<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

157 Käyttäjää paikalla! 0.0067219734191895

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |

1: Vuoden 1987
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E3
10: Toivomusaloitteet 772-1337
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18:
19: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Toivomusaloitteet 772-1337
26:
27:
28: Sivu Sivu
29: Maa- ja metsätalousvaliokunta 783 Anttila: Kengityssepän ja konekirjoitta-
30: jan toimien perustamisesta Valtion hevosja-
31: 772 Eo Aho: Kannuksen turkiseläintutki- lostuslaitokseen Ypäjälle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 869
32: muksen koeaseman henkilöstön määrän li-
33: säämisestä 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 0 00 0 857 784 Anttila: Hauhonreitin rantapengerrys-
34: ten toteuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 870
35: 773 Ala-Harja: Lisävirkojen perustamisesta
36: Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen alue- 785 Apukka ymo: Luonnonmukaisen vilje-
37: laboratorioon Seinäjoella ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 858 lyn selvittämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 871
38:
39: 774 Alaranta: Maatilamatkailun edistämises- 786 Backman ymo: Valtion kalanviljelytoi-
40: tä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 859 minnan tehostamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 872
41:
42:
43: 775 Anttila: Valtioneuvoston periaatepää- 787 Bärlund ymo: Maatalouden aiheutta-
44: töksen mukaisten maaseudun kehittämista- mien ympäristövaarojen rajoittamisesta 0 0 0 0 0 873
45: voitteiden toteuttamisesta oooo o oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 860
46: 788 Hautala ymo: Maatalouden ylituotanto-
47: 776 Anttila: Maidon kaksihintajärjestelmän ongelmien ratkaisemisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 74
48: muuttamisesta maatalouspiirikohtaiseksi 0 0 0 0 861
49: 789 Hautala ymo: Vakavasti sairaiden eläin-
50: ten eläinjalostuskäytön estämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 875
51: 777 Anttila: Kotieläintuotantomahdolli-
52: suuksien lisäämisestä nuorille hiljattain tilan 790 Heikkinen ymo: Maidon tuotantokiimi-
53: hankkineille viljelijöille o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 862 öiden korottamisesta maatilalain 67 §:n mu-
54: kaisella 1. vyöhykkeellä 00 00 0 0 0 00 00 0 0 0 00 00 00 876
55: 778 Anttila: Luonnonmukaisen viljelyn
56: edistämisestä 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ooo 0 0 0 86 3 791 Huuhtanen ymo: Metsätaloustilojen pe-
57: rustamismahdollisuuksien parantamisesta 0 0 0 877
58: 779 Anttila: Sokerijuurikkaan tuotantomah-
59: dollisuuksien turvaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 864 792 Ikonen ymo: Metsätilojen perustamises-
60: ta0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 878
61: 780 Anttila: Maatalouslomittajapulan pois-
62: 793 Ikonen ymo: Kotimaisen kalan käytön
63: tamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 866
64: lisäämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 879
65: 781 Anttila: Erikoistutkijan viran perustami- 794 Isohookana-Asunmaa ymo: Lammasta-
66: sesta Maatalouden tutkimuskeskukseen o 0 0 0 0 867 louden kehittämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 880
67:
68: 782 Anttila: Vanhemman tutkijan viran 795 Jansson: Om tillvaratagande av fiskeri-
69: perustamisesta Maatalouden tutkimus- branschens intressen vid handelsavtalsför-
70: keskukseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 868 handlingarna 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 881
71:
72: 2705361
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75: Sivu Sivu
76: 795 Jansson: Kalastusalan etujen huomioon 811 Maijala ym.: Maatilan osan luovuttami-
77: ottamisesta kauppasopimusneuvotteluissa. . . 882 sen vaikutuksesta luopumiseläkelain mukai-
78: sen eläkkeen saamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903
79: 796 Jokinen ym.: Vesakkojen hävittämisestä
80: ilman vesakkomyrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883 812 Maijala ym.: Maaseutuneuvojatoimin-
81: nan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
82: 797 Juhantalo ym.: Tuotantorajoitusten väl-
83: jentämisestä maatalouden velkarasituksen 813 Maijala ym.: Maataloudellisen biotek-
84: keventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 885 nologian tutkimuksen ja koulutuksen aloit-
85: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906
86: 798 Juhantalo ym.: Maaseudun elinkeinojen
87: laaja-alaisesta kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 887 814 Malm m.fl.: Om upprensning av Kär-
88: jenjoki i Kristinestad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
89: 799 Kankaanniemi ym.: Maidon kulutuksen
90: lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888 814 Malm ym.: Kärjenjoen perkaamisesta
91: Kristiinankaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909
92: 800 Kietäväinen ym.: Määrärahoista nuor-
93: ten viljelijöiden käynnistystukirästien suorit- 815 Mattila ym.: Maaseudun kehittämiseksi
94: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889 asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta..... 910
95:
96: 801 Koistinen ym.: Maatilatalouden kehit- 816 Mattila ym.: Ylivieskan ylimääräisen
97: tämisrahaston lainojen suuntaamisesta Itä- maatalouspiirin hallinnollisen aseman vaki-
98: ja Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890 naistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911
99:
100: 802 Kokko ym.: Vankiloiden maidontuo- 817 Mattila ym.: Talusojan perkaamisesta
101: tannon lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891 Alavieskan ja Merijärven kuntien alueella... 912
102:
103: 803 Kokko ym.: Vainikkalan viljavaraston 818 Mattila ym.: Metsämaiden kuivatuksen
104: kehittämisestä vastaanottovarastona . . . . . . . . 892 suunnittelu-, toteutus- ja rahoitusjärjestel-
105: mien kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913
106: 804 Kortesalmi ym.: Oulun eteläisen maata-
107: louspiirin maataloustoimiston siirtämisestä 819 Miettinen: Valtakunnallisen metsämu-
108: Oulaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 3 seon perustamisesta Punkaharjulle.......... 914
109:
110: 805 Kortesalmi ym.: Taivalkosken saattami- 820 Mäkelä: Luonnonmukaisten metsänhoi-
111: sesta vajaatuottoisten metsien kunnostamis- tomenetelmien kokeilemisesta Keski-Suo-
112: tuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894 messa Pihlajaveden alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 915
113:
114: 806 Laine ym.: Ammattikalastajien toi- 821 Mäkipää: Erikoiskasvien viljelyn lisäämi-
115: meentulon turvaamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895 sestä Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916
116:
117: 807 Lax: Om införande av licens för yrkesfis- 822 Mäkipää: Sisävesikalatalouden opetuk-
118: kare....................................... 896 sen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
119:
120: 807 Lax: Ammattikalastuksen saattamisesta 823 Nieminen ym.: Vapautuvien maitokiin-
121: luvanvaraiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 tiöiden jakamisesta saman maatalouspiirin
122: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 918
123: 808 Lehtosaari ym.: Valtakunnallisen metsä-
124: museon perustamisesta Punkaharjulle . . . . . . 898 824 Nordman: Om ökat stöd för närings-
125: verksamhet i liten skala på landsbygden . . . . 919
126: 809 P. Leppänen ym.: Sisävesikalastuksen
127: oppilaitoksen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 900 824 Nordman: Tuen lisäämisestä maaseu-
128: dun pienimuotoiseen elinkeinotoimintaan . . 920
129: 810 Louvo: Elintarvikkeiden raaka-aineiden
130: hiven- ja kivennäisainepitoisuuden ilmoitta- 825 Pokka ym.: Turkiseläinrehun hintatues-
131: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 901 ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
132: Sisällysluettelo 5
133:
134: Sivu Sivu
135: 826 Pulliainen ym.: Kalansaaliin keräilyjär- 842 Törnqvist ym.: Turkisten jatkojalostus-
136: jestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922 koulutuksen aloittamisesta Lieksassa . . . . . . . . 938
137:
138: 827 Renko ym.: Vesiensuojelun tehostami- 843 Westerlund m.fl.: Om tillsättande av
139: sesta karjatalousjätteiden hyötykäyttöä lisää- en parlamentarisk arbetsgrupp med uppgift
140: mällä...................................... 923 att reda ut följderna av en minskad lant-
141: bruksproduktion........................... 939
142: 828 Ryynänen ym.: Maatalouselinkeinon
143: kattavan satovakuutusjärjestelmän aikaan-' 843 Westerlund ym.: Parlamentaarisen työ-
144: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924 ryhmän asettamisesta selvittämään maata-
145: loustuotannon vähentämisen seurausvaiku-
146: 829 Röntynen ym.: Maatalousyrittäjien lisä- tuksia..................................... 940
147: maan saannin turvaamisesta Itä- ja Pohjois-
148: Suomessa........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 844 Westerlund m.fl.: Om inledande av
149: Tessjö åregleringsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941
150: 830 Saapunki ym.: Maidontuotantokiintiöi-
151: den poistamisesta eräillä Pohjois-Suomen 844 Westerlund ym.: Taasianjoen säännös-
152: alueilla sijaitseviita tilailta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 926 telyhankkeen käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . 942
153:
154: 831 Saapunki ym.: Maaseutuneuvojan toi- 845 Vihriälä ym.: Hukkakauran torjunta-
155: men perustamisesta Oulun maatalous- kustannusten korvaamisesta kokonaan val-
156: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927 tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 3
157:
158: 832 Saapunki ym.: Käyiän kalanviljelylai- 846 Vihriälä: Kortesjärven siirtämisestä ko-
159: toksen henkilökunnan lisäämisestä . . . . . . . . . 928 tieläinten lukumäärän perusteella annetta-
160: van avustuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 944
161: 833 Saari: Maatalouden pääomahuollon tur-
162: vaamisesta................................. 929 847 Vistbacka ym.: Turkistarhauksen tule-
163: vaisuuden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
164: 834 Saastamoinen: Turkistalousneuvojien
165: paikkaamisesta eräisiin kuntiin . . . . . . . . . . . . . 930 848 Väistö: Puutarhatuotteiden varastointi-
166: tukijärjestelmän luomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 946
167: 835 Satapää: Ounasjoen kalataloussuunni-
168: telman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 849 Väistö ym.: Pohjois-Karjalan määräämi-
169: sestä maidontuotannon erityisalueeksi . . . . . . 947
170: 836 Sarapää ym.: Porotalousneuvojan toi-
171: men perustamisesta Savukoskelie . . . . . . . . . . . 932 850 Väistö ym.: Maaseudun kehittämiskes-
172: kuksen perustamisesta Pohjois-Karjalaan.... 948
173: 837 Siuruainen ym.: Komitean nimittämi-
174: sestä selvittämään Suomen maaseudun elin- 851 Väistö ym.: Metsätaloustilatoiminnan
175: voimaisuuden säilyttämistä................. 933 käynnistämisestä Pohjois-Karjalassa......... 949
176: 838 Siuruainen ym.: Metsätilojen perus- 852 Väänänen ym.: Vihannesviljelykonsu-
177: tamisesta syrjäisille seuduille maaseudun lentin ja maatalousneuvojan toimien perus-
178: asutusrakenteen säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . 934 tamisesta Uudenmaan maatalouskeskukseen 950
179: 839 Siuruainen ym.: Työllisyysvarojen käyt- 853 Väänänen ym.: Kasvinviljelykoeaseman
180: tämisestä poroaitojen rakentamiseen viljelys- perustamisesta Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . 951
181: tenympärille . .. .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 935
182:
183: 840 Tenhiälä ym.: Porraskosken kalanvilje-
184: lylaitoksen rakentamisesta Lammilie . . . . . . . . 936 Sosiaalivaliokunta
185:
186: 841 Törnqvist ym.: Maidon lisähinnan mak- 854 Ahonen: Kaikkien ammattiryhmien
187: superusteiden muuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . 93 7 saattamisesta työaikalain piiriin . . . . . . . . . . . . 95 2
188: 6 Sisällysluettelo
189:
190: Sivu Sivu
191: 855 Ahonen: Ammattitautilain uudistami- 872 Astala ym.: Työpaikan terveystuntiko-
192: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953 keilun aloittamisesta....................... 970
193:
194: 856 Aittoniemi: Rintamalisän maksamisesta 87 3 Astala: Psoriaatikkojen ilmastohoidon
195: ulkomailla asuville veteraaneille . . . . . . . . . . . . 954 saattamisesta sairausvakuutuslain perusteella
196: korvattavaksi kuntoutukseksi . . . . . . . . . . . . . . . 971
197: 857 Ajo: Metsätyömiesten eläkeiän alenta-
198: misesta 55 vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 955 874 Astala: Eläkeläisten sosiaalisen perus-
199: turvan parantamisesta...................... 972
200: 858 Ajo: Liikennevahinkokorvauksen suori-
201: tustavan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956 875 Backman ym.: Kerimäen työvoimatoi-
202: miston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 973
203: 859 Ala-Harja ym.: Toimeentuloturvan jär-
204: jestämisestä terveydenhuollon omana toi- 876 Björklund: Om införande av obligtorisk
205: mintana kuntoutettaville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 7 personalrepresentation i företagens förvalt-
206: ningsorgan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974
207: 860 Alaranta ym.: Lapsilisien maksamisesta
208: kuukausittain.............................. 958 876 Björklund: Henkilökunnan pakollisen
209: edustuksen luomisesta yritysten hallintoeli-
210: 861 Alaranta: Kotipalvelujen lisäämisestä mun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975
211: lapsiperheiden tarpeita varten . . . . . . . . . . . . . . 959
212: 877 Bärlund ym.: Työntekijöiden vaikutus-
213: 862 Alaranta ym.: Neuvolakäynneistä ai- mahdollisuuksien lisäämisestä ympäristöky-
214: heutuvien matkakustannusten korvaamisesta 960 symyksissä................................. 976
215:
216: 863 Alaranta ym.: Vaikeasti sairaan lapsen 878 Dromberg: Lasten päivähoitopaikkojen
217: hoitoavustusten jakoperusteiden tarkistami- ja vanhusten kotihoitopalvelujen lisäämises-
218: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 tä Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977
219:
220: 864 Alaranta ym.: Vanhusta kotona hoita- 879 Gustafsson ym.: Sapattivuosijärjestel-
221: män toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978
222: van perheenjäsenen aseman parantamisesta 962
223: 880 Haavisto ym.: Päihdeongelmaisten koh-
224: 865 Almgren ym.: Lapsilisän maksamisesta
225: telusta sairausvakuutusasioissa . . . . . . . . . . . . . . 980
226: ulkomailla työskentelevien lähetystyönteki-
227: jöiden lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 3 881 Halonen ym.: Sairaan lapsen hoidon
228: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981
229: 866 Anttila: Perhepäivähoitajien aseman pa-
230: rantamisesta............................... 964 882 Halonen ym.: Joustavan eläkeiän järjes-
231: telmän täydentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982
232: 867 Anttila: Sukupolvenvaihdoseläkkeen
233: joustavammasta toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . 965 883 Hautala ym.: Perustoimeentuloturvan
234: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
235: 868 Anttila: Itsensä työllistäville työttömille
236: myönnettäviä avustuksia koskevien säännös- 884 Hautala ym.: Joustavaan eläkeikään
237: ten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 siirtymisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984
238:
239: 869 Apukka ym.: Metsureiden eläkeiän 885 Hautala ym.: Eläkkeiden toisen indeksi-
240: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 967 tarkistuksen palauttamisesta................ 985
241:
242: 870 Apukka ym.: Työllisyyslain valtiolle 886 Heikkinen ym.: Työnantajan sosiaali-
243: asettamien velvoitteiden toteuttamisesta . . . . 968 turvamaksujen alueellisesta porrastamisesta 986
244:
245: 871 Astala ym.: Osa-aikatyöntekijöiden ase- 887 Hietala: Työsopimuslain yleissitovuus-
246: man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969 säännöstön ensisijaisuudesta. . . . . . . . . . . . . . . . 987
247: Sisällysluettelo 7
248:
249: Sivu Sivu
250: 888 Hilpelä: Lasten päivähoitopaikkojen li- 903 Jokinen ym.: Opiskelijoiden kesätyö-
251: säämisestä Varsinais-Suomessa.............. 989 paikkojen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006
252:
253: 889 Hilpelä: Vanhainkotien lyhytaikaispal- 904 Jokinen ym.: YK:n lapsen oikeuksien
254: velujen kehittämisestä avohoidossa oleville . . 990 julistuksen periaatteiden toteuttamisesta
255: Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1007
256: 890 Hilpelä: Sukupolvenvaihdoksen helpot-
257: tamisesta ammattimaisessa kuorma-autolii- 905 Jouppila ym.: Maatalousyrittäjien sijais-
258: kenteessä.................................. 991 apuoikeuden kehittämisestä.. . . . . . . . . . . . . . . 1009
259: 891 Holvitie ym.: Erityisopettajien eläkeiän
260: 906 Jouppila ym.: Rintamaveteraanien elä-
261: yhtenäistämisestä 55 vuoteen............... 992 keoikeuden yhdenmukaistamisesta palvelus-
262: suhteen luonteesta riippumatta . . . . . . . . . . . . 1010
263: 892 Hurskainen-Leppänen ym.: Osa-aika-
264: työssä työskentelevien työttömyysturvan pa-
265: 907 Juhantalo ym.: Aukottoman perus-
266: rantamisesta............................... 993
267: toimeentuloturvan luomisesta . . . . . . . . . . . . . . 1011
268: 893 Häkämies: Päivähoitokokeilusta Kot-
269: kassa/Kymen läänissä...................... 994 908 Juhantalo ym.: Sotainvalidien ja asevel-
270: vollisuuttaan suorittaessaan vammautunei-
271: 894 Ikonen ym.: Kotona tehtävän työn den eläketurvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . 1013
272: sosiaali- ja eläketurvan sekä lomaetuuksien
273: parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995 909 Juhantalo ym.: Pienten lasten vanhem-
274: pien työaikajärjestelyistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1014
275: 895 Ikonen ym.: Perheenemäntien ja sota-
276: leskien sosiaali- ja eläketurvan puutteelli- 910 Järvenpää: Rintamasotilastunnuksen
277: suuksien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996 omaavien veteraanien lääke- ja sairaalakulu-
278: jen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016
279: 896 Ikonen ym.: Ennen 1.1.1985 ns. uinu-
280: van eläkeoikeuden piiriin tulleiden eläke- 911 Jäätteenmäki: Pienyrittäjien lomatyö-
281: etujen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997 ryhmän esittämien tavoitteiden toteuttami-
282: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017
283: 897 Ikonen ym.: Pienyrittäjien lomatoimin-
284: nan kokeilun käynnistämisestä Keski-Suo- 912 Kalliomäki: Yrittäjien eläketurvan pa-
285: men kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998 rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 18
286: 898 Ikonen ym.: Sotilasvammalain mukai-
287: 913 Kalliomäki ym.: Eläkkeenhakijoiden oi-
288: sen elinkoron aiheuttamien haittojen vähen-
289: keusturvan kehittämisestä.................. 1019
290: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
291:
292: 899 Isohookana-Asunmaa ym.: Alimman 914 Kalliomäki: Olympiavoiton saavuttanei-
293: sairauspäivärahan korottamisesta pysyväis- den urheilijoiden urheilu-uran jälkeisten
294: hoidossa olevien hoitomaksujen huojenta- ongelmien helpottamisesta................. 1021
295: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000
296: 915 Kankaanniemi ym.: Eläkkeistä perittä-
297: 900 Jokinen ym.: Työajan lyhentämisestä vien verojen ohjaamisesta Kansaneläke-
298: ansiotasoa alentamatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001 laitokselle pienimpien eläkkeiden korotta-
299: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022
300: 901 Jokinen ym. : Eläkkeelle siirtymisen
301: joustavuuden lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003 916 Karkinen: Merimiesammatissa työsken-
302: televien naisten äitiysloman pidentämisestä 1023
303: 902 Jokinen ym.: Vuoro- ja yötyötä tekevien
304: työntekijäin eläkeiän alentamisesta ja eläk- 917 Karkinen: Vammaisten aseman paranta-
305: keiden korottamisesta...................... 1005 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024
306: 8 Sisällysluettelo
307:
308: Sivu Sivu
309: 918 Karkinen: Yhtenäisen työvoimahallin- 934 Kärhä: Ammattikasvatushallituksen
310: non tehtäviin johtavan koulutuksen aikaan- alaisten valtionapulaitosten eläkejärjestel-
311: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026 mien yhdenmukaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1043
312:
313: 919 K.fmppainen ym.: Työajan lyhentämis- 935 Laaksonen ym.: Vuosilomalain muutta-
314: tä koskevan ohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . 1028 misesta lauantain poistamiseksi vuosiloma-
315: päivänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1044
316: 920 Kemppainen ym.: Nuorisotyöttömyy-
317: den vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029 9 36 Laaksonen ym.: Työkyvyttömyyseläk-
318: keelle siirtymisen helpottamisesta . . . . . . . . . . 1045
319: 921 Kohijoki: Sotilasvammaelinkoron kan-
320: saneläkkeen lisäosaa vähentävän vaikutuksen
321: 93 7 Lahti-Nuuttila ym.: Meijeriliikkeissä ta-
322: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030
323: pahtuvan työn työaikaperusteiden muutta-
324: 922 Kohijoki: Hoitotyön huomioon ottami- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046
325: sesta vaikeavammaisen sotainvalidin lesken
326: huoltoeläkkeessä........................... 1031 938 Lahti-Nuuttila ym.: Sotilasvammalain
327: mukaisen elinkoron säätämisestä haittakor-
328: 923 Kohijoki: Sotilasvammakorvausasioiden vaukseksi kansaneläkelaissa................. 1047
329: käsittelyn nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
330: 939 Lahti-Nuuttila ym.: Valtion työ- ja
331: 924 Kokko ym.: Maatalouslomittajapulan työllisyysmäärärahojen kohdentamisesta Pir-
332: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033 kanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048
333: 925 Kortesalmi ym.: Kaikkien hierontapal- 940 P. Lahtinen ym.: Ylityön tekemisen
334: velujen korvaamisesta sairausvakuutuksen rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049
335: kautta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034
336:
337: 926 Kortesalmi ym.: Vaikeavammaisten ko- 941 P. Lahtinen ym.: Työstä aiheutuvien
338: rasitusvammojen hoitamisesta työnantajan
339: tona tapahtuvan hoidon lisäämisestä hoito-
340: tukea maksamalla.......................... 1035 kustannuksella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
341:
342: 927 Kortesalmi ym.: Työttömien perus- 942 Laine: Lain saliimien ylityön enimmäis-
343: päivärahan korottamisesta.................. 1036 määrien rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1052
344:
345: 928 Kärhä: Lapsilisän maksamisesta suurem- 943 Laine ym.: Työsuojeluvaltuutettujen
346: pana kaksosille ja kolmosille . . . . . . . . . . . . . . . 1037 ajankäyttöä koskevan lainsäädännön aikaan-
347: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053
348: 929 Kärhä: Vammaisen lapsen ja hänen
349: perheensä varhaisvalmennusohjelman to- 944 Laine: Työsuojeluvaltuutetun irtisano-
350: teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1038 missuojan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054
351: 930 Kärhä: Rintamalisän määräämisestä
352: 945 Laine: Työnantajan tilojen käyttämises-
353: etuoikeutetuksi tuloksi pitkäaikaispotilaan
354: tä yhteiskunnallisten tilaisuuksien järjestä-
355: hoitomaksujen suuruutta laskettaessa....... 1039
356: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055
357: 931 Kärhä: Kuntoutushoidon järjestämisestä
358: rintamaveteraaneille ulkomaisissa kuntou- 946 Laine ym.: Pakollista lakisääteistä tapa-
359: tuskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1040 turma-, liikenne- ja eläkevakuutustoimintaa
360: harjoittavien vakuutuslaitosten siirtämisestä
361: 932 Kärhä: Kehitysvammaisia hoitavan per- valtion hallintaan.......................... 1056
362: hehuoltajan eläketurvan järjestämisestä..... 1041
363: 947 Laine ym.: Vammautuneen haitta-
364: 933 Kärhä: Mieslesken oikeudesta eläkkee- asteesta päättäiDisen saattamisesta lääkäri-
365: seen yrittäjien eläkelain nojalla . . . . . . . . . . . . . 1042 kollegion ratkaistavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1057
366: Sisällysluettelo 9
367:
368: Sivu Sivu
369: 948 Laine: Vähävaraisten invalidien invalidi- 962 Mattila ym.: Pienten ja keskisuuneo
370: pyörien ja -vaunujen hankinnan helpottami- yritysten työvoimakustannusten alentamises-
371: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058 ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1074
372:
373: 949 Laine: Riittävää eläkettä saavien uudel- 963 Mattila: Oulun työsuojelupiirin sivutoi-
374: leen työmarkkinoille siirtymisen estämisestä 1059 miston perustamisesta Ylivieskaan.......... 1075
375:
376: 950 Laurila: Määrärahasta lasten päiväkotien 964 Mattila ym.: Ylimääräisen lisän maksa-
377: perustamiskustannuksiin pääkaupunkiseu- misesta kansaneläkkeen saajalle lapsien suu-
378: dulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060 ren lukumäärän perusteella . . . . . . . . . . . . . . . . 1076
379: 951 P. Leppänen ym.: Sosiaaliturvajärjestel- 965 Melin ym.: Työnantajien kansaneläke-
380: män yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1061 vakuutusmaksun poistamisesta . . . . . . . . . . . . . 1077
381: 952 P. Leppänen ym.: Perustoimeentulotur- 966 Moilanen ym.: Hampaiden oikomishoi-
382: van tehostamisesta......................... 1062 don Ja proteettisten toimien saattamisesta
383: sairausvakuutuskorvauksen piiriin . . . . . . . . . . 1078
384: 953 Lindroos ym.: Työsopimuslain 17 §:n
385: yleissitovuussäännöksen ulottamisesta koske-
386: 967 Moilanen ym.: Jalkahoitajan antamien
387: maan myös kunnallisia työehtosopimuksia . . 1063
388: jalkahoitopalvelujen saattamisesta satraus-
389: 954 Lindroos ym.: Eläkepalkan laskutavan vakuutuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079
390: muuttamisesta............................. 1064
391: 968 Moilanen ym.: Vanhusten palvelupuhe-
392: 955 Louvo: Aikuisten hammashuoltouudis- linverkoston luomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080
393: tuksen laajentamisesta koskemaan uusia ikä-
394: luokkia.............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065 969 Moilanen ym.: Alle kolmivuotiaiden
395: lasten vanhempien työajan lyhentämisestä . . 1081
396: 956 Louvo: Sotilasvammalain mukaisen
397: haittakorvauksen, elinkoron, palauttamises- 970 Moilanen ym.: Lasten päivähoidon laa-
398: ta etuoikeutetuksi tuloksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066 tua koskevien tarkempien säännösten ai-
399: kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082
400: 95 7 Louvo: Maatalousyrittäjien ja muiden
401: yrittäjien perhe-eläkkeen saattamisesta suku- 971 Moilanen ym.: Suojatyötoimintaa kos-
402: puolesta riippumattomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067 kevien tarkempien säännösten aikaansaami-
403: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1083
404: 958 Löyttyjärvi: Lasten päivähoitopaikkojen
405: määrän lisäämisestä........................ 1068 972 Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuol-
406: lon henkilöstömäärän mitoittamisesta tehtä-
407: 959 Malm m.fl.: Om tillsättande av en viä vastaavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084
408: kommitte med uppgift att ordna pälsfar-
409: marnas semesterfrågor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 973 Mäkelä: Perhepäivähoitajien palkkauk-
410: sen parantamisesta......................... 1085
411: 959 Malm ym.: Komitean asettamisesta tur-
412: kistarhaajien lomakysymysten järjestämiseksi 1070 974 Mäkelä: Vähimmäistoimeentulojärjes-
413: telmän toteuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086
414: 960 Malm m.fl.: Om ett system för finansi-
415: ering av invalidanpassade bostäder . . . . . . . . . 1071 975 Mäkelä ym.: Kotiäitien ja emäntien
416: sosiaaliturvan parantamisesta............... 1087
417: 960 Malm ym.: Invalideille soveltuvien
418: asuntojen rahoittamisjärjestelmän luomises- 976 Mäkelä: Määrärahasta hammasprotee-
419: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072 sien hankintakulujen korvaamiseen. . . . . . . . . 1088
420:
421: 961 Mattila ym.: Pienyrittäjien vuosiloma- 977 Mäkelä: Määrärahasta kuntoutuksesta
422: etujen ja -mahdollisuuksien lisäämisestä.... 1073 aiheutuvien matkakulujen korvaamiseen. . . . 1089
423: 10 Sisällysluettelo
424:
425: Sivu Sivu
426: 978 Mäkelä: Ilmaisten paristojen antamises- 994 Mönkäre ym.: Työajan lyhennyksen
427: ta kuulokojeen käyttäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 aiheuttamasta henkilökunnan lisäystarpeesta
428: sosiaali- ja terveydenhuollossa . . . . . . . . . . . . . . 1106
429: 979 Mäkelä: Vammaisille tarkoitettujen
430: apuvälineiden hankintakustannusten kor- 995 Nieminen ym.: Yrittäjäeläkkeen van-
431: vaamisesta................................. 1091 huuseläkkeen ikärajan alentamisesta . . . . . . . . 1107
432:
433: 980 Mäkelä: Maanviljelijäväestön työterveys- 996 Nordman m.fl.: Om ändring av grund-
434: huollon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1092 erna för arbetsgivaravgifter................. 1108
435:
436: 981 Mäkelä: Ilmaisen hautapaikan antami- 996 Nordman ym.: Työnantajamaksujen pe-
437: sesta rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093 rusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109
438:
439: 982 Mäkelä: Paikkakunnalla asuvien metsu- 997 Paasilinna ym.: Eläkevakuutusmaksujen
440: reiden työmahdollisuuksien lisäämisestä . . . . 1094 käytön estämisestä tapaturmasta johtuviin
441: suorituksiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1110
442: 983 Mäkelä: Ammatinvalintapsykologin vi-
443: ran perustamisesta Karstulan työvoimatoi- 998 Paasio ym.: Sosiaali- ja terveydenhuol-
444: mistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095 lon henkilöstömäärän lisäämisestä vastaa-
445: maan palvelujen kehittämistavoitteita . . . . . . 1111
446: 984 Mäkelä: Ns. Ahon kiinteistön käyttämi-
447: sestä pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntois-
448: 999 Paasio ym.: Lapsiperheiden tukemisesta
449: ten koulutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096
450: korottamalla lapsilisät kolminkertaisiksi . . . . . 1113
451: 985 Mäkipää: Vanhainkotien rakentamisen
452: 1000 Paasio ym.: Koulutusrahaston perus-
453: nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1097
454: tamisesta .. .. . . . . . .. .. . . . .. . .. .. .. . .. . . . .. . 1114
455: 986 Mäkipää: Karvian vanhainkodin hissin
456: 1001 Paasio ym.: Työntekijöiden vaikutus-
457: rakentamisesta............................. 1098
458: mahdollisuuksien lisäämisestä yritysten hal-
459: 987 Mäkipää: Parkanon vanhainkodin ra- linnossa .. .. . . . . .. .. . .. .. .. .. . . .. . . .. .. .. .. 1115
460: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099
461: 1002 Paasio ym.: Työntekijän kollektiivisuo-
462: 988 Mäkipää: Tuen myöntämisestä Näkö- jan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117
463: vammaisten Keskusliitto ry:lle opaskoira-
464: koulun rakentamiseksi . . .. .. . . . . . . . . . . . . .. . 1100 1003 Paavilainen ym.: Äitiysavustuksen
465: myöntämisestä adoptiovanhemmille . . . . . . . . 1119
466: 989 Mäkipää: Vuosilomalain muuttamisesta
467: lauantain poistamiseksi vuosilomapäivänä . . 1101 1004 Paavilainen ym.: Alle kolmivuotiaiden
468: lasten vanhemmille suunnattujen tukimuo-
469: 990 Mäkipää: Irtisanottujen työntekijöiden tojen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
470: työllistämisestä .. . . . . .. .. .. . . . . . . . . . .. .. .. . 1102
471: 1005 Paavilainen ym.: Elatustuen korotta-
472: 991 Mäkipää: Nuorten työtupien perustami- misesta lapsen minimitoimeentulon takaa-
473: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103 valle tasolle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
474:
475: 992 Mäkipää: Ammattiliittojen maksamien 1006 Paloheimo: Työnantajien sosiaaliturva-
476: työttömyyskorvausten maksamisen nopeut- maksujen porrastamisesta alue- ja työllisyys-
477: tamisesta.................................. 1104 poliittisin perustein . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122
478:
479: 993 Männistö ym.: Osaeläkkeellä olevien 1007 Pesola ym.: Syöpäpotilaiden kipulääki-
480: eläketurvan parantamisesta eläkeaikana teh- tyksen saamisesta kokonaan sairausvakuu-
481: dyn työn osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105 tuksesta korvattavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
482: Sisällysluettelo 11
483:
484: Sivu Sivu
485: 1008 Pesola ym.: Vanhusten asunto- ja 1024 Rajamäki: MS-potilaiden kuntoutus-
486: palvelutalohankkeiden tukemisen tehosta- toiminnan rahoitusjärjestelyjen heikentymi-
487: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124 sen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141
488:
489: 1009 Pietikäinen: Eri perustoimeentulojär- 1025 Renko ym.: Yrittäjien vuosilomaoikeu-
490: jestelmien minimitason nostamisesta . . . . . . . 1125 den ja -mahdollisuuksien kehittämisestä . . . . 1142
491:
492: 1010 Pietikäinen ym.: Nuorten yrittäjätoi- 1026 Renko ym.: Maatalouslomittajakoulu-
493: minnan ja työyhteisöjen edistämisestä . . . . . . 1127 tuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143
494: 1011 Pohjanoksa ym.: Sosiaalihuollon virko- 1027 Riihijärvi ym.: Määrärahoista työllistä-
495: jen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 8 mistoimenpiteiden tehostamiseksi vaikeim-
496: milla työttömyysalueilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
497: 1012 Pohjanoksa ym.: Selkokielisen kirjoi-
498: tuskäytännön kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1129
499: 1028 Riihijärvi: Ammattiliittojen suoritta-
500: 1013 Pohjanoksa ym.: Sotaleskien kuntou- mlen työttömyyskorvausten maksatuksen
501: tuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130 nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1145
502:
503: 1014 Pohjanoksa ym.: Kotona hoito- ja 1029 T. Roos ym.: Vaikeavammaisten lasten
504: kasvatustyötä tekevien henkilöiden sosiaali- kotona tapahtuvan hoidon tuen lisäämisestä 1146
505: ja eläketurvan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1131
506: 1030 Rusanen: Tehostetun väestö- ja perhe-
507: 1015 Pokka ym.: Kansaneläkeuudistuksen politiikan kokeilualueen muodostamisesta
508: neljännen vaiheen käynnistämisestä . . . . . . . . 1132 Itä-Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1147
509:
510: 1016 Pokka ym.: Kotihoidon tuen avulla 1031 Saari: Maatalousyrittäjien työeläkkeen
511: kotona hoitotyötä tekevien sosiaali- ja elä- ja kansaneläkkeen yhteensovittamisperustei-
512: keturvan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133 den muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148
513:
514: 1017 Pokka ym.: Työnantajan sosiaaliturva- 1032 Saari ym.: Eräiden sukupolvenvaihdos-
515: maksujen alueellisesta porrastamisesta . . . . . . 1134 eläkkeiden korottamisesta.................. 1149
516: 1018 Puisto ym.: Valtakunnallisten lasten- 1033 Saari ym.: Peruspäivärahan korottami-
517: suojelujärjestöjen suorittaman avohuollon sesta sekä tarveharkinnan poistamisesta työt-
518: lastensuojelutyön saattamisesta SVOL:n alai- tömyysturvan parantamiseksi............... 1150
519: seksi toiminnaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1135
520: 1034 Saastamoinen ym.: Sosiaaliturvamak-
521: 1019 Puisto ym.: Tapaturmavakuutuslain
522: sujen alueellisesta porrastamisesta . . . . . . . . . . 1151
523: epäkohtien poistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136
524:
525: 1020 Rajamäki ym.: Talonmiesten ja kun- 1035 Savela: Sotainvalideja koskevien
526: etuuksien epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . 1152
527: nallisten kotiavustajien saamisesta työaika-
528: lain säännösten piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 7
529: 1036 Savela: Oulun läänin muodostamisesta
530: 1021 Rajamäki ym.: Äitiyslomalle jäävän valtakunnalliseksi kokeilulääniksi nuorten
531: toimeentulon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1138 työllisyyden hoitamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 3
532:
533: 1022 Rajamäki ym.: Työkyvyttömyyseläk- 1037 Savolainen ym.: Rintamaveteraanien
534: keen hakijan aseman turvaamisesta hake- eläkejärjestelmän kehittämisestä minimita-
535: musmenettelyn aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139 kuueläkkeeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
536:
537: 1023 Rajamäki ym.: Sotilasvammalain mu- 1038 Savolainen ym.: Asiantuntijaryhmän
538: kaisen elinkoron luonteesta kansaneläkkeen asettamisesta selvittämään työpaikan mie-
539: lisäosan kannalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 lenterveydellisiä tekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 5
540: 12 Sisällysluettelo
541:
542: Sivu Sivu
543: 1039 Savolainen ym.: Hämeen työvoimapii- 1055 Vastamäki ym.: Miespuolisen lesken
544: rin jakamisesta............................. 1156 aseman tasavertaistamisesta naispuolisen les-
545: ken kanssa perhe-eläkkeen saamisessa . . . . . . . 1174
546: 1040 Seppänen: Työntekijöiden edustuksen
547: turvaamisesta yritysten hallintoelimissä . . . . . 115 7 1056 Vihriälä ym.: Sukupolvenvaihdoseläk-
548: keen määräytymissäännösten tarkistamisesta 1175
549: 1041 Stenius-Kaukonen ym.: Sairausvakuu-
550: tuksen omavastuuosuuksien poistamisesta . . 1158 105 7 Vihriälä ym.: Sukupolvenvaihdoseläk-
551: keen alaikärajan saamisesta pysyvästi 55 vuo-
552: 1042 Stenius-Kaukonen ym.: Työsuhdetur- deksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176
553: vaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta 1159
554: 1058 Viljanen: Etelä-Hämeen työvoimapii-
555: 1043 Stenius-Kaukonen ym.: Työehtosopi- rin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178
556: musten tulkintaoikeuden siirtämisestä yri-
557: tysten työntekijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 1059 Vuoristo ym.: Vanhainkodeissa asu-
558: vien vanhusten televisiolupien maksamisesta
559: 1044 Stenius-Kaukonen ym.: Sitovan työl- yleisistä varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179
560: listämisvelvoitteen asettamisesta työnanta-
561: jille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161 1060 Vähäkangas ym.: Sairauspäivärahan
562: maksamista koskevien sairausvakuutuslain
563: 104 5 Stenius-Kaukonen ym. : Y rityksien de- säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180
564: mokraattista valvontaa koskevan lainsäädän-
565: nön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162 1061 Vähäkangas ym.: Sairaan lapsen koti-
566: hoidon helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1181
567: 1046 Stenius-Kaukonen ym.: Pienyritysten
568: työsuojelutoimien rahoittamisesta suuryn- 1062 Vähäkangas ym.: Vammaisuudesta
569: tyksiltä perittävän työsuojelumaksun avulla 1163 johtuvien erityiskustannusten huomioon ot-
570: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182
571: 1047 Säilynoja ym.: Työnantajien sosiaali-
572: turvan rahoittamiseksi suorittamien maksu- 1063 Vähäkangas ym.: Elatustuen määrän
573: jen määräytymisperusteiden saattamisesta korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183
574: työvoiman käyttöä suosiviksi . . . . . . . . . . . . . . . 1165
575: 1064 Vähäkangas ym.: Eläkkeiden lapsiko-
576: 1048 Säilynoja ym.: Maatalouden lomitus- rotusten ja lapsilisän maksuajan jatkamisesta
577: järjestelmän kehittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . 1167 18 vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184
578:
579: 1049 Tennilä ym.: Pakkasrajan säätämisestä 1065 Vähäkangas ym.: Sotilasavustuslain
580: ulkotöiden teettämiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168 muuttamisesta avioliiton ulkopuolella synty-
581: neen lapsen aseman turvaamiseksi . . . . . . . . . . 1185
582: 1050 Tennilä ym.: Esityksen antamisesta
583: työttömyysturvan parantamisesta . . . . . . . . . . . 1169 1066 Vähäkangas ym.: Suojatyölainsäädän-
584: nön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1186
585: 1051 Tennilä ym.: Eläkeiän alentamisesta . . 1170
586: 1067 Vähänäkki ym.: Kemikaaliokuljetuk-
587: 1052 Törnqvist ym.: Osa-aikatyöntekijöiden sista huolehtivien työntekijöiden työsuoje-
588: aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 71 lun tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
589:
590: 1053 Urpilainen ym.: Perhepäivähoitajien 1068 Väistö: Maaseudun vanhusten ateria-
591: työaikasuojelun kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . 1172 palvelujen kokeilemisesta eräissä Pohjois-
592: Karjalan läänin kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188
593: 1054 Urpilainen ym.: Tuntiopettajan yksi-
594: tyisessä oppikoulussa palvellun ajan lukemi- 1069 Väänänen ym.: Hoitotyötä kotona te-
595: sesta VEL:n mukaiseksi eläkeajaksi . . . . . . . . . 117 3 kevien aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1189
596: Sisällysluettelo 13
597:
598: Sivu Sivu
599: 1070 Väänänen ym.: Eläkejärjestelmien in- 1086 Anttila: Tiehankkeiden toteuttamises-
600: deksitarkistusjärjestelmän yhdenmukaista- ta Kylmäkosken alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206
601: misesta ................................... . 1190
602: 1087 Anttila: Lautaportaan-Kuurilan
603: maantien peruskorjaamisesta Kalvolassa . . . . 1207
604: Liikennevaliokunta
605: 1088 Anttila: Saviniemen-Perähuhdan
606: maantien (n:o 2844) peruskorjauksesta . . . . . 1208
607: 1071 E. Aho: Liukkaan kelin ajoharjoittelu-
608: radan rakentamisesta Veteliin . . . . . . . . . . . . . . 1191
609: 1089 Anttila: Tammelan-Myllykylän
610: 1072 R. Aho: Rautatieliikenteen palautta- maantien peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1209
611: misesta Porin-Parkanon radalle . . . . . . . . . . . 1192
612: 1090 Anttila: Kevyen liikenteen väylien ja
613: 107 3 Ajo: Tilausliikennelupaehtojen väljen- sisääntulotieliittymän rakentamisesta Kos-
614: tämisestä rajakauppakuljetuksissa. . . . . . . . . . . 1193 kelie Hl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1210
615:
616: 1074 Alaranta: Maantien n:o 811 kunnosta- 1091 Anttila: Saarensalmen sillan rakenta-
617: misesta välillä Siikajoki-Revonlahti........ 1194 misesta Tammelassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211
618:
619: 1075 Alaranta: Maantien n:o 19217 kunnos- 1092 Anttila: Liukkaan kelin ajoharjoittelu-
620: tamisesta välillä Oulainen-Kastari-Ojala 1195 radan rakentamisesta Urjalaan.............. 1212
621:
622: 1076 Alaranta: Paavolan-Saarikosken alu- 1093 Anttila: Paikallisjunien pysähtymisestä
623: een paikallisteiden peruskorjaamisesta Ruu- Matkun liikennepaikalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213
624: kissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196
625: 1094 Anttila: Uuden rautatieasemaraken-
626: 1077 Alaranta ym.: Piippolan kirkonkylän nuksen rakentamisesta Viialan kuntaan . . . . . 1214
627: ja Leskelän kylän välisen maantien kunnos-
628: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1197 1095 Anttila: Jokioisten museorautatien jat-
629: kamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
630: 1078 Alaranta: Pyhäjoen-Vihannin ja Py-
631: häjoen-Pyhäkosken maanteiden perus- 1096 Anttila: Vesivehmaan lentokentän laa-
632: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198 jentamisesta............................... 1216
633: 1079 Alaranta ym.: Tuomiojan-Pattijoen 1097 Anttila: Postiosoitteiden täsmentämi-
634: maantien peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1199 sestä Kylmäkoskella........................ 1217
635: 1080 Alaranta: Haapaveden pienlentoken-
636: 1098 Apukka ym.: Oulun-Kemijärven ra-
637: tän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200
638: dan ja Kemijärven-Sokiin radan sähköistä-
639: 1081 Alaranta ym.: Perämeren merikulje- misestä.................................... 1218
640: tusten tuen vaikutusten selvittämisestä . . . . . 1201
641: 1099 Apukka ym.: Pohjois-Suomen yrityk-
642: 1082 Anttila: Tie 2000 -suunnitelman to- sille tuotavien raaka-aineiden kuljetusten
643: teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1202 saattamisesta kuljetustuen piiriin........... 1219
644:
645: 1083 Anttila: Valtatien n:o 12 peruskorjaa- 1100 Astala: Määrärahoista Turun-Helsin-
646: misesta välillä Lahti-Salpakangas.......... 1203 gin radan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1220
647:
648: 1084 Anttila: Valtatien n:o 12 jatkamisesta 1101 Astala: Turun-Toijalan radan säh-
649: välille Nastola-Uusikylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 köistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 21
650:
651: 1085 Anttila: Hauhon-Hattulan maantien 1102 Astala: Turun seudun kuntien liiken-
652: rakentamisesta............................. 1205 neyhteistyön kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 1222
653: 14 Sisällysluettelo
654:
655: Sivu Sivu
656: 1103 Astala: Selvityksen tekemisestä liiken- 1119 Ikonen ym.: Haapamäen kautta kulke-
657: nevälineissä sovellettavista lapsi- ja nuoriso- vien rautateiden kunnostamisesta ja liiken-
658: alennuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1223 teen lisäämisestä........................... 1239
659:
660: 1104 Astala: Valtakunnallisen liikenneopis- 1120 Ikonen ym.: Laivalaiturin rakentami-
661: ton perustamisesta ja sijoittamisesta Uuteen- sesta Luhankaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
662: kaupunkiin................................ 1224
663: 1121 Isohookana-Asunmaa ym.: Oijärven-
664: 1105 Dromberg ym.: Kuhmoisten-Länki- Ranuan maantien parantamisesta. . . . . . . . . . . 1241
665: pohjan maantien perusparantamisesta . . . . . . 1225
666: 1122 Jansson: Om ett sjöfartspolitiskt pro-
667: 1106 Dromberg: Maantien n:o 3531 (Ruot- gram för förbättrande av vir handelssjöfarts
668: sinkylä-Itä-Vastila) kunnostamisesta. . . . . . . 1226 konkurrenskraft . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242
669: 1107 Fred: Voltin-Bramsin maantien otta-
670: 1122 Jansson: Merenkulkupoliittisen ohjel-
671: misesta tienpidon toimenpideohjelmaan v.
672: man laatimisesta Suomen kauppamerenku-
673: 1988-89 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227
674: lun kilpailukyvyn lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1243
675: 1108 Gustafsson ym.: Kevyen liikenteen
676: väylän rakentamisesta Kämmenniemen ja 112 3 Jokinen ym. : N s. Raision moottoritien
677: Maisansalon välille......................... 1228 muuttamisesta maantieksi... . . . . . . . . . . . . . . . 1244
678:
679: 1109 Haavisto: Jyväskylän-Haapajärven ra- 1124 Jokinen ym.: Eräiden Varsinais-Suo-
680: taosuuden käytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . 1229 men kuntien tieverkkosuunnitelman toteut-
681: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 5
682: 1110 Heikkinen ym.: TVL:n Kainuun piirin
683: teiden rakentamisen rahoituksen jälkeenjää- 1125 Jokinen ym.: Eräistä liikennejärjeste-
684: neisyyden korjaamisesta.................... 1230 lyistä Raisiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246
685:
686: 1111 Heikkinen ym.: Kehitysalueiden tele- 1126 Jokinen ym.: Jalankulku- ja polkupyö-
687: maksujen tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1231 räteiden verkoston aikaansaamisesta kaikkiin
688: asutuskeskuksiin........................... 1247
689: 1112 Hietala ym.: Mikkelin-Pieksämäen
690: kantatien muuttamisesta valtatieksi......... 1232 1127 Jokinen ym.: Sähköistetyn rautatien
691: rakentamisesta välille Helsinki-Turku . . . . . 1248
692: 1113 Hietala ym.: Joutsan-Kangasnie-
693: men-Pieksämäen-Suonenjoen tien muut- 1128 Jokinen ym.: Paikallisluontoisen säh-
694: tamisesta kantatieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1233 köjunaliikenteen aloittamisesta Turun seu-
695: dulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
696: 1114 Hietala ym.: Parlamentaarisen rauta-
697: tiekomitean ehdotusten toteuttamisesta . . . . 1234
698: 1129 Jokinen ym.: Valtionrautateiden pal-
699: velujen parantamisesta..................... 1251
700: 1115 Hurskainen-Leppänen ym.: Ylä-
701: maan-Luumäen tien linjauksen selvittämi-
702: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235 1130 Järvenpää: Tiestön kunnon parantami-
703: sesta, määrärahojen tasapuolisesta kohden-
704: 1116 Hurskainen-Leppänen ym.: Rautatei- tumisesta ja haja-asutusalueiden tieolosuh-
705: den poikittaisliikenteen kehittämisestä ja teiden huolehtimisesta..................... 1252
706: Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta.... 1236
707: 1131 Jääskeläinen ym.: Finnairin Rovanie-
708: 1117 Ikonen ym.: Muuramen-Isolahden meltä Helsinkiin lähtevän aamuvuoron läh-
709: paikallistien peruskorj auksesta. . . . . . . . . . . . . . 12 37 töajan siirtämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253
710:
711: 1118 Ikonen ym.: Rutalahden-Viisarimäen 1132 Jäätteenmäki ym.: Valtatien n:o 16
712: tien perusparantamisesta................... 1238 kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
713: Sisällysluettelo 15
714:
715: Sivu Sivu
716: 1133 Karkinen: Liikennelupakäytännön hel- 1150 M. Lahtinen ym.: Kevyen liikenteen
717: pottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 55 alikulkukäytävän rakentamisesta Kuohun
718: asutustaajamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
719: 1134 Kietäväinen ym.: Sillan rakentamisesta
720: Väisälänsaaren paikallistielle . . . . . . . . . . . . . . . 12 56 1151 Laitinen ym.: Kuljetustuen saamisesta
721: raaka-aineiden kuljetukseen kehitysalueille 1273
722: 113 5 Kietäväinen ym. : Yksityistiekunnalle
723: suoritettavan valtionavustuksen ennakko- 1152 Lapiolahti ym.: Valtionrautateiden
724: maksusta.................................. 1257 henkilöliikenteessä 65-kortilla ja i-kortilla
725: matkustaville määrättyjen matkustusaikara-
726: 1136 Kietäväinen ym.: Rataosan Savon- joitusten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1274
727: linna-Huutokoski perusparantamisesta . . . . 1258
728: 1153 Lehtosaari ym.: Saimaan syväväylän
729: 113 7 Kietäväinen ym.: Saimaan vesistöalu- siirtämisestä Savonlinnan kohdalla . . . . . . . . . 1275
730: een liikennöimisturvallisuuden tehostami-
731: sesta 1259 1154 P. Leppänen: Teiden suolauksen tar-
732: koituksenmukaisuuden selvittämisestä ..... . 1276
733: 1138 Knuuttila ym.: Valtionrautateiden
734: paikallisliikenteen supistamisen estämisestä 1260 1155 P. Leppänen ym.: Määrärahasta Val-
735: tionrautateiden paikallisliikenteen turvaami-
736: 1139 Kohijoki ym.: TVL:n Turun piirin seksi ...................................... 1277
737: jakamisesta Varsinais-Suomen ja Satakun-
738: nan tiepiireiksi .. .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261 1156 P. Leppänen ym.: Pienvenesatamien
739: rakentamisesta Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . 1278
740: 1140 Kärhä: Määrärahasta Uudenmaan lää-
741: nin teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon 1262 1157 P. Leppänen ym.: Posti- ja telelaitok-
742: sen palvelujen laajentamisesta... . . . . . . . . . . . 1279
743: 1141 Kärhä: Uuden kuljettajatutkinnon
744: suorittamisesta rattijuoppousrikoksen jäl- 1158 Louvo: Maanteiden n:o 3543 ja 356
745: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263 parantamisesta ja päällystämisestä välillä
746: Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio-Vastila . . 1280
747: 1142 Kärhä: Rataosan Kirkkonummi-Tur-
748: ku perusparannuksen jouduttamisesta . . . . . . 1264 1159 Löyttyjärvi: Valtionavun myöntämises-
749: tä kunnille joukkoliikenneinvestointeihin ja
750: 1143 Kärhä: Rintamaveteraanien maksutto- joukkoliikenteen käyttökustannuksiin . . . . . . 1281
751: mista rautatiematkoista liittojen valtakun-
752: nallisiin kokouksiin ja juhliin . . . . . . . . . . . . . . 1265 1160 Maijala ym.: Ns. lukkiutumattomien
753: jarrujärjestelmien määräämisestä pakollisiksi
754: 1144 Kääriäinen ym.: Määrärahasta valtatei- raskaan liikenteen ajoneuvoissa ja vapautta-
755: den investointirakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1266 misesta autoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
756:
757: 1145 Laaksonen ym.: Porin pohjoisen sata- 1161 Malm m.fl.: Om grundförbättring av
758: matien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1267 landsväg nr 673 på avsnittet Korsnäs-Mol-
759: pe......................................... 1283
760: 1146 Lahti-Nuuttila ym.: Painon-Pälkä-
761: neen maantien rakentamisesta... . . . . . . . . . . . 1268 1161 Malm ym.: Maantien n:o 673 perus-
762: parantamisesta välillä Korsnäs-Moikipää... 1284
763: 1147 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta teol-
764: lisuustaiteen rakentamiseksi Ylöjärvellä . . . . . 1269 1162 Malm m.fl.: Om byggande av en ny
765: väg mellan Sundom i Vasa och Strandvägen
766: 1148 M. Lahtinen ym.: Vaajakosken-Palo- i Malax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1285
767: kan kehätien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1270
768: 1162 Malm ym.: Uuden tien rakentamisesta
769: 1149 M. Lahtinen ym.: Kärkistensalmen Vaasan Sundomin ja Maalahden Rantatien
770: sillan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271 välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286
771: 16 Sisällysluettelo
772:
773: Sivu Sivu
774: 1163 Mattila ymo: Nso Suomenselkätien 1180 Pekkarinen: Maantien n:o 659 perus-
775: suunnittelun aloittamisesta 1287 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 korjauksesta välillä Kymönkoski-Kuopion
776: piirin raja
777: 0 0 0 0 00 00 1305
778: 0 0 00 00 0 0 00 0 0 0 0 00 00 0 00 00 0 0
779:
780:
781:
782:
783: 1164 Mattila ymo: Kalajoen Rahjan teolli-
784: suusradan rakentamisen suunnittelusta 1288 0 0 0 0 0
785: 1181 Pekkarinen: Määrärahasta Vehkaperän
786: paikallistien rakentamiseksi 1306 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
787:
788:
789:
790: 116 5 Mattila ym 0: Postin kotiinkannon laa-
791: jentamisesta kaikkia talouksia koskevaksi 1289 1182 Pekkarinen: Kevyen liikenteen väylien
792: rakentamisesta Kinnulan kirkonkylään 1307 0 0 0 0 0 0
793:
794:
795: 1166 Metsämäki ymo: Kantatien n:o 53
796: peruskorjaamisesta välillä Skogby-Hanko 1290 0 0
797:
798: 1183 Pekkarinen: Kärkistensalmen sillan ra-
799: kentamisesta 0 0 0 0 0 0 1308
800: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
801:
802:
803: 1167 Metsämäki ymo: Jäänmurtajien kotisa-
804: taman siirtämisestä Helsingistä Hankoon 1291 0 0 0
805:
806:
807: 1184 Pekkarinen: Yksityistielain mukaisten
808: 1168 Moilanen ymo: NMT-autopuhelinjär- valtionapuedellytysten väljentämisestä 1309 0 0 0 0 0 0
809:
810:
811:
812:
813: jestelmän toimivuuden parantamisesta 1292 0 0 0 0 0
814:
815:
816:
817: 1185 Pekkarinen: Postin palvelujen paranta-
818: 1169 Mäkelä: Jyväskylän ja Mäntän välisen misesta haja-asutusalueilla 1310 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
819:
820:
821:
822:
823: nso Jamantien parantamisesta 1293 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
824:
825:
826:
827: 1186 Pelttari: Tornion-Kilpisjärven tien
828: 1170 Mäkelä: Junaliikenteen lisäämisestä perusparantamisesta 1311 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
829:
830:
831:
832:
833: Haapamäen kautta kulkevilla radoilla o o 1294 0 0 0 0
834:
835:
836:
837:
838: 1187 Pelttari: Arpelan-Könölän-Liakan
839: 1171 Mäkelä: Vammaisten tarpeiden otta- maantien perusparantamisesta Torniossa 1312 0 0 0 0
840:
841:
842:
843:
844: misesta huomioon VR:n kalustohankinnois-
845: sa0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1295
846: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1188 Pelttari: Arpelan-Virkkumaan pai-
847: kallistien rakentamisesta Torniossa o 1313 0 0 0 0 0 0 0 0
848:
849:
850:
851:
852: 1172 Mäkelä: Lasten leikki- ja hoitotilalla
853: varustettujen junavaunujen hankkimisesta 1296 0 0 1189 Pelttari: Juoksengin-Saunavaaran
854: paikallistien perusparantamisesta Pellossa 1314 0 0 0
855:
856:
857:
858:
859: 117 3 Mäkelä: Äänilehtien toimittamisesta
860: näkövammaisille o o o 1297 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
861: 1190 Pelttari: Karemajojen tien rakentami-
862: sesta Ylitornioon o 00 1315
863: 0 0 0 0 00 00 00 0 0 00 00 00 00 00 0
864:
865:
866: 1174 Mäkipää: Tien rakentamisesta välillä
867: Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta 1298 1191 Pelttari: Kittilän-Ylläsjärven maan-
868: tien rakentamisesta 13160 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
869:
870:
871: 1175 Mäkipää: Karhiniemen ja Kiviniemen
872: risteysten valaisemisesta Huittisissa o o 12 99 0 0 0 0 0 0 0
873:
874: 1192 Pelttari: Pallaksen-Raattaman maan-
875: tien perusparantamisesta Kittilässä 1317
876: 1176 Mäkipää: Maantieliikenteen turvalli-
877: 0 0 0 0 0 0 0 0 0
878:
879:
880:
881:
882: suuden parantamisesta o 1300 0 0 0 0 00 00 00 00 00 0 0 0 0 0 0
883:
884:
885: 1193 Pelttari: Pellon Sirkkakosken-Ylitor-
886: 1177 Mäkipää: Julkisten liikennepalveluiden nion Pakisjärven tien kunnostamisesta o 1318 0 0 0 0 0
887:
888:
889:
890:
891: turvaamisesta haja-asutusalueilla o 1301 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
892:
893:
894:
895: 1194 Pelttari: Maantien n:o 936 perusparan-
896: 1178 Nyman moflo: Om ändring av bygde- tamisesta välillä Ruokojärvi-Lohiniva 1319 0 0 0 0 0 0
897:
898:
899:
900:
901: vägen Ekenäs centrum-Baggö hamn tili en
902: landsväg 0 00 001302 00 0 0 0 0 00 00 00 00 0 00 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0
903: 1195 Pelttari: Simonjoen pohjoisrannan
904: maantien perusparantamisesta o o oo 1320 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
905:
906:
907:
908:
909: 1178 Nyman ymo: Tammisaaren keskustasta
910: Baggön satamaan vievän paikallistien muut- 1196 Pelttari: Ketomellan sillan rakentami-
911: tamisesta maantieksi 1303 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
912: sesta Enontekiöön o o o oo oo oo 1321 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
913:
914:
915:
916:
917: 1179 Pekkarinen: Nso Suomenselkätien ra- 1197 Pelttari: Ylitornion ja Övertorneån
918: kentamisesta o o o oo o oo 1304 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 yhteisen lentokentän rakentamisesta 1322 0 0 0 0 0 0 0 0
919: Sisällysluettelo 17
920:
921: Sivu Sivu
922: 1198 Pelttari: Aallonmuttajan rakentamises- 1210 Renlund ym.: Maantien n:o 743 pe-
923: ta Räyhän saarelle Tornioon................ 1323 rusparantamisesta välillä Teerijärven kirkon-
924: kylä-Viberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1338
925: 1199 Pesola: Reittiliikennelaitureiden raken-
926: tamisen kiirehtimisestä Päijänteellä ........ . 1324 1211 Renlund m.fl.: Om utbyggande av
927: sändarstationer för återsändning av Sveriges
928: 1200 Pietikäinen: Tuen maksamisesta opis- TV i Finland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1339
929: kelijoille joukkoliikennevälineiden käytöstä
930: aiheutuviin kustannuksiin ................. . 1325 1211 Renlund ym.: Lähetysasemien rakenta-
931: misesta Ruotsin televisiolähetysten jälleenlä-
932: 1201 Pohjanoksa ym.: Kokemäen-Kiukais- hettämistä varten Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . 1340
933: ten-Eurajoen tiehankkeeseen sisältyvän
934: erään tiejakson rakentamisen nopeuttami- 1212]. Roos: Kantatien n:o 52 parantami-
935: sesta 1326 sesta välillä Salo-maantie n:o 184 . . . . . . . . . 1341
936:
937: 1202 Pohjanoksa ym.: Raumalle johtavien 1213 ]. Roos: Paikallistien rakentamisesta
938: teiden viitoituksen parantamisesta ......... . 1327 Tammisaaren-Salon kantatieltä Kiskoatiel-
939: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1342
940: 1203 Pohjanoksa: Tampereen-Rauman val- 1214]. Roos: Teijon alueen tieolojen paran-
941: tatien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343
942: 1204 Pohjola ym.: Valtatien n:o 2 korjaami- 1215 T. Roos ym.: Tavara-aseman saamises-
943: sesta välillä Karkkilan Helsingintien ris- ta Parkanon rautatieasemalle . . . . . . . . . . . . . . . 1344
944: teys-Vihdin Olkkala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1329
945: 1216 Rusanen: Linja-autoliikenteen palvelu-
946: 1205 Rehn m.fl.: Om förbättring av stam- jen turvaamisesta haja-asutusalueilla........ 1345
947: väg nr 53 (Skogby-Hangö)................ 1330
948: 1217 Rusanen: Valtionrautateiden poikit-
949: 1205 Rehn ym.: Kantatien n:o 53 taisliikenteen epäkohtien selvittämisestä . . . . 1346
950: (Skogby-Hanko) perusparantamisesta . . . . . 1331
951: 1218 Rusanen ym.: Mikkelin lentokentän
952: 1206 Renko ym.: Pääteiden saamisesta yksi- toiminnan turvaamisesta ja kehittämisestä . . 1347
953: suuntaisiksi ruuhka-aikoina pääkaupunki-
954: seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1332 1219 Ryynänen ym.: Kaukopuhelujen mak-
955: sujen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348
956: 1207 Renko ym.: Koivukarin-Leton-
957: Tupoksen tien muuttamisesta paikallistieksi 1333 1220 Saapunki: Kuusamon lentokentän pa-
958: rantamisesta suihkukoneliikenteelle sopivak-
959: 1208 Renko ym.: Oulun syväväylän rakenta- SI . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1349
960: misesta.................................... 1334
961: 1221 Saari: Tiemestaripiirin sivutukikohdan
962: rakentamisesta Lehtimäelle................. 1350
963: 1209 Renlund m.fl.: Om grundförbättring
964: av vägsträckorna Lillby-Finnabba-Åvist- 1222 Saari: Henkilöliikenteen alennuskulje-
965: Markby-riksväg nr 8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1335 tuskorvausten myöntämisestä myös linja-
966: autoliikenteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 51
967: 1209 Renlund ym.: Tieosuuksien perus-
968: parantamisesta välillä Lillby-Finnabba- 1223 Saarinen ym.: Kantatien n:o 53 perus-
969: Jokihauta-Markby-valtatie n:o 8 . . . . . . . . . 1336 korjaamisesta välillä Lohjan kaupunki-
970: Nummenkylä.............................. 1352
971: 1210 Renlund m.fl.: Om grundförbättring
972: av landsväg nr 743 på avsnittet Terjärv 1224 Saastamoinen ym.: Määrärahasta Kuo-
973: kby-Viberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1337 pion läänin yleisten teiden rakentamiseen . . 1353
974:
975: 2 2705361
976: 18 Sisällysluettelo
977:
978: Sivu Sivu
979: 1225 Sarapää: Ounasjokitien peruskorjauk- 1240 Tenhiälä: Lammin-Hausjärven tien
980: sesta 1354 n:o 293 perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1369
981:
982: 1226 Sarapää: Maantien n:o 941 (Kuuma- 1241 Tenhiälä: Hattulan-Hauhon tien ra-
983: kangas-Raistakka) parantamisesta . . . . . . . . . 13 55 kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1370
984:
985: 1227 Sarapää: Maantien n:o 945 (Perä- 1242 Tykkyläinen ym.: Postivaunupiirien
986: Posio-Luksuan paikallistien tienhaara) pa- toiminnan säilyttämisestä nykyisellään . . . . . . 13 71
987: rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 56
988: 1243 Törnqvist ym.: Tele- ja puhelinmaksu-
989: 1228 Sarapää: Maantien n:o 968 (Ivalo- jen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1372
990: Nellim) parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1357
991: 1244 Urpilainen: Kuljetustukijärjestelmän
992: 1229 Sarapää: Maantien n:o 858 (Paljakka- kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 7 3
993: Oulun läänin raja) perusparantamisesta..... 1358
994: 1245 Urpilainen: Määrärahasta Kokkolan
995: 1230 Sarapää: Kiimaselän ja Käyräjärven eteläväylän rakentamisen jatkamiseen . . . . . . 1374
996: vartioaseman välisen tien rakentamisesta.... 1359
997: 1246 Wahlström: Valtionrautateiden toi-
998: 1231 Sarapää: Raiskion sillan rakentamisesta mintaedellytysten parantamisesta........... 1375
999: maantielle n:o 924...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . J360
1000: 1247 Wahlström ym.: Valtionrautateiden
1001: vaununrakennustoiminnan säilyttämisestä
1002: 1232 Sillanpää: Työllisyysmäärärahoista
1003: VR:nomilla konepajoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1376
1004: maantien n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Ravi)
1005: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
1006: 1248 Valo ym.: Maantien n:o 867 paranta-
1007: misesta välillä Mäkelä-Hirvasaho.......... 1377
1008: 1233 Sillanpää ym.: Pohjanmaan tien ra-
1009: kentamisesta kantatienä Kauhajoelta Kan-
1010: 1249 Westerlund m.fl.: Om grundförbätt-
1011: kaanpään kautta Kiikkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362
1012: ring av stamväg nr 53 på sträckorna Mjöl-
1013: bolsta-Svartå och Svartå-Virkby . . . . . . . . . 13 78
1014: 1234 Sillanpää ym.: Suupohjan radan pe-
1015: rusparannuksesta koko rataosuudella . . . . . . . 1363 1249 Westerlund ym.: Kantatien n:o 53
1016: perusparantamisesta Meltolan-Mustion ja
1017: 1235 Siuruainen ym.: Pentin ja Honkasen Mustion-Virkkalan välillä................. 1379
1018: välisen turvetien rakentamisesta Kuivanie-
1019: mellä...................................... 1364 1250 Westerlund m.fl.: Om grundförbätt-
1020: ring av landsväg nr 1015 på sträckan Back-
1021: 1236 Soininvaara ym.: Jäänmurtajien kotisa- gränd-Lönnhammar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1380
1022: taman siirtämisestä pois Helsingistä . . . . . . . . 1365
1023: 1250 Westerlund ym.: Maantien n:o 1015
1024: 1237 Stenius-Kaukonen ym.: Tampereen perusparantamisesta välillä Backgränd-Lin-
1025: seudun kuntien ja Valtionrautateiden yh- hamari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1381
1026: teistoiminnan aikaansaamisesta alueen jouk-
1027: koliikenteen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1366 1251 Westerlund m.fl.: Om ombyggnad av
1028: Baggövägen 1 Ekenäs tili en landsväg och
1029: 1238 Stenius-Kaukonen ym.: Kuntien avus- om förbättring av vägen Ekenäs-Baggö.... 1382
1030: tamisesta säännöllisten julkisten kuljetusten
1031: järjestämisessä haja-asutusalueiden asukkail- 1251 Westerlund ym.: Tammisaaren Bag-
1032: le kuntakeskuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1367 göntien muuttamisesta maantieksi ja Tam-
1033: misaaren-Baggön tien parantamisesta . . . . . 1383
1034: 1239 Tenhiälä ym.: Määrärahasta tienraken-
1035: nushankkeiden toteuttamiseen Etelä- 12 52 Vihriälä ym. : Sinisen tien ja valtatien
1036: Hämeessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 n:o 16 luokittelemisesta valtateiksi . . . . . . . . . 1384
1037: Sisällysluettelo 19
1038:
1039: Sivu Sivu
1040: 1253 Vihriälä ym.: Pohjois-eteläsuuntaisen 1270 Vistbacka: Määrärahasta maantien n:o
1041: valtatien rakentamisesta Suomenselälle . . . . . 1385 744 peruskorjaamiseen välillä Alaspää-Iso-
1042: kylä....................................... 1402
1043: 1254 Vihriälä: Maantien n:o 694 (Peräseinä-
1044: joen kk-Hämeen läänin raja) perusparanta- 1271 Visbacka ym.: Määrärahasta maantien
1045: misesta.................................... 1386 n:o 7034 (Lapua-Kitinoja) peruskorjaami-
1046: seen....................................... 1403
1047: 1255 Vihriälä ym.: Maantien n:o 699 perus-
1048: korjauksesta välillä Paavola-Vasunmäki- 1272 Vistbacka: Paikallistien n:o 18041 (Ny-
1049: Mikkilä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387 känen-Torppa) perusparantamisesta.. . . . . . 1404
1050:
1051: 1256 Vihriälä: Maantien n:o 6921 (Yii- 1273 Vistbacka ym.: Maksuuoman matkus-
1052: valli-Alavalli) perusparantamisesta . . . . . . . . 1388 tusoikeuden järjestämisestä veteraaneille.... 1405
1053:
1054: 1257 Vihriälä: Maantien n:o 7033 (Liipan- 1274 Vähäkangas ym.: Kantatien n:o 88
1055: tönkkä-Kitinoja) parantamisesta . . . . . . . . . . 1389 perusparantamisesta välillä Raahe-Pulkkila 1406
1056:
1057: 1258 Vihriälä: Maantien n:o 7231 perus- 1275 Vähäkangas ym.: Lehtopään-Turulan
1058: korjauksesta välillä Lehmäjoki-Kaurajärvi.. 1390 paikallistien parantamisesta Oulaisissa . . . . . . 1407
1059:
1060: 1259 Vihriälä: Paikallistien n:o 17253 (Myl- 1276 Vähäkangas ym.: Luotsiaseman raken-
1061: lymäki-Vehu) peruskorjaamisesta . . . . . . . . . 1391 tamisesta Raaheen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408
1062: 1260 Vihriälä: Paikallistien n:o 17743 (Oja- 1277 Vähänäkki ym.: Yleisten teiden ylläpi-
1063: niemi-Miekka) peruskorjauksesta . . . . . . . . . 1392 tovastuusta Anjalankoskella . . . . . . . . . . . . . . . . 1409
1064:
1065: 1261 Vihriälä: Luomakylän-Siltalan-Juu- 1278 Vähänäkki: Määrärahasta selvityksen
1066: pakylän paikallistien muuttamisesta maan- tekemiseen ns. HELI-ratayhteyden suuntaa-
1067: tieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1393 misesta Haminasta suoraan Viipuriin . . . . . . . 1410
1068: 1262 Vihriälä: Palonkylän-Pojanluoman 1279 Väänänen: Valtatien n:o 1 ja Num-
1069: paikallistien peruskorjauksesta. . . . . . . . . . . . . . 1394 men kirkon välisen tieosuuden korjaamisesta
1070: Nummi-Pusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1412
1071: 1263 Viljanen: Valtatien n:o 5 muuttami-
1072: sesta moottoritietasoiseksi välillä Lahti-
1073: Heinola-Lusi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395
1074:
1075: 1264 Viljanen: Valtatieyhteyden säilyttämi- Puolustusasiainvaliokunta
1076: sestä Päijänteen länsipuolella............... 1396
1077: 1280 Anttila: Etelä-Suomen varuskuntien
1078: 1265 Viljanen: Kantatien n:o 54 ja maan- rakentamisesta............................. 1413
1079: tien n:o 295 risteysjärjestelyjen toteuttami-
1080: sesta KärkölänJärvelän taajamassa.......... 1397 1281 Hilpelä: Majoituslautakuntien tarpeel-
1081: lisuuden selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414
1082: 1266 Viljanen ym.: Määrärahasta linja-auto-
1083: jen linjaliikenteen tukemiseen.............. 1398 1282 Ikonen ym.: Väestönsuojelulainsää-
1084: dännön puutteiden korjaamisesta . . . . . . . . . . 1415
1085: 1267 Viljanen ym.: Valtionavusta joukkolii-
1086: kenteen kehittämiseen ja säilyttämiseen . . . . 1399 1283 Laine: Asevarustelu- ja sotilasmenojen
1087: supistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416
1088: - 1268 Viljanen ym.: Työmatkaliikenteen tak-
1089: satukijärjestelmän käyttöön ottamisesta..... 1400 1284 Löyttyjärvi ym.: Ilmaisten lomamatko-
1090: jen järjestämisestä varusmiehille............ 1418
1091: 1269 Viljanen: Puhelinliikenteen verkkoryh-
1092: märajan poistamisesta Heinolan ja Lahden 1285 Mäkipää: Varusmiesten taloudellisen
1093: väliltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 1 aseman parantamisesta..................... 1419
1094: 20 Sisällysluettelo
1095:
1096: Sivu Sivu
1097: 1286 Nyby m.fl.: Om införande av oljebe- 1299 Gustafsson ym.: Valtion asuntolaino-
1098: kämpning i försvarsmaktens utbildnings- jen laina-ajan pidentämisestä............... 1435
1099: program... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1420
1100: 1300 Jokinen ym.: Aliurakoitsijoiden ase-
1101: 1286 Nyby ym.: Öljyntorjunnan sisällyttä- maa konkurssissa koskevan lainsäädännön
1102: misestä puolustusvoimien koulutusohjel- aikaansaamisesta........................... 1436
1103: mun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1421
1104: 1301 Jokinen ym.: Naisiin kohdistuvan syr-
1105: 1287 Pohjanoksa ym.: Merivartiokoulun siir- jinnän poistamista tarkoittavan YK:n julis-
1106: tämisestä Raumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1422 tuksen sisällön toteuttamisesta Suomessa . . . 1437
1107:
1108: 1288 Rehn m.fl.: Om inrättande av en 1302 Jokinen ym.: Väkivaltaa ihannoivan
1109: translatorstjänst vid Nylands Brigad i Drags- länsimaisen elokuvatuotannon esittämisen
1110: vik........................................ 1423 rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1438
1111:
1112: 1288 Rehn ym.: Kääntäjän viran perustami- 1303 Jokinen ym.: Asuntojen tyhjilläänpitä-
1113: sesta Uudenmaan prikaatiin Dragsvikiin . . . . 1424 misen estämisestä.......................... 1439
1114:
1115: 1289 Vistbacka ym.: Varusmiesten päivära- 1304 Juhantalo ym.: Asuntopolitiikan te-
1116: han korottamisesta......................... 1425 hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1440
1117:
1118: 1305 Kalliomäki: Työllisyysperusteen käytön
1119: Toinen lakivaliokunta
1120: rajoittamisesta asuntolainojen myöntämis-
1121: valtuuksista päätettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442
1122: 1290 R. Aho ym.: Asumiskustannusten
1123: alentamisesta asuntolainajärjestelmää muut- 1306 Karkinen: Pääkaupunkiseudun
1124: tamalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1426 vuokra-asuntotilanteen parantamisesta...... 1443
1125:
1126: 1291 Alho ym.: Ylempien virkamiesten vir- 1307 Karkinen: Valtion maiden luovuttami-
1127: kasuhteen määräaikaistamisesta . . . . . . . . . . . . 1427 sesta pääkaupunkiseudulla asuntotuotan-
1128: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1445
1129: 1292 Astala ym.: Valtion työmarkkinalai-
1130: toksen saattamisesta kansanvaltaisen kont- 1308 Kietäväinen ym.: Mikkelin läänin
1131: rollin alaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428 asuntolainakiintiön korottamisesta . . . . . . . . . 1446
1132:
1133: 1293 Astala: Nuorten asunto-olojen paran- 1309 Kietäväinen ym.: Asuntosäästöpalk-
1134: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1429 kiojärjestelmän kehittämisestä.............. 1447
1135:
1136: 1294 Astala: Invalidien asuntojen erikoisra- 1310 Kortesalmi ym.: Asuntolainan myön-
1137: kenteesta aiheutuvien kustannusten korvaa- tämisestä peruskorjausedellytykset täyttävän
1138: misesta.................................... 1430 asunnon ostajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448
1139:
1140: 1295 Backman ym.: Määrärahasta opiskelija- 1311 Kärhä: Valtion lainoittamien pien-
1141: asuntosäätiöiden omapääoma-avustukseen . . 1431 asuntojen määrän lisäämisestä.............. 1449
1142:
1143: 1296 Backman ym.: Määrärahasta opiskelija- 1312 Kärhä: Asuntolainoituksen ulottami-
1144: asuntojen omapääomaosuuden takautuvaan sesta peruskorjausedellytykset täyttävän van-
1145: suorittamiseen............................. 1432 han asunnon hankintaan................... 1450
1146:
1147: 1297 Backman ym.: Asuntojen tyhjilläänpi- 1313 Kärhä: Nuorten asuntosäästöpalkkio-
1148: don estämisestä............................ 1433 järjestelmän kehittämisestä................. 1451
1149:
1150: 1298 Backman ym.: Yhteisöasumisen tehos- 1314 Lahti-Nuuttila ym.: Opiskelija-asunto-
1151: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1434 paikkojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452
1152: Sisällysluettelo 21
1153:
1154: Sivu Sivu
1155: 1315 Laine: Valtion lainoittaman asuntotuo- 1326 Pietikäinen ym.: Asunnon hankinnan
1156: tannon lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1453 helpottamisesta asunto-osuuskuntien toi-
1157: mintaedellytyksiä parantamalla............. 1468
1158: 1316 Laine: Asuntotuotantoon käytettävien
1159: lainojen laina-ajan pidentämisestä ja koron 1327 Pietikäinen: Asuntolainojen laina-ajan
1160: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1454 pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1469
1161:
1162: 1317 Lax: Om förlängd lånetid för statliga 1328 Pietikäinen: Määrärahasta opiskelija-
1163: bostadslån................................. 1456 asuntojen omapääomaosuuden takautuvaan
1164: suorittamiseen............................. 1470
1165: 1317 Lax: Valtion asuntolainojen laina-ajan
1166: pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 57 1329 Puolanne ym.: Vapaiden vuokra-asun-
1167: tomarkkinoiden luomisesta säänneltyjen rin-
1168: 1318 P. Leppänen ym.: Asuntomääräraho- nalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1471
1169: jen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1458
1170: 1330 Riihijärvi ym.: Määrärahasta huono-
1171: kuntoisten asuntojen korjaamisen tehosta-
1172: 1319 Löyttyjärvi ym.: Asunnonvälitystoi-
1173: miseen maaseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1472
1174: minnan saattamisesta yhteiskunnan toimesta
1175: hoidettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1459 1331 Savela: Nuorten perheiden asunto-olo-
1176: jen helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1473
1177: 1320 Moilanen ym.: Valtion lainoittaman
1178: asuntotuotannon hinta- ja laatutasomääräys- 1332 Tykkyläinen ym.: Tekijänoikeuslain
1179: ten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1460 23 §:n muuttamisesta videolle tallennettu-
1180: jen elokuvien rinnastamiseksi muihin pykä-
1181: 1321 Moilanen ym.: Nuorten asunnonsaan- lässä tarkoitettuihin tuotteisiin . . . . . . . . . . . . . 1474
1182: nin edistämisestä asuntosäästöpalkkiolain
1183: ehtoja muuttamalla........................ 1461 1333 Tykkyläinen ym.: Opiskelija-asunto-
1184: tuotannon lisäämisestä..................... 1475
1185: 1322 Mäkelä: Valtion halpakorkoisten asun-
1186: tolainojen korkotason alentamisesta . . . . . . . . 1462 1334 Uitto ym.: Valtion virkamiesten eroa-
1187: misiän määräämisestä 65 vuodeksi.......... 1476
1188: 1323 Mäkipää: Opiskelijoiden asuntotilan-
1189: teen parantamisesta........................ 1463 1335 Uitto ym: Toimenpiteistä tyhjien
1190: asuntojen saamiseksi asumiskäyttöön . . . . . . . 1477
1191: 1324 Nordman: Om bättre möjligheter för
1192: ungdomar att få bostäder . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464 1336 Vähäkangas ym.: Lakisääteisen asunto-
1193: olojen kehittämisohjelman laatimisesta vuo-
1194: 1324 Nordman: Nuorten asunnonsaannin sille 1988-1992........................... 1478
1195: helpottamisesta............................ 1465
1196: 1337 Vähäkangas ym.: Asuntojen perus-
1197: 1325 Paasio ym.: Vuokra-asuntotilanteen korjausmäärärahojen lisäämisestä kehitys-
1198: parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1466 aluelääneissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480
1199: 1987 vp. 857
1200:
1201: Toivomusaloite n:o 772
1202:
1203:
1204:
1205:
1206: E. Aho: Kannuksen turkiseläintutkimuksen koeaseman henkilöstön
1207: määrän lisäämisestä
1208:
1209:
1210: Eduskunnalle
1211:
1212: Maatalouden tutkimuskeskuksen alainen Kan- töhaittojen vähentämiseksi sekä muutoinkin vah-
1213: nuksen turkistalouden tutkimusasema valmistui vistaa suomalaisen turkistuotannon kansainvälistä
1214: vuoden 1983 alussa. Aseman suunnitteluun, ra- kilpailukykyä.
1215: kentamiseen ja kalustamiseen käytettiin valtion Valtion kannalta ei voida pitää järkevänä sitä,
1216: varoja yhteensä noin 7,3 miljoonaa markkaa. että tutkimusaseman rakentamiseen käytetyt voi-
1217: Kannuksen tutkimusaseman tiloja ei ole kui- mavarat pidetään jatkuvasti vajaatehoisessa käy-
1218: tenkaan voitu käyttää tehokkaasti hyväksi tutkijoi- tössä henkilöstön puutteen takia.
1219: den ja muun henkilökunnan puutteen takia. Ase- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
1220: malle suunnitellusta henkilökuntamäärästä on tä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1221: hän mennessä voitu toteuttaa vasta kolmannes.
1222: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa tutkimusase- että hallitus mahdollisimman nopet~Sti
1223: malle perustettiin kuitenkin vain yksi uusi virka. saattaisi Kannuksen turkiseläintutkimuk-
1224: Turkistarhauksen kehittäminen edellyttäisi voi- sen koeaseman täysitehoiseen käyttöön
1225: makasta panostusta perustutkimukseen. Sen tuot- nostamalla sen henkilöstön määrän suun-
1226: taman tiedon avulla on mahdollista parantaa tar- nitelmien mukaiselle tasolle.
1227: haturkisten laatua, kehittää menetelmiä ympäris-
1228:
1229: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1230:
1231: Esko Aho
1232: 858 1987 vp.
1233:
1234: Toivomusaloite n:o 773
1235:
1236:
1237:
1238:
1239: Ala-Harja: Lisävirkojen perustamisesta Valtion eläinlääketieteellisen
1240: laitoksen aluelaboratorioon Seinäjoella
1241:
1242:
1243: Eduskunnalle
1244:
1245: Seinäjoen kaupunki on kustannuksellaan sa- ta epidemialuontoisia salmonella- ynnä muita ta-
1246: neerannut ja osittain uudistanut Valtion eläinlää- pauksia, niin karjatiloissa kuin kettutarhoillakin,
1247: ketieteellisen laitoksen Seinäjoen aluelaborato- on tämä aiheuttanut aluelaboratoriolle lisätehtä-
1248: riota varten toimitilat. Kustannukset ovat olleet viä. Seinäjoen kaupunginhallitus toivoo, että Val-
1249: hieman yli 4 miljoonaa markkaa, ja laboratorion tion eläinlääketieteelliseen aluelaboratorioon voi-
1250: käytössä on 1 140 neliömetrin suuruiset ajanmu- taisiin välittömästi palkata lisää yksi ( 1) eläinlää-
1251: kaiset toimitilat. käri ja yksi (1) laborantti ja että aluelaboratorio
1252: Seinäjoen aluelaboratoriossa on tällä hetkellä saisi sen alun perin suunnitteleman 14-15 henki-
1253: viisi viranhaltijaa, nimittäin kaksi eläinlääkäriä, lön vahvuuden.
1254: yksi laborantti, yksi toimistohenkilö sekä yksi Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
1255: vahtimestari-talonmies. Lisäksi on viisi puolipäi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1256: vätyössä työllisyysvaroin palkattua henkilöä vuo-
1257: den 1987 loppuun. Aluelaboratorion perustami- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
1258: sen yhteydessä yksikkö suunniteltiin 14-15 hen- piteisiin perustaakseen Valtion eläinlääke-
1259: kilöä käsittäväksi, mutta aluelaboratoriolla on ol- tieteellisen laitoksen aluelaboratorioon
1260: lut vaikeuksia lisähenkilökunnan paikkaamisessa Seinäjoella yhden eläinlääkärin ja yhden
1261: määrärahojen puutteessa. laborantin virat.
1262: Kun alueella on viime vuoden aikana ollut usei-
1263:
1264: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1265:
1266: Kirsti Ala-Harja
1267: 1987 vp. 859
1268:
1269: Toivomusaloite n:o 774
1270:
1271:
1272:
1273:
1274: Alaranta: Maatilamatkailun edistämisestä
1275:
1276:
1277:
1278: Eduskunnalle
1279:
1280: Maatilamatkailu on eräs keino maaseudun ja tä ei voida tehdä tuotantorakennuksille kuuluvia
1281: haja-asutusalueiden palvelujen kehittämiseksi. Se poistoja verotuksessa.
1282: tarjoaa maatiloilla työtä tekeville henkilöille sivu- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
1283: tuloja, jotka voivat ratkaista esimerkiksi sukupol- hyväksyttäväksi toivomuksen,
1284: venvaihdoksen järjestämisen.
1285: Maatilamatkailusta kiinnostuneelta yrittäjältä että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
1286: puuttuu usein tarvittavaa tietoa matkailualan yri- maatilamatkailun harjoittamisen edelly-
1287: tystoiminnasta. Tilan hoitaminen ei anna mah- tysten parantamiseksi kehittämällä rahoi-
1288: dollisuutta osallistua pitkään ja kaukana kotikun- tusta ja koulutusta sekä tulo- ja varalli-
1289: nasta järjestettävään koulutukseen. suusverotuksen perusteiden muuttamisek-
1290: Myös maatilamatkailuyritysten verotuksessa on si niin, että maatilamatkailun käytössä
1291: epäkohtia, jotka vähentävät yrittäjien kiinnostus- olevat rakennukset voidaan rinnastaa maa-
1292: ta. Muun muassa vuokramökit rinnastetaan ra- talouden tuotantorakennuksiin.
1293: kennuksina omistusloma-asuntoihin, jolloin niis-
1294:
1295: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1296:
1297: Juhani Alaranta
1298: 860 1987 vp.
1299:
1300: Toivomusaloite n:o 775
1301:
1302:
1303:
1304:
1305: Anttila: Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten maaseudun
1306: kehittämistavoitteiden toteuttamisesta
1307:
1308:
1309: Eduskunnalle
1310:
1311: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Iee laatia vuoden 1987 aikana yksityiskohtainen
1312: maaseudun kehittämisen tavoitteista 12.12.1986. ohjelma niistä toimenpiteistä, joihin periaatepää-
1313: Valtioneuvoston päättämät maaseudun kehittä- töksen toteuttamiseksi on ryhdyttävä.
1314: misen tavoitteet ovat varsin kattavat ja onnistu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1315: neet. Periaatepäätöksen edellyttämä päätöksen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1316: täytäntöönpanovalmistelu on ministeriössä käyn-
1317: nissä. Seuraavana tarvitaan hallituksen esitykset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin to-
1318: eduskunnalle tarvittavasta lainsäädännöstä, jotta teuttaakseen valtioneuvoston periaatepää-
1319: suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen kannalta töksen mukaiset maaseudun kehittämista-
1320: tärkeä maaseudun elinvoimaisuus voidaan turva- voitteet.
1321: ta. Periaatepäätöksen mukaan ministeriöiden tu-
1322:
1323: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1324:
1325: Sirkka-Liisa Anttila
1326: 1987 vp. 861
1327:
1328: Toivomusaloite n:o 776
1329:
1330:
1331:
1332:
1333: Anttila: Maidon kaksihintajärjestelmän muuttamisesta maatalouspii-
1334: rikohtaiseksi
1335:
1336:
1337: Eduskunnalle
1338:
1339: Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan sen, että jatkossa on siirryttävä maatalouspiirikoh-
1340: maidon kaksihintajärjestelmän jatkamista koske- taisiin tuotantokiintiöihin. Tämä tuotantokiintiö-
1341: van esityksen antamista eduskunnalle vielä tämän järjestelmä sulkisi pois pääosin tämän nykyisen
1342: vuoden aikana, koska nykyinen laki on voimassa järjestelmän haittatekijät. Maatalouspiirikohtai-
1343: vain tämän vuoden. Tilakohtaisten kiintiöiden nen tuotantokiintiö on oikeudenmukainen, ja se
1344: määrittämisessä kiintiö osui kohdalleen noin säilyttää maidontuotannon nykyisellä tasolla. Se
1345: 40 000 tapauksessa, kun maidontuottajia kaik- mahdollistaa myös piirin alueella jatkossa vapau-
1346: kiaan on 66 000. Ongelmia syntyi lähinnä niissä tuvien tuotantokiintiöiden käyttöönoton ja säily-
1347: tapauksissa, joissa tuotantokiintiö on syystä tai misen asianomaisen maatalouspiirin alueella.
1348: toisesta ollut kiintiön keräämiskautena alentunee- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1349: na. Osa näistä tapauksista on voitu hoitaa kun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1350: toon, mutta vieläkin on useita satoja tuottajia,
1351: jotka painiskelevat tuotantokiintiöongelmansa että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
1352: kanssa. teisiin maidon kaksihintajärjestelmän sää-
1353: Järjestelmän käytäntöön soveltamisesta tähän tämiseksi 1.1.1988 alkaen maatalouspiiri-
1354: mennessä saadut kokemukset osoittavat selvästi kohtaiseksi.
1355:
1356: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1357:
1358: Sirkka-Liisa Anttila
1359: 862 1987 vp.
1360:
1361: Toivomusaloite n:o 777
1362:
1363:
1364:
1365:
1366: Anttila: Kotieläintuotantomahdollisuuksien lisäämisestä nuorille
1367: hiljattain tilan hankkineille viljelijöille
1368:
1369:
1370: Eduskunnalle
1371:
1372: Maatalouden ylituotannon jatkuvan kasvun toimeentuloa ilman kotieläintuotantoa. Näilläkin
1373: katkaisemiseksi on päädytty erilaisiin tuotannon- nuorilla yrittäjillä melkoinen velkataakka tilan lu-
1374: ohjausjärjestelmiin. Tässä tarkoituksessa on hy- nastamisesta painaa kuitenkin kaiken aikaa pääl-
1375: väksytty maidon kaksihintajärjestelmä, kananmu- le.
1376: nien kiintiöjärjestelmä sekä erilaiset tuotannon Hallitus on päätynyt myöntämään 5 000 uutta
1377: ohjaamista ja tasapainottamista koskevat lait. Näi- sikapaikkaa etupäässä nuorille viljelijöille, mutta
1378: den lakien päätarkoituksena on ollut pysäyttää valitettavasti ainoastaan tuotannon laajentamista-
1379: tuotannon kasvu sille normaalille tasolle, missä se pauksiin. Tässäkin yhteydessä hallitus jätti huo-
1380: lain voimaantuloajankohtana on ollut. Tällöin on mioon ottamatta kokonaan ne nuoret viljelijät,
1381: jäänyt huomaamatta se tosiasia, että olosuhteet ja jotka ovat hankkineet omistukseensa tilan, jossa ei
1382: tuotantotilanteet erityisesti niillä tiloilla, joissa su- ole hankkimishetkellä ollut kotieläintuotantoa eri
1383: kupolvenvaihdos on hiljattain toteutunut, ovat syistä. Edelleen hallitus on päättänyt vuoden 1986
1384: useastikin olleet erittäin alhaiset sen vuoksi, että 30 000 sikapaikan jakamisesta vuonna 1987 suku-
1385: tilaa on hoitanut ikääntynyt viljelijäpariskunta, polvenvaihdoksen tehneille nuorille.
1386: joka on sairauksien ym. johdosta vähentänyt tuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1387: tantonsa minimiin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1388: Toisen ryhmän, todellisen ongelmaryhmän,
1389: muodostavat myöskin ne nuoret viljelijät, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
1390: ovat vuosina 1982-85 hankkineet omistukseensa tieläintuotantomahdollisuuksien lisåami-
1391: sellaisen tilan, jolla ei ole ennestään ollut koti- seksi nuonfle hiljattain tzfan hankkinezfle
1392: eläintuotantomahdollisuuksia, mutta joka pienen viljelijözfle.
1393: pinta-alansa vuoksi ei takaa viljelijäpariskunnalle
1394:
1395: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1396:
1397: Sirkka-Liisa Anttila
1398: 1987 vp. 863
1399:
1400: Toivomusaloite n:o 778
1401:
1402:
1403:
1404:
1405: Anttila: Luonnonmukaisen viljelyn edistämisestä
1406:
1407:
1408:
1409:
1410: Eduskunnalle
1411:
1412: Hallitusohjelman mukaan kehitetään luonnon- noksia, turvata viljelysmaan tuottokykyä, säästää
1413: mukaisesti kasvatettujen elintarvikkeiden tuotan- uusiutumattomia raaka-aineita sekä parantaa
1414: toa ja markkinointia. haja-asutusalueiden työttömyyttä. Luonnonmu-
1415: Maa- ja metsätalousministeriön asettama luon- kaisen viljelyn kehittämisellä on lisäksi merkitystä
1416: nonmukaisen viljelyn toimikunta on saanut viime kriisiajan elintarvikehuollolle. Samalla se antaa
1417: kesäkuussa valmiiksi yksimielisen mietinnön. Sen nuorisolle myös myönteisiä harrastusmahdolli-
1418: mukaan luonnonmukaiseen viljelyyn on syytä suuksia. Toimikunnan näkemyksen mukaan vilje-
1419: suhtautua myönteisesti, vaikka sen merkitys on lyn ja markkinoinnin valvonta on välttämätöntä.
1420: vähäinen. Myyntituotantoa varten viljellään pel- Pelisääntöjä noudattava viljelijä saisi tällöin tuot-
1421: toa luonnonmukaisiksi katsottavin menetelmin teensa paremmin markkinoima. Kuluttaja saisi
1422: noin 1 000 ha:n alueella. Tämä on vain noin 0,04 ulkomaisten korvikkeiden sijasta kotimaisia laatu-
1423: prosenttia maamme peltopinta-alasta. Toimikun- tuotteita. Myös näiden tuotteiden mahdollinen
1424: nan käsityksen mukaan tavanomaisesti viljellyt vienti edellyttää toimivan valvontajärjestelmän
1425: tuotteet eivät eroa laadultaan luonnonmukaisesti olemassaoloa. Luonnonmukaista viljelyä harjoitta-
1426: viljellyistä tuotteista. Syynä tähän on se, että Suo- vat tilat tulisi toimikunnan mielestä merkitä maa-
1427: messa torjunta-aineiden käyttö on vähäistä. Kasvi tilahallituksen rekisteriin. Ehtona rekisteriviran-
1428: ei myöskään tunne ravinteiden alkuperää, olivat- omaisille olisi tilan sijainti riittävän etäällä saaste-
1429: pa ne kompostista tai synteettisesti valmistetuista lähteistä ja se, että tila tai sen osa on viljelty vähin-
1430: lannoitteista. tään kaksi vuotta ilman väkilannoitteita ja tor-
1431: Kuitenkin huomattava osa kuluttajista haluaa junta-aineita.
1432: näillä menetelmillä tuotettuja tuotteita. He ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1433: myös valmiita maksamaan niistä hyvän hinnan. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1434: Samalla pienet tilat kaipaavat kipeästi lisätuloja,
1435: ja luonnonmukaiseen viljelyyn erikoistuminen an- että hallitus ryhtyisi hallitusohjelman
1436: taa niihin mahdollisuuksia. Luonnonmukaista vil- mukaisesti toimenpiteisiin luonnonmu-
1437: jelyä myyntiä varten harjoittavia tiloja on tällä kaisen viljelyn toimikunnan kesäkuussa
1438: hetkellä noin 300, joista 70 tilan koko peltoala on 1984 jättämän yksimielisen mietinnön
1439: luonnonmukaisessa viljelyssä. Luonnonmukaisella pohjalta luonnonmukaisen viljelyn edistä-
1440: viljelyllä voidaan vähentää ulkomaisia tuontipa- miseksi maassamme.
1441:
1442: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1443:
1444: Sirkka-liisa Anttila
1445: 864 1987 vp.
1446:
1447: Toivomusaloite n:o 779
1448:
1449:
1450:
1451:
1452: Anttila: Sokerijuurikkaan tuotantomahdollisuuksien turvaamisesta
1453:
1454:
1455:
1456: Eduskunnalle
1457:
1458: Sokerijuurikkaan viljely on meillä viimeksi ku- jelyn vähentäminen tai lopettaminen tekisi siten
1459: luneiden kymmenen vuoden aikana vakiintunut valtaosan pienemmistä juurikastiloista elinkelvot-
1460: sekä viljelyalan että viljelijöiden lukumäärän suh- tomiksi, koska vastaavaa tulonlisää ei ole mahdol-
1461: teen. Vuonna 1986 viljelyala oli n. 31 000 ha ja lista hankkia kotieläintaloudesta sen luvanvarai-
1462: viljelijöitä n. 5 000. Keskimääräinen viljelyala oli suuden takia.
1463: siten n. 6 ha/ tila. Noin neljännes viljelyalasta on Sokerijuurikkaan satotaso jää meillä heikom-
1464: Etelä-Hämeen alueella. Koko maan viljeltynä ol- maksi kuin edullisemmissa oloissa viljeltynä. Sato-
1465: leesta peltomaasta sokerijuurikkaan osuus on tasomme on keskimäärin 60% Tanskan ja 65 %
1466: n. 1, 5 %. Varsinaisella sokerijuurikkaan viljely- Ison-Britannian satotasosta. Vastaava vertailu
1467: alueella juurikkaan osuus on kuitenkin huomatta- muiden viljelykasvien kohdalla antaa samansuu-
1468: vasti suurempi. Etelä-Hämeen alueella sokerijuu- ruisen satotasoeron.
1469: rikkaan osuus on 4,3 %. Näillä alueilla varsin mo- Sokerijuorikkaalla on merkittävä työllisyysvai-
1470: nessa kunnassa juurikasala nousee yli 10% :iin kutus juurikasta viljelevillä tiloilla. Sen välittö-
1471: peltoalasta. mästi vaatima työpanos vastaa n. 1 500 miestyö-
1472: Sokerijuurikkaan viljelyn taloudellista merki- vuotta. Lisäksi on huomattava, että ainakin 2 500
1473: tystä kuvaavat paremmin kuin sen osuus pinta- -3 000 viljelijäperheen toimeentulo on ratkaise-
1474: alasta juurikkaan antamat tulot ja sen työllistävä vasti riippuvainen juurikastulosta, ja muillakin
1475: vaikutus. Eräillä alueilla sokerijuurikkaan osuus juurikkaan viljelijöillä juurikkaan merkitys on
1476: kaikista kasvinviljelytuotteiden myyntituloista on huomattava. Sokerijuurikas työllistää juurikasso-
1477: ollut 1980-luvun alkupuolella n. 15 %. Pellervo- keriteollisuudessa suoranaisesti 790 miestyövuotta
1478: Seuran markkinatutkimuslaitoksen selvityksen ja viljelykoneita valmistavassa kotimaisessa kone-
1479: mukaan muodostivat tulot sokerijuurikkaasta juu- pajateollisuudessa n. 200 miestyövuotta. Sokeri-
1480: rikkaanviljelijöillä keskimäärin 35 % maatalou- juurikkaan viljelyssä käytetään meillä lähes yksin-
1481: den tuloista. Tiloista 65 % :lla juurikas antoi vä- omaan kotimaisia koneita. Juurikas on myös mer-
1482: hintään 40 % maatalouden tuloista. Lähes kol- kittävä kuljetuselinkeinon työllistäjä (rahdit 30-
1483: manneksella tiloista sokerijuurikas antoi yli puolet 35 milj. mk/vuosi). Kotimaisen sokerin tuotanto
1484: kaikista maatalouden tuloista. Sokerijuurikkaalla tarvitsee siten kaikkiaan n. 2 460 työvuotta.
1485: on siten alueellisesti ja tilakohtaisesti erittäin suuri Juurikkaanviljelyllä on merkitystä työllisyysvai-
1486: merkitys. Sokerijuurikkaan viljelyn vaatima työ- kutusten lisäksi varsinaisella juurikkaanviljely-
1487: panos on noin kolminkertainen viljanviljelyyn alueella sijaitsevien kuntien talouteen verotulojen
1488: verrattuna. muodossa. Tämänhetkisessä maatalouden ylituo-
1489: Juurikastilojen peltoala on maamme kaikkia tantotilanteessa sokerijuurikastuotannolle on löy-
1490: maatiloja suurempi, mutta eroaa vain vähän juu- dettävissä hyvin vähän muita tuotantovaihtoehto-
1491: rikkaanviljelyalueen keskimääräisestä tilakoosta. ja. Lisäksi on todettava, että sokerijuurikastuotan-
1492: Juurikkaanviljelytila on useimmiten karjaton. nossa oleva peltomaa on voimaperäisesti viljeltyä
1493: Juurikkaanviljely on mahdollistanut näiden tilo- ja tuottaa myös muussa kasvintuotannossa keski-
1494: jen erikoistumisen ja luopumisen kotieläintuotan- määräistä enemmän.
1495: nosta. Maatalouspoliittisesti tällainen erikoistumi- Sokerijuurikkaan viljely on sopimusviljelyä, jo-
1496: nen on ollut toivottua. Sokerijuurikkaan viljelyn ka vaatii huomattavia investointeja koneisiin ja
1497: antaman tulon korvaaminen muilla peltoviljely- maahan. Pääomavaltaisen luonteensa takia sokeri-
1498: kasveilla ei ole mahdollista. Sokerijuurikkaan vil- juurikkaan tuotanto edellyttää myös pitkäjänteis-
1499: 1987 vp. - TA n:o 779 865
1500:
1501: tä tuotantopolitiikkaa. Kotimainen juurikkaanvil- Nykyinen sokerilaki loppuu tämän vuoden lo-
1502: jely oli pitkään tasolla 850 milj. kg (32 000 ha), pussa. Uutta lakiesitystä valmistellaan ns. erikois-
1503: josta sitä on viime vuosina asteittain laskettu, ol- kasvitoimikunnassa, jonka työaika päättyy
1504: len nyt 770 milj. kg (31 000 ha). 31.3.1987. Uusi laki tulee määrittämään kotimai-
1505: Maataloustuotanto on viime aikoina kamppail- sen sokerintuotannon seuraavaksi viideksi vuodek-
1506: lut ylituotanto-ongelman kanssa. Ylituotannossa sl.
1507: on kysymys lähinnä ylimääräisistä hehtaareista, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1508: siis siitä, mitä näillä ylimäärähehtaareilla viljel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1509: lään. Sokerijuurikasomavaraisuus on pitkään ollut
1510: vaihdellen 50-65 %. Sokeria tuodaan maahan että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n so-
1511: keskimäärin n. 90 milj. kg/vuosi, mikä vastaa kerijuurikkaan tuotantomahdollisuuksien
1512: 28 000 ha. Tämä määrä voitaisiin viljelyttää myös turvaamiseksi.
1513: kotimaassa, jos poliittista tahtoa löytyy.
1514:
1515: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1516:
1517: Sirkka-Liisa Anttila
1518: 866 1987 vp.
1519:
1520: Toivomusaloite n:o 780
1521:
1522:
1523:
1524:
1525: Anttila: Maatalouslomittajapulan poistamisesta
1526:
1527:
1528:
1529:
1530: Eduskunnalle
1531:
1532: Hämeen läänissä on lomitus- ja sijaisapuhenki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1533: löistä krooninen pula. Maatalouden lomitus- ja si- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1534: jaisaputarpeet sekä viikkovapaajärjestelmän käy-
1535: täntöön soveltaminen kangertelee monissa kun- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
1536: nissa erityisesti juuri henkilöpulaan. Maatalouslo- teisiin maatalouslomittajakoulutuksen va-
1537: mittajakoulutusta tulee nopeasti tehostaa otta- kinaistamiseksi ja maatalouslomittajien
1538: malla se normaaliksi ammatilliseen koulutukseen palkkauskysymyksen kuntoon saattami-
1539: kuuluvaksi opetukseksi. Vain näin toimien voi- seksi sekä turvaisi erityisesti Hämeen lää-
1540: daan tämän ammattikunnan koulutus vakinaistaa nille riittävät määräraharesurssit lomitus-
1541: ja ammattikunnan arvostusta nostaa. Kunnallisen ja szj"aisaputoiminnan käytännön hoitami-
1542: sopimusvaltuuskunnan on hoidettava tämä maa- seen.
1543: talouslomittajien palkkauskysymys vihdoinkin
1544: kuntoon.
1545:
1546: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1547:
1548: Sirkka-Liisa Anttila
1549: 1987 vp. 867
1550:
1551: Toivomusaloite n:o 781
1552:
1553:
1554:
1555:
1556: Anttila: Erikoistutkijan viran perustamisesta Maatalouden tutkimus-
1557: keskukseen
1558:
1559:
1560: Eduskunnalle
1561:
1562: Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminta täh- luessa ja mahdollistavat jalostustavoitteiden saa-
1563: tää maataloustuotannon valmistamiseen maata- vuttamisen entistä nopeammin. Ulkonaisten re-
1564: louden harjoittamiseen pohjoisilla äärialueilla. surssien kehittymisestä huolimatta jalostustyön es-
1565: Tuotantoriskien vähentämisessä on kasvilajikkeel- teeksi on koettu erikoistutkijan puute. Mm. uu-
1566: la keskeinen merkitys. Kasvinjalostuksen on kyet- sien jalostusmenetelmien soiukkoviljely ja habloi-
1567: tävä tuottamaan maamme eri osien ilmasto- ja dijalostuksen tutkimus ja käytäntöön soveltami-
1568: sääolosuhteisiin viljelyvarmoja ja satoisia sekä sa- nen perustelevat viran tarpeellisuutta.
1569: malla jatkojalostuksen tarpeet täyttäviä peltokas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1570: vilajikkeita. Maatalouden tutkimuskeskus on las- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1571: kenut kauppaan yhteensä 75 lajiketta, joista ylei- i
1572: sessä viljelyssä on noin 40. Tärkeään lajikkeiden että hallitu~ ryhtyisi toimenpiteisiin eri-
1573: taudinkestävyysjalostukseen ei tähän mennessä koistutkijan viran perustamiseksi Maata-
1574: ole ollut mahdollisuuksia. Kasvinjalostusosaston louden tutkimuskeskukseen ]okioisiin
1575: uudet toimitilat valmistuvat tämän vuoden ku- 1. 1.1988 alkaen.
1576:
1577: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1578:
1579: Sirkka-Liisa Anttila
1580:
1581:
1582:
1583:
1584: 3 2705361
1585: 868 1987 vp.
1586:
1587: Toivomusaloite n:o 782
1588:
1589:
1590:
1591:
1592: Anttila: Vanhemman tutkijan viran perustamisesta Maatalouden tut-
1593: kimuskeskukseen
1594:
1595:
1596: Eduskunnalle
1597:
1598: Maatalouden tutkimuskeskus Jokioisissa on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1599: useamman vuoden ajan anonut vanhemman tut- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1600: kijan virkaa (palkkaluokka A21 ). Karjalan tutki-
1601: musaseman uuden tutkimustehtävän suunnittelu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1602: ja toteuttaminen edellyttävät projektinvetäjäksi vanhemman tutktjan viran perustamiseksi
1603: tutkijaa. Lisäksi tutkijan tehtäviin kuuluisivat Maatalouden tutkimuskeskukseen nau-
1604: naudanlihan tuotannossa käytettävän eläinainek- danlihan eläinaineksen soveltuvuustutki-
1605: sen soveltuvuustutkimukset ja yleensä naudanli- muksiin sekä Karjalan tutkimusaseman
1606: han tuotantoon liittyvän tutkimuksen koqrdi- uuden tutkimustehtäväprojektin vetäjäk-
1607: nointi. Kotieläinhoito ja kotieläinjalostusosaston st.
1608: nykyiset tutkijaresurssit eivät riitä lisääntyvän tut-
1609: kimusalueen edellyttämiin tehtäviin.
1610:
1611: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1612:
1613: Sirkka-Liisa Anttila
1614: 1987 vp. 869
1615:
1616: Toivomusaloite n:o 783
1617:
1618:
1619:
1620:
1621: Anttila: Kengityssepän ja konekirjoittajan t01m1en perustamisesta
1622: Valtion hevosjalostuslaitokseen Ypäjälle
1623:
1624:
1625: Eduskunnalle
1626:
1627: Valtion hevosjalostuslaitoksessa hevosten ja op- 40 ja maatalouskoulussa 20. Samoin hevosjalos-
1628: pilasmäärien kaksinkertaistumisesta johtuen ovat tuslaitos tarvitsee aivan välttämättä konekirjoitta-
1629: myös kengityssepän työt lisääntyneet siinä mää- jan toimen, jotta voidaan selvitä toimisto- ja tut-
1630: rin, että on aivan välttämätöntä saada pikaisesti kimustyön velvoitteista.
1631: Valtion hevosjalostuslaitokseen toinen kengitysse- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1632: pän toimi. Muuten hevosten kaviohoidosta ei voi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1633: da selvitä asianmukaisella tavalla. Valtion hevosja-
1634: lostuslaitoksen hevosmäärä vuonna 1974 oli 124 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1635: hevosta, mutta jo tänä vuonna 230 hevosta. kengityssepän toimen ja konekirjoittajan
1636: Vuonna 1974 oli hevostalouskoulussa 24 ja maata- toimen perustamiseksi Valtion hevosjalos-
1637: lousseppäkoulussa 11 oppilasta. Tällä hetkellä tuslaitokseen Ypäjälle.
1638: vastaavat oppilasmäärät ovat hevostalouskoulussa
1639:
1640: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1641:
1642: Sirkka-Liisa Anttila
1643: 870 1987 vp.
1644:
1645: Toivomusaloite n:o 784
1646:
1647:
1648:
1649:
1650: Anttila: Hauhonreitin rantapengerrysten toteuttamisesta
1651:
1652:
1653:
1654: Eduskunnalle
1655:
1656: Hauhonreitin rantapengerrykset koskettavat 10 milj. mk. Toimeenpanon on suunniteltu ajoittu-
1657: -20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hauhon ja van 5-10 vuodelle. Alun perin on ollut tarkoitus
1658: Tuuloksen kunnissa. Näiden hankkeiden tarkoi- toteuttaa ensimmäinen suunnitelmista jo vuonna
1659: tuksena on suojata pysyvässä maatalouskäytössä 1986, minkä jälkeen voitaisiin toteuttaa 2-3
1660: olevat alavat rantamaat Hauhonreitin haitallisilta hanketta vuosittain.
1661: tulvilta. Hauhonreitin kunnat ovat pitäneet erit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1662: täin tärkeänä, että vesiviranomaiset ryhtyisivät kii- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1663: reellisesti toimenpiteisiin tulvahaittojen poistami-
1664: seksi nopeasti toteutettavissa olevien rantapenger- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1665: rysten avulla. Alustavan arvion mukaan rantapen- Rauhanreitin rantapengerrysten toteutta-
1666: gerrysten kokonaiskustannusarvio olisi noin 3 miseksi.
1667:
1668: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1669:
1670: Sirkka-Liisa Anttila
1671: 1987 vp. 871
1672:
1673: Toivomusaloite n:o 785
1674:
1675:
1676:
1677:
1678: Apukka ym.: Luonnonmukaisen viljelyn selvittämisestä
1679:
1680:
1681:
1682: Eduskunnalle
1683:
1684: Luonnonmukaiselle viljelylle on ominaista, et- annetaan erilaisina tukina. Tässä maatalouden
1685: tei siinä käytetä keinolannoitteita eikä kemiallisia toimeentulon muodostumisessa ei varsinaisesti ole
1686: torjunta-aineita. Sen sijaan pyritään mm. vuoro- otettu huomioon luonnonmukaista viljelyä.
1687: viljelyllä ja harkitulla karjanpidolla takaamaan On tarkoituksenmukaista selvittää, missä mää-
1688: kasvien raviateiden saanti ja välttämään liian suu- rin ja millä ehdoin luonnonmukaista viljelyä
1689: ri kasvisairauksien ja tuhohyönteisten esiintymi- maassamme tulisi harjoittaa.
1690: nen. Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
1691: Luonnonmukainen viljely kuluttaa vähemmän toivomuksen,
1692: energiaa kuin nykyaikainen tehoviljely, ja sen ai-
1693: heuttamat ympäristöhaitat jäänevät myös vähäi- että hallitus selvityttäisi
1694: semmiksi. 1) miten luonnonmukainen viljely tuli-
1695: Maataloustuotteiden markkinoilla on havaitta- si ottaa huomioon maatalouden tukimuo-
1696: vissa kysyntää tuotteille, jotka on tuotettu luon- toja ja tulonmuodostusta kehitettäessä ja
1697: nonmukaisella tavalla. Kuluttajalle ongelma on tulisiko tällöin erityisesti tukea siirtymistä
1698: se, että kaikista sellaisina myytävistä tuotteista hä- luonnonmukaiseen viljelyyn,
1699: nellä ei ole takeita todellisista olosuhteista. 2) miten luonnonmukaisesti viljeltyjen
1700: Luonnonmukainen viljely vähentää tuotantoa, maataloustuotteiden markkinointi tulisi
1701: mikä nykyisen ylituotannon ja sen viennin vaikeu- järjestää, mikä edellyttäisi mm. valvon-
1702: tumisen huomioon ottaen on lähinnä vain hyväk- nan, laadun tarkastuksen määrittelyä ja
1703: st. kehittämistä sekä
1704: Huomattava osa maatalouden saamasta toi- 3) miten luonnonmukainen viljely
1705: meentulosta tulee tuottajahintoina, jotka tuonti- otettaistin huomioon neuvonnassa ja alan
1706: suojan avulla pidetään korkeina. Tämä järjestelmä ammatillisessa koulutuksessa ynnä
1707: suosii tuotannon kasvattamista ja siten tehomaa- että hallitus selvityksen pohjalta valmis-
1708: taloutta. Osa maatalouden toimeentulosta taas telisi tarvittavat esitykset eduskunnalle.
1709:
1710: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
1711:
1712: Asko Apukka Jarmo Wahlström Esko Seppänen
1713: Timo Laaksonen Pauli Uitto Pertti Lahtinen
1714: Heli Astala Pekka Leppänen Lauha Männistö
1715: Arvo Kemppainen
1716: 872 1987 vp.
1717:
1718: Toivomusaloite n:o 786
1719:
1720:
1721:
1722:
1723: Backman ym.: Valtion kalanviljelytoiminnan tehostamisesta
1724:
1725:
1726:
1727: Eduskunnalle
1728:
1729: Valtion kalanviljelyn käyttövarat eivät 1980- ta vain, mikäli käyttömäärärahoja lisätään vastaa-
1730: luvulla ole lisääntyneet tehtyjen investointien maan toiminnan nykyistä laajuutta.
1731: suhteessa. Tämä johtuu ennen kaikkea eräiden Käyttömäärärahojen niukkuuden lisäksi kalan-
1732: menokohtien kuten rakennusten ja moottoriajo- viljelylaitosten toimintaa vaikeuttaa henkilökun-
1733: neuvojen käyttöön liittyvien energiakustannus- nan palkkaukseen varattujen määrärahojen riittä-
1734: ten, rehujen sekä ruokintakulujen huomattavasta mättömyys. Em. uusien laitosten toiminnan käyn-
1735: kasvusta määrärahojen lisäykseen verrattuna. Li- nistäminen vaikeutuu huomattavasti, mikäli nii-
1736: säksi eräät välttämättömät toiminnan laajentumi- hin ei saada palkattua riittävästi ammattitaitoista
1737: set on jouduttu hoitamaan riittämättömin määrä- työvoimaa.
1738: rahoin. Tästä ovat mm. kalanviljelyn tutkimus ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1739: eräät muut toiminnan alueet joutuneet kärsi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1740: mään.
1741: Käyttömäärärahojen niukkuus vaikeuttaa eri- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
1742: tyisesti uusien, juuri toimintansa aloittaneiden piteisiin riittävien toimintaedellytysten
1743: kalanviljelylaitosten toimintaa. Esim. Enonkos- luomiseksi valtion kalanviljelytoiminnalle
1744: kella sijaitseva vuonna 1986 toimintansa aloitta- henkilökunnan palkkaus- ja käyttömäärä-
1745: nut Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitos pystyy rahoja lisäämällä.
1746: suoriutumaan varsinaisesta kalanviljelytoiminnas-
1747:
1748: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1749:
1750: Jouni Backman Pertti Hietala
1751: Timo Kietäväinen Kari Rajamäki
1752: Markku Lehtosaari
1753: 1987 vp. 873
1754:
1755: Toivomusaloite n:o 787
1756:
1757:
1758:
1759:
1760: Bärlund ym.: Maatalouden aiheuttamien ympäristövaarojen rajoitta-
1761: misesta
1762:
1763:
1764: Eduskunnalle
1765:
1766: Maamme luonnonvarojen käytön lähtökohtana pamoitumista sekä saattavat pilata jopa pohjave-
1767: tulee olla niiden kestävää, kokonaishyötyä, pie- siä. Torjunta-aineiden käyttämistä niin luonnossa
1768: nintä riskiä ja säästeliäisyyttä korostava toiminta- kuin ravinnossammekin ei vielä riittävästi tun-
1769: malli. Tämän tavoitteen mukaisesti tulee muuttaa neta.
1770: luonnonvarojemme, erityisesti metsiemme hyväk- Ruotsissa on maatalouden aiheuttamaan ympä-
1771: sikäyttöä ja maataloutta ohjaavaa lainsäädäntöä ja ristöongelmaan havahduttu. Laajaan tutkimus-
1772: hallintoa. Erityisesti maataloudessa tulee ohjata aineistoon pohjautuen Ruotsin hallitus pyrkii vä-
1773: kehitystä olennaisesti nykyistä vähemmän ulkoi- hentämään lannoitteiden ja myrkkyjen käytön
1774: sista tuotantopanoksista riippuvaiseen suuntaan. puoleen viidessä vuodessa. Tämän tavoitteen saa-
1775: Ympäristöämme pääsee sekä ilman ja veden vuttamiseksi käytetään useita keinoja, kuten vero-
1776: että maaperän kautta yhä lukuisampia, osin kei- tusta ja muita taloudellisia ohjauskeinoja sekä
1777: notekoisesti luotuja aineita. Uusien kemikaalien uutta kemikaalilainsäädäntöä. Ei ole syytä epäillä,
1778: vaikutuksista ei ole riittävää tietoa. Ainoa tapa etteikö Suomessakin tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin
1779: välttyä odottamattomilta ympäristövaurioilta on- maatalouden aiheuttaman ympäristövaaran torju-
1780: kin vähentää voimakkaasti ympäristöön päästettä- miseksi.
1781: vien aineiden määrää. Maa- ja metsätalouden ke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1782: mialisoitumista tulee vähentää tavoitteena puh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1783: taiden ja mahdollisimman luonnonmukaisesti muksen,
1784: tuotettujen elintarvikkeiden saanti.
1785: Maatalouden lannoitteiden aiheuttama vesistö- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
1786: jen rehevöityminen on jo varsin hyvin yleisessä tie- teisiin maatalouden aiheuttaman ympäri.r-
1787: toisuudessa. Tästä huolimatta ei riittäviä toimen- tövaaran rajoittamiseksi sekä tutkisi, mitä
1788: piteitä ole vielä suoritettu hajakuormituksen vä- ympäristönsuojelu- ja talousvaikutuksia
1789: hentämiseksi. Erityisesti typpilannoitteet aiheut- olisi sillä, että torjunta-aineiden käyttö vä-
1790: tavat omalta osaltaan maaperän ja vesistöjen hap- hennettäiszin noin puoleen nykyisestään.
1791:
1792: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1793:
1794: Kaj Bärlund Tuula Paavilainen Aimo Ajo
1795: 874 1987 vp.
1796:
1797: Toivomusaloite n:o 788
1798:
1799:
1800:
1801:
1802: Hautala ym.: Maatalouden ylituotanto-ongelmien ratkaisemisesta
1803:
1804:
1805:
1806: Eduskunnalle
1807:
1808: Ratkaisuina maataloutemme ylituotantoon on maatalouden punssa vaativat maataloustuotan-
1809: käytetty tuotantoa rajoittavia toimenpiteitä sekä tomme pysyttämistä normaalin kulutustason ylä-
1810: tuotteiden myyntiä ulkomaille subventoiduin puolella.
1811: hinnoin. Viimeaikaiset suomalaisten ravintoainei- Toisena ratkaisuna ylituotanto-ongelmiin tulisi
1812: den kulutusta ja siinä tapahtuneita muutoksia entistä enemmän käyttää kehitysmaavientiin so-
1813: kartoittavat tutkimukset kuitenkin osoittavat veltuvien tuotteiden toimittamista ravintoainepu-
1814: esim., että vuosien 1980-1985 välisenä aikana lasta kärsiviin maihin.
1815: suomalaiset siirtyivät yhä enemmän naudanlihan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1816: syönnistä sianlihaan ja sisälmyksiin. Sianlihan laa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1817: dun paranemista on tarjottu yhtenä selityksenä, muksen,
1818: mutta ilmeistä myös on naudanlihan lisääntyvästi
1819: epäedullinen hinta sianlihaan ja sisälmyksiin ver- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n nii-
1820: rattuna. Kananmunien kohdalla jo huomattiin, den ravinnolle keskeisten maataloustuot-
1821: että hintapoliittisin keinoin voitiin kotimaista ku- teiden, joista on ylituotantoa, kotimaisen
1822: lutusta huomattavasti nostaa. Samaa keinoa tulisi kulutuksen lisäämiseksi hintapoliittisin
1823: kokeilla myös muiden tuotteiden kohdalla ensisi- keinoin sekä sen ohella ylituotannon toi-
1824: jaisena ratkaisuna markkinoinnissa. Omavaraisuu- mittamiseksi ravintoainepulasta kärsivti"n
1825: temme säilyttäminen kriisitilanteiden varalta sekä maihin valtiovallan vientituen turvin.
1826: liiallisen työpaikkojen vähenemisen estäminen
1827:
1828: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1987
1829:
1830: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
1831: 1987 vp. 875
1832:
1833: Toivomusaloite n:o 789
1834:
1835:
1836:
1837:
1838: Hautala ym.: Vakavasti sairaiden eläinten eläinjalostuskäytön estä-
1839: misestä
1840:
1841:
1842: Eduskunnalle
1843:
1844: Eläinsuojelulain 8. § kieltää jalostuksen avulla sijaan sellainen koiraa itseään hyvin vähän vaivaa-
1845: sellaisten eläinten tuottamisen, joiden synnytys va vika kuin kivespuutos aiheuttaa jalostuskiellon,
1846: tai normaalit elintoiminnot vaativat eläinlääkin- eikä sellaisen koiran pentuja rekisteröidä.
1847: nällisiä toimenpiteitä. Kuitenkin kotieläin- ja eri- Tästä syystä valtiovallan tulisi omilla toimenpi-
1848: tyisesti lemmikkieläinjalostuksessa osaksi talou- teillään ja määräyksillään ohjata kotieläinjalostus-
1849: dellisen voiton saavuttamiseksi sekä siitä syystä, ta siten, että vakavaa perinnöllistä sairautta ja eläi-
1850: että muut kuin terveydelliset tekijät, esim. ulko- men normaalia elämää tuntuvasti rajoittavaa ku-
1851: muoto, ohjaavat jalostuksellisia valintoja, tämä ten liikkumista estävää sekä sille jatkuvaa kipua
1852: eläinsuojelulain kohta jää toteutumatta. Niinpä tuottavaa perinnöllistä sairautta tai vikaa sairasta-
1853: esim. sellaiset koiran normaalille elämälle koh- vien eläinten käyttäminen rodun tai lajin suvun-
1854: tuutonta haittaa tai kipua tuottavat perinnöllisinä jatkamiseen kiellettäisiin ja sairaiden eläinten tie-
1855: pidetyt sairaudet kuten lonkkaniveldysplasia, pa- toinen tuottaminen jalostuksen avulla estettäisiin.
1856: tellan luksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno, Valtiovallan tulisi myös pitää huolta siitä, että
1857: perinnöllinen maksasairaus sekä sokeuttavat pe- eläinsuojelulain 8 § :n sekä muiden sairaiden
1858: rinnölliset silmäsairaudet eivät koirajärjestöjen ny- eläinten tuottamista koskevien määräysten toteu-
1859: kyisten määräysten mukaan tee koiraa jalostuk- tumista käytännössä valvottaisiin ja että jalostus-
1860: seen kelpaamattomaksi. Suomen Kennelliitto ja eläinten terveydentilaa vakavimpien perinnöllis-
1861: rotujärjestöt, jotka koirien jalostusta ohjaavat, ei- ten sairauksien ja vikojen suhteen seurattaisiin.
1862: vät aina halua tai pysty estämään sairaiden koirien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1863: käyttöä jalostukseen. Suomen Kennelliitto, joka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1864: vastaa myös koirien rekisteröinnistä, vaatii kyllä muksen,
1865: niissä roduissa, joissa suurikokoisten koirarotujen
1866: vitsausta, lonkkaniveldysplasiaa, erityisesti esiin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin va-
1867: tyy, vanhempien röntgenkuvat nähtäväkseen, en- kavaa perinnöllistä sairautta tai vikaa sai-
1868: nen kuin pennut rekisteröidään. Mutta vaikea- rastavien eläinten jalostuskäytön kieltä-
1869: asteisinkaan eli neljännen asteen dysplasia van- miseksi ja sairaiden eläinten tietoisen
1870: hemmilla ei ole esteenä pentujen rekisteröinnille, tuottamisen estämiseksi sekä eläinsuojelu-
1871: vaikka tiedetään niidenkin todennäköisesti olevan lain 8 §:n ja muiden eläinjalostusta koske-
1872: sairaita ja joutuvan kärsimään tuskallista kipua vien määräysten noudattamisen valvon-
1873: liikkuessaan sekä ennenaikaisen !opetuksen. Sen nan tehostamiseksi.
1874:
1875: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
1876:
1877: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
1878: 876 1987 vp.
1879:
1880: Toivomusaloite n:o 790
1881:
1882:
1883:
1884:
1885: Heikkinen ym.: Maidon tuotantokiintiöiden korottamisesta maatila-
1886: lain 67 §:n mukaisella 1. vyöhykkeellä
1887:
1888:
1889: Eduskunnalle
1890:
1891: Pohjois-Suomen maatalous on luontaisten tuo- polvenvaihdosten yhteydessä sekä niissä tapauksis-
1892: tantoedellytystensä mukaisesti lähes yksinomaan sa, joissa tuotantokiintiö on määritelty alhaiseksi
1893: nurmiviljelyä nautakarjan rehuksi. Pohjois- suhteessa tilan rehuomavaraisuuteen.
1894: Suomen maatalous elää tai kaatuu nautakarjata- Kiintiöiden korottaminen voisi tapahtua täs-
1895: louden elinehtojen mukana, ja siksi maidon- ja li- mentämällä lakia maidon tuotantokiintiöistä si-
1896: hantuotantoon liittyvillä tuotannonrajoituksilla ten, että lain 15 §:ään lisätään maininta: maatila-
1897: or: erityisen voimakas merkitys maan pohjoisissa lain 67 §:n mukaisella 1. vyöhykkeellä sukupol-
1898: OSlSSa. venvaihdosten yhteydessä ja muissa tilakohtaisen
1899: PohjoisenaSuomena voidaan perustellusti pitää kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisissa ta-
1900: maatilalain 67 pykälän määrindernää 1. vyöhy- pauksissa tuotantokiintiö korotetaan tai myönne-
1901: kettä, joka on monien tunnuslukujensa osalta var- tään uusi kiintiö tilan laskennallista rehuomava-
1902: sin yhdenmukainen. Mainittu alue on valtakun- raisuutta, kuitenkin enintään 15 lypsylehmän
1903: nan vaikein työttömyysalue, joten sivuansioiden tuotantoa vastaavaksi.
1904: saanti maatiloille on lähes mahdotonta. Tämän Edelleen maidontuotannon kiintiölain 16 §:n 1
1905: alueen maatalouden rakennekehitys jäi myös pa- momenttiin tulisi tehdä lisäys, jonka mukaan
1906: hasti jälkeen muusta osasta valtakuntaa silloin, maatilalain 67 §:n mukaisella 1. vyöhykkeellä voi-
1907: kun tuotannon tasapainotustoimet otettiin käyt- daan tuotantokiintiö vahvistaa vastaamaan niin
1908: töön. Tilakohtaiset peltoalat ovat vähäisiä, karjat monen lypsylehmän tuotantoa, että maatilalta on
1909: pieniä ja nykyiset tuotantokiintiöt enimmäkseen mahdollisuus saada 50 % niiden tarvitsemasta re-
1910: niin alhaisia, että sukupolvenvaihdoksia ei enää husta.
1911: synny. Tämä johtaa ensin maatilojen ja sen jäl- Nämä muutokset ovat suurimerkityksisiä maan
1912: keen maaseutukylien autioitumiseen. pohjoisosien maataloustuotannon kannalta. Maa-
1913: Kehityksen suunnan kääntäminen on jo tässä talouden kokonaistuotannon kannalta ne ovat
1914: vaiheessa vaikeaa. Lyhyessä ajassa on esimerkiksi kuitenkin merkityksettömiä.
1915: Kainuussa jo 300 tilaa käyttänyt mahdollisuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
1916: uusimuotoiseen luopumiseläkkeeseen. Maaseu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1917: dun elinvoima tulisi kuitenkin yrittää pelastaa
1918: myös syrjäisimmillä alueilla. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
1919: Keskeisin keino pohjoisen karjatalouden elvyt- piteisiin maidontuotantokiintiöiden ko-
1920: tämisessä on maidontuotantokiintiöiden korotta- rottamiseksi maatilalain 67 §:n mukaisella
1921: minen. Tätä keinoa tulisi käyttää erityisesti suku- 1. vyöhykkeellä.
1922:
1923: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
1924:
1925: Kauko Heikkinen Kalevi Mattila Sakari Valli
1926: Annikki Koistinen Eino Siuruainen Arvo Kemppainen
1927: Hannele Pokka Tellervo Renko
1928: 1987 vp. 877
1929:
1930: Toivomusaloite n:o 791
1931:
1932:
1933:
1934:
1935: Huuhtanen ym.: Metsätaloustilojen perustamismahdollisuuksien pa-
1936: rantamisesta
1937:
1938:
1939: Eduskunnalle
1940:
1941: Metsätalouden mahdollisuudet tukea maaseu- polvenvaihdosten yhteydessä. Nykyisin maata-
1942: dun elinvoimaisuutta tulevat entisestään korostu- lousyrittäjäin eläkelain 6 f §:n mukaan on tilan
1943: maan, kun maataloudessa varsinkin kotieläintuo- jatkajan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtä-
1944: tannon hallittu tasapainottaminen ja rajoittami- vä sitoumus, jossa hän velvoittuu pitämään maati-
1945: nen ovat tulleet ajankohtaisiksi. Pohjois- ja Itä- lan pellot luovutuksen jälkeen peltokäytössä vä-
1946: Suomessa lisäksi jo maatilojen pieni koko edellyt- hintään viiden vuoden ajan eläkkeen alkamisesta.
1947: tää tulojen hankkimismahdollisuuksia maatalou- Maatalouspoliittisesti olisi tarkoituksenmukaista,
1948: den ulkopuolelta, erityisesti metsätaloudesta. että sukupolvenvaihdoksissa sallittaisiin maatilan
1949: Työtilaisuuksia metsätaloudessa lisäävät kasvatus- peltojen metsittäminen kokonaan tai osittain.
1950: hakkuut ja puun energiakäyttö. Varsinkin Poh- Kolmanneksi metsätaloudesta kertyvää eläke- ja
1951: jois- ja Itä-Suomessa on hyvät mahdollisuudet sosiaaliturvaa tulisi parantaa.
1952: myös hankintakauppojen lisäämiseen. Näitä toimenpiteitä metsätaloustilojen perusta-
1953: Metsätaloustilojen perustamismahdollisuuksia misen helpottamiseksi esitti myös vuonna 1986
1954: tulisikin parantaa seuraavilla toimenpiteillä: mietintönsä jättänyt, maa- ja metsätalousministe-
1955: Ensinnäkin metsän hankintaa tulee helpottaa riön asettama metsätaloustilatyöryhmä.
1956: tiloille, joilla maatalouden kehittämismahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
1957: suudet ovat vähäiset. Nykyisin pienehkö metsitet- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1958: ty tila, joka jatkamiskelpoisena saa metsityspalk-
1959: kiot ym. vastaavat etuudet, ei kuitenkaan saa että hallitus ryhtyisi pikaistin toimenpi-
1960: maatilalain mukaista lainaa metsälisämaan han- teisiin metsätaloustilojen perustamismah-
1961: kintaan. Maatilalakia pitäisikin muuttaa niin, että dollisuuksien parantamiseksi tekemällä
1962: metsälisämaan hankinnan lainoitus varsinkin pie- metsälisämaan hankinta lainoituskelpoi-
1963: nille tiloille tulisi mahdolliseksi. seksi, mahdollistamalla uusien metsäta-
1964: Toiseksi uusien, kokonaan metsätalouteen eri- loustzlojen perustaminen sukupolvenvaih-
1965: koistuvien metsätaloustilojen perustamista tulisi dosten yhteydessä ja parantamalla metsä-
1966: helpottaa. Uusien metsätaloustilojen perustami- taloudesta kertyvää eläke- ja sosiaalitur-
1967: nen olisi tehtävä mahdolliseksi maatilojen suku- vaa.
1968:
1969: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
1970:
1971: Jorma Huuhtanen Esko Jokiniemi Mirja Ryynänen
1972: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
1973: 878 1987 vp.
1974:
1975: Toivomusaloite n:o 792
1976:
1977:
1978:
1979:
1980: Ikonen ym.: Metsätilojen perustamisesta
1981:
1982:
1983:
1984:
1985: Eduskunnalle
1986:
1987: Perinteisestä maa- ja metsätaloudesta luovut- Poikkeuksiakin saattaa olla, jos entisellä tilan
1988: taessa on yhtenä vaihtoehtona metsätila. On las- osalla on hakkuumahdollisuuksia, joilla voidaan
1989: kettu, että tilalla tulisi olla keskimäärin 150-200 turvata alkuvuosien tuotto.
1990: ha metsää riippuen paikkakunnasta ja maan hy- Metsätilan hoito on pitkäiänteistä ja monta eri
1991: vyydestä, jotta se antaisi riittävästi työtä ja turvaisi työvaihetta sisältävää antaen ympärivuotista työtä
1992: perheelle toimeentulon. Monellakaan ei ole tällai- ja sekä tuottoa että tuloa.
1993: sia metsäaloja. Metsämaata tilaa kohti on keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1994: määrin 35,2 ha. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1995: Myytävänä olevat metsätilat siirtyvät usein yh-
1996: tiöiden omistukseen. Yksityistä metsänomistajaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yk-
1997: jolle lisämetsämaa olisi tarpeen, sitovat ahtaat sityisten metsänomistajien lisämetsän os-
1998: maatilahallituksen laatimat soveltamisohjeet ja tomahdollisuuksien parantamiseksi ja ns.
1999: vuosittain jaettavana oleva rahamäärä. Tuijote- metsätilojen perustamiseksi ilman muuta
2000: taan liikaa senhetkisiin hakkuusuunnitteisiin, joi- maataloustuotantoa.
2001: den ohjeiden mukaista verotustuoton tulee olla.
2002:
2003: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2004:
2005: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
2006: 1987 vp. 879
2007:
2008: Toivomusaloite n:o 793
2009:
2010:
2011:
2012:
2013: Ikonen ym.: Kotimaisen kalan käytön lisäämisestä
2014:
2015:
2016:
2017: Eduskunnalle
2018:
2019: Maamme vesistöissä kasvaa runsaasti kalaa, jon- Riittävä kalastaminen säilyttää järviemme kala-
2020: ka laatukin on parantunut vesistöjen puhdistues- kannan, tarjoaa työtä kalastajille ja kalanjalostuk-
2021: sa. Kalastus tarjoaa monelle työtä. Sitä voisi lisätä- sessa.
2022: kin, mutta kotimaan kalalla on menekkivaikeuk- Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
2023: sia. Monet yksityiset ja useimmat laitokset käyttä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2024: vät etupäässä ulkomaista kalaa, varsinkin pakas- muksen,
2025: tettuna, perustellen sen olevan vaivatonta ja no-
2026: peaa valmistaa ruoaksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ka-
2027: Kotimaisen kalan käyttö saattaa entisestään vä- lastajien työllisyyden turvaamiseksi lisää-
2028: hentyä, kun nuoremme tottuvat vain ulkomailta mällä kotimaisen kalan käyttöä jalostusta
2029: tuotuun kalaan. kehittämällä ja valistusta tehostamalla.
2030:
2031: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2032:
2033: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
2034: 880 1987 vp.
2035:
2036: Toivomusaloite n:o 794
2037:
2038:
2039:
2040:
2041: Isohookana-Asunmaa ym.: Lammastalouden kehittämisestä
2042:
2043:
2044:
2045: Eduskunnalle
2046:
2047: Maatalouden ylituotantotilanne ja sen aiheutta- että lihantuotannossa ei ole päästy lähellekään ta-
2048: mat tuotannonrajoittamistoimenpiteet uhkaavat voitehintaa. Tuotantoavustusta olisi korotettava
2049: jäädä kohtalokkaiksi kehitysalueiden maatalou- siten, että tavoitehintatasoon voitaisiin päästä.
2050: delle. Kun maidontuotannon ohella luonnonolo- Lampaanlihantuotannon haittana on myös koettu
2051: suhteista johtuen kovin monia vaihtoehtoja ei ole, teurastamoiden taholta pitkät kuljetusmatkat har-
2052: tulisi kaikki olemassa olevat vaihtoehdot käyttää vaan asutuilla seuduilla ja kehitysalueilla, joissa
2053: tehokkaasti hyväksi, jotta maatalouden elinkeino- lammastaloutta erityisesti tarvittaisiin. Lapin lää-
2054: perusta, joka on edelleen yksi kehitysalueiden nissä keräilyä varten on voitu osoittaa kuljetus-
2055: pääelinkeinoista, säilyisi, jotta runkoasutus ja ky- tukea. Kuljetustuen antaminen olisi pikaisesti
2056: lät voisivat säilyä elinvoimaisina. laajennettava ainakin Kainuun ja Koillismaan
2057: Lammastalous on käyttökelpoinen vaihtoehto alueille.
2058: ja tuotantosuunta. Esteitä lammastalouden kehit- Villan- ja lihantuotannon lisäksi lammastalout-
2059: tämisen tieltä olisi aktiivisesti rajattava pois. Eri- ta olisi tuettava myös muutoin, esimerkiksi ro-
2060: tyisesti aluelainsäädännön mukaisissa erityisalue- dunjalostus- ja turkistuotannossa on vielä käyttä-
2061: kunnissa lammastaloutta olisi pystyttävä kehittä- mättömiä mahdollisuuksia.
2062: mään. Neuvonta- ja suunnitteluapua tulisi lisätä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2063: jotta mahdollistettaisiin kehittämis- ja käynnistys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2064: avustusten tehokas hyväksikäyttö. muksen,
2065: Villan tuotantopalkkioihin oli vuoden 1984
2066: budjetissa 1, 7 milj. markkaa. Lammastuotantoa että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
2067: häiritsi kuitenkin pahasti se, että budjettirahojen menpiteiszi"n lammastalouden tukemiseksi
2068: loputtua suuri osa villantuottajista sai maksun ja kehittämiseksi siten, että erityisalue-
2069: tuottamastaan villasta vasta vuoden lopussa. Ku- kunnissa lammastaloutta liså"ttåiszin, että
2070: luvana vuonna tällaista epäoikeudenmukaisuutta villantuotantotukirahoja varataan rzi"ttä-
2071: ei saa antaa syntyä. Varattu 1,9 milj. markkaa vil- västi ja että ne maksetaan ajallaan ja että
2072: lan tuotantotukea saattaa osoittautua myös tänä lihantuotantoa nostetaan siten, että tavoi-
2073: vuonna liian pieneksi, koska lampaiden määrä on tehintataso voitaisiin saavuttaa, sekä että
2074: lisääntynyt. hallitus muutoinkin edzstäisi lammasta-
2075: Suuri epäkohta lampaantuottajille on myös se, louden kehitystä.
2076:
2077: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2078:
2079: Tytti Isohookana-Asunmaa Kauko Heikkinen
2080: 1987 rd. 881
2081:
2082: Hemställningsmotion nr 795
2083:
2084:
2085:
2086:
2087: Jansson: Om tilivaratagande av fiskeribranschens intressen vid han-
2088: delsavtalsförhandlingarna
2089:
2090:
2091: Tili Riksdagen
2092:
2093: Det sannolikt största problemet i dag för fisket Ifall fisket kunde åtnjuta ett gränsskydd som i
2094: i Finland utgörs av importen av fisk. Fisk importe- någon mån motsvarar det jordbruket åtnjuter, så
2095: ras främst från Norge där den subventioneras kraf- skulle fiskets problem i ett slag nedbringas avse-
2096: tigt. I och för sig får konsumenterna i Finland tili- värt tili gagn för inhemsk både produktion och
2097: gång tili biliig färsk fisk, men detta sker i hög konsumtion.
2098: utsträckning på bekostnad av det inhemska fisket. Hänvisande tili ovanstående föreslår jag hög-
2099: Den licensierade importen är i stort sätt under aktningsfulit att riksdagen måtte hemstälia
2100: kontroli även om undantag kan noteras. Den im-
2101: port däremot som faller under handelsavtal utgör att regeringen i kommande handelsav-
2102: det stora hotet i alla synnerhet som fiskets organi- talsforhandlingar sörjer för att fiskarbe-
2103: sationer inte har realistiska möjligheter att påver- folkningens intressen vederbörligen tas
2104: ka importen. Inte heller hörsammas branschens tilivara och att branschens organisationer
2105: krav och önskemål tiliräckligt i samband med för- bereds rimliga mö;ligheter att påverka för-
2106: handlingarna om handelsavtalen. Många jord- handlingarna och resultaten av dem.
2107: bruksprodukter åtnjuter gränsskydd vilket också
2108: är påkallat med hänsyn tili jordbrukets specielia
2109: betingelser i vårt land.
2110:
2111: Helsingfors den 14 april 1987
2112:
2113: Gunnar Jansson
2114: 882 1987 vp.
2115:
2116: Toivomusaloite n:o 795 Suomennos
2117:
2118:
2119:
2120:
2121: Jansson: Kalastusalan etujen huomioon ottamisesta kauppasopimus-
2122: neuvotteluissa
2123:
2124:
2125: Eduskunnalle
2126:
2127: Suomen kalastuselinkeinon suurin ongelma on tua maamme maatalouden erityisolosuhteet huo-
2128: todennäköisesti kalan tuonti. Kalaa tuodaan en- mioon ottaen.
2129: nen kaikkea Norjasta, jossa sitä subventoidaan Jos kalastus voitaisiin saada jossain määrin maa-
2130: voimakkaasti. Tosin suomalaisen kuluttajan saata- taloutta vastaavan rajasuojan piiriin, niin kalas-
2131: villa on halpaa tuoretta kalaa, mutta tämä tapah- tuselinkeinon ongelmat vähenisivät välittömästi
2132: tuu pitkälti kotimaisen kalastuselinkeinon kustan- kotimaisen tuotannon ja kulutuksen hyödyksi.
2133: nuksella. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
2134: Lisensioitu tuonti on jotakuinkin hallinnassa, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2135: vaikka poikkeuksia onkin. Kauppasopimusten
2136: alainen tuonti on sen sijaan suuri uhka, varsinkin että hallitus tulevissa kauppasopimus-
2137: kun kalastuselinkeinon järjestöillä ei ole realis- neuvotteluissa huolehtisi kalastajaväestön
2138: tisia mahdollisuuksia vaikuttaa tuontiin. Alan etujen asianmukaisesta huomioon ottami-
2139: vaatimuksia ja toivomuksia ei myöskään kuunnel- sesta ja että alan Järjestötlie varattaisiin
2140: la riittävästi kauppasopimuksista käytävien neu- kohtuulliset mahdollisuudet neuvottelui-
2141: vottelujen yhteydessä. Monet maataloustuotteet hin ja nzi'den tuloksiin vaikuttamiseen.
2142: kuuluvat rajasuojan piiriin, mikä on peruste!-
2143:
2144: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2145:
2146: Gunnar Jansson
2147: 1987 vp. 883
2148:
2149: Toivomusaloite n:o 796
2150:
2151:
2152:
2153:
2154: Jokinen ym.: Vesakkojen hävittämisestä ilman vesakkomyrkkyjä
2155:
2156:
2157:
2158: Eduskunnalle
2159:
2160: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti
2161: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen levit- eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia.
2162: tämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- ja Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia
2163: sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tulleet vesakontorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta
2164: tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita vesak- henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk-
2165: komyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna ilmesty- kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty.
2166: nyt Torjunta-aineiden turvallisuusohjetoimikun- Vesakontorjunta-aineiden työterveys-ja työturval-
2167: nan mietintö n:o 1 Vesakontorjunnasta selvittää lisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että
2168: tilannetta. Toimikunta jatkaa edelleen työtään, vesakontorjunta-aineiden terveydelle haitallisista
2169: mutta jo ensimmäisessä mietinnössä tähdenne- vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja osit-
2170: tään erityistä varovaisuutta aineen käytössä. Koska tain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altistetut
2171: toimikunnan tehtävänä on tässä vaiheessa ollut työntekijät olisi saatava lääketieteellisen tutki-
2172: lähinnä valmistaa vesakontorjunta-aineiden käyt- muksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa.
2173: täjien suojaksi turvallisuusohjeet, jäävät aineen Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
2174: vaikutuksille edelleen alttiiksi levitysalueella asu- kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymä-
2175: vat ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä to- vikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomattavasti.
2176: detaankin, että ulkopuolisten henkilöiden suojaa- Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista päät-
2177: minen vesakontorjunta-aineiden mahdollisilta tävät elimet eivät ole välittäneet näistä vakavista ja
2178: haitoilta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole varoittavista tosiasioista, eivätkä heitä ole saaneet
2179: kiinnitetty riittävästi huomiota. vastuuseen nekään tutkimusten tulokset, joissa
2180: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- vesakkomyrkkyjen on havaittu aiheuttavan koe-
2181: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden käytön eläimissä kromosomivaurioita ja tästä johtuvaa si-
2182: kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt julistet- kiöiden epämuotoisuutta.
2183: tu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkialla tei- On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tuhoi-
2184: den varsilla. Tämä kielto on ehdoton, eikä niiden saa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana jälleen
2185: käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa edes kes- levitetään Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin. Kun
2186: kustella. tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilukautena
2187: Myös Suomessa on todettu useita kalakuolemia sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, että näitä
2188: vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun kau- tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin. On var-
2189: punki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrkkyjen maa, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja on ollut
2190: käytön sen jälkeen kun havaittiin useita lintukuo- kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Tiheimmät ve-
2191: lemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suinkaan syy- sakot kasvavat usein juuri teiden varsilla samoilla
2192: tä unohtaa Hilja Lyytistä Savosta, hän sairastui va- alueilla kuin vadelmapensaatkin. Kun vesakon-
2193: kavasti ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle juotuaan torjunta-aineita kylvetään marja-aikaan, on sel-
2194: vettä kaivostaan, jonka TVH:n vesakkomyrkky oli vää, että myrkyt poimitaan marjojen mukana.
2195: saastuttanut. Vaikeita sairastumisia, jopa kuole- Myöskään myrkyn vaikutusta lintuihin ja muihin
2196: maan johtaneita, on todettu vesakkomyrkkyjen metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä on myös
2197: levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu omao- runsaasti todistusaineistoa. Varsinkin suurimmat
2198: kaan maamme kohdalla, mutta perusteellista tut- riistalinnut kuten metsot ovat hävinneet niiltä
2199: kittua aineistoa on saatavissa eri maista. alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Ko-
2200: Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vaiku- tieläimet eivät myöskään ole turvassa vesakon-
2201:
2202: 4 270536L
2203: 884 1987 vp. - TA n:o 796
2204:
2205: torjunta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa- lisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävittämi-
2206: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä nen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia rat-
2207: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityisen kaisuja.
2208: suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää työttö- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
2209: myyden johdosta, sillä on toki vesakoiden torjun- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
2210: ta myös työllisyyskysymys silloin, kun tätä torjun- toivomuksen,
2211: taa hoidetaan hakkuumenetelmän avulla.
2212: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
2213: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden ai- piteisiin vesakkomyrkkyjen korvaamiseksi
2214: heuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan- ja vesakkojen hävittämiseksi muilla toi-
2215: nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta tu- menpiteillä" kuin myrkkyjen avulla.
2216:
2217: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2218:
2219: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Esko Seppänen
2220: Timo Laaksonen Raila Aho Esko Helle
2221: Pekka Leppänen Heli Astala Lauha Männistö
2222: 1987 vp. 885
2223:
2224: Toivomusaloite n:o 797
2225:
2226:
2227:
2228:
2229: Juhantalo ym.: Tuotantorajoitusten väljentämisestä maatalouden
2230: velkarasituksen keventämiseksi
2231:
2232:
2233: Eduskunnalle
2234:
2235: Suomen maataloustuotanto on tehtyjen voi- jöiden velan määrä on muihin verrattuna noin
2236: makkaiden maatalouspoliittisten toimenpiteiden kolminkertainen. Kun viime vuosina valtion pit-
2237: seurauksena supistumassa. On ennakoitavissa, et- käaikaisten ja halpakorkoisten lainojen osuus on
2238: tä tuotannon alenemisvauhti lähivuosina kiihtyy vähentynyt maatilojen pääomahuollossa korkotu-
2239: mm. maatalouden harjoittajien ikärakenteesta kilainojen ja normaalien pankkilainojen vastaa-
2240: johtuen. Maamme elintarvikehuollon, työllisyy- vasti lisääntyessä, on matalan inflaation ja kor-
2241: den ja koko elinkeinorakenteen kannalta on ensi- kean rcaalikoron yhteisvaikutus nuoren viljelijän
2242: arvoisen tärkeää, ettei maataloustuotannossa ta- kannalta monissa tapauksissa kestämätön.
2243: pahdu rajuja muutoksia kokonaistuotannon as- Nuorten tuottajien osalta on asetettuja tuotan-
2244: teittaisesta laskusta huolimatta. Tämän tavoitteen torajoituksia voitava väljentää siten, että tilat sel-
2245: kannalta on tärkeätä, että erityisesti nuorille, juuri viytyvät kohonneista pääomahuoltokuluistaan.
2246: maatalouden harjoittamisen aloittaneille turva- Lähinnä kysymykseen~ tulevia keinoja ovat mai-
2247: taan toimintaedellytykset taloudellisista suhdan- dontuotannon lisäkii~tiöiden myöntäminen, ko-
2248: teista riippumatta. tieläintuotannon peru~tamiseen ja laajentamiseen
2249: Maanviljelijöiden velkataakka on kasvanut ra- liittyvän lupamenettelyn väljentäminen ja kanan-
2250: justi 1980-luvulla. Vuonna 1980 Suomen maatilo- munien tuotannon kiintiöjärjestelmän muokkaa-
2251: jen velat olivat n. 10 miljardia markkaa, mistä minen siten, että rajoitusten väljennykset kohdis-
2252: summa on noussut noin kaksinkertaiseksi. Maati- tuvat nimenomaisesti nuoriin, hiljattain tuotan-
2253: lojen velat aiheutuvat tilan tai lisäalueen hankin- non aloittaneisiin viljelijöihin.
2254: nasta sekä tilalla tehtävistä rakennus- ja peruspa- Nuorten viljelijöiden tilannetta tulee kulu-
2255: rannusinvestoinneista ja tuotantovälineiden han- vana vuonna seurata erityisellä huolella ja tar-
2256: kinnasta. Velat liittyvät kokonaisuudessaan elin- vittaessa jatkaa myös suoraan pääomahuoltoon
2257: keinon harjoittamiseen eivätkä esimerkiksi kulu- kohdistuvia toimenpiteitä, esimerkiksi lainojen
2258: tukseen. vakauttamismenettelyä laajentamalla ja jatka-
2259: Maatalouden ylivelkaantuminen on johtanut malla.
2260: viljelijät yllättäen kärjistyneeseen tilanteeseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
2261: Valuutta- ja pääomamarkkinoiden kehitys on joh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2262: tanut ilmeisen pysyvästi luottojen korkotason että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2263: nousuun. Korkean rcaalikoron ja lyhyiden maksu- piteisiin tuotantorajoitusten väljentämi-
2264: aikojen noudattaminen on usein ylivoimaista var- seksi siten, että nuorten maanviljelzjoiden
2265: sinkin tilanteessa, jossa erilaiset tuotantokiintiöt kohonneet pääomakulut voidaan kattaa
2266: estävät laajentamasta tuotantoa kohonneita pää- sekä muutoinkin selvittää lainsäädännön
2267: omakuluja vastaavaksi. kehittämismahdollisuuksia ja muita kei-
2268: Vaikeimmassa asemassa ovat tilat, joilla suku- noja tavoitteena ylivelkaantuneiden tilo-
2269: polvenvaihdos on tehty hiljattain. Nuorten viljeli- jen velkarasitusten alentaminen.
2270: 886 1987 vp. - TA n:o 797
2271:
2272: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2273:
2274: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
2275: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
2276: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
2277: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
2278: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
2279: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
2280: Anneli Jäätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
2281: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
2282: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
2283: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
2284: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Esko Aho
2285: Pirkko Ikonen
2286: 1987 vp. 887
2287:
2288: Toivomusaloite n:o 798
2289:
2290:
2291:
2292:
2293: Juhantalo ym.: Maaseudun elinkeinojen laaja-alaisesta kehittämi-
2294: sestä
2295:
2296:
2297: Eduskunnalle
2298:
2299: Maaseudun ja haja-asutusalueiden väestö vähe- - haja-asutusalueiden vedenhankintaan ja ve-
2300: nee jatkuvasti kiihtyvällä nopeudella. Samanai- silaitosten rakentamiseen;
2301: kaisesti ikärakenne muuttuu epäedulliseen suun- - maaseudun sähköistämiseen ja olemassa
2302: taan, nuorten aikuisten ja lasten määrä vähenee ja olevien verkkojen kunnostamiseen;
2303: vanhempien ikäluokkien määrä lisääntyy. Autioi- - vähittäiskaupan tukeen;
2304: tumiskehitys muodostaa kehän: väestön vähen- - joukkoliikenteen tai asioimisliikenteen tu-
2305: tyessä suljetaan kouluja ja kauppoja, postin palve- keen sekä
2306: luita vähennetään sekä yksityisen linja-autoliiken- - erilaisten maaseudun kulttuuripyrkimysten
2307: teen ja postiautojen linjoja vähennetään tai lope- tukemiseen, koulujen moninaiskäyttöön ja aikuis-
2308: tetaan kokonaan. Palvelujen vähentyessä väestön koulutuksen tukeen.
2309: elinmahdollisuudet heikkenevät, mikä edelleen Ohjaamalla maataloustuotteiden säästyvää
2310: aiheuttaa muuttoliikettä taajamiin. vientitukea edellä selostetulla tavalla korvataan
2311: Maaseudun autioitumisen estämiseksi tarvitaan maataloudessa menetettäviä työpaikkoja uusilla
2312: tehokkaita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tuotannollisilla työpaikoilla. Vain näin menetel-
2313: maaseudun elinkeinojen laaja-alainen kehittämi- len voidaan maaseudun asutus ja työllisyys tur-
2314: nen. Lisävaroja tulisi ohjata erityisesti seuraaviin vata.
2315: koh reisiin: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
2316: - maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2317: minnan tukemiseen;
2318: - tilakohtaisen kokonaisneuvonnan kehittä- että hallitus voimakkaasti tehostaisi toi-
2319: mtseen; menpiteitä, joiden tavoitteena on maaseu-
2320: tuotannonmuutossopimusten lisäämiseen; dun elinkeinojen laaja-alainen kehittämi-
2321: metsänparannustöihin; nen.
2322: lääninkehittämisrahajärjestelmään;
2323:
2324: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2325:
2326: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
2327: Juho Sillanpää Kalle Röntynen Esko Jokiniemi
2328: Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
2329: Aapo Saari Matti Väistö Einari Nieminen
2330: Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
2331: Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
2332: Kalevi Mattila Heikki Kokko Annikki Koistinen
2333: Timo Kietäväinen Tellervo Renko Juhani Alaranta
2334: Matti Maijala Kauko Heikkinen Sirkka-Liisa Anttila
2335: Pekka Puska Pauli Saapunki Seppo Kääriäinen
2336: Markku Lehtosaari Esko Aho
2337: 888 1987 vp.
2338:
2339: Toivomusaloite n:o 799
2340:
2341:
2342:
2343:
2344: Kankaanniemi ym.: Maidon kulutuksen lisäämisestä
2345:
2346:
2347:
2348: Eduskunnalle
2349:
2350: Maidosta on yhä ylituotantoa, jota on pyritty Edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan mai-
2351: supistamaan tuotannonrajoituksin. Rajoitukset ai- don kulutusta saada lisääntymään niin paljon, et-
2352: heuttavat suurta epävarmuutta ja taloudellisia vai- tä kaksihintajärjestelmästä voidaan luopua ja
2353: keuksia erityisesti nuorille ja velkaantuneille maa- maamme keski-, itä- ja pohjoisosissa voidaan per-
2354: talousyrittäjille. heviljelmillä sallia vapaa maidontuotanto.
2355: Ylituotanto-ongelman ratkaisemiseksi ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2356: riittävästi käytetty positiivisia keinoja. Yksi tällai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2357: nen keino ovat maidon kulutuksen lisäämiseen
2358: tähtäävät toimenpiteet. Maidon kulutusta voi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2359: daan lisätä jonkin verran mm. kouluissa ja muissa piteisiin maidon kulutuksen lisäämiseksi
2360: laitoksissa. Ulkomaisten mehuvalmisteiden tuon- kouluissa ja laitoksissa sekä siten, että ul-
2361: nin supistaminen saattaisi vaikuttaa osaltaan mai- komaisten mehutuotteiden tuontia supis-
2362: don kulutuksen kasvuun. Keskioluen myynnin tetaan ja keskiolut vedetään pois elintarvi-
2363: kieltäminen elintarvikemyymälöissä siirtäisi osto- kemyymälöistä.
2364: tottumuksia keskioluesta maitoon, koska helppo
2365: saatavuus ohjaa huomattavasti kulutusta.
2366:
2367: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2368:
2369: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
2370: Esko Almgren Sauli Hautala
2371: 1987 vp. 889
2372:
2373: Toivomusaloite n:o 800
2374:
2375:
2376:
2377:
2378: Kietäväinen ym.: Määrärahoista nuorten viljelijöiden käynnistystuki-
2379: rästien suorittamiseen
2380:
2381:
2382: Eduskunnalle
2383:
2384: Käynnistystuki on osoittautunut tarkoituksen- maksatusviiveet voidaan korjata, ja vuoden 1988
2385: mukaiseksi järjestelmäksi, jolla on voitu helpottaa tulo- ja menoarvioesitykseen on varattava riittävän
2386: nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisongel- suuruinen määräraha, jotta rästejä ei enää pääse
2387: mia. Määrärahojen riittämättömyys on kuitenkin syntymään.
2388: viivästyttänyt käynnistystukipäätösten tekoa ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2389: niiden maksua tukeen oikeutetuille hakijoille. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2390: Määrärahojen niukkuus uhkaa vakavasti koko jär-
2391: jestelmän toimivuutta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin va-
2392: Määrärahojen riittämättömyydestä johtuva pää- ratakseen valtion kuluvan vuoden lisäbud-
2393: töksenteon viivästyminen aiheuttaa näin entistä jettiin 90 000 000 markan määrärahan
2394: useammalle nuorelle viljelijälle vaikeita maksuval- nuorten viljelijöiden käynnistystukirästien
2395: miusongelmia heti sukupolvenvaihdoksen jäl- suorittamiseen ja että vuoden 1988 bud-
2396: keen, jolloin rahasta on hyvin suuri pula. Käyn- jettiin varattaisiin riittävän suuruinen
2397: nistystukea varten tuleekin saada valtion kuluvan määräraha, jotta maksatukset eivät enää
2398: vuoden lisäbudjetteihin lisämääräraha, jotta tuen viivästyisi.
2399:
2400: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2401:
2402: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
2403: Mauri Pekkarinen Seppo Kääriäinen
2404: Matti Maijala
2405: 890 1987 vp.
2406:
2407: Toivomusaloite n:o 801
2408:
2409:
2410:
2411:
2412: Koistinen ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainojen suun-
2413: taamisesta Itä- ja Pohjois-Suomeen
2414:
2415:
2416: Eduskunnalle
2417:
2418: Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutualueiden elin- työllä vaikeuteta asetettujen tavoitteiden saavut-
2419: voimalle - eräillä alueilla jopa asuttuna pysymi- tamista, koska tuotantomäärät ovat nyt ja tule-
2420: selle - on maa- ja metsätalouden työpaikkojen vat vastaisuudessakin olemaan hyvin vähäisiä.
2421: säilyttäminen avainasemassa. Maaseudun kehittä- Peltopinta-alaltaan ja eläinmääriltään pienten ti-
2422: mistoimenpiteet, joita kiireellisesti tarvitaan, tu- lojen kehittäminen ja asuttuna pitäminen vaatii
2423: levat hyvin suuressa määrin nojaamaan maa- ja halpakorkoista ja pitkäaikaista lainaa, jota voi saa-
2424: metsätalouden muodostamaan perusasutukseen. da vain maatilatalouden kehittämisrahaston va-
2425: Valtiovallan viimeaikaiset toimenpiteet koti- roista.
2426: eläintalouteen kohdistettuina kiintiöinä ja perus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2427: tamislupina ovat johtamassa siihen, että maan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2428: pohjoisosien asuttujen tilojen ja kylienkin määrä
2429: on hyvin nopeasti laskemassa liian vähäiseksi. että hallitus varaisi maattlalain 67 §:n
2430: Kun alue on saatettu lähes autioksi, ei siihen enää mukaisen 1. vyöhykkeen lainoitustarpei-
2431: tehoa minkäänlainen kehittämisohjelma. Lopulli- szin rzittävån suuren osuuden maatziata-
2432: sesti syrjäalueiden maatilaväestön uskon on ro- louden kehittämisrahaston lainoitusva-
2433: mahduttamassa maatilalainoitukseen kohdistunut roista ja että hallitus antaisi määräyksen
2434: kiristyminen ja lainoitukseen kohdistunut haku- kaikkien maatilalain mukaan lainoituskel-
2435: kielto osan vuodesta maan pohjoisosissakin. poisten hankkeiden lainoittamisesta
2436: Kun asiaa tarkastellaan maatalouden tuotanto- emmmäismääräisinä edellä mainitulla
2437: politiikan kannalta, ei maan pohjois- ja itäosien alueella.
2438: maatilatalouden hallitulla ja ohjatulla kehittämis-
2439:
2440: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
2441:
2442: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
2443: Sakari Valli Arvo Kemppainen
2444: 1987 vp. 891
2445:
2446: Toivomusaloite n:o 802
2447:
2448:
2449:
2450:
2451: Kokko ym.: Vankiloiden maidontuotannon lopettamisesta
2452:
2453:
2454:
2455:
2456: Eduskunnalle
2457:
2458: Tämän vuoden alusta on sovellettu maidontuo- ten maidontuotantoon voitava puuttua. Suurien
2459: tantoa rajoittamaan säädettyä maidon kaksihinta- laitosten tuotantoa rajoitettaessa voitaisiin näin
2460: lakia. Kun maitokiintiöt vuoden lopun lähestyes- vapautuvat tuotantokiintiöt ohjata nuorten viljeli-
2461: sä täyttyvät, nousee kysymyksiä halvan maidon jöiden maidontuotannon hyväksi. Nuoret viljeli-
2462: merkityksestä. Hankalimmassa tilanteessa uutta jät ovat nimittäin tilan hankkiessaan joutuneet si-
2463: järjestelmää sovellettaessa ovat juuri tilan hankki- sarosuuslainojen ja investointien vuoksi pahaan
2464: neet nuoret viljelijät, joiden maidontuotantokiin- velkakierteeseen.
2465: tiöt määräytyvät tilan entisen tuotoksen perusteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2466: la. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2467: Maakunnissa on myös pantu merkille monien
2468: valtion laitosten suuri maidontuotanto. Esimer- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
2469: kiksi Etelä-Karjalan suurin maidontuottaja on vanktfoiden maidontuotannon lopettami-
2470: Konnunsuon vankila. Kun perheviljelmien mai- seksi ja vapautuvien tuotantoktintiöiden
2471: dontuotantoa joudutaan kaksihintajärjestelmän ohjaamiseksi nuorille viljelijöille.
2472: perusteella rajoittamaan, olisi myös valtion laitos-
2473:
2474: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2475:
2476: Heikki Kokko Sirkka-Liisa Anttila
2477: 892 1987 vp.
2478:
2479: Toivomusaloite n:o 803
2480:
2481:
2482:
2483:
2484: Kokko ym.: Vainikkalan viljavaraston kehittämisestä vastaanotto-
2485: varastona
2486:
2487:
2488: Eduskunnalle
2489:
2490: Lappeenrannassa sijaitseva Vainikkalan viljava- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2491: rasto perustettiin aikanaan Neuvostoliitosta tule- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2492: van viljan siirtokuormausasemaksi. Tuontimää-
2493: rien vähentyessä varaston toiminnan luonne että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
2494: muuttui asteittain Etelä-Karjalasta kerätyn viljan piteisiin Vainikkalan viljavaraston kehittä-
2495: vastaanottovarastoksi. Sen kapasiteetti on tänä miseksi vastaanottovarastona varaamalla
2496: päivänä noin 19 000 tonnia. kuivun·n ja esipuhdistuslaitteistojen han-
2497: Kuivurin ja esipuhdistuslaitteen puuttuminen kintaan määrärahan ensi vuoden talousar-
2498: viljavarasto!ta tuottaa kuitenkin .vaikeuksia viljeli- vzoon.
2499: jöille. Varaston vastaanottovalmius ei ole riittävä
2500: eikä taloudellinen. Valmiutta olisi parannettava
2501: näiden laitteistojen hankinnalla.
2502:
2503: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2504:
2505: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Esko Almgren
2506: 1987 vp. 893
2507:
2508: Toivomusaloite n:o 804
2509:
2510:
2511:
2512:
2513: Kortesalmi ym.: Oulun eteläisen maatalouspiirin maataloustoimis-
2514: ton siirtämisestä Oulaisiin
2515:
2516:
2517: Eduskunnalle
2518:
2519: Oulun eteläisen maatalouspiirin maataloustoi- että hallitus ryhtyisi toimiin Oulun ete-
2520: misto sijaitsee Oulussa. Kun maakuntien sisällä lätsen maatalouspzirin maataloustoimzston
2521: tarvitaan hajauttamista, on piirin oikea paikka siirtämtseksi Oulazsiin.
2522: Oulaisissa.
2523: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2524: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2525:
2526: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2527:
2528: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
2529: 894 1987 vp.
2530:
2531: Toivomusaloite n:o 805
2532:
2533:
2534:
2535:
2536: Kortesalmi ym.: Taivalkosken saattamisesta vajaatuottoisten metsien
2537: kunnostamistuen piiriin
2538:
2539:
2540: Eduskunnalle
2541:
2542: Laki on annettu Lapin vajaatuonaisten metsien nostamistuki lisäisi myös työmahdollisuuksia Tai-
2543: kunnostamisesta 30.12.1982. Lain 1 §:ssä tode- valkoskella.
2544: taan, että Lapin läänissä, Kuusamon kunnassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2545: vuosina 1982-1996 toteutetaan metsätalouden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2546: alueellista suunnittelua, edistetään vajaatuonais-
2547: ten alueiden metsittämistä, joka käsittää metsän että hallitus ryhtyisi toimtin myös Tai-
2548: viljelyn ja uuden kasvun turvaamisen, sen mu- valkosken kunnan määräämiseksi vajaa-
2549: kaan kuin laissa säädetään. t~_ottoisten metsien kunnostamistuen pii-
2550: Olosuhteet Taivalkoskella ovat moniin Lapin run.
2551: kuntiin ja Kuusamoon verrattavat. Metsien kun-
2552:
2553: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
2554:
2555: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi
2556: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
2557: 1987 vp. 895
2558:
2559: Toivomusaloite n:o 806
2560:
2561:
2562:
2563:
2564: Laine ym.: Ammattikalastajien toimeentulon turvaamisesta
2565:
2566:
2567: Eduskunnalle
2568:
2569: Suomen kalavedet ovat selvästi alikalastettuja. nen ruoka valmistettaisiin ihmisravinnoksi koh-
2570: Harvan järven koko kalastoa verotetaan pyynnillä tuuhintaisina tuotteina ja että eläinten rehuksi
2571: niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista ja parhaan käytettäisiin jalostusjätteet sekä rikkakala. Suun-
2572: vuotuisen lisäkasvun kannalta olisi edullista. Ar- nitelmallisella ja järkevällä pyynnin, säilytyksen,
2573: vioiden mukaan sisävesiltä kalastetaan nykyisin jalostuksen ja markkinoinnin järjestelyllä olisi
2574: keskimäärin vain noin 6 kg/ha vuosittain, kun mahdollista taata kalastajillemme riittävä toi-
2575: taas vuotuinen lisäkasvu on luokkaan. 20 kg/ha. meentulo, parantaa kansan proteiiniravitsemusta
2576: Sitä paitsi on huomattava, että kalataloutemme sekä tyydyttää suuri osa kalarehun tarpeesta koti-
2577: mahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään olemassa maisella kalalla.
2578: oleviin kalavaroihin, vaan että suunnitelmallisella Maamme kalatalouden suunnitelmallinen ja
2579: ja järkevällä kalavesien hoidolla ja laajamittaisella järkevä kehittäminen edellyttää kaikentasoisen
2580: kalanviljelyllä voitaisiin vesiemme satoa vielä huo- koulutuksen samoin kuin sekä perus- että sovelta-
2581: mattavasti lisätä. On ilmeistä, että yksityinen pää- van tutkimuksen voimakasta lisäämistä. Samalla
2582: oma ei tunne kiinnostusta tämänkaltaiseen kan- on huolehdittava siitä, että koulutus tapahtuu
2583: santaloudellisesti merkittävään, suunnitelmalli- kiinteässä vuorovaikutuksessa alan tutkimus- ja
2584: suutta ja pitkän tähtäyksen sijoituksia vaativaan koetoiminnan kanssa. Suuria mahdollisuuksia ka-
2585: toimintaan. lataloudellisen tutkimuksen kaikinpuolisessa ke-
2586: Taloudellisesti tärkeimmän kalalajimme, sila- hittämisessä tarjoaa alan yhteistyön kehittäminen
2587: kan, kohdalla esiintyy keväisin suhteellista liika- Neuvostoliiton kanssa, mihin maallamme TI'T-
2588: tuotantoa, jolloin kaikesta silakasta maksettava re- sopimuksen puitteissa on hyvät mahdollisuudet.
2589: husilakalle määrätty minimihinta ei pysty takaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2590: maan kalastajille riittävää toimeentuloa. Tilannet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2591: ta voitaisiin huomattavasti korjata perustamalla
2592: valtionyritys, joka ei toimisi liiketaloudellisin pää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin n'it-
2593: määrin ja joka pystyisi keskitetysti huolehtimaan tävän toimeentulon turvaamiseksi ammat-
2594: saaliin varastoinnista, jalostuksesta, kuljetuksesta tikalastajille kehittämällä kalavesien hoi-
2595: sekä markkinoinnista. Näin voitaisiin hävittää toa ja kalanviljelyä, perustamalla kalan-
2596: ''liikatuotanto'' lisäämällä varastointimahdolli- saaliin varastoinnista, jalostuksesta, ku/je-
2597: suuksia sekä taata myös kalastajille riittävän kor- tuksesta ja markkinoinnista vastaava val-
2598: kea tuottajahinta. Samalla voitaisiin suunnitel- tionyritys ja huolehtimalla kalatalouden
2599: mallisesti kehittää kotimaisen kalan jalostusmah- suunnitelmallisen kehityksen sekä kalata-
2600: dollisuuksia sekä tutkia ja lisätä myös tähän saak- loudellisen tutkimuksen kehittämisestä
2601: ka käyttämättömien kalalajien hyödyntämistä. yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa.
2602: Päämääränä tulisi olla, että kaikki käyttökelpoi-
2603:
2604: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2605:
2606: Ensio Laine Marja-Liisa löyttyjärvi
2607: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko:Juhani Tennilä
2608: 896 1987 rd.
2609:
2610: Hemställningsmotion nr 807
2611:
2612:
2613:
2614:
2615: Lax: Om införande av licens för yrkesfiske
2616:
2617:
2618:
2619: Till Riksdagen
2620:
2621: Fiskerihushållningen i Finland domineras idag senaste 20 åren samtidigt som antalet yrkesfiskare
2622: av Strömming och lax. Värdemässigt utgör ström- minskat i motsvarande grad. Detta medför att fis-
2623: mings- och laxfångsten 73 % av den totala fisk- kebegränsningar måste vidtas för att trygga till-
2624: fångsten. Utvecklingen inom fiskerihushållningen gången på fisk. Dessa åtgärder drabbar i första
2625: bidrar i hög grad till att lönsamheten sjunker på hand yrkesfiskarna eftersom de är beroende av
2626: grund av en alltför stor konkurrens inom fiskeri- den fiskeinkomst de kan erhålla. Däremot har
2627: näringen. Samtidigt har den traditionella skär- regleringsåtgärderna inte någon betydelse för de
2628: gårdsbefolkningens möjligheter att bedriva ett tillfälliga fiskarna, vilka inte är registrerade som
2629: lönsamt fiske sjunkit, dels beroende på att det fria yrkes- eller binäringsfiskare och inte heller be-
2630: fisket på de fria vattnen hela tiden ökar samt dels roende av inkomst från fiske för sin utkomst.
2631: beroende på en stagnerande prisutveckling. Kon- Med hänvisning till det ovan sagda och för att
2632: kurrens med billiga importerade fiskprodukter i garantera skärgårdsbefolkningen och fiskarbefolk-
2633: stor mängd och en ineffektiv marknadsföring av ningen möjligheter att lönsamt bedriva fiske som
2634: inhemska fiskprodukter bidrar till att hålla priset huvud- och binäring, föreslår undertecknad att
2635: på inhemsk fisk på en låg nivå. Grundproblemet riksdagen måtte besluta hemställa
2636: inom den inhemska fiskerihushållningen är dock
2637: konkurrensen om fiskresurserna och en kontinuer- att regeringen i brådskande ordning
2638: ligt ökande skattefri försäljning av fisk utanför måtte genomföra en revidering av lagen
2639: handelskedjan. om fiske, vzlken syftar tili införandet av en
2640: För att klara lönsamhetsgränsen samt erhålla en licens för yrkes- och binäringsfiske för att
2641: tillräcklig fiskeinkomst är yrkesfiskarna därför på detta sätt trygga fiskarbefolkningens
2642: tvingade att utöka fiskansträngningen och fångst- rätt tzll fiske och mö;ligheter att bedrzva
2643: mängderna. Följdverkningarna av detta har varit ett rationellt och lönsamt fiske.
2644: att strömmingsfångsterna fördubblats under de
2645:
2646: Helsingforsden 21 april 1987
2647:
2648: Henrik Lax
2649: 1987 vp. 897
2650:
2651: Toivomusaloite n:o 807 Suomennos
2652:
2653:
2654:
2655:
2656: lax: Ammattikalastuksen saattamisesta luvanvaraiseksi
2657:
2658:
2659:
2660: Eduskunnalle
2661:
2662: Silakka ja lohi hallitsevat Suomen nykyistä kala- rän väheneminen vastaavasti. Tästä aiheutuu ka-
2663: taloutta. Silakka- ja lohisaaliit muodostavat 73 % lastusrajoituksia, jotta kalan saatavuus voitaisiin
2664: kokonaissaaliista. Kalataloudessa tapahtuva kehi- turvata. Näistä toimista kärsivät ensisijaisesti am-
2665: tys aiheuttaa suuressa määrin kannattavuuden las- mattikalastajat, koska he ovat saamistaan kalastus-
2666: kua, koska kilpailu kalastuselinkeinon piirissä on tuloista riippuvaisia. Säännöstelytoimilla ei sen si-
2667: aivan liian kova. Samanaikaisesti perinteisen saa- jaan ole mitään merkitystä satunnaisille kalastajil-
2668: ristolaisväestön mahdollisuudet kannattavan ka- le, jotka eivät ole ammattikalastajiksi tai sivutoi-
2669: lastuksen harjoittamiseen ovat vähentyneet, toi- misiksi kalastajiksi rekisteröityjä, eikä heidän toi-
2670: saalta vapailla vesillä jatkuvasti lisääntyneen va- meentulonsa myöskään ole riippuvaista kalastus-
2671: paan kalastuksen, toisaalta pysähtyneen hintake- tuloista.
2672: hityksen vuoksi. Suurina määrinä maahan tuota- Edellä olevan perusteella ja saaristolais- ja kalas-
2673: vien halpojen kalatuotteiden aiheuttama kilpailu tajaväestön kannattavan pää- ja sivuelinkeinona
2674: ja kotimaisten kalatuotteiden tehoton markki- harjoitettavan kalastuksen turvaamiseksi ehdotan
2675: nointi pitävät kotimaisen kalan hinnan alhaisella eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2676: tasolla. Suomen kalatalouden perusongelmana on
2677: kuitenkin kilpailu kalavaroista ja jatkuvasti lisään- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2678: tyvä kauppaketjun ulkopuolella tapahtuva kalan menpiteisiin kalastuslain tarkistamiseksi
2679: veroton myynti. siten, että ammattikalastus ja sivuelinkei-
2680: Kannattavuusrajan saavuttamiseksi ja riittävien nona harjoitettava kalastus tehtäisiin lu-
2681: tulojen saamiseksi kalastuksesta ammattikalastajat vanvaraiseksi, jotta tällä tavalla turvattai-
2682: joutuvat lisäämään pyyntiponnistelujaan ja pyyn- siin kalastajaväestön oikeus kalastukseen
2683: timääriään. Seurauksena tästä on ollut silakkasaa- ja mahdollisuudet järkiperäisen ja kannat-
2684: liiden kaksinkertaistuminen viimeisten 20 vuoden tavan kalastuksen harjoittamiseen.
2685: aikana ja samanaikaisesti ammattikalastajien mää-
2686:
2687: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2688:
2689: Henrik lax
2690: 898 1987 vp.
2691:
2692: Toivomusaloite n:o 808
2693:
2694:
2695:
2696:
2697: Lehtosaari ym.: Valtakunnallisen metsämuseon perustamisesta Pun-
2698: kaharjulle
2699:
2700:
2701: Eduskunnalle
2702:
2703: Valtakunnallinen metsämuseotyöryhmä on lo- kä Metsäntutkimuslaitoksen ansiosta että muu-
2704: kakuun 31 päivänä 1986 jättänyt maa- ja metsäta- toinkin metsäopetukseen, sillä välittömässä lähei-
2705: lousministeriölle mietintönsä valtakunnallisen syydessä Savonlinnan kaupungin puolella toimii
2706: metsämuseon perustamiseksi. Työryhmä on ollut Itä-Savon metsäkoulu Varparannalla ja lisäksi kor-
2707: yksimielinen siitä, että valtakunnallista metsämu- keinta metsäopetusta annetaan myös Joensuun
2708: seota maassamme tarvitaan ja on esittänyt sen pe- yliopistossa, jonka metsätieteellisellä tiedekunnal-
2709: rustamista. Museon sijaintipaikaksi sopii hyvin la on jo muodostunut yhteistoimintaa Punkahar-
2710: Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun koeasema jun Metsäntutkimuslaitoksen koeaseman kanssa.
2711: ympäristöineen. Näin ollen Punkaharjulla erinomaisen hyvin
2712: Punkaharjulla on metsien hoidon ja käsittelyn metsämuseon toiminnan kannalta kohtaisivat
2713: suhteen historiallista taustaa, sillä vuonna 1803 metsän taloudellinen ja moninainen hyötykäyttö
2714: keisari Aleksanteri I käydessään Punkaharjulla sekä metsien suojelu ainutlaatuisen kauniissa mil-
2715: ihastui Punkaharjun metsiin ja luontoon siinä jöössä.
2716: määrin, että määräsi puuston säilytettäväksi. 40 Lisäksi valtakunnallinen metsämuseo tarvitsee
2717: vuotta myöhemmin vuonna 1843 harju siirtyi val- tuekseen muun muassa metsäteollisuutta saadak-
2718: tion omistukseen ja siitä muodostettiin kruunun- seen toimintansa laajalle pohjalle. Tähän Punka-
2719: puisto. 30 vuotta myöhemmin harjualueelle laa- harjun kunnassa on hyvät mahdollisuudet, sillä
2720: dittiin ensimmäinen metsätaloussuunnitelma, kunnassa toimii Metsä-Serla Oy:n Punkasalmen
2721: jossa erityistä huomiota kiinnitettiin maisema- ja vaneritehdas, Punkaharjun Puutalotehdas sekä
2722: kauneusarvoihin. Kohta metsätaloussuunnitel- useita sahoja ja höylälaitoksia.
2723: man valmistuttua Punkaharjulle alkoi metsänhoi- Edelleen Punkaharjulla on erinomaiset mah-
2724: taja R. Montell perustaa ulkomaisten puulajien dollisuudet esitellä puutavaran eri kuljetusmuoto-
2725: viljelmiä, jotka ovat antaneet erittäin arvokasta ja, sillä Itä-Savon vesistörikkaalla alueella on ollut
2726: tietoa lajien menestymisestä Suomessa. käytössä kaikki kuljetusmuodot, purouitto, avo-
2727: Näiden historiallisten taustojen lisäksi Punka- lauttaus, nippuhinaus ja aluskuljetus sekä rauta-
2728: harju tarjoaa Metsäntutkimuslaitoksen ansiosta tie- ja maantiekuljetus.
2729: laajat puulajipuistot, koealueet sekä laajan Puutavarakuljetuksen museaaliseen toimintaan
2730: metsäntutkimus- ja jalostusaineiston. olennaisesti liittyisi myös yhteistoiminta Etelä-
2731: Lisäksi Punkaharju tatjoaa nykyisellään erittäin Savon maakuntamuseona toimivan Savonlinnan
2732: laajat ja monipuoliset kulttuurimatkailupalvelut, museon kanssa, sillä kyseinen museo järjestää jo
2733: jotka houkuttelevat paikkakunnalle satojatuhan- tulevana kesänä yhteistoiminnassa Enso-Gutzeit
2734: sia sekä koti- että ulkomaisia matkailijoita vuo- Osakeyhtiön kanssa laajan puunkuljetusta esitte-
2735: sittain. Nämä kävijämäärät ovat jo osoittaneet levän näyttelyn, joten Etelä-Savon maakuntamu-
2736: sen, että Punkaharjulla on erinomaiset liikenne- seona toimivalla Savonlinnan museolla ja Punka-
2737: yhteydet, käytettiinpä mitä liikennemuotoa hy- harjulle perustettavalla valtakunnallisella metsä-
2738: vänsä. museolla näyttäisi olevan monia yhteistyömahdol-
2739: Lisäksi Punkaharju luo erinomaiset yhteydet se- lisuuksia myös tulevaisuudessa.
2740: 1987 vp. - TA n:o 808 899
2741:
2742: Lisäksi Punkaharjun kunnalla on mahdollisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2743: osoittaa metsämuseon tarpeita vatten Metsäntut- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2744: kimuslaitoksen välittömästä läheisyydestä maa-
2745: alueita, mikäli metsämuseota ei harkita perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin val-
2746: tettavaksi varsinaisesti Metsäntutkimuslaitoksen takunnallisen metsämuseon perustamisek-
2747: alueelle. si Punkaharjulle.
2748:
2749: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2750:
2751: Markku Lehtosaari Jouni Backman
2752: Pertti Hietala Timo Kietäväinen
2753:
2754:
2755:
2756:
2757: 5 2705361
2758: 900 1987 vp.
2759:
2760: Toivomusaloite n:o 809
2761:
2762:
2763:
2764:
2765: P. Leppänen ym.: Sisävesikalastuksen oppilaitoksen perustamisesta
2766:
2767:
2768:
2769: Eduskunnalle
2770:
2771: Konnevedellä on puuhattu yli 20 vuoden ajan ja erinomaisena opetuspaikkana, koska koskissa
2772: sisävesikalastuksen koulua kuntaan. Konnevesi on runsaasti arvokalaa. Koska sisävesikalastuksem-
2773: paikkakuntana sopisi tällaisen tulevaisuuden kou- me on aivan lapsenkengissä, sitä tulisi tukea myös
2774: lutuksen paikaksi monipuolisen vesistönsä ansios- koulutuksen kautta, jotta saataisiin tämä arvokas
2775: ta. alue yhteiskunnan hyötykäyttöön.
2776: Sisävesikalastuksen oppilaitoksen sijoittamista Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
2777: Keski-Suomeen ja Konneveden kuntaan puolta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2778: vat mm. seuraavat seikat: ,
2779: Keski-Suomessa toimii valtion Laukaan keskus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
2780: kalanviljelyslaitos, jossa suoritettava tutkimustoi- siivesikalastuksen oppilaitoksen perusta-
2781: minta tukee kalatalouskalun tavoitteita ja opetus- miseksi Keski-Suomeen, sijoituspaikkana
2782: ta. Matkaa laitokselta Konnevedelle on 30 kilo- Konnevesi,
2783: metriä. Konneveden Siikakoskella toimii Jyväsky- että koulu toteutettaisiin yhteistyössä
2784: län yliopiston biologisen laitoksen kenttäasema, muiden kouluviranomaisten kanssa sekä
2785: jonka toiminta niveltyy osin koulun työskente- että tarvittavat määrärahat otettaisiin
2786: lyyn, ja koulu voitaisiin sijoittaa biologisen laitok- valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon
2787: sen lähistölle. Kyseisen laitoksen lähistöltä alkaa koulun suunnittelua ja rakentamista var-
2788: koskijakso, jota voisi käyttää myös koulutustyössä ten.
2789:
2790: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2791:
2792: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
2793: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi
2794: Pirkko Ikonen
2795: 1987 vp. 901
2796:
2797: Toivomusaloite n:o 810
2798:
2799:
2800:
2801:
2802: Louvo: Elintarvikkeiden raaka-aineiden hiven- ja kivennäisainepitoi-
2803: suuden ilmoittamisesta
2804:
2805:
2806: Eduskunnalle
2807:
2808: Suomessa tuotetut elintarvikkeiden raaka- maan viljelymenetelmiin ja hivenainelannoituk-
2809: aineet ovat niin torjunta-ainejäämien kuin haital- seen huomattavasti enemmän kuin viljelyssä ta-
2810: listen raskasmetallienkin suhteen pääasiassa hyvin vanomaisin menetelmin. Täten koituneita yli-
2811: puhtaita. Ongelmanamme on, että maaperässäm- määräisiä tuotantokustannuksia ei voida kuiten-
2812: me on liian niukasti monia elämälle välttämättö- kaan osoittaa tuotteissa esim. tuoteselostuksien
2813: miä hiven- ja kivennäisaineita ja maaperämme on avulla, koska elinkeinohallitus ei tuotteiden pääl-
2814: myös köyhtynyt pitkäaikaisen, yksipuolisen, vain lysmerkinnöissä salli mainittavan ilman erityistä
2815: pääravinteita sisältävien keinolannoitteiden käy- lupaa muita hiven- ja kivennäisaineita kuin keski-
2816: tön johdosta. Yhä lisääntyvä, varsinkin rikkipi- määräistä runsaamman raudan ja kalsiumin mää-
2817: toisten fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheu- rän. Kuitenkin elinkeinohallituksen ohjeissa (499/
2818: tuvien happamien sateiden aikaansaama maape- 51/79) sanotaan: "Säännellyn ravintoarvon ilmoit-
2819: rän happaneminen lisää myös raskasmetallien tamisen voidaan myös odottaa johtavan ravitse-
2820: imeytymistä ja toisaalta vähentää tärkeiden ravin- muksellisten seikkojen lisääntyvään huomioon ot-
2821: teiden liukoisuutta. tamiseen tuotekehittelyssä. Kaikkiaan ravintoarvon
2822: Keinolannoituksella, erityisellä hivenainelan- ilmoittamisen tavoitteena on edistää väestön ravit-
2823: noituksella, voidaan joitakin hivenaineita, kuten semustilan parantamiseen tähtääviä pyrkimyksiä.''
2824: seleeniä, saada imeytymään maaperästä tai vih- Useat viljelijät haluaisivat tuotteen päällysmer-
2825: reistä kasvinosista suoraan kasveihin. Sen sijaan kinnöissä vapaaehtoisesti osoittaa, että kallis vilje-
2826: esim. kromin lisääminen onnistuu tutkimusten lymenetelmä on myös tuottanut kemiallisesti ana-
2827: mukaan vain orgaanisella lannoituksella eli kar- lysoitavia tuloksia niin, että tuote todellakin sisäl-
2828: janlantaa sekä ruoka- ja ruuansulatusjätekompos- tää keskimääräistä enemmän monia hiven- ja ki-
2829: timultaa käyttämällä, jolloin niukat ravinteemme vennäisaineita, kuten seleeniä ja kromia. Myös
2830: saadaan luonnon kiertokulkuun. kuluttajat, jotka tällaisia tuotteita ostavat, haluai-
2831: Jos elintarvikkeiden raaka-aineiden, kuten vil- sivat saada joitakin todisteita, että tuote on todel-
2832: jan, juureksien ja vihannesten, tuottamisessa kiin- lakin täysipainoisempaa ja mahdollisesti kalliim-
2833: nitettäisiin enemmän huomiota siihen, mitä val- man hintansa arvoista kuin massaviljelyllä aikaan-
2834: miit tuotteet todella sisältävät nykyisen ulkokoh- saatu tuote eikä sisällä haitallisia raskasmetalleja
2835: taisen tuotteen näön ja koon tarkastelun lisäksi, eikä torjunta-ainejäämiä.
2836: olisi todennäköistä, että halu kasvattaa tällaisia Elinkeinohallituksen ohjeissa olevan ilmoitus-
2837: täysipainoisia tuotteita myös massatuotannossa li- kiellon perustana ovat ymmärrettävästi olleet ku-
2838: sääntyisi. Tämä olisi koko kansanterveyden etu. luttajansuojavaatimukset. Ohjeissa sanotaan, että
2839: Yhä enemmän yleistynyt biologinen viljely ja "informaatiossa tulee huolehtia siitä, että kulut-
2840: luomaistuotteiden kauppa osoittavat, että kiin- tajalle ei pyritä luomaan mielikuvaa ravintoarvo-
2841: nostus vieraista aineista vapaisiin, vitamiinien se- tietoja sisältävien elintarvikkeiden laadullisesta tai
2842: kä hiven- ja kivennäisaineiden suhteen mahdolli- muusta paremmuudesta verrattuna niihin elintar-
2843: simman täysipainoisiin elintarvikkeisiin on suu- vikkeisiin, joissa näitä tietoja ei ole".
2844: resti kasvanut. Elinkeinohallituksen perustelut ovat kuitenkin
2845: Viljelijät, jotka ovat halunneet tuottaa tällaisia nykyisen tietämyksen mukaan vanhentuneita ja
2846: kysyntää vastaavia tuotteita, joutuvat investoi- sotivat tällä hetkellä jo alkuperäistä tarkoitustaan,
2847: 902 1987 vp. - TA n:o 810
2848:
2849: kuluttajansuojelua, vastaan. Kuluttajansuojan tettävät hivenaineet, kuten seleeni ja kromi, voi-
2850: mukaista olisi mahdollisimman kattava ja yksise- daan näiden laitteiden avulla luotettavasti määri-
2851: litteinen tuoteselostus, mikä kieltämättä on tä- tellä.
2852: hänastisilla tutkimusmenetelmillä ollut vaikeasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
2853: aikaansaatavissa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2854: Hivenaineiden määrityksiin ja massatutkimuk-
2855: siin soveltuvat, jatkuvasti kehittyvät sekä halpene- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2856: vat atomiabsorptiospektrofotometrilaitteet teke- elintarvikkeiden perusraaka-aineiden kes-
2857: vät taloudellisesti mahdolliseksi mainittujen tuo- kimääräistä suuremman hiven- /a kiven-
2858: teselostuksien tekemisen tärkeimpien perusraaka- näisainepitoisuuden ilmoittamisen hel-
2859: aineiden osalta. Jopa tähän asti vaikeasti määri- pottamiseksi.
2860:
2861: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
2862:
2863: Anna-Kaarina Louvo
2864: 1987 vp. 903
2865:
2866: Toivomusaloite n:o 811
2867:
2868:
2869:
2870:
2871: Maijala ym.: Maatilan osan luovuttamisen vaikutuksesta luopumis-
2872: eläkelain mukaisen eläkkeen saamiseen
2873:
2874:
2875: Eduskunnalle
2876:
2877: Luopumiseläkejärjestelmän tavoitteena on tar- esityksen mukaisena, ja se tuli voimaan 1.1.1986
2878: koituksenmukaisten maatilojen muodostaminen alkaen.
2879: lähinnä tilakokoa suureotamaila sekä laadultaan Maa- ja metsätalousvaliokunnan hallituksen
2880: tai sijainniltaan huonon pellon poistaminen tuo- esitykseen n:o 218/1985 vp. tekemän edellä mai-
2881: tannosta metsittämällä. Luopumiseläkejärjestel- nitun muutoksen jälkeenkin pirstomisarvostelun
2882: män voimassaoloa jatkettiin kolmella vuodella kohteeksi jäivät kaikki alueiden luovuttamiset vii-
2883: vuoden 1986 alusta alkaen (HE n:o 218/1985 meisten kolmen vuoden aikana, eli siis myös
2884: vp.). myynnit maatilahallitukselle tai toiselle viljelijäl-
2885: Tässä hallituksen esityksessä n:o 218/1985 vp. le. Koska luopumiseläkejärjestelmän tavoitteiden
2886: ja luopumiseläkelain 7 §:n 2 momentti ehdotet- kannalta alueiden myyminen tilasta lisämaaksi
2887: tiin muutettavaksi siten, että tilan pirstominen ar- esimerkiksi naapurille olisi järkevää, pitäisi luopu-
2888: vosteltaisiin maatilalain 4 ja 5 §:n säännösten mu- miseläkelain 7 §:ää muuttaa.
2889: kaisesti. Maa- ja metsätalousvaliokunta huomautti Järkevää olisi, että oikeus luopumiseläkkeeseen
2890: lakiehdotuksesta antamassaan mietinnössä (n:o menisi vain, jos maatila on kolmen viimeisen vuo-
2891: 1311985 vp. ), että aikaisemmasta poiketen tämä den aikana ennen luopumista pirstottu myymällä
2892: säännös johtaisi siihen, että ennen luopumista siitä alueita maatilatalouden ulkopuoliseen käyt-
2893: maatilahallitukselle tai toiselle viljelijälle lisä- töön. Toinen mahdollisuus korjata epäkohta olisi
2894: alueeksi tapahtuneet alueiden luovutukset saat- poistaa luopumiseläkelain 7 § kokonaan. Tämä
2895: taisivat viedä oikeuden luopumiseläkkeeseen. kuitenkin saattaisi johtaa keinotteluun, mikä ei
2896: Kun otetaan huomioon luopumiseläkejärjestel- olisi suotavaa.
2897: män tavoitteet, ei eläkkeen menetystä tästä syys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2898: tä voida pitää oikeana. Valiokunta ehdottikin, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2899: että säännöstä lievennettäisiin siten, että pirs-
2900: tomisena arvosteltaisiin luopumiseläkejärjestel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2901: mässä vain niitä toimia, jotka ovat tapahtuneet luopumiseläkelain 7 §:n muuttamiseksi si-
2902: viimeisten kolmen vuoden aikana ennen luopu- ten, että oikeuden luopumiseläkkeeseen
2903: mista eivätkä aikaisemman käytännön mukaan 1 menettäisi vain, /os tzla pirstotaan Iuovut-
2904: päivästä huhtikuuta 1977 alkaen. Hallituksen esi- tamaiia siitä alueita maatziatalouden ulko-
2905: tys hyväksyttiin maa- ja metsätalousvaliokunnan puoli.reen käyttöön.
2906:
2907: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
2908:
2909: Matti Maijala Mauri Pekkarinen
2910: Seppo Kääriäinen Timo Kietäväinen
2911: Juho Sillanpää
2912: 904 1987 vp.
2913:
2914: Toivomusaloite n:o 812
2915:
2916:
2917:
2918:
2919: Maijala ym.: Maaseutuneuvojatoiminnan järjestämisestä
2920:
2921:
2922:
2923: Eduskunnalle
2924:
2925: Etsittäessä keinoja maaseutukylien autioitu- Tähän mennessä saatujen kokemusten perus-
2926: misen hillitsemiseksi ja niissä olevien palvelu- teella maaseutuneuvoja tai -asiamies on osoittau-
2927: jen säilyttämiseksi on nähty tarpeelliseksi pyr- tunut maaseutualueiden elinkeinotoiminnan mo-
2928: kiä maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseen nipuolistamisen ja kylien vireyttämisen kannalta
2929: sitä varten suunnatun neuvonnan avulla. Eräät tarpeelliseksi. Toimiessaan yhteistyössä alueen
2930: kunnat ovat joko yksin tai yhteistyössä alueen- maatalouskeskuksen kanssa tai keskuksen työnte-
2931: sa maatalouskeskuksen kanssa perustaneet eri- kijänä hän on voinut käyttää hyväkseen maata-
2932: tyisiä maaseutuneuvojan tai maaseutuasiamie- louskeskuksen kehittyneitä neuvonta- ja laskenta-
2933: hen toimia. Ne ovat näin halunneet panostaa palveluja. Niveltyminen kuntien maataloussihtee-
2934: maaseutualueiden kehittämis- ja suunnittelutoi- rien, suunnittelusihteerien ja elinkeinoasiamies-
2935: mintaan. ten toimintaan on sujunut luontevasti.
2936: Maaseutuneuvojien toimenkuvaan kuuluu Kun pienillä kunnilla ei ole edellytyksiä omin
2937: mm. seuraavia tehtäviä: voimin ylläpitää maaseutuneuvojatoimintaa, olisi
2938: - kunnan maaseutualueiden kokonaisvaltai- järjestettävä mahdollisuus saada näitä neuvojapal-
2939: sen kehittämistyön suunnittelu ja toteutus, veluja maatalouskeskuksista. Maatalouskeskukset
2940: - myönteisen yritysilmapiirin luominen ja yl- muodostaisivat muutoinkin tätä toimintaa varten
2941: läpitäminen, hyvän koordinointielimen.
2942: - maatilojen elinkelpoisuuden parantaminen Niissä kunnissa, joissa on parhaillaan käynnissä
2943: ja säilyttäminen sekä elinkelpoisiksi saatavissa ole- maaseudun työpaikkatukikokeilu, voidaan maa-
2944: vien tilojen asuttaminen ottaen huomioon hyvän seutuneuvojien avulla tätä kokeilua tehokkaasti
2945: maatilakokonaisuuden muodostuminen, hyödyntää.
2946: - muun elinkeino- ja kylätoiminnan säilyttä- Maaseutuneuvonnassa on laaja työmaa, ja tar-
2947: minen, kehittäminen ja ideoiminen kunnan maa- vitaan jopa tulevaisuuteen uskovan mielialan vi-
2948: seutualueella. rittämistä. Maaseudulla ei voida nopeasti luo-
2949: Maaseutuasiamies tai -neuvoja toimii yhdys- da uusia työpaikkoja. Se on kuitenkin mahdol-
2950: henkilönä eri neuvonta-, hallinto- ym. organi- lista. Elinkeinojen monipuolistamisella ja sopi-
2951: saatioiden sekä yksityisten yrittäjien välillä. Hän via liitännäiselinkeinoja löytämällä niitä tarvit-
2952: seuraa tapahtuvaa kehitystä ja tiedottaa erilai- seville tiloille ehkäistään maaseudun työpaik-
2953: sista liitännäis- ja tukielinkeinomahdollisuuksis- kojen vähenemistä. Yrittämisen kynnys on mo-
2954: ta, neuvottelee rahoituskysymyksistä, avustaa yh- nelle kuitenkin korkea, koska tuotantoteknii-
2955: teydenotoissa eri tahoille ja tarvittaessa myös kan ohella on raivattava tie byrokratian viida-
2956: markkinointisuunnittelussa. Neuvoja tekee maa- kon läpi ja jokin uusi tuote tai palvelu saatava te-
2957: seudun kehittämistä koskevia aloitteita ja eh- hokkaasti markkinoiduksi. Neuvonnalla voidaan
2958: dotuksia kunnan päättäville elimille sekä välittää antaa ratkaisevat sysäykset kynnysten ylittämi-
2959: kunnan asukkaiden mielipiteitä ja toivomuksia seen.
2960: eteenpäin. Tarvitaan lisäksi yhteistyön kehittämistä neu-
2961: 1987 vp. - TA n:o 812 905
2962:
2963: vontaJarJeStOJen ja kuntien välillä tässä asiassa. että hallitus kiireellisesti selvityttäisi eri-
2964: Neuvojia on myös koulutettava. tyisten maaseutuneuvojien tarpeen maas-
2965: Asia on laadultaan ja laajuudeltaan sellainen, samme ja toiminnan tarkoituksenmukai-
2966: että se edellyttää myös valtion mukaantuloa toi- sen järjestämisen valmiita organisaatioita
2967: minnan järjestämisessä ja taloudellisten mahdolli- käyttäen sekä ryhtyisi toimenpiteiszi"n val-
2968: suuksien luomista sille. tionosuusjärjestelmän luomiseksi maaseu-
2969: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- tuneuvojatoiminnan vakiinnuttamiseksi
2970: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, asteittain koko maassa.
2971:
2972: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
2973:
2974: Matti Maijala Seppo Kääriäinen
2975: Timo Kietäväinen Juho Sillanpää
2976: 906 1987 vp.
2977:
2978: Toivomusaloite n:o 813
2979:
2980:
2981:
2982:
2983: Maijala ym.: Maataloudellisen bioteknologian tutkimuksen ja koulu-
2984: tuksen aloittamisesta
2985:
2986:
2987: Eduskunnalle
2988:
2989: Geeninsiirto eläimistä bakteereihin onnistui Odotettua paljon nopeammin saavutetut edis-
2990: ensi kerran v. 1973, mikä teki mahdolliseksi ohjel- tysaskeleet ovat antaneet rohkaisua monille geeni-
2991: moida mikrobeita tuottamaan ihmisten elämälle teknologisille tutkimuslaboratorioille eri maissa,
2992: tärkeitä valkuaistyyppejä kuten hormoneita, ent- ja asia on yhä enemmän ollut kansainvälisten tie-
2993: syymeitä, rokotteita jne. Tekniikka on sittemmin teellisten konferenssien aiheena parin viime vuo-
2994: mahdollistanut perintötekijöiden kopioimisen lä- den aikana. USA:ssaoli kesällä 1983 n. 220 mole-
2995: hes rajattomasti bakteeriviljelmien avulla. Mole- kyyligeneettistä tutkimus- ja kehitystyötä tekevää
2996: kyyligeneettisen tutkimuksen alueella onkin tehty yritystä, joilla oli yhteensä yli 4000 tohtoritason
2997: käänteentekeviä keksintöjä lähes jatkuvasti. Kehi- tutkijaa ja joista 73 työskenteli kotieläintenkin
2998: tys on niin nopeata, että vakavasti puhutaan bio- geeninsiirron hyväksi mm. kehittääkseen eräille
2999: logisesta vallankumouksesta. Vuodesta 1953 läh- taudeille vastustuskykyisiä eläimiä.
3000: tien on 38 Nobel-palkintoa jaettu molekyyligene- Kotieläinten geeninsiirto on monivaiheinen,
3001: tiikkaan liittyvistä löydöistä. Merkittävää on monipuolista asiantuntemusta vaativa tapah-
3002: myös, että löytöjen soveltaminen käytäntöön var- tumasarja. Tähänastisissa onnistuneissa siirrois-
3003: sinkin lääketieteessä ja teollisuudessa on tapahtu- sa on tutkijaryhmän koko ollut 8-10 tutkijaa
3004: nut nopeasti. apulaisineen. Kehitystä seuranneiden ulkopuo-
3005: USA:n kongressin teettämässä selvityksessä v. listen tutkijain piirissä on voimistunut käsitys,
3006: 1984 arvioidaan tällaiseen geenitekniikkaan pe- että alan edistysaskelia ei paljoakaan julkais-
3007: rustuvien tuotteiden markkina-arvon USA:ssa ole- ta, vaan että menetelmät pidetään liikesalaisuuk-
3008: van v. 1985 jo 1,3 miljardia dollaria ja 25 miljar- sina. Julkisuuteen tullaan päästämään vain gee-
3009: dia dollaria v. 2000. Tällaisen teollisuuden osuus ninsiirron tuloksena aikaansaatuja kotieläinkanto-
3010: kansantuotteesta olisi v. 2000 arvion mukaan sa- ja, joita patentoituina myydään vain suurilla hin-
3011: ma kuin tietoteknisen teollisuuden. noilla.
3012: Geenitekniikka on otettu käyttöön paitsi lääke- Ottaen huomioon viimeaikaisen kehityksen
3013: teollisuudessa myös maataloudessa, elintarvike-, vauhdin on Suomessakin varustauduttava siihen,
3014: kasvinsuojeluaine- ja kemian teollisuudessa, ym- että meillä 5-10 vuoden sisällä on riittävän voi-
3015: päristönsuojelussa jne., lähinnä mikrobien perin- makas, maatalouden alkutuotannon kehittämistä
3016: nölliseen uudelleenohjelmointiin perustuen. palveleva bioteknologinen tutkimusyksikkökoko-
3017: Geeninsiirron kasveihin ja eläimiin katsottiin naisuus, jossa voidaan kehittää myös eläin- ja kas-
3018: kauan olevan niin vaikeata, että eräs molekyyli- viainesta tuotantomme hinta- ja laatukilpailuky-
3019: genetiikan alalla Nobel-palkittu tutkija v. 1978 vyn ylläpitämiseksi.
3020: arvioi sen olevan mahdollista vasta seuraavan vuo- Kokonaisuus olisi sijoitettava läheisillä tutki-
3021: sisadan 1. neljänneksellä. Kuitenkin jo v. 1980 musaloilla työskentelevien yksiköiden yhteyteen,
3022: saatiin siirretyksi vieras geeni hiireen. Vuoden esim. Maatalouden tutkimuskeskukseenJokioisiin
3023: 1982 lopulla onnistuttiin USA:ssa siirtämään hii- tai Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteel-
3024: riin rotan kasvuhormonigeeni, joka aikaansai hii- liseen tiedekuntaan Viikkiin. Siihen mennessä
3025: rissä kasvun oleellisen nopeutumisen ja joka myös kunnes tavoitehava kokonaisuus saadaan aikaan,
3026: siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Vuonna 1985 saa- on tärkeätä huolehtia jo olemassa olevien yksiköi-
3027: tiin sekä USA:ssa että Länsi-Saksassa siirretyksi den mahdollisuuksista käynnistää geeniteknologi-
3028: vieras yhdistelmägeeni sikoihin, lampaisiin ja ka- nen tutkimustoiminta ja kouluttaa tutkijoita alal-
3029: niineihin. le.
3030: 1987 vp. - TA n:o 813 907
3031:
3032: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- varten maassamme sekä riittävien määrä-
3033: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- rahojen varaamiseksi työn käynnistämistä
3034: sen, varten olemassa olevissa yksiköissä, kuten
3035: Maatalouden tutkimuskeskuksessa jokioi-
3036: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar- sissa ja Helsingin yliopiston maatalous-
3037: peellisten selvitysten ja suunnitelmien laa- metsätieteellisessä tiedekunnassa, esim.
3038: timiseksi maataloudellisen bioteknologian viiden tutkijan monitieteisen työryhmän
3039: tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamista avulla kummassakin.
3040:
3041: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3042:
3043: Matti Maijala Mauri Pekkarinen
3044: Seppo Kääriäinen Timo Kietäväinen
3045: Juho Sillanpää
3046: 908 1987 rd.
3047:
3048: Hemställningsmotion nr 814
3049:
3050:
3051:
3052:
3053: Malm m.fl.: Om upprensning av Kärjenjoki i Kristinestad
3054:
3055:
3056:
3057:
3058: Till Riksdagen
3059:
3060: Planerna för upprensning av Kärjenjoki i Kristi- nar i denna. Arbetet torde dock vara av sådan art
3061: nestad har varit aktuella i många år. Torrlägg- och av den omfattningen att de negativa följderna
3062: ningen skulle beröra 330 ha åkermark och skulle av dess utförande inte skulle vara särksilt stora.
3063: utföras på 8 km av nämnda å. Arbetet skulle av- Däremot är det av stor betydelse för de berörda
3064: lägsna de årligen återkommande översvämningar- odlarna att översvämningsriskerna kan avlägsnas
3065: na och samtidigt göra det möjligt med täckdik- och att de kan bebruka jorden på ett rationellt
3066: ning av området. De årliga skadorna på grund av sätt.
3067: översvämning har uppgått till 550 000 mk och på Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
3068: ett kännbart sätt påverkat odlarnas ekonomi. En- tecknade att riksdagen måtte besluta hemställa
3069: ligt beräkningarna skulle kostnaderna för torr-
3070: läggningsarbetet uppgå till ca 3,2 milj. mk. att regeringen snabbt vidtager åtgärder
3071: Det har förts en diskussion om arbetets påver- /ör uppgörande av pian och utförande av
3072: kan på Lappfjärds å eftersom Kärjenjoki utmyn- upprensning av Kärjenjoki i Kristinestad.
3073:
3074: Helsingfors den 14 april 1987
3075:
3076: Håkan Malm Boris Renlund
3077: 1987 vp. 909
3078:
3079: Toivomusaloite n:o 814 Suomennos
3080:
3081:
3082:
3083:
3084: Malm ym.: Kärjenjoen perkaamisesta Kristiinankaupungissa
3085:
3086:
3087:
3088: Eduskunnalle
3089:
3090: Kristiinankaupungin Kärjenjoen perkaussuun- että sen aiheuttamat kielteiset seuraukset eivät oli-
3091: nitelmat ovat olleet ajankohtaisia jo usean vuoden si erityisen suuret. Asianomaisten viljelijöiden
3092: ajan. Kuivatus koskisi 330 ha peltomaata ja teh- kannalta olisi sitä vastoin erittäin tärkeätä, että
3093: täisiin 8 km:n matkalla edellä mainittua jokea. tulvauhka voitaisiin poistaa ja että viljelijät voisi-
3094: Työ poistaisi vuosittain toistuvat tulvat ja tekisi sa- vat viljellä maataan järkiperäisesti.
3095: malla alueen salaojituksen mahdolliseksi. Tulvan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3096: aiheuttamat vahingot ovat vuosittain nousseet tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3097: 550 000 markkaan, ja ne ovat tuntuvasti rasitta-
3098: neet viljelijöiden taloutta. Atvioiden mukaan kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3099: vatustyöt tulisivat maksamaan n. 3,2 milj. mk. Kristiinankaupungin Kärjenjoen perkaus-
3100: Keskusteluja on käyty työn vaikutuksesta Lap- suunnitelman laatimiseksi ja perkauksen
3101: väärtin jokeen, koska Kärjenjoki laskee siihen. suorittamiseksi.
3102: Työ lienee kuitenkin sellainen ja sen laajuinen,
3103:
3104: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3105:
3106: Håkan Malm Boris Renlund
3107: 910 1987 vp.
3108:
3109: Toivomusaloite n:o 815
3110:
3111:
3112:
3113:
3114: Mattila ym.: Maaseudun kehittämiseksi asetettujen tavoitteiden to-
3115: teuttamisesta
3116:
3117:
3118: Eduskunnalle
3119:
3120: Valtioneuvosto on hyväksynyt 29.1.1987 peri- Tällaista kehityksen suuntaa ei voida pitää maan
3121: aatepäätöksen maaseudun kehittämisen tavoit- tasapuolisen kehittämisen, jo tähän saakka tehty-
3122: teista. Tämän mukaan maaseudulla tarkoitetaan jen mittavien kansantaloudellisten investointien,
3123: haja-asutusalueita ja pieniä taajamia. Maaseutu- kansalaisten omaaman kotiseudun kehittämisha-
3124: politiikan tavoitteena pidetään sitä, että ediste- lun, turvallisuusnäkökohtien eikä kansantalou-
3125: tään tuotantorakenteen monipuolistamista sekä denkaan myönteisen kehityksen kannalta oikean-
3126: ihmisten omatoimisuutta, paikallisten voimavaro- suuntaisena. Siksi juuri hyväksyttyjen maaseudun
3127: jen hyväksikäyttöä ja paikallista aloitteellisuutta. kehittämistavoitteiden käytäntöön soveltaminen
3128: Tavoitteena on, että valtio ja kunnat yhdessä edis- eri hallinnonaloilla on mitä kiireeliisin tehtävä.
3129: tävät kansalaisten elinolojen parantamista ja asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3130: mista maaseudulla. Eritoten pyritään paranta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3131: maan työ- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä
3132: palvelujen saatavuutta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin to-
3133: Näitä tavoitteita voidaan pitää oikeina ja ajan- teuttaakseen hyväksymiään maaseudun
3134: kohtaisina olletikin, kun maaseutua on uhkaa- kokonaisvaltaisen kehittämisen tavoittei-
3135: massa aiempia vuosia mittavampi autioituminen. ta.
3136:
3137: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3138:
3139: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
3140: Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
3141: Juhani Alaranta
3142: 1987 vp. 911
3143:
3144:
3145: Toivomusaloite n:o 816
3146:
3147:
3148:
3149:
3150: Mattila ym.: Ylivieskan ylimääräisen maatalouspiirin hallinnollisen
3151: aseman vakinaistamisesta
3152:
3153:
3154: Eduskunnalle
3155:
3156: Ylivieskaan on perustettu ylimääräinen maata- misessa. Eritoten pitkät etäisyydet maantieteelli-
3157: louspiiri vuonna 1965. Piirin toimialue käsittää sesti laajalla alueella puoltavat piiri- ja paikallis-
3158: Oulun läänin eteläosan ja Vaasan läänin pohjois- hallintoyksiköiden säilyttämistä alueella. Toisaal-
3159: osan kunnat. Ylivieskan maatalouspiiri on tilasto- ta maatalous tulee säilymään em. alueen perus-
3160: jen valossa osoittautunut maamme työllistetyim- elinkeinona edelleenkin. Maataloutta ja sen lii-
3161: mäksi. Piiriä ei kuitenkaan ole monista yrityksistä tännäiselinkeinoja kehitetään jatkuvasti myös em.
3162: huolimatta saatu vakinaistetuksi. Todettakoon maatalouspiirin alueen kunnissa. Kaikki edellä
3163: vielä, että muista vastaavista valtionhallinnon pii- mainitut seikat puoltavat ylimääräisen Ylivieskan
3164: reistä toimivat Oulun ja Vaasan läänin rajojen maatalouspiirin vakinaistamista ensi tilassa, sa-
3165: molemmin puolin TVL:n Keski-Pohjanmaan pii- malla kun ratkaisu selkiyttäisi Keski-Pohjanmaan
3166: ri, Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri, Keski-Poh- alueen hallinnollista itsenäisyyttä.
3167: janmaan metsänparannuspiiri ja piirimetsälauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3168: kunta sekä lisäksi Oulun läänin eteläosan kattavi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3169: na Ylivieskan maanmittauspiiri ja Ylivieskan yli-
3170: määräinen maanmittauspiiri (uusjakopiiri). että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3171: Aluehallinnon kehittämisen jatkaminen on mzin Ylivieskan ylimåäräisen maatalous-
3172: edellytys koko alueen jatkuvan kehityksen turvaa- piirin vakinaistamiseksi.
3173:
3174: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3175:
3176: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
3177: 912 1987 vp.
3178:
3179: Toivomusaloite n:o 817
3180:
3181:
3182:
3183:
3184: Mattila ym.: Talusojan perkaamisesta Alavieskan ja Merijärven kun-
3185: tien alueella
3186:
3187:
3188: Eduskunnalle
3189:
3190: Oulun läänissä on Alavieskan ja Merijärven kytilanteessa Talusojan keski- ja alajuoksulla ole-
3191: kuntien alueella laadittu perkaussuunnitelmat vat viljelysmaat uhkaavat jäädä kevät- ja syystul-
3192: Talusojan perkaamista varten. Työt on aloitettu jo vien alle, koska yläjuoksulla suoritettavien per-
3193: ojan yläjuoksulla. kausten ja uusojitusten myötä virtaavien vesimas-
3194: Talusojan perkaus- ja maankuivatushankkeen sojen määrä lisämyy suuremmaksi kuin alun al-
3195: hyötyalue on 640 ha, mikä jakaantuu n. 300 kaen on ojan vetokyvyksi laskettu. Tässä tilantees-
3196: maanomistajan kesken. Maatilahallitus on v. 1986 sa on mitä välttämättömintä, että Talusojan per-
3197: päättänyt rahoittaa Talusojan yläosan kuivatus- kaussuunnitelma voitaisiin viedä läpi suunnitel-
3198: alueet. Kustannusarvio muodostuu niiltä osin lussa laajuudessa ja mahdollisimman pian. Ylei-
3199: 1,21 milj. markaksi. Loppuosa hankkeesta on pää- seltä kannalta katsoen perkauksen toteuttamista
3200: osin Talusjärven aikanaan lasketun vesijätön kui- voidaan pitää välttämättömänä.
3201: vatusta, niin että nykyinen joutomaa saataisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3202: pelloksi sekä samalla olemassa olevan ojan keski- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3203: juoksu ja alajuoksu peratuksi lisääntyvän vesimää-
3204: rän vetäväksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3205: Merijärven puolella on käynnissä uusjakotoimi- miin Taiusajan perkaussuunnitelman to-
3206: tus. Jakotoimituksen toimitusinsinööri on puolta- teuttamiseksi suunnitelmien edellyttä-
3207: nut Talusjärven peruskuivatussuunnitelmaa. Ny- mässä laajuudessa.
3208:
3209: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3210:
3211: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
3212: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
3213: 1987 vp. 913
3214:
3215: Toivomusaloite n:o 818
3216:
3217:
3218:
3219:
3220: Mattila ym.: Metsämaiden kuivatuksen suunnittelu-, toteutus- Ja
3221: rahoitusjärjestelmien kehittämisestä
3222:
3223:
3224: Eduskunnalle
3225:
3226: Metsämaiden kuivatus (metsäojitus ja metsäval- vettymistä tai muuta vahinkoa''. Yksittäisissä
3227: taojitus) on vuodesta 1977 lähtien kuulunut Kes- hankkeissa tämän vaikutuksen selvittäminen on
3228: kusmetsälautakunta Tapiolle. Metsähallitus puo- jäänyt usein suorittamatta hankkeiden vaikutus-
3229: lestaan myöntää metsänparannusvarat em. tarkoi- ten ilmetessä vasta jälkikäteen ja vähitellen.
3230: tukseen. Maatalouden peltoalueiden peruskuiva- Useiden metsäojitusten yms. peruskuivatus-
3231: tuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa vesi- hankkeiden seurauksena saattaa olla, että alajuok-
3232: ja ympäristöhallitus. Tämänkaltaisille peruskuiva- sulla olevien peltoalueiden maanomistajat joutu-
3233: tushankkeille myöntää rahoituksen maatilahalli- vat viimeisinä hakemaan peruskuivatusta vesi- ja
3234: tus. ympäristöpiireiltä ja maksamaan aiemmin yläpuo-
3235: Kuivatusongelmat ovat yleensä vesistökohtaisia lella suoritettujen ojitushankkeiden aiheuttamat
3236: ja vesistön osa-aluekohtaisia, ja ne tulisi käsitellä lisääntyneet perkauskustannukset maittensa koh-
3237: aina kokonaisuutena. Yhtenä syynä valtaojien, dalla. Tällainen saattaa pahimmassa tapauksessa
3238: purojen tai vesistöjen kuivatus- ja tulvaongelmiin aiheuttaa kiistoja ja näistä johtuvia oikeusproses-
3239: voidaan pitää uomien luontaisen umpeenkasvun seja aina vesioikeuskäsittelyä myöten. Ongelmat
3240: ja tukkeutumisen ohella valuma-alueella suoritet- voitaisiin ainakin osittain poistaa kokonaisvaltai-
3241: tuja perkauksia, metsäojituksia, turvetuotantoa semman suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän
3242: tai muuta ihmisen aiheuttamaa vaikutusta. avulla.
3243: Nykykäytäntö, missä metsämaata kuivatetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3244: osa-alue kerrallaan ja erillään peltoalueiden perus- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3245: kuivatuksesta, on johtamassa vaikeasti ratkaista-
3246: viin ongelmiin. Lasku-uoman liettyminen tai tul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3247: viminen ovat ilmeisiä ja näkyviä käytännön ongel- menpiteisiin metsämaiden kuivatuksen
3248: mia, ja vaikutukset voivat kasautua esim. pelto- päällekkäisten suunnittelu-, toteutus- ja
3249: alueiden kohdalla. Vesilain mukaan "ojitus on rahoitusjärjestelmien tilalle kehiteltävän
3250: toimeenpantava ja siten kunnossa pidettävä, ettei yksinkertaisemman, selkeämmän ja toimi-
3251: toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista ·vamman järjestelmän aikaansaamiseksi.
3252:
3253: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3254:
3255: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
3256: Eino Siuruainen Tellervo Renko
3257: 914 1987 vp.
3258:
3259: Toivomusaloite n:o 819
3260:
3261:
3262:
3263:
3264: Miettinen: Valtakunnallisen metsämuseon perustamisesta Punkahar-
3265: julle
3266:
3267:
3268: Eduskunnalle
3269:
3270: Suomi elää metsästä. Maassamme tarvitaan val- käytössä kaikki kuljetusmuodot: purouitto, avo-
3271: takunnallista metsämuseota, kuten viime vuoden lauttaus, nippuhinaus ja aluskuljetus sekä
3272: lopulla jättänyt metsämuseotyöryhmä on esittänyt. rautatie- ja maantiekuljetus.
3273: Valtakunnallisen metsämuseon sopivin ja luomai- Punkaharju tarjoaa nykyisellään erittäin laajat
3274: sin sijaintipaikka on mielestäni Punkaharju. ja monipuoliset kulttuuripalvelut, jotka houkut-
3275: Punkaharjun metsähistoria sekä Metsäntutki- televat paikkakunnalle satojatuhansia sekä koti-
3276: muslaitoksen koeaseman kehittyvä toiminta, sen että ulkomaisia matkailijoita vuosittain. Nämä kä-
3277: laajat puulajipuistot ja koealueet tarjoavat luon- vijämäärät ovat jo osoittaneet sen, että Punkahar-
3278: taiset edellytykset valtakunnalliselle metsämuseol- julla on erinomaiset liikenneyhteydet, käytettiin-
3279: le. Lisäksi Punkaharjun välittömässä läheisyydessä pä mitä liikennemuotoa hyvänsä.
3280: sijaitsee Itä-Savon metsäkoulu Varparannalla. Punkaharjun kunnalla on mahdollisuus osoit-
3281: Myös Joensuun yliopiston metsätieteellisellä tie- taa valtakunnallisen metsämuseon tarpeita varten
3282: dekunnalla on kiinteää yhteistoimintaa jo nyt Metsäntutkimuslaitoksen välittömästä läheisyy-
3283: Punkaharjun Metsäntutkimuslaitoksen koease- destä maa-alueita, mikäli metsämuseota ei harkita
3284: man kanssa. perustettavaksi varsinaisen Metsäntutkimuslaitok-
3285: Punkaharjun kunnassa toimii Metsä-Serla Oy:n sen alueelle.
3286: Punkasalmen vaneritehdas, Punkaharjun puuta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
3287: lotehdas sekä muuta mekaanista puunjalostus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3288: teollisuutta.
3289: Edelleen Punkaharjulla on erinomaiset mah- etta· hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
3290: dollisuudet esitellä puutavaran eri kuljetusmuoto- teiszin valtakunnallisen metsämuseon pe-
3291: ja, sillä Itä-Savon vesistörikkailla alueilla on ollut rustamiseksi Punkaharjulle.
3292:
3293: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
3294:
3295: Mauri Miettinen
3296: 1987 vp. 915
3297:
3298: Toivomusaloite n:o 820
3299:
3300:
3301:
3302:
3303: Mäkelä: Luonnonmukaisten metsänhoitomenetelmien kokeilemises-
3304: ta Keski-Suomessa Pihlajaveden alueella
3305:
3306:
3307: Eduskunnalle
3308:
3309: Keski-Suomessa sijaitseva Pihlajavesi on tutki- kokeiltaisiin metsiköiden hoidossa kulotusta. Jos
3310: musten mukaan ollut yksi Euroopan ja Suomen tulokset olisivat hyviä, voitaisiin kokeilua laajen-
3311: puhtaimmista järvistä. taa myös muualle maahan.
3312: Alueella on ollut tehometsänhoitoa ja sen seu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
3313: rauksena on järvi alkanut huomattavasti saastua. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3314: Järveen on kulkeutunut mutaa ja lannoitteita sekä
3315: saasteita. ettii hallitus ryhtyisi toimti'n Keski-
3316: Tilanne on vuosi vuodelta pahentunut ja alkaa Suomen Pihlajaveden ympäristön ottami-
3317: olla todella huono. sek.si k.ok.eilualueek.si, jossa luovuttaisiin
3318: Tilanteen parantamiseksi olisi kokeiltava esim. tehometsänhoidosta ja siirryttäisiin luon-
3319: Pihlajaveden muuttamista kokeilupaikaksi, jossa nonmuk.aisempiin menetelmiin.
3320:
3321: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3322:
3323: Tina Mäkelä
3324:
3325:
3326:
3327:
3328: 6 2705361
3329: 916 1987 vp.
3330:
3331: Toivomusaloite n:o 821
3332:
3333:
3334:
3335:
3336: Mäkipää: Erikoiskasvien viljelyn lisäämisestä Satakunnassa
3337:
3338:
3339:
3340: Eduskunnalle
3341:
3342: Valtiovallan taholta on viime aikoina' voimak- kotieläinsektorille lisäisi ylituotanto-ongelmia ja
3343: kaasti vaadittu ns. erikoiskasvien tuotantoa supis- toisaalta nostaisi kotimaisen sokerin ja tärkkelyk-
3344: tettavaksi. Tulilinjalle ovat joutuneet sokerijuuri- sen jalostuksen yksikkökustannuksia alan teolli-
3345: kas, tärkkelysperuna ja mallasohra. Perusteeksi on suuden kapasiteetin jäädessä vajaakäyttöön. Myös
3346: esitetty laskelmia näiden kasvien valtiontaloudelle viljelijöiden tuotantoaan varten tekemät inves-
3347: aiheuttamista kustannuksista. toinnit jäisivät vajaakäyttöön, ja toisaalta korvaava
3348: Maataloustuottajien Satakunnan liiton mielestä tuotanto edellyttäisi uusia investointeja.
3349: nämä perustelut ovat virheellisiä. Verrattaessa em. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3350: tuotteiden kotimaisia tuotantokustannuksia muu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3351: hun maataloustuotantoon (muut kasvituotteet ja
3352: kotieläintuotteet) ei oleellista eroa ole olemassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3353: Kotimaisten tuotantokustannusten mukainen puolustaakseen erikoiskasvien viljelylaa-
3354: hinta on toki maailmanmarkkinoiden dumping- juuden säilyttämistä ja lisäämistä maata-
3355: hintoihin nähden korkea, mutta sama pätee kaik- louden ja alan teollisuuden työpaikkojen
3356: kiin maataloustuotteisiin. Tuotannon siirtäminen turvaamiseksi Satakunnassa.
3357: sokerijuurikkaasta ja tärkkelysperunasta vilja- tai
3358:
3359: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
3360:
3361: Lea Mäkipää
3362: 1987 vp. 917
3363:
3364: Toivomusaloite n:o 822
3365:
3366:
3367:
3368:
3369: Mäkipää: Sisävesikalatalouden opetuksen järjestämisestä
3370:
3371:
3372: Eduskunnalle
3373:
3374: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien järvien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
3375: maa, valtaosa käyttämästämme kalasta tuodaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3376: ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito on siis pa-
3377: hasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, että maas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
3378: samme ei ole huolehdittu riittävästi sisävesikalata- sävesikalatalouden opetuksen järjestämi-
3379: louden opetuksesta. Tämä olisi kuitenkin välttä- seksi.
3380: mätöntä toteuttaa.
3381:
3382: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
3383:
3384: Lea Mäkipää
3385: 918 1987 vp.
3386:
3387: Toivomusaloite n:o 823
3388:
3389:
3390:
3391:
3392: Nieminen ym.: Vapautuvien maitokiintiöidea jakamisesta saman
3393: maatalouspiirin alueelle
3394:
3395:
3396: Eduskunnalle
3397:
3398: Maidon kaksihintajärjestelmää koskeva laki tuli Tämä turvaisi maamme eri alueilla kannattavan
3399: voimaan vuoden 1985 alusta yksivuotisena. Lakia meijeritoiminnan ja kuluttajille taloudellisesti
3400: on sen jälkeen jatkettu vuosittain pienin muutok- edullisimman maitohuollon.
3401: sia, jotka ovat saaneet toteuttamisesta joustavam- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3402: man. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3403: Kuitenkin laki on edelleen liian kaavamainen ja
3404: eniten epäoikeudenmukaisuuksista kärsivät nuo- että hallitus valmistellessaan uutta mai-
3405: ret viljelijät, koska he eivät saa sellaista tuotanto- don kaksihintalakia ottaisi lakzin säännök-
3406: kiintiötä, jota heidän tilansa kannattava tuotanto sen maitokiintiöiden jaosta siten, että va-
3407: edellyttäisi. Siksi kiintiöjakojärjestelmään pitäisi pautuvat maitokzi"ntiöt jaettaisiin ensisijai-
3408: saada sellainen muutos, että vapautuvat maito- sesti sen maatalouspizrin alueella, mistä ne
3409: kiintiöt vastaisuudessa voitaisiin jakaa sen maata- ovat vapautuneet.
3410: louspiirin alueella, mistä ne ovat vapautuneet.
3411:
3412: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3413:
3414: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila
3415: 1987 rd. 919
3416:
3417: Hemställningsmotion nr 824
3418:
3419:
3420:
3421:
3422: Nordman: Om ökat stöd för näringsverksamhet i liten skala på lands-
3423: bygden
3424:
3425:
3426: Tili Riksdagen
3427:
3428: Näringslivet på landsbygden kommer att tving- Inför beredningen av statsförslaget för år 1988
3429: as genomgå en krävande strukturprocess, där re- bör regeringen ta del av erfarenheterna av ovan-
3430: dan verksamma företagare och näringsidkare ställs nämnda försöksverksamhet och av den nya lagen.
3431: på hårda prov. I den situationen måste även nyfö- Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
3432: retagsamheten stimuleras mera än hittills. Den tecknad att riksdagen måtte besluta hemställa
3433: nya lagen om stöd för näringsverksamhet i liten
3434: skala väcker stort intresse och stora förhoppningar. att regeringen verkar för ökat stöd för
3435: Anslaget i 1987 års statsförslag kommer att visa sig näringsverksamhet i liten skala på lands-
3436: vara alideles otiliräckligt. Tili det bidrar att för- bygden.
3437: söksverksamheten med arbetsplarsstöd på lands-
3438: bygden upphör.
3439:
3440: Helsingfors den 21 april 1987
3441:
3442: Håkan Nordman
3443: 920 1987 vp.
3444:
3445: Toivomusaloite n:o 824 Suomennos
3446:
3447:
3448:
3449:
3450: Nordman: Tuen lisäämisestä maaseudun pienimuotoiseen elinkeino-
3451: toimintaan
3452:
3453:
3454: Eduskunnalle
3455:
3456: Maaseudun elinkeinotoiminta joutuu läpikäy- Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion valmistelussa
3457: mään vaativan rakennemuutoksen, jossa jo toimi- hallituksen tulee ottaa huomioon edellä mainitus-
3458: vat yrittäjät ja elinkeinonharjoittajat pannaan ko- ta kokeilutoiminnasta ja uudesta laista saadut ko-
3459: valle koetukselle. Tässä tilanteessa on uutta yritte- kemukset.
3460: liäisyyttä kannustettava nykyistä enemmän. Uusi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
3461: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3462: edistämisestä annettu laki herättää mielenkiintoa
3463: ja suuria toiveita. Vuoden 1987 tulo- ja menoar- ettii hallitus toimisi maaseudun pieni-
3464: vioissa osoitettu määräraha tulee osoittautumaan muotoiselle elinkeinotoiminnalle annetta-
3465: riittämättömäksi. Osaltaan tähän vaikuttaa maa- van tuen lisäämiseksi.
3466: seudun työpaikkatukea koskevan kokeilutoimin-
3467: nan loppuminen.
3468:
3469: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3470:
3471: Håkan Nordman
3472: 1987 vp. 921
3473:
3474: Toivomusaloite n:o 825
3475:
3476:
3477:
3478:
3479: Pokka ym.: Turkiseläinrehun hintatuesta
3480:
3481:
3482:
3483: Eduskunnalle
3484:
3485: Lapin läänissä totmu noin 200 turkistarhaa, keimmillaan jopa 36 p/ kg korkeampi kuin Poh-
3486: joissa on noin 400 työntekijää. Tarhat sijaitsevat janmaalla. Tämä merkitsee lappilaisille tarhaajille
3487: pääosin sivukylissä. Tarhat ovat varsin nuoria ja 25 mk/nahka korkeampia tuotantokustannuksia
3488: tästä syystä aloittamisinvestointien velkaannutta- kuin vastaavasti Pohjanmaalla. Nykyisillä nahkan-
3489: mia. Noin 40 % tarhoista on rahoitettu Lapin lää- hinnoilla ero on 10 % myyntihinnasta.
3490: ninhallituksen kehittämisvaroilla. Koko Lapin tarhoilla kulutetaan rehua n.
3491: Lapin turkistarhat tuottavat 140 000 ketunnah- 17 000 tonnia, jolloin keksimääräinen hintaero
3492: kaa, jotka tuovat läänin tarhaajille 40 milj. mar- (n. 20 p/kg) merkitsee n. 3,5 milj. markan yli-
3493: kan myyntitulot. Tarhat käyttävät tuorerehua ket- määräistä kustanousta Lapin läänin tarhaajille.
3494: tujen ruokintaan vuodessa 17 000 tonnia, josta yli Turkistarhaus sopii varsin hyvin elinkeinona
3495: 80 % valmistetaan alueella sijaitsevissa rehuse- Lappiin. Edellä mainituista syistä on perusteltua,
3496: koittamoissa. että rehun hintaeroa kavennetaan valtiovallan toi-
3497: Merkittävä ongelma Lapin turkistarhoille on re- menpitein ottamalla käyttöön hintatuki.
3498: hun hinta. Sekoittamoiden ja tarhaajien ongelma- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
3499: na ovat pitkät rehunkuljetusmatkat, jotka nosta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3500: vat rehun hintaa. Kuljetusmatkat ovat ongelma
3501: myös rehun raaka-aineen kohdalla. Lappilaiset se- että hallitus valmistelisi kiireellisesti esi-
3502: koittamot eivät pääse mm. käyttämään kotimaista tyksen turkiseläinten rehun hintatuen
3503: hintatuettua silakkaa ollenkaan. maksamisesta Lapin läå"nin turkistarhaa-
3504: Rehun hinta lappilaisissa sekoittamoissa on kor- ;ille.
3505:
3506: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3507:
3508: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
3509: 922 1987 vp.
3510:
3511: Toivomusaloite n:o 826
3512:
3513:
3514:
3515:
3516: Pulliainen ym.: Kalansaaliin keräilyjärjestelmän kehittämisestä
3517:
3518:
3519:
3520: Eduskunnalle
3521:
3522: Suomen sisävesistöissä on runsaasti kalavaroja, Merkittävää on, että kalojen keräilyjärjestelmän
3523: jotka jäävät kalojen keräilyjärjestelmän kehitty- kehittämisessä on kyse haja-asutusalueiden uusiu-
3524: mättömyyden vuoksi hyödyntämättä. Kaloille oli- tuvien luonnonvarojen hyödyntämisestä, joka luo
3525: si kyllä markkinoita sekä kotimaassa että ulko- kipeästi kaivattuja pysyviä työpaikkoja alueille,
3526: mailla ja myös pyynti onnistuisi, mutta kalan ke- joilla työpaikkojen vähyys on koettu ongelmaksi.
3527: räily pyyntipisteistä ja toimittaminen markki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3528: noille ei toimi. Ongelma koskee sekä ns. arvoka- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3529: loja että roskakaloja.
3530: Kokemus on osoittanut, että määrätietoisella että hallitus ryhtyisi toimiin maan sisä-
3531: keräilyjärjestelmän kehittämisellä päästään tulok- vesistöjen kalansaaliin keräilyjärjestelmän
3532: siin, kuten on tapahtunut Sodankylän Lokan te- kehittämiseksi sekä kotimaan- että ulko-
3533: koaltaan kalaston hyödyntämisessä. Tämä vaatii maanmarkkinoita varten.
3534: kuitenkin alkuvaiheessa yhteiskunnan jonkin-
3535: asteista taloudellista tukea.
3536:
3537: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3538:
3539: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo
3540: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
3541: 1987 vp. 923
3542:
3543: Toivomusaloite n:o 827
3544:
3545:
3546:
3547:
3548: Renko ym.: Vesiensuojelun tehostamisesta karjatalousjätteiden hyö-
3549: tykäyttöä lisäämällä
3550:
3551:
3552: Eduskunnalle
3553:
3554: Lannan ja virtsan varastotilat ovat puutteelliset Maatilatalouden vesistönsuojeluavustukset ovat
3555: monilla vanhoilla karjatiloilla. Riittämättömät va- näennäisen pieniä, ja investointien poisto-oikeus
3556: rastotilat pakottavat talvilevitykseen, joka aiheut- on huomattavasti pienempi kuin vastaava poisto-
3557: taa tiettyjä ympäristöhaittoja pintavesivirtaamien oikeus teollisuuden investoinneista.
3558: muodossa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3559: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3560: varattu maatalouden vesiensuojelutoimintaan ve-
3561: denhankintavesistöjen varrella korkotukilainoja että hallitus ryhtyisz· pikaisesti toimen-
3562: 20 milj. mk ja avustuksia 1,5 milj. mk. Avustus- piteiszin maatziatalouden vesiensuojelu-
3563: prosentti on enintään 20. toimenpiteiden tehostamiseksi niin, että
3564: Kyseinen rahoitus tulisi kuitenkin ulottaa kaik- korkotukzlainojen saanti ulotetaan koske-
3565: kien vesistöjen varrella olevien karjatilojen käyt- maan kazkkien karjatzlojen rakenteellisia
3566: töön, sillä kalojen maku- ja hajuhaitat ovat lisään- lanta- ja virtsajärjestelmiä ja että avustus-
3567: tymässä etenkin turvetuotantoalueiden vesistöis- prosentti korotetaan 30:een sekä näiden
3568: sä, joissa vesistökuormitus kokonaisuudessaan on investoz.ntien poisto-oikeuden korottami-
3569: ajoittain erittäin suuri. Tällainen tilanne on mm. seksi samaan kuz·n teollisuuden vastaava
3570: Siikajoen vesistöalueella. poisto-oikeus.
3571:
3572: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3573:
3574: Tellervo Renko Eino Siuruainen
3575: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
3576: Juhani Alaranta
3577: 924 1987 vp.
3578:
3579: Toivomusaloite n:o 828
3580:
3581:
3582:
3583:
3584: Ryynänen ym.: Maatalouselinkeinon kattavan satovakuutusjärjestel-
3585: män aikaansaamisesta
3586:
3587:
3588: Eduskunnalle
3589:
3590: 1980-luvun jälkipuoliskolle osui useita perättäi- Järjestelmän hoito on useissa tapauksissa annettu
3591: siä vuosia, jolloin luonnonolosuhteiden maatalou- maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää hoitavalle
3592: delle aiheuttamat vahingot olivat huomattavia. laitokselle. Asian järjestäminen vastaavan tyyppi-
3593: Tällöin jouduttiin maatalousväestön taholta to- sellä tavalla olisi Suomessakin nyt mahdollista,
3594: teamaan, että voimassa olevat järjestelmät, joiden toisin kuin oli asianlaita Satovakuutuskomitean
3595: tarkoituksena on korvata syntyneitä vahinkoja, ei- antaessa mietintönsä. Sen jälkeen on säädetty
3596: vät yltäneet korvausten määrissä ja tasossa edes lä- maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä ja erillinen
3597: helle niitä taloudellisia menetyksiä, joita maanvil- maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestel-
3598: jelijät joutuivat kärsimään. mä, joita hoitamaan on kasvanut maatalousyrittä-
3599: Vuonna 1968 jätti mietintönsä Satovakuutus- jien olosuhteisiin perehtynyt julkisesti valvottu va-
3600: komitea. Komitea ehdotti järjestelmää, jonka kuutuslaitos.
3601: kustannuksiin valtio olisi osallistunut ja joka olisi Koska vallitseva tilanne satovahinkojen korvaa-
3602: ollut viljelijöille pakollinen. Ehdotus ei kuiten- miseksi on osoittautunut epätyydyttäväksi, ja kos-
3603: kaan johtanut lainsäädäntötoimiin. Kesällä 1974 ka elintarviketuotannon turvaaminen tulevaisuu-
3604: valmistui maa- ja metsätalousministeriön asetta- dessa tulee edellyttämään kokonaan uutta asen-
3605: man satovahinkojärjestelmätoimikunnan mietin- noitumista maatalouselinkeinoon, olisi tarpeellis-
3606: tö. Tämä mietintö ei enää käsitellyt varsinaista sa- ta uudelleen perusteellisesti selvittää kattavan sa-
3607: tovakuutusta toimintavaihtoehtona, vaan toimek- tovakuutusjärjestelmän tarve ja toteuttamismah-
3608: siantoosa mukaisesti rajoittui käsitelemään satova- dollisuudet huomioon ottaen 80-luvun elintarvi-
3609: hinkojen korvausjärjestelmän kehittämistä. Ny- kehuoliolle asettamat vaatimukset.
3610: kyisin vallitsevista olosuhteista lähtevää suunnitel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
3611: maa asiallista merkitystä omaavan satovahinkova- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3612: kuutuksen aikaansaamisesta ei siis ole olemassa.
3613: Niissä selvityksissä, jotka edellä mainittujen ko- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
3614: miteoiden ja toimikuntien toimesta sekä eri yh- piteisiin koko maatalouselinkeinon katta-
3615: teyksissä että myöhemmin on tehty, on tarkasteltu van satovakuutusjärjestelmän aikaansaa-
3616: myös sitä, miten satovahinkojen korvaamis- tai va- miseksi huomioon ottaen sen, ettå'jå'rjes-
3617: kuuttamiskysymys on muualla maailmassa järjes- telmä tarkoituksenmukaisella tavalla ni-
3618: tetty. Nämä selvitykset osoittavat selvästi, että lä- veltyisi maatalouden sosiaalivakuutukseen
3619: hes kaikissa niissä maissa, joissa maatalous on pit- ja että kustannukset olisivat maatalous-
3620: källe kehittynyttä, on myös satovakuutusjärjestel- yrittäjille kohtuulliset ja kohdentuisivat
3621: mä, jossa valtio on tavalla taikka toisella mukana. ozk.eudenmukaisesti.
3622:
3623: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
3624:
3625: Mirja Ryynänen Juhani Alaranta
3626: 1987 vp. 925
3627:
3628: Toivomusaloite n:o 829
3629:
3630:
3631:
3632:
3633: Röntynen ym.: Maatalousyrittäjien lisämaan saannin turvaamisesta
3634: Itä- ja Pohjois-Suomessa
3635:
3636:
3637: Eduskunnalle
3638:
3639: Maamme pohjoisten ja itäisten osien maaseutu- Itä- ja Pohjois-Suomen pienten maa- ja metsä-
3640: kuntien maa-alueet ovat hyvin suurelta osalta val- talousvaltaisten kuntien kannalta olisi tärkeätä ke-
3641: tion tai yksityisten suuryritysten omistuksessa. hittää peruselinkeinojen toimintaedellytyksiä,
3642: Kuntalaisten omistuksessa käyttökelpoisesta met- missä yhtenä tärkeimmistä keinoista on turvata li-
3643: säalasta on vain murto-osa. Lainsäädäntö mahdol- sämaan saanti. Edelleen tärkeänä tekijänä kunnan
3644: listaa valtion väliintulon maakaupoissa silloin, kannalta on se, että kunnan maa-alueet olisivat
3645: kun alue voidaan lunastaa paikallisten maata- mahdollisimman suuressa määrin kuntalaisten
3646: lousyrittäjien lisämaaksi. Vaikeudeksi on kuiten- hallinnassa. Tämä helpottaisi maankäytön suun-
3647: kin osoittautunut määrärahojen riittävyys, koska nittelua ja lisäisi metsäomaisuuden osalta kunta-
3648: usein ovat kyseessä hyvinkin suurten alojen kau- laisten tuloa ja myös kunnanverotuloja.
3649: pat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3650: Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos valtio me- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3651: nee väliin kauppaan, sen on lunastettava kaupan
3652: kohde kokonaisuudessaan. Useissa tapauksissa on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3653: kuitenkin tarpeetonta lisämaan jakamista varten joilla helpotettaisiin erityisesti Itä- ja
3654: lunastaa kaikkia kaupan kohteena olevia maa- Pohjois-Suomen pienissä kunnissa liså·-
3655: alueita. Tätä ei myöskään edellyttäisi kaupan osa- maan saantia maatalousyrittäjille.
3656: puolten tarve.
3657:
3658: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3659:
3660: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi
3661: Kari Rajamäki Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
3662: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
3663: 926 1987 vp.
3664:
3665: Toivomusaloite n:o 830
3666:
3667:
3668:
3669:
3670: Saapunki ym.: Maidontuotantokiintiöiden poistamisesta eräillä
3671: Pohjois-Suomen alueilla sijaitseviita tilailta
3672:
3673:
3674: Eduskunnalle
3675:
3676: Laki maidon kaksihintajärjestelmästä on ulotet- Koska edellä mammu Pohjois-Suomen alue
3677: tu koko valtakuntaa käsittäväksi siten, ettei yhteis- joutuu ostamaan alueen ulkopuolelta tuotetun re-
3678: kunnan muita rakenneosia kuin maidon ylituo- huviljan, kananmunat ym. maataloustuotteita ja
3679: tanto ole huomioitu ollenkaan. koska alueen maidontuotanto on vain 5--6 o/o ko-
3680: Erityisesti Pohjois-Suomen maalaiskuntien ne- ko valtakunnan maidontuotannosta, katsomme,
3681: gatiivinen väestönkehitys, poikkeuksellisen kor- että vaatimuksemme maidontuotannon poikkeus-
3682: kea työttömyysaste, kuntien veroäyrikertymän vä- säädösten osalta on perusteltua ja samalla kansan-
3683: häisyydestä johtuva yleisen kehityksen hitaus sekä taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen tarkoi-
3684: koko valtakunnan asuttuna pitäminen myös Poh- tuksenmukaista.
3685: jois-Suomen osalta ovat sellaisia tekijöitä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3686: lakiin maidon kaksihintajärjestelmäksi olisi tullut tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3687: ottaa erityisalasuhteet huomioivat kohdat Poh-
3688: jois-Suomen osalta mukaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3689: Aivan yleisesti maatalouden asiantuntijapiireis- Oulujokeen rajoittuvien kuntien, osan
3690: sä katsotaan viljan kasvurajan päättyvän Oulujo- Kainuuta sekä kyseisen rajan pohjoispuo-
3691: keen rajoittuviin kuntiin, jonka pohjoispuolella lisen osan Suomea, vapauttamiseksi nykyi-
3692: lähes ainut merkittävä maatalouden tuotanto- senkaltaisten maidontuotannon rajoitus-
3693: muoto metsätalouden lisäksi on lypsykarjatalou- ten piiristä.
3694: teen perustuva maidon ja naudanlihan tuotanto.
3695:
3696: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3697:
3698: Pauli Saapunki Kimmo Sarapää
3699: 1987 vp. 927
3700:
3701: Toivomusaloite n:o 831
3702:
3703:
3704:
3705:
3706: Saapunki ym.: Maaseutuneuvojan toimen perustamisesta Oulun
3707: maatalouskeskukseen
3708:
3709:
3710: Eduskunnalle
3711:
3712: Maaseudun keskeisenä kehittämistoimenpitee- Jotta pienelinkeinotoimintaa voitatsun edis-
3713: nä on parhaillaan ja tulevaisuudessa pienimuotoi- tää, tarvitaan tehokasta ohjausta ja neuvontaa.
3714: sen maaseutuelinkeinotoiminnan edistäminen ja Oulun maatalouskeskuksella, valtionapujärjestel-
3715: kehittäminen, kuten 1.1.1987 voimaan tullut la- mässä mukana olevalla neuvontajärjestöllä, ei ole
3716: kikin edellyttää. mahdollisuutta rahoittaa itse maaseutuneuvojan
3717: Oulun maatalouskeskuksen alueella onko. lain tointa.
3718: tarkoituksenmukainen toteuttaminen, varsinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3719: Oulujoen pohjoispuolisella Oulun läänin alueel- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3720: la, erittäin ratkaisevasti vaikuttamassa alueen
3721: kehittämiseen. Alue on maatalouden kannalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3722: pientilavaltaista nautakarjatuotantoaluetta, ja li- maaseutuneuvojan toimen perustamiseksi
3723: säansion vuoksi tarvitaan pientiloille pienimuo- Oulun maatalouskeskukseen 1.1.1988 al-
3724: toista muuta elinkeinotoimintaa. kaen.
3725:
3726: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
3727:
3728: Pauli Saapunki Tellervo Renko Eino Siuruainen
3729: 928 1987 vp.
3730:
3731: Toivomusaloite n:o 832
3732:
3733:
3734:
3735:
3736: Saapunki ym.: Käyiän kalanviljelylaitoksen henkilökunnan lisäämi-
3737: sestä
3738:
3739:
3740: Eduskunnalle
3741:
3742: Laki Kuusamon Kitkanniemen suojelusta ai- henkilöresursseja lisäämällä, vottatslln alueelle
3743: heutti useiden metsätyömiespaikkojen vähenemi- luoda uusia työpaikkoja runsaasti.
3744: sen Pohjois-Kuusamon alueelta. Kyseisellä alueel- Edellä mainitun perusteella ja alueen suureen
3745: la toimii valtion omistama Käyiän kalanviljelylai- työttömyyteen vedoten toivomme, että Käyiän
3746: tos, jonka uudisrakentaminen on lähes loppuun kalanviljelylaitokselle perustettaisiin seuraavat toi-
3747: suoritettu. met: kalanviljelystyöntekijä/ siivooja, laitos-
3748: Tällä hetkellä laitoksella työskentelee kaksi ka- mies/ kalanviljelijä, iktyonomi ja biologi.
3749: lastusmestaria, kaksi kalanviljelijää ja yksi laitos- Kyseisiä toimia perustettavaksi on esittänyt
3750: mies. Laitoksen uudisrakennuksen valmistumisen myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
3751: myötä sen toimintaa voidaan tehostaa alueellisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3752: kalatalouden tutkimustoiminnan suuntaan huo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3753: mattavasti.
3754: Käyiän kalanviljelylaitoksen toiminta-alueella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
3755: on erittäin paljon luonnonkalatalouteen soveltu- kalanvi/jelystyöntekzjäl siivoojan, laitos-
3756: via vesialueita, joiden hyödyntäminen paikallisen mies 1kalanviljelzjii'n, iktyonomin ja biola-
3757: elinkeinotoiminnan edistämiseksi olisi erittäin gin vakanssien saamiseksi Kuusamossa .ri-
3758: tärkeää. Käyiän laitoksen toimintaa tehostamalla, jaitsevaan Käyiän kalanvi/jelylaitokseen.
3759:
3760: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3761:
3762: Pauli Saapunki Tellervo Renko
3763: 1987 vp. 929
3764:
3765: Toivomusaloite n:o 833
3766:
3767:
3768:
3769:
3770: Saari: Maatalouden pääomahuollon turvaamisesta
3771:
3772:
3773:
3774: Eduskunnalle
3775:
3776: Maatalouselinkeinojen rahoitushuoltoa olisi pi- Maatalouden pääomahuoltoon olisi ohjattava lisä-
3777: kaisesti kehitettävä, mikäli halutaan turvata elä- varoja ainakin niin, että lainoitukseen ja korko-
3778: misen edellytykset haja-asutusalueilla: Uusi laki tukeen oikeutetut pääsisivät lainoituksen piiriin.
3779: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3780: tukemisesta oli hyvä askel, mutta maatalousam- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3781: mattien kehittäminen vaatii nykyistä joustavam-
3782: pia rahoitusmuotoja, jotka ottavat huomioon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3783: etenkin nuorten viljelijöiden tarpeet. maaseudun kehittymisen kannalta olen-
3784: Vuoden 1986 lopussa oli varojen puuttumisen naisen maatalouden pääomahuollon te-
3785: vuoksi rästissä valtion lainoitusta 260 miljoonaa hostamiseksi.
3786: markkaa sekä korkotukea 200 miljoonaa markkaa.
3787:
3788: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
3789:
3790: Aapo Saari
3791: 930 1987 vp.
3792:
3793: Toivomusaloite n:o 834
3794:
3795:
3796:
3797:
3798: Saastamoinen: Turkistalousneuvojieo paikkaamisesta eräisiin kuntiin
3799:
3800:
3801:
3802: Eduskunnalle
3803:
3804: Karttulan, Tervon, Viitasaaren, Rautalammin, tehtävän tulisi olla 3-vuotineo, jotta sillä pystyt-
3805: Konnevedeo, Leppävirran ja Vesannon kuntien täisiin kohottamaan tarhaajien taitotietoa.
3806: alueella toimii 35 turkistarhaa. Leppävirtaa lu- Neuvojan palkka ja toiminnan kulut ovat vuosi-
3807: kuun ottamatta tarhat sijaitsevat Järvi-Suomen tasolla n. 130 000 mk. Kustannukset on kaavailtu
3808: Turkis Oy:n rehukeskuksen toiminta-alueella. jaettavaksi siten, että toimiota-alueen kunnat ja
3809: Suomen Turkiseläinten Kasvattajaio Liiton rehu- Järvi-Suomen Turkis Oy vastaavat tarhauksen laa-
3810: keskuskohtaioen laatutilasto osoittaa selvästi sekä juuden suhteessa puolesta. Valtion toivotaan ra-
3811: nahkojen laadun että hintojen olevan keskimää- hoittavan 50 % hankkeesta, o. 65 000 mk vuodes-
3812: räistä alemmalla tasolla. sa. Toivon, että työvoimaministeriö tai maa- ja
3813: Tarhaajat kokevat neuvonnan saanoin vaikeak- metsätalousministeriö voisi osallistua hankkeen
3814: si, sillä alan konsulentit ovat sijoittuneet Pohjois- kustannuksiin.
3815: Karjalaan. Esimerkiksi tarhausolojeo parannuk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
3816: set, siitoseläinvaliota, rokotus- ja keioosiemenoys- hyväksyttäväksi toivomuksen,
3817: toimiota ovat osa-alueita, joilla tarhakohtaioeo
3818: neuvoota parantaisi edellytyksiä kannattavaan toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
3819: mintaan. tion osallistumiseksi Karttulan, Tervon,
3820: Ylituotanto-ongelmien rasittama maatilatalous Vtitasaaren, Rautalammin, Konneveden,
3821: tarvitsee vaihtoehtoja. Turkistarhauksella on jo Leppävirran ja Vesannon kuntiin patkatta-
3822: alueella hyvä pohja. Tarhaajien ammattitaidon van turkistalousneuvojan palkkaukseen ja
3823: kehittäminen on nyt erittäin tärkeää. Tehokkain että työvoimaministeriö tai maa- ja metsä-
3824: toimenpide on saada alueelle turkistalousneuvoja, talousministeriö osoittaisi tarkoitukseen
3825: joko vakinainen tai määräaikainen. Määräaikaisen tarvittavat varat.
3826:
3827: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3828:
3829: Riitta Saastamoinen
3830: 1987 vp. 931
3831:
3832: Toivomusaloite n:o 835
3833:
3834:
3835:
3836:
3837: Sarapää: Ounasjoen kalataloussuunnitelman laatimisesta
3838:
3839:
3840:
3841: Eduskunnalle
3842:
3843: Ounasjoen kalatalouden kehittämisen tulisi pe- on yhteiskunnan velvollisuus huolehtia Ounas-
3844: rustua kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Tämän joen muuhun käyttöön liittyvien toimintojen ke-
3845: vuoksi olisi tarkoituksenmukaista laatia Ounas- hittämisestä.
3846: jokea varten kalatalouden käyttö- ja hoitosuunni- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3847: telma. Kemijoen vesistön suurena sivujokena Ou- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3848: nasjoki on ollut irrallisena ja lähes hoitamatta aina
3849: viime vuosiin saakka. Eikä pelkästään velvoite- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3850: hoito tarkoita sitä, että sen jälkeen vesistö on piteiszin Ounasjoen kalataloussuunnitel-
3851: hyvässä kalataloudellisessa kunnossa. Koska Ou- man laatimiseksi.
3852: nasjoki on lailla rahoitettu vesistörakentamiselta,
3853:
3854: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3855:
3856: Kimmo Sarapää
3857:
3858:
3859:
3860:
3861: 7 2705361
3862: 932 1987 vp.
3863:
3864: Toivomusaloite n:o 836
3865:
3866:
3867:
3868:
3869: Sarapää ym.: Porotalousneuvojan toimen perustamisesta Savukos-
3870: kelie
3871:
3872:
3873: Eduskunnalle
3874:
3875: Poronhoitoalueellamme to1m11 tällä hetkellä kilpailujen määrä vie runsaasti työaikaa neuvojil-
3876: neljä porotalousneuvojaa. Porotalouden merkitys ta. Neuvojien määrä maatalouteen verrattuna on
3877: on jatkuvasti kasvanut ja toisaalta poroluvut ovat vähäinen.
3878: nousseet. UKK-puiston perustamisen yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3879: luvattiin kompensaatiotyöpaikkana yksi porota- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3880: lousneuvojan virka, jonka sijoituspaikkana olisi
3881: Savukoski. Porotalousneuvojan toimialueeseen ettå. hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3882: kuuluisivat Kemin-Sompion, Lapin ja Otanie- piteisiin porotalousneuvojan toimen pe-
3883: men paliskunnat, joissa on n. 30 000-35 000 lu- rustamiseksi paliskuntainyhdistyksen alai-
3884: kuporoa. Neuvonnan tarve porotaloudessa on jat- suuteen st/oituspaikkana Savukosken
3885: kuvasti kasvanut. Toisaalta myös lisääntynyt poro- kunta.
3886:
3887: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
3888:
3889: Kimmo Sarapää Pauli Saapunki Eino Siuruainen
3890: Seppo Pelttari Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen
3891: Asko Apukka
3892: 1987 vp. 933
3893:
3894: Toivomusaloite n:o 837
3895:
3896:
3897:
3898:
3899: Siuruainen ym.: Komitean nimittämisestä selvittämään Suomen
3900: maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä
3901:
3902:
3903: Eduskunnalle
3904:
3905: Suomen yhteiskuntakehityksen eteneminen jäl- nukkumalähiöissä on ripeästi lisättävä työpaikka-
3906: kiteolliseen yhteiskuntavaiheeseen on merkinnyt omavaraisuutta ja periferisillä alueilla on toimin-
3907: asutuksen ja tuotantotoiminnan alueellista muu- nalla lähinnä perustuotantoon, luonnonvarojen
3908: tosta. Väestö ja tuotanto ovat voimakkaasti keskit- hyödyntämiseen ja matkailun kehittämiseen liit-
3909: tyneet, mikä on merkinnyt maaseudun aseman tyvä rooli. Erilaistumista ohjaavat ensisijaisesti
3910: heikentymistä. Maaseudun vaikea tilanne on väestön taitotieto ja ammatilliset valmiudet.
3911: konkretisoimuut kauppojen ja koulujen sulkemi- Jotta Suomi voisi hallitusti myös aluerakenteel-
3912: sena, liikenneyhteyksien heikentymisenä ja kylien lisesti siirtyä jälkiteolliseen yhteiskuntavaiheeseen
3913: suoranaisena autioitumisena. Väestön ikärakenne entistä avoimemmassa kansainvälisessä kilpailus-
3914: jo tällä hetkellä viittaa kehitykseen, joka lähitule- sa, olisi viipymättä asetettava komitea miettimään
3915: vaisuudessa merkitsee maaseudun laajaa autioitu- keinoja ja ehdotuksia erityisesti syvimmän ongel-
3916: mista, ellei nykyisiä nuoria ikäluokkia pystytä ma-alueen maaseudun elinvoimaisuuden säilyttä-
3917: myös entistä paremman koulutuksen jälkeen pitä- miseksi. Komitean tulisi antaa ehdotuksia laaja-
3918: mään asuinsijoillaan uudistuvissa elinkeinoissa. pohjaisen ja perusteellisen aluepolitiikan uudista-
3919: Keskusten kasvavat ongelmat osaltaan puoltavat misen toteuttamiseksi mahdollisimman pian.
3920: toimenpiteitä maaseudun ja pientenkin kuntien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3921: asuttuna ja toimeliaina pitämiseksi. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3922: Jälkiteollisen yhteiskuntavaiheen asutus-,
3923: elinkeino- ja työrakenne tulee perustumaan sel- että hallitus pikaisesti nimittäisi komi-
3924: keään työnjakoon luonnonvarojen, sijainnin ja tean tekemään ehdotukset toimenpiteistä
3925: väestön taitotiedon perusteella. Tasapainoinen ja Suomen maaseudun elinvoimaisuuden
3926: koko yhteiskunnan hyvinvointia edistävä kehitys säzlyttämiseksi. Mietinnön ehdotuksineen
3927: edellyttää uuden tilanteen hallintaa ja siihen riit- tulee olla käytettävissä säädettäessä seuraa-
3928: tävää valmistautumista. Keskuksille tulee entistä via aluepoliittisia kokonaisuudistuksia.
3929: selvempi korkean osaamisen rooli, lähikuntien
3930:
3931: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3932:
3933: Eino Siuruainen Tellervo Renko Kalevi Mattila
3934: Kimmo Sarapää Tytti Isohookana-Asunmaa Annikki Koistinen
3935: Kauko Heikkinen Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
3936: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki Pauli Saapunki
3937: 934 1987 vp.
3938:
3939: Toivomusaloite n:o 838
3940:
3941:
3942:
3943:
3944: Siuruainen ym.: Metsätilojen perustamisesta syrjäisille seuduille
3945: maaseudun asutusrakenteen säilyttämiseksi
3946:
3947:
3948: Eduskunnalle
3949:
3950: Suomen haja-asutusalueiden väestö on vähen- ja väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät
3951: tynyt varsinkin asutuksen reuna-alueilla. Väestön yksityisomistuksessa olevien tilojen metsäpinta-
3952: lähtömuuton syynä ovat olleet työmahdollisuuk- alojen lisäämistä sekä päätoimeentulon haltijoil-
3953: sien heikentyminen, palvelujen saatavuuden vai- leen ja heidän perheilleen antavien metsätilojen
3954: keutuminen ja maataloutta kohdanneet rajoituk- perustamista.
3955: set. Syrjäisten seutujen asuttuna pitäminen on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3956: kuitenkin monista syistä tärkeää. Jotta asutusra- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3957: kenne voitaisiin pitää toimivana syrjäseuduilla,
3958: tarvitaan uusia työpaikkoja ja toimeentulomah- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3959: dollisuuksia. Tässä metsätöillä ja omien metsien piteisiin pääasiallisen toimeentulon tur-
3960: hoidolla sekä kotimaisen energian tuotannolla on vaavien metsätilojen perustamiseksi eten-
3961: keskeinen merkitys. kin syrjäisi//e seudui//e, missä on metsä-
3962: Metsätöiden koneeliistuminen ja työvoiman vä- maita tilojen perustamiseen tai lisäaluei-
3963: hentäminen julkisen metsätalouden piiristä koros- den antamiseen kå"ytettävissä ja missä asu-
3964: taa yksityisomistuksessa olevien metsien merkitys- tusrakenteen toimivuus edellyttää toi-
3965: tä työn ja toimeentulon antajana. Tämän vuoksi meentulon saamista pääasia/Hsesti metsä-
3966: varsinkin syrjäisten seutujen asuttuna pitäminen taloudesta.
3967:
3968: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3969:
3970: Eino Siuruainen Tellervo Renko Kalevi Mattila
3971: Tytti Isohookana-Asunmaa Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
3972: Juhani Alaranta Kimmo Sarapää Pauli Saapunki
3973: 1987 vp. 935
3974:
3975: Toivomusaloite n:o 839
3976:
3977:
3978:
3979:
3980: Siuruainen ym.: Työllisyysvarojen käyttämisestä poroaitojen raken-
3981: tamiseen viljelysten ympärille
3982:
3983:
3984: Eduskunnalle
3985:
3986: Poronhoito on Pohjois-Suomen vanha elinkei- tien poronhoidon antamaan tuottoon nähden var-
3987: no. Sen merkitys on edelleenkin huomattava väes- sinkin lyhyellä aikavälillä toteutettuna.
3988: tön toimeentulon, asutusrakenteen säilymisen ja Poroaitojen rakentamistarvetta on juuri maan
3989: pohjoisen kulttuurin kannalta. Sen toimintaedel- vaikeimmilla työttömyysalueilla, missä valtion va-
3990: lytykset tulee koko poronhoitoalueella turvata. roja käytetään työllisyystöihin tai korvauksiin työt-
3991: Pohjois-Suomen toisena merkittävänä elinkeinona tömille. Paikallisen väestön työllisyyden järkevän
3992: on maatalous, jonka toimivuus ja säilyminen on hoidon ja mainittujen Pohjois-Suomen kannalta
3993: olennaisen tärkeä kylien asuttuna pitämisen kan- tärkeiden elinkeinojen harjoittamisedellytysten
3994: nalta. Näiden kahden elinkeinon rinnakkaisuus ja turvaamiseksi ehdotamme kunnioittavasti edus-
3995: harjoittaminen samoilla alueilla tulee jatkossakin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3996: turvata.
3997: Varsinkin viime vuosina, jolloin porojen pai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3998: mentaminen laidunmailla on vähentynyt, poroja piteistin työllisyysvaroin rakennettavien
3999: on otettu Iisääntyväsri talviruokintaan ja eläimet poroaitojen toteuttamiseen paliskunnissa,
4000: ovat kesyyntyneet, porot ovat aiheuttaneet haittaa joissa maanviljelyn ja poronhoidon väliset
4001: viljelyksille monissa kunnissa. Ristiriitojen estämi- ongelmat ovat suurimmat, ja maan vai-
4002: seksi ja mainittujen elinkeinojen harjoittamiseksi keimmilla työttömyysalueilla. Toteutuk-
4003: rinnakkain on alettu aidata viljelyksiä poroilta. seen tulisi päästä jo vuoden 1987 aikana.
4004: Tämä on kuitenkin suhteellisen kallista paliskun-
4005:
4006: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4007:
4008: Eino Siuruainen Kimmo Sarapää Tellervo Renko
4009: Tytti Isohookana-Asunmaa Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
4010: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki
4011: 936 1987 vp.
4012:
4013: Toivomusaloite n:o 840
4014:
4015:
4016:
4017:
4018: Tenhiälä ym.: Porraskosken kalanviljelylaitoksen rakentamisesta
4019: Lammille
4020:
4021:
4022: Eduskunnalle
4023:
4024: Maamme keskuskalanviljelylaitosverkosto on sen rakentamista, tulisi Porraskosken kalanviljely-
4025: suunniteltu koko maan kattavaksi. Viimeisimpä- laitoksen rakentamista kiirehtiä ja varata riittävät
4026: nä rakennettavaksi on suunniteltu Etelä-Suomen määrärahat valtion lähivuosien tulo- ja menoar-
4027: keskuskalanviljelylaitos. Sen päälaitokseksi on vioihin hankkeen toteuttamiseksi.
4028: suunniteltu Porraskosken kalanviljelylaitos Lam- Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on
4029: mille. Porraskoski mainittu yhdeksi laitokseksi, joille
4030: Porraskosken kalanviljelylaitoshanke on ollut voidaan myöntää suunnittelurahaa 700 000 mar-
4031: vireillä toistakymmentä vuotta. Valtion budjetti- kan kokonaissummasta. Hankkeen merkitys huo-
4032: varoista on laitoshankkeen suunnittelutyöhön mioon ottaen tulisi Porraskoski saada edelleen
4033: myönnetty yli 1 Mmk. omaksi rakennuskohdakseen.
4034: Porraskosken kalanviljelylaitoksen perustamis- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
4035: suunnitelma on valmistumassa, jonka jälkeen asia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4036: etenee vesioikeuskäsittelyn kautta perustamis- sen,
4037: suunnitteluun ja toteutukseen.
4038: Koska Etelä-Suomen laajan ja väkirikkaan järvi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4039: alueen sekä merialueen kalanviljelytoiminnan menpiteistin Lammin Porraskosken kalan-
4040: hoitaminen vaatii välttämättä kalanviljelylaitok- viljelylaitoksen rakentamiseksi.
4041:
4042: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4043:
4044: Hannu Tenhiälä Matti Viljanen Jouko Skinnari
4045: Ulla Puolanne Tapio Mörttinen Iiro Viinanen
4046: Sirpa Pietikäinen Ritva Vastamäki Lea Savolainen
4047: Esko Helle Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo
4048: Sirkka-Liisa Anttila
4049: 1987 vp. 937
4050:
4051: Toivomusaloite n:o 841
4052:
4053:
4054:
4055:
4056: Törnqvist ym.: Maidon lisähinnan maksuperusteiden muuttamisesta
4057:
4058:
4059:
4060: Eduskunnalle
4061:
4062: Suomessa tuotetaan melkein kaikkia maitota- Mielestämme maidon lisähinta tulisi porrastaa
4063: loustuotteita yli oman tarpeen. Valtio tukee maa- seuraavalla tavalla: vuosituotanto 30 000 1, lisä-
4064: taloustuotteiden vientiä huomattavilla summilla hinta 30 p/ 1; vuosituotanto 75 000 1, lisähinta 20
4065: vuosittain. Ylituotantoa on pyritty saamaan ku- pii; vuosituotanto 104 000 1, lisähinta 12 pii;
4066: riin monenlaisilla rajoituksilla, mm. säätämällä vuosituotanto yli 104 000 1, lisähintaa ei makset-
4067: laki maidon kaksihintajärjestelmästä. Laki on kui- taisi. Maidon lisähinnan uudelleenporrastus ei
4068: tenkin osaltaan vaikeuttanut maan syrjäalueiden vaadi lisää valtion varoja, vaan lisähinta kohden-
4069: pienten tilojen elämisen mahdollisuuksia. Valtio- tuu oikeammin sinne, missä sitä tarvitaan.
4070: neuvosto on päätöksellään 729/85 määrännyt, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4071: kuinka maidolle maksettava lisähinta porrastetaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4072: tuotannon mukaan. Mielestämme hintaporrastus
4073: on epäoikeudenmukainen pieniä maidontuotan- että· hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
4074: totiloja kohtaan. Voimassa olevan järjestelmän teistin maidon lisähinnan uudelleen por-
4075: mukaan maidon lisähintaa maksetaan 23,5 pii rastamiseksi.
4076: 30 000 litran vuosituotantoon asti ja 12 pii
4077: 150 000 litran vuosituotantoon asti. Yli 150 000
4078: litran vuosituotannolle lisähintaa ei makseta.
4079:
4080: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4081:
4082: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Eeva Turunen
4083: 938 1987 vp.
4084:
4085: Toivomusaloite n:o 842
4086:
4087:
4088:
4089:
4090: Törnqvist ym.: Turkisten jatkojalostuskoulutuksen aloittamisesta
4091: Lieksassa
4092:
4093:
4094: Eduskunnalle
4095:
4096: Turkistuotteiden, erityisesti turkisvaatteiden ja sesti tulisi alan työvoimaa kouluttavat yksiköt si-
4097: -asusteiden valmistuksen laajenemisen suurim- joittaa sellaisille alueille, joilla on tarjottavana
4098: maksi esteeksi on noussut maassamme alan henki- alan teollisuudelle koulutuskelpoista työvoimaa ja
4099: löstön koulutuksen organisoimattomuus. sekä olemassa olevalle että uudelle yritystoimin-
4100: Alan koulutuksen kehittämisessä on jarruna nalle hyvät laajenemis- ja aloittamisetuudet.
4101: opettajavoimien suuri vähyys. Kehityksen kannal- Sen sijaan turkistarhauksen vahva keskittymi-
4102: ta on olemassa kaksi vaihtoehtoa. nen ei ole edellytys jatkojalostuksen tarvitsemalle
4103: Ensiksikin alan koulutuksen kehittäminen voi- koulutukselle tai itse jatkojalostukselle. Loppu-
4104: daan aloittaa opettajien koulutuksella. Tällöin tuotteen hinnasta materiaalin siirtokustannukset
4105: heidän koulutuksensa järjestämisessä joudutaan näyttelevät häviävän pientä osaa. Lieksan kaupun-
4106: turvautumaan ulkomaiseen kalliiseen osaamiseen. gissa toimii tällä hetkellä turkisten jatkojalostuk-
4107: Varsinaisen alan henkilöstön kouluttamiseen seen paneutuvaa teollisuutta. Tällä teollisuudella
4108: päästään vasta muutamien vuosien päästä, toden- on olemassa laajenemistarvetta, mutta koulutettu
4109: näköisesti ensi vuosikymmenen alkupuolella, työvoima muodostaa pullonkaulan. Lieksalla, ot-
4110: koulutettujen ensimmäisten opettajavoimien tul- taen huomioon kaupungin aluepoliittiset etuudet
4111: lessa hyödynnettäväksi työvoiman koulutuksessa. sekä hyvin huomattavan koulutuskelpoisen työ-
4112: Tällä menettelyllä hidastetaan alan tarjoamien ke- voimareservin, on mielestämme hyvät mahdolli-
4113: hittämismahdollisuuksien nopeaa hyödyntämistä. suudet toimia turkisalan Itä-Suomen kattavan
4114: Toisen vaihtoehdon tarjoaa se, että perustetaan koulutuskeskuksen sijaintipaikkana. Lieksan kau-
4115: tutkisalan työvoimaa kouluttavia keskuksia, joihin punki pystyy tarjoamaan koulutusyksikölle toi-
4116: palkataan perusrungoksi sekä mahdollisesti koti- minnan aloittamista varten olemassa olevat tila-
4117: maasta saatavissa olevaa taito-tietoa että erityis- ratkaisut.
4118: osaamista ulkomailta. Tällöin voitaisiin suorittaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4119: sekä opettajavoimien koulutusta että alan henki- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4120: löstön koulutusta rinnakkain samalla kertaa ja tur-
4121: vata alan kehittymismahdollisuuksien hyödyntä- että hallitus ryhtyisipikaiszi'n toimenpi-
4122: minen nopeammassa aikataulussa kuin keskitty- teisiin Itä-Suomen aluetta palvelevan tur-
4123: mällä pelkästään opettajankoulutukseen. kisalan jatkojalostuksen koulutuskeskuk-
4124: Tarkasteltaessa tutkisalan tarjoamien työllistä- sen perustamiseksi Lieksan kaupunkiin.
4125: mismahdollisuuksien hyödyntämistä aluepoliitti-
4126:
4127: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
4128:
4129: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
4130: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi
4131: 1987 rd. 939
4132:
4133: Hemställningsmotion nr 843
4134:
4135:
4136:
4137:
4138: Westerlund m.fl.: Om tillsättande av en parlamentarisk arbetsgrupp
4139: med uppgift att reda ut följderna av en minskad lantbrukspro-
4140: duktion
4141:
4142: Tili Riksdagen
4143:
4144: Långsiktsplaneringen av lantbruket och livsme- nordliga läge är helt oförståeligt. Att redan en tio
4145: delspolitiken förverkligas i vårt land, ifall man be- procentig nedbantning av produktionsvolymen
4146: aktar frågans vikt, på grundval av bristfälliga inom en kort tid skulle innebära ytterligare drygt
4147: forskningsrön. De nu använda uppgifterna om 30 000 arbetslösa säger ju redan en hei del om vil-
4148: livsmedelsproduktionens volym och de sysselsät- ka följdverkningarna är främst inom de sektorer
4149: tande effekterna i de olika skedena av livsmedels- som direkt eller indirekt är beroende av de syssel-
4150: hushållningen bygger i regel på den nationaleko- sättningseffekter lantbruket som helhet otvivelak-
4151: nomiska insats- och avkastningsmodellen. tigt medför.
4152: Beslut om kännbara volymförändringar i livs- Det vore nödvändigt att tillsätta en kommitte
4153: medelshushållningens olika produktionsled skulle eller arbetsgrupp med uppgift att just utreda de
4154: i vårt nuvarande synnerligen dynamiska ekono- sysselsättningspolitiska följdverkningar som en
4155: miska system utgöra en impuls av sådan beskaf- alltför snabb nedbantning av produktionsvoly-
4156: fenhet, att dess följder endast i någon mån, om men medför.
4157: ens överhuvudtaget, går att utreda med den före- En parlamentariskt tillsatt grupp som självfallet
4158: fintliga statiska modellen. har den nödiga och erforderliga expertisen tili för-
4159: Utrednings- och forskningsarbetet om den eko- fogande skulle säkert hälsas med tillfredsställelse
4160: nomiska dynamiken inom livsmedelshushållning- av de flesta kretsar.
4161: en borde i skyndsam ordning få ökade resurser. Med hänvisning tili det ovanstående och där-
4162: Bästa sättet att skaffa behövlig information vore med sammanhängande omständigheter föreslås
4163: att i likhet med nyexportprojektet grunda ett vördsamt att riksdagen ville hemställa
4164: forskningsprojekt för att utreda frågan.
4165: Vidare kan konstateras att problemen kring att regeringen som ett första skede i
4166: lantbruket starkt har överdimensionerats och att skyndsam ordning måtte ttllsätta en parla-
4167: allt prat om att införa en fri öppen marknad för mentarisk arbetsgrupp med uppgift att
4168: lantbruksprodukterna tili världsmarknadsprisnivå utreda de sysselsättningspolitiska och eko-
4169: är, som de flesta nog vet, fullständigt omöjligt. nomiska följdverkningar en ev. fortsatt
4170: I så fall vore Finland det enda land i världen där minskning av produktionsvo/ymen inom
4171: man förbehållslöst skulle gå in för en sådan linje. /antbruket medför.
4172: Att ens framställa sådana krav med tanke på vårt
4173:
4174: Helsingfors den 9 april 1987
4175:
4176: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
4177: Per-Henrik Nyman Esko Almgren Jukka Vihriälä
4178: Tapani Mörttinen Einari Nieminen
4179: 940 1987 vp.
4180:
4181: Toivomusaloite n:o 843 Suomennos
4182:
4183:
4184:
4185:
4186: Westerlund ym.: Parlamentaarisen työryhmän asettamisesta selvittä-
4187: mään maataloustuotannon vähentämisen seurausvaikutuksia
4188:
4189:
4190: Eduskunnalle
4191:
4192: Maatalouden ja elintarvikepolitiikan pitkän tälle linjalle. Tällaisten vaatimusten esittäminen
4193: tähtäyksen suunnittelu toteutetaan maassamme pohjoisen sijaintimme huomioon ottaen on täysin
4194: kysymyksen tärkeyden huomioon ottaen puutteel- käsittämätöntä. Jo tuotannon määrän alentami-
4195: listen tutkimustulosten perusteella. Nykyiset tie- nen kymmenellä prosentilla lyhyenä aikana mer-
4196: dot elintarviketuotannon määrästä ja työllistävästä kitsisi 30 000 työtöntä lisää. Tämä jo kertoo paljon
4197: vaikutuksesta elintarviketalouden eri portaissa pe- siitä, millaisia seurausvaikutuksia syntyy ensisijai-
4198: rustuvat yleensä kansantaloudelliseen panos- ja sesti niillä sektoreilla, jotka ovat suoraan tai epä-
4199: tuotosmalliin. suoraan riippuvaisia niistä työllisyysvaikutuksista,
4200: Päätökset elintarviketalouden eri tuotantopor- jotka maatalous kokonaisuutena kiistämättä ai-
4201: taita koskevista tuntuvista tuotannon määrien heuttaa.
4202: muutoksista aiheuttaisivat meidän nykyisessä eri- Olisi välttämätöntä asettaa komitea tai työryh-
4203: tyisen dynaamisessa talousjärjestelmässämme sen- mä, jonka tehtävänä olisi nimenomaisesti selvittää
4204: laatuisen sysäyksen, että sen seurauksia pystytään ne työllisyyspoliittiset seurausvaikutukset, jotka
4205: vain jossain määrin selvittämään olemassa olevan liian nopea tuotannon määrän alentaminen ai-
4206: staattisen mallin avulla, jos yleensä ollenkaan pys- heuttaa.
4207: tytään. Parlamentaarisesti asetettua työryhmää, jolla
4208: Elintarviketalouden taloudellista dynamiikkaa tietenkin olisi välttämätön ja tarpeellinen asian-
4209: koskevaan selvitys- ja tutkimustyöhön tulisi kii- tuntemus käytettävissään, useimmat piirit var-
4210: reellisesti saada lisäresursseja. Paras tapa tarvit- masti tervehtisivät tyydytyksellä.
4211: tavan tiedon hankkimiseen olisi uusvientihank- Edellä olevan perusteella ja siihen liittyviin
4212: ke.en tapaan perustaa tutkimushanke selvittämään seikkoihin viitaten ehdotamme kunnioittaen
4213: as1aa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4214: Lisäksi voidaan todeta, että maatalouden ongel-
4215: mia on tuntuvasti paisuteltu ja että kaikki puhe ettå' hallitus ensi tzlassa kiireellisesti
4216: maailmanmarkkinoiden hintatasoa noudattele- asettaisi parlamentaarisen työryhmän,
4217: vien vapaiden, avoimien maataloustuotteiden jonka tehtävänä olisi selvittää ne työlli-
4218: markkinoiden luomisesta on, kuten useimmat to- syyspoltittiset ja taloudelliset seurausvai-
4219: ki tietävätkin, täysin mahdotonta. kutukset, jotka mahdollinen maatalouden
4220: Tällaisessa tapauksessa Suomi olisi maailman tuotantomåä'rå'n vå'hentäminen aiheuttaa.
4221: ainoa maa, jossa varauksettomasti lähdettäisiin
4222:
4223: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
4224:
4225: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
4226: Per-Henrik Nyman Esko Almgren Jukka Vihriälä
4227: Tapani Mörttinen Einari Nieminen
4228: 1987 rd. 941
4229:
4230: Hemställningsmotion nr 844
4231:
4232:
4233:
4234:
4235: Westerlund m.fl.: Om inledande av Tessjö åregleringsprojekt
4236:
4237:
4238:
4239: Till Riksdagen
4240:
4241: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för Tessjö förhoppningen att det viktiga vattenreglerings-
4242: ås vattenreglering. Kostnaderna för förverkligan- projektet skulle påbörjas i varje fall inom det föl-
4243: det av projektet har uppskattats till ca 17,3 milj. jande året.
4244: mk, varvid de uppnådda fördelarna klart översti- Såväl Vattenstyrelsens som Vattendistriktets
4245: ger denna summa. Förverkligandet av vattenregle- tjänstemän har i olika sammanhang bekantat sig
4246: ringsföretaget skulle eliminera översvämnings- med projektet på ort och ställe under årtiondenas
4247: olägenheterna för ett område om ca 2 500 haen- förlopp. Likaså har deputationer från bygden inte
4248: bart i Strömfors, Lappträsk och Elimä kommuner. minst under de svårare översvämningsåren besökt
4249: Översvämningsområdena är nästan i sin helhet såväl Vattenstyrelsen som Vattendistriktet i syfte
4250: odlade åkrar. Därtill kunde Tessjö ås avrinning att påskynda arbetet med Tessjö åreglering. Då
4251: ökas ca 8-10 gånger från den nuvarande samt vattenregleringsprojektet nu äntligen tillställts
4252: förutsättningar skapas för vattenområdets använd- Västra Finlands Vattendomstol för erhållandet av
4253: ning för rekreationsändamål i nuvarande vatten- det slutliga tillståndet vore det självfallet av största
4254: drag utan sjöar. vikt att regeringen vidtar de erforderliga åtgärder
4255: Den relativa andel av odlingar, som besväras av som krävs för att vattenregleringsprojektets ar-
4256: översvämningar, är i Tessjö ås vattendrag störst i betsskede kan inledas under nästa år.
4257: vårt land med tanke på såväl omfattning som ka- Med hänvisning till ovansagda och därmed
4258: raktär. I medeltal under åren täcker översväm- sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
4259: ningarna ca 10 % av odlingarna, men under svåra samt att riksdagen ville hemställa
4260: år är översvämningseffekten flerfaldig. Arbetet
4261: med vattenregleringsprojektet kan påbörjas ome- att regeringer i skyndsam ordning vidtar
4262: delbart efter det att Västra Finlands Vattendom- de erforderliga åtgärder som krävs för att
4263: stol har godkänt vattenstyrelsens ansökan, vilket det praktiska arbetet i anslutning tili
4264: beräknas ske i god tid under detta års förlopp. Tessjö åregleringsprojekt äntligen skall
4265: Jordbrukarna inom Tessjö vattenregleringsverk- kunna påbörjas inom 1988.
4266: ningsområde har redan under ett tiotal år levat i
4267:
4268: Helsingfors den 8 april 1987
4269:
4270: Henrik Westerlund Håkan Malm
4271: Per-Henrik Nyman Johannes Virolainen
4272: Marjatta Väänänen
4273: 942 1987 vp.
4274:
4275: Toivomusaloite n:o 844 Suomennos
4276:
4277:
4278:
4279:
4280: Westerlund ym.: Taasianjoen säännöstelyhankkeen käynnistämisestä
4281:
4282:
4283:
4284: Eduskunnalle
4285:
4286: Vesihallitus on laatinut suunnitelman Taasian- Sekä vesihallituksen että vesipiirin virkamiehet
4287: joen säännöstelemiseksi. Kustannukset hankkeen ovat vuosikymmenten mittaan eri yhteyksissä tu-
4288: toteuttamisesta on arvioitu 17,3 miljoonaksi mar- tustuneet hankkeeseen paikan päällä. Samoin on
4289: kaksi, ja sen tuottamat hyödyt ylittävät selvästi tä- alueelta käynyt lähetystöjä etenkin vaikeina tulva-
4290: män summan. Säännöstelyhankkeen toteuttami- vuosina sekä vesihallituksessa että vesipiirissä kii-
4291: nen lopettaisi tulvaongelmat noin 2 700 hehtaarin rehtimässä Taasianjoen säännöstelytöitä. Kun ve-
4292: alueella Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen sistön säännöstelyhanke nyt vihdoin on saatu
4293: kunnissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuudes- Länsi-Suomen vesihallituksen käsittelyyn lopulli-
4294: saan viljeltyjä peltoja. Lisäksi voitaisiin Taasian- sen luvan saamiseksi, olisi tietenkin hyvin tärkeää,
4295: joen virtaamaa lisätä 8-10- kertaiseksi nykyiseen että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin, jotta
4296: nähden ja luoda edellytykset vesialueen käytölle säännöstelyhankkeen toteutusvaihe voidaan aloit-
4297: virkistystarkoituksiin nykyisin järvettömässä vesis- taa ensi vuonna.
4298: tössä. Edellä olevan perusteella ja siihen liittyviin
4299: Tulvien vaivaama osuus viljelyksistä on Taasian- seikkoihin viitaten ehdotamme kunnioittaen
4300: joen vesistössä suhteellisesti suurin maassamme, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4301: sekä laajuudeltaan että luonteeltaan. Vuosittain
4302: tulva peittää keskimäärin noin 10 % viljelyksistä, että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarpeelli-
4303: mutta vaikeina vuosina tulvavaikutus on monin- siin toimtin, jotta Taasianjoen säännöste-
4304: kertainen. Säännöstelyhankkeen työt voidaan lyhankkeeseen liittyvät käytännön työt
4305: käynnistää välittömästi, kun Länsi-Suomen vesioi- voidaan aloittaa vuonna 1988.
4306: keus on hyväksynyt vesihallituksen hakemuksen,
4307: minkä arvioidaan tapahtuvan hyvissä ajoin kulu-
4308: vana vuonna.
4309:
4310: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
4311:
4312: Henrik Westerlund Håkan Malm
4313: Per-Henrik Nyman Johannes Virolainen
4314: Marjatta Väänänen
4315: 1987 vp. 943
4316:
4317: Toivomusaloite n:o 845
4318:
4319:
4320:
4321:
4322: Vihriälä ym.: Hukkakauran torjuntakustannusten korvaamisesta ko-
4323: konaan valtion varoista
4324:
4325:
4326: Eduskunnalle
4327:
4328: Hukkakaura on levinnyt voimakkaasti viime Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4329: vuosina. Valtio korvaa nykyisin 50 % torjunnasta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4330: aiheutuvista kustannuksista.
4331: Etelä-Pohjanmaalla hukkakaura on tällä hetkel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4332: lä peltojen pahin rikkakasvi. Vuonna 1986 maa- hukkakauran torjuntakustannusten kor-
4333: kunnan viljelijät käyttivät hukkakauran torjunta- vaamiseksi kokonaan valtion varoista.
4334: aineisiin yli 5,18 milj. mk, josta valtio korvaa 2, 58
4335: milj. mk.
4336:
4337: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4338:
4339: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää Einari Nieminen
4340: 944 1987 vp.
4341:
4342: Toivomusaloite n:o 846
4343:
4344:
4345:
4346:
4347: Vihriälä: Kortesjärven siirtämisestä kotieläinten lukumäärän perus-
4348: teella annettavan avustuksen piiriin
4349:
4350:
4351: Eduskunnalle
4352:
4353: Valtioneuvosto teki viime vuonna päätöksen Maatilahallituksen vuonna 1984 uudistamassa
4354: kotieläinten lukumäärän perusteella annettavista laji- ja lajikesuosituksen perustana käytettävässä
4355: avustuksista viljelijöille. Samalla tarkistettiin tuki- vyöhykejakokartassa on Järviseudun kaikki kunnat
4356: alueiden rajoja. siirretty III-vyöhykkeestä IV-vyöhykkeeseen eli sa-
4357: Etelä-PohjanmaanJärviseudun kunnista Alajär- maan alueeseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan
4358: vi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli tulivat uuteen, kuntien kanssa.
4359: ns. yhdeksänteen alueeseen. Kortesjärven kunta Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
4360: jäi tämän tukimuodon ulkopuolelle. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4361: Kortesjärvi on tyypillinen karjatalousvaltainen
4362: kunta, jossa tilojen maataloudesta saamien tulo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4363: jen tilakohtainen taso on selvästi alhaisempi kuin Kortesjärven kunnan siirtämiseksi koti-
4364: Keski-Pohjanmaan kuntien tulotaso ja huomatta- eläinten lukumäärän perusteella annetta-
4365: vasti alhaisempi kuin Etelä-Pohjanmaan muiden van avustuksen piiriin.
4366: kuntien vastaava tulotaso.
4367:
4368: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
4369:
4370: Jukka Vihriälä
4371: 1987 vp. 945
4372:
4373: Toivomusaloite n:o 847
4374:
4375:
4376:
4377:
4378: Vistbacka ym.: Turkistarhauksen tulevaisuuden turvaamisesta
4379:
4380:
4381:
4382: Eduskunnalle
4383:
4384: Turkistarhat ovat huomattavia työllistäjiä var- toimenpiteitä, joilla voitaisiin korvata hintavaih-
4385: sinkin maamme länsiosissa etenkin sellaisissa kun- teluidea aiheuttamia taloudellisia menetyksiä.
4386: nissa, joissa teollisten työpaikkojen määrä on vä- Valtion tukitoimenpiteitä voisivat olla riittävät ja
4387: häinen. edulliset korkotukilainat turkistarhoille tai maata-
4388: Myös ulkomaankaupassa muodostaa turkisten louden harjoittajille maksettavien korvausten
4389: vienti jo varsin merkittävän osatekijän. tyyppiset erilaiset tukitoimenpiteet.
4390: Turkistarhauksen vaikeimpia ongelmatekijöitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4391: on alan hintatasossa tapahtuva mittava heilahtelu. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4392: Vuosittaiset hinnanmuutokset turkiksissa saatta-
4393: vat olla jopa 50 % :n luokkaa. Tämä aiheuttaa var- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4394: sinkin pienillä ja uusilla turkistarhoilla suuria ta- menpiteisiin, joilla turvataan työllisyydel-
4395: loudellisia ongelmia investointien kuoletuksen ja le ja maamme ulkomaankaupalle tärkeän
4396: eläinten hankinnan aiheuttamien kulujen takia. turkistarhauksen tulevaisuus niin, etteivät
4397: Useinkaan edellä mainitut suuret hintavaihtelut turkisten hinnoissa tapahtuvat suuret
4398: eivät ole etukäteen ennakoitavissa. vaihtelut aiheuta turkistarhoille suuria
4399: Valtiovallan tulisi luoda turkiskasvattajien toi- vuosittaisia tappioita ja näin aja nzi'tä ta-
4400: minnan tukemiseksi ja alan toiminta- ja kehitys- loudellisiin vaikeuksiin ja jopa konkurssei-
4401: mahdollisuuksien turvaamiseksi erityyppisiä tuki- hin.
4402:
4403: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
4404:
4405: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
4406: 946 1987 vp.
4407:
4408: Toivomusaloite n:o 848
4409:
4410:
4411:
4412:
4413: Väistö: Puutarhatuotteiden varastointitukijärjestelmän luomisesta
4414:
4415:
4416:
4417: Eduskunnalle
4418:
4419: Puutarhatuotteiden menekinedistämislakia on joilla turvataan tuotannon kannattavuus ja var-
4420: pohdittu maakunnassamme jo 30 vuoden ajan. mistetaan marjojen ja muiden puutarhatuottei-
4421: Samoin on pohdittu toimenpiteitä kotimaisten den saanti kotimaasta myös heikon sadon sattues-
4422: marjojen ja muiden puutarhatuotteiden riittävyy- sa. Todettakoon, että luonnonmarjojen satovaih-
4423: den turvaamiseksi myös satoriskien varalta. telujen aiheuttamaan ongelmaan on jo puututtu,
4424: Puhtaiden ja terveellisten puutarhatuotteiden kun näille marjoille on muodostettu varastointitu-
4425: viljelyyn on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa hyvät kijärjestelmä.
4426: edellytykset. Viime vuosina toteutetut erilaiset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
4427: toimenpiteet ovat myös osoittaneet, että marjojen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4428: ja muiden tuotteiden menekkiä voidaan lisätä.
4429: Hyviä tuloksia käytön lisäämisessä on saatu ennen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4430: muuta kasvavan joukkoruokailun osalta. puutarhatuotteiden varastointituen ai-
4431: Kotimainen puutarhatalous tarvitsee menekin- kaansaamiseksi ja samaiia kotimaisten
4432: edistämistoimintaa, joka mainonnan ohella pitää puutarhatuotteiden menekin edistämi-
4433: sisällään myös sekä sisäisen että ulkoisen laadun seksi.
4434: kehittämisen. Samoin tarvitaan toimenpiteitä,
4435:
4436: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4437:
4438: Matti Väistö
4439: 1987 vp. 947
4440:
4441: Toivomusaloite n:o 849
4442:
4443:
4444:
4445:
4446: Väistö ym.: Pohjois-Karjalan määräämisestä maidontuotannon eri-
4447: tyisalueeksi
4448:
4449:
4450: Eduskunnalle
4451:
4452: Pohjois-Karjala kuuluu maamme maa- ja met- rakentamishankkeet pääasiassa omatoimisuuden
4453: sätalousvaltaisimpiin lääneihin. Läänin maatalou- pohjalta.
4454: den kokonaistulosta noin 80 prosenttia saadaan Kiintiöjärjestelmän voimassa ollessa Pohjois-
4455: maidontuotannosta ja siihen läheisesti liittyvästä Karjalan maitomäärä on vähentynyt runsaan 212
4456: naudanlihantuotannosta. miljoonan litran tasosta vuonna 1984 noin 198
4457: Maataloustuotannon supistamis- ja tasapaino- miljoonaan litraan vuonna 1986. Vähennystä on
4458: tustoimet ovat purreet Pohois-Karjalassa erittäin noin seitsemän prosenttia.
4459: voimakkaasti. Kuluvan vuosikymmenen alkupuo- Pohjois-Karjalan kylien perusasutuksen ja tilo-
4460: lella virinnyt maatalouden myönteinen rakenne- jen sukupolvenvaihdosten turvaamiseksi tarvitaan
4461: kehitys on uusien ohjausjärjestelmien samoin välttämättä alueellisia helpotuksia maatalouden
4462: kuin maatilatalouden rahoitusedellytysten vuoksi ohjausjärjestelmiin. Tämä on välttämätöntä myös
4463: oleellisesti hidastunut. Nuoria on hakeutunut siksi, että maidontuotanto työllistää Pohjois-Kar-
4464: aiempaa vähemmän maatalouden ammatillisiin jalassa välittömät ja välilliset työllistämisvaikutuk-
4465: oppilaitoksiin ja maaseudun ammatteihin. set huomioon ottaen noin 20 000 henkeä. Maa-
4466: Luonnonedellytysten perusteella Pohjois-Karja- kunnan meijerit ovat viime vuosina toteuttaneet
4467: laan soveltuu parhaiten nautakarjatalous. Työval- suuren investointiohjelman varmistaakseen kor-
4468: taiseen kotieläintalouteen perustuvan maatalou- keatasoisen maidonjalostuksen ja turvatakseen
4469: den kehittämistoimien tärkeyttä puoltaa voimak- alan työpaikkojen säilymisen maakunnassa.
4470: kaasti myös alueen maatalouden pientilavaltai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4471: suus. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4472: Maidontuotannon kiintiöimijärjestelmän to-
4473: teutus on tuonut monille tiloille vaikeita tilakoh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4474: taisia ongelmia. Tilanhoidon jatkuvuus ja välttä- Pohjois-Karjalan määräämiseksi maidon-
4475: mättömien investointien toteutus edellyttäisivät tuotannon erityisalueeksi niin, että maa-
4476: kiireesti lisäkiintiöitä. Erityisen pulmallinen tilan- kunnan maidontuotanto voitaisiin säilyt-
4477: ne on nuorten viljelijöiden sekä pienten tilojen tää noin 210 miljoonan litran tasolla ja et-
4478: osalta. Ohjausjärjestelmien käyttöönotto on tuo- tä tämän toteutuksesta huolehdittaisiin
4479: nut ongelmia myös monille sellaisille tiloille, jot- alueeliisin en.tyistoimenpitein ja maata-
4480: ka ovat viime vuosina investoineet ja toteuttaneet louspiirin tasolla tehtävin päätöksin.
4481:
4482: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4483:
4484: Matti Väistö Pekka Puska Kerttu Törnqvist
4485: Eeva Turunen Esko Jokiniemi Hannele Pokka
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: 8 2705361
4491: 948 1987 vp.
4492:
4493: Toivomusaloite n:o 850
4494:
4495:
4496:
4497:
4498: Väistö ym.: Maaseudun kehittämiskeskuksen perustamisesta Pohjois-
4499: Karjalaan
4500:
4501:
4502: Eduskunnalle
4503:
4504: Maamme tasapainoinen ja turvallinen kehittä- vista yksiköistä kokonaisuus, maaseudun kehittä-
4505: minen edellyttää kiireesti tehokkaita toimenpitei- miskeskus.
4506: tä itä- ja pohjois-Suomen alueiden maaseutuelin- Maasuedun kehittämiskeskuksen muodostamis-
4507: keinojen laaja-alaiseksi kehittämiseksi. Näiden ta varten tulisi selvittää alueella jo sijaitsevien yk-
4508: alueiden luonnonvarat ovat tärkeitä koko maalle, siköiden toiminnot ja kehittämisedellytykset sekä
4509: mutta ennen muuta näiden luonnonvarojen hyö- Pohjois-Karjalan maaseutuelinkeinojen kehittä-
4510: dyntäminen on tärkeää alueiden oman työllisyys- mistarpeet.
4511: ja toimeentulokehityksen kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4512: Pohjois-Karjalan maaseutuelinkeinojen kehit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4513: tämistyötä ovat tehneet alan neuvonta- ja tutki-
4514: muslaitokset sekä Joensuun yliopisto ja Pohjois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4515: Karjalan ammatillinen kurssikeskus. Toiminnan maaseudun kehittämiskeskuksen perusta-
4516: tehostamiseksi tarvittaisiin lisää henkilöitä sekä ta- miseksi Pohjois-Karjalaan tavoitteena
4517: loudellisia voimavaroja. Samoin on välttämätöntä maakunnan maaseudun elinkeinoraken-
4518: tiivistää eri yksiköiden yhteistyötä. teen ja yritystoiminnan monipuolistami-
4519: Parhaiten yhteistyön lisääminen ja toiminnan nen ja vahvistaminen.
4520: tehostaminen onnistuu muodostamaHa jo toimi-
4521:
4522: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4523:
4524: Matti Väistö Esko Jokiniemi Pekka Puska
4525: 1987 vp. 949
4526:
4527: Toivomusaloite n:o 851
4528:
4529:
4530:
4531:
4532: Väistö ym.: Metsätaloustilatoiminnan käynnistämisestä Pohjois-
4533: Karjalassa
4534:
4535:
4536: Eduskunnalle
4537:
4538: Pohjois-Karjalassa onJuuan kunnassa käynnissä puolella ja tekee vaikkapa metsätöitä lähiympäris-
4539: tutkimus Metsätalous tuotanto- ja palvelusuunta- tössä. Lomittaja- ja maaseudun muiden palvelu-
4540: na. Toisena tutkimuskuntana on Rantasalmi Mik- jen suorittajia tarvitaan myös yhä lisää, ja nämä
4541: kelin läänissä. tehtävät sopivatkin luontevasti metsätaloustilalli-
4542: Tutkimuksessa seurataan viiden vuoden ajan sille, mikäli yrittäjäperheen tilanne on muutoin
4543: (1986-1990) yhteensä 60 maatilaa, jotka ovat va- tähän sopiva.
4544: paaehtoisesti lähteneet mukaan tutkimukseen. Metsätaloustilojen muodostuminen edellyttää
4545: Näillä tiloilla on tavoitteena siirtää tuotannon pai- metsätaloustilatyöryhmän kesällä 1986 valmistu-
4546: nopistettä metsätalouteen niin, että vähintään neen mietinnön mukaan ennen muuta neuvon-
4547: puolet tilalle jäävästä tulosta tulisi metsätalou- nan, tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä.
4548: desta. Samoin tarvitaan metsätaloustilojen huomioon
4549: Ajatus metsätaloustilasta on lähtöisin juuri ottamista maatilalain ja maanhankintaoikeuslain
4550: Juuasta. Painopisteen siirtäminen maatilatalou- mukaisissa järjestelmissä sekä sosiaaliturvan kehit-
4551: dessa metsätalouden suuntaan on nähty erittäin tämistä.
4552: tärkeäksi työ- ja toimeentuloedellytysten ja samal- Tässä tilanteessa tulisi työryhmän esittämät
4553: la väestöpohjan varmistamiseksi maaseudun ky- lainsäädäntöhankkeet toteuttaa viipymättä ja
4554: lissä. käynnistää metsätaloustilatoiminta kokeiluna
4555: Huomion kiinnittäminen metsätalouteen on Pohjois-Karjalassa. Kokeilun käynnistämiseen
4556: Pohjois-Karjalassa luonnollista, kun otetaan huo- Pohjois-Karjalassa on erinomaiset edellytykset, sil-
4557: mioon maakunnan kehitysvaihe ja metsäsektorin lä onhan Joensuun yliopistossa metsätiedekunta ja
4558: merkitys. Tuoreimpien aluetilinpidon tietojen Joensuussa kehittyvä ja monipuolistuva Metsän-
4559: mukaan metsätalouden osuus bruttokansantuot- tutkimuslaitoksen alueyksikkö. Metsänhoitoyh-
4560: teesta oli Pohjois-Karjalassa 14,6 prosenttia ja distyksillä ja metsälautakunnalla on myös hyvät
4561: metsäteollisuuden osuus 4,9 prosenttia. Metsäsek- valmiudet toiminnan käynnistämiseen, samoin
4562: tori työllistää välittömästi 12,4 prosenttia Pohjois- koulutusta antavilla yksiköillä.
4563: Karjalan työllisistä. Metsätaloustilatoiminta tulisi asteittain ulottaa
4564: Metsätalouteen painottuminen soveltuu par- koko maahan. Käynnistäminen soveltuisi aloitet-
4565: haiten toteutettavaksi tiloilla, joilla maatalouteen tavaksi Pohjois-Karjalassa.
4566: liittyen tulisi suorittaa suuria investointeja raken- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunnioit-
4567: nuksiin, koneisiin tai laitteisiin tai olisi ostettava taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4568: lisäpeltoa.
4569: Metsätaloustilalla harjoitetaan tehokasta metsä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4570: taloutta ja tehdään metsänhoito- ja puunkorjuu- metsätalousttlatoiminnan käynnistämisek-
4571: työt itse. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mu- si Pohjois-Karjalassa.
4572: kaan yrittäjäperhe osallistuu työhön tilan ulko-
4573:
4574: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4575:
4576: Matti Väistö Esko Jokiniemi Pekka Puska
4577: 950 1987 vp.
4578:
4579: Toivomusaloite n:o 852
4580:
4581:
4582:
4583:
4584: Väänänen ym.: Vihannesviljelykonsulentin ja maatalousneuvojan
4585: toimien perustamisesta Uudenmaan maatalouskeskukseen
4586:
4587:
4588: Eduskunnalle
4589:
4590: Uudenmaan maatalouskeskuksen alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4591: puutetta sellaisesta neuvonnasta, joka nykyises- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4592: tään edistäisi vihannesviljelyä. Erityisesti pienti-
4593: loilla neuvonta on tarpeellinen, koska asiantunte- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
4594: van neuvonnan avulla vihannesviljelystä voi tulla piteisiin vihannesvzJjelykonsulentin ja
4595: niille uusi, tarpeen vaatima tuotantomuoto. Sa- maaseutuneuvojan toimien perustamisek-
4596: moin tarvitaan lisää neuvontaa sukupolvenvaih- si Uudenmaan maatalouskeskukseen.
4597: dostilanteissa ja nuorten viljelijäin laatiessa tilal-
4598: leen taloudellisia suunnitelmia.
4599:
4600: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4601:
4602: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen
4603: 1987 vp. 951
4604:
4605: Toivomusaloite n:o 853
4606:
4607:
4608:
4609:
4610: Väänänen ym.: Kasvin viljelykoeaseman perustamisesta Uudelle-
4611: maalle
4612:
4613:
4614: Eduskunnalle
4615:
4616: Uusimaa on ilmasto- ja luonnonolosuhteiltaan Maatalouden nykyinen tuotannonohjaustoi-
4617: maamme parhaita kasvintuotantoalueita. Viime minta edellyttää viljelyn suuntautumista paitsi
4618: vuosikymmenten kehityksen myötä sen merkitys leipäviljaan etenkin erilaisten tuontia korvaavien
4619: viljan ja puutarhakasvien viljelyalueena on koros- puutarhakasvien viljelyn laajentamiseen. Tämän
4620: tunut. Kuitenkin se on ainoa lääni, jossa ei ole vuoksi koeaseman olemassaolo on Uudellemaalle
4621: maatalouden tutkimuskeskuksen koetoiminnan ensiarvoisen tärkeä.
4622: alaisuuteen kuuluvaa kasvinviljelykoeasemaa sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4623: jälkeen, kun Tikkurilan asema siirrettiin Jokioi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4624: siin. Lähimmät vastaavat koeasemat ovat Turun ja
4625: Porin läänin Mietoisissa, Hämeen lääninJokioisil- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
4626: la ja Pälkäneellä sekä Kymen läänin Anjalassa. piteisiin kasvinviljelykoeaseman perusta-
4627: Mikään niistä ei pysty palvelemaan riittävästi Uu- miseksi Uudellemaalle.
4628: denmaan tarpeita.
4629:
4630: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4631:
4632: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen
4633: 952 1987 vp.
4634:
4635: Toivomusaloite n:o 854
4636:
4637:
4638:
4639:
4640: Ahonen: Kaikkien ammattiryhmien saattamisesta työaikalain piiriin
4641:
4642:
4643:
4644: Eduskunnalle
4645:
4646: Voimassa oleva työaikalaki on peräisin vuodelta määrää ei ole määrätty laissa tai sopimuksissa. Sa-
4647: 1946. Sen jälkeen tehdyssä uudistustyössä ei ole malla tavalla työaikasäädösten ulkopuolelle jää
4648: otettu huomioon työmarkkinoille tulleita uusia noin 22 000 kunnallisessa palvelussuhteessa työs-
4649: työntekijäryhmiä, joihin työaikalakia ei sovelleta. kentelevää perhepäivähoitajaa.
4650: Lainsäätäjä ei ole voinut ennakoida tällaisten uu- Työaikalain ulkopuolelle jäävät myös kirkon vi-
4651: sien työntekijäryhmien syntymistä. Esimerkkeinä ranhaltijat ja talonmiehet. Talonmiehiä koskee
4652: voidaan mainita kunnallinen kotiaputoiminta, oma erityislakinsa. Sen suojaa on työehtosopi-
4653: eräät avopalvelutoiminnat sekä perhepäivähoito. muksin parannettu vastaamaan yleisen työaikalain
4654: Myöskään talonmiesten ja eräiden evankelisluteri- SUOJaa.
4655: laisen kirkon palveluksessa olevien osalta työaika- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4656: sääntely ei enää vastaa tämän hetken tarpeita. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4657: Kotipalvelutoiminnassa työskentelevien määrä
4658: on noussut noin 10 OOO:een. Heidän työaikasuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4659: jaosa kehittäminen on jäänyt kokonaan sopimus- työaikalain muuttamiseksi niin, että kaik-
4660: toiminnan varaan ja jäänyt työaikalain tasoa hei- ki ammattiryhmät tulevat sen piiriin.
4661: kommaksi: esim. päivittäisen työajan enimmäis-
4662:
4663: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4664:
4665: Risto Ahonen
4666: 1987 vp. 953
4667:
4668: Toivomusaloite n:o 855
4669:
4670:
4671:
4672:
4673: Ahonen: Ammattitautilain uudistamisesta
4674:
4675:
4676:
4677:
4678: Eduskunnalle
4679:
4680: Nykyinen ammattitautilaki astui voimaan tam- sitä ajankohtaa, jolloin ammattitauti ilmenee.
4681: mikuun 1 päivänä 1968. Laki vastasi silloisia vaati- Samoin ehdotettiin uudistettavaksi sitä luette-
4682: muksia korvattavista ammattitaudeista. Tutki- loa, mihin on keskeiset ammattitaudit kirjattu.
4683: mustoiminta on työeläketieteessä kehittynyt hyvin Toimikunnan keskeisiä ehdotuksia ei ole toteu-
4684: voimakkaasti ja työterveyshuolto on laajentunut tettu kaikilta osin. Tapaturmavakuutuslainsää-
4685: kaikille työpaikoille lain voimaantulon jälkeisinä dännön uudistuksen yhteydessä osa toimikunnan
4686: viitenätoista vuotena. Viime vuosina on korvattu esittämistä asioista hyväksyttiin ehdotuksen suun-
4687: 4 500-5 500 ammattitautia vuosittain. Yleisim- taisesti.
4688: piä ammattitauteja ovat melun aiheuttama huo- Viime vuosien aikana ovat erityisesti yksipuolis-
4689: nokuuloisuus, ihottumat sekä yksipuolisesta liik- ten työliikkeiden aiheuttamat käsien rasitussairau-
4690: keestä johtuvat käden rasitussairaudet. det olleet vaikein ongelma ammattitautien kor-
4691: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23.1.1974 vattavuudessa. Uudet kemialliset aineet ja niiden
4692: toimikunnan, jonka tehtävänä oli tarkistaa am- aiheuttamat terveysvaikutukset eivät riittävän hy-
4693: mattitautilain mukainen korvausjärjestelmä. Toi- vin ole esillä nykyisessä ammattitautilainsäädän-
4694: mikunta ehdotti runsaasti uudistuksia, jotka olisi- nössä.
4695: vat parantaneet keskeisiltä osin ammattitautila- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4696: kia. Korvattavan ammattitaudin riittäväksi syy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4697: suhteen asteeksi ehdotettiin työssä olevan tekijän
4698: todennäköistä vaikutusta sairauden syntymiseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4699: tai olemassa olevan sairauden pahenemiseen. Li- ammattitautzlain uudistamiseksi niiden
4700: säksi tavallisimpien tekijöiden osalta voitaisiin vai- periaatteiden pohjalta, joita vuoden 1974
4701: kutusta pitää toteen näytettynä, jollei nimen- ammattitautitoimikunta esitti ja mihin
4702: omaisesti ilmene sairauden aiheutuneen muulla nykyinen työeläketieteellinen tietämys an-
4703: tavoin. Toimikunta ehdotti myös tarkennettavaksi taa aihetta.
4704:
4705: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4706:
4707: Risto Ahonen
4708: 954 1987 vp.
4709:
4710: Toivomusaloite n:o 856
4711:
4712:
4713:
4714:
4715: Aittoniemi: Rintamalisän maksamisesta ulkomailla asuville veteraa-
4716: neille
4717:
4718:
4719: Eduskunnalle
4720:
4721: Suurin osa vuosina 1900-1926 syntyneistä ikä- vasti, mistä on ollut seurauksena ennenaikainen
4722: luokista osallistui Suomen sotiin 1939-1945. So- eläkkeelle joutuminen.
4723: tien jälkeen osallistuivat em. ikäluokat vielä ras- Nyt kuitenkin nämä ulkomaille muuttaneet
4724: kaitten sotakorvausten suorittamiseen sekä maan sotiemme veteraanit ovat jääneet eläkelakien
4725: jälleenrakentamiseen. ulkopuolelle, koska mm. rintamalisää ei heille
4726: Kun sotakorvaukset oli suoritettu, seurasi Suo- makseta.
4727: messa työttömyys, joka aiheutti varsin laajan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
4728: maastamuuton. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4729: Suuri osa eri maihin siirtolaisiksi lähteneistä on
4730: ollut ns. raskaissa ammateissa kuten metsätöissä, että hallitus ryhtyisi toimiin rintamali-
4731: maataloustöissä ja teollisuuden palveluksessa. sän maksamiseksi ulkomailla asuvzlle rin-
4732: Sota-ajan koettelemukset ja sen jälkeinen kova työ tamasotzlas- tai rintamapalvelustunnuksen
4733: ovat lyhentäneet monen työelämää huomatta- omaavzlle veteraanezl/e.
4734:
4735: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987
4736:
4737: Sulo Aittoniemi
4738: 1987 vp. 955
4739:
4740: Toivomusaloite n:o 857
4741:
4742:
4743:
4744:
4745: Ajo: Metsätyömiesten eläkeiän alentamisesta 55 vuoteen
4746:
4747:
4748:
4749: Eduskunnalle
4750:
4751: Metsätyömiehen ammatti on tunnetusti raskas sia työvaiheita tai -tapoja, jotka sopisivat vanhem-
4752: ja terveydelle vaarallinen. Työ tapahtuu vielä ny- malle henkilölle. Tämän seurauksena syntyy van-
4753: kyisin urakkatyönä sekä syrjäisissä olosuhteissa. hojen entisten metsätyömiesten joukko, joka ei
4754: Työ on luonteeltaan erittäin kuluttavaa ja erityi- enää pysty töihin, mutta ei saa vielä eläkettäkään.
4755: sesti nuoret henkilöt tekevät raskaampaa työtä Heidän ainoa turvansa on työttömyyskortisto.
4756: kuin heidän fyysinen kehitystasonsa ja voimansa Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
4757: antaisivat myöten. Seurauksena on, että ihminen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4758: invalidisoituu usein jo sangen varhaisella iällä ras-
4759: kaan ja vaarallisen työn vuoksi. Tunnetuimpia ja että hallitus ryhtyisi kziree//iszin toimen-
4760: yleisimpiä syitä invalidisoitumiseen ovat selkä- ja piteiszin sellaisen lain valmistelemiseksi,
4761: sydänviat sekä verenkiertohäiriöt. Vanhenevalie jolla säädettäiszin metsätyömiesten eläke-
4762: henkilölle tulee raskas metsätyö yhä vaikeammak- iäksi 55 vuotta.
4763: si iän karttuessa. Nykyisin ei metsätöissä ole sellai-
4764:
4765: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4766:
4767: Aimo Ajo
4768: 956 1987 vp.
4769:
4770: Toivomusaloite n:o 858
4771:
4772:
4773:
4774:
4775: Ajo: Liikennevahinkokorvauksen suoritustavan muuttamisesta
4776:
4777:
4778:
4779: Eduskunnalle
4780:
4781: Liikennevakuutuslain mukaiseen liikenneva- mainen voidaan saattaa uudelleen työkykyiseksi.
4782: hinkokorvaukseen sisältyy mm. korvaus viasta tai Jos hänen myöhemmät ansiotulonsa ovat vam-
4783: muusta pysyvästä haitasta. Sen tehtävänä on kor- mautumista edeltänyttä ansiotasoa vastaavat, ei
4784: vata vammasta päivittäisessä elämässä, virkistys- ja hänelle tule ansionmenetyskorvausta lainkaan.
4785: harrastustoiminnassa, liikkumisessa, yhteiskun- Vamman aiheuttamia haittavaikutuksia ei voida
4786: taelämään osallistumisessa jne. aiheutuvat haitat samassa määrin kuntoutuksen avulla vähentää.
4787: ja erityiskustannukset. Vakiintuneen käytännön Oikeuden- ja tarkoituksenmukaisempi tapa olisi
4788: mukaan kyseinen korvaus maksetaan kertakor- suorittaa korvaus jatkuvana, jolloin korvaus olisi
4789: vauksena. Pysyvästä vammasta aiheutuvat haitat käytettävissä haittojen poistamiseen niiden esiin-
4790: jatkuvat koko jäljellä olevan elämän ajan. Kerta- tymisaikana. Lievemmissä vammoissa suoritustapa
4791: korvaus sopii varsin huonosti pysyvästä vammasta voisi olla vaihtoehtoinen.
4792: aiheutuvien haittojen poistamiseen tai vähentä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
4793: miseen. Epäkohtaan on kiinnittänyt huomiota eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4794: mm. Kansainvälisen vammaisten vuoden 1981
4795: Suomen komitea v. 1982 antamassaan mietinnös- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4796: sä. Erittäin epäoikeudenmukainen se on vaikeasti menpiteisiin lzi"kennevahinkokorvaukseen
4797: vammautuneille vahingoittuneille. Kun ansion- sisältyvån pysyvän vian ja haitan korvauk-
4798: menetyksen korvaus perustuu todelliseen ansion- sen suoritustavan muuttamiseksi kerta-
4799: menetykseen, saattaa pysyvän vian ja haitan kor- kaikkisesta jatkuvaksi korvaukseksi ja sen
4800: vaus jäädä ainoaksi vammautuneelle tulevaksi perusteiden vahvistamiseksi.
4801: korvaukseksi. Kuntoutus- ym. toimenpitein vam-
4802:
4803: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4804:
4805: Aimo Ajo
4806: 1987 vp. 957
4807:
4808: Toivomusaloite n:o 859
4809:
4810:
4811:
4812:
4813: Ala-Harja ym.: Toimeentuloturvan järjestämisestä terveydenhuollon
4814: omana toimintana kuntoutettaville
4815:
4816:
4817: Eduskunnalle
4818:
4819: Sopeutumisvalmennus ja laitoskuntoutus on Tämän vuoksi olisikin korkea aika korjata tämä
4820: lääkinnällistä kuntoutusta. Kansaneläkelaitos kus- puutteellisuus ja esimerkiksi Kelan kustantamana
4821: tantaa työikäisille sekä sopeutumisvalmennusta maksaa toimeentuloturvaa kaikille sopeutumisval-
4822: että laitoskuntoutusta maksaen samalla heille mennuskursseille osallistujille.
4823: kurssin ajalta toimeentuloturvan. Jos sopeutumis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4824: valmennusta tai laitoskuntoutusta kustannetaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4825: terveydenhuollon omana toimintana, ns. SVOL-
4826: toimintana, eivät nämä potilaat saa päivärahaa ei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
4827: vätkä toimeentuloturvaa kurssin ajalta. Näin esi- piteistin toimeentuloturvan järjestämisek-
4828: merkiksi perhekursseilla lapsipotilaiden vanhem- si SVOL:n kustantamtlle sopeutumisval-
4829: mat eivät saa minkäänlaista päivärahaa. mennus- ja laitoskuntoutuskursstfaistfle.
4830:
4831: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4832:
4833: Kirsti Ala-Harja Anneli Taina Keijo Jääskeläinen
4834: 958 1987 vp.
4835:
4836: Toivomusaloite n:o 860
4837:
4838:
4839:
4840:
4841: Alaranta ym.: Lapsilisien maksamisesta kuukausittain
4842:
4843:
4844:
4845:
4846: Eduskunnalle
4847:
4848: Lapsilisälain mukaan lapsilisää maksetaan lap- enemmän tulonsiirtoja kuin mitä saavat tulonsiir-
4849: sen elatusta ja kasvatusta varten. Lapsilisä suorite- toina ja muina etuuksina. Tästä huolimatta yh-
4850: taan lain määräyksen mukaan vuosineljänneksit- teiskunta tavallaan lainaa lapsiperheiden kulutuk-
4851: täin sosiaalilautakunnan toimesta postisiirtoliik- seen tarkoitettuja tulonsiirtoja maksamalla lapsili-
4852: keen välityksellä. Monet viime aikoina tehdyt tut- sät vain vuosineljänneksittäin eikä kuukausittain.
4853: kimukset ovat osoittaneet, että lapsiperheissä ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4854: lutus on hyvin suurta. Tästä seuraa muun muassa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4855: se, että lapsiperheet maksavat kulutuksen muo-
4856: dossa välillisiä veroja enemmän kuin muut kotita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4857: loudet. Erään tutkimuksen mukaan lapsiperheet lapszlisien maksamiseksi kuukausittain.
4858: maksavat noin kymmenen miljardia markkaa
4859:
4860: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4861:
4862: Juhani Alaranta Tellervo Renko Aapo Saari
4863: Kalevi Lamminen Annikki Koistinen Oiva Savela
4864: Eino Siuruainen Matti Väistö
4865: 1987 vp. 959
4866:
4867: Toivomusaloite n:o 861
4868:
4869:
4870:
4871:
4872: Alaranta: Kotipalvelujen lisäämisestä lapsiperheiden tarpeita varten
4873:
4874:
4875: Eduskunnalle
4876:
4877: Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ollut huo- osuus kotipalvelujen saajista on vähentynyt van-
4878: lissaan kotipalvelujen riittävyydestä ja niiden ke- husten osuuden lisääntymisen seurauksena. Eri-
4879: hittämisestä lapsiperheiden tarpeita vastaaviksi. tyisen suuria vaikeuksia tämä aiheuttaa monilapsi-
4880: Liiton mukaan näyttää siltä, että jo ennestään sissa perheissä.
4881: heikko lapsiperheiden kotipalvelutilanne vieläkin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4882: huononee. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4883: Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen
4884: sosiaali- ja terveydenhuollon viisivuotissuunnitel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
4885: man mukaan kotipalvelua saa runsaat 200 000 tipalvelujen lisäämiseksi lapsiperheiden
4886: perhettä ja yksinäistä henkilöä. Lapsiperheiden tarpeita varten.
4887:
4888: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
4889:
4890: Juhani Alaranta
4891: 960 1987 vp.
4892:
4893: Toivomusaloite n:o 862
4894:
4895:
4896:
4897:
4898: Alaranta ym.: Neuvolakäynneistä aiheutuvien matkakustannusten
4899: korvaamisesta
4900:
4901:
4902: Eduskunnalle
4903:
4904: Lasten hoidossa välttämättämistä neuvolakäyn- käy työssä kodin ulkopuolella, käyttää perheen
4905: neistä ei makseta matkakorvauksia sairausvakuu- autoa työmatkoihinsa ja harvoin saa työpaikaltaan
4906: tuksen perusteella. Korvauksen saa nykyisin esi- vapaata lasten neuvolakäyntejä varten, äiti joutuu
4907: merkiksi hammashoitokäynneistä ja äitiysneuvola- usein tekemään neuvolamatkat taksilla saamatta
4908: käynneistä, mutta terveen lapsen lääkärineuvola- niistä minkäänlaista matkakorvausta.
4909: käynneistä tai rokotuksilla käynneistä matkakor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4910: vauksia ei makseta. On eletty tilanteeseen, että tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4911: korvauksen saa sillä perusteella, mitä paikkaa on
4912: neuvolassa tarkastettu. Jos katsotaan suuta, kor- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ter-
4913: vauksen saa matkasta, mutta jos katsotaan muuta, veen lapsen neuvolakäynneistä aiheutu-
4914: matkakorvausta ei makseta. vien matkakustannusten korvaamiseksi
4915: Lasten neuvolakäynnit jäävät usein perheen äi- sairausvakuutuksen puitteissa.
4916: din hoidettaviksi. Kun useimmiten perheen isä
4917:
4918: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4919:
4920: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Lamminen
4921: Annikki Koistinen Oiva Savela Eino Siuruainen
4922: Matti Väistö
4923: 1987 vp. 961
4924:
4925: Toivomusaloite n:o 863
4926:
4927:
4928:
4929:
4930: Alaranta ym.: Vaikeasti sairaan lapsen hoitoavustusten jakoperustei-
4931: den tarkistamisesta
4932:
4933:
4934: Eduskunnalle
4935:
4936: Vaikeasti sairaan lapsen hoidosta ja kuntoutuk- heutuneen huomattavaa ansionmenetystä. Avus-
4937: sesta aiheutuvan ansionmenetyksen tai muiden tusta voidaan suorittaa myös henkilölle, jolla ei
4938: kulujen korvaukseksi myönnetään lapsen van- ole ansiotyötä, jos hänelle on aiheutunut merkit-
4939: hemmille avustusta valtion tulo- ja menoarviossa tävästi muita kuluja lapsensa hoidosta tai kuntou-
4940: osoitettujen määrärahojen rajoissa valtioneuvos- tuksesta.
4941: ton päätöksen (107 /84) nojalla. Vaikeana sairautena tässä yhteydessä pidetään
4942: Avustusta voidaan maksaa sairausvakuutuslaissa leukemiaa ja muita pahanlaatuisia kasvaimia, vai-
4943: (364/ 63) tarkoitetulle Suomessa asuvalle henkilöl- keita synnynnäisiä sydänvikoja, vaikeita tapatur-
4944: le jokaiselta sellaiselta arkipäivältä, jona hän on mia tai palovammoja, vaikeasti tasapainotettavia
4945: alle 16-vuotiaan lapsensa vaikean sairauden vuoksi sokeritauteja, sokeritaudin hoidon aloitusvaihetta
4946: osallistunut lääkärin määräyksestä sairaalassa tai sekä vaikeita psykiatrisia sairauksia. Vaikeana sai-
4947: sairaanhoidon jälkeen sairaalan poliklinikalla lap- rautena voidaan pitää myös näihin sairauksiin vai-
4948: sensa sairaanhoitoon tai kuntoutukseen taikka keusasteeltaan verrattavia sairauksia.
4949: lapsensa lääkintähuollon tarkoituksien saavutta- Valtioneuvoston päätöksen käytäntöön sovelta-
4950: miseksi tarpeelliseen opastukseen. Sama koskee minen on muodostunut niin tiukaksi, että suurin
4951: edellä mainitun päätöksen mukaan myös vaikeasti osa vaikeasti sairaita lapsia hoitavista perheistä jää
4952: vammaiselle lapselle annettua kuntoutushoitoa ja tuen ulkopuolelle. Näin on käynyt usein opiskeli-
4953: sopeutumisvalmennusta invaliidihuoltolain (907 1 japerheille tai työttömyydestä kärsiville perheille.
4954: 46) 9 a tai 9 b §:ssä tarkoitetuilla tai kansanter- Sairaan lapsen syntyminen on perheelle sellai-
4955: veyslain (66/72) 14 §:n tai kunnallisista yleissai- nen kriisi, jossa se tarvitsee myös yhteiskunnalta
4956: raaloista annetun lain (561165) 1 §:n nojalla jär- tuntuvaa tukea. Vanhemmilla tulee olla runsaasti
4957: jestetyillä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennus- aikaa sekä lapselleen että myös toisilleen voidak-
4958: kursseilla taikka kurssilla, jonka kustannukset suo- seen sopeutua tilanteeseen. Sopeutumisvalmen-
4959: ritetaan sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentissa nuskurssit ovat olleet yksi arvokas apu, mutta ne-
4960: tai kansaneläkelain (347 156) 34 §:ssä tarkoitetuis- kin uhkaavat loppua tuen saajien vähyyteen.
4961: ta varoista, sekä kehitysvammaisten erityishuollos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4962: ta annetun lain (519/77) 2 §:n nojalla kurssimuo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4963: toisella järjestettyä ohjausta ja neuvontaa, joka
4964: kiinteästi liittyy lapsen hoitoon ja kuntoutukseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vai-
4965: Valtioneuvoston päätöksen (107 /84) mukaan keasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta
4966: avustusta voidaan suorittaa edellyttäen, että avus- varten myönnettävien avustusten jakope-
4967: tukseen edellä mainittujen lakien perusteella oi- rusteiden muuttamiseksi perhetlle nykyis-
4968: keutettu henkilö on estynyt tekemästä ansiotyö- tä edullisemmiksi.
4969: tään ja että hänelle on katsottava tämän vuoksi ai-
4970:
4971: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4972:
4973: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Tellervo Renko
4974: Aapo Saari Kalevi Lamminen Annikki Koistinen
4975: Oiva Savela Eino Siuruainen Matti Väistö
4976: 962 1987 vp.
4977:
4978: Toivomusaloite n:o 864
4979:
4980:
4981:
4982:
4983: Alaranta ym.: Vanhusta kotona hoitavan perheenjäsenen aseman pa-
4984: rantamisesta
4985:
4986:
4987: Eduskunnalle
4988:
4989: Oma koti on vanhukselle mieluisin hoitopaik- Jotta vanhusten kotona tapahtuva hoito lisään-
4990: ka. Sosiaaliviranomaiset ovat puhuneet ja toimi- tyisi ja yhteiskunta voisi säästyä laitospaikkojen ra-
4991: neet kotona tapahtuvan vanhustenhoidon lisää- kentamiselta, pitäisi vanhusta hoitavalle perheen-
4992: miseksi. jäsenelle turvata mahdollisuus esimerkiksi paikal-
4993: Usein vanhusta tai vanhuksia hoitaa kodissa se liseen vapaaseen työstään vanhuksen sairastuessa
4994: perheenjäsen, joka ei ole perustanut omaa perhet- sekä esimerkiksi joka toinen vuosi myönnettävään
4995: tä. Hän ei saa tästä yhteiskunnalle hyvin arvok- kuntoutuslomaan.
4996: kaasta palvelutyöstään kunnollista korvausta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4997: esimerkiksi minkäänlaista eläketurvaa. Jos vanhus tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4998: äkillisesti sairastuu ja joudutaan turvautumaan
4999: lääkärin apuun, hänen hoitajansa joutuu otta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5000: maan työstään palkatonta vapaata voidakseen toi- vanhusta tämän omassa kodissa hoitavan
5001: mittaa vanhuksen lääkärin hoitoon. perheenjäsenen aseman parantamiseksi.
5002:
5003: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5004:
5005: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
5006: Aapo Saari Kalevi Lamminen Annikki Koistinen
5007: Oiva Savela Eino Siuruainen Matti Väistö
5008: 1987 vp. 963
5009:
5010: Toivomusaloite n:o 865
5011:
5012:
5013:
5014:
5015: Almgren ym.: Lapsilisän maksamisesta ulkomailla työskentelevien
5016: lähetystyöntekijöiden lapsille
5017:
5018:
5019: Eduskunnalle
5020:
5021: Eri lähetysseurat ja -yhdistykset lähettävät kehi- silisä on nimenomaan lapsille tarkoitettu perhe-
5022: tysmaihin ja myös muihin maihin lähetystyönte- kustannusten tasausmuoto, joka tulisi maksaa jo-
5023: kijöitä. Useissa tapauksissa lähetystyötä tekevillä kaiselle suomalaiselle lapselle asuinpaikasta riip-
5024: on perhe, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia. Nämä pumatta.
5025: vanhempiensa mukana olevat lapset eivät pääse Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5026: osallisiksi niistä sosiaalisista eduista, joita saavat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5027: kotimaassa olevat lapset. Huomattavin eriarvoi-
5028: suus ilmenee lapsilisien kohdalla. Lähetystyönte- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5029: kijöiden lapset, jotka kotimaassa saisivat lapsilisät, lapszlisän maksamiseksi ulkomazlla työs-
5030: eivät saa tätä etuuttasen vuoksi, että heidän van- kentelevien lähetystyöntekzjoiden lapszlle.
5031: hempansa asuvat ja tekevät työtä ulkomailla. Lap-
5032:
5033: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
5034:
5035: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
5036: Jorma Fred Sauli Hautala
5037: Toimi Kankaanniemi
5038:
5039:
5040:
5041:
5042: 9 2705361
5043: 964 1987 vp.
5044:
5045: Toivomusaloite n:o 866
5046:
5047:
5048:
5049:
5050: Anttila: Perhepäivähoitajien aseman parantamisesta
5051:
5052:
5053:
5054: Eduskunnalle
5055:
5056: Työaikalaki määrittelee normaaliksi työajaksi määrästä. Näin ollen lasten vanhemmat pitkälti
5057: suurelle osalle ansiotyötä tekevistä 8 tuntia vuoro- määräävät sen tulon, mikä perhepäivähoitajalle
5058: kaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisäksi laki määrää maksetaan. Tämä perhepäivähoitajien työtulojen
5059: rajat säännöllisen työajan ylityksestä ja niistä mak- vaihtelu perhepäivähoitajista itsestään riippumat-
5060: settavista korvauksista. Perhepäivähoitajat tekevät tomista syistä heijastuu myöskin suoraan perhe-
5061: miltei kaikki työtään kotonaan. Työaikalain säätä- päivähoitajien työttömyysturvaan. Osa-aikaisten
5062: jät eivät lakia hyväksyessään noin 40 vuotta sitten hoitolasten yleistyminen aiheuttaa sen, ettei per-
5063: ole osanneet kuvitellakaan sellaista kotona tapah- hepäivähoitaja lomautetuksi jäädessään voikaan
5064: tuvaa palveluammattia kuin perhepäivähoito ny- saada työttömyysavustusta, koska hyvin helposti
5065: kyisin on. Nykyisen lain 1 §:n määräys on, ettei työtulot jäävät alle 1 506 markan kuukaudessa,
5066: kotona tehty työ ole työaikalain alaista työtä. mikä on edellytyksenä avustuksen suorittamiselle.
5067: Työehtosopimuksella on sovittu, että perhepäi- Näin ollen sosiaalihallituksen ohjeita tulisikin tar-
5068: vähoitajan työaika on 90 tuntia kahden viikon jak- kistaa siten, että osa-aikaisia lapsia sijoitettaisiin
5069: sossa määrättynä aikana, joka voi päivittäin alkaa kaksi yhden kokopäiväisen lapsen paikalle. Tämä
5070: aamuvarhaisella ja päättyä iltamyöhällä. Sopi- olisi sekä työnantajan ja hoitopaikan hakijoiden
5071: muksella on myös sovittu epämukavista työajoista että hoitajienkin etu.
5072: maksettavista korvauksista, mitkä ovat lauantai- ja Työttömyysturvajärjestelmää on viimeisten
5073: sunnuntaityötä lukuun ottamatta nimellisiä ver- kahden vuoden aikana mittavasti kehitetty, mutta
5074: rattuna lainalaisiin työntekijöihin. Perhepäivähoi- perhepäivähoitajat ovat oiva esimerkki niistä vä-
5075: tajan työn erikoisolosuhteet edellyttävät toki eri- liinputoajaryhmistä, joita on muitakin. Työttö-
5076: tyismääräyksiä, mutta samanarvoisuutta muihin myysturvan kehittäminen yhä enemmän ansioon
5077: työntekijäryhmiin nähden on lisättävä. suhteutetuksi lisää entisestään ihmisten välistä eri-
5078: Maassamme on tällä hetkellä 23 000 perhepäi- arvoisuutta työttömyystilanteessa.
5079: vähoitajaa, ja heillä on hoidettavanaan lähes Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5080: 70 000 lasta. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5081: Toisena yhtä polttavana ongelmana perhepäi-
5082: vähoitajat kokevat työsuhteen epävarmuuden sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5083: vuoksi, että perhepäivähoitajan palkkaus on täy- perhepäivähoitajien aseman parantami-
5084: sin riippuvainen hoidettavana olevien lasten luku- seksi.
5085:
5086: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
5087:
5088: Sirkka-Liisa Anttila
5089: 1987 vp. 965
5090:
5091: Toivomusaloite n:o 867
5092:
5093:
5094:
5095:
5096: Anttila: Sukupolvenvaihdoseläkkeen joustavammasta toteuttami-
5097: sesta
5098:
5099:
5100: Eduskunnalle
5101:
5102: Maatalousyrittäjien eläkelain 6 f §:n mukaan Tilanteessa, jossa nuori aloittava yrittäjä hank-
5103: haettaessa sukupolvenvaihdoseläkettä on eläkeha- kii itselleen tilan ja velkaantuu, on täysin mahdo-
5104: kemukseen liitettävä luovutuksensaajan sitoumus, tonta pystyä saman tien rakentamaan itselleen ti-
5105: jossa hän velvoittautuu, mikäli eläke myönne- lalle uutta asuinrakennusta, mikäli vanhat jäävät
5106: tään, pitämään luovutetun tilan pirstomattomana tilalle asumaan. Tässä mielessä tuntuisi täysin pe-
5107: omistuksessaan sekä viljelmällä asuen ja itse työ- rustellulta säätää sukupolvenvaihdoseläkkeen
5108: hön osallistuen harjoittamaan sillä maataloutta myöntämiseen luovutuksensaajalle mahdollisuus
5109: vähintään viiden vuoden ajan eläkkeen alkamises- muuttaa tilalle tietyn ajan kuluessa - ajan, joka
5110: ta. Tämän lain mukainen ehdoton velvollisuus ei kuitenkaan veisi luovuttajilta sukupolvenvaih-
5111: muuttaa välittömästi tilalle asumaan aiheuttaa doseläkettä, kuten on tilanne tällä hetkellä.
5112: melkoisia ongelmia nimenomaan sukupolven- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5113: vaihdoseläkkeelle siirtyvien kohdalla. On tapauk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5114: sia, jolloin ei ole tiedetty säännösten ehdotto-
5115: muutta, on tehty sukupolvenvaihdoskaupat ja sit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5116: ten yllättäen maatalousyrittäjien eläkelaitos toi- maatalousyrittäjien eläkelain 6 f §:n sään-
5117: mittaakio eläkkeensaajille päätöksen, jossa tode- nösten lieventämiseksi siten, että luovu-
5118: taan, että eläkkeen myöntämisen ehtona on, että tuksensaaja peruste/luissa tapauksissa saisi
5119: luovutuksensaaja muuttaa sukupolvenvaihdosvil- riittävän stirtymäajan muuttaakseen tilalle
5120: jelmälle. Eläkkeen alkamispäätös annetaan vasta ja että siltäkin ajalta maksettaiszi"n luopu-
5121: sen jälkeen, kun luovutuksensaaja on muuttanut jzlle sukupolvenvaihdoseläkettä.
5122: tilalle ja vasta tästä aloitetaan eläkkeen maksami-
5123: nen.
5124:
5125: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
5126:
5127: Sirkka-Liisa Anttila
5128: 966 1987 vp.
5129:
5130: Toivomusaloite n:o 868
5131:
5132:
5133:
5134:
5135: Anttila: Itsensä työllistäville työttömille myönnettäviä avustuksia
5136: koskevien säännösten muuttamisesta
5137:
5138:
5139: Eduskunnalle
5140:
5141: Työvoimaministeriön pääluokalta on mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5142: suus yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukemiskokei- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5143: lun asetuksen n:o 702/84 perusteella myöntää sel-
5144: laisille työttömille avustusta, jotka omatoimisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5145: työllistävät itsensä. Asetuksen 1 § :ssä edellyte- muuttaakseen yrittäjäksi ryhtyvän työttö-
5146: tään, että hakija on työttömänä työnhakijana pää- män tukemiskokeilusta annetun asetuksen
5147: töksentekohetkellä. Monelle hakijalle on tullut (702 /84) 1 §:n vaatimusta siitä, että asian-
5148: kuitenkin melkoinen pettymys siitä syystä, että he omaisen asetuksen mukaisen avustuksen
5149: tietämättään ovat aloittaneet yrittäjäksi ryhtymi- hakzjan tulee päätöksentekohetkellä edel-
5150: sen valmistelut ja näin menettäneet oikeutensa it- leen olla työttömänä työnhakzjana.
5151: sensä työllistäville työttömille myönnettävään
5152: avustukseen.
5153:
5154: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
5155:
5156: Sirkka-Liisa Anttila
5157: 1987 vp. 967
5158:
5159: Toivomusaloite n:o 869
5160:
5161:
5162:
5163:
5164: Apukka ym.: Metsureiden eläkeiän alentamisesta
5165:
5166:
5167:
5168: Eduskunnalle
5169:
5170: Metsätyö on erittäin raskasta ja kuluttavaa. Tut- senä on osa terveyden menetyksestä. Ainoa oikeu-
5171: kimusten perusteella tiedetään, että ulkoilmassa denmukainen järjestelmä metsureiden kohdalla
5172: kaikissa sääolosuhteissa tehtävä metsätyö on riski- on pudottaa eläkeikä 55 vuoteen, mikä sekään ei
5173: altista ja terveydelle erittäin vaarallista. Erilaiset ole kohtuuton vaatimus, kun tiedetään, että lähes
5174: lihas- ja luustosairaudet ovat metsureilla yleisiä. jokaisella metsurilla on jo 30-40 vuoden iässä va-
5175: Metsätyön koneistaminen ei ole poistanut työn ra- kavia metsätöistä aiheutuneita terveyshaittoja.
5176: sittavuutta, vaan eräissä tapauksissa se on jopa li- Kun lisäksi on nähtävissä, että työttömien mää-
5177: sännyt terveyshaittoja. Useimpien metsureiden rä on jatkuvasti kasvussa, olisi tätäkin taustaa vas-
5178: kohdalla tilanne onkin se, että jo vuosia ennen ten ajateltuna järkevää päästää metsurit aikanaan
5179: normaalia eläkeikää työnteko on vajaatehoista, eläkkeelle ja vapauttaa vähiä työpaikkoja siten ter-
5180: usein jopa mahdotonta. Nyky-yhteiskunnan ih- veille. Jokainen, joka tuntee metsätyötä käytän-
5181: misarvoinen elämä kuitenkin pitäisi olla myös nössä tietää, että se on ehdottomasti raskaimpia ja
5182: metsureiden oikeutena, ja metsurinkin tulisi pääs- kuluttavimpia työaloja Suomessa.
5183: tä eläkkeelle terveydeltään kohtalaisessa kunnos- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
5184: sa. Tämän päivän tosiasia on se, että metsureista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5185: lähes jokainen on työkyvytön ennen varsinaista
5186: eläkeikää. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5187: Ammatillinen varhaiseläke ei myöskään ole mzin metsureiden eläkeiän alentamiseksi
5188: metsureille oikea ratkaisu, koska senkin edellytyk- 55 vuoteen.
5189:
5190: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5191:
5192: Asko Apukka Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
5193: Jarmo Wahlström Pauli Uitto Pertti Lahtinen
5194: Heli Astala Pekka Leppänen Lauha Männistö
5195: Arvo Kemppainen
5196: 968 1987 vp.
5197:
5198: Toivomusaloite n:o 870
5199:
5200:
5201:
5202:
5203: Apukka ym.: Työllisyyslain valtiolle asettamien velvoitteiden toteut-
5204: tamisesta
5205:
5206:
5207: Eduskunnalle
5208:
5209: Hyväksytyn työllisyyslain mukaan sekä kunnille että niissä halutaan nähdä myös valtion täyttävän
5210: että valtiolle tulee tietty työllistämisvelvoite. Eri- osuutensa. Valtion työvirastot (TVL, metsähallitus
5211: tyisesti Pohjois-Suomessa monet kunnat ovat jo yms.) tulisi kiireesti saada valmistelemaan omia
5212: nyt käytännössä täyttäneet työllisyyslain työllistä- työllistämisohjelmiaan, jotta ne ovat valmiita lain
5213: misvelvoitteen. Sen sijaan valtion osalla on vajaus- voimaan tullessa.
5214: ta monin paikoin huomattavasti. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
5215: Työllisyyslain hengen mukaista on tasoittaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5216: alueellisia eroja työllisyydessä. On pelättävissä,
5217: että pelkkä maininta laissa valtion työllistämis- että hallitus ryhtyisi toimiin työtlisyys-
5218: osuudesta jää helposti pelkäksi mainionaksi laissa, lain mukaisen valtion työtlistämisvelvoit-
5219: ellei asian edellyttämiin valmisteluihin ryhdytä teen täyttämiseksi ja riittävän määrärahan
5220: nopeasti. Vaikeiden työttömyysalueiden kunnat varaamiseksi ensi vuoden budjettiin tar-
5221: ovat osaltaan osallistuneet merkittävillä panoksilla koitusta varten.
5222: työttömyyden torjuntaan, joten on luonnollista,
5223:
5224: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5225:
5226: Asko Apukka Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
5227: Jarmo Wahlström Pauli Uitto Pertti Lahtinen
5228: Heli Astala Pekka Leppänen Lauha Männistö
5229: Arvo Kemppainen
5230: 1987 vp. 969
5231:
5232: Toivomusaloite n:o 871
5233:
5234:
5235:
5236:
5237: Astala ym.: Osa-aikatyöntekijöiden aseman parantamisesta
5238:
5239:
5240:
5241:
5242: Eduskunnalle
5243:
5244: Liiketyöntekijäin Liitto ry. ja Hotelli- ja Ravin- vaan verraten kunnossa, mutta muiden osa-aika-
5245: tolahenkilökunnan Liitto HRHL ry. pitävät palk- työttömien työttömyysturva on kovin puutteelli-
5246: kaa alentaen tapahtuvaa työpäivän lyhentämistä, nen. Oos työtön joutuu ottamaan vastaan lyhen-
5247: osa-aikatyöttömyyttä, yhteiskunnan pahimpana nettyä työviikkoa vastaavan työn, olisi hän silloin-
5248: ongelmana. Se kohdistuu ensisijaisesti yksityisen kin eriarvoisessa asemassa kuin lyhennetylle työ-
5249: palvelusektorin työntekijöihin ja naisiin. Vasten viikolle lomautettu.)
5250: tahtoaan vajaata työpäivää tekevä osa-aikatyötön Käytännössä osa-aikatyöttömien työttömyystur-
5251: ei tule toimeen työstä saamaliaan palkalla eikä hä- va on ristiriidassa myös tasa-arvolain tai ainakin
5252: nen toimeentuloaan varmista osa-aikatyöttömän -periaatteiden kanssa, koska työpäivää lyhentäen
5253: puutteellinen työttömyysturva. tapahtunut osa-aikatyöttömyys koskee lähes yk-
5254: SAK:n järjestötutkimuksen mukaan noin puo- sinomaan naisia.
5255: let liikealan ja hotelli- ja ravintola-alan osa-aika- Osa-aikatyöttömyyden aiheuttavat aina työnan-
5256: työntekijöistä olisi halukkaita tekemään kokoaika- tajan toimenpiteet: töiden osa-aikaistaminen,
5257: työtä, mikäli sitä olisi saatavilla. työsuhteiden ehtojen muuttaminen ja yleensä yri-
5258: Liikealalla osa-aikatyöntekijöitä on 50 000 ja tyksen tarpeista lähtevä keinottelu työvoimalla.
5259: majoitus- ja ravitsemisalalla 7 000-8 000. Näistä Jotta osa-aikatyöttömyys voitaisiin saada. vähene-
5260: puolet eli noin 30 000 henkilöä on puoliksi työttö- mään, on työnantajien keinottelumahdollisuuksia
5261: mänä. Työttömyyspäivärahaa heistä saa vain hyvin rajoitettava.
5262: pieni osa. Työstä saamansa vaatimattoman palkan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5263: lisäksi osa heistä joutuu turvautumaan yhteiskun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5264: nan toimeentulotukeen.
5265: Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä osa- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin.
5266: aikatyö on jaettu useisiin erilaisiin ryhmiin. Täl- vajaata työpäivää tekevien osa-aikatyöttö-
5267: laisia ovat lyhennetty työaika, osa-aikatyö ja sivu- mien työttömyysturvan korjaamiseksi
5268: työ. Lyhennetty työaika on jaettu vielä kahteen niin, että se vastaa lyhennettyä työviikkoa
5269: ryhmään: lyhennetty työviikko ja lyhennetty työ- lomautettuna tekevän työttömän työttö-
5270: päivä. Lyhennettyä työviikkoa ei työttömyysturva- myysturvaa, sekä tarvittavan lainsäädän-
5271: järjestelmässä - eikä yleensäkään - pidetä osa- nön aikaansaamiseksi, jotta voitaistin estää
5272: aikatyönä, vaan yleisimmin se tunnetaan lomau- työnantajien keinottelu osa-aikatyövoi-
5273: tuksena lyhennetylle työviikolle. malla ja työnantajien yksipuoliset työteh-
5274: Lyhennetylle työviikolle lomautetun työnteki- tävien osa-aikaistamiset.
5275: jän työttömyysturva on yleiseen työttömyystur-
5276:
5277: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5278:
5279: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja
5280: 970 1987 vp.
5281:
5282: Toivomusaloite n:o 872
5283:
5284:
5285:
5286:
5287: Astala ym.: Työpaikan terveystuntikokeilun aloittamisesta
5288:
5289:
5290:
5291: Eduskunnalle
5292:
5293: Jokaisella kansalaisella on oikeus terveyssuoje- Tutkimukset osoittavat, että työelämän organisaa-
5294: luun. Yhä suurempi määrä kansalaisia on alkanut tiot ja rakenteet eivät nykyisellään pysty vastaa-
5295: tuntea vastuuta sekä omasta että kanssaihmistensä maan työntekijöiden terveydellisiin, sosiaalisiin ja
5296: terveydestä. Tuloksekas toiminta vaatii tietoa ter- henkisiin tarpeisiin: yhdessäolon, hyväksytyksi tu-
5297: veydestä, sen edistämis- ja ylläpitämiskeinoista. lemisen, yhteistoiminnan ja turvallisuuden tarpei-
5298: Erityisesti suomalainen mies elää terveyskriisissä siin. Masennus, eristäytyminen, epävarmuus tule-
5299: edelleenkin, sillä hänellä on 35-vuotiaana lyhin vaisuudesta, työpaikasta ja ihmissuhteista vie
5300: odotettavissa oleva elinikä verrattuna muihin Eu- usein näköalat.
5301: roopan maihin. Terveystunti-ideassa keskeistä on ihmisten tasa-
5302: Mikä olisikaan muutos kansanterveyden kohen- vertainen osallistuminen, kokemusten vaihto ja
5303: tamisessa, jos työpaikoilla säännöllisesti pidettäi- asiantuntijoiden kuuleminen ja keskustelut hei-
5304: siin terveys- ja liikuntakasvatustunteja välittömän dän kanssaan.
5305: demokratian muodossa toteutettuna. Kysymys on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5306: myös yksipuolisen tehokkuuden hyväksi uhratun, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5307: ihmiseltä riistetyn sosiaalisen ajan osittaisesta pa-
5308: lauttamisesta. että hallitus ryhtyisi toimiin työpaikan
5309: Terveystietous ja -arvokeskustelut työpaikoilla paikallisen terveystuntikokeilun aloittami-
5310: ihmiseen vaikuttavista oleellisista asioista ovat nä- seksi.
5311: köala myös tulevaisuuteen tietoyhteiskunnassa.
5312:
5313: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5314:
5315: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
5316: 1987 vp. 971
5317:
5318: Toivomusaloite n:o 873
5319:
5320:
5321:
5322:
5323: Astala: Psoriaatikkojen ilmastohoidon saattamisesta sairausvakuutus-
5324: lain perusteella korvattavaksi kuntoutukseksi
5325:
5326:
5327: Eduskunnalle
5328:
5329: Psoriasis on tavallinen ihotauti, jota sairastaa ar- Ruotsissa ja Norjassa jo aiemmin hyväksytty sai-
5330: violta 120 000 suomalaista. Kelan tämänhetkisen rausvakuutuslain perusteella korvattavaksi kun-
5331: arvion mukaan näistä psoriaatikoista 300-600 on toutukseksi. Ilmastohoito hyväksyttiin Ruotsissa
5332: sellaisia, joille ulkomailla annettavasta ilmasto- korvattavaksi hoidoksi vuonna 1969 ja Norjassa
5333: hoidosta on merkittävää hyötyä. vuonna 1976.
5334: Kansaneläkelaitos on aloittanut kokeilun, jolla Psoriaatikkojen ilmastohoito tulisi Suomessakin
5335: selvitetään psoriasiksen ilmastohoidosta saatavia pikaisesti hyväksyä sairausvakuutuslain perusteella
5336: tuloksia. Kuntoutuskurssin hinnaksi etelässä tul- korvattavaksi kuntoutukseksi.
5337: lee noin 6 500 markkaa henkilöä kohden. Näyttää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5338: siltä, ettei ulkomailla annettu ilmastohoito tule eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5339: sen kalliimmaksi kuin sairaalahoito kotimaassa.
5340: Koska psoriasis on elinikäinen ongelma, anne- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimzin
5341: taan kuntoutuskurssilla myös opastusta taudin psoriaatikkojen zlmastohoidon saattami-
5342: hoidossa. Onhan itse hoidolla suuri merkitys tässä seksi sairausvakuutuslain perusteella kor-
5343: taudissa. vattavaksi kuntoutukseksi.
5344: Psoriaatikkojen ilmastohoito on esimerkiksi
5345:
5346: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5347:
5348: Heli Astala
5349: 972 1987 vp.
5350:
5351: Toivomusaloite n:o 874
5352:
5353:
5354:
5355:
5356: Astala: Eläkeläisten sosiaalisen perustutvan parantamisesta
5357:
5358:
5359:
5360: Eduskunnalle
5361:
5362: Suuri määrä eläkeläisiä kamppailee päivittäis- 1) Pienten eläkkeiden jälkeenjääneisyyden
5363: ten toimeentulohuolien parissa. Pelkkää kansan- poistamiseksi on eläkkeiden perustasaa kohotetta-
5364: eläkettä - runsaat 1 800 markkaa tai eläkeläis- va. Samalla huippueläkkeitä tulee alentaa asetta-
5365: puolisolle runsaat 1 500 markkaa kuukaudessa - malla niille katto.
5366: saa eläkeläisistä lähes neljännesmiljoona. 2) Kansaneläkeuudistuksen IV vaihe on pikai-
5367: Eläkeläiset ry. kuten eräät muutkin eläkeläisjär- sesti toteutettava.
5368: jestöt ovat vaatineet pikaista parannusta pienitu- 3) Kansaneläkkeiden tarkistusindeksi tulee pi-
5369: loisten eläkeläisten asemaan. Sosiaalisen perustur- kaisesti muuttaa samaksi kuin työeläkkeiden in-
5370: van parantaminen on kansamme yhteinen asia. deksi. Tähän TEL-indeksiin ovat jo sidottuja
5371: Perustutvan laadusta ja tasosta on nyt pikaisesti yleensä kaikki lakisääteiset sosiaalietuudet kansan-
5372: saatava tarvittavat lakiesitykset eduskunnalle. eläkettä lukuun ottamatta.
5373: Vaatimattomaan eläkkeiden tasoon yhdistyy 4) Pienituloisia eläkeläisiä kohtuuttomasti ra-
5374: myös heikko indeksisuoja. Pienimmät eläkkeet sittava lääkekulujen verovähennyksen omavastuu-
5375: jäävät koko ajan eniten jälkeen yleisestä tulokehi- osuus on poistettava.
5376: tyksestä. Kansaneläkkeen saajat menettivät parisa- 5) Asumistukea on parannettava.
5377: taa miljoonaa markkaa vuodessa hallituksen pois- 6) Eläkeläisiltä on poistettava perusteeron sai-
5378: taessa heinäkuun indeksitarkistuksen kansaneläk- rausvakuutusmaksu.
5379: keistä. Vuoden 1987 alussa kansaneläkeindeksiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5380: sidotut kansaneläkkeet kohosivat vain 3, 5 pro- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5381: senttia, kun työeläkkeiden indeksitarkistus oli yli
5382: 5 prosenttia. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
5383: On perusteltua syytä edellyttää hallitukselta pe- eläkeläisten sosiaalisen perusturvan paran-
5384: riaatepäätöstä seuraavista toimenpiteistä pienitu- tamiseksi.
5385: loisten eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi
5386: ja kiirehtimään sen toteuttamista:
5387:
5388: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5389:
5390: Heli Astala
5391: 1987 vp. 973
5392:
5393: Toivomusaloite n:o 875
5394:
5395:
5396:
5397:
5398: Backman ym.: Kerimäen työvoimatoimiston perustamisesta
5399:
5400:
5401:
5402:
5403: Eduskunnalle
5404:
5405: Mikkelin työvoimapiiri on esittänyt perustetta- seen, joustavaan ja tehokkaaseen työnvälitykseen.
5406: vaksi työvoimatoimiston Kerimäelle taimialuee- Lisäksi toimiston perustamista puoltaa savonran-
5407: naan Kerimäen ja Savonrannan kunnat. Sijoitus- talaisten lyhenevät matkat ja paremman paikallis-
5408: paikkana olisi Kerimäellä sijaitseva valtion virasto- tuntemuksen aikaansaaminen.
5409: talo, jossa on tarvittavat toimitilat vähäisin muu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5410: taksin käyttöön otettavissa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5411: Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi työlli-
5412: syyslaki asettaa kunnille lisää velvoitteita ja edel- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
5413: lyttää entistä tehokkaampia toimenpiteitä. Oman piteisiin riittävän määrärahan osoittami-
5414: työvoimatoimiston saaminen edistäisi näiden ta- seksi Kerimäen työvoimatoimiston perus-
5415: voitteiden saavuttamista. Kerimäen toimiston tamista varten.
5416: alue olisi sopivan kokoinen tarkoituksenmukai-
5417:
5418: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5419:
5420: Jouni Backman Pertti Hietala
5421: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
5422: 974 1987 rd.
5423:
5424: Hemställningsmotion nr 876
5425:
5426:
5427:
5428:
5429: Björklund: Om införande av obligatorisk personalrepresentation i
5430: företagens förvaltningsorgan
5431:
5432:
5433: Tili Riksdagen
5434:
5435: Jämfört med de övriga nordiska länderna är de representationskommitte år 1984. Denna kom-
5436: anställdas möjligheter tili medbestämmande på mitte avgav sitt betänkande (1987:18) i början av
5437: arbetsplatserna och i företagen synnerligen an- innevarande år. Kommittemajoriteten var dock
5438: språkslösa i Finland. Detta gäller arbetstagarnas inte beredd att förorda obligatorisk personalrepre-
5439: möjligheter att påverka såväl personalpolitiska åt- sentation i företagens förvaltningsorgan enligt
5440: gärder som t.ex. centrala beslut om produktio- nordisk modell. Arbetstagarorganisationernas
5441: nens inriktning eller företagsvinstens fördelning. representamer har däremot i kommittebetänkan-
5442: Under efterkrigstiden har det gjorts två större det preciserat de utgångspunkter som skulle kun-
5443: försök att införa demokratiska beslutsmetoder i na utgöra grunden för en vettig delreform på om-
5444: arbetslivet och produktionen. I slutet av fyrtiota- rådet.
5445: let stiftades lagarna om produktionskommitteer Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
5446: (470/46 och 843/49) och i medlet av sjuttiotalet, tecknad att riksdagen måtte hemställa
5447: efter ett nioårigt beredningsarbete, den sk. samar-
5448: betslagen (725 178). I bägge fallen kan resultatet att regeringen skyndsamt vidtar åtgär-
5449: betraktas som otillfresställande och, särskilt i det der för att införa obligatorisk personalre-
5450: senare fallet, som en medveten urlakning av de presentation i företagens förvaltningsor-
5451: ursprungliga målsättningarna. gan som en del av strävandena att utöka
5452: Under de allra senaste åren har några nya försök de anställdas medbestämmande i arbetsli-
5453: gjorts att föra medbestämmandeprocessen vidare, vet.
5454: däribland tillsättandet av en särskild förvaltnings-
5455:
5456: Helsingfors den 21 april 1987
5457:
5458: Ilkka-Christian Björklund
5459: 1987 vp. 975
5460:
5461: Toivomusaloite n:o 876 Suomennos
5462:
5463:
5464:
5465:
5466: Björklund: Henkilökunnan pakollisen edustuksen luomisesta yritys-
5467: ten hallintoelimiin
5468:
5469:
5470: Eduskunnalle
5471:
5472: Muihin pohjoismaihin verrattuna työntekijöi- mm. asettamalla entymen hallintoedustuskomi-
5473: den mahdollisuudet myötämääräämiseen työpai- tea vuonna 1984. Tämä komitea antoi mietintön-
5474: koilla ja yrityksissä ovat erittäin vaatimattomat sä (1987:18) tämän vuoden alussa. Komitean
5475: Suomessa. Tämä koskee työntekijöiden mahdolli- enemmistö ei kuitenkaan ollut valmis suositta-
5476: suuksia vaikuttaa niin henkilöstöpoliittisiin toi- maan pakollista henkilöstön edustusta yritysten
5477: miin kuin esim. keskeisiin tuotannon suuntaamis- hallintoelimissä pohjoismaisen mallin mukaisesti.
5478: ta koskeviin päätöksiin tai yrityksen voiton jaka- Työntekijäjärjestöjen edustajat ovat sen sijaan ko-
5479: miseen. miteanmietinnössä täsmentäneet ne lähtökohdat,
5480: Sodanjälkeisenä aikana on tehty kaksi suureh- jotka voisivat olla pohjana järkevän osauudistuk-
5481: koa yritystä demokraattisten päätöksentekomene- sen aikaansaamiseksi alueella.
5482: telmien käyttöön ottamiseksi työelämässä ja tuo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
5483: tannossa. Lait tuotantokomiteoista (470/46 ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
5484: 843/49) säädettiin 40-luvun lopulla ja 70-luvun
5485: puolivälissä yhdeksänvuotisen valmistelutyön tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisestz. toi-
5486: loksena ns. yhteistoimintalaki (725/78). Molem- mzin pakollisen henkzlöstöedustuksen
5487: missa tapauksissa tulosta voidaan pitää epätyydyt- käyttöön ottamiseksi yritysten hallintoeli-
5488: tävänä ja erityisesti jälkimmäisessä tapauksessa tie- missä osana pyrkimyksiä työntekijöiden
5489: toisena alkuperäisten tavoitteiden vesittämisenä. myötämääräämismahdollisuuksien lisää-
5490: Aivan viime vuosina on tehty uusia yrityksiä miseksi työelämässä.
5491: myötämääräämisprosessin eteenpäin viemiseksi
5492:
5493: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5494:
5495: Ilkka-Christian Björklund
5496: 976 1987 vp.
5497:
5498: Toivomusaloite n:o 877
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: Bärlund ym.: Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä
5504: ympäristökysymyksissä
5505:
5506:
5507: Eduskunnalle
5508:
5509: Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa ja yritysten ympäristöasioista, ympäristöhaitoista ja
5510: valvoa työpaikkojen ympäristöongelmia ovat ra- niiden torjuntasuunnitelmista sekä viranomaisille
5511: joittuneet lähinnä ongelmajätteiden käsittelyä ja annetuista selvityksistä. Työsuojeluvaltuutetulla
5512: varastointia koskeviin asioihin. Työntekijä voi pe- ja asiamiehellä ei ole myöskään mahdollisuuksia
5513: riaatteessa ilmoittaa havaitsemistaan ympäristö- olla läsnä ympäristöviranomaisten suorittamissa
5514: määräysten laiminlyönneistä viranomaisille. Tämä tarkastuksissa tai esim. ympäristölupa-asioiden
5515: on käytännössä kuitenkin lähes mahdotonta, kos- käsittelyyn liittyvissä neuvotteluissa. Työntekijöi-
5516: ka ilmoituksen tekijää koskevat tiedot eivät ole den ja työsuojeluorganisaation kuulematta jättä-
5517: säädetyt salassa pidettäviksi ympäristöasioissa si- minen voi useinkin merkitä ympäristöasioiden kä-
5518: ten kuin työsuojeluasioista on säädetty. sittelyn kannalta relevanttien tietojen saamatta
5519: Työntekijöiden ja erityisesti työsuojeluorgani- jäämistä.
5520: saation mahdollisuuksia puuttua yritysten ympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5521: ristöhaittoihin on parannettava. Työsuojelu ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5522: ympäristönsuojelu liittyvät mm. tekoisiltä ratkai-
5523: suiltaan usein toisiinsa. Työsuojeluorganisaation että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
5524: hyväksikäyttöä ympäristöasioiden hoidossa onkin piteisiin työntekzjoiden ja työsuojeluorga-
5525: tarkoituksenmukaista lisätä ja vahvistaa. nisaatioiden vaikutusmahdollisuuksien li-
5526: Olennainen ongelma on, etteivät työntekijät säämiseksi yn·tysten ympänstöasioissa.
5527: eikä työsuojeluorganisaatio saa riittävästi tietoa
5528:
5529: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5530:
5531: Kaj Bärlund Markku Pohjola Arja Alho
5532: Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
5533: Antti Kalliomäki Jukka Roos
5534: 1987 vp. 977
5535:
5536: Toivomusaloite n:o 878
5537:
5538:
5539:
5540:
5541: Dromberg: Lasten päivähoitopaikkojen ja vanhusten kotihoitopalve-
5542: lujen lisäämisestä Uudellamaalla
5543:
5544:
5545: Eduskunnalle
5546:
5547: Uudenmaan keskeisiä sosiaalipalvelujen kehit- vuotta täyttäneiden määrän lisääntymisestä ja toi-
5548: tämiskohteita ovat lähivuosina lasten päivähoidon saalta siitä, että vanhusten laitospaikkoja ei enää
5549: järjestäminen ja kotipalvelujen lisääminen. oleellisesti lisätä. Edellä mainituista syistä tulee
5550: Lasten päivähoidon kehittämistarve on erityisen yksin asuvien paljon apua tarvitsevien vanhusten
5551: korostunut siksi, että 1.1.1990 mennessä on alle määrä lisääntymään.
5552: kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla oltava mah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5553: dollisuus valita lapsensa hoitomuodoksi joko kun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5554: nallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon tuki.
5555: Koska pienten lasten äitien ammatissa toimivuus että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
5556: on Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseu- piteistin rti"ttävien määrärahojen osoitta-
5557: dulla varsin suuri, on todennäköistä, että kunnal- miseksi lasten päivähoitopaikkojen ja van-
5558: listen päivähoitopaikkojen tarve lisääntyy. husten kotipalvelujen lisäämiseksi Uudel-
5559: Kotipalvelujen lisäämistarve johtuu toisaalta 75 lamaalla.
5560:
5561: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
5562:
5563: Kaarina Dromberg
5564: 978 1987 vp.
5565:
5566: Toivomusaloite n:o 879
5567:
5568:
5569:
5570:
5571: Gustafsson ym.: Sapattivuosijärjestelmän toteuttamisesta
5572:
5573:
5574:
5575: Eduskunnalle
5576:
5577: Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on Viime vuosina on käyty laajenevaa keskustelua
5578: työttömyys, jonka vähentämiseen viime vuosina ns. sapattivuosijärjestelmästä. Eri intressiryhmillä
5579: harjoitettu talous- ja yhteiskuntapolitiikka on täh- - mm. puolueilla, ay-liikkeellä, julkishallinnos-
5580: dännyt. Tavoitteessa ei ole kuitenkaan onnistuttu. sa, tutkijoilla - tuntuu olevan voimakasta kiin-
5581: Asiantuntijapiireissä onkin arvioitu, että perintei- nostusta selvittää, mikä voisi olla sellainen suoma-
5582: nen talous- ja kilpailukykypolitiikka ei riitä työt- lainen, taloudellisesti realistinen ja yhteiskunnal-
5583: tömyyden oleelliseen vähentämiseen. lisesti oikeudenmukainen sapattivuosijärjestelmä,
5584: Vakavan työttömyysongelman rinnalla ihmisillä joka johtaisi työttömyyden ratkaisevaan vähenty-
5585: on entistä suurempia odotuksia oman elämänsä miseen ja vastaisi ihmisten tarpeisiin parantaa
5586: laadun parantamiseksi. Vapaa-aikaan, opiske- elämänsä laatua. Omaperäinen suomalainen rat-
5587: luun, itsensä kehittämiseen ja erilaiseen sosiaali- kaisu työttömyyden vähentämiseen voisi olla mää-
5588: seen ja harrastustoimimaan liittyvät odotukset räaikainen, esim. kerran 10 vuodessa saatava sa-
5589: ovat lisääntyneet. Suomalaisen yhteiskuntapolitii- pattivuosi. Järjestelmän käynnistämisvaiheessa sa-
5590: kan suumaa ja sisältöä onkin voitava ennakkoluu- pattivuosi voisi olla kuusi (6) kuukautta, mikä
5591: lottomasti kehittää siten, että se toisaalta turvaa edellyttää aina jo sijaisen paikkaamista. Toteu-
5592: mahdollisimman monelle mahdollisuuden tehdä tuessaan täydellisenä järjestelmä merkitsisi vuosit-
5593: työtä ja toisaalta mahdollisimman moni voi viet- tain 100 000 + 100 000 ihmisen sapatillaoloa. Jär-
5594: tää ihmisarvoista elämää niin työelämässä kuin jestelmä vaikuttaisi merkittävästi työttömyyden
5595: vapaa-aikanakin. vähentämiseen, samalla kun se tukisi suomalaisen
5596: Työttömyyden oleellinen vähentäminen vaatii yhteiskunnan kehittymistä demokraattiseksi ja
5597: olemassa olevan työn jakamista. Suunnittelun tasa-arvoiseksi koulutusyhteiskunnaksi.
5598: kohteena olevat ja osittain päätetyt koulutus-, Sapattivuoden palkka voisi olla sidottu palkan-
5599: työaika- ja eläkepoliittiset ratkaisut sisältävät myös saajien keskituloon ja se voisi olla kaikille sama.
5600: ajatuksia olemassa olevan työn jakamisesta, mutta Järjestelmä maksaisi noin kolme miljardia mark-
5601: tiedossa olevat toimenpiteet eivät ole riittäviä kaa. Yleisen mielipiteen tuki järjestelmälle olisi
5602: työttömyyden vähentämiseksi. saatavissa vetoamalla yhteiskunnallisen oikeuden-
5603: 1987 vp. -TA n:o 879 979
5604:
5605: mukaisuuden ja ennen muuta turvallisuuden li- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
5606: sääntymiseen, kun järjestelmä vähentäisi ratkaise- piteisiin sapattivuoszj'ärjestelmän eri vaih-
5607: vasti työttömyyttä. toehtojen selvittämiseksija toteuttamisek-
5608: Edellä todettuun viitaten ehdotamme kun- si Suomessa.
5609: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5610: muksen,
5611:
5612: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
5613:
5614: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
5615: Arja Alho Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila
5616: Iiris Hacklin Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen
5617: Kari Urpilainen Liisa Jaakonsaari Lauri Metsämäki
5618: Arto Lapiolahti Raimo Vuoristo Jukka Roos
5619: Heikki Rinne Matti Vähänäkki Reijo Lindroos
5620: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen Ilkka Joenpalo
5621: Jouko Skinnari Sinikka Mönkäre Riitta Myller
5622: Reino Paasilinna Antero Kekkonen Timo Roos
5623: Tarja Halonen Ilkka-Christian Björklund Markku Pohjola
5624: Matti Saarinen Sinikka Hurskainen-Leppänen Markus Aaltonen
5625: Lea Savolainen Pertti Hietala Risto Ahonen
5626: Jorma Rantanen Sakari Knuuttila Kaj Bärlund
5627: Tuulikki Hämäläinen
5628:
5629:
5630:
5631:
5632: 10 2705361
5633: 980 1987 vp.
5634:
5635: Toivomusaloite n:o 880
5636:
5637:
5638:
5639:
5640: Haavisto ym.: Päihdeongelmaisten kohtelusta sairausvakuutus-
5641: aswtssa
5642:
5643:
5644: Eduskunnalle
5645:
5646: Sairausvakuutuksen luomisen eräs keskeinen ta- lat, joita vakuutus ei koske. Asetuksen 19 §:ssä on
5647: voite oli varhaisemman hoitoon hakeutumisen vakuutusturvan ulkopuolelle rajattu vain tahdon-
5648: edistäminen ja avohoidon palveluiden kehittämi- vastaisessa hoidossa huoltolassa olevat henkilöt, ei
5649: nen. Päihdeongelmaisten nykyinen käsittely sai- muita päihdeongelmaisia.
5650: rausvakuutusjärjestelmässä tukee täsmälleen päin- Vuoden 1987 alusta tuli Suomessa käyttöön
5651: vastaista tavoitetta: tuki suuntautuu vain valikoi- uusi virallinen tautiluokitus. Se heijastelee lääke-
5652: tuun ja usein pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tämä tieteen piirissä tapahtunutta alkoholismidiagnos-
5653: aiheuttaa liian myöhäistä hoitoon hakeutumista. tiikan kehitystä ja mahdollistaa alkoholismin lää-
5654: Päihdehuoltolaki velvoittaa tasavertaisesti so- ketieteellisen määrittelyn uudelta pohjalta. Alko-
5655: siaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa vastuuseen holismin ja alkoholiperäisten sairauksien määrit-
5656: päihdeongelman hoidosta. Sairausvakuutuskäy- tely on diagnostiikassa täsmentynyt. Tämäkin
5657: täntö on selvässä ristiriidassa päihdehuoltolain edellyttää nykykäytännön muuttamista.
5658: kanssa ja johtaa vääristymiin palveluissa. Käytännön muuttaminen lisäisi alkuvaiheessa
5659: Nykykäytäntö sairauspäivärahan maksatuksessa jonkin verran kustannuksia, mutta sairaustilojen
5660: johtaa myös toimeentuloturvan puutteisiin. Toi- varhaisemman hoidon katsotaan johtavan suhteel-
5661: meentulojärjestelmien yhteensovittamisissa muo- lisen pian kokonaiskustannusten alenemiseen.
5662: dostuu kaksi loukkua päihdeongelmaisille. Toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5663: nen niistä liittyy ongelmakäyttäjän tilapäiseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5664: työhön kykenemättömyyteen, toinen pysyväm-
5665: pään työkyvyttömyyteen. että hallitus selvittäisi päihdeongel-
5666: Päihdeongelmaisten virheellinen käsittely sai- maisten aseman sairausvakuutusjärjestel-
5667: rausvakuutusjärjestelmässä perustuu sairausva- mässä ja ryhtyisi toimenpiteisiin niin, että
5668: kuutuslain (364/63) ja -asetuksen (473/63) vää- heidän kohtelunsa perustuisi asianmukai-
5669: rään tulkintaan. Lain 1 § :n 4 momentti toteaa, et- seen sairausvakuutuslain ja -asetuksen tul-
5670: tä asetuksella voidaan määrätä ne sairaalloiset ti- kintaan.
5671:
5672: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
5673:
5674: Pekka Haavisto Esko Almgren
5675: Hannele Pokka Ensio Laine
5676: Osmo Soininvaara
5677: 1987 vp. 981
5678:
5679: Toivomusaloite n:o 881
5680:
5681:
5682:
5683:
5684: Halonen ym.: Sairaan lapsen hoidon järjestämisestä
5685:
5686:
5687:
5688: Eduskunnalle
5689:
5690: Useisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
5691: määräys, jonka mukaan lapsen sairastuessa hänen rausvakuutuslain muuttamiseksi siten,
5692: vanhempansa voi palkkaa saaden tai eräissä ta- että lapsen vanhempi, joka lapsen sairau-
5693: pauksissa palkatta hoitaa lasta lyhyehkön ajan. den johdosta estyy tekemästä työtä, voi
5694: Järjestelmää tulee kehittää siten, että lapsen lapsen hoitoon käyttämäitään ajalta saada
5695: hoidon järjestämiseksi työstään estynyt vanhempi sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa
5696: voi saada määräajan sairausvakuutuspäivärahaa oman vakuutusturvansa perusteella.
5697: oman vakuutusturvansa perusteella.
5698: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5699: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5700: sen,
5701:
5702: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
5703:
5704: Tarja Halonen Raimo Vuoristo
5705: llkka Joenpalo Lea Savolainen
5706: Riitta Järvisalo-Kanerva
5707: 982 1987 vp.
5708:
5709: Toivomusaloite n:o 882
5710:
5711:
5712:
5713:
5714: Halonen ym.: Joustavan eläkeiän järjestelmän täydentämisestä
5715:
5716:
5717:
5718:
5719: Eduskunnalle
5720:
5721: Vuoden 1986 alusta uudistettiin yksityisen puo- pimussuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntainliit-
5722: len työeläkejärjestelmä siten, että uutena eläke- toon. Näissä tapauksissa ei henkilö voi lukea elä-
5723: muotona otettiin käyttöön muun muassa yksilölli- keaikaan hyväkseen mainittua julkisen vallan pal-
5724: nen varhaiseläke. Yksilöllinen varhaiseläke on yksi veluksessa oloa. Tästä syystä ehdotamme kun-
5725: työkyvyttömyyseläkkeen muoto ja siinä lasketaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5726: hyväksi henkilön eläkejärjestelmässä palvelema ai- sen,
5727: ka ja niin sanottu tuleva aika. Eläkkeelle voi pääs-
5728: tä 55-vuotiaana. että hallitus ryhtyisi ripeisiin toimenpi-
5729: Valtion ja kunnallisessa eläkejärjestelmässä ei teisiin yksilöllisen varhazseläkkeen jlirjes-
5730: toistaiseksi ole toteutettu yksilöllisen varhaiseläk- telmän laajentamiseksi valtion ja kunnalli-
5731: keen järjestelmää. Asia on komiteassa selviteltävä- seen eläkejärjestelmään paitsi eri eläkejär-
5732: nä. Vaikka komitealle on asetettu suhteellisen jestelmässä olevien yhdenvertaisuuden ta-
5733: tiukka aikataulu, muodostaa jo nyt julkisen järjes- kaamzseksi myös niiden ongelmien välttä-
5734: telmän eläkkeistä puuttuva yksilöllinen varhais- miseksi, joita yksityzsalojen työeläkejärjes-
5735: eläke ongelmia niissä tapauksissa, joissa henkilö telmzssä syntyy sen johdosta, että henkzlö
5736: on ollut ennen yksityisten työeläkelakien alaiseksi ei voi lukea kaikkea työhzstoriansa palve-
5737: siirtymistään julkisessa palvelussuhteessa tai työso- luaikaa eläkkeeseen oikeuttavaksi.
5738:
5739: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987
5740:
5741: Tarja Halonen Raimo Vuoristo
5742: Ilkka Joenpalo Lea Savolainen
5743: Riitta Järvisalo-Kanerva
5744: 1987 vp. 983
5745:
5746: Toivomusaloite n:o 883
5747:
5748:
5749:
5750:
5751: Hautala ym.: Perustoimeentuloturvan kehittämisestä
5752:
5753:
5754:
5755: Eduskunnalle
5756:
5757: Eri aikoina ja erilaisista poliittisista paineista sosiaalityöhön korkeasti koulutetun työvoiman
5758: syntyneet sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmämme väärinkäyttöä. Tästä syystä tulisi viipymättä ja rin-
5759: ovat osoittautuneet vanhentuneiksi ja riittämättö- nan verouudistuksen kanssa ryhtyä kehittelemään
5760: miksi turvaamaan toimeentuloa kansalaisille hei- kokonaisvaltaista, yhtenäistä ja aukotonta perus-
5761: dän eri elämäntilanteissaan, joissa he eivät sitä toimeentuloturvajärjestelmää. Sen tulisi sisältää
5762: omin ponnisteluin pysty ansaitsemaan. tällä hetkellä mm. lapsilisien, työttömyys-, sai-
5763: Nykyinen ansiosidonnainen ja huoltoaputyyp- raus- ja äitiyspäivärahojen, opintotuen, kansan-
5764: pinen järjestelmämme jättää liian paljon väliinpu- eläkkeiden, toimeentulotuen ja verovähennysten
5765: toajia ja asettaa kansalaiset siten eriarvoiseen ase- muodossa tarjoama tuki.
5766: maan. Tuen saaminen on riippuvainen monimut- Ansiotyön merkityksen vähetessä kansalaisen
5767: kaisten etuusjärjestelmien tuntemuksesta ja voi- toimeentulon takeena työn arvoa elämänsisältönä
5768: mavaroja vaativasta anomisprosessista tilanteissa, tulisi korostaa ja luoda mahdollisuudet jokaiselle
5769: joissa on muutenkin jo vaikeaa. Parhaimmillaan- voimiensa ja kykyjensä mukaiseen työpanokseen
5770: kin tuki tulee viivästyneenä, mikä on omiaan vielä yhteisön rakentamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
5771: lisäämään sosiaaliturvan asiakkaiden henkistä ah- vapaaehtoistyötäkään unohtamatta.
5772: distusta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5773: Kun tulevaisuudessa on ennustettavissa, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5774: työsuhteitten vakaus yhä heikkenee ja kasvavan muksen,
5775: eläkeläisjoukon sosiaalipalvelujen tarve kasvaa,
5776: kaivataan sosiaaliturvajärjestelmämme kokonais- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
5777: valtaista muutosta. Yhteiskunnalle laajan virka- menpiteiszin rinnan verouudistuksen
5778: miesjoukon sitominen sosiaaliturvan pienten kanssa kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen
5779: etuuksien jakeluun ja niiden tarveharkintaan on perustoimeentuloturvajärjestelmän luo-
5780: kallista, kansantaloudellisesti kannattamatonta ja miseksi maahamme.
5781:
5782: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
5783:
5784: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
5785: 984 1987 vp.
5786:
5787: Toivomusaloite n:o 884
5788:
5789:
5790:
5791:
5792: Hautala ym.: Joustavaan eläkeikään siirtymisestä
5793:
5794:
5795:
5796: Eduskunnalle
5797:
5798: Vallitseva käytäntö eläkkeelle siirtymisessä edellyttäisivät mahdollisuutta siihen. Tämän toi-
5799: maassamme osoittaa, että eläkeikä on haluttu veensa he ovat valmiit toteuttamaan siitä huoli-
5800: määritellä kiinteäksi. Lähtökohtana siinä on ollut matta, että he joutuvat tyytymään pienempään
5801: tavoite löytää työntekijäin ryhmille jokin keski- eläkkeeseen.
5802: määräinen ikä, jolloin huomioon ottaen ammatin On taasen henkilöitä, jotka vireytensä ja hyvän
5803: raskauden ja kuluttavuuden olisi työntekijäin työkuntonsa vuoksi haluaisivat jatkaa työtään yli
5804: kannalta yleisesti ottaen kohtuullista päästä eläk- säädetyn eläkeiän. Senkin täytyisi olla mahdol-
5805: keelle. Lienee pyritty jonkinlaiseen keskiarvoon lista.
5806: suurissa joukoissa. Eläkkeelle siirtymisessä ihmisten yksilöllisen
5807: Tällainen näkökulma eläkeiän määrittelyssä jät- erilaisuuden ja heidän elämänsä olosuhteiden ny-
5808: tää kuitenkin huomiotta, että ihmiset ovat erilai- kyistä parempi huomioon ottaminen on mahdol-
5809: sia. Se, mikä on hyvä toisen kannalta, ei sovellu- lista, mikäli eläkeiän osalta noudatettaisiin jousta-
5810: kaan toiselle. Ihmiset ovat erilaisia niin fyysisesti vuutta. Eläkkeelle siirtyminen voisi tapahtua ikä-
5811: kuin henkisestikin. Näin ollen kiinteän eläkeiän vuosien tiettyjen vaihtelurajojen puitteissa.
5812: järjestelmä ei voi olla yksilöiden kannalta paras Edellä todetun johdosta ehdotamme kunnioit-
5813: mahdollinen. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5814: On työntekijöitä, jotka haluaisivat päästä irti
5815: työelämästä ennen nyt vallitsevaa eläkeikää. Hei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
5816: dän olosuhteensa ja työkuntonsa, joka ei kuiten- piteisiin joustavan eläkeiän toteuttami-
5817: kaan anna oikeutta sairaseläkkeelle siirtymiseen, seksi.
5818:
5819: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198 7
5820:
5821: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
5822: 1987 vp. 985
5823:
5824: Toivomusaloite n:o 885
5825:
5826:
5827:
5828:
5829: Hautala ym.: Eläkkeiden toisen indeksitarkistuksen palauttamisesta
5830:
5831:
5832:
5833: Eduskunnalle
5834:
5835: Aikaisemmin maassamme eläkkeiden suuruus Mitä pienituloisempi eläkeläinen on, sitä tar-
5836: tarkistettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 1983 peellisempi hänelle on jokainen saatava eläke-
5837: toinen indeksitarkistus poistettiin. Tämän johdos- markka. Eläkkeiden toisen indeksitarkistuksen
5838: ta eläkeläiset menettävät eläketulojaan vuosittain poistaminen koskeekin kipeimmin juuri tällaisia
5839: satoja miljoonia markkoja matalankin inflaation eläkeläisiä. Heillä eläketulot menevät kokonaan
5840: aikana. elämiseen. Kun eläminen kallistuu, mutta eläke-
5841: Muutoksen jälkeen eläkkeitä indeksitarkiste- tulot eivät vastaavasti kohoa, niin seurauksena on
5842: taan vain kerran vuodessa. Tämä aiheuttaa sen, väistämättömästi toimeentulon vaikeutuminen.
5843: että kompensaatio kohonneista elinkustannuksis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5844: ta eläkkeiden korottamisen muodossa saadaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5845: vasta jopa vuoden viiveen jälkeen. Sen vuoksi näin muksen,
5846: pitkä tarkistusväli on eläkkeen saajien kannalta
5847: epäoikeudenmukainen. Hinnat voivat kohota että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
5848: runsaastikin, mutta eläkkeet vasta kovin paljon eläkkeiden toisen indeksitarkistuksen pa-
5849: myöhemmin. lauttamiseksi.
5850:
5851: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
5852:
5853: Sauli Hautala Jorma Fred
5854: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
5855: 986 1987 vp.
5856:
5857: Toivomusaloite n:o 886
5858:
5859:
5860:
5861:
5862: Heikkinen ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksujen alueellisesta
5863: porrastamisesta
5864:
5865:
5866: Eduskunnalle
5867:
5868: Alueelliset erot työllisyydessä ja elinkeinotoi- mia. Alueellisten työllisyysongelmien ratkaisu
5869: minnassa ovat suuret. Tekniikan kehitys ja tuo- auttaa myös Helsingin seudun ongelmia vähentä-
5870: tannon rakennemuutokset ovat yhä suurempana mällä muuttopainetta alueelle.
5871: uhkana tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle, Työnantajan sosiaaliturvamaksut ovat merkittä-
5872: ja työttömyys näyttää jälleen lisääntyvän erityisesti vä osa työvoimakustannuksista. Nämä maksut
5873: kehitysalueilla. Maataloustuotannon supistumi- ovat samat riippumatta yrityksen sijainnista. Por-
5874: nen kaikkialla maassa pienentää työvoimaa myös rastamalla sosiaaliturvamaksut alueellisesti siten,
5875: muissa elinkeinoissa, eikä korvaavia työpaikkoja että työvoimakustannukset alenevat työttömyys-
5876: näytä riittävästi syntyvän aluepolitiikan nykyisellä ongelmista kärsivillä kehitysalueilla, voidaan mer-
5877: keinovalikoimalla. kittävästi vaikuttaa tasapainoisen alueellisen kehi-
5878: Alueellisen kehityksen ongelmat ovat viime tyksen edellytyksiin. Voidaan arvioida, että työ-
5879: vuosina keskittyneet erityisesti syrjäisimmille ja voimakustannusten alentaminen siirtää ja synnyt-
5880: heikoimmille kehitysalueille, joilla työllistämis- tää uutta työvoimavaltaista teollisuutta ja muuta
5881: tarve on suuri mm. pysyvän korkean työttömyy- tuotantoa kehitysalueille.
5882: den, työvoiman tarjonnan kasvun sekä maa- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5883: metsätalouden työpaikkojen vähenemisen takia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5884: Ongelmia on myös sellaisilla maaseutualueilla,
5885: joilla väestörakenne on vinoutunut vanhusväes- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
5886: tön määrän lisääntyessä. Teollisuuden rakenne- piteisiin työnantajan sosiaaliturvamaksu-
5887: muutos vähentää työpaikkoja eräillä alueilla. Lä- jen porrastamiseksi sz'ten, että työvoima-
5888: hes päinvastaisista vaikeuksista kärsitään Helsin- kustannukset alenevat maan heikoimmilla
5889: gin seudulla, jossa voimakas muuttoliike aiheut- työllisyysaluezlla.
5890: taa lähinnä palvelujen järjestämis- ja asumisongel-
5891:
5892: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
5893:
5894: Kauko Heikkinen Kalevi Mattila Kimmo Sarapää
5895: Pauli Saapunki Sakari Valli Annikki Koistinen
5896: Eino Siuruainen Arvo Kemppainen Hannele Pokka
5897: Tellervo Renko Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
5898: Tytti Isohookana-Asunmaa Oiva Savela Liisa Jaakonsaari
5899: Erkki Pulliainen Vappu Säilynoja Riitta Jouppila
5900: 1987 vp. 987
5901:
5902: Toivomusaloite n:o 887
5903:
5904:
5905:
5906:
5907: Hietala: Työsopimuslain yleissitovuussäännöstön ensisijaisuudesta
5908:
5909:
5910:
5911:
5912: Eduskunnalle
5913:
5914: Työsopimuslain eduskuntakäsittelyssä lain kysymystä, onko kunnallinen työehtosopimus työ-
5915: 17 §:n 1 momenttiin otettiin lakialoitteiden poh- sopimuslain 17 § :n 1 momentin tarkoittamassa
5916: jalta ns. vähimmäispalkkasäännös, jonka mukaan mielessä yleissitova työehtosopimus, työtuomiois-
5917: yleisiksi katsottavat valtakunnalliset työehtosopi- tuin on pitänyt asiaan vaikuttavana seikkana sitä,
5918: mukset on säädetty yleissitoviksi. Yleissitovuutta voiko yksityinen työnantaja sopimuksen solmi-
5919: ei ole rajoitettu koskemaan vain palkkamääräyk- neen työnantajayhdistyksen sääntöjen mukaan
5920: siä, vaan työehtosopimusten sitovuuspiirin ulko- liittyä jäseneksi yhdistykseen ja siten tulla työ-
5921: puolella olevat työnantajat on velvoitettu sovelta- ehtosopimukseen sidotuksi työehtosopimuslain
5922: maan kaikkia muitakin työehtosopimusten ehto- 4 §:n nojalla.
5923: ja. Puheena olevien säännösten ottamisella työso- Korkein oikeus on tuomiossaan todennut, että
5924: pimuslakiin tarkoitettiin saattaa järjestäytymättö- laatunsa puolesta yksityisessä päiväkodissa tehty
5925: mät työnantajat velvollisiksi noudattamaan toimi- työ on ollut kaupunkien ja kauppaloiden työehto-
5926: alansa mukaan määräytyvää valtakunnallista työ- sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa. Koska
5927: ehtosopimusta. Työsopimuslain 17 § :n 1 momen- tuota työehtosopimusta ei kuitenkaan sen takia,
5928: tin säätämisellä haluttiin siis taata, että työnantaja että siihen sidotut määräytyvät kunnallisista työ-
5929: siitä riippumatta, onko hän muuten työehtosopi- ehtosopimuksista annetun lain 1 §:n mukaan eikä
5930: mukseen sidottu vai ei, työsopimuksessa tai työ- yksityisen päiväkodin pitäjä sen enempää kuin
5931: suhteessa muuten noudattaa vähintään tiettyjä muukaan yksityinen työnantaja voi työehtosopi-
5932: palkka- ja muita ehtoja. muslain 4 §:n nojalla tulla siihen sidotuksi, ole
5933: Yleissitovaksi työehtosopimukseksi on yleensä pidettävä sellaisena työehtosopimuksena, jota työ-
5934: katsottu sopimus, jos sopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla olisi sovel-
5935: 1) kysymyksessä on asianomaisen alan työehto- lettava edellä mainittuun työsuhteeseen.
5936: sopimus, Yleissitovuussäännöksen lainsäädännöllinen
5937: 2) sopimus on valtakunnallinen ja muuttaminen on välttämätöntä muun muassa
5938: 3) sopimusta voidaan pitää soveltamisalalla sen tähden, että perinteisillä kunnallisilla toimi-
5939: yleisenä. aloilla, joita ovat esimerkiksi lasten päiväkodit,
5940: Korkein oikeus on antanut työsopimuslain vanhainkodit yms. hoitolaitokset, toimii myös
5941: 17 §:n tulkinnasta tuomion (n:o 4872/81) pyy- yksityisiä työnantajia, jotka em. KKO:n päätök-
5942: dettyään asiasta ensin työtuomioistuimen lausun- sen perusteella eivät tule sidomiksi kunnallisiin
5943: non. Tuomio on annettu jutussa, jossa eräs henki- työehtosopimuksiin, vaikka heidän palvelukses-
5944: lö on ollut yksityisen työnantajan palveluksessa tä- saan olevien työntekijöiden työ kuuluu laatunsa
5945: män Helsingin kaupungissa pitämässä Keskustan puolesta kunnallisten sopimusten soveltamispii-
5946: Päiväkoti -nimisessä lastenhoitolaitoksessa ensin riin. Lisäksi vuoden 1984 alusta voimaan tullut
5947: lastenhoitoharjoittelijana ja sen jälkeen laitosapu- VALTAVA (kuntien ja kuntainliittojen valtion-
5948: laisena. apua koskeva) -lainsäädäntö saattaa lisätä huo-
5949: Työtuomioistuin on lausunnossaan ensiksi to- mattavastikin yksityisiä hoito- ja huoltolaitok-
5950: dennut, että puheena olevassa tapauksessa työ on sia maassamme. Tämänkin vuoksi on välttämä-
5951: kuulunut laatunsa puolesta kunnallisten työehto- töntä saada edellä mainitut yksityiset työnantajat
5952: sopimusten soveltamispiiriin. Ratkaistessaan sitä lainsäädäntöteitse noudattamaan työsopimuksissa
5953: 988 1987 vp. - TA n:o 887
5954:
5955: niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka sisältyvät kysy- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
5956: myksessä olevan asianomaisen alan valtakunnalli- työsopimuslain 17 §:n sisältämän yleissito-
5957: s~~n ja soveltamisalallaan yleisiin työehtosopimuk- vuussäännöstön muuttamiseksi siten, että
5958: sun. se tulisi ensisijaiseksi verrattuna työehtoso-
5959: Edellä todettuun viitaten ehdotan kunnioitta- pimuslain 4 §:ään.
5960: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5961:
5962: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
5963:
5964: Pertti Hietala
5965: 1987 vp. 989
5966:
5967: Toivomusaloite n:o 888
5968:
5969:
5970:
5971:
5972: Hilpelä: Lasten päivähoitopaikkojen lisäämisestä Varsinais-Suomessa
5973:
5974:
5975:
5976:
5977: Eduskunnalle
5978:
5979: Hallituksen perhepoliittisessa selonteossa tä- män päivähoidon virkoja ja myös rakennusmäärä-
5980: män vuoden tammikuussa todettiin: "Valinnan- rahoja, ja niistä on osoitettava todellista tarvetta
5981: vapaus päivähoidossa toteutuu vuoteen 1990 vastaava osuus myös Varsinais-Suomen eri kun-
5982: mennessä. Näköpiirissä ei ole ongelmia.'' nille.
5983: Edellä lainattu toteamus on toiveajattelua, mi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5984: käli päivähoidon resursseja ei lisätä huomattavas- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5985: ti. Lasten päivähoidon järjestämisessä on nyt ja
5986: tulee olemaan ongelmia mm. eräissä Varsinais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
5987: Suomen kunnissa, erityisesti Turussa. ten päivähoitopaikkojen lisäämiseksi ja to-
5988: Sanotusta syystä valtakunnallisiin suunnitel- dellista tarvetta vastaavan osuuden osoit-
5989: miin on varattava huomattavasti nykyistä enem- tamiseksi Varsinais-Suomen kunnille.
5990:
5991: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
5992:
5993: Liisa Hilpelä
5994: 990 1987 vp.
5995:
5996: Toivomusaloite n:o 889
5997:
5998:
5999:
6000:
6001: Hilpelä: Vanhainkotien lyhytaikaispalvelujen kehittämisestä avo-
6002: hoidossa oleville
6003:
6004:
6005: Eduskunnalle
6006:
6007: Vanhusten huollossa keskityttiin aikaisemmin Lyhythoito on omiaan ylläpitämään ja kohenta-
6008: miltei yksinomaan laitoshuollon kehittämiseen. maan vanhuksen jäljellä olevia valmiuksia ja aut-
6009: Nyt pidetään välttämättömänä myös vanhusten tamaan omaisia vanhukselle usein inhimillisem-
6010: avohuollon kehittämistä ja sen palvelutason pa- män avohoidon toteuttamisessa.
6011: rantamista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6012: Avo- ja laitoshuollon yhteistyöstä on saatu vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6013: myönteisiä kokemuksia. Vanhainkotien puitteissa
6014: on tarjottu avohoidossa oleville vanhuksille lyhyt- että haiHtus ryhtyisi toimenpiteiszin
6015: aikaispalveluja. Tavallisin näistä palveluista on vanhainkotien lyhytaikaispalvelujen ke-
6016: ollut vanhuksen hoitaminen omaisen tai muun hittämiseksi avohoidossa olevtfle vanhuk-
6017: hoitajan loman tai muun työn aikana. Lisäksi stfle.
6018: paikkoja on käytetty kuntoutukseen ja hoidon tar-
6019: peen selvittelyyn.
6020:
6021: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
6022:
6023: Liisa Hilpelä
6024: 1987 vp. 991
6025:
6026: Toivomusaloite n:o 890
6027:
6028:
6029:
6030:
6031: Hilpelä: Sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta ammattimaisessa
6032: kuorma-autoliikenteessä
6033:
6034:
6035: Eduskunnalle
6036:
6037: Ammattimaisessa kuorma-autoliikenteessä on 3. lesken halutessa siirtää perustelluista syistä
6038: tapahtumassa voimakas sukupolvenvaihdos. Ny- autonsa myynnin yhteydessä liikennelupansa hen-
6039: kyiset säädökset hankaloittavat ammatista luopu- kilölle, joka täyttää muilta osin liikenteenharjoit-
6040: mista ja pitävät yllä liikakapasiteettia, koska yrit- tajalle asetetut vaatimukset.
6041: täjä ei voi luopua ammatistaan kohtuullisin eh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
6042: doin. Lähinnä kysymyksessä ovat liikenneluvan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6043: siirtoon liittyvät ongelmat ja toisaalta veroseuraa-
6044: mukset. että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
6045: Liikenneluvan siirto tulisi tehdä mahdolliseksi ammattimaisessa kuorma-autoliikenteessä
6046: seuraavissa tapauksissa: tapahtuvaa sukupolvenvaihdosta vaikeut-
6047: 1. isän luopuessa liikenneluvastaan poikansa tavien säädösten tarkistamiseksi ja muut-
6048: tai tyttärensä hyväksi, tamiseksi.
6049: 2. jos liikennettä on harjoitettu vähintään 10
6050: vuotta ja yrittäjä, jolle luvat siirretään, täyttää
6051: asetetut vaatimukset,
6052:
6053: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
6054:
6055: Liisa Hilpelä
6056: 992 1987 vp.
6057:
6058: Toivomusaloite n:o 891
6059:
6060:
6061:
6062:
6063: Holvitie ym.: Erityisopettajien eläkeiän yhtenäistämisestä 55 vuoteen
6064:
6065:
6066:
6067: Eduskunnalle
6068:
6069: Peruskouluasetuksen 125 §:n 1 momentissa Lisäksi virkojen uudelleenjärjestelyt tai lakkautta-
6070: määritellään erityisluokanopettajan viran haltijan minen saattavat johtaa viranhaltijan eläke-etuuk-
6071: eläkeiäksi 55 vuotta edellyttäen, että hän on toi- sien menettämiseen. Edelleen eräissä opetusmuo-
6072: minut ja toimii peruskoulun viranhaltijain palk- doissa, mm. sairaalaopetuksessa, erityisluokan-
6073: kauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annetun opettajan ja erityisopettajan toimenkuvia ei ope-
6074: asetuksen (165/72) 25 §:n tarkoittamana apukou- tustyön luonteesta johtuen ole mahdollista erottaa
6075: lun tai tarkkailuluokan opettajana tai vastaavana toisistaan. Em. seikoilla on haitallisia vaikutuksia
6076: erityisluokanopettajana. mm. erityisopetuksen hallinnollisia uudistuksia
6077: Säännös on jo nyt aiheuttanut tulkintavaikeuk- toteutettaessa.
6078: sia erityisluokanopettajien eläkeiän määrittelemi- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6079: seksi. Virkanimikkeestä johtuen eri henkilöillä voi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6080: olla täysin samankaltaisesta työstä erilainen eläke-
6081: ikä. Toisaalta samallakin virkanimikkeellä toimi- ettå" hallitus ryhtyisi sellaiszin lainsåä-
6082: neet opettajat ovat opettaneet hyvinkin erilaisia dännölliszin toimiin, joilla en.tyisopettajan
6083: luokkia, esim. apukoulun opettajat sekä liikunta- ja en"tyisluokanopettajan eläkeikä sivistys-
6084: vammaisten lasten erityisluokkia että mukautetun valiokunnan mietinnön n:o 18/1982 vp.
6085: opetussuunnitelman mukaan opiskelevia apukou- mukaisesti yhtenäistettäiszin 55 vuoteen.
6086: luluokkia, joiden opettajilla on erilainen eläkeikä.
6087:
6088: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
6089:
6090: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen
6091: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
6092: Riitta Uosukainen
6093: 1987 vp. 993
6094:
6095: Toivomusaloite n:o 892
6096:
6097:
6098:
6099:
6100: Hurskainen-Leppänen ym.: Osa-aikatyössä työskentelevien työttö-
6101: myysturvan parantamisesta
6102:
6103:
6104: Eduskunnalle
6105:
6106: Tällä hetkellä on osa-aikatyössä työskentelevien Erilaisissa osa-aikatyösuhteissa työskentelevät
6107: työntekijöiden määrä maassamme korkea. Osa- ovat eriarvoisessa asemassa myös työttömyysturvan
6108: aikatyössä työskentelevien työttömyysturvajärjes- suhteen.
6109: telmä on kuitenkin vajavainen monelta osin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6110: Osa-aikatyössä oleva saa työttömyysturvalain tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6111: 18 §:n mukaan sovitettua työttömyyspäivärahaa
6112: enintään 75 täyttä työttömyyspäivää vastaavalta että hallitus ryhtyisi toimenpitez'.riin
6113: ajalta lomautuskertaa kohti. Oikeus palaa, kun osa-aikaz'.ressa työsuhteessa olevien työn-
6114: henkilö on työskennellyt yhtäjaksoisesti vähintään tekijöiden työttömyysturvan parantami-
6115: 6 kk kokoaikatyössä. seksi.
6116:
6117: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
6118:
6119: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Seppänen Tuulikki Hämäläinen
6120: Matti Vähänäkki Antero Kekkonen Juhani Alaranta
6121: Anna-Kaarina Louvo Kari Rajamäki
6122: 994 1987 vp.
6123:
6124: Toivomusaloite n:o 893
6125:
6126:
6127:
6128:
6129: Häkämies: Päivähoitokokeilusta Kotkassa/Kymen läänissä
6130:
6131:
6132:
6133:
6134: Eduskunnalle
6135:
6136: TASKUn raportissa "Harmaantuva Suomi että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
6137: 2000'' kiinnitetään vakavaa huomiota maamme työryhmän asettamiseksi suunnittelemaan
6138: väkiluvun kehitykseen. päivähoitokokezlua Kotkassa! Kymen lää-
6139: Kymen läänissä/Kotkan kaupungissa väestöpo- nissä tarkoituksena selvittää,
6140: liittinen kehitys on nähtävissä erityisen selvästi. 1. mitä väestöpoliittisia vaikutuksia on
6141: Yli 64-vuotiaitten ikäluokka on 1990-luvulla ylit- szllä, että· jokaiselle tarvitsevalle alle kou-
6142: tämässä alle 15-vuotiaitten ryhmän kasvaen tä- luikäiselle lapselle voidaan tarjota kunnal-
6143: män jälkeen jyrkästi edelleen. Alle 3-vuotiaitten linen päivähoitopaikka tai haluamansa
6144: määrä on kohtaamassa yli 84-vuotiaiden määrän päivähoitomuoto kotona, ja
6145: vuonna 2010. Kotkan tilanne vastaa tällä hetkellä 2. onko päivähoidon saatavuuden li-
6146: TASKUn raportissa kuvaamaa maamme tilannet- säämisellä vaikutuksia yn·tysten szjainti-
6147: ta vuonna 1997. paikkakuntavalintoihin tai työllisyystzlan-
6148: Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan teeseen yleensä·.
6149: hyväksyttäväksi toivomuksen,
6150:
6151: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987
6152:
6153: Kari Häkämies
6154: 1987 vp. 995
6155:
6156: Toivomusaloite n:o 894
6157:
6158:
6159:
6160:
6161: Ikonen ym.: Kotona tehtävän työn sosiaali- Ja eläketurvan sekä
6162: lomaetuoksien parantamisesta
6163:
6164:
6165: Eduskunnalle
6166:
6167: Kotona hoidetaan lapsia, vanhuksia ja vammai- totyötä suorittaneilla on takanaan vuosikausia kes-
6168: sia, jotka olisi ilman omaisten panosta sijoitettava tänyt yhtämittainen työjakso, koska lomaoikeus ja
6169: laitokseen. Yksityiset perheet hoitavat samoin ke- lomien järjestäminen on hoitamatta.
6170: hitysvammaisia, sijoitettuja lapsia ja psykiatrisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6171: potilaita, jotka niin ikään olisi sijoitettava laitok- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6172: seen. sen,
6173: Vaikka kotona suoritettu hoitotyö on sekä yh-
6174: teiskunnan kannalta taloudellisesti halvempaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
6175: että hoidettavien kohdalta ihmisläheisempää ja tona tehtävän työn saattamiseksi tasa-ar-
6176: inhimillisempää, ei tätä työtä tekevien asemaa ole voiseen asemaan sosiaali- ja eläketurvan
6177: millään tavalla järjestetty. Suurimmat epäkohdat sekä lomaetuuksien suhteen.
6178: ovat sosiaali- ja eläketurvan kohdalla. Monilla hoi-
6179:
6180: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6181:
6182: Pirkk~ Ikonen Matti Lahtinen Marjatta Väänänen
6183: 1
6184:
6185:
6186:
6187:
6188: 11 2705361
6189: 996 1987 vp.
6190:
6191: Toivomusaloite n:o 895
6192:
6193:
6194:
6195:
6196: Ikonen ym.: Perheenemäntien ja sotaleskien sosiaali- ja eläketurvan
6197: puutteellisuuksien korjaamisesta
6198:
6199:
6200: Eduskunnalle
6201:
6202: Sosiaalisen lainsäädännön perustuessa yleensä tyy kotona työskentelevän äidin kohdalla alim-
6203: ansiotuloon on yhteiskunnassamme väestöryhmiä, man päivärahan mukaan. Perheenemännät teke-
6204: joita nämä lait eivät tasapuolisesti koske. Tällaisen vät usein pitkää työpäivää ilman työaikasuojaa, il-
6205: suuren ryhmän muodostavat perheenemännät. man lomaa ja ilman työeläkettä, eikä työkyvyttö-
6206: Samassa asemassa ovat myös sotalesket, jotka puo- myyskäsitettäkään ole määritelty kotitaloustyön
6207: lisonsa menettäneinä eivät kuulu veteraanijärjes- osalta. On aika valtiovallan toimenpitein ryhtyä
6208: töihin. Näiden molempien ryhmien eläketurva perheenemäntien ja sotaleskien työn arvostami-
6209: onkin pienen kansaneläkkeen varassa. seen tekojen muodossa järjestämällä heille mm.
6210: Naisten kätten kautta kulkee kansantulostam- lakisääteinen loma sekä kotitaloudessa suoritetun
6211: me 75-80 %. Nämä luvut osoittavat, kotitalous- työn osalta työeläke.
6212: työn arvon, mutta kansantaloudellisissa laskelmis- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
6213: sa ja tilastoissa ei perheenemäntien työtä arvos- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6214: teta. vomuksen,
6215: Kun sosiaalista lainsäädäntöä kehitettiin ansio-
6216: tulon pohjalta ja kun perheenemäntien työlle ei että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6217: ole määritelty markkamääräistä arvoa, on aika piteisiin perheenemäntien ja sotaleskien
6218: ryhtyä perheenemännän työn markkamääräiseen sosiaali- ja eläketurvan puutteellisuuksien
6219: määrittämiseen ja sitä tietä sosiaali- ja eläketurvan ja epäoikeudenmukaisuuksien korjaami-
6220: parantamiseen. seksi ja antaisi niitä koskevat esitykset
6221: Sairausvakuutus- ja äitiyspäivärahakin määräy- eduskunnalle.
6222:
6223: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
6224:
6225: Pirkko Ikonen Tellervo Renko Matti Lahtinen
6226: 1987 vp. 997
6227:
6228: Toivomusaloite n:o 896
6229:
6230:
6231:
6232:
6233: Ikonen ym.: Ennen 1.1.1985 ns. uinuvan eläkeoikeuden piiriin
6234: tulleiden eläke-etujen parantamisesta
6235:
6236:
6237: Eduskunnalle
6238:
6239: Sukupolvenvaihdoseläkkeellä pyritään maatilan neet sukupolvenvaihdoseläkkeen uinuvana vuo-
6240: luovutukseen siinä vaiheessa, jossa nuorten jatka- sien 1981-1984 aikana. Ts. he uinuvat tietämät-
6241: jien edellytykset kehittää yritystään ovat parhaim- tään kohti heikompaa eläkettä. Heitä on 360 ja
6242: millaan. Järjestelmä onkin osoittautunut tarkoi- heidän joukkonsa ei kasva. He ovat etupäässä nai-
6243: tuksenmukaiseksi keinoksi yrittäjäkunnan nuo- sia, joiden eläke on noin kolmanneksen miesten
6244: rentamisessa. Tällä järjestelmällä on samalla maa- eläkettä pienempi. Näiden ikäluokkien kohdalla
6245: seudun työllisyyttä edistävä vaikutus. maatilan työtuloa ei ole puolitettu.
6246: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut kansanelä- Edellä kerrotuo perusteella ehdotamme kun-
6247: keuudistuksen III vaihe vaikuttaa uusiin suku- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6248: polvenvaihdoseläkkeisiin. Muutosten johdosta muksen,
6249: vuonna 1985 tai myöhemmin alkavat sukupolven-
6250: vaihdoseläkkeet muodostuvat keskimäärin kol- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsztn
6251: manneksen suuremmiksi kuin aikaisempina vuo- korjatakseen ennen 1.1.1985 uinuvan elä-
6252: sina alkaneet sukupolvenvaihdoseläkkeet. Tämä keoikeuden piinin tulleiden eläkkeet vas-
6253: on herättänyt suurta katkeruutta viljelijöiden taamaan 1.1.1985 jälkeen sukupolven-
6254: keskuudessa, mutta erityisesti niiden maatalous- vaihdoseläkkeelle jäävien eläkettä.
6255: yrittäjien puolisoiden keskuudessa, jotka ovat saa-
6256:
6257: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
6258:
6259: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
6260: 998 1987 vp.
6261:
6262: Toivomusaloite n:o 897
6263:
6264:
6265:
6266:
6267: Ikonen ym.: Pienyrittäjien lomatoiminnan kokeilun käynnistämi-
6268: sestä Keski-Suomen kunnissa
6269:
6270:
6271: Eduskunnalle
6272:
6273: Pienyrittäjien lomarahaan oikeutettujen piiriä Kokeilutoiminta voidaan erinomaisesti käyn-
6274: olisi laajennettava ja heidän vuosilomaansa piden- nistää keskisuomalaisissa kunnissa, koska maa-
6275: nettävä vastaavaksi kuin maatalousyrittäjillä. kunnan työllisyystilanne on maan keskitasoa al-
6276: Pienyrittäjiltä puuttuvat niin ikään mahdolli- haisempi ja maakunnassa on pienyritystoimintaa.
6277: suudet saada sairauden tai jonkin muun vastaavan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6278: syyn vuoksi sijaisapua. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6279: Apulaisosastopäällikkö Ilkka Suojasalmen joh- sen,
6280: taman työryhmän muistiossa esitetään, että maa-
6281: talousyrittäjien ja pienyrittäjien vuosiloma- ja että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
6282: sijaisaputoimintaa kehitettäisiin samalla tavalla. pienyrittäjien vuoszloma- ja szj"aisaputoi-
6283: Työryhmä esittääkin pienyrittäjien lomitustoi- minnan kokeilun käynnzstämiseksi Keski-
6284: mintaa kokeiltavaksi 20 kunnassa. Eri oppilaitos- Suomen kunnzssa.
6285: ten oppilaat lomittaisivat pienyrittäjien vuosilo-
6286: mia ja sijaisapua.
6287:
6288: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
6289:
6290: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
6291: 1987 vp. 999
6292:
6293: Toivomusaloite n:o 898
6294:
6295:
6296:
6297:
6298: Ikonen ym.: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron aiheuttamien
6299: haittojen vähentämisestä
6300:
6301:
6302: Eduskunnalle
6303:
6304: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron lukemi- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
6305: nen tuloksi vaikeuttaa sotainvalidien pääsyä arava- piteisiin, ettei sotilasvammalain mukaista
6306: vuokrataloihin ja asuntolainoitettuihin palveluta- elinkorkoa oteta tulona huomioon asunto-
6307: loasuntoihin. lainoituksessa valittaessa asukkaita arava-
6308: Kun lisäksi elinkoron määrä on sitä suurempi, vuokrataloon eikä myönnettäessä asumis-
6309: mitä vaikeampi vamma on, vaikeavammaiset so- tukea.
6310: tainvalidit joutuvat heikompaan asemaan asun-
6311: nonsaannissa kuin lievävammaiset.
6312: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6313: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6314:
6315: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
6316:
6317: Pirkko Ikonen Tellervo Renko
6318: Matti Lahtinen Marjatta Väänänen
6319: 1000 1987 vp.
6320:
6321: Toivomusaloite n:o 899
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: Isohookana-Asunmaa ym.: Alimman sairauspäivärahan korottami-
6327: sesta pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen huojentamiseksi
6328:
6329:
6330: Eduskunnalle
6331:
6332: Sairaus on ihmiselämään kuuluva tila, josta ih- että potilas - jälleen juuri pienituloinen - jou-
6333: minen itse ei voi päättää. Sairaiden ihmisten ta- tuu maksamaan ''viimeistä penniä'' myöten hoi-
6334: loudelliset ongelmat ovat yhä suuret, vaikka lain- topäivämaksuja. Inhimillisesti olisi oikeudenmu-
6335: säädäntöä on kehitetty jatkuvasti. kaisempaa, jos sairaalamaksut perustuisivat tasa-
6336: Alin sairauspäiväraha ei yleensä riitä mitenkään maksujärjestelmään tai hoitomaksukatto olisi
6337: kattamaan sairaudesta aiheutuvia kuluja. Sairaus- huomattavasti nykyistä alempi.
6338: vakuutuksen lääkkeistä ja matkoista maksettavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6339: omavastuuosuudet rasittavat juuri pienituloisia. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6340: On aiheellista kysyä, onko sairausvakuutuslain al-
6341: kuperäinen tarkoitus vesittymässä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6342: Pysyväisestä laitoshoidosta peritään tulojen mu- piteisiin alimman sairausvakuutuspäivära-
6343: kainen maksu. Kun pitkäaikainen sairaus tai van- han korottamiseksi tuntuvasti ja samalla
6344: huus yleensä voivat pakottaa potilaan pitkäksikin alentaisi pysyväishoidossa olevien potilai-
6345: aikaa laitoshoitoon, tuntuu epäinhimilliseltä se, den hoitopåi"vämaksukattoa.
6346:
6347: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6348:
6349: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
6350: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki
6351: 1987 vp. 1001
6352:
6353: Toivomusaloite n:o 900
6354:
6355:
6356:
6357:
6358: Jokinen ym.: Työajan lyhentämisestä ansiotasoa alentamatta
6359:
6360:
6361:
6362:
6363: Eduskunnalle
6364:
6365: Työttömyys on vakava ongelma yhä useammas- edetään, sitä vaikeammaksi ratkaisut tulevat ja
6366: sa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys lisää sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta työkansalle
6367: toimeentulon vaikeuksia monesti vielä entisestään aiheutuu.
6368: samoissa perheissä, joissa jo on pitkään työttömi- Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen-
6369: nä olleita perheenjäseniä. Hallituksen toimet noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
6370: työttömyyden pysäyttämiseksi eivät ole olleet riit- suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla uh-
6371: täviä nimenomaan siitä syystä, että näiden toi- kaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toiseen
6372: menpiteiden yhteydessä ja samanaikaisesti tapah- jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puutetta, sillä
6373: tuu työttömyyden melkein järjestelmällistä lisää- kuluneen talven aikana on teetetty monissa koh-
6374: mistä. 1970-luvun alun voimakkaan taloudellisen teissa jatkuvasti ylitöitä ja työn tehostamiseksi
6375: kasvun vuosina rakennettiin lainsäädännössä ny- kamppaillaan kaikissa teollisuuslaitoksissa ja liike-
6376: kytilanteeseen sopimattomia ratkaisuja. Nämä elämän piirissä. Kahden näin vastakkaisen ja risti-
6377: säädökset ovat edelleenkin voimassa. Useaan ker- riitaisen tavoitteen samanaikaisuus synnyttää epä-
6378: taan on pyritty irtautumaan siitä, että työvoimaa toivoisen tilanteen työttömien piirissä. On suoras-
6379: ei esim. kunnissa sallita lisättävän kesäaikana ja taan järjen vastaista, että automaation kaudella ja
6380: että lisäyksestä sakotetaan. Kun täysin vastakkai- teollisuuden moninkertaistettua tuotantonsa työ-
6381: siin päämääriin tähtäävää lainsäädäntöä kuin mi- päivä on edelleen kahdeksantuntinen.
6382: kä tällä hetkellä on tarpeen ei ole kumottu, se Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alentamat-
6383: edelleen vaikuttaa työttömyyttä lisäävästi. Samoin ta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun avulla
6384: toimii yleinen käytäntö myös valtion omissa lai- työttömyys olisi poistettavissa, sillä työn tuot-
6385: toksissa ja valtiojohtoisessa teollisuudessa, siis työ- tavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehostunut
6386: voiman vähentämiseen pyritään aivan suunnitel- järkeistämisen ja automarisoinnin ansiosta enem-
6387: mallisesti ja johdonmukaisesti, vaikka toisaalta män kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee. Jos
6388: tehdään koko ajan päätöksiä työpaikkojen lisää- 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään 1 t päi-
6389: misestä ja siihen sijoitetaan varoja. vässä eli 5 t viikossa, se merkitsee 5 000 työtun-
6390: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien ta- tia viikossa ja yli 140 työttömän työllistämistä
6391: holla määräävät nämä samat periaatteet vielä voi- tuhatta työntekijää kohti. Kun virastoissa ja toi-
6392: makkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus val- mistoissa on jo vuosia ollut alle 8 tunnin työpäivä,
6393: tion osuudesta työllistettyyn uuteen työläiseen. sitä olisi myös teollisuudessa ja raskaissa kulutta-
6394: On siis mielekästä sanoa irti ja vähentää mahdolli- vissa palveluammateissa nopeasti lyhennettävä.
6395: simman paljon työntekijöitä, jotta voi heitä työl- Tässä on ehdottomasti otettava huomioon auto-
6396: listäessään ottaa nämä valtion auliisti tarjoamat maation ja järkeistämisen vaikutukset, joiden
6397: tuet hyödykseen. On selvää, että tätä tietä ei voida avulla työn tuottavuus on kohotettu huippuunsa,
6398: edetä kestävään työllisyyteen ja turvallisuuteen. mutta ansiotaso on jäänyt pahasti jälkeen. Tästä
6399: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia tilan- johtuen ansiotason alentaminen ei tätä ratkaisua
6400: teen hallitsemiseksi. Mitä kauemmin nykyisellään tehtäessä voi tulla kysymykseen.
6401: 1002 1987 vp. - TA n:o 900
6402:
6403: Kaikkialla työelämän piirissä olisi toteutettava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
6404: korkeintaan 35 tunnin työviikko ansiotasoa alen- piteisti'n työajan lyhentämisek.ri enintåän
6405: tamatta. 35 tuntiin viikossa ja automaation tuoman
6406: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- hyödyn käyttämiseksi niin, että ansiotasoa
6407: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ei missään kohteessa alenneta.
6408:
6409: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6410:
6411: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Esko Seppänen
6412: Timo Laaksonen Raila Aho Esko Helle
6413: Pekka Leppänen Heli Astala Lauha Männistö
6414: 1987 vp. 1003
6415:
6416: Toivomusaloite n:o 901
6417:
6418:
6419:
6420:
6421: Jokinen ym.: Eläkkeelle siirtymisen joustavuuden lisäämisestä
6422:
6423:
6424:
6425:
6426: Eduskunnalle
6427:
6428: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6429:
6430: Aloitteessamme ehdotamme lakien säätämistä sestä työkyvystä työntekijän täytettyä 55 vuotta.
6431: joustavasta eläkkeelle siirtymisen mahdollisuudes- Asteittainen työstä eläkkeelle siirtyminen tulisi
6432: ta. Eläkkeelle siirtymisen ikä voisi riippua jousta- mahdolliseksi 60 vuotta täyttäneille.
6433: vasti työn rasittavuudesta ja työntekijän yksilölli-
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: ALOITTEEN PERUSTELUT
6439:
6440: Eläkeikää lähestyvien joustavaa eläkkeelle siirty- Tanskassa tuli vuoden 1979 alussa käyttöön va-
6441: misen mahdollisuutta tulee pikaisesti kehittää, paaehtoinen eläkkeelle siirtymisen järjestelmä.
6442: koska yleinen eläkeikämme on hyvin usein liian Sen mukaan 60-vuotias eläkkeelle jäävä sai 90
6443: korkea etenkin raskasta ja kuluttavaa työtä pit- sadannesta palkastaan kahtena ensimmäisenä elä-
6444: kään tehneille. Monille eläkeikää lähestyville työs- kevuonna. Kahtena seuraavana eläkevuotena hän
6445: sä selviytyminen on erilaisten vaivojen tähden ja sai 80 sadannesta ja siitä eteenpäin 60 sadan-
6446: työstä ja ikääntymisestä aiheutuneen suoritusky- nesta normaaliin eläkkeelle siirtymisen ikään saak-
6447: vyn heikkenemisen vuoksi käynyt perin raskaaksi; ka. Vuoden 1979 ensimmäisen neljänneksen aika-
6448: saattaapa työ vaarantaa jo muutoinkin heikenty- na noin 50 000 työntekijää käytti tätä hyväk-
6449: nyttä terveyttä terveydentilan oikeuttamatta - seen. Arviolta 30-40 työpaikkaa sadasta täytet-
6450: nykyisen tulkinnan vallitessa - työkyvyttömyys- tiin uudella työntekijällä. Belgiassa tällaisesta jär-
6451: eläkkeelle. jestelmästä on vuodesta 1977 lähtien ollut hyviä
6452: Epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi lain- kokemuksia.
6453: säädäntöä tulee kehittää siten, että eläkeikää lä- Suomen työttömyyseläkejärjestelmä muistuttaa
6454: hestyvien ja työkykyään menettäneiden henkilöi- jonkin verran näitä ratkaisuja. Työttömyyseläkettä
6455: den eläkkeelle pääsy olennaisesti helpottuu, eten- voidaan näet maksaa sellaiselle 60-64-vuotiaalle
6456: kin raskaista ja kuluttavista töistä. Samalla on (sekä poikkeuslailla 55-60-vuotiaalle), joka vii-
6457: muutoinkin toki lisättävä joustavuutta eläkkeelle meksi kuluneiden 60 viikon aikana on saanut
6458: siirtymiseen mm. asteittaisen työstä eläkkeelle työttömyyskassa-avustusta tai työttömyyskorvaus-
6459: siirtymisen kautta. Epäkohdan poistamiseksi tar- ta vähintään 200 päivältä ja jolle ei voida osoittaa
6460: vitaan lait ammatillisesta varhaiseläkkeestä ja osa- työkykyä vastaavaa työtä.
6461: aikaeläkkeestä, kuten eläkekomiteakin on ehättä- Ammatillisen varhaiseläkkeen myöntäminen
6462: nyt esittämään. tulisi tehdä mahdolliseksi 55 vuotta täyttäneelle
6463: Eräissä Euroopan maissa tietyille työntekijöille henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt työn
6464: tai työntekijäryhmille on jo taattu oikeus vapaaeh- rasittavuuden, ikääntymisen tai sairauden joh-
6465: toiseen eläkkeelle siirtymiseen 60 vuoden iässä. dosta, suhteessa työn rasittavuuteen ja työolo-
6466: 1004 1987 vp. -TA n:o 901
6467:
6468: suhteisiin nähden siten, että alentunut työkyky Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
6469: olennaisesti haittaa henkilön työssään suoriutu- toivomuksen,
6470: mista.
6471: Osa-aikaeläkkeen saaminen puolestaan tulisi että hallitus antaisi pikaisesti eduskun-
6472: tehdä mahdolliseksi henkilölle, joka 60 vuotta nalle esityksen, jolla joustava eläkkeelle
6473: täytettyään lyhentää työaikaansa asetettavien siirtyminen tulisi mahdolliseksi siten, että
6474: enimmäis- ja vähimmäisrajojen puitteissa. Työ- ammatillisen varhaiseläkkeen kautta 55
6475: ajan lyhentämisestä johtuvaa ansioiden alentu- vuotta tiiyttåneen työntekijän oikeus siir-
6476: mista korvattaisiin osa-aikaeläkkeenä. tyä eläkkeelle riippuisijoustavasti työn ra-
6477: Pikaista joustavan eläkkeelle siirtymisen mah- sittavuudesta ja työntekz/än ykszlöllisestå.
6478: dollistamista perustelee edellä esiteltyjen eläk- työkyvystä, ja siten olennaisesti helpotet-
6479: keelle siirtyjän etuja koskevan tarkastelun lisäksi taisiin etenkin raskasta ja kuluttavaa työtä
6480: myös se, että työttömyyden ennakoidaan pysyvän tekevien elå"kkeelle pääsemistä, ja että 60
6481: korkeana ilman, että näköpiirissä olisi helpotusta vuotta täyttänezlle työntekzjöille tulisi
6482: odotettavissa. Saataisiinhan näin muutama työ- mahdolliseksi asteittainen szirtyminen
6483: paikka työkykyisille ja työhaluisille, jotka ovat työstä osa-aikaeläkkeen kautta työeläk-
6484: työtä vailla. keelle.
6485:
6486: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6487:
6488: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
6489: Lauha Männistö Claes Andersson Esko Helle
6490: Heli Astala Arvo Kemppainen
6491: 1987 vp. 1005
6492:
6493: Toivomusaloite n:o 902
6494:
6495:
6496:
6497:
6498: Jokinen ym.: Vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin eläkeiän alen-
6499: tamisesta ja eläkkeiden korottamisesta
6500:
6501:
6502: Eduskunnalle
6503:
6504: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työntekijät vielä monet sellaiset tekijät, jotka lyhentävät vält-
6505: kokevat usein voimiensa vähenevän jo paljon en- tämättömän Iepoajan käyttöä varsinkin perheen
6506: nen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä jatkuvasta äidin ollessa kyseessä.
6507: normaalia voimakkaammasta rasituksesta, jonka Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi-
6508: kohteeksi elimistö joutuu jatkuvan työ- ja lepo- menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään olleiden
6509: ajan rytmin muutoksen johdosta. Erityisen raskaa- työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin esim.
6510: na tämän kokevat ne työntekijät, jotka joutuvat 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa asianomai-
6511: tekemään kolmivuorotyötä, jossa muutos työ- ja nen sitä itse haluaa. Normaalin työajan ulkopuo-
6512: Iepoajan rytmiin on vielä suurempi. Asiaa ei ole lella suoritetun työajan tulisi myös olla eläkettä
6513: riittävästi painotettu julkisuudessa eikä myöskään korottava.
6514: kyseisten työntekijäryhmien taholla, koska nämä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
6515: ryhmät toimivat yleensä erillään ja pieninä työnte- toivomuksen,
6516: kijäryhminä.
6517: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet ih- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
6518: miset kokevat haitat varsin moninaisina. Vähäi- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
6519: nen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen jolla vuoro- ja yötyötä tekevien työnteki-
6520: hälinä, joka asettaa Iepoajan käyttäjille tavallista jäin eläkeikää alennettaistin ja joka antaisi
6521: suuremman rasitteen silloin, kun lepoaika aset- normaalin työajan ulkopuolella suorite-
6522: tuu yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuorokau- tusta työstä hyvityksen korkeampana eläk-
6523: den ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nousevat esiin keenä.
6524:
6525: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6526:
6527: Anna-Liisa Jokinen Esko Seppänen Asko Apukka
6528: Timo Laaksonen Heli Astala Raila Aho
6529: Esko Helle Pekka Leppänen Lauha Männistö
6530: 1006 1987 vp.
6531:
6532: Toivomusaloite n:o 903
6533:
6534:
6535:
6536:
6537: Jokinen ym.: Opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestämisestä
6538:
6539:
6540:
6541: Eduskunnalle
6542:
6543: Opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestäminen parhaiten kesätyöpaikan. Yhteiskunnan välinpitä-
6544: on heille erittäin tärkeää ottaen huomioon, miten mättömyys vaikeassa taloudellisessa asemassa ole-
6545: huonosti kesätyöpaikkoja itsestään järjestyy hitaan via opiskelijoita kohtaan on valitettavaa. Pelkkä
6546: taloudellisen kasvun vallitessa. Kesätyöpaikalla asian toteaminen ei riitä, tarvitaan nopeita toi-
6547: on merkitystä sekä toimeentulon kannalta että menpiteitä. Opiskelijoiden kesätyöpaikka on to-
6548: työkokemuksen saamisessa. Se, että opiskelija della välttämätön porras nuorelle eteenpäin pyrki-
6549: voi aikanaan varsinaista työpaikkaa hakiessaan välle kansalaiselle, niin taloudellisesti kuin tule-
6550: osoittaa omaavaosa riittävästi työkokemusta, on vaa työpaikkaa haettaessa.
6551: omiaan edistämään ja helpottamaan hänen työn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6552: saamiaan. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6553: Kesätyöpaikan saanti on liian usein sattuman-
6554: varainen ja ennemminkin sääntö kuin poikkeus että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
6555: on se, että muutoinkin turvallisessa taloudellisessa piteisiin opiskelijoiden kesätyöpaikkojen
6556: asemassa olevien perheiden nuoret saavat myös järjestämiseksi mm. valtion työkohteissa.
6557:
6558: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
6559:
6560: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
6561: Esko Helle Heli Astala Lauha Männistö
6562: Claes Andersson Arvo Kemppainen
6563: 1987 vp. 1007
6564:
6565: Toivomusaloite n:o 904
6566:
6567:
6568:
6569:
6570: Jokinen ym.: YK:n lapsen oikeuksien julistuksen periaatteiden
6571: toteuttamisesta Suomessa
6572:
6573:
6574: Eduskunnalle
6575:
6576: Lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin Yhdis- den vallassa, joihin on syntynyt tai myöhemmin
6577: tyneiden Kansakuntien kokouksessa jo vuonna joutunut.
6578: 1.959, mutta sen keskeisimmät periaatteet ovat Yhteiskunta on vastuussa lapsesta ja hänen ke-
6579: edelleen vailla toteutumista. Erityisen suurta hityksestään. Yhteiskunta on vastuussa myös Yh-
6580: huolta on tunnettava siitä syystä, että niissäkin distyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien julis-
6581: varsin pitkälle kehittyneissä teollisuusmaissa, jois- tuksen periaatteiden toteuttamisesta käytännössä.
6582: sa edellytykset YK:n LOJ:n periaatteiden toteut- Lasten oikeusturvaa koskevan lainsäädännön ai-
6583: tamiselle olisivat olleet erinomaiset, ovat nämä kaansaamista kiirehtii siis osaltaan YK:n lapsen
6584: kyseisen suosituksen perusteet jääneet huomiotta. oikeuksien julistus, jonka hengen ja kirjaimen to-
6585: Jokainen valtio, jolla on edellytykset vastata teuttamisesta myös Suomen valtio on omalta osal-
6586: YK:ssa tekemistään sopimuksista, on velvollinen taan vastuussa. Suomi on kehittynyt teollisuusval-
6587: toimimaan sopimusten edellyttämällä tavalla. tio ja sen mahdollisuudet lasten oikeudellisen ase-
6588: Tällä toiminnallaan jokainen YK:n valtioista kii- man turvaamisessa ovat hyvät, mutta se ei ole näi-
6589: rehtii ratkaisuja myös laajemmin kaikkien muiden tä mahdollisuuksiaan käyttänyt parhaalla tavalla.
6590: YK:n maiden keskuudessa. Tässä suhteessa on Tämän julistuksen neljännessä kohdassa sanotaan
6591: Suomella merkittävät velvollisuudet omalla toi- mm. että "lapsella tulee olla oikeus asianmukai-
6592: minnallaan osoittaa arvostavansa YK:ssa teke- seen ravintoon, asumiseen, virkistykseen ja lääkin-
6593: miään ratkaisuja ja päätöksiä. tähuoltoon". Mikään laki ei kuitenkaan turvaa
6594: Vähäisin ei suinkaan ole lapsen oikeuksien ju- edes perustarverta - asuntoa tämän kansan lap-
6595: listuksen periaatteiden vahvistamisen tarve lain- sille, ei silloinkaan kun perhe joutuu häädön alai-
6596: säädännöllä kussakin YK:n jäsenmaassa vietet- seksi.
6597: täessä YK:n julistamaa lapsen vuotta 1979 ja Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat mahdolli-
6598: LOJ:n 20-vuotisjuhlavuotta. suudet lasten aseman parantamiseen sellaiset, että
6599: Tämän tärkeän merkkivuoden tulee toteuttaa asian hyväksi voitaisiin tehdä moninkerroin enem-
6600: näkyvät ja tuntuvat uudistukset myös lainsää- män kuin mitä on tehty. Kuitenkin monet lapset
6601: däntötyössä. Lainuudistusten tietä on voitava tur- asuvat edelleen liian ahtaasti ja monet ovat epä-
6602: vata kansamme lasten asema nykyistä paremmin. määräisen päivähoidon suojassa. Ellei lainsäädän-
6603: Epävarmuus ja turvattomuus lisääntyvät, perheet nöllä ryhdytä tilannetta ratkaisevasti paranta-
6604: hajoavat, työttömyys ja työttömäksi joutumisen maan, tulevat ongelmat jatkumaan ja pahene-
6605: uhka pelottavat. Asumisen kalleus laskee lapsi- maan. Lasten päivähoidosta annettu laki jää edel-
6606: perheiden asumisen tasoa. Tästä johtuen lasten leen moniksi vuosiksi niin vajavaiseksi, että sen
6607: asema on meidänkin maassamme monessa suh- turvin ei lasten asemaan saada korjausta. Lasten
6608: teessa vielä varsin turvaton. Pieni lapsi ei voi eikä oikeudellinen asema vaatii nopeata korjausta.
6609: pysty etsimään turvaa ja apua silloinkaan, kun Lapsen aseman turvaamiseen on voitava ryhtyä sil-
6610: olosuhteet ovat täysin toivottomat. Lapsella ei ole loinkin, kun hänen vanhemmillaan ei ole siihen
6611: mahdollisuuksia huolehtia itsestään vähimmässä- mahdollisuutta. Taloudelliset esteet eivät saa vai-
6612: kään määrin. Siksi hän on täysin niiden olosuhtei- keuttaa lasten oikeudellisen aseman korjaamista,
6613: 1008 1987 vp. - TA n:o 904
6614:
6615: sillä kysymys on nuoren kansalaisen tulevaisuu- että hallitus ryhtyisi kzireelliszi'n toimen-
6616: desta. piteisiin Yhdistyneiden Kansakuntien
6617: Lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä tulee lapsen oikeuksien julistuksen periaattei-
6618: tehokkaasti huolehtia lasten aseman parantami- den edellyttämän lainsäädännön aikaan-
6619: sesta. On käytettävä kaikki mahdollisuudet, joilla saamiseksi Suomessa ja tätä kautta lasten
6620: tehokkaasti voidaan korjata nykyistä tilannetta. oikeudellisen aseman turvaamiseksi em.
6621: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- julistuksen hengen mukaisesti.
6622: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6623:
6624: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6625:
6626: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Raila Aho
6627: Pauli Uitto Lauha Männistö Heli Astala
6628: Claes Andersson Esko Helle Arvo Kemppainen
6629: 1987 vp. 1009
6630:
6631: Toivomusaloite n:o 905
6632:
6633:
6634:
6635:
6636: Jouppila ym.: Maatalousyrittäjien sijaisapuoikeuden kehittämisestä
6637:
6638:
6639:
6640: Eduskunnalle
6641:
6642: Maataloustuotannon tulee Suomessa edelleen- Maatalousyrittäjien äitiys- ja vanhempainraha-
6643: kin perustua pääosin perheviljelmiin, joiden tuot- kausi on samanpituinen kuin muilla. Tosiasialli-
6644: to antaa tuottajaperheelle pääasiallisen toimeen- sesti he eivät voi kuitenkaan pitää samanpituista
6645: tulon. Viljelijäperheen ansiotason tulee olla rin- vanhempainlomaa kuin muut. Syynä tähän ovat
6646: nasteinen muun ammattitaitoisen väestön tulota- maatalouden lomituspalvelujärjestelmässä olevat
6647: soon. Maatalouden sosiaalipolitiikkaa pidetään puutteet.
6648: usein osana maataloustuotannon tukea. Maata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6649: louden tukipolitiikan tulee palvella ennen kaik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6650: kea tuotanto-, tulo- ja rakennepolitiikkaa. Tällä
6651: hetkellä on kuitenkin maatalouden sosiaalipolitii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
6652: kassa epäkohtia, jotka ovat mm. eräänä syynä sii- maatalousyn'ttäjien sijaisapuoikeuden jat-
6653: hen, että syntyvyys maatalouden piirissä on hälyt- kamiseksi samanpituiseksi kuin äitiys- ja
6654: tävän matala. Taataksemme maatalouden elinvoi- vanhempainrahakausi.
6655: maisuuden on maatalousväestön syntyvyyttä saa-
6656: tava nousemaan.
6657:
6658: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
6659:
6660: Riitta Jouppila Sakari Valli Oiva Savela
6661: Matti Viljanen Juhani Laitinen Tellervo Renko
6662: Mirja Ryynänen Keijo Jääskeläinen Kirsti Ala-Harja
6663: Ritva Laurila
6664: 1010 1987 vp.
6665:
6666: Toivomusaloite n:o 906
6667:
6668:
6669:
6670:
6671: Jouppila ym.: Rintamaveteraanien eläkeoikeuden yhdenmukaista-
6672: misesta palvelussuhteen luonteesta riippumatta
6673:
6674:
6675: Eduskunnalle
6676:
6677: Sotiemme veteraanien varhaiseläkkeelle siirty- yksityisoikeudellisissa työsuhteissa olleiden koh-
6678: mistä on tuettava niin, että jokainen rintamasoti- dalla olisi sota-ajan palvelusvuodet laskettava elä-
6679: lastunnuksen omaava veteraani voi todella halu- keturvaan. Näin voitaisiin takautuvasti parantaa
6680: tessaan siirtyä varhaiseläkkeelle. Tällä hetkellä on monen heikossa taloudellisessa asemassa elävän
6681: työelämässä olevia veteraaneja noin 50 000. Heistä veteraanin vanhuuden turvaa.
6682: suurin osa kuuluu yksityisten eläkevakuutusjärjes- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
6683: telmien piiriin, jolloin heidän eläkkeensä suuruu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6684: deksi tulisi vain 20-38 % työtulosta. Tämä seik- sen,
6685: ka estää useiden veteraanien varhaiseläkkeelle siir-
6686: tymisen. Samoin epäkohtana yksityisen palveluk- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
6687: sessa olevilla veteraaneilla on se seikka, että rinta- niin, että yksityisen palveluksessa oleville
6688: mapalvelusvuosia ei heillä lasketa eläkkeeseen oi- rintamaveteraaneille taataan samat eläke-
6689: keuttaviksi työvuosiksi, kuten tapahtuu julkisen edut kuin julkisen sektorin palveluksessa
6690: sektorin puolella. Samoin jo eläkkeellä olevien olevzlla on.
6691:
6692: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
6693:
6694: Riitta Jouppila Sakari Valli Oiva Savela
6695: Matti Viljanen Juhani Laitinen Riitta Uosukainen
6696: Tellervo Renko Kirsti Ala-Harja Ritva Laurila
6697: 1987 vp. 1011
6698:
6699: Toivomusaloite n:o 907
6700:
6701:
6702:
6703:
6704: Juhantalo ym.: Aukottoman perustoimeentuloturvan luomisesta
6705:
6706:
6707:
6708: Eduskunnalle
6709:
6710: Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikilla kansalaisilla hen kuuluvan opintorahan osuutta on korotettava
6711: tulee olla turvattu toimeentulo eri elämäntilan- 50 prosenttiin tuen määrästä. Opintotuessakin
6712: teissa, äitiyden, isyyden, lastenhoidon, sairauden, tarveharkintaa on lievennettävä. Tavoitteena on
6713: opiskelun, työttömyyden, työkyvyttömyyden, poistaa tarveharkinta, joka koskee yli 18-vuotiaita
6714: vammaisuuden tai vanhuuden aikana. Näin voi- opiskelijoita ja heidän vanhempiensa tai puolisoi-
6715: daan turvata kaikille ihmisille mahdollisuus kan- densa tuloja ja varallisuutta.
6716: nustavaan ja omaehtoiseen elämään. Nykyisellään Nykyinen kansaneläkkeiden tarkistusperuste on
6717: sosiaaliturvajärjestelmässä on vielä vakavia puut- epäoikeudenmukainen. Sen aiheuttamaa kansan-
6718: teita, jotka voidaan korjata nostamalla erisuurui- eläkkeen jälkeenjäämistä on korvattava kansan-
6719: set vähimmäisetuudet vähimmäiseläkkeen eli eläkkeiden ylimääräisellä tasokorotuksella. Samal-
6720: kansaneläkkeen täyden määrän tasolle. la on eri eläkejärjestelmien indeksitarkistukset yh-
6721: Sairastamiseen ja äitiyteen liittyvä perusturva tenäistettävä. Tämä ratkaisu kohentaa myös rinta-
6722: on oleellisesti muita etuuksia alempi. Sairaus- maveteraanien toimeentuloturvaa.
6723: vakuutuksen äitiys- ja sairauspäivärahan vähim- Yksilökohtainen perustoimeentuloturvakaan ei
6724: mäisturvan korottaminen on siis erityisen kiireel- kaikissa tilanteissa riitä takaamaan koko perheelle
6725: listä. kohtuullista toimeentuloa. Tämän vuoksi perus-
6726: Työttömyysturvan vähimmäistaso on pikaisesti turvaa on lisäksi kehitettävä siten, että se turvaa
6727: nostettava kansaneläkkeen täyden määrän tasolle perheen koon ja perheiden erilaisten elämäntilan-
6728: ja peruspäivärahan tarveharkinta on asteittain teiden aiheuttamat erilaiset tarpeet.
6729: poistettava. Puolison tulojen vaikutusta työttö- Perustoimeentuloturvan hoitaminen kokonai-
6730: myysturvaan on lievennettävä. Tarveharkinta on suudessaan on käytännöllisintä siirtää kansanelä-
6731: välittömästi poistettava sellaisilta perusturvan saa- kelaitoksen tehtäväksi. Perustoimeentuloturvaa
6732: viita henkilöiltä, joilla on sama työkokemus kuin hoitaa jo nyt suurelta osin kansaneläkelaitos, jon-
6733: ansiosidonnaista turvaa saavilla. ka alueellisesti kattavasta palvelupisteverkosta voi-
6734: Kodinhoidon tuki on ulotettava kaikkiin niihin daan kehittää perusturva-asioissa kansalaisia opas-
6735: alle 7-vuotiaisiin lapsiin, joita ei hoideta kunnalli- tava ja palveleva toimeenpanoelin. Samalla para-
6736: sessa päivähoidossa. Kodinhoidontuen lisäosa on nevat kuntien mahdollisuudet sosiaali- ja tervey-
6737: maksettava kaikille pientä lasta itse kotona hoita- denhuollon kehittämiseen.
6738: ville vanhemmille. Näin heille taataan täyden Perustoimeentuloturvan kehittämisellä helpo-
6739: kansaneläkkeen tasoinen toimeentuloturva. tetaan myös kuntien rasitusta, joka yleisen toi-
6740: Myös opintotuki kuuluu yhtenäiseen perustoi- meentulotuen hoitamisessa ja rahoittamisessa on
6741: meentuloturvaan. Tuen tasoa on nostettava ja sii- kasvanut voimakkaasti ja lisännyt siten erityisesti
6742:
6743:
6744:
6745:
6746: 12 2705361
6747: 1012 1987 vp. - TA n:o 907
6748:
6749: pienituloisten ihmisten verorasitusta. Kunnallisen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6750: toimeentulotuen tulee olla järjestelmä, joka kat- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6751: taa toimeentuloturvan tarpeessa olevien erityisti-
6752: lanteet. Riittävä ja yhtenäinen lakisääteinen pe- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
6753: rustoimeentuloturva vähentää kuntien maksaman piteisiin aukottoman perustoimeentulo-
6754: toimeentulotuen kustannuksia. turvan luomiseksi.
6755:
6756: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6757:
6758: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
6759: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
6760: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
6761: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
6762: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
6763: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
6764: Anneli Jäätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
6765: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
6766: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
6767: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
6768: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Esko Aho
6769: 1987 vp. 1013
6770:
6771: Toivomusaloite n:o 908
6772:
6773:
6774:
6775:
6776: Juhantalo ym.: Sotainvalidien ja asevelvollisuuttaan suorittaessaan
6777: vammautuneiden eläketurvan parantamisesta
6778:
6779:
6780: Eduskunnalle
6781:
6782: Sotainvalidien samoin kuin muidenkin sotave- etuuksia. Tällä hetkellä sotilasvammalain mukai-
6783: teraanien eläketurvaa on parannettu viime vuo- nen elinkorko koskee paitsi sodissa vahingoittu-
6784: sina useaan otteeseen. Erityisesti kansaneläkejär- neita tai vammautuneita sotainvalideja myös nuo-
6785: jestelmän uudistus eri vaiheineen, rintamasotilas- rena vammautuvia asevelvollisia. Kun sotilasvam-
6786: eläkelain muutos vuonna 1985 ja rintamavete- malain mukaista elinkorkoa on tarkoituksenmu-
6787: raanien varhaiseläkejärjestelmän kohentaminen kaista jatkossa kehittää ikääntyvien sotainvalidien
6788: vuonna 1983 sekä 1.11.1986 voimaan tullut yli- tarpeita vastaavalla tavalla, olisi nuorena vam-
6789: määräinen rintamalisä ovat parantaneet sotiemme mautuville asevelvollisille kehitettävä uusi tapa-
6790: veteraanien ja sotainvalidien toimeentuloa. turmavakuutuksen luonteinen etuus, jota voitai-
6791: Sotainvalidit ovat sotilasvammalain nojalla oi- siin kehittää erillään sotainvalidien etuuksista.
6792: keutettuja saamaan ns. elinkorkoa korotuksineen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6793: ja lisäysosineen. Muiden muassa rintamaveteraa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6794: nien järjestöt ovat kiinnittäneet huomiota siihen
6795: epäkohtaan, että sotainvalidille maksettava elin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin,
6796: korko nykyisten säädösten mukaan vähentää täy- joilla sottlasvammalain mukaisen perus-
6797: dellä määrällään kansaneläkkeen lisäosaa. Sotain- elinkoron vaikutus kansaneläkkeen lisä-
6798: validien eläketurvan parantamiseksi olisi siksi pe- osaan poistettaistin ja edelleen, että nuo-
6799: rusteltua korjata asiaa niin, että sotilasvammalain rena asevelvollisuuden aikana vammautu-
6800: mukaisen peruselinkoron vaikutus kansaneläk- netden etuudet järjestettäisti"n tapatur-
6801: keen lisäosaan poistettaisiin. mavakuutuksena hetdän tarpeitaan vas-
6802: Samassa yhteydessä olisi tarkistettava nuorena taavasti.
6803: asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuvien
6804:
6805: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
6806:
6807: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
6808: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
6809: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
6810: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
6811: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
6812: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
6813: Anneli Jätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
6814: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
6815: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
6816: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
6817: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
6818: 1014 1987 vp.
6819:
6820: Toivomusaloite n:o 909
6821:
6822:
6823:
6824:
6825: Juhantalo ym.: Pienten lasten vanhempien työaikajärjestelyistä
6826:
6827:
6828:
6829: Eduskunnalle
6830:
6831: Lasten hoitojärjestelyjen kehittäminen on viime Työlainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että
6832: vuosina kohdistunut voimakkaasti pieniin lapsiin. täyden hoitovapaan ohella olisi pienten lasten
6833: Vuoden 1985 helmikuusta lähtien työntekijällä vanhempien käytettävissä tilapäinen ja osittainen
6834: on ollut oikeus työsopimuslain (30/ 85) mukaan hoitovapaa ja lisäksi liukuvan työajan käyttöön
6835: saada vanhempainrahakauden päätyttyä lapsen liittyviä rajoituksia lievennettäisiin. Tämä on tar-
6836: hoidon vuoksi hoitovapaata aina kolmeen vuoteen peen erilaisten vaihtoehtojen lisäämiseksi ja työ-
6837: saakka. Tämä oikeus toteutuu vuoteen 1989 men- elämän käytössä olevien työaikajärjestelyjen moni-
6838: nessä asteittain. Samassa yhteydessä muutettiin puolistamiseksi.
6839: osa aikaisempaa synnytyslomaa osittain vanhem- Ensinnäkin olisi lisättävä lasten molempien
6840: painlomaksi, jolloin molemmille vanhemmille vanhempien, sekä isän että äidin, mahdollisuuk-
6841: taattiin paremmat mahdollisuudet sopia keske- sia hoitaa tarvittaessa äkillisesti sairastunutta lasta.
6842: nään lastenhoidon järjestämisestä ja työssä käyn- Työntekijällä tulisi olla alle kymmenvuotiaan lap-
6843: nistä. Lisäksi laki pienten lasten hoidon kehittä- sensa, lapsensa hoitajan tai hoitajan lapsen äkilli-
6844: misestä (24/85 ja 28/85) turvaa alle kolmivuo- sesti sairastuessa oikeus saada neljä päivää tilapäis-
6845: tiaille lapsille joko kunnallisen päivähoitopaikan tä hoitovapaata hoidon järjestämiseksi tai lapsen
6846: tai kotihoidontuen perheen valinnan mukaan hoitamiseksi.
6847: vuoteen 1990 mennessä. Toiseksi alle kahdeksanvuotiaan lapsen van-
6848: Näistä merkittävistä uudistuksista huolimatta hemmilla tulisi olla mahdollisuus saada osittaista
6849: pienten lasten vanhempien käytettävissä olevat hoitovapaata lyhentämällä päivittäistä tai viikoit-
6850: yksilölliset mahdollisuudet työelämän ja perhe- taista työaikaansa määräajaksi lastenhoitojärjeste-
6851: elämän yhteensovittamisessa ovat kuitenkin varsin lyjen helpottamiseksi, kunnes peruskoulun en-
6852: rajoitetut, sillä hoitovapaalle jäämisen vaihtoehto- simmäinen lukukausi päättyy. Kun koulun aloit-
6853: na on vain jatkaa työsuhdetta sopimuksen mukai- tamiseen liittyy lapsen kannalta seikkoja, jotka
6854: sesti. Alle kouluikäisten, kolme vuotta täyttänei- edellyttävät vanhempien tukea, olisi tämä elä-
6855: den lasten työssä käyvien vanhempien mahdolli- mäntilanne jatkossa otettava huomioon.
6856: suudet ovat vielä rajoitetummat. Kolmanneksi tulisi työnantajan ja työntekijän
6857: Lasten hoidon ja tasapainoisen kehittymisen olla mahdollista sopia nykyistä joustavammin liu-
6858: kannalta sekä käytännön elämän moninaisten ti- kuvan työajan käytöstä. Se helpottaisi lapsiperhei-
6859: lanteiden joustavan selvittämisen kannalta olisi den vanhempien mahdollisuuksia sovittaa työai-
6860: kuitenkin perusteltua ja onnellista, että lasten kansa alkamis- ja päättymisajankohtaa lapsen hoi-
6861: vanhemmilla olisi erilaisia mahdollisuuksia järjes- tojärjestelyjen mukaisesti.
6862: tellä yksilöllisesti perhe- ja työelämän välisiä suh- Perhe- ja työelämän vaatimusten joustava yh-
6863: teita. Samalla on tietysti huolehdittava, että teensovittaminen on yksi nykyisen perhepolitiikan
6864: tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet sopivassa tärkeimpiä alueita. Lasten kasvattaminen vaatii
6865: määrin otetaan huomioon. vanhemmilta ennen kaikkea aikaa, mutta samalla
6866: 1987 vp. - TA n:o 909 1015
6867:
6868: nykypäivän perheen ajankäyttö on pitkälle alistet- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6869: tu työn ja tuotannon vaatimuksille. Yhteiskunnan piteisiin, jozlla pienten lasten vanhemmzl-
6870: on autettava lapsiperheitä sillan rakentamisessa le annettaiszin oikeus saada tzlapäistä tai
6871: perhe- ja työelämän välille. Jo vähäisillä työaika- osittaista hoitovapaata lapsen äkzllisen sai-
6872: järjestelyillä voidaan parantaa useiden lapsiper- rastumisen tai alle kahdeksanvuotiaan lap-
6873: heiden asemaa. sen hoz"don vuoksi ja jozlla lievennettäiszin
6874: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- liukuvan työajan käyttöön liittyviä rajoi-
6875: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, tuksia.
6876:
6877: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1987
6878:
6879: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
6880: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
6881: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
6882: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
6883: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
6884: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
6885: Anneli Jäätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
6886: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
6887: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
6888: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
6889: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Esko Aho
6890: 1016 1987 vp.
6891:
6892: Toivomusaloite n:o 910
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: Järvenpää: Rintamasotilastunnuksen omaavien veteraanien lääke- ja
6898: sairaalakulujen poistamisesta
6899:
6900:
6901: Eduskunnalle
6902:
6903: Viime aikoina on valtiovallan taholta osoitettu Monet sairauksista ovat pera1sm sotavuosien
6904: jossain määrin enemmän ymmärtämystä veteraa- kovista koettelemuksista ja ovat vasta nyt van-
6905: nien asian hoitamiseen kuin aikaisemmin. Huh- hemmalla iällä alkaneet suuremmassa määrin vai-
6906: tikuussa vietetty valtakunnallinen veteraanipäi- vata. Veteraanien aseman parantamiseksi on myös
6907: vä ikään kuin symbolisoi tätä muuttunutta asen- tästä syystä perusteltua alentaa tämän väestön-
6908: netta. osan lääke- ja sairaalakuluja.
6909: Veteraanien kuntoutukseen ja erilaisten hoito- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6910: mahdollisuuksien kehittämiseen on vuoden 1987 vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6911: budjetissa varattu aikaisempaa enemmän määrä-
6912: rahoja. Tarve ei ole kuitenkaan vielä tyydytetty, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6913: koska veteraanien keski-ikä on jo huomattava. jotta kaikissa tapauksissa lääkärin mää-
6914: Iän noustessa ovat sairaskulut monissa tapauk- räyksestå. sairauden hoitoon kå"ytetyt läå"k-
6915: sissa muodostumassa huomattavaksi kustannus- keet ja sairaalamaksut poistetaan sellaiszlta
6916: eräksi. Lääkkeisiin ja sairaalakuluihin käytetään henkzlöiltä, joilla on rintamasotilastun-
6917: vuodessa huomattavasti suurempi osuus kuin mitä nus.
6918: verotuksessa vähennyskelpoiseksi hyväksytään.
6919:
6920: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
6921:
6922: Heikki Järvenpää
6923: 1987 vp. 1017
6924:
6925: Toivomusaloite n:o 911
6926:
6927:
6928:
6929:
6930: Jäätteenmäki: Pienyrittäjien lomatyöryhmän esittämien tavoitteiden
6931: toteuttamisesta
6932:
6933:
6934: Eduskunnalle
6935:
6936: Sosiaaliturvan eri aloja on viime vuosina kehi- korkeatasoisen sosiaaliturvan kuin muutkin am-
6937: tetty varsin voimakkaasti. Kehittäminen on koh- mattiryhmät. Myös yhteiskunnallinen oikeuden-
6938: distunut pääasiassa koko väestöön. Työikäisestä mukaisuus edellyttää valtiovallan osallistumista
6939: väestöstä palkansaajat ovat kuitenkin olleet jossain yrittäjän sosiaaliturvan rahoitukseen samalla osuu-
6940: määrin etusijalla. Tämä on johtunut usein siitä, della kuin se osallistuu palkansaajien sosiaalitur-
6941: että palkansaajien sosiaaliturvan parantamisesta vakustannuksiin.
6942: on mm. sovittu osana tulopoliittisia kokonaisrat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6943: kaisuja. Samanaikaisesti on yrittäjäväestön ase- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6944: massa kuitenkin tapahtunut muutoksia siten, että
6945: monet yrittäjäryhmät ovat kilpailutilanteen takia että hallitus mahdollisimman pikaisesti
6946: joutuneet sekä sosiaaliturvan että loman käytön ryhtyisi toimenpiteisiin pienyrittäjien lo-
6947: osalta epätasa-arvoiseen asemaan. Erityisesti pien- matyöryhmän muistiossa esitettyjen ta-
6948: yrittäjien on monissa tapauksissa vaikea järjestää voitteiden toteuttamiseksi, niin että
6949: itselleen kohtuulliseksi katsottavaa sosiaaliturvaa 1) pienyrittäjän määritelmä muutettai-
6950: sekä säädellä työaikaansa. siin sellaiseksi, että lain soveltamisalan pii-
6951: Pienyrittäjän sosiaaliturvassa esiintyykin huo- riin voitaisiin lukea kaikki ne yrittäjät, jot-
6952: mattavia puutteita. Eräänä osoituksena pienyrittä- ka zlman yhteiskunnan järjestämiä tukitoi-
6953: jän sosiaaliturvan kehittämättömyydestä on nykyi- mia eivät voi vapautua yritystoiminnas-
6954: nen vuosilomajärjestelmä. Sosiaali- ja terveysmi- taan,
6955: nisteri asettikin 26.11.1986 työryhmän, jonka 2) että enimmäisvuositulon määräfi ko-
6956: tehtäväksi annettiin selvittää voimassa olevan rotetaan siten, että kaikkien sellaisten
6957: pienyrittäjän vuosilomajärjestelmän puutteet ja pienyrittäjien lomarahaoikeus turvataan,
6958: kehittämistarpeet, tehdä ehdotuksensa siitä, millä jotlla ei ole mahdollisuutta irrottautua yri-
6959: tavalla omaa työtään tekeville yrittäjille ja amma- tystoiminnastaan vuostlomansa ajaksi tl-
6960: tinharjoittajille voitaisiin nykyistä paremmin jär- man vuosilomarahaa,
6961: jestää mahdollisuus vuosiloman pitämiseen, sekä 3) että pienyrittäjän vuostloman pi-
6962: siitä, millä tavalla myös sijaisavun saanti voitaisiin tuutta lisättäistin nykyisestä tavoitteena
6963: tälle väestönosalle turvata, sekä selvittää ehdotuk- maatalousyrittäjän vuostloman pituus,
6964: sensa taloudelliset vaikutukset. Työryhmä on saa- sekä
6965: nut mietintönsä valmiiksi maaliskuun viimeisenä 4) että pienyrittäjän vuoszlomarahan
6966: päivänä 1987. määrää korotetaan.
6967: Yrittäjät tarvitsevat itselleen yhtä kattavan Ja
6968:
6969: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
6970:
6971: Anneli Jäätteenmäki
6972: 1018 1987 vp.
6973:
6974: Toivomusaloite n:o 912
6975:
6976:
6977:
6978:
6979: Kalliomäki: Yrittäjien eläketurvan parantamisesta
6980:
6981:
6982:
6983: Eduskunnalle
6984:
6985: 1962 voimaan tullut työntekijäin eläkelaki saat- Kipeimmin asia koskee pieniä perheyrityksiä,
6986: toi osaltaan eläketurvan piiriin toisen palvelukses- joissa monessa tapauksessa molemmat aviopuoli-
6987: sa olevat työntekijät. sot ovat joutuneet väliinputoajan asemaan.
6988: YEL astui voimaan 1970 taaten yrittäjille eläke- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
6989: turvan. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6990: Näiden eläkelakien välimaastoon jää suuri
6991: joukko ihmisiä, jotka ovat joutuneet eläketurvan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
6992: sa osalta kohtuuttoman huonoon asemaan. peeliz'siin toimiin sellaisten yrittäjien elå·-
6993: Sellainen yrittäjä, joka on ollut toisen palveluk- keturvan parantamiseksi, joiden työeläke-
6994: sessa ennen vuotta 1962 ja ryhtynyt yrittäjäksi en- turva perustuu pelkästään vuonna 1970
6995: nen kyseisen TEL-eläkelain voimaantuloa, on jou- voimaan tulleeseen yrittä;i'en eläkelakiin.
6996: tunut olemaan ilman lain takaamaa eläketurvan
6997: kertymää aina YEL:n voimaan tuloon saakka.
6998:
6999: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7000:
7001: Antti Kalliomäki
7002: 1987 vp. 1019
7003:
7004: Toivomusaloite n:o 913
7005:
7006:
7007:
7008:
7009: Kalliomäki ym.: Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan kehittämisestä
7010:
7011:
7012:
7013:
7014: Eduskunnalle
7015:
7016: Suomalaista eläketurvaa on viime vuosina ja pullisestasisällöstä aiheuttaa epävarmuutta ja tur-
7017: vuosikymmeninä kehitetty nopeasti. Etuuksiin oi- vattomuutta. Myönteisenkin eläkepäätöksen ta-
7018: keutettujen piiri on kasvanut, etuuksien taso on pauksessa toimeentulon väliaikainen puuttumi-
7019: jatkuvasti noussut ja työeläkejärjestelmän asteit- nen aiheuttaa huolta, jota mahdolliset viivästy-
7020: taisen voimaantulon takia etuustaso nousee vielä miskorotkaan eivät voi korvata. Myös kielteisestä
7021: liki parinkymmenen vuoden ajan. Suomalainen eläkepäätöksestä olisi tieto saatava mahdollisim-
7022: eläketurva kestää hyvin sekä laatunsa että laajuu- man nopeasti, jotta henkilö voisi ryhtyä aktiivises-
7023: tensa puolesta kansainvälisen vertailun. ti etsiytymään takaisin työelämään. Näistä syistä
7024: Myös eläkevakuutettujen oikeussuojaa on viime pitäisi niiden tapausten lukumäärä, joissa eläk-
7025: aikoina parannettu. Vuonna 1982 toteutetussa ns. keenhakija joutuu odottamaan eläkepäätöstä saa-
7026: SOVE-uudismksessa sovittiin sairauspäivärahan matta muuta sosiaalivakuutusetuutta, rajoittaa
7027: ensisijaisuudesta työeläkkeisiin nähden. Tämän mahdollisimman pieneksi.
7028: seurauksena sairausvakuutuksen ja eläkevakuu- Yhtenä käsittelyä nopeuttavana ratkaisuna voisi
7029: tuksen yhteen sovittaminen parani. Vuonna 1983 olla eläkepäätöksen tekeminen yhdessä laitokses-
7030: aloitettiin ns. neuvottelumenettely Kansaneläke- sa. Nykyäänhän, jos hakijalla on sekä valtion,
7031: laitoksen ja työeläkelaitosten välillä. Neuvottelu- kunnan että yksityistä palvelua, hän saa kolme
7032: menettelyn tarkoituksena oli vähentää ristikkäis- erillistä työeläkepäätöstä ja lisäksi eläkepäätöksen
7033: ten eläkeratkaisujen määrää. Tämä tavoite onkin kansaneläkelaitokselta. Yksityisen sektorin työelä-
7034: saavutettu hyvin. Toisaalta eläkehakemusten kä- kejärjestelmän viimeisen laitoksen periaate voitai-
7035: sittelyajat ovat jonkin verran pidentyneet. Koko- siin ulottaa myös julkisen sektorin eläkkeisiin.
7036: naisuutena neuvottelumenettely on kuitenkin ol- Tämän lisäksi voisi harkita kansaneläkejärjes-
7037: lut suuri edistysaskel eläkkeenhakijoiden oikeus- telmän ja työeläkejärjestelmän yhteistyön ja neu-
7038: suojan kannalta. vottelumenettelyn kehittämistä edelleen siten,
7039: Viivästyneiden eläkkeiden viivästyskorotuksia että päätöksenteko nopeutuisi ja päästäisiin entis-
7040: koskeva laki tuli voimaan vuonna 1984. Jos eläke- tä suurempaan yhtenäisyyteen. Tähän tavoittee-
7041: hakemuksien käsittely on hakijasta riippumatto- seen voitaneen päästä nykyistä neuvottelumenet-
7042: mista syistä kestänyt yli kolme kuukautta, lisätään telyä kehittämällä, mutta tarvittaessa myös lain-
7043: viivästyneisiin eläkesuorituksiin 16 prosentin vii- säädännölliset toimenpiteet olisi käytettävä. Täl-
7044: västymiskorko. Ensi vuoden alusta tulee voimaan lainen ratkaisumenettely saattaisi parantaa mer-
7045: kansaneläkelain muutos, jonka perusteella Kan- kittävästi eläkkeenhakijoiden oikeussuojaa mah-
7046: saneläkelaitos voi maksaa myös kansaneläkkeen li- dollistaessaan sekä eläkepäätösten yhtenäisyyden
7047: säosaa väliaikaisena, jos työeläkepäätös viipyy vali- että nopean käsittelyn.
7048: tuksen johdosta. Jos työeläke valituksen johdosta Eläkelaitosten eläkepäätösten tekoa pitäisi no-
7049: myönnetään, Kansaneläkelaitoksella on regressi- peuttaa myös muilla keinoin. Lainsäädännöllisesti
7050: oikeus maksettavaan työeläkkeeseen. päätöksentekoa voitaisiin nopeuttaa ulottamalla
7051: Toteutetuista parannuksista huolimatta eläk- ns. itseoikaisumenettely myös eläkejärjestelmiin.
7052: keenhakijoiden oikeussuoja ei ole vielä kaikilta Myös eläkelaitosten omat toimenpiteet mm. by-
7053: osin hyvä. Pahimmat puutteet tulevat esille sil- rokratian välttämiseksi ovat välttämättömiä. Tä-
7054: loin, kun eläkepäätökset hakijasta riippumatto- män lisäksi saatetaan tarvita sairausvakuutusjärjes-
7055: mista syistä viipyvät joko ensiasteissa tai muutok- telmän ja eläkejärjestelmän nykyistä parempaa
7056: senhakuelimissä. Epätietoisuus eläkepäätöksen lo- koordinaatiota. Tavoitteena tulee olla, että eläk-
7057: 1020 1987 vp. - TA n:o 913
7058:
7059: keen käsittelyaika eläkelaitoksessa on korkeintaan eläkelaitosten itseoikaisua lisäämällä, jolloin
7060: 2-3 kuukautta siitä laskien, kun ratkaisuun tar- muutoksenhakuelimiin tulevien tapausten määrä
7061: vittavat asiakirjat on saatu. vähenee, ja toisaalta kiinnittämällä huomiota
7062: Nykyisin eläkettä on haettava usealla hakemuk- muutoksenhakuelinten työskentelyrutiineihin.
7063: sella. Eläkkeenhakijan kannalta olisi kohtuullista, Tavoitteena tulisi olla, että asiapapereiden saami-
7064: jos yksi eläkehakemus johtaisi asian käsittelyyn sen jälkeen käsittely muutoksenhakuasteessa kes-
7065: kaikissa eläkejärjestelmissä yhtäaikaisesti. Tämä täisi korkeintaan 2-3 kuukautta.
7066: takaisi myös sen, että eläkehakemus tulisi auto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
7067: maattisesti käsittelyyn kaikissa niissä laitoksissa, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7068: joissa se on tarpeen hakijan koko eläketurvan sel-
7069: vittämiseksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
7070: Muutoksenhaussa pahin oikeussuojaa vaaranta- piteisiin eläkkeenhakzjoiden oikeussuojan
7071: va tekijä on käsittelyaikojen pituus. Nopeimmas- kehittämiseksi niin, että erityisesti eläke-
7072: sakin muutoksenhakuelimessä keskimääräinen kä- hakemusten käsittelyä ja muutoksenhaku-
7073: sittelyaika on liki puoli vuotta. Näitä aikoja on menettelyä· vozdaan nykyzseståä·n olennai-
7074: lyhennettävä. Tähän voitaneen päästä toisaalta sesti nopeuttaa.
7075:
7076: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7077:
7078: AnttiKalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
7079: 1987 vp. 1021
7080:
7081: Toivomusaloite n:o 914
7082:
7083:
7084:
7085:
7086: Kalliomäki: Olympiavoiton saavuttaneiden urheilijoiden urheilu-
7087: uran jälkeisten ongelmien helpottamisesta
7088:
7089:
7090: Eduskunnalle
7091:
7092: On ilmeistä, että merkittävä enemmistö suoma- löin menestyksen eteen tehdyt taloudelliset ja
7093: laisista kokee liikuntakulttuurin ja urheilun yli- muut uhraukset ovat usean urheilijan kohdalla
7094: päänsä myönteisenä asiana. Paljolti tähän on var- heijastuneet kielteisesti myöhempiin elämänvai-
7095: masti vuosien saatossa vaikuttanut maamme ur- heisiin.
7096: heilijoiden menestys kansainvälisissä suurkisoissa. Myös nykypäivän olympiavoittaja joutuu saa-
7097: Suomalainen yhteiskunta ei kuitenkaan ole me- mastaan valmennus- ja muusta tuesta huolimatta
7098: nestyneimpienkään urheilijoidensa kohdalla, Paa- tinkimään monesti kohtuuttoman paljon muista
7099: vo Nurmen ja Ville Ritolan kaltaisia poikkeuksia elämäntavoitteistaan esimerkiksi koulutuksen ja
7100: lukuun ottamatta, kiinnittänyt huomiotaan ur- sitä kautta tulevan ammatin kohdalla.
7101: heilijan urheilu-uran jälkeiseen, usein vaikeaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7102: elämän tilanteeseen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7103: Suomessa elää määrällisesti pieni, mutta aikoi-
7104: naan maalle suuria palveluksia tehnyt joukko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
7105: olympiavoittajia, heistä osa taloudellisesti tai so- jotka eläkejärjestelyjen tai vastaavien lä-
7106: siaalisesti vaikeissa oloissa. hinnä sosiaalisten ratkaisujen kautta vai-
7107: Nykyinen huippu-urheilua tukeva valmennus- kuttaisivat myönteisesti niiden ongelmien
7108: tukijärjestelmä on ollut voimassa vasta vajaat 15 helpottamiseen, joita olympiavoiton saa-
7109: vuotta. Sitä edeltävän ajan urheilijat valmentau- vuttanezlle urhetlzjozlle on urhetlu-uran
7110: tuivat lähes yksinomaan omin kustannuksin. Täl- jälkeen ja siitä johtuen aiheutunut.
7111:
7112: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7113:
7114: Antti Kalliomäki
7115: 1022 1987 vp.
7116:
7117: Toivomusaloite n:o 915
7118:
7119:
7120:
7121:
7122: Kankaanniemi ym.: Eläkkeistä perittävien verojen ohjaamisesta Kan-
7123: saneläkelaitokselle pienimpien eläkkeiden korottamiseksi
7124:
7125:
7126: Eduskunnalle
7127:
7128: Eläke-erot ovat erittäin suuret. Pienimmät eläk- kerätyistä varoista siirtyy veroina valtiolle. On pe-
7129: keet maksaa Kansaneläkelaitos. Pienimpiä eläk- rusteltua, että eläkevarat käytetään eläkkeiden
7130: keitä saavat henkilöt, joilla ei ole ollut työtuloja, maksuun. Näin tapahtuu, kun eläkkeistä perittä-
7131: mutta jotka ovat saattaneet siitä huolimatta tehdä vät valtion verot ohjataan suoraan Kansaneläkelai-
7132: suuriarvoista työtä esimerkiksi kotona lapsia hoi- tokselle. Samalla saadaan lisävaroja pienimpien
7133: taen. Myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset saavat eläkkeiden tason korottamiseen oikeudenmukai-
7134: yleensä pienimpiä eläkkeitä. selle tasolle.
7135: Jotta kaikkein pienimpiä Kansaneläkelaitoksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
7136: maksamia eläkkeitä voidaan tuntuvasti korottaa, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7137: tulee Kansaneläkelaitokselle saada riittävästi varo-
7138: ja tätä varten. Varoja saadaan, kun erilaisista eläk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7139: keistä nykyisin valtiolle perittävät verot ohjataan piteisiin eläkkeistä perittävien valtionvero-
7140: suoraan Kansaneläkelaitokselle. Eläkkeet makse- jen ohjaamiseksi suoraan Kansaneläkelai-
7141: taan eläkerahastoista, jotka on kerätty työnteki- tokselle varojen saamiseksi kaikkein pie-
7142: jöiltä ja työnantajilta nimenomaan eläkkeiden nimpien eläkkeiden korottamiseksi oikeu-
7143: maksua varten. Nykyisin erittäin suuri osa näin denmukaiselle tasolle.
7144:
7145: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7146:
7147: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred Esko Almgren
7148: 1987 vp. 1023
7149:
7150: Toivomusaloite n:o 916
7151:
7152:
7153:
7154:
7155: Karkinen: Merimiesammatissa työskentelevien naisten äitiysloman
7156: pidentämisestä
7157:
7158:
7159: Eduskunnalle
7160:
7161: Merimiestoimessa työskentelee yli tuhat Merimiesammatti on myös fyysisesti erittäin
7162: 18-25-vuotiasta naista. Vuosittain äitiyslomalle raskas. Odotusajan loppuaika koetaan yleensä
7163: jää useita kymmeniä odottavia merimiesäitejä. niin raskaaksi, että äidit joutuvat sairaslomalle tai
7164: Suomen Merimies-Unioni merenkulkijoiden ottamaan kertyneet vapaat ja vuosilomat ennen
7165: ammattijärjestönä on viime vuosien aikana kiin- äitiysloman alkua, eli he ostavat itse vapaa-ajan
7166: nittänyt sosiaali- ja terveysministeriön huomiota ennen varsinaisen äitiysloman alkua.
7167: merimiesäitien äitiysloman alkamisen varhenta- Edellä todettuon viitaten ehdotan eduskunnan
7168: mtseen. hyväksyttäväksi toivomuksen,
7169: Lääkintöhallituksen äitiyshuoltoa koskevien oh-
7170: jeiden mukaan odottavan äidin tulisi ottaa ensim- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
7171: mäinen yhteys neuvolaan kuudennella tai seitse- rausvakuutuslain 23 §:n muuttamiseksi si-
7172: männellä raskausviikolla. Myös äitiysavustuslaki ten, että merimiesäiti voisi jäädä äitiyslo-
7173: edellyttää ensimmäistä käyntiä neuvolalääkärin malle 100 arkipäivää ennen laskettua syn-
7174: luona neljännen raskauskuukauden lopulla. Jos nytysaikaa tapauksissa, joissa åi"tiyshuollon
7175: äiti on sellaisessa aluksessa, josta kotimaassa käyn- saanti ei ole muuten turvattavissa taikka
7176: ti ei tapahdu säännöllisesti, voivat nämä neuvola- työnteon jatkamisesta voi aiheutua haittaa
7177: käynnit jäädä tekemättä. Lisäksi raskauden aikaan äidtlle tai odotettavalle lapselle.
7178: kuuluu tiettyjä kriisivaiheita, jolloin äitiyshuollon
7179: palvelujen saannin tulisi olla varmaa.
7180:
7181: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
7182:
7183: Seija Karkinen
7184: 1024 1987 vp.
7185:
7186: Toivomusaloite n:o 917
7187:
7188:
7189:
7190:
7191: Karkinen: Vammaisten aseman parantamisesta
7192:
7193:
7194:
7195: Eduskunnalle
7196:
7197: Kaikille ihmisille on turvattava samanlaiset pe- olisi tehtävä vammaisten liikkumisen kannalta
7198: rusoikeudet ja mahdollisuudet täysipainoiseen tarpeelliset korjaukset.
7199: elämään. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Monet Vammaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla tulisi
7200: ovat jollakin tavalla vammautuneita. Ihmisten olla mahdollisimman esteettömät opiskelumah-
7201: elin- ja toimintaympäristön laatu vaikuttaa ratkai- dollisuudet. Tarvittaessa vaikeavammaiselle oppi-
7202: sevasti siihen, missä määrin vammaisuus aiheuttaa laalle on järjestettävä henkilökohtainen koulun-
7203: rajoituksia ihmisen elämässä. Vammaa ei voida ai- käyntiavustaja.
7204: na parantaa, mutta ympäristöä voidaan aina ke- Mielekkään työn avulla ihminen liittyy yhtei-
7205: hittää siten, että se ottaa huomioon vammaisen söön ja yhteiskuntaan sekä saa henkilökohtaista
7206: tarpeet. tyydytystä. Vammaisuus ei saa riistää oikeutta työ-
7207: Vammaisen tulee voida asua mahdollisimman hön. Työnantajien eläke- ja sosiaalivakuutusmak-
7208: normaalissa elämänympäristössä. Hissin puut- sujen määräytymisperusteet tulisi muuttaa sellai-
7209: tuminen kerrostalosta, ovi, josta pyörätuoli ei siksi, että ne rohkaisevat työllistämään vammaisia.
7210: mahdu, jopa liian korkea kynnys estävät vam- Työkyvyttömyyden syntyessä tapahtuva työnanta-
7211: maisen asumisen ja vierailunkin talossa. Sen vuok- jan eläkevakuutusmaksun kasvu olisi säädettävä
7212: si rakennuslainsäädännön määräysten noudatta- työnantajien yhteisesti vastattavaksi, jotta yksittäi-
7213: mista olisi valvottava tehokkaammin. Sen lisäksi nen työnantaja ei tulevien kustannusten pelosta
7214: määräyksiä olisi laajennettava ja tarkennettava si- syrji vammaisia työnhakijoita.
7215: ten, että asuinympäristöjen, asuintalojen ja asun- Ruumiillisen ja henkisen kunnon saavuttami-
7216: tojen suunnittelussa, rakentamisessa, sisustami- seksi ja ylläpitämiseksi terveys- ja kuntoutuspalve-
7217: sessa ja varustamisessa otetaan ehdottomasti aina luja tulee olla riittävästi vammaisen lähiympäris-
7218: huomioon liikunta- ja muiden vammaisten tar- tössä. Terveys- ja sosiaalitointa olisikin kehitettävä
7219: peet. siten, että se tuottaisi tavallisimmin tarvittavat
7220: Vammaisille on turvattava myös pääsy kaikkiin kuntoutuspalvelut ja yhteistyössä muiden viran-
7221: yleisöä palveleviin toimintapisteisiin. Rakennus- omaisten ja alan järjestöjen kanssa huolehtisi eri-
7222: lainsäädäntöön on otettava selkeät määräykset tyispalvelujen järjestämisestä sekä kuntoutuksen
7223: yleisöä palvelevien rakennusten kulkuteiden ja va- jatkuvuudesta. Vaikeavammaisten tulisi päästä
7224: rustusten toteuttamisesta siten, että pyörätuolia säännöllisesti toimintakykyään ylläpitävään kun-
7225: käyttävien ja muiden vammaisten liikkuminen toutushoitoon.
7226: olisi esteetöntä ja turvallista. Valtion, kuntien ja Tekniikan ja muun avun tuomat edellytykset
7227: julkisyhteisöjen olemassa olevissa palvelutiloissa vamman aiheuttaman haitan lievittämiseksi tai
7228: 1987 vp. - TA n:o 917 1025
7229:
7230: poistamiseksi olisi käytettävä hyväksi. Apuneuvot että hallitus ryhtyisi lainsäädäntö- ja
7231: ja -välineet, avustajat ja muut suoriutumista hel- muihin toimenpiteisiin vammaisten ase-
7232: pottavat toimenpiteet tulisi voida järjestää mah- man parantamiseksi niin,
7233: dollisimman lähellä sijaitsevasta palvelupisteestä että ennen kaikkea rakennettua ympä-
7234: ilman byrokratiaa ja viivytyksiä. Henkilökohtaisen ristöä ja liikennejärjestelyjä kehitetään si-
7235: avustajan saaminen vaikeasti liikuntavammaiselle ten, että vammaiset voisivat käyttää kaik-
7236: tai kommunikaatiovammaiselle olisi usein ainoa kia yhteiskunnan palveluja;
7237: mahdollisuus itsenäiseen asumiseen tai opiske- että vammaisten osa//istumismahdo//i-
7238: luun ja työskentelyyn normaaliympäristössä. Hen- suuksia työelämään lisätään;
7239: kilökohtaisen avustajan paikkaaminen olisi yhteis- että vammaisten terveys- ja kuntoutus-
7240: kunnalle halvempi ratkaisu kuin laitossijoitus. palveluja kehitetään voimakkaasti ja
7241: Valtiovallan keskeisenä tehtävänä olisi myös huo- että tekniikan ja muun avun tuomat
7242: lehtia siitä, että vammaisten palvelujärjestelmiin edellytykset vamman aiheuttaman haitan
7243: suunnataan riittävästi virkoja ja muita voimava- lievittämiseksi tai poistamiseksi käytetään
7244: roJa. täysimääräisesti hyväksi.
7245: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7246: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7247:
7248: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
7249:
7250: Seija Karkinen
7251: 1026 1987 vp.
7252:
7253: Toivomusaloite n:o 918
7254:
7255:
7256:
7257:
7258: Karkinen: Yhtenäisen työvoimahallinnon tehtäviin johtavan koulu-
7259: tuksen aikaansaamisesta
7260:
7261:
7262: Eduskunnalle
7263:
7264: Työvoimahallinnossa työskentelee n. 2 500 on järjestämättä. Tällä hetkellä työvoimahallin-
7265: henkilöä, joista vakinaisia n. 2 150. Valtaosa työs- non erikoiskoulutus on työvoimaministeriön hy-
7266: kentelee työvoimatoimistoissa välittömissä ylei- väksymän ja työvoimaopistossa annettavan kak-
7267: sönpalvelutehtävissä tai niitä tukevissa johtotehtä- sivuotisen pätevöittävän koulutuksen varassa.
7268: vissä. Vakinaisia työvoimaneuvojia, erikoistyövoi- Koulutus tuottaa pätevyyden hallinnon tehtä-
7269: maneuvojia ja johtavia työvoimaneuvojia on yh- viin, joissa vaaditaan opistoasteinen tutkinto.
7270: teensä 810, ammatinvalinnanohjaajia 169 ja toi- Tämä pätevöittävä koulutus on yksistään työvoi-
7271: mistonhoitajia 108 sekä toimistonjohtajia 47. Vai- mahallinnon hyväksymää koulutusta. Tänä kevää-
7272: keana pysyvä työttömyys ja palvelujen kehittämis- nä koulutuksen tulee suorittaneeksi 120 virkaili-
7273: tarpeet edellyttävät henkilöstön tuntuvaa lisää- jaa. 1970-luvulla toimineen työryhmän esityksestä
7274: mistä. Hallinnossa todettu henkilöstövajaus mer- huolimatta korkeakoulutasoista koulutusta ei kui-
7275: kitsee useiden satojen virkojen perustaruistarvetta tenkaan ole järjestetty. Keskiasteen ratkaisuissa on
7276: lähivuosina. päädytty siihen, että työvoimahallinto on liian
7277: Työvoimapalvelujen keskeisestä yhteiskunnalli- pieni pysyvän koulutuksen järjestämiseksi sitä var-
7278: sesta merkityksestä huolimatta työvoimahallinnon ten.
7279: tehtäviä varten ei ole olemassa erityistä koulutus- Omaehtoista opiskelua selvittänyt työryhmä,
7280: väylää ja työvoimahallinnon virkojen koulutusvaa- joka toimi 1979-1980, pyrki siihen, että korkea-
7281: timuksia ei voida täsmentää vastaamaan tehtäviä. koulujen tutkinnonuudistuksen ja avoimen kor-
7282: Niinpä ammatinvalinnanohjaajilta vaaditaan psy- keakoulun toteuttamisen yhteydessä myös työvoi-
7283: kologin koulutus, kun sen sijaan vaativuusasteel- mahallinnon henkilöstölle tarjoutuisi mahdolli-
7284: taan samantasoisiin työvoimaneuvojan tehtäviin suus hankkia korkeakoulutasoinen koulutus pe-
7285: ei vaadita korkeakoulututkintoa. Työvoimaneuvo- ruskoulutuksesta riippumatta. Käytännössä tut-
7286: jan tehtävien vaatimustaso on käytännössä jatku- kinnonuudistus johti siihen, että ei- ylioppilaan ja
7287: vasti kasvanut. Työvoimaneuvoiilta edellytetään työssä olevan opiskelumahdollisuudet korkeakou-
7288: työmarkkinoiden monipuolista tuntemusta, ky- luissa heikkenivät. Avoimen korkeakoulun ja eri-
7289: kyä hallita useita erilaisia tukimuotoja, niihin liit- laisten täydennyskoulutuskeskusten opetus on
7290: tyvää lainsäädäntöä sekä sosiaalialan lainsäädän- korkeatasoisuudestaankin huolimatta vaikeasti
7291: töä, työelämän tuntemusta sekä työntekijöiden yhdistettävissä tutkinnoksi. Suurena epäkohtana
7292: että työnantajien kannalta, hallinnollista päte- on pidettävä mm. niin sanottujen välitutkintojen
7293: vyyttä ja vihdoin varsinaiseen työnhakijoiden poistamista korkeakouluista, joista tärkein työvoi-
7294: palveluun liittyvää ihmissuhteiden tuntemusta. mahallinnon kannalta oli Tampereen yliopiston
7295: Asiakkaiden koulutustason jatkuva nousu edellyt- yhteiskunnallisessa opetusjaostossa suoritettu so-
7296: täisi myös työvoimahallinnon henkilöstön koulu- sionomin tutkinto, kun samanaikaisesti ei järjes-
7297: tustason nostamista. tetty työvoimahallintoa palvelevaa vaihtoehtoista
7298: Kun sosiaali- ja terveyshallinnon sekä ope- tutkintoa.
7299: tushallinnon henkilöstön koulutusvaatimukset Työvoimahallinnon tehtäviin pätevölttavan
7300: ja koulutusmahdollisuudet keskiasteen ja kor- koulutuksen järjestämisessä on kysymys toisaalta
7301: kean asteen koulutuksessa on järjestetty, ei voi- työvoimahallinnossa nykyisin toimivan henkilös-
7302: da pitää perusteltuna, että työvoimahallinnon tön koulutusmahdollisuuksien avaamisesta kor-
7303: koulutusvaatimusten ja koulutusmahdollisuuk- keakoulututkintoja myöten, toisaalta korkeakou-
7304: sien saattaminen tehtäviä vastaavalle kannalle lutasoisten työvoimatutkintojen järjestämisestä
7305: 1987 vp. - TA n:o 918 1027
7306:
7307: siten, että ylioppilaspohjalta ja työelämästä kan- sä koulutuksessa painottaa perehtymistä käytän-
7308: sankorkeakoulujen kautta tulevat voisivat nämä nön työelämään sekä työntekijän että työnantajan
7309: tutkinnot suorittaa. kannalta.
7310: Työvoimahallinnon peruskoulutustason nosta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7311: miseksi tulisi asteittain siirtyä korkeakoulupohjai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7312: seen tutkintoon. Tämän ohella voitaisiin työelä-
7313: mästä tulleille pitää erityisiä rekrytointivakansse- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7314: ja, joihin liittyisi työnantajan edellyttämä jat- menpiteisiin yhtenäisen työvoimahallin-
7315: kokoulutus työn ohessa. Johonkin korkeakou- non tehtäviin johtavan koulutuksen ai-
7316: luun tai korkeakouluihin tai niiden täydennys- kaansaamiseksi, johon kuuluisi korkea-
7317: koulutuskeskuksiin voitaisiin perustaa aikaisem- koulutasoinen perustutkinto ja joka antai-
7318: paa sosionomin tutkintoa vastaava jatkokoulutus- si pätevöitymismahdollisuuden sekä ny-
7319: tutkinto, joka sisällöltään muunneltuna saattaisi kyiselle henkilöstölle että myös nizJie työ-
7320: palvella myös muita valtionhallinnon aloja. Muita elämästä tulevrJie, jotka eivät ole suon"tta-
7321: yhteiskunnallisia palvelualoja enemmän tulisi täs- neet ylioppilastutkintoa.
7322:
7323: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
7324:
7325: Seija Karkinen
7326:
7327:
7328:
7329:
7330: 13 2705361
7331: 1028 1987 vp.
7332:
7333: Toivomusaloite n:o 919
7334:
7335:
7336:
7337:
7338: Kemppainen ym.: Työajan lyhentämistä koskevan ohjelman laati-
7339: misesta
7340:
7341:
7342: Eduskunnalle
7343:
7344: Työttömyys on saatava painetuksi koko maassa - vapaa-ajan lisäys antaa enemmän aikaa yh-
7345: alle 2 % :n seuraavan neljän vuoden aikana. Tämä dessäoloon perheen ja ystävien seurassa,
7346: edellyttää kuitenkin työajan lyhentämistä. - vasta vapaa-ajan lisääntyminen antaa mah-
7347: Tekniikan ja tieteen soveltaminen tuotantoon dollisuuden osallistua itseä, työ- ja asuinyhteisöä
7348: näyttää tarjoavan enemmän mahdollisuuksia kor- sekä koko yhteiskuntaa koskevien päätösten te-
7349: vata ihmistyötä yhä tehokkaammilla koneilla ja koon, vaikka tieltä onkin vielä raivattava osallistu-
7350: automaattisen tietojenkäsittelyn ohjaamilla kone- misen estävät yhteiskunnalliset esteet.
7351: järjestelmillä. Tuotannon lisäksi automaatio ulot- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
7352: tuu muillekin alueille: yrityshallintoon ja julki- toivomuksen,
7353: seen hallintoon sekä yksityisiin ja julkisiin palve-
7354: luihin. Ei siis tahdo jäädä sellaista aluetta, jolla että hallitus valmzstelzsi työajan lyhen-
7355: työllisyys ilman muuta merkittävästi kasvaisi. tämzstä koskevan ohjelman, jonka osateki-
7356: Viime vaalikaudella hallitus tuudittautui sen jöinä ovat
7357: varaan, että 1990-luvun kuluessa maamme väestö- 1) yleisen työajan lyhentäminen 35
7358: rakenteen muutos vähitellen parantaisi työllisyyt- tuntiin viikossa ja ylitöiden rajoittaminen,
7359: tä sitä mukaa kuin työllisten määrä vähenisi. Tä- 2) työttömyyseläkkeen ikärajan alenta-
7360: män varaan ei kuitenkaan pidä jättäytyä. On ly- minen 55 ikävuodeksija eläkkeelle pääsyn
7361: hennettävä työaikaa ja jaettava työtä uudestaan. helpottaminen en.tyzsesti raskaissa ja ku-
7362: Pidämme teknologian kehityksen mahdollista- luttavzssa ammateissa pitkään työskennel-
7363: maa ihmistyön säästämistä suotavana mm. seuraa- leiden kohdalla,
7364: vista syistä: 3) vapaavuotta (sapattivuotta) koskeva
7365: - näin voidaan vähentää ihmisen osuutta vaa- järjestely, jossa työntekzjällä olisi oikeus
7366: rallisissa, kehollisesti tai henkisesti raskaissa ja ku- esim. 10 vuoden työssäolon jälkeen puo-
7367: luttavissa tai yksitoikkoisissa tehtävissä, len vuoden mittaiseen vapaaseen vähin-
7368: - lisääntyvä vapaa-aika luo edellytykset ihmi- tään 213 palkalla, ja
7369: sen koulutustason kohottamiseen, jolloin tiedon 4) perheperustezsten työaikajärjestely-
7370: ja taidon lisäystä voidaan hyödyntää työssä, virkis- jen selvittäminen niin, että pienten lasten
7371: täytymisessä, harrastuksissa ja yhteiskunnan jäse- vanhempien työpäivä vozsi olla normaalia
7372: nenä, lyhyempi.
7373:
7374: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7375:
7376: Arvo Kemppainen Esko Seppänen Pekka Leppänen
7377: Raila Aho Asko Apukka Pertti Lahtinen
7378: Esko Helle Heli Astala Vappu Säilynoja
7379: llkka-Christian Björklund Arja Alho Timo Laaksonen
7380: Pauli Uitto Claes Andersson Jarmo Wahlström
7381: 1987 vp. 1029
7382:
7383: Toivomusaloite n:o 920
7384:
7385:
7386:
7387:
7388: Kemppainen ym.: Nuorisotyöttömyyden vähentämisestä
7389:
7390:
7391:
7392: Eduskunnalle
7393:
7394: Oulun lääni on jatkuvasti ollut maamme pa- duksi ja estettäisiin uusi maalta- ja maastamuutto-
7395: himpia työttömyysalueita. Työttömien määrä on aalto.
7396: vuosittain kasvanut yli tuhannella 1980-luvun ai- Valtion tulo- ja menoarvioon tuleekin mieles-
7397: kana, mistä johtuen läänin työttömyysaste on ol- tämme ottaa riittävät määrärahat niin, että työlli-
7398: lut lähes kaksinkertainen maan keskiarvoon ver- syyslain asettamat velvoitteet voidaan myös käy-
7399: rattuna. Erityisen vaikea tilanne on Kainuun kun- tännössä toteuttaa. Ensisijaisen tärkeänä pidäm-
7400: nissa, joissa eräissä työttömyys on pysyvästi ylittä- me sitä, että kaikille alle 25-vuotiaille turvataan
7401: nyt 20 % :n tason. joko koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka omassa
7402: Nuorten osuus työttömistä on hälyttävän kor- läänissä.
7403: kea, jopa 40 % kaikista työttömistä. Siksi Oulun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7404: läänin kehittämissuunnitelmassa on otettu tavoit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7405: teeksi juuri ja erityisesti nuorisotyöttömyyden vä-
7406: hentäminen ja sen poistaminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
7407: Uusi työllisyyslaki asettaa velvoitteita valtioval- nuorisotyöttömyyden poistamiseksi, jol-
7408: lan ohella myös kunnille ja yksityiselle elinkeino- loin erityisesti Oulun lääni olisi otettava
7409: elämälle. Tarvitaan kaikkien näiden tahojen yh- tehostettujen koulutus- ja työllistämistoi-
7410: teisiä ponnisteluja, jotta työttömyysluvut saatai- menpiteiden kohteeksi.
7411: siin alenemaan, uusia työpaikkoja saataisiin luo-
7412:
7413: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7414:
7415: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Kauko Heikkinen
7416: Tellervo Renko Vappu Säilynoja Juhani Alaranta
7417: Erkki Pulliainen Annikki Koistinen Sakari Valli
7418: Liisa Jaakonsaari Eino Siuruainen Oiva Savela
7419: 1030 1987 vp.
7420:
7421: Toivomusaloite n:o 921
7422:
7423:
7424:
7425:
7426: Kohijoki: Sotilasvammaelinkoron kansaneläkkeen lisäosaa vähentä-
7427: vän vaikutuksen poistamisesta
7428:
7429:
7430: Eduskunnalle
7431:
7432: Sotilasvammalain nojalla suoritettava elinkorko vammaisuuden vuoksi ei ole ansioeläkettä tai se
7433: on pysyvä korvaus siitä vammasta tai sairaudesta, on vähäinen, menettävät elinkoron takia joko ko-
7434: jonka asianomainen on saanut, sekä siitä yleisestä konaan tai osittain kansaneläkkeen lisäosan.
7435: haitasta, joka hänelle siitä aiheutuu. Sotilasvam- Sotilasvammaelinkoron kansaneläkkeen lisä-
7436: maelinkorko on siis luonteeltaan selkeästi haitta- osaa vähentävä vaikutus kohdistuu ennen kaikkea
7437: korvaus, mikä ilmenee myös lain esitöistä. Elinko- vaikeavammaisiin sotainvalideihin, jotka korvauk-
7438: ron haittakorvausluonne kävi myös ilmi, kun sena korkeasta haitta-asteesta saavat suurinta elin-
7439: eduskunta vuonna 1985 hyväksyi hallituksen esi- korkoa. Muita huonommassa asemassa ovat myös
7440: tyksen sotilasvammalain muuttamiseksi, jossa to- ne ns. suojasäännöksen ulkopuolelle jääneet sota-
7441: dettiin: ''Elinkorko on korvausta vamman tai sai- vammaiset, joiden oikeus elinkorkoon on alkanut
7442: rauden aiheuttamasta haitasta.'' vasta 1.1.1983 jälkeen.
7443: Kansaneläkkeen uudistuksen II A -vaiheen yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7444: teydessä sotilasvammaelinkorko kuitenkin rinnas- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7445: tettiin eläketuloihin. Vuoden 1983 alussa voi-
7446: maan tulleen uuden kansaneläkelain 26 a §:n pe- että" hallitus antaisi kiireellisesti edus-
7447: rusteella otetaan kansaneläkkeen lisäosaa määrät- kunnalle lakiesityksen kansaneläkelain
7448: täessä tulona huomioon myös vakuutetun saama muuttamisesta niin, että sotilasvammalain
7449: sotilasvammaelinkorko. Käytännössä tämä mer- mukaista elinkorkoa ei enää otettaisi lisä-
7450: kitsee, että vaikeavammaiset sotainvalidit, joilla osaa määrättäessä tulona huomioon.
7451:
7452: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7453:
7454: Maunu Kohijoki
7455: 1987 vp. 1031
7456:
7457: Toivomusaloite n:o 922
7458:
7459:
7460:
7461:
7462: Kohijoki: Hoitotyön huomioon ottamisesta vaikeavammaisen sotain-
7463: validin lesken huoltoeläkkeessä
7464:
7465:
7466: Eduskunnalle
7467:
7468: Sotilasvammakorvausjärjestelmää kehitettäessä tulon muodostaneet tämän vammojen perusteella
7469: on tärkeänä tavoitteena pidetty sotainvalidien saarnat korvaukset.
7470: avohoidon tukemista. Ratkaiseva osuus tällaisessa Vaikeimmin vammautuneiden sotainvalidien
7471: kotona suoritettavassa hoitotyössä on tutkimuksis- lesket joutuvatkin hyvin yleisesti elämään sotilas-
7472: sa todettu olevan yleensä sotavammaisten avio- vammalain mukaisen huoltoeläkkeen sekä kan-
7473: puolisoilla. Monissa tapauksissa he ovat joko heti saneläkkeen varassa. Näin ollen heidän elintason-
7474: miehensä vammautumisen tai sairastumisen ta- sa jää selvästi heikommaksi kuin miksi se olisi
7475: pahduttua taikka myöhemmin joutuneet jäämään muodostunut, mikäli heillä olisi ollut mahdolli-
7476: pois työelämästä hoitamaan miestään. suus olla ansiotyössä.
7477: Viime vuoden alussa voimaan tulleella sotilas- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7478: vammalain muutoksella tuettiin vaikeimmin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7479: vammautuneiden eli vähintään 80 prosentin so-
7480: tainvalidien puolisoiden hoitotyötä korottamalla että hallitus antaisi eduskunnalle laki-
7481: sotilasvammaelinkoron omaiskorotuksen määrää. esityksen sotilasvammalain mukaisen
7482: Puolison jääminen kotiin hoitamaan sotavam- huoltoeläkkeen kehittämiseksi niin, että
7483: maista miestään merkitsee, että hän jää vaille työ- vaikeavammaisen sotainvalidin leskelle,
7484: eläketurvaa. Sotainvalidin kuoleman jälkeen puo- joka on hoitanut puolisoaan useita vuosia,
7485: lison taloudellinen tilanne muuttuu tästä syystä hyvitettäisti'n hoitotyö korottamalla hänen
7486: yleensä huonompaan suuntaan. Monien kohdalla huoltoeläkettään.
7487: ovat sotavammaisen eläessä pääasiallisen toimeen-
7488:
7489: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7490:
7491: Maunu Kohijoki
7492: 1032 1987 vp.
7493:
7494: Toivomusaloite n:o 923
7495:
7496:
7497:
7498:
7499: Kohijoki: Sotilasvammakorvausasioiden käsittelyn nopeuttamisesta
7500:
7501:
7502:
7503: Eduskunnalle
7504:
7505: Sotainvalideille sotilasvammalain nojalla suori- käsittelyä. Niinpä tähän mennessä on tapaturma-
7506: tettavien korvausten käsittely tapaturmavirastossa viraston maksatuksessa kunnille ehtinyt syntyä
7507: on hakemusten määrän lisääntymisen vuoksi jo huomattavia viivästyksiä.
7508: usean vuoden ajan ollut pahoin ruuhkautunut. Huolimatta korvausasioiden ruuhkautumisesta
7509: Tämän takia joutuvat sotavammaiset monien kor- on tapaturmavirastolle vuoden 1986 alusta siirret-
7510: vausmuotojen osalta odottamaan päätöksiä koh- ty myös kokonaan uutena tehtävänä rintamavete-
7511: tuuttoman pitkään. raanikuntoutuksen valvonta ja maksatus. Vaikka
7512: Tapaturmaviraston rationalisoinnin avulla huo- tehtävän siirtämistä lääkintöhallitukselta perustel-
7513: mattavasti tehostuneesta toiminnasta huolimatta tiin sen aiheuttamaila suurella työmäärällä, ei ta-
7514: kestää esimerkiksi vamman pahentumisen tai paturmaviraston voimavaroja lainkaan lisätty.
7515: muun syyn takia ensi kertaa korvausta hakevien Samanaikaisesti kun asioiden käsittely tapatur-
7516: asioiden käsittely edelleen keskimäärin selvästi yli mavirastossa on ruuhkautunut ja sen hoidettavak-
7517: vuoden. Ensikertaisten kuntoutushakemusten rat- si on asetettu uusia lisääntyviä tehtäviä, ollaan
7518: kaisuaika on tällä hetkellä noin viisi kuukautta. kuitenkin suunnittelemassa ja toteuttamassa viras-
7519: Keskimäärin saman ajan joutuvat odottamaan ton henkilökunnan supistamista.
7520: myös ns. sairausapulisän perusteella maksamiaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7521: lääke- tai hoitokuluja tapaturmavirastolta veiko- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7522: vat sotainvalidit.
7523: Viime ja tämän vuoden alussa voimaan tulleet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7524: sotilasvammalain muutokset ovat lisänneet osal- menpiteisiin sotainvalidien korvausasioi-
7525: taan tapaturmaviraston käsiteltäväksi tulevien den käsittelyn nopeuttamiseksi tapatur-
7526: asioiden lukumäärää. Lievävammaisten sotainvali- mavirastossa turvaamalla virastolle rzi'ttä-
7527: dien kuntoutuksen ohella toteutettu korvausjär- vät voimavarat ja säzlyttämällå' henkilö-
7528: jestelmän laajentaminen koskemaan kunnallisia kunnan määrän vähintään nykyisellään.
7529: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita merkitsee
7530: useiden tuhansien kuntien lähettämien laskujen
7531:
7532: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7533:
7534: Maunu Kohijoki
7535: 1987 vp. 1033
7536:
7537: Toivomusaloite n:o 924
7538:
7539:
7540:
7541:
7542: Kokko ym.: Maatalouslomittajapulan poistamisesta
7543:
7544:
7545:
7546: Eduskunnalle
7547:
7548: Kunnallisista päätoimisista lomittajista on tin arvostusta, ja useimmat koulutuksen saaneet
7549: useimmissa Suomen kunnissa huutava pula. Vuo- eivät hakeudukaan lomittajiksi. Sopivimpia kou-
7550: den 1981 huhtikuun alusta lukien lakia maata- lutuspaikkoja olisivat maatalousoppilaitokset ja
7551: lousyrittäjien vuosiloman ja sijaisavun järjestämi- emäntäkoulut.
7552: sestä (102/78) muutettiin siten (64/81), että Lomittajien määrä tulee lisääntymään lähitule-
7553: lomituspalvelujen järjestäminen tuli ensisijaisesti vaisuudessa. Esimerkiksi Kymen läänissä tarvittai-
7554: kunnan velvollisuudeksi. Sen mukaan kunnan siin välittömästi lisää lomittajia n. 350. Solmittu
7555: tulee ottaa palvelukseensa tarpeellinen määrä maataloussopimus lisää edelleen maatalouslomit-
7556: maatalouslomittajia. Kunnat eivät ole kuiten- tajien tarvetta.
7557: kaan voineet täyttää lain velvoitetta, koska lomit- Alueella, jolla lomittajia on vaikea saada, on sa-
7558: tajia ei ole tällä hetkellä riittävästi. manaikaisesti runsaasti työttömyyttä. Tehokkaalla
7559: Lomittajan ammattiin ja lomittajan koulutuk- lomittajakoulutuksella voitaisiin myös alentaa ny-
7560: seen hakeutuminen on ollut työvoiman tarpee- kyisiä suuria työttömyyslukuja.
7561: seen nähden vähäistä. Syynä voidaan pitää aina- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7562: kin ammatin vähäistä arvostusta ja palkkauksessa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7563: olevia puutteita. Mikäli lomittajilla olisi oma lo- muksen,
7564: mittajakoulutuksensa, niin ammatin arvostus olisi
7565: parempi ja koulutushalukkuus suurempi. Lomit- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
7566: tajien tehokkaampi koulutus tulisikin aloittaa kii- piteisiin lomittajakoulutuksen tehostami-
7567: reimmiten koko maassa 1-2 vuoden koulutusjak- seksi ja maassamme vallitsevan lomittaja-
7568: solla. Nykyinen lomittajakoulutus ei lisää amma- pulan poistamiseksi.
7569:
7570: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7571:
7572: Heikki Kokko Aapo Saari Sirkka-Liisa Anttila
7573: Marjatta Väänänen Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
7574: Esko Almgren
7575: 1034 1987 vp.
7576:
7577: Toivomusaloite n:o 925
7578:
7579:
7580:
7581:
7582: Kortesalmi ym.: Kaikkien hierontapalvelujen korvaamisesta sairaus-
7583: vakuutuksen kautta
7584:
7585:
7586: Eduskunnalle
7587:
7588: Hierontapalvelujen tarve ja käyttö on huomat- myös ilman lääkärinlähetettä tapahtuneet hieron-
7589: tavasti lisääntynyt. Tällä hetkellä tilanne on kui- takerrat. Tämä voisi tapahtua siten, että kaikista
7590: tenkin se, että hierontapalveluista vain osa korva- hierontapalveluista korvattaisiin 70 % sairausva-
7591: taan sairausvakuutuksen kautta edellyttäen, että kuutuksen kautta ja loppuosa, 30 %, jäisi poti-
7592: potilas on ensin hankkinut lääkärin lähetteen hie- laan itsensä maksettavaksi.
7593: rontahoitoa varten. Tämän lähetteen hankkimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7594: nen vaatii lääkärissäkäynnin joko yksityislääkärin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7595: luona, jolloin potilas joutuu maksamaan korkean
7596: lääkärinpalkkion, tai terveyskeskuslääkärin luona, että hallitus ryhtyisi toimiin kaikkien
7597: jolloin rasitetaan ennestäänkin jo ylikuormitettu- hierontapa/velujen korvaamiseksi sairaus-
7598: jen terveyskeskusten toimintakapasiteettia. vakuutuksen kautta.
7599: Hierontapalvelujen korvaamista sairausvakuu-
7600: tuksen kautta tulisi yksinkertaistaa ja korvata
7601:
7602: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
7603:
7604: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
7605: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
7606: Tina Mäkelä
7607: 1987 vp. 1035
7608:
7609: Toivomusaloite n:o 926
7610:
7611:
7612:
7613:
7614: Kortesalmi ym.: Vaikeavammaisten kotona tapahtuvan hoidon lisää-
7615: misestä hoitotukea maksamalla
7616:
7617:
7618: Eduskunnalle
7619:
7620: Yhteiskunnassamme on perinteisesti suosittu heutuviin kuluihin, voisimme edistää vaikeavam-
7621: vaikeavammaisten hoitoa erityyppisissä laitoksis- maisten kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpi-
7622: sa. Vähitellen on kuitenkin herätty huomaamaan don lisääntymistä. Maksamalla esim. vähintään
7623: laitoshoidon puutteet ja kustannusten suuruus. 3 000 markkaa kuukaudessa henkilölle, joka hoi-
7624: Moni vaikeavammaisen henkilön omainen olisi taa vaikeavammaista omaistaan kotona, olisivat
7625: valmis hoitamaan tätä lähimmäistään kotona. Esi- kustannukset yhteiskunnalle laitoshoitoon verrat-
7626: merkiksi monen vaikeavammaisen lapsen äiti olisi tuna pienemmät. Hoitotuki maksettaisiin lääkä-
7627: halukas hoitamaan lapsensa itse ja täten turvaa- rinlausunnon perusteella.
7628: maan lapselleen henkisesti virikkeellisen ja turval- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7629: lisen kasvu- ja hoitoympäristön. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7630: Hoitopäivä laitoshoidossa maksaa yhteiskunnal-
7631: le 400 markasta 700 markkaan vuorokaudessa, eli että hallitus ryhtyisi toimiin vaikeavam-
7632: kustannukset kuukaudessa ovat huomattavan suu- maisten kotona tapahtuvan hoidon lisää-
7633: ret. Jos voisimme taata vaikeavammaisen hoitajal- miseksi hoitotukea maksamalla.
7634: le riittävän korvauksen hoidosta väistämättä ai-
7635:
7636: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
7637:
7638: ]. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
7639: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
7640: Tina Mäkelä
7641: 1036 1987 vp.
7642:
7643: Toivomusaloite n:o 927
7644:
7645:
7646:
7647:
7648: Kortesalmi ym.: Työttömien peruspäivärahan korottamisesta
7649:
7650:
7651:
7652: Eduskunnalle
7653:
7654: SMP katsoo, että jokapäiväisen elämän aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7655: tamat kustannukset edellyttävät, että jokaisella on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7656: käytettävissään tuloa vähintään 100 markkaa päi-
7657: vässä. Mikäli tätä ei kerry palkasta tai eläkkeestä, että hallitus ryhtyisi toimiin työttömien
7658: on yhteiskunnan huolehdittava, että tämä toi- peruspäivärahan nostamiseksi vähintään
7659: meentuloturvavaatimus toteutuu. 100 markkaan ja sen maksamiseksi myös
7660: Esimerkiksi työttömille maksettava peruspäivä- lauantai/ta ja sunnuntai/ta.
7661: raha ei useinkaan ole riittävä, vaan aiheuttaa suu-
7662: ria taloudellisia vaikeuksia työttömänä olevalle.
7663:
7664: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
7665:
7666: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
7667: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Tina Mäkelä
7668: 1987 vp.
7669: 1037
7670:
7671: Toivomusaloite n:o 928
7672:
7673:
7674:
7675:
7676: Kärhä: Lapsilisän maksamisesta suurempana kaksosille ja kolmosille
7677:
7678:
7679:
7680: Eduskunnalle
7681:
7682: Lapsilisään oikeuttaville perheille maksetaan ten suuruus otettaisiin huomioon lapsilisää mää-
7683: lapsilisää siten, että ensimmäisestä lapsesta lapsili- rättäessä. Yksinkertaisin keino tähän olisi lapsili-
7684: sä on pienempi kuin sen jälkeen syntyneistä lap- sän suorittaminen näissä perheissä yhtä suurena ja
7685: sista. Lasten lukumäärän mukaan lapsilisä suure- nimenomaan sen suuruisena kuin heistä viimei-
7686: nee aina viidenteen lapseen saakka. nen tulisi sen saamaan. Tämä järjestelmä johtaisi
7687: Suomessa syntyy vuosittain keskimäärin vajaat myös siihen, että perheen samaan aikaan synty-
7688: 700 kaksosta ja kymmenkunta kolmosta. Näiden neet lapset olisivat samanarvoisia lapsilisän suu-
7689: perheiden kohdalla kulutus on suurempi kuin ruuteen nähden.
7690: normaaleissa 2- ja 3-lapsisissa perheissä, koska lap- Mainitulla perusteella ehdotan kunnioittaen
7691: set ovat samanikäiset ja -kokoiset eikä perheessä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7692: voida näin ollen käyttää samoja lasten vaatteita ja
7693: välineitä useamman sisaruksen kesken. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
7694: Olisikin oikeudenmukaista, että useampisikiöi- piteisiin lapszlisän maksamiseksi suurem-
7695: sen raskauden perheelle aiheuttamien kustannus- pana kaksoszlle ja kolmoszlle.
7696:
7697: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7698:
7699: Lea Kärhä
7700: 1038 1987 vp.
7701:
7702: Toivomusaloite n:o 929
7703:
7704:
7705:
7706:
7707: Kärhä: Vammaisen lapsen ja hänen perheensä varhaisvalmennus-
7708: ohjelman toteuttamisesta
7709:
7710:
7711: Eduskunnalle
7712:
7713: Eri kunnissa ja kaupungeissa vallitsee kirjava Lapsen henkilökohtaisen tukihenkilön tai seu-
7714: käytäntö suhtautumisessa vammaiseen lapseen. rantaryhmän lisäksi pitäisi jokaisesta kunnasta
7715: Kuntien terveyskeskuksissa tai sosiaalitoimistoissa löytyä kunnallinen vastuuhenkilö, jonka nimen-
7716: ei ole nimetty henkilöä, jolla olisi kokonaisvastuu omaisena tehtävänä on kartoittaa vammaiset lap-
7717: kunnan alueella asuvista vammaislapsista ja hei- set, ottaa yhteyttä vanhempiin ja yhdessä heidän
7718: dän perheistään. On todettu, että vammaiset lap- kanssaan nimetä lapselle seurantaryhmä. Näin
7719: set saattavat jäädä helposti lastenneuvolapalvelui- lapsen vanhemmilla olisi aina tiedossa henkilö tai
7720: den ulkopuolelle syystä, että lastenneuvola on henkilöt, joiden puoleen perhe voi kysymyksineen
7721: vain "terveitä varten". Vaikka lastenneuvoloiden kääntyä missä elämäntilanteessa tahansa.
7722: taholta on tehostettu yhteydenpitoa vammaisper- Lapsen kohdalla on tärkeintä alkaa kuntoutus-
7723: heitten kanssa, eivät nykyiselläänkään kaikki vam- toimenpiteet mahdollisimman varhaisessa vai-
7724: maiset lapset löydy ennen kouluikää. heessa, koska tällöin voidaan tehokkaasti poistaa
7725: Vammaisen lapsen perhe ei aina jaksa eikä osaa elinikäisiä haittoja. Vammaiselle lapselle kyllin
7726: lähteä hakemaan kodin ulkopuolelta tietoja ja ajoissa annettu kuntoutus ja valmennus elämässä
7727: neuvoja, joiden avulla selviytyä eteenpäin. Moni selviytymistä varten maksaa itsensä takaisin vuo-
7728: kompastuu byrokratian portaisiin jo alkumatkal- sien kuluttua, jopa moninkertaisesti. Lapsen kun-
7729: la. Tämä on johtanut siihen, että vammaiset lap- toutus ei kuitenkaan voi onnistua, ellei perhettä,
7730: set eivät pääse osallisiksi niistä palveluista, joita erityisesti vanhempia, oteta mukaan toimintaan
7731: yhteiskunta on järjestänyt kaikkien kansalaisten, alusta alkaen.
7732: myös vammaisperheen käytettäväksi. Vain kaik- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
7733: kein sitkeimmät ja valveutuneimmat vanhemmat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7734: pystyvät hankkimaan vammaiselle lapselleen sen,
7735: mahdollisuudet monipuoliseen kehittymiseen.
7736: Vammaisen lapsen perhe tarvitsee henkilöä tai että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn,
7737: pysyvää henkilöryhmää, joka pystyy antamaan oi- jotta jokaisessa kunnassa olisi nimettynä
7738: keata tietoa vammasta, sen hoidosta ja kuntoutus- vastuuhenkzfö, jonka tehtäviin kuuluu yh-
7739: mahdollisuuksista sekä samalla kuuntelemaan ja teydenpito kunnassa asuvien vammaisten
7740: opastamaan perhettä kaikin tavoin. Yhteiskunnan lasten perheisiin, ja
7741: taholta olisi tultava vammaisen lapsen perhettä ettå" jokaiselle vammaiselle lapselle ni-
7742: vastaan tarjoamalla perheelle seurantaryhmä. Oli- mettäisiin seuranta- tai tukiryhmä, jonka
7743: si suositeltavaa, että tällaiseen seurantaryhmään puoleen vammaisen lapsen perhe voi
7744: kuuluisi lääkäri, jolla on asiantuntijana edellytyk- kääntyä lapsen terveyttä, kuntoutusta ja
7745: set nähdä lapsen kasvu ja kehittyminen sekä tä- sosiaalt"palveluja koskevissa asioissa.
7746: män valmius kuntoutukseen ja koulutukseen.
7747:
7748: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7749:
7750: Lea Kärhä
7751: 1987 vp. 1039
7752:
7753: Toivomusaloite n:o 930
7754:
7755:
7756:
7757:
7758: Kärhä: Rintamalisän määräämisestä etuoikeutetuksi tuloksi pitkä-
7759: aikaispotilaan hoitomaksujen suuruutta laskettaessa
7760:
7761:
7762: Eduskunnalle
7763:
7764: Rintamalisää, jonka suuruus vuonna 1986 oli liturvasta. Kuitenkin rintamalisä otetaan huo-
7765: 156 markkaa kuukaudessa, maksetaan kaikille rin- mioon muun muassa määrättäessä pitkäaikaispo-
7766: tamasotilaille, jotka saavat kansaneläkettä ja joille tilaan hoitomaksujen suuruutta, mikä on herättä-
7767: on myönnetty rintamasotilastunnus. Rintamalisä nyt veteraanien keskuudessa hämmästystä. Näin
7768: maksetaan myös rintamapalvelustunnuksen saa- yhteiskunta mittaa pitkäaikaispotilaalta pois hä-
7769: neille naisille, jotka saavat kansaneläkettä. nelle antamansa tunnustuksen.
7770: Rintamalisää saa edellä mainituin edellytyksin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7771: myös sellainen henkilö, joka Suomen kansalaisena eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7772: on osallistunut vuoden 1918 sotaan ja saanut siitä
7773: veteraanitunnuksen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rin-
7774: Rintamalisän pitäisi olla valtiovallan taholta tamalisän mäåräämiseksi siten etuoikeute-
7775: myönnetty henkilökohtainen tunnustus rintama- tuksi tuloksi, ettei se vaikuta pitkäaikais-
7776: sotilaille ja näin ollen olla erillään muusta sosiaa- potilaan hoitomaksun suuruuteen.
7777:
7778: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7779:
7780: Lea Kärhä
7781: 1040 1987 vp.
7782:
7783: Toivomusaloite n:o 931
7784:
7785:
7786:
7787:
7788: Kärhä: Kuntoutushoidon järjestämisestä rintamaveteraaneille ulko-
7789: maisissa kuntoutuskeskuksissa
7790:
7791:
7792: Eduskunnalle
7793:
7794: Kuntoutus tulee olemaan rintamamiesten ja on saatavilla asianmukaista hoitoa pätevän henki-
7795: -naisten kohdalla lähivuosina tärkein palvelumuo- lökunnan antamana. On huomattava, että näissä
7796: to, jota veteraanit odottavat yhteiskunnalta. Edus- suomalaisten käyttämissä ulkomaisissa hoitokes-
7797: kunnan tammikuussa 1986 hyväksymä sotilasvam- kuksissa on palkattuna myös pätevää suomalaista
7798: malain muutos tulee lisäämään entisestään tarvet- terveydenhoitohenkilöstöä. Järjestelmä edellyttää
7799: ta kuntoutukseen. tietenkin, että veteraani itse haluaa tämänkaltais-
7800: Hakijoita veteraanien kuntoutukseen on ollut ta vaihtoehtoa.
7801: niin runsaasti, että vain joka neljäs tai viides haki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
7802: joista on päässyt toivomaansa kuntoutukseen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7803: hoitoon.
7804: Kuntoutuspalveluja ei Suomessa niukkojen re- että hallitus tutkisi, voitaiszi.nko rinta-
7805: surssien vuoksi voitane nykyisestään lisätä. Näin maveteraaneille ja sotainvalideille myön-
7806: ollen osa kuntoutukseen halukkaista veteraaneis- tää valtion kustantama kuntoutushoito ve-
7807: tamme jää kuntoutuksen ulkopuolelle, ellei kun- teraanien nzin halutessa sellaisessa ulko-
7808: toutuksen antamista pystytä laajentamaan uusilla maan hoito- ja kuntoutuslaitoksessa, jossa
7809: keinoilla. Eräs mahdollisuus olisi kustantaa vete- on saatavilla asianmukaista hoz"toa ja kun-
7810: raanien kuntoutushoito sellaisissa ulkomaisissa toutusta pätevän henkzlökunnan anta-
7811: kuntoutus- ja kylpyläkeskuksissa, joita suomalai- mana.
7812: set tälläkin hetkellä mielellään käyttävät ja joissa
7813:
7814: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
7815:
7816: Lea Kärhä
7817: 1987 vp. 1041
7818:
7819: Toivomusaloite n:o 932
7820:
7821:
7822:
7823:
7824: Kärhä: Kehitysvammaisia hoitavan perhehuoltajan eläketurvan jär-
7825: jestämisestä
7826:
7827:
7828: Eduskunnalle
7829:
7830: Kehitysvammaisen erityishuollosta annetussa vaa perheessä suoritettavissa töissä ja askareissa.
7831: laissa on säädetty erityishuollon antamisesta hen- Huoltokirjaan on merkittävä tiedot huollettavan
7832: kilölle, jonka kehitys- tai henkinen toiminta on terveydentilasta, kuntoutumisesta ym. seikoissa
7833: estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitys- tapahtuneista muutoksista.
7834: iässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja Perhehuoltaja saa erityishuoltopiirin kuntainlii-
7835: joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan toilta perhehoitomaksun, josta osa on hoitokus-
7836: palveluja. tannusten korvausta ja loput hoitopalkkiota.
7837: Erityishuollon järjestämistä varten maa on jaet- Kehitysvammaisen perhehuolto on vastuullista
7838: tu erityishuoltopiireihin, joihin kuuluvat kunnat ja raskasta työtä kellon ympäri, sillä useimmat ke-
7839: ovat jäseninä erityishuoltopiirin kuntainliitossa, hitysvammaiset vaativat katkeamattoman hoidon
7840: jonka tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi sää- ja silmälläpidon. Kuitenkaan tästä työstä ei kerry
7841: detty erityishuolto. perhehuoltajalle eläketurvaa. Sen ovat katkerasti
7842: Edellä mainitussa laissa edellytetty huolto voi- kokeneet ne monet hakijat, joiden anomuksen
7843: daan järjestää mm. perhehuoltona. Tämä merkit- Eläketurvakeskus on joutunut hylkäämään.
7844: see sitä, että kehitysvammaisia sijoitetaan yksityis- Eläketurvakeskuksen ratkaisuissa on edellä ker-
7845: koteihin hoidettaviksi. Kehitysvammaisen perhe- rotuissa tapauksissa otettu sellainen kanta, ettei
7846: huollosta tehdään tuolloin sopimus. työskentely ole tapahtunut työsuhteessa eikä sitä
7847: Sopimuksen mukaan perhehuoltaja sitoutuu myöskään ole pidettävä yrittäjätoimintana. Kehi-
7848: hoitamaan ja kasvattamaan sopimuksessa mainit- tysvammaisten perhehuoltajien eläkeoikeudelli-
7849: tua henkilöä toistaiseksi. Hän sitoutuu noudatta- nen asema on näin ollen jäänyt hoitamatta, ja he
7850: maan huollettavalle hyväksyttyä erityishuolto- ovat pudonneet eläketurvajärjestelmän ulkopuo-
7851: ohjelmaa sekä huoltoonsijoittajan antamia muita lelle.
7852: ohjeita. Perhehuoltaja antaa huollettavalle asun- Edellä mainitun perusteella ehdotan kunnioit-
7853: non, terveellisen ja riittävän ravinnon ja tarkoi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7854: tuksenmukaisen vaatetuksen sekä muun tarpeelli-
7855: sen ylläpidon. Hän ohjaa ja valvoo huollettavan että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toimen-
7856: vapaa-ajan käyttöä ja harrastuksia sekä ohjaa hän- piteisiin kehitysvammaisia hoitavan per-
7857: tä koulutustehtävissä. Lisäksi hän ohjaa huolletta- hehuoltajan eläketurvan järjestämiseksi.
7858:
7859: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
7860:
7861: Lea Kärhä
7862: 1042 1987 vp.
7863:
7864: Toivomusaloite n:o 933
7865:
7866:
7867:
7868:
7869: Kärhä: Mieslesken oikeudesta eläkkeeseen yrittäjien eläkelain nojalla
7870:
7871:
7872:
7873: Eduskunnalle
7874:
7875: Kaikissa perhe-eläkejärjestelmissä on nykyisin kokonaan lopettamaan. Näin ollen puolison kuo-
7876: naisleskellä oikeus perhe-eläkkeeseen. Vain val- leman jälkeen miesleski saattaa jäädä joko osittain
7877: tion eläkejärjestelmässä ja liikennevakuuruksessa tai kokonaan vaille riittävää toimeentuloa. Mitä
7878: miesleski saa perhe-eläkkeen samoin edellytyk- iäkkäämmästä henkilöstä on kysymys, sitä pie-
7879: sin kuin naisleski. Kuntien, kirkon ja merimies- nemmät ovat hänen mahdollisuutensa toimeentu-
7880: ten eläkejärjestelmissä sekä tapaturmavakuutuk- lon hankkimiseen muullakaan ansiotyöllä.
7881: sessa miesleski voi saada perhe-eläkkeen, jos tie- Kun on tutkittu puolison kuoleman vaikutusta
7882: tyt edunsaajan työkykyä ja varallisuutta koske- yritystoiminnan jatkumiseen, on todettu, että les-
7883: vat edellytykset toteutuvat. Yksityisen sektorin ken sukupuoli ei vaikuta yritystoiminnan jatkami-
7884: ansioeläkelaissa ja yleisessä perhe-eläkelaissa mies- seen. Tutkimuksen mukaan sekä mies- että nais-
7885: leskellä ei ole lainkaan oikeutta perhe-eläkkee- leskistä 40 % jatkoi yritystä puolison kuoleman
7886: seen. jälkeen. Vuonna 1979 tehdyn tutkimuksen mu-
7887: Kun perhe-eläke liitettiin yksityisen sektorin kaan pääasiallisin syy yrittäjätoiminnan lopetta-
7888: ansioeläkelakeihin, katsottiin, että miesleski saa miseen puolison kuoleman jälkeen oli toisen puo-
7889: toimeentulonsa omasta ansiotyöstään tai omasta lison ammatillisten edellytyksien puuttuminen.
7890: eläkkeestään eikä sen takia ole yleensä perhe- Seuraavana oli korkea ikä ja terveydelliset syyt.
7891: eläketurvan tarpeessa. Yrittäjät ovat yhteiskunnassamme se ryhmä,
7892: Vaikka keskimäärin miehet ansaitsevatkin joka joutuu itse suurimmalta osalta maksamaan
7893: enemmän kuin naiset, mies ei nykyisin kuiten- yrittäjävakuutuksensa ja tulevan eläketurvansa.
7894: kaan aina ole perheen pääasiallinen huoltaja, vaan Sekä mies- että naisyrittäjien kohdalla eläkeva-
7895: usein perheessä vaimo voi olla puolisoista suurcm- kuutusmaksut peritään samojen perusteiden no-
7896: piruloinen ja myös vastata perheen pääasiallisesta jalla, vaikka eläke-edut ovat perhe-eläkkeessä eri-
7897: toimeentulosta. Näin saattaa olla erityisesti ni- laiset. Ei voine olla oikein, että naisyrittäjät jou-
7898: menomaan yrittäjäperheen kohdalla. tuvat maksamaan samat eläketurvamaksut kuin
7899: Nimenomaan yrittäjäeläkelain nojalla vakuu- miesyrittäjät, vaikka naisten jälkeen heidän puoli-
7900: tetrujen henkilöiden kohdalla on suurena epäkoh- sonsa eivät pääse eläketurvasta samalla tavalla
7901: tana koettu se puute, että mieslesket eivät voi saa- osallisiksi kuin miesyrittäjien omaiset. Tasa-arvo-
7902: da perhe-eläkettä vaimonsa kuoleman jälkeen. vaatimus ei tässä mielessä täyty yrittäjien eläkelain
7903: Mieslesken perhe-eläketurvan puuttuminen kohdalla.
7904: koetaan polttavana mm. sellaisissa perheyrityksis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
7905: sä, joissa puolisot työskentelevät yhdessä. Tällöin hyväksyttäväksi toivomuksen,
7906: puolisoiden itsenäisen toimeentulon toteutumi-
7907: nen riippuu molempien puolisoiden osallistumi- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn,
7908: sesta yrityksen toimintaan. Toisen puolison kuole- jotta miesleski saisi perhe-eläkkeen yrittä-
7909: man jälkeen yritystoimintaa saatetaan joutua su- jäpuolisonsa jälkeen samoilla perusteilla
7910: pistamaan tai mahdollisesti se jopa joudutaan kuin naisleskikin.
7911:
7912: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7913:
7914: Lea Kärhä
7915: 1987 vp. 1043
7916:
7917: Toivomusaloite n:o 934
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: Kärhä: Ammattikasvatushallituksen alaisten valtionapulaitosten
7923: eläkejärjestelmien yhdenmukaistamisesta
7924:
7925:
7926: Eduskunnalle
7927:
7928: Ammattikasvatushallituksen alaisena totmn Eräiden valtionapulaitosten palveluksessa ole-
7929: useita kurssikeskuksia ja muita valtionapuun oi- vien henkilöiden eläketurvaa oli tiettävästi tar-
7930: keuttavia opetuslaitoksia. Nimenomaan ammatil- koitus parantaa ja yhdenmukaistaa eduskunnan
7931: listen kurssikeskusten opettajien ja muun henkilö- käsittelyssä parhaillaan olevan hallituksen esityk-
7932: kunnan taholta on kiinnitetty huomiota eläkejär- sen n:o 74 eli työllisyyskoulutuslain muutoksen
7933: jestelmien erilaisuuteen. Vaikka eri kurssikeskus- yhteydessä, mutta hallitus ei antanutkaan edus-
7934: ten henkilökunta saa palkkansa sataprosenttisesti kunnalle puheena olevaa lakiesitystä niin laa-
7935: valtiolta, ovat heidän eläkejärjestelmänsä ja sen jana kuin lain valmistelussa oli tarkoitettu. Näin
7936: mukaisesti myöskin eläke-etunsa erilaiset. eläkkeiden yhdenmukaistamista koskeva pykälä
7937: Eräissä tapauksissa kurssikeskusten opettajat ja putosi pois hallituksen esityksestä.
7938: toimihenkilöt kuuluvat TEL-eläkejärjestelmään, Edellä mainitut eläkkeiden erilaisuudet samaa
7939: jolloin heidän eläkeprosenttiosa vaihtelee 40 pro- työtä tekevien ja valtiolta palkkaa saavien kohdal-
7940: sentin molemmin puolin. Eräät kuuluvat kunnal- la ovat herättäneet ymmärrettävää tyytymättö-
7941: lisen eläkejärjestelmän piiriin ja tiettävästi osa myyttä. Asiaan olisi saatava nopeasti selvyys, kos-
7942: kurssikeskusten henkilökunnasta on valtion eläke- ka eläkkeelle siirtyminen tulee ammattikasvatus-
7943: järjestelmän piirissä, jolloin eläkeprosentti on kor- hallituksen alaisissa ammattikurssikeskuksissa lä-
7944: keampi. Tämän lisäksi eläkkeiden suuruutta sot- hivuosina lisääntymään monesta syystä, esimer-
7945: kevat erilaiset lisäeläkesopimukset. Suomesta löy- kiksi joustavan eläkeikäjärjestelmän johdosta.
7946: tyy kurssikeskuksia, joissa henkilökunta tekee Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
7947: saman katon alla samaa työtä, toiset valtionavun eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7948: turvin ja toiset eivät. Sen henkilökunnan, jonka
7949: palkka maksetaan valtionapujen kautta, eläketur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
7950: va saattaa jäädä pienemmäksi kuin sellaisten hen- ammattikasvatushallituksen alaisten val-
7951: kilöiden, joiden palkkaan ei saada valtionapua ja tionapulaitosten eläkejärjestelmien yh-
7952: joiden kohtuulliset eläke-edut on turvattu lisäelä- denmukaistamiseksi.
7953: kesopimusten kautta.
7954:
7955: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
7956:
7957: Lea Kärhä
7958:
7959:
7960:
7961:
7962: 14 2705361
7963: 1044 1987 vp.
7964:
7965: Toivomusaloite n:o 935
7966:
7967:
7968:
7969:
7970: Laaksonen ym.: Vuosilomalain muuttamisesta lauantain poista-
7971: miseksi vuosilomapäivänä
7972:
7973:
7974: Eduskunnalle
7975:
7976: Voimassa oleva 30.3.1973 säädetty vuosiloma- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
7977: laki on ristiriitainen elävän todellisuuden kanssa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7978: Laki edellyttää, että vuosilomaa pidettäessä lauan-
7979: taipäivät luetaan vuosilomapäiviksi, vaikka ne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7980: ovat yleisesti vapaapäiviä. vuosilomalain muuttamiseksi siten, että
7981: Vuosilomalain muuttaminen siten, että lauan- vuostlomapåiviksi luetaan enintään viisi
7982: taipäiviä ei luettaisi lomapäiviksi, lisäisi lomaa ja arkipäivää viikossa, jolloin samalla loma-
7983: siten myös perheiden yhdessäoloaikaa. kertoimia tulisi muuttaa niin, että jokai-
7984: Oma, joskaan ei vähäpätöinen, vaikutus näin sesta lomapäivästä saadaan normaali an-
7985: lyhennetyllä työajalla olisi työllisyystilanteeseen, sio, minkä lisäksi on myös edellytettävä si-
7986: sillä vapautuisihan jo pelkästään SAK:n kentässä tä, ettei sairaus saa johtaa missään tapauk-
7987: vuositasolla noin miljoonan viikon pituinen teke- sessa lomakertymän pienenemiseen.
7988: mättämän työn aika.
7989:
7990: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
7991:
7992: Timo Laaksonen Pertti Lahtinen Asko Apukka
7993: Pekka Leppänen Raila Aho Juhani Vähäkangas
7994: Esko Seppänen Claes Andersson Arvo Kemppainen
7995: Pauli Uitto
7996: 1987 vp. 1045
7997:
7998: Toivomusaloite n:o 936
7999:
8000:
8001:
8002:
8003: Laaksonen ym.: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen helpottami-
8004: sesta
8005:
8006:
8007: Eduskunnalle
8008:
8009: Sekä sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa siirtymistä päivärahakaudelta eläkkeelle tasoittaa
8010: että työkyvyttömyyseläkettä maksetaan henki- säätämällä, että päiväraha muutetaan eläkkeeksi,
8011: lölle, joka on sairauden vuoksi kykenemätön esimerkiksi, kun työkyvyttömyys on todettu pysy-
8012: tekemään tavallista työtään tai siihen verrattavaa väisluontoiseksi. Ja jotta väliinputoajia ei syntyisi,
8013: työtä. tulisi samalla sairauspäivärahajakson enimmäispi-
8014: Työkyvyttömyyden alkaessa maksetaan ensin tuutta koskevat säännökset kumota.
8015: päivärahaa, kuitenkin enintään 300 päivältä. Mi- Edellä olevan perusteella ehdotammekin edus-
8016: käli työkyvyttömyys jatkuu vielä sen jälkeen, kun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8017: oikeus päivärahaan on päättynyt, tulee päivära-
8018: han saajan hakea työkyvyttömyyseläkettä. Työky- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimenpi-
8019: vyttömyyseläkettä ei kuitenkaan aina myönnetä, tei.riin antamalla eduskunnalle esityksen
8020: vaikka työkyvyttömyys jatkuu. Tällöin myös sai- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen hel-
8021: rauspäivärahaoikeuden päättyminen saattaa työ- pottamisesta ja sairauspäivärahajakson
8022: kyvyttämän hyvin vaikeaan taloudelliseen tilan- enimmäispituutta koskevien säännösten
8023: teeseen. Tämän johdosta tulisikin työkyvyttämän kumoamisesta.
8024:
8025: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8026:
8027: Timo Laaksonen Pertti Lahtinen Asko Apukka
8028: Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas Raila Aho
8029: Esko Seppänen Claes Andersson Arvo Kemppainen
8030: Pauli Uitto
8031: 1046 1987 vp.
8032:
8033: Toivomusaloite n:o 937
8034:
8035:
8036:
8037:
8038: Lahti-Nuuttila ym.: Meijeriliikkeissä tapahtuvan työn työaikaperus-
8039: teiden muuttamisesta
8040:
8041:
8042: Eduskunnalle
8043:
8044: Työaikalain (604/ 46) 6 §:ssä on periodityön pii- rit noudattavat nykyään 8-tuntista työaikaa eikä
8045: riin otettu mm. meijeriliikkeissä tapahtuva työ. periodityö siis enää ole käytössä. Myös työehtoso-
8046: Meijerityön pitäminen periodityön piirissä ei kui- pimusteitse on sovittu ylitöiden korvaamisesta
8047: tenkaan ole enää nykyään tarkoituksenmukaista, normaalin vuorokaurisen ylityön mukaan eikä pe-
8048: koska alan luonne on voimakkaasti muuttunut riodityön säännösten mukaan. Näin ollen ei siis
8049: niistä ajoista, jolloin työaikalaki säädettiin. Meije- enää ole perusteita pitää meijerityötä työaikalain
8050: rityö on nykyisin hyvin lähellä teollista toimintaa, 6 §:n piirissä, vaan olisi tarkoituksenmukaista siir-
8051: koska tilojen maidonsäilytys on olennaisesti pa- tää meijerityö normaalin työaikalain 5 §:n alai-
8052: rantunut eikä maitoa kerätä tilailta kuin joka toi- suuteen.
8053: nen päivä. Meijereissä on käytössä ns. tilatankki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8054: järjestelmä, joka mahdollistaa maidon pitempiai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8055: kaisen säilytyksen. Näin ollen työtä meijereissä
8056: ei enää tarvitse tehdä joustavasti, vaan alalla on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8057: käytännössä jo siirryttykin normaaliin 8 tunnin metjeriliikkeissä tapahtuvan työn siirtämi-
8058: työaikaan. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton sestä työaikalain 6 §:n pziristä työaikalain
8059: tekemän selvityksen mukaan lähes kaikki meije- 5 §:n piiriin.
8060:
8061: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8062:
8063: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
8064: Reijo Lindroos Arja Alho
8065: 1987 vp. 1047
8066:
8067: Toivomusaloite n:o 938
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: Lahti-Nuuttila ym.: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron säätämi-
8073: sestä haittakorvaukseksi kansaneläkelaissa
8074:
8075:
8076: Eduskunnalle
8077:
8078: Kansaneläkeuudistuksessa sotilasvammalain eläkettä tai se on jäänyt vähäiseksi, menettavat
8079: mukainen elinkorko rinnastettiin eläketuloihin. heille muutoin kuuluvan kansaneläkkeen lisäosan
8080: Se otetaan tulona huomioon kansaneläkkeen lisä- suurelta osin.
8081: osaa määrättäessä. Kuitenkin sotilasvammalain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8082: mukainen elinkorko on haittakorvaus, kuten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8083: eduskunta päätti esimerkiksi työttömyysturvauu-
8084: distusta säätäessään. Elinkorko ei vaikuta työttö- että hallitus ensi ttlassa antaisi esityksen
8085: myyspäivärahan suuruuteen. kansaneläkelain 26 a §:n muuttamisesta
8086: Mielestämme kansaneläkelakiin tulisi mahdol- niin, että sottlasvammalain mukainen
8087: lisimman pikaisesti tehdä vastaava muutos. Ei ole elinkorko on haittakorvaus, eikä sitä oteta
8088: nimittäin oikein se, että vaikeavammaiset sotain- huomioon tulona kansaneläkkeen lisäosaa
8089: validit, joilla vammaisuuden vuoksi ei ole ansio- määrättäessä.
8090:
8091: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8092:
8093: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Kari Rajamäki
8094: Markku Pohjola Arja Alho Kaj Bärlund
8095: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
8096: 1048 1987 vp.
8097:
8098: Toivomusaloite n:o 939
8099:
8100:
8101:
8102:
8103: Lahti-Nuuttila ym.: Valtion työ- ja työllisyysmäärärahojen kohden-
8104: tamisesta Pirkanmaalle
8105:
8106:
8107: Eduskunnalle
8108:
8109: Pirkanmaan Maakuntaliiton julkaisemassa Pir- eli sama kuin Rovaniemen työvoimapiirissä. Hel-
8110: kanmaan vuosikirjassa 1987 tuodaan selkeästi esil- singin työvoimapiirin alueella tilastollisesti oli
8111: le maakunnan epäoikeudenmukainen kohtelu avoin työpaikka jokaista työnhakijaa kohti. Työlli-
8112: valtion työ- ja työllisyysmäärärahojen jaossa seu- syysmäärärahoja oli koko maassa lähes 1 300
8113: raavasti: markkaa työtöntä työnhakijaa kohti. Tampereen
8114: ''Koko maassa valtion työmäärärahoja työlli- työvoimapiirissä vastaavasti noin 140 markkaa ja
8115: syysmäärärahat mukaan lukien oli vuonna 1986 Rovaniemen työvoimapiirissä noin 5 400 mark-
8116: yli 7 600 mmk, kasvu edellisestä vuodesta oli kaa."
8117: noin 500 mmk. Tampereen työvoimapiirissä mää- Maakuntaliiton esittämässä on eräs keskeinen
8118: rärahat vähenivät noin 61 mmk. Piirin osuus syy siihen, että Tampereen työvoimapiirissä on jo
8119: valtion työmäärärahoista vuonna 1986 oli 8,9 pro- vuosikausia ollut lukumääräisesti eniten työttö-
8120: senttia. miä, myös pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttö-
8121: Valtion työmäärärahoja oli vuonna 1986 koko miä. Valtiovallan onkin vihdoin ryhdyttävä koh-
8122: maassa työtöntä työnhakijaa kohti noin 19 400 distamaan erityishuomiota Pirkanmaaharr sen
8123: markkaa. Tampereen työvoimapiirissä vastaava lu- asukkaiden työnteon ja elämänolosuhteiden kor-
8124: ku oli noin 11 800 markkaa, Rovaniemen työvoi- jaamiseksi. Tässä työssä muodostaa tärkeän osa-
8125: mapiirissä 22 900 ja Helsingin työvoimapiirissä tekijän valtion työ- ja työllisyysmäärärahojen oi-
8126: 35 500 markkaa. Kuitenkin työnhakijoista Tam- keudenmukainen ja tasapuolinen jako maan eri
8127: pereen työvoimapiirissä oli 16,2 prosenttia, työt- alueille.
8128: tömyysturvan piirissä olevista 17,7 prosenttia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8129: työttömyyseläkkeen saajista yli 20 prosenttia. Kun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8130: verrataan työnhakijoitten ja avoimien työpaikko-
8131: jen suhdetta oli koko maassa vuonna 1986 keski- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8132: määrin avoin työpaikka joka toista työnhakijaa piteisiin valtion työ- ja työllisyysmäärära-
8133: kohti. Tampereen työvoimapiirissä vastaavasti hojen kohdentamiseksi painotetusti Pir-
8134: avoin työpaikka joka kolmatta työnhakijaa kohti kanmaan maakuntaan.
8135:
8136: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8137:
8138: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
8139: Reijo Lindroos Matti Maijala
8140: Riitta Järvisalo-Kanerva
8141: 1987 vp. 1049
8142:
8143: Toivomusaloite n:o 940
8144:
8145:
8146:
8147:
8148: P. Lahtinen ym.: Ylityön tekemisen rajoittamisesta
8149:
8150:
8151:
8152:
8153: Eduskunnalle
8154:
8155: Valtiovalta on mukana työmarkkinoiden sopi- käytäntö: ellei tee ylityötä, on seuraavana lomau-
8156: musneuvotteluissa yhtenä osapuolena, SAK:n ja tettujen tai irtisanottujen listalla.
8157: STK:n lisäksi. Valtiovalta on myös säätänyt lait, SKDL:n eduskuntaryhmä on harkinnut oikeak-
8158: jotka koskevat työntekijöiden oikeuksia ja velvoit- si rajoittaa työnantajien oikeutta teettää ylityötä
8159: teita työpaikoilla. sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja on irtisa-
8160: Yksi tällainen laki on työaikalaki. Tässä laissa nonut tai 1omauttanut yrityksen henkilökuntaa.
8161: määritellään työntekijän viikottainen työaika ja Työnantajan oikeus on rajattava lain edellyttä-
8162: myös lain sallimat ylityömäärät kaksiviikkoiskau- mään ylityövapauteen. Tällöin olisi työntekijöillä
8163: delle. Laissa määritellään työntekijän oikeus olla kollektiivinen oikeus kieltäytyä ylityöstä.
8164: tekemättä ylityötä. Koska lain tulkintaa työtuomioistuimen pää-
8165: Nykyinen käytäntö on osoittanut työmarkki- töksellä käytetään työntekijään nähden vahingol-
8166: noilla todeksi sen, että työnantajat käyttävät hy- lisesti, pitää lakia muuttaa niin, että työntekijöillä
8167: väkseen lain sisältöä koskevan tulkinnan, jonka on on oikeus kollektiiviseen ylityöstä kieltäytymiseen
8168: ottanut työtuomioistuin ja jossa määritellään silloin, kun työnantaja on irtisanonut tai 1omaut-
8169: työntekijöiden kollektiivinen ylityöstä kieltäyty- tanut yrityksensä henkilökuntaa, lomautuksen
8170: minen työtaistelutoimenpiteeksi, joka on rangais- aikana tai 112 vuotta irtisanomisen jälkeen.
8171: tava teko. Työnantajien oikeutta teettää ylitöitä on rajoi-
8172: Todellisuus on kuitenkin sellainen, että työn- tettava erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa työn-
8173: antajat painostavat työntekijöitä luopumaan antaja on päättänyt lomauttaa tai irtisanoa yrityk-
8174: vapaa-ajastaan ja jäämään ylityöhön suurimmaksi sen henkilökuntaa taloudellisista tai tuotannolli-
8175: osaksi sen vuoksi, että tuotannon läpimeno kil- sista syistä. Työntekijöiden kannalta vahingollista
8176: pailutilanteen vuoksi on laskettu sellaiseksi, että ylitöiden teettämistä näissä tilanteissa voidaan te-
8177: jokaisen on suoritettava ylityömääränsä kokonai- hokkaasti vähentää, jos lakia muutetaan niin, että
8178: suudessaan, jotta työ olisi sovitun aikataulun työntekijöille vahvistetaan oikeus kollektiivisesti
8179: mukaan lähetettävissä tilaajalle aikataulun mukai- kieltäytyä ylitöistä. Tällöin kollektiivista kieltäyty-
8180: sesti. mistä ylitöistä ei voitaisi pitää työtaistelutoimen-
8181: Työntekijää painostetaan myös sillä, että vierus- piteenä kuten nykyisin. Lomautustilanteissa työn-
8182: toverille annetaan lopputili tai lomautetaan tois- tekijöillä tulisi olla mahdollisuus kieltäytyä ylitöis-
8183: taiseksi, jolloin työhön vielä jäävä työntekijä ei us- tä lomautusten kestaajan ja irtisanomistilanteissa
8184: kalla käyttää hänelle lain suomaa oikeutta olla te- työsopimuslain 42 a § :ssä työntekijän takaisin
8185: kemättä ylityötä siitäkään huolimatta, vaikka hän ottamiselle säädetyn puolen vuoden ajan. Tämän
8186: ei omien koti-, opiskelu- tai muiden harrastusten- lisäksi ylitöiden teettämistä on tarpeellista vähen-
8187: sa vuoksi voisi ylityötä tehdä. Tilanteesta on tullut tää myös yleisesti alentamalla työaikalaissa sää-
8188: 1050 1987 vp. - TA n:o 940
8189:
8190: dettyjä ylityötuntien enimmäismääriä. Tällä ta- että hallitus valmiste/isi välittömästi
8191: voin työnantajien oikeus ylityön teettämiseen voi- lakiehdotuksen
8192: taisiin (myös tosiasiallisesti) rajoittaa laissa tarkoi- a) työntekijöiden oikeudesta kollektii-
8193: tetuilla edellytyksillä eli työntekijän suostumuk- visesti kieltäytyä ylitöistä silloin, kun työn-
8194: sella ja vain tilapäisesti tapahtuvaan ylityön teettä- antaja on taloudellisista tai tuotannollisis-
8195: mtseen. ta syistä Iomauttanut tai irtisanonut työn-
8196: Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tekzjoitä, sekä
8197: muksen, b) ylitöiden rajoittamisesta yleisesti.
8198:
8199: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8200:
8201: Pertti Lahtinen Esko Seppänen Claes Andersson
8202: Jukka Gustafsson Raila Aho Jarmo Wahlström
8203: Vappu Säilynoja Heli Astala Pentti Lahti-Nuuttila
8204: 1987 vp. 1051
8205:
8206: Toivomusaloite n:o 941
8207:
8208:
8209:
8210:
8211: P. Lahtinen ym.: Työstä aiheutuvien rasitusvammojen hoitamisesta
8212: työnantajan kustannuksella
8213:
8214:
8215: Eduskunnalle
8216:
8217: Laajasta julkisesta keskustelusta ja mm. ammat- TEL-, LEL-, YEL- ja MYEL-tilastojen mukaan ovat
8218: tiyhdistysliikkeen toistuneista vaatimuksista huo- tuki- ja liikuntaelinsairaudet suurin työkyvyttö-
8219: limatta ovat useiden ammattialojen ongelmana myyteen johtanut tekijä. Näistä syistä työkyvyttö-
8220: jatkuvasti työstä aiheutuvat terveydelliset vaarat. myyseläkkeellä oli vuoden 1979 lopulla 49 025
8221: Elintarvikealan työntekijöiden erityisongelmana henkilöä.
8222: ovat rasitusvammat. Koska nämä ovat nimen- Jotta työkyvyttömyyseläkkeelle ei tarvitsisi ha-
8223: omaan työstä johtuvia, on jatkuvasti kiinnitettävä keutua, turvautuvat työntekijät usein fysikaali-
8224: huomiota terveellisempien ja turvallisempien työ- seen hoitoon rasitusvammojen lievittämiseksi ja
8225: menetelmien toteuttamiseen. Mm. oikeilla ergo- parantamiseksi. Kohtuuttomana on pidettävä si-
8226: nomisilla ratkaisuilla voidaan pitkälle ehkäistä ra- tä, että työntekijät joutuvat työstä aiheutuvien
8227: situsvammojen syntyminen. vammojen hoidosta maksamaan itse ja joutuvat
8228: Vuodesta 1976 lähtien on elintarvikealalla ollut ottamaan hoidon työajan ulkopuolella. Oikeu-
8229: yksipuolisen työliikkeen aiheuttamia ammattitau- denmukaisinta olisi, että työntekijät saisivat hoi-
8230: titapauksia lukumääräisesti eniten muihin aloihin toa varten työstä hoitoloman.
8231: verrattuna. Tapauksia oli vuonna 1975 95, v. Loma olisi välttämätön myös hoidon tehokkuu-
8232: 1976 180, V. 1977 147, V. 1978 139 ja V. 1979 den kannalta. Edelleen olisi oikeudenmukaista,
8233: 201. On lisäksi tärkeää huomioida, että ammatti- että työnantajat vastaisivat hoidon kustannuksis-
8234: tautirekisteriin tulee vain osa ammattitautita- ta.
8235: pauksista. Todellinen tilanne on vielä synkempi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8236: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto otti Eläke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8237: turvakeskuksesta 206:n työkyvyttömyyseläkkeellä sen,
8238: olevan elintarvikealan henkilön kohdalta otannan
8239: työkyvyttömyyden syistä. Näistä 94 työntekijää oli että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8240: siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikun- menpiteisiin, joilla turvattaisiin työstä ai-
8241: taelinsairauksien johdosta. 70 näistä 94:stä oli heutuvien rasitusvammojen hoitaminen
8242: eläkkeellä pelkästään nivelsairauksien johdosta. nittävällä hoitolomalla sekä hoitokustan-
8243: Kaikkienkin alojen työkyvyttömyyseläkeläisistä nusten saattaminen työnantajan vastuulle.
8244:
8245: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8246:
8247: Pertti Lahtinen Pauli Uitto Asko Apukka
8248: Claes Andersson Esko Seppänen Pentti Lahti-Nuuttila
8249: 1052 1987 vp.
8250:
8251: Toivomusaloite n:o 942
8252:
8253:
8254:
8255:
8256: Laine: Lain saliimien ylityön enimmäismäärien rajoittamisesta
8257:
8258:
8259:
8260: Eduskunnalle
8261:
8262: Työaikalain (604/46) 11 §:n mukaan, ylityön kaista, että ylityötä voidaan teettää niin huomat-
8263: kaikki tyypit huomioiden, voidaan työntekijällä tavassa määrin kuin nykyisin tapahtuu. On koros-
8264: teettää kalenterivuodessa jopa yli 600 tuntia yli- tettava, että ylityö jo sinällään toimii merkittävä-
8265: työtä. Tämä merkitsee säännöllisen vuotuisen työ- nä tekijänä työn voimaperäisyyden lisäämisessä
8266: ajan lisääntymistä lähes kolmanneksella. työntekijöillä. Suoritetuissa tutkimuksissa on voi-
8267: Käytettävien selvitysten mukaan lisääntyi teolli- tu todeta, että työtapaturmien ja työkyvyttömien
8268: suudessa ylitöiden prosentuaalinen osuus kuusi- kansainvälisestikin katsoen erittäin korkea määrä
8269: kymmenluvun puolivälistä tämän vuosikymme- Suomessa on osittain selitettävissä ylityön haitalli-
8270: nen alkuun kaksinkertaiseksi. Tämä tapahtui sa- silla vaikutuksilla työntekijän fyysiseen ja psyykki-
8271: maan aikaan, kun siirryttiin 45-tuntisesta työvii- seen terveyteen.
8272: kosta 40-tuntiseen työviikkoon. Edellä olevaan perustuen tulee lain sallimia yli-
8273: Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen mukaan työn enimmäismääriä oleellisesti rajoittaa.
8274: toimihenkilöistä 28 % ja työntekijöistä 22 % il- Työaikalain (604/46) ll§:n 1 momenttia tulisi
8275: moitti tekevänsä säännöllisesti ylitöitä. Kummas- muuttaa siten, että ns. Vuorokautisen ylityön
8276: sakin ryhmässä 8 % ilmoitti tekevänsä keskimää- enimmäismäärä kahden viikon ajanjaksona olisi
8277: rin yli 10 tuntia viikossa ylitöitä (Laihonen ym., enintään 10 tuntia; 2 momenttia siten, että ns.
8278: Tilastokeskuksen muistio 17, 1972). Vuoden 1977 viikottaisen ylityön enimmäismäärä kahden vii-
8279: aikana joutui Tilastokeskuksen työvoimatiedus- kon ajanjaksona olisi enintään 8 tuntia; 3 mo-
8280: telun mukaan ylitöitä tekemään keskimäärin menttia siten, että ylityön enimmäismäärä kol-
8281: 128 000 työntekijää. Ylitöitä tehneet olivat keski- men viikon periodissa olisi enintään 18 tuntia ja
8282: määrin 6 % työvoimasta. Työttömiä oli samaan kahden viikon periodissa enintään 12 tuntia;
8283: aikaan keskimäärin 13 7 000 eli 6, 1 % työ- 4 momenttia siten, että kalenterivuodessa ns. Vuo-
8284: voimasta. rokautisen ylityön enimmäismäärä olisi enintään
8285: Työttömyys on noussut lähes 200 000 työnteki- 50 tuntia, ns. viikottainen ylityön enimmäismäärä
8286: jän krooniseksi joukkotyöttömyydeksi, joka ei eri- enintään 40 tuntia ja periodityön enimmäismäärä
8287: laisten ennusteiden mukaan tule lähivuosikym- enintään 90 tuntia.
8288: menenä oleellisesti vähentymään. Tieteellis-tek- Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti tu-
8289: nisen kumouksen vaikutuksesta automatisointi ja lee muuttaa myös muiden työaikaa säätelevien la-
8290: rationalisointi tulee syrjäyttämään työvoimaa kien vastaavia säännöksiä.
8291: edelleen merkittävästi tuotannosta, mistä johtuu Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
8292: ettei työvoiman tarve tule oleellisesti kasvamaan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8293: siinäkään tapauksessa, että tuotannossa alkaisi no-
8294: peampi kasvun kausi. Tästä johtuu, että työajan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8295: lyhentäminen tulee entistäkin ajankohtaisem- menpiteisiin lain saliimien ylityön enim-
8296: maksi. Näissä oloissa ei voi olla tarkoituksenmu- mäismäärien oleellisesti rajoittamiseksi.
8297:
8298: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1987
8299:
8300: Ensio Laine
8301: 1987 vp. 1053
8302:
8303: Toivomusaloite n:o 943
8304:
8305:
8306:
8307:
8308: Laine ym.: Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä koskevan lainsää-
8309: dännön aikaansaamisesta
8310:
8311:
8312: Eduskunnalle
8313:
8314: Työsuojelun valvontalaissa on ilmaantunut sel- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
8315: viä puutteita, jotka vaikeuttavat työsuojeluorgani- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8316: saation tehokasta toimintaa. Näitä puutteelli-
8317: suuksia olisi nyt ryhdyttävä poistamaan. Eräs täl- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
8318: lainen on työsuojeluvaltuutetun ajankäytön mää- menpiteisiin työsuojeluvaltuutettujen
8319: ritteleminen työpaikalla siten, milloin ja kuinka ajankäytön säätämiseksi latfla heidän suo-
8320: paljon hän on oikeutettu tiettynä ajanjaksona nttaessaan tätä tärkeätä luottamustehtä-
8321: käyttämään aikaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien väänsä työpaikotfla.
8322: suorittamiseen.
8323:
8324: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8325:
8326: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
8327: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
8328: 1054 1987 vp.
8329:
8330: Toivomusaloite n:o 944
8331:
8332:
8333:
8334:
8335: Laine: Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojan parantamisesta
8336:
8337:
8338:
8339:
8340: Eduskunnalle
8341:
8342: Työsuojeluvalvonnasta annetun lain (131173) Annettaessa hallituksen esitys (n:o 1221 1972
8343: 11 §:n 4 momentin mukaan työsuojeluvaltuute- vp.) laiksi työsuojelun valvonnasta todettiin esi-
8344: tun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti tyksen perusteluissa, että työsuojeluvaltuutetun
8345: voimassa, mitä työsopimuslain (320/70) 53 §:n 2 irtisanomissuojaa koskeva säännös sisällytettiin la-
8346: momentissa on luottamusmiehen työsopimuksen kiehdotukseen yhtenäisyyden saavuttamiseksi työ-
8347: irtisanomisesta säädetty. Luottamusmiehen työso- suojeluvaltuutetun aseman turvaamisessa. Työ-
8348: pimus voidaan työsopimuslain mainitun säännök- suojeluvaltuutetun aseman riittävän turvaamisen
8349: sen mukaan irtisanoa työnantajan toimesta vain, katsottiin edellyttävän lisäksi, että sopimukset,
8350: jos niiden työntekijäin enemmistö, joiden luotta- joiden tarkoituksena on rajoittaa työsuojeluval-
8351: musmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen- tuutetun oikeuksia, ovat mitättömiä. Sen sijaan
8352: sa, tai kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjes- työsopimuslain 54 §: ää vastaavaa rangaistussään-
8353: tää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitai- nöstä työsuojeluvaltuutetun laittomasta irtisano-
8354: toaan. Vaikka luottamusmiehen erityinen irtisa- misesta ei sisältynyt lakiehdotukseen.
8355: nomissuoja on ulotettu koskemaan myös työsuoje- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
8356: luvaltuutettua, ei työsuojeluvalvonnasta annetun hyväksyttäväksi toivomuksen,
8357: lain 11 §:n 4 momentin vastaista työsuojeluval-
8358: tuutetun irtisanomista ole kuitenkaan säädetty ky- että hallitus työsuhdeturvaa kehittäes-
8359: seisessä laissa rangaistavaksi. Myöskään työsopi- sään kiinnittäisi huomiota työsuojeluval-
8360: muslain 54 §:n rangaistussäännöstä luottamus- tuutetun irtisanomissuojan parantamiseen
8361: miehen laittomasta irtisanomisesta ei ole ulotettu luottamusmiehen erityistä irtisanomissuo-
8362: koskemaan työsuojeluvaltuutettua. Tämän vuoksi jaa vastaavaksi.
8363: on katsottu, ettei työsuojeluvaltuutetun laiton
8364: irtisanominen ole rangaistava teko.
8365:
8366: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987
8367:
8368: Ensio Laine
8369: 1987 vp. 1055
8370:
8371: Toivomusaloite n:o 945
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: Laine: Työnantajan tilojen käyttämisestä yhteiskunnallisten tilai-
8377: suuksien järjestämiseen
8378:
8379:
8380: Eduskunnalle
8381:
8382: Työsopimuslain 52 §:n 2 momentin mukaan YYA-sopimuksen vuosipäivään ja YK:n aseiden-
8383: työntekijöillä on oikeus kokoontua työpaikalla riisuntaviikon teemoihin liittyvien tilaisuuksien
8384: työajan ulkopuolella työsuhdeasioiden ja amma- järjestämistä työpaikoilla. Kiellon perusteet liitty-
8385: tillisten järjestötehtävien hoitamisen vuoksi. Työ- vät työnantajan oikeuteen määrätä omassa yrityk-
8386: ehtosopimuksiin on lisäksi sisällytetty määräyksiä sessään kokoustilojen käytöstä ja osallistujista.
8387: työpaikkatilaisuuksien osallistujista, jotka työpai- Yritykset ovat kuitenkin yhä enemmän riippu-
8388: kan omien työntekijöiden lisäksi saavat olla vain vaisia yhteiskunnan antamasta tuesta. Vain hyvin
8389: ammattiliiton tehtävissä toimivia. harvat yritykset ovat vailla valtion antamaa tukea,
8390: Eduskunnassa on aikaisemmin esitetty työsopi- erimuotoiset halpakorkoiset lainat ja suoranaiset
8391: muslain yhdistymisvapautta koskevaan kohtaan avustukset, helpotukset veronmakusuvelvolli-
8392: muutoksia, jotka olisivat mahdollistaneet työnte- suuksista jne. ovat asettaneet yksityisomistuksen
8393: kijöiden kokoontumisen työpaikalla muidenkin uuteen valoon. Työntekijöillä yrityksen työtäteke-
8394: kuin ainoastaan työpaikan sisäpuolelle kiinteästi vänä osapuolena ja veronmaksajana pitää olla
8395: liittyvien asioiden merkeissä ja että muutoksen enemmän oikeuksia myös yrityksen kokoustilojen
8396: kautta työnantaja olisi ollut velvollinen sallimaan käyttöön ja siihen, että kokouksissa voidaan käyt-
8397: työpaikan tilojen käytön muillekin kuin omille tää ulkopuolista asiantuntijaa puhujana ja selosta-
8398: työntekijöilleen. Jana.
8399: Yleisen tiedonkehityksen myötä työläiset ovat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
8400: pyrkineet käsittelemään työpaikoilla yhteiskun- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8401: nallisia, kansainvälisiin asioihin ja viime aikoina
8402: hyvin runsaasti Suomen ja Neuvostoliiton välisiin että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
8403: taloudellisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä. Näi- sen työsopimuslain muuttamisesta siten,
8404: hin luonnollisesti pitäisi saada pätevät alan asian- että työnantajien tzfoja voisivat työläiset
8405: tuntijat selostajiksi ja luennoitsijoiksi. Melkein käyttää työsuhdeasioiden ja ammatzflisten
8406: säännönmukaisesti tilaisuudet, joita on suunnitel- järjestötehtävien lisäksi erzfaisten yhteis-
8407: tu pidettäviksi tuotantolaitosten tiloissa, on pe- kunnallisten asioiden hoitamiseen ja nii-
8408: ruutettu, ja ne ovat tuoneet järjestäville työläisille den käsittelyyn kokouksissa ja että näihin
8409: suuria hankaluuksia työnantajien kiellettyä tilai- tzfaisuuksiin voisivat osallistua työläisten
8410: suuksien järjestämisen. Näin on vaikeutettu mm. kutsumat puhujat ja se/ostajat.
8411:
8412: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
8413:
8414: Ensio Laine
8415: 1056 1987 vp.
8416:
8417: Toivomusaloite n:o 946
8418:
8419:
8420:
8421:
8422: Laine ym.: Pakollista lakisääteistä tapaturma-, liikenne- ja eläkeva-
8423: kuutustoimintaa harjoittavien vakuutuslaitosten siirtämisestä val-
8424: tion hallintaan
8425:
8426: Eduskunnalle
8427:
8428: Vakuutustoiminta on viime vuosina merkittä- taan. Nämä vakuutusalat ja niitä harjoittavat yh-
8429: västi laajentunut sosiaalilainsäädännön, liiken- tiöt voidaan välittömästi siirtää yhteiskunnan hal-
8430: teen sekä taloudellisen kehityksen seurauksena. tuun.
8431: Edistäessään taloudellista ja sosiaalista turvalli- Pakollista lakisääteistä vakuutustoimintaa har-
8432: suutta on vakuutustoiminta muiltakin kuin so- joittavat yhtiöt harjoittavat samalla myös vapaaeh-
8433: siaalivakuutuksen osalta luonteeltaan sellaista toista vahinkovakuutustoimintaa. Se mutkistaa
8434: yleistä yhteiskunnallista toimintaa, jonka harjoit- jossain määrin pakollisen vakuutuksen ja siihen
8435: tamisen tulee kuulua yhteiskunnalle, lähinnä val- koottujen varojen ja omaisuuksien siirtämistä val-
8436: tiolle. Koska vakuutustoiminnan suurien varojen tion hallintaan. Kuitenkin lakisääteinen pakolli-
8437: käytön tulisi olla valtion ohjattavissa taloudellisen nen vakuutus ja sen varat ovat niin selvästi erotet-
8438: ja yleisen kehiryksen edistämiseen, on kysymys va- tavissa vapaaehtoisesta vakuutustoiminnasta, ettei
8439: kuutustoiminnan kansallistamisesta tullut ajan- asian välittömään toimeenpanoon ole suuria vai-
8440: kohtaiseksi ja tärkeäksi. keuksia.
8441: Vakuutustoiminta jakautuu kahteen selvästi Sen sijaan olisi suoritettava tutkimus, mitkä va-
8442: toisistaan erottuvaan pääryhmään, vapaaehtoiseen paaehtoiset vakuutustoiminnan alat olisi otettava
8443: ja pakolliseen vakuutustoimintaan. Vapaaehtoi- yhteiskunnan haltuun ja millä tavalla se olisi toi-
8444: nen vakuutustoiminta käsittää laajan ryhmän eri- meenpantava. Esim. henki- ja palovakuutustoi-
8445: laisia vahinkovakuutusmuotoja, joista henki- ja minta ovat sellaisia yhteiskunnallisia vakuutustoi-
8446: palovakuutus ovat yleisimpiä. Huomattavina pää- minnan muotoja, joiden hoito pitäisi siirtää yh-
8447: omien haltijoina ja sijoittajina on näiden vakuu- teiskunnalle.
8448: tusyhtiöiden vaikutus maan rahatalouteen merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8449: tävä. Niiden toiminnan laajuudesta ja monitahoi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8450: suudesta johtuen vapaaehtoisen vakuutustoimin-
8451: nan siirtäminen yhteiskunnan haltuun on kuiten- että hallitus antaisi eduskunnalle laki-
8452: kin monimutkainen tehtävä. Siksi edellytämme, esityksen lakisääteistä pakollista tapa-
8453: että sen selvittelyyn ja toimeenpanoon viipymättä turma-, liikenne- ja eläkevakuutustoimin-
8454: ryhdytään. taa harjoittavien vakuutuslaitosten ja näi-
8455: Pakolliseen vakuutustoimintaan kuuluu pää- hin tarkoituksiin koottujen varojen siirtä-
8456: asiassa tapaturmavakuutuslain liikennevakuutus- miseksi valtion hallintaan, sekä suorittaisi
8457: lain ja työeläkelakien (TEL, LEL, YEL ja MYEL) tutkimuksen, mitkä vapaaehtoisen vakuu-
8458: mukainen sosiaalivakuutus. Niiden toimintape- tustoiminnan alat olisi otettava valtion
8459: riaatteet ja muodot ovat yksinkertaisemmat ja sel- hallintaan.
8460: vät ja liittyvät läheisesti jo nytkin valtion toimin-
8461:
8462: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
8463:
8464: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
8465: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
8466: 1987 vp. 1057
8467:
8468: Toivomusaloite n:o 947
8469:
8470:
8471:
8472:
8473: Laine ym.: Vammautuneen haitta-asteesta päättämisen saattamisesta
8474: lääkärikollegion ratkaistavaksi
8475:
8476:
8477: Eduskunnalle
8478:
8479: Kuten monessa yhteydessä on todettu, ilmenee täisi nyt vallitsevaa arvostelua, mutta olisi vapaut-
8480: tapaturmalainsäädännössämme edelleen puuttei- tavan oikeudenmukainen niin lääkärille kuin tut-
8481: ta ja epäkohtia, joiden poistamiseksi ja lieventä- kittavaHekin.
8482: miseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
8483: Eräs tällainen usein arvostelua aiheuttava epäkoh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8484: ta on, että tapaturmavakuutusyhtiön lääkäri yksin
8485: päättää vammautuneen kansalaisen haitta-asteen että hallitus vtipymättä ryhtyisi toimen-
8486: suuruudesta. Vaikka lähes aina saattaa tarkastuk- piteisiin tapaturmavakuutuslainsäädän-
8487: sen ja tutkimuksen tuloksena muodostua oikeu- nön muuttamiseksi ntin, että vammautu-
8488: denmukainen päätös, niin tutkittavalle saattaa neen kansalaisen haitta-asteen päättäisi
8489: helposti jäädä ajatus, että näin tärkeätä ratkaisua lääkärikollegio, jonka toimintaan osallis-
8490: tehtäessä yksi lääkäri on riittämätön. tuisi myöskin invalidien edustajana toimi-
8491: Tämä toteutettuna ei loukkaisi ketään, vähen- va maallikkojäsen.
8492:
8493: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8494:
8495: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
8496: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
8497: 1058 1987 vp.
8498:
8499: Toivomusaloite n:o 948
8500:
8501:
8502:
8503:
8504: Laine: Vähävaraisten invalidien invalidipyörien ja -vaunujen hankin-
8505: nan helpottamisesta
8506:
8507:
8508: Eduskunnalle
8509:
8510: Normaalin liikuntakyvyn puuttuminen raJoit- le. Invalidipyörät ja -vaunut sekä pyörätuolitkin
8511: taa liikuntavammaisen henkilön liikkumista, vai- on aika ajoin uusittava, jolloin kustannusten taak-
8512: keuttaa mm. henkilökohtaisten asioiden hoitoa ja ka muodostuu kohtuuttoman suureksi ilman yh-
8513: aiheuttaa muitakin hankaluuksia. Liikuntavam- teiskunnan tuen lisäämistä. Ilmeisesti olisi paikal-
8514: mainen voi parantaa liikkumisensa mahdollisuuk- laan harkita invalidihuoltolain muuttamista niin,
8515: sia tarkoitukseen soveltuvaa kulkuvälinettä käyt- että sen perusteella olisi mahdollista turvata ulko-
8516: täen. Erityisrakenteisen invalidipyörän avulla lii- käyttöön soveltuvan invalidipyörän tai käsi- ja
8517: kuntavammainen voi lisätä omatoimisuuttaan ja moottorikäyttöisen invalidivaunun hankkiminen
8518: siten myös vähentää turvautumista toisen henki- kaikille sen tarpeessa oleville vähävaraisille invali-
8519: lön apuun. deille.
8520: Monille vähävaraisille liikuntavammaisille Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
8521: oman invalidipyörän hankkiminen tuottaa yli- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8522: voimaisia taloudellisia vaikeuksia. Kun kuitenkin
8523: on pidettävä kohtuullisena ja oikeudenmukaisena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vä-
8524: sekä liikuntavammaisten liikkumisedell ytysten hävaraisten lrikuntavammaisten invalidien
8525: kannalta välttämättömänä oman invalidipyörän käyttöön tarkoitettujen inva!idipyörien ja
8526: hankkiruisedellytysten turvaamista, tulisi yhteis- -vaunujen hankinnan helpottamiseksi nii-
8527: kunnan lisätä tätä tarkoittavaa tukeaan invalideil- tä tarvitseville.
8528:
8529: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
8530:
8531: Ensio Laine
8532: 1987 vp. 1059
8533:
8534: Toivomusaloite n:o 949
8535:
8536:
8537:
8538:
8539: Laine: Riittävää eläkettä saavien uudelleen työmarkkinoille siirtymi-
8540: sen estämisestä
8541:
8542:
8543: Eduskunnalle
8544:
8545: Kansalaisten keskuudessa on voimakkaasti ar- hille oikeus eläkkeelle siirtymiseen vähimmäis-
8546: vosteltu sellaista käytäntöä, että valtion, kuntien palkkaa vastaavalla eläkkeellä edellyttäen, että
8547: ja muiden julkisten tehtävien piiristä eläkkeelle työnantaja palkkaa nuoren tai muun työttömän
8548: siirtyneitä sijoitetaan uudelleen työelämään sa- tilalle vakinaiseen työsuhteeseen normaalein työ-
8549: manaikaisesti kuin suuret työtä tarvitsevat ryhmät ehdoin ilman työnantajalle maksettavaa valtion
8550: joutuvat olemaan ilman työtä. Mikäli kyseessä oli- tukea.
8551: si hyvin pienen eläketulon saaja, joka toimeentu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
8552: lonsa turvaksi tarvitsee lisäansiota, hänen osaltaan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8553: työelämään paluuta voitaisiin puoltaa. Yleisem-
8554: min on kuitenkin kysymys suhteellisen suuren elä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8555: ketulon saajisra, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle menpiteisiin, jozfla estetään julkisista vi-
8556: esim. puolustuslaitoksen piiristä. roista ja muista tehtävistä eläkkeelle szirty-
8557: Harkitsemisen arvoisena on pidettävä myös sel- neiden riittävää eläkettä saavien siirtymi-
8558: laista ehdotusta, että työnantajille maksettavan nen uudelleen työmarkkinozlle sekä turva-
8559: työllistämiskorvauksen sijasta eläkeikärajaa alen- taan nuorten ja muiden työttömien sijoit-
8560: nettaisiin ja samalla annettaisiin työkyvyttömille, taminen vastaaviin tehtäviin.
8561: heikon työkunnon omaaville ja esim. rintamamie-
8562:
8563: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1987
8564:
8565: Ensio Laine
8566:
8567:
8568:
8569:
8570: 15 2705361
8571: 1060 1987 vp.
8572:
8573: Toivomusaloite n:o 950
8574:
8575:
8576:
8577:
8578: Laurila: Määrärahasta lasten päiväkotien perustaruiskustannuksiin
8579: pääkaupunkiseudulle
8580:
8581:
8582: Eduskunnalle
8583:
8584: Lasten kotihoidon tuesta ja päivähoidosta anne- runsaampi osa pääkaupunkiseudun lasten päivä-
8585: tut lait velvoittavat kuntia järjestämään kunnalli- kotihankkeista saadaan normaalin valtionosuuden
8586: sia päivähoitopaikkoja siten, että 1.1.1990 men- piiriin, jotta niitä ei jouduta toteuttamaan ns. jäl-
8587: nessä alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on kirahoitushankkeina tai kokonaan kaupunkien
8588: mahdollisuus valita lapsensa hoitomuodoksi joko omin varoin
8589: kunnallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon tu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
8590: ki. Pääkaupunkiseudulla, missä jo nyt on suhteel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8591: lisesti väestöön verrattuna runsaasti päivähoito-
8592: paikkoja, tulee niiden tarve huomattavasti lisään- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
8593: tymään naisten opiskelun, työssä käymisen ja tävän määrärahan ottamiseksi valtion vuo-
8594: muuttoliikkeen seurauksena. Kuitenkin pääkau- den 1988 tulo- ja menoarvioon pääkau-
8595: punkiseudun päiväkotihankkeita on erittäin niu- punkiseudun lasten päiväkotihankkeiden
8596: kasti hyväksytty normaalin valtionosuuden piiriin. s~t!miseksi normaalin valtionosuuden pzi"-
8597: Koko maan kaikkien kuntien tasapuolisen koh- mn.
8598: telun kannalta on välttämätöntä, että nykyistä
8599:
8600: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
8601:
8602: Ritva Laurila
8603: 1987 vp. 1061
8604:
8605: Toivomusaloite n:o 951
8606:
8607:
8608:
8609:
8610: P. Leppänen ym.: Sosiaaliturvajärjestelmän yhtenäistämisestä
8611:
8612:
8613:
8614: Eduskunnalle
8615:
8616: Maamme sosiaaliturvajärjestelmä on entta10 Sosiaaliturvajärjestelmä perustuu oletuksiin,
8617: kirjava ja epäoikeudenmukainen. Sitä on kehi- jotka eivät toteudu elävässä elämässä. Niinpä
8618: tetty vähittäisten uudistusten kautta. Tämä on ansioturvasidonnainen sosiaaliturvajärjestelmä
8619: tehnyt järjestelmästä monimutkaisen ja erilaisille edellyttää toimiakseen kattavasti täystyöllisyyden
8620: periaatteille rakentuvan kokonaisuuden. Niinpä toteutumista ja kattavaa työttömyysturvajärjestel-
8621: etuuksien yhteensovittaminen aukottomasti koh- mää. Sosiaalietuudet kertyvät ansiosidonnaisessa
8622: taa vaikeuksia. Epäyhtenäisille periaatteille raken- järjestelmässä yleensä kohtuullisen toimeentulon
8623: tuvassa järjestelmässä tapahtuu väliinputoamista turvaaviksi vain, jos työsuhteet ovat suhteellisen
8624: mm. karenssien vuoksi. Riittävää toimeentuloa ei vakinaisia ja kokopäiväisiä. Sosiaaliturvajärjestel-
8625: myöskään saada aina yhden järjestelmän piiristä. män puitteissa kokopäiväiseen työhön perustuva
8626: Liioin ei kyetä aina auttamaan riittävän nopeasti toimeentulo on suhteellisen hyvin turvattu. Mutta
8627: tarvitsevia. järjestelmä ei toimi täysin tyydyttävästi ansiotyön
8628: Järjestelmien monimutkaisuus edellyttää moni- ulkopuolella tai tavanomaisista poikkeavissa työ-
8629: puolista tietoa. Edelleen monimutkaisen järjestel- suhteissa.
8630: män kehittäminen on vaikeaa. Vähimmäisetuuk- Sosiaaliturvan kanssa joutuvat kansalaiset teke-
8631: sien tasot määräytyvät myös epäyhtenäisin perus- misiin elämänsä eri vaiheissa. Tällaisia tilanteita
8632: tein ja ovat huomattavan erilaiset. ovat vanhuus, sairaus, tapaturmat, työkyvyttö-
8633: Sosiaaliturvajärjestelmän toteutunut kehitys myys, vammaisuus, huoltajan kuolema, työttö-
8634: ei ole kyennyt poistamaan taloudellista ja hen- myys, äitiys, kotona tapahtuva hoitotyö, opis-
8635: kistä turvattomuutta alentavia tekijöitä. Sosiaali- kelu jne. Sosiaaliturvajärjestelmämme monimut-
8636: turvajärjestelmä on lisännyt perheiden edellytyk- kaisuus aiheuttaa myös sen ongelman ihmisille,
8637: siä luovuttaa työvoimaa työmarkkinoille, mutta ei etteivät he välttämättä tiedä, mihin turvaan he
8638: ole kyennyt ratkaisemaan kaikkia siihen liittyviä olisivat oikeutettuja ja mistä sitä voisi hakea.
8639: ongelmia. Kotitaloudet ovat entistä täydellisem- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
8640: min jäsentyneet rahatalouden piiriin, mihin liit- toivomuksen,
8641: tyy taloudellisia sitomuksia (esim. investoinnit
8642: koulutukseen, asuntoon ja kestokulutustavaroi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8643: hin), joista selviytyminen edellyttää tasaista tulon- menpiteistin sosiaaliturvajärjestelmän uu-
8644: muodostusta. Sosiaalisen riskin sattuessa perhe ei simiseksi ja antaisi siitä ktireellisesti tarvit-
8645: selviydy taloudellisista velvoitteistaan ja syntyy tavat lakiesitykset.
8646: uudentyyppistä köyhyyttä.
8647:
8648: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
8649:
8650: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä
8651: Raila Aho Asko Apukka Pertti Lahtinen
8652: Claes Andersson Lauha Männistö Arvo Kemppainen
8653: Timo Laaksonen Esko Seppänen Pirkko Ikonen
8654: Juhani Vähäkangas Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen
8655: Heli Astala Esko Helle
8656: 1062 1987 vp.
8657:
8658: Toivomusaloite n:o 952
8659:
8660:
8661:
8662:
8663: P. Leppänen ym.: Perustoimeentuloturvan tehostamisesta
8664:
8665:
8666:
8667:
8668: Eduskunnalle
8669:
8670: Vuoden 1986 tammikuun lopussa sosiaali- ja sa, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistossa. Se
8671: terveysministeriön perustoimeentuloturvatyöryh- näet helpottaisi etuuksien hakijan oikeusturvaa,
8672: mä teki ehdotuksensa perustoimeentuloturvan kun hänen itsensä ei tarvitsisi olla selvillä siitä,
8673: yhtenäistämisestä siitä riippumatta, mikä seikka mitä etuuksia mistäkin haetaan.
8674: aiheuttaa taloudellisen turvan tarpeen. Työryhmä SKDL on ehdottanut täyden kansaneläkkeen
8675: ehdottaa myös perusturvan jakamista Kansanelä- tasoksi 2 000 mk/kk. Samaten sairauspäiväraha
8676: kelaitoksen kautta kansanvakuutuksena. Perustue- sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä työttö-
8677: va olisi esityksen mukaan verotonta samoin kuin myyspäiväraha tulisivat myös sen suuruisiksi.
8678: nykyinen kansaneläke, jonka suuruiseksi työryh- Näistä summista, jos asianomaisella ei olisi muita
8679: mä esittää kaikkea perusturvaa. tuloja, ei vielä perittäisi veroa. Tälle tasolle luotai-
8680: Lähtökohdiltaan nama esitykset vastaavat siin sitten yhtenäinen perustoimeentuloturvan
8681: SKDL:n edustajien aiemmin tekemiä laki- ja toi- järjestelmä.
8682: vomusaloitteita. SKDL:n edustajat ovat myös eh- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
8683: dottaneet tulojen mukaan porrastuville etuuksille toivomuksen,
8684: enimmäismäärien säätämistä samoin kuin porras-
8685: tuksen lieventämistä. että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
8686: Järkevää ja hallintokustannuksiltaankin edul- sen työttömyysturvan, sairaus-, äitiys-,
8687: lista olisi koko sosiaaliturvan moniin lakeihin ja isyys- ja vanhempainrahan pienimmän
8688: erillisiin jakojärjestelmiin perustuvan viidakon päivärahan nostamisesta 2 000 markaksi
8689: uudistaminen kokonaisuudessaan selkeäksi ja oi- kuukaudessa vuoden 1988 alusta ja
8690: keudenmukaiseksi kansanvaku u tusj ärj estelmäksi. että hallitus samalla valmistelisi edus-
8691: Tällaiseen kokonaisuudistukseen ei kuitenkaan kunnalle lakiesityksen perustoimeentulon
8692: nykyoloissa päästäne. Perusturvan siirtäminen yhtenäistämisestä niin, että se samalla pal-
8693: Kansaneläkelaitokselle luo kuitenkin edellytyksiä velisi yhtenäisen kansanvakuutusjärjestel-
8694: tähän uudistukseen myöhemmin. Tärkeää on, män luomista.
8695: että asiakkaan tarvitsisi käydä vain yhdessä paikas-
8696:
8697: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8698:
8699: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Raila Aho
8700: Pauli Uitto Heli Astala Asko Apukka
8701: Esko Helle Juhani Vähäkangas Pertti Lahtinen
8702: Vappu Säilynoja Claes Andersson Esko Seppänen
8703: Jarmo Wahlström Lauha Männistö Arvo Kemppainen
8704: Anna-Liisa Jokinen
8705: 1987 vp. 1063
8706:
8707: Toivomusaloite n:o 953
8708:
8709:
8710:
8711:
8712: Lindroos ym.: Työsopimuslain 17 §:n yleissitovuussäännöksen ulot-
8713: tamisesta koskemaan myös kunnallisia työehtosopimuksia
8714:
8715:
8716: Eduskunnalle
8717:
8718: Työsopimuslain eduskuntakäsittelyssä lain 17 riin kuuluvaa. Tuota työehtosopimusta ei kuiten-
8719: § :n 1 momenttiin otettiin lakialoitteiden pohjalta kaan sen takia, että siihen sidotut määräytyvät
8720: ns. vähimmäispalkkasäännös, jonka mukaan ylei- kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain
8721: seksi katsottavat valtakunnalliset työehtosopimuk- 1 §:n mukaan eikä yksityisen päiväkodin pitäjä
8722: set on säädetty yleissitoviksi. Yleissitovuutta ei sen enempää kuin muukaan yksityinen työnantaja
8723: ole rajoitettu koskemaan vain palkkamääräyksiä, voi työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tulla siihen
8724: vaan työehtosopimusten sitovuuspiirin ulkopuo- sidotuksi, ole pidettävä sellaisena työehtosopi-
8725: lella olevat työnantajat ovat velvoitetut sovelta- muksena, jota työehtosopimuslain 17 § :n nojalla
8726: maan kaikkia muitakin työehtosopimusten ehto- olisi sovellettava edellä mainittuun työsuhtee-
8727: ja. Puheena olevien säännösten ottamisella työso- seen.
8728: pimuslakiin tarkoitettiin saattaa järjestäytymättö- Työsopimuslain 17 §:n yleissitovuussäännöksen
8729: mät työnantajat velvollisiksi noudattamaan toimi- lainsäädännöllinen muuttaminen on välttämätön-
8730: alansa mukaan määräytyvää valtakunnallista työ- tä. Perinteisillä kunnallisilla toimialoilla, joita
8731: ehtosopimusta. Työsopimuslain 17 § :n säätämi- ovat esim. lasten päiväkodit, vanhainkodit ja
8732: sellä haluttiin siis taata, että työnantaja siitä riip- muut hoitolaitokset, toimii yhä enenevässä mää-
8733: pumatta, onko hän muuten työehtosopimukseen rin yksityisiä työnantajia. Edellä mainitun kor-
8734: sidottu vai ei, työsopimuksessa tai työsuhteessa keimman oikeuden päätöksen perusteella nämä
8735: muuten noudattaa vähintään tiettyjä palkka- ja eivät tule sidomiksi kunnallisiin työehtosopimuk-
8736: muita ehtoja. siin siitä huolimatta, että heidän palveluksessaan
8737: Korkein oikeus on antanut työsopimuslain olevien työntekijöiden työ kuuluu laatunsa puo-
8738: 17 §:n tulkinnasta tuomion (n:o 4872/81) pyy- le.~t~- kunnallisen työehtosopimuksen soveltamis-
8739: dettyään asiasta ensin työtuomioistuimen lausun- punm.
8740: non. Tuomio on annettu jutussa, jossa eräs työn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8741: tekijä on ollut yksityisen työnantajan palvelukses- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8742: sa tämän Helsingin kaupungin pitämässä Keskus- muksen,
8743: tan Päiväkoti -nimisessä lastenhoitolaitoksessa
8744: ensin lastenhoitoharjoittelijana ja sen jälkeen lai- että hallitus ryhtyz~ri pikaistin toimenpi-
8745: tosapulaisena. teisiin työsopimuslain (320170) 17 §:n
8746: Korkein oikeus on tuomiossaan todennut, että yleissitovuussäännöksen muuttamiseksi
8747: laatunsa puolesta yksityisessä päiväkodissa tehtävä lainsäädäntöteitse siten, että myös kun-
8748: työ on ollut kuntien kuukausipaikkaisia työnteki- nalliset työehtosopimukset ovat laissa tar-
8749: jöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispii- koitettuja yleissitovia työehtosopimuksia.
8750:
8751: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8752:
8753: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
8754: 1064 1987 vp.
8755:
8756: Toivomusaloite n:o 954
8757:
8758:
8759:
8760:
8761: Lindroos ym.: Eläkepalkan laskutavan muuttamisesta
8762:
8763:
8764:
8765: Eduskunnalle
8766:
8767: Työntekijäin eläkelain mukaan eläkkeen perus- olevalla poikkeussäännöksellä silloin, kun kyseessä
8768: teena oleva palkka lasketaan kustakin työsuhteesta on työntekijän viimeinen työsuhde ennen eläk-
8769: erikseen valitsemalla neljästä viimeisestä kalente- keelle siirtymistä. Työntekijäin eläkelain 7 § :n
8770: rivuodesta ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä. Tä- 2 momentin mukaan eläkepalkkaa voidaan har-
8771: mä laskutapa johtaa tietyissä tapauksissa huomat- kinnan mukaan tarkistaa, mikäli se poikkeukselli-
8772: tavasti alhaisempaan eläkkeeseen kuin mitä sa- sesta syystä on ollut normaalia alhaisempi, jos täl-
8773: massa työsuhteessa ollut vakiintunut ansiotaso lä seikalla on ollut olennainen vaikutus eläketur-
8774: edellyttäisi. vaan. Aikaisempiin työsuhteisiin säännöstä ei
8775: Työsuhteen ansiotason ja siitä saadun eläkkeen voida soveltaa. Nykyisen korjausmahdollisuuden
8776: ero konkretisoituu varsinkin sellaisissa pitkähköis- rajoittuneisuus korostuu silloin, kun pitkää työ-
8777: sä työsuhteissa, joissa työsuhteen loppuaikoina on suhdetta seuraa lyhyitä työsuhteita. Nämä estä-
8778: ollut pitkiä lomautus- tai sairausjaksoja, palkatto- vät poikkeussäännöksen soveltamisen, jolloin
8779: rnia virkavapaita, äitiyslomia jne., jotka ovat alen- seurauksena on eläketurvan olennainen heikkene-
8780: taneet ansiotasoa. Eläkepalkan nykyisestä laskuta- mmen.
8781: vasta johtuen eläketurva jää näissä tapauksissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8782: yleensä pienemmäksi kuin aikaisempi vakiintunut tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8783: ansiotaso. Neljän vuoden sääntö on pitkissä työ-
8784: suhteissa niin lyhyt aikaväli, etteivät sen aikaiset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin elä-
8785: ansiot aina vastaa vakiintunutta ansiotasoa ja keturvan korjaamiseksi vastaamaan työssä-
8786: sääntö johtaa näin ollen eläketurvan heikkenemi- olon aikaista ansiotasoa laajentamalla
8787: seen. poikkeussäännöksen soveltamisalaa myös
8788: Työeläkkeen tavoitteena on antaa työntekijälle viimeistä työsuhdetta edeltäneisiin työ-
8789: sellainen eläketurva, joka vastaa mahdollisimman suhteisiin ja samalla selvittäisi mahdolli-
8790: pitkälle hänen työhistoriansa ansiotasoa. Työeläke suudet pidentää nykyistä neljän vuoden
8791: on työntekijän palkkaa, jota maksetaan vasta eläk- tarkastelujaksoa elå"kepalkkaa määrättäes-
8792: keelle siirryttyä. Edellä mainituissa tapauksissa sä, jolloin ttlapäiset vaihtelut ansiotasossa
8793: työeläkkeen tavoite ei aina toteudu. eivät pääsisi vaikuttamaan eläkkeen perus-
8794: Edellä mainittu epäkohta voidaan poistaa laissa teena olevaan palkkaan.
8795:
8796: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8797:
8798: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
8799: 1987 vp. 1065
8800:
8801: Toivomusaloite n:o 955
8802:
8803:
8804:
8805:
8806: Louvo: Aikuisten hammashuoltouudistuksen laajentamisesta koske-
8807: maan uusia ikäluokkia
8808:
8809:
8810: Eduskunnalle
8811:
8812: Aikuisten hammashuoltouudistus on ollut nyt kaalle maksuton niin kuin se on terveyskeskuksis-
8813: voimassa runsaan vuoden. Vuonna 1961 syntyneet sa. Hammashuoltouudistuksen aikataulua olisi
8814: ja sitä nuoremmat ovat saaneet terveyskeskuksissa myös nopeutettava ottamalla uusia ikäluokkia no-
8815: tarkastuksen ja ennaltaehkäisevän hoidon maksut- peammassa tahdissa uudistuksen piiriin, sekä vuo-
8816: tomana ja muun järjestelmällisen hoidon 40 % den 1961 jälkeen syntyneitä nuoria että myös toi-
8817: halvemmilla taksoilla kuin muut aikuiset. Yksi- sesta päästä eläkeikäisiä. Jos aikataulua ei nopeu-
8818: tyishammaslääkärien hoidosta sairausvakuutus on teta, tällä menolla 40-vuotiaat olisivat tulleet vas-
8819: korvannut n. 60% maksuista. ta vuonna 2000 uudistuksen piiriin.
8820: Sairausvakuutuksen korvaama hoito on tullut Joissakin kunnissa esimerkiksi sotiemme vete-
8821: käytännössä noin kolme kertaa kalliimmaksi kuin raanit saavat joko kokonaan tai osittain maksutto-
8822: terveyskeskushoito nuorille mm. siitä syystä, ettei man hammashoidon, mikä valtakunnallisesti aset-
8823: tarkastus ennalta ehkäisevine hoitoineen ole sai- taa veteraanit eriarvoiseen asemaan. Siksi, jos ta-
8824: rausvakuutuksen kokonaan korvaamaa eli maksu- loudellisista syistä on välttämätöntä edetä asteit-
8825: tonta, niin kuin terveyskeskuksissa. Ehkä tämä tain, eläkeikäisistä sotiemme veteraanien tulisi
8826: on ollut osasyynä siihen, etteivät nuoret ole käyt- olla etuoikeutetussa asemassa.
8827: täneet viime vuonna sairausvakuutuksen korvaa- Hammashuoltouudistusta jatkettaessa olisi kor-
8828: maa hoitoa kuin vajaat puolet arvioidusta 58 mil- jattava myös suureksi epäkohdaksi osoittautunut
8829: joonasta marka.sta. Vuonna 1986 sairausvakuutus- yliopistollisten hammasklinikoiden opetuspoti-
8830: korvauksia maksettiin hammashuollosta vain 24 laiden maksujärjestelmä. Sairausvakuutus ei kor-
8831: miljoonaa markkaa. Kokonaisvaltaisesti tarkastel- vaa näiden potilaiden maksuja lainkaan, minkä
8832: len hammashuoltouudistuksen mukaiseen hoi- seurauksena yliopistolliset hammasklinikat pote-
8833: toon oikeutetuista 17-25-vuotiaista vain 50 % vat potilaspulaa. Näille opetusklinikoille tulisi
8834: käytti viime vuonna tätä mahdollisuutta hyväk- saada samankaltainen sairausvakuutuskorvausjär-
8835: seen. Heistä 215 000 nuorta kävi terveyskeskuksis- jestelmä, kuin nyt on hammashuoltouudistukses-
8836: sa, 85 000 yksityishammaslääkärillä, 18 000 Yliop- sa aikaansaatu Ylioppilaiden Terveydenhuoltosää-
8837: pilaiden Terveydenhuoltosäätiön hoitaloissa ja tiölle.
8838: 25 000 nuoren hampaat hoidettiin puolustusvoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
8839: missa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8840: Jotta kaupungeissakin nuoret aikuiset olisivat
8841: tasa-arvoisia maksujen suhteen, pitäisi omavas- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
8842: tuuosuuksien olla eri sektoreilla samansuurui- teiszin aikuisten hammashuoltouudistuk-
8843: sia. Ensimmäisenä korjaustoimenpiteenä sairaus- sen nykyisten epäkohtien korjaamiseksija
8844: vakuutuksen olisi korvattava tarkastus ennalta eh- uudistuksen jatkamiseksi uusiin ikäluok-
8845: käisevine hoitoineen kokonaan, eli se olisi asiak- kiin nopeassa tahdissa.
8846:
8847: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8848:
8849: Anna-Kaarina Louvo
8850: 1066 1987 vp.
8851:
8852: Toivomusaloite n:o 956
8853:
8854:
8855:
8856:
8857: Louvo: Sotilasvammalain mukaisen haittakorvauksen, elinkoron,
8858: palauttamisesta etuoikeutetuksi tuloksi
8859:
8860:
8861: Eduskunnalle
8862:
8863: Alun alkaen sotilasvammalain mukainen elin- tulojen pienuudesta. Samoin elinkoron lukemi-
8864: korko on määritelty haittakorvaukseksi, joka mää- nen tuloksi on vaikeuttanut sotainvalidien pääsyä
8865: räytyy lääketieteellisin perustein ja kuuluu valtion aravavuokrataloihin ja asuntolainoitettuihin pal-
8866: ensisijaisen korvausvastuun piiriin. Elinkorko ei velutaloasuntoihin. Myös myönnettäessä asumis-
8867: näin ollen määräydy ansiotulojen mukaan, vaan tukea ja sosiaalipalveluille maksuja elinkorko on
8868: verottomana korvauksena esimerkiksi menetetyn laskettu vähentäväksi tuloksi. Tämä on vastoin
8869: näön, kuulon tai jäsenen aiheuttamasta haitasta, elinkoron haittakorvausluonnetta.
8870: eikä se ole vähentänyt muita sosiaalietuuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
8871: Viime vuosina sotilasvammalain mukaisen elin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8872: koron etuoikeutettua haittakorvausluonnetta on
8873: alettu murtaa. Kansaneläkeuudistuksessa se rin- että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toimen-
8874: nastettiin eläketuloihin ja säädettiin otettavaksi piteisiin sotilasvammalain mukaisen hait-
8875: huomioon kansaneläkkeen lisäosaa määriteltäessä. takorvauksen, elinkoron, palauttamiseksi
8876: Näin kaikkein vaikeavammaisimmat, joilla ei ole etuoikeutetuksi tuloksi, joka ei vähentäisi
8877: ollut mahdollisuuksia vamman takia työeläkkeen kansaneläkkeen lisäosaa eikä muita sosiaa-
8878: kartuttamiseen, ovat saaneet kärsiä eniten eläke- lietuuksia.
8879:
8880: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8881:
8882: Anna-Kaarina Louvo
8883: 1987 vp. 1067
8884:
8885: Toivomusaloite n:o 957
8886:
8887:
8888:
8889:
8890: Louvo: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien perhe-eläkkeen saat-
8891: tamisesta sukupuolesta riippumattomaksi
8892:
8893:
8894: Eduskunnalle
8895:
8896: Nykyisen perhe-eläkelainsäädännön mukaan olla perheen pääasiallinen elättäjä eikä tällöin voi
8897: työeläkejärjestelmässä miespuolisen vakuutetun olla tasapuolista ja oikeudenmukaista, että mies-
8898: kuoleman jälkeen naisleski sekä alle 18-vuotiaat leski ei saa perhe-eläkettä. Perhe-eläkkeen pitäisi
8899: lapset saavat perhe-eläkkeen. Sen sijaan miesies- olla sukupuolesta riippumaton, niinkuin se on
8900: kellä ei ole tätä mahdollisuutta vaimon kuoleman säädetty esimerkiksi valtion perhe-eläkelaissa.
8901: jälkeen, alle 18-vuotiaat lapset saavat kyllä perhe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
8902: eläkkeen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8903: Tämä on ilmeinen epäkohta, joka esimerkiksi
8904: maatalousyrittäjillä ja myös muilla yrittäjillä saat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8905: taa johtaa vääristymiin ja epäoikeudenmukai- menpiteiszin myös maatalousyrittäjien ja
8906: suuksiin eläkkeen perustana olevaa työtuloa mää- muiden yrittä;ien perhe-eläkkeen saatta-
8907: riteltäessä. miseksi sukupuolesta rzippumattomaksi.
8908: Perheen äiti saattaa myös monissa tapauksissa
8909:
8910: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
8911:
8912: Anna-Kaarina Louvo
8913: 1068 1987 vp.
8914:
8915: Toivomusaloite n:o 958
8916:
8917:
8918:
8919:
8920: Löyttyjärvi: Lasten päivähoitopaikkojen määrän lisäämisestä
8921:
8922:
8923:
8924: Eduskunnalle
8925:
8926: Yhteiskunnan ylläpitämän lasten päivähoidon kojen määrän lisäämisen kanssa. Helpottaessaan
8927: tarjonta ja taso ilmentää yhteiskunnan tuntemaa henkilökunnan työpainetta tämä ratkaisu voisi
8928: vastuuta pienten lasten kasvatuksesta. vaikuttaa myös ammatissapysyvyyteen. Kolmante-
8929: Päivähoitopaikkojen perustaminen ja ylläpito ei na asiana tulisi lakiin kirjata päivähoidon ilmai-
8930: voi olla vain työvoimapoliittinen keino vapauttaa suuden tavoite. Kun hoitopaikkoja on tarvetta
8931: naisia työelämään tai sysätä heidät kotiin, vaan se vastaavasti, tulee hoidon olla ilmaista kuten kou-
8932: on ennenkaikkea yhteiskunnan panos pienten las- luoperuksenkin. Välittömänä toimenpiteenä tu-
8933: ten kasvatukseen. Lapsilla on oikeus korkeatasoi- lee hoitomaksut jäädyttää ja ryhtyä niitä asteittain
8934: seen päivähoitoon samoin kuin kouluoperukseen. alentamaan.
8935: Päivähoitolakia säädettäessä asetettiin tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
8936: teeksi turvata jokaiselle hoitopaikan tarvitsevalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
8937: lapselle hoitopaikka vuoteen 1990 mennessä. Ns.
8938: lastenhoitopaketin yhteydessä kirjattiin lakiin että hallitus pikaisesti valmistelisi ja
8939: vain kaikille alle kolmivuotiaille oikeus hoitopaik- antaisi eduskunnan käsiteltäväksi esityk-
8940: kaan mainittuun vuoteen mennessä. Nyt tämän- sen, jolla päivähoitolakia muutetaan si-
8941: kin tavoitteen saavuttaminen näyttää mahdotto- ten, että laissa säädetään 20 000 uuden
8942: malta. Käytännössä laskelmat on laadittu sen va- hoitopaikan perustaminen vuosittain,
8943: raan, että yli puolet alle kolmivuotiaitten van- kunnes paikkoja on riittävästi;
8944: hemmista valitsisivat kotihoidon. Käytännön ko- että lakiin otetaan säännökset päiväko-
8945: kemus ei tue tätä, eivät myöskään käytettävissä tien 3-6-vuotiaiden ryhmäkoon pienen-
8946: olevat tutkimukset. tämisestä enintään 18:aan ja 1-2-vuotiai-
8947: Mielestäni päivähoitopaikkojen vuosittaista pe- den ryhmäkoon pienentämisestä enintään
8948: rustamismäärää on tuntuvasti lisättävä, ja tämä 1O:een; sekä'
8949: tulisi velvoittavana kirjata myös lakiin. Samalla että lakiin otetaan säännökset hoito-
8950: tulee huolehtia hoidon laadusta, minkä osalta tär- maksujen asteittaisesta alentamisesta ja
8951: keintä on hoitoryhmien pienentäminen. Tämä hozdon maksuttomuudesta, sitten kun
8952: vaatimus ei ole ristiriidassa myöskään hoitopaik- paikkoja on tarjolla tarvetta vastaavasti.
8953:
8954: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
8955:
8956: Marja-Liisa Löyttyjärvi
8957: 1987 rd. 1069
8958:
8959: Hemställningsmotion nr 959
8960:
8961:
8962:
8963:
8964: Malm m.fl.: Om tillsättande av en kommitte med uppgift att ordna
8965: pälsfarmarnas semesterfrågor
8966:
8967:
8968: Tili Riksdagen
8969:
8970: Inom socialpolitiken har det skett avsevärda inför allt flere generationsskiften. Då gäller det att
8971: framsteg under en längre tid i vårt land. Så har kunna ge farmningen som alternativ för den ung-
8972: t.ex. semester för såvällöntagare som lantbrukare dom som söker utkomstmöjligheter.
8973: och småföretagare kontinuerligt förbättrats. 1 den På grund av ovanstående föreslås vördsamt att
8974: utvecklingen har pälsfarmarna blivit efter. Möjlig- riksdagen ville besluta hemställa,
8975: het tili semester inom ramen för den s.k. företa-
8976: garsemestern finns men både inkomstgränser och att regeringen ttllsätter en kommitte
8977: avbytare för skötseln av pälsdjuren har gjort det som kommer med förslag tili hur pälsfor-
8978: praktiskt taget omöjligt för "familjefarmarna" att marnas semester- och avbytarfrågor kunde
8979: få någon semester eller ordnad fritid. ordnas.
8980: Inom pälsdjursfarmningen står man nu också
8981:
8982: Helsingfors den 14 april 1987
8983:
8984: Håkan Malm Henrik Lax Håkan Nordman
8985: 1070 1987 vp.
8986:
8987: Toivomusaloite n:o 959 Suomennos
8988:
8989:
8990:
8991:
8992: Malm ym.: Komitean asettamisesta turkistarhaajien lomakysymysten
8993: järjestämiseksi
8994:
8995:
8996: Eduskunnalle
8997:
8998: Maamme sosiaalipolitiikassa on tapahtunut Turkistarhauksen piirissä on odotettavissa myös
8999: merkittävää edistystä jo pidemmän aikaa. Näin yhä useampia sukupolvenvaihdoksia. Tällöin olisi
9000: ollen ovat esim. niin palkansaajien, maanviljeli- pystyttävä tarjoamaan tarhausta vaihtoehdoksi
9001: jöiden kuin pienyrittäjienkin lomaedut jatkuvasti toimeentulomahdollisuuksia etsiville nuorille.
9002: parantuneet. Tästä kehityksestä ovat kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9003: turkistarhaajat jääneet jälkeen. Mahdollisuus lo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9004: man saamiseen ns. yrittäjäloman piirissä on, mut-
9005: ta sekä tulorajat että lomittajan saaminen turkis- että hallitus asettaisi komitean laati-
9006: eläinten hoitoon on tehnyt ''perhetarhaajille'' lä- maan ehdotusta turkistarhaa;i(m loma- ja
9007: hes
9008: .
9009: mahdottomaksi
9010: . loman tai järjestetyn vapaa- lomittajakysymysten järjestämiseksi.
9011: aJan saamtsen.
9012:
9013: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9014:
9015: Håkan Malm Henrik Lax Håkan Nordman
9016: 1987 rd. 1071
9017:
9018: Hemställningsmotion nr 960
9019:
9020:
9021:
9022:
9023: Malm m.fl.: Om ett system för finansiering av invalidanpassade
9024: bostäder
9025:
9026:
9027: Tili Riksdagen
9028:
9029: Handikapp- och invalidvården i vårt land ge- duktion av bostäder införas för att täcka de mer-
9030: nomgår för närvarande en stark utveckling, vilket kostnader en invalidanpassad bostad medför.
9031: bl.a. den nya lagen om handikappvård omvittnar. Dessutom borde en statlig garanti för invalidernas
9032: Emellertid finns det inte något särskilt system bostadskrediter införas. Ofta klarar dessa personer
9033: för invalider när det gäller bostadsbyggande. Ett av att betala räntor och amorteringar på bostads-
9034: faktum är, att om man bygger bostäder som är an- lån, men borgensförbindelsen är ett stort pro-
9035: passade för invalider uppstår avsevärda merkost- blem. Likaså borde en särskilt utsträckt kredittid
9036: nader. Samtidigt har dessa personer svårigheter för invalidbostadskrediter införas.
9037: att på den normala kreditmarknaden få tillräckli- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
9038: ga krediter för egen invalidanpassad bostad. undertecknade vördsamt att riksdagen måtte
9039: Därför borde det skapas ett särskilt system för hemställa
9040: invaliders bostäder. Detta system skulle såsom nu
9041: innehålla stöd för ombyggnad av bostad så att den att regeringen utreder mö;ligheterna att
9042: blir invalidanpassad. Men ytterligare borde ett di- skapa ett särskzlt system för finansiering av
9043: rekt stöd för merkostnader för invalider vid nypro- invalidanpassade bostäder.
9044:
9045: Helsingfors den 15 april 1987
9046:
9047: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
9048: Boris Renlund Henrik Lax
9049: Håkan Nordman
9050: 1072 1987 vp.
9051:
9052: Toivomusaloite n:o 960 Suomennos
9053:
9054:
9055:
9056:
9057: Malm ym.: Invalideille soveltuvien asuntojen rahoittamisjärjestel-
9058: män luomisesta
9059:
9060:
9061: Eduskunnalle
9062:
9063: Maamme vammais- ja invalidihuolto kehittyy tantoon niiden lisäkustannusten peittämiseksi,
9064: nykyään ripeästi, mistä on todisteena mm. uusi joita invalidille soveltuvan asunnon rakentaminen
9065: vammaishuoltolaki. aiheuttaa. Tämän lisäksi olisi otettava käyttöön
9066: Invalideille ei kuitenkaan asuntorakentamisen valtion takuu invalidien asuntoluotoille. Usein
9067: osalta ole luotu mitään erityisjärjestelmää. Tosi- nämä henkilöt selviävät asuntolainan korkojen ja
9068: asia on, että invalideille soveltuvien asuntojen lyhennysten maksamisesta, mutta takaussitoumus
9069: rakentamisesta aiheutuu melkoisia lisäkustannuk- aiheuttaa suuria ongelmia. Samoin pitäisi ottaa
9070: sia. Samanaikaisesti näiden henkilöiden on vai- käyttöön erityinen pidennetty luottoaika invalidi-
9071: keaa saada riittäviä luottoja tavallisilta luotto- asuntojen luotoille.
9072: markkinoilta omaa invalidille soveltuvaa asuntoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9073: varten. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9074: Tämän vuoksi olisi luotava erityinen järjestelmä
9075: invalidien asuntoja varten. Tähän järjestelmään että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
9076: sisältyisi niin kuin nytkin tuki asunnon korjaami- erityisen järjestelmän luomiseksi invali-
9077: seksi invalidille soveltuvaksi. Tämän lisäksi pitäisi deille soveltuvien asuntojen rahoittami-
9078: kuitenkin saada suoraa tukea asuntojen uustuo- seksi.
9079:
9080: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9081:
9082: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
9083: Boris Renlund Henrik Lax
9084: Håkan Nordman
9085: 1987 vp. 1073
9086:
9087: Toivomusaloite n:o 961
9088:
9089:
9090:
9091:
9092: Mattila ym.: Pienyrittäjien vuosilomaetujen ja -mahdollisuuksien li-
9093: säämisestä
9094:
9095:
9096: Eduskunnalle
9097:
9098: Viime vuodet ovat osoittaneet selvästi, että edellytyksenä oleva enimmäisvuositulo realistisel-
9099: Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Pienet yritykset ovat le tasolle. Sijaisapujärjestelmän soveltuvuutta
9100: monien tutkimustenkin mukaan ilmaisseet halun- pienyrittäjille on syytä myös tutkia ensin kokeilu-
9101: sa ja tarpeensa työvoiman lisäämiseen. Näin ollen muotoisena.
9102: niitä toimia, joilla pienyritystoimintaa voitaisiin Luonnollista on, että asteittain laajennettaan
9103: kasvattaa, olisi tehostettava. pienyrittäjien lomarahaan oikeutettujen piiriä, sa-
9104: Yhtenä tällaisena toimena on korostettava malla kun vuosilomaa pidennetään vastaamaan
9105: pienyrittäjien loma-asiaa. Nykyisin vallitseva esim. maatalousyrittäjien vastaavaa.
9106: pienyrittäjien vuosilomarahajärjestelmä ei ole toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9107: minut tyydyttävällä tavalla mm. siksi, että loma- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9108: rahan saamisen edellytykset on säädetty liian ah-
9109: taiksi. Vuosilomarahan pienuus puolestaan ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9110: heuttaa sen, että varsinainen loma ja virkistäyty- pienyrittäjien vuosiloman lisäämiseksi 12
9111: minen, puhumattakaan lomittajan paikkaamises- työpäivään ja vuoszloman jatkamiseksi
9112: ta, ei ole mahdollista. vaalikauden loppuun mennessä samanpi-
9113: Edellä mainitut epäkohdat voitaisiin korjata li- tuiseksi maatalousyrittäji'en vuoszloman
9114: säämällä lomapäivien määrää, korottamalla loma- kanssa.
9115: rahaa ja määrittelemällä lomarahan saamisen
9116:
9117: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9118:
9119: Kalevi Mattila Eino Siuruainen Tellervo Renko
9120: 1074 1987 vp.
9121:
9122: Toivomusaloite n:o 962
9123:
9124:
9125:
9126:
9127: Mattila ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten työvoimakustannusten
9128: alentamisesta
9129:
9130:
9131: Eduskunnalle
9132:
9133: Työttömyyden poistaminen edellyttää niin tuo- nen pienten ja keskisuurten yritysten osalta on en-
9134: tannollisten kuin palvelualojen yritystoiminnan siarvoisen tärkeää, samalla kun huolehditaan siitä,
9135: toimintaedell ytystenkin parantamista. Eräänä että välillisten työvoimakustannusten alentami-
9136: työllisyyttä edistävänä seikkana on nähtävissä vä- nen kohdistetaan ensisijaisesti työvoimavaltaisiin
9137: lillisten työvoimakustannusten keventäminen, yrityksiin. Tällainen voitaisiin toteuttaa esim. si-
9138: jotka kustannukset tällä hetkellä nousevat yrityk- ten, että sosiaaliturvamaksun porrastusta jyrken-
9139: sillä jopa yli 60 prosenttiin tehdyltä työajalta mak- nettäisiin alentamalla sosiaaliturvamaksuprosent-
9140: setuista palkoista. Näin korkeiksi nousevia välilli- tia työvoimavaltaisten yritysten osalta ja sovelta-
9141: siä työvoimakustannuksia voidaan syystä pitää malla vastaavaa porrastusta myös työnantajan
9142: yhtenä merkittävimmistä työllistämisen esteistä. työttömyysvakuutusmaksuun.
9143: Laadittujen selvitysten mukaan juuri pienet ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9144: keskisuuret yritykset ovat ilmaisseet halukkuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9145: tensa työvoiman lisäämiseen edelleenkin, mitä sa-
9146: maa ei ole voitu todeta suurempien yritysten osal- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9147: ta. Pienet yritykset muodostavat näin tärkeimmän piteisiin välillisten työvoimakustannusten
9148: potentiaalin työpaikkojen määrän lisäämisessä. alentamiseksi työvoimavaltaisten pienten
9149: Siksi välillisten työvoimakustannusten alentami- ja keskisuurten yritysten osalta.
9150:
9151: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
9152:
9153: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
9154: Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
9155: Juhani Alaranta
9156: 1987 vp. 1075
9157:
9158: Toivomusaloite n:o 963
9159:
9160:
9161:
9162:
9163: Mattila: Oulun työsuojelupiirin sivutoimiston perustamisesta Yli-
9164: vieskaan
9165:
9166:
9167: Eduskunnalle
9168:
9169: Työsuojelutoiminta on viime vuosina laajen- etäisyydet hanketta voidaan pitää tarkoituksen-
9170: tunut ja monipuolistunut. Perinteinen työtapa- mukaisena. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto-
9171: turmien ehkäisyyn liittyvä teknisten säännösten, kin on asettunut puoltamaan em. Ylivieskan kau-
9172: työterveyshuollon ja työsuhdevalvonnan osuus on punginhallituksen esitystä ja katsoo, että läänin
9173: muuttunut työelämän muutosten myötä. Valta- eteläosan suurimpana keskuksena Ylivieska on
9174: kunnallinen työympäristöohjelma edellyttää täy- saavuttanut kaupunkitasolle vaadittavat palvelut.
9175: den kattavuuden saavuttamista sekä työsuojelun Sinne on sijoittunut myös useita maakuntatason
9176: yhteistyön lisäämistä. hallintopalveluja. Näin ollen työsuojelupiirin si-
9177: Työympäristön muuttuminen edellyttää uu- vutoimistolla on edellytyksiä toimia Ylivieskassa
9178: dentyyppisiä toimintatapoja, lisääntyvää ohjaus- kuten muillakin maakuntatason palveluilla. Seu-
9179: ja koulutustoimintaa sekä nykyistä kiinteämpää tukaavaliiton hallituskin siis puoltaa työsuojelu-
9180: yhteistyötä. Eritoten työterveyshuollossa on koros- piirin sivutoimiston perustamista Ylivieskaan ja
9181: tunut työperäisten kemikaali- ja vastaavien tervey- katsoo, että sivutoimiston toimialueena voisivat
9182: delle vaarallisten haittojen, tuki- ja liikuntaelin- olla Kala- ja Pyhäjokilaaksojen kunnat.
9183: sairauksien sekä haitallisten psyykkisten kuormi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9184: tusten vähentäminen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9185: Ylivieskan kaupunginhallitus on esittänyt, että
9186: Oulun työsuojelupiirin toimintaa hajautettaisiin ettii hallitus ryhtyisi pikaisesti toimtin
9187: muiden valtion piirihallintoyksikköjen tavoin Oulun työsuojelupiirin sivutoimiston pe-
9188: myös Oulun läänin eteläosaan, ja on esittänyt, et- rustamiseksi Ylivieskaan vielä vuoden
9189: tä em. työsuojelupiirin sivutoimisto perustettai- 1987 aikana.
9190: siin Ylivieskaan. Ottaen huomioon läänin pitkät
9191:
9192: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9193:
9194: Kalevi Mattila
9195:
9196:
9197:
9198:
9199: 16 2705361
9200: 1076 1987 vp.
9201:
9202: Toivomusaloite n:o 964
9203:
9204:
9205:
9206:
9207: Mattila ym.: Ylimääräisen lisän maksamisesta kansaneläkkeen saa-
9208: jalle lapsien suuren lukumäärän perusteella
9209:
9210:
9211: Eduskunnalle
9212:
9213: Suomessa on pitkään keskusteltu lapsiperhei- kohden. Käsityksemme mukaan juuri tällainen
9214: den aseman parantamisesta sekä kotona tehdyn lapsiperheiden kasvattajien - tässä tapuksessa äi-
9215: työn arvostuksen lisäämisestä. Tähänastisissa rat- tien - työn arvostaminen kansaneläkeiän saavut-
9216: kaisuissa ei kuitenkaan ole kyetty ottamaan huo- tamisen jälkeen on vähintä, mitä yhteiskunta voisi
9217: mioon esim. niitä perheenäitejä, jotka ovat kas- tehdä. Ottaen huomioon tämänhetkisen tilan-
9218: vattaneet yhteiskuntakelpoisia kansalaisia maa- teen, missä kansakunnan väestön vähenemisen
9219: hamme. Eläkeratkaisuissakaan tätä puolta ei ole ennustetaan nykyisellä syntyvyystasolla alenevan
9220: otettu huomioon. Lapsilisäjärjestelmä on toki varsin voimakkaasti, olisi edellä mainitulla ratkai-
9221: nähtävissä jonkinlaisena asian huomioon ottami- sulla osaltaan mahdollista edistää oikeansuuntais-
9222: sen, samoin kuin lasten kotona tapahtuvan hoi- ta perhepoliittista kehitystä. Lisäksi tällainen ei
9223: don kehittäminenkin. Äitien kotona ja lasten kas- hyvinvointi-Suomessa olisi kaatumassa taloudelli-
9224: vattajana tekemä työ on jäänyt erikseen ottamatta siinkaan ratkaisuihin. Kyse on enemmänkin siitä,
9225: huomioon siinä vaiheessa, kun äiti saavuttaa elä- mitä asioita yhteiskuntapoliittisesti halutaan pai-
9226: keiän. nottaa.
9227: Yleisesti on todettu kotikasvatuksen merkittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9228: osuus. Luonnollista olisi, että tämä työ otettaisiin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9229: huomioon esim. kansaneläkkeen yhtydessä yli-
9230: määräisen lisäosan myöntämisenä. Ylimääräinen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9231: lisäosa voisi olla 6 S vuotta täyttäneellä äidillä sil- miin ylimääräisen lisäosan aikaansaami-
9232: loin, kun lapsia perheessä on ollut kasvatettavana seksi kansaneläkelakiin kohdennettuna
9233: vähintään viisi. Ylimääräinen lisäosa voisi olla lapsiperheiden huolta;iin lapsien luku-
9234: esim. 300 mk/kk kutakin määrän ylittävää lasta määrän perusteella.
9235:
9236: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
9237:
9238: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
9239: Matti Maijala Eino Siuruainen Tellervo Renko
9240: Tytti Isohookana-Asunmaa
9241: 1987 vp. 1077
9242:
9243: Toivomusaloite n:o 965
9244:
9245:
9246:
9247:
9248: Melin ym.: Työnantajien kansaneläkevakuutusmaksun poistamisesta
9249:
9250:
9251:
9252:
9253: Eduskunnalle
9254:
9255: Työnantajien sosiaalikustannukset ovat korkeat Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9256: ja ne heikentävät kilpailukykyä. Tällä hetkellä yri- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9257: tysten työnantajien (yritysten) sosiaaliturvamak-
9258: sun määrä on noin 7,4 miljardia markkaa vuodes- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
9259: sa. Tästä on työnantajan kansaneläkevakuutus- sen työnanta;i.en kansaneläkevakuutus-
9260: maksun osuus 4, 7 miljardia markkaa. Tämän maksun poistamiseksi.
9261: vuoksi työnantajan sosiaaliturvamaksun palkkasi-
9262: donnaisuutta tulisi pikaisesti lieventää.
9263:
9264: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
9265:
9266: Ingvar S. Melin Henrik Lax
9267: 1078 1987 vp.
9268:
9269: Toivomusaloite n:o 966
9270:
9271:
9272:
9273:
9274: Moilanen ym.: Hampaiden oikomishoidon ja proteettisten toimien
9275: saattamisesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin
9276:
9277:
9278: Eduskunnalle
9279:
9280: Voimassa olevien säännösten mukaan vakuute- toa tai joutuvat aikuisiässä entistä kalliimmin kus-
9281: tulle korvataan hammashuollon kustannuksia tannuksin toteuttamaan hoidon, joka on aikanaan
9282: vain, kun kysymyksessä on ollut muun kuin ham- laiminlyöty.
9283: massairauden parantamiseksi välttämätön hoito. Koska toisissa kunnissa hoitomahdollisuudet
9284: Vastaavasti vuoden 1986 alusta lähtien on kor- ovat paremmat kuin toisissa, joutuvat kansalaiset
9285: vattu lisäksi vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneil- oikomis- ja proteettisen hoidon osalta keskenään
9286: le hammaslääkärin suorittama hoito tietyin edel- eriarvoiseen asemaan sen mukaan, mikä on hei-
9287: lytyksin, ei kuitenkaan oikomis- tai proteettista dän kotikuntansa. Tämä on kohtuutonta ja epäoi-
9288: hoitoa. keudenmukaista.
9289: Hampaiden oikomishoito on kallista. Hyvät Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioitta-
9290: hoitotulokset saadaan, kun hoito aletaan lapsuus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9291: tai nuoruusiässä. Monen nuoren osalta hoito jää
9292: kuitenkin kustannussyistä toteuttamatta, etenkin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9293: kun oikomishoitoa ei vielä ole saatavilla koko piteisz'in sairausvakuutuslain muuttami-
9294: maassa ja matkakustannukset tulevat hoitokustan- seksi niin, että hampaiden oikomishoito ja
9295: nusten lisäksi vanhempien maksettavaksi. proteettiset hoitotoimet tulisivat sairaus-
9296: Näin monet jäävät kustannussyistä ilman hoi- vakuutuskorvauksen piiriin.
9297:
9298: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
9299:
9300: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
9301: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo Ritva Laurila
9302: Toimi Kankaanniemi Helena Pesola Ben Zyskowicz
9303: Sauli Hautala Jorma Fred Lea Mäkipää
9304: Heikki Järvenpää Lea Kärhä Sirkka-Liisa Anttila
9305: 1987 vp. 1079
9306:
9307: Toivomusaloite n:o 967
9308:
9309:
9310:
9311:
9312: Moilanen ym.: Jalkahoitajan antamien jalkahoitopalvelujen saatta-
9313: misesta sairausvakuutuksen piiriin
9314:
9315:
9316: Eduskunnalle
9317:
9318: Sairausvakuutuslainsäädännön mukaan sairaan- Useissa maissa on jalkahoitajan suorittamat hoidot
9319: hoitopalvelut pääsääntöisesti kuuluvat sairausva- tunnustettu olennaiseksi osaksi sairaanhoitoa.
9320: kuutuksen korvaamiin palveluihin. Jalkahoitajan Näin ei ole Suomessa. Jalkahoitajan suorittama
9321: suorittama jalkahoito on tärkeä osa perussairaan- hoito tulee saattaa sairausvakuutuksen piiriin. Si-
9322: hoitoa. Sen avulla voidaan monien sairauksien ten kyseiset palvelut saatetaan nykyistä useamman
9323: komplikaatioita ehkäistä ja myöhentää. Näin esi- pitkäaikaissairaan ulottuville, kun nykytilanteessa
9324: merkiksi diabetespotilaiden kohdalla jalkojen hoi- monet jäävät taloudellisista syistä hoidon ulko-
9325: to kuuluu osana hoitosuunnitelmaan. Tehokkaal- puolelle.
9326: la hoidolla voidaan ehkäistä diabetespotilaiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9327: verenkierron heikentymisestä seuraavaa jalkojen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9328: amputaatiotarvetta.
9329: Monet pitkäaikaissairaat, mm. reumapotilaat, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jal-
9330: eivät sairautensa vuoksi pysty itse hoitamaan jal- kahoitajan antamien jalkahoitopalvelujen
9331: kojaan, vaan tarvitsevat ammattihenkilön apua. saattamiseksi sairausvakuutuksen piiriin.
9332:
9333: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9334:
9335: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
9336: 1080 1987 vp.
9337:
9338: Toivomusaloite n:o 968
9339:
9340:
9341:
9342:
9343: Moilanen ym.: Vanhusten palvelupuhelinverkoston luomisesta
9344:
9345:
9346:
9347: Eduskunnalle
9348:
9349: Vanhusten palvelupuhelinkokeilut maassamme soittaa ja kysyä neuvoja. Vanhusten puhelimet
9350: ovat osoittaneet, että tätä palvelumuotoa tarvi- ovat tavallaan yksi kriisipuhelinten muoto, jotka
9351: taan. Vanhukset soittivat kokeilun aikana puheli- yleistyivät maassamme 1970-luvulla esim. lapsia,
9352: meen yksinäisyyden ja asioiden hoidossa ilmen- nuoria, alkoholisteja ja mielenterveysongelmaisia
9353: neiden vaikeuksien vuoksi. Ilmeni, että vanhukset varten.
9354: usein kokevat neuvottomuutta ja avuttomuutta Käytäntö on osoittanut, että erilliset palvelujär-
9355: asioitaan hoitaessaan. He tuntevat, että kohtelu jestelmät eri ryhmille ovat tarpeen, vaikka ihmis-
9356: on kärsimätöntä ja usein jopa loukkaavaa. ten lokerointia tuleekin välttää. Lisäksi vanhukset
9357: Soiton syynä on usein se, että hulttiopoika pii- soittavat mieluiten aikaisin aamulla, jolloin palve-
9358: naa vanhaa äitiään kiristämällä häneltä rahaa tai lutarve on suurimmillaan.
9359: aviopuolison luonteenpiirteet aiheuttavat iän Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioitta-
9360: myötä yhä enemmän kestämättömiä tilanteita. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9361: Näin vanhukset tarvitsevat apua ahdistukseensa,
9362: yksinäisyytensä ja myös käytännön asioiden hoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
9363: toon. vanhusten palvelupuhelinverkoston ai-
9364: Vanhusten puhelimeen voivat myös omaiset kaansaamiseksi maahamme.
9365:
9366: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
9367:
9368: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
9369: Jorma Fred Riitta Uosukainen Iiro Viinanen
9370: Sauli Hautala Päivi Varpasuo Ritva Laurila
9371: Lea Mäkipää Lea Kärhä Heikki Järvenpää
9372: Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola
9373: 1987 vp. 1081
9374:
9375: Toivomusaloite n:o 969
9376:
9377:
9378:
9379:
9380: Moilanen ym.: Alle kolmivuotiaiden lasten vanhempien työajan ly-
9381: hentämisestä
9382:
9383:
9384: Eduskunnalle
9385:
9386: Tilastojen mukaan suurin osa pienten lasten äi- mahdollisuudet järjestää alle 3-vuotiaiden lasten
9387: deistä käy työssä kodin ulkopuolella taloudellisista toiselle vanhemmalle nykyistä lyhyempi työpäivä.
9388: ja koulutuksellisista syistä. Ylärajana lapsen kannalta olisi pidettävä 7 tun-
9389: Lastenhoidon asianmukaiseksi järjestämiseksi nin päivittäistä hoitoaikaa, mihin sisältyisi myös
9390: on säädetty laki lasten päivähoidosta. Keskimää- kotimatkoihin tarvittava aika. Vanhemman kan-
9391: rin joka kolmas alle kouluikäinen lapsi on hoidos- nalta olisi 6 tunnin päivittäinen työaika suositelta-
9392: sa kodin ulkopuolella. va, jotta hän jaksaisi ansiotyöstä huolimatta hoitaa
9393: Näistä lapsista osa on 0- 3-vuotiaita, joille ja kasvattaa lapsensa.
9394: asiantuntijoiden mukaan kotihoito kuitenkin olisi Työpäivän lyhentäminen 6 tuntiin ei kuiten-
9395: paras hoitomuoto. Kotihoidossa muodostuu pe- kaan saa johtaa ansionmenetykseen, vaan yhteis-
9396: rusturvallisuus ja kiintymyssuhde lapselle läheisiin kunnan tulisi korvata palkkaero soveliaita kanavia
9397: henkilöihin. Tällainen ihmissuhteen jatkuvuus on käyttäen.
9398: lapselle erittäin tärkeä 3-vuotiaaksi saakka. Tälle Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
9399: pohjalle rakentuu lapsen myöhempi kyky solmia vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9400: kiinteitä ja pysyviä ihmissuhteita.
9401: Kun kuitenkin monista syistä myös pienten las- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9402: ten molemmat vanhemmat joutuvat olemaan 6-tuntisen työpäivän järjestämiseksi alle
9403: työssä kodin ulkopuolella ja kun lapsia joudutaan 3-vuotiaiden lasten vanhemmzlle ansiotu-
9404: siirtämään hoitopaikasta toiseen, tulisi selvittää lon vähenemättä.
9405:
9406: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9407:
9408: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
9409: 1082 1987 vp.
9410:
9411: Toivomusaloite n:o 970
9412:
9413:
9414:
9415:
9416: Moilanen ym.: Lasten päivähoidon laatua koskevien tarkempien
9417: säännösten aikaansaamisesta
9418:
9419:
9420: Eduskunnalle
9421:
9422: Lasten päivähoitotoimintaa ohjaavat laki ja ase- Nämä valtakunnallisesti päivähoidon järjestä-
9423: tus lasten päivähoidosta. Asetuksen mukaan tar- mistä sääntelevät yksityiskohtaiset normit puuttu-
9424: kempia ohjeita ja määräyksiä asetuksen soveltami- vat nyt kunnallishallinnosta. Tällaisia välttämät-
9425: sesta antaa tarvittaessa sosiaalihallitus lähinnä tömiä normeja olisivat mm. normit lastentar-
9426: yleiskirjein, joita on annettu mm. päiväkotien toi- hanopettajien 1sosiaalikasvattajien 1päivähoitajien
9427: mitilojen suunnittelusta ja kelpoisuusehtojen so- määrästä suhteessa yhdessä hoidettavien lasten
9428: veltamisesta. Vuonna 1982 hyväksytyn sosiaali- määrään, ikään ja kehitystasoon sekä ryhmäko-
9429: huoltolain mukaan päivähoito sisältyy kuntien koasetuksen täsmentäminen poikkeuksellisten
9430: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmiin. Näin ryhmäkokojen osalta, samoin vähimmäismääräyk-
9431: luovuttiin erillisestä päivähoitosu unnitelmasta. set ympärivuorokautisten ja jatkettua aukioloai-
9432: Suunnitelmat hyväksyy lääninhallitus valtion- kaa toteuttavien päiväkotien sekä kiertävien ja
9433: osuuksien perusteena olevan toiminnan pohjaksi. avoimien päiväkotien osalta.
9434: Valtionosuuden saamisen ehtona ei enää kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9435: kaan ole päivähoidon laatuun liittyviä ehtoja, kos- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9436: ka nämä säännökset poistettiin päivähoitolaista. muksen,
9437: Näin ollen päivähoitoa määrällisesti kehitettäessä
9438: jäävät päivähoidon laadulliset tavoitteet kunnissa että hallitus ryhtyisi vzi'pymättä toimzi'n
9439: usein liian vähälle huomiolle. Päivähoidossa ole- lasten päivähoitoa koskevien säännösten
9440: vien lasten etu kuitenkin vaarantuu, jollei tiettyjä täsmentämiseksi ja laajentamiseksi lasten
9441: päivähoidon laatua säänteleviä määräyksiä oteta päivähoidon laadun valtakunnalliseksi
9442: päivähoitolakiin tai -asetukseen tai niistä muutoin turvaamiseksi.
9443: anneta kaikkia veivoittavia normeja.
9444:
9445: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9446:
9447: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
9448: 1987 vp. 1083
9449:
9450: Toivomusaloite n:o 971
9451:
9452:
9453:
9454:
9455: Moilanen ym.: Suojatyötoimintaa koskevien tarkempi en säännösten
9456: aikaansaamisesta
9457:
9458:
9459: Eduskunnalle
9460:
9461: Viime aikoina ovat suojatyötoiminnassa mak- lanteeseen, mikäli ne veivoitetaan maksamaan
9462: settavat korvaukset joutuneet verottajan tehotar- kulloinkin voimassa olevien työehtosopimusten
9463: kasteluun. Näin on käynyt mm. Helsingissä. Kau- mukainen palkka suojatyössä oleville kuntoutetta-
9464: punki sai asunnottomien vuoden alkajaisiksi mak- ville. Tämän vaihtoehdon suuret kustannukset
9465: settavakseen 37 miljoonan markan verorästit sen uhkaavat romuttaa koko suojatyötoiminnan. Sen
9466: vuoksi, että se ei ollut katsonut suojatyötä paikal- vuoksi tarvitaan uutta tilannearviota. Arviointi tu-
9467: liseksi työksi, josta on suoritettava enoakanpidä- lee suorittaa yhdessä vero-, sosiaali- ja työvoimavi-
9468: tykset ja sosiaaliturvamaksut. Suojatyötä on perin- ranomaisten kanssa niin, että kaikilla on yhden-
9469: teisesti pidetty alkoholiongelmaisten ja muiden mukaiset tulkinnat asiasta, ja että oikeus ja koh-
9470: vaikeasti työrajoitteisten kuntouttamisena ja huol- tuus myös suojatyötoiminnassa toteutuu sen alku-
9471: tamisena eikä palkkatyönä. Eri kunnissa on tätä peräisen tarkoituksen pohjalta.
9472: hyväksi havaittua kuntootusmuotoa menestyksel- Mikäli asiassa ei päästä kohtuulliseen tulokseen,
9473: lisesti toteutettu vuosikausia. Suojatyön avulla kunnat joutuvat vähentämään suojatyöpaikojensa
9474: monet ovat pysyneet kiinni säännöllisessä päivä- määrää. Suojatyössä olevista suuri osa ajautuu täl-
9475: ohjelmassa ja lähes normaalissa elämänmenossa. löin takaisin metsiin tai laitoksiin. Heidät voidaan
9476: Useat ovat kuntoutuneet siinä määrin, että he silloin lopullisesti pitää poistettuina ns. aktiivi-
9477: ovat voineet palata normaaliin työelämään. väestöstä. Tämä olisi melkoinen takaisku kun-
9478: Ongelmaksi on tullut se, että suojatyössä oleva toutus- ja sosiaalityölle.
9479: saa työstään pienen korvauksen sekä lämpimät Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9480: ateriat päivittäin sekä mm. Helsingissä HKL:n nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9481: kuukausikortin ja vapaalippuja uimahalleihin. muksen,
9482: Nämä korvaukset verottaja on katsonut työpalkak-
9483: si, samalla kun suojatyö on katsottu työksi. että hallitus ryhtyisi viipymättä toimiin
9484: Tämä tulkinta johtaa paitsi veronmaksuvelvoit- suojatyötoiminnan jatkumisen turvaavien
9485: teen syntymiseen myös siihen, että suojatyössä säännösten tulkintaohjeiden aikaansaami-
9486: oleville tulee maksaa normaalisuuruinen palkka. seksi mm. vero-, sosiaali- ja työvoimavi-
9487: Koska suojatyössä olevien työpanos on usein lähes ranomaisten yhteistyönä.
9488: symbolinen, joutuvat kunnat kohtuuttamaan ti-
9489:
9490: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9491:
9492: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
9493: 1084 1987 vp.
9494:
9495: Toivomusaloite n:o 972
9496:
9497:
9498: Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän mitoit-
9499: tamisesta tehtäviä vastaavaksi
9500:
9501:
9502: Eduskunnalle
9503:
9504: Me allekirjoittaneet Keski-Suomen läänin kan- puolet kuluu työajan lyhenemisen kompensoimi-
9505: sanedustajat haluamme kiinnittää eduskunnan seen.
9506: huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon henkilös- Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstötarvetta
9507: töresurssien kehittämisessä ja alueellistamisessa Keski-Suomessa ilmentää myös se, että ao. tehtä-
9508: seuraaviin seikkoihin. viä hoitamaan on palkattu henkilöstöä kunnalli-
9509: Kuntien ja kuntainliittojen toteuttamissuunni- sella työllistämistuella arviolta 500 eli kahden
9510: telmissaan vuosille 1987-1991 esittämistä henki- vuoden kiintiön mukainen lisäys. Työntekijöiden
9511: löstölisäyksistä voidaan valtakunnallisissa suunni- suuresta vaihtuvuudesta sekä perehdyttämistar-
9512: telmissa hyväksyttyjen kiintiöiden puitteissa to- peesta johtuen työn tuottavuus ei vastaa normaali-
9513: teuttaa koko maassa sosiaalihuollon osalta 83 % ja tasoa - kustannukset valtiolle ja kunnille ovat
9514: terveydenhuollon osalta 61 %. Keski-Suomen lää- kuitenkin lähimain samat.
9515: nin osalta vastaavat toteuttamisasteet ovat sosiaali- Henkilöstöpula on johtamassa tilanteeseen, jos-
9516: huollon osalta pienimmät koko maassa, 72 % ja sa uusien välttämättömien investointihankkeiden
9517: terveydenhuollon osalta lähes pienimmät, 41 %. mukanaan tuomaa etua ei voida täysimääräisesti
9518: Vuosien 1987-1988 esityksistä voidaan Keski- hyödyntää eikä voida toteuttaa henkilöstöresursse-
9519: Suomessa toteuttaa vain 54 % . ja kysyvään avohoitoon siirtymistä halutussa aika-
9520: Virkalisäyksen toteuttamisastetta Keski-Suo- taulussa.
9521: messa voidaan pitää huomattavan pienenä, koska Edellä selvitetyn johdosta ehdotamme edus-
9522: esityksetkin kuvastavat vain osaa todellisesta virka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9523: lisäystarpeesta. Esityksiä laadittaessa on ollut tie-
9524: dossa kiintiöiden niukkuus, mikä on vähentänyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9525: esitysten määrää samoin kuin kuntien ja kuntain- - jotta sosiaali- ja terveydenhuoliolle
9526: liittojen omien varojen niukkuudesta johtuva kil- osoitettavat resurssit henkilöstölisäyksiin
9527: pailu henkilöstöresursseista muiden toimintasek- seuraavissa valtakunnallisissa suunnitel-
9528: toreiden kanssa. missa mitoitetaan paremmin tarvetta vas-
9529: Virkakiintiöiden niukkuudesta johtuen Keski- taaviksi;
9530: Suomen kunnissa ja kuntainliitoissa on vuosikau- - jotta työajan lyhentämisestä johtuva
9531: sia ollut perustettuina ja täytettyinä useita kym- henkzlöstölisäystarve korvataan täysimää-
9532: meniä sosiaali- ja terveydenhuollon virkoja, joita räisesti henkzlöstökiintiöitä korottamalla;
9533: läänin sisäisessä virkalisäysten jaossa ei ole voitu - jotta virkalisäyskiintiöiden alueellis-
9534: hyväksyä valtionosuuteen oikeuttaviksi jako. hen- tamisissa huomioidaan entistä painok-
9535: kilöstömenot ovat olleet yksin kuntasektorin kus- kaammin esitetyt todelliset tarpeet lasken-
9536: tantamia. nallisten tekijöiden ohella;
9537: Vuosina 1987-1990 tulee kunnallisten virka- - jotta pitkään täytettyinä olleet val-
9538: ja työehtosopimusten solmimisen yhteydessä so- tionosuuden ulkopuoliset virat hyväksy-
9539: vittu työajan lyhentäminen edelleen lisäämään tään valtionosuuteen oikeuttaviksi, sekä
9540: erityisesti terveydenhuollon henkilöstötarvetta. - jotta kunnallisella työllistämistuella
9541: Keski-Suomessa sairaanhoito- ja ns. muun henki- pitkään hoidetut tehtävät vakinaistetaan.
9542: löstön läänikohtaisista virkalisäyskiintiöistä jopa
9543:
9544: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9545:
9546: Tina Mäkelä Helena Pesola Iiris Hacklin
9547: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
9548: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
9549: 1987 vp. 1085
9550:
9551: Toivomusaloite n:o 973
9552:
9553:
9554:
9555:
9556: Mäkelä: Perhepäivähoitajien palkkauksen parantamisesta
9557:
9558:
9559:
9560: Eduskunnalle
9561:
9562: Kunnallisten perhepäivähoitajien palkkaukses-
9563: sa niin kuin myös muissa palvelussuhteiden eh- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimzin
9564: doissa on puutteellisuuksia ja epäkohtia, jotka perhepäivähoitajien palkkauksen epäkoh-
9565: ovat säilyneet työehtosopimuksissa vuodesta toi- tien korjaamiseksi ja perhepäivähoitajien
9566: seen. palkkauksen muuttamiseksi siten, että
9567: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen heille turvataan määrätty ansiotaso kaikis-
9568: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sa olosuhteissa.
9569:
9570: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9571:
9572: Tina Mäkelä
9573: 1086 1987 vp.
9574:
9575: Toivomusaloite n:o 974
9576:
9577:
9578:
9579: Mäkelä: Vähimmäistoimeentulojärjestelmän toteuttamisesta
9580:
9581:
9582:
9583: Eduskunnalle
9584:
9585: 1980-luvulla Suomen taloudellisen kehityksen ovat eri suuruiset. Kun etuudet on vielä monilta
9586: tulokset ovat olleet ristiriitaiset. Toisaalta on vii- osin pantu verolle, voi tilanne olla se, että esimer-
9587: me vuosina tapahtunut voimakas taloudellinen kiksi perusturvaa saava työtön maksettuaan veron
9588: kasvu. Toisaalta työtätekevän väestönosan toi- saa niin vähän käteen, että hän voi mennä sosiaa-
9589: meentulossa ei ole nähtävissä taloudellista kasvua litoimistoon hakemaan suurinpiirtein saman suu-
9590: vastaavaa kehitystä. Huolimatta voimakkaan nou- ruisen summan toimeentulotukena. Monien eri
9591: susuhdanteen vuosista työttömien määrä on edel- järjestelmien olemassaolo ja etuuksien verotus
9592: leen virallisten lukujenkin mukaan lähes 150 000. vain lisäävät byrokratiaa ja ihmisten jatkuvaa
9593: Todellinen työttömien määrä on noin neljännes- kontrollointia. Taloudellisen kasvun tulokset ja
9594: miljoona ja välillisesti työttömyys koskee ainakin uuden tekniikan soveltamisesta koituva hyöty on
9595: puolta miljoonaa suomalaista. ohjattava työtätekevän väestön elinolojen paranta-
9596: Harjoitetun politiikan seurauksena taloudelli- miseksi mukaan lukien vanhukset, vammaiset,
9597: sen kasvun tulokset ovat jääneet pääomapiirien työttömät, sairaat ja opiskelijat. Elinoloja on hel-
9598: haltuun. potettava ja työtä halukkaille järjestettävä yleistä
9599: Tämän turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä ajet- työaikaa lyhentämällä ja muilla työaikajärjeste-
9600: tiin läpi pääomapiirien jo vuosia huolellisesti val- lyillä sekä eläkeikää alentamalla.
9601: mistelema suurisuuntainen hanke sosiaalietuuk- 1980-luvun uudistuspolitiikan enslsljalsen ta-
9602: sien sitomisesta ansioihin ja niiden saattamisesta voitteen on oltava kaikenkattavan vähimmäistoi-
9603: veronalaisiksi. Tähän hankkeeseen ryhdyttiin sen meentulojärjestelmän luominen. Sen tehtävänä
9604: estämiseksi, että kasvavan eläkeläisten, työttö- on riittävän turvan takaaminen kaikissa niissä olo-
9605: mien ja muista syistä työvoiman ulkopuolella ole- suhteissa, joissa ihminen ei voi osallistua työelä-
9606: van joukon toimeentulon turvaaminen supistaisi mään ja saada siitä toimeentuloaan. Se koskisi esi-
9607: pääomapiirien itselleen kahmimaa osuutta kan- merkiksi työttömyyden ja sairauden aikaista toi-
9608: santulosta. Tarkoitus oli suorittaa uusi tulonjako meentuloa, eläketurvaa ja vammaisten toimeen-
9609: työikäisten ja eläkeläisten kesken siten, että pää- tuloa, opintotukea ja lapsiperheiden vähimmäis-
9610: omatulot jäävät koskematta. toimeentuloa. Järjestelmän tulisi estää tehokkaasti
9611: Kommunistien taholta varoitettiin suurina uu- kaikkien erilaisten "köyhyysloukkujen" ja väliin-
9612: distuksina markkinaitujen hankkeiden kielteisistä putoajaryhmien muodostuminen. Kokonaan ve-
9613: seurauksista. Nyt tämän sosiaalipoliittisen linjan rottoman tulon raja on nostettava vähintään vas-
9614: seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Tuloerojen ta- taamaan vähimmäistoimeentuloturvaa. Samanai-
9615: soittamisen sijasta sosiaalipolitiikasta on tehty väli- kaisesti tulisi säätää myös vähimmäispalkasta.
9616: ne tuloerojen ylläpitämiseksi. Sosiaaliturvasta huo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9617: mattava osa menee hyväosaisten aseman turvaami- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9618: seen, kun taas ne, jotka ennestäänkin ovat heikossa
9619: asemassa, ovat saattaneet joutua entistä heikom- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9620: mille. Sosiaalietuuksien vähimmäismäärät eivät rii- menpiteisiin ohjelman laatimiseksi kai-
9621: tä turvaamaan toimeentuloa, mutta niiden varaan kenkattavan, 3 000 markkaa kuukaudessa
9622: on kuitenkin jätetty satoja tuhansia kansalaisia. verottomana takaavan vähimmäistoi-
9623: Sosiaalietuuksien järjestelmä on erittäin moni- meentulojärjestelmän luomiseksi asteit-
9624: mutkainen ja vähimmäisetuudet eri järjestelmissä tain.
9625:
9626: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9627:
9628: Tina Mäkelä
9629: 1987 vp. 1087
9630:
9631: Toivomusaloite n:o 975
9632:
9633:
9634:
9635:
9636: Mäkelä ym.: Kotiäitien ja emäntien sosiaaliturvan parantamisesta
9637:
9638:
9639:
9640:
9641: Eduskunnalle
9642:
9643: Kotonaan lapsiaan haitavien ja kotonaan työtä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9644: tekevien sosiaaliturva ja eläke-edut on puutteel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9645: lisesti hoidettu. Yhä useammat jäisivät kotiin
9646: hoitamaan lapsiaan, jos työn arvostus näkyisi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
9647: myös eläke-etuuksina. Myös maatalojen emäntien kotiäitien ja kotonaan työtä tekevien maa-
9648: sosiaaliturva ja eläke-edut ovat jääneet puutteelli- talon emäntien sosiaaliturvan ja eläke-
9649: siksi. etuuksien kehittämiseksi.
9650:
9651: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9652:
9653: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
9654: 1088 1987 vp.
9655:
9656: Toivomusaloite n:o 976
9657:
9658:
9659:
9660:
9661: Mäkelä: Määrärahasta hammasproteesien hankintakulujen korvaa-
9662: miseen
9663:
9664:
9665: Eduskunnalle
9666:
9667: Suomessa on hammashoidon taso korkealla ta- huollattaa prooteesinsa. Tästä johtuu, että he
9668: solla verrattuna useisiin muihin maihin. Ne ajat mieluummin ovat käyttämättä proteesia, joka ei
9669: ovat takana, jolloin oli tavallista, että kolmissa- "istu" heidän suuhunsa tai joka muuten on epä-
9670: kymmenissä oleva henkilö joutui hankkimaan sopiva. Ilman proteesia syöminen vaikeutuu ja ai-
9671: hammasproteesin. Vielä on kuitenkin olemassa heuttaa ruuansulatushäiriöitä, vatsavaivoja, huo-
9672: suuri joukko ihmisiä, jotka joutuvat hankkimaan non purennan aiheuttamaa päänsärkyä ja poissa-
9673: joko koko- tai osaproteesin tai jotka ovat jo vuosi- oloja työstä.
9674: kausia joutuneet käyttämään sellaista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9675: Hammaslääkärien hoitomaksut ovat kuitenkin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9676: korkeat ja varsinkin hammasproteesin hankkija
9677: joutuu maksamaan useita tuhansia markkoja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin n'it-
9678: hammaslääkärilleen ja hammasteknikolle, ensin tävien määrärahojen varaamiseksi valtion
9679: saadakseen proteesin, sitten hoidattaakseen sitä. vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen
9680: Maamme vähävaraisilla, pienituloisilla työssäkävi- hammasproteesien hankintakulujen kor-
9681: jäillä ja esim. eläkeläisillä ei ole käytettävissään vaamiseksi potzlatlle.
9682: niin suuria tuloja, jotta he voisivat riittävän usein
9683:
9684: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9685:
9686: Tina Mäkelä
9687: 1987 vp. 1089
9688:
9689: Toivomusaloite n:o 977
9690:
9691:
9692:
9693:
9694: Mäkelä: Määrärahasta kuntoutuksesta aiheutuvien matkakulujen
9695: korvaamiseksi
9696:
9697:
9698: Eduskunnalle
9699:
9700: Kuntoutuksen tarve on viime vuosina huomat- tannukset. Pienituloisille matkakulut muodostu-
9701: tavasti !isään tynyt maassamme. Kuntoutuskulut vat kohtuuttoman suuriksi.
9702: korvataan potilaalle osittain ja samoin matkaku- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9703: lut. Omavastuuosuus matkakuluista on tällä het- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9704: kellä 15 mk/matka, yhteensä 30 mk/hoitokerta.
9705: Kuntoutusta tarvitsevasta väestöstä suuri osa että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
9706: asuu maaseudulla ja matkan pituus hoitopaikkaan tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
9707: saattaa olla hyvinkin pitkä. Tällöin pitkästä hoito- rärahat kuntoutuksesta aiheutuvien mat-
9708: sarjasta aiheutuu potilaalle korkeiden hoitomak- kakulujen täysin korvaamiseksi valtion va-
9709: sujen lisäksi myös huomattavan suuret matkakus- roista.
9710:
9711: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9712:
9713: Tina Mäkelä
9714: 1090 1987 vp.
9715:
9716: Toivomusaloite n:o 978
9717:
9718:
9719:
9720:
9721: Mäkelä: Ilmaisten paristojen antamisesta kuulokojeen käyttäjille
9722:
9723:
9724:
9725: Eduskunnalle
9726:
9727: Maassamme on arviolta nom 60 000-90 000 paristojen korvaaminen vaihtelee kunnittain suu-
9728: kuulokojeen käyttäjää. resti.
9729: Heistä kuitenkin noin 20 % jättää käyttämättä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9730: kuulokojetta, joko paristojen käyttökustannusten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9731: suuruuden tai riittämättömän käytön neuvonnan
9732: vuoksi. Nämä käyttämättömät kuulokojeet mak- ettei hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n rzi't-
9733: savat yhteiskunnalle noin neljä miljoonaa mark- tävien määrärahojen varaamiseksi valtion
9734: kaa vuosittain. vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen
9735: VALTAVAn voimaantulo heikensi kuulokojeen kuulokojeen parz'stojen myöntämz'seksi
9736: käyttäjien etuja. Lisäksi kuulokojeisiin tarvittavien maksutta kuulokojeen käyttäjzlle.
9737:
9738: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9739:
9740: Tina Mäkelä
9741: 1987 vp. 1091
9742:
9743: Toivomusaloite n:o 979
9744:
9745:
9746:
9747:
9748: Mäkelä: Vammaisille tarkoitettujen apuvälineiden hankintakustan-
9749: nusten korvaamisesta
9750:
9751:
9752: Eduskunnalle
9753:
9754: Nykyisen tekniikan kehityksen myötä on mah- kean diabeetikon verensokerin. Tekniikan kehi-
9755: dollisuus huomattavasti helpottaa erilaisten vam- tyksen myötä on kehitetty mm. puhuva verenso-
9756: maisten jokapäiväistä elämää. Tietotekniikan li- kerinmittari, jonka avulla sokeat diabeetikot itse
9757: sääntyminen ja halpeneminen olisi otettava huo- voivat tarkailla verensokeriaan eikä kotisairaanhoi-
9758: mioon määriteltäessä vammaisille korvattavia tajan käyntejä tarvita. Tällainen laite ei tällä het-
9759: apuvälineitä. kellä kuitenkaan kuulu korvatravien apuvälinei-
9760: Esim. näkövammaisia on maassamme noin den piiriin. Sokeat diabeetikot eivät voi hankkia
9761: 300 000, osa heistä paljon apuvälineitä tarvitsevia. laitetta käyttöönsä sen kalleuden vuoksi ja siksi
9762: Vaikeasti näkövammaisille on mm. muistipuhelin joutuvat olemaan riippuvaisia kotisairaanhoitajien
9763: tärkeä apuväline, mutta se ei kuulu korvattaviin käynneistä.
9764: apuvälineisiin. Erityisesti iäkkäät näkövammaiset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9765: kokevat muistipuhelimen helpottavan yhteyksien eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9766: pitämistä.
9767: Lisäksi sokeissa on paljon diabeetikkoja, jotka että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta vam-
9768: joutuvat jatkuvasti seuraamaan verensokeriaan. maisille korvattavien apuvälineiden luet-
9769: Nykyisin käytäntö on se, että kotisairaanhoitaja teloa tarkistettaisiin nykyistä tilannetta ja
9770: käy päivittäin jopa parikin kertaa mittaamassa so- tarvetta vastaavaksi.
9771:
9772: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9773:
9774: Tina Mäkelä
9775:
9776:
9777:
9778:
9779: 17 2705361
9780: 1092 1987 vp.
9781:
9782: Toivomusaloite n:o 980
9783:
9784:
9785:
9786:
9787: Mäkelä: Maanviljelijäväestön työterveyshuollon kehittämisestä
9788:
9789:
9790:
9791: Eduskunnalle
9792:
9793: Kansaneläkelaitos on suorittanut muutamissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9794: kunnissa erityisiä kokeiluja maanviljelijäväestön eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9795: työterveyshuollon parantamiseksi.
9796: Maanviljelijäväestön työ on usein erittäin ras- että" hallitus ryhtyisi toimiin maanvilje-
9797: kasta ja kuluttavaa. Siksi olisikin tärkeää, että lijäväestön työterveyshuollon kehittämi-
9798: heille voitaisiin järjestää neuvontaa terveyden seksi ja laajentamiseksi.
9799: kannalta oikeiden työtapojen opettamiseksi.
9800: Myös seurantatyö on tärkeää.
9801:
9802: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9803:
9804: Tina Mäkelä
9805: 1987 vp. 1093
9806:
9807: Toivomusaloite n:o 981
9808:
9809:
9810:
9811:
9812: Mäkelä: Ilmaisen hautapaikan antamisesta rintamaveteraaneille
9813:
9814:
9815:
9816:
9817: Eduskunnalle
9818:
9819: Vuosikymmenien ajan on kiistelty siitä, miten teraaneille ja -invalideille olisi tarjottava maksu-
9820: veteraaneille pitäisi korvata heidän sodassa menet- ton hautapaikka.
9821: tämänsä vuodet. Suurten puolueiden taholta ei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9822: paljon myötätuntoa ole sotaveteraaneja ja invali- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9823: deja kohtaan osoitettu. Kunniavelkamme maksa-
9824: mista maatamme sodassa puolustaneille on häi- että hallitus ryhtyisi toimtin ilmaisen
9825: käilemättömästi jarruteltu. hautapaikan saamiseksi kaikille sotiemme
9826: Sotiemme veteraanien keski-ikä on korkea ja veteraaneille nippumatta siitä, kuuluvat-
9827: kuolema korjaa vuosittain satoaan yhä kiihtyvällä ko he kirkkoon vai eivät.
9828: tahdilla. Viimeisenä kunnianosoituksena sotave-
9829:
9830: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9831:
9832: Tina Mäkelä
9833: 1094 1987 vp.
9834:
9835: Toivomusaloite n:o 982
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: Mäkelä: Paikkakunnalla asuvten metsureiden työmahdollisuuksien
9841: lisäämisestä
9842:
9843:
9844: Eduskunnalle
9845:
9846: Monitoimikoneiden käyttö metsäyhtiöissä on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9847: jatkuvasti lisääntynyt ja metsureiden työpaikat
9848: ovat uhattuina. Metsureiden työpaikkojen turvaa- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
9849: miseksi olisi pyrittävä siihen, ettei monitoimiko- metsäyhtiöiden ja metsähallituksen vei-
9850: neiden käyttöä enää nykyisestä lisättäisi ja että voittamiseksi siihen, että ne teettäisivät
9851: metsätyöt teetettäisiin ko. paikkakunnalla asuvilla metsätyöt pazkkakunnalla asuvzlla metsu-
9852: metsureilla. rezlla ja välttäisivät monitoimzkoneiden
9853: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen käyttöä.
9854:
9855: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9856:
9857: Tina Mäkelä
9858: 1987 vp. 1095
9859:
9860: Toivomusaloite n:o 983
9861:
9862:
9863:
9864:
9865: Mäkelä: Ammatinvalintapsykologin viran perustamisesta Karstulan
9866: työvoimatoimistoon
9867:
9868:
9869: Eduskunnalle
9870:
9871: Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi kuuluvat saman Karstulan työvoimatoimiston henkilökunta kat-
9872: työvoimatoimiston alaisuuteen ammatinvalinnan- soo erittäin tärkeäksi tämän viran perustamisen.
9873: ohjauksen osalta. Väestöpohja nykyisellään on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9874: riittävä uuden viran perustamiseksi. Alue on laaja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9875: ja tarve suuri. Nykyistä ammatinvalintapsykologin
9876: virkaa hoidetaan Saarijärven toimistosta, jolloin että hallitus ryhtyisi toimiin ammatin-
9877: säännölliset käyntikerrat rajoittuvat yhteen päi- valintapsykologin viran perustamiseksi
9878: vään viikossa Karstulan osalta ja yhteen päivään Karstulan työvoimatoimistoon.
9879: Kivijärven osalta ja Kyyjärvellä käynnit ovat sa-
9880: tunnaisia.
9881:
9882: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9883:
9884: Tina Mäkelä
9885: 1096 1987 vp.
9886:
9887: Toivomusaloite n:o 984
9888:
9889:
9890:
9891:
9892: Mäkelä: Ns. Ahon kiinteistön käyttämisestä pitkäaikaistyöttömien
9893: ja vajaakuntoisten koulutustoimintaan
9894:
9895:
9896: Eduskunnalle
9897:
9898: Keski-Suomessa olevassa Kivijärven kunnassa raamaan tai luovuttamaan kiinteistön em. tarkoi-
9899: sijaitsee ns. Ahon kiinteistö, joka on saanut avus- tukseen esim. jollekin säätiölle, Kelalle tms.
9900: tusta saneerauskustannuksiin. Kiinteistö ei kui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9901: tenkaan ole ollut jatkuvassa käytössä eikä kunnalla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9902: ole ollut riittäviä varoja kiinteistön ylläpitokustan-
9903: nuksia varten. että hallitus ryhtyisi pikaisti'n toimti'n
9904: Eräänä ratkaisuna kiinteistön saamiseksi ympä- Kivtj'ärven kunnan ns. Ahon kiinteistön
9905: rivuotiseen käyttöön olisi esim. pitkäaikaistyöttö- hyödyntämiseksi muuttamalla sen pitkä-
9906: mien ja vajaakuntoisten jatkuva työhönperehdyt- aikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työ-
9907: täminen ja erilaisen koulutuksen järjestäminen hönperehdyttämis- ja koulutuspaikaksi.
9908: näissä tiloissa. Kivijärven kunta olisi valmis vuok-
9909:
9910: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
9911:
9912: Tina Mäkelä
9913: 1987 vp. 1097
9914:
9915: Toivomusaloite n:o 985
9916:
9917:
9918:
9919:
9920: Mäkipää: Vanhainkotien rakentamisen nopeuttamisesta
9921:
9922:
9923:
9924: Eduskunnalle
9925:
9926: Suomen kansan ikärakenne on kääntymässä nettava uudet tilat vanhuksille. Niin ikään useilla
9927: edelleen siihen suuntaan, että vanhusten määrä paikkakunnilla vanhuksia joudutaan vielä viimei-
9928: maassamme on lisääntymässä. sinä elinvuosinaan juoksuttamaan huonokuntoi-
9929: Lähtökohtana tulee olla, että vanhus voi elää sesta asunnosta toiseen. Maan on huolehdittava
9930: tutussa kotiympäristössään niin kauan kuin mah- vanhuksistaan.
9931: dollista. Edellä olevin perustein ehdotan kunnioittavasti
9932: On kuitenkin vanhuksia, joiden hoitoa kotiym- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9933: päristössä ei voida järjestää, vaan turvallisin hoito-
9934: paikka on vanhainkoti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9935: Maassamme on vielä useita vanhoja, tulenarko- vanhuksille tarkoitettujen vanhainkotien
9936: ja vanhainkoteja, joiden tilalle on nopeasti raken- rakentamiseksi tarvetta vastaavasti.
9937:
9938: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9939:
9940: Lea Mäkipää
9941: 1098 1987 vp.
9942:
9943: Toivomusaloite n:o 986
9944:
9945:
9946:
9947:
9948: Mäkipää: Karvian vanhainkodin hissin rakentamisesta
9949:
9950:
9951:
9952: Eduskunnalle
9953:
9954: Karvian vanhainkoti on peruskorjattu muuta- rakentaa hissi, jotta talossa asuvat vanhukset voisi-
9955: ma vuosi sitten. Vanhainkodissa on paikkoja n. vat sitä käyttää.
9956: 40. Vanhainkodin sauna sijaitsee kellarikerrokses- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9957: sa, ja vanhusten ja varsinkin huonompikuntoisten vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9958: on mahdotonta käyttää saunaa. Täten saunan
9959: käyttö on vähäistä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n his-
9960: Kellarissa sijaitsevaan saunaan tulisi välttämättä sin rakentamiseksi Karvian vanhainkotiin.
9961:
9962: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9963:
9964: Lea Mäkipää
9965: 1987 vp. 1099
9966:
9967: Toivomusaloite n:o 987
9968:
9969:
9970:
9971:
9972: Mäkipää: Parkanoo vanhainkodin rakentamisesta
9973:
9974:
9975:
9976: Eduskunnalle
9977:
9978: Parkanossa sijaitseva vanhainkoti toimii erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9979: puutteellisissa tiloissa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9980: Toimintaa vaikeuttaa osaksi se, että talo on
9981: 3-kerroksinen ja työskentely tuottaa täten suuria että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toimen-
9982: vaikeuksia. piteiszin Parkanon vanhainkodin rakenta-
9983: Parkanoo kaupunginvaltuusto pitää rakenta- misen aloittamiseksi.
9984: mista ja sen aloittamista erittäin kiireellisenä.
9985: Työt voitaisiin aloittaa välittömästi.
9986:
9987: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
9988:
9989: Lea Mäkipää
9990: 1100 1987 vp.
9991:
9992: Toivomusaloite n:o 988
9993:
9994:
9995:
9996:
9997: Mäkipää: Tuen myöntämisestä Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle
9998: opaskoirakoulun rakentamiseksi
9999:
10000:
10001: Eduskunnalle
10002:
10003: Näkövammaisten Keskusliitto ry:n Helsingin Näkövammaisten Keskusliitto ry. on käynnistä-
10004: Pitäjänmäellä sijaitseva opaskoirakoulu on 40 nyt kampanjan uuden opaskoirakoulun rakenta-
10005: vuotta vanha. Toiminta ei voi enää jatkua van- miseksi. Yhteiskunnan tuki tälle tärkeälle hank-
10006: hoissa tiloissa, jotka ovat korjauskelvottomia. Uusi keelle on tarpeen.
10007: tontti on jo varattu, ja rakennustöihin pitäisi pääs- Edellä mainituin perustein ehdotan kunnioitta-
10008: tä pikapuoliin. Ahtauden lisäksi nykyiset tilat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10009: ovat terveydellisesti epäkelvot varsinkin talviai-
10010: kaan. Myös tuotantoa olisi lisättävä ainakin nykyi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin nit-
10011: sestä 25 valmiista oppaasta vuodessa 30 koulutet- tävän tuen myöntämiseksi Näkövammais-
10012: tavaan. Nykyisin vain 10-15 uutta käyttäjää saa ten Keskuslzi'tto ry:lle uuden opaskoira-
10013: vuosittain oppaan ja loput koirista menevät työstä koulun rakentamiseen.
10014: poistuvien oppaiden korvaamiseen. Opaskoiran
10015: työikä on kymmenisen vuotta.
10016:
10017: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
10018:
10019: Lea Mäkipää
10020: 1987 vp. 1101
10021:
10022: Toivomusaloite n:o 989
10023:
10024:
10025:
10026:
10027: Mäkipää: Vuosilomalain muuttamisesta lauantain poistamiseksi vuo-
10028: silomapäivänä
10029:
10030:
10031: Eduskunnalle
10032:
10033: Työntekijöille kertyy tällä hetkellä vuosilomaa päiväistä työviikkoa. Tämä räikeä epäkohta tulisi
10034: riippuen työsuhteen kestosta joko 2,0 tai 2,5 päi- pikaisesti korjata muuttamalla vuosiloman laske-
10035: vää työssäolokuukaudelta. Näin ollen vuosiloman missäännöstöä niin, ettei lauantaita enää lasket-
10036: pituudeksi muodostuu joko 24 vuorokautta tai 30 taisi lomapäiviä kuluttaviksi päiviksi, vaan kulla-
10037: vuorokautta. Vuosiloman pidentäminen on yksi kin kalenteriviikolla olisi myös vuosiloman aikana
10038: parhaimmista keinoista kansalaisten työajan ly- ainoastaan viisi työpäivää.
10039: hentämiseksi. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
10040: Vuosiloman laskennassa on kuitenkin eräs suuri eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10041: epäkohta, jota kansalaisten keskuudessa laajasti
10042: arvostellaan. Nykyisen jo vuosikausia vallinneen että hallitus ryhtyisipikaisesti valmiste-
10043: käytännön mukaan lauantai ei ole työpäivä. Vuo- lemaan toimenpiteitä, jozlla mahdollistet-
10044: silomalla ollessa lasketaan kuitenkin myös lauan- taiszin lähitulevaisuudessa lauantaipäivien
10045: tai lomapäiviä kuluttavaksi päiväksi eli käytännös- poistaminen vuosilomapäivien määrää las-
10046: sä loma-aikana joutuu henkilö tekemään kuusi- kettaessa.
10047:
10048: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
10049:
10050: Lea Mäkipää
10051: 1102 1987 vp.
10052:
10053: Toivomusaloite n:o 990
10054:
10055:
10056:
10057:
10058: Mäkipää: Irtisanottujen työntekijöiden työllistämisestä
10059:
10060:
10061:
10062: Eduskunnalle
10063:
10064: Päivittäin saamme lukea lehdistä, kuinka yksi- työllisyyttä edistäviin investointeihin. Työllistämi-
10065: tyinen ja joskus jopa valtionyhtiökin sanoo kym- nen tulee suorittaa kunkin omalla kotipaikkakun-
10066: menittäin ja sadoittain työntekijäitään irti työs- nalla seurausvaikutusten supistamiseksi mahdolli-
10067: tään. Yhteiskunnan kehitysvaiheen huomioon ot- simman pieniksi.
10068: taen toiminta ei tule vähenemään, vaan yksityisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
10069: suurtyönantajan vastuu henkilöstöstään näyttää vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10070: heikkenevän.
10071: Yhteiskunnan tulee ryhtyä toimiin kansalaisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
10072: työnoikeuden turvaamiseksi jo silloin, kun irtisa- työsuhteistaan irtisanottujen työntekijöi-
10073: nominen tapahtuu, ja varautua irtisanotun henki- den työllistämiseksi.
10074: lön koulutukseen, palkkasubventioon ja muihin
10075:
10076: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
10077:
10078: Lea Mäkipää
10079: 1987 vp. 1103
10080:
10081: Toivomusaloite n:o 991
10082:
10083:
10084:
10085:
10086: Mäkipää: Nuorten työtupien perustamisesta
10087:
10088:
10089:
10090: Eduskunnalle
10091:
10092: Nuorten työllisyystilanne on viime aikoina jat- jottavana tälle joukolle vaihtoehtoa palkkatyön ja
10093: kuvasti parantunut, mutta osa työttömistä nuoris- yrittäjätoiminnan välimaastossa. Tällainen olisi
10094: ta haluaa työskennellä yritystä vapaamuotoisem- nyt mahdollista työtupatoiminnan kautta.
10095: massa yhteisössä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
10096: Nämä nuoret haluavat tehdä työtä ja nähdä vä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10097: littömästi käsiensä työn tulokset ja näin hankkia
10098: oman elantonsa. että hallitus ryhtyisi toimiin nuorten
10099: Yhteiskunnalla ei ole tähän mennessä ollut tar- työtupien perustamiseksi.
10100:
10101: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
10102:
10103: Lea Mäkipää
10104: 1104 1987 vp.
10105:
10106: Toivomusaloite n:o 992
10107:
10108:
10109:
10110:
10111: Mäkipää: Ammattiliittojen maksamien työttömyyskorvausten mak-
10112: samisen nopeuttamisesta
10113:
10114:
10115: Eduskunnalle
10116:
10117: Ammattiliitot maksavat maassamme suuren tojen tulee maksaa jäsenistönsä työttömyyskor-
10118: määrän työttömyyskorvauksista. Liitot ovat otta- vaukset ajallaan ilman tahallisia viivytyksiä.
10119: neet tavakseen viivästyttää työttömyysmaksujen Henkilökunnan puute ei voi olla rajoittamassa
10120: maksattamista kuukaudella ja törkeimmissä ta- maksujen suorittamista, sillä lisätyövoiman paik-
10121: pauksissa jopa useilla kuukausilla. Tämä on ai- kaaminen on ammattiliitoille niiden rahoitusti-
10122: heuttanut työttömänä oleville ihmisille suuria ta- lanteen huomioon ottaen täysin mahdollista.
10123: loudellisia ongelmia ja kärsimyksiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
10124: Ammattiliitot ovat puolestaan keränneet tällä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10125: maksujen maksamisen viivästyttämisellä itselleen
10126: suuria summia korkotuloina. SMP ei voi hyväksyä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10127: tällaista ammattiliittojen kaksinaamaista politiik- joiden avulla ammattiliitot velvoitettaisti'n
10128: kaa niiden muka ajaessa jäsenistönsä etuja, mutta suon'ttamaan jäsenistölleen maksettavat
10129: toisaalta kerätessä itselleen suuria korkotuloja ja työttömyyskorvaukset ajallaan ilman tar-
10130: sijoittaessa saamiaan pääomia maaomaisuuteen, peettomia viivytyksiä.
10131: kurssikeskuksiin jne. SMP:n mielestä ammattiliit-
10132:
10133: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
10134:
10135: Lea Mäkipää
10136: 1987 vp. 1105
10137:
10138: Toivomusaloite n:o 993
10139:
10140:
10141:
10142:
10143: Männistö ym.: Osaeläkkeellä olevien eläketurvan parantamisesta
10144: eläkeaikana tehdyn työn osalta
10145:
10146:
10147: Eduskunnalle
10148:
10149: Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön 1 §:n kitsee vain osaa toimeentulosta. Se osa, joka han-
10150: 7 momentin mukaan eläketurva ei koske palvelu- kitaan kevyemmän ja huonommin palkatun työn
10151: suhdetta mm. sinä aikana, jona viranhaltija tai muodossa, on kuitenkin yhtä tärkeä toimeentulon
10152: työntekijä on saanut laissa säädettyä tai julkisen kannalta lopullista eläkkeelläoloa ajatellen. Tuo-
10153: eläkesäännön mukaista työ- tai virkasuhteeseen na aikana, kun vakuutettu on ollut osatyössä, hä-
10154: taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa sellaista työ- nen ansiotasonsa tai etenemismahdollisuutensa
10155: kyvyttömyyseläkettä, jonka suuruutta määrättäes- aikaisemman ammatin tehtävissä on poissuljettu
10156: sä on otettu huomioon eläkeiän saavuttamiseen ja samalla hänen eläkkeen perusteena oleva palk-
10157: jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio. Tämä elä- kansa aikaisemman ammatin mukaan lopullisesti
10158: keturvan karttumista rajoittava määräys liittyy eläkkeelle siirryttäessä jää vajaaksi. Näin jää eläke-
10159: kiinteästi osaeläkkeeseen. Rajoituksella on haluttu taso vajaaksi, kun ei myöskään osatyö ole kartutta-
10160: estää osaeläkettä saava henkilö ansaitsemasta uut- nut eläketurvaa.
10161: ta täysitehoista eläkettä. Tällaista määräystä osa- Silloin, kun esimerkin mukainen väliinputoa-
10162: eläkkeellä oleva vakuutettu ei voi pitää oikeana. juus koskee pienipaikkaista ja pientä eläkettään
10163: Esimerkki kertoo henkilöstä, jonka työkyky sai- saavaa henkilöä, koetaan epäoikeudenmukaisuus
10164: rauden vuoksi aleni niin paljon, että hänelle tietysti hyvin katkerana. Epäkohta pitäisikin no-
10165: myönnettiin osaeläke. Toisen osan toimeentulosta peasti poistaa.
10166: on turvannut uusi aikaisempaa kevyempi työ. Työ Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
10167: on kunnallisen eläkelain alaista, ja siitä on mak- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10168: settu eläkevakuutusmaksut, mutta vakuutetun
10169: tullessa täysin työkyvyttömäksi hän yllätyksekseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tur-
10170: joutuu huomaamaan, ettei eläketurva olekaan li- vatakseen osaeläkkeellä olevalle työnteki-
10171: sääntynyt. jälle eläke-edut myös osaeläkkeelläolon ai-
10172: Vakuutetulle kielteisessä tulkinnassa ei ole otet- kana tehdyn työn osalta hänen joutues-
10173: tu huomioon sitä, että osaeläke myös jäljellä ole- saan täydelle työkyvyttömyys- tai van-
10174: vien vuosien huomioon ottamisen jälkeenkin mer- huuseläkkeelle.
10175:
10176: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10177:
10178: Lauha Männistö Heli Astala
10179: 1106 1987 vp.
10180:
10181: Toivomusaloite n:o 994
10182:
10183:
10184:
10185:
10186: Mönkäre ym.: Työajan lyhennyksen aiheuttamasta henkilökunnan li-
10187: säystarpeesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
10188:
10189:
10190: Eduskunnalle
10191:
10192: Virka- ja työehtosopimus eräiden viranhaltijoi- terveystoimen alueella yhä useammin ns. lop-
10193: den ja työntekijöiden työajan lyhentämisestä tuli puunpalamista ja työmotivaation laskua.
10194: voimaan 6.1.1986. Tätä sopimusta sovelletaan sel- Työajan lyhennys ei kuitenkaan saa johtaa työ-
10195: laisiin viranhaitijoihin ja työntekijöihin, joiden rasituksen lisääntymiseen. Jotta työaikaa järkevästi
10196: säännöllinen työaika on ennen sopimuksessa tar- voitaisiin lyhentää, tarvitaan ko. aloille henkilö-
10197: koitettua työajan lyhennystä ollut keskimäärin vä- kuntalisäystä. Näemme, että valtakunnalliseen
10198: hintään 40 tuntia viikossa. Sopimuksen sovel- sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaan tulee
10199: tamispiiriin kuuluvat myös työaikalain ulkopuo- saada erillinen henkilökuntakiintiö työajan lyhen-
10200: liset, mikäli em. edellytys täyttyy. Sopimuksen nykseen.
10201: mukaisesti vuoden 1988 alusta lähtien työajan ly- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10202: hennys periodityössä on jo 3 tuntia/ 3 viikon pe- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10203: riodi.
10204: Työajan lyhennys esim. eräillä sosiaali- ja ter- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10205: veystoimen työaloilla on erittäin tervetullut ja tar- piteisiin erzflisen henkilökuntakiintiön
10206: peellinen. Hoitotyö on raskasta. Epäsäännölliset saamiseksi valtakunnalliseen sosiaali- ja
10207: työajat rasittavat henkilökuntaa. Yleinen tehok- terveydenhuollon suunnitelmaan vuosiksi
10208: kuusvaatimusten lisääntyminen ja palveluamma- 1988 ja 1989 työajan lyhennyksen hoita-
10209: tin rasitukset ovat olleet aiheuttamassa sosiaali- ja miseksi.
10210:
10211: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10212:
10213: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Lea Savolainen
10214: Virpa Puisto Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari
10215: Matti Vähänäkki Pekka Puska Riitta Uosukainen
10216: Raimo Vuoristo Arja Alho Liisa Jaakonsaari
10217: Jukka Gustafsson
10218: 1987 vp. 1107
10219:
10220: Toivomusaloite fl,:o 995
10221:
10222:
10223:
10224:
10225: Nieminen ym.: Yrittäjäeläkkeen vanhuuseläkkeen ikärajan alenta-
10226: misesta
10227:
10228:
10229: Eduskunnalle
10230:
10231: Oikeaan aikaan ja oikealla tavalla suoritettu su- töön enempää järjestelmään sisältyvien mittaus-
10232: kupolvenvaihdos on perheyritystoiminnan jatku- ongelmien kuin liiketaloudellistenkaan syiden
10233: vuuden paras tae. Valitettavan usein sukupolven- vuoksi. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää siten
10234: vaihdosta siirretään tuonnemmas siihen sisälty- elinkeino- ja yrittäjäpoliittisin perustein rakennet-
10235: vien riskitekijöiden pelosta. Siten saatetaan suku- tu sukupolvenvaihdosjärjestelmä, joka vastaa
10236: polvenvaihdosta vaikeuttaa entisestään ja pahim- maatalouden spv-eläkettä.
10237: massa tapauksessa menettää sen edellytykset lo- Jos yrittäjällä olisi 55 vuotta täytettyään mah-
10238: pullisesti. dollisuus siirtyä YEL:n mukaiselle täydelle van-
10239: Raskaan perintöverotuksen ja perillisten kesken huuseläkkeelle edellyttäen, että yrityksen jatku-
10240: tapahtuvien omistussuhteiden järjestelyjen ai- vuus ja siinä olevat työpaikat tulevat taatuiksi,
10241: heuttaman pääomantarpeen ohella pahin este su- voitaisiin yksi perheyritystoiminnan jatkuvuutta
10242: kupolvenvaihdokselle on erityisen perheyritystoi- pahiten uhkaavista ongelmista poistaa. Samalla
10243: mintaa palvelevan sukupolvenvaihdoseläkejärjes- mahdollistettaisiin nuorten, entistä paremmin
10244: telmän puute. Liiketaloudellisesti paras vaihe su- koulutettujen yrittäjien lisääntyminen. Tämä hei-
10245: kupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi ajoittuu har- jastuisi varmasti yritystoiminnan kehityksessä ja
10246: voin ajankohtaan, jolloin yrittäjä saavuttaa eläke- sen kautta työpaikkojen määrässä.
10247: iän. Tässä vaiheessa mahdolliset perilliset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
10248: myös etääntyneet yrityksestä, joten yritystoimin- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10249: nan jatkajaa on vaikeata löytää. Yrittäjälle jää täl-
10250: löin kaksi vaihtoehtoa: joko yrityksen myyminen että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmiste-
10251: ulkopuolisille tai sen toiminnan lopettaminen. lemaan yrittäjien sukupolvenvaihdoselä-
10252: Mm. yrityksen tarjoamien työpaikkojen kannalta kettä, jonka mukaisesti yrittäjällä olisi
10253: kumpaakin vaihtoehtoa on pidettävä kielteisenä. eräin edellytyksin jo 55 vuotta täytettyään
10254: Varhennettu vanhuuseläkejärjestelmä ei eläk- mahdollisuus saada yrittä;i"en eläkelain
10255: keen määrässä tapahtuvan alennuksen vuoksi tue mukainen täysimääräinen vanhuuseläke
10256: yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksia. Myöskään edellyttäen, että yrittäjän lähiomainen si-
10257: osa-aikaeläke ei tule soveltumaan yrittäjien käyt- toutuu jatkamaan yrityksen toimintaa.
10258:
10259: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10260:
10261: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila
10262:
10263:
10264:
10265:
10266: 18 2705361
10267: 1108 1987 rd.
10268:
10269: Hemställningsmotion nr 996
10270:
10271:
10272:
10273:
10274: Nordman m.fl.: Om ändring av grunderna för arbetsgivaravgifter
10275:
10276:
10277:
10278: Till Riksdagen
10279:
10280: Den ekonomiska utvecklingen och sysselsätt- Det är mycket viktigt i fortsättningen att balan-
10281: ningsläget har varit bättre i Finland än i många sera arbetskraftskostnaderna och kapitalkostna-
10282: länder. Men det växande utbudet av arbetskraft derna så att näringslivet avlönar människor och in-
10283: har försvårat minskningen av arbetslösheten och te ensidigt investerar i maskiner och automatise-
10284: de regionala skillnaderna har rentav ökat. Arbets- ring. Nya regler för arbetsgivaravgifterna som un-
10285: lösheten i vårt land är för stor, varför det viktigaste derlättar arbetskraftsintensiv företagsamhet be-
10286: målet och den främsta utgångspunkten för rege- hövs. En omläggning i den riktningen skulle även
10287: ringens och riksdagens ekonomiska politik och för ha positiva regionala effekter. Den sänkning av
10288: politiken i övrigt bör vara en minskning. socialskyddsavgifterna som företagits i år är inte
10289: Den teknologiska utvecklingen och den inter- tillräcklig som lösning.
10290: nationella konkurrensen innebär stora utmanin- Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
10291: gar: strävan att öka produktioneo med hjälp av tecknade att riksdagen måtte hemställa
10292: mindre arbetskraft präglar utvecklingen. Den nya
10293: tekniken gör det möjligt. Vårt land behöver sin att regeringen i samband med statsför-
10294: exporterande storindustri, men den kommer inte slaget för 1988 framlägger förslag tili änd-
10295: att lösa sysselsättningsproblemen. De förhoppnin- ring av grunderna /ör arbetsgivaravgifter
10296: garna skall i första hand ställas på småföretag och för att underlätta arbetskraftsintensiva fö-
10297: enskilda näringsidkare och på servicesektorn. Det retags verksamhet.
10298: gäller m.a.o. att uppmuntra och underlätta före-
10299: tagsamheten.
10300:
10301: Helsingfors den 21 april 1987
10302:
10303: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
10304: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
10305: Per-Henrik Nyman
10306: 1987 vp. 1109
10307:
10308: Toivomusaloite n:o 996 Suomennos
10309:
10310:
10311:
10312:
10313: Nordman ym.: Työnantajamaksujen perusteiden muuttamisesta
10314:
10315:
10316:
10317: Eduskunnalle
10318:
10319: Taloudellinen kehitys ja työllisyystilanne on On hyvin tärkeää, että vastaisuudessa tasapai-
10320: Suomessa ollut parempi kuin monissa muissa notetaan työvoimakustannukset ja pääomakustan-
10321: maissa. Mutta työvoiman lisääntyvä tarjonta on nukset siten, että elinkeinoelämä palkkaa ihmisiä
10322: vaikeuttanut työttömyyden vähentämistä ja sen sijaan, että se yksipuolisesti investoisi konei-
10323: alueelliset erot ovat jopa kasvaneet. Maassamme siin ja automatisointiin. Tarvitaan työvoimaval-
10324: on liian suuri työttömyys, minkä vuoksi työttö- taista yritystoimintaa hyödyttäviä uusia määräyk-
10325: myyden vähentämisen tulee olla hallituksen ja siä työnantajamaksuista. Tuollaisella muutoksella
10326: eduskunnan talouspolitiikan ja ylipäänsä politii- olisi myös myönteisiä alueellisia vaikutuksia. Tänä
10327: kan tärkeimpänä tavoitteena ja ensijaisena lähtö- vuonna toteutettu sosiaaliturvamaksujen alennus
10328: kohtana. ei ole riittävä ratkaisu.
10329: Tekniikan kehitys ja kansainvälinen kilpailu Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
10330: asettavat suuria haasteita: pyrkimys lisätä tuotan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10331: toa käyttämällä aiempaa vähemmän työvoimaa
10332: leimaa kehitystä. Uusi tekniikka tekee tämän että hallitus vuoden 1988 tulo- ja me-
10333: mahdolliseksi. Maamme tarvitsee vientiä harjoit- noarvion yhteydessä laatisi ehdotukset
10334: tavaa suurteollisuutta, mutta se ei tule ratkaise- työnantajamaksujen perusteiden muutta-
10335: maan työllisyysongelmia. Toiveet on ensi sijassa miseksi helpottamaan työvoimavaltaisten
10336: asetettava pieniin yrityksiin ja yksityisiin elinkei- yritysten toimintaa.
10337: nonharjoittajiin. Kysymys on toisin sanoen yrittä-
10338: jyyden rohkaisemisesta ja helpottamisesta.
10339:
10340: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10341:
10342: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
10343: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
10344: Per-Henrik Nyman
10345: 1110 1987 vp.
10346:
10347: Toivomusaloite n:o 997
10348:
10349:
10350:
10351:
10352: Paasilinna ym.: Eläkevakuutusmaksujen käytön estäruisestä tapatur-
10353: masta johtuviin suorituksiin
10354:
10355:
10356: Eduskunnalle
10357:
10358: Tapaturmavakuutuslain mukaan on työnanta- selvästi työtapaturma tai työstä johtuvat olosuh-
10359: jan vakuutettava työntekijänsä tapaturman ja am- teet. Tämä on johtamassa eläkevarojen väärin-
10360: mattitaudin varalta. käyttöön.
10361: Tapaturmavakuutuslain mukaan suoritetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
10362: työntekijälle tapaturmasta tai ammattitaudista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10363: johtuvaa päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, kuten
10364: laissa on määrätty. ettå' hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
10365: Viime aikoina, vuodesta 1983 lähtien, on ollut tei.riin sellaisen käytännön aikaansaami-
10366: havaittavissa vakuutusyhtiöiden halu siirtää ta- seksi ja tarvittaessa lain muuttamiseksi
10367: paturmavakuutuslain perusteella maksettavia min, ettei eläkevakuutusmaksuja käytetä
10368: korvauksia eläkevakuutusyhtiöiden, kuten LEL- tapaturmasta johtuvista syistä määräyty-
10369: työeläkekassan, maksettaviksi tapauksissa, joissa vissä päivärahoissa eikä eläkkeissä.
10370: työkyvyttömyyden laukaisevana tekijänä on ilmi-
10371:
10372: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987
10373:
10374: Reino Paasilinna Jouko Skinnari
10375: Timo Roos Lea Savolainen
10376: Tuula Paavilainen
10377: 1987 vp. 1111
10378:
10379: Toivomusaloite n:o 998
10380:
10381:
10382:
10383:
10384: Paasio ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän lisäämi-
10385: sestä vastaamaan palvelujen kehittämistavoitteita
10386:
10387:
10388: Eduskunnalle
10389:
10390: Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edelleenkin oli työterveyshuoltolain säätämisen aikana vuonna
10391: aukkoja ja puutteita niin palvelujen määrässä 1978 ja edelleen sairastuvuustilastojen mukaan
10392: kuin laadussakin. Erityisenä ongelmana on palve- kansainvälisesti tarkastellen ongelmallinen ryh-
10393: lujen alueellinen epätarkoituksenmukaisuus. mä. Sairastavuus ja kuolleisuus ovat korkeita ja
10394: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on kehitet- terveyspalvelujen käyttö on vähäistä. Erityisen on-
10395: tävä. Valtakunnallisissa suunnitelmissa onkin ase- gelmallista palveluiden järjestäminen on ollut
10396: tettu kehittämistavoitteita. pientyöpaikoilla, joilta puuttuu työsuojelun yh-
10397: Lasten päivähoitopaikkoja ei ole riittävästi. teistoimintaorganisaatio. Tämän vuoksi käytän-
10398: Pienten lasten hoidon kehittämistä koskevan lain- nössä yksi työterveyshuoltolain tarkoittamista
10399: säädännön tultua kaikilta osiltaan voimaan ja kat- kohderyhmistä on suurelta osin jäänyt toiminnan
10400: tamaan kaikki alle 3-vuotiaat lapset päivähoito- ulkopuolelle. Terveyskeskusten työterveyshuollon
10401: paikkoja on arvioitu tarvittavan alle kouluikäisille toimintaedellytyksiä voidaan parantaa eriyttämäl-
10402: 216 000. Hoitopaikkoja on vuoden 1986 lopussa lä tarvittaessa työterveyshuollon toiminnot muista
10403: 174 000, joten vajaus on 42 000 hoitopaikkaa. So- terveyskeskuksen toiminnoista. Erityisesti tulisi li-
10404: siaalihuollon valtakunnallisten suunnitelmien sätä terveyskeskusten mahdollisuuksia antaa työ-
10405: mukaan kuntien on ollut mahdollista perustaa vii- terveyshuollon ammattihenkilöille tarpeellista
10406: me vuosina ja myös seuraavalla suunnitelmakau- täydennys- ja jatkokoulutusta.
10407: della 1987-1991 vuosittain 7 000 uutta päivähoi- Maan väkiluvussa ei seuraavien 20 vuoden aika-
10408: topaikkaa. Lisäksi pääkaupunkiseudun kuntia na tapahdu oleellisia muutoksia. Väestön ikära-
10409: koskeva erillislaki mahdollistaa vuosina 1987- kenne sen sijaan muuttuu voimakkaasti, ja vuo-
10410: 1990 noin 7 000 uuden päivähoitopaikan perusta- teen 2000 mennessä 65 vuotta täyttäneiden osuus
10411: misen pääkaupunkiseudulle. Näin ollen hyväksy- nousee 12 prosentin tasolta 15 prosenttiin. Lisäys
10412: tyn valtakunnallisen suunnitelman ja erityslain- on voimakkainta vanhimmassa eli yli 75-vuo-
10413: säädännön mukainen resurssikehitys kattaisi vuo- tiaiden ikäluokassa. Väestön suhteellinen ikään-
10414: den 1991 loppuun mennessä alle kouluikäisten tyminen aiheuttaa yhteiskuntaan palvelujen voi-
10415: lasten päivähoitotarpeen. makkaan kehittämistarpeen. Toimenpiteisiin tu-
10416: Omalääkärijärjestelmä tulisi toteuttaa kaikissa lisikin ryhtyä varttuneen väestön lähipalvelujen
10417: terveyskeskuksissa tämän vuosikymmenen lop- riittävyyden takaamiseksi muun muassa ateriapal-
10418: puun mennessä. Omalääkärijärjestelmä vaatii to- veluja ja virkistysmahdollisuuksia lisäämällä sekä
10419: teutuakseen yhden lääkärin 2 300 asukasta kohti, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaa te-
10420: mikäli lääkäri hoitaa vain avosairaanhoidon. Teh- hostamalla. Myös kotipalvelujen määrää olisi lisät-
10421: tyjen selvitysten valossa tällä hetkellä terveyskes- tävä.
10422: kuslääkärin työajasta 50 prosenttia menee sairaan- Toimenpiteitä vaativan osan muodostavat kau-
10423: hoitoon ja 50 prosenttia muuhun työhön. Mikäli punkien ja taajamien sosiaali- ja terveyspalvelut,
10424: työpanos pysyisi vastaavana uudistuksen toteu- jotka tulisi saattaa muun maan tasolle. Tämän li-
10425: tuessa, olisi lääkärien lisätarve noin 400. säksi myös muilla hallinnonaloilla on sellaisia on-
10426: Työterveyshuoltolainsäädännön tavoitteena oli gelmia, joiden tarkastelu kokonaisuutena. saman-
10427: erityisesti työstä aiheutuvien terveyshaittojen tyyppiset alueet huomioon ottaen on perusteltua.
10428: torjuminen sekä samanaikaisesti pyrkimys paran- Sosiaali- ja terveydenhuollon voimassa olevan
10429: taa työikäisen väestön terveyspalveluiden saata- valtakunnallisen suunnitelman henkilöstölisäyk-
10430: vuutta ja tavoiteltavuutta. Työikäinen miesväestö set ovat vuositasolla ympäristöterveydenhuollossa
10431: 1112 1987 vp. - TA n:o 998
10432:
10433: 20, kansanterveystyössä 900, sairaanhoitolaitoksis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10434: sa 600 ja sosiaalipalveluissa 3 150. Sosiaali- ja ter- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10435: veydenhuollon palvelujen kehittämistavoitteiden
10436: saavuttamisessa ei kuitenkaan ole kysymys yksin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10437: omaan henkilöstökiintiöistä, vaan siihen vaikutta- piteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon hen-
10438: vat myös koulutus ja asuntopolitiikka sekä palkka- kzlöstömäärän lisäämiseksi vastaamaan
10439: ja työolosuhteiden kehittyminen. palvelujen kehittämistavoitteita.
10440:
10441: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10442:
10443: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
10444: Aimo Ajo Arja Alho Jouni Backman
10445: llkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Mikko Elo
10446: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Tarja Halonen
10447: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
10448: Liisa Jaakonsaari likka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
10449: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen
10450: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
10451: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
10452: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
10453: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
10454: Anna-Liisa Piipari Markku Pohjola Virpa Puisto
10455: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen
10456: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos
10457: Matti Saarinen Lea Savolainen Jouko Skinnari
10458: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
10459: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
10460: 1987 vp. 1113
10461:
10462: Toivomusaloite n:o 999
10463:
10464:
10465:
10466: Paasio ym.: Lapsiperheiden tukemisesta korottamalla lapsilisät kol-
10467: minkertaisiksi
10468:
10469:
10470: Eduskunnalle
10471:
10472: Nykyinen perhepoliittinen tuki kohdentuu yksinhuoltajavähennykset tulisi uudistuksessa
10473: epäoikeudenmukaisesti eri väestöryhmiin. Suurin joko säilyttää sellaisenaan tai korvata ne keski-
10474: syy tähän on se, että perhepoliittisista verovähen- määrin vastaavansuuruisella erityislapsilisällä. -
10475: nyksistä suurimman hyödyn saavat suurituloisim- Uudistuksen myötä ja tavoitteen toteuttamiseksi
10476: mat. Korkeimmilla tulotasoilla perhepoliittisista verovaroja ohjataan lapsilisien korottamiseen vuo-
10477: verovähennyksistä saatava hyöty on jopa suurempi sittain 500 miljoonaa markkaa.
10478: kuin nykyiset lapsilisät. Sen sijaan tulonomilla ja Edellä mainituin tavoin lapsilisät voidaan nos-
10479: pienituloisilla lapsilisä muodostaa ainoan tuen. taa keskimäärin kolminkertaisiksi vuoteen 1991
10480: Epäkohtien poistamiseksi on tarpeen kiireelli- mennessä 2 400 miljoonan markan nettolisäyksel-
10481: sesti muuttaa perhepoliittisia verovähennyksiä lä valtion menoissa. Sosiaalisesti uudistus merkit-
10482: lapsilisiksi ja nostaa siten tuntuvasti lapsilisien sisi sitä, että eniten tuen tarpeessa olevat lapsiper-
10483: määrää nykyisestä. Lapsilisien korottamiseen tulisi heet saisivat nykyistä olennaisesti suurempaa yh-
10484: myös ohjata nykyistä enemmän valtion varoja. teiskunnan tukea. Tästä huolimatta lapsilisän
10485: Lapsilisien maksuaika olisi samalla muutettava maksamisessa ei tarvitse siirtyä tarveharkintaan,
10486: kuukausittaiseksi, jotta lapsiperheet nykyistä hel- vaan lapsilisät voitaisiin maksaa nykyiseen tapaan
10487: pommin voisivat käyttää lapsilisää jokapäiväisten kaikille perheille tulotasosta riippumatta.
10488: elantokulujensa kattamiseksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10489: Edellä mainittu muutos tulisi toteuttaa seuraa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10490: vasti: Poistetaan asteittain neljän vuoden aikana
10491: huoltajavähennys, lapsivähennys, puolisovähen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti val-
10492: nys, koulutusvähennys sekä lapsenhoitovähennys. mistelemaan esitystä. lapsiperheiden tuke-
10493: Samanaikaisesti korotetaan asteittain lapsilisiä miseksi, nostamalla lapszlisät keskimäå·-
10494: siten, että ne ovat vuonna 1991 keskimäärin kol- n·n kolminkertaisiksi vuoteen 1991 men-
10495: minkertaisia nykyisiin verrattuna. Verotuksen nessä.
10496:
10497: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10498:
10499: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
10500: Aimo Ajo Arja Alho Jouni Backman
10501: Ilkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Mikko Elo
10502: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Tarja Halonen
10503: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
10504: Liisa Jaakonsaari Ilkka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
10505: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen
10506: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
10507: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
10508: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
10509: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
10510: Anna-Liisa Piipari Markku Pohjola Virpa Puisto
10511: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen
10512: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos
10513: Matti Saarinen Lea Savolainen Jouko Skinnari
10514: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
10515: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
10516: 1114 1987 vp.
10517:
10518: Toivomusaloite n:o 1000
10519:
10520:
10521: Paasio ym.: Koulutusrahaston perustamisesta
10522:
10523:
10524: Eduskunnalle
10525:
10526: Tuotannon rakennemuutoksista aiheutuu jat- Rahastosta myönnettäisiin avustusta tai lainaa
10527: kuvasti työllisyyshäiriöitä irtisanomisten ja lomau- yrityksissä ja työpaikoilla toteutettaviin koulutus-
10528: tusten lisääntyessä. Irtisanomiset ja lomautukset hankkeisiin, joiden tavoitteena on työntekijöiden
10529: voitaisiin välttää, mikäli tuotannonrakennemuu- ammattitaidon kehittäminen työtehtävien muut-
10530: tostilanteissa olisi mahdollisuus kouluttaa työnte- tuessa. Rahastosta voitaisiin myös myöntää lainaa
10531: kijöitä uusiin tehtäviin irtisanomisen tai lomau- yrityksessä toteutettaviin muihin kehityshankkei-
10532: tuksen sijasta. Yrityksillä ei kuitenkaan usein ole siin. Lisäksi rahastosta voitaisiin myöntää avustus-
10533: tällaisia koulutusvaroja käytettävissään ja sen ta tai lainaa muihin työntekijöiden ammattitaitoa
10534: vuoksi on tarpeen perustaa valtakunnallinen kou- tai työmarkkinatoimintaa edistäviin koulutusta
10535: lutusrahasto. Tämän koulutusrahaston tavoittee- koskeviin kohteisiin. Näiden kohteiden tulee olla
10536: na on edistää tasapainoista ja hallittua uuden yritystasolla yhteisesti sovittu ja siten, kuin YT-
10537: tekniikan käyttöönottoa ja työelämän kehitystä lain sopimusmenettelystä on säädetty, tai rahas-
10538: parantamalla erityisesti työntekijöiden ammat- ton hallituksen yksimielisesti päättämiä ja muu-
10539: titaidon kehittämiseen ja työmarkkinatoiminnan toin täyttää rahaston sääntöjen asettamat perus-
10540: sujuvuuteen liittyvän koulutuksen rahoitusta. teet. Varoja tulisi kuitenkin ensi sijassa myöntää
10541: Rahaston tarkoituksena on myös koulutuksella yrityksille ja tuotannon lopettamistapauksissa
10542: vähentää työnantajan tarvetta irtisanoa ja lomaut- myös kunnille sellaisen koulutuksen tukemiseen,
10543: taa työntekijöitä tuotannonrakennemuutos- ja jolla voitaisiin ehkäistä irtisanomisia ja lomautuk-
10544: uuden tekniikan käyttöönottotilanteissa. sia sekä sijoittaa irtisanottuja uudelleen työhön.
10545: Koulutusrahasto olisi valtakunnallinen. Itsenäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10546: nen julkisoikeudellinen rahasto, jonka hallinnossa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10547: tulisi olla mukana sekä valtiota että työntekijöitä
10548: ja työnantajia edustavat etujärjestöt. Rahaston että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmiste-
10549: varat kootaan liikevaihdon perusteella teollisuu- lemaan lakia koulutusrahastosta työnteki-
10550: den, kaupan ja palveluelinkeinojen yrityksiltä. jäin ammattilista uudelleen kouluttamista
10551: Koulutusrahastomaksu ei kuitenkaan koskisi yri- varten.
10552: tyksiä, joiden liikevaihto jäisi tietyn sovittavan
10553: rajan alle.
10554: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10555:
10556: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
10557: Aimo Ajo Arja Alho Jouni Backman
10558: llkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Mikko Elo
10559: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Tarja Halonen
10560: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
10561: Liisa Jaakonsaari Ilkka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
10562: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen
10563: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
10564: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
10565: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
10566: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
10567: Anna-Liisa Piipari Markku Pohjola Virpa Puisto
10568: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen
10569: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos
10570: Matti Saarinen Lea Savolainen Jouko Skinnari
10571: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
10572: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
10573: 1987 vp. 1115
10574:
10575: Toivomusaloite n:o 1001
10576:
10577:
10578:
10579:
10580: Paasio ym.: Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä
10581: yritysten hallinnossa
10582:
10583:
10584: Eduskunnalle
10585:
10586: Valtioneuvosto asetti 13 pa1vana joulukuuta tai vastaava toimielin, olisi henkilöstölle lakisää-
10587: 1984 komitean, jonka tehtäväksi annettiin selvit- teisesti turvattava edustus tässä elimessä, ellei
10588: tää yritysten toiminnan kehittämiseksi sekä työn- asiasta tai muusta vaihtoehdosta voida yrityskoh-
10589: antajien ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan taisesti sopia. Toisesta näkökulmasta pelkistäen
10590: tehostamiseksi palkansaajien edustajien osallistu- ehdotus merkitsisi valtioyhtiöissä käynnistetyn
10591: mismahdollisuudet yritysten hallintoon. Selvitys- kokeilun laajentamista myös niihin yksityisen sek-
10592: työssä komitean tuli erityisesti kiinnittää huomio- torin yrityksiin, joissa on hallintoneuvosto tai vas-
10593: ta mm. siihen, minkälaisissa yrityksissä ja millä taava toimielin. Tällä tavoin laajennetun kokeilun
10594: yrityksen päätöksentekotasolla osallistuminen olisi piiriin tulisi komitean arvion mukaan noin 300
10595: toteutettava ja miten palkansaajien edustajien yritystä ja noin 32 % kaikista työntekijöistä ja
10596: asema ja oikeudet sekä velvollisuudet ja muut hei- toimihenkilöistä.
10597: dän osallistumiseensa liittyvät kysymykset käytän- Komitean palkansaajia edustavien jäsenten mu-
10598: nössä voitaisiin järjestää. kaan virkamiesjäsenten esittämä yhdistelmävaih-
10599: Komitea sai työnsä valmiiksi 3.4.1987 (Komi- toehto muodostaa realistisen pohjan jatkovalmis-
10600: teanmietintö 198 7: 18). Valitettavasti komitean teluille, vaikka ehdotus ei vastaakaan palkansaaja-
10601: esitykset eivät olleet yksimielisiä; komitea päätyi puolen asettamia tavoitteita. Puutteena ehdotuk-
10602: ehdottamaan hallintoedustuksen toteuttamista sessa on ennen kaikkea se, että siinä ei ole otettu
10603: Suomessa, mutta hallintoedustuksen toteuttamis- huomioon niitä yhteiskunnassa ja yrityksissä ta-
10604: vaihtoehdoista ei saavutettu yksimielisyyttä. Val- pahtuvia rakennemuutoksia, jotka aiheuttavat
10605: tion, työnantajien ja työntekijöiden edustajat jät- mm. työelämässä palkansaajille turvattomuutta.
10606: tivät kukin oman toteuttamisvaihtoehtomallinsa. Työntekijäpuolen näkemyksen mukaan hallinto-
10607: Palkansaajien edustajat komiteassa totesivat edustusta tulee rakentaa jatkeeksi yhteistoiminta-
10608: kannanotossaan, että heidän tavoitteenaan oli IaiHe ja yleisesti hyväksytylle työehtosopimusjär-
10609: ollut henkilöstöedustuksen turvaaminen yritysten jestclmälle.
10610: hallinnossa muissa pohjoismaissa toteutettujen Työntekijäpuolta edustaneet jäsenet ovat omas-
10611: uudistusten mukaisesti. Komiteatyön kuluessa oli sa kannanotossaan todenneet, että hallintoneu-
10612: käynyt kuitenkin ilmi, että tälle tavoitteelle ei vostojen aseman ja tehtävien selkiyttämiseksi on
10613: komiteassa ollut saatavissa sellaista enemmistöä, välttämätöntä, että osakeyhtiölakia ja vastaavaa
10614: joka olisi r_iittänyt takaamaan ehdotusten pikaisen muuta lainsäädäntöä muutetaan; hallintoneuvos-
10615: toteu ttam1sen. ton tehtäviin tulee aina kuulua päätöksen tekemi-
10616: Komitean valitsema ehdotus hallintoedustuk- nen asiassa, joka koskee yrityksen toiminnan huo-
10617: seksi oli puheenjohtajan esittämä ja virkamies- mattavaa supistamista tai laajentamista taikka yh-
10618: jäsenten kannattama yhdistelmävaihtoehto. Sen tiön organisaation olennaista muuttamista. Sa-
10619: mukaan työmarkkinajärjestöjen suosituksiin pe- malla on selvitettävä, olisiko syytä määrätä hallin-
10620: rustuen ja yrityskohtaisesti sopien käynnistettäi- toneuvostojen perustaminen pakolliseksi tietyn-
10621: siin henkilöstöedustusta koskevia kokeiluja. Ko- suuruisiin yrityksiin. - Huomattava osa suurista-
10622: keilujen käynnistäminen olisi mahdollista ilman kin yrityksistä toimii ilman hallintoneuvostoa.
10623: valtiovallan myötävaikutustakin. Näin ollen yh- Erityisesti konserneissa ja monitoimipaikkaisissa
10624: distelmävaihtoehdon jälkimmäinen osa muodos- yrityksissä olisi välttämätöntä perustaa yt-neuvot-
10625: tuu käytännössä merkittävämmäksi. Sen mukaan telukunnat, jotta henkilöstöedustus toteutuu ja
10626: yrityksissä, joissa jo on toimiva hallintoneuvosto vaikuttaa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi
10627: 1116 1987 vp. - TA n:o 1001
10628:
10629: myös yt-lakiin tulisi tehdä asiaa koskevat muutok- Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy
10630: set. Näissä muutoksissa tulisi samalla määritellä komitean palkansaajia edustavien jäsenten näke-
10631: neuvottelukuntien tehtävät. myksiin ja kiirehtii asiaa koskevan lainsäädännön
10632: Työntekijäpuolen edustajat esittivät kannan- aikaansaamista. Hallintoedustusta tulisi ryhmän
10633: otossaan lukuisia muutoksia ja lisäyksiä komitean näkemyksen mukaan kehittää komitean esittä-
10634: virkamiesjäsenten esittämään hallintoedustusmal- mällä tavalla ottaen erityisesti huomioon palkan-
10635: liin, vaikka hyväksyivätkin sen uudistustyön poh- saajien edustajien tekemät muutos- ja täydennys-
10636: jaksi. Nämä muutosesitykset koskivat mm. henki- ehdotukset. Myös yhteistoimintalakia tulee kehit-
10637: löstöedustajien määrää; määrä tulisi tarkentaa vä- tää palkansaajaedustajien esittämällä tavalla.
10638: hintään kahdeksi tai neljäksi edustajaksi yrityksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10639: suuruudesta riippuen. Lakiin tulisi myös kirjata vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10640: henkilöstöedustajan erityisiä oikeuksia, kuten
10641: henkilöstöedustajan oikeus tehtävän vaatimaan että hallitus antaisi pikaisesti eduskun-
10642: koulutukseen ja yhteydenpitoon henkilöstöön. nalle lakiesityksen palkansaa;i"en osallistu-
10643: Tämän yhteydenpito-oikeuden tulee konserneissa misesta yritysten hallintoon sekä yhteistoi-
10644: ulottua myös tytäryhtiöiden henkilöstöön. - mintalakia koskevan lainmuutosesityksen
10645: Henkilöstöedustajilla tulee myös olla oikeus saada siinä muodossa kuin asiaa tutkinut komi-
10646: asiantuntijoiden apua sekä käyttöönsä yrityksestä tea ja erityisesti sen palkansaajia edusta-
10647: kyseessä olevaan asiaan vaikuttavat tiedot. neet jäsenet ovat esittäneet.
10648:
10649: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10650:
10651: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
10652: Aimo Ajo Arja Alho Jouni Backman
10653: Ilkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Mikko Elo
10654: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Tarja Halonen
10655: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
10656: Liisa Jaakonsaari Ilkka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
10657: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen
10658: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
10659: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
10660: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
10661: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
10662: Anna-Liisa Piipari Markku Pohjola Virpa Puisto
10663: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen
10664: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos
10665: Matti Saarinen Lea Savolainen Jouko Skinnari
10666: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
10667: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
10668: 1987 vp. 1117
10669:
10670: Toivomusaloite n:o 1002
10671:
10672:
10673:
10674:
10675: Paasio ym.: Työntekijän kollektiivisuojan parantamisesta
10676:
10677:
10678:
10679: Eduskunnalle
10680:
10681: Talouselämän keskittyminen on viime vuosina Iisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irti-
10682: selvästi nopeutunut. Keskittymistä on tapahtunut sanomisiin ja lomautuksiin on liitettävä sellaisia
10683: sekä yhtiöiden osakekannan omistajanvaihdosten taloudellisia seuraamuksia, jotka lisäävät työnan-
10684: ja fuusioiden että tuotantolaitosten myyntien tajan yritystaloudellista harkintaa eri vaihtoehto-
10685: kautta. Työntekijöillä ei ole käytännössä ollut jen välillä.
10686: mitään mahdollisuuksia vaikuttaa yrityskauppoja Pidämme välttämättömänä, että olisi viipymät-
10687: koskeviin päätöksiin. Yritysten tai tuotantolaitos- tä alettava valmistella seuraavansisältöisiä lain-
10688: ten uudet omistajat ovat usein välittömästi omis- muutoksia työntekijöiden suojan parantamiseksi
10689: tajanvaihdoksen jälkeen ryhtyneet "saneerauk- taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia
10690: siin'', mikä käytännössä on tarkoittanut lähinnä irtisanomisia ja lomautuksia vastaan:
10691: työvoiman vähentämistä, eli työntekijöiden irtisa- 1. Työsopimuksen irtisanomisperusteita ja lo-
10692: nomista. Työpaikkansa menettäneiden työnteki- mautusperusteita täsmennettään siten, että irtisa-
10693: jöiden asema on ollut erityisen vaikea niillä paik- nominen ja lomautus edellyttää aina työn olen-
10694: kakunnilla, joilla muuta työtä on ollut niukasti naista ja pysyvää vähentymistä kunkin irtisanotta-
10695: tarjolla. Varsinkin ikääntyneempien työntekijöi- van tai lomautettavan työntekijän kohdalla. Lisäk-
10696: den on ollut vaikeata saada ammattiaan vastaavaa si työnantajalla tulee olla velvollisuus tarjota työn-
10697: työtä muualtakaan. tekijälle muuta työtä palveluksessaan.
10698: Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan 2. Säädetään työnantajalle velvollisuus maksaa
10699: irtisanoa ja työntekijä lomauttaa vain erityisen jokaisen taloudellisista ja tuotannollisista syistä
10700: painavasta syystä. Oikeuskäytännön mukaan työ- tapahtuvan laillisen irtisanomisen ja lomautuksen
10701: sopimuksen irtisanominen tai lomautus ei kuiten- yhteydessä työntekijälle irtisanomis- ja lomautus-
10702: kaan aina edellytä konkreettista työn vähentymis- raha, jonka määrän tulee olla niin suuri, että sillä
10703: tä kunkin irtisanottavan tai lomautettavan työnte- sinänsä on irtisanomisia ja lomautuksia ennalta
10704: kijän kohdalla, vaan perusteiksi on riittänyt esi- ehkäisevä vaikutus.
10705: merkiksi yrityksen taloudellisen tilan heikentymi- 3. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä ta-
10706: nen. Erityisen painavan syyn käsitettä on siis tul- pahtuvista lainvastaisista irtisanomisista ja lomau-
10707: kittu niin väljästi, että lain työntekijälle antamaa tuksista tuomittavien korvausten määrää korote-
10708: suojaa voidaan nykyisellään pitää aivan riittämät- taan esimerkiksi irtisanomismenettelylain mukais-
10709: tömänä. Työmarkkinajärjestöjen väliset irtisano- ten korvausten tasolle.
10710: missuojasopimukset eivät pääsääntöisesti koske 4. Lomautusilmoitusaikoja pidennetään nykyi-
10711: lainkaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä sestä neljäntoista päivän vähimmäisajasta esimer-
10712: johtuvia irtisanomisia tai lomautuksia, vaan työn- kiksi kahteen kuukauteen. Vähimmäisilmoitus-
10713: tekijän työsuhdeturva on pelkästään työsopimus- aika tulisi tällöin vastaamaan lyhintä lainmukaista
10714: lain varassa. irtisanomisaikaa.
10715: Katsomme, että työnantajan vastuuta työnteki- 5. Säädetään työnantajille velvollisuus työnte-
10716: jöistään on ehdottomasti lisättävä. Koska työn- kijöittensä uudelleenkoulutukseen ja uudelleensi-
10717: antaja saa hyödyn työntekijöiden työvoiman käyt- joitukseen. Koulutuksesta aiheutuvien kustannus-
10718: tämisestä, on täysin kohtuullista, että työnanta- ten peittämiseksi perustetaan lakisääteinen rahas-
10719: jalle asetetaan nykyistä suurempi taloudellinen to, jonka hallinto järjestetään ns. kolmikanta-
10720: riski siitä, ettei hän voi kaikkina aikoina työllis- periaatteella. Viittaamme tältä osin erilliseen kou-
10721: tää kaikkia työntekijöitään. Laillisiinkin taloudel- lutusrahastoa koskevaan aloitteeseemme.
10722: 1118 1987 vp. - TA n:o 1002
10723:
10724: 6. Työvoiman vähentämisjärjestyksestä otetaan menomaisesti neuvoteltava. Neuvottelumenettely
10725: säännös työsopimuslakiin sillä periaatteella, että määritellään laissa mahdollisimman yksityiskoh-
10726: keskeisiä kriteereitä työvoiman vähentämisessä taisesti.
10727: ovat työsuhteen pituus sekä työntekijän ikä ja 9. Liikkeen luovutusta koskeva työsopimuslain
10728: muut sosiaaliset syyt. 40 § kumotaan, jolloin työntekijät ovat liikkeen
10729: 7. Työnantajan velvollisuutta työntekijän ta- luovutuksesta riippumatta yleisen irtisanomissuo-
10730: kaisin ottamiseen laajennetaan siten, että tämä jan piirissä.
10731: velvollisuus on voimassa yhden vuoden työsuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10732: teen päättymisestä. Takaisinotossa olisi noudatet- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10733: tava samaa etusijajärjestystä kuin työvoimaa vä-
10734: hennettäessä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10735: 8. Yhteistoimintamenettelyä koskevia sään- menpiteisiin työntekzjän kollektiivisuojan
10736: nöksiä täsmennetään siten, että laissa määritellään parantamiseksi edellä mainittujen penaaf-
10737: ne vaihtoehdot, jotka työvoiman vähentämisen si- teiden mukaisesti.
10738: jasta voivat tulla kysymykseen ja joista olisi ni-
10739:
10740: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10741:
10742: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
10743: Aimo Ajo Arja Alho Jouni Backman
10744: Ilkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Mikko Elo
10745: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Tarja Halonen
10746: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
10747: Liisa Jaakonsaari Ilkka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
10748: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen
10749: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
10750: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
10751: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
10752: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
10753: Anna-Liisa Piipari Markku Pohjola Virpa Puisto
10754: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen
10755: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos
10756: Matti Saarinen Lea Savolainen Jouko Skinnari
10757: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
10758: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
10759: 1987 vp. 1119
10760:
10761: Toivomusaloite n:o 1003
10762:
10763:
10764:
10765:
10766: Paavilainen ym.: Äitiysavustuksen myöntämisestä adoptiovanhem-
10767: mille
10768:
10769:
10770: Eduskunnalle
10771:
10772: Nykyisen lain mukaan äitiysavustuksen saami- Adoptioperhe saa tietää lapsen saamisesta hyvin
10773: sen ehtona on, että äiti käy raskauden aikana myöhään. Ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki
10774: neuvolassa. Tähän tulisi saada poikkeus adoptio- hankinnat tulevat yhtäkkiä, koska lapsesta ei voi-
10775: äideille. Eduskunnassa on jo aiemmin tehty tätä da ilmoittaa, ennen kuin hän on syntynyt ja äiti
10776: asiaa koskeva ponsi. on antanut luvan sijoittaa hänet perheeseen.
10777: Ottolapsilain mukaan äidiltä voidaan saada Adoptiovanhemmat tekevät merkittävää yhteis-
10778: luovutus lapsesta, kun lapsi on 12 viikon ikäinen, kunnallista työtä. Heidän asemansa verrattuna
10779: minkä jälkeen adoptio voidaan vahvistaa. Nykyi- biologisten vanhempien asemaan ei kuitenkaan
10780: sen käytännön mukaan monet lapsista sijoitetaan ole yhtä hyvä.
10781: tulevaan perheeseen jo suoraan laitokselta. Kun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
10782: lapset saadaan suoraan sairaalasta, toivomus olisi, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10783: että se tapahtuisi hyvin nopeasti. Monet luovutta-
10784: vat äidit haluavat sijoittaa lapsensa heti perhee- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
10785: seen, ettei lapselle tulisi lastenkotiaikaa. Tästä on teisti'n mahdollistaakseen adoptiovanhem-
10786: säästöä myös kunnille. mille äitiysavustuksen saannin.
10787:
10788: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10789:
10790: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
10791: Heikki Rinne Kari Rajamäki Sakari Knuuttila
10792: Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna
10793: 1120 1987 vp.
10794:
10795: Toivomusaloite n:o 1004
10796:
10797:
10798:
10799:
10800: Paavilainen ym.: Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmille suun-
10801: nattujen tukimuotojen kehittämisestä
10802:
10803:
10804: Eduskunnalle
10805:
10806: Vuoden 1985 alusta tuli voimaan lakisääteinen nallisen päivähoidon tarvetta, koska halukkuuden
10807: lasten kotihoidon tuki, jonka nojalla avustetaan päivähoitopaikan saamiseen ei nykyisinkään tule
10808: niitten lasten hoidon järjestämistä, jotka ovat yk- olla riippuvainen taloudellisista tekijöistä.
10809: sityisessä hoidossa. Yksityinen hoito voidaan jär- Kaikille alle kolmivuotiaitten lasten vanhem-
10810: jestää joko lapsen kotona tai muuta yksityistä jär- mille maksettava kotihoidon tuki olisi kuitenkin
10811: jestelmää käyttäen taikka lapsi voi olla vanhem- päällekkäinen nykyisin alle kolmivuotiaille lapsil-
10812: pansa hoidettavana. Järjestelmään kytkeytyen le maksettavan korotetun lapsilisän kanssa. Tästä
10813: päätettiin lisätä alle kolmivuotiaille tarkoitettuja syystä on todennäköisesti tarkoituksenmukaista
10814: kunnallisia päivähoitopaikkoja siten, että viimeis- yhdistää nämä järjestelmät, jolloin voidaan luo-
10815: tään vuonna 1990 voivat kaikkien alle kolmivuo- pua kotihoidon tuesta ja siirtyä alle kolmivuotiait-
10816: tiaitten lasten vanhemmat päättää, haluavatko he ten lasten voimakkaasti korotettuun lapsilisään.
10817: lapsensa kunnalliseen päivähoitoon vai annetaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10818: ko heille yksityisen hoidon järjestämiseksi lasten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10819: kotihoidon tukea. sen,
10820: Järjestelmä on tarpeettoman monimutkainen,
10821: koska se edellyttää samanaikaisesti säädeltäväksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10822: paitsi kotihoidon tukea myös päivähoitomaksuja, menpiteisiin lasten kotihoidon tuen laa-
10823: jotta lasten vanhempiin kohdistuvilla taloudelli- jentamiseksi kaikzlle alle kolmivuotiaitten
10824: silla rasituksilla ei olisi olennaista merkitystä kun- lasten vanhemmille tai korvaamiseksi alle
10825: nallisen päivähoidon tai yksityishoidon välisessä kolmivuotiaitten lasten lapszlisien sellai-
10826: harkinnassa. Tässä suhteessa tarkoituksenmukai- sella tasokorotuksella, että kotihoidon
10827: sempana täytyy pitää järjestelmää, jossa kaikkien tuen järjestelmästä voidaan luopua, sekä
10828: alle kolmivuotiaitten lasten vanhemmille makse- sen takaamiseksi, että kailuJia alle kolmi-
10829: taan kotihoidon tuki ja vanhemmat käyttävät saa- vuotiailla lapszlla on oikeus päästä van-
10830: mansa tuen lapsen hoidon järjestämiseen halua- hempien valinnan perusteella kunnalli-
10831: mallaan tavalla. Järjestelmä ei myöskään lisää kun- seen päivähoitoon.
10832:
10833: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10834:
10835: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Timo Roos
10836: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari
10837: Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki
10838: 1987 vp. 1121
10839:
10840: Toivomusaloite n:o 1005
10841:
10842:
10843:
10844:
10845: Paavilainen ym.: Elatustuen korottamisesta lapsen ruinimitoimeen-
10846: tulon takaavalle tasolle
10847:
10848:
10849: Eduskunnalle
10850:
10851: Noin 75 000 lasta saa vuosittain kunnallista ela- lasten elatusapumaksujen perinnän uudistamisek-
10852: tustukea elatusvelvollisen ollessa kykenemätön si ja tehostamiseksi niin, että elatusapujen saatta-
10853: maksamaan elatusmaksua tai laiminlyödessä sen. minen jälleen korolliseksi voidaan ottaa uudelleen
10854: Elatustuen suuruus on tällä hetkellä 404 markkaa harkittavaksi. Tämä uudistus on kuitenkin riittä-
10855: kuukaudessa ja sitä voidaan anoa, kun elatusapu mätön, jollei elatustuen määrää voida samalla li-
10856: viivästyy noin kuukauden verran. Elatusavun peri- sätä.
10857: minen ulosottoteitse merkitsee nykyään onnis- Erääksi eteneruistieksi on esitetty elatusapujär-
10858: tuessaankin usein vuosien viivästystä lasten tatvit- jestelmän muuttamista siten, että elatustuki etuu-
10859: semaan tukeen. Yksinhuoltajaperheiden on kui- tena laajenisi koskemaan kaikkia elatusapuun oi-
10860: tenkin samaan aikaan selvittävä normaaleista ku- keutettuja lapsia. Samalla nostettaisiin elatustuen
10861: luistaan. tasoa merkittävästi. Järjestelmän kustannukset
10862: Viimeaikaiset tulonjakotilastot osoittavat, että voitaisiin osittain kattaa verotuksen kautta korot-
10863: monien yksinhuoltajaperheiden asema muihin tamalla elatusvelvollisen ennakonpidätystä, mikä
10864: väestöryhmiin verrattuna on heikentynyt. He poistaisi elatusavun perinnässä ilmeneviä ongel-
10865: muodostavat yhteiskunnan köyhälistön. Nykyisen mia ja aiheuttaisi myös periruiskulujen poisjäämi-
10866: suuruinen elatustuki on riittämätön lasten tarpei- nä yhteiskunnalle säästöä, jonka tutvin elatustuen
10867: siin nähden. Varsinaisen elatusavun viivästyminen määrää voitaisiin korottaa.
10868: tai sen saamatta jääminen aiheuttavat perheille Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
10869: suuria ongelmia, jotka heijastuvat haitallisesti nii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10870: den henkiseen ja aineelliseen hyvinvointiin lasten
10871: tärkeinä kehitysvuosina. Avioero- ja elatusavun- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
10872: perintäprosessien vaikeus aiheuttavat lisäksi osal- piteisiin elatustuen määrän korottamiseksi
10873: taan hankaluuksia paitsi taloudellisesti myös ih- lapsen minimitoimeentulon takaavatie ta-
10874: missuhteisiin. solle sekä elatusavun perinnässä ilmennei-
10875: Eduskunnan lakivaliokunta on edellyttänyt, den ongelmien poistamiseksi.
10876: että hallitus ryhtyy viivyttelemättä toimenpiteisiin
10877:
10878: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
10879:
10880: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
10881: Heikki Rinne Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
10882: Kari Rajamäki Reino Paasilinna
10883: 1122 1987 vp.
10884:
10885: Toivomusaloite n:o 1006
10886:
10887:
10888:
10889:
10890: Paloheimo: Työnantajien sosiaaliturvamaksujen porrastamisesta
10891: alue- ja työllisyyspoliittisin perustein
10892:
10893:
10894: Eduskunnalle
10895:
10896: Työnantajan sosiaaliturvamaksut muodostavat paikkojen muodostumiseen niillä alueilla, jotka
10897: työnantajille kaikkialla maassa merkittävän, palk- nykyisin kärsivät väen vähenemisestä ja vastaavasti
10898: koihin sidotun menoerän. Tämän välillisiä vaiku- jarruttaa ruuhkautumista Uudenmaan läänissä.
10899: tuksia työllisyyteen ja väestön alueelliseen sijoittu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
10900: miseen ei ole riittävässä määrin otettu huomioon. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10901: Jos työnantajan sosiaaliturvamaksut porrastet-
10902: taisiin siten, että ne olisivat pääkaupunkiseudulla että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
10903: korkeammat kuin muualla ja Uudenmaan ruuh- lainsäädäntöä, jolla työnantajan sosiaali-
10904: ka-alueen ulkopuolella kaikkein alhaisimmat, voi- turvamaksut porrastettaisiin alue- ja työlli-
10905: taisiin tällä keinolla kannustavasti vaikuttaa työ- syyspoliittisten tavoittezden mukaisesti.
10906:
10907: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10908:
10909: Eero Paloheimo
10910: 1987 vp. 1123
10911:
10912: Toivomusaloite n:o 1007
10913:
10914:
10915:
10916:
10917: Pesola ym.: Syöpäpotilaiden kipulääkityksen saamisesta kokonaan
10918: sairausvakuutuksesta korvattavaksi
10919:
10920:
10921: Eduskunnalle
10922:
10923: Suomessa sairastaa syöpää n. 80 000 henkilöä. Yhteiskunnalle kotihoito on sairaalahoitoa
10924: Nykyisillä hoitomenetelmillä pystytään paranta- edullisempaa. Syöpäpotilaille itselleen tulee koti-
10925: maan n. 40 % syöpäpotilaista. Niilläkin potilail- hoito sairaalahoitoa kalliimmaksi, ja kipulääkkeet
10926: la, jotka eivät parane, pitenee elinaika leikkausten muodostavat sitä suuremman menoerän, mitä
10927: sekä säde- ja lääkehoitojen ansiosta usein vuosilla. pitemmälle tauti kehittyy ja kivut pahenevat.
10928: Noin puolella syöpäpotilaista on kipuja, taudin Vahvojen kipulääkkeiden vuorokausiannosta jou-
10929: loppuvaiheessa n. 70 % :lla. Kun Suomessa syö- dutaan nostamaan taudin pitkittyessä, ja usein
10930: pään kuolee n. 9 000 potilasta vuosittain, merkit- tarvitaan 3-4:n eri mekanismilla vaikuttavan
10931: see tämä sitä, että n. 7 000 tarvitsee kipulääkitystä lääkkeen yhtäaikaista käyttöä. Tällöin pelkäs-
10932: tai muita kipuhoitoja. tään kipu- ja unilääkkeet tulevat potilaalle maksa-
10933: Samalla kun syöpätautien etenemistä rajoitta- maan helposti 1 000-1 500 markkaa kuukaudes-
10934: vat hoitomenetelmät ovat kehittyneet voimak- sa. Itse syövän hoitoon käytettävät lääkkeet ovat
10935: kaasti, on syöpäpotilaiden oireita lievittävä hoito jo kokonaan korvattavia, kipulääkkeet sen sijaan
10936: jäänyt vähemmälle huomiolle. Joka kolmas syöpä- eivät ole.
10937: potilas kärsii tautinsa loppuvaiheessa turhaan ki- Olisi mitä tärkeintä saada syöpäpotilaiden osal-
10938: vuista, jotka olisivat lääkkein tai muulla tavoin ta myös kipulääkkeet sairausvakuutuksen 100 %
10939: hoidettavissa. korvauksen piiriin. Uudistus ei tulisi yhteiskun-
10940: Uusia kipulääkkeitä on tullut markkinoille. nalle kalliiksi.
10941: Nämä uudet lääkkeet ovat kuitenkin huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10942: vasti kalliimpia kuin perinteinen morfiinihydro- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10943: kloridiliuos tai metadonitabletit. Sama suuntaus
10944: on havaittavissa miedompien kipulääkkeiden että hallitus ryhtyisipikaistin toimenpi-
10945: kohdalla: uudet valmisteet ovat hinnaltaan mo- teisiin syöpäpotilaiden kipulääkityksen
10946: ninkertaisia vanhaan aspiriiniin verrattuna. Kui- saamiseksi kokonaan korvattavaksi sairaus-
10947: tenkin laajahkoa lääkevalikoimaa tarvitaan, jotta vakuutuksen nojalla.
10948: kullekin potilaalle löytyisi tehon ja sivuvaikutus-
10949: ten suhteen sopiva lääkitys.
10950:
10951: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
10952:
10953: Helena Pesola Sirpa Pietikäinen
10954: Kaarina Dromberg Jouni ] . Särkijärvi
10955:
10956:
10957:
10958:
10959: 19 2705361
10960: 1124 1987 vp.
10961:
10962: Toivomusaloite n:o 1008
10963:
10964:
10965:
10966:
10967: Pesola ym.: Vanhusten asunto- ja palvelutalohankkeiden tukemisen
10968: tehostamisesta
10969:
10970:
10971: Eduskunnalle
10972:
10973: Vanhusten asunto-oloissa on vielä paljon paran- viettamaan vanhuudenpäiviään vieraaseen, esi-
10974: tamisen varaa. Nykyisessä vanhusten asuntotuo- merkiksi kaupungin elinympäristöön, vaan he jäi-
10975: tannossa on suuntauduttu ehkä liiankin yksipuoli- sivät mieluiten oman pitäjänsä keskuspaikkaan,
10976: sesti vanhainkotien rakentamiseen. On paljon mikäli heille tarjoutuisi siihen tilaisuus.
10977: vanhuksia, jotka mielellään asuvat juuri vanhain- Rahoitusvaikeudet ovat suurimpana esteenä tä-
10978: kodissa, mutta on paljon myös sellaisia vanhuksia, män suositun asumismuodon toteuttamiselle.
10979: jotka pitävät enemmän jostakin muusta asumis- Kuntien tulisikin saada nykyistä enemmän tukea
10980: muodosta. Viime aikoina ovat erittäin suurta suo- valtiolta vanhusten asuntolahankkeiden toteutta-
10981: siota saavuttaneet vanhusten asunto- ja palveluta- mista varten. Valtion tukitoimenpiteet, kuten
10982: lot. Tällaisen puolilaitosjärjestelmään perustuvan aravalainat ja raha-automaattivarat tulisikin suun-
10983: asumismuodon on parhaiten todettu soveltuvan nata nykyistä suuremmassa määrin juuri esitetyn
10984: monille vanhuksille. Asuntotalossa heillä on oma kaltaisten vanhusten asunto- ja palvelutalohank-
10985: rauhansa sekä sen lisäksi yhteistilat, missä heillä keiden tukemiseen.
10986: on tilaisuus olla kanssakäymisessä muiden asuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10987: kaiden kanssa. Taloon sijoitettu kotiavustaja tai nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10988: muu ammattitaitoinen henkilö on aina tarvittaes- sen,
10989: sa lähellä antamassa henkilökohtaista apuaan.
10990: Palvelu- ja asuntotaloista on kiinnostunut myös että hallitus tehostaisi valtion tukitoi-
10991: maaseudun vanheneva väestö. Monet kotiseutun- menpiteitä vanhusten asunto- ja palvelu-
10992: sa hyväksi elämäntyönsä suorittaneet vanhukset talohankkeiden toteuttamiseksi.
10993: eivät mielellään siirry omasta elinympäristöstään
10994:
10995: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
10996:
10997: Helena Pesola Pirjo Rusanen
10998: Ben Zyskowicz Kimmo Sasi
10999: Anneli Taina
11000: 1987 vp. 1125
11001:
11002: Toivomusaloite n:o 1009
11003:
11004:
11005:
11006:
11007: Pietikäinen: Eri perustoimeentulojärjestelmien ruinimitason nosta-
11008: misesta
11009:
11010:
11011: Eduskunnalle
11012:
11013: Yhteiskuntarakenteen muuttuessa olemme tu- kasvusta johtuva, eläkkeisiin - yhtälailla kuin
11014: lossa tilanteeseen, jossa yhä useampi suomalainen muuhun vastaavaan sosiaaliturvaan - kohdistuva
11015: jossain elämänsä vaiheessa joutuu hakeutumaan rahoituspaine suuntautuisi koko väestöön, kun
11016: yhteiskunnan tuen piiriin. Työttömyyden, van- suuri osa sosiaaliturvan rahoituksesta on sidottu
11017: huuden tai sairauden lisäksi tähän johtaa mm. työnantajien maksamiin palkkoihin. Sitä mukaan
11018: koulutustarpeen lisääntyminen sekä myös vapaa- kuin työntekijöiden määrä suhteessa työn ulko-
11019: ajan ja pehmeiden elämänarvojen merkityksen puolella eläviin kasvaa, aiheuttaa se kustannuspai-
11020: korostuminen. Lisäksi automaation edistyminen neita, jotka voivat kohdistua myös hintoihin ja si-
11021: asettaa paineensa työn ja työmuotojen uudelleen- ten kanavoitua kuluttajien maksettaviksi. Sen li-
11022: järjestämiselle. Nämä tekijät yhdessä aikaansaavat säksi, että ansiosidonnainen sosiaaliturva aiheut-
11023: sen, että sosiaaliturvaa ei enää voida kehittää ole- taa eriarvoisuutta työn ulkopuolella elävien kes-
11024: massa olevien järjestelmien pohjalta, vaan on luo- ken, saattaa se heikentää työllisyyttä sekä nostaa
11025: tava kokonaan uusi sosiaaliturvajärjestelmä, joka hintatasoa.
11026: edesauttaa oikeudenmukaisempaa työn· ja tulon- Myös nykyistä tarveharkintaista järjestelmää on
11027: jakoa. pidettävä pitkällä aikavälillä kestämättömänä. Se
11028: Nykyistä sosiaaliturvaamme leimaa toisaalta vähentää saajiensa mahdollisuuksia lisäansioiden
11029: tiukka tarveharkintaisuus, toisaalta ansiosidonnai- hankkimiseen hyvin tehokkaasti, sillä jo vähäisistä
11030: suus. Ansiosidonnaisten järjestelmien kehittämi- lisätuloista menettää usein saamansa etuuden ko-
11031: nen tilanteessa, jossa alati kasvava osa väestöstä konaan ja näin reaalitulot itse asiassa putoavat.
11032: esimerkiksi vanhuuden, sairauden, työttömyyden Samoin se luo huomattavaa yhteiskunnallista kit-
11033: tai työkyvyttömyyden kohdatessaan ei ole aiem- kaa kasautuessaan toisille, toisten jäädessä - esi-
11034: min saanut säännöllistä ansiotuloa, johtaa kasva- merkiksi monimutkaisen hakumenettelyn vuoksi
11035: vaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Kun perintei- - ulkopuolelle. Kaiken lisäksi se voimakkaasti
11036: sestä palkkatyöstä syrjäytyneiden määrä on jatka- leimaa käyttäjiään osoittaen sosiaalisten ongel-
11037: nut voimakasta kasvuaan ja samalla ansiosidon- mien syyn olevan enemmän tai vähemmän ihmi-
11038: naisten sosiaaliturvajärjestelmien osuus sosiaali- sessä itsessään, samalla sivuuttaen sosiaalisten on-
11039: turvasta kasvanut, on se aiheuttanut myös tulo- gelmien yhteiskunnalliset syyt. Lisäksi on huo-
11040: erojen kasvua. Tämä yhdessä voimakkaasti kont- mattava järjestelmän kalleus: hallintokulut vievät
11041: rolloimaan pyrkivän sosiaaliavustusjärjestelmän huomattavan osan varoista, ja riittämättömistä re-
11042: kanssa johtaa yhä selvempään yhteiskunnalliseen sursseista aiheutuva henkilöstöpula vaikeuttaa
11043: kahtiajakautumiseen A- ja B-luokan kansalaisiin. tuen hakemista.
11044: Tavoitellessamme suurempaa yhteiskunnallista Kansalaisraha ei kuitenkaan poista tarveharkin-
11045: oikeudenmukaisuutta ja pyrkiessämme tasaisem- taisuutta, vaan ainoastaan siihen liittyvän kontrol-
11046: paan tulonjakoon on sosiaaliturvaa kehitettävä lin ja byrokratian. Tasaisempaan tulonjakoon ja
11047: kohti kaikille kansalaisille kohdistuvaa yleisavus- siihen liittyvään tarveharkintaan päästään sovitta-
11048: tusta. malla ruloveroasteikot kansalaisrahan määrään ja
11049: Tällainen kansalaisrahajärjestelmä, vähentäes- tekemällä siitä verotettavaa tuloa. Näin päästään
11050: sään ansiosidonnaisen sosiaaliturvan osuutta, lisäi- siihen, että kansalaisraha reaalisesti kohdistuu
11051: si sosiaalista oikeudenmukaisuutta nimenomaan vain sitä tarvitseville suurempituloisten maksaessa
11052: työvoiman ulkopuolella olevien kohdalla. On tur- sen takaisin veroina. Suurempi kansalaisraha jakaa
11053: ha ajatella ettei esimerkiksi eläkeläisten määrän myös tuloja tasaisemmin.
11054: 1126 1987 vp. - TA n:o 1009
11055:
11056: Sen lisäksi, että kansalaisrahajärjestelmä pur- tyksensä. Jotta kansalaisrahan taso voidaan pitää
11057: kaa sosiaalibyrokratiaa ja antaa yksilölle huomat- vakaana, se on sidottava johonkin indeksiin, esim.
11058: tavat mahdollisuudet päättää itse kokonaisvaltai- elinkustannusindeksiin. Lisäksi siihen on liitet-
11059: sesti omasta toiminnastaan, se mahdollistaa myös tävä nykyisenkaltainen, tasoltaan huomattavasti
11060: nykyisten avustusjärjestelmien varassa eläville tu- korkeampi lapsilisä, joka sekin olisi veronalaista
11061: lonhankkimisen tarvitsematta pelätä sosiaali- tuloa.
11062: etuuksien menettämistä. Uusi järjestelmä toimisi Edellisen perusteella ehdotan eduskunnan hy-
11063: täten työmotivaatiota edistävästi. Sosiaalityönte- väksyttäväksi toivomuksen,
11064: kijöille kansalaisraha antaa mahdollisuuden tehdä
11065: nimenomaan sitä työtä, johon heidät on koulutet- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
11066: tu - toimimaan kassaneidin sijasta todellisina ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
11067: auttajina. Varsinaiseen työvoiman vähentämiseen dessä ryhtyisi toimiin eri perustoimeentu-
11068: uuden järjestelmän ei tarvitse johtaa. lojärjestelmien minimitason nostamiseksi
11069: Jotta järjestelmästä saataisiin toimiva, olisi täyden kansaneläkkeen tasolle, tuen sito-
11070: sen tason oltava riittävän korkea kyetäkseen kat- miseksi elinkustannusindeksiin ja saatta-
11071: tamaan normaalit vähimmäiselinkustannukset, miseksi osaksi verotettavaa tuloa sekä tuen
11072: muussa tapauksessa järjestelmä menettää merki- kohdistamiseksi kaikktin kansalaisiin.
11073:
11074: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
11075:
11076: Sirpa Pietikäinen
11077: 1987 vp. 1127
11078:
11079: Toivomusaloite n:o 1010
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: Pietik~nen ym.: Nuorten yrittäjätoiminnan ja työyhteisöjen edistä-
11085: mrsestä
11086:
11087:
11088: Eduskunnalle
11089:
11090: Tämän päivän nuoret valmistautuvat työelä- suus. Nuorten omaehtoisen työn muotona voi olla
11091: mään yhteiskunnallisessa murroksessa, jossa työn osuuskunta, yhdistys, osakeyhtiö tai muu yritys-
11092: asema, sisältö, työn ja vapaa-ajan suhde sekä työtä muoto, ammatinharjoittaja, yhteisomistukselli-
11093: koskevat arvot ja normit ovat muuttumassa. Arvo- nen maatila, palvelukeskus tms.
11094: jen muutos suhteessa työhön on tapahtumassa ko- Nuorten oman yrittäjätoiminnan ja työyhteisö-
11095: ko yhteiskunnassa, mutta suunnannäyttäjinä ovat jen tukemiseen olisi voitava käyttää joustavasti
11096: ennen kaikkea nuoret. He odottavat työltään ensi- työllisyystukijärjestelmiä, mm. kunnallista työllis-
11097: sijaisesti mielenkiintoisuutta ja haluaisivat itse- tämistukea ja yhteiskuntatakuun tukijärjestelmiä,
11098: näistä, luovaa, hyödyllistä ja vaihtelevaa työtä. sekä erityisiä rahastoja, jotka auttaisivat tarvitta-
11099: Tämä yhdessä perinteisen palkkatyön määrän vä- van alkupääoman suhteen.
11100: henemisen kanssa korostaa nuorten oman yrittäjä- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
11101: toiminnan ja työyhteisöjen edistämistä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11102: Työllisyyspolitiikalla tulisi edistää ja tukea
11103: nuorten omia ja heidän itsensä hallitsemia työ- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11104: tuotantoyhteisöjä. Paikalliset, pienimuotoiset nuorten yrittäjätoiminnan ja työyhteisöjen
11105: nuorten omat yritykset ja työyhteisöt tarjoavat edistämiseksi.
11106: mielekästä työtä ja ovat eräs työllistymismahdolli-
11107:
11108: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
11109:
11110: Sirpa Pietikäinen Helena Pesola
11111: 1128 1987 vp.
11112:
11113: Toivomusaloite n:o 1011
11114:
11115:
11116:
11117:
11118: Pohjanoksa ym.: Sosiaalihuollon virkojen lisäämisestä
11119:
11120:
11121:
11122: Eduskunnalle
11123:
11124: Viime vuosina monet kunnat ovat rakentaneet 75-vuotiaiden määrä noussee jatkuvasti. Avohuol-
11125: tai ovat rakentamassa sosiaalihuoltoon sen eri sek- to ei pysty tarjoamaan riittävästi apua. Rakenteilla
11126: toreille hoitolaitoksia, erityisesti vanhainkoteja. olevat vanhainkodit tulisi saada toimiviksi koko
11127: Valtakunnallisissa sosiaalihuollon virkajärjeste- kapasiteetillaan alusta asti.
11128: lyjen suunnitelmissa tulisi ottaa vakavasti huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
11129: mioon vanhusten lisääntyvä määrä ja siitä johtuva nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11130: hoitohenkilökunnan lisäystarve. Jo vuoden 1988
11131: menoarvioon tulisi nostaa sosiaalihuollon virka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
11132: kiintiötä. siaalihuollon virkojen lisäämiseksi.
11133: Vanhusten hoito nousee erityisongelmaksi. Yli
11134:
11135: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11136:
11137: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Kalevi Lamminen
11138: 1987 vp. 1129
11139:
11140: Toivomusaloite n:o 1012
11141:
11142:
11143:
11144:
11145: Pohjanoksa ym.: Selkokielisen kirjoituskäytännön kehittämisestä
11146:
11147:
11148:
11149:
11150: Eduskunnalle
11151:
11152: Yhteiskunnassa on lukuisia ryhmiä, joille ny- Päivälehdissä on kokeiltu selkokielisiä uutisia.
11153: kyinen normaali arkikieli kirjoitettuna on liian Tätä toimintaa tulee jatkaa.
11154: vaikeaa luettavaa. Tällaisia ryhmiä ovat mm. kuu- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
11155: lovammaiset, joiden sanavarasto ja ilmaisu on vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11156: niukkaa, vanhukset ja heikkonäköiset, joille nor-
11157: maalinkokoinen kirjasinlaji on liian pientä jne. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
11158: Nämä ryhmät voisivat nykyistä paremmin seurata kokielisten kirjoitusten lisäämtseksi
11159: yhteiskunnan tapahtumia ja toimintaa, jos heille aikakaus- ja päivälehttin sekä eri ongelma-
11160: suunnattaisiin selkokielistä kirjoitusta. ryhmzlle selkokieltsten kirjojen tuottami-
11161: Eri ongelmaryhmille tulisi myös tehdä selkokie- seksi.
11162: listä kirjallisuutta, jotta tiedot lisääntyisivät ja
11163: esim. vanhuksilla säilyisi henkinen vireys mahdol-
11164: lisimman pitkälle.
11165:
11166: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11167:
11168: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen Kalevi Lamminen
11169: Heli Astala Tellervo Renko Tapio Holvitie
11170: Lea Kärhä
11171: 1130 1987 vp.
11172:
11173: Toivomusaloite n:o 1013
11174:
11175:
11176:
11177:
11178: Pohjanoksa ym.: Sotaleski en kumoutuksen järjestämisestä
11179:
11180:
11181:
11182: Eduskunnalle
11183:
11184: Vuodesta 1981lukien on vaikeavammaisten so- Sotaleskilie ei ole varattu samanlaista mahdolli-
11185: tainvalidien puolisoita kuntoutettu valtion tulo- suutta kuntoutukseen.
11186: ja menoarvioon vuosittain sisällytetyn erillisen Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
11187: määrärahan avulla. Vuonna 1986 tähän kuntou- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11188: tukseen oli varattu 3,1 milj. mk. Tämän määrära-
11189: han avulla kumoutettiin noin 600 vaikeavam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
11190: maista sotainvalidia hoitavaa puolisoa. taleskien kuntoutuksen järjestämiseksi.
11191:
11192: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11193:
11194: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Kalevi Lamminen
11195: Tellervo Renko Tapio Holvitie Juhani Laitinen
11196: Riitta Saastamoinen
11197: 1987 vp. 1131
11198:
11199: Toivomusaloite n:o 1014
11200:
11201:
11202:
11203:
11204: Pohjanoksa ym.: Kotona hoito- ja kasvatustyötä tekevien henkilöi-
11205: den sosiaali- ja eläketurvan kehittämisestä
11206:
11207:
11208: Eduskunnalle
11209:
11210: Kotona hoito- ja kasvatustyötä tekevien henki- Sosiaali- ja eläketurvaa määriteltäessä olisi otet-
11211: löiden sosiaali- ja eläketurva on nykyisellään riittä- tava huomioon pienten lasten, pitkäaikaissairai-
11212: mätön. Pientä lasta kotona hoitavat tekevät arvo- den, vammaisten ja avuntarpeessa olevien vanhus-
11213: kasta ja varsin tuottavaa työtä uuden sukupolven ten hoitoon käytetyt kotivuodet täysin ansiotyö-
11214: kasvattajina. Vammaista lasta tai aikuista kotona hön rinnastettuina.
11215: hoitavat joutuvat jatkuvasti olemaan työssään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11216: "kiinni". Heidän tulevaisuuden turvansa on riit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11217: tämätön. Samoin vanhuksia kotona hoitavat tar- sen,
11218: vitsevat hoitopaikan.
11219: Kaikki edellä mainitut kotona hoito- ja kasva- että hallitus ryhtyisi vzipymättä toimiin
11220: tustyötä tekevät ryhmät tekevät yhteiskunnan kotona hoito- ja kasvatustehtävää tekevien
11221: kannalta ensiarvoisen tärkeää työtä. Heille tulee henktlöiden sosiaali- ja eläketurvan kehit-
11222: korvata tämä tehtävä riittävällä hoitopalkalla, joka tämiseksi.
11223: olisi myös perusta sosiaali- ja eläke-etuuksia mak-
11224: settaessa.
11225:
11226: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11227:
11228: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
11229: Eeva Turunen Tellervo Renko
11230: Tapio Holvitie
11231: 1132 1987 vp.
11232:
11233: Toivomusaloite n:o 1015
11234:
11235:
11236:
11237:
11238: Pokka ym.: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen käynnistä-
11239: misestä
11240:
11241:
11242: Eduskunnalle
11243:
11244: Kansaneläkejärjestelmämme mittava kokonais- saakka. Kansaneläkeuudistuksen IV ja viimeisen
11245: uudistus on kolmelta ensimmäiseltä vaiheeltaan vaiheen toteuttamista olisi siksi kiirehdittävä.
11246: toteutunut vuosien 1980 ja 1985 välisenä aikana. Neljäs vaihe toisi eläkeläispariskunnille ja laitos-
11247: Kolmessa ensimmäisessä vaiheessa on kansaneläk- hoidossa oleville eläkeläisille samansuuruisen
11248: keen vähimmäistasoa korotettu, poistettu kansan- eläkkeen kuin muillekin eläkeläisille. Nykyisin
11249: eläkkeen riippuvuus eläkeläisen työtuloista, kan- toisen puolison eläketulot vaikuttavat vähentäväs-
11250: saneläkkeen lisäosaa korotettu ja muutettu kan- ti toisen puolison kansaneläkkeen lisäosaan. Elä-
11251: saneläke ns. henkilökohtaiseksi eläkkeeksi, jonka keläispariskuntien molempien puolisojen kansan-
11252: suuruuteen puolison työtulot eivät enää vaikuta. eläkkeen lisäosa olisi korotettava yksinäisen eläke-
11253: Vanhoihin työeläkkeisiin on myönnetty saman- läisen kansaneläkkeen lisäosan tasolle. Vähentä-
11254: suuruinen korotus kuin muillekin eläkeläisille. mätöntä lisäosaa tulisi IV vaiheen toteuttamiseksi
11255: Kolmannessa vaiheessa, joka tuli voimaan vuoden maksaa myös laitoshoidossa olevalle eläkeläiselle.
11256: 1985 alusta, poistettiin muiden tulojen kuten Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteutta-
11257: säästöjen tai yrittäjätulojen vaikutus kansaneläk- minen olisi aloitettava mitä pikimmin, kuitenkin
11258: keen määrään. viimeistään vuonna 1989. Ensi vaiheessa tulisi
11259: Toteutetut uudistukset ovat parantaneet vähä- poistaa puolison eläketulojen vaikutus toisen puo-
11260: varaisten ja erityisesti pientä työeläkettä saavien lison kansaneläkkeen lisäosaan. Tämän uudistuk-
11261: eläkeläisten asemaa. Muiden muassa perheen- sen kustannukset olisivat arviolta 340 miljoonaa
11262: emäntien ja rintamaveteraanien eläketurva on markkaa vuodessa.
11263: kansaneläkeuudistuksen kolmen ensimmäisen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
11264: vaiheen aikana merkittävästi parantunut. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11265: Kansaneläkeuudistusta, jonka tavoitteena on
11266: ollut henkilökohtaisen vähimmäiseläkejärjestel- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
11267: män toteuttaminen ja eläkejärjestelmän yksinker- piteisiin kansaneläkeuudistuksen neljän-
11268: taistaminen, ei kuitenkaan ole vielä viety loppuun nen vaiheen toteuttamiseksi.
11269:
11270: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
11271:
11272: Hannele Pokka Aapo Saari Kauko Heikkinen
11273: Mauri Pekkarinen Tellervo Renko Esko Jokiniemi
11274: Anneli Jäätteenmäki Johannes Virolainen Mirja Ryynänen
11275: Riitta Kauppinen Matti Väistö Jorma Huuhtanen
11276: Pekka Puska Kalle Röntynen Matti Maijala
11277: Einari Nieminen
11278: 1987 vp. 1133
11279:
11280: Toivomusaloite n:o 1016
11281:
11282:
11283:
11284:
11285: Pokka ym.: Kotihoidon tuen avulla kotona hoitotyötä tekevien
11286: sosiaali- ja eläketurvan järjestämisestä
11287:
11288:
11289: Eduskunnalle
11290:
11291: Vammaisen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan Kotihoidon tuen ja kotihoidon laajentuessa on
11292: kotihoidon tukea maksetaan vuoden 1984 alusta perhehoitajien oikeudellisen aseman selkiinnyttä-
11293: voimaan tulleiden sosiaalihuoltolain (710/82) se- minen käynyt erittäin ajankohtaiseksi. Julkisen
11294: kä sosiaalihuoltoasetuksen (607183) perusteella. tuen piirissä olevassa perhehoidossa so. kotihoi-
11295: Ennen vuotta 1984 kotihoidon tukea maksettiin dossa hoitaja tekee kunnan toimeksiantosopimuk-
11296: valtion tukeman kokeilutoiminnan puitteissa sekä sen. Tällä hetkellä näiden perhehoitajien sosiaali-
11297: kuntien omin varoin. Vuoden 1984 alusta lähtien ja eläketurva on täysin järjestämättä. Perhehoita-
11298: vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ko- jien lomajärjestelmän toteuttaminen lienee hel-
11299: tihoidon tukeminen sisältyy sosiaalihuollon valta- poimmin järjestettävissä, koska jo tällä hetkellä
11300: kunnallisiin viisivuotissuunnitelmiin. Jo voimaan toteutetaan tietyssä laajuudessa perhehoitoa suo-
11301: tulleeseen sosiaalihuollon uuteen lainsäädäntöön rinavien henkilöiden lomitusta. Eläketurvan osal-
11302: liittyy kiinteästi siten toiminnan siirtäminen yhä ta rahoituskysymykset vaativat selvittelyä.
11303: enemmän laitospalveluista avopalveluihin. Perhehoidolla on sosiaalihuollon avohoidon ke-
11304: On erittäin arvokasta, että lisääntyvässä määrin hittämisen kannalta erittäin laaja merkitys. Tästä
11305: maassamme on perheitä: omaisia ja ulkopuolisia, syystä on perusteltua edellyttää, että valtiovallan
11306: jotka kykenevät ja haluavat hoitaa ja huolehtia toimesta huolehditaan niiden henkilöiden, jotka
11307: vanhuksesta tai vammaisesta ja siten mahdollistaa julkisista varoista maksettavan kotihoidon tuen
11308: hoidettavalle henkilölle elämisen perhepiirissä tu- turvin hoitavat vanhusta, vammaista tai pitkäai-
11309: tussa ympäristössä. Perhehoidolla on osaltaan erit- kaissairasta perheessä, asianmukaisesta sosiaali- ja
11310: täin tärkeä merkitys hoidettavan omatoimisuuden eläketurvasta.
11311: säilyttämistä ja henkisen vireyden säilymistä aja- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
11312: tellen. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11313: Äskettäin tehdyn selvityksen (perhehoitajatoi-
11314: mikunnan mietintö, sosiaali- ja terveysministeriö että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
11315: 1984:57) mukaan julkista tukea saavan perhehoi- piteisiin rzittävå"n sosiaali- ja eläketurvan
11316: don piirissä oli sosiaali- ja terveydenhuollon eri järjestämiseksi nitlle henktlötlle, jotka jul-
11317: osa-alueilla hoidettavia henkilöitä yhteensä noin kisista varoista maksettavan kotihoidon
11318: 16 000. Hoitajien lukumääräksi arvioidaan hoita- tuen turvin hoitavat perheessä vanhusta,
11319: jien lukumäärän nousevan noin 20 000 henki- vammaista tai pitkäaikaissairasta.
11320: löön.
11321:
11322: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11323:
11324: Hannele Pokka Tytti Isohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila
11325: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen Marjatta Väänänen
11326: Tellervo Renko Annikki Koistinen Riitta Kauppinen
11327: 1134 1987 vp.
11328:
11329: Toivomusaloite n:o 1017
11330:
11331:
11332:
11333:
11334: Pokka ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksujen alueellisesta porrasta-
11335: misesta
11336:
11337:
11338: Eduskunnalle
11339:
11340: Elinkeinoelämän toimintaedellytykset maan eri että työvoimakustannukset alenevat tyottomyys-
11341: osissa ovat kovin erilaiset. Kehitysalueiden elin- ongelmista kärsivillä kehitysalueilla, voidaan mer-
11342: keinoelämä kärsii esimerkiksi pitkien kuljetusten kittävästi vaikuttaa tasapainoisen alueellisen kehi-
11343: aiheuttamista lisäkuluista, korkeista puhelinku- tyksen edellytyksiin.
11344: luista sekä pitkälle koulutetun työvoiman puut- Alueellisesti porrastettujen sosiaaliturvamaksu-
11345: teesta. Tekniikan kehitys ja tuotannon rakenne- jen aiheuttama tulokertymän vähennys tulee
11346: muutokset ovat yhä suurempana uhkana tasapai- luonnollisestikin korvata Kansaneläkelaitokselle
11347: noiselle alueelliselle kehitykselle, ja työttömyys ottamalla valtion tulo- ja menoarvioon vastaava
11348: näyttää jälleen lisääntyvän kehitysalueilla. määräraha. Sosiaaliturvamaksuja kehitysalueiden
11349: Alueellisen kehityksen ongelmat ovat viime työnantajilta tulisi alentaa vähintään 3 prosent-
11350: vuosina keskittyneet erityisesti syrjäisimmille ja tiyksiköllä. Alennettujen sosiaaliturvamaksujen
11351: heikoimmille kehitysalueille, joilla työllistämis- järjestelmän tulisi koskea käynnistysvaiheessa ke-
11352: tarve on suuri mm. pysyvän korkean työttömyy- hitysalueen I ja II A -vyöhykkeitä, miltä pohjalta
11353: den, työvoiman tarjonnan kasvun sekä maa- ja tarvittavan määrärahan suuruus voidaan laskea.
11354: metsätalouden työpaikkojen vähenemisen takia. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
11355: Yksi synkimpien näkymien alue on Lappi ja muu nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11356: Pohjois-Suomi. Näiden alueiden talous tarvitsee
11357: välittömiä ja tuntuvia toimenpiteitä elinkeinoelä- että hallitus ryhtyisi ptkaisesti toimen-
11358: mänsä piristämiseksi. piteiszin työnantajan sosiaaliturvamaksu-
11359: Työnantajan sosiaaliturvamaksut ovat merkittä- jen porrastamiseksi siten, että työvoima-
11360: vä osa työvoimakustannuksista. Nämä maksut kustannukset alenevat maan hezkoimmzfla
11361: ovat samat riippumatta yrityksen sijainnista. Por- työllisyysaluetfla.
11362: rastamalla sosiaaliturvamaksut alueellisesti siten,
11363:
11364: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11365:
11366: Hannele Pokka Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
11367: 1987 vp. 1135
11368:
11369: Toivomusaloite n:o 1018
11370:
11371:
11372:
11373:
11374: Puisto ym.: Valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen suorittaman
11375: avohuollon lastensuojelutyön saattamisesta SVOL:n alaiseksi toi-
11376: minnaksi
11377:
11378: Eduskunnalle
11379:
11380: Taloudellinen ja sosiaalinen turvattomuus lisää- met sekä perhekerhot olkoot esimerkkeinä sen pii-
11381: vät P.erheiden kriisitilanteita nykypäivän Suomes- rissä tapahtuvista toiminnoista.
11382: sa. Ääritapauksissa kriisit purkautuvat perheväki- Laitosten ulkopuolella oleville tarkoitettu so-
11383: valtana, tekevät lasten kasvuolosuhteet kestämät- siaalinen avo- ja jälkihuoltotyö ei ole SVOL:n
11384: tömiksi ja aiheuttavat huostaanottoja. alaista toimintaa, joten kuntien taloudellinen tuki
11385: Käytännön sosiaalityötä tekevät ovat jo kauan on niukkaa ja nihkeää. RAY:n ja kuntien avustus-
11386: tiedostaneet perheiden tarpeista huolehtivan ja ten satunnaisuus vaarantaa toiminnan jatkuvuu-
11387: aktivoivan, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön den.
11388: ensiarvoisen tärkeäksi. Voimavarojen niukkuuden Samalla lastensuojelu uhkaavasti ja enenevästi
11389: vuoksi kunnat joutuvat käyttämään kapasiteettio- painottuu laitoshuoltoon.
11390: sa korjaavaan sosiaalityöhön. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11391: Valtakunnalliset lastensuojelujärjestöt, joista vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11392: esimerkkeinä Ensi-Kotien Liitto, Mannerheimin
11393: Lastensuojeluliitto ja Folkhälsan, ovat Raha- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
11394: automaattiyhdistyksen varojen turvin kehittäneet piteisiin valtakunnallisten lastensuojelu-
11395: kunnallista sosiaalitointa täydentävää perheiden järjestöjen suorittaman avohuollollisen
11396: avohuoltoverkostoa. Yksinhuoltajien asuin- ja lastensuojelutyön saattamiseksi SVOL:n
11397: palvelutalot, tenavatuvat, tapaamispaikat, perhe- alaiseksi toiminnaksi.
11398: koulutustyö, lasten ja nuorten palvelevat puheli-
11399:
11400: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11401:
11402: Virpa Puisto Sinikka Mönkäre Jukka Roos
11403: Riitta Myller Risto Ahonen Raimo Vuoristo
11404: 1136 1987 vp.
11405:
11406: Toivomusaloite n:o 1019
11407:
11408:
11409:
11410:
11411: Puisto ym.: Tapaturmavakuutuslain epäkohtien poistamisesta
11412:
11413:
11414:
11415: Eduskunnalle
11416:
11417: Tapaturmavakuutuslain uudistaminen toteu- toteutus on vahingoittuneille hyvin epäoikeuden-
11418: tettiin vuonna 1981 annetulla lainmuutoksella. mukainen.
11419: Vaikka uudistus oli vireillä vuosikymmenet ja sitä Haittarahan korvaustaso on määrätty myös koh-
11420: pohti usea eri toimikunta, se toteutettiin hätäises- tuuttoman alhaiseksi. Haittarahan enimmäismää-
11421: ti kytkettynä sosiaalietujen verotuskysymykseen. räksi on vahvistettu 60 % laissa määrätystä vuosi-
11422: Tapahtunut muutos kohdistuisi pääasiassa kor- työansion vähimmäismäärästä, joka on tällä het-
11423: vausperusteiden uudistamiseen ja vakuutustekni- kellä 31 200 markkaa vuodessa, mistä haittaraha
11424: siin seikkoihin. Vahingoittuneiden kannalta uu- määräytyy haittaluokittain laissa säädetyn pro-
11425: distus jäi puutteelliseksi ja korvausmenettelyn senttimäärän mukaan. Epäkohta sisältyy ennen
11426: eräiltä osin epäoikeudenmukaiseksi. kaikkea haittarahan porrastukseen. Haittarahan
11427: Tapaturman aiheuttaman ansionmenetyksen säätämisen yhteydessä muutettiin myös haitta-
11428: korvausperusteiden muutos on oikean suuntai- asteen määräytymisen perusteita. Vaikka tämän
11429: nen. Pysyvästi vammautuneiden tapaturmaeläk- muutoksen vaikutukset ovat hyvin olennaiset, se
11430: keen korvaustason määräytyminen sen sijaan pe- kuitattiin hallituksen esityksen perusteluissa vain
11431: rustuu virheellisiin päätelmiin. Tehdyn ratkaisun toteamuksella vammojen ja sairauksien ryhmitte-
11432: perusteella vaikeasti vammautuneen vahingoittu- lystä kahteenkymmeneen haittaluokkaan. Perus-
11433: neen toimeentuloturva jää lyhytaikaisia työkyvyt- teluihin sisältyy myös selvä harhautus, kun tode-
11434: tömyystapauksia heikommaksi. taan, että haittaluokitus vastaa pääpiirteittäin ai-
11435: Uudistukseen sisältyvä haittaraha toteutettiin kaisemmin käytössä olleita tapaturmavakuutuk-
11436: aarettömän heikosti. Haittaraha suoritetaan sen haitta-asteita. Tosiasiassa perusteiden vaihto
11437: 1.-10. haittaluokissa kertakaikkisena. Haittaraha merkitsi hyvin monien vammojen kohdalla 5-20
11438: on tarkoitettu korvaamaan vammasta aiheutunut prosenttiyksikön alentamista.
11439: yleinen haitta. Sen tehtävänä on korvata ne haitat Uudistettu tapaturmavakuutuslaki on perus-
11440: ja erityskustannukset, jotka vammasta aiheutuvat asiltaan yli 30 vuotta vanha. Se olisi kaivannut pe-
11441: mm. perhe-elämässä, virkistys- ja harrastustoi- rusteellisen uudistuksen. Toteutettu uudistus ei
11442: minnassa, liikkumisessa tai yleensä osallistumises- sisältänyt vahingoittuneiden kannalta tarpeellisia
11443: sa yhteiskuntaelämään. Vammasta aiheutuvat oikeusturvaan, omaisten taloudelliseen turvaan ja
11444: haitat jatkuvat elämän loppuun saakka. edunvalvontaan liittyviä korjauksia. Myös nuoren
11445: Haittavaikutukset tulee olla poistettavissa niin henkilön tapaturmaeläkkeen määräytymisen pe-
11446: pitkälle kuin se taloudellisin keinoin on mahdol- rusteet ovat puutteelliset.
11447: lista ja sinä ajankohtana, jolloin haitta aiheutuu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11448: Kertakorvaus ei tue tätä periaatetta. Kertakor- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11449: vauksen piiriin kuuluvat mm. sellaiset vaikeat
11450: vammat kuin reisiamputaatio, paremman käden että hallitus kzireellisesti asettaisi toimi-
11451: olkavarren amputaatio ja keskivaikea selkäydin- kunnan selvittämään tapaturmavakuutus-
11452: vammaisuus, johon sisältyy laajojen halvauksien lakiin siså1tyviä puutteita ja epäkohtia se-
11453: ja spastisuuden aiheuttamaa kävelyvaikeutta ja ra- kä laatimaan ehdotuksen niiden poistami-
11454: kon hallinnan puutetta. Haittarahan maksutavan seksi.
11455:
11456: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11457:
11458: Virpa Puisto Sinikka Mönkäre Jouni Backman
11459: 1987 vp. 1137
11460:
11461: Toivomusaloite n:o 1020
11462:
11463:
11464:
11465:
11466: Rajamäki ym.: Talonmiesten ja kunnallisten kotiavustajien saamises-
11467: ta työaikalain säännösten piiriin
11468:
11469:
11470: Eduskunnalle
11471:
11472: Voimassa olevan työaikalain säätämisen jälkeen kunnille velvoitteen ja mahdollisuuden monipuo-
11473: työmarkkinoille on tullut runsaasti uusia työnteki- listaa ja laajentaa kotipalvelutoimintaa. Kotipal-
11474: järyhmiä, jotka eivät kuulu työaikalain sovelta- velutoiminnan laajentaminen johtaa automaatti-
11475: mispiiriin. Lainsäätäjä ei voinut ennakoida kaik- sesti yhä enenevässä määrin tarpeeseen, jonka mu-
11476: kien uusien työntekijäryhmien syntymistä, minkä kaan kotiavustajien ja kodinhoitajien on työsken-
11477: vuoksi ne ovat jääneet työaikalain soveltamis- neltävä muulloinkin kuin ns. normaaleina työai-
11478: alueen ulkopuolelle. Esimerkkinä mainittakoon koina. Tämän vuoksi on entistäkin perustellum-
11479: kunnallinen kotiaputoiminta, joka on viime vuo- paa ja tärkeämpää se, että koti- ja avopalveluhen-
11480: sina huomattavasti laajentunut. Tällä hetkellä kilökunnan työaika määräytyy työaikalain sään-
11481: kunnissa on noin 3 500 kodinhoitajaa ja yli 4 500 nösten nojalla, eikä se ole ''kauppatavaraa'' työ-
11482: kotiavustajaa. Myös perhepäivähoitojärjestelmä ja virkaehtosopimusneuvotteluissa
11483: on uusi, ja kuntien palveluksessa työskentelee täl- Koti- ja avopalvelutoiminta lisääntyi vuonna
11484: lä hetkellä noin 23 000 perhepäivähoitajaa. 1984 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain seurauk-
11485: Talonmiehet ovat tällä hetkellä oman työaikala- sena. Erityisesti terminaalihoito laajenee, joka
11486: kinsa alaisuudessa, mutta enää ei ole esteitä sille, painottaa avopalveluhenkilökunnan ilta- ja yöhoi-
11487: etteikö heitäkin voitaisi siirtää yleisen työaikalain totyötä. Myös mielisairaaloista pois päässeitä hen-
11488: alaisuuteen. Työ- ja virkaehtosopimuksilla talon- kilöitä hoidetaan yhä useammin avosairaanhoi-
11489: miesten työaika on jo sovittu sellaiseksi, että se dossa, mikä myös aiheuttaa avopalveluhenkilö-
11490: vastaa pääpiirteissään yleisen työaikalain määräyk- kunnalle työtä muulloinkin kuin normaalina vi-
11491: siä. rastotyöaikana.
11492: Erityisesti kotiavustajien ja kodinhoitajien koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11493: dalla ei työ- ja virkaehtosopimuksilla ole pystytty nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11494: sopimaan siitä, että heidän työaikansa vastaisi työ- muksen,
11495: aikalain määräyksiä. Näille työntekijäryhmille ei
11496: ole sopimuksissa määrätty päivittäisen työajan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11497: enimmäismäärää. Myös ylityörajoitukset puuttu- menpiteisiin työazkalain muuttamiseksi si-
11498: vat. Yötyöstä huomioidaan sopimuksen nojalla ten, että talonmiesten ja aivan erityisesti
11499: 4,5 tuntia/yö työajaksi. Näin siitä huolimatta, et- kunnallisten kotiavusta;i"en ja kodin hoita-
11500: tä työ saattaa edellyttää yöpymistä toisen kodissa. jien työaika määräytyy työaikalain mu-
11501: Sosiaalihuollon uudistunut lainsäädäntö antaa kaan.
11502:
11503: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
11504:
11505: Kari Rajamäki Jouko Skinnari
11506: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Hietala
11507: 1138 1987 vp.
11508:
11509: Toivomusaloite n:o 1021
11510:
11511:
11512:
11513:
11514: Rajamäki ym.: Äitiyslomalle jäävän toimeentulon turvaamisesta
11515:
11516:
11517:
11518: Eduskunnalle
11519:
11520: Sairausvakuutuksen peruspäivärahan taso esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11521: äitiyslomallejäämistapauksessa saattaa muodostua nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11522: pienemmäksi kuin ennen äitiysloman alkua saatu muksen,
11523: toimeentuloturva. Esimerkiksi työttömyyspäivära-
11524: halta äitiyslomalle siirtyneellä henkilöllä on eräis- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
11525: sä tapauksissa päiväraha pudonnut jopa 150 mar- jozJia äitiyslomalle jäävän toimeentulotur-
11526: kasta noin 50 markkaan päivältä. Tämä ei voi olla va turvataan vå.hintåän samansuuruiseksi
11527: sosiaaliturvan sekä lapsiperheiden taloudellisen kuin esim. työttömyysturvan päivärahan
11528: tukemisen tavoitteiden kanssa yhdensuuntaista. kautta ennen äitiyslomaa saatu tuki.
11529:
11530: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
11531:
11532: Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Hietala
11533: 1987 vp. 1139
11534:
11535: Toivomusaloite n:o 1022
11536:
11537:
11538:
11539:
11540: Rajamäki ym.: Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan aseman turvaami-
11541: sesta hakemusmenettelyn aikana
11542:
11543:
11544: Eduskunnalle
11545:
11546: Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy on selvästi vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11547: keutunut. Jatkuvasti kansanedustajaaukio otetaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11548: yhteyttä tilanteissa, joissa työyhteisössä työkyvyt-
11549: tömäksi tunnetun ja erikoislääkärien tutkiman että hallitus ryhtyisi ihmisoikeudet ja
11550: henkilön eläkkeellepääsy paitsi pitkittyy, niin oikeusturvan paremmin huomioon otta-
11551: usein tulee myös hylätyksi. viin toimenpiteisiin, niin että silloin, kun
11552: Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeestä päättävät vakuutusyhtiö jostain syystä aikoo hylätä
11553: vakuutuslääkärit ja -yhtiöt näkemättä potilasta ja tarvittavilla erikoislääkärin lausunnoilla
11554: jättämällä liian vähälle huomiolle asiantuntijalää- varustetun hakzj"an työkyvyttömyyseläke-
11555: käreiden lausunnot terveydentilasta ja työkyvystä. hakemuksen, käsittelevä taho veivoitetaan
11556: Samaan aikaan, kun ihmisten on helppo siirtyä tutkimaan potilas sekä perustelemaan
11557: mm. työttömyyseläkkeelle varsinkin silloin, kun kielteinen ratkaisu yksityiskohtaisin lääke-
11558: työnantajakin niin haluaa, on todella sairaiden ih- ja työterveydellisin näkökohdin.
11559: misten eläkepapereiden käsittely epäoikeuden-
11560: mukaista ja viittaa jo mielivaltaan.
11561:
11562: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
11563:
11564: Kari Rajamäki Jouko Skinnari
11565: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Hietala
11566:
11567:
11568:
11569:
11570: 20 2705361
11571: 1140 1987 vp.
11572:
11573: Toivomusaloite n:o 1023
11574:
11575:
11576:
11577:
11578: Rajamäki ym.: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron luonteesta
11579: kansaneläkkeen lisäosan kannalta
11580:
11581:
11582: Eduskunnalle
11583:
11584: Sotavammaisia on maassamme 43 000, ja hei- mä es1tt1, että sotilasvammalain mukaista perus-
11585: dän keski-ikänsä on 70 vuotta. Aiheellisena epä- elinkorkoa ei luettaisi tuloksi kansaneläkkeen lisä-
11586: kohtana on pidetty sodassa saadun vamman hait- osassa. Asiaa ovat ajaneet myös Kansaneläkelai-
11587: takorvauksena myönnetyn elinkoron koskematto- toksen valtuutetut jo vuosia. Kuitenkaan mitään
11588: muuden loukkausta. Elinkorkoa on pidetty tulo- korjauksia ei ole suoritettu.
11589: na, joka alentaa kansaneläkkeen lisäosaa. Tuloksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11590: laskemisesta aiheutuu muitakin sosiaalietuuk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11591: sien yhteensovitusepäkohtia. Tällainen on muun
11592: muassa tuloksi laskemisesta seuraava asumistuen että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin,
11593: menetys. jotta sotilasvammalain mukainen elinkor-
11594: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sotilas- ko katsotaan korvaukseksi eikä tuloksi
11595: vammaelinkoron ja kansaneläkkeen yhteensovi- kansaneläkkeen lisäosassa.
11596: tustyöryhmä jätti mietintönsä 30.1.1987. Työryh-
11597:
11598: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
11599:
11600: Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Hietala
11601: 1987 vp. 1141
11602:
11603: Toivomusaloite n:o 1024
11604:
11605:
11606:
11607:
11608: Rajamäki: MS-potilaiden kuntootustoiminnan rahoitusjärjestelyjen
11609: heikentymisen estämisestä
11610:
11611:
11612: Eduskunnalle
11613:
11614: Terveydenhuollon merkitys on MS-potilaille Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
11615: suunnatuissa sopeutumisvalmennus- ja kuntou- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11616: tuspalvelujen tarjonnassa korostunut entisestään.
11617: Tärkeän osan tässä työssä suorittavat myös MS- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11618: yhdistykset sekä Suomen MS-yhdistysten liitto. MS-potz"laiden ja muiden neurologisten
11619: Näihin tilaisuuksiin osallistuvat mm. KYKS:in vammaispotilaiden kuntoutus- ja sopeu-
11620: vastuualueen potilaat Itä-Suomen alueella. rahoi- tumisvalmennuskurssien rahoituksen to-
11621: tusjärjestelyillä ei tule vaarantaa tätä KYKS:in teuttamiseksi szten, ettei se heikennä ny-
11622: vastuualueen neurologisia sairauksia sairastavien kyistä käytäntöä.
11623: potilaiden osallistumismahdollisuutta Suomen
11624: MS-yhdistyksen liitton järjestämille kursseille.
11625:
11626: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
11627:
11628: Kari Rajamäki
11629: 1142 1987 vp.
11630:
11631: Toivomusaloite n:o 1025
11632:
11633:
11634:
11635:
11636: Renko ym.: Yrittäjien vuosilomaoikeuden ja -mahdollisuuksien ke-
11637: hittämisestä
11638:
11639:
11640: Eduskunnalle
11641:
11642: Maamme yritystoiminta työllistää huomattavan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11643: osan työntekijöitä pien- ja keskisuuren yritystoi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11644: minnan avulla. Pienyrittäjien ja keskisuurten yrit-
11645: täjien asema työnantajana on oleellisen tärkeä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11646: etenkin maaseudulla, mihin ei ole mahdollista yrittä;i"en vuostlomaoikeuden kehittämi-
11647: saada valtiojohtoista, suurempaa teollisuutta. seksi ja lomitusjärjestelmän luomiseksi
11648: Yrittäjien lomaetuudet ovat puutteelliset, sa- niin, että lomaoikeus myös käytännössä
11649: moin lomitusjärjestelmää ei ole vielä olemassa. voidaan toteuttaa.
11650: Lomitustoiminnan avulla luotaisiin runsaasti työ-
11651: paikkoja sekä pysyvästi että kesäaikana.
11652:
11653: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11654:
11655: Tellervo Renko Pauli Saapunki Aapo Saari
11656: Matti Väistö Juho Sillanpää Mirja Ryynänen
11657: 1987 vp. 1143
11658:
11659: Toivomusaloite n:o 1026
11660:
11661:
11662:
11663:
11664: Renko ym.: Maatalouslomittajakoulutuksen kehittämisestä
11665:
11666:
11667:
11668:
11669: Eduskunnalle
11670:
11671: Maatalousyrittäjien sosiaalietuudet ovat huo- jaa vuosittain, joista suurin osa myös avioituu ti-
11672: mattavasti jäljessä muiden alojen vastaavista. Pe- lalle tai hakeutuu jatkokoulutukseen. Näin ollen
11673: rusoikeutena voidaan pitää ihmisen oikeutta vuo- voimassa olevat koulutusmuodot eivät tyydytä
11674: silomaan. Lomia ei käytännössä voida pitää lomit- olemassa olevaa tarvetta.
11675: tajapulan takia ja tarjolla olevan heikon tason Maatalouslomittajakoulutus tulisikin kokonai-
11676: vuoksi. Maatalousyrittäjien vuosilomat lisäksi suudessaan kartoittaa uudelleen sekä tarpeen,
11677: työllistäisivät runsaasti nuoria ja tarjoaisivat eten- määrän että koulutuksen sisällön osalta.
11678: kin opiskelijoille kaivattuja kesätyöpaikkoja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11679: Esimerkkinä mainittakoon mm. Oulun läänin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11680: lomittajatarve, joka maakuntaliiton arvion mu-
11681: kaan on noin 1 300 maatalouslomittajaa, mikäli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11682: maatalousyrittäjien vuosilomat ja laskennalliset maamme maata/ous/omittajakoulutuksen
11683: äitiys- ja sairaslomat otetaan huomioon. Läänin kehittämiseksi niin, että se vastaa nykyistä
11684: maatalousoppilaitoksesta valmistuu vajaat 100 lo- paremmin työpaikkatarjontaa ja sisällöl-
11685: mittajaa vuosittain. Suurin osa heistä avioituu ti- tään tyydyttää tomittajalta vaadittavan
11686: lalle ja poistuu ammattikuvioista. Tämän lisäksi korkean ammattitason ja vastuun.
11687: työllisyyskurssitus tuottaa vajaat 100 alan lomitta-
11688:
11689: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11690:
11691: Tellervo Renko Pauli Saapunki Mirja Ryynänen
11692: Aapo Saari Matti Väistö Juho Sillanpää
11693: 1144 1987 vp.
11694:
11695: Toivomusaloite n:o 1027
11696:
11697:
11698:
11699:
11700: Riihijärvi ym.: Määrärahoista työllistämistoimenpiteiden tehostami-
11701: seksi vaikeimmilla työttömyysalueilla
11702:
11703:
11704: Eduskunnalle
11705:
11706: Pohjois-Suomessa työttömistä joka neljäs on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11707: nuori, alle 25-vuotias. Nämä nuoret työttömät ei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11708: vät usein ole olleet ensimmäisessäkään työpaikas- muksen,
11709: sa, joten he jäävät kaikkien tukijärjestelmien ul-
11710: kopuolelle. Talvisin Pohjois-Suomen työvoimasta että hallitus ottaisi valtion vuoden
11711: on työttömänä jopa yli 20 % . 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät
11712: Vaikka onkin perustettu alueprojekteja ratko- määrärahat työttömyyden torjunnan te-
11713: maan vaikeimpien työttömyysalueiden ongelmia, hostamiseen vaikeimmilla työttömyys-
11714: ei tämäkään ole tuottanut riittävän hyvää tulosta. aluezlla.
11715: Syynä on lähinnä ollut varojen puute.
11716:
11717: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11718:
11719: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
11720: 1987 vp. 1145
11721:
11722: Toivomusaloite n:o 1028
11723:
11724:
11725:
11726:
11727: Riihijärvi: Ammattiliittojen suorittamien työttömyyskorvausten
11728: maksatuksen nopeuttamisesta
11729:
11730:
11731: Eduskunnalle
11732:
11733: Ammattiliitot maksavat maassamme suuren tojen tulee maksaa jäsenistönsä työttömyyskor-
11734: osan työttömyyskorvauksista. Liitot ovat ottaneet vaukset ajallaan ilman tahallisia viivytyksiä.
11735: tavakseen viivästyttää työttömyysmaksujen mak- Henkilökunnan puute ei voi olla rajoittamassa
11736: sattamista kuukaudella ja tärkeimmissä tapauksis- maksujen suorittamisia, sillä lisätyövoiman paik-
11737: sa jopa useilla kuukausilla. Tämä on aiheuttanut kaaminen on ammattiliitoille niiden rahoitus-
11738: työttömänä oleville ihmisille suuria taloudellisia tilanteen huomioon ottaen täysin mahdollista.
11739: ongelmia ja kärsimyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
11740: Ammattiliitot ovat puolestaan keränneet tällä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11741: maksujen maksamisen viivästyttämisellä itselleen
11742: suuria summia korkotuloina. SMP ei voi hyväksyä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n,
11743: tällaista ammattiliittojen kaksinaamaista politiik- joiden avulla ammattiltitot velvoitettaisiin
11744: kaa niiden muka ajaessa jäsenistönsä etuja mutta suorittamaan jäsenistölleen maksettavat
11745: toisaalla kerätessä itselleen suuria korkotuloja ja työttömyyskorvaukset ajallaan ilman tar-
11746: sijoittaessa saamiaan pääomia maaomaisuuteen, peettomia viivytyksiä.
11747: kurssikeskuksiin jne. SMP:n mielestä ammattiliit-
11748:
11749: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11750:
11751: Heikki Riihijärvi
11752: 1146 1987 vp.
11753:
11754: Toivomusaloite n:o 1029
11755:
11756:
11757:
11758:
11759: T. Roos ym.: Vaikeavammaisten lasten kotona tapahtuvan hoidon
11760: tuen lisäämisestä
11761:
11762:
11763: Eduskunnalle
11764:
11765: KELAn kautta on nyt mahdollista saada tukea nentynyt ratkaisevasti. Tämä ei alunperin suin-
11766: vaikeavammaisen lapsen kotona hoitamiseen. kaan ole ollut tarkoitus. Jotta vääristynyt tilanne
11767: Vammaisten ja pitkäaikaissairaitten kotona tapah- saataisiin korjatuksi, on siihen ilmeisesti kaksi kei-
11768: tuvaa hoitoa pidetään aivan oikein suositeltavana noa; nostetaan KELAn kautta maksettavan tuen
11769: hoitomuotona yhteiskunnassamme. Tällainen ko- määrää tai veivoitetaan kunnat hoitamaan oma
11770: tona tapahtuva hoitaminen vaatii perheeltä hen- osuutensa.
11771: kisen panoksen lisäksi myös taloudellisia uhrauk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11772: sia, joihin yhteiskunnalta odotetaan tukea. Kasva- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11773: vassa määrin sitä viime vuosina onkin saatu. muksen,
11774: On kuitenkin käynyt niin, että KELAn tuen
11775: noustessa muutamat kunnat ovat lopettaneet että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn,
11776: oman tukensa. Lopputuloksena tuen saajan osalta joiden seurauksena vaikeavammaisen lap-
11777: on käynyt niin, että perheen saama tuki on pie- sen hoitotuen määrää nostettaisiin.
11778:
11779: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11780:
11781: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva Sinikka Mönkäre
11782: Reino Paasilinna Lea Savolainen Heikki Rinne
11783: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila Raimo Vuoristo
11784: Riitta Myller Liisa Jaakonsaari Markku Pohjola
11785: 1987 vp. 1147
11786:
11787: Toivomusaloite n:o 1030
11788:
11789:
11790:
11791:
11792: Rusanen: Tehostetun väestö- ja perhepolitiikan kokeilualueen muo-
11793: dostamisesta Itä-Hämeeseen
11794:
11795:
11796: Eduskunnalle
11797:
11798: Heinolan pientalousalue, Itä-Häme, sijaitsee eriteltyjen periaatteiden mukaisesti siten, että al-
11799: väestön ikärakenteen valossa keskellä pahiten uk- hainen syntyvyys ja väestönkehitys pitkällä aikavä-
11800: koutunutta Sisä-Suomea. Alueeseen kuuluu Hei- lillä tulisivat sen kanssa vähintään yhtä merkittä-
11801: nolan kaupungin ja maalaiskunnan lisäksi Harto- vään asemaan valtion toimenpiteiden kohdenta-
11802: lan, Joutsan, Luhangan, Pertuomaan ja Sysmän misen perusteina.
11803: kunnat. Väestörakenteen vanheneminen näivet- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
11804: tää tällä hetkellä monia maaseutualueita, mutta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11805: maalaiskuntien kehityksen pysähtyminen merkit-
11806: see kasvun ja kehityksen pysähtymistä pian myös että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
11807: kaupungeissa. teisiin väestökehityksen pulmista pahoin
11808: Valtiovallan harjoittamaa, tyottomyysaste- kärsivän Itä-Hämeen måaräämiseksi te-
11809: mittariin perustuvaa aluepolitiikan linjaa tulisi hostetun väestö- ja perhepolitiikan kokei-
11810: voida tarkistaa aluepoliittisen yleislain tavoitteissa lualueeksi.
11811:
11812: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11813:
11814: Pirjo Rusanen
11815: 1148 1987 vp.
11816:
11817: Toivomusaloite n:o 1031
11818:
11819:
11820:
11821: Saari: Maatalousyrittäjien työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteen-
11822: sovittamisperusteiden muuttamisesta
11823:
11824:
11825: Eduskunnalle
11826:
11827: Vuoden 1985 alussa voimaan tullut kansanelä- maksun, joka määräytyy ns. perusprosentin mu-
11828: keuudistus muutti merkittävästi kansaneläkkei- kaisesti. Tämä perusprosentti on sama kuin työn-
11829: den ja työeläkkeen yhteensovitusta. Uudistus antajien maksamien eläkevakuutusmaksujen pe-
11830: merkitsee, että työeläkkeistä tulee käytännössä rusteena oleva prosentti. Maatalousyrittäjät mak-
11831: ainoa tulolaji, joka edelleen vähentää kansaneläk- savat itse 215 tämän perusprosentin mukaisista
11832: keen lisäosaa. Uudistus merkitsee, että se osa työ- maksuista henkilökohtaisina eläkevakuutusmak-
11833: eläkkeestä, joka ylittää n. 180 mk/kk, vähentää suina aina noin 50 000 markan MYEL-vuosityötu-
11834: näiltä osin kansaneläkkeen lisäosaa 50 % :lla aina loon asti vuoden 1987 tasossa. Tämän rajan ylittä-
11835: siihen asti, kunnes lisäosa kokonaisuudessaan lak- vältä työtulon osalta eläkevakuutusmaksu on tuon
11836: kaa. Uudistus tekee tästä huolimatta oikeutta perusprosentin suuruinen. Hieman yleistäen voi-
11837: pientä työeläkettä saaville. Heidän kokonaiseläke- daan katsoa, että maatalousyrittäjä maksaa itse
11838: turvansa saavuttaa uudistuksen seurauksena hy- 21 5 siitä eläketurvasta, jonka palkansaajalle kus-
11839: väksyttävänä pidetyn tason. tantaa työnantaja. Näin siksi, että maatalousväes-
11840: Kansaneläkeuudistusta valmisteltaessa ei juuri- tö on pieni tuloista, sillä lähes 95 % :lla MYEL-
11841: kaan kiinnitetty huomiota siihen, että eri työeläk- työtulo on alle 50 000 mk vuodessa.
11842: keitä rahoitetaan erilaisin perustein. Palkansaajien On pidettävä kohtuuttomana, että tämä itse ra-
11843: työeläkkeet (TEL ja LEL) rahoitetaan työnantajien hoitettu eläkkeen osa vähentää kansaneläkkeen li-
11844: maksuilla, eikä työntekijä itse joudu välittömillä säosaa samojen sääntöjen mukaisesti kuin sellai-
11845: vakuutusmaksuilla lainkaan osallistumaan eläke- nen eläke, jonka rahoittamiseen eläkkeensaaja ei
11846: turvansa kustantamiseen. Itsenäisten yrittäjien ja ole lainkaan välittömästi osallistunut. Seuraukse-
11847: maatalousyrittäjien kohdalla asia on toinen. He nabao on, että näillä maksuilla tavoiteitua eläke-
11848: maksavat henkilökohtaisina vakuutusmaksuina turvaa ei käytännössä saavuteta, vaan ainoastaan
11849: joko kokonaan tai ainakin merkittävässä määrin vain puolet siitä. Yrittäjän näkökulmasta vakuu-
11850: oman eläketurvansa kustannukset. Normaalissa tusmaksut ovat siten tosiasiassa kaksinkertaiset
11851: yritystoiminnassa, niin suurten yritysten kuin pie- verrattuna siihen, mitä niiden katteeksi on luvat-
11852: nemmänkin yritystoiminnan osalta, siirretään täl- tu. Käytännön seurauksena voi olla myös se, että
11853: laiset tuotantoa rasittavat kustannukset muiden eläketurvan perusteena olevia työtuloja ei tulevai-
11854: tuotantokustannusten tavoin tuotteiden ja palve- suudessa edes pyritä pitämään todellisella tasolla,
11855: lusten hintoihin. Maatalousyrittäjien kohdalla koska eläke ei kuitenkaan kasva vastaavasti kuin
11856: asia on kuitenkin toisenlainen. Maataloustuottei- maksut.
11857: den hinnoittelumekanismi poikkeaa ns. vapailla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
11858: markkinoilla vallitsevasta hinnoittelujärjestelmäs- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11859: tä. Yksittäisellä maatalousyrittäjällä ei ole mitään
11860: mahdollisuutta siirtää maksujaan hinnankorotus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11861: ten muodossa kuluttajan rasitukseksi. Näin ollen maatalousyrittäjien työeläkkeen ja kansan-
11862: maatalousyrittäjä joutuu arvioimaan erilaisten eläkkeen yhteensovittamiseksi nzi'n, että
11863: pakollisten maksujen tuomaa hyötyä, esim. eläke- kansaneläkkeen lisäosaa vähentävänä teki-
11864: turvaa, toisella tavalla kuin yritys tai yrittäjä, joka jänä otetaan huomioon vain 315 maata-
11865: voi periaatteessa vapaasti hinnoitella tuotteensa. lousyrittä;i'en eläkelain mukaisesta eläk-
11866: Maatalousyrittäjät osallistuvat MYEL-eläkejär- keestä.
11867: jestelmän kustannuksiin maksamalla vakuutus-
11868:
11869: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
11870:
11871: Aapo Saari
11872: 1987 vp. 1149
11873:
11874: Toivomusaloite n:o 1032
11875:
11876:
11877:
11878:
11879: Saari ym.: Eräiden sukupolvenvaihdoseläkkeiden korottamisesta
11880:
11881:
11882:
11883: Eduskunnalle
11884:
11885: Uinuvalta suku polvenvaihdoseläkkeel tä varsi- 800 mk/kk. Tällaisesta sääntöjen kankeudesta
11886: naiselle sukupolvenvaihdoseläkkeelle siirtyvät joutuu kärsimään noin 350 emäntää.
11887: emännät eivät saa korotusta eläkkeisiinsä, mikäli Näiden emäntien eläkkeiden nostaminen uu-
11888: eläkepäätös on tehty aikaisemmin kuin vuonna sien eläkkeiden tasolle on lähinnä poliittisesta
11889: 1985. Noin 350 maatilojen emäntää kärsii byrok- tahdosta kiinni. Valtiolle aiheutuisi korotuksesta
11890: raattisten säännösten vuoksi. Vuoden 1985 alusta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen laskelmien mu-
11891: voimaan tullut kansaneläkeuudistuksen III vaihe kaan runsaan 3 milj. markan meno vuodessa.
11892: heijastaa vaikutuksensa uusiin sukupolvenvaih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11893: doseläkkeisiin. Laskutavan muutos tietää satojen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11894: markkojen lisäystä kuukausieläkkeisiin. Uudis-
11895: tus ei kuitenkaan koske vanhoja, ennen vuoden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
11896: vaihdetta myönnettyjä sukupolvenvaihdoseläk- uinuva/ta sukupolvenvaihdoseläkkeeltä
11897: keitä. Ulkopuolelle jäävät myös tammikuun alun tammikuun 1985 jälkeen varsinaiselle su-
11898: jälkeen varsinaisiksi eläkkeiksi muuntuvat uinu- kupolvenvaihdoseläkkeelle siirtyneiden
11899: vat eläkkeet, mikäli eläkeoikeus on myönnetty vii- henkilöiden eläkkeiden korottamiseksi
11900: me vuoden puolella. Maatalousyrittäjien eläkelai- vuoden 1985 alun eläkepäätösten mukai-
11901: toksen laskelmien mukaan eläkemenetys saattaa selle tasolle niissä tapauksissa, joissa eläke
11902: olla eläkkeensaajaa kohti korkeimmillaan jopa on myönnetty ennen vuotta 1985.
11903:
11904: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11905:
11906: Aapo Saari Juhani Alaranta Anneli Jäätteenmäki
11907: 1150 1987 vp.
11908:
11909: Toivomusaloite n:o 1033
11910:
11911:
11912:
11913:
11914: Saari ym.: Peruspäivärahan korottamisesta sekä tarveharkinnan
11915: poistamisesta työttömyysturvan parantamiseksi
11916:
11917:
11918: Eduskunnalle
11919:
11920: Työttömyysturvan kokonaisuudistus astui voi- kinta on käsitekummajainen, joille on vaikea kek-
11921: maan vuoden 1985 alusta. Lakia on sittemmin siä mitään perustetta. Taloudellisen tuen tarvetta
11922: vielä kertaalleen tarkistettu; muutokset astuivat harkittaessa otetaan huomioon henkilön omat ja
11923: voimaan kuluvan vuoden alusta. Uudistuksesta hänen puolisonsa tulot lukuun ottamatta lapsili-
11924: huolimatta työttömyysturvajärjestelmässä on edel- sää, asumistukea, sotilasavustusta, sotilasvamma-
11925: leen kuitenkin vakavia aukkoja. Pahimmat puut- lain mukaista elinkorkoa sekä vian, vamman tai
11926: teet ovat perusturvan alhaisuus ja perusturvaan haitan perusteella maksettavaa erityistä kustan-
11927: liittyvä tarveharkinta. nuskorvausta. Tarveharkinnan soveltaminen alen-
11928: Peruspäivärahan täysi määrä on 1. 7. 87 lukien taa toimeentulon tasoa useimmin alhaisen tulota-
11929: ollut 75 markkaa päivältä, mihin voi tulla perheen son omaavissa perheissä. Kyseenalaiseksi tarvehar-
11930: olosuhteista riippuen lapsikorotus. Kun työttö- kinnan soveltamisen tekee myös se, että se koskee
11931: myyspäivärahat ovat uudistuksen jälkeen verolli- 90-prosenttisesti naisia.
11932: sia, on pelkän peruspäivärahan varassa elävän Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
11933: työttömän toimeentulo minimaalista, mikä useis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11934: sa tapauksissa aiheuttaa tarvetta turvautua kun-
11935: nalliseen toimeentulotukeen. Ansiosidonnaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11936: päivärahan saajien osalta varsinkin lyhytkestoisen työttömyysturvan peruspäivärahan korot-
11937: työttömyyden aiheuttama taloudellinen tappio on tamiseksi sekä peruspäivärahan tarvehar-
11938: varsin vähäinen. kinnan poistamiseksi.
11939: Työttömyysturvan peruspäivärahan tarvehar-
11940:
11941: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
11942:
11943: Aapo Saari Tellervo Renko Eino Siuruainen
11944: Seppo Pelttari Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
11945: Pekka Leppänen Lauha Männistö Anneli Jäätteenmäki
11946: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää Raimo Vistbacka
11947: Jorma Fred Timo Laaksonen Juhani Alaranta
11948: 1987 vp. 1151
11949:
11950:
11951: Toivomusaloite n:o 1034
11952:
11953:
11954:
11955:
11956: Saastamoinen ym.: Sosiaaliturvamaksujen alueellisesta porrasta-
11957: misesta
11958:
11959:
11960: Eduskunnalle
11961:
11962: Aluepoliittisten tukitoimenpiteiden merkitys monet muut Ruuhka-Suomesta puuttuvat kustan-
11963: kehitysalueiden kunnille on toiminut epätasaisesti nustekijät.
11964: ja usein epätarkoituksenmukaisestikin. Tiedot Sosiaalikustannusten porrastaminen työnteki-
11965: aluepolitiikan työllisyysvaikutuksista ovat perus- jän iän perusteella on oikeansuuntainen työllistä-
11966: tuneet arviolukuihin niistä työpaikoista, jotka mistoimenpide. Kehitysaluepoliittisena toimen-
11967: aluepoliittista tukea saaneissa investoinneissa ovat piteenä tarvitaan kuitenkin porrastuksia sosiaali-
11968: syntyneet. kustannuksissa myös maantieteellisen sijainnin
11969: Työpaikkoja luovien ja ylläpitävien yritysten mukaan.
11970: keskuudessa tehtyjen tutkimusten perusteella yk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11971: siselitteinen ja suurin syy uusien työpaikkojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11972: hitaaseen kasvuun sekä vaikeaan työllisyystilantee- sen,
11973: seen on välillisten työvoimakustannusten suuruus.
11974: Erityisesti tämä korostuu kehitysalueilla, jossa että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
11975: yritystoiminnan kilpailukykyä ja työllistämismah- työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen
11976: dollisuuksia rasittavat pääoman puutteen lisäksi alueellisen porrastamisen tutkimiseksi.
11977:
11978: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
11979:
11980: Riitta Saastamoinen Sakari Valli
11981: 1152 1987 vp.
11982:
11983: Toivomusaloite n:o 1035
11984:
11985:
11986:
11987:
11988: Savela: Sotainvalideja koskevien etuuksien epäkohtien korjaamisesta
11989:
11990:
11991:
11992: Eduskunnalle
11993:
11994: Sotainvalidien Veljesliitto on ollut jo lähes viisi - Sotavammaisten avohuollon kehittämiseen
11995: vuosikymmentä myönteisessä yhteistyössä edus- liittyvien korjausten aikaansaaminen samoin kuin
11996: kunnan, valtioneuvoston ja eri viranomaisten sairaskotiohjelman toteuttaminen valtiovallan
11997: kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena sotavammais- asettamien asiantuntijatyöryhmien tekemien esi-
11998: ten lakisääteinen huolto on keskeisiltä osiltaan ke- tysten mukaisesti.
11999: hitetty hyvin toimivaksi järjestelmäksi. - Kaunialan sotavammasairaalan laajentami-
12000: Sotavammaisia on maassamme noin 43 000, ja nen, joka on välttämätön riittävien hoitopaikko-
12001: heidän keski-ikänsä on 70 vuotta. Sotainvalidien jen järjestämiseksi vaikeimmin vammautuneille
12002: Veljesliitto huoltojärjestönä tekee voitavansa, jot- sotainvalideille, rasittaa liiton taloutta.
12003: ta sotavammaisten vanhuus olisi turvattu. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
12004: päämäärän saavuttamiseksi valtiovallan lisätoimet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12005: mm. seuraavilla osa-alueilla ovat vielä tarpeen:
12006: - Suurena epäkohtana sotainvalidit kokevat että hallitus ryhtyisi välittömiin toimen-
12007: heille sodassa saadun vamman haittakorvauksena piteisiin sotainvalideja koskevien epäkoh-
12008: myönnetyn elinkoron koskemattomuuden louk- tien ja puutteiden korjaamiseksi.
12009: kaukset mm. kansaneläkkeen lisäosaa alentavana
12010: tekijänä.
12011:
12012: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
12013:
12014: Oiva Savela
12015: 1987 vp. 1153
12016:
12017: Toivomusaloite n:o 1036
12018:
12019:
12020:
12021:
12022: Savela: Oulun läänin muodostamisesta valtakunnalliseksi kokeilu-
12023: lääniksi nuorten työllisyyden hoitamiseksi
12024:
12025:
12026: Eduskunnalle
12027:
12028: Oulun lääni on jatkuvasti ollut maamme pa- jä keinoja ovat mm. koulutusaika, jatkokoulutus,
12029: himpia työttömyysalueita. Työttömien määrä on työllistämistuki ja yhteiskuntatakuu. Nuorille tu-
12030: 1980-luvulla vuosittain kasvanut runsaalla lisi edellä mainittujen keinojen lisäksi tehdä aikai-
12031: 1 OOO:lla. Työttömyysaste on ylittänyt koko maan sempaa helpommaksi tehdä työtä myös pienyri-
12032: työttömyysasteen 60-70 prosentilla. Esimerkiksi tystoiminnan ja maatalouden piirissä.
12033: Oulun työvoimapiirin helmikuun 1987 tilastoyh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
12034: teenvedon mukaan työvoimapiirin työttömyysaste eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12035: oli 8, 7 prosenttia, kun se samanaikaisesti oli koko
12036: maassa 5,8 prosenttia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12037: Erityisen vaikea on ollut nuorisotyöttömyys. Oulun läänin nimeämiseksi valtakunnalli-
12038: Nuorisotyöttömyysaste on ollut liki 2,5-kertainen seksi kokeilulääniksi, jossa sovelletaan
12039: keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna. kaikkia julkisen sektorin käytettävissä ole-
12040: Lisäksi työikään tulevien määrä suhteessa eläk- via työllistämistoimia ja että lääniin laadi-
12041: keelle siirtyviin on Oulun läänissä suurempi kuin taan tätä varten erityinen nuorten työllis-
12042: missään muussa läänissä. tämisohjelma, jonka rahoitus osoitetaan
12043: Nuorisotyöttömyyden lieventämiseen käytetty- valtion tulo- ja menoarviossa.
12044:
12045: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
12046:
12047: Oiva Savela
12048: 1154 1987 vp.
12049:
12050: Toivomusaloite n:o 1037
12051:
12052:
12053:
12054:
12055: Savolainen ym.: Rintamaveteraanien eläkejärjestelmän kehittämi-
12056: sestä minimitakuueläkkeeksi
12057:
12058:
12059: Eduskunnalle
12060:
12061: Rintamaveteraanit saavat eläkettä mm. rinta- olisi vähintään 3 000 markkaa kuukaudessa. Mikä-
12062: masotilaseläkelain (119/77) mukaan. Tämän ja li henkilön eläkekertymät tavallisen työeläke- tai
12063: yleisten työeläkelakien nojalla saadut eläkkeet vastaavan eläkejärjestelmän kautta muodostuvat
12064: merkitsevät kuitenkin useille rintamaveteraa- suuremmiksi, ei erillisiä, toimeentulon kannalta
12065: neille hyvin alhaista toimeentuloturvaa, jopa alle mitättömiä rintamalisiä sodassa olosta makset-
12066: 2 000 mk/kk suuruista eläkettä. Rintamalisä ja taisi.
12067: ylimääräinen rintamalisä ovat toimeentulon kan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12068: nalta näennäisiä korvauksia sodassa olosta. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12069: Jotta tulevien vuosien budjettikäsittelyn yhtey-
12070: dessä voitaisiin välttyä muutamien kymmenien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12071: markkojen jaosta rintamaveteraaneille, tulisi rin- menpiteisiin n·ntamaveteraanien elå"kejär-
12072: tamaveteraanien eläkejärjestelmää kiireellisesti jestelmän muuttamiseksi sellaiseksi, että
12073: uudistaa siten, että rintamasotilas voisi saada työ- minimitakuueläkejärjestelmä toteutuisi
12074: eläkkeenä minimitakuueläkkeen, jonka suuruus vuoden 1988 aikana.
12075:
12076: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12077:
12078: Lea Savolainen Liisa Jaakonsaari Matti Vähänäkki
12079: Raimo Vuoristo Jukka Roos Heikki Rinne
12080: 1987 vp. 1155
12081:
12082: Toivomusaloite n:o 1038
12083:
12084:
12085:
12086:
12087: Savolainen ym.: Asiantuntijaryhmän asettamisesta selvittämään työ-
12088: paikan mielenterveydellisiä tekijöitä
12089:
12090:
12091: Eduskunnalle
12092:
12093: Työelämän mielenterveydelliset kysymykset unohtavan työntekijöiden motivoiminen, asioi-
12094: ovat entistä selvemmin nousseet keskustelun ja den mielekkääksi kokeminen, henkilöstöhallin-
12095: toimenpidetoivomusten kohteiksi viime vuosina. non ja johtamisen merkitys jne., jotka taas ovat
12096: Tämä on ollut havaittavissa niin työelämän teo- tavoitteellisen työsuojelun perusta.
12097: reettisissa analyyseissa ja tulevaisuuden ennusteis- Nykyinen työsuojelu painottuu edelleen lähes
12098: sa kuin myös ennen kaikkea käytännön työelämäs- yksinomaan teknisiin kysymyksiin. Mielentervey-
12099: sä sekä työnantaja- että työntekijäpuolten pu- dellisiä tekijöitä ei ole sisällytetty työsuojeluun,
12100: heenvuoroissa ja kehittämistoiveissa. Työturvalli- vaikka puute on selvästi todettu. Työturvallisuus-
12101: suuslain osauudistus oli vastaus ajan haasteisiin, lain perusteluosakin sisältää siinä määrin epäyhte-
12102: mutta se ei vastaa esillä olevaa tarvetta eikä luo näisiä käsitteitä psyykkisestä työsuojelusta, että
12103: riittävää pohjaa psyykkisen työsuojelun kehittämi- käytännön tason on vaikeaa, ellei peräti mahdo-
12104: seen. tonta antaa laista selkeitä soveltamisohjeita.
12105: Työturvallisuuslaissa, joka tulee voimaan 1. 9. Työturvallisuuslain muutos ainoastaan mahdol-
12106: 1988, ei ole otettu riittävästi huomioon työelämän listaa mielenterveydellisten tekijöiden huomioon
12107: mielenterveydellisiä puolia. Työsuojelun tehosta- ottamisen jo työn suunnitteluvaiheessa. Lain vel-
12108: minen rajoittuu ensisijaisesti työympäristön suun- voittavuus on vähäinen.
12109: nitteluun. Työympäristö näytetään usein taas Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12110: miellettävän varsin teknisluontoisesti (vrt. esim. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12111: työsuojeluhallituksen mietintö Valtakunnallisen
12112: työympäristön toteuttamisesta). Tässä työympäris- että hallitus ensi tzlassa asettaa nittävän
12113: töohjelmassa on psyykkinen kuormitus mielletty arvovaltaisen ja laajapohjaisen asiantunti-
12114: omaksi erityisalueekseen, jolloin sen heijastumista jaryhmän selvittämään työpaikan mielen-
12115: kaikkiin työtehtäviin ei ole lainkaan ymmärretty. terveydellisiä tekijöitä sekä nziden pohjal-
12116: Työolojen parantaminen näyttää helposti pai- ta toimenpideohjelmaa psyykkisen työ-
12117: nottuvan yksinomaan ulkokohtaisten olosuhtei- suojelun toteuttamiseksi.
12118: den kehittämiseen. Lähes kokonaan tunnutaan
12119:
12120: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12121:
12122: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Liisa Jaakonsaari
12123: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos
12124: Heikki Rinne
12125:
12126:
12127:
12128:
12129: 21 2705361
12130: 1156 1987 vp.
12131:
12132: Toivomusaloite n:o 1039
12133:
12134:
12135:
12136:
12137: Savolainen ym.: Hämeen työvoimapiirin jakamisesta
12138:
12139:
12140:
12141: Eduskunnalle
12142:
12143: Vuoden 1987 alusta aloittivat toimintansa Sata- kannanotossaan esittänyt, että työvoimapiirin ja-
12144: kunnan ja Hämeen työvoimapiirit. Hämeen työ- ko toteutettaisiin vuoden 1988 alusta lukien.
12145: voimapiiriä muodostettaessa siihen liitettiin kun- Etelä-Hämeen kansanedustajat haluavat yhdes-
12146: tia myös Turun ja Porin läänin puolelta. Näin Hä- sä ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12147: meen työvoimapiiri muodostui entistä Tampereen muksen,
12148: työvoimapiiriäkin suuremmaksi yksiköksi. Voi-
12149: makkaista teollisuuden rakennemuutoksista kärsi- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
12150: vän alueen kannalta ei kehitys tältä osin ollut täy- työvoimahallinnon kehittämiseksi ja työ-
12151: sin suotavaa. voimapoliittisten toimenpiteiden tehosta-
12152: Työvoimaministeriö on toiminta- ja talous- miseksi siten, että Hämeen työvoimapiiri
12153: suunnitelmassa vuosille 1988-1992 esittänyt ko. jaettaisiin eteläiseen ja pohjoiseen työvoi-
12154: työvoimapiirin jakamista Pohjois- ja Etelä-Hä- mapiiriin ja tähän tarvittavat määrärahat
12155: meen työvoimapiireiksi näiden alueiden työllisyy- sisällytettåi:Sti"n valtion tulo- ja menoar-
12156: den hoidon tehostamiseksi. vioon vuodelle 1988.
12157: Hämeen lääninneuvottelukunta on budjetti-
12158:
12159: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12160:
12161: Lea Savolainen Jorma Rantanen Esko Helle
12162: Ulla Puolanne Hannu Tenhiälä Sirkka-Liisa Anttila
12163: Sirpa Pietikäinen Tapani Mörttinen Arto Lapiolahti
12164: Iiro Viinanen Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
12165: Matti Viljanen Jouko Skinnari
12166: 1987 vp. 1157
12167:
12168: Toivomusaloite n:o 1040
12169:
12170:
12171:
12172:
12173: Seppänen: Työntekijöiden edustuksen turvaamisesta yritysten hal-
12174: lintoelimissä
12175:
12176:
12177: Eduskunnalle
12178:
12179: Yrityksillä on porvarillisen kansantaloustieteen Ehdotan länsieurooppalaiseen kokemukseen
12180: ja liiketaloustieteellisen hallinnon tutkimuksen perustuen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12181: näkökulmasta monia sidosryhmiä: omistajia, liik- sen,
12182: keenjohtoa, työntekijöitä, asiakkaita, julkista val-
12183: taa jne. että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
12184: Näiden sidosryhmien asema yrityksen hallin- lainsäädännön uudistamiseksi nzi'n, että
12185: nossa on hyvin erilainen. Esimerkiksi työntekijät myös Suomessa turvattaiszi'n työntekijöille
12186: ovat aina alisteinen ryhmä omistajille ja liikkeen- riittävä edustus yritysten hallintoelimissä
12187: johdolle. sillä tavalla rajoittaen yksityisten tai julkis-
12188: Monissa muissa Länsi-Euroopan maissa työnte- ten omistajien yksinoikeutta päättää yri-
12189: kijät voivat valita omia edustajiaan yhtiöiden hal- tysten hallintoelinten koostumuksesta.
12190: lintoelimiin. Sillä tavalla on lainsäädäntöteitse ra-
12191: joitettu omistajien yksinvaltaa yhtiöiden hallin-
12192: toelimissä.
12193:
12194: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12195:
12196: Esko Seppänen
12197: 1158 1987 vp.
12198:
12199: Toivomusaloite n:o 1041
12200:
12201:
12202:
12203:
12204: Stenius-Kaukonen ym.: Sairausvakuutuksen omavastuuosuuksien
12205: poistamisesta
12206:
12207:
12208: Eduskunnalle
12209:
12210: Kansanterveyslakia vuonna 1971 eduskunnassa dalla ovat merkinneet eduskunnan hyväksymät
12211: säädettäessä sosiaalivaliokunta totesi lausunnos- esitykset sairauskustannusten omavastuuosuuk-
12212: saan pieniin tuloihin liittyvän yleensä korkean sai- sien nostamisesta. Työttömyyden ja palkkojen se-
12213: rastavuuden, mutta keskimääräistä vähäisemmän kä eläkkeiden reaaliarvon alenemisen aiheutta-
12214: palvelusten käytön. Erityisesti todettiin varojen man jatkuvan toimeentulon heikkenemisen ohel-
12215: puutteen rajoittavan palvelusten käyttöä silloin, la työtätekevien elinehtoja on alettu kiristää myös
12216: kun sairaus alkaa pitkittyä, ja että tällöin sairau- sosiaaliturvaa heikentämällä. Kansalaisten toi-
12217: den aiheuttama taloudellinen rasitus on sairausva- meentulon turvaamiseksi, taloudellisen tasa-arvon
12218: kuutuksesta huolimattakin perheelle erityisen parantamiseksi ja sairastavuuden vähentämiseksi
12219: suun. kansanterveystyötä on tehostettava ja sairausva-
12220: Sairastavuus ja työkyvyn menettäminen on Suo- kuutusta parannettava.
12221: messa yleisempää kuin monissa muissa maissa. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
12222: Sen sijaan sairausvakuutuksen korvaustaso Suo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12223: messa on hyvin alhainen. Kommunistien ja kan-
12224: sandemokraattien tavoitteena sairauskustannus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12225: ten korvaamisessa on siirtyminen yhteiskunnalli- menpiteisiin sairausvakuutuslain muutta-
12226: siin ilmaispalveluihin. miseksi siten, että sairauskustannusten
12227: Selvää taka-askelta yleisestikin hyväksyttyjen omavastuuosuudet poistetaan.
12228: sairauskustannusten alentamisvaatimusten koh-
12229:
12230: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12231:
12232: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
12233: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
12234: 1987 vp. 1159
12235:
12236: Toivomusaloite n:o 1042
12237:
12238:
12239:
12240:
12241: St~nius-Kaukonen ym.: Työsuhdeturvaa koskevan lainsäädännön
12242: uudistamisesta
12243:
12244:
12245: Eduskunnalle
12246:
12247: Syyskuun 1 päivänä 1984 tuli voimaan laki työ- jästä johtuvia irtisanomisia. Merkillepantavaa on,
12248: sopimuksen irtisanomismenettelystä (124/84), sa- ettei tällaisia irtisanomisia lakiuudistuksen jälkeen
12249: malla kun eräitä työsopimuslain säännöksiä uudis- juurikaan ole tapahtunut, vaan työnantajat irtisa-
12250: tettiin (125/84). Tähänastiset kokemukset uudes- nomisen asemesta nykyään turvautuvat työsopi-
12251: ta lainsäädännöstä ovat osoittaneet siinä useita musten purkamiseen ilman irtisanomisaikaa. Tä-
12252: vakavia puutteita. Kuten mm. Oy Nokia Ab:n mä monimutkaistaa työntekijöiltä edellytettyjä
12253: kumitehtaan irtisanomistapausten yhteydessä ha- toimenpiteitä entisestään, kun nämä purkuta-
12254: vaittiin, ei työntekijöillä ole käytännössä tehok- pauksissa irtisanomismenettelylain mukaan joutu-
12255: kaita oikeussuojakeinoja lainvastaisesti tapahtu- vat riitauttamaan työsuhteen päättämisen kahteen
12256: nutta työsuhteen katkaisemista vastaan. Oikeus- eri kertaan. Tämä ongelma ratkeaisi yksinkertai-
12257: varmuus ja kokemukset toisista teollistuneista sesti sillä, että laajennettaisiin lain soveltamisalaa
12258: maista puoltavat niin sanottuun työsuhteen jatku- k.oskemaan kaikkia työsuhteen päättämistapauk-
12259: vuusperiaatteeseen perustuvaa työsuhdeturvaa. sta.
12260: Jo tähän mennessä on myös havaittu, että alun- Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
12261: perin jatkuvuusperiaatetta varten kehitetyt lyhyet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12262: määräajat ovat johtaneet oikeudenmenetyksiin,
12263: kun työntekijät epähuomiossa tai tietämättömyyt- että hallitus ryhtyisi lainvalmistelutoi-
12264: tään ovat jättäneet tekemättä irtisanomismenette- miin irtisanomismenettelylain soveltamis-
12265: lylain 10 §:ssä edellytetyn riitautusilmoituksen. alan laajentamiseksi koskemaan kaikkia
12266: Myös liitot ovat lähes säännönmukaisesti joutu- työsuhteen på'ättämistapauksia sekä irti-
12267: neet sopimaan liittoneuvotteluille varatun kuu- sanomismenettelylain ja työsopimuslain
12268: den viikon määrärajan pidentämisestä. uudistamiseksi työsuhteen jatkuvuuspe-
12269: Irtisanomismenettelylaki koskee vain työnteki- riaatteen pohjalta.
12270:
12271: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12272:
12273: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
12274: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
12275: 1160 1987 vp.
12276:
12277: Toivomusaloite n:o 1043
12278:
12279:
12280:
12281:
12282: Stenius-Kaukonen ym.: Työehtosopimusten tulkintaoikeuden sur-
12283: tämisestä yritysten työntekijöille
12284:
12285:
12286: Eduskunnalle
12287:
12288: Suomessa työnantajilla oleva työehtosopimus- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme eduskun-
12289: ten tulkintaoikeus antaa työnantajille yksipuoli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12290: sesti lähes rajattomat mahdollisuudet tulkita teh-
12291: tyjä sopimuksia mielensä mukaan. Tämä oikeus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12292: korostuu vielä enemmän heikosti järjestäytyneillä menpiteiszin työehtosopimusten tulkinta-
12293: aloilla. Heikko työllisyystilanne kärjistää työnan- oikeuden siirtämiseksi yritysten työnteki-
12294: tajien tulkintoja edelleen. jözfle.
12295: Työntekijäin mahdollisuudet valvoa oikeuk-
12296: siaan tämän työnantajan etuoikeuden johdosta
12297: ovat heikot ja puutteelliset.
12298:
12299: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12300:
12301: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
12302: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
12303: 1987 vp. 1161
12304:
12305: Toivomusaloite n:o 1044
12306:
12307:
12308:
12309:
12310: Stenius-Kaukonen ym.: Sitovan työllistämisvelvoitteen asettamisesta
12311: työnantajille
12312:
12313:
12314: Eduskunnalle
12315:
12316: Työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluk- Valtion tulisi olla esimerkillinen työnantaja ja
12317: sessa. Tästä huolimatta työttömyys jatkuu suur- ottaa yrityksissään liiketaloudellisten seikkojen li-
12318: työttömyytenä, eikä merkkejä todellisesta työlli- säksi myös lomautusten ja irtisanomisten kansan-
12319: syystilanteen paranemisesta ole näkyvissä. Erityi- taloudelliset seikat huomioon. Valtion yrityksillä
12320: sesti suurteollisuus on jatkuvasti vähentänyt työ- pitäisi olla erityinen vastuu henkilökuntansa työl-
12321: voimaansa ja monet tunnetut teollisuuspaikka- listämisestä.
12322: kunnat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa työttö- Teollisuuden ja erityisesti suurteollisuuden val-
12323: myys jatkuvasti kasvaa. tiolta saama tuki huomioiden tulee yhteiskunnal-
12324: Valtion omistamia yrityksiä on pidetty varmoi- la olla oikeus vaatia ja määrätä työllisyyden hoi-
12325: na ja turvallisina työnantajina. Tämä kuva on vii- dosta velvoitteita yrityksille. Vuoden 1988 alusta
12326: me vuosina muuttunut hyvin huonoon suuntaan. voimaan tulevalla työllisyyslailla velvoitteita ei ole
12327: Valtionyhtiöt ovat vähentäneet työvoimaansa asetettu.
12328: eräillä paikkakunnilla varsin rajusti. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme eduskun-
12329: On korostettu yhä enemmän valtion yritysten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12330: liiketaloudellista merkitystä ja kannattavuutta.
12331: Seurauksena on ollut valtion yrityksissä myös laa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12332: joja lolllautuksia ja irtisanomisia. Kansantaloudel- sitovan työllistämisvelvoitteen asettami-
12333: liset ja alueelliset vaikutukset on siirretty sivuun, seksi työnantajille.
12334: mikä on johtanut henkilökunnan kannalta erit-
12335: täin huonoihin ratkaisuihin.
12336:
12337: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12338:
12339: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
12340: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
12341: 1162 1987 vp.
12342:
12343: Toivomusaloite n:o 1045
12344:
12345:
12346:
12347:
12348: Stenius-Kaukonen ym.: Yrityksien demokraattista valvontaa koske-
12349: van lainsäädännön aikaansaamisesta
12350:
12351:
12352: Eduskunnalle
12353:
12354: Pääomien keskittymisen ja yhteenkokoontumi- valita keskuudestaan kokouksessa tai vaalilla tar-
12355: sen seurauksena taloudellisten päätöksien teko on peelliseksi katsomansa määrä valtuutettuja. Val-
12356: joutunut suppeiden pääomapiirien käsiin. Koko tuutettujen tehtävänä on organisoida koko yrityk-
12357: yhteiskunnassa liikepankit sekä teollisuuden ja sen henkilökunta tuotannon ja jakelun valvontaan
12358: kaupan keskusjärjestöt ovat lisänneet valtaansa. sekä suorittaa henkilökunnan yleiskokouksen an-
12359: Yksityisissä tuotantolaitoksissa mm. yritysten hen- tamat toimeksiannot ja muut valvontaan liittyvät
12360: kilöstöpolitiikkaa ja taloutta koskeva päätöksien tehtävät. Demokraattisen valvonnan toteuttami-
12361: teko on henkilökunnan valvonnan ulottumatto- nen edellyttää, että julkistetaan tuotannon ja ja-
12362: missa. kelun omistussuhteet, rahoitus, investointisuun-
12363: Yrityksissä henkilökunnan demokraattisten val- nitelmat ja -päätökset, tilaukset, tuotteiden kus-
12364: vontaoikeuksien tarvetta on lisännyt 1970-luvulla tannukset ja hintasopimukset.
12365: tapahtunut kapitalistisen maailman syvä kriisi. Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit-
12366: Sen aikana työntekijöiden elinehdot ovat heiken- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12367: tyneet ja sosiaalinen epävarmuus on kasvanut. Sa-
12368: manaikaisesti suuryrityksien voitot ovat lisäänty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
12369: neet ja yrityksien verotus on helpottunut. Pää- laisen lain säätämiseksi, jolla poistetaan
12370: omia on siirretty ulkomaille. Valtion tuki yksityi- pankkz·- ja lzikesalaisuudet ja jolla turva-
12371: sille yrityksille on lisääntynyt, ja se on tapahtunut taan yrityksen työntekzjöille ja toimihen-
12372: ilman yhteiskunnan ja työntekijöiden harjoitta- kzlöille oikeudet yrityksen tzlien ja hallin-
12373: maa varojen käytön valvontaa. Valtion yrityksille non valvontaan, jolloin myös työpaikan
12374: antamaa tukea on käytetty laajamittaisesti työvoi- henkzlökunnalle olisi turvattava oikeus
12375: man vähentämiseen. pitää kuukausittain työpaikalla kokouksia,
12376: Demokraattisen valvonnan järjestäminen yri- joissa käsitellåä'n yrityksen valvontaan lzit-
12377: tyksissä edellyttää, että henkilökunnalla on oikeus tyviä kysymyksiä.
12378:
12379: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12380:
12381: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
12382: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
12383: 1987 vp. 1163
12384:
12385: Toivomusaloite n:o 1046
12386:
12387:
12388:
12389:
12390: Stenius-Kaukonen ym.: Pienyritysten työsuojelutoimien rahoitta-
12391: misesta suuryrityksiltä perittävän työsuojelumaksun avulla
12392:
12393:
12394: Eduskunnalle
12395:
12396: Työympäristölle asetettavat perusvaatimukset tä teetettävän työntekijöiden turvallisuuden ja
12397: sisältyvät vuodelta 1958 peräisin olevaan työtur- terveyden kustannuksella. Näin ollen esim. talou-
12398: vallisuuslakiin. 1. 9.1988 voimaan tulevalla työ- dellisissa vaikeuksissa olevia työnantajia ei voida
12399: turvallisuuslain muutoksella on täsmennetty niitä panna työsuojeluvaatimusten osalta eri asemaan
12400: vaatimuksia, joita lainsäädäntö työympäristölle ja kuin muita työnantajia. Saattaa myös käydä niin,
12401: sen suunnittelulle asettaa. Valvonnan tehostuessa että jopa osittain julkisin varoin rahoitettuun työ-
12402: on käynyt ilmi, että useissa työpaikoissa on työtur- paikkaan voidaan joutua vaatimaan lyhyen määrä-
12403: vallisuusmääräysten noudattaminen lyöty laimin ajan kuluessa kalliita muutostöitä. Pahimmissa ta-
12404: jo vuosikausia. pauksissa tämä voi tapahtua työnteon kieltämisen
12405: Työympäristön puutteellisuuksiin voi olla usei- tai uhkasakon uhalla.
12406: ta syitä. Hyvin yleinen syy on, että työnantaja ei Työpaikan tekeminen turvalliseksi ja terveelli-
12407: ole tietoinen työympäristölle asetettavista vaati- seksi on kaikin puolin edullisinta silloin, kun
12408: muksista. Varsinkaan pienten ja keskisuurten yri- tähän kiinnitetään huomiota jo työpaikan ja sen
12409: tysten käytettävissä ei myöskään aina ole riittävää laitteiden suunnitteluvaiheessa. Ennalta ehkäise-
12410: asiantuntemusta työympäristön suunnitteluun ja vän työsuojelun tärkeimpiä osia ovat koneiden ja
12411: olosuhteiden parantamiseen. laitteiden sekä työtilojen ennakkotarkastus.
12412: Vaikeaksi ongelmaksi ovat muodostuneet mo- Suuryhtiöt ovat sen sijaan yleensä varsin edulli-
12413: nien pienyrittäjien rajoitetut taloudelliset mah- sessa asemassa myös työsuojelutoimien toteutta-
12414: dollisuudet työympäristön parannusten edellyttä- mismahdollisuuksiltaan. Suuryhtiöiden on mah-
12415: miin investointeihin ja muihin kustannuksiin. dollista pitää asiantuntevaa insinöörityövoimaa
12416: Kalliita toimenpiteitä voidaan joutua vaatimaan palveluksessaan, hankkia työsuojelukoulutusta,
12417: niin nopeasti, ettei pienten ja keskisuurten yritys- korjata ja parantaa omin teknisin keinoin työolo-
12418: ten ole helppoa suhteellisen rajoitettujen rahava- suhteita, koneita ja laitteita, eikä muutamien lait-
12419: rojensa vuoksi selviytyä heti ongelmistaan. Vaikka teiden tai työmenetelmien käytöstä poistaminen
12420: ymmärrettäisiin, että työsuojelun hyväksi tehdyt kaada koko yrityksen toimintaa.
12421: sijoitukset ovat pitemmällä tähtäimellä kannatta- Suuryhtiöt siirtävät usein työsuojelun kannalta
12422: via yrityksen ja koko yhteiskunnan kannalta, pien- hankalat ja vaaralliset työvaiheet yksittäisten pien-
12423: yrittäjien heikko taloudellinen asema saattaa estää yritysten alihankintatöinä suoritettavaksi, määrä-
12424: tai vaikeuttaa sellaisten sijoitusten tekoa, jotka ei- ten kuitenkin sen hintatason, joka työsuoritukses-
12425: vät välittömästi edistä yrityksen tuotannollista toi- ta maksetaan. Pienyrityksellä on tällaisessa ta-
12426: mintaa. Tyypillisesti tällaisia puutteita on mm. il- pauksessa erittäin huonot mahdollisuudet työolo-
12427: manvaihdon järjestämisessä ja sosiaalitiloissa. suhteiden parantamiseen. Sen sijaan suuryhtiöt
12428: Työsuojelusäännösten noudattamisen valvon- voisivat esim. automatisoimalla ratkaista tällaiset
12429: nasta vastuussa olevat työsuojeluviranomaiset vaaralliset työskentelyolosuhteet, mikä taas pien-
12430: ovatkin joutuneet antamaan runsaasti ohjeita ja yrittäjälle on usein mahdotonta (kadmiointityöt,
12431: neuvoja epäkohtien poistamiseksi, ja on myös jou- sinkkaus, pintakäsittelytyöt, asbestityöt yms. ).
12432: duttu turvautumaan työsuojelun valvontalain tar- Työsuojelun tason korottamisen toteuttamis-
12433: koittamien pakkokeinojen käyttöön. Työsuojelu- mahdollisuuksien tasapainottamiseksi tulee suur-
12434: viranomaiset eivät voi sallia lakia rikottavan ja työ- yhtiöiltä kerätä erityistä työsuojelumaksua rahas-
12435: 1164 1987 vp. - TA n:o 1046
12436:
12437: toon, josta vo1ta1s11n myöntaa pienyrityksille että" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n eri-
12438: työsuojelu-uudistuksia varten lainavaroja. Työ- tyisen työsuojelumaksun keräämiseksi
12439: suojelurahaston tulisi toimia työsuojeluhallituk- suuryhtiöiltä työsuojeluhallituksen yhtey-
12440: sen yhteydessä. teen perustettavaan rahastoon, jota voitai-
12441: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- siin käyttää pienyritysten työsuojelutoi-
12442: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mien lainoittamiseen.
12443:
12444: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12445:
12446: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
12447: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
12448: 1987 vp. 1165
12449:
12450: Toivomusaloite n:o 1047
12451:
12452:
12453:
12454:
12455: Säilynoja ym.: Työnantajien sosiaaliturvan rahoittamiseksi suoritta-
12456: mien maksujen määräytymisperusteiden saattamisesta työvoiman
12457: käyttöä suosiviksi
12458:
12459: Eduskunnalle
12460:
12461: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12462:
12463: Aloitteessa ehdotetaan työnantajan suoritta- sena on uudistaa sosiaaliturvan rahoitus siten, että
12464: mien välillisten työvoimakustannusten määräyty- pääomavaltaisen teollisuuden ja tuonnin sijasta
12465: misperusteiden muuttamista siten, että niiden suosittaisiin työvoimavaltaista tuotantoa ja siten
12466: suuruus riippuisi mm. tuotannon pääomavaltai- edistettäisiin työllisyyttä. Aloitteen tarkoituksena
12467: suudesta eikä lähes yksinomaan maksetusta palk- ei ole vähentää työnantajan osuutta sosiaaliturvan
12468: kasummasta kuten nykyään. Aloitteen tarkoituk- rahoituksesta.
12469:
12470:
12471:
12472:
12473: ALOITTEEN PERUSTELUT
12474:
12475: Suoritetut kansainväliset vertailut osoittavat, lisuuden käyttämät koneet hankitaan useimmissa
12476: että suhteellisen korkeasta sosiaaliturvan tasosta tapauksissa ulkomailta, jolloin yksittäiselle yrityk-
12477: huolimatta työvoimakustannukset maassamme selle edulliselta näyttävä sijoitus merkitsee Suo-
12478: ovat alhaiset verrattuna keskeisten kilpailijamai- messa luodun varallisuuden virtaamista ulko-
12479: demme tilanteeseen. maille. Samalla koneinvestointi merkitsee suoma-
12480: Työnantajapiirien päinvastaisista väitteistä huo- laisen työvoiman korvaamista ulkomaisella. Työ-
12481: limatta ongelmana ei siis ole sosiaaliturvan ja sen voiman vajaakäyttö johtaa väistämättä Iuotavan
12482: aiheuttamien kustannusten korkea taso. uuden varallisuuden vähenemiseen. Sen sijaan
12483: Tästä huolimatta voidaan sanoa, että Suomessa että työllistämällä lisää suomalaisia kasvatettai-
12484: työvoima on tuotantohyödykkeenä kallis suhtees- siin tuotannossa Iuotavan uuden arvon määrää, ai-
12485: sa muihin tuotannontekijöihin. Tämä johtuu heutetaan lisää työttömyyttä ja pannaan työttö-
12486: elinkeinoverotuksesta sekä valtion yrityksille mien toimeentulo vielä työssä olevien kannetta-
12487: myöntämistä tukiaisista, joiden avulla on keinote- vaksi.
12488: koisesti alennettu esimerkiksi kone- ja laiteinves- Paitsi että työvoimavaltaisen vaihtoehdon valit-
12489: tointien kustannusvaikutusta yrityksille. Etenkin seminen tilanteessa, jossa pääomavaltainen vaih-
12490: verotukselliset mahdollisuudet- mm. varastojen toehto on yksittäisen yrityksen voiton kannalta
12491: aliarvostusmahdollisuus, kuluvan käyttöomaisuu- hieman edullisempi, on kansantaloudellisesti
12492: den korkeat poistoprosentit ja liikevaihtoverohel- edullista, on se myös ainoa tie lähteä vähentä-
12493: potukset - johtavat siihen, että yrityksen on mo- mään sen inhimillisen kärsimyksen määrää, jonka
12494: nessa tapauksessa omaa voittoaan ajatellen edulli- työttömyys maassamme aiheuttaa.
12495: sempaa käyttää varojaan esimerkiksi konehankin- Katsommekin, että mitä pikimmin olisi lope-
12496: toihin kuin työvoiman palkkaukseen. tettava koneiden käytön suosiminen työvoiman
12497: Kansantaloudellisesta näkökulmasta tarkastel- käytön sijasta. Eräs tämänsuuntainen toimenpide
12498: len vaihtoehtojen edullisuus on kuitenkin useassa olisi sosiaaliturvan rahoitusperusteiden uudista-
12499: tapauksessa päinvastainen. Pääomavaltaisen teol- mmen.
12500: 1166 1987 vp. -TA n:o 1047
12501:
12502: Työnantajan maksettavia sosiaalikustannuksia kiksi yrityksen liikevaihto, käyttöomaisuuden
12503: ovat kansaneläkemaksu, lapsilisämaksu, sairausva- hankintamenosta tehtyjen poistojen määrä ja
12504: kuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, työelä- osuus maksettujen palkkojen määrästä, varastojen
12505: kevakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu ja aliarvostuksen määrä ja osuus palkkasummasta
12506: tapaturmavakuutusmaksu. Näiden yhteismäärä tms. toiminnan laajuutta ja pääomavaltaisuutta
12507: on runsaat 20 % maksettujen palkkojen summas- kuvaavat osoittimet.
12508: ta, ja kansaneläkemaksua lukuun ottamatta mak- Jotta tuontihyödykkeet eivät olisi kotimaisiin
12509: sun suuruus riippuu yksinomaan palkkasummas- hyödykkeisiin ja työvoimaan nähden edullisem-
12510: ta. Kansaneläkemaksussa on jo nykyään otettu massa asemas:;a, tulisi niille säätää sosiaaliturvave-
12511: huomioon kuluvan käyttöomaisuuden hankinta- ro, joka vastaisi kotimaassa tuotettujen hyödyk-
12512: menosta tehtävien poistojen määrä, mutta tämä keiden hintaan sisältyvien sosiaalikustannusten
12513: vaikuttaa maksun suuruuteen korkeimmillaankin määrää.
12514: vain 1, 5 prosenttiyksiköllä ja koskee käytännössä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
12515: varsin harvoja yrityksiä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12516: Sosiaaliturvan rahoitusperusteet tulisi pikai-
12517: sesti uudistaa siten, että tuettaisiin työvoiman että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
12518: käyttöä. Samalla hyöty voitaisiin suunnata pienil- piteisiin työnantajan suorittamien so-~ali
12519: le ja keskisuurille yrityksille, ja uudistus olisi siten turvan rahoittamiseen liittyvien maksu ·
12520: myös aluepoliittisesti perusteltu suosiessaan kehi- määräytymisperusteiden muuttamiseks ·
12521: tysalueita. siten, että miden avulla suosittaisiin työ",
12522: Perusteena työnantajan maksettavien sosiaali- voiman käyttöä yrityksissä. ·
12523: turvamaksujen määräämiselle voisivat olla esimer-
12524:
12525: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
12526:
12527: Vappu Säilynoja Esko Seppänen Claes Andersson
12528: Pertti Lahtinen Asko Apukka Pekka Leppänen
12529: Timo Laaksonen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
12530: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Lauha Männistö
12531: Arvo Kemppainen Raila Aho
12532: 1987 vp. 1167
12533:
12534: Toivomusaloite n:o 1048
12535:
12536:
12537:
12538:
12539: Säilynoja ym.: Maatalouden lomitusjärjestelmän kehittämisestä
12540:
12541:
12542:
12543: Eduskunnalle
12544:
12545: Maataloudessa ja ennen kaikkea karjatalou- Maatalouden lomitusjärjestelmää kehitettäessä
12546: dessa työsidonnaisuus on painava ongelma. Pää- tulee tavoitteeksi asettaa sellainen lomaetujärjes-
12547: huomio maatalouden sosiaalipoliittisissa toimen- telmä, joka jo yleensä muilla ammattiryhmillä on
12548: piteissä olisikin kiinnitettävä lomittajajärjestel- saavutettu. Tämä edellyttää valtiovallan toimen-
12549: mään ja sen toimivuuden parantamiseen. Parhai- piteitä ja voimavarojen lisäämistä lomitusjärjestel-
12550: ten tämä tapahtuu siten, että palkataan kuntiin män asteittaiseksi kehittämiseksi kunnissa tarvetta
12551: riittävästi lomittajia. Tavoitteena tulisi olla, että vastaavalle tasolle.
12552: samat lomittajat hoitaisivat kaikki tarvittavat lo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
12553: mat: vuosi-, viikko- sekä sairaus- ja äitiyslomat. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12554: Tällä hetkellä koulutetuista lomittajista on puu-
12555: tetta. Monipuolinen ja vastuullinen työ edellyttää että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
12556: alan koulutusta. Sitä ei ole järjestetty riittävässä teiszin maatalouden lomitusjärjestelmän
12557: laajuudessa, eikä koulutuksen sisältö vastaa niitä kehittämiseksi asettamalla tavoitteeksi
12558: edellytyksiä, joita lomittajalta vaaditaan. Ammat- muiden ammattiryhmien saavuttama lo-
12559: tiin tähtäävän lomittajan koulutuksen järjestämi- maetujärjestelmä.
12560: nen on perusteltua myös työllisyystoimenpiteinä.
12561:
12562: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12563:
12564: Vappu Säilynoja Asko Apukka
12565: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen
12566: Jarmo Wahlström
12567: 1168 1987 vp.
12568:
12569: Toivomusaloite n:o 1049
12570:
12571:
12572:
12573:
12574: Tenniiä ym.: Pakkasrajan säätämisestä ulkotöiden teettämiselle
12575:
12576:
12577:
12578: Eduskunnalle
12579:
12580: Monissa työtehtävissä työntekijät joutuvat työs- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12581: kentelemään ulkona. Erittäin suuri epäkohta on toivomuksen,
12582: se, ettei ole säädetty kaikkia ulkotöitä koskevaa
12583: pakkasrajaa. Pakkasrajan puuttuminen on johta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12584: nut siihen, että monia ulkotöitä teetetään ja työntekzjöiden terveyden suojelemiseksi
12585: joudutaan tekemään kovillakin pakkasilla. Tämä antamalla lakiesityksen kaikkien ulkotöi-
12586: johtaa siihen, että työntekijöiden terveys vaaran- den teettämisen kieltämisestä pakkasen
12587: tuu. noustua -20 °C:n pakkasrajaan.
12588:
12589: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12590:
12591: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
12592: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
12593: 1987 vp. 1169
12594:
12595: Toivomusaloite n:o 1050
12596:
12597:
12598:
12599:
12600: Tennilä ym.: Esityksen antamisesta työttömyysturvan parantamisesta
12601:
12602:
12603:
12604: Eduskunnalle
12605:
12606: Suurtyöttömyys jatkuu ja sen sallitaan pahen- Hallituksen tuleekin välittömästi valmistella
12607: tua. Näin hallitus rikkoo räikeästi perustuslakia, eduskunnalle esitykset, joilla työttömyysturvaa
12608: joka velvoittaa valtiovaltaa järjestämään jokaiselle parannetaan. Peruspäiväraha tulee korottaa 100
12609: kansalaiselle oikeuden tehdä työtä. markkaan päivältä, ja päivärahaa on maksettava
12610: Kommunistit taistelevat täystyöllisyyden to- jokaiselta viikonpäivältä. Karenssipäivät tulee
12611: teuttamisen puolesta. Vaadimme välittömästi to- poistaa kokonaan. On myös kumottava säädös
12612: teutettavia korjauksia työttömyysturvalainsäädän- päivärahan alentamisesta työttömyyden pitkit-
12613: töön. Työttömyysturvassa on nyt paljon heikkouk- tyessä.
12614: sia. Niistä suurimpiin kuuluu tietysti se, että työt- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
12615: tömyyspäiväraha on liian pieni. Pelkkää peruspäi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12616: värahaa saavien käteen jäävä tulo on vain vähän yli
12617: tuhat markkaa kuukaudessa. Sillä ei yksinkertai- että hallitus antaisi eduskunnalle heti
12618: sesti elä. Erittäin räikeä epäkohta on myös se, että esityksen työttömyysajan peruspäivärahan
12619: työttömäksi joutuva joutuu olemaan aluksi ns. ka- korottamisesta JOO markkaan, päivärahan
12620: renssissa, siis tulottomana. Ammattiliittojen koro- maksamisesta jokaiselta vizkonpäivältä,
12621: tettua päivärahaa saavien päivärahaa alennetaan korotetun päivärahan aleneman poistami-
12622: 200 työttömyyspäivän jälkeen. Työttömien on sesta työttömyyden jatkuessa ja myös ka-
12623: mahdoton myös ymmärtää, että työttömyyspäivä- renssien poistamisesta.
12624: rahaa maksetaan vain viideltä päivältä viikossa.
12625:
12626: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12627:
12628: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
12629: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
12630: 1170 1987 vp.
12631:
12632: Toivomusaloite n:o 1051
12633:
12634:
12635:
12636:
12637: Tennilä ym.: Eläkeiän alentamisesta
12638:
12639:
12640:
12641: Eduskunnalle
12642:
12643: Eläkeikä Suomessa on aivan liian korkea. Sitä vat hyvin ansaitsemansa eläkkeet, työttömänä ole-
12644: tulisikin alentaa niin, että yleiseksi eläkeiäksi tu- vat nuoret saisivat puolestaan työtä.
12645: lisi 60 vuotta. Raskaissa ja kuluttavissa ammateis- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
12646: sa, kuten metsätöissä, rakennustöissä, tehtaissa, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12647: kauppaliikkeissä, ravintoloissa jne. työntekijöiden
12648: eläkeikä tulisi olla tätäkin alempi eli 55 vuotta. ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin an-
12649: Eläkeiän alentaminen on tarpeellista kiristy- taakseen kiireellisesti eduskunnalle esityk-
12650: neen työtahdin vuoksi työn muututtua yhä kulut- sen eläkeiän alentamisesta 60 vuoteen ja
12651: tavammaksi. Mutta eläkeiän alentaminen olisi raskaissa ja kuluttavissa ammateissa 55
12652: välttämätöntä myös nuorisotyöttömyyden helpot- vuoteen.
12653: tamiseksi. Kun jo pitkään työelämässä olleet saisi-
12654:
12655: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12656:
12657: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
12658: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
12659: 1987 vp. 1171
12660:
12661: Toivomusaloite n:o 1052
12662:
12663:
12664:
12665:
12666: Törnqvist ym.: Osa-aikatyöntekijöiden aseman parantamisesta
12667:
12668:
12669:
12670: Eduskunnalle
12671:
12672: Osa-aikatyö on viime vuosien aikana lisäänty- televät, tulisi hänen ensisijaisesti tarjota kokoaika-
12673: nyt huimasti, erityisesti naisvaltaisilla aloilla. työtä osa-aikatyöntekijöille. Osa-aikatyöntekijäin
12674: Kauppa- ja muut palvelualat ovat kärjessä osa- tulisi myös olla samassa asemassa kokoaikatyönte-
12675: aikaistamisessa. Kehitys ei suinkaan ole pysähty- kijäin kanssa mm. työnantajan järjestäessä amma-
12676: nyt, vaan näyttää jatkuvan ja yleistyvän myös tillista koulutusta.
12677: muille aloille, esimerkiksi kuntien palvelualoille. Työttömyysturva on osa-aikatyöttömällä huo-
12678: Osa-aikatyö on käyttökelpoinen työn tekemisen mattavasti heikompi kuin jo kokonaan työttömä-
12679: muoto silloin, kun se perustuu työntekijän vapaa- nä olevalla. Erityisesti se ilmenee työttömyyspäi-
12680: ehtoiseen harkintaan. Suurin osa nykyään osa- värahan maksukauden pituudessa ja vielä suurem-
12681: aikatyötä tekevistä haluaisi kuitenkin tehdä koko- pana byrokratiana hakumenettelyssä kuin kokoai-
12682: aikatyötä, mutta sitä on varsinkin naisvaltaisilla katyöttömän kohdalla.
12683: palvelualoilla yhä vähemmän tarjolla. Vastauksessaan hallituksen esityksen (HE n:o
12684: Osa-aikatyön hallitsematon lisääntyminen on 172/1986 vp.) johdosta eduskunta edellyttää, että
12685: mm. heikentänyt sitä tekevien toimeentuloturvaa hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin sekä osa-
12686: sekä johtanut työaikojen ja muiden työsuhteen aikatyöntekijöiden toimeentuloturvan parantami-
12687: ehtojen lähes mielivaltaiseen, pelkästään työnan- seksi yleisesti että heille maksettavan työttömyys-
12688: tajien ehdoilla tapahtuvaan määrittelyyn. päivärahakauden pidentämiseksi ja että osa-
12689: Osa-aikatyöstä ei ole erikseen säädetty työsopi- aikatyöntekijät tulevat tasavertaiseen asemaan
12690: muslaissa tai missään muussakaan työsuhteen eh- muiden työntekijäryhmien kanssa.
12691: toja säätelevässä laissa. Siitä ei ole myöskään ole- Eduskunnan tahdon mukaisesti hallituksen tu-
12692: massa keskusjärjestösopimuksen tasoisia pelisään- lee kiireellisesti antaa eduskunnalle muutosesityk-
12693: töjä. set työelämää sääteleviin lakeihin, joissa määritel-
12694: Osa-aikatyön tekemisen tulisi olla työntekijän täisiin osa-aikatyöntekijöiden työaika ja parannet-
12695: omaan tahtoon perustuvaa, ja vähimmäisviikko- taisiin työttömyysturvaa.
12696: työajoista tulisi aina erikseen sopia etukäteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12697: Työajan tulisi olla vähintään 20 tuntia viikossa ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12698: 4 tuntia päivässä, ellei työntekijä itse halua lyhen-
12699: tää työaikaa. Näin vältyttäisiin monilta väliinpu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12700: toamisilta sosiaaliturvassa. Jos työnantaja hakee osa-aikatyön mään'ttelemiseksi lazlla ja
12701: palvelukseensa kokoaikatyöntekijöitä samoihin osa-aikatyöntekzjoiden työttömyysturvan
12702: tehtäviin kuin missä osa-aikatyöntekijät työsken- parantamiseksi.
12703:
12704: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
12705:
12706: Kerttu Törnqvist Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
12707: Riitta Myller Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson
12708: likka Joenpalo Kari Rajamäki Jussi Ranta
12709: Marja-Liisa Tykkyläinen
12710:
12711:
12712:
12713:
12714: 22 2705361
12715: 1172 1987 vp.
12716:
12717: Toivomusaloite n:o 1053
12718:
12719:
12720:
12721:
12722: Urpilainen ym.: Perhepäivähoitajien työaikasuojelun kehittämisestä
12723:
12724:
12725:
12726: Eduskunnalle
12727:
12728: Perhepäivähoitajien työkentässä on polttavana nya JOpa 10-12-tuntiseksi. KSV:n selvityksen
12729: ongelmana työaikalain soveltamisala; työaikalaki mukaan 61 % perhepäivähoitajista teki ylityötä.
12730: ei koske kotona tehtävää työtä, minkä johdosta Mitään ylityörajaa ei alalla ole. Viikkolevon saa-
12731: perhepäivähoitajat ovat kokonaan työaikasuojelun matta jäämisestä ei hoitajalle makseta mitään kor-
12732: ulkopuolella. Työaikasuojelun puute on johtanut vausta, ja yöaikana tehdystä työstä luetaan vain
12733: siihen, että perhepäivähoitajat joutuvat tekemään puolet työajaksi.
12734: kohtuuttoman pitkiä työpäiviä. Alan työehtosopi- Edellä oleva osoittaa, että perhepäivähoitajien
12735: muksessa on perhepäivähoitajien säännölliseksi työajat ja ylityöstä maksettava korvaus ovat lähes
12736: työajaksi määritelty 90 tuntia kahdessa viikossa, keskiaikaisella tasolla. Viime vuosina tapahtunut
12737: eli 10 tuntia enemmän kuin muilla aloilla. Tämän työaikasuojelun kehitys ei ole millään tavoin pa-
12738: säännöllisen työajan ylitys korvataan vastaavana rantanut perhepäivähoitajien epäoikeudenmukai-
12739: vapaa-aikana seuraavassa tai sitä seuraavassa kah- sen heikkoa ja turvatonta asemaa. Hallituksen tu-
12740: den viikon jaksossa. Ylityön vapaa-aikakorvaus to- lisikin vakavasti paneutua tähän epäkohtaan.
12741: detaan useimmiten jälkikäteen; katsotaan vain, Kaikkein kiireellisintä olisi saada alalle ylityön
12742: ovatko kaksi seuraavaa kahden viikon jaksoa vajai- enimmäismäärät ja ylityökorvaukset, jotka edes
12743: ta, jolloin ylityö työntekijäitä kysymättä kuitataan jollain tavoin vastaisivat muiden alojen käytäntöä.
12744: niihin. Ellei vapaan antaminen jostain syystä ole Myös viikkolevon saamatta jäämisestä olisi perhe-
12745: mahdollista, maksetaan rahakorvaus lasten luku- päivähoitajien saatava erillinen korvaus.
12746: määrästä riippumatta samansuuruisena. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12747: Perhepäivähoitajien työajassa on muitakin koh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12748: tuuttomuuksia. Työaika perustuu hoitosopimuk-
12749: siin, jotka ovat usein epätarkkoja, jolloin työajat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
12750: voivat vaihdella päivittäin. Kun päivittäisen työn piteisiin perhepäivähoitajien työaikasuoje-
12751: enimmäismäärää ei ole määritelty, voi työaika ve- lun parantamiseksi.
12752:
12753: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12754:
12755: Kari Urpilainen Kari Rajamäki
12756: 1987 vp. 1173
12757:
12758: Toivomusaloite n:o 1054
12759:
12760:
12761:
12762:
12763: Urpilainen ym.: Tuntiopettajan yksityisessä oppikoulussa palvellun
12764: ajan lukemisesta VEL:n mukaiseksi eläkeajaksi
12765:
12766:
12767: Eduskunnalle
12768:
12769: Suurten ikäluokkien peruskoulutuksen järjestä- joutuu työntekijäin eläkelain (TEL 395 161) pii-
12770: minen 1950- ja 1960-luvulla oli maassamme mit- riin. Tästä sitten seuraa, että ennen 1. 7.1962 pal-
12771: tava sivistyspoliittinen tehtävä. Kunnallisten vellusta ajasta, jolloin TEL tuli voimaan, em. tun-
12772: kansa- ja kansalaiskoulujen sekä valtion oppikou- tiopettaja voi lukea VEL:n eläkeajaksi vain puolet
12773: lujen lisäksi taipumusten mukaisen koulutien ja ajalta 1.7.1961-31.12.1966 ei mitään.
12774: avaamisessa tarvittiin myös yksityistä aloitteelli- Peruskoulun opettajilta vaaditaan täyteen eläk-
12775: suutta. Monet maaseudun ja kaupunkien nuoret keeseen VEL:n mukaista palvelua vähintään 30
12776: pääsivät tuolloin teoreettisten opintojen alkuun vuotta. Se ei tule täyteen niillä opettajilla, jotka
12777: yksityisten oppikoulujen avulla. ovat toimineet yksityisten oppikoulujen tunti-
12778: Näiden koulujen keskikouluasteen tuntiopetta- opettajina 1950- ja 1960-luvuilla.
12779: jina toimi noina vuosina mm. kansakoulunopetta- Edellä olevan vuoksi on välttämätöntä, että val-
12780: jia. Ilman heidän aktiivista työpanostaan keski- tion eläkelakia ja sen voimaanpanolakia tarkiste-
12781: koulujen opetusta varsinkaan maaseudulla ei olisi taan siten, että tuntiopettajapalvelu yksityisessä
12782: voitu järjestää tyydyttävästi aineopettajapulan ta- oppikoulussa ennen 1. 7.1962 voitaisiin tietyin
12783: kia. edellytyksin lukea täysimääräisesti VEL:n eläke-
12784: Näiden tuntiopettajien eläketurva yksityisestä ajaksi 1.1.1988 lähtien.
12785: työnantajasuhteesta johtuen on 1950- ja 1960- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12786: lukujen alkupuolen osalta jäänyt heikommaksi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12787: kuin kuntien kansakoulunopettajien ja valtion
12788: oppikoulunopettajien, vaikka tehty työmäärä on että hallitus antaisi kiireellisesti esityk-
12789: ollut sama tai vastaava. Tämä ei ole oikein eikä sen valtion eläkelain ja sen Voimaanpana-
12790: tasapuolista. lain muuttamiseksi siten, että tuntiopetta-
12791: Valtiokonttori soveltaa eläkepäätöksissään voi- japalvelu yksityisessä oppikoulussa ennen
12792: massa olevaa valtion eläkelakia ja sen voimaanpa- 1. 1. 1962 luettaisrin täysimääräisesti
12793: nolakia siten, että yksityisissä oppikouluissa VEL:n eläkeajaksi 1.1.1988lähtien.
12794: 8. 7.1961 ja sen jälkeen tuntiopettajana toiminut
12795:
12796: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12797:
12798: Kari Urpilainen Kari Rajamäki
12799: 1174 1987 vp.
12800:
12801: Toivomusaloite n:o 1055
12802:
12803:
12804:
12805:
12806: Vastamäki ym.: Miespuolisen lesken aseman tasavertaistamisesta
12807: naispuolisen lesken kanssa perhe-eläkkeen saamisessa
12808:
12809:
12810: Eduskunnalle
12811:
12812: Naisten koulutustason lisääntyminen on johta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12813: nut siihen, että nainen yhä useammin on asemas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12814: sa, jossa hän on aviopuolisoista paremmin ansait- sen,
12815: seva puoliso eli varsinainen perheen toimeentulon
12816: hankkija. Tasa-arvolain tultua voimaan katsom- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
12817: me, että on aika saattaa miespuolisen lesken ase· piteisiin tasa-arvon toteuttamiseksi myös
12818: ma tasavertaiseksi naispuoliseen leskeen perhe- perhe-eläkkeen saamisessa.
12819: eläkkeen saannin suhteen kaikissa eläkejärjestel-
12820: missä.
12821:
12822: Helsingissä 10 päivänä huhti~uuta 1987
12823:
12824: Ritva Vastamäki Tuula Linnainmaa Pirjo-Riitta Antvuori
12825: Iiro Viinanen Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo
12826: 1987 vp. 1175
12827:
12828: Toivomusaloite n:o 1056
12829:
12830:
12831:
12832:
12833: Vihriälä ym.: Sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymissäännösten
12834: tarkistamisesta
12835:
12836:
12837: Eduskunnalle
12838:
12839: Vuoden 1985 alusta korjattiin sukupolvenvaih- lähteneelle maksetaan perusmaaran lisäksi 781
12840: doseläkkeen määräytymissääntöä. Tällöin maata- markkaa kuukaudessa ja puolisolle 688 markkaa
12841: lousyrittäjien eläkelain 6 c §:n mukaisesti suku- kuukaudessa. Tämä ns. lisäosa saattaa jäädä tun-
12842: polvenvaihdoseläkkeenä maksetaan perusmäärä ja tuvasti edellä sanottua täydennysosaa pienem-
12843: täydennysosa. Perusmäärä vastaa tasoltaan viljeli- mäksi. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa suku-
12844: jän MYEL-työkyvyttömyyseläkettä. Täydennysosa polvenvaihdoseläkkeelle lähtö on tapahtunut vain
12845: yksinäisellä henkilöllä on kansaneläkkeen pohja- vähän ennen vuodenvaihdetta ja eläke jää sen ta-
12846: osan ja yksinäiselle henkilölle toisessa kuntaryh- kia olennaisesti pienemmäksi, on tämä koettu vil-
12847: mässä maksettavan kansaneläkkeen lisäosan yh- jelijöiden keskuudessa epäoikeudenmukaisena ja
12848: teenlaskettu määrä. Tällöin lisäosaan vaikuttavana katkeruutta herättävänä.
12849: etuutena otetaan huomioon edellä mainittu pe- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
12850: rusmäärä kansaneläkelain 26 §:n 1 momentissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12851: tarkoitetulla tavalla. Jos myös maatalousyrittäjän
12852: puolisolla on oikeus saada sukupolvenvaihdoselä- että hallitus ryhtyisi toimenpitezsiin
12853: kettä, alennetaan täydennysosaa 16 prosenttia. vuoden 1985 alusta voimaan tulleen suku-
12854: Tämä myönteinen korjaustoimenpide ei ulotu nii- polvenvaihdoseläkkeen määräytymzssään-
12855: den maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläk- nön ulottamzseksi myös ennen kysetstä
12856: keisiin, jotka ovat jo ennen vuotta 1985 lähteneet ajankohtaa sukupolvenvaihdoseläkkeelle
12857: sukupolvenvaihdoseläkkeelle. Esimerkiksi vuonna ;äänezszin.
12858: 1984 yksinäisenä sukupolvenvaihdoseläkkeelle
12859:
12860: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12861:
12862: Jukka Vihriälä Aapo Saari Tellervo Renko
12863: Kauko Heikkinen Juho Sillanpää Kalevi Mattila
12864: Einari Nieminen Mirja Ryynänen Pauli Saapunki
12865: Matti Väistö
12866: 1176 1987 vp.
12867:
12868: Toivomusaloite n:o 1057
12869:
12870:
12871:
12872:
12873: Vihriälä ym.: Sukupolvenvaihdoseläkkeen alaikärajan saamisesta
12874: pysyvästi 55 vuodeksi
12875:
12876:
12877: Eduskunnalle
12878:
12879: Vuoden 1974 alusta ovat maatalousyrittäjien kin säilyttää nykyisessä eli 55 vuodessa. Ikäraja on
12880: eläkejärjestelmään sisältyneet säännökset luopu- jo vuodesta 1980 alennettu 55 vuoteen. Vuosina
12881: mis- ja sukupolvenvaihdoseläkkeistä. Nämä sään- 1978-79 alaikärajana oli miehillä 58 vuotta. Nai-
12882: nökset ovat olleet määräaikaisia ja koskevat enää silla on koko järjestelmän olemassaolon aikana
12883: vuoden 1985 aikana tapahtuvia luovutuksia. Luo- ikäraja ollutkin 55 vuotta.
12884: pumis- ja sukupolvenvaihdoseläkkeet olisi säädet- Alkuperäisessä muodossaan luopumiseläkelaki
12885: tävä ole~aan voimassa toistaiseksi, jotta pitkäjän- (16/74) tuli voimaan vuoden 1974 alusta. Lakia
12886: teinen suunnittelu järjestelmän piiriin kuuluvilla sovellettiin luopumisiin, jotka tapahtuivat vuosi-
12887: tiloilla olisi mahdollista. na 1974-76. Sittemmin järjestelmän voimassa-
12888: Maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta oloa on jatkettu koskemaan vuosina 1977-80 ja
12889: annetulla lailla (219/74) liitettiin sukupolven- sittemmin myös vuosina 1981-85 tapahtuvia
12890: vaihdoseläke maatalousyrittäjien eläkejärjestel- luopumisia (18/77 ja 1037 /80).
12891: mään. Tätä lakia sovellettiin luovutuksiin, jotka Luopumisjärjestelmää tarvitaan mm. maata-
12892: tapahtuivat vuosina 1974-76. Sittemmin järjes- louden rakennepolitiikan tukena. Rakennepoli-
12893: telmän voimassaoloa jatkettiin koskemaan ensin tiikan tavoitteenahan on tilakoon suurentaminen
12894: ennen vuotta 1981 tapahtuvia luovutuksia (20/ ja maatalousväestön korkean keski-iän alenta-
12895: 77) ja sitten vielä ennen vuotta 1986 tapahtuvia minen. Tuotantopoliittisena tavoitteena on laa-
12896: luovutuksia (83 71 80). dultaan ja sijainniltaan huonon pellon poistami-
12897: Yhtenä maataloutemme rakennepolitiikan ta- nen maataloustuotannosta metsittämällä. Luo-
12898: voitteena on, että maatalousyritysten lukumäärä pumiseläkejärjestelmällä voidaan edistää nimen-
12899: ei enää ainakaan merkittävästi vähenisi. Tämä omaan vanhojen viljelijöiden sekä rakenne- että
12900: edellyttää, että elinkeinoon on tulossa riittävästi tuotantopoliittisesti tarkoituksenmukaista luo-
12901: nuoria yrittäjiä, jotka kykenisivät jatkamaan ja ke- pumista. Luopumiseläkejärjestelmällä täydenne-
12902: hittämään näitä yrityksiä. tään myös maatilalain ohjaamia rakennepolitiikan
12903: Sukupolvenvaihdoseläke on osoittautunut t?imia maatilojen lisäaluetarpeen tyydyttämisek-
12904: myös tarkoituksenmukaiseksi keinoksi yrittäjä- Si.
12905: kunnan nuorentamisessa. Sen avulla on osaltaan Luopumiseläkelaki antaa tarkoituksenmukaisen
12906: joudutettu isännänvaihdosta jo yli 13 000 maati- vaihtoehdon niille viljelijöille, jotka eivät voi
12907: lalla. käyttää sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmää esi-
12908: Jo järjestelmää ensimmäisen kerran jatkettaessa merkiksi maatilansa jatkamiskelvottomuuden tai
12909: todettiin hallituksen esityksen (HE n:o 176/1976 jatkajan puutteen vuoksi. Myös pellonvarausso-
12910: vp.) perusteluissa, että varsinkin sukupolvenvaih- pimuksen tai tuotannonmuutossopimuksen teh-
12911: doseläkejärjestelmän tarve maatalouspolitiikan neiden kannalta luopumiseläkejärjestelmän jatka-
12912: välineenä näyttää pysyvältä. Sukupolvenvaihdos- minen on perusteltua. Pellonvarausjärjestelmä on
12913: eläkkeen tarkoituksena on jouduttaa sukupolvi- tosin jo lähes purkautunut, mutta tuotannon-
12914: kiertoa maatiloilla niin, että yritystoimintaa jatka- muutossopimusjärjestelmä on tullut sen tilalle.
12915: va saisi tilan hallintaansa/haltuunsa aikaisemmin Tuotannonmuutossopimus kohdistuu lähinnä
12916: kuin ennen. Järjestelmän avulla jatkajantulisi saa- iäkkäämpiin viljelijöihin, ja se on tarkoitettu
12917: da tila hallintaansa iässä, jossa hänen mahdolli- eräänlaiseksi esiasteeksi lopulliselle luopumiselle.
12918: suutensa kehittää omaa yritystä ovat parhaimmil- Mahdollisuus siirtyä tuotannonmuutossopimuk-
12919: laan eli alle 30-vuotiaana. Luopujien ikäraja tulisi- sen kautta luopumiseläkkeelle toteuttaa samanai-
12920: 1987 vp. - TA n:o 1057 1177
12921:
12922: kaisesti sekä tuotanto- että rakennepoliittisia pää- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
12923: määriä. maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdos-
12924: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- eläkkeeseen oikeuttavan luopujan alaikä-
12925: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- rajan säätämiseksi pysyvästi 55 vuodeksi.
12926: muksen,
12927:
12928: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
12929:
12930: Jukka Vihriälä Aapo Saari Tellervo Renko
12931: Kauko Heikkinen Juho Sillanpää Kalevi Mattila
12932: Einari Nieminen Mirja Ryynänen Pauli Saapunki
12933: Seppo Kääriäinen Matti Väistö
12934: 1178 1987 vp.
12935:
12936: Toivomusaloite n:o 1058
12937:
12938:
12939:
12940:
12941: Viljanen: Etelä-Hämeen työvoimapiirin perustamisesta
12942:
12943:
12944:
12945:
12946: Eduskunnalle
12947:
12948: Lahden seutu on työvoimavaltaisen teollisuu- Päijät-Hämeen työvoimahallinnon vaikeaan tilan-
12949: den keskuspaikkoja maassamme, ja Etelä-Hämeen teeseen.
12950: väestön painopiste on tällä seudulla. Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
12951: Työttömyys on Päijät-Hämeessä kehittynyt vii- hyväksyttäväksi toivomuksen,
12952: me aikoina huonoon suuntaan ympäröiviin aluei-
12953: siin verrattuna. Niinpä aikaisemman Kouvolan että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta vuo-
12954: työvoimapiirin maakunnista työttömyys kasvoi v. den 1988 alussa perustettaisiin Pät/ät-
12955: 1986 eniten juuri Päijät-Hämeessä. Hämeen ja Kanta-Hämeen alueet sisåltcivä
12956: Työvoimapiirin toimiston siirtäminen Hämeen Etelä-Hämeen työvoimapiiri, jonka piiri-
12957: työvoimapiiriin Tampereelle ei tuonut muutosta toimisto szjoitettaiszin Lahteen.
12958:
12959: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
12960:
12961: Matti Viljanen
12962: 1987 vp. 1179
12963:
12964: Toivomusaloite n:o 1059
12965:
12966:
12967:
12968:
12969: Vuoristo ym.: Vanhainkodeissa asuvien vanhusten televisiolupien
12970: maksamisesta yleisistä varoista
12971:
12972:
12973: Eduskunnalle
12974:
12975: On sanottu, että yhteiskunnan kypsyys ilmenee lessä. Kuitenkin pelkän kansaneläkkeen varassa
12976: siinä tavassa, miten se hoitaa vanhuksensa. Suo- elävien ja ehkä omaan huoneeseensa sidottujen
12977: malaisessa yhteiskunnassamme on tällä alueella vanhusten maksama TV-lupamaksu lohkaisee
12978: yleisen hyvinvoinnin lisääntymisestä huolimatta melkoisen osan käytettävistä tuloista. Onkin esi-
12979: jatkuvasti korjaamisen varaa. Erityisesti vanhusten tetty heidän taholtaan toivomus, että TV-luvan
12980: "henkiseen hoitamiseen" tulisi kiinnittää enem- maksaminen voitaisiin hoitaa yhteisistä varoista.
12981: män huomiota, jotta inhimillisyys voisi olla johta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12982: vana periaatteena. Ymmärrettävästi tämä liittyy vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12983: laajaan sosiaalipoliittiseen painopistearviointiin,
12984: jota yhteiskunnassa on jatkuvasti suoritettava. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin en·-
12985: Kuitenkin seuraava toimenpide olisi mahdollis- tyisesti vanhainkodeissa kansaneläkkeen
12986: ta suorittaa suhteellisen helposti. varassa asuvien vanhusten TV-Iupamaksu-
12987: Televisio on monelle vanhainkodissa asuvalle jen maksamiseksi yleisistä varoista.
12988: erinomainen virkistyksen lähde monessakin mie-
12989:
12990: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
12991:
12992: Raimo Vuoristo Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
12993: 1180 1987 vp.
12994:
12995: Toivomusaloite n:o 1060
12996:
12997:
12998:
12999:
13000: Vähäkangas ym.: Sairauspäivärahan maksamista koskevien sairaus-
13001: vakuutuslain säännösten muuttamisesta
13002:
13003:
13004: Eduskunnalle
13005:
13006: Yhä useammin voidaan osoittaa henkilöitä, jot- tömyyspäivärahalle, koska hän lääkärintodistuk-
13007: ka eivät pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestään sen mukaan on työkyvytön ja hänen työsuhteensa
13008: huolimatta saa myönteistä eläkepäätöstä. Nykyi- työnantajaansa jatkuu. Sairausvakuutuslakia olisi
13009: nen sairausvakuutuslainsäädäntö on luotu aikana, muutettava niin, että se turvaa näiden väliinpu-
13010: jolloin ajateltiin, että vuoden sairastamisen jäl- toajien sairausriskistä aiheutuvan toimeentulon
13011: keen henkilölle myönnetään työkyvyttömyyselä- puutteen niin kauan kuin henkilö on kykenevä
13012: ke. omaan työhönsä taikka hänet on voitu kuntouttaa
13013: Kun henkilö vuoden sairastettuaan hakee mo- tai kouluttaa toiseen työhön taikka hän on saanut
13014: nen erikoislääkärinkin lausunnon perusteella elä- myönteisen eläkepäätöksen.
13015: kettä, niin osalle sitä ei myönnetä. Sairausvakuu- Nykyinen tilanne, sairaana ja tulonomana ole-
13016: tuslain 19 §: n mukaan päivärahaa suoritetaan minen heikentää myös näiden henkilöiden tule-
13017: enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota vaa eläketurvaa kohtuuttomasti.
13018: seuraavan kuukauden aikana päivärahan suoritus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13019: päivien luku nousisi 300 päivään. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13020: Kun sairaus jatkuu edelleen lääkärintodistuk-
13021: sen mukaan eläkehakemuksen hylkäämisestä huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n sai-
13022: limatta, jää tällainen henkilö ilman taloudellista rausvakuutuslain muuttamiseksi siten, et-
13023: turvaa. Hänen ainoa turvansa on toimeentulotu- tä lääkärintodistuksen perusteella työky-
13024: ki. Tiedossa on tapauksia, jolloin sairas työntekijä vyttömälle haktj'alle suoritetaan sairaus-
13025: on elänyt 4-5 vuotta toimeentulotuen varassa, päivärahaa niin kauan kuin hän on työky-
13026: ennen kuin hän on saanut eläkkeen. Tällaisissa ta- vytön ja etuuden suorittaminen lopete-
13027: pauksissa henkilön työsuhde työnantajaansa ei ole taan vain työkyvyttömyyden päättyessä
13028: lakannut, mutta lääkärintodistuksen perusteella tat'kka henkilön saadessa työkyvyttömyys-
13029: häntä ei oteta töihin. Hän ei myöskään pääse työt- eläkkeen.
13030:
13031: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13032:
13033: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
13034: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
13035: Arvo Kemppainen
13036: 1987 vp. 1181
13037:
13038: Toivomusaloite n:o 1061
13039:
13040:
13041:
13042:
13043: Vähäkangas ym.: Sairaan lapsen kotihoidon helpottamisesta
13044:
13045:
13046:
13047: Eduskunnalle
13048:
13049: Päivähoito-ongelmien ohella sairaiden pienten Sairausvakuutuslakia olisi muutettava siten, et-
13050: lasten hoidon järjestäminen on ongelma tuhansil- tä lapsen sairaus rinnastettaisiin vanhemman
13051: le lapsiperheille maassamme, milloin molemmat omaan sairauteen siten, että asianomainen hoi-
13052: vanhemmat taikka yksinhuoltajat käyvät ansio- taessaan sairasta lastaan saisi TES- ja VES-säännös-
13053: töissä. Virka- ja työehtosopimuksin on mahdollis- ten jälkeen sv-päivärahaa. Etuutta saisi siihen asti,
13054: tettu lasten vanhempien töistä poissaolo palkalli- kunnes sairaaseen lapseen sovellettaisiin pitkäai-
13055: sena 3 päivään asti pääsääntöisesti. kaissairaan lapsen etuuksia.
13056: Erilaisilla palvelujärjestelmillä, kuten kotipal- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
13057: veluilla, sairaan lapsen hoitajilla kotona tapahtu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13058: valla päivähoidolla sekä yksityisten hoitorengasjär-
13059: jestelmällä voidaan vastata osaan palvelukysyntää, että hallitus pyrkisi vaikuttamaan sti-
13060: mutta palvelut eivät ole riittäviä. hen, että työ- ja virkaehtosopimuksia
13061: Lasten sairaudet ovat kausiluonteisia. Tämän muutettaisiin siten, että lapsen vanhempi
13062: vuoksi epidemiakausina eivät kaikki lapset eikä saisi jäädä hoitamaan sairasta lastansa ko-
13063: edes enemmistö heistä voi saada niukkoja yhteis- tiin paikallisesti 5 päivän ajaksi, sekä
13064: kunnan taikka järjestöjen palveluja. Vanhempien että hallitus ryhtyisi toimiin sairausva-
13065: on ainakin osaksi pakko hoitaa itse sairaat lapsensa kuutuslain muuttamiseksi niin, että sai-
13066: ilman toimeentuloa. rauden jatkuttua 5 arkipäivää sairaan lap-
13067: Työ- ja virkaehtosopimuksin olisi pidennettävä sen vanhemmalle alettaisiin suorittaa lain
13068: aikaa, jonka työntekijä voi olla kotona hoitamassa mukaista päivärahaa vanhemman hoitaes-
13069: sairasta lastansa palkallisena. sa sairasta lastansa kotona.
13070:
13071: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13072:
13073: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Juhani Alaranta
13074: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
13075: 1182 1987 vp.
13076:
13077: Toivomusaloite n:o 1062
13078:
13079:
13080:
13081:
13082: Vähäkangas ym.: Vammaisuudesta johtuvien erityiskustannusten
13083: huomioon ottamisesta
13084:
13085:
13086: Eduskunnalle
13087:
13088: Viime aikojen uudistuksilla on vammaisuudes- käytäntö on hyvin erilainen ja kustannusten huo-
13089: ta johtuvien erityismenojen korvaaminen yhteis- mioiminen vähäistä, vaikka erityisesti erilaiset
13090: kunnan taholta vähentynyt. Esim. verotuksessa on matkakulut ja puhelinkulut yms. olisi otettava ny-
13091: poistettu eräitä vähennyksiä kuten kunnallisvero- kyistä paremmin huomioon.
13092: vähennys. lnvaliidihuoltolakia on muutettu siten, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13093: että eräät pienituloisia vammaisia koskevat etuu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13094: det poistetaan tai poistettiin, esim. asiakasmak-
13095: sut. Omavastuuosuuksien nostaminen taikka sää- että hallitus ryhtyisi toimiin lainsäädän-
13096: täminen on vaikeuttanut pienituloisten vammais- nön ja erilaisten soveltamisohjeiden
13097: ten elämää. Myös harkinnanvaraisten kustannus- muuttamiseksi siten, että vammaisuudes-
13098: ten huomioiminen verolautakunnissa on eri puo- ta aiheutuvat todelliset työmatkakustan-
13099: lilla maatamme hyvin erilainen. Olisi annettava nukset ja muut erityiskustannukset otet-
13100: tarkat yhtenäiset ohjeet hyväksyttävistä kustan- taisiin huomioon esimerkiksi verotuksessa
13101: nuksista. Myös sosiaalihuoltolain mukaisessa toi- ja toimeentulotuen myöntämisessä samal-
13102: meentulotuessa pitäisi ottaa vammaisuudesta ai- la tavoin koko maassa.
13103: heutuvat erityiskustannukset huomioon, mutta
13104:
13105: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13106:
13107: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
13108: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
13109: Arvo Kemppainen
13110: 1987 vp. 1183
13111:
13112: Toivomusaloite n:o 1063
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: Vähäkangas ym.: Elatustuen määrän korottamisesta
13118:
13119:
13120:
13121: Eduskunnalle
13122:
13123: Säädettäessä kymmenen vuotta sitten lapsen yhteiskunnan tukea. Nykyisin korkeimmat elatus-
13124: elatuksen turvaamisesta annettua lakia hallituksen maksut ovat yhdestä lapsesta n. 1 000 mk/kk. Hy-
13125: esityksen perusteluissa todettiin, että tarkoitukse- vin yleisiä ovat yhdestä lapsesta 700-800 mk/ kk
13126: na oli nostaa muutamassa vuodessa tehtävin taso- elatusavut.
13127: korotuksia elatustuen määrä kohtuulliselle tasol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13128: le. Kuitenkin tämän kymmenen vuoden aikana taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13129: on yhtä pientä tasokorotusta lukuun ottamatta
13130: suoritettu vain indeksikorotukset. että hallitus ryhtyisi toimiin tasokoro-
13131: Elatustuen määrä on tällä hetkellä 404 mk/ kk tuksen suorittamiseksi elatustukeen siten,
13132: ja alennettuna 336 mk/kk. Monin tutkimuksin on että lapsen elatuksen turvaamisesta anne-
13133: tullut todistetuksi lapsiperheiden vaikea taloudel- tun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ela-
13134: linen asema. Erityisesti yksinhuoltajien lapsiper- tustuen määrä korotetaan 1.1.1988 alkaen
13135: heiden asema on vaikea, kun ne joutuvat pääasias- 600 markkaan ja 1. 1. 1989 alkaen 700
13136: sa naispuolisen huoltajansa tulojen ja elatustuen markkaan kuukaudessa.
13137: varaan. Nämä perheet tarvitsevat suurempaakin
13138:
13139: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13140:
13141: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
13142: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
13143: Arvo Kemppainen
13144: 1184 1987 vp.
13145:
13146: Toivomusaloite n:o 1064
13147:
13148:
13149:
13150:
13151: Vähäkangas ym.: Eläkkeiden lapsikorotusten ja lapsilisän maksuajan
13152: jatkamisesta 18 vuoteen
13153:
13154:
13155: Eduskunnalle
13156:
13157: Kansaneläkkeen lapsikorotus maksetaan vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13158: kuuteentoista ikävuoteen, vaikka näissä tapauksis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13159: sa perheen toimeentulon turvaamiseksi etuutta
13160: olisi maksettava täysi-ikäisyysrajaan, 18 vuoteen että hallitus ryhtyisi toimiin kansan-
13161: asti. Lapsilisää suoritetaan 17 vuoteen asti. Myös eläkkeen ja perhe-eläkkeen lapszkorotus-
13162: sen ikärajan korottaminen perhepolitiikan kan- ten ja lapszltsän maksamisen jatkamzseksi
13163: nalta 18 vuoteen olisi välttämätöntä. 18 vuoteen asti.
13164:
13165: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13166:
13167: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Juhani Alaranta
13168: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
13169: 1987 vp. 1185
13170:
13171: Toivomusaloite n:o 1065
13172:
13173:
13174:
13175:
13176: Vähäkangas ym.: Sotilasavustuslain muuttamisesta avioliiton ulko-
13177: puolella syntyneen lapsen aseman turvaamiseksi
13178:
13179:
13180: Eduskunnalle
13181:
13182: Sotilasavustuslain mukaan avustuksen saamisen äiti voi periä jälkikäteen jopa ulosmittausteitse.
13183: yleisenä edellytyksenä on, että asevelvollisuuden Olisi enemmän kuin kohtuullista, että asevelvolli-
13184: suorittaminen on heikentänyt avustukseen oikeu- sen ei tarvitsisi joutua tällaiseen velkakiertee-
13185: tetun toimeentulomahdollisuuksia. Vuonna 1984 seen.
13186: annettiin uudet ohjeet sotilasavustuksen perus- Sotilasavustuslain käytännön mukaan avoparia
13187: avustuksesta. ei rinnasteta aviopariin, kuten tehdään muissa so-
13188: Huomattava epäkohta sotilasavustuksessa on siaalipalveluissa ja -etuuksissa. Tämä aiheuttaa
13189: edelleen avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen sellaisille avopareille, joilla on lapsia, monia on-
13190: ja hänen äitinsä kohdalla. Lapsen äidillä on oikeus gelmia ja haittoja. Avoperheen huoltajan asepal-
13191: sotilasavustukseen vain ns. yleisten säännösten pe- velukseen meneminen heikentää huomattavasti
13192: rusteella. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että perheen toimeentuloa.
13193: äidin jo verrattain vähäisetkin tulot johtavat soti- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
13194: lasavustuksen menettämiseen. Koska lapsen isä ei nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13195: asevelvollisuusaikanaan kykene maksamaan ela-
13196: tusmaksuja ja koska niitä ei voida saada sotilas- että hallitus ryhtyisi toimtin sottlasavus-
13197: avustuksenakaan, vähenevät tällaisen perheen tu- tuslain muuttamiseksi siten, että aviolii-
13198: lot huomattavasti lapsen isän asevelvollisuusaika- ton ulkopuolella syntyneellä lapsella olisi
13199: na. Sotilasavustus pitäisikin maksaa tällaisissa ta- aina oikeus saada sottlasavustusta vähin-
13200: pauksissa vähintään elatusavun suuruisena. tään elatusavun määrän suuruisena, ja
13201: Elatusvelvolliselle isälle itselleen asevelvolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
13202: suusaika merkitsee elatusapuvelan kasvamista, tzlasavustuslain käytännön toimeenpanon
13203: koska hän ei sinä aikana kykene maksamaan ela- muuttamiseksi sellaiseksi, että lapsiper-
13204: tusapua. Näin syntyneet elatusapurästit lapsen heiset avoparit n"nnastetaan aviopareihin.
13205:
13206: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13207:
13208: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
13209: 1186 1987 vp.
13210:
13211: Toivomusaloite n:o 1066
13212:
13213:
13214:
13215:
13216: Vähäkangas ym.: Suojatyölainsäädännön uudistamisesta
13217:
13218:
13219:
13220: Eduskunnalle
13221:
13222: Eduskunta hyväksyi vuoden 1987 alussa ns. Myös työmarkkinoita tulee kehittää siten, että va-
13223: vammaishuoltolain, joka tulee asteittain voimaan jaakuntoiset työntekijät ovat normaaleissa työpai-
13224: vuodesta 1988 alkaen. Alkuperäisistä vammais- koissa "suojassa" työrajoitteiltaan ja voivat mah-
13225: huollon kehitystavoitteista huolimatta vammais- dollisimman pitkälle jatkaa entisen työnantajansa
13226: huoltolain säätämisen yhteydessä ei säädetty uusia palveluksessa vammastaan huolimatta.
13227: säännöksiä suojatyöstä. Meidän muuttuvassa yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
13228: teiskunnassamme korkean työttömyyden vallitessa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13229: ja työrajoitteisten määrän kasvaessa myös moni-
13230: naisten vammojen vuoksi tarvitaan välttämättä että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toimzi"n
13231: yhtenäistä suojatyölainsäädäntöä, joka kokonais- uuden suojatyölainsäädännön laatimiseksi
13232: valtaisesti kattaa vammaisten ja kuntoutettavien siten, että uudistus tulee voimaan vam-
13233: suojatyötarpeet. On luotava suojatyöjärjestelmä, maishuoltolain voimaantulon szirtymä-
13234: joka osaltaan edistää työhönvalmennusta ja kun- kauden aikana esim. vuodesta 1989 al-
13235: toutusta. Monien työrajoitteisten osalta oikealla kaen, sekä työmarkkinoiden kehittämisek-
13236: kuntoutusjärjestelmällä suojatyötä apuna käyt- sijopa uudella lainsäädännöllä siten, että
13237: täen voidaan työikäisiä kuntouttaa työmarkkinoil- työmarkkinat ja erityisesti työnantajat
13238: le. On olemassa myös vammaisryhmiä, joiden so- omilla toimzllaan edesauttaisivat vam-
13239: siaalista selviytymistä suojatyö ylläpitää, esim. osa maisten henkilöiden selviytymistä erilai-
13240: kehitysvammaisista ja mielenterveysvammaisista. sissa töissä mahdollisimman pitkäå·n zlman
13241: Suojatyöjärjestelmää luotaessa heidänkin tarpeen- erityistä suojatyöjärjestelmää.
13242: sa on otettava nykyistä paremmin huomioon.
13243:
13244: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13245:
13246: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
13247: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
13248: Arvo Kemppainen
13249: 1987 vp. 1187
13250:
13251: Toivomusaloite n:o 1067
13252:
13253:
13254:
13255:
13256: Vähänäkki ym.: Kemikaaliokuljetuksista huolehtivien työntekijöi-
13257: den työsuojelun tehostamisesta
13258:
13259:
13260: Eduskunnalle
13261:
13262: Kemikaalioiden kauttakuljetukset eritoten moimaan, ovat myrkkykuljetuksien kanssa työnsä
13263: Neuvostoliitosta Suomen kautta kolmansiin mai- vuoksi tekemisiin joutuvat rautatieläiset, satama-
13264: hin ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavas- työntekijät ym. kuitenkin jatkuvassa työturvalli-
13265: ti. Alan kehittämisen hyväksi ovat mm. Haminan suusvaarassa ja työsuojelullisessa mielessä riskiti-
13266: ja Kotkan satamat investoineet esimerkillisesti, ja lanteessa. Näin varsinkin sen vuoksi, että kuljetet-
13267: tulevaisuudessa odotetaankin tämän mm. rahti- ja tavasta kemikaaliosta, sen laadusta ja vaikutuksis-
13268: satamatuloja lisäävän ja työllisyyttäkin parantavan ta ihmiselle on riittävää tietoa usein vain varsin
13269: liiketoiminnan kasvavan edelleen. Myrkkyjen kul- harvalukuisessa, korkeampiasemaisessa tolml-
13270: jetuksissa on kuitenkin niiden positiivisi~!a vaiku- henkilöjoukossa, joka useimmiten työskentelee
13271: tuksista huolimatta ilmennyt ongelmia. Askettäin muualla kuin kuljetusten ja lastin käsittelyn ja va-
13272: sattuneet myrkkypäästöt alussa mainituissa sata- rastoinnin parissa. Työntekijöille heitä itseään
13273: missa ovat käynnistäneet laajat selvitykset ja suun- henkilökohtaisesti uhkaavan vaaran torjumiseksi
13274: nittelut ympäristökatastrofien ennakolta estämi- ei ole annettu tarpeellisia käyttäytymisohjeita.
13275: seksi ja yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
13276: Myös on tiedossa, että muutama vuosi sitten sat- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13277: tunut myrkkyjunan suistuminen kiskoilta Vehka-
13278: lahden kunnan Tikkamäellä on aiheuttanut pa- että hallitus ryhtyisi kzireellisesti lain-
13279: rannuksia rautateiden turvallisuuskysymyksissä. valmistelu- ym. tarvittavzin toimenpitei-
13280: Tässä mainittujen suurien onnettomuuksien ohel- szin tuntemattomien kemikaalioiden
13281: la on rautatiekuljetusten yhteydessä ja pysähty- kanssa kuljetusten yhteydesså· välittömästi
13282: mispaikoilla tapahtunut pienempiä päästöjä mm. kosketukszin joutuvien rautatieläisten ja
13283: sisämaassa. satamatyöntekijöiden työsuojelun tehosta-
13284: Vaikka suuret onnettomuudet pystyttäisiinkin miseksi ja työturvallisuuden varmistami-
13285: ennakolta estämään ja niiden mahdollisuus mini- seksi.
13286:
13287: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13288: .
13289: Matti Vähänäkki Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen
13290: Jukka Gustafsson Risto Ahonen Arja Alho
13291: Jorma Rantanen
13292:
13293:
13294:
13295:
13296: 23 2705361
13297: 1188 1987 vp.
13298:
13299: Toivomusaloite n:o 1068
13300:
13301:
13302:
13303:
13304: Väistö: Maaseudun vanhusten ateriapalvelujen kokeilemisesta eräissä
13305: Pohjois-Karjalan läänin kunnissa
13306:
13307:
13308: Eduskunnalle
13309:
13310: Kaupungeissa ja taajamissa vanhuksilla on edel- Tuupovaaran ja Ilomantsin alue. Tällä alueella on
13311: lytykset ateriapalveluihin, mutta maaseudulla tätä myös runsaasti maaseudulla asuvia vanhuksia.
13312: mahdollisuutta ei yleensä ole. Päivittäiset ateria- Ateriapalvelujen toteutus yrittäjäperheiden toi-
13313: palvelut voisivat kuitenkin usein olla juuri se teki- mesta olisi joustava ja toisi maaseudulle kipeästi
13314: jä, joka mahdollistaisi vanhusten kotona asumisen tarvittavia työpaikkoja. Samalla vahvistettaisiin
13315: vielä pitkään. Tämä helpottaisi vanhustenhuollon maaseudun kylien asukaspohjaa ja varmistettaisiin
13316: tilannetta myös yhteiskunnan kannalta ja olisi itse näin muun muassa postin ja muiden palvelujen
13317: vanhuksia ajatellen paras ratkaisu. säilymistä. Ateriapalvelutoimintaan voisi lisäksi
13318: Ateriapalvelujen järjestäminen kävisi parhaiten liittyä vanhusten tarvitsemista muistakin palve-
13319: maaseudulla asuvan yrittäjäperheen toimesta. Ky- luista huolehtimista.
13320: seeseen voisi tulla esim. maatilamatkailua harjoit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13321: tava perhe. Yritystoiminnan käynnistämisessä tar- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13322: vittava rahoitus tulisi hoitaa maaseudun pieni-
13323: muotoisen elinkeinotoiminnan kehittämisvarois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13324: ta. maaseudun vanhusten ateriapalvelujen to-
13325: Käytännön toimenpiteiden selvittämiseksi tuli- teuttamiseksi ja tähän liittyvän kokeilun
13326: si perustaa työryhmä sekä käynnistää kokeilu. käynnistämiseksi Enon, Ilomantsin, Kiih-
13327: Pohjois-Karjalassa tarkoitukseen soveltuva ja riit- telysvaaran ja Tuupovaaran kuntien
13328: tävän yhtenäinen alue olisi Kiihtelysvaaran, Enon, aluezlla.
13329:
13330: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13331:
13332: Matti Väistö
13333: 1987 vp. 1189
13334:
13335: Toivomusaloite n:o 1069
13336:
13337:
13338:
13339:
13340: Väänänen ym.: Hoitotyötä kotona tekevien aseman parantamisesta
13341:
13342:
13343:
13344:
13345: Eduskunnalle
13346:
13347: Maassamme lisääntyy yhteiskunnan tukema työtä tekevä henkilö, oli hän alle kouluikäisen
13348: vanhusten, vammaisten ja lasten kotona tapahtu- lapsen äiti tai vanhuksen tai vammaisen hoitaja, ei
13349: va hoito. Tuki on aiheellinen ja arvostettu, koska saa työstään riittävää korvausta eikä sosiaaliturvaa.
13350: siten voidaan laitoshoidolle vaihtoehtoisesti järjes- Epäkohta tulisi mahdollisimman pian poistaa.
13351: tää hoidettaville tilaisuus asua ja elää omassa ko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13352: tiympäristössä ja saada läheisen omaisen tai vas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13353: taavan muun henkilön hoitoa.
13354: Kotona tapahtuva hoito on hoidettavien toivo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
13355: maa ja yhteiskunnan kannalta taloudellisesti huo- piteiszin lapsia, vanhuksia, vammaisia ja
13356: mattavasti edullisempaa kuin laitoksissa tapahtu- vastaavia henkzlöitä ns. kotihoidon tuen
13357: va hoitotyö. puitteissa haitavien henkzlöiden hoitokor-
13358: Epäkohta kuitenkin on se, että kotona hoito- vauksen ja sosiaaliturvan nostamiseksi.
13359:
13360: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13361:
13362: Marjatta Väänänen Hannele Pokka Tellervo Renko
13363: Anneli Jäätteenmäki Riitta Kauppinen Annikki Koistinen
13364: Johannes Virolainen Aapo Saari Jorma Huuhtanen
13365: Juho Sillanpää Kauko Heikkinen Mirja Ryynänen
13366: Kalle Röntynen Pekka Puska Heikki Kokko
13367: Juhani Alaranta Jukka Vihriälä
13368: 1190 1987 vp.
13369:
13370: Toivomusaloite n:o 1070
13371:
13372:
13373:
13374:
13375: Väänänen ym.: Eläkejärjestelmien indeksitarkistusjärjestelmän yh-
13376: denmukaistamisesta
13377:
13378:
13379: Eduskunnalle
13380:
13381: Kansaneläkejärjestelmä muodostaa yhdessä työ- vallitessa saa eläketuloansa lainkaan reaalista ko-
13382: eläkejärjestelmän kanssa kansalaisten kokonaiselä- rotusta. Tällainen korotus toteutuu vain lain
13383: keturvan. Tulevaisuudessa yhä useammat eläk- muutosta edellyttävän tasokorotuksen muodossa.
13384: keelle siirtyvät saavat lain mukaisen työeläkkeen. Jo vuonna 1972 esitti ns. eläkeindeksitoimikun-
13385: Nykyisin on maassamme kuitenkin yli 200 000 ta indeksitarkistusjärjestelmien yhdenmukaista-
13386: sellaista henkilöä, jotka joutuvat tulemaan toi- mista. Yhdenmukaistaminen tapahtuisi kätevim-
13387: meen pelkän kansaneläkkeen varassa, koska heillä min sitomalla kansaneläkkeet TEL-indeksijärjes-
13388: ei työeläkettä ole tai se on erittäin vähäinen. telmään.
13389: Kansaneläkettä sekä muita Kansaneläkelaitok- Toimenpide nopeuttaisi jossain määrin kunnal-
13390: sen maksamia eläke-etuuksia, mukaan lukien rin- lis- ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen
13391: tamasotilas- ja perhe-eläkkeet, tarkistetaan vuosit- nousua. Mikäli vähennysten määräytyminen halu-
13392: tain kansaneläkeindeksillä, joka seuraa elinkus- taan pitää ennallaan, verotuslainsäädäntöä on
13393: tannusindeksin kehitystä. Työeläkettä tarkistetaan muutettava.
13394: TEL-indeksillä, joka hintojen nousun ohessa ottaa Indeksitarkistusmenettelyn kehittämistä selvit-
13395: huomioon osan yleisestä palkkatason noususta. täneen työryhmän (STM: 29.10.1986) mukaan
13396: Indeksi lasketaan hinta- ja ansiotason vuotuisen kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuuden paran-
13397: nousun keskiarvon perusteella. taminen on mahdollista vuoteen 2040 saakka eli
13398: TEL-indeksin mukaan nousevat myös tapatur- lähimpien 50 vuoden aikana se voidaan rahoittaa
13399: ma-, liikenne-, vakuutus- ja sotilasvammaislain- vuonna 1986 voimassa ollein vakuutusmaksupe-
13400: säädännön korvaukset, sairauspäivärahat, äitiys-, rustein.
13401: isyys- ja vanhempainraha, lasten kotihoidontuki Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13402: ja invalidiraha. Samalla indeksillä tarkistetaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13403: myös niitä eläkkeitä ja eläkeluonteisia korvauksia,
13404: jotka kansaneläkelain mukaan lasketaan lisäosaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
13405: pienentäväksi tuloksi. piteiszin kansaneläkkeitten ja työeläkkeit-
13406: TEL-indeksi on elinkustannusindeksiä suotui- ten indeksitarkistusjiirjestelmien yhden-
13407: sampi suoja eläketulolle. Yksinomaan kansan- mukaistamiseksi.
13408: eläkkeen varassa elävä ei nykyisen järjestelmän
13409:
13410: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13411:
13412: Marjatta Väänänen Timo Kietäväinen Sirkka-Liisa Anttila
13413: 1987 vp. 1191
13414:
13415: Toivomusaloite n:o 1071
13416:
13417:
13418:
13419:
13420: E. Aho: Liukkaan kelin ajoharjoitteluradan rakentamisesta Veteliin
13421:
13422:
13423:
13424:
13425: Eduskunnalle
13426:
13427: Ajokorttiasetuksen uudistuksen valmistelun yh- Suunnitelmat liukkaan kelin ajoharjoittelura-
13428: teydessä liikenneministeriö on laatinut suunnitel- dan rakentamiseksi Veteliin ovat jo valmiina. Lii-
13429: mia liukkaan kelin ajoharjoitteluratojen rakenta- kenneturva laati ne jo vuonna 1984, joten valmius
13430: miseksi. Kokemusten hankkimiseksi ratojen ra- ratahankkeen toteuttamiseen on siinäkin suhtees-
13431: kentamisesta ja ylläpidosta vuoden 1986 II lisä- sa hyvä.
13432: menoarvioon varattiin määräraha Imatralle raken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13433: nettavan radan perustamiskustannuksiin. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13434: Vetelin kunnassa sijaitseva Kemoran moottori-
13435: rata soveltuisi erinomaisesti mahdollisen toisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
13436: kokeiluradan paikaksi. Alueelle tehtyjen mitta- liukkaan kelin ajoharjoitteluradan raken-
13437: vien investointien ansiosta ajoharjoitteluradan ra- tamiseksi Kemoran moottoriradan yhtey-
13438: kentaminen tulisi taloudellisesti edulliseksi. Ku- teen Veteliin.
13439: luvan vuoden kesäkuussa alueelle valmistuu huol-
13440: torakennus, jossa tarvittava teoriaopetus voidaan
13441: antaa.
13442:
13443: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13444:
13445: Esko Aho
13446: 1192 1987 vp.
13447:
13448: Toivomusaloite n:o 1072
13449:
13450:
13451:
13452:
13453: R. Aho: Rautatieliikenteen palauttamisesta Porin-Parkanon radalle
13454:
13455:
13456:
13457:
13458: Eduskunnalle
13459:
13460: Rautatiehallituksen päätöksellä on henkilölii- tamaan tapahtuvaa tuontia ja vientiä ajatellen.
13461: kenne rataosalla Pori-Kankaanpää-Parkano Syväsataman vaikutusalueeseen kuuluu osta
13462: lakkautettu 1.6.1981 ja tavaraliikenne Porin Keski- ja Pohjois-Suomesta. Lisäksi radan alueen
13463: Ruosniemen aseman ja Kankaanpään välisellä kunnissa on huomattavan paljon teollisuutta ja
13464: osuudella 2.6.1985. Alueen kunnat ja maakun- sen vaatimaa liikennetarvetta. Erityisesti on otet-
13465: nalliset järjestöt ovat eri yhteyksissä vedonneet lii- tava huomioon, että Porin-Parkanon rata lyhen-
13466: kenneministeriöön ja rautatiehallitukseen radan tää huomattavasti kuljetusmatkaa.
13467: säilyttämiseksi liikennöitävässä kunnossa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13468: Porin-Kankaanpään-Parkanon radalla olisi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13469: ollut liikenteelle jatkuvaa tarvetta ja on edelleen.
13470: Kun Porin syväsatama Tahkoluodossa on nyt val- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13471: mistunut, niin radan liikenteelle ottaminen on menpiteisiin rautatiehi'kenteen palautta-
13472: tullut yhä ajankohtaisemmaksi vaatimukseksi sa- miseksi Porin-Parkanon radalle.
13473:
13474: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13475:
13476: Raila Aho
13477: 1987 vp. 1193
13478:
13479: Toivomusaloite n:o 1073
13480:
13481:
13482:
13483:
13484: Ajo:. Tilausliikennelupaehtojen väljentämisestä rajakauppakuljetuk-
13485: sissa
13486:
13487:
13488: Eduskunnalle
13489:
13490: Aikaisemmin lääninhallituksen myöntämän ti- rajanylitykset ovat lisääntyneet huomattavasti ase-
13491: lausliikenneluvan haltijalla oli oikeus tilapäisesti tuksen muutoksen jälkeen. Tilanne voidaan korja-
13492: suorittaa kuljetus omalta liikennealueelta sen ul- ta liikenneministeriön ohjeelia kolmellakin eri ta-
13493: kopuolelle tai päinvastoin. Tämä koski myös kul- valla asetusta muuttamatta:
13494: jetuksia ulkomaille. Lapissa tämä oikeus oli hyvin 1. rinnastamaila Ruotsin Norrbottenin ja Nor-
13495: tärkeä autoilijoille, koska esimerkiksi Tornion ja jan Tromsin ja Finnmarkin läänit asetuksen tar-
13496: Haaparannan välillä voitiin suorittaa kuljetuksia koittamaan naapuriliikennealueeseen,
13497: ilman suurempia muodollisuuksia. 2. tai rinnastamaila ko. läänit Norjan niihin
13498: Tilanne muuttui, kun ammattimaisesta moot- kuntiin, joiden alue rajoittuu Suomeen, esimer-
13499: toriajoneuvoliikenteestä annettua asetusta muu- kiksi Torniosta Pajalaan,
13500: tettiin 1.6.1985 alkaen. Liikenneministeriö antoi 3. sallimalla liikenne niiden eri maissa sijaitse-
13501: 28.5.1985 yleisohjeet edellä mainitun asetuksen vien kuntien välillä, joilla on yhteinen raja, esi-
13502: soveltamisesta. Niiden mukaan rajan yli saa lii- merkiksi Ylitornio, Övertorneå.
13503: kennöidä ainoastaan varsinaisella ulkomaanliiken- Koska ei voi olla oikein, että suomalaisten lii-
13504: neluvalla, eikä normaalilla tilausliikenneluvalla kenteenharjoittajien oikeuksia kavennetaan sil-
13505: rajan yli voida kuljettaa kuin määrätynlaisia tava- loin, kun naapurimaan liikenteenharjoittaja kil-
13506: roita, kuten esimerkiksi maa- ja kiviaineksia ja pailee samoista kuljetuksista, tulee nopeasti korja-
13507: raakapuuta (yhteensä 11 tavararyhmää). Perintei- ta asia, jotta suomalaiset voisivat vallata takaisin
13508: sesti rajan yli tapahtuu rajakaupan luonteista menettämänsä markkinat.
13509: kauppaa kaikenlaisilla tavaroilla, kuten rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13510: tarvikkeilla, maataloustarvikkeilla ynnä muilla, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13511: jotka eivät sisälly edellä mainittuun liikennemi-
13512: nisteriön tavaraluetteloon. Kaikki nämä ns. keik- että hallz'tus ryhtyisi toimenpiteisiin
13513: kakuljetukset joudutaan nyt suorittamaan ruotsa- suomalaisten liikennöitstjöiden saattami-
13514: laisilla autoilla, koska varsinaiset ulkomaanliiken- seksi tasa-arvoiseen asemaan ruotsalaisten
13515: teessä olevat autot suorittavat kuljetuksia kauem- kanssa rajan ylittävässä liikenteessä.
13516: maksi kuin rajan tuntumaan. Ruotsalaisautojen
13517:
13518: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13519:
13520: Aimo Ajo
13521: 1194 1987 vp.
13522:
13523: Toivomusaloite n:o 1074
13524:
13525:
13526:
13527:
13528: Alaranta: Maantien n:o 811 kunnostamisesta välillä Siikajoki-
13529: Revonlahti
13530:
13531:
13532: Eduskunnalle
13533:
13534: Siikajoen pohjoispuolella, Siikajoen kuntakes- hyvä ja vain vähäisiä oikaisuja tarvittaisiin. Toi-
13535: kuksen ja Ruukin kunnan Revonlahden kylätaaja- menpiteinä olisivat kantavuuden parantaminen ja
13536: man välillä oleva sorapäällysteinen maantie n:o öljysorastaminen.
13537: 811 on nykyisin runsaassa käytössä. Tietä käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13538: vät mm. valtatien n:o 8 suunnasta tulevat Siika- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13539: törmällä sijaitsevan suuren leirikeskuksen vieraat.
13540: Tien käyttö on erittäin runsasta kesällä sekä vii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13541: konloppuisin koko vuoden aikana. Szikajoen-Revonlahden välisen maantien
13542: Siikajoen kunta on jo usean vuoden ajan esittä- n:o 811 kunnostamiseksi ja päällystämi-
13543: nyt tien päällystämistä. Tien suuntaus on pääosin seksi.
13544:
13545: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13546:
13547: Juhani Alaranta
13548: 1987 vp. 1195
13549:
13550: Toivomusaloite n:o 1075
13551:
13552:
13553:
13554:
13555: Alaranta: Maantien n:o 19217 kunnostamisesta välillä Oulainen-
13556: Kastari-Ojala
13557:
13558:
13559: Eduskunnalle
13560:
13561: Maantie n:o 19217 välillä Oulainen-Kastari- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13562: Ojala eli ns. Irvan tie on nykyisin erittäin huono- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13563: kuntoinen. Kyseinen tie on päivittäin merkittävä
13564: yhteys sivukylien asukkaille sekä Oulaisten kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin Ir-
13565: pungin keskustaan että Merijärven kunnan kunta- van tien (maantie n:o 19217) kunnostami-
13566: keskuksen suuntaan. Tie palvelee sekä työpaikka- seksi ja päällystämiseksi.
13567: että asiointiliikennettä. Myös tien matkailullinen
13568: merkitys on jatkuvasti kasvanut.
13569:
13570: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13571:
13572: Juhani Alaranta
13573: 1196 1987 vp.
13574:
13575: Toivomusaloite n:o 1076
13576:
13577:
13578:
13579:
13580: Alaranta: Paavolan-Saarikosken alueen paikallisteiden peruskorjaa-
13581: misesta Ruukissa
13582:
13583:
13584: Eduskunnalle
13585:
13586: Ruukin kunnassa on useita maanteitä ja paikal- Paavolan-Saarikosken alueen tiet ovat jääneet
13587: listeitä, jotka ovat kelirikkojen aikana läpipääse- kunnostamatta, kun TVL on odottanut Paavo-
13588: mättömiä. Teiden huono kunto estää muun lan-Rantsilan-Temmeksen alueen tiejärjestelyn
13589: muassa maatalousalueen elinkeinojen kehittymi- perusselvityksen valmistumista.
13590: sen. Myös koululaiskuljetus on huonoilla teillä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13591: kaikkina aikoina vaikeata. Tästä järkyttävänä esi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13592: merkkinä on Ruukin kunnassa joulun 1984 alla
13593: tapahtunut rekka-auton ja koululaisbussin yh- että" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13594: teentörmäys, jossa kuoli kolme pientä koululaista. Ruukin kunnassa Paavolan-Saarikosken
13595: Onnettomuus tapahtui kapealla tiellä Paavolan alueen paikallisteiden peruskorjaamiseksi
13596: kirkonkylän ja Saarikosken kylän välillä. mahdollisimman nopeasti.
13597:
13598: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13599:
13600: Juhani Alaranta
13601: 1987 vp. 1197
13602:
13603: Toivomusaloite n:o 1077
13604:
13605:
13606:
13607:
13608: Alaranta ym.: Piippolan kirkonkylän ja Leskelän kylän välisen maan-
13609: tien kunnostamisesta
13610:
13611:
13612: Eduskunnalle
13613:
13614: Piippolan kirkonkylän ja Leskelän kylän välise- Maantietä käytetään normaaliliikenteen lisäksi
13615: nä yhdystienä toimii maantie n:o 801. Se on sa- puutavaran kuljetuksiin Pietarsaareen, Äänekos-
13616: malla yhdystie valtatie E4:n ja valtatien n:o 19 vä- kelle, Haapajärvelle ja Haapavedelle, turpeen kul-
13617: lillä sekä kuuluu osana suunniteltuun seudulli- jetuksiin Kajaaniin ja maidon kuljetuksiin Haapa-
13618: seen tiehen Kalajoki-Ylivieska-Haapavesi- vedelle. Nykyisen kuntonsa vuoksi tie joudutaan
13619: Piippola-Kestilä-Vaala-Puolanka. keväisin ja syksyisin asettamaan painorajoitteiseksi
13620: Piippolan ja Leskelän väliselle maantieosuudel- (12 t).
13621: le on laadittu parantamissuunnitelma, jonka mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13622: kaan hankkeen kustannusarvio on 5, 5 miljoonaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13623: markkaa. TVL:n Oulun piirillä olisi valmiutta
13624: ryhtyä tien kunnostustöihin, mutta niitä on jou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13625: duttu siirtämään valtion varojen niukkuuden Piippolan kirkonkylän ja Leskelän kylän
13626: vuoksi vuosille 1989-1990 TVL:n toimenpideoh- välisen maantien n:o 801 kunnostami-
13627: jelmassa. seksi.
13628:
13629: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13630:
13631: Juhani Alaranta Tellervo Renko
13632: 1198 1987 vp.
13633:
13634: Toivomusaloite n:o 1078
13635:
13636:
13637:
13638:
13639: Alaranta: Pyhäjoen-Vihannin ja Pyhäjoen-Pyhäkosken maantei-
13640: den perusparantamisesta
13641:
13642:
13643: Eduskunnalle
13644:
13645: Pyhäjoen ja Vihanoin kunnat ovat eslttaneet Vihantiin ja Raaheen kärsii tien heikosta kunnos-
13646: maantien n:o 790 perusparantamista sekä Oulais- ta.
13647: ten, Merijärven ja Pyhäjoen kunnat maantien n:o Maantie n:o 7891 Pyhäkoskelta Pyhäjoelle on
13648: 7891 perusparantamista. sorapäällysteinen, mutkainen ja erittäin heikko-
13649: Maantie n:o 790 on suorin ja perinteisin tieyh- kuntoinen. Pirttikosken kylän vireän toiminnan
13650: teys Vihanoin ja Pyhäjoen kuntakeskusten välillä. johdosta joen pohjoispuolella on kuitenkin run-
13651: Samalla tie on tärkein kylien sisäinen liikenneväy- saasti liikennettä.
13652: lä. Pyhäjoki on suurin perunantoimittaja Raision Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13653: Vihanoin tehtaille. Nykyisin tie on erittäin heik- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13654: kokuntoinen, kapea ja mutkainen. Keväisin tiellä
13655: on useita liikennerajoituksia. Tien heikko liiken- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
13656: nöitävyys vaarantaa vakavasti peruselinkeinojen tei.riin Pyhäjoen- Vihannin ja Pyhäjoen-
13657: toimintamahdollisuuksia ja heikentää kylien ke- Pyhäkosken maanteiden perusparantami-
13658: hittymistä. Samoin työmatkaliikenne Pyhäjoelle, seksi jo vuoden 1988 aikana.
13659:
13660: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13661:
13662: Juhani Alaranta
13663: 1987 vp. 1199
13664:
13665: Toivomusaloite n:o 1079
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: Alaranta ym.: Tuomiojan-Pattijoen maantien peruskorjaamisesta
13671:
13672:
13673:
13674:
13675: Eduskunnalle
13676:
13677: Kun henkilöliikenne Raahen ja Tuomiojan väli- Työssäkäynti tien vaikutusalueelta suuntautuu
13678: sellä rautatieosuudella lakkasi, valtiovallan taholta Raaheen, mutta tien mutkaisuus ja heikkous vai-
13679: annettiin lupauksia, että Tuomiojan-Pattijoen keuttaa tuntuvasti työpaikkaliikennettä.
13680: maantie kunnostetaan nopeasti. Tien peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13681: jaus on ollut TVL:n toimenpidelistalla, mutta sitä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13682: on jatkuvasti siirretty, ja nyt kunnostuksen sano-
13683: taan siirtyneen kokonaan pois tämän vuosikym- että hallitus ryhtyisi ktireellistin toimen-
13684: menen ohjelmista. Koko alue on jäämässä liiken- piteisiin Tuomiojan-Patttjoen maantien
13685: nemottiin. peruskorjaamiseksi.
13686:
13687: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13688:
13689: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
13690: Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
13691: 1200 1987 vp.
13692:
13693: Toivomusaloite n:o 1080
13694:
13695:
13696:
13697:
13698: Alaranta: Haapaveden pienlentokentän kehittämisestä
13699:
13700:
13701:
13702:
13703: Eduskunnalle
13704:
13705: Haapavedellä on tavoitteena saada pienlento- sesti paattäneet tukea Haapavedelle rakennetta-
13706: kenttä turvalliseen kaksimoottorikonekäyttöön so- van purjelentokeskuksen kehittämistä. Haapave-
13707: pivaksi ja ensimmäisen luokan vaatimukset täyttä- den lentokenttä sijaitsee lentoväylän (A22) alla,
13708: väksi. Haapaveden lentokenttä on tällä hetkellä mikä perustelee kentän kehittämistä yleisen lento-
13709: käyttötunnusluvuiltaan Pohjois-Suomen vilk- turvallisuuden vuoksi.
13710: kaimpia. Haapaveden kunnan mielestä lentopai- Kentän jatkokäyttöä ajatellen olisi tarpeen sel-
13711: kan merkitys on entisestään korostunut paikka- vittää mahdollisuudet kehittää kenttä lentotaksi-
13712: kunnalle rakennettavan suuren turvevoimalan liikenteelle, syöttöliikenteelle tai mahdollisesti
13713: vuoksi. Voimalan rakentaminen alkaa kuluvana kevytreittiliikenteelle sopivaksi.
13714: vuonna ja se valmistuu vuoden 1989 lopulla. Kel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13715: vollinen lentopaikka turvaisi voimalan rakenta- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13716: misaikana ja myöhemmin valmistumisen jälkeen
13717: hankkeen vaatimat pääkaupunkiseudun ja Haa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13718: paveden väliset yhteydet. Haapaveden pienlentokentän kehittämi-
13719: Pohjois-Suomen ilmailukerhot ovat yksimieli- sen turvaamiseksi.
13720:
13721: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13722:
13723: Juhani Alaranta
13724: 1987 vp. 1201
13725:
13726: Toivomusaloite n:o 1081
13727:
13728:
13729:
13730: Alaranta ym.: Perämeren merikuljetusten tuen vaikutusten selvittä-
13731: misestä
13732:
13733:
13734: Eduskunnalle
13735:
13736: Aluepoliittiseen lainsäädäntöön kuuluva laki tanto antaisi mahdollisuuksia. Satamien toimin-
13737: kuljetusten alueellisesta tukemisesta on alun perin taedellytysten turvaaminen on koko Pohjois-
13738: tarkoitettu edistämään sekä jo olemassa olevaa et- Suomen alueellisen kehittämisen kannalta tärkeä,
13739: tä uutta yritystoimintaa. Lisäksi lain tavoitteena ja myös niiden työllistävä vaikutus - useita satoja
13740: on kuljetuskapasiteetin tehokas käyttö sekä se, et- työntekijöitä Oulun läänin satamissa - korostaa
13741: tä tuki ei saa muuttaa eri kuljetusmuotojen välistä tämän kuljetuslohkon painoarvoa.
13742: työnjakoa eikä eri kuljetusreittien edullisuutta. Kuljetustuki on myös tulevaisuudessa hyvin
13743: Nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaiset, merkittävä, koska esim. Oulun läänin teollisuu-
13744: mutta ilmeisesti laissa on puutteita niin, että laki desta suurin osa nykyisin ja myös tulevaisuudessa
13745: ei kaikilta osin tue ko. tavoitteiden toteutumista. perustuu alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen
13746: Oulun läänissä on jo pitkään kiinnitetty huomiota sekä muuhun tavaratuotantoon ja näiden usein
13747: lain puutteisiin, ja eniten arvostelua ja tyytymät- raskaiden tuotteiden kuljettaminen vaatii edel-
13748: tömyyttä on herättänyt Perämeren meriliikenteen leen suuren kustannusosuuden. Osittain em. ky-
13749: tuen alhaisuus suhteessa maaliikenteen tukeen ja symysten pohjalta on eduskunnan liikennevalio-
13750: se, että tuki ei ilmeisesti kata edes merirahtien kunta vuonna 1981 kiinnittänyt huomiota sen
13751: kustannuseroa Perämeren ja Etelä-Suomen sata- seuraamiseen, toteuttaako laki kuljetusten alueel-
13752: mien välillä, kun tuotteet viedään esim. Keski- lisesta tukemisesta sille asetettuja tavoitteita. Näin
13753: Eurooppaan. ollen aluepoliittisen lainsäädännön uudistaminen
13754: Esimerkiksi sahatavaran kuljetukset Pudasjär- tulee ulottaa myös kuljetustuen parantamiseen ja
13755: veltä Oulun kautta saavat tukea noin 12 mk/ton- siten alueellisen elinkeinotoiminnan edelleen
13756: ni, mutta Porin kautta vietäessä maakuljetustuki edistämiseen.
13757: on moninkertainen. Myös Kajaanista vietäessä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13758: tuotteet esim. Kotkan kautta saavat suuremman nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13759: tuen kuin vietäessä Oulun tai Kalajoen Rahjan sa- muksen,
13760: taman kautta, vaikka mainitut paikkakunnat kuu-
13761: luvat näiden satamien luontaiseen vaikutusaluee- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13762: seen. menpiteisiin sen selvittämiseksi, toteut-
13763: Näyttää siis siltä, että kuljetustuki muuttaa kul- taako laki kuljetusten alueellisesta edistä-
13764: jetusreittejä Perämeren liikenteen tappioksi, mikä misestä kaikkia sille asetettuja ja asetetta-
13765: osaltaan lisää kuormitetun pohjois-etelä- via tavoitteita, jolloin erityistä huomiota
13766: suuntaisen tie- ja rautatieverkoston liikennettä, tulee kti"nnittää Perämeren menkuljetus-
13767: kun vähempiliikenteiset itä-länsi-suuntaiset väy- ten tuen parantamiseen niin, että nykyi-
13768: lät jäävät vajaaseen käyttöön ja edelleen satamien sen lainsäädännön aiheuttama kuljetus-
13769: käyttöaste jää myös alhaisemmaksi kuin se, mihin reittejä vinouttava, haitallinen vatkutus
13770: satamien luontaisten vaikutusalueiden tavaratuo- korjaantuisi.
13771:
13772: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
13773:
13774: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
13775: Kauko Heikkinen Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
13776: Sakari Valli Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari
13777: Annikki Koistinen Eino Siuruainen Oiva Savela
13778: Pauli Saapunki Vappu Säilynoja Erkki Pulliainen
13779: 1202 1987 vp.
13780:
13781: Toivomusaloite n:o 1082
13782:
13783:
13784:
13785:
13786: Anttila: Tie 2000 -suunnitelman toteuttamisesta
13787:
13788:
13789:
13790: Eduskunnalle
13791:
13792: Tie- ja vesirakennushallitus on laatinut varsin Hämeen tiepiirin vastaavan ajan suunnitelman
13793: ansiokkaan suunnitelman Tie 2000. Suunnitel- mukaiset tienpidon kustannukset ovat 6,9 miljar-
13794: man mukaan teiden kehittämisen painopiste on dia markkaa. Laadituo suunnitelman mukainen
13795: päätieverkolla, jolla on myös valtaosa yleisten tei- rahoitustarve on vuotta kohden noin neljänneksen
13796: den liikenteestä. Peruskorjausten painopiste on suurempi kuin nykyinen rahoitus. Tarpeesta tei-
13797: vastaavasti tiepituudeltaan suurella alemmalla tie- den hoidon osuus on 20 %, kunnostuksen osuus
13798: verkolla. Teiden kehittämistarve on Etelä-Suomen 18 %, peruskorjauksen osuus 20 %, kehittämisen
13799: ja huomattavassa määrin myös Keski-Suomen osuus 42 %. Suunnittelukustannuksiin menee
13800: pääteillä. Peruskorjaustarve jakaantuu tasaisesti noin 10-12 %. Tienpidon määrärahoja on lisät-
13801: koko maan tieverkolle, samoin kuin teiden hoito- tävä ennen kaikkea niille alueille, joilla on päärei-
13802: ja kunnosrustarve. Tie- ja vesirakennuslaitoksen den liikennöitävyys- ja turvallisuusongelmia sekä
13803: tavoitteena on pyrkiä nostamaan tienpidon mää- runsaasti huonosti kantavia öljysora- ja kestopääl-
13804: rärahat tarpeen mukaiselle tasolle 1990-luvun al- lysteteitä, kuten mm. juuri Hämeen piirissä.
13805: kuvuosiin mennessä. Tämä merkitsisi noin 150- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13806: 200 milj. markan vuotuista lisäystarvetta tienpi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13807: don määrärahoihin. Lisäys vastaa tieliikenteeltä
13808: vuosittain kerättävien erityisverojen lisäystä. Näin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin to-
13809: tieliikenteeltä kerättävien verojen arvioitavissa teuttaakseen tie- ja vesirakennuslaitoksen
13810: oleva vuotuinen lisäys suunnattaisiin tieliikenne- laatiman suunnitelman Tie 2000 mukaiset
13811: olojen parantamiseen. tavoitteet.
13812:
13813: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13814:
13815: Sirkka-Liisa Anttila
13816: 1987 vp. 1203
13817:
13818: Toivomusaloite n:o 1083
13819:
13820:
13821:
13822:
13823: Anttila: Valtatien n:o 12 peruskorjaamisesta välillä Lahti-Salpa-
13824: kangas
13825:
13826:
13827: Eduskunnalle
13828:
13829: Valtatien n:o 12 parantaminen välillä Lahti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13830: Salpakangas on hyvin tärkeä ja kiireellinen hanke. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13831: Liikennemäärien on ennustettu kasvavan vuoteen
13832: 1995 mennessä jopa 32 000 autoon vuorokaudes- että hallitus ryhtyisipikaisti'n toimenpi-
13833: sa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 40,9 teiszi'n valtatien n:o 12 peruskorjaamiseksi
13834: mil j. markkaa. välillä Lahti-Salpakangas.
13835:
13836: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13837:
13838: Sirkka-Liisa Anttila
13839:
13840:
13841:
13842:
13843: 24 2705361
13844: 1204 1987 vp.
13845:
13846: Toivomusaloite n:o 1084
13847:
13848:
13849:
13850:
13851: Anttila: Valtatien n:o 12 jatkamisesta välille Nastola-Uusikylä
13852:
13853:
13854:
13855: Eduskunnalle
13856:
13857: Valtatien n:o 12 rakentamista Kymen piirin ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13858: jalle tulee jatkaa välillä Nastola-Uusikylä. Tie on vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13859: merkitty rakennettavaksi moottoriliikennetieksi,
13860: ja kustannusarvio on 37 milj. mk. Väli Nastola- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
13861: Uusikylä on tällä hetkellä liikenteellisesti varsin tatien n:o 12 rakentamiseksi välillä Nas-
13862: tukkoinen, ja liikenneturvallisuusriskit ovat li- tola- Uusikylä'.
13863: sääntyneet.
13864:
13865: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13866:
13867: Sirkka-Liisa Anttila
13868: 1987 vp. 1205
13869:
13870: Toivomusaloite n:o 1085
13871:
13872:
13873:
13874:
13875: Anttila: Hauhon-Hattulan maantien rakentamisesta
13876:
13877:
13878:
13879: Eduskunnalle
13880:
13881: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan väli- satuleeturvata hankkeen yleissuunnitelman laati-
13882: sen suoran tieyhteyden puuttuminen on koko minen aikataulussaan.
13883: Kanta-Hämeen tieverkon suuri rakenteellinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13884: heikkous. Tieyhteys tulisi palvelemaan ensi sijassa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13885: Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlinnan suun-
13886: taan, mutta myös pitempimatkaista Luopion että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
13887: suunnalta tulevaa liikennettä. Hankkeen yleis- piteisiin Hauhon-Hattulan maantien ra-
13888: suunnittelu on käynnistynyt ja tarkoituksena on kentamiseksi.
13889: toteuttaa hanke 1990-luvun alussa. Tässä vaihees-
13890:
13891: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13892:
13893: Sirkka-Liisa Anttila
13894: 1206 1987 vp.
13895:
13896: Toivomusaloite n:o 1086
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Anttila: Tiehankkeiden toteuttamisesta Kylmäkosken alueella
13902:
13903:
13904:
13905: Eduskunnalle
13906:
13907: Kylmäkosken kunta on useasti esittänyt, että olleet tieyhteydet on saatu asianmukaiseen kun-
13908: Kylmäkosken kunnassa jo pitkään vireillä olleet toon.
13909: seuraavat tiehankkeet toteutettaisiin mahdolli- TVL:n Hämeen piiri on joutunut useasti viime
13910: simman pian: Sontulan paikallistien n:o 13723 vuosina tinkimään laatimistaan tienpidon toi-
13911: perusparantaminen ja muuttaminen maantieksi menpideohjelmista määrärahojen niukkuuden
13912: sekä Sotkiantien maantien n:o 2852 perusparanta- vuoksi. Tiedossamme on myöskin, että valtatien
13913: minen, samoin kuin Huhdin-Toijalan maantien n:o 3 rakentaminen tulee 1990-luvun alussa sito-
13914: n:o 2847 perusparantaminen välillä Annula- maan hyvin paljon Hämeen tiepiirin määrärahoja.
13915: Kurisjärvi, sekä Taipaleentien ja valtatien n:o 9 Paikallisten asukkaiden kannalta on kuitenkin
13916: välisen tien n:o 13717 perusparantaminen. Edellä erittäin tärkeätä, että määrärahoja saataisiin myös
13917: luetellut tiehankkeet ovat lykkääntyneet vuodesta valtatieverkostoa alemmanasteisen tieverkoston
13918: toiseen, ja tämä on herättänyt varsin voimakasta perusparantamiseen ja kunnostamiseen, mistä ni-
13919: tyytymättömyyttä Kylmäkosken kuntalaisissa. Vii- menomaan Kylmäkosken kunnassa pitkään vireil-
13920: meisimpään tie- ja vesirakennuslaitoksen tienpi- lä olevat tiehankkeet ovat hyvä esimerkki.
13921: don toimenpideohjelmaan sisältyy Sontulan pai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13922: kallistien kunnostaminen Sontulankylän kohdal- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13923: ta. Sen sijaan koko Sontulantien kunnostaruis-
13924: määräraha on jaettu kokonaan uuden Järviön- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
13925: Kurjenkallion tieyhteyden kanssa, jolloin Sontu- tävien määrärahojen osoittamiseksi TVL:n
13926: lantien kunnostaminen on jälleen kerran vaarassa Hämeen piirzlle Kylmäkosken kunnassa jo
13927: lykkääntyä. Näin ollen uusia tiehankkeita ei tulisi pitkään viretilit olleiden tiehankkeiden to-
13928: käynnistää, ennen kuin entiset jo pitkään vireillä teuttamiseen.
13929:
13930: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
13931:
13932: Sirkka-Liisa Anttila
13933: 1987 vp. 1207
13934:
13935: Toivomusaloite n:o 1087
13936:
13937:
13938:
13939:
13940: Anttila: Lautaportaan-Kuurilan maantien peruskorjaamisesta Kal-
13941: volassa
13942:
13943:
13944: Eduskunnalle
13945:
13946: Maantie Lautaportaasta Kuurilaan on päällys- nan keskustaajaman läpi kulkevasta maantiestä.
13947: tetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan osuudel- Samalla on todettava, että Lautaportaan-Kuuri-
13948: ta noin 8 km:n matkalta. Lautaportaan-Kuuri- lan tie on merkitty Parolassa toimivan panssaripri-
13949: lan maantie on kokoojatie ja erittäin merkittävä kaatin harjoitustieksi, jolloin tien päällystämisessä
13950: yhteysväylä Toijalan ja Iittalan suunnasta Tamme- on otettava huomioon panssarivaunujen tarpeet.
13951: laan ja Forssaan kulkeville. Tien nykyinen kunto Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13952: kuitenkin aiheuttaa sen, että liikenne tänä päivä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13953: nä kiertää Toijalan kautta valtatietä n:o 9 käyt-
13954: täen, koska mutkainen ja kuoppainen soratie ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13955: houkuttele autoilijoita. Kalvolan kunnassa on ko- Lautaportaan-Kuurilan maantien perus-
13956: ko kunnan alueella noin 140 km:n pituinen tie- korjaamiseksi ja päällystämiseksi Kaivalan
13957: verkko, josta päällystettynä on ainoastaan 30 km kunnassa.
13958: ja sekin koostuu pääosin valtatiestä n:o 3 ja kun-
13959:
13960: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13961:
13962: Sirkka-Liisa Anttila
13963: 1208 1987 vp.
13964:
13965: Toivomusaloite n:o 1088
13966:
13967:
13968:
13969:
13970: Anttila: Saviniemen-Perähuhdan maantien (n:o 2844) peruskor-
13971: jauksesta
13972:
13973:
13974: Eduskunnalle
13975:
13976: Maantien n:o 2844 (Saviniemi-Perähuhta) pe- suunnitelman on hanke toteutettavissa vuosma
13977: ruskorjaaminen ja rakentaminen tulee aloittaa 1988-1990.
13978: vuonna 1988. Tien pituus on 24,6 km ja se on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
13979: vilkkaasti liikennöity tie, joka on suorin tieyhteys eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13980: Riihimäeltä Urjalaan ja Punkalaitumelle. Nykyi-
13981: nen soratie on mutkainen ja kuoppainen. Tien että hallitus ryhtyisipikaiszin toimenpi-
13982: peruskorjaussuunnitelman on määrä valmistua tä- teisiin Saviniemen-Perähuhdan maan-
13983: nä vuonna. Liikenneministeriön vahvistettua tien (n:o 2844) peruskorjaamiseksi.
13984:
13985: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
13986:
13987: Sirkka-Liisa Anttila
13988: 1987 vp. 1209
13989:
13990: Toivomusaloite n:o 1089
13991:
13992:
13993:
13994:
13995: Anttila: Tammelan-Myllykylän maantien peruskorjaamisesta
13996:
13997:
13998:
13999:
14000: Eduskunnalle
14001:
14002: Maantien Lamalasta Myllykylään peruskorjaus- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14003: hankkeen yleissuunnitelma on valmistunut. Tämä sen,
14004: on erittäin vilkkaasti liikennöity, mutta hyvin
14005: mutkainen maantie, joka liikenneturvallisuuden että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
14006: parantamiseksi on tarkoitus peruskorjata. teisiin Tammelan-Myllykylän maantien
14007: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- peruskorjaamiseksi vuost·na 1988-89.
14008:
14009: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14010:
14011: Sirkka-Liisa Anttila
14012: 1210 1987 vp.
14013:
14014: Toivomusaloite n:o 1090
14015:
14016:
14017:
14018:
14019: Anttila: Kevyen liikenteen väylien ja sisääntulotieliittymän rakenta-
14020: misesta Koskelie Hl.
14021:
14022:
14023: Eduskunnalle
14024:
14025: Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymien valta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14026: tiellä n:o 12 ja kevyen liikenteen väylien rakenta- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14027: missuunnitelma on ollut vireillä jo useita vuosia.
14028: Kunta on laadituttanut kevyen liikenteen väyläs- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
14029: töstä tiesuunnitelman, johon liittyy erityinen ym- vyen liikenteen väylien ja sisääntulotieliit-
14030: päristösuunnitelma. Nykyiset sisääntuloteiden tymän rakentamiseksi valtatieltä n:o 12
14031: liittymät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin vaaralliset, Koskelie Hl.
14032: koska niitä ei ole varustettu kääntymiskaistoilla ja
14033: niistä puuttuu myös valaistus.
14034:
14035: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14036:
14037: Sirkka-Liisa Anttila
14038: 1987 vp. 1211
14039:
14040: Toivomusaloite n:o 1091
14041:
14042:
14043:
14044:
14045: Anttila: Saarensalmen sillan rakentamisesta Tammelassa
14046:
14047:
14048:
14049:
14050: Eduskunnalle
14051:
14052: Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saaren tinut alustavan selvityksen muutama vuosi sitten
14053: kansanpuiston alueella on historiallisesti arvokas, mahdollisuudesta rakentaa uusi silta nykyisen sil-
14054: mutta liikenteellisesti liian matala ja kapea nyky- lan oikealle puolelle.
14055: ajan liikennevaatimuksia ajatellen. Etenkään puu- Nykyisen vanhan sillan korjaus on toteutettu
14056: tavarakuljetukset kuten eivät nykyaikaiset moder- vuonna 1983, mutta tällöin ei sillan varsinaisia
14057: nit linja-autotkaan mahdu ajamaan kyseisestä sil- haittatekijöitä, mataluutta ja kapeutta, kuiten-
14058: lasta. Kuitenkin Saarensalmen silta on yhteys Saa- kaan poistettu. Saarensalmen sillan kautta kulkee
14059: ren kansanpuistoon, joka on Etelä-Suomen tär- noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa.
14060: keimpiä matkailunähtävyyksiä. Saarensalmen silta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14061: muodostaa nykyaikaisille turistibusseille sellaisen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14062: pullonkaulan, että päästäkseen Saaren kansan-
14063: puistoon pitää kiertää useampi kymmenen kilo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin uu-
14064: metriä. Sillalla ei ole tällä hetkellä kuin yksi ajo- den szllan suunnittelun käynnistämiseksi
14065: kaista ja sekin hyvin kapea. Saarensalmen sillalla ja rakentamiseksi Saarensalmen nykyisen
14066: on sattunut myös erittäin paljon liikenneonnetto- szllan välittömään läheisyyteen Tammelan
14067: muuksia. Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri on laa- kunnassa.
14068:
14069: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14070:
14071: Sirkka-Liisa Anttila
14072: 1212 1987 vp.
14073:
14074: Toivomusaloite n:o 1092
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Anttila: Liukkaan kelin ajoharjoitteluradan rakentamisesta Urjalaan
14080:
14081:
14082:
14083:
14084: Eduskunnalle
14085:
14086: Ajokorttitutkinto on uudistumassa. Liukkaan ja hyväksytty. Perustettavan säätiön päätöksellä
14087: kelin ajotutkinto tulee uusille ajokortin suoritta- ryhdytään varsinaiseen rakennustyöhön heti sen
14088: jille pakolliseksi, ja mahdollisesti jatkossa myös jälkeen, kun valtion osuus kustannuksiin on sel-
14089: ajokortin säilyttäminen vaatii liukkaan kelin har- vinnyt.
14090: joittelua. Uudistuksen myötä koko maahan tarvi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14091: taan noin 30 liukkaan kelin ajoharjoittelurataa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14092: Ajoharjoittelurata on suunniteltu rakennettavaksi
14093: Urjalan keskustasta noin 7 km Punkalaitumelle että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
14094: päin sijaitsevalle luonnonolosuhteiltaan varsin hy- teisiin liukkaan kelin ajoharjoitteluradan
14095: välle paikalle. Ajoharjoittelurata perustetaan sää- rakentamiseksi Urjalaan.
14096: tiömuotoisena. Säätiön osakkuudet on jo merkitty
14097:
14098: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14099:
14100: Sirkka-Liisa Anttila
14101: 1987 vp. 1213
14102:
14103: Toivomusaloite n:o 1093
14104:
14105:
14106:
14107:
14108: Anttila: Paikallisjunien pysähtymisestä Matkun liikennepaikalla
14109:
14110:
14111:
14112:
14113: Eduskunnalle
14114:
14115: Forssan kaupungin ainoa Valtionrautateiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14116: liikennepaikka, Matku, on poistettu junien py- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14117: sähtymispaikkana tarvittaessa, kuten oli tilanne
14118: vielä vuoden 1985 alkupuolella. Mahdollisuus tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14119: vittaessa poistua ja nousta junaan merkitsee junan junien n:o 341 ja 342 (Turku-Tozjala-
14120: aikataulussa enintään 1-2 minuutin pysähtymis- Turku) pysähtymisen mahdollistamiseen
14121: aikaa, mutta matkustajalle, joka kyseistä palvelua tarvittaessa Matkun lti'kennepaikalla Fors-
14122: tarvitsee, se on erittäin tärkeää. san kaupungissa.
14123:
14124: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14125:
14126: Sirkka-Liisa Anttila
14127: 1214 1987 vp.
14128:
14129: Toivomusaloite n:o 1094
14130:
14131:
14132:
14133:
14134: Anttila: Uuden rautatieasemarakennuksen rakentamisesta Viialan
14135: kuntaan
14136:
14137:
14138: Eduskunnalle
14139:
14140: Viialan rautatieasema tarvitsee kiistatta uudet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14141: toimitilat. Nykyinen asemarakennus on niin huo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14142: nokuntoinen, ettei sen korjaus ole taloudellisesti
14143: järkevää. Tämä vanha asemarakennus on historial- että hallitus ryhtyisi toimmpiteisiin
14144: lisesti arvokas ja se tulisi säilyttää. Museoviraston Viialan rautatieasemalle ja polti'sin päivys-
14145: saaminen mukaan kunnostamiskustannuksiin olisi tyspisteelle tarvittavien tilojen rakentami-
14146: yksi vaihtoehto. Rautatieaseman rakentamisky- seksi yhteistyössä Viialan kunnan kanssa
14147: symyksessä Valtionrautatiet on ottanut yhteyttä sekä ryhtyisi toimenpiteiszin Viialan ny-
14148: Viialan kuntaan. Kunnassa on asetettu toimikunta kyisen, arvokkaan asemarakennuksen suo-
14149: asiaa valmistelemaan. Rakennukseen on suunnitel- jelemiseksi ja kunnostamz'seksi museovi-
14150: tu sijoitettavaksi myös poliisin päivystyspiste, tilat raston toimesta.
14151: matkahuollolle, taksille ja linja-autoasemalle.
14152:
14153: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14154:
14155: Sirkka-Liisa Anttila
14156: 1987 vp. 1215
14157:
14158: Toivomusaloite n:o 1095
14159:
14160:
14161:
14162:
14163: Anttila: Jokioisten museorautatien jatkamisesta
14164:
14165:
14166:
14167:
14168: Eduskunnalle
14169:
14170: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- nitelma on valmistumassa, ja se toimitetaan lii-
14171: seorautatie, jolla on säännöllistä höyryveturilii- kenneministeriölle hyväksymistä varten. Kapea-
14172: kennettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voi- taidemuseo sijaitsee Minkiön asemalla ja sitäkin
14173: ma on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen on tarkoitus kehittää. Jokioisten Museorautatieyh-
14174: talkootyö, josta ei makseta lainkaan korvausta. distys anoo Jokioisten-Minkiön-Humppilan
14175: Museorautatien ja kapeataidemuseon elinehtona kapeataiderautatietä museoineen valtakunnalli-
14176: on tähän saakka ollut juuri tämä palkaton työ. Tä- seksi museo- ja matkailukohteeksi.
14177: tä museorautatietoimintaa on ollut vuodesta 1978 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14178: alkaen, ja toiminnan turvaamiseksi jatkossa tarvit- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14179: taisiin museorautateiden yhdistyksen avustamista
14180: vuosittain valtion varoista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14181: Jokioisten Minkiöltä ollaan tätä maamme ai- jokioisten Museorautatieyhdistyksen ka-
14182: noaa kapearaidetta jatkamassa Humppilaan noin pearaideradan rakentamiseksi Minkiöltä
14183: 8,5 km. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on Humppilaan.
14184: noin 3 milj. markkaa. Hankkeen perustamissuun-
14185:
14186: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14187:
14188: Sirkka-Liisa Anttila
14189: 1216 1987 vp.
14190:
14191: Toivomusaloite n:o 1096
14192:
14193:
14194:
14195:
14196: Anttila: Vesivehmaan lentokentän laajentamisesta
14197:
14198:
14199:
14200: Eduskunnalle
14201:
14202: Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen kuu- litukselle lentokentän kehittämistoimenpideoh-
14203: luu 1,2 km pitkän kentän ja 10 metriä leveän kii- jelman.
14204: toradan leventäminen 20 metriin. Suunnitelmissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14205: on myös kiitoradan pidentäminen. Lentoturvalli- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14206: suuden takia Päijät-Hämeessä pidetään tärkeänä,
14207: että kiitoradan leventäminen suoritettaisiin vii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin Ve-
14208: meistään vuoden 1988 aikana. Lentokenttäsäätiö sivehmaan lentokentän kehittämiseksi.
14209: on toimittanut liikenneministeriölle ja ilmailuhal-
14210:
14211: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14212:
14213: Sirkka-Liisa Anttila
14214: 1987 vp. 1217
14215:
14216: Toivomusaloite n:o 1097
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: Anttila: Postiosoitteiden täsmentämisestä Kylmäkoskella
14222:
14223:
14224:
14225:
14226: Eduskunnalle
14227:
14228: Postin osoitteet aiheuttavat Kylmäkoskella mel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14229: ko paljon sekaannusta. Kunnassa on noin tuhat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14230: jakelupaikkaa, joista kolmanneksella on jakelu-
14231: osoitteena Toijala. Tämä on aiheuttanut sekaan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14232: noksia ja joillekin yrityksille samoin kuin yksityi- Kylmäkosken kunnan alueella käytettä-
14233: sille henkilöille sekä ulkopaikkakuntalaisille näi- vien postiosoitteistojen selkzi'nnyttåmisek-
14234: den etsiessä vastaanottajaa Toijalan kaupungin si siten, että osoitteistojen perusteella voi-
14235: alueelta. Postiosoitteistoa tulisi selkiinnyttää si- taisiin paikantaa eri alueet nykyistä pa-
14236: ten, että niiden perusteella voitaisiin nykyistä pa- remmzn.
14237: remmin paikantaa eri osoitteet kunnan alueella.
14238:
14239: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14240:
14241: Sirkka-Liisa Anttila
14242: 1218 1987 vp.
14243:
14244: Toivomusaloite n:o 1098
14245:
14246:
14247:
14248:
14249: Apukka ym.: Oulun-Kemijärven radan ja Kemijärven-Sokiin ra-
14250: dan sähköistämisestä
14251:
14252:
14253: Eduskunnalle
14254:
14255: Pohjois-Suomen yritysten, myös kaivostoimin- Toisaalta koko Pohjois-Suomi on erittäin vai-
14256: nan, kannattavuudessa kuljetuskustannukset keaa työttömyysaluetta, jonne mittavat rataosuuk-
14257: näyttelevät merkittävää osaa. Erityisesti nyt ilmei- sien sähköistystyöt olisivat työllisyyden hoitomie-
14258: sesti toteutumassa olevan Soklin malmion hyö- lessä tervetulleita.
14259: dyntämisessä on monesti törmätty kuljetuskustan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin edus-
14260: nusten kalleuteen. Rautatiekuljetukset erityisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14261: sähköistetyillä rataosuuksilla on havaittu edulli-
14262: seksi kuljetusmuodoksi. Tällä hetkellä rataverkon että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14263: sähköistäminen ulottuu kuitenkin vain Ouluun piteisiin rataosuuden Oulu-Kemzjärvi
14264: saakka. Tulevaisuudessa Soklinkin melko mittavat sähköistämiseksi ja sähköistyksen edelleen
14265: kuljetukset olisi edullista hoitaa sähkörataa pit- toteuttamiseksi Kemijärveltä Sok/iin ra-
14266: kin. kennettavalle rautatielle.
14267:
14268: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14269:
14270: Asko Apukka Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
14271: Pauli Uitto Pertti Lahtinen Heli Astala
14272: Pekka Leppänen Kimmo Sarapää Lauha Männistö
14273: Arvo Kemppainen
14274: 1987 vp. 1219
14275:
14276: Toivomusaloite n:o 1099
14277:
14278:
14279:
14280:
14281: Apukka ym.: Pohjois-Suomen yrityksille tuotavien raaka-aineiden
14282: kuljetusten saattamisesta kuljetustuen piiriin
14283:
14284:
14285: Eduskunnalle
14286:
14287: Raaka-aineiden kuljetukset eivät voimassa ole- idea ja tuote on Euroopankin mittakaavassa huip-
14288: van kuljetustukilain (954/81) mukaan ole kulje- puluokkaa, mutta sen toiminta mainitun kulje-
14289: tustuen piirissä, minkä vuoksi esim. Pohjois- tustuen puuttumisen johdosta on etelän vastaa-
14290: Suomen yritysten raaka-ainetuonnit jäävät tämän viin yrityksiin nähden huomattavasti epäedulli-
14291: tukimuodon ulkopuolelle. Saman lain 1 §:n mu- sempaa. Kuitenkin jokaisen merkittävästi työlli-
14292: kaan tukea maksetaan vain Suomessa suoritetta- syyttä kehitysalueilla helpottavan pienyrityksen
14293: vista kuljetuksista, minkä johdosta Pohjois- säilyminen ja uusien perustaminen on nykyisessä
14294: Suomen yritysten Tornion kautta Eurooppaan ta- työllisyystilanteessa ensiarvoisen tärkeää.
14295: pahtuvat kuljetukset jäävät myös tuen ulkopuolel- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
14296: le. Esim. Sodankylässä toimivalle metallialan yri- eduskunnan hyväksyt,täväksi toivomuksen,
14297: tykselle edellä mainitut puutteet aiheuttavat koh-
14298: tuuttomia vaikeuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
14299: Raaka-aineiden ja komponenttien jättämistä kuljetustukilakn muuttamiseksi siten, että
14300: kuljetustuen ulkopuolelle on perusteltu sillä, että raaka-aineidet~ ja komponenttien kulje-
14301: tuen piiristä tulisi jättää pois kaikki sellaiset raaka- tukset kehity!alueiden yritykszfle tulevat
14302: aineet ja komponentit, joita olisi mahdollista kuljetustuen piiriin ja että Pohjois-
14303: tuottaa kehitysalueella. Tällainen edellytys tun- Suomesta myös Tornion kautta tapahtuvat
14304: tuu kuitenkin kohtuuttomalta edellä mainitun kuljetukset tulisivat tuen pziriin.
14305: yrityksenkin kohdalla siitä syystä, että sen Iiike-
14306:
14307: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14308:
14309: Asko Apukka Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
14310: Pertti Lahtinen Lauha Männistö Arvo Kemppainen
14311:
14312:
14313:
14314:
14315: 25 2705361
14316: 1220 1987 vp.
14317:
14318: Toivomusaloite n:o 1100
14319:
14320:
14321:
14322:
14323: Astala: Määrärahoista Turun-Helsingin radan peruskorjaukseen
14324:
14325:
14326:
14327: Eduskunnalle
14328:
14329: Turun ja Helsingin välisen rautatieyhteyden pa- ta osaa matkustajista. Vuonna 1991 aiotaan päi-
14330: rantaminen on Suomen päärataverkon peruspa- vittäisiä junayhteyksiä lisätä 7:stä lO:een. Juna
14331: rannushankkeista tärkein. Sekä kansainvälisen et- lähtee kaupungista toiseen puolentoista tunnin
14332: tä kotimaisen matkustajaliikenteen ja tavaralii- välein. Aikataulut nopeutuvat jonkin verran jo
14333: kenteen hoitamiseksi rautatietaloudellisesti ny- syksyllä 1987, jolloin päästään kahden tunnin ja
14334: kyistä kannattavammin on tärkeää, että peruspa- kahdentoista minuutin ajoaikaan. Tämä kaikki on
14335: rannustyö voidaan saattaa valmiiksi mahdollisim- mahdollista, mikäli rahoitus järjestyy VR:n toivo-
14336: man nopeasti ja tämän jälkeen rata sähköistää. malla tavalla. Vuoden 1987 budjettiin olisi tarvit-
14337: Rautatiehallituksen laatiman selvityksen mu- tu 100 miljoonaa markkaa ja parina seuraavana
14338: kaan rantaradan perusparantaminen on edellytys vuonna noin 120 miljoonaa markkaa. Eduskunta
14339: pysäyttää rautateiden markkinaosuuden lasku ja myönsi vuoden 1987 budjettiin 86 miljoonaa
14340: kasvattaa nykyinen 10 prosentin markkinaosuus markkaa radan peruskorjaukseen.
14341: matkustajista jopa 30 prosenttiin. Rantaradan mahdollisimman pikainen perus-
14342: Rantaradan nykyinen kunto, kiskoituksen epä- korjaaminen ja sen jälkeen sähköistäminen on
14343: tasaisuus ja radan mutkaisuus tekevät matkusta- erittäin kannatettava hanke sekä kansantaloudelli-
14344: misen epämukavaksi ja hitaaksi. Radan lukuisat sesti, liikennepoliittisesti että ympäristösuojelun
14345: tasoristeykset, joista suurin osa on vartioimatto- näkökulmasta katsottuna. Siksi on tarpeen lisätä
14346: mia, heikentävät liikenneturvallisuutta. Radan rantaradan peruskorjausmäärärahoja VR:n esittä-
14347: perusparannuksella lisätään merkittävästi matkus- mällä tavalla, jotta rata saadaan kokonaan perus-
14348: tamismukavuutta ja liikenneturvallisuutta. parannetuksi 1990-luvun alussa. Sen jälkeen voi-
14349: Peruskorjaushankkeen kokonaiskustannukset daan ryhtyä radan sähköistämiseen.
14350: ovat noin 800 miljoonaa markkaa. Korjaussuunni- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14351: telman virallisen aikataulun mukaan rata valmis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14352: tuisi vuonna 1994. VR on aientanut aikataulua ja
14353: tähtää jo vuoteen 1991. Tämä on mahdollista, mi- että hallitus ryhtyisi toimiin nittävän ra-
14354: käli kunnostustyöhön budjetissa myönnetään riit- hoituksen osoittamiseksi VR:n esityksen
14355: tävät määrärahat. Mikäli rahoitus järjestyy, VR:llä mukaisesti Turun-Helsingin radan pe-
14356: on tekninen valmius saada työnsä valmiiksi jo ruskorjaukseen, niin että rantarata saa-
14357: vuonna 1991. Silloin matkustusaika Turusta Hel- daan kokonaan perusparannetuksi 1990-
14358: sinkiin jää alle kahden tunnin. Se tyydyttäisi suur- luvun alussa ja sen jälkeen sähköistetyksi.
14359:
14360: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14361:
14362: Heli Astala
14363: 1987 vp. 1221
14364:
14365: Toivomusaloite n:o 1101
14366:
14367:
14368:
14369:
14370: Astala: Turun-Toijalan radan sähköistämisestä
14371:
14372:
14373:
14374: Eduskunnalle
14375:
14376: Varsinais-Suomi on jäänyt jälkeen maan yleises- taja- ja tavaraliikenteen satamia ja kaikkina tal-
14377: tä kehityksestä sekä ratojen peruskorjauksen että vina varmimmin liikennöitävä.
14378: niiden sähköistämisen osalta. Tavaraliikenteessä pystyy sähköveturi vetämään
14379: Liikenneministeriön ja rautatiehallituksen tulee dieselveturia enemmän kuljetustonneja. Tällä on
14380: ryhtyä pikaisiin toimiin Turun sataman-Turun merkitystä kuljetuskustannuksiin. Näin Turku
14381: -Toijalan radan sähköistämiseksi. voisi kilpailukyvyltään päästä samaan asemaan jo
14382: Radan sähköistäminen lisää kaukoliikenteen sähköistettyjen ratojen päässä olevien satamien
14383: joustavuutta ja yhteyksien kasvua, kun vetokalus- kanssa.
14384: ton vaihdoilta kesken matkaa vältytään. Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on lokakuus-
14385: Henkilöliikenteen kehittäminen ei ole jatkos- sa 1986 jättänyt liikenneministeriölle ja rautatie-
14386: sa mahdollista, ellei käytössä ole sähköistettyä hallitukselle aloitteen Turun-Toijalan radan säh-
14387: rataa. köistämisestä ja sen aiheuttamista pikaisista toi-
14388: Sähköistettyä rataverkkoa voidaan pitää mm. menpiteistä.
14389: teollisuuden sijoittumista alueelle lisäävänä teki- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14390: jänä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14391: Ratavälillä Turun satama-Turku-Toijala on
14392: tärkein Länsi-Suomen satamia palveleva rata, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
14393: koska Turku on maamme merkittävimpiä matkus- Turun-Tozjalan radan sähköistämiseksi.
14394:
14395: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14396:
14397: Heli Astala
14398: 1222 1987 vp.
14399:
14400: Toivomusaloite n:o 1102
14401:
14402:
14403:
14404:
14405: Astala: Turun seudun kuntien liikenneyhteistyön kehittämisestä
14406:
14407:
14408:
14409: Eduskunnalle
14410:
14411: Turun seudulla olisi tarkoituksenmukaisinta kokeiluun. Tähän mennessä valtio on luvannut
14412: järjestää joukkoliikenne alueen kuntien yhteistoi- osallistua 400 000 markan hankkeeseen 130 000
14413: min, koska mm. työssäkäynti ylittää kuntarajat. markalla. Mahdollisesti alijäämästä 85 prosenttia
14414: Muukin liikenne on yleistä. jää Tu~lle. Kaarinan osuus on 10 ja Piikkiön 5
14415: Mm. Raision kaupunki on tehnyt aloitteen Tu- prosentua.
14416: run seudun kuntien yhteisen joukkoliikenneyh- Valtion tulee edistää joukkoliikenteen palvelu-
14417: tiön perustamiseksi. Tällaiseen hankkeeseen voisi- tasoa ja parantaa kuntien yhteistyötä antamalla
14418: vat osallistua mm. Turku, Naantali, Rusko, Lieto, asiantuntija-apua ja riittävää taloudellista tukea.
14419: Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Parainen. Samalla tulisi Olisi perustettava Turun seudun kuntien toimi-
14420: selvittää myös VR:n mukaantulo yhteistoimin- kunta, jossa olisi myös liikenneministeriön edus-
14421: taan. taja, suunnittelemaan yhteisen liikenteenhoito-
14422: Turun kaupunginhallitus on 26.8.1986 omalta organisaation perustamista ja käynnistämään mo-
14423: osaltaan päättänyt jatkaa seudullisen joukkolii- nimuotoista kokeilutoimintaa.
14424: kennesuunnitelman valmisteleroista koko Turun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14425: kaupunkiseudun kannalta. Suunnittelualue kat- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14426: taa Turun lisäksi ainakin Raision, Kaarinan, Rus-
14427: kon ja Liedon. Suunnitelmaan lisätään mahdolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14428: sesti vielä Naantali ja Piikkiö. Suunnitelman laa- Turun seudun kuntien ja liikenneministe-
14429: dintaan on määrä anoa rahaa myös liikenneminis- riön yhteisen toimikunnan asettamiseksi
14430: teriöltä. suunnittelemaan seudun yhteisen lzi'ken-
14431: Elokuussa 1986 aloitettiin Turun seudulla pai- neorganisaation perustamista ja käynnistä-
14432: kallisjunakokeilu Piikkiön ja Pernon telakan välil- mään kokezlutoimintaa, johon myös olisi
14433: lä. Valtionrautatiet on tyytyväinen alkaneeseen saatava valtion tukea.
14434:
14435: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14436:
14437: Heli Astala
14438: 1987 vp. 1223
14439:
14440: Toivomusaloite n:o 1103
14441:
14442:
14443:
14444:
14445: Astala: Selvityksen tekemisestä liikennevälineissä sovellettavista
14446: lapsi- ja nuorisoalennuksista
14447:
14448:
14449: Eduskunnalle
14450:
14451: Liikennevälineissä sovelletaan varsin vaihtelevia - toiminnan mieltäminen julkiseksi palveluk-
14452: ikärajoja myönnettäessä lapsi- ja nuorisoalennuk- si ja siinä huomioon otettavat sosiaaliset periaat-
14453: sia. Kukin liikenteenharjoittaja tai liikennemuoto teet (kaupunkien liikennelaitokset ja sopimuslii-
14454: näyttää määritelleen ikärajat ikään kuin omin kenne).
14455: päin. Seuraavassa on lueteltu eräitä liikennemuo- Mikäli haluttaisiin tarkastella elinkeinonhar-
14456: toja tai liikenteenharjoittajia vastaavat lapsialen- joittajien soveltamia ikärajoja laajemminkin esi-
14457: nusikärajat. Taulukossa mainittua ikää nuorem- merkiksi ottamalla majoitus- ja ravitsemispalve-
14458: mista ei peritä maksua, kun taas mainittua ikää lut tai vaikkapa kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta
14459: vanhemmista peritään täysi maksu, paitsi niissä (esim. teatterit, elokuvat, museot, näyttelyt), ha-
14460: tapauksissa, joissa alennus myönnetään jonkin vaittaisiin ikärajoissa ehkäpä vieläkin enemmän
14461: muun kuin iän perusteella. vaihtelua. Vielä jos mukaan sisällytettäisiin myös
14462: perhe- tms. henkilöluvusta riippuvat alennukset
14463: Liikennemuoto tai liikenteen- Lapsialennuk-
14464: harjoittaja seen oikeutta-
14465: voitaisiin todeta ikäraja- ja muut vastaavat alen-
14466: vat ikävuodet nukset näennäisen sattumanvaraisiksi.
14467: VR ........................ .. 4-11 Tarkoituksenmukaista olisi kuitenkin selvittää
14468: Helsingin kaupungin liikennelaitos 7-16 lähinnä tavanomaisessa liikenteessä (rautatiet ja
14469: Lähiliikenne Espoossa .......... . 7-16 linja-autoliikenne) sovellettavat ikärajat kokonai-
14470: Vantaan tasatariffi ............. . 7-16 suudessaan ja selvityksen pohjalta ryhtyä toimiin
14471: Turun kaupungin liikennelaitos .. 7-17 ikärajojen yhtenäistämiseksi siten, että yhdenmu-
14472: Tampereen kaupungin kaisesti sovellettaisiin lapsialennuksissa tällä het-
14473: liikennelaitos ............... . 7-16 kellä käytössä olevia korkeimpia ikärajoja. Vertai-
14474: Kaukoliikenteen linja-autot ja lun vuoksi ei selvitykselle olisi pahaksi ottaa mu-
14475: yksityiset liikenteenharjoittajat kaan myös muissa liikennemuodoissa tai elinkei-
14476: lähiliikenteessä (pl. sopimus- notoiminnassa yleensäkin käytössä olevia ikäraja-
14477: liikenne) ................... . 4-11 alennuksia, vaikka niiden pohjalta ei varsinaisesti
14478: toimiin ryhdyttäisikään.
14479: Edellä olevaan taulukkoon ei tietoja ole koottu Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14480: kattavasti, vaan siinä eräin esimerkein osoitetaan muksen,
14481: ikärajoissa esiintyvän melkoista vaihtelua
14482: Ikärajojen määräytymisperusteiksi voidaan ar- että hallitus selvityttäisi maassamme
14483: vella mm. seuraavia tekijöitä: rautatezllä ja säännöllisessä linja-autolti'-
14484: - istumapaikkaa ei tarvita ja asianomainen kenteessä käytössä olevat lapsialennukset
14485: matkustaa aina vanhemman kanssa (0-3-vuotiai- ja ryhtyisi sellaisti'n toimzin, että vastedes
14486: den maksuttomuus), lastenlippu myönnettäisti'n mahdollisim-
14487: - pyrkimys houkutella matkustajia (yksityis- man laajalti nykyisin voimassa olevien kor-
14488: ten liikenteenharjoittajien myöntämät lapsialen- keimpien ikärajojen mukaisesti.
14489: nukset),
14490:
14491: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14492:
14493: Heli Astala
14494: 1224 1987 vp.
14495:
14496: Toivomusaloite n:o 1104
14497:
14498:
14499:
14500:
14501: Astala: Valtakunnallisen liikenneopiston perustamisesta Ja sijoit-
14502: tamisesta Uuteenkaupunkiin
14503:
14504:
14505: Eduskunnalle
14506:
14507: Liikenneministeriön työryhmä on mteunnös- vansa valmis tukemaan hanketta luovuttamalla
14508: sään 30.4.1986 todennut, että maassa tarvitaan liikenneopiston käyttöön mm.
14509: pikaisesti oppilaitosta, jossa annettaisiin liikenne- koeajoradan ja liukkaankelin radan
14510: alan koulutusta. Opistossa koulutettaisiin vuosit- riittävän määrän Saab 900 -koeautoja
14511: tain yli 3 800 henkilöä ja koulutusvuorokausia luentotilan
14512: kertyisi vuotta kohti 25 200. autotehtaan asiantuntevaa opettajavoimaa.
14513: Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- Lisäksi autotehtaalta on saatavissa muita hank-
14514: mispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitule- keeseen liittyviä palveluja. Luento- ja majoitusti-
14515: vaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljetta- laa on saatavissa tarpeen mukaan kaupungissa toi-
14516: jaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- mivista ja suunnitteilla olevista majoitus- ja ravin-
14517: mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaanotta- tolaliikkeistä, joka selviää oheisista liitteistä.
14518: jien sekä muiden liikennealan kouluttajien paitsi Ensi vuosikymmenen alkupuolella Uudenkau-
14519: laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, myös perus- pungin kaupunki voi lisäksi luovuttaa liikenne-
14520: koulutuksen edelleen kehittämistä ja muuttamis- opiston käyttöön sovittavin ehdoin opetus- ja toi-
14521: ta. Samalla jouduttaneen lisäämään myös uusien mistotilaa 3 580 m 2 sekä majoitustilaa 60-100
14522: liikenneopettajien vuotuisia koulutusmääriä. henkilölle.
14523: Uusikaupunki olisi erittäin sopiva liikenneopis- Liikenneopiston sijoittaminen maamme ainoan
14524: ton sijoituspaikka. Kaupunki on nopeasti kasva- henkilöautoja valmistavan teollisuuslaitoksen lä-
14525: massa maamme henkilöautoilun taitotieto-kes- heisyyteen on oikea ratkaisu, kun lisäksi ottaa
14526: kukseksi. Liikenneopisto voisi aloittaa nopeasti huomioon, että toiminta voidaan aloittaa Uudes-
14527: toimintansa Uudessakaupungissa liikenneministe- sakaupungissa ilman huomattavia investointeja.
14528: riön, Uudenkaupungin kaupungin ja kotimaisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14529: henkilöautotehtaan yhteisvoimin. Saab-Valmet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14530: on perustamassa alueelleen 'Autoilun Keskustaa',
14531: josta liikenneopisto voisi hyötyä monella tavalla. että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimtin
14532: Uusikaupunki on neuvotellut Oy Saab-Valmet valtakunnallisen liikenneopiston perusta-
14533: Ab:n johdon kanssa, jonka seurauksena mainittu miseksi ja stjoittamiseksi Uuteenkaupun-
14534: yhtiö on ilmoittanut kirjeessään 12.9.1986 ole- kiin.
14535:
14536: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14537:
14538: Heli Astala
14539: 1987 vp. 1225
14540:
14541: Toivomusaloite n:o 1105
14542:
14543:
14544:
14545:
14546: Dromberg ym.: Kuhmoisten-Länkipohjan maantien perusparanta-
14547: misesta
14548:
14549:
14550: Eduskunnalle
14551:
14552: Tie- ja vesirakennushallituksen Tie 2000 -ohjel- to luonnollisesti hidastuttaa, ovat viime vuosina
14553: massa on maantie n:o 329 (Kuhmoisten kuitenkin nousseet. Tämä koskee erityisesti raskai-
14554: kirkonkylä-Länkipohja) mainittu ns. massa- ta puutavarakuljetuksia ja lisääntyneen loma-asu-
14555: hankkeiden joukossa toistaiseksi ilman tarkempaa tuksen aiheuttamaa henkilöautoliikennettä. Tie
14556: ajoitusta suunnitellusta soratien parantamisesta ja on luonnonkauniiden seutujen halki kulkevana
14557: päällystämisestä öljysoralla. Tie on TVH:n suun- myös suosittu turistireitti. Sen tulisi lisäksi tarjota
14558: nitelmissa jäänyt liian vähälle huomiolle. Sen pa- kohtuulliset mahdollisuudet saapua maaoteitse
14559: rantaminen vaatii ajateltua nopeampia toimenpi- vasta perustettuun Isojärven kansallispuistoon,
14560: teitä siten, että suunnitellut parantamistyöt ajoi- joka rajoittuu kyseiseen tiehen ja jossa vierailevien
14561: tetaan TVH:n tienpidon toimenpideohjelmaan kävijöiden määrä tulee vuosi vuodelta lisäänty-
14562: vuosille 1987-1992. Tien pituus on 28 km. Se on mään.
14563: suorin poikittaisyhteys Mäntän suunnalta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14564: maantien n:o 80 Tampere-Jämsä vaikutusalueel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14565: ta valtatielle n:o 4 ja Päijänteelle. Tie on varsin muksen,
14566: mutkainen ja mäkinen sekä varsinkin keväisin ja
14567: syksyisin tien routimisen takia erittäin huonokun- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14568: toinen ja näistä syistä liikenneturvallisuudeltaan menpiteisiin Kuhmoisten-Länkipohjan
14569: heikko. maantien n:o 329 perusparantamiseksi ja
14570: Liikennemäärät, joiden kasvua tien heikko kun- kestopäällystämiseksi.
14571:
14572: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
14573:
14574: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Helena Pesola
14575: 1226 1987 vp.
14576:
14577: Toivomusaloite n:o 1106
14578:
14579:
14580:
14581:
14582: Dromberg: Maantien n:o 3531 (Ruotsinkylä-ltä-Vastila) kunnos-
14583: tamisesta
14584:
14585:
14586: Eduskunnalle
14587:
14588: Maantie n:o 3531 (Ruotsinkylä-ltä-Vastila) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14589: on erittäin huonokuntoinen. Maantie on pai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14590: kallisesti merkittävä liikenneväylä, joten sen kun-
14591: nostaminen on suoritettava mahdollisimman pi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14592: kaisesti. piteisiin maantien n:o 3531 (Ruotsinkylä
14593: -Itä-Vastila) kunnostamiseksi.
14594:
14595: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
14596:
14597: Kaarina Dromberg
14598: 1987 vp. 1227
14599:
14600: Toivomusaloite n:o 1107
14601:
14602:
14603:
14604:
14605: Fred: Voltin-Bramsin maantien ottamisesta tienpidon toimenpide-
14606: ohjelmaan v. 1988-89
14607:
14608:
14609: Eduskunnalle
14610:
14611: Alahärmän kunnan kiireeliisin tienparannus- merkitystä. Lisäksi sillä on suuri merkitys tien var-
14612: hanke on Voltin-Oravaisten maantien paranta- ressa asuvalle väestölle.
14613: minen välillä Huhtamäki-Brams. Tienparannus- Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdotan
14614: suunnitelma on valmistunut ja se on vahvistetta- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14615: vana TVH:ssa. Hanke ei sisälly piirin lähivuosien muksen,
14616: toimenpideohjelmaan. Se olisi kuitenkin pyrittä-
14617: vä lähivuosina toteuttamaan, koska tie on mutkai- että hallitus ryhtyisi toimen_piteisiin
14618: nen ja varsinkin kelirikkoaikana hyvin heikkokun- Voltin-Bramsin välisen maantzen otta-
14619: toinen. Tiellä on runsaasti käyttöä. Se on tärkeä misesta tienpidon toimenpideohjelmaan
14620: poikittainen tieyhteys, jolla on laajaa seudullista v. 1988-1989.
14621:
14622: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14623:
14624: Jorma Fred
14625: 1228 1987 vp.
14626:
14627: Toivomusaloite n:o 1108
14628:
14629:
14630:
14631:
14632: Gustafsson ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kämmen-
14633: niemen-Maisansalon välille
14634:
14635:
14636: Eduskunnalle
14637:
14638: Tampereen Aitovuoren ja Teiskon välisen tien Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
14639: parantaminen on tiepiirin ohjelmissa vuosina nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14640: 1990-1992. Tie on hyvin kapea ja vilkasliikentei- sen,
14641: nen. Lisäksi routa tekee sen vuosittain erittäin
14642: kuoppaiseksi ja vaaralliseksi liikennöidä. Tietä että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
14643: käyttävät yksityisliikenteen lisäksi raskaat tukki- ja teisiin vaikuttaakseen tekezllä oleviin tie-
14644: kiviautot, kesäkautena lisäksi päivittäin huomat- suunnitelmiin niin, että kevyen liikenteen
14645: tava määrä mökkiläisiä. väylä rakennettaisiin osuudelle Kämmen-
14646: Maisansalon lomakeskus, Kaanaan lentokenttä niemi-Maisansalo ja että Maisansalon ja
14647: ja moottorirata lisäävät myös tien liikennettä. Ke- Kaanaan välisen tieosuuden kunnostamis-
14648: säisin tie on suuren eri-ikäisen kuntopyöräilijäjou- ta kzi'rehditään siten, että työ voitaisiin
14649: kon suosima. He ovat turvanomia tällä kapealla, suorittaa välittömästi Aitovuoren-Teis-
14650: jatkuvasti vilkastuvalla tiellä. kolan tieosuuden rakentamisen jälkeen
14651: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän rakenta- vuosina 1991-93.
14652: miseksi valmistuvat vuoden 1987 aikana ja Aito-
14653: vuori-Kämmenniemi-suunnitelmat valmistuvat
14654: vuonna 1988.
14655:
14656: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14657:
14658: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
14659: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
14660: 1987 vp. 1229
14661:
14662: Toivomusaloite n:o 1109
14663:
14664:
14665:
14666:
14667: Haavisto: Jyväskylän-Haapajärven rataosuuden käytön tehosta-
14668: misesta
14669:
14670:
14671: Eduskunnalle
14672:
14673: Keski-Suomen halki pohjois-eteläsuunnassa rakentaminen oli aikoinaan huomattava kansanta-
14674: kulkeva Jyväskylän ja Haapajärven välinen rata- loudellinen investointi. Rautatieliikenteen kehit-
14675: osuus, jonka oli määrä palvella sekä henkilö- että tämismahdollisuuksien laiminlyönti tällä alueella
14676: tavaraliikenteen tarpeita tällä alueella, on valmis- tekee tämän investoinnin hyödyttömäksi. Koska
14677: tumisestaansaakka ollut vuosi vuodelta vähäisem- rautatieliikenteen suosiminen yleensäkin on -
14678: mässä käytössä. Henkilöliikenne läpi koko rata- monesta eri syystä- kaukonäköinen vaihtoehto,
14679: osuuden lopetettiin vuonna 1968 (ainoastaan kah- tämän rataosuuden käyttömahdollisuuksien tutki-
14680: deksan vuotta valmistumisen jälkeen) ja edelleen minen mahdollisimman nopeasti on tarpeen.
14681: Äänekosken ja Saarijärven väliseltä osuudelta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14682: 1978. Nyt on Valtionrautatiet esittänyt myös Jy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14683: väskylän ja Äänekosken välistä henkilöliikennettä
14684: lopetettavaksi. Myös tavaraliikennettä on jatku- että hallitus kiireellisesti selvittäisi mah-
14685: vasti vähennetty, ja pohjois-eteläsuunnan kulje- dollisuudet tehostaa Jyväskylän ja Haapa-
14686: tukset kierrätetään pääsääntöisesti pitempää reit- järven välisen rataosuuden käyttöä sekä
14687: tiä Seinäjoen tai Kuopion kautta. henkilö- että tavaraliikenteen osalta.
14688: Jyväskylän ja Haapajärven välisen rataosuuden
14689:
14690: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14691:
14692: Pekka Haavisto
14693: 1230 1987 vp.
14694:
14695: Toivomusaloite n:o 1110
14696:
14697:
14698:
14699:
14700: Heikkinen ym.: TVL:n Kainuun piiriin teiden rakentamisen rahoi-
14701: tuksen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta
14702:
14703:
14704: Eduskunnalle
14705:
14706: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin Tie 2000 on kuitenkin hyvä valmius mm. suunnitelmien ja
14707: -ohjelmasta käy ilmi, että piirin teiden rakentami- organisaationsa puolesta osallistua alueen työlli-
14708: sen määrärahantarve on keskimäärin 86 milj. mk syyden hoitoon. Tässä mielessä mm. uuden työlli-
14709: vuodessa koko ohjelmakautena. Viimeksi julkais- syyslain tuomat mahdollisuudet tulisi käyttää täy-
14710: tun toimenpideohjelman vuosille 1988-1993 ra- simääräisesti hyväksi.
14711: kentamisen määrärahakehys on ohjelman loppu- TVL:n Kainuun piirillä on tällä hetkellä nimet-
14712: vuosilla ainoastaan 41 milj. mk. Rakentamismää- tyjä kohteita, joiden suunnitelmat on vahvis-
14713: rärahojen taso on laskenut piirin esittämistä ta- tettu, mutta jotka eivät sisälly hyväksyttyihin työ-
14714: voitteista jo aikaisempinakin vuosina. ohjelmiin, yhteiseltä kustannusarvioitaan 13 5, 5
14715: Piiri on esittänyt huolestumisensa kirjallisesti mmk:n verran.
14716: useita eri kertoja tie- ja vesirakennushallitukselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14717: Myös Oulun lääninhallitus on kannanotossaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14718: vuoden 1988 tulo- ja menoarviosta esittänyt huo-
14719: lestuneisuutensa erityisesti Kainuun tiemäärära- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14720: hojen kehitysnäkymistä. piteisiin, jozlla korjataan TVL:n Kainuun
14721: Kuten edellä esitetystä käy ilmi, ovat punn piirin teiden rakentamisen rahoituksen
14722: määrärahakehitysnäkymät todella huonot. Piirillä jälkeenjääneisyys.
14723:
14724: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14725:
14726: Kauko Heikkinen Sakari Valli
14727: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen
14728: 1987 vp. 1231
14729:
14730: Toivomusaloite n:o 1111
14731:
14732:
14733:
14734:
14735: Heikkinen ym.: Kehitysalueiden telemaksujen tasaamisesta
14736:
14737:
14738:
14739: Eduskunnalle
14740:
14741: Nykyaikaisen yritystoiminnan kustannustekijä- olisi myönteinen merkitys kehitysalueiden elin-
14742: nä ovat puhelin- ja muut tiedonsiirtokustannuk- keinotoimintojen kehittymisen kannalta.
14743: set yhä tärkeämpiä. Televiestintä tulisi kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
14744: ten jakaantumisen osalta rinnastaa postiin toteut- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14745: tamalla ns. postimerkkiperiaate myös teleliiken-
14746: teen kuluissa. Kaukopuhelutaksat tulisi pikaisesti että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14747: pudottaa läänitaksan tasolle. Tällä ratkaisulla yri- piteisiin telelzikenteen maksujärjestelmän
14748: tyksen teleliikenteen kulut olisivat riippumatto- uudistamiseksi niin, että kaukopuhelu-
14749: mat yrityksen sijaintialueesta, millä epäilemättä maksuissa päästiiän ns. läänitaksan tasolle.
14750:
14751: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
14752:
14753: Kauko Heikkinen Kalevi Mattila Kimmo Sarapää
14754: Pauli Saapunki Sakari Valli Annikki Koistinen
14755: Eino Siuruainen Arvo Kemppainen Hannele Pokka
14756: Tellervo Renko Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
14757: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Oiva Savela
14758: Liisa Jaakonsaari Erkki Pulliainen Vappu Säilynoja
14759: Riitta Jouppila
14760: 1232 1987 vp.
14761:
14762: Toivomusaloite n:o 1112
14763:
14764:
14765:
14766:
14767: Hietala ym.: Mikkelin-Pieksämäen kantatien muuttamisesta valta-
14768: tieksi
14769:
14770:
14771: Eduskunnalle
14772:
14773: Pieksämäen talousalueen kunnat ja Haukivuo- taminen valtatieksi nostaisi merkittävässä maa-
14774: ren kunta ovat useaan eri otteeseen esittäneet rin Pieksämäen talousalueen imagoa paikkakun-
14775: TVL:n Mikkelin piirille Mikkelin-Pieksämäen nan saavutettavuuden kannalta. Aikaisemminhan
14776: kantatien muuttamista valtatieksi. Esitys ei kui- Pieksämäki on totuttu tuntemaan ainoastaan rau-
14777: tenkaan ole johtanut myönteiseen tulokseen. tatiekaupunkina. Valtateiden solmukohtana ta-
14778: Mikkelin kauppakamarin liikennevaliokunta lousalueen markkinointiin löytyisi aivan uusia
14779: on myös kiinnittänyt huomiota tähän asiaan ja näkökohtia ja kriteereitä. Talousalueen kuntien
14780: tehnyt asiasta muutosesityksen TVL:n Mikkelin matkailuesitteistä valtateiden risteäminen loisi
14781: piirille. uusia aseita turistien houkuttelemiseksi paikka-
14782: TVL:n Mikkelin piiri on perustellut kantatie- kunnalle. Tiestöllä ja sen luokituksella on myös
14783: luokituksen paikallaanoloa sillä, ettei tiestön lii- erittäin suuri merkitys uusia sijaintipaikkakuntia
14784: kennetiheys ole riittävä. Valtatieluokkaan kuulu- hakeville teollisuusyrityksille. Yleisestikin ottaen
14785: van tiestön liikennetiheyden tulisi olla 2 000 ajo- tien luokituksen nostamisella on tien päätepis-
14786: neuvoa vuorokaudessa, kun se mainitulla tieosuu- teissä ja varrella oleville kunnille hyötyä niin
14787: della on vuoden 1982 laskelmien mukaan keski- monella eri tapaa, ettei kovin yksipuolisin perus-
14788: määrin 1 000 ajoneuvoa. Piirin ilmoituksen mu- tein tapahtuva hankkeen estäminen saa tulla kysy-
14789: kaan kantatien Pieksämäen puoleinen osa yltää mykseen.
14790: mainittuun 2 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit-
14791: sen sijaan Haukivuoren kohdalla määrä jää jopa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14792: alle 1 000 ajoneuvon/vuorokausi. Ajoneuvoti-
14793: heyttä koskevaa kriteeriä on toki voitava tulkita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14794: tarvittaessa joustavastikin, jos tie muutoin täyttää Mikkelin-Pieksämäen kantatien luoki-
14795: valtatielle asetettavat vaatimukset. tuksen muuttamiseksi valtatieksi mahdol-
14796: Mikkelin-Pieksämäen välisen kantatien muut- lisimman pian.
14797:
14798: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14799:
14800: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Jouni Backman
14801: 1987 vp. 1233
14802:
14803: Toivomusaloite n:o 1113
14804:
14805:
14806:
14807:
14808: Hietala ym.: Joutsan-Kangasniemen-Pieksämäen-Suonenjoen
14809: tien muuttamisesta kantatieksi
14810:
14811:
14812: Eduskunnalle
14813:
14814: Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi- kennettavaksi kantatieksi. Tieosa Kangasniemi-
14815: kunnan järjestämässä tieneuvottelussa 29.10.1985 Pieksämäki on jo kunnossa. Joutsan-Kangasnie-
14816: Kangasniemellä todettiin, että asianomaiset kun- men väli tarvitsisi joitakin toimenpiteitä, mm.
14817: nat ovat jo vuonna 1980 tehneet TVH:lle ja leventämistä, tullakseen kantatietasoiseksi.
14818: TVL:n Mikkelin, Keski-Suomen ja Kuopion pii- Myös Mikkelin Maakuntaliiton hallitus näkee
14819: reille esityksen Joutsan-Kangasniemen-Piek- tämän kolmen maakunnan yhteisen hankkeen
14820: sämäen-Suonenjoen tien tieluokan muuttami- tärkeäksi kuntien yleisten kehittämisedellytysten
14821: sesta. parantajana.
14822: Kunnat ovat edelleen tukemassa hanketta, sillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14823: välillä Kuopio-Heinola matka lyhenisi noin 30 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14824: km kuljettaessa reittiä Suonenjoki-Pieksämäki-
14825: Kangasniemi-Joutsa. Myös tien varren kuntien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14826: talouselämän kannalta hankkeella tulisi olemaan joutsan-Kangasniemen-Pieksämäen-
14827: elvyttävä vaikutus. Suonenjoen tien muuttamiseksi kanta-
14828: Valtakunnallisissa suunnitelmissa vuoteen 2000 tieksi ensi tzlassa.
14829: tieosa Pieksämäki-Suonenjoki on jo merkitty ra-
14830:
14831: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
14832:
14833: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Jouni Backman
14834: 1234 1987 vp.
14835:
14836: Toivomusaloite n:o 1114
14837:
14838:
14839:
14840:
14841: Hietala ym.: Parlamentaarisen rautatiekomitean ehdotusten toteut-
14842: tamisesta
14843:
14844:
14845: Eduskunnalle
14846:
14847: Valtioneuvoston kesäkuussa 1985 asettama par- Huomioon ottaen sen, että komitean mietintö
14848: lamentaarinen rautatiekomitea jätti kuluvan vuo- on yksimielinen, voisi eduskunta edistää komi-
14849: den tammikuun 8 päivänä liikenneministerille yk- tean esitysten täytäntöönpanemista ilmaisemaHa
14850: simielisen mietintönsä VR:n liikennepoliittisista myönteisen kantansa niiden suhteen.
14851: tehtävistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14852: keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14853: Koska komitean esitysten täytäntöönpanolla
14854: käytännössä on ensiarvoisen tärkeä ja keskeinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
14855: merkitys VR:n tulevaisuudelle yhtenä keskeisenä parlamentaarisen rautatiekomitean ehdo-
14856: liikennemuotona maassamme, olisi mitä toivotta- tusten täytäntöönpanemiseksi mahdolli-
14857: vinta, että esitysten valmistelu toteuttamisasteelle simman pian.
14858: aloitettaisiin rautatiehallituksessa ja liikennemi-
14859: nisteriössä välittömästi.
14860:
14861: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
14862:
14863: Pertti Hietala Kerttu Törnqvist Markku Pohjola
14864: Kari Rajamäki Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
14865: Per-Henrik Nyman Sakari Knuuttila Tuulikki Hämäläinen
14866: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Jouni Backman
14867: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Helena Pesola
14868: Riitta Uosukainen Jukka Gustafsson llkka Joenpalo
14869: Reijo Lindroos Markus Aaltonen
14870: 1987 vp. 1235
14871:
14872: Toivomusaloite n:o 1115
14873:
14874:
14875:
14876:
14877: Hurskainen-Leppänen ym.: Ylämaan-Luumäen tien linjauksen
14878: selvittämisestä
14879:
14880:
14881: Eduskunnalle
14882:
14883: Ylämaalta on yhteys kuutostielle useata eri tietä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14884: pitkin. Kuitenkin useat yhteydet kuutostielle ovat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14885: aiheuttaneet sen, ettei mikään reitti ole erityi-
14886: sesti pääreitti, mistä on aiheutunut se, ettei mi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14887: kään tie näistä ole erityisen huollon ja kunnostuk- Ylämaan-Luumäen tien linjauksen sel-
14888: sen piirissä. vittämiseksi sekä toimenpiteisiin tien kun-
14889: Kuitenkin Ylämaan ja lähikuntien asukkaille nostamiseksi.
14890: olisi tärkeää saada ainakin yksi kunnossa oleva tie-
14891: yhteys Luumäelle ja sitä kautta Kouvolaan.
14892:
14893: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 1
14894:
14895:
14896:
14897: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki K~kko
14898: Riitta Uosukainen Antero ~kkonen
14899:
14900:
14901:
14902:
14903: 26 2705361
14904: 1236 1987 vp.
14905:
14906: Toivomusaloite n:o 1116
14907:
14908:
14909:
14910:
14911: Hurskainen-Leppänen ym.: Rautateiden poikittaisliikenteen kehittä-
14912: misestä ja Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta
14913:
14914:
14915: Eduskunnalle
14916:
14917: Rautateiden kuljetukset ja kuljetusmahdolli- osa on jäänyt viime sotien jälkeisissä alueluovu-
14918: suudet ovat Suomessa jääneet maan itäisten ja tuksissa Neuvostoliiton puolelle.
14919: läntisten osien välillä huomattavasti jälkeen siitä, Rataa käytettiin kuitenkin vilkkaasti myös so-
14920: mitä ne ovat eteläisten ja pohjoisten osien välillä. tien jälkeen, pääasiassa sotakorvauskuljetuksiin
14921: Tämä johtuu ratojen kehittämiseen suunnatuista aina 1950-luvun lopulle saakka.
14922: toimenpiteistä. Maan poikittaisyhteyksien ja Järvi- Järvi-Suomen radan kehittämisellä ja rautatie-
14923: Suomen radan (rataosa Parikkala-Savonlinna- yhteyden avaamisella Parikkalasta Neuvostoliit-
14924: Pieksämäki-Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa) vaiku- toon voitaisiin
14925: tuspiirissä olevien talousalueiden kannalta radan - välttää ruuhkia ja lisäinvestointeja rataosuu-
14926: kehittämistoimenpiteisiin ryhtymisellä on kiire. della Helsinki-Imatra
14927: Eteläisen Suomen ja Neuvostoliiton välinen lii- - saada rataosuus Parikkala-Savonlinna-
14928: kenne tapahtuu nykyään pääosin Vainikkalan ra- Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Vaasa sekä
14929: janylityspaikan kautta, mikä aiheuttaa ajoittain Haapamäki-Parkano-Pori täysitehoiseen käyt-
14930: ruuhkautumista. Järvi-Suomen radalla ja Parikka- töön ja erityisesti palvelemaan em. rataosuuksien
14931: lan rajanylityspaikan avaamisella voitaisiin tavara- piirissä olevien talousalueiden pienteollisuutta ja
14932: virtoja ohjata nykyistä tarkoituksenmukaisemmin, Porin Mäntyluodon kautta Neuvostoliittoon ja
14933: millä olisi merkitystä myös Itä- ja Länsi-Euroopan edelleen kolmansiin maihin suuntautuvaa kontti-
14934: välisen tavaraliikenteen edelleenkehittämisen liikennettä
14935: kannalta. - edistää rajakaupan kehittämistä
14936: Järvi-Suomen radalla on merkitystä sekä henki- - yhdistää Itä-Suomen matkailukohteiden
14937: lö- että tavaraliikenteelle. Suomen ja Neuvostolii- kansainvälinen markkinointi ja käyttö mahdol-
14938: ton tavara- ja matkailuliikenteessä rata tarjoaisi lisesti Neuvostoliitossa Sortavalan ja Valamon
14939: lyhyimmän ja nopeimman yhteyden alueiden vä- alueille avattavien uusien turistikohteiden käyt-
14940: lille. Sillä voisi olla myös rajakauppatoimintaa ak- töön
14941: tivoivaa merkitystä. Järvi-Suomen radan vaikutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14942: piirin talouselämälle liikenteen vilkastuminen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14943: merkitsisi oleellista piristymistä.
14944: Parikkala on perinteisesti ollut huomattava rau- että hallitus ryhtyisi pikaisiin tarvitta-
14945: tateiden risteysasema. Täältä haarautuvat nyt ra- viin toimenpiteisiin rautateiden poikit-
14946: dat Joensuuhun ja Savonlinnaan ja aikaisemmin taislit'kenteen parantamiseksija Pan'kkalan
14947: myös Elisenvaaraan. Viimeksi mainitusta radasta rajanylityspat'kan avaamiseksi.
14948:
14949: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
14950:
14951: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Kaarina Louvo
14952: 1987 vp. 1237
14953:
14954: Toivomusaloite n:o 1117
14955:
14956:
14957:
14958:
14959: Ikonen ym.: Muuramen-Isolahden paikallistien peruskorjauksesta
14960:
14961:
14962:
14963: Eduskunnalle
14964:
14965: Muuramen-Isolahden paikallistien peruskor- Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
14966: jaus edistyy hitaasti. Kuitenkin se on tärkeä väylä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14967: joka yhdistää kunnan etelä- ja pohjoispään toisiin- muksen,
14968: sa. Isolahteen tulee asutusta lisää, mutta kun siel-
14969: tä on suora ja parempi tieyhteys Jyväskylään, eivät että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
14970: uudet asukkaat tule tuntemaan itseään muurame- Muuramen-Isolahden tien peruskorjaa-
14971: laiseksi, ellei yhteys pitäjän keskustaan parane. miseksi.
14972: Tiellä on vilkas liikenne, joka osittain on hyvin
14973: raskastakin. Siitäkään osin tie ei ole liikennetur-
14974: vallinen.
14975:
14976: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
14977:
14978: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
14979: 1238 1987 vp.
14980:
14981: Toivomusaloite n:o 1118
14982:
14983:
14984:
14985:
14986: Ikonen ym.: Rutalahden-Viisarimäen tien perusparantamisesta
14987:
14988:
14989:
14990:
14991: Eduskunnalle
14992:
14993: Rutalahden-Viisarimäen (maantie n:o 613 maantieosuuden Rutalahti-Viisarimäki peruspa-
14994: Leivonmäki-Toivakka) tien rakenteen ja suun- rantaminen tulisi aloittaa vuosina 1987-88 ja
14995: tauksen parantamisen ja päällystämisen kustan- saada tieosuus kuljetuksia vastaavalle tasolle.
14996: nusarvio on 8,4 milj. markkaa. Rutalahden kylästä suuntautuu useita työ- ja
14997: Heikkokuntoista tietä rasittaa erittäin suuri ras- asiointimatkoja Jyväskylään, läänin pääkeskuk-
14998: kaan liikenteen määrä, joka suuntautuu Rutalah- seen, ko. tietä käyttäen. Tässäkin mielessä tien pi-
14999: den puutavaran pudotuspaikalle. Pudotuspaikka kainen kunnostaminen on välttämätöntä.
15000: on yksi Päijänteen alueen suurimpia. Puutavara- Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
15001: kuljetukset maanteitse Rutalahden pudotuspaik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15002: kaan ovat huomattavasti lisään~yneet. Vuonna sen,
15003: 1976 kuljetettiin pudotuspaikkaan 64 422 m 3 ja
15004: vuonna 1985 148 868 m 3 puutavaraa. Kuljetus- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
15005: kertoina se on n. 4 000 puutavara-autoa/vuosi. piteisiin Rutalahden- Viisarimäen maan-
15006: Puutavaran mittavan kuljetustoiminnan vuoksi tien kunnostamiseksi.
15007:
15008: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15009:
15010: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
15011: 1987 vp. 1239
15012:
15013: Toivomusaloite n:o 1119
15014:
15015:
15016:
15017:
15018: Ikonen ym.: Haapamäen kautta kulkevien rautateiden kunnostami-
15019: sesta ja liikenteen lisäämisestä
15020:
15021:
15022: Eduskunnalle
15023:
15024: Haapamäen kautta kulkee niin sanottu vanha Erityisesti tavaraliikennettä voitaisun ohjata
15025: Pohjanmaan rata ja poikittaisrata Potista Pieksä- kulkemaan Haapamäen kautta. Samalla tulisi pa-
15026: mäelle. Näiden ratojen kunto on jäänyt viime lauttaa myös yöpikajunapari, esim. P 51 ja P 52
15027: vuosina vähemmälle huomiolle. Mm. Porin radal- Haapamäen kautta kulkevaksi, koska tällainen yh-
15028: la on henkilöliikenne lopetettu muutama vuosi teys puuttuu vanhan Pohjanmaan radan vaikutus-
15029: sitten ja myöhemmin myös tavaraliikenne välillä piiristä.
15030: Haapamäki-Aitoneva. Haapamäen-Potin radan kunnostaminen
15031: Vanha Pohjanmaan rata Haapamäen kautta avaisi käyttöön jo olemassa olevan mutta nyt
15032: kulkevana muodostaa kiskoliikenteen toisen tai- käyttämättömänä rappeutuvan poikittaisratayh-
15033: deparin Parkanon kautta kulkevan radan lisäksi teyden.
15034: välille Tampere-Seinäjoki. Jotta tämä jo nyt ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15035: massa oleva rautatie voisi palvella tarkoituksen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15036: mukaisesti ja tehokkaasti liikennetarpeita myös
15037: valtakunnallisesti, tulisi kiinnittää asianmukaista että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15038: huomiota sen kaikkinaiseen kunnostamiseen ja piteiszi'n Haapamäen kautta kulkevien ra-
15039: täten liikennenopeuden ja turvallisuuden paran- tojen kunnostamiseksi ja lzikenteen lisåä-
15040: tamiseen. Tällöin voitaisiin ohjata nyt Parka- miseksi näillä rataosilla.
15041: noo kautta ruuhkautuvaa liikennettä Haapamäen
15042: kautta kulkevaksi eikä tarvittaisi kallista toisen
15043: taideparin rakentamista Parkanoo radalle.
15044:
15045: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15046:
15047: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
15048: 1240 1987 vp.
15049:
15050: Toivomusaloite n:o 1120
15051:
15052:
15053:
15054:
15055: Ikonen ym.: Laivalaiturin rakentamisesta Luhankaan
15056:
15057:
15058:
15059: Eduskunnalle
15060:
15061: Luhangan kirkonkylä sijaitsee Päijänteen ran- tystä. Muussakin mielessä satama vilkastuttaisi
15062: nalla. Kunnalta puuttuu edelleen kunnollinen sa- kunnan vesiliikennettä. Kunnalla on saaristoasu-
15063: tama, vaikka se on kuulunut pitkään kunnan tär- tusta.
15064: keimpiin hankkeisiin, josta suunnitelmat ovat ol- Edellä kerrotuo perusteella ehdotamme kun-
15065: leet valmiina. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15066: Satama palvelisi Päijänteen kalastajia ja toisi muksen,
15067: tarvittavia lisätyöpaikkoja.
15068: Satamalla on suuri matkailullinen merkitys, sil- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15069: lä laiturista tulisi mm. Suomettaren käyntisatama piteisiin laivalaiturin rakentamiseksi Lu-
15070: ja se toisi näin syrjäiselle kunnalle tarvittavaa piris- hangan kirkonkylään.
15071:
15072: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15073:
15074: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
15075: 1987 vp. 1241
15076:
15077: Toivomusaloite n:o 1121
15078:
15079:
15080:
15081:
15082: Isohookana-Asunmaa ym.: Oijärven-Ranuan maantien parantami-
15083: sesta
15084:
15085:
15086: Eduskunnalle
15087:
15088: Oijärven-Ranuan maantien rakentamishanke kehityksen kannalta. Se loisi erinomaiset edelly-
15089: on ollut vireillä jo vuosikymmeniä. Erittäin ajan- tykset mm. matkailupalvelujen kehittämiselle.
15090: kohtaiseksi hankkeen toteuttamisen on tuonut Hankkeella olisi merkitystä alueen luonnonvaro-
15091: erityisesti se, että Ranualle on valmistunut peto- jen hyödyntämisellekin. Kunnan metsähallituk-
15092: eläinpuisto, joka aiheuttaa matkailuvirtojen suun- selta vuokraamat suot sijaitsevat tällä alueella,
15093: tautumisen entistä enemmän Ranuan kautta. Ky- joilla on turvetuotanto jo alkanut vuonna 1986.
15094: seisellä tieyhteydellä lyhennettäisiin Oulun ja Ke- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15095: mijärven välistä tieyhteyttä 50 km:llä sekä Posion nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15096: ja Oulun välistä yhteyttä noin 25 km:llä. Tien kas-
15097: vavaa merkitystä lisää myös Oulun asema valta- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
15098: kunnan osakeskuksena. Tieyhteydellä olisi myös piteisiin Ozjärven-Ranuan maantien ra-
15099: aivan erityinen merkitys Kuivaniemen Oijärven kentamiseksi.
15100:
15101: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
15102:
15103: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
15104: Kalevi Mattila Eino Siuruainen
15105: Tellervo Renko
15106: 1242 1987 rd.
15107:
15108: Hemställningsmotion nr 1122
15109:
15110:
15111:
15112:
15113: Jansson: Om ett sjöfartspolitiskt program för förbättrande av vår
15114: handelssjöfarts konkurrenskraft
15115:
15116:
15117: Tili Riksdagen
15118:
15119: Finlands handelssjöfart befinner sig i ett ohåll- Ytterligare åtgärder är av nöden för att förbätt-
15120: bart konkurrensläge i jämförelse med praktiskt ra konkurrensläget för hela handelsflottan och för
15121: taget alla andra länder. Landets handelsflotta att branschens arbetsmarknadsparter skall förmås
15122: minskar dramatiskt genom utflaggningar. Ar- idka konstruktivt samarbete för att Finland skali
15123: betsplatser försvinner och utrikeshandeln tas om- kunna vinna tilihaka förlorade marknadsandelar.
15124: hand av andra länders fartyg. Denna negativa Hänvisande tili ovanstående föreslår jag hög-
15125: trend har betydande följdverkningar för landbase- aktningsfulit att riksdagen måtte hemstälia
15126: rad verksamhet i fråga om bl.a. valutaintäkter,
15127: skattebortfall, utbildningen, varvsindustrin och att regeringen i brådskande ordning ut-
15128: rederirörelserna. arbetar ett sjöfartspolitiskt program med
15129: Arbetsmarknadens parter skulle kunna påverka nya radikala grepp som gör det möjligt att
15130: kostnadsläget, men resultat är svåra att nå. Det handelssjöfart under finländsk eller i pa-
15131: förefaller som om parterna inte klarar av situatio- rallellregister igen skall bli konkurrens-
15132: nen utan hjälp av utomstående. Regeringen och kraftig och återvinna marknadsandelar,
15133: riksdagen intar en nyckelställning vilket visas av som gått förlorade tili följd av bl.a. rådan-
15134: att småtonnaget, tili följd av skickliga förhand- de kostnadsläge.
15135: lingar och åtgärder från statsmaktens sida, kan
15136: skönja en svag uppgång i konjunkturerna.
15137:
15138: Helsingfors den 14 april 1987
15139:
15140: Gunnar Jansson
15141: 1987 vp. 1243
15142:
15143: Toivomusaloite n:o 1122 Suomennos
15144:
15145:
15146:
15147:
15148: Jansson: Merenkulkupoliittisen ohjelman laatimisesta Suomen kaup-
15149: pamerenkulun kilpailukyvyn lisäämiseksi
15150:
15151:
15152: Eduskunnalle
15153:
15154: Suomen kauppamerenkulku on kestämättö- Lisätoimet ovat tarpeellisia koko kauppalaivas-
15155: IDässä kilpailutilanteessa käytännöllisesti katsoen ton kilpailutilanteen parantamiseksi ja rakentavan
15156: kaikkiin muihin maihin nähden. Maan kauppa- yhteistyön aikaansaamiseksi alan työmarkkinaosa-
15157: laivasto vähenee dramaattisesti ulosliputusten puolten välillä niin, että Suomi voisi saada takai-
15158: vuoksi. Työpaikkoja häviää ja ulkomaankaupan sin menettämänsä markkinaosuudet.
15159: ottavat hoitoonsa muiden maiden alukset. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
15160: kielteisellä suuntauksella on merkittäviä seurauk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15161: sia maatoiminnoille koskien mm. valuuttatuloja,
15162: verotulojen vähenemistä, koulutusta, telakkateol- että hallitus kiireellisesti laatisi sellaisen
15163: lisuutta ja varustamoita. uusia radikaaleja toimia sisältävän meren-
15164: Työmarkkinaosapuolet voisivat vaikuttaa kus- kulkupoliittisen ohjelman, jolla Suomen
15165: tannustilanteeseen, mutta tuloksia on vaikea saa- lipun alla tai rinnakkaisrekistenj'ärjeste-
15166: vuttaa. Vaikuttaa siltä kuin osapuolet eivät selviäi- lyin tapahtuva kauppamerenkulku saatai-
15167: si tilanteesta ilman ulkopuolisten apua. Hallitus siin jälleen kzlpazlukykyiseksi ja jolla saa-
15168: ja eduskunta ovat avainasemassa, mitä osoittaa taiszi'n takaisin mm. vallitsevasta kustan-
15169: pientonniston piirissä havaittavissa oleva lievä nustilanteesta johtuva markkinaosuuksien
15170: suhdannenousu seurauksena taitavista neuvotte- menetys.
15171: luista ja valtiovallan toimenpiteistä.
15172:
15173: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15174:
15175: Gunnar Jansson
15176: 1244 1987 vp.
15177:
15178: Toivomusaloite n:o 1123
15179:
15180:
15181:
15182:
15183: Jokinen ym.: Ns. Raision moottoritien muuttamisesta maantieksi
15184:
15185:
15186:
15187: Eduskunnalle
15188:
15189: Kuusikymmenluvulla maassamme oli suunnit- taan olisi välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan ole
15190: teilla laajoja liikenneuudistuksia, joista monet mahdollista moottoritiellä. Nykyisellään tästä
15191: osoittautuivat myöhemmin virheellisiksi. Myöskin moottoritien pätkästä on tullut suoranainen riesa
15192: Turun-Raision moottoritie rakennettiin siinä ja sujuvan liikenteen este. Turun ja Raision kau-
15193: vaiheessa, kun moottoritievillitys oli vallalla. punkien alueella ei tarvita moottoritietä, vaan täs-
15194: Suunnitelmiin kuului tiettävästi Turun-Rau- sä palvelisi parhaiten katuliikenteen mukainen
15195: man-Porin moottoritie, alkuosa Turun ja Rai- maantieväylä. Kun tällä lyhyellä matkalla salli-
15196: sion kaupunkien kohdalla valmistui, mutta jonka taan suuri ajonopeus, ovat myös liikennevahingot
15197: jatkaminen sittemmin pysähtyi olosuhteiden ja tällä tiellä yleisiä, vaikka ruuhkasta ei moottori-
15198: muuttuneen tilanteen johdosta. tiellä voidakaan puhua, sillä varsinainen päälii-
15199: Kuitenkin tämä parin kilometrin mittainen kenne joutuu käyttämään vanhaa ns. Rauman tie-
15200: tienpätkä jäi moottoritieksi, vaikka nimenomaan tä. Lisäksi monien asukkaiden tai siellä työssä käy-
15201: kaupunkien alueella se nykyisellään on paikallisen vien työmatkat pitenevät tarpeettomasti tämän
15202: liikennetarpeen kannalta soveltumaton ja suoras- tienpätkän aiheuttamien hankaluuksien johdosta.
15203: taan haitallinen. Samaan suuntaan kulkeva Sata- Asiasta on monissa yhteyksissä puhuttu ja vaadit-
15204: kunnan tie on jatkuvasti ruuhkautunut, sillä tu tilanteen korjaamista.
15205: moottoritietä eivät voi käyttää ne, joiden kulku- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
15206: suunta paremmin sopisi moottoritielle, koska ny- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15207: kyinen liikennejärjestely ei salli sitä käytettävän.
15208: Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
15209: kannalta on tilanne haitallinen. Moottoritien piteisiin ns. Raision moottoritien muutta-
15210: kummallakin puolen on asutus voimakkaasti kas- miseksi tavalliseksi liikenneväyläksi eli
15211: vanut ja teollisuutta on alueelle rakennettu viime maan tieksi.
15212: vuosina, joten liikkuminen tien yli ja tien suun-
15213:
15214: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15215:
15216: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Heli Astala
15217: 1987 vp. 1245
15218:
15219: Toivomusaloite n:o 1124
15220:
15221:
15222:
15223:
15224: Jokinen ym.: Eräiden Varsinais-Suomen kuntien tieverkkosuunni-
15225: telman toteuttamisesta
15226:
15227:
15228: Eduskunnalle
15229:
15230: Yläneen, Pöytyän, Karinaisten, Auran, Tarvas- yhteistyönä sekä myös TVL:n Turun piirin, Varsi-
15231: joen ja Marttilan kuntien alueella on koettu suu- nais-Suomen seutukaavaliiton sekä Varsinais-Suo-
15232: rena epäkohtana säteittäin Turkuun johtavia teitä men Maakuntaliiton myötävaikutuksella, joten se
15233: yhdistävien poikittaisteiden puuttuminen. Koska vastaa perusteltua ja laajaa asiantuntemusta sekä
15234: alueen kunnat ovat useiden toimialansa tehtävien todellista tarvetta alueen tieolojen ratkaisuksi.
15235: osalta yhteistoiminnassa keskenään, aiheuttaa tie- Vuosien mittaan ovat säteittäistiet Turusta eri
15236: yhteyksien puuttuminen ja heikkokuntoisuus suuntiin jatkuvasti parantuneet, kun sen sijaan
15237: suuria hankaluuksia näiden kuntien asukkaille. poikittaistiet ovat jääneet hoitamatta. Kyseisen
15238: Varsin suuri paikallisliikenteen tarve aiheutuu alueen poikittaisteiden rakentaminen nyt valmis-
15239: mm. siitä, että alueen koulukeskus sijaitsee Kyrös- tuneen esityksen mukaisesti palvelisi myös huo-
15240: sä ja terveyskeskus puolestaan Riihikoskella. Tälle mattavasti laajempaa aluetta kuin näiden kuuden
15241: välille jo vuosia suunniteltu tien rakentaminen on kunnan tarpeita, sillä se avaisi samalla Salon ja
15242: yhä toteutumatta. Myös yhteydet valtion virasto- Satakunnan talousalueiden välisen tieyhteyden ja
15243: taloon ja muihin palvelupisteisiin, jotka sijaitsevat toimisi yhdystienä valtateiden n:o 1, 10, 9 ja 2
15244: Pöytyän Riihikoskella, ovat tieolojen heikkoudes- välillä. Myös Tammisaaren, Hangon ja Taalinteh-
15245: ta johtuen vaikeat. taan talousalueen kuljetukset tulisivat käyttämään
15246: Viime vuosina tapahtunut voimakas rakennus- tätä väylää.
15247: toiminta ja teollisuuden sekä pienyritystoiminnan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
15248: vilkastuminen vaativat myös tieyhteyksien raken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15249: tamista. Tästä johtuen ovatkin kunnat yhteistoi- sen,
15250: minnassa antaneet Viatek Oy:n laatia aluetta kos-
15251: kevan tieverkkosuunnitelman, jossa on esitetty että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
15252: yksityiskohtainen ratkaisu alueen tieverkoksi. mahdollisuudet toteuttaa Yläneen, Pöy-
15253: Suunnitelma on syntynyt Yläneen, Pöytyän, Kari- tyän, Karinaisten, Auran, Tarvasjoen ja
15254: naisten, Auran, Tarvasjoen ja Marttilan kuntien Martttfan kuntien tieverkkosuunnitelma.
15255:
15256: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15257:
15258: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Raila Aho
15259: 1246 1987 vp.
15260:
15261: Toivomusaloite n:o 1125
15262:
15263:
15264:
15265:
15266: Jokinen ym.: Eräistä liikennejärjestelyistä Raisiossa
15267:
15268:
15269:
15270: Eduskunnalle
15271:
15272: Raision kaupungin keskustan ohittava väylä on tetta sekä tukkii ruuhka-aikoina kaupungin kes-
15273: rakenteellisesti epäonnistunut. Poriin Rauman kustaa. Edellä mainittujen kaltaisten virheiden
15274: kautta kulkeva tie johtaa Turusta Satakunnan tie- välttämiseksi olisi lainsäädäntöä tarkistettava niin,
15275: tä lähteävän liikenteen Raision kaupungin keskus- että edellä mainitun kaltaiset liikennejärjestelyt
15276: taan, vaikka sen luonnollinen kulkureitti olisi tar- tulevaisuudessa voidaan välttää, ja missä niitä on
15277: koituksenmukaista ohjata ennen Raision kaupun- tehty, ne olisi nopeasti korjattava.
15278: gin keskustaa kaupungin ohittavalle väylälle. Suurilla, kalliilla siltaratkaisuilla ja risteysten
15279: Tämä aikaisemmin auki ollut tien osa suljettiin rakentamisilla täytyy olla mielekäs käytännön tu-
15280: samanaikaisesti, kun ohikulkutien Nesteeltä ja los eikä liikennettä haittaava ja vaikeuttava seu-
15281: Naamalista Piikkiöön johtavan väylän silta Rai- raus.
15282: sion keskustassa valmistui. Mitään järkevää perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
15283: tetta Rauman-Porin tielle johtavan väylän sulke- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15284: miselle ei ollut. Uutta liikennejärjestelyä on arvos-
15285: teltu myös siltä osin, että Raisiosta, Naantalista, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
15286: Nesteeltä ym. tuleva liikenne joutuu tekemään pitezszin sellazsen lainsäädännön aikaan-
15287: erittäin terävän mutkan päästäkseen sillalta Poriin saamiseksi, jolla liikennejärjestelyt voi-
15288: johtavalle tielle. daan hoitaa mielekkäiksi ja tarkoitustaan
15289: Pahinta kuitenkin on, että Raision kaupungin vastaaviksi, ja että Raision keskustan lii-
15290: ohittavaa liikennettä ohjataan kaupungin keskus- kennejärjestelyt korjataan sitä käyttävien
15291: taan nykyisillä liikennejärjestelyillä silloinkin, kun toivomusten mukaan ja niin, että kaupun-
15292: sillä ei ole mitään asiaa keskustan risteysalueelle. gin ohittavaa liikennettä ei ohjata keskus-
15293: Huonosti suunniteltu ja toteutettu liikennejärjes- tan kautta.
15294: tely lisää vaaratilanteita, aiheuttaa melua ja saas-
15295:
15296: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15297:
15298: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho
15299: Heli Astala Vappu Säilynoja
15300: 1987 vp. 1247
15301:
15302: Toivomusaloite n:o 1126
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: Jokinen ym.: Jalankulku-ja polkupyöräteiden verkoston aikaansaa-
15308: misesta kaikkiin asutuskeskuksiin
15309:
15310:
15311: Eduskunnalle
15312:
15313: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitellään, taan erikoistoimia heidän turvakseen. Myös las-
15314: mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset kuolevat tenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei ole miten-
15315: sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin vaikeasti kään turvattu liikenteessä.
15316: liikenneonnettomuuksissa. Nykyisellään jalankul- Vain erillisten jalankulku- ja polkupyöräteiden
15317: kijan turvattomuus liikenteessä on jo sitä luok- avulla on tilanne ratkaisevasti korjattavissa. Näi-
15318: kaa, että tarvitaan nopeita toimenpiteitä asianti- den teiden kustannukset ovat suhteellisen vähäi-
15319: lan korjaamiseksi. Kaistojen leventäminen ja set, koska mitään suuria perusrakenteita eivät
15320: moottoriliikenteen parempi sujuminen eivät voi nämä tiet vaadi. Voidaan todeta esim. Varkauden
15321: olla ainoat ja keskeisimmät muodot liikennepo- ja osittain myös Naantalin kaupunkien ensimmäi-
15322: liittisissa ratkaisuissa. Tuijottaminen ensisijaisesti sinä rakentaneen alueelleen pyöräily- ja jalankul-
15323: kansainvälisiin säädöksiin ja niiden antamiin viit- kureittejä, jotka ovat osoittautuneet erittäin vilk-
15324: teisiin mahdollisimman suuren yhdenmukaisuu- kaasti käytetyiksi ja tarpeellisiksi.
15325: den saavuttamiseksi ei ole sopusoinnussa suoma- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunkialueilta
15326: laisen liikennepoliittisen kehityksen ja ratkaisujen asuma-alueille johtavien maanteiden varsilla on
15327: kanssa. Myöskään julkisen liikenteen sekä myös heikot kulkumahdollisuudet pyöräilijöille ja ja-
15328: yksityisliikenteen kannalta ei suinkaan ole saman- lankulkijoille. Erityisen vaarallisia ovat tässä suh-
15329: tekevää, miten jalankulku- ja pyöräilymahdolli- teessa koulu tiet, sillä eivät toki kaikki lapset kulje
15330: suudet on järjestetty. Kun onnettomuus tapah- kouluun, ainakaan vielä toistaiseksi, autokulje-
15331: tuu, on kumpikin osapuoli uhreja, joskin suurem- tuksen avulla.
15332: man tuhon alaiseksi jää jalankulkija tai pyöräilijä. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
15333: Kummankin edut vaativat tarkoituksenmukaisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15334: jalankulku- ja pyöräilytieverkoston järjestämistä. muksen,
15335: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on
15336: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa no- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
15337: peihin ratkaisuihin onnettomuuksien välttämisek- menpiteiszin jalankulku-ja polkupyörätei-
15338: si. Lasten havaintokyky on tilastojen mukaan to- den verkoston saamiseksi kaikkiin kau-
15339: dettu liikenteessä niin puutteelliseksi, että tarvi- punkeihin ja asutuskeskuksiin.
15340:
15341: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15342:
15343: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto
15344: Heli Astala Raila Aho
15345: Lauha Männistö
15346: 1248 1987 vp.
15347:
15348: Toivomusaloite n:o 1127
15349:
15350:
15351:
15352:
15353: Jokinen ym.: Sähköistetyn rautatien rakentamisesta välille Helsinki
15354: -Turku
15355:
15356:
15357: Eduskunnalle
15358:
15359: Turku, maamme eteläisenä satamakaupunkina siteetin tehokkaalle lisäämiselle, mikä puolestaan
15360: ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti merki- lisää painetta maanteillä.
15361: tykseltään raskaan liikenteen kauttakulkusatama- Turun seudun satamat ovat maastamme län-
15362: na, mutta myös Suomen ja tätä kautta edelleen teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
15363: suuntautuvan matkailun välittäjänä. Jotta tämä Valtionrautatiet puolestaan voivat nykyaikaisella
15364: kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan vaatimuk- kalustolla ja aikatauluja nopeuttamaHa toimia yh-
15365: sia vastaavasti, on vakavasti ryhdyttävä kehittä- teistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa kuljetta-
15366: mään mm. Turusta Helsinkiin johtavia liikenne- malla rautateillä kaukoliikenteen perävaunuja ja
15367: muotoja. kontteja.
15368: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä on Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköistä-
15369: jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asiantunti- minen on osoittanut sähköistyksen merkityksen
15370: joiden mukaan tämä rataosuus on varsin heikko- paikallisliikenteessä. Voidaan todeta, että rata-
15371: kuntoinen ja sitä on sen vuoksi nykyisin liiken- osan Helsinki-Turku välillä on monia kasvukes-
15372: nöitävä varoen, ja tämä puolestaan hidastaa jo kuksia ja erikoisesti Turun kaupunki voisi laajen-
15373: muutenkin vaikeakulkuista Turun ja Helsingin tumisessaan käyttää hyväkseen valtionrautateiden
15374: liikennettä. tarjoamia mahdollisuuksia, mikäli rataosuus Hel-
15375: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä on s~?ki-Turku mahdollisimman pian sähköistettäi-
15376: tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku sun.
15377: sijaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet uudel-
15378: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edellytyk- leen arvoon ja niiden kehittäminen on parhail-
15379: set ympärivuotiseen meriliikenteeseen, minkä laan voimakasta. On nimittäin todettu, että
15380: vuoksi Turku on saanut vakituisen aseman ulko- maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole mielekäs-
15381: maankauppaliikenteen välittäjänä. Ulkomaan- tä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysymyksiä yksin-
15382: kauppamme viennistä ohjautui esim. 1972 noin omaan maanteitä kehittämällä, koska rautatei-
15383: 15,6% Turun sataman kautta eli 1 883 miljoo- den kapasiteettia uudenaikaistamaHa voidaan
15384: nan markan arvosta, seuraavalla tilalla oli Kotka, huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi on liikenne-
15385: 1 633 miljoonaa markkaa. Tämä asettaa Turun ongelmien kannalta täysin verrattavissa Keski-
15386: maan tärkeimmäksi portiksi vientikaupan palve- Eurooppaan, joten mahdollisimman nopeasti tu-
15387: luksessa. Tämä lisää huomattavasti raskaan tavara- lisi myös meillä ryhtyä tehostamaan ja koordinoi-
15388: kuljetuksen osuutta nimenomaan välillä Turku- maan eri liikennemuotojen yhteistyötä, johon
15389: Helsinki. kuuluu rautateiden sähköistäminen ja uudenai-
15390: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti kaistaminen.
15391: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet tavoit-
15392: takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjelmoin- teet ovat merkinneet sitä, että henkilökilometrit
15393: tiin ottaen huomioon niin valtionrautateiden osoittavat suhteellisen voimakkaasti kasvavaa
15394: kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuotojen ke- suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään lOO:lla, niin
15395: hittäminen rationaalisella tavalla. Rautatieliiken- vuonna 1976 suoritteiden lasketaan olevan jo
15396: teen kehittäminen tulevaisuuden vaatimuksia vas- 125. Vuoden 1972 tienoilta lähtien on laskettu
15397: taavaksi Turun ja Helsingin välillä olisi aloitettava myös matkojen lukumäärän kääntyneen nousuun.
15398: mahdollisimman pian, sillä nykyinen rata ei kun- Esimerkkinä mainittakoon, että matkalippuja
15399: tonsa vuoksi tarjoa mahdollisuuksia kuljetuskapa- Turkuun sellaisista liikennepaikoista, joista käy-
15400: 1249
15401:
15402: 1987 vp. -TA n:o 1127
15403:
15404: tetään Helsingin-Turun rataa, myytiin vuosina tain lisääntyvästä kuljetustarpeesta hoitaakseen
15405: 1972-74 seuraavasti: jatkuvasti kasvavan osan. Viime vuosien kehitys
15406: osoittaa selvästi, että rautateiden suhteellinen
15407: 1972 260 095
15408: osuus kasvusta tulee olemaan suurempi 1970-
15409: 1973 275 795
15410: luvulla kuin 1960-luvulla.
15411: 1974 326 800
15412: Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsinki-
15413: Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdollisimman
15414: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille:
15415: lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeutuvaa liiken-
15416: 1972 269 215 netarvetta palvelevan uuden rautatien rakentami-
15417: 1973 274 625 seen on ryhdyttävä.
15418: 1974 319 290 Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
15419: tulee kiirehtiä, sillä vuoden 1974 aikana, esiin
15420: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jatku- nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset nä-
15421: vasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos tällä kymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa kehit-
15422: kohdin vuotta 1964 merkitään 100:lla, lasketaan tämistä.
15423: tonnikilometrejä kuvaavan indeksiluvun olevan Helsingin ja Turun välisen radan rakentamiseen
15424: vuonna 1976 jo lähes 170. Energian hinnan jatku- olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian myös työlli-
15425: va nousu pakottaa myös etsimään kansantaloudel- syystilanteen parantamiseksi. Etelä-Suomen kau-
15426: lisesti kannattavimpia kuljetusmuotoja. Rautatie- pungeissa ja kunnissa jo pitkään jatkunut työttö-
15427: liikenteessä energian tarve tonnikilometriä koh- myys vaatii uusien työkohteiden aikaansaamista.
15428: den tällä hetkellä on keskimäärin 30 % tieliiken- Siksi em. rautatien suunnittelut olisi toteutettava
15429: teen tarpeesta. Rautatieliikenteen energian käyttö välittömästi, jotta myös rakentamiseen voitaisiin
15430: tulee rakenteeltaan muuttumaan oleellisesti rau- ryhtyä nopeasti. Kyseisen hankkeen viivyttelyyn ei
15431: tateiden sähköistyksen myötä. Kun sähkön osuus ole enää varaa, sillä liian monet tekijät kiirehtivät
15432: rautateiden koko energian käytöstä oli vuonna sen toteuttamista.
15433: 1970 alle 1 %, arvioidaan sen olevan vuonna 1985 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
15434: peräti 113. Muissa liikennemuodoissa ei vastaavia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15435: öljyn korvausmahdollisuuksia ole näköpiirissä.
15436: Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat suun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin uu-
15437: nitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittämiseksi den sähköistetyn rautatien rakentamiseksi
15438: viittaavat siihen, että laitos tulee saamaan vuosit- välille Helsinkz'-Turku.
15439:
15440: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15441:
15442: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
15443: Claes Andersson Esko Seppänen Arvo Kemppainen
15444: 1250 1987 vp.
15445:
15446: Toivomusaloite n:o 1128
15447:
15448:
15449:
15450:
15451: Jokinen ym.: Paikallisluootoiseo sähköjunaliikenteen aloittamisesta
15452: Turun seudulla
15453:
15454:
15455: Eduskunnalle
15456:
15457: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain
15458: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun mantereen suuntaan johtavat siihen, että esikau-
15459: johdosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liikenteen puokialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin nouse-
15460: ja kuljetusalan ohjelmointiio ottaen huomioon vat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen pää-
15461: niin raideliikenteeo kuin muidenkin liikenne- ja hän kaupungista. Kaupunkien ja asuma-alueiden
15462: kuljetusmuotojen kehittämisen rationaalisella ta- välisen liikenteen järjestäminen ruuhkautumista
15463: valla. Rautatieliikenteen kehittäminen tulevai- välttäen on mahdollista vain raideliikeooettä ke-
15464: suuden vaatimuksia vastaavaksi on tullut yhä hittämällä. Kansantaloudelliselta kannalta kat-
15465: ajankohtaisemmaksi varsinkin suurempien Etelä- soen sekä turvallisuuden vaatimukset huomioon
15466: Suomen kaupunkien läheisyydessä. Erityisesti ottaen raideliikeooe puolustaa paikkaaosa yhä
15467: Helsingin-Kirkkonummen rataosalla on sähköis- perustellummin urbaoisoituvassa yhteiskunnassa.
15468: tämiseo jälkeen voitu todeta tämän liikennemuo- Helsingin seudulla tehdään sähköjuoalla jo yli
15469: don mahdollisuudet nopeana, tehokkaana ja 106 000 matkaa vuorokaudessa. Tämä liikenne-
15470: edullisena liikennemuotona kaupunkien lähilii- muoto palvelee tehokkaasti laajaa pääkaupunki-
15471: kenteessä. Asutuksen laajentuessa ja työmatkojen seutua nopeasti, edullisesti ja ennen muuta tur-
15472: pidentyessä sekä koululaiskuljetusteo kasvaessa on vallisesti.
15473: sähköjunaliikenteen kehittäminen paras ratkaisu. Turun ja ympäristön liikenneongelmien ratkai-
15474: Maailmanlaajuisen energiakriisin ja energian- suja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään mahdol-
15475: hinnan huomattavan kohoamisen johdosta on lisuuksia nykyaikaa vastaaviksi liikeooeratkaisuiksi
15476: kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota raideliikeooettä kehittämällä. Koska tähän suun-
15477: myös energian säästöön liikenneratkaisuja suun- taan on olemassa hyviä kokemuksia Helsingin
15478: niteltaessa. Tässä tulee raideliikeoteeo merkitys seudulla, tulisi myös Turun ja sen lähikaupunkien
15479: entistä keskeisempänä esiin ja sen kehittäminen sekä asutuskeskusten välisten liikenneyhteyksien
15480: nousee ensi sijalle. Raideliikenteessä energian järjestäminen toteuttaa sähköistetyo rautatiever-
15481: käyttö tuhatta kilometriä kohden on tällä hetkellä koston avulla.
15482: keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Säh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
15483: köistykseo myötä suhde tulee olemaan vielä huo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15484: mattavasti edullisempi. Raideliikenteen kehittä-
15485: minen kaupunkien lähiliikennettä palvelemaan että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toimen-
15486: tulee olemaan lähivuosina yhä merkittävämpi. piteisiin paikallisluontoisen sähköjunalii-
15487: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa kenteen suunnittelun ja rakentamisen
15488: asettaa omat erikoisvaatimukseosa myös liiken- aloittamiseksi Turun seudulla.
15489: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä.
15490:
15491: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15492:
15493: Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos
15494: Raila Aho Heli Astala
15495: 1987 vp. 1251
15496:
15497: Toivomusaloite n:o 1129
15498:
15499:
15500:
15501: Jokinen ym.: Valtionrautateiden palvelujen parantamisesta
15502:
15503:
15504: Eduskunnalle
15505:
15506: Energiapoliittiset tekijät vaativat yhä painavam- luo. Millään ei voida perustella tehtyjä ratkaisuja
15507: min sellaisten ratkaisujen aikaansaamista, joilla Turun ja Uudenkaupungin välisellä rataosalla. Py-
15508: energiankulutusta voidaan lähivuosina ja tulevina säkkien poistaminen on ollut virheellinen ratkai-
15509: vuosikymmeninä ratkaisevasti ohjata nykyistä ta- su. Muutaman minuutin ajansäästö, joka pysäkit
15510: loudellisempaan suuntaan. Monin osin yhteiskun- ohittavilla junilla nyt on, on täysin perustelema-
15511: nassa onkin jo ryhdytty toteuttamaan ratkaisuja, ton ratkaisu tällä ratajaksolla.
15512: jotka vaikuttavat tähän suuntaan. Liikenteen pii- Koska VR:n on tarkoitus olla koko kansaa pal-
15513: rissä tapahtuu kuitenkin edelleen täysin päinvas- veleva laitos, on huolestuttavaa sellaisten palve-
15514: taista kehitystä. luun vaikuttavien päätösten aikaansaaminen, joi-
15515: Tästä johtuen olisikin liikennepoliittisten rat- ta on suoritettu myös muualla Varsinais-Suomen
15516: kaisujen kohdalla päästävä nykyaikaisempaan ja alueella. Turusta Tampereelle johtavan radan var-
15517: vastuullisempaan suunnitteluun. Se edellyttää rella ovat pysäkit ja asemat vähentyneet niin, että
15518: sellaisten kuljetusmuotojen kehittämistä, jotka VR ei todellakaan enää palvele kansalaisia. Tämän
15519: ovat energiaa säästäviä ratkaisuja. Vesiliikenteen seurauksena luonnolliset käyttäjät vähenevät,
15520: palveluja ei voida soveltaa kaikkialle maahan, minkä seurauksena puolestaan saadaan aikaan ti-
15521: vaikka tämä kuljetusmuoto onkin monessa suh- lasto, joka osoittaa, että taideliikenteen palveluja
15522: teessa edullinen nimenomaan suurten kuljetus- ei tarvita.
15523: määrien ollessa kyseessä. Hallituksen toimesta onkin aiheellista selvittää,
15524: Toisena ja kiistatta edullisimpana kuljetusmuo- mistä kaikesta on kysymysVR:ntoiminnan ja pal-
15525: tona on edelleen taideliikenne. Valitettavasti velujen heikentyessä suunnitelmallisen junien
15526: tämän liikennemuodon kehittämiseen ei ole riit- poistamisen, pysäkkien vähentämisen ja tätä kaut-
15527: tävästi paneuduttu viime vuosina. Päinvastoin on ta palvelujen huonontumisen seurauksena. Kun
15528: jätetty koko alue monin paikoin Suomen maata taideliikenteen palvelujen parantaminen ja rauta-
15529: täysin retuperälle sielläkin, missä radat ja kalusto teiden palvelujen tehostaminen ovat niitä toimen-
15530: ovat jo olemassa. On myös tehty ratkaisuja, jotka piteitä, joita on kiireesti tehostettava jo energia-
15531: ennemminkin ovat haitanneet kuin edistäneet poliittisistakin syistä, on nykyinen suuntaus todel-
15532: rautateiden palvelua. Esimerkkinä voidaan pitää la huolestuttava.
15533: Uudenkaupungin ja Turun välisen henkilöliiken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15534: teen järjestelyjä, joilla on vaikeutettu VR:n palve- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15535: luja poistamalla eniten käytettyjä junavuoroja. Jo
15536: perinteisesti junapalveluja käyttäviä ihmisiä on että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toimen-
15537: jätetty täysin oman onnensa nojaan lopettamalla piteisiin Valtionrautateiden palvelujen
15538: junavuoroja, joita työmatka- ja koululaiskulje- parantamiseksi ja junavuorojen lisäämi-
15539: tukset välttämättä tarvitsevat. Koska mitään muu- seksi missä kohtezssa, jotssa vähentäminen
15540: takaan julkisen liikenteen palvelua ei alueella on koettu vahingol!tsena ja jozssa alueen
15541: ole, on hämmästyttävää, että tällaisiin ratkaisui- asukkaiden liikennetarpeet ovat jääneet
15542: hin on päädytty. Alueen asukkaiden vastalauseet hoitamatta.
15543: ja lähetystöt ovat saaneet vastaansa kolean kohte-
15544:
15545: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15546:
15547: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
15548: Lauha Männistö Heli Astala Arvo Kemppainen
15549: Claes Andersson Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
15550: 27 270536L
15551: 1252 1987 vp.
15552:
15553: Toivomusaloite n:o 1130
15554:
15555:
15556:
15557:
15558: Järvenpää: Tiestön kunnon parantamisesta, määrärahojen tasapuoli-
15559: sesta kohdentumisesta ja haja-asutusalueiden tieolosuhteiden
15560: huolehtimisesta
15561:
15562: Eduskunnalle
15563:
15564: Tienpidon kokonaisrahoitusta on valtakunnalli- alueella ja koko Itä-Suomesta pääkaupunkiseu-
15565: sesti lisättävä. Erityisen selvästi tämä koskee Ky- dulle suuntaava liikenne kulkee Kymen läänin
15566: men lääniä, jossa eivät rakentamiseen eivätkä kautta. Oikeudenmukaisempaa määrärahoja koh-
15567: kunnossapitoon varatut määrärahat ole vastanneet dennettaessa olisikin muuttaa liikennesuoriteperi-
15568: liikennesuoritetta. Kun myöskään työllisyysperus- aate ajoneuvokilometreistä tonnikilometreihin.
15569: teisia varoja ei läänin tiestön kunnossapitämiseen Asutuksen ylläpitäminen haja-asutusalueilla on
15570: ole saatu, on jo liikenneturvallisuuden kannalta paljolti riippuvaista tiestön kunnosta. Kaukana si-
15571: tilannetta voitava parantaa. jaitsevien palvelujen kohtuullinen saavuttaminen
15572: Liikenneministeriön määrittelemissä liikenne- on oleellinen edellytys viihtyvyyden takaamiseksi.
15573: ja tiepoliittisissa tavoitteissa on lähtökohdaksi Tästä syystä toimenpiteitä haja-asutusalueiden
15574: otettu rahoituksen suuntaaminen teiden raken- teiden hyväksi on tehostettava. Kunnossapito- ja
15575: netta ja liikenneolosuhteiden säilyttämistä tuke- perusparannusmäärärahojen osuutta pitää tuntu-
15576: viin toimenpiteisiin. Tästä näkökulmasta tarkas- vasti korottaa valtion tulo- ja menoarviossa.
15577: teltuna Kymen piirin rahoitusosuutta olisi kasva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15578: tenava ainakin tasolle, missä riittävästi otetaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15579: huomioon liikennesuoritteen määrä. Käytännössä
15580: tämä merkitsisi 10-20 prosentin reaalista taso- että hallitus huolehtisi nykyistä tehok-
15581: korotusta Kymen piirin määrärahoihin. kaammin tiestön kunnosta, määrärahojen
15582: Kymen läänin päätieställä on tavallista suurem- tasapuolisesta kohdenlumisesta ja haja-
15583: pi merkitys koko maan liikennettä ajatellen. Si- asutusalueiden tieolosuhteiden paranta-
15584: jaitsevathan kaksi suurinta vientisatamaa läänin misesta.
15585:
15586: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15587:
15588: Heikki Järvenpää
15589: 1987 vp. 1253
15590:
15591: Toivomusaloite n:o 1131
15592:
15593:
15594:
15595:
15596: Jääskeläinen ym.: Finnairin Rovaniemeltä Helsinkiin lähtevän aamu-
15597: vuoron lähtöajan siirtämisestä
15598:
15599:
15600: Eduskunnalle
15601:
15602: Rovaniemeltä klo 6.00 lähtevä Finnairin aamu- ja joissa on mahdollisuus tavata haluamiaan hen-
15603: vuoro on kovin varhainen. Monet mm. virka- kilöitä.
15604: matkoillaan matkustavat lappilaiset joutuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15605: lähtemään kodeistaan epäinhimilliseen aikaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15606: tuohon varhaisvuoroon ehtiäkseen. Vuoro saa- sen,
15607: puu Helsinkiin n. klo 7 .30. Kun matkustajat
15608: ovat perillä, ovat useat virastot ja laitokset vie- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15609: lä kiinni. Mikäli ko. aamuvuoro lähtisi Rova- menpiteisiin Finnairin Rovaniemeltä Hel-
15610: niemeltä esim. klo 7.00, olisi ko. vuorolle maa- sinkiin lähtevän aamuvuoron lähtöajan
15611: kunnasta saapuvien ihmisten kotoalähtöaika in- siirtämiseksi yhtä tuntia nykyistä myöhäi-
15612: himillisempi. Helsingissä voisivat lappilaiset men- semmäksi.
15613: nä virastoihin ja laitoksiin, jotka jo ovat auki
15614:
15615: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
15616:
15617: Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka Kimmo Sarapää
15618: Asko Apukka Riitta Jouppila Aimo Ajo
15619: 1254 1987 vp.
15620:
15621: Toivomusaloite n:o 1132
15622:
15623:
15624:
15625:
15626: Jäätteenmäki ym.: Valtatien o:o 16 kehittämisestä
15627:
15628:
15629:
15630:
15631: Eduskunnalle
15632:
15633: Kansainvälisen Sinisen tien Mo I Rana- dessaan kantatieksi ja sen jälkeen Eurooppa-tieksi.
15634: Uumaja-Vaasa-Värtsilä osana oleva Suomen Tien osia on viime vuosina rakennettu, ja suunni-
15635: Sinineo tie (Vaasa-Laihia-Lapua-Alajärvi- telman mukaan joitakin osia on vielä rakennetta-
15636: Viitasaari-Kuopio-Joeosuu-Värtsilä) on muo- va. Jo tässä vaiheessa kuitenkin olisi edellytyksiä
15637: dostettu eritasoisista valta-, kanta- ja maanteistä. muuttaa tie tai aioakio suurin osa siitä yhtenäisek-
15638: TVH:o suunnitelmissa on valtatien o:o 16 luoki- si valtatieksi. Norjan ja Ruotsin puolella tie on
15639: tukseo laskemineo kantatieksi uuden Vaasan- Eurooppa-tienä.
15640: Seinäjoen-Jyväskylän valtatieyhteyden valmis- Tieyhdistyksen toimesta on esitetty, että myös
15641: tuttua. Luokituksen muutos vaikuttaisi mm. tien Suomen puoleinen tieosa muutettaisiin Euroop-
15642: kunnossapitoon ja hoitoon. pa-tieksi.
15643: Koska liikenneyhteydet jo nyt ovat ongelmalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15644: set Suomenselän alueella, ei tieyhteyksiä pitäisi ai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15645: nakaan huonontaa kyseisillä toimenpiteillä. Päin-
15646: vastoin tulisi valtatien o:o 16 kehittämistä jatkaa että hallitus huolehtisi siitä, ettei valta-
15647: os. Sinisenä tienä, joka on yhteispohjoismainen tien n: o 16 Iuokitusta alennettaisi kanta-
15648: matkailureitti. Jo usean vuoden ajan on niin kan- tieksi vaan tien kehittämistä edelleen jat-
15649: sainvälisen Sinisen tien kuin Suomen Sinisen tien- kettaisz"in ja myös muu osa Suomen Sinistä
15650: kin toivomus ollut saada mainittu tie kokooaisuu- tietä muutettaisz"in valtatieksi.
15651:
15652: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15653:
15654: Anneli Jäätteenmäki Jorma Fred
15655: Kirsti Ala-Harja Raimo Vistbacka
15656: Pentti Mäki-Hakola
15657: 1987 vp. 1255
15658:
15659: Toivomusaloite n:o 1133
15660:
15661:
15662:
15663:
15664: Karkinen: Liikennelupakäytännön helpottamisesta
15665:
15666:
15667:
15668: Eduskunnalle
15669:
15670: Valtioneuvoston hyväksymässä suunnitelmassa silloin, kun kysymys on esim. virkistyksestä tai yh-
15671: sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestämises- teiskunnallisesta osallistumisesta.
15672: tä vuosina 1987-1991 on lausuttu: "Vuoden Yhteiskunnallisena palvelumuotona vammais-
15673: 1988 loppuun mennessä järjestetään vaikeavam- ten kuljetustuki poistaa erään esteen vaikeavam-
15674: maisille mahdollisuus välttämättömien työhön ja maisten osallistumisen tieltä. Jotta tämä tarkoitus
15675: opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään voisi toteutua myös käytännössä, tarvitaan kalus-
15676: kahteen edestakaiseen tavanomaiseen elämään toa ja järjestelmä, jonka avulla vammaisten kulje-
15677: kuuluvaan matkaan viikossa.'' tus hoidetaan. Jo tällä hetkellä ainakin Helsingissä
15678: Samansisältöisesti laissa vammaisuuden perus- ja Helsingin seudulla on invataksien ja vastaavien
15679: teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista kulkuneuvojen määrä ehdottomasti liian pieni ei-
15680: edellytetään, että kunnan tulee huolehtia vam- kä pysty täyttämään nykyistä, saati sitten lisäänty-
15681: maisille tarkoitetuista palveluista ja tukitoimis- vää kuljetuspalvelujen tarvetta.
15682: ta. Koska ammattimaisen liikenteen harjoittamista
15683: Suomen kunnista ainakin Helsingin kaupunki varten tarvitaan lupa, jonka myöntää lääninhalli-
15684: on hyväksynyt vaikeavammaisten henkilöiden tus, tulevat lääninhallitukset ratkaisevaksi tekijäksi
15685: kuljetuspalveluja koskevat ohjeet, jotka ovat tul- siinä, missä määrin vammaisten kuljetuspalvelujen
15686: leet voimaan vuoden 1987 alusta. saanti voi toteutua suunnitellulla tavalla.
15687: Kuljetustuki myönnetään taksilla, invataksilla, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
15688: sairasautolla tai muulla vastaavalla kulkuneuvolla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15689: suoritettaviin matkoihin, ja sen tarkoituksena on
15690: edistää vaikeavammaisten tasa-arvoa ja toiminta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lää-
15691: mahdollisuuksia. Kuljetustukea myönnetään ninhallitusten liikennelupakäytännön hel-
15692: vammaisille henkilöille, joille jokapäiväisistä toi- pottamiseksi siten, että takseja, invatak-
15693: minnoista selviytyminen ja joukkoliikenneväli- seja ja sairasautoja olisi !tikenteessä rz"ittä-
15694: neillä liikkuminen tuottaa erityisiä vaikeuksia. västi, jotta vazkeavammaisten tasa-arvo ja
15695: Kuljetustukea voi saada terveydenhoito-, työ- ja toimintamahdollisuudet voisivat toteutua
15696: opiskelumatkoihin sekä vapaa-ajan toimintaan. jo vahvistettujen sosiaali- ja terveystoimen
15697: Vapaa-ajan matkoihin kuljetustukea myönnetään suunnitelmien edellyttämällä tavalla.
15698:
15699: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15700:
15701: Seija Karkinen
15702: 1256 1987 vp.
15703:
15704: Toivomusaloite n:o 1134
15705:
15706:
15707:
15708:
15709: Kietäväinen ym.: Sillan rakentamisesta Väisälänsaaren paikallistielle
15710:
15711:
15712:
15713: Eduskunnalle
15714:
15715: Hirvensalmen kunnan Väisälänsaaren ja sen lä- Sillan rakentamisen osalta suunnitelmat ovat val-
15716: heisyydessä olevien saarien asukkaat ovat jo kauan miit ja hanke odottaa vain toteutustaan.
15717: odottaneet sillan rakentamista saaresta Hirvensal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15718: men kunnan puoleiselle mantereelle. Kunta on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15719: pitänyt sillan rakentamista kunnan tieolojen pa- sen,
15720: rantamisen kannalta kaikkein kiireellisimpänä
15721: kohteena, jotta elinkelpoisen Väisälänsaaren asuk- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
15722: kaat saisivat suoran tieyhteyden omaan kuntakes- teisiin Väisälänsaaren paikallistien szllan
15723: kukseensa. Nykyisellään Väisälänsaaren asukkaat rakennustöiden aloittamiseksi vuonna
15724: joutuvat käyttämään useiden kymmenien kilo- 1988 varaamalla vuoden 1988 tulo- ja me-
15725: metrien kiertotietä asioidessaan kuntakeskuksessa. noarvioon riittävät määrärahat.
15726:
15727: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
15728:
15729: Timo Kietäväinen Jouni Backman
15730: Pertti Hietala Markku Lehtosaari
15731: 1987 vp. 1257
15732:
15733: Toivomusaloite n:o 1135
15734:
15735:
15736:
15737:
15738: Kietäväinen ym.: Yksityistiekunnalle suoritettavan valtionavustuk-
15739: sen ennakkomaksusta
15740:
15741:
15742: Eduskunnalle
15743:
15744: Yksityisen tien kunnossapidosta myönnettävät sista maksettaisiin ennakkona jo kunnossapito-
15745: valtionavustukset maksetaan lääninhallituksen vuonna.
15746: päätöksellä vahvistetun avustusprosentin mukai- Tämä edellyttäisi yksityistieasetuksen 24 §: n
15747: sesti jälkikäteen, eli kunnossapitovuotta seuraavan muuttamista. Järkevä menettely olisi maksaa en-
15748: vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jos yksi- nakkoa 70 o/o valtionavustuksista. Ennakko tulisi
15749: tyistiehen kuuluu lauttapaikka eli lossi, vuosittain määritellä edellisen kunnossapitovuoden todelli-
15750: purettava silta tai talvitie, myönnetään sitä varten sista kunnossapito- ja muista vastaavista avustuk-
15751: valtion avustus erikseen laaditun kustannusarvion seen oikeuttavista kustannuksista. Sekä edellistä
15752: ja maksattamishakemuksen perusteella samalla ta- kunnossapitovuotta koskeva lopullinen maksatus
15753: valla kunnossapitovuotta seuraavan vuoden huhti- että seuraavaa kunnossapitovuotta koskeva ennak-
15754: kuun loppuun mennessä. komaksatus tulisi suorittaa kunkin vuoden huhti-
15755: Vuoden 1985 lopussa yksityistielain mukaisen kuun loppuun mennessä.
15756: valtionavustuspäätöksen saaneita lauttapaikkoja Valtion etu voitaisiin ennakkomaksatuksen
15757: on ollut 16 kappaletta. Näiden valtionavustuk- osalta turvata siten, että tiekunta tai tieosakkaat
15758: seen oikeuttavat kustannukset ovat olleet yhteensä antats1vat sitoumuksen ennakkona maksetun
15759: 1,4 milj. mk ja maksetut avustukset 1,1 milj. mk. avustuksen takaisin maksamisesta siltä varalta,
15760: Näiden yksityistielossien käyttökustannukset ovat että kunnossapitotyöt, avustuksen hakeminen tai
15761: huomattavan korkeat eli keskimäärin 300 000 mk muut asetuksessa tiekunnalle tai tieosakkaille ase-
15762: vuodessa lossia kohden. Koska ylläpitokustannuk- tetut velvoitteet on kokonaan tai osaksi laimin-
15763: siin myönnettävät valtionavustukset maksetaan lyöty.
15764: yksityistieasetuksen 24 §: n mukaisesti yksityisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
15765: teiden hoitokunnille jälkikäteen, aiheutuu tästä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15766: lossien ylläpitäjille huomattavia kustannuksia kor-
15767: kokulujen muodossa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15768: Tilanteen helpottamiseksi olisi mielekästä erot- piteisiin yksityistieasetuksen 24 §:n muut-
15769: taa yksityistielossit muista yksityisteistä valtion- tamiseksi siten, että valtaosa yksityistie-
15770: avustusten maksamiskäytännön osalta siten, et- kunnalle tulevasta valtionavustuksesta voi-
15771: tä osa yksityistielossille maksettavista avustuk- taiszi"n maksaa ennakkona.
15772:
15773: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15774:
15775: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
15776: 1258 1987 vp.
15777:
15778: Toivomusaloite n:o 1136
15779:
15780:
15781:
15782:
15783: Kietäväinen ym.: Rataosan Savonlinna-Huutokoski perusparanta-
15784: misesta
15785:
15786:
15787: Eduskunnalle
15788:
15789: Savonlinnan-Huutokosken-Pieksämäen ra- Savonlinnan-Huutokosken rataosan peruspa-
15790: taosan välittömässä vaikutuspiirissä on seitsemän rantamisella saavutettaisiin myös muita etuja. Näi-
15791: kuntaa, joiden asukasluku on lähes 70 000 hen- tä ovat mm.:
15792: keä. Ko. rataosan pituus on 106 km. Savonlinnas- - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok-
15793: ta Huutokoskelie matkaa on 75 km ja siitä edel- senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi Kou-
15794: leen Pieksämäelle 31 km. Rataosa on valmistunut volan ylikuormitetun ratapihan toimintaa ja siten
15795: vuosina 1914-1918. Valtionrautateiden rataryh- helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää liikennet-
15796: mityksen mukaan väli Pieksämäki-Huutokoski tä;
15797: kuuluu ryhmään B1 ja Huutokoski-Savonlinna - mahdollisuus parantaa rautateiden peruspal-
15798: ryhmään A. Savonlinnan-Huutokosken rataosal- velutasoa alueella;
15799: la on aikaisemmin jo tehty radan roudankesto- - mahdollisuus toteuttaa ns. rengasjunahanke
15800: ominaisuuksia parantavia töitä, jotka tämän päi- sekä muita matkustajaliikenteeseen liittyviä paran-
15801: vän hinnoin laskettuna maksoivat n. 17 milj. mk. nuksia erityisesti yhteyksiltään puutteelliseen
15802: Rataosa on edelleen sorapatjainen ja varustettu Keski-Suomen suuntaan;
15803: vain 30 kg:n kiskotuksella. - mahdollisuus toteuttaa vireillä oleva ns.
15804: Tämän radan jatkoradan, Savonlinna-Parik- Järvi-Suomen ratahanke, jonka toteuttamisella olisi
15805: kala, perusparannustyö valmistui 1.11.1984, jon- huomattava ja laaja-alainen merkitys koko Itä- ja
15806: ka ansiosta radan luokitus nousi ryhmään B2. Pe- Keski-Suomen kehittymiselle;
15807: rusparannus maksoi tämän päivän hinnoin yli 80 - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syväsata-
15808: milj. mk. Mikäli rataosaa Savonlinna-Huuto- man toimintaa ja käyttöä, sekä
15809: koski ei kunnosteta, jää Savonlinnan-Parikkalan - todella hyödyntää Huutokosken-Savon-
15810: rataosan kunnostustyöstä saatava hyöty vähäiseksi. linnan-Parikkalan rataosalla, erityisesti välillä
15811: Rautatiekuljetusten kannalta rataosan Savonlin- Savonlinna-Parikkala, tähän mennessä suoritetut
15812: na-Huutokoski kunnostaminen suorittamalla vä- yhteensä n. 100 milj. markan suuruiset investoin-
15813: hintään kiskonvaihto (ryhmään B1) on erittäin tar- nit.
15814: peellinen. Rataosan kunnostamisen tarpeellisuutta Mikäli lähiaikoina ei Savonlinnan-Huutokos-
15815: lisää Outokumpu Oy:n toimintansa aloittanut nik- ken rataosaa kunnosteta, uhkaa tällä rataosalla rau-
15816: kelikaivos- ja rikastamotoiminta Enonkosken Lau- tatieliikenteen loppuminen lähivuosina. Rataosan
15817: kunkankaalla, josta tuotannon kuljetus eteenpäin menetys heikentäisi merkittävästi jo muutenkin
15818: olisi kannattavinta ja helpointa suorittaa Savonlin- heikkoa poikittaisliikennettä maassamme ja vai-
15819: nan-Huutokosken rataosan kautta. Ko. rataosan keuttaisi entisestään Mikkelin läänin ja koko Itä-
15820: heikosta kunnosta kärsii koko Itä-Suomen elinkei- Suomen kehittymismahdollisuuksia.
15821: noelämä, erityisesti teollisuus, sillä VR:n tariffien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15822: suosiessa suurkuljetuksia Savonlinnan-Huutokos- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15823: ken rataosan kevyet kiskot eivät salli niitä. Tilanne sen,
15824: on johtanut siihen, että Savonlinnan seudulla rau-
15825: tateiden osuus liikenteen kokonaissuoritteesta on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ra-
15826: laskenut noin 10 % :iin, kun se koko maassa on taosan Savonlinna-Huutokoski peruspa-
15827: keskimäärin 40 % . rannustöiden ptkaiseksi aloittamiseksi.
15828:
15829: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
15830:
15831: Timo Kietäväinen Jouni Backman
15832: Pertti Hietala Markku Lehtosaari
15833: 1987 vp. 1259
15834:
15835: Toivomusaloite n:o 1137
15836:
15837:
15838:
15839:
15840: Kietäväinen ym.: Saimaan vesistöalueen liikennöimisturvallisuuden
15841: tehostamisesta
15842:
15843:
15844: Eduskunnalle
15845:
15846: Suur-Saimaan vesireiteillä kuljetetaan huomat- otetaan huomioon ne huomattavat riskit, mitkä
15847: tavia määriä öljyä säiliöaluksissa, joista suurin kul- tästä toiminnasta aiheutuvat.
15848: jettaa samalla kertaa 1 500 tonnia polttoöljyä. Saimaalla on suunniteltu aloitettavaksi varsin
15849: Lisäksi vesireiteillä liikkuvat muut alukset lisäävät laajamittainen myrkkyjen kuljetus, minkä seu-
15850: alueella öljykatastrofin vaaraa. Suuren säiliöaluk- raukset onnettomuustapauksissa olisivat katastro-
15851: sen tai myrkkyjä kuljettavan aluksen karilleajo faaliset. Myrkkykuljetukset on pikaisesti kiellettä-
15852: heikoissa sääolosuhteissa kapeilla, mutkaisilla ja vä Saimaan vesistöalueella.
15853: usein runsaasti virtaavilla Saimaan vesireiteillä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
15854: saattaa aiheuttaa alueen ainutlaatuiselle norppa-, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15855: kala- ja lintukannalle korvaamattomia vahinkoja.
15856: Saimaan vesistöalueelle sopivan öljyntorjunta- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
15857: kaluston lisääminen ja kehittäminen on siksi tar- teiszin Saimaan vesistöalueen väylästön
15858: peen. Erityisesti tarvitaan pikaisesti Saimaalla liik- parantamiseksi nykyistä turvallisemmaksi,
15859: kuville säiliö- ja kuivalastialuksille riittävän hyvä Saimaalla liikkuvien säiliöalusten ja kuiva-
15860: torjuntakalusto ja miehistölle tieto, kuinka kalus- lastialusten varustamiseksi nykyistä pa-
15861: toa käytetään. Näin on mahdollista suorittaa tor- remmalla aluskohtaisella öljyntorjuntaka-
15862: juntatoimet nopeasti, niin ettei vahinko laajenisi lustolla, jota miehistö voi nopeasti käyt-
15863: liian laajalle alueelle. Tällä tavoin voidaan myös tää, Saimaalla suoritettavien öljynkulje-
15864: voittaa lisäaikaa laajempien torjuntatoimenpitei- tusten tarpeellisuuden ja niitä korvaavien
15865: den aloittamiselle. On tarkoin harkittava, onko kuljetusmahdollisuuksien selvittämiseksi
15866: yleensä öljynkuljetus vesiteitse Saimaan vesistö- ja myrkkykuljetusten kieltämiseksi Sai-
15867: alueella järkevää ja tarkoituksenmukaista, kun maan vesistöalueella.
15868:
15869: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15870:
15871: Timo Kietäväinen Jouni Backman
15872: Pertti Hietala Markku Lehtosaari
15873: Matti Maijala
15874: 1260 1987 vp.
15875:
15876: Toivomusaloite n:o 1138
15877:
15878:
15879:
15880:
15881: Knuuttila ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen supistamisen
15882: estämisestä
15883:
15884:
15885: Eduskunnalle
15886:
15887: Valtionrautateiden taholta on keväällä 1987 lii- arviossa. Komitean mukaanVR:ntulee myös ak-
15888: kenneministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa tiivisesti markkinoida ja kehittää paikallisliiken-
15889: esitetty toteutettavaksi supistuksia rautateiden nepalvelujaan sekä kehittää tarvittaessa yhteistyö-
15890: paikallisliikenteeseen vuoden 1987 aikana. Keski- tä linja-autoyritysten ja kunnallisten liikennelai-
15891: Suomea koskisivat supistukset, jotka toteutettai- tosten kanssa paikallisliikenteen riittävän määrän
15892: siin 27.9.1987 lähtien väleillä Haapamäki-Vilp- ylläpitämiseksi.
15893: pula sekä Jyväskylä-Äänekoski. Näiltä väleiltä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
15894: lopetettaisiin rautateitse tapahtuva henkilöliiken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15895: nekuljetus ja se pyrittäisiin korvaamaan yksityis- muksen,
15896: ten liikennöitsijöiden toimesta tapahtuvilla linja-
15897: autokuljetuksilla. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsun,
15898: Parlamentaarinen rautatiekomitea on mietin- että Valtionrautateiden paikallislzikennet-
15899: nössään (Komiteanmietintö 1986:44) esittänyt tä ei supisteta sen nykyisestä tasosta ennen
15900: mm., että lääninhallitusten toimintaedellytyksiä kuin parlamentaarisen rautatiekomitean
15901: ja vastuuta tulee paikallisliikenteen peruspalvelu- paikallislzikenteen kehittämistä koskevat
15902: jen järjestämisessä lisätä. Tässä tarkoituksessa lää- esitykset on tutkittu sekä luotu uudet me-
15903: ninhallituksille tulee osoittaa riittävä määräraha nettelytavat ja rahoitusjärjestelyt pazkallis-
15904: näiden palvelujen tukitoimenpiteisiin ensimmäi- lizkenteen hoitamiseksi tulevaisuudessa.
15905: sen kerran valtion vuoden 1989 tulo- ja meno-
15906:
15907: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
15908:
15909: Sakari Knuuttila Helena Pesola Iiris Hacklin
15910: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
15911: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi
15912: 1987 vp. 1261
15913:
15914: Toivomusaloite n:o 1139
15915:
15916:
15917:
15918:
15919: Kohijoki ym.: TVL:n Turun piirin jakamisesta Varsinais-Suomen ja
15920: Satakunnan tiepiireiksi
15921:
15922:
15923: Eduskunnalle
15924:
15925: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirin toi- TVL:n Turun piirin hallinnollinen keskustoimi-
15926: mialue käsittää koko Turun ja Porin läänin ja siten paikka sijaitsee Turussa. Matkat sinne tiepiirin
15927: samalla kaksi maakuntaa, Varsinais-Suomen ja Sa- etäisimmiltä alueilta ovat kovin pitkiä - jopa sa-
15928: takunnan. TVL:n hoidossa olevia yleisiä teitä Tu- toja kilometrejä.
15929: run piirissä on enemmän kuin missään muussa TVL:n tiepiirijako ei suinkaan kaikkialla nou-
15930: maamme tiepiirissä, eli yhteensä 9 300 tiekilomet- data läänijakoa. Niinpä Keski-Pohjanmaan ja
15931: riä, mikä määrä on 12,3 % maamme yleisistä teis- Kainuun alue, kumpainenkin, ovat jo vuosikym-
15932: tä. Siltoja Turun piirin yleisillä teillä on 1 515 eli menien ajan olleet omien tiepiirien toimialueina.
15933: 13,6 % koko maamme silloista sekä lauttapaikois- Jotta nykyisen ylisuuren Turun tiepiirin monet
15934: takin 30 % koko maan määrästä. haitat ja epäkohdat poistuisivat, olisi tarkoituk-
15935: Suomessa rekisteröidyistä autoista 15,7 % on senmukaista jakaa Turun tiepiiri muodostamalla
15936: TVL:n Turun piirin alueella eli Turun ja Porin siitä Varsinais-Suomen tiepiiri sekä Satakunnan
15937: läänissä, ja koko maan tieliikennesuoritteen mää- tiepiiri.
15938: rästä on läänin ja Turun piirin osuus 14,1 %. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
15939: TVL:n Turun piirin saama suhteellinen osuus nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15940: koko maan tiemäärärahoista on jo kauan ollut
15941: huolestuttavan alhainen. Myös tiepiirin sisäisessä että hallitus päättäisi viipymättä ryhtyä
15942: jaossa on Satakunnan osalle tiemäärärahoja liien- toimenpiteisiin nykyisen Turun tiepiirin
15943: nyt aivan riittämättömästi. Sen vuoksi eritoten jakamiseksi kahtia muodostamalla siitä
15944: Satakunnassa on tiestön kehittäminen jäänyt pa- Varsinais-Suomen tiepiiri sekä Satakun-
15945: hasti jälkeen koko maan keskitasosta. Tiestön ke- nan tiepziri niin, että TVL:n Satakunnan
15946: hittämisen jälkeenjääneisyys näkyy ja vaikuttaa tiepiirin toiminta alkaisi vuonna 1988.
15947: osaltaan myös liikenneonnettomuuksien suureen
15948: määrään Satakunnan alueella.
15949:
15950: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
15951:
15952: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Timo Laaksonen
15953: Einari Nieminen Timo Roos Raila Aho
15954: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Mikko Elo
15955: 1262 1987 vp.
15956:
15957: Toivomusaloite n:o 1140
15958:
15959:
15960:
15961:
15962: Kärhä: Määrärahasta Uudenmaan läänin teiden rakentamiseen Ja
15963: kunnossapitoon
15964:
15965:
15966: Eduskunnalle
15967:
15968: Kaikki yleiset maan eri osien tiemäärärahojen on useita tiehankkeita, joihin tarvitaan myös ra-
15969: vertailuissa käytetyt mittarit osoittavat Uuden- kennuslain 136 a §:n mukaista katujen ja kaava-
15970: maan tiepiirin teiden tekemiseen ja kunnossapi- teiden rakentamiseen osoitettavaa valtionapua.
15971: toon saaman määrärahaosuuden huomattavan al- Uudenmaan tienpidossa on tilanne huolestut-
15972: haiseksi. Uudenmaan valtakunnallinen asema, tava myös kunnossapitomäärärahojen osalta. Uu-
15973: osuus väestöstä ja työpaikoista, autojen määrä, denmaan tiepiirin liikennesuoriteosuus on jat-
15974: tiestön liikennemäärät, liikennesuoritteet ja tek- kuvasti kasvanut ja on ylittänyt 19 prosenttia.
15975: ninen kunto sekä katujen ja tiestön ylläpidon ja Samanaikaisesti tiepiirin kunnossapitomääräraho-
15976: kehittämisen vastuunjaon muuttaminen parem- jen osuus on jatkuvasti vähentynyt ja on jo alle
15977: min liikenteelliset tarpeet huomioon ottavaksi 11,5 prosenttia. Uudenmaan piirin kunnossapito-
15978: edellyttävät Uudenmaan tiepiirin määrärahaosuu- määrärahojen kasvu on vain 0,5 prosenttia, kun
15979: den lisäämistä. muualla maassa se on 2 prosenttia. Liikennesuo-
15980: Uudellemaalle yleisten teiden tekemiseen osoi- ritteeseen nähden Uudenmaan osuus on lähes
15981: tetut määrärahat ovat 1970-luvulta asti olleet ali- puolet pienempi kuin muualla maassa. Kehityk-
15982: mitoitettuja. Tärkeitä pääteiden investointeja on sen jatkuessa ennallaan putoaa Uudenmaan osuus
15983: määrärahojen vähäisyyden vuoksi jouduttu lyk- kunnossapitomäärärahoista vuosikymmenen vaih-
15984: käämään. Aloitetut suuret hankkeet ovat taas teeseen mennessä 10 prosenttiin.
15985: osaltaan niukkojen määrärahojen vuoksi vaikutta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
15986: neet paikallisia tarpeita palvelevien tiehankkeiden eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15987: lykkääntymiseen. Uudenmaan pääteiden rakenta-
15988: mishankkeiden rahoittamiseksi tarvitaan jatkossa että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
15989: myös erityisjärjestelyjä. tulo- ja menoarvioesitykseen Uudenmaan
15990: Uudenmaan tieverkon kehittämisen määrära- tie- ja vesirakennuspiirille lisää määrära-
15991: hoista kohdistuu pääkaupunkiseudulle vain vajaa hoja yleisten teiden rakentamiseen ja kun-
15992: kolmannes. Tämän vuoksi ovat seudun kunnat nossapitoon siten, että Uudenmaan osuus
15993: joutuneet rahoittamaan useita sellaisia hankkeita, määrärahoista nostetaan ltikennesuorite tta
15994: joista muualla vastaa valtio. Pääkaupunkiseudulla vastaavaksi.
15995:
15996: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
15997:
15998: Lea Kärhä
15999: 1987 vp. 1263
16000:
16001:
16002: Toivomusaloite n:o 1141
16003:
16004:
16005:
16006:
16007: Kärhä: Uuden kuljettajatutkinnon suorittamisesta rattijuoppous-
16008: rikoksen jälkeen
16009:
16010:
16011: Eduskunnalle
16012:
16013: Vuosittain tulee poliisin tietoon noin 21 000 Oikeusministeriön taholta on katsottu, että ei
16014: rattijuoppoustapausta. Alkoholi on kuvassa vuo- ole aihetta koventaa rattijuopumuksesta lange-
16015: sittain yli 3 000 tieliikenneonnettomuudessa, ja tettuja rangaistuksia. Edellisen eduskunnan tahol-
16016: kuolonuhreja rattijuoppojen jäljiltä jää vuosittain ta on kuitenkin katsottu, että tieliikennelakia
16017: vajaat sata. pitäisi muuttaa rattijuoppouden ollessa kysymyk-
16018: Mitä tulee rattijuopumusrikoksista langetettui- sessä. On nimenomaan vaadittu rangaistusten ko-
16019: hin tuomioihin, ovat tuomiot viime vuosina lie- ventamista törkeiden rattijuopumustapausten
16020: ventyneet. Esim. vuosina 1964-1967 sai 90-95 kohdalla.
16021: prosenttia tuomituista rattijuopoista ehdottoman Rangaistuskäytäntöä olisikin tarkistettava ni-
16022: vankeusrangaistuksen. Vuodesta 1968 rangaistus- menomaan törkeiden rattijuoppoustapausten sekä
16023: käytäntö alkoi lieventyä, niin että vuoteen 1975 uusijoiden osalta. Esimerkiksi ajokortin uudelleen
16024: ehdottomien vankeusrangaistusten osuus oli las- saaminen rattijuopumustapauksen jälkeen on ny-
16025: kenut vajaaseen puoleen entisestään (44 %) . Vuo- kyisin rattijuopolle aivan liian helppoa ja vaiva-
16026: den 1977 jälkeen on sakon ja ehdollisen vankeus- tonta. Ainakin tältä osin käytäntöä pitäisi koven-
16027: rangaistuksen käyttö lisääntynyt. Esim. vuonna taa siten, että uuden ajokortin saamisen edellytyk-
16028: 1985 sai 96,7 % rattijuopumukseen syyllistyneistä senä olisi jonkinlainen uusi kuljettajatutkinto.
16029: sakkorangaistuksen, ehdollista vankeutta sai vain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16030: 0,5 % ja ehdotonta vankeutta 1,8%. Törkeissä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16031: rattijuopumustapauksissa vastaavat luvut samana
16032: vuonna olivat sakkoa 4,4 %, ehdollista vankeutta että hallz'tus ryhtyisi toimenpiteisiin uu-
16033: 12,8 % ja ehdotonta vankeutta 27,4 %. Rattijuo- den kuljettajatutkinnon vaatimiseksi mil-
16034: pon aiheuttamissa kuolemantapauksissa langetet- tä henkzlözltä, jozlle palautetaan ajokortti
16035: tiin keskimäärin 6 kk vankeutta, joista 70 oli eh- rattijuopumustapauksen jälkeen.
16036: dollista.
16037:
16038: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
16039:
16040: Lea Kärhä
16041: 1264 1987 vp.
16042:
16043: Toivomusaloite n:o 1142
16044:
16045:
16046:
16047:
16048: Kärhä: Rataosan Kirkkonummi-Turku perusparannuksen joudut-
16049: tamisesta
16050:
16051:
16052: Eduskunnalle
16053:
16054: Rantarata Kirkkonummelta länteen päin on pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
16055: rusparamamisen tarpeessa. Sen taso on aivan liian eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16056: heikko sekä tarpeeseen että maamme muihin sa-
16057: manarvoisiin rataosiin verrattuna. että hallitus ottaisi valtion vuotuiseen
16058: Rantarata on kunnostettava vastaamaan ajan tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
16059: vaatimuksia sekä Länsi-Uudenmaan, etenkin sen määrärahan, jotta Kirkkonummen-Kar-
16060: raskaan teollisuuden ja satamien kuljetustarvetta. jaan-Salon-Turun radan perusparan-
16061: Rataosuuksien parannustyöt soveltuvat myös työl- nushanke valmistuisi 1990-luvun alussa.
16062: listämiskohteiksi. Radan kustannusarvio on 800
16063: miljoonaa markkaa.
16064:
16065: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16066:
16067: Lea Kärhä
16068: 1987 vp. 1265
16069:
16070: Toivomusaloite n:o 1143
16071:
16072:
16073:
16074:
16075: Kärhä: Rintamaveteraanien maksuttomista rautatiematkoista liitto-
16076: jen valtakunnallisiin kokouksiin ja juhliin
16077:
16078:
16079: Eduskunnalle
16080:
16081: Vuosien 1939-1945 sotien veteraaneja on Suo- Tästä syystä ja kunnianosoituksena veteraaneille
16082: messa noin 340 000. Heidän keski-ikänsä on 70 tulisi heille myöntää vapaat matkat rautateillä ja
16083: vuotta, joten he ovat suurimmalta osaltaan jo Suomen Turistiautossa veteraanien valtakunnalli-
16084: eläkkeellä. Työeläkejärjestelmässä heistä hyvin siin juhliin ja kokouksiin. Matkalipuksi riittäisi
16085: monet ovat jääneet väliinputoajan asemaan, jol- tuolloin puolustusvoimain lahjoittaman tammen-
16086: loin heidän eläketurvansa on muodostunut pie- lehvän olemassaolo.
16087: neksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
16088: Veteraanijärjestöt viettävät vuosittain valtakun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16089: nallisia kokouksia ja juhlia, joista on muodostu-
16090: nut heille innostavia yhteisiä tapaamisia. Pitkien että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n ve-
16091: matkojen tuomat kalliit matkakustannukset ovat teraanien oikeuttamiseksi matkustamaan
16092: kuitenkin pientä eläkettä nauttiville veteraaneille maksutta Valtionrautatezllä ja Suomen
16093: esteenä päästä osallistumaan näihin omiin tilai- Turistiautossa heidän liittojensa valtakun-
16094: suuksiinsa. nallisiin tapahtumiin.
16095:
16096: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
16097:
16098: Lea Kärhä
16099: 1266 1987 vp.
16100:
16101: Toivomusaloite n:o 1144
16102:
16103:
16104:
16105:
16106: Kääriäinen ym.: Määrärahasta valtateiden investointirakentamiseen
16107:
16108:
16109:
16110:
16111: Eduskunnalle
16112:
16113: Kuopion läänin tiestön pahimpia puutteita mukaan 47 % piirin investointirahoituksesta oh-
16114: ovat tiestön heikosta kantavuudesta ja kulunei- jataan päätieverkolle. Kuopion tie- ja vesiraken-
16115: suudesta johtuva kelirikkoalttius, päällystettyjen nuspiiri on esittänyt, että piirin rahoitusosuutta
16116: teiden vähäisyys sekä alhaiset tienopeudet. Erityi- nostettaisiin niinä vuosina, jolloin suuria hankkei-
16117: sesti suuri kelirikkoalttius vaikeuttaa kuljetuksia ta rakennetaan. Koska tällöin on mahdollista, että
16118: läänissä. Eniten tästä kärsivät maatilatalous sekä lisärahoitus myös ohjautuu pääteille, olisi valta-
16119: metsäteollisuuden ja muun teollisuuden kuljetuk- kunnallisesti tärkeiden valtateiden investointira-
16120: set. hoitus osoitettava eri momentilta kuin piirikohtai-
16121: Näiden puutteiden poistaminen edellyttäisi sen tiestön investointirahoitus.
16122: tienpidon määrärahojen suuntaamista seudullisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16123: teihin ja kokoojateihin, mutta käytännössä määrä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16124: rahat tulevat siirtymään pääteiden suuriin inves-
16125: tointeihin. Niitä ovat moottoritien rakentaminen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
16126: valtatiellä n:o 5 välillä Vuorela-Siilinjärvi ja menpiteisiin erzllisen määrärahan ottami-
16127: myöhemmin moottoritie välillä Pitkälahti-Jynk- seksi valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
16128: kä. Vuosien 1987-1993 toimenpideohjelman valtateiden investointirahoitusta varten.
16129:
16130: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16131:
16132: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen Kari Rajamäki
16133: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen
16134: Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen Lauha Männistö
16135: Jorma Huuhtanen
16136: 1987 vp. 1267
16137:
16138: Toivomusaloite n:o 1145
16139:
16140:
16141:
16142:
16143: Laaksonen ym.: Porin pohjoisen satamatien rakentamisesta
16144:
16145:
16146:
16147:
16148: Eduskunnalle
16149:
16150: Porin Tahkoluotoon on valmistunut ajanmu- työssäkäyntiliikennettä Meri-Poriin, ja ennen
16151: kainen uusi 15,3 m:n syväsatama. Alkuperäisten muuta se lyhentäisi maanteitse tapahtuvaa tavara-
16152: suunnitelmien mukaan tavoitteeksi asetettiin kes- liikennettä kymmenillä kilometreillä niin valtatie-
16153: kittyminen hiilen kaukotuontiin (1,5 milj.tn/v.). tä n:o 8 Vaasan suunnasta kuin myös Keski-Suo-
16154: Satama kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden myös mesta tulevaa liikennettä. Toisaalta se myös rat-
16155: muuhun ja monipuoliseen vientiin ja tuontiin. kaisevasti vähentäisi maantieliikennettä Porin ja
16156: Satamaan suuntautuvasta maantieliikenteestä Mäntyluodon välillä, joka raskaan liikenteen osal-
16157: tulee huomattava osa valtatietä n:o 8 Vaasan ta on yksi maamme vilkkaimmin liikennöidyistä
16158: suunnasta ja toisaalta ns. Järvi-Suomen tien kaut- tieyhteyksistä. Pohjoisen satamatien rakentamisel-
16159: ta. Poikittaisliikenteen osalta Järvi-Suomen tie on la olisi huomattavaa kansantaloudellista arvoa, ja
16160: väylä Keski-Suomen kautta aina Itä-Suomeen samalla sen toteuttaminen osaltaan helpottaisi Po-
16161: saakka. rin alueen suurtyöttömyyttä.
16162: Porin ns. pohjoista satamatietä on suunniteltu Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
16163: jo vuodesta 1972 alkaen. Vesioikeus on myös osal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16164: taan nyt hyväksynyt suunnitelman. Uusi tie kulki-
16165: si Lampaluodon ja Ahlaisten kautta, leikaten val- että hallitzi.s ryhtyisi toimenpiteisiin
16166: tatien n:o 8 Ahlaisissa, josta se voisi jatkua Järvi- Pon·n pohjots~n satamatien rakentami-
16167: Suomen tielle joko Noormarkussa tai Pomarkussa. seksi. ·
16168: Uusi tieyhteys lyhentäisi huomattavasti Ahlaisten
16169:
16170: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16171:
16172: Timo Laaksonen Raila Aho Einari Nieminen
16173: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raimo Vuoristo
16174: Kalevi Lamminen
16175:
16176:
16177:
16178:
16179: 28 2705361
16180: 1268 1987 vp.
16181:
16182: Toivomusaloite n:o 1146
16183:
16184:
16185:
16186:
16187: Lahti-Nuuttila ym.: Painon-Pälkäneen maantien rakentamisesta
16188:
16189:
16190:
16191: Eduskunnalle
16192:
16193: Valkeakoskelta Pälkäneelle valtatielle n:o 12 hetkisen hintatason mukaan on 36 miljoonaa
16194: suuntautuva maantie n:o 307 on huonokuntoinen markkaa eli ainoastaan 15 miljoonaa markkaa
16195: ja jo nykyisiin liikennevirtoihin nähden liikenteen enemmän kuin vanhan tien parantaminen. Tämä
16196: välityskyvyltään riittämätön. Tien runko on pai- tieyhteys on tieverkkosuunnitelmassa todettu lii-
16197: koin huono, mikä erityisesti kelirikkaaikaan ra- kennetaloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi
16198: joittaa ajonopeuksia, tie on kapea ja sillä sijaitsee ja vanhan yhteyden parantamista edullisemmaksi.
16199: liikenteelle hankala Murronmäki, jonka pituus on Tampereen Seutukaavaliitto, Pirkanmaan maa-
16200: 1 200 metriä ja pituuskaltevuus paikoin on n. kuntaliitto, Valkeakosken kaupunki ja Pälkäneen
16201: 8 %. Tiellä on runsaasti raskasta sorankuljetuslii- kunta ovat pitäneet uuden Painon-Pälkäneen
16202: kennettä ja teollisuuden kuljetuksia, minkä lisäksi maantien rakentamista parhaimpana vaihtoehto-
16203: se on tärkeä työssäkäyntireitti. Murronmäen takia na. Sen rakentaminen on pitkään ollut vireillä, ja
16204: osa kuljetuksista joudutaan kierrättämään Hä- jo v. 1973 tästä tiestä valmistui tiesuunnitelma.
16205: meenlinnan tai Tampereen kautta varsinkin liuk- Ottaen huomioon Valkeakosken-Pälkäneen
16206: kailla keleillä. tieyhteyden nykyisen kunnon, liikenteen määrän
16207: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimenpideohjel- sekä maantien n:o 307 parantamisen ja uuden
16208: maan maantien rakenteen parantaminen on mer- Painon-Pälkäneen tieyhteyden välisen vähäisen
16209: kitty aloitettavaksi v. 1992 kustannusarvioitaan kustannuseron tulisi Painon-Pälkäneen maan-
16210: noin 21 miljoonan markan suuruisena. Tie- ja tien rakentamisella saada Valkeakosken ja Pälkä-
16211: vesirakennushallituksen toimesta on kuitenkin neen välisiin liikenneoloihin pikainen korjaus.
16212: vuoden 1986 aikana laadittu Valkeakosken-Päl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16213: käneen tieverkkosuunnitelma, jossa vaihtoehtoi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16214: sena ratkaisuna edellä mainitun tien parantami-
16215: selle on tutkittu uusi aikaisempaa lyhyempi Val- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
16216: keakosken-Pälkäneen tieyhteys, Painon-Pälkä- piteisiin, jozlla joudutetaan Painon-Päl-
16217: neen maantie. Sen rakentamiskustannus tämän- kåneen maantien rakentamista.
16218:
16219: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16220:
16221: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen
16222: Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva
16223: 1987 vp. 1269
16224:
16225: Toivomusaloite n:o 1147
16226:
16227:
16228:
16229:
16230: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta teollisuustaiteen rakentamiseksi
16231: Yläjärvellä
16232:
16233:
16234: Eduskunnalle
16235:
16236: Ylöjärven kunnan elinkeinopoliittisen kehityk- ajatellen liikenneturvallisuutta, Valtionrautatei-
16237: sen kannalta on viime vuosina noussut tärkeäksi den kuljetuspalveluiden käytön lisääntymistä ja
16238: hankkeeksi teollisuustaiteen rakentaminen palve- myös välillisiä vaikutuksia Tampereen lähiseudun
16239: lemaan junakuljetuksia käyttävää teollisuutta. Jo työllisyyden paranemiseksi. On kohtuutonta edel-
16240: tällä hetkellä Huurre Oy ja Ylö-Tehtaat Oy käyt- lyyttää Yläjärven kunnalta muuta kuin muodol-
16241: täisivät pistoraidetta sen sijaan, että ne nyt joutu- lista rahoitusta pistotaiteen rakentamiseen.
16242: vat kuljettamaan tuotteensa Ylöjärven asemalle Yläjärven teollisuusalueen kuljetustarpeiden
16243: kapeaa ja mutkaista tietä. Kun kunta on perusta- hoitamista on selvitetty Tampereen rautatiepiiris-
16244: massa vielä uutta teollisuusaluetta Vaasan-tien sä. Selvityksen mukaan rakennettavan teollisuus-
16245: pohjoispuolelle, on teollisuustaiteen rakentami- taiteen pituudeksi tulbi 6,6 kilometriä. Raiteen
16246: nen Yläjärven ratapihalta teollisuusalueelle entis- kustannusarvio on 20 \miljoonaa markkaa.
16247: täkin välttämättömämpää. Pistotaiteen pituuden Edellä olevan perusr,eella ehdotamme eduskun-
16248: tulisi ensimmäisessä vaiheessa olla noin kolme ki- nan hyväksyttäväksi t9ivomuksen,
16249: lometriä, jolloin kustannusarvioksi muodostuu
16250: noin kuusi miljoonaa markkaa. Kun se ulotetaan että hallitus ryhtyisi valmistellessaan
16251: myös Vaasantien eteläpuolelle, missä teollisuus- valtion tulo- ja menoarvioesitystä sellaisiin
16252: laitokset nyt pääasiallisesti sijaitsevat, kustannus- toimenpiteisiin, joilla mainittu teollisuus-
16253: arvio on noin 20 miljoonaa markkaa. raiteen rakentaminen Yläjärvellä toteutuu
16254: Hankkeen toteuttaminen on perusteltua suorit- lähivuosina.
16255: taa valtion varoin, koska sillä on yleistä merkitystä
16256:
16257: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16258:
16259: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki
16260: 1270 1987 vp.
16261:
16262: Toivomusaloite n:o 1148
16263:
16264:
16265:
16266:
16267: M. Lahtinen ym.: Vaajakosken-Palokan kehätien rakentamisesta
16268:
16269:
16270:
16271: Eduskunnalle
16272:
16273: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työoh- suunnitelmissaan varautunut tulevaan Vaajakos-
16274: jelmassa on ollut Ruokkeen-Palokan tieosuuden ken-Palokan tieyhteyteen, joka kunnan kehityk-
16275: perusparantaminen ja työ on valmistunut vuonna sen kannalta on ensiarvoisen tärkeä ja kiireellinen
16276: 198 5. Tärkeänä jatko-osuutena olisi Palokasta hanke. Tämä 10 km pitkä tieyhteys palvelee ja no-
16277: Vaajakoskelle suuntautuvan tien rakentaminen peuttaa myös liikenneyhteyksiä Vaajakosken
16278: mitä pikimmin. suunnalta Tikkakoskella sijaitsevalle Luonetjärven
16279: Jyväskylän maalaiskunnan (n. 26 000 asukas- lentoasemalle.
16280: ta) suurimpien taajamien Vaajakoski-Jyskän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16281: (n. 12 000 as.) ja Palokan (n. 6 000 as.) välinen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16282: sisäinen liikenne sekä valtateiltä n:ot 13 ja 9 suun-
16283: tautuva liikenne pohjoiseen valtatielle n:o 4 kul- että hallitus ryhtyisi toimiin Vaaja-
16284: kevat nykyisin Jyväskylän kaupungin kautta rasit- kosken-Palokan kehätien rakentamisen
16285: taen muutenkin ylikuormitettuja katu- ja tieverk- aloittamiseen pikaisesti.
16286: koja siellä. Jyväskylän mlk on omissa maankäytön
16287:
16288: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16289:
16290: Matti Lahtinen Iiris Hacklin Pekka Leppänen
16291: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
16292: Tina Mäkelä
16293: 1987 vp. 1271
16294:
16295: Toivomusaloite n:o 1149
16296:
16297:
16298:
16299:
16300: M. Lahtinen ym.: Kärkistensalmen sillan rakentamisesta
16301:
16302:
16303:
16304:
16305: Eduskunnalle
16306:
16307: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijänne, lisääntyy merkittävästi, kun Päijänteen suunnitel-
16308: jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin alueella tu kanavointi toteutuu.
16309: on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kulkee Kärkis- Kärkistensalmen silta on ollut vuosia Keski-
16310: tensalmen kautta, ja varsinainen Päijänteen ylitys Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideoh-
16311: hoidetaan lossin avulla. jelmissa. Suunnitelmat ovat valmiit ja kustannus-
16312: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikentei- arvio on noin 25 milj. markkaa.
16313: nen, ja Kärkistensalmen lossi on liikenteellisesti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16314: pullonkaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vaikei- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16315: ta liikenneruuhkia.
16316: Myös vesiliikenne kärsii lossiliikenteestä muu- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
16317: tenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Vesiliikenne Kärkistensalmen sillan rakentamiseksi.
16318:
16319: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16320:
16321: Matti Lahtinen Iiris Hacklin Pekka Leppänen
16322: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
16323: Tina Mäkelä
16324: 1272 1987 vp.
16325:
16326: Toivomusaloite n:o 1150
16327:
16328:
16329:
16330:
16331: M. Lahtinen ym.: Kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentami-
16332: sesta Kuohun asutustaajamaan
16333:
16334:
16335: Eduskunnalle
16336:
16337: Jyväskylän maalaiskunnan Kuohun asutustaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16338: jama sijoittuu Jyväskylän-Keuruun valtatien vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16339: molemmin puolin. Asutustaajamassa on merkit-
16340: tävässä määrin kevyttä liikennettä valtatien poik- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
16341: ki. Valtatie kulkee taajaman halki ja sillä on teistin kevyen liikenteen alikulkukäytävän
16342: 80 km/h:n nopeusrahoitus. Valtatien poikki kul- rakentamiseksi Kuohun taajamaan.
16343: kevien mm. koululaisten liikenneturvallisuus pa-
16344: rantuisi oleellisesti alikulkutunnelin myötä. Kus-
16345: tannusarvio on noin 0,8 milj. mk.
16346:
16347: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16348:
16349: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
16350: 1987 vp. 1273
16351:
16352: Toivomusaloite n:o 1151
16353:
16354:
16355:
16356:
16357: Laitinen ym.: Kuljetustuen saamisesta raaka-aineiden kuljetukseen
16358: kehitysalueille
16359:
16360:
16361: Eduskunnalle
16362:
16363: Laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
16364: rittelee perusteet, joilla kuljetustukea maksetaan. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16365: Kehitysalueille on syntynyt teollisuutta, jolle ny-
16366: kymuotoinen kuljetustuki ei kaikin osin kovin hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16367: vin sovellu. Osa alueen teollisuudesta perustuu kuljetusten alueellisesta tukemisesta anne-
16368: muualta tuotavaan raaka-aineen jatkojalostuk- tun lain muuttamiseksi siten, että kehi-
16369: seen. Tällaiselle yritykselle kuljetustuesta saatava tysalueella toimivat yritykset saavat kul-
16370: hyöty jää melko vähäiseksi. Kehitysalueiden kan- jetustukea myös toiminnassaan tarvitse-
16371: nalta jatkojalostusta harjoittavat yritykset ovat miensa raaka-aineiden kuljetukseen kehi-
16372: kuitenkin hyvin tärkeitä. Yritysten kilpailuasemaa tysalueille.
16373: parantaisi, jos niiden muualta kehitysalueelle tuo-
16374: ma raaka-aine pääsisi kuljetustuen piiriin.
16375:
16376: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
16377:
16378: Juhani Laitinen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen
16379: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Heikki Riihijärvi
16380: Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen
16381: Lauha Männistö
16382: 1274 1987 vp.
16383:
16384: Toivomusaloite n:o 1152
16385:
16386:
16387:
16388:
16389: Lapiolahti ym.: Valtionrautateiden henkilöliikenteessä 65-kortilla
16390: ja i-kortilla matkustaville määrättyjen matkustusaikarajoitusten
16391: poistamisesta
16392:
16393: Eduskunnalle
16394:
16395: Kansaneläkkeellä olevien 65 vuotta täyttänei- sa aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden
16396: den Suomen kansalaisten on mahdollisuus hank- johdosta. Korttien käyttöön liittyy kuitenkin ns.
16397: kia Valtionrautateiltä ns. 65-kortti, jolla kysei- matkustusaikarajoituksia, joilla rajoitetaan mat-
16398: nen henkilö on oikeutettu matkustamaan 50 % :n kustamista viikonloppuisin sekä juhlapyhinä ja
16399: alennuksella rautateillä. Vastaava oikeus 50 % :n niitä edeltävinä kolmena päivänä, ilman lisämak-
16400: alennukseen on myös ns. i-kortin ostaneilla henki- sua. Matkustusaikarajoitusten poistamisella hel-
16401: löillä. !-kortteja myydään niille 65 vuotta nuo- potettaisiin ja parannettaisiin ko. väestöryhmän
16402: remmille työkyvyttömille henkilöille, jotka esittä- osalta rautateiden käyttömahdollisuuksia. Toi-
16403: mällä kansaneläkelaitoksen eläkepäätöksen todis- menpiteestä ei ole haittaa VR:lle.
16404: tavat, että heille työkyvyttömyyden perusteella on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16405: myönnetty kansaneläkkeen sekä pohja- että lisä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16406: osa. !-kortteja myydään myös rintamasotilaseläk-
16407: keen saajille ja hoitotukeen oikeutetuille 12- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
16408: 16-vuotiaille henkilöille sekä rintamalisän saajille, piteistin VR:n henkilöliikenteen matkus-
16409: joille kansaneläkelaitos on myöntänyt työkyvyttö- ta;ien 65- ja i-korttien käyttöön liittyvien
16410: myys- tai työttömyyseläkkeen. Lisäksi i-kortti matkustusaikarajoitusten poistamiseksi si-
16411: myydään henkilölle, jolle tapaturmavirasto on an- ten, että. matkustusaikarajoitukset poiste-
16412: tanut sotilasvammalain nojalla prosenttiluvun taan jo vuoden 1988 alusta.
16413: mukaisen haitta-astepäätöksen sotilaspalvelukses-
16414:
16415: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
16416:
16417: Arto Lapiolahti Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos
16418: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen Jukka Gustafsson
16419: Lea Savolainen Risto Ahonen
16420: 1987 vp. 1275
16421:
16422: Toivomusaloite n:o 1153
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Lehtosaari ym.: Saimaan syväväylän siirtämisestä Savonlinnan koh-
16428: dalle
16429:
16430:
16431: Eduskunnalle
16432:
16433: Savonlinnan kaupunki on vuosien ajan toistu- Päätös sijaintipaikasta on tehtävä pikaisesti, sil-
16434: vasti vaatinut Saimaan syväväylän siirtämistä pois lä nykyinen tilanne haittaa tuntuvasti keskustaaja-
16435: Kyrönsalmen kapeikosta, missä se tuottaa maalii- man maankäytön suunnittelua ja estää jo valmiik-
16436: kenteelle kohtuutonta haittaa sekä vaikeuttaa si suunniteltujen liikennejärjestelyiden (rinnak-
16437: palo- ja pelastustoimen hoitamista aiheuttaen tur- kaiskatu ja ohikulkutie) rakentamisen.
16438: vallisuusriskin. Myös Suomen oloissa merkittävän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16439: suuri ekokatastrofi on aina mahdollinen. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16440: Syväväylän sijaintivaihtoehtoina tutkitaan Aho-
16441: lahtea ja Laitaatsalmea: Savonlinnan kaupunki on että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n Sai-
16442: päätynyt Aholahden kannalle. Aholahdella on maan syväväylän szi'rtämiseksi Kyrönsal-
16443: kiistattomat maisemalliset ja kaupunkirakenteelli- men kapeikosta Aholahteen.
16444: set edut puolellaan.
16445:
16446: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16447:
16448: Markku Lehtosaari Jouni Backman
16449: Pertti Hietala Timo Kietäväinen
16450: 1276 1987 vp.
16451:
16452: Toivomusaloite n:o 1154
16453:
16454:
16455:
16456:
16457: P. Leppänen: Teiden suolauksen tarkoituksenmukaisuuden selvit-
16458: tämisestä
16459:
16460:
16461: Eduskunnalle
16462:
16463: Maassamme on viime vuosina pääteiden suo- ajouria. Siksi mielestäni pitäisi suolankäytön vai-
16464: laukseen käytetty runsaasti erilaista suolaa, vaikka kutukset liikenneturvallisuuteen, teiden kulumi-
16465: suolauksen vaikutuksista ei ole riittävästi tehty seen ja ympäristöön tutkia pikaisesti.
16466: tutkimustyötä. Suolan käytöllä pyritään paranta- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16467: maan liikenneturvallisuutta. Tulos voi kuitenkin muksen,
16468: olla päinvastainen: tiestä nousee autojen tuulila-
16469: seihin ja ajovalolamppuihin suolaloskaa, mikä että hallitus selvittäisi pikaisesti teiden
16470: haittaa näkyvyyttä ja näin tuokin lisää vaaratilan- suolauksen järkevyyden ja ryhtyisi tarvztta-
16471: teita. Suola lisännee myös asvalttipintojen kulu- viin toimenpiteisiin.
16472: mista, mikä osaltaan aiheuttaa erittäin vaarallisia
16473:
16474: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16475:
16476: Pekka Leppänen
16477: 1987 vp. 1277
16478:
16479: Toivomusaloite n:o 1155
16480:
16481:
16482:
16483:
16484: P. Leppänen ym.: Määrärahasta Valtionrautateiden paikallisliiken-
16485: teen turvaamiseksi
16486:
16487:
16488: Eduskunnalle
16489:
16490: Valtionrautateiden paikallisliikenteen tarkoi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16491: tuksenmukainen laajuus ja kustannusten katta- toivomuksen,
16492: mistapa on erityisen parlamentaarisen rautatieko-
16493: mitean selvitettävänä. Se on saanut työnsä val- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
16494: miiksi. Pidämme perusteltuna määrärahan osoit- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
16495: tamista vuoden 1988 valtion tulo- ja menoar- määrärahan, jolla turvataan VR:n paz'kal-
16496: vioon, jotta VR hoitaisi paikallisliikennettä nykyi- lisliikenne nykyisessä laajuudessaan.
16497: sessä laajuudessaan.
16498:
16499: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16500:
16501: Pekka Leppänen Esko Seppänen Asko Apukka
16502: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
16503: Arvo Kemppainen Pirkko Ikonen Pertti Lahtinen
16504: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
16505: Claes Andersson Lauha Männistö Esko Helle
16506: 1278 1987 vp.
16507:
16508: Toivomusaloite n:o 1156
16509:
16510:
16511:
16512:
16513: P. Leppänen ym.: Pienvenesatamien rakentamisesta Keski-Suomeen
16514:
16515:
16516:
16517:
16518: Eduskunnalle
16519:
16520: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- kusvirastojen välisistä työnjakoerimielisyyksistä ei
16521: matkailua. Keski-Suomessakin on useita valmiita olla päästy ratkaisuun.
16522: suunnitelmia pienvenesatamien rakentamiseksi Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16523: mm. Kannonkoskelle, Kinnulaan ja Muurameen. toivomuksen,
16524: Läänissä on vesipiirin ja tie- ja vesirakennuspiirin
16525: kesken sovittu työnjaosta pienvenesatamien ra- että hallitus ryhtyisi pikaisti'n toimti'n
16526: kentamisessa, ja siksi siellä olisi kaikki edellytykset Keski-Suomen pienvenesatamien rakenta-
16527: rakennustöiden aloittamiseen välittömästi. Työn misen aloittamista haittaavien ongelmien
16528: aloittamista on kuitenkin haitannut se, että kes- ratkaisemt'seksi.
16529:
16530: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16531:
16532: Pekka Leppänen Pauli Uitto
16533: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
16534: 1987 vp. 1279
16535:
16536: Toivomusaloite n:o 1157
16537:
16538:
16539:
16540:
16541: P. Leppänen ym.: Posti- ja telelaitoksen palvelujen laajentamisesta
16542:
16543:
16544:
16545:
16546: Eduskunnalle
16547:
16548: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan postin ni~un tasa-arvoisuusperiaatteen jyrkkää loukkaa-
16549: piirissä ollaan suorittamassa organisaatiomuutos- mtsta.
16550: ta, joka tulee merkitsemään huononnuksia varsin Posti- ja telelaitos on viime aikoina pyrkinyt
16551: suuetenkin postialueiden osalta mm. Keski-Suo- aktiivisesti tarjoamaan palvelujaan mm. kunnille
16552: messa. Esitetyt toimenpiteet eivät ole enää mitään ja kuntalaisille. Sitä voitaisiin haja-asutusalueilla
16553: hallinnollisia järjestelyjä vaan merkitsevät selvää käyttää mm. pankkipalveluihin, varaosapalvelui-
16554: postipalvelujen tason alentumista. Postipalvelut hin, kaikkeen muunlaiseen tavarapalveluun, lää-
16555: heikentyisivät usein juuri haja-asutusalueilla, joil- kelähetysten lähettämiseen jne.
16556: la pitäisi kaikin keinoin pyrkiä saamaan palvelu- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16557: taso edes välttäväksi koko maan tasoa ajatellen. toivomuksen,
16558: Esitykset postin organisaation muuttamiseksi ovat
16559: arveluttavia myös siksi, että postilaitos on yksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16560: valtion kansalaisiaan varten ylläpitämä palvelu- menpiteisiin posti- ja telelaitoksen toi-
16561: yksikkö. Sen toiminta-ajatuksena tulisikin olla mintojen laajentamiseksi uusilla palvelu-
16562: kansalaisten tasapuolinen palveleminen, eikä sen muodozlla eritoten maaseudulla palvelu-
16563: toiminnassa voida koskaan lähteä jokaisen toimin- jen supistamisen sijasta.
16564: tayksikön itsekannattavuudesta ilman edellä mai-
16565:
16566: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
16567:
16568: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Raila Aho
16569: Asko Apukka Arvo Kemppainen Pauli Uitto
16570: Pirkko Ikonen Lauha Männistö Sakari Knuuttila
16571: Pertti Lahtinen Timo Laaksonen Esko Seppänen
16572: Juhani Vähäkangas Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
16573: Esko Helle
16574: 1280 1987 vp.
16575:
16576: Toivomusaloite n:o 1158
16577:
16578:
16579:
16580:
16581: Louvo: Maanteiden n:o 3543 ja 356 parantamisesta ja päällystämi-
16582: sestä välillä Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio-Vastila
16583:
16584:
16585: Eduskunnalle
16586:
16587: Sorapintainen Ummeljoen ja Muhniemen väli- suurimmat sora-alueet, joita käyttävät sekä Ky-
16588: nen maantie n:o 3543, jonka pituus on n. 7 km, men että Uudenmaan tiepiirit, Anjalankosken
16589: ja sen jatkeena etelään oleva Muhniemen- kaupunki, yrittäjät ja yksityiset. Raskaat sorankul-
16590: Ahvion maantie n:o 356, jonka pituus Vastilaan jetusajoneuvot kuljettavat soraa jopa viikonlop-
16591: läänin rajalle on n. 12 km, ovat niin huonossa puisin ja juhlapyhinä.
16592: kunnossa, etteivät kestä nykyistä jatkuvasti ras- Teiden huono sorapinta, kuoppaisuus, kapeus
16593: kaammaksi tulevan liikenteen aiheuttamaa rasi- ja mutkaisuus vaikeuttavat näitä kuljetuksia, vau-
16594: tusta, vaan vaatisivat perusteellista korjausta ja rioittavat ajoneuvoja ja vaarantavat teiden varsilla
16595: päällystämistä pikaisesti. asuvien kulkua ja liikenneturvallisuutta, mistä ta-
16596: Molempien teiden käyttö on viime vuosina pahtuneet onnettomuudet ovat osoituksena.
16597: mm. Kymen tie- ja vesirakennuslaitoksen suorit- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16598: tamien laskelmien mukaan suuresti lisääntynyt. hyväksyttäväksi toivomuksen,
16599: Paikallisen väestön aiheuttaman liikenteen lisäksi
16600: teitä liikennöi raskas, Keski-Kymen teollisuuslai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16601: toksiin suuntautuva puutavaraliikenne. menpiteisiin maanteiden n:o 356 ja 3543
16602: Erikoisesti viime vuosina liikennettä on lisännyt parantamiseksi ja päällystämiseksi välil-
16603: merkittävästi sorankuljetus, koska Muhniemen- lä· Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio- Vas-
16604: Ahvion tien varrella sijaitsevat Anjalankosken tila.
16605:
16606: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
16607:
16608: Anna-Kaarina Louvo
16609: 1987 vp. 1281
16610:
16611: Toivomusaloite n:o 1159
16612:
16613:
16614:
16615:
16616: Löyttyjärvi: Valtionavun myöntämisestä kunnille joukkoliikenne-
16617: investointeihin ja joukkoliikenteen käyttökustannuksiin
16618:
16619:
16620: Eduskunnalle
16621:
16622: Joukkoliikenteen kehittämisen tarpeet ovat Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen paranta-
16623: suuret niin kaupunkialueilla kuin haja-asutus- miseksi tarvitaan joukkoliikennettä suosivia väylä-
16624: alueillakin. Haja-asutusalueilla on kyse lähin- ratkaisuja ja seutulipun hinnan alentamista nykyi-
16625: nä palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta. sestä. Seudulla työssä käyvien, mutta muualla
16626: Tiheään asutuilla alueilla vaatimuksia asettaa yh- asuvien yhdenvertaisuuden toteuttaminen jouk-
16627: dyskuntarakenteeseen liittyvä suuri työmatkalii- koliikennepalveluissa edellyttäisi puolestaan seu-
16628: kenteen paine ja ympäristön suojeleminen. Erityi- tulippujärjestelmän ulottamista koskemaan myös
16629: sesti pääkaupunkiseudun kunnat ovat viime vuo- heitä.
16630: sina joutuneet suorittamaan taloudellisesti raskai- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
16631: ta investointeja, kuten Helsingin metron rakenta- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16632: minen, Vantaan ja Espoon joukkoliikenneyhtiöi-
16633: den perustaminen ja joukkoliikenteen tarvitsemat että hallitus pikaisesti antaisi eduskun-
16634: väyläratkaisut. Kustannuksia aiheuttaa myös seu- nalle esityksen laiksi valtiontuesta kuntien
16635: dullinen lippujärjestelmä. joukkolzi"k.enneinvestointeihin, kuten
16636: Kuntien taloudelliset mahdollisuudet näiden joukkolit"k.enneorganisaatioiden perusta-
16637: mittavien hankkeiden toteuttamisessa ovat rajoi- miseen, kalustohankintoihin ja joukkolti-
16638: tetut. Kunnat eivät saa tuloja liikenteestä kunnal- kenneväylien rakentamiseen ja joukkolii-
16639: listen liikennelaitosten lipputuloja ja joidenkin kenteen käyttökustannuksiin, kuten lip-
16640: paikkakuntien pysäköintituloja lukuun ottamat- pujen hintojen alentamiseksi tarvittaviin
16641: ta. Aikoinaan parlamentaarinen liikennekomitea kuntien subventioihin.
16642: piti kuntien ja valtion epäoikeudenmukaisen lii-
16643: kenteen menojen ja tulojen jaon korjaamista kii-
16644: reellisenä.
16645:
16646: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
16647:
16648: Marja-Liisa Löyttyjärvi
16649: 1282 1987 vp.
16650:
16651: Toivomusaloite n:o 1160
16652:
16653:
16654:
16655:
16656: Maijala ym.: Ns. lukkiutumattomien jarrujärjestelmien määräämi-
16657: sestä pakollisiksi raskaan liikenteen ajoneuvoissa ja vapautta-
16658: misesta autoverosta
16659:
16660: Eduskunnalle
16661:
16662: Liikenteessä tapahtuvista kuolonkolareista yli valmistajien hintoihin verrattuna. Vaikka lukkiu-
16663: viidenneksessä on osallisena joku raskas ajoneuvo, tumatonta jarrujärjestelmää ei tulevaisuudessa-
16664: kuorma- tai linja-auto. Erityisen vaarallisia tässä kaan voitane määritellä pakolliseksi turvallisuus-
16665: suhteessa ovat perävaunulliset ajoneuvoyhdistel- varusteeksi henkilöautoissa, tulisi näiden lait-
16666: mät; huonoissa keliolosuhteissa ja kaarteissa ta- teiden yleistyminen sallia poistamalla lukkiutu-
16667: pahtuva jarrutus suistaa helposti perävaunun vas- mattomien jarrujen hintaosuus auton verotusar-
16668: taantulevan kaistalle tuhoisin seurauksin. Myös vosta samalla tavalla kuin menetellään muidenkin
16669: peräänajot ovat yleisempiä kuin henkilöautolii- auton turvavarusteiden osalta.
16670: kenteessä. Liikennesuoritteilla mitattuna erityises- Raskaiden ajoneuvojen, erityisesti ajoneuvoyh-
16671: ti kuorma-autojen osuus vakavissa liikenneonnet- distelmien osalta kysymys on näitä ajoneuvoja
16672: tomuuksissa on korkea. koskevien määräysten uudistamisesta ja lukkiutu-
16673: Ajoneuvon pysäyttäminen ja hallinta äkillisissä mattomien jarrujärjestelmien määräämisestä pa-
16674: vaaratilanteissa Suomen usein vaikeissa ja vaihte- kollisiksi. Luonnollisesti uudistuksen toteuttami-
16675: levissa keliolosuhteissa asettaa korkeat vaatimuk- nen vaatii siirtymäajan, jonka aikana laitteiden
16676: set ajoneuvojen jarrujärjestelmille. Tekniikan ke- testaukselle, katsastukselle ja huoliolle on luotava
16677: hitys on tuonut markkinoille ns. lukkiutumatto- edellytykset. Uudistuksella on myös kustannusvai-
16678: mat jarrujärjestelmät, joiden merkitys liikenne- kutuksia, jotka kuitenkin korvautuvat pienenty-
16679: turvallisuutta lisäävänä tekijänä on kiistaton. Luk- neinä onnettomuuskustannuksina. Liikennöitsi-
16680: kiutumattomat jarrut säilyttävät ajoneuvon ohjat- jöille kohonneet kustannukset voidaan korvata
16681: tavuuden ja suuntavakavuuden myös äkillisissä alennetuin vakuutusmaksuin ja tarvittaessa vero-
16682: jarrutuksissa ja lyhentävät oleellisesti jarrutusmat- helpotuksin.
16683: kaa keliolosuhteista riippumatta ns. lukkojarru- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16684: tukseen verrattuna. Lukkiutumattomat jarrut so- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16685: veltuvat käytettäväksi sekä henkilöautoissa että
16686: kuorma- ja linja-autoissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16687: Lukkiutumattomien jarrujen yleistymistä hen- menpiteisiin ns. lukkiutumattomien jar-
16688: kilöautoissa hidastaa lähinnä järjestelmien hinta, rujiirjestelmien vapauttamiseksi autoveron
16689: joka Suomessa sovellettavien autovero- ja tulli- pzi"ristä sekä näiden määriiiimiseksi pakol-
16690: maksumääräysten vuoksi kohoaa moninkertaiseksi lisiksi raskaan liikenteen ajoneuvoissa.
16691:
16692: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16693:
16694: Matti Maijala Seppo Kääriäinen
16695: Timo Kietäväinen Juho Sillanpää
16696: 1987 rd. 1283
16697:
16698: Hemställningsmotion nr 1161
16699:
16700:
16701:
16702:
16703: Malm m.fl.: Om grundförbättring av landsväg nr 67 3 på avsnittet
16704: Korsnäs-Molpe
16705:
16706:
16707: Tili Riksdagen
16708:
16709: I statsbudgeten för år 1987 ingår på moment Korsnäs och Malax, så är det viktigt att vägförbin-
16710: 31.24.77.9. ett anslag om 3,1 milj. mk för påbör- delserna mellan kommunerna är goda. Samarbe-
16711: jandet av förbättringsarbetena på landsväg nr 67 3, tet kring Folkpensionsanstaltens byrå i Korsnäs,
16712: den s.k. strandvägen, mellan Malax och Molpe i skolorna i Petalax och hälsovårdscentralen i Malax
16713: Korsnäs. kräver goda kommunikationer. Tar man därtill att
16714: Nämnda landsväg har tidigare förbättrats på Vasa är större centralort för Korsnäs, så får man yt-
16715: sträckan Vikby-Malax. Vägens sträckning från terligare belägg för att lv. 673 borde grundför-
16716: Kornäs tili Närpes byggdes senare än sträckan bättras på hela sträckan från Malax tili Korsnäs
16717: Vikby-Korsnäs och är därför bredare och i bättre kby.
16718: skick än den förstbyggda delen. På grund av ovanstående föreslås vördsamt att
16719: Enligt regeringens förslag skall strandvägen på riksdagen ville besluta hemställa
16720: sträckan Molpe-Korsnäs kby lämnas utanför för- 1
16721:
16722:
16723:
16724:
16725: bättringsarbetena tillsvidare. Dettakan inte anses att regeringen vidtar åtgärder för snabb
16726: riktigt. Ett kortare avsnitt av vägen skulle fortfa- planering av avsnittet Korsnäs-Molpe på
16727: rande lämnas i ett synnerligen dåligt skick. Från landsväg nr 673 så att grundforbättringen
16728: kommunens centrum skulle det fortfarande vara av nämnda avsnitt kan ske samtidigt som
16729: en väg i dåligt skick mot Malax och Vasa. Eftersom grundförbättringen av avsnittet Malax-
16730: det är ett intimt kommunalt samarbete mellan Molpe.
16731:
16732: Helsingfors den 14 april 1987
16733:
16734: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman
16735:
16736:
16737:
16738:
16739: 29 2705361
16740: 1284 1987 vp.
16741:
16742: Toivomusaloite n:o 1161 Suomennos
16743:
16744:
16745:
16746:
16747: Malm ym.: Maantien n:o 673 perusparantamisesta välillä Korsnäs-
16748: Moikipää
16749:
16750:
16751: Eduskunnalle
16752:
16753: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on vuoksi on tärkeää, että kuntien väliset tieyhteydet
16754: momentilla 31.24. 77. 14 3, 1 miljoonan markan ovat hyvät. Kornäsissä sijaitsevaan Kansaneläke-
16755: määräraha maantie n:o 673 Maalahden ja Korsnä- laitoksen toimistoon, Petolahden kouluihin ja
16756: sin Moikipään välisen ns. rantatien parannustöi- Maalahden terveyskeskukseen liittyvä yhteistyö
16757: den aloittamiseksi. vaatii hyviä liikenneyhteyksiä. Jos otetaan lisäksi
16758: Mainittua maantietä on aikaisemmin parannet- huomioon Vaasa Korsnäsin kannalta suurehkona
16759: tu osuudella Vikby-Maalahti. Reitti Körsnäs- keskuspaikkana, saadaan lisävahvistusta maantien
16760: Närpiö rakennettiin myöhemmin kuin osuus n:o 673 perusparantamiseen koko matkalta Maa-
16761: Vikby-Körsnäs, ja se on tämän vuoksi leveämpi lahdesta Korsnäsin kirkonkylään.
16762: ja paremmassa kunnossa kuin ensiksi rakennettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16763: osuus. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16764: Hallituksen ehdotuksen mukaan rantatien
16765: osuus Moikipää-Korsnäsin kirkonkylä jätetään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16766: parannustöiden ulkopuolelle toistaiseksi. Tätä ei pikaisten suunnitelmien luomiseksi maan-
16767: voida pitää oikeana. Lyhyehkö tieosuus jätettäisiin tien n:o 673 osuudelle Korsnäs-Moiki-
16768: edelleen erittäin huonoon kuntoon. Kunnan kes- pää siten, että mainitun tieosuuden perus-
16769: kustasta olisi edelleenkin huonokuntoinen tie parannus voisi tapahtua yhtäaikaisesti
16770: Maalahden ja Vaasan suuntaan. Korsnäsin ja Maa- Maalahden-Moikipään tieosuuden pe-
16771: lahden kuntien läheisen kunnallisen yhteistyön rusparannuksen kanssa.
16772:
16773: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16774:
16775: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman
16776: 1987 rd. 1285
16777:
16778: Hemställningsmotion nr 1162
16779:
16780:
16781:
16782:
16783: Malm m.fl.: Om byggande av en ny väg mellan Sundom i Vasa och
16784: Strandvägen i Malax
16785:
16786:
16787: Tili Riksdagen
16788:
16789: Diskussionerna om trafikproblemen i Vasa- detrafiken från Vasa tili Korsnäs och Närpes samt
16790: regionen har pågått en längre tid. Stor enighet rå- tili riksväg nr 8 tili väsentliga delar kunna dirige-
16791: der i dag om att trafiktrycket på stadskärnan mås- ras över Sundom-Malax.
16792: te lättas och olika omfartsalternativ undersökas. Under hösten 1982 utarbetade en arbetsgrupp,
16793: Sedan den s.k. Myrgrundsbanken eller bron från med representanter för V & V-Vasa distrikt, Vasa
16794: Vasklot tili Sundom förverkligats, så kunde en av- stad och Malax kommun ett förslag tili sträckning
16795: sevärd del av trafiken från Vasa, och framför allt av den nya vägen.
16796: från oljelagren och hamnen på Vasklot, söderut På grund av ovanstående föreslås vördsamt att
16797: dirigeras över nämnda bro. Detta förutsätter att riksdagen ville besluta hemställa
16798: vägförbindelserna från Sundom avsevärt skulle
16799: förbättras. En naturlig fortsättning skulle vara att att regen·ngen måtte vidtaga åtgärder
16800: en helt ny väg skulle byggas från Sundom tili den för en snabb planen·ng och byggande av
16801: s.k. Strandvägen i Malax. Efter det att landsväg nr en ny väg m:ellan Sundom i Vasa och
16802: 679 mellan nämnda Strandvägen och riksväg nr 8 Strandvägen /Malax.
16803: i Malax färdigställs 1978, så skulle den södergåen-
16804:
16805: Helsingfors den 14 april 1987
16806:
16807: Håkan Malm Håkan Nordman
16808: 1286 1987 vp.
16809:
16810: Toivomusaloite n:o 1162 Suomennos
16811:
16812:
16813:
16814:
16815: Malm ym.: Uuden tien rakentamisesta Vaasan Sundomin ja Maalah-
16816: den Rantatien välille
16817:
16818:
16819: Eduskunnalle
16820:
16821: Keskusteluja Vaasan alueen liikennepulmista n:o 679 valmistui vuonna 1978, voitaisiin etelään
16822: on käyty jo pitkähkön ajan. Yhtä mieltä ollaan suuntautuva liikenne Vaasasta Korsnäsiin ja När-
16823: tällä hetkellä siitä, että liikenteen painetta kau- piöön sekä valtatielle n:o 8 olennaiselta osaltaan
16824: pungin keskustassa täytyy keventää ja useita ohi- ohjata Sundomin-Maalahden kautta.
16825: tustievaihtoehtoja tutkia. Sen jälkeen kun ns. Syksyllä 1982 sai työryhmä, johon kuului edus-
16826: Myrgrundin penger eli Vaskiluodon-Sundomin tajia tie- ja vesirakennuslaitoksen Vaasan piiristä,
16827: silta on tullut valmiiksi, voitaisiin suuri osa liiken- Vaasan kaupungista ja Maalahden kunnasta, val-
16828: teestä Vaasasta ja ennen kaikkea öljyvarastoilta ja miiksi uuden tien suunnan suunnitelman.
16829: Vaskiluodon satamasta etelään ohjata edellä mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16830: nitun sillan kautta. Tämä edellyttää sitä, että tie- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16831: yhteyksiä Sundomista parannetaan tuntuvasti.
16832: Luonnollinen jatkotoimenpide olisi, että koko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16833: naan uusi tie rakennettaisiin Sundomista Maalah- Vaasan Sundomin ja Maalahden Ranta-
16834: den ns. Rantatielle. Sen jälkeen kun edellä maini- tien välisen uuden tien pikaiseksi suunnit-
16835: tun Rantatien ja valtatien n:o 8 välinen maantie telemiseksi ja rakentamiseksi.
16836:
16837: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16838:
16839: Håkan Malm Håkan Nordman
16840: 1987 vp. 1287
16841:
16842: Toivomusaloite n:o 1163
16843:
16844:
16845:
16846:
16847: Mattila ym.: Ns. Suomenselkätien suunnittelun aloittamisesta
16848:
16849:
16850:
16851: Eduskunnalle
16852:
16853: Uuden aluepoliittisen lainsäädännön mukaan taineo ja määrätietoinen selvitys kuitenkin puut-
16854: aluepolitiikan valmistelun tulee olla suunnitel- tuu, eikä se ole mahdollinenkaan ilman keskus-
16855: mallista. Lainsäädännössä on määritelty myös hallinnon järjestämää kokonaissuunnittelua. Vas-
16856: aluepoliittisen suunnittelun puitteet. Näiden ta tämän pohjalta olisi mahdollista ulottaa tarvit-
16857: pohjalta aluepoliittinen valmistelu- ja suunnitte- tava tien rakentaminen asianomaisten TVL:n pii-
16858: lutyö tulee kytkeä entistä paremmin eri hallin- rien rakennuskohteisiin.
16859: nonalojen normaalien valmistelu-, suunnittelu- ja Suomenselkä-projekti on sinänsä ideoiva, ja sen
16860: seurantamenettelyjen osaksi. realistiset näkemykset tulisi ottaa eri hallinnon-
16861: Aluepoliittisen suunnittelutyön rinnalle ovat aloilla toteutettaviksi. Suomenselän kehittämisek-
16862: kohonneet nk. alueprojektit. Näiden alueprojek- si hyväksytyssä valtioneuvoston periaatepäätökses-
16863: tien kohdealueena on mm. Oulun, Keski-Suo- sä myös on huomioitu Suomenselkätie yhdeksi ke-
16864: men ja Vaasan läänien alueille ulottuva Suomen- hittämiskohteeksi. Tällä hetkellä kuitenkaan ei ti-
16865: selkä-projekti. Tämän projektin alueella on pit- lanne ole vielä po. tien osalta sellainen, joksi se
16866: kään kehitelty ns. Suomenselkätietä parantamaan kehittämissuunnitelmassa on tarkoitettu.
16867: välttämätöntä liikenneyhteyttä sekä elvyttämään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16868: elinkeinotoimintaa tiestön vaikutuspiiriin kuulu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16869: vissa pienissä ja elinkeinorakenteeltaan yksipuoli-
16870: sissa kunnissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi·n ns.
16871: Kyseinen Suomenselkätie on nähty em. läänien Suomenselkätien kattavan suunnittelun
16872: alueella välttämättömäksi. Alustavia kaavailuja käynnistämiseen.
16873: tien suuntauksesta on olemassa jne. Kokonaisval-
16874:
16875: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16876:
16877: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
16878: 1288 1987 vp.
16879:
16880: Toivomusaloite n:o 1164
16881:
16882:
16883:
16884:
16885: Mattila ym.: Kalajoen Rahjan teollisuusradan rakentamisen suun-
16886: nittelusta
16887:
16888:
16889: Eduskunnalle
16890:
16891: Vuoden 1982 aikana laativat Pohjois-Pohjan- aluepoliittiset välittömät ja välilliset vaikutukset
16892: maan seutukaavaliitto ja Valtionrautateiden Sei- ovat omiaan puoltamaan kyseisen teollisuusradan
16893: näjoen liikennepiiri sekä Kalajoen kunta perus- rakentamista. Ratahanke ei ole uusi, vaan se on
16894: teellisen selvityksen Ylivieskasta Kalajoen Rahjan ollut aluetasolla vireillä jo useita vuosikymmeniä.
16895: satamaan suunnitellusta teollisuusradasta. Radan Hankkeesta on vuosien mittaan informoitu myös
16896: pituus olisi noin 45 km. Rakentamiskustannukset liikenneministeriötä sekä Valtionrautateitä. Val-
16897: olisivat vuoden 1982 rahassa laskettuna noin 96 tionrautateiden edustus edellä mainitussa selvitys-
16898: milj. markkaa. Lasketut kuljetusmäärät vaihtele- työssä on puolestaan osoitus siitä, että tällä tahot-
16899: vat välillä 400 000-700 000 tonnia vuodessa, mi- lakin teollisuusradan tarpeellisuus koetaan tarkoi-
16900: kä määrä edellyttäisi ainakin kahta junaa vuoden tuksenmukaiseksi, olletikin, kun Kalajoen sata-
16901: jokaisena arkipäivänä. Kuljetukset muodostuisi- maa on viimeksi kuluneina vuosina valtion ja Ka-
16902: vat pääosin puutavarasta, mutta lisäksi merkittä- lajoen kunnan varoin kehitetty vastaamaan entistä
16903: vää kuljetustarvetta on nähty malmirikasteiden, paremmin kasvavaa kuljetustarvetta.
16904: metallituotteiden ja irtotavaran, kuten esim. vil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16905: jan ja maantiesuolan osalta. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16906: Kyseisen selvityksen mukaan tuli kiistatta osoi-
16907: tettua, että rakentamishanke Ylivieskasta Kala- ettå" hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16908: joen Rahjan satamaan on ajankohtainen sekä kan- menpiteisiin yksityiskohtaisen suunnitte-
16909: santaloudellisesti tarkoituksenmukainen. Huo- lun aloittamiseksi Kalajoen Rahjan teolli-
16910: miota on syytä kiinnittää vielä siihenkin, että suusradan rakentamiseksi.
16911:
16912: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16913:
16914: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
16915: Eino Siuruainen Tellervo Renko
16916: 1987 vp. 1289
16917:
16918: Toivomusaloite n:o 1165
16919:
16920:
16921:
16922:
16923: Mattila ym.: Postin kotiinkannon laajentamisesta kaikkia talouksia
16924: koskevaksi
16925:
16926:
16927: Eduskunnalle
16928:
16929: Eduskunnan taholta on toistuvasti kiinnitetty Tällaisiin talouksiin saadaan mm. sanomalehdet
16930: huomiota postin palvelutason turvaamiseen mm. vasta maanantaina ja näin "vanhentuneina".
16931: postitoimipaikkojen ja postiautovuorojen säilyttä- Näissä viimeksi mainituissa tapauksissa osa kansa-
16932: misen sekä postinkannon laajentamisen osalta. laisista asetetaan eriarvoiseen asemaan muualla
16933: Lähtökohtana on ollut, että maaseudun väestökin asuviin nähden. Julkisten palvelujen kannalta kat-
16934: säilytettäisiin yhdenvertaisessa asemassa asutus- sottuna tällaista ei voida pitää oikeana. Kun posti-
16935: keskusten väestön kanssa. Asiaan on kiinnitetty ja telelaitoksen talous on viime vuosina kehittynyt
16936: huomiota myös valtioneuvoston 29.1.1987 maa- onneksi myönteisesti, ei tätäkään taustaa vasten
16937: seudun kehittämisen tavoitteista hyväksytyssä pe- liene estettä palvelutason laajentamiseen.
16938: riaatepäätöksessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16939: Maassamme on vielä noin 30 000 taloutta, joi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16940: hin ei lainkaan ole voitu järjestää postinkantoa.
16941: Tällaisissa tapauksissa kansalaiset joutuvat hankki- että hallitus ryhtyz'si kzi'reellz'sesti toi-
16942: maan postipalveluosa varsin pitkien etäisyyksien menpiteisiin postz'nkannon laajentamz'sek-
16943: päästä. Edelleen on olemassa talouksia, joihin si ulottumaan kaikkiin talouksiin maas-
16944: postin lauantai- tai sunnuntaikantoa ei suoriteta. samme.
16945:
16946: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
16947:
16948: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
16949: Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
16950: Juhani Alaranta
16951: 1290 1987 vp.
16952:
16953: Toivomusaloite n:o 1166
16954:
16955:
16956:
16957:
16958: Metsämäki ym.: Kantatien n:o 53 peruskorjaamisesta välillä Skogby
16959: -Hanko
16960:
16961:
16962: Eduskunnalle
16963:
16964: Kantatie n:o 53 välillä Tammisaari-Hanko on 1970-luvun vaihteessa uudistettaessa Pohjan-
16965: erittäin voimakkaasti liikennöity. Liikennemäärät lahden ylittäviä siltoja Tammisaaressa rakennet-
16966: ovat viime vuosina olleet jatkuvassa kasvussa. Eri- tiin myös kantatie n:o 53 välillä Horsbäck-
16967: tyisesti on ns. raskaan liikenteen osuus tienkäyttä- Skogby uudelleen. Myöhemmin on myös väli
16968: jistä lisääntynyt voimakkaasti. Tämä johtuu Han- Horsbäck-Karjaa peruskorjattu.
16969: koniemellä olevien teollisuuslaitosten lisäänty- Peruskorjaamaton tieosa Skogby-Hanko on
16970: neestä kuljetustarpeesta ja osaltaan myös juna- tällä hetkellä erittäin huonossa kunnossa. Tie on
16971: lauttojen Railschip I ja II liikennemäärien kasvus- kapea ja mutkainen ja kovan liikenteen kuluttama
16972: ta, jotka lautat junanvaunujen ohella tuovat huo- eikä vastaa nykyisen liikennetarpeen vaatimuksia.
16973: mattavat määrät autojen perävaunuja Keski-Eu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16974: roopasta Hankoon. Näiden jatkokuljetus muualle vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16975: Suomeen tapahtuu maantiekuljetuksina. Saatu-
16976: jen tietojen mukaan tullaan junalauttayhteyksiä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
16977: edelleen kehittämään, ja lähitulevaisuudessa tul- piteisiin kantatien n:o 53 peruskorjaustöi-
16978: laan liikenteeseen asettamaan kolmas junalautta den aloittamiseksi välillä Skogby-Hanko
16979: Hangon ja Travemiinden välille. jo vuonna 1988.
16980:
16981: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
16982:
16983: Lauri Metsämäki Ilkka-Christian Björklund Markku Pohjola
16984: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Kaj Bärlund
16985: Matti Saarinen Arja Alho
16986: 1987 vp. 1291
16987:
16988: Toivomusaloite n:o 1167
16989:
16990:
16991:
16992:
16993: Metsämäki ym.: Jäänmurtajien kotisataman siirtämisestä Helsingistä
16994: Hankoon
16995:
16996:
16997: Eduskunnalle
16998:
16999: Hangon kaupunki on viime vuosina menettä- nyt Katajanokkaa Helsingissä kotisatamanaan.
17000: nyt tasaisesti teollisia työpaikkoja. Heikentynyt Käytettävissä olevien tietojen mukaan menee
17001: työllisyystilanne on johtanut myös väestönkasvun alueen vuokrasopimus Helsingin kaupungin kans-
17002: pysähtymiseen ja jopa sen hienoiseen laskuun sa umpeen vuonna 1995. Uudesta vuokrasopi-
17003: vuoden 1983 jälkeen. Työpaikkojen väheneminen muksesta ei ole varmuutta, koska Helsingin kau-
17004: on pääasiallisesti johtunut siitä, että Oy Ovako punki tarvinnee aluetta muihin tarkoituksiin. Me-
17005: Ab:n Koverharin rautatehdas on vähentänyt hen- rikasarmin siirtyminen ulkoministeriön käyttöön
17006: kilökuntaa ja että laivanosia valmistanut Oy Laiva- ja nykyisen huoltohallin purkaminen tulevat myös
17007: rakenne Ab lopetti toimintansa vuoden 1986 ai- omalta osaltaan vaikeuttamaan jäänmurtajien
17008: kana. huoltotöitä tällä alueella. Uuden kotisataman löy-
17009: Tämän vuoden tammikuun lopussa työttömiä tyminen Helsingin seudulta ei liene aivan helppo
17010: työnhakijoita, lomautetut mukaan lukien, oli asia. Hangon kaupunki voisi tässä mielessä olla
17011: Hangossa 250 eli 4,1 %. Tilanne on kuitenkin no- varteenotettava vaihtoehto. Kone Oy:n nykyisen
17012: peasti huonontumassa, koska Kone Oy on ilmoit- nosturitehtaan alue satamineen olisi kuin tehty tä-
17013: tanut lopettavansa Hangon nosturitehtaan tuo- tä tarkoitusta varten. Hangossa olisi myös vapaata
17014: tannon vaiheittain siten, että toiminta loppuu ku- metallialan työvoimaa huoltotöitä varten.
17015: luvan vuoden heinäkuun aikana. Tehtaan koko Hangon kaupunki ensimmäisenä varsinaisena
17016: henkilökunta, 160 työntekijää ja 30 toimihenki- talvimerenkulkusatamana olisi myös historiallisel-
17017: löä, on irtisanottu. Heille ei ole nykyisellään tar- ta taustaltaan omiaan jäänmurtajalaivaston uu-
17018: jolla työtä Hangossa. Monet pienemmät yritykset deksi kotisatamaksi.
17019: ovat tehneet alihankintatöitä Kone Oy:lle. Myös Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
17020: näiden toimintaedellytykset ja sen mukana työlli- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17021: syystilanne vaikeutuvat. Hangon maantieteellinen
17022: sijainti pitkällä niemen kärjessä vaikeuttaa myös että hallitus ryhtyisi pikaisesti tutki-
17023: osaltaan työssäkäyntiä muualla. Hangon tilanteen maan mahdollisuuksia szirtää jäänmurta-
17024: parantamiseksi olisi nopeasti löydettävä korvaavia jien kotisatama ja huoltotyöt Helsingistä
17025: työpaikkoja, lähinnä metallialalta. Hankoon, esimerkiksi Kone Oy:n nykyi-
17026: Suomen jäänmurtajalaivasto on pitkään käyttä- sen nosturitehtaan ttloihin.
17027:
17028: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
17029:
17030: Lauri Metsämäki Markku Pohjola
17031: Matti Saarinen Kaj Bärlund
17032: Tuulikki Hämäläinen
17033: 1292 1987 vp.
17034:
17035: Toivomusaloite n:o 1168
17036:
17037:
17038:
17039:
17040: Moilanen ym.: NMT-autopuhelinjärjestelmän toimivuuden paranta-
17041: misesta
17042:
17043:
17044: Eduskunnalle
17045:
17046: Automaattisten matkapuhelinten suosio on vii- Suomen alueella. Tätä korjausta ei riittävästi tar-
17047: me aikoina kasvanut niin, että palvelutaso on jonne kuitenkaan uuden NMT -900 verkoston luo-
17048: osoittautunut riittämättömäksi. Tukiasemien vä- minen kyseisen verkoston rajallisen toiminta-
17049: häisen määrän ohella ongelmana on ollut asenta- alueen vuoksi. Kohtuutonta hitautta ilmenee
17050: jatyövoiman riittämättömyys. myös uusien puhelimien asennuksissa.
17051: Kuitenkin asiakkaat ovat hankkineet NMT- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioitta-
17052: autopuhelimen juuri nopeiden puhelinyhteyksien vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17053: mahdollistamiseksi. Tällöin toimintakapasiteetin
17054: riittämättömyys aiheuttaa suhteellisen suuren in- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimiin
17055: vestoinnin tehneille puhelimenkäyttäjille kohtuu- NMT-puhelinjå"rjestelmå"n toimivuuden
17056: tonta haittaa ja viivästystä. Sen vuoksi tilanteeseen lisäämiseksi.
17057: tarvittaisiin pikaista korjausta etenkin Etelä-
17058:
17059: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17060:
17061: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
17062: Päivi Varpasuo Ritva Laurila Toimi Kankaanniemi
17063: Helena Pesola Ben Zyskowicz Sauli Hautala
17064: Jorma Fred Heikki Järvenpää Sirkka-Liisa Anttila
17065: 1987 vp. 1293
17066:
17067: Toivomusaloite n:o 1169
17068:
17069:
17070:
17071:
17072: Mäkelä: Jyväskylän ja Mäntän välisen ns. Jamantien parantamisesta
17073:
17074:
17075:
17076: Eduskunnalle
17077:
17078: Suorin yhteys Jyväskylän ja Mäntän välillä on löliikennettä. Tien parannuksen myötä voitaisiin
17079: Muutamesta etelään 7 km 4-tietä Kuusanmäelle suunnitella linja-autoyhteyttä välillä Jyväskylä-
17080: (tie n:o 6071) ja edelleen Moksintie-Sahloisten- Mänttä.
17081: tie- tie Koskenpäältä Mänttään eli ns.Jamantie. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17082: Tien huonokuntoisuuden vuoksi olisi tie kesto- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17083: päällystettävä ja tehtävä maantieksi, jonka hoidos-
17084: ta vastaisi valtio. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jy-
17085: Tiellä on runsaasti raskasliikennettä esimerkiksi väskylän ja Mäntän välisen ns. jamantien
17086: puutavarakuljetusta Mänttään, Äänekoskelle ja kestopäällystämiseksi ja muuttamiseksi
17087: Suolahteen. Tiellä on myös lisäksi runsaasti henki- maantieksi valtion avun turvin.
17088:
17089: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17090:
17091: Tina Mäkelä
17092: 1294 1987 vp.
17093:
17094: Toivomusaloite n:o 1170
17095:
17096:
17097:
17098:
17099: Mäkelä: Junaliikenteen lisäämisestä Haapamäen kautta kulkevilla
17100: radoilla
17101:
17102:
17103: Eduskunnalle
17104:
17105: Haapamäen kautta kulkeva rata muodostaa luu edellyttää yöpymistä. Toinen suuri puute
17106: käyttökelpoisen yhteyden Parkanoo kautta kulke- Haapamäen radoilla on liikenteen puuttuminen
17107: van radan rinnalla. Nykyisellään on tarpeen siirtää Haapamäen-Porin radalta. Mahdollisuudet lii-
17108: osa Parkanon kautta kulkevasta liikenteestä Haa- kenteen avaamiseen tulisi selvittää. Koska osasyy-
17109: pamäen kautta kulkevaksi liikenteeksi. Näin voi- nä liikenteen loppumiseen on ollut radan heikko
17110: daan vähentää Parkanon radan liikenteen ruuh- kunto, tulisi rata peruskorjata.
17111: kautumista ja sen lisärakentamisen tarvetta käyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17112: tämällä hyväksi jo olemassa olevaa rataa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17113: Vuonna 1978 menetettiin Haapamäen kautta
17114: kulkeva yöpikajunaliikenne, näin syntyi Haapa- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
17115: mäen kautta kulkeville radoille aukko yömatkus- teisiin, jotta Haapamäen kautta kulkevat
17116: tusmahdollisuuksiin. Mm. aikainen saapuminen radat peruskorjattaisiin ja yöpikajunalii-
17117: pääkaupunkiin ja sieltä tapahtuva myöhäinen pa- kenne palautettaisiin.
17118:
17119: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
17120:
17121: Tina Mäkelä
17122: 1987 vp. 1295
17123:
17124: Toivomusaloite n:o 1171
17125:
17126:
17127:
17128:
17129: Mäkelä: Vammaisten tarpeiden ottamisesta huomioon VR:n kalusto-
17130: hankinnoissa
17131:
17132:
17133: Eduskunnalle
17134:
17135: Valtionrautateiden kalustoa tulisi uusia pikai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
17136: sesti vammaisystävällisemmäksi. Kapeitten ovien, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17137: korkeitten rappujen ja ahtaitten käytävien takia
17138: joutuvat nykyisin pyörätuolilla liikkuvat henkilöt että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
17139: matkustamaan tavara- tai eläinvaunussa. Lippu ei teisiin ottaakseen vammaiset huomioon
17140: ole halvempi kuin muillakaan eläkelipuilla mat- hankittaessa uutta kalustoa Valtionrauta-
17141: kustavilla, mutta ympäristö, vaunun lämpötila ja teille.
17142: matkaseura (haukkuvat koirat) sen sijaan epäinhi-
17143: milliset.
17144:
17145: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
17146:
17147: Tina Mäkelä
17148: 1296 1987 vp.
17149:
17150: Toivomusaloite n:o 1172
17151:
17152:
17153:
17154:
17155: Mäkelä: Lasten leikki- Ja hoitotilalla varustettujen junavaunujen
17156: hankkimisesta
17157:
17158:
17159: Eduskunnalle
17160:
17161: Valtionrautateitä syytetaan tappiollisuudesta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17162: Matkustusmukavuuden ja viihtyisyyden lisääminen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17163: lisää kannatusta. Nykyisin junissa matkustaa paljon
17164: lapsiperheitä. Pitkä matka pienten lasten kanssa on että hallitus ryhtyisipikazsiin toimenpi-
17165: tukalaa lapselle itselleen, samoin lapsen vanhem- teisiin lezkkimahdollisuudella ja hoitoti-
17166: mille sekä kanssamatkustajille. Junissa on liian vä- lozlla varustettujen vaunujen hankkimi-
17167: hän lapsille tarkoitettuja leikkimahdollisuudella ja seksi pitkän matkan juniin.
17168: hoitotiloilla varustetruja vaunuja. Jokaisessa pitkän
17169: matkan junassa tulisi olla em. vaunu.
17170: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
17171:
17172: Tina Mäkelä
17173: 1987 vp. 1297
17174:
17175: Toivomusaloite n:o 1173
17176:
17177:
17178:
17179:
17180: Mäkelä: Äänilehtien toimittamisesta näkövammaisille
17181:
17182:
17183:
17184:
17185: Eduskunnalle
17186:
17187: Lehdille maksetaan lehdistötukea. Tätä lehdis- Maassamme on noin 300 000 näkövammaista,
17188: tötukea saavat lehdet tulisi velvoittaa tekemään joista sokeita on 10 000 ja 40 000 sellaista henki-
17189: lehti tai lehden kooste myös näkövammaisille ää- löä, joilla on vaikeuksia lukemisessa.
17190: nilehtenä. Näkövammaisten tiedonsaanti nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17191: sellään on rajoitettua. Näkövammaisten kirjasto tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17192: tuottaa kirjoja ja joitakin aikakausilehtiä ääniver- sen,
17193: sioina, mutta puute ajankohtaisesta tiedosta on
17194: suuri. Kaikilla näkövammaisilla on mahdollisuus että hallitus ryhtyisipikaiszi'n toimenpi-
17195: saada kirjanauhuri tai C-kasettinauhuri maksutta, teiszi'n lehdistötukea saavien lehtien vei-
17196: joten lehtien "lukeminen" ei olisi vaikeata. Nä- voittamiseksi tuottamaan näkövammaisia
17197: kövammaiselle ei saisi äänilehdestä koitua nor- varten tehtyä äänzlehteä tai lehden koos-
17198: maalia lehteä suurempia kustannuksia. tetta.
17199:
17200: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
17201:
17202: Tina Mäkelä
17203: 1298 1987 vp.
17204:
17205: Toivomusaloite n:o 1174
17206:
17207:
17208:
17209:
17210: Mäkipää: Tien rakentamisesta välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kih-
17211: niön keskusta
17212:
17213:
17214: Eduskunnalle
17215:
17216: Tie välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittavasti
17217: kirkonkylä on huonokuntoinen soratie, kun sen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17218: sijaan Alkkiasta Karvian keskustaan on tie raken-
17219: nettu nykyajan vaatimuksia vastaavaksi päällyste- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tie-
17220: ty ksi tieksi. töiden jatkamiseksi vältJiä Karvian
17221: Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta.
17222:
17223: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17224:
17225: Lea Mäkipää
17226: 1987 vp. 1299
17227:
17228: Toivomusaloite n:o 1175
17229:
17230:
17231:
17232:
17233: Mäkipää: Karhiniemen ja Kiviniemen risteysten valaisemisesta Huit-
17234: tisissa
17235:
17236:
17237: Eduskunnalle
17238:
17239: Kantatiellä n:o 41, Lauttakylästä noin 4 kilo- Edellä olevin perustein ehdotan kunnioittavasti
17240: metriä Tampereelle, sijaitsevat Karhiniemen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17241: Kiviniemen risteykset, jotka ovat vielä valaisemat-
17242: tomia. Koska risteyksissä on tapahtunut lukuisia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
17243: onnettomuuksia, olisi erittäin tärkeää, että kysei- piteisiin Huittisissa szjaitsevien Karhinie-
17244: set risteykset saisivat valaistuksen. men ja Kiviniemen risteysten valaisemi-
17245: seksi.
17246:
17247: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17248:
17249: Lea Mäkipää
17250:
17251:
17252:
17253:
17254: 30 2705361
17255: 1300 1987 vp.
17256:
17257: Toivomusaloite n:o 1176
17258:
17259:
17260:
17261:
17262: Mäkipää: Maantieliikenteen turvallisuuden parantamisesta
17263:
17264:
17265:
17266: Eduskunnalle
17267:
17268: Ennakkotietojen mukaan vaati vuoden 1985 ta poliisin valvontakaluston parantamiseen ja li-
17269: maantieliikenne 518 uhria eli miltei saman mää- säämiseen. Yksi keskeinen osa-alue liikennetur-
17270: rän kuin edellisenäkin vuotena. Loukkaantuneita van parantamisessa on rattijuopumuksen kaikin-
17271: tieliikenteessä oli runsaat 11 000 ihmistä eli miltei puolinen torjunta.
17272: kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä Edellä olevin perustein ehdotan kunnioittavasti
17273: vuotena. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17274: Nämä synkät luvut osoittavat, että maantielii-
17275: kenteen turvallisuuden parantamiseksi on vuodes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
17276: ta vuoteen tehtävä valtavasti enemmän työtä. Jo- maantieliikenteen turvallisuuden paranta-
17277: kainen uhri on liikaa. miseksi lainsäädäntöä ja tieverkkoa kehit-
17278: Liikenneturvan parantamiseen ei ole yksioikois- tämällä, tukemalla liikennevalistusta, tur-
17279: ta keinoa. Tarvitaan rinnan niin lainsäädännöllisiä valaitteiden kehittelyä ja poliisin valvonta-
17280: toimia, tieverkoston kehittämistä, asenteiden kaluston parantamista sekä kiinnittämällä
17281: muuttamista ja valistustyötä, erilaisten turvalait- erityistä huomiota ratttjuopumuksen kai-
17282: teiden kehittelyä kuin myös mm. tuen osoittamis- kinpuoliseen torjuntaan.
17283:
17284: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17285:
17286: Lea Mäkipää
17287: 1987 vp. 1301
17288:
17289: Toivomusaloite n:o 1177
17290:
17291:
17292:
17293:
17294: Mäkipää: Julkisten liikennepalveluiden turvaamisesta haja-asutus-
17295: alueilla
17296:
17297:
17298: Eduskunnalle
17299:
17300: Maamme laajan maaseudun sekä haja-asutus- kannattavuuskysymys. Valtion ja kuntien on tul-
17301: alueiden asukkaat, varsinkin eläkeläiset ja muut tava riittävässä määrin liikennöitsijöitä vastaan,
17302: vähävaraiset ja pienituloiset, elävät pitkälti julkis- silloin kun julkiset liikennepalvelut haja-asutus-
17303: ten liikennepalveluiden varassa. Viime vuosina alueilla ja syrjäseuduilla muuten uhkaavat heiken-
17304: kuitenkin yleinen suuntaus on valitettavasti ollut tyä tai lakata kokonaan.
17305: se, että näiden palveluiden saatavuus on heikenty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17306: nyt. Tämä on koskenut niin linja-autoliikennettä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17307: kuin rautatieliikennettä.
17308: Yhteiskunnan velvollisuutena tulee olla huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
17309: lehtia siitä, etteivät kansalaiset asuinpaikkansa pe- julkisten ltikennepalveluiden turvaamt·-
17310: rusteella jää julkisten liikennepalveluiden saami- seksi maamme laajalla maaseudulla sekä
17311: sen suhteen kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. haja-asutusaluetila syrjäisimpiä kyNä myö-
17312: Näiden palveluiden saatavuus ei saa olla yksin ten.
17313:
17314: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
17315:
17316: Lea Mäkipää
17317: 1302 1987 rd.
17318:
17319: Hemställningsmotion nr 1178
17320:
17321:
17322:
17323:
17324: Nyman m.fl.: Om ändring av bygdevägen Ekenäs centrum-Baggö
17325: hamn till en landsväg
17326:
17327:
17328: Till Riksdagen
17329:
17330: Ekenäs-regionen är i akut behov av sanerade och utvecklas till ett livligt frekventerat distrikt för
17331: och förbättrade vägförbindelser mellan stadscent- fritidsverksamhet och sommarboende.
17332: rum och Baggö hamn, som betjänar hela den yttre Med hänvisning till det ovanstående föreslår
17333: skärgården i regionen. undertecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
17334: Den nuvarande bygdevägen har inga förutsätt- ställa
17335: ningar att klara av trafiktrycket och bron över
17336: Dragsvik-fjärden är i dag ohjälpligt för smal. att regeringen vidtar snara åtgärder i
17337: Den ökade utflyttningen av barnfamiljer till syfte att höja klassifikationen från bygde-
17338: det s.k. Gammelboda-området förutsätter trafik- väg ttlllandsväg /ör den i dag överdimen-
17339: säkrare förbindelser till Ekenäs stads centrum. sionerat frekventerade vägen från Ekenäs
17340: Till situationsbilden hör också att området stads centrum tili Baggö hamn.
17341: Skåldö-Sommarö genomgår en stark expansion
17342: '
17343: Helsingfors den 21 april 1987
17344:
17345: Per-Henrik Nyman Jörn Donner
17346: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
17347: 1987 vp. 1303
17348:
17349: Toivomusaloite n:o 1178 Suomennos
17350:
17351:
17352:
17353:
17354: Nyman ym.: Tammisaaren keskustasta Baggön satamaan vievän pai-
17355: kallistien muuttamisesta maantieksi
17356:
17357:
17358: Eduskunnalle
17359:
17360: Tammisaaren alueella on kiireellinen tarve tie- Sommarön alue on laajenemassa voimakkaasti ja
17361: yhteyksien korjaamiseen ja parantamiseen kau- kehittymässä hyvin taajakäyttöiseksi vapaa-ajan ja
17362: pungin keskustan ja Baggön sataman välillä. Sata- kesäasumisen alueeksi.
17363: ma palvelee alueen koko ulkosaaristoa. Nykyisellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17364: kantatiellä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17365: liikenteen paineesta, ja Dragsvikin selän yli vievä
17366: silta on nykyisellään auttamattomasti liian kapea. että hallitus ryhtyisi kzireelliszi'n toimen-
17367: Lapsiperheiden muuton lisääntyminen ns. piteiszin nostaakseen Tammisaaren kau-
17368: Gammelbodan alueelle edellyttää liikenneturval- pungin keskustasta Baggön satamaan vie-
17369: lisempia yhteyksiä Tammisaaren kaupungin kes- vän käytöltään nykyisin ylimitoitetun pai-
17370: kustaan. kallistien luokituksen maantieksi.
17371: Tilannekuvaan kuuluu myös, että Skåldön-
17372:
17373: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
17374:
17375: Per-Henrik Nyman Jörn Donner
17376: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
17377: 1304 1987 vp.
17378:
17379: Toivomusaloite n:o 1179
17380:
17381:
17382:
17383:
17384: Pekkarinen: Ns. Suomenselkätien rakentamisesta
17385:
17386:
17387:
17388:
17389: Eduskunnalle
17390:
17391: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat erittäin TVH:ssa on äskettäin valmistunut selvitys vaih-
17392: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- toehtoisista tiesuunnista Suomenselkätielle.
17393: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan Keski-Suomen puolella on laaja maakunnallinen
17394: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin yksituumaisuus tien tarpeen lisäksi myös sen
17395: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien osalta suunnasta edellä mainittujen kuntien kautta, var-
17396: kunnollisen yhteysverkon puuttuminen on vai- sinaista Suomenselän aluetta pitkin.
17397: keuttanut merkittävästi kuntien kehittymistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17398: Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde alueella vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17399: on etelä-pohjoissuuntaisen ns. Suomenselkätien
17400: aikaansaaminen. Tämä tieyhteys palvelisi välillä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
17401: Keuruu-Multia-Pylkönmäki-Karstula-Kivi- Suomenselkätien suunnittelemiseksija ra-
17402: järvi-Kinnula-valtatie n:o 4 kulkien laajaa kentamiseksi välillä Keuruu-Multza-
17403: kuntajoukkoa monipuolisesti kuntien kehittymis- Pylkönmäki-Karstula-Kivzjärvi-Kin-
17404: edellytyksiä parantaen. nula-Haapajärvi.
17405:
17406: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17407:
17408: Mauri Pekkarinen
17409: 1987 vp. 1305
17410:
17411: Toivomusaloite n:o 1180
17412:
17413:
17414:
17415:
17416: Pekkarinen: Maantien n:o 659 peruskorjauksesta välillä Kymön-
17417: koski-Kuopion piirin raja
17418:
17419:
17420: Eduskunnalle
17421:
17422: Maantie n:o 659 välillä Kymönkoski-Kuopion Tarvittavat suunnitelmat valmistunevat vuo-
17423: piirin raja muodostaa tärkeän tieyhteyden Viita- teen 1987 mennessä. Alustavien tietojen mukaan
17424: saarelta ja 4-tieltä itään Kuopion läänin suuntaan. peruskorjauksen kustannukset tällä 25,5 km:n
17425: Samoin tieyhteys on elintärkeä Viitasaaren itä- matkalla ovat noin 20 milj. mk.
17426: osien kylille normaalin asiointiliikenteen tarpei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17427: siin. Kunnossapidon varatyönä tietä on korjattu vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17428: välillä Ilolanmäki-Kymönkoski. Väli Kymönkos-
17429: ki-Kuopion piirin raja on TVL:n Keski-Suomen että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
17430: piirin suunnitelmien mukaan tarkoitus aloittaa teisiin peruskorjaustöiden käynnistämi-
17431: vasta joskus 1990-luvulla. Tien nykyinen heikko seksi maantiellä n:o 659 välillä Kymön-
17432: kunto huomioon ottaen peruskorjaustyöt tulisi koski-Kuopion piirin raja.
17433: saada käyntiin huomattavasti aikaisemmin.
17434:
17435: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17436:
17437: Mauri Pekkarinen
17438: 1306 1987 vp.
17439:
17440: Toivomusaloite n:o 1181
17441:
17442:
17443:
17444:
17445: Pekkarinen: Määrärahasta Vehkaperän paikallistien rakentamiseksi
17446:
17447:
17448:
17449: Eduskunnalle
17450:
17451: VAPO Oy:n suoalueet Kyyjärven kunnan Veh- Liikennemäärän suurta kasvua ei Vehkaperän
17452: kaperällä käsittävät yli 1 000 ha. Tuotannossa on paikallistie n:o 16863 ole kestänyt. TVL:n Keski-
17453: tällä hetkellä runsaat 800 ha. Äskettäin Vehkape- Suomen piiri ja TVH ovatkin laatineet suunnitel-
17454: rän turveteollisuusalueelia on käynnistänyt toi- mat tämän noin 5 km pitkän paikallistien kanta-
17455: mintansa myös NHC-tuotanto Oy, joka valmistaa vuuden parantamiseksi. Hankkeen kustannusar-
17456: lannoitteita raaka-aineinaan turve, puun kuori ja vio on alle kaksi miljoonaa markkaa.
17457: tuhka. Turpeen ja lannoitteiden tuotanto alueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17458: merkitsee melkoista liikennettä. Täysperävaunui- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17459: sia rekka-autoja lähtee Vehkaperältä turvelastissa
17460: yli kymmenen päivässä. Täydessä käynnissä ole- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
17461: valta lannoitetehtaalta taas lähtee päivittäin yli Vehkaperän paikallistien rakennustöiden
17462: kaksikymmentä täysperävaunurekkaa. Lisäksi aloittamiseksi mahdollisimman pikaisesti.
17463: turve- ja teollisuusalueelle on muuta liikennettä
17464: runsaasti.
17465:
17466: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17467:
17468: Mauri Pekkarinen
17469: 1987 vp. 1307
17470:
17471: Toivomusaloite n:o 1182
17472:
17473:
17474:
17475:
17476: Pekkarinen: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Kinnulan kir-
17477: konkylään
17478:
17479:
17480: Eduskunnalle
17481:
17482: Kinnulan kirkonkylän taajama-alue on viimeis- on 3, 7 milj. mk. Myös tielain vaatimien toimien
17483: ten vuosien aikana kehittynyt nopeasti. Alueen osalta hanke on valmis aloitettavaksi. Töiden
17484: liikenteen, nimenomaan kevyen liikenteen vilk- käynnistäminen tulisikin varmistaa vielä syksyn
17485: kautta on suuresti lisännyt mm. taajama-aluee- 1987 aikana.
17486: seen liittyvä teollisuusalue. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17487: Kevyen liikenteen väylien puuttumisesta onkin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17488: tullut koko Kinnulan kirkonkylän taajama-alueen
17489: kehittymisen pullonkaula. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
17490: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylien raken- vyen lzikenteen väylien rakentamiseksi
17491: tamiseksi ovat valmiit. Hankkeen kustannusarvio Kinnulan kirkonkylän taajama-alueelle.
17492:
17493: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17494:
17495: Mauri Pekkarinen
17496: 1308 1987 vp.
17497:
17498: Toivomusaloite n:o 1183
17499:
17500:
17501:
17502:
17503: Pekkarinen: Kärkistensalmen sillan rakentamisesta
17504:
17505:
17506:
17507:
17508: Eduskunnalle
17509:
17510: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen poi- vaikeutuu entisestään, jos suunniteltu Keiteleen
17511: kittaisyhteys Joutsan-Korpilahden tie (mt. n:o -Päijänteen kanava toteutuu ja vesiliikenne li-
17512: 610) kulkee Kärkistensalmen kautta. Salmen yli- sääntyy.
17513: tys hoidetaan lossin avulla. Kärkistensalmen sillan rakennuskustannuksiksi
17514: Joutsan-Korpilahden tien liikennetiheydeksi on laskettu 25 milj. markkaa (tr.ind. 260). Tie-
17515: on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kär- suunnitelmat ovat valmiit.
17516: kistensalmen lossi on merkittävä liikenteen pul- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17517: lonkaula, mikä vielä korostuu kesäisin liikenteen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17518: ollessa erittäin vilkasta Päijänteen runsaan loma-
17519: asutuksen vuoksi. ettå' hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
17520: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös Päijän- Kärkistensalmen szllan rakennustöiden
17521: teen vesiliikenteelle vaikean kapeikon. Tilanne aloittamiseksi.
17522:
17523: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17524:
17525: Mauri Pekkarinen
17526: 1987 vp. 1309
17527:
17528: Toivomusaloite n:o 1184
17529:
17530:
17531:
17532:
17533: Pekkarinen: Yksityistielain mukaisten valtionapuedellytysten väljen-
17534: tämisestä
17535:
17536:
17537: Eduskunnalle
17538:
17539: Yksityistielain ja siihen liittyvien alemmanas- Lain muutoksen voimaantulon alussa oli Suo-
17540: teisten säännösten muuttamisella on pyritty sii- men Kunnallisliiton ja tielautakuntien käsityksen
17541: hen, että yksityisteiden tienpidosta yksityisille mukaan oletettavissa, että valtionavustuksen pii-
17542: henkilöille aiheutuvaa tienpitorasitusta helpote- riin tulevat kaikki sellaiset liikennettä tyydyttäväs-
17543: taan lähinnä aikaisempaa valtionavustusjärjestel- sä kunnossa olevat yksityistiet, joiden pituus on
17544: mää laajentamalla ja valtionavustuksen osuutta li- vähintään yksi kilometri ja pysyvää asutusta on vä-
17545: säämällä. hintään yksi asunto ja joille on perustettu tiekunta
17546: Yleisten teiden pituus lienee nykyisin noin tai tiekunnan perustaminen on vireillä. Ja olettaa
17547: 74 000 km. Samanaikaisesti vähintään yhteen ta- saattaa, että lain ja asetuksen muutoksilla on näin
17548: louskeskukseen johtavien autolla-ajokelpoisten ollutkin tarkoitus.
17549: yksityisten teiden pituus lienee noin 85 000- Tämän jälkeen on kuitenkin ilmennyt, että lää-
17550: 90 000 km. Tämän mukaan yksityiset tieosakkaat ninhallitukset ja korkein hallinto-oikeus ovat so-
17551: vastaavat pitemmän tieverkon ylläpidosta kuin veltaneet päätöksissään yksityistielain 93 §: n 1
17552: valtio. momentin ja yksityistieasetuksen 13 §:n 2 mo-
17553: Yksityisteiden osakkaiden tienpitorasitus on mentin määräyksiä siten, ettei yksi eikä kaksikaan
17554: jatkuvasti noussut mm. liikenteen lisääntymisen, pysyvää asutusta vielä edellytä valtionavustuksen
17555: ajoneuvojen kokonaispainon suurenemisen ja tei- myöntämistä kyseessä olleille yksityisteille.
17556: den palvelutasovaatimusten kasvamisen myötä. Samoin lääninhallitukset pitävät tiukasti kiinni
17557: Tästä on aiheutunut suuna eriarvoisuutta yksi- tien pituuden vähimmäisvaatimuksesta (1 km),
17558: tyisteiden ja yleisten teiden varrella asuvien väes- vaikka yksityistieasetuksen 13 §:n 3 momentin
17559: töryhmien kesken. Yksityisteiden varrella asuvat mukaan painavista syistä voidaan kuitenkin päät-
17560: joutuvat vastaamaan heille välttämättömien lii- tää, että avustusta myönnetään lyhyemmällekin
17561: kenneyhteyksien tienpitokustannuksista suuressa tielle.
17562: määrin, kun samanaikaisesti yleisten teiden var- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
17563: rella asuville ei aiheudu ensinkään suoranaisia vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17564: tienpitokustannuksia.
17565: Kun tienpitokustannukset ovat jatkuvasti kas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yk-
17566: vaneet ja samanaikaisesti yksityisten teiden tienpi- sityistielain muuttamiseksi niin, että yksi
17567: tokustannuksista vastaavien tieosakkaiden luku- pysyvä asutus riittäisi edellytykseksi val-
17568: määrä on erityisesti syrjäseuduilla poikkeuksetta tionavun saannzlle edellyttäen, että tien
17569: vähentynyt, lain muutoksella on ollut tarkoitukse- pituus ja tiekunnan perustaminen täyttä-
17570: na vähentää tienpidosta aiheutuvan taloudellisen vät avustuksen saamisen edellytykset.
17571: rasituksen kohtuuttomuutta.
17572:
17573: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17574:
17575: Mauri Pekkarinen
17576: 1310 1987 vp.
17577:
17578: Toivomusaloite n:o 1185
17579:
17580:
17581:
17582:
17583: Pekkarinen: Postin palvelujen parantamisesta haja-asutusalueilla
17584:
17585:
17586:
17587:
17588: Eduskunnalle
17589:
17590: Vuoden 1982 alusta voimaan tullut aluepoliitti- miollisia. Useita postikonttoreita muutettalsun
17591: nen lainsäädäntö antoi valtion viranomaisille ja postitoimistoiksi, useita postitoimistoja postitoi-
17592: laitoksille entistä enemmän velvollisuuksia tasa- mipaikoiksi ja monelta kylältä postin palvelupis-
17593: painoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi. teet häviäisivät kokonaan. Voikin kysyä, mitä
17594: Aluepoliittisen yleislain 4 § :n mukaan valtioneu- mahdollisuutta valtiovallalla on velvoittaa yksityi-
17595: voston kanslian ja ministeriöiden, niiden alaisten siä palvelulaitoksia sijoittumaan kehitysalueille,
17596: virastojen ja laitosten sekä valtion muiden hallin- jollei valtio itse pidä syrjäseuduistaan huolta.
17597: toviranomaisten tulee tehdä aloitteita, valmistella Sitä yllättävämmiksi postipalvelusten heikentä-
17598: ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä ja muuten- mispyrkimykset muodostuvat, kun muistetaan,
17599: kin edistää alueellisesti tasapainoista kehitystä. että postin toiminta on viime vuosina ollut liiketa-
17600: Eräiden valtion palvelulaitosten kohdalla em. loudellisestikin varsin hyvin kannattavaa.
17601: lain velvoitetta on noudatettu erittäin huonosti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17602: Erityisesti postin käynnistämät toimenpiteet toi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17603: mintansa rationalisoimiseksi merkitsevät postin
17604: työvoiman vähenemistä ja palvelujen tosiasiallista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17605: heikkenemistä juuri syrjäisimmillä alueilla, siellä, postin palvelujen parantamiseksi erityises-
17606: missä valtion laitoksen tulisi päinvastoin lujittaa ti haja-asutusaluetila ja maaseudulla ja et-
17607: alueellista kehitystä. tä hallitus pysäyttäisi suunnitelmat postin
17608: Varsinkin Keski-Suomelle kaavailut postin "or- organisaation muuttamiseksipostin palve-
17609: ganisaation muuttamiseksi'' olisivat perin tur- luksia heikentäväitä tavalla.
17610:
17611: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17612:
17613: Mauri Pekkarinen
17614: 1987 vp. 1311
17615:
17616: Toivomusaloite n:o 1186
17617:
17618:
17619:
17620:
17621: Pelttari: Tornion-Kilpisjärven tien perusparantamisesta
17622:
17623:
17624:
17625:
17626: Eduskunnalle
17627:
17628: Valtakunnantie n:o 21 välillä Tornio-Kilpis- autoilijoiden ja koneurakoitsijoiden työllisyysti-
17629: järvi on osittain varsin huonokuntoinen. Tämä lanne on huono.
17630: pitkä tieosuus on ollut erityisesti matkailijoiden- Mainittu tien kunnostaminen parantaisi alueen
17631: kin käyttämä. Sen huonon kunnon vuoksi ja Kii- ~atkailuelinkeinoa ja vähentäisi työttömyysluku-
17632: runan-Narvikintien valmistuttua Ruotsin ja Ja.
17633: Norjan välille on matkailuliikenne siirtynyt huo- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17634: mattavasti pois Tornionjokilaakson tieltä. Se on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17635: merkinnyt huomattavaa vähennystä alueen mat-
17636: kailuelinkeinolle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n La-
17637: Tornionjokilaakson kunnat ovat Suomen vai- pin matkazlun kehittämisen kannalta kes-
17638: keinta työttömyysaluetta. Työttömyysprosentti on keisen Tornion-Kilpisjärven tien perui-
17639: useimmissa alueen kunnissa yli 20. Myös kuorma- parantamiseksi.
17640:
17641: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17642:
17643: Seppo Pelttari
17644: 1312 1987 vp.
17645:
17646: Toivomusaloite n:o 1187
17647:
17648:
17649:
17650:
17651: Pelttari: Arpelan-Könölän-Liakan maantien perusparantamisesta
17652: Torniossa
17653:
17654:
17655: Eduskunnalle
17656:
17657: Tornion kaupungissa Arpelan kylästä Könölän Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17658: kylään ja siitä edelleen Liakan kylään johtava hyväksyttäväksi toivomuksen,
17659: maantie on erittäin heikossa kunnossa. Tiellä on
17660: vilkas liikenne, alue on voimakasta maa- ja metsä- ettå' hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
17661: talousaluetta, ja monet Könölän kylän asukkaat määrärahan saamiseksi Arpelan-Könö-
17662: kulkevat työssä päivittäin Tornion keskustassa tai län-Liakan maantien perusparantami-
17663: asioivat Arpelassa tai kaupungin keskustassa, jo- seksi Tornion kaupungissa.
17664: ten mainitun tien kunnostaminen on välttämä-
17665: töntä.
17666:
17667: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17668:
17669: Seppo Pelttari
17670: 1987 vp. 1313
17671:
17672: Toivomusaloite n:o 1188
17673:
17674:
17675:
17676:
17677: Pelttari: Arpelan-Virkkumaan paikallistien rakentamisesta Tor-
17678: ntossa
17679:
17680:
17681: Eduskunnalle
17682:
17683: Tornion kaupungissa sijaitseva paikallistie n:o Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17684: 19564 Arpelasta Virkkumaahan on erittäin huo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17685: nokuntoinen ja kelirikkaaikoina lähes liikennekel-
17686: voton. Yhteydet Virkkumaasta Arpelaan ovat kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17687: tenkin maa- ja metsätalouden sekä koululaiskulje- Arpelan- Virkkumaan paikallistien suun-
17688: tusten kannalta täysin välttämättömiä. Virkku- nittelemiseksi ja rakennustöiden käynnis-
17689: maan kuten yleensäkin kylien asuttuna säilyttämi- tämiseksi Tornion kaupungissa.
17690: sen ehdottomina edellytyksinä ovat tyydyttävät
17691: tieyhteydet.
17692:
17693: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17694:
17695: Seppo Pelttari
17696: 1314 1987 vp.
17697:
17698: Toivomusaloite n:o 1189
17699:
17700:
17701:
17702:
17703: Pelttari: Juoksengin-Saunavaaran paikallistien perusparantamises-
17704: ta Pellossa
17705:
17706:
17707: Eduskunnalle
17708:
17709: Juoksengin-Saunavaaran paikallistien n:o Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17710: 19637 parantaminen ensin välillä Juoksenki- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17711: Ratasjärvi on tarpeen. Tämä tieosuus on 4,1 km
17712: pitkä. Tie on kantavuudeltaan heikko ja paikoin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17713: routaisa. Tiellä on vilkas paikallisliikenne sekä lä- juoksengin-Saunavaaran paikallistien
17714: pikulkuliikennettä. perusparantamiseksi Pellon kunnassa.
17715:
17716: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17717:
17718: Seppo Pelttari
17719: 1987 vp. 1315
17720:
17721: Toivomusaloite n:o 1190
17722:
17723:
17724:
17725:
17726: Pelttari: Karemajojen tien rakentamisesta Ylitornioon
17727:
17728:
17729:
17730:
17731: Eduskunnalle
17732:
17733: Karemajojen käytön lisäännyttyä omistajan- liikennejärjestelyjä, jotka ovat tarpeen suunnitel-
17734: vaihdoksen jälkeen merkittävästi olisi uuden tien tuja SM-kisoja varten. Mustakalliontieltä Karema-
17735: rakentaminen kunnan keskustaajamasta alueelle joille rakennettavasta tieyhteydestä voitaisiin hiih-
17736: kiireellinen toimenpide. Nykyinen tie on kunnol- tokeskukseen rakentaa haara, ja kun hiihtokes-
17737: taan erittäin heikko ja sen perusparantaminen tu- kuksesta tulee keskustaajamaan Suutarinmäen
17738: lisi maksamaan arvion mukaan lähes saman kuin kautta tie, olisi käytössä ympäriajettava yhteys.
17739: uuden tien rakentaminen. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17740: Mikäli Karemajoille rakennettaisiin uusi tieyh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17741: teys Mustakalliontieltä, voitaisiin tämän tieyhtey- 1
17742:
17743: den kautta järjestää yhteys myöskin AaVU :n hiih- että hallitusryhtyisi toimenpiteisiin Ka-
17744: tokeskukseen. Tämän yhteyden rakentamisella remajojen tien, rakentamiseksi Ylitornion
17745: edistettäisiin merkittävästi myös hiihtokeskuksen kunnassa. ·
17746:
17747: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17748:
17749: Seppo Pelttari
17750:
17751:
17752:
17753:
17754: 31 2705361
17755: 1316 1987 vp.
17756:
17757: Toivomusaloite n:o 1191
17758:
17759:
17760:
17761:
17762: Pelttari: Kittilän-Ylläsjärven maantien rakentamisesta
17763:
17764:
17765:
17766: Eduskunnalle
17767:
17768: Kittilän-Ylläsjärven maantie on ennen kaik- ta. Tieyhteyden rakentaminen helpottaisi ratkai-
17769: kea matkailun kannalta tärkeä hanke. Tie lyhen- sevasti myös alueen vaikeaa työttömyyttä. Tiehan-
17770: täisi Kittilän ja Ylläsjärven välisen matkan 90 ke sisältyy TVL:n Lapin piirin toimenpideohjel-
17771: km:stä 38 km:iin. Kun Kittilässä on lentokenttä, maan vuosille 1984-1990. Toimenpideohjelman
17772: merkitsisi lyhyempi tieyhteys lentoliikenteellekin mukaan hankkeen kustannukset ovat 20 552 000
17773: voimakasta kasvua. Kolariin liikennöi Helsingistä markkaa.
17774: matkailukausina autopikajuna. Lyhyempi tieyh- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17775: teys Koiarista Kittilään lisäisi myöskin junaliiken- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17776: teen käyttöä. Ylläksen alue on Saariselän ohella
17777: Lapin vilkkain matkailukeskus, joka on voimak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17778: kaasti kehittymässä. Niin Kittilän kuin Kolarin Kittzlän- Ylläsjärven maantien rakennus-
17779: kuntakin ovat maamme pahinta työttömyysaluet- töiden aloittamiseksi.
17780:
17781: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17782:
17783: Seppo Pelttari
17784: 1987 vp. 1317
17785:
17786: Toivomusaloite n:o 1192
17787:
17788:
17789:
17790:
17791: Pelttari: Pallaksen-Raattaman maantien perusparantamisesta Kitti-
17792: lässä
17793:
17794:
17795: Eduskunnalle
17796:
17797: Pallaksen-Raattaman maantie on Pallasjärven Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17798: pohjoispään ja Raattaman väliseltä osuudelta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17799: päällystämätön ja huonokuntoinen. Mainitun tie-
17800: osuuden peruskorjaus ja päällystäminen on tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17801: peen tälle yhdelle Suomen kauneimmista tie- Pallaksen ja Raattaman välisen maantien
17802: osuuksista. Tämä Pallastunturin itäpuolitse kulke- perusparannustöiden aloittamiseksi Kitti-
17803: va tieosuus lisäisi tuntuvasti matkailua tälle län kunnassa.
17804: alueelle ja mahdollistaisi läpikulkuliikenteen Pal-
17805: lakselta Ounasjokirantaan ja edelleen Enontekiöl-
17806: le. Tieosuuden pituus on n. 10 km.
17807:
17808: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17809:
17810: Seppo Pelttari
17811: 1318 1987 vp.
17812:
17813: Toivomusaloite n:o 1193
17814:
17815:
17816:
17817:
17818: Pelttari: Pellon Sirkkakosken-Ylitornion Pakisjärven tien kunnosta-
17819: misesta
17820:
17821:
17822: Eduskunnalle
17823:
17824: Pellon Sirkkakosken ja Ylitornion Pakisjärven Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17825: välinen tieosuus on hyvin tärkeä yhdystie Pellon hyväksyttäväksi toivomuksen,
17826: Järvikylästä Ylitorniolle ja sieltä edelleen Kemiin
17827: ja Tornioon. Se lyhentää huomattavasti matkaa että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
17828: mm. puutavarakuljetuksissa Kemin ja Tornion määrärahan osoittamiseksi Pellon Sirkka-
17829: suuntaan. kosken ja Ylitornion Pakisjärven välisen
17830: tien kunnostamiseksi.
17831:
17832: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17833:
17834: Seppo Pelttari
17835: 1987 vp. 1319
17836:
17837: Toivomusaloite n:o 1194
17838:
17839:
17840:
17841:
17842: Pelttari: Maantien n:o 936 perusparantamisesta välillä Ruokojärvi-
17843: Lohiniva
17844:
17845:
17846: Eduskunnalle
17847:
17848: Maantie n:o 936 on aikanaan rakennettu kylä- Tien lisääntyvää käyttöä estää sen heikko kun-
17849: tienä yhdistämään Ounasjokivartta kulkevan kan- to. Toisaalta kasvanut puutavaran kuljetus on
17850: tatien n:o 79 ja Tornion- ja Muonionjokivartta mahdollistanut mm. Taapajärven kylästä Juus-
17851: kulkevan valtatien n:o 21 (E 78) Lohioivasta Siep- tovaaraan kulkevan paikallistien peruskorjauk-
17852: pijärvelle. Samalla se on palvellut tällä välillä asu- sen ja päällystämisen, mikä on huomattavasti pa-
17853: vaa asujaimistoa sekä yhdistänyt Kolarin Rovanie- rantanut puutavaran autokuljetusta Kolarin itäi-
17854: men suuntaan ja päinvastoin kulkevaa liikennettä seltä ja Kittilän läntiseltä alueelta metsästä teh-
17855: palvelemaan. taalle.
17856: Tie peruskorjattiin työllisyystyönä ja -varoin Kunnostussuunnitelma on 1980-luvun alussa
17857: vuosina 1979-1982 välillä Sieppijärvi-Ruoko- laadittu välille Hinttajärvi-Taapajärvi noin 13,5
17858: järvi noin 25 km:n matkalla. Korjaustyö jäi silloin km:n osuudelle, joka kuitenkin kaipaa tarkistuk-
17859: keskeneräiseksi noin 2 5 km:n matkalla välillä sen samoin kuin sen laatimisen koko osuudelle
17860: Ruokojärvi-Lohiniva. Tämä osuus tietä on erit- Ruokojärvi (Hinttajärvi)-Lohiniva.
17861: täin heikkokuntoista, mäkistä, mutkaista ja routi- Lapissa, ja erityisesti Kolarissa, mutta myös Ro-
17862: vaa. Se on myös ajokaistaltaan liian kapea. Osit- vaniemen kunnan Ounasjoen yläosan kylissä on
17863: tain se on aikanaan rakennettukin koko matkalla erittäin vaikea työllisyystilanne, joka vaatisi erit-
17864: nk. kylätienä, jonka pohjarakenteet ovat heikot ja täin voimakkaita työllistämistoimia tullakseen
17865: vaatimattomat vastaamaan nykyajan autoistunut- korjatuksi. Siksi olisi välttämätöntä, että valtio
17866: ta liikennettä. huolehtisi sille kuuluvien velvollisuuksien täyttä-
17867: Kesällä 1985 valmistui lähes lopulliseen kun- misestä ja käynnistäisi alueella ne työllisyystyö-
17868: toon ja liikennöitäväksi Ounasjoen silta Lohioivas- kohteet, jotka siellä ovat mahdollisia.
17869: sa juuri tällä tiellä. Silta on vain eräitä pintatöitä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
17870: vailla täysin valmis. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17871: Kun silta valmistui ajokuntoon, kasvoi poikit-
17872: taisliikenne tällä tiellä huomattavasti, erityisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
17873: raskaan kuljetuksen suhteen. Kuitenkin juuri ras- piteisiin maantien n:o 936 peruskorjauk-
17874: kaan kuljetuksen tarpeita varten siltakin tehtiin, sen aikaansaamiseksi vältllä Ruokojärvi-
17875: huolehtimatta siitä, että peruskorjaamatta on väli Lohiniva.
17876: Ruokojärvi-Taapajärvi.
17877:
17878: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
17879:
17880: Seppo Pelttari
17881: 1320 1987 vp.
17882:
17883: Toivomusaloite n:o 1195
17884:
17885:
17886:
17887:
17888: Pelttari: Simojoen pohjoisrannan maantien perusparantamisesta
17889:
17890:
17891:
17892:
17893: Eduskunnalle
17894:
17895: Simon as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen vahvistettaisiin ja levitettäisiin sekä tiellä tällä het-
17896: pohjoisrannan maantie on vilkkaasti liikennöity. kellä olevat pahimmat mutkat oikaistaisiin.
17897: Paikallisen liikenteen lisäksi tiellä on runsaasti Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla liiken-
17898: kauttakulkuliikennettä sekä raskasta liikennettä. nöiminen tiellä saataisiin nykyistä turvallisem-
17899: Tiellä on useita päivittäisiä linja-autovuoroja, maksi, minkä lisäksi tien huolto- ja kunnossapito-
17900: minkä lisäksi tiellä liikennöivät maito- ja myymä- menot nykyisestään alenisivat.
17901: läautot. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17902: Tie on erittäin kapea ja mutkainen sekä kesäisin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17903: ja syksyisin kelirikon vaivaama. Kunnanhallitus
17904: on jo useiden vuosien ajan esittänyt, että Simon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Si-
17905: as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen pohjoisran- mojoen pohjoisrannan maantien peruspa-
17906: nan maantie peruskorjattaisiin siten, että runkoa rannustöiden aloittamiseksi.
17907:
17908: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17909:
17910: Seppo Pelttari
17911: 1987 vp. 1321
17912:
17913: Toivomusaloite n:o 1196
17914:
17915:
17916:
17917:
17918: Pelttari: Ketomellan sillan rakentamisesta Enontekiöön
17919:
17920:
17921:
17922: Eduskunnalle
17923:
17924: Enontekiön kunnanhallitus on useaan ottee- nissa, jolloin tielle tulee yhä runsaampi käyttö.
17925: seen esittänyt, että Ketomellan lossin toiminta Tämän vuoksi Ketomellan sillan rakentaminen
17926: muutettaisiin ympärivuorokautiseksi, koska tiellä olisi erittäin tarpeellinen.
17927: on runsas turistiliikenne ja työmatkaliikenne. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17928: Tiellä on yhä suurempi merkitys Hetan ja Kittilän vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17929: välisen liikenteen hoitamisessa.
17930: Enontekiön elinkeinotoiminnan kehittämispro- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ke-
17931: jektissa eräänä toiminnallisena hankkeena on esi- tomellan szllan rakentamiseksi Enontekiön
17932: tetty Ounasjoki-tiereittiä matkailun markkinoin- kunnassa.
17933:
17934: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17935:
17936: Seppo Pelttari
17937: 1322 1987 vp.
17938:
17939: Toivomusaloite n:o 1197
17940:
17941:
17942:
17943:
17944: Pelttari: Ylitornion ja Övertorneån yhteisen lentokentän rakenta-
17945: misesta
17946:
17947:
17948: Eduskunnalle
17949:
17950: Ylitornion ja Övertorneån kunnat ovat ryhty- ta 130 000 Norjan kruunua. Hanke on näin ollen
17951: neet toimenpiteisiin yhteisen pienlentokentän ra- toteutettavissa valtakuntien keskeisenä yhteistyö-
17952: kentamiseksi alueelle. Pienlentokentän rakenta- hankkeena.
17953: minen on todettu erittäin tarpeelliseksi alueen yri- Kun lentokentän sijaintipaikkaa jouduttaneen
17954: tystoiminnan kannalta sekä matkailun kehittämi- aiemmista suunnitelmista poiketen hiukan siirtä-
17955: sen kannalta. Suoritettujen selvitysten perusteella mään rakennettavan voimalinjan vuoksi, aiheu-
17956: on lentokentän sijoituspaikaksi suunniteltu Aava- tuu tästä n. 1 milj. mk:n lisäkustannus. Näin ol-
17957: saksan vaaran eteläpuolella sijaitsevaa ns. Jauk- len rakennuskustannukset ovat arviolta n. 9 milj.
17958: kurin aluetta, joka sijaitsee Ylitornion kunnan markkaa, josta Suomen Ylitornion kunnan osuus
17959: alueella Suomen puolella. on puolet.
17960: Suunnittelukeskus Oy:n Rovaniemen toimisto Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17961: on laatinut lentokentän sijoituspaikkasuunnitel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17962: man sekä alustavat rakennussuunnitelmat kustan-
17963: nusarvioineen. Hankkeen suunnittelutyötä varten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17964: Pohjoiskalottikomitea on myöntänyt Pohjoismai- Ylitornion ja Övertorneån yhteisen lento-
17965: den ministerineuvoston varoista kunnille avustus- kentän rakentamiseksi.
17966:
17967: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17968:
17969: Seppo Pelttari
17970: 1987 vp. 1323
17971:
17972: Toivomusaloite n:o 1198
17973:
17974:
17975:
17976:
17977: Pelttari: Aallonmunajan rakentamisesta Räyhän saarelle Tornioon
17978:
17979:
17980:
17981:
17982: Eduskunnalle
17983:
17984: Valtion toimesta on suunniteltu Perämeren hankkeen toteuttaa Tornion veneseura ja aallon-
17985: alueelle suojasatamia. Tornion veneseura on murtajan ja siihen liittyvien suojaustoimenpitei-
17986: suunnitellut omaa vierassatamaansa Tornion kau- den osalta sekä osittaisten suojavenepaikkojen
17987: pungin Räyhän saaren alueelle. Kun vierassata- osalta valtio.
17988: man rakentamisen edellytyksenä on suuria kus- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
17989: tannuksia vaativan aallonmurtajan rakentaminen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17990: joka samalla palvelisi Perämeren pohjukkaan saa-
17991: puvia veneilijöitä suojasatamana, niin on pidettä- että hallitus ryhtyisi toimenpitezszi'n
17992: vä tarkoituksenmukaisena, että hanke toteutettai- Räyhän vz'eras- ja suojasataman aallonmur-
17993: siin yhteistyössä siten, että vierassataman osalta tajan rakentamiseksi Perämerelle.
17994:
17995: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
17996:
17997: Seppo Pelttari
17998: 1324 1987 vp.
17999:
18000: Toivomusaloite n:o 1199
18001:
18002:
18003:
18004:
18005: Pesola: Reittiliikennelaitureiden rakentamisen kiirehtimisestä Päi-
18006: jänteellä
18007:
18008:
18009: Eduskunnalle
18010:
18011: Vesiliikenne on lisääntynyt viime vuosina huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
18012: mattavasti Päijänteellä. Laituriverkosto on edel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18013: leen hyvin puutteellinen, mikä vaikeuttaa matkai-
18014: lun kehittymistä. Palvelutason parantamiseksi oli- että hallitus ryhtyisipikaiszi·n toimenpi-
18015: si välttämättöntä rakentaa vesiliikennettä palvele- teisiin reittiliikennelaitureiden rakentami-
18016: vat laiturit pikaisessa tahdissa mm. Kuhmoisiin, seksi Pätjänteellä.
18017: Luhankaan ja Säynätsaloon.
18018:
18019: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18020:
18021: Helena Pesola
18022: 1987 vp. 1325
18023:
18024: Toivomusaloite n:o 1200
18025:
18026:
18027:
18028:
18029: Pietikäinen: Tuen maksamisesta opiskelijoille joukkoliikennevälinei-
18030: den käytöstä aiheutuviin kustannuksiin
18031:
18032:
18033: Eduskunnalle
18034:
18035: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden Koska opiskelijoilla ei ole edes mahdollisuutta
18036: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on estänyt vähentää välttämättömiä työ- eli opiskelumatko-
18037: oman auton hankkimisen ja pakottanut turvautu- jaan verotuksessa, on ongelman ratkaisemiseksi
18038: maan joukkoliikenteeseen. alettava tukea opiskelijoiden matkoja paikallislii-
18039: Joukkoliikenteen maksut - etupäässä bussilii- kenteessä vastaavalla tavalla kuin tuetaan esimer-
18040: kenteessä- ovat kuitenkin kohonneet huomatta- kiksi opiskelijatuokailua.
18041: vasti ja kertamaksujen hinnat ovat nousseet yli Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18042: opiskelijoiden maksukyvyn. Samoin kuukausili- muksen,
18043: pun hinta on kohonnut kestämättömäksi.
18044: Paikallisesti ongelmia on ratkottu kaupungin että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
18045: antaman avustuksen turvin opiskelijoiden ja elä- korkeakouluopiskelzjoiden ;oukkoliiken-
18046: keläisten hyväksi. Mm. Oulussa kyseinen käytäntö teen tukemiseksi ja tämän edellyttämän
18047: on saanut suuren suosion osakseen. Käytäntö on määrärahalisäyksen ottamiseksi huomioon
18048: kuitenkin kirjava eikä kaikilla kaupungeilla ja vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvio-
18049: kunnilla ole edes mahdollisuutta vastaaviin tu- esitystä laadittaessa.
18050: kiin.
18051:
18052: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18053:
18054: Sirpa Pietikäinen
18055: 1326 1987 vp.
18056:
18057: Toivomusaloite n:o 1201
18058:
18059:
18060:
18061:
18062: Pohjanoksa ym.: Kokemäen-Kiukaisten-Eurajoen tiehankkeeseen
18063: sisältyvän erään tiejakson rakentamisen nopeuttamisesta
18064:
18065:
18066: Eduskunnalle
18067:
18068: Turun tie- ja vesipiirin tienpidon toimenpide- -Kiukainen-Eurajoki toteutukseen. Tästä laa-
18069: ohjelmaan 1983-1988 sisältyy kaikkiaan 93 ns. dituo tieverkkoselvityksen perusteella on todettu
18070: nimettyä, isohkoa tiehanketta, joiden kustannus- erittäin tarpeelliseksi välin Eurajoki-Kiukainen
18071: arviot ovat yhteensä 1 182 milj. mk. Rauman ta- parantaminen, johon Eurakosken-Panelian tie-
18072: lousalueelta on mukaan mahtunut ohjelmakau- järjestelyt osana liittyvät. Tämän osuuden jälkeen
18073: den loppupuolelle ainoastaan kolme tiehanketta, tulisi seuraavaksi toteuttaa osuus Eurajoki-Pane-
18074: joiden kustannukset ovat yhteensä 54,7 milj. mk. lia.
18075: Nämä nimetyt tiehankkeet ovat seuraavat: kanta- Koko tiejakson parantaminen parantaa tuntu-
18076: tie 42, maantie 208 sekä maantie 2172, 217 3. vasti seudullisia liikenneyhteyksiä ja on paikalli-
18077: Kiinnittäisin erityistä huomiota maantiehen sen väestön ja elinkeinoelämän kannalta tärkeä
18078: 2172, 2173, joka kuuluu tiejaksoon Kokemäki- hanke.
18079: Kiukainen-Eurajoki. Tietä rakennetaan 5 km:n Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
18080: matkalla. Hankkeen kustannusarvio on 8, 7 milj. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18081: mk. Hankkeen toteutus oli ajoitettu tiepiirin toi-
18082: menpideohjelmassa vuosiksi 1986-87. että hallitus päättäisi nopeuttaa Koke-
18083: Hanke liittyy ensimmäisenä toteutusvaiheena mäen-Kiukaisten-Eurajoen tiehank-
18084: seudullisen edellä mainitun tiejakson Kokemäki keen toteuttamista.
18085:
18086: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18087:
18088: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
18089: 1987 vp. 1327
18090:
18091: Toivomusaloite n:o 1202
18092:
18093:
18094:
18095:
18096: Pohjanoksa ym.: Raumalle johtavien teiden viitoituksen parantami-
18097: sesta
18098:
18099:
18100: Eduskunnalle
18101:
18102: Monet tieviitoitusta selventävät informaatiotau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18103: lut kertovat ainoastaan teiden päättymispaikat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18104: Tämä ei tee oikeutta tienvarsilla oleville pienem- sen,
18105: mille paikkakunnille. Viitoituksen selkeyteen tu-
18106: lisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota sekä että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
18107: kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden ta- Raumalle johtavien teiden viitoituksen
18108: kia. Erityisesti on huomattu Raumalle johtavien selventämiseksi.
18109: teiden viitoituksen heikkous, joten tämä viitoitus
18110: tulisi selventää kohtuullisen etäältä alkaen.
18111:
18112: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18113:
18114: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
18115: 1328 1987 vp.
18116:
18117: Toivomusaloite n:o 1203
18118:
18119:
18120:
18121:
18122: Pohjanoksa: Tampereen-Rauman valtatien rakentamisesta
18123:
18124:
18125:
18126: Eduskunnalle
18127:
18128: Teollisuuden ja kaupan yhteistyö Pirkanmaan sa luonut Rauman satamaan voimakkaan ahtaus-
18129: ja Rauman välillä on entisestään voimakkaasti li- ja huoliotaorganisaation investoiden useita kym-
18130: sääntynyt. Rauman satama on äskettäin kokenut meniä miljoonia markkoja rakennuksiin, konei-
18131: kaksi mittavaa laajennusvaihetta, kun kaksi uutta siin ja laitteisiin. Jotta tieverkko yllä selostetuista
18132: satamanosaa, Ulkopetäyksen joukkotavarasatama syistä vastaisi voimakkaasti kasvaneen liikenteen
18133: ja Iso-Hakunin vientiterminaalisatama ovat val- vaatimuksia ja palvelutasotarvetta, olisi kantatien
18134: mistuneet ja otettu käyttöön. Meriliikenne sata- n:o 42 teknistä tasoa parannettava. Kantateiden
18135: man kautta on voimakkaasti kasvanut niin, että n:ot 41 ja 42 muodostama tieyhteys tulisi muo-
18136: vuodesta 1982 alkaen Rauma oli liikenteen mää- dostaa valtatietason yhteydeksi. Päätieverkkoon
18137: rillä mitaten Suomen kunnallisista satamista nel- muodostuisi tällöin Tampereen-Rauman valta-
18138: jännellä tilalla Helsingin, Kotkan ja Haminan jäl- tieyhteys.
18139: keen. Yhä kasvava osa tästä liikenteestä suuntau- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
18140: tuu Rauman satamaan Pohjois-Hämeestä, jonka taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18141: teollisuus perinteisesti käyttää Rauman satamaa.
18142: Esimerkiksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vientilii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18143: kenteen pääosa kulkee Rauman sataman kautta. Tampereen-Rauman valtatien rakenta-
18144: Tämä yhtiö on yhdessä Rauma-Repola Oy:n kans- miseksi.
18145:
18146: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18147:
18148: Aino Pohjanoksa
18149: 1987 vp. 1329
18150:
18151: Toivomusaloite n:o 1204
18152:
18153:
18154:
18155:
18156: Pohjola ym.: Valtatien n:o 2 korjaamisesta välillä Karkkilan Helsin-
18157: gintien risteys-Vihdin Olkkala
18158:
18159:
18160: Eduskunnalle
18161:
18162: Porintie eli valtatie n:o 2, joka on yksi maamme mällä tasolla. Kun TVL:n asiaa koskevat suunni-
18163: vilkkaista pääväylistä, ulottuu valtatienä Turun- telmat ovat vasta 1990-luvulle painottuvia, ehdo-
18164: väylän (E 3) risteyksestä Vihdin Huhmarista sen ja tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
18165: Vihdintien yhtymäkohtaan saakka Vihdin Olkka- väksi toivomuksen,
18166: laan. Sen jälkeen Porin valtatien luonne muut-
18167: tuu: tie muistuttaa lähinnä huonokuntoista pai- että hallitus erityisesti Karkkilan elin-
18168: kallistietä ollen kapea, mäkinen ja mutkainen. keinoelämän kehittämiseksi ryhtyzsipikai-
18169: Karkkilan kaupungin kehitysalueluonteen huo- sesti toimenpitezsiin Porintien korjaami-
18170: mioon ottaen kaupungin elinkeinoelämän kehit- seksi ja saattamiseksi valtatien edellyttä-
18171: tämisen ja vilkastuttamisen kannalta olisi ensiar- mään kuntoon välillä Helsingintien rz'steys
18172: voisen tärkeää, että Porintie olisi myös Karkkilan Karkkilan kaupungzssa - Porz'ntien ja
18173: ja Vihdin pohjoispään väliseltä osalta nykyajan Vihdintien yhtymäkohta Vihdin Olkka-
18174: liikenne- ja talouselämän olosuhteiden edellyttä- lassa.
18175:
18176: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18177:
18178: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen
18179: Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos
18180: Jukka Gustafsson
18181: 1330 1987 rd.
18182:
18183: Hemställningsmotion nr 1205
18184:
18185:
18186:
18187:
18188: Rehn m.fl.: Om förbättring av stamväg nr 53 (Skogby-Hangö)
18189:
18190:
18191:
18192: Tili Riksdagen
18193:
18194: En generalpian för vägförbättring på stamväg trafik detta vägavsnitt också belastas av truppför-
18195: nr 53 mellan Skogby och Hangö kommer att upp- band i förflyttning.
18196: göras under år 1987 enligt uppgifter från Väg- och Både Västra Nylands Handelskammare, Västra
18197: Vattendistriktet i Nyland. Tidpunkten för en de- Nylands regionplaneförbund och Nylands Brigad
18198: taljplanering är dock inte ännu bestämd, och väg- har jämte Hangö stad påskyndat en förbättring av
18199: förbättringen ingår inte i distriktets åtgärdspro- stamväg 53.
18200: gram för femårsperioden. Undertecknade anser det väsentligt att förbätt-
18201: Vägavsnittet belastas av en stor andel tung tra- ringsarbetena skall inledas så snart detaljplane-
18202: fik, enligt beräkningarna ca 20 % av totalt 2 500 ringen i brådskande ordning utförts.
18203: -3 500 bilar/ dygn. Prognoserna visar att bilanta- Med anledning av ovanstående förelås vörd-
18204: let nästan fördubblas tili år 2000, varav den tunga samt att riksdagen ville hemställa
18205: trafikens andel kan väntas ytterligare öka om
18206: planerna på en ny tågfärja blir verklighet. Näm- att regeringen vidtar åtgärder för att
18207: nas kan att en stor del av Finlands bilimport sker förbättringen av stamväg nr 53 från Skog-
18208: över Hangö, och att dessa bilar vidaretransporteras by ttll Hangö i brådskande ordning de-
18209: via stamväg 53. Den smala och ställvis synnerligen taljplaneras, och att förbättringsarbetena
18210: krokiga vägen ger stora problem för lättrafikens därefter omedelbart inleds.
18211: säkerhet, observeras bör att förutom normallätt-
18212:
18213: Helsingfors den 15 april 1987
18214:
18215: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18216: Per-Henrik Nyman Henrik Lax
18217: Jörn Donner
18218: 1987 vp. 1331
18219:
18220: Toivomusaloite n:o 1205 Suomennos
18221:
18222:
18223:
18224:
18225: Rehn ym.: Kantatien n:o 53 (Skogby-Hanko) perusparantamisesta
18226:
18227:
18228:
18229: Eduskunnalle
18230:
18231: Skogbyn ja Hangon välisen kantatien n:o 53 Huomattakoon, että normaalin kevyen liikenteen
18232: tienparannuksen yleissuunnitelma tehdään Uu- lisäksi tätä tieosuutta rasittavat siirtyvät joukko-
18233: denmaan tie- ja vesipiiriitä saatujen tietojen mu- osastot.
18234: kaan vuoden 1987 aikana. Yksityiskohtaisen Sekä Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Länsi-
18235: suunnittelun ajankohtaa ei ole vielä määrätty, ja Uudenmaan seutukaavaliitto, Uudenmaan pri-
18236: tienparannus ei kuulu piirin viiden vuoden toi- kaati ja Hangon kaupunki ovat kiirehtineet kanta-
18237: menpideohjelmaan. tien n:o 53 parantamista.
18238: Tien kuormituksesta suuren osuuden muodos- Allekirjoittaneet pitävät tärkeänä, että paran-
18239: taa raskas liikenne, joka on arvioiden mukaan nustyöt aloitetaan heti kun kiireellinen yksityis-
18240: 20 % kaikkiaan 2 500-3 500 autosta vuorokau- kohtainen suunnittelu on tehty.
18241: dessa. Ennusteet osoittavat autojen määrän lähes Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18242: kaksinkertaistuvan vuoteen 2000 mennessä. Ras- nan hyväksyttäväksi t<rivomuksen,
18243: kaan liikenteen osuuden voidaan odottaa yhä kas-
18244: vavan tästä, jos uutta junalauttaa koskevat suun- että hallitJ,s ryhtyisi toimenpiteisiin,
18245: nitelmat toteutuvat. Lisäksi voidaan mainita, että jotta Skogbyst~ Hankoon vievän kantatien
18246: suurin osa autojen tuonnista Suomeen tapahtuu n:o 53 tienpJ,.annusta koskevat yksityis-
18247: Hangon kautta ja että nämä autot kuljetetaan kohtaiset suunnitelmat tehtäisiin kiireelli-
18248: edelleen kantatietä n:o 53 pitkin. Kapea ja pai- sesti ja että parannustyöt aloitettaisiin vä-
18249: koitellen erittäin mutkainen tie aiheuttaa suuria littömästi sen jälkeen.
18250: ongelmia kevyen liikenteen turvallisuudelle.
18251:
18252: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
18253:
18254: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18255: Per-Henrik Nyman Henrik Lax
18256: Jörn Donner
18257:
18258:
18259:
18260:
18261: 32 2705361
18262: 1332 1987 vp.
18263:
18264: Toivomusaloite n:o 1206
18265:
18266:
18267:
18268:
18269: Renko ym.: Pääteiden saamisesta yksisuuntaisiksi ruuhka-aikoina
18270: pääkaupunkiseudulla
18271:
18272:
18273: Eduskunnalle
18274:
18275: Pääkaupunkiseudun ruuhkaliikenne on hui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18276: pussaan viikonloppuliikenteen aikana perjantai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18277: ja sunnuntai-iltaisin. Liikenne on pääosin ns. per-
18278: jantain menoliikennettä kaupungista poispäin ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18279: sunnuntaisin vastaavasti paluuliikennettä kau- pääkaupunkiseudun päätiestön kapasitee-
18280: punkiin. tin kaksinkertaistamiseksi ruuhka-aikoina
18281: Olemassa oleva maantiestö tulisi tällöin saada määräajaksi niin, että ne muutettaisiin
18282: tehokkaampaan käyttöön ja vapauttaa molemmat molempien kaistojen osalta yksisuuntai-
18283: tiekaistat ulospurkuliikenteelle ja paluuliikenteel- siksi esimerkiksi kolmen tunnin ajaksi ja
18284: le eli muuttaa tiet yksisuuntaisiksi ajoväyliksi. että päinvastoin tapahtuva liikenne vas-
18285: Päinvastainen liikenne ko. aikana voitaisiin ohjata taavana aikana ohjattaisiin sivuteiden
18286: sivuteiden kautta. Maantiestön kapasiteetin kak- kautta.
18287: sinkertaistaminen voisi olla määräaikaista esim.
18288: kolmen tunnin ajan perjantai-iltaisin ja sunnun-
18289: tai-iltaisin.
18290:
18291: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18292:
18293: Tellervo Renko Marjatta Väänänen
18294: 1987 vp. 1333
18295:
18296: Toivomusaloite n:o 1207
18297:
18298:
18299:
18300:
18301: Renko ym.: Koivukarin-Leton-Tupoksen tien muuttamisesta pai-
18302: kallistieksi
18303:
18304:
18305: Eduskunnalle
18306:
18307: Oulunsalon, Kempeleen ja Limingan kunnat lentokentälle. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Ou-
18308: ovat tehneet yhteisen aloitteen TVL:lle yleisen tie- lun piiri on antanut aloitteesta myönteisen lau-
18309: verkon täydentämiseksi muuttamalla Koivukarin sunnon.
18310: -Leton ja Leton-Perttulan yksityistien hallin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18311: nollinen luokka paikallistieksi. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18312: Tieyhteys on kuntien välillä yleisiä teitä yhdis-
18313: tävä yhdystie, joka palvelee lisäksi eteläisen ta- että hallittts ryhtyisi toimenpiteisiin
18314: lousalueen lentokenttäliikennettä, loma-asutusta Koivukarin-Leton ja Leton-Perttulan
18315: ja on ajankohtainen etenkin uuden nelostien lin- yksityistien muuttamiseksi paikallistieksi.
18316: 1
18317: jauksen takia, joka vaikeuttaa yhteyksiä nelostieltä
18318:
18319: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18320:
18321: Tellervo Renko Juhani Alar~nta
18322: 1334 1987 vp.
18323:
18324: Toivomusaloite n:o 1208
18325:
18326:
18327:
18328:
18329: Renko ym.: Oulun syväväylän rakentamisesta
18330:
18331:
18332:
18333:
18334: Eduskunnalle
18335:
18336: Merenkulkuhallitus on ohjelmoinut 10 metrin tönsuojelullisesti ja taloudellisesti. Syväväylän ra-
18337: syväväylän rakentamisen aloitettavaksi Ouluun v. kentaminen tulisi ottaa huomioon valtion tulo- ja
18338: 1988. Syväväylä täydentää Oulun kaupungin sata- menoarviossa vuosina 1988 ja 1989.
18339: malaitoksen suorittamia mittavia satamaraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18340: nusinvestointeja ja siten turvaa Oulun satamien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18341: edelleen kehittämisen. Laivaliikenteen toimivuus
18342: Perämerellä on tärkeää mm. Veitsiluoto Oy:n Ou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18343: lun tehtaiden ja Kemira Oy:n tehtaiden kannalta. Oulun syväväylän rakentamiseksi vuosina
18344: Syväväyläinvestointi on perusteltu myös ympäris- 1988 ja 1989.
18345:
18346: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18347:
18348: Tellervo Re~ko Kalevi Mattila
18349: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
18350: 1
18351:
18352:
18353: 1
18354: 1987 rd. 1335
18355:
18356: Hemställningsmotion nr 1209
18357:
18358:
18359:
18360:
18361: Renlund m.fl.:. Om grundförbättring av vägsträckorna Lillby-
18362: Finnabba-Avist-Markby-riksväg nr 8
18363:
18364:
18365: Tili Riksdagen
18366:
18367: Landsväg nr 739 Lillby-Finnabb,il, vägsträckor- folk dagligen är beroende av skall vara i sådant
18368: na Finnabba-Åvist (nr 17903), Avist-Markby skick att den är farbar. Därför måste man utgå
18369: (nr 17899) sarnt Markby-riksväg 8 (nr 17901), är från det faktum att myndigheterna vidtar omedel-
18370: i synnerligen bedrövligt skick. Byarna är helt be- bara åtgärder för att ifrågavarande vägsträckor
18371: roende av dessa vägsträckningar både från service- skall sättas i skick.
18372: och arbetsresesynpunkt. Därför kan det inte Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
18373: accepteras att ifrågavarande vägsträckning är i så tecknade att riksdagen måtte besluta hemställa
18374: dåligt skick att bilar t.o.m. fastnar och att det un-
18375: der vissa perioder av året är svårt att passera med att regeringen vidtar omedelbara åtgär-
18376: personbilar. Väg- och vattenbyggnadsdistriktet der /ör att grundförbäftra vägsträckorna
18377: har blivit uppmärksarnmat på detta en lång följd Lil/by - Finnabba - Avzst- Markby -
18378: av år utan att några egentliga åtgärder vidtagits. riksväg nr 8.
18379: Mao måste förutsätta att en vägsträckning som
18380:
18381: Helsingfors den 14 april 1987
18382:
18383: Boris Renlund Håkan Malm
18384: 1336 1987 vp.
18385:
18386: Toivomusaloite n:o 1209 Suomennos
18387:
18388:
18389:
18390:
18391: Renlund ym.: Tieosuuksien perusparantamisesta välillä Lillby-
18392: Finnabba-Jokihauta-Markby-valtatie n:o 8
18393:
18394:
18395: Eduskunnalle
18396:
18397: Maantie n:o 739 Lillby-Finnabba, tieosuudet osuuden, josta ihmiset ovat päivittäin riippuvai-
18398: Finnabba-Jokihauta (n:o 17903), Jokihauta- sia, tulee olla sellaisessa kunnossa, että sitä voi-
18399: Markby (n:o 17899) sekä Markby-valtatie n:o 8 daan kulkea. Tämän vuoksi on lähdettävä siitä to-
18400: (n:o 17901), ovat erityisen surkeassa kunnossa. Ky- siasiasta, että viranomaiset ryhtyisivät välittömiin
18401: lät ovat täysin riippuvaisia näistä tieosuuksista sekä toimenpiteisiin kyseisten tieosuuksien kunnosta-
18402: palvelujen että työmatkojen kannalta. Tämän miseksi.
18403: vuoksi ei voida hyväksyä, että kyseiset tieosuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18404: ovat niin huonossa kunnossa, että autot jopa juut- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18405: tuvat kiinni ja että tiettyinä aikoina vuodesta läpi-
18406: kulku henkilöautoilla on vaikeaa. Tie- ja vesira- että hallitus ryhtyisi välittömiin toimen-
18407: kennuspiirille on huomautettu tästä useiden vuo- piteisiin tieosuuksien Lillby-Finnabba-
18408: sien ajan, mutta mihinkään varsinaisiin toimenpi- jokthauta-Markby-valtatie n:o 8 perui-
18409: teisiin ei ole ryhdytty. On edellytettävä, että tie- parantamiseksi.
18410:
18411: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18412:
18413: Boris Renlund Håkan Malm
18414: 1987 rd. 1337
18415:
18416: Hemställningsmotion nr 1210
18417:
18418:
18419:
18420:
18421: Renlund m.fl.: Om grundförbättring av landsväg nr 743 på avsnittet
18422: Terjärv kby-Viberg
18423:
18424:
18425: Till Riksdagen
18426:
18427: Landsväg nr 743 mellan Terjärv kby och Viberg gen därför utgör en viktig förbindelseväg för om-
18428: utgör en viktig trafikled för ifrågavarande om- rådet.
18429: råde. Då landsväg nr 743 blir färdigställd somma- Med hänvisning till det ovanstående föreslås
18430: ren 1987 fram till Terjärv kby vore det viktigt att vördsamt att riksdagen ville hemställa
18431: också den sista delen fram till Viberg skulle fär-
18432: digställas. Vägen är krokig och delvis smal och att regeringen i skyndsam ordning måt-
18433: inte byggd för nutida trafik. Vägen har också te vidtaga åtgärder för att grundförbättra
18434: stor betydelse för Terjärv-området, då ut- och in- landsväg nr 743 på avsnittet Terjärv
18435: pendlingen till arbetsplatserna är rätt stor och vä- kby- Viberg.
18436:
18437: Helsingfors den 14 april 1987
18438:
18439: Boris Renlund Håkan Malm
18440: 1338 1987 vp.
18441:
18442: Toivomusaloite n:o 1210 Suomennos
18443:
18444:
18445:
18446:
18447: Renlund ym.: Maantien n:o 743 perusparantamisesta välillä Teerijär-
18448: ven kirkonkylä-Viberg
18449:
18450:
18451: Eduskunnalle
18452:
18453: Maantie n:o 743 Teerijärven kirkonkylän ja Vi- työmatkoihin ja koska tie tämän vuoksi toimii tär-
18454: bergin välillä on tärkeä liikenneväylä kyseiselle keänä alueen yhdystienä.
18455: alueelle. Maantien n:o 743 valmistuessa kesällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18456: 1987 Teerijärven kirkonkylään saakka olisi tär- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18457: keää, että sen viimeinen Vibergiin vievä osuuskin
18458: kunnostettaisiin. Tie on mutkainen ja osittain ka- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
18459: pea eikä sitä ole rakennettu nykyisen liikenteen menpiteisiin maantien n:o 743 peruspa-
18460: tarpeita ajatellen. Tiellä on myös suuri merkitys rantamiseksi välillä Teenjärven kirkonkylä
18461: Teerijärven alueelle, koska sitä käytetään paljon -Vzberg.
18462:
18463: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18464:
18465: Boris Renlund Håkan Malm
18466: 1987 rd. 1339
18467:
18468: Hemställningsmotion nr 1211
18469:
18470:
18471:
18472:
18473: Renlund m.fl.: Om utbyggande av sändarstationer för återsändning
18474: av Sveriges TV i Finland
18475:
18476:
18477: Tili Riksdagen
18478:
18479: Överföringen av Sveriges TV tili Finland harva- kan inte helier på grund av kostnadsskäl byggas
18480: rit aktueli en mycket lång tid. Olika instanser och för bosättningen i glesbygden.
18481: organisationer har aktivt verkat för att en dylik Det område, som borde vara i tur att också få
18482: överföring kunde ske tili de svenska bosättnings- en station för återsändning av Sveriges TV är norra
18483: områdena. Som ett resultat av denna verksamhet svenska Österbotten, där en sändare borde byggas
18484: är sändaren på Bötombergen i Sydösterbotten re- vid Oy Yleisradio Ab:s station på Paradisbacken i
18485: dan i verksamhet medan frågan för Södra Finlands Kronoby kommun. Inom den sändarstationens se-
18486: del ännu är olöst, trots att man kommit en bit på barhetsområde finns talrik svenskspråkig befolk-
18487: väg. ning, som inte genom kabelnät kan få sändningar
18488: Det vore angeläget att fortsätta med ansträng- från Sveriges TV.
18489: ningarna för att sändarstationer skulie byggas för Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
18490: att verkligen täcka hela det svenska bosättnings- tecknade att riksdagen måtte besluta hemstälia
18491: området. Nu då kabelnät snabbt byggts ut och
18492: man erhållit fungerande Sverige TV -sändningar i att regeringen vidtar åtgärder för utbyg-
18493: de västra delarna av svenska Österbotten, finns gande av sändarstationer för återsändning
18494: det risk för att man slår sig tili ro och menar att av Svenges TV i anslutning tili Oy Yleisra-
18495: frågan redan är löst ..Ju längre österut man kom- dio Ab:s sändarstationer i främsta hand
18496: mer i norra svenska Österbotten desto sämre fun- för det svenska bosättningsområdet i södra
18497: gerar sändningarna via kabelnät och desto dyrare Finland och noTTa svenska Österbotten.
18498: är sådana att bygga. Kabelnät eller egoa antenner
18499:
18500: Helsingfors den 14 april 1987
18501:
18502: Boris Renlund Gunnar Jansson
18503: Elisabeth Rehn Håkan Malm
18504: Henrik Lax
18505: 1340 1987 vp.
18506:
18507: Toivomusaloite n:o 1211 Suomennos
18508:
18509:
18510:
18511:
18512: Renlund ym.: Lähetysasemien rakentamisesta Ruotsin televisiolähe-
18513: tysten jälleenlähettämistä varten Suomessa
18514:
18515:
18516: Eduskunnalle
18517:
18518: Kysymys Ruotsin televisiolähetysten välittämi- nussyiden takia voida rakentaa haja-asutusaluei-
18519: sestä Suomeen on ollut ajankohtainen pitkään. den asutusta varten.
18520: Eri tahot ja järjestöt ovat työskennelleet aktiivises- Ruotsinkielisen Pohjois-Pohjanmaan tulisi olla
18521: ti tällaisten lähetysten välittämisen puolesta ruot- vuorossa aseman saamiseksi Ruotsin televisio-
18522: sinkielisille asuma-alueille. Tuloksena tästä toi- ohjelmien jälleenlähettämistä varten. Lähetin tu-
18523: minnasta on Etelä-Pohjanmaalla Pyhävuorella si- lisi rakentaa Kruunupyyn kunnassa sijaitsevalla
18524: jaitseva lähetin jo toiminnassa, mutta Etelä- Paradisbackenilla olevalle Oy Yleisradio Ab:n ase-
18525: Suomen osalta kysymys on vielä ratkaisematta, malle. Tämän lähetysaseman näkyvyysalueella on
18526: vaikka edistystä onkin tapahtunut. paljon ruotsinkielistä väestöä, joka ei kaapeliver-
18527: Ponnistelujen jatkaminen on tarpeellista, jotta kon kautta voi päästä osalliseksi Ruotsin televisio-
18528: lähetysasemia rakennettaisiin siten, että ne kattai- lähetyksistä.
18529: sivat koko ruotsinkielisen asuma-alueen. Kun kaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18530: peliverkot laajenevat nopeasti ja kun on saatu toi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18531: mivia Ruotsin television lähetyksiä ruotsinkielisen
18532: Pohjanmaan läntisiin osiin, on olemassa vaara, et- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lä-
18533: tä aktiivisuus asiassa vähenee ja kysymystä pide- hetysasemien rakentamiseksi Ruotsin tele-
18534: tään ratkaistuna. Mitä idemmäksi ruotsinkielisellä visiolå'hetysten jälleenlähettämistä varten
18535: Pohjois-Pohjanmaalla tullaan, sitä huonommin Oy Yleisradio Ab:n lähetysasemien yhtey-
18536: toimivat kaapeliverkkojen lähetykset ja sitä kal- teen ensiszj'aisesti Etelå'-Suomen ja Poh-
18537: liimmaksi verkkojen rakentaminen tulee. Kaape- jois-Pohjanmaan ruotsinkieliszfle asuma-
18538: liverkkoja tai omia antenneja ei myöskään kustan- aluezlle.
18539:
18540: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18541:
18542: Boris Renlund Gunnar Jansson
18543: Elisabeth Rehn Håkan Malm
18544: Henrik Lax
18545: 1987 vp. 1341
18546:
18547: Toivomusaloite n:o 1212
18548:
18549:
18550:
18551:
18552: J. Roos: Kantatien n:o 52 parantamisesta välillä Salo-maantie n:o
18553: 184
18554:
18555:
18556: Eduskunnalle
18557:
18558: Kantatie n:o 52 on nykyisiin liikennemääriin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18559: nähden liian kapea. Lisäksi turvallisuutta heiken- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18560: tävät suuret painumat. Päällysteen uusiminen on
18561: vain tilapäinen parannuskeino nykytilanteeseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
18562: Kantatien n:o 52 rakennetta, toimivuutta ja tur- kantatien n:o 52 leventämiseksi ja paran-
18563: vallisuutta tulisi parantaa leventämällä tien poik- tamiseksi välillä Salon kaupunki-maan-
18564: kileikkausta 10, 517, 5-metriseksi sekä korjaamalla tie n:o 184 vuoteen 1991 mennessä.
18565: painumat välillä Salon raja-maantie n:o 184.
18566:
18567: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18568:
18569: Jukka Roos
18570: 1342 1987 vp.
18571:
18572: Toivomusaloite n:o 1213
18573:
18574:
18575:
18576:
18577: J. Roos: Paikallistien rakentamisesta Tammisaaren-Salon kanta-
18578: tieltä Kiskontielle
18579:
18580:
18581: Eduskunnalle
18582:
18583: Perniön kirkonkylän kehittämisen kannalta tu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
18584: lisi rakentaa uusi tieyhteys kantatien n:o 52 ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18585: maantien n:o 184 välille. Alueen itäpuolelle
18586: suunniteltu tie keventäisi merkittävästi geomet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18587: rialtaan huonojen paikallisteiden n:o 12109 (Kir- paikallistien rakentamiseksi Tammisaaren
18588: konkylän paikallistie) ja n:o 12111 (Asteljoen pai- -Salon kantatieltä Kzskontielle Perniön
18589: kallistie = Ylikulman tie) liikennettä. Kirkonky- kunnassa vuoteen 1991 mennessä.
18590: län pääasiallinen kasvusuunta on em. tien varsi,
18591: jota ehdotettu tie myös palvelee.
18592:
18593: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18594:
18595: Jukka Roos
18596: 1987 vp. 1343
18597:
18598: Toivomusaloite n:o 1214
18599:
18600:
18601:
18602:
18603: J. Roos: Teijon alueen tieolojen parantamisesta
18604:
18605:
18606: Eduskunnalle
18607:
18608: Teijon talouskylä on perinteinen metalli- ja te- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
18609: lakkateollisuuden alue. Uudeksi elinkeinoksi on Merikulman ja Tei;on paikallisteiden
18610: kehittymässä matkailu. Kulkuyhteydet tuleekin muuttamiseksi vuoteen 1990 mennessä
18611: kehittää tyydyttämään teollisuuden ja matkailun yhdysteistä maantieluokkaisiksi kokooja-
18612: tarpeet. teiksi teiden rakennetta parantamalla ja
18613: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- suuntausta muuttamalla Mathtldedalissa
18614: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- sekä toteuttamalla uusi maantie vältlle
18615: sen, Mathildedai-Strömma.
18616:
18617: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18618:
18619: Jukka Roos
18620: 1344 1987 vp.
18621:
18622: Toivomusaloite n:o 1215
18623:
18624:
18625:
18626:
18627: T. Roos ym.: Tavara-aseman saamisesta Parkanoo rautatieasemalle
18628:
18629:
18630:
18631: Eduskunnalle
18632:
18633: Parkanoo asema on laajan alueen ja sen teolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18634: suuden käyttämä rautatieasema. Palvelujen kehit- sen,
18635: tämistä haittaavana tekijänä on selvästi tavara-
18636: aseman puuttuminen Parkanosta. Tässä mielessä että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
18637: vaikean työttömyysalueen kehitystä palvelisi tava- tavara-aseman saamiseksi Parkanon ase-
18638: raterminaalin saaminen Parkanon asemalle. malle.
18639: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18640:
18641: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18642:
18643: Timo Roos Raimo Vuoristo
18644: Heikki Rinne Mikko Elo
18645: 1987 vp. 1345
18646:
18647: Toivomusaloite n:o 1216
18648:
18649:
18650:
18651:
18652: Rusanen: Linja-autoliikenteen palvelujen turvaamisesta haja-asutus-
18653: alueilla
18654:
18655:
18656: Eduskunnalle
18657:
18658: Linja-autoliikennealan kannattavuus on jatku- Liikenneministeriö ei kuitenkaan salli tappiol-
18659: vasti laskenut matkustajamäärien vähentyessä. listen vuorojen supistamista, mutta ei toisaalta ole
18660: Suurimmat matkustajamäärien menetykset on ryhtynyt riittävän aktiivisiin toimenpiteisiin kor-
18661: koettu maaseudun haja-asutusalueilla. Erityisen vausjärjestelmänkään luomiseksi. Liikenneminis-
18662: suurissa vaikeuksissa ovat keskisuuret linja-auto- teriön passiivinen asenne johtaa lähivuosina linja-
18663: yritykset, jotka näyttävät häipyvän markkinoilta autoliikenteen palvelujen romahtamiseen haja-
18664: tulevaisuudessa. Jäljelle jäävät suuret linja-auto- asutusalueilla, koska taloudelliset tosiasiat eivät
18665: yritykset, jotka kasvattavat markkina-aluettaan muutu.
18666: yrityskauppojen avulla, koska luonnollinen kasvu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18667: tie on markkinaosuuksien vähetessä tukossa. Jäl- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18668: jelle jäävät myös muutaman auton yrittäjät, jotka
18669: pysyvät mukana joustavuutensa ja suuren oman että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
18670: perheensä työpanoksen turvin. Alueelliset erot tei.riin sellaisen järjestelmän luomiseksi,
18671: ovat niin ikään lisääntymässä. että linja-autolzikenteen riittävä peruspal-
18672: Linja-autoliikenne pystyisi kyllä selviytymään velutaso voitaisiin turvata myös haja-
18673: vähentämällä tappiollista liikennettään ja sanee- asutusaluezlla.
18674: raamalla toimintaansa terveitten liikkeenjohdol-
18675: listen toimenpiteiden avulla.
18676:
18677: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18678:
18679: Pirjo Rusanen
18680: 1346 1987 vp.
18681:
18682: Toivomusaloite n:o 1217
18683:
18684:
18685:
18686:
18687: Rusanen: Valtionrautateiden poikittaisliikenteen epäkohtien selvit-
18688: tämisestä
18689:
18690:
18691: Eduskunnalle
18692:
18693: VR:n rautatieliikenteen tämän hetken ja tule- tavara- että henkilöliikenteen osalta ja selvittää,
18694: vaisuuden näkymistä on poimittavissa monia on- mitä mahdollisuuksia olisi parantaa kuljetusyh-
18695: gelmia. teyksiä sekä VR:n muuta asemaa. Edelleen olisi
18696: Näitä ovat mm. poikittaisliikenteen kehnous tarpeellista selvittää aikataulujärjestelyjen parem-
18697: eri rataosilla, paikallisliikenteen ongelmat kehi- pi yhteensovittaminen ottaen huomioon sekä pit-
18698: tysalueilla sekä erikseen pääkaupunkiseudulla, ai- kittäis- että poikittaisliikenne, eri henkilöryhmät
18699: kataulukysymykset jne. (mm. opiskelijat) ja viikonloppu- ym. erikoistar-
18700: Erityisesti on noussut esille poikittaisliikenne- peet.
18701: rei tti Vaasa-Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18702: -Pieksämäki-Varkaus- Savonlinna-Parikkala. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18703: Tällä reitillä on myös kansainvälistä ulottuvuutta
18704: sekä Pohjoismaihin että Neuvostoliittoon. Vastaa- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
18705: via esimerkkitapauksia on varmasti muitakin. teisiin VR:n poikittaisliikenteen epäkoh-
18706: Tästä johtuen olisi perusteltua suorittaa tutki- tien selvittämiseksi.
18707: mus VR:n poikittaisliikenteen epäkohdista sekä
18708:
18709: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18710:
18711: Pirjo Rusanen
18712: 1987 vp. 1347
18713:
18714: Toivomusaloite n:o 1218
18715:
18716:
18717:
18718:
18719: Rusanen ym.: Mikkelin lentokentän toiminnan turvaamisesta ja ke-
18720: hittämisestä
18721:
18722:
18723: Eduskunnalle
18724:
18725: Mikkelin lentokenttä on ainoa säännöllisen reit- investointeihin tulee turvata täysimääräinen val-
18726: tiliikenteen piirissä oleva lentokenttä, jonka hoi- tionavustus.
18727: dosta vastaa kaupunki. Vaikka valtio tukeekin Kentän hoidon taso on erittäin tärkeää liiken-
18728: kentän hoitoa pienkenttien avustuksiin osoitetus- teen säännöllisyyden parantamisen kannalta, mi-
18729: ta määrärahasta, on kaupungin katettavaksi jäävä kä Mikkelin lentoliikennettä ajatellen on ollut
18730: osa kustannuksista varsin huomattava. keskeinen ongelma. Tasapuolisuus olisi myös
18731: Uuden kentän rakentamissuunnitelmista ja Mikkelin kohdalla edellyttänyt lentokentän siirtä-
18732: -hankkeista huolimatta tulee toiminta nykyisellä mistä valtion hoitoon. Taloudellisuussyistä on
18733: kentällä tämän hetken valossa jatkumaan varsin kuitenkin päädytty nykyisen käytännön jatkami-
18734: pitkään. Tämän vuoksi kentän ylläpitoon tulisi seen. '
18735: turvata riittävät resurssit, jotta liikenteen palvelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18736: tasoa voitaisiin parantaa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18737: Liikenneministeriön asettamassa työryhmässä
18738: on todettu, että nykyinen hoitojärjestely on val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18739: tion kannalta ylivoimaisesti taloudellisin vaih- Mikkelin lentokentän toimintaedellytys-
18740: toehto, jolloin kentän ylläpitoon ja tarpeellisiin ten turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
18741:
18742: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18743:
18744: Pirjo Rusanen Pertti Hietala
18745:
18746:
18747:
18748:
18749: 33 2705361
18750: 1348 1987 vp.
18751:
18752: Toivomusaloite n:o 1219
18753:
18754:
18755:
18756:
18757: Ryynänen yrn.: Kaukopuhelujen maksujen yhtenäistämisestä
18758:
18759:
18760:
18761: Eduskunnalle
18762:
18763: Puhelinverkon käyttö tietoliikenteen palvelujen siten edelleen hidastavan uudemman teknologian
18764: välittämisessä on edelleen lisääntymässä lähitule- hyödyntämistä näillä alueilla. Tietoliikenteen ja
18765: vaisuudessa laitteiden halpenemisen ja tehokkuu- uuden teknologian hyödyntämisen nähdään kui-
18766: den kasvun myötä. Tällöin laitteistot ovat yhä laa- tenkin olevan erittäin merkittävää näiden aluei-
18767: jempien käyttäjäryhmien saatavissa, joukossa den kehitykselle. Yhtenä keinona tietoteknolo-
18768: myös julkiset yhteisöt ja laitokset. Kun maamme gian käyttöönoton nopeuttamiseksi nähdään pu-
18769: on hallinnollisesti ja elinkeinoelämän osalta kes- helinmaksujen yhtenäistäminen koko maassa.
18770: kittynyt, voidaan olettaa kaukoliikenteen puhe- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18771: linpalvelujen kasvavan voimakkaasti tietoliiken- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18772: teen kasvun myötä.
18773: Kehitysalueilla koetaan puhelinmaksujen hin- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
18774: noittelun etäisyyden mukaan hidastavan tietolii- teisiin kaukoltikenteen puhelinmaksujen
18775: kennepalvelujen lisääntymistä ja käyttöönottoa ja yhtenäistämiseksi koko maassa.
18776:
18777: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18778:
18779: Mirja Ryynänen Juhani Alaranta
18780: 1987 vp. 1349
18781:
18782: Toivomusaloite n:o 1220
18783:
18784:
18785:
18786:
18787: Saapunki: Kuusamon lentokentän parantamisesta suihkukonelii-
18788: kenteelle sopivaksi
18789:
18790:
18791: Eduskunnalle
18792:
18793: Kuusamon kunnan elinkeinorakenteesta palve- kin Kuusamon lentokentän lyhyt kiitorata, joka
18794: luelinkeinot edustavat yli 50 % :a, josta matkailun olisi saatava nopeasti jatketuksi suihkuliikennettä
18795: osuus on huomattava. Matkailun edistämiskes- palvelevaan 2 000 metrin pituuteen saakka.
18796: kuksen tutkimuksen mukaan Kuusamo on talvi- Kiitoradan jatkaminen toisi varmasti matkailun
18797: matkailun osalta Suomessa ensimmäisellä ja kesä- ym. palveluelinkeinojen kehittymisen seuraukse-
18798: matkailun osalta toisella sijalla. na Koillismaalie työpaikkoja lisää. Näin ollen ra-
18799: Kunnan runsaan vesistön ja moni-ilmeisen kentamistoimenpiteellä helpotettaisiin alueella
18800: luonnon ansiosta Kuusamoon rakennetaan vuosit- vallitsevaa noin 20% :n työttömyyttä.
18801: tain satoja uusia loma-asuntoja, joten matkailun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18802: merkitys elinkeinona lisääntyy jatkuvasti. vasti eduskun~an hl"ksyttävä~~i toi.vomu~se~:.
18803: Lentoliikenteen kasvu on esimerkiksi kuluvan
18804: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ollut yli ettå hallzt s ryhtyzsz tozmenpztetsttn
18805: 100 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuusamon lentokentän saattamiseksi
18806: Lentotoiminnan kehityksen esteenä on kuiten- suihkuliikennekelpoiseen kuntoon.
18807:
18808: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
18809:
18810: Pauli Saapunki
18811: 1350 1987 vp.
18812:
18813: Toivomusaloite n:o 1221
18814:
18815:
18816:
18817:
18818: Saari: Tiemestaripiirin sivutukikohdan rakentamisesta Lehtimäelle
18819:
18820:
18821:
18822: Eduskunnalle
18823:
18824: Tienpidon osalta Lehtimäen kunta kuuluu Ala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18825: järven tiemestaripiiriin. Kuntakeskusten väli on vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18826: yli 30 km, joten sivutukikohdan sijainti Lehti-
18827: mäellä on tienpidon kannalta tarkoituksenmu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tie-
18828: kaista. mestaripiirin asianmukaisen sivutukikoh-
18829: Nykyinen sivutukikohta on erittäin puutteelli- dan rakentamiseksi Lehtimäelle.
18830: nen, sillä se muodostuu parista parakista.
18831:
18832: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18833:
18834: Aapo Saari
18835: 1987 vp. 1351
18836:
18837: Toivomusaloite n:o 1222
18838:
18839:
18840:
18841:
18842: Saari: Henkilöliikenteen alennuskuljetuskorvausten myöntämisestä
18843: myös linja-autoliikenteelle
18844:
18845:
18846: Eduskunnalle
18847:
18848: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 matkoja Helsingistä Tampereelle, mutta ei Hel-
18849: on henkilöliikenteen alennuskuljetuskorvauksiin singistä Heinolaan? Miksi toisaalta valtio ei tue
18850: osoitettua määrärahaa lisätty 7 000 000 markalla. eläkeläisten matkoja heidän suosimiinsa kuntou-
18851: Tämä määrärahalisäys käytetään Valtionrautatei- tus- ja virkistyspaikkoihin, jotka sijaitsevat useim-
18852: den opiskelija-alennuskäytännön laajentamiseen miten kaukana rautateistä, kun se tukee esimer-
18853: ympärivuotiseksi ja koskemaan kaikkia yli 75 kilo- kiksi heidän matkojaan junalla Helsingistä Tur-
18854: metrin matkoja, siis myös muita kuin opiskelu- ja kuun, jolla välillä kuitenkin bussi on miltei joka
18855: kotipaikkakuntien välisiä matkoja. Edelleen on suhteessa sujuvampi vaihtoehto?
18856: tarkoitus selvittää mahdollisuudet Valtionrauta- Koko opiskelijoiden ja eläkeläisten suoritta-
18857: teiden eläkeläisalennuksen laajentamiseen koske- mien matkojen määrästä vain murto-osassa tulee
18858: maan myös viikonloppu- ja juhlapäivämatkoja. rautatien käyttö kyseeseen tarkoituksenmukaisena
18859: Bussiliikenteessä on jo usean vuoden ajan vaihtoehtona. Suomen tieverkko ja rautateillä
18860: myönnetty vastaavia opiskelija- ja eläkeläisalen- matkustavien henkilöiden määrä on bussiliiken-
18861: nuksia ilman minkäänlaisia rajoituksia paikka- teen vastaavaan verrattuna aivan marginaalinen.
18862: kuntien tai matkustusajankohdan suhteen. Ai- Bussilla pääsee maassamme lähes kaikkialle, kun
18863: noana rajoituksena on ollut vähintään 75 kilomet- taas henkilöliikenteen käytössä oleva rataverkko
18864: rin yhdensuuntainen minimimatka. Nämä alen- ulottuu vain hyvin harvoille paikkakunnille.
18865: nukset on otettu käyttäjien keskuudessa hyvin vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
18866: taan. Bussiliikenteen myöntämät alennukset on hyväksyttäväksi toivomuksen,
18867: toteutettu alan järjestön hallintoelinten tekemien
18868: päätösten mukaisesti, eikä niistä ole olemassa mi- että hallitus harkitsisi toimenpiteitä val-
18869: tään taksaviranomaisten säätämiä ohjeita. Toisin tion harjoittaman joukkoliikenteen sub-
18870: sanoen yksityiset bussiyritykset ovat maksaneet ventio- ja tukipo/itzikan suuntaamiseksi
18871: alennusten aiheuttamat kustannukset omista va- koskemaan myös linja-autoliikennettä,
18872: roistaan. Ulkopuolista rahoitusta ei ole käytetty jo//oin toteutuisi yhteiskunna//inen tasa-
18873: lainkaan. arvo matkustamisessa rzippumatta siitä,
18874: Miksi esimerkiksi valtio tukee opiskelijoiden asuuko radan vaTTe//a vai ei.
18875:
18876: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
18877:
18878: Aapo Saari
18879: 1352 1987 vp.
18880:
18881: Toivomusaloite n:o 1223
18882:
18883:
18884:
18885:
18886: Saarinen ym.: Kantatien n:o 53 peruskorjaamisesta välillä Lohjan
18887: kaupunki-Nummenkylä
18888:
18889:
18890: Eduskunnalle
18891:
18892: Kantatie n:o 53 välillä Lohjan kaupunki- TVL:n ohjelmissa on suunnitteilla ainoastaan
18893: Nummenkylä kuuluu nk. superteiden joukkoon, Mäntynummen liittymän korjaaminen ja sekin
18894: sillä tuolla n. 10 km:n matkalla on keskimääräi- vasta vuonna 1991.
18895: nen vuorokautinen liikennemäärä n. 12 000 ajo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18896: neuvoa. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että vas- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18897: taavat liikennemäärät ovat moottoriteillämme n.
18898: 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18899: Mainitulla osuudella kantatie n:o 53 on kapea piteisiin kantatien n:o 53 peruskorjaami-
18900: ja urautunut, ja mikä pahinta, kantatien liitty- seksi välillä Lohjan kaupunki-Nummen-
18901: mät, joita on runsaasti, ovat liikenneturvallisuu- kylä.
18902: den kannalta heikkotasoisia.
18903:
18904: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
18905:
18906: Matti Saarinen Markku Pohjola Seija Karkinen
18907: Antero Kekkonen Lauri Metsämäki Raimo Vuoristo
18908: Matti Vähänäkki Jukka Roos
18909: 1987 vp. 1353
18910:
18911: Toivomusaloite n:o 1224
18912:
18913:
18914:
18915:
18916: Saastamoinen ym.: Määrärahasta Kuopion läänin yleisten teiden
18917: rakentamiseen
18918:
18919:
18920: Eduskunnalle
18921:
18922: Tieinvestoinnit Kuopion läänissä ovat taman Kohtuullinen lisärahoitus olisi Vuorelan-Sii-
18923: vuosikymmenen alkupuolella kohdistuneet pää- linjärven osuuden rahoittaminen. Tämä merkitsisi
18924: tieverkon ulkopuolisiin kohteisiin. vuonna 1988 15 milj. markan lisämäärärahan
18925: Maaliskuussa julkistettu Tie 2000 -ohjelma pai- myöntämistä Kuopion läänin teiden rakentami-
18926: nottaa päätieverkon kehittämistä ja peruskorjaus- sen toimenpideohjelman 1987-1993 tasosta sekä
18927: hankkeita. Muun tieverkon parantaminen vähe- varautumista seuraavina vuosina yhteensä 220
18928: nee voimakkaasti. milj. markan lisärahoituksen myöntämiseen.
18929: Valmistumassa olevan toimenpideohjelman Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18930: TPO 1987-1993 mukaan investoinneista 47% nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18931: tehdään päätieverkolla. Muun tieverkon hankkei-
18932: ta on aikaisemmasta ohjelmasta edelleen jouduttu että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
18933: siirtämään. Rahoitusnäkymät eivät ole hyvät. Kuopion läänin yleisten teiden rakentami-
18934: Ohjelmaan sisältyvät suuret päätiehankkeet, seen tarkoitettujen määrärahojen korotta-
18935: valtatiet Vuorela-Siilinjärvi ja Pitkälahti-Jynk- miseksi vuonna 1988 15 miljoonalla mar-
18936: kä, sitovat vuosina 1988-1995 kohtuuttoman kalla kuluvan vuoden tasosta sekä varaisi
18937: suuren osan piirin rahoituksesta. Jotta muut tar- vuosina 1989-1993 yhteensä 220 milj.
18938: vittavat päätiehankkeet voitaisiin järkevästi to- markkaa lisämäärärahaa tähän tarkoituk-
18939: teuttaa ja kehittää edes jossain määrin päätiever- seen.
18940: kon ulkopuolista tiestöä, tulisi Kuopion piirin
18941: tienpidon kokonaisrahoitusta tuntuvasti lisätä.
18942:
18943: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18944:
18945: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen
18946: Mirja Ryynänen Juhani Laitinen Kari Rajamäki
18947: Lauha Männistö
18948: 1354 1987 vp.
18949:
18950: Toivomusaloite n:o 1225
18951:
18952:
18953:
18954:
18955: Sarapää: Ounasjokitien peruskorjauksesta
18956:
18957:
18958:
18959: Eduskunnalle
18960:
18961: Ounasjokitien perusparannus välillä Sirkka- kenteen varassa. Myös Matkailun edistämiskes-
18962: Tepasto-Raattama-Ketomella-Peltovuoma- kuksen Rovaniemen aluetoimisto on kiirehtinyt
18963: Enontekiö on hyvin tärkeä ja ajankohtainen niin tien peruskorjausta. Tällä hetkellä väli Sirkka-
18964: paikallisen väestön kuin lisääntyvän matkailun Köngäs on peruskorjaustyön alaisena.
18965: tarpeet huomioon ottaen. Tie on osaksi polkutietä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18966: ja erittäin huonokuntoinen, sääriittaaikoina mel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18967: kein kulkukelvoton.
18968: Reitti kulkee pääasiassa kaunista Ounasjokivart- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
18969: ta ja tulee olemaan varmasti sekä koti- että ulko- Ounasjokitien peruskorjaamiseksi sekä sil-
18970: maisten matkailijoiden suosima. Lisäksi se palve- tojen rakentamiseksi Ounasjoen yli Tepas-
18971: lee joelle suunniteltua vesimatkailua. Perusparan- toon ja Ketomellaan ja että työt rahoitet-
18972: nuksen yhteydessä tulisi rakentaa sillat Ounasjoen taisiin erillismäärärahoilla.
18973: yli Tepastoon ja Ketomellaan, jotka ovat lossilii-
18974:
18975: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
18976:
18977: Kimmo Sarapää
18978: 1987 vp. 1355
18979:
18980: Toivomusaloite n:o 1226
18981:
18982:
18983:
18984:
18985: Sarapää: Maantien n:o 941 (Kuumakangas-Raistakka) parantami-
18986: sesta
18987:
18988:
18989: Eduskunnalle
18990:
18991: Maantien n:o 941 (Kuumakangas-Raistakka) kuntoinen, joten peruskorjauksen tarve on kiireel-
18992: tiesuunnitelmat on vahvistettu, ja peruskorjauk- linen. Tiellä on paljon raskasta liikennettä.
18993: sen kustannusarvio on 15,9 milj. mk. Posion kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18994: nan työttömyysaste on n. 20%. Heikon työllisyys- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18995: tilanteen lisäksi on mainittava, että Posion maan-
18996: siirtokalusto on tällä hetkellä vain osittain työllis- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
18997: tetty ja jää lähiaikoina kokonaan työttömäksi, el- piteisiin maantien n:o 941 (Kuumakangas
18998: lei uusia työkohteita saada käyntiin. Nykyisellään -Raistakka) peruskorjaamiseksi mahdol-
18999: maantie n:o 941 on kapea, heittoinen ja huono- lisimman pian.
19000:
19001: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19002:
19003: Kimmo Sarapää
19004: 1356 1987 vp.
19005:
19006: Toivomusaloite n:o 1227
19007:
19008:
19009:
19010:
19011: Sarapää: Maantien n:o 945 (Perä-Posio-Luksuan paikallistien
19012: tienhaara) parantamisesta
19013:
19014:
19015: Eduskunnalle
19016:
19017: Maantien n:o 945 Perä-Posion ja Morottajan vä- käytetään Posiolta Kemijärvelle mentäessä. Maan-
19018: linen tieosuus on rakennettu vanhalle kärrytien tie on pikaisen peruskorjauksen tarpeessa.
19019: pohjalle vuosina 1929-3 7. Jumiskon ja voimalai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19020: toksen välisen tieosuuden on vuosina 1951-52 vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19021: rakentanut Pohjolan Voima Oy lähinnä silloisen
19022: voimalaitostyömaan tarpeita varten. Maantie n:o että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
19023: 945 on sorapintainen ja erittäin mutkainen. Liuk- maantien n:o 945 (Perä-Posio-Luksuan
19024: kailla keleillä ei siellä voida raskailla ajoneuvoilla paikallistien tienhaara) peruskorjaamiseksi
19025: liikennöidä lainkaan. Keväisin ja syksyisin tie on mahdollisimman pian.
19026: routimisen takia erittäin huonokuntoinen. Tietä
19027:
19028: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
19029:
19030: Kimmo Sarapää
19031: 1987 vp. 1357
19032:
19033: Toivomusaloite n:o 1228
19034:
19035:
19036:
19037:
19038: Sarapää: Maantien n:o 968 (Ivalo-Nellim) parantamisesta
19039:
19040:
19041:
19042: Eduskunnalle
19043:
19044: Maantien n:o 968 perusparantaminen välillä niin heikko, että se vaikeuttaa paikallisen väestön
19045: Ivalo-Akujärvi-Syyrakkiharju aloitetaan syksyl- normaaleja elämiseen liittyviä toimintoja.
19046: lä 1987. Välin Syyrakkiharju-Nellim (40 km) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19047: osalta suunnitelmia tehdään. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19048: Koska raskas puutavaraliikenne tulee jatkossa-
19049: kin kuormittamaan ko. tieosuutta mm. Inarin itä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19050: puolen hakkuiden alkaessa ja yhteyden tulevai- piteisiin maantien n:o 968 (Ivalo-Nel-
19051: suudessa suurella todennäköisyydellä avautuessa lim) peruskoriaamiseksi mahdollisimman
19052: myös Norjaan, ei tien täydellinen peruskorjaus ole pian ia kiirehtisi samalla Syyrakkiharjun-
19053: virheinvestointi, vaan se on jo nyt hyvin perustel- Nellimin suunnitelmien laatimista.
19054: tavissa ja kiireellinen. Nykyinen tien kunto on
19055:
19056: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19057:
19058: Kimmo Sarapää
19059: 1358 1987 vp.
19060:
19061: Toivomusaloite n:o 1229
19062:
19063:
19064:
19065:
19066: Sarapää: Maantien n:o 858 (Paljakka-Oulun läänin raja) peruspa-
19067: rantamisesta
19068:
19069:
19070: Eduskunnalle
19071:
19072: Maantien n:o 858 tienosan Kuha-Paljakka pe- liikennettä talvisin Iso-Syötteelle ja kesäisin Ra-
19073: ruskorjaus on tarkoitus suorittaa vuosina 1986- nuan eläinpuistoon. Lisäksi tie on tärkeä kunnan
19074: 1988. Välin Paljakka-Oulun läänin raja perus- sisäisen liikenteen kannalta.
19075: korjaus ei sisälly tienpidon toimenpideohjelmaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19076: vuosina 1986-1992, vaikka tien peruskorjaus oli- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19077: si tarkoituksenmukaista tehdä välittömästi tien-
19078: osan Kuha-Paljakka peruskorjauksen jälkeen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19079: Maantie n:o 858 on Ranuan kunnan heikoimpia maantien n:o 858 (Paljakka-Oulun lää-
19080: sorapäällysteisiä maanteitä. Tämä näkyy erityisesti nin raja) peruskorjaamiseksi mahdollisim-
19081: kelirikkoaikoina. Tiellä on runsaasti kauttakulku- man pian.
19082:
19083: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
19084:
19085: Kimmo Sarapää
19086: 1987 vp. 1359
19087:
19088: Toivomusaloite n:o 1230
19089:
19090:
19091:
19092:
19093: Sarapää: Kiimaselän ja Käyräjärven vartioaseman välisen tien raken-
19094: tamisesta
19095:
19096:
19097: Eduskunnalle
19098:
19099: Vuoteen 1988 mennessä on metsähallituksen kentaminen Käyräjärven vartioasemalle palvelee
19100: metsäautotietä rakennettu Paatsjoen takana 22,5 jatkossa myös Norjaan suunniteltua tieyhteyttä,
19101: km, ja tie saavuttaa Kiimaselän alueen. jota _myös Inarin kunta on päättäväisesti ajanut
19102: Noin 10 km itään ko. paikasta sijaitsee rajavar- VUOSla.
19103: tiolaitoksen Käyräjärven vartioasema, jolle ei ole Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19104: tietä eikä sähköä. Vartioaseman huolto ja toimin- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19105: ta on vaikeata, minkä lisäksi samat olosuhdevai-
19106: keudet koskevat jokaista vartioasemalla työskente- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
19107: levää henkilökohtaisesti. Metsähallituksen tienra- Kiimaselän ja Käyräjärven vartioaseman
19108: kennusorganisaatio toteuttaa vuosina 1987-1988 välisen metsäautotien suunnittelemiseksi
19109: omaa rakennusohjelmaansa ko. alueella. Koska ja rakentamiseksi mahdollisimman pian
19110: metsähallituksen intressissä ei ole lähivuosina jat- niin, että se jatkossa palvelisi myös Nor-
19111: kaa tienrakennusta omien tarpeidensa perusteella, jaan suunniteltua tieyhteyttä.
19112: on syytä korostaa muita tarpeita. Tieyhteyden ra-
19113:
19114: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19115:
19116: Kimmo Sarapää
19117: 1360 1987 vp.
19118:
19119: Toivomusaloite n:o 1231
19120:
19121:
19122:
19123:
19124: Sarapää: Raiskion sillan rakentamisesta maantielle n:o 924
19125:
19126:
19127:
19128: Eduskunnalle
19129:
19130: Maantie n:o 924 on pääväylä liikenteelle, joka tamisen myötä Peurajärven ja Maurun kylän asuk-
19131: suuntautuu Posion ja Ranuan kunnista Kemiin kaiden asiointimahdollisuudet Ranuan kirkonky-
19132: päin. Tiellä on erittäin paljon raskasta liikennettä. lälle paranevat huomattavasti.
19133: Nykyisellään tie on kapea ja vaarallinen. Erityises- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19134: ti raskaan liikenteen kohtaaruistilanteet aiheutta- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19135: vat vaaratilanteita. Tiellä on paljon koululaislii-
19136: kennettä. Maantien merkitys matkailuväylänä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja
19137: kasvanut Ranuan eläinpuiston myötä. Tien perus- käynnistäisi maantien n:o 924 peruskor-
19138: korjaussuunnitelmat ovat valmiit ja ne on vahvis- jauksen Raiskion szllan rakentamisella
19139: tettu. Kohteen rakentaminen on tarkoitus käyn- mahdollisimman pian.
19140: nistää Raiskion sillan rakentamisella. Sillan raken-
19141:
19142: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
19143:
19144: Kimmo Sarapää
19145: 1987 vp. 1361
19146:
19147: Toivomusaloite n:o 1232
19148:
19149:
19150:
19151:
19152: Sillanpää: Työllisyysmäärärahoista maantien n:o 665 (Tiukka-
19153: Myrkky-Ravi) rakentamiseen
19154:
19155:
19156: Eduskunnalle
19157:
19158: Ajoneuvoliikenteen merkittävä kasvu sekä vii- deohjelmassa rakennettavaksi vuosma 1991-
19159: me vuosina päätettyjen akselipainojen nostami- 1992 kustannusarvion ollessa 13,7 milj. mk.
19160: nen ovat osaltaan ratkaisevasti heikentäneet van- Maantie sijaitsee kolmen kunnan alueella: Kristii-
19161: han heikkokuntoisen tiestömme liikennöimistä. nankaupungin, Karijoen ja Teuvan. Kunnat ovat
19162: Yksi tällainen on maantie n:o 665 (Tiukka- usein kiirehtineet tien pikaista parantamista.
19163: Myrkky-Ravi). Ko. maantie on vuosittain usean Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19164: kuukauden ajan painorajoituksien alainen ja näin hyväksyttäväksi toivomuksen,
19165: estää väestön normaalin liikkumisen sekä vaikeut-
19166: taa elinkeinoelämän kannattavuutta ja kehitty- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19167: mistä tien vaikutusalueella. piteisiin ja osoittaisi työllisyysmäärärahoja
19168: Maantie n:o 665 on 19 km pitkä ja sitä on esi- maantien n:o 665 (Tiukka-Myrkky-
19169: tetty Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpi- Ravi) rakentamisen aikaistamiseksi.
19170:
19171: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19172:
19173: Juho Sillanpää
19174: 1362 1987 vp.
19175:
19176: Toivomusaloite n:o 1233
19177:
19178:
19179:
19180:
19181: Sillanpää ym.: Pohjanmaan tien rakentamisesta kantatienä Kauha-
19182: joelta Kankaanpään kautta Kiikkaan
19183:
19184:
19185: Eduskunnalle
19186:
19187: Kantatieluokkaan kuuluva tieyhteys Pohjan- Maakuntien yhdistävänä tarpeellisena tieyhtey-
19188: maalta Kauhajoelta Honkajoen, Kankaanpään, tenä kyseessä oleva reitti palvelisi hyvin Pohjois-
19189: Lavian ja Kiikoisten kautta Kiikkaan on ollut esil- Satakuntaa ja Etelä-Pohjanmaata.
19190: lä merkittävyytensä ja tarpeellisuutensa johdosta. Tien luokituksen muutos edistäisi nopeusrajoi-
19191: Edellä mainittu Pohjanmaan tie on hyvin tärkeä tusten kohoamista. 80 km:n yleisrajoituksen sijas-
19192: pohjois-eteläsuunnan yhteys, koska valtateiden ta nykyaikaisen liikenteen tulisi olla 100 km:n
19193: n:ot 3 ja 8 väliin edellä mainittujen kuntien ja tuntinopeuden puitteissa.
19194: kaupungin kohdalla jää liian suuri alue erittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19195: huonojen yhteyksien varaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19196: Kauhajoelta pohjoiseen on luontevat yhteydet muksen,
19197: kantatieluokkaisena tienä Seinäjoelle ja Uusikaar-
19198: lepyyhyn. Samoin on yhteydet etelään Kiikasta että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
19199: Huittisten kautta Turkuun tai Helsinkiin. Pohjanmaan tien rakentamiseksi kantatie-
19200: Uusi kantatieyhteys palvelisi myös liikennemää- nä Kauhajoelta Kankaanpään kautta Kiik-
19201: rien tasaajana edellä mainituilla valtateillä. kaan.
19202:
19203: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19204:
19205: Juho Sillanpää Einari Nieminen Kauko Juhantalo
19206: 1987 vp. 1363
19207:
19208: Toivomusaloite n:o 1234
19209:
19210:
19211:
19212:
19213: Sillanpää ym.: Suupohjan radan perusparannuksesta koko rataosuu-
19214: della
19215:
19216:
19217: Eduskunnalle
19218:
19219: Suupohjan rata eli rautatie välillä Seinäjoki- loisi toisen kuljetusvaihtoehdon, mikä vähentäisi
19220: Kaskinen on muodostanut radan varressa olevien raskaan liikenteen tieställe aiheuttamaa rasitusta
19221: kuntien teollisuuden sekä suurelta osin maatalou- niin Vaasan läänissä kuin muuallakin Suomessa.
19222: denkin tavarankuljetuksen perusrungon. Radan Rataosuus Seinäjoki-Koskenkorva eli viiden-
19223: välittömällä vaikutusalueella on 11 varsin merkit- nes 110 km pitkästä rataosuudesta saadaan perus-
19224: tävää kuntaa, joiden yhteinen asukasmäärä on korjatuksi vuoden 1987 aikana. Huonokuntoisella
19225: 110 000 henkeä. Suurteollisuus on viimeisten vii- Koskenkorvan-Kaskisten rataosuudella tapahtui
19226: dentoista vuoden aikana perustanut radan varteen vuoden 1985 kuljetustilastojen mukaan 91 % ra-
19227: kymmenen merkittävää tehdaslaitosta. Radanvar- dan kuljetuksista eli 279 086 tonnia. Vaarallisten
19228: sialue onkin ollut suuremman teollisuuden huo- ja myrkyllisten aineiden kuljetukset tapahtuvat
19229: mattavinta laajentumisaluetta maassamme 1970- Kaskisiin saakka.
19230: luvun alusta lukien. Radanvarsialueet ovat myös Ottaen huomioon Suupohjan radan tärkeän
19231: merkittävää maatalousaluetta, jonka lannoite- ja merkityksen Vaasan läänin eteläosan elinkeinoelä-
19232: rehutoimituksille rautatiekuljetukset ovat tärkei- män kehitykselle ehdotamme eduskunnan hyväk-
19233: tä. syttäväksi toivomuksen,
19234: Erityisen tärkeä Suupohjan rata on Oy Metsä-
19235: Botnia Ab:n selluloosatehtaan kuljetuksille sekä että hallitus kiirehtii toimenpiteitä Suu-
19236: Kaskisten syväsataman kautta tapahtuville ras- pohjan radan peruskorjaamiseksi koko ra-
19237: kaammille vientitoimituksille. Kaskisiin suunni- taosuudella Seinäjoelta Kaskisiin.
19238: tellun paperitehdashankkeen kannalta rautatie
19239:
19240: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19241:
19242: Juho Sillanpää Aapo Saari Jukka Vihriälä
19243: Anneli Jäätteenmäki Jorma Fred Pentti Mäki-Hakola
19244: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Jarmo Wahlström
19245: Esko Aho Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja
19246: Raimo Vistbacka Håkan Malm
19247:
19248:
19249:
19250:
19251: 34 2705361
19252: 1364 1987 vp.
19253:
19254: Toivomusaloite n:o 1235
19255:
19256:
19257:
19258:
19259: Siuruainen ym.: Pentin ja Honkasen välisen turvetien rakentamisesta
19260: Kuivaniemellä
19261:
19262:
19263: Eduskunnalle
19264:
19265: Kuivaniemen kunta on tehnyt Pentin-Honka- hetkellä noin 800 ha, mikä merkitsee n. 1 000 rek-
19266: sen turvetien rakentamisesta aloitteen TVH:lle. kakuorman vuosituotantoa. Lähivuosina turvetuo-
19267: Tiehanke on erittäin tarpeellinen ja kiireellinen. tanto tulee nousemaan noin 3 000 rekkakuormaan
19268: Tämän huonokuntoisen metsäautotien varrella si- vuodessa. Nykyisen tieyhteyden aikana kuljetus
19269: jaitsevat huomattavat valtion metsäalueet. Kuiva- on mahdollista vain maan ollessa roudassa.
19270: niemen kunta on vuokrannut metsähallitukselta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19271: n. 1 000 ha turvesoita, joilla suoritetaan parhail- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19272: laan kuivatus- ja tietöitä. Nämä suoalueet ulottu-
19273: vat Honkakosken seutuville saakka. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
19274: Kuivaniemen kunta on edelleen vuokrannut piteisiin Pentin ja Honkasen välisen turve-
19275: ko. suot Kuiva-Turve Oy:lle. Tuotannossa on tällä tien rakentamiseksi.
19276:
19277: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19278:
19279: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
19280: Tytti Isohookana-Asunmaa Annikki Koistinen
19281: Juhani Alaranta
19282: 1987 vp. 1365
19283:
19284: Toivomusaloite n:o 1236
19285:
19286:
19287:
19288:
19289: Soininvaara ym.: Jäänmurtajien kotisataman siirtämisestä pois Hel-
19290: singistä
19291:
19292:
19293: Eduskunnalle
19294:
19295: Helsingin seudulla vallitsee kova asuntopula se- Jäänmurtajat operoivat kuitenkin pääasiassa Poh-
19296: kä monella alalla työvoimapula. Samanaikaisesti janlahdella. Siksi olisi tarkoituksenmukaista siir-
19297: muualla maassa on sekä työttömyyttä että paikoin tää jäänmurtajat asteittain Helsingistä johonkin
19298: myös tyhjiä asuntoja. Siksi työpaikkojen siirtämi- työttömyydestä kärsivään Pohjanlahden kaupun-
19299: nen Helsingistä muualle Suomeen, silloin kun se kiin, esimerkiksi Poriin.
19300: voi tapahtua toimintoja vaarantamatta, helpottai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19301: si tilannetta sekä Helsingissä että työpaikkoja vas- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19302: taanottavalla paikkakunnalla.
19303: Se, että jäänmurtajalaivaston kotisatama on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19304: Helsingissä, tuo Helsinkiin suoraan työpaikkoja jäänmurta;i'en kotisataman siirtämiseksi
19305: 500 miestyövuoden verran. Sen lisäksi jäänmurta- Helsingistä johonkin Pohjanlahden kau-
19306: jilla työskentelevien ja heidän perheidensä tarvit- punkiin.
19307: semat palvelut työllistävät ihmisiä Helsingissä.
19308:
19309: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19310:
19311: C>smo Soininvaara Pekka Haavisto
19312: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
19313: Heikki Rinne
19314: 1366 1987 vp.
19315:
19316: Toivomusaloite n:o 1237
19317:
19318:
19319:
19320:
19321: Stenius-Kaukonen ym.: Tampereen seudun kuntien ja Valtionrauta-
19322: teiden yhteistoiminnan aikaansaamisesta alueen joukkoliiken-
19323: teen kehittämiseksi
19324:
19325: Eduskunnalle
19326:
19327: Valtionrautatiet on yhdessä pääkaupunkiseu- järjestelyjen kehittäminen on mahdollista Val-
19328: dun kuntien kanssa usean vuoden ajan kehittänyt tionrautateiden ja kuntien yhteistoiminnan kautta.
19329: alueen joukkoliikennepalveluja. Joukkoliikenne- Tällaisen toiminnan aikaansaaminen edellyttää val-
19330: palvelujen runkona tällä alueella on sähköistetty tion toimenpiteitä. Tampereen seudun kuntien
19331: taideliikenne. asukkaiden etujen ja kansantaloudellisten perustei-
19332: Kokemukset ja kansantaloudelliset näkökohdat den valossa tällaisen kuntien yhteistoiminnan ai-
19333: puoltavat vastaavien joukkoliikennejärjestelyjen kaansaamiseen pitäisi ryhtyä kiireellisesti.
19334: suunnittelemista ja toteuttamista myös muualla Paikallisliikenteen kehittämisen sijasta Valtion-
19335: maassamme. Tampereen seudulla on paikallisju- rautatiet suunnittelee paikallisliikenteen voima-
19336: naliikenne ollut keskeinen työmatkaliikenteessä, kasta supistamista. Supistamissuunnitelmista tu-
19337: ja suoritetuista supistuksista huolimatta taidelii- lee luopua ja ryhtyä kehittämään kiskoliikennettä
19338: kenne on edelleen alueella tärkeä. Suuntautuu- yhtenä tärkeänä osana Tampereen ympäristön
19339: han Tampereelta rata Lempäälään, Kangasalle, joukkoliikennettä.
19340: Nokialle ja Ylöjärvelle, ja kaikkien näiden Tam- Kiskoliikenteen kehittämisellä olisi tärkeä mer-
19341: pereen naapurikuntien alueella on radan varressa kitys myös Valmet Oy:n kiskokalustotehtaan työl-
19342: huomattavia asutustaajamia. Jo rakennettu - ja lisyyden turvaamiselle.
19343: osin sähköistetty - rautatieverkko tarjoaa siis Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotamme
19344: erinomaiset edellytykset kehittää toimiva joukko- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19345: liikennepalvelujen järjestelmä Tampereelle ja sen
19346: lähikuntien alueelle. että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
19347: Tampereen kaupungissa toimii kunnallinen lii- tionrautateiden paikallisliikenteen säzlyt-
19348: kennelaitos. Tämän laitoksen kehittämissuunni- tämiseksi nykyisessä laajuudessa Tampe-
19349: telmat on mahdollista sovittaa koko lähialueen reen ympäristössä sekä' Tampereen ja sen
19350: kattavan joukkoliikennejärjestelmän puitteisiin. lähikuntien ja Valtionrautateiden yhteis-
19351: Tampereen lähikunnista käyvät tuhannet asuk- toiminnan aikaansaamiseksi sellaisen
19352: kaat Tampereen alueella sijaitsevissa työpaikoissa joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseksi
19353: töissä. Näin ollen lähikuntien asukkaat ovat kiin- alueelle, jonka ytimen muodostaa olemas-
19354: nostuneita sujuvan joukkoliikennejärjestelmän sa oleva rautatieverkko ja johon liitetään
19355: kehittämisestä Tampereelle ja sen lähikuntiin. kuntien yhteistoimin muodostuva linja-
19356: Tampereen ja sen lähikuntien joukkoliikenne- autoliikenneverkko.
19357:
19358: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
19359:
19360: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löytryjärvi
19361: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
19362: 1987 vp. 1367
19363:
19364: Toivomusaloite n:o 1238
19365:
19366:
19367:
19368:
19369: Stenius-Kaukonen ym.: Kuntien avustamisesta säännöllisten julkis-
19370: ten kuljetusten järjestämisessä haja-asutusalueiden asukkaille
19371: kuntakeskuksiin
19372:
19373: Eduskunnalle
19374:
19375: Maaseudun asukkaat ovat joutuneet yhä enem- niikan huimaavasta edistyksestä. Eräissä kunnissa
19376: män ja enemmän lähtemään työnhakuun pois ko- on jo alettu järjestää julkisia kuljetuksia syrjäky-
19377: tiseudultaan. Maaseudun tyhjeneminen on sa- lien asukkaille, jotta he voivat päästä osallisiksi
19378: manaikaisesti merkinnyt sinne jääville jatkuvaa kuntakeskuksissa kunnan järjestämistä palveluis-
19379: palvelutason heikentymistä. Kauppakuolemat ta, asioida virastoissa ja käyttää muita tarvitse-
19380: ovat merkinneet yhä useammalle syrjäkylän asuk- miaan palveluja.
19381: kaalle jopa kymmenien kilometrien matkaa lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19382: himpään kauppaan. Samanaikaisesti kulkuyhtey- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19383: det ovat heikentyneet linja-autoliikenteen vähen-
19384: täessä vuorojaan, joten mahdollisuudet kuntakes- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19385: kustenkin palvelujen käyttöön ovat huonontu- piteisiin kuntien avustamiseksi säännöllis-
19386: neet. ten julkisten kuljetusten järjestämisessä
19387: Näin siis haja-asutusalueiden asukkaiden elin- haja-asutusalueiden asukkaille kuntakes-
19388: ehdot ovat selvästi heikentyneet huolimatta tek- kuksiin.
19389:
19390: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
19391:
19392: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
19393: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
19394: 1368 1987 vp.
19395:
19396: Toivomusaloite n:o 1239
19397:
19398:
19399:
19400:
19401: Tenhiälä ym.: Määrärahasta tienrakennushankkeiden toteuttamiseen
19402: Etelä-llämeessä
19403:
19404:
19405: Eduskunnalle
19406:
19407: Valtatien n:o 3 rakentaminen moottoritieksi vä- Lisäksi seuraavien hankkeiden kohdalla on
19408: lille llelsinki-llämeenlinna ja sen jatko Tampe- suunnitelmien ja rakentamisen aikaistaminen
19409: reelle saakka merkitsee TVL:n llärneen piirin välttämätöntä:
19410: määrärahojen pitkäaikaista sitomista pääosin yh-
19411: Mt 3051 Parolan ali- Kokonaiskustannusarvio
19412: teen valtakunnalliseksi luokiteltavaan kohteeseen.
19413: kulkusilta (llattula) 12 Mmk. Suunniteltu
19414: Samanaikaisesti on llämeen piirin toimenpide-
19415: aikataulu 1989-90.
19416: ohjelmassa Etelä-llärneessä eräitä tiehankkeita,
19417: jotka vaatisivat toteutusta esitetyssä aikataulussa. Mt 280 Forssa-Somero Tien rakentaminen kan-
19418: Tällaisia hankkeita ovat seuraavat: (Forssa, Tammela, tatieksi ei ole llämeen
19419: Somero) piirin toimenpideohjel-
19420: Kokonais· Esitys vuoden
19421: kustannus- 1988 tulo- ja massa. llanke vaatisi
19422: arvio menoarvwon välttämättä toteutusta
19423: 1000 mk 1000 mk 1990-luvun alkupuolis-
19424: Mt 317 Lovo-Viitaila 22 700 6 700 kolla.
19425: (Lammi, Koski, Asik- Edellä olevaan viitaten llämeen eteläisen vaali-
19426: kala) piirin kansanedustajat ehdottavat eduskunnan hy-
19427: Mt 130, 136, Loppi- 35 600 13 400 väksyttäväksi toivomuksen,
19428: Upr (Loppi)
19429: ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin rzit-
19430: Mt 2813 Minkiö- 8 500 6600 tävien määrärahojen saamiseksi valtion
19431: Kauppila Ookioinen, vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen
19432: llumppila) perusteluissa mainituille tienrakentamis-
19433: Mt 310 Valkeakoski- 27 500 7 600 hankkezlle Etelä-Hämeessä.
19434: Rekiala (Valkeakoski,
19435: Kangasala)
19436:
19437: llelsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19438:
19439: Hannu Tenhiälä Sirkka-Liisa Anttila Ulla Puolanne
19440: Jorma Rantanen Ritva Vastamäki Jouko Skinnari
19441: Tapani Mörttinen Lea Savolainen Esko Helle
19442: Sirpa Pietikäinen Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
19443: Matti Viljanen llkka Joenpalo
19444: 1987 vp. 1369
19445:
19446: Toivomusaloite n:o 1240
19447:
19448:
19449:
19450:
19451: Tenhiälä: Lammin-Hausjärven tien n:o 293 perusparantamisesta
19452:
19453:
19454:
19455:
19456: Eduskunnalle
19457:
19458: Lammin ja Hausjärven välistä tietä n:o 293 on Suomen autoruuhkia. Ennen kaikkea se kuitenkin
19459: suunniteltu parannettavaksi ja rakennettavaksi jo palvelisi tämän tien varrella sekä välittömästi sen
19460: ainakin vuodesta 1936 lähtien. Tämä tie kulkee läheisyydessä asuvien ihmisten liikkumista. Ny-
19461: LamminJahkolasta Mommilan kautta Hausjärven kyinen tie ei missään muodossa täytä niitä vaati-
19462: Oittiin. Nytkin alueella suoritetaan tutkimuksia muksia, joita nykyaikaiselta tieltä odotetaan.
19463: linjausvaihtoehdoista. Vaihtoehtoiset linjaukset Edellä lausutun perusteella ehdotan kunnioit-
19464: ovat tällä n. 30 km:n matkalla aiheuttaneet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19465: alueen ihmisille epävarmuutta jopa aina raken-
19466: nusten kunnostamiseen saakka. Ei ole tiedetty, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
19467: milloin tien pitäisi kulkea pihapiirin lävitse, mil- menpiteiszi"n maantien n:o 293 (Lammi-
19468: loin sen pitäisi kulkea useampien kilometrien Hausjärvi), ns. vanhan nelostien rakenta-
19469: päästä talouskeskuksesta. miseksi.
19470: Tämä entinen nelostie helpottaisi myös Etelä-
19471:
19472: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19473:
19474: Hannu Tenhiälä
19475: 1370 1987 vp.
19476:
19477: Toivomusaloite n:o 1241
19478:
19479:
19480:
19481:
19482: Tenhiälä: Hattulan-Hauhon tien rakentamisesta
19483:
19484:
19485:
19486:
19487: Eduskunnalle
19488:
19489: Hattulan ja Hauhon välinen tieyhteys (ns. Hau- vaarallinen. Tien varrella on runsaasti sekä pysy-
19490: hontaustan tie) on ollut suunnittelun alaisena vää asutusta että kesäasutusta.
19491: vuosikymmeniä. Tämä tieyhteys on myös lyhyin Edellä lausutun perusteella ehdotan kunnioit-
19492: väli Hämeenlinnan ja Hauhon välillä. Nykykun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19493: nollaan se ei vastaa liikenteellisiä eikä turvallisuus-
19494: vaatimuksia. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
19495: Tie pitäisi nopeasti rakentaa. Siinä kulkee päi- menpiteisiin Hattulan ja Hauhon välisen
19496: vittäin linja-autoliikennettä sekä muuta raskasta tien rakentamiseksi.
19497: liikennettä. Lapsille ja koululaisille tie on hengen-
19498:
19499: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19500:
19501: Hannu Tenhiälä
19502: 1987 vp. 1371
19503:
19504: Toivomusaloite n:o 1242
19505:
19506:
19507:
19508:
19509: Tykkyläinen ym.: Postivaunupiirien toiminnan säilyttämisestä nykyi-
19510: sellään
19511:
19512:
19513: Eduskunnalle
19514:
19515: Postivaunukuljetuksella on tärkeä sijansa tannut asiasta eduskunnassa tehtyyn kirjalliseen
19516: maamme postinkuljetuksessa. Lajittelukeskukses- kysymykseen. Vastauksen mukaan miehitettyjen
19517: sa tapahtuvaan lajitteluun nähden postivaunukul- postivaunujen toimintaa on päätetty jatkaa niiden
19518: jetuksella on kiistattomat etunsa. Postivaunuun nykyisessä laajuudessa (kirjallinen kysymys n:o
19519: saadaan posti käsittelyyn huomattavasti aikaisem- 9/1980 vp.). Tästä huolimatta postivaunuliiken-
19520: min kuin osoitetoimipaikan lajittelukeskukseen. teessä työskentelevät saavat jatkuvasti levotto-
19521: Lajittelu voi alkaa jo lähtöpisteessä ja jatkua mat- muutta herättäviä tietoja toiminnan supistamis-
19522: kan aikana. Niinpä esimerkiksi posti, joka saa- suunnitelmista. Viimeksi ovat Kuopion postivau-
19523: daan runkokuljetuksista lajitteluun Seinäjoella nupiirissä työskentelevät saaneet tietää, että koko
19524: noin klo 23.00, saadaan postivaunuun jo kuusi piiri aiotaan lakkauttaa. Tieto on ymmärrettävästi
19525: tuntia aikaisemmin. Seinäjoella on noin tunnin aiheuttanut suurta hämmennystä työntekijöiden
19526: verran aikaa lajitteluun ennen ensimmäisen tär- keskuudessa. Työntekijöille ei sitä paitsi ole an-
19527: keän aluekuljetuksen lähtöä. Samaa postia voi- nettu mitään tietoa siitä, millä tavoin heidän työl-
19528: daan lajitella kuuden tunnin ajan postivaunussa. lisyytensä aiotaan hoitaa lakkauttamisen jälkeen.
19529: Tämä yhden suhde kuuteen vaikuttaa vastaavasti Asiasta olisikin väärinkäsitysten välttämiseksi saa-
19530: henkilökunnan ja työskentelytilojen tarpeeseen tava täysi tieto niin pian kuin mahdollista. Työn-
19531: postivaunujen eduksi. Postivaunuilla on myös tekijöiden työmotivaatio ja yleinen työssä viihty-
19532: suoria jatkoyhteyksiä, joihin ei ehdittäisi yhteis- minen sekä yhteistoimintalain periaatteet huo-
19533: toimipaikassa lainkaan valmistaa posteja, mutta mioon ottaen on tärkeää, että työntekijät saavat
19534: joihin postivaunu tekee täysin valmista työtä. tietää tulevasta kohtalostaan niin pian kuin mah-
19535: Toinen merkittävä seikka postivaunuliikenteen dollista. Kuopion ohella myös muissa postivaunu-
19536: eduksi tulee näkyviin, jos kuljetusta tarkastellaan piireissä on tällä hetkellä epätietoisuutta toimin-
19537: kansantalouden kannalta. Postivaunu ja sen kul- nan tulevaisuudesta.
19538: jettamat postimäärät kulkevat kansantalouden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19539: kannalta aivan ilmaiseksi. Junahan kulkee joka ta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19540: pauksessa, eikä postivaunun kytkeminen junan
19541: runkoon juuri lisää veturin energiankulutusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19542: Edellä mainituista postivaunuliikenteen kiistat- Kuopion ja muiden postivaunupiirien toi-
19543: tomista eduista huolimatta postivaunuliikenteen minnan ja nzisså· työskentelevien työntekz·-
19544: yllä leijuu jatkuvasti lopettamis- tai supistamisuh- jöiden työllisyyden turvaamiseksi.
19545: kia. Liikenneministeri Saarto on vuonna 1980 vas-
19546:
19547: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19548:
19549: Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Hietala
19550: 1372 1987 vp.
19551:
19552: Toivomusaloite n:o 1243
19553:
19554:
19555:
19556:
19557: Törnqvist ym.: Tele- ja puhelinmaksujen yhtenäistämisestä
19558:
19559:
19560:
19561: Eduskunnalle
19562:
19563: Maamme eri osat ovat tele- ja puhelinpalvelu- puhelin on ainut kontakti ulkomaailmaan. Tä-
19564: maksujen suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa män kontaktin luomista rajoittavat kalliit puhe-
19565: keskenään. Kun suurin osa keskusvirastoista sijait- linmaksut.
19566: see Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla, Tele- ja puhelinmaksujen yhtenäistäminen ko-
19567: tulevat esimerkiksi Itä-Suomen kuntien yhteyden- ko maassa samanlaisiksi auttaisi tasa-arvon toteu-
19568: otot eri virastoihin huomattavasti kalliimmiksi tumisessa tällä alalla maan eri osien kesken.
19569: kuin Etelä-Suomen kuntien. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19570: Myös monien Itä- ja Pohjois-Suomeen sijoittu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19571: neiden yritysten pääkonttorit sijaitsevat Etelä-
19572: Suomessa, ja yritysten toiminnassa puhelin on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19573: muutenkin tärkeä apuväline. Tele- ja puhelin- tele- ja puhelinmaksujen yhtenäistämisek-
19574: maksujen kalleus Itä- ja Pohjois-Suomessa voi vai- si samansuuruisiksi koko maassa verkko-
19575: kuttaa jopa olennaisesti yritysten kannattavuu- ryhmistä ja välimatkoista riippumatta, ku-
19576: teen. ten postimaksujen osalta jo on käytäntö.
19577: Monille eläkeläisille ja vammaisille henkilöille
19578:
19579: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
19580:
19581: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
19582: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi
19583: 1987 vp. 1373
19584:
19585: Toivomusaloite n:o 1244
19586:
19587:
19588:
19589:
19590: Urpilainen: Kuljetustukijärjestelmän kehittämisestä
19591:
19592:
19593:
19594:
19595: Eduskunnalle
19596:
19597: Kuljetustukilainsäädäntö on kokonaisuudes- 200 työpaikan siirtyneen Perämeren satamista
19598: saan osoittautunut tärkeäksi kehitysalueen teolli- Etelä-Suomen satamiin. Kehitys on vuoden 1982
19599: suudelle. Progressiivinen, kuljetusmatkan funk- jälkeen jatkunut yhtä huolestuttavana.
19600: tiona kasvava maakuljetustukiprosentti tuo kui- Kuljetustuen tarkoituksena ei voine olla se, että
19601: tenkin mukanaan sivuvaikutuksia, jotka eivät sen avulla muutetaan satamien välisiä liikenneja-
19602: välttämättä ole itse kuljetustukilain, tasapainoisen kaumia. Kuitenkin voimassa oleva kuljetusjärjes-
19603: alueellisen kehityksen edistämistä koskevan lain telmä selvästi ohjaa liikennettä Perämeren sata-
19604: eivätkä yleisen liikennepolitiikan periaatteiden mista Etelä-Suomen satamiin. Nykyisen suurui-
19605: mukaisia. Liikennepolitiikassa yleisesti hyväksytyn nen merikuljetustuki on osoittautunut riittämät-
19606: tavoitteen mukaisesti tulisi suuri osa kuljetuksista tömäksi estämään tämän suuntaista kehitystä te-
19607: hoitaa taloudellisesti edullisinta kuljetustapaa hokkaasti. Toisaalta merikuljetustuen jyrkkä por-
19608: käyttäen, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa laiva- rastus Perämeren alueen sisällä on omiaan aiheut-
19609: kuljetuksiin siirtymistä mahdollisimman lähellä tamaan keinotekoista liikennejakaumaa alueensa-
19610: sijaitsevasta satamasta. tamien välillä. - Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä
19611: Nykyisen kuljetustukijärjestelmän vaikutukses- toimenpiteisiin maa- ja merikuljetustuen keski-
19612: ta markkamääräinen kuljetustuki tonnia kohden näisen suhteen muuttamiseksi, jotta Perämeren
19613: on useissa tapauksissa huomattavasti suurempi satamat saadaan tehokkaaseen käyttöön ja työ-
19614: yrityksen laivatessa tuotteensa Etelä-Suomen sata- paikkojen väheneminen estetyksi.
19615: mien kautta kuin silloin, jos se käyttää Perämerel- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
19616: lä sijaitsevaa satamaa. Tämä on osaltaan vaikutta- hyväksyttäväksi toivomuksen,
19617: nut siihen, että esimerkiksi vuonna 1982 linjan
19618: Vaasa-Joensuu pohjoispuolella vientiin tuotetus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
19619: ta noin 2 miljoonasta kuutiometristä sahatavaraa piteisiin maa- ja merikuljetustuen keski-
19620: ainoastaan 800 000 kuutiometriä laivattiin Perä- näisten suhteiden muuttamiseksi niin, et-
19621: meren satamien kautta. Siten yli miljoona kuutio- tä työpaikkojen poistuma Perämeren ran-
19622: metriä pelkästään sahatavaraa kuljetettiin Etelä- nikkokaupungeista Etelä-Suomeen saa-
19623: Suomen satamiin. Samalla voidaan arvioida noin daan loppumaan.
19624:
19625: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
19626:
19627: Kari Urpilainen
19628: 1374 1987 vp.
19629:
19630: Toivomusaloite n:o 1245
19631:
19632:
19633:
19634:
19635: Urpilainen: Määrärahasta Kokkolan eteläväylän rakentamisen jatka-
19636: miseen
19637:
19638:
19639: Eduskunnalle
19640:
19641: Kokkolan kaupungin läpi kulkee valtatie n:o 8 Hankkeen alkurahoitus on varattu vuoden 1987
19642: Vaasasta Ouluun. Tie on erittäin vilkkaasti liiken- valtion tulo- ja menoarvioon. Alkurahoitus on 4
19643: nöity. Tie kulkee Kokkolan kaupungin keskustan miljoonaa markkaa.
19644: kautta aiheuttaen kaupungin sisäiseen liikennöin- Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 80
19645: tiin monia ongelmia, esim. ruuhkauttamaila miljoonaa markkaa. Tällöin on kustannuksiin las-
19646: muun liikenteen. Tietä käyttävät isot kiitolinjat, kettu mukaan myös Kokkolan kaupungin suorit-
19647: jotka omalta osaltaan aiheuttavat myös monia tamat kustannukset. Liikenteen sujumisen sekä
19648: vaaratilanteita. Siksi olisi perusteltua, että pitkään liikenneturvallisuuden samoin kuin myös eräiden
19649: suunnitteilla ollut kaupungin ohitusväylä eli ns. kuljetuspalvelujen tehokkaan toteuttamisen takia
19650: eteläväylä saataisiin pikaisesti rakennetuksi. Se olisi erittäin perusteltua, että hankkeen jatkora-
19651: ohjaisi ohikulkevan liikenteen pois kapeilta ja hoitus olisi mukana valtion vuoden 1988 tulo- ja
19652: tukkoisilta kaduilta kaupungin keskustasta. Uusi menoarvioesityksessä.
19653: eteläväylä tulisi palvelemaan myös parasta aikaa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
19654: rakenteilla olevaa mm. posti- ja telelaitoksen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19655: Valtionrautateiden omistamaa yhteisterminaalia,
19656: joka tulee sijaitsemaan aivan uuden eteläväylän että hallitus varaisi riittävän määrärahan
19657: tuntumassa. Kokkolan eteläväylän rakennustöiden jat-
19658: Eteläväylän rakentamishanke kuuluu tällä het- kamiseksi vuoden 1988 aikana.
19659: kellä TVL:n Vaasan piirin toimenpideohjelmaan.
19660:
19661: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
19662:
19663: Kari Urpilainen
19664: 1987 vp. 1375
19665:
19666: Toivomusaloite n:o 1246
19667:
19668:
19669:
19670:
19671: Wahlström: Valtionrautateiden toimintaedellytysten parantamisesta
19672:
19673:
19674:
19675: Eduskunnalle
19676:
19677: Valtionrautateiden ns. saneeraustoimet ovat pito on koko yhteiskunnan tehtävä, eikä VR saa
19678: johtamassa tuhansien työpaikkojen häviämiseen. supistaa toimintojaan tämän takia.
19679: Jo vuosia on lyöty laimin VR:n henkilöpaikallislii- VR tulee nähdä laajana palvelumuotona niin
19680: kenteen kehittäminen. Henkilöpaikallisliikenteen elinkeinojen kehittämiseksi kuin kansalaisten
19681: tarpeisiin ei ole kehitetty uutta, nykyaikaista matkailupalvelujen tarjoajanakin. On väärin aset-
19682: veturi- ja vaunukalustoa. Aikatauluja on usein taa VR muita kuljetusmuotoja heikompaan ase-
19683: muuteltu niin, että paikallisjunat eivät ole voineet maan.
19684: palvella työmatkaliikennettä eivätkä myöskään VR:n paikallisjunatoimintaa tulisi elvyttää, hei-
19685: toimia yhteyksinä kaukojunille. Myöskään lakkau- kot rataosuudet tulee peruskorjata ja oma vaunu-
19686: tetun paikallisliikenteen korvaaminen yksityisillä tuotanto säilyttää.
19687: bussi- ja taksilinjoilla ei ole onnistunut, vaikka si- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19688: tä tuetaankin valtion varoin. hyväksyttäväksi toivomuksen,
19689: VR:n kaavailuissa on paikallisliikenteen edel-
19690: leen vähentäminen, kappaletavataliikenteen siir- että hallitus ryhtyisi toimiin Valtionrau-
19691: täminen autokuljetuksiksi ja konepajojen sanee- tateiden toimintaedellytysten parantami-
19692: raus, mikä merkitsisi mm. Vaasan ja Kuopion ko- seksi muuhun kuljetustoimintaan verrat-
19693: nepajojen lopettamista. tuna mm. siten, että paikallisjunaliiken-
19694: Kehitys on vääränsuuntainen. Rautatieliikenne nettä elvytetään, konepajatoimintaa kehi-
19695: on taloudellinen, turvallinen ja ympäristöystäväl- tetään kaiktfla kuudella konepajalla ja val-
19696: linen liikennemuoto. Raskaita kuljetuksia on siir- mistellaan rataverkoston kehittämistä ja
19697: rettävä maanteiltä rautateille. Rataverkoston yllä- ylläpitoa budjettivaroin.
19698:
19699: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
19700:
19701: Jarmo Wahlström
19702: 1376 1987 vp.
19703:
19704: Toivomusaloite n:o 1247
19705:
19706:
19707:
19708: Wahlström ym.: Valtionrautateiden vaununrakennustoiminnan säi-
19709: lyttämisestä VR:n omilla konepajoilla
19710:
19711:
19712: Eduskunnalle
19713:
19714: Valtionrautatiet vietti totmmtansa 125-vuotis- maonäyttelyssä v. 1981. Vaununrakentamisen
19715: päivää 17.3.1987. VR:ntarvitsemat henkilö- ja ta- hintakilpailussa Pasilan konepaja on aina osoit-
19716: varaliikenteen rautatievaunut on yli 80 vuoden tautunut mm. Valmetia edullisemmaksi. Tämä
19717: ajan hankittu VR:n omilta konepajoilta. Näitä on on osoitettu viimeksi joulukuussa 1986, jolloin
19718: tällä hetkellä toiminnassa kuusi. 40:stä ns. uuden sukupolven vaunutilauksesta jär-
19719: Henkilö- ja tavaraliikenteen vaunujen uustuo- jestettiin tarjouskilpailu.
19720: tanto on pitkään keskittynyt yksinomaan VR:n VR:n konepajojen ns. uustuotannon lopettami-
19721: Pasilan konepajalle. Tässä uustuotannossa ovat sesta on kysymys, jos valtioneuvosto toteuttaa
19722: merkittävästi olleet mukana myös nämä muut kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman työ-
19723: VR:n konepajat. Niiden tehtävänä on ollut erilais- ryhmän esityksen mukaisesti rautatievaunutilauk-
19724: ten vaunun rakenneosien valmistaminen Pasilan set. Edellä todettu työryhmä esitti maaliskuun lo-
19725: konepajan käyttöön. pussa 1987 valmistuneessa muistiossaan, että
19726: VR:n rakentamat rautatievaunut ovat perusra- VR:n henkilöliikenteen vaunujen rakentamisesta
19727: kenteeltaan pitkäikäisiä, mistä johtuen on lähes osa (20 vaunua 40:stä) tilataan Valmetilta Pasilan
19728: jatkuvasti käynnissä käyttötarkoituksesta johtuvia sijasta. Tämän lisäksi työryhmä esittää, että
19729: muutostöitä. Näitä vaunujen muutostöitä on pit- Eslingen-vaunusarjan muutostyöt myöskin annet-
19730: kään tehty VR:nPasilan konepajan lisäksi Pieksä- taisiin Valmetin suoritettavaksi.
19731: mäen ja Turun konepajoilla. Rautatievaunujen ra- Jos nämä edellä todetut työt siirretään pois
19732: kentaminen ja merkittävät muutosrakennetyöt on VR:n Pasilan konepajalta, niin heti on edessä ti-
19733: suoritettu aina VR:n toimesta suunnitelmallisesti lanne, jossa Vaasan ja Kuopion VR:n konepajat
19734: eduskunnan hyväksymän rahoitusbudjetin mu- tulevat lopetuslistalle ja VR:n Hyvinkään konepa-
19735: kaisesti. Nyt kuitenkin muutaman vuoden ajan jalta vähenee noin 80-100 työpaikkaa.
19736: on nämä tilausvaltuudet siirretty rautatiehallituk- VR:n tarvitsemien vaunutilausten jatkamiselle
19737: selta valtioneuvostolle sillä seurauksella, että rau- ei ole mitään perusteita. Päinvastoin nyt pitäisi
19738: tatievaunujen rakentaminen VR:lle on saatettu osoittaa Pasilan konepajalle jatkotilaus niiden
19739: teollisuus- ja aluepoliittisen kiistelyn kohteeksi. vaunujen rakentamisesta, joita ei ole vielä vahvis-
19740: Tästä on ollut seurauksena, että rautatievaunujen tettu. Näiden lisäksi tulisi osoittaa lisämääräraho-
19741: rakentamisen todellinen taito ja tieto on riistetty ja konepajan laite- ja rakennusinvestointeihin.
19742: lähes asiantuntemattomien virkamiesten myötä- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19743: vaikutuksella pois VR:ltä, sen konepajoilta. Maan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19744: hallituksen sekä virastojen virkamiesten vaikutuk-
19745: sen myötä on saatu VR:n vaununrakennustuotan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19746: to epävarmuustilaan. Näin on pikkuhiljaa saatu VR:nvaununrakennustoiminnan edelleen
19747: näivettymään yhteiskunnan pitkään hoitama teol- sätlyttämiseksi sen omilla konepajatila se-
19748: linen toiminta. kä VR:n veturittlausten ja Helsingin seu-
19749: VR:n vaununrakennustoiminnasta on Pasilan dun metro- ja raitiotievaunujen rakenta-
19750: konepaja antanut kiitettävät näytteet mm. silloin, misen ohjaamiseksi Valmetzlle.
19751: kun sen rakentamat ravintolavaunut olivat Maail-
19752:
19753: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19754:
19755: Jarmo Wahlström Pauli Uitto Pekka Leppänen
19756: Esko Seppänen Vappu Säilynoja Heli Astala
19757: Arvo Kemppainen
19758: 1987 vp. 1377
19759:
19760: Toivomusaloite n:o 1248
19761:
19762:
19763:
19764:
19765: Valo ym.: Maantien n:o 867 parantamisesta välillä Mäkelä-Hirvas-
19766: aho
19767:
19768:
19769: Eduskunnalle
19770:
19771: Maantie n:o 867 Kuusamossa, välillä Mäkelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19772: Hirvasaho, on erittäin huonokuntoinen. Kysy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19773: myksessä on tie, joka palvelee huomattavan laajaa
19774: asutusta Itä-Kuusamossa. Odotettavissa on myös, että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
19775: että tälle tielle tulee siirtymään huomattavia puu- maantien n:o 867 saattamiseksi tienparan-
19776: tavarakuljetuksia itärajan takaa. Kyseinen tie on nushankkeiden piiriin mahdollisimman
19777: asetettu myös Kuusamon kunnan toimesta ensim- pian välillä Mäkelä-Hirvasaho.
19778: mäiselle sijalle tienparannushankkeiden joukossa.
19779:
19780: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
19781:
19782: Tauno Valo Pauli Saapunki
19783: 1378 1987 rd.
19784:
19785: Hemställningsmotion nr 1249
19786:
19787:
19788:
19789:
19790: Westerlund m.fl.: Om grundförbättring av stamväg nr 53 på sträck-
19791: orna Mjölbolsta-Svartå och Svartå-Virkby
19792:
19793:
19794: Till Riksdagen
19795:
19796: Slutförandet av vägförbättringsarbetena på På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19797: stamväg nr 53 mellan Virkby och Mjölbolsta är samt att riksdagen ville hemställa
19798: fortfarande högst aktuellt. Den mycket krokiga
19799: vägsträckan på stamväg nr 53 mellan Mjölbolsta att regeringen i skyndsam ordning vid-
19800: och Svartå samt mellan Svartå och Virkby har un- tar erforderliga åtgärder för att vägförbätt-
19801: der de senaste 5 åren utgjort olycksplatsen för flera ringsarbeten på stamväg nr 53 på avsnit-
19802: svåra trafikolyckor. Bl.a. har två långtradare vält ten Mjölbolsta-Svartå och Svartå-
19803: omkull. De övriga vägavsnitten på sträckan Virk- Virkby snarast möjligt skall kunna påbör-
19804: by-Karis har redan iståndsatts och uträtats. ;as.
19805: De ovan nämnda synnerligen trafikfarliga av-
19806: snitten bör ur trafiksäkerhetssynpunkter omedel-
19807: bart förbättras och uträtas.
19808:
19809: Helsingfors den 8 april 1987
19810:
19811: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19812: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
19813: 1987 vp. 1379
19814:
19815: Toivomusaloite n:o 1249 Suomennos
19816:
19817:
19818:
19819:
19820: Westerlund ym.: Kantatien n:o 53 perusparantamisesta Meltolan-
19821: Mustion ja Mustion-Virkkalan välillä
19822:
19823:
19824: Eduskunnalle
19825:
19826: Tienparannustöiden loppuunsaattaminen kan- vaaralliset osuudet tulee liikenneturvallisuutta
19827: tatiellä n:o 53 välillä Virkkala-Meltola on yhä ajatellen välittömästi parantaa ja oikaista.
19828: erittäin ajankohtaista. Hyvin mutkainen tieosuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19829: kantatiellä n:o 53 välillä Meltola-Mustio sekä vä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19830: lillä Mustio-Virkkala on viimeisimmän viiden
19831: vuoden aikana ollut useiden liikenneonnetto- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tarvit-
19832: muuksien tapahtumapaikkana. Siellä on mm. tavzin toimenpiteistin, jotta tienparannus-
19833: kaatunut kaksi rekkaa. Muut tieosuudet välillä työt kantatiellä n:o 53 osuudella Meltola
19834: Virkkala-Karjaa on jo kunnostettu ja oikaistu. -Mustia ja osuudella Mustia-Virkkala
19835: Edellä mainitut liikenteen kannalta erityisen mahdollisimjan pian voitaisiin aloittaa.
19836: !
19837: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
19838: 1
19839:
19840:
19841:
19842: Henrik Westerlund Elisabeth RJhn
19843: Per-Henrik Nyman Lauri Metsätäki
19844: 1
19845:
19846: 1
19847:
19848:
19849:
19850:
19851: 35 2705361
19852: 1380 1987 rd.
19853:
19854: Hemställningsmotion nr 1250
19855:
19856:
19857:
19858:
19859: Westerlund m.fl.: Om grundförbättring av landsväg nr 1015 på
19860: sträckan Backgränd-Lönnhammar
19861:
19862:
19863: Tili Riksdagen
19864:
19865: Landsvägen från Billnäs via Backgränd tili På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19866: Lönnhammar är i så uruselt skick att den inte me- samt att riksdagen ville hemställa
19867: ra kan trafikeras med bussar, vilket medfört pro-
19868: blem för den fast bosatta befolkningen i Back- att regeringen i skyndsam ordning vid-
19869: gränd, Bondby och Lönnhammar. tar erforderliga åtgärder för att vägförbätt-
19870: Vägen mellan Billnäs och Backgränd har i nå- ringsarbeten på landsvåg nr 1015 mellan
19871: gon mån förbättrats men det sämsta avsnittet mel- Backgränd och Lönnhammar snarast möj-
19872: lan Backgränd, Bondby och Lönnhammar bör för- ligt kan inledas.
19873: sättas i sådant skick att busstrafik blir möjlig.
19874:
19875: Helsingfors den 8 april 1987
19876:
19877: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19878: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
19879: 1987 vp. 1381
19880:
19881: Toivomusaloite n:o 1250 Suomennos
19882:
19883:
19884:
19885:
19886: Westerlund ym.: Maantien n:o 1015 perusparantamisesta välillä
19887: Backgränd-Linhamari
19888:
19889:
19890: Eduskunnalle
19891:
19892: Pinjaisista Backgrändin kautta Linharnariin vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19893: vä maantie on niin kehnossa kunnossa, etteivät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19894: linja-autot voi enää liikennöidä sillä. Tästä on ai-
19895: heutunut Backgrändissä, Bondbyssä ja Linhama- että hallitus ryhtyy kiireellisesti tarvitta-
19896: rissa vakituisesti asuvalle väestölle ongelmia. viin toimenpiteisiin, jotta maantien n:o
19897: Pinjaisten ja Backgrändin välistä tietä on jossain 1015 tienparannustyöt välillä Backgränd
19898: määrin kunnostettu, mutta sen huonoin osuus -Linhamari voidaan mahdollisimman pi-
19899: Backgrändin, Bondbyn ja Linhamarin välillä tulee kaisesti aloittaa.
19900: saattaa sellaiseen kuntoon, että linja-autoliikenne
19901: sillä on mahdollista.
19902:
19903: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
19904:
19905: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19906: Per-Henrik Nyman Lauri Metsäritili
19907: 1382 1987 rd.
19908:
19909: Hemställningsmotion nr 1251
19910:
19911:
19912:
19913:
19914: Westerlund m.fl.: Om ombyggnad av Baggövägen i Ekenäs tili en
19915: landsväg och om förbättring av vägen Ekenäs-Baggö
19916:
19917:
19918: Tili Riksdagen
19919:
19920: Vid utbyggnad och förbättring av kommunika- 11039 Ekenäs-Baggö innefattande fast broförbin-
19921: tionslederna inte minst i skärgårdsbygder har re- delse över Grobbfjärden bör dock föregås av be-
19922: dan under många år i en alit större utsträckning slut om att vägens karaktär förändras tilllandsväg.
19923: strävan varit att eliminera de i längden såväl obe- Den gamla bygdevägen Ekenäs-Baggö har med
19924: kväma som dyrbara färjförbindelserna. Bygdeväg tiden i en allt större omfattning kommit att betjä-
19925: nr 11039 Baggövägen inom Ekenäs stad innefattar na icke ortsbor genom den alit mera växande se-
19926: även en färjförbindelse över Grobbfjärden tili mesterbe byggelsen.
19927: Skåldö. Denna färjförbindelseled borde snarast Då den lokala trafikens betydelse avsevärt mins-
19928: ersättas med en fast broförbindelse. En undersök- kat i förhållandet tili den totala trafikvolymen,
19929: ning och projektering av broförbindelse i sam- torde sålunda de i väglagens paragraf 7 punkt 1
19930: band med utarbetandet av generalplanen för vä- nämnda förutsättningar för ändrande av bygdevä-
19931: gen Ekenäs-Baggö utfördes redan under år 1983. gen tili landsväg föreligga.
19932: Undersökningen omfattade tre olika alternativ Med hänvisning tili ovansagda och därmed
19933: med varierande smärre förändringar av vägen och sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
19934: riktningen, men gemensamt för samtliga tre för- samt att riksdagen ville hemstälia
19935: slag innebar en fast broförbindelse. Såväl med
19936: tanke på kostnaden som ur miljösynpunkt synes att regeringen i skyndsam ordning vid-
19937: alternativ III i den offentliggjorda planen som den tar erforderliga åtgärder för ändrande av
19938: mest ändamålsenliga viiken även Ekenäs stad re- bygdeväg nr 11039 ti/1/andsväg samt där-
19939: kommenderat. Viktigt är likaså att brokonstruk- efter inleder åtgärder för en utbyggnad
19940: tionens pelarsystem i tillräcklig utsträckning beak- och ombyggnad av vägen Ekenäs-Baggö
19941: tas så att vattenströmningsförhållandena icke på- innefottande en fast broförbindelse över
19942: verkas. Grobbjjärden.
19943: Beslutet om vägförbättringsarbetet av väg nr
19944:
19945: Helsingfors den 8 april 1987
19946:
19947: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19948: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
19949: 1987 vp. 1383
19950:
19951: Toivomusaloite n:o 1251 Suomennos
19952:
19953:
19954:
19955:
19956: Westerlund ym.: Tammisaaren Baggöntien muuttamisesta maan-
19957: tieksi ja Tammisaaren-Baggön tien parantamisesta
19958:
19959:
19960: Eduskunnalle
19961:
19962: Liikenneväylien rakentamisessa ja parantami- n:o 11039 tienparannustotsta, joihin sisältyisi
19963: sessa on jo usean vuoden ajan ollut pyrkimyksenä kiinteän siltayhteyden rakentaminen Grobbfjär-
19964: päästä myös saaristoalueilla eroon lauttayhteyksis- denin yli, tulee kuitenkin edeltää päätös tien
19965: tä, jotka pitkällä tähtäyksellä ovat sekä epämuka- luonteen muuttamisesta maantieksi. Vanha pai-
19966: via että kalliita. Baggöntiehen, joka on paikallistie kallistie Tammisaari-Baggö on ajan myötä yhä
19967: n:o 11039 Tammisaaren kaupungissa, kuuluu suuremmassa määrin tullut palvelemaan muita
19968: myös lauttayhteys Grobbfjärdenin yli Skåldöön. kuin paikallisia asukkaita yhä lisääntyvän loma-
19969: Tämä lauttareitti tulisi mitä pikimmin korvata asutuksen vuoksi.
19970: kiinteällä siltayhteydellä. Tutkimus ja hankesuun- Kun paikallisen liikenteen merkitys suhteessa
19971: nitelma siltayhteydestä tehtiin jo vuonna 1983 liikenteen koko määrään on huomattavasti vähen-
19972: Tammisaaren-Baggön tien yleissuunnitelman tynyt, lienevät tielain 7 §:n 1 kohdan mukaiset
19973: laadinnan yhteydessä. edellytykset paikallistien muuttamiseksi maan-
19974: Tutkimus sisälsi kolme erilaista vaihtoehtoa, tieksi olemassa.
19975: joissa ehdotettiin erilaisia teiden ja suuntauksen Edellä olevan perusteella ja siihen liittyviin
19976: vähäisiä muutoksia, mutta joille kaikille yhteistä seikkoihin viitaten ehdotamme eduskunnan hy-
19977: oli, että ne sisälsivät kiinteän siltayhteyden. Sekä väksyttäväksi toivomuksen,
19978: kustannusten kannalta että ympäristön näkökul-
19979: masta näyttäisi julkistetun suunnitelman vaih- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarpeelli-
19980: toehto III tarkoituksenmukaisimmalta, ja myös siin toimenpiteisiin paikallistien n:o
19981: Tammisaaren kaupunki on suositellut sitä. Tär- 11039 muuttamiseksi maantieksi ja sen
19982: keää on niin ikään, että siltarakenteen piiarijärjes- jälkeen Tammisaaren-Baggön tien ra-
19983: telmän laadinnassa huolehditaan siitä, etteivät ve- kentamiseksi ja parantamiseksi, mukaan
19984: den virtaussuhteet muutu. lukien ktinteän siltayhteyden rakentami-
19985: Päätöstä Tammisaaaren ja Baggön välisen tien nen Grobbfjärdenin yli.
19986:
19987: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
19988:
19989: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
19990: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
19991: 1384 1987 vp.
19992:
19993: Toivomusaloite n:o 1252
19994:
19995:
19996:
19997:
19998: Vihriälä ym.: Sinisen tien ja valtatien n:o 16 luokittelemisesta valta-
19999: teiksi
20000:
20001:
20002: Eduskunnalle
20003:
20004: Syksyllä 1986 valmistui TVL:n Keski-Suomen kan laskemisesta Vaasan-Jyväskylän tieyhteyden
20005: piirin alueella Kyyjärven ja Hännilänsalmen välil- valmistuessa. Vetoaminen vähäisiin liikennemää-
20006: lä viimeinen rakenteilla oleva tieosuus Sinisestä riin tuntuu kohtuuttomalta, kun Sinistä tietä ei
20007: tiestä. Tämän jälkeen valtakunnan poikittainen ennen Kyyjärven-Hännilänsalmen välin valmis-
20008: Sinisen tien yhteys on lähes koko pituudeltaan tumista ole kunnolla päässyt liikennöimään. Tien
20009: valtatiestandardia. lopullinen valmistuminen vasta osoittaa todelliset
20010: Nykyisin Vaasan-Lapuan-Kyyjärven-Viita- liikennemäärät ja niiden kehittymisen.
20011: saaren-Siilinjärven-Kuopion-Joensuun yhteys Nykyisen luokituksen mukaan valtatiet palvele-
20012: on numeroitu osittain valtatienä (vt n:o 16 ja vt vat tärkeiden asutus- ja liikennekeskuksien välistä
20013: n:o 17) sekä osittain kantatienä ja maantienä. kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
20014: Edellä mainitun kantatietasoisen tieyhteyden val- rungon. Valtatie n:o 16 täyttää nykyisellään kiis-
20015: mistuttua tulee myös aiemmin valmistuneiden tatta valtatien kaikki vaatimukset. Se yhdistää
20016: osuuksien ylimaakunnallinen käyttö lisäänty- kaksi valtakunnanosakeskusta, Vaasan ja Kuo-
20017: mään. Erityisesti matkailukäyttö, joka on laajojen pion, sekä ainakin tällä hetkellä palvelee parhai-
20018: ja voimistuvienkin yhteispohjoismaisten markki- ten Vaasan ja Jyväskylän välistä kaukoliikennettä.
20019: nointitoimien kohteena, tulee lisääntymään. Ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20020: voitteena on, että myös Neuvostoliittoon saadaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20021: henkilöliikenteen rajanylityspaikka Niiralaan.
20022: Kansainvälisen Suomen poikki menevän valtatien että hallitus ryhtyisz· toimenpiteisiin yh-
20023: yhtenäinen numeroimi korostaisi tien merkitystä tenäisen valtatieluokituksen saamiseksi Si-
20024: ja tunnettuvuutta sekä edistäisi täten matkailu- niselle tielle sen koko pituudelta, sekä
20025: markkinointia. TVH:n ja liikenneministeriön saamisek-
20026: Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää ja hy- si luopumaan suunnitelmista valtatien n:o
20027: väksyä niitä suunnitelmia (Tie 2000), joita 16 muuttamiseksi kantatieksi.
20028: TVH:ssa on valmisteltu mm. valtatien n:o 16 luo-
20029:
20030: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
20031:
20032: Jukka Vihriälä Mirja Ryynänen
20033: 1987 vp. 1385
20034:
20035: Toivomusaloite n:o 1253
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: Vihriälä ym.: Pohjois-eteläsuuntaisen valtatien rakentamisesta Suo-
20041: menselälle
20042:
20043:
20044: Eduskunnalle
20045:
20046: Pohjois-eteläsuuntaan ei Suomenselällä ole mi- lun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi tieyhteys
20047: tään yhtenäistä valtakunnanosien välistä tieyh- Tampereen suuntaan. Todettakoon, että Vimpe-
20048: teyttä. Suomenselkä, joka Oulun läänistä työntyy lissä ja Alajärvellä tehdään yli puolet Suomen pel-
20049: Vaasan ja Keski-Suomen läänien raja-alueiden tikatoista, joiden kuljetukset hoidetaan kuorma-
20050: kautta ns. Lapin sormena aina Pohjois-Hämeeseen autoilla sekä etelään että pohjoiseen.
20051: ja Pohjois-Satakuntaan, on kehittyneisyydessään Vaasan läänin Suomenselkäkuntien neuvottelu-
20052: jäänyt ympäröiviä alueita selvästi jälkeen. Kuvaa- ku~ta on esittänyt tien perustamista linjalle Virrat
20053: vaa tämän noin 200 000 asukkaan alueen kehityk- -Ahtäri-Alajärvi-Vimpeli-Halsua-Kärsä-
20054: sen jälkeenjääneisyydelle onkin se, että alueen ve- mäki.
20055: roäyrimäärä on vain noin 3/4 koko maan kehitys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20056: alueiden I vyöhykkeen tulotasosta. I kehitysalue- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20057: vyöhykkeeseen kuuluvat lähinnä Pohjois- ja Itä-
20058: Suomen heikoimmat alueet. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
20059: Yhtenä kehityksen kaikkein merkittävimpänä piteisiin Suomenselkätien rakentamiseksi
20060: esteenä on pidettävä hyvien liikenneyhteyksien vältlle Virrat-Ähtäri-Aiajärvi- Vimpeli
20061: puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi, jos Ou- -Halsua-Kärsämäki.
20062:
20063: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987
20064:
20065: Jukka Vihriälä Matti Maijala
20066: Aapo Saari Raimo Vistbacka
20067: 1386 1987 vp.
20068:
20069: Toivomusaloite n:o 1254
20070:
20071:
20072:
20073:
20074: Vihriälä: Maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kk-Hämeen läänin
20075: raja) perusparantamisesta
20076:
20077:
20078: Eduskunnalle
20079:
20080: Maantie n:o 694 Peräseinäjoen kirkolta Hä- sääntynyt voimakkaasti ja tie on heikkokuntoi-
20081: meen läänin rajalle on 25 km pitkä. Tie toimii yh- nen.
20082: dystienä ns. Järvi-Suomen tielle. Seinäjoen talous- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
20083: alueelle tiellä on hyvin keskeinen merkitys. Lii- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20084: kennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti mm.
20085: siksi, että osuudet Seinäjoki-Peräseinäjoki, Ala- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
20086: vus-Peräseinäjoki, kunnan eteläraja-Järvi-Suo- maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kk-Hä-
20087: men tie ja Isoniemi-Kihniön kk on perusparan- meen läänin raja) perusparantamiseksi
20088: nettu ja päällystys uusittu. Raskas liikenne on Ii- mahdoiNsimman pian.
20089:
20090: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20091:
20092: Jukka Vihriälä
20093: 1987 vp. 1387
20094:
20095: Toivomusaloite n:o 1255
20096:
20097:
20098:
20099:
20100: Vihriälä ym.: Maantien n:o 699 peruskorjauksesta välillä Paavola-
20101: Vasunmäki-Mikkilä
20102:
20103:
20104: Eduskunnalle
20105:
20106: Maantie n:o 699 (Kovero-Vasunmäki-Mik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20107: kilä) on perusparannettu työllisyysvaroin. Perus- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20108: parannus on suoritettu välillä Kovero-Paavola.
20109: Tieosuus Paavola-Vasuumäki on erittäin huono- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20110: kuntoinen ja tieosuus on tiheään asuttu. Alue on menpiteisiin Paavolan- Vasunmäen-
20111: vahvaa maatalousseutua, ja raskasta maatalouska- Mikkilå"n maantien (n:o 699) peruskor-
20112: lustoa, mm. maidonkuljetusautoja liikennöi tiellä jauksen aloittamiseksi.
20113: runsaasti.
20114:
20115: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20116:
20117: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
20118: 1388 1987 vp.
20119:
20120: Toivomusaloite n:o 1256
20121:
20122:
20123:
20124:
20125: Vihriälä: Maantien n:o 6921 (Ylivalli-Alavalli) perusparantamisesta
20126:
20127:
20128:
20129: Eduskunnalle
20130:
20131: Maantie n:o 6921 (Koskue-Alavalli) on heik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
20132: kokuntoinen ja mutkainen soratie. Työt välillä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20133: Koskue-Ylivalli ovat käynnistyneet työllisyysva-
20134: roin. Väli Ylivalli-Alavalli on 8, 5 km ja kiireelli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20135: sen perusparantamisen tarpeessa. Turvekuljetuk- Ylivallin-Alavallin maantien n:o 6921
20136: set lisääntyvät, ja Alavallin asemalle pysähtyy perusparantamiseksi.
20137: matkustajajunapari kesäkuun alusta 1986.
20138:
20139: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20140:
20141: Jukka Vihriälä
20142: 1987 vp. 1389
20143:
20144: Toivomusaloite n:o 1257
20145:
20146:
20147:
20148:
20149: Vihriälä: Maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) parantami-
20150: sesta
20151:
20152:
20153: Eduskunnalle
20154:
20155: Maantie n:o 7033 on osiltaan kehnoimpia sora- kä tärkeyden kauttakulkuliikenteelle olisi tietyö
20156: päällysteisiä maanteitä Ylistaron kunnan alueella. kokonaisuudessaan saatettava päätökseen.
20157: Tämä tulee erityisen selvästi näkyviin kelirikkoai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20158: koina. Tien rakennetta on parannettu Lapuan tie- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20159: mestaripiirin toimesta kunnossapitovaroilla ns.
20160: varatyökohteena osuudella Malkamäen tienhaara että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
20161: -Kitinoja. Aikaisemmin on lähinnä työllisyysva- maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitin-
20162: roilla parannettu osuus Kitinoja-Halkosaari. Ot- oja) rakenteen parantamiseksi kokonai-
20163: taen huomioon Liipantönkän-Kitinojan maan- suudessaan mahdollisimman pian.
20164: tien merkityksen kunnan sisäiselle liikenteelle se-
20165:
20166: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20167:
20168: Jukka Vihriälä
20169: 1390 1987 vp.
20170:
20171: Toivomusaloite n:o 1258
20172:
20173:
20174:
20175:
20176: Vihriälä: Maantien n:o 7231 peruskorjauksesta välillä Lehmäjoki-
20177: Kaurajärvi
20178:
20179:
20180: Eduskunnalle
20181:
20182: Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maantien valle Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maantiel-
20183: n:o 7201 perusparannustyö tulee valmiiksi tule- le, tuntuisi luonnolliselta, että työtä voitaisiin jat-
20184: van syksyn aikana. Lehmäjoen-Kaurajärven kaa.
20185: maantie on jatkoa edellä mainitulle tielle siten, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
20186: että siitä tulee läpikulku Vöyrin-Ylihärmän tiel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20187: le. Lehmäjoen-Kaurajärven tien varrella sijaitse-
20188: vat kaikki isokyröläisten sora-alueet, ja pääasialli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20189: nen asutus Lehmäjoen kylästä on mainitun tien menpiteisiin Lehmäjoen-Kaurajärven
20190: varrella. Koska tie on erittäin huonokuntoinen ja maantien (n:o 7231) peruskorjauksen
20191: vaikeasti kunnossa pidettävä soratie ja kun se on aloittamiseksi.
20192: suoranainen jatke perusparannustyön alaisena ole-
20193:
20194: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20195:
20196: Jukka Vihriälä
20197: 1987 vp. 1391
20198:
20199: Toivomusaloite n:o 1259
20200:
20201:
20202:
20203:
20204: Vihriälä: Paikallistien n:o 17253 (Myllymäki-Vehu) peruskorjaami-
20205: sesta
20206:
20207:
20208: Eduskunnalle
20209:
20210: Paikallistie n:o 17253 (Myllymäki-Vehu) on muusriskiä ja helpottaisi materiaalikuljetuksia ky-
20211: erittäin mutkainen ja kapea. Asevarikko 7:n Palo- seisellä tieosuudella.
20212: lammen varustealue on tien varressa. Varikko- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
20213: aluetta laajennetaan, ja tämä tietää räjähtävän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20214: materiaalin kuljetusten lisääntymistä. Myös turve-
20215: ja raskaat puutavarakuljetukset vaikeuttavat tien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20216: kunnossapitoa varsinkin kelirikkoaikoina. Tien paikallistien n:o 17253 (Myllymäki-
20217: perusparannus vähentäisi oleellisesti onnetto- Vehu) peruskorjaamiseksi.
20218:
20219: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20220:
20221: Jukka Vihriälä
20222: 1392 1987 vp.
20223:
20224: Toivomusaloite n:o 1260
20225:
20226:
20227:
20228:
20229: Vihriälä: Paikallistien n:o 17743 (Ojaniemi-Miekka) peruskor-
20230: jauksesta
20231:
20232:
20233: Eduskunnalle
20234:
20235: Tie Kyrönjoen pohjoispuolella, Vähäkyrö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
20236: Merikaarto, on erittäin vilkasliikenteinen. Huo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20237: mattava osa kunnan asutuksesta on keskittynyt
20238: tien varteen. Sorapäällysteisen tien kantavuus on että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
20239: huono ja varsinkin kelirikkaaikoina on suuret paikallistien n:o 17743 (Ojaniemi-Miek-
20240: ongelmat. Paikallistie n:o 17743 (Ojaniemi- ka) peruskorjaamiseksi mahdollisimman
20241: Miekka) olisi pikaisesti peruskorjattava. pian.
20242:
20243: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20244:
20245: Jukka Vihriälä
20246: 1987 vp. 1393
20247:
20248: Toivomusaloite n:o 1261
20249:
20250:
20251:
20252:
20253: Vihriälä: Luomankylän-Siltalan-Juupakylän paikallistien muut-
20254: tamisesta maantieksi
20255:
20256:
20257: Eduskunnalle
20258:
20259: Paikallistie Luomankylä-Siltala-Juupakylä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
20260: Peräseinäjoen kunnassa on vilkkaasti liikennöity. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20261: Tien vaikutuspiirissä sijaitsee useita Vapon turve-
20262: soita, joten tiellä on runsaasti raskasta liikennettä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20263: Tie toimii läpikulkutienä Sulkavankylään ja edel- paikallistien Luomankylä-Siltala-juu-
20264: leen Alavudelle, joten sillä on myös seudullista pakylä muuttamiseksi maantieksz·.
20265: merkitystä.
20266:
20267: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20268:
20269: Jukka Vihriälä
20270: 1394 1987 vp.
20271:
20272: Toivomusaloite n:o 1262
20273:
20274:
20275:
20276:
20277: Vihriälä: Palonkylän-Pojanluoman paikallistien peruskorjauksesta
20278:
20279:
20280:
20281: Eduskunnalle
20282:
20283: Lentotoiminnan vilkastuttua Seinäjoen-Ilma- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
20284: joen Rengonharjun lentokentällä on liikenne ken- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20285: tälle Ilmajoen ja Kurikan suunnasta paikallistiellä
20286: Palonkylä-Pojanluoma lisääntynyt huomatta- ettå' hallitus ryhtyisi toimenpz'teiszi'n
20287: vasti. Tien kautta ohjautuu myös liikenne Ilma- Palonkylän-Pojanluoman paikallistien
20288: joelta valtatielle n:o 3 (Tampere-Vaasa). peruskorjauksen aloz'ttamz'seksi.
20289:
20290: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20291:
20292: Jukka Vihriälä
20293: 1987 vp. 1395
20294:
20295: Toivomusaloite n:o 1263
20296:
20297:
20298:
20299:
20300: Viljanen: Valtatien n:o 5 muuttamisesta moottoritietasoiseksi välillä
20301: Lahti-Heinola-Lusi
20302:
20303:
20304: Eduskunnalle
20305:
20306: Päijät-Hämeen tämän hetken tärkeintä tiehan- lannetta, koska moottoriliikennetiet ovat osoit-
20307: ketta, valtatietä n:o 5 (Lahti-Heinola-Lusi) on tautuneet liikenneturvallisuuden kannalta hei-
20308: rakennettu vuodesta 1986. Valmistuessaan tie tu- koiksi.
20309: lee parantamaan oleellisesti tieyhteyttä Itä-Hä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
20310: meeseen ja sieltä Lahden suuntaan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
20311: Tieosuus on maamme vilkkaimmin liikennöity,
20312: ja liikennemäärät ovat kasvaneet ennakoitua että hallitus ryhtyisi toimiin Lahden-
20313: enemmän. Nykyinen tie on ruuhkainen ja liiken- Heinolan-Lusin valtatien n:o 5 toteutta-
20314: neturvallisuudeltaan heikko. Tien toteuttaminen miseksi mootton'tietasoisena.
20315: moottoriliikennetienä ei ratkaisevasti paranna ti-
20316:
20317: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20318:
20319: Matti Viljanen
20320:
20321:
20322:
20323:
20324: 36 2705361
20325: 1396 1987 vp.
20326:
20327: Toivomusaloite n:o 1264
20328:
20329:
20330:
20331:
20332: Viljanen: Valtatieyhteyden säilyttämisestä Päijänteen länsipuolella
20333:
20334:
20335:
20336: Eduskunnalle
20337:
20338: Tie- ja vesirakennuslaitoksen suunnitelmissa on elinkeinotoiminnalle. Länsi-Päijänteen kuntien
20339: valtatieyhteyden muuttaminen Lahden ja Jyväsky- kokonaismenetykset olisivat n. 40 milj. markkaa
20340: län välillä kulkemaan Päijänteen itäpuolitse ny- ja 200 työpaikkaa.
20341: kyisen länsipuolen sijasta. Nykyinen valtatie tulisi Yllä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan hy-
20342: silloin muuttumaan kantatieluokkaiseksi välillä väksyttäväksi toivomuksen,
20343: Lahti-Jämsä.
20344: Koska tieluokka vaikuttaa huomattavasti esim. että hallitus ryhtyt'si toimiin, jotta huo-
20345: matkailijoiden reitin valintaan, suurin osa matkai- limatta mahdollisesta Lahden ja Jyväsky-
20346: luliikenteestä siirtyisi todennäköisesti käyttämään län välisen tieyhteyden muuttumt'sesta
20347: Päijänteen itäpuolista reittiä. Tästä aiheutuisi valtatieluokkaiseksi Pätj'änteen itäpuolella
20348: suurta haittaa Päijänteen länsipuolen kunnissa si- nykyinen tieyhteys Päijänteen länsipuolel-
20349: jaitseville matkailualan yrityksille sekä muulle lii- la säilyisi edelleen valtatieluokkat'sena.
20350: kenteen määrästä riippuvuussuhteessa olevalle
20351:
20352: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20353:
20354: Matti Viljanen
20355: 1987 vp. 1397
20356:
20357: Toivomusaloite n:o 1265
20358:
20359:
20360:
20361:
20362: Viljanen: Kantatien n:o 54 ja maantien n:o 295 risteysjärjestelyjen
20363: toteuttamisesta Kärkölän Järvelän taajamassa
20364:
20365:
20366: Eduskunnalle
20367:
20368: Järvelän taajaman kasvaneet liikennemäärät Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
20369: vaativat risteysjärjestelyjen uudistamista. Erityises- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20370: ti raskaan liikenteen osalta ongelmat ovat pahoja.
20371: Esim. Koskisen sahalta kulkee ns. Airolan risteyk- että hallitus ryhtyisi toimiin kantatien
20372: sen kautta yli 100 raskasta autoa vuorokaudessa. n:o 54 ja maantien n:o 295 risteysjärjeste-
20373: Raskaan liikenteen joustava kulku edellyttäisi ns. lyjen toteuttamiseksi Kärkölän }ärvelän
20374: Airolan risteyksen siirtämistä. Kantatien n:o 54 ja taajamassa tarvittavan suunnittelun suo-
20375: maantien n:o 295 risteys on erittäin vaarallinen ja rittamiseksi mahdollisimman nopeasti.
20376: vaatisi eritasoristeyksen.
20377: Ko. risteysjärjestelyt eivät ole toistaiseksi muka-
20378: na TVL:n Hämeen piirin ohjelmassa.
20379:
20380: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20381:
20382: Matti Viljanen
20383: 1398 1987 vp.
20384:
20385: Toivomusaloite n:o 1266
20386:
20387:
20388:
20389:
20390: Viljanen ym.: Määrärahasta linja-autojen linjaliikenteen tukemiseen
20391:
20392:
20393:
20394:
20395: Eduskunnalle
20396:
20397: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 Linjaliikenteen tukemista tulee jatkaa myös
20398: on linja-autojen linjaliikenteen tukemiseen varat- vuonna 1988 kilometriperusteisena vuoden 1987
20399: tu momentilla 31.5 7.42 yhteensä 20 miljoonaa tapaan. Tuki heijastuu tällöin suoraan linjaliiken-
20400: markkaa. Momentin määrärahaa saadaan käyttää teen taksaan, eli kysymyksessä on matkustajille
20401: kilometriperusteisen tuen maksamiseen linja- suunnattu tariffituki.
20402: autoliikennettä linja-autolla harjoittaville piiritul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20403: likamarien suorittaman polttoaineveron palautuk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20404: sen yhteydessä.
20405: Edellä mainittu 20 miljoonan markan määrära- että hallitus ryhtyisi toimiin vähintään
20406: ha vuodelle 1987 merkitsee, että enintään puolet 40 miljoonan markan määrärahan varaa-
20407: energiaverouudistuksen yhteydessä leikatusta miseksi valtion vuoden 1988 tulo- ja me-
20408: polttoaineveron palautuksesta kompensoidaan noarvioesitykseen linja-autojen linjalii-
20409: linjaliikenteelle. Tämä on puolestaan omalta osal- kenteen kilometriperusteiseen tukemi-
20410: taan vaikuttanut siihen, että linja-autoliikenteen seen, jotta määrärahalla voitaisiin koko-
20411: taksoja jouduttiin 1.3.1987 alkaen korottamaan. naisuudessaan kompensoida energiavero-
20412: Polttoaineveron palautuksen leikkaaminen ai- uudistuksen yhteydessä leikattu polttoai-
20413: heutti yksin runsaan prosenttiyksikön korotuspai- neveron palautus.
20414: neen taksoihin.
20415:
20416: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20417:
20418: Matti Viljanen Tauno Valo
20419: 1987 vp. 1399
20420:
20421: Toivomusaloite n:o 1267
20422:
20423:
20424:
20425:
20426: Viljanen ym.: Valtionavusta joukkoliikenteen kehittämiseen Ja
20427: säilyttämiseen
20428:
20429:
20430: Eduskunnalle
20431:
20432: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 on kanssa olisi vastannut liikenteen todellista kus-
20433: joukkoliikenteen korvauksiin ja avustuksiin varat- tannustasoa. Määrärahojen riittämättömyys on
20434: tu momentilla 31.5 7. 30 yhteensä 64 miljoonaa selvästi todettu myös liikenneministeriön aika-
20435: markkaa. Pääosa momentin määrärahoista tullaan naan asettamassa ns. koululaiskuljetusten avustus-
20436: käyttämään nykyisen linja-autoilla tapahtuvan työryhmässä, jossa myös liikenneministeriö oli
20437: koul ulaisliikenteen tukemiseen. edustettuna.
20438: Koululaisliikenteen ylläpitämiseksi myönnettä- Momentin 31.5 7. 30 määrärahoja käytetään
20439: vällä tuella on ensiarvoisen tärkeä merkitys haja- myös asiointi- ja työmatkaliikenteen tukemiseen.
20440: asutusalueiden joukkoliikennepalvelujen säilymi- Tarve tällaisen liikenteen tukemiseen on viime ai-
20441: sen kannalta. Voidaan jopa todeta, että tuettu koina voimakkaasti kasvanut linja-autoliikenteen
20442: koululaisliikenne muodostaa useissa tapauksissa alenevan matkustajamääräkehityksen myötä.
20443: ainoan käytettävissä olevan liikkumismahdolli- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20444: suuden haja-asutusalueiden asukkaille, ei siis pel- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20445: kästään koululaisille. vomuksen,
20446: Koululaisliikenteen tukemiseen osoitetut mää-
20447: rärahat ovat tarpeeseen nähden selvästi alimitoite- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
20448: tut. Tämä on johtanut toisaalta siihen, että mää- piteisiin joukkoltikenteen kehittämiseen
20449: räraha ei ole riittänyt kaikelle tuen tarpeessa ole- ja sätlyttämiseen varattavan siirtomäärära-
20450: valle liikenteelle, ja toisaalta siihen, että tuki- han saattamiseksi valtion vuoden 1988
20451: järjestelmän piiriin päässeelle liikenteelle ei ole tulo- ja menoarvioesityksessä tasolle, joka
20452: voitu maksaa tukea, joka yhdessä lipputulojen vastaa todellista tukitarvetta.
20453:
20454: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20455:
20456: Matti Viljanen Tauno Valo
20457: 1400 1987 vp.
20458:
20459: Toivomusaloite n:o 1268
20460:
20461:
20462:
20463:
20464: Viljanen ym.: Työmatkaliikenteen taksatukijärjestelmän käyttöön
20465: ottamisesta
20466:
20467:
20468: Eduskunnalle
20469:
20470: Linja-autoliikenteen hintakilpailukyky henkilö- sa linja-autoliikenteessä käytettyjen 50 matkan
20471: autoliikenteeseen verrattuna on viime vuosina sarjalippujen myynnin.
20472: heikentynyt olennaisesti mm. polttoaineen alen- Taksatukijärjestelmän käyttöönotto lisäisi val-
20473: tuneen hintakehityksen ja autoveron alennusten tion ja kuntien verotuloja jopa moninkertaisesti
20474: johdosta. Jotta joukkoliikenteen kilpailukyky voi- verrattuna siihen markkamäärään, jolla työmatka-
20475: taisiin säilyttää jatkossakin, tarvitaan kokonaan liikennettä edellä kuvatulla tavalla tuettaisiin.
20476: uusia joukkoliikennettä suosivia toimenpiteitä. Järjestelmä ei myöskään edellyttäisi hallinnol-
20477: Yksi toteuttamiskelpoinen vaihtoehto olisi työ- lisesti raskasta menettelyä. Samalla se tasapainot-
20478: matkaliikenteen taksatuki. taisi tehokkaasti joukkoliikenteen ja yksityisautoi-
20479: Taksatukijärjestelmä voisi toimia esim. niin, et- lun välistä kilpailuasetelmaa, joka on viime vuosi-
20480: tä 50 matkan sarjalipun nykyistä 30 % :n alennus- na nopeasti kehittynyt yksityisautoilulle edulli-
20481: ta matkustajalle nostettaisiin ja samanaikaisesti semmaksi mm. autoveron alennusten ja polttoai-
20482: liikenteenharjoittajan myöntämää alennusta pie- neen alentuneen hintakehityksen johdosta.
20483: nennettäisiin, jotta 50 matkan sarjalipulla tehdyt Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
20484: matkat olisivat nykyistä paremmin kustannusvas- väksyttäväksi toivomuksen,
20485: taavia liikenteenharjoittajien näkökulmasta. Mat-
20486: kustajan saaman lisäalennuksen ja liikenteenhar- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
20487: joittajien saaman lisäkorvauksen maksaisi liiken- piteisiin uuden taksatukijärjestelmän
20488: neministeriö tähän tarkoitukseen erikseen vara- käyttöön ottamiseksi ja tätä varten tarvit-
20489: tuista määrärahoista Oy Matkahuolto Ab:lle, joka tavien määrärahojen varaamiseksi valtion
20490: hoitaa keskitetysti koko maassa valtakunnalli- tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle
20491: sesti yhdenmukaista linja-autotaksaa noudattavas- 1988.
20492:
20493: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20494:
20495: Matti Viljanen Tauno Valo
20496: 1987 vp. 1401
20497:
20498: Toivomusaloite n:o 1269
20499:
20500:
20501:
20502:
20503: Viljanen: Puhelinliikenteen verkkoryhmärajan poistamisesta Heino-
20504: lan ja Lahden väliltä
20505:
20506:
20507: Eduskunnalle
20508:
20509: Päijät-Hämettä halkaiseva puhelinliikenteen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
20510: verkkoryhmäraja on taloudellinen rasite. Rajan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20511: olemassaolo merkitsee 4,2 milj. markan vuosit-
20512: taista rasitetta alueen puhelimenkäyttäjille. Hei- että hallitus ryhtyisi toimiin Pätjät-
20513: nolan verkkoryhmän käyttäjät (n. 15 000 liitty- Hämeen sisäisen puhelinliikenteen kus-
20514: mää) maksavat tästä 2,2 milj. markkaa ja Lahden tannuksia kohtuuttomasti lisäävän Heino-
20515: (n. 75 000 liittymää) 2 milj. markkaa. lan ja Lahden verkkoryhmien välisen rajan
20516: Verkkoryhmän yhdistäminen olisi Päijät-Hä- poistamiseksi.
20517: meen osalta helppoa, koska alueen televerkko
20518: on nyt kokonaan käyttäjiensä omistaman Päijät-
20519: Hämeen Puhelinyhdistyksen hoidossa.
20520:
20521: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20522:
20523: Matti Viljanen
20524: 1402 1987 vp.
20525:
20526: Toivomusaloite n:o 1270
20527:
20528:
20529:
20530:
20531: Vistbacka: Määrärahasta maantien n:o 744 peruskorjaamiseen välillä
20532: Alaspää-Isokylä
20533:
20534:
20535: Eduskunnalle
20536:
20537: Maantie n:o 744 välillä Alaspää-lsokylä, Vete- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
20538: lin kunnassa, on mutkainen ja huonokuntoinen määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
20539: sekä vilkkaasti liikennöity ja näin ollen kiireellisen 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen maan-
20540: korjauksen tarpeessa. Kasvava liikennemäärä on tien n:o 744 peruskorjaamisen ja päällys-
20541: lisäksi heikentänyt oleellisesti liikenneturvalli- tämisen aloittamiseksi välillä Alaspää-
20542: suutta. Isokylä.
20543: Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotan kun-
20544: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20545: sen,
20546:
20547: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
20548:
20549: Raimo Vistbacka
20550: 1987 vp. 1403
20551:
20552: Toivomusaloite n:o 1271
20553:
20554:
20555:
20556:
20557: Vistbacka ym.: Määrärahasta maantien n:o 7034 (Lapua-Kitinoja)
20558: peruskorjaamiseen
20559:
20560:
20561: Eduskunnalle
20562:
20563: Lapuan ja Ylistaron kuntien alueella sijaitse- me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
20564: van ns. Karhumäen tien välillä Lapua-Kitinoja toivomuksen,
20565: (edelleen Seinäjoelle) pituus on noin 16 km. Tie
20566: on kapea, mäkinen ja mutkainen. Tiellä on sattu- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
20567: nut kaksi kuolonkolaria. Tien varrella sijaitse- määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
20568: vat Malkamäen, Karhumäen ja Rautakorven kylät 1988 tulo- ia menoarvioesitykseen koko
20569: sekä Karhumäen opisto, Simpsiön laskettelurinne Lapuan-Kitino/an maantien n:o 7034
20570: ja Lapuan yleisradioasema. Tietä on peruskorjattu peruskor/auksen ia päällystämisen aloitta-
20571: noin 1 kilometrin matkalta. miseksi.
20572: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
20573:
20574: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
20575:
20576: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
20577: 1404 1987 vp.
20578:
20579: Toivomusaloite n:o 1272
20580:
20581:
20582:
20583:
20584: Vistbacka: Paikallistien n:o 18041 (Nykänen-Torppa) perusparan-
20585: tamisesta
20586:
20587:
20588: Eduskunnalle
20589:
20590: Ns. Nykäsen tien peruskorjaus välillä Nykänen Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotan kun-
20591: -Torppa on merkitty TVL:n Keski-Pohjanmaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20592: piirin tienpidon toimenpideohjelmaan alkavaksi muksen,
20593: vasta vuonna 1992. Tie on kuitenkin kapea, mut-
20594: kainen ja todella huonokuntoinen. Tie on vilk- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
20595: kaasti liikennöity ja sillä on huomattavasti myös Nykäsen-Torpan paikallistien n:o 18041
20596: raskasta kuorma-autoliikennettä. Se on kiireelli- perusparantamisen ja päällystämisen ai-
20597: sen korjauksen tarpeessa. kaistamiseksi.
20598:
20599: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
20600:
20601: Raimo Vistbacka
20602: 1987 vp. 1405
20603:
20604: Toivomusaloite n:o 1273
20605:
20606:
20607:
20608:
20609: Vistbacka ym.: Maksuttoman matkustusoikeuden järjestämisestä
20610: veteraaneille
20611:
20612:
20613: Eduskunnalle
20614:
20615: Suomen kansa ei eläisi tänä päivänä vapaassa Ensimmäinen todellinen kädenojennus sotiem-
20616: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskuntajärjes- me rintamatunnuksen omaaville veteraaneille oli-
20617: telmässä, ellei kansakuntamme kohtalonvuosina si antaa heille kuvalla varustettu ns. sotilaskortti,
20618: Suomesta olisi löytynyt naisia ja miehiä, jotka oli- joka oikeuttaisi heidät vapaaseen matkustamiseen
20619: vat valmiit uhraamaan kaikkensa isänmaan ja kan- yleisissä kulkuneuvoissa maamme rajojen sisäpuo-
20620: samme vapauden puolesta. Tämän vuoksi sotiem- lella.
20621: me veteraanien asioiden kaikinpuolinen kuntoon Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
20622: saattaminen on isänmaallinen velvollisuutemme me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20623: ja kunniavelkamme. vomuksen,
20624: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam-
20625: me valtaa pitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
20626: välinpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, rintamatunnuksen omaavien sotiemme
20627: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- veteraanien vapaan, maksutloman mat-
20628: losta. Rahaa veteraanien asioiden kuntoon saatta- kustusoikeuden järjestämiseksi yleisissä
20629: miseksi on riittävästi, jos vain hyvää poliittista kulkuneuvoissa maamme rajojen sisäpuo-
20630: tahtoa riittää. lella.
20631:
20632: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
20633:
20634: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
20635: 1406 1987 vp.
20636:
20637: Toivomusaloite n:o 1274
20638:
20639:
20640:
20641:
20642: Vähäkangas ym.: Kantatien n:o 88 perusparantamisesta välillä
20643: Raahe-Pulkkila
20644:
20645:
20646: Eduskunnalle
20647:
20648: Kantatie n:o 88 on tärkeä tieyhteys Eurooppa 4 minen on näin ollen kiireellinen ja Raahen kau-
20649: valtatieltä Pulkkilasta kantatielle n:o 8 Raaheen, punki toivookin, että perusparantaminen välillä
20650: ja ennen muuta Rautaruukki Oy:n tehtaille ja sa- Raahe-Pulkkila voitaisiin toteuttaa mahdollisim-
20651: tamaan tapahtuu liikennöinti merkittäviltä osin man pian.
20652: juuri tätä kantatietä pitkin. Myöskin Raahen kau- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
20653: pungille ja sen lisääntyvälle väestömäärälle sekä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20654: myös lähikuntien asukkaiden työssäkulku- ja pal-
20655: veluliikennettä varten kyseinen kantatie on välttä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
20656: mätön. kantatien n:o 88 perusparantamiseksi
20657: Kantatie n:o 88 on tällä hetkellä suuresta lii- välzllä Raahe-Pulkkila.
20658: kenteestä johtuen erittäin heikko. Tien paranta-
20659:
20660: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20661:
20662: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
20663: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
20664: Arvo Kemppainen
20665: 1987 vp. 1407
20666:
20667: Toivomusaloite n:o 1275
20668:
20669:
20670:
20671:
20672: Vähäkangas ym.: Lehto pään-Turulan paikallistien parantamisesta
20673: Oulaisissa
20674:
20675:
20676: Eduskunnalle
20677:
20678: Oulaisten kaupungissa Piipsjärven vesittäminen Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
20679: on aiheuttanut asutuksen laajenemista Piipsjärven nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20680: kylälle, jonne kaupunki on myös laatinut osayleis-
20681: kaavan. Kaupunki on myös rakentanut järven ran- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
20682: nalle uimarannan ja venelaiturin. Oulaisten kaupungissa olevan Lehtopään
20683: Tämän lisäksi kylällä sijaitsee kaupungin hiih- -Turulan paikallistien n:o 18313 paran-
20684: tomaja. Näiden syiden vuoksi on tien käyttö voi- tamiseksi.
20685: makkaasti laajentunut, eikä tien kunto nykyisel-
20686: lään vastaa sille asetettavia vaatimuksia.
20687:
20688: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20689:
20690: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
20691: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
20692: 1408 1987 vp.
20693:
20694: Toivomusaloite n:o 1276
20695:
20696:
20697:
20698:
20699: Vähäkangas ym.: Luotsiaseman rakentamisesta Raaheen
20700:
20701:
20702:
20703: Eduskunnalle
20704:
20705: Raahen sataman Rautaruukin laitureiden tava- tava ja valtion rakennuskohteita vähän, olisi nyt
20706: raliikenne tonnimäärissä mitaten on Perämeren uuden luotsiaseman rakentaminen paikallaan.
20707: alueen suurin ja koko maan satamistakin kymme- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
20708: nen joukossa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20709: Tällä hetkellä Raahen luotsiasema toimii tila-
20710: päisissä ja epätyydyttävissä tiloissa keskikaupun- että hallitus ryhtyisz· kzireellzszin toimiin
20711: gilla, josta matkaa on viisi kilometriä satamaan. luotsiaseman rakentamzseksi Raahen kau-
20712: Omia tiloja luotsilaitoksella on vain kaluston säi- punkiin.
20713: lyttämistä varten. Kun luotsiaseman tarve on polt-
20714:
20715: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20716:
20717: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
20718: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
20719: Arvo Kemppainen
20720: 1987 vp. 1409
20721:
20722: Toivomusaloite n:o 1277
20723:
20724:
20725:
20726:
20727: Vähänäkki ym.: Yleisten teiden ylläpitovastuusta Anjalankoskella
20728:
20729:
20730:
20731: Eduskunnalle
20732:
20733: Anjalan ja Sippolan kunnista muodostettiin omaisten tähänastisen asenteen vuoksi Anjalan-
20734: vuoden 1975 alusta vapaaehtoisella liitoksella An- kosken kaupunki on eriarvoisessa asemassa esimer-
20735: jalankosken kauppala, joka kunnallislain muutok- kiksi niihin muihin vuonna 1977 kaupungiksi
20736: sella vuonna 1977 tuli kaupungiksi. Rakenteel- muutettuihin kauppaloihin nähden, joiden eri-
20737: taan hajanaisen kaupungin huomattavimpien taa- tyisrasitukset on poistettu ja joihin ei sovelleta yh-
20738: jamien kuten Anjala, Keltakangas, Inkeroinen, tä ankaria määräyksiä tienpidosta. Nykykäytäntö
20739: Myllykoski, Sippola ja Ummeljoki välisiä yhteyk- uhkaa lisätä Anjalankosken kaupungin ylläpidet-
20740: siä ovat palvelleet valtion ylläpitämät yleiset tiet. tävää katurasitusta useilla kymmenillä kilomet-
20741: Ennen mainittuja kuntamuodon muutoksia ovat reillä ja vuosittaisia menoja useilla sadoilla tuhan-
20742: ko. tiet tulleet merkityiksi rakennuskaavoissa lii- silla markoilla.
20743: kennealueina, nykyisin ne sen sijaan tulee asema- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20744: kaavan muutoksissa merkitä kaduiksi, ainakin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20745: milloin kaavoitetaan suoraan tiehen liittyvää
20746: aluetta. Viimeksi mainitun menettelyn seuraukse- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
20747: na on kuitenkin valtion tieviranomaisten taholla piteisiin, jotta Anjalankosken kaupungin
20748: omaksuttu käsitys, että kaupungin tulisi vastai- taloutta uhkaava erityisrasitus poistettai-
20749: suudessa huolehtia kaduiksi muuttuneiden teiden sti"n ja kaupungin alueella olevat ja sen
20750: ylläpidosta. Näin siitä huolimatta, että ko. tiet taajamia yhdistävät yleiset tiet jäisivät
20751: edelleen on yleisesti katsottu seudullisesti merkit- edelleen valtion ylläpitämiksi riippumatta
20752: täviksi ja läpikululle tarpeellisiksi yleisiksi teiksi, teiden hallinnollisen luokituksen muuttu-
20753: jotka valtion tulisi ylläpitää. Valtion tieviran- misesta.
20754:
20755: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
20756:
20757: Matti Vähänäkki Tuulikki Hämäläinen
20758: Pertti Hietala Arto Lapiolahti
20759: Risto Ahonen
20760: 1410 1987 vp.
20761:
20762: Toivomusaloite n:o 1278
20763:
20764:
20765:
20766:
20767: Vähänäkki: Määrärahasta selvityksen tekemiseen ns. HELI-rata-
20768: yhteyden suuntaamisesta Haminasta suoraan Viipuriin
20769:
20770:
20771: Eduskunnalle
20772:
20773: Kymen läänin kehittämisedellytyksiä tutkit- on saatava nousuun. Se vaatii yhä voimakkaam-
20774: taessa on jo pitkään asetettu suuria odotuksia suo- pia toimenpiteitä alueen kuntien, yrityselämän
20775: ran rautatieyhteyden (HELI) saamiseen Helsingis- ja asukkaiden lisäksi myös valtiolta. Suora rauta-
20776: tä Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan ja sieltä tieyhteys Etelä-Kymenlaaksosta Viipuriin ja sen
20777: edelleen Haminan kautta Luumäelle Taavettiin. kautta tiettävästi jo olemassa olevaa kolmea eri ra-
20778: Kotkan Guurikorven) ja Haminan (Vehkalahden tayhteyttä käyttäen yli neljän miljoonan asuk-
20779: Salmenkylän) välisen rataosuuden tultua muuta- kaan Leningradiin ja edelleen muualle Neuvos-
20780: ma vuosi sitten rakennetuksi on HELI-radan ra- toliittoon olisi juuri tällainen voimakas toimen-
20781: kentaminen ja jopa suunnittelu kuitenkin monien pide.
20782: vuosien ajan viivästynyt huolimatta mm. useista - Suora rautatieyhteys Haminan ja Kotkan
20783: asiaa koskeneista toivomus- ja raha-asia-aloitteista seuduilta Viipurin kautta Leningradiin lyhentäisi
20784: eduskunnassa ja Kymen läänistä muuten tulleista liikenneyhteyksiä nykyisiin nähden runsaasti yli
20785: esityksistä. sata kilometriä, mikä tietäisi mainittujen seutujen
20786: Viivästymisestä on kuitenkin ollut se hyöty, että teollisuudelle sekä Haminan ja Kotkan satamille
20787: kuluneiden vuosien aikana on saatettu tarkastella tuntuvia säästöjä kuljetuskustannuksissa ja ko.
20788: Haminan ja Kotkan satamien kehityksen suuntaa satamien kilpailukyvyn huomattavaa kohentumis-
20789: ja sen vaikutusta rautatieyhteyksien tarpeeseen ta. Myös kuljetusajat lyhenisivät luonnollisesti
20790: kaakkoisessa Suomessa. Tämän tarkastelun ja jäl- oleellisesti, samoin ehkä suurienkin ympäristöva-
20791: jempänä mainittavien yksityiskohtaisempien pe- hinkojen riskit kemikaalioiden kuljetuksissa.
20792: rustelujen pohjalta onkin tällä hetkellä todettavis- - Kymen läänin työllisyyteen olisi usean vuo-
20793: sa, että ennen kuin HELI-radan suunnittelussa ja den kestävillä ratatöillä tietysti huomattava merki-
20794: toteutuksessa edetään nykyistä vaihetta pitemmäl- tys. Toisaalta olisi myös ajateltavissa, että radan
20795: le, on otettava vakavasti tutkittavaksi, suunnitel- rakennustyö suoritettaisiin Suomen ja Neuvosto-
20796: tavaksi ja Suomen ja Neuvostoliiton valtioiden vä- liiton valtioiden välillä mahdollisesti soimittavan
20797: lillä neuvoteltavaksi HELI-ratayhteyden suuntaa- sopimuksen pohjalta myös Suomen puoliselta
20798: minen Haminasta (Vehkalahden Salmenkylästä) osaltaan Neuvostoliiton tekemänä, jolloin raken-
20799: suoraan rannikkoratana Neuvostoliittoon (Viipu- nustyöllä olisi huomattava merkitys myös valtioi-
20800: riin) eikä Luumäelle (Taavettiin), kuten tähän asti den välisessä kaupassa: onhan Suomen kanssa sa-
20801: on ajateltu. man raideleveyden omaavalla Neuvostoliitolla
20802: HELI-radan rakentamista Helsingistä rannikkoa kansainvälisesti erinomainen maine rautateiden ja
20803: pitkin Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan niiden laitteistojen rakentamisessa.
20804: kautta suoraan Viipuriin puoltavat mm. seuraavat - HELI-radan jatkorakentaminen Haminasta
20805: perustelut: Luumäelle on näihin asti viivästynyt mm. sen
20806: - Jälkiteollisen yhteiskunnan rakennemuutos- vuoksi, että on väitetty ratayhteyden olevan kan-
20807: vaikeuksissa olevan Kymen läänin talouselämä nattamauoman mm. arvioidun liikenteen vähyy-
20808: 1987 vp. - TA n:o 1278 1411
20809:
20810: den vuoksi. Mikäli ratayhteys olisi suoraan Hami- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
20811: nasta Viipuriin, niin epäilyksiä liikenteen riittä- tulo- ja menoarvioesitykseen nittävän
20812: mättömyydestä tuskin enää esiintyisi. Haminan ja määrärahan tarve- ja kannattavuusselvi-
20813: Kotkan satamissa viime vuosina tehdyt ja tekeillä tyksen sekä ratasuunnitelman laatimiseksi
20814: olevat suuret investoinnit ennustavat kauttakul- ns. HELI-radan jatkorakentamiseen Ha-
20815: kuliikennettä varten yhä suurempia maayhteystar- minasta (Vehkalahden Salmenkylästä)
20816: peita Neuvostoliittoon. Toisaalta yhä monipuolis- eteenpäin itään ja että' tämän selvz.tystyön
20817: tuvalla matkailulla itään on omat suuret tarpeensa yhteydessä tarkastelun kohteeksi otettai-
20818: yhä nopeampaan yhteyteen. siin en'tyisesti ratayhteyden suuntaaminen
20819: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti Haminasta Viipunin eikä Luumäelle.
20820: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20821:
20822: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20823:
20824: Matti Vähänäkki
20825:
20826:
20827:
20828:
20829: 37 2705361
20830: 1412 1987 vp.
20831:
20832: Toivomusaloite n:o 1279
20833:
20834:
20835:
20836:
20837: Väänänen: Valtatien n:o 1 ja Nummen kirkon välisen tieosuuden
20838: korjaamisesta Nummi-Pusulassa
20839:
20840:
20841: Eduskunnalle
20842:
20843: Tieosuus valtatie n:o 1-Nummen kirkko että hallitus ryhtyisi kiireisiin tozmzzn
20844: Nummi-Pusulan kunnassa on erittäin huonokun- tieosuuden valtatie n:o 1-Nummen kirk-
20845: toinen ja kevyelle liikenteelle vaarallinen. On ko korfaamiseksi fa kevyen liikenteen väy-
20846: välttämätöntä, että tieosuudella tehdään tarpeel- län aikaansaamiseksi tieosuudelle.
20847: liset korjaustyöt ja että kevyelle liikenteelle raken-
20848: netaan väylänsä.
20849: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
20850: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20851:
20852: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
20853:
20854: Marjatta Väänänen
20855: 1987 vp. 1413
20856:
20857: Toivomusaloite n:o 1280
20858:
20859:
20860:
20861:
20862: Anttila: Etelä-Suomen varuskuntien rakentamisesta
20863:
20864:
20865:
20866:
20867: Eduskunnalle
20868:
20869: Etelä-Suomessa toimivat varuskunnat ovat pää- mentaarisen puolustuskomitean tasosta on nyt jo
20870: osiltaan vanhoja ja niiden peruskorjaaminen on jääty jälkeen noin 500 milj. markkaa.
20871: tarpeellista. Tammelan kunnassa on armeijan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20872: aluevarasto, johon on suunnitelmissa rakentaa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20873: uusia varastorakennuksia tarvikkeiden varastointia
20874: varten. Parlamentaarinen puolustuskomitea on että hallitu1 ryhtyisipikaisiin toimenpi-
20875: aikanaan esittänyt varsin perustellun puolustus- teisiin Etelä-Suomen varuskuntien raken-
20876: määrärahojen tarvetason. Tästä kolmannen paria- tamiseksi ja peruskorjaamiseksi.
20877:
20878: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
20879:
20880: Sirkka-Liisa Anttila
20881: 1414 1987 vp.
20882:
20883: Toivomusaloite n:o 1281
20884:
20885:
20886:
20887:
20888: Hilpelä: Majoituslautakuntien tarpeellisuuden selvittämisestä
20889:
20890:
20891:
20892: Eduskunnalle
20893:
20894: Laissa sotilasmajoituksesta (92/ 19) säädetään Jokaisen valtuustokauden alussa, kun kunnan-
20895: (3 7 §), että jokaisessa kunnassa on oleva majoitus- valtuustot asettavat lautakuntia, esitetään kysy-
20896: lautakunta, ja edelleen (38 §), että sen velvolli- mys nimenomaan majoituslautakunnan tarpeelli-
20897: suutena on majoituksen toimeenpaneminen ja suudesta ja todetaan, että se on jäänne menneiltä
20898: järjestäminen kunnassa sekä tämän rasituksen ja- ajoilta ja että se ei koskaan kokoonnu. Vaikka ma-
20899: kaminen kunnan majoitusvelvollisten kesken; joituslautakunnan olemassaolo ei näin rasita kun-
20900: huolehtiminen siitä, että sotaväki paikkakunnalle nan taloutta esim. kokouspalkkioiden osalta, ei
20901: saavuttuaan viivytyksettä saa majoitustaan varten kuitenkaan voitane pitää mielekkäänä, että laki
20902: käytettäväkseen sille lain mukaan tulevat huoneet velvoittaa nimittämään tällaisen lautakunnan, jol-
20903: ja muut majoitusta seuraavat edut; kuin myöskin la ei enää tänä päivänä näytä olevan mitään tehtä-
20904: että niin hyvin kruunun kuin majoitusvelvollis- vää.
20905: ten oikeus ja etu tulevat majoituksen toimeenpa- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
20906: nemisessa huomioon otetuiksi sekä rasitus muu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20907: toinkin kohtuullisuuden mukaan asianomaisten
20908: kesken sovitetuksi ja jaetuksi. Sitä paitsi tulee ma- ettå' hallitus selvittäisi majoituslauta-
20909: joituslautakunnan, sen mukaan kuin 7 luvussa kuntien tarpeellt'suuden, ja mikäli ne ha-
20910: säädetään, suorittaa sen korvauksen suuruuden vaitaan tarpeettomiksi, valmistelisi lain-
20911: määrääminen ja arvioiminen, mikä maksetaan muutoksen, jolla ne lakkautetaan.
20912: kunnalle jne.
20913:
20914: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
20915:
20916: Liisa Hilpelä
20917: 1987 vp. 1415
20918:
20919: Toivomusaloite n:o 1282
20920:
20921:
20922:
20923:
20924: Ikonen ym.: Väestönsuojelulainsäädännön puutteiden korjaamisesta
20925:
20926:
20927:
20928:
20929: Eduskunnalle
20930:
20931: Väestönsuojelu maassamme perustuu vuonna ti niin ikään puutteita haja-asutusalueiden väes-
20932: 1958 annettuun väestönsuojelulakiin ja sen nojal- tön suojaamisessa kriisitilanteissa. Jotta väestöä
20933: la annettuihin alemmanasteisiin säädöksiin. Vaik- voidaan tehokkaasti suojata erilaisissa kriisitilan-
20934: ka kokonaan uuteen väestönsuojelulainsäädän- teissa, tulee lainsäädännöllisten puitteiden olla
20935: töön ei ole tarvetta, on voimassa olevassa lainsää- selkeät ja aukottomat.
20936: dännössä osoitettavissa merkittäviä puutteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
20937: Vuosi sitten Neuvostoliitossa tapahtunut ydin- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20938: voimalaonnettomuus osoitti kouriintuntuvasti
20939: tarpeen selkeyttää eri viranomaisten vastuusuh- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
20940: teita kriisitilanteissa. Parlamentaarinen väestön- piteisiin väestönsuojelulainsäädännön
20941: suojelukomitea (Komiteanmietintö 1983:22) osoit- puutteiden korjaamiseksi.
20942:
20943: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
20944:
20945: Pirkko Ikonen Tellervo Renko
20946: Matti Lahtinen Marjatta Väänänen
20947: 1416 1987 vp.
20948:
20949: Toivomusaloite n:o 1283
20950:
20951:
20952:
20953:
20954: Laine: Asevarustelu- ja sotilasmenojen supistamisesta
20955:
20956:
20957:
20958: Eduskunnalle
20959:
20960: Suomen puolustusvoimien käyttöön varatut kimukseen. Noin 1 000 henkilöä maassamme har-
20961: määrärahat kasvoivat niroellisarvoltaan vuosina joittaa päätoimisesti sotilaallista tutkimus- ja
20962: 1947-76 peräti 43-kertaisiksi. Jos inflaation vai- kehittämistyötä. Määrä on lisäksi nopeasti nouse-
20963: kutusta ei oteta huomioon, kasvu oli kuusinker- massa.
20964: tainen. 1970-luvun loppupuolella kasvuvauhti Tutkimusta lukuun ottamatta varustelu on
20965: vielä kiihtyi. Merkitsihän valtion vuoden 1980 myös Suomessa huono työllistäjä. Samalla tavoin
20966: tulo- ja menoarvion hyväksyminen mm. asehan- kuin SAK:n keväällä 1980 teettämä tutkimus
20967: kintamäärärahojen lisäämistä edelliseen vuoteen '' Asevarustelu ja työllisyys'' osoitti kansainvälises-
20968: verrattuna n. 70 prosentilla. ti, on myös Suomessa työllistettävissä moninker-
20969: Suomen varustelu hyödyttää maamme suurim- tainen määrä ihmisiä, jos nyt varusteluun käytetyt
20970: pia yhtiöitä. Varustelusta keräävät voittoja Nokia määrärahat sijoitettaisiin siviilitarkoituksiin niin
20971: Oy, Valmet Oy ja rakennusteollisuuden suuret armeijan henkilökunnan, asevelvollisten lisäämi-
20972: monopolit. Nämä yhtiöt näkyvät myös sotilasme- sen kuin asetuotannon ja sotilaallisen rakennus-
20973: nojen lisäämistä ajavien '' maanpuolustusjärjestö- tuotannonkin osalta.
20974: jen'' keskeisinä tukijoina. Puolustusministeriön arvion mukaan armeijan
20975: On totta, että Suomen varustelumenot ovat hankinnat työllistävät välittömästi noin 2 500
20976: edelleen - huimasta ja Euroopan huipputasoa henkilöä. Tältä kannalta konversio, asetuotannon
20977: olevasta kasvuvauhdista huolimatta - merkittä- muuttaminen siviilituotannoksi, olisi koko kan-
20978: västi pienemmät kuin sotilasliittoihin kuuluvissa santalouden puitteissa varsin mitätön ongelma.
20979: maissa. Mutta tämä ei anna oikeutta vähätellä Yritystasolla konversio loisi tilapäisiä ongelmia
20980: varustelun aiheuttamaa rasitusta jopa meidän vain osalle asetuottajista, lähinnä puolustusvoi-
20981: maassamme. main omilla tehtailla, Sakon ja Tikkakosken teh-
20982: Tehdyn selvityksen mukaan löytyi vuoden 1981 tailla sekä Valmetin lentokonetuotannossa. Näi-
20983: budjetista varustelumenoja 3,64 miljardia mark- denkin osalta on käytettävissä sekä kotimainen ko-
20984: kaa, mistä vain 2,9 miljardia oli sijoitettu puo- kemus vuosilta 1945-47 että uusin ulkomainen
20985: lustusbudjettiin. Lisäksi selvityksessä huomautet- kokemus konversio-tutkimuksesta.
20986: tiin, että menneen sotilaspolitiikan aiheuttamiksi Vaikka varustelun osuus esimerkiksi Valmetin,
20987: menoiksi on laskettava yli 870 miljoonaa markkaa Wärtsilän, Nokia Oy:n tai rakennusaineteollisuu-
20988: sotainvalidien hoitoon ja korvauksiin sekä lisäksi den koko tuotannosta onkin pieni, voi varustelu-
20989: osa normaaleista terveydenhuoltomenoista. Näin tuotannon poikkeuksellinen voiton tuotto lisätä
20990: laskien päädyttäisiin jo 5 miljardin markan luok- tämän osuuden merkitystä. Tällöin nämä Suomen
20991: kaa olevaan kokonaisrasitukseen vuonna 1981. suurimmat yritykset luonnollisesti käyttäisivät
20992: 3,64 miljardilla markalla olisi mainittuna vuon- koko painostusvoimansa varustelun - ja sitä
20993: na lainoitettu 40 000 asunnon rakentaminen. myötä voittojensa - lisäämiseksi. Tällaista pai-
20994: Summa oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin val- nostustoimintaa onkin havaittavissa, julkisuudes-
20995: tiolta riitti kansanterveyslain toteuttamiseen. sa mm. kyseisten yritysten tukena varustelumäärä-
20996: Mainitun selvityksen mukaan 4-5 % maamme rahojen lisäämistä ajaville '' maanpuolustusjärjes-
20997: tutkijamäärärahoista käytetään sotilaalliseen tut- töille''. Julkisuudelta salassa painostusta tapah-
20998: 1987 vp. -TA n:o 1283 1417
20999:
21000: tuu mm. puolustuspolitiikkaa suunnittelevissa että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
21001: elimissä, joissa suuryritysten edustajilla on vahvat asevarustelu-ja sotilasmenojen supistami-
21002: asemat. seksi sekä maassamme tapahtuvan asetuo-
21003: Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan tannon muuttamiseksi asteittain siviilituo-
21004: hyväksyttäväksi toivomuksen, tannoksi.
21005:
21006: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
21007:
21008: Ensio Laine
21009: 1418 1987 vp.
21010:
21011: Toivomusaloite n:o 1284
21012:
21013:
21014:
21015:
21016: Löyttyjärvi ym.: Ilmaisten lomamatkojen järjestämisestä varus-
21017: miehille
21018:
21019:
21020: Eduskunnalle
21021:
21022: Elinkustannusten jyrkkä nousu on vaikeuttanut sillä hallitus lisää runsaasti tukea suurpääomalle,
21023: varusmiesten ja heidän omaistensa taloudellista mutta kohtelee kaltoin vähävaraisia varusmiehiä,
21024: asemaa. Varusmiesten päiväraha on vähäisestä samoin kuin koko työtä tekevää kansaa.
21025: noususta huolimatta elinkustannusten noustessa Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
21026: tullut entistä riittämättömämmäksi. Samoin on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21027: asia sotilasavustuksen ja kotiuttamisrahan suh-
21028: teen. Toteutumatta on varusmiesten vaatimus sii- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21029: tä, että kaikki viikonloppu- ja lomamatkat tulisi- menpiteisti"n varusmiesten kaikkien vii-
21030: vat ilmaisiksi. Näin siitä huolimatta, että edus- konloppu- ja lomamatkojen saamiseksi
21031: kunta on asiasta yksimielisesti lausunut periaat- zlmaisiksi.
21032: teellisen tahtonsa. Varoista ei näytä olevan puute,
21033:
21034: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21035:
21036: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
21037: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
21038: 1987 vp. 1419
21039:
21040: Toivomusaloite n:o 1285
21041:
21042:
21043:
21044:
21045: Mäkipää: Varusmiesten taloudellisen aseman parantamisesta
21046:
21047:
21048:
21049: Eduskunnalle
21050:
21051: Varusmiespalveluksen suorittaminen tietää mo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
21052: nelle taloudellisen aseman huomattavaa vaikeutu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21053: mista varusmiehen kulloisestakin siviilitaustasta
21054: riippuen. Vaikein on tilanne perheellisillä sekä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21055: esim. opintojensa takia velkaantuneilla varusmie- varusmiesten ja heidän läheistensä talou-
21056: hillä samoin kuin niillä, joita kotiuttamisen jäl- dellisen aseman parantamiseksi toteutta-
21057: keen odottaa työttömyys. malla varusmiehen päivärahaan samoin
21058: Vaikka valtiovalta onkin luonut ratkaisuja, joil- kuin kotiuttamisrahaan selvän tasokoro-
21059: la varusmiespalveluajasta aiheutuvaa taloudelli- tuksen, lisäämällä tuntuvasti varusmiesten
21060: sen aseman heikkenemistä voidaan osaksi lievit- zlmaismatkojen määrää sekä myöntämällä
21061: tää, eivät nämä ratkaisut ole vielä riittäviä. varusmiehzlle vapaakirjeoikeuden.
21062:
21063: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
21064:
21065: Lea Mäkipää
21066: 1420 1987 rd.
21067:
21068: Hemställningsmotion nr 1286
21069:
21070:
21071:
21072:
21073: Nyby m.fl.: Om införande av oljebekämpning i försvarsmaktens
21074: u t bildningsprogram
21075:
21076:
21077: Till Riksdagen
21078:
21079: Erfarenheterna visar att svårigheterna vid olje- olycka. För att arbetet skall fungera friktionsfritt
21080: bekämpning är störst kort efter oljeolyckan. Det bör dock oljebekämpning tas med i det militära
21081: är svårt att snabbt mobilisera upp personai och utbildningsprogrammet och förbanden bör vara
21082: transportmedel. Utbespisningen är svår att ordna inställda på att med kort varsel rycka ut vid en
21083: och i många fall har man kunnat märka ovana vid oljeolycka. Oljebekämpningen skulle därtill med-
21084: organisatoriskt arbete. Efter en tid börjar bekämp- föra en övning i samverkan med civila myndig-
21085: ningen löpa bättre. De första dagarna kan dock heter, något som nu inte ingår i de militära
21086: vara av avgörande betydelse för begränsningen av övningarna.
21087: följderna av en oljeolycka till havs eller i en insjö. Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
21088: Här kunde de militära förbanden i kust- och insjö- tecknade att riksdagen måtte hemställa
21089: områdena vara till stor hjälp. Försvarsmakten har
21090: mat, transportfordon, köksutrustning och arbets- att regeringen vidtar Jtgärder för att
21091: kläder som med kort varsel kan tagas i använd- oljebekämpning tas med i det militära
21092: ning. Personalen är övad att kunna samverka i oli- utbzldningsprogrammet och att försvars-
21093: ka operationer och det finns en vana att kunna ge makten upprätthåller beredskap för olje-
21094: och ta order. Allt detta kunde vara till stor hjälp bekämpning.
21095: för att övervinna initialsvårigheterna vid en olje-
21096:
21097: Helsingfors den 10 april 1987
21098:
21099: Mats Nyby Lauri Metsämäki Kaj Bärlund
21100: 1987 vp. 1421
21101:
21102: Toivomusaloite n:o 1286 Suomennos
21103:
21104:
21105:
21106:
21107: Nyby ym.: Öljyntorjunnan sisällyttämisestä puolustusvoimien kou-
21108: lutusohjelmiin
21109:
21110:
21111: Eduskunnalle
21112:
21113: Kokemus on osoittanut, että öljyntorjunnan käskyjä. Kaikki tämä voisi olla suureksi avuksi
21114: suurimmat vaikeudet ilmenevät hieman öljyon- öljyonnettomuuden alkuvaikeuksien voittamisek-
21115: nettomuuden jälkeen. Nopea henkilökunnan ja si. Jotta työ sujuisi kitkattomasti, täytyy öljyntor-
21116: kuljetusvälineiden mobilisoimi on vaikeaa, muo- junta kuitenkin ottaa sotilaalliseen koulutusohjel-
21117: nituksen järjestäminen on vaikeaa, ja useissa ta- maan, ja joukko-osastojen tulee olla valmiina läh-
21118: pauksissa on voitu todeta tottumattomuutta jär- töön nopeasti öljyonnettomuuden tapahduttua.
21119: jestelmälliseen työhön. Jonkin ajan kuluttua tor- Öljyntorjunta olisi samalla yhteisty&Jlarjoitus sivii-
21120: junta alkaa luistaa paremmin. Ensimmäiset päivät liviranomaisten kanssa; tällainen ei nykyisin kuu-
21121: saattavat olla ratkaisevia öljyonnettomuuden seu- lu sotilaallisiin harjoituksiin.
21122: rausten rajoittamiseksi merellä tai sisävesillä. Täs- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21123: sä voisivat meren rannikolla tai järvialueella sijait- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21124: sevat joukko-osastot olla suureksi avuksi. Puolus-
21125: tusvoimilla on ruokaa, kuljetusvälineitä, keittiö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
21126: varusteita ja työvaatteita, jotka lyhyellä varoitus- öljyntorjunnan ottamiseksi sotilaalliseen
21127: ajalla voidaan ottaa käyttöön. Henkilökunta on koulutusohjelmaan ja että puolustusvoi-
21128: harjaantunutta toimimaan erilaisissa yhteistoimis- mat ylläpitäisivät valmiutta öljyntorjun-
21129: sa ja se on tottunut antamaan ja noudattamaan taan.
21130:
21131: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
21132:
21133: Mats Nyby Lauri Metsämäki Kaj Bärlund
21134: 1422 1987 vp.
21135:
21136: Toivomusaloite n:o 1287
21137:
21138:
21139:
21140:
21141: Pohjanoksa ym.: Merivartiokoulun siirtämisestä Raumalle
21142:
21143:
21144:
21145: Eduskunnalle
21146:
21147: Hanke merivartiokoulun siirtämiseksi Otanie- meriradioliikenteen opetusvälineistä ). Muista
21148: men poliisiopiston tiloista käynnistyi 1970·luvun voidaan mainita tutka- ja navigointisimulaattori
21149: alussa. Tällöin pidettiin tarkoituksenmukaisena (ARPA), koneautomatiikan valvontajärjestelmä,
21150: sijoittaa uusi merivartiokoulu jonkin merenkul- atk-laitteistot sekä harjoitusalue.
21151: kuoppilaitoksen läheisyyteen. Rauman kaupun- 3. Luokkaopetustiloja voidaan tarjota 2-3 kpl
21152: gin varattua ja luovutettua tontin merenkulkuop- (n. 200 m 2 ) teoriaopetukseen. Näiden lisäksi on
21153: pilaitoksen v\erestä vuoden 1975 valtion tulo- ja käytettävissä harjoitus- ja laboraatiotilat, uima-
21154: menoarvioon otettiin 1 300 000 mk rakennustöi- allas ja liikuntasali.
21155: den aloittamiseksi po. vuonna. Siirrolla pyrittiin 4. Oppilaitoksella on välittömässä läheisyydes-
21156: parantamaan merivartiokoulun toimintaedelly- sään hallinnassaan laituritilaa n. 150 m 2 sekä sen
21157: tyksiä valtiontalouden kannalta mahdollisimman yhteydessä kalustosuoja, pinta-alaltaan 170 m 2 ,
21158: tarkoituksenmukaisesti. Samat perusteet lienevät vapaa korkeus 5,5 m. Veden syvyys laiturin vieres-
21159: nykyisinkin lähtökohtana uudelleen virinneelle sä on 3,5-1,5 m.
21160: hankkeelle. Yhteiskäyttö nostaa tuottavuutta, 5. Oppilaiden käyttöön ei ole suoraan osoitet-
21161: pienentää pääomakuluja, nostaa käyttöastetta ja tavissa majoitustiloja, mutta Oy Pläkluodosta,
21162: mahdollistaa opetuksellisen vuorovaikutuksen. jonka omistavat Merimieseläkekassa, Rauman
21163: Edelliseen vuosikymmeneen verrattuna meren- kaupunki ja Merenkulkuopiston oppilaskunta, on
21164: kulkuoppilaitoksilla on silloista huomattavasti pa- joko ostettavissa tai vuokrattavissa opiskelija-
21165: remmat mahdollisuudet yhteistoimintaan opetta- asuntoja. Po. asuntola on 100-paikkainen, ja tiet-
21166: jien, välineistön ja tilojen suhteen, koska oppilai- tävästi Merimieseläkekassa on halukas luopumaan
21167: toksilla on n. 70 % :n käyttöaste nykyisen meren- ainakin osasta asuntoja, koska opiston oppilaat
21168: kulun laman vallitessa. eivät riitä täyttämään koko asuntolaa.
21169: Oppilaspaikkoja on vähennetty valtioneuvoston 6. Merenkulkuoppilaitos on valtion omistama,
21170: päätöksellä ammatillisen koulutuksen 3. kehittä- joten yhteistyölle ei ole olemassa hallinnollisia es-
21171: misohjelmassa 1986-1988 n. 30%. Samassa yh- teitä.
21172: teydessä on tehty periaatepäätös paikkojen vähen- 7. Paikkakunnalla on kaupungin omistama
21173: tämisestä vuoteen 1995 mennessä vielä 20 % :lla. tekninen koulu, kaksi merkittävää telakkaa (R-R
21174: Tämä merkitsee oppilaspaikkojen supistumista ja Hollming), joten tuntiopettajia ja resursseja
21175: lähes puoleen nykyisestä. tekniikan opetukseen on riittävästi.
21176: Merivartiokoulun siirtoa Raumalle puoltavat 8. Turkuun sijoitettu meripelastuskeskus on
21177: seuraavat seikat: kohtuullisella etäisyydellä Raumalta.
21178: 1. Merenkulku-, kone- ja sähkötekniikan, vies- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
21179: tiliikenteen sekä yleisaineiden opetukseen on käy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21180: tettävissä kokenutta ja pedagogisesti pätevää vaki-
21181: naista opettajakuntaa. ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21182: 2. Välineistä on suhteellisen ajanmukaista, merivartiokoulun szirtämiseksi Raumalle.
21183: osittain ainutlaatuista maassamme (liikkuvan
21184:
21185: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
21186:
21187: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
21188: 1987 rd. 1423
21189:
21190: Hemställningsmotion nr 1288
21191:
21192:
21193:
21194:
21195: Rehn m.fl.: Om inrättande av en translatorstjänst vid Nylands
21196: Brigad i Dragsvik
21197:
21198:
21199: Tili Riksdagen
21200:
21201: Nylands Brigad i Dragsvid erbjuder den fin- tiva erfarenheter man fått av översättningsverk-
21202: landssvenska ungdomen möjlighet att avtjäna samheten vore det viktigt att kunna inrätta en
21203: värnplikten med modersmålet som huvudspråk. permanent translatorstjänst vid Brigaden. Några
21204: Ett svårbemästrat problem har länge varit, att alit problem att på heltid sysselsätta en sådan person
21205: skriftligt materia! i forma av direktiv, utbildnings- finns inte. Tvärtom skulie detta skapa en säkerhet
21206: material, anvisningar, etc. som kommit tili Briga- och en kontinuitet i Brigadens arbete, som vore
21207: den varit på finska. ägnad att främja arbetseffektiviteten inom Briga-
21208: Därför är det av avgörande betydelse för Briga- den.
21209: dens möjlighet att smidigt och effektivt kunna Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
21210: fullgöra sina uppgifter att man snabbt vid behov högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
21211: kunnat översätta materialet tili svenska. Under ett
21212: par års tid har man med hjälp av extra statsanslag att regeringen måtte inrätta en perma-
21213: kunnat ordna översättning av det viktigaste mate- nent tjänst som translator vid Nylands Bri-
21214: rialet, vilket på ett avgörande sätt underlättat ar- gad i Dragsvik.
21215: betet inom Brigaden. Mot bakgrunden av de posi-
21216:
21217: Helsingfors den 14 april 1987
21218:
21219: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ingvar S. Melin
21220: Henrik Lax Jörn Donner Per-Henrik Nyman
21221: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
21222: 1424 1987 vp.
21223:
21224: Toivomusaloite n:o 1288 Suomennos
21225:
21226:
21227:
21228:
21229: Rehn ym.: Kääntäjän viran perustamisesta Uudenmaan prikaatiin
21230: Dragsvikiin
21231:
21232:
21233: Eduskunnalle
21234:
21235: Dragsvikissä sijaitseva Uudenmaan prikaati tar- kentelyä. Käännöstoiminnasta saatujen positiivis-
21236: joaa suomenruotsalaisille nuorille mahdollisuu- ten kokemusten kannalta olisi tärkeää perustaa
21237: den asevelvollisuuden suorittamiseen äidinkiel- prikaatiin vakituinen kääntäjän virka. Kokopäivä-
21238: tään pääkielenä käyttäen. Vaikea ongelma on jo työn järjestämisessä tällaiselle henkilölle ei olisi
21239: pitkään ollut, että kaikki prikaatiin saapunut kir- ongelmia. Päinvastoin tämä loisi varmuutta ja jat-
21240: jallinen materiaali, kuten määräykset, koulutus- kuvuutta prikaatin työhön, mikä puolestaan edis-
21241: materiaali, ohjeet jne., on ollut suomenkielistä. täisi työtehokkuutta prikaatissa.
21242: Tämän vuoksi ratkaiseva merkitys prikaatin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21243: mahdollisuuksiin suorittaa tehtävänsä joustavasti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21244: ja tehokkaasti on ollut materiaalin nopealla kään-
21245: tämisellä tarvittaessa ruotsiksi. Parin vuoden ajan että hallitus ryhtyt"st" toimenpz"tezszi"n
21246: on valtion lisämäärärahojen turvin pystytty järjes- vakituisen kääntäjän viran perustamiseksi
21247: tämään tärkeimmän materiaalin ruotsintaminen, Uudenmaan pn"kaatiin Dragsvikiin.
21248: mikä on ratkaisevasti helpottanut prikaatin työs-
21249:
21250: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21251:
21252: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ingvar S. Melin
21253: Henrik Lax Jörn Donner Per-Henrik Nyman
21254: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
21255: 1987 vp. 1425
21256:
21257: Toivomusaloite n:o 1289
21258:
21259:
21260:
21261:
21262: Vistbacka ym.: Varusmiesten päivärahan korottamisesta
21263:
21264:
21265:
21266: Eduskunnalle
21267:
21268: Varusmiespalvelusta suorittavien suurimpia on- varusmiehen joutumista kuluttamaan omia varo-
21269: gelmia on heille maksettavan päivärahan pienuus. jaan varusmiespalvelusaikanaan.
21270: Tällä hetkellä suoritettava päiväraha ei vastaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21271: ostoarvoltaan sitä tasoa, mikä mm. parlamentaari- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21272: sen puolustuskomitean mietinnön pohjalta on
21273: päivärahan tasoksi esitetty. että hallitus ryhtyisi toimiin varusmies-
21274: Varusmiespalvelusta suorittavien taloudellista ten päivärahan korottamiseksi siten, että
21275: rasitusta pienentäisi huomattavasti varusmiesten se olisi suuruudeltaan viidennes valtion
21276: päivärahan tuntuva korottaminen niin, että se virkamiespäivärahasta.
21277: riittäisi jokapäiväisiin pakollisiin menoihin ilman
21278:
21279: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
21280:
21281: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
21282: 1426 1987 vp.
21283:
21284: Toivomusaloite n:o 1290
21285:
21286:
21287:
21288:
21289: R. Aho ym.: Asumiskustannusten alentamisesta asuntolainajärjes-
21290: telmää muuttamalla
21291:
21292:
21293: Eduskunnalle
21294:
21295: Asumismenot ovat korkeat lyhyiden laina-aiko- tävissä olevista tuloista ja samalla keventäisi vuok-
21296: jen, korkeiden rakennuskustannusten ja tonttien ratalojen pääomakuluja.
21297: himojen vuoksi. Monen perheen toimeentuloa Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21298: asumiskustannukset rasittavatkin kohtuuttomasti. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21299: Tämän vuoksi asumismenojen alentamiseksi
21300: tulisi nykyisiä laina-aikoja pidentää vastaamaan ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
21301: paremmin talojen käyttöikää. Tämä on välttä- asumiskustannusten alentamiseksi niin,
21302: mätöntä erityisesti valtion lainoittamien vuokra- ettii asuntolainojen laina-aikoja pidennet-
21303: talojen osalta, koska näissä taloissa asuinhuo- tiiisiin viihintiiiin 45 vuoteen, ettii asunto-
21304: neistojen vuokrat huoneistoihin valittujen tulo- lainojen korko porrastettaisiin siten, ettii
21305: taso huomioon ottaen ovat kohtuuttomat. Samat ensimmiiisenii vzi"sivuotiskautena korkoa
21306: vuokrat ovat kohtuuttomat verrattaessa niitä ei perittiiisi, toisena viisivuotiskautena
21307: kovan rahan asuntojen vuokriin, joissa erityisesti korko olisi 1 prosenttija kolmantena viisi-
21308: vuokrien kertakorotukset ovat olleet selvästi pie- vuotiskautena 2 prosenttia ja sen jiilkeen
21309: nempiä kuin aravavuokrataloissa. 3 prosenttia vuodessa, ettii ensiszjaislaino-
21310: Nykyinen aravavuokrien määräytymisjärjestel- jen laina-aikoja pidennettiiisiin kaikkien
21311: mä ei takaakaan kohtuullista vuokraa, ellei vuok- lainojen osalta viihintiiiin 25 vuoden pitui-
21312: raperusteisiin vaikuttavia pääomakuluja alenneta. siksi sekii ettii eduskunnalle annettai-
21313: Pidämmekin tärkeänä, että hallitus päättäisi siin esitys kohtuullisista asumiskustannus-
21314: kohtuullisista asumiskustannusosuuksista käytet- osuuksista.
21315:
21316: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
21317:
21318: Raila Aho Arvo Kemppainen Pauli Uitto
21319: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Pekka Leppänen
21320: Esko Seppänen Asko Apukka Lauha Männistö
21321: Claes Andersson Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
21322: Pertti Lahtinen
21323: 1987 vp. 1427
21324:
21325: Toivomusaloite n:o 1291
21326:
21327:
21328:
21329:
21330: Alho ym.: Ylempien virkamiesten virkasuhteen määräaikaistamisesta
21331:
21332:
21333:
21334: Eduskunnalle
21335:
21336: Valtion korkeat virkamiehet, tutkimusjohtajat virkamiesten ja johtavien tutkijoiden pätevyys ja
21337: ym. kehityksen avainhenkilöt saavat nyt olla sa- tehokkuustaso mahdollisimman korkeana. Siirto-
21338: massa korkeassa virassa jopa yli 30 vuotta aina jen mahdollistamiseksi tarvittaisiin kuitenkin laki,
21339: 67 -vuotiaaksi saakka. Jotkut heistä pystyvät hoita- joka koskisi myös nykyisiä viranhaltijoita.
21340: maan tehokkaasti tehtäväänsä koko pitkän toimi- Säädettävässä laissa voitaisiin valtion korkeim-
21341: kautensa ajan tässä samassa päällikkövirassa, mut- pien virkamiesten toimikausi samassa virassa tai
21342: ta useat taantuvat selvästi 10-15 vuoden toimi- toimessa rajoittaa esimerkiksi kymmeneksi vuo-
21343: kauden jälkeen. Jopa huippukyvytkin voivat tyh- deksi. Tämän kymmenvuotiskauden jälkeen ni-
21344: jetä 15 vuodessa ja tuskin pystyvät enää antamaan mityksen suorittanut viranomainen voisi määrätä
21345: merkittävää, tai ainakaan riittävän tehokasta pa- virkamiehen edelleen viideksi vuodeksi samaan
21346: nosta tässä samassa virassa. He eivät enää pysty virkaan tai viran mukaisilla taloudellisilla eduilla
21347: kunnolla pysymään kehityksen vauhdissa mukana johonkin uuteen virkaan tai erityis- tai tutkimus-
21348: ja uusien tehtävien vaatimat ponnistelut voisivat tehtäviin.
21349: elvyttää heidät jälleen. Toimittuaan 15 vuotta samassa virassa korkei-
21350: Pitkän toimikauden tuoma pettymys purkau- den virkojen haitijoille ja tutkimusyksikön ja la-
21351: tuu helposti yhteiskuntaa vahingoittavalla tavalla boratorion johtajille tulisi velvollisuus siirtyä sa-
21352: välinpitämättömyyteen tehtävien hoidossa, jol- moin taloudellisin eduin toiseen virkaan. Lakiesi-
21353: loin henkilösuhteet tulehtuvat ja yhteistyökyky tyksessä voitaisiin myös alentaa virkamiesten elä-
21354: häviää. Myös kyvykkäiden alaisten työkyky saattaa keikää 60 vuoteen, jolloin myös eläkkeelle siirty-
21355: hävitä ja he hakeutuvat usein urakehityksensä misen kautta vaihtuvuus korkeilla virkapaikoilla
21356: kannalta parempiin asemiin. nopeutuisi.
21357: Valtiolla ei pitäisi olla varaa tehouomiin viras- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21358: toihin ja virkamiehiin. Kehityksen ja tutkimuksen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21359: johdossa tulisi olla terävässä luomisvireessä olevia
21360: talous-, hallinto- ja tiedemiehiä. Valtiovallalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21361: tulisikin olla mahdollisuus siirtää korkeitakin korkeiden virkamiesten toimikauden ra-
21362: virkamiehiä yhteiskunnan edun mukaisesti heille joittamiseksi.
21363: sopivampiin tehtäviin ja täten pitää korkeimpien
21364:
21365: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
21366:
21367: Arja Alho Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki
21368:
21369:
21370:
21371:
21372: 38 2705361
21373: 1428 1987 vp.
21374:
21375: Toivomusaloite n:o 1292
21376:
21377:
21378:
21379:
21380: Astala ym.: Valtion työmarkkinalaitoksen saattamisesta kansanval-
21381: taisen kontrollin alaiseksi
21382:
21383:
21384: Eduskunnalle
21385:
21386: Vuoden 1970 virkaehtolain säädännästä saadut tiolla aikanaan syntyneet palkkaratkaisut ovat sit-
21387: kokemukset ovat osoittaneet oikeaksi kansande- ten ulottaneet mm. yhteiskuntapoliittisesti vir-
21388: mokraattien lakien säätämisvaiheessa esittämän heelliset heijastusvaikutuksensa myös kuntiin ja
21389: arvostelun. Lait eivät nykyisellään takaa julkisten ainakin eräisiin yksityisen sektorin osiin. Valtion
21390: yhteisöjen palveluksessa oleville edes samoja pe- työmarkkinalaitoksen saattaminen kansanvaltai-
21391: rusoikeuksia kuin yksityisten työnantajien palve- seen kontrolliin onkin yhteiskunnan yleisen suun-
21392: luksessa olevilla on. Edellä tarkoitettujen puut- nittelun kannalta välttämätöntä. Lisäksi se on sekä
21393: teellisuuksien lisäksi on todettavissa itse sopimus- julkisten yhteisöjen että niiden palveluksessa ole-
21394: neuvotteluihin liittyviä epäkohtia, jotka ovat jul- vien edun mukaista.
21395: kisessa keskustelussakin jääneet vähemmälle huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21396: miolle. Kunnallisella alalla ns. suhteellisuusperi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21397: aatteella valittu kunnallinen sopimusvaltuuskunta
21398: on käytännössä voinut seurata ja osittain osallis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vir-
21399: tuakio sopimusneuvotteluihin. Näin ei ole ollut kaehtolainsäädännön kehittämiseksi siten,
21400: asianlaita valtiolla, vaan käytännössä valtion työ- että valtion työmarkkinalaitos työnantajaa
21401: markkinalaitoksen virkamiehet ovat huolehtineet edustavana viranomaisena saatetaan kan-
21402: täysin itsenäisesti neuvottelujen käymisestä. Val- sanvaltaisen kontrollin alaiseksi.
21403:
21404: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21405:
21406: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
21407: 1987 vp. 1429
21408:
21409: Toivomusaloite n:o 1293
21410:
21411:
21412:
21413:
21414: Astala: Nuorten asunto-olojen parantamisesta
21415:
21416:
21417:
21418: Eduskunnalle
21419:
21420: Keskeiset nuorten asuntotilannetta vaikeuttavat taa tuntuvasti erityisesti pieni- ja keskituloisten
21421: tekijät ovat vuokra-asuntokannan väheneminen, lapsiperheiden asumiskustannusten alentamisek-
21422: ensimmäisen omistusasunnon hankinnan korkea si. Asumistukea on laajennettava koskemaan
21423: kynnys ja suuret asumismenot suhteessa tuloihin myös alivuokralaisia, avopareja ja yhteisasumista.
21424: ja elämäntilanteesta aiheutuviin muihin menoi- Yhteiskunnan harjoittaman asuntopolitiikan
21425: hin. Teot nuorten asuntotilanteen parantamiseksi lähtökohtana tulee olla asumisen perusturvan luo-
21426: ovat olleet erittäin vähäisiä. minen ja vaikeimmas~a asemassa olevien ryhmien,
21427: Yhteiskunnan asumiseen kohdistaman tuen erityisesti nuorten ja rluorten lapsiperheiden tuke-
21428: painopiste on siirretty asumistason yleiseen nosta- minen. Keskeisinä kdnoina kansainvälisen nuori-
21429: miseen asumisen perusturvan sijasta. Valtion sovuoden 1985 komit~a pitää vuokra-asuntojen ja
21430: asuntomäärärahojen rcaaliosuus on tuntuvasti ensimmäisen omistus!sunnon saannin turvaamis-
21431: pienentynyt ja uustuotanto, erityisesti vuokra- ta. Eri tukimuotojen ohdentumisen sosiaalisuut-
21432: asuntotuotanto, on merkittävästi vähentynyt. ta on voimakkaasti te ostettava tuen ohjaamiseksi
21433: Asuntolainojen korkojen verovähennysetuudet niille, jotka eniten o at tuen tarpeessa.
21434: kohdistuvat suurelta osalta varakkaiden hyväksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
21435: Nuorten asumismenot käytettävissä olevista tu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21436: loista ovat suuremmat kuin muilla ikäryhmillä ja
21437: nousevat keskimäärin 30 % :iin käytettävissä ole- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimzin
21438: vista tuloista. Asumistukimäärärahoja tulee korot- nuorten asunto-olojen parantamiseksi.
21439:
21440: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21441:
21442: Heli Astala
21443: 1430 1987 vp.
21444:
21445: Toivomusaloite n:o 1294
21446:
21447:
21448:
21449:
21450: Astala: Invalidien asuntojen erikoisrakenteista aiheutuvien kustan-
21451: nusten korvaamisesta
21452:
21453:
21454: Eduskunnalle
21455:
21456: Asuntotuotantosäännösten avulla pyritään tulisi kuitenkin olla mahdollisuus erikoisasunto-
21457: maassamme varanoman ja vähävaraisen väestön jenkin rakentamiseen. Monissa maissa on tähän
21458: asunto-olojen järjestämiseen ja parantamiseen. kysymykseen viime vuosina kiinnitetty ansaittua
21459: Vammaiset henkilöt ovat tässä suhteessa yksi vält- huomiota. Muun muassa Ruotsissa erikoisjärjes-
21460: tämättömässä avuntarpeessa oleva kansalaisryh- telyjen aiheuttamat lisäkustannukset korvataan
21461: mä. Yleensä invaliditeetti aiheuttaa pysyviä vai- tiettyyn summaan saakka asuntoa kohden, oli
21462: keuksia asianomaisen elämässä. Erityisesti pyörä- kyseessä sitten vammaisen itsensä rakentama tai
21463: tuolia käyttävä, mutta myös muu vammainen esimerkiksi valtion lainoitusten avulla rakennet-
21464: henkilö joutuu asuntoa hankkiessaan kiinnittä- tava kerrostalo.
21465: mään suurta huomiota sen sijaintiin, rakenteelli- Meillä on myös käytännössä todettu erikois-
21466: siin seikkoihin sekä taloudelliseen puoleen. Vai- asuntojen tarpeellisuus. Invalidiliitto ry:n syksyllä
21467: keavammaisen henkilön käyttöön tarkoitetun 1962 asettama yhdyskuntasuunnittelutoimikunta
21468: asunnon tulisi olla rakenteeltaan sopiva ja tarkoi- on tutkinut mm. vaikeavammaisten asunto-on-
21469: tuksenmukainen. Liikuntavaikeus asettaa tiettyjä gelmaa. Tutkimus on osoittanut, että asuntora-
21470: vaatimuksia portaikkojen, hissien, ovien ja huo- kennustoiminnassa olisi kiinnitettävä huomiota
21471: nepinta-alojen, erityisesti keittiön, kylpyhuoneen myös vammaisten erityistarpeisiin. Invaliidihuol-
21472: ja wc:n rakenteille. Pyörätuolia käyttävä henkilö tolain nojalla voidaan vuoden 1972 alusta lukien
21473: tarvitsee paikoillaan ollessaan ja liikkuessaan vaikeavammaiselle invalidille kustantaa välttä-
21474: enemmän tilaa kuin vammaton henkilö. Normaa- mättömiä asunnon muutostöitä.
21475: listi mitoitetussa asunnossa tällaisen henkilön Kun kysymyksessä on nimenomaan monissa
21476: muista riippumaton liikkuminen ei ole mahdollis- vaikeuksissa kamppailevien sota- ja siviili-invali-
21477: ta. Kuitenkin jokaisen henkilön tulisi voida omas- dien elämän helpottaminen ja erikoisratkaisuista
21478: sa kodissaan päästä esteettömästi liikkumaan ja aiheutuvien tavanomaista suurempien, mutta
21479: kyetä käyttämään kaikkia laitteita hyväkseen. välttämättömien rakennuskustannusten peittä-
21480: Huoneiden sijoittelussa on otettava erityistarpeet minen, tulisi sen tapahtua yhteiskunnan tuen
21481: huomioon. Ovien, ikkunoiden, kiinteän kaluston turvin.
21482: ja vesi-, viemäri-, sähkö- ym. laitteiden mitoit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
21483: taminen ja sijoittelu on tehtävä heidän käyttöään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21484: vastaavaksi. Tällaiset normaalista rakennusstan-
21485: dardista poikkeavat ratkaisut lisäävät kuitenkin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
21486: rakennuskustannuksia. Kaupallisessa rakennustoi- menpiteisiin asuntotuotantolain säännös-
21487: minnassa ei tällaisten seikkojen huomioon ottami- ten täydentämiseksi siten, että invalideille
21488: nen, varsinkaan yleislaitteiden osalta, ole mah- tarkoituksenmukaisten asuntojen erikois-
21489: dollista, koska rakennuskustannukset kohoaisivat rakenteista aiheutuvat kustannukset suori-
21490: myös muiden asukkaiden osalta. Yhteiskunnan tettaisiin yhteiskunnan varoista.
21491: tuella tapahtuvassa asuntorakennustoiminnassa
21492:
21493: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
21494:
21495: Heli Astala
21496: 1987 vp. 1431
21497:
21498: Toivomusaloite n:o 1295
21499:
21500:
21501:
21502:
21503: Backman ym.: Määrärahasta opiskelija-asuntosäätiöiden omapää-
21504: oma-avustukseen
21505:
21506:
21507: Eduskunnalle
21508:
21509: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21510: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21511: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen
21512: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa että hallitus vuoden 1988 tulo- ja me-
21513: määrin riippuvaista vuokra-asuntojen saatavuu- noarvion laadinnan yhteydessä ryhtyisi
21514: desta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskeli- toimzin, jotta opzskelzj"a-asuntosåä"tiözlle
21515: joiden asuntopulaa ei voida yksinomaan ratkaista ryhdytään maksamaan korko- ja laina-
21516: uustuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- tuen ohella valtion omapääoma-avustusta
21517: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän opiskelzj"a-asuntojen hankkimzseksi van-
21518: hankkimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja hasta rakennuskannasta, jolloin toimin-
21519: osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. nan käynnistämzseen on varattava riittävät
21520: Tällä tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta määrärahat.
21521: osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista,
21522: mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta
21523: toivottavaa.
21524:
21525: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
21526:
21527: Jouni Backman Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
21528: Kari Urpilainen Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist
21529: Arja Alho
21530: 1432 1987 vp.
21531:
21532: Toivomusaloite n:o 1296
21533:
21534:
21535:
21536:
21537: Backman ym.: Määrärahasta opiskelija-asuntojen omapääomaosuu-
21538: den takautuvaan suorittamiseen
21539:
21540:
21541: Eduskunnalle
21542:
21543: Opiskelijat maksavat esim. verrattuna muihin Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21544: aravavuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21545: Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten ara-
21546: vataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 20- että hallitus vuoden 1988 tulo- ja me-
21547: 25 mk/m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa noarvion laadinnan yhteydessä ryhtyisi
21548: maksetaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi toimtin, jotta valtionavustus opiskelija-
21549: olla tarkoituksenmukaista opiskelijoiden toimeen- asuntojen omapääomaosuuteen ulotettai-
21550: tulon ja yleisten opiskeluedellytysten kannalta. siin takautuvasti koskemaan ennen vuotta
21551: Erityisen raskaaksi muodostuvat asumiskustan- 1980 rakennettua opiskeltja-asuntokan-
21552: nukset ennen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun taa, jolloin tätä tarkoitusta varten val-
21553: puolivälissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lai- tion tulo- ja menoarvioon on varattava
21554: naehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion- yhteensä 50 Mmk jaettuna viidelle vuo-
21555: avustusta omapääomaosuuden maksamiseen. delle (10 Mmklv).
21556:
21557: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
21558:
21559: Jouni Backman Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
21560: Kari Urpilainen Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist
21561: Arja Alho
21562: 1987 vp. 1433
21563:
21564: Toivomusaloite n:o 1297
21565:
21566:
21567:
21568:
21569: Backman ym.: Asuntojen tyhjilläänpidon estäruisestä
21570:
21571:
21572:
21573: Eduskunnalle
21574:
21575: Asuminen on perusvälttämättömyys Suomessa. että hallitus ryhtyisi pikaiszi"n tozmzzn
21576: Kuitenkin merkittävä osa suomalaisista elää joko kunnallisten asuntorekisterien perustami-
21577: täysin ilman asuntoa tai puutteellisissa asunto- seksi, jossa olisivat kaikki kunnan alueel-
21578: oloissa. la olevat asunnot, tyhjzllään pidettävien
21579: Samaan aikaan maassamme pidetään asuntoja asuntojen verotuksen kiristämiseksi, niin
21580: tyhjillään. Tämä on suuri yhteiskunnallinen vää- että asunnot vähitellen palautuisivat asu-
21581: ryys. miskäyttöön, sekä lain säätämiseksi, joka
21582: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- kn"minalisoisi asuntojen tyhjilläänpidon.
21583: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21584:
21585: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21586:
21587: Jouni Backman Arja Alho Jukka Roos
21588: llkka-Christian Björklund Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson
21589: 1434 1987 vp.
21590:
21591: Toivomusaloite n:o 1298
21592:
21593:
21594:
21595:
21596: Backman ym.: Yhteisöasumisen tehostamisesta
21597:
21598:
21599:
21600:
21601: Eduskunnalle
21602:
21603: Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen rakenne ettå" hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
21604: on pirstoutumassa. Kansalaiset privatisoituvat ja - jotta kunnat hankkisivat suurempia
21605: heidän sosiaalisten suhteidensa verkot ovat har- vuokra-asuntoja yhteisöasumiselle
21606: venneet. Myös perinteisen ydinperheen asema on - jotta yhteisöihin tulevat voisivat itse
21607: horjumassa. valita asuinkumppaninsa
21608: Vaihtoehtona tälle kehitykselle kansalaisten pii- - jotta yhteisöasuminen antaisi myös
21609: rissä on herännyt halu erilaiseen yhteisöasumiseen oikeuden asumistuen saamiseen sekä
21610: sekä osuuskuntamuotoiseen asumiseen. - jotta osuuskuntamuotoinen asumi-
21611: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- nen saatettaisiin muiden asumismuotojen
21612: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, tavoin yhteiskunnan tuen piirzin.
21613:
21614: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21615:
21616: Jouni Backman Arja Alho Jukka Roos
21617: llkka-Christian Björklund Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson
21618: 1987 vp. 1435
21619:
21620: Toivomusaloite n:o 1299
21621:
21622:
21623:
21624:
21625: Gustafsson ym.: Valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
21626:
21627:
21628:
21629: Eduskunnalle
21630:
21631: Opiskelijoiden asumiskustannukset aravavuok- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
21632: ra-asunnoissa ovat edelleen varsin korkeat. Kun ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
21633: esim. normaali- ja vanhusten aravataloissa Hel- tyisi toimiin valtion asuntolainojen laina-
21634: sil<lgissä vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25 ajan pidentämiseksi nykyisestä 25-27
21635: mk/ m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa mak- vuodesta 30 vuoteen ja uudistuksen ulot-
21636: setaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä johtuu mm. tamiseksi koko asuntokantaan sekä van-
21637: siitä, että yhteiskunnan tuki opiskelija-asunnoissa hoihin että uusiin aravavuokrataloihin ja
21638: on vähäisempi ja vastaavasti muu, kalliimpi laina- saattamiseksi käytäntöön asteittain vuo-
21639: rahoitus isompi. Korkeat asumiskustannukset vai- teen 1990 mennessä sekä riittävien mää-
21640: keuttavat opiskelijoiden ja opiskelijaperheiden rärahojen varaamiseksi tätä tarkoitusta
21641: toimeentuloa ja siten yleisiä opiskeluedellytyksiä. varten.
21642: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21643: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21644:
21645: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987
21646:
21647: Jukka Gustafsson Jouni Backman Iiris Hacklin
21648: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Urpilainen
21649: 1436 1987 vp.
21650:
21651: Toivomusaloite n:o 1300
21652:
21653:
21654:
21655:
21656: Jokinen ym.: Aliurakoitsijoiden asemaa konkurssissa koskevan lain-
21657: säädännön aikaansaamisesta
21658:
21659:
21660: Eduskunnalle
21661:
21662: Lainsäädännössämme ilmenee erittäin vakavia ne maksamatta aliurakoitsijoille. Viime vuosina
21663: epäkohtia edelleen siinä suhteessa, että työn suo- on sattunut useita valitettavia tapauksia, jotka
21664: rittaja jää usein vaille hänelle kuuluvaa työpaik- osoittavat konkurssin tehneen yhtiön jatkaneen
21665: kaa. Tämä koskee aliurakoitsijoita ja nimenomaan välittömästi toisella nimellä, mutta jättäneen ali-
21666: varsin monissa tapauksissa yksityisiä pieniä yrityk- urakoitsijat ilman palkkaa. Valitettavinta on, että
21667: siä eli niitä, joiden työntekijämäärä on 2-4 työn- näin on menetelty valtion työkohteissa, eivätkä
21668: tekijää. Työn erikoistuminen puolestaan on johta- asianajotoimistotkaan selvitä tilannetta, vaikka
21669: nut näiden pienten yritysten lisääntymiseen ja sa- näyttöä ja todisteita on. Tällaiset epäkohdat lain-
21670: malla ongelman huolestuttavaan kasvuun. Työt- säädännössä heikentävät lainkäytön luotettavuut-
21671: tömyyden lisääntyessä ovat juuri nämä pienyrityk- ta. Siksi niiden korjaamiseen on nopeasti ryhdyt-
21672: set pakotettuja ottamaan työn vastaan, vaikka ta- tävä. Vaikka aliurakoitsija on rinnastettavissa
21673: keita palkan maksusta ei olekaan saatavissa. Tämä työntekijöihin, aliurakoisijalta puutuu kuitenkin
21674: työnsuoritusryhmä on verrattavissa palkansaajaan, palkkaturva. Olisikin erityisen tärkeää selvittää,
21675: mutta ryhmän palkkaturva on huolestuttavan millä tavoin voitaisiin turvata aliurakoitsijan ase-
21676: heikko. ma konkurssissa. Tarvitaan lainsäädännön nopeaa
21677: Lisäksi aliurakoitsijoilla on työn suorituksessa uudistamista.
21678: mukana myös omia työvälineitä, laitteita tai kul- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21679: jetuskalustoa, joiden kulut lisäävät tappion suu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21680: ruutta työnantajan konkurssin tapahtuessa.
21681: Valitettavaa on sen käytännön lisääntyminen, että hallitus nopeasti selvittäisi aliura-
21682: että myös valtio ja kunnat antavat töitään urakoit- koitszjoiden aseman konkurssissa ja antaisi
21683: sijalle, joka konkurssin tapahtuessa nostaa kyllä asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle.
21684: omat sopimuksiin kirjatut tulonsa, mutta jättää
21685:
21686: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21687:
21688: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
21689: Lauha Männistö Claes Andersson Vappu Säilynoja
21690: Heli Astala Arvo Kemppainen Timo Laaksonen
21691: 1987 vp. 1437
21692:
21693: Toivomusaloite n:o 1301
21694:
21695:
21696: Jokinen ym.: Naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista tarkoittavan
21697: YK:n julistuksen sisällön toteuttamisesta Suomessa
21698:
21699: Eduskunnalle
21700:
21701: Vuosisatoja on kaikkien edistyksellisten liikkei- asianmukaisiin toimiin lakien, tapojen, määräys-
21702: den tavoitteena ollut tasa-arvon vaatimusten to- ten ja menettelyjen poistamiseksi ja asianmukai-
21703: teuttaminen. Naisiin kohdistuvan syrjinnän pois- sen lain suojan luomiseksi miesten ja naisten yhtä-
21704: tamista on vaadittu järjestyneen työväestön toi- läisille oikeuksille. Yhdistyneiden Kansakuntien
21705: mesta myös yhteisissä kokouksissa jo teollistumi- ja sen erityisjärjestöjen hyväksymät kansainväliset
21706: sen alkuvuosikymmenistä alkaen. Järjestelmälli- sopimukset ja julistukset, jotka koskevat naisiin
21707: sesti on asiaa kehitelty eteenpäin Yhdistyneiden kohdistuvan syrjinnän poistamista, on ratifioitava
21708: Kansakuntien toimesta, mikä vuosikymmenien tai hyväksyttävä sekä pantava täytäntöön niin pian
21709: työn tuloksena on vihdoin johtanut naisiin koh- kuin mahdollista, sanotaan toisen artiklan lopus-
21710: distuvan syrjinnän poistamista vaativaan julistuk- sa.
21711: seen vuonna 1967. Tämä lausuma velvoittaa myös Suomen valtiota
21712: Kuitenkin naiseen kohdistuvaa syrjintää ilme- ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin asiakirjan
21713: nee edelleen niin palkkauksen kuin ammatissa periaatteiden toteuttamiseksi ja naisten ja miesten
21714: etenemisen ja yhteiskunnallisen vastuun jaon tasavertaisuuden saattamiseksi voimaan käytän-
21715: kohdalla. Tämä todettiin myös YK:n päättävissä nössä. Varsinkin samapalkkaisuudessa on niin
21716: elimissä, ja sen seurauksena syntyi syrjinnän pois- suuria puutteita, että niiden korjaamiseen tulee
21717: tamista vaativa asiakirja, kun oli ilmennyt, että välittömästi ryhtyä. Vähäistä ei suinkaan ole
21718: huolimatta YK:n peruskirjasta, Ihmisoikeuksien myöskään se vanhentunut asenteellisuus, jota
21719: julistuksesta, ihmisoikeuksia koskevista kansain- edelleen ilmenee. Julistuksen kolmas artikla ke-
21720: välisistä yleissopimuksista ja YK:n erityisjärjestö- hottaa ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin toimiin
21721: jen muista sopimuksista ja julistuksista sekä yhtä- yleisen mielipiteen kasvattamiseksi ja kansallisten
21722: läisten oikeuksien alalla tapahtuneesta kehitykses- tavoitteiden ohiaarniseksi niin, että ennakkoluu-
21723: tä naisiin kohdistuvaa syrjintää esiintyy edelleen lot hälvenevät ja vanhentuneet tavat sekä kaikki
21724: huomattavasti. Myöskään tämän jälkeen hyväksyt- muu käytäntö, joka perustuu käsityksiin naisen
21725: ty ''Naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista'' alempiarvoisuudesta, häviää. Näiden lausumien
21726: vaativaYK:njulistus ei ole tilannetta muuttanut. pohjalta tulee Suomen valtion tuntea velvoitus ti-
21727: Kansainvälisen työjärjestön ILOn suositus ei se- lanteen korjaamiseksi oman maan olosuhteissa ja
21728: kään ole saanut aikaan asiakirjan esittämää sama- siksi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin naisiin
21729: palkkaisuutta meidänkään maassamme. Onpa kohdistuvan syrjinnän poistamista esittävän asia-
21730: päinvastoin voitu todeta palkkojen erojen kasva- kirjan periaatteiden toteuttamiseksi Suomessa.
21731: neen viime vuosina. Tarvitaan todella ratkaisevia Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21732: toimenpiteitä todellisen tasa-arvon toteuttamisek- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21733: si, ei vain julistuksissa vaan myös käytännössä. sen,
21734: Naisiin kohdistuva syrjintä, joka estää ja rajoittaa
21735: heidän tasavertaisuuttaan miesten kanssa, on sy- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
21736: västi epäoikeudenmukainen sekä loukkaus ihmis- Yhdistyneiden Kansakuntien naisiin koh-
21737: arvoa kohtaan, sanotaan syrjinnän poistamista distuvan syr;i'nnän poistamista esittävän
21738: vaativan julistuksen ensimmäisessä artiklassa. julistuksen sisällön periaatteiden toteutta-
21739: Toinen artikla kehottaa ryhtymään kaikkiin miseksi Suomessa.
21740:
21741: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21742:
21743: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Raila Aho
21744: Heli Astala Arvo Kemppainen Lauha Männistö
21745: Vappu Säilynoja
21746: 1438 1987 vp.
21747:
21748: Toivomusaloite n:o 1302
21749:
21750:
21751:
21752:
21753: Jokinen ym.: Väkivaltaa ihannoivan länsimaisen elokuvatuotannon
21754: esittämisen rajoittamisesta
21755:
21756:
21757: Eduskunnalle
21758:
21759: Television ohjelmistoon kuuluu jatkuvasti elo- tehty saamaan aikaan hermoja repivää jännitystä
21760: kuvia, joissa väkivaltaa ja pahoinpitelyjä kuvataan katsojassa. Nämä elokuvat ovat omiaan aiheutta-
21761: erittäin raa' assa ja järkyttävässä muodossa. Kun maan vakavaa huolestumista lasten ja nuorison
21762: nämä elokuvat tulevat suoraan koteihin ja lasten kehityksestä vastuuta tuntevien kansalaisten kes-
21763: katseltaviksi TV:n välityksellä, on erittäin huoles- kuudessa. Raakuuksia ja väkivaltaa kuvaavia
21764: tuttavaa, mihin tämä johtaa osana jokapäiväistä markkinointitarkoituksessa tehtyjä elokuvia ja jul-
21765: kasvatusta. kaisutoimintaa ei pidä sekoittaa niihin todellisista
21766: Lasten keskuudessa ovat vakavat pahoinpitelyt tilanteista filmattuihin elokuviin ja kuvauksiin,
21767: viime aikoina lisääntyneet voimakkaasti, jopa vai- jotka kertovat eri puolilla maailmaa vallitsevista
21768: keisiin vammautumisiin johtaneita pahoinpitelyjä todellisista tapahtumista, joita uutiskuvissa ja
21769: ilmenee runsaasti. Jo aikaisemmin on eri maissa asiaa valaisevissa esitelmissä tuodaan esiin. Ne
21770: suoritettujen tutkimusten tuloksena todettu väki- ovat tärkeitä todellisen maailmankuvan muodos-
21771: valtaelokuvien ja myös sarjakuvalehtien lapsia va- tumiseen, koska maailmassa on edelleen nälkää,
21772: hingoittava ja heidän aggressiivisuuttaan herättä- kurjuutta ja sotien aiheuttamaa hävitystä, jonka
21773: vä vaikutus. Näiden elokuvien ja sarjakuvien esit- poistamiseksi kaikkialla on toimittava.
21774: tämisen ja myynnin kieltäminen olisi kiireellisesti Näiden todellisten ongelmien hämäämiseksi ja
21775: saatava aikaan. taloudellisen voiton tavoittelun tarkoituksessa val-
21776: Jatkuvien ja toistuvien väkivaltaa kuvaavien elo- mistetut väkivaltaa ihannoivat ja kuvaavat filmit
21777: kuvien katselu synnyttää ajan mittaan aggressiivi- ja piirrokset sen sijaan ovat tuhoisia, ja siksi ne on
21778: suutta siinä määrin, että se saattaa johtaa väkival- kiellettävä. Amerikkalaiset sarjaelokuvat ovat
21779: taisiin tekoihin, jopa pienimmätkin lapset käyt- omiaan myös pilaamaan perinteellistä suomalaista
21780: täytyvät hyökkäävästi ja leikeissään rajummin vä- kulttuuria, ja ne ovat jo antaneet kielteisen lei-
21781: littömästi väkivaltaa kuvaavan elokuvan katselun mansa suomalaiseenkin tuotantoon. Niiden tur-
21782: jälkeen. Kun tämä elokuva on tavoittanut saman- meleva vaikutus on jo niin laaja, että on aihetta
21783: aikaisesti useampia lapsia, jotka kohtaavat toisen- nopeasti lopettaa tämänsuuntainen elokuvien ja
21784: sa ohjelman jälkeen, on ilmeistä, että väkivallan julkaisujen toiminnan levitys Suomessa.
21785: vaara on tällöin suurempi. Lasten vanhemmat ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
21786: kasvattajat ovat olleet jo kauan huolissaan yhä kas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21787: vavasta väkivallan vaarasta.
21788: Eri järjestöjen ja yksityisten toimesta on useita että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
21789: kertoja varoitettu niistä vaaroista, joita väkivaltaa piteisiin väkivaltaa ihannoivan ja aiheutta-
21790: ihannoiva elokuva ja muu julkaisutoiminta ai- van sekä suomalaista kansallista kulttuuria
21791: heuttaa lasten ja nuorison kehitykselle. vahingoittavan länsimaisen elokuvatuo-
21792: Kaikesta huolimattaTV:ssäjatkuvasti esitetään tannon esittämisen rajoittamiseksi maas-
21793: mitä räikeimpiä väkivaltaa ja julmuuksia kuvaavia samme.
21794: elokuvia, jotka nimenomaan on suunniteltu ja
21795:
21796: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21797:
21798: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
21799: Lauha Männistö Claes Andersson Esko Seppänen
21800: Heli Astala Timo Laaksonen
21801: 1987 vp. 1439
21802:
21803: Toivomusaloite n:o 1303
21804:
21805:
21806:
21807:
21808: Jokinen ym.: Asuntojen tyhjilläänpitämisen estämisestä
21809:
21810:
21811:
21812: Eduskunnalle
21813:
21814: Asuntopula jatkuu edelleen varsin huolestutta- totilanteen korjaaminen, mistään perhepolitiikan
21815: vana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. Erityi- hoidosta ei asunnottomalle perheelle voida edes
21816: sen hitaasti ovat viime vuosina edenneet kunnal- puhua. Viime vuosina on useaan kertaan puutut-
21817: listen vuokra-asuntojen rakentamiset, vaikka tu niihin tyhjillään oleviin tuhansiin kovan rahan
21818: vuokra-asuntojen lisäämisen tarve onkin ollut jat- asuntoihin, joita käytetään sijoituskohteina. Mut-
21819: kuvaa. ta nyt ovat tyhjillään myös yhteiskunnan rahoitta-
21820: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kunnal- mat ja myynnissä olevat arava-asunnot. Asia vaatii
21821: listen vuokra-asuntojen rakentamista. Samanai- nopeaa korjausta. Kaikki tyhjät asunnot on saata-
21822: kaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoihin hake- va käyttöön, ja asuntojen puutteesta kärsiville on
21823: vien määrä kasvaa, vaikka kaupungin omistamiin osoitettava asunto sieltä missä niitä on. Aravalake-
21824: vuokra-asuntoihin hakevien määrää jarrutetaan. ja on muutettava niiltä osin, jotka estävät asunto-
21825: Mitään lupausta asunnon saannista ei hakijalle jen käytön silloin kun ostajia ei ilmaannu. Yhteis-
21826: kaupungin taholta anneta, vaikka häätöuhka olisi kunnan varojen sijoittaminen asuntotuotantoon
21827: painamassa ja asunnon saanti vapailta markkinoil- ei saa merkitä sen perustarkoituksen mitätöintiä
21828: ta melkein mahdoton, kuten se yleensä lapsiper- - kunnon asunnon turvaamista sitä tarvitsevalle
21829: heiden kohdalla ja myöskin vanhusten asuntoa perheelle. Tähän on tilanne johtanut silloin kun
21830: hakiessa on. myytäviä arava-asuntoja rakennetaan, vaikkakaik-
21831: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista löytää kein kipein tarve on aravavuokratalojen kohdalla.
21832: kaikkialta tästä maasta. Vakavaa kieltään asunto- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
21833: ongelmien kasvusta puhuvat myös ne tilastot, jot- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21834: ka osoittavat arava-asuntoja olevan kaupan ja jat-
21835: kuvasti tyhjinä. Ilmoitukset myytävinä olevista että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
21836: arava-asunnoista sanomalehtien ilmoitussivuilla teisiin tyhjillään olevien arava-asuntojen
21837: kertovat vakavaa kieltään nykypäivän suomalaises- järjestämiseksi asuntojen puutteesta kärsi-
21838: ta asunto-ongelmasta. Hyvät asunnot ovat kuu- vtlle perhetlle ja lainsäädännön muutta-
21839: kaudesta toiseen tyhjinä. Samanaikaisesti lapsi- miseksi ntin, että asuntoja ei voitaisipitää
21840: perheet ovat tilapäisissä ja todella puutteellisissa tyhjzllään stlloin kun tuhannet perheet
21841: oloissa suurten asuntovaikeuksiensa vuoksi. Kui- kärsivät asunto-olojen kehnoudesta ja
21842: tenkin perhepolitiikan keskeisin kysymys on asun- asuntojen puutteesta.
21843:
21844: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21845:
21846: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Pauli Uitto
21847: Esko Seppänen Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
21848: Raila Aho Esko Helle Pekka Leppänen
21849: Heli Astala Lauha Männistö
21850: 1440 1987 vp.
21851:
21852: Toivomusaloite n:o 1304
21853:
21854:
21855:
21856:
21857: Juhantalo ym.: Asuntopolitiikan tehostamisesta
21858:
21859:
21860:
21861: Eduskunnalle
21862:
21863: Vaikka asunto-olot ovatkin maassamme keski- tuoton turvaaminen vuokratuotantoon sijoitetulle
21864: määräisesti tarkastellen varsin hyvät, on olemassa pääomalle lepäämässä olevan huoneenvuokralain
21865: ryhmiä, joilla on vaikeuksia asunnon hankinnassa. suuntaviivojen mukaisesti on keinoista yksi. Vält-
21866: Yksi suuri ryhmä ovat nuoret asunnonhakijat. tämätöntä näyttäisi olevan arvioida uudelleen
21867: Monet nuoret joutuvat tällä hetkellä majailemaan myös vuokrasääntelyjärjestelmä ja sen soveltami-
21868: olosuhteissa, joita voidaan nimittää suoranaiseksi nen.
21869: asunnottomuudeksi. Asuntomarkkinoille tulee Tyhjillään olevien asuntojen saattamista vuok-
21870: vuosittain uusia nuoria ruokakuntia 40 000- ramarkkinoiden käyttöön edistäisi ns. vuokratulo-
21871: 45 000. Nuorten asunnonhankinnan ongelmia vähennyksen nostaminen ainakin 12 000 mark-
21872: ovat ennen kaikkea vuokra-asuntojen puute, kaan jo vuonna 1988.
21873: omistusasunnon hankinnan korkea kynnys ja tulo- Lainoja vanhojen asuntojen hankintaan tulisi
21874: jen pienuus asumiskuluihin nähden. pikaisesti ryhtyä myöntämään myös nuorille per-
21875: Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vuosille heille, jotka hankkivat itselleen ensimmäisen yh-
21876: 1987-1991 on yhdeksi asunto-olojen kehittämi- teisen asunnon. Erityisesti voitaisiin tukea maa-
21877: sen painopisteeksi otettu ''nuorten, perheenpe- seudun korjauskelpoisten omakotitalojen hankin-
21878: rustajien ja yleensä kiireellisessä asunnontarpeessa taa ja sen yhteydessä suoritettavaa peruskorjausta.
21879: olevien asuntotilanteen parantaminen erityisesti Myös aravalainoitusta tulee entisestään kehit-
21880: lisäämällä vuokra-asuntojen tarjontaa niillä paik- tää. Tuki tulee mitoittaa niin suureksi, että myös
21881: kakunnilla, joilla esiintyy asuntopulaa, sekä hel- pienituloiset asunnon hankkijat kykenevät asun-
21882: pottamalla ensimmäisen omistusasunnon hankin- non hankkimaan. Monissa tapauksissa valtion lai-
21883: taa''. nan pienuus aiheuttaa sen, että pienituloinen
21884: Aravavuokra-asuntojen tuotanto on ollut kes- joutuu luopumaan hankinnasta korkeakorkoisten
21885: keinen keino vuokra-asuntojen määrän säilyttämi- pankkilainojen liian suuren rasituksen vuoksi.
21886: sessä. Samalla kun jatkossa on elvytettävä vapaara- Valtion lainan osuutta tulee siitä syystä nostaa
21887: hoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa, on huo- ja laina-aikaa pidentää nykyisestään. Samalla tu-
21888: lehdittava, että aravavuokra-asuntojen tuotanto lee jakoperusteilla varmistaa, että lainat suunna-
21889: säilyy suunnilleen nykyisellä tasolla. Tämä ei kui- taan nimenomaan pienituloisille ja vähävaraisille.
21890: tenkaan riitä, vaan sen lisäksi tulee valtion varoja Suoranainen asunnottomuus on ongelma, jota
21891: osoittaa myös yksittäisten vuokra-asuntojen han- esiintyy monissa maamme kasvukeskuksissa. Pa-
21892: kintaan olemassa olevasta asuntokannasta. Monil- hin tilanne on pääkaupunkiseudulla. Pääkaupun-
21893: la paikkakunnilla olisikin tarkoituksenmukaisem- kiseudun hallitsematon kasvu on aiheuttanut sen,
21894: paa hankkia vuokra-asuntoja ostamalla kuin ryh- että vuokra-asuntoja ei ole riittävästi ja ylikysyntä
21895: tyä rakentamaan uusia vuokrataloja. Asuntojen nostaa voimakkaasti asuntojen hintoja. Omistus-
21896: hankintaan tulisi myöntää lainoja kunnille ja yh- asuntojen hintojen nousu on aiheuttanut myös
21897: teisöille samoilla ehdoilla kuin nykyisin myönne- sen, että yksityisten omistamia vuokra-asuntoja
21898: tään lainoja vuokratalojen rakentamiseen. myydään omistusasunnoiksi. Seudun kuntien
21899: Valtion lainoittama vuokra-asuntotuotanto ei tonttiongelmat ovat myös olleet omiaan aiheutta-
21900: kuitenkaan yksin riitä tyydyttämään vuokra- maan asuntorakentamisen hidastumista. Pääkau-
21901: asuntojen kysyntää. Vapaarahoitteisen vuokra- punkiseudulla tulisikin tavoitteeksi ottaa nykyisen
21902: asuntokannan vähentämiseksi ja uuden synnyttä- väestön asunto-olojen parantaminen eikä pyrkiä
21903: miseksi tarvitaan useita keinoja. Kohtuullisen väestön hyvinvoinnista piittaamattomaan kasvuun.
21904: 1987 vp. -TA n:o 1304 1441
21905:
21906: Valtion myöntämien lainojen ja avustusten turvin asuntokannasta sekä. vuokra-asuntojen
21907: on autettava kuntien ponnisteluissa asunnotto- hankintaa että nuorille perhezlle ensim-
21908: muuden poistamiseksi. Tehokkain keino tässä on mäisen yhteisen asunnon hankintaa ja tar-
21909: vuokra-asuntojen määrän lisääminen. vittaessa tämän asunnon peruskorjausta
21910: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- varten,
21911: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 3) että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toi-
21912: sen, menpiteiszin omakotitalojen aravalaina-
21913: osuuden nostamiseksi ja laina-aikojen pi-
21914: 1) että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- dentämiseksi, jolloin tulee varmistaa, että
21915: menpiteisiin asuntosäästöpalkkiojärjestel- lainat suunnataan suurimmassa tarpeessa
21916: mää ja siihen liittyvää korkotukijärjestel- oleville, sekä
21917: mää koskevien säännösten muuttamiseksi 4) että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
21918: siten, että omarahoitusosuus on enintään menpiteisiin asunnottomuuden poistami-
21919: 15 prosenttia ja laina-aika vähintään vzisi seksi osoittamalla valtion tukea riittävän
21920: kertaa säästöaika. Samalla pankkien kans- vuokra-asuntokannan hankkimiseksi niis-
21921: sa tulisi kiireellisesti neuvotella asunto- sä kunnissa, joissa on pulaa vuokra-asun-
21922: säästösopimuksia koskevien yleisten sopi- noista, sekä maan tasapainoisen kehityk-
21923: musehtojen muuttamisesta, sen turvaamiseksi, jotta voidaan estää
21924: 2) että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toi- asuntopulan kärjistyminen asunnotto-
21925: menpiteisiin varojen osoittamiseksi asun- muudeksi.
21926: tojen hankintaan myös olemassa olevasta
21927:
21928: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
21929:
21930: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
21931: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
21932: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Jorma Huuhtanen
21933: Mirja Ryynänen Aapo Saari Matti Väistö
21934: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Seppo Pelttari
21935: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä
21936: Anneli Jäätteenmäki Kalevi Mattila Heikki Kokko
21937: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Tellervo Renko
21938: Juhani Alaranta Matti Maijala Kauko Heikkinen
21939: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Pauli Saapunki
21940: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Esko Aho
21941: Pirkko Ikonen
21942: 1442 1987 vp.
21943:
21944: Toivomusaloite n:o 1305
21945:
21946:
21947:
21948:
21949: Kalliomäki: Työllisyysperusteen käytön rajoittamisesta asuntolaino-
21950: jen myöntämisvaltuuksista päätettäessä
21951:
21952:
21953: Eduskunnalle
21954:
21955: Työvoimaministeriön lausunnossa ympansto- huomattavasti korkeampi. Vuokra-asuntoja pois-
21956: ministeriölle vuoden 1987 asuntolainojen sekä tuu vuosittain asuntomarkkinoilta enemmän kuin
21957: peruskorjaus- ja perusparannuslainojen myöntä- uusia tuotetaan. Vuonna 1985 oli julkisesti haet-
21958: misvaltuuksista esitettiin, että asuntojen uustuo- tavina olleisiin asuntoihin Uudenmaan läänissä
21959: tannon ja peruskorjauslainojen lääninkiintiöitä 4,8 hakijaa/ asunto, pääkaupunkiseudulla kaut-
21960: tulee työllisyysperusteilla tarkistaa. taaltaan yli 5,5 ja koko maassa 2,9.
21961: Työvoimaministeriön mukaan ja asuntohalli- Maan 18 000 asunnottomasta liki puolet on
21962: tuksen alustavasta esityksestä poiketen olisi uus- Uudellamaalla. Asunnottomien ongelma on ko-
21963: tuotannosta siirrettävä määrärahaa Keski-Suo- konaisuudessaan painottunut maan eteläosiin ja
21964: men, Pohjois-Karjalan, Oulun ja Lapin lääneille nimenomaisesti kaupunkikuntiin.
21965: yhteensä noin 260 mmk ja perusparannuslainojen On ymmärrettävää ja helpottavaa, että työvoi-
21966: määrärahaa noin 54 mmk. Tämä olisi merkinnyt maministeriön kanta ei asian jatkokäsittelyssä
21967: sitä, että lääneiltä, joissa asunto-ongelmat ovat ole saanut riittävää kannatusta. Maan kehityksen
21968: kipeimmät, määrärahoja olisi jouduttu vähentä- kannalta on tärkeätä, että alueellisia työllisyys-
21969: mään. eroja pyritään eri toimin tasoittamaan, mutta
21970: Työvoimaministeriön esityksen outoutta koros- tämä ei saa tapahtua siten, että vaikeutetaan jo
21971: taa, että ministeriön on täytynyt olla tietoinen ennestään ongelmallista asuntotilannetta alueilla,
21972: asuntotilanteesta muun muassa Uudellamaalla, joilla asuntokysymyksen ratkaisu asettaa muuten-
21973: johon ministeriön lausunnon toteutuminen käy- kin poikkeuksellisen suuria vaatimuksia yhteis-
21974: tännössä olisi kohdistunut erityisen kielteisesti. kunnalle.
21975: Vuoden 1985 väestönlaskennan mukaan Uu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
21976: dellamaalla asui ahtaasti 46 595 asuntokuntaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21977: (normi 3) eli lähes neljännes koko maan ahtaasti
21978: asuvista asuntokunnista. Vähimmäistasonormia että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimzi"n,
21979: ahtaammin asuvia asuntokuntia oli vielä vuonna joilla lainsäädännön tai muiden hallituk-
21980: 1980 Uudenmaan läänissä noin 50 000. sen käytössä olevien keinojen kautta var-
21981: Puutteellisesti varustettuja asuntoja oli Uudel- mistettaisiin, että asuntolainojen sekä
21982: lamaalla vuonna 1980 yli 30 000, puutteellisesti peruskorjaus- ja perusparannuslainojen
21983: varustettujen asuntojen osuus läänin muissa kun- myöntämisvaltuuksista päätettäessä voitai-
21984: nissa kuin kaupungeissa oli 24,7 % ja koko maas- siin työllisyysperusteilla vaikuttaa läänin-
21985: sa18,8%. kiintiöihin vain toisszjaisesti ja sellaisten
21986: Erityisesti pääkaupunkiseudulla vuokra-asunto- läänien kohdalla, joissa toimenpide ei vai-
21987: tilanne on vaikea ja kustannustaso muuta maata keula asuntotzlannetta.
21988:
21989: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
21990:
21991: Antti Kalliomäki
21992: 1987 vp. 1443
21993:
21994: Toivomusaloite n:o 1306
21995:
21996:
21997:
21998:
21999: Karkinen: Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanteen paranta-
22000: misesta
22001:
22002:
22003: Eduskunnalle
22004:
22005: Pääkaupunkiseudun asuntotilanne on huonon- Kun nykyinen vuokrataso saattaa joillakin paik-
22006: tunut viime vuosina erityisesti vuokra-asuntojen kakunnilla tuoda vuokranantajalle kohtuulliseksi
22007: saamisen osalta. katsottavan tuoton, on pääkaupunkiseudulla
22008: Vuokrattavien asuntojen kokonaismäärä on tuotto riittämätön, mikä johtuu muuta maata
22009: alentunut vuodesta 1975 lähtien, ja yksinomaan korkeammista asuntojen hinnoista. Yhteisömuo-
22010: valtion lainoin tuotetut uudet vuokra-asunnot toiset vuokratalojen omistajat, kuten vakuutuslai-
22011: eivät ole lukumäärältään pystyneet korvaamaan tokset, ovat myyneet taloja omistusasunnoiksi
22012: poistuneita ns. vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. yleensä siinä vaiheessa, jolloin talojen petuskor-
22013: Vuosina 1981-1985 tuotettiin pääkaupunkiseu- jaus on tullut tarpeelliseksi. Korjaustoimintaa ei
22014: dulla noin 1 600 aravavuokra-asuntoa vuosittain. ole kannattanut aloittaa nykyisellä vuokratasolla,
22015: Samaan aikaan arvioitiin poistuneen vanhoja va- ja samalla on päästy err·on kannattamattomasta si-
22016: paarahoitteisia vuokra-asuntoja noin 3 000 asun- joituskohteesta.
22017: toa vuodessa. Vuokra-asunnoista saatavaa tuottoa on pyritty
22018: Edellä kuvatulla kehityksellä on monia vaiku- viime vuosina parantamaan verotuksellisin kei-
22019: tuksia koko seudun asuntomarkkinatilanteeseen. noin, jotka ovat koskeneet yksityisiä henkilöitä.
22020: Kun kohtuuhintaiset asunnot ovat vähentyneet, Sen sijaan yhteisömuotoiset vuokranantajat eivät
22021: on vähävaraisten perheiden ja nuorten asunnon- tästä ole hyötyneet, vaan näiden on pyrittävä saa-
22022: saanti vaikeutunut, asunnottomuuden määrä maan tuottoosa suoraan vuokrista. Verohuojen-
22023: edelleen lisääntynyt ja vuokrataso noussut todelli- nukset yksityisille vuokra-asunnon omistajille ovat
22024: suudessa roimasti yli valtioneuvoston sääntelemän parantaneet jossain määrin vuokraushalukkuutta,
22025: kohtuullisen tason. Vuokra-asuntotilanteen kiris- mutta tällä tavoin ei ongelma kokonaisuudessaan
22026: tymisellä on vaikutusta myös omistusasuntojen ole ratkaistavissa. Lisäksi yksityisen omistamaa
22027: kysyntään ja hintoihin. Useat asunnontarvitsijat vuokra-asuntoa ei voida pitää pysyvänä, vaan se
22028: joutuvat hankkimaan oman asunnon, vaikka ta- yleensä myydään muista kuin tuottosyistä. Uuden
22029: loudelliset edellytykset ovat heikot. huoneenvuokralain säätäminen antaa mahdolli-
22030: Tällöin kysyntä kohdistuu pienasuntoihin, suuden kohtuullisen tuoton saamiseen vuokra-
22031: vaikka todellinen asunnontarve vaatisi väljempää asunnoista. Vaikka laki säädettäisiinkin, on nykyi-
22032: ratkaisua. Kysynnän vinous puolestaan nostaa nen vuokrasääntelyjärjestelmä rakennettu siten,
22033: aluksi juuri pienten asuntojen hintatasoa ja vetää että kohtuullisen tuoton määrittely ja soveltami-
22034: perässään myöhemmin koko hintatason nousuun. nen vuokrien taso-ohjeisiin ja korotuksiin ei saata
22035: Seurauksena onkin, että pääkaupunkiseudulla toteutua lain tarkoittamalla tavalla. Vuokrasään-
22036: asuntojen hintataso on nyt noin kolmanneksen telyyn liittyvä asuntoneuvoston vuokrajaosto tuli-
22037: kalliimpi kuin muualla maassa keskimäärin. Val- sikin lakkauttaa ja siirtää sääntelyn edellyttämien
22038: tion lainoittamalla osakeasuntotuotannolla on päätösten valmistelu asuntoviranomaisten tehtä-
22039: voitu omistusasuntomarkkinoita säännellä vain väksi.
22040: rajallisesti. Omistusasuntojen lainoitus on ollut Uuden huoneenvuokralain säätäminen ja sään-
22041: seudulla noin 1 200-1 300 asuntoa vuodessa telyjärjestelmän muuttaminen antavat mahdolli-
22042: 1980-luvulla. suuden uusien vapaarahoitteisten vuokra-asunto-
22043: Yhteensä pääkaupunkiseudun aravatuotanto jen tuotannolle. Aiemmin valtioneuvoston ja va-
22044: on ollut vajaat 3 000 asuntoa vuodessa eli noin kuutuslaitosten sopima 4 000 asunnon tuottami-
22045: 35 prosenttia koko alueen uustuotannosta. nen viisivuotiskaudella pitäisi suunnata lähes
22046:
22047: 39 2705361
22048: 1444 1987 vp. - TA n:o 1306
22049:
22050: kokonaan pääkaupunkiseudulle, missä vuokra- alueellisessa jaossa nykyistä laajempaan harkin-
22051: asuntojen tarve on suurin. taan asunnontarpeen mukaan. Valtion on omin
22052: Aravavuokra-asuntojen tuottaminen on ollut toimin edistettävä maansaantia aravatuotantoa
22053: tarpeeseen nähden liian vähäistä pääkaupunkiseu- varten luovuttamalla tarpeettomaksi käyneitä
22054: dulla. Esteinä ovat olleet kuntien tonttipolitiikka alueitaan seudun kunnille.
22055: ja maansaantivaikeudet sekä omistusasuntotuo- Aravalainoitus tulee seudun kunnissa suunnata
22056: tannon suosiminen. Myös ensisijaisrahoitus on pääasiassa vuokra-asuntojen tuottamiseen. Omis-
22057: muodostanut esteen hankkeiden toteutukselle ja tusaravien tuotannon vähentyminen tulee korjata
22058: priorisoinnille. Valtion viranomaisten määräämät laajentamalla ja kehittämällä asuntosäästöpalk-
22059: vuokratalojen ensisijaislainojen ehdot ovat olleet kiojärjestelmää, jolloin yhä useampi vapaara-
22060: liian tiukat verrattuna rahoituslaitosten yleisen hoitteinen osakeasunto on myös hintasääntelyn
22061: antolainauksen ehtoihin. Lähentämällä ehtoja alaisena.
22062: voidaan tavoitteet helpommin saavuttaa vuokrata- Pääkaupunkiseudun kunnat ovat ohjelmoineet
22063: lotuotannossa. aravatuotannon määräksi 4 000 asuntoa vuosittain
22064: Pääkaupunkiseudulla on viime vuosina siirtynyt vuosina 1987-1991. Tästä määrästä olisi vuokra-
22065: useiden aravalainaa saaneiden kohteiden rakenta- asuntoja noin 2 500. Edellä mainituista vaikeuk-
22066: minen, mikä johtuu asuntohallituksen asettamis- sista johtuen määrät ovat riittämättömiä. Valtio-
22067: ta epärealistisen alhaisista kustannusrajoista. Kun neuvoston toimenpitein pitää luoda edellytykset
22068: kysymyksessä on vain rajallisesti asumiskustan- aravavuokra-asuntojen tuotannon kaksinkertaista-
22069: nuksiin vaikuttava asia, tulee jatkossa pitää huolta miseksi, jolloin vuosina 1988-1992 voitaisiin
22070: siitä, että asuntohallituksen norminanto ei estä tuottaa alueella vuosittain 5 000 vuokra-asuntoa.
22071: jo liian alhaisenakio pidettävän aravatuotannon Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
22072: toteutumista. hyväksyttäväksi toivomuksen,
22073: Aravavuokra-asuntojen tuotantoa on nostettava
22074: pääkaupunkiseudulla, jotta kaikkein heikoim- että hallitus ryhtyisipikaisiin toimenpi-
22075: massa asemassa olevien asunnon tarpeessa ole- tei.riin pääkaupunkiseudun asuntomarkki-
22076: vien asemaa voidaan parantaa ja jotta seudun natzlanteen tasapainottamiseksi lisåä"mållå"
22077: asuntomarkkinoihin saadaan tasapainoa ja asun- seudulle aravalainoitusta siten, että vuo-
22078: tojen yleinen hinnannousu hillityksi. Seudulle on sittain voidaan turvata 5 000 uuden
22079: suunnattava nykyistä enemmän lainoitusta ja an- vuokra-asunnon rakentaminen seudun
22080: nettava viranomaisille mahdollisuus aravarahojen kunnissa.
22081:
22082: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22083:
22084: Seija Karkinen
22085: 1987 vp. 1445
22086:
22087: Toivomusaloite n:o 1307
22088:
22089:
22090:
22091:
22092: Karkinen: Valtion maiden luovuttamisesta pääkaupunkiseudulla
22093: asuntotuotantoon
22094:
22095:
22096: Eduskunnalle
22097:
22098: Pääkaupunkiseudulla, varsinkin Helsingin seu- tuksen tulisi kartoittaa valtion tarpe1sun liittyvä
22099: dun alueella, on yhtenä keskeisenä vaikeutena so- pitkän aikavälin maantarve ja pyrkiä pikaisesti
22100: pivien maa-alueiden riittävyys asuntotuotantoa luovuttamaan tarpeettomat alueet seudun kunnil-
22101: varten. Maan niukkuus on nostanut alueella maan le asuntorakentamista varten.
22102: hinnan tasolle, joka estää aravaehtoisen asunto- Yhtenä vaikeutena valtion maanomistuksessa ja
22103: tuotannon lisäämisen ja korottaa yksityisten hal- mahdollisessa luovutusvaihtoehdossa on se, että
22104: lussa olevien tonttien hinnat kohtuuttomiksi. alueet ovat toistaiseksi kaavoittamattomia. Luovu-
22105: Kunnat ovat joutuneet kaavoittamaan asuntotuo- tusten hinnoittelu on valtion viranomaisten tahol-
22106: tantoon alueita, joiden käyttämistä tähän tarkoi- ta esitetty tapahtuvaksi vasta sitten, kun alueet on
22107: tukseen ei voida pitää seudun yhdyskuntaraken- kaavoitettu uuteen l<äyttöön. Näin pyritään saa-
22108: teen kannalta taloudellisena. Asuntotuotannon maan alueista korkeampi, eli kaavoitetun maan
22109: hajautuminen tällä tavoin on paitsi epätaloudel- hinta.
22110: lista myös sosiaalista kanssakäymistä rajoittavaaja Helsingin kaupunki puolestaan pyrkii kaa-
22111: estävää. voittamaan ensisijaisesti vain omistamiaan maa-
22112: Valtion eri laitosten omistuksessa on Helsingin alueita. Jos pyritään edistämään kohtuuhintaista
22113: kaupungin alueella tunsaasti sellaista rakentama- asuntotuotantoa seudulla, ei tällaista julkista
22114: tonta ja toisarvoisessa käytössä olevaa maata, joka vastakkainasettelua voida pitää tarkoituksenmu-
22115: olisi kaupunkirakenteen kannalta erinomaista kaisena.
22116: otettavaksi asuntoaluekäyttöön. Tällaisia alueita Valtion tulisi luovuttaa maa-alueet seudun
22117: ovat mm. Viikin-Kivikon alue ja Malmin lento- kunnille siten, että jokainen muodostettava tontti
22118: kenttäalue. Edellisellä harjoitetaan maatalousop- on hinnaltaan kelpoinen aravatuotantoa varten.
22119: pilaitoksen koeviljelyä ja jälkimmäisellä pienlen- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
22120: tokenttätoimintaa. Molemmat toiminnot voitai- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22121: siin vaivatta siirtää niille paremmin soveltuville
22122: alueille. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22123: Seudun kunnat ovat jossain määrin vaihtaneet piteisiin valtion tarpeettomien tai sellai-
22124: maa-alueita valtion kanssa, mutta edelleenkin siksi todettavien maa-alueiden vaihtami-
22125: kuntien omien asuntotonttien niukkuus puoltaa seksi tai luovuttamiseksi pääkaupunkiseu-
22126: laajempia vaihtoja tai luovutuksia. Hallituksen dun kunnille asuntorakennuskäyttöön sel-
22127: tulisi ottaa hoidettavakseen maanvaihdot ja luo- laisin luovutus- tai maanvaihtoehdoin,
22128: vutukset keskitetysti, koska eri hallinnonalat eivät että alueille muodostettaville tonteille voi-
22129: yksin pysty tai halua hoitaa asiaa. Samalla halli- daan tuottaa aravalainoitettuja asuntoja.
22130:
22131: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22132:
22133: Seija Karkinen
22134: 1446 1987 vp.
22135:
22136: Toivomusaloite n:o 1308
22137:
22138:
22139:
22140:
22141: Kietäväinen ym.: Mikkelin läänin asuntolainakiintiön korottamisesta
22142:
22143:
22144:
22145: Eduskunnalle
22146:
22147: Mikkelin läänissä asuvien asunto-olot ovat hei- sen esitystä alhaisempi. Vuodelle 1985 kiintiötä
22148: kot. Esimerkiksi Mikkelin läänin asuntojen varus- nostettiin hiukan, 4, 7 % :iin, mikä on selvästi
22149: tetaso on aivan maan heikoimpia, ja asumistiheys kiintiöiden jaossa käytettävien laskentaperustei-
22150: on selvästi korkeampi kuin koko maassa keski- den mukaista osuutta pienempi.
22151: määrin. Heikko asuntotilanne on vaikeuttanut Mikkelin läänissä tarvitaan selvää uustuotan-
22152: huomattavasti useiden läänin kuntien kehitys- toon suunnattujen määrärahojen lisäämistä, mut-
22153: mahdollisuuksia, erityisesti uusien työpaikkojen ta sen ohella erityisen huomattavaa peruskorjaus-
22154: syntymistä. Heikosta asuntotilanteesta ovat joutu- määrärahojen lisäystä.
22155: neet kärsimään erityisesti nuoret, lapsiperheet ja Mikkelin läänissä vallitsevan vaikean asunto-
22156: opiskelijat sekä myös heikkotasoisissa asunnoissa ongelman poistamiseksi ja heikon asumistason
22157: asuvat vanhukset. Monet kunnat ovat pyrkifleet kohottamiseksi on välttämätöntä, että läänin
22158: aktiivisesti omin toimenpitein helpottamaan asuntolainakiintiötä nostettaisiin nykyisestä. Kiin-
22159: asunto-ongelmaa mm. hankkimalla ns. kovan tiöiden jaossa käytettävien laskentaperusteiden
22160: rahan vuokra-asuntoja, mutta tämäkään ei ole mukaan läänin kiintiön tulisi olla yli 5 %.
22161: riittänyt poistamaan ongelmaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
22162: Aravalainoitettujen asuntojen osuus kokonais- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22163: asuntotuotannosta on laskenut Mikkelin läänissä
22164: viime vuosina. Tämä on tapahtunut siitä huoli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22165: matta, että ns. aravaväestön osuus on läänissä sel- piteisiin Mikkelin läänin asuntolainakiin-
22166: västi maan keskitasoa korkeampi. tiön nostamiseksi yli 5 %:iin ja lääniin
22167: Mikkelin läänin asuntolainakiintiöksi vuodelle suunnattujen peruskorjausmäärärahojen
22168: 1984 vahvistettiin 4,5 %, mikä oli asuntohallituk- lisäämiseksi.
22169:
22170: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22171:
22172: Timo Kietäväinen Jouni Backman
22173: Markku Lehtosaari Matti Maijala
22174: 1987 vp. 1447
22175:
22176: Toivomusaloite n:o 1309
22177:
22178:
22179:
22180:
22181: Kietäväinen ym.: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämisestä
22182:
22183:
22184:
22185:
22186: Eduskunnalle
22187:
22188: Nuorten mahdollisuuksia oman asunnon hank- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
22189: kimiseen on pyritty parantamaan asuntosäästö- nuorten ensiasunnon hankkzjoiden ASP-
22190: palkkiojärjestelmällä. Järjestelmän ehdot ovat järjestelmän parantamiseksi nostamal-
22191: olleet kuitenkin sellaiset, että vain varsin hyvätu- la asuntosäästöpalkkio vuoteen 1990 men-
22192: loiset nuoret ovat kyenneet käyttämään järjestel- nessä 10 000 markkaan, lisäämällä lapsi-
22193: mää hyväkseen. Tämän vuoksi ASP-järjestelmää korotusta, pidentämällä' takaisinmaksuai-
22194: on parannettava. kaa ja laskemalla omarahoitusosuus
22195: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 10 %:iin asunnon hinnasta.
22196: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22197:
22198: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22199:
22200: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
22201: Seppo Kääriäinen Matti Maijala
22202: 1448 1987 vp.
22203:
22204: Toivomusaloite n:o 1310
22205:
22206:
22207:
22208:
22209: Kortesalmi ym.: Asuntolainan myöntämisestä peruskorjausedelly-
22210: tykset täyttävän asunnon ostajalle
22211:
22212:
22213: Eduskunnalle
22214:
22215: Asuntohallituksen kautta kanavoitua ns. arava- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22216: rahoitusta on mahdollista saada uuden asunnon taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22217: hankintaan sekä vanhan asunnon peruskorjaami-
22218: seen. Sen sijaan peruskorjauslainoituksen ehdot että hallitus muuttaisi asuntohalli-
22219: täyttävän vanhan asunnon hankintaan rahoitusta tuksen lainoitusvaltuuksia siten, että lai-
22220: ei nykyisillä määräyksillä voida myöntää. naa voitaistin myöntää" henkilölle, joka
22221: Kuitenkin asuntohallitukselle budjetissa myön- aikoo ostaa omistukseensa vanhan asun-
22222: nettyjä määrärahoja on yhä enenevässä määrin non, joka täyttää asuntohallituksen mää-
22223: jäänyt käyttämättä. Rahoituksen kysyntä ja tarjon- rittelemä! peruskorjausedellytykset.
22224: ta eivät kohtaa.
22225:
22226: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
22227:
22228: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22229: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Tina Mäkelä
22230: 1987 vp. 1449
22231:
22232: Toivomusaloite n:o 1311
22233:
22234:
22235:
22236:
22237: Kärhä: Valtion lainoittamien pienasuntojen määrän lisäämisestä
22238:
22239:
22240:
22241: Eduskunnalle
22242:
22243: Perheiden keskikoko on Suomessa jatkuvasti ta kuin vuokrata yksiötä suurempi asunto, mutta
22244: pienentynyt, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan toisaalta hän ei kuitenkaan voi saada asumistukea
22245: samanlaisena vuoteen 1995 saakka. Erityinen piir- kuin enintään 35 neliömetrin asuntoon.
22246: re perheiden koon pienenemisessä on yhden hen- Yhden hengen asuntokuntien suuresta asunto-
22247: gen asuntokuntien määrän ja osuuden räjähdys- vajauksesta on ollut muun muassa seurauksena,
22248: mäinen kasvu viime vuosina. että eräässä Suomen suurimmista kaupungeista on
22249: Vuonna 1950 Suomessa oli yhden hengen ruo- rakennettu kaupungin lainoittamia kerrostaloja,
22250: kakuntia 120 728 kappaletta eli 12,1 %, vuonna jotka käsittävät vain pienasuntoja. Ei ole löydetty
22251: 1960 188 995 kappaletta eli 15,7% ja vuonna muuta keinoa purkaa yksinäisten henkilöiden
22252: 1970 288 970 kappaletta eli 20,3 %. Yhden hen- asuntojonoa. Yhteiskuntapoliittisesti ei voida kui-
22253: gen käsittävien asuntojen määrän suhde verrattu- tenkaan pitää oikeana, että asuntohallituksen
22254: na perheasuntoihin ei kuitenkaan viimeisten kym- tiukka kanta pienasuntojen rakentamisen suhteen
22255: menen vuoden aikana lainkaan lisääntynyt. Val- johtaa tämänkaltaiseen käytäntöön eli pelkäs-
22256: tion lainaittamassa asuntotuotannossa on yksiöi- tään yksiöitä käsittävään kerrostalorakentamiseen.
22257: den rakentaminen käytännöllisesti katsoen koko- Pienasuntojen määrää olisi lisättävä, mutta ne oli-
22258: naan estynyt. Asuntohallitus on katsonut, ettei si samalla sopeutettava perheasuntojen joukkoon.
22259: yksiö vastaa asunnolle asetettavia vaatimuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
22260: Yhden hengen asuntokuntien määrän noususta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22261: on ollut seurauksena, että lähes puolet vuokra-
22262: asuntojanoissa olevista hakee yksiötä ja yli kol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22263: masosa hakijoista on yksinäisiä henkilöitä. On ris- pienasuntojen määrän lisäämiseksi valtion
22264: tiriitaista, että yksinäiselle henkilölle ei ole tarjota lainaittamassa asuntotuotannossa.
22265: pienasuntoa. Hänellä ei ole muuta mahdollisuut-
22266:
22267: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987
22268:
22269: Lea Kärhä
22270: 1450 1987 vp.
22271:
22272: Toivomusaloite n:o 1312
22273:
22274:
22275:
22276:
22277: Kärhä: Asuntolainoituksen ulottamisesta peruskorjausedellytykset
22278: täyttävän vanhan asunnon hankintaan
22279:
22280:
22281: Eduskunnalle
22282:
22283: Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisen asunnon peruskorjaukseen, mutta sen sijaan pe-
22284: kokonaisarvosta on nykyisin neljännes. Monet sei- ruskorjauksen ehdot täyttävän vanhan asunnon
22285: kat puoltavat korjausrakentamisen laajentamista hankintaan ei rahoitusta voida nykyisillä määräyk-
22286: Suomessa. sillä myöntää.
22287: Näitä puoltavia seikkoja ovat muun muassa: Valtion vuotuisessa tulo- ja menoarviossa on
22288: - Asuntopulan helpottaminen. asuntohallitukselle myönnettyjä määrärahoja jää-
22289: - Kansantaloudellinen säästö, koska vanhoilla nyt yhä enenevässä määrin käyttämättä. Koska
22290: asuntoalueilla on valmis yhteiskuntarakenne ja asuntopula esimerkiksi Uudellamaalla on huuta-
22291: palvelut. Yhteiskunnan ei tarvitse investoida va, merkitsee edellä kerrottu sitä, että rahoituksen
22292: uuden infrastruktuurin rakentamiseen. kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Valtion lainoitta-
22293: - Työllisyyttä voidaan parantaa, koska kor- maa asuntotuotantojärjestelmää olisikin kehitet-
22294: jausrakentaminen on usein mittatilaustyötä. tävä siten, että lainaa voitaisiin myöntää henkilöl-
22295: - Yhteiskuntarakenne säilyy heterogeenisenä le, joka aikoo ostaa omistukseensa vanhan asun-
22296: asuntoalueilla. non, joka täyttää asuntohallituksen määrittelemät
22297: Maaseudun autioituminen hidastuu tai es- peruskorjausedellytykset.
22298: tyy. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
22299: Korjausrakentamisen avulla pystytään siirtä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22300: mään suomalaista kyläyhteisöperinnettä uusille
22301: sukupolville. että" hallitus ryhtyisi viipymättä toimen-
22302: Korjausrakentamista jarruttavat kuitenkin mo- piteisiin asuntohallituksen lainoitusval-
22303: net lainsäädännölliset, hallinnolliset tai rahoitus- tuuksien muuttamiseksi sz.ten, että lai-
22304: järjestelmiin liittyvät esteet. Esimerkiksi asunto- naa voitaisiin myöntää myös peruskor-
22305: hallituksen kautta kanavoitua niin sanottua arava- jausedellytykset täyttävän vanhan asun-
22306: rahoitusta on tosin mahdollista saada vanhan non ostoon.
22307:
22308: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
22309:
22310: Lea Kärhä
22311: 1987 vp. 1451
22312:
22313: Toivomusaloite n:o 1313
22314:
22315:
22316:
22317:
22318: Kärhä: Nuorten asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämisestä
22319:
22320:
22321:
22322: Eduskunnalle
22323:
22324: Maahamme on luotu asuntosäästöpalkkio- ja Nykyisessä muodossaan kerrottu asuntosaasto-
22325: korkotukijärjestelmä, jonka avulla on tarkoitettu palkkiojärjestelmä ei ole riittävä poistamaan nuor-
22326: parantaa nimenomaan nuorten mahdollisuuksia ten perheiden asunnonhankinnan vaikeuksia.
22327: hankkia itselleen ensiasunto. Muun muassa pääkaupunkiseudulla, esim. Es-
22328: Asuntosäästöpalkkiolain mukaista tukea voivat poossa, ovat nuoret havainneet, että asuntojen
22329: saada tuloista riippumatta kaikki ensimmäistä hankintahinnan ylärajan pitäminen liian alhaalla
22330: omistusasuntoaan hankkivat 18-34-vuotiaat on muodostunut heille esteeksi hankkia itselleen
22331: nuoret. Tuolloin nuoret voivat tehdä pankin kans- asunto omalta kotiseudultaan.
22332: sa asuntosäästösopimuksen, jonka mukaan säästö- Oman säästöosuuden suuruus muodostaa myös
22333: osuus on 20 % arvioidusta hankittavan asunnon monen nuoren kohdalla esteen asunnon hankki-
22334: hinnasta ja jossa sopimuksessa pankki sitoutuu misessa. Samoin on laita laina-ajan pituuden suh-
22335: myöntämään 80 % :n lainan. Tavoitteensa saavut- teen. Laina-aikaa pitäisi ehdottomasti pidentää
22336: taneelle asuntosäästäjälle valtio maksaa tietyn nykyisestään.
22337: säästöpalkkion. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
22338: Tavoitteensa saavuttanut asuntosäästäjä voi saa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22339: da pankin myöntämälle vastaantulolainalle val-
22340: tion korkotukea 5 % kuutena ensimmäisenä lai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
22341: navuonna. Laina-ajan pituus on voimassa olevan asuntosäästöpalkkio-ja korkotukzjärjestel-
22342: korkotukiasetuksen mukaan neljä kertaa säästöai- män kehittämiseksi siten, että se antaisi
22343: ka eli 8-12 vuotta. yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden
22344: Kerrotussa järjestelmässä on myös säädetty hankkia itselleen asunto ja että se kohtelisi
22345: asuntojen hankintahinnan yläraja eli kuinka pal- eri puo!tlla Suomea asuvia nuoria tasapuo-
22346: jon asunto saa enintään maksaa neliömetriä koh- lisesti.
22347: den.
22348:
22349: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
22350:
22351: Lea Kärhä
22352: 1452 1987 vp.
22353:
22354: Toivomusaloite n:o 1314
22355:
22356:
22357:
22358:
22359: Lahti-Nuuttila ym.: Opiskelija-asuntopaikkojen lisäämisestä
22360:
22361:
22362:
22363: Eduskunnalle
22364:
22365: Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä sekä ohjel- asunnoista on huutava pula edelleen useimmilla
22366: mallisissa tavoitteissa nousee keskeisesti esille opiskelijapaikkakunnilla, vaikka valtiovalta onkin
22367: nuorten asunto-olojen kehittämisen välttämättö- kiinnittänyt kasvavaa huomiota mm. budjettiva-
22368: myys. Esimerkiksi nuorisovuoden 1985 loppura- roin näiden asuntojen rakentamiseen. Asuntotuo-
22369: portissa asuminen on esitetty ensimmäisenä nuor- tanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.
22370: ten ongelmista. Valtakunnallisessa asunto-olojen Koko maassa vain puolet opiskelija-asuntosäätiöi-
22371: kehittämisohjelmassa ensiasunnon hankkijat ovat hin hakeneista sai asunnon, Helsingin seudulla
22372: painopistealueena. asunnon sai vain joka kolmas. Opiskelijoiden vai-
22373: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmää on tarpeen kea opintososiaalinen tilanne, erityisesti asunnon
22374: monipuolisesti kehittää ja edistää kaikin, uusin- puuttuminen, estää itsenäisen elämän aloittami-
22375: kin tavoin nuorille tarkoitettujen vuokra-asunto- sen, pahimmassa tapauksessa itse opiskelun aloit-
22376: jen rakentamista ja perusparantamista. Asumistu- tamisen.
22377: kijärjestelmää on kehitettävä siten, että asteit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22378: tain alennetaan sitä osuutta asumiskustannuksis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22379: ta, joka jää lapsiperheiden itsensä maksettavaksi.
22380: Nuorten asuntotilanne vaatii pikaista korjaa- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
22381: mista. Opiskelija-asuntotuotannon ratkaisevalla jozlla opiskelija-asuntopaikkojen raken-
22382: voimistamisella helpotetaan kunkin paikkakun- tamisen vuositaso nostetaan toistaiseksi
22383: nan nuorten asuntotilannetta yleensä. Opiskelija- 2 400:sta 3 500 paikkaan vuodessa.
22384:
22385: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22386:
22387: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
22388: Reijo Lindroos Arja Alho
22389: Arto Lapiolahti
22390: 1987 vp. 1453
22391:
22392: Toivomusaloite n:o 1315
22393:
22394:
22395:
22396:
22397: Laine: Valtion lainoittaman asuntotuotannon lisäämisestä
22398:
22399:
22400:
22401: Eduskunnalle
22402:
22403: Asuntotuotannon supistuminen ja asumiskus- sistä vaikeuksista vaan viime vuosien hallitusten
22404: tannusten jatkuva työtätekevien reaaliansioita suorittamasta poliittisesta tarkoituksenmukaisuus-
22405: nopeampi nousu ovat johtaneet hälyttävään tilan- harkinnasta. Valtion asuntotuotantomäärärahojen
22406: teeseen asuntopolitiikassa. Erityisesti vuokra- osuutta valtion budjetista on 1970-luvun puoli-
22407: asunnoista on huutava puute. Vuosittain noin välistä lähtien supistettu, kun taas vastaavasti
22408: 90 000 asunnontarvitsijaa hakee aravalainoitettui- esim. puolustuslaitoksen osuutta on kasvatettu.
22409: hin vuokra-asuntoihin. Tämäkään luku ei kerro Tästä on seurannut se, että vuonna 1980 puolus-
22410: totuutta asunnontarvitsijoiden suuresta määrästä, tusministeriön määrärahat ylittivät määrärahat
22411: koska moni asunnontarvitsija ei hae kuntien kaut- asunto-olojen kehittämiseen.
22412: ta vuokra-asuntoa niiden pienen tarjonnan joh- Kehitystä kuvaa se, että vuodesta 1977 lähtien
22413: dosta. Vuokrien jatkuva nousu on johtanut monet ovat asuntolainojen nettomenot lähes joka vuosi
22414: kansalaiset tilanteeseen, jossa heidän on pakko alentuneet jopa markkamääräisesti. Vuonna 1977
22415: yrittää hankkia itselleen omistusasunto tai hank- valtion nettomenot olivat 1 616,6 milj. mk ja
22416: kia vapailta markkinoilta halvempi asunto. 1982 vain 1 341 milj. mk. Jos tarkastellaan kehi-
22417: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seuraukse- tystä ottamalla huomioon inflaation vaikutus, ha-
22418: na - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja vaitaan, että reaaliarvoltaan valtion nettomenot
22419: varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alenta- asuntolainoista vuonna 1982 olivat vain hieman
22420: minen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 yli puolet (1341 milj. mk) vuoden 1977 menoista
22421: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tans- (1982 rahassa 2 547,8 milj. mk). Nyt valtio käyt-
22422: kassa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa on tää uustuotannon rahoittamiseen vähemmän va-
22423: erityisesti se, että kun vuonna 1979 valtion lai- roja kuin valtiolle palautuu asuntolainojen takai-
22424: noittamien asuntojen osuus oli 63 %, supis- sinmaksuina ja niiden korkoina.
22425: tui osuus vuonna 1984 aloitettavista asunnoista Valtiolla on useita eri keinoja vaikuttaa asunto-
22426: 40% :iin ja valmistuvista 41 % :iin. Määrällisesti tuotannon kehitykseen Suomessa. Kuitenkin niis-
22427: voidaan todeta, että vuonna 1976 valtio lainoitti tä tärkein ja välittömin on valtion oman rahoituk-
22428: 38 339 asunnon aloittamisen, vuonna 1979 run- sen lisääminen asuntotuotannossa. Tällä toimella
22429: saan 31 000 asunnon aloittamisen, mutta vuonna on myös välittömät ja laajat vaikutukset työllisyy-
22430: 1985 enää vain 19 000 asunnon aloittamisen. den paranemiseen maassamme.
22431: Asuntohallituksen lainoittama vuokra-asun- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan
22432: totuotanto on alentunut vuoden 1972 lähes hyväksyttäväksi toivomuksen,
22433: 20 OOO:sta (60% aravatuotannosta) vajaaseen
22434: 9 OOO:een vuonna 1981 (36 % aravatuotannosta). että hallitus ryhtyisi välittömiin toimen-
22435: Ennakkoarvioiden mukaan tänä vuonna rahoite- piteisiin valtion lainoittaman asuntotuo-
22436: taan vain reilut 8 000 aravavuokra-asuntoa. tannon lisäämiseksi 30 000 asuntoon vuo-
22437: Valtion lainoittaman asuntotuotannon romah- dessa, joista 213 on vuokra-asuntoja.
22438: taminen ei ole seurausta valtion talouden ylei-
22439:
22440: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
22441:
22442: Ensio Laine
22443: 1454 1987 vp.
22444:
22445: Toivomusaloite n:o 1316
22446:
22447:
22448:
22449:
22450: Laine: Asuntotuotantoon käytettävien lainojen laina-ajan pidentä-
22451: misestä ja koron alentamisesta
22452:
22453:
22454: Eduskunnalle
22455:
22456: Asumiskustannusten nousu reaaliansioiden sissa, varsinkin omakotitaloissa, niiden osuus on
22457: nousua nopeammin on johtanut monet kansalai- huomattavasti paljon suurempi. Lämmityskustan-
22458: set ja heidän perheensä suuriin taloudellisiin vai- nusten oleellinen alentaminen tuskin on mahdol-
22459: keuksiin. Entistä suurempi osa suomalaisten tu- lista muuten kuin muodostamaHa lämmitykseen
22460: loista kuluu ihmisten perustarpeen, asumisen, käytettävien energialähteiden kaksihintajärjes-
22461: tyydyttämiseen. telmä. Tällöin asuntojen lämmitystarkoituksiin
22462: Tapahtuneella kehityksellä on myös monia ostettava esim. kevyt tai raskas polttoöljy olisi hal-
22463: muita kielteisiä vaikutuksia. Asuntojen vuok- vempaa kuin se muuten on.
22464: rien kohoaminen on merkinnyt omistusasuntojen Lisääntyvä osa hoitokustannuksissa muodostuu
22465: osuuden lisääntymistä, josta on seurauksena työ- erilaisista veronluonteisista maksuista. Tällaisina
22466: voiman liikkuvuuden väheneminen. Ihmiset eivät on pidettävä mm. vesi-, jätevesi-, jätehuolto- ja
22467: voi siirtyä tarjolla oleviin suurempiin ja perheen katumaksuja. Asumiseen kohdistuvina maksuina
22468: koolle sopivampiin asuntoihin, vaan pienituloi- näitä ei saisi enää lisätä.
22469: set, mm. työttömät, joutuvat asumaan ahtaasti. Lämmitys- sekä vesi- ja jätevesikustannukset
22470: Asuintalot eivät ole kyenneet keräämään riittäviä ovat nousseet muita hoitokustannuksia nopeam-
22471: rahastoja välttämättömiin talojen korjaus- ja kun- min. Vuodesta 1973 vuoteen 1981 ovat lämmi-
22472: nossapitotöihin sillä seurauksella, että monet, tyskustannukset nousseet 3,7-, vesi- ja jätevesi-
22473: varsinkin aravavuokratalot, ovat kunnoltaan rap- kustannukset 3,6- ja muut hoitokustannukset
22474: peutuneet. 2 ,2-kertaisiksi.
22475: Erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee se, Pääomakustannusten osuus asuinkustannuk-
22476: että valtion lainoittamien vuokra-asuntojen vuok- sista on noussut kohtuuttoman suureksi erityisesti
22477: rat ovat kohonneet nopeammin kuin vapaarahoit- 1970-luvulla rakennetuissa aravavuokrataloissa.
22478: teisten asuntojen vuokrat. Kun vuonna 1975 oli Tämä johtuu siitä, että usein aravavuokratalojen
22479: keskimääräinen vuokrataso valtion lainoittamissa osakepääoma on häviävän pieni ja sekä rahalaitos-
22480: asunnoissa 7,49 mk/m 2 /kk (vapaarahoitteisissa ten että valtion lainojen korko on liian korkea ja
22481: 8,12 mk/m 2 /kk), oli se vuonna 1982 noussut lä- laina-ajat ovat liian lyhyitä. Se, että vuodesta 1971
22482: hes kaksinkertaiseksi eli 14,75 mk:aan/m 2 /kk ja lähtien valtion asuntolainojen laina-aika
22483: melkein tavoittanut vapaarahoitteiset vuokra- lyhennettiin lain sallimasta 45 vuodesta 25 vuo-
22484: asunnot (14,93 mk/m 2 /kk). Useissa aravataloissa teen, on osoittautunut hyvin kohtalokkaaksi pää-
22485: maksetaankin korkeampaa vuokraa kuin vastaavis- tökseksi. Päinvastoin olisi luonnollista, että val-
22486: sa vapaarahoitteisissa taloissa. tion asuntolainojen laina-aika olisi lähempänä
22487: Keskimäärin jakautuivat asuinrakennusten kus- asuinrakennusten todellista ikää, esimerkiksi 60
22488: tannukset vuonna 1981 tasan hoitokustannusten vuotta.
22489: ja pääomakustannusten kesken. Jos asuinkustan- Esimerkiksi Lahdessa ovat Vatro Oy:n omista-
22490: nusten oleellinen alentaminen otetaan tavoitteek- massa 1976 valmistuneessa aravavuokratalossa
22491: si, on valtion ryhdyttävä toimiin molempien me- kuukausivuokrat kohonneet 22 markkaan/ m 2 •
22492: noerien alentamiseksi. Kun voidaan olettaa, että talon varsinaiset hoito-
22493: Hoitokustannuksista lähes 50 % muodostavat kustannukset ovat n. 8-9 mk/m 2 /kk, maksavat
22494: lämmityskustannukset. Vanhemmissa rakennuk- talon vuokralaiset joka kuukausi 13-14 markkaa
22495: 1987 vp. - TA n:o 1316 1455
22496:
22497: hallitsemaitaan m 2 :ltä talon rakentamisesta aiheu- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
22498: tuneita kustannuksia. Tämä johtuu suurelta osin menpiteisiin asumiskustannusten alenta-
22499: siitä, että talon omistaja on sijoittanut omaa rahaa miseksi mm. ptdentämällä valtion asunto-
22500: 20 asunnon taloon vain 1 500 markkaa eli 75 lainojen laina-ajat välittömästi 45 vuoteen
22501: markkaa asuntoa kohden. ja antamalla esitykset niiden pidentämi-
22502: Valtion tulisi ryhtyä kiireellisiin toimenpi- sestä 60 vuoteen, alentamalla valtion
22503: teisiin, jotta aravavuokra-asuntojen ensisijainen asuntolainojen koron 50 %:iin nykyisistä
22504: tarkoitus, vähävaraisten ja pienituloisten hen- koroista sekä ryhtymällä toimenpiteisiin
22505: kilöiden asunnontarpeen tyydyttäminen, voisi rahoituslaitosten asuntolainojen laina-
22506: toteutua. aikojen pidentämiseksi 25 vuoteen ja kor-
22507: Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskunnan kojen alentamiseksi 50 %:lla nykyisistä
22508: hyväksyttäväksi toivomuksen, koroista.
22509:
22510: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
22511:
22512: Ensio Laine
22513: 1456 1987 rd.
22514:
22515: Hemställningsmotion nr 1317
22516:
22517:
22518:
22519:
22520: Lax: Om förlängd lånetid för statliga bostadslån
22521:
22522:
22523:
22524: Tili Riksdagen
22525:
22526: Boendekostnaderna för studerande i aravabo- för detta och pianeo förverkligas gradvis t.o.m
22527: städer är fortfarande höga. Då t.ex. hyrorna i nor- år 1990.
22528: mala och åldringsaravahus i Helsingfors är 20-25 Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
22529: mk/kvm beroende på husets ålder, är hyrorna tecknad vördsamt att riksdagen måtte hemställa
22530: 2-3 mk dyrare per kvm för studerande i studie-
22531: bostäder. Detta beror på att bl.a. samhällets un- att regeringen i samband med budge-
22532: derstöd tili studentbostäderna är mindre samt öv- ten för år 1988 vidtar åtgärder /ör att låne-
22533: rig, annan lånefinansiering i motsvarande grad tiden för statliga bostadslån förlängs från
22534: dyrare. Höga boendekostnader försvårar uppehäl- nuvarande 25-27 år ttll 30 år och att
22535: let för studerande och bidrar tili minskade studie- detta förutsätts galla alla bostäder, dvs.
22536: förutsättningar. Tiliräckliga resurser reserveras både gamla och nya aravahyreshus.
22537:
22538: Helsingfors den 21 april 1987
22539:
22540: Henrik Lax
22541: 1987 vp. 1457
22542:
22543: Toivomusaloite n:o 1317 Suomennos
22544:
22545:
22546:
22547:
22548: Lax: Valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
22549:
22550:
22551:
22552: Eduskunnalle
22553:
22554: Arava-asunnoissa asuvien opiskelijoiden asu- toteuttaa asteittain vuoteen 1990 mennessä, sa-
22555: miskustannukset ovat edelleenkin korkeat. Kun nottu vuosi mukaan lukien.
22556: esim. tavallisten ja vanhusten aravatalojen vuokrat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
22557: Helsingissä ovat 20-25 mk/m 2 talon iästä riip- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22558: puen, ovat opiskelija-asunnoissa asuvien opiskeli-
22559: joiden neliövuokrat 2-3 mk kalliimmat. Tämä että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
22560: johtuu mm. siitä, että yhteiskunnan opiskelija- vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhtey-
22561: asuntoihin kohdistuva tuki on pienempi sekä sii- dessä valtion asuntolainojen laina-ajan pi-
22562: tä, että muu lainarahoitus on vastaavasti kalliim- dentämiseksi nykyisestä 25-27 vuodesta
22563: paa. Suuret asumiskustannukset vaikeuttavat 30 vuoteen ja että tämä koskisi kaikkia
22564: opiskelijoiden toimeentuloa ja heikentävät opis- asuntoja, siis sekä vanhoja että uusia ara-
22565: keluedellytyksiä. Laina-aikojen pidentämiseen tu- vavuokrataloja.
22566: lisi varata riittävät resurssit, ja suunnitelma tulisi
22567:
22568: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22569:
22570: Henrik Lax
22571: 1458 1987 vp.
22572:
22573: Toivomusaloite n:o 1318
22574:
22575:
22576:
22577:
22578: P. Leppänen ym.: Asuntomäärärahojen lisäämisestä
22579:
22580:
22581:
22582: Eduskunnalle
22583:
22584: Keski-Suomessa työllisyys on heikointa sotien jaa, joten asuntotuotantoon tulisi pikaisesti kiin-
22585: jälkeen. Vuoden vaihteessa työttömiä työnhakijoi- nittää huomiota ja saada sitä kautta työllisyyttä
22586: ta oli runsaat 10 000; edellinen yhtä korkea luku tuettua Keski-Suomessa.
22587: on vuodelta 1977, jolloin vuoden vaihteessa oli Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22588: 10 082 työtöntä työnhakijaa. Viime aikoina on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22589: työttömyyden kasvu ollut poikkeuksellisen ripeää,
22590: ja tilanne näyttää koko ajan huononevan. Inves- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1988
22591: tointikohteita olisi ja valmiita suunnitelmia, kun tulo- ja menoarvioesitykseen nykyistä tun-
22592: vain saataisiin lupa valtiovallalta niitä lähteä to- tuvasti suuremman määrärahan valtion ra-
22593: teuttamaan. Esimerkiksi asuntojonossa tällä het- hoittamaan asuntotuotantoon.
22594: kellä on Jyväskylässä toista tuhatta asunnonhaki-
22595:
22596: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
22597:
22598: Pekka Leppänen Lauha Männistö Pauli Uitto
22599: Esko Helle Arvo Kemppainen Matti Lahtinen
22600: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
22601: 1987 vp. 1459
22602:
22603: Toivomusaloite n:o 1319
22604:
22605:
22606:
22607:
22608: Löyttyjärvi ym.: Asunnonvälitystoiminnan saattamisesta yhteiskun-
22609: nan toimesta hoidettavaksi
22610:
22611:
22612: Eduskunnalle
22613:
22614: Julkisuudessa on jatkuvasti kiinnitetty varsin että se on omiaan kohottamaan vuokratasoa,
22615: runsaasti huomiota yksityisten yrittäjien harjoitta- pitäisi yhteiskunnan mielestämme puuttua asiaan
22616: massa asunnonvälitystoiminnassa esiintyviin ja ottaa huolehtiakseen asunnonvälityksestä aivan
22617: puutteisiin ja väärinkäytöksiin. Huutava asunto- samoin kuin työnvälityksestäkin. Valtion ja kun-
22618: pula aiheuttaa sen, että nämä asunnonvälittäjät tien toimesta tapahtuvana tämä välityspalvelu voi-
22619: ovat saaneet mahdollisuuden saalistaa varatto- taisiin hoitaa asunnontarvitsijoille maksuttomana
22620: mimpien asunnontarvitsijain kustannuksella. Lu- sosiaalipalveluna, kuten se tapahtuu esim. naapu-
22621: kemattomat asunnonhakijat, jotka hädässään ovat rimaassamme Ruotsissa.
22622: joutuneet turvautumaan mainittuihin välitysliik- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
22623: keisiin, ovat havainneet menettäneensä huomat- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22624: tavia summia välityspalkkioina saamatta kuiten-
22625: kaan tarpeitaan vastaavaa asuntoa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22626: Kun sanotunlaista, palvelun varjolla harjoitet- menpiteisiin asunnonvälitystoiminnan
22627: tua ihmisten hädällä keinottelua ei voida pitää saattamiseksi valtion ja kuntien toimesta
22628: yhteiskunnan edun mukaisena siitäkään syystä, hoidettavaksi.
22629:
22630: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
22631:
22632: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
22633: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
22634:
22635:
22636:
22637:
22638: 40 2705361
22639: 1460 1987 vp.
22640:
22641: Toivomusaloite n:o 1320
22642:
22643:
22644:
22645:
22646: Moilanen ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon hinta- Ja
22647: laatutasomääräysten tarkistamisesta
22648:
22649:
22650: Eduskunnalle
22651:
22652: Asuntopula on yksi aikamme vaikeimpia talou- tapauksissa hankkeiden loppuhinta nousee roi-
22653: dellisia ja sosiaalisia ongelmia etenkin pääkau- masti ja päädytään alkuperäisiä suunnitelmia
22654: punkiseudulla. Tämä johtuu suurelta osin siitä, huomattavasti kalliimpaan lopputulokseen. Tä-
22655: että vuokra-asunnot toinen toisensa jälkeen pois- män hintaeron joutuvat asukkaat maksamaan
22656: tuvat vapailta markkinoilta. Asuinhuoneistojen vuokrissa ja viime kädessä veronmaksajat asumis-
22657: vuokrallapito ei ole taloudellisesti kannattavaa, tuen rahoituksessa verovaroin. Tämä ei voi olla
22658: koska vuokratulo on suurelta osin verotettavaa tu- tarkoituksenmukaista. Asuntohallituksen tehtävä-
22659: loa. Lisäksi syynä ovat vuokrasääntely sekä huo- nä on edistää asuttamista. Viime vuosina siitä on
22660: neenvuokralain säännökset. tullut asuttamisen jarru keskenään ristiriitaisten
22661: Vuokra -asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla normimääräysten vuoksi.
22662: ja varsinkin Helsingissä ovat vaikeuttaneet asunto- Tästä byrokratian kukkasesta kärsivät kaikkein
22663: hallituksen keskenään ristiriitaiset laatu- ja hinta- vähävaraisimmat asunnottomat pahiten, sillä he
22664: tasomääräykset. Jos asuntohallituksen aravaraken- ovat eniten riippuvaisia yhteiskunnan rahoitta-
22665: tamiselta edellyttämä laatutaso täyttyy, rakennus- man asuntotuotannon kehityksestä.
22666: kustannukset ylittävät armotta asuntohallituksen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22667: hyväksymän ns. normaalihinnan. Tämän ristirii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22668: dan vuoksi Helsingissä jää vuosittain rakentamatta muksen,
22669: yli 500 asuntoa. Näin on asianlaita vielä senkin
22670: jälkeen, kun normaalihintaa on vastikään korjattu että hallitus ryhtyisi vzi"pymättå. toimiin
22671: kahdeksalla prosentilla. Korjaus ei ole pystynyt asuntohallituksen vahvistamien aravara-
22672: poistamaan normaalihinnan jälkeenjääneisyyttä, kentamista koskevien hinta- ja laatutaso-
22673: vaikka korotus ylittikin inflaatiokehityksen. måäråysten muuttamiseksi mi"n, että ne
22674: Laatu- ja hintatason välisen ristiriidan vuoksi eivät ole keskenään ristiriidassa ja että ns.
22675: muutoin hyväksyttävät hankkeet siirtyvät vuosia normaalihinta mahdollistaa myös Helsin-
22676: eteenpäin tai ne joudutaan toteuttamaan ns. gissä tapahtuvan aravarakentamisen.
22677: vapaarahoitteisena rakentamisena. Molemmissa
22678:
22679: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22680:
22681: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
22682: 1987 vp. 1461
22683:
22684: Toivomusaloite n:o 1321
22685:
22686:
22687:
22688:
22689: Moilanen ym.: Nuorten asunnonsaannin edistämisestä asuntosäästö-
22690: palkkiolain ehtoja muuttamalla
22691:
22692:
22693: Eduskunnalle
22694:
22695: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ja siihen liitty- lapsiperheet ja varsinkin pääkaupunkiseudun
22696: vä oman asunnon hankinnan korkotuki on osoit- ASP-säästäjät joutuvat kohtuuttomaan ja eriarvoi-
22697: tautunut asuntopoliittisesti tarkoituksenmukai- seen asemaan muun Suomen nuoriin verrattuna.
22698: seksi valtion asuntolainoitusta täydentäväksi tuki- Näin tapahtuu siitä huolimatta, että pääkaupun-
22699: muodoksi. Kuitenkin järjestelmää tulisi kehittää kiseudun erityisolot on otettu huomioon asunto-
22700: edelleen niin, että se nykyistä paremmin tarjoaisi neliön hintahaatukassa.
22701: nuorille asunnontarvitsijoille kohtuuhintaisen Lainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että ASP-
22702: asunnon. lainan osuus on 80 % asunnon hinnasta. Samalla
22703: Nykyisen lainsäädännön mukaan ensiasunnon asuntosäästöpalkkiota tulee nostaa niin, että sillä
22704: säästäjä saa 80 % asunnon hinnasta lainaa säästet- kyetään kattamaan ainakin velkakirjoista ja asun-
22705: tyään ensin 20 %. ASP-lainan enimmäismäärä on nosta maksettavat leimaverot.
22706: 220 000 markkaa. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
22707: Käytännössä ja etenkin pääkaupunkiseudulla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22708: asunnon hinta usein ylittää markkamäärän, josta
22709: 220 000 markkaa on 80 % , vaikka ostettavan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22710: asl!nno~ ~eliöhinta pysytteleekin säädettyjen nor- piteiszin asuntosäästöpalkkiolain muutta-
22711: mien raJOissa. miseksi nuorten asunnonsaannin turvaa-
22712: Tällöin asunnon ostaja joutuu kattamaan puut- miseksi nzin, että ASP-Iaina on 80 %
22713: tuvan osan asunnon hinnasta normaalikorkoisella asunnon hinnasta.
22714: asuntolainalla. Suurempaa asuntoa tarvitsevat
22715:
22716: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
22717:
22718: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren
22719: Sauli Hautala Jorma Fred Ritva Laurila
22720: Lea Mäkipää Lea Kärhä Heikki Järvenpää
22721: Toimi Kankaanniemi
22722: 1462 1987 vp.
22723:
22724: Toivomusaloite n:o 1322
22725:
22726:
22727:
22728:
22729: Mäkelä: Valtion halpakorkoisten asuntolainojen korkotason alenta-
22730: misesta
22731:
22732:
22733: Eduskunnalle
22734:
22735: Valtion halpakorkoisten asuntolainojen (arava- asuntolainojen korkotasoa alentaa niin, ettei se
22736: lainat ja maatilatalouslainat) korkotaso on viime ylittäisi 5 % :ia sekä asuntolainojen takaisinmak-
22737: aikoina noussut huomattavasti. Korko ylittää jois- suaikoja tulisi jatkaa ainakin 35 vuoteen.
22738: sakin tapauksissa jo pankeista saatavan vapaalai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22739: noitteisen rahan koron. Tätä ei voida pitää mil- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22740: lään tavoin perusteltuna, sillä valtion halpakor-
22741: koisten asuntolainojen tulisi olla tuntuvasti muu- että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
22742: ta mahdollista rahoitusta edullisempia sosiaalisen menpiteiszin valtion halpakorkoisten
22743: tarkoituksensa vuoksi. asuntolainojen (aravalainat ja maatzla-
22744: Jotta valtion asuntolainoille palautuisi jälleen talouslainat) korkotason alentamiseksi
22745: niiden alkuperäinen tarkoitus ja jotta kansalaisten 5 % :iin sekä asuntolainojen takaisinmak-
22746: mahdollisuus saada itselleen omistettu asunto tai suaikojen jatkamiseksi 35 vuoteen.
22747: maatila parantuisi, tulisi valtion halpakorkoisten
22748:
22749: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22750:
22751: Tina Mäkelä
22752: 1987 vp. 1463
22753:
22754: Toivomusaloite n:o 1323
22755:
22756:
22757:
22758:
22759: Mäkipää: Opiskelijoiden asuntotilanteen parantamisesta
22760:
22761:
22762:
22763: Eduskunnalle
22764:
22765: Yhteiskuntamme asunto-oloissa on paljon na saatu kohennusta, eivät asiat kaikkialla ole vie-
22766: puutteita, ja siksi tarvitaan jatkuvia ponnisteluja lä läheskään järjestyksessä.
22767: näiden pulmien ratkaisemiseksi. Yksi asuntovai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22768: keuksista kärsivä ryhmä ovat vieraalle paikkakun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22769: nalle muuttamaan joutuneet opiskelijat, joista
22770: monilla jo opiskelun aloittaminen uhkaa tyrehtyä että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toimen-
22771: siihen, että opiskelupaikkakunnalta ei löydy min- piteisiin opiskeltjoiden asuntottlanteen
22772: käänlaista asuntoa. Vaikka eräillä paikkakunnilla parantamiseksi vihdoinkin tyydyttävätie
22773: opiskelijain asuntotilanteeseen onkin viime vuosi- tasolle.
22774:
22775: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987
22776:
22777: Lea Mäkipää
22778: 1464 1987 rd.
22779:
22780: Hemställningsmotion nr 1324
22781:
22782:
22783:
22784:
22785: Nordman: Om bättre möjligheter för ungdomar att få bostäder
22786:
22787:
22788:
22789: Till Riksdagen
22790:
22791: Situationen på hyresbostadsmarknaden drabbar höga och en del bostadsparare tvingas uppge sitt
22792: hårt unga bostadssökande, som har behov av till- mål. Till det bidrar den förhållandevis låga infla-
22793: fälliga arrangemang eller som inte har råd att tionen. Boendekostnaderna är "framtunga" i ett
22794: skaffa ägobostad. Detta gäller speciellt unga barn- skede, då betalningsförmågan är svag i förhållan-
22795: familjer. de till de levnadskostnader som man har. Bättre
22796: Ett ökat utbud av statsbelånade och privata hy- villkor för unga bostadssparare bör ordnas genom
22797: resbostäder bör vara ett primärt mål i bostadspoli- en förhöjning av startpenningen, sänkning av
22798: tiken, både genom främjande av nyproduktion självfinansieringsandelen och förlängning av låne-
22799: och effektivare användning av befintligt bostads- återbetalningstiden.
22800: bestånd. Bättre lönsamhet är en förutsättning för Med hänvisning till ovanstående föreslår under-
22801: att bristen på hyresbostäder skall kunna avhjälpas tecknad att riksdagen måtte besluta hemställa
22802: inom rimlig tid.
22803: Statens hjälp till unga vid anskaffande av den att regeringen verkar för att utbudet av
22804: första ägobostaden i form av startpenning, spar- hyresbostiider ökar och vzllkoren /ör an-
22805: premie och räntestöd är fortfarande otillräcklig. skaffande av den första ägobostaden un-
22806: Sparmålen och kapitalkostnaderna har förblivit derlättas.
22807:
22808: Helsingfors den 21 april 1987
22809:
22810: Håkan Nordman
22811: 1987 vp. 1465
22812:
22813: Toivomusaloite n:o 1324 Suomennos
22814:
22815:
22816:
22817:
22818: Nordman: Nuorten asunnonsaannin helpottamisesta
22819:
22820:
22821:
22822: Eduskunnalle
22823:
22824: Vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne koskee ki- säästäjistä joutuu luopumaan tavoitteestaan. Suh-
22825: peästi nuoria asunnontarvitsijoita, jotka ovat tila- teellisen alhainen inflaatio vaikuttaa myös osal-
22826: päisjärjestelyjen tarpeessa ja joilla ei ole varaa taan tähän. Asumiskustannukset muodostuvat tä-
22827: hankkia omistusasuntoa. Tämä koskee erityisesti ten hyvin "etupainoisiksi" vaiheessa, jolloin
22828: nuoria lapsiperheitä. maksukyky suhteessa elinkustannuksiin on heik-
22829: Ensisijaisena tavoitteena tulee olla sekä valtion ko.
22830: lainoittamien että yksityisten asuntojen tarjonnan Nuorille asuntosääs~äjille tulee järjestää parem-
22831: lisääminen, niin uustuotannon edistämisen kuin mat ehdot korottan1alla asuntosäästöj:>alkkiota,
22832: olemassa olevan asuntokannan tehokkaamman alentamalla omarahoitusosuutta ja pidentämällä
22833: käytönkin kautta. Kannattavuuden paraneminen takaisinmaksuaikaa. !
22834: on edellytyksenä vuokra-asuntopulan helpottami- Edellä olevan petu$teella ehdotan eduskunnan
22835: seksi kohtuullisessa ajassa. hyväksyttäväksi toivomuksen,
22836: Käynnistysrahana, asuntosäästöpalkkiona ja
22837: korkotukena nuorille annettava valtion tuki en- että hallitus toimisi vuokra-asuntojen
22838: simmäisen omistusasunnon hankkimisessa on riit- tarjonnan lisäämiseksi ja enszmmazsen
22839: tämätön. Säästötavoite ja pääomakustannukset omistusasunnon hankkimzsehtojen hel-
22840: ovat muodostuneet liian korkeiksi, ja osa asunto- pottamiseksi.
22841:
22842: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22843:
22844: Håkan Nordman
22845: 1466 1987 vp.
22846:
22847: Toivomusaloite n:o 1325
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: Paasio ym.: Vuokra-asuntotilanteen parantamisesta
22853:
22854:
22855:
22856: Eduskunnalle
22857:
22858: Vuokra-asuntotilanne on huonontunut viimeis- noin 10 000-11 000 asunnossa vuosittain. Lainoi-
22859: ten kymmenen vuoden aikana koko maassa ja erit- tuksesta entistä suurempi osa olisi suunnattava
22860: täin pahasti kärjistynyt pääkaupunkiseudulla. asuntomarkkinatilanteen mukaisesti alueille, joil-
22861: Vuokra-asuntojen kokonaismäärä on alentunut la vuokra-asuntojen kysyntä on suurinta. Nykyi-
22862: huolimatta valtion lainoittamasta uustuotannos- nen alueellinen kiintiöajattelu on aikansa elänyt-
22863: ta. Uustuotannolla ei ole kyetty korvaamaan pois- tä, ja huomio olisi nyt kiinnitettävä erityisesti sel-
22864: tuneita vuokra-asuntoja, sillä uusia vuokra-asun- laisiin alueisiin, joissa vuokra-asuntopula on kaik-
22865: toja ei rakenneta riittävästi. Vuokra-asunnoista kein suurin. Tällaisia alueita ovat pääkaupunki-
22866: saatavaa tuottoa on pyritty viime vuosina paranta- seutu, Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi jne. Erityi-
22867: maan verotuksellisin keinoin. Tämä ei kuitenkaan sesti pääkaupunkiseudulle olisi vuosittain saatava
22868: ole estänyt vuokra-asuntojen myymistä omistus- vähintään 4 000 uutta vuokra-asuntoa.
22869: asunnoiksi, ja kehitys näyttää jatkuvan huolestut- Vuokra-asuntotilanteen korjaamisen ohella
22870: tavana. tulisi myös kehittää ja laajentaa ASP-korkotukijär-
22871: Aravavuokra-asuntotuotantoa on pyritty edistä- jestelmää (asuntosäästöpalkkio) pienentämällä
22872: mään valtion lainoin, ja tuotannon taso on saatu säästöosuutta 10 prosenttiin ja lisäämällä vastaa-
22873: viime vuosina pidettyä noin 9 000 asunnossa. vasti valtion maksamaa asuntosäästöpalkkiota.
22874: Vuosina 1985 ja 1986 päästiin jopa yli 10 000 Samalla olisi pidennettävä pankkien myöntämien
22875: asunnon. Tuotannon nostamisen yhtenä esteenä ASP-lainojen takaisinmaksuaikaa viisi kertaa sääs-
22876: on ollut kuntien tonttipolitiikka: tontteja erityi- töajaksi (nykyisin neljä kertaa säästöaika).
22877: sesti pääkaupunkiseudulla ei ole varattu tähän Kuntien tonttipolitiikka tulee saattaa vastaa-
22878: tuotantoon riittävästi. Toisena esteenä on ollut maan edellä mainitun tuotantotason saavutta-
22879: kohteiden ensisijaislainojen saannin vaikeus. Va- mista.
22880: paaehtoisen rahoitusneuvottelujärjestelmän toi- Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo,
22881: mivuus ei ole täysin tyydyttävää: kaikki rahoitus- että on välttämätöntä hyväksyä uusi huoneen-
22882: ryhmittymät eivät ole omaa osuuttaan hoitaneet. vuokralaki niin pian kuin se eduskunnan työme-
22883: Tästä johtuen asuntorahaston perustamisen selvit- netelmien puolesta on mahdollista. Lain tultua
22884: telytyö on edelleen ajankohtaista. - Tuotannon voimaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vapaara-
22885: hidastajana on myös korkea urakkahintataso, mi- hoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi
22886: kä on erityisesti pääkaupunkiseudulla hidastanut aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti. Samalla
22887: rakennuskohteiden liikkeellelähtöä. on parannettava kuntien ja yleishyödyllisten yh-
22888: Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi ja edellä teisöjen mahdollisuuksia hankkia vuokra-asuntoja
22889: mainittujen tuotannon esteiden poistamiseksi tu- jo olemassa olevasta asuntokannasta. Tämä edel-
22890: lisi kiireellisesti ryhtyä toimenpiteisiin, jotta anka- lyttää korkotukilainoituksen ehtojen parantamista
22891: ra vuokra-asuntopula saadaan poistetuksi. Vuok- ja vanhojen asuntojen hankinnassa valtion lainoi-
22892: ra-asuntojen puute on nopeasti noussut erityisesti tuksen käynnistämistä laajamittaisesti. Hankinta-
22893: pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa asutus- lainoitukseen tulee osoittaa vuonna 1988 huomat-
22894: keskuksissa pahimmaksi yhteiskunnalliseksi on- tavasti nykyistä enemmän rahaa, mistä valtaosa
22895: gelmaksi, mistä ovat osoituksena mm. lisäänty- tulee suunnata pääkaupunkiseudulle. Myös vuok-
22896: neet asuntovaltaukset. ra-asuntojen perusparannuslainoitusta on edistet-
22897: Ongelman ratkaisemiseksi tulisi aravavuokra- tävä, jottei peruskorjaustarve aiheuta asuntojen
22898: asuntojen tuotanto pitää ainakin nykytasolla, myyntiä omistusasunnoiksi.
22899: 1987 vp. -TA n:o 1325 1467
22900:
22901: Mikäli uusi huoneenvuokralaki nostaa vuokra- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
22902: tasoa, tulee turvata se, etteivät pienituloisten per- piteisiin vuokra-asuntojen tuotannon tur-
22903: heiden asumiskustannukset kohtuuttomasti nouse vaamiseksi ja vuokra-asuntojen saatavuu-
22904: suhteessa tuloihin. Tämä edellyttää asumistuki- den lisäämiseksi niissä asutuskeskuksissa,
22905: määrärahojen nostamista ensi vuoden budjetissa. joissa asuntojen tarve on suurin, sekä ensi-
22906: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun- sijaisrahoituksen ja tonttitarjonnan saata-
22907: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, vuuden parantamiseksi.
22908:
22909: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22910:
22911: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
22912: Aimo Ajo Arja Alho Jouni Backman
22913: Ilkka-Christian Björklund Kaj Bärlund Mikko Elo
22914: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Tarja Halonen
22915: Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
22916: Liisa Jaakonsaari llkka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
22917: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen
22918: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
22919: Erkki Liikanen Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
22920: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
22921: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
22922: Anna-Liisa Piipari Markku Pohjola Virpa Puisto
22923: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen
22924: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos
22925: Matti Saarinen Lea Savolainen Jouko Skinnari
22926: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
22927: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
22928: 1468 1987 vp.
22929:
22930: Toivomusaloite n:o 1326
22931:
22932:
22933:
22934:
22935: Pietikäinen ym.: Asunnon hankinnan helpottamisesta asunto-osuus-
22936: kuntien toimintaedellytyksiä parantamalla
22937:
22938:
22939: Eduskunnalle
22940:
22941: Elinkustannusten huippu ajoittuu nuorilla asunnon hankkija saa pysyvän hallintaoikeuden
22942: oman talouden ja perheen perustamisvaiheeseen. asuntoonsa. Asukas maksaa hallintaoikeudestaan
22943: Asunnonhankinnan ollessa ajankohtainen ovat vuokraa, joka määräytyy asunnon todellisten käyt-
22944: myös muut kustannukset, kuten kodin perushan- tökustannusten mukaan. Osuuskunnan jäsenenä
22945: kinnat ja lapsista aiheutuvat menot suurimmil- asukkaalla on myös oikeus osallistua osuuskun-
22946: laan. Kuitenkin tulot ovat ammattiuran alkuvai- nan hallintoon. Asunto-osuuskunnat tarjoavat
22947: heen vuoksi useinkin pienimmillään ja kasvavat vaihtoehdon omistusasunnon ja vuokra-asumisen
22948: vasta työvuosien ja kokemuksen myötä. väliltä: pienen omarahoitusosuuden ja pitkän
22949: Suurimpia kustannusten aiheuttajia on asun- maksuajan.
22950: non hankkiminen. Vuokra-asuntojen saaminen Asunto-osuuskunnat ovat käsittäneet vain noin
22951: on vaikeaa, ja oman asunnon hankkiminen vaatii puoli prosenttia valtion talokohtaisesti lainoi-
22952: vaikeasti säästettävää omarahoitusosuutta. Oman tetusta asuntotuotannosta, kun esimerkiksi Ruot-
22953: asunnon hankkiminen merkitsee usein käytännös- sissa ovat asunto-osuuskunta-asunnot muodosta-
22954: sä asumistason parantamista muiden tarpeiden neet noin neljänneksen kerrostaloasuntojen tuo-
22955: kustannuksella elintason samalla laskiessa huo- tannosta.
22956: mattavasti omarahoitusosuuden säästämisen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22957: lainojen takaisinmaksun aikana. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22958: Ensiasunnon hankintaa ja siitä johtuvia kustan- muksen,
22959: nuspaineita on helpotettava. Asunnon hankkimi-
22960: seen on mahdollista tarjota nykyistä enemmän että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
22961: vaihtoehtoja vuokra-asuntojen saantia helpotta- asunto-osuuskuntia koskevien säännösten
22962: malla, pienentämällä omaan asuntoon tarvittavaa puutteellisuuksien ja epäkohtien korjaa-
22963: alkupääomaa ja kehittämällä vähälle huomiolle miseksi sekä asunto-osuuskuntamuotoisen
22964: jäänyttä asunto-osuuskuntajärjestelmää. asumisen lisiiämismahdollisuuksien selvit-
22965: Asunto-osuuskunta mahdollistaa asunnon han- tämiseksi.
22966: kinnan pienellä omarahoitusosuudella, jolloin
22967:
22968: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
22969:
22970: Sirpa Pietikäinen Helena Pesola
22971: 1987 vp. 1469
22972:
22973: Toivomusaloite n:o 1327
22974:
22975:
22976:
22977:
22978: Pietikäinen: Asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
22979:
22980:
22981:
22982: Eduskunnalle
22983:
22984: Opiskelijoiden asumiskustannukset aravavuok- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
22985: ra-asunnoissa ovat edelleen varsin korkeat. Kun ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
22986: esim. normaali- ja vanhusten aravataloissa Hel- dessä ryhtyisi toimiin, jotta valtion asun-
22987: singissä vuokrat ovat talon iästä riippuen 20- tolainojen laina-aikaa pidennetään nykyi-
22988: 25 mk/m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa sestä 25-27 vuodesta 30 vuoteen ja että
22989: maksetaan 2-3 mk/ 2m enemmän. Tämä johtuu uudistus ulotetaan koko asuntokantaan
22990: mm. siitä, että yhteiskunnan tuki opiskelija-asun- sekä· vanhoihin että uusiin aravavuokrata-
22991: noissa on vähäisempi ja vastaavasti muu, kalliimpi loihin, ja ettätarkoitusta varten esitykseen
22992: lainarahoitus isompi. Korkeat asumiskustannuk- otetaan riittävå't määrärahat ja saatetaan
22993: set vaikeuttavat opiskelijoiden ja opiskelijaperhei- käytäntöön asteittain vuoteen 1990 men-
22994: den toimeentuloa ja siten yleisiä opiskeluedelly- nessä.
22995: tyksiä.
22996: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22997: hyväksyttäväksi toivomuksen,
22998:
22999: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23000:
23001: Sirpa Pietikäinen
23002: 1470 1987 vp.
23003:
23004: Toivomusaloite n:o 1328
23005:
23006:
23007:
23008:
23009: Pietikäinen: Määrärahasta opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden
23010: takautuvaan suorittamiseen
23011:
23012:
23013: Eduskunnalle
23014:
23015: Opiskelijat maksavat esim. verrattuna muihin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23016: aravavuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. hyväksyttäväksi toivomuksen,
23017: Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten ara-
23018: vataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 20- että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
23019: 25 mk/ m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
23020: maksetaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi dessä ryhtyisi toimti·n, jotta valtionavustus
23021: olla tarkoituksenmukaista opiskelijoiden toimeen- opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen
23022: tulon ja yleisten opiskeluedellytysten kannalta. ulotettaistin takautuvasti koskemaan en-
23023: Erityisen raskaiksi muodostuvat asumiskustannuk- nen vuotta 1980 rakennettua opiskeltja-
23024: set ennen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun asuntokantaa, jota tarkoitusta varten val-
23025: puolivälissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lai- tion tulo- ja menoarvioesitykseen on otet-
23026: naehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtionavus- tava yhteensä 50 Mmk:n määräraha jaet-
23027: tusta omapääomaosuuden maksamiseen. tuna viidelle vuodelle (10 Mmk!v).
23028:
23029: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23030:
23031: Sirpa Pietikäinen
23032: 1987 vp. 1471
23033:
23034: Toivomusaloite n:o 1329
23035:
23036:
23037:
23038:
23039: Puolanne ym.: Vapaiden vuokra-asuntomarkkinoiden luomisesta
23040: säänneltyjen rinnalle
23041:
23042:
23043: Eduskunnalle
23044:
23045: Vaikeimmat asunto-ongelmamme ovat ensi- tyisten vuokra-asuntojen tarjontaa on pikaisesti li-
23046: asunnon hankkijoiden asema ja vuokra-asuntojen sättävä. Tämän vuoksi olisi luotava vapaat vuokra-
23047: puute. Vuokra-asuntopula on jo nyt kipeä ongel- asuntomarkkinat säänneltyjen rinnalle, sillä vuok-
23048: ma useilla paikkakunnilla, sillä aravavuokra-asun- ra-asuntomarkkinoilla on myös maksukykyisiä
23049: totuotanto hiljenee, yksityistä vuokra-asuntotuo- asunnonhakijoita ja työsuhdeasuntoja tarvitsevia
23050: tantoa ei juuri ole, tyhjillään olevia asuntoja ei työnantajia, jotka eivät tarvitse yhteiskunnan an-
23051: saada vuokra-asuntomarkkinoille ja jo olemassa tamaa tukea tai suojaa markkinaperusteisilta
23052: olevat vuokra-asunnot muuttuvat omistusasun- vuokrilta.
23053: noiksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23054: Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen valtava nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23055: väheneminen asuntomarkkinoilta on oiva esi- sen,
23056: merkki siitä, mihin verotuskäytännön muuttami-
23057: nen voi johtaa. Vapaarahoitteisten vuokra-asunto- että hallitus tutkisi mahdollisuudet luo-
23058: jen poistumaa ei ole pystytty korvaamaan valtion da vapaat vuokra-asuntomarkkinat sään-
23059: lainoittamalla vuokra-asuntotuotannolla. neltyjen rinnalle.
23060: Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä yksi-
23061:
23062: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23063:
23064: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
23065: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg
23066: Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä Matti Hokkanen
23067: Tapio Holvitie Kari Häkämies Olli Ikkala
23068: Riitta Jouppila Heikki Järvenpää Keijo Jääskeläinen
23069: llkka Kanerva Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
23070: Lea Kärhä Matti Lahtinen Juhani Laitinen
23071: Kalevi Lamminen Ritva Laurila Tuula Linnainmaa
23072: Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
23073: Sauli Niinistö Heikki A. Ollila Helena Pesola
23074: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen
23075: Anssi Rauramo Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen
23076: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Oiva Savela
23077: Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina
23078: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
23079: Sakari Valli Tauno Valo Päivi Varpasuo
23080: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Matti Viljanen
23081: Ben Zyskowicz
23082: 1472 1987 vp.
23083:
23084: Toivomusaloite n:o 1330
23085:
23086:
23087:
23088:
23089: Riihijärvi ym.: Määrärahasta huonokuntoisten asuntojen korjaamisen
23090: tehostamiseen maaseudulla
23091:
23092:
23093: Eduskunnalle
23094:
23095: Maamme syrjäalueilla asuu runsaasti henkilöitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23096: varsin huonokuntoisissa asunnoissa. Tyypillisim- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23097: piä tällaisissa heikoissa asunto-olosuhteissa asu-
23098: maan joutuvia ihmisiä maaseudulla ovat vanhuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23099: set ja sotiemme veteraanit ja invalidit. miin maaseudun huonokuntoisten asun-
23100: Valtion toimesta tulisi pikaisesti käynnistää toi- tojen korjauksiin tarvittavien määräraho-
23101: menpiteet, joilla saataisiin nämä maaseudun huo- jen saamiseksi valtion vuoden 1988 tulo-
23102: nokuntoiset asunnot korjatuksi niin, että niissä ja menoarvioesitykseen.
23103: asuvat henkilöt voisivat edelleenkin asua omassa
23104: kodissaan joutumatta muuttamaan pois kotoaan
23105: vuokra-asuntoon.
23106:
23107: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23108:
23109: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
23110: 1987 vp. 1473
23111:
23112: Toivomusaloite n:o 1331
23113:
23114:
23115:
23116:
23117: Savela: Nuorten perheiden asunto-olojen helpottamisesta
23118:
23119:
23120:
23121: Eduskunnalle
23122:
23123: Asumiseen liittyvien taloudellisten ongelmien ten keventäminen korkohelpotuksia ja laina-aikaa
23124: ratkaiseminen on julkisessa keskustelussa otettu pidentäen,
23125: painotetusti esiin nuorten perheiden aseman pa- - asunnon hankkijoiden omarahoitusosuuden
23126: rantamiseksi. Tärkeää on, että nuorille perheille alentaminen ja
23127: turvataan hyvät alkuedellytykset yhteiselle taipa- - yhteiskunnan tukeman ja yksityisen vuokra-
23128: leelle. Tähän liittyvät laajasti moninaiset taloudel- asuntotuotannon lisääminen.
23129: liset, sosiaaliset sekä elämän arvostuksiin liittyvät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
23130: kysymykset. Keskeinen tarkastelukulma on asun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23131: non saantiin ja asumisen kustannuksiin liittyvien
23132: ongelmien ratkaiseminen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
23133: Toimia, joiden avulla asunnon saantia voi- piteisiin erityisesti nuorten perheiden
23134: daan helpottaa ja asuntokustannuksia huojentaa asunnonsaannin helpottamiseksija asumi-
23135: ovat mm.: sen kustannukszi"n lzittyvien ongelmien
23136: - nuorten ja lapsiperheiden asumiskustannus- ratkaisemiseksi.
23137:
23138: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
23139:
23140: Oiva Savela
23141: 1474 1987 vp.
23142:
23143: Toivomusaloite n:o 1332
23144:
23145:
23146:
23147:
23148: Tykkyläinen ym.: Tekijänoikeuslain 23 §:n muuttamisesta videolle
23149: tallennettujen elokuvien rinnastamiseksi muihin pykälässä tar-
23150: koitettuihin tuotteisiin
23151:
23152: Eduskunnalle
23153:
23154: Kirjastot ovat viime vuosina kiitettävällä tavalla On huomattava, ettei esitetty muutos millään
23155: laajentaneet toimintaansa uusille aloille. Äänile- tavoin rajoita elokuvien ja video-ohjelmien tuot-
23156: vyjen ja kasettien lainaustoiminta on jo vakiintu- tajien oikeutta valvoa ohjelmien vuokrausta kau-
23157: nut. Tällä hetkellä videonauhurit ovat yleistymäs- pallisessa tarkoituksessa. Se ei myöskään oikeuta
23158: sä maassamme, ja kirjastojen avulla niistä voisi kirjastoja edelleen levittämään video-ohjelmia,
23159: tulla myös merkittävä sivistyksen väline. Videolai- joita on ainoastaan vuokrattavissa. Ehdotettu
23160: nauksen esteeksi on kuitenkin noussut vuoden muutos ei myöskään vaikuttaisi mitään kirjastojen
23161: 1961 tekijänoikeuslakia säädettäessä tapahtunut mahdollisuuksiin lainata kasetilla televisio-ohjel-
23162: virhe. mia; tähän liittyvät ongelmat on selvitettävä erik-
23163: Tekijänoikeuden kannalta kirjastojen toiminta seen.
23164: perustuu lain 23 §:ään, jonka mukaan "sitten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23165: kun kirjallinen tai sävellysteos on julkaistu, saa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23166: kappaleita, jotka julkaiseminen käsittää, edelleen muksen,
23167: levittää sekä näyttää julkisesti". Kun lakia 1950-
23168: luvulla valmisteltiin, videonauhureita ei vielä ol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin te-
23169: lut yleisessä käytössä, ja täten niitä ei osattu ottaa kzjänoikeuslain 23 §:n muuttamiseksi seu-
23170: huomioon lakitekstissä. Elokuvia levitettiin yksin- raavaan muotoon:
23171: omaan vuokraamalla, joten 23 §:n tarkoittama ti- "Sitten kun kirjallinen teos, sävelteos
23172: lanne ei niiden osalta vielä ollut ajankohtainen. tai elokuvateos on julkaistu, saa kappalei-
23173: Tällä hetkellä videonauhalle talletettuja elokuvia ta, jotka julkaiseminen käsittää, edelleen
23174: on kuitenkin yleisesti ostettavissa samalla tavoin levittää; teoksia ei kuitenkaan ilman teki-
23175: kuin kirjoja ja äänitteitä, ja on luonnollista, että jän suostumusta saa vuokrata tai esittää
23176: samalla tavoin julkaistut teokset rinnastetaan toi- julkisesti. "
23177: siinsa tekijänoikeuslain 23 §:n muutoksella.
23178:
23179: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23180:
23181: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Jouni Backman
23182: Jukka Gustafsson Kari Urpilainen Heikki Rinne
23183: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
23184: 1987 vp. 1475
23185:
23186: Toivomusaloite n:o 1333
23187:
23188:
23189:
23190:
23191: Tykkyläinen ym.: Opiskelija-asuntotuotannon lisäämisestä
23192:
23193:
23194:
23195:
23196: Eduskunnalle
23197:
23198: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella että hallitus valtion vuoden 1988 tulo-
23199: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- ja menoarvion laadinnan yhteydessä ryh-
23200: kaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava pula tyisi toimzi'n riittävien määrärahojen va-
23201: opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuotanto raamiseksi sekä valtion ja kuntien
23202: ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjäkään ta- omapääoma-avustusten korottamiseksi
23203: voitteita. Tuloksena on ollut, että esim. vuonna tarvetta vastaaviksi, jotta opiskelzj"a-
23204: 1986 vain noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin asuntojen rakentamisessa voidaan toteut-
23205: hakeneista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Hel- taa opetusministeriön opiskelzj"a-
23206: singissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- asuntoneuvottelukunnan suosittama noin
23207: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, 3 000 opiskelija-asunnon rakentaminen
23208: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä tämä vuonna 1988 ja siitä eteenpäin, kunnes
23209: tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi vaille tarve on tyydytetty.
23210: säätiön tarjoamaa asuntoa.
23211: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23212: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23213:
23214: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
23215:
23216: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller Iiris Hacklin
23217: Jukka Gustafsson Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari
23218: Tuula Paavilainen Timo Roos Antero Kekkonen
23219: Kerttu Törnqvist
23220:
23221:
23222:
23223:
23224: 41 2705361
23225: 1476 1987 vp.
23226:
23227: Toivomusaloite n:o 1334
23228:
23229:
23230:
23231:
23232: Uitto ym.: Valtion virkamiesten eroamisiän määräämisestä 65 vuo-
23233: deksi
23234:
23235:
23236: Eduskunnalle
23237:
23238: Valtion virkamiesten yleinen eläkeikä on 63 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23239: vuotta. Virkamies on kuitenkin yleensä velvolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23240: nen eroamaan ja siirtymään eläkkeelle vasta täy-
23241: tettyään 67 vuotta. Tuomarinviran haltijan eroa- ettå· hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
23242: misikä on peräti 70 vuotta. Eroamisikä on useissa sen, jossa velvoitettaisiin valtion virkamie-
23243: tapauksissa tehtävien hoidon kannalta liian kor- het, tuoman! mukaan lukien, szirtymåän
23244: kea. Kauan jatkuneen huonon työllisyystilanteen eläkkeelle täytettyään 65 vuotta.
23245: vuoksi on myös tarpeen etsiä keinoja, joilla edis-
23246: tettäisiin vanhimpien virkamiesten eläkkeelle siir-
23247: tymistä.
23248:
23249: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23250:
23251: Pauli Uitto Vappu Säilynoja
23252: Heli Astala Asko Apukka
23253: 1987 vp. 1477
23254:
23255: Toivomusaloite n:o 1335
23256:
23257:
23258:
23259:
23260: Uitto ym.: Toimenpiteistä tyhjien asuntojen saamiseksi asumiskäyt-
23261: töön
23262:
23263:
23264: Eduskunnalle
23265:
23266: Suomessa on 16 000-20 000 asunnotonta. On Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
23267: häpeäksi koko yhteiskunnalle, että asuntoa ei voi- toivomuksen,
23268: da taata jokaiselle kansalaiselle. Asunnottomuu-
23269: den yhtenä aiheuttajana on vuokra-asuntojen että hallitus valmistelisi lakiesityksen
23270: puute. kuusi kuukautta tyhjinä olleiden asunto-
23271: Vaikka asuntopula monissa kaupungeissa on jen saattamiseksi asumiskäyttöön verotuk-
23272: vaikea, on niissä samanaikaisesti runsaasti asunto- sella tai muzlla toimenpitezllä, ellei niiden
23273: ja tyhjänä, osa puhtaasti keinottelumielessä. Nä- tyhjänäpitoon ole erityisen painavia syitä.
23274: mä asunnot pitäisi saada verotuksella tai muilla
23275: toimenpiteillä asumiskäyttöön.
23276:
23277: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
23278:
23279: Pauli Uitto Esko Seppänen
23280: 1478 1987 vp.
23281:
23282: Toivomusaloite n:o 1336
23283:
23284:
23285:
23286:
23287: Vähäkangas ym.: Lakisääteisen asunto-olojen kehittämisohjelman
23288: laatimisesta vuosille 1988-1992
23289:
23290:
23291: Eduskunnalle
23292:
23293: Tähän asti harjoitetulta asuntopolitiikalta ovat tava uudestaan ja mitoitettava siten, että
23294: puuttuneet selkeästi määritellyt tavoitteet. Niinpä asumismeno-osuuksia alennetaan niiden osalta,
23295: laki asunto-olojen kehittämisestä {919/85) on täl- joilla ne nyt ovat kohtuuttoman korkeat. Tämän
23296: tä osin sisällyksetön eikä ohjaa maamme asunto- vuoksi tulisi myös määritellä selkeästi laissa, mikä
23297: politiikkaa. SKDL:n eduskuntaryhmä esitti lakia on ylin hyväksyttävä asumismeno-osuus. Tällä
23298: eduskunnassa käsiteltäessä, että sen asemesta olisi hetkellä vähimmäistoimeentulon tasolla elävillä
23299: säädetty määräaikainen vuosia 1986-1990 koske- asumismenojen osuus käytettävissä olevasta tulos-
23300: va, yksityskohtaisia tavoitteita sisältävä laki. La- ta saisi olla enintään 10 prosenttia, eikä asumis-
23301: kiehdotuksemme (lakialoite n:o 43/1985 vp.) ei menojen osuus millään tulotasolla saisi ylittää 20
23302: kuitenkaan saanut eduskunnan enemmistön tu- prosenttia käytettävissä olevasta tulosta silloin,
23303: kea, vaan hallituksen esitys hyväksyttiin muutta- kun on kyse kohtuullisten asumisnormien mukai-
23304: mattomana eduskunnassa enemmistöpäätöksellä. sesta asumisesta.
23305: Asumisen tulisi kuulua perusoikeuksiin ja lailla Keskeinen puute asumisessa on se, että lakisää-
23306: tulisi selkeästi säätää, miten tämä toteutetaan. teisesti ei ole määritelty valtion lainoittamaa tuo-
23307: Yhteiskunnan toimet (mm. tulo- ja menoarvion tannon tavoitetta. Käytännössä ei liioin ole huo-
23308: määrärahat) tulisi suunnitella ja mitoittaa siten, lehdittu siitä, että eduskunnan tulo- ja meno-
23309: että kansalaisten kohdalla toteutuisi oikeus koh- arviossa vuosittain myöntämä määräraha tulisi
23310: tuulliseen asuntoon ja kohtuullisiin asumiskus- edes käytetyksi. Niinpä vuosien 1984, 1985 ja
23311: tannuksiin. 1986 käyttämättä jäänyt määräraha on yhteensä
23312: Arviolta neljäsosa suomalaisista maksaa enem- noin 1 150 miljoonaa markkaa, eli kolmessa vuo-
23313: män kuin 20 prosenttia käyttettävissä olevista tu- dessa hallitus jätti käyttämättä puolet vuotuisesta
23314: loistaan asumismenoihin. Kohtuuttomat asumis- valtion lainoittamaan tuotantoon varatusta mää-
23315: menot ovat erityisen suuri ongelma varsinkin pie- rärahasta. Myönnettyjen määrärahojen säästymi-
23316: nituloisilla nuorilla ja lapsiperheillä. Yhteiskun- sen ymmärtäisi, jos asuntopulaa ei olisi.
23317: nan asumisen kustannuksiin kohdistama väliUi- Valtion lainoittamia (arava + maatilahallitus)
23318: neo ja välitön tuki (esim. laina-ajat, korkotaso, asuntoja on vuodesta 1960 lähtien valmistunut
23319: asumistuki ja verotuksellinen tuki) on siksi harkit- seuraavat määrät:
23320:
23321: Valmistunut asuntoa keskimäärin vuodessa
23322: 1960-64 1965-69 1970-74 1975-79 1980-83 1984-85
23323: 11 500 15 300 30 000 35 300 25 800 18 500
23324: Vuokra-asunnoista on kova puute eritoten kas- asumisen ja elämisen viihtyisyyden vuoksi tarpeen
23325: vavilla kaupunkiseuduilla. Tästä syystä pidämme säilyttää riittävät puisto-, virkistys- tai maa- ja
23326: tarpeellisena, että vuosina 1988-1992 rakenne- metsätalouskäytössä olevat alueet. Tästä syystä
23327: taan yhteensä 62 500 uutta vuokra-asuntoa eli taajamassa, jonka työpaikkojen kasvun edellytyk-
23328: keskimäärin 12 500 asuntoa vuodessa. Tämän li- set ovat erittäin suuret, tulee työpaikkojen kasvu
23329: säksi tulisivat valtion osalainoittamat omistus- sopeuttaa mahdollisuuksiin tarjota asuntoja. On
23330: asunnot. siksi tarpeen ohjata julkishallinnon ja yritysten
23331: Hallitsematon työpaikkojen määrän lisääntymi- hallinnon työpaikkoja sekä teollisuutta siten,
23332: nen kasvavilla alueilla synnyttää puutetta asun- että se sopeutuu mahdollisuuteen tarjota asun-
23333: noista myös siksi, että paikkakunnalla saattaa olla toja.
23334: 1987 vp. -TA n:o 1336 1479
23335:
23336: Emme pidä oikeana korvata valtion asuntolai- menojen osuudeksz· käytettävissä olevista
23337: noja korkotuella, vaan katsomme, että lainajärjes- tuloista 10 % ja korkeimmallakin tulo-
23338: telmää tulee uudistaa vastaamaan alkuperäistä tasolla 20 %, szlloin kun on kyse kohtuul-
23339: tarkoitustaan. Tämä edellyttää laina-ajan pidentä- listen asumisnormien mukaisesta asumi-
23340: mistä 40 vuodeksi ja korkotason alentamista sesta,
23341: 3 % :a pienemmäksi. 4) siinä määriteltäisiin uudestaan tuki-
23342: Se, että asuntolainan korkomenot voi verotuk- toimenpiteiden kohdentaminen niin, että
23343: sessa vähentää tulosta, suosii suurituloisia. Yli- se kohdistuisi ensisz/aisesti (a) puutteelli-
23344: päänsäkin verotuksen muodossa annetun tuen sesti asuvan, pienituloisen ja vähävaraisen
23345: osuus on kasvanut muiden tukimuotojen vähetes- väestön asumistason parantamiseen, (b)
23346: sä. Olemme esittäneet, että korkomenoja ei enää nuorten perheiden ja itsenäistyvien nuor-
23347: voitaisi vähentää tulosta, vaan määräosa korkome- ten asunnon saannin, asumistason ja asu-
23348: noista vähennettäisiin verosta ja että tälle verosta mismenojen kohtuullisuuden turvaami-
23349: tehtävälle vähennykselle määriteltäisiin yläraja, seen ja (c) alueellisten ja väestöryhmien
23350: jota korotettaisiin vain huollettavien lukumäärän välisten asumistasoerojen vähentämiseen,
23351: perusteella. Tällöin valtion tuloveroa maksavien ja että
23352: pienempituloisten saama hyöty vähennyksestä 5) szi"nä määnteltäzszin kysezsten vuo-
23353: nousisi samalla, kun vastaavasti suurituloisten vä- sien valtion osalainoittaman asuntotuo-
23354: henisi. Viimeksi valtion vuoden 1987 tulo- ja me- tannon määrää koskevat vähimmäzstavoit-
23355: noarvion yhteydessä tekemäämme ehdotusta ei teet kyseisiksi vuosiksi, jolloin näinä vuosi-
23356: eduskunnan enemmistö tuolloin kuitenkaan hy- na tultsi rakentaa vähintään 62 5 00 uutta
23357: väksynyt. vuokra-asuntoa (e/z" 12 500 asuntoa vuo-
23358: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi dessa), sekä näiden vuosien peruskorjaus-
23359: toivomuksen, ten määrää koskevat tavoitteet,
23360: toiseksi, saattaisi tämän ohjelman la-
23361: että hallz"tus, ensinnäkin, valmistelisi kiehdotuksena eduskunnan päätettäväksi
23362: kiireisesti vuosia 1988-1992 koskevan szsällyttäen esitykseensä samalla muut tar-
23363: asunto-ohjelman siten, että vittavat ehdotukset uusiksi laeiksi ja voi-
23364: 1) szi"nä asuminen tunnustettaisiz·n pe- massa olevien lakien muuttamzseksz~ jotta
23365: rusoikeudeksi, ohjelma toteutuzsi, sekä
23366: 2) szi"nä määriteltäisiin vähimmäisasu- kolmanneksi, selvittäzsi keinoja, joilla
23367: misvä/jyys ja asuntokannan laatu- ja varus- työpaikkakasvua voidaan säännellä ottaen
23368: tetaso, huomioon en· paikkakuntien asuntotuo-
23369: 3) siinä määriteltäisiin vähimmäistoi- tantoedellytykset.
23370: meentulon tasolla kohtuulliseksi asumis-
23371:
23372: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23373:
23374: Juhani Vähäkangas Jarmo Wahlström Esko Seppänen
23375: Raila Aho Pauli Uitto Pekka Leppänen
23376: Asko Apukka Claes Andersson Arvo Kemppainen
23377: Pertti Lahtinen Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
23378: Esko Helle Heli Astala
23379: 1480 1987 vp.
23380:
23381: Toivomusaloite n:o 1337
23382:
23383:
23384:
23385:
23386: Vähäkangas ym.: Asuntojen peruskorjausmäärärahojen lisäämisestä
23387: kehitysaluelääneissä
23388:
23389:
23390: Eduskunnalle
23391:
23392: Asuntotuotannon pysähdyttyä nykyiselle tasolle on voitu osoittaa. Kehitysaluelääneihin, jollainen
23393: on vanhojen asuntojen perusparantaminen nous- Oulun läänikin on, tulisi korjausmäärärahoja tun-
23394: sut keskeisesti esille. Kiinnostus peruskorjaukseen tuvasti lisätä.
23395: onkin ollut suurta, ja varatut määrärahat ovat Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
23396: osoittautuneet riittämättömiksi. Tämä näkyy var- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23397: sinkin Pohjois-Suomen alueella, jossa asuntokanta
23398: on keskimääräistä vanhempaa. Yksistään Siika- ettit hall#us ryhtyisi toimenpiteisiin
23399: Pyhäjokialueella määrärahan tarve olisi noin 10 asuntojen perusparannusmäärå'rahojen li-
23400: miljoonaa markkaa suurempi kuin mitä alueelle säämiseksi kehitysalueläänetlle.
23401:
23402: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
23403:
23404: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
23405: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
23406: Arvo Kemppainen
23407: