkapa lastenvaunuja kuljetta-
17772: ta siten, että vammaisten ja muiden liikuntara- van henkilön, liikkuminen ja asiointi helpottuu.
17773:
17774:
17775:
17776:
17777: ALOITTEEN PERUSTELUT
17778:
17779: Julkisten liikennevälineiden, katujen ja niihin on käsiteltävä laajempanakin kysymyksenä kuin
17780: liittyvien laitteiden suunnittelussa on jossakin yksinomaan vammaisten ongelmana.
17781: määrin edistytty niin, että syystä tai toisesta liik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17782: kumiseltaan rajoitettu voi niitä käyttää aikaisem- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17783: paa paremmin. Silti on tässä kohden paljon kehit-
17784: tämisen ja parantamisen varaa. Myöskään julkisis- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
17785: sa rakennuksissa ei vielä riittävästi ole näitä kysy- set rakennuslain ja asuntotuotantolain se-
17786: myksiä otettu huomioon. Vammaisten osalta on kä muiden tarvittavien säännösten muut-
17787: tilannetta eräillä paikkakunnilla kohentanut pal- tamisesta siten, että pysyvästi tai tilapäi-
17788: velutalojen rakentaminen. On kuitenkin huomat- sesti lizkkumiseltaan rajoitettujen ihmis-
17789: tava, että liikuntarajoitteisiin on varsinaisten vam- ten lzikkumisedellytykset otettaiszin huo-
17790: maisten ohella sisällytettävä myös sellaiset ryhmät mioon, ja muuttaisi tai muutaitaisi alem-
17791: kuin vanhukset, lastenvaunuja työntävät ihmiset, manasteisia säännöksiä tässä tarkoitukses-
17792: pienet lapset, jolloin liikkumisen helpottamista sa.
17793:
17794: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17795:
17796: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
17797: 1987 rd. 439
17798:
17799: Hemställningsmotion nr 390
17800:
17801:
17802:
17803:
17804: Björklund m.fl.: Om startande av ett rovdjursprojekt
17805:
17806:
17807:
17808: Tili Riksdagen
17809:
17810: Förvaltningen i vårt land av de fyra stora rov- t.ex. Norge och Sverige, vore det särkilt angeläget
17811: djursarterna, varg, järv, björn och lo, är en fråga att trygga möjligheterna tili rovdjursforskning i
17812: som berör många myndigheter och organisatio- vårt land. Därför borde ett expertorgan tillsättas
17813: ner. Eftersom dessa fyra arter räknas som jaktbart med uppgift att utvärdera hittills bedriven forsk-
17814: vilt, har ansvaret för skötseln av rovdjursstammar- ning och i ljuset av vad man vet på annat håll be-
17815: na hittills fallit enbart på jord- och skogsbruksmi- döma vad som borde göras. Det finns ingen enkel
17816: nisteriet. 1 betänkandet om hotade arter (Kom- och tillförlitlig metod att på ett tillfredsställande
17817: mittebetänkande 1985:43) anges järven vara akut sätt taxera rovdjursstammarna. Endast fortgåen-
17818: hotad och varg, björn och lo vara hänsynskrävan- de, vetenskapligt upplagda undersökningar av
17819: de. Härmed faller dessa arter också under miljö- stammarnas storlek och tillstånd kan ge det nöd-
17820: ministeriets intresseområde. vändiga kunskapsunderlag som måste finnas till-
17821: Finland har anslutit sig tili ett flertal internatio- gängligt för att en förnuftig förvaltning av de sto-
17822: nella konventioner som berör dessa arter. Bl.a. i ra rovdjuren skall kunna fås tili stånd.
17823: fråga om Bernkonventionen har Finland reserverat Detta kräver dels resurser i form av pengar och
17824: sig i fråga om skydd av varg och björn. Därmed får forskare och dels ett samarbete mellan alla intres-
17825: också vår förvaltning av dessa arter internationella separter, dvs. berörda myndigheter, naturvårds-
17826: aspekter. och jägarorganisationer samt högskoleforskning-
17827: Trots att staten har många intressen när det gäl- en.
17828: ler de stora rovdjuren, och alla arter betecknas Med hänvisning tili ovanstående föreslås att
17829: som hotade, saknas det i dag en övergripande riksdagen måtte besluta hemställa
17830: rovdjurspolitik. Det finns inte ens säkra uppgifter
17831: om antal baserade på vetenskapliga grunder. Rå- att regeringen snabbt vidtar åtgärder för
17832: det för naturtillgångarna har tagit initiativ i denna att starta ett långsiktigt rovdjursprojekt,
17833: fråga och också de frivilliga naturskyddsorganisa- med syfte att kontinuerligt undersöka och
17834: tionerna har efterlyst en sådan samlad rovdjurs- följa upp rovdjursstammarnas storlek och
17835: politik. status, samt grunda ett exportorgan med
17836: Ett avgörande hinder har varit bristande kun- uppgift att dra upp nktlinjerna för och
17837: skaper och bristande resurser för forskning. Efter- koordinera förvaltningen av Finlands fyra
17838: som Finland anses hysa bättre rovdjursstammar än stora rovdjursarter.
17839:
17840: Helsingfors den 14 april 1987
17841:
17842: Ilkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Lauri Metsämäki
17843: 440 1987 vp.
17844:
17845: Toivomusaloite n:o 390 Suomennos
17846:
17847:
17848:
17849:
17850: Björklund ym.: Petoeläinprojektin käynnistämisestä
17851:
17852:
17853:
17854: Eduskunnalle
17855:
17856: Neljän suuren petoeläinlajin suden, ahman, ka Suomessa katsotaan olevan parempia peto-
17857: kathun ja ilveksen hoito maassamme on monia vi- eläinkantoja kuin esim. Norjassa ja Ruotsissa, olisi
17858: ranomaisia ja järjestöjä koskeva kysymys. Koska mahdollisuuksien turvaaminen petoeläintutki-
17859: näitä neljää lajia pidetään metsästyskelpoisena mukseen maassamme erityisen tärkeää. Tämän
17860: riistana, on vastuu petoeläinkantojen hoidosta tä- vuoksi pitäisi asettaa asiantuntijaelin, jonka tehtä-
17861: hän saakka ollut pelkästään maa- ja metsätalous- vänä olisi arvioida tähän saakka suoritettua tutki-
17862: ministeriöllä. Uhanalaisia lajeja koskevassa mie- musta sekä muilla tahoilla olevien tietojen valossa
17863: tinnössä (Komiteanmietintö 1985:43) ahman kat- arvioida toimenpiteet, joihin tulisi ryhtyä. Mitään
17864: sotaan olevan erittäin uhanalainen sekä suden, yksinkertaista ja luotettavaa menetelmää peto-
17865: karhun ja ilveksen vaativan silmälläpitoa. Näin ol- eläinkantojen tyydyttävästi arvioimiseksi ei ole
17866: len nämä lajit kuuluvat myös ympäristöministe- olemassa. Ainoastaan jatkuva tieteellinen tutki-
17867: riön vaikutuspiiriin. mus kantojen suuruudesta ja tilasta voi antaa vält-
17868: Suomi on liittynyt useisiin näitä lajeja koskeviin tämättömät tiedot, joita tarvitaan suurien petojen
17869: kansainvälisiin sopimuksiin. Muun muassa Bernin järkevän hoidon aikaansaamiseksi.
17870: sopimukseen Suomi on tehnyt varauman suden ja Tähän tarvitaan toisaalta voimavaroja, kuten ra-
17871: karhun suojelun osalta. Näin ollen näiden lajien haa ja tutkijoita, ja toisaalta yhteistyötä kaikkien
17872: hoito maassamme saa kansainvälisiä ulottuvuuk- osapuolten eli ao. viranomaisten, luonnonsuoje-
17873: sia. lu- ja metsästysjärjestöjen sekä korkeakoulututki-
17874: Siitä huolimatta, että valtiolla on monenlaisia muksen välillä.
17875: etunäkökohtia suurien petoeläinten osalta, eikä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
17876: kaikkia lajeja pidetä uhanalaisina, puuttuu maas- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17877: tamme nykyään kokonaisvaltainen petoeläinpoli-
17878: tiikka. Ei ole olemassa edes varmoja tieteellisiin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
17879: perusteisiin nojautuvia tietoja petojen määrästä. käynnistääkseen pitkäjänteisen peto-
17880: Luonnonvarainneuvosto on tehnyt aloitteen asias- eläinprojektin, jonka tehtävänä olisi jat-
17881: sa, ja myös vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjestöt kuvasti tutkia ja seurata petoeläinkantojen
17882: ovat peräänkuuluttaneet kokonaisvaltaista peto- kokoa ja tilaa sekä perustaisi asintuntzja-
17883: eläinpolitiikkaa. elimen, jonka tehtävänä olisi hahmotella
17884: Ratkaisevana esteenä ovat olleet puutteelliset suuntaviivat ja koordinoida Suomen nel-
17885: tiedot ja tutkimuksen puutteelliset resurssit. Kos- jän suuren petola;i·n hoitoa.
17886:
17887: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17888:
17889: llkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Lauri Metsämäki
17890: 1987 rd. 441
17891:
17892: Hemställningsmotion nr 391
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: Bärlund m.fl.: Om ett försöksprojekt för att skära ner utsläppen av
17898: avloppsvatten i Borgå å
17899:
17900:
17901: Tili Riksdagen
17902:
17903: 1 sänkningen av avloppsvattenbelastningen från Borgå ås verkningar känns också i havsområdet.
17904: tätorterna vid Borgå å uppnåddes nuvarande nivå Avattnet sprids på vintern tili ett stort område tili
17905: i början av 1980-talet. Det finns inte i sikte möj- havs och för med sig näringsämnen. Belastningen
17906: ligheter att sänka tätorternas avloppsvattenbelast- från ån tilisammans med avloppsvattnen från sta-
17907: ning väsentligt från nuvarande nivå. den ger gödning åt Stensböleviken. Olägenheter
17908: Borgå å och dess sidoåar har effektivt bebru- utsträcker sig också tili områden längre ut tili
17909: kade åkrar vid vattendragen. Från boskapsgödsel, havs.
17910: åkergödsel och glesbygdens avloppsvatten rinner Vid utredningen av vattenskyddsmöjligheterna
17911: stora mängder näringsämnen (fosfor och kväve) i Borgå å borde man därför i följande skede noga
17912: som ger gödning åt vattnet ut i vattendragen. studera vilka skadeverkningar som beror på lant-
17913: Också bakteriebelastningen är betydande. An- bruket och den övriga belastningen från glesbyg-
17914: vändningen av gödselmedel har hela tiden ökat, den och hur de här skadeverkningarna skali kunna
17915: varför deras gödningseffekt också hela tiden minskas.
17916: vuxit. Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi un-
17917: Materialet över vattenkvaliteten under början dertecknade att riksdagen måtte hemstälia
17918: av 1980-talet visar att kvaliteten överlag har för-
17919: sämrats i Borgå ås huvudfåra. Andelen närings- att regeringen utlyser Borgå å tili ett
17920: ämnen har ökat, syresituationen har försämrats särskilt försöksprojekt for hur glesbygdens
17921: och huvudfåran är överlag olämplig för simning. utsläpp i vattendragen kan skäras ner så
17922: Frågan om hur ån skali kunna fås i rekreations- att åmiljöns kultur- och rekreationsvärde
17923: bruk igen skjuts alit längre på framtiden. kan återställas tzfl sin naturliga nivå.
17924:
17925: Helsingfors den 21 april 1987
17926:
17927: Kaj Bärlund Per-Henrik Nyman
17928:
17929:
17930:
17931:
17932: 56 2705361
17933: 442 1987 vp.
17934:
17935: Toivomusaloite n:o 391 Suomennos
17936:
17937:
17938:
17939:
17940: Bärlund ym.: Porvoonjoen määräämisestä kokeiluprojektiksi jätevesi-
17941: päästöjen vähentämiseksi
17942:
17943:
17944: Eduskunnalle
17945:
17946: Taajamien jätevesikuormituksen alentamisessa alueella. Joen vesi leviää talvella suurelle alueelle
17947: Porvoonjoen osalta saavutettiin nykyinen taso mereen ja sen mukana myös ravinteet. Joen kuor-
17948: 1980-luvun alussa. Näköpiirissä ei ole mahdolli- mitus yhdessä kaupungin jätevesien kanssa rehe-
17949: suuksia alentaa taajamien jätevesikuormitusta vöittää Stensbölevikeniä. Haitat ulottuvat myös
17950: olennaisesti nykyisestä tasosta. kauemmaksi merialueelle.
17951: Porvoonjoen ja sen sivujokien vesistöjen varrella Porvoonjoen vesiensuojelumahdollisuuksia tut-
17952: on tehokkaasti viljeltyjä peltoja. Karjanlannasta, kittaessa tulisi seuraavassa vaiheessa tarkoin tut-
17953: peltolannoitteista ja haja-asutusalueen jätevesistä kia, mitkä haitat aiheutuvat maanviljelyksestä ja
17954: valuu suuri määrä ravinteita (fosforia ja typpeä), mitkä muusta haja-asutusalueen aiheuttamasta
17955: jotka rehevöittävät vesistöjä. Myös bakteerikuor- kuormituksesta ja miten näitä haittoja voitaisiin
17956: mitus on merkittävä. Lannoitteiden käyttö on ko- vähentää.
17957: ko ajan lisääntynyt, minkä vuoksi niiden rehevöit- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
17958: tämisteho on myös koko ajan kasvanut. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17959: Veden laadusta 1980-luvun alussa otettu tutki-
17960: musaineisto osoittaa laadun huonontuneen kaut- että" hallitus määräisi Porvoonjoen eri-
17961: taaltaan Porvoonjoen pääuomassa. Ravinteiden tyiseksi kokeiluprojektiksi, jossa selvitet-
17962: osuus on lisääntynyt, happitilanne on heikenty- täzszi"n miten haja-asutusalueen päästöjä.
17963: nyt. Pääuoma on kauttaaltaan sopimaton uimi- veszstöihin voitazszin vähentää siten, että
17964: seen. Kysymys joen saamisesta uudelleen virkistys- jokimiljöön kulttuun·- ja virkzstysarvot voi-
17965: käyttöön siirtyy yhä kauemmaksi tulevaisuuteen. taistin palauttaa luonnollzselle tasolleen.
17966: Porvoonjoen vaikutukset tuntuvat myös meri-
17967:
17968: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
17969:
17970: Kaj Bärlund Per-Henrik Nyman
17971: 1987 vp. 443
17972:
17973: Toivomusaloite n:o 392
17974:
17975:
17976:
17977:
17978: Dromberg: Uudenmaan nimismiespiirien henkilöstön lisäämisestä
17979:
17980:
17981:
17982: Eduskunnalle
17983:
17984: Uudenmaan poliisitoimen henkilöstöresurssien Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä heikentänyt
17985: lisääminen ei ole vastannut palvelujen tarvetta. erityisesti nuorten poliisimiesten keskimääräistä
17986: Yhteiskuntakehityksen mukanaan tuomat tekijät suurempi vaihtuvuus. Tähän ovat vaikuttaneet
17987: ja voimakas väestönkasvu ovat olleet nähtävissä poliisimiesten asuntojen saannin vaikeudet, pää-
17988: poliisipalvelujen ja myös poliisin kansliatyön li- kaupunkiseudulta poliisikoulutukseen hakeutu-
17989: sääntymisenä. vien vähäisyys ja työolosuhteiden kokeminen epä-
17990: Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys on on- mieluisaksi. Uudenmaan nimismiespiirien henki-
17991: gelmana kaikissa Uudenmaan läänin poliisipiireis- löstövajauksen poistaminen tulisi valtion tulo- ja
17992: sä, mutta suurimmat ongelmat henkilöstövajaus menoarviossa ottaa muista maan poliisin henkilös-
17993: aiheuttaa kuitenkin Keski-Uudenmaan alueen se- tölisäyksistä erillisenä kysymyksenä ratkaistavaksi.
17994: kä Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17995: 1987 perustetaan valtion TMA:n mukaisesti sekä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17996: Espoon että Vantaan nimismiespiireihin 10 uutta
17997: poliisin virkaa. Menettely on oikeansuuntainen, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17998: mutta ei sellaisenaan vielä riitä poistamaan vallit- piteiszi'n määrärahan varaamiseksi valtion
17999: sevaa henkilökuntapulaa. vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon vähin-
18000: Espoon ja Vantaan kaupunkien väestön kasvu- tään 37 poliisitoimen ja 22 muun toimen
18001: vauhti on viime vuosina ollut nopeinta koko perustamiseksi Uudenmaan nimismiespzi'-
18002: maassa. Edelleen on poliisipalvelujen tarjontaa reihin.
18003:
18004: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
18005:
18006: Kaarina Dromberg
18007: 444 1987 vp.
18008:
18009: Toivomusaloite n:o 393
18010:
18011:
18012:
18013:
18014: Dromberg: Ruotsinpyhtään Ruukin peruskorjaamisesta
18015:
18016:
18017:
18018: Eduskunnalle
18019:
18020: Ruotsinpyhtään vanhaa Rautaruukin maisemaa lun sekä muiden palvelujen kehittämistä. A.
18021: uhkaa joiltakin osin hidas häviäminen. Ruukin Ahlström Osakeyhtiö ja Ruotsinpyhtään kunta
18022: maa-alueet kuuluvat A. Ahlström Osakeyhtiölle, ovat vuoden 1986 aikana aloittaneet ns. ''Ruuk-
18023: mutta 1600-luvulta olevaa tehdasyhdyskuntaa ei kiprojektin'' valmistelu- ja kehittämistyöt. Tar-
18024: ole kaikin osin tarkoituksenmukaista pitää tuotta- koituksena on aikaansaada alueesta elävä
18025: vassa käytössä. Yhtiöllä on alueella n. 120 työsuh- matkailu-, käsiteollisuus- yms. kokonaisuus, joka
18026: deasuntoa, joista osan korjaamiseen on saatu toiminnoillaan tukisi paikkakunnan koko palvelu-
18027: asuntohallituksen alueellisen perusparannusko- tason parantamispyrkimyksiä.
18028: keilun määrärahoja. Ruukin tuntumassa on mui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18029: takin säilyttämisen arvoisia ja kunnostusta kaipaa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18030: via rakennuksia, jotka ovat poistuneet tai poistu-
18031: massa Strömforsin tehtaan tuotantokäytöstä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18032: Ruukinalue on tarkoitus säilyttää elävänä ym- piteisiin Ruotsinpyhtään Ruukin perui-
18033: päristönä edistämällä pienyritysten perustamista korjaamiseksi.
18034: sekä taiteen, taideteollisuuden, käsityön, matkai-
18035:
18036: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
18037:
18038: Kaarina Dromberg
18039: 1987 vp. 445
18040:
18041: Toivomusaloite n:o 394
18042:
18043:
18044:
18045:
18046: Dromberg ym.: Paperijätteen vastaanoton ja hyväksikäytön tehosta-
18047: misesta
18048:
18049:
18050: Eduskunnalle
18051:
18052: Paperinkeräyksellä on Suomessa ja myöskin Keräyspaperin käyttöön saaminen nykyistä te-
18053: pääkaupunkiseudulla pitkät perinteet. Keräyspa- hokkaammin edellyttää teollisuuden investointeja
18054: peri on määrältään suurin hyödynnettävissä oleva siistauslaitoksiin ja muihin keräyspaperia hyödyn-
18055: jätelaji. Pelkästään pääkaupunkiseudun alueelta täviin hankkeisiin. Jotta keräyspaperitoiminta voi-
18056: kerätään jo tänä päivänä keräyspaperia noin si edelleen jatkua ja sitä voitaisiin tehostaa, tulee
18057: 80 000 tonnia vuodessa. YTV:n tekemän tutki- mainitunlaisiin investointihankkeisiin pikaisesti
18058: muksen mukaan keräyskelpoista paperia on saata- ryhtyä.
18059: vissa pääkaupunkiseudulta 150 000 tonnia. Tänä Keräyspaperihankkeen onnistumisella on mer~ ·
18060: päivänä siis keräyskelpoisesta paperista menee kitystä muunkin jätteen hyötykäytön kehitykseen.
18061: kaatopaikoille noin 70 000 tonnia vuodessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18062: Ottaen huomioon pääkaupunkiseudun tiheän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18063: asujaimiston ei tehostetulle keräyspaperin talteen- muksen,
18064: otolle sinänsä ole keräilyn kannalta esteitä. Sen si-
18065: jaan paperin teolliselle hyödyntämiselle ei ole löy- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
18066: tynyt vastaavaa kysyntää. Keräyspaperin vienti ei teistin paperijätteen vastaanoton tehosta-
18067: teollisuuden ilmoituksen mukaan ole taloudelli- miseksi ja paperijätteen hyväksikäytön
18068: sesti kannattavaa. edistämiseksi.
18069:
18070: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18071:
18072: Kaarina Dromberg Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
18073: Elsi Hetemäki-Olander Eeva-Liisa Moilanen Tarja Halonen
18074: 446 1987 vp.
18075:
18076: Toivomusaloite n:o 395
18077:
18078:
18079:
18080:
18081: Haavisto ym.: Muovikassien korvaamisesta uusiopaperikasseilla
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Eduskunnalle
18087:
18088: Tuotteiden tarpeeton ja moninkertainen pak- ta uusiopaperista. Tämä helpottaisi osaltaan pape-
18089: kaaminen sekä kertakäyttöisten kantovälineiden rinkeräyksessä seisovaa sumaa. Tuotteiden pak-
18090: suosiminen ovat muodostuneet kiinteäksi osaksi kaamisessa voitaisiin myös siittyä yksinkertaisem-
18091: luonnonvaroja ja energiaa tarpeettomasti haaskaa- paan ja konstailemattomampaan linjaan ja suosia
18092: vaa elämäntapaa. paperista tai kartongista tehtyjä pakkauksia.
18093: Kertakäyttöisten lasipullojen ja metallitölkkien Jätehuoltolain 34 §:n mukaan valtioneuvosto
18094: ohella ovat muovipakkaukset ja muovikassit tar- voi rajoittaa tai kieltää vähittäismyyntipakkauksen
18095: peettomasti energiaa tuhlaavia ja jätehuoltoa käytön taikka määrätä sille erityisen palautusmak-
18096: kuormittavia. Niihin käytetyt raaka-aineet ovat sun, jos päällys vaikeuttaa jätehuoltoa tai edistää
18097: peräisin uudistumattomista luonnonvaroista, öl- roskaantumista. Muovikassilla on juuri nämä omi-
18098: jystä ja kivihiilestä. Jätteiden joukkoon kulkeutu- naisuudet.
18099: nut muovi haittaa myös jätteiden kompostointia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18100: ja hyötykäyttöä. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18101: Luontoon joutuessaan tai palaessaan muovit
18102: päästävät ympäristöönsä haitallisia tai myrkyllisiä että" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
18103: aineita, kuten kloorattuja dioksiineja ja furaaneja. muovikassien käytön rajoittamiseksija nii-
18104: Muovijätteiden polttaminen merkitsee aina ym- den korvaamiseksi uusiapaperista valmis-
18105: päristöriskiä. tetuilla kantovälinezllä jätehuoltolain 34
18106: Muovikassin veroinen kantoväline, jolla ei sa- §:n hengessä.
18107: nottuja haittoja ole, voidaan valmistaa kotimaises-
18108:
18109: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18110:
18111: Pekka Haavisto Liisa Jaakonsaari
18112: 1987 vp. 447
18113:
18114: Toivomusaloite n:o 396
18115:
18116:
18117:
18118:
18119: Haavisto ym.: Nuuksion järviylänköalueen suojelemisesta
18120:
18121:
18122:
18123: Eduskunnalle
18124:
18125: Nuuksion järviylänkö Vihdin ja Espoon kuntien hiihtourheilukäsityksen aikana tämä tarkoittaisi
18126: alueella on pääosiltaan kulumatonta, pinnan- noin kymmenen metriä leveän latu- ja huoltoau-
18127: muodoiltaan vaihtelevaa metsien, järvien ja soi- kon raivaamista luonnonkauniiseen metsään.
18128: den kirjomaa maastoa. Suuret korkeusvaihtelut ja Luonnonrauhaa rikkoisivat myös hankkeeseen liit-
18129: luonnon monipuolisuus tekevät alueesta poik- tyvät rakentamis- ja pysäköintialuesuunnitelmat.
18130: keuksellisen kauniin. Yli 20 000 hehtaarin laajuinen Nuuksion järvi-
18131: Uusimaa on Suomen tiheimmin asuttua aluet- ylänköalue voitaisiin suojella ja sinne voitaisiin
18132: ta. Juuri tällä alueella olisi tarpeen erityisesti suo- perustaa kansallispuisto. Näin kappale alkuperäis-
18133: jella ja säilyttää sitä alkuperäistä luontoa, jota vie- tä Uuttamaata jäisi myös tulevien sukupolvien
18134: lä on jäljellä. Suojelemalla Nuuksion järviylänkö- omaisuudeksi.
18135: alue nykyisessä muodossaan turvattaisiin lähes Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18136: miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle mah- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18137: dollisuus edes joskus kulkea, retkeillä, sienestää ja
18138: marjastaa luonnonkauniissa ympäristössä, joka että hallitus kiireellisesti selvittäisi mah-
18139: muodostaa eheän kokonaisuuden. dollisuudet suojella Nuuksion järviylänkö-
18140: Tällä hetkellä Nuuksion järviylänköaluetta uh- alue ja perustaa alueelle tiheästi asutun
18141: kaa muun muassa laajamittaisen kilpahiihtokes- Uudenmaan asukkaita palveleva kansallis-
18142: kuksen perustamishanke Solvallaan. Nykyisen puisto.
18143:
18144: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18145:
18146: Pekka Haavisto Liisa Jaakonsaari
18147: 448 1987 vp.
18148:
18149: Toivomusaloite n:o 397
18150:
18151:
18152:
18153:
18154: Helle ym.: Ampumaratalainsäädännön uudistamisesta
18155:
18156:
18157:
18158: Eduskunnalle
18159:
18160: Ampumaradan perustaminen on luvanvaraista. Ase- ja turvallisuustekniikan kehitys on myös
18161: Lääninhallitus toimii luvanantajana. monin osin karannut vuoden 1915 asetuksen ja
18162: Menettely perustuu pääosin tsaarinaikaiseen vuoden 1916 senaatin päätöksen, jota valtioneu-
18163: lainsäädäntöön. Yhteiskunta on muuttunut suu- vosto on vuonna 1924 muuttanut, luomista puit-
18164: resti kyseisistä ajoista. Monet seikat, jotka tulisi teista.
18165: luvan myöntämisen yhteydessä ottaa huomioon, Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18166: jäävät vanhentuneen menettelyn puitteissa harkit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18167: sematta. Eräs ongelma on lupien voimassaoloaika,
18168: jota luvissa ei ole määritelty. Monilla alueilla am- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18169: pumaradat ovat jääneet asutuksen kainaloon. piteisiin vanhentuneen ampumaratalain-
18170: Ampumaratojen omistajat eivät ole kiinnostunei- säädännön uudistamiseksi.
18171: ta sopivampien paikkojen etsimisestä, koska luvat
18172: on saatu määräämättömäksi ajaksi.
18173:
18174: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18175:
18176: Esko Helle Pekka Leppänen
18177: Raila Aho Pertti Lahtinen
18178: 1987 vp. 449
18179:
18180: Toivomusaloite n:o 398
18181:
18182:
18183:
18184:
18185: Hilpelä: Lisätyövoiman saamisesta Turun ja Porin lääninhallitukseen
18186: luonnonsuojelutarkoituksiin tapahtuvien maa-alueiden ostojen
18187: nopeuttamiseksi
18188:
18189: Eduskunnalle
18190:
18191: Valtioneuvosto on viime vuosina vahvistanut neuvoston hyväksymien suojeluohjelmien toteu-
18192: useita valtakunnallisia suojeluohjelmia. Näitä tumista Turun ja Porin läänissä vasta satojen vuo-
18193: ovat kansallispuistojen kehittämisohjelma, soi- sien kuluttua. Toteutumisvauhdin kymmenker-
18194: densuojelun perusohjelma ja lintuvesien suoje- taistaminenkin nykyisestään, mikä on ympäris-
18195: luohjelma. Myös vahvisteruissa seutukaavoissa on tönsuojelutoimiston nykyisellä työvoimalla täysin
18196: valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita. mahdotonta, tietäisi päätösten toteutumista vasta
18197: Suojeluohjelmia on pääasiallisesti pyritty toteutta- 50 vuoden kuluttua. Valtioneuvoston periaate-
18198: maan ostamalla alueet valtiolle. päätösten suojelualueiden toteuttamisen esteenä
18199: Ostotoiminta käynnistyy lääninhallituksen ei siis yleensä ole maanomistajan vastustus. Kaup-
18200: alustavilla neuvotteluilla maanomistajan kanssa. pojen syntymisen ehdottomasti suurimpana estee-
18201: Tämän jälkeen ympäristöministeriö, joko omalla nä on arviointien tavaton hitaus.
18202: työvoimalla tai metsähallitusta ja maanmittaus- Kaupankäyntitilanne on puuroutumassa erityi-
18203: hallitusta apunaan käyttäen, suorittaa alueen sen kestämättömäksi Saaristomeren kansallispuis-
18204: kauppahinnan arvioinnin. Arvion saatuaan lää- ton kohdalla.
18205: ninhallitus neuvottelee ja tekee mahdolliset kau- Jos maakauppoja ei tapahdu, alueita uhkaa ttr" ____ _
18206: pat maanomistajien kanssa. houtuminen. Kaupankäynnin jumiutumista
18207: Valtakunnallisia suojeluohjelmia on Turun ja usein seuraavat soideri ojitukset, rakentaminen·
18208: Porin läänissä toteuttamatta seuraavasti: kansallis- ym. toimenpiteet aiheuttavat luonnonsuojelulli-
18209: puistoja 2 400 hehtaaria, soita 11 800 hehtaaria sia menetyksiä ja/ tai erittäin suuria työajan mene-
18210: ja lintuvesiä 12 000 hehtaaria. Suomen vielä to- tyksiä luonnonsuojeluviranomaisille. Yhden uu-
18211: teutumattomista kansallispuistoalueista tämä on den työntekijän työpanoksella valtioneuvoston
18212: runsaat 50 %. Viiden eteläisen läänin toteutu- periaatepäätösten toteuttamisnopeus voisi nykyi-
18213: mattomasta soidensuojelualasta on Turun ja Porin sestään jopa kymmenkenaistua.
18214: läänissä 50 % ja lintuvesien suojelualasta vajaat Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
18215: 40%. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18216: Näillä alueilla on varovaisestikin arvioiden
18217: 4 500 maanomistajaa. Ottaen huomioon myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ar-
18218: vahvistuneiden seutukaavojen valtakunnalliset viozjan 1Ostoneuvottelijan palkkaamiseksi
18219: kohteet ja sen, että suojeluohjelmia on tulossa li- kzireellisesti Turun ja Porin lääninhalli-
18220: sää (ainakin lehdot ja uhanalaiset eliöt), merkitsee tukseen valtioneuvoston hyväksymän suo-
18221: kauppojen jatkuminen nykyiseen tahtiin valtio- jeluohjelman toteuttamiseksi.
18222:
18223: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18224:
18225: Liisa Hilpelä
18226:
18227:
18228:
18229:
18230: '57 2705361
18231: 450 1987 vp.
18232:
18233: Toivomusaloite n:o 399
18234:
18235:
18236:
18237:
18238: Hilpelä: Turun seudun raakavedenhankinnasta
18239:
18240:
18241:
18242: Eduskunnalle
18243:
18244: Ympäristöministeriö asetti viime syksynä työ- koida edellä matmtun työryhmän työn tulosta,
18245: ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdolli- mutta on lupa esittää toivomus, että työn valmis-
18246: suuksia parantaa Aurajoen tilaa. Samalla työryh- tuttua päästään nopeasti konkreettisiin toimiin
18247: mä selvittää Aurajoen soveltuvuutta Turun seu- paremman raakaveden takaamiseksi Turun seu-
18248: dun vedenhankinnan raakavesilähteeksi. dulle. Tähänastiset selvitykset antavat tulokseksi
18249: Selvityksiä Turun raakavesikysymyksen ja pa- sen, että Turun seutu tarvitsee nykyisen raakavesi-
18250: remmanlaatuisen raakaveden saannin turvaami- lähteensä Aurajoen ohella myös Säkylän Pyhäjär-
18251: seksi on vuosien ja vuosikymmenien aikana tehty ven vettä. Turku ja sen ympäristö ovat odottaneet
18252: paljon. Turku on pitkän odotusajan jälkeen vuo- liian kauan vesikysymyksen ratkaisua. Sitä ei enää
18253: den 1985 marraskuussa saanut vihdoin vesioikeu- tule lykätä.
18254: den luvan ottaa vettä Säkylän Pyhäjärvestä, mutta Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
18255: siitä on valitettu ja asia on parhaillaan korkeim- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18256: man hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Turun seu-
18257: dun vesitilanne koskee noin 250 000 henkilöä, että hallitus ryhtyisi pikaisiin tozmzzn
18258: raakaveden laatu on huono ja lisäksi sen määrä on Turun seudun raakavesikysymyksen rat-
18259: riittämätön ajatellen nykyisiä vesilähteitä. Siispä kaisemiseksi vesioikeuden päätöksen mu-
18260: on aika saada asia ratkaisuun. Ei ole syytä enna- kaisesti Säkylän Pyhäjärvestä.
18261:
18262: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18263:
18264: Liisa Hilpelä
18265: 1987 vp. 451
18266:
18267: Toivomusaloite n:o 400
18268:
18269:
18270:
18271:
18272: Hilpelä: Kalanjalostuslaitoksen jätevesien käsittelyn koelaitoksen pe-
18273: rustamisesta Taivassaloon
18274:
18275:
18276: Eduskunnalle
18277:
18278: Kalanjalostuslaitosten jätevesikysymykset muo- Valtiovallan toimesta tulisikin rakentaa jäteve-
18279: dostavat tällä hetkellä varsin merkittävän esteen sien käsittelylaitos, jossa kokeellisesti selvitettäi-
18280: jalostustoiminnan ja sitä kautta myös koko kalas- siin se tekniikka, joka parhaiten soveltuu kalanja-
18281: tusammatin menestymiselle ja kehittymiselle. Lai- lostuslaitosten jätevesien käsittelyyn.
18282: toksilta edellytetyt jätevesi-investoinnit ovat mit- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
18283: tasuhteiltaan niin suuria, että ne asettavat kyseen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18284: alaisiksi jopa koko toiminnan jatkamisedellytykset
18285: eräissä tapauksissa. Investointien kalleudesta huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ka-
18286: limatta ei voida olla varmoja, onko toimenpitei- lanjalostuslaitosten jätevesien käsittelyn
18287: den vaikutus laitoksesta lähtevään jäteveteen toi- koelaitoksen perustamiseksi Taivassaloon.
18288: votun kaltainen. Tutkimukset laitetekniikan ke-
18289: hittämiseksi ovat kesken.
18290:
18291: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18292:
18293: Liisa Hilpelä
18294: 452 1987 vp.
18295:
18296: Toivomusaloite n:o 401
18297:
18298:
18299:
18300:
18301: Hurskainen-Leppänen ym.: Elinkeinoasiamiesten palkkojen saatta-
18302: misesta valtionavun piiriin
18303:
18304:
18305: Eduskunnalle
18306:
18307: Erityisaluekuntien elinkeinoelämän tukemises- tukien täysimittainen hyödyntäminen ei ole mah-
18308: sa tulisi pyrkiä yhtenäiseen kokonaisvaltaiseen tu- dollista. Tämän vuoksi aluelakien tarkoitusperä ei
18309: kijärjestelmään, jonka seurauksena kuntien elin- toteudu.
18310: keinoelämän elpymiselle luodaan edellytyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18311: Siinä vaiheessa kun kunnat pääsevät erityisalue- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18312: tukien piiriin, tulisi kunnille antaa myös mahdol-
18313: lisuudet toimia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18314: Monilla pienillä kunnilla ei ole varaa palkata joilla saataisiin elinkeinoasiamiesten pal-
18315: elinkeinoasiamiestä, minkä vuoksi aluepoliittisten kat valtionavun piiriin.
18316:
18317: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18318:
18319: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko
18320: Riitta Uosukainen Antem Kekkonen
18321: Pentti Lahti-Nuuttila
18322: 1987 vp. 453
18323:
18324: Toivomusaloite n:o 402
18325:
18326:
18327:
18328:
18329: Ikonen ym.: Kaakkoisen Keski-Suomen kuntien erityisongelmien
18330: huomioon ottamisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
18331:
18332:
18333: Eduskunnalle
18334:
18335: Nykyisen aluepoliittisen lainsäädännön tavoit- Kyseisten kuntien omia mahdollisuuksia luoda
18336: teena on mm. edistää väestönkehityksen alueellis- uusia työpaikkoja, elvyttää asuntotuotantoa ja ke-
18337: ta tasapainoisuutta ja turvata tasapuolisesti kun- hittää elinkeinopolitiikkaansa leikkaavat erityises-
18338: kin alueen väestölle tärkeiden palvelujen saata- ti vinoutuneesta ikärakenteesta aiheutuneet van-
18339: vuus. hustenhuollon alati kasvavat kustannukset.
18340: Kun väestörakenteeltaan ongelmallisissa kunnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18341: sa on myös muuttoliikkeestä johtuva matala työttö- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18342: myys, on näitä kuntia vaikea auttaa pelkästään
18343: aluepoliittisilla tukitoimilla tai työllisyyspoliittisilla että hallitus ryhtyisi toimenpitezsiin
18344: tukitoimilla tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaakkozsen Keski-Suomen kuntien eri-
18345: Kaakkoisen Keski-Suomen kunnat Goutsa, Lei- tyisongelmien huomioon ottamzseksi tut-
18346: vonmäki, Luhanka ja Toivakka) ovat kärsineet kimus- ja kehittämzstoiminnassa.
18347: muuttotappiota nuoren lisääntymiskykyisen ja
18348: koulutetun väestön siirtyessä kaupunkikeskuksiin.
18349:
18350: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18351:
18352: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
18353: 454 1987 vp.
18354:
18355: Toivomusaloite n:o 403
18356:
18357:
18358:
18359:
18360: Ikonen ym.: Lievestuoreen Keikkamäen jätelipeälammen kunnos-
18361: tamisesta
18362:
18363:
18364: Eduskunnalle
18365:
18366: Jyväskylän-Kuopion tien (E 80, valtatie n:o 9) Lipei: . rnpi on ollut jo pitkään ympanston-
18367: varrella Lievestuoreen Keikkamäessä on Lievestuo- suojelur. :äpeäpilkku, jota ei ole saatu kunnos-
18368: reen sellutehtaan tekemä jätelipeälampi. Sellu- tetuksi lukuisista lupauksista huolimatta. Lam-
18369: tehtaan tarkoitus oli johtamalla jätelipeä lampeen men. kunnostamista on tutkittu ja selvitelty jo
18370: hidastaa Lievestuoreenjärven saastumista. VUOSla.
18371: Lipeälampi haisee voimakkaasti ja siitä on jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18372: vasti valunut myrkkyjä läheisiin vesistöihin ja lähi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18373: tienoon kaivoibio saastuttaen niitä. Myrkkyä on va-
18374: lunut myös Leppäveteen, josta Jyväskylän maalais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Lie-
18375: kunta ottaa raakavettä. Hajuhaittaa ei voi vähätel- vestuoreen Keikkamäen lipeälammen
18376: lä, koska lipeälampi on välittömästi erään Keski- kunnostamiseksi ja lipeän hävittämiseksi
18377: Suomen tärkeimmän matkailureitin varressa. siitä.
18378:
18379: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18380:
18381: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
18382: 1987 vp. 455
18383:
18384: Toivomusaloite n:o 404
18385:
18386:
18387:
18388:
18389: Isohookana-Asunmaa: Kuivaniemen Oijärven kunnostamisesta
18390:
18391:
18392:
18393: Eduskunnalle
18394:
18395: Kuivaniemen kunnassa sijaitsevan Oijärven ete- voitaisiin välttää myös jokavuotisia tulvahaittoja.
18396: läosa on pahoin maatunut ja ruohottunut. Tämä Suunnitelmista ovat yleissuunnitelmat valmistu-
18397: osa järveä on rauhoitettu kansainvälisesti merkit- massa.
18398: tävänä lintujärvenä. Kuivaniemen kunnanval- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18399: tuusto on päättänyt, että myös Kuivajoen vesistö vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18400: tulisi rauhoittaa voimataloudelta. Samalla val-
18401: tuusto on edellyttänyt toimia Oijärven tilan pa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18402: rantamiseksi luontoon soveltuvia menetelmin. Kuivaniemen Oijärven kunnostustoimien
18403: Tällaisina toimina tulisivat kysymykseen mm. vir- aloittamiseksi vuonna 1987.
18404: tausaukkojen lisääminen pengeniessä. Samalla
18405:
18406: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18407:
18408: Tytti Isohookana-Asunmaa
18409: 456 1987 vp.
18410:
18411: Toivomusaloite n:o 405
18412:
18413:
18414:
18415:
18416: Jaakonsaari: Määrärahasta Iijoen ja sen sivujokien kunnostamiseen
18417:
18418:
18419:
18420:
18421: Eduskunnalle
18422:
18423: Arvokas Iijoen keski- ja yläjuoksu on rauhoitet- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
18424: tu vesirakentamiselta eduskunnan hyväksymällä hyväksyttäväksi toivomuksen,
18425: koskiensuojelulailla alueen asukkaiden enemmis-
18426: tön tahdon mukaisesti. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
18427: Vesistön virkistyskäyttöä sekä sen kalataloudel- tulo- ja menoarvioesitykseen noin
18428: lista hyödyntämistä auttaisi huomattavasti, jos 3 000 000 markan määrärahan Itjoen ja
18429: joen perattujen uittoväylien kunnostus- ja entistä- sen sivujokien kunnostus- ja entistämistöi-
18430: mistöitä nopeutettaisiin. Entistämis- ja kunnos- hin sekä uppopuiden nostamiseksi ja tal-
18431: tustöillä sekä uppopuiden nostamisella olisi myös teenottamtseksi.
18432: huomattava työllisyysvaikutus; onhan Iijokilaakso
18433: eräs maamme vaikeimmista työttömyysalueista.
18434:
18435: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18436:
18437: Liisa Jaakonsaari
18438: 1987 rd. 457
18439:
18440: Hemställningsmotion nr 406
18441:
18442:
18443:
18444:
18445: Jansson: Om bättre möjligheter att använda blyfri bensin
18446:
18447:
18448:
18449: Tili Riksdagen
18450:
18451: Det blir allt mera uppenbart att motorfordons- än priset på 92-oktanig motorbensin. Det är vik-
18452: trafiken är en miljöförstörare av stora mått. Avgas- tigt att denna prisskillnad upprätthålls och gärna
18453: rening är på kommande. Blyfri bensin blir mera ökar till förmån för blyfri bensin. Instrument för
18454: tillgänglig. Detta är väsentliga åtgärder, som bör en sådan prisdifferentiering finns i accisen.
18455: uppmuntras på alla sätt därför att de ger resultat Hänvisande tili ovanstående föreslår jag hög-
18456: utan att inskränka på rörligheten. aktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
18457: Emellertid är tillgången tili blyfri bensin fortfa-
18458: rande inte tillfredställande ordnad. Inte heller är att regeringen vidtar åtgärder för att gö-
18459: prissättningen på sådan bensin tillräckligt flexi- ra blyfri bensin ännu mera tillgängligt
18460: bel. Riksdagen fastslog i årets budgetbeslut, att samt med pnspolitiska medel gör denna
18461: blyfri bensin skall vara 5 penni billigare per liter bensin konkurrenskraftigare.
18462:
18463: Helsingfors den 14 april 1987
18464:
18465: Gunnar Jansson
18466:
18467:
18468:
18469:
18470: 58 2705361
18471: 458 1987 vp.
18472:
18473: Toivomusaloite n:o 406 Suomennos
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Jansson: Lyijyttömän bensiinin käyttömahdollisuuksien tehostami-
18479: sesta
18480:
18481:
18482: Eduskunnalle
18483:
18484: On yhä ilmeisempää, että moottoriajoneuvolii- paa litralta. Tämän hintaeron noudattaminen on
18485: kenne on suurimittainen ympäristön saastuttaja. tärkeää, ja sen tulisi mieluusti lisääntyä lyijyttö-
18486: Pakokaasujen puhdistus on asia, joka on tekemäs- män bensiinin hyväksi. Välineet tällaisen hinnan-
18487: sä tuloaan. Lyijytöntä bensiiniä on yhä helpom- porrastuksen tekemiseen ovat valmisteverossa.
18488: min saatavissa. Nämä ovat merkittäviä toimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
18489: teitä, joita tulee kaikin tavoin tukea, koska ne eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18490: tuottavat tuloksia liikkuvuutta rajoittamatta.
18491: Lyijyttömän bensiinin saatavuutta ei kuiten- että" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n lyi-
18492: kaan ole vielä tyydyttävästi järjestetty. Myöskään jyttömän bensiinin saatavuuden lisäämi-
18493: tällaisen bensiinin hinnoittelu ei ole riittävän seksija hintapolzi"ttisin keinoin tukemaan
18494: joustavaa. Eduskunta päätti vuoden budjettipää- tämän bensiinin tekemistä kilpazfukykyi-
18495: töksessä, että lyijyttömän bensiinin hinta on 5 semmå"k.si.
18496: penniä 92-oktaanista moottoribensiiniä halvem-
18497:
18498: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18499:
18500: Gunnar Jansson
18501: 1987 vp. 459
18502:
18503: Toivomusaloite n:o 407
18504:
18505:
18506:
18507: Jokinen ym.: Vesihallinnon ja vesien käytön suunnittelun uudista-
18508: misesta
18509:
18510:
18511: Eduskunnalle
18512:
18513:
18514: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18515:
18516: Aloitteessa esitetään vesihallinnon ja vesienkäy- suunnitteluun. Tällöin on huolehdittava siitä, et-
18517: tön suunnittelun uudistamista siten, että vesien tä suunnittelu tapahtuu kansanvaltaisessa valvon-
18518: käytön suunnittelu yhdistetään maankäytön nassa ja ohjauksessa.
18519:
18520:
18521:
18522: ALOITTEEN PERUSTELUT
18523:
18524: Lähinnä vesihallinto, vesihallituksen yleissuun- asioissa. Vain suppeiden ryhmien taloudelliset
18525: nittelu- sekä teknisen osaston alaiset toimistot edut ovat tulleet huomioon otetuiksi. Vesien
18526: ja koko maan kattava vesipiiriorganisaatio vastaa- suunnittelu on myös irrallaan muusta alueellisesta
18527: vat vesien käytön suunnittelusta. Vesihallinto suunnittelusta, mm. seutukaavoituksesta, joka se-
18528: suunnittelee vesien käyttöä valtakunnallisesti, kään nykyisellään ei täytä kaikkia kansanvallan
18529: alueittain ja hankekohtaisesti. Valtakunnallinen vaatimuksia. Joka tapauksessa kytkennät vesien ja
18530: ja alueellinen suunnittelu on lähinnä ohjaavaa, maankäytön suunnittelun välillä ovat jääneet va-
18531: mutta hankesuunnittelu on yleensä toteuttavaa. javaisiksi ja tavoitteet ovat olleet ristiriitaisia.
18532: Suunnittelu voi kerrallaan kohdistua myös useam- Ruotsissa on vesien ja maankäytön suunnittelussa
18533: paan vesistöön. pyritty niiden yhdistämiseen kiinteästi.
18534: Vesien käytön valtakunnalliset tavoitteet ja toi- Kansanvallan lisääminen sekä vesien ja maan-
18535: mintalinjat asetetaan käyttömuotokohtaisesti ve- käytön suunnittelun yhdistäminen näyttävätkin
18536: siensuojelun, vesien virkistyskäytön, vesihuollon, edellyttävän mm. läänien hallinnon alistamista
18537: vesivoiman, uiton ja tulvantorjunnan osalta. yleisillä vaaleilla valittavalle valtuustolle. Myös
18538: Aluetasolla laaditaan mm. vesien käytön koko- valtion piirihallintoviranomaiset sekä maankäytön
18539: naissuunnitelmia. Suunnittelualueina voi olla eri- suunnittelu eli nykyinen seutukaavoitus on alis-
18540: asteisia vesistökokonaisuuksia tai esimerkiksi kun- tettava tällaiselle kansanvaltaiselle valtuustolle.
18541: taryhmiä. Hankkeiden yleissuunnittelu kohdistuu Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
18542: ensisijaisesti valtion toteuttamiin hankkeisiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18543: Viime aikojen tapaukset osoittavat, että vesien sen,
18544: käytön suunnittelu ei nauti kovinkaan yleistä
18545: luottamusta, mistä syystä erilaiset kansalaisryhmät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
18546: ovat omin päin ryhtyneet toimiin jopa viran- sthallinnon ja vesien käytön suunnittelun
18547: omaisten suunnitelmia vastaan. Suurimpana syy- uudistamiseksi siten, että vesien käytön
18548: nä tähän lienee se, että hankkeiden ja suunnitel- suunnitteluun yhdistettäisiin maankäytön
18549: mien tavoitteet ovat olleet yksipuoliset, mikä on suunnittelu kansanvaltaisessa valvonnassa
18550: johtunut kansanvallan puuttumisesta näissä tapahtuvaksi.
18551:
18552: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18553:
18554: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
18555: Esko Helle Arvo Kemppainen Heli Astala
18556: 460 1987 vp.
18557:
18558: Toivomusaloite n:o 408
18559:
18560:
18561:
18562:
18563: Juhantalo ym.: Hallinnon hajauttamisesta
18564:
18565:
18566:
18567:
18568: Eduskunnalle
18569:
18570: Valtioneuvosto asetti 5.1.1984 komitean, jonka Komitean mietinnöstä saatiin lausunnot noin
18571: tehtävänä oli laatia selvitykset tehtävien ja toimi- 130 lausunnonantajalta. Lausunnoista voitiin ha-
18572: vallan siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja pai- vaita, että hallinnon hajauttamisen periaattees-
18573: kallishallintoon sekä keskusvirastojen tehtävissä ja ta vallitsee yleisesti ottaen yksimielisyys. Hal-
18574: asemassa tapahtuneesta muutoksesta ja ottaen so- linnon hajauttamiskomitean tavoitteenasettelua
18575: veltuvilta osin huomioon valtionhallinnon uudis- ja hallinnon kehittämistarpeiden hahmottamis-
18576: tamiseksi tehdyt ehdotukset sekä virasto- ja laitos- tapaa pidettiin yleisesti hyvänä ja kannatetta-
18577: kohtaiset valmiit ja vireillä olevat uudistussuunni- vana. Keskushallinnon nykyisen ohjaustoiminnan
18578: telmat, valmistella ehdotukset a) valtionhallinnon kritiikkiin yhdyttiin laajasti. Vakavampia huo-
18579: rakenteen uudistamiseksi ja tässä yhteydessä eri- mautuksia hajauttamisen etenemistä kohtaan esi-
18580: tyisesti keskusvirastojen ja muun ministeriöiden tettiin sen johdosta, että väliportaan hallinnon ke-
18581: alaisen keskushallinnon tehtävien ja aseman ke- hittämiseen liittyvät kysymykset oli rajattu komi-
18582: hittämiseksi sekä tätä hallintoa koskevaksi yleisek- tean toimeksiannon ulkopuolelle. Nekin, jotka
18583: si lainsäädännöksi, b) tehtävien ja toimivallan siir- ottivat tämän kysymyksen esille, katsoivat, että
18584: tämiseksi keskusvirastoilta yhtäältä läänin- tai hajauttamisen jatkovalmistelut voidaan silti käyn-
18585: muulle valtion väliportaanhallinnolle ja paikallis- nistää.
18586: hallinnolle taikka kunnille ja toisaalta asianomai- Hallinnon hajauttamiskomitea totesi itsekin,
18587: selle ministeriölle, sekä c) erityisesti niin sanottu- etteivät sen ehdotukset ole suoraan toimeenpanta-
18588: jen hallinnollisten keskusvirastojen uudelleen jär- vissa, vaan ne vaativat monelta osin jatkovalmiste-
18589: jestämiseksi, yhdistämiseksi tai lakkauttamiseksi lua ja yksityiskohtien hiomista. Kysymyksen hal-
18590: sekä näiden ehdotusten toteuttamisen vaatimaksi lintoa koskevasta yleisestä lainsäädännöstä komi-
18591: lainsäädännöksi. tea katsoi senlaatuiseksi, että se tulisi selvittää
18592: Komitea luovutti mietintönsä (Komiteanmie- erikseen.
18593: tintö 1986: 12) huhtikuun 25 päivänä 1986. Mie- Hallinnon hajauttamiskomitean m1etmnön
18594: tintöön sisältyi runsaasti ehdotuksia tehtävien siir- pohjalta ja siitä saadun lausuntokierroksen huo-
18595: tämiseksi keskushallinnosta alue- ja paikallishal- mioon ottaen valtioneuvosto on tehnyt päätökset
18596: lintoon, keskushallinnon sekä alue- ja paikallis- valtion hallintoviranomaisten norminannon uu-
18597: hallinnon välisten ohjausjärjestelmien muuttami- distamisessa sekä hallinnon hajauttamisen valmis-
18598: seksi sekä jäljelle jäävän keskushallinnon uudel- telussa noudatettavista periaatteista (9 .10.1986 ja
18599: leen organisoimiseksi 29.1.1987).
18600: 1987 vp. - TA n:o 408 461
18601:
18602: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- teena nykymuotoisista hallinnollisista kes-
18603: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kusvirastoista luopuminen ja tehtävien ja
18604: toimivallan siirtäminen ensiszjizisesti alue-
18605: että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi- ja paikallistasolle.
18606: teisiin hallinnon hajizuttamiseksi tavoit-
18607:
18608: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
18609:
18610: Kauko Juhantalo Tytri Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
18611: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
18612: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
18613: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
18614: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
18615: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
18616: Anneli Jäätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
18617: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
18618: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
18619: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
18620: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Esko Aho
18621: Pirkko Ikonen
18622: 462 1987 vp.
18623:
18624: Toivomusaloite n:o 409
18625:
18626:
18627:
18628:
18629: Juhantalo ym.: Kunnallisen veroäyrin hinnanerojen tasaamisesta
18630:
18631:
18632:
18633: Eduskunnalle
18634:
18635: Kunnallinen verorasitus jakautuu maassamme denmaan, Mikkelin sekä Turun ja Porin läänien
18636: erittän epätasaisesti. Alueelliset kehittyneisyyserot kunnat. Ahvenanmaan jälkeen velkaantuneimpia
18637: ja lisääntynyt työttömyys ovat pahentaneet tilan- ovat nyt Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Vaa-
18638: netta niin, että verorasitus aiheuttaa tällä het- san läänin kunnat, joissa velkataso on yli 3 000
18639: kellä ehkä kaikkein suurimman esteen kansalais- mk/ asukas. Vähiten velkaa on Uudenmaan ja Hä-
18640: ten yhdenvertaisuuden toteutumiselle maan eri meen läänien kunnilla, alle 2 000 mk/ asukas.
18641: osissa. Kansalaisten epätasa-arvoa lisää erityisesti se,
18642: Vuonna 1987 kunnallisen veroäyrin hinta vaih- että tulotason alhaisuudesta johtuen korkean ve-
18643: teli eri kunnissa korkeimmillaan viisi penniä. Kes- roäyrin kunnissa kyetään yleensä tarjoamaan sekä
18644: kimäärin alhaisimmillaan veroäyrin hinta on Uu- laadullisesti että määrällisesti heikommat yhteis-
18645: denmaan läänin kaupungeissa ja korkeimmillaan kunnalliset palvelut kuin matalan veroäyrin kun-
18646: Oulun läänin maalaiskunnissa. Erot ovat viime nissa. Tilanne on entisestään kiristynyt valtioval-
18647: vuosina olleet kasvamaan päin, eli heikoimpien lan siirtäessä velvoitteitaan kuntasektorin vastatta-
18648: kuntien osalta on edelleen veroäyrin nostamispai- vaksi. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellään, monet
18649: neita. Paitsi alueellisia eroja, myös läänien sisäiset köyhät kunnat ajautuvat tilanteeseen, jossa ne ei-
18650: erot ovat varsin korkeita. vät enää kykene selviämään lainsäädännössä mää-
18651: Kuntien taloudellisten lähtökohtien erilaisuus rätyistä velvoitteistaan, vapaaehtoisten toiminto-
18652: näkyy myös vertailtaessa kuntien velanottoa. Erot jen kehittämisestä puhumattakaan.
18653: lainakannoissa ovat samansuuntaiset kuin erot ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18654: roäyrien hinnoissa. Kunnallistalouden neuvotte- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18655: lukunnan laatiman selvityksen mukaan vuonna
18656: 1986 lääneittäin tarkasteltuna lisäsivät velkaa suh- että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
18657: teellisesti eniten Lapin, Oulun ja Vaasan läänien tei.riin kunnallisen veroäyrin hinnanerojen
18658: kunnat ja vähiten Ahvenanmaan, Kuopion, Uu- tasaamiseksi.
18659:
18660: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18661:
18662: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
18663: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
18664: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
18665: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
18666: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
18667: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
18668: Anneli Jäätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
18669: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
18670: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
18671: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
18672: Seppä Kääriäinen Markku Lehtosaari Esko Aho
18673: Pirkko Ikonen
18674: 1987 vp. 463
18675:
18676: Toivomusaloite n:o 410
18677:
18678:
18679:
18680:
18681: Järvisalo-Kanerva ym.: Koiraveron poistamisesta
18682:
18683:
18684:
18685: Eduskunnalle
18686:
18687: Koiraveroa on kannettu perustellen sitä sillä, ten omistajien kannalta ei ole enää puhtaanapi-
18688: että kunnille aiheutuu ylimääräisiä kuluja niiden don kannalta perusteltu ja kun se kohdistuu vain
18689: toimenpiteiden johdosta, jotka ovat välttämättö- yhteen lemmikkieläinryhmään, ehdotamme edus-
18690: miä koirien ulkoiluttamiseen tarvittavien alueit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18691: ten hoitamisesta. Koiraveron tuotto on kuitenkin
18692: kunnallistalouksien näkökulmasta vähämerkityk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18693: sinen. Kun tämäntyyppinen vero lemmikkieläin- koiraveron poistamiseksi.
18694:
18695: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18696:
18697: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson
18698: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
18699: 464 1987 vp.
18700:
18701: Toivomusaloite n:o 411
18702:
18703:
18704:
18705:
18706: Järvisalo-Kanerva ym.: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
18707: käyttöönotosta
18708:
18709:
18710: Eduskunnalle
18711:
18712: Viimeisen vuosikymmenen aikana on voimak- mm. energiahuollon suunnitteluun, tiesuunnitte-
18713: kaasti kehitetty ympäristönsuojelun erityislainsää- luun, maa- ja metsätalouden sekä vesien käytön
18714: däntöä sekä hallintoa. Ympäristönsuojelun tavoit- kehittämissuunnitelmiin samoin kuin osaksi lain-
18715: teet on tästä huolimatta saavutettu vain osittain. valmistelua ja komiteatyöskentelyä. Arviointime-
18716: Tämä johtuu muun ohella siitä, että yhä edelleen nettelyn avulla olisi myös mahdollista lisätä kansa-
18717: on useita luonnon ja luonnonvarojen käyttömuo- laisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia
18718: toja, joita koskevassa päätöksenteossa ei riittävästi ympäristöasioissa.
18719: selvitetä ja oteta huomioon niiden ympäristövai- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18720: kutuksia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18721: Ympäristöongelmia ennalta ehkäisevää ja ym-
18722: päristöongelmien kokonaistarkasteluun perustu- että hallitus antaa kiireellisesti esityksen
18723: vaa ympäristöpolitiikkaa voidaan saada aikaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
18724: vain liittämällä keskeisiin ympäristöön vaikutta- käyttöönotosta merkittävimmissä ympäris-
18725: viin toimintoihin pakollinen ympäristövaikutus- töä muuttavissa hankkeissa ja toimin-
18726: ten arviointimenettely. noissa.
18727: Ympäristövaikutusten arviointi tulisi liittää
18728:
18729: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18730:
18731: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila llkka-Christian Björklund
18732: Jukka Roos Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos
18733: Jukka Gustafsson
18734: 1987 vp. 465
18735:
18736: Toivomusaloite n:o 412
18737:
18738:
18739:
18740:
18741: Järvisalo-Kanerva yrn.: Vesilainsäädännön kokonaisuudistuksesta
18742:
18743:
18744:
18745: Eduskunnalle
18746:
18747: Vesien käyttöä ohjaava vesilaki on säädetty tö mahdollistaa sen, että vesivaroja voidaan jatku-
18748: vuonna 1961. Vaikka lakia on useampaankin ker- vasti käyttää kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna
18749: taan muutettu, se ei olennaisilta osiltaan vastaa kestämättömällä tavalla ja merkittäviä luonnonva-
18750: niitä tarpeita, joita vesien käytön ja suojelun to- roja tuhoten.
18751: teuttamisessa on nykyisin pidettävä keskeisinä. Vesilain erityisesti ojitusta ja vesivoiman käyt-
18752: Erityisen ongelmallista on, että vesien käyttöä ja töä koskevat säännökset on laadittu nykyisistä
18753: suojelua ei voida ohjata suunnitelmallisesti, vaan oloista poikkeavien tarpeiden tyydyttämistä var-
18754: että ratkaisut tapahtuvat tapauskohtaisessa har- ten. Vesien käytön tarpeiden ja niiden painoarvon
18755: kinnassa. Kun merkittävintä päätösvaltaa käyttää mukaisen lainsäädännön aikaansaaminen onkin
18756: tuomioistuimeksi organisoitu vesioikeus, normaa- tärkeä koko vesiluontomme tarkoituksenmukai-
18757: li hallinnollinenkaan ohjaus ei ole ollut mahdol- sen käytön varmistamiseksi.
18758: lista. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18759: Vesien käyttö vaikuttaa monella tapaa kansa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18760: laisten hyvinvointiin. Kuitenkin puhevalta vesi-
18761: asioissa on rajattu vain lähinnä vesi- ja maa- että hallitus ryhtyisi kiireelliszi'n toimen-
18762: alueiden omistajille ja haitijoille sekä eräille lähin- piteisiin vesilainsäädännön kokonaisuu-
18763: nä keskushallinnon viranomaisille. distuksen toteuttamiseksi siten, että vesi-
18764: Vesien käyttöä koskevissa ratkaisuissa on tällä varojen käytön ja suojelun toteuttaminen
18765: hetkellä usein ratkaiseva merkitys ns. intressiver- perustuisi suunnitelmallisuuteen, että
18766: tailulla. Tämä vertailu, jossa hankkeesta saatavia kansalaiszlle ja heitä edustavzlle järjestözlle
18767: hyötyjä verrataan siitä aiheutuviin kustannuksiin, ja luottamuselimzlle taattaiszi'n puhevalta
18768: ei täytä nykyaikaiselle edullisuusvertailulle asetet- vesiasioissa ja että estettäisiin kokonaista-
18769: tavia vaatimuksia. Näin erityisesti sen vuoksi, että loudellisesti kannattamattomat ja vesi-
18770: vertailussa ei lainkaan oteta huomioon hankkeen luontoa turmelevat hankkeet.
18771: toteuttamiskustannuksia. lntressivertailusäännös-
18772:
18773: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18774:
18775: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Hämäläinen
18776: Reijo Lindroos Dkka-Christian Björklund Jukka Roos
18777: Jukka Gustafsson
18778:
18779:
18780:
18781:
18782: 59 2705361
18783: 466 1987 vp.
18784:
18785: Toivomusaloite n:o 413
18786:
18787:
18788:
18789:
18790: Järvisalo-Kanerva ym.: Längelmäveden, Mallasveden ja Pätkäne-
18791: veden sekä niihin laskevien vesireittien säilyttämisestä puh-
18792: taana
18793:
18794: Eduskunnalle
18795:
18796: Pirkanmaan, Längelmäveden, Mallasveden, lannoituksen, synteettisten pesuaineiden, asutus-
18797: Hauhon ja Pälkäneveden reitit yhdessä muodosta- jätteiden ym. lisätessä jatkuvasti vesistön jätekuor-
18798: vat Etelä-Suomen suurimman puhtaan vesistöko- mitusta.
18799: konaisuuden, joka on toistaiseksi säilynyt lähes Maallamme ei ole varaa lisätä saastuneiden ve-
18800: luonnontilaisena. Vesistöillä on valtakunnallises- sistöjen määrää, vaan kaikin käytettävissä olevin
18801: tikin katsoen suurta merkitystä virkistyskäyttökoh- keinoin tulisi suojella puhtaana säilyneitä vesistöjä
18802: teena, mutta ennen kaikkea ne ovat merkittäviä ja tehostaa jo saastuneitten vesistöjen puhdista-
18803: jatkuvasti lisääntyvän puhtaan veden tarpeen han- mistoimenpiteitä.
18804: kintakohteena. Tällä hetkellä mm. Tampereen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18805: Valkeakosken kaupungit ja useat Pirkanmaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18806: kunnat käyttävät tämän vesistön vesivaroja juoma- sen,
18807: vetenä.
18808: Kaikki nämä lähialueiden kunnat ovat pitkän että hallitus ryhtyisi kiireisiin erityistoi-
18809: tähtäyksen vedenhankintasuunnitelmissaan tur- menpiteisiin Längelmäveden, Matiasve-
18810: vautuneet edellä mainitun vesistön vesivaroihin ja den ja Pälkäneveden sekä niihin tulevien
18811: jo esittäneet huolestumisensa vesistön tilan kehi- vesireittien säilyttämiseksi puhtaina ja ve-
18812: tyksestä sekä vedenpinnan jatkuvasta laskusta. sistöihin virtaavien mm. uitosta vapautu-
18813: Tutkimusten mukaan edellä mainitun vesistön neiden jokien (esim. Pälkäneen Kyllönjo-
18814: saastekuormitus tulee kuitenkin huolestuttavasti kz) kunnostamiseksi entiselleen lohi- ja sii-
18815: lisääntymään teollisuuden, peltojen ja metsien kapitoisiksi vesiksi.
18816:
18817: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18818:
18819: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson
18820: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
18821: 1987 vp. 467
18822:
18823: Toivomusaloite n:o 414
18824:
18825:
18826:
18827:
18828: Kalliomäki: Kuntien maanhankinnan tukemisesta
18829:
18830:
18831:
18832: Eduskunnalle
18833:
18834: Tehtyjen muuttoliiketutkimusten valossa näyt- Asuntotuotannon jatkaminen vastaamaan asun-
18835: tää siltä, että Vantaan kaupunki tulevinakin vuo- nontarvitsijoiden määrän kehitystä edellyttää, että
18836: sina on nimenomaisesti nuoneo pääkaupunkiseu- kunnalla on käytettävissään rakentamiseen sove-
18837: tulaisten asuttaja. On nurinkurista, että kun seu- liaita alueita mahdollisimman aikaisessa vaihees-
18838: dulla on työtä ja toimeentuloa tarjottavana, niin sa.
18839: muualla maassa koulutetut ammattitaitoiset työn- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
18840: tekijät eivät voi asuntopoliittisista syistä astua työ- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18841: elämään seudulla.
18842: Sosiaalihuoltolaki ja laki asunto-olojen kehittä- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi-
18843: misestä velvoittavat kunnat huolehtimaan siitä, teisti"n kuntien maanhankinnan tukemi-
18844: että kaikille asukkaille taataan ihmisarvoinen seksi valtion lainojen muodossa ja saman-
18845: asunto. Käytännössä tämä koskee lähinnä erityis- azkaisesti maanhankinnan korkotukz/ärjes-
18846: ryhmiä, mm. yksinäisiä asunnottomia ja puutteel- telmän uudistamiseksi.
18847: lisesti asuvia.
18848:
18849: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18850:
18851: Antti Kalliomäki
18852: 468 1987 vp.
18853:
18854: Toivomusaloite n:o 415
18855:
18856:
18857:
18858:
18859: Kalliomäki: Määrärahasta poliisin henkilöstön lisäämiseksi Vantaan
18860: nimismiespiirissä
18861:
18862:
18863: Eduskunnalle
18864:
18865: Vaikka poliisin tehtävämäärä Uudenmaan kas- poliisitoimen henkilöstöresursseja lisätä poliisipal-
18866: vukeskuksissa on lisääntynyt huomattavasti, ei uu- velujen tarvetta vastaavasti. Vantaan nimismies-
18867: sia vakansseja ole perustettu työmäärän edellyttä- piirien henkilöstövajauksen poistamiseksi tulisi
18868: mää määrää vastaavasti. Näin ollen Uudenmaan valtion tulo- ja menoarviossa ottaa Vantaan nimis-
18869: ja erityisesti Vantaan nimismiespiirissä poliisin miespiirin henkilöstölisäykset muista maan polii-
18870: mahdollisuudet nykyisin henkilöstövoimavaroin sin henkilöstölisäyksistä erillisenä ratkaistaviksi.
18871: poliisipalvelujen tarjontaan ovat heikentyneet, ei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18872: kä poliisipalveluja ole lisättävissä kysyntää vastaa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18873: vasti. Mikäli edelleenkään väestökasvun jatkuessa
18874: poliisin henkilöstöä ei lisätä, ei poliisin hälytysval- että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
18875: mius ja tarpeellinen ennakolta ehkäisevä partioin- menpiteisiin valtion vuoden 1988 tulo- ja
18876: timahdollisuus tule olemaan riittävää. menoarvion valmistelussa määrärahojen
18877: Poliisitoimen palvelukyvyn turvaamiseksi ja myöntämiseksi Vantaan nimismiespiirin
18878: kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi tulisi poliisitoimen henktlöstön lisäämiseen.
18879:
18880: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18881:
18882: Antti Kalliomäki
18883: 1987 vp. 469
18884:
18885: Toivomusaloite n:o 416
18886:
18887:
18888:
18889:
18890: Kemppainen ym.: Kainuun läänin perustamisesta
18891:
18892:
18893:
18894: Eduskunnalle
18895:
18896: Väliportaan hallinnon uudistamista on valmis- Kainuussa on jo edetty pitkälle vapaaehtoista
18897: teltu maassamme pitkään, jo vuosikymmeniä. tietä maakuntahallinnon kehittämisessä. Siellä
18898: Eteneminen on kuitenkin tapahtunut erittäin hi- toimivat jo lähes kaikki valtion piiriviranomaiset.
18899: taasti. Edellisen eduskunnan käsittelyssä oli halli- Keskushallinnolta lääninhallinnolle siirtyy jatku-
18900: tuksen esitys uusien läänien perustamisesta, joka vasti uusia tehtäviä ja päätösvaltaa. Siksi pidämme
18901: kuitenkin kaatui osin puutteellisen tiedon ja osin tärkeänä, että turvataan myös Kainuun kehittämi-
18902: poliittisen tahdon puutteen vuoksi. Tarve nykyi- nen ja ryhdytään toimiin Kainuun läänin perusta-
18903: sen läänijaon tarkistamiseen vastaamaan nykyistä miseksi joko erikseen tai muun läänijaon uudista-
18904: paremmin kehittynyttä talousmaakunta- ja val- mista koskevan lainsäädännön yhteydessä.
18905: tion piirihallintojakoa on jatkuvasti kasvanut. Vä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18906: liportaan hallintoa tulisi selkeyttää ja jatkaa toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18907: menpiteitä maakuntahallinnon kehittämiseksi, sen,
18908: samoin myös valtion piirihallinnon ja lääninhal-
18909: linnon kehittämiseksi. Kainuun, Satakunnan ja että hallitus ryhtyisi kzireellisesti valmis-
18910: Pirkanmaan läänien perustaminen on hallinnon telemaan Kainuun läänin perustamista
18911: uudelleen järjestämisen, tehostamisen ja demo- vuoden 1989 alusta ja että hallitus ehdot-
18912: kratian lisäämisen kannalta edelleen erittäin ajan- taisi tähän tarvittavat varat valtion vuoden
18913: kohtaista. 1988 tulo- ja menoarviossa.
18914:
18915: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18916:
18917: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
18918: Tellervo Renko Annikki Koistinen
18919: Sakari Valli
18920: 470 1987 vp.
18921:
18922: Toivomusaloite n:o 417
18923:
18924:
18925:
18926:
18927: Kietäväinen ym.: Kuntien taloudellisten erojen tasoittamisesta
18928:
18929:
18930:
18931: Eduskunnalle
18932:
18933: Kuntien väliset taloudelliset erot ovat kasvaneet huollon sekä sivistystoimen hallinnonaloille tasoi-
18934: viime vuosina. Tämä on lisännyt kansalaisten vä- tusjärjestelmä, jossa 1-III kantokykyluokan kun-
18935: listä eriarvoisuutta, sillä asuinpaikkakunnasta riip- nille, joiden ko. hallinnonalojen nettorasitus ylit-
18936: puen saman verran ansaitsevat henkilöt joutuvat tää esim. 1, S pennillä maan keskimääräisen rasi-
18937: maksamaan kunnallisveroajo keskituloluokissa jo- tuksen, maksetaan esim. 80% tämän ylittävistä
18938: pa 2 000 mk enemmän korkeamman veroäyrin kustannuksista. Tasoitusjärjestelmästä tulisi tehdä
18939: hinnan kunnassa kuin mitä alhaisen veroäyrin lakisääteinen ja pysyvä.
18940: hinnan kunnassa joutuisi maksamaan. Ongelmaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18941: lisää vielä se, että korkean veroäyrin kunta ei kyke- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18942: ne tarjoamaan asukkailleen läheskään samantasoi-
18943: sia palveluita kuin varakkaat, alhaisemman vero- ettii hallitus ryhtyisi pikaisti'n toimenpi-
18944: äyrin kunnat. Nykyiset kuntien välisiä taloudelli- teisiin kuntien taloudellisten erojen tasoit-
18945: sia eroja tasoittamaan pyrkivät toimenpiteet ovat tamiseksi kehittiimiillii kuntien verotulo-
18946: olleet oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä jen tiiydennysjiirjestelmiiii ja luomalla so-
18947: korjaamaan tätä epäkohtaa. Tarvitaan uusia kei- siaali- ja terveydenhuollon sekii sivistystoi-
18948: noja, esim. kuntien verotulojen täydennysjärjes- men hallinnonalotfle lakisiiiiteinen ja py-
18949: telmän kehittäminen korottamalla järjestelmän syvä' tasoitusjiirjestelmii.
18950: tasoitusrajoja ja luomalla sosiaali- ja terveyden-
18951:
18952: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18953:
18954: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
18955: Seppo Kääriäinen Matti Maijala
18956: 1987 vp. 471
18957:
18958: Toivomusaloite n:o 418
18959:
18960:
18961:
18962:
18963: Kärhä ym.: Uudenmaan läänin kehittämisrahan huomioon ottami-
18964: sesta valtion tulo- ja menoarviossa
18965:
18966:
18967: Eduskunnalle
18968:
18969: Uudenmaan läänissäkin on useita pieniä maa- tyyppisiin palvelujen ja elinolosuhteiden kehittä-
18970: seutukuntia, joissa asukkaiden tulotaso on alhai- miseen väestökehitykseltään tappiollisten tai
18971: nen, elinkeinorakenne liian yksipuolinen ja väes- muutoin yksipuolisen elinkeinorakenteen omaa-
18972: tökehitys tappiollinen. Nämä kunnat ovat olosuh- vien kuntien auttamiseksi. Tämä määräraha muo-
18973: teiltaan verrattavissa varsinaisten kehitysalueiden dostaisi läänin kehittämisrahan ja sen käyttömah-
18974: kuntiin, mutta ne eivät kuitenkaan pääse osalli- dollisuuden tulisi olla nykyistä aluepoliittista tu-
18975: siksi aluepoliittisen lainsäädännön takaamista kei- kea selvästi laajempi.
18976: noista ja tukitoimenpiteistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18977: Edellä kerrotuista syistä johtuen on tällaisten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18978: Uudenmaan pienten kuntien, lähinnä maatalous-
18979: kuntien kehitys uhanalainen. Niille pitäisikin että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toimen-
18980: myöntää tukea elinkeinojen, myös maatalouden piteisiin riittävän määrärahan ottamiseksi
18981: ja sen sivuelinkeinojen kehittämiseen. valtion tulo- ja menoarvioesitykseen Uu-
18982: Valtion tulo- ja menoarvioon pitäisikin ottaa denmaan väestökehitykseltään tappiollis-
18983: määräraha, jota voidaan käyttää sekä elinkeinotoi- ten kuntien kehittämistä varten.
18984: mintojen kehittämiseen että kerta- ja projekti-
18985:
18986: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18987:
18988: Lea Kärhä Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen
18989: 472 1987 vp.
18990:
18991: Toivomusaloite n:o 419
18992:
18993:
18994:
18995:
18996: Kärhä: Kuntien tasapuolisesta kohtelusta
18997:
18998:
18999:
19000: Eduskunnalle
19001:
19002: Erityisesti viime vuosina ovat kunnat joutuneet kaiskorotuksen poistamisen sijasta. Kun vielä ote-
19003: kokemaan monia ikäviä yllätyksiä lainsäädännön taan huomioon, että 3.-10. kantokykyluokan
19004: ja valtion budjettipäätösten seurauksena. Muun kunnissa valtionapu sivistystoimen investointeihin
19005: muassa VALTAVAn vaikutukset kuntien netto- saadaan jatkossa vain ns. jälkirahoitteisena, jos
19006: menoihin olivat ennakoitua tuntuvasti suurem- niinkään, alkaa näissä kunnissa olla suuria talou-
19007: mat. Lyhyellä varoitusajalla tulivat kuntien talout- dellisia vaikeuksia.
19008: ta rasittamaan kotihoidontuki ja keskiasteen Edellä kerrotut lyhytjännitteiset vuosi vuoden
19009: koulu-uudistus. Vuonna 1984 leikattiin sosiaali- jälkeen tapahtuvat valtion ja kuntien kustannus-
19010: ja terveystoimen sekä koulu- ja kirjastotoimen val- tenjaon muutokset ovat vieneet pohjan pois jo
19011: tionapuja yhdellä prosenttiyksiköllä. Palo- ja pe- kunnallislaissa edellytetyltä pitkäjänteiseltä,
19012: lastustoimen valtionapujen maksatusta lykättiin. suunnitelmalliselta toiminnalta ja taloudenpidol-
19013: Lisäksi vuonna 1985 työttömyysturvauudistukseen ta. Valtion kuntiin kohdistamat yksipuoliset toi-
19014: liittyen työnantajan sosiaalimaksuja korotettiin menpiteet ovat esimerkiksi Uudellamaalla johta-
19015: määräajaksi 3,05 prosentilla. Osa näistä päätöksis- neet siihen, että viidesosa läänin kunnista on jou-
19016: tä rasittaa erityisesti etelän kuntia. KEHYS-kun- tunut korottamaan veroäyrinsä hintaa vuonna
19017: nissa nämä päätökset ovat merkinneet noin pen- 1986.
19018: nin painetta veroäyrin hintaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19019: Erittäin suuren yllätyksen KEHYS-kuntien ta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19020: louksille toi valtion kuluvan vuoden budjettiin
19021: liittyvä kansaneläkkeiden lisäosien maksuperustei- että hallitus seuraavaa tulo- ja menoar-
19022: den muuttaminen, joka mainituissa kunnissa viota tasapainottaessaan pyrkii sellaisiin
19023: merkitsi poikkeuksellisen suurta eli 0,3-0,5 pen- ratkaisuihin, jotka kohtelevat kuntia tasa-
19024: nin korotuspainetta kuntien veroäyrin hintaan. puolisesti ja siten, että menettelyyn ei si-
19025: Lisäksi sosiaalimaksuja alennettiin vain 1 prosent- sälly kunnallisten palveluiden kehittämi-
19026: tiyksikköä luvatun 3,05 prosenttiyksikön määräai- sen kannalta haitallisia sivuvaikutuksia.
19027:
19028: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987
19029:
19030: Lea Kärhä
19031: 1987 vp. 473
19032:
19033: Toivomusaloite n:o 420
19034:
19035:
19036:
19037:
19038: Kärhä: Vantaanjoessa olevien Nurmijärven Myllykosken ja Nukarin-
19039: kosken kunnostamisesta
19040:
19041:
19042: Eduskunnalle
19043:
19044: Vantaanjoen ves1stossa on yli kaksikymmentä Helsingin vesipiirin vesitoimisto laatii parhail-
19045: huomionarvoista koskea. Suurin koski, Nukarin- laan eri yhteistyötahojen kanssa Vantaanjoen vir-
19046: koski, sijaitsee Nurmijärven kunnassa ja sillä on kistyskäytön toteuttamistoimenpiteitä sekä kos-
19047: pudotusta 25 metriä 1 300 metrin matkalla. Nu- kien kunnostusta koskevaa suunnitelmaa. Nurmi-
19048: karinkoski on vanha mylly- ja sahapaikka. Kosken järven kunta laatii Nukarinkoskea ja Myllykoskea
19049: kohdalla on ikivanha historiallinen siltapaikka. koskevan yleissuunnitelman vuoden 1987 aikana.
19050: Koskimaisemaa rikastuttaa miljööitään mielen- Nukarinkosken osalta pyritään moninaiskäyttöön
19051: kiintoinen Nukarin kylä. niin, että koskesta saadaan yksi Etelä-Suomen par-
19052: Toinen huomionarvoinen koski Vantaanjoessa haista melontakoskista.
19053: on Myllykoski, joka on noin 300 metrin pituinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19054: ja jyrkkärantainen koski. Se on ollut perinteinen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19055: Nurmijärven kirkonkyläläisten myllypaikka.
19056: 1900-luvun alkupuolella koskeen rakennettu säh- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
19057: kölaitos on poistettu käytöstä. Koski on arvokas tulo- ia menoarvioesitykseen määrärahan
19058: maisemallisesti, ja sen ranta-alueelle on Nurmijär- Vantaan/oen Myllykosken ia Nukarinkos-
19059: ven kunnan puolesta perustettu kasvistoltaan run- ken sekä niiden koskiympäristön kunnos-
19060: sas luontopolku. tamiseksi virkistyskäyttöön.
19061:
19062: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
19063:
19064: Lea Kärhä
19065:
19066:
19067:
19068:
19069: 60 2705361
19070: 474 1987 vp.
19071:
19072: Toivomusaloite n:o 421
19073:
19074:
19075:
19076:
19077: Laaksonen ym.: Hiilivoimaloiden aiheuttamien rikki- ja ympäristö-
19078: haittojen rajoittamisesta uudella teknologialla
19079:
19080:
19081: Eduskunnalle
19082:
19083: Valtioneuvosto on 12.2.1987 tehnyt päätöksen Perinteisellä tavalla tai uudemmalla Pyro flow
19084: rikkipäästöjen raja-arvoista. Päätösten vaikutuk- -tekniikalla varustetun hiilivoimalan ympäristöön
19085: sesta rikkidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän kohdistuvat vaikutukset ovat silti erittäin suuret.
19086: vuoteen 1993 mennessä puoleen vuoden 1980 Rikin lisäksi syntyy jätettä: tuhkaa ja valtavasti
19087: tasosta eli 584 000 tonnista alle 290 000 tonniin. kipsijätettä. Esimerkiksi 500 MW:n teholla toimi-
19088: Tämä merkitsee sitä, että valtioneuvosto on viral- va hiilivoimala tuottaa kipsijätettä 20 ha:n alueel-
19089: lisesti hyväksynyt 50% :n vähennystavoitteen rik- le 1 metrin kerroksen vuodessa. Uusimmalla tek-
19090: kipäästöille. Kivihiilivoimalaitosten osalta annet- nologialla, joka soveltuu myös jo käytössä oleviin
19091: tiin rikkidioksidin päästörajat, jotka edellyttävät laitoksiin, voidaan rikkiongelma ja kipsijäte pois-
19092: uusilta yli 50 MW:n laitoksilta 70 % :n rikinpois- taa kokonaan.
19093: toa ja yli 150 MW:n laitoksilta 80 % :n rikinpois- Outokummun Porin tehtailla, Metalurgisella
19094: toa. Vanhoilta yli 200 MW:n voimaloilla tulee tutkimuslaitoksella on kehitetty hiilivoimaloille
19095: olla 70 % :n rikinpoisto viimeistään vuoden 1994 soveltuva rikinpoistojärjestelmä, josta ei synny
19096: alusta. kipsijätettä, mutta rikki voidaan poistaa savu-
19097: Mielestämme rikkipäästöjä on välttämätöntä kaasuista muuttamalla se prosessissa ns. element-
19098: vähentää tästäkin. Se on teknisesti ja taloudellises- tirikiksi, jota voidaan käyttää uudelleen teollisuu-
19099: ti, sekä ympäristönsuojelunkin kannalta perustel- dessa.
19100: tua. Menetelmä on ainutlaatuinen koko maailmas-
19101: Kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä on sa. Se tulee ottaa käyttöön kotimaassa ensi tilassa,
19102: valtioneuvosto hyväksynyt energiantuotantoa kos- jolloin avautuisivat maailmanlaajuiset markkinat
19103: kevan periaatepäätöksen, jonka mukaan maaham- happosateiden eliminoimiseksi.
19104: me on tarkoitus rakentaa mm. Porin ja Kotkan Rikkipäästöjen ja ympäristöhaittojen poistami-
19105: 500 MW:n hiilivoimalat. Tällaisille laitoksille on sen kannalta on välttämätöntä, että uusiin voima-
19106: siis asetettu ohjeet ja edellytetty 80 % :n rikin- loihin sovelletaan parasta mahdollista teknolo-
19107: poistoa. giaa, jolla voidaan minimoida ympäristöhaitat.
19108: 1987 vp. - TA n:o 421 475
19109:
19110: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- rustamiseksi parhaalla mahdollisella tek-
19111: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, nologialla varustetuzlla laittezlla rikki-
19112: päästöjen ja ympäristöhaittojen poistami-
19113: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen- seksi.
19114: piteisiin kaikkien hzilivoimaloiden va-
19115:
19116: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19117:
19118: Timo Laaksonen Pertti Lahrinen Asko Apukka
19119: Raila Aho Claes Andersson Arvo Kemppainen
19120: Jarmo Wahlström Pauli Uitto Juhani Vähäkangas
19121: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Tuula Paavilainen
19122: Lauha Männistö Jouko Skinnari Esko Seppänen
19123: Markus Aaltonen Esko Aho Pentti Lahti-Nuuttila
19124: Pekka Leppänen Sauli Hautala Kirsti Ala-Harja
19125: Vappu Säilynoja Pertti Salolainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
19126: Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen Jukka Gustafsson
19127: Jukka Roos Timo Roos Kari Urpilainen
19128: Iiris Hacklin Matti Saarinen likka Joenpalo
19129: Riitta Myller Antero Kekkonen Arto Lapiolahti
19130: Markku Pohjola Esko Almgren Sirpa Pietikäinen
19131: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Reino Paasilinna
19132: Lea Savolainen Heikki Kokko Toimi Kankaanniemi
19133: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Ensio Laine
19134: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Liisa Hilpelä
19135: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Risto Ahonen
19136: Jörn Donner Sinikka Hurskainen-Leppänen Pekka Haavisto
19137: Osmo Soininvaara Matti Maijala Kalevi Mattila
19138: Kalle Röntynen Pekka Puska Jukka Vihriälä
19139: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Eeva Turunen
19140: Ole Wasz-Höckert Jorma Huuhtanen Seppo Pelttari
19141: Eeva-Liisa Moilanen Juhani Alaranta Marjatta Stenius-Kaukonen
19142: Mauri Pekkarinen Raimo Vistbacka Sirkka-Liisa Anttila
19143: Tina Mäkelä llkka-Christian Björklund Annikki Koistinen
19144: Kari Häkämies Anssi Rauramo Jouni J. Särkijärvi
19145: Matti Vähänäkki Kaj Bärlund Jouni Backman
19146: Jussi Ranta Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki
19147: Heikki Rinne Maunu Kohljoki Einari Nieminen
19148: Mikko Elo Lea Mäkipää Päivi Varpasuo
19149: Kerttu Törnqvist Keijo Jääskeläinen Riitta Uosukainen
19150: Raimo Vuoristo Eino Siuruainen Kimmo Sarapää
19151: Pertti Hietala Gunnar Jansson Aapo Saari
19152: Kalevi Lamminen
19153: 476 1987 vp.
19154:
19155: Toivomusaloite n:o 422
19156:
19157:
19158:
19159:
19160: M. Lahtinen ym.: Vaajakosken vedenoton uudelleenjärjestelystä
19161:
19162:
19163:
19164: Eduskunnalle
19165:
19166: Jyväskylän maalaiskunnan suurimman Vaaja- tojohto ja pintavesilaitoksen saneeraus, on suu-
19167: koski-Jyskän noin 12 000 asukkaan taajaman ruusluokaltaan noin 11 milj. markkaa. Hankkeen
19168: raakavesi otetaan nykyisin Leppäveden Janakan- suuruuden huomioon ottaen on valtiovallan osal-
19169: lahdesta. Veden laatu on erittäin kehno ja puhdis- listuminen hankkeen toteuttamiseen ratkaisevan
19170: tustoimenpiteistä huolimatta vesijohtovesi alueel- tärkeä.
19171: la on erittäin huonoa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19172: Vedenoton siirto Leppälahteen parantaisi huo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19173: mattavasti vesijohtoveden laatua Vaajakoski-
19174: Jyskän alueella. Hanke on tarkoitus toteuttaa si- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimzin
19175: ten, että laadukkaampaa vettä johdetaan myös Jy- Vaajakosken vedenottaman szirtämiseksi
19176: väskylän kaupungin käyttöön. Hankkeen koko- Leppälahteen ja siirtovesijohdon rakenta-
19177: naiskustannus, mukaan lukien vedenottamo, siir- miseksi sieltä Vaajakoskelle.
19178:
19179: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
19180:
19181: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
19182: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
19183: 1987 vp. 477
19184:
19185: Toivomusaloite n:o 423
19186:
19187:
19188:
19189:
19190: M. Lahtinen ym.: Kalaponaiden rakentamisesta Vaajakoskelle Ja
19191: Kuhankoskelie
19192:
19193:
19194: Eduskunnalle
19195:
19196: Aikanaan maankuulu Pohjois-Päijänteen tai- mm. valtakunnallinen vaelluskalakantojen elvyt-
19197: men on kadonnut ja tilalle on tullut istutettu lai- tämistyöryhmä. Keski-Suomen Selluloosan toi-
19198: tostunut taimenkanta. Vaikka vuosittaiset tai- minnan loppuminen ja Äänekosken tehtaiden
19199: menten istutusmäärät ovat suuria, eivät yläpuolis- uudet puhdistamot ovat parantaneet vesistön ti-
19200: ten voimalaitosten vuoksi kalat pääse kutupaikoil- laa, niin ettei veden laatukaan ole enää hankkeen
19201: leen eivätkä istutukset johda Päijänteen oman tai- esteenä. Kalaporrashanke on nykymuodossaan
19202: menkannan vahvistumiseen. Vaajakoski ja sen myös erittäin edullinen. Vaajakoskelle rakennet-
19203: yläpuoliset kutualueet olivat aikoinaan merkittä- tava maksaisi vain korkeintaan puoli miljoonaa ja
19204: vimpiä poikastuotantoalueita, ja edelleenkin kalat Kuhankoskelie rakennettava saman verran.
19205: pyrkivät Vaajakosken kautta ylös. Voimaloita Keski-Suomen vesipiirin vesitoimistolla on val-
19206: ohittavia kalaponaita on Suomessakin aikaisem- miudet kalaportaiden suunnitteluun sekä toteu-
19207: min rakennettu, mutta toimimaan niitä ei juuri tukseen. Myös Vaajakosken voimalan nykyinen
19208: ole saatu. Useissa maissa on nyttemmin onnistut- omistaja on myötämielinen hankkeen toteuttami-
19209: tu kehittämään kalojen hyväksymiä portaita. Suo- selle.
19210: messakin tutkijat ovat pienoismallikokein voineet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19211: luoda toimivia malleja, ja täysimittaisiin kalatie- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19212: malleihin on luotettavaa tietoa. Tutkijatkin kalo-
19213: jen ohella tarvitsisivat mitä pikimmin täysimittais- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimti"n
19214: ta kalaporrasta tutkimuskohteekseen. Kalapor- kalaportaiden rakentamiseksi Vaajakos-
19215: taan tarpeellisuuden Vaajakoskella on todennut keen ja Kuhankoskeen.
19216:
19217: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
19218:
19219: Matti Lahtinen Iiris Hacklin Pekka Leppänen
19220: Helena Pesola Mauri Pekkatinen Sakari Knuuttila
19221: Tina Mäkelä Tauno Valo
19222: 478 1987 vp.
19223:
19224: Toivomusaloite n:o 424
19225:
19226:
19227:
19228:
19229: Laine ym.: Kuntien itsehallinnollisen aseman parantamisesta
19230:
19231:
19232:
19233: Eduskunnalle
19234:
19235: Esitetyt suunnitelmat ns. arvonlisäverojärjestel- linto-oikeus tulisi riittävän selvästi ja tehokkaasti
19236: män toteuttamiseksi ovat nostaneet keskustelun turvata hallitusmuodossa. On mitä ilmeisintä, et-
19237: piiriin valtion ja kuntien väliset suhteet. Perustel- tä kuntien verovapaus kuuluu tärkeimpiin tavoit-
19238: lusti on ihmetelty mm. sitä, että valtion siirtäessä teisiin, joita hallitusmuodon täydentämisen kan-
19239: kunnille jatkuvasti suuria kustannuksia vaativia nalta voidaan asettaa. Edelleen olisi hallitusmuo-
19240: julkisoikeudellisia velvollisuuksia se samanikaises- toon saatava kuntien asemaa turvaavat säännökset
19241: ti valmistautuu saattamaan eräiden julkisoikeu- siitä, että kunnilla on riittävät vapaat tulot niille
19242: dellisten velvollisuuksien täyttämisen, kuten ve- kuuluvien tehtävien toteuttamiseen.
19243: den, sähkön, kaasun ja puhelin- ja liikennepalve- Kuntien tulojen saannissa ja turvaamisessa on
19244: lusten toimittamisen sekä suurin kustannuksin ra- suuntauduttava suurten tulojen ja omaisuuksien
19245: kennettujen satamien käyttämisen liikevaihtove- verotuksen kiristämiseen, kunnallisen omaisuus-
19246: rotuksen alaisiksi. Kaupunkien nykyisen taloudel- veron perimään suurilta yrityksiltä, kunnallisvero-
19247: lisen tilan ja niiden suurien tehtävien vuoksi olisi tuksen muuttamiseen progressiiviseksi ja suurpää-
19248: ollut paremmin paikallaan lähteä siitä, että kau- omalle annettujen lahjoitusluontoisten etujen lo-
19249: punkikuntien luodessa suurin kustannuksin liike- pettamiseen.
19250: elämälle ja kasvavalle liikevaihdolle edellytyksiä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19251: kaupunkeja kehittämällä olisi huomattava osa lii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19252: kevaihdon verotuksen tuotosta suoritettava kau-
19253: punkikunnille korvaukseksi niiden taloudellisista että hallitus tutkituttaisi perustusla-
19254: uhrauksista. kiemme, lähinnä· hallitusmuodon, edel-
19255: Koska hallitusmuodon säännökset itsehallin- leen kehittämistä niin, että kuntien perus-
19256: non suojasta ovat niukat (prof. Veli Merikoski: La- tuslaillisen aseman parantaminen, kun-
19257: kimies 1969 siv. 520), olisi itsehallintoyhdyskun- tien itsehallinto-oikeus ja verovapaus sekä"
19258: tien oikeudellinen asema välttämättä määriteltävä kuntien tehtäviä vastaavien tulojen saami-
19259: tarkemmin perustuslaeissa. Kunnallinen itsehal- nen turvataan.
19260:
19261: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
19262:
19263: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
19264: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
19265: 1987 vp. 479
19266:
19267: Toivomusaloite n:o 425
19268:
19269:
19270:
19271:
19272: Laine ym.: Veto-oikeuden antamisesta asukkaille ympäristöön koh-
19273: distuvissa päätöksissä
19274:
19275:
19276: Eduskunnalle
19277:
19278: Ympäristöhallintoa valmisteltaessa olisi tär- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
19279: keätä kiinnittää huomiota siihen, miten kun- veto-oikeuden turvaamiseksi asukkaille
19280: tien asukk~ille turvataan mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön vaikuttavissa päätöksissä
19281: asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. esim. antamalla säädetyn kuultavana- ja
19282: Erään mahdollisuuden tarjoaisi ns. veto-oikeus, nähtävänäolon yhteydessä asukkaille sel-
19283: joka voitaisiin järjestää normaalin kuulemis- ja lainen mielipideilmaisuoikeus, joka teh-
19284: nähtävilläolosäädösten yhteydessä esim. mielipi- täiszin lailla kunnan viranomaisia sitovaksi
19285: deilmaisuoikeutena, joka olisi kunnan viranomai- tapauksissa, joissa yli puolet ao. asukkaista
19286: sia velvoittava. toisi julki vastustavan kantansa nähtävillä
19287: Samoin tulisi antaa ammattiosastoille ja luotta- olevaan ehdotukseen.
19288: musmiehille oikeus tulla kuulluksi käsiteltäessä
19289: työprosessin vaikutuksia ympäristöön.
19290: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19291: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19292:
19293: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19294:
19295: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
19296: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
19297: 480 1987 vp.
19298:
19299: Toivomusaloite n:o 426
19300:
19301:
19302:
19303:
19304: Laine ym.: Yleisen edun kannalta välttämättömän rakennusmaan ot-
19305: tamisesta yhteiskunnan haltuun
19306:
19307:
19308: Eduskunnalle
19309:
19310: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu muo- kiireellisiin toimenpiteisiin asiassa. Tonttien hin-
19311: dostaa tällä hetkellä erään keskeisimmistä yhteis- tojen nousua aiheuttavat rakennusmaan yksityi-
19312: kunnallisista ongelmista. Se asettaa esteitä raken- nen omistus, voimistuva väestön siirtyminen asu-
19313: nustoiminnan kehittymiselle, pitää yllä jatkuvaa tuskeskuksiin ja taaja-asutuksen yleistyminen
19314: asuntopulaa ja johtaa asumiskustannusten koh- maaseudullakin.
19315: tuunomaan nousuun. Asuntotonttikomitean välimietinnön mukaan
19316: Valtioneuvoston v. 1963 asettama asuntotuo- rakentamanomasta asumiseen tarkoitetusta ja sii-
19317: tantokomitea toteaa 4 päivänä marraskuuta 1964 hen sopivasta maasta omistavat kaupungit ja
19318: antamassaan välimietinnössä, että tonttien hinto- kauppalat vajaat 30 % ja valtio vain 1 %. Pääosan
19319: jen nousu on jatkuvasti ylittänyt yleisessä hintata- omistavat yksityiset ja yhtiöt.
19320: sossa tapahtuneen kehityksen. Valtion teknillisen Ansiottomalla arvonnousulla keinottelu ja siitä
19321: tutkimuslaitoksen rakennustaloudellisen labora- johtuva rakennusmaan hinnan nousu herättää yhä
19322: torion ja asuntotonttikomitean tietojen mukaan voimakkaampaa arvostelua ja kiireellisiä toimen-
19323: ovat tonttien hinnat kohonneet jo vuosina 1954- piteitä. Tähän velvoittavat jo hyväksymämme
19324: 1962 Helsingissä n. 8-kertaisesti ja muissa kau- kansainväliset sopimuksetkin. Eduskunnan hel-
19325: pungeissa 2-5-kertaisesti. Eräiden tutkimusten mikuussa 1964 käsittelemä Kansainvälisen Työ-
19326: mukaan viimeisten 10-15 vuoden aikana tont- konferenssin v. 1961 hyväksymä yleissopimus (n:o
19327: tien hintojen nousu on ollut Helsingissä 10-ker- 115 ), joka koskee asunto-oloja, sanoo: '' ... julkis-
19328: tainen ja maaliskuussa 1974 julkaistun tutkimuk- ten viranomaisten on ryhdyttävä kaikiin tarkoi-
19329: sen mukaan arvonnousu maatalousmaasta kerros- tuksenmukaisiin toimenpiteisiin maa-alueilla kei-
19330: talotomiksi on ollut 10-20 km:n etäisyydellä nottelun ehkäisemiseksi". Useissa muissa maissa
19331: Helsingistä 165-kertainen ja pientalotonteiksi onkin ryhdytty tätä vastaaviin toimenpiteisiin.
19332: 60-kertainen. Suomessakin on asiasta paljon puhuttu. Mm.
19333: Kymen läänissä laskettiin vuonna 1974 kor- useat hallitusohjelmat ovat edellyttäneet kiireelli-
19334: keimmaksi peltohehtaarihinnaksi 0, 75 mk neliö- siä ratkaisuja. Käytännössä ei kuitenkaan ole ta-
19335: metri. Huutokaupalla myytiin samoihin aikoihin pahtunut mitään ratkaisevaa.
19336: Haminassa entisen kauppahallin tontti, jolle tuli Asuntorakennustoiminta sekä yhdyskunta-,
19337: hintaa 1 900 mk neliömetri. Tällä maalla on siis kaupunki- ja asutustaajamasuunnittelu voidaan
19338: peltoon verrattuna 1400-kertainen hinta. Merkil- kunnollisesti toteuttaa vain silloin, kun suunnitte-
19339: le pantavaa on, että kun tontinhintojen huimaava luviranomaisten rakentamiseen tarkoittama maa
19340: nousu alkoi Helsingissä ja sen lähiympäristössä otetaan yhteiskunnan hallintaan eli kunnat tai
19341: erikoisen voimakkaana vyörynä 1950-luvun alku- valtio ottavat haltuunsa sellaisen asutuskeskuksis-
19342: vuosina, niin 60-luku laajensi rakennusmaan hin- sa, -taajamissa ja niiden ympäristössä olevan ra-
19343: nan kohoamisen muihinkin maamme asutuskes- kentamiseen ja saneeraamiseen välttämättömän
19344: kuksiin. Nyt ylikorkeat tontinhinnat eivät enää maan,
19345: ole yksinomaan pääkaupungin eivätkä edes yksin- 1. jota kunnan ja valtion viranomaiset tarvitse-
19346: omaan Uudenmaan ja Lounais-Suomen rasite, vat julkiseen käyttöön;
19347: vaan ilmiö ulottuu koko maahan. 2. sellaiset rakentamattomat ja rakennetut
19348: Monien seikkojen perusteella voidaan arvioida, maa-alueet, joita tarvitaan kaupunkien ja asutus-
19349: että rakennusmaan hinnannousu tulee edelleen taajamien asu ttamissuunnitelmien edellyttämään
19350: jatkumaan, ellei yhteiskunnnan taholta ryhdytä rakentamiseen.
19351: 1987 vp. - TA n:o 426 481
19352:
19353: Yhteiskunnan haltuun ottaminen tulisi koske- joita koituu omistajalle esim. henkilökohtaisesta
19354: maan vain niitä alueita, jotka yleisen edun kan- ja perheen toimeentuloa varten harjoitetun elin-
19355: nalta on välttämätöntä rakentaa tai saneerata. keinon menetyksestä. Jos rakennusmaata tai tont-
19356: Eräiden laskelmien mukaan asuntotonttimaan tia on käytetty elinkeinon harjoittamiseen, on
19357: tarve olisi vuosittain koko maan pinta-alasta korvaus suoritettava- omistajan niin vaatiessa-
19358: 0,0016 % ja kaupunkien ja kauppaloiden pinta- vastaavalla maa-alueella.
19359: alasta vain 0,16%. Tämä osoittaa, että rakennus- Rakennusmaan luovutushinnan ja korvauspe-
19360: maan yhteiskunnallistaminen tulisi ulottumaan rusteiden määrittelyä varten olisi asetettava erilli-
19361: vain suhteellisesti varsin vähäisiin maa-alueisiin ja set valtion tai kunnalliset toimikunnat.
19362: että nykyisin rakennusmaan hintojen kohtuuton Yhteiskunnan haltuun otettua maata olisi käy-
19363: nousu koituu vain hyvin pienen maanomistaja- tettävä ensi sijassa valtion tai kuntien itsensä har-
19364: ryhmän tai keinottelijain hyödyksi. joittamaa rakennustoimintaa varten. Yksityisille
19365: Kun tavoitteena on nimenomaan ja yksin- rakentajille tontin luovuttaminen voisi tapahtua
19366: omaan rakennusmaalla keinottelun estäminen, vain vuokra- tai muuta käyttösopimusta vastaan,
19367: niin yhteiskunnan haltuun ei ole syytä ottaa: jolloin tontin käyttäjäitä peritään kohtuullinen
19368: 1. omakoti- eikä muita pientontteja, joille vuokra.
19369: omistaja haluaa rakentaa talon pääasiassa omaan Rakennusmaan lunastaminen yhteiskunnan,
19370: käyttöönsä; esim. kuntien haltuun muodostaa niin laajan toi-
19371: 2. rakennettuja tontteja, joiden rakennukset menpiteen, että kunnat eivät voi selvitä siitä il-
19372: ovat käytössä ja joita ei ole suunniteltu uudelleen man valtiovallan taloudellista tukea. Valtion ja
19373: rakennettaviksi; yksityisten rahalaitosten tulisi antaa kunnille hal-
19374: 3. pienviljelijöiden maita. pakorkoisia ja pitkäaikaisia lainoja rakennusmaan
19375: Yhteiskunnan haltuun ottaminen olisi suoritet- lunastamista varten.
19376: tava siten, että maan hinta ja tontin omistajan Koska asumiskurjuus ja ahtaus sekä asunto- ja
19377: rakennusmaalle aiheuttama arvonnousu korva- tonttikeinottelu on suurelta osaltaan seurausta lii-
19378: taan ja tällöin myös otetaan huomioon korvauk- kekeskuksissa olevan maan yksityisestä omistuk-
19379: sen antaminen muista mahdollisista menetyksistä. sesta, ehdotamme edellä sanottuun viitaten edus-
19380: Rakennusmaan luovurushinnassa otettaisiin näin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19381: ollen huomioon:
19382: 1. se, että rakennusmaan ja tontin hinnan pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
19383: rustana on vuoden 1948 hinta, johon lisätään piteistin yleisen edun kannalta välttämät-
19384: kohtuullinen korko ja tukkuhintaindeksillä mitat- tömän rakennusmaan ottamiseksi yhteis-
19385: tavan rahanarvon alenemisen sekä tontin omista- kunnan haltuun, tonttikeinottelun lopet-
19386: jan parannustoimenpiteiden aiheuttama arvon- tamiseksi ja asuntokustannusten alentami-
19387: nousu; seksi taaja-asutuksen alueilla.
19388: 2. arvioitu korvaus rakennuksista ja tappioista,
19389:
19390: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
19391:
19392: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
19393: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
19394:
19395:
19396:
19397:
19398: 61 2705361
19399: 482 1987 vp.
19400:
19401: Toivomusaloite n:o 427
19402:
19403:
19404:
19405:
19406: Laine: Turun sijoittamisesta ensimmäiseen kalleusluokkaan
19407:
19408:
19409: Eduskunnalle
19410:
19411: Maamme suurimmista kaupungeista kuuluvat jäsenet asettuivat kannattamaan tätä palkansaajil-
19412: ensimmäiseen kalleusluokkaan mm. Helsinki, le ja eläkeläisille sekä invalideille edullista ratkai-
19413: Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu ja Jyväskylä. Sen suehdotusta. Nyt olisi kiireellisesti korjattava tä-
19414: sijaan Turku kuuluu edelleen toiseen kalleusluok- mä epäkohta, mikä tietäisi palkkojen, eläke-
19415: kaan. etujen ja monien sosiaalietuuksien sekä verovä-
19416: Ei ole olemassa mitään asiallista perustetta sille, hennysoikeuksien paranemista.
19417: että maan suurimpiin ja elinkustannuksiltaan kal- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
19418: leimpiin kaupunkeihin kuuluva Turku pidetään hyväksyttäväksi toivomuksen,
19419: toisessa kalleusluokassa. Jo 1970-luvun puolivälis-
19420: sä tehdyt kustannuksia koskeneet laskelmat edel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19421: lyttivät Turun ja monien muiden kaupunkien menpiteistin Turun kaupungin si.ioitta-
19422: nostamista ylempään luokkaan. Valitettavasti ai- miseksi ensimmäiseen kalleusluokkaan
19423: noastaan muutamat kalleusluokitustoimikunnan 1.1.1988 lukien.
19424:
19425: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1987
19426:
19427: Ensio Laine
19428: 1987 vp. 483
19429:
19430: Toivomusaloite n:o 428
19431:
19432:
19433:
19434:
19435: Laine: Satamatöiden kunnallistamisesta
19436:
19437:
19438:
19439:
19440: Eduskunnalle
19441:
19442: Vaikka satamakysymyksiä on viime aikoina tut- set näyttelevät ahtaus- ja purkaustoiminnassa
19443: kittu ja selvitetty laajasti niin kotimaisena komi- merkittävää osaa.
19444: teatyönä kuin ulkolaisvoimin suoritetuin tutki- Satamatöiden kunnallistaminen on aika ajoin
19445: muksin, ei mihinkään kokonaisratkaisuun kun- ollut laajemminkin keskusteltavana. Tällöin on
19446: nallisen satamalaitostoiminnan taloudellisen kan- jouduttu toteamaan, että ilmeisestikään nykyinen
19447: nattavuuden turvaamisessa ole kuitenkaan edetty. lainsäädäntö ei aseta esteitä satamatöiden kunnal-
19448: Kommunistit ja kansandemokraatit ovat eri listamiselle. Käytännössä siihen ei kuitenkaan voi-
19449: yhteyksissä eduskunnassakin jo aiemmin kiin- tane siirtyä satamakohtaisin ratkaisuin. Tämän
19450: nittäneet huomiota siihen, että satamatoimintam- vuoksi asiaa olisi tutkittava ja selvitettävä koko
19451: me suunnittelun tila ei vastaa kehityksen vaati- laajuudessaan.
19452: muksia. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan
19453: Satamien kannattavuus ja satamatyöntekijäin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19454: asemaan liittyvät ongelmat olisi helpommin rat-
19455: kaistavissa, jos kunnat itse käyttäisivät satamia eli että hallitus selvityttäisi maamme kun-
19456: jos satamatyöt olisi kunnallistettu. Nyt kuitenkin nallisen satamalaitoksen kannattavuutta ja
19457: on vallalla käytäntö, jonka mukaan satamat luo- satamatyöntekijäin työolosuhteita sekä
19458: vutetaan yksityisten ahtaus- ja purkausliikkeiden työn saannin jatkuvuuden turvaamista
19459: käyttöön. Turun ja Kotkan satamissa isännöivät koskevat ongelmat ja niiden ratkaisukei-
19460: suuret ahtausliikkeet. Samantapainen suuryhty- nona mahdollisuudet kiireellisesti toteut-
19461: mien hallitsema liike toimii myös Haminassa. taa satamatöiden kunnallistaminen.
19462: Muissakin satamissa suurteollisuus ja -liikelaitok-
19463:
19464: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
19465:
19466: Ensio Laine
19467: 484 1987 vp.
19468:
19469: Toivomusaloite n:o 429
19470:
19471:
19472:
19473:
19474: Laine: Vesistöjen saastuttamisen estäruisestä suurteollisuuden puh-
19475: distusvelvoitteita tiukentamalla
19476:
19477:
19478: Eduskunnalle
19479:
19480: Vesien pilaantuminen on maassamme laajin tön asemaa heikentävässä jätevesimaksujärjestel-
19481: ympäristönsuojeluongelma. Sisävesistöistämme mässä myös niissä perustavoitteissa, jotka komitea
19482: on tunnetusti noin 15 % pilaantuneita, ja myös omaksui työnsä pohjaksi.
19483: laajat rannikkoalueet jokien suissa ja kaupunkien Mannerin komitea on myös arvioinut teollisuu-
19484: edustalla ovat jätevesikuormituksen kohteena. den rahoitusmahdollisuudet täysin suurpääoman
19485: Saastuneita vesistöjä on erityisesti asutuskeskusten lähtökohtien mukaisesti ja esittää teollisuuden
19486: läheisyydessä. On arvioitu, että lähes puolet puhdistusinvestoinneille valtion lainatakuita, kor-
19487: maamme väestöstä asuu niiden vaikutuspiirissä. kotukea ja jopa suoria avustuksia. Komitea ei ole
19488: E.]. Mannerin johtama vesiensuojelun ja vesi- ottanut huomioon sitä, että puhdistustoimenpi-
19489: huollon rahoituskomitea on ainoa elin, joka on teet voidaan suorittaa myös prosessiteknisinä pa-
19490: asettanut kokonaistavoitteita vesiensuojelun ke- rannuksina, jotka lisäävät teollisuuden liiketalou-
19491: hittämiselle 1970-luvun aikana. Komitea on kui- dellista kannattavuutta. Näin on asetuttu tuke-
19492: tenkin lähtenyt liikkeelle väärästä päästä kiinnit- maan jopa sitä, että valtio suoranaisesti tukisi
19493: tämällä eniten huomiota yhdyskuntien jätevesiin. suurteollisuuden voittojen kasvattamista.
19494: Sen arviot rahoitustarpeesta koko vuosikymmenen Suurteollisuudelle asetettuja puhdistusvelvoit-
19495: aikana olivat yhdyskunnille 2 000 miljoonaa mk ja teita on kovennettava kiireimmiten, jotta vesistö-
19496: puunjalostusteollisuudelle 400 miljoonaa mk. Ve- jen pahimmat pilaajat saadaan lopettamaan saas-
19497: sistöjen kokonaiskuormituksesta vain viidennes tuttaminen. Velvoitteet on pantava täytäntöön
19498: johtuu yhdyskuntien jätevesistä, kun puunjalos- suurteollisuuden omalla kustannuksella. Ottaen
19499: tusteollisuuden osuus on peräti 75 %. huomioon puunjalostusteollisuuden tuotteiden
19500: Vesistöjemme pilaantumisen ehkäiseminen on kasvavan menekin sekä kohoavat hinnat on selvää,
19501: luonnollisesti aloitettava niistä saastuttajista, jotka että ne eivät voi tarvita yhteiskunnan tukea ympä-
19502: pilaavat pahiten. Mannerin komitean tavoitteet, ristölle aiheuttamiensa haittojen korjaamiseen.
19503: jotka puunjalostusteollisuus omissa suunnitelmis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
19504: saan on ottanut ilolla vastaan ja joihin myös vesi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
19505: hallituksen pääjohtaja on vedonnut, ovat pahasti
19506: puutteelliset. On täysin kohtuutonta, että suur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
19507: teollisuuden sallitaan edelleen pilata vedet, joi- sistöjen saastuttamisen estiimiseksi asetta-
19508: den suojelemisen puolesta asutusalueilla on suori- malla suurteollisuudelle tiukemmat puh-
19509: tettu suuria investointeja. Komitean työskentelyn distusvelvoitteet ja vastuun niiden rahoit-
19510: suurpääomaa suosiva perusluonne on selvästi tul- tamisesta.
19511: lut esiin paitsi sen esittämässä työtä tekevän väes-
19512:
19513: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
19514:
19515: Ensio Laine
19516: 1987 vp. 485
19517:
19518: Toivomusaloite n:o 430
19519:
19520:
19521:
19522:
19523: Lamminen ym.: Satakunnan läänin perustamisesta
19524:
19525:
19526:
19527:
19528: Eduskunnalle
19529:
19530: Kesäkuussa 1986 eduskunta hylkäsi hallituksen hallitusten rooli tulee vahvistumaan. ''Läänin-
19531: esityksen Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun budjetteihin" sisältyvät esitykset, sosiaali- ja ter-
19532: läänien perustamisesta. Näin jäivät monet epä- veydenhuollon toteuttamispäätökset jne. ohjaavat
19533: kohdat Satakunnassakin ennalleen. jo nykyisellään läänien ja niiden osien kehitystä.
19534: Valtion piirihallinnolla on merkittävä ja yhä Satakunta läänin pohjoisena maakuntana on
19535: kasvava asema keskeisten hallinnonalojen ja toi- jäänyt yhä enenevässä määrin jälkeen läänin sisäi-
19536: mintojen kehittäjänä, rakentajana ja varsinkin sessä ja julkisen vallan alueellista kehitystä tuke-
19537: määrärahojen jakajana. Satakunnan oman työvoi- vista lukuisista toimenpiteistä ja määrärahoista.
19538: mapiirin perustaminen on hyvä alku muun piiri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19539: hallinnon aikaansaamiselle ja itsenäiselle toimin- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19540: nalle.
19541: Koska valtion keskushallinnosta delegoidaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sa-
19542: valtaa, päätöksenteko-oikeutta ja määrärahanja- takunnan läänin perustamiseksi.
19543: kovaltaa yhä enemmän lääninhallinnolle, läänin-
19544:
19545: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
19546:
19547: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Raila Aho
19548: Heikki Rinne Timo Roos Maunu Kohijoki
19549: Lea Mäkipää Mikko Elo Einari Nieminen
19550: Kauko Juhantalo
19551: 486 1987 vp.
19552:
19553: Toivomusaloite n:o 431
19554:
19555:
19556:
19557:
19558: P. Leppänen ym.: Jätteiden hyötykäytön tehostamisesta
19559:
19560:
19561:
19562: Eduskunnalle
19563:
19564: Maassamme on puhuttu, mutta ei ehkä riittä- tyistä b: •miota ja ryhtyä sellaisiin toimiin, että
19565: västi, siitä ongelmasta, että raaka-aineet kulkeu- tähän sa· isiin kansalaisten ja maamme kannalta
19566: tuvat kaatopaikoille täyttäen ne ja vieden mennes- myönteinen ratkaisu. Esimerkiksi Ruotsissa jo
19567: sään valtavasti kansallista omaisuutta pois käytös- maksetaan siitä, että vie peltitölkkejä keräysauto-
19568: tä. Kaikkein eniten on kiinnitetty huomiota jäte- maatteihin. Mielestämme tämä ei ole Suomessa-
19569: paperin talteenottoon, mutta tilanne on tällä het- kaan mikään ongelma.
19570: kellä toivoton. Useita päätöksiä jätepaperin suh- Edellä olevan perusteella ehdotammekin edus-
19571: teen on tehty, mutta tällä hetkellä siitä hyvin huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19572: mattava osa menee edelleen kaatopaikoille.
19573: Meiltä menee myös hyvin paljon metallia, puu- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpi-
19574: ta, lasia, vaatteita jne. kaatopaikoille täyttäen ne. teiszin, jotka luovat puitteet jätepaperin ja
19575: Ne ovat pois meidän yhteisestä omaisuuspotis- muun jäteraaka-aineen hyötykäyttöön saa-
19576: tamme. miseksi, ja antaisi nzistii rtittiivå"t ohjeet ja
19577: Näihin asioihin tulisi valtiovallan kiinnittää eri- tarpeelliset lakiesitykset.
19578:
19579: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
19580:
19581: Pekka Leppänen Lauha Männistö Pauli Uitto
19582: Heli Astala Reijo Lindroos Matti Vähänäkki
19583: Raimo Vuoristo Arvo Kemppainen Erkki Pulliainen
19584: Jarmo Wahlström Esko Helle Pertti Lahtinen
19585: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti Iiris Hacklin
19586: Markku Pohjola Marja-Liisa Löyttyjärvi Jukka Roos
19587: Pirkko Ikonen Heikki Rinne Eero Paloheimo
19588: Sinikka Mönkäre Raila Aho Risto Ahonen
19589: Asko Apukka Claes Andersson Esko Seppänen
19590: Jukka Gustafsson Jouni Backman Anna-Liisa Jokinen
19591: Tina Mäkelä Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi
19592: Riitta Myller
19593: 1987 vp. 487
19594:
19595: Toivomusaloite n:o 432
19596:
19597:
19598:
19599:
19600: P. Leppänen ym.: Pyhäjärven suojelusta Konnevedellä
19601:
19602:
19603:
19604:
19605: Eduskunnalle
19606:
19607: Luonnon saastuminen aiheuttaa aiheellista sen lintukantansa vuoksi suojeltava kohde, mutta
19608: huolestumista ihmisissä. Päästöjen vähentäminen se rehevöityy ja kasvaa umpeen, ellei ryhdytä eri-
19609: ja saastumisen torjuminen on tärkeä tehtävä. Tä- tyistoimenpiteisiin.
19610: män lisäksi tulee ryhtyä toimiin jo saastuneiden Ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan hy-
19611: järvien puhdistamiseksi, niiden tilan palauttami- väksyttäväksi toivomuksen,
19612: seksi ennen saastumista vallinneeksi. Vahinkojen
19613: korjaaminen on monesti hyvin vaikeata, eikä vielä että hallitus varaisi valtion vuoden 1988
19614: tunneta edes kaikissa tapauksissa tehokkaita kei- tulo- ja menoarvioon rzi'ttävästi varoja
19615: noja, joilla järvet voitaisiin palauttaa saastumista Konneveden Pyhäjärven ja monen muun
19616: edeltäneeseen tilaan. järven tzlan saattamiseksi normaalzi'n kun-
19617: Konneveden kunnassa oleva Pyhäjärvi on erityi- toon.
19618:
19619: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
19620:
19621: Pekka Leppänen Helena Pesola Tina Mäkelä
19622: Raila Aho Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
19623: Iiris Hacklin
19624: 488 1987 vp.
19625:
19626: Toivomusaloite n:o 433
19627:
19628:
19629:
19630:
19631: Louvo: Jätehuollon suunnittelun ja valvonnan tehostamisesta
19632:
19633:
19634:
19635:
19636: Eduskunnalle
19637:
19638: Huonosti hoidetut kaatopaikat, joihin tuotua myrkkyä syövät myös lailla rauhoitetut linnut
19639: orgaanista jätettä ei kunnolla peitetä, samoin kuin (asetus eräiden lintulajien rauhoittamisesta 26.4.
19640: erityisesti turkistarhojen huolimattomasti käsitelty 19831405 ), erityisesti lokit. Huumatut ja myrky-
19641: rehu ja rehnjäte aiheuttavat suuria haittoja ympä- tetyt linnut joutuvat avuttomina ennen kuole-
19642: ristölle haju-, kärpäs- ja rottahaittoina. Tämän li- maansa monenlaisten kärsimysten kohteeksi.
19643: säksi ne keräävät ikään kuin ruokintapaikkoina cx-kloraloosin ja muiden epäselektiivisten myrk-
19644: myös lintuja, erityisesti lokkeja. Linnut, paitsi että kysyöttien käyttö lintujen pyynnissä onkin lain
19645: ne indikoivat ympäristölle huonosti hoidetusta jä- vastaisena kiellettävä ja sen sijaan kiinnitettävä
19646: tehuollosta, koetaan myöskin haittoina useilla ny- nykyistä enemmän huomiota jätehuollon suun-
19647: kyisillä kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamoilla, nitteluun, tehostamiseen ja valvontaan. Mm. or-
19648: turkistarhoilla, kalanviljelylaitoksilla ja elintarvi- gaanisten jätteiden, kuten rehu- ja elintarvikejät-
19649: kevarastoilla. teiden hyötykäyttö on vielä lähes kokonaan järjes-
19650: Sen sijaan, että orgaanisia jätteitä käsittelevät tämättä.
19651: laitokset todellakin huolellisesti hoitaisivat jätteet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19652: suojaten ja peittäen ne, huonosta hoidosta kielivät eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19653: indikaattorit eli linnut pyritään hävittämään
19654: myrkkysyöteillä väitettyyn terveydelliseen uhkaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19655: vedoten ja sitä kyseenalaisesti hyväksi käyttäen. menpiteisiin jätehuollonsuunnittelun ja
19656: Lääkintöhallitus on jälleen 22.5.1985 lähettä- valvonnan sekä jätteiden hyötykäytön te-
19657: mällään kirjeellä maa- ja metsätalousministeriölle hostamiseksi erityisesti orgaanisten jättei-
19658: suostunut kyseisen ministerin pyyntöön mm. cx- den osalta sekä lintujen epäselektiivisen
19659: kloraloosin käyttämisestä lintujen myrkyttämiseen myrkyttämisen ja huumaamisen kieltämi-
19660: ja huumaamiseen edellä mainituilla paikoilla. seksi kaatopaikoilla ja orgaanisten ainei-
19661: Myrkkypyynti ei suinkaan ole valikoivaa, vaan den käsittelypaikozlla.
19662:
19663: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
19664:
19665: Anna-Kaarina Louvo
19666: 1987 vp. 489
19667:
19668: Toivomusaloite n:o 434
19669:
19670:
19671:
19672: Louvo: Jätteiden hyötykäytön edistämisestä valistus-, verotus- ja tuki-
19673: toimin ympäristöhaittojen vähentämiseksi
19674:
19675:
19676: Eduskunnalle
19677:
19678: Sisäasiainministeriön laskelmien mukaan maas- minen on myös tärkeä jätteiden talteenoton ta-
19679: samme ruhlataan vuosittain noin kolme miljardia voite.
19680: markkaa, kun ei käytetä jätteitä hyödyksi. Osaksi Vaikka jätehuoltolain toinen pykälä sisältää
19681: tämä johtuu tutkimuksen ja tiedon puutteesta, vaatimuksen jätteiden talteenotosta ja hyödyntä-
19682: mutta myös ennen kaikkea siitä, että elinympäris- misestä, ei ilman yhteiskunnan tukea ole käytän-
19683: tömme pilaantumista ja saastumista aiheuttavien nössä mahdollista aikaansaada tehokasta yhdys-
19684: teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden lajittelu-, ke- kuntajätteiden, kuten jätepaperin, jätelasin ja
19685: räily- ja kuljetuskustannukset ovat useimpien jät- muovijätteen lajittelua, talteenottoa ja hyödyntä-
19686: teiden kohdalla niin suuret, ettei niiden hyödyn- mistä, ei myöskään eloperäisen ruoka- ja ruuansu-
19687: täminen ole liiketaloudellisesti kannattavaa. latusjätteen talteenottoa ja kompostointia.
19688: Tekniset keinot ja mahdollisuudet jätteiden Teollisuuden jätteiden, kuten puunjalostus-
19689: hyötykäyttöön ovat kuitenkin viime vuosina suu- ja lämpövoimalateollisuuden jäteliemi-, kuitu-,
19690: resti kehittyneet, ja vaikka toiminta ei olisi yksi- kuori- ja tuhkajätteen sekä rehu- ja elintarvike-
19691: tyistaloudellisesti kannattavaa, on sillä saavutetta- teollisuuden jätteiden talteenotto ja hyötykäyttö
19692: vissa niin merkittävää etua tuontienergian ja ei ole osoittautunut olevan myöskään ilman lain-
19693: raaka-aineiden säästöinä ja ympäristöhaittojen eh- säädännöllistä ja taloudellista tukea mahdollista.
19694: käisemisen muodossa, että yhteiskunnan edun Nykyisen jäteteknologian takarajaksi on nous-
19695: mukaista on kaikin tavoin edistää ja tukea talou- sut jätteiden elinympäristölle aiheuttama pilaan-
19696: dellisestikin jätteiden jälleenkierrätystä. tuminen ja saastuminen. Näin ollen on koko yh-
19697: Kansantaloudellista säästöä jätteiden talteen- teiskunnan edun mukaista, että pyritään kehittä-
19698: otosta ja hyödyntämisestä saadaan vähentyneenä mään sellaisia tuotantotapoja ja kannustamaan si-
19699: raakaveden ja vedenpuhdistamojen tarpeena, kaa- tä teollisuutta sekä niitä yksityisiä, yhteisöjä ja
19700: topaikkojen perustamis- ja hoitokustannusten vä- kuntia, jotka erilaisia kiinteitä, kaasumaisia tai
19701: hentymisen muodossa sekä hyötykäytöstä raaka- nestemäisiä jätteitä raaka-aineenaan käyttäen luo-
19702: aineeksi ja energiaksi. vat niistä uusia kulutuskelpoisia hyödykkeitä, sen si-
19703: Kansanterveydellisiä etuja saavutetaan vähenty- jaan että ne saastuttaisivat jätteinä ympäristöämme.
19704: neinä haittaeläinkantoina ja hivenainepitoisten Valtion osuus ympäristönsuojelussa on vähäi-
19705: eloperäisten jätteiden, kuten kotitalouksien ruo- nen, vain noin kolmasosa kilpaileviin teollisuus-
19706: kajätteiden sekä elintarvike- ja rehuteollisuusjät- maihin verrattuna. Lisäksi jätteiden lajittelua, tal-
19707: teiden, meijeri- ja teurastusjätteiden kompostoin- teenottoa, kuljetuksia ja hyötykäyttöä supistavat
19708: tituotteina maanparannusaineeksi. Tutkimusten ja estävät edelleen monet lainsäädännölliset rajoi-
19709: mukaan kaatopaikoille vietävä jäte vähenisi 42 %, tukset ja verotuksen säädökset, jotka tekevät kan-
19710: jos pelkästään kompostoituva kotitalousjäte kom- nattamattomaksi jätteiden hyötykäytön edistämisen.
19711: postoitaisiin syntymispaikallaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19712: Energian hinnannousu ja raaka-aineiden kallis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19713: tuminen ovat omiaan korostamaan tarvetta luon-
19714: nonvarojen uudelleen kierrättämiseen. Sen lisäksi että hallitus ryhtyisi välittömiin ja riittäviin
19715: luonnonsuojelullinen hyöty on huomattava vesien toimenpiteisti"n edistääkseen valistus-, vero-
19716: pilaantumisen estyessä jätevesimäärien vähetessä tus- ja tukitoimin teollisuus- ja yhdyskunta-
19717: ja laadun muuttuessa helposti puhdistettavam- jätteiden lajitteluaja talteenottoa hyötykäyt-
19718: paan muotoon. Ympäristön roskaantumisen estä- töön ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
19719:
19720: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
19721:
19722: 62 270536L Anna-Kaarina Louvo
19723: 490 1987 vp.
19724:
19725: Toivomusaloite n:o 435
19726:
19727:
19728:
19729:
19730: Louvo: Yksityismaille maanomistajien hakemuksesta muodostetta-
19731: vien suojelualueiden perustamisen nopeuttamisesta
19732:
19733:
19734: Eduskunnalle
19735:
19736: Suojeltavien alueiden hankkiminen valtion Käytännössä ympäristöministeriön toimenpi-
19737: omistukseen budjettivaroin kestää näillä näkymil- teet tällä sektorilla ovat olleet vähäisiä. Jos kor-
19738: lä vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja, suojeltaviksi vausvaatimuksiin on sisältynyt muuta kuin puus-
19739: tarkoitettujen alueiden samanaikaisesti vähentyes- ton korvaaminen, on päätöksenteko siirtynyt vuo-
19740: sä kiihtyvällä vauhdilla. Luonnonsuojelulaki tar- sikausia. Niinpä rauhoituspäätösten viipyminen
19741: joaa kuitenkin toisenkin mahdollisuuden luon- koetaan ongelmana koko maassa. Käsittelyä no-
19742: nonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden rau- peuttaisi, mikäli päätöksenteko korvausten mak-
19743: hoitukseen murto-osalla niistä kustannuksista, samisesta siirrettäisiin lääninhallitusten tehtä-
19744: joita alueiden ostaminen valtiolle aiheuttaa. väksi.
19745: Luonnonsuojelulain mukaan on yksityismaille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19746: mahdollista vapaaehtoisesti muodostaa suojelu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19747: alueita maanomistajan läänin maaherralle osoitta-
19748: malla hakemuksella. Lain mukaan, jos suojeluha- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19749: kemus hyväksytään, maanomistajalle on korvat- menpiteisiin yksityismaille maanomista-
19750: tava suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat ;i'en hakemuksesta muodostettavien suoje-
19751: alueiden käyttöoikeuksien rajoitukset. Lain mu- lualueiden perustamisen nopeuttamiseksi.
19752: kaan korvaukset on maksettava valtioneuvoston
19753: vahvistamien perusteiden mukaisesti.
19754:
19755: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
19756:
19757: Anna-Kaarina Louvo
19758: 1987 vp. 491
19759:
19760: Toivomusaloite n:o 436
19761:
19762:
19763:
19764:
19765: Löyttyjärvi ym.: Rakentamattomi en rantojen säilyttämisestä asutus-
19766: keskusten läheisyydessä kansalaisten vapaa-ajan viettoa varten
19767:
19768:
19769: Eduskunnalle
19770:
19771: Asutuskeskusten laajeneminen erityisesti Etelä- ven tai meren rannalle ainakaan Etelä-Suomen
19772: Suomessa tulee laadittujen väestöennusteiden alueella.
19773: mukaan yhäkin jatkumaan voimakkaana edessä Mielestämme tilanne on ajautunut sellaiseksi,
19774: olevina vuosikymmeninä. Tämän kehityksen vai- että olisi korkea aika kehittää rantalainsäädäntöä
19775: kutukset eivät rajoitu itse asutuskeskuksiin vaan siten, että se antaisi viranomaisille riittävät mah-
19776: laajalti myös niiden ympäristöön. dollisuudet rantojen rauhoittamiseen ainakin yk-
19777: Lakisääteisen yhdyskuntasuunnittelun nimen- sityiseltä rakentamiselta, milloin se on välttämä-
19778: omaisena tarkoituksena on huolehtia siitä, että töntä uinti-, retkeily- ja virkistyskalastusmahdolli-
19779: asutuksen laajeneminen tapahtuu kokonaisuuden suuksien turvaamiseksi.
19780: kannalta järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti ja et- Edellä olevan perusteella katsomme, että va-
19781: tä asukkaille voidaan tulevaisuudessakin varata paa-ajanviettoa koskevista ongelmista edellä esit-
19782: mm. riittävät mahdollisuudet ulkoiluun ja muu- tämämme on yksi kaikkein kipeimpiä ja siksi eh-
19783: hun vapaa-ajan viettoon. Jo tälläkin hetkellä on dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19784: kuitenkin selvästi todettavissa, että nykyiset ra- sen,
19785: kennuslakiin sisältyvät rantakaavasäännökset ovat
19786: riittämättömät, mikäli aiotaan turvata nopeasti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19787: kasvavien asutuskeskusten asukkaille tilaisuus menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
19788: päästä nauttimaan runsaiden luonnonvesistöjem- kaansaamiseksi, joka antaisi viranomaisille
19789: me ja niiden rantojen tarjoamista vapaa-ajan- mahdollisuuden säästää ainakin suurem-
19790: viettomahdollisuuksista. Tutkimukset mm. Hel- pien asutuskeskusten läheisyydessä vielä
19791: singin ja sen ympäristön vapaista ranta-alueista rakentamattomina olevien vesistöjen ran-
19792: ovat hälyttävät. Suurestikaan liioittelematta voi- nat rakentamiselta ja turvaisi kansalaisille
19793: daan sanoa, että ellei pikaisesti ryhdytä todella nykyistä paremmat mahdollisuudet ja oi-
19794: päättäviin toimenpiteisiin, niin lastenlapsillam- keudet rantojen käyttämiseen uinti-,
19795: me ei ole mahdollisuutta pystyttää tehtaansa jär- ulkozlu- ja virkistystarkoituksiin.
19796:
19797: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19798:
19799: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
19800: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
19801: 492 1987 vp.
19802:
19803: Toivomusaloite n:o 437
19804:
19805:
19806:
19807:
19808: Löyttyjärvi ym.: Kansalaisten osallistumisedellytysten parantamisesta
19809: luonnonvarojen ja ympäristön hyväksikäytössä
19810:
19811:
19812: Eduskunnalle
19813:
19814: Yksityisten kansalaisten, kansalais- ja asiantun- muokataan, on huolehdittava siitä, että seuraus-
19815: tijajärjestöjen oikeus valvoa ympäristönsä tilaa on vaikutukset eivät koidu vahingoksi paitsi luonnol-
19816: puutteellinen, usein olematon. Tämä haittaa ym- le sinänsä myös siitä toimeentulonsa ja virkistyk-
19817: päristönsuojelun tavoitteiden toteutumista kaikis- sensä saaville ihmisille.
19818: sa erilliskysymyksissä. Lyhyen aikavälin taloudellisen hyödyn tavoitte-
19819: Ympäristödemokratia puuttuu käytännössä lusta, myös lyhytnäköisestä työllisyyspolitiikasta,
19820: niin vesien, metsien, soiden, maankamaran, ilma- on luovuttava. On estettävä ennakolta ympäristö-
19821: tilan kuin energiankin käytöstä. Keskushallinto, rikokset.
19822: kunnallishallinto ja erityisoikeusistuimet eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19823: kuule todellisia asianosaisia. Luonnonvarojen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19824: käyttäjille ei ole säädetty tarpeellisia velvoitteita.
19825: Ympäristön hyväksikäyttäjät eivät ole velvollisia että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvitys-
19826: edes selvittämään toimintansa mahdollisia haitta- työhön kansalaisten, kansalais- ja amma-
19827: vaikutuksia saati sitten tiedottamaan niistä niille, tzllisten järjestöjen sekä asiantuntzjajärjes-
19828: joita asia läheisesti koskee. töjen osallistumisedellytysten parantami-
19829: Mielestämme jo luonnonvarojen käyttösuunni- sesta luonnonvarojen ja ympäristön käy-
19830: telmista on kuultava paikallista väestöä ja alueella töstä päätettäessä ja niiden käytön valvon-
19831: työskenteleviä sekä heitä edustavia järjestöjä, sa- nassa ja että hallitus antaisi eduskunnalle
19832: moin kuin asiantuntijajärjestöjä. Kun luontoa tarvittavat esitykset lainmuutoksiksi.
19833:
19834: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19835:
19836: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
19837: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
19838: 1987 vp. 493
19839:
19840: Toivomusaloite n:o 438
19841:
19842:
19843:
19844:
19845: Maijala ym.: Pirkanmaan läänin perustamisesta
19846:
19847:
19848:
19849: Eduskunnalle
19850:
19851: Kesäkuussa 1986 eduskunta hylkäsi hallituksen ikään kuin hallinto voisi olla muusta yhteistoi-
19852: esityksen Pirkanmaan sekä kahden muun uuden minnasta piittaamaton itsetarkoitus.
19853: läänin perustamiseksi. Hallinnolliset epäkohdat Ainoa kestävä ratkaisu hallintoa Pirkanmaalla
19854: Pirkanmaan alueella jäivät siten ennalleen. kehitettäessä on pyrkiä saamaan koko alue yhden
19855: Valtion piirihallintoviranomaisten rajat Pirkan- läänin puitteisiin. Turun ja Porin lääniin kuuluvat
19856: maalla ovat epäyhtenäisiä ja poikkeavat yleisesti kunnat eivät halua siirtyä Hämeen lääniin, ellei
19857: sekä lääninrajoista että toisistaan. Piirihallintovi- lääninhallitusta siirretä Tampereelle, mikä tuskin
19858: ranomaisten rajojen tarkistuksia on pitkään lykät- on mahdollista. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää
19859: ty odotettaessa uutta läänijakoa hallinnon pohjak- Pirkanmaan läänin perustaminen. Vain siten saa-
19860: si. Nyt lääniuudistuksen jälleen lykkäytyessä on daan hallinnolle yhteinen perusta, johon läänin-
19861: eräillä hallinnonaloilla jo ryhdytty toimiin piiri- hallinnon, valtion piirihallinnon ja kunnallisen
19862: hallinnon sopeuttamiseksi lääninrajaan, vaikka lä- yhteistoiminnan rajat voidaan sopeuttaa.
19863: hes 200 vuotta vanha läänijako ei tähän lainkaan Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
19864: sovellu. Näin ollaan piirihallintoa alueellisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19865: sovittamassa 1800-luvun yhteiskunnan mukaises- muksen,
19866: ti, mistä on aiheutumassa uusia ja kiusallisia hait-
19867: toja yhteiskunnan toiminnalle. Yhtenäistä toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pir-
19868: minnallista talousmaakuntaa pyritään jakamaan, kanmaan läänin perustamiseksi.
19869:
19870: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
19871:
19872: Matti Maijala Pentti-Lahti Nuuttila Erkki Pystynen
19873: Timo Roos Matti Hokkanen Heikki A. Ollila
19874: Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen Kimmo Sasi
19875: Lea Mäkipää Pertti Lahtinen Jukka Gustafsson
19876: Sulo Aittoniemi Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva
19877: 494 1987 vp.
19878:
19879: Toivomusaloite n:o 439
19880:
19881:
19882:
19883:
19884: Moilanen ym.: Poliisien määrän lisäämisestä pääkaupunkiseudulla
19885:
19886:
19887:
19888: Eduskunnalle
19889:
19890: Yleinen järjestys ja turvallisuus erityisesti pää- den vuoksi poliisien vaihtuvuus pääkaupunkiseu-
19891: kaupunkiseudulla on heikentynyt viime vuosina. dulla on keskimääräistä nopeampaa. Vain harvat
19892: Väestömäärän kasvun vuoksi poliisin työtaakka on hakeutuvat poliisin palvelukseen pääkaupunki-
19893: kasvanut. Uutena järjestystä uhkaavana tekijänä seudulle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikai-
19894: ovat kuvaan tulleet nuorisojengien aiheuttamat sia toimia.
19895: pahoinpitelyrikokset. Poliisipalvelut eivät kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19896: kaan ole kehittyneet ja monipuolistuneet tarpeita nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19897: vastaavasti. Tämä heijastuu poliisin työtaakan muksen,
19898: kohtuuttomana kasvuna ja kansalaisten turvalli-
19899: suuden heikentymisenä. Poliisin hälytysvalmius ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19900: ennalta ehkäisevä partioimi on nykytilanteessa piteisiin poliisin tointen lisäämiseksi pää-
19901: rii ttämätöntä. kaupunkiseudun poliisiin.
19902: Miehistöpulan ja siitä johtuvan työn rasittavuu-
19903:
19904: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
19905:
19906: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Sauli Hautala
19907: Lea Kärhä Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
19908: Marjatta Väänänen
19909: 1987 vp. 495
19910:
19911: Toivomusaloite n:o 440
19912:
19913:
19914:
19915:
19916: Mäkelä: Kivimurskan käytön lisäämisestä soraharjujen säästämiseksi
19917:
19918:
19919:
19920: Eduskunnalle
19921:
19922: Nykyisiä jäljellä olevia harjuja tulisi säästää. muodostaa niistä murskevarastoja. Täten voitai-
19923: Nykyisin käytössä olevien soranottopaikkojen so- siin säästää vielä nykyisin jäljellä olevia harjuja.
19924: ravarat tulisi säästää kokonaan muussa rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19925: sessa kuin tienrakennuksessa käytettäviksi. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19926: Mielestäni valtiovallan tulisi tukea sora- ja sepe-
19927: liteiden rakentamista, vaikka kustannukset olisi- että hallitus ryhtyisi toimiin murskeva-
19928: vatkin suuremmat, sillä ajan kuluessa tienhoito rastojen rakentamiseksi jäljellä olevien
19929: tulee edullisemmaksi. Lisäksi mielestäni tulisi ny- harjujen säästämiseksi.
19930: kyiset kallioleikkaukset jauhaa murskeeksi ja
19931:
19932: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
19933:
19934: Tina Mäkelä
19935: 496 1987 vp.
19936:
19937: Toivomusaloite n:o 441
19938:
19939:
19940:
19941:
19942: Mäkipää: Luonnonvaraisten koskien säilyttämisestä
19943:
19944:
19945:
19946: Eduskunnalle
19947:
19948: Maamme viimeisiä vapaina virtaavia luonnon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19949: varaisia koskia ei saa uhrata energiatalouden altta- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19950: rille. Vuosikymmenten varrella on peruuttamatto-
19951: masti tuhottu mittaamattomia maisema-arvoja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19952: muka tehokkuus- tai kannattavuusseikkoihin ve- menpiteistin maamme viimeisten vapaana
19953: doten. Samalla on mm. laiminlyöty virkistyskalas- virtaavien luonnonvaraisten koskien sätlyt-
19954: tuksen harjoittamiseen liittyvät näkökohdat. tämiseksi rakentamattomina.
19955:
19956: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
19957:
19958: Lea Mäkipää
19959: 1987 vp. 497
19960:
19961: Toivomusaloite n:o 442
19962:
19963:
19964:
19965:
19966: Männistö ym.: Läänien kehittämisrahan lisäämisestä
19967:
19968:
19969:
19970:
19971: Eduskunnalle
19972:
19973: Alueiden oman aktiviteetin herättämisessä tä- Läänien kehittämisrahoilla toteutetut projektit
19974: hän asti käytössä ollut maaseudun työpaikkatuki- ovat varsin kattavasti alueen kehitykseen vaikutta-
19975: kokeilu yhdessä läänin kehittämisrahan kanssa on via. Useimmat niistä toteutuvat nimenomaan pai-
19976: antanut hyviä tuloksia. Niillä saadaan nimen- kallisiin edellytyksiin. Tällöin niiden vaikutus on
19977: omaan paikallisia edellytyksiä hyödynnetyksi. Tä- hyvin tehokas. Niillä saadaan huomattavasti pa-
19978: hän asti esim. erityisalueprojekteihin varattu mää- rempi kerrannaisvaikutus kuin hankkeilla, jotka
19979: räraha on ollut varsin pieni. Sen piiriin on kuulu- eivät perustu alueen omiin resursseihin. Kehittä-
19980: nutkin vain suppea määrä kuntia. Läänin kehittä- misrahan määrän nostaminen olisi näin ollen pe-
19981: misrahan myötä kaikki kehittämisrahan piiriin rusteltua.
19982: kuuluvat läänin kunnat tulivat oikeutetuiksi ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19983: kemaan kehittämisrahaa. Määrärahat kuitenkaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19984: eivät kohonneet olennaisesti erityisaluemäärära-
19985: hoihin verrattuna. Näin ollen suuri osa hankkeista että hallitus ryhtyisi toimiin läänien ke-
19986: jää rahoituksen ulkopuolelle. Tällä on kuntien ak- hittämiseen varattujen määrärahojen ko-
19987: tiviteetin kannalta negatiivinen vaikutus. Valta- rottamiseksi 50 miljoonalla markalla nyky-
19988: kunnan tasolla lisämäärärahoja tarvittaisiin aina- tasosta.
19989: kin 50 milj. markkaa.
19990:
19991: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19992:
19993: Lauha Männistö Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
19994: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen
19995: Kari Rajamäki Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen
19996:
19997:
19998:
19999:
20000: 63 270536L
20001: 498 1987 vp.
20002:
20003: Toivomusaloite n:o 443
20004:
20005:
20006:
20007:
20008: Mörttinen ym.: Hämeen läänin kehittämisrahan lisäämisestä
20009:
20010:
20011:
20012: Eduskunnalle
20013:
20014: Läänien kehittämiseen osoitetusta määrärahasta elinkeinotoiminnan projektiavustusta on alle 5
20015: (mom. 29.98.43) voivat tänä vuonna kaikki lää- Mmk. Kehittämisrahan osuutta onkin pidettävä
20016: ninhallitukset myöntää projektiavustusta elinkei- läänin väestömäärään sekä teollisuuden rakenne-
20017: notoiminnan määräaikaisiin kehittämishankkei- muutosten aiheuttamiin vaikeuksiin nähden eh-
20018: siin sekä investointi- ja käynnistysavustusta pien- dottomasti liian pienenä.
20019: yritystoiminnan tukemiseen. Me etelähämäläisten kansanedustajat ehdotam-
20020: Vuonna 1986 pienyritystoiminnan tukeen rin- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20021: nastettavaa tukea myönnettiin Hämeen läänissä
20022: maaseudun työpaikkatuen piiristä n. 2,4 Mmk. että läänien kehittämisrahamenettelyä
20023: Hämeen läänin osuus vuoden 1987 lääninkehit- tulisi edelleen kehittää ja Hå"meen läänin
20024: tämisrahasta on 7 Mmk, josta varsinaista uutta osuutta jatkossa huomattavasti korottaa.
20025:
20026: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
20027:
20028: Tapani Mörttinen Ulla Puolanne Hannu Tenhiälä
20029: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Esko Helle
20030: Sirpa Pietikäinen Matti Viljanen Arto Lapiolahti
20031: Iiro Viinanen Lea Savolainen Ritva Vastamäki
20032: Ilkka Joenpalo Jouko Skinnari
20033: 1987 vp. 499
20034:
20035: Toivomusaloite n:o 444
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: Nieminen ym.: Jalkakäytävän puhtaanapidon ja hoidon siirtämisestä
20041: kunnalle
20042:
20043:
20044: Eduskunnalle
20045:
20046: Käsiteltäessä eduskunnassa vuosina 1975-78 itse vapaa-aikoinaan suorittavat talonmiehen työt.
20047: niin sanottua katurasituslainsäädäntöä nousi esille Käytännössä tällainen menettely on osoittautunut
20048: erilaisia näkökohtia sekä katujen kunnossapitolain täysin kohtuuttomaksi. Lain tarkoituksena sano-
20049: että katumaksulain osalta. Nyt jo kokemuksesta taan olevan katujen kunnossa- ja puhtaanapidon
20050: voidaan todeta, ettei nykyistä katurasituslainsää- saaminen koneellisesti ja keskitetysti hoidetuksi.
20051: däntöä voi pitää kaikilta osin onnistuneena ja Käytännössä on kuitenkin jääty puolitiehen.
20052: oikeudenmukaisena taajamien asukkaille. Kunnilla on jo olemassa olevaa auraus- ja kulje-
20053: Voimassa olevan lain mukaan kiinteistön omis- tuskalustoa, ja lumen ajaminen keskitetysti, jollei
20054: tajan ja haltijan tehtävänä on poistaa jalkakäytä- siihen riitä kunnan oma kuljetuskalusto, myös yk-
20055: välle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää sityistä kuljetuskalustoa käyttäen on varmaankin
20056: jalkakäytävien viereinen katuoja ja sadevesikouru kokonaisuuden kannalta huomattavasti parempi
20057: vapaana lumesta ja jäästä. Edellämainitunlaisen vaihtoehto kuin velvoittaa lumen ajaminen ja
20058: velvoitteen säilyttäminen kiinteistön omistajalle ja muut hoitotoimenpiteet kiinteistön toimesta ta-
20059: haltijalle on jättänyt heille kohtuuttoman suuren pahtuviksi.
20060: tehtävän suoritettavaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20061: Lain mukaan jää kaupunkialueella kulkevan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20062: yleisen valtaväylän, joka saattaa olla kymmeniä
20063: metrejä leveä, lumen ajaminen ja poistaminen jal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ka-
20064: kakäytävältä, mihin se kaupungin toimesta aura- dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa-
20065: taan, kiinteistön toimesta pois siirrettäväksi. Eni- ja puhtaanapidosta voimassa olevan lain
20066: ten tällainen menettely tuottaa vaikeuksia omako- muuttamiseksi siten, että myös jalkakäy-
20067: titalojen omistajille, jotka saattavat olla eläkkeellä tävän puhtaanapito ja hoito kuuluu kun-
20068: olevia vanhoja ihmisiä tai työssä käyviä, jotka nalle.
20069:
20070: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
20071:
20072: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila
20073: 500 1987 rd.
20074:
20075: Hemställningsmotion nr 445
20076:
20077:
20078:
20079:
20080: Nyby m.fl.: Om fridlysning av duvhöken året om
20081:
20082:
20083:
20084: Tili Riksdagen
20085:
20086: Samtliga våra rovfågelarter är fridlysta med un- födning av fasan kan inte motiveras med tanke på
20087: dantag för duvhöken, som är skyddad endast un- att fasan uppföds enbart för nöjesjakt. Speciellt
20088: der häckningstiden. Några skäl för att tillåta en unga duvhökar är svåra att i fält skilja från andra
20089: fortsatt fångst av duvhök utanför häckningstiden unga rovfåglar men även från vuxna individer av
20090: finns inte. Liksom andra rovfåglar har duvhöken samma storlek. Detta leder tili att många fridlysta
20091: en reglerande funktion och den ingår som ett vik- rovfåglar skjuts i samband med sjöfågeljakt och
20092: tigt element i vår natur. Samma tankegångar lig- under höstflyttningen.
20093: ger bakom skyddet av våra övriga rovfågelarter. Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
20094: Duvhöken har ingen nämnvärd inverkan på tecknade vördsamt att riksdagen ville hemställa
20095: skogsfågelbeståndens storlek. Dessa bestäms när-
20096: mast av väderleksförhållandena och förändringar i att regeringen måtte skrida tzll åtgärder
20097: naturmiljöerna. Skyddsjakt med tanke på upp- för att fridlysa duvhöken under hela året.
20098:
20099: Helsingfors den 10 april 1987
20100:
20101: Mats Nyby Kaj Bärlund Lauri Metsämäki
20102: 1987 vp. 501
20103:
20104: Toivomusaloite n:o 445 Suomennos
20105:
20106:
20107:
20108:
20109: Nyby ym.: Kanahaukan ympärivuotisesta rauhoittamisesta
20110:
20111:
20112:
20113: Eduskunnalle
20114:
20115: Kaikki petolintulajimme ovat rauhoitettuja lu- että fasaania kasvatetaan ainoastaan huvimetsäs-
20116: kuun ottamatta kanahaukkaa, joka on suojeltu ai- tystä varten. Varsinkin nuoria kanahaukkoja on
20117: noastaan pesimisaikana. Mitään syytä kanahaukan vaikeaa luonnossa erottaa muista nuorista petolin-
20118: pyynnin jatkamiseen muuna kuin pesimisaikana nuista mutta myöskin samansuuruisista täysikas-
20119: ei ole. Kuten muillakin petolinnuilla on kanahau- vuisista linnuista. Tämä johtaa siihen, että paljon
20120: kalla säätelevä tehtävä, ja se kuuluu tärkeänä osa- petolintuja ammutaan syysmuuton aikana vesilin-
20121: na meidän luontoomme. Sama ajatus on muiden tujen metsästyksen yhteydessä.
20122: petolintujemme suojelun takana. Kanahaukalla ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20123: ole mitään mainittavaa vaikutusta metsälintukan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20124: tojemme suuruuteen. Siihen vaikuttavat lähinnä
20125: sääolosuhteet ja ympäristötekijöiden muutokset. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ka-
20126: Suojelumielessä harjoitettua metsästystä fasaanin nahaukan ympärivuotiseksi rauhoittami-
20127: kasvatuksen vuoksi ei voida perustella siitä syystä, seksi.
20128:
20129: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
20130:
20131: Mats Nyby Kaj Bärlund Lauri Metsämäki
20132: 502 1987 rd.
20133:
20134: Hemställningsmotion ru 446
20135:
20136:
20137:
20138:
20139: Nyman m.fl.: Om utvecklande av Hangö och Lovisa
20140:
20141:
20142:
20143: Tili Riksdagen
20144:
20145: Nylands Iän är tili sin sociala struktur ytterst va- fredställande, trots att bägge innehar viktiga posi-
20146: rierande. Kring landets huvudstad har bildats ett tioner som hamnstäder vid den nyländska sydkus-
20147: folkrikt och välbärgat centrumområde, medan ten. Vårt land har inte råd att låta två viktiga ur-
20148: däremot regionerna i länets bägge ändar har bana delar av den nyländska provinsen föra en ty-
20149: starkt växlande status och delvis präglas av pro- nande tillvaro.
20150: blem av direkt utvecklingsområdeskaraktär. Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
20151: Alldeles särskilt oroande är situationen i fråga tecknade vördsamt att riksdagen ville hemställa
20152: om den västligaste och den östligaste kuststaden,
20153: Hangö och Lovisa. Dessa två städer är centralorter att regen·ngen i snabb ordning vidtar åt-
20154: för var sin region och säkrandet av deras position gärder i syfte att låta utreda tillbudsståen-
20155: som viktiga centra ter sig ytterst angeläget. de möjligheter att genom stimulerande
20156: Båda städerna upplever i dag svåra kriser med stödåtgärder på sikt garantera livskraften
20157: hänsyn tili arbetslösheten, setviceutbudet är på och verksamhetsbetingelserna i de ny-
20158: bägge hållen bristfälligt, kommunikationerna är ländska städerna Hangö och Lovisa.
20159: särskilt i fråga om landsvägsförbindelserna otill-
20160:
20161: Helsingfors den 14 april 1987
20162:
20163: Per-Heruik Nyman Jörn Donner
20164: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
20165: 1987 vp. 503
20166:
20167: Toivomusaloite n:o 446 Suomennos
20168:
20169:
20170:
20171:
20172: Nyman ym.: Hangon ja Loviisan kehittämisestä
20173:
20174:
20175:
20176:
20177: Eduskunnalle
20178:
20179: Uudenmaan lääni on sosiaaliselta rakenteeltaan palvelujen puutteellisuudesta molemmilla tahoil-
20180: erittäin vaihteleva. Maan pääkaupungin ympärille la ja erityisesti epätyydyttävistä maantieyhteyksis-
20181: on muodostunut väestöltään suuri ja hyvinvoiva tä, vaikka molemmilla on tärkeä asema satama-
20182: keskusalue, kun taas läänin molemmissa päissä kaupunkeina Uudenmaan etelärannikolla. Maal-
20183: olevilla alueilla on hyvin vaihteleva asema ja niille lamme ei ole varaa sallia kahden Uudenmaan
20184: on leimallista suoranaiset kehitysalueluonteiset maakunnan urbaanin osan viettää hiljaiseloa.
20185: ongelmat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20186: Erityisen huolestuttava on tilanne läänin länti- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20187: simmän ja itäisimmän rannikkokaupungin Han-
20188: gon ja Loviisan kannalta. Nämä molemmat kau- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
20189: pungit ovat kumpikin alueensa keskuspaikkoja, ja piteisiin selvittääkseen käytettävissä olevat
20190: niiden aseman turvaaminen keskuksina on erit- mahdollisuudet elvyttävin toimenpitein
20191: täin aiheellista. pitkällä tähtäyksellä taata Uudenmaan
20192: Molemmat kaupungit ovat tällä hetkellä vai- kaupunkien Hangon ja Loviisan elinvoi-
20193: keissa kriiseissä, jotka aiheutuvat työttömyydestä, maisuuden ja toimintaedellytykset.
20194:
20195: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20196:
20197: Per-Henrik Nyman Jörn Donner
20198: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
20199: 504 1987 rd.
20200:
20201: Hemställningsmotion nr 447
20202:
20203:
20204:
20205:
20206: Nyman m.fl.: Om inlösning av Hudö i Pernå skärgård för rekrea-
20207: tionsbehov
20208:
20209:
20210: Tili Riksdagen
20211:
20212: Till särdragen i den östligaste delen av Nyland står därför högt i prioritetsordning bland de för
20213: hör att rekreations- och naturskyddsområden inte inlösen aktuella områdena vid den nyländska
20214: i tillfredställande utsträckning har reserverats. skärgårdskusten.
20215: I den år 1979 fastställda planen för Östra Ny- Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
20216: lands regionplaneförbund har dock inrymts en tecknade vördsamt att riksdagen måtte hemställa
20217: del viktiga delar av skärgården, avsedda att till-
20218: godose behovet av allmänna rekreations- och na- att regeringen låter undersöka möjlig-
20219: turskyddsområden. heterna att snarast för rekreationsbehov
20220: Bland de projekt som ingår i Östra Nylands re- inlösa Hudö i Pernå skärgård samt att för-
20221: gionplaneförbunds regionplan kan särskilt näm- beredelsevis skapa förutsättningar för att
20222: nas Hudö, omfattande sammanlagt 140 hektar, i anslag för detta ändamål kan anvisas i
20223: Pernå skärgård. Hudö är i huvudsak obebyggt och statsbudgeten för år 1988.
20224:
20225: Helsingfors den 14 april 1987
20226:
20227: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
20228: 1987 vp. 505
20229:
20230: Toivomusaloite n:o 447 Suomennos
20231:
20232:
20233:
20234:
20235: Nyman ym.: Pernajan saaristossa sijaitsevan Hudön saaren lunasta-
20236: misesta virkistyskäyttöön
20237:
20238:
20239: Eduskunnalle
20240:
20241: ltäisimmän Uudenmaan erikoispiirteisiin kuu- tyksessä hyvin ensisijainen Uudenmaan rannikon
20242: luu, että virkistys- ja luonnonsuojelualueita ei ole saaristossa lunastettavaksi tulevista alueista.
20243: varattu riittävästi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20244: Itä-Uudenmaan seutukaavaliitolle vuonna 1979 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20245: vahvistettuun kaavaan on kuitenkin otettu joukko
20246: tärkeitä saariston osia täyttämään yleisten virkis- että hallitus tutkituttaisi mahdollisuu-
20247: tys- ja luonnonsuojelualueiden tarvetta. det Pernajan saaristossa szjaitsevan Hudön
20248: Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton seutukaavaan saaren pikaiseksi lunastamiseksi virkistys-
20249: kuuluvista hankkeista voidaan erityisesti mainita käyttöön sekä alustavasti loisi edellytykset
20250: Pernajan saaristossa sijaitseva kaikkiaan 140 heh- määrärahan osoittamiseksi valtion vuoden
20251: taaria käsittävä Hudön saari. Hudön saari on pää- 1988 tulo- ja menoarviossa tähän tarkoi-
20252: osin asumatonta, minkä vuoksi se on tärkeysjärjes- tukseen.
20253:
20254: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20255:
20256: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
20257:
20258:
20259:
20260:
20261: 64 2705361
20262: 506 1987 rd.
20263:
20264: Hemställningsmotion nr 448
20265:
20266:
20267:
20268:
20269: Nyman m.fl.: Om bättre beredskap för oljebekämpning längs Fin-
20270: lands kust
20271:
20272:
20273: Till Riksdagen
20274:
20275: Den 6 februari 1987 gick den sovjetiska oljetan- Alla tillbudsstående resurser bör emellertid
20276: kern Antonio Gramsci på grund i Borgå yttre skär- omedelbart sättas på forskning kring nya rädd-
20277: gård. Olyckan ledde till ett oljeläckage omfattan- ningsmetoder. Vinterförhållanden får inte i vårt
20278: de ca 700 kubikmeter eller 580 ton råolja. Läcka- land uppfattas som exceptionella, vi måste kunna
20279: get var det hittills största i samband med en far- vara beredda på katastrofer i varje situation och
20280: tygsolycka i Finland. under alla för oss tänkbara förhållanden.
20281: 1 rådande vinterförhållanden har oljebekämp- Med hänvisning till det ovanstående föreslår
20282: ningen denna vår varit en ytterst svårskött process undertecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
20283: och allvarliga brister har avslöjats i vårt lands olje- ställa om
20284: skyddsberedskap, inte minst med tanke på rådan-
20285: de isförhållanden. att regeringen omedelbart låter utreda
20286: Den lokala ledningen inom kretsalarmcentralen på vzlket sätt alla tillbudsstående resurser
20287: i Borgå har urfört ett förtjänstfullt arbete och har redan på kort sikt kan utnyttjas för forsk-
20288: härvid erhållit betydelsefullt stöd genom den sak- ning och utveckling av utrustning och me-
20289: kunskap och den utrustning som har funnits att toder i syfte att höja beredskapen för olje-
20290: tillgå inom Neste Oy i Sköldvik. Sistnämnda re- bekämpning under alla tänkbara förhål-
20291: surser är emellertid en tillgång blott för skärgårds- landen och längs alla delar av Finlands
20292: kusten i söder, medan motsvarande kapacitet inte kust.
20293: vid en eventuell olycka finns att tillgå längs Bot-
20294: tenvikens kust.
20295:
20296: Helsingfors den 21 april 1987
20297:
20298: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
20299: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
20300: 1987 vp. 507
20301:
20302: Toivomusaloite n:o 448 Suomennos
20303:
20304:
20305:
20306:
20307: Nyman ym.: Öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta Suomen ranni-
20308: kolla
20309:
20310:
20311: Eduskunnalle
20312:
20313: Helmikuun 6 päivänä 1987 neuvostoliittolai- den sattuessa ole käytettävissä Perämeren ranni-
20314: nen öljytankkeri Antonio Gramsci ajoi karille kolla.
20315: Porvoon ulkosaaristossa. Onnettomuus johti noin Kaikki käytettävissä olevat voimavarat on kui-
20316: 700 kuutiometrin eli 580 raakaöljytonnin vuo- tenkin välittömästi suunnattava uusien torjunta-
20317: toon. Vuoto oli suurin tähänastisista alusonnetto- menetelmien tutkimiseen. Maassamme ei talvi-
20318: muuksien yhteydessä sattuneista vuodoista Suo- olosuhteita ole pidettävä poikkeuksellisina. Meillä
20319: messa. tulee olla katastrofivalmius kaikissa tilanteissa ja
20320: Vallinneissa talviolosuhteissa öljyntorjunta on kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.
20321: tänä keväänä ollut erittäin vaikeasti hoidettavissa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20322: ja maamme öljyntorjuntavalmiudessa on paljastu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20323: nut vakavia puutteita erityisesti vallitsevia jääolo-
20324: suhteita ajatellen. että hallitus välittömästi selvityttäisi,
20325: Porvoon aluehälytyskeskuksen paikallinen joh- miten kaikki käytettävissä olevat voimava-
20326: to on tehnyt ansiokasta työtä ja saanut tässä arvo- rat jo lyhyellä tähtäyksellä voidaan suun-
20327: kasta tukea Neste Oy:ltä Sköldvikissä olevan nata välineistön ja menetelmien tutki-
20328: asiantuntemuksen ja laitteiston välityksellä. Vii- mukseen ja kehittämiseen öljyntorjunta-
20329: meksi mainitut resurssit ovat kuitenkin ainoastaan valmiuden parantamiseksi kaikissa mah-
20330: käytettävissä eteläisellä saaristorannikolla. Vastaa- dollisissa olosuhteissa koko Suomen ranni-
20331: vaa kapasiteettia ei mahdollisen öljyonnettomuu- kolla.
20332:
20333: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
20334:
20335: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
20336: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
20337: 508 1987 vp.
20338:
20339: Toivomusaloite n:o 449
20340:
20341:
20342:
20343:
20344: Pekkarinen: Keuruun varuskunnan ja Keuruun kirkonkylän vesijoh-
20345: toverkostojen yhdysjohdon rakentamisesta
20346:
20347:
20348: Eduskunnalle
20349:
20350: Keuruun varuskunta sijaitsee noin 4,5 kilomet- hankkeen toteuttaminen täyttää valtioneuvoston
20351: rin etäisyydellä Keuruun kirkonkylästä etelään. päätöksen (214/78) edellyttämät vaatimukset ja
20352: Varuskunnalla on oma sisäinen vedenjakelujärjes- soveltuu Keski-Suomen vesipiirin toteutettavaksi.
20353: telmä, johon kuuluu pohjavedenottamo. Keu- Asiaan suhtautuu myönteisesti myös puolustus-
20354: ruun kirkonkylän vesilaitos kattaa rakennuskaava- ministeriö.
20355: alueen. Raakavesi pumpataan kahdesta erillisestä Hankkeen kustannukset ovat noin 2, 5 milj.
20356: pohjavedenottamosta. Näiden vesijohtoverkosto- mk, mistä valtion vesihuoltotyön osuudeksi muo-
20357: jen yhteinen pituus on noin 60 kilometriä. Vesi- dostuu noin 0,82 milj. mk. Yhdysjohdon rakenta-
20358: laitoksilla on ajoittaisia veden määrästä ja laadusta minen ei tarvitse vesioikeuden lupaa. Sekä Keu-
20359: johtuvia käyttöhäiriöitä. ruun kirkonkylän että varuskunnan vedenotta-
20360: Verkostojen välinen yhdysjohto antaisi molem- rnoilla on vesioikeuden luvat. Suunnitelmiensa
20361: mille vesilaitoksille taloudellisesti edullisen ratkai- puolesta vesihuoltotyö voitaisiin käynnistää heti.
20362: sun mahdollisimman suureen vedenjakeluvar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
20363: muuteen häiriötilanteessa, johtuvatpa nämä raa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20364: kavedestä tai laitteistohäiriöistä. Yhdysjohto mah-
20365: dollistaa myös verkostojen välillä olevan haja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
20366: asutuksen vedenhankinnan. Lisäksi kirkonkylän Keuruun varuskunnan ja Keuruun kirkon-
20367: eteläpuolinen alue, Varissaari-Pöyhölä, on kir- kylän veszjohtoverkostojen yhdys;ohdon
20368: konseudun yleiskaavassa varattu rakentamiseen. rakentamiseksi.
20369: Kahden vesilaitoksen välisenä yhdysvesijohtona
20370:
20371: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20372:
20373: Mauri Pekkarinen
20374: 1987 vp. 509
20375:
20376: Toivomusaloite n:o 450
20377:
20378:
20379:
20380:
20381: Pekkarinen: Syöttövesijohdon rakentamisesta Kyyjärvelle
20382:
20383:
20384:
20385:
20386: Eduskunnalle
20387:
20388: Kyyjärven kunta pohjoisessa Keski-Suomessa verkostojen yhdistämisen ja tarvittaessa molem-
20389: kuuluu ns. Suomenselkä-kuntiin. Perinteisesti minpuolisen vedenjakelun.
20390: kunnan työllisyystilanne on ollut vaikea. Kunnan Näin rakennettavan syöttövesijohdon piirissä
20391: kehittämistoimissa on viime vuosina päästy hy- olisi 38 taloutta ja noin 200 asukasta. Hankkeen
20392: vään alkuun. toteuttamisen mahdollistavat suunnitelmat ovat
20393: Sekä kunnan työllisyyden että yhdyskuntara- valmistuneet Keski-Suomen vesipiirissä äskettäin.
20394: kenteen kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä Kustannukset yhteensä olisivat 1,8 milj. mk, josta
20395: toiminnoista ovat muutamina viime vuosina ol- valtion osuus valtion vesihuoltohankkeena toteu-
20396: leet kunnan alueella suoritetut vesihuoltotyöt. tettaessa on noin 900 000 mk.
20397: Kyyjärven kunnan vesilaitos kattaakin nyttem- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20398: min jo kirkonkylän seudun ja suuren osan haja- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20399: asutusalueista. Samoin Perhon vesijohtoverkosto
20400: on varsin laaja. Noposenahon ja Mäntyperän kylät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20401: sijaitsevat juuri Perhon ja Kyyjärven kuntien raja- omalta osaltaan Noposenahon ja Mänty-
20402: alueilla. Mainittujen kylien saattaminen vesijoh- perän kylien syöttöveszjohtohankkeen to-
20403: toverkoston piiriin mahdollistaisi samalla kuntien teuttamiseksi Kyyjärven kunnassa.
20404:
20405: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20406:
20407: Mauri Pekkarinen
20408: 510 1987 vp.
20409:
20410: Toivomusaloite n:o 451
20411:
20412:
20413:
20414:
20415: Pekkarinen: Tarvaalan Ja Linnankylän vesihuollon järjestämisestä
20416: Saarijärvellä
20417:
20418:
20419: Eduskunnalle
20420:
20421: Tarvaalan ja Linnankylän vedenhankinta Saari- Tarvittavan syöttövesijohdon rakentamisen kus-
20422: järvellä on puutteellisesti järjestetty. Esim. Lin- tannukset ovat 1,25 milj. mk, mistä valtion osuu-
20423: nankylän talooksista osa joutuu ottamaan talous- deksi jäisi 0,5 milj. mk. Hanke täyttää valtion
20424: vetensä kylän pohjoispuolella olevasta järvestä. vesihuoltotyölle asettamat vaatimukset.
20425: Talouksien käyttövesi ei näillä alueilla täytä lää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20426: kintöhallituksen asettamia laatuvaatimuksia. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20427: Järkevä ratkaisu olisi mainittujen kylien liittä-
20428: minen Saarijärven kaupunkikeskuksen vesilaitok- ettå. hallz'tus ryhtyisi toimenpiteiszin
20429: seen. Tähän tähtäävät suunnitelmat ovatkin äs- Tarvaalan ja Linnankylän alueiden vesi-
20430: kettäin valmistuneet. huollon kuntoon saattamiseksi.
20431:
20432: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20433:
20434: Mauri Pekkarinen
20435: 1987 vp. 511
20436:
20437: Toivomusaloite n:o 452
20438:
20439:
20440:
20441:
20442: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta komisarion toimen perustami-
20443: seen Keminmaan nimismiespiiriin
20444:
20445:
20446: Eduskunnalle
20447:
20448: Keminmaan nimismiespiirin poliisivahvuus on kovaksi, että sitä helpottamaan tarvittaisiin ehdot-
20449: Lapin läänin alhaisin. Se on vain 0,85 poliisimies- tomasti lisää päällystöä. Lähinnä tällöin sopivin
20450: tä/ 1 000 asukasta. Myös piirin poliisipäällystön ratkaisu olisi komisarion toimen perustaminen.
20451: vahvuus on Lapin alhaisin: Se on 0,11/1000 asu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
20452: kasta. Päällystöön kuuluvat nimismies ja apulais- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20453: nimismies. Kun Keminmaan nimismiespiirin
20454: väestö samoin kuin hoidettavien asioiden määrä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
20455: on jatkuvasti ollut kasvussa, on nimismiehen ja misarion toimen perustamiseksi Kemin-
20456: apulaisnimismiehen työpaine muodostunut niin maan nimismiespiiriin.
20457:
20458: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
20459:
20460: Seppo Pelttari
20461: 512 1987 vp.
20462:
20463: Toivomusaloite n:o 453
20464:
20465:
20466:
20467:
20468: Pesola: Vesien tilan valvonnan tehostamisesta järvisimpukan käytön
20469: avulla
20470:
20471:
20472: Eduskunnalle
20473:
20474: Kemiallinen metsäteollisuus on edelleen tettu nimenomaan selluteollisuuden purkuvesis-
20475: maamme vesistöjen suurin kuormittaja ja tilan töjen valvontaan.
20476: huonontaja. Kemiallisesta metsäteollisuudesta Menetelmäkokeilut aloitettiin kesällä 1984, ja
20477: johdetaan jätevesien mukana vesistöihin kiintoai- niitä jatkettiin vesihallituksen vesientutkimuslai-
20478: neen, liuenneiden orgaanisten aineiden ja ravin- toksen, Keski-Suomen vesipiirin vesitoimiston ja
20479: teiden ohella myös suuri määrä erilaisia orgaanisia Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen yhteistyö-
20480: klooriyhdisteitä, kloorihiilivetyjä ja kloorifenole- nä kesällä 1985 Keiteleen ja Päijänteen Kärkisten-
20481: ja, joista monet ovat vesien eliöstölle ja suoranai- salmen välisellä alueella. Kesällä 1986 tätä me-
20482: sesti vesien käytölle haitallisia. netelmää sovellettiin ja koko Kymijoen vesistö-
20483: Perinteisen kuormituksen seuranta ja sen vesis- alueella.
20484: tövaikutusten määrittely hallitaan niin tutkimuk- Menetelmällinen valmius tarkkailla simpukoi-
20485: sellisesti kuin käytännössäkin. Sen sijaan orgaanis- den avulla orgaanisia klooriyhdisteitä vesistöissä
20486: ten klooriyhdisteiden, joita mm. ruotsalaiset pitä- sellutehtaiden lähivesillä on tämän kokeilun avul-
20487: vät tällä hetkellä selluteollisuuden yhtenä keskei- la saavutettu. Orgaanisten klooriyhdisteiden seu-
20488: simpänä vesiensuojelukysymyksenä, seuranta ja ranta olisi perusteltua aloittaa koko maassa. Tämä
20489: valvonta ei suoraan vesinäytteistä voi onnistua. edellyttää lisärahoituksen osoittamista mm. alan
20490: Sisävesissämme yleisenä tavattavan järvisimpu- johtavalle Iaboratoriolie Jyväskylän yliopistossa.
20491: kan on todettu keräävän elinympäristöstään mm. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
20492: metalleja ja useita orgaanisia yhdisteitä. Tätä omi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20493: naisuutta on käytetty hyväksi kehitettäessä vesis-
20494: töissä yleensä pieninä ja nopeasti vaihtelevina pi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
20495: toisuuksina esiintyvien orgaanisten klooriyhdistei- sien tzlan valvonnan tehostamiseksi järvi-
20496: den seurantamenetelmää. Menetelmä on tarkoi- simpukan käytön avu//a.
20497:
20498: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20499:
20500: Helena Pesola
20501: 1987 vp. 513
20502:
20503: Toivomusaloite n:o 454
20504:
20505:
20506:
20507:
20508: Pesola ym.: Virtaavien vesien kalataloudellisen kunnostuksen tehos-
20509: tamisesta Keski-Suomessa
20510:
20511:
20512: Eduskunnalle
20513:
20514: Virtaavat vedet ovat uittokauden tai muiden vesiä rakentamatta kalateitä, kalastusviranomai-
20515: ympäristömuutosten vuoksi nykyisin lähes täysin nen ei ole niitä aikoinaan kaikkiin kohteisiin edes
20516: tuottamattomassa tilassa. Virtaavien vesien kun- vaatinut. Nykyään ymmärretään kuitenkin kala-
20517: nostus on kuitenkin tärkeää kalastuksen ja virta- teiden välttämättömyys arvokalojen lisääntymisel-
20518: kutuisten kalalajien lisääntymismahdollisuuksien le, kalataloudelle ja virkistyskäytölle.
20519: parantamiseksi sekä paikallisten kalakantojen säi- Keski-Suomen alueellisessa kalataloussuunni-
20520: lyttämiseksi. telmassa on kalatiet esitetty rakennettavaksi seu-
20521: Esimerkiksi Keski-Suomessa on virtaavien ver- raavassa järjestyksessä: Haapakoski, Kuhankoski,
20522: sien selvitystyöryhmä esittänyt kiireellisimmin Hilmonkoski, Kärnänkoski ja Kyrönpuro, Pyhä-
20523: kunnostusta kaipaavat työkohteet jo vuonna koski, Leuhunkoski, Hietamankoski, Venekoski,
20524: 1982. Myös maa- ja metsätalousministeriö on ke- Rutajoki, Arvajan reitti, Kalliokoski, Äänekoski.
20525: hottanut vesihallitusta laatimaan suunnitelmat 14 Hankkeiden yhteinen kustannusarvio on noin 10
20526: tärkeimmän kohteen kunnostamiseksi. milj. mk, ajoittuen kymmenen vuoden ajalle.
20527: Vesirakentamisen tarvetoimikunta on mietin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20528: nössään esittänyt Keski-Suomea kunnostuksen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20529: koelääniksi. Keski-Suomen vesipiirille olisikin
20530: osoitettava riittävät määrärahat koko kunnostus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vir-
20531: ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. taavien vesien kalataloudellisen kunnos-
20532: Keski-Suomessa on padottu runsaasti virtaavia tuksen tehostamtseksi Keski-Suomessa.
20533:
20534: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20535:
20536: Helena Pesola Toimi Kankaanniemi
20537:
20538:
20539:
20540:
20541: 65 2705361
20542: 514 1987 vp.
20543:
20544: Toivomusaloite n:o 455
20545:
20546:
20547:
20548:
20549: Pietikäinen ym.: Väliportaan hallinnon kehittämisestä maakunta-
20550: itsehallinnon pohjalta
20551:
20552:
20553: Eduskunnalle
20554:
20555: Maamme tämänhetkinen keskus- ja lääninhal- mavarojen suuntaamisesta alueen kehittämiseksi.
20556: lintojärjestelmä on rakenteiltaan vanhentunut, Väliportaan hallinnon uudistamista on valmistel-
20557: nykyisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin huonosti tu valtion komiteoissa, joilta on jo saatu asiaa kos-
20558: vastaava, byrokraattinen ja kankea, alueellista ke- kevat mietinnöt.
20559: hitystä hidastava sekä heikosti kansanvallan peri- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20560: aatteita noudattava. Tilanteen korjaamiseksi tarvi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20561: taan hallintojärjestelmän uudistamista maakun- muksen,
20562: nallisen itsehallinnon suuntaan niin, että päätök-
20563: sentekovaltaa siirretään kansanvaltaisille välipor- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin vå·-
20564: taan luottamushenkilöelimille, joille annetaan liportaan hallinnon uudistuksen toteutta-
20565: myös mahdollisuudet päättää taloudellisten voi- miseksi maakuntaitsehallinnon pohjalta.
20566:
20567: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
20568:
20569: Sirpa Pietikäinen Helena Pesola
20570: 1987 vp. 515
20571:
20572: Toivomusaloite n:o 456
20573:
20574:
20575:
20576:
20577: Pulliainen ym.: Katalyyttien määräämisestä autojen pakolliseksi lait-
20578: teeksi
20579:
20580:
20581: Eduskunnalle
20582:
20583: Kautta koko autoistuneen maailman autojen Useissa Euroopan maissa pakokaasuja puhdista-
20584: pakokaasut muodostavat merkittävän ympäristö- vat katalyytit ovat tulossa pakollisiksi vuosina
20585: ongelman. Ne ovat olleet aikaansaamassa Keski- 1988-89. Suomen on oltava tässä kehityksessä
20586: Euroopan metsien kuolemaa ja ne ovat olleet osa mukana.
20587: taajamien smogia, joka on hengenvaarallista hen- Katalyyttien asentaminen autoihin luonnolli-
20588: gityselinten sairauksista kärsiville. sesti korottaa niiden kokonaishintaa. Katalyytin
20589: Mitä pohjoisemmaksi ja karummille alueille asentamisen yleistä hyväksyntää edistäisi, jos auto-
20590: mennään, sitä vähemmän luonto kestää saasteita. veroa alennettaisiin katalyytin hinnan verran.
20591: Kun vauriot näkyvät metsien puissa, silloin tilan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20592: ne on jo suhteellisen paha. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20593: Autojen pakokaasuissa joutuu ympäröivään il-
20594: maan mm. häkää, hiilivetyjä, lyijyä ja typen oksi- että hallitus ryhtyisi toimiin katalyyt-
20595: deja. Niiden päästöt voidaan eliminoida käyttä- tien määräämiseksi pakollisiksi autoihin,
20596: mällä lyijytöntä bensiiniä ja varustamalla autot jotka otetaan käyttöön vuoden 1988 tam-
20597: katalyytillä. mikuun ensimmäisen päivän jälkeen.
20598: Markkinoille on tulossa mm. suomalaisen Ke-
20599: miran kehittämä tehokas kolmitoimikatalyytti.
20600:
20601: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
20602:
20603: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo
20604: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
20605: 516 1987 vp.
20606:
20607: Toivomusaloite n:o 457
20608:
20609:
20610:
20611:
20612: Pulliainen ym.: Voimalapatojen omistajien veivoittamisesta kala-
20613: teiden rakentamiseen
20614:
20615:
20616: Eduskunnalle
20617:
20618: Maamme lukuisten jokien valjastaminen voi- Tässä tilanteessa ainoaksi toimivaksi järjestel-
20619: matalouden tarpeisiin merkitsi radikaalia muutos- mäksi jää kalateiden (kuten kalaportaiden) raken-
20620: ta vaelluskalakannoille. Monet kutupaikat tuhou- taminen ensi tilassa kaikkiin valjastettuihin jokiin
20621: tuivat ja padot estivät kaloja nousemasta synnyin- ja niiden lohikalojen kutualueiden kunnostami-
20622: jokiinsa kutemaan meressä vietetyn syönnösvai- nen niiltä osin kuin se on vielä teknisesti mahdol-
20623: heen jälkeen. Kalateitä (esim. kalaportaita) ei lista.
20624: joko lainkaan rakennettu tai rakennetut laitteet Korkein hallinto-oikeus on tehnyt äskettäin täs-
20625: eivät toimineet odotetulla tavalla. Tuloksena oli sä katsannossa merkittävän ennakkopäätöksen:
20626: jokikohtaisten lohikalakantojen tuhoutuminen. Kymijoen alajuoksun voimaloibio ja patoihin on
20627: Menetykseen on reagoitu varsin voimallisesti joki- uudelleen rakennettava kalatiet.
20628: varsien väestön keskuudessa. Useissa joissa monet eri yhtiöt (esim. Kemijoki
20629: Lohikalakantojen luonnollisen lisääntymisen ja Oulujoki) ovat rakentaneet voimaloita, joten
20630: loputtua valtaosassa kutujokia tilannetta on yritet- oikeusteitse uusien päätösten haku on hankala ja
20631: ty korjata velvoiteistutusten avulla. Itämereen ja liian paljon a;kaa vievä tie.
20632: sen lahtiin näin onkin saatu lohia siinä määrin, et- Nykytilanne on siinä määrin vakava erityisesti
20633: tä niihin nojautuvaa ammattikalastusta on synty- lohi- ja meritaimenkantojen kannalta, että on saa-
20634: nyt, mutta entiset lohijoet ovat edelleen ilman tava pikaisesti lainsäädäntöön perustuvat velvoit-
20635: lohia. teet rakentaa määräajassa todella toimivat kalatiet
20636: Harjoitetusta merikalastuksesta on syntynyt sa- entisiin lohi- ja meritaimenjokiin Suomen ranni-
20637: malla ongelma vielä valjastamattomien jokien koilla. Samalla on kutualueet kunnostettava kute-
20638: (kuten Tornionjoki) lohikannoille. Jokiin kute- maan nousevia eläimiä varten. Uudet kannat saa-
20639: maan nouseva kanta on supistumistaan supistu- daan istukkaista kimauttamisen kautta.
20640: nut, jolloin jokien potentiaalista lohituotantoa ei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20641: ole voitu hyödyntää. Pahinta on, että näin tuho- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20642: taan ne kannat, jotka ovat sopeutuneet juuri näi-
20643: hin jokiin. Suppeneva kanta muodostaa myös uh- että hallitus ryhtyisi toimiin sellaisen
20644: kan sen geneettiselle diversiteetille. lainsäädännön valmistelemiseksi, joka vel-
20645: Toinen olennainen uhka löytyy lohenpoikasten voittaa voimalapatojen omistajat rakenta-
20646: keinollisesta tuotannosta. Eläinten laitostuminen, maan kalatiet kaikkzi"n rakennettuihin,
20647: tautivaara ja leimautumisen epäonnistumiset ovat entisiin lohi- ja meritaimenjokzi·n.
20648: uhka tehokkaalle istutustoiminnalle. Yksin paise-
20649: taudin esiintyminen kalankasvatuslaitoksissa estää
20650: istutustoiminnan.
20651:
20652: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
20653:
20654: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo
20655: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
20656: 1987 vp. 517
20657:
20658: Toivomusaloite n:o 458
20659:
20660:
20661:
20662:
20663: Pulliainen ym.: Kalastusasioiden siirtämisestä ympäristöministeriön
20664: hallinnonalaan
20665:
20666:
20667: Eduskunnalle
20668:
20669: Vesi- ja ympäristöhallinnosta 17 päivänä tam- me kädessä mahdottomaksi. Esimerkeiksi sopivat
20670: mikuuta 1986 annetun lain mukaan vesihallituk- vesistöjen happamoituminen, happikato ja eloho-
20671: sesta muodostettiin vesi- ja ympäristöhallitus ja peaan ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät ongel-
20672: vesipiirien vesitoimistoista vesi- ja ympäristöpiire- mat.
20673: jä. Laki tuli voimaan 1.10.1986. Vesi- ja ympäris- Tässä tilanteessa on ainoa järkevä vaihtoehto,
20674: töhallinto kuuluu näin ympäristöministeriön hal- että kalastusasiat siirretään maa- ja metsätalous-
20675: linnonalaan. ministeriön hallinnonalalta ympäristöministeriön
20676: Tämän sinänsä tarpeellisen muutoksen yhtey- hallinnonalalle.
20677: dessä jäi merkittävä osa veteen liittyviä asioita Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20678: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20679: kuuluvaksi, nimittäin kalastusasiat. Kalat ja kalas-
20680: tus ovat ratkaisevasti riippuvaisia siitä, missä tilas- että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
20681: sa ovat vesistöt ja kuinka vesistöjä ympäröivä ter- lainsäädäntöä, jolla kalastusasiat siirretään
20682: restrinen ympäristö käyttäytyy suhteessa niihin. maa- ja metsätalousministeriön hallin-
20683: Tyypillistähän on ollut, että vesistöjä kuormite- nonalalta ympäristöministeriön hallin-
20684: taan erilaisilla orgaanisilla massoilla ja saasteilla nonalalle.
20685: tavalla, joka tekee kalojen elämän vesistöissä vii-
20686:
20687: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20688:
20689: Erkki Pulliainen Arvo Kemppainen Timo Laaksonen
20690: Pekka Leppänen Raila Aho Juhani Vähäkangas
20691: Heikki Rinne Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
20692: Pekka Haavisto
20693: 518 1987 vp.
20694:
20695: Toivomusaloite n:o 459
20696:
20697:
20698:
20699:
20700: Pulliainen ym.: Inarinjärven ja Paatsjoen takaisen erämaa-alueen
20701: säästämisestä alueen luonnetta muuttavilta hakkuilta
20702:
20703:
20704: Eduskunnalle
20705:
20706: Maassamme on tehty 1980-luvulla joukko mer- Paat: · 'n takaisen erämaa-alueen suunniteltuja
20707: kittäviä kansallis- ja luonnonpuistojen perusta- metsärö on julkisuudessa perusteltu työllisyys-
20708: mis- ja laajentamispäätöksiä. Näistä huomattavis- ja puuntarvenäkökohdilla. Hakkuusuunnitteen
20709: ta aikaansaannoksista huolimatta tosiasiaksi on mukainen metsurityöpaikkojen määrä olisi vain
20710: muodostuva se, että varsinaisia erämaa-alueita 20. Kun toisessa vaakakupissa on Suomen viimei-
20711: maassamme ei enää ole. Siltoja on rakennettu ja sen erämaa-alueen tuhoaminen, ei tätä työllistä-
20712: tiheä metsätieverkosto ulottuu kaikkialle maan misnäkökohtaa voida pitää perusteltuna.
20713: syrjäisimpiinkin kolkkiin. Nyt erämaista viimei- Hakkuusuunnitteen mukaan tultaisiin hakkaa-
20714: nen, Inarinjärven ja Paatsjoen takainen kaira, on maan 27 000 kuutiometriä vuodessa, mikä on kui-
20715: uhanalainen. Silta Paatsjoen yli valmistunee tä- tenkin vain 13% Inarin hoitoalueen suunnitel-
20716: män vuoden aikana, ja metsätyöt aloitetaan - luista hakkuista. Tämä on vähän. On syytä muis-
20717: jollei toisin päätetä - kohta sillan valmistumisen taa, että maan etelä- ja keskiosissa on jäänyt vuo-
20718: jälkeen. sittain miljoonia kuutiometrejä puuta hakkaamat-
20719: Tämän erämaa-alueen säilyttäminen luonnon- ta. Puupulaa metsäteollisuudella ei siis ole.
20720: tilaisena, metsätalouskäytön ulkopuolella, on arvo Kun Paatsjoen yli siirtyminen tulee sillan val-
20721: sinänsä. On huomattava, että se on jo nyt talou- mistuttua nykyisestään ratkaisevasti helpottu-
20722: dellisen hyödyntämisen kohteena. Harjoitetaan- maan, olisikin tätä reittiä parempi käyttää tienä
20723: han siellä porotaloutta, jonka toimintaedellytyk- erämaaretkeilyyn eikä puutavaran kuljetukseen.
20724: siä vanhan puuston poistaminen jäkälikkökankail- Luopumalla metsätöistä voidaan turvata alueen
20725: ta heikentää. porotalouden työpaikat.
20726: Nyt männikkö uusiutuu täällä suojametsävyö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20727: hykkeen tienoilla luontaisesti pikkuhiljaa männi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20728: köksi ilman, että tarvitaan metsäpalon jälkeistä
20729: pioneerivaihetta sukkessiokehityksessä. Sen si- ettå. hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20730: jaan, jos vanha puusto poistetaan laajoina avohak- Inarinjärven ja Paatsjoen takaisen erämaa-
20731: kuualueina, metsän uudistamisessa voi olla todel- alueen säästämiseksi sellaisilta metsien
20732: la huomattavia vaikeuksia, kuten on voitu todeta hakkuilta, jotka muuttaisivat alueen erä-
20733: monin paikoin Itä-Lapissa. maaluonnetta.
20734:
20735: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
20736:
20737: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo
20738: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
20739: 1987 vp. 519
20740:
20741: Toivomusaloite n:o 460
20742:
20743:
20744:
20745:
20746: Puolanne ym.: Riittävän lämpökameravarustuksen hankkimisesta
20747: pelastuspalvelun käyttöön
20748:
20749:
20750: Eduskunnalle
20751:
20752: Etsintä- ja pelastustehtävissä on lämpötilaero- teri- ja lämpökamerakalustoa, on osoittautunut,
20753: jen havaitsemiseen kehitetty nk. lämpökamera että kiireellisissä tapauksissa kameran kuljettami-
20754: osoittautunut erinomaiseksi apuvälineeksi. Kame- nen etsintäalueille on ongelmallista. Yhtenä es-
20755: ran avulla voidaan ilmasta käsin lyhyessä ajassa teenä on ollut se, ettei lämpökameroita ole ollut
20756: tutkia varsin laajoja alueita ja paikallistaa esimer- mahdollista hyväksyttävällä tavalla kytkeä rajavar-
20757: kiksi maastossa olevat ihmiset. Lukuisia maastoon tiolaitoksen kevyiden helikoptereiden muun
20758: kadonneita ihmisiä onkin onnistuttu paikallista- elektronisen varustuksen osaksi.
20759: maan lämpökameroiden avulla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20760: Rajavartiolaitoksen Turkuun sijoitetun vartio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20761: lentueen keskiraskaat helikopterit on varustettu sen,
20762: lämpökameroilla, joita voidaan käyttää valvonta-
20763: tehtävien lisäksi myös etsintä- ja pelastustehtävis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
20764: sä. Myös hiljattain käyttöön saadut kevyet kaksi- lämpökameravarustuksen lisäämiseksi
20765: moottoriset vartiolentueen helikopterit on tarkoi- nzin, että niitä voitaistin käyttää kaikissa
20766: tus varustella niin, että niissä voidaan käyttää sa- rajavartiolaitoksen ilma-aluksissa siten,
20767: moja laitteita. että lämpökameroilla varustettu helikop-
20768: Vaikka rajavartiostolla on käytettävissään teri on kohtuullisessa ajassa käytettävissä
20769: pelastus- ja etsintätehtäviin soveltuvaa helikop- koko maan alueella.
20770:
20771: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
20772:
20773: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
20774: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
20775: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
20776: Tapio Holvitie Kari Häkämies Olli Ikkala
20777: Riitta Jouppila Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen
20778: llkka Kanerva Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
20779: Lea Kärhä Matti Lahtinen Juhani Laitinen
20780: Kalevi Lamminen Ritva Laurila Tuula Linnainmaa
20781: Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
20782: Sauli Niinistö Heikki A. Ollila Helena Pesola
20783: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen
20784: Anssi Rauramo Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen
20785: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Oiva Savela
20786: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina
20787: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
20788: Sakari Valli Tauno Valo Päivi Varpasuo
20789: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Matti Viljanen
20790: Ben Zyskowicz
20791: 520 1987 vp.
20792:
20793: Toivomusaloite n:o 461
20794:
20795:
20796:
20797:
20798: Puolanne ym.: Öljyntorjuntaan tarvittavan teknologian kehittämi-
20799: sestä
20800:
20801:
20802: Eduskunnalle
20803:
20804: Vuosikymmenen alussa solmitun öljyntorjun- teknologian kehittämisessä onnistutaan. On koh-
20805: nan Helsingin sopimuksen mukaan Suomi kyke- tuutonta, että öljyntorjunnassa tarvitaan edelleen-
20806: nee tehokkaaseen öljyntorjuntaan. Tilanne on va- kin ensisijaisesti lapioita ja ämpäreitä.
20807: litettavasti toinen. Tehokkaaseen öljyntorjuntaan Uuden teknologian ohella torjuntavalmiutta li-
20808: Suomella ei ole valmiutta, eikä sopimuksen ehtoja sää ylipäätänsä tutkimuksen tehostaminen. Niin
20809: siten täytetä. öljyvahingon vaikutukset kuin talvimerenkulun
20810: Vaikka on olemassa osin jäissäkin toimivia vaarat vaativat selvittämistä.
20811: öljyntorjunta-aluksia, niin öljyn keräys vedestä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20812: jäästä on edelleen teknisesti ratkaisematta. Nykyi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20813: set kauha- ja liukuhihnamenetelmät eivät ole kyl- sen,
20814: lin tehokkaita.
20815: Suomesta löytyisi varmasti jäävahvistetun torju- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
20816: jan valmistaja, koska telakoillamme on jäissä kul- teisiin öljyntorjuntaan tarvittavan tekno-
20817: kevista aluksista taitotietoa. Tämä vaatii kuitenkin logian kehittämiseksi.
20818: tuntuvaa panostusta tutkimukseen, jotta uuden
20819:
20820: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
20821:
20822: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
20823: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
20824: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hil pelä Matti Hokkanen
20825: Tapio Holvitie Kari Häkämies Olli Ikkala
20826: Riitta Jouppila Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen
20827: Ilkka Kanerva Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
20828: Lea Kärhä Matti Lahtinen Juhani Laitinen
20829: Kalevi Lamminen Ritva Laurila Tuula Linnainmaa
20830: Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
20831: Sauli Niinistö Heikki A. Ollila Helena Pesola
20832: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen
20833: Anssi Rauramo Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen
20834: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Oiva Savela
20835: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina
20836: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
20837: Sakari Valli Tauno Valo Päivi Varpasuo
20838: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Matti Viljanen
20839: Ben Zyskowicz
20840: 1987 vp. 521
20841:
20842: Toivomusaloite n:o 462
20843:
20844: Rajamäki ym.: Virkistyskalastusjärjestöjen toimintaedellytysten pa-
20845: rantamisesta
20846:
20847:
20848: Eduskunnalle
20849:
20850: Virkistyskalastus on Suomessa laajojen kansa- valistusjärjestöille jaettavista valtionavuista. Ne-
20851: laispiirien vapaa-ajan harrastus. Sen perinteet hän menevät pääosin kalavesien omistajien järjes-
20852: ulottuvat aikaisemmin välttämättömän särpimen- töille maatalouskeskuksiin ym. Onpa tuon järjes-
20853: lisän hankinnassa suoritettuun kotitarvekalastuk- töverkon valtakunnallisen keskusjärjestön lehdes-
20854: seen ja tietysti myös ammattikalastukseen. Yhteis- sä osoitettu virkistyskalastusta siirrettäväksi koko-
20855: kunnan teollistuessa ja kaupungistuessa suomalai- naan pois kalataloushallinnon piiristä. Siinä olisi
20856: set eivät ole unohtaneet kalastamista, mutta se on nyt tilaisuutensa ympäristöministeriöllä!
20857: nykyisin pääosalla kalastajista virkistyskalastusta. Virkistyskalastuksen kehittäminen kalatalou-
20858: Saaliin ohella luonnossa liikkuminen, vapaa-ajan temme merkittävänä osa-alueena kuuluu kyllä
20859: vietto ja rentoutuminen sekä luonnon elämykset kalatalousviranomaisten tehtäviin. Virkistyskalas-
20860: merkitsevät harrastajalle paljon. Virkistyskalasta- tuksen kalastajamäärien kasvattaminen on mah-
20861: jat käyttävät kalansaaliinsa kotonaan, mutta saa- dollista ohjaamalla keskeiselle virkistyskalastaja-
20862: liilla ei enää ole kalastajan ja hänen perheensä toi- järjestöjen sektorille - kalamiespiireille ja niiden
20863: meentulon kannalta merkitystä. Enemmänkin tä- keskusjärjestölle - valtion tukea neuvontaan,
20864: män harrastajajoukon vaikutukset tuntuvat kalas- harrastustoiminnan koulutukseen, opastukseen ja
20865: tusvälinekaupan ja -teollisuuden sekä kalastus- valistukseen. Erityisesti nuorisotoiminnan ylläpito
20866: matkailuyritysten omistajien ja henkilökunnan on mahdollistettava samalle tasolle kuin se on lii-
20867: toimeentulossa. kuntajärjestöissä, 4H-kerhoissa jne. Virkistyskalas-
20868: Nykyisen kalastuslakimme mukaan kalastukses- tuksen voimistaminen on nyt tärkeätä myös maa-
20869: sa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suu- seudun kehittämisessä oman osansa omaavan ka-
20870: reen pysyvään tuottavuuteen. Vesiemme kalaston lastusmatkailun asiakaskunnan ylläpitämiseksi ja
20871: muodostaman luonnonvaran talteenotossa olisi ennen kaikkea kasvattamiseksi. Vesialueemme
20872: vielä tilaa huomattavasti nykyistä suuremmaliekin mahdollistavat laajojen kansalaispiirien virkistys-
20873: virkistyskalastajien joukolle. Kuitenkin viime vuo- kalastusharrastuksen, mutta nykyaikana tuon har-
20874: sina kehitys on kääntynyt virkistyskalastuksessa rastajajoukon kasvattaminen ja ylläpito edellyttää
20875: harrastajamäärien laskuun. Lähes satatuhatta yli aktiivisia toimenpiteitä myös valtiovallan taholta.
20876: 18-vuotiasta suomalaista vähemmän kuin vuonna Sillä taas on heijastuksensa mitä moninaisimpaan
20877: 1983 lunastaa tänä vuonna henkilökohtaisen val- yritystoimintaan, kansanterveyteen, kalankäyt-
20878: tion kalastuskortin. Vuonna 1983 suoritettiin töön, lomailuun ja matkailuun ym.
20879: noin 700 000 kalastuksenhoitomaksua, ja nyt lu- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
20880: vun arvioidaan olevan jo hiukan alle 600 000. Vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20881: henemistä on selitetty kalastusviranomaisten ta-
20882: holta ikäluokkien pienenemisellä, mutta yhtä lail- että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
20883: la syy voi olla siinä, että johtava kalatalousviran- nopeasti toimenpiteisiin virkistyskalastus-
20884: omaisemme - maa- ja metsätalousministeriö - järjestöjen toimintaedellytysten paranta-
20885: on jättänyt panostamatta virkistyskalastuksen ke- miseksi ja miden nuorisotyöhön liittyvien
20886: hittämiseen. Esimerkiksi virkistyskalastusjärjestö- toimintamahdollisuuksien laajentamiseksi
20887: jen valtionavustukset henkilöstön osalta jäävät huomattavasti nykyisestään.
20888: noin 15 % :iin yleensä kalastusalan neuvonta- ja
20889:
20890: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
20891:
20892: Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
20893: Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist
20894: Seija Karkinen
20895: 66 2705361
20896: 522 1987 rd.
20897:
20898: Hemställningsmotion nr 463
20899:
20900:
20901:
20902:
20903: Rehn m.fl.: Om flera polisbefattningar i Nylands län
20904:
20905:
20906:
20907: Till Riksdagen
20908:
20909: Både ikraftträdandet av lagen om förundersök- leds av Järvenpää med 92,13 fall per polis, följan-
20910: ning och tvångsåtgärder vid brott samt nya avtals- de är Kyrkslätt med 82,35 och Mäntsälä med
20911: bestämmelser om arbetstid innebär att behovet av 76,89. Såsom jämförelse kan nämnas att övriga
20912: polistjänster framförallt i fältarbete, dvs. konstap- kommuner i länet i allmänhet har ett brottsantal
20913: lar och överkonstaplar, kraftig kommer att ökas. 1 per polis som rör sig kring 50 eller under.
20914: Nylands län har poliskåren haft en konstant re- 1 Kyrkslätt har polisbristen vållat en stor arbets-
20915: sursbrist i fråga om tjänster. börda för de som besitter de 23 tjänsterna, spe-
20916: Detta har speciellt märkts i s.k. inflyttnings- ciellt eftersom man övergått till dejoursystem som
20917: kommuner, såsom Kyrkslätt, Järvenpää, Mäntsälä också binder poliskrafter. Ovanrelaterade statistik
20918: utanför den egentliga huvudstadsregionen, som bygger på 1985-års uppgifter, sedan dess har inte
20919: brottas med sina särproblem och har ett stort be- nya tjänster beviljats kommunens polis.
20920: hov av polistjänster. 1 dessa kranskommuner utan- Det vore angeläget att vid inrättandet av nya
20921: för den egentliga huvudstadsregionen har inflytt- polistjänster dels kraftigt öka på deras antal av
20922: ningen av människor från snart sagt hela landet ovannämnda skäl, dels rikta in tjänsterna till kom-
20923: inneburit att familjerna känner en stor rotlöshet, muner där antalet brottsfall per polis i detta nu är
20924: vilket i sin tur leder till oproportionerligt stor särskilt högt.
20925: brottslighet i dessa kommuner. Enligt polisupp- Med anledning av ovanstående föreslås vörd-
20926: gifter räcker det ofta upp till tio år innan en inflyt- samt att riksdagen ville hemställa
20927: tad familj känner för den nya kommunen som
20928: hemkommun. att regeringen vidtar åtgärder för att tili
20929: Antalet invånare per polis i dessa kommuner är Nylands Iän beviljade polistjänster kraftigt
20930: stort, men betydligt svårare blir situationen då ökar i antal, och att vid fördelning av be-
20931: man betraktar antalet behandlade fall, och särskilt viljade nya tjånster kommuner med stort
20932: antalet brottsfall per polis i dessa kommuner. Så- antal brottsfoll per polis, såsom Kyrkslätt,
20933: som exempel kan nämnas att statistiken i Nyland speciellt beaktas.
20934:
20935: Helsingfors den 21 april 1987
20936:
20937: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
20938: Jörn Donner Per-Henrik Nyman
20939: 1987 vp. 523
20940:
20941: Toivomusaloite n:o 463 Suomennos
20942:
20943:
20944:
20945:
20946: Rehn ym.: Poliisin toimien lisäämisestä Uudenmaan läänissä
20947:
20948:
20949:
20950: Eduskunnalle
20951:
20952: Sekä esitutkintalain että pakkokeinolain ja uu- tapausta poliisia kohden, ja Mäntsälä, jossa on
20953: sien työaikaa koskevien sopeutumismääräysten 76,89 tapausta. Vertailun vuoksi voidaan mainita,
20954: voimaantulo merkitsee poliisin virkojen tarpeen että läänin muissa kunnissa yleensä rikosten määrä
20955: tuntuvaa kasvamista. Tämä koskee ennen kaikkea poliisia kohden on noin 50 tai sen alle.
20956: kentällä tarvittavia konstaapeleiden ja ylikonstaa- Kirkkonummella poliisipula on aiheuttanut
20957: peleiden virkoja. Uudenmaan läänissä poliisikun- suuren työmäärän näille 23 viranhaltijalle. Erityi-
20958: nalla on ollut jatkuva virkoja koskeva resurssipula. sesti tämä johtuu siitä, että on siirrytty päivystys-
20959: Tämä on tullut erityisesti esiin varsinaisen pää- järjestelmään, joka myös sitoo poliisivoimia. Edel-
20960: kaupunkiseudun ulkopuolisissa, ns. muuttokun- lä oleva tilasto perustuu vuoden 1985 tietoihin,
20961: nissa kuten Kirkkonummella, Järvenpäässä ja eikä tämän jälkeen kunnan poliisille ole myön-
20962: Mäntsälässä, joilla on omat erityisongelmaosa ja netty uusia virkoja. Uusia poliisinvirkoja perus-
20963: suuri tarve poliisin viroista. Ihmisten muuttami- tettaessa olisi toisaalta tuntuvasti lisättävä nii-
20964: nen lähes koko maasta näihin varsinaisen pääkau- den määrää edellä mainituista syistä ja toisaalta
20965: punkiseudun ulkopuolisiin ympäristökuntiin on suunnattava virat niihin kuntiin, joissa rikosta-
20966: merkinnyt perheille suurta juurettomuutta, mikä pausten määrä poliisia kohden nykyään on erityi-
20967: puolestaan johtaa suhteettoman suureen rikolli- sen korkea.
20968: suuteen näissä kunnissa. Poliisin tietojen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20969: kestää usein jopa 10 vuotta, ennen kuin muutta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20970: nut perhe tuntee uuden kunnan kotikunnakseen.
20971: Asukkaiden määrä poliisia kohden näissä kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
20972: nissa on suuri, mutta tilanne tulee huomattavasti Uudenmaan lääniin myönnettyjen polii-
20973: vaikeammaksi kun tarkastellaan käsiteltyjen ta- sinvirkojen voimakkaaksi lisäämiseksi ja
20974: pausten ja erityisesti rikostapausten määrää polii- että myönnettyjä uusia virkoja jaettaessa
20975: sia kohden näissä kunnissa. Esimerkkinä voidaan sellaiset kunnat, joissa n"kostapausten
20976: mainita, että Uudenmaan tilastoa johtaa Järven- määrä poliisia kohden on suun·, kuten
20977: pää, jolla on 92,13 tapausta poliisia kohden. Seu- Kirkkonummella, otettaisiin en"tyisesti
20978: raavilla sijoilla ovat Kirkkonummi, jossa on 82,35 huomioon.
20979:
20980: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
20981:
20982: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
20983: Jörn Donner Per-Henrik Nyman
20984: 524 1987 rd.
20985:
20986: Hemställningsmotion nr 464
20987:
20988:
20989:
20990:
20991: Rehn m.fl.: Om avvecklande av användningen av s.k. aggresstva
20992: freoner
20993:
20994:
20995: Tili Riksdagen
20996:
20997: Jorden omges av ett ozonlager, som skyddar visserligen dyrare, men kostnaden måste betraktas
20998: mot ultraviolett strålning. Utan ozonlager skulie som margineli när vi talar om livets existens på
20999: liv på jorden inte vara möjligt. Under senaste ti- jorden. Tekniskt är det alltså möjligt att avveckla
21000: den har allt flere larmrapporter kommit om att freonet under en övergångsperiod om kanske
21001: ozonlagret tunnas ut. Mätningar från sateliit visar 15-20 år.
21002: att ozonlagret tunnats ut med 1 % om året under Farorna med freonet har uppmärksammats in-
21003: perioden 1978-1985. Det finns överväldigande ternationelit. På nordiskt pian pågår en utredning
21004: indicier som tyder på att orsaken främst ligger i att om möjligheterna att minska användningen av
21005: s.k. aggressiva freongaser d.v.s. en grupp haloge- freoner med 25 % fram tili år 1993. Förhand-
21006: nerade kolväten kommer ut i atmosfären och an- lingar pågår också inom FN:s ram, UNEP (United
21007: griper ozonlagret. Slutsatsen är, att utsläppen av Nations Environment Program), om begränsning
21008: freon måste minskas radikalt och snabbt. av freonanvändningen.
21009: Freonet verkar under lång tid. Detkanta tiotals Det finns självfaliet olika metoder att begränsa
21010: år för utsläppt freon att nå ozonlagret. Dendag vi användningen av freon, bl.a. ekonomiska styrme-
21011: med säkerhet kan bevisa freonets skuld är det för del, men på grund av sakens allvarliga natur, bör
21012: sent att vidta begränsande åtgärder och slå på såväl ekonomiska som tekniska begränsningar in-
21013: bromsen. Urvecklingen går då obönhörligt framåt föras med sikte på att användningen av aggressivt
21014: tili förfång för kommande generationer. Freonet freon helt och håliet skulie upphöra.
21015: används huvudsakligen i sprayförpackningar, Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår vi
21016: kylanläggningar, värmepumpar och i skumplaster högaktningsfulit att riksdagen måtte hemstälia
21017: och isoleringsmaterial. Det finns redan i dag tek-
21018: nik att ersätta det mesta av freonet med andra, att regeringen måtte vidta åtgärder
21019: mindre farliga ämnen. Det finns också olika typer för att användningen av s.k. aggressiva
21020: av freon, som är mindre aggressivt mot ozon än freoner skulle målmedvetet avvecklas såväl
21021: det som nu används. Den alternativa tekniken är i hemlandet som på internationellt pian.
21022:
21023: Helsingfors den 14 april 1987
21024:
21025: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Lax
21026: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson Jörn Donner
21027: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
21028: Håkan Nordman
21029: 1987 vp. 525
21030:
21031: Toivomusaloite n:o 464 Suomennos
21032:
21033:
21034:
21035:
21036: Rehn ym.: Ns. aggressiivisten freonien käytöstä luopumisesta
21037:
21038:
21039:
21040:
21041: Eduskunnalle
21042:
21043: Maapalloa ympäröi otsonikerros, joka suojaa eivät ole niin aggressiivisia otsonille kuin nykyisin
21044: ultraviolettisäteilyltä. Ilman otsonikerrosta elämä käytettävät freonit. Vaihtoehtoinen tekniikka on
21045: maapallolla ei olisi mahdollista. Viime aikoina on tosin kalliimpaa, mutta kuluja on pidettävä mar-
21046: tullut yhä useampia hälyttäviä raportteja otsoni- ginaalisina elämän maapallolla säilymiseen näh-
21047: kerroksen ohenemisesta. Satelliittimittaukset den. Teknisesti on siis mahdollista luopua freonis-
21048: osoittavat otsonikerroksen ohenneen yhden pro- ta ehkä 15-20 vuoden siirtymäkauden aikana.
21049: sentin vuosivauhtia vuodesta 1978 vuoteen 1985. Freonien vaarat on havaittu kansainvälisesti.
21050: On täysin selviä todisteita siitä, että syy on ensisi- Pohjoismaisella tasolla on käynnissä selvitys freo-
21051: jaisesti siinä, että ns. agressiiviset freonkaasut 1. nien käytön vähentämisestä 25 % vuoteen 1993
21052: ryhmä halogenoituja hiilivetyjä pääsee ilmake- mennessä. YK:n piirissä, UNEP (United Nations
21053: hään ja käy otsonikerroksen kimppuun. Johtopää- Environment Program), käydään myös neuvotte-
21054: tös on, että freonpäästöjä on vähennettävä radi- luja freonin käytön rajoittamisesta.
21055: kaalisti ja nopeasti. On tietenkin olemassa erilaisia menetelmiä
21056: Freonin vaikutus on pitkäaikainen. Voi kulua freonin käytön vähentämiseksi, mm. taloudelliset
21057: kymmeniä vuosia, ennen kuin freonpäästö saavut- ohjausvälineet, mutta asian vakavasta luonteesta
21058: taa otsonikerroksen. Sinä päivänä, jona varmuu- johtuen on käyttöön otettava sekä taloudellisia
21059: della voimme osoittaa freonin syylliseksi, on liian että teknisiä rajoituksia tarkoituksena freonin käy-
21060: myöhäistä ryhtyä rajoitustoimiin ja painaa jarrua. tön lopettaminen kokonaan.
21061: Kehitys etenee tuolloin vääjäämättä eteenpäin tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21062: levien sukupolvien vahingoksi. Freonia käytetään taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21063: paaasiassa spray-pakkauksissa, kylmälaitteissa,
21064: lämpöpuropuissa sekä vaahtomuoveissa ja eristys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
21065: materiaaleissa. Jo nykyisellä tekniikalla suurin osa ten, että ns. aggressiivisten freonien käy-
21066: freonista voidaan korvata muillavaarattomammil- töstä määrätietoisesti luovuttaisiin niin
21067: la aineilla. On myös erityyppisiä freoneja, jotka kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
21068:
21069: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21070:
21071: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Lax
21072: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson Jörn Donner
21073: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
21074: Håkan Nordman
21075: 526 1987 vp.
21076:
21077: Toivomusaloite n:o 465
21078:
21079:
21080:
21081:
21082: Renko ym.: Turvetuotannon vesivalvontainsinöörin viran perustami-
21083: sesta Oulun vesi- ja ympäristöpiiriin
21084:
21085:
21086: Eduskunnalle
21087:
21088: Valtiovalta on asettanut kotimaisen energian ja miseksi tulee ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin
21089: turvetuotannon kehittämiselle tavoitteita, jotka Oulun läänin vesistöalueilla.
21090: merkitsevät turvesoiden voimakasta kunnostus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
21091: toimintaa. Tästä aiheutuu vesistö- ja kalastus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21092: haittoja, ellei ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin
21093: ja valvontaan kiinnitetä nykyistä enemmän huo- että hallitus ryhtyzsi toimenpitezszi"n tur-
21094: miota. vetuotannon vesivalvontainsinöörin tai
21095: Oulun läänissä on n. 60% maamme suoalasta, -teknikon viran saamzseksi tai keskusviras-
21096: mistä johtuen myös turpeen hyötykäyttö on siellä ton vakansszszi"rron aikaansaamzseksi Ou-
21097: pisimmällä. Näin ollen vesistöongelmien ehkäise- lun vesi- ja ympäristöpiiriin.
21098:
21099: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21100:
21101: Tellervo Renko Kalevi Mattila
21102: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
21103: 1987 vp. 527
21104:
21105: Toivomusaloite n:o 466
21106:
21107:
21108:
21109:
21110: Renko ym.: Pohjavedenottarnoiden suoja-alueiden maanhankinnan
21111: rahoittamisen järjestämisestä
21112:
21113:
21114: Eduskunnalle
21115:
21116: Noin 50 % suomalaisista käyttää talousvetenä ta haltuunsa. Toisaalta voimakas maanottotoi-
21117: terveellistä ja hyvälaatuista pohjavettä. Pintave- minta ja muu maankäyttö varsinkin taajamien
21118: den käyttö on yleistä suurissa kaupungeissa kuten ympäristöissä uhkaa tuhota arvokkaimmat pohja-
21119: Oulussa. Vedenhankinnan yleisenä tavoitteena on vedenottokohteet.
21120: turvata olemassa olevien pohjavedenottarnoiden Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21121: puhtaus ja toimivuus sekä mahdollistaa siirtymi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21122: nen pintaveden käytöstä pohjaveden käyttöön.
21123: Tämä tavoite edellyttää pohjavesivarojen inven- että hallitus asettaisi ktireellisesti komi-
21124: tointia, suojaamista ja varaamista vedenhankinta- tean tai toimikunnan tutkimaan yhdys-
21125: tarkoituksiin. kuntien ja elintarviketeollisuuden veden-
21126: Ongelmaksi on noussut pohjavedenottopaikko- hankintaan ja pohjavesien suojeluun tar-
21127: jen suoja-alueiden maanhankintarahoituksen täy- vittavien maa-alueiden hankinnan rahoit-
21128: dellinen puuttuminen. Vesihuoltolaitoksilla ei ole tamista.
21129: rahoitustuen puuttuessa varaa hankkia maa-aluei-
21130:
21131: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21132:
21133: Tellervo Renko Kalevi Mattila
21134: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas
21135: Juhani Alaranta
21136: 528 1987 vp.
21137:
21138: Toivomusaloite n:o 467
21139:
21140:
21141:
21142:
21143: Renko ym.: Oulun seudun pohjavesiselvitysten rahoittamisesta
21144:
21145:
21146:
21147: Eduskunnalle
21148:
21149: Oulun kaupunkiseudulla asuu noin 130 000 vitykseen tulisi v. 1988 varata 100 000 mk maa-
21150: asukasta, joista 100 000 käyttää talousvetenään ja metsätalousministeriön varoja ja 300 000 mk
21151: Oulujoen pintavedestä puhdistettua vettä. Oulu- työvoimaministeriön varoja. Tämän lisäksi tulisi
21152: joen vesi on humuspitoista, mikä klooridesin- selvittää Oulun kaupungin vedenhankintaan so-
21153: fioinnin seurauksena aiheuttaa talousveden kan- veltuvat pohjavesivarat Utajärvellä, Pudasjärvellä
21154: santerveydellisesti arveluttavaa mutageenisuutta. ja Ylikiimingissä. Myös tähän selvitykseen tulisi
21155: Talousveden ja yhdyskuntailman heikko laatu varata vastaavat määrärahat.
21156: ovat omiaan altistamaan oululaisia monille kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21157: santaudeille. Oulujoki on altis saastelaskeumille nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21158: ja ympäristöonnettomuuksille. Oulun kaupunki-
21159: seudulla on myös kiviainesten käyttö rakentami- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21160: seen ja teollisuuteen yleistä. piteiszi"n Oulun seudun pohjavesiselvitys-
21161: Oulun kaupunkiseudulla tulisi vedenhankin- ten rahoittamiseksi.
21162: taan soveltuvat pohjavesivarat selvittää. Tähän sel-
21163:
21164: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21165:
21166: Tellervo Renko Kalevi Mattila
21167: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
21168: 1987 vp. 529
21169:
21170: Toivomusaloite n:o 468
21171:
21172:
21173:
21174:
21175: Renko ym.: Määrärahasta Oulun merialueen vesiensuojelusuunnitel-
21176: man laatimiseen
21177:
21178:
21179: Eduskunnalle
21180:
21181: Oulun merialueen virkistys- ja kalatalouskäyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
21182: töä rajoittaa teollisuuden ja kaupungin raskas jä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21183: tevesikuormitus. Toteutettujen prosessiparannus-
21184: ten ja puhdistusratkaisujen lisäksi tulisi selvittää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin va-
21185: jätevesien myrkyllisiä ja ravintoketjuun kertyviä ratakseen valtion vuoden 1988 tulo- ja
21186: vaikutuksia sekä asettaa tavoitteita ja etsiä uusia- menoarvioesitykseen rtittävän määrärahan
21187: kin keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Tämän- Oulun vesialueen vesiensuojelusuunnitel-
21188: tyyppinen selvitystyö onkin parhaillaan käynnissä man laatimista varten.
21189: vesi- ja ympäristöhallinnon toimesta.
21190:
21191: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21192:
21193: Tellervo Renko Kalevi Mattila
21194: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
21195:
21196:
21197:
21198:
21199: 67 270536L
21200: 530 1987 vp.
21201:
21202: Toivomusaloite n:o 469
21203:
21204:
21205:
21206:
21207: Saapunki ym.: Henkilöstön paikkaamisesta Oulangan kansallispuis-
21208: ton opastuskeskukseen
21209:
21210:
21211: Eduskunnalle
21212:
21213: Laki Kuusamon Kitkanniemen suojelusta ai- Opastuskeskuksen tehokkaalla toiminnalla kan-
21214: heutti useiden metsätyömiespaikkojen vähenemi- sallispuiston käyttö voidaan saada palvelemaan
21215: sen Pohjois-Kuusamon alueella. Valtion inves- mielekkäällä tavalla alueen matkailua, ja toisaalta
21216: tointiohjelman mukaan Oulangan kansallispuis- voidaan minimoida ne haitat, joita turismi voi oh-
21217: toon rakennetaan opastuskeskus vuonna 1988. jaamattomana aiheuttaa luonnolle. Myös metsä-
21218: Opastuskeskuksen tarve korostuu Kitkanniemen työpaikkojen väheneminen alueella puoltaa kor-
21219: suojelun myötä, ja tästä syystä opastuskeskuksen vaavien työpaikkojen luomista.
21220: toiminnalle tulee jo sen alkuvaiheesta saakka vara- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21221: ta riittävät henkilöstöresurssit opastus-informoin- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21222: titehtävien suorittamiseen. Opastukseen tulisi
21223: saada yksi päätoiminen pysyvä hoitaja ympärivuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rzit-
21224: tisesti, 1-2 henkilöä tarvitaan avustaviin tehtä- tävän henkzlöstön palkkaamiseksi Oulan-
21225: viin sekä vilkkaimpana matkailukautena (touko- gan kansallispuiston yhteyteen rakennet-
21226: syyskuu) 4-5 työntekijää suoranaisiin opastus- ja tavaan opastuskeskukseen.
21227: puiston reittikunnostustehtäviin.
21228:
21229: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21230:
21231: Pauli Saapunki Tellervo Renko
21232: 1987 vp. 531
21233:
21234: Toivomusaloite n:o 470
21235:
21236:
21237:
21238:
21239: Saari: Kuntien veroäyrin hinnanerojen tasaarnisesta
21240:
21241:
21242:
21243:
21244: Eduskunnalle
21245:
21246: Kunnille on jatkuvasti siirretty vastuuta yhteis- Sisäasiainministeriön tulisikin selvittää mahdol-
21247: kunnallisten hyvinvointipalvelusten tuottamisesta lisuuksia kuntien veroäyrin hintaerojen nykyistä
21248: kansalaisille. Kunnilla on kuitenkin taloudellisilta voimakkaampaan tasaukseen mm. verotulojen
21249: edellytyksiltään hyvin erilaiset mahdollisuudet täydennysjärjestelmää tehostamalla, lähinnä ta-
21250: selviytyä palvelusten tuottamisesta. Tasausjärjes- soitusrajoja nostaen. Kantokykyluokituksessa tuli-
21251: telmistä huolimatta kunnallisveroäyrin hintaero si keskeisimpinä tekijöinä olla asukaskohtainen
21252: on kohtuuttoman suuri, ja yleensä tulotaso on li- äyrimäärä äyrinhinta huomioon ottaen. Valtion-
21253: säksi alhainen korkean äyrinhinnan kunnissa. Esi- osuusjärjestelmässä tulisi ottaa huomioon riittä-
21254: merkiksi Vaasan läänin kuntien veroäyrin keski- västi taloudellisessa kantokyvyssä olevat erot.
21255: hinta vuonna 1987 on 17,46 penniä, mikä on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21256: maan korkein ja 1,3 penniä maan keskiarvoa kor- hyväksyttäväksi toivomuksen,
21257: keampi. Asukaskohtainen äyrimäärä on vain
21258: 80 % ja verotulot ja valtionosuudet yhteensä että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
21259: 90 % maan keskiarvosta. Jakoverona kunnallisve- kuntien veroäyrin hinnanerojen nykyistä
21260: ro rasittaa sitä enemmän, mitä pienempituloisista voimakkaammaksi tasaamiseksi.
21261: on kysymys.
21262:
21263: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21264:
21265: Aapo Saari
21266: 532 1987 vp.
21267:
21268: Toivomusaloite n:o 471
21269:
21270:
21271:
21272:
21273: Saari ym.: Kuntainliittojen sijaintivaikutusten selvittämisestä ja si-
21274: jaintiedun hyvittämisestä
21275:
21276:
21277: Eduskunnalle
21278:
21279: Kuntainliittojen toiminnat ovat suuressa mää- taisiin luotettavaa tietoa ja jotta voitaisiin kun-
21280: rin keskittyneet yksille ja samoille paikkakunnille. tainliittojen kaikinpuoliselle kehittämiselle, sa-
21281: Yleisesti ollaan sitä mieltä, että sijaintipaikkakun- moin kuin kuntien tasa-arvoisuudelle luoda edel-
21282: ta saa laitosten henkilökunnan maksamina verotu- lytyksiä, olisi kuntainliittojen sijaintivaikutuksista
21283: loina ja muina hyötyinä huomattavaa sijaintietua. ja sijaintiedun määrästä suoritettava sisäasiainmi-
21284: Asiaa ei ole kuitenkaan riittävästi selvitetty, aina- nisteriön toimesta perusteellisia selvityksiä.
21285: kin sijaintivaikutuksista ollaan kovasti erimielisiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21286: tuotettavien selvitysten puuttumisen takia vuon- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21287: na 1975 kunnallislain uudistamisen yhteydessä
21288: asia hylättiin, vaikka yleisesti tunnustettiinkin, että hallitus tekisi szjaintiedun hyvittä-
21289: että sijaintietu sijaintipaikkakunnalle tulee. misestä kuntainliittojen muille jäsenkun-
21290: Jotta kuntainliittojen sijaintivaikutuksista saa- nille tarpeelliset uudistusesitykset.
21291:
21292: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21293:
21294: Aapo Saari Jorma Huuhtanen Kauko Heikkinen
21295: Juho Sillanpää Juhani Alaranta Anneli Jäätteenmäki
21296: 1987 vp. 533
21297:
21298: Toivomusaloite n:o 472
21299:
21300:
21301:
21302:
21303: Saari: Päätoimisen rakennustarkastajan saamisesta jokaiseen kuntaan
21304:
21305:
21306:
21307: Eduskunnalle
21308:
21309: Maassamme on vielä lukuisia kuntia, joissa ei da päätoimiset rakennustarkastajan virat jokai-
21310: ole omaa päätoimista rakennustarkastajan virkaa. seen kuntaan. Esteenä on kuitenkin ollut se, ettei
21311: Virat voivat olla joko puolipäivätoimisia yhdistel- virkoja ole hyväksytty valtionosuuteen oikeutta-
21312: mävirkoja, esim. kunnanrakennusmestari-raken- viksi.
21313: nustarkastaja, tai kahden kunnan yhteisiä raken- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
21314: nustarkastajan virkoja. Esim. Vaasan läänissä Hal- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21315: sualla ja Kannuksessa on yhdistelmävirka ja Lehti-
21316: mäellä ja Soinissa yhteinen rakennustarkastajan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21317: virka. päätoimisen rakennustarkastajan viran
21318: Lainsäädännöllä on jatkuvasti lisätty rakennus- saamiseksi jokaiseen sitä haluavaan kun-
21319: tarkastajan tehtäviä, joten kunnissa on halua saa- taan.
21320:
21321: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21322:
21323: Aapo Saari
21324: 534 1987 vp.
21325:
21326: Toivomusaloite n:o 473
21327:
21328:
21329:
21330:
21331: Saari: Muodollisesti epäpätevien palopäälliköiden koulutuksen
21332: tehostamisesta
21333:
21334:
21335: Eduskunnalle
21336:
21337: Maamme palopäällystästä on tilastojen mukaan mahdollisuuksia päästä edes pääsykokeisiin alhais-
21338: muodollisesti epäpäteviä lähes 40 % . Huomattava ten lähtöpisteitten vuoksi.
21339: osa näistä epäpätevistä on pienten maataiskuntien Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
21340: palopäälliköitä. Tilanne on monissa pikku kun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21341: nissa muodostunut hyvin kiusalliseksi, kun päte-
21342: viä hakijoita ei saada ja virkaa joudutaan vuodesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
21343: toiseen hoitamaan epäpätevin voimin. Lähes kuntien palopäällikön virkoja epäpätevinä
21344: poikkeuksetta näillä pitkäänkin virkaa hoitaneilla hoitaneiden pätevöittämiseksi koulutusta
21345: vt. palopäälliköillä olisi suuri halu pätevyyden lisäämällä ja koulutuksen valintaperustei-
21346: hankkimiseen, mutta Valtion palo-opiston pienen ta muuttamalla.
21347: koulutuskapasiteetin vuoksi heillä ei ole ollut
21348:
21349: Helsingissä 1S päivänä huhtikuuta 1987
21350:
21351: Aapo Saari
21352: 1987 vp. 535
21353:
21354: Toivomusaloite n:o 474
21355:
21356:
21357:
21358:
21359: Saari ym.: Hirvenmetsästyksen aloittamisajan tarkistamisesta
21360:
21361:
21362:
21363: Eduskunnalle
21364:
21365: Nykyisen käytännön mukaan hirvenmetsästyk- oleville tai heidän työnantajilleen aloitusajankoh-
21366: sen aloittamisajankohta 15 .10. on kiinteä. Tästä dan sattuessa alkuviikkoon.
21367: syystä aloitusajankohta voi osua mille viikonpäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21368: välle tahansa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21369: Hirvenmetsästys on luonteeltaan seuruemetsäs- muksen,
21370: tystä, jossa useissa tapauksissa ainakin parina en-
21371: simmäisenä päivänä edellytetään seurueen kaik- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
21372: kien jäsenten mukana oloa. hirvenmetsästyksen aloitusajankohdan
21373: Tämä tilanne aiheuttaa monissa tapauksissa muuttamiseksi lokakuun 15. päivää lähin-
21374: suuria vaikeuksia kiinteässä työ- tai virkasuhteessa nä olevaksi lauantaiksi.
21375:
21376: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21377:
21378: Aapo Saari Jorma Huuhtanen
21379: 536 1987 vp.
21380:
21381: Toivomusaloite n:o 475
21382:
21383:
21384:
21385:
21386: Saari: Vesihuollon järjestämisestä haja-asutusalueilla
21387:
21388:
21389:
21390: Eduskunnalle
21391:
21392: Huolimatta vume vuosien vesihuoltorakenta- Hyvänlaatuinen talousvesi on kuitenkin yksi
21393: misesta maassamme on vielä runsaasti alueita, niitä elämisen perusedellytyksiä, jotka tulisi turva-
21394: joissa vesihuolto on edelleen järjestämättä. Tämä ta jokaiselle asuinpaikasta riippumatta.
21395: johtuu osittain siitä, ettei huonojen pohjavesiva- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
21396: rojen vuoksi pystytä rakentamaan kiinteistökoh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21397: taisia kaivoja, jotka veden laadun ja riittävyyden
21398: osalta täyttäisivät nykyajan vaatimukset. Näin on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21399: usein kuntien syrjä-alueilla, jossa pitkien talojoh- joilla vielä ''vesittämättömät'' kyläkunnat
21400: tojen rakentaminen tulee yksittäisille talouksille ja yksittäiset taloudet voitaistin saattaa jär-
21401: liian kalliiksi. jestetyn vesihuollon pziriin.
21402:
21403: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21404:
21405: Aapo Saari
21406: 1987 vp. 537
21407:
21408: Toivomusaloite n:o 476
21409:
21410:
21411:
21412:
21413: Saari ym.: Vesistöjen mataloitumisen ja rehevöitymisen estämisestä
21414:
21415:
21416:
21417: Eduskunnalle
21418:
21419: Kansantaloutemme kannalta elintärkeän puun- hyödyn niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet
21420: tuotannon lisäämiseksi on maassamme suoritettu osaltaan vaikuttamassa monien järvien pilaantu-
21421: runsaasti metsien ojituksia. Näiden seurauksena miseen. Niinpä sen tulisi nykyistä enemmän osal-
21422: on vesistöihin joutunut runsaasti maa- ja humus- listua myös taloudellisesti vahinkojen korjaami-
21423: aineksia. Erityisesti Pohjanmaan alueella matalat seen. Vesistöjen hoitoon ja kunnossapitoon on
21424: järvet ovat entisestään mataloituneet ja rehevöity- kuitenkin esimerkiksi kuluvan vuoden tulo- ja
21425: neet. Rehevöitymistä on ollut omiaan lisäämään menoarviossa varattu ainoastaan 3,2 milj. mark-
21426: lannoitteiden sekä asutus- ja teollisuusjätteiden kaa, mistä valtaosa menee muuhun kuin edellä
21427: valuminen vesistöihin. esitettyyn tarkoitukseen.
21428: Paikallisen väestön kannalta on lähes korvaama- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21429: ton menetys, kun järvi menettää pilaantuessaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21430: merkityksensä niin kalataloudelliselta, maisemal-
21431: liselta kuin virkistystaloudelliseltakin kannalta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
21432: Tämän vuoksi niin em. haittojen estämiseen kuin sistöjen mataloitumisen ja rehevöitymisen
21433: jo tapahtuneiden vahinkojen korjaamiseen tulisi estämiseksi sekä määrärahojen lisäämiseksi
21434: kiinnittää erityistä huomiota. jo tapahtuneiden vahinkojen korjaami-
21435: Yhteiskunta on saanut itse asiassa useimmiten seen.
21436:
21437: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21438:
21439: Aapo Saari Jorma Huuhtanen Juhani Alaranta
21440:
21441:
21442:
21443:
21444: 68 2705361
21445: 538 1987 vp.
21446:
21447: Toivomusaloite n:o 477
21448:
21449:
21450:
21451:
21452: Sarapää ym.: Kuntien veroäyrin hintojen nousun rajoittamisesta
21453:
21454:
21455:
21456: Eduskunnalle
21457:
21458: Maan korkeimmat veroäyrin hinnat ovat 18,5 maila heikko. Matalan veroäyrin hinnan kunnissa
21459: penniä ja matalin 13,5 penniä. Niissä kunnissa, tilanne on päinvastainen. Paineet veroäyrin hinto-
21460: jotka kuuluvat 1. kantokykyluokkaan, oli keski- jen erojen kasvuun ovat erittäin suuret.
21461: määräinen veroäyrin hinta vuonna 1986 17,41 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21462: penniä ja 10. kantokykyluokkaan kuuluvissa kun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21463: nissa 14,88 penniä. Samalla 1. kantokykyluokan
21464: kunnissa velat ovat noin kolme kertaa suuremmat että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21465: kuin talletukset, kun taas 10. kantokykyluokan piteisiin, että kuntien veroäyrin hintojen
21466: kunnissa talletukset ovat noin kolme ja puoli ker- nousu rajoitetaan mahdollisimman vähäi-
21467: taa suuremmat kuin velat. Kuntien veroäyrien seksi ja että erityisesti hezkoimmassa ase-
21468: hintaerot ovat liian suuret. Lisäksi niissä kunnissa, massa olevia kuntia luettaisiin valtion-
21469: joissa äyrin hinta on korkea, on rahoitusasema sa- avustusosuusjärjestelmän muutokszlla.
21470:
21471: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
21472:
21473: Kimmo Sarapää Seppo Kääriäinen Pauli Saapunki
21474: Jukka Vihriälä Eino Siuruainen Kalle Röntynen
21475: Seppo Pelttari Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen
21476: Asko Apukka Anneli Jäätteenmäki
21477: 1987 vp. 539
21478:
21479: Toivomusaloite n:o 478
21480:
21481:
21482:
21483:
21484: Seppänen ym.: Liikuntarajoitteisten tarpeiden huomioon ottamises-
21485: ta rakennetun ympäristön rakentamisessa ja suunnittelussa
21486:
21487:
21488: Eduskunnalle
21489:
21490: Liikuntavammaisten, muiden vammaisten ja ikään määräykset tulisi ulottaa työpaikkarakenta-
21491: kaikkien liikuntarajoitteisten itsenäisen selviyty- miseen. Perustelematonta on, että yksityisessä
21492: misen mahdollisuuksia olisi parannettava. Tässä omistuksessa olevien tilojen suhteen määräysten
21493: suhteessa ovat hyvin tärkeitä rakentamista koske- velvoittavuus on vähäisempi. Eivät liikkumisen
21494: vat määräykset ja ohjeet. haitat riipu siitä, onko esimerkiksi postitoimisto
21495: Rakennuslainsäädännössä (rakennusasetuksen tahi Kansaneläkelaitoksen toimisto julkishallin-
21496: 85 a §) onkin yleisön käyttöön tarkoitettujen tilo- non omistamassa vai yksityiseltä vuokratussa huo-
21497: jen liikunta- ja toimintaesteettömästä suunnitte- neistossa.
21498: lusta ja rakentamisesta säännös, johon perustuvia Kansainvälisen vammaisten vuoden 1981 Suo-
21499: määräyksiä ja ohjeita on julkaistu rakentamismää- men komiteanmietinnössä (1982:35) tehdyt esi-
21500: räyskokoelmassa. Rakennuslupaviranomaisilla ei ty_kset eivät ole toistaiseksi johtaneet toimenpitei-
21501: ole näiden määräysten ja ohjeiden soveltamisesta sun.
21502: vielä vakiintunutta käytäntöä. Viime aikoinakin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21503: on todettu, että on myönnetty rakennuslupia ra- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21504: kennuskohteille, joiden suunnittelussa on sivuu-
21505: tettu liikuntavammaisten, muiden vammaisten ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
21506: muiden liikuntarajoitteisten kannalta tärkeinä pi- piteisiin rakennuslainsäädännön tarkista-
21507: dettyjä näkökohtia. miseksi ja lainsäädäntöön perustuvien
21508: Kokemuksen mukaan ohjeiston tulkinnanvarai- määräysten ja ohjeiden uudistamiseksi,
21509: suutta olisi vähennettävä ja sitovuutta vahvistetta- jotta liikuntavammaisten, muiden vam-
21510: va. Epätietoisuutta on ilmennyt jopa käsitteestä maisten ja kaikkien liikuntarajoitteisten
21511: ''yleisön käyttöön tarkoitettu tila''. Huomattava- kannalta tärkeät liikunta- ja toimintaes-
21512: na epäkohtana pidetään, etteivät edellä mainitut teettämän suunnittelun ja rakentamisen
21513: säännökset koske asuntorakentamista, vaikka koh- näkökohdat otettaistin nykyistä paremmin
21514: tuuden mukaan ainakin asuintalojen portaat, por- huomioon rakennetun ympäristön suun-
21515: rashuoneet, hissit yms. yhteiset tilat olisi suunni- nittelussa ja rakentamisessa mukaan lu-
21516: teltava liikunta- ja toimintaesteettömiksi. Niin kien asunto- ja työpaikkarakentaminen.
21517:
21518: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21519:
21520: Esko Seppänen Arvo Kemppainen Pauli Uitto
21521: 540 1987 vp.
21522:
21523: Toivomusaloite n:o 479
21524:
21525:
21526:
21527:
21528: Skinnari ym.: Padasjoen kantokykyluokan muuttamisesta
21529:
21530:
21531:
21532: Eduskunnalle
21533:
21534: Padasjoen kunnan huolena on sivistystoimen ja Veroäyrimäärä asukasta kohti oli kaikkien Hä-
21535: sosiaali- ja terveydenhuollon investointisuma. meen läänin kuntia koskevan selvityksen mukaan
21536: Kunta on poikkeuksellisella aktiivisuudella panos- vuonna 1985 27 430, jolla kunta lukeutui äyri-
21537: tanut elinkeinokehitykseen ja asuntotuotantoon. määrältään 15 alimman kunnan joukkoon. Kun-
21538: Työpaikkakehitys ei viime vuosina kuitenkaan ole nan 2.-4. pääluokkien menojen voimakas kasvu
21539: ollut rohkaiseva. Terveysaseman laajentaminen ylittää kunnan kantokyvyn.
21540: vaatii yli 11 mmk. Vastaavan suuruinen investoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21541: ti, kirkonkylän koulun saneeraus, on myös kes- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21542: ken. Rakennuksen oli määrä valmistua jo elokuus-
21543: sa, mutta urakoitsija teki konkurssin. Tilanne ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n Pa-
21544: heuttaa lisäpaineita kunnan maksuvalmiutta koh- dasjoen kunnan kantokykyluokan laske-
21545: taan. Kunta joutui myös mukaan mantereen ja miseksija kunnan szjoittamiseksi 1.1.1988
21546: Virmailan saaren välisen Kellosalmen sillan rahoi- lähtien 3. kantokykyluokkaan.
21547: tukseen.
21548:
21549: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21550:
21551: Jouko Skinnari Ulla Puolanne
21552: 1987 vp. 541
21553:
21554: Toivomusaloite n:o 480
21555:
21556:
21557:
21558:
21559: Uosukainen ym.: Imatran kantokykyluokan tarkistamisesta
21560:
21561:
21562:
21563: Eduskunnalle
21564:
21565: Imatran kaupunki kuuluu tätä nykyä kuuden- voimakas kasvu ja kasvava paine veroäyrin hin-
21566: teen kantokykyluokkaan. Kaupunki on useita ker- taan.
21567: toja anonut kantokykyluokkansa alentamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21568: kauan jatkuneen korkean työttömyysasteen sekä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21569: teollisten työpaikkojen jatkuvan vähenemisen ja
21570: verotulojen pienenemisen perusteella. Kun kau- että hallitus ottaisi riittävässä määrin
21571: punki edellä mainituista seikoista huolimatta on huomioon perusteluissa esitetyt ja aika-
21572: pyrkinyt pitämään yllä kohtuullista palveluta- naan esille tulevat muut seikat määrättäes-
21573: soa ja luonut edellytyksiä elinkeinotoiminnan el- sä Imatran kaupungin kantokykyluokkaa
21574: vyttämiseksi, on seurauksena ollut velkamäärän ja jaettaessa yleisiä rahoitusavustuksia.
21575:
21576: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21577:
21578: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Sinikka Mönkäre
21579: 542 1987 vp.
21580:
21581: Toivomusaloite n:o 481
21582:
21583:
21584:
21585:
21586: Wahlström: Aluehälytyskeskusten toiminnan turvaamisesta
21587:
21588:
21589:
21590: Eduskunnalle
21591:
21592: Kuluvan vuosikymmenen aikana on saatu luo- vystysten varaan. Lisäksi sähkö-, puhelin-, vesi-,
21593: duksi kattava aluehälytyskeskusjärjestelmä Vaasan ym. päivystyksiä varten pitäisi kuntien perustaa
21594: lääniin. Tuskin järjestelmä on ehtinyt valmiiksi, omat päivystyksensä. Aluehälytyskeskusten yhdis-
21595: kun sisäasiainministeriö on ryhtynyt puuhaamaan tämisestä saattaisi seurata myös ihmishenkien me-
21596: aluehälytyskeskusten yhdistämistä rahapulaan ve- netyksiä, kun sairasauto harhailee jossain lähiky-
21597: doten. Todellinen syy näyttää kuitenkin olevan lissä eikä toisella puolella lääniä sijaitseva päivys-
21598: hälytyspalvelujen yksityistämispyrkimys. Seitse- täjä ehdi eikä osaa neuvoa sairasautoa perille. Toi-
21599: mästä hälytyskeskuksesta jäisi aluksi kolme jäljel- saalta pienet aluehälytyskeskukset voisivat toimia
21600: le, myöhemmin kaikki ilmeisesti yhdistettäisiin linkkinä vanhuksille luoravissa turvajärjestelmissä.
21601: Vaasaan. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21602: Hälytyskeskusten yhdistäminen merkitsisi mm. hyväksyttäväksi toivomuksen,
21603: tehtyjen investointien hukkaanmenoa ja työttö-
21604: myyttä, mutta varsinkin syrjäseutujen hätäavun että hallitus ryhtyisi toimiin, jozlla es-
21605: suurta huononnusta. Kun esim. sairaankuljetuk- tettäisiin aluehälytysjärjestelmän romutta-
21606: set ovat nyt monin paikoin lääniä alueensa hyvin minen ja hälytyspalvelujen yksityistämi-
21607: tuntevan hälytyskeskuksenhoitajan valvonnassa, nen ja näin turvattaisiin ko. palvelut eri-
21608: jouduttaisiin uudestaan yksityisten sairasautopäi- tyisesti maaseudun syrjåaluezlla.
21609:
21610: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
21611:
21612: Jarmo Wahlström
21613: 1987 vp. 543
21614:
21615: Toivomusaloite n:o 482
21616:
21617:
21618:
21619:
21620: Wahlström: Pohjanlahden saastumisen estäruisestä
21621:
21622:
21623:
21624:
21625: Eduskunnalle
21626:
21627: Pohjanlahden rannikkoa ovat saastuttaneet mo- metsätaloudesta, turkistarhauksesta, ojituksesta
21628: nin paikoin teollisuuslaitosten jätevedet. Porin, yms. aiheutuva hajakuormitus heikentää sekin
21629: mutta myös Kokkolan ja Pietarsaaren edustan me- selvästi veden laatua.
21630: rivedet ovat huonossa tilassa. Ongelmia on myös Teollisuus olisi saatava tuntuvasti vähentämään
21631: Kaskisissa ja Vaasassa, joissa saariston vesien rehe- saastepäästäjään Pohjanlahteen ja siihen johtaviin
21632: vöityminen yhä lisääntyy. Kalojen poikastuotan- jokiin. Kalastuselinkeinon säilyminen on alueella
21633: non kannalta tärkeät jokisuut (esim. Kyrönjoki) turvattava ja saariston virkistyskäyttö järjestettävä
21634: ovat nekin likaantuneet. siten, ettei aiheuteta vahinkoa koko luonnolle.
21635: Koko kalastuselinkeino on vaarassa hävitä, mi- Pohjanlahden pelastaminen vaatisi luonnollisesti
21636: hin saastumisen lisäksi ovat vaikuttamassa kesä- yhteistyötä Ruotsin valtion kanssa.
21637: asutuksen ja moottoriveneilyn räjähdysmäinen li- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21638: sääntyminen. Myös saariston linnusto on köyhty- hyväksyttäväksi toivomuksen,
21639: mässä pesiruisrauhan häiriintymisen vuoksi.
21640: Pohjanlahden toisella puolen, Ruotsin ranni- että hallitus ryhtyisi toimiin sellaisen
21641: kolla, on kehitys ollut samanlaista. Ruotsin puo- ohjelman valmzstelemiseksija rahoittami-
21642: lella on jopa enemmän puunjalostusta, erityisesti seksi, jolla voitaisiin yhtezstyössä myös
21643: sellutehtaita, joiden vuosikymmenien jätepäästöt Ruotsin valtion kanssa pysäyttää Pohjan-
21644: ovat rasittamassa yhä Pohjanlahden vesiä ja uh- lahden enempi saastuminen ja turvata
21645: kaavat ekologisella katastrofilla. Pohjanlahden luonnonsuojelu ja moni-
21646: Vesirakentamisella on ollut kielteinen vaikutus naiskäyttö.
21647: jokien tilaan ja sitä kautta Pohjanlahteen. Maa- ja
21648:
21649: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
21650:
21651: Jarmo Wahlström
21652: 544 1987 vp.
21653:
21654: Toivomusaloite n:o 483
21655:
21656:
21657:
21658:
21659: Valli ym.: Kuntien kantokykyluokituksen pysyttämisestä ennallaan
21660: määrävuodet
21661:
21662:
21663: Eduskunnalle
21664:
21665: Eduskunta hyväksyi v. 1985 uuden kuntien niistä ovat vaikean työttömyyden rasittamia, joten
21666: kantokykyluokitusta koskevan lain (649/1985). ne eivät pysty toteuttamaan lakisääteisiä hankkei-
21667: Sen 4 §:ssä säädetään kunnan kantokykyluokkaa ta muuten kuin nostamalla veroäyriä, mikä taas
21668: sääteleväksi tärkeimmäksi tekijäksi veroäyrikerty- vaikeuttaa pysyvien työpaikkojen saamista. Siksi
21669: mä asukasta kohti. Kuitenkin samalla on otettava kunnan työttömyysasteen tulisi vaikuttaa kanto-
21670: huomioon muitakin kunnan varallisuusasemaan ky~yluokan määräämiseen nykyistä voimakkaam-
21671: ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Käytännössä mm.
21672: on veroäyrikertymä ollut kantokykyluokkaa mää- Lain muuttamista harkittaessa olisi ensi tilassa
21673: rättäessä ratkaisevassa asemassa. pyrittävä siihen, että kantokykyluokitusmuutoksia
21674: Kunnat eivät kaikin osin ole olleet tyytyväisiä ei pantaisi toimeen v. 1988, vaan että tilanne jää-
21675: tähän sinänsä kunnan varallisuutta oikealla tavalla dytettäisiin vuoden 1987 tasolle.
21676: ilmaisevaan tekijään. Esim. Nurmijärven kunta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21677: sai KHO:ssa valituksensa läpi. Lakia sovellettaessa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21678: on myös selvästi käynyt ilmi, että varsinkin alim- sen,
21679: massa kantokykyluokassa on ollut useita kuntia,
21680: joiden varallisuusasema on ratkaisevasti heikompi että hallitus jäädyttäisi kuntien kanto-
21681: kuin muiden samassa luokassa olevien. Vastaavas- kykyluokat vuosiksi 1988-89 vuoden
21682: ti myös kuntien nousu luokissa ylöspäin on ai- 1987 tasolle.
21683: heuttanut niille taloudellisia ongelmia. Monet
21684:
21685: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
21686:
21687: Sakari Valli Riitta Jouppila Kauko Heikkinen
21688: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Eeva Turunen
21689: 1987 vp. 545
21690:
21691: Toivomusaloite n:o 484
21692:
21693:
21694:
21695:
21696: Vihriälä: Vesihuoltotöiden nopeuttamisesta Vaasan ja Kokkolan vesi-
21697: ja ympäristöpiireissä
21698:
21699:
21700: Eduskunnalle
21701:
21702: Vesihuolto- ja vesiensuojelutöihin on myönnet- ja on vähän. Toisaalta pohjavesiesiintymät sijaitse-
21703: ty vuosittain varoja noin 35 miljoonaa markkaa vat usein etäällä kulutusalueista, ja veden siirto-
21704: koko maassa. Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin matkat ovat pitkiä. Tällöin myös vesilaitosten vä-
21705: alueille on vuosittain saatu tarkoitukseen rahaa listen yhdysvesijohtojen tarve korostuu.
21706: 4-5 miljoonaa markkaa. Kokkolan vesi- ja ympä- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
21707: ristöpiirin Vaasan läänin puoleisella alueella on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21708: vastaavasti myönnetty vuosittain vajaat 2 miljoo-
21709: naa markkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ni't-
21710: Valtakunnallisesti katsoen valtion vesihuolto- tävien määrärahojen saamiseksi Vaasan ja
21711: töihin varatut määrärahat ovat riittämättömät. Kokkolan vesi- ja ympänstöpiireille vesi-
21712: Vaasan läänin alueella tarve on vielä keskimääräis- huoltotöiden nopeuttamtseksi ja lop-
21713: tä suurempi, koska käyttökelpoisia pohjavesivaro- puunsaattamzseksi.
21714:
21715: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21716:
21717: Jukka Vihriälä
21718:
21719:
21720:
21721:
21722: 69 2705361
21723: 546 1987 vp.
21724:
21725: Toivomusaloite n:o 485
21726:
21727:
21728:
21729:
21730: Viljanen: Padasjoen kantokykyluokan muuttamisesta
21731:
21732:
21733:
21734:
21735: Eduskunnalle
21736:
21737: Padasjoen kunnan huolena on sivistystoimen ja Veroäyrimäärä asukasta kohti oli kaikkien Hä-
21738: sosiaali- ja terveydenhuollon investointisuma. meen läänin kuntia koskevan selvityksen mukaan
21739: Kunta on poikkeuksellisella aktiivisuudella panos- v. 1985 27 430, jolla kunta lukeutui äyrimääräl-
21740: tanut elinkeinojen kehittämiseen ja asuntotuotan- tään 15 alimman kunnan joukkoon.
21741: toon. Työpaikkakehitys ei kuitenkaan ole ollut Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
21742: rohkaiseva. Terveysaseman laajentaminen vaatii hyväksyttäväksi toivomuksen,
21743: yli 11 mmk. Vastaavan suuruinen investointi, kir-
21744: konkylän koulun saneeraus, on myös kesken. Ra- että hallitus ryhtyisi toimiin Padasjoen
21745: kennuksen oli määrä valmistua jo elokuussa, mut- kunnan kantokykyluokan alentamiseksi ja
21746: ta urakoitsija teki konkurssin. Tilanne aiheuttaa kunnan szjoittamiseksi 1.1.1988 lå"htien
21747: lisäpaineita kunnan maksuvalmiutta kohtaan. 3. kantokykyluokkaan.
21748: Kunta joutui myös mukaan mantereen ja Vicmai-
21749: lan saaren välisen Kellosalmen sillan rahoituk-
21750: seen.
21751:
21752: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21753:
21754: Matti Viljanen
21755: 1987 vp. 547
21756:
21757: Toivomusaloite n:o 486
21758:
21759:
21760:
21761:
21762: Vistbacka ym.: Määrärahasta poliisin ajoneuvokaluston lisäämiseen
21763:
21764:
21765:
21766: Eduskunnalle
21767:
21768: Poliisihenkilöstöitä on varsinkin viime vuosina suhteen, jolloin on syntynyt aivan liikaa "tyhjä-
21769: vaadittu tehokasta työajan käytön suunnittelua ja käyntiä'', rikostutkiota on pitkittynyt ja liikenne-
21770: sen mukaisesti myös työajan tehokasta käyttöä. valvonta on vähentynyt.
21771: Tätä ei ole käytännössä voitu toteuttaa, koska Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
21772: työnantajana valtio ei ole antanut varsinkaan suu- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21773: rimpien poliisipiirien rikostutkijoiden eikä pien-
21774: ten ja keskisuurien nimismiespiirien poliisimies- ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
21775: ten käyttöön riittävää määrää ajoneuvokalustoa, tävän suuren määrärahan varaamiseksi val-
21776: varsinkaan autokalustoa. Tämä on aiheuttanut se- tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi-
21777: kä kansalaisissa että poliisihenkilöstössä tyytymät- tykseen poltisin ajoneuvokaluston lisäämi-
21778: tömyyttä, koska poliisin toimintavalmius on hei- seen, jolla voitaisiin turvata polzisihenki-
21779: kentynyt entisestään. Poliisihenkilöstö ei ole voi- löstön tehokas ja suunnitelmallinen työ-
21780: nut toteuttaa tehokkaasti suunnitelmiaan työajan ajan käyttö.
21781:
21782: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
21783:
21784: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
21785: 548 1987 vp.
21786:
21787: Toivomusaloite n:o 487
21788:
21789:
21790:
21791:
21792: Vistbacka: Määrärahasta Patanan- ja Räyringinjärvien kunnostami-
21793: seen Vetelissä
21794:
21795:
21796: Eduskunnalle
21797:
21798: Vetelin kunnassa sijaitsevat Patanan- ja Räy- Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotan kun-
21799: ringinjärvet ovat matalia, ne liettyvät helposti ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21800: niihin on jo muodostunut huomattava määrä sekä muksen,
21801: korte- että lummekasvustoa. Järvien tila heikkenee
21802: koko ajan, joten järvet ovat ruoppauksen tarpees- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
21803: sa. Järvien tukkiintuminen, muun muassa kasvus- tävän määrärahan osoittamiseksi valtion
21804: tolla, on haittana kyläläisten ja Iomalaisten vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk-
21805: virkistys- ja lomatoimintaan. Lisäksi vaaramuu seen, jotta voitaisiin käynnistää suunnitte-
21806: virkistyskalastus. Myös maisemallisesti vaativat lu Vetelin kunnassa szjaitsevien Patanan-
21807: järvet kunnostusta. ja Räyringinjärvien kunnostamiseksi.
21808:
21809: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
21810:
21811: Raimo Vistbacka
21812: 1987 vp. 549
21813:
21814: Toivomusaloite n:o 488
21815:
21816:
21817:
21818:
21819: Vähäkangas ym.: Rikkidioksidin vaikutuksia koskevan tutkimuksen
21820: suorittamisesta Raahessa
21821:
21822:
21823: Eduskunnalle
21824:
21825: Metsäntutkimuslaitoksen ja Raahen aluesairaa- rikyky aiheuttavat kasvillisuudelle heikomman
21826: lan kuntainliiton toimesta on käynnistetty tutki- sietokyvyn kuin muualla maassamme. Tämän
21827: mus rikkidioksidin vaikutuksesta Raahen alueen vuoksi pitäisi tutkimusta vauhdittaa niin, että voi-
21828: metsiin. Kyseistä tutkimusta on pidettävä erittäin taisiin ryhtyä toimenpiteisiin, joilla autettaisiin
21829: tärkeänä osin jo havaittavissa olevien rikkipäästö- luontoa ja ihmisiä selviämään paremmin noista
21830: jen aiheuttamien ja yhä lisääntyvien ongelmien haittatekijöistä.
21831: vuoksi. Raahessa sijaitseva Rautaruukki Oy on lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21832: tos, jonka rikkipäästöt ovat ylivoimaisesti maan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21833: suurimmat. Kun otetaan huomioon pohjoisessa
21834: maantieteellisessä asemassa seudun karu maaperä, että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
21835: sääolosuhteiden suuri vaikutus ja kostea meri- pikaisiin toimenpiteisiin rikkidioksidin
21836: ilmasto, niin päästöjen rajoitusten pitäisi selvim- vaz'kutuksia Raahen seudun metszi'n ja
21837: min kohdistua juuri suuriin ilman kuormittajiin. väestön terveyteen koskevan tutkimuksen
21838: Juuri ilmasto-olosuhteet ja maaperän pieni pusku- suorittamiseksi.
21839:
21840: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21841:
21842: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
21843: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
21844: Arvo Kemppainen
21845: 550 1987 vp.
21846:
21847: Toivomusaloite n:o 489
21848:
21849:
21850:
21851:
21852: Vähäkangas ym.: Kala- ja rapukannan elvyttämisestä Pyhäjoessa
21853:
21854:
21855:
21856: Eduskunnalle
21857:
21858: Pyhäjoen kunnostaminen kala- ja rapujoeksi on tutkim.c.+oiminta ovat myös vapaa-ajan käytölle
21859: aloitettu. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. merkitL ·L
21860: Pohjois-Pohjanmaalla on kiinnostus jokien kala- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
21861: ja rapukantojen hoitoon lisääntynyt, ja kokemus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21862: ten perusteella varsinkin rapujen siirtoistutukset
21863: ovat osoittautuneet hyviksi. Yhteiskunnan tulisi ettii hallitus ryhtyisi nykyistii tehok-
21864: entistä paremmin kantaa vastuuta jokien kala- ja kaampiin toimiin Pyhiijoen kunnon ko-
21865: rapukantojen elvyttämisestä. Tähän työhön tarvit- hentamiseksi ja kala- ja rapukannan elvyt-
21866: taisiin huomattavasti enemmän taloudellista tu- tiimiseksi.
21867: kea valtion taholta. Vesistöjen kunnostaminen ja
21868:
21869: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21870:
21871: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
21872: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
21873: Arvo Kemppainen
21874: 1987 vp. 551
21875:
21876: Toivomusaloite n:o 490
21877:
21878:
21879:
21880:
21881: Väistö ym.: Pohjois-Karjalan läänin kehittämisrahan korottamisesta
21882:
21883:
21884:
21885: Eduskunnalle
21886:
21887: Läänin kehittämisrahaa on voinut käyttää sekä Pohjois-Karjalassa tuntuvasti ja että pienyritystoi-
21888: pienyritystoiminnan tukemiseen että elinkeino- minnan tuki säilytettäisiin edelleenkin osana lää-
21889: toiminnan edistämisprojekteihin. Vuoden 1987 nin kehittämisrahaa. Näin rahoitusjärjestelmä
21890: lääninrahasta Pohjois-Karjalan osuus on 10 mil- palvelee parhaiten ja joustavimmin maakunnan
21891: joonaa markkaa. vaikean työllisyyden helpottamiseksi kipeästi tar-
21892: Lääninraha on koettu tärkeäksi ja käyttökelpoi- vittavia yritys- ja elinkeinojen kehittämishankkei-
21893: seksi rahoitusmuodoksi. Erilaisia kehittämishank- ta.
21894: keita on vireillä runsaasti. Samoin pienyritystoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21895: minnan tukemiseen on lääninrahaa haettu monin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21896: verroin enemmän kuin rahaa on ollut käytössä.
21897: Esimerkiksi vuonna 1986 Pohjois-Karjalassa jätet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lää-
21898: tiin 343 hakemusta, joilla haettiin pienyritystoi- nin kehittämisrahan lisäämiseksi Pohjois-
21899: minnan tukea yhteensä 36,6 miljoonaa markkaa. Karjalassa niin, että rahoitusmahdollisuu-
21900: Saatujen kokemusten perusteella pidämme tär- det vastaisivat tarvetta.
21901: keänä, että läänin kehittämisrahaa lisättäisiin
21902:
21903: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21904:
21905: Matti Väistö Eeva Turunen Pekka Puska
21906: Riitta Myller Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
21907: 552 1987 vp.
21908:
21909: Toivomusaloite n:o 491
21910:
21911:
21912:
21913:
21914: Väänänen: Erityisohjelman laatimisesta pääkaupunkiseudun ulko-
21915: puolisten Uudenmaan kuntien terveys-, sosiaali- ja koulutuspal-
21916: velujen turvaamiseksi
21917:
21918: Eduskunnalle
21919:
21920: Uudellamaalla on pääkaupunkiseudun ulko- Tilanteen korjaaminen vaatii erityistoimia, joil-
21921: puolella mm. Keski-Uudellamaalla kuntia, joiden la voidaan turvata väestönkasvukuntien tarvitsema
21922: väestönkasvu ylittää pääkaupunkiseudun väestön- valtionrahoitus. Uudenmaan lääninhallituksen
21923: kasvun. EsimerkiksiJärvenpäässä väestö on kasva- käyttöön tulisi varata määräraha läänien kehittä-
21924: nut kolmen viime vuoden aikana 4 prosenttia. mismäärärahoista sellaista projektia varten, jolla
21925: Vuoden 1974 aikana Keravan väestö kasvoi lähes selvitetään Uudenmaan voimakkaimpien väestön-
21926: 12 prosenttia, mikä on kaikkein suurin väestön- kasvukuntien palvelutaso terveydenhuollon, so-
21927: kasvu Keski-Uudellamaalla 1970-luvulla. siaalitoimen, peruskoulun sekä keskiasteen koulu-
21928: Kasvun seurauksena on ollut krooninen vajaus tuksen alueilla verrattuna tarpeisiin sekä laadittai-
21929: mm. päivähoidon, terveydenhuollon ja peruskou- siin ohjelma valtion erityistoimenpiteistä, joilla
21930: lun valtionrahoituksessa. voitaisiin nykyistä paremmin turvata oikeuden-
21931: Kasvavien kuntien investointi- ja henkilöstötar- mukainen valtionosuus kunnille palvelujen kehit-
21932: peet veisivät useassa tapauksesa valtaosan Uuden- tämiseen.
21933: maan vähäisistä kiintiöistä, mikä ei ole mahdollis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
21934: ta. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21935: On ilmeistä, että Keski-Uudenmaan väestön-
21936: kasvukuntien asukkaat ovat valtion rahoituksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eri-
21937: niukkuuden johdosta joutuneet monien palvelu- tyisohjelman laatimiseksi pääkaupunki-
21938: jen suhteen maan keskiarvoa huomattavasti huo- seudun ulkopuolisten Uudenmaan kun-
21939: nompaan asemaan. tien terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelu-
21940: Se ei ole oikeudenmukaista. jen turvaamiseksi.
21941:
21942: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21943:
21944: Marjatta Väänänen
21945: 1987 vp. 553
21946:
21947: Toivomusaloite n:o 492
21948:
21949:
21950:
21951:
21952: R. Aho ym.: Uskonnonopetuksen korvaamisesta uskontotiedon ope-
21953: tuksella
21954:
21955:
21956: Eduskunnalle
21957:
21958: Huolimatta siitä, että maassamme on jo yli 50 ovat saaneet kilpailijoikseen maailmankatsomuk-
21959: vuoden ajan ollut voimassa uskonnonvapauslaki, sia, jotka eivät ole uskonnollisia. Myös niiden esit-
21960: annetaan kouluissamme erillisten oppituntien ja tely kuuluisi kouluopetuksen tehtäviin. Edelleen
21961: päivänavausten yhteydessä tunnustuksellista us- on nurinkurista, että etiikan opetus niille, jotka
21962: konnonopetusta. Käytännössä vapautuksen saa- saavat tunnustuksellista uskonnonopetusta, ta-
21963: minen lukumäärärajoitusten johdosta on ollut pahtuu uskonnonopetuksen yhteydessä. Uskonto-
21964: mahdollista vain suurissa kouluissa. Vapautuksen tiedon yli menevä tunnustuksellinen opetus tulisi
21965: saamista on vielä estänyt oppilaiden ja heidän jättää niiden yhteisöjen huoleksi, jotka katsovat
21966: vanhempiensa aiheellisesti tuntema syrjinnän pel- olevansa vastuussa tunnustuksellisuuden säilymi-
21967: ko. Lisäksi uskonnonopetuksen sijasta annettavan sestä. Koulun tehtävänä on ainoastaan jakaa tie-
21968: siveysopin opetussuunnitelmien ja varsinkin oppi- toa.
21969: kirjojen tuotanto on kokonaan laiminlyöty. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
21970: Uskonnot muodostavat merkittävän osan yh- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21971: teiskunnallisesta todellisuudesta suuressa osassa
21972: maailmaa. Tästä syystä niitä ei voida opetuksessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
21973: laiminlyödä. Opetuksen tulisi kuitenkin muun koulujen tunnustuksellisen uskonnonope-
21974: opetuksen tapaan jakaa tietoa maailmassa esiinty- tuksen korvaamiseksi uskontotiedon ope-
21975: vistä uskonnoista pyrkimättä juurruttamaan niistä tuksella sekä uskonnonopetuksen ja etii-
21976: mitään oppilaisiin. Tässä yhteydessä on myös otet- kan opetuksen erottamiseksi toisistaan.
21977: tava huomioon, että uskonnot enenevässä määrin
21978:
21979: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
21980:
21981: Raila Aho Arvo Kemppainen Pauli Uitto
21982: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Esko Seppänen
21983: Asko Apukka Lauha Männistö Claes Andersson
21984: Anna-Liisa Jokinen Pertti Lahtinen
21985:
21986:
21987:
21988:
21989: 70 2705361
21990: 554 1987 vp.
21991:
21992: Toivomusaloite n:o 493
21993:
21994:
21995:
21996:
21997: R. Aho ym.: Valtion opetus- Ja oppimismateriaalikustantamon
21998: perustamisesta
21999:
22000:
22001: Eduskunnalle
22002:
22003: Opetusmenetelmissä nopeasti tapahtuva peda- laisjärjestöt ovat joutuneet järjestämään kampan-
22004: goginen uudistus on saanut aikaan sen, että joita kirjojen sisällön saattamiseksi asianmukaisik-
22005: opetus- ja oppimismateriaalin tarve kouluissa on si. Opetus- ja oppimismateriaalien tarpeen lisäys
22006: suuresti kasvanut. Peruskoulu-uudistuksen ja kes- johtaa myös siihen, että niistä muodostuu entistä
22007: kiasteen koulunuudistuksen yhteydessä suoritettu huomattavasti suurempi kustannuserä yhä suu-
22008: opetussuunnitelman uudistus, joka muodostunee remmalta osalta yhteiskunnan ylläpitämälle kou-
22009: jatkuvaksi uudistustoiminnaksi, saa myös aikaan lulaitokselle. Tästä syystä opetus- ja oppimismate-
22010: sen, että lähes kaikki tähän asti käytössä ollut ope- riaalien tuotanto olisi saatettava kansanvaltaisen
22011: tusmateriaali joudutaan kouluissamme uudista- kontrollin alaiseksi valtion haltuun, jolloin voitai-
22012: maan. Tästä kaikesta seuraa tarve uudistaa opetus- siin turvata nimenomaisesti pedagogisiin näkö-
22013: ja oppimismateriaalien tuotannon organisaatio. kohtiin ensisijaisesti perustuva materiaalien kehit-
22014: Tällä hetkellä opetusmateriaalin tuotanto ta- tely ja jolloin erityisryhmien tarpeet voitaisiin pa-
22015: pahtuu yksityisten suurkustantajien toimesta. Tä- remmin huomioida ja huolehtia siitä, että oppi-
22016: mä on johtanut moniin epäkohtiin. Tuotannon kirjojen sisältö on asianmukainen.
22017: perusruessa kilpailulle ovat monet pedagogisesti Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme
22018: keskeiset näkökohdat jääneet vaille huomiota. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22019: Kustannustoiminta on keskittynyt suurlevikkisim- vomuksen,
22020: pien oppimis- ja opetusmateriaalien tuottami-
22021: seen, jolloin mm. erilaiset vähemmistöryhmät ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
22022: erityisopetusta saavat ryhmät ovat jääneet vaille valtion opetus- ja oppimismateriaalikus-
22023: materiaaleja. Oppikirjojen sisällöstä huolimatta tantamon perustamiseksi ja oppimis- ja
22024: kouluhallituksen suorittamassa tarkastuksessa on opetusmateriaalien tuotannon keskittämi-
22025: voitu havaita niin vakavia puutteita, että koulu- seksi tämän kustantamon suoritettavaksi.
22026:
22027: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
22028:
22029: Raila Aho Arvo Kemppainen Pauli Uitto
22030: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Pekka Leppänen
22031: Pertti Lahtinen Esko Seppänen Asko Apukka
22032: Lauha Männistö Claes Andersson Heli Astala
22033: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja
22034: 1987 vp. 555
22035:
22036: Toivomusaloite n:o 494
22037:
22038:
22039:
22040:
22041: Ala-Harja ym.: Seinäjoen sosiaalialan oppilaitoksen laajentamisesta
22042: korkeakouluasteen käsittäväksi
22043:
22044:
22045: Eduskunnalle
22046:
22047: Vaasan lääni potee vaikeaa pulaa eriasteisen män jälkeen jatkavat korkeakouluun. Pitäisi var-
22048: koulutuksen saaneista sosiaalialan työntekijöistä. mistaa myös jatko-opiskelumahdollisuus korkea-
22049: Syyskuussa 1986 tehdyn tilaston mukaan kunnissa koulussa jo alalla toimiville sosiaalialan työnteki-
22050: ja sairaaloissa oli 116,5 virkaa, joista oli täytetty jöille. Toteutuakseen yhtenäiskorkeakouluun tar-
22051: pätevällä sosiaalityöntekijällä 73,5 virkaa, epäpä- vitaan 2-3 apulaisprofessorin ja pari lehtorin vir-
22052: tevällä 35 virkaa ja 8 virkaa oli täyttämättä. Avoi- kaa lähinnä sosiaalipolitiikan, kasvatustieteen ja
22053: miin virkoihin ei siis löydy päteviä hakijoita. Ensi psykologian opetusta varten.
22054: vuonna tulee voimaan vammaislaki, joka lisää Tämä korkeakoulu voisi aloittaa toimintansa
22055: edelleen sosiaalialan työntekijöiden palveluiden kokeilunluonteisena Tampereen yliopiston val-
22056: tarvetta. Ei riitä, että tyydytetään määrällinen va- vonnassa nykyisen Seinäjoen sosiaalialan oppilai-
22057: jaus, vaan on myös turvattava sosiaalialan henki- toksen tiloissa. Näin helpotettaisiin vaikeaa so-
22058: löiden koulutuksen laatu ja syventämiskoulutuk- siaalialan työntekijöiden vajausta ja parannettai-
22059: sen mahdollisuus. siin asiakkaiden palvelua.
22060: Seinäjoella toimii sosiaalialan oppilaitos, jossa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
22061: on sosiaalialan koulu ja opistotaso, yhteensä 200 vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22062: oppilasta. Nyt olisikin aiheellista kehittää Seinä-
22063: joen sosiaalialan oppilaitosta yhtenäiskorkeakou- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22064: luksi. Korkeakouluun otetaan 30-40 oppilasta piteisiin Seinäjoen sosiaalialan oppzlaitok-
22065: vuodessa. Etusija tulisi antaa niille oppilaille, jot- sen laajentamiseksi myös korkeakouluas-
22066: ka suorittavat sosiaalialan koulun ja opiston ja tä- teen käsittäväksi.
22067:
22068: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
22069:
22070: Kirsti Ala-Harja Matti Korkia-Aho Oiva Savela
22071: Pentti Mäki-Hakola Jarmo Wahlström Juho Sillanpää
22072: Jorma Fred Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
22073: Raimo Vistbacka Aapo Saari
22074: 556 1987 vp.
22075:
22076: Toivomusaloite n:o 495
22077:
22078:
22079:
22080:
22081: Alaranta ym.: Kristinuskoa käsittelevän opetusmateriaalin tuottami-
22082: sesta koulujen uskonnonopetusta varten
22083:
22084:
22085: Eduskunnalle
22086:
22087: Erilaisten audiovisuaalisten havaintovälineiden Uskonnonopetuksessa on paljon sellaista aines-
22088: käyttö on yleistynyt eri kouluasteiden opetukses- ta, esimerkiksi Vanhan ja Uuden testamentin kir-
22089: sa. Niiden avulla opetusta pyritään eläväittämään joitusten opettaminen, joka välttämättä vaatisi
22090: ja säilyttämään siten nuorten kiinnostus opetetta- elävöittämistä ja havainnollistamista nuorten kiin-
22091: vaa ainetta kohtaan. nostuksen säilyttämiseksi.
22092: Nykyisin on saatavissa paljon hyvää ja ajanmu- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
22093: kaista materiaalia esimerkiksi biologian, historian tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22094: ja äidinkielen opetukseen. Sen sijaan uskonnon-
22095: opetus kärsii edelleen opetusmateriaalin puutetta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ny-
22096: Vieraista uskonnoista on tuotettu opetusohjelmia, kyaikaisen ja korkeatasoisen opetusmate-
22097: mutta kristinuskoa käsittelevää materiaalia on hy- riaalin tuottamiseksi koulujen uskonnon-
22098: vin vähän saatavissa. Tämä vaikuttaa opetuksen opetuksessa kristinuskoa käsittelevän ai-
22099: kiinnostavuuteen. Havaintomateriaalin puute ei neksen opetusta varten.
22100: edesauta uskonnonopetuksen säilymistä yleisesti
22101: arvostettuna oppiaineena kouluissamme.
22102:
22103: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22104:
22105: Juhani Alaranta Tellervo Renko Oiva Savela
22106: 1987 vp. 557
22107:
22108: Toivomusaloite n:o 496
22109:
22110:
22111:
22112:
22113: Alaranta: Sairaanhoito-opetuksen jatkamisesta Oulaisissa
22114:
22115:
22116:
22117: Eduskunnalle
22118:
22119: Oulaisissa on annettu sairaanhoito-opetusta nyskoulutusta. Oulun läänin eteläosan sairaaloi-
22120: 1.8.1983 alkaen väliaikaisesti Oulun sairaanhoito- den, terveyskeskusten ja vanhainkotien työvoiman
22121: oppilaitoksen alaisuudessa. Koulutus on onnistu- saannin turvaamiseksi on perusteltua jatkaa kou-
22122: nut hyvin, koska Oulainen on edullinen opetuk- lutuksen antamista kyseisellä alueella.
22123: sen sijaintipaikkana sekä keskeisen asemansa joh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22124: dosta että muun keskiasteen koulutuksen sijainti- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22125: paikkakuntana. Opetuksen käytännön harjoittelu
22126: on toteutettu Oulaskankaan erikoislääkärijobtoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22127: sen aluesairaalan yhteydessä. Opetushenkilökun- Oulaisissa annettavan sairaanhoito-ope-
22128: taa on ollut paikkakunnalta saatavissa. tuksen jatkamiseksi ja sen muuttamiseksi
22129: Yleisesti tiedetään, että sairaanhoitoalalla tarvi- pysyväksi opetusyksiköksi sekä sairaanhoi-
22130: taan peruskoulutusta sekä jatkuvasti myös täyden- to-oppzlaitoksen rakentamiseksi Oulaisiin.
22131:
22132: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22133:
22134: Juhani Alaranta
22135: 558 1987 vp.
22136:
22137: Toivomusaloite n:o 497
22138:
22139:
22140:
22141:
22142: Alaranta ym.: Kurssiosaston perustamisesta Oulaisten kauppaoppi-
22143: laitokseen
22144:
22145:
22146: Eduskunnalle
22147:
22148: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvostoi- Kurssien kysyntä on kasvanut. Oulaisten kaup-
22149: ta lupaa saada perustaa Oulaisten kauppaoppilai- paoppilaitos on yhdessä Haapaveden ammatti-
22150: tokseen kurssiosasto. Kauppaoppilaitos on järjes- koulun ja Piippolan kotiteollisuuskoulun kanssa
22151: tänyt ammatillisia jatko- ja täydennyskursseja laatinut suunnitelman yrittäjäkoulutuksen järjes-
22152: vuodesta 1969 alkaen. Kurssit ovat ns. ammatti- tämisestä. Kukin koulu antaisi yrittäjille oman
22153: kursseja, oppisopimuskursseja ja työllisyyskursse- alansa koulutusta. Liiketaloudellisen koulutuksen
22154: ja. Niitä on järjestetty Oulaisissa, Ylivieskassa, osuus kuuluisi Oulaisten kauppaoppilaitokselle.
22155: Haapavedellä, Kalajoella, Vihannissa ja Pyhäjoel- Oma kurssiosasto olisi ratkaisu tähän alueen yrit-
22156: la. täjyyden kohottamiseen tähtäävään toimintaan
22157: Oppilaitoksen kurssitoimintaa on hoitanut vuo- sekä muuhun kurssitoimintaan.
22158: desta 1976 lähtien sivutoiminen kurssitoimenjoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22159: taja, joka samalla on oppilaitoksen päätoiminen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22160: tuntiopettaja. Kurssien suunnittelu ja toteuttami-
22161: nen usean kunnan alueella vaatii enemmän kuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22162: yhden kunnan tai kaupungin alueella toteutettava kurssiosaston perustamiseksi Oulaisten
22163: kurssi toiminta. kauppaoppilaitokseen.
22164:
22165: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22166:
22167: Juhani Alaranta Tellervo Renko Eino Siuruainen
22168: 1987 vp. 559
22169:
22170: Toivomusaloite n:o 498
22171:
22172:
22173:
22174:
22175: Alaranta: Pyhäjoen Annalan museon kehittämisestä kotiseutuope-
22176: tuskeskukseksi
22177:
22178:
22179: Eduskunnalle
22180:
22181: Oulun läänin eteläosan parhaita kotiseutumu- tusmateriaalin valmistamiseen kuvaamalla aidossa
22182: seoita on Annalan museoalue Pyhäjoella. Yhteen- ympäristössä vanhan ajan työtapoja ja elämänolo-
22183: sä kymmeniä eri rakennuksia käsittävä ulkomu- suhteita. Annalan museosta saataisiin pienillä jär-
22184: seoalue koostuu kahdesta maatilan päärakennuk- jestelyillä Oulun läänin koko eteläosan tarpeisiin
22185: sesta ja niihin liittyvistä muista rakennuksista. kotiseutuopetuskeskus.
22186: Laaja esineistö on kerätty sekä maataloudessa että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22187: kalastuksessa käytetyistä vanhoista esineistä. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22188: Kouluopetuksessa on alettu entistä enemmän
22189: korostaa oppilaan kotiseudun sekä lähialueen his- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin Py-
22190: torian tuntemusta. Annalan hyvin varustettua häjoen Annalan museon kehittämiseksi
22191: museoaluetta voitaisiin käyttää esimerkiksi ope- kotiseutuopetuskeskukseksi.
22192:
22193: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22194:
22195: Juhani Alaranta
22196: 560 1987 vp.
22197:
22198: Toivomusaloite n:o 499
22199:
22200:
22201:
22202:
22203: Alaranta: Haapaveden kirjaston toimitilojen korjaamisesta
22204:
22205:
22206:
22207: Eduskunnalle
22208:
22209: Haapaveden kunnan kirjaston tilat ovat ahtaat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22210: ja nykyajan vaatimuksiin nähden puutteelliset. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22211: Oulun lääninhallitus on hyväksynyt kirjaston pe-
22212: ruskorjauksen toteuttamisohjelman ensimmäisen että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toimen-
22213: vaiheen. Rahoitus ei ole toistaiseksi järjestynyt ja piteisiin Haapaveden kunnan kirjaston ti-
22214: hanke on edelleen toteuttamatta. lojen korjaamiseksi ja laajentamiseksi.
22215: Kirjaston lainaustoiminta on Haapavedellä li-
22216: sääntynyt, ja se on tätä nykyä Oulun läänin kor-
22217: keimpia.
22218:
22219: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22220:
22221: Juhani Alaranta
22222: 1987 vp. 561
22223:
22224: Toivomusaloite n:o 500
22225:
22226:
22227:
22228:
22229: Alaranta: Kirjastoauton hankkimisesta Oulaisiin
22230:
22231:
22232:
22233:
22234: Eduskunnalle
22235:
22236: Oulaisten kaupungilla on vuonna 1972 hankit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22237: tu kirjastoauto. Pitkäaikaisen ja runsaan käytön vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22238: johdosta auto on jo erittäin huonokuntoinen,
22239: mistä aiheutuu kirjastoautopalvelujen epävar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
22240: muutta. Haja-asutusalueiden kirjastopalvelujen piteistin uuden kirjastoauton hankkimi-
22241: turvaamiseksi Oulaisten kaupunki tarvitsee kii- seksi Ou/aisiin.
22242: reesti uuden ja nykyajan vaatimuksia vastaavan
22243: kirjastoauton.
22244:
22245: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22246:
22247: Juhani Alaranta
22248:
22249:
22250:
22251:
22252: 71 2705361
22253: 562 1987 vp.
22254:
22255: Toivomusaloite n:o 501
22256:
22257:
22258:
22259:
22260: Alaranta: Kanteletalon rakentamisesta Haapavedelle
22261:
22262:
22263:
22264: Eduskunnalle
22265:
22266: Haapaveden kunnassa on puute kulttuuritilois- ta. Tämä kulttuurin monitoimitalo voisi osaltaan
22267: ta. Kunnan kulttuurilautakunnan selvityksen mu- ylläpitää Haapaveden perinnekulttuuria, muun
22268: kaan Haapavedellä tarvittaisiin museotilat, kuva- muassa kanteleperinnettä.
22269: taiteen näyttelytilaa, kotiseutuarkiston tilat, noin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22270: 300 henkilön auditorio sekä kulttuurihallinnon ti- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22271: loja.
22272: Haapavesi on julistettu valtakunnalliseksi kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22273: telepitäjäksi, ja vuonna 1989 Haapavedellä järjes- Kanteletalon rakentamiseksi Haapave-
22274: tetään valtakunnallinen kantelekilpailu. Haapa- delle.
22275: vedelle on suunniteltu Kanteletalon rakentamis-
22276:
22277: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22278:
22279: Juhani Alaranta
22280: 1987 vp. 563
22281:
22282: Toivomusaloite n:o 502
22283:
22284:
22285:
22286:
22287: Alho ym.: Opintotuen kokonaisuudistuksesta
22288:
22289:
22290:
22291:
22292: Eduskunnalle
22293:
22294: Eduskunta hyväksyi vuoden 1987 tulo- ja me- osa. Näin on ehdotettu eri eduskuntaryhmien ta-
22295: noarvion yhteydessä opintotuen kehittämisohjel- holta esitetyssä lakialoitteessa. Opintotukijärjes-
22296: man. Kehittämisohjelman perustana on todettu telmän kokonaisuudistuksen rahoittaisivat valtio,
22297: olevan, että opintotukea pitää kehittää perustoi- yksityinen sektori ja opiskelijat. Yrityksiltä ja yh-
22298: meentuloa turvaavaksi etuudeksi. Sen mukaisesti teisöiltä perittäisiin liikevaihtoon ja poistojen
22299: opintorahan tulee nousta puoleen opintotuen määrään sidottua koulutusrahastomaksua.
22300: määrästä vuoteen 1990 mennessä. Lisäksi keskias- Koulutusrahasto myöntäisi opiskelijoille lainat.
22301: teen tuen jälkeenjääneisyyttä esitettiin korjatta- Lainojen takaisinmaksu sidottaisiin opiskelijan ve-
22302: vaksi. Huomautettakoon, että asumisen tukijär- rotettaviin tuloihin. Takaisinmaksujärjestelmän
22303: jestelmä on pidettävä erillään opintotukijärjestel- voisi sitoa ennakonpidätyksen yhteyteen.
22304: mästä. Esitetty järjestely edistäisi koulutuksellista tasa-
22305: Käyttökelpoinen tapa toteuttaa opintotukijär- arvoa ja yhdenmukaistaisi opiskeluajan rahoitus-
22306: jestelmän kokonaisremontti olisi muodostaa val- järjestelyjä. Samalla se myös toimisi todellisena
22307: tion opintotukikeskuksesta valtion koulutuspank- investointina tulevaisuuteen.
22308: ki tai -rahasto, joka myöntää lainoja perustutkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22309: tojen, jatkotutkintojen ja muiden opintovapaa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22310: laissa (273/79) tarkoitettujen omaehtoisten opin-
22311: tojen suorittamista varten. Samalla tulisi yhden- että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmiste-
22312: mukaistaa opintovapaalain tarkoittaman koulu- lemaan opintotuen kokonaisuudistusta,
22313: tuksen ja työllisyyskoulutuksen rahoitusperusteet jolloin opintotuki vastaa muuta perustoi-
22314: siten, että koulutettava itse päättää, kumman meentuloaja että samassa yhteydessä val-
22315: koulutusmuodon hän valitsee. mistellaan esitys koulutusrahastosta ja
22316: Opintotuen määrä tulisi sitoa 12,5% suurem- siihen liittyvästä takaisinmaksujärjestel-
22317: maksi kuin kansaneläkkeen perusosa ja täysi lisä- mästä.
22318:
22319: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22320:
22321: Arja Alho llkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki
22322: Matti Vähänäkki Jouko Skinnari Antri Kalliomäki
22323: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pentti Lahti-Nuuttila Markku Pohjola
22324: 564 1987 vp.
22325:
22326: Toivomusaloite n:o 503
22327:
22328:
22329:
22330:
22331: Alho ym.: Korvauksen suorittamisesta opiskelijoille osallistumisesta
22332: kokoustyöskentelyyn
22333:
22334:
22335: Eduskunnalle
22336:
22337: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat luajasta tinkimistä, ilman minkäänlaista korvaus-
22338: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet ta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaavalla ta-
22339: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- valla kuin työskentelystä korkeakoulujen opinto-
22340: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ tukilautakuntien jäsenenä.
22341: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
22342: käsiteltäviin asioihin ja varsinkin korkeimmissa toivomuksen,
22343: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk-
22344: sissa työskenteleminen vaatii usein raskasta viikot- että hallitus ryhtyisi pikimmiten toi-
22345: taista työtaakkaa. menpiteiszin, joilla turvattaisiin korkea-
22346: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi koulujen hallintoelimiin osallistuvzfle
22347: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hankki- opiskelzjozfle korvaus kokoustyöskente-
22348: viha opiskelijoilta tämä työskentely vaatii opiske- lystä.
22349:
22350: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22351:
22352: Arja Alho Lauri Metsämäki Pentti Lahti-Nuuttila
22353: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Jouko Skinnari
22354: 1987 vp. 565
22355:
22356: Toivomusaloite n:o 504
22357:
22358:
22359:
22360:
22361: Alho ym.: Terveydenhuoltoalan kirjallisuuden lisähankinnoista
22362: sairaanhoito-oppilaitosten ja kunnallisiin kirjastoihin
22363:
22364:
22365: Eduskunnalle
22366:
22367: Suomessa on tällä hetkellä n. 15 000 terveyden- ma tieto on tärkeä osa koulutuksen kokonaisuu-
22368: huoltoalan opiskelijaa. Opetus ja opiskelu ovat desta.
22369: monipuolisia, ja opiskeluaikana tarvitaan paljon Tätä ongelmaa voidaan helpottaa hankkimalla
22370: alaan liittyvää kirjallisuutta. kirjastoihin lisää terveydenhuoltoalan kirjallisuut-
22371: Uusia oppilaitoksia on perustettu runsaasti, ja ta. Oppilaitosten kirjastoissa niistä on hyötyä
22372: myös vanhojen oppilaitosten opiskelijamäärät etenkin tentteihin valmistautuville ja opinnäyte-
22373: ovat nousseet uusien jaostojen perustamisen ja töitä tekeville opiskelijoille. Kunnallisissa kirjas-
22374: rinnakkaiskurssien järjestämisen vuoksi. Kun toissa niistä hyötyvät opiskelijoiden lisäksi muut-
22375: opiskelijamäärät nousevat, oppikirjojen tarve kas- kin kansalaiset. Suomalaiset ovat kiinnostuneita
22376: vaa. Terveydenhuoltoalan kirjallisuutta on jul- omasta terveydestään ja eri sairauksien hoidosta.
22377: kaistu ja tullaan julkaisemaan paljon. Kirjat ovat Terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa käytettävät
22378: suurelta osalta korkeatasoisia. Opiskelijoilla ei kurssikirjat tarjoavat hyödyllistä asiatietoa kenelle
22379: kuitenkaan ole mahdollisuutta hankkia itselleen tahansa.
22380: moniakaan kirjoja. Opintotuki on pieni, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22381: opiskelijat joutuvat käyttämään lomien aikaiset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22382: ansionsa perustoimeentulonsa turvaamiseen. Ra-
22383: haa ei usein jää edes välttämättömien peruskirjo- että hallitus ottaisi määrärahan valtion
22384: jen hankintaan. tulo- ja menoarvioon, jotta valtion sai-
22385: Laajojen perus- ja yleisteosten lisäksi opiskeli- raanhoito-oppilaitosten sekä kunnallisiin
22386: jat tarvitsevat myös terveydenhuollon erikoisalo- kirjastoihin voidaan hankkia lisää tervey-
22387: jen kirjallisuutta. Kaikkia tarvittavia asioita ei eh- denhuoltoalan kirjallisuutta, jolloin kysei-
22388: ditä käydä läpi lyhyiden luentosarjojen aikana, nen määräraha tukisi paitsi opiskelzjoiden
22389: vaan asioita jää kirjoista opiskeltavaksi. Harvalla taloudellista tilannetta ja oppimista myös
22390: opiskelijalla on mahdollisuutta tai edes halua os- terveydenhuoltoalan ammattikirjallisuu-
22391: taa kaikkia tenttikirjoja, varsinkin kun tarve on den julkaisu- ja kehittämistoimintaa Suo-
22392: monesti ainutkertainen. Kuitenkin niiden tarjoa- messa.
22393:
22394: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22395:
22396: Arja Alho Lauri Metsämäki Sinikka Hurskainen-Leppänen
22397: Jussi Ranta Pentti Lahti-Nuuttila Markku Pohjola
22398: 566 1987 vp.
22399:
22400: Toivomusaloite n:o 505
22401:
22402:
22403:
22404:
22405: Alho ym.: Taidekoulujen toiminnan tukemisesta
22406:
22407:
22408:
22409: Eduskunnalle
22410:
22411: Taidekoulu Maa- Maharishi Art Academy on Taidekoulu Maa toimii tällä hetkellä lähinnä
22412: perustettu syksyllä 1986. Taidekoulu Maa on yksi- lukukausimaksujen varassa. Kun taidekoululla on
22413: tyisen kannatusyhdistyksen ylläpitämä taidemaa- selvä tehtävänsä, olisi tarpeellista, että koulu voisi
22414: larin ammattiin valmistava vapaan taiteen oppi- vastaisuudessa saada yhteiskunnan tukea siten, et-
22415: laitos. Koulun opinto-ohjelma on kolmivuotinen. tä sillä olisi merkitystä taidekoulun kiinteiden me-
22416: Opetusta annetaan sekä päivä- että iltalinjoilla, nojen kattamisessa. Tämä toisi taidekoulun toi-
22417: mutta myös yksittäisinä kursseina. minnalle varmuuden jatkuvuudesta ja parantaisi
22418: Taidekoulu Maa lievittää omalta osaltaan kuva- myös opiskelijoiden asemaa.
22419: taiteitten opiskelupaikkojen puutetta. Se on syn- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22420: tynyt vastaamaan tuhansien kuvataiteita opiskele- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22421: maan pyrkivien nuorten tarpeita, jotka eivät kui-
22422: tenkaan opiskelupaikkaa saa. Koulussa opiskelee että hallitus valmistellessaan valtion
22423: tällä hetkellä 27 oppilasta päivälinjalla ja 40 opis- vuoden 1988 tulo- ja menoarviota ehdot-
22424: kelijaa iltalinjalla ja kursseilla. Koulun toimintaa taisi taidekoulujen avustamiseen tarkoitet-
22425: johtaa taidemaalari Auli Korhonen. Opettajina tua määrärahaa lisättäväksi ja että en"tyi-
22426: toimivat vierailevien luennoitsijoiden lisäksi tai- sesti huolehdittaisiin taidekoulu Maan toi-
22427: demaalarit Markku Pääkkönen, Hannu Gebhardt mintaedellytysten turvaamisesta.
22428: ja Martti Kukkonen.
22429:
22430: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22431:
22432: Arja Alho Dkka-Christian Björklund
22433: Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen
22434: Sinikka Hurskainen-Leppänen
22435: 1987 vp. 567
22436:
22437: Toivomusaloite n:o 506
22438:
22439:
22440:
22441:
22442: Andersson: Määrärahasta Kivi-talo Säätiölle ns. kirjailijatalon perus-
22443: korjaukseen
22444:
22445:
22446: Eduskunnalle
22447:
22448: Kirjailijatalohankkeen oltua kirjailijoiden ja nuksia varten. Säätiön edustajien käydessä
22449: kirjailijajärjestöjen aloitteesta vireillä lähes neljän- 17.9.1986 ministeri Björkstrandin luona ilmeni,
22450: nesvuosisadan opetusministeriö lähetti vihdoin että ministeriö voinee osoittaa suunnittelutyön
22451: 30.3.1983 Helsingin kaupungille kirjeen, jossa jatkamiseen 150 000 markkaa vuodeksi 1987.
22452: esitettiin, että Helsingin kaupunki tekisi Aleksis Juuri mainitruihin summiin nojautuen Kivi-
22453: Kiven syntymän !50-vuotisjuhlallisuuksiin liit- talo Säätiö näkee, että täydelliset korjaussuunni-
22454: tyen periaatepäätöksen jonkin pääkaupungin telmat valmistuvat keväällä 1987 ja rakennuslupa
22455: alueella sijaitsevan rakennuksen (esim. Linnun- saadaan kesällä 1987. Urakkakilpailu voidaan toi-
22456: laulun) luovuttamisesta Kivi-talon nimeä kanta- meenpanna elo-syyskuussa 1987, jolloin siis tar-
22457: vana rakennuksena kirjailijoiden ja kirjailijajärjes- koin tiedetään, mitä hanke tulee maksamaan.
22458: töjen käyttöön. Summaarineo tieto on jo olemassa, sillä säätiö jär-
22459: Helsingin kaupunginhallitus päätti 1.10.1984 jesti luonnos 1 -suunnitelmiin ja katselmukseen
22460: varata kirjailijajärjestöille perustettavan säätiön perustuvan urakkakilpailun kesällä 1985. Sen pe-
22461: lukuun Eläintarhan huvila-alueen n:o 10 ja sillä rusteella kustannukset nousisivat 12,5 miljoonaan
22462: sijaitsevat kaksi asuinrakennusta peruskorjattavak- markkaan. Kun urakkakilpailussa syyskesällä 1987
22463: si ns. kirjailijatalona käytettäväksi. olisi käytettävissä täydelliset korjaussuunnitelmat,
22464: Valtakunnalliset kirjailijajärjestöt Suomen Kir- kustannukset riskin vähentyessä laskisivat ehkä
22465: jailijaliitto ry., Finlands Svenska Författareföre- noin viidenneksellä.
22466: ning rf. ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto sekä Eduskunnalle jaettu ehdotus valtion tulo- ja
22467: Helsingin Kirjailijat - Helsingfors Författare ry. menoarvioksi vuodelle 1987 ei sisällä kirjailija-
22468: perustivat 17.1.1985 säätiön, jonka tarkoituksena talorakennusten varsinaisten korjaustöiden aloit-
22469: on ylläpitää kirjailijataloa. Säätiö rekisteröitiin tamista varten määrärahaa. Useat seikat kuiten-
22470: 7. 5.1985 nimellä Kivi-talo Säätiö - Stiftelsen kin viittaavat siihen, että olisi tarkoituksenmu-
22471: Villa Kivi. kaista aloittaa varsinaiset korjaustyöt keväällä
22472: Sen jälkeen kun opetusministeriön, Helsingin 1988.
22473: kaupungin ja Kivi-talo Säätiön kesken oli sovittu, Ensinnäkin rakennukset ovat olleet asumatto-
22474: että säätiö toimii peruskorjausten osalta rakennut- mina ja kylmillään 1.11.1985 alkaen eli kaksi
22475: tajana, se ryhtyi korjaussuunnitelman laatimista ja vuotta. Kolmas vuosi nähtävästi lisäisi melkoisesti
22476: ~~nkkeen rahoittamista koskeviin toimenpitei- kustannuksia rakennusten rappeuruessa lisää.
22477: sun. Edelleen on syytä painottaa, että nyt puheena ole-
22478: Opetusministeriö ilmoitti kirjeellään 2 7.11. va valtakunnallinen hanke on maamme ainoa kir-
22479: 1985 pyrkivänsä käytettävissä olevien määräraho- jallisuuden osalle tuleva.
22480: jen puitteissa peruskorjauskustannusten rahoitta- Jo mainittujen näkökohtien lisäksi on aihet-
22481: miseen enintään puolella arvioiduista peruskor- ta todeta, että kirjailijoiden kansallinen tehtävä
22482: jauskustannuksista kalustoineen. Ministeriö mai- korostuu jatkuvasti aikana, jolloin alati paisu-
22483: nitsi em. kirjeessään muun ohessa myös, että vien joukkotiedotusvälineiden ylikansallinen oh-
22484: valtionavustus pyritään myöntämään kahden- jelmien laadullinen halpatuonti on muodostu-
22485: kolmen vuoden aikana alkaen vuodesta 1987. massa vakavaksi uhkaksi kansalliselle kultruuril-
22486: Helsingin kaupunginhallitus päätti 2.6.1986 lemme. Ei ole liioin väheksyttävä kirjailijoiden
22487: osoittaa kiinteistövirastolle 150 000 markkaa kir- merkitystä toisten taiteenalojen työnantajana -
22488: jailijatalon perusparannusten suunnittelukustan- näyttämötaiteen, oopperan ja säveltaiteen. Tässä
22489: 568 1987 vp. - TA n:o 506
22490:
22491: yhteydessä todettakoon, että kirjallisuuden edis- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
22492: tämiseen on vuoden 1986 tulo- ja menoarvion tai- tulo- ja menoarvioon riittävästi varoja
22493: demäärärahoista osoitettu 3,4%. Se ei ole pal- Kivi-talo Säätiölle peruskorjaustöiden
22494: JOn. aloittamiseksi Helsingissä Eläintarhan
22495: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- huvzla-alueella n:o 10 szjaitsevassa kahdes-
22496: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sa rakennuksessa keväällä 1988.
22497:
22498: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22499:
22500: Claes Andersson
22501: 1987 vp. 569
22502:
22503: Toivomusaloite n:o 507
22504:
22505:
22506:
22507:
22508: Anttila: Keskustan koulun saneeraamisesta Viialassa
22509:
22510:
22511:
22512:
22513: Eduskunnalle
22514:
22515: Viialan kunnan merkittävin investointihanke leet vuonna 1986, että kyseessä on alle 5 000 asuk-
22516: on keskustan koulun saneeraus ja lisärakennus, kaan kunta, jossa verokertymä on alle kolmannen
22517: jonka kokonaiskustannukset ovat 9,3 milj. mark- kantokykyluokan keskiarvon. Vuonna 1987 vaati-
22518: kaa. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus rakentaa muksena on alle 4 000 asukkaan kunta, jossa vero-
22519: liikuntasali, jonka kustannusarvio on 3 milj. kertymä on alle neljännen kantokykyluokan keski-
22520: markkaa, mistä valtion osuus on 1,26 milj. mark- arvon. Vuoden 1988 perusteet määritellään kulu-
22521: kaa. Keskustan koulun saneerauksen kustannusar- van vuoden aikana.
22522: vio on 6,3 milj. markkaa, mistä valtion osuus 2,5 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22523: milj. markkaa ja kunnan osuus 3,8 milj. markkaa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22524: Neljännen kantokykyluokan kuntana Viiala saisi
22525: valtionosuuden jälkirahoitteisena. Kuitenkin ope- että hallitus ryhtyisipikaisti"n toimenpi-
22526: tusministeriö määrää perusteet, joilla 3.-10. teiszin keskustan koulun saneerauksen ja
22527: kantokykyluokan kunnille voidaan myöntää ra- lisärakennuksen toteuttamiseksi Vzialan
22528: kennusaikaista valtionosuutta. Perusteet ovat ol- kunnassa.
22529:
22530: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22531:
22532: Sirkka-Liisa Anttila
22533:
22534:
22535:
22536:
22537: 72 270536L
22538: 570 1987 vp.
22539:
22540: Toivomusaloite n:o 508
22541:
22542:
22543:
22544:
22545: Anttila: Ypäjän maatalousoppilaitoksen oppilasasuntolan rakenta-
22546: misesta
22547:
22548:
22549: Eduskunnalle
22550:
22551: Ypäjän maatalousoppilaitoksen toiminnan on- kentamishankkeen kustannusarvio on 1, 5 milj.
22552: gelmaksi on muodostumassa koulun kannalta markkaa.
22553: välttämättömän oppilasasuntolan puute. Ypäjän Oppilaiden mahdollisuus asua paikkakunnalla
22554: maatalousoppilaitoksesta on esitetty 24-paikkai- 2-vuotisessa koulutuksessa on koulutuksen kan-
22555: sen oppilasasuntolan rakentamista v. 1987. Hank- nalta välttämätöntä. Ypäjällä ei ole vapaana
22556: keen toteuttaminen kuluvana vuonna kaatui hal- vuokra-asuntoja, joten asuntotilanne tulee muo-
22557: lituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioeh- dostumaan Ypäjällä ensi syksynä todella vai-
22558: dotukseksi vuodelle 1987. Momentin 29.76.21 keaksi.
22559: (Ammatillisen koulutuksen väliaikainen laajenta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
22560: minen) perusteluista poistettiin hallituksen esi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22561: tyksestä mahdollisuus käyttää momentin määrära-
22562: haa myöskin rakentamishankkeisiin. Ammattikas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22563: vatushallituksen tarkoituksena oli ollut nimen- menpiteisiin Ypäjän maatalousopptlaitok-
22564: omaan toteuttaa Ypäjän maatalousoppilaitoksen sen oppzlasasuntolan rakennushankkeen
22565: oppilasasuntolahanke kyseiseltä momentilta. Ra- toteuttamiseksi vuonna 1987.
22566:
22567: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22568:
22569: Sirkka-Liisa Anttila
22570: 1987 vp. 571
22571:
22572: Toivomusaloite n:o 509
22573:
22574:
22575:
22576:
22577: Anttila: Eräiden musiikkikoulujen saattamisesta lakisääteisen val-
22578: tionosuuden piiriin
22579:
22580:
22581: Eduskunnalle
22582:
22583: Maassamme musiikkiopetus lähti 1970-luvulla tulee kiireisesti omalta osaltaan löytää resursseja
22584: myönteisesti toteutumaan säädettyjen lakien tu- voimakkaasti virinneen arvokkaan kulttuurihar-
22585: kemana. Musiikkioppilaitokset ovat viime vuosina rastuksen laajentamiseksi. Ennen kaikkea kuntia
22586: runsaasti lisääntyneet, ja ne ovat sijoittuneet kohtaan nykyinen järjestelmä on erittäin epäoi-
22587: maan eri osiin mukaan luettuna myös kiitettävästi keudenmukainen. Osa niistä kunnista, jotka ovat
22588: haja-asutusalueet. Musiikinopetus on suosittua, ja ajoissa olleet liikkeellä, ovat saaneet oppilaitok-
22589: pyrkijöitä on huomattavasti enemmän kuin oppi- sensa valtionosuuden piiriin, kun vastaavasti mo-
22590: laitoksiin voidaan ottaa oppilaita. Kunnalliset net sellaiset kunnat, jotka ovat huomattavasti hei-
22591: musiikkioppilaitokset rikastuttavat alueellista kompia mm. voimavaroiltaan, joutuvat yksin yllä-
22592: kulttuuritoimintaa ja antavat nuorille hyviä har- pitämään tätä arvokasta harrastusta.
22593: rastusmahdollisuuksia sekä toimivat verkostona, Etelä-Hämeessä mm. Forssan, Janakkalan, Rii-
22594: josta nuoret lahjakkuudet opastetaan eteenpäin himäen ja Valkeakosken musiikkikoulut odottavat
22595: musiikin saralla. Toiminnan kehittämisessä on vuoroaan päästä valtionosuuden piiriin.
22596: ongelmana edelleen kuitenkin varojen puute, Eduskunta on hyväksynyt lain musiikkioppilai-
22597: koska vain osa kouluista on tällä hetkellä lakisää- tosten valtionosuudesta. Tämän lain täytäntöön-
22598: teisen valtionavun piirissä. Musiikkikoulujen ja pano vaatii eduskunnalta lisäresursseja, jotta lain
22599: -opistojen harkinnanvarainen valtionapu on vain tarkoitus saadaan toteutumaan.
22600: 7-30 % ja jopa alle sen. Samanaikaisesti meillä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22601: valtion budjetin kautta tuetaan mm. kansalais- ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22602: työväenopistojen toimintaa 70% :n valtionavulla.
22603: Lakisääteistä valtionapua nauttivia musiikkioppi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
22604: laitoksia meillä on ainoastaan 41 ja harkinnanva- tei.riin Forssan, Janakkalan, Riihimäen ja
22605: raista valtionapua nauttivia 52. Suurin osa oppi- Valkeakosken kunnallisten musiikkioppi-
22606: laitoksista on kokonaan valtionosuusjärjestelmän laitosten saamiseksi lakisääteisen valtion-
22607: ulkopuolella. Tämän eriarvoisuuden poistamisek- osuuden piini"n 1.9.1987 alkaen.
22608: si ja suuren opetustarpeen tyydyttämiseksi valtion
22609:
22610: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22611:
22612: Sirkka-Liisa Anttila
22613: 572 1987 vp.
22614:
22615: Toivomusaloite n:o 510
22616:
22617:
22618:
22619:
22620: Anttila: Lahden kaupunginkirjaston rakentamisesta
22621:
22622:
22623:
22624:
22625: Eduskunnalle
22626:
22627: Lahden kaupungin kirjastotalo on ollut suun- uudet tarpeet edellyttävät kirjastotoimintojen ke-
22628: nitteilla kauan. Lahden kaupungilla on valmius hittämistä siten, että kirjastopalvelut monipuolis-
22629: kirjaston rakennustöiden aloittamiseen vuoden tuvat ja lisääntyvät.
22630: 1987 lopussa. Rakennuksen suunniteltu hyöty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22631: pinta-ala on 6 577 neliömetriä ja kokonaiskustan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22632: nukset 54,9 milj. markkaa. Lahden kaupungin-
22633: kirjasto-maakuntakirjasto sijaitsee nykyisin vuok- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
22634: ratiloissa hajasijoitettuna eri puolille kaupunkia. teisiin Lahden kaupunginkirjasto-maa-
22635: Ongelmana on myöskin tilan ahtaus. Lisääntynyt kuntakirjaston rakennustöiden aloittamis-
22636: kysyntä ja tekniikan kehityksen mukanaan tuomat luvan myöntämiseksi vuonna 1987.
22637:
22638: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22639:
22640: Sirkka-Liisa Anttila
22641: 1987 vp. 573
22642:
22643: Toivomusaloite n:o 511
22644:
22645:
22646:
22647:
22648: Anttila: Eräiden kirjastojen jälkirahoituksen muuttamisesta voimassa
22649: olevan lain mukaiseksi
22650:
22651:
22652: Eduskunnalle
22653:
22654: Opetusministeriö myönsi vuonna 1985 raken- dalla melkoisen pahan väliinputoamisen. Rahalli-
22655: nusluvan viidelle kirjastolle jälkirahoitteisena. sesti 15 vuoden takaisinmaksuaika ilman korkoa
22656: Vuonna 1985 oli voimassa 11 kuukautta laki, jon- merkitsee kaikille melkoisia rahanmenetyksiä. Ti-
22657: ka mukaan kirjastoillekin myönnettäisiin jälkira- lanne olisi aivan toinen, jos tämä järjestelmä olisi
22658: hoitusta rakentamiseen siten, että takaisinmaksu- pysyvästi muuttunut sellaiseksi kuin se oli väliai-
22659: aika olisi 15 vuotta ja ilman korkoa. Vuoden 1986 kaisesti voimassa 11 kuukautta. Valtiolle järjestel-
22660: alusta tuli voimaan laki, jonka mukaan kirjastojen män muuttamisesta näiden viiden kunnan koh-
22661: rakentaminen jälkirahoitteisena merkitsee sitä, dalla ei aiheudu ylipääsemättömiä rahoituskus-
22662: että valtio maksaa valtionosuuden hankkeen val- tannuksia, mutta asianomaisille kunnille järjestel-
22663: mistumisesta 7 vuoden aikana ja maksamattomal- män merkitys on hyvin ratkaiseva.
22664: le valtionosuudelle maksetaan korkoa Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22665: Pankin peruskoron mukainen määrä. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22666: Hämeen läänissä Forssan kaupunki ja Riihi-
22667: mäen kaupunki saivat kirjaston rakentamisluvan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22668: jälkirahoitteisena vuonna 1985 viiden luvan saa- opetusministeriön vuonna 1985 myöntä-
22669: neen joukossa. Jälkirahoitusaika olisi opetusminis- män kirjastojen rakentamisen jälkirahoi-
22670: teriön päätöksen mukaan 15 vuotta ilman korkoa. tusjärjestelmän muuttamiseksi tällä het-
22671: Näin ollen tämä ainoastaan 11 kuukautta voimas- kellä voimassa olevan lain mukaiseksi.
22672: sa ollut laki synnytti näiden viiden kunnan koh-
22673:
22674: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22675:
22676: Sirkka-Liisa Anttila
22677: 574 1987 vp.
22678:
22679: Toivomusaloite n:o 512
22680:
22681:
22682:
22683:
22684: Astala ym.: Ammatillisesti eriytyvän aikuiskoulutuksen kokonais-
22685: lainsäädännön valmistelemisesta
22686:
22687:
22688: Eduskunnalle
22689:
22690: Aikuiskoulutuksen yleinen kehittämislinja pe- perusteella. Tässä suhteessa aikuisopiskelijat voi-
22691: rustuu valtioneuvoston päätökseen aikuiskoulu- daan jakaa kolmeen ryhmään: 1) omaehtoisesti
22692: tuksen suunnittelu- ja kehittämisperiaatteista koulutukseen osallistuvat, 2) työsuhteeseen liitty-
22693: 7 .6.1978. Koulutusjärjestelmää päätettiin tällöin vään koulutukseen osallistuvat ja 3) työllisyyskou-
22694: kehittää jatkuvan koulutuksen periaatteen mukai- lutukseen työvoimapoliittisin perustein osallistu-
22695: sesti kokonaisuutena siten, että eri koulutusasteet vat. Työttömän tai työttömyysuhan alaisen henki-
22696: ja -muodot kiinteästi niveltyvät toisiinsa ja että lön pitäisi saada työllisyyskoulutuksen edut myös
22697: järjestelmällinen ja joustava opiskelu on mahdol- muussa kuin työllisyyskoulutuksessa. Työsuhtee-
22698: lista kaikkina ikäkausina. Jatkuvan koulutuksen seen liittyvään ja työntekijälle pakolliseen koulu-
22699: toteuttamiselle luodaan yhtenäinen ja luja perusta tukseen työntekijäin pitäisi voida osallistua työeh-
22700: jo koulujärjestelmässä. tosopimuksen mukaisin palkkaeduin. Omaehtoi-
22701: Aikuiskoulutuksen suunnittelussa tulee painot- sesti aikuiskoulutukseen osallistuvan toimeentulo-
22702: taa koulutuksellisen tasa-arvon lisäämistä. Aikuis- turva tulisi järjestää aikuisopiskelijan tarpeita vas-
22703: koulutusjärjestelmää on uudistettava siten, että se taavalla opintotuella.
22704: tarjoaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden ja mah- Vuoden 1987 budjetissa aloitettiin opintotuki-
22705: dollisuuden oman persoonallisuuden jatkuvaan, järjestelmän laajentaminen aikuisopiskelijoita kos-
22706: monipuoliseen kehittämiseen sekä työ-, yhteis- kevaksi. Aikuisopintorahan käyttöönottoa koskeva
22707: kunta- ja kulttuurielämään osallistumisen kannal- kokeilu järjestetään vuosina 1987-90. Tavoitteena
22708: ta riittävien tietojen ja taitojen hankkimiseen, täy- oli lisätä työikäisen aikuisväestön opiskelua ja käy-
22709: dentämiseen ja uudistamiseen. tännöllisiä mahdollisuuksia jatkuvaan itsensä ke-
22710: Yhtenä tavoitteena aikuiskoulutuksen periaate- hittämiseen. Kokeiluun myönnettiin kuitenkin
22711: päätöksen mukaan on "luoda aikuisväestölle riit- vain 12 milj. markkaa, joten kokeilun tulokset jää-
22712: tävä, aikuiskoulutuspolitiikan päämäärät huo- nevät riittämättömiksi, ellei kokeilumäärärahoja
22713: mioon ottava, tehokkaan opiskelun mahdollistava tulevissa talousarvioissa lisätä. Aikuisopintorahako-
22714: opintososiaalinen tuki''. keilu on järjestettävä siten, että aikuisopiskelija tie-
22715: Aikuisväestön koulutus on tänään erittäin mer- tää ennalta olevansa oikeutettu aikuisopintorahaan
22716: kittävässä asemassa. Jatkuvan koulutuksen tarve täyttäessään asetetut ehdot. Ansionmenetyskor-
22717: on yhä useamman yksilön kohdalla ilmeinen. vauksen tulee olla määrältään riittävä, jotta irtau-
22718: Ammatillisen aikuiskoulutusuudistuksen toi- tuminen työelämästä tulee opiskelun aloittamisen
22719: meenpanon suurimmaksi esteeksi on osoittautu- vuoksi mahdolliseksi. Opintotukijärjestelmää tulee
22720: nut tarkoitetun koulutuksen tarjonnan ja aikuis- kehittää siten, että se takaa yleisen toimeentulotur-
22721: opiskelijain toimeentuloturvan rahoittaminen. van. Yleiset edellytykset, jotka hakijan on täytettä-
22722: Eduskunnalle tulee pikaisesti antaa selvitys am- vä, jotta hänet voitaisiin katsoa aikuisopiskelijaksi,
22723: matillisen aikuiskoulutuksen laajuudesta, kehittä- tulisi määrätä lailla. Kokeilussa on määritelty opis-
22724: mistavoitteista ja toimeentulotuevasta opiskelun kelijan ikärajaksi 30-55 vuotta. Alaikärajaa tulee
22725: aikana. alentaa ja yläikäraja nostaa 60 vuoteen. Muutenkin
22726: Aikuisopiskelijan toimeentuloturvan tulisi tulisi jo kokeilussa poistaa opiskelulle asetetut kei-
22727: määräytyä ensisijaisesti hänen elämäntilanteensa notekoiset esteet.
22728: 1987 vp. -TA n:o 512 575
22729:
22730: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- kuiskoulutuksen rahoituspäätöksen jäl-
22731: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- keen ammatillisesti ert"ytyvän aikuiskoulu-
22732: sen, tuksen kokonaislainsäädäntöä, johon kes-
22733: keisesti sisältyy koulutuksen aikaisen riit-
22734: että hallitus ryhtyisi nopeasti valmiste- tävän toimeentuloturvan takaaminen ai-
22735: lemaan valtioneuvoston ammatillisen ai- kuisopiskeliJoille.
22736:
22737: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22738:
22739: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
22740: Lauha Männistö Asko Apukka Pekka Leppänen
22741: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
22742: Arvo Kemppainen Pertti Lahtinen Raila Aho
22743: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Esko Helle
22744: 576 1987 vp.
22745:
22746: Toivomusaloite n:o 513
22747:
22748:
22749:
22750:
22751: Astala: Toimistoapulaisen toimien perustamisesta kansalais- ja työ-
22752: väenopistoihin
22753:
22754:
22755: Eduskunnalle
22756:
22757: Kansalais- ja työväenopistojen merkitys kansa- Usein varsin pitkällekin koulutetut rehtorit jou-
22758: laisten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien tar- tuvat osallistumaan toimistotehtävien hoitoon tai
22759: joajana on saavuttanut maassamme vankan jalan- pienissä opistoissa hoitamaan kaikki toimistoteh-
22760: sijan. Erityisen tärkeää opistojen toiminta on maa- tävät itse. On selvää, että opistojen toiminnan
22761: seudulla, jossa opisto on usein ainoa harrastus- ja suunnittelu kärsii tästä.
22762: kulttuuritilaisuuksien tarjoaja. Jokaiseen maamme kansalais- ja työväenopis-
22763: Maamme kansalais- ja työväenopistojen opiske- toon pitää voida palkata vähintään yksi toimisto-
22764: lijamäärä kasvaa jatkuvasti. 600 000 opiskelijan apulainen, jonka palkkauksesta aiheutuvat menot
22765: raja on ylitetty jo vuosia sitten. Myös hallinnon katsotaan valtionosuuden piiriin kuuluviksi.
22766: byrokratisoituminen lisää opistojen tehtäviä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22767: Erityisiä paineita opistojen opiskelijamäärien vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22768: kasvu ja hallinnon byrokratisoituminen aiheutta-
22769: vat opistojen toimistoissa. Kuitenkaan yhtään että hallitus ryhtyisi pikaistin toimiin,
22770: uutta valtionosuuteen oikeuttavaa toimistoapulai- jotta jokaiseen kansalais- ja työväenopis-
22771: sen tointa ei maamme kansalais- ja työväenopis- toon voidaan perustaa vähintään yksi val-
22772: toihin ole voitu perustaa moneen vuoteen. Ja sa- tionosuuteen oikeuttava toimistoapulai-
22773: ma suunta jatkuu myös vuonna 1987. sen toimi.
22774:
22775: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22776:
22777: Heli Astala
22778: 1987 vp. 577
22779:
22780: Toivomusaloite n:o 514
22781:
22782:
22783:
22784:
22785: Astala ym.: Määrärahoista kirjastojen perustamiskustannuksiin Tu-
22786: run ja Porin läänissä
22787:
22788:
22789: Eduskunnalle
22790:
22791: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään no- sä määrärahojen suhteellinen osuus on jatkuvasti
22792: peasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat monipuo- olennaisesti alittanut läänin väestöosuuden. Esi-
22793: listumaan ja kehittymään. merkiksi v. 1985 lääniin saatiin vain yksi raken-
22794: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen rin- nushanke pienehköjen lääninhallituksen päätettä-
22795: nalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan entistä vissä olevien hankkeitten lisäksi sekä kaksi kirjas-
22796: suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen tyydyttä- toautoa. Läänissä on tällä hetkellä odottamassa
22797: jänä. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta suu- 15-25 hanketta.
22798: rimmat epäkohdat ovat kirjastoautojen hankin- Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
22799: taan varattujen määrärahojen sekä kirjastoraken- läänissä muun maan tasolle vaatii määrärahojen
22800: tamiseen varattujen määrärahojen pienuus. Mää- suhteellisen osuuden nostamista useaksi vuodeksi
22801: rärahoihin nähden tarve on moninkertainen. läänin väestöosuutta korkeammalle tasolle.
22802: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kymme- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22803: nisen vuotta sitten, ja autotoiminnan jatkumisen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22804: edellytyksenä on auton uusiminen. Mikäli määrä-
22805: rahoja ei saada nostettua, joudutaan useassa kun- että hallitus ottaisi valtion tulo- ja me-
22806: nassa harkitsemaan autotoiminnan lopettamista noarvioesityksiin rti"ttävät määrärahat kir-
22807: kokonaan, mistä joutuisivat eniten kärsimään jastojen perustamiskustannuksiin Turun
22808: haja-asutusalueiden asukkaat, joilla muutenkin ja Pon·n läänin kirjastotoimen kehittämzs-
22809: on heikoimmat palvelut. Tilanne on koettu erit- tarpeita varten.
22810: täin huolestuttavaksi Turun ja Porin läänissä, mis-
22811:
22812: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22813:
22814: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
22815:
22816:
22817:
22818:
22819: 73 2705361
22820: 578 1987 vp.
22821:
22822: Toivomusaloite n:o 515
22823:
22824:
22825:
22826:
22827: Astala: Opintolainan takaisinmaksun siirtämisestä myöhemmäksi
22828: ja opiskeluajan korkojen maksamisesta valtion varoista
22829:
22830:
22831: Eduskunnalle
22832:
22833: Opintotukijärjestelmää luotaessa on tavoitteena seuraavana koronmaksupäivänä. Takaisinmaksun
22834: ollut mm. koulutuksellisen tasa-arvon toteuttami- alkamisajankohtaa tulisi siinää myöhemmäksi.
22835: nen. Opintotuen tavoitteiden toteutumista on Tällä hetkellä opintolainan erääntyneet korot
22836: haitannut tuen reealiarvon aleneminen. Tuen taso maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista
22837: on jäänyt n. 10 prosenttia alhaisemmaksi kuin työttömyyden, vanhempainloman ja asepalveluk-
22838: mitä tuki oli 70-luvun alkupuolella. Tuen enim- sen ajalta. Seuraavana askeleena tulisi valtion
22839: mäismäärissä ei myöskään ole otettu huomioon maksaa korot koko opiskeluajalta. Nykyisinhän
22840: opiskelun muuttumisen aiheuttamia tarpeita. saattaa tilanne eräiden opiskelijoiden kohdalla
22841: Opintotuen tasoa on pidetty yllä pääasiassa kärjistyä niin, että koko opintoraha menee korko-
22842: opintolainaosuutta korottamalla. Opintorahan jen maksuun.
22843: reaaliarvo on alentunut huomattavasti enemmän Myös kansainvälisen nuorisovuoden Suomen
22844: kuin koko opintotuen reaaliarvo. Tilastokeskuk- komitea on esittänyt, että valtio maksaisi opinto-
22845: sen tutkimuksen (KO 1983:7) mukaan hankittava lainan korot koko opiskeluajalta.
22846: koulutustaso riippuu jo vanhempien sosiaalisesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22847: asemasta ja koulutustasosta. Opintotuen taso ei vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22848: saisi kenelläkään olla esteenä opintielle hakeutu-
22849: miseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22850: Monelle opiskelijalle syntyy vakavia taloudelli- opintolainan takaisinmaksun alkamisajan-
22851: sia ongelmia myös opintotuen takaisinmaksusta. kohdan siirtämiseksi myöhemmäksi ja
22852: Takaisinmaksu alkaa ja valtion korkotuki lakkaa opintolainan korkojen maksamiseksi val-
22853: nykyisin puolitoista vuotta opintojen päättymistä tion varoista koko opiskeluajalta.
22854:
22855: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22856:
22857: Heli Astala
22858: 1987 vp. 579
22859:
22860: Toivomusaloite n:o 516
22861:
22862:
22863:
22864:
22865: Astala: Venäjän kielen professorin viran perustamisesta Turun yli-
22866: opistoon
22867:
22868:
22869: Eduskunnalle
22870:
22871: Neuvostoliiton kauppa on Turun ja Porin lää- näjän kielessä voi suorittaa ainoastaan ruotsin kie-
22872: nissä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Se on lellä Åbo Akademissa. Turun yliopistossa voi suo-
22873: kohdistunut läänin keskeisille toimialoille. NL:n rittaa vain alimman ja keskimmäisen arvosanan.
22874: kauppa onkin Varsinais-Suomen ja koko läänin Varsinais-Suomen kehittämisen ja tähän liit-
22875: kehityksen kannalta avainasemassa. tyen suunnitellun Idänkaupan tutkimus- ja kou-
22876: Kaupan suuri merkitys läänille on yleisesti tun- lutuskeskuksen toiminnan kannalta on tärkeää,
22877: nustettu. Tästä on esimerkkinä ammattiyhdistys- että venäjän kielen korkeimman arvosanan voi
22878: liikkeen, teollisuuden ja monien muiden tahojen suorittaa myös suomen kielellä Turun yliopis-
22879: yhteisesti ajama hanke Idänkaupan tutkimus- ja tossa.
22880: koulutuskeskuksen perustamiseksi Turkuun. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
22881: NL:n kaupan edellytysten luomisessa venäjän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22882: kielen osaamisella on suuri merkitys. Lisäksi kie-
22883: len hallinta on tärkeää maittemme välisen matkai- että hallitus ryhtyisi toimzin venäjän
22884: lun ja muun kanssakäymisen kehittämisessä. kielen professorin viran perustamiseksi
22885: Varsinais-Suomessa korkeimman arvosanan ve- Turun yliopistoon.
22886:
22887: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22888:
22889: Heli Astala
22890: 580 1987 vp.
22891:
22892: Toivomusaloite n:o 517
22893:
22894:
22895:
22896:
22897: Astala ym.: Määrärahasta rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
22898: suhteiden professorin viran perustamiseksi Turun yliopistoon
22899:
22900:
22901: Eduskunnalle
22902:
22903: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainutta- välisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua myös
22904: kaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten suh- valtakunnallisesti siinä mielessä, että missään yli-
22905: teiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen kehit- opistossa ei ole rauhantutkimukseen erityisesti
22906: tämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että Tampe- keskittynyttä virkaa. Kun siihen yhdistettäisiin
22907: reen yliopistoissa on kummassakin kansainvälisen kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti kansainvälis-
22908: politiikan professorin virat ja lisäksi Tampereella ten suhteiden rauhanomaisten muotojen tutki-
22909: kansainvälisen politiikan apulaisprofessorin virka. mus ja kansainväliseen kanssakäymiseen liittyvä
22910: Tässä suhteessa siis Turun yliopisto on kahdesta opetus, palvelisi tällainen virka myös Suomen ul-
22911: muusta suuresta yliopistosta jäljessä. kopolitiikkaa ja liittyisi läheisesti Suomen omak-
22912: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti että sumaan rooliin kansainvälisissä suhteissa.
22913: tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansainvälis- Turun yliopistossa on myös kymmenen vuoden
22914: ten kysymysten kuuluvan korkeampaan opetuk- perinne kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa,
22915: seen sellaisessakin koulutusyksikössä kuin Turun joka painottuu rauhan ja kansainvälisen yhteis-
22916: yliopisto on. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuk- työn tutkimukseen. Tämä on ala, jolla ei kor-
22917: sessa tulisi nykyaikana kansainvälisyyteen koulut- keakouluopetusta Suomessa anneta järjestelmälli-
22918: tamisella ja kansainvälisten suhteiden jonkinlai- sesti. Kansainvälisen kanssakäymisen muotojen
22919: sella tuntemuksella olla sijansa. Samoin on perus- ja painoalueiden tutkimus ja opetus liittyisivät
22920: teltua se, että yhteiskuntatieteellisessä koulutus- keskeisesti kansainvälisten suhteiden kehittymi-
22921: yksikössä myös annetaan erityisopetusta ja tieteel- seen ja kattaisivat alati merkitykseltään kasvavan
22922: listä jatkokoulutusta kansainvälisten kysymysten alueen sisältäen esimerkiksi alueellisen yhteistyön,
22923: alalta. eri yhteiskunnallisten järjestelmien välisen yhteis-
22924: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiede- työn muodot, kansainvälisen kehityspolitiikan,
22925: kunta on useana vuonna esittänyt kansainvälisen kansainvälisten järjestöjen ja niiden merkityksen
22926: politiikan professorin viran perustamista valtio- kasvun sekä yleensä kansainvälisen järjestelmän
22927: opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu myös rauhanomaisten muotojen kehittämisen.
22928: Turun yliopiston virkabudjetissa sangen korkeal- Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla
22929: le, mutta valtion tulo- ja menoarvioon sitä ei ole Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede-
22930: sisällytetty. Voidaan siis perustellusti sanoa, että kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
22931: Turun yliopisto näkee tämän alan kehittämisen suhteiden professorin virka erityisalana kansainvä-
22932: tärkeänä. Sitä korostaa myös, että yliopiston tutki- linen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin rakentaa
22933: muspoliittisessa ohjelmassa kansainväliset suhteet opetusta ja kehittää tutkimusta ja perustaa mah-
22934: on esitetty yhtenä yliopiston kehittämisen paino- dollisesti myöhemmin myös jatko- ja täydennys-
22935: aloista. koulutusta kansainvälisen yhteistyön alalla antava
22936: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kansain- yksikkö. On nimittäin selvää, että kun meidänkin
22937: välisten suhteiden alan tutkimusta, niin alan vas- yhteiskuntamme tulevaisuudessa yhä enemmän
22938: tainen kehittäminen voisi perustua erityisesti rau- joutuu kansainvälistymään ja kun erityisesti ta-
22939: han ja kansainvälisen yhteistyön tutkimukseen. louskehityksemme yhä enemmän ehdollistuu
22940: Nämä molemmat alat ovat nimittäin leimanneet maailmantalouden kehityslinjoista, niin ammatil-
22941: Turussa tehtyä tutkimusta. lisia valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja
22942: Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kansain- kansainväliseen yhteistyöhön tarvitaan lisää.
22943: 1987 vp. -TA n:o 517 581
22944:
22945: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
22946: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, suhteiden professorin peruspalkkaisen vi-
22947: ran, erityisalana kansainvälinen yhteistyö,
22948: että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988 perustamiseksi Turun yliopiston yhteis-
22949: tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan kuntatieteelliseen tiedekuntaan.
22950:
22951: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22952:
22953: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
22954: 582 1987 vp.
22955:
22956: Toivomusaloite n:o 518
22957:
22958:
22959:
22960:
22961: Astala ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta kor-
22962: keakoulutasoisena
22963:
22964:
22965: Eduskunnalle
22966:
22967: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin koulut, c::>inen lastentarhanopettajakoulutus edel-
22968: 1. 2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- leen oL 'wnteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
22969: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
22970: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- ole tutkittu.
22971: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
22972: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
22973: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
22974: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
22975: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- korkeakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
22976: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen koulutuksen vakinaistamiseksi valtion
22977: ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimi- vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhtey-
22978: kunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kai- dessä sekä ryhtyisi tutkimaan lastentar-
22979: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- hanopettajakoulutuksen rinnastamista
22980: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- muuhun opettajankoulutukseen.
22981:
22982: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22983:
22984: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
22985: 1987 vp. 583
22986:
22987: Toivomusaloite n:o 519
22988:
22989:
22990:
22991:
22992: Astala: Turun seudun itäisen ammattikoulun perustamisesta
22993:
22994:
22995:
22996: Eduskunnalle
22997:
22998: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä ja kuljetustekniikan, puu tekniikan, prosessi- ja la-
22999: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- boratoriotekniikan sekä koti- ja laitostalouden pe-
23000: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin paljon, ruslinjoilla.
23001: että jokaisella peruskoulun tai lukion päättäväliä Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen
23002: on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutuk- aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaises-
23003: seen. Lisäksi aloituspaikat on jaettava eri koulu- ti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu
23004: tusaloille ja -asteille yhteiskunnan ja työelämän yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väestön-
23005: koulutusperiaatteiden mukaisesti. kasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen tarve
23006: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyisellään
23007: Suomessa vuosina 1979-1988 selvittävässä tutki- suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon, koska seu-
23008: muksessa todettiin aloituspaikkavajausta esiinty- dulla ei ole riittävästi ammatillisen koulutuksen
23009: vän kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Va- aloituspaikkoja. Tämä ei liene kenenkään kannal-
23010: jauksen vaihteluväli on 600-1400 aloituspaik- ta tarkoituksenmukaista.
23011: kaa. Ikäluokkien pienenemisen myötä aloitus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
23012: paikkavajaus vähenee siten, että se on pienimmil- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23013: lään vuonna 1988. Suurinta aloituspaikkavajausta
23014: Varsinais-Suomessa on maatilatalouden peruslin- että hallitus ryhtyisi toimtin Turun seu-
23015: jalla. Tämä puute korjaantunee uuden maata- dun itäisen ammattikoulun perustamisek-
23016: lousoppilaitoksen perustamisella Salon seudulle. si ja suunnittelun aloittamiseksi.
23017: Huomattavaa aloituspaikkavajausta on myös auto-
23018:
23019: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23020:
23021: Heli Astala
23022: 584 1987 vp.
23023:
23024: Toivomusaloite n:o 520
23025:
23026:
23027:
23028:
23029: Astala ym.: Yksivuotisten taiteilija-apurahojen lisäämisestä
23030:
23031:
23032:
23033: Eduskunnalle
23034:
23035: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- työssä toimiville tulee varata mahdollisuus opiske-
23036: apurahoista annetun lain (734/ 69, muut. 947 /81) luun tai työskentelyyn apurahan turvin. Nuorille
23037: mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta yksi- opintolainojen ja muiden velkojen rasittamille
23038: vuotisia taiteilija-apurahoja. Määrä on jo vuosia taiteilijoille apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa
23039: pysytellyt samana. Yksivuotiset taiteilija-apurahat esim. ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Taitei-
23040: on tarkoitettu alun perin nuorille taiteenharjoitta- lijajärjestöjen edustajat katsovat, että valtion seu-
23041: jille. Tästä apurahasta ovat kuitenkin viime vuosi- raavaan tulo- ja menoarvioon tulee varata ylimää-
23042: na päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35- räinen määräraha, joka vastaa 40 yksivuotisen tai-
23043: vuotiaat taiteilijat. Taiteen keskustoimikunta on teilijamäärärahan kustannuksia. Nämä apurahat
23044: viitaten hallituksen antamaan kulttuuripoliitti- tulee myöntää lakimääräisten 104 yksivuotisen
23045: seen selontekoon ja omiin aikaisempiin esityksiin- taiteilija-apurahan lisäksi.
23046: sä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteilija-apura- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23047: hojen kohottamiseksi 40 kappaleella. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23048: Yksivuotisten taiteilija-apurahojen määrän li-
23049: sääminen on välttämätöntä jo pelkästään taiteen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
23050: jälkikasvun turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille yksivuotisten taitezlzja-apurahojen lisää-
23051: opiskelunsa päättäneille tai muutoin taiteellisessa miseksi.
23052:
23053: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23054:
23055: Heli Astala Claes Andersson
23056: 1987 vp. 585
23057:
23058: Toivomusaloite n:o 521
23059:
23060:
23061:
23062:
23063: Astala ym.: Mustalaisväestön koulutus- ja kulttuurikeskuksen perus-
23064: tamisesta
23065:
23066:
23067: Eduskunnalle
23068:
23069: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 mus- ongelmien vähentämiseksi on työryhmä päätynyt
23070: talaista, joista noin kolmannes on alle 15-vuotiai- ehdotukseen perustaa mustalaisväestölle oma
23071: ta. Ruotsissa asuu Suomen mustalaisia noin 3 200. koulutus- ja kulttuurikeskus. Tällöin voidaan par-
23072: Peruskoulua käyvillä mustalaislapsilla on todet- haalla mahdollisella tavalla korjata niitä puuttei-
23073: tu olevan keskimääräistä enemmän vaikeuksia op- ta, joita on syntynyt koulutuksessa ja yhteiskun-
23074: pivelvollisuuden suorittamisessa. Vaikeudet joh- nassa, joka ei ole ottanut huomioon mustalaisten
23075: tuvat useimmiten taloudellisista ja sosiaalisista erilaista kulttuuritaustaa ja siitä aiheutuvia erityis-
23076: syistä sekä kulttuurieroista. piirteitä. Mustalaisten koulutus- ja kulttuurikes-
23077: Mustalaisväestölle on tähän mennessä järjestet- kuksen tehtäviin kuuluisi mustalaisväestön valta-
23078: ty ainoastaan noin 40 suppeata ammattiin johta- kunnallinen koulutussuunnittelu yhdessä viran-
23079: matonta työllisyyskurssia ompelu-, musiikki- ja omaisten kanssa sekä mustalaiskielen ja -kulttuu-
23080: hevosaloilta. Poikkeuksina ovat olleet teatterikor- rin elvyttämiseen tähtäävät toimenpiteet. Musta-
23081: keakoulun ja taideteollisen korkeakoulun kurssit laisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen perusta-
23082: sekä pääkaupunkiseudun ammatillisen kurssikes- minen tulisi pikaisesti toteuttaa.
23083: kuksen järjestämä lähikasvattajakurssi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23084: Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloitteen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23085: erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatillisen
23086: koulutuskeskuksen perustamisesta Helsinkiin. että hallitus ryhtyisi pikaistin toimiin
23087: Koulutuskeskuksessa tulisi antaa myös mustalais- sellaisen mustalaisväestön koulutus- ja
23088: kielen ja -kulttuurin opetusta sekä ottaa huo- kulttuurikeskuksen perustamiseksi, joka
23089: mioon mustalaiskulttuurin erityispiirteet. järjestäisi yleissivistävää ja ammatillista
23090: Mustalaisten koulutustarpeita selvittänyt työ- koulutusta mustalaisväestölle sekä toimisi
23091: ryhmä on vastikään jättänyt muistionsa. Musta- mustalaiskulttuurin säilyttämisen ja kehit-
23092: laisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja kulttuuri- tämisen keskuksena.
23093:
23094: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23095:
23096: Heli Astala Raila Aho
23097: Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
23098:
23099:
23100:
23101:
23102: 74 270536L
23103: 586 1987 vp.
23104:
23105: Toivomusaloite n:o 522
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: Astala ym.: Ammattitanssiteatteri Aurinkobaletin toiminnan turvaa-
23111: misesta
23112:
23113:
23114: Eduskunnalle
23115:
23116: Tanssitaiteen nopea kasvu on eräs kulttuuriken- huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu kan-
23117: tän näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavuttanut vii- tamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoiminta-
23118: meisten vuosikymmenien aikana virallisen aseman edellytysten puutteellisuudesta, mikä koskee ra-
23119: muiden taidemuotojen rinnalla harrasteena, am- hoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä harjoitus- ja
23120: mattina ja näyttämötaiteen osana. Suomeen on esiintymistiloja.
23121: syntynyt Kansallisbaletin ulkopuolelle merkittäviä Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt
23122: säännöllistä näyttämötoimintaa harjoittavia am- maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk-
23123: mattitanssiteattereita. Varsinais-Suomessa toimiva sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatterilain
23124: turkulainen Aurinkobaletti on yksi näistä, ja se on piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä Suomen
23125: ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva tanssitaiteilijain liitto että valtion tanssitaidetoi-
23126: ammatti tanssiteatteri. mikunta. Tehty aloite ei ole kuitenkaan edennyt
23127: Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa ja opetusministeriössä yhdistyksen toivomalla taval-
23128: hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan ole la, joten Aurinkobaletin kehityksen turvaavat pe-
23129: edistytty tilanteen vaatimalla tavalla. rusratkaisut ovat vielä toteutumatta.
23130: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23131: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23132: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä
23133: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä hetkellä että ha/Htus ryhtyisi toimiin ni"ttävien
23134: Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 13 henkilöä valtionavustusten turvaamiseksi ammatti-
23135: ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katsojaa. tanssiteatten· Aun"nkobaietzlie ja sen saat-
23136: Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä tamiseksi aiueteattenlain piinin.
23137:
23138: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23139:
23140: Heli Astala Tapio Holvitie Liisa Hilpelä
23141: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
23142: Risto Ahonen Virpa Puisto Jukka Roos
23143: Sauli Hautala
23144: 1987 vp. 587
23145: II
23146:
23147: Toivomusaloite n:o 523
23148:
23149:
23150:
23151:
23152: Astala: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen valtionosuutta koskevan
23153: lain säätärnisestä
23154:
23155:
23156: Eduskunnalle
23157:
23158: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen aseman nallinen ja raaistava kuvakulttuuri näyttää saavan
23159: vakiinnuttaminen osaksi suomalaista kasvatus- ja yhä lujemman otteen lapsista ja nuorista. Vaih-
23160: koulutusjärjestelmää on välttämätöntä. toehtona passiiviselle vapaa-ajan vietolle kuvatai-
23161: Näitä kuvataidekouluja on maassamme jo 80. dekoulut tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kor-
23162: Niissä opiskelee noin 9 000 nuorta kansalaista. keatasoista taidetta, joka kehittää ihmistä moni-
23163: Koulut ovat toimineet kohta kymmenen vuotta. puolisesti. Jatkuvasti kasvavan videokulttuurin
23164: Ne toimivat pääasiassa kunnallisina tai yksityisten kielteiset vaikutukset ovat jo nähtävissä lapsissa.
23165: kannatus- tai taideyhdistysten ylläpitärninä. Val- Vastalääke näille vaikutuksille on tehokas kuvan
23166: tionavun piirissä on 35 koulua, jotka saavat avus- kielen ja vaikutusmekanismin opetus. Videotek-
23167: tusta n. 20 prosenttia edellisen varainhoitovuoden niikan opetus ei riitä piilovaikuttamiselta suojau-
23168: tilinpäätöksen loppusummasta. Veikkausvoittova- tumiseen.
23169: roista on jaettu harkinnanvaraisina avustuksina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
23170: lasten ja nuorten kuvataidekouluille v. 1986 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23171: 1 528 000 markkaa, josta 1 mmk kertamenoluon-
23172: teista lisärahoitusta vuodelle 1986. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
23173: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen kasvatuk- lasten ja nuorten kuvataidekoulujen val-
23174: sellinen merkitys nykypäivänä on suuri, sillä pin- tionosuutta koskevan lain såätåmiseksi.
23175:
23176: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23177:
23178: Heli Astala
23179: 588 1987 vp.
23180:
23181: Toivomusaloite n:o 524
23182:
23183:
23184:
23185:
23186: Astala ym.: Esityksen antamisesta museoiden valtionosuuslaiksi
23187:
23188:
23189:
23190:
23191: Eduskunnalle
23192:
23193: Suomen kuudessasadassa museossa vierailee aluetaidemuseoita, olisi valtionosuuden tarve ol-
23194: vuosittain runsaat kolme miljoonaa ihmistä. Näis- lut noin 22 miljoonaa markkaa. Kaikkien amma-
23195: tä 20 % on koululaisia. Pääosa kävijöistä tutustuu tillisesti hoidettujen museoiden tullessa lain pii-
23196: ammattimaisten museoiden järjestämiin erikois- riin valtionosuuden tarve olisi tämänhetkisten ar-
23197: näyttelyihin, käyttää museoiden tarjoamia luen- vioiden mukaan 63 miljoonaa markkaa. Ei-amma-
23198: to-, esitelmä- ja koulupalveluja tai tarvitsee asian- tillisesti hoidetut museot olisivat saaneet toimin-
23199: tuntemusta museoiden edustamalta alalta. tatukensa edelleen harkinnanvaraisesti sekä välilli-
23200: Lisääntynyt vapaa-aika, juurettomuus, kohon- sesti maakuntamuseoiden tarjoaman asiantuntija-
23201: nut elintaso ym. ovat kasvattaneet ihmisten tar- avun kautta.
23202: vetta hakeutua kulttuurin ja museoiden palvelu- Pitkään jatkunut odotus ja epätietoisuus mu-
23203: jen äärelle. Uusien koululakien soveltaminen lisää seoiden valtionosuuslain voimaantulosta on hei-
23204: huomattavalla tavalla jo nyt merkittävää museoi- jastunut kuntien tuen kasvun hidastumisena. Täl-
23205: den ja koulujen yhteistyötä. Museoiden odotetaan lä on ollut vaikutuksensa myös mm. museoiden
23206: hyödyttävän tämän päivän yhteiskuntaa tehok- toimintavalmiuksien pahaan jälkeenjääneisyy-
23207: kaana palvelulaitoksena ja silti toteuttavan perus- teen. Esimerkiksi museoiden tietoteknistyminen
23208: tehtäväänsä aineellisen kulttuuriperinnön tallen- on vasta suunnitelma-asteella, vaikka museoiden
23209: tajana menneiltä sukupolviita tuleville. kymmeniätuhansia esineitä, valokuvia ja doku-
23210: Museoissa, kuten niiden omistajayhteisöissä menttiaineistoa käsittävien tiedostojen hallinta il-
23211: kaupungeissa, kunnissa sekä näiden tukemissa yh- man automaatiota on lähes mahdotonta. Tämä
23212: teisöissä, kuitenkin tiedetään, ettei jatkuvalla yli- mainittakoon vain yhtenä käynnistämistä odotta-
23213: paineelia toteutettavaa kehitystä voi enää edistää vana projektina.
23214: pelkällä myötätunnolla. Keskeisen ratkaisun tule- Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä
23215: vaisuudesta odotettiin sisältyvän vuoden 1987 on myös valtiolla velvollisuutensa. Kansakunnan
23216: budjettiesitykseen. Siihen toivottiin vihdoin sisäl- menneisyyden säilyttäminen on sivistysvaltiolle
23217: tyvän opetusministeriössä toistakymmentä vuotta velvollisuus.
23218: valmistellun museoiden valtionosuuslain, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23219: olisi merkinnyt kantokykyluokan mukaisesti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23220: 25-48 % :n suuruista valtionapua museoiden
23221: käyttömenoihin. Mikäli laki olisi tullut voimaan että hallitus antaisi eduskunnalle pikai-
23222: 1. 3.1987 porrastettuna siten, että ensimmäisessä sesti esityksen museoiden valtionosuus-
23223: vaiheessa se olisi koskenut maakuntamuseoita ja laiksi.
23224:
23225: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23226:
23227: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
23228: 1987 vp. 589
23229:
23230: Toivomusaloite n:o 525
23231:
23232:
23233:
23234:
23235: Astala ym.: Rauhanohjelman laatimisesta
23236:
23237:
23238:
23239: Eduskunnalle
23240:
23241: YK:n yleiskokous päätti vuonna 1982 julistaa töjen välisen kansainvälisen yhteistyön, keskinäi-
23242: vuoden 1986 kansainväliseksi rauhan vuodeksi. sen ymmärtämyksen ja luottamuksen merkityk-
23243: Rauhan vuosi avattiin Suomessa virallisesti YK:n seen rauhan ylläpitämisessä.
23244: 40-vuotispäivänä 24.10.1985. Suomessakin tulisi valmistautua rauhanminis-
23245: YK kehotti jäsenvaltioita, kaikkia yk-elimiä ja teriön perustamiseen, rauhanprofessuurien perus-
23246: hallituksista riippumattomia järjestöjä valmistele- tamiseen korkeakouluihin sekä rauhankasvattajan
23247: maan mahdollisimman laajasti rauhan vuotta virkojen luomiseen lääninhallituksiin ja koului-
23248: 1986. Tarkoituksena oli edistää eri elimien, järjes- hin. Suomen tulisi hyväksyä päätös rauhanohjel-
23249: töjen ja tiedotusvälineiden toimintaa rauhan, man laatimisesta, jonka toteuttamiseksi valtioval-
23250: kansainvälisen turvallisuuden ja yhteistyön puo- ta, puolueet ja kansalaisjärjestöt laativat oman
23251: lesta sekä vahvistaa YK:n roolia näissä kysymyk- käytännön toimintaohjelman.
23252: sissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23253: On kiinnitettävä huomiota rauhan perusedelly- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23254: tyksiin ja rohkaistava niiden pohdintaa ja kiinni-
23255: tettävä erityistä huomiota rauhaan sosiaalisen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
23256: edistyksen ja kehityksen, turvallisuuden, kansalli- rauhanohjelman laatimiseksi, rauhanmi-
23257: sen itsenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden edel- nisteriön perustamiseksi ja rauhanprofes-
23258: lytyksenä sekä aseidenriisuntaan ja ydinkatastrofin suurien ja rauhankasvattajan virkojen pe-
23259: estämiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rustamiseksi.
23260: myös hallitusten, parlamenttien ja kansalaisjärjes-
23261:
23262: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23263:
23264: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
23265: 590 1987 vp.
23266:
23267: Toivomusaloite n:o 526
23268:
23269:
23270:
23271:
23272: Astala ym.: Parlamentaarisen rauhankasvatuskomitean asettamisesta
23273:
23274:
23275:
23276: Eduskunnalle
23277:
23278: Rauha ei ole paikallaan pysyvä tila, vaan jatku- kykyisen, suvaitsevaisen, vastuuntuntoisen ja rau-
23279: vaa kehitystä ihmisarvoisempaa elämää kohti. Se hantahtoisen ihmisen kehittymistä. Koulun toi-
23280: on väkivallan, köyhyyden ja pelon voittamista. minta ei tänä päivänä tue lasta yhteistyökyvyn ja
23281: Vastuu on jokaisen. oikeudenmukaisuuden kehittymisessä.
23282: Kasvatuksen merkitys ihmiskunnan ongelmien Rauhankasvatuksen tulee kuulua kaikkeen ope-
23283: ratkaisemisessa on erittäin suuri. Siksi kasvatuksen tukseen. Kasvatus rauhaan, kansainvälisyyteen ja
23284: uudistaminen on välttämätöntä. Kasvatuksella on myönteiseen luovaan vuorovaikutukseen tulisi ot-
23285: mahdollista valmentaa ihmistä rauhanomaisiin taa kaikkien koulutusasteiden ja -muotojen lain-
23286: ratkaisuihin ristiriitatilanteessa lähipiiristä valtioi- säädännöllä asetettuihin tavoitteisiin. Valtioneu-
23287: den välisiin konflikteihin. voston tulisi pikaisesti asettaa parlamentaarinen
23288: Rauhankasvatusta tarvitaan toivon ylläpitäjäksi. rauhankasvatuskomitea, jonka tehtävänä - ko.
23289: Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeintä on lainsäädännön valmistelutyön ohella - olisi sel-
23290: työ rauhan hyväksi, aseidenriisunta sekä kehitys- vittää rauhankasvatuksen toteutuminen kaikilla
23291: maiden ja teollisuusmaiden eriarvoisuuden pois- koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakou-
23292: taminen. Ns. positiivinen rauhantila edellyttää, luopiskeluun ja aikuiskoulutukseen saakka sekä
23293: ettei valtioiden välillä eikä niiden sisällä ole talou- esittää tarpeelliset kehittämis- ja koordinointi-
23294: dellista eikä poliittista eriarvoisuutta. toimenpiteet.
23295: Rauhankasvatus on välttämätöntä kaikilla kou- Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
23296: lutusjärjestelmän lohkoilla. Se on kulttuurikasva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23297: tusta, ihmisoikeuskasvatusta, aseriisuntakasvatus- sen,
23298: ta, kehityskasvatusta, ympäristökasvatusta, tasa-
23299: arvokasvatusta. Se ei ole kuitenkaan vain läpäisy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23300: periaatteella opetettava aihekokonaisuus, vaan se menpiteisiin parlamentaarisen rauhankas-
23301: on myös elämäntapa, tapa suhtautua toisiin ihmi- vatuskomitean asettamiseksi, jonka tehtä-
23302: siin ja ympäröivään maailmaan. Tämä suhtautu- vänä on selvittää rauhankasvatuksen to-
23303: mistapa välittyy tiedoissa ja taidoissa, taiteessa, teutuminen kaikzlla koulutusastetila var-
23304: keskusteluissa sekä tavassa kohdella ihmisiä. haiskasvatuksesta korkeakouluopiskeluun
23305: Keskinäinen kilpailu, liiallinen oppilaiden suo- ja aikuiskoulutukseen saakka sekä esittää
23306: ritusten vertailu ja numeroarvostelu sekä yksin- rauhankasvatuksen tarpeelliset kehittii-
23307: suoriutumisen korostaminen eivät tue yhteistyö- mis- ja koordinointitoimenpiteet.
23308:
23309: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23310:
23311: Heli Astala Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
23312: 1987 vp. 591
23313:
23314: Toivomusaloite n:o 527
23315:
23316:
23317:
23318:
23319: Backman ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulutuk-
23320: sen vakinaistamisesta
23321:
23322:
23323: Eduskunnalle
23324:
23325: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin koulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus edel-
23326: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- leen on luonteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
23327: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
23328: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- ole tutkittu.
23329: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
23330: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
23331: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
23332: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
23333: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- korkeakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
23334: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen koulutuksen vakinaistamiseksi valtion
23335: ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimi- vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhtey-
23336: kunta totesi, että koulutus rulee vakinaistaa kai- dessä sekä ryhtyisi tutkimaan lastentar-
23337: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- hanopettajakoulutuksen rinnastamista
23338: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- muuhun opettajankoulutukseen.
23339:
23340: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23341:
23342: Jouni Backman Jukka Gustafsson
23343: Pertti Hietala Kerttu Törnqvist
23344: Markku Lehtosaari
23345: 592 1987 vp.
23346:
23347: Toivomusaloite n:o 528
23348:
23349:
23350:
23351:
23352: Backman ym.: Opintotuen tatveharkintaikärajan alentamisesta
23353: täysi-ikäisyysraj aan
23354:
23355:
23356: Eduskunnalle
23357:
23358: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden sesti. Tatveharkintaikärajan noudattaminen aset-
23359: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- taa myös vanhemmille erityisiä vaatimuksia opis-
23360: teen kohdistuva tatveharkinta on yksi opintotuki- kelevien lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se
23361: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka saattaa johtaa entistä suurempaan koulutuksel-
23362: tatveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin liseen eriatvoisuuteen. Jo nyt on havaittavissa
23363: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot aiemmista sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden
23364: ja varallisuus edelleen alle 21-vuotiaiden saamaan määrän laskua.
23365: asumislisään ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23366: opintotuen perusosaa vähentävästi. Koska 18 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23367: vuotta täyttänyt ihminen on Suomessa täysi-ikäi-
23368: nen ja velvollinen huolehtimaan itsestään myös että hallitus vuoden 1988 valtion tulo-
23369: taloudellisesti, opintotuen tatveharkinnan ikära- ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
23370: jan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysrajaa kor- tyisi toimiin opintotuen tarveharkintaikä-
23371: keampana estää nuoren taloudellista ja sosiaalista rajan laskemiseksi normaaliin täysi-
23372: itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta keinotekoi- ikäisyysikärajaan.
23373:
23374: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
23375:
23376: Jouni Backman Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
23377: Kari Urpilainen Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist
23378: Arja Alho
23379: 1987 vp. 593
23380:
23381: Toivomusaloite n:o 529
23382:
23383:
23384:
23385:
23386: Backman ym.: Nuorisojärjestöjen toiminnan esittelemisestä osana
23387: koulujen opetusohjelmaa
23388:
23389:
23390: Eduskunnalle
23391:
23392: Suomi on järjestöjen maa. Vapaa kansalaisjär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23393: jestötoiminta on keskeinen osa suomalaista de- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23394: mokratiaa. Kuitenkaan kansalaisjärjestöillä ei ole
23395: mahdollisuuksia esitellä toimintaansa koululai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimtin
23396: toksen sisällä. nuorisojärjestöjen päästämiseksi esittele-
23397: Suomalaisia nuoria väitetään yhteiskunnallisesti mään toimintaansa kouluihin ja oppzlai-
23398: passiivisiksi. Nuorten äänestysaktiivisuus esimer- toksiin min, että esitteleminen ja tutustu-
23399: kiksi viimeisissä valtiollisissa vaaleissa oli heikko. minen otettaisiin osaksi koulujen opetus-
23400: Nuorten omissa järjestöissä nuoret kasvavat ak- ohjelmaa ja että tähän varattaisti'n nittävä
23401: tiivisiksi kansalaisiksi. Kansalaisjärjestöjen ja var- määräraha.
23402: sinkin nuorten omien järjestöjen mahdollisuuksia
23403: esitellä toimintaansa osana koulujen opetusohjel-
23404: maa tulisikin parantaa.
23405:
23406: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23407:
23408: Jouni Backman Arja Alho Markus Aaltonen
23409: Jukka Roos llkka-Christian Björklund Raimo Vuoristo
23410: Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen
23411:
23412:
23413:
23414:
23415: 75 2705361
23416: 594 1987 vp.
23417:
23418: Toivomusaloite n:o 530
23419:
23420:
23421:
23422:
23423: Björklund ym.: Korkeakoulujen määrärahojen yhteismäärän lisää-
23424: misestä vuosittain
23425:
23426:
23427: Eduskunnalle
23428:
23429: Eduskunta hyväksyi tammikuussa 1987 lain tin reaalinen kasvu joillekin korkeakoululaitosta
23430: korkeakoululaitoksen kehittämisestä. Lakia edel- koskeville määrärahoille. Määrärahojen kasvu kos-
23431: tävänä aikana käytiin pitkä keskustelu korkeakou- kee kuitenkin vain 25:tä prosenttia korkeakoulu-
23432: lujen resurssipulasta. Sekä korkeakoulujen opetta- jen kokonaismenoista.
23433: jat että opiskelijat esittivät lakiin resurssipykälää, Tätä määrärahojen lisäystä voidaan pitää piene-
23434: jonka mukaan korkeakouluihin olisi suunnattava nä etenkin, kun Suomi on yhä suuremmassa mää-
23435: 1, 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laki hy- rin riippuvainen korkean koulutustason ja laaduk-
23436: väksyttiin toteamalla, että korkeakoulujen määrä- kaan tutkimuksen tuomasta hyvinvoinnista.
23437: rahojen yhteismäärä nousee vuosina 1987-1996 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
23438: vähintään kustannustason nousua vastaavasti. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23439: Korkeakoulujen resurssipula on kuitenkin niin
23440: laajasti tunnettu tosiasia, että valtioneuvosto la- että hallitus ryhtyisipikaiszi"n toimenpi-
23441: kiesitystä valmistellessaan teki periaatepäätöksen teisiin korkeakoulujen määrärahojen yh-
23442: korkeakoululaitoksen kehittämisestä vuosina teismäärän lisäämiseksi vuosittain reaali-
23443: 1987-1991. Päätökseen sisällytettiin 15 prosen- sesti 15 prosentilla.
23444:
23445: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23446:
23447: llkka-Christian Björklund Arja Alho Timo Roos
23448: Riitta Myller Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila
23449: 1987 rd. 595
23450:
23451: Hemställningsmotion nr 531
23452:
23453:
23454:
23455:
23456: Donner m.fl.: Om åtgärder för att trygga skolstudier i andra språk
23457: än engelska
23458:
23459:
23460: Till Riksdagen
23461:
23462: Det är ett anmärkningsvän och oroande faktum Viiken reeli elier inbiliad grund som än må vara
23463: att närmare 90 procent av eleverna i skolan väljer för engelskan som språkval, är det för landets ut-
23464: engelska som första främmande språk. veckling beklagligt att ett främmande språk får en
23465: Finlands relationer med utlandet inom kultur, total dominans på andras bekostnad.
23466: vetenskap, teknik och ekonomi kanaliseras tili ett Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
23467: ston antal länder. Viktiga språk såsom franska, vördsamt att riksdagen måtte hemstälia
23468: ryska, tyska och spanska blir i alit mindre grad
23469: föremål för skolstudier, vilket kan tänkas inne- att regeringen vidtar åtgärder för att
23470: bära svårigheter i en alitmer internationaliserad trygga och utöka studiet även av andra
23471: framtid. språk än engelska i våra skolor.
23472:
23473: Helsingfors den 21 april 1987
23474:
23475: Jörn Donner Per-Henrik Nyman
23476: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
23477: 596 1987 vp.
23478:
23479: Toivomusaloite n:o 531 Suomennos
23480:
23481:
23482:
23483:
23484: Donner ym.: Toimenpiteistä muiden kielien kuin englannin opiske-
23485: lun turvaamiseksi
23486:
23487:
23488: Eduskunnalle
23489:
23490: On merkille pantavaa ja huolestuttavaa, että taakin kielivalinnoissa englannin valitsemiseen,
23491: lähes 90 prosenttia koululaisista valitsee englan- maan kehityksen kannalta on valitettavaa, että yk-
23492: nin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. si vieras kieli saa täysin hallitsevan aseman muiden
23493: Suomella on suhteita useisiin ulkomaihin kult- kielten kustannuksella.
23494: tuurin, tieteen, tekniikan ja talouden alalla. Sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23495: laisia tärkeitä kieliä kuin ranska, venäjä, saksa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23496: ja espanjaopiskellaan yhä vähemmän kouluissam-
23497: me, minkä voidaan arvella aiheuttavan vaikeuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tur-
23498: sia yhä kansainvälistyvässä tulevaisuuden maail- vatakseen muiden kielien kuin englannin
23499: massa. opiskelun ja lisätäkseen miden opiskelua
23500: Mikä todellinen tai kuviteltu peruste sitten joh- kouluissamme.
23501:
23502: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23503:
23504: Jörn Donner Per-Henrik Nyman
23505: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
23506: 1987 rd. 597
23507:
23508: Hemställningsmotion nr 532
23509:
23510:
23511:
23512:
23513: Donner m.fl.: Om sammanslagning av utbildningen på högskolepla-
23514: net inom teater, film och TV
23515:
23516:
23517: Till Riksdagen
23518:
23519: Verksamheten vid Teaterhögskolan har varit fö- Det är visserligen inte vattentäta skott mellan
23520: remål för livlig offentlig diskussion, framför allt Teaterhögskolan och Konstindustriella högskolan,
23521: på grund av vissa framträdanden av dess elever, men många skäl talar för en sammanslagning av
23522: och därav föranledda yttringar av sympati och an- utbildningslinjerna för teater, film och TV inom
23523: tipati. Diskussionen har kretsat kring frågan om en enhetlig institution, vilket troligen också skulle
23524: Teaterhögskolans ledning, dess lärometoder och vara kostnadsbesparande.
23525: interna disciplin. För detta ändamål han Under- Med hänvisning till ovanstående föreslår v1
23526: visningsministeriet tillsatt en kommitte. vördsamt att riksdagen måtte hemställa
23527: Däremot har man i debatten inte berört den
23528: centrala fråga som gäller Teaterhögskolans förhål- att regeringen vidtar årgärder /ör att
23529: lande till film- och TV-undervisningen inom undersöka möjligheterna att sammanslå
23530: Konstindustriella högskolan. 1 flera Iänder har högskoleutbzldningen inom teater, film
23531: man ansett att utbildning av skådespelare och re- och TV tzll en enhet.
23532: gissörer eller scenografer inom teatern bör ske i
23533: nära samordning med utbildningen av regissörer
23534: och tekniker för film och TV.
23535:
23536: Helsingfors den 21 april 1987
23537:
23538: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
23539: 598 1987 vp.
23540:
23541: Toivomusaloite n:o 532 Suomennos
23542:
23543:
23544:
23545:
23546: Donner ym.: Teatteri-, elokuva- ja TV-alan korkeakoulutuksen yh-
23547: distämisestä
23548:
23549:
23550: Eduskunnalle
23551:
23552: Teatterikorkeakoulun toiminnasta on käyty vil- Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkea-
23553: kasta julkista keskustelua erityisesti sen oppilaiden koulun välillä ei tosin ole mitään jyrkkiä rajoja,
23554: eräiden sympatian ja antipadan ilmauksia aiheut- mutta monet seikat puhuvat teatteri-, elokuva- ja
23555: taneiden esiintymisten johdosta. Keskustelu on TV-alan koulutuslinjojen yhtenäiseksi laitokseksi
23556: kosketellut kysymystä teatterikorkeakoulun joh- yhdistämisen puolesta, mikä luultavasti säästäisi
23557: dosta, sen opetusmenetelmistä ja sisäisestä kuris- myös kustannuksia.
23558: ta. Tätä tarkoitusta varten opetusministeriö on Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23559: asettanut komitean. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23560: Keskustelussa ei ole sen sijaan puututtu keskei-
23561: seen kysymykseen Teatterikorkeakoulun suhteesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tut-
23562: Taideteollisessa korkeakoulussa tapahtuvaan kiakseen teatteri-, elokuva- ja TV-alan
23563: elokuva- ja TV-opetukseen. Useissa maissa on kat- korkeakoulutuksen yhdeksi yksiköksi yh-
23564: sottu, että teatterialan näyttelijöiden ja ohjaajien distämismahdollisuudet.
23565: tai lavastajien koulutuksen tulisi niveltyä läheises-
23566: ti elokuva- ja TV-alan ohjaajien ja teknikkojen
23567: koulutukseen.
23568:
23569: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23570:
23571: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
23572: 1987 rd. 599
23573:
23574: Hemställningsmotion nr 533
23575:
23576:
23577:
23578:
23579: Donner m.fl.: Om rätt till ersättning för studerande som arbetar i
23580: högskolornas förvaltningsorgan
23581:
23582:
23583: Till Riksdagen
23584:
23585: Studerande som deltar i högskolornas förvalt- ligt samma principer som ersättning åt studerande
23586: ningsorgan får ingen ersättning för arbetet. Arbe- för arbete i högskolornas studiestödnämnder.
23587: tet kräver, speciellt i de högre förvaltningsorga- Med hänvisning till ovanstående föreslår v1
23588: nen, ofta vida och omfattande kunskaper. Som vördsamt att riksdagen måtte hemställa
23589: exempel kan nämnas arbetet i högskolornas styrel-
23590: ser, som innebär tunga, tidskrävande uppgifter. att regeringen vidtar åtgiirder för att
23591: Det är oskäligt att studerande som lever på stu- trygga rätten tili ersättning för studerande
23592: diestöd skall ställa sig tili förfogande på sin studie- som arbetar i högskolornas förvaltningsor-
23593: tid utan ersättning. Ersättning borde utbetalas en- gan.
23594:
23595: Helsingfors den 21 april 1987
23596:
23597: Jörn Donner Per-Henrik Nyman
23598: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
23599: 600 1987 vp.
23600:
23601: Toivomusaloite n:o 533 Suomennos
23602:
23603:
23604:
23605:
23606: Donner ym.: Korkeakoulujen hallintoelimien työskentelyyn osallis-
23607: tuvien opiskelijoiden oikeudesta korvaukseen
23608:
23609:
23610: Eduskunnalle
23611:
23612: Korkeakoulujen hallintoelimien työskentelyyn saa samojen periaatteiden mukaan kuin korkea-
23613: osallistuvat opiskelijat eivät saa työstään mitään koulujen opintotukilautakunnissa työskenteleville
23614: korvausta. Erityisesti ylemmissä hallintoelimissä opiskelijoille.
23615: työ vaatii usein laajoja ja syvällisiä tietoja. Esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23616: merkkinä voidaan mainita korkeakoulujen halli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23617: tuksissa työskentely, joka on raskas ja aikaavievä
23618: tehtävä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin tur-
23619: On kohtuutonta, että opintotuella elävien opis- vatakseen korkeakoulujen hallintae/imien
23620: kelijoiden on asetettava itsensä käytettäväksi opis- työskentelyyn osallistuvien opiskeltjoiden
23621: keluajallaan ilman korvausta. Korvaus tulisi mak- oikeuden korvaukseen.
23622:
23623: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23624:
23625: Jörn Donner Per-Henrik Nyman
23626: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
23627: 1987 vp. 601
23628:
23629: Toivomusaloite n:o 534
23630:
23631:
23632:
23633:
23634: Dromberg ym.: Peruskoulujen ja lukioiden rakennuslupien ja raken-
23635: tamismäärärahojen lisäämisestä Uudellamaalla
23636:
23637:
23638: Eduskunnalle
23639:
23640: Nopeasti kasvavissa Uudenmaan kunnissa on Lukioiden ja peruskoulujen rahoitusjärjestel-
23641: syntynyt huomattava koulutilojen vajaus. Muut- mät yhdistettiin vuoden 1987 alusta. Valtion tulo-
23642: toliikkeen lisäksi tähän on vaikuttanut ryhmäko- ja menoarviossa vuodeksi 1987 on peruskoulujen
23643: kojen pienentäminen. Uusien tilojen lisäksi on ja lukioiden rakentamiseen tarkoitettu määräraha
23644: kunnissa selvää tarvetta ajanmukaistaa vanhoja samalla menokohdalla. Määrärahaa ei kuitenkaan
23645: kouluja. ole korotettu kuin kustannustason nousua vastaa-
23646: Uudenmaan kunnat esittivät yhteensä 224 valla määrällä, vaikka edellisenä vuonna momen-
23647: peruskoulu- ja lukiohanketta lääninhallituksen tin määräraha oli yksinomaan peruskoulujen ra-
23648: keskipitkän aikavälin toteuttamissuunnitelmaan kentamista varten.
23649: vuosiksi 1987-92. Vuodeksi 1987 hankkeita esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23650: tettiin yhteensä 90. Näistä 27 on laajuudeltaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23651: lääninhallituksen toimivaltaan kuuluvia. Hank-
23652: keiden yhteenlaskettu normaalihinta on 331,3 että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
23653: mmk. teistin rakennuslupien myöntämiseksi
23654: Vuoden 1986 alusta siirryttiin koulurakentami- vuosittain vähintään 15 peruskoulutie ja
23655: sessa jälkirahoitusmenettelyyn, lukuun ottamatta lukiolle Uudellamaalla, samoin kuin kou-
23656: 1.-2. kantokykyluokan kuntia. Samana vuonna lujen rakentamismäärärahojen lisäämisek-
23657: myönnettiin rakentamislupa seitsemän vuoden si oppilasmääriä vastaavasti.
23658: jälkirahoituksella kuudelle kouluhankkeelle. En-
23659: nakkotietojen mukaan näyttäisi Uudellemaalle
23660: tulevan v. 1987 enää viisi rakennuslupaa.
23661:
23662: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
23663:
23664: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
23665:
23666:
23667:
23668:
23669: 76 2705361
23670: 602 1987 vp.
23671:
23672: Toivomusaloite n:o 535
23673:
23674:
23675:
23676:
23677: Dromberg: Englannin kielen saamisesta vapaaehtoiseksi aineeksi pe-
23678: ruskoulun viidennellä vuosiluokalla
23679:
23680:
23681: Eduskunnalle
23682:
23683: Peruskouluasetuksen 33 §:n mukaan kunnassa, että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
23684: jossa on vähintään 30 000 samankielistä asukasta, teisiin peruskoulua koskevien säännösten
23685: tulee yhteisenä aineena opetettavana kielenä tar- tarkistamiseksi siten, että suomenkielisissä
23686: jota toista kotimaista kieltä sekä englannin, rans- kouluissa voidaan peruskoulun ala-asteella
23687: kan, saksan ja venäjän kieltä. opettaa englannin kieltä vapaaehtoisena
23688: Kokemus on osoittanut, että laaja kieliohjelma aineena viidenneltä vuosiluokalta lukien,
23689: ei toteudu tai toteutuu huonosti. jos oppilas on kolmannella luokalla valin-
23690: A-kieleksi ei valita peruskoulun 3. luokalla riit- nut ranskan, saksan tai venäjän kielen.
23691: tävästi ranskan, saksan ja venäjän kieltä.
23692: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23693: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23694:
23695: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
23696:
23697: Kaarina Dromberg
23698: 1987 vp. 603
23699:
23700: Toivomusaloite n:o 536
23701:
23702:
23703:
23704:
23705: Dromberg: Viertolan kouluhankkeen sisällyttämisestä valtion inves-
23706: tointisuunnitelmaan vuodeksi 1988
23707:
23708:
23709: Eduskunnalle
23710:
23711: Vantaan peruskoulujen rakentamisohjelma keen saamista valtion investointisuunnitelmaan.
23712: vuoteen 1995 sisältää 18 rakentamiskohdetta. Li- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23713: säksi kaupungilla on useiden koulujen kohdalla vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23714: saneeraustarpeita.
23715: Vantaan kaupunki on joutunut rakentamaan että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
23716: uusia kouluja ja saneeraamaan vanhoja paljon teisiin Viertolan kouluhankkeen (Vantaal-
23717: omalla kustannuksellaan. la) saamiseksi valtion investointisuunnitel-
23718: Vantaan Tikkurilan kouluolojen järjestäminen maan vuodeksi 1988.
23719: kohtuulliselle tasolle vaatii Viertolan kouluhank-
23720:
23721: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
23722:
23723: Kaarina Dromberg
23724: 604 1987 vp.
23725:
23726: Toivomusaloite n:o 537
23727:
23728:
23729:
23730:
23731: Dromberg: Esiluokkien saamisesta valtionosuuden piiriin Vantaalla
23732:
23733:
23734:
23735:
23736: Eduskunnalle
23737:
23738: Peruskoululain 4 §:n mukaan peruskouluissa Lisäksi Vantaan päivähoitopaikkatilanne on
23739: voidaan opetusministeriön luvalla järjestää enin- maamme heikoimpia, mikä heijastuu esiopetus-
23740: tään yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lap- ikäisten lasten tilanteeseen.
23741: sille, jotka eivät vielä ole oppivelvollisia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23742: Vantaalla on 11 esiluokkaa, joista valtionosuu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23743: den piirissä on kuusi.
23744: Vantaalla kiinnitetään esiluokkatoiminnassa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23745: erityistä huomiota myös tavallista myöhemmin piteiszin Vantaan eszluokkien saamiseksi
23746: aloittaneiden lasten koulutusvalmiuksien kehittä- valtionosuuden piiriin.
23747: miseen. Kokemukset kyseisestä toiminnasta ovat
23748: olleet hyviä.
23749:
23750: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
23751:
23752: Kaarina Dromberg
23753: 1987 vp. 605
23754:
23755: Toivomusaloite n:o 538
23756:
23757:
23758:
23759:
23760: Dromberg ym.: Keskiasteen ammatillisen koulutuksen aloituspaik-
23761: kojen lisäämisestä Uudellamaalla erityisesti ylioppilaspohjaisilla
23762: linjoilla
23763:
23764: Eduskunnalle
23765:
23766: Uusien ammatillisten oppilaitosten perustami- aloilla. Myös elinkeinoelämän vaatimukset työvoi-
23767: nen ja väliaikaisen ammatillisen koulutuksen jär- man koulutustasosta ovat pääkaupunkiseudulla
23768: jestäminen ovat lisänneet ammatillisen koulutuk- muuta maata korkeammat.
23769: sen aloituspaikkojen tarjontaa Uudellamaalla. Aloituspaikkojen lisätarve on suurinta sosiaali-
23770: Myönteisestä kehityksestä huolimatta on aloitus- ja terveydenhuollon ja kaupan koulutusalojen se-
23771: paikkojen määrä suhteessa koulutukseen hakeutu- kä teknisten peruslinjojen opistoasteilla.
23772: vaan ikäluokkaan kuitenkin edelleen selvästi alle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23773: maan keskitason. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23774: Peruskoulupohjaisten aloituspaikkojen määrä
23775: on nykyisellään lähes kysyntää vastaava, mutta yli- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23776: oppilaspohjaisia aloituspaikkoja tarvitaan edel- piteisiin keskiasteen ammatillisen koulu-
23777: leen lisää. Pääkaupunkiseutua, mutta myös muu- tuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi Uu-
23778: ta Uuttamaata koskettava jatkuva työvoimapula dellamaalla erityisesti ylioppilaspohjaiszlla
23779: erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on kes- linjozlla.
23780: keinen peruste opetuspaikkojen lisäämiseksi ko.
23781:
23782: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
23783:
23784: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
23785: 606 1987 vp.
23786:
23787: Toivomusaloite n:o 539
23788:
23789:
23790:
23791:
23792: Dromberg: Keravan kauppaoppilaitoksen rakentamisesta
23793:
23794:
23795:
23796: Eduskunnalle
23797:
23798: Keravan kaupunki on esittänyt ammattikasva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23799: tushallitukselle ja Uudenmaan lääninhallituksen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23800: kouluosastolle kauppaoppilaitoksen rakentamista
23801: Keravalle. Kauppaoppilaitos sijoitettaisiin hallin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ke-
23802: nollisesti Keski-Uudenmaan ammattikoulutuksen ravan kauppaoppzlaitoksen sisällyttämisek-
23803: kuntainliiton yhteyteen. si ammattikasvatushallituksen KTS:aan si-
23804: Kysymyksessä on uudisrakennushanke, jonka ten, että jälkirahoitus käynnistyy vumezs-
23805: kustannusarvio on n. 17,5 mmk. Hyötypinta-ala tään vuonna 1992.
23806: on 2 690 m 2 • Hanke on jälkirahoitteinen. Suun-
23807: nittelu käynnistyy 1988.
23808:
23809: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
23810:
23811: Kaarina Dromberg
23812: 1987 vp. 607
23813:
23814: Toivomusaloite n:o 540
23815:
23816:
23817:
23818:
23819: Dromberg: Kuntien kulttuuritilojen rakentamiseen annettavan val-
23820: tionavun korottamisesta
23821:
23822:
23823: Eduskunnalle
23824:
23825: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa onko. mo-
23826: 8 §:n perusteella voivat kunnat tai niiden välityk- mentin määräraha 4,5 mmk.
23827: sellä yhteisöt, säätiöt ja laitokset saada valtion- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23828: avustusta kulttuuritoimintaa varten tarvittavien vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23829: tilojen rakentamista, hankkimista, kunnostamista
23830: ja perusparannuksia sekä kulttuuritoiminnan kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23831: nalta tarpeellisten laitteiden ja välineiden hankki- kuntien kulttuuritoimintalain 8 §:n mu-
23832: mista varten. kaisten määrärahojen kaksinkertaistami-
23833: Vuonna 1986 avustuksia oli haettavissa yh- seksi vuoden 1987 tasosta ja määrärahojen
23834: teensä 3,0 mmk, josta Uusimaa sai 305 000 mk, uudelleen kohdentamiseksi siten, että Uu-
23835: eli 10%. dellemaalle tulisi määrärahoista 24 §, eli
23836: Avustuksia haettiin huomattavasti enemmän väestömäärää vastaava osuus.
23837: kuin määrärahoja oli jaettavissa. Opetusministe-
23838: riöön saapuneiden avustushakemusten yhteenlas-
23839: kettu summa oli n. 37, 5 mmk.
23840:
23841: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
23842:
23843: Kaarina Dromberg
23844: 608 1987 vp.
23845:
23846: Toivomusaloite n:o 541
23847:
23848:
23849:
23850:
23851: Dromberg: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen aseman vakiinnut-
23852: tamisesta
23853:
23854:
23855: Eduskunnalle
23856:
23857: Kohta kymmenen vuotta toimineilla lasten ja kuvataiteen tai muun visuaalisen ammattialan
23858: nuorten kuvataidekouluilla on maassamme aivan opintoihin. Opetus on yleissivistävää taideopetus-
23859: erityislaatuinen tehtävä. Koulut huolehtivat ai- ta, jonka sisältönä on kuvataide.
23860: noina tavoitteellisesta kuvataideopetuksesta 5- Kuvataidekoulussa voivat opiskella 5-16-vuo-
23861: 16-vuotiaille lapsille ja nuorille. tiaat lapset ja nuoret kuvaamataidonopettajan tai
23862: Lasten ja nuorten kuvataidekouluja on maas- taiteilijan johdolla 2-3 tuntia viikossa. Opetus
23863: samme jo 80. Niissä opiskelee noin 9 000 lasta ja tapahtuu 10-12 oppilaan ryhmissä. Työskente-
23864: nuorta. lyn onnistumisen kannalta tämä ryhmäkoko on
23865: Kuvataidekoulujen perustamiseen ovat vaikut- todettu ihanteellisimmaksi.
23866: taneet yleissivistävän kuvaamataito-oppiaineen Kuvataidekouluja ylläpitävät kunnat, kanna-
23867: heikentynyt asema peruskoulussa ja pitkäjännit- tusyhdistykset, taiteilijaseurat ja -yhdistykset sekä
23868: teisen monivuotisen harrastusmahdollisuuden myös yksityishenkilöt.
23869: puuttuminen kokonaan kuvataiteen alueelta. Ku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23870: vataidekouluja voi verrata lähinnä musiikkikou- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23871: luihin ja musikkiopistoihin, erikoiskouluihin sä-
23872: veltaiteen alalla. Kuvataidekoulut ovat erikois- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23873: kouluja omalla alallaan. piteisiin lasten ja nuorten kuvataidekoulu-
23874: Kuvataidekoulujen tavoitteena on lisätä ja mo- jen aseman vakiinnuttamiseksi lainsää-
23875: nipuolistaa kuvataiteiden harrastusta ja antaa ope- dännöllä ja nti"den saamiseksi valtionavun
23876: tussuunnitelmallisesti etenevää pohjakoulutusta piirzi"n.
23877:
23878: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
23879:
23880: Kaarina Dromberg
23881: 1987 vp. 609
23882:
23883: Toivomusaloite n:o 542
23884:
23885:
23886:
23887:
23888: Dromberg: Valtakunnallisen nuorison leiri- ja kurssikeskuksen saa-
23889: misesta Ruotsinpyhtäälie
23890:
23891:
23892: Eduskunnalle
23893:
23894: Uudellamaalla tarvitaan uuden nuorisotyölain mistettua hienon ympäristön säilyminen, tai ra-
23895: mukaista valtakunnallista nuorison leiri- ja kurssi- kentamalla uudisrakennukset kunnan tai A.
23896: keskusta, nuorten vapaa-ajan lisääntyessä sekä lei- Ahlström Oy:n omistamille maa-alueille. Hank-
23897: ritoiminnan ja leirikoulutoiminnan laajentuessa. keella on Uudenmaan lääninhallituksen sekä A.
23898: Ruotsinpyhtää on Uudenmaan läänin nuorisolau- Ahlström Oy:n tuki. Kunnanhallitus on päättänyt
23899: takunnan ehdotus ko. keskuksen sijaintipaikaksi. ryhtyä toimenpiteisiin asian eteenpäin viemiseksi.
23900: Ruotsinpyhtää ja sen kirkonkylän alue soveltuu Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat n.
23901: tarkoitukseen erinomaisesti. Alueella on olemassa 10 mmk.
23902: kaikki elementit toimivalle ja ympärivuotiselle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23903: leiri-, kurssi- ja matkailutoiminnalle. Samalla vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23904: Ruukki tehdasmuseoineen, toimivine käsi- ja
23905: pienteollisuuslaitoksineen sekä nykyaikaisine teol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23906: lisuuslaitoksineen tarjoaa hyvän tutustumis- ja nuorison leiri- ja kurssikeskuksen perusta-
23907: opiskelukohteen leirikoululuokille. Hanke voi- miseksi Ruotsinpyhtäälie ja sen sisällyttä-
23908: daan toteuttaa joko Ruukin olemassa olevaan ra- miseksi opetusministeriön KTS:aan vuo-
23909: kennuskantaan tukeutuen, jolloin saataisiin var- deksi 1988.
23910:
23911: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
23912:
23913: Kaarina Dromberg
23914:
23915:
23916:
23917:
23918: 77 270536L
23919: 610 1987 vp.
23920:
23921: Toivomusaloite n:o 543
23922:
23923:
23924:
23925:
23926: Fred: Pohjanmaan Yrittäjäopiston saattamisesta ammatillisten oppi-
23927: laitosten rahoituslain piiriin
23928:
23929:
23930: Eduskunnalle
23931:
23932: Ammatillisten oppilaitosten uuden rahoitus- jyyden arvon kohoamisen myötä on myös yrittäjä-
23933: lain myötä ammatillista peruskoulutusta antavien koulutuksen merkitys havaittu ja yleisesti hyväk-
23934: oppilaitosten, kuten ammattikoulujen ja tavallis- sytty. Syntynyt eriarvoinen tilanne tulisi korjata
23935: ten kauppaoppilaitosten asema parani huomatta- joko siten, että lainsäädännössä ns. ammatillinen
23936: vasti valtionosuuksien kasvaessa sekä oppilaitosten jatkokoulutus tulisi saattaa samojen etujen alai-
23937: päästessä ns. kotikuntavastuun piiriin. Lisäksi lain seksi kuin ammatillinen peruskoulu tuskin, taimi-
23938: myötä näiden oppilaitosten oppilaat saivat ilmai- käli tämä ei ole mahdollista, tulisi pyrkiä lain tul-
23939: set ateriat ja kuljetukset. Rahoituslain voimaan kintaa muuttamaan niin, että Pohjanmaan Yrittä-
23940: tullessa puolestaan ne oppilaitokset, jotka antavat jäopiston antama koulutus voitaisiin katsoa am-
23941: pääasiassa täydennys- ja jatkokoulutusta ja joihin matilliseksi peruskoulutukseksi, mitä se lähinnä
23942: myös Pohjanmaan Yrittäjäopisto liikealan erikois- onkin.
23943: oppilaitoksena katsotaan, jäivät selvästi heikom- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
23944: paan asemaan. Valtionosuusprosentti jäi alhai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23945: semmaksi, eikä oppilaiden kotikunnilla ole laki-
23946: sääteistä velvollisuutta osallistua oppilaitoksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
23947: kustannuksiin. Lainsäätäjän tarkoituksena tuskin Pohjanmaan Yrittäjäopiston saattamiseksi
23948: on ollut yrittäjäkoulutuksen aseman heikentämi- ammattflisten oppilaitosten rahoituslain
23949: nen muuhun koulutukseen nähden, koska yrittä- piiriin.
23950:
23951: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
23952:
23953: Jorma Fred
23954: 1987 vp. 611
23955:
23956: Toivomusaloite n:o 544
23957:
23958:
23959:
23960:
23961: Fred ym.: Kansanopistoissa opiskelevien opintososiaalisten etujen
23962: parantamisesta
23963:
23964:
23965: Eduskunnalle
23966:
23967: Suomen kansanopistolaitos on vuosikymmeniä koulutus. Kouluhallituksen alaiset ammatilliset
23968: järjestänyt erilaista ammatillista koulutusta. Kui- linjat jäävät useimmiten lapsipuolen asemaan.
23969: tenkin se on jäänyt opintososiaalisten tukien kehi- Tällainen koulupoliittinen linja aiheuttaa omi-
23970: tystyössä perin juurin jälkeen muista ammatillisis- tuisia ratkaisuja. Eräänlaisena kukkasena on pi-
23971: ta oppilaitoksista. Kansanopistojen antamaa am- dettävä sitä, että kodinhoitajakoulutusta antava
23972: matillista koulutusta ei ole hyväksytty samanarvoi- kansanopisto pakotetaan anomaan itsensä myös
23973: seksi ammattikasvatushallituksen alaisten oppilai- ammattikasvatushallituksen alaiseksi sosiaalialan
23974: tosten koulutuksen rinnalla. oppilaitokseksi samalla kun se on kouluhallituk-
23975: Erityisen räikeänä tämä epäkohta ilmeni edus- sen alainen kansanopisto, jotta sen opiskelijat voi-
23976: kunnan hyväksyessä väliaikaisen lain sosiaalialan sivat saada ammattikasvatushallituksen kautta tu-
23977: oppilaitoksista, joissa valmistetaan kodinhoitajia. levat sosiaaliset edut. Ammattikasvatushallitus
23978: Laitoksissa opiskelevat saavat normaalit ammatilli- tunkee itsensä viidentenä kolonnana kouluhalli-
23979: sessa koulutuksessa opiskelevien sosiaaliedut. tuksen alaisiin oppilaitoksiin.
23980: Kansanopistoissa on vuosikymmenet annettu sa- Tällainen tilanne on tietenkin nurinkurinen.
23981: maa koulutusta, eikä kansanopistojen opiskelijoil- Korjaus voitaisiin saada aikaan vain myöntämällä
23982: le ole aikaisemmin eikä nytkään sosiaalialan kou- molempien keskusvirastojen alaisille opiskelijoille
23983: lutuksen uudelleen järjestelyn yhteydessä myön- yhtäläiset edut. Jollei tämä muuten voi tapahtua,
23984: netty ammatillisen koulutuksen normaaleja so- on keskusvirastot yhdistettävä.
23985: siaalisia etuisuuksia. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
23986: Käytännössä tämä merkitsee, että samanaikai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23987: sesti kun sosiaalialan oppilaitos kouluttaa ilmai- sen,
23988: seksi kodinhoitajia, kansanopistossa opiskeleva
23989: saa maksaa koulutuksestaan 8 000-9 000 mk että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin en-
23990: vuodessa. sin kansanopistojen ammatillisten linjojen
23991: Mitään muuta syytä ei tähän tilanteeseen ole ja myöhemmin koko kansanopiston saat-
23992: nähtävissä kuin se, että kiista on ammattikasvatus- tamiseksi muiden keskiasteen ammatzllis-
23993: hallituksen ja kouluhallituksen välinen ongelma. ten oppzlaitosten kanssa yhdenvertaiseen
23994: Periaatteessa ammatilliseksi koulutukseksi hyväk- asemaan opintososiaalisia etuisuuksia jaet-
23995: sytään vain ammattikasvatushallituksen alainen taessa.
23996:
23997: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
23998:
23999: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
24000: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
24001: Sauli Hautala
24002: 612 1987 vp.
24003:
24004: Toivomusaloite n:o 545
24005:
24006:
24007:
24008:
24009: Gustafsson ym.: Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen tehostami-
24010: sesta
24011:
24012:
24013: Eduskunnalle
24014:
24015: Viime vuosikymmenen lopulla toteutettu tut- gelmien ratkaisemiseksi on käynnistää opetus/
24016: kinnonuudistus ei ole kyennyt ratkaisemaan kor- opiskeluprosessiin kohdistuvia tutkimushankkeita
24017: keakouluopintoihin liittyviä ongelmia (mm. sekä koulutusohjelmien sisältöön kohdistuvia
24018: ammatillisuus-tieteellisyys, opintojen keskeyttä- tutkimus- ja kehittämishankkeita.
24019: minen, opiskeluaikojen pidentyminen). Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24020: Ongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan, koska se- muksen,
24021: kä tutkinnonuudistuksessa että sen jälkeen esite-
24022: tyissä koulutuksen kehittämisehdotuksissa on että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
24023: kiinnitetty huomiota vain opetus/ opiskeluproses- korkeakoulupedagogisen tutkimuksen li-
24024: sin ulkoisiin ehtoihin kuten opintoviikkomäärien säämiseksi ja tämän edellyttämän huo-
24025: tarkistamiseen. mattavan määrärahanlisäyksen ottamiseksi
24026: Edellytys korkeakouluopintoihin liittyvien on- vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvioon.
24027:
24028: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24029:
24030: Jukka Gustafsson Jouni Backman
24031: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
24032: Kari Urpilainen
24033: 1987 vp. 613
24034:
24035: Toivomusaloite n:o 546
24036:
24037:
24038:
24039:
24040: Gustafsson ym.: Määrärahasta kansainvälisen tutkija- ja opiskelija-
24041: vaihdon kehittämiseen
24042:
24043:
24044: Eduskunnalle
24045:
24046: Valtioneuvoston 12.9.1985 antamissa tiede- ja Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kansain-
24047: teknologiapoliittisissa selonteoissa on suomalaisen välistämispäämäärät voitaisiin saavuttaa, on kehi-
24048: tutkimuksen kansainvälistäminen asetettu yhdek- tettävä maamme kansainvälistä tutkija- ja opiske-
24049: si painopisteeksi. lijavaihtoa.
24050: Hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24051: että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää toivomuksen,
24052: lisätä tuntuvasti opiskelijoiden ulkomailla tapah-
24053: tuvaa harjoittelua ja opiskelua. että hallitus ryhtyisi toimiin kansainvä-
24054: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" lisen tutkzja- ja opiskelijavaihdon kehittä-
24055: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen tu- miseksi suuntaamaila tähän tarkoitukseen
24056: levien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoi- vähintään 1 000 000 markkaa enemmän
24057: den ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. resursseja kuin aiemmin.
24058:
24059: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24060:
24061: Jukka Gustafsson Jouni Backman
24062: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
24063: Kari Urpilainen
24064: 614 1987 vp.
24065:
24066: Toivomusaloite n:o 547
24067:
24068:
24069:
24070:
24071: Gustafsson ym.: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opinto-
24072: sosiaalisissa eduissa olevien puutteiden korjaamisesta
24073:
24074:
24075: Eduskunnalle
24076:
24077: Vuoden 1986 alusta astui portaittain voimaan Terve, ienhuoltoalan opiskelijat joutuvat pai-
24078: laki ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien koitelle. i-:äymään käytännön opiskelujaksoillaan
24079: opintososiaalisista eduista. Tässä laissa on useita kaukokentillä. Eräissä tapauksissa opiskelijat jou-
24080: epäkohtia. tuvat näiden jaksojen aikana ylläpitämään kahta
24081: Lain mukaan opiskelijoille korvataan päivittäi- asuntoa. Tähän pakolliseen menoerään he eivät
24082: set koulumatkat, mikäli ne eivät odotuksineen saa taloudellista tukea.
24083: kestä yli kolmea tuntia päivässä. Tämä ehto aset- Mm. toimintaterapeuttiopiskelijat joutuvat
24084: taa opiskelijat hyvin eriarvoiseen asemaan. Ne, hankkimaan omin varoin raaka-aineita opiske-
24085: jotka joutuvat esim. perhesyiden tai asuntopulan luunsa liittyviin harjoitustöihin. Nämä kustan-
24086: takia asumaan kaukana oppilaitoksestaan tai har- nukset nousevat lukukausittain 500-1 000 mark-
24087: joittelupaikoistaan, eivät saa mitään korvausta kaan.
24088: kalliista koulumatkoistaan. Lisäksi koulumatkojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24089: korvausperusteissa on ehtona matkan toistuvuus. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24090: Esimerkiksi terveydenhuoltoalan opiskeluun liit-
24091: tyy kiertäminen eri neuvolaissa avoterveydenhuol- että laki ammatillisissa oppilaitoksissa
24092: lon jaksoilla. Sen lisäksi opiskelijat joutuvat käy- opiskelevien opintososiaalisista eduista
24093: mään joinakin päivinä käytännön opiskelujakson laajennetaan kattamaan kaikki opiskeluun
24094: aikana oppilaitoksella oppitunneilla ja tenteissä. liittyvät menoerät.
24095: Nämä matkat eivät ole toistuvia, joten niitä ei
24096: korvata.
24097:
24098: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
24099:
24100: Jukka Gustafsson Jouni Backman Kari Urpilainen
24101: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Järvisalo-Kanerva
24102: 1987 vp. 615
24103:
24104: Toivomusaloite n:o 548
24105:
24106:
24107:
24108:
24109: Haavisto ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta nor-
24110: maaliin täysi-ikäisyysikärajaan
24111:
24112:
24113: Eduskunnalle
24114:
24115: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden tekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudattaminen
24116: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- asettaa myös vanhemmille erityisiä vaatimuksia
24117: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se
24118: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka saattaa johtaa entistä suurempaan koulutukselli-
24119: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin seen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiem-
24120: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot mista sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden mää-
24121: ja varallisuus edelleen alle 21-vuotiaiden saamaan rän laskua.
24122: asumislisään ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
24123: opintotuen perusosaa vähentävästi. Koska 18 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24124: vuotta täyttänyt ihminen on Suomessa täysi-
24125: ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itsestään että hallitus vuoden 1988 valtion tulo-
24126: myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkinnan ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
24127: ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysrajaa tyisi toimiin opintotuen tarveharkintaikä-
24128: korkeampana estää nuoren taloudellista ja sosiaa- rajan laskemiseksi normaaltin täysi-
24129: lista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta keino- ikäisyysikärajaan.
24130:
24131: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24132:
24133: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
24134: 616 1987 vp.
24135:
24136: Toivomusaloite n:o 549
24137:
24138:
24139:
24140:
24141: Haavisto ym.: Tiedekauppa ry:n tiedekauppatoiminnan tukemisesta
24142:
24143:
24144:
24145:
24146: Eduskunnalle
24147:
24148: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan ra-
24149: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämänkin kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryhmille
24150: ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvan mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutkimusta
24151: peruskehittelytyön ''läpäisemiä''. Tieteen merki- keskeiseksi koettujen yhteiskunnallisten kysymys-
24152: tys myös maamme taloudelle ja kansainväliselle ten arvioinnin välineenä. Tieteen on oltava nii-
24153: kilpailukyvylle kasvaa. denkin käytettävissä, jotka eivät pysty rahoitta-
24154: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä maan kalliita tutkimusprojekteja tai tarjoamaan
24155: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen taloudellisen hyödyn näköalaa.
24156: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin välttä- Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan
24157: mätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä keskei- vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä oleva
24158: semmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymykseksi "tiedekauppa" -organisaatio, joka tarjoaisi kaikil-
24159: tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa koskeva le kansalaisille ja ei-voittoa tuottaville yhteisöille
24160: ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen kysymyk- mahdollisuuden ''tilata'' tutkimusta yliopistojen
24161: senasettelut? Kenellä on mahdollisuus saada tut- piiristä keskeiseksi kokemiensa ongelmien ratkai-
24162: kimukseen perustuvaa tietoa keskeisistä yhteis- semiseksi. Esimerkkejä tästä on lähinnä ympäris-
24163: kunnallisista ongelmista? tönsuojelun alueella, esim. Helsingin tiedekau-
24164: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on ohjan- pan käynnissä oleva saaristotutkimus.
24165: nut kasvavassa määrin pyrkimys ''tehokkuuteen ja Tiedekauppa-tyyppisten projektien edistämi-
24166: tuloksellisuuteen' '. Tieteen merkitystä on perus- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutkimuk-
24167: teltu sen taloudellisen hyödyn kautta. Näin käsi- sen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan taloudelli-
24168: tys tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on seen hyötyintressiin.
24169: kohtalokkaalla tavalla kaventumassa. Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24170: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnallisis- toivomuksen,
24171: ta ongelmaryhmistä ovat luonteeltaan sellaisia, et-
24172: tä niitä ei voida arvioida ''välittömän hyödyn'' että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
24173: näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon suoje- tulo- ja menoarvioesitykseen Tiedekauppa
24174: lemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuu- ry:lle riittävän määrärahan Tiedekauppa-
24175: teen, työn inhimillistämiseen yms. liittyvät pyrki- projektin toimintaan.
24176: mykset. Myös tieteen sisäinen kehityslogiikka on
24177: sellainen, että sen välitön arviointi ja ennustami-
24178: nen on asiallisesti mahdotonta.
24179:
24180: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24181:
24182: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
24183: 1987 vp. 617
24184:
24185: Toivomusaloite n:o 550
24186:
24187:
24188:
24189:
24190: Hacklin ym.: Lisäresurssien kohdentamisesta aineenopettajien erillis-
24191: ten kasvatustieteellisten opintojen järjestämiseen
24192:
24193:
24194: Eduskunnalle
24195:
24196: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirty-
24197: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- mävaiheen ongelman (joka pääosin poistuu luon-
24198: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) nollista tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkai-
24199: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- semiseksi.
24200: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24201: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- toivomuksen,
24202: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
24203: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun,
24204: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- joilla aineenopettajien erzllisten kasva-
24205: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä tustieteellisten opintojen järjestämiseen
24206: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- kohdennettaisiin lisäresursseja vähintään
24207: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- 1 000 000 markkaa siten, että vanhan tut-
24208: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- kintojärjestelmän mukaan aineenopetta-
24209: surssit on jouduttu käyttämään lähes kokonaan jiksi opiskelevat eivät joutuisi heikompaan
24210: uuden järjestelmän mukaan opiskelevien opetus- asemaan kuin uuden tutkintojärjestelmän
24211: harjoittelun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi mukaan opiskelevat.
24212:
24213: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24214:
24215: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Jouni Backman
24216: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila
24217: Timo Roos
24218:
24219:
24220:
24221:
24222: 78 2705361
24223: 618 1987 vp.
24224:
24225: Toivomusaloite n:o 551
24226:
24227:
24228:
24229:
24230: Hacklin ym.: Terveydenhuoltoalan oppilaitosten toiminnallisten
24231: edellytysten parantamisesta
24232:
24233:
24234: Eduskunnalle
24235:
24236: Keskiasteen koulunuudistuksen astuessa voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24237: maan lisääntyvät opiskelijamäärät terveydenhuol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24238: toalan oppilaitoksissa.
24239: Jo vanhamuotoisen koulutuksen aikana olivat että hallitus ryhtyisi toimzi'n osoittaak-
24240: opetustilat riittämättömät, mutta nyt kun keskias- seen varat terveydenhuoltoalan oppilaitos-
24241: teen koulunuudistus jatkaa opiskeluaikoja ja siten ten tzlojen lisäämiseen ja kunnostamiseen
24242: lisää opiskelijamääriä huomattavasti, tilanne on sekä välineistön hankintaan, niin että
24243: eräissä oppilaitoksissa katastrofaalinen. koulunuudistuksen edellyttämiä' opetus-
24244: Oppilaitokset eivät myöskään ole pystyneet riit- suunnitelmia pystytään toteuttamaan
24245: tävästi varustautumaan välineistöjensä riittävyy- joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
24246: den osalta lisääntyvään oppilaitoksissa tapahtu-
24247: vaan käytännön opiskeluun.
24248:
24249: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24250:
24251: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Jouni Backman
24252: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Timo Roos
24253: Pentti Lahti-Nuuttila
24254: 1987 vp. 619
24255:
24256: Toivomusaloite n:o 552
24257:
24258:
24259:
24260:
24261: Hacklin ym.: Opintolainojen korkotuen maksuajan pidentämisestä
24262:
24263:
24264:
24265:
24266: Eduskunnalle
24267:
24268: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet mistuneen opiskelijan korkotuen ja lainojen takai-
24269: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakio sinmaksun aloittamisajan pidentäminen 1, 5 vuo-
24270: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto desta 3 vuoteen.
24271: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24272: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24273: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
24274: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
24275: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
24276: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- tyisi toimzin opintotukilain 7 §:n 2 mo-
24277: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- mentin muuttamiseksi kuulumaan: Kor-
24278: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatoota työtä kotuen maksaminen lopetetaan kolmen
24279: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:sså·
24280: jopa 3 ,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- tarkoitettujen opintojen päättymiskuu-
24281: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin kautta seuraavasta koronmaksupäivästä,
24282: pienet, että vastavalmistunut nuori ei pysty saa- kuitenkin vzimeistään 15,5 vuoden kulut-
24283: vuttamaan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri tua siitä, kun lainaerä on ensimmäisen
24284: opintonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidan- ken-an nostettu.
24285: kehää voidaan helpottaa. Yksi keino on vastaval-
24286:
24287: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
24288:
24289: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Jouni Backman
24290: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Timo Roos
24291: Pentti Lahti-Nuuttila
24292: 620 1987 vp.
24293:
24294: Toivomusaloite n:o 553
24295:
24296:
24297:
24298:
24299: Hacklin ym.: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
24300: opintotuen kehittämisestä
24301:
24302:
24303: Eduskunnalle
24304:
24305: Keskiasteen opiskelijoiden opintotuki on hei- korotettiin lainan suhteellista osuutta opintotues-
24306: kompi kuin korkeakouluopiskelijoiden. Tämä eri- ta. Tämä ei vastaa sitä tavoitetta, joka valtion vuo-
24307: suuruisuus ei ole perusteltua. Ne opintososiaaliset den 1987 tulo- ja menoarvion luvun 29.39 perus-
24308: etuudet, joilla erisuuruisuutta perustellaan, eivät telujen kuudennessa kappaleessa esitetään.
24309: koske tasapuolisesti kaikkia opiskelijoita. Esimer- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24310: kiksi terveydenhuoltoalalla ilmaiset asuntolapai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24311: kat oppilaitoksen omistamissa asuntoloissa ovat
24312: tarjolla vain noin 2 100 opiskelijalle 15 000 opis- että hallitus ryhtyisi toimiin keskiasteen
24313: kelijasta. ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
24314: Viimeisimmässä opintotukilaissa ei opintotuen opintotuen nostamiseksi korkeakouluopis-
24315: kehitys ollut toivotun mukainen. Pyrittäessä ke- kelijoiden opintotuen tasolle ja kehittämi-
24316: hittämään keskiasteen opiskelijoiden opintotukea seksi siten, että puolet siitä olisi opintora-
24317: lähemmäs korkeakouluopiskelijoiden opintotukea haa.
24318:
24319: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24320:
24321: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Jouni Backman
24322: Marja-Liisa Tykkyläinen Antri Kalliomäki Timo Roos
24323: Pentti Lahti-Nuuttila
24324: 1987 vp. 621
24325:
24326: Toivomusaloite n:o 554
24327:
24328:
24329:
24330:
24331: Halonen ym.: Kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä
24332:
24333:
24334:
24335: Eduskunnalle
24336:
24337: Kodin ja koulun yhteistyöllä on suuri merkitys jestelmästä ei tule leimaavaa. Riittävää voi ainakin
24338: koululle siinä suhteessa, että opettajat oppivat ensi vaiheessa olla kouluyhteistyön kehittäminen
24339: tuntemaan lasten vanhemmat ja ne olosuhteet, siten, että vanhemmilla on oikeus kerran luku-
24340: joissa lapset elävät, ja kodille yhteyden saamiseksi kaudessa osallistua peruskouluikäisten lastensa
24341: opettajiin. Käytännössä kouluyhteistyötä on hai- koulun järjestämään tilaisuuteen koulun kut-
24342: tannut se, että sitä voidaan järjestää vain ilta- susta.
24343: aikaan, jolloin vanhemmilla yleensä on vapaata. Vastaava järjestely tulee toteuttaa myös päivä-
24344: Tämä puolestaan on haitannut jossain määrin hoidossa siten, että päiväkodissa ja perhepäivähoi-
24345: opettajien osallistumista, joskin peruskoulunopet- dossa olevien lasten vanhemmilla on vastaava oi-
24346: tajien lakon seurauksena syntynyt kouluyhteistyö- keus.
24347: tunti on antanut uusia mahdollisuuksia ilta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24348: aikaan tapahtuvalle yhteistyölle, koska opettajalle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24349: voidaan tästä maksaa palkkaa. sen,
24350: Merkittävän ongelman muodostavat kuitenkin
24351: edelleen vanhempien mahdollisuudet osallistua että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin sen
24352: kouluyhteistyöhön. Käytännön syistä on tarpeel- järjestämiseksi, että päiväkodissa ja perhe-
24353: lista, että vanhemmat voivat työaikana ja paikalli- päivähoidossa olevien lasten sekä perus-
24354: sesti osallistua kouluyhteistyöhön. Tällöin voi- kouluikäisten lasten vanhemmat voivat
24355: daan myös olettaa vanhempien osallistumisen työaikana ja paikallisesti osallistua päivä-
24356: kouluyhteistyöhön lisääntyvän. Tärkeää on, että kodin, koulun ja kodin yhteistyöhön ja
24357: vanhempien kouluyhteistyöhön osallistumista ei edistäisi työmarkkinasopimusten muotou-
24358: kytketä lapsella ilmenneisiin vaikeuksiin, jotta jär- tumista mainitun tavoitteen mukaisiksi.
24359:
24360: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24361:
24362: Tarja Halonen Raimo Vuoristo
24363: likka Joenpalo Esko Seppänen
24364: 622 1987 vp.
24365:
24366: Toivomusaloite n:o 555
24367:
24368:
24369:
24370:
24371: Halonen ym.: Lapsille ja nuorille suunnatun teatteritoiminnan tuke-
24372: misesta
24373:
24374:
24375: Eduskunnalle
24376:
24377: Lasten ja nuorten teatterin suosio on kasvanut vaikka ne mmenomaan saavuttaisivat lapsia ja
24378: vuosi vuodelta. On syntynyt uusia lasten ja nuor- nuona.
24379: ten teattereita. Myös ammatillisten teattereiden Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
24380: kiinnostus lasten ja nuorten näytelmiin on uudel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24381: leen viriämässä. Sekä lakisääteisen että työehtoso-
24382: pimuksiin perustuvan työaikasuojelusäännöstön että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n eri-
24383: perusteella on sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetta- tyisavustuksen myöntämiseksi niille am-
24384: va huomattavasti tavallista korkeampaa palkkaa. matzlliszlle teatterezfle, jotka harjoittavat
24385: Myös kiertuetoiminnasta on maksettava normaa- lapszfle ja nuonlle tarkoitettua teatteritoi-
24386: lin palkan lisäksi muita korvauksia. mintaa ja antavat näitä näytöksiä myös
24387: Tämä on puolestaan johtanut siihen, että teat- sunnuntaisin ja muina pyhinä tai harjoit-
24388: terit pyrkivät välttämään kustannussyistä sekä tavat kiertuetoimintaa.
24389: sunnuntai-, pyhänäytös- että kiertuetoimintaa,
24390:
24391: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987
24392:
24393: Tarja Halonen Kaarina Dromberg Raimo Vuoristo
24394: likka Joenpalo Lea Savolainen Riitta Järvisalo-Kanerva
24395: Esko Seppänen
24396: 1987 vp. 623
24397:
24398: Toivomusaloite n:o 556
24399:
24400:
24401:
24402:
24403: Helle ym.: Ympäristökoulutuksen kehittämisestä
24404:
24405:
24406:
24407:
24408: Eduskunnalle
24409:
24410: Ympäristönsuojelulliset asiat ovat vasta aivan koulutuspisteitä, joista voidaan kehittää ympäris-
24411: viime vuosina nousseet yleiseen tietoisuuteen. tökoulutuksen keskuksia ja tutkimuslaitoksiakin.
24412: Asioiden omaksuminen näyttää vaikealta sekä Lammilla on Helsingin yliopiston biologinen ase-
24413: päättäjien että muiden kansalaisten kohdalla. ma ja Evon metsäopisto ja metsätyökoulu. Lah-
24414: Niin yleisessä kuin ammatillisessakin koulutuk- dessa on Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulu-
24415: sessa ympäristöasiat ovat heikohkosti mukana. tuskeskus. Riihimäellä on puolestaan ongelmajä-
24416: Yliopisto-opetuksessa on muutamia opintohaa- telaitos. Jokioisissa on monialainen Maatalouden
24417: roja, jotka antavat jopa pätevyyttä ympäristö- tutkimuskeskus jne.
24418: asioitten käsittelyyn ja ratkaisuun. Edellä olevan petusteella ehdotamme eduskun-
24419: Ympäristötietouden uutuuden ja tiedon no- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24420: pean uusiutumisen vuoksi on selvää, että opetta-
24421: jien taidot ja tiedot kyseisellä alalla ovat puutteel- että hallitus ryhtyisi pikaisesti kehittä-
24422: liset. Kuitenkin kaikki ihmisen toiminnot vaikut- måan ympåristöasiain koulutusta ja tunte-
24423: tavat ympäristömme tilaan. Kaikessa opetuksessa musta sekä keskiasteen koulutuksessa että
24424: tulisi siis huomioida työn ja toiminnan vaikutus en"tyisasiantuntijain osalta ja että kehittä-
24425: ympäristöön ja ihmiskunnan tulevaisuuteen. mistyössä huomioidaan Etelä-Hämeen lai-
24426: Eteläisessä Hämeessä on useita tutkimus- Ja tosten suomat mahdollisuudet.
24427:
24428: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
24429:
24430: Esko Helle Hannu Tenhiälä Lea Savolainen
24431: 624 1987 vp.
24432:
24433: Toivomusaloite n:o 557
24434:
24435:
24436:
24437:
24438: Hetemäki-Olander: Toimenpiteistä ylioppilaspohjaisen opistoastei-
24439: sen koulutuksen lisäämiseksi Uudellamaalla
24440:
24441:
24442: Eduskunnalle
24443:
24444: Peruskoulupohjaisten aloituspaikkojen määrä loppuun saakka, painopistealueena ylioppilas-
24445: Uudellamaalla vastaa kysyntää, mutta ylioppilas- pohjainen koulutus.
24446: pohjaisia aloituspaikkoja tarvitaan edelleen lisää. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
24447: Ylioppilaspohjaisten aloituspaikkojen lisäämistar- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24448: ve on suurinta kaupan ja hallinnon, sosiaalialan,
24449: terveydenhuollon ja teknisten peruslinjojen opis- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kau-
24450: toasteilla. pan ja hallinnon, sosiaalialan, terveyden-
24451: Väliaikainen ammatillinen koulutus jatkuu huollon sekä teknisten peruslinjojen opis-
24452: vuoden 1987 jälkeenkin, vaikka sen rahoitusjärjes- toasteen ylioppilaspohjaisen koulutuksen
24453: telyt poikkeavat aikaisemmasta. Tarve väliaikaisen lisäämiseksi sekä väliaikaisen koulutuksen
24454: ammatillisen koulutuksen järjestämiseen Uudella- jatkamiseksi ainakin vuosikymmenen lop-
24455: maalla on suuri ainakin tämän vuosikymmenen puun Uudellamaalla.
24456:
24457: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24458:
24459: Elsi Hetemäki-Olander
24460: 1987 vp. 625
24461:
24462: Toivomusaloite n:o 558
24463:
24464:
24465:
24466:
24467: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahasta alle 16-vuotiaiden taide- Ja
24468: taitoaineiden opetuksen lisäämiseen
24469:
24470:
24471: Eduskunnalle
24472:
24473: Vuonna 1985 muutettiin kansalais- ja työväen- Kaiken kaikkiaan alle 16-vuotiaiden taide- ja
24474: opistojen valtionavusta annettua lakia siten, että taitoaineiden opetukseen jo nykytasolle tarvittai-
24475: myös alle 16-vuotiaat saivat mahdollisuuden opis- siin noin 200 000 tuntia.
24476: kella opistoissa taide- ja taitoaineita. Käsitelles- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
24477: sään lainmuutosta eduskunnan sivistysvaliokunta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24478: totesi, ettei nyt toteutettava muutos saanut hei-
24479: kentää opistojen varsinaista työtä aikuisväestön että valtion vuoden 1988 tulo- ja me-
24480: piirissä. noarvioon varataan sen lisäksi, mitä varsi-
24481: Tällä hetkellä maamme 279 opistossa opiskelee naisen aikuiskoulutuksen kehittäminen
24482: noin 60 000 alle 16-vuotiasta, joten lasten ja nuor- vaatti, oma lisämääräraha 40 000 opetus-
24483: ten määrää voidaan pitää varsin mittavana. Kui- tuntia varten taide- ja taitoaineissa alle
24484: tenkaan ei tätä aikuisoppilaitosten varsinaisesta 16-vuotiaille ja varaudutaan siihen, että
24485: perinteisestä toiminnasta poikkeavaa aluetta ole KTS-kaudella tähän tarkoitukseen on käy-
24486: valtion taholta tuettu taloudellisesti. Tuntikaton tettävissä yhteensä 200 000 uutta opetus-
24487: ollessa voimassa on tarkoitukseen jouduttu otta- tuntia.
24488: maan resursseja aikuisille varatuista tunneista.
24489:
24490: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24491:
24492: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Uosukainen
24493:
24494:
24495:
24496:
24497: 79 270536L
24498: 626 1987 vp.
24499:
24500: Toivomusaloite n:o 559
24501:
24502:
24503:
24504:
24505: Hetemäki-Olander ym.: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen ase-
24506: man vakiinnuttamista koskevan lain aikaansaamisesta
24507:
24508:
24509: Eduskunnalle
24510:
24511: Lasten ja nuorten kuvataidekouluja on maas- Voidakseen to1m1a tavoitteidensa mukaisesti
24512: samme jo 80, ja niissä opiskelee noin 9 000 nuorta lasten ja nuorten kuvataidekoulut tarvitsevat ta-
24513: kansalaista. Koulut ovat toimineet kohta kymme- loudellista tukea ja asemansa vakiinnuttamiseksi
24514: nen vuotta. niitä koskevan lain.
24515: Näiden koulujen kasvatuksellinen merkitys ny- Tavoitteena tulisi olla valtionapu, kiinteä ope-
24516: kypäivänä on suuri, sillä pinnallinen, tyhmistävä tussuunnitelma ja pätevyysvaatimukset opettajil-
24517: ja raaistava kuvakulttuuri näyttää saavan yhä lu- le.
24518: jemman otteen lapsista ja nuorista myös Suomes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24519: sa. Vaihtoehtona passiiviselle vapaa-ajan vietolle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24520: kuvataidekoulut tarjoavat mahdollisuuden harras- sen,
24521: taa korkeatasoista, syvällistä taidetta, joka kehit-
24522: tää ihmistä monipuolisesti, niin tunne-elämää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
24523: kuin älyäkin. Joka puolelle leviävän ja jatkuvasti ten ja nuorten kuvataidekoulujen aseman
24524: kasvavan videokulttuurin kielteiset vaikutukset vakiinnuttamista koskevan lain aikaansaa-
24525: ovat jo nähtävissä lapsissa. Vastalääke näille vaiku- miseksi.
24526: tuksille on tehokas kuvan kielen ja vaikutusmeka-
24527: nismien opetus; videotekniikan opetus ei riitä pii-
24528: lovaikuttamiselta suojautumiseen.
24529:
24530: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24531:
24532: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Uosukainen
24533: 1987 vp. 627
24534:
24535: Toivomusaloite n:o 560
24536:
24537:
24538:
24539:
24540: Hetemäki-Olander ym.: Historiallisesti arvokkaiden puukirkkojen
24541: suojelemisesta ja paloturvallisuuden parantamisesta
24542:
24543:
24544: Eduskunnalle
24545:
24546: Maamme arvokkaimpiin kulttuurimuistomerk- kokonaan tuhoutumisen estämiseksi. Kirkkojen
24547: keihin kuuluvat vanhat puukirkkomme. Monella lämmityslaitteissa olisi varmasti myös korjaamisen
24548: seurakunnalla ei ole mahdollisuuksia edes kunnan varaa.
24549: avulla pitää huolta vanhoista pyhätöistään. Viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24550: vuosina ovat tulipalot tuhonneet useita arvokkaita taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24551: puukirkkoja. Tällaiset menetykset ovat koko kan-
24552: san kulttuurielämän kannalta valitettavia. että hallitus pikaisesti laatisi suunnitel-
24553: Valtiovallan toimesta olisikin syytä laatia suun- man historiallisesti arvokkaiden puukirk-
24554: nitelma vanhojen kirkkojemme kunnossa pitämi- kojen suojelemiseksi ja niiden palosuo-
24555: seksi ja palosuojauksen tason nostamiseksi varus- jauksen tason nostamiseksi asianmukaisin
24556: tamalla ainakin osa niistä esimerkiksi automaatti- turvatoimin.
24557: sin sammutuslaittein tulenarkojen puukirkkojen
24558:
24559: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24560:
24561: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Uosukainen
24562: 628 1987 vp.
24563:
24564: Toivomusaloite n:o 561
24565:
24566:
24567:
24568:
24569: Hilpelä: Lastentarhanopettajakoulutuksen saattamisesta kokonaisuu-
24570: dessaan yliopistojen alaisuuteen
24571:
24572:
24573: Eduskunnalle
24574:
24575: Lastentarhanopettajia on koulutettu Suomessa tarvitsee korkeatasoisen pedagogisen koulutuksen
24576: vuodesta 1892. 1960-luvun lopussa maassamme saanutta henkilökuntaa. Näin turvataan myös päi-
24577: saattoi suorittaa lastentarhanopettajantutkinnon vähoidon laadullinen tasokkuus. Päivähoito on
24578: Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Pietarsaaressa saamassa yhä enemmän haasteita mm. tunne-
24579: (ruotsinkielinen) ja Tampereella. Päivähoidon elämäitään häiriintyneiden lasten ohjauksen ja
24580: voimakas määrällinen laajeneminen aiheutti myös kasvatuksen alueella. Tämänkaltaisiin haasteisiin
24581: lastentarhanopettajien koulutustarpeen lisäänty- voidaan vastata vain lapsiryhmän ohjauksesta ja
24582: misen. Koulutusjärjestelmän uudistamispyrki- kasvatuksesta vastuussa olevan opettajan koulu-
24583: mysten osana perustettiin joihinkin yliopistoihin tuksen kautta.
24584: väliaikaisia lastentarhanopettaj ankoulutusyksik- Nykyiselle lastentarhanopettajakoulutukselle
24585: köjä täyttämään päivähoitolain synnyttämää hen- sekä lastentarhanopettajaopistoissa että yliopis-
24586: kilöstövajausta. toissa tulee taata riittävät henkilökunta- ja tilare-
24587: Vuonna 1977 viisi lastentarhanopettajasemi- surssit sekä turvata varhaiskasvatuksen tieteellinen
24588: naaria siirrettiin valtion omistukseen ja nimike tutkimus. Hallinnollinen kahtiajakoisuus tulee
24589: muutettiin lastentarhanopettajaopistoksi. Yli- poistaa siten, että lastentarhanopettajakoulutus
24590: opistojen lastentarhanopettajakoulutus jatkui sa- kokonaisuudessaan siirretään yliopistojen alaisuu-
24591: manaikaisesti - edelleen väliaikaisena -Joen- teen: lastentarhanopettajaopistot toimisivat hal-
24592: suussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Raumalla, Savon- linnollisesti yliopistojen lastentarhanopettajan-
24593: linnassa ja Turussa. Vuodesta 1983 kaksivuotinen koulutuslaitoksina.
24594: lastentarhanopettajakoulutus laajennettiin kolmi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
24595: vuotiseksi tutkinnoksi opistoissa ja yliopistoissa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24596: syksystä 1984 alkaen.
24597: Lastentarhanopettajakoulutuksen pohjakoulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24598: tus on ylioppilastutkinto tai vastaavat tiedot. lastentarhanopettajakoulutusta koskevan
24599: Opistojen ja yliopistojen opetussuunnitelmat ovat lainsäädännön uudistamiseksi siten, että
24600: yhtenevät. Sekä lastentarhanopettajaopistossa että nykyinen hallinnollinen kahtiajakoisuus
24601: yliopistossa opiskelevat saavat saman kelpoisuu- poistuisi ja koulutus liitettäisiin kokonai-
24602: den. suudessaan yliopistojen alaisuuteen.
24603: Laajeneva ja muuttuva päivähoitojärjestelmä
24604:
24605: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24606:
24607: Liisa Hilpelä
24608: 1987 vp. 629
24609:
24610: Toivomusaloite n:o 562
24611:
24612:
24613:
24614:
24615: Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeiden pitämisestä en
24616: päivinä
24617:
24618:
24619: Eduskunnalle
24620:
24621: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeisiin osal- na silloin tällöin tapahtuukin, että väsymys voit-
24622: listuville merkitsee huomattavaa haittaa se, että taa ja koe jätetään kesken. Siksi tulisi ylimääräis-
24623: kaikki ylimääräiset kokeet pidetään samana päivä- ten kielten koetilaisuudet järjestää eri päivinä, jol-
24624: nä. Vaikka ne ylioppilaskokelaat, jotka haluavat loin ylioppilaskokelaat voisivat yhdessä koetilai-
24625: kirjoittaa kaksi ylimääräisen kielen koetta, ovatkin suudessa keskittyä vain yhden kielen tehtäviin ja
24626: tietysti kielilahjakkaita, on kuitenkin kohtuuton- näin saavuttaa parhaan mahdollisen tuloksen.
24627: ta, että heidän on jaksettava yhden koesuorituk- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
24628: sen tehtyään aloittaa vielä toinen koe - edellises- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24629: tä kokeesta ehkä suurestikin poikkeavalla kielellä
24630: - samassa koetilaisuudessa välittömästi ensim- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
24631: mäisen kokeen jälkeen. Suorituksen rasittavuutta epäkohdan poistamiseksi, että ylimääräis-
24632: on lisäämässä myös se, että lyhyen kielen kokei- ten kielten ylioppilaskokeet järjestetään
24633: den tekstiosuus on vuosi vuodelta pidentynyt. Ai- samana päivänä.
24634:
24635: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24636:
24637: Liisa Hilpelä
24638: 630 1987 vp.
24639:
24640: Toivomusaloite n:o 563
24641:
24642:
24643:
24644:
24645: Hilpelä: Lukion tuntikehyksen lisäämisestä
24646:
24647:
24648:
24649: Eduskunnalle
24650:
24651: Lukion tuntikehys on niin pieni, että oppilai- teoreettiseksi: tuntikehyksen niukkuus ei salli
24652: den valintoja joudutaan karsimaan etenkin kielis- asiallisesti suunniteltujen kuntakohtaisten kurssi-
24653: sä. Opettajien työ on raskasta ja opetus kärsii. tai asiakokonaisuuksien opettamista.
24654: On ristiriitaista, että kouluviranomaiset ja Opetusmenojen suhteellinen osuus on tällä
24655: muutkin tahot ovat korostaneet esimerkiksi eng- vuosikymmenellä selvästi laskenut. Koulutukseen
24656: lannin valta-aseman vähentämistä kouluissa ja sijoitetut varat ovat kuitenkin sijoittamista tule-
24657: kielten valikoiman monipuolistamisen tärkeyttä, vaisuuteen, ne tuottavat pitkällä aikavälillä eni-
24658: mutta kun oppilaat valitsevat muita kieliä, tulee ten. Siksi lukio-opetuksen mahdollisuuksia on
24659: esteeksi tuntikehyksen riittämättömyys. Tuntike- tärkeää lisätä osoittamalla lisää määrärahoja lu-
24660: hyksen niukkuuden takia joudutaan oppilaiden kion käyttöön, avartamalla tuntikehystä.
24661: ainevalintoja ohjailemaan, yhdistelemään opetus- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
24662: ryhmiä ja luopumaan useiden sellaisten valin- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24663: naisaineiden tarjonnasta, joilla ei ole keskeistä
24664: osaa ylioppilastutkinnossa. Lukion uuden opetus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
24665: suunnitelman mukanaan tuoma joustavuus ja teisiin lukion tuntikehysresurssien lisäämi-
24666: mahdollisuus sisällyttää opetukseen valtakunnalli- seksi.
24667: sen rungon ohella paikallista osuutta jää hyvin
24668:
24669: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24670:
24671: Liisa Hilpelä
24672: 1987 vp. 631
24673:
24674: Toivomusaloite n:o 564
24675:
24676:
24677:
24678:
24679: Hilpelä: Peruskoulun ja lukion opettajien tietotekniikkakoulutuk-
24680: sen määrärahojen riittävyyden turvaamisesta
24681:
24682:
24683: Eduskunnalle
24684:
24685: Yhteiskunta kehittyy kohti tietoyhteiskuntaa. Opettajien kouluttamisessa on kysymys suurista
24686: Tämä asettaa koululaitokselle vaatimuksia, jotka opettajamääristä ja siis huomattavista kustannuk-
24687: toteutuessaan merkitsevät koulun voimakasta si- sista. Saatavissa olevien laskelmien mukaan kus-
24688: säistä uudistumista. tannukset olisivat koko opettajakunnan koulutta-
24689: Asiantuntijat pitävät tärkeänä, että kaikille an- miseen lasketun ajan eli 10 vuoden osalta noin
24690: netaan riittävät tietotekniset valmiudet mahdolli- 160 miljoonaa markkaa. Tällöin opettajat koulu-
24691: simman varhain. Tämä tarkoittaa sitä, että jo pe- tettaisiin muuna kuin opetuksellisena aikana. Jos
24692: ruskoulun ala-asteella opetetaan tietotekniikan al- sijaiset palkattaisiin, olisivat kustannukset noin
24693: keet. Kuvaavaa sille, mihin tulisi päästä, on termi kaksinkertaiset. Työaikana tapahtuva koulutus
24694: "toinen lukutaito". Tällä tarkoitetaan tietoko- lienee työelämässä yleensä vakiintunut käytäntö.
24695: neen käyttötaitoa henkilökohtaisena työvälinee- Tähän mennessä ei tietotekniikan tuloa koului-
24696: nä. Toisen lukutaidon oppiminen tapahtuu luon- hin ole juuri ollenkaan otettu huomioon, joten lä-
24697: tevimmin siten, että tietokonetta käytetään tavan- hivuosina tulee paine määrärahojen kasvattami-
24698: omaisena työvälineenä eri aineiden opetuksessa. seen olemaan valtava. Jotta haasteesta selvittäi-
24699: Tällöin korostuu tietokoneen merkitys apuväli- siin, on vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvioon
24700: neenä, jollaisena sitä myöhemmin työelämässäkin sisällytettävä tämän vuoden budjetissa olevan
24701: useimmat ihmiset joutuvat käyttämään. 4 274 000 markan asemesta useampikenainen
24702: Mitä on tehty tämän tavoitteen toteutumiseksi? summa, ja samalla on tehtävä suunnitelmat lähi-
24703: Valtioneuvosto teki maaliskuussa 1985 periaate- vuosien määrärahatarpeesta.
24704: päätöksen tietotekniikan opetuksen kehittämi- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
24705: seksi. Siinä on julkilausuttu yksityiskohtaiset mää- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24706: rälliset tavoitteet opetukselle ja opettajakoulutuk-
24707: selle. Ilman opettajien kouluttamista ei tietotek- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
24708: niikan integroiminen kouluopetukseen onnistu. seuraavia valtion tulo- ja menoarvioita val-
24709: Opettajat tarvitsevat tehtävistään riippuen erilai- mistellessaan peruskoulun ja lukion opet-
24710: sia tietotekniikan valmiuksia, mutta kaikki opet- tajien tietotekniikan koulut1.tstarpeen
24711: tajat tarvitsevat lyhyen peruskoulutuksen, joka huomioon ottamiseksi ja esittäisi sen to-
24712: selvittää tietotekniikan perusasioita ja sen yhteis- teuttamiseksi ni"ttävät määrärahat.
24713: kunnallisia vaikutuksia sekä valottaa mahdolli-
24714: suuksia käyttää tietokonetta apuna opetuksen to-
24715: teuttamisessa.
24716:
24717: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24718:
24719: Liisa Hilpelä
24720: 632 1987 vp.
24721:
24722: Toivomusaloite n:o 565
24723:
24724:
24725:
24726:
24727: Holvitie ym.: Voimavarojen jakamista eri opetusmuotoihin koskevan
24728: peruskouluasetuksen säännöksen muuttamisesta
24729:
24730:
24731: Eduskunnalle
24732:
24733: Peruskouluasetuksen 46 §:n 4 momentin mu- kissa kunnissa ei voi olla tarkoituksenmukaista toi-
24734: kaisesti vähintään puolet kunnan käytettävissä minnan, sen tavoitteiden ja tarkoitusperien kan-
24735: olevista erityisopetuksen resursseista on sijoitetta- nalta. Maamme kunnat ovat asukasrakenteeltaan,
24736: va luokattomaan erityisopetukseen, jolloin läänin- oppilasainekseltaan ja koulutoimensa rakenteelta,
24737: hallitus myöntää poikkeusta. Kaavamainen 50 samoin kuin erityisopetuksen tarpeiden kannalta
24738: % :n sääntö aiheuttaa tarpeettomia hallinnollisia niin erilaisia, ettei po. sääntö ole tarpeellinen. Ei
24739: toimenpiteitä, sillä lähes kauttaaltaan suurilla voi olla tarkoituksenmukaista, että kunnat, jotka
24740: paikkakunnilla ja kaupungeissa luokkamuotoista ovat useiden vuosien aikana systemaattisesti kehit-
24741: opetusta on tällä hetkellä enemmän kuin luoka- täneet erityisopetustaan omien erityistarpeittensa
24742: tonta. Ero saatta olla useita satoja tunteja. Helsin- ja erityisolosuhteittensa mukaisesti, joutuvat
24743: gissä ero on toista tuhatta tuntia. Tämän vuoksi vuonna 1987 purkamaan erityisopetusjärjestel-
24744: lukuisat kunnat joutuvat hakemaan lääninhalli- mänsä.
24745: tukselta poikkeuslupaa. Poikkeukselliseksi tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
24746: tetusta menettelystä voi muodostua lähes sääntö, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24747: mikä ei voi olla lainsäädännön tarkoitus.
24748: Mikäli lääninhallitus ei myönnä poikkeuslupaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
24749: saatetaan kunnat vaikeaan tilanteeseen, kun ne ruskouluasetuksen 46 §:n 4 momentin
24750: joutuvat soveltamaan kaavamaista säännöstä sana- muuttamiseksi niin, että siitä poistetaan
24751: tarkasti. Syntyy tarpeetonta painetta muuttaa vir- resurssien jakamista eri opetusmuotoihin
24752: koja ja virkanimikkeitä uuden tilanteen edellyttä- koskeva säännös, jolloin säätely voitaistin
24753: mään muotoon. Muutos aiheuttaa samalla yleensä suorittaa läänikohtaisesti tai koko maata
24754: opettajien eläke-etuuksien huononnuksen. koskien, niin kuin se on tapahtunut tähän
24755: 50 % :n säännön noudattaminen maamme kai- mennessä.
24756:
24757: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24758:
24759: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen
24760: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
24761: Riitta Uosukainen
24762: 1987 vp. 633
24763:
24764: Toivomusaloite n:o 566
24765:
24766:
24767:
24768:
24769: Holvitie ym.: Lukion perusopetusryhmien koon pienentämisestä
24770:
24771:
24772:
24773: Eduskunnalle
24774:
24775: Lukiolain (477 /83) 21 §:n 1 momentin mukaan vuodesta 1986 alkaen lukion perusopetusryhmän
24776: lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aikana kokoa alennettaisiin 32:een. Näin ei kuitenkaan
24777: käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen op- ole käynyt. Lukioikäisten ikäluokan pienetessä
24778: piaineiden opettamiseen sellaista vuosiluokkaa joudutaan monissa taajamissa joko vähentämään
24779: kohti, jolla on vain yksi perusopetusryhmä, kaik- lukioiden sarjaisuutta tai lakkauttamaan lukioita.
24780: kiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys riittää, jos Haja-asutusalueella tällä pienenemisellä ei ole
24781: kaikki oppilaat lukevat ns. A-kielenä samaa kiel- muuta vaikutusta kuin se, että ainoan lukion op-
24782: tä. Näin on laita haja-asutusalueen lukioissa. Mo- pilasmäärä pienenee. Seurauksena on koulutuk-
24783: nissa taajamissa, joissa on yksisarjaisia lukioita, sellinen epätasa-arvo. Siksi olisi lukion perusope-
24784: luetaan kuitenkin kahta tai useampaa A-kieltä. tusryhmän kokoa pienennettävä 32:een. Muutos
24785: Tällöin ei edellä mainittu tuntikehys riitä. Koska voidaan toteuttaa asetusteitse. Jollei muuta tehdä,
24786: on perusteltua, että kaikki oppilaat eivät lue yhtä saattaa seurauksena olla sama ilmiö, joka koskee
24787: ja samaa A-kieltä, ja koska ikäluokan koon piene- yksisarjaisia lukioita, joissa luetaan kahta A-kieltä.
24788: nemisen myötä monet lukiot muuttuvat taajamis- Siksi perusopetusryhmän kokoa pienennettäessä
24789: sakin yksisarjaisiksi, on lailla turvattava jokaiselle tulee samalla muuttaa lukiolain 21 §:ssä mainit-
24790: lukiokelpoiselle oppilaalle mahdollisuus lukea tua tuntikehyksen laskentakaavaa siten, että oppi-
24791: oman asuinalueensa lukiossa jo peruskoulussa lasmäärän pieneneminen neljällä kompensoidaan
24792: aloittamaansa A-kieltä. Tämä edellyttää, että sii- korottamalla tuntikehyksen laskentakaavan perus-
24793: nä tapauksessa, että yksisarjaisen lukion samalla luku 29 luvuksi 33.
24794: vuosiluokalla olevat lukiolaiset lukevat kahta eri Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotamme
24795: A-kieltä, tuntikehys on 49 tunnin sijasta 54. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24796: Edellä esitetyn perusteella esitetään lukiolain vomuksen,
24797: 21 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraava
24798: virke: Jos kuitenkin vuosiluokan ainoassa perus- että hallitus ryhtyisi toimiin, että pe-
24799: opetusryhmässä on kahta ns. A-kieltä lukevia op- rusopetusryhmän kokoa pienennettäisiin
24800: pilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa kohti käyt- ja samalla lukiolain 21 §:ssä mainittua
24801: tää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia. tuntz'kehyksen laskentakaavaa muutettai-
24802: Lukion perusopetusryhmän koko on lukioase- szin siten, että oppilasmäärän pienenemi-
24803: tuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Peruskoulun nen neljällä kompensoidaan korottamalla
24804: perusopetusryhmän koko on taas 32. Koululakien tuntikehyksen laskentakaavan perusluku
24805: valmistelun yhteydessä pidettiin tavoitteena, että 29 luvuksi 33.
24806:
24807: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24808:
24809: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen
24810: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
24811: Riitta Uosukainen
24812:
24813:
24814:
24815:
24816: 80 2705361
24817: 634 1987 vp.
24818:
24819: Toivomusaloite n:o 567
24820:
24821:
24822:
24823:
24824: Holvitie ym.: Kaikkien Steiner-koulujen saattamisesta valtion tuen
24825: piiriin
24826:
24827:
24828: Eduskunnalle
24829:
24830: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24831: valtion varoista. Steiner-koulutuksen saamasta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24832: yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner-kouluja
24833: on viime vuosina perustettu yhä enemmän. Jotta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24834: kaikki koulut tulisivat samanarvoisiksi valtion- kaikkien Steiner-koulujen saattamiseksi
24835: avun suhteen, olisi uusiakin Steiner-kouluja tuet- valtion tuen piiriin.
24836: tava valtion varoin samoin perustein kuin vanho-
24837: jakin kouluja.
24838:
24839: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24840:
24841: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen
24842: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
24843: Riitta Uosukainen
24844: 1987 vp. 635
24845:
24846: Toivomusaloite n:o 568
24847:
24848:
24849:
24850:
24851: Holvitie ym.: Määrärahasta opintotuen saantia rajaavan tarveharkin-
24852: nan poistamiseksi
24853:
24854:
24855: Eduskunnalle
24856:
24857: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin monissa tapauksissa epäoikeudenmukaiseksi.
24858: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muutettu Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamisajan-
24859: opintotuen myöntämispetusteita niin, että van- kohdan kuin valmistumisenkin osalta ja välillä on
24860: hempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huomioon täytynyt käydä työssä. Aloituspaikkoja ei välttä-
24861: vanhempien kodin ulkopuolella asuvien - ensin mättä ole ollut aina käytettävissä niin paljon kuin
24862: 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta täyttäneiden kunnollisen opiskelutuen kaudella on mahdollis-
24863: - opiskelijoiden opintorahoja myönnettäessä. ta.
24864: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Viime vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24865: on perusteltu ikärajan säilyttämistä huomattavasti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24866: 18 ikävuotta korkeampana valtiontaloudellisilla
24867: syillä. Syyt ovat ymmärrettävät, mutta ne eivät voi että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
24868: riittää perusteluiksi silloin, kun yhteiskunnan eri- tulo- ja menoarvioesitykseen n'ittävän
24869: laiset tukimuodot nousevat moninkertaisiksi nii- määrärahan opintotuen saantia rajaavan
24870: den nuorten kohdalla, jotka eivät vailiinaisin tarveharkinnan poistamiseksi 18 vuotta
24871: opinnoin saa työpaikkaa vaan jäävät tuen piiriin täyttäneiltä, vanhempiensa kodin ulko-
24872: työttömiksi. puolella asuvtlta opiskelijotlta.
24873: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautunut
24874:
24875: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
24876:
24877: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen
24878: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
24879: Riitta Uosukainen
24880: 636 1987 vp.
24881:
24882: Toivomusaloite n:o 569
24883:
24884:
24885:
24886:
24887: Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran-Lappeenrannan alueteatteri-
24888: toiminnan käynnistämisestä
24889:
24890:
24891: Eduskunnalle
24892:
24893: Imatra ja Lappeenranta olivat mukana alueteat- teatterialueeksi. Karjalainen kulttuuri on hyvin
24894: terikokeilussa vuosina 1975 ja 1978. Tämän jäl- omaleimaista ja myös teatterin alueella olisi mah-
24895: keen on vierailutoimintaa eri paikkakunnille har- dollista kehittää ja laajentaa tätäkin puolta muun
24896: joitettu ns. säästöliekillä mahdollisuuksien mu- ohessa.
24897: kaan. Valtion näyttämötaidetoimikunta on esittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24898: nyt, että Imatra-Lappeenranta olisi saatu alue- tavasti eduskunnalle toivomuksen,
24899: teatteriksi jo vuonna 1984. Imatran-Lappeen-
24900: rannan lisäksi ainoastaan Kemin kaupunginteat- että hallitus tutkisi pikaisesti mahdolli-
24901: teri on aluenimitystä odottava teatteri tällä hetkel- suudet, jotlla Imatran-Lappeenrannan
24902: lä. Eri ehdotukset ja mietinnöt tukevat myös alueteatteritoiminta voitaisiin aloittaa jo
24903: Imatran-Lappeenrannan saamista yhdeksi alue- vuoden 1988 alusta.
24904:
24905: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
24906:
24907: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki
24908: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Antero Kekkonen
24909: 1987 vp. 637
24910:
24911: Toivomusaloite n:o 570
24912:
24913:
24914:
24915:
24916: Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran kuvataidekoulun muuttamises-
24917: ta ammattitaiteilijoiden peruskoulutuslaitokseksi
24918:
24919:
24920: Eduskunnalle
24921:
24922: Imatralla on vuodesta 1977 alkaen toiminut si vähintään rehtorin ja yhden opettajan viran pe-
24923: kaupungin ylläpitämä kuvataidekoulu, joka on il- rustamista. Samalla olisi valtionapu vakiinnutet-
24924: takoulu ja kestää kolme vuotta. tava.
24925: Itä-Suomen alueella ei ole päivämuotoista op- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
24926: pivelvollisuuskoulun jälkeistä oppilaitosta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24927: Tällä hetkellä Imatran kuvataidekoulu toimii
24928: Siitolan kartanossa, johon on suunnitteilla myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
24929: kuvataidekeskus. Imatran kuvataidekoulussa on niin että Imatran kuvataidekoulusta tulee
24930: tällä hetkellä yksi päätoiminen opettaja. Kuvatai- Kaakkois- ja Itä-Suomen ammattikuvatai-
24931: dekoulun muuttuminen päiväkouluksi edellyttäi- teiltjoiden peruskoululaitos.
24932:
24933: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
24934:
24935: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki
24936: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Antero Kekkonen
24937: 638 1987 vp.
24938:
24939: Toivomusaloite n:o 571
24940:
24941:
24942:
24943:
24944: Häkämies ym.: Korkeakoulujen hallintoelimien työskentelyyn osal-
24945: listuvien opiskelijoiden oikeudesta korvaukseen
24946:
24947:
24948: Eduskunnalle
24949:
24950: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat luajasta tinkimistä, ilman minkäänlaista korvaus-
24951: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet ta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaavalla ta-
24952: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- valla kuin työskentelystä korkeakoulujen opinto-
24953: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ tukilautakuntien jäsenenä.
24954: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24955: käsiteltäviin asioihin ja varsinkin korkeimmissa toivomuksen,
24956: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk-
24957: sissa työskenteleminen vaatii usein raskasta viikot- että hallitus ryhtyisi pikimmiten toi-
24958: taista työtaakkaa. menpiteisiin, jotfla turvattaisiin korkea-
24959: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi koulujen hallintoelimiin osallistuvzlle
24960: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hankki- opiskelijoille korvaus kokoustyöskentelystä.
24961: viita opiskelijoilta tämä työskentely vaatii opiske-
24962:
24963: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
24964:
24965: Kari Häkämies Eeva Turunen
24966: Anneli Taina Riitta Uosukainen
24967: 1987 vp. 639
24968:
24969: Toivomusaloite n:o 572
24970:
24971:
24972:
24973:
24974: Häkämies ym.: Opintolainojen korkotuen maksuajanpidentämisestä
24975:
24976:
24977:
24978:
24979: Eduskunnalle
24980:
24981: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
24982: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin maksun aloittamisajan pidentäminen 1, 5 vuo-
24983: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto desta 3 vuoteen.
24984: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24985: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24986: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
24987: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
24988: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
24989: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- tyisi toimiin opintotukilain 7 §:n 2 mo-
24990: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- mentin muuttamiseksi kuulumaan: Kor-
24991: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatonta työtä kotuen maksaminen lopetetaan kolmen
24992: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä
24993: jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- tarkoitettujen opintojen päättymiskuu-
24994: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- kautta seuraavasta koronmaksupäivästä,
24995: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- kuitenkin viimeistään 15,5 vuoden kulut-
24996: maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- tua siitä, kun lainaerä on ensimmäisen
24997: tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää kerran nostettu.
24998: voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
24999:
25000: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
25001:
25002: Kari Häkämies Eeva Turunen
25003: Anneli Taina Riitta Uosukainen
25004: 640 1987 vp.
25005:
25006: Toivomusaloite n:o 573
25007:
25008:
25009:
25010:
25011: Häkämies ym.: Kansainvälisen harjoittelun keskuksen perustamises-
25012: ta työvoimaministeriöön
25013:
25014:
25015: Eduskunnalle
25016:
25017: Kansainvälistyminen on asetettu koulutuksen selkiyttäminen on paitsi resurssien tehokkaampaa
25018: keskeiseksi tavoitteeksi mm. valtioneuvoston käyttöä myös palvelun lisäämistä.
25019: tiede- ja teknologiapoliittisessa selonteossa 12.9. Tästä syystä ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
25020: 1985 ja opetusministeriön perustutkintoihin joh- täväksi toivomuksen,
25021: tavan koulutuksen kehittämiseen tähtäävässä toi-
25022: menpideohjelmassa 21.1.1986. että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
25023: Yksi konkreettinen kansainvälistymistä edistävä ja menoarviota valmistellessaan samalla
25024: keino on tukea opintoihin liittyvää ulkomaista ryhtyisi toimenpiteiszin työvoimaministe-
25025: harjoittelua. Tällä hetkellä harjoittelun mahdolli- n"öön perustettavan kansainvälisen harjoit-
25026: suuksia rajoittavat kuitenkin monet seikat. Kes- telun keskuksen perustamiseksi, jonka kes-
25027: keisimpiä ongelmia ovat harjoittelun resurssien kuksen tehtävänä olisi harjoittelupaikko-
25028: vähäisns ja hallinnon hajanaisuus. Resurssien li- jen hankkiminen, työlupaseikoista vastaa-
25029: saaminen on tärkeää paitsi harjoittelupaikkojen li- minen ja harjoittelun taloudellinen tuke-
25030: säämisen vuoksi myös harjoittelua tukevien sti- minen en"tyisin stipendein sekä lisäksi har-
25031: pendien lisäämiseksi. Harjoittelun hallinnollinen joittelumahdollisuuksista tiedottaminen.
25032:
25033: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25034:
25035: Kari Häkämies Eeva Turunen
25036: Anneli Taina Riitta Uosukainen
25037: 1987 vp. 641
25038:
25039: Toivomusaloite n:o 574
25040:
25041:
25042:
25043:
25044: Hämäläinen ym.: Lukion tuntikehyksen laajentamisesta
25045:
25046:
25047:
25048: Eduskunnalle
25049:
25050: Lukion opetuksen tulisi sisältää monipuolisesti jouston saamiseksi. Opetustuntien lisäys on tar-
25051: valinnaisuutta. Tästä aiheutuu suurta opetustun- koituksenmukaisinta hoitaa oppilaskohtaista tun-
25052: tien tarvetta. Opetukseen käytettävissä oleva tun- tikehystä korottamalla.
25053: timäärä on lukiossa tällä hetkellä tarpeeseen näh- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
25054: den niukka. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25055: Lukioiden omaleimaisuuden kehittämiseksi
25056: useat lukiot pyrkivät painottamaan opetusta jois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin lu-
25057: sakin aineissa. Tavallisimmin tätä pyrkimystä on kiolain 21 §:n muuttamiseksi siten, että
25058: taide- ja taitoaineissa, mutta kasvavassa määrin lukion oppilasta kohti käytettävää tunti-
25059: myös luonnontieteellisissä, yhteiskuntatieteellisis- kehystä korotettaisiin nykyisestä 0,9 tun-
25060: sä ja sosiaalitieteellisissä aineissa. Painottaminen nista 1,0 tuntiin.
25061: edellyttää riittävän laajaa tuntikehystä tarvittavan
25062:
25063: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25064:
25065: Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari
25066: Kari Rajamäki Antero Kekkonen
25067:
25068:
25069:
25070:
25071: 81 2705361
25072: 642 1987 vp.
25073:
25074: Toivomusaloite n:o 575
25075:
25076:
25077:
25078:
25079: Ikonen ym.: Uskonnonopetuksen lisäämisestä peruskoulun ylä-
25080: asteella
25081:
25082:
25083:
25084: Eduskunnalle
25085:
25086: Koulun tulisi kasvattaa oppilaitaan elämää var- määrän puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista
25087: ten. Peruskoulun uskonnonopetus nykyisellään saavuttaa tavoitteita. Suurilla yläasteilla ei opetta-
25088: käsittelee elämän peruskysymyksiä kasvavan nuo- jalle nykyisellään tahdo muodostua edes oppilai-
25089: ren eri kehitysvaiheissa. Oppikirjat ovat kehit- den nimeltä tuntemisen mahdollisuutta vähäisen
25090: tyneet toinen toistaan paremmiksi. Monien asioi- tuntimäärän vuoksi. Tällöin ei ole liioin mahdolli-
25091: den opetuksessa on peruskoulun yläasteella pyrit- suutta oppilaiden yksilölliseen kasvatukseen. Us-
25092: ty lähtemään nuorten elämäntilanteesta käsin. konnonopetus edustaessaan tervettä kristillistä
25093: Uskonnonopetuksen tavoitteet on määritelty var- elämännäkemystä on myös monien ongelmien pa-
25094: sin onnistuneesti. ras ennaltaehkäisijä. Aikamme kotien ja perhe-
25095: Ongelmana on kuitenkin jo pitkään ollut mie- elämän rikkinäisyys ja ongelmat asettavat entistä
25096: lekkään opetustilanteen kannalta liian vähäinen suuremman tehtävän ja vastuun koulun kristilli-
25097: uskonnonopetuksen viikkotuntimäärä. Tämä kär- selle kasvatukselle.
25098: jistyy erityisesti peruskoulun yläasteella. Tässä ikä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25099: vaiheessa elämänkysymyksiä käsittelevä uskon- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25100: nonopetus on hyvin merkityksellinen asia nuoren
25101: ihmisen elämään kasvamisen, terveen itsenäisty- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25102: misen ja yksilönä yhteisöönliittymisen kannalta. piteisiin peruskoulun yläasteen uskon-
25103: Uskonnonopetuksen tunnustuksellisuus integroi nonopetuksen tuntimäärän lisäämiseksi ja
25104: koulun kasvatuksen kotien ja vanhempien taus- samalla opetusryhmäkoon pienentämisek-
25105: taan. Uskonnonopetuksen nykyisen viikkotunti- st.
25106:
25107: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25108:
25109: Pirkko Ikonen Eino Siuruainen Matti Maijala
25110: 1987 vp. 643
25111:
25112: Toivomusaloite n:o 576
25113:
25114:
25115:
25116:
25117: Ikonen ym.: Keskiasteen ns. vaihtuvalinjaisen ammatillisen oppilai-
25118: toksen perustamisesta Joutsaan
25119:
25120:
25121: Eduskunnalle
25122:
25123: Joutsassa ei ole keskiasteen ammatillista koulu- kannalta merkittävä, ja samalla saataisiin alueel-
25124: tusta lukuun ottamatta väliaikaista karjatalous- lista tasa-arvoa ammattikoulutuspaikkojen sijain-
25125: koulua. Kuitenkin tällä alueella, joka käsittää tiin.
25126: Joutsan seutukunnan, koko kaakkoisen Keski- Joutsan koulu voisi toimia jo toiminnassa ole-
25127: Suomen, osan Itä-Hämettä ja Länsi-Savoa, on tar- van jonkin muun ammattikoulun sivukouluna.
25128: vetta ammatilliseen koulutukseen. Edellä kerrotuo perusteella ehdotamme edus-
25129: Valtiovallan taholla tulisi yhteistyössä Joutsan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25130: kunnan kanssa pyrkiä tutkimaan mahdollisuuksia
25131: perustaa vaihtuvalinjainen ammatillinen koulu. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25132: Näin turvattaisiin riittävästi koulutettua työvoi- Joutsan vaihtuvalinjaisen ammatillisen
25133: maa alueen yrityksiin. Se on alueen työllisyyden oppilaitoksen aikaansaamiseksi.
25134:
25135: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25136:
25137: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
25138: 644 1987 vp.
25139:
25140: Toivomusaloite n:o 577
25141:
25142:
25143:
25144:
25145: Isohookana-Asunmaa ym.: Työryhmän asettamisesta selvittämään
25146: korkeakoulujen virkarakennetta
25147:
25148:
25149: Eduskunnalle
25150:
25151: Korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja niissä Korkeakouluissa suoritetaan vuosittain yli 700
25152: annettavan korkeimman opetuksen merkitys kan- lisenssiaatin ja tohtorin tutkintoa. Kun korkea-
25153: santalouden ja maan kaikinpuolisen hyvinvoinnin kouluissa tällä hetkellä on päätoimisia opetus- ja
25154: kannalta kasvaa jatkuvasti. Tätä taustaa vasten on tutkimusvirkoja alle 6 000, voidaan laskea, että
25155: jokseenkin käsittämätöntä, ettei valtiovalta ole jatkotutkintoja suoritetaan alle kymmenessä vuo-
25156: viime vuosina pystynyt turvaamaan korkeakoulu- dessa määrä, joka vastaa koko nykyistä opetus- ja
25157: jen tyydyttävää resurssikehitystä edes korkeakou- tutkimusvirkojen määrää. Jatkotutkintoja suorit-
25158: lulaitoksen kehittämislain määrittelemässä mini- taneiden on siis merkittävästi nykyistä enemmän
25159: mitahdissa. sijoituttava korkeakoulujen tai muiden tutkimus-
25160: Korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen tehosta- laitosten ulkopuolelle. Luotettavia selvityksiä sii-
25161: misen yhtenä merkittävänä esteenä on korkeakou- tä, missä määrin jatkotutkintoja suorittaneilla on
25162: lujen vääristynyt virkarakenne. Sellaisia virkoja ja kysyntää muualla yhteiskunnassa, ei ole. Selvitys-
25163: toimia, joiden tehtäväkuva painottuu tutkimuk- tarvetta on myös siinä, millä menetelmillä tai kei-
25164: seen, tieteellisen jatkokoulutuksen ohjaukseen se- noilla korkeakoululaitoksen ulkopuolelle sijoitta-
25165: kä muihin tutkimuksen ohjaus- ja johtotehtäviin, mista voitaisiin edistää.
25166: on liian vähän. Tästä aiheutuu useilla aloilla ns. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilö-
25167: tohtoritulppa, joka haittaa sekä jatkotutkintoja kunnan virkarakenneongelmien ja palkkaustason
25168: suorittavia että jo väitelieitä tutkijoita. ongelmien selvittäminen on kiireinen tehtävä.
25169: Väitelleet assistentit, yliassistentit ja dosentit Luontevimmin selvitystyö voidaan tehdä eri osa-
25170: kuuluvat ryhmään, jolla on riittävä pätevyys jako- puolia edustavassa työryhmässä tai toimikunnassa,
25171: kemus tutkimuksen ohjaus- ja johtotehtäviin. jollainen opetusministeriön tulisikin pikaisesti
25172: Ongelmana on se, ettei kelpoisuusehdoiltaan, toi- asettaa.
25173: menkuvaltaan ja palkkaukseltaan soveltuvia virko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25174: ja tai toimia ole läheskään tarvetta vastaavasti. Eri taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25175: yhteyksissä on ratkaisuksi esitetty uuden, apu-
25176: laisprofessorin ja yliassistentin väliin sijoittuvan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
25177: virkatyypin kehittäminen. Uuden virkatyypin va- tei.riin työryhmän asettamiseksi selvittä-
25178: kanssit on kuitenkin perustettava vähentämättä mään korkeakoulujen virkarakenteen ke-
25179: oleellisesti assistenttien tai yliassistenttien määrää. hittämistä.
25180:
25181: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
25182:
25183: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Kalevi Mattila
25184: Eino Siuruainen Tellervo Renko Anneli Jäätteenmäki
25185: 1987 vp. 645
25186:
25187: Toivomusaloite n:o 578
25188:
25189:
25190:
25191:
25192: Isohookana-Asunmaa ym.: Suomen historian professorin viran pe-
25193: rustamisesta Oulun yliopistoon
25194:
25195:
25196: Eduskunnalle
25197:
25198: Yleisesti pidetään yliopistojen eräänä tärkeänä joisen historiasta varsinkin, kun Oulussa on tutki-
25199: tehtävänä palvella ympäröivää maakuntaa ja yh- mukseen hyvät edellytykset yhden maan parhaim-
25200: teiskuntaa yhä paremmin. Oulun yliopistossa on man maakunta-arkiston myötä. Myös historiallista
25201: humanististen tieteiden tiedekunta jäänyt mones- tietoa syventämällä opiskelijat haluaisivat olla ra-
25202: sa suhteessa viime vuosina kehittymättä. kentamassa pohjoissuomalaista identiteettiä.
25203: Esimerkiksi mahdollisuudet suorittaa historian Suomen historiaa pidetään yleensä toisena pää-
25204: opiskelijoille välttämättömiä Suomen historian oppituolina kaikissa muissa yliopistoissa yleisen
25205: opintoja ovat puutteelliset, koska Suomen histo- historian rinnalla. Tämä järjestelmä tullee säily-
25206: rian professuuria ei yliopistoon ole saatu. Tämä on mään. Suomen historian oppituolin puuttumisen
25207: muodostunut ongelmaksi. Ilman Suomen histo- vuoksi on korkeimpien Suomen historian arvosa-
25208: rian syventäviä opintoja eivät Oulusta valmistuvat nojen puute vaikeuttanut kaiken aikaa Oulun yli-
25209: maisterit ole esimerkiksi paikallishistoriallisen toi- opistosta valmistuneiden pätevöitymistä ja kilpai-
25210: miston edellyttämien pätevyyskriteerien mukaan lussa menestymistä työmarkkinoilla.
25211: päteviä paikallishistorioiden tai liikelaitosten tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25212: muiden senkaltaisten kirjoittamiseen. Tämä ka- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25213: ventaa usein muutenkin niukkoja työnsaantimah-
25214: dollisuuksia. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
25215: Enimmäkseen Pohjois-Suomesta kotoisin olevat teisiin Suomen historian professuurin pe-
25216: opiskelijat haluaisivat valita usein tutkimusai- rustamiseksi Oulun yliopistoon.
25217: heensa vaillinaisesti tutkitusta ja tunnetusta poh-
25218:
25219: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
25220:
25221: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
25222: Kalevi Mattila Eino Siuruainen
25223: Tellervo Renko
25224: 646 1987 vp.
25225:
25226: Toivomusaloite n:o 579
25227:
25228:
25229:
25230:
25231: lsohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopetta-
25232: jaopetuksen vakinaistamisesta
25233:
25234:
25235: Eduskunnalle
25236:
25237: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin koulut~;" :'1en lastentarhanopettajakoulutus edel-
25238: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- leen on onteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
25239: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
25240: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- ole tutkittu.
25241: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
25242: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
25243: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
25244: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
25245: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- korkeakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
25246: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen koulutuksen vakinaistamiseksi valtion
25247: ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimi- vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhtey-
25248: kunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kai- dessä sekä ryhtyisi tutkimaan lastentar-
25249: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- hanopettajakoulutuksen rinnastamista
25250: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- muuhun opettajankoulutukseen.
25251:
25252: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25253:
25254: Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Väistö
25255: Mirja Ryynänen Jukka Vihriälä
25256: Kalevi Mattila
25257: 1987 vp. 647
25258:
25259: Toivomusaloite n:o 580
25260:
25261:
25262:
25263:
25264: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan kohdentamisesta vanhan tut-
25265: kintojärjestelmän mukaan opiskelevien aineenopettajien erillis-
25266: opintoihin
25267:
25268: Eduskunnalle
25269:
25270: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirty-
25271: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- mävaiheen ongelman (joka pääosin poistuu luon-
25272: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) nollista tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkai-
25273: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- semiseksi.
25274: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
25275: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- toivomuksen,
25276: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
25277: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn,
25278: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- joilla aineenopettajien enllisten kasvatus-
25279: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä tieteellisten opintojen järjestämiseen koh-
25280: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- dennettaisiin lisäresursseja vähintään 1
25281: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- Mmk siten, että vanhan tutkintojärjestel-
25282: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- män mukaan aineenopettajiksi opiskele-
25283: surssit on jouduttu käyttämään lähes kokonaan vat eivät joutuisi heikompaan asemaan
25284: uuden järjestelmän mukaan opiskelevien opetus- kuin uuden tutkintojärjestelmän mukaan
25285: harjoittelun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi opiskelevat.
25286:
25287: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25288:
25289: Tytti Isohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen
25290: Jukka Vihriälä Kalevi Mattila
25291: 648 1987 vp.
25292:
25293: Toivomusaloite n:o 581
25294:
25295:
25296:
25297:
25298: Isohookana-Asunmaa ym.: Kestiiän maatalousoppilaitoksen toimin-
25299: nan kehittämisestä
25300:
25301:
25302: Eduskunnalle
25303:
25304: Maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavan Kestiiän maatalousoppilaitos valmistuu koko-
25305: väestön osuus on vähentynyt erittäin voimakkaasti naisuudessaan tänä vuonna. Valmistuttuaan oppi-
25306: viime vuosikymmeninä. Kehitys on jatkunut sa- laitos luo erinomaiset puitteet keskiasteen maata-
25307: mansuuntaisena vielä tällä vuosikymmenellä. Ta- louden opintojen suorittamiselle ja sen ohella
25308: pahtunut kehitys on aiheuttanut yhä tuntuvam- maatilatalouden yrittäjien sekä maatalouden lii-
25309: pia ongelmia maaseudun työllisyys- ja toimeentu- tännäiselinkeinonharjoittajien aikuiskoulutuksel-
25310: lokysymysten hoitamisessa. Vaikka maatilatalou- le. Koulutuksen ja lisääntyvän ammattitaidon
25311: desta toimeentulonsa saavan väestön osuus on vä- avulla pystyttäisiin osaltaan turvaamaan kylien
25312: hentynyt, on maataloustuotannon kokonaismäärä toimivuutta ja runkoväestön säilymistä haja-asu-
25313: samanaikaisesti kasvanut. Tuotannon kasvun seu- tusalueilla maatalouden rinnakkaistoimintojen
25314: rauksena on jouduttu maataloustuotannon rajoi- monipuolistamisen ansiosta.
25315: tustoimenpiteisiin. Toimenpiteet ovat synnyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25316: neet mm. väliinputoajatiloja, joiden omistajilla ei tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25317: ole mahdollisuutta hankkia toimeentuloaan pe-
25318: rinteisellä maataloustuotannolla. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
25319: Maatalouden keskiasteen peruslinjan erikoistu- teistin Kestzlän maatalousoppzlaitoksen
25320: misjaksoissa ei maatalouden liitännäiselinkeinoi- kehittämiseksi myös niin, että opptlaitok-
25321: hin liittyvää erikoistumisjaksoa ole. Linjan perus- sen tt/oja voitaisiin käyttää eri maatalou-
25322: taminen ei liene tarkoituksenmukaistakaan, jos den alojen kurssimuotoiseen, alueen tar-
25323: suorittamisen edellytyksenä on yleisjakson oppi- peet huomioon ottavaan aikuiskoulutuk-
25324: määrän suorittaminen. seen.
25325:
25326: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
25327:
25328: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
25329: Kalevi Mattila Eino Siuruainen
25330: Tellervo Renko
25331: 1987 vp. 649
25332:
25333: Toivomusaloite n:o 582
25334:
25335:
25336:
25337:
25338: Isohookana-Asunmaa ym.: Kalataloudellisen koulun perustamisesta
25339: Taivalkoskelie
25340:
25341:
25342: Eduskunnalle
25343:
25344: Oulun lääninhallitus on esittänyt keskiasteen Kun suunnitellut laitokset on sijoitettu toistai-
25345: koulunuudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa seksi vain Etelä-Suomeen ja kun kalatalouden
25346: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yh- aloituspaikoiksi esitetään koko maassa vuoteen
25347: teyteen Ohtaojalle Taivalkoskelie rakennettavaksi 1988 mennessä vain 84 aloituspaikkaa ja kun kala-
25348: kalataloudellisen koulutusyksikön 12 oppilaspai- talouden merkitys kasvaa koko maassa, on perus-
25349: kalla. Ammattikasvatushallituksen suunnitelmas- teltua saada lisättyä koulutuspaikkoja etenkin
25350: sa peruslinjojen ja opintolinjojen mitoittamisessa Pohjois-Suomessa.
25351: antamassaan mietinnössä todetaan, että Paraisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25352: lisäksi toinen kalatalousoppilaitos esitettäisiin pe- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25353: rustettavaksi Mikkelin lääniin, mutta lisäksi mie-
25354: tinnössä lausutaan seuraavaa: '' Ammattikasvatus- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
25355: neuvoston maatalousopetuksen jaosto on esittä- tei.siin kalataloudellisen koulun perusta-
25356: nyt, että Pohjois-Suomea tulisi harkita peruslinjo- miseksi Pohjois-Suomen keskuskalanvilje-
25357: jen aloituspaikkojen sijaintipaikkana. '' lylaitoksen yhteyteen Ohtaojalle Taival-
25358: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos Taival- koske/le.
25359: koskella voi tarjota monia myönteisiä edellytyksiä
25360: ja pohjan koululle. Taivalkosken kunta voi tarjota
25361: myöskin tilat koulun käyttöön.
25362:
25363: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
25364:
25365: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
25366: Kalevi Mattila Eino Siuruainen
25367: Tellervo Renko
25368:
25369:
25370:
25371:
25372: 82 2705361
25373: 650 1987 vp.
25374:
25375: Toivomusaloite n:o 583
25376:
25377:
25378:
25379:
25380: Isohookana-Asunmaa ym.: Ammattioppilaitosten oppilaiden matka-
25381: kustannusten korvaamisesta eräille Oulun läänin kunnille
25382:
25383:
25384: Eduskunnalle
25385:
25386: Vuoden 1986 alusta tulivat keskiasteen opinto- Kun Oulun läänissä on hyvin monia kuntia eri-
25387: sosiaalisten etuuksien joukossa mm. oppilaiden tyisesti Koillismaalla ja Iijokivarressa, joissa oppi-
25388: koulumatkoista aiheutuvat menot valtionosuuden laat joutuvat pitkästä matkasta johtuen asumaan
25389: piiriin. Valtionosuuden piiriin ei kuitenkaan las- viikot koulun oppilasasuntoloissa, olisi paikallaan
25390: keta kuuluviksi niille oppilaille aiheutuvia koulu- ulottaa lisäavustus myös Oulun läänin puolelle.
25391: matkoja, jotka asuvat viikot oppilasasuntoloissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25392: käyvät viikonloppuisin kotonaan. Valtion tulo- ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25393: menoarvioon on kuitenkin saatu oma momenttin-
25394: sa lisäavustuksen myöntämistä varten kunnille op- ettå. hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25395: pilaiden matkakustannuksiin silloin, kun kustan- ammattiopptfaitosten oppilaiden matka-
25396: nukset aiheutuvat pitkämatkaisten oppilaiden kustannusten korvaamiseksi eräille Oulun
25397: koulunkäyntiin liittyvistä viikonloppumatkoista. läänin kunnille.
25398: Lisäavustus koskee kuitenkin ainoastaan Lapin
25399: läänin kuntia.
25400:
25401: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
25402:
25403: Tytti Isohookana-Asunmaa Kauko Heikkinen
25404: 1987 vp. 651
25405:
25406: Toivomusaloite n:o 584
25407:
25408:
25409:
25410:
25411: Jaakonsaari: Opintolainojen korkotuen maksuajaa pidentämisestä
25412:
25413:
25414:
25415:
25416: Eduskunnalle
25417:
25418: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
25419: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakio maksun aloittamisajan pidentäminen 1,5 vuodes-
25420: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto ta 3 vuoteen.
25421: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
25422: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
25423: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
25424: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
25425: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
25426: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- tyisi toimiin opintotukilain 7 §:n 2 mo-
25427: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- mentin muuttamiseksi kuulumaan: Kor-
25428: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatoota työtä kotuen maksaminen lopetetaan kolmen
25429: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä
25430: jopa 3 ,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- tarkoitettujen opintojen päättymiskuu-
25431: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- kautta seuraavasta koronmaksupäivästä,
25432: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- kuitenkin vtimeistään 15,5 vuoden kulut-
25433: maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- tua siitä, kun lainaerä on ensimmäisen
25434: tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää kerran nostettu.
25435: voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
25436:
25437: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
25438:
25439: Liisa Jaakonsaari
25440: 652 1987 vp.
25441:
25442: Toivomusaloite n:o 585
25443:
25444:
25445: Jokinen ym.: Rakennussuojelulain uudistamista koskevan lakiesityk-
25446: sen antamisesta
25447:
25448:
25449: Eduskunnalle
25450:
25451: Rakennussuojelulain uudistaminen on kiireelli- jonka mukaan purkamisesta on ilmoitettava 30
25452: sesti tarpeen. Jatkuvasti tulee esiin tapauksia kult- päivää ennen töiden aloittamista. Tämä ei kuiten-
25453: tuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti mer- kaan poista sitä epäkohtaa, että seuraamukset ra-
25454: kittävien rakennusten hävittämisestä. kennussuojelulain rikkomisesta ovat vähäiset, jol-
25455: Hallituksen asiasta antama lakiesitys (HE n:o loin purkaminen saatetaan suorittaa tietoisesti la-
25456: 105/1982 vp.) edelliselle eduskunnalle jäi jarru- kia rikkoen.
25457: tuksen vuoksi käsittelemättä. Uudelle eduskun- Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista rikoksis-
25458: nalle olisi nopeasti annettava esitys uudesta raken- ta rangaistukset ovat varsin kovat. Jos rikos koh-
25459: nussuojelulaista. Siinä olisi samalla korjattava distuu kansallisomaisuuteen, kulttuurihistorialli-
25460: edellisen esityksen puutteet. sesti arvokkaaseen rakennukseen, seuraamuksena
25461: Rakennuksen suojelun olisi perustuttava raken- on korkeintaan sakko, joka sekin käytännössä on
25462: nuksen suojeluarvoon. Rakennussuojelulain olisi ollut purkamisesta saatavaan liiketaloudelliseen
25463: muodostettava selkeä, rakennuslakiin nähden en- hyötyyn verrattuna mitätön. Rakennussuojelula-
25464: sisijainen erityislaki. Samalla rakennuslain mah- kiin tulisikin sisällyttää säännös törkeästä raken-
25465: dollisuuksia vanhan rakennuskannan säilyttämi- nussuojelulain rikkomisesta, josta rangaistuksena
25466: sessä olisi ylipäänsä lisättävä jo kansantaloudelli- voisi olla vankeutta.
25467: sista syistä. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
25468: Edellisen hallituksen esityksen mukaan raken- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25469: nuksen suojelu olisi käytännössä tullut riippu-
25470: maan rakennuksen sijainnista asema- tai raken- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
25471: nuskaava-alueen taikka rakennuskieltoalueen suh- sen rakennussuojelulaiksi, joka
25472: teen. Valtaosa arvokkaista rakennuksista sijaitsee a) olisi rakennuslaista riippumaton ja
25473: näillä alueilla. Vastuu suojelusta tällaisilla alueilla ensistjainen; jossa
25474: olisi tullut kunnille. b) rakennuksen suojeluarvo on suoje-
25475: Vastuun tulisi säilyä valtiolla. Hämmästyttävän lun harkinnan peruste; jossa
25476: usein viimeaikaisissa purkutapauksissa, esimerkik- c) päävastuu suojelun toteuttamisesta
25477: si Turussa ja Pietarsaaressa, on tullut ilmi kuntien kuuluu valtion viranomaisille; joka
25478: päättävien elinten tai johtavien virkamiesten suo- d) sisältäisi sellaiset säännökset lain rik-
25479: jelukielteinen asenne, joka johtunee kunnan komisesta, ettei suojelun tyhjäksi tekevä
25480: päättäjien ja elinkeinoelämän liian läheisistä suh- rakennuksen omavaltainen purkaminen
25481: teista. Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta luot- voisi muodostua omistajalle suojelua kan-
25482: taa siihen, että suojelu käytännössä toimisi. Ilmei- nattavammaksi vaihtoehdoksi; ja johon
25483: sesti tultaisiin yhä useammin turvautumaan ns. e) liittyisi rakennuslain muuttaminen
25484: aavistuspurkuihin. siten, että rakennusten purkaminen sää-
25485: Useissa viimeaikaisissa purkutapauksissa on ol- dettäisiin luvanvaraiseksi ja että luotaisiin
25486: lut kysymys ns. omavaltaisesta purkamisesta eli ra- edellytyksiä vanhan ja erityisesti kulttuuri-
25487: kennussuojelulain rikkomisesta. Parannusta on historiallisesti arvokkaan rakennuskannan
25488: hiljattain tullut rakennusasetuksenmuutoksella, kunnostamiselle ja säilyttämiselle.
25489:
25490: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25491:
25492: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto
25493: Heli Astala Raila Aho
25494: Lauha Männistö
25495: 1987 vp. 653
25496:
25497: Toivomusaloite n:o 586
25498:
25499:
25500:
25501:
25502: Jokinen ym.: Kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien paikkaamisesta
25503:
25504:
25505:
25506: Eduskunnalle
25507:
25508: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansalais- reyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen kautta ja
25509: järjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laajaa ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä olisi tuettava.
25510: monipuolista ulottuen lisäksi useassa tapauksessa Järjestämällä ohjaajien palkkaamisen mahdolli-
25511: juuri niille alueille, joihin ns. viralliset ja yhteis- suus kansalaisjärjestöille valtion tuella olisi asia
25512: kunnan ylläpitämät kulttuuritarpeen muodot ei- järjestettävissä.
25513: vät yllä. Tämä pelkästään harrastelijavoimin ja Vakavasti muodostuneen nuorisotyöttömyyden
25514: useammin varsinaisen ansiotyön ohella hoidettu seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuriakin yh-
25515: kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, joka tehok- teiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuksien
25516: kaimmin tavoittaa kansan syvät rivit ja suo osallis- voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen ja
25517: tumisen mahdollisuuden yhä laajemmille ryhmil- käytettävä niitä keinoja, joilla nuorisoon kohdis-
25518: le. Tämän toiminnan merkitys lisääntyy ja siksi tuvaa painetta voidaan vähentää. Tässä tulisi kiin-
25519: sille tulisi suoda nykyistä paremmat mahdollisuu- nittää entistä enemmän huomiota juuri niihin jär-
25520: det hoitaa vaativaa tehtäväänsä. jestöihin ja siihen toimintaan, joka vaikuttaa
25521: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuurityöstä nuorten vapaa-ajan käyttöön, sillä tällä toiminta-
25522: mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye Tutun alueella voidaan työttömyydestä kärsiviä nuoria
25523: Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tunnetaan vetää mielekkään toiminnan piiriin ja työttömyys-
25524: laajalti jopa maamme rajojen ulkopuolellakin. tilanteessa välttämättömään toisten nuorten yh-
25525: Tämä yhtye on jo vuosikymmenien ajan koonnut teyteen. Jotta tämä työttömien nuorten tukemi-
25526: piiriinsä musiikin ja kansantanssin harrastajia, jot- nen tämän toveripiirin avulla saadaan onnistu-
25527: ka säännöllisellä harjoittelulla ovat kehittäneet maan, asettuu ohjaajan tehtävä entistä keskeisem-
25528: monitaitoisen ja-lukuisen nuorisoyhtyeen. Yh- mäksi. Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta ei
25529: tyeen tanssi- ja musiikkiohjelman harjoittelu vaa- voida hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella.
25530: tii myös asiantuntevaa ohjausta, joka on ansiotyön- Tästä johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa-
25531: sä ohella tehtävää hoitavien ohjaajien harteilla. jien palkkaus on noussut esiin entistä kipeämpänä
25532: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi ja vaativampana.
25533: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
25534: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25535: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tunne-
25536: taan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi etsi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
25537: tään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilaisia kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa;ien
25538: kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voidaan vi- palkkaamiseksi.
25539:
25540: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25541:
25542: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Esko Seppänen
25543: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
25544: Raila Aho Pekka Leppänen Heli Astala
25545: Lauha Männistö
25546: 654 1987 vp.
25547:
25548: Toivomusaloite n:o 587
25549:
25550:
25551:
25552:
25553: Jokinen ym.: Suomen Esperantoliiton saattamisesta valtionapujen
25554: osalta tasavertaiseksi eräiden muiden järjestöjen kanssa
25555:
25556:
25557: Eduskunnalle
25558:
25559: Vuosi 1987 on esperantisteille erityisen tärkeä, dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hal-
25560: koska tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta es- litus Suomen Esperanto-Opiston avustuksen pysy-
25561: peranton ensimmäisen oppikirjan ilmestymisestä tettäväksi entisellään, 2 600 markan suuruisena. ''
25562: ja kaikkialla maailmassa vietetään kielen satavuo- Ed. Turunen huomauttaa summan olleen aluk-
25563: tisjuhlaa. si 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pudonneen
25564: Vuoden kansainväliset päätapahtumat ovat 72. mainittuun 2 600 markkaan, "jollaisena se on ol-
25565: esperanton maailmankongressi Varsovassa 2 5. 7. lut jo useita vuosia.''
25566: -1.8. ja Zagrebissa, Jugoslaviassa 2.-9.8. vietet- Todettuaan esperantokielen harrastuksen maas-
25567: tävä kulttuurijuhla ''Sata vuotta esperantokult- samme huomattavasti kasvaneen hän ehdotti, että
25568: tuuria''. Varsovan kongressiin odotetaan 6000- eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja menoar-
25569: 8000 osanottajaa, heidän joukossaan n. 200 suo- vioon Suomen Esperanto-Opiston toiminnan tu-
25570: malaista. kemiseksi 247 400 markan suuruisen lisämäärära-
25571: Juhlavuoden päätapahtumat Suomessa ovat 12. han.
25572: -18. 7. Hangossa pidettävä kansainvälinen espe- Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina
25573: rantoviikko ja Suomen esperantoliiton syyspäivät vuosina Jal taman asian hoitaminen kuitenkin
25574: Tampereella 12.-13.9.1987. pois päiväjärjestyksestä.
25575: Vihdoinkin on tullut aika korjata se vakava Maassamme vireästi toimiva esperantoliike on
25576: puute, jota valtiovallan suunnalta on kohdistettu sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus-
25577: siihen arvokkaaseen työhön, jota Esperantoliitto ja elimenä toimii Suomen Esperantoliitto ry., joka
25578: esperantistit suorittavat. Paljon vähäisempää mer- on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden
25579: kitystä omaavat erilaiset järjestöt ovat jo kauan ol- vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä liitto sai jär-
25580: leet valtion tuen piirissä jatkuvasti. jestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54. kan-
25581: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- sainvälisen kongressin, jonka avajaiset pidettiin
25582: kunta myönsikin valtionapua kansainvälisen kie- mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin Messu-
25583: len hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-Opis- hallissa. Kongressin yhteydessä järjestettiin useita
25584: tolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden 1921 joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiin, järvialueelle
25585: tulo- ja menoarvion yhteydessä. Aiheena sille oli ym. Turussa jatkui tuon kongressiviikon jälkeen
25586: seuraavana vuonna, 1922, Suomessa pidettävä 14. vielä viiden päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivä-
25587: kansainvälinen esperantokonferenssi. Kun kan- lehtien mukaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittä-
25588: sainvälinen matkailu oli vielä siihen aikaan meillä vä kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
25589: lastenkengissä, herätti tuhatpäisen ulkomaalaisen maassamme.
25590: kongressivieraan maahamme tulo ja heidän täällä Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
25591: suorittamansa monet retkeilyt ansaittua huo- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
25592: miota. työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
25593: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
25594: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
25595: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuussa v. nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
25596: 1948, jätti silloinen edustaja V.K. Turunen edus- Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa
25597: kunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sanottiin mm.: maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin
25598: ''Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- perustuen ''Esperanto sopii kouluhallituksen mie-
25599: noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl, XV: 1 koh- lestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi peruskou-
25600: 1987 vp. - TA n:o 587 655
25601:
25602: lun yläasteen kieliohjelmaan. . . Erikoiskursseilla vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostamisesta
25603: ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida opettaa ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten yhteyk-
25604: sekä peruskoulussa että lukiossa, katsoo keskusvi- sien laajentaminen on antanut heille hyvin paljon
25605: rasto." (Kansan Uutiset 30.7.1974.) ja tämän vuoksi he haluavat asian kehittyvän edel-
25606: Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa leen, jotta yhä useammilla kansalaisilla olisi samat
25607: toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuitenkaan mahdollisuudet.
25608: nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa tehosta- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon,
25609: miseen. Tästä esimerkkinä manittakoon seuraava että maamme esperantoliike on jo aiemminkin
25610: tapaus. Suomen esperantoliikkeen edustajina neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtionapua,
25611: matkusti vuonna 1974 heinäkuun lopussa Ham- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25612: purissa pidettävään 59. kansainväliseen esperanto- muksen,
25613: kongressiin seitsemänkymmentä henkilöä. Jokai-
25614: nen heistä joutui itse henkilökohtaisesti kustanta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
25615: maan matkansa ja koko kongressiviikon vaatimat piteisiin Suomen Esperantoliiton saatta-
25616: menot. Tällainen uhrautuminen jonkin yhteisen miseksi samanarvoiseen asemaan muiden
25617: asian hyväksi lienee meidän päivinämme hyvin valtion tukea saavien ja arvokasta
25618: harvinaista. kulttuuri-, sivistys- ja kansainvälistä yh-
25619: Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja teistyötä tekevien järjestöjen kanssa.
25620: kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte-
25621:
25622: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
25623:
25624: Anna-Liisa Jokinen Jörn Donner Raila Aho
25625: Pauli Uitto Lauha Männistö Claes Andersson
25626: Vappu Säilynoja Esko Helle Anna-Kaarina Louvo
25627: Heli Astala Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
25628: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo Liisa Jaakonsaari
25629: Timo Laaksonen Eeva-Liisa Moilanen
25630: 656 1987 vp.
25631:
25632: Toivomusaloite n:o 588
25633:
25634:
25635:
25636:
25637: Jouppila ym.: Musiikkialan korkeakoulun perustamisesta Ouluun
25638:
25639:
25640:
25641: Eduskunnalle
25642:
25643: Musiikin harrastus on viime aikoina voimak- opiskelemaan. Mm. Sibelius-Akatemiassa opiske-
25644: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Alueellam- lee vuosittain 50-60 Oulun konservatorion oppi-
25645: me vallitsevan musiikinopettajien pulan takia on lasta. Musiikkialan ammattilaisten tason takaami-
25646: Oulun konservatoriossa yhdessä Sibelius- seksi Pohjois-Suomenkin osalta on musiikkialan
25647: Akatemian ja Oulun yliopiston kanssa aloitettu korkeakoulun saaminen Ouluun perusteltua.
25648: väliaikainen musiikinopettajien koulutus. Tämä Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
25649: koulutus olisi kuitenkin syytä vakinaistaa, jotta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25650: voimme tulevaisuudessakin taata Pohjois-Suomen sen,
25651: musiikinopettajien tason.
25652: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opiske- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
25653: lua, taidollisen ja taiteellisen ilmaisun kehittämis- niin, että Ouluun perustettaiszin muszik-
25654: tä. Nykyisin pelkästään Oulusta lähtee vuosittain kialan korkeakoulu vuoden 1987 syysluku-
25655: useita kymmeniä opiskelijoita muualle musiikkia kauden alusta alkaen.
25656:
25657: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
25658:
25659: Riitta Jouppila Sakari Valli Oiva Savela
25660: Erkki Pulliainen Tellervo Renko Keijo Jääskeläinen
25661: Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert Tytti Isohookana-Asunmaa
25662: Eino Siuruainen
25663: 1987 vp. 657
25664:
25665: Toivomusaloite n:o 589
25666:
25667:
25668:
25669:
25670: Jouppila ym.: Anestesiologian apulaisprofessorin viran perustamises-
25671: ta Oulun yliopistoon
25672:
25673:
25674: Eduskunnalle
25675:
25676: Anestesiologian osuus lääkäreiden peruskoulu- nettu lääkintöhallituksen taholta kehotus kata-
25677: tuksessa on verrattain suuri kaikissa maamme kou- strofilääketieteen opetuksen laajentamisesta. Tä-
25678: lutusyksiköissä. Samoin erikoislääkäreiksi koulu- mä opetus hoidetaan perinteisesti anestesiologian
25679: tettavien määrä on anestesiologiassa myös suuri klinikoiden toimesta.
25680: verrattuna moniin muihin erikoisaloihin. Koulu- Oulun yliopistossa on tällä hetkellä yksi aneste-
25681: tuksen luonne anestesiologian ammatillisessa jat- siologian professorin ja yksi apulaisopettajan vir-
25682: kokoulutuksessa edellyttää lisäksi keskimääräistä ka. Tätä on pidettävä ehdottomasti liian vähäise-
25683: enemmän yksilökohtaista opetusta. nä tiedekunnan suuruuteen, jatkokoulutuksen
25684: Erikoislääkärikoulutustyöryhmä on mietinnös- määrään ja tieteelliseen aktiviteettiin verrattuna.
25685: sään jo v. 1982 esittänyt, että ala on ollut aliresur- Oulun yliopiston henkilöstösuunnitelmissa ope-
25686: soitu opettajavoimiensa suhteen, ja esittänyt mm. tusvirkojen ja -toimien kohdalla on anestesiolo-
25687: alan apulaisprofessorin virkojen perustamista Hel- gian apulaisprofessuurin merkitys nähty tärkeänä.
25688: sinkiin, Ouluun ja Turkuun. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25689: Myös tutkimustoiminnan voimistamisen takia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25690: olisi tärkeää tällä lääketieteen nopeasti kehittyväl-
25691: lä alalla saada apulaisprofessorin virkoja. Kiireelli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25692: syyttä anestesiologian koulutuksen ja tutkimuksen anestesiologian apulaisprofessorin viran
25693: osalta korostaa myös se, että tiedekunnille on an- perustamiseksi Oulun yliopistoon.
25694:
25695: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
25696:
25697: Riitta Jouppila Eva-Riitta Siitonen
25698: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja
25699:
25700:
25701:
25702:
25703: 83 2705361
25704: 658 1987 vp.
25705:
25706: Toivomusaloite n:o 590
25707:
25708:
25709:
25710:
25711: Jouppila ym.: Kaikkien Steiner-koulujen saattamisesta valtionavun
25712: piiriin
25713:
25714:
25715: Eduskunnalle
25716:
25717: Steinerpedagogiikka lähtee lapsen kokonaisval- den kannatusyhdistysten toiminnan sekä kuntien
25718: taisen persoonallisuuden kasvun pohjalta pyrkien avustusten varassa. Koulujen oppilasmäärät ovat
25719: kehittämään hänessä olevia erityispiirteitä. kasvamassa koko maassa. Jotta koulujen toiminta
25720: Steinet-koulutoimintaa on maassamme harjoitet- jatkossa voidaan turvata, olisi valtionapuja Stei-
25721: tu jo 30 vuotta. Tänä aikana se on lunastanut van- ner-kouluille lähivuosina välttämätöntä lisätä.
25722: kan sijan pedagogisena valinnanvaihtoehtona pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25723: ruskoulujärjestelmämme ohella. Steiner-kouluja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25724: on nykyisin maassamme jo yli 10 paikkakunnalla.
25725: Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25726: tionosuutta saa vain kolme Etelä-Suomessa sijait- Steiner-koulujen valtionapujen ulottami-
25727: sevaa Steiner-koulua. Valtaosa näistä kouluista sesta kaikkiin maassamme toimiviin
25728: toimii pääosin lasten vanhemmista muodostunei- Steiner-kouluihin.
25729:
25730: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
25731:
25732: Riitta Jouppila Martti Tiuri Kaarina Dromberg
25733: Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen Tytti Isohookana-Asunmaa
25734: Riitta Saastamoinen Elsi Hetemäki-Olander
25735: 1987 vp. 659
25736:
25737: Toivomusaloite n:o 591
25738:
25739:
25740:
25741:
25742: Juhantalo ym.: Aikuiskoulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämi-
25743: sestä
25744:
25745:
25746: Eduskunnalle
25747:
25748: Aikuiskoulutuksen kehittäminen on jäänyt vii- osa-alueisiin. Ennakkoluulottomasti tulisikin tut-
25749: meiseksi koulutusjärjestelmässämme suoritettujen kia, mitä oppilaitoksia, organisaatioita ja muita
25750: laajojen uudistustoimenpiteiden joukossa. Huoli- järjestelyjä voitaisiin yhdistää selkeiksi ja laa-
25751: matta siitä, että pyrkimykset aikuiskoulutusjärjes- joiksi aikuiskoulutuksen osajärjestelmiksi tai -ta-
25752: telmän kehittämiseen ovat olleet vireillä jo kym- soiksi.
25753: menkunta vuotta, ei kovin laajoja, koko aikuis- Yksi keskeinen ongelma aikuiskoulutusjärjes-
25754: koulurusjärjestelmää muuttavia hankkeita ole telmässämme on puutteellinen tutkintojärjestel-
25755: pystytty käynnistämään. mä. Eräitä vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta
25756: Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat ei aikuisopiskelijalla ole mahdollisuuksia suorittaa
25757: aikuiskoulutuksen yhä keskeisempään asemaan. tutkintoa aikuisoppilaitoksissa. Erityisenä puut-
25758: Elinkeinorakenteen nopea muuttuminen, tuotan- teena tämä on koettu ammatillisen aikuiskoulu-
25759: totekniikassa jatkuvasti tapahtuvat muutokset, tuksen puolella, ja asiaan ovatkin kiinnittäneet
25760: lisääntyvän vapaa-ajan mielekkään käytön asetta- huomiota mm. aikuiskoulutuksen johtoryhmä,
25761: mat vaatimukset ja ylikansallisen viestinnän ja jatkuvan koulutuksen projektiryhmä sekä aikuis-
25762: kulttuuritarjonnan haittojen torjuminen edellyt- koulutusneuvosto.
25763: tävät keskeisen huomion kohdistamista aikuiskou- Tavoitteeksi on asetettava järjestely, jossa ai-
25764: lutuksen kehittämiseen. Kehittämistarpeet ulot- kuisten ammatillinen koulutus tuottaa samoja
25765: tuvat sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen että kelpoisuuksia kuin nuoruusiän peruskoulutus.
25766: yleissivistävän ja harrastustavoitteisen aikuiskou- Tavoitteeseen voitaisiin edetä seuraavasti:
25767: lutuksen alueille. Kehittämistyössä aikuiskoulu- - tutkintoon edetään osatutkintojen tai väli-
25768: tuksen osa-alueita ei tule nähdä vaihtoehtoisina tavoitteiden kautta;
25769: tai kilpailijoina, vaan toisiaan tukevina. Viime kä- - eri oppilaitoksissa suoritetut opinnot kel-
25770: dessä koulutuksen tavoitteet konkretisoituvat vas- paavat tutkinnon osasuorituksina;
25771: ta opiskelevan yksilön tasolla, jolloin sama koulu- - koulu- ja opistoasteen tulee olla oikeassa
25772: tus voi palvella useampia eri tarkoitusperiä opiske- suhteessa keskenään, päällekkäisvaatimukset eri-
25773: lijasta riippuen. tyisesti opistoasteen opinnoista on poistettava;
25774: Aikuiskoulutuksen kehittämistarpeet ovat mo- - koulutukselliset umpiperät poistetaan myös
25775: nisäikeiset ja erilaiset eri koulutustasoilla ja eri op- aikuiskoulu tuksesta;
25776: pilaitostyypeissä. Aikuiskoulutuksen kehittämis- - eri aikoina ja eri oppilaitoksissa suoritetut
25777: pyrkimyksiä on mitä ilmeisimmin vaivannut har- k_urssit on voitava yhdistää tutkinnon suorituksik-
25778: ha, jonka mukaan maamme laajaa aikuiskoulu- st;
25779: tusta voitaisiin käsitellä kokonaisuutena asettaen - työelämän kokemus ja harjoittelujaksot
25780: koko järjestelmää koskevia muutostavoitteita. Pe- hyödynnetään tutkinnoissa;
25781: rustellusti voidaan myös todeta, että maamme ai- - vastuu kustakin tutkinnosta säilyy kyseisen
25782: kuiskoulutusta ja sen uudistamista hidastaa kou- tutkinnon perusoppilaitoksella; ja
25783: lutuksen jakaantuminen pieniin, vähillä voimava- - kokeilutoiminta aloitetaan välittömästi riit-
25784: roilla varustettuihin ja osin keskenään kilpaileviin tävän laajana eri ratkaisumallien vertailemiseksi.
25785: 660 1987 vp. - TA n:o 591
25786:
25787: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- että hallitus pikaisesti kåynnistäisi laa-
25788: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, jan valmistelutyön ja kokezlutoiminnan
25789: azkuiskoulutuksen tutkintojärjestelmän
25790: kehittämiseksi.
25791:
25792: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
25793:
25794: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
25795: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
25796: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
25797: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
25798: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
25799: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
25800: Anneli Jäätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
25801: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
25802: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
25803: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
25804: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Esko Aho
25805: 1987 vp. 661
25806:
25807: Toivomusaloite n:o 592
25808:
25809:
25810:
25811:
25812: Järvisalo-Kanerva ym.: Viheralan koulutuksen järjestämisestä
25813:
25814:
25815: Eduskunnalle
25816:
25817: Suomessa viheralan koulutus on järjestetty kes- si alan koulutuksen järjestäminen perustasoita
25818: kiasteelle saakka, ja sitä on täydennetty oppisopi- korkeakoulutukseen.
25819: musjärjestelmällä. Korkeakouluopetus on järjestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
25820: mättä, ja opintoja harjoittavan on poimittava op- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25821: piaineensa useasta eri korkeakoulusta.
25822: Ympäristö on tärkeä elämänlaadun osatekijä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vi-
25823: Muun muassa viheralan kehitystä tulisi tukea heralan koulutuksen järjestämiseksi yhdeksi
25824: myös valtion toimenpitein. Yksi oleellinen tie oli- väyläksi perustasoita korkeakouluun.
25825:
25826: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
25827:
25828: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos
25829: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
25830: Pentti Lahti-Nuuttila
25831: 662 1987 vp.
25832:
25833: Toivomusaloite n:o 593
25834:
25835:
25836:
25837:
25838: Järvisalo-Kanerva ym.: Teknillisen oppilaitoksen perustamisesta
25839: Mänttään
25840:
25841:
25842: Eduskunnalle
25843:
25844: Teollisuustuotannon ja teollisten ammattien Tapahtumassa olevan muutoksen vaikutuksesta
25845: voimakkaan rakennemuutoksen vaikutuksesta on yksistään Pirkanmaan tekstiili- ja vaatetusteolli-
25846: yhteiskuntamme uusien koulutus-, uudelleen- suudesta arvioidaan poistuvan 4 000 työpaikkaa.
25847: koulutus- ja ammatinvalinnanohjaushaasteiden Samanaikaisesti laajenevilla teollisuudenaloilla
25848: edessä. tekniikan kehitys edellyttää lisääntyviä ammatti-
25849: Teollisuudessa lisääntyy automaatio, ei ainoas- taitovaatimuksia; mm. teknikkotasoisen koulu-
25850: taan prosesseissa vaan myös koneissa ja toiminta- tuksen tarve on suunnitteiden mukaan suurempi
25851: laitteissa. Tästä seuraa näihin kaikkiin kohdistuva kuin tämänhetkiset koulutuspaikkamäärät.
25852: innovaatio-, tuotekehitys- ja tutkimustarve. Kos- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
25853: ka muutos on nopea ja aiheuttaa yhteiskunnallisia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25854: haittavaikutuksia, erityisesti työttömyyttä, edel-
25855: lyttää näistä tehtävistä selviäminen koulutusta ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin uu-
25856: uudelleenkoulutusta, jonka tulee ulottua muihin- den teknillisen oppzlaitoksen perustami-
25857: kin kuin elektroniikka-alan ammatteihin. seksi Mäntän kaupunkiin.
25858:
25859: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
25860:
25861: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson
25862: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
25863: 1987 vp. 663
25864:
25865: Toivomusaloite n:o 594
25866:
25867:
25868:
25869:
25870: Jääskeläinen ym.: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen koulutus-
25871: paikkojen lisäämisestä
25872:
25873:
25874: Eduskunnalle
25875:
25876: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen oppilas- mioon mm. Sokiin kaivoksen rakentamisen ja
25877: paikat ovat viime vuonna laskeneet oleellisesti. avaamisen todennäköisyyden. Samoin tulisi kou-
25878: Tästä syystä läheskään kaikkea läänien koulutoi- lutussuunnittelussa varautua myös Kuola-projek-
25879: mistojen esittämää väliaikaista koulutusta ei ole tin mahdollisiin työvoimatarpeisiin. Väliaikaisen
25880: saatu toteutetuksi. koulutuksen aloituspaikkoja tarvitaan lisää myös
25881: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen paikko- matkailuun ja tietotekniikkaan liittyvässä koulu-
25882: jen väheneminen ja ammatillisen koulutuksen tuksessa.
25883: joustamattomuus vaihtuvuuden osalta vaikeutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25884: vat mm. Lapin suurten hankkeiden mahdollisen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25885: toteutumisen seurauksena syntyvän työvoiman
25886: koulutuksellista ennakointia. Koillis-Lapin alueel- että hallitus ryhtyisi valmisteluihin väli-
25887: la tulisikin luoda nuorten ammatillisena koulu- aikaisen ammatillisen koulutuksen koulu-
25888: tuksena rakennusalan, kaivosammatteihin ja teh- tuspaikkojen lisäämiseksi.
25889: daspalveluihin liittyvää koulutusta ottaen huo-
25890:
25891: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
25892:
25893: Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka Kimmo Sarapää
25894: Asko Apukka Riitta Jouppila Aimo Ajo
25895: 664 1987 vp.
25896:
25897: Toivomusaloite n:o 595
25898:
25899:
25900:
25901:
25902: Jäätteenmäki ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta
25903: täysi-ikäisyysikärajaan
25904:
25905:
25906: Eduskunnalle
25907:
25908: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden tekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudattaminen
25909: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- asettaa myös vanhemmille erityisiä vaatimuksia
25910: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se
25911: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka saattaa johtaa entistä suurempaan koulutukselli-
25912: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin seen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiem-
25913: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot mista sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden mää-
25914: ja varallisuus edelleen alle 21-vuotiaiden saamaan rän laskua.
25915: asumislisään ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
25916: opintotuen perusasaa vähentävästi. Koska 18 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25917: vuotta täyttänyt ihminen on Suomessa täysi-
25918: ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itsestään että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
25919: myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkinnan ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
25920: ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysrajaa tyisi toimiin opintotuen tarveharkintaikä-
25921: korkeampana estää nuoren taloudellista ja sosiaa- rajan laskemiseksi normaaliin täysi-ikäi-
25922: lista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta keino- syysikärajaan.
25923:
25924: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
25925:
25926: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen Hannu Tenhiälä
25927: Jukka Vihriälä Kalevi Mattila Tellervo Renko
25928: 1987 vp. 665
25929:
25930: Toivomusaloite n:o 596
25931:
25932:
25933:
25934:
25935: Jäätteenmäki: Määrärahasta opintorahan perusosan korottamiseksi
25936:
25937:
25938: Eduskunnalle
25939:
25940: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- se kuluvan vaalikauden loppuun mennessä muo-
25941: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- dostaa puolet koko opintotuesta. Tavoitteena on
25942: kia on velkaantuminen vastavalmistuneen suu- saattaa opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoi-
25943: rimpia ongelmia. meentulojärjestelmän piiriin - periaate, joka on
25944: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- ilmaistu myös sosiaali- ja terveysministeriön pe-
25945: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat rustoimeentulotyöryhmän muistiossa (osa 2,
25946: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa 1986: 2).
25947: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnostakin on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
25948: lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistuneen hyväksyttäväksi toivomuksen,
25949: edessä on lainakierre: opintolainaa, asuntolainaa,
25950: jne. Mm. ETLAn tutkimusten mukaan lainan tur- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
25951: vin opiskellut juristi saavuttaa elinikäisessä palk- ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
25952: kavertailussa toimistoapulaisen vasta noin 40 vuo- tyisi toimiin opintorahan perusosan nosta-
25953: den iässä! miseksi kazkzlla koulutusastetila 5 000
25954: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- markkaan ja tätä varten ottaisi n'ittävät
25955: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- määrärahat tulo- ja menoarvioesitykseen.
25956: torahan osuudessa pitää pyrkiä tavoitteeseen, jossa
25957:
25958: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198 7
25959:
25960: Anneli Jäätteenmäki
25961:
25962:
25963:
25964:
25965: 84 2705361
25966: 666 1987 vp.
25967:
25968: Toivomusaloite n:o 597
25969:
25970:
25971:
25972:
25973: Jäätteenmäki ym.: Opintolainan korkotukiajan pidentämisestä
25974:
25975:
25976: Eduskunnalle
25977:
25978: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
25979: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin maksun aloittamisajan pidentäminen 1, 5 vuodes-
25980: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto ta 3 vuoteen.
25981: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25982: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25983: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
25984: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
25985: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
25986: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- tyisi toimiin opintotukzlain 7 §:n 2 mo-
25987: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- mentin muuttamiseksi kuulumaan: Kor-
25988: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatonta työtä kotuen maksaminen lopetetaan kolmen
25989: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä
25990: jopa 3 ,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- tarkoitettujen opintojen päättymiskuu-
25991: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- kautta seuraavasta koronmaksupäivästä,
25992: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- kuitenkin viimeistään 15,5 vuoden kulut-
25993: maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- tua siitä, kun lainaerä on ensimmäisen
25994: tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää kerran nostettu.
25995: voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
25996:
25997: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
25998:
25999: Anneli Jäätteenmäki Tellervo Renko
26000: 1987 vp. 667
26001:
26002: Toivomusaloite n:o 598
26003:
26004:
26005:
26006:
26007: Jäätteenmäki ym.: Kansainvälisen harjoittelun keskuksen perustami-
26008: sesta työvoimaministeriöön
26009:
26010:
26011: Eduskunnalle
26012:
26013: Kansainvälistyminen on asetettu koulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26014: keskeiseksi tavoitteeksi mm. valtioneuvoston tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26015: tiede- ja teknologiapoliittisessa selonteossa
26016: 12.9.1985 ja opetusministeriön perustutkintoihin että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
26017: johtavan koulutuksen kehittämiseen tähtäävässä ja menoarvion valmistelun yhteydessä ryh-
26018: toimenpideohjelmassa 21.1.1986. tyisi toimenpiteisiin työvoimaminz'ste-
26019: Yksi konkreettinen kansainvälistymistä edistävä riöön perustettavan kansainvälisen harjoit-
26020: keino on tukea opintoihin liittyvää ulkomaista telun keskuksen perustamt'sekst~ jonka
26021: harjoittelua. Tällä hetkellä harjoittelun mahdolli- keskuksen tehtävänä olt'si harjoittelupaik-
26022: suuksia rajoittavat kuitenkin monet seikat. Kes- kojen hankkiminen, työlupaseikoz'sta vas-
26023: keisimpiä ongelmia ovat harjoittelun resurssien taaminen ja harjoittelun taloudellinen tu-
26024: vähäisyys ja hallinnon hajanaisuus. Resurssien keminen erityt'sin stipendein sekä lisäksi
26025: lisääminen on tärkeää paitsi harjoittelupaikkojen harjoittelumahdollisuukst'sta tiedottami-
26026: lisäämisen vuoksi, myös harjoittelua tukevien sti- nen. Toiminnalle on siksi taattava riittävät
26027: pendien lisäämiseksi. Harjoittelun hallinnollinen resurssit.
26028: selkiyttäminen on paitsi resurssien tehokkaampaa
26029: käyttöä myös palvelun lisäämistä.
26030:
26031: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
26032:
26033: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
26034: Kalevi Mattila Tellervo Renko
26035: 668 1987 vp.
26036:
26037: Toivomusaloite n:o 599
26038:
26039:
26040:
26041:
26042: Jäätteenmäki ym.: Määrärahasta Karhunmäen kristillisen kansan-
26043: opiston rakennushankkeen toteuttamiseen
26044:
26045:
26046: Eduskunnalle
26047:
26048: Maamme vanhimman herännäisopiston, Kar- hallitus on myöntänyt 1 milj. mk korkotukilai-
26049: hunmäen kristillisen kansanopiston uudelleenra- naa.
26050: kentaminen alkaa huhtikuussa 1987. Rakennus- Opisto anoo valtiolta toimintansa ja maksuky-
26051: hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 20 milj. kynsä kannalta välttämätöntä 6 milj. mk:n suu-
26052: mk. Rahoitus muodostuu opiston omasta ja ke- ruista rakennusavustusta koko hankkeelle.
26053: räyksillä saatavasta rahoituksesta, Lapuan kaupun- Karhunmäen kristillinen kansanopisto on teh-
26054: gin myöntämistä lainoista ja takauksista, luotto- nyt työtä maakunnan hyväksi yli 70 vuotta. Ra-
26055: laitoksien kanssa sovitusta rahoituksesta ja valtiol- kennusavustuksia ei opisto ole aiemmin saanut.
26056: ta anottavasta tulo- ja menoarviorahoituksesta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26057: Valtionrahoitusosuudessa on päästävä noin kol- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26058: mannekseen kokonaisrahoituksesta, johon kan-
26059: sanopistohankkeissa on yleensä päästy. Ilman val- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
26060: tionosuutta opistotoiminta on vaarassa loppua. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän suu-
26061: Opistolle on myönnetty valtion vuoden 1986 ruisen määrärahan Karhunmäen kristzlli-
26062: tulo- ja menoarviossa 300 000 mk ja vuoden 1987 sen kansanopiston rakennushankkeen to-
26063: tulo- ja menoarviossa 1100 000 mk. Lisäksi koulu- teuttamiseksi.
26064:
26065: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
26066:
26067: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää Jorma Fred
26068: Aapo Saari Jukka Vihriälä Kirsti Ala-Harja
26069: Raimo Vistbacka Pentti Mäki-Hakola
26070: 1987 vp. 669
26071:
26072: Toivomusaloite n:o 600
26073:
26074:
26075:
26076:
26077: Kalliomäki ym.: Määrärahasta liikuntatieteellisen tutkimuksen te-
26078: hostamiseen
26079:
26080:
26081: Eduskunnalle
26082:
26083: Liikuntatieteellisen tiedon tuottaminen koti- Eläkeiässä hyvin suunniteltu ja toteutettu lii-
26084: maisin voimin, sen hankkiminen ulkomailta ja vä- kunnan harjoittaminen tekee mahdolliseksi usean
26085: littäminen käytännön liikuntatyössä mukana ole- kohdalla toimintakyvyn ylläpitämisen niin, että
26086: ville liittyy läheisesti sekä kansalaisten hyvinvoin- voidaan jatkaa itsenäistä elämistä laitoshoitoon
26087: nin parantamiseen että mahdollisuuksiin lisätä siirtymisen sijasta. Tähän pyritään myös sosiaali-
26088: menestymistä huippu-urheilussa. poliittisin toimin sekä inhimillisten että taloudel-
26089: Liikunnan oikein suunniteltu ja toteutettu har- listen seikkojen perusteella. Jatkuva liikunnan
26090: joittaminen lapsuus- ja nuoruusiässä merkitsee ke- harjoittaminen on päämäärän saavuttamisen kan-
26091: hittävää harrastusta ja läpi elämän kestävien lii- nalta ratkaisevan tärkeää.
26092: kuntavalmiuksien aikaansaamista. Ilman omaeh- Kansainvälinen kilpailu on huippu-urheilussa
26093: toista liikunnan harjoittamista nämä valmiudet jatkuvasti kiristymässä. Kansallinen kehittämistyö
26094: jäävät kehittymättä. Tilanteen korjaaminen ei ole tulosten parantamiseen tähtäävässä toiminnassa
26095: mahdollista millään keinoin myöhemmässä iässä. ratkaisee sen, missä määrin suomalaiset urheilijat
26096: Lisää tietoja tarvitaan lapsuus- ja nuoruusiässä menestyvät tulevaisuudessa. Tutkimustiedon ja
26097: harjoitetun harrastus- ja kilpaliikunnan vaikutuk- sen tehokkaan soveltamisen merkitys kehittämis-
26098: sista. työn yhtenä välttämättömänä osatekijänä on ym-
26099: Työiässä toiminta- ja työkyvyn merkitystä on märretty useissa kilpaurheilua harjoittavissa mais-
26100: korostettu ensisijaisesti yksilön elämän sisällön ja sa jopa siinä määrin tärkeäksi, että mitä ilmei-
26101: laadun parantamisen kannalta. Väheksymättä tätä simmin on ryhdytty rajoittamaan viimeisien tut-
26102: tarkastelutapaa on syytä muistaa, että toiminta- ja kimustulosten julkistamista. Jos tätä tuloksia
26103: työkyky ovat myös oleellisia työn tuottavuuteen tuottavan valmennuksen oleellista osatekijää ei
26104: vaikuttavia tekijöitä. Suomalaisen elintason maas- oteta toiminnassa vakavasti huomioon, vähenne-
26105: sa liikunnan harjoittaminen tarjoaa ainoan tiedos- tään varmasti kansainvälisessä kilpailussa menes-
26106: sa olevan keinon, jolla fyysistä toiminta- ja työky- tymisen mahdollisuuksia. Kovassa kilpailussa me-
26107: kyä voidaan ylläpitää ja parantaa. Keinon käyttä- nestyminen edellyttää kaikkien luvallisten kei-
26108: jien määrä on myös Suomessa ilahduttavasti nous- nojen tehokasta soveltamista päämäärien saavut-
26109: sut, mutta kattavan tutkimustiedon, alaa koske- tamiseksi. Jos näin ei menetellä, on kehittämis-
26110: van ohjauksen ja valistuksen sekä järjestettyjen työssä virhe.
26111: palveluiden suhteen on paljon toivomisen varaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26112: Tekniikan uusien käyttömahdollisuuksien tuotan- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26113: toon soveltamisen ohella tarvitaan myös työkykyi-
26114: siä ihmisiä. Varmaa tutkimusnäyttöä on siitä, että että hallitus valmistellessaan valtion
26115: liikunnan harjoittamisella voidaan ylläpitää ja pa- vuoden 1988 tulo- ja menoarviota huoleh-
26116: rantaa fyysistä työkykyä. Vahvasti kokemuksiin tisi siitä, että määrära.hat lzi"kuntatieteelli-
26117: perustuvia havaintoja on siitä, että liikunnan seen tutkimukseen voisivat kasvaa reaali-
26118: omakohtainen harjoittaminen pitää yllä ja mah- sesti ja samassa suhteessa kuin muutkin
26119: dollisesti parantaa myös psyykkistä työkykyä ja tieteelliseen tutkimukseen osoitettavat
26120: edistää sosiaalista kanssakäymistä kaikissa ikäryh- määrärahat.
26121: missä.
26122:
26123: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26124:
26125: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
26126: 670 1987 vp.
26127:
26128: Toivomusaloite n:o 601
26129:
26130:
26131:
26132:
26133: Kalliomäki ym.: Urheilulukiojärjestelmän kehittämisestä
26134:
26135:
26136:
26137: Eduskunnalle
26138:
26139: Kilpa- ja erityisesti huippu-urheilussa saavutet- Suomessa ehdotetun muotoista lukio-opetusta
26140: tu menestys vaatii sitä tavoittelevalta nuorelta on tähän mennessä toteutettu neljässä taideaine-
26141: paitsi harrastukseensa liittyvää poikkeuksellista painotteisessa lukiossa eri puolilla maata koke-
26142: synnynnäistä lahjakkuutta myös vuosi vuodelta musten ollessa erittäin myönteisiä ainakin koulu-
26143: yhä vaativampaa ja suunnitelmallisempaa val- jen itsensä antaman informaation mukaan, mutta
26144: mentautumista. myös yleisempienkin arviointien perusteella.
26145: Kansainvälisesti menestyneimmissä maissa sekä On selvästi todettavissa, että huomattava enem-
26146: idässä että lännessä tämä tosiasia on otettu huo- mistö suomalaisista toivoo maan urheilijoilta hy-
26147: mioon luomalla urheilullisesti lahjakkaille lapsille vää kansainvälistä menestystä sekä myös seuraa
26148: ja nuorille oma koulutus järjestelmänsä, joka antaa kiinnostuneesti kilpa- ja huippu-urheilua. Voi-
26149: mahdollisuuden täysipainoiseen valmentautumi- daan jopa sanoa, että kansalaiset edellyttävät
26150: seen koulunkäynnin tai opiskelun ohessa. maan edustusurheilijoilta vähintään kohtuullista
26151: Urheiluperinteistä rikkaassa maassamme ei tä- kansainvälistä menestystä.
26152: hän mennessä ole vastaaviin toimenpiteisiin ryh- Nykyaikaisen koulutuksen opiskelutahti sekä
26153: dytty siitäkään huolimatta, että alan asiantunti- kilpa- ja huippu-urheilun intensiivinen valmen-
26154: jaelinten hyvin yhtenäisen kannan mukaan kysei- tautuminen asettavat yhä useammin liikunnalli-
26155: sen kaltaiset erillisratkaisut ovat jo lähitulevaisuu- sesti lahjakkaan nuoren joko-tai-vaihtoehdon
26156: dessa välttämättömiä urheilijoidemme kilpailuky- eteen. Paitsi myöhemmässä opiskeluvaiheessa tä-
26157: kyisyyden takaamiseksi. mä näkyy erityisesti nykyisessä kurssimuotoisessa
26158: Tämänsuuntainen kannanotto on luettavissa lukio-opiskelussa.
26159: mm. kouluhallituksen 23.11.1982 asettaman työ- Edellä mainitsemillamme perusteilla ja viitaten
26160: ryhmän muistiosta, joka valmistui 19.12.1983. erityisesti urheilulukioiden perustamista tutki-
26161: Kyseinen muistio sisältää kannanoton urheilulu- neen työryhmän muistioon ehdotamme kunnioit-
26162: kioiden perustamistarpeesta maahamme ja lukui- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26163: sista asiaan liittyvistä muista seikoista.
26164: Mainittakoon, että mm. Ruotsissa on jo melko että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
26165: pitkäikäinen ja laaja kokemus edellä mainitun toi- piteiszin sellaisen urheilulukiojärjestelmän
26166: mikunnan kannanoton mukaisesta urheilulukio- luomiseksi maahan, joka antaisi liikunnal-
26167: toiminnasta. Tulokset Ruotsissa ovat olleet myön- lisesti erityislahjakkazlle nuorille mahdol-
26168: teisiä, mistä urheilullisena osoituksena voidaan lisuuden täysipainoisesti kehittyä harras-
26169: pitää esimerkiksi maan olympiajoukkueen koostu- tuksessaan vaativan opiskelutyön ohessa.
26170: musta Sarajevossa. Valtaosa joukkueen urheilijois-
26171: ta on nimittäin aikanaan kuulunut urheilulukio-
26172: järjestelmän piiriin.
26173:
26174: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26175:
26176: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
26177: 1987 vp. 671
26178:
26179: Toivomusaloite n:o 602
26180:
26181:
26182:
26183:
26184: Kalliomäki ym.: Määrärahasta Tiedekauppa ry:n toiminnan tukemi-
26185: seen
26186:
26187:
26188: Eduskunnalle
26189:
26190: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan ra-
26191: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämänkin kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryhmille
26192: ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvan mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutkimusta
26193: peruskehittelytyön "läpäisemiä". Tieteen merki- keskeiseksi koettujen yhteiskunnallisten kysymys-
26194: tys myös maamme taloudelle ja kansainväliselle ten arvioinnin välineenä. Tieteen on oltava nii-
26195: kilpailukyvylle kasvaa. denkin käytettävissä, jotka eivät pysty rahoitta-
26196: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä maan kalliita tutkimusprojekteja tai tarjoamaan
26197: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen taloudellisen hyödyn näköalaa.
26198: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin välttä- Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan vuo-
26199: mätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä keskei- rovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä oleva
26200: semmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymykseksi '' tiedekauppa' '-organisaatio, joka tarjoaisi kaikil-
26201: tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa koskeva le kansalaisille ja ei-voittoa tuottaville yhteisöille
26202: ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen kysymyk- mahdollisuuden ''tilata'' tutkimusta yliopistojen
26203: senasettelut? Kenellä on mahdollisuus saada tut- piiristä keskeiseksi kokemiensa ongelmien ratkai-
26204: kimukseen perustuvaa tietoa keskeisistä yhteis- semiseksi. Esimerkkejä tästä on lähinnä ympäris-
26205: kunnallisista ongelmista? tönsuojelun alueella, esim. Helsingin tiedekau-
26206: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on ohjan- pan käynnissä oleva saaristotutkimus.
26207: nut kasvavassa määrin pyrkimys ''tehokkuuteen ja Tiedekauppa-tyyppisten projektien edistämi-
26208: tuloksellisuuteen''. Tieteen merkitystä on perus- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutkimuk-
26209: teltu sen taloudellisen hyödyn kautta. Näin käsi- sen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan taloudelli-
26210: tys tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on seen hyötyintressiin.
26211: kohtalokkaalla tavalla kaventumassa. Edellä olevan perusteella ehdotammekin edus-
26212: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnallisis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26213: ta ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellaisia, että
26214: niitä ei voida arvioida ''välittömän hyödyn'' nä- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
26215: kökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon suojele- tulo- ja menoarvioesitykseen Tiedekauppa
26216: miseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuu- ry:lle määrärahan Tiedekauppa-projektin
26217: teen, työn inhimillistämiseen yms. liittyvät pyrki- toimintaan.
26218: mykset. Myös tieteen sisäinen kehityslogiikka on
26219: sellainen, että sen välitön arviointi ja ennustami-
26220: nen on asiallisesti mahdotonta.
26221:
26222: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26223:
26224: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
26225: 672 1987 vp.
26226:
26227: Toivomusaloite n:o 603
26228:
26229:
26230:
26231:
26232: Kalliomäki: Peruskoulujen rakentamisen lupamenettelyn yksinker-
26233: taistamisesta ja kokeilusta Uudellamaalla
26234:
26235:
26236: Eduskunnalle
26237:
26238: Peruskoulujen rakentamistarve on Uudella- tunee myös siitä, että peruskoulurakentamista
26239: maalla erittäin suuri. Keskipitkän aikavälin to- käytetään työllisyyspoliittisena välineenä, jolloin
26240: teuttamissuunnitelmaan 1986-1990 ovat Uu- rakentamisen painopiste on suuntautunut Etelä-
26241: denmaan kunnat esittäneet yhteensä 184 perus- Suomen ulkopuolelle.
26242: koulujen rakentamishanketta, joiden yhteenlas- Uudenmaan kunnissa nykyinen suuritöinen ja
26243: kettu normaalihinta-arvio on runsaat miljardi byrokraattinen rakentamislupamenettely aiheut-
26244: markkaa ja joiden valtionosuus olisi yli 170 mil- taa lupien vähäiseen lukumäärään nähden ongel-
26245: joonaa markkaa. Uudellemaalle on kuitenkin mia ja vaikeuttaa kuntien pitkäjänteistä suunnit-
26246: vuosittain myönnetty vain 5-10 peruskoulujen telua. Peruskoulujen rakennushankkeiden asiakir-
26247: rakentamislupaa. jamenettely on monivaiheinen ja lupien vähäisyy-
26248: Uudellemaalle rakentamisluvan saaneiden destä johtuen osittain myös moninkertainen. Lu-
26249: hankkeiden normaalihinta on vuonna 1986 noin pamenettely edellyttää kaikissa tapauksissa koulu-
26250: 60 miljoonaa markkaa, josta valtionosuus on noin hallituksen hyväksymistä toteuttamisohjelman eri
26251: kolmannes. Uudenmaan kuntien viisivuotissuun- vaiheille. Tämä koskee myös niitä tapauksia, jois-
26252: nitelmaan esittämien hankkeiden toteuttaminen sa kunta täysin omalla kustannuksellaan toteuttaa
26253: kuntien esittämässä aikataulussa siten, että niihin peruskouluhankkeen.
26254: saataisiin myös anottu valtionapu, edellyttäisi ra- Peruskoulujen rakentamisen menettelytapojen
26255: kentamisluvissa hankkeiden normaalihinnan yksinkertaistaminen ja päätösvallan siirtäminen
26256: markkamäärän kolminkertaistamista ja valtion- on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen
26257: osuuden määrän kaksinkertaistamista. pääkaupunkiseudun erityisongelmien toimenpi-
26258: Mikäli Uudenmaan kunnille myönnetään jat- deohjelmaksi sekä menettelytapojen yksinkertais-
26259: kossakin rakentamislupia sama määrä kuin viime taminen lisäksi valtioneuvoston kanslian kirjee-
26260: vuosina, saadaan nyt vireillä olevat hankkeet ra- seen ministeriöille toimenpideohjelman toteutta-
26261: kennetuksi vasta vuoteen 2010 mennessä. Uuden- miseksi.
26262: maan kunnat ovatkin valtionosuuden vähäisyyden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
26263: vuoksi joutuneet rakentamaan peruskouluraken- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26264: nuksia omalla kustannuksellaan enemmän kuin
26265: valtionosuusperusteet edellyttäisivät ja pääkau- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
26266: punkiseudun kunnat suurimmalta osaltaan koko- menpiteisiin peruskoulujen rakentamisen
26267: naan omalla kustannuksellaan. lupamenettelyn yksinkertaistamiseksi ja
26268: Uudenmaan lääni ei viime vuosina ole saanut käynnistäisi tämän mukaisesti koketlutoi-
26269: riittävää osuutta koko maahan myönnettävistä pe- minnan erityisesti Uudellamaalla.
26270: ruskoulujen rakentamisluvista, mikä osittain joh-
26271:
26272: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26273:
26274: Antti Kalliomäki
26275: 1987 vp. 673
26276:
26277: Toivomusaloite n:o 604
26278:
26279:
26280:
26281:
26282: Kalliomäki: Kulttuuri- ja liikuntatilojen yhteiskäytön tehostamisesta
26283:
26284:
26285:
26286:
26287: Eduskunnalle
26288:
26289: Kansalaisten käytössä oleva vapaa-aika lisääntyy töä rajoittaa usein epätarkoituksenmukainen ra-
26290: jatkuvasti. Paine kokonaistyöajan lyhentämiseksi kentaminen, joka suurelta osin johtunee vanhen-
26291: viittaa siihen, että merkittävä vapaa-ajan lisäänty- tuneista valtionapusäännöksistä, mutta myös osit-
26292: misprosessi käynnistyy jo tällä vuosikymmenellä. tain vanhentuneista asenteista.
26293: Tämä kehityssuunta ja jo tälläkin hetkellä nähtä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
26294: vissä olevat paikallisesti, alueellisesti ja valtakun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26295: nallisesti liian yksipuoliset sekä heikosti koordi-
26296: noidut vapaa-ajan palvelut ja vaihtoehdot vaativat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26297: myös valtiovallalta tilanteen huomioimista ja sen menpiteisiin sellaisen sekä hallinnollisen
26298: mukaisia toimenpiteitä. että valtionapusäännösmenettelyn kehit-
26299: Ehkä selkeimmin nähtävissä olevat puutteet tämiseksi, joka takaisi liikunta-, kult-
26300: valtiovallan ja kuntien toimissa kyseisellä sektoril- tuuri-, vapaa-aika- ja opetusttlojen jousta-
26301: la ilmenevät rakennusinvestoinneissa. van ja monipuolisen yhteiskäytön alueelli-
26302: Erityisesti liikunta- ja kulttuuritilojen sekä mui- set ja paikalliset sekä myös valtakunnalli-
26303: den vapaa-aikatilojen ja opetustilojen yhteiskäyt- set olosuhteet ja tarpeet huomioiden.
26304:
26305: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26306:
26307: Antti Kalliomäki
26308:
26309:
26310:
26311:
26312: 85 2705361
26313: 674 1987 vp.
26314:
26315: Toivomusaloite n:o 605
26316:
26317:
26318:
26319:
26320: Kalliomäki: Eräiden urheiluopistojen toiminnan tukemisesta yleisin
26321: budjettivaroin
26322:
26323:
26324: Eduskunnalle
26325:
26326: Kolmen urheilun johto-opiston- Suomen Ur- nänsä nopeaa kehitystä vielä huomattavasti no-
26327: heiluopiston, Pajulahden Urheiluopiston ja Sol- peammin.
26328: valla idrottsinstitutin - valtionapu katetaan osa- On odotettavissa, että opistojen yhdessä koulu-
26329: na urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemista hallinnon kanssa asettamien toiminnallisten ta-
26330: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroilla. voitteiden saavuttaminen vaikeutuu tai muun ur-
26331: Näiden opistojen valtionavun rahoitus poik- heilun ja liikuntakasvatustyön tuen kehitys ratkai-
26332: keaa täten ratkaisevasti muiden ammattiin valmis- sevasti hidastuu, ellei opistojen valtionapua siirre-
26333: tavien oppilaitosten valtionavun rahoituksesta, tä katettavaksi yleisillä budjettivaroilla. Tätä on
26334: joka turvataan vuosittain yleisillä budjettivaroilla. edellytetty useassa eduskunnankin periaatepää-
26335: Yhtenäinen käytäntö oppilaitosten valtionavun töksessä ja valtion tulo- ja menoarvion laadinnan
26336: rahoittamisessa on perusteltua juuri nyt, kun yhteydessä tehdyssä valiokuntaratkaisussa.
26337: suunnitellaan keskiasteen koulunuudistusta. Sen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
26338: yhteydessä on tarkoitus laajentaa myös liikunnan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26339: ohjaajan tutkintoon johtavaa koulutusta kolmi-
26340: vuotiseksi nykyisen kaksivuotisen sijasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26341: Urheiluopistoista annetun lain mukaan valtio Suomen Urhetluopiston, Paju/ahden Ur-
26342: kattaa 80 % erikseen määritellyistä opistojen kus- heiluopiston ja Soiva/Ja idrottsinstitutin
26343: tannuksista. Periaate poikkeaa liikuntalain tar- urhetluopistojen valtionavusta annetun
26344: koittamien valtionmenojen määräytymisestä. lain mukaisen toiminnan rahoittamiseksi
26345: Niissä pääsääntönä on valtion tulo- ja menoarvion vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa
26346: valmistelun yhteydessä päätöksentekijälle annettu ns. y/eistliä budjettivarotila ja näin vapau-
26347: harkintavalta. tuvan osuuden veikkauksen ja raha-arpa-
26348: Urheiluopistojen toiminta on laajentunut viime jaisten tuotosta käyttämiseksi muun urhei-
26349: vuosina nopeasti. Tästä johtuen niiden valtionapu lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen.
26350: on kasvanut veikkauksen ja raha-arvan tuoton si-
26351:
26352: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26353:
26354: Antti Kalliomäki
26355: 1987 vp. 675
26356:
26357: Toivomusaloite n:o 606
26358:
26359:
26360:
26361:
26362: Kalliomäki: Urheiluseurojen toiminta-avustusten korottamisesta
26363:
26364:
26365:
26366:
26367: Eduskunnalle
26368:
26369: Suomessa toimii noin 6 500 urheiluseuraa. Käy- luliitto SVUL ja Työväen Urheiluliitto TUL ovat
26370: tännössä urheiluseuraverkosto ulottuu Suomen jo- voimakkaasti vedonneet valtiovaltaan ja kuntiin,
26371: kaiseen kuntaan. Kunnallisen tuen piirissä on vä- että nämä vaikuttaisivat ratkaisuillaan yhteiskun-
26372: hän alle 5 000 seuraa. Urheiluseurojen toiminta- nan osuuden kasvattamiseksi merkittävästi nykyi-
26373: avustusten osuus kuntien liikuntalautakuntien ta- sestään urheiluseurojen toiminnan rahoittamises-
26374: loudesta on noin 4-5 % . sa. Kunnilta urheilun keskusjärjestöt ovat toivo-
26375: Kuntien myöntämät suorat toiminta-avustukset neet tavoitteellista toiminta-avustusten kasvatta-
26376: merkitsevät vain noin 10 % urheiluseurojen ta- misohjelmaa vuosina 1987-1989 niin, että seuro-
26377: loudesta. Seurat siis ylläpitävät yhteiskunnallisesti jen toiminta-avustukset voitaisiin kolminkertais-
26378: tärkeätä toimintaansa ensi sijassa omatoimisen va- taa tällä aikavälillä.
26379: rainhankinnan avulla. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
26380: Perustellusti voidaan sanoa, että urheiluseura- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26381: toiminta on erityisesti nuorisokasvatuksen osalta
26382: korvaamattoman tärkeä osa suomalaisen yhteis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin,
26383: kunnan myönteistä kehitystä. Kuitenkaan urhei- jozlla mahdollistettaiszi"n urheiluseurojen
26384: luseuratoiminta ei saa merkityksensä edellyttämää saamien toiminta-avustusten kolminker-
26385: arvostusta silloin, kun se voitaisiin osoittaa konk- taistaminen nykyisestä tasostaan 1980-
26386: reettisesti valtion ja kuntien antaman taloudelli- luvun loppuun mennessä.
26387: sen avun muodossa. Suomen Valtakunnan Urhei-
26388:
26389: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26390:
26391: Antti Kalliomäki
26392: 676 1987 vp.
26393:
26394: Toivomusaloite n:o 607
26395:
26396:
26397:
26398:
26399: Karkinen: Ammatillisten oppilaitosten käytön tehostamisesta työlli-
26400: syyskoulutuksen avulla
26401:
26402:
26403: Eduskunnalle
26404:
26405: Työmarkkinoiden kysyntä- ja tarjontatekijöiden koulutustuki, jota vastaavaa tukea ei ammatillisis-
26406: vakiintumisen ohella näyttää työvoiman tarjon- sa oppilaitoksissa ole. Tämän edun myöntämisestä
26407: nan kasvun hidastuminen kärjistävän nykyistä osalle oppilaita aiheutuvat ongelmat voidaan vält-
26408: työmarkkinatilannetta. Samalla kun monilla aloil- tää pitämällä huolta siitä, että ammatillisiin oppi-
26409: la ja alueilla on työvoimapulaa, uhkaa työttömyys laitoksiin työllisyyskoulutuksen eduin otettavat
26410: yhä vaikeutua. Työttömyydelle ovat erityisen alt- opiskelijat ovat selvästi iältään vanhempia kuin
26411: tiita peruskouluttamattomat työntekijät. oppilaitoksen vakinaiset oppilaat.
26412: Työllisyyskoulutuksella pyritään parantamaan Järjestettäessä työllisyyskoulutuksen eduin am-
26413: työntekijän suhteellista asemaa työmarkkinoilla. matillista koulutusta ammatillisissa oppilaitoksis-
26414: Käytännössä olisi myös tarkoituksenmukaista pa- sa tulee ilmeisesti oppilaaksiottoon, opetussuun-
26415: rantaa työllisyyskoulutusjärjestelmän ja kiinteä- nitelmaan ja vastaaviin järjestelyihin soveltaa pää-
26416: muotoisen ammatillisen koulutuksen keskinäistä osin työllisyyskoulutusta koskevia säännöksiä.
26417: yhteistyötä ja pyrkiä käyttämään tarkoituksenmu- Koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi koulun
26418: kaisesti molempien järjestelmien voimavaroja. tarjoamia voimavaroja ja täydentää tarpeen mu-
26419: Ammatillisissa oppilaitoksissa on lähinnä keskeyt- kaan opetusta kurssein, kirjeopetuksella ja muilla
26420: tämisen seurauksena ollut vuosittain useita tuhan- vastaavilla keinoilla.
26421: sia vapaita oppilaspaikkoja, jotka lisäksi vapautu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
26422: vat suhteellisen varhaisessa koulutuksen vaiheessa. hyväksyttäväksi toivomuksen,
26423: Näiden paikkojen käyttämistä työllisyyskoulutuk-
26424: sen tavoitteiden mukaisesti tulee tutkia. Työlli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
26425: syyskoulutuslaki ei anna tällä hetkellä mahdolli- selvittämiseksi, voidaanko ammatzflisiin
26426: suutta yhdistää työllisyyskoulutuksen ja muun oppzfaitoksiin ottaa työllisyyskoulutukses-
26427: ammatillisen koulutuksen eri puolia samaan kou- ta annetussa laissa tarkoitettuja opiskeli-
26428: lutukseen. joita ja mitä lainsäädännöllisiä muutoksia
26429: Työllisyyskoulutuksessa on eräitä etuja, kuten tämä edellyttää.
26430:
26431: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
26432:
26433: Seija Karkinen
26434: 1987 vp. 677
26435:
26436: Toivomusaloite n:o 608
26437:
26438:
26439:
26440:
26441: Karkinen: Soitinpankin tai -lainaamon perustamisesta musiikinopis-
26442: kelijoita ja esiintyviä taiteilijoita varten
26443:
26444:
26445: Eduskunnalle
26446:
26447: Suomalaisen säveltaiteen edustajat ovat viime esiintyville taiteilijoille. Muun muassa valtion sä-
26448: aikoina sävellyksillään ja esityksillään tuoneet veltaidetoimikunta on tehnyt tätä tarkoittavan
26449: maallemme runsaasti mainetta ja kunniaa. Näihin esityksen, joka kuitenkaan ei ole vielä toteutunut.
26450: saavutuksiin kukaan heistä ei olisi yltänyt ilman Valtakunnallinen esimerkki tällä alalla toimisi
26451: suurta henkilökohtaista aktiviteettia, uutteraa myös kunnille virikkeenä perustaa omia soitintai-
26452: harjoitusta ja merkittävää omakohtaista taloudel- naamoja musiikkioppilaitoksissa opiskelevia lapsia
26453: lista panosta. ja nuoria varten. Lasten ja nuorten kohdalla asiaan
26454: Varsin suuren taloudellisen rasitteen soittajille liittyy vielä se erityispiirre, että harjoittelu ja opis-
26455: ja opiskelijoille muodostavat kalliit soittimet. kelu olisi suoritettava oikeankokoisella soittimella
26456: Opiskelun edistyminen edellyttää kunnollisia ja lapsen kasvaessa soitinta on tiheään vaihdet-
26457: soittimia, ja kansainvälisissä kilpailuissa menesty- tava.
26458: minen saattaa usein olla soittimesta kiinni. On Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
26459: tunnettua, että arvosoitinten hinnat liikkuvat lä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26460: hes tähtitieteellisissä summissa, normaaliopiskeli-
26461: jan ja muusikon tavoittamattomissa. Olisikin näin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eri-
26462: ollen saatava aikaan yhteiskunnan tuella perustet- tyisen soitinpankin tai -lainaamon perus-
26463: tava ja toimiva soitinpankki tai -lainaamo, josta tamiseksi musiikinopiskelijoita ja esiinty-
26464: voitaisiin antaa lainaksi soittimia opiskelijoille ja viä taiteilijoita varten.
26465:
26466: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
26467:
26468: Seija Karkinen
26469: 678 1987 vp.
26470:
26471: Toivomusaloite n:o 609
26472:
26473:
26474:
26475:
26476: Karkinen: Musiikinopiskelijoiden opintososiaalisten etujen paran-
26477: tamisesta
26478:
26479:
26480: Eduskunnalle
26481:
26482: Musiikin ammatillinen koulutus, jota annetaan mm. 1-d' istä opiskelu- ja harjoitusmatkoista joh-
26483: konservatorioissa, on nykyään järjestetty keskias- tovien '·· ;~euksien eteen. Soiton ja laulun opiske-
26484: teen koulutuksen kehittämisestä annetun lain pe- lu tekee myös asuntojen saannin tavallista vai-
26485: riaatteita noudattaen. Musiikkikoulutus on täten keammaksi, koska myös kotona pitäisi voida har-
26486: periaatteessa tunnustettu tasavertaiseksi muun joitella. Musiikinopiskelun erityisluonne kalliine
26487: keskiasteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Tä- soittimineen aiheuttaakio näin ollen musiikin-
26488: hän tähtäsivät myös ne järjestelyt, jotka eduskun- opiskelijalle tavallista suurempia taloudellisia rasi-
26489: ta hyväksyi helmikuussa 1987 musiikkioppilaitos- tuksia, joita yhteiskunnan olisi tukitoimin helpo-
26490: lainsäädännön uudistuksen yhteydessä. tettava.
26491: Yksityisen musiikinopiskelijan asema ei kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
26492: kaan vielä ole tasavertainen muiden ammattiin- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26493: opiskelijoiden kanssa. Musiikinopiskelijoilta puut-
26494: tuvat näet täysin ns. opintososiaaliset, kuten esim. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
26495: matka-, ateria-, terveydenhoito-, asunto- ym. piteisiin vå"hintåä"nkin muiden ammattiin-
26496: edut, joiden aikaansaamista mm. eduskunnan si- opiskelijoiden opintososiaalisiin etuihin
26497: vistysvaliokunta on useaan otteeseen kiirehtinyt. verrattavien etujen järjestämiseksi musti-
26498: Musiikinopiskelu asettaa kuitenkin opiskelijan kinopiskeltjotlle.
26499:
26500: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
26501:
26502: Seija Karkinen
26503: 1987 vp. 679
26504:
26505: Toivomusaloite n:o 610
26506:
26507:
26508:
26509:
26510: Kietäväinen ym.: Mikkelin läänissä sijaitsevien koulutus- ja tutki-
26511: musyksikköjen kehittämisestä
26512:
26513:
26514: Eduskunnalle
26515:
26516: Mikkelin lääni on maamme lääneistä ainoa, jol- Mikkelin lääniin tarvittaisiin kipeästi varoja täl-
26517: la ei ole omaa korkeakoulua. Tämä vaikuttaa mm. laisen toiminnan kehittämiseksi. Näitä varoja tar-
26518: siten, että läänin kehitystä palvelevaa tutkimus- vitaan jo valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
26519: toimintaa on erittäin vähän, alueelta korkeakou- vioon.
26520: luihin hakeutuvien nuorten osuus on maan alhai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26521: simpia omissa ikäluokissaan ja alueen ammatissa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26522: toimivan väestön koulutustaso on selvästi maan
26523: keskiarvon alapuolella. että hallitu.r ryhtyi.ri toimenpitei.rzi"n va-
26524: Mikkelin lääniin on lähivuosien aikana kyetty ratak.reen valtion vuoden 1988 tulo- ja
26525: saamaan muutamia pieniä eri yliopistojen alaisia menoarvioon 5 000 000 markan määrära-
26526: tai niiden kanssa yhteistyössä toimivia tutkimus- han Mikkelin lääni.r.rä .rzj"ait.revien koulu-
26527: ja koulutusyksikköjä. Näitä yksikköjä tulee vahvis- tu.r- ja tutkimu.ryk.rikköjen kehittämi.reen,
26528: taa, niiden välistä yhteistyötä tulee lisätä ja alueel- nzi"den yhtei.rtyön li.räämi.reen ja läänikoh-
26529: la jo nyt eri yksikköjen kautta toimivien yliopisto- tai.sen tutkimu.r- ja koulutu.rohjelman to-
26530: jen toimintaa läänin tutkimus- ja koulutustoimin- teuttami.reen (''Mikkelin läänin akate-
26531: nan edistämiseksi tulee vahvistaa. Mikkelin lää- mian'' peru.rtami.reen). Määräraha tulisi
26532: niin tarvitaan kipeästi läänin kehitystä eteenpäin o.roittaa Mikkelin lääninhallituk.ren käyt-
26533: vievä tutkimusohjelma ja korkeakoulutasoisen töön.
26534: opetuksen kehittämisohjelma, joissa em. tahot
26535: ovat mukana.
26536:
26537: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26538:
26539: Timo Kietäväinen Jouni Backman
26540: Pertti Hietala Markku Lehtosaari
26541: 680 1987 vp.
26542:
26543: Toivomusaloite n:o 611
26544:
26545:
26546:
26547:
26548: Kietäväinen ym.: Opintotuen saamisikärajan alentamisesta
26549:
26550:
26551:
26552:
26553: Eduskunnalle
26554:
26555: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita Eduskunta on alentanut em. ikärajaa 24 vuo-
26556: lainsäädäntömme ei muuten tunne. Lailla säädet- desta 22 vuoteen käsitellessään vuoden 1985 tulo-
26557: ty täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Opintotuen ja menoarvio ta, 21 vuoteen 1. 7. 1986 vuoden 1986
26558: sääntelyssä käytetään kuitenkin 1. 7.1987 lukien tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä ja 19
26559: 19 vuoden ikärajaa. Tuota ikää nuorempi van- vuoteen 1. 7.1987 lukien käsitellessään kuluvan
26560: hempien kodin ulkopuolella asuva naimaton opis- vuoden tulo- ja menoarviota. Nyt on perusteltua
26561: kelija joutuu esittämään vanhempiensa tulo- ja jatkaa ikärajan alentamista vuoden 1988 budjetis-
26562: varallisuustiedot, jotka puolestaan vaikuttavat hä- sa siten, että ikärajaksi säädetään 18 vuotta
26563: nen saamansa opintotuen määrään. Opiskelijan 1. 7.1988 lukien.
26564: vanhempien tulo- ja varallisuusrajat ovat alhaiset. Viimeisten tarveharkintaikärajatarkistusten jäl-
26565: Tämä onkin johtanut siihen, että monet velatto- keen opintotuen asumislisää myönnettäessä tarve-
26566: mat teollisuustyöntekijävanhemmat, joilla ei ole harkintaikäraja on 1. 7.1987 lukien 19 vuotta ja
26567: alaikäisiä lapsia huollettavanaan, ylittävät jo tällä opintotuen perusosaa myönnettäessä 20 vuotta.
26568: hetkellä tulorajat ja monet maanviljelijävanhem- Lainaa myönnettäessä em. ikäraja on 18 vuotta.
26569: mat varallisuusrajat, koska myös vaikeasti realisoi- On erittäin perusteltua, että em. tarveharkintaa
26570: tava tuotanto-omaisuus otetaan huomioon. suoritettaessa ikäraja lasketaan kaikilta osin 18
26571: Nykyinen tilanne on erittäin epäoikeudenmu- vuoteen vuoden 1988 budjetin käsittelyn yhtey-
26572: kainen ja pakottaa suuren osan nuorista keinote- dessä.
26573: koiseen riippuvuuteen vanhemmistaan täysi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26574: ikäisyyden saavuttamisen jälkeenkin. Epäoikeu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26575: denmukaisten tarveharkintarajojen vuoksi moni
26576: opiskelija joutuu myös siirtämään opintojensa että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
26577: aloittamista tai käymään opiskelunsa ohella työs- teiszin opintotuen saantia säätelevien ikä-
26578: sä, koska vanhemmat eivät kykene häntä taloudel- rajojen alentamiseksi 18 vuoteen 1. 7.1988
26579: lisesti avustamaan. Heillä ei ole siihen myöskään lukien.
26580: velvollisuutta.
26581:
26582: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26583:
26584: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
26585: Mauri Pekkarinen Seppo Kääriäinen
26586: Matti Maijala
26587: 1987 vp. 681
26588:
26589: Toivomusaloite n:o 612
26590:
26591:
26592:
26593:
26594: Kietäväinen ym.: Opintolainan korkotuen suoritus- ja lainan takai-
26595: sinmaksuajan pidentämisestä
26596:
26597:
26598: Eduskunnalle
26599:
26600: Opintotuki on erittäin lainapainotteista tukea. tua opintojen päättymisestä ja korkotuki lakkaa
26601: Lainan osuus on noin 70 % koko tuesta. Tästä ai- 1,5 vuoden kuluttua valmistumisesta 1.7.1987
26602: heutuvat opiskelijoille suuret korkomenot jo opis- voimaan tulleiden muutosten jälkeen. Sekä yh-
26603: keluaikana sekä opintojen päätyttyä kohtuuton teiskuntapoliittisesti että perhepoliittisesti on täy-
26604: taakka lainan lyhentämisestä, kun samaan aikaan sin perusteltua helpottaa vastavalmistuneiden
26605: yleensä ajoittuvat nuoren perheen asunto- ym. nuorten ongelmia pidentämällä opintolainan kor-
26606: huolet. Lisäksi korkojen verovähennysoikeuden kotukea ja lainan takaisinmaksun aloittamisaikaa
26607: omavastuuosuus kohdistuu epäoikeudenmukai- kolmeen vuoteen.
26608: sesti pahiten juuri opiskelijoihin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26609: Opintolaina valmistumishetkellä on korkea- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26610: kouluopiskelijoilla kymmeniätuhansia markkoja.
26611: Sitä paitsi edes akateeminen koulutus ei enää ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
26612: kaa heti valmistumisen jälkeen hyvätuloista työ- opintolainan korkotuen maksatusajan pi-
26613: paikkaa, jonka avulla selviytyisi lainataakasta. dentämiseksi 3 vuoteen ja lainan takaisin-
26614: Päinvastoin moni joutuu suoraan työttömyyskor- maksun aloittamisajan pidentämiseksi sa-
26615: tistoon ja vielä useampi kehnosti palkatmihin töi- moin 3 vuoteen valmistumisesta vuonna
26616: hin. Lainan takaisinmaksu alkaa 2 vuoden kulut- 1988.
26617:
26618: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
26619:
26620: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
26621: Mauri Pekkarinen Seppo Kääriäinen
26622: Matti Maijala
26623:
26624:
26625:
26626:
26627: 86 2705361
26628: 682 1987 vp.
26629:
26630: Toivomusaloite n:o 613
26631:
26632:
26633:
26634:
26635: Kietäväinen ym.: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen kehit-
26636: tämisestä
26637:
26638:
26639: Eduskunnalle
26640:
26641: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen Heinolan kurssikeskuksen tietoja ja asiantunte-
26642: toiminnan kehittyminen tulee turvata. Valtion musta - erityisesti juuri täydennyskoulutuksen
26643: vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa sekä seuraa- informaatiokeskusta - tulisi voida käyttää hyö-
26644: vien vuosien tulo- ja menoarvioissa tulee olla riit- dyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin
26645: tävät, laitoksen täysipainoisen toiminnan turvaa- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki-
26646: vat määrärahat Heinolan kurssikeskukselle. Mää- löstön täydennyskoulutuksessa. Valtion vuoden
26647: rärahoilla ja valtion keskushallinnon toimenpiteil- 1988 tulo- ja menoarviossa tulee varata riittävät
26648: lä tulee määrärahat siihen selvitystyöhön, jolla valmistel-
26649: - auttaa tämän valtakunnallisen koulutuskes- laan kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen
26650: kuksen henkilöstöresurssien voimakkaaseen lisää- rinnalle tai yhteyteen Heinolaan kehitettävää am-
26651: miseen ensisijaisesti tämänhetkisen jälkeenjäänei- mattikasvatushallituksen koulutuskeskus -hanket-
26652: syyden vuoksi ja toisaalta uusien, hahmotteilla ta. Lisäksi valtion keskushallintoon tulee asettaa
26653: olevien tehtävien johdosta, työryhmä valmistelemaan ammattikasvatushalli-
26654: - pyrkiä Heinolan kurssikeskuksen, sille osoi- tuksen koulutuskeskus -hankkeen toteuttamista
26655: tettavien määrärahojen turvin, selvitys- ja tutki- Heinolassa pikaisella aikataululla.
26656: mustoiminnan aloittamiseen sekä koulutusmate- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26657: riaalin tuottamiseen paitsi kurssikeskuksen omaa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26658: myös muuta valtakunnallista täydennyskoulutusta
26659: varten, että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
26660: - kehittää kurssikeskuksen kirjastosta ja oppi- teisiin nittävien määrärahojen varaamisek-
26661: materiaalinäyttelystä valtakunnallinen täydennys- si vuoden 1988 valtion budjettiin koulu-
26662: koulutuksen informaatiokeskus, hallituksen Heinolan kurssikeskuksen ke-
26663: - turvata kurssikeskuksen täysipainoisen kou- hittämiseksi ja ammattzkasvatushallituk-
26664: lutustoiminnan ja toiminnan mahdollisen määräl- sen koulutuskeskuksen perustamiseksi
26665: lisen laajentamisen edellyttämä rakentamisen tar- Heinolan kurssikeskuksen yhteyteen.
26666: ve lähivuosina.
26667:
26668: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
26669:
26670: Timo Kietäväinen Jouni Backman
26671: Pertti Hietala Markku Lehtosaari
26672: Matti Maijala
26673: 1987 vp. 683
26674:
26675: Toivomusaloite n:o 614
26676:
26677:
26678:
26679:
26680: Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakuntaliiton maakuntamuistion
26681: ehdotusten huomioon ottamisesta tulo- ja menoarvioesitystä val-
26682: misteltaessa
26683:
26684: Eduskunnalle
26685:
26686: Suomen hallintojärjestelmässä paikallinen hal- ole täydellinen, vaan siihen on otettu maakunta-
26687: linto voi hyvin heikosti osallistua valtakunnalli- liiton hallituksen valmistelemana kunkin kunnan
26688: seen päätöksentekoon, jossa ratkaistaan kuitenkin keskeisimmät hankkeet silmällä pitäen myös maa-
26689: tärkeitä paikallisia kysymyksiä. Tämä johtuu lä- kunnan tasapuolista kehittämistä. Maakunta-
26690: hinnä toimivan ja demokraattiseen päätöksente- muistio on toimitettu hyvin laajasti ministeriöi-
26691: koon perustuvan väliasteen hallinnon puuttumi- den ja keskeisten virastojen käyttöön, sikäli kuin
26692: sesta. Tätä korvaa jossain määrin kuntien vapaa- siinä on niitä koskevia esityksiä.
26693: ehtoinen maakunnallinen yhteistoiminta maa- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
26694: kuntaliittojen puitteissa. Keski-Suomen maakun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26695: taliitto on pyrkinyt tuomaan oman lääninsä väes- sen,
26696: tön mielipiteitä valtakunnallisten päättäjien tie-
26697: toon maakuntamuistion avulla. Niinpä sen toi- että hallitus ottaisi huomioon Keski-
26698: mesta on valmisteltu Keski-Suomen maakunta- Suomen maakuntaliiton maakuntamuis-
26699: muistio 1987, jossa tuodaan erityisesti esille kun- tiaan 1987 sisältyvät esitykset valmistelles-
26700: tien vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvion val- saan valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
26701: mistelua koskevia toiveita. Maakuntamuistio ei vioesitystä.
26702:
26703: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26704:
26705: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
26706: Helena Pesola Iiris Hacklin Tuula Paavilainen
26707: 684 1987 vp.
26708:
26709: Toivomusaloite n:o 615
26710:
26711:
26712:
26713:
26714: Knuuttila ym.: Määrärahoista Jyväskylän Talvi -kulttuuritapahtu-
26715: malle
26716:
26717:
26718: Eduskunnalle
26719:
26720: Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi Kuluvan vuoden 1987 OsaltaJyväskylän Talven
26721: järjestetään 20. kerran 30.1.-10.2 .1988. 20- valtionavustus on merkittynä valtion tulo- ja me-
26722: vuotisjuhlatapahtuman keskeisenä teemana on noarvioon siten, että taideohjelmiston tukemiseen
26723: ''Muutos - tietoisuus - politiikka'' . Tämän on osoitettuna momenteilta 29.90.52 ja 29.90.53
26724: kansainvälisen symposiumin puitteissa tarkastel- (Taiteen tukeminen) 520 000 mk ja momentilta
26725: laan kysymystä yhteiskuntarakenteen nopean 29.88.53 (Tieteen tukeminen) 190 000 mk.
26726: muutoksen vaikutuksesta yhteiskunnalliseen tie- Jyväskylän Talvi - yksi valtakunnallisesti mer-
26727: toisuuteen ja tapaan tehdä politiikkaa. Perusteol- kittävistä kulttuuritapahtumista-järjestetään ai-
26728: lisuusalojen osittainen taantuminen ja informaa- noana alkuvuodesta. Tapahtuman järjestäjille on
26729: tioyhteiskunnan synty irrottaa ihmiset perinteises- erittäin tärkeää, että valtionavustusosuus on mää-
26730: tä materiaalisesta todellisuudesta. Tämä vaikuttaa ritelty valtion budjetin yhteydessä.
26731: myös poliittiseen järjestelmään. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
26732: Edessä olevan yhteiskuntakehityksen ja tietoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26733: suuden erittelijöiksi on tarkoitus kutsua huomat- sen,
26734: tavia eurooppalaisia poliitikkoja ja tutkijoita.
26735: Tapahtuman aikana järjestetään lukuisia aihe- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
26736: piiriin liittyviä seminaareja ja keskustelutilaisuuk- tulo- ja menoarvioesitykseen Jyväskylän
26737: sia. Juhlatapahtuman taideohjelmisto on perintei- Talvi -nimiselle kulttuuritapahtumalle
26738: sen tavan mukaan moni-ilmeinen konsertteineen, momentzlle 29.90.52 (Taiteen tukemi-
26739: teatteri- ja tanssiohjelmineen, kirjailijavierailui- nen) 600 000 markkaa ja momentille
26740: neen, kuvataide- ja valokuvanäyttelyineen sekä 29.88.53 (Tieteen tukeminen) 260 000
26741: erityisryhmille; lapsille, nuorille ja vanhuksille markkaa.
26742: kohdistettuine ohjelmineen.
26743:
26744: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26745:
26746: Sakari Knuuttila Esko Seppänen
26747: Pekka Leppänen Iiris Hacklin
26748: Tuula Paavilainen
26749: 1987 vp. 685
26750:
26751: Toivomusaloite n:o 616
26752:
26753:
26754:
26755:
26756: Kokko ym.: Parikkalan maatalousoppilaitoksen asuntolan ja liikun-
26757: tatilan rakennustöiden aloittamisesta
26758:
26759:
26760: Eduskunnalle
26761:
26762: Parikkalan ja ympäristökuntien pääelinkeino suunnitelmien ja oppilaiden vapaa-ajan toimin-
26763: on maatalous. Parikkalan Särkisalmella toimiva nan vuoksi liikuntatilojen rakentaminen maata-
26764: Parikkalan maatalousoppilaitos tarjoaa hyvät puit- lousoppilaitokselle on aivan välttämätöntä. Lii-
26765: teet maatalousopetuksen kehittämiseen. Koulussa kuntatilojen rakentaminen on suunniteltu toteu-
26766: on jo nykyisin sekä peruskoulu- että ylioppilas- tettavaksi valtion ja kunnan yhteishankkeena
26767: pohjaisia opintolinjoja. (270/ 150 neliömetriä) palvelemaan maatalous-
26768: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä laadi- oppilaitoksen lisäksi myös peruskoulun ala-asteen
26769: tut suunnitelmat edellyttävät Parikkalan maata- ja kunnallisen liikuntatoimen tarpeita. Kunta on
26770: lousoppilaitoksen oppilaspaikkojen lisäämistä ny- varautunut tähän kuntasuunnitelmissaan.
26771: kyisestä 92:sta 122:een. Oppilaspaikkojen lisää- Valtion opetusalan investointihankkeisiin vuo-
26772: minen ja opetuksen muu kehittäminen vaativat siksi 1986-90 sisältyvät vuosien 1988-89 em.
26773: kuitenkin investointeja, joista keskeisiä ovat hankkeet 4,1 milj. markan kustannuksin. Liikun-
26774: asuntola- ja liikuntatilojen rakentaminen. Asun- tatilojen osuus tästä on 2,4 milj. markkaa.
26775: tolapaikoista annetut normit sekä em. oppilas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26776: paikkatavoite huomioon ottaen maatalousoppilai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26777: tokselle tarvittaisiin lisää 44 asuntolapaikkaa.
26778: Liikuntatiloja koululla ei tällä hetkellä ole lain- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pa-
26779: kaan, vaan koulu on käyttänyt n. 5 km:n päässä rikkalan maatalousoppzlaitoksen asunto-
26780: olevia Kiipolan koulun liikuntatiloja, jotka vas- lan ja liikuntatzlan rakennustöiden aloitta-
26781: taavat vain peruskoulun tarpeita. Uusien opetus- miseksi.
26782:
26783: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
26784:
26785: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
26786: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
26787: 686 1987 vp.
26788:
26789: Toivomusaloite n:o 617
26790:
26791:
26792:
26793:
26794: Kokko ym.: Ruokolahden metsäkoulun toiminnallisesta itsenäistä-
26795: ruisestä
26796:
26797:
26798: Eduskunnalle
26799:
26800: Keskiasteen puutalousopiston alainen Ruoko- välttämätöntä mahdollisimman nopeasti saada
26801: lahden metsäkoulu toimii tällä hetkellä väliaikais- oppilaitokselle ajanmukaiset ja riittävät majoitus-
26802: tiloissa kunnalta vuokratussa Vennonmäen kou- ja opetustilat korvaamaan entiset väliaikaistilat.
26803: lussa ja kunnan pienteollisuustalossa. Metsäkoulun tilantarpeeksi on arvioitu 2 110
26804: Keskiasteen ammatillisen koulutuksen 2. kehit- hyötyneliömetriä, josta 840 neliömetriä on oppi-
26805: tämisohjelmassa vuosiksi 1984-85 on Etelä- lasasuntolan osuutta. Rakentamiskustannuksiksi
26806: Karjalan metsätalousoppilaitoksen toiminta pää- on arvioitu noin 11,5 milj. markkaa vuoden 1984
26807: tetty vakinaistaa Ruokolahdella. Opetus on tähän hintatason mukaan.
26808: asti ollut Kotkan puutalousopiston alaista. Metsä- Ruokolahden toimipiste sijaitsee lähes 140
26809: talouden yleisjaksolla on 48 aloituspaikkaa ja met- km:n päässä Kotkan puutalousopiston toimipis-
26810: surijaksolla 24 aloituspaikkaa. teestä, ja tämä vaikeuttaa koulun hallintoa ja
26811: Nyt kunnan järjestämissä väliaikaistiloissa toi- Ruokolahden toimipisteen kehittämistä.
26812: mivalle koululle on vuonna 1984laadittu alustava Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26813: perustamissuunnitelma. Kunta tarjoaa metsäkou- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26814: lun sijoituspaikaksi entisen Kironkylän ala-asteen
26815: koulun rakennuspaikan ja luovuttaa noin 3 ha:n että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26816: suuruisen maa-alueen rakennuksineen metsäkou- Kotkan puutalousopiston Ruokolahden
26817: lulle. metsäkoulun toiminnan itsenäistämiseksi
26818: Vakinaistaminen edellyttää opettajien ja muun ja tarvittavien rakennustöiden aloittami-
26819: henkilöstön lisäystä ja tarvittavien virkojen perus- seksi.
26820: tamista. Koulutuksen kehittämisen kannalta on
26821:
26822: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
26823:
26824: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
26825: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
26826: 1987 vp. 687
26827:
26828: Toivomusaloite n:o 618
26829:
26830:
26831:
26832:
26833: Kokko ym.: Lemin Musiikkipäivien ottamisesta valtion tuen piiriin
26834:
26835:
26836:
26837:
26838: Eduskunnalle
26839:
26840: Lemin Musiikkipäivät on maakunnallinen mu- dettiin viulunsoiton mestarikurssi. Päivien kon-
26841: siikkitapahtuma. Pääkonserttitila, Lemin puu- sertteja pidettiin viidellä paikkakunnalla Etelä-
26842: kirkko, on asiantuntijoiden mukaan yksi maan Karjalassa. Näin voidaan lisätä musiikkiharrastus-
26843: parhaita konserttikirkkoja. Lemi on myös perinne- ta koko maakunnassa.
26844: rikas musiikkipaikkakunta, joka on tunnettu mm. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26845: moniäänisestä virsilaulustaan. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26846: Musiikkipäivien tarkoituksena on tarjota nuo-
26847: rille lahjakkaille taiteilijoille esiintymistilaisuuksia että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
26848: ja kansainvälisiä yhteyksiä. Musiikkipäiviin liittyy piteisiin Lemin Musiikkipäivien ottami-
26849: koulutustoimintaa, jossa on ollut osanottajia myös seksi opetusministeriön suoran taloudelli-
26850: muualta kuten esim. Saksasta. Viime vuonna pi- sen tuen piirzi'n.
26851:
26852: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
26853:
26854: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
26855: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
26856: 688 1987 vp.
26857:
26858: Toivomusaloite n:o 619
26859:
26860:
26861:
26862:
26863: Kortesalmi ym.: Merijärven peruskoulun yläasteen rakentamisesta
26864:
26865:
26866:
26867: Eduskunnalle
26868:
26869: Oulun läänissä sijaitsevan Merijärven kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26870: kannalta tärkeä asia on peruskoulun yläasteen saa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26871: minen kuntaan. Peruskoulun yläasteen saaminen
26872: oman kunnan alueelle helpottaisi koululaisten että hallitus ryhtyisi toimiin Merrjärven
26873: matkantekoa, ja lisäksi rakennustöiden avulla voi- kunnan peruskoulun yläasteen rakenta-
26874: taisiin työllistää kuntalaisia. mistöiden aloittamisen tukemiseksi.
26875:
26876: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
26877:
26878: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
26879: 1987 vp. 689
26880:
26881: Toivomusaloite n:o 620
26882:
26883:
26884:
26885:
26886: Kärhä ym.: Peruskoulurakentamisen rakentamislu pien lukumäärän
26887: lisäämisestä Uudenmaan läänissä
26888:
26889:
26890: Eduskunnalle
26891:
26892: Peruskoulujen rakentamistarve on Uudella- kaupunkiseudun kunnat suurimmalta osalta ko-
26893: maalla erittäin suuri. Keskipitkän aikavälin to- konaan omalla kustannuksellaan.
26894: teuttamissuunnitelmaan 1986-1990 olivat Uu- Uudenmaan lääni ei viime vuosina ole saanut
26895: denmaan kunnat esittäneet yli 180 peruskoulun riittävää osuutta koko maahan myönnettävistä pe-
26896: rakentamishanketta, joiden yhteenlaskettu nor- ruskoulujen rakentamisluvista, mikä osittain joh-
26897: maalihinta-arvio on runsaat miljardi markkaa ja tunee myös siitä, että peruskoulurakentamista
26898: joiden valtionosuus olisi yli 170 miljoonaa mark- käytetään työllisyyspoliittisena välineenä, jolloin
26899: kaa. Uudellemaalle on kuitenkin myönnetty vuo- rakentamisen painopiste on suuntautunut Etelä-
26900: sittain vain 5-10 peruskoulun rakentamislu- Suomen ulkopuolelle. Koulurakentaminen olisi-
26901: paa. kin jatkossa painotettava niille seuduille, joissa
26902: Mikäli Uudenmaan kunnille myönnetään tule- koulutilojen tarve on suurin.
26903: vaisuudessakin rakentamislupia sama määrä kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26904: viime vuosina, saadaan nyt vireillä olevat hank- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26905: keet rakennetuksi vasta vuoteen 2010 mennessä.
26906: Uudenmaan kunnat ovatkin valtionosuuden vä- että hallitus ryhtyisi kiiree//isiin toimen-
26907: häisyyden vuoksi joutuneet rakentamaan perus- piteisiin, jotta Uudenmaan läänin osuutta
26908: koulurakennuksia omalla kustannuksellaan enem- peruskoulujen rakentamisluvissa lisätään
26909: män kuin valtionosuudet edellyttäisivät ja pää- tuntuvasti.
26910:
26911: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26912:
26913: Lea Kärhä Tuulikki Hämäläinen
26914:
26915:
26916:
26917:
26918: 87 2705361
26919: 690 1987 vp.
26920:
26921: Toivomusaloite n:o 621
26922:
26923:
26924:
26925:
26926: Kärhä ym.: Määrärahasta Mäntsälän maatalousoppilaitoksen raken-
26927: nustöitä varten
26928:
26929:
26930: Eduskunnalle
26931:
26932: Mäntsälän maatalousoppilaitoksen pieneläinra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26933: kennusta ja opetustiloja koskeva hanke on ollut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26934: vireillä useita vuosia, koska nykyinen vanha raken-
26935: nus on liian ahdas ja huonokuntoinen. Rakennus- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
26936: hankkeen perustamissuunnitelmat ovat jo valmii- tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
26937: na, ja kustannusarvio on 15,7 miljoonaa markkaa. Mäntsälän maatalousoppzlaitoksen raken-
26938: Myös oppilaitoksen asuntolan suunnittelu on nustöitä varten siten, että pieneläinra-
26939: ajankohtainen. Uudellamaalla on keskiasteen kennuksen ja opetustzlojen rakennustyöt
26940: opetuspaikkoja liian vähän, ja keskiasteen tavoite- voitaisiin alkaa vuonna 1988 ja oppzlas-
26941: ohjelman mukaan on Mäntsälän maatalousoppi- asunnon suunnittelu käynnistää samana
26942: laitoksen oppilasmääräksi merkitty 300, kun ny- vuonna.
26943: kytilanteessa oppilaspaikkoja on vain 170. Oppi-
26944: lasmäärän lisäämisen edellytyksenä on asuntola- ja
26945: opetustilojen lisääminen.
26946:
26947: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
26948:
26949: Lea Kärhä Tuulikki Hämäläinen
26950: 1987 vp. 691
26951:
26952: Toivomusaloite n:o 622
26953:
26954:
26955:
26956:
26957: Kärhä: Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden koulumatkakustan-
26958: nusten korvaamisen laajentamisesta
26959:
26960:
26961: Eduskunnalle
26962:
26963: Maksuuoman koulukuljetuksen järjestämisestä nykyaikaiseen yhteiskuntaan eikä nimenomaan
26964: ja koulumatkasta aiheutuvien kustannusten suo- Etelä-Suomeen, jossa nuoret kulkevat oppilaitok-
26965: rittamisesta ammatillisten oppilaitosten oppilaille siin henkilöautoilla. Säännöstä olisikin korjattava
26966: annetun valtioneuvoston päätöksen (970/ 85) mu- nykyaikaisemmaksi ja olevia olosuhteita vastaa-
26967: kaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden mat- vaksi siten, että ammatillista oppilaitosta käyvän
26968: kakulut voidaan korvata, jos koulumatka yhteen oppilaan matkakulut korvattaisiin yleisten kulku-
26969: suuntaan on yli viisi kilometriä. Milloin ammatil- neuvojen lipputaksan suuruisena aina, kun oppi-
26970: lisessa oppilaitoksessa on päätetty antaa oppilaille laan koulumatka ylittää 5 kilometriä. Tuolloin
26971: edellä tarkoitettu etu, tulee se antaa kaikille oppi- oppilas voisi käyttää sitä kulkuneuvoa, joka par-
26972: laille, joiden kohdalla mainittu edellytys täyttyy. haiten sopisi hänen olosuhteisiinsa.
26973: Sanotun valtioneuvoston päätöksen 3 §:n mu- Näin toteutuisi se lainsäätäjän tahto, että kaikki
26974: kaan oppilaan on käytettävä yleistä kulkuvälinettä ammatillista oppilaitosta käyvät saisivat ilmaiset
26975: voidakseen saada matkasta korvauksen. Vain yleis- koulumatkat.
26976: ten liikenneyhteyksien puuttuminen oikeuttaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
26977: käyttämään muita kulkuvälineitä ja saamaan kou- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26978: lumatkasta korvauksen. Korvaus suoritetaan tuol-
26979: loinkin yleisten kulkuneuvojen henkilötaksan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26980: mukaisena. ammatillisten oppzlaitosten koulumat-
26981: Edellä kerrotun 3 §:n säännöksen tarkoituksena koista aiheutuneiden kustannusten kor-
26982: on tukea tällä tavoin joukkoliikennettä etenkin vaamiseksi nykyistä käytäntöä laajemmin.
26983: kehitysalueilla. Säännös ei kuitenkaan enää sovi
26984:
26985: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
26986:
26987: Lea Kärhä
26988: 692 1987 vp.
26989:
26990: Toivomusaloite n:o 623
26991:
26992:
26993:
26994:
26995: Lahti-Nuuttila ym.: Kansainvälisen harjoittelun keskuksen perusta-
26996: misesta työvoimaministeriöön
26997:
26998:
26999: Eduskunnalle
27000:
27001: Kansainvälistyminen on asetettu koulutuspoli- menp1te1sun kansainvälisen harjoittelun keskuk-
27002: tiikassa keskeiseksi tavoitteeksi mm. valtioneuvos- sen perustamiseksi työvoimaministeriöön. Kes-
27003: ton tiede- ja teknologiapoliittisessa selonteossa kuksen tehtävänä olisi harjoittelupaikkojen hank-
27004: 12.9.198 5 ja opetusministeriön perustutkintoihin kiminen, työlupa-asioista vastaaminen ja harjoit-
27005: johtavan koulutuksen kehittämiseen tähtäävässä telun taloudellinen tukeminen erityisin apura-
27006: toimenpideohjelmassa 21.1.1986. hoin sekä luonnollisesti harjoittelumahdollisuuk-
27007: Yksi konkreettinen kansainvälistymistä edistävä sista aktiivinen tiedottaminen. Keskuksen toimin-
27008: keino on tukea eri tavoin opintoihin liittyvää ul- nalle on siksi taattava riittävät voimavarat valtion
27009: komaista harjoittelua. Tällä hetkellä harjoittelun vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa.
27010: mahdollisuuksia rajoittavat kuitenkin monet sei- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
27011: kat. Keskeisimpiä ongelmia ovat harjoittelun re- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27012: surssien vähäisyys ja hallinnon hajanaisuus. Voi-
27013: mavarojen lisääminen on tärkeää paitsi harjoitte- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
27014: lupaikkojen lisäämisen vuoksi, myös harjoittelua tulo- ja menoarvioesitykseen n"ittävän
27015: rukevien apurahojen lisäämiseksi. Harjoittelun määrärahan kansainvälisen harjoittelun
27016: hallinnollinen selkiyttäminen on paitsi resurssien keskuksen perustamiseksi työvoimaminis-
27017: tehokkaampaa käyttöä myös palvelun lisäämistä. ten"öön.
27018: Eduskunnan olisikin velvoitettava hallitus toi-
27019:
27020: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27021:
27022: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
27023: Reijo Lindroos Arja Alho
27024: Arto Lapiolahti
27025: 1987 vp. 693
27026:
27027: Toivomusaloite n:o 624
27028:
27029:
27030:
27031:
27032: Lahti-Nuuttila ym.: Metsäinsinöörikoulutuksen palauttamisesta
27033: Kurun normaalimetsäopistoon
27034:
27035:
27036: Eduskunnalle
27037:
27038: Keskiasteen koulutuksen uudistamisen yhtey- metsä- ja suoalueena on käytettävissä myös metsä-
27039: dessä Kurun normaalimetsäopistosta lakkautettiin opetuksessa. Opettajankoulutuksen kannalta olisi
27040: metsäteknikkokoulutus ( = metsäinsinöörikoulu- tärkeää, että normaalimetsäopistossa olisi metsä-
27041: tus). Kurun normaalimetsäopistossa oli annettu opetuksen kaikki eri tasot tarjoavaa opetusta, jotta
27042: metsäteknikkokoulutusta jo vuodesta 1937 läh- metsäalan opetusharjoittelijat saisivat hyvän koko-
27043: tien. Laajasta vastustuksesta huolimatta ko. kou- naiskäsityksen metsäalan opetuksesta.
27044: lutus lopetettiin opistossa. On myös otettava huomioon, että Evon metsä-
27045: Pirkanmaa on nyt jäänyt ilman metsäopetuksen opiston antama SUVI-koulutus on valtakunnallis-
27046: ylemmän opistotason opiskelupaikkoja, vaikka ta koulutusta, jota ei rule sisällyttää Hämeen lää-
27047: Pirkanmaa on maamme tärkeimpiä metsätalous- nin oppilaspaikkakiintiöön.
27048: alueita ja edelleen tärkeintä metsäkoneteollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
27049: aluetta. Kurussa on runsaasti valtion maita ope- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27050: tustarkoituksiin. Koska metsäopisto on toiminut
27051: jo yli 40 vuotta, on opiskelijoilla mahdollisuus pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27052: rehtyä eri-ikäisiin ja eri menetelmin hoidettuihin metsäinsinöörikoulutuksen uudelleen
27053: metsäalueisiin. Kurussa on myös Seitsemisen kan- aloittamiseksi Kurun normaalimetsäopis-
27054: sallispuisto, joka Etelä-Suomessa ainutlaatuisena tossa.
27055:
27056: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27057:
27058: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
27059: Reijo Lindroos Matti Maijala
27060: Riitta Järvisalo-Kanerva
27061: 694 1987 vp.
27062:
27063: Toivomusaloite n:o 625
27064:
27065:
27066:
27067:
27068: Lahti-Nuuttila ym.: Kivialan koulutuksen kehittämisestä Kurussa
27069:
27070:
27071:
27072: Eduskunnalle
27073:
27074: Kivialan koulutus aloitettiin Kurussa Pirkan- misessa Kurun kunta on yhdessä kiviteollisuusyrit-
27075: maan ammatillisten oppilaitosten kuntainliiton täjien ja -työntekijöiden kanssa ponnistellut suun-
27076: alaisena Iaitosasemajan erikoistumislinjan mukai- nitelmallisesti. Kurulaisten jalostuslaitosten kiin-
27077: sena väliaikaisena koulutuksena. Näin on otettu nostus ja kyky kehittää kiven teollista jalostusta on
27078: ensimmäinen tärkeä askel jo 1970-luvulla virite- hyvä.
27079: tyn kivialan osaamiseen liittyvän koulutuksen to- Nyt onkin ajankohtaista ryhtyä toimenpiteisiin,
27080: teuttamiseksi. joilla kivialan koulutus vakinaistetaan. Kurussa on
27081: Kiviteollisuudella on Kurussa viime vuosisadal- ensisijaisena suuntautumisvaihtoehtona raskaan
27082: le ulottuvat perinteet, ja kiviteollisuutta on mää- kiven koulutus. Ratkaisu palvelisi kivialan koulu-
27083: rätietoisesti kehitetty kunnan alueella, jonka kivi- tustarpeita luonnollisesti koko Suomen alueella,
27084: varat on myös tutkimuksin osoitettu mittaviksi. mutta sillä olisi erityinen merkitys Pirkanmaalle ja
27085: Kiviala on jo nyt olennainen osa kunnassa työ- Kurulle.
27086: paikkoja tarjoavaa elinkeinoelämää. Kivialan jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
27087: kuva kehittäminen luo monia muita tulevaisuu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27088: den mahdollisuuksia Kurun kunnalle, joka on ak-
27089: tiivisesti tarttunut uusiin kiveen liittyviin luoviin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ki-
27090: ideoihin sekä taiteen että matkailun parissa. Kivi- vialan koulutuksen vakinaistamiseksi ja
27091: aineksen hyväksikäytön lisäämiseksi mm. rakenta- kehittämiseksi Kurun kunnassa.
27092:
27093: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27094:
27095: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
27096: Reijo Lindroos Matti Maijala
27097: Riitta Järvisalo-Kanerva
27098: 1987 vp. 695
27099:
27100: Toivomusaloite n:o 626
27101:
27102:
27103:
27104:
27105: Lahti-Nuuttila ym.: Valtion taiteilijaprofessorin viroista ja valtion
27106: taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta apurahojen
27107: lukumäärän lisäämiseksi
27108:
27109: Eduskunnalle
27110:
27111: Maassamme on verraten kattava taiteilija- Pitempiaikaisia kolmi- ja viisivuotisia taiteilija-
27112: apurahajärjestelmä. Se perustuu taiteilijaprofesso- apurahoja ei ole asetuksen mukaan osoitettu kai-
27113: rin viroista ja taiteilija-apurahoista annettuun kille taiteenaloille. Näitä ovat näyttämö-, tanssi-,
27114: lainsäädäntöön (laki 734169 muutoksineen ja ase- rakennus-, taideteollisuus-, elokuva- ja valokuva-
27115: tus 845/69 muutoksineen). Lainsäädännön mu- taiteen alat.
27116: kaan taiteilijoille myönnetään yksi-, kolmi-, viisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27117: ja viisitoistavuotisia työskentelyapurahoja ja koh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27118: deapurahoja.
27119: Taiteilija-apurahajärjestelmässä on edelleen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
27120: eräitä puutteita. Erityisesti nuorten, alle teisiin taitezlijaprofessorien viroista ja val-
27121: 30-vuotiaiden lahjakkaiden taiteilijoiden asema tion taiteilzja-apurahoista annetun lain
27122: on huono. Heidän mahdollisuutensa saada edes muuttamiseksi siten, että yksivuotisten
27123: yksivuotisiakaan apurahoja on vähäinen, kun ne- apurahojen määrää lisätään 25: llä nuorille
27124: kin menevät vanhemmille taiteilijoille. Juuri kou- taitezlzjozlle osoitetulla apurahalla sekä
27125: lunsa päättäneiden tai taiteellisen toimintansa kolmivuotisia taiteilija-apurahoja kymme-
27126: aloittaneiden etevien nuorten taiteilijoiden jatko- nellä ja viisivuotisia apurahoja samoin
27127: opiskeluun ja työskentelyyn olisi voitava osoittaa kymmenellä apurahalla.
27128: erityisesti nuorille varattuja apurahoja.
27129:
27130: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27131:
27132: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki
27133: Markku Pohjola Arja Alho
27134: 696 1987 vp.
27135:
27136: Toivomusaloite n:o 627
27137:
27138:
27139:
27140:
27141: Lahti-Nuuttila ym.: Muinaistieteellisten kaivaustöiden tehostami-
27142: sesta
27143:
27144:
27145: Eduskunnalle
27146:
27147: Arkeologiset kaivaukset ovat varsin usein osoit- Muinaiskaivausten tehostamista voidaan perus-
27148: tautuneet kiireellisesti suoritettaviksi, ettei yhteis- tella paitsi kulttuuri- myös työllisyyssyillä. Maas-
27149: kunnan kannalta tarpeellinen rakentaminen estyi- samme on jatkuvasti pulaa erityisesti nuorille so-
27150: si tai hidastuisi. Museoviraston määrärahat mui- pivista työpaikoista sekä koululaisten ja opiskeli-
27151: naistieteelliseen tutkimukseen ovat kuitenkin vii- joiden kesätyöpaikoista. Muinaiskaivaustyöt, joita
27152: me vuosina riittäneet vain ns. hätäapukaivauksiin. suoritetaan pääasiallisesti kesäaikana, sopivat hy-
27153: Tämä tilanne ei ole minkään osapuolen kannalta vin nuorten kesätyöpaikoiksi.
27154: hyvä. Lisäksi pitäisi viimeistään lähivuosina luoda Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
27155: erityinen atk-pohjainen muinaisjäännösrekisteri, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27156: jotta museovirasto voisi antaa eri viranomaisille
27157: ajan tasalla olevat ja riittävän tarkat tiedot mui- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
27158: naisjäännöksistä erilaisen rakennussuunnittelun piteisiin, joilla muinaistieteellisiä kaivaus-
27159: alkaessa joko kiinteistö- tai tiehankkeiden toteut- töitä voidaan nykyisestä huomattavasti li-
27160: tamiseksi. sätä eri puolilla Suomea.
27161:
27162: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27163:
27164: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
27165: 1987 vp. 697
27166:
27167: Toivomusaloite n:o 628
27168:
27169:
27170:
27171:
27172: Laine: SEV-kaupan tutkimuskeskuksen perustamisesta Lappeenran-
27173: nan teknilliseen korkeakouluun
27174:
27175:
27176: Eduskunnalle
27177:
27178: Keväästä 1975 lähtien on Lappeenrannan tek- mahdollisuuksia Neuvostoliiton kanssa ja suures-
27179: nillisessä korkeakoulussa harjoitettu projektiluon- tikin vaikuttaa Itä-Suomen heikkoon työllisyysti-
27180: teisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa- ja teolli- lanteeseen sitä parantavasti. Tutkimuslaitoksen
27181: suusministeriön myöntämillä määrärahoilla. Kor- perustaminen juuri nyt on erityisen ajankohtaista
27182: keakoulu on 23.6.1976 tehnyt virallisen aloitteen Neuvostoliiton kanssa solmitun pitkäaikaisen
27183: opetusministeriölle SEV-kaupan tutkimuslaitok- teknillis-taloudellisen yhteistyösopimuksen takia
27184: sen perustamiseksi korkeakoulun yhteyteen. ja tukemaan sen toteuttamista.
27185: Monet seikat korostavat SEV-kaupan ja laajem- Lappeenrantaa voidaan perustella tutkimuslai-
27186: mankin taloudellisen yhteistyön kehittämisen ja toksen sijoituspaikkakunnaksi myös alueellisesti
27187: laajentamisen tarvetta. Tässä tarvitaan alan eri- rajakauppaan sekä muuhun alueelliseen sijaintiin
27188: koistutkimuksen kehittämistä. Tätä palvelevan viitaten ja tästä johtuvalle yhteistyölle Neuvosto-
27189: tutkimuslaitoksen perustaminen soveltuu hyvin liiton kanssa erittäin suotuisilla seikoilla.
27190: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun nykyi- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
27191: seen ja suunniteltuun tulevaan toimintaan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
27192: Paitsi rajakauppaan liittyviä ongelmia voisi tut-
27193: kimuslaitos erityisesti selvittää, mitä mahdolli- että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toimen-
27194: suuksia idänkauppa tarjoaa Kymen läänin teolli- piteisiin SEV-kaupan Kymen läänin tutki-
27195: suuden rakenteen monipuolistamiselle. Esimer- muskeskuksen perustamiseksi Lappeen-
27196: kiksi maakaasun jatkojalostus saattaisi tarjota ai- rannan teknillisen korkeakoulun yhtey-
27197: van uusia teknologisen ja kaupallisen yhteistyön teen.
27198:
27199: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
27200:
27201: Ensio Laine
27202:
27203:
27204:
27205:
27206: 88 2705361
27207: 698 1987 vp.
27208:
27209: Toivomusaloite n:o 629
27210:
27211:
27212:
27213:
27214: Laine ym.: Elämänkatsomustiedon opettajien poikkeuskoulutuksen
27215: järjestämisestä
27216:
27217:
27218: Eduskunnalle
27219:
27220: Vuoden 1985 syksystä lähtien on Suomen kou- lyttämä opettajaharjoittelu eli opettaja-auskul-
27221: luissa opetettu elämänkatsomustietoa, joka on tointi. Yliopisto-opintojen ohessa ei ole ollut
27222: täysin uusi oppiaine suomalaisessa koulumaail- mahdollista hankkia erillistä opettajanpätevyyttä.
27223: massa. Asetusten mukaan koulun yleisestä us- Paradoksaalisesti tilanne on johtanutkin siihen,
27224: konnonopetuksesta uskonnonvapauslain mukaan että ne, joilla on tuntemusta elämänkatsomustie-
27225: vapautetuille, uskontokuntiin kuulumattomille don oppiaineen sisällöstä, eivät ole opettajanpäte-
27226: oppilaille annetaan elämänkatsomustiedon ope- vyyden puutteen vuoksi voineet toimia oppiai-
27227: tusta yhtä monta viikkotuntia kuin muille oppi- neen varsinaisina opettajina. Paradoksia kärjistää
27228: laille uskonnon opetusta. Opetusryhmiä tulee pe- vielä se, että esim. juuri filosofiaa korkeakouluissa
27229: rustaa, mikäli koulussa on vähintään kolme elä- opiskelleet joutuvat useinkin syrjittyyn asemaan
27230: mänkatsomustiedon opetukseen oikeutettua op- työmarkkinoilla ja kamppailemaan oman työllis-
27231: pilasta. tymisensä puolesta.
27232: Elämänkatsomustieto oppiaineena koostuu itse Kaiken kaikkiaan elämänkatsomustiedon ope-
27233: asiassa monien eri tieteiden tuloksista. Kiistatta tukseen liittyvää ristiriitaista tilannetta voitaisiin
27234: selvimmin elämänkatsomustieto liittyy kuitenkin kuvata seuraavasti:
27235: filosofiaan ja siinä etiikkaan. Elämänkatsomustie- - elämänkatsomustiedon opettajanpätevyys
27236: toon liittyviä eettisiä ongelmia ovat esim. hyvän ja edellyttää oppiaineen sisällön (filosofian) laajaa
27237: pahan ongelma sekä oikean ja väärän kysymykset. tuntemusta. Tätä tuntemusta nykyiset pätevyys-
27238: Filosofian merkitys korostuu myös yksilöllisen ja vaatimukset eivät edellytä.
27239: yhteiskunnallisen vastuun ongelmien yhteydessä. - oppiaineen sisällön tuntemuksen omaavat
27240: Edelleen elämänkatsomustietoon kiinteästi liitty- eivät ole opettajakelpoisia, sillä heiltä puuttuu
27241: vät rauhantahtoisuuden ja kansainvälisyyden op- muodollinen opettajanpätevyys.
27242: pikokonaisuudet edellyttävät kiinnittymistä filo- Ongelman ylittämiseksi voidaan löytää vain yk-
27243: sofiseen argumentaatioon ja perusteluun. si järkiperäinen ratkaisumalli. Nimittäin koulu-
27244: Ongelmana elämänkatsomustiedon opetukses- hallituksen tulisi ryhtyä toimiin poikkeuskoulu-
27245: sa on ollut kuitenkin se, että ainetta saa opettaa tuksen järjestämiseksi niille, jotka ovat korkea-
27246: kuka tahansa yleisen opettajankelpoisuuden kouluissa opiskelleet filosofiaa, mutta joilta muu-
27247: omaava opettaja riippumatta siitä, kuuluuko hän toin puuttuu muodollinen opettajanpätevyys.
27248: kirkkoon vai ei. Näin siis kaikilla opettajilla on Poikkeuskoulutuksella tähdättäisiin vain muodol-
27249: aineen opettamisen muodollinen pätevyys. lisen opettajanpätevyyden hankkimiseen. Näin
27250: Pätevyysvaatimusten epäselvyyden vuoksi mi- koulutus sisältäisi etupäässä vain koulupedago-
27251: kään ei takaa sitä, että opettajina toimisivat asian- giikan opetusjaksoja, mutta osittain myös elämän-
27252: tuntijat, joilla olisi yliopistollisia arvosanoja filoso- katsomustiedon ainedidaktiikkaa.
27253: fiassa. Elämänkatsomustieto lieneekin tällä het- Poikkeuskoulutusjärjestelyillä voitaisiin vastata
27254: kellä ainut koulun oppiaine, joka ei edellytä opet- kahteen yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Ensinnä-
27255: tajalta oman oppiaineensa sisällön tuntemusta. kin näin voitaisiin taata elämänkatsomustiedon
27256: Ongelman laaja-alaisuutta kuvaa edelleen myös opetuksen sisällöllinen pätevyys ja opetuksen laa-
27257: se, että hyvin harvalla korkeakouluissa filosofiaa dun korkeampi taso. Toiseksi poikkeuskoulutuk-
27258: opiskelleella on tällä hetkellä pätevyys elämänkat- sen järjestäminen takaisi myös filosofiaa opiskel-
27259: somustiedon opettamiseen. Tämä siitä syystä, että leille väylän sijoittua yhteiskuntaan ja löytää kou-
27260: melkein jokaiselta puuttuu koululaitoksen edel- lutustaan vastaavan ammatin.
27261: 1987 vp. - TA n:o 629 699
27262:
27263: Mikä koulutusorganisaatio voisi tällaisen poik- Raumalla erityisopettajien poikkeuskoulutuskurs-
27264: keuskoulutuksen järjestää? Vastaus lienee helppo, sin. Tämän vuoksi myös elämänkatsomustiedon
27265: sillä maassamme on toiminut 1980-luvun aikana opettajien poikkeuskoulutuskurssi sopisi mitä par-
27266: yliopistojen täydennyskoulutuslaitoksia, jotka haiten Turun yliopiston täydennyskoulutuskes-
27267: ovat erikoistuneet myös pitkien koulutuskokonai- kuksen järjestämäksi.
27268: suuksien järjestämiseen. Luonteensa mukaisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
27269: nämä täydennyskoulutuskeskukset antavat perus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27270: tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta.
27271: Turun yliopistossa on toiminut täydennyskou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27272: lutuskeskus vuodesta 1985 alkaen. Täydennyskou- menpiteisti"n eliimiinkatsomustiedon opet-
27273: lutuskeskuksella on toimipaikka myös Raumalla. tajien poikkeuskoulutuskurssin järjestiimi-
27274: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa seksi Turun yliopiston täydennyskoulutus-
27275: on kerätty jo varsin paljon kokemusta erilaisten keskuksessa.
27276: kurssien järjestämisestä. Viimeksi keskus järjesti
27277:
27278: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1987
27279:
27280: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
27281: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
27282: 700 1987 vp.
27283:
27284: Toivomusaloite n:o 630
27285:
27286:
27287:
27288:
27289: Laine: Rauhanlain säätämisestä
27290:
27291:
27292:
27293:
27294: Eduskunnalle
27295:
27296: Viime vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta toisen sotapropagandalla sekä rotu- ja kansallisuusvihan
27297: maailmansodan päättymisestä. Sodan opetukset lietsonnalla palveliaan kansanvallan ja sananva-
27298: muistuttavat siitä, että sotaa vastaan on taisteltava pauden rajoittamista.
27299: ennen kuin se on liian myöhäistä. Olennainen osa Rauhanomaisen rinnakkainolon edelläkävijänä
27300: tätä taistelua on taistelu sotapropagandaa sekä ja ETY-kokouksen isäntämaana Suomelle olisi
27301: rotu- ja kansallisvihan lietsontaa vastaan. Tuorei- kunniaksi, jos se YK:n julistaman rauhanvuoden
27302: takin esimerkkejä tällaisesta propagandasta ja sen yhtenä toimenpiteenä päättäisi rauhanlain säätä-
27303: ilr~~apiiriä myrkyttävästä vaikutuksesta on riittä- misestä.
27304: mun. Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
27305: Sotaa ihannoivan sekä rotu- ja kansallisuusvi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
27306: haa lietsovan propagandan kieltämiseksi tarvitaan
27307: rauhanlaki. Sen säätäminen olisi sopusoinnussa että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
27308: maamme valtionsopimusten kanssa ja se vastaisi rauhaa suojaavan lainsäädännön aikaan-
27309: YK:n sekä ETYK:n päätösasiakirjojen periaat- saamiseksi valmiste/emalla esityksen so-
27310: teita. tapropagandan sekä rotu- ja kansallisuus-
27311: Sotapropagandan ja kansallisuusvihan lietson- vihan lietsonnan kieltävän rauhanlain ai-
27312: nan kieltämistä on vastustettu sananvapauden sal- kaansaamiseksi.
27313: limista perusteena käyttäen. Todellisuudessa juuri
27314:
27315: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987
27316:
27317: Ensio Laine
27318: 1987 vp. 701
27319:
27320: Toivomusaloite n:o 631
27321:
27322:
27323:
27324:
27325: Lamminen ym.: Valtakunnallisen varastokirjaston perustamisesta
27326: Poriin
27327:
27328:
27329: Eduskunnalle
27330:
27331: Opetusministeriön asettaman varastokirjasto- puolisiromin toimivista yleisistä kirjastoista (20,9
27332: toimikunnan vuonna 1986 valmistuneen mietin- lainausta/ asiakas vuonna 1986). Kirjastossa on
27333: nön (Komiteanmietintö 1986: 18) mukaan esite- suurimpia maamme vanhojen kirjojen varastoja,
27334: tään perustettavaksi tieteellisten ja yleisten kirjas- jotka käsittävät n. 580 000 nidettä. Varastokirjasto
27335: tojen vähän käytetyn materiaalin säilyttämistä var- kaukolainauskeskuksena vaatii hyvät liikenneyh-
27336: ten valtakunnallinen varastokirjasto opetusminis- teydet, ja ne Porissa on. Porin kaupunki tarjoaa
27337: teriön alaisuuteen. Varastokirjastoon arvioidaan edulliset tilat vapautuneista tehdaskiinteistö Fin-
27338: vuosittain siirrettävän 4 500 hyllymetriä kirjalli- laysonin suojista, jotka ovat aivan kaupungin kes-
27339: suutta. Varastokirjasto tarvitsee 10 vuoden tarvet- kuksessa ja lähellä pääpostia sekä Transpoint-ter-
27340: ta varten 4 800-7 200m 2 tilaa. Tilakustannuksis- minaalia. Yliopistoa Porissa ei ole, mutta sitähän
27341: sa saavutettavalla säästöllä katetaan varastokirjas- ei varastokirjastotoiminta vaadi taustaorganisaati-
27342: ton kustannukset, ja maan kirjastopalvelujen odo- okseen. Porissa on saatavissa koulutettua kirjasto-
27343: tetaan lisäksi tehostuvan ja selkiytyvän. Toimi- työvoimaa tarpeeksi, sillä työttömyyden runtele-
27344: kunta ehdottaa tarjottujen vaihtoehtojen perus- massa kaupungissa on tällä hetkellä kirjastovirkai- .··
27345: teella suunnittelua jatkettavan ensisijaisesti Tam- lijoita vailla virkaa. Porissa toimii jo nyt Unkari:/
27346: pereella, mutta myös muut paikkakunnat, esim. lainen kirjallisuuden keskus, joka perustettiin
27347: Oulu ja Pori voivat tulla kysymykseen. V. 1986.
27348: Lisäksi komitea esittää, että valtioneuvosto teki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
27349: si jo vuoden 1987 aikana periaatepäätöksen varas- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27350: tokirjaston perustamisesta, jolloin toiminta käyn-
27351: nistyisi 1988. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
27352: Porin kaupunginkirjasto-Sarakunnan maa- piteisiin valtakunnallisen varastokirjaston
27353: kuntakirjasto on yksi maan suurimmista ja moni- perustamiseksi Poriin.
27354:
27355: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
27356:
27357: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki
27358: 702 1987 vp.
27359:
27360: Toivomusaloite n:o 632
27361:
27362:
27363:
27364:
27365: Lapiolahti ym.: Määrärahoista nuorisotyöhön
27366:
27367:
27368:
27369: Eduskunnalle
27370:
27371: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen tin 1 kohdassa tarkoitetun henkilökunnan palk-
27372: nuorisotyölaiksi (1068/85) edellytettiin, että hal- kaukseen. Opetusministeriössä on kuntien nuori-
27373: litus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla es- sotyön valtionosuusvirkojen hakemuksia jonossa
27374: tetään kuntien nuorisotyöhön saamien valtion- yli 100.
27375: osuuksien huomattava väheneminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27376: Valtioneuvosto vahvisti 9.10.1986 vuotta 1986 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27377: koskevan nuorisotyön asukaskohtaisen markka-
27378: määrän kuudeksi markaksi. Tämän seurauksena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27379: eräissä kunnissa nuorisolautakuntien käyttökus- nuorisotyön asukaskohtaisen markkamää-
27380: tannusten valtionosuudet laskevat verrattuna vuo- rän nostamiseksi vuoden 1988 tulo- ja me-
27381: den 1985 vanhan lain mukaisiin valtionosuuksiin. noarvioesityksessä samaan kuin liikunta-
27382: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa asukaskohtai- lain asukaskohtainen markkamäärä (vuon-
27383: seksi markkamääräksi esitettiin edelleen 6 mark- na 1987 14,50 mk/asukas) ja
27384: kaa. Nuorisotyön valtionosuuden laskeminen että tulo- ja menoarvioesitykseen otet-
27385: merkitsee vakavaa estettä kunnallisen nuorisotyön taisiin määräraha nuorisotyölain 7 §:n
27386: kehittämiselle. 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hen-
27387: Nuorisotyön kehittämistä vaikeuttaa myös se, kilökunnan palkkaukseen siten, että sillä
27388: että vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa ei ollut va- voitaisiin perustaa vähintään 30 uutta val-
27389: rattu määrärahaa nuorisotyölain 7 §:n 1 momen- tionosuusvirkaa.
27390:
27391: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
27392:
27393: Arto Lapiolahti Risto Ahonen
27394: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen
27395: Lea Savolainen
27396: 1987 vp. 703
27397:
27398: Toivomusaloite n:o 633
27399:
27400:
27401:
27402:
27403: Laurila: Museoiden valtionosuuksia ja -avustuksia koskevan lakiesi-
27404: tyksen antamisesta
27405:
27406:
27407:
27408: Eduskunnalle
27409:
27410: Kansakunnan sivistyksen tason paljastaa se, mi- näytteillä pitämistä varten museoiden taloudelli-
27411: ten menneiden vuosisatojen ja sukupolvien perin- sia toimintaedellytyksiä kehittäen. Vain täten voi-
27412: teen tallentamisesta huolehditaan. Perinteen tal- daan taata kaikkien museoiden kokoelmien tule-
27413: lentamisessa tekevät arvokasta työtään suomalaiset van asianmukaisesti hoidetuiksi.
27414: museot. Kuitenkaan museoiden valtionosuuksia Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
27415: tai -avustuksia ei ole vieläkään omalla lainsäädän- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27416: nöllään järjestetty, vaikka jo viitisen vuotta sitten
27417: silloinen maan hallitus antaessaan kulttuuripoliit- että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
27418: tisen selonteon eduskunnalle niin lupaili. menpiteisiin antaakseen eduskunnalle esi-
27419: Valtionosuudet ja -avustukset tulisi säätää tyksen laiksi museoiden valtionosuuksista
27420: omalla erityislaillaan myönnettäviksi kulttuuri- ja ja -avustuksista.
27421: luonnonperinnön tallentamista, tutkimista ja
27422:
27423: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
27424:
27425: Ritva Laurila
27426: 704 1987 rd.
27427:
27428: Hemställningsmotion nr 634
27429:
27430:
27431:
27432:
27433: Lax: Om anslag för utvecklande av det internationelia forskar- och
27434: studentutbytet
27435:
27436:
27437: Tili Riksdagen
27438:
27439: I statsrådets vetenskaps- och teknologipolitiska forskar- och studentutbyte är en förutsättning för
27440: redogörelse från den 12.9.1985 har internationali- uppnåendet av en internationalisering av våra
27441: seringen av den finska forskningen satts som en högskole- och forskningssamfund.
27442: tyngdpunkt. Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
27443: En bred enighet råder om att uppnåendet av tecknad vördsamt att riksdagen måtte hemstälia
27444: detta förutsätter ökade studie- och arbetstilifälien
27445: i utlandet för studeranden. att regeringen i samband med budge-
27446: Mar har också konstaterat att "underskottet i ten för år 1988 tryggar utvecklandet av det
27447: forskarimporten'' tili Finland beror på att de internationella forskar- och studentutby-
27448: problem utländska forskare och studerande stälis tet genom att tilldela det minst 1 Mmk
27449: inför inte kunnat lösas. mera än tidigare.
27450: Ett utvecklande av vårt lands internationelia
27451:
27452: Helsingfors den 21 april 1987
27453:
27454: Henrik Lax
27455: 1987 vp. 705
27456:
27457: Toivomusaloite n:o 634 Suomennos
27458:
27459:
27460:
27461:
27462: Lax: Määrärahasta kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon kehit-
27463: tämiseen
27464:
27465:
27466: Eduskunnalle
27467:
27468: Valtioneuvoston 12.9.1985 antamassa tiede- ja vaihto on ehtona korkeakoulu- ja tiedeyhteisöm-
27469: teknologiapoliittisessa selonteossa on painopiste me kansainvälistymiselle.
27470: asetettu suomalaisen tutkimuksen kansainvälisty- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioittaen
27471: miseen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27472: Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että tämän
27473: saavuttaminen edellyttää opiskelijoiden opinto- ja että hallitus vuoden 1988 tulo- ja me-
27474: työpaikkojen lisäämistä ulkomailla. noarvion yhteydessä turvaisi kansainväli-
27475: On myös todettu, että "tutkijatuonnin alijää- sen tutkzja- ja opiskelijavaihdon kehittä-
27476: mäisyys'' Suomeen johtuu siitä, että ulkomaalais- misen myöntämällä tarkoitukseen vähin-
27477: ten tutkijoiden ja opiskelijoiden kohtaamia ongel- tään 1 miljoona markkaa enemmän kuin
27478: mia ei ole kyetty ratkaisemaan. aikaisemmin.
27479: Maamme kansainvälinen tutkija- ja opiskelija-
27480:
27481: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27482:
27483: Henrik Lax
27484:
27485:
27486:
27487:
27488: 89 2705361
27489: 706 1987 rd.
27490:
27491: Hemställningsmotion nr 635
27492:
27493:
27494:
27495:
27496: Lax: Om förlängd utbetalning av räntestöd för studielån
27497:
27498:
27499:
27500: Tili Riksdagen
27501:
27502: En ung person som just blivit färdig med sina nadsstandard. Denna onda cirkel som den unga
27503: studier är ibland i en sämre situation är en stude- kastas in i kan lindras. En metod är att förlänga
27504: rande. En sådan person har flere stora omstäli- återbetalningstiden för studielånen och förlänga
27505: ningar framför sig, bl.a att flytta bort från studie- räntestödets utbetalning för färdigblivna.
27506: bostaden, att söka arbete, att bilda familj. att Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
27507: ska.ffa sig en bostad, att återbetala studieskulderna tecknad vördsamt att riksdagen måtte hemstälia
27508: osv. Situationen ter sig övermäktig för mången.
27509: Akademisk arbetslöshet förekommer också i att regeringen i samband med budge-
27510: Finland. Enligt inofficielia beräkningar kan ar- ten för år 1988 vidtar åtgärder för att lagen
27511: betslöshetsprocenten stiga upp tili 3,8 då man om studiestöd 7 § 2 moment ändras att ly-
27512: räknar med dold arbetslöshet, undersysselsätt- da som följande: räntestödets utbetalning
27513: ning, och arbete som inte motsvarar utbildning- upphör tre år efter den i 1 § nämnda må-
27514: en. Ibland är löneinkomsterna så små, att trots att naden för studiernas avslutande, dock se-
27515: personeo får ett arbete som motsvarar utbildning- nast 15,5 år efter att den första låneraten
27516: en, så ter det sig svårt att uppnå ens en skälig lev- lyfts.
27517:
27518: Helsingforsden 21 april 1987
27519:
27520: Henrik Lax
27521: 1987 vp. 707
27522:
27523: Toivomusaloite n:o 635 Suomennos
27524:
27525:
27526:
27527:
27528: Lax: Opintolainojen korkotukiajan pidentämisestä
27529:
27530:
27531:
27532: Eduskunnalle
27533:
27534: Juuri opintonsa päättänyt nuori on usein hei- netelmänä on opintolainan takaisinmaksuajan pi-
27535: kommassa asemassa kuin opiskelija. Tällaisella dentäminen ja korkotuen maksamisen pidentämi-
27536: henkilöllä on edessään suuria muutoksia, mm. nen valmistuneille.
27537: opiskelija-asunnosta muuttaminen, työn hakemi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
27538: nen, perheen muodostaminen, asunnon hankki- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27539: minen, opintovelkojen maksaminen jne. Tilanne
27540: tuntuu monesta ylipääsemättömältä. että hallitus vuoden 1988 tulo- ja me-
27541: Myös Suomessa esiintyy akateemista työttö- noarvion yhteydessä ryhtyisi toimenpitei-
27542: myyttä. Epävirallisten laskelmien mukaan työttö- stin opintotuktlain 7 §:n 2 momentin
27543: myysprosentti voi nousta aina 3,8:aan kun mu- muuttamiseksi seuraavasti: korkotuen
27544: kaan lasketaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja maksaminen lopetetaan kolmen vuoden
27545: koulutusta vastaamaton työ. Joskus palkkatulot kuluttua 1 §:ssä mainittujen opintojen
27546: ovat niin pienet, että koulutusta vastaavan työn päättymiskuukaudesta, kuitenkin viimeis-
27547: saannista huolimatta näyttää vaikealta saavuttaa tään 15,5 vuoden kuluttua ensimmäisen
27548: edes kohtuullista elintasoa. Tätä noidankehää, jo- lainaerän nostamisesta.
27549: hon nuori joutuu, voidaan lievittää. Yhtenä me-
27550:
27551: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27552:
27553: Henrik Lax
27554: 708 1987 rd.
27555:
27556: Hemställningsmotion nr 636
27557:
27558:
27559:
27560:
27561: Lax: Om stöd genom sysselsättningsmedel för yrkesutbildning som
27562: ges av företag
27563:
27564:
27565: Tili Riksdagen
27566:
27567: Ett effektivt motarbetande av arbetslösheten Det finns i dag lediga utbildningsplatser vid
27568: förutsätter bland annat att de sysselsättningsme- flere yrkesutbildningsinrättningar som upprätt-
27569: del som statsmakten anslår smidigt kan riktas in hålls av stora industriföretag. Det vore viktigt att
27570: på åtgärder med bestående sysselsättande verkan dessa platser kunde erbjudas också åt utomståen-
27571: för dem som berörs. de, t.ex. åt personer som kunde anställas av små
27572: Det vore därför naturligt att sysselsättningsan- och medelstora företag på orten. En förutsättning
27573: slagen i större utsträckning än vad nu är fallet är emellertid att dessa yrkesutbildningsinrätt-
27574: också kunde utnyttjas för utbildning på företags- ningar ges samma förmåner som övriga arrangörer
27575: nivå, inte minst för vuxenutbildning. Dels skulle av kursverksamhet. För detta ändamål kunde sys-
27576: detta främja företagens utvecklingsmöjligheter, selsättningsmedel också smidigt utnyttjas.
27577: dels skulle utbildningens innehåll svara mot verk- Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag att
27578: liga behov på arbetsmarknaden. riksdagen ville hemställa om
27579: Också läroavtalssystemet kunde erbjuda möjlig-
27580: heter. Genom att med utnyttjande av sysselsätt- att regeringen vidtar årgärder /ör att
27581: ningsanslag höja ersättningen tili arbetsgivare statliga sysselsättningsmedel effektivt skall
27582: med förslagsvis 50 proc. per elev, då denna med kunna riktas in på yrkesutbtldning som
27583: ung arbetslös person ingår läroavtalsförshållande, ges på företagsnivå eller av utbtldningsin-
27584: kunde kanske 3 000-5 000 unga personer ges ut- rättningar som upprätthålls av /öretag.
27585: bildning och arbete. Särskilt angeläget vore det
27586: att med läroavtalsutbildningen nå arbetslösa stu-
27587: denter.
27588:
27589: Helsingforsden 21 april 1987
27590:
27591: Henrik Lax
27592: 1987 vp. 709
27593:
27594: Toivomusaloite n:o 636 Suomennos
27595:
27596:
27597:
27598:
27599: Lax: Yritysten toimesta tapahtuvan ammattikoulutuksen tukemisesta
27600: työllisyysvaroin
27601:
27602:
27603: Eduskunnalle
27604:
27605: Työttömyyden tehokas vastustaminen edellyt- Useissa suurien teollisuusyritysten ylläpitämissä
27606: tää muun muassa valtiovallan myöntämien työlli- ammattioppilaitoksissa on nykyään vapaita koulu-
27607: syysvarojen joustavaa ohjaamista sellaisiin toimen- tuspaikkoja. Olisi tärkeää, että näitä paikkoja voi-
27608: piteisiin, joilla on pysyvä työllistävä vaikutus nii- taisiin tarjota myös ulkopuolisille. Kyseeseen tuli-
27609: den kohteena oleviin. sivat esim. sellaiset henkilöt, jotka paikkakunnan
27610: Tämän vuoksi olisi luonnollista, että työllisyys- pienet ja keskisuuret yritykset voisivat työllistää.
27611: määrärahoja voitaisiin nykyistä enemmän käyttää Ehtona olisi kuitenkin, että näille ammattioppi-
27612: koulutukseen, erityisesti aikuiskoulutukseen, yri- laitoksille annettaisiin samat edut kuin muillekin
27613: tyksissä. Toisaalta tämä edistäisi yritysten kehittä- kurssitoiminnan järjestäjille. Tähän tarkoitukseen
27614: mismahdollisuuksia, toisaalta koulutuksen sisältö vo!taisiin myös käyttää joustavasti työllisyysva-
27615: vastaisi todellisia työmarkkinoilla olevia tarpeita. roJa.
27616: Oppisopimusjärjestelmä voisi myös tarjota eräi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
27617: tä mahdollisuuksia. Käyttämällä työllisyysmäärä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
27618: rahoja työnantajalle maksettavan korvauksen ko-
27619: rottamiseen esim. 50 prosenttia oppilasta kohden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
27620: sellaisessa tapauksessa, jossa työnantaja tekee op- tion työllisyysvarojen tehokkaaksi ohjaa-
27621: pisopimuksen nuoren työttömän kanssa, voitaisiin miseksi yritystasolla anneftavaan ammatti-
27622: ehkä 3 000-5 000 nuorelle henkilölle tarjota kou- koulutukseen tai yritysten ylläpitämille
27623: lutusta ja työtä. Erityisen tärkeää olisi, että oppi- oppilaitoksille.
27624: sopimuskoulutuksen piiriin saataisiin ylioppilas-
27625: tutkinnon suorittaneet työttömät henkilöt.
27626:
27627: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27628:
27629: Henrik Lax
27630: 710 1987 vp.
27631:
27632: Toivomusaloite n:o 637
27633:
27634:
27635:
27636:
27637: Liikanen: Koulujen rakentamiseen myönnettävien määrärahojen
27638: suunnitelmallisesta lisäämisestä
27639:
27640:
27641: Eduskunnalle
27642:
27643: Peruskoulujen rakentaminen on hidastunut vii- taat ja · 'koitukseen sopimattomat tilat tekevät
27644: me vuosina oleellisesti. Tämä on johtunut siitä, työn J~ "rliskelun sekä opettajille että oppilaille
27645: että rakentamislupien valtionosuuskiintiö on jää- kohtuuttoman vaikeaksi.
27646: nyt alhaiselle tasolle useana vuonna. Rakentamis- Tilanteeseen olisi saatava muutos. Tämän vuok-
27647: lupien valtionosuuskiintiö oli vuonna 1985 vain si olisi perusteltua, että hallitus hyväksyisi suunni-
27648: 122 milj. markkaa. Vuonna 1986 lisämenoarvioi- telman, jonka avulla peruskoulujen rakennusmää-
27649: den kautta se nostettiin 190 milj. markkaan. Vuo- rärahat nostettaisiin tarvetta vastaavalle tasolle.
27650: den 1987 budjetissa on esitetty vain 130 milj. Esimerkiksi viiden vuoden aikana voitaisiin tällöin
27651: markkaa. nykyisestä umpikujasta päästä ulos.
27652: Tämä määrärahojen riittämättömyys on käytän- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
27653: nössä merkinnyt sitä, että läänit pystyvät saamaan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27654: vain yhden luvan vuodessa. Se on merkinnyt val-
27655: tionapujen turvin tapahtuvan peruskoulurakenta- että hallituksen tulisi pikaisesti laatia
27656: misen jäämistä kohtuuttoman alhaiselle tasolle. viisivuotissuunnitelma, jolla peruskoulun
27657: Eräät kunnat ovat ryhtyneet omin varoin koulura- ala- ja yläasteen rakennukszin myönnettå"-
27658: kennustoimintaan. Useimmille tämä ei ole mah- vien valtionapujen määrä nostettaistin ta-
27659: dollista. solle, joka riittäisi kattamaan läänien kii-
27660: Valtion määrärahojen alhaisuus on merkinnyt reellisinä pitämien peruskoulurakennus-
27661: vakavaa estettä peruskoulujen kehittämiselle. Ah- ten hankkeiden rahoituksen.
27662:
27663: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
27664:
27665: Erkki Liikanen
27666: 1987 vp. 711
27667:
27668: Toivomusaloite n:o 638
27669:
27670:
27671:
27672:
27673: Louvo: Sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin linjan perustamisesta
27674: kauppaoppilaitoksiin
27675:
27676:
27677: Eduskunnalle
27678:
27679: Osastoavustajien virkoja on kunnissa ja kun- että osastoavustajien koulutus turvaa palvelussuh-
27680: tainliitoissa lähes 2 000. He toimivat sairaaloissa, teen jatkumisen myös sen jälkeen, kun toimisto-
27681: terveyskeskusten vuodeosastoilla ja jonkin ver- automaatio on täydessä laajuudessa otettu käyt-
27682: ran poliklinikoilla, pääasiassa toimistotehtävissä. töön, sekä mahdollistaa myös jatko-opiskelun ja
27683: Noin 70 % osastoavustajista on saanut toimistolli- uralla etenemisen. Kauppaoppilaitoksilla on hy-
27684: sen koulutuksen pääasiassa kauppaoppilaitoksissa, vät valmiudet antaa hallinnollisiin tehtäviin liitty-
27685: ja parikymmentä prosenttia on suorittanut sai- vää opetusta, jossa yhä tärkeämmäksi kohoavat
27686: raanhoito-oppilaitosten jo 70-luvulla alkaneen tekstinkäsittely ja muu tietojenkäsittely. Onhan
27687: kaksi lukukautta kestävän vastaanotto-osastoavus- aivan ilmeistä, että tulevaisuudessa sairaaloiden
27688: tajan koulutuksen, jolle pohjakoulutuksena on hallintoa hoidetaan pitkälle kehitettyjen atk-
27689: peruskoulu. järjestelmien avulla.
27690: Osastoavustajien koulutuspohja on siis ollut hy- Kauppaoppilaitoksissa on jo vuosia annettu
27691: vin kirjavaa. Epäkohdaksi on käytännössä todettu osastoavustajien tehtäviin koulutusta. Ikaalisten
27692: mm., että nykyinen sairaanhoito-oppilaitoksissa kauppaoppilaitoksessa on jo 13 vuoden ajan an-
27693: annettu koulutus ei mahdollista jatko-opintoja nettu terveydenhuollon sihteeriopetusta, joka
27694: sen paremmin toimistoalalla kuin hoitoalalla- aluksi oli kurssimuotoista ja muuttui vuodesta
27695: kaan. Samoin kapea-alainen ammattitaito estää 1980 lähtien terveydenhuollon sihteerin erikois-
27696: hakeutumisen tarvittaessa muunlaisiin tehtäviin. luokaksi, jolloin pohjakoulutusvaatimukseksi tuli
27697: Myös järjestäytyminen koulutuksen perusteella eri opistotason tutkinto. Luokan suorittaneet ovat si-
27698: liittoihin vaikeuttaa asioiden ja etujen hoitamista joittuneet erittäin hyvin, ja käytännöstä saatu ko-
27699: yhtenäisesti eri sektoreilla. kemus on ollut yksinomaan myönteistä.
27700: Osastoavustajien koulutuksen uudistaminen ja Myös Heinolan seudun kauppaoppilaitoksessa
27701: virkanimikkeen muutospyrkimys on ollut vireillä on viime vuonna alettu kouluttaa sosiaalitoimen-
27702: vuosia. Suomen Osastoavustajain yhdistys, johon ja terveydenhuollon sihteereitä yksivuotisella kou-
27703: kuuluu jäseniä runsaasti toistatuhatta, siis enem- lutuksella merkonomin tutkinnon pohjalta. Tämä
27704: mistö osastoavustajista, on vuodesta 1980 lähtien koulutus on varmasti erinomaista, ottaen huo-
27705: esittänyt perustettavaksi kauppaoppilaitoksiin eri- mioon osastoavustajien käytännön työtehtävät, ja
27706: tyisen sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin lin- sitä tarvitaan jatkokoulutuksena edelleenkin tule-
27707: jan. Yhdistyksen jäsenten keskuudessa suoritetun vaisuudessa. Kaikille osastoavustajien tehtäviin ai-
27708: tutkimuksen mukaan 90-95 % osastoavustajista koville annettuna koulutuksena se pidentää kui-
27709: tekee pelkästään toimistotyötä. Loput 5-10 % tenkin kenties tarpeettomasti koulutusaikaa, jo-
27710: toimivat terveyskeskuksissa avohoidon puolella ten pitäisi olla myös mahdollisuus varsinaiseen
27711: terveyskeskusavustajina, ja he voivat tällöin olla osastoavustajien peruskoulutukseen niin, että jul-
27712: mukana myös hoitotyössä. kishallinnon sihteerin Iinjoihin liitettäisiin kaup-
27713: Sairaaloissa nopeasti yleistyvä toimistoautomaa- paoppilaitoksissa erityinen sosiaali- ja terveyden-
27714: tio vaatii osastoavustajilta yhä perusteellisempaa huollon sihteerin linja, edellä mainittujen Ikaalis-
27715: konttoritekniikan tuntemusta. Siksi on tärkeää, ten ja Heinolan kauppa-oppilaitosten kokemus-
27716: 712 1987 vp. - TA n:o 638
27717:
27718: ten perusteella. Tällä tavalla taattaisiin tulevai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27719: suudessa ammattitaitoinen toimistotyöntekijöi- menpiteisiin osastoavusta;i"en koulutuksen
27720: den ryhmä niin sosiaalitoimeen kuin sairaaloiden yhtenäistämiseksi perustamalla sosiaali- ja
27721: ja terveyskeskusten vuodeosastoillekin tasa-arvoi- terveydenhuollon sihteerin linjan kaup-
27722: sena muiden ammattiryhmien rinnalla. paoppilaitoksiin ja samalla ammattini-
27723: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- mikkeen muuttamiseksi vastaamaan pa-
27724: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- remmin osastoavusta;i"en nykyisiä työteh-
27725: sen, täviä.
27726:
27727: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
27728:
27729: Anna-Kaarina Louvo
27730: 1987 vp. 713
27731:
27732: Toivomusaloite n:o 639
27733:
27734:
27735:
27736:
27737: Louvo: Hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta Kouvolaan
27738:
27739:
27740:
27741:
27742: Eduskunnalle
27743:
27744: Matkailu ja siihen liittyvät työpaikat ovat Ky- si tärkeää voida kouluttaa myös ammattitaitoista
27745: men läänissä viime vuosina lisääntyneet, ja ne työvoimaa omassa läänissä. Tämän vuoksi hanke
27746: ovat edelleen kasvamassa mm. suuren Sokos- hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta on jo
27747: hotellin ja Lasten Päivän Säätiön omistaman Tyk- vuosia ollut vireillä Kouvolan kaupungin aloit-
27748: kimäen Perhepuiston valmistuttua Kouvolaan. teesta, ja Kymen lääninhallitus puoltaa sitä.
27749: Ammattitaitoisesta hotelli- ja ravintola-alan hen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
27750: kilökunnasta on jatkuvasti puutetta, etenkin kun eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27751: Kymen lääni on niitä harvoja läänejä, joissa ei vie-
27752: lä ole tämän alan koulutetun työvoiman turvaavaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
27753: oppilaitosta, valtion hotelli- ja ravintolakoulua. hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseksi
27754: Vapaa-ajan lisääntyminen luo kasvupotentiaa- Kouvolaan valtion oppilaitoksena.
27755: lia juuri matkailupalvelujen kysyntään, ja siksi oli-
27756:
27757: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
27758:
27759: Anna-Kaarina Louvo
27760:
27761:
27762:
27763:
27764: 90 2705361
27765: 714 1987 vp.
27766:
27767: Toivomusaloite n:o 640
27768:
27769:
27770:
27771:
27772: Louvo: Kouvolan kotiteollisuuskoulun opistoasteisen koulutuksen
27773: vakinaistamisesta
27774:
27775:
27776: Eduskunnalle
27777:
27778: Säkkijärvelle perustettiin vuonna 1887 eli lähes opetusohjelmaan painotetusti perinteisten koti-
27779: 100 vuotta sitten mieskotiteollisuuskoulu ja noin teollisuusaineiden rinnalle. Opiskelijat ovat voi-
27780: pari vuosikymmentä myöhemmin naiskotiteolli- neet kouluaikanaan myös käytännössä kokea, mil-
27781: suuskoulu. Nykyään nämä koulut, jotka sodan laista on olla yrittäjänä. Oppilasyhdistys on nimit-
27782: jälkeisten vaiheiden jälkeen vuonna 1966 yhdis- täin perustanut kouluun oman yrityksen. Tämä
27783: tettiin, toimivat Kouvolan kotiteollisuuskouluna, on erinomaista koulutusta nimenomaan Kymen
27784: joka on kehittynyt maamme laajimmaksi tämän läänissä, joka suurteollisuuden työpaikkojen vähe-
27785: alan kouluasteiseksi oppilaitokseksi. Nykyään tessä tarvitsee kipeästi uutta työpaikkoja luovaa
27786: koulussa toimii kouluasteinen käsi- ja taideteolli- pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
27787: suuden peruslinja, jolta voi yleisjakson jälkeen eri- Toissa vuonna Kouvolan kotiteollisuuskoululle
27788: koistua rakentajaksi, maalariksi, puusepäksi, me- valmistui lisärakennus ja saatettiin päätökseen
27789: tallisepäksi, kutojaksi ja ompelijaksi. Vanhamuo- vanhojen tilojen saneeraus, minkä jälkeen yksi
27790: toisena koulutuksena toimii lisäksi koneenkor- opistoasteinen uusi linja voi toimia jo varsinaisen
27791: jausosasto. kotiteollisuuskoulun yhteydessä, kahden linjan
27792: Viime vuosina kotiteollisuus, käsiteollisuus ja ollessa vuokratiloissa erillään muusta oppilaitok-
27793: taideteollisuus ovat kohonneet uuteen arvoon. sesta. Olisi toivottavaa, että valtiovallan myöntei-
27794: Tätä kuvastaa mm. se, että parasta aikaa Pohjois- nen päätös opistoasteisen koulutuksen vakinaista-
27795: maiden neuvoston hankkeena ollaan puuhaamas- misesta saataisiin pikaisesti, jotta voitaisiin aloit-
27796: sa yhteispohjoismaista kotiteollisuuskoulua Nor- taa lisärakennuksen rakentaminen nyt vuokrati-
27797: jaan. Suomessakin kiinnostus kotiteollisuuteen ja loissa toimiville. Näin Kouvolan kotiteollisuus-
27798: käsityöhön on suuresti lisääntynyt, ja se näkyy koulu saisi ensi vuonna aloittaa toisen vuosisadan
27799: myös kotiteollisuuskouluihin hakijoiden määrän monipuolista koulutusta antavana ja uudistunee-
27800: kasvuna. Kouvolan kotiteollisuuskoulukin on vii- na alan oppilaitoksena näin jatkaen Säkkijärven
27801: me vuosina huomattavasti laajentunut. Siellä on kotiteollisuuskoulujen kunniakasta perinnettä.
27802: nyt muutaman vuoden ajan toiminut lisäksi väli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
27803: aikaiskoulutuksena kolme opistoasteista linjaa, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27804: ompelu- ja neulealan, kudonta-alan ja puutyö-
27805: alan suunnittelijoiden linjat. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27806: Merkittävää tässä väliaikaiskoulutuksessa on ol- menpiteistin Kouvolan kotiteollisuuskou-
27807: lut, että näillä opistoasteisilla linjoilla on opetuk- lun opistoasteisen koulutuksen vakinaista-
27808: sessa ollut myös vahva yritystaloudellinen suun- miseksija mäårårahan myöntåmiseksi liså·-
27809: tautuminen. Yritystaloudellisia aineita on liitetty rakennusta varten.
27810:
27811: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
27812:
27813: Anna-Kaarina Louvo
27814: 1987 vp. 715
27815:
27816: Toivomusaloite n:o 641
27817:
27818: Louvo: Maatalouslomittajien koulutuksen lisäämisestä erityisesti
27819: Kymen läänissä
27820:
27821:
27822: Eduskunnalle
27823:
27824: Maa- ja metsätaloudessa työskentelevän väestön nettaisiin karjatilojen elinolosuhteita ja samalla li-
27825: määrä väheni 70-luvun alusta vuoteen 1985 ver- sättäisiin maaseudun työtilaisuuksia.
27826: rattuna koko maassa lähes puolella ja esimerkiksi On huomattava, että mm. Kymen läänissä kun-
27827: Kymen läänissä 28 OOO:sta 17 000 henkilöön. Tyy- nat eivät ole palkanneet maatalouslomittajia lä-
27828: pillistä Kymen läänille on kuitenkin se, että lää- hellekään sitä määrää, mikä tarvittaisiin ja mihin
27829: nin sisällä vallitsee paikkakunnittain suuria eroja olisi mahdollisuuksia valtionavun puitteissa. Suu-
27830: maa- ja metsätalouden merkityksessä työllistäjä- rimpana syynä tähän on se, ettei koulutettuja lo-
27831: nä. Maatalousvaltaisimpia alueita ovat läänin kes- mittajia yksinkertaisesti löydy riittävästi. Maata-
27832: kiosa ja koillisosa. Alkutuotannon osuus työvoi- lousoppilaitoksista, joita läänissä on kolme, 2-
27833: masta oli esimerkiksi vuonna 1980 jopa niin suuri vuotiselta viljelijälinjalta, maatilanemäntälinjalta
27834: kuin yli 50 % Kymen läänin kunnista Miehikkä- ja karjatalouslinjalta valmistuvat ovat päteviä ha-
27835: lässä, Nuijamaalla, Saarella, Suomenniemellä, kemaan myös lomittajien toimia. Samoin Tapio-
27836: Uukuniemellä ja Ylämaalla. lan emäntäkoulussa Joutsenossa on uusi ylioppi-
27837: Koko maassa maatalousväestön sukupuolira- laspohjainen 1, 5-vuotinen maatilanemäntälinja,
27838: kenne on vinoutunut. Naisten osuus maatalous- jolta valmistuvat ovat päteviä myös maatalouslo-
27839: väestöstä on vain alle 40 %. Kymen läänissä tämä mittajiksi ja perhepäivähoitajiksi. Olisi tutkittava,
27840: luku on 43 %. Sen sijaan Kymen läänin osalta on mitä mahdollisuuksia olisi lisätä tätä koulutusta
27841: erityisen huolestuttavaa, että maatalousväestön myös Kymen läänin kotitalouskouluissa.
27842: keski-ikä on korkeampi kuin koko maassa, mikä Lisäksi ammatillisissa kurssikeskuksissa 5-8
27843: johtuu siitä, että nuorimpiin ikäluokkiin kuulu- kuukauden työllisyyskoulutuksella koulutetaan
27844: vien määrä on voimakkaasti vähenemässä. 20- lomittajia, jotka suorittavat käytännön työharjoit-
27845: 34-vuotiaiden eli parhaassa hedelmällisyysiässä telun maatiloilla.
27846: olevien määrän arvioidaan vähenevän eniten - Käytäntö on osoittanut, että näin koulutetut lo-
27847: etenkin nuorten naisten. mittajat eivät pysy kuin muutaman vuoden työpai-
27848: Siksi Kymen läänin maatiloilla syntyvyys on sel- kassaan ja hakeutuvat sitten muualle. Osaksi tämä
27849: västi alentunut. Kun syntyvyys vielä 70-luvun johtuu huonoista palkkaus- ja työsopimusehdoista
27850: alussa oli noin 500 lasta maatiloilla, on se tällä ja osaksi siitä, ettei ammattia arvosteta riittävästi.
27851: hetkellä enää vain 200 lasta, mikä on vain 5 % Lomittajan ammatin arvostusta ja mielekkyyttä voi-
27852: kaikista läänissä syntyneistä lapsista. taisiin parantaa, jos esim. maatalousoppilaitoksiin
27853: Tämä johtuu osaksi nuorten viljelijöiden vai- saataisiin oma lomittajalinja nykyisen yhdeksän
27854: keudesta löytää aviopuolisoa. Kymen läänissä on linjan lisäksi tai esimerkiksi karjatalouslinjan nimi
27855: 450 tilaa, joita viljelee 30-39-vuotias naimaton muutettaisiin erityiseksi lomittajalinjaksi.
27856: mies. Jotta jo seitsemänä peräkkäisenä vuonna Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
27857: muuttotappiolääninä olleessa Kymen läänissä voi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27858: taisiin turvata edes nykyiset alkutuotannon työ-
27859: paikat, on elinolosuhteita maatiloilla parannetta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27860: va. Maatilojen sivuelinkeinojen kehittämisellä ja menpiteisiin erityisesti maatalon emännän
27861: varsinkin maatilan emännän sosiaaliturvan ja työ- elinolosuhteiden helpottamiseksi maata-
27862: olosuhteiden parantamisella voitaisiin tilannetta louslomittajien koulutuksen lisäämiseksi
27863: kenties korjata nykyisestä. Esimerkiksi lisäämällä varsinkin Kymen läänissä alan ammattiop-
27864: sijaisavun, maatalouslomittajien, määrää, paran- pilaitoksissa.
27865:
27866: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
27867:
27868: Anna-Kaarina Louvo
27869: 716 1987 vp.
27870:
27871: Toivomusaloite n:o 642
27872:
27873:
27874:
27875:
27876: Löyttyjärvi ym.: Neuvostoliitossa suoritettujen korkeakoulututkinto-
27877: jen ja oppiarvojen tunnustamisesta Suomessa
27878:
27879:
27880: Eduskunnalle
27881:
27882: Pitkän aikaa on suoritettu valmisteluja Suomen edelleen akateemisten oppiarvojen ja tutkintojen
27883: ja Neuvostoliiton välisen korkeakoulututkintojen vertailu- ja vastaavuuskysymysten arviointipetus-
27884: vastaavuutta koskevan sopimuksen aikaansaami- teita välittämällä tietoa opintojen organisoinnista,
27885: seksi. kestosta ja sisällöstä sekä tukemalla opintojen ta-
27886: Osapuolet vaihtoivat jo vuonna 1975 asiaa kos- somittausta ja akateemisten oppisuoritusten ar-
27887: kevat sopimusesitykset. Vähän sen jälkeen ilmoi- viointia koskevien menetelmien vertailua, sekä
27888: tettiin Suomen hallituksen taholta, että lopulliset mahdollisuuksien mukaan tunnustaa keskenään
27889: neuvottelut "voitaneen käydä lähimmässä tule- akateemiset oppiarvot ja tutkinnot joko tarvittaes-
27890: vaisuudessa''. Asia on kuitenkin jatkuvasti pitkit- sa hallitusten välisin sopimuksin tai yliopistojen ja
27891: tynyt. Tämä tilanne on muodostunut hyvin han- korkeakouluopetusta antavien laitosten ja tutki-
27892: kalaksi sadoille Neuvostoliitossa opiskelleille, siel- muslaitosten välisin suorin järjestelyin.
27893: lä opiskeleville ja sinne opiskelemaan aikoville. Suomen ja Neuvostoliiton keskeisellä yhteis-
27894: Ottaen huomioon sen, että kysymyksessä on työllä on avattu monta uutta yhteistyöalaa järjes-
27895: tärkeä osakysymys kansojen keskeisen yhteistyön telmiltään erilaisten maiden välisessä rauhan-
27896: alalla, ja senkin, että vuoden 1973 lopulla Buka- omaisessa rinnakkainolossa, ja näin tulisi viipy-
27897: restissa kokoontunut UNESCOn opetusministeri- mättä menetellä tässäkin asiassa. Se olisi tukena
27898: konferenssi kehotti eurooppalaisia jäsenmaita sol- vastaaviin toimiin laajemminkin.
27899: mimaan tutkintojen ja diplomien vastavuoroista Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotamme
27900: tunnustamista koskevia kahdenkeskeisiä sopimuk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27901: sia erityisesti talous- ja yhteiskuntajärjestelmiltään
27902: erilaisten valtioiden välillä, on asian viivästymistä että hallitus ryhtyisi viipymättä toimen-
27903: pidettävä erittäin valitettavana. piteisiin Neuvostoliitossa suoritettujen
27904: Tällainen sopimus vastaisi myös ETYK:n pää- korkeakoulututkintojen ja tieteellisten op-
27905: tösasiakirjassa vahvistettua pyrkimystä kehittää piarvojen tunnustamiseksi Suomessa.
27906:
27907: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
27908:
27909: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
27910: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
27911: 1987 vp. 717
27912:
27913: Toivomusaloite n:o 643
27914:
27915:
27916:
27917:
27918: Löyttyjärvi ym.: Rauhanlain aikaansaamisesta
27919:
27920:
27921:
27922: Eduskunnalle
27923:
27924: Kansainvälinen tilanne on viime vuosina kär- - estaa Suomen ja Neuvostoliiton hyvien ja
27925: jistynyt. Yhä useammat ihmiset tuntevat levot- luottamuksellisten suhteiden vahingoittaminen,
27926: tomuutta rauhan säilymisestä. Keväällä 1980 - estää kaikkinainen laiton ja valtiosopimus-
27927: tehdyn mielipidetiedustelun mukaan suomalai- ten vastainen sotilaskoulutus,
27928: set kokevat selvästi suurimpana uhkana sodan- - kieltää hallitusmuodon ja Pariisin rauhanso-
27929: uhkan. pimuksen takaamien kansalaisoikeuksien riistämi-
27930: Rauhan asiaa on vietävä eteenpäin. Suomessa seen ja lakkauttamiseen pyrkivien fasististen tai
27931: rauhantyöhön kytkeytyy erottamattomalla tavalla vastaavien järjestöjen muodostaminen,
27932: ystävyyden ja yhteistyön turvaaminen Neuvosto- - turvata demokraattisten laitosten toiminta
27933: liiton kanssa. sekä kansalaisten demokraattiset oikeudet ja va-
27934: Maassamme tarvitaan erityinen rauhanlaki - paudet mahdollisissa kriisitilanteissa.
27935: yksi tai useampia lakeja, joilla luodaan tehokkaat Näitä asioita on hahmoteltu vuoden 1979 val-
27936: edellytykset rauhantyölle sekä pakotteet rauhan ja tiopäivillä jätetyssä lakialaitteessa n:o 55. Kan-
27937: ystävyyden vastaiselle toiminnalle. sainvälisen tilanteen kärjistyessä ehdotus on tullut
27938: Rauhanlailla tulee: entistäkin ajankohtaisemmaksi.
27939: - taata rauhankasvatuksen toteuttaminen kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27940: killa kasvatuksen ja koulutuksen tasoilla, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27941: - kieltää sotapropaganda, kuten YK:n yleis-
27942: sopimuksessa poliittisista ja kansalaisoikeuksista että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
27943: edellytetään, piteisiin rauhanlain aikaansaamiseksi.
27944:
27945: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
27946:
27947: Marja-liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
27948: Ensio laine Esko-Juhani Tennilä
27949: 718 1987 rd.
27950:
27951: Hemställningsmotion nr 644
27952:
27953:
27954:
27955:
27956: Malm m.fl.: Om svenskspråkig barnträdgårdslärarutbildning
27957:
27958:
27959:
27960:
27961: Till Riksdagen
27962:
27963: Lagen om barndagvård innefattar även vård av Detta har lett till att många specialbarnträdgårds-
27964: barn som är i behov av speciell vård och fostran. lärartjänster i dag handhas av personer som saknar
27965: Ca 6 procent av alla barn under skolåldern beräk- specialutbildning. 1 takt med utbyggnaden av den
27966: nas idag ha sådana störningar - emotionella, kommunala barndagvården kommer behovet av
27967: men även fysiska såsom tal- och hörselstörningar specialbarnträdgårdslärare ytterligare att öka även
27968: - som kräver specialvård inom ramen för den på svenskt håll.
27969: normala barndagvården i daghem. Men hänvisning till ovanstående föreslår under-
27970: Inom den finska barnträdgårdslärarsektorn ut- tecknade att riksdagen måtte hemställa
27971: bildar man ca 30 specialbarnträdgårdslärare årli-
27972: gen. På svenskt håll har denna utbildning skett så att regeringen i skyndsam ordning be-
27973: att man vid Pedagogiska fakulteten vid Aho Aka- vi/jar medel för en svensk utbzldning av
27974: demi senast i början av 1980-talet ordnade en specialbarnträdgårdslärare.
27975: ettårig specialutbildning av barnträdgårdslärare.
27976:
27977: Helsingfors den 15 april 1987
27978:
27979: Håkan Malm Henrik Lax Håkan Nordman
27980: 1987 vp. 719
27981:
27982: Toivomusaloite n:o 644 Suomennos
27983:
27984:
27985:
27986:
27987: Malm ym.: Ruotsinkielisen lastentarhanopettajakoulutuksen järjestä-
27988: misestä
27989:
27990:
27991: Eduskunnalle
27992:
27993: Laki lasten päivähoidosta käsittää myös erityis- vuotinen erityiskoulutus. Tämä on johtanut sii-
27994: hoitoa ja -kasvatusta tarvitsevan lapsen hoidon. hen, että monia erityislastentarhanopettajan vir-
27995: Noin kuudella prosentilla kaikista alle kouluikäi- koja hoitavat nykyään henkilöt, joilla ei ole eri-
27996: sistä lapsista arvioidaan nykyään olevan sellaisia tyiskoulutusta. Kunnallisen lasten päivähoidon
27997: häiriöitä - tunnehäiriöitä, mutta myös fyysisiä laajentamisen myötä tulee erityislastentarhan-
27998: häiriöitä kuten puhe- ja kuulohäiriöt - jotka tar- opettajien tarve yhä kasvamaan myös ruotsinkieli-
27999: vitsevat normaalin päiväkodissa järjestettävän las- sillä seuduilla.
28000: ten päivähoidon piirissä erityistä hoitoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
28001: Suomenkielisellä lastentarhanopettajasektorilla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28002: koulutetaan noin 30 erityislastentarhanopettajaa
28003: vuosittain. Ruotsinkielisellä puolella tämä koulu- että hallitus myöntäisi kiireellisesti va-
28004: tus on hoidettu siten, että Åbo Akademin kasva- roja ruotsinkielisen erityislastentarhan-
28005: tustieteellisessä tiedekunnassa järjestettiin viimek- opettajakoulutuksen järjestämiseksi.
28006: st 1980-luvun alussa lastentarhanopettajien yksi-
28007:
28008: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28009:
28010: Håkan Malm Henrik Lax Håkan Nordman
28011: 720 1987 vp.
28012:
28013: Toivomusaloite n:o 645
28014:
28015:
28016:
28017:
28018: Mattila ym.: Opintotuen asumislisän maksamisesta myös kesäkuu-
28019: kausien ajalta
28020:
28021:
28022: Eduskunnalle
28023:
28024: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- mässä ja pimeässä Suomessa asuminen muodostaa
28025: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin tekijän,
28026: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että opiskeli-
28027: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- ja joutuisi maksamaan jopa 50 % opintotuen
28028: vuotista vuokraperintää. Näin opiskelija joutuu koko arvosta pelkkänä vuokrana.
28029: maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
28030: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28031: tään vain, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
28032: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu kui- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
28033: tenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein myös ja menoarviota valmistellessaan ryhtyisi
28034: toisella paikkakunnalla kuin missä opiskelija- toimiin opintorahan asumislisän maksu-
28035: asunto sijaitsee. Näin he joutuvat maksamaan käytännön muuttamiseksi ympärivuoti-
28036: asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl- seksi.
28037:
28038: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
28039:
28040: Kalevi Mattila Mirja Ryynänen Hannu Tenhiälä
28041: Jukka Vihriälä Matti Väistö Anneli Jäätteenmäki
28042: Hannele Pokka Matti Maijala
28043: 1987 vp. 721
28044:
28045: Toivomusaloite n:o 646
28046:
28047:
28048:
28049:
28050: Mattila ym.: Korvauksen maksamisesta korkeakoulujen hallintoeli-
28051: miin osallistuville opiskelijoille
28052:
28053:
28054: Eduskunnalle
28055:
28056: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat luajasta tinkimistä ilman minkäänlaista korvausta.
28057: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaavalla tavalla
28058: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- kuin työskentelystä korkeakoulujen opintotuki-
28059: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ lautakuntien jäsenenä.
28060: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
28061: käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin korkeimmissa toivomuksen,
28062: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk-
28063: sissa, työskenteleminen vaatii usein raskasta vii- että hallitus ryhtyisi pikimmiten toi-
28064: koittaista työtaakkaa. menpiteisti'n, jotfla turvattaisiin korkea-
28065: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi koulujen hallintoelimtin osallistuvzlle
28066: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hankki- opiskelzjoille korvaus kokoustyöskente-
28067: viita opiskelijoilta tämä työskentely vaatii opiske- lystä.
28068:
28069: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
28070:
28071: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä Matti Väistö
28072: Anneli Jäätteenmäki Hannele Pokka Matti Maijala
28073:
28074:
28075:
28076:
28077: 91 2705361
28078: 722 1987 vp.
28079:
28080: Toivomusaloite n:o 647
28081:
28082:
28083:
28084:
28085: Mattila ym.: Oulaisten sairaanhoito-oppilaitoksen perustamisesta
28086:
28087:
28088:
28089: Eduskunnalle
28090:
28091: Terveydenhuollon peruslinjan koulutus lisään- hallitus kohdentanut ja mltolttanut terveyden-
28092: tyy koko maassa runsaasti vuoteen 1995 mennes- huollon peruslinjan koulutuksen Oulaisten osalta
28093: sä. Oulun läänin laskennallinen osuus koulutus- niin, että lisäyspaikkoja olisi 128, mikä edellyttää
28094: vastuusta on runsaat kaksisataa aloituspaikkaa. vakinaisen sairaanhoito-oppilaitoksen perustamis-
28095: Oulun läänin terveydenhoitohenkilöstön, pois lu- ta Oulaisiin.
28096: kien lääkärit ja hammaslääkärit, viroista oli Oulaisissa on Oulaskankaan sairaalan yhteydes-
28097: 1.10.1986 tilaston mukaan täyttämättä sairaalois- sä järjestetty Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen
28098: sa 198 ja terveyskeskuksissa 124 virkaa. Vuosina alaisena väliaikaista AK-pohjaista sairaanhoitaja-
28099: 1987-1991 uusia virkoja perustetaan terveystyö- koulutusta elokuusta 1983 lähtien. Oulainen on
28100: hön 140 ja sairaanhoitolaitoksiin 111. sijaintinsa ja jo nyt olevan valmiutensa perusteella
28101: Koulutustarvetta lisää merkittävästi sairaanhoi- sopiva sairaanhoito-oppilaitoksen sijoituspaikka.
28102: tohenkilöstön sijaistarve. Lääkintöhallituksen ar- Oulaisten kaupunginhallitus on puolestaan teh-
28103: vioiden mukaan virkaehtosopimusten vaikutukset nyt esityksen Oulaisten sairaanhoito-oppilaitok-
28104: ja alalta poistuma aiheuttavat lähes kahden kou- sen perustamiseksi.
28105: lutetun henkilön tarpeen jokaista virkaa kohden. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28106: Tilastokeskuksen väestölaskennan 22.12.1986 tie- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28107: doston mukaan Oulun läänissä on terveyden- ja
28108: sairaanhoitotyön piirissä 8 275 henkilöä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28109: Esitykseensä ammatillisen koulutuksen aloitus- Oulaisten sairaanhoito-opptlaitoksen pe-
28110: paikkatavoitteiksi vuodelle 1995 on Oulun läänin- rustamiseksi.
28111:
28112: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
28113:
28114: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
28115: 1987 vp. 723
28116:
28117: Toivomusaloite n:o 648
28118:
28119:
28120:
28121:
28122: Mattila ym.: Opistotasoisen koulutuksen aloittamisesta Kalajoen ko-
28123: ti teollisuuskoulussa
28124:
28125:
28126: Eduskunnalle
28127:
28128: Oulun läänissä Kalajoen kunnassa SlJaltsevan Etelä-Pohjanmaalla, Savossa ja Lapissa. Näiden
28129: kotiteollisuuskoulun laajentaminen opistoastei- väliin jäävä alue muodostaa "tyhjiön", mikä par-
28130: seksi on ollut vireillä useamman vuoden ajan. Ky- haiten voidaan täyttää Kalajoen kotiteollisuus-
28131: seisellä kotiteollisuuskoululla on rakenteelliset koulun kehittämisellä opistoasteiseksi. Kotiteolli-
28132: valmiudet opistotasoisen koulutuksen aloittami- suuskoulujen ja -opistojen osalta on syytä korostaa
28133: seen. Oulun yliopiston laatiman selvityksen mu- vielä sitä seikkaa, että ne kouluttavat ihmisiä yh-
28134: kaan opistoasteisen koulutuksen saaneista on em. täältä itsensä työllistämiseen ja toisaalta uusien
28135: läänin alueella työvoimapulaa. Oulun läänin kes- työpaikkojen luomiseen alalle, jolla näyttää ole-
28136: kiasteen koulutuksen kehittämissuunnitelmassa van mahdollisuuksia enemmän kuin tähänastisissa
28137: on myös esitetty Kalajoen kotiteollisuuskouluun keskiasteen suunnitelmissa on aloituspaikkojen
28138: opistoastetta. Kyseisessä kotiteollisuuskoulussa on osalta varauduttukaan.
28139: tällä hetkellä oppilaita noin 100. Opettajakunta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28140: on lähes täydellisesti myös pätevää opistotasoisen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28141: koulutuksen antamiseen. Näin ollen opistotasoi-
28142: sen koulutuksen aloittaminen voisi tapahtua var- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28143: sin pienin kansantaloudellisin kustannuksin. mti'n opistoasteisen koulutuksen käynnis-
28144: Lähimmät käsi- ja taideteollisuusopistot ovat tämiseksi Kalajoen kotiteollisuuskoulussa.
28145:
28146: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
28147:
28148: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
28149: Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
28150: Juhani Alaranta
28151: 724 1987 vp.
28152:
28153: Toivomusaloite n:o 649
28154:
28155:
28156:
28157:
28158: Moilanen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulutuk-
28159: sen vakinaistamisesta
28160:
28161:
28162: Eduskunnalle
28163:
28164: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin edelleen luonteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
28165: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
28166: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen ole tutkittu.
28167: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
28168: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28169: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- muksen,
28170: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
28171: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
28172: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- korkeakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
28173: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen koulutuksen vakinaistamiseksi valtion
28174: ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimi- vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhtey-
28175: kunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kai- dessä sekä ryhtyisi tutkimaan lastentar-
28176: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- hanopettajakoulutuksen rinnastamista
28177: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- muuhun opettajankoulutukseen.
28178: koulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus on
28179:
28180: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
28181:
28182: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
28183: 1987 vp. 725
28184:
28185: Toivomusaloite n:o 650
28186:
28187:
28188:
28189:
28190: Moilanen ym.: Vanhemmuuteen valmennuksen sisällyttämisestä
28191: peruskoulun opetusohjelmiin
28192:
28193:
28194: Eduskunnalle
28195:
28196: Turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen lapsen oi- rusteella tuleekin saada aikaan perhekasvatuksen
28197: keuksiin. Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on tärkeä ja lastenhoidon opetus yhtenäisenä oppiaineena
28198: merkitys myönteisen kasvuympäristön luomisessa. peruskoulun 9. Iuokalle.
28199: Lapsen asema on kuitenkin jäämässä vaille riittä- Peruskoulussa aloitettavaa valmennusta van-
28200: vää huomiota maassamme. Tarvitaan kasvatusta hemmuuteen tulee jatkaa puolustusvoimissa ase-
28201: lapsimyönteisyyteen, jotta voidaan riittävästi ar- velvollisuuden suoritusaikana.
28202: vostaa lapsen merkitystä yhteiskunnassa. Äitiysneuvoloiden perhevalmennus jatkaa äitiy-
28203: Yhteiskuntamuutoksen myötä useita sukupol- teen ja isyyteen valmentamista siitä, mihin perus-
28204: via käsittävästä suurperheestä on tullut pieni ydin- koulun ja asevelvollisuuden suorittamisen aikana
28205: perhe. Nykyisin nuoret vanhemmat ovat vailla on päästy.
28206: lastenhoitokokemusta sekä valmennusta vanhem- Valmennus jatkuu aikanaan lapsen syntymän
28207: muuteen. He kokevat itsensä epävarmoiksi kasva- jälkeen pidettävillä vanhempainkursseilla.
28208: tus- ja hoitotehtävässään ja tarvitsevat ympäristön Edellä esitetty valmennusjärjestelmä olisi
28209: tukea. omiaan lisäämään myönteistä suhtautumista lap-
28210: Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän valmen- siin, valmiuksia lasten hoitoon ja kasvatukseen
28211: taa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä vanhem- sekä siten edistämään lasten tasapainoista ja
28212: pina. Peruskoulussa lastenhoito ja perhekasvatus myönteistä kehitystä.
28213: sisältyi kansalaistaidon ja kotitalouden opetuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28214: seen 9. luokalla, jolloin koko ikäryhmä oli koolla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28215: Valtioneuvoston päätös 15.3.1975 poisti kansa- sen,
28216: laistaidon tunnit 9. luokalta ja samalla kotitalous
28217: tuli valinnaiseksi aineeksi. Tämän johdosta perus- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
28218: koulun antaman perhekasvatuksen mahdollisuu- vanhemmuuteen valmennuksen aikaan-
28219: det heikkenivät olennaisesti. saamiseksiperuskoulun opetusohjelmaan,
28220: Lastenhoidon ja perhekasvatuksen opetusta on asevelvollisten koulutusohjelmaan sekä
28221: tämän jälkeen kokeiltu eri kouluissa. Kokeiluista äitiys- ja lastenneuvolaan.
28222: on saatu myönteisiä tuloksia. Näiden tulosten pe-
28223:
28224: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
28225:
28226: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
28227: 726 1987 vp.
28228:
28229: Toivomusaloite n:o 651
28230:
28231:
28232:
28233:
28234: Myller ym.: Opintolainojen korkojen maksamisesta valtion varoista
28235: opiskeluaikana
28236:
28237:
28238: Eduskunnalle
28239:
28240: Opiskelijat maksavat opiskelunsa aikana korkoa varsin huomattava vuosittaisen opintotuen mää-
28241: yksityisille pankeille. Osan korosta valtio maksaa rästä.
28242: opiskeluaikana korkotukena. Korkotuki jatkuu Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
28243: 1, 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Opintolainan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28244: takaisinmaksu alkaa 2 vuoden kuluttua valmistu-
28245: misesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28246: Opiskelijoiden ottama laina on tarkoitettu elin- opintolainojen korkojen maksamiseksi
28247: kustannusten peittämiseen. Lainasta yksityisille valtion varoista opiskeluatkana ja korko-
28248: pankeille maksettu korko on kohtuuton. Varsin- tuen maksamiseksi kolmen vuoden ajan
28249: kin opintojen loppuvaiheessa korkojen osuus on opzskelzjan valmzstumtsen jälkeen.
28250:
28251: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
28252:
28253: Riitta Myller Jukka Roos Antero Kekkonen
28254: Arto Lapiolahti Matti Saarinen Marja-Liisa Tykkyläinen
28255: Sakari Knuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva llkka-Christian Björklund
28256: Heikki Rinne
28257: 1987 vp. 727
28258:
28259: Toivomusaloite n:o 652
28260:
28261:
28262:
28263:
28264: Mäkelä: Määrärahasta opintotuen korottamiseen
28265:
28266:
28267:
28268: Eduskunnalle
28269:
28270: Kun eduskunta vuonna 1972 hyväksyi opinto- olisi huolehdittava opintotuen rcaaliarvon säily-
28271: tukilain, oli tarkoituksena aikaansaada järjestel- misestä tulevaisuudessa.
28272: mä, joka takaisi opiskelijoille taloudellisesti turva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28273: tun opiskelun. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28274: Nyt kun lain voimaantulosta on kulunut viisi-
28275: toista vuotta, voidaan vain todeta, että opintotu- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
28276: kilaissa asetettuja tavoitteita ei ole onnistuttu käy- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
28277: tännössä toteuttamaan. rärahat opintotuen korottamiseksi 2 5 00
28278: Opintotuen on kehityttävä niin, että se takaa markkaan kuukaudessa.
28279: opiskelijoille riittävän toimeentuloturvan. Lisäksi
28280:
28281: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28282:
28283: Tina Mäkelä
28284: 728 1987 vp.
28285:
28286: Toivomusaloite n:o 653
28287:
28288:
28289:
28290:
28291: Mäke~ä: Määrärahasta keskiasteen opiskelijoiden opintotuen korotta-
28292: miseen
28293:
28294:
28295: Eduskunnalle
28296:
28297: Opintotuen määrän erisuuruisuutta keskiasteen Yksityisissä terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa
28298: opiskelijoilla verrattuna yliopisto- ja korkeakou- opiskelevilla ei toistaiseksi ole lainkaan edellä
28299: luopiskelijoihin on perusteltu mm. sillä, että kes- mainittuja opintososiaalisia etuja. He joutuvat it-
28300: kiasteella on opintososiaalisia etuja, jotka pienen- se kustantamaan matkansa, ruokailunsa, työvaat-
28301: tävät menoja verrattuna yliopisto-opiskelijoiden teensa ja lukukausimaksunsa.
28302: menoihin. Etuna on mainittu mm. keskiasteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28303: opiskelijoille tarkoitetut asuntolapaikat tai ilmai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28304: set koulumatkat.
28305: Nämä edut eivät kuitenkaan ole edes kaikkien että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
28306: keskiasteen opiskelijoiden saavutettavissa. Esim. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
28307: terveydenhuoltoalalla on opiskelijoita noin 15 000 rärahat keskiasteen opiskelzjoiden opinto-
28308: ja ilmaisia asuntolapaikkoja vain noin 2 500. tuen saamiseksi samansuuruiseksi kuin
28309: Opiskelijoilla on oikeus asua asuntolapaikalla kes- yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla.
28310: kimäärin 1, 5 vuotta.
28311:
28312: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28313:
28314: Tina Mäkelä
28315: 1987 vp. 729
28316:
28317: Toivomusaloite n:o 654
28318:
28319:
28320:
28321:
28322: Mäkelä: Määrärahasta opintorahan osuuden korottamiseen opinto-
28323: tuessa
28324:
28325:
28326: Eduskunnalle
28327:
28328: Kun eduskunta vuonna 1972 hyväksyi opinto- Tällä hetkellä opiskelijat joutuvat kohtuutta-
28329: tukilain, oli tarkoituksena aikaansaada järjestel- maan velkakierteeseen, koska opintorahan osuus
28330: mä, joka takaisi opiskelijoille taloudellisesti turva- opintotuesta on vain 30 %, lainan osuus 70 %.
28331: tun opiskelun. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28332: Nyt kun lain voimaantulosta on kulunut viisi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28333: toista vuotta, voidaan vain todeta, että opintotu-
28334: kilaissa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ei että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
28335: käytännössä ole onnistunut. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
28336: Opintotuen on kehityttävä niin, että se takaa rärahat opintotuen rakenteen muuttami-
28337: opiskelijoille riittävän toimeentuloturvan. Lisäksi seksi siten, että opintotuesta olisi 50%
28338: olisi huolehdittava opintotuen reaaliarvon säily- opintorahaa, jota ei tarvitse maksaa takai-
28339: misestä tulevaisuudessa. stn.
28340:
28341: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28342:
28343: Tina Mäkelä
28344:
28345:
28346:
28347:
28348: 92 270536L
28349: 730 1987 vp.
28350:
28351: Toivomusaloite n:o 655
28352:
28353:
28354:
28355:
28356: Mäkelä: Määrärahasta opintolainojen korkotuen maksuajan pidentä-
28357: miseen
28358:
28359:
28360: Eduskunnalle
28361:
28362: Kun eduskunta vuonna 1972 hyväksyi opinto- opintotuesta on vain 30 %, lainan osuus 70 %.
28363: tukilain, oli tarkoituksena aikaansaada järjestel- Tämän lisäksi opintolainan takaisinmaksu alkaa jo
28364: mä, joka takaisi opiskelijoille taloudellisesti turva- puolentoista vuoden kuluttua opintojen päätty-
28365: tun opiskelun. misestä, jolloin opiskelijalla on huomattavan suu-
28366: Nyt kun lain voimaantulosta on kulunut viisi- ria muitakin menoja työelämään siirtymisestä,
28367: toista vuotta, voidaan vain todeta, että opintotu- asunnon hankinnasta tai perheen perustamisesta.
28368: kilaissa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28369: käytännössä ole onnistunut. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28370: Opintotuen on kehityttävä niin, että se takaa
28371: opiskelijoille riittävän toimeentuloturvan. Lisäksi että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
28372: olisi huolehdittava opintotuen reaaliarvon säily- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
28373: misestä tulevaisuudessa. rärahat, jotta opintolainojen korkotukea
28374: Tällä hetkellä opiskelijat joutuvat kohtuutta- voitaisiin jatkaa kattamaan kolme vuotta
28375: maan velkakierteeseen, koska opintorahan osuus opintojen jälkeen.
28376:
28377: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28378:
28379: Tina Mäkelä
28380: 1987 vp. 731
28381:
28382: Toivomusaloite n:o 656
28383:
28384:
28385:
28386:
28387: Mäkipää: Opettajien tietokonekoulutuksen kehittämisestä
28388:
28389:
28390:
28391: Eduskunnalle
28392:
28393: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisääntyy arvioitu 1,5 miljoonaa markkaa. Valtion osuudek-
28394: lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukiossa tieto- si on kaavailtu 0,5 miljoonaa markkaa. Kunnissa
28395: koneopetus on ollut valinnaisaineena jo muuta- kannetaan huolta näiden kustannusten paisumi-
28396: man vuoden. Peruskoulun yläasteelle atk-opetus sesta varsinkin, jos opettajien atk-koulutus tar-
28397: tulee valinnaiseksi aineeksi syksyllä 1987. peettomasti pitkittyy.
28398: Atk-opetuksen tuntuva lisääntyminen kouluis- Edellä olevin perustein ehdotan kunnnioitta-
28399: sa edellyttää maamme opettajakunnan koulimista vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28400: näiden laitteiden käyttöön. Yksistään Turun ja
28401: Porin läänissä on tarpeen kurssittaa noin 5 700 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28402: opettajaa näiden laitteiden hallintaan. opettajien tietokonekoulutuksen turvaa-
28403: Atk-koulutuksen järjestäminen opettajille tie- miseksi osoittamalla tarkoitukseen rti"ttä-
28404: tää kunnille suuria kustannuksia. Turun ja Porin västi valtion varoja.
28405: läänin osalta kokonaiskustannuksiksi vuodessa on
28406:
28407: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28408:
28409: Lea Mäkipää
28410: 732 1987 vp.
28411:
28412: Toivomusaloite n:o 657
28413:
28414:
28415:
28416:
28417: Mäkipää: Luokkien oppilasmäärien alentamisesta
28418:
28419:
28420:
28421: Eduskunnalle
28422:
28423: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpottuisi,
28424: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian suu- jos luokkien kokoja nykyisestään pienennettäisiin.
28425: ria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongelmallisia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28426: Oppimistehokkuus muodostuu heikoksi. Erityis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28427: ryhmien muodostuminen on myös vaikeaa, koska
28428: erikoisempiin, harvempien valitsemiin ryhmiin ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28429: löydy tarpeeksi osanottajia. luokkien oppilasmäärien alentamiseksi.
28430: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein
28431:
28432: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28433:
28434: Lea Mäkipää
28435: 1987 vp. 733
28436:
28437: Toivomusaloite n:o 658
28438:
28439:
28440:
28441:
28442: Mäkipää: Kyläkoulujen vähimmäisoppilasmäärien alentamisesta
28443:
28444:
28445:
28446: Eduskunnalle
28447:
28448: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu mahdollinen näiden koulujen toiminnan jatkami-
28449: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuuden seksi. Kyliin olisi luotava työmahdollisuuksia, jot-
28450: kannalta kuin myös koko kyläkunnan kannalta, ta myös nuoret lapsia synnyttävät ihmiset saisivat
28451: sillä kylä ilman koulua on kuin keskuksensa, sydä- kylissä toimeentulonsa. Ennen kaikkea on koulu-
28452: mensä menettänyt. Kyläkoulustahan säteilee mo- jen jatkamiseen tarvittavia oppilasmääriä edelleen
28453: nenlaisia vaikutteita ympäristön elämään, siellä alennettava, jotta säästyttäisiin ikäviltä kyläkoulu-
28454: voidaan kokoontua erilaisten harrastusten mer- jen lakkauttamisilta.
28455: keissä, mikä osaltaan lisää kyläläisten yhteenkuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28456: luvaisuuden henkeä ja auttaa myös viihtymään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28457: paremmm.
28458: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kyläkoulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin ky-
28459: ja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi tehtävä kaikki läkoulu/en oppilasmäärien alentamiseksi.
28460:
28461: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28462:
28463: Lea Mäkipää
28464: 734 1987 vp.
28465:
28466: Toivomusaloite n:o 659
28467:
28468:
28469:
28470:
28471: Mäkipää: Viittomakielen saamiseksi opetuskieleksi
28472:
28473:
28474:
28475: Eduskunnalle
28476:
28477: Syksyllä 1981 kuulovammaisalan neuvottelu- Ruotsi on ainoa maa maailmassa, jossa on viral-
28478: kunta jätti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk- lisesti hyväksytty viittomakieli kuurojen lasten en-
28479: selle aloitteen, jossa esitettiin viittomakielen lain- simmäiseksi kieleksi opetuksessa, jonka tavoittee-
28480: säädännöllisen aseman parantamista siten, että si- na on kaksikielisyyden saavuttaminen.
28481: tä tutkittaisiin ja huollettaisiin valtion varoin ku- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta-
28482: ten saamen kieltä. Asia ei ole kuitenkaan eden- vasti edeskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28483: nyt.
28484: Voimaan tuleva koululaki mainitsee viittoma- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, et-
28485: kielen ensimmäistä kertaa. Siinä todetaan, että tä viittomakieli hyväksyttäisiin Suomessa
28486: kuurojen opetuksessa opetuskielen tukena voi- virallisesti kuurojen lasten ensimmäiseksi
28487: daan käyttää viittomakieltä. Laissa annetaan mah- kieleksi.
28488: dollisuus viittomakielen opetukseen kuulovam-
28489: maisten kouluissa myös oppiaineena.
28490:
28491: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28492:
28493: Lea Mäkipää
28494: 1987 vp. 735
28495:
28496: Toivomusaloite n:o 660
28497:
28498:
28499:
28500:
28501: Mäkipää: Peruskoululaisten koulukyyditykseen oikeuttavan kilo-
28502: metrimäärän alentamisesta
28503:
28504:
28505: Eduskunnalle
28506:
28507: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaaralli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28508: semmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen aiheut- taen,
28509: taman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaarallista kul-
28510: kea kapeilla teillä hyvin usein vielä pimeässä. Eri- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszm
28511: tyisesti nuoremmat koululaiset ovat vaaroille alttii- peruskoululaisten koulukyyditykseen oi-
28512: na. Siksi olisikin nykyistä kyyditysjärjestelmää keuttavan kilometrimäärän alentamisek-
28513: muutettava niin, että 3 km:stä lähtien voitaisiin sz.
28514: kyyditä lapsia kouluun nykyisen 5 km:n sijasta.
28515:
28516: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28517:
28518: Lea Mäkipää
28519: 736 1987 vp.
28520:
28521: Toivomusaloite n:o 661
28522:
28523:
28524:
28525:
28526: Mäkipää: Pienkustannustoiminnan tukemisesta
28527:
28528:
28529:
28530: Eduskunnalle
28531:
28532: Hallitusmuodossamme ilmaistu sanan- ja pai- ajatusten ja mielipiteiden julkituontiin ja levittä-
28533: novapauden periaate on korkeassa arvossa kansa- miseen, joita suuret kaupalliset kustantajat syystä
28534: laisten keskuudessa, onhan siinä kyse eräästä de- tai toisesta saattavat vierastaa ja joiden julkitulolla
28535: mokratian keskeisestä kulmakivestä. Kuitenkin on sanan- ja painovapauden tosiasiallisen toteutu-
28536: sanan- ja painovapauden tosiasialliseen toteutu- misen kannalta tärkeä merkitys. Nämä pienkus-
28537: miseen vaikuttavat monet seikat, eivät vähiten ta- tantamot kuitenkin miltei säännönmukaisesti
28538: loudelliset, ja tästä seuraa, ettei sana ole kaikille kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa.
28539: samalla tavalla vapaa eikä esimerkiksi kuka tahan- Edellä olevin perustein ehdotan kunnioittavasti
28540: sa kykene perustamaa,h kirjapainoliikettä ajatus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28541: tensa tunnetuksi tekdniseksi.
28542: Tiedonvälityksen piirissä, myös kirjapainoalal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28543: la, on kehitys johtanut kohti keskittymistä. Pien- pienkustannustoiminnan tukemiseksi
28544: ten on kovin vaikea saada ääntään kuuluviin. Kui- sanan- ja painovapauden toteutumisen
28545: tenkin esimerkiksi maamme lukuisat pienkustan- turvaamiseksi.
28546: tamot tarjoavat merkittävän väylän sellaistenkin
28547:
28548: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
28549:
28550: Lea Mäkipää
28551: 1987 vp. 737
28552:
28553: Toivomusaloite n:o 662
28554:
28555:
28556:
28557:
28558: Mäkipää: Kanttoripulan poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
28559:
28560:
28561:
28562: Eduskunnalle
28563:
28564: Maamme seurakunnat kärsivät vaikeasta kant- todettava, että kanttorittornissa seurakunnissa
28565: toripulasta, jolla on heijastusvaikutuksensa koko mm. kirkkokuorotoiminta uhkaa näivettyä, mikä
28566: kirkkomusiikkimme tason säilyttämiseen. Kevääl- on varsin valitettavaa virsikirjauudistustakin sil-
28567: lä 1985 tehdyn selvityksen mukaan maamme seu- mällä pitäen.
28568: rakunnissa oli täyttämättä kaikkiaan 93 kanttorin Kirkkomuusikoiden opintojärjestelmän uudis-
28569: virkaa. Pahin oli tilanne Lounais-Suomessa, Poh- tumisen vaikutuksista seurakuntien kanttoripu-
28570: jois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Eräissä laan lienee tässä vaiheessa ennenaikaista esittää ar-
28571: seurakunnissa kanttorin virka on tuloksetta ollut vioita. Asianomaisissa virkamiesportaissa tilannet-
28572: haettavana jopa kymmenkunta kertaa. ta on kuitenkin syytä tarkoin seurata kirkonkin
28573: Seurakuntien kanttoripulan syinä on tuotu edun huomioon ottaen.
28574: esiin monia seikkoja. Tällaisia ovat kanttorien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
28575: palkkataso, työaikaan ja työoloihin liittyvät kysy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28576: mykset, kirkkomusiikin ja kanttareiden yleinen
28577: arvostus sekä mm. se, että varsinkin musiikkiopis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
28578: tot ovat viime vuosina nousseet seurakuntien kil- laisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla
28579: pailijoiksi pätevien kirkkomuusikoiden työllistä- maamme seurakuntien kanttoripulaa hel-
28580: jinä. potettaisiin ja kirkkomusiikkimme tason
28581: Kirkkomusiikin tason säilymistä arvioitaessa on säilyttäminen turvattaisiin.
28582:
28583: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28584:
28585: Lea Mäkipää
28586:
28587:
28588:
28589:
28590: 93 2705361
28591: 738 1987 vp.
28592:
28593: Toivomusaloite n:o 663
28594:
28595:
28596:
28597:
28598: Mäkipää: Kirjastoautojen hankkimisesta haja-asutusalueille
28599:
28600:
28601:
28602: Eduskunnalle
28603:
28604: Yleiset kirjastot ovat vapaan kansansivistystyön Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28605: perusta. SMP:n mielestä yleistä kirjastolaitosta tu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28606: lee kehittää siten, että kirjastopalvelut ovat tasa-
28607: puolisesti kaikkien saatavilla riippumatta asuin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar-
28608: paikasta ja kunnan taloudellisesta tilasta. Maam- peellisen tuen osoittamiseksi köyhzlle kun-
28609: me laajoilla haja-asutusalueilla kuntalaisten yh- nille kirjastoauton hankintaan haja-asu-
28610: denvertaisuus kirjastopalvelujen saamisen suhteen tusalueiden kirjastopalvelujen turvaami-
28611: ei kuitenkaan toteudu. Tätä aukkoa täyttävät osal- seksi.
28612: taan kirjastoautot. Niitäkään ei kuitenkaan vielä
28613: ole tarpeellisessa määrin maamme kunnissa.
28614:
28615: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28616:
28617: Lea Mäkipää
28618: 1987 vp. 739
28619:
28620: Toivomusaloite n:o 664
28621:
28622:
28623:
28624:
28625: Mäkipää: Satakunnan Liikuntaopiston majoitus- ja kurssirakennuk-
28626: sen rakentamisesta
28627:
28628:
28629: Eduskunnalle
28630:
28631: Vuodesta 1969 alkaen on toiminut Satakunnan den harkinnanvaraisten liikuntaopistojen tapaan
28632: Urheilutuki ry. -niminen yhdistys, jossa tällä het- suunniteltu rakennettavaksi lähivuosina Koke-
28633: kellä ovat jäseninä urheilun piirijärjestöt, Sata- mäen Pitkäjärvelle.
28634: kunnan maakuntaliitto sekä 25 Satakunnan alueen Tämän ruokalan sekä majoitus- ja kurssiraken-
28635: kaupunkia tai kuntaa. Yhdistyksen ylläpitämä Sa- nuksen kustannusarvio on 5, 5 milj. markkaa,
28636: takunnan Liikuntaopisto on saanut Kokemäen mutta sen toteuttamiseen ei voida saada opetus-
28637: Pitkäjärvellä sijaisevien kenttien ja huoltoraken- ministeriön varoja.
28638: nuksen rakentamiseen opetusministeriön tukea. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28639: Samoin toiminta-avustusta opetusministeriö on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28640: myöntänyt vuodesta 1984 alkaen. Liikuntaopisto
28641: tarjoaa vuosittain 60-70 erilaista kurssia ja on si- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sa-
28642: ten merkittävä liikunta-alan koulutusyksikkö. takunnan Liikuntaopiston majoitus- ja
28643: Sen toiminnan kehittäminen edellyttää välttä- kurssirakennuksen investointien rahoituk-
28644: mättä omia kurssi- ja koulutustiloja, joita on mui- sen turvaamiseksi.
28645:
28646: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28647:
28648: Lea Mäkipää
28649: 740 1987 vp.
28650:
28651: Toivomusaloite n:o 665
28652:
28653:
28654:
28655:
28656: Mäkipää: Ikaalisten keskusurheilukentän rakentamisesta
28657:
28658:
28659:
28660: Eduskunnalle
28661:
28662: Ikaalisten keskusurheilukentän kustannusarvio Lisäksi tulee kaupungin kustannuksella raken-
28663: on n. 8 milj. markkaa. Juoksuratoja on pääsuoral- nettavaksi maavallikatsomo ja liikennealueet, joit-
28664: la kahdeksan ja koko radan pituudelta kuusi, hyp- ten kustannus on runsaat 900 000 markkaa.
28665: pypaikkoja kaksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
28666: Alueelle rakennetaan huoltorakennus ja alueel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28667: le on varattu paikka myös tennishallille. Hallia
28668: voisivat käyttää myös pesäpalloilijat sisäkaudella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28669: Varsinaisen yleisurheilukentän kustannusarvio Ikaalisten keskusurheilukentän rakennus-
28670: on n. 3,5 milj. markkaa. Kenttään liittyvät lait- hankkeen toteuttamiseksi.
28671: teet ja varusteet maksavat runsaat 500 000 mark-
28672: kaa.
28673:
28674: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28675:
28676: Lea Mäkipää
28677: 1987 vp. 741
28678:
28679: Toivomusaloite n:o 666
28680:
28681:
28682:
28683:
28684: Mäkipää: Nuorisotilojen rakentamisesta ja kunnostamisesta
28685:
28686:
28687:
28688: Eduskunnalle
28689:
28690: Perhepolitiikkamme on vuosikausia ollut retu- saamattomuutta siitäkin huolimatta, että samalla
28691: perällä, ja syyttömät nuoret ovat saaneet kärsiä edistettäisiin valtakunnan sisäistä taloutta.
28692: työn ja kunnollisten ansioiden puutteesta. Tällai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
28693: sissa tilanteissa on välttämätöntä, että kaikkialla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28694: maassamme nuorisolla on edes asianmukaiset ja
28695: riittävät nuorisotilat tai -talot. Näin edistettäisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
28696: nuorison harrastuksia, itsensä kehittämistä ja nuorisottlojen rakentamiseksija kunnosta-
28697: omatoimisuutta. Kuitenkin nuorisotalojen ja miseksi maassamme.
28698: nuorisotilojen asiassa on ollut paljon penseyttä ja
28699:
28700: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
28701:
28702: Lea Mäkipää
28703: 742 1987 rd.
28704:
28705: Hemställningsmotion nr 667
28706:
28707:
28708:
28709:
28710: Nordman m.fl.: Om höjda statsandelar för ungdomsarbete
28711:
28712:
28713:
28714: Till Riksdagen
28715:
28716: Lagen om ungdomsarbete (1068/ 85) innebar mest b:~, ~r den s.k. undgdomsmarken, som fast-
28717: nya grunder för den statsandel som betalas till ställdes 6 mark/kommuninvånare för 1987lik-
28718: kommunerna. Redan i utskottsbehandlingen i som för 1986. En ordentlig förhöjning är nödvän-
28719: riksdagen framkom det att reformen torde leda dig för att inte ungdomsverksamheten skall drab-
28720: till att vissa kommuners statsandelar för ungdoms- bas av inskränkningar i många kommuner. I Vasa
28721: arbetet minskar rätt mycket. Detta föranledde län skulle ingen kommun drabbas av de nya grun-
28722: kulturutskottet att inskriva i sitt betänkande: derria, om ungdomsmarken höjs till 12 mark/
28723: "Därför förutsätter utskottet att regeringen oför- kommuninvånare.
28724: dröjligen vidtar åtgärder, varigenom det förhind- Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
28725: ras att kommunernas statsandelar minskar betyd- tecknade att riksdagen måtte besluta hemställa
28726: ligt under den övergångsperiod som den nya la-
28727: gen medför' '. Verkningarna av de nya principerna att regeringen noggrant granskar verk-
28728: hade tydligen inte i alla avseenden kunnat förut- ningarna av de nya statsandelsgrunderna
28729: ses i beredningen. för ungdomsarbetet och /öretar en kraftig
28730: En undersökning som utförts i Vasa län visar att förhöjning av den s.k. ungdomsmarken i
28731: 70 procent av kommunerna drabbas av de nya statsförslaget för år 1988.
28732: statsandelsgrunderna. Orsakerna är flera, men
28733:
28734: Helsingfors den 21 april 1987
28735:
28736: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
28737: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
28738: Per-Henrik Nyman
28739: 1987 vp. 743
28740:
28741: Toivomusaloite n:o 667 Suomennos
28742:
28743:
28744:
28745:
28746: Nordman ym.: Nuorisotyön valtionosuuksien korottamisesta
28747:
28748:
28749:
28750:
28751: Eduskunnalle
28752:
28753: Nuorisotyölaki (1068/ 85) merkitsi kunnille mutta eniten vaikuttaa ns. nuorisomarkka, joka
28754: maksettavan valtionosuuden perusteiden uusimis- vahvistettiin 6 markaksi kunnan asukasta kohden
28755: ta. Jo valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa selvisi, vuodeksi 1987 samoin kuin vuodeksi 1986. Tun-
28756: että uudistus johtanee eräiden kuntien nuoriso- tuva korotus on välttämätön, jottei nuorisotoi-
28757: työn valtionosuuksien melkoiseen vähenemiseen. mintaa jouduta supistamaan monissa kunnissa.
28758: Tämä sai sivistysvaliokunnan kirjoittamaan mie- Vaasan läänissä yksikään kunta ei joutuisi kärsi-
28759: tintöönsä: ''Tämän vuoksi valiokunta edellyttää, mään uusista perusteista, jos nuorisomarkka nos-
28760: että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, tettaisiin 12 markkaan kunnan asukasta kohden.
28761: joilla estetään kuntien valtionosuuksien huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
28762: tava väheneminen uudesta laista aiheutuvan siir- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28763: tymäkauden aikana.'' Uusien periaatteiden vai-
28764: kutuksia ei ilmeisestikään voitu ennakoida kaikil- että hallitus tarkoin tutkisi nuorisotyön
28765: ta osin valmistelussa. valtionosuuden uusien perusteiden vaiku-
28766: Vaasan läänissä suoritettu tutkimus osoittaa, et- tukset ja ryhtyisi ns. nuorisomarkan tun-
28767: tä 70 prosenttia kunnista joutuu kärsimään uusis- tuvaan
28768: . korottamiseen
28769: . vuoden 1988 tulo-
28770: ta valtionosuuden perusteista. Syitä on useampia, ;a menoarvtossa.
28771:
28772: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
28773:
28774: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
28775: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
28776: Per-Henrik Nyman
28777: 744 1987 rd.
28778:
28779: Hemställningsmotion nr 668
28780:
28781:
28782:
28783:
28784: Nyby m.fl.: Om införande av televisionsfostran i skolornas undervis-
28785: ningsprogram
28786:
28787:
28788: Till Riksdagen
28789:
28790: Videobandspelarna, kabelnäten och TV-satelli- TV idealiserar ofta våldet som lösning på kon-
28791: terna har fört in nya element i TV-tittandet. På flikter. Hos barn skrämmer våldet och uppmunt-
28792: marknaden finns nu över 3 000 videokassetter rar till aggressivitet.
28793: med finsk text. Endast något tiotal är producerade Dia-serier uppfattas i dag av många skolelever
28794: i Finland. Videomarkoaden omsätter över 200 som hopplöst föråldrade. Bristen på undervis-
28795: miljoner mark per år och tillväxten är snabb. ningsprogram inspelade på videokassett är uppen-
28796: 200 000 hushåll eller 11 % är anslutna till ka- bar.
28797: belnät. Allmänt anses att en tredjedel av hushål- Ytterst handlar utmaningen om hur vi skalllyc-
28798: len är anslutna till kabel-TV i slutet av seklet. 1 kas bevara vår egen kultur och vår egen identitet
28799: Kanada är 80 procent av hushållen anslutna till i en störtflod av internationell massunderhåll-
28800: kabelnät. ning.
28801: lfall att alla planerade satellitkanaler förverkli- Barn och unga som i grund känner TV som
28802: gas kommer det att finnas 180 kanaler i Europa medium tittar inte kritiklöst på vad som finns
28803: 1989. En stor del av dem kan ses åtminstone i de inspelat på videokassett eller förmedlas per satel-
28804: södra delarna av Finland. lit.
28805: Finländarna såg år 1984 i medeltal 2 timmar Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
28806: och 5 minuter på TV per dygn. 1 USA är TV:n tecknade att riksdagen måtte hemställa
28807: påslagen i medeltal 8 timmar per dygn och hus-
28808: håll. att regeringen vidtar brådskande åtgär-
28809: Redan nu har televisioneo påverkat människor- der för att undervzsning på temat TV-
28810: nas tänkesätt och det allmänna kulturklimatet. fostran införs på alla skolstadier.
28811: Den lavinartade utvecklingen inom de elektronis-
28812: ka massmedierna innebär allvarliga utmaningar.
28813:
28814: Helsingfors den 10 april 1987
28815:
28816: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund
28817: Lauri Metsämäki Kaj Bärlund
28818: 1987 vp. 745
28819:
28820: Toivomusaloite n:o 668 Suomennos
28821:
28822:
28823:
28824:
28825: Nyby ym.: Televisiokasvatuksen sisällyttämisestä koulujen opetusoh-
28826: jelmaan
28827:
28828:
28829: Eduskunnalle
28830:
28831: Videonauhurit, kaapeliverkot ja TV-satelliitit ten joukkotiedotusvälineiden vyörynomainen ke-
28832: ovat tuoneet uusia aineksia television katseluun. hitys sisältää vakavia haasteita.
28833: Markkinoilla on nykyisin yli 3 000 suomeksi teks- Televisio ihannoi usein väkivaltaa ristiriitojen
28834: titettyä videokasettia. Vain muutamia kymmeniä ratkaisuna. Väkivalta pelottaa lapsia ja rohkaisee
28835: on tuotettu Suomessa. Videomarkkinoiden liike- heitä aggressiivisuuteen. Monet koululaiset pitä-
28836: vaihto ylittää 200 miljoonaa markkaa vuodessa, ja vät nykyisin diasarjoja toivottoman vanhentunei-
28837: kasvu on nopeaa. na. Videokasetilla olevien opetusohjelmien puute
28838: Kotitalouksista 200 000 eli 11 prosenttia on lii- on ilmeinen.
28839: tetty kaapeliverkkoon. Yleisesti katsotaan, että Loppujen lopuksi kyseessä on haaste siitä, mi-
28840: vuosisadan lopussa kolmannes kotitalouksista on ten kykenemme säilyttämään oman kulttuurim-
28841: liitetty kaapelitelevisioverkkoon. Kanadassa on 80 me kansainvälisen massaviihteen tulvassa.
28842: prosenttia kotitalouksista liitetty kaapeliverkkoon. Lapset ja nuoret, jotka tuntevat television väli-
28843: Mikäli kaikki suunnitellut satelliittikanavat to- neenä, eivät katso kritiikittömästi videokasetille
28844: teutetaan, on Euroopassa vuonna 1989 180 kana- nauhoitettua tai satelliitin välittämää ohjelmaa.
28845: vaa. Suuri osa niistä on nähtävissä ainakin Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
28846: men eteläosissa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28847: Suomalaiset katselivat televisiota vuonna 1984
28848: keskimäärin 2 tuntia 5 minuuttia vuorokaudessa. että hallitus ryhtyisi kzi'reellisiin toimen-
28849: Yhdysvalloissa televisio on päällä 8 tuntia vuoro- piteiszi'n televisiokasvatuksen sisällyttiimi-
28850: kaudessa koritaloutta kohti. seksi opetusohjelmzi'n kaikzlla kouluas-
28851: Jo nyt televisio on vaikuttanut ihmisten ajatte- tezlla.
28852: lutapaan ja yleiseen kulttuuri-ilmastoon. Sähköis-
28853:
28854: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
28855:
28856: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund
28857: Lauri Metsämäki Kaj Bärlund
28858:
28859:
28860:
28861:
28862: 94 270536L
28863: 746 1987 rd.
28864:
28865: Hemställningsmotion nr 669
28866:
28867:
28868:
28869:
28870: Nyman m.fl.: Om en utredning i syfte att inrätta ett landsarkiv för
28871: Nylands Iän
28872:
28873:
28874: Tili Riksdagen
28875:
28876: Landsarkivet i Nylands Iän har den uppseende- Det finns anledning att nu med kraft föra fram
28877: väckande placeringsorten Tavastehus. Arkivet är frågan om ett landsarkiv för Nylands Iän- i Ny-
28878: avsett att betjäna både Tavastehus Iän och Ny- lands Iän. Det har sagts att det av moderna arkiv-
28879: lands Iän, alltså den överlägset folkrikaste delen av tekniska orsaker borde bli fråga om ett nybygge
28880: landet. Att detta arrangemang inte kan fungera hellre än ombyggnad av gamla utrymmen.
28881: tillfredsställande är en självklarhet. 1 fråga om den geografiska placeringen måste
28882: På grund av utrymmesbrist har Riksarkivet i det ses som angeläget att landsarkivet får sin pla-
28883: Helsingfors kommit att - i stid med de organisa- cering i den närmaste regionen kring Helsingfors.
28884: toriska principerna - få ta över betydande delar Gammal nyländsk tvåspråkighetstradition före-
28885: av det nyländska arkivmaterialet. Härigenom reses språkar i sammanhanget en tvåspråkig ort med
28886: oöverkomliga hinder för en framgångsrik skötsel gedigna kulturtraditioner, exempelvis Borgå.
28887: av Riksarkivets egentliga uppgifter. Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
28888: 1 en pian för utvecklande av arkivväsendet, som tecknade vördsamt att riksdagen ville hemställa
28889: uppgjordes vid Riksarkivet i slutet av 1960-talet,
28890: prioriterades ett landsarkiv för Nyland högt på ut- att regeringen vidtar årgärder i syfte att
28891: byggnadsplanen för landsarkivväsendet. Region- utreda och preliminärt planera inrättandet
28892: politiska synpunkter gjorde dock att denna priori- av ett landsarkiv för Nylands Iän med pla-
28893: tering inte kom att följas. 1 princip har ett landsar- cering förslagsvis i Borgå.
28894: kiv för Nylands Iän funnits med i de centrala
28895: arkivplanerna under de senaste decennierna.
28896:
28897: Helsingfors den 21 april 198 7
28898:
28899: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
28900: 1987 vp. 747
28901:
28902: Toivomusaloite n:o 669 Suomennos
28903:
28904:
28905:
28906:
28907: Nyman ym.: Selvityksestä Uudenmaan läänin maakunta-arkiston
28908: perustamiseksi
28909:
28910:
28911: Eduskunnalle
28912:
28913: Uudenmaan läänin maakunta-arkistolla on aiheellista voimakkaasti ajaa Uudenmaan lääniin
28914: huomiota herättävä sijoituspaikka: Hämeenlinna. sijoitettavan Uudenmaan läänin maakunta-arkis-
28915: Arkisto on tarkoitettu palvelemaan sekä Hämeen toa koskevaa kysymystä. On sanottu, että nykyai-
28916: että Uudenmaan lääniä, siis maan ylivoimaisesti kaisista arkistoteknisistä syistä johtuen kyseeseen
28917: väestörikkainta osaa. Itsestään selvää on, että tämä tulisi pikemminkin uudisrakennus kuin vanhojen
28918: järjestely ei voi toimia tyydyttävästi. tilojen korjaaminen.
28919: Helsingissä sijaitseva Valtionarkisto on tilan- Maantieteelliseltä kannalta katsoen on paikal-
28920: puutteen vuoksi joutunut, organisatoristen peri- laan, että maakunta-arkisto sijoitetaan Helsingin
28921: aatteiden vastaisesti, ottamaan haltuunsa suuren lähialueelle. Vanha uusimaalainen kaksikielisyys-
28922: osan Uudenmaan arkistoaineistosta. Tämä aiheut- perinne puhuu tässä yhteydessä kaksikielisen
28923: taa Valtionarkiston varsinaisten tehtävien menes- paikkakunnan puolesta, jolla on vakiintuneet
28924: tyksellisen hoitamisen kannalta ylipääsemättömiä kulttuuriperinteet. Tällainen paikkakunta olisi
28925: vaikeuksia. esim. Porvoo.
28926: Arkistolaitoksen kehittämissuunnitelmassa, jo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28927: ka tehtiin Valtionarkistossa 1960-luvun lopussa, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28928: asetettiin Uudenmaan maakunta-arkisto vahvasti
28929: etusijalle maakunta-arkistolaitoksen laajentamis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28930: suunnitelmassa. Aluepoliittisten syiden vuoksi tä- joiden tarkoituksena on selvittää ja alusta-
28931: tä ensisijaisnäkökohtaa ei kuitenkaan noudatettu. vasti suunnitella esim. Porvooseen stjoitet-
28932: Periaatteessa Uudenmaan läänin maakunta-arkis- tavan Uudenmaan läänin maakunta-ar-
28933: to on ollut viime vuosikymmeninä mukana kes- kiston perustaminen.
28934: keisissä arkistosuunnitelmissa. Tällä hetkellä on
28935:
28936: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
28937:
28938: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
28939: 748 1987 rd.
28940:
28941: Hemställningsmotion nr 670
28942:
28943:
28944:
28945:
28946: Nyman m.fl.: Om förläggande av en läger- och kurscentral till
28947: Strömfors
28948:
28949:
28950: Till Riksdagen
28951:
28952: Enligt den utvecklingsplan som utarbetats vid ning till bruksmiljön och med bl.a. bruksmuseet
28953: undervisningsministeriets umgdomsbyrå borde i som en viktig miljökomponent kan tillräckliga
28954: varje Iän byggas en rikomfattande kurs- och läger- områden reserveras. Samtidigt som platsen kan
28955: central för ungdomsverksamhet, lägerverksamhet anses vara fridfull är det fråga om en ort med ut-
28956: och ungdomsturism. märkta trafikförbindelser till och från huvudstads-
28957: I Nyland, där 39,7 % av befolkningen utgörs av regwnen.
28958: ungom (under 29 år) och där merparten av de Till saken hör också att lägerskolorna är i stark
28959: riksomfattande ungdomsorganisationerna bedri- urveckling och att nuvarande grundskollagstift-
28960: ver sin verksamhet, finns inte en sådan kurs- och ning tillåter att upp till 10 dagarper läsår utnytt-
28961: lägercentral. Situationen beror på att de anslag jas för lägerskolor. Avsaknaden av den typ av kurs-
28962: som i statsförslaget har reserverats för ändamålet och lägercentral som det nu är fråga om förhindrar
28963: har varit små och att man genom regionpolitiska nyländska skolor att bedriva kursverksamhet i sitt
28964: ställningstaganden har använt hittills befintliga eget Iän och rvingar dem att söka sig till mera av-
28965: anslag för motsvarande projket i Norra Karelens, lägsna och mera svårtillgängliga platser.
28966: Kuopio och Mellersta Finlands Iän. Med hänvisning till det ovanstående föreslår
28967: Strömfors kommun har genom ett av kommun- undertecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
28968: fullmäktige fattat beslut av den 1.4.1987 för av- ställa om
28969: sikt att hos undervisningsministeriet anhålla om
28970: att få bygga den kurs- och lägercentral som skall att regeringen låter utreda möjligheter-
28971: betjäna Nyland. Kommunen har reserverat plane- na för att nåsta kurs- och lägercentral i en-
28972: ringsanslag och tillsatt en planeringsgrupp och lighet med undervisningsministeriets ut-
28973: länsstyrelsen kommer enligt uppgift att bevilja vecklingsplan förverkligas /ör att ti/1-
28974: planeringsanslag för projektet. Länsungdoms- godose behovet i Nyland och att hårvid
28975: nämnden i Nyland har förordat projektet efter att förberedande åtgärder och reservering av
28976: ha hört ett flertal kommuner. resurser vidtas i syfte att den nya kurs- och
28977: Strömfors kommun har ett utmärkt läge med lägercentralen kan förläggas tzll Strömfors
28978: hänsyn till det ifrågavarande projektet. I anslut- kommun.
28979:
28980: Helsingfors den 21 april 1987
28981:
28982: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
28983: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
28984: 1987 vp. 749
28985:
28986: Toivomusaloite n:o 670 Suomennos
28987:
28988:
28989:
28990:
28991: Nyman ym.: Leiri- ja kurssikeskuksen perustamisesta Ruotsinpyh-
28992: täälie
28993:
28994:
28995: Eduskunnalle
28996:
28997: Opetusministeriön nuorisotoimiston kehittä- töön ja mm. tehdasmuseoon keskeisinä ympäris-
28998: missuunnitelman mukaan jokaiseen lääniin pitäisi tötekijöinä liittyen voidaan varata riittävät alueet.
28999: rakentaa valtakunnallinen nuorisotoiminnan, lei- Samalla kun paikkaa voidaan pitää rauhallisena,
29000: ritoiminnan ja nuorisomatkailun kurssi- ja leiri- paikkakunnalta on hyvät liikenneyhteydet pää-
29001: keskus. kaupunkiseudulle.
29002: Uudellamaalla, jonka väestöstä 39,7 prosenttia Asiaan kuuluu myös leirikoulujen voimakas ke-
29003: on nuorisoa (alle 29-vuotiaita) ja jossa suurin osa hittyminen ja se, että nykyinen peruskoululain-
29004: valtakunnallisista nuorisojärjestöistä harjoittaa säädäntö sallii 10 päivää lukuvuotta kohden käy-
29005: toimintaansa, ei ole tällaista kurssi- ja leirikeskus- tettävän leirikouluihin. Tällaisen kurssi- ja leiri-
29006: ta. Tämä johtuu siitä, että valtion tulo- ja me- keskuksen puuttuminen estää Uudenmaan koulu-
29007: noarviossa tarkoitukseen varatut määrärahat ovat ja harjoittamasta kurssitoimintaa omassa läänis-
29008: olleet pieniä ja että aluepoliittisten kannanottojen sään pakottaen ne hakeutumaan paikoille, jotka
29009: vuoksi olemassa olevat varat on tähän saakka käy- ovat kauempana ja jonne on vaikeampi päästä.
29010: tetty Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Keski-Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29011: läänien vastaaviin hankkeisiin. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29012: Ruotsinpyhtään kunnalla on kunnanvaltuuston
29013: 1.4.1987 tekemä päätös Uuttamaata palvelevan että hallitus selvityttäisi mahdollisuudet
29014: kurssi- ja leirikeskuksen rakentamisluvan anomi- opetusministeriön kehityssuunnitelman
29015: sesta opetusministeriöltä. Kunta on varannut mukaisesti seuraavan kurssi- ja leirikes-
29016: suunnittelumäärärahaa ja asettanut suunnittelu- kuksen toteuttamiseksi tarpeen täyttämi-
29017: ryhmän, ja saatujen tietojen mukaan lääninhalli- seksi Uudellamaalla ja että tällöin ryhdyt-
29018: tus myöntää hankkeeseen suunnittelumäärärahaa. täisti"n valmistavti"n toimenpiteisiin ja re-
29019: Uudenmaan läänin nuorisolautakunta on useita surssien varaamiseen uuden kurssi- ja leiri-
29020: kuntia kuultuaan puoltanut hanketta. keskuksen st/oittamiseksi Ruotsinpyhtään
29021: Ruotsinpyhtään kunnalla on erinomainen si- kuntaan.
29022: jainti kyseistä hanketta ajatellen. Tehdasympäris-
29023:
29024: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
29025:
29026: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
29027: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
29028: 750 1987 rd.
29029:
29030: Hemställningsmotion nr 671
29031:
29032:
29033:
29034:
29035: Nyman m.fl.: Om åtgärder för att bevara Societetshuset i Lovisa
29036:
29037:
29038:
29039: Till Riksdagen
29040:
29041: Under de senaste åren, då medvetenheten om sida har besvär anförts hos högsta förvaltnings-
29042: gamla byggnaders kulturhistoriska betydelse har domstolen över länsstyrelsens utslag och högsta
29043: tilltagit, har det i offentligheten förekommit förvaltningsdomstolen har i april 1986 upphävt
29044: många diskussioner kring enskilda byggnadspro- länsstyrelsens utslag såsom oskäligt för mark-
29045: jekt. Somliga fall har kunnat lösas på ett tillfreds- ägaren med hänvisning till 135 § 2 mom. bygg-
29046: ställande sätt, i andra sammanhang har det dess- nadslagen.
29047: värre skett stor skada genom bryskt genomförda Lovisa stad har inte i dag resurser att förvärva
29048: rivningar. och sanera den ifrågavarande för den centrala
29049: I Lovisa finns ännu kvar det gamla Societetshu- stadsmiljön så viktiga fastigheten, varför bråds-
29050: sets byggnad på tomten 934/8. I de flesta av våra kande statliga åtgärder måste anses motiverade för
29051: småstäder har de s. k., Societetshusbyggnaderna att en skövling av ytterligare ett kulturhistoriskt
29052: försvunnit ur stadsbilden, till oersättlig skada för byggnadsverk skall kunna förhindras.
29053: miljön, såsom exempelvis i Borgå. Societetshuset Med hänvisning till det ovanstående föreslår
29054: iLovisa är planerat av arkitekten G.T.P. Chiewitz, undertecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
29055: en av klassikerna bland trähusarkitekterna i vårt ställa om
29056: land på 1800-talet.
29057: Av ekonomiska och lönsamhetsskäl har byggna- att regeringen i synnerligen brådskande
29058: den inte underhållits på ett tillfredsställande sätt ordning låter utreda vilka statliga åtgärder
29059: under de senaste åren. Stadsfullmäktige i Lovisa som utan dröjsmål kunde vidtas i syfte att
29060: har år 1982 fattat ett planläggningsbeslut om att bereda och garantera en statlig stödopera-
29061: byggnaden bör skyddas och länsstyrelsen i Ny- tion i syfte att rädda den unika kulturhis-
29062: lands län har samma år fastställt ifrågavarande toriska miljökomponent som Societetshu-
29063: stadsplan. set i Lovisa utgör.
29064: Från fastighetsägarens, Ida Sippolas dödsbos,
29065:
29066: Helsingfors den 21 april 1987
29067:
29068: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
29069: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
29070: 1987 vp. 751
29071:
29072: Toivomusaloite n:o 671 Suomennos
29073:
29074:
29075:
29076:
29077: Nyman ym.: Toimenpiteistä Loviisan Seurahuoneen säilyttämiseksi
29078:
29079:
29080:
29081:
29082: Eduskunnalle
29083:
29084: Viime vuosina tietoisuuden vanhojen raken- Kiinteistön omistajan, Ida Sippolan kuolinpe-
29085: nuksien kulttuurihistoriallisesta merkityksestä li- sän taholta on lääninhallituksen päätöksestä vali-
29086: sääntyessä on julkisuudessa usein keskusteltu yk- tettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja kor-
29087: sittäisistä rakennushankkeista. Joissakin tapauksis- kein hallinto-oikeus on huhtikuussa 1986 purka-
29088: sa on päästy tyydyttävään ratkaisuun, toisissa sitä nut lääninhallituksen päätöksen maanomistajan
29089: vastoin on tapahtunut suurta vahinkoa tylysti to- kannalta kohtuuttomana viitaten rakennuslain
29090: teutetun purkamisen vuoksi. 135 §:n 2 momenttiin.
29091: Loviisassa on vielä paikallaan vanhan Seurahuo- Loviisan kaupungilla ei ole voimavaroja kysei-
29092: neen rakennus tontilla 934/8. Useimmista pikku- sen keskeiselle kaupunkiympäristölle niin tärkeän
29093: kaupungeistamme ovat ns. Seurahuonerakennuk- kiinteistön hankkimiseen ja kunnostamiseen,
29094: set hävinneet kaupunkikuvasta aiheuttaen korvaa- minkä vuoksi kiireellisiä valtion toimenpiteitä on
29095: matonta vahinkoa ympäristölle. Näin on tapah- pidettävä perusteltuna, jotta kulttuurihistorialli-
29096: tunut esim. Porvoossa. Loviisan Seurahuoneen sen rakennuksen turmeleminen voitaisiin estää.
29097: on suunnitellut arkkitehti G.T.P. Chiewitz, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29098: maamme 1800-luvun puutaloarkkitehtien klassik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29099: koja.
29100: Taloudellisista syistä ja kannattavuussyistä joh- että hallitus erityisen kiireellisesti selvi-
29101: tuen rakennusta ei ole pidetty kunnossa tyydyttä- tyttäisi, mihin valtion toimenpiteisiin voi-
29102: västi viime vuosina. Loviisan kaupunginvaltuusto taisiin vti'pymättä ryhtyä valtion tukitoi-
29103: on vuonna 1982 tehnyt kaavoituspäätöksen raken- mien valmistelemiseksi ja takaamiseksi
29104: nuksen suojelemisesta, ja Uudenmaan läänin lää- kulttuurihistoriallisesti harvinaislaatuisen
29105: ninhallitus on samana vuonna vahvistanut kysei- ympäristötektjän, Loviisan Seurahuoneen
29106: sen asemakaavan. pelastamiseksi.
29107:
29108: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
29109:
29110: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
29111: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
29112: 752 1987 vp.
29113:
29114: Toivomusaloite n:o 672
29115:
29116:
29117:
29118:
29119: Paavilainen ym.: Työn ja työelämän tutkimusyksikön kehittämisestä
29120: Jyväskylän yliopistossa
29121:
29122:
29123: Eduskunnalle
29124:
29125: Jyväskylän yliopiston eri laitoksissa on suoritet- kuiskoulutukselle työelämän kannalta, työn tasai-
29126: tu työn ja työelämän suhteiden tutkimusta jo pit- sempi jakaminen, työvoiman vanhenemisen ai-
29127: kään. Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskes- heuttamat muutokset, työikäisten vanhempien
29128: kus toimii yliopiston suunnitelmien mukaan tule- ikäluokkien koulutustason kohottaminen ("neli-
29129: vaisuudessa tutkimusta kokoavana laitoksena si- kymppisten koulutus'') sekä työn ja perhe-elämän
29130: ten, että sen yhteyteen muodostetaan projektipe- keskinäissuhteet elämänkulun eri vaiheissa, työlli-
29131: riaatteella toimiva työn ja työelämän suhteiden syys ja työttömyys sekä tulopolitiikka. Yksikkö on
29132: tutkimusyksikkö. Yksikkö voisi keskittyä teollis- valmis tarvittaessa palvelemaan mm. työvoimavi-
29133: ten ja erityisesti julkisten toimisto- sekä palvelu- ranomaisia tekemällä heille tutkimuksia ja selvi-
29134: alojen työorganisaatioiden ja työelämän suhteiden tyksiä.
29135: sekä niiden työtehtävien monipuoliseen yhteis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
29136: kuntatieteelliseen, taloudelliseen ja terveystieteel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29137: liseen tutkimukseen. Jyväskylän yliopiston suh-
29138: teellisen monipuolinen atk-tietämys osaltaan an- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29139: taa edellytyksiä uuden tuotantoteknologian vai- työn ja työelämän tutkimusyksikön muo-
29140: kutuksien erittelyyn eri perspektiiveistä. dostamiseksi Jyväskylän yliopistoon ja yk-
29141: Tutkimuskohteiksi on aluksi kaavailtu työelä- sikön tarpeiden ottamiseksi huomioon
29142: män suhteet, uudet työn organisaatiomuodot, määritettäessä yliopiston työsuhdemäärä-
29143: uuden tuotantoteknologian työelämässä aiheutta- rahan suuruutta valtion tulo- ja menoar-
29144: mien eritasoisten muutosten ja niiden vaikutusten vion käsittelyn yhteydessä.
29145: tutkimus, uuden tuotantoteknologian haasteet ai-
29146:
29147: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29148:
29149: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
29150: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Helena Pesola
29151: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Marja-Liisa Tykkyläinen
29152: Liisa Jaakonsaari Toimi Kankaanniemi
29153: 1987 vp. 753
29154:
29155: Toivomusaloite n:o 673
29156:
29157:
29158:
29159:
29160: Paavilainen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
29161: tuksen vakinaistamisesta
29162:
29163:
29164: Eduskunnalle
29165:
29166: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin koulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus edel-
29167: 1. 2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- leen on luonteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
29168: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
29169: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidennet- ole tutkittu.
29170: tiin aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
29171: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
29172: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
29173: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
29174: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- korkeakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
29175: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen koulutuksen vakinaistamiseksi valtion
29176: ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimi- vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhtey-
29177: kunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kai- dessä sekä ryhtyisi tutkimaan lastentar-
29178: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- hanopettajakoulutuksen rinnastamista
29179: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- muuhun opettajankoulutukseen.
29180:
29181: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29182:
29183: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
29184: Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila
29185: Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna
29186:
29187:
29188:
29189:
29190: 95 2705361
29191: 754 1987 vp.
29192:
29193: Toivomusaloite n:o 674
29194:
29195:
29196:
29197:
29198: Paavilainen ym.: Haitallisten aineiden ympäristövaikutusten tutki-
29199: musosaston perustamisesta Jyväskylän yliopistoon
29200:
29201:
29202: Eduskunnalle
29203:
29204: Ympäristöministeriön perustaminen oli huo- kuuluu ympäristöterveydenhoitoa tutkivia laitok-
29205: mattava saavutus yrityksissä torjua elinympäris- sia, kuten Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos
29206: töämme, ihmistä ja luontoa uhkaavia teollistu- aluelaboratorioineen. Näille valtion tutkimuslai-
29207: neen yhteiskunnan häiriötoiminnoista johtuvia toksille voidaan luontevasti antaa tehtäväksi ym-
29208: vaaroja. Varsinaisen ympäristönsuojelun huomat- päristönsuojelun hallintoa palvelevan tarkastus-,
29209: tavampi tehostuminen on kuitenkin viivästynyt valvonta- ja seurantatutkimuksen suorittaminen.
29210: ministeriön käynnistämisessä ilmenneiden ongel- Jätehuollon ja päästöongelmien ratkaisujen val-
29211: mien, poliittisten ja käytännön järjestelyvaikeuk- vonnassa tarvitaan lisäksi mm. VTT:n palveluja.
29212: sien takia. On ilmeistä, että huomattavasti enem- Edellä kuvattu valtion tutkimuslaitosten toi-
29213: män varoja ja hyvää tahtoa on käytettävä, ennen minta ei kuitenkaan riitä ympäristönsuojelun
29214: kuin keskushallinto, läänit ja kunnat ovat edes saattamiseksi hyvälle kannalle. Tarkastusta, val-
29215: jonkinlaisessa valmiudessa ympäristönsuojelun vontaa ja seurantaa ei voida suorittaa aloilla, missä
29216: ohjaamiseen. puuttuu tieto riskin laadusta ja määrästä sekä tut-
29217: Vaikka ympäristönsuojelun hallinto lähivuosina kimusmenetelmät ovat kehittämättä. Vain kor-
29218: tulisikin hyvään kuntoon, eivät ympäristöä uhkaa- keakouluissa on riittävästi perusresursseja, ennen
29219: vat tunnetut ja tuntemattomat uhkat sillä vielä muuta henkisiä, näiden puutteiden poistamiseen.
29220: poistu. Tarvitaan ympäristönsuojeluun perehty- Myös tällä hetkellä on nähtävissä, että suurin osa
29221: vän tutkimuksen avulla saatavaa riskejä koskevaa Suomen oloissa keskeisimmästä kemikaaliriskien
29222: tietoa ja taitoa niiden poistamiseen. Tutkimus- havaitsemiseen, mittaamiseen ja poistamiseen
29223: kohteet ovat varsin laajoja, monimutkaisia ja mo- tähtäävästä perustutkimuksesta on tapahtunut yli-
29224: nitieteisiä ja vaativat siten henkisten ja aineellis- opistojen tutkimusryhmien toimesta. Myös minis-
29225: ten voimavarojen suurisuuntaista mobilisointia. teriöt, valtion tutkimuslaitokset, kunnat ja teolli-
29226: Keskeisimpiä turkittavia asioita ovat kemikaalien suuslaitokset ovat joutuneet huomattavassa mää-
29227: päästöt Suomessa ja kulkeutumiset maahamme rin käyttämään yliopistojen opinnäyte- ja palvelu-
29228: sekä niiden vaikutukset luonnonympäristöön ja tutkimusta voidakseen edes jossakin määrin saada
29229: sen kautta ihmiseen. Riskien tunnistamista on suoritetuksi tutkimusvelvoitteitaan ympäristön-
29230: seurattava niiden poistamiseen tarvittavan tiedon suojelun alalla. Jatkossakin korkeakoulut voivat
29231: saaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen. niille muutenkin kuuluvan opetuksen ja tutki-
29232: Edellä esitettyyn päämäärään pyrkivää ympäris- muksen perusresurssien kehittämisen sekä pienen
29233: tönsuojelun tutkimusta suorittavat valtion tutki- lisätuen avulla parhaiten ja taloudellisimmin suo-
29234: muslaitokset sekä korkeakoulut. Edellisistä huo- rittaa ympäristönsuojelun perustutkimusta, tun-
29235: mattava osa, mm. Merentutkimuslaitos, Ilmatie- temattomien riskien selvittämistä, tutkimusmene-
29236: teen laitos, Säteilyturvallisuuslaitos ja vesihallitus telmien kehittämistä ja ympäristönsuojeluhallin-
29237: ovat siirtymässä ympäristöministeriön alaisuu- non rutiinista poikkeavien erityisongelmien rat-
29238: teen. Vesihallituksesta kehitettäneen yleinen ym- kaisua.
29239: päristönsuojelun tutkimusorganisaatio. Maa- ja Ympäristönsuojelun hallinnon nykyinen kehit-
29240: metsätalousministeriön hallinnonalalle jää huo- tämisvaihe sekä valtion tutkimuslaitosten aseman
29241: mattavia tutkimuslaitoksia, kuten Riista- ja kala- uudelleenjärjestelyt näyttävät vieneen pääosan
29242: talouden tutkimuslaitos, Maatalouskemian laitos, valtion tulo- ja menoarvioesityksiä 1984-85 laati-
29243: Metsäntutkimuslaitos ja Valtion eläinlääketieteen neiden virkamiesten ja poliitikkojen huomiosta.
29244: laitos. Sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon Asiantuntijakomiteoiden ehdotukset ympäristön-
29245: 1987 vp. - TA n:o 674 755
29246:
29247: suojelun perustutkimuksen edellytysten kohenta- kimukset, vahinkojen (mm. PCB-vuodot ja -pa-
29248: misesta muutamilla viroilla ja määrärahoilla kor- lot) monitorointi, ilman laadun biologiset/ke-
29249: keakouluissa on jätetty kokonaan toteuttamatta. mialliset tutkimukset sekä erilaiset ympäristön-
29250: Näin ei voi jatkua. Jos keskitytään pelkän hallin- hoito/ suojelusuunnitelmat. Jyväskylän yliopiston
29251: non kehittämiseen, jäävät ympäristönsuojelun pe- kemian laitos, biologian laitos ja ympäristöntutki-
29252: rusteet heikolle pohjalle ja menetetään aikaa, muskeskus ovat kehittyneet torjunta-aineiden ja
29253: luontomme pelastamisen kannalta ehkä ratkaise- teollisten päästäkemikaalien myrkkyriski- ja ym-
29254: vasti. päristöntutkimuksen alalla maassamme johtavaksi
29255: Ympäristönsuojelun suurta välittömän tutki- ja kansainvälisesti tunnetuksi asiantuntijaorgani-
29256: muksen tarvetta kuvastaa se, että Jyväskylän yli- saatioksi, jonka hyödyntäminen pienen resurs-
29257: opiston ympäristöntutkimuskeskus (jossa on vain soinnin avulla auttaisi kehittämään ympäristöris-
29258: yksi budjettivirka) on viime vuosina työllistänyt kien perushallintaan tarvittavaa valmiutta varsin
29259: valtion, kuntien ja teollisuuslaitosten palvelutut- tehokkaasti.
29260: kimuksiin yli kolmekymmentä henkilöä, kemian Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
29261: laitos sen lisäksi kymmenen. Näin on hyödynnetty tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29262: tehokkaasti yliopiston biologian ja kemian perus-
29263: tutkimuksessa ja opetuksessa kehittynyttä taitotie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29264: toa ja laitosten laiteresursseja. Keskeisimpiä palve- ympäristöministeriön alaisen haitallisten
29265: lualoja ovat olleet vesiensuojelun velvoite- ja pe- aineiden ympän:Stövaikutuksia tutkivan
29266: rustutkimukset, haitallisiin aineisiin, erityisesti jä- perustutkimusosaston perustamz:Seksi Jy-
29267: teongelmiin ja ympäristömyrkkyihin liittyvät tut- väskylän y/z"opistoon.
29268:
29269: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29270:
29271: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
29272: Heikki Rinne Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
29273: 756 1987 vp.
29274:
29275: Toivomusaloite n:o 675
29276:
29277:
29278:
29279:
29280: Paavilainen ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta
29281:
29282:
29283:
29284: Eduskunnalle
29285:
29286: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden sesti. Tarveharkintaikärajan noudattaminen aset-
29287: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- taa myös vanhemmille erityisiä vaatimuksia opis-
29288: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- kelevien lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se
29289: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka saattaa johtaa entistä suurempaan koulutukselli-
29290: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin seen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiem-
29291: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot mista sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden mää-
29292: ja varallisuus edelleen alle 21-vuotiaiden saamaan rän laskua.
29293: asumislisään ja 18-19 -vuotiaiden kohdalla myös Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
29294: opintotuen perusasaa vähentävästi. Koska 18 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29295: vuotta täyttänyt ihminen on Suomessa täysi-ikäi-
29296: nen ja velvollinen huolehtimaan itsestään myös että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
29297: taloudellisesti, opintotuen tarveharkinnan ikära- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
29298: jan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysrajaa kor- dessä· ryhtyisi toimiin opintotuen tarvehar-
29299: keampana estää nuoren taloudellista ja sosiaalista kintaikärajan laskemiseksi normaaliin
29300: itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta keinotekoi- täysi-ikäisyyszkärajaan.
29301:
29302: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
29303:
29304: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
29305: Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila
29306: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Reino Paasilinna
29307: 1987 vp. 757
29308:
29309: Toivomusaloite n:o 676
29310:
29311:
29312:
29313:
29314: Pekkarinen: Maataloustieteellisen opetuksen keskittämisestäJyväsky-
29315: län yliopistoon
29316:
29317:
29318: Eduskunnalle
29319:
29320: Suomessa on viimeisten parin vuosikymmenen toteuttaminen. Samaa edellyttävät myös ne Hel-
29321: ajan harjoitettu korkeamman opetuksen onnistu- singin johtavien virkamiesten esittämät käsitykset,
29322: nutta hajasijoitusta. Tällaisella toiminnalla on ol- joiden mukaan Viikin alueen maita tarvittaisiin
29323: lut tavattoman myönteiset vaikutukset maan eri muihin kuin maatalousopetuksen tarpeisiin. Maa-
29324: osien alueelliseen kehittymiseen. Uudet korkea- talousopetuksen siirtämiselle pois Helsingistä löy-
29325: koulut ja yliopistot ovat myös tieteellisissä saavu- tyy myös lukuisia muita perusteita.
29326: tuksissaan yltäneet korkealle tasolle. Korkeam- Korkeimman maataloustieteellisen opetuksen
29327: man opetuksen hajasijoituksessa ajatus on ollut siirtokysymys oli edellisen kerran voimallisemmin
29328: juuri niiden tieteenalojen sijoittaminen pääkau- esillä 1970-luvun alussa. Jo silloin todettiin Jyväs-
29329: punkiseudun ulkopuolelle, joiden korkein opetus kylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki ympäristöi-
29330: hyvin soveltuu myös maakuntayliopistoihin ja neen yhdeksi sopivimmista sijoituspaikoista, mi-
29331: korkeakouluihin. käli po. opetus siirretään pois Helsingin yliopis-
29332: Edellä sanotusta ajatuskaavasta kuitenkin poik- tosta.
29333: keaa korkeimman maatalousopetuksen järjestämi- Viimeisten 10 vuoden aikana Jyväskylän yliopis-
29334: nen maassamme. Se on keskitetty tällä hetkellä to on entisestään kehittynyt tavalla, joka takaisi
29335: Helsinkiin, Helsingin yliopistoon. Suomalaisen maataloustieteelliselle koulutukselle riittävät '' tu-
29336: maataloustuotannon alueellinen painopiste on kitieteet'' ja muun korkeatasoisen tiedeyhteisön.
29337: kuitenkin keskisemmässä osassa maata. Monella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29338: tavalla onkin äskettäin käynyt uudelleen ajankoh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29339: taiseksi arvioida, tulisiko myös maatalousopetus
29340: sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tätä että hallitus käynnistäisi valmistelut
29341: arviointia edellyttää muun muassa valtioneuvos- maataloustieteellisen opetuksen siirtämi-
29342: ton ns. ''pääkaupunkiseudun periaatepäätöksen'' seksi Jyväskylän yliopistoon.
29343:
29344: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29345:
29346: Mauri Pekkarinen
29347: 758 1987 vp.
29348:
29349: Toivomusaloite n:o 677
29350:
29351:
29352:
29353:
29354: Pekkarinen: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman laa-
29355: jentamisesta
29356:
29357:
29358: Eduskunnalle
29359:
29360: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusase- Kun tutkimusasema saa valtion ensi vuoden
29361: ma on toiminut vajaan kolmen vuoden ajan. Ase- budjetin määrärahoilla johtajan, aktivoitunee ase-
29362: ma on ollut erittäin aktiivisessa käytössä. Sen täy- man toiminta entisestäänkin ja lisätilojen tarve
29363: simääräistä hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin ma- kasvaa yhä.
29364: joitustilojen riittämättömyys. Alun perin majoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29365: tustiloja oli tarkoitus rakentaa riittävästi jo I ra- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29366: kennusvaiheessa. Näin ei tuolloin kuitenkaan käy-
29367: nyt. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n Jy-
29368: Tutkimusaseman laajennushanketta koskeva väskylän yliopiston Konneveden tutki-
29369: perustamissuunnitelma on äskettäin hyväksytty, musaseman laajennustöiden käynnistämi-
29370: ja suunnitelmien puolesta hanke voitaisiin käyn- seksi.
29371: nistää pikaisesti.
29372:
29373: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29374:
29375: Mauri Pekkarinen
29376: 1987 vp. 759
29377:
29378: Toivomusaloite n:o 678
29379:
29380:
29381:
29382:
29383: Pekkarinen: Ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksien ennakoi-
29384: den maksamisen turvaamisesta
29385:
29386:
29387: Eduskunnalle
29388:
29389: Valtionosuuslain (35/73) 18 §:n mukaan käyt- Osasyynä tilanteeseen on se, että laskennalliset
29390: tökustannusten valtionosuuksien ennakoiden tuli- valtionosuusperusteet eivät ota riittävästi huo-
29391: si ainakin 5 % :n tarkkuudella vastata arvioituja mioon todellisia kustannuksia. Mm. opetussuun-
29392: todellisia menoja. Kunnallisten ammatillisten op- nitelmien muutoksesta aiheutuvat koulutuokai-
29393: pilaitosten käyttökustannusten ennakoissa tätä luo järjestämisestä yleisissä ammattikouluissa ai-
29394: lain periaatetta ei ole noudatettu, vaan ennakot heutuvat lisäkustannukset ovat noin 500-600
29395: on maksettu noin 90% :na talousarvioiden mu- mk/ oppilas/ vuosi, mutta valtionosuusnormeissa
29396: kaisista menoista. Asiaan ovat kunnalliset keskus- näiksi kustannuksiksi on arvioitu vain noin 50
29397: järjestöt puuttuneet useaan otteeseen. Viranomai- mk/ oppilas/ vuosi. Ei ole hyväksyttävää, että laki-
29398: set ovat todenneet menettelyn syyksi määräraho- sääteisten opintososiaalisten etujen kustannukset
29399: j~n riittämättömyyden valtion tulo- ja menoar- siirtyvät lain edellyttämää laajemmin ylläpitäjä-
29400: viossa. kuntien maksettavaksi.
29401: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29402: valtionosuudet kunnallisten ammatillisten oppi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29403: laitosten käyttökustannuksiin ovat 1 ,2 miljardia
29404: markkaa. Jos tästä 10% maksetaan vuoden myö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jo
29405: hässä jälkikäteen ja ylläpitäjät joutuvat rahoitta- valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion
29406: maan rahoitusvajeen tilapäisluotolla, aiheutuu yhteydessä siten, että ammattflisen koulu-
29407: ennakoiden leikkaamisesta kunnille ja kuntainlii- tuksen lakisääteisten valtionosuusennakoi-
29408: toille noin 12 miljoonan markan ylimääräiset kor- den maksamiseen olisi n"ittävät määrära-
29409: kokustannukset koko maassa. Nämä lisäkustan- hat ja että laskennalliset valtionosuuspe-
29410: nukset eivät ole valtionosuuteen oikeuttavia. En- rusteet oikaistaan pakollisten kustannus-
29411: nakoiden leikkaaminen aiheuttaa erityisesti hei- ten osalta todellisia kustannuksia vastaa-
29412: koimmassa taloudellisessa asemassa oleville kun- vi/ui.
29413: nille ja kuntainliitoille vaikeuksia.
29414:
29415: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29416:
29417: Mauri Pekkarinen
29418: 760 1987 vp.
29419:
29420: Toivomusaloite n:o 679
29421:
29422:
29423:
29424:
29425: Pekkarinen: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen rakentamisesta
29426:
29427:
29428:
29429:
29430: Eduskunnalle
29431:
29432: Valtioneuvosto antoi 21.7.1983 Pihtiputaan ja kunta 49 % :lla. Äskettäin valtiovarainministe-
29433: kunnalle luvan perustaa maatalousoppilaitoksen riön, opetusministeriön ja työvoimaministeriön
29434: 1.8.1986 lukien. Lupapäätöksessä valtioneuvosto edustajien kesken on voitu sopia siitä, että valtion
29435: määritteli, että Pihtiputaan maatalousoppilaitok- osuus hankkeeseen rahoitetaan puoliksi opetusmi-
29436: sessa tulee toimimaan maatilatalouden peruslinja, nisteriön normaaleilla budjettivaroilla ja puoliksi
29437: joka käsittää yleisjakson sekä viljelijän erikoistu- työllisyysvaroin.
29438: mislinjan. Oppilaspaikkoja tulee olemaan 52. Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion edus-
29439: Väliaikaisena maatalousopetusta on Pihtipu- kuntakäsittelyn yhteydessä eduskunta lisäsi kun-
29440: taalla annettu jo useamman vuoden ajan. Ope- nallisten maatalousoppilaitosten rakentamiseen
29441: tuksen vakinaistuessa syksyllä 1986 käy koulutilan tarkoitettuja valtionavustuksia 1 milj. mk:lla tar-
29442: ja tarvittavien rakennusten saaminen välttämättö- koituksella käynnistää Pihtiputaan oppilaitoksen
29443: mäksi. rakennustyö vielä vuoden 1987 kuluessa.
29444: Koulutilan perustamissuunnitelma onkin hy- Hankkeen toteuttamissuunnitelma on parhail-
29445: väksytty opetusministeriössä 2.4.1985. Oppilai- laan ammattikasvatushallituksen ja opetusminis-
29446: toksen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma on vas- teriön käsiteltävänä.
29447: taavasti valmistumassa paraikaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29448: Pihtiputaan kunta on varautunut rakentamaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29449: maatalousoppilaitoksen tilat hyvinkin nopean ai-
29450: kataulun mukaan. Koulun toiminnan ja suosion että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
29451: kannalta olisi erittäin tärkeää, että toimintansa teisiin Pihtiputaan maatalousoppzfaitok-
29452: aloittava uusi oppilaitos saisi mahdollisimman no- sen rakennustöiden käynnistämiseksi
29453: peasti tarkoitukseen soveltuvat toimitilat. Pihti- eduskunnan jo aikaisemmin zfmaiseman
29454: putaan kunnallisen maatalousoppilaitoksen raken- tahdon mukaisesti syksyllä 1987.
29455: nushankkeen kustannuksista vastaa valtio 51 % :lla
29456:
29457: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29458:
29459: Mauri Pekkarinen
29460: 1987 vp. 761
29461:
29462: Toivomusaloite n:o 680
29463:
29464:
29465:
29466:
29467: Pekkarinen: Maatalousalan opistotasoisen koulutuksen aloittamisesta
29468: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa
29469:
29470:
29471: Eduskunnalle
29472:
29473: Tarvaalan maatalousoppilaitos toimii Saarijär- Saarijärven Tarvaalan maatalousoppilaitoksella
29474: ven kunnassa. Oppilaitoksella on jo pitkät perin- on hyvät valmiudet maatalouden opistotasoisen
29475: teet ja arvostettu asema alansa oppilaitosten jou- koulutuksen aloittamiseksi jo vuonna 1987 tai
29476: kossa. 1988.
29477: Valtioneuvoston päätöksellä on Keski-Suomeen Selvän tahdonilmauksen Tarvaalan opistoas-
29478: perustettu nyttemmin kaksi uutta maatalousoppi- teen tarpeellisuudesta ilmaisi myös valtioneuvosto
29479: laitosta, toinen Jämsään ja toinen Pihtiputaalle. syksyllä 1986 kirjaamaila pöytäkirjamaininnan
29480: Maatalousalan opistotasoinen koulutus maakun- Tarvaalan opistoasteen perustamisesta.
29481: nasta kuitenkin puuttuu. Opistoasteen maata- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29482: lousopetuksessa keskinen Suomi muodostaakin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29483: melkoisen tyhjän aukon.
29484: Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
29485: myös Keski-Suomessa maatalouden ammatillisen maatalousalan opistotasoisen koulutuksen
29486: peruskoulun käyneille yhä useammille nuorille aloittamiseksi Tarvaalan maatalousoppi-
29487: onkin muodostunut entistä perustellummaksi. laitoksessa Saarijärvellä.
29488:
29489: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29490:
29491: Mauri Pekkarinen
29492:
29493:
29494:
29495:
29496: 96 2705361
29497: 762 1987 vp.
29498:
29499: Toivomusaloite n:o 681
29500:
29501:
29502:
29503:
29504: Pekkarinen: Liikuntahallin rakentamisesta Pylkönmäelle
29505:
29506:
29507:
29508:
29509: Eduskunnalle
29510:
29511: Pylkönmäen kunnassa ei ole yhtään normaali- Siksi hankkeen toteuttamiseen tulisi saada nykyis-
29512: mitat täyttävää sisäpalloilukenttää. Liikuntatilo- tä käytäntöä korkeammat, liikuntalain sallimat
29513: jen puute vaikuttaa oleellisesti nuorison viihtymi- suurimmat valtionavustukset ja lainat.
29514: seen kunnassa. Tilojen puute vaikeuttaa toki mo- Liikuntahallin suunnittelutyö on käynnistynyt.
29515: nia vanhemmankin väestön harrastusmahdolli- Arvioitu kustannusarvio on 1,5 milj. mk.
29516: suuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29517: Kun erilaisten aluepoliittisten toimien seurauk- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29518: sena kunnan elinkeinotoiminta on osoittanut el-
29519: pymisen merkkejä viime vuosina, olisi suotavaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
29520: ettei peruspalvelujen puute muodostuisi esteeksi kuntahallin toteuttamiseksi Pylkönmäen
29521: orastavalle myönteisemmälle kehitykselle. kunnassa ja osoittaisi hankkeeseen tässä
29522: Normaalein liikuntapaikkarakentamisen val- tarkoituksessa liikuntalain sallimat suu-
29523: tionavustuksin ja lainoin hankkeen toteuttaminen rimmat mahdolliset avustukset ja lainat.
29524: on kohtuuttoman kallis Pylkönmäen kunnalle.
29525:
29526: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29527:
29528: Mauri Pekkarinen
29529: 1987 vp. 763
29530:
29531: Toivomusaloite n:o 682
29532:
29533:
29534:
29535:
29536: Pekkarinen: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennustöiden käyn-
29537: nistämisestä
29538:
29539:
29540: Eduskunnalle
29541:
29542: 1960-luvulla toimi Keski-Suomessa kuusi pien- saneeraushanke on ollut vireillä jo pitkään. Kou-
29543: tä kotiteollisuuskoulua. 18.12.1975 tehdyllä val- lun perustamissuunnitelma on valmis ja toteutta-
29544: tioneuvoston päätöksellä koulutus lopullisesti kes- missuunnitelma on hyväksyttävänä. Hankkeen
29545: kitettiin Petäjäveden kuntaan. Koulun oppilas- kustannusarvio on 9 milj. mk, josta valtion osuus
29546: määrät ovat 1980-luvulla vaihdelleet ollen 120- on noin 4,6 milj. mk. Hanke tulee saada työn alle
29547: 140. vielä vuonna 1987.
29548: Keskiasteen uudistuksen myötä tulevat opetus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29549: linjojen muutokset ja oppilasmäärien tuntuva kas- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29550: vu. Oppilasmäärä noussee aina 290 oppilaaseen.
29551: Koulun nykyiset tilat ovat jo nykyisellekin oppi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29552: lasmäärälle ahtaat, ja koulu joutuu toimimaan Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajen- .
29553: useissa eri pisteissä. nus- ja saneeraushankkeen käynnistiimi-
29554: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- ja seksi vuonna 1987.
29555:
29556: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29557:
29558: Mauri Pekkarinen
29559: 764 1987 vp.
29560:
29561: Toivomusaloite n:o 683
29562:
29563:
29564:
29565:
29566: Pesola ym.: Perhekasvatuksen aseman vahvistamisesta peruskoulussa
29567:
29568:
29569:
29570: Eduskunnalle
29571:
29572: Peruskoulun opetussuunnitelmakomiteamie- olisi mahdollista saattaa tulevien vanhempien tie-
29573: tinnön mukaan perhekasvatukseen liittyviä kysy- toon. Peruskoulun perhekasvatusopetus luo pe-
29574: myksiä tulisi käsitellä jonkin verran kaikilla rustaa äitiys- ja isyysneuvonnalle, ja sillä on nuo-
29575: luokka-asteilla läpäisyperiaatteella, ja viimeisellä relle merkitystä yleisemminkin hänen tarvitse-
29576: luokalla tulisi olla kaikille oppilaille yhteinen las- miensa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen kan-
29577: ten hoitoa ja kasvatusta käsittelevä kurssi. Yhdek- nalta.
29578: sännen luokan yhteistä kurssia ei toistaiseksi ole Myös tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi pe-
29579: kuitenkaan toteutettu, joskin kouluhallituksen ruskoulun perhekasvatusopetuksessa olevan kehit-
29580: toimesta on tehty 1970-luvun alusta lähtien siihen tämisen varaa. Oppilailla on yhdeksännellä luo-
29581: liittyviä kokeiluja. kalla kiinnostusta perhekasvatusta kohtaan, joten
29582: Perhe-elämän ja kotikasvatuksen monien tun- ikä olisi otollinen kokoavan näkemyksen antami-
29583: nettujen ongelmien pitäisi olla riittävä peruste sil- seen aiheesta. Samalla voitaisiin pyrkiä herättä-
29584: le, että perhekasvatusta annettaisiin peruskoulus- mään myös niiden oppilaiden tiedostusta, jotka
29585: sa tehokkaasti. Kotikasvatuksen laadullista kohen- ovat vaarassa jäädä sitä vaille kasvuolojensa, suku-
29586: tamista edellyttävät itse asiassa sekä uusi perus- puolensa tai yleisen kehitystasonsa takia.
29587: koululaki että päivähoitolaki, joissa kummassakin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29588: yhteiskunnan antaman kasvatuksen tehtäväksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29589: asetetaan kodin kasvatustyön tukeminen.
29590: Uusi laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
29591: asettaa puolestaan kotikasvatukselle uusia velvoit- teiszin perhekasvatuksen aseman vahvista-
29592: teita, jotka peruskoulun perhekasvatusopetuksella miseksi peruskoulussa.
29593:
29594: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29595:
29596: Helena Pesola Pirjo Rusanen Ben Zyskowicz
29597: Kimmo Sasi Anneli Taina Toimi Kankaanniemi
29598: Lea Kärhä
29599: 1987 vp. 765
29600:
29601: Toivomusaloite n:o 684
29602:
29603:
29604:
29605:
29606: Pesola ym.: Alueellista ja paikallista museotoimintaa koskevan lain
29607: aikaansaamisesta
29608:
29609:
29610: Eduskunnalle
29611:
29612: Valtioneuvosto päätti 29.3.1979 maakunnal- Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmu-
29613: listen keskusmuseoiden nimeämisestä ja niille seoiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voi-
29614: myönnettävistä valtionavustuksista. Opetusminis- makkaasti, ja tehtäväalue mm. kulttuurihistorial-
29615: teriö on nimennyt päätöksen nojalla ensimmäiset lisen ympäristön hoitoon liittyvien asioiden osalta
29616: maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. Maakun- on laajentunut. Museoiden vastuu kansallisen
29617: nallisten keskusmuseoiden ylläpitäjinä ovat nii- kulttuurin tallentajana on tiedostettu.
29618: den sijaintikunnat, ja museoiden tulee hoitaa Alueellisesta ja paikallisesta museotoiminnasta
29619: alueellista toimintaa museoviraston antamien oh- ei ole edelleenkään lakia, vaikka valmisteleva työ
29620: jeiden mukaisesti. on saatettu loppuun.
29621: Järjestely on merkinnyt huomattavaa edistysas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
29622: kelta museotoiminnan kehittämisessä, mutta se taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29623: aiheuttaa museoita ylläpitäville kunnille kohtuut-
29624: toman rasituksen, sillä valtionavustusta on toistai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29625: seksi voitu jakaa eduskunnan vuosittain myöntä- piteisiin alueellista ja paikallista museotoi-
29626: män määrärahan puitteissa vain 5-10% museoi- mintaa koskevan lain säätämiseksi.
29627: den kokonaismenoista.
29628:
29629: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29630:
29631: Helena Pesola Pirjo Rusanen Kimmo Sasi
29632: 766 1987 vp.
29633:
29634: Toivomusaloite n:o 685
29635:
29636:
29637:
29638:
29639: Pietikäinen: Määrärahasta opintorahan perusosan korottamiseen
29640:
29641:
29642:
29643:
29644: Eduskunnalle
29645:
29646: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- se kuluvan vaalikauden loppuun mennessä muo-
29647: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- dostaa puolet koko opintotuesta. Tavoitteena on
29648: kia on velkaantuminen vastavalmistuneen suu- saattaa opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoi-
29649: rimpia ongelmia. meentulojärjestelmän piiriin - periaate, joka on
29650: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- ilmaistu myös sosiaali- ja terveysministeriön pe-
29651: lun jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat rustoimeentulotyöryhmän muistiossa (osa 2,
29652: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa 1986:2).
29653: voi olla vaikea saada ja opiskelija-asunnostakin on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
29654: lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistuneen hyväksyttäväksi toivomuksen,
29655: edessä on lainakierre: opintolainaa, asuntolainaa
29656: jne. Mm. ETLAn tutkimusten mukaan lainan tur- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
29657: vin opiskellut juristi saavuttaa elinikäisessä palk- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
29658: kavertailussa toimistoapulaisen vasta noin 40 vuo- dessä ryhtyisi toimiin opintorahan perus-
29659: den iässä! osan nostamiseksi kaikzlla koulutusastetila
29660: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- 5 000 markkaan ja tätä varten otettaisiin
29661: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- esitykseen riittävät määrärahat.
29662: torahan osuudessa pitää pyrkiä tavoitteeseen, jossa
29663:
29664: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
29665:
29666: Sirpa Pietikäinen
29667: 1987 vp. 767
29668:
29669: Toivomusaloite n:o 686
29670:
29671:
29672:
29673:
29674: Pohjanoksa ym.: Opettajankoulutuslaitosten pääsykokeiden moni-
29675: puolistamisesta
29676:
29677: Eduskunnalle
29678:
29679: Kaikkiin maamme opettajankoulutuslaitoksiin Samoin tulisi pääsykokeiden olla nykyistä mo-
29680: on runsaasti pyrkijöitä. Jokainen pyrkijä uskoo nipuolisempia, jotta opettajan ammatissa vaadit-
29681: omien kykyjensä tulevan mahdollisimman hyvin tavat kaikki osa-alueet tulee kontrolloitua. Myös
29682: esille ja punnituiksi. Tämä ei kuitenkaan ole mah- tämä toimenpide vaatii lisää resursseja pääsyko-
29683: dollista nykyisin vallitsevan käytännön jatkuessa, keiden toteuttamiseen.
29684: jossa määrärahojen niukkuuden takia voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29685: suorittaa vain osalle pyrkijöistä, ns. toiseen vai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29686: heeseen päässeille, pääsykoe.
29687: Jotta erittäin runsaasta ja hyvätasoisesta pyrkijä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti uudista-
29688: joukosta voitaisiin valita parhaat mahdolliset maan opettajankoulutuslaitosten pääsyko-
29689: opettajiksi aikovat opiskelijat, tulisi niiden pyrki- keita laajentamalla ja monipuolistamafia
29690: jäiden määrää lisätä, jotka pääsevät testeihin ja niitä ja
29691: opetusnäytteen antajiksi. Tämä vaatii useampi- että hallitus lisäisi tulo- ja menoarvioon
29692: päiväisiä pääsykokeita ja näin lisää määrärahoja. toimintaan tarvittavat varat.
29693:
29694: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29695:
29696: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Eeva Turunen
29697: Kalevi Lamminen Heli Astala Tellervo Renko
29698: Tapio Holvitie
29699: 768 1987 vp.
29700:
29701: Toivomusaloite n:o 687
29702:
29703:
29704:
29705:
29706: Pohjanoksa ym.: Esiopetuksen opettajien täydennyskoulutuksen jär-
29707: jestämisestä
29708:
29709:
29710: Eduskunnalle
29711:
29712: Nykyään oppivelvollisuusikää nuorempien las- mukaisesti peruskoulussa voidaan järjestää ope-
29713: ten ohjaus ja kasvatus on lähes kokonaan sosiaali- tusministeriön luvalla ja valtioneuvoston määrää-
29714: viranomaisten järjestämää. Toiminta on perustu- min perustein enintään yhden lukuvuoden kestä-
29715: nut vuodesta 1973 lähtien lasten päivähoidosta vää esiopetusta lapsille, jotka eivät ole vielä oppi-
29716: annettuun lakiin. Vuonna 1982 oli päiväkotien velvollisia. Tämän mukaisesti esiopetusta tullaan
29717: koko- ja osapäiväryhmissä kuusivuotiaita yhteensä järjestämään lukuvuoden 1985-1986 alusta lu-
29718: noin 31 200, mikä on noin 47 % koko kuusivuo- kien. Nykyisin vastaavaa opetusta on järjestetty
29719: tiaiden ikäluokasta. Tämän lisäksi kuusivuotiaita opetusministeriön luvalla peruskoulukokeiluina.
29720: on seurakuntien, muiden yhteisöjen ja yksityisten Edellä olevasta käy ilmi, että esiopetusta anta-
29721: ylläpitämissä päiväkodeissa. Hallituksen esitykses- vat sekä lastentarhanopettajat että luokanopetta-
29722: sä eduskunnalle peruskoululaiksi ja lukiolaiksi se- jat. Kummastakin opettajaryhmästä löytyy niitä,
29723: kä niihin liittyväksi lainsäädännöksi (HE n:o 30/ jotka opettavat opetusalalleen ''vierasta'' ryhmää,
29724: 1982 vp.) todettiin muun muassa, että peruskou- siis luokanopettaja esiopetusta ja lastentarhan-
29725: lulain perusteella on tarkoitus antaa esiopetusta opettaja peruskoulun ensiluokkalaisia.
29726: lähinnä haja-asutusalueilla ja että esiopetus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29727: suunniteltu toteutettavaksi muuttamalla nykyi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29728: nen koulutoimen esiopetuskokeilu vakinaiseksi
29729: toiminnaksi. Kaupungeissa ja taajamissa tullaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin esi-
29730: esiopetusta antamaan lasten päivähoidosta anne- opetuksessa toimivien opettajien täyden-
29731: tun lain perusteella. nyskoulutuksen järjestämiseksi.
29732: Peruskoululain (476/83) 4 §:n 3 momentin
29733:
29734: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29735:
29736: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen
29737: Lea Kärhä Tapio Holvitie
29738: Kalevi Lamminen
29739: 1987 vp. 769
29740:
29741: Toivomusaloite n:o 688
29742:
29743:
29744:
29745:
29746: Pohjanoksa ym.: Lastentarhanopettajien koulutuksen yhtenäistämi-
29747: sestä
29748:
29749:
29750: Eduskunnalle
29751:
29752: Jo pitkään on vallinnut epätietoinen ja epämie- den ja tietopohjan luomisessa sekä samoin peri-
29753: lekäs tilanne lastentarhanopettajien koulutukses- aattein.
29754: sa. Epävarmuus koulutuksen tulevaisuudesta ja Minkään kouluasteen opettajien koulutuksen
29755: sen tasosta ovat olleet esteenä koulutuksen kehit- kirjavuus ei anna yhtenäistä pohjaa koko valta-
29756: tämisessä. kunnan kattavalle samantasoiselle toiminnalle.
29757: Lastentarhanopettajien koulutukseen tulee Lastentarhanopettajien koulutus tulee yhtenäis-
29758: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä päi- tää ja nostaa muun opettajankoulutuksen tasolle
29759: väkodeissa tehtävä työ on arvokasta ja tärkeää ko- sekä liittää se osaksi opettajien koulutusta.
29760: ko Suomen kansan tulevaisuuden kannalta. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
29761: Kaiken järjestelmällisen kasvatuksen tulee olla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29762: sopusoinnussa keskenään niin, että se noudattaa
29763: sovittuja tavoitteita kullakin tasolla. Kasvatuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
29764: tulee muodostaa kokonaisuus, jossa kasvatusteh- tentarhanopettajien koulutuksen yhte-
29765: tävän toteuttajat ovat saaneet samantasoisen kou- näistämiseksi ja sen tason nostamiseksi
29766: lutuksen voidakseen toimia yhtenäisten asentei- korkeakoulutasoiseksi.
29767:
29768: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29769:
29770: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen Kalevi Lamminen
29771: Heli Astala Tellervo Renko Tapio Holvitie
29772:
29773:
29774:
29775:
29776: 97 2705361
29777: 770 1987 vp.
29778:
29779: Toivomusaloite n:o 689
29780:
29781:
29782:
29783:
29784: Pohjanoksa ym.: Kesäyliopistojen toimintaedellytysten turvaamisesta
29785:
29786:
29787:
29788: Eduskunnalle
29789:
29790: Suomalainen kesäyliopistolaitos on maailmassa Tarkoituksenmukaisena ei voida myöskään pi-
29791: ainutlaatuinen maakunnallista sivistystahtoa ii- tää sitä, että avoimen korkeakouluopetuksen ra-
29792: mentävä sovellutus, joka yliopistollista opetusta hoitus, nykytilanteesta poiketen, tapahtuisi ai-
29793: järjestäessään täyttää samanaikaisesti sekä avoi- noastaan korkeakouluille myönnettävin varoin ja
29794: men korkeakoulun että yliopisto-opiskelijoiden siten yksinomaan valtion budjetin kautta. Avoin
29795: ns. kesälukukauden tehtäviä. Tähän kesäyliopis- korkeakouluopetus on kesäyliopistoissa voinut to-
29796: tolaitoksen keskeisimpään opetukseen osallistuu teutua joustavasti ja tarvetta vastaavalla tavalla
29797: vuosittain 16 000-17 000 henkilöä. Suomessa on mm. sen johdosta, että se on voinut valtionavun
29798: vallinnut yksimielisyys siitä, että avointa korkea- lisäksi tukeutua myös muihin rahoituslähteisiin.
29799: kouluopetusta kehitetään korkeakoulujen ja jo Avoimen korkeakouluopetuksen edelleen kehittä-
29800: olemassa olevien aikuiskoulutusorganisaatioiden misessä on rahoituksen monilähteisyyttä myös tu-
29801: yhteistyönä. Monista muista maista poiketen levaisuudessa pidettävä arvokkaana.
29802: meillä on kattava ja pitkään toiminnassa ollut ai- Jotta kesäyliopistolaitos säilyisi edelleen elinvoi-
29803: kuiskoulutuslaitosten verkosto, jossa kesäyliopis- maisena korkeakoululaitoksen rinnalla toimivana
29804: tojen erityisenä tehtävänä on avoimen korkeakou- aikuiskoulutusorganisaationa, on yhä edelleen
29805: luopetuksen järjestäminen yhteistyönä yliopisto- tuettava sen oikeutta yliopistollisen opetuksen an-
29806: jen ja korkeakoulujen kanssa. Kun korkeakoulu- tamiseen yhteistyössä maan yliopistojen ja kor-
29807: laitoksen toiminta on lailla säänneltyä, on välttä- keakoulujen kanssa. Kesäyliopistosta ei tule tehdä
29808: mätöntä, että myös kesäyliopistolaitoksella on val- pelkästään ammatillisia kursseja järjestävää lai-
29809: tiollisen elimen vahvistama toimenkuva sen oi- tosta.
29810: keudesta antaa yliopistollista opetusta. Opintojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29811: ja kuulustelujen kelpoisuus asianomaisissa yliopis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29812: toissa ja korkeakouluissa suoritettavien tutkinto- sen,
29813: jen osina on voitu ja voidaan, valtioneuvoston
29814: päätöksen mukaisesti, täydellisesti taata. Niin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
29815: ikään kesäyliopistojen opetusohjelma on sopu- såyliopistojen toimintaedellytysten kaikin-
29816: soinnussa yliopistojen ja korkeakoulujen oman puoliseksi turvaamiseksi.
29817: koulutussuunnittelun kanssa.
29818:
29819: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29820:
29821: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Eeva Turunen
29822: Kalevi Lamminen Heli Astala Tellervo Renko
29823: Tapio Holvitie
29824: 1987 vp. 771
29825:
29826: Toivomusaloite n:o 690
29827:
29828:
29829:
29830:
29831: Pohjanoksa ym.: Peruskoulussa annettavan erityisopetuksen laajenta-
29832: misesta erityislahjakkaiden oppilasryhmiin
29833:
29834:
29835: Eduskunnalle
29836:
29837: Erityisopetus peruskoulussa käsittää määrittelyn myös lahjakkaille oppilaille olisi voinut suunnata
29838: mukaan niiden oppilaiden opetuksen, jotka eivät erityisopetusta esim. opetusta sisällöllisesti uudis-
29839: ilman erityistoimia saavuta asetettuja luokkata- tamalla, rikastuttamis- tai laajentamisohjelmilla.
29840: voitteita. Verrattaessa tätä toimintaa siihen ylei- Tuntikehys ei ole avuksi suppeutensa vuoksi tässä
29841: seen erityisopetukseen, jota erityispedagogiikassa asiassa. Erityisopetuksen tuntikehys ei riitä edes
29842: käsitellään, jää siitä puuttumaan monia erityisryh- nykyisenmuotoisen ja nykyisille alueille suunna-
29843: miä, joista varmaan suurimman muodostavat ne tun erityisopetuksen järjestämiseen. Erityisopetus
29844: peruskoulun oppilaat, jotka omaavat normaalia on käsitetty liian suppea-alaisena suomalaisessa
29845: suuremman lahjakkuuden jollakin kykyalueella peruskoulussa.
29846: tai yleisälykkyydessä. Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
29847: Opetuksen eriyttäminen luokkaopetuksessa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29848: korvaa jonkin verran sitä puutetta, josta tämä
29849: oppilasryhmä kärsii. että hallitus ryhtyisi vtipymättä laajen-
29850: Peruskoulun tuntikehysjärjestelmästä odotet- tamaan erityisopetusta peruskoulussa kos-
29851: tiin apua opetuksen järjestämiseksi niin, että kemaan myös erityislahjakkaita oppilaita.
29852:
29853: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29854:
29855: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Martti Tiuri
29856: Eeva Turunen Kalevi Lamminen Tellervo Renko
29857: Tapio Holvitie
29858: 772 1987 vp.
29859:
29860: Toivomusaloite n:o 691
29861:
29862:
29863:
29864:
29865: Pohjanoksa ym.: Lasten Ja nuorten liikennekasvatuksen kehittä-
29866: misestä
29867:
29868:
29869: Eduskunnalle
29870:
29871: Peruskoulun liikennekasvatuksen puolesta on ja liikenneopetuksesta. Ohjeen tulee johtaa oppi-
29872: sytytetty ''hätävilkku''. Tämä ongelma perustuu kirjojen tekijät sisällyttämään liikenneasioita eri
29873: kouluopetuksen liikennekasvatuksen mahdolli- aineiden oppikirjoihin, jolloin voidaan edellyttää,
29874: seen vähenemiseen. Uuden kouluasetuksen mu- että ainakin jonkinlainen minimitavoite voidaan
29875: kaan kansalaistaitoa, jonka oppitunnilla liikenne- saavuttaa. Laadittaessa kunnallisia opetussuunni-
29876: kasvatusta on korostettu, ei enää esiinny omana telmia voidaan paikallisista olosuhteista lähtien
29877: oppiaineena ensi vuodesta eteenpäin yläasteella. johtaa liikenneopetuksen perusasiat ja edetä sitä
29878: Liikennekasvatus olisi turvattava peruskoulussa ja kautta oppilaan omaa kokemusmaailmaa hyväksi-
29879: varsinkin sen yläasteella, jotta lasten ja nuorten käyttäen vaativampiin tehtäviin. Kirjaviisauden
29880: riski joutua liikenneonnettomuuksiin ei ainakaan keskellä ei saa unohtaa lasta ja hänen perusturval-
29881: opetuksen puutteen takia kasva. Koululaisille ja lisuuttaan. Näin liikenneturvallisuuden eteen on
29882: nuorille yleensä sattuu liikenneonnettomuuksia tehtävä kaikki mahdollinen.
29883: moninkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuna. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29884: Koulu voi osaltaan pienentää riskiä järjestelmälli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29885: senä liikennekasvatuksella ja antaa siltäkin osin sen,
29886: nuorille hyvät eväät terveelle, turvalliselle ja tasa-
29887: painoiselle elämälle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
29888: Uusiin operussuunnitelmiin tulee saada selvä ten ja nuorten liikennekasvatuksen turvaa-
29889: velvoittava ohje liikenneturvallisuuskasvatuksesta miseksi.
29890:
29891: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29892:
29893: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Eeva Turunen
29894: Heli Astala Tellervo Renko Tapio Holvitie
29895: 1987 vp. 773
29896:
29897: Toivomusaloite n:o 692
29898:
29899:
29900:
29901:
29902: Pohjanoksa ym.: Määrärahasta koulutulokkaiden lähikasvattajien
29903: informaatio- ja konsulttitoiminnan lisäämiseksi
29904:
29905:
29906: Eduskunnalle
29907:
29908: Lasten siirtyminen kodista päiväkotiin ja kou- Monilla paikkakunnilla on toimittu edellä esi-
29909: luun on heidän elämässään mullistava tapahtu- tetyn kaltaisesti, mutta vapaaehtoisuuteen perus-
29910: ma. Varsinkin koulun alkaminen, joka johtaa jär- tuvana se ei saa koskaan kaikkien opettajaryhmien
29911: jestyneeseen oppimiseen, on lapselle joskus vai- tukea. Mikäli informaatiotilaisuudet sekä erilaiset
29912: kea. Koulun alkamisen ensimmäiset kuukaudet neuvottelut voitaisiin korvata kokouspalkkion
29913: tulisi kuitenkin saada mahdollisimman myöntei- suuruisella määrärahalla, olisi tämänkaltainen toi-
29914: siksi lapselle, sillä koulumotivaatio lujittuu tänä minta säännöllisempää ja koulutulokkaan koulu-
29915: aikana. vaikeuksia lievittävää.
29916: Lapsen kielteiset kokemukset koulusta heijastu- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme eduskun-
29917: vat kautta koko kouluajan. Näitä vaikeuksia tulisi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29918: selvittää kaikkien lapsen lähikasvattajien kesken.
29919: Lasten vanhemmille tulisi kertoa päiväkodin ja että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
29920: koulun tavoitteista, jotta koti ja opettajat kasvat- tulo- ja menoarvioesitykseen rzi'ttävän
29921: taisivat samansuuntaisesti. Samoin lastentarhan määrärahan koulutulokkaiden lähikasvat-
29922: opettajien ja peruskoulun alkuopetuksen opetta- tajien informaatio- ja konsulttitoiminnan
29923: jien tulisi voida keskustella lapsen kohdalta par- lisäämiseksi.
29924: haasta tuloksesta.
29925:
29926: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29927:
29928: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
29929: Eeva Turunen Kalevi Lamminen
29930: Tapio Holvitie
29931: 774 1987 vp.
29932:
29933: Toivomusaloite n:o 693
29934:
29935:
29936:
29937:
29938: Pokka ym.: Lapin peruskoulujen tietokonehankintojen saamisesta
29939: valtionavun piiriin
29940:
29941:
29942: Eduskunnalle
29943:
29944: Elämme tietoyhteiskunnassa. Tietotekniikan tokone.L: , puute. Kunnilla ei ole mahdollisuuk-
29945: huomioon ottaminen koulutuksessa on välttämä- sia omit, J.roin tietokonehankintoihin. Tilannet-
29946: töntä. Lapin läänissä tietotekniikan opettamiseen ta helpottaisi, mikäli tietokonehankinnat hyväk-
29947: peruskouluissa on täydet valmiudet. Lapissa opet- syttäisiin normaalin koulumenoihin tulevan val-
29948: tajia on koulutettu tietotekniikan opettamiseen tionavun piiriin.
29949: täydennyskoulutuksella. Tähän toimintaan on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29950: saatu valtiolta Lapin lääninhallituksen ns. läänin- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29951: rahaa.
29952: Tietotekniikan opettamisen aloittamista lappi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29953: laisissa peruskouluissa tällä hetkellä jarruttaa ope- piteisiin Lapin peruskoulujen tietokone-
29954: tukseen tarvittavien välineiden, ennen muuta tie- hankintojen saamiseksi valtionavun piiriin.
29955:
29956: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
29957:
29958: Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen
29959: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
29960: 1987 vp. 775
29961:
29962: Toivomusaloite n:o 694
29963:
29964:
29965:
29966:
29967: Pokka ym.: Saamenkielisen oppimateriaalin tuottamisesta ja oppi-
29968: materiaalikeskuksen perustamisesta Utsjoelle
29969:
29970:
29971: Eduskunnalle
29972:
29973: Saamenkielisen opetuksen polttavin ongelma tuottamiseen ei ole saatu. Oppimateriaalin tuot-
29974: on tällä hetkellä sekä saamenkielisen että saamen tamiseen ei ole osoitettu riittävästi varoja. Pitkään
29975: kielen opetuksen tarvitseman oppimateriaalin luvattu oppimateriaalikeskuksen perustaminen on
29976: puute. lykkääntynyt. Oppimateriaalikeskus, joka huoleh-
29977: Saamelaisvaltuuskunta ja Pohjoismainen saa- tisi saamenkielisen oppimateriaalin suunnitelmal-
29978: melaisneuvosto jättivät opetusministerille ja edus- lisesta tuottamisesta, on aiottu perustaa Utsjoelle.
29979: kunnan sivistysvaliokunnalle jo vuonna 1983 kir- Monista lupauksista huolimatta keskuksen perus-
29980: jelmän, jossa todettiin mm.: ''Huolestuneina saa- taminen on edelleen päätöksiä vailla.
29981: menkielisen opetuksen tilasta saatamme tietoon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29982: ne seuraavat ongelmat. Vaikka uusi koululainsää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29983: däntö ottaa saamen kielen ja saamenkielisen ope- muksen,
29984: tuksen suhteellisen hyvin huomioon, tarkoitus
29985: uhkaa jäädä toteutumatta oppimateriaalin puut- että hallitus ryhtyisi viipymättä toimen-
29986: teen vuoksi. Oppimateriaalin valmistaminen ko- piteisiin nittävän saamenkielisen oppima-
29987: keiluineen vie vuosia. Sen vuoksi saamenkielistä tenaalin tuottamiseksi ja oppimateriaalin
29988: oppimateriaalia on alettava tuottaa suunnitelmal- keskitetystä ja suunnitelmallisesta tuotta-
29989: lisesti. '' misesta huolehtivan oppimatenaalikes-
29990: Parannusta saamenkielisen oppimateriaalin kuksen perustamiseksi Utsjoelle.
29991:
29992: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
29993:
29994: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
29995: 776 1987 vp.
29996:
29997: Toivomusaloite n:o 695
29998:
29999:
30000:
30001:
30002: Pulliainen ym.: Kalabiologian professorin vtran perustamisesta
30003: Oulun yliopistoon
30004:
30005:
30006: Eduskunnalle
30007:
30008: Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekun- rakennettujen jokien kalojen velvoiteistutukset
30009: nan biologian koulutusohjelman kala-, turkis-, ovat osoittautuneet siinä määrin ongelmallisiksi,
30010: poro- ja riistatalouden linjalla annetaan mm. ka- että tutkimustarve on lähes rajaton. Myös muu
30011: latieteen ja kalatalouden erikoistumisopetusta. Pohjois-Suomen kalatalous tarvitsee lisää tutki-
30012: Tätä varten ei ole kuitenkaan yhtään professuuria. muskapasiteettia.
30013: Oulun yliopiston uusien virkojen listalla kalabio- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
30014: logian professuuri on ollut jopa ensimmäisenä, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30015: mutta viran perustamiseen yliopiston tahto ei ole
30016: johtanut. että hallitus ryhtyisi toimiin kalabiolo-
30017: Oulun yliopistosta valmistuneet kalabiologit gian professuurin perustamiseksi Oulun
30018: ovat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin yliopiston luonnontieteelliseen tiedekun-
30019: tehtäviin. taan.
30020: Alan tutkimustarve on myös suuri. Pohjoisten
30021:
30022: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
30023:
30024: Erkki Pulliainen Esko-Juhani Tennilä Arvo Kemppainen
30025: Seppo Pelttari Pauli Saapunki ). Juhani Kortesalmi
30026: Vappu Säilynoja Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
30027: Liisa Jaakonsaari Tellervo Renko Keijo Jääskeläinen
30028: Oiva Savela Riitta Jouppila Annikki Koistinen
30029: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka
30030: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas Asko Apukka
30031: Sakari Valli
30032: 1987 vp. 777
30033:
30034: Toivomusaloite n:o 696
30035:
30036:
30037:
30038:
30039: Puolanne ym.: Tutkijakoulutuksen tehostamisesta
30040:
30041:
30042:
30043: Eduskunnalle
30044:
30045: Suomi on muiden kehittyneiden maiden mu- professoreita erityisesti uusille tärkeille aloille,
30046: kana siirtymässä tietoyhteiskuntaan. Siinä tiedon joilla vajausta esiintyy.
30047: taso on yhä tärkeämpi tekijä kansakunnan aineel- On ilmeistä, että erityisesti huipputekniikan
30048: lisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. teollisuus ja alan palveluita tarjoavat yritykset ja
30049: Korkeakoulujen jatkokoulutuksen tehostami- laitokset tarvitsevat tähänastista huomattavasti
30050: nen vaatii monia toimenpiteitä. Jatkokoulutus on enemmän lisensiaatteja ja tohtoreita palvelukses-
30051: järjestettävä siten, että korkeakouluille varataan saan. Siksi on välttämätöntä, että erityisesti tek-
30052: sitä varten omia tutkimusvaroja, joista voidaan niikan alalla pyritään lisäämään jatkotutkintojen
30053: maksaa palkkaa tutkijakoulutukseen osallistuville, suorittamista.
30054: hankkia tutkimusvälineitä ja maksaa muita tutki- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
30055: muskustannuksia. Tutkijakoulutukseen on myös tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30056: varattava opettajia, joita tähän asti on saatu vain
30057: peruskoulutukseen. On myös tehtävä mahdolli- että hallitus ryhtyisipikaisun toimenpi-
30058: seksi perustaa kaikkiin korkeakouluihin henkilö- teiszin tutkijakoulutuksen tehostamiseksi.
30059: kohtaisia professuureja ja palkata määräaikaisia
30060:
30061: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
30062:
30063: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
30064: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
30065: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
30066: Tapio Holvitie Olli Ikkala Riitta Jouppila
30067: Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen Ilkka Kanerva
30068: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Lea Kärhä
30069: Matti Lahtinen Juhani Laitinen Kalevi Lamminen
30070: Ritva Laurila Tuula Linnainmaa Anna-Kaarina Louvo
30071: Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen Sauli Niinistö
30072: Heikki A. Ollila Helena Pesola Sirpa Pietikäinen
30073: Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen Anssi Rauramo
30074: Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen Pertti Salolainen
30075: Kimmo Sasi Oiva Savela Eva-Riitta Siitonen
30076: Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina Martti Tiuri
30077: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
30078: Tauno Valo Päivi Varpasuo Ritva Vastamäki
30079: Iiro Viinanen Matti Viljanen Ben Zyskowicz
30080:
30081:
30082:
30083:
30084: 98 2705361
30085: 778 1987 vp.
30086:
30087: Toivomusaloite n:o 697
30088:
30089:
30090:
30091:
30092: Puolanne ym.: Opintotuen tarveharkinnan poistamisesta
30093:
30094:
30095:
30096: Eduskunnalle
30097:
30098: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden taloudellista ja sosiaalista itsenäistymistä ja piden-
30099: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- tää nuoruutta keinotekoisesti. Tarveharkintaikära-
30100: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- jan noudattaminen asettaa myös vanhemmille eri-
30101: järjestelmän epäkohdista. Vaikka tarveharkinta- tyisiä vaatimuksia opiskelevien lastensa 'elatukses-
30102: ikärajaa on viime vuosina alennettu, vaikuttavat ta. Se saattaa johtaa jopa entistä suurempaan kou-
30103: vanhempien tulot ja varallisuus edelleen alle 21- lutukselliseen eriarvoisuuteen.
30104: vuotiaiden saamaan asumislisään ja 18-19-vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30105: tiaiden kohdalla myös opintotuen perusasaan vä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30106: hentävästi.
30107: Koska 18-vuotias on Suomessa täysi-ikäinen ja että hallitus ryhtyisi toimtin opintotuen
30108: velvollinen huolehtimaan itsestään myös taloudel- tarveharkintatkärajan alentamiseksi täysi-
30109: lisesti, opintotuen tarveharkinnan ikärajan pitämi- ikäisyystkärajaan.
30110: nen täysi-ikäisyysrajaa korkeampana estää nuorten
30111:
30112: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
30113:
30114: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
30115: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
30116: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
30117: Tapio Holvitie Kari Häkämies Olli Ikkala
30118: Riitta Jouppila Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen
30119: Ilkka Kanerva Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
30120: Lea Kärhä Matti Lahtinen Juhani Laitinen
30121: Kalevi Lamminen Ritva Laurila Tuula Linnainmaa
30122: Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
30123: Sauli Niinistö Heikki A. Ollila Helena Pesola
30124: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen
30125: Anssi Rauramo Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen
30126: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Oiva Savela
30127: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina
30128: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
30129: Sakari Valli Tauno Valo Päivi Varpasuo
30130: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Matti Viljanen
30131: Ben Zyskowicz
30132: 1987 vp. 779
30133:
30134: Toivomusaloite n:o 698
30135:
30136:
30137:
30138:
30139: Puska ym.: Koululaiskuljetusten epäkohtien poistamisesta
30140:
30141:
30142:
30143: Eduskunnalle
30144:
30145: Peruskoulun oppilaiden kuljettamisesta koulu- 2. Kouluhallituksen edellyttämissä tie- ja vesi-
30146: matkoilla on säädetty peruskoululain (476/83) 47 rakennuslaitoksen piiriviranomaisen lausunnoissa
30147: §:ssä ja peruskouluasetuksen (718/84) 64 §:ssä. ilmoitetaan koulumatkaan käytetyn tien vaaralli-
30148: Säädösten mukaan oppilas on oikeutettu koulu- suus tunnuslukuina, mistä ei käy ilmi, onko tie
30149: kuljetukseen, mikäli hänen koulumatkansa on vaarallinen peruskouluasetuksen 64 §:n tarkoitta-
30150: viittä kilometriä pitempi. Lyhyempikin matka oi- malla tavalla.
30151: keuttaa koulukuljetukseen silloin, jos se oppilaan 3. Koulumatkan rasittavuutta todettaessa
30152: ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muo- psyykkistä rasittavuutta ei yleensäkään mitata.
30153: dostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai 4. Lainsäädäntö on johtanut siihen, että kun-
30154: vaaralliseksi. Kuljetusta ei ole välttämätöntä jär- tien koulukuljetusjärjestelmä aiheuttaa runsaasti
30155: jestää oppilaan koko koulumatkalle, vaan osan sii- ylimääräistä työtä valtion viranomaisilta lausunto-
30156: tä voi oppilas itse kulkea. Tarvittaessa kouluhalli- jen ja tarkastustoimen muodossa ja tekee vaikeaksi
30157: tus voi antaa ohjeita kunnille, mitä oppilaiden ennakoida, ovatko jotkin kuljetusmenot valtion-
30158: kuljetusta järjestettäessä on otettava huomioon. osuuteen oikeuttavia.
30159: Peruskoulun koululaiskuljetuksia järjestettäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30160: ovat ongelmina: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30161: 1. Viiden kilometrin koulumatka peruskoulun
30162: 1.-3. luokan oppilailla koetaan yleisesti liian ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
30163: sittavaksi varsinkin pienissä maaseutukouluissa, ruskoululain muuttamiseksi siten, että
30164: missä oppilas joutuu kulkemaan matkan yksin. koululaiskuljetusten epäkohdat etenkin
30165: Kouluhallituksen edellyttämän lääkärintodistuk- peruskoulun 1.-3. -luokkalaisten osalta
30166: sen rasittavuudesta näyttää saavan vain oppilas, poistuvat.
30167: jolla on jokin fyysinen vajavuus tai sairaus.
30168:
30169: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30170:
30171: Pekka Puska Matti Väistö Esko Jokiniemi
30172: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
30173: Mirja Ryynänen
30174: 780 1987 vp.
30175:
30176: Toivomusaloite n:o 699
30177:
30178:
30179:
30180:
30181: Rajamäki: Vapaaehtoisen aineen hyväksymisestä ala-asteen luokkien
30182: opetussuunnitelmaan
30183:
30184:
30185: Eduskunnalle
30186:
30187: Peruskoululain 27 §:n 4 momentissa säädetään: Ien kolmannelta luokalta alkavaksi kieleksi valin-
30188: "Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja saame- neille opettaa englantia 5. ja 6. luokalla. Nykyisin
30189: laisten kotiseutualueella sijaitsevan peruskoulun huoltajat eivät uskalla valita saksan kieltä, sillä
30190: ala-asteen opetussuunnitelmaan voi kuulua myös mahdollinen paikkakunnan vaihto aiheuttaa op-
30191: yksi vapaaehtoinen aine. Suomenkielisen perus- pilaan koulunkäynnille suuria vaikeuksia. Jos
30192: koulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi erityi- oppilaalla olisi saksan kielen rinnalla mahdolli-
30193: sestä syystä lääninhallituksen luvalla kuulua yksi suus lukea myös englantia, ei saksan kielen valin-
30194: vapaaehtoinen aine. '' (Kursivointi allekirjoitta- taa kolmannelta luokalta alkavaksi kieleksi koet-
30195: neiden) taisi liian kohtalokkaaksi.
30196: Lakiteksti on sinänsä käyttökelpoinen ja mah- Kielenopetuksen lisäksi vapaaehtoisen aineen
30197: dollistaisi myös suomenkielisen ala-asteen koulun antamaa mahdollisuutta voitaisiin käyttää hyväksi
30198: opetussuunnitelmaan yhden vapaaehtoisen ai- minkä tahansa paikkakunnalla tärkeäksi koetun
30199: neen. oppiaineen opettamiseen.
30200: Lain perustelujen mukaan kursivoitua lausetta Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
30201: on tarkoitus soveltaa ainoastaan ruotsinkielisellä hyväksyttäväksi toivomuksen,
30202: alueella toimivaan suomenkieliseen kouluun. Sa-
30203: moin peruskouluasetuksen 34 § rajaa vapaaehtoi- että hallitus ryhtyisi sellaiszin toimenpi-
30204: sen aineen käyttömahdollisuutta. tei.riin, että ala-asteen opetussuunnitel-
30205: Ala-asteen opetussuunnitelmaan tulee sallia maan tullaan sallimaan lääninhallituksen
30206: lääninhallituksen luvalla yksi vapaaehtoinen aine luvalla yksi vapaaehtoinen aine esimer-
30207: esim. 5. ja 6. Iuokalle ilman muita rajoituksia. kiksi 5. ja 6. Iuokaiie zlman muita rajoi-
30208: Näin menetellen voidaan esimerkiksi saksan kie- tuksia.
30209:
30210: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
30211:
30212: Kari Rajamäki
30213: 1987 rd. 781
30214:
30215: Hemställningsmotion nr 700
30216:
30217:
30218:
30219:
30220: Rehn m.fl.: Om utbildning på svenska för fysioterapilärare
30221:
30222:
30223:
30224: Tili Riksdagen
30225:
30226: Det har länge visat sig omöjligt att få fysiotera- sonal, vilket akut förvärrar situationen på utbild-
30227: peuttjänsterna vid hälsocentralerna besatta med ningssidan och förlänger den nu rådanden bristsi-
30228: kompetent personal. tuationen av fysioterapeuter.
30229: På svenska sker utbildning av fysioterapeuter i En specialkurs för utbildning av lärare på svens-
30230: Helsingfors, och kommer enligt uppgift från år ka inom fysioterapi borde ordnas snarast möjligt.
30231: 1988 att ske inom Helsingforssvenska sjukvårdslä- En sådan kurs kunde säkerligen ordnas med gans-
30232: roanstalt, dit även de två svenska lärare som verkar ka kort varsel.
30233: inom fysioterapeututbildningen flyttar. Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår vi
30234: Avsikten är att starta en svensk kurs inom Vasa att riksdagen måtte hemställa
30235: svenska sjukvårdsläroanstalt år 1988.
30236: Detstora problemet är emellertid att kunna en- att regeringen måtte vidta åtgärder /ör
30237: gagera lärare för denna utbildning på svenska. att i skyndsam ordning arrangera lärarut-
30238: Det finns inte tillgång på svenskspråkig lärarper- bzJdning på svenska för fysioterapilärare.
30239:
30240: Helsingfors den 14 april 1987
30241:
30242: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ingvar S. Melin
30243: Gunnar Jansson Henrik Lax Jörn Donner
30244: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
30245: Håkan Nordman
30246: 782 1987 vp.
30247:
30248: Toivomusaloite n:o 700 Suomennos
30249:
30250:
30251:
30252:
30253: Rehn ym.: Ruotsinkielisen lääkintävoimistelualan opettajankoulu-
30254: tuksen lisäämisestä
30255:
30256:
30257: Eduskunnalle
30258:
30259: Jo pidemmän aikaa terveyskeskuksien lääkintä- ole saatavissa, mikä pahentaa tilannetta akuutisti
30260: voimistelijoiden virkojen täyttäminen pätevällä koulutuspuolella ja pidentää vallitsevaa pulaa lää-
30261: henkilökunnalla on osoittautunut mahdottomak- kintävoimistelijoista.
30262: si. Ruotsinkielistä koulutusta lääkintävoimisteli- Erityiskurssi ruotsinkielisten lääkintävoimiste-
30263: joille annetaan Helsingissä, ja käytettävissä ole- lualan opettajien kouluttamiseksi tulisi järjestää
30264: vien tietojen perusteella vuodesta 1988 lähtien mahdollisimman pian. Tällainen kurssi voitaisiin
30265: koulutus tapahtuu Helsingin ruotsinkielisessä varmaankin järjestää melko lyhyellä varoitusajalla.
30266: sairaanhoito-oppilaitoksessa, jonne siirtyy kaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
30267: ruotsinkielisen lääkintävoimistelijakoulutuksen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30268: piirissä toimivaa opettajaa.
30269: Vaasan ruotsinkielisessä sairaanhoito-oppilai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30270: toksessa on tarkoitus aloittaa ruotsinkielinen kurs- ruotsinkielisen lääkintävoimistelualan
30271: si vuonna 1988. Suurena ongelmana on kuitenkin opetta;ien koulutuksen pikaiseksijärjestä-
30272: opettajien saaminen tähän ruotsinkieliseen koulu- miseksi.
30273: tukseen. Ruotsinkielistä opetushenkilökuntaa ei
30274:
30275: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30276:
30277: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ingvar S. Melin
30278: Gunnar Jansson Henrik Lax Jörn Donner
30279: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
30280: Håkan Nordman
30281: 1987 vp. 783
30282:
30283: Toivomusaloite n:o 701
30284:
30285:
30286:
30287:
30288: Renko ym.: Kuvataidelinjan perustamisesta Oulun lyseon lukioon
30289:
30290:
30291:
30292: Eduskunnalle
30293:
30294: Pohjois-Suomen taidekasvatus ja koulujen ku- 1987. Kuvataidelinjan muodostaisi perusopetus-
30295: vaamataidon opetus kärsii jatkuvasti pätevän ryhmä jokaiselta lukioluokalta, jolle oppilasvalin-
30296: opettajavoiman puutteesta. Tämän perusasian ta olisi valtakunnallinen. Oppilaita on ilmoittau-
30297: kuntoon saattaminen edellyttää koko taidekasva- tunut jo yli 30 eri puolilta maata, pääsääntöisesti
30298: tusalan uudelleen organisointia Pohjois-Suomes- kuitenkin Pohjois-Suomesta, koska lähin taidelu-
30299: sa. Menossa on mm. lasten ja nuorten taidekou- kio on Savonlinnassa.
30300: lun kehittely, Oulun kotiteollisuuskoulun kuva- Kuvataidelinjan saaminen Oulun lyseon lu-
30301: taidelinjan anominen ja Oulun lyseon lukion ku- kioon on näin ollen koko Pohjois-Suomen sivistys-
30302: vaamataitopainotteisen opetuksen kehittely. tarpeen vaatima.
30303: Oulu toimii Pohjois-Suomen aluekeskuksena, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
30304: missä yliopiston vahva asiantuntemus tukee eri vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30305: alojen kehittämistä. Oulun yliopiston arkkitehti-
30306: osasto on ryhtynyt kiinteään yhteistyöhön Oulun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ku-
30307: koululautakunnan kanssa Oulun lyseon lukion vataidelinjan saamiseksi Oulun lyseon lu-
30308: kuvataidelinjan aikaansaamiseksi. Asiaa koskeva kioon.
30309: anomus on jätetty kouluhallitukseen keväällä
30310:
30311: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30312:
30313: Tellervo Renko Juhani Alaranta
30314: Eino Siuruainen Erkki Pulliainen
30315: Oiva Savela
30316: 784 1987 vp.
30317:
30318: Toivomusaloite n:o 702
30319:
30320:
30321:
30322:
30323: Renko ym.: Maa- ja metsätalousalan opiskelijoiden opintososiaa-
30324: listen etujen parantamisesta
30325:
30326:
30327: Eduskunnalle
30328:
30329: Maa- ja metsätalousalojen opiskelijoiden opin- joilla. Näin ollen opintososiaalisia etuja ei voi
30330: tolukukausi on eri käsite kuin muiden keskiasteen rajata samoilla perusteilla, vaan myöntämisperus-
30331: opiskelijoiden, koska heillä opiskeluun kuuluvat teiden tulee vastata todellisia opiskeluaikoja ja
30332: myös kesäkurssit ja kesäharjoittelut. Kesäopiskelu -kuluja.
30333: voi olla kaukana kotoa ja varsinaisesta opiskelu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
30334: paikkakunnasta, minkä johdosta opiskelukustan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30335: nukset nousevat.
30336: Kesäharjoittelun näennäisen pieni palkka ei rii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
30337: tä kattamaan uudella paikkakunnalla asunto- ja maa- ja metsätalousalojen opiskelijoiden
30338: ruokamenoja, jotka kotimatkoineen kohoavat opintososiaalisten etujen lisäämiseksi niin,
30339: tuntuvasti. että ne ulotetaan koskemaan myös kesä-
30340: Maa- ja metsäalojen opiskelijoilla on 114 pi- harjoittelua ja kesäkurssien aikaisia kulu-
30341: tempi lukukausi kuin muilla keskiasteen opiskeli- ;a.
30342: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30343:
30344: Tellervo Renko Pauli Saapunki
30345: Aapo Saari Juho Sillanpää
30346: Mirja Ryynänen Matti Väistö
30347: 1987 vp. 785
30348:
30349: Toivomusaloite n:o 703
30350:
30351:
30352:
30353:
30354: Renko ym.: Maatalousopiskelijoiden työharjoittelun lisäämisestä
30355:
30356:
30357:
30358:
30359: Eduskunnalle
30360:
30361: Keskiasteen uudistus toi mukanaan opiskelijoi- kyisen teorian sijaan enemmän käytännön työhar-
30362: den sisäänpääsyikärajan alentamisen peruskoulus- joittelua. Tämä on välttämätöntä alan käytännön-
30363: ta pääseville. Maatalousalan opiskelijoiden ikära- läheisyyden takia.
30364: jaa tulisi korottaa niin, että käytännön työharjoit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
30365: telua vaaditaan ennen kouluun tuloa. Sisäänpää- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30366: syikärajaksi tulisi asettaa vähintään 17 vuotta. Tä-
30367: mä eliminoisi pois väärät uravalinnat ja opiskelun että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
30368: keskeyttämiset, joita nykyään ilmenee varsin ylei- maatalousopiske!tjoiden työharjoittelun
30369: sesti. lisäämt:Seksi opetussuunnitelmt:Ssa ja si-
30370: Samalla kun lisätään ennen sisäänpääsyä vaadit- säänpääsyikärajan tarkt:Stamt:Seksi vähin-
30371: tavaa työharjoittelua, tulisi myös tarkistaa opetus- tään 17 vuoteen.
30372: suunnitelmia niin, että opiskeluun lisättäisiin ny-
30373:
30374: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30375:
30376: Tellervo Renko Pauli Saapunki Aapo Saari
30377: Matti Väistö Juho Sillanpää Mirja Ryynänen
30378:
30379:
30380:
30381:
30382: 99 2705361
30383: 786 1987 vp.
30384:
30385: Toivomusaloite n:o 704
30386:
30387:
30388:
30389:
30390: Renko ym.: Taidekasvatusta koskevan lainsäädännön aikaansaami-
30391: sesta
30392:
30393:
30394: Eduskunnalle
30395:
30396: Peruskoulu-uudistus toi Suomeen teoreettisen Lasten ja nuorten taidekoulun kehittämisen kaut-
30397: koulun, joka varsin yksipuolisesti huolehtii lasten ta olisi mahdollista luoda maahamme musiikki-
30398: persoonallisuuden kasvusta. Tämä on synnyttänyt opetusta vastaava taideaineiden opetus. Laaja-
30399: eri puolille maata vapaan harrastustoiminnan tai- alaista taidekoulutusta koskevan kokonaislainsää-
30400: deaineisiin. Toiminta on jäsentynyt vuosien mit- dännön avulla voitaisiin tukea myös kulttuurioh-
30401: taan lasten ja nuorten taidekoulun alaisuuteen. jaajakoulutusta koko maassa.
30402: Toiminta on kannatusyhdistyspohjaista ja tarvit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30403: see kehittyäkseen virka- ja opetusohjelmalliset taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30404: puitteet.
30405: Uusien koululakien myötä painotetaan koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
30406: kasvatuksessa yksilön luovuuden merkitystä. Las- lainsäädännön aikaansaamiseksi laaja-
30407: ten ja nuorten taidekoulu sellaisenaan olisi valmis alaista taidekasvatusta varten, joka kattaisi
30408: toimintamalli ko. tavoitteiden saavuttamiseksi. mm. lasten ja nuorten taidekoulut.
30409:
30410: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
30411:
30412: Tellervo Renko Pauli Saapunki Matti Väistö
30413: Mirja Ryynänen Eino Siuruainen Aino Pohjanoksa
30414: Erkki Pulliainen Kimmo Sarapää
30415: 1987 vp. 787
30416:
30417: Toivomusaloite n:o 705
30418:
30419:
30420:
30421:
30422: Renko ym.: Musiikinopetuksen kehittämisestä Pohjois-Suomessa
30423:
30424:
30425:
30426: Eduskunnalle
30427:
30428: Oulun ja Lapin läänien alueilla on pysyvä puute mijärven musiikkikoululle, Kuusamon musiikki-
30429: ammattitaitoisista ja pätevistä musiikkioppilaitok- koululle ja Liminganseudun musiikkikoululle.
30430: sista, kansalais- ja työväenopistojen koulujen mu- Pysyvään ja pitkäjänteiseen tulokseen päästään,
30431: siikinopettajista sekä orkesterimuusikoista. mikäli avustukset saadaan lakisääteisiksi ko. kou-
30432: Pohjois-Suomen musiikkiopistotoimintaa tulisi lujen ja opistojen osalta.
30433: tukea mm. laajentamalla Oulun kaupungin kon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30434: servatorion opettaja-, orkesterimuusikko- ja mu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30435: siikinohjaajakoulutusta sekä lisäämällä musiikki-
30436: alan keskiasteen ammattikoulutukseen varatta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30437: vien aloituspaikkojen määrää Oulun kaupungin Pohjois-Suomen musiikinopetuksen ke-
30438: konservatorioissa. Samanaikaisesti tulisi kohottaa hittämiseksi niin, että musitkin opiskelu-
30439: Oulun ja Lapin läänien musiikkikoulujen ja mu- mahdollisuuksia lisättäisiin tuntuvasti ja
30440: siikkiopistojen valtionosuuteen oikeuttavia viik- että musiikinopettajapula poistuisi lähi-
30441: kotuntimääriä valtakunnallisen keskiarvon tasolle vuosina.
30442: sekä lisätä harkinnanvaraisia valtionavustuksia Ke-
30443:
30444: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
30445:
30446: Tellervo Renko Hannele Pokka Juhani Vähäkangas
30447: Juhani Alaranta Kauko Heikkinen Eino Siuruainen
30448: Erkki Pulliainen Kimmo Sarapää
30449: 788 1987 vp.
30450:
30451: Toivomusaloite n:o 706
30452:
30453:
30454:
30455:
30456: Renko ym.: Kulttuurisihteerin viran saamisesta Oulunsaloon
30457:
30458:
30459:
30460:
30461: Eduskunnalle
30462:
30463: Oulunsalon kunta on muuttovoittoinen ja voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
30464: makkaasti kasvava kunta, jossa lapsiperheiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30465: määrä on keskimääräistä suurempi.
30466: Lasten ja nuorten määrän nopea kasvu on tuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30467: nut monia haasteita kunnan vapaan sivistystyön niin, että vuoden 1987 kulttuurisihteerin
30468: kehittämiselle. Oulunsalon kunta on jo vuonna virkoja myönnettäessä yksi tulisi Oulunsa-
30469: 1983 perustanut kulttuurisihteerin viran, joka täy- lon kuntaan.
30470: tetään välittömästi sen jälkeen, kun saadaan vir-
30471: kaan liittyvä valtionapupäätös.
30472:
30473: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
30474:
30475: Tellervo Renko Juhani Alaranta Eino Siuruainen
30476: 1987 rd. 789
30477:
30478: Hemställningsmotion nr 707
30479:
30480:
30481:
30482:
30483: Renlund m.fl.: Om betalning av studiepenningens bostadstillägg
30484: året runt
30485:
30486:
30487: Till Riksdagen
30488:
30489: Som en del av studiepenningen beviljas bo- blir man tvungen att betala boendekostnaderna
30490: stadstillägg. Bostadstillägget beviljas för studie- för två bostäder samtidigt. I det kalla och mörka
30491: månaderna, som enligt huvudregeln är nio i året. Finland är boendet en social grundtrygghet också
30492: Ifall man studerar under sommaren kan bostads- för studeranden. Det är oskäligt att en studerande
30493: tillägg beviljas också för dessa månader. Få stude- skall vara tvungen att betala t.o.m. 50 % av stu-
30494: rande har emellertid råd att studera under som- diestödets helhetsbelopp i enbart hyra.
30495: marmånaderna, utan är då tvungna att arbeta. En Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
30496: studerande betalar således i normala fall hyra ock- tecknade vördsamt att riksdagen måtte hemställa
30497: så för sommartiden, trots att han/hon inte stude-
30498: rar då. Ifall han/hon studerar kan bostadsstöd be- att regeringen i samband med budge-
30499: viljas också för sommarmånaderna. Den största ten för år 1988 vidtar åtgärder för att stu-
30500: delen av studeranden är således tvungna att arbeta diepenningens bostadstillägg ska/1 betalas
30501: på sommaren och ofta sker det på annan ort än året runt.
30502: den där studiebostaden befinner sig. På detta sätt
30503:
30504: Helsingforsden 15 april 1987
30505:
30506: Boris Renlund Gunnar Jansson
30507: Elisabeth Rehn Håkan Malm
30508: Henrik Lax
30509: 790 1987 vp.
30510:
30511: Toivomusaloite n:o 707 Suomennos
30512:
30513:
30514:
30515:
30516: Renlund ym.: Opintorahan asumislisän maksamisesta koko vuoden
30517: ajalta
30518:
30519:
30520: Eduskunnalle
30521:
30522: Opintorahasta osa myönnetään asumislisänä. asunto on. Tällä tavoin opiskelija joutuu maksa-
30523: Asumislisää myönnetään opiskelukuukausille, joi- maan asumiskuluja samanaikaisesti kahdesta
30524: ta pääsäännön mukaan on yhdeksän vuodessa. Jos asunnosta. Kylmässä ja pimeässä Suomessa asumi-
30525: opiskelija opiskelee kesän aikana, asumislisää voi- nen kuuluu myös opiskelijan perusturvallisuu-
30526: daan myöntää myös näille kuukausille. Harvoilla teen. On kohtuutonta, että opiskelija joutuu
30527: opiskelijoilla kuitenkaan on varaa opiskella kesä- maksamaan jopa 50 prosenttia opintotuen koko-
30528: kuukausien aikana, vaan he joutuvat tekemään naissummasta pelkästään vuokrana.
30529: työtä. Opiskelija maksaa näin ollen tavallisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30530: vuokraa myös kesäajalta, vaikka hän ei tuolloin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30531: opiskelekaan. Jos hän opiskelee, asumistukea voi-
30532: daan myöntää myös kesäkuukausille. Suurin osa että hallitus ryhtyisi vuoden 1988 tulo-
30533: opiskelijoista joutuu siis tekemään työtä kesällä, ja ja menoarvion yhteydessä toimenpiteisiin
30534: tämä tapahtuu usein muulla paikkakunnalla kuin opintorahan asumislisän maksamiseksi ko-
30535: sillä paikkakunnalla, jossa opiskelijan opiskelu- ko vuodelta.
30536:
30537: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
30538:
30539: Boris Renlund Gunnar Jansson
30540: Elisabeth Rehn Håkan Malm
30541: Henrik Lax
30542: 1987 rd. 791
30543:
30544: Hemställningsmotion nr 708
30545:
30546:
30547:
30548:
30549: Renlund m.fl.: Om slopande av behovsprövningen för studiestödet
30550: för personer över 18 år
30551:
30552:
30553: Tili Riksdagen
30554:
30555: Ett av de största missförhåliandena med stu- äldrarna en skyldighet att försörja sina studeran-
30556: diestödssystemet, är den behovsprövning som görs de, myndiga barn. 1 värsta fali kan detta leda tili
30557: för myndiga studeranden med eget hushåli och en alit större social ojämlikhet vad gälier utbild-
30558: som tar fasta på föräldrarnas inkomster och förmö- ning. Redan nu kan man se en tendens av att stu-
30559: genhet. deranden från lägre socialgrupper i samhäliet
30560: Trots att åldersgränsen för behovsprövningen minskar.
30561: gradvis under de senaste åren sänkts, inverkar Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
30562: föräldrarnas inkomst och förmögenhet fortfarande tecknade vördsamt att riksdagen måtte hemstälia
30563: t.ex. på bostadstiliägget för personer under 20 år.
30564: Den alimänna myndighetsålder i Finland är 18 år. att regeringen i samband med bud-
30565: En dylik behovsprövning inverkar på ett negativt geten för år 1988 vidtar åtgärder för att
30566: sätt genom att förlänga tiden för en ung män- slopa behovsprövningen för studiestödet
30567: niskas uppnående av ekonomisk och social själv- för personer över 18 år.
30568: ständighet. Behovsprövningen ålägger också för-
30569:
30570: Helsingfors den 15 april 1987
30571:
30572: Boris Renlund Gunnar Jansson
30573: Elisabeth Rehn Håkan Malm
30574: Henrik Lax
30575: 792 1987 vp.
30576:
30577: Toivomusaloite n:o 708 Suomennos
30578:
30579:
30580:
30581:
30582: Renlund ym.: Toimenpiteistä yli 18-vuotiaiden opintotuen tarve-
30583: harkinnan poistamiseksi
30584:
30585:
30586: Eduskunnalle
30587:
30588: Opintotukijärjestelmän suurimpia epäkohtia levia, täysi-ikäisiä lapsiaan. Pahimmassa tapauk-
30589: on tarveharkinta, joka koskee omassa taloudessa sessa tämä voi johtaa koulutusta koskevaan yhä
30590: asuvia täysi-ikäisiä opiskelijoita ja jossa tarkastel- suurempaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt
30591: laan vanhempien tuloja ja varallisuutta. on nähtävissä kehityssuunta, jossa yhteiskunnan
30592: Siitä huolimatta, että tarveharkinnan ikärajaa aiemmista sosiaaliryhmistä tulevat opiskelijat vä-
30593: on asteittain viime vuosina alennettu, vaikuttavat henevät.
30594: vanhempien tulot ja varallisuus edelleen esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30595: alle 20-vuotiaiden asumislisään. Yleinen täysi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30596: ikäisyysraja Suomessa on 18 vuotta. Tällainen tar-
30597: veharkinta vaikuttaa kielteisesti pidentämällä että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
30598: nuoren ihmisen taloudellisen ja sosiaalisen itse- ja menoarvion yhteydessä ryhtyisi toimen-
30599: näisyyden saavuttamisaikaa. Tarveharkinta asettaa piteiszin yli 18-vuotiaiden opintotuen tar-
30600: myös vanhemmille velvollisuuden elättää opiske- veharkinnan poistamiseksi.
30601:
30602: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
30603:
30604: Boris Renlund Gunnar Jansson
30605: Elisabeth Rehn Håkan Malm
30606: Henrik Lax
30607: 1987 vp. 793
30608:
30609: Toivomusaloite n:o 709
30610:
30611:
30612:
30613:
30614: T. Roos ym.: Kurssiosaston perustamisesta Vammalaan ammatilli-
30615: sen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi
30616:
30617:
30618: Eduskunnalle
30619:
30620: Vammalan kaupungissa toimivat tällä hetkellä Kaupungin oppilaitosten yhteistoiminta on ol-
30621: seuraavat oppilaitokset: Vammalan lukio, Vamma- lut hyvää ja tuloksellista. Niinpä olennaista ei ole-
30622: lan ammattikoulu, Tyrvään kotiteollisuuskoulu, kaan, minkä laitoksen yhteyteen mahdollinen
30623: Karkun emäntäkoulu, Evankelinen kansanopisto kurssiosasto perustetaan. Tahtoa ja valmiutta on
30624: sekä Hoikan opisto. Näistä kolme ensin mainittua kaikilla. Kurssiosaston perustaminen Vammalaan
30625: ovat kaupungin tai kuntainliiton kouluja, emän- mahdollistaisi myös ympäristökuntien tämänkal-
30626: täkoulu on paraikaa tulossa kuntainliitolle. Yh- taisten palvelujen saannin.
30627: dessäkään näistä laitoksista ei ole kurssiosastoa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30628: Paikkakunnalla ja koko Vammalan talousalueel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30629: la on voimakkaasti kasvanut ammatillisen aikuis- muksen,
30630: koulutuksen lisätarve. Alueen yrityksillä on entis-
30631: tä enemmän koulutustarpeita. Useasti nämä tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30632: peet tulevat varsin nopeasti. Jotta niihin kunnolla kurssiosaston perustamiseksi johonkin
30633: voitaisiin vastata, tulisi paikkakunnalla olla kurssi- Vammalan kaupungin keskiasteen oppi-
30634: osasto. Myös koulutusmahdollisuuksista tiedotta- laitoksista.
30635: minen puoltaa tätä ajatusta.
30636:
30637: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30638:
30639: Timo Roos Mikko Elo
30640:
30641:
30642:
30643:
30644: 100 2705361
30645: 794 1987 vp.
30646:
30647: Toivomusaloite n:o 710
30648:
30649:
30650:
30651:
30652: T. Roos ym.: Kiviseppäkoulutuksen aloittamisesta Tyrvään kotiteol-
30653: lisuuskoulussa Vammalassa
30654:
30655:
30656: Eduskunnalle
30657:
30658: Maassamme annetaan tällä hetkellä kivialan eri haarojen koulutustarpeita ja loisi alan teolli-
30659: koulutusta Ylämaalla ja Tervolassa. Päätökset kol- suutta läntiseen Suomeen.
30660: mannen koulutuspisteen avaamisesta on jo tehty. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30661: Tyrvään kotiteollisuuskoululla Vammalassa on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30662: jo nyt valmius sekä tilojen että opettajavoimien muksen,
30663: puolesta käynnistää kivialan koulutus.
30664: Myös alueellisesti Vammala sopisi mainiosti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ki-
30665: kolmanneksi koulutuspaikaksi. Se olisi myös paik- viseppäkoulutuksen aloittamiseksi Tyr-
30666: ka, jossa koulutus hyvin palvelisi kiviteollisuuden vään kotiteollisuuskoulussa Vammalassa.
30667:
30668: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30669:
30670: Timo Roos Lea Savolainen Mikko Elo
30671: 1987 vp. 795
30672:
30673: Toivomusaloite n:o 711
30674:
30675:
30676:
30677:
30678: Rusanen: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta
30679:
30680:
30681:
30682:
30683: Eduskunnalle
30684:
30685: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden tekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudattaminen
30686: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- asettaa myös vanhemmille erityisiä vaatimuksia
30687: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se
30688: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka saattaa johtaa entistä suurempaan koulutukselli-
30689: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin seen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiem-
30690: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot mista sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden mää-
30691: ja varallisuus edelleen alle 21-vuotiaiden saamaan rän laskua.
30692: asumislisään ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
30693: opintotuen perusosaa vähentävästi. Koska 18 hyväksyttäväksi toivomuksen,
30694: vuotta täyttänyt ihminen on Suomessa täysi-
30695: ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itsestään että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
30696: myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkinnan ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
30697: ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysrajaa dessä ryhtyisi toimenpiteisiin opintotuen
30698: korkeampana estää nuoren taloudellista ja sosiaa- tarveharkintaikärajan laskemiseksi nor-
30699: lista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta keino- maaliin täysi-ikäisyysrajaan.
30700:
30701: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30702:
30703: Pirjo Rusanen
30704: 796 1987 vp.
30705:
30706: Toivomusaloite n:o 712
30707:
30708:
30709:
30710:
30711: Rusanen ym.: Mikkelin kotiteollisuuskoulun muuttamisesta opis-
30712: toasteiseksi
30713:
30714:
30715: Eduskunnalle
30716:
30717: Kiinnostus Mikkelin kotiteollisuuskoulussa an- lous- ja kotiteollisuusoppilaitoksista annetussa
30718: nettavaa käsityö- ja taideteollisuuden koulutusta laissa tarkoitetuksi kotiteollisuusopistoksi vuoden
30719: kohtaan lisääntyy vuosittain. 1987 alusta.
30720: Opiskelijat ovat motivoituneita ja omintakeista Opistoasteinen yrittäjäkoulutus kohdistuisi
30721: suunnittelutaitoa omaavia. Koulun nykyiset tilat vuorovuosina sekä pehmeiden että kovien mate-
30722: antavat edellytykset korkeatasoiselle ja monipuoli- riaalien suuntautumisaloille. Näin saataisiin tuo-
30723: selle koulutukselle. tekehittelyn koulutus kattamaan nämä käsi- ja tai-
30724: Monen koulutusta saaneen tavoitteena on deteollisuuden keskeiset alat. Y rittäjäkoulutuk-
30725: oman yrityksen perustaminen. Luovuuden ja sessa yhteistyö voisi toteutua Helsingin kauppa-
30726: osaamisen tuloksena syntyvillä tuotteilla on kysyn- korkeakoulun Mikkelin pienyrityskeskuksen kans-
30727: tää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jatkokou- sa. Niin ikään yhteistoimintaa voitaisiin järjestää
30728: lutuksella voitaisiin kehittää osaamista ja lisätä Mikkelin kauppaoppilaitoksen sekä teknillisen
30729: opiskelijoiden valmiuksia tuottavan yritystoimin- oppilaitoksen kanssa.
30730: nan aloittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30731: Mikkelin kotiteollisuuskoulun tavoitteena on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30732: aloittaa opistoasteinen käsi- ja taideteollisuuden
30733: yrittäjäkoulutus. Mikkelin kaupunki on tehnyt että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
30734: valtioneuvostolle esityksen Mikkelin kotiteolli- teiszi'n Mzkkelin kotiteollisuuskoulun
30735: suuskoulun muuttamiseksi maatalous-, kotita- muuttamiseksi opistoasteiseksi.
30736:
30737: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30738:
30739: Pirjo Rusanen Erkki Liikanen Riitta Kauppinen
30740: Jouni Backman Markku Lehtosaari Pertti Hietala
30741: 1987 vp. 797
30742:
30743: Toivomusaloite n:o 713
30744:
30745:
30746:
30747:
30748: Ryynänen: Koulupiiriverkoston säilyttämisestä haja-asutusalueilla
30749:
30750:
30751:
30752:
30753: Eduskunnalle
30754:
30755: Maaseudun elinkeino- ja kulttuurielämän elvyt- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittavasti
30756: tämistä valmisteltiin jo edellisen hallituksen toi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30757: mesta. Valtioneuvosto teki jo vuoden 1987 alussa
30758: periaatepäätöksen, johon sisältyvät mm. ehdotuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30759: set koulu- ja muun palveluverkoston säilyttämi- koulupiiriverkoston säzlyttämiseksi haja-
30760: sestä maaseudulla ja etenkin harvaan asutuilla asutusaluetila kuntien taloudellista rasi-
30761: alueilla. tusta lisäämättä.
30762:
30763: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
30764:
30765: Mirja Ryynänen
30766: 798 1987 vp.
30767:
30768: Toivomusaloite n:o 714
30769:
30770:
30771:
30772:
30773: Ryynänen: Kunnan velvollisuutta järjestää peruskoululaisten kulje-
30774: tusta koskevien säännösten selventämisestä
30775:
30776:
30777: Eduskunnalle
30778:
30779: Nykyisen peruskoululain (476/83) 47 §:n 1 taisiin säännöksestä poistaa oppilaan ikää tai mui-
30780: momentin mukaan kunnan on järjestettävä perus- ta olosuhteita koskeva tulkinnanvarainen kohta.
30781: koulun oppilaalle maksuton kuljetus kouluun tai Esitetty muutos, paitsi että se selkiyttäisi perus-
30782: avustettava oppilaan kouluun kuljettamisessa, jos koululain 47 §:ää ja poistaisi oppilaiden huolta-
30783: oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidem- jien asettamisen eriarvoiseen asemaan, myös tur-
30784: pi. Lisäksi kunnan velvollisuutena on järjestää pe- vaisi joukkoliikennepalvelujen säilymistä haja-
30785: ruskoulun oppilaan kuljetus kouluun, vaikka kou- asutusalueilla. Siten se auttaisi merkittävällä ta-
30786: lumatka olisi viittä kilometriä lyhyempikin, jos valla asutusrakenteen säilyttämisessä ja kehittämi-
30787: koulumatka oppilaan ikä tai muut olosuhteet sessä sekä haja-asutusalueilla että taajama-
30788: huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vai- asutuksen reuna-alueilla.
30789: keaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
30790: Tämä voimassa oleva säännös peruskoulun op- hyväksyttäväksi toivomuksen,
30791: pilaiden koulumatkojen järjestämisestä on tulkin-
30792: nanvarainen ja aiheuttaa hyvin usein päätöksiä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
30793: jotka asettavat peruskoulun oppilaiden huoltajat ruskoululain 47 §:n 1 momentin muutta-
30794: eriarvoiseen asemaan. miseksi siten, että kunnan olisijärjestettä-
30795: Epäkohdan korjaamiseksi peruskoululain 47 §:n vä peruskoulun opptlaalle maksuton kul-
30796: 1 momenttia tulisi muuttaa selkeämmäksi. Kun- jetus tai avustettava riittävässä määrin op-
30797: nan olisi järjestettävä maksuton kuljetus perus- pzlaan kuljettamisessa tai saattamisessa,
30798: koulun oppilaalle tai avustaa riittävässä määrin jos peruskoulun oppzlaan koulumatka on
30799: oppilaan kuljettamisessa tai saattamisessa, jos pe- viittä kzlometriä pidempi tai ala-asteen
30800: ruskoulun oppilaan koulumatka on viittä kilomet- oppzlaan kyseessä ollen kolmea kilometriä
30801: riä pidempi tai ala-asteen oppilaan kysymyksessä pidempi.
30802: ollessa kolmea kilometriä pidempi. Samalla voi-
30803:
30804: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
30805:
30806: Mirja Ryynänen
30807: 1987 vp. 799
30808:
30809: Toivomusaloite n:o 715
30810:
30811:
30812:
30813:
30814: Ryynänen ym.: Määrärahasta kansainvälisen tutkija- ja opiskelija-
30815: vaihdon kehittämiseen
30816:
30817:
30818: Eduskunnalle
30819:
30820: Valtioneuvoston 12.9.1985 antamissa tiede- ja tettävä maamme kansainvälistä tutkija- ja opiske-
30821: teknologiapoliittisissa selonteoissa on suomalaisen lijavaihtoa osoittamalla tähän tarkoitukseen vä-
30822: tutkimuksen kansainvälistäminen asetettu yhdek- hintään miljoona markkaa enemmän määrärahoja
30823: si painopisteeksi. kuin aiemmin.
30824: Hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
30825: että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää toivomuksen,
30826: lisätä tuntuvasti opiskelijoiden ulkomailla tapah-
30827: tuvaa harjoittelua ja opiskelua. että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
30828: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" ja menoarvion laadinnan yhteydessä huo-
30829: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen tu- lehtisi kansainvälisen tutkija- ja opiskelzja-
30830: levien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoi- vazhdon kehittämisestä suuntaamalla tä-
30831: den ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. hän tarkoitukseen enemmän määrärahoja
30832: Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kansain- kuin aiemmin.
30833: välistäruispäämäärät voitaisiin saavuttaa, on kehi-
30834:
30835: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
30836:
30837: Mirja Ryynänen Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
30838: Kalevi Mattila Matti Väistö Tellervo Renko
30839: 800 1987 vp.
30840:
30841: Toivomusaloite n:o 716
30842:
30843:
30844:
30845:
30846: Ryynänen ym.: UKK-keskuksen perustamisesta Pielavedelle
30847:
30848:
30849:
30850: Eduskunnalle
30851:
30852: Presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymä- mäkuntaan Pielavedelle, koska siellä sijaitsee jo
30853: kuntana Pielavesi omaa luonnolliset edellytykset tunnettu presidentti Kekkosen syntymäkoti Lepi-
30854: vaalia ja tehdä tunnetuksi presidentti Urho Kek- kon torppa.
30855: kosen elämäntyötä ja yhteiskunnallista ajattelua. UKK-keskuksen suunnittelua varten tulisikin jo
30856: Presidentti Kekkosen syntymäkotiin, Lepikon tämän vuoden aikana asettaa toimikunta ja ensi
30857: torppaan, käy vuosittain Pielavedellä tutustumas- vuoden tulo- ja menoarvioon tulisi varata määrä-
30858: sa jo yli 20 000 eri-ikäistä matkailijaa Suomesta ja raha suunnittelua varten.
30859: ulkomailta. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
30860: Aikojen saatossa presidentti Urho Kekkosen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30861: tärkeä elämäntyö ja yhteiskunnallinen ajattelu
30862: saattaa hämärtyä, jollei sitä elävästi ja ajan hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin toi-
30863: keen mukautetusti pyritä aktiivisesti tuomaan mikunnan perustamiseksi käsittelemään
30864: esille. Tätä varten tulisi perustaa erityinen UKK- UKK-keskuksen perustamista Pielavedelle
30865: keskus, jonka toiminnassa eri tavoin voitaisiin pre- ;a
30866: sidentti Urho Kaleva Kekkosen elämäntyötä esi- että hallitus varaisi valtion vuoden 1988
30867: tellä kaikille kansalaispiireille ja erityisesti nuori- tulo- ja menoarvioesitykseen UKK-kes-
30868: solle. Tällainen UKK-keskus olisi tarkoituksen- kuksen suunnittelun toteuttamiseen tar-
30869: mukaisinta sijoittaa presidentti Kekkosen synty- vittavan määrärahan.
30870:
30871: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
30872:
30873: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
30874: 1987 vp. 801
30875:
30876: Toivomusaloite n:o 717
30877:
30878:
30879:
30880:
30881: Ryynänen: Riuttalan talonpoikaismuseon hoitamisesta valtion toi-
30882: mesta
30883:
30884:
30885: Eduskunnalle
30886:
30887: Riuttalan talonpoikaismuseo Kuopion läänin lon yhteydessä olevaan museoon kuuluu mittava
30888: Karttulan kunnassa on historiallisesti arvokas koh- esinekokoelma, jossa on kaikkiaan noin 2 000 esi-
30889: de, esimerkki pohjoissavolaisesta talonpoikaisym- nettä.
30890: päristöstä kuluvan vuosisadan alkuvuosikymme- Riuttalan talonpoikaismuseota on kehitetty sää-
30891: niltä. Museo on siitä ainutlaatuinen, että talon ra- tiön toimesta viime vuosina aktiivisesti toiminnal-
30892: kennukset, kaikkiaan noin 20, ovat lähes kaikki lisena perinnemuseona. Tästä on saatu hyviä ko-
30893: alkuperäisiä ja alkuperäisillä paikoillaan. kemuksia. Riuttalan museossa toteutettu tapahtu-
30894: Riuttalan tilan omistaa Riuttalan talonpoikais- masarja, Leivän tie, sai vuonna 1986 vuoden mat-
30895: kulttuurin suojelusäätiö, jonka takana on eräitä kailupalkinnon.
30896: pohjoissavolaisia kuntia ja yhteisöjä. Säätiö hank- Riuttalan talonpoikaismuseon ylläpitäminen
30897: ki vuonna 1975 Riuttalan tilasta haltuunsa 14 säätiön voimin on ylivoimainen tehtävä.
30898: ha:n maa-alueen ja sillä sijaitsevat rakennukset. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30899: Säätiön pääasialliset rahoittajat ovat olleet Kuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30900: pion kaupunki ja Karttulan kunta. Rakennusten
30901: säilyttäminen oli mahdollista ensisijaisesti valtion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30902: lisämenoarviossaan myöntämän 220 000 markan Riuttalan talonpoikaismuseon ottamiseksi
30903: määrärahan turvin. valtion ylläpitämäksi toimivaksi museoksi.
30904: Tilan päärakennukset ovat vuodelta 1852. Ta-
30905:
30906: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30907:
30908: Mirja Ryynänen
30909:
30910:
30911:
30912:
30913: 101 2705361
30914: 802 1987 vp.
30915:
30916: Toivomusaloite n:o 718
30917:
30918:
30919:
30920:
30921: Saapunki ym.: Urheiluseuroille myönnettävän toimintatuen lisäämi-
30922: sestä
30923:
30924:
30925: Eduskunnalle
30926:
30927: Vapaalla kansalaistoiminnalla on suomalaisessa Huolestuttavana on pidettävä kuitenkin sitä,
30928: yhteiskunnassa ollut vuosikymmenien ajan suuri että edelleenkin yhteiskunnan tuella on voitu kat-
30929: merkitys. Se on siivittänyt nuorisotyötä, kulttuu- taa vain keskimäärin 10 % urheiluseurojen toi-
30930: rin kaikinpuolista harrastamista sekä monia luon- mintamenoista. Muilta osin rahoituksesta vastaa-
30931: teeltaan yleishyödyllisiä elämänaloja. vat - samoin kuin ennen liikuntalakia - urhei-
30932: Urheilun ja liikunnanharrastuksen alueella va- luseurat itse.
30933: paaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoiminnan Urheiluseuroilta odotetaan tänään erityisesti
30934: merkitys on yhteiskunnallemme korvaamatonta. nuorille suunnattua toimintaa. Tämä edellyttää
30935: Urheiluseuraverkko on vuosikymmenien kuluessa varmasti uusien ohjaajien rekrytoimista sekä mah-
30936: levittäytynyt kattamaan maamme jokaisen kun- dollisuutta vapauttaa nykyisiä voimavaroja varain-
30937: nan. Urheiluseuroihin kuuluu tällä hetkellä yli hankinnasta itse käytännön urheilun- ja liikun-
30938: viidennes maamme aikuisväestöstä ja peräti noin nanohjaustehtäviin.
30939: 40 % 7-14-vuotiaista nuorista. Urheiluseuroissa Yhteiskunta voi päätöksillään edistää tämän-
30940: toimii maamme laajin nuorisoliike. suuntaista kehitystä jopa ratkaisevalla tavalla lisää-
30941: Liikuntalain säätämisen yhteydessä erääksi kes- mällä merkittävästi juuri urheiluseurojen tukemi-
30942: keisimmistä tavoitteista asetettiin urheiluseurojen seen tarkoitettuja määrärahoja.
30943: taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen Edelliseen viitaten ehdotamme eduskunnan hy-
30944: vastaamaan toiminnan yhteiskunnallista merkitys- väksyttäväksi toivomuksen,
30945: tä. Tavoitteeseen katsottiin päästävän luomalla
30946: kunnille silloista paremmat edellytykset lisätä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yh-
30947: merkittävästi urheiluseuroille osoittamiaan avus- teiskunnan urhetluseurozlle osoittaman
30948: tuksia. Liikuntalain mukaisesti valtion tulo- ja tuen lisäämiseksi nti'n, että se vuosikym-
30949: menoarvioon sisällytettiinkin määräraha käytettä- menen vaihteessa olisi vähintään kolmin-
30950: väksi valtionosuuksiin kunnille urheiluseura- kertainen verrattuna vuoden 1985 tzlan-
30951: avustamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Jo nyt teeseen.
30952: on havaittu, että järjestelmä on ohjannut kehitys-
30953: tä oikeaan suuntaan.
30954:
30955: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
30956:
30957: Pauli Saapunki Kauko Heikkinen
30958: Mirja Ryynänen Seppo Pelttari
30959: 1987 vp. 803
30960:
30961: Toivomusaloite n:o 719
30962:
30963:
30964:
30965:
30966: Saari ym.: Maatalouskerhoteknikon ja karjatalousteknikon tutkinto-
30967: jen antamasta kelpoisuudesta
30968:
30969:
30970: Eduskunnalle
30971:
30972: Maamme väestö- ja elinkeinorakenteen voima- uudistuksen tarkoitus. Näin ei muilla koulutus-
30973: kas muutos saattoi 1970-luvun alussa keskiasteen aloilla ole käynyt tutkinnon uudistuessa. Esimerk-
30974: koulu-uudistuksen muutospaineen alaiseksi. Tä- kinä tästä ovat oikeustieteen kandidaatin ja mer-
30975: män yhteydessä valtioneuvosto teki periaatepää- konomin tutkinnot, samoin maatalousteknikon
30976: töksen n:o 4885/34/76, jolla Paimion maatalous- tutkinnon muuttuminen agrologin tutkinnoksi ja
30977: kerho-opisto lakkautettiin ja tilalle perustettiin Il- metsäteknikon tutkinnon metsätalousinsinöörin
30978: majoen maatalousopisto. Tämän nuorisoneuvon- tutkinnoksi.
30979: talinjalle yksiselitteisesti määrättiin 4H-neuvoja- Karjatalousteknikkojen Yhdistys ry. ja Maata-
30980: koulutus jatkamaan Paimion opiston tehtävää. louskerhoteknikkojen Liitto ry. ovat omalta osal·
30981: Sittemmin kyseisen linjan nimi muutettiin nuori- taan selvittäneet syntynyttä tilannetta, mutta tu-
30982: soneuvontaliitännäiselinkeinolinjaksi. loksetta. Kyseisten tutkintojen suorittaneita on
30983: Saman tilanteen eteen joutuu karjatalousopisto runsaasti työmarkkinoilla. Ottaen huomioon hei-
30984: toiminnan päättyessä vuoden 1987 lopussa. Alan dän pitkäaikaisen käytännön kokemuksensa nyky-
30985: koulutus tapahtuu jatkossakin maatalousopistojen aikaisella tiedon- ja taidonlisäyksellä vahvistettu-
30986: karjatalouslinjalla. Kyseisiä linjoja on useammassa na niin karjatalousteknikon kuin 4H-neuvojan
30987: maatalousopistossa. Näin vanhamuotoisen karja- tehtävien hoitamisessa ja yleensä maatalouden
30988: talousteknikon tutkinnon suorittaneet joutuvat palveluksessa on heidän ammattitaitonsa kasvanut
30989: samaan asemaan kuin maatalouskerhoteknikot- ajanmukaiseksi. Katsomme, että on perusteltua
30990: kin. Mainittakoon, että maatalousopetuksen uu- rinnastaa em. koulutusalat uudistetun tutkinnon
30991: distuksen suuntalinjat määriteltiin mietinnössä suorittaneisiin työelämässä.
30992: 1973:105, ja kyseisten alojen opetus toteutetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30993: siirtymäkauden jälkeen siten kuin maatalouden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30994: koulutussuunnitelmassa, mietinnön 1977:12 ni-
30995: teissä 14 ja 15, tarkemmin määritellään. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
30996: Edellä mainittujen alojen koulutustarve on maatalouskerhoteknikon ja karjatalous-
30997: näin turvattu, mutta uudistuksen toteutuessa van- teknikon tutkintojen rinnastamiseksi pä-
30998: hamuotoisen koulutuksen saaneet ovat joutuneet tevyysarvoltaan yhdenvertaisi/ui työmark-
30999: ja joutumassa eriarvoiseen asemaan työmarkki- kinozlla maatalousopistojen kyseiset linjat
31000: noilla. Näkemyksemme mukaan tämä ei ole ollut suorittaneiden kanssa.
31001:
31002: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
31003:
31004: Aapo Saari Heikki Perho
31005: Pertti Hietala Raimo Vistbacka
31006: Esko Almgren
31007: 804 1987 vp.
31008:
31009: Toivomusaloite n:o 720
31010:
31011:
31012:
31013:
31014: Saari ym.: Lehtimäen erityiskansanopiston oppilaskohtaisten käyttö-
31015: menojen valtionosuuden korottamisesta
31016:
31017:
31018: Eduskunnalle
31019:
31020: Kansanopistojen käyttömenojen valtionosuu- minen on monesti siirtynyt Lehtimäen kunnan
31021: den suuruus on normitettu oppilaskohtaisesti. kustannettavaksi. Voimavaroiltaan suhteellisen
31022: Tällä periaatteella on eräitä hyviä puolia. Esimer- pienen kunnan on kohtuutonta edellyttää maksa-
31023: kiksi moninkertaista hallinnollista byrokratiaa on van näitä menoja. Ovathan Lehtimäen erityiskan-
31024: voitu vähentää. Lehtimäen erityiskansanopiston sanopiston opiskelijat tulleet opistoon kautta
31025: kohdalla oppilaskohtainen normitus ei kuiten- koko valtakunnan. Lisäksi Lehtimäen erityiskan-
31026: kaan ole valtakunnan keskiarvoihin perustuvana sanopisto tekee aivan ensiarvoisen tärkeää työtä
31027: oikeudenmukainen. Hoidetaanhan Lehtimäen maamme kehitysvammaisten kouluttamisen ja
31028: erityiskansanopistossa normaalin kansanopisto- yhteiskuntaan sopeuttamisen puolesta.
31029: koulutuksen ohella oppilaina olevia kehitysvam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
31030: maisia kaikkina sisäoppilaitoksen seitsemänä vii- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31031: konpäivänä monesti vielä lähes kellon ympäri.
31032: Luonnollisesti tästä aiheutuu valtakunnallisiin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
31033: enimmäkseen terveille oppilaille mitoitettuihin Lehtimäen erityiskansanopiston käyttöme-
31034: normeihin verrattuna runsaasti ylimääräisiä kus- nojen valtionosuusjärjestelmässä olevien
31035: tannuksia. Ylimääräisten käyttömenojen maksa- epäkohtien poistamiseksi.
31036:
31037: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31038:
31039: Aapo Saari Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki
31040: 1987 vp. 805
31041:
31042: Toivomusaloite n:o 721
31043:
31044:
31045:
31046:
31047: Saastamoinen: Määrärahasta korkeakoulupedagogisen tutkimuksen
31048: lisäämiseen
31049:
31050:
31051: Eduskunnalle
31052:
31053: Viime vuosikymmenen lopulla toteutettu tut- opiskeluprosessiin kohdistuvia tutkimushankkeita
31054: kinnonuudistus ei ole kyennyt ratkaisemaan kor- sekä koulutusohjelmien sisältöön kohdistuvia
31055: keakouluopintoihin liittyviä ongelmia (mm. am- tutkimus- ja kehittärnishankkeita.
31056: matillisuus - tieteellisyys, opintojen keskeyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
31057: minen, opiskeluaikojen pidentyminen). hyväksyttäväksi toivomuksen,
31058: Ongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan, koska se-
31059: kä tutkinnonuudistuksessa että sen jälkeen esite- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
31060: tyissä koulutuksen kehittärnisehdotuksissa on korkeakoulupedagogisen tutkimuksen li-
31061: kiinnitetty huomiota vain opetus- ja opiskelupro- säämiseksi ja tämän edellyttämän huo-
31062: sessin ulkoisiin ehtoihin kuten opintoviikkomää- mattavan määrärahanlisäyksen ottamiseksi
31063: rien tarkistamiseen. valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
31064: Edellytys korkeakouluopintoihin liittyvien on- vtoon.
31065: gelmien ratkaisemiseksi on käynnistää opetus- ja
31066:
31067: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31068:
31069: Riitta Saastamoinen
31070: 806 1987 vp.
31071:
31072: Toivomusaloite n:o 722
31073:
31074:
31075:
31076:
31077: Saastamoinen: Opintorahan asumislisän maksamisesta koko vuodelta
31078:
31079:
31080:
31081:
31082: Eduskunnalle
31083:
31084: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- mässä j , .:>imeässä Suomessa asuminen muodostaa
31085: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, välttäm;'· 3män ja tärkeän hyvinvoinnin tekijän,
31086: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että opiskeli-
31087: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- ja joutuisi maksamaan jopa 50 % opintotuen ko-
31088: vuotista vuokraperintää. Näin opiskelija joutuu ko arvosta pelkkänä vuokrana.
31089: maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
31090: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- hyväksyttäväksi toivomuksen,
31091: tään vain, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
31092: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu kui- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
31093: tenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein myös ja menoarviota valmistellessaan ryhtyisi
31094: toisella paikkakunnalla kuin missä opiskelija- toimiin opintorahan asumislisän maksu-
31095: asunto sijaitsee. Näin he joutuvat maksamaan käytännön muuttamiseksi ympärivuoti-
31096: asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl- seksi.
31097:
31098: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
31099:
31100: Riitta Saastamoinen
31101: 1987 vp. 807
31102:
31103: Toivomusaloite n:o 723
31104:
31105:
31106:
31107:
31108: Salolainen ym.: Suomi-seura ry:n ottamisesta valtionavun piiriin
31109:
31110:
31111:
31112: Eduskunnalle
31113:
31114: Ulkosuomalaisia eli sellaisia henkilöitä, jotka merossa on 10-12 englanninkielistä ja kaksi ruot-
31115: joko itse, heidän vanhempansa tai ainakin kaksi sinkielistä sivua. Valtamerten taakse se lähetetään
31116: isovanhemmista ovat syntyneet Suomessa, on ny- lentopostitse. Lehden levikki esim. Yhdysvaltoi-
31117: kyään maailmalla yli miljoona. Yhdysvalloissa il- hin ja Kanadaan on 12 800, joten se on laajalevik-
31118: moitti vuoden 1980 väestönlaskennassa 618 872 kisin suomenkielinen lehti Pohjois-Amerikassa.
31119: olevansa joko kokonaan tai osittain suomalaista Suomi-Seura ei saa lehteä varten mitään julkista
31120: syntyperää, ja etnisesti täysin suomalaisiksi ilmoit- tukea, vaan tämän tärkeän Suomi-informaation
31121: tautui 267 902. Ruotsissa asui vuoden 1985 lopus- tuottaminen ja postitus rahoitetaan täysin jäsen-
31122: sa 345 197 suomalaista. Kanadassa on suomalais- maksuista ja seuran muusta toiminnasta kertyvillä
31123: peräisen väestön määrä ainakin 100 000, Austra- tuloilla.
31124: liassa 15 000, Saksan Iiittotasavallassa 12 000 ja Siirtolaisten ja heidän lastensa oman kulttuuri-
31125: muissa Euroopan maissa yhteensä arviolta 10 000. perinnön vaaliminen on työtä, jota nähdäksemme
31126: Näiden ulkosuomalaisten yhteyden säilyttä- valtion ainakin osittain pitäisi tukea. Yhä kan-
31127: miseksi elävänä suomen kieleen ja suomalaiseen sainvälistyvässä maailmassa Suomen ei pitäisi jät-
31128: kulttuuriin perustettiin Helsingissä v. 1927 tää käyttämättä sitä voimavaraa, jota suomalaisista
31129: Suomi-Seura ry., joka nykyään on yli 80 000 jäse- vanhemmista syntyneet, uuden maan kulttuuriin
31130: nellään ylivoimaisesti maailman suurin kulttuu- ja elinkeinoelämään täysin kasvaneet henkilöt
31131: riyhteyksiä siirtolaisiinsa emämaasta ylläpitävä yh- edustavat.
31132: distys. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
31133: Suomi-Seura pitää yhteyttä jäseniinsä pääasias- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31134: sa jäsenlehtensä Suomen Sillan avulla. Viime
31135: vuonna tämän kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
31136: lehden painatuskustannukset olivat 748 670 Suomi-Seura ry:n ottamiseksi valtionavun
31137: markkaa ja postikulut 432 161 markkaa. Lehden piiriin erityisesti Suomen Sillan painatus-
31138: sivuista puolet on moniväripainatusta, ja joka nu- ja postikulujen peittämiseksi.
31139:
31140: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31141:
31142: Pertti Salolainen Marjatta Väänänen
31143: Tellervo Renko Pentti Lahti-Nuuttila
31144: Aimo Ajo
31145: 808 1987 vp.
31146:
31147: Toivomusaloite n:o 724
31148:
31149:
31150:
31151:
31152: Sarapää ym.: Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin opastuskeskuksen ra-
31153: kentamisesta
31154:
31155:
31156: Eduskunnalle
31157:
31158: Pohjoiskalotin vanhimman alkuperäiskansan tää. Koska toteuttajana todennäköisesti tulee ole-
31159: rikkaan, mutta ankarien elämänolosuhteiden pel- maan valtio, on kustannussäästöä, joka näin syn-
31160: kistämän kulttuuriperinnön vaalimiseksi Inarissa tyy, pidetty tervetulleena.
31161: on aloitettu yksityisen yhdistyksen ja osittain kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31162: nan varoin saamelaismuseorakennuksen suunnit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31163: telu. Samanaikaisesti on virinnyt tarve luonnon- muksen,
31164: ja kansalaispuistoihin sekä pohjoiseen luontoon
31165: perustuen aikaansaada Ylä-Lapin opastuskeskus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin saa-
31166: jossa luontoa ja sen käyttöä monipuolisesti esitel- melaismuseon ja Ylä-Lapin opastuskes-
31167: täisiin. Inarin ja valtiovallan yhteisneuvotteluissa kuksen suunnittelemiseksi ja rakentami-
31168: on todettu, että hankkeet voidaan ja tulee yhdis- seksi mahdollisimman pian.
31169:
31170: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31171:
31172: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
31173: Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen
31174: Asko Apukka
31175: 1987 vp. 809
31176:
31177: Toivomusaloite n:o 725
31178:
31179:
31180:
31181:
31182: Savela: Määrärahasta taloustieteen laudatur-tasoisen opetuksen aloit-
31183: tamiseen Oulun yliopistossa
31184:
31185:
31186: Eduskunnalle
31187:
31188: Oulun yliopistossa annetaan lääketieteellistä, teen osalta mahdollisuudet korkeimman arvosa-
31189: teknistä, kasvatustieteellistä, luonnontieteellistä nan suorittamiseen Oulun yliopistossa.
31190: ja humanistista opetusta sekä suoritetaan näiden Tarve korostuu erityisesti pohjoisten alueiden
31191: tieteenalojen korkeinta tutkimustyötä. Tämän li- asemaa ja taloudellista toimintaa tutkittaessa ja
31192: säksi humanistisessa tiedekunnassa sijaitsee kan- aktivoitaessa.
31193: santaloustieteen laitos, jossa mainittu aine pääai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
31194: neena voidaan suorittaa filosofian kandidaatin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31195: tutkinto sekä saavuttaa myös tohtorin arvo. Kan-
31196: santaloustieteen laitoksessa annetaan varsinaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ta-
31197: taloustieteen lisäksi nykyisin jo cum laude -tasois- loustieteen laudatur-tason opetuksen saa-
31198: ta yrityksen taloustieteen opetusta. Kansantalous- miseksz· Oulun yliopistoon ja että tätä kos-
31199: tieteen sekä yrityksen taloustieteen tarkoituksen- keva määräraha sisällytettäiszin valtion
31200: mukaiseksi kehittämiseksi olisi tarpeellista aikaan- vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon.
31201: saada myös mikrotaloutta käsittelevän taloustie-
31202:
31203: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
31204:
31205: Oiva Savela
31206:
31207:
31208:
31209:
31210: 102 2705361
31211: 810 1987 vp.
31212:
31213: Toivomusaloite n:o 726
31214:
31215:
31216:
31217:
31218: Savolainen ym.: Kansalais- Ja työväenopistojen toimistoapulaisten
31219: määrän lisäämisestä
31220:
31221:
31222: Eduskunnalle
31223:
31224: Vuonna 1985 oli Suomessa toiminnassa kaik- samalle tasolle. Asiantilaa ei voida pitää tyydyt-
31225: kiaan 278 kansalais- ja työväenopistoa. Niissä tävänä opistojen käytännön työn sujumisen kan-
31226: opiskeli kaikkiaan noin 6 500 henkilöä, ja opetus- nalta.
31227: tuntien määrä nousi 1 890 000 tuntiin. Kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
31228: ia työväenopistojen suosio opiskelupaikkoina on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31229: lisääntynyt jatkuvasti. Opiskelijoiden oppituntien
31230: ja opintoaineiden määrä kasvaa vuosittain jatku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin toi-
31231: vasti. Opistojen toiminnan laajentuminen ei ole mistoapulaisten maaran lisäämiseksi
31232: kuitenkaan heijastunut niiden hallintoresurssei- kansalais- ja työväenopistoissa siten, että
31233: hin. Kansalaisopistoissa työskentelevien toimis- se vastaisi opistojen toiminnalle asetetta-
31234: toapulaisten määrä on ollut vuosia jäädytettynä via käytännön vaatimuksia.
31235:
31236: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31237:
31238: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Liisa Jaakonsaari
31239: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos
31240: Heikki Rinne
31241: 1987 vp. 811
31242:
31243: Toivomusaloite n:o 727
31244:
31245:
31246:
31247:
31248: Savolainen ym.: Määrärahasta Kuurojen kansanopiston en-
31249: tyistoiminnan turvaamiseen
31250:
31251:
31252:
31253:
31254: Eduskunnalle
31255:
31256: Kuurojen kansanopisto aloittaa totmmtansa naismäärä tulee olemaan noin 7 400 tuntia, josta
31257: 1.8.1987. Kuurojen kansanopisto tulee olemaan perusoppijakson linjojen osuus on 314. Loppu
31258: luonteeltaan erityiskansanopisto, jonka opiskeli- käytetään täydennyskoulutus- ja kurssitoimin-
31259: joista osalla on kuulovamman ohella jokin pri- taan. Opetuksesta valtaosa tulisi voida hoitaa va-
31260: määrivamma, esimerkiksi CP-vamma tai epilep- kinaisten opettajien voimin hyvän opetuksellisen
31261: sia. Viittomakielinen, osin monivammaisten eri- ja kasvatuksellisen tason turvaamiseksi.
31262: tyistarpeet huomioon ottava opetus asettaa suuria Eduskunta on käsitellessään tulo- ja menoarvio-
31263: vaatimuksia kansanopiston koko toiminnalle. Ky- ta vuodelle 1987 kiinnittänyt huomiota siihen, et-
31264: seessä on erityiskansanopisto sanan todellisessa tä Kuurojen kansanopiston toiminnan turvaami-
31265: merkityksessä. seen tulee ohjata riittävästi henkilöstöresursseja.
31266: Opetuksellisten erityisvaatimusten vuoksi ope- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
31267: tuksen määrä Kuurojen kansanopistossa tulee ylit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31268: tämään vastaavankokoisten (60-paikkaisten) kan-
31269: sanopistojen opetuksen kokonaismäärän. Tarvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
31270: taan paljon eriytyvää, yksilöllistä ohjausta ja ope- Kuurojen kansanopiston erityistoiminnan
31271: tusta. Valtaosa tästä tarpeesta tullaan suuntaa- turvaavien henkilöstöresurssien tarvitse-
31272: maan monivammaisten kuurojen opetukseen. mien määrärahojen sisällyttämiseksi val-
31273: Kansanopiston opetuksen laskennallinen koko- tion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1988.
31274:
31275: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31276:
31277: Lea Savolainen Liisa Jaakonsaari Matti Vähänäkki
31278: Raimo Vuoristo Jukka Roos Heikki Rinne
31279: 812 1987 vp.
31280:
31281: Toivomusaloite n:o 728
31282:
31283:
31284:
31285:
31286: Sillanpää: Määrärahasta Kauhajoen evankelisen kansanopiston sa-
31287: neeraukseen
31288:
31289:
31290: Eduskunnalle
31291:
31292: Maassamme on aikanaan rakennettu alueitam- Opiston tulevan toiminnan kannalta on välttä-
31293: me tarkastellen hyvin kattava kansanopistojen ver- mätöntä, että saneerauksen II vaihe viedään kulu-
31294: kosto. Ne on pääsääntöisesti rakennettu vuosisa- vana vuonna loppuun. Toteutumisen edellytykse-
31295: dan kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ku- nä on myös valtion merkittävä mukanaolo rahoi-
31296: luessa. Varoja ei yksityisillä opistoilla ole merkittä- tusjärjestelyissä.
31297: västi riittänyt tilojen saneerauksiin nykyaikaisen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
31298: opetuksen vaatimusten mukaisiksi. hyväksyttäväksi toivomuksen,
31299: Kauhajoen evankelinen kansanopisto on yksi
31300: tällainen. Opisto on aloittanut saneerauksen v. että hallitus varaisi riittävän määrärahan
31301: 1986. Kustannusarvio on 7,5 milj. markkaa, ja Kauhajoen evankelisen kansanopiston sa-
31302: sen rahoittamista valtion harkinnanvaraisen tuen neerauksen rahoittamiseksi.
31303: muodossa toivotaan 2 2 50 000 markkaa. Tähän
31304: mennessä on alkurahoituksena saatu 650 000
31305: markkaa.
31306:
31307: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31308:
31309: Juho Sillanpää
31310: 1987 vp. 813
31311:
31312: Toivomusaloite n:o 729
31313:
31314:
31315:
31316:
31317: Siuruainen ym.: Maaseututieteiden tutkimuksen Ja koulutuksen
31318: käynnistämisestä Oulun yliopistossa
31319:
31320:
31321: Eduskunnalle
31322:
31323: Aluepolitiikkatoimikunnan mietinnössä (Ko- symyksiin perehdyttävä syventävien opintojen
31324: miteanmietintö 1986:6) sivulla 339 todetaan, että suuntautumisvaihtoehto. Maaseudun kehittämis-
31325: '' ... maaseutuun kohdistuvaa tutkimusta ja ope- työhön kykenevien koulutettavien opintoihin tu-
31326: tusta tulisi tehostaa myös muualla kuin Helsingis- lee sisällyttää opetusta luontoon, talouteen, tek-
31327: sä''. Aluepolitiikkatoimikunta ehdottaa, että niikkaan ja yritystoimintaan liittyvistä kysymyksis-
31328: '' ... tulisi ryhtyä toimenpiteisiin maaseututietei- tä. Suuntautumisvaihtoehdon koulutusohjelma
31329: den laitoksen perustamiseksi johonkin kehitysalu- voidaan rakentaa pääosin biologian, maantieteen,
31330: een korkeakouluun ... ''. Edellisen johdosta Ou- taloustieteen, yritystalouden ja tekniikan koulu-
31331: lun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan tusohjelmista. Opetussisältöä voidaan täydentää
31332: asettama työryhmä on päätynyt tulokseen, jonka tavoitekohtaisesti täydennyskoulutuskeskuksen
31333: mukaan maaseututieteiden tutkimus tulisi keskit- tarjoamien palvelujen avulla. Koulutusohjelmasta
31334: tää Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimus- voidaan luoda joustava, ajankohtainen ja maaseu-
31335: laitokseen perustettavalle tutkimuslinjalle ja kou- dun kehittämistarpeisiin keskittyvä.
31336: lutus saman yliopiston luonnontieteellisen tiede- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
31337: kunnan alaisuuteen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31338: Maaseudun ongelmia ratkaisevan tutkimuksen
31339: toteuttaminen Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
31340: jo olevan perusorganisaation puitteissa edellyttää piteisiin maaseututieteiden opetuksen ja
31341: yhden erikoistutkijan ja yhden tutkijan toimien tutkimuksen käynnistämiseksi Oulun yli-
31342: perustamista toteuttamaan ja koordinoimaan opiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitok-
31343: maaseutuun kohdistuvaa tutkimusta. Koulutuk- sessa ja saman yliopiston luonnontieteelli-
31344: sen toteuttamiseen luonnontieteelliseen tiede- sen tiedekunnan alaisuudessa jo vuoden
31345: kuntaan tulee perustaa maaseudun kehittämisky- 1988 alusta.
31346:
31347: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31348:
31349: Eino Siuruainen Kalevi Mattila Kimmo Sarapää
31350: Tytti Isohookana-Asunmaa Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
31351: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki
31352: Pekka Puska Oiva Savela
31353: 814 1987 vp.
31354:
31355: Toivomusaloite n:o 730
31356:
31357:
31358:
31359:
31360: Siuruainen ym.: Uusien kuntien saamisesta kirjastoautopalvelun
31361: piiriin
31362:
31363:
31364: Eduskunnalle
31365:
31366: Kirjastoautot ovat yleistyneet kirjastopalvelu- kintaan ei aiota nostaa ja kuntien kirjastoautoka-
31367: muotona koko maassa. Palvelumuoto on erityisen lusto jatkuvasti vanhenee, näyttää siltä, että eriar-
31368: tärkeä suurissa harvaan asutuissa kunnissa, missä voisuus kuntien välillä kirjastoautopalveluissa tu-
31369: väestöllä on pitkät etäisyydet kiinteisiin palvelu- lee jäämään pysyväksi.
31370: pisteisiin. Parin viimeisen vuosikymmenen ku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
31371: luessa maan useimmat kunnat ovat saaneet val- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31372: tionapua kirjastoautojen hankintaan.
31373: Nykyisellään kuitenkin on vielä useita kuntia että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
31374: mm. Oulun ja Lapin lääneissä, joilla ei kirjasto- piteiszin kirjastoautojen hankinnan val-
31375: autopalvelua voida vielä toteuttaa. Näitä kuntia tionapujen asteittaiseksi lisäämiseksi, niin
31376: ovat mm. Utajärvi, Yli-Ii ja Kuivaniemi. Kyseiset että vanhojen autojen uudistamisen ohella
31377: kunnat ovat hakeneet valtionapua kirjastoautojen vuosittain voitaisiin saattaa myös ensiker-
31378: hankintaan, mutta eivät ole saaneet. Syynä on ol- taisziz kuntziz kir;izstoautopalvelujen piiriin
31379: lut jo saaneiden kuntien vanhojen kirjastoautojen lääninhallitusten mäå"rittåmien kiireelli-
31380: uusimisen tarve, jonka on katsottu menevän edel- syysjärjestysten puitteissa, jolloin tavoite
31381: le uusien kuntien kirjastoautojen hankinnoista. tulisi ottaa huomioon jo vuoden 1988
31382: Mikäli valtion määrärahoja kirjastoautojen han- tulo- ;iz menoarvion laadinnassa.
31383:
31384: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31385:
31386: Eino Siuruainen Tellervo Renko Kalevi Mattila
31387: Tytti Isohookana-Asunmaa Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
31388: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki
31389: 1987 vp. 815
31390:
31391: Toivomusaloite n:o 731
31392:
31393:
31394:
31395:
31396: Stenius-Kaukonen ym.: Harjoittelupaikkoja koskevan lain aikaan-
31397: saamisesta
31398:
31399:
31400: Eduskunnalle
31401:
31402: Eri aloilla harjoittelupaikkojen saanti on viime - harjoittelu aJoitetaan siten, ettei se johda
31403: vuosina jatkuvasti vaikeutunut mm. työllisyysti- yhtenäisten opetusjaksojen pirstoutumiseen eikä
31404: lanteen heikkenemisen vuoksi. Lisäksi harjoitte- edistä opintojen keskeytymistä,
31405: lun sisältö ei useinkaan ole niveltynyt teoreetti- - harjoittelusta maksetaan alalla vallitsevan
31406: seen opiskeluun eikä se niinmuodoin ole todelli- työehtosopimuksen mukainen palkka,
31407: suudessa edesauttanut ammattipätevyyden saa- - harjoittelupaikkojen välitys tapahtuu tie-
31408: vuttamista. Korkeakoulujen tutkinnonuudistuk- teenalalaitosten kautta yhteistyössä opetus- ja työ-
31409: sen yhteydessä on yhdeksi tavoitteeksi asetettu voimaviranomaisten kanssa.
31410: harjoitteluun liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Nämä kysymykset voidaan ratkaista yhtenäisesti
31411: Toistaiseksi asia on kuitenkin jäänyt suunnitel- erikseen säädettävällä harjoittelulailla. Laissa tulisi
31412: mien asteelle. säätää yrityksille erityinen harjoitteluvero, josta
31413: Harjoittelulla voi olla myönteinen merkitys se- yritys vapautuu osoittaessaan riittävän määrän
31414: kä koulutus- että työllisyystavoitteiden kannalta harjoittelupaikkoja, jotka olisi suhteutettu yrityk-
31415: siinä tapauksessa, että se järjestetään seuraavien sessä toimivan koulutetun työvoiman määrään.
31416: periaatteiden mukaisesti: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
31417: - harjoittelu tukee kaikilta osiltaan asetettu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31418: jen koulutus- ja kasvatustavoitteiden toteutumis-
31419: ta, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
31420: - harjoittelu järjestetään opetusviranomaisten piteisiin harjoittelulain sliätämiseksi.
31421: ja tieteenalalaitosten valvonnan alaisena,
31422:
31423: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1987
31424:
31425: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
31426: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
31427: 816 1987 vp.
31428:
31429: Toivomusaloite n:o 732
31430:
31431:
31432:
31433:
31434: Stenius-Kaukonen ym.: Pirkkalan kulttuuri- ja monitoimitalon ra-
31435: kentamisesta
31436:
31437:
31438: Eduskunnalle
31439:
31440: Pirkkalan kunnassa ovat vapaa-ajan palvelut lan Salon taidesäätiön näyttely- ja varastotilat, joi-
31441: jääneet pahasti jälkeen kunnan muusta kehityk- ta tietenkin käytettäisiin myös muihin taidenäyt-
31442: sestä. Erityisesti näihin palveluihin liittyvät tilat telyihin.
31443: ovat puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. Pirkkalassa kuten monissa muissakin nopeasti
31444: Tilanteen parantamiseksi on kunnanvaltuusto kasvavissa kunnissa kulttuuriharrastusten tilat ei-
31445: tehnyt päätöksen kuntaan rakennettavasta kult- vät ole kehittyneet tarvetta vastaavasti ja kunnasta
31446: tuuri- ja monitoimitalosta. Suunnitelmien mu- uhkaa tulla pelkkä nukkumalähiö, joka ei pysty
31447: kaan talo piti rakentaa vuosien 1985-1987 välise- tarjoamaan asukkailleen muuta kuin pelkän ve-
31448: nä aikana, mutta hankkeen toteuttaminen on siir- ronmaksajan osan. Tämän tilanteen estämiseksi
31449: tynyt. Kustannuksiksi on arvioitu noin 8 milj. on Pirkkalan kunnanvaltuusto tehnyt päätöksen
31450: mk. Taloon tulisi seuraavat tilat: kansalaisopisto, kulttuuritalon rakentamiseksi kuntaan.
31451: joka nyt toimii monessa eri pisteessä ilman omia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31452: tiloja. Kunnan pääkirjasto sijoittuisi myös uuteen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31453: taloon. Kulttuuritaloon tulee suunnitelmien mu- sen,
31454: kaan 200 henkilön sali, jossa olisi näyttämö, joka
31455: mahdollistaisi konserttien, elokuvien ym. vastaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ra-
31456: vien tilaisuuksien järjestämisen. Taloon on suun- hoituksen järjestämiseksi Pirkkalan kult-
31457: niteltu myös erilliset taideharrastustilat, joista nyt tuuri- ja monitoimitalon rakentamista var-
31458: on kunnassa huutava pula. ten.
31459: Edellä lueteltujen tilojen lisäksi taloon tulee Al-
31460:
31461: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31462:
31463: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
31464: 1987 vp. 817
31465:
31466: Toivomusaloite n:o 733
31467:
31468:
31469:
31470:
31471: Tenhiälä: Lepaan koulutilan viljankuivaamon rakentamisesta
31472:
31473:
31474:
31475: Eduskunnalle
31476:
31477: Lepaan koulutilan viljankuivaamo on todettu suuden edellyttämät vaatimukset. Lepaan koulu-
31478: palonaraksi ja työturvallisuuden kannalta ongel- tilan uuden viljankuivaamon rakentaminen on
31479: malliseksi. Rakennus ei vastaa nykyaikaiselta ope- erittäin kiireellistä ja tarpeellista.
31480: tuskuivaamoita vaadittavaa tasoa. Edellä lausutun perusteella ehdotan kunnioit-
31481: Työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet kou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31482: lutilan viljankuivaamoon huomiota ja kiirehtineet
31483: nykyisten puutteiden pikaista korjaamista. Viljan- että hallitus kti'reellisesti ryhtyisi toi-
31484: kuivaamon merkitys viljanviljelyssä on ensiarvoi- menpiteisti'n Lepaan kouluttlan vi/jankui-
31485: nen. Tästä syystä opetukseen käytetyn kuivurin vaamon rakentamiseksi.
31486: tulee täyttää kaikki työsuojelulliset ja paloturvalli-
31487:
31488: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31489:
31490: Hannu Tenhiälä
31491:
31492:
31493:
31494:
31495: 103 2705361
31496: 818 1987 vp.
31497:
31498: Toivomusaloite n:o 734
31499:
31500:
31501:
31502:
31503: Turunen ym.: Määrärahasta aineenopettajien erillisten kasvatustie-
31504: teellisten opintojen järjestämiseen
31505:
31506:
31507: Eduskunnalle
31508:
31509: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirty-
31510: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- mävaiheen ongelman (joka pääosin poistuu luon-
31511: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) nollista tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkai-
31512: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- semiseksi.
31513: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
31514: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- toivomuksen,
31515: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
31516: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
31517: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- joilla aineenopetta;ien erzflisten kasvatus-
31518: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä tieteellisten opintojen järjestämiseen koh-
31519: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- dennettaiszin lisäresursseja vähintään 1
31520: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- Mmk siten, että vanhan tutkintojärjestel-
31521: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- män mukaan aineenopetta;i"ksi opiskele-
31522: surssit on jouduttu käyttämään lähes kokonaan vat eivät joutuisi heikompaan asemaan
31523: uuden järjestelmän mukaan opiskelevien opetus- kuin uuden tutkintojärjestelmän mukaan
31524: harjoittelun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi opiskelevat.
31525:
31526: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31527:
31528: Eeva Turunen Kari Häkämies Keijo Jääskeläinen
31529: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Sakari Valli
31530: Liisa Hilpelä
31531: 1987 vp. 819
31532:
31533: Toivomusaloite n:o 735
31534:
31535:
31536:
31537:
31538: Turunen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulutuk-
31539: sen vakinaistamisesta
31540:
31541:
31542: Eduskunnalle
31543:
31544: Valtioneuvoston periaatepaatos, joka tehtiin koulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus edel-
31545: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- leen on luonteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
31546: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
31547: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- ole tutkittu.
31548: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
31549: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
31550: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
31551: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
31552: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- korkeakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
31553: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen koulutuksen vakinaistamiseksi valtion
31554: ja korkeakoulujen kouluruspisteissä. Lisäksi toimi- vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yh-
31555: kunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kai- teydessä sekä ryhtyisi tutkimaan lasten-
31556: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- tarhanopettajakoulutuksen rinnastamista
31557: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- muuhun opettajankoulutukseen.
31558:
31559: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31560:
31561: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
31562: Riitta Uosukainen Sakari Valli
31563: Liisa Hilpelä
31564: 820 1987 vp.
31565:
31566: Toivomusaloite n:o 736
31567:
31568:
31569:
31570:
31571: Tykkyläinen: Teknillisen korkeakouluopetuksen aloittamisesta Kuo-
31572: piossa
31573:
31574:
31575: Eduskunnalle
31576:
31577: Pohjois-Savon ja koko Suomen hyvinvoinnin Yritysten tulee
31578: perustan muodostaa kansainvälisesti menestyvä - hyödyntää uuden teknologian tuotteita,
31579: teollisuus. Alkutuotannon osuus yhteiskunnan tuotantomenetelmiä ja ohjausjärjestelmiä sekä
31580: työllistäjänä ja tulonmuodostajana tulee entises- - kehittää liikeideoitaan ja liiketoimintojaan.
31581: tään pienenemään. Yhteiskunnan hyvinvoinnin Mikäli Pohjois-Savossa aiotaan säilyttää valtio-
31582: lisäämiseen tarvittavien yksityisten ja julkisten neuvoston työpaikkasuunnitteen mukaiset 25 000
31583: palvelujen kustannusten kattamiseen vaadittava teollista työpaikkaa, se edellyttää tietotason olen-
31584: tulonmuodostus jää tulevaisuudessa valtaosaltaan naista lisäämistä. Erityisenä puutteena on koettu
31585: teollisuuden harteille. Ne, jotka pystyvät tulevai- teknisen korkeakoulutuksen puuttuminen Kuo-
31586: suudessa teollisuustuotantoaan kasvattamaan, li- pion läänistä. Koko valtakunnan korkeakouluinsi-
31587: säävät myös hyvinvointiaan. Niiden alueiden, joi- nööreistä vain 2 % on läänissämme, kun väestö-
31588: den teollisuustuotanto alenee, kohtuullista toi- osuutemme on 5,2%. Pohjois-Savon teollisuu-
31589: meentuloa jouduttaneen entistä enemmän ylläpi- den keskeisiä toimintoja ovat tutkimus- ja tuote-
31590: tämään julkisilla tulonsiirroilla. kehitystyö. Huolestuttavinta onkin tämän panos-
31591: Elinkeinojen kehittyminen ja hyvinvointi on tuksen lasku 1,3 prosenttiin.
31592: erittäin riippuvaista siitä, miten pkt-yritykset Teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta
31593: pystyvät kasvattamaan tuotantovolyymiaan ja työ- 1983 alkaen. Tämän kehityksen katkaisu edellyt-
31594: voimaansa. Teollisuustuotannon kasvu tarvitsee tää voimakasta panostusta myös valtiovallan ta-
31595: uutta teknologiaa hyödyntäviä uusia pkt-yrityksiä. holta. Pitkällä aikavälillä tehokkain ja parhain vai-
31596: Jo toimivien pkt-yritystemme reaalista kilpailuky- kutus olisi sijoittaa Kuopion yliopistoon sen muu-
31597: kyä on tarpeen samoin periaattein lisätä. hun koulutus- ja tutkimustoimintaan soveltuvaa
31598: Uusien pkt-yritysten perustamisen ratkaisee teknistä korkeakoulutusta.
31599: koulutus. Korkeakoulutasoista teknistä opetusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskunnan
31600: lisäämällä maahamme saadaan uuden teknolo- hyväksyttäväksi toivomuksen,
31601: gian ammattilaisia ja kyetään luomaan korkeata-
31602: soisia tutkimuspalveluita. Pkt-yrityksien kilpailu- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
31603: kyvyn ratkaisee se, miten yrityksissä kyetään lisää- teknisen korkeakouluopetuksen aloittami-
31604: mään tietotasoa ja uusiutumaan. seksi Kuopion yliopistossa.
31605:
31606: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31607:
31608: Marja-Liisa Tykkyläinen
31609: 1987 vp. 821
31610:
31611: Toivomusaloite n:o 737
31612:
31613:
31614:
31615:
31616: Tykkyläinen ym.: Korvauksen maksamisesta korkeakoulujen hallin-
31617: toelimissä toimiville opiskelijoille
31618:
31619:
31620: Eduskunnalle
31621:
31622: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat luajasta tinkimistä, ilman minkäänlaista korvaus-
31623: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet ta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaavalla ta-
31624: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- valla kuin työskentelystä korkeakoulujen opinto-
31625: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ tukilautakuntien jäsenenä.
31626: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
31627: käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin korkeimmissa toivomuksen,
31628: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk-
31629: sissa työskenteleminen vaatii usein raskasta vii- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin toi-
31630: koittaista työtaakkaa. menpiteisiin, joilla turvattaisiin korkea-
31631: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi koulujen hallintoelimiin osallistuville
31632: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hankki- opiskelijoille korvaus kokoustyöskentelys-
31633: viita opiskelijoilta tämä työskentely vaatii opiske- tä.
31634:
31635: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31636:
31637: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller Iiris Hacklin
31638: Jukka Gustafsson Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari
31639: Tuula Paavilainen Timo Roos Kerttu Törnqvist
31640: 822 1987 vp.
31641:
31642: Toivomusaloite n:o 738
31643:
31644:
31645:
31646:
31647: Tykkyläinen ym.: Opintorahan asumislisän maksamisesta koko vuo-
31648: den ajalta
31649:
31650:
31651: Eduskunnalle
31652:
31653: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- mässä ja pimeässä Suomessa asuminen muodostaa
31654: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin tekijän,
31655: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että opiske-
31656: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- lija joutuisi maksamaan jopa 50 % opintotuen
31657: vuotista vuokraperintää. Näin opiskelija joutuu koko arvosta pelkkänä vuokrana.
31658: maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
31659: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31660: tään vain, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
31661: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu kui- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
31662: tenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein myös ja menoarviota valmistellessaan ryhtyisi
31663: toisella paikkakunnalla kuin missä opiskelija- toimiin opintorahan asumislisän maksu-
31664: asunto sijaitsee. Näin he joutuvat maksamaan käytännön muuttamiseksi ympärivuoti-
31665: asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. Kyl- seksi.
31666:
31667: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
31668:
31669: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller Iiris Hacklin
31670: Jukka Gustafsson Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari
31671: Tuula Paavilainen Timo Roos Antero Kekkonen
31672: Kerttu Törnqvist
31673: 1987 vp. 823
31674:
31675:
31676: Toivomusaloite n:o 739
31677:
31678:
31679:
31680:
31681: Tykkyläinen ym.: Valtionavun lisäämisestä alueellisesti merkittävien
31682: orkestereiden toimintaedellytysten parantamiseksi
31683:
31684:
31685: Eduskunnalle
31686:
31687: Maamme orkestereiden kehitys on ollut suun- railemaan säännöllisesti yhteistyössä paikallisten
31688: nittelematoma ja valtion tuki ilman selvää kehi- orkestereiden kanssa.
31689: tyslinjaa. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, on lop- Valtion tuki orkesteritoiminnalle lisääntyy ku-
31690: putuloksena se, että jokaisessa kaupungissa on luvana vuonna miljoonalla markalla. Orkesteri-
31691: pieni ammattilaisorkesteri, joista yksikään ei kyke- määrärahojen jaossa tulisi suosia valtakunnallisesti
31692: ne täysimittaiseen konserttitoimintaan. ja alueellisesti merkittäviä orkestereita. Esimerkik-
31693: Kuopion kaupunginhallituksen mielestä val- si Kuopion kaupunginorkesterille tulevan valtion-
31694: tion tuella on kehitettävä tiettyjä alueellisesti tär- avun määrä tulisi nostaa merkittävästi sillä perus-
31695: keitä orkestereita siten, että ne kasvavat riittävän teella, että Kuopion kaupunginorkesteria voidaan
31696: suuriksi voidakseen esittää monipuolista ohjelmis- pitää alueellisesti merkittävänä orkesterina.
31697: toa laajalla alueella. Kuopion kaupunginorkeste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31698: ri Itä-Suomen johtavana orkesterina ja laajalti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31699: alueorkesterityötä tehneenä on itseoikeutettu Itä- muksen,
31700: Suomen alueorkesteri. Jo nyt orkesteri on pitänyt
31701: konsertteja Kajaanista Savonlinnaan ulottuvalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
31702: alueella. tion tulo- ja menoarvion momentzlle
31703: Kuopion kaupunginorkesterin aluetoiminta on 29.90.52 sisältyvän orkestereille ja yhtyeil-
31704: tarkoitus säännöllistää. Iisalmen kanssa on neuvo- le sekä niiden aluetoimintaan tarkoitetun
31705: teltu vuosittaisesta konserttisarjasta, johon myy- määrärahan lisäämiseksi siinä mään·n, että
31706: täisiin kausikortteja samaan tapaan kuin Kuopion alueellisesti merkittävien orkestereiden
31707: konsertteihin. Myös muilla Itä-Suomen merkittä- toimintaedellytykset voitaisiin taata ny-
31708: vimmillä paikkakunnilla on tarkoitus ryhtyä vie- kyistä paremmin.
31709:
31710: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31711:
31712: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Jouni Backman
31713: Jukka Gustafsson Kari Urpilainen Tuula Paavilainen
31714: Timo Roos Antero Kekkonen Kerttu Törnqvist
31715: 824 1987 vp.
31716:
31717: Toivomusaloite n:o 740
31718:
31719:
31720:
31721:
31722: Törnqvist ym.: Kotisairaanhoidon erikoistumiskoulutuksen aloitta-
31723: misesta
31724:
31725:
31726: Eduskunnalle
31727:
31728: Kotisairaanhoidon tehtävät kasvavat jatkuvasti pitää valitettavana puutteena tehtäväkentän aset-
31729: ikärakenteen muutosten ja kotona tapahtuvan tamien erityisvaatimusten vuoksi.
31730: hoidon lisääntymisen johdosta. Kotisairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
31731: don avulla voidaan monille vanhuksille turvata tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31732: mahdollisuus kotona asumiseen laitoshoidon si-
31733: jasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ko-
31734: Kotisairaanhoidon kehittäminen on ratkaise- tisairaanhoidon erikoiskoulutuksen aloit-
31735: vasti riippuvainen kotisairaanhoitohenkilöstön tamiseksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito-
31736: koulutuksesta. Tällä hetkellä ei sairaanhoitajia eri- opptlaitoksessa ja muissa tehtävään sovel-
31737: koiskouluteta kotisairaanhoitoon, mitä voidaan tuvissa alan oppilaitoksissa.
31738:
31739: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
31740:
31741: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
31742: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi
31743: 1987 vp. 825
31744:
31745:
31746: Toivomusaloite n:o 741
31747:
31748:
31749:
31750:
31751: Uosukainen ym.: Kehittämislain saamisesta ammatillisille oppilai-
31752: toksille
31753:
31754:
31755: Eduskunnalle
31756:
31757: Eduskunnan käsitellessä 1.8.1987 voimaan tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31758: levaa ammatillisten oppilaitosten uutta lainsää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31759: däntöä kävi selvästi ilmi, että vuonna 1978 annet- sen,
31760: tu keskiasteen koulutuksen kehittämislaki on
31761: paitsi monien yksityiskohtien osalta vanhentunut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
31762: myös nykyiseen tilanteeseen huonosti sopiva. piteisiin ammatillisten oppilaitosten re-
31763: Ammatillisia oppilaitoksia varten tulisi säätää surssitarpeet tyydyttävän kehittämislain
31764: uusi kehittämislaki, joka korvaisi nykyisin voimas- aikaansaamiseksi ja nykyisen keskiasteen
31765: sa olevan keskiasteen koulutuksen kehittämislain. koulutuksen kehittämislain kumoamisek-
31766: Lisäksi uuden lain tulisi sisältää korkeakoulujen sz.
31767: kehittämislainsäädäntöä vastaavasti myös takeet
31768: ammatillisten oppilaitosten resurssikehityksestä.
31769:
31770: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31771:
31772: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
31773: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Keijo Jääskeläinen
31774: Tellervo Renko Kari Häkämies Sinikka Mönkäre
31775:
31776:
31777:
31778:
31779: 104 2705361
31780: 826 1987 vp.
31781:
31782: Toivomusaloite n:o 742
31783:
31784:
31785:
31786:
31787: Uosukainen ym.: Ammatillisten oppilaitosten lainsäädäntöä käsitte-
31788: levän parlamentaarisen komitean asettamisesta
31789:
31790:
31791: Eduskunnalle
31792:
31793: Ammatillisten oppilaitosten lainsäädännön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31794: osittaisuudistus tulee voimaan 1.8.1987. Koska nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31795: tämä osittaisuudistus jättää avoimiksi monet kes- sen,
31796: keiset kysymykset, kuten valtion ja kuntien väli-
31797: sen sekä kuntien keskinäisen vastuun ammatilli- että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toimen-
31798: sen koulutuksen järjestämisessä, lainsäädännön piteisiin ammatillisten oppzJaitosten lain-
31799: uudistusta tulee kiireesti jatkaa. säädännön kokonaisuudistuksen jatkami-
31800: Sen turvaamiseksi, että valmistelu tapahtuisi tä- seksi parlamentaaristen voimasuhteiden
31801: hänastista moniarvoisemmista lähtökohdista kä- mukaisessa komiteassa.
31802: sin, valmistelun tulisi tapahtua parlamentaaristen
31803: voimasuhteiden mukaisesti kokoonpannussa ko-
31804: miteassa.
31805:
31806: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31807:
31808: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
31809: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Keijo Jääskeläinen
31810: Kari Häkämies Sinikka Mönkäre
31811: 1987 vp. 827
31812:
31813: Toivomusaloite n:o 743
31814:
31815:
31816:
31817:
31818: Uosukainen ym.: Ammatillisten oppilaitosten oppilasvalintaperus-
31819: teiden muuttamisesta
31820:
31821:
31822: Eduskunnalle
31823:
31824: Ammatillisten oppilaitosten lainsäädännön tuksesta tulisi olla joko lain tai ainakin asetuksen
31825: osittaisuudistus tulee voimaan 1.8.1987. Uudis- tasoiset säännökset.
31826: tuksella ei poisteta oppilasvalinnassa ilmenneitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31827: epäkohtia, jotka ovat osin jopa opiskelijoiden oi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31828: keusturvaa loukkaavia. sen,
31829: Oppilasvalintaperusteet tulisi pikaisesti uudis-
31830: taa siten, että valinnassa käytettävät perusteet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31831: mainittaisiin laissa ja että perusteisiin ei pääsään- menpiteisiin ammatillisten oppilaitosten
31832: töisesti tehtäisi vuosittain muutoksia, kuten ny- oppilasvalintaperusteiden sisällölliseksi ja
31833: kyisin. Eri valintaperusteiden keskinäisestä paino- säännöstekniseksi uudistamiseksi.
31834:
31835: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31836:
31837: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
31838: Pirjo Rusanen Martti Tiuri Tellervo Renko
31839: Kari Häkämies Sinikka Mönkäre
31840: 828 1987 vp.
31841:
31842: Toivomusaloite n:o 744
31843:
31844:
31845:
31846:
31847: Uosukainen ym.: Opiskelijoiden kotikuntien veivoittamisesta osallis-
31848: tumaan ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannuksiin
31849:
31850:
31851: Eduskunnalle
31852:
31853: Kunnat ovat nykyisin pääosin vapaaehtoisesti voitaisiin kokonaan luopua käyttämästä kotikun-
31854: ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjinä. Tämän taa yhtenä oppilasvalintaperusteena.
31855: seurauksena oppilaitosten perustamiskustannuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31856: set jakautuvat varsin epätasaisesti ja sattumanva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31857: raisesti eri kuntien kesken. sen,
31858: Ammatillisten oppilaitosten rahoituslakia
31859: (494/83), joka tuli voimaan 1.1.1986, tulisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
31860: muuttaa siten, että opiskelijan kotikunnan kor- piteisiin ammattflisten opptfaitosten pe-
31861: vausvelvollisuus ulotettaisiin koskemaan käyttö- rustamiskustannusten sisällyttiimiseksi
31862: kustannusten ohella perustamiskustannuksia. Sa- opiskeltjoiden kotikuntien yleisen kor-
31863: malla kaikkien oppilaitosten oppilasvalinnassa vausvelvollisuuden piiriin.
31864:
31865: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
31866:
31867: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
31868: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Kari Häkämies
31869: Sinikka Mönkäre
31870: 1987 vp. 829
31871:
31872: Toivomusaloite n:o 745
31873:
31874:
31875:
31876:
31877: Urpilainen: Määrärahasta maakuntakorkeakoulun perustamiseen
31878: Keski-Pohjanmaalle
31879:
31880:
31881: Eduskunnalle
31882:
31883: Maasamme on virallisesti yksiportainen korkea- maassamme. Kokeilukaupunkina Kokkola ja ym-
31884: koulujärjestelmä. Muissa Pohjoismaissa, Norjassa päröivä laaja korkeakouluopetuksesta tyhjiönä
31885: ja Ruotsissa, sekä esim. anglosaksisissa maissa kor- oleva Keski-Pohjanmaan maakunta olisivat erin-
31886: keakoulujärjestelmä on kaksiportainen. Norjassa omainen kohde idean kokeilupaikaksi. Kokkolas-
31887: perustettiin tavanomaisen korkeakoululaitoksen sa ei ole korkeakoulua, mutta siellä toimii vireä Jy-
31888: täydennykseksi ns. maakuntakorkeakoulujärjes- väskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen
31889: telmä 1970-luvun alussa ja Ruotsissa vuosikymme- alainen täydennyskoulutusyksikkö. Tämän lisäksi
31890: nen lopussa. Suomessa vallitsevaa tiedonsiirron ja Kokkolassa on useita keskiasteen ammatillisen
31891: -tuotannon aukkoa on yritetty paikkailla monella- koulutuksen oppilaitoksia, kuten teknillinen op-
31892: kin eri järjestelmällä. Lopputulos on mahdollisim- pilaitos, sairaanhoito-oppilaitos, kauppaoppilai-
31893: man sekava, ristiriitoja aiheuttava sekä varsin vai- tos, talouskoulu ja Keski-Pohjanmaan Musiikki-
31894: keasti hallittava. oppilaitos, jossa annetaan ns. väliaikaista orkeste-
31895: Maakuntakorkeakoulun ideana ei ole pyrkiä rimuusikkokoulutusta. Lisäksi on maakunnallista
31896: ylös vaan laajalle. Maakuntakorkeakoulun tulee tutkimustoimintaa harjoittava Chydenius-insti-
31897: palvella ensisijaisesti maakunnan käytännön tar- tuutti. Näiden oppilaitosten yhteyteen ja toimin-
31898: peita. Maakuntakorkeakoulua onkin kutsuttu taa tukemaan olisi tarkoituksenmukaista aloittaa
31899: myös ammattikorkeakouluksi. Maistereiden, li- maakuntakorkeakoulu.
31900: sensiaattien ja tohtoreiden tuottaminen olisi edel- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
31901: leen varsinaisten korkeakoulujen ja yliopistojen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31902: vastuulla. Maakuntakorkeakoulussa opetusjaksot
31903: jäisivät vanhalla terminologialla puhuen appro- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
31904: batur- ja cum laude -tasolle. Sen lisäksi olisi suuri piteistin maakuntakorkeakoulutoiminnan
31905: määrä erilaisia lyhyempiä kursseja. aloittamiseksi Keski-Pohjanmaalla ja että
31906: Pohjoismaissa maakuntakorkeakoulusta saadut toimintaan tarvittavat määrärahat otettai-
31907: positiiviset kokemukset rohkaisevat maakunta- stin jo valtion vuoden 1988 tulo- ja me-
31908: korkeakouluajatuksen tuomista myös Suomeen. noarvioon.
31909: Maakuntakorkeakouluideaa tulisi ainakin kokeilla
31910:
31911: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31912:
31913: Kari Urpilainen
31914: 830 1987 vp.
31915:
31916: Toivomusaloite n:o 746
31917:
31918:
31919:
31920:
31921: Urpilainen ym.: Kansainvälisen harjoittelukeskuksen perustamisesta
31922: työvoimaministeriöön
31923:
31924:
31925: Eduskunnalle
31926:
31927: Kansainvälistyminen on asetettu koulutuksen riöön perustettava kansainvälisen harjoittelun kes-
31928: keskeiseksi tavoitteeksi mm. valtioneuvoston kus. Keskuksen tehtävänä olisi harjoittelupaikko-
31929: tiede- ja teknologiapoliittisessa selonteossa 12.9. jen hankkiminen, työlupaseikoista vastaaminen ja
31930: 1985 ja opetusministeriön perustutkintoihin joh- harjoittelun taloudellinen tukeminen erityisin sti-
31931: tavan koulutuksen kehittämiseen tähtäävässä toi- pendein sekä lisäksi harjoittelumahdollisuuksista
31932: menpideohjelmassa 21.1. 1986. tiedottaminen. Keskuksen toiminnalle olisi taat-
31933: Eräs konkreettinen kansainvälistymistä edistävä tava r.iittävät resurssit vuoden 1988 tulo- ja me-
31934: keino on tukea opintoihin liittyvää ulkomaista noarvwssa.
31935: harjoittelua. Tällä hetkellä harjoittelun mahdolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
31936: suuksia rajoittavat kuitenkin monet seikat. Kes- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivo-
31937: keisimpiä ongelmia ovat harjoittelun resurssien muksen,
31938: vähäisyys ja hallinnon hajanaisuus. Resurssien ke-
31939: hittäminen on tärkeää sekä harjoittelupaikkojen että hallitus ryhtyisi toimenpttewtn
31940: että harjoittelua tukevien stipendien lisäämiseksi. työvoimaministeriöön perustettavan kan-
31941: Harjoittelun hallinnollinen selkiyttäminen on sainvälisen harjoittelun keskuksen perus-
31942: paitsi resurssien tehokkaampaa käyttöä myös pal- tamiseksi ja että perustamiseen ja toimin-
31943: velun lisäämistä. taan tarvittavat määrärahat otetaan jo vuo-
31944: Edellä olevan vuoksi olisikin työvoimaministe- den 1988 tulo- ja menoarvioon.
31945:
31946: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
31947:
31948: Kari Urpilainen Kari Rajamäki
31949: 1987 vp. 831
31950:
31951: Toivomusaloite n:o 747
31952:
31953:
31954:
31955:
31956: Urpilainen: Aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämisestä Kokkolalle
31957: ja maakuntamuseo-oikeuksien myöntämisestä Pietarsaarelle
31958:
31959:
31960: Eduskunnalle
31961:
31962: Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden Käytännössä molemmat museot ovat harjoitta-
31963: toiminta-alueita hahmoteltaessa ja näitä museoita neet jo toimintaa, joka kuuluisi maakuntamuseol-
31964: sijoitettaessa oli vahvasti esillä myös Vaasan läänin le ja aluetaidemuseolle. Pietarsaaren kaupungin-
31965: muodostama erityistilanne ja siinä yhteydessä museon toiminta on painottunut kokoelmien, vir-
31966: Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon ja Keski- kojen ja toiminnan osalta lähes yksinomaan kult-
31967: Pohjanmaan aluetaidemuseon perustaminen ja tuurihistorialliselle puolelle, K.H. Renlundin
31968: niille määriteltävät toiminta-alueet. Lopulta pää- museon virat, kokoelmat ja toiminta taas ovat
31969: dyttiin kuitenkin siihen ratkaisuun, että Pohjan- mahdollistaneet taidemuseotoiminnan. Molem-
31970: maan museosta muodostettiin Vaasan läänin ran- mat museot ovat huolehtineet toiminnoista, jotka
31971: nikkoalueen ja pohjoisosien maakuntamuseo ja kuuluvat valtiovallalle ja joihin on saatu vain har-
31972: Seinäjoella toimineesta museosta muodostettiin kinnanvaraisia valtionapuja tai jotka kunnat ovat
31973: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ympäröivät kustantaneet kokonaan itse: molemmat museot
31974: kunnat toiminta-alueenaan. on oikeutettu myöntämään kulttuurihistoriallises-
31975: Mikäli aluejakoa tarkastellaan museoiden tehtä- ti arvokkaiden esineiden vientilupia. Pietarsaaren
31976: vänä olevan aineellisen kulttuurin keräämisen, kaupunginmuseo on museoviraston valvonnassa,
31977: säilyttämisen, tutkimisen ja tutkitun perinteen osittain valtionavun turvin, mutta pääosin omin
31978: esittämisen näkökulmasta, voidaan Vaasan läänin määrärahoin harjoittanut meriarkeologista tutki-
31979: alueelle muodostettujen maakuntamuseoiden musta läänin koko merialueella. Molemmat mu-
31980: toiminta-alueita pitää osittain epähistoriallisina, seot ovat huolehtineet sekä suomen- että ruotsin-
31981: luonnottomina. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kielisen väestönosan museopalveluista.
31982: maakuntamuseon pohjoisosien, Pohjanmaan Jär- Näillä perusteilla Kokkolassa sijaitsevan K.H.
31983: viseudun, kuuluminen nykyiseen yhteyteensä pe- Renlundin museon nimittäminen aluetaidemu-
31984: rustuu varsin tuoreisiin aluepoliittisiin näkökoh- seoksi ja Pietarsaaren kaupunginmuseon nimittä-
31985: tiin. Keski-Pohjanmaa muodostaa oman omalei- minen Keski-Pohjanmaan maakuntamuseoksi itse
31986: maisen kaksikielisen kokonaisuuden, jota tulisi asiassa virallistaisi käytännössä jo tapahtuvat alueel-
31987: käsitellä myös perinnepoliittisesti omana aluee- liset toiminnat ja mahdollistaisi niiden tukemisen
31988: naan. valtion varoin.
31989: Keski-Pohjanmaan kaupunkien, Kokkolan ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
31990: Pietarsaaren, museot täyttävät henkilöstöresurs- hyväksyttäväksi toivomuksen,
31991: seiltaan valtionavuista annetun lain edellyttämät
31992: vaatimukset. Kokkolassa sijaitsevan K.H. Renlun- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
31993: din museolla on käytössään kaksi museoammatil- aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämisek-
31994: lista virkaa, Pietarsaaren kaupunginmuseolla kol- si Kokkolan kaupungille sekä maakunta-
31995: me museoammatillista ja yksi museotekninen vir- museo-oikeuksien myöntämiseksi Pietar-
31996: ka. Tällaisina ne täyttävät hyvin myös museola- saaren kaupungzlle.
31997: kiehdotuksessa esitetyt vaatimukset.
31998:
31999: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
32000:
32001: Kari Urpilainen
32002: 832 1987 vp.
32003:
32004: Toivomusaloite n:o 748
32005:
32006:
32007:
32008:
32009: Wahlström: Kaksikielisen yliopiston perustamisesta Vaasaan
32010:
32011:
32012:
32013: Eduskunnalle
32014:
32015: Vaasan lääni on korkean asteen koulutuksen ke- lussa on ekonomi- ja kielenkääntäjäkoulutusta.
32016: hitysaluetta. Läänissä on n. 2 500 korkeakoulu- Ruotsinkielisiä opettajia koulutetaan Åbo Akade-
32017: paikkaa, kun väestönosuus edellyttäisi yli kolmin- min alaisessa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
32018: kertaista määrää. Vain 2,6% opiskelijoista opis- Samoin on Åbo Akademilla yhteiskuntatieteellistä
32019: kelee Vaasan läänissä. Opettajanviroista ja korkea- koulutusta Vaasassa. Svenska handelshögskolan i
32020: koulujen rahoituksesta tulee lääniin vieläkin pie- Helsingfors vastaa ruotsinkielisten ekonomien kou-
32021: nempi osuus. Läänin väestönosuuteen suhteutet- luttamisesta Vaasassa. Teknisen tiedekunnan pe-
32022: tuna korkeakouluopiskelijoiden vajaus on läänissä rustamisen lisäksi olisi Vaasassa voitava aloittaa lä-
32023: 5 800 opiskelijaa. hivuosina hotelli-, matkailu- ja ravintola-alan kor-
32024: Korkea-as~dsen koulutuksen ja tutkimuksen keakouluopetus.
32025: _ puutteellisuus korostuu erityisesti teknisellä alal- Näin ollen on ilmeistä, että korkean asteen
32026: la. Alueen teollisuus tarvitsee kehittyäkseen hen- koulutuksen kehittämiseksi tulisi Vaasaan perus-
32027: kilöitä, joilla on vankka tekninen osaaminen ja taa kaksikielinen yliopisto, jossa ruotsinkieliselle
32028: hyvä taloudellinen tietämys. Tällaisia henkilöitä opetukselle taataan autonomia. Tämä loisi mah-
32029: ei ole kuitenkaan tarpeeksi saatavilla. Alueellisesti dollisuuden laaja-alaisen korkeakoulun luomiselle
32030: tasapainoisen korkeakoululaitoksen kehittämisen Vaasaan, mikä vuorostaan loisi pohjaa em. laa-
32031: mittarina on yleensä käytetty opiskelijamäärien jemmalle opetustoiminnan kehittämiselle.
32032: suhdetta väestömäärään valtakunnallisilla suur- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
32033: alueilla, ts. opiskelijapaikkojen tulisi jakautua sa- hyväksyttäväksi toivomuksen,
32034: massa suhteessa kuin väestön. Tämä periaate to-
32035: detaan myös korkeakoulujen kehittämislain pe- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
32036: rusteella annetussa asetuksessa. selvittääkseen mahdollisuudet perustaa
32037: Kuten alussa todettiin, tavoite ei läheskään Vaasaan kaksikielinen yliopisto, jossa
32038: toteudu Vaasan-läänissä. myös ruotsinkielinen opetus laajenee ja
32039: Korkeakoulutasoinen koulutus on Vaasassa pirs- jossa molemmzlle kieliryhmzlle taataan au-
32040: toutunut lisäksi moneen osaan. Vaasan korkeakou- tonominen hallinto.
32041:
32042: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
32043:
32044: Jarmo Wahlström
32045: 1987 vp. 833
32046:
32047: Toivomusaloite n:o 749
32048:
32049:
32050:
32051:
32052: Valli ym.: Lukion tuntikehyksen korottamisesta
32053:
32054:
32055:
32056: Eduskunnalle
32057:
32058: Nykyisten koululakien mukainen lukion tunti- Lukioissa on tarkoitus siirtyä luokattomaan jär-
32059: kehys on osoittautunut liian ahtaaksi. Sen seu- jestelmään seuraavien vuosien kuluessa. Sitä en-
32060: rauksena ovat ns. harvinaisten kielten valinnan- nen olisi kuitenkin annettava nykymuotoiselle lu-
32061: mahdollisuudet supistuneet olennaisesti. Samoin kiolle ja lukiokokeilussa mukana oleville enem-
32062: taideaineiden osuus on pudonnut. Vastaavasti män liikkumavaraa, jonka suurempi tuntikehys
32063: myös uusien oppiaineiden, esim. atk:n sijoittami- mahdollistaisi. Muutos ei merkitse myöskään mer-
32064: nen koulun lukusuunnitelmaan on vaikeutunut. kittävää menojen lisäystä.
32065: Oppilasmäärien laskiessa olisi nyt lukiolla hyvät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32066: mahdollisuudet nostaa opetuksen tasoa, mikä sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32067: malla palvelisi parhaalla tavalla sitä haastetta, sen,
32068: minkä muuttuva yhteiskunta sille asettaa. Tunti-
32069: kehyksen nostaminen esim. 0,1 yksiköllä turvaa että hallitus ryhtyisi ktireellisesti nosta-
32070: nykyistä tilannetta paremmin muiden kuin eng- maan lukion tuntikehystä opetuksen tason
32071: lanninvalinnan pitkäksi kieleksi. Lukion lyhyiden edistämiseksi.
32072: kielten ja taideaineiden liikkumatila kasvaisi
32073: myöskin riittävästi. Atk-opetus mahtuisi vaivatta
32074: useimpien lukioiden opetussuunnitelmaan.
32075:
32076: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
32077:
32078: Sakari Valli Liisa Hilpelä
32079: Kimmo Sasi Pirjo Rusanen
32080: Eeva Turunen
32081:
32082:
32083:
32084:
32085: 105 2705361
32086: 834 1987 vp.
32087:
32088: Toivomusaloite n:o 750
32089:
32090:
32091:
32092:
32093: Valli ym.: Presidentti Urho Kekkosen valtakunnallisen patsashank-
32094: keen toteuttamisesta Kajaanissa
32095:
32096:
32097: Eduskunnalle
32098:
32099: Kajaani oli presidentti Urho Kekkosen koti- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32100: koulukaupunki, johon hän piti tiivistä yhteyttä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32101: Kajaanissa onkin virinnyt hanke pystyttää hänelle sen,
32102: muistopatsas.
32103: Tämä hanke pitäisi mielestämme toteuttaa että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
32104: valtakunnalliselta pohjalta, mikä parhaalla mah- prestdentti Urho Kekkosen valtakunnalli-
32105: dollisella tavalla arvostaisi hänen elämäntyö- sen patsashankkeen aikaansaamiseksi Ka-
32106: tään. jaaniin.
32107:
32108: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32109:
32110: Sakari Valli Riitta Jouppila Oiva Savela
32111: Pirjo Rusanen Arvo Kemppainen Martti Korkia-Aho
32112: Keijo Jääskeläinen Annikki Koistinen Kimmo Sasi
32113: Kauko Heikkinen
32114: 1987 vp. 835
32115:
32116: Toivomusaloite n:o 751
32117:
32118:
32119:
32120:
32121: Vihriälä ym.: Määrärahasta korkeakoulupedagogisen tutkimuksen
32122: lisäämiseen
32123:
32124:
32125: Eduskunnalle
32126:
32127: Viime vuosikymmenen lopulla toteutettu tut- opiskeluprosessiin kohdistuvia tutkimushankkeita
32128: kinnonuudistus ei ole kyennyt ratkaisemaan kor- sekä koulutusohjelmien sisältöön kohdistuvia tut-
32129: keakouluopintoihin liittyviä ongelmia (mm. am- kimus- ja kehittärnishankkeita.
32130: matillisuus - tieteellisyys, opintojen keskeyttä- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32131: minen, opiskeluaikojen pidentyminen). muksen,
32132: Ongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan, koska se-
32133: kä tutkinnonuudistuksessa että sen jälkeen esite- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
32134: tyissä koulutuksen kehittämisehdotuksissa on korkeakoulupedagogisen tutkimuksen li-
32135: kiinnitetty huomiota vain opetus- ja opiskelupro- säämiseksi ja tämän edellyttämän huo-
32136: sessin ulkoisiin ehtoihin kuten opintoviikkomää- mattavan määrärahan lisäyksen huomioi-
32137: rien tarkistamiseen. miseksi valtion vuoden 1988 tulo- ja me-
32138: Edellytys korkeakouluopintoihin liittyvien on- noarviota laadittaessa.
32139: gelmien ratkaisemiseksi on käynnistää opetus- ja
32140:
32141: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
32142:
32143: Jukka Vihriälä Mirja Ryynänen
32144: Kalevi Mattila Matti Väistö
32145: Tellervo Renko
32146: 836 1987 vp.
32147:
32148: Toivomusaloite n:o 752
32149:
32150:
32151:
32152:
32153: Vihriälä ym.: Määrärahasta opintorahan huoltajalisän korottami-
32154: seksi
32155:
32156:
32157: Eduskunnalle
32158:
32159: Perheen perustaminen opiskeluaikana on mo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
32160: nelle perheelle taloudellinen kynnyskysymys. Toi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32161: saalta perheen perustaneet opiskelijat joutu-
32162: vat helposti taloudelliseen velkakierteeseen, mi- että valtion vuoden 1988 tulo- ja me-
32163: kä vaikeuttaa myös opiskeluja. Vuoden 1987 noarviossa varataan opintorahan huoltaja-
32164: tulo- ja menoarviossa opintorahan perusosan lisän korottamiseksi määräraha siten, että
32165: huoltajalisä on 350, 580 ja 830 mk kuukau- se ensimmäisen lapsen osalta on 500 mk
32166: delta ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle lap- kuukaudessa sekä seuraavilta lapszlta 350
32167: selle. mk kuukaudessa lasta kohden.
32168:
32169: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32170:
32171: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
32172: Tellervo Renko Kauko Heikkinen
32173: 1987 vp. 837
32174:
32175: Toivomusaloite n:o 753
32176:
32177:
32178:
32179:
32180: Vihriälä ym.: Kotiteollisuusyhdistysten neuvonta-asemaverkoston
32181: täydentämisestä
32182:
32183:
32184: Eduskunnalle
32185:
32186: Kotiteollisuusyhdistyksillä, joita maassamme ei ole voitu kaikkiin maakuntiin petustaaa liki-
32187: toimii 22, on yhteensä noin 400 periaatteessa val- mainkaan tarvetta vastaavasti ja muutamat perus-
32188: tionapuun oikeuttavaa neuvontatyöhön osallistu- tetutkin ovat pääsääntöisesti valtionavun ulko-
32189: vaa työntekijävakanssia. Kuluvan vuoden tulo- ja puolella, lähinnä kuntien avustusten varassa toi-
32190: menoarvion mukaan näistä vakansseista 238 oi- mivia. Näin on erityisesti Länsi-Suomessa. Esimer-
32191: keuttaa valtionapuun. kiksi Etelä-Pohjanmaalla kotiteollisuusyhdistyk-
32192: Kotiteollisuuden neuvontaorganisaatio muo- sen neuvontahenkilöistä oli vielä vuonna 1986
32193: dostaa osan AKH:n alaisesta ammattiin johtavasta vain joka kolmas valtionavun piirissä. Vuonna
32194: koti-, käsi- ja taideteollisuuden kurssi-, neuvonta- 1987 tilanne hivenen paranee. Lisäksi alueen neu-
32195: ja koulutustoiminnasta. Rationalisoituneen ja yk- vonta-asemaverkosto on valtakunnalliseen keski-
32196: sitoikkoistuneen tuotantotoiminnan aikana koti- arvoon verrattuna puolta harvempi, vaikka käsi-
32197: teollisuus luo mahdollisuuden luovaan ja itseään työtaidoistaan kuuluisassa ja monien alan harras-
32198: toteuttavaan toimintaan ja laadukkaiden käsi- ja tajien ja ammattilaisten maakunnassa olisi neu-
32199: taideteollisuustuotteiden ammattimaiseen tuotta- vonnalle kysyntää.
32200: miseen. Käsityövaltaisena toimintana kotiteolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
32201: suudella on jopa merkittävää työllisyyspoliittista vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32202: arvoa.
32203: Eräissä osissa maatamme kotiteollisuuden että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n ko-
32204: neuvonta-asemia on lähes joka kunnassa, ja lisäksi titeollisuusyhdistysten neuvonta-asema-
32205: lähes kaikkiin neuvontavakansseihin tulee val- verkoston täydentämiseksi ulottumaan
32206: tionapua. Eräissä osissa maatamme tilanne on kui- valtakunnan kaikkiin oszi'n tasapuolisesti
32207: tenkin lähes päinvastainen. Valtion rahoituksen ja neuvontahenkilöstön saattamiseksi yh-
32208: epätasaisen jakautumisen takia neuvonta-asemia täläisen valtionavun piirti'n koko maassa.
32209:
32210: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
32211:
32212: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen Juho Sillanpää
32213: Anneli Jäätteenmäki Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred
32214: 838 1987 vp.
32215:
32216: Toivomusaloite n:o 754
32217:
32218:
32219:
32220:
32221: Viinanen ym.: Peruskoulun teknisen työn tuntimäärän lisäämisestä
32222:
32223:
32224:
32225: Eduskunnalle
32226:
32227: Peruskoulusta siirryttäessä ammattikouluun on katkoa '''ssä suhteessa pääse syntymään peruskou-
32228: selvästi havaittavissa, että käden taitojen kehittä- lun ja ....lmattikoulun välille.
32229: misessä on katko. Peruskoulun viimeisillä luokilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32230: on ainevalinnalla mahdollisuus välttyä nk. tekni- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32231: sistä aineista ja sen seurauksena opiskelua ammat- muksen,
32232: tikoulussa jatkettaessa kyseisillä oppilailla esiintyy
32233: vaikeuksia sopeutua ammatilliseen ja etenkin työ- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
32234: opetukseen, koska kokemus sananmukaisesti kä- teknisen työn aseman vahvistamiseksi si-
32235: sin tekemisestä puutruu. ten, että käden taitojen kehittiimiseksi
32236: Siksi olisikin tarkoituksenmukaista, että koulu- teknisen työn tuntimääriin osuus ja valin-
32237: tussuunnitelmia muutettaisiin siten, että teknisen tamahdollisuus palautettaisiin ainakin en-
32238: työn asemaa vahvistettaisiin ainakin siten, ettei tisessä kansalaiskoulussa olleelle tasolle.
32239:
32240: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32241:
32242: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
32243: 1987 vp. 839
32244:
32245: Toivomusaloite n:o 755
32246:
32247:
32248:
32249:
32250: Viinanen: Ammatti- ja teknillisten oppilaitosten opetuksen turvaa-
32251: misesta teknologian kehitys huomioon ottaen
32252:
32253:
32254: Eduskunnalle
32255:
32256: Tekninen kehitys etenee useilla aloilla huomat- tysonnopeinta sekä aloille, joissa tulevaisuudessa
32257: tavasti nopeammin kuin opetusvälineiden han- tekninen kehitys nopeutuu.
32258: kintaan ja ajan tasalla pitämiseen nykyisin uhra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
32259: taan varoja. Ongelma on sama kaikilla opetuksen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32260: tasoilla.
32261: Mm. ammattikoulujen kalustohankintaan osoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
32262: tetaan nykyisin niin niukasti varoja, että opetus jotta ammatti- ja teknillisille oppilaitoksil-
32263: nk. työaloilla tapahtuu suurelta osin vanhanaikai- le osoitettaisiin erityisrahoitusta aloille,
32264: sin välinein eikä vastaa joka suhteessa työelämän jotlla teknologian kehitys on nopeinta,
32265: vaatimuksia. jotta voitaisiin turvata opetuksen laadun
32266: Tässä suhteessa tulisi ammattikoulujen ja tek- säilyminen työelämän vaatimuksia vas-
32267: nillisten oppilaitosten osalle osoittaa merkittävästi taavana.
32268: lisävaroja etenkin aloille, joilla teknologian kehi-
32269:
32270: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32271:
32272: Iiro Viinanen
32273: 840 1987 vp.
32274:
32275: Toivomusaloite n:o 756
32276:
32277:
32278:
32279:
32280: Viinanen: Teknisten alojen opettajien tuotantoelämän tuntemuksen
32281: ylläpitämisestä
32282:
32283:
32284: Eduskunnalle
32285:
32286: Teknologian nopea kehittyminen asettaa tek- tarkoituksenmukaista, samalla kun lisätään laite-
32287: nisten alojen opettajille suuret vaatimukset kehi- määrärahoja ammattikouluille, käynnistää tehok-
32288: tyksen mukana pysymiseksi. Siksi perehtyminen kaasti järjestelmä, jolla ammattikoulun opettajil-
32289: säännöllisesti tuotantoelämään on muodostunut lekin tarjoutuu mahdollisuus siirtyä määräajaksi
32290: entistä tärkeämmäksi tavaksi pysyä kehityksessä pois opetustehtävistä kartuttamaan tietojaan teol-
32291: mukana. Nk. sapattivuosijärjestelmän käyttöön- lisuudessa, jotta opetus saataisiin entistä parem-
32292: otto keskeisillä teknisen opetuksen aloilla on tul- min vastaamaan elinkeinoelämän vaatimuksia.
32293: lut entistä tärkeämmäksi. Toiminta on vähäisessä Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
32294: laajuudessa käynnistynyt ylemmissä oppilaitoksis- hyväksyttäväksi toivomuksen,
32295: sa, mutta ammattikoulun opettajien tasolle eivät
32296: määrärahat ole juuri nimeksikään riittäneet. Kui- että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn,
32297: tenkin juuri tältä koulutustasolta suuri joukko jotlla voitaistin nopeasti lt'sätä teknzsten
32298: nuoria siirtyy vuosittain työelämän piiriin havai- alojen opettajien mahdollisuuksia määrä-
32299: takseen, että saatu opetus ei useinkaan riitä työ- ajaksi siirtyä opetustehtävästä tuotanto-
32300: tehtävien suorittamiseen, vaan jatkokoulutus on elämään kartuttamaan tietojaan etenkin
32301: välittömästi käynnistettävä työpaikoilla. Siksi olisi alozlla, jozssa tekninen kehitys on nopeata.
32302:
32303: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32304:
32305: Iiro Viinanen
32306: 1987 vp. 841
32307:
32308: Toivomusaloite n:o 757
32309:
32310:
32311:
32312:
32313: Viljanen: Lahden kaupunginkirjaston rakentamisesta
32314:
32315:
32316:
32317: Eduskunnalle
32318:
32319: Lahden kaupungin kirjastotalo on ollut suun- mukana tulleet uudet tarpeet edellyttävät kirjas-
32320: nitteilla kauan. Lahden kaupungilla on valmius totoimintojen kehittämistä siten, että kirjastopal-
32321: kirjaston rakentamistöiden aloittamiseen vuoden velut lisääntyvät ja monipuolistuvat.
32322: 1987 lopussa. Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
32323: Hyötypinta-alaltaan 6 577 m 2 :n ja kokonaiskus- hyväksyttäväksi toivomuksen,
32324: tannuksiltaan 54,9 milj. markan hankkeen on
32325: suunniteltu valmistuvan v. 1990. että hallitus ryhtyisi toimti·n aloittamis-
32326: Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto si- luvan antamiseksi Lahden kaupungin kir-
32327: jaitsee nykyisin vuokratiloissa, hajasijoitettuna eri jastotalolle vuodeksi 1987 ja hankkeen to-
32328: puolille kaupunkia. Lisäksi ongelmana on tilanah- teuttamiseen tarvittavan valtionosuuden
32329: taus. Lisääntynyt kysyntä ja tekniikan kehityksen myöntämiseksi vuonna 1988.
32330:
32331: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32332:
32333: Matti Viljanen
32334:
32335:
32336:
32337:
32338: 106 2705361
32339: 842 1987 vp.
32340:
32341: Toivomusaloite n:o 758
32342:
32343:
32344:
32345:
32346: Vistbacka: Määrärahasta kotiteollisuusyrittäjäoppilaitoksen rakenta-
32347: miseen Vimpeliin
32348:
32349:
32350: Eduskunnalle
32351:
32352: Vaasan läänin järvialueen kunnissa on työlli- Kotiteollisuusopetuksen saaminen em. alueelle
32353: syystilanne viime vuosina ollut läänin muuhun edistäisi pienyritystoiminnan kehittämistä ja hel-
32354: alueeseen verrattuna huomattavasti heikompi. pottaisi sitä kautta alueen työllisyystilannetta ja
32355: Alueen teolliset työpaikat ovat pääosin vaatetus- alueen taloudellisissa vaikeuksissa olevia kuntia.
32356: teollisuuden, pienimuotoisen mattokutomotoi- Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotan kun-
32357: minnan sekä puunjalostuksen piirissä. Mainituilla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32358: teollisuudenaloilla joudutaan yhä enemmän pa- muksen,
32359: nostamaan tuotekehittelyyn ja sitä mukaa henki-
32360: lökunnan koulutukseen. Nykyisin joudutaan ope- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n nit-
32361: tusta hankkimaan alueen ulkopuolelta, ja sen seu- tävån suuren suunnittelumäärärahan va-
32362: rauksena opetusta saaneet työntekijät valtaosin raamiseksi valtion vuoden 1988 tulo- ja
32363: jäävät koulutuspaikkakunnille. Nämä ongelmat menoarvioesttykseen kotiteollisuusyrittäjä-
32364: koskettavat erityisesti Vimpelin, Evijärven, Lappa- oppilat"toksen rakentamishankkeen kå"yn-
32365: järven, Alajärven, Soinin ja Lehtimäen kuntia ja nistämiseksi Vimpelin kunnassa.
32366: asianomaisen alan yrittäjiä.
32367:
32368: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
32369:
32370: Raimo Vistbacka
32371: 1987 vp. 843
32372:
32373: Toivomusaloite n:o 759
32374:
32375:
32376:
32377:
32378: Vistbacka: Nelimarkkamuseon saattamisesta lakisääteisen valtion-
32379: osuuden piiriin
32380:
32381:
32382: Eduskunnalle
32383:
32384: Alajärvellä SiJaitsee kaupungin omistamalla kamuseona. Lisäksi kaupunki on sitoutunut varaa-
32385: Nelimarkka-Säätiö-nimisellä tilalla, RN:o 4:124, maan museorakennuksen korvauksetta säätiön tai-
32386: kaupungin omistama museorakennus, jonka on dekokoelmien esilläpitoon sekä vastaamaan mu-
32387: suunnitellut ja rakennuttanut taidemuseoksi tai- seorakennuksen ja muiden kiinteistöllä olevien ra-
32388: teilija Eero Nelimarkka. Museossa on Nelimarkka- kennusten hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista
32389: Rahasto-nimisen säätiön ja Eero Nelimarkan peri- menoista sekä niiden vakuuttamisesta ja maksa-
32390: kunnan omistamia taideteoksia ja muita kokoel- maan Nelimarkkamuseon vastuullisen hoitajan
32391: mia, jotka mainittu säätiö on sitoutunut säilyttä- palkan.
32392: mään pysyvästi museon tiloissa. Museo on auki . Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
32393: ympärivuotisesti, jolloin peruskokoelma on jatku- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32394: vasti esillä. Lisäksi museossa järjestetään vuosittain
32395: 3-4 näyttelyä. Museo on merkittävä sekä alueel- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
32396: lisesti että valtakunnallisestikin. Museon korjaus- piteisiin Alajärven kaupungissa sijaitsevan
32397: ten yhteydessä on akustiikkaa saatu parannetuksi erittäin korkeatasoisen Nelimarkkamu-
32398: siten, että siellä on voiru järjestää vuosittain useita seon, jonka kustannuksista vastaa Alajär-
32399: korkeatasoisia konsertteja. Tehdyn sopimuksen ven kaupunki, saattamiseksi lakisääteisen
32400: mukaan kaupunki on sitoutunut säilyttämään valtionosuuden pziriin.
32401: museorakennuksen käyttötarkoituksen Nelimark-
32402:
32403: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
32404:
32405: Raimo Vistbacka
32406: 844 1987 vp.
32407:
32408: Toivomusaloite n:o 760
32409:
32410:
32411:
32412:
32413: Vähäkangas ym.: Koulujen rakentamiseen tarkoitettujen valtion-
32414: apujen lisäämisestä
32415:
32416:
32417: Eduskunnalle
32418:
32419: Kuntien on kyettävä koululaitosten ylläpitäjinä noin 70 seuraavaa viisivuotisohjelmaa odottamas-
32420: tarjoamaan kuntalaisille tyydyttävät kouluolot sil- sa. Rakentamiskustannusten nousu vaikeuttaa li-
32421: loin kun palveluja tarvitaan. Hankkeiden päära- säksi ohjelmien toteuttamista. Ellei rakentamis- ja
32422: hoittajana koulurakentamisessa on valtio, eikä korjausmäärärahoja lisätä, koulujen rakentaminen
32423: Pohjois-Suomen kunnilla ole mitään taloudellisia ja korjaaminen on monille kunnille mahdotonta.
32424: mahdollisuuksia toteuttaa tarpeen edellyttämää Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
32425: rakentamista kuntien omilla varoilla. Rakentamis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32426: määrärahojen puute on rappeuttamassa peruskou-
32427: lujen rakennuskantaa ja vaikeuttamassa lakisää- että" hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
32428: teistä koulutyön toteuttamista monin paikoin uh- koulujen rakentamiseen ja korjaamiseen
32429: kaavalta tavalla. tarkoitettujen valtionosuuksien maksami-
32430: Pelkästään Oulun läänissä on opetusministe- seksi kunnille nykyistä nopeammin.
32431: riön rakennuslupaa edellyttäviä kouluhankkeita
32432:
32433: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32434:
32435: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
32436: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
32437: Arvo Kemppainen
32438: 1987 vp. 845
32439:
32440: Toivomusaloite n:o 761
32441:
32442:
32443:
32444:
32445: Vähäkangas ym.: Raahen tietokonealan oppilaitoksen laajentami-
32446: sesta
32447:
32448:
32449: Eduskunnalle
32450:
32451: Suomen ainoa tietotekniikkaan erikoistunut Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
32452: oppilaitos sijaitsee Raahen kaupungissa entisen se- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32453: minaarin tiloissa. Tämä valtion omistama oppilai-
32454: tos toimii erittäin ahtaissa tiloissa. Oppilaitos ja että hallitus ryhtyisi kti1-eellisesti toi-
32455: Raahen kaupunki selvittelevät laajennushanketta, miin Raahen tietokonealan oppilaitoksen
32456: johon tulisi robottitekniikkaosasto, kurssiosasto ja laajentamiseksi.
32457: mahdollisesti Raahen Tietotekniikka Oy:n toimi-
32458: tilat. Oppilaitoksen kehittämisen kannalta laajen-
32459: nus olisi välttämätön.
32460:
32461: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32462:
32463: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
32464: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
32465: 846 1987 vp.
32466:
32467: Toivomusaloite n:o 762
32468:
32469:
32470:
32471:
32472: Vähäkangas ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä perustoi-
32473: meentulon turvaavaksi
32474:
32475:
32476: Eduskunnalle
32477:
32478: Nykyisessä koulutusyhteiskunnassa kansalaisten na ja mm. ns. sapattivuoden pitämisen. Perus-,
32479: opiskelu- ja koulutusmahdollisuudet on taattava jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutustarpeen
32480: opintotukijärjestelmällä koko työikäisyyden ajan. tyydyttämiseen esitetyllä järjestelmällä vastattai-
32481: Tukea tarvitaan ammattikoulutuksen, korkea- siin paljon paremmin kuin nykyisillä hyvin haja-
32482: koulutuksen sekä täydennys-, jatko- ja uudelleen- naisilla työllisyys- ja muilla uudelleenkoulutusjär-
32483: koulutuksen tukemiseksi 17-vuotiaasta aina eläk- jestelmillä sekä korotettaisiin myös perusammatti-
32484: keelle pääsyyn asti. koulutuksen tukea nykyisestään. Monissa yhteyk-
32485: On luotava opintotukijärjestelmä, joka turvaa sissä mm. hallituksen vuoden 1987 talousarviope-
32486: vähintään valtioneuvoston vahvistaman toimeen- rusteluissa ja esityksissä on vaadittu yhteiskunnan
32487: tulonormien mukaisen opintotuen sekä asumis- panostamista koulutukseen ja tutkimukseen.
32488: kustannukset, esim. yksinäiselle 900-1000 mk/ Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
32489: kk +asumiskustannukset. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32490: Järjestelmän kehittämisessä voitaisiin luovasti
32491: soveltaa Ruotsissa käytössä olevaa aikuisopiskeli- että hallitus antaa eduskunnalle opinto-
32492: joiden tukijärjestelmää. tukea koskevan lakiesityksen, jolla opinto-
32493: Perustoimeentulon turvaava opintotukijärjes- tuen ja -rahan etuudet nostetaan toimeen-
32494: telmä tukisi myös erityisesti työssä olevien jatko- tulonormien tasolle ja mahdollistetaan jo-
32495: ja erityisesti uudelleenkoulutusta, työntekijöiden kaisen työikäisen perusammattikoulutus
32496: ollessa työttömyysuhan alaisena taikka työttömä- sekä täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulu-
32497: nä. Järjestelmä mahdollistaisi yksilöllisen koulu- tus.
32498: tusjärjestelmän ihmisen koko elämänkaaren aika-
32499:
32500: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32501:
32502: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Juhani Alaranta
32503: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
32504: 1987 vp. 847
32505:
32506: Toivomusaloite n:o 763
32507:
32508:
32509:
32510:
32511: Väistö ym.: Opintolainan korkotuen maksuajan pidentämisestä
32512:
32513:
32514:
32515: Eduskunnalle
32516:
32517: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
32518: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakio maksun aloittamisajan pidentäminen 1, 5 vuodes-
32519: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto ta 3 vuoteen.
32520: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, per- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
32521: heen perustaminen, asunnon hankinta ja opinto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32522: lainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saattaa mo-
32523: nelle olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
32524: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
32525: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- dessä ryhtyisi toimiin opintotukilain 7 §:n
32526: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- 2 momentin muuttamiseksi kuulumaan:
32527: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatoota työtä Korkotuen maksaminen lopetetaan kol-
32528: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti men vuoden kuluttua ensimmäisestä
32529: jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- 1 §:ssä tarkoitettujen opintojen päättymis-
32530: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- kuukautta seuraavasta koronmaksupäiväs-
32531: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- tä, kuitenkin viimeistään 15,5 vuoden ku-
32532: maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- luttua siitä kun lainaerä on ensimmäisen
32533: tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää kerran nostettu.
32534: voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
32535:
32536: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
32537:
32538: Matti Väistö Mirja Ryynänen Jukka Vihriälä
32539: 848 1987 vp.
32540:
32541: Toivomusaloite n:o 764
32542:
32543:
32544:
32545:
32546: Väistö ym.: Pohjois-Karjalan opiston toiminnan turvaamisesta
32547:
32548:
32549:
32550: Eduskunnalle
32551:
32552: Pohjois-Karjalan opisto on vuosina 1980-86 taa opiston muutoinkin kireää taloutta ja vaikeut-
32553: tehnyt merkittävän muutos- ja perusparannustyön taa opiston toimintaa.
32554: päärakennuksessaan. Tämä työ jatkuu ja myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
32555: opiston lämmitysjärjestelmä on kokonaan uusit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32556: tu. Hankkeet on pääosin toteutettu työllisyysva-
32557: roin. Opiston oma osuus on jouduttu rahoitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32558: maan velanotolla. Tästä johtuen opiston velka- Pohjois-Karjalan opiston peruskorjaustoi-
32559: taakka on kasvanut kohtuuttoman suureksi. mien jatkon ja opiston toiminnan varmis-
32560: Pohjois-Karjalan opiston velanhoitokulut ovat tamiseksi.
32561: tänä vuonna 1,1 miljoonaa markkaa. Tämä rasit-
32562:
32563: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32564:
32565: Matti Väistö Pekka Puska Kerttu Törnqvist
32566: Eeva Turunen Riitta Myller Esko Jokiniemi
32567: 1987 vp. 849
32568:
32569: Toivomusaloite n:o 765
32570:
32571:
32572:
32573:
32574: Väänänen ym.: Määrärahasta klinikkarakennuksen rakentamisesta
32575: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hautjärven laitoksille
32576:
32577:
32578: Eduskunnalle
32579:
32580: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hautjärven että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
32581: laitosten toimintaa vaikeuttaa uuden ja ajanmu- tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
32582: kaisen klinikkarakennuksen puuttuminen. Uusi Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Haut-
32583: klinikkarakennus auttaisi laitoksia selviytymään järven laitosten uuden klinikkarakennuk-
32584: nykyajan eläinlääkinnälle ja -tutkimukselle asete- sen suunnittelua varten.
32585: tuista vaatimuksista.
32586: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
32587: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32588:
32589: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
32590:
32591: Marjatta Väänänen Tuulikki Hämäläinen
32592: Elsi Hetemäki-Olander Sirkka-Liisa Anttila
32593:
32594:
32595:
32596:
32597: 107 2705361
32598: 850 1987 vp.
32599:
32600: Toivomusaloite n:o 766
32601:
32602:
32603:
32604:
32605: Väänänen ym.: Peruskoulujen rakentamisen lisäämisestä Uudella-
32606: maalla
32607:
32608:
32609: Eduskunnalle
32610:
32611: Uudenmaan peruskoulujen rakentamisen val- viisi rakennuslupaa peruskoulutarpeen tyydyttä-
32612: tionosuusmäärärahat ovat valtion tulo- ja menoar- miseksi, Uudenmaan kuntien esittämät hankkeet
32613: vioissa viime vuosina vähentyneet. Vuodelle 1985 saataisiin rakennetuksi vasta 36 lähimmän vuoden
32614: Uudenmaan lääniin myönnettiin vain yksi lupa, aikana. Tilanne on näin ollen varsin vaikea.
32615: kun vuosittainen määrä aikaisemmin oli 3-4 lu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
32616: paa. Tarve on kuitenkin erittäin suuri. Vuosiksi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32617: 1986-1990 Uudenmaan läänin kunnat ovat il-
32618: moittaneet lähes 190 eri hanketta. että hallitus ryhtyisi kiireellistin toimen-
32619: Vuodelle 1986 läänin kuntien ilmoittama ra- piteisiin Uudenmaan peruskoulujen ra-
32620: kennushankkeitten määrä yksin oli 92. Näitten kentamiseen tarvittavien valtionosuuksien
32621: hankkeitten yhteenlaskettu normaalihinta on 335 lisäämiseksi siten, että lupia saadaan Uu-
32622: milj. markkaa. denmaan alueelle vuosittain tarvetta vas-
32623: Mikäli Uudenmaan kunnat saisivat vuosittain taavasti.
32624:
32625: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32626:
32627: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen
32628: 1987 vp. 851
32629:
32630: Toivomusaloite n:o 767
32631:
32632:
32633:
32634:
32635: Väänänen ym.: Opistopohjaisen ammatillisen koulutuksen lisäämi-
32636: sestä Uudellamaalla
32637:
32638:
32639: Eduskunnalle
32640:
32641: Uudellamaalla on ammatillisessa koulutuksessa järjestämisen tarve on läänissä suuri vuosikymme-
32642: puutteita, jotka tulisi pystyä ripeästi korjaamaan. nen loppuun asti, tulisi ylioppilaspohjaista koulu-
32643: Petuskoulupohjaisten ammatillisten oppilaitosten tusta väliaikaisena koulutuksena pystyä jatka-
32644: määrä vastaa suurin piirtein esiintyvää kysyntää, maan.
32645: mutta ylioppilaspohjaisten ammatillisten oppilai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
32646: tosten aloituspaikkojen määrä on tarpeeseen näh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32647: den liian vähäinen. Ylioppilaspohjaisia ammatil-
32648: lisia oppilaitoksia tarvitaan erityisesti hallinnon, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
32649: kaupan, terveydenhuollon ja teknisten petuslinjo- hallinnon, kaupan, terveydenhuollon ja
32650: jen opistoasteitten saamiseksi. teknisten peruslinjojen opistoasteisen
32651: Vuoden 1987 jälkeen väliaikaisen ammatillisen koulutuksen lisäämiseksi Uudellamaalla ja
32652: koulutuksen jatkamismahdollisuudet ovat epävar- väliaikaisen koulutuksen jatkamiseksi siel-
32653: mat. Kun väliaikaisen ammatillisen koulutuksen lä vuosikymmenen loppuun asti.
32654:
32655: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32656:
32657: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen
32658: 852 1987 vp.
32659:
32660: Toivomusaloite n:o 768
32661:
32662:
32663:
32664:
32665: Väänänen ym.: Mäntsälän maatalousoppilaitoksen rakennushank-
32666: keen jouduttamisesta
32667:
32668:
32669: Eduskunnalle
32670:
32671: Puutarha-alan koulutukseen on enemmän ha- koitus siirtää vuosiksi 1990-92. Opetusministe-
32672: kijoita kuin koulutuspaikkoja. Ala myös tarjoaa riön antaman tiedon mukaan Mäntsälän maata-
32673: enemmän työpaikkoja varsinkin eteläisessä Suo- lousoppilaitokseen saadaan vasta tämän hankkeen
32674: messa kuin mitä voidaan täyttää. Vuosina 1986- toteuduttua hyväksytyn kiintiön mukaiset puutar-
32675: 88 vahvistetun keskiasteen koulutuksen kehittä- haopetuksen aloituspaikat.
32676: misohjelman mukaisesti Mäntsälän maatalousop- Kun Uudenmaan läänistä puuttuu ammatilli-
32677: pilaitokseen on oppilaskohtaistettu 80 aloitus- sen koulutuksen aloituspaikkoja, kun halukasta
32678: paikkaa kullekin vuodelle. Vuonna 1986 toteutui oppilasainesta pyrkii runsaasti alalle ja kun suun-
32679: kuitenkin vain 48 aloituspaikkaa ja ammattikasva- nitelmissa Mäntsälän maatalousoppilaitos on va-
32680: tushallituksen arvion mukaan vuosina 1987 ja littu lisätyn koulutuksen oppilaitokseksi ja koulu-
32681: 1988 toteutuu molempina vuosina vain 56 aloi- tus palvelisi myös maaseudun oheiselinkeinojen
32682: tuspaikkaa. Maatilatalouspuolen aloituspaikkoja laajentamispyrkimyksiä, olisi rakennushanketta
32683: on lisäksi oppilaskohtaistettu noin 50. Esteenä aikaistettava.
32684: puutarhaopetuksen kehittämisohjelman toteutta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
32685: miselle on ollut ao. oppilaitoksen asuntola- ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32686: opetustilojen puute.
32687: Opetusministeriön keskipitkän aikavälin toi- että hallitus kzirehtisi Mäntsälän maata-
32688: minta- ja taloussuunnitelman investointiohjel- lousoppilaitoksen rakennushanketta siellä
32689: massa Mäntsälän maatalousoppilaitokseen esite- annettavan puutarha-alan koulutuksen
32690: tään 3 750 neliömetrin laajennusta, joka on tar- laajentamiseksi.
32691:
32692: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32693:
32694: Marjatta Väänänen Heikki Kokko Johannes Virolainen
32695: 1987 vp. 853
32696:
32697: Toivomusaloite n:o 769
32698:
32699:
32700:
32701:
32702: Väänänen ym.: Mäntsälän koulutilan sikala-lampolatilojen raken-
32703: tamisesta
32704:
32705:
32706: Eduskunnalle
32707:
32708: Mäntsälän koulutilan sikala-lampolatilat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32709: yli-ikäiset ja korjattaviksi kelpaamattomat. Uudis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32710: rakennus onkin ollut opetusministeriön KTS- sen,
32711: suunnitelmassa siten, että se on esitetty toteutet-
32712: tavaksi viimeksi vuosina 1986-87. Rakentamista että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
32713: on kuitenkin lykätty, tällä kertaa vuosille 1988 ja Mäntsälän koulutilan sikalan ja lampolan
32714: 1989. Suunnitelmat ovat valmiina ja työ olisi uudisrakennuksen rahoituksen järjestämi-
32715: mahdollista toteuttaa. Kustannusarvio on 2,8 seksi.
32716: milj. markkaa.
32717:
32718: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32719:
32720: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen
32721: 854 1987 vp.
32722:
32723: Toivomusaloite n:o 770
32724:
32725:
32726:
32727:
32728: Väänänen ym.: Määrärahasta Orimattilan kotitalousopiston raken-
32729: nustöihin
32730:
32731:
32732: Eduskunnalle
32733:
32734: Orimattilan kotitalousopisto on saanut suun- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
32735: nittelumäärärahan uuden kotieläinrakennuksen ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32736: muiden tarvittavien tilojen suunnitteluun. Suun-
32737: nitelmat ovat valmistuneet. Valtion vuosien 1984 että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
32738: -1987 tulo- ja menoarvioissa ei kuitenkaan ole tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavan
32739: esitetty rakentamismäärärahoja tehtyjen suunni- määrärahan jo suunniteltujen rakennus-
32740: telmien toteuttamiseksi. Kun rakentaminen vii- töiden aloittamiseksi Orimattilan kotita-
32741: västyy, on opiston vaikea vastata koulunuudistuk- lousopistossa.
32742: sen aiheuttamista uusista velvoitteista. Maata-
32743: lousopetuskin kärsii vallitsevasta tilanteesta.
32744:
32745: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987
32746:
32747: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen
32748: 1987 vp. 855
32749:
32750: Toivomusaloite n:o 771
32751:
32752:
32753:
32754:
32755: Väänänen: Palloiluhallin rakentamisesta Artjärvelle
32756:
32757:
32758:
32759:
32760: Eduskunnalle
32761:
32762: Artjärven palloiluhallin suunnitelmat ovat val- että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toimen-
32763: miina ja hallin rakentamistöihin voitaisiin ryhtyä piteistin Artjärven palloiluhallin raken-
32764: kunnan urheiluharrastuksen edistämiseksi. nustöiden aloittamiseksi.
32765: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
32766: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32767:
32768: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
32769:
32770: Marjatta Väänänen
32771: