<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
97 Käyttäjää paikalla!
0.0048108100891113
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987 1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |
1: Vuoden 1987 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E4 10: Raha-asia-aloitteet 1-725 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-9901 18: 19: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus 20: SISÄLLYSLUETTELO 21: 22: 23: 24: 25: Raha-asia-aloitteet 1-725 26: 27: 28: Sivu Sivu 29: 1 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Sei- 11 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 30: näjoen itäisen ohikulkutien rakentamiseen poliisin virka-aseiden hankintaan .......... . 12 31: kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuortaneen 32: tien välillä ................................ . 12 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami- 33: sesta Tampereen poliisikoulun rakentami- 34: 2 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ete- seen ...................................... . 13 35: läisen Vakka-Suomen yhdysvesijohdon ra- 36: kentamiseen .............................. . 2 13 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami- 37: sesta Tampereen Poliisilaulajien toiminnan 38: 3 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Leh- tukemiseen ............................... . 14 39: mänkurkun tien rakentamisen suunnitte- 40: luun ..................................... . 14 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami- 41: 3 42: sesta Ylöjärven ja Kurun välisen tien n:o 43: 4 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta lii- 330 perusparantamiseen .................. . 15 44: kenneopiston rakentamiseksi Uuteenkau- 45: 15 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 46: punkiin .................................. . 4 pienyritysten korkotukeen ................. . 16 47: 5 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta meri- 16 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 48: mieskatselmusmiesten palkkaamiseksi ..... . 6 haja-asutusalueiden vähittäiskauppapalvelu- 49: jen turvaamiseksi ......................... . 17 50: 6 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Meri- 51: 17 Aittaniemi: Määrärahan osoittamisesta 52: mieseläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n 53: kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen 54: toiminnan tukemiseen .................... . 7 55: parantamiseksi ............................ . 18 56: 57: 7 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta me- 18 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 58: renkulkijoiden radiopuhelinmaksujen alen- silmälasien ja hammasproteesien korvaami- 59: tamiseen 8 seksi sairausvakuutuksesta ................. . 19 60: 19 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 61: 8 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta am- kotisairaanhoidon virkojen lisäämiseksi ..... 20 62: matillisen uudelleen- ja täydennyskoulutuk- 63: sen sekä työhönsijoituksen kehittämiseen ... 9 20 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 64: vaikeavammaisten lasten vanhempien tarvit- 65: 9 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta elin- seman hoitoavun korvaamiseen ............ . 21 66: keinoelämän rakennemuutoksista aiheutu- 67: van työttömyyden lieventämiseksi teollisuus- 21 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami- 68: sesta Tampereen Ensi Koti ry:n toiminnan 69: paikkakunnilla ........................... . 10 70: tukemiseen ............................... . 22 71: 10 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 22 Ajo: Määrärahan osoittamisesta raittius- 72: kirjoituskoneiden hankkimiseksi Hämeen kasvatuksen opetusvalmiuden tehostamiseen 73: läänin poliisipiireihin ..................... . 11 opettajankoulutuslaitoksissa ............... . 23 74: 270416F 75: 4 Sisällysluettelo 76: 77: Sivu Sivu 78: 23 Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaani- 38 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 79: seen vesakontorjuntaan Lapin tie- ja vesira- Haminan ja Kotkan Kyminlinnan linnoitus- 80: kennuspiirin alueella ...................... . 24 ten korjaustöihin ......................... . 39 81: 82: 24 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Norinter 39 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 83: Oy:lle rajakaupan toimeenpanoon ......... . 25 vapaille kirkko- ja seurakunnille kulttuuri- 84: ja sosiaalitoimintaa varten ................. . 40 85: 25 Ajo: Määrärahan osoittamisesta maksut- 86: tomien televisiolupien myöntämiseksi pysy- 40 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 87: västi liikuntakyvyttömille henkilöille ...... . 26 valtion viljavaraston rakentamiseen Parikka- 88: laan ...................................... . 41 89: 26 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 90: maksettujen lähdeverojen palauttamiseksi .. 27 41 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 91: kalanviljelylaitoksen rakentamiseen Luumä- 92: 27 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta elle ...................................... . 42 93: Elmujen liitto Elli ry:n toiminnan tukemi- 94: seen ...................................... . 28 42 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 95: runkovesijohdon rakentamiseen Valkealasta 96: 28 Alho: Määrärahan osoittamisesta Suomen Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehkalahdelle 43 97: Jazzliiton toiminnan tukemiseen .......... . 29 98: 43 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 99: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeille sekä 100: 29 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 101: Vehkalahden kunnalle korkotukena runko- 102: asuntojen hankkimiseksi Helsingissä ....... . 30 103: vesijohdon rakentamiseksi ................. . 44 104: 30 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 105: 44 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 106: humanitaariseen apuun lähetysjärjestöjen 107: arboretum-metsikön hoidon tukemiseen 108: kautta ..................... ················ 31 109: Mustilan kartanon alueella ................ . 45 110: 31 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 45 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 111: moshavijad Hashmonan rakennustöihin ... 32 Haminan-Luumäen radan suunnitteluun .. 46 112: 32 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 46 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 113: poliisiveneen hankkimiseen Haminan polii- Mussalon satamahankkeen suunnittelua var- 114: sipiiriin .................................. . 33 ten ....................................... . 47 115: 116: 33 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 47 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 117: Miehikkälän rajajääkärikomppanian jäteve- Kotkan kaupungin ottamien lainojen korko- 118: sien puhdistamiseksi ...................... . 34 tukeen syväsataman rakentamiseksi ........ . 48 119: 120: 34 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 48 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 121: ''terveyslinnake' '-hankkeen toteuttamiseksi Kotkan kaupungin ottamien lainojen korko- 122: Kirkonmaan linnakkeella ................. . 35 tukeen radan rakentamiseksi Mussalon syvä- 123: satamaan.................................. 49 124: 35 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 125: valtion virastotalon rakentamiseksi Kotkaan 36 49 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 126: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestölle ....... . 50 127: 36 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 128: Rautjärven pääkirjaston suunnittelua varten 37 50 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 129: kunnille keksijätoiminnan edistämiseksi .... 51 130: 37 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 131: Savitaipaleen monitoimitalon suunnittelua 51 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 132: varten .................................... . 38 pienteollisuuden korkotukilainoihin ....... . 52 133: Sisällysluettelo 5 134: 135: Sivu Sivu 136: 52 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 63 Donner: Om anvisande av anslag som 137: Ruotsinsalmen merikeskuksen rakentamisek- verksamhetsbidrag för Finlands filmstiftelse 67 138: si Kotkaan ................................ . 53 139: 63 Donner: Määrärahan osoittamisesta toi- 140: 53 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta minta-avustukseksi Suomen elokuvasäätiölle 68 141: valtionavuksi Pelastusarmeijan raittiustyö- 142: hön ...................................... . 54 64 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag 143: för anskaffande av bostäder inom det gamla 144: 54 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises- bostadsbeståndet i Nylands Iän ............ . 69 145: ta Lähetysnuoret-järjestön nuorten suojako- 146: titoiminnan tukemiseen ................... . 55 64 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta 147: asuntojen hankkimiseksi vanhasta asunto- 148: 55 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kannasta Uudenmaan läänissä ............. . 70 149: Konnakuoron Kristillinen Päihdetyön Tuki 150: ry:lle hoitokodin perustamiseen ........... . 56 65 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta 151: Taasianjoen järjestelyhankkeeseen ......... . 71 152: 56 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 153: Yksinhuoltajien Liitolle toimihenkilön palk- 66 Dromberg: ·.Määrärahan osoittamisesta 154: kaamiseksi ................................ . 57 Kirkkonummen eritasoliittymän rakentami- 155: seksi kantatielle n:o 51 .................... . 72 156: 57 Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta 157: Linnansaaren kansallispuiston opastus- ja 67 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata- 158: opetuskeskuksen suunnitteluun ........... . 58 kunta-projektin käynnistämiseen työllisyys- 159: ja koulutusongelmien poistamiseksi ....... . 73 160: 58 Björklund ym.: Määrärahan osoittamises- 161: ta alkoholismin ja huumeiden käytön kan- 68 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kul- 162: sainväliseen ehkäisytoimintaan ............ . 59 laan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen 163: kehittämiseen ............................ . 74 164: 59 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien 165: n:o 11893 (Eskilom-Myrskylä) perusparan- 69 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kar- 166: tamiseen ................................. . 60 vianjoen vesistö- ja tulvasuojelutöiden aloit- 167: tamiseen 75 168: 60 Bärlund: Om anvisande av anslag för en 169: led för lätt trafik längs riksväg nr 7 på 70 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta val- 170: sträckan Mellungsbacka-Söderkulla ...... . 61 tatien n:o 8 nelikaistaistamiseen välillä Hy- 171: velä-Söörmarkku ........................ . 76 172: 60 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ke- 173: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi valta- 71 Elo: Määrärahan osoittamisesta Porolan 174: tien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkul- paikallistien kunnostamiseen Kokemäellä ... 77 175: lan välille ................................ . 62 176: 72 Elo: Määrärahan osoittamisesta Arantilan 177: 61 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag sillan ja Nakkilan eritasoliittymän rakenta- 178: för stödjande av UNRWA ................. . 63 miseen ................................... . 78 179: 180: 61 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta 73 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta ke- 181: UNRWA:n toiminnan tukemiseen ........ . 64 vyen liikenteen väylien rakentamiseen Lu- 182: vian keskustaan ........................... . 79 183: 62 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag 184: för grundreparation av Helsingfors universi- 74 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lie- 185: tets huvudbyggnad ....................... . 65 lahden-Porin/Rauman radan perusparan- 186: tamiseen ................................. . 80 187: 62 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta 188: Helsingin yliopiston päärakennuksen perus- 75 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata- 189: korjaukseen .............................. . 66 kunnan teollisuuspiirin perustamiseen ..... . 81 190: 6 Sisällysluettelo 191: 192: Sivu Sivu 193: 76 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata- 91 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 194: kunnan työsuojelupiirin perustamiseen ..... 82 pakolaisten paluumuuton tukemiseen ..... . 97 195: 196: 77 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta ter- 92 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 197: veyskasvatuksen huumeaineiston kustanta- chileläisten pakolaisten kulttuurin tukemi- 198: miseksi peruskouluille .................... . 83 seen ...................................... . 98 199: 78 Fred: Määrärahan osoittamisesta Lehti- 93 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 200: mäen opiston rakennusten peruskorjaukseen 84 TulevaisuudenYstävät ry:n toiminnan tuke- 201: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 202: 79 Fred: Määrärahan osoittamisesta Poron- 203: kankaan vesihuoltohankkeen toteuttamiseen 85 94 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 204: asetuotannon korvaamiseen muulla tuotan- 205: 80 Fred: Määrärahan osoittamisesta maan- 206: nolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 207: tien n:o 7333 parantamiseen välillä Sep- 208: pälä-Mustamaa .......................... . 86 209: 95 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 210: 81 Fred: Määrärahan osoittamisesta Rapa- Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n 211: rannan-Kauhajärven paikallistien n:o kokeiluprojektin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 102 212: 17727 perusparantamiseen ................ . 87 213: 96 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 214: 82 Fred: Määrärahan osoittamisesta Mäen- Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja 215: pään paikallistien n:o 17765 perusparanta- rantojen puhdistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 216: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 217: 97 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta 218: 83 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta MS- kansanopiston perustamis- ja käyttökustan- 219: potilaiden ja muiden neurologisesti vam- nuksiin eräissä kehitysmaissa . . . . . . . . . . . . . . . 104 220: mautuneiden kuntoutukseen .............. . 89 221: 98 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta 222: 84 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon paloturvallisuuden paran- 223: vammaisjärjestöille vaikeasti vammautunei- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 224: den kuntourosleirien järjestämiseen ....... . 90 225: 99 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta 226: 85 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- kasvatustieteen professorin viran perustami- 227: sesta aikuisopintorahakokeiluun ........... . 91 seen Savonlinnan opettajankoulutuslaitok- 228: seen....................................... 106 229: 86 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- 230: sesta tietotekniikan opetuksen kehittämisek- 100 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta 231: si vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ....... . 92 sotainvalidien puolisoiden kuntourostoimin- 232: taan....................................... 108 233: 87 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- 234: sesta Aitovuoren-Teiskon tien petusparan- 235: tamiseen ................................. . 101 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta 236: 93 237: pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kehit- 238: 88 Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 239: AIDSi~ käsittelevän opetusmateriaalin tuot- 240: tamiseksi ................................. . 94 102 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta 241: raittiusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.... 110 242: 89 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta 243: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan 103 Helle: Määrärahan osoittamisesta Här- 244: sähköistämiseen .......................... . 95 kätien historian tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 111 245: 246: 90 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta 104 Helle: Määrärahan osoittamisesta ke- 247: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken vyen liikenteen väylien rakentamiseen Tu- 248: tehtaan siirtoviemärin rakentamiseen ...... . 96 rengissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 249: Sisällysluettelo 7 250: 251: Sivu Sivu 252: 105 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan 118 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Tu- 253: osoittamisesta Koti Ja Koulu -yhdistysten run raakavesiongelman selvittämiseksi . . . . . . 126 254: Liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 113 255: 119 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 256: 106 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kurssiosaston kurssin- 257: osoittamisesta Helsingin lastentarhanopetta- johtajan palkkauksen valtionosuuteen . . . . . . 127 258: jaopiston laajennushankkeen aloittamiseksi 114 259: 120 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 260: 107 Hietala: Määrärahan osoittamisesta rau- osoittamisesta Imatran kulttuurikeskuksen 261: tatieopiston suunnittelua varten Pieksämäen rakentamiskustannuksiin................... 128 262: kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 263: 121 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 264: 108 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Imatran kaupunginorkesterin 265: Savonlinnan-Huutokosken radan perus- tukemiseen................................ 129 266: parantamiseen............................. 116 267: 122 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 268: 109 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta tut- 269: osoittamisesta Lemin musiikkijuhlien tuke- 270: kijan palkkaamiseksi selvittämään vieraiden 271: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 272: kielten ylioppilaskoetta koskevan uudistuk- 273: sen vaikutuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 274: 123 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 275: osoittamisesta Koitsanlahden Hovin museon 276: 110 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta ete- 277: rakennustöiden korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 131 278: läisen Vakka-Suomen yhdysvesijohdon ra- 279: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 280: 124 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 281: 111 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta afa- osoittamisesta Saaren keskustaajaman - 282: siapotilaiden kuntoutuskurssitoimintaan . . . . 119 Saaren kirkonkylän tien kunnostamista var- 283: ten........................................ 132 284: 112 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Tu- 285: run vesi- ja ympäristöpiirin laboratorion ra- 125 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 286: kennushankkeen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . 120 osoittamisesta Särkisalmen-Melkoniemen 287: tien kunnostamiseen....................... 133 288: 113 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta 289: kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän epä- 126 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 290: oikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi . . . . . 121 osoittamisesta Luumäen-Haminan-Kot- 291: kan rautatien suunnitteluun välillä Salmen- 292: 114 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kylä-Taavetti............................. 134 293: keskiasteen opettajien eläkeikärajan väliai- 294: kaista alentamista koskevaan selvitystyöhön 122 127 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 295: osoittamisesta teletoimintakeskuksen raken- 296: 115 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta tamiseen Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 5 297: selvityksen tekemiseksi opiskelijoiden 298: kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi so- 128 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 299: siaaliturvamaksuista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3 osoittamisesta Parikkalan vanhainkoti-päivä- 300: keskuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 301: 116 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta 302: Turun ja Porin läänin opettajien tietokone- 129 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 303: koulutuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 124 osoittamisesta Lapsen hyvä hoito -ohjelman 304: tehostamisprojektia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 7 305: 117 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta 306: kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä 130 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami- 307: siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen sesta kalojen rodunjalostuslaitoksen rakenta- 308: työn korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 5 miseen Nilsiän Pieksänkoskelle . . . . . . . . . . . . . 138 309: 8 Sisällysluettelo 310: 311: Sivu Sivu 312: 131 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami- 145 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 313: sesta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kansalais- ja työväenopistoille alle 16-vuoti- 314: biotekniikan laboratorion perustamiseksi aiden opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi 154 315: Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 316: 146 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 317: 132 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami- vesakkojen raivaukseen muilla keinoilla kuin 318: sesta Kymenlaakson runkovesijohdon raken- torjunta-aineita käyttämällä................ 155 319: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 320: 147 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 321: 133 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta läheishoidon käynnistämiseen Kalliolan 322: Miehikkälän-Pitkäkosken-Suurmiehikkä- kuntoutusklinikalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 323: Iän paikallistien parantamiseen............. 142 324: 148 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 325: 134 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami- Kalliolan kannatusyhdistys ry:lle alkoholis- 326: sesta Virojoen alajuoksun perkaamiseen..... 143 tien jatkohoidon järjestämiseen . . . . . . . . . . . . 15 7 327: 328: 135 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami- 149 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 329: sesta Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja vieras- Huumeambulanssi ry:n toiminnan tukemi- 330: venesataman rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 144 seen....................................... 158 331: 332: 136 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami- 150 Jurva: Määrärahan osoittamisesta Van- 333: taanjoen virkistyskäytön tehostamiseen ..... 159 334: sesta Mussalon radan rakentamiseen Kotkas- 335: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 336: 151 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 337: Helsingin vuokra-asuntokannan lisäämiseksi 160 338: 137 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 339: Haminan sataman teollisuusalueen louhin- 152 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta 340: tatöihin ja tasaamiseen..................... 146 341: läänien kehittämisrahaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 342: 138 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- 15 3 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta 343: misesta läänin kehittämisrahaksi............ 147 väkivaltaa vastustavien elokuva- ja video- 344: ohjelmien työstämiseen kodin ja koulun 345: 139 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 346: misesta kunnille sosiaalipalvelujen perus- 347: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 154 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta 348: maantieyhteyden parantamiseksi välillä Taa- 349: 140 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- vetti-Hamina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 350: misesta keräyspaperia sisältävien tuotteiden 351: tuotekehittelyyn ja markkinointiin . . . . . . . . . 149 155 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta 352: rahtiliikenteen kehittämiseen ja pientonnis- 353: 141 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- ton parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 354: misesta asuntojen hankkimiseksi vanhasta 355: asuntokannasta Uudenmaan läänissä . . . . . . . 150 156 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta 356: erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemi- 357: 142 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamises- seen....................................... 165 358: ta Forssan Viksbergin nuorisokeskuksen 359: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 1 157 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 360: osoittamisesta tutkimus- ja selvitystoimin- 361: 143 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamises- nan lisäämiseksi kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 362: ta Someron nuorisotilojen rakentamiseen . . . 152 363: 158 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 364: 144 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta asevarikko 6:n esikuntaraken- 365: ta Forssan Kehräämöalueen entistämis- ja nuksen rakennustöiden aloittamiseen Orive- 366: peruskorjaustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3 dellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 367: Sisällysluettelo 9 368: 369: Sivu Sivu 370: 159 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 172 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 371: osoittamisesta Tampereen Työväen Teatterin tamisesta valtion omistamien kulttuurihisto- 372: valtionapujen maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 168 riallisesti arvokkaiden rakennusten kunnos- 373: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 374: 160 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 375: osoittamisesta Lempäälän Päiväänniemen 173 Kankaanniemi: Määrärahan osoittami- 376: muinaismuistoaluesuunnitelman toteutta- sesta maantien n:o 625 (Kintaus-Uurai- 377: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 nen) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 378: 379: 161 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 174 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 380: osoittamisesta Näppilän sillan rakentami- tamisesta alennusten antamiseen eläkeläisil- 381: seen Lempäälässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 le linja-autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 382: 383: 175 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 384: 162 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 385: tamisesta pohtotekniikan tutkimusprofesso- 386: osoittamisesta sairaalamaksun poistamiseksi 387: rin viran ja tutkimusryhmän perustamiseen 388: synnytyksen saamiseksi maksuttomaksi . . . . . 171 389: Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen.... 184 390: 163 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 176 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 391: osoittamisesta lääkärin odottavalle äidille ja tamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n toimin- 392: vauvalle määräämien lääkkeiden saattami- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 393: seksi ilmaislääkkeiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 394: 177 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 395: 164 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan tamisesta Vihreä Keidas ry:n toiminnan tu- 396: osoittamisesta aikuisten hammashuollon kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 397: kustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3 398: 178 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 399: 165 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan tamisesta Lastenkoti Kotirauha ry:n omista- 400: osoittamisesta Tampereen työvoimapiirin si- man lastenkodin lainanhoitokustannuksiin 187 401: vupisteen avaamiseksi Hervannassa . . . . . . . . . 174 402: 179 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 403: 166 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta tamisesta sinilevän leviämisen ehkäisemiseen 188 404: Enontekiön ja Kittilän kuntien elinkeinojen 405: kehittämistä koskevaan selvitykseen . . . . . . . . 175 180 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 406: Helsingin lastentarhanopettajaopiston ra- 407: 167 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamises- kentamiseen............................... 189 408: ta peruskoulujen rakentamiseen Turun ja 409: Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 181 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 410: Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen ra- 411: 168 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamises- kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 412: ta Lehmänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . 177 413: 182 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 414: Helsingin kalasataman rakentamiseen . . . . . . 191 415: 169 Kankaanniemi: Määrärahan osoittami- 416: sesta yrittäjien perus- ja täydennyskoulutus- 183 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 417: keskuksen perustamiseksi Uuraisiin......... 178 sosiaalialan järjestöille vanhusten ja vam- 418: maisten kotipalvelujen järjestämiseksi . . . . . . 192 419: 170 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 420: tamisesta romaaninuorten opintojen tuke- 184 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 421: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 sosiaalialan järjestöille lasten tilapäisen hoi- 422: toavun järjestämiseksi...................... 193 423: 171 Kankaanniemi: Määrärahan osoittami- 424: sesta Uuraisten Kirkonkylän peruskoulun 185 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 425: ala-asteen uuden koulurakennuksen raken- päiväkotien avustavan henkilökunnan kou- 426: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 luttamiseksi työllisyyskursseilla . . . . . . . . . . . . . 194 427: 10 Sisällysluettelo 428: 429: Sivu Sivu 430: 186 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 199 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 431: kunnille asuntojen hankkimiseksi lasten päi- ta Porin Pohjoisen satamatien rakentamisen 432: vähoito- ja terveydenhoitohenkilökunnalle.. 195 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 433: 434: 187 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 200 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 435: Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen toi- ta maantien n:o 2742 rakentamiseksi välillä 436: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 Parkanoo asema- valtatie n:o 23.......... 209 437: 438: 201 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 439: 188 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta 440: ta Kokemäen-Rauman rataosan perus- 441: tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen Valke- 442: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 443: alan Kuivalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 444: 202 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta so- 445: 189 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta tainvalidien puolisoiden kuntoutukseen . . . . 211 446: Mussalo-hankkeen toteuttamiseen Kotkassa 198 447: 203 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 448: 190 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta sesta hevoshoitajakoulutuksen suunnitte- 449: pienyritysten perustamislainajärjestelmän luun Seppälän maatalousoppilaitoksessa . . . . 212 450: kokeilemiseen Kymen läänissä.............. 199 451: 204 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittami- 452: 191 Kemppainen: Määrärahan osoittamises- sesta Kniivilänlahden kunnostamisen suun- 453: ta rautateiden perusparantamiseen Oulun nitteluun Evijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 454: rautatiepiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 455: 205 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 456: sesta Taivalkosken kirkonkylän ala-asteen 457: 192 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 458: koulun laajennus- ja perusparannustöihin . . 214 459: sesta järjestöjen raittiustyöhön Ja alkoholi- 460: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn . . . 201 461: 206 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 462: sesta kirjastoauton hankkimiseen Urajärvelle 215 463: 193 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 464: sesta päihdeongelmaisten nuorten keskeyty- 207 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 465: mätöntä putkapäivystystä koskevaan yhteis- sesta kansalais- ja työväenopistoille aikuisten 466: työkokeiluun Keski-Suomen läänissä . . . . . . . 202 tietotekniikan opetukseen.............. . . . . 216 467: 468: 194 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 208 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 469: ta poliisin kirjoituskonekannan ajanmukais- sesta Oulaisten sairaanhoito-oppilaitoksen 470: tamtseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 217 471: 472: 195 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 209 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 473: ta Rauman opettajankoulutuslaitoksen nor- sesta Kalajokilaakson ammattioppilaitoksen 474: maalikoulun lisärakennus- Ja peruskorjaus- liukkaan kelin ajoharjoitteluradan rakenta- 475: hankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 miseen.................................... 218 476: 477: 210 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 478: 196 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 479: sesta neuvontahenkilöstön toimen vakinais- 480: ta Vanhankylän ala-asteen toimitilojen laa- 481: tamiseksi Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys 482: jentamiseen Ulvilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 483: ry:nalueella ............................... 219 484: 197 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 211 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 485: ta opetussahan rakentamiseksi Kullaan sesta Limingan seudun musiikkiopiston toi- 486: metsä- ja puutalouden kurssikeskukseen . . . . 206 minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 487: 488: 198 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamises- 212 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 489: ta valtatien n:o 8 nelikaistaistamiseksi välillä sesta saamenkielisen julkaisutoiminnan tu- 490: Hyvelä-Söörmarkku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221 491: Sisällysluettelo 11 492: 493: Sivu Sivu 494: 213 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 226 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 495: sesta Siikajoen urheilualueen rakennustöi- sesta paikallistien n:o 18841 perusparanta- 496: den aloittamiseen.......................... 222 mtseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 497: 498: 214 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 227 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 499: sesta Urajärven liikunta- ja nuorisotilojen sesta Ketomellan ja Peltovuoman tien perus- 500: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 korjaukseen Enontekiöllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 501: 502: 215 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 228 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 503: sesta Suomi-Australia Seura ry:n toimin- sesta sanomalehtien lauantai- ja sunnuntai- 504: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224 kannon järjestämiseksi harvaan asutuilla alu- 505: eilla....................................... 238 506: 216 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 507: sesta maanmittausinsinöörin viran perus- 229 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 508: tamiseksi Kajaanin maatalouspiiriin . . . . . . . . 225 sesta pienituloisten henkilöiden televisiolu- 509: pamaksujen alentamiseksi puoleen . . . . . . . . . 239 510: 217 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 511: sesta Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylai- 512: 230 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 513: toksen allasalueen saneerauksen suunnitte- 514: sesta Urajärven turvevoimalan rakentami- 515: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 seen....................................... 240 516: 218 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 517: 231 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 518: sesta kalankasvattajille suljettuun vedenkier- 519: sesta ydinvoiman vaaroista tiedonavaan toi- 520: toon siirtymistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 521: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 522: 219 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 523: 232 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 524: sesta Iijoen ja sen vesistöalueen saneeraami- 525: sesta turvetuotannon vesiensuojeluteknolo- 526: sen jatkamiseen............................ 228 527: gian tutkijan palkkaamiseen Ouluun . . . . . . . 242 528: 220 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 529: sesta Kiiminkijoen rehevöitymisen estämi- 233 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 530: seen....................................... 230 sesta Pohjois-Karjalan, Koillis-Pohjanmaan 531: ja Ylä-Kainuun matkailun kehittämiseksi... 243 532: 221 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 533: sesta Pudasjärven Kollajan alueen tulvahait- 234 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 534: tojen poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 31 sesta säteilyvalvonnan mittausasemien ra- 535: kentamiseksi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjan- 536: 222 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- maalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 537: sesta Limingan Peräojan perkaushankkeen 538: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 235 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 539: sesta perheen ensimmäisestä lapsesta aiheu- 540: 223 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- tuviin kuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 541: sesta Ruotsinojan täydennyskuivatushank- 542: keen aloittamiseen......................... 233 236 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 543: sesta rintamaveteraanien kuntoutukseen . . . . 246 544: 224 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 545: sesta metsähallituksen pääkonttorin hajasi- 237 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 546: joittamista Kajaaniin ja Ouluun koskevaan sesta Haapaveden vanhainkodin suunnitte- 547: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 luun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 548: 549: 225 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 238 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 550: sesta valtatien n:o 20 parantamisen aloitta- sesta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toi- 551: miseen välilläJurmu-Taivalkoski.......... 235 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 552: 12 Sisällysluettelo 553: 554: Sivu Sivu 555: 239 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 252 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 556: sesta valtion työmaiden avaamiseksi pahim- misesta valtakunnallisen varastokirjaston pe- 557: milla työttömyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 rustamiseksi Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262 558: 559: 240 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 253 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 560: sesta Iijoessa olevien uppotukkien poistami- misesta kuntien kulttuuritoimen virkoihin 561: seksi työllisyystöinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 maksettavia valtionosuuksia varten . . . . . . . . . 263 562: 563: 241 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 254 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 564: sesta Kainuun vesi- ja ympäristöpiirille sään- misesta työväen näyttämötoiminnan histo- 565: nösteltyjen vesistöjen kunnostamiseksi Kai- rian kirjoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 566: nuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251 567: 255 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 568: 242 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- misesta vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi 569: sesta Utajärvelle asuntojen perusparannus- Kuhmalahdella............................ 265 570: töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 571: 256 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 572: 243 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- misesta maantien n:o 325 peruskorjaukseen 573: sesta Siikajoen vuokra-asuntorakentamisen välillä Pohja-Sahalahti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 574: tukemiseen................................ 253 575: 257 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 576: 244 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- misesta Valtionrautateiden kevyen paikallis- 577: sesta ylimääräisenä lisänä asuntosäästöpalk- 578: liikennekaluston hankkimiseksi pääkaupun- 579: kiolainojen omarahoitusosuuden alentami- 580: kiseudun ulkopuoliseen liikenteeseen... . . . . 267 581: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 582: 258 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 583: 245 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihla- 584: misesta postimiesten vakanssirakenteen ke- 585: kunnanoikeuden lautamiesten koulutus- 586: hittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 587: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 588: 259 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 589: 246 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta 590: misesta PTL:n postin lajittelukeskuksen 591: tietokoneohjelman tuottamiseen tapakasva- 592: tuksen edistämiseksi kouluissa.............. 256 suunnittelemiseksi Tampereelle . . . . . . . . . . . . 269 593: 594: 24 7 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta 260 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 595: peruskoulun ala-astetta varten tehtävää al- misesta Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden 596: koholihaittoja koskevaa äänidiasarjaa varten 257 teollisuusraiteen perusparantamiseen . . . . . . . 270 597: 598: 248 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Raja- 261 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 599: mäen metsätyönjohtajakoulun rakentamis- misesta kunnille myönnettäviksi !ainoiksi ra- 600: hankkeeseen............................... 258 danvarsialueiden ostamista varten . . . . . . . . . . 271 601: 602: 249 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta 262 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 603: Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen rakenta- misesta eläkeläisten asumistason parantami- 604: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 605: 606: 250 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 263 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- 607: misesta keskusrikospoliisin talousrikostut- misesta Keski-Suomen Ilmailumuseon tilo- 608: kinnan tietotekniikan kehittämiseen........ 260 jen kunnostustöiden avustamiseen. . . . . . . . . . 27 3 609: 610: 251 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 264 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 611: misesta Oriveden asevarikon uudisrakenta- sesta valtion Nokian virastotalon rakentami- 612: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 seen....................................... 274 613: Sisällysluettelo 13 614: 615: Sivu 'Sivu 616: 265 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 278 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 617: raittiustyöntekijöiden täydennyskoulutuk- ta puhallinpäivien järjestämiseen Mäntässä. . 288 618: seen....................................... 275 619: 279 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 620: 266 Laine: Määrärahan osoittamisesta Turun ta maantien n:o 348 parantamiseen Vilppu- 621: yliopiston opettajankoulutuslaitoksen las- lan Kolhossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 622: tentarhanopettajakoulutuksen vakinaistami- 623: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 280 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 624: ta Virtain Äijännevan paikallistien paranta- 625: 267 Laine: Määrärahan osoittamisesta talou- mtseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290 626: dellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa 627: edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelukes- 281 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 628: kuksen perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277 ta Keurusselän satamien rakentamiseksi. . . . . 291 629: 268 Laine: Määrärahan osoittamisesta maa- 630: 282 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 631: kaasuputkijohdon rakentamiseksi välille Rii- 632: ta Längelmäen Länkipohjan laivalaiturin ra- 633: himäki- Uusikaupunki................... 278 634: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292 635: 269 Laine: Määrärahan osoittamisesta 636: Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen 283 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 637: saariston öljyntorjunnan kehittämiseen . . . . . 279 ta Mäntän autokatsastusaseman lunastami- 638: seksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 639: 270 Laine: Määrärahan osoittamisesta Turun • 640: ja Porin läänin kunnille vuokra-asuntojen 284 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 641: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 ta katsastusaseman rakentamiseksi Orivedel- 642: le......................................... 294 643: 271 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittami- 644: sesta Riihimäen keskusvankilan henkilökun- 285 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 645: nan asuntojen korjaamiseen................ 281 ta työllisyyden parantamiseen Mäntässä . . . . . 295 646: 647: 272 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittami- 286 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 648: sesta Viialan Keskustan koulun lisäraken- ta kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen 649: nuksen ja saneerauksen rakennusaikaisiin mahdollisuuksien parantamiseksi hankkia 650: valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 vuokra-asuntoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 651: 273 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittami- 287 Louvo: Määrärahan osoittamisesta lää- 652: sesta kuntien nuorisotilojen rakentamiseen. . 283 ninhammaslääkärin virkojen perustamiseksi 653: lääninhallituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 654: 274 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittami- 655: sesta Valtionrautateiden Riihimäen tavara- 656: 288 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta 657: vaunukorjaamon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 284 658: huumausaineita käsittelevän opetusaineiston 659: 275 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittami- saamiseksi peruskouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 660: sesta Kerityn - Pernunnummen ja Melkut- 661: timien luonnonsuojelualueiden toteuttami- 289 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta 662: seen....................................... 285 Naiset Yhdessä Irti Päihteistä ry:lle oppima- 663: teriaalin hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299 664: 276 Laurila: Määrärahan osoittamisesta sy- 665: dän- ja verisuonitautien ehkäisytoiminnan 290 Maijala ym.: Määrärahojen osoittamises- 666: tiedottamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286 ta nuorisomatkailun kehittämiseksi . . . . . . . . . 300 667: 668: 277 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 291 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 669: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- tili Svenska Österbottens Landskapsförbund 670: seen Suolahden Paadentaipaleen risteyksestä för fortsatt arkeologisk-paleoekologisk forsk- 671: Äänekosken Häränvirran sillalle . . . . . . . . . . . . 287 ning i Österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 672: 14 Sisällysluettelo 673: 674: Sivu Sivu 675: 291 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 303 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 676: Svenska Österbottens Landskapsförbund sesta vammaisten kuljetuspalvelujen järjestä- 677: -nimiselle järjestölle Pohjanmaan arkeologis- miseen.................................... 316 678: paleoekologisten tutkimusten suorittamisek- 679: SI . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302 304 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 680: sesta vammaisten lomatoiminnan järjestämi- 681: 292 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag seen....................................... 317 682: för upprensningsarbeten i Malax å. . . . . . . . . . 303 683: 305 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 684: 292 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta sädehoitolaitteiden hankkimiseen Ja 685: Maalahdenjoen perkaustöiden aloittamiseen 304 uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318 686: 687: 306 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 688: 293 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 689: sesta mammografiatutkimusten järjestämi- 690: för grundförbättring av Österhankmo- och 691: seen....................................... 319 692: Västerhankmo-vägarna i Korsholm . . . . . . . . . 305 693: 307 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 694: 293 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Pelastusarmeijan raittius- ja alkoholi- 695: Mustasaaressa sijaitsevien Österhankmon ja työn tukemiseen........................... 320 696: Västerhankmon teiden perusparantamiseen 306 697: 308 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 698: 294 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Toipilaskoti-säätiö Betesdan vanhain- 699: turvapuhelinten hankkimiseksi vanhuksille 307 kodin rakentamiseen Vantaan Myyrmäkeen 321 700: 701: 295 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 309 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 702: opettajankoulutuksen kehittämiseksi sesta alkoholismin Ja huumeiden käytön 703: Heinolassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten...... 322 704: 705: 296 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 310 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta 706: Itä-Hämeen kansanopiston rakennushanket- tilapäisin työllistämistoimin hoidettujen 707: ta varten Hartolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 tehtävien vakinaistamiseksi Pohjois-Karjalan 708: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323 709: 297 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 710: Etelä-Savon metsäkoulun kolmannen raken- 311 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta 711: nusvaiheen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . 310 näyttämötaiteen ammatillisen koulutuksen 712: aloittamiseksi Joensuun kuvataideoppilai- 713: 298 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta toksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324 714: maantien n:o 414 (Heinolan kk-Voikoski) 715: 312 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta kiih- 716: parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 717: dytinhallin rakentamiseksi Jyväskylän yli- 718: opistoon................................... 325 719: 299 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 720: Suurlahden-Hurissalon paikallistien ( n :o 313 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Jy- 721: 11321) parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 väskylän yliopiston kemian laitoksen toimi- 722: tilojen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326 723: 300 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 724: Pöyryn-Kälän maantien parantamiseksi . . . 313 314 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta 725: Konneveden tutkimusaseman majoitustilo- 726: 301 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta jen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327 727: Leppäkorven paikallistien parantamiseen 728: Sysmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314 315 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta vas- 729: tavalmistuneiden opiskelijoiden opintolai- 730: 302 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- nojen ylimääräiseen korkotukeen tuen mak- 731: sesta uskonnollisten lehtien tukemiseen. . . . . 315 suajan pidentämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 732: Sisällysluettelo 15 733: 734: Sivu Sivu 735: 316 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta 330 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta eräi- 736: Keski-Palokan koulun lisärakennuksen ra- den pienvenesatamien rakentamiseksi Keski- 737: kentamiseen Jyväskylän maalaiskunnassa. . . . 329 Suomeen.................................. 343 738: 739: 317 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sisä- 331 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta pai- 740: liikuntatilan rakentamiseen Kivijärven pe- kallislehtien kuljetusmaksujen alentamiseksi 344 741: ruskoulun yläasteelle....................... 330 742: 332 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Val- 743: 318 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Toi- tion teknillisen tutkimuskeskuksen koti- 744: vakan kirjastotalon rakentamiseen . . . . . . . . . . 331 maisten polttoaineiden laboratorion inves- 745: tointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 5 746: 319 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta 747: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston 333 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta tie- 748: opetustilojen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 332 totekniikan toiminta yksikön perustamiseksi 749: Jyväskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346 750: 320 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Pih- 751: tiputaan maatalousoppilaitoksen rakentami- 334 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta uu- 752: seen....................................... 333 siopaperitehtaan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . 347 753: 754: 321 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Tar- 335 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta so- 755: vaalan maatalousoppilaitoksen oppilasasun- tainvalidien puolisoiden kuntoutukseen . . . . 348 756: tolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 757: 336 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta rin- 758: 322 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta tamaveteraanien ilmaisen matkustusoikeu- 759: Kannonkosken nuoriso- ja leirikeskuksen den toteuttamiseksi........................ 349 760: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 761: 337 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta tur- 762: 323 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Vir- vakotien perustamiseen alkoholistien omai- 763: tain vapaa-ajankeskuksen rakentamiseen.... 336 sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 764: 765: 324 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 338 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta 766: nuorten sosiaalista hyvinvointia edistävän vammaisten kuntoutustoiminnan tehostami- 767: video-ohjelman tuottamiseen . . . . . . . . . . . . . . 337 seen....................................... 351 768: 769: 325 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Päi- 339 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta hen- 770: jännemuseon uudisrakennuksen rakentami- kilökohtaisten avustajien palkkaamiseen vai- 771: seen Säynätsaloon.......................... 338 keavammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352 772: 773: 326 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta kala- 340 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta hoi- 774: teiden rakentamiseen Keski-Suomessa . . . . . . 339 tokotien perustamiseen huumenuorille . . . . . 353 775: 776: 327 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Suo- 341 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 777: men Yksityismetsänomistajain Keskusliitto Kuortinkartanon syöpää sairastavien lasten 778: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 340 kurssikeskuksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 354 779: 780: 328 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Ru- 342 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta avo- 781: talahden-Viisarimäen tien perusparantami- sydänkirurgian tehostamiseksi yliopistollisis- 782: seen....................................... 341 sa keskussairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 783: 784: 329 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Kei- 343 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Reu- 785: teleen-Päijänteen-Kivijärven kanavan ra- maliitto-Reumaförbundet ry:n sopeutu- 786: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342 mis- ja kuntoutuskurssitoimintaan.......... 356 787: 16 Sisällysluettelo 788: 789: Sivu Sivu 790: 344 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta ns. 358 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 791: Ahon kiinteistön ylläpidon tukemiseen misesta Patananjärven ja Räyringinjärven 792: Kivijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 kunnostamiseen Vetelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371 793: 794: 345 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Kui- 359 Mäki pää: Määrärahan osoittamisesta 795: ville Pyrkivien Tuki ry:n toiminnan tukemi- pienten kuntien aseman parantamiseksi . . . . 372 796: seen....................................... 358 797: 360 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 798: 346 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta vä- asevelvollisten vanhempainpäivien järjestä- 799: hittäismaksuasuntojen rakentamiseksi nuo- miseksi.................................... 374 800: rille pareille ja pienituloisille . . . . . . . . . . . . . . . 359 801: 361 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 802: ta monitoimitalon rakentamiseen pioneeri- 803: 347 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta opis- 804: varikolle Parkanoon........................ 375 805: kelija-asuntojen rakentamisen lisäämiseksi . . 360 806: 362 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 807: 348 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta 808: Parkanon koulukeskuksen II vaiheen toteut- 809: omistusasuntojen hankkimiseksi rintamave- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376 810: teraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 811: 363 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 812: 349 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta so- KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikes- 813: tainvalidien ja rintamamiesten asuntojen kuksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377 814: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362 815: 364 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 816: 350 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- Kaimaan museotilan rakennusten restau- 817: misesta teknillisen korkeakouluopetuksen rointiin ja peruskorjaukseen Ikaalisissa...... 378 818: aloittamiseen Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363 819: 365 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta ul- 820: 351 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- komailla ilmestyvien suomenkielisten sa- 821: misesta Etelä-Pohjanmaan opiston perus- noma- ja aikakauslehtien tukemiseen....... 379 822: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 823: 366 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 824: 352 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamises- maitotaloustuotteiden käytön edistämiseksi 380 825: ta avustuksiksi liikuntapaikkojen perus- 826: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365 367 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 827: luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyneiden vil- 828: 353 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamises- jelijöiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381 829: ta Vesihuoltoliiton toiminnan tukemiseen . . 366 830: 368 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta ve- 831: sijohtolinjan rakentamiseen Kuusisalan- 832: 354 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 833: Niemenmaan tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382 834: misesta Seinäjoen itäisen ohitustien suunnit- 835: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367 369 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 836: Karvianjoen vesistö- ja tulvasuojajärjestelyi- 837: 355 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 838: hin........................................ 383 839: misesta Nurmon kirkon-Kiikun maantien 840: parantamiseen Nurmossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 370 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta yk- 841: sityisteiden muuttamiseksi paikallisteiksi . . . 384 842: 356 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 843: misesta Ylikylän-Mikkiiän maantien pa- 371 Mäki pää: Määrärahan osoittamisesta 844: rantamiseen Lapualla ja Kuortaneella . . . . . . . 369 Parkanon aseman ja valtatien n:o 23 välisen 845: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 846: 357 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 847: misesta veteraanijärjestöjen toiminnan tuke- 372 Mäki pää: Määrärahan osoittamisesta 848: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 Karttiperän maantien kunnostamiseen . . . . . . 386 849: Sisällysluettelo 17 850: 851: Sivu Sivu 852: 373 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 388 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 853: Lavajärven paikallistien kunnostamiseen . . . . 387 mielenterveyskeskusten kouluttamien tuki- 854: henkilöiden palkkioihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402 855: 374 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta tie- 856: osuuden Siikainen-Pyntäinen-Ala-Hon- 389 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 857: kajoki parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 Kalliolan kannatusyhdistys ry:n toiminnan 858: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 3 859: 375 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 860: ohituskaistan rakentamiseksi Porin-Jyväs- 390 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 861: kylän ja Kihniön-Isoniemen teiden risteyk- Finnilco ry:n järjestämien kuntoutuskurssien 862: seen....................................... 389 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404 863: 864: 376 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 391 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 865: Porin-Parkanon radan peruskorjaukseen... 390 korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden käsit- 866: telylaitosten investointien tukemiseksi . . . . . . 405 867: 377 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 868: maaseudun sähköistämisen loppuun saatta- 392 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 869: miseksi.................................... 391 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämi- 870: seen nuorten parien asunnonsaantimahdolli- 871: 378 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta suuksien parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 872: geologisen tutkimustyön tehostamiseen . . . . . 392 873: 393 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 874: 379 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta asuntojen massatuotantoon asunnottomille 407 875: psoriasispotilaiden ilmaisten lääkkeiden ja 876: 394 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 877: ulkomaan hoitomatkojen korvaamiseksi sai- 878: halpakorkoisiksi peruskorjauslainoiksi rinta- 879: rausvakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393 880: mamiesten ja invalidien asuntojen korjaami- 881: seen....................................... 408 882: 380 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 883: hierontapalveluiden saattamiseksi sairaus- 395 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- 884: vakuutuskorvausten piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 sesta Kuopion yliopistollisen keskussairaalan 885: kunnille aiheuttamien lisärasitusten poista- 886: 381 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta so- 887: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409 888: tainvalidien kuntoutushoidon tehostamisek- 889: SI ......•••........•........• · .... · · . . . . . . . 395 396 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta 890: paikallisteiden kunnostamiseen Turun ja 891: 382 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Porin läänissä.............................. 410 892: kunnalliskodin peruskorjaamiseen Eurajoella 396 893: 397 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta 894: 383 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta in- Koskeljärven kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . 411 895: validien vammoista johtuviin hoitomenoi- 896: hin........................................ 397 398 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta 897: Puurijärven kunnostukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 412 898: 384 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta in- 899: validien kuntoutuslaitoslomiin . . . . . . . . . . . . . 398 399 Niinistö ym.: Määrärahan osoittamisesta 900: Turun-Helsingin moottoritien rakentami- 901: 385 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta seen....................................... 413 902: polttoaineveroa vastaavan avustuksen suorit- 903: tamiseksi invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399 400 Nordman: Om anvisande av anslag för 904: planering av en tillbyggnad vid Vasa sjuk- 905: 386 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta ko- vårdsläroanstalt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414 906: dinhoitajan virkojen perustamiseksi kuntiin 400 907: 400 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 908: 387 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Lu- Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen lisäraken- 909: vian terveyskeskuksen rakentamiseen 401 nuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 910: 911: 2 270416F 912: 18 Sisällysluettelo 913: 914: Sivu Sivu 915: 401 Nordman: Om anvisande av anslag för 408 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 916: planeing av en hantverkarcentral i Malax . . . 416 biologisen metsäaseman perustamiseen Tan- 917: samaan ....................... , . . . . . . . . . . . . 430 918: 401 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 919: käsityökeskuksen suunnittelemiseksi Maa- 409 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 920: lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417 sukupuolirooliajattelua ammatinvalinnassa 921: vastustavaan ilmoituskampanjaan ...... , . . . 431 922: 402 Nordman: Om anvisande av anslag för 923: 410 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 924: byggnadsskyddsplanering i Kristinestad. . . . . 418 925: avlönande av två nya forskare vid museiver- 926: kets sjöhistoriska byrå ..... ,................ 432 927: 402 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 928: rakennussuojelusuunnitteluun Kristiinan- 410 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 929: kaupungissa............................... 419 kahden tutkijan palkkaamiseksi museoviras- 930: ton merihistorialliseen toimistoon . . . . . . . . . . 433 931: 403 Nordman: Om anvisande av anslag tili 932: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet för en 411 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 933: fiskeriteknisk forskningsenhet i Vasa........ 420 eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmene- 934: telmien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434 935: 403 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 936: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ka- 412 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 937: lastusteknisen tutkimusyksikön perustami- grundförbättring av landsväg nr 7263 på 938: seksi Vaasaan ............................. . 421 sträckan Särkimo-Österö ................. . 435 939: 940: 404 Nordman: Om anvisande av anslag för 412 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 941: grundförbättringsarbeten på landsvägen maantien n:o 7263 perusparantamiseen vä- 942: Kvevlax-Petsmo ............ , ............ . 422 lillä Särkimo-Österö ..................... . 436 943: 944: 413 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 945: 404 Nordman: Määrärahan osoittamisesta byggande av en vägtunnel under riksväg nr 946: Koivulahden-Petsmon maantien perus- 8 för den lätta trafiken i Pörtom, Närpes ... 437 947: parannustöihin ................ , .......... , 423 948: 413 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 949: 405 Nordman: Om anvisande av anslag för alikulkutunnelin rakentamiseksi kevyttä lii- 950: upprustning av Storkors centralfiskehamn i kennettä varten valtatielle n:o 8 Närpiön 951: Korsnäs ......... , ........................ . 424 Pirttikylässä .............................. . 438 952: 953: 405 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 414 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 954: Storkorsin keskuskalasataman varustamiseen såsom statsunderstöd tili utrustning för cen- 955: Korsnäsissä ............................... . 425 trala fiskehamnar ......................... . 439 956: 957: 406 Nordman: Om anvisande av anslag för 414 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 958: ett småplansflygfält i Närpes .............. . 426 valtionapuna keskuskalasatamien varustuk- 959: sun 440 960: 406 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 961: 415 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 962: pienkonekentän rakentamiseksi Närpiöön .. 427 963: sesta Uudenmaan läänin kehittämisrahaksi .. 441 964: 407 Nordman: Om anvisande av anslag för 416 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 965: kalkning av sura vattendrag i Vasa vatten- sesta Suomen Big Band -Yhdistys ry:n toi- 966: och miljödistrikt .......................... . 428 minnan tukemiseen .................. , .... . 442 967: 968: 407 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 417 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 969: happamoituneiden vesistöjen kalkitsemiseen sesta Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston 970: Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä ........... . 429 lakisääteiseen valtionapuun ............... . 443 971: Sisällysluettelo 19 972: 973: Sivu Sivu 974: 418 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 431 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 975: sesta lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sesta haja-asutusalueiden vesihuollon järjes- 976: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 tämiseen Keski-Suomen läänissä............ 45 7 977: 978: 419 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 432 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 979: sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- sesta yleisen edun edellyttämästä henkilö- 980: ten lieventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 5 paikallisliikenteestä aiheutuvien tappioiden 981: korvaamiseksi Valtionrautateille . . . . . . . . . . . . 458 982: 420 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 983: sesta nuorille rakennettaviin vuokra-asuntoi- 433 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 984: hin........................................ 446 sesta viran perustamiseksi Keski-Suomen ve- 985: sipiiriin jätteiden käsittelyn valvonnan te- 986: 421 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- hostamiseksi............................... 459 987: sesta Valtionrautateiden eläkeläisalennuksen 988: ulottamiseen kaikkiin työkyvyttömyyseläk- 434 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- 989: keen saajiin................................ 447 sesta Keski-Suomen opiston rakennusten 990: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460 991: 422 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 992: sesta aistivammaisten äänilehtien ja Viitto- 435 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 993: makielisten videolehtien tuotannon ja jake- Keiteleen-Päijänteen vesitieväylän rakenta- 994: lun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 mistöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461 995: 423 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 436 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 996: sesta kansallisen telemaattisen palvelun to- valtion virastotalon suunnittelua varten Kot- 997: teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 kaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 998: 424 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 999: 437 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1000: sesta valtakunnallisen telepostin toteuttami- 1001: Teatterimuseon toimintaedellytysten turvaa- 1002: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 1003: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 1004: 42 5 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 1005: 438 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1006: sesta kansalaisten viestintämahdollisuuksien 1007: valtionavustuksiin Kotkan Merimieslaulufes- 1008: parantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 51 1009: tivaalien järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464 1010: 426 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 1011: sesta harmaakaihipotilaiden tutkimusohjel- 439 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1012: maa varten HYKS:ssä...................... 452 päätieverkon parantamiseen Kymen läänissä 465 1013: 1014: 427 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 440 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1015: sesta kunnille vanhojen asuntojen hankin- sähkökaapelin saamiseksi mantereelta Kot- 1016: taan....................................... 453 kan Haapasaareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 1017: 1018: 428 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 441 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1019: sesta pääkaupunkiseudun asuntotuotannon Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tuke- 1020: erityisjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 54 miseksi.................................... 467 1021: 1022: 429 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 442 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1023: sesta Liikunnan ja kansanterveyden edistä- sesta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton kou- 1024: missäätiön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 455 lutustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 468 1025: 1026: 430 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 443 Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta 1027: sesta nuorisomatkailukeskusten avustami- ohituskaistojen rakentamiseen valtatielle 1028: seen....................................... 456 n:o 2...................................... 469 1029: 20 Sisällysluettelo 1030: 1031: Sivu Sivu 1032: 444 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 458 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1033: sesta Kokemäen-Rauman radan perus- sesta Kuopion tie- ja vesirakennuspiirille 1034: parantamiseen ja sähköistämiseen . . . . . . . . . . 4 70 valtatien n:o 5 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 484 1035: 1036: 445 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 459 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1037: sesta Rauman meriväylän syventämiseen . . . . 471 kantatien n:o 69 perusparantamiseen . . . . . . . 485 1038: 446 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1039: 460 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1040: sesta vanhuksille tarkoitettujen kulttuurin 1041: Sorsakosken-Varkauden maantien n:o 533 1042: tukipalvelujen tarpeen selvittämiseksi . . . . . . 472 1043: perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 1044: 447 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1045: lasten ja nuorten kuvataidekoulujen tukemi- 461 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1046: seen....................................... 473 Tervon-Äyskosken tien perusparantami- 1047: seen....................................... 487 1048: 448 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1049: HIV-epidemian ja AIDS-taudin rokote- ja 462 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1050: torjuntatoimenpiteiden tutkimukseen . . . . . . 474 sesta Könönpellon eritasoliittymän liikenne- 1051: turvallisuuden parantamiseen Varkaudessa.. 488 1052: 449 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1053: Kalliolan alkoholistien kuntoutusklinikan 463 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1054: katkaisu- tai selviämisaseman rakentamiseen 475 Huruslahden yksityistien rakentamiseen pai- 1055: kallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489 1056: 450 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta 1057: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Pa- 464 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1058: raisten-Houtskarin ja Kustavin-Tutun vä- sesta Katalahden kaivoksen hyötykäyttöä 1059: lille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 koskevaan selvitystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 1060: 451 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta 1061: kehitysvammaisten laitoshuolto- ja asuntola- 465 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1062: paikkojen lisäämiseksi Varsinais-Suomessa . . 477 sesta tuotannosta poistuvien turvesoiden 1063: käytön selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491 1064: 452 Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta 1065: tietokoneohjelman tuottamiseksi tupakoin- 466 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1066: tia vähentävään terveyskasvatukseen . . . . . . . . 478 sesta pienten työeläkkeiden ylimääräiseksi 1067: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 1068: 453 Pystynen ym.: Määrärahan osoittamises- 1069: ta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 467 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1070: Tampereen toimitalon rakentamiseen ..... . 479 Ruokojärven kunnostamiseen 493 1071: 1072: 454 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 468 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1073: Joutenlahden koulun perusparannustöiden Leppävirran ja Varkauden yhteisen kaatopai- 1074: suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 kan rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494 1075: 455 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1076: 469 Ranta: Määrärahan osoittamisesta video- 1077: Varkauden kansalaisopiston saneeraus- ja ra- 1078: pajojen perustamiseksi kansalais- ja työväen- 1079: kennushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . 481 1080: opistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495 1081: 456 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1082: sesta Laulu-Varkaus-tapahtuman järjestämi- 470 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1083: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482 Lappeenrannan linnoituksen saneeraustöi- 1084: hin........................................ 496 1085: 457 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1086: sesta valtakunnallisen keskuskanavamuseon 471 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Me- 1087: rakentamiseksi............................. 483 renlahdentien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 497 1088: Sisällysluettelo 21 1089: 1090: Sivu Sivu 1091: 472 Ranta: Määrärahan osoittamisesta joh- 483 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1092: dottoman puhelimen kokeilemiseksi liikun- Mama-menetelmää käsittelevän ruotsinkieli- 1093: tavammaisten ja vanhusten yhteydenpidon sen tiedotusmateriaalin tuottamiseen . . . . . . . 511 1094: parantajana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498 1095: 484 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 1096: 473 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Etelä- inrättande av en fond som planerar och 1097: Karjalan sairaanhoitopiirin perustamisesta bygger en svenskspråkig åldringsvårdsenhet i 1098: aiheutuviin lunastuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . 499 Köklax.................................... 512 1099: 1100: 474 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 484 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1101: sesta lääninvankilan rakentamiseen Kylmä- ruotsinkielistä vanhustenhoitoyksikköä 1102: koskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 Kauklahteen suunnittelevan ja rakentavan 1103: rahaston perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 1104: 475 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1105: sesta Väinö Linna -seuralle Pentinkulman 485 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1106: päivien järjestämiseen...................... 501 för anskaffande av instrument tili Oravais 1107: Blåsorkester rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 1108: 476 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1109: sesta Työväen Musiikkitapahtuman avusta- 485 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- 1110: miseen Valkeakoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502 ta soittimien hankkimiseksi Oravais Blåsor- 1111: kester -nimiselle yhdistykselle . . . . . . . . . . . . . . 515 1112: 477 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1113: sesta Valkeakosken Työväenyhdistyksen ta- 486 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1114: lon korjausavustukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 såsom understöd för Laestadianernas frid- 1115: föreningars förbund rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 1116: 478 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1117: sesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen . . . . . 504 486 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- 1118: ta Laestadianernas fridföreningars förbund 1119: 479 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- rf. -nimisen liiton tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 517 1120: sesta Painon-Pälkäneen maantien rakenta- 1121: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505 487 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1122: för Vasa Krigsveterandistrikt rf. och Södra 1123: 480 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- Finlands Veterandistrikt rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . 518 1124: sesta Saviniemen-Perähuhdan tien perus- 1125: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 487 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- 1126: ta Vasa Krigsveterandistrikt rf:n ja Södra 1127: 481 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- Finlands Veterandistrikt rf:n toiminnan tu- 1128: sesta pysyvien painonmittausasemien raken- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 19 1129: tamiseen pääteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 1130: 488 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1131: 482 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för för inrättande av en biträdande föreståndar- 1132: anskaffande av en apparat för krossning av tjänst vid Östensö skolhem i Pedersöre. . . . . . 520 1133: njurstenar tili Helsingfors universitets- 1134: centralsjukhus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 488 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- 1135: ta apulaisjohtajan toimen perustamiseksi 1136: 482 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Östensön koulukotiin Pietarsaaren maalais- 1137: munuaiskivien murskauslaitteen hankkimi- kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521 1138: seksi Helsingin yliopistolliseen keskussairaa- 1139: laan....................................... 509 489 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1140: taajama- ja korttelipoliisijärjestelmän laajen- 1141: 483 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 1142: framtagande av svenskt upplysningsmaterial 1143: för hälsovårdscentralerna om Mama-meto- 490 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1144: den . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 syöpätutkimuslaitoksen perustamiseksi . . . . . 523 1145: 22 Sisällysluettelo 1146: 1147: Sivu Sivu 1148: 491 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta vi- 505 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1149: deotyöpajojen perustamiseen............... 524 kantatien n:o 75 parantamiseen välillä Nur- 1150: mes-Kuhmo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538 1151: 492 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1152: Kuopio tanssii ja soi -juhlaviikkojen tukemi- 506 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamises- 1153: seen....................................... 525 ta katuvalaistuksen lisäämiseksi vanhalla 1154: Nurmeksen-Lieksan maantiellä . . . . . . . . . . . 539 1155: 493 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1156: Kalevalan Näyttämö ry:n toiminnan tuke- 507 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1157: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526 postitoimipaikkojen säilyttämiseksi haja-asu- 1158: tusalueilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540 1159: 494 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1160: kulttuurikeskuksen rakentamiseksi Iisalmeen 527 508 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisestaJa- 1161: ensuun lentokentän kiitoradan jatkeen 1162: 495 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1163: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 541 1164: valtakunnallisten leiri- ja kurssikeskusten ra- 1165: kennus- ja käyttökustannuksiin............. 528 1166: 509 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisestaJa- 1167: 496 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ensuun lentoaseman matkustajatilojen laa- 1168: Hyvärilän kurssikeskuksen palvelujen paran- jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 1169: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 1170: 510 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Jo- 1171: 497 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamises- ensuun-Kontiomäen radan parantamiseen 1172: ta Rautavaaran Metsäkartanon leiri- ja kurs- välillä Nurmes-Kontiomäki............... 543 1173: sikeskuksen toimintaedellytysten parantami- 1174: seen....................................... 530 511 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta si- 1175: vualueiden sähkömuuntopiirien rakentami- 1176: 498 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ul- sen rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544 1177: komaisten kouluttajien palkkaamiseksi Vala- 1178: mon luostarissa pidettäville ikonimaalaus- 512 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1179: kursseille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531 rintamaveteraanien kuntoutushenkilökun- 1180: nan koulutuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . 545 1181: 499 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1182: lammastalouden kehittämiseen............. 532 513 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1183: Mielenterveyden Keskusliitolle mielenter- 1184: 500 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta veydellisen koulutuksen ja kuntoutuksen 1185: luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti viljel- edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546 1186: tyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaan- 1187: saamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 3 514 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1188: Suomen Kuurosokeat ry:n toiminnan tuke- 1189: 501 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1190: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547 1191: siirtona maatilatalouden kehittämisrahas- 1192: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 1193: 515 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1194: 502 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamises- yliopistollisille keskussairaaloille ohitusleik- 1195: ta haja-asutusalueiden vesihuollon järjestä- kausten lisäämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548 1196: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 1197: 516 Riihijärvi: Määrärahojen osoittamisesta 1198: 503 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamises- lisähenkilöstön palkkaamiseksi 1uonnonsuo- 1199: ta pohjavesivarojen kartoittamiseksi Kuo- jelualueiden hoidon ja kunnossapidon te- 1200: pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536 hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 1201: 1202: 504 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 517 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1203: kantatien n:o 73 parantamiseen välill~ Nur- omassa asunnossa asuvien vanhojen henki- 1204: mes-Lieksa............................... 537 löiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551 1205: Sisällysluettelo 23 1206: Sivu Sivu 1207: 518 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta 532 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Tu- 1208: työllisyyspalvelujen parantamiseksi . . . . . . . . . 552 run ja Porin läänin liikenneturvallisuusoh- 1209: jelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 1210: 519 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta 1211: työllisyyskoulutuksen tehostamiseksi . . . . . . . . 55 3 533 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1212: turpeen moninaiskäytön tutkimustoimin- 1213: 520 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta taan....................................... 567 1214: erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden 1215: katkaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554 534 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1216: Lohikosken vanhustentalon rakentamiseen 1217: 521 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpäässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568 1218: työllisyysinstituutin suunni ttelemiseksi 1219: 53 5 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1220: Poriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555 1221: Keuhkovammaliiton toimesta järjestettävän 1222: lomatoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 569 1223: 522 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1224: Vammalan asevarikko 3:n asekorjaamon ra- 536 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1225: kentamiseen............................... 556 vesistön käyttöä koskevan suunnitelman laa- 1226: timiseksi Kokemäenjoen vesistössä. . . . . . . . . . 570 1227: 523 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1228: Vammalassa järjestettävien Vanhan kirjalli- 53 7 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 1229: suuden päivien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 55 7 palvelutoiminnan säilyttämiseksi Mikkelin 1230: teknillisessä oppilaitoksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . 571 1231: 524 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1232: Sata-Häme Soi kansainvälisen harmonikka- 538 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1233: tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558 ta Mikkelin maakunta-arkiston laajennuksen 1234: suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572 1235: 52 5 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1236: vuohenmaitotuotteiden tunnetuksi tekemi- 539 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Itä- 1237: Suomen järvikalastusmuseohankkeen toteut- 1238: sen edistämiseen........................... 559 1239: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 3 1240: 526 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1241: Mouhijärven vesihuollon runkolinjan toteut- 540 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1242: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560 ta ns. Helemi-radan suunnittelua varten . . . . 574 1243: 1244: 527 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 541 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 1245: Sata-Hämeen koeaseman kehittämiseen Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen 1246: Mouhijärvellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 toimintaedellytysten parantamiseen Savon- 1247: linnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 5 1248: 528 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1249: Sata-Hämeen koeaseman rakennustöiden 542 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami- 1250: suunnitteluun Mouhijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . 562 sesta Kuopion yliopiston ylioppilaskunnalle 1251: palvelutalon rakentamiseen ................ ~ 57 6 1252: 529 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1253: 543 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami- 1254: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutki- 1255: sesta Riuttalan talonpoikaismuseon korjaus- 1256: musaseman lisärakennuksen rakentamiseen 563 1257: töiden suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577 1258: 530 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 544 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami- 1259: valtatien n:o 11 eli ns. Porin tien paranta- sesta maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 1260: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 toiminnan edistämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578 1261: 1262: 531 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 54 5 Saarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1263: Valtionrautateiden alennuskortin laajenta- ta Nummen kirkon ja valtatien n:o 1 välisen 1264: miseksi koskemaan kaikkia eläkeläisiä . . . . . . 565 tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 1265: 24 Sisällysluettelo 1266: 1267: 1268: Sivu Sivu 1269: 546 Saarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 561 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 1270: ta alkoholittomien juomien hintojen alenta- ta Hämeen läänin liittämiseksi Kehitys- 1271: miseksi ravintoloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580 aluerahasto Oy:n toimialueeseen . . . . . . . . . . . 595 1272: 1273: 547 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoitta- 562 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 1274: misesta Victor Barsokevitsch -valokuvakes- ta Kärkölän vanhainkodin rakentamiseen . . . 596 1275: kuksen toiminnan käynnistämiseen......... 581 1276: 563 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 1277: 548 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoitta- ta ympäristöhallinnon koulutuksen järjestä- 1278: misesta marjanviljelykonsulentin palkkaami- miseksi Lammilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 1279: seen Kuopion maatalouskeskukseen . . . . . . . . 582 1280: 564 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1281: 549 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta YK:n lastenavun järjestölle (UNI- 1282: Tampereen poliisitalon laajennukseen . . . . . . 583 CEF)...................................... 598 1283: 1284: 550 Sasi: Määrärahan osoittamisesta kannet- 565 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1285: tavan atk-kaluston hankkimiseksi Helsingin osoittamisesta Maailman elintarvikeohjel- 1286: yliopiston oikeuden yleistieteiden laitokselle 584 man (WFP) tukemiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 599 1287: 1288: 551 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta 566 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1289: rakennusavustuksena Oriveden Opistolle . . . 585 misesta YK:n kehitysohjelman (UNDP) 1290: kautta Israelin miehittämien Jordanjoen län- 1291: 552 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aito- sirannan ja Gazan alueen arabiväestön tuke- 1292: vuoren-Teiskontien perusparantamiseen.. 586 miseen.................................... 600 1293: 553 Savela: Määrärahan osoittamisesta va- 1294: 567 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1295: paaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toi- 1296: misesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen ke- 1297: minnan tukemiseen........................ 587 1298: hitysapuun SADCC-maille................. 601 1299: 554 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 1300: 568 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1301: ta peruskoulun ala-asteelle tehtävään ääni- 1302: misesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen ke- 1303: diasarjaan alkoholin ja tupakan vaaroista . . . 588 1304: hitysapuun Angolalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 1305: 55 5 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 1306: ta Lahden kirjastotalon rakentamiseksi . . . . . . 589 569 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1307: misesta tukena kansalaisjärjestöjen kehitys- 1308: 556 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- yhteistyölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603 1309: ta Lahden kaupunginteatterin rakennuskus- 1310: tannuksiin................................. 590 570 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1311: osoittamisesta yhteistyön lisäämiseksi Neu- 1312: 55 7 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- vostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä . . . . . . . 604 1313: ta Asikkalan urheilukentän rakentamiseen . . 591 1314: 571 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1315: 558 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta YK:n Lähi-idässä toimivalle 1316: ta valtatien n:o 12 parantamiseksi välillä pakolaisten avustus- Ja työelimelle (UN- 1317: Soramäki-Lahti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592 RW A) annenavaan avustukseen . . . . . . . . . . . . 605 1318: 1319: 559 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 572 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1320: ta Kosken Hl. kevyen liikenteen väylien ja misesta Afrikan Kansalliskongressille annet- 1321: sisääntuloteiden liittymien rakentamiseen . . 593 tavaan tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606 1322: 1323: 560 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 573 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1324: ta maantien n:o 3134 parantamiseen välillä osoittamisesta Costa Rican rauhanyliopiston 1325: Nastolan kk-Pajulahden Urheiluopisto . . . . 594 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 1326: Sisällysluettelo 25 1327: 1328: Sivu Sivu 1329: 574 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 588 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1330: misesta ydinkoekieltotoimikunnan työn tu- osoittamisesta Valtion hankintakeskukselle 1331: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608 tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta . . . . . . . 622 1332: 1333: 575 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 589 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1334: osoittamisesta työttömyydestä kärsiville kun- misesta korvausten maksamiseksi sodan- ja 1335: nille myönnettäviin avustuksiin . . . . . . . . . . . . 609 fasisminvastaisesta toiminnastaan tai keski- 1336: tysleireistä kärsimään joutuneille . . . . . . . . . . . 623 1337: 576 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1338: misesta valtion virastotalon suunnittelemi- 590 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1339: seksi Nokialle.............................. 610 misesta asevelvollisten kotiuttamisrahan ko- 1340: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624 1341: 577 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1342: misesta idänkaupan koulutuksen tehostami- 1343: 591 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1344: seen Lahden tutkimuskeskuksessa . . . . . . . . . . 611 1345: osoittamisesta kuntoutussihteerien palkkaa- 1346: miseksi kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 1347: 578 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1348: misesta Pirkkalan Nuolialan peruskoulun 1349: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612 592 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1350: misesta vaikeavammaisten kuljetus- ja saat- 1351: 579 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- topalvelujen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 626 1352: misesta metsälukion suunnitteluun Kuruun 613 1353: 593 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1354: 580 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- misesta henkilökohtaisten avustajien palk- 1355: misesta maantien n:o 302 parantamiseen kaamiseen vaikeavammaisille............... 627 1356: välillä Reippi-Nurmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614 1357: 594 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1358: 581 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan misesta vaitionosuurena Tampereen kau- 1359: osoittamisesta alennuslippukäytännön laa- pungille kotiavustajien palkkaamiseen . . . . . . 628 1360: jentamiseksi valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . 615 1361: 595 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1362: 582 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- misesta uusien tilojen rakentamiseksi No- 1363: misesta rautatiekaluston tilaamiseksi Valme- kian vanhainkodin osasto III:ta varten . . . . . . 630 1364: tin Tampereen tehtaalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616 1365: 596 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1366: 583 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- misesta Kurun-Yläjärven kuntainliiton ter- 1367: misesta Valtionrautateiden turvalaitteiden veyskeskuksen sairaalan peruskorjaukseen . . . 631 1368: hankkimiseksi Neuvostoliitosta............. 617 1369: 597 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1370: 584 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1371: misesta uusien virkojen perustamiseksi Tam- 1372: misesta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun teh- 1373: pereen yliopistolliseen keskussairaalaan . . . . . 632 1374: taan laajentamiseen........................ 618 1375: 1376: 585 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 598 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1377: misesta lopettamisuhan alaisten yritysten ot- osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuoje- 1378: tamiseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619 lun tutkimusaseman rakentamiseksi Kuruun 633 1379: 1380: 586 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 599 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoitta- 1381: osoittamisesta TEKESille Neuvostoliiton misesta eräiden jätteiden hyödyntämislaitos- 1382: kanssa käytävän kaupan kehittämiseen. . . . . . 620 ten perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634 1383: 1384: 587 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 600 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1385: osoittamisesta Suomen liittymiseen SEV:n osoittamisesta pikkujärvien puhdistuskokei- 1386: teknologiaohjelmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 luun Kurussa.............................. 635 1387: 26 Sisällysluettelo 1388: 1389: Sivu Sivu 1390: 601 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 615 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1391: osoittamisesta Tampereen vesi- ja ympäristö- misesta Snellman-instituutin tutkimus- 1392: piirin laboratorion uusimiseen.. . . . . . . . . . . . . 636 toiminnan käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 650 1393: 1394: 602 Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta 616 Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta 1395: Hämeen työvoimapiirin jakamiseksi kahteen Kuopion syksy -tapahtumaa varten . . . . . . . . . 651 1396: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 7 1397: 617 Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta 1398: 603 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta valtion Rautalammin työväentalon teatteritoimin- 1399: teknisten oppilaitosten laitehankintoihin . . . 638 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 52 1400: 1401: 604 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta lisä- 618 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1402: henkilökunnan palkkaamiseen Teknologian misesta säveltaidejärjestöjen valtionavus- 1403: kehittämiskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53 1404: 1405: 605 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta Tek- 619 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1406: nologian kehittämiskeskuksen tuotekehitys- misesta Kuopion musiikkikeskuksen raken- 1407: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654 1408: 1409: 606 Turunen ym.: Määrärahan osoittamises- 620 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1410: ta Joensuun musiikkiopiston työohjelman misesta elokuvajärjestöille.................. 655 1411: muuttamiseksi konservatorion työohjelmaksi 641 1412: 621 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1413: 607 Turunen ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Pohjois-Savon pientiestön paranta- 1414: ta Joensuun lentokentän kiitotien jatkami- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656 1415: seen....................................... 642 1416: 622 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1417: 608 Turunen ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Vaajasalon yksityistien muuttami- 1418: ta Joensuun lentokentän poikittaiskiitotien seksi paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 57 1419: päällystämiseen............................ 643 1420: 623 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1421: 609 Turunen ym.: Määrärahan osoittamises- misesta työpaikkaterveystutkimuksen kehit- 1422: ta syöpäpotilaiden kuntoutus- ja lomatoi- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658 1423: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 1424: 624 Tykkyläinen ym.: Määrärahojen osoitta- 1425: 610 Turunen ym.: Määrärahan osoittamises- misesta rintamaveteraanien kuntoutukseen 659 1426: ta Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n rinta- 1427: syöpäaseman käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 645 625 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1428: misesta kotirintamalla työskennelleiden 1429: 611 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- naisten kuntoutukseen ja virkistykseen . . . . . . 660 1430: misesta poliittisten naisjärjestöjen toimin- 1431: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 626 Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta 1432: hengityselinsairaiden kuntoutukseen . . . . . . . 661 1433: 612 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1434: misesta ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä an- 627 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1435: netun valtioneuvoston päätöksen (75/74) misesta Säteilyturvakeskuksen aluehallinto- 1436: mukaisiin eläkkeisiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 7 yksikön perustamiseksi Kuopion lääniin . . . . 662 1437: 1438: 613 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 628 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1439: misesta avustuksena Kuopion yliopistoalu- misesta Lomakotien Liitto ry:n ja sen jäsen- 1440: een palvelutalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 648 järjestöjen lomakotien peruskorjaukseen . . . . 663 1441: 1442: 614 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 629 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1443: misesta ammattioppilaitosten opettajien si- misesta työpaikkatukikokeilun laajentami- 1444: jaisten palkkaamiseen...................... 649 seen kaikkiin Sisä-Savon kuntiin. . . . . . . . . . . . 664 1445: Sisällysluettelo 27 1446: 1447: Sivu Sivu 1448: 630 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 642 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta 1449: misesta vuokra-asuntojen hankkimiseen rin- Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen kuva- 1450: tamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665 taidekoulun toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . 677 1451: 1452: 631 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 643 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1453: sesta sillan rakentamiseksi Pielisjokeen Mön- sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- 1454: nin lossin tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 ten lieventämiseen......................... 678 1455: 1456: 632 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 644 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta 1457: sesta lentokentän perustamissuunnitteluun Yli-Lestiitä Reisjärvelle johtavan ns. Jokelan 1458: Lieksan ja Nurmeksen seudulle............. 667 tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679 1459: 1460: 633 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 645 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta 1461: sesta Nurmeksen-Kontiomäen radan pe- ajoharjoitteluratojen rakentamiseen . . . . . . . . 680 1462: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668 1463: 646 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta 1464: 634 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesilabora- 1465: sesta Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman ko- torion rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681 1466: rottamiseen Uimaharjun tehtaan laajentami- 1467: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 647 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1468: sesta Iso-Valvatti-nimisen Jarven veden- 1469: pinnan nostamiseksi Perhossa ja Lestijärvellä 682 1470: 635 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1471: sesta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtai- 1472: 648 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1473: den laajennushankkeen yksityiskohtaiseen 1474: Kajaanin varuskunnan huolto- ja asuin- 1475: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 1476: rakennusten peruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . 683 1477: 636 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1478: 649 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1479: sesta Kolin alueen matkailun kehittämiseen, 1480: Kainuun opiston peruskorjaukseen Palta- 1481: suunnitteluun ja markkinointiin . . . . . . . . . . . 671 mossa..................................... 684 1482: 1483: 63 7 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 650 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1484: sesta seudullista ja valtakunnallista merkitys- Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien järjes- 1485: tä omaavien virkistysalueiden toteuttami- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685 1486: seen....................................... 672 1487: 651 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1488: 638 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- Vuokatin monitoimihallin rakentamiseen . . . 686 1489: sesta lukion oppilaanohjauksen ja työelä- 1490: mään tutustumisen kehittämiseen.......... 673 652 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1491: stereomikroskoopin hankkimiseksi Kainuun 1492: 639 Uosukainen ym.: Määrärahojen osoitta- Museolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687 1493: misesta kunnallisten ammatillisten oppilai- 1494: tosten huoneistojen hankintaan ja laitehan- 653 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1495: kintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 valtatien n:o 22 oikaisemiseen välillä 1496: Petäjäiahti-Kajaani....................... 688 1497: 640 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- 1498: sesta apurahoiksi ammatillisten oppilaitos- 654 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1499: ten opettajien käytännön työelämään osallis- apulaispiiripäällikön viran perustamiseen 1500: tumista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675 Kainuun teollisuuspiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689 1501: 1502: 641 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta 655 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1503: valtion virastotalon rakentamiseksi Kokko- asuntojen peruskorjauksen rahoittamiseen 1504: laan....................................... 676 Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 1505: 28 Sisällysluettelo 1506: 1507: Sivu Sivu 1508: 656 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 665 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1509: Helsingin ilmatorjuntarykmentin toimitilo- anslag för inrättande av en svenskspråkig 1510: jen rakentamiseen Tuusulassa ............. . 691 biträdande lärartjänst i gynekologi och ob- 1511: stetrik vid medicinska fakulteten i Helsing- 1512: 657 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta fors universitet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 1513: Ilmatorjuntakoulun rakentamiseen Tuusu- 1514: lassa .................................. ··· .. 692 665 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1515: misesta naistentautiopin ja synnytysopin 1516: 658 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen apulaisopettajan viran perus- 1517: Tuusulan nimismiespiirin henkilökunnan Ii- tamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelli- 1518: säämiseen 693 seen tiedekuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 1519: 1520: 659 Valo ym. : Määrärahan osoittamisesta 666 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1521: misesta terveyskasvatuksen huumeaineiston 1522: Tuusulan kansanopiston rakennustöiden ra- 1523: hoittamiseksi ............................. . hankkimiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . . . 704 1524: 694 1525: 667 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1526: 660 Valo ym. : Määrärahan osoittamisesta 1527: anslag för understödjande av organisationen 1528: maantien n:o 137 eli ns. Tuusulantien pa- 1529: ''Läkare mot kärnvapenkrig'' . . . . . . . . . . . . . . 705 1530: rantamiseen 695 1531: 667 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1532: 661 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta "Lääkärit ydinsotaa vastaan" -järjes- 1533: lisäveden johtamiseksi Päijänne-tunnelista tön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 1534: Vantaanjoen vesistöön .................... . 696 1535: 668 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1536: 662 Varpasuo: Määrärahan osoittamisesta anslag som tryckningsbidrag för Svenska 1537: liittymien valaisuun Nummelan ympäristös- Pensionärsförbundet rf:s tidning God Tid . . 707 1538: sä ........................................ . 697 1539: 668 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1540: 663 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av misesta Svenska Pensionärsförbundet rf:n 1541: anslag för inrättande av professurer vid me- God Tid -nimisen lehden painatuskustan- 1542: dicinska fakulteten och matematisk-naturve- nuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708 1543: tenskapliga sektionen vid Helsingfors uni- 1544: versitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698 669 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1545: anslag för anskaffning av specialapparatur 1546: 663 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- tili Strålsäkerhetscentralen . . . . . . . . . . . . . . . . . 709 1547: misesta professorin virkojen perustamiseksi 1548: Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiede- 669 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1549: kuntaan ja matemaattis-luonnontieteelliseen misesta erityislaitteiston hankkimiseksi Sä- 1550: osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699 teilyturvakeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710 1551: 1552: 664 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 670 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1553: anslag för inrättande av en svenskspråkig ta Riihimäen varuskunnan autohuoltamon 1554: professur och biträdande lärar- jämte sekre- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711 1555: terartjänster i allmän medicin vid medicins- 1556: ka fakulteten i Helsingfors universitet . . . . . . 700 671 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1557: vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemi- 1558: 664 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- seen....................................... 712 1559: misesta yleisen lääketieteen ruotsinkielisen 1560: professorin viran sekä apulaisopettajan ja 672 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1561: sihteerin toimien perustamiseksi Helsingin ta Valtion askartelunohjaajaopiston rakenta- 1562: yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan . . . 701 miseen Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 1563: Sisällysluettelo 29 1564: 1565: Sivu Sivu 1566: 67 3 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- 686 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1567: ta Riihimäen tiemestaripiirin tukikohdan ra- valtatien n:o 12 Kosken Hl. sisääntuloteiden 1568: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714 liittymien rakentamiseen................... 727 1569: 1570: 674 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- 687 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1571: ta moottoritien rakentamiseen välille Hel- Viilähteen liittymän rakentamiseen valtatiel- 1572: sinki-Hämeenlinna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715 le n:o 12 Nastolassa........................ 728 1573: 1574: 675 Viinanen ym.: Määrärahan Osoittamises- 1575: 688 Viljanen: Määrärahojen osoittamisesta 1576: ta Riihimäen ja Hausjärven väliS~:en tieyh- 1577: maantien n:o 314 parantamiseen ja Käkisal- 1578: teyksien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716 1579: mensillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729 1580: 676 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1581: 689 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1582: ta Perähuhdan risteyksen valaisemiseksi kan- 1583: maantien n:o 3134 perusparantamiseen sekä 1584: tatiellä n:o 54 ........................ · · · · · 717 1585: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 1586: Nastolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 1587: 677 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1588: ta Valtionrautateiden Riihimäen kappaleta- 1589: varaterminaalin peruskorjaukseen . . . . . . . . . . 718 690 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Le- 1590: vannon-Kosken HI.-Putulan maantien 1591: perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 31 1592: 678 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1593: ta pienteollisuusyritysten lainojen korkotu- 1594: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 691 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta lai- 1595: turien rakentamiseen Päijänteen järvialueel- 1596: 679 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamises- le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732 1597: ta Etelä-Suomen teollisuuskylien korkotu- 1598: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720 692 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Ve- 1599: sivehmaan lentokentän parantamiseen...... 733 1600: 680 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1601: Hennalan varuskunnan rakennusten perus- 693 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1602: korjaukseen Lahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 721 Kelveneen luonnonsuojelualueen maiden 1603: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 34 1604: 681 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1605: Asikkalan kirjastotalon rakentamiseen . . . . . . 722 694 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1606: sesta nimismiespiirien kanslioiden konttori- 1607: 682 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta koneiden uusimiseen Vaasan läänissä....... 735 1608: Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen laajen- 1609: nukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723 1610: 695 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1611: sesta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kan- 1612: 683 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta natusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen... 736 1613: Kujalan maatalousoppilaitoksen oppilas- 1614: asuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 1615: 696 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1616: sesta halpakorkoisten lainojen myöntämisek- 1617: 684 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta si maaseudulle viljelijöiksi siirryville 737 1618: Asikkalan urheilukentän rakentamiseen . . . . 725 1619: 1620: 697 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1621: 685 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta sesta lannoiteverosta aiheutuvia kustannuk- 1622: valtatien n:o 12 parantamiseen välillä sia vastaavan avustuksen suorittamiseksi 1623: Lahti-Salpakangas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726 perhe- ja pienviljelmille.................... 738 1624: 30 Sisällysluettelo 1625: 1626: Sivu Sivu 1627: 698 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta 711 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1628: turkistarhaajien saattamiseksi sukupolven- sesta fysikaalisen hoidon kehittämiseksi ter- 1629: vaihdoseläkettä vastaavien etujen piiriin 739 veyskeskuksissa ........................... . 752 1630: 1631: 1632: 699 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 712 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1633: sesta hukkakauran hävittämiskustannusten sesta sairaankuljetuskokeilun aloittamiseksi 1634: korvaamiseksi viljelijöille................... 740 Vaasan terveyskeskuksessa ................. . 753 1635: 1636: 700 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 713 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1637: sesta lisävirkojen perustamiseksi Valtion sesta sairaaloiden henkilökunnan asunto- 1638: eläinlääketieteellisen laitoksen Seinäjoen olojen parantamiseksi ..................... . 754 1639: aluelaboratorioon.......................... 741 1640: 714 Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta 1641: 701 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- työttömien työllistämiseen valtion virastoissa 1642: sesta Halsuan ja Känsäkankaan välisen tien ja laitoksissa .............................. . 755 1643: peruskorjaamiseksi......................... 742 1644: 715 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1645: 702 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- sesta sotainvalidien ja rintamaveteraanien 1646: sesta Rengonharjun lentokentän laitteistojen asuntojen korjaamiseen ................... . 756 1647: kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 3 1648: 716 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1649: 703 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- ta merivartiokoulun rakentamiseksi Raumal- 1650: sesta linja-autoliikenteen tukemiseen . . . . . . . 744 le ........................................ . 757 1651: 1652: 704 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1653: 717 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1654: sesta Helsingin rautatieaseman laiturikatos- 1655: ta Rauman musiikkiviikon Festivo -88 järjes- 1656: ten rakentamisen suunnitteluun............ 745 1657: tämiseen ................................. . 758 1658: 705 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1659: 718 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1660: sesta VR:n työ- ja sosiaalitilojen rakentami- 1661: ta Rauman Pitsiviikon järjestelyjen tukemi- 1662: seen ja kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 746 1663: seen ...................................... . 759 1664: 706 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1665: 719 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1666: sesta dieselkäyttöisen kiskoautokaluston 1667: ta Vanhan Rauman säilyttämisen tukemi- 1668: hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 747 1669: seen ...................................... . 760 1670: 707 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1671: sesta avustuksiin kunnille kuntalaisten teke- 720 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1672: mien keksintöjen esittelemiseen . . . . . . . . . . . . 748 ta lääkärien erikoistumispaikkojen lisäämi- 1673: seen ...................................... . 761 1674: 708 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 1675: sesta alkuavustuksiin pienyritysten perus- 721 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1676: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 ta ohitusleikkausten lisäämiseen . . . . . . . . . . . . 762 1677: 1678: 709 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 722 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1679: sesta maksettavaksi ylimääräisenä lisänä ase- ta syövän hoitotyön ja tutkimuksen lisäämi- 1680: velvollisten kotiuttamisrahan korottamiseksi 750 seen....................................... 763 1681: 1682: 710 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 723 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamises- 1683: sesta lisävirkojen perustamiseksi terveyskes- ta Pyhäjärven valuma-alueen vesiensuojelu- 1684: kusten laboratorioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751 suunnitelman laatimiseksi.................. 764 1685: Sisällysluettelo 31 1686: Sivu Sivu 1687: 724 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta 725 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta 1688: ympäristönhoitoavustuksiksi Suomenlahden virkistysalueiden hankkimiseen Suomenlah- 1689: saariston kunnille.......................... 765 den saaristosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 766 1690: 1987 vp. 1691: 1692: Raha-asia-aloite n:o 1 1693: 1694: 1695: 1696: 1697: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikulkutien 1698: rakentamiseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuortaneen tien 1699: välillä 1700: 1701: Eduskunnalle 1702: 1703: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunnitel- turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään ahtaitten 1704: mien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kaupun- katujärjestelyjen johdosta. 1705: gin läpi menevän pitkämatkaisen etelä-pohjois- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat yh- 1706: suuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 ja kanta- teisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väyläva- 1707: tien n:o 67 välillä pois kaupunkialueelta kaupun- rauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tieosuus 1708: gin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjärven-Sei- suunnitellaan mainittujen kuntien ja TVL:n yh- 1709: näjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 toukokuussa teistoimin ja se saadaan täten toteuttamisedelly- 1710: on muutettu luokittelultaan kantatieksi, on eten- tyksiltään vastaamaan sekä tien rakentajan että 1711: kin raskas liikenne lisääntynyt mainitulla osuudel- kaupunkiseudun näkemyksiä. Molempien kun- 1712: la. Kun kantatien n:o 67 rakentaminen välillä tien kunnanhallitusten yhdenmukainen kanta on 1713: Ytterjeppo-Alahärmä saadaan lähivuosina lop- itäisen ohikulkutien mahdollisimman pikainen 1714: puun suoritetuksi, tulee raskas liikenne Kokkolan toteuttaminen. 1715: ja Tampereen tiesuuntien välillä suuntautumaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 1716: Seinäjoen kautta kantateitten n:o 64 ja 67 risteyk- 1717: senä. Tämä liikenne tulee nykyisten väylien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1718: kaisesti kulkemaan koko Seinäjoen asemakaavoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 1719: tetun alueen halki. Tämä aiheuttaa huomattavasti 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Seinäjoen 1720: ylimääräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun Sei- itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuu- 1721: näjoen kaupungin ja kaupunginseudun liikentee- den toteuttamiseksi kantatien n:o 64 ja 1722: seen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa tulevat Seinäjoen-Kuortaneen tien välzllä. 1723: 1724: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 1725: 1726: Markus Aaltonen 1727: 1728: 1729: 1730: 1731: 3 270416F 1732: 2 1987 vp. 1733: 1734: Raha-asia-aloite n:o 2 1735: 1736: 1737: 1738: 1739: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen yhdys- 1740: vesijohdon rakentamiseen 1741: 1742: 1743: Eduskunnalle 1744: 1745: Hyvänlaatuisen ja riittävän juomaveden saami- Ratkaisu edellä esitettyihin ongelmiin onkin 1746: nen kuuluu Suomessa ihmisen perusoikeuksiin. yhdysvesijohdon rakentaminen alueelle. Kuten 1747: Riittämätön tai laadultaan huono vesi aiheuttaa edeltä ilmenee, se on erityisen kiireellinen Taivas- 1748: monenlaisia ongelmia. Pahimmassa tapauksessa salon kunnan tukalasta vesitilanteesta johtuen. 1749: se on este ihmisarvoiselle elämälle, se voi muodos- Kun otetaan huomioon alueen pienten kuntien 1750: tua myös esteeksi alueen elinkeinotoiminnan ke- taloudellisesti niukat voimavarat, on hankkeen to- 1751: hittämiselle sekä sitä kautta uusien työpaikkojen teuttamisen ehdottomana edellytyksenä se, että 1752: syntymiselle tai se voi vaarantaa jopa nykyistenkin yhdysvesijohdon rakentaminen toteutetaan val- 1753: työpaikkojen säilymistä. tion vesihuoltotyönä. Vaikka näin tehdäänkin, sii- 1754: Maamme rannikkoalueilla, niin myös eteläises- tä huolimatta alueen kuntien taloudelliset voima- 1755: sä Vakka-Suomessa, on makeaa pohjavettä saata- varat joutuvat erittäin voimakkaasti rasitetuiksi. 1756: vissa erittäin niukasti. Eteläisen Vakka-Suomen Yhdysvesijohto mahdollistaa eräänlaisen veden- 1757: alueella on lisäksi monenlaisia veden laatuun kiel- saannin turvajärjestelmän aikaansaamisen, koska 1758: teisesti vaikuttavia seikkoja. Näistä mainittakoon siitä voimassa olevien suunnitelmien mukaan on 1759: esim. Taivassalon kunnan vesilaitoksen osalta kor- tarkoitus rakentaa yhdysputki Vehmaan kunnan 1760: keat rautapitoisuusarvot, jotka tosin teknisesti vesijohtoverkostoon, johon vesi otetaan Ylämäen 1761: puhdistuslaitteistoin pystytään minimoimaan, kunnan pohjavedenottamosta. Saman verkoston 1762: merenrannan läheisyydessä suolapitoisuuden kas- piirissä on myös Kaiannin kunnan vedenhankin- 1763: vu sekä aivan erityisesti Vakka-Suomen alueella ta. Uudenkaupungin alueella sijaitseva Uuden- 1764: ongelmaksi muodostunut fluoripitoisuuden kor- kaupungin makeanveden allas on riittävä raakave- 1765: kea taso ja vedenottomäärien kasvaessa sen jatku- sivarasto, jonka turvin voidaan kyseinen suunni- 1766: va lisääntyminen. Taivassalon kunnan vesilaitok- telma turvallisesti toteuttaa ja näin turvata mai- 1767: sen osalta tilanne on jo jonkin aikaa ollut se, ettei nittujen yhdyskuntien sekä myöskin Lokalahden 1768: laitoksen vettä terveysviranomaisten kiellon joh- alueen makeanveden saanti. 1769: dosta enää voida lainkaan antaa vauvaikäiselle Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan yhdys- 1770: väestönosalle. Lääkintöhallituksen antamat ohjeet vesijohdon rakentamiskustannukset ovat yhteensä 1771: ja raja-arvot on jo pitkään runsaastikin ylitetty. noin 12 milj. markkaa, josta kuntien osuus on 7 1772: Nyttemmin myös on päästy pisteeseen, jossa poh- milj. markkaa ja valtion osuus n. 5 milj. markkaa. 1773: javesivarojen käyttö on saavuttanut tuoton maksi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 1774: mitason. taen, 1775: Useina aikaisempina talvikausina tilanne on ol- 1776: lut veden riittävyydenkin osalta erittäin kriittinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1777: Varsin poikkeuksellisilla erityisjärjestelyillä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 1778: kuitenkin tähän asti yleensä kyetty selviytymään. 30.40. 77 4 000 000 markkaa käytettäväk- 1779: Mutta esimerkiksi alueen kalanjalostusteollisuu- si eteläisen Vakka-Suomen yhdysveszjoh- 1780: den osalta on useaan otteeseen voimakkaasti jou- don rakentamisen I vaiheen rahoittami- 1781: duttu rajoittamaan veden käyttöä ja sitä kautta on seen valtion vesihuoltotyönä. 1782: vaikeutettu alueen elinkeinotoiminnan kehitty- 1783: mistä sekä työllisyyttä. 1784: 1785: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 1786: 1787: Risto Ahonen 1788: 1987 vp. 3 1789: 1790: Raha-asia-aloite n:o 3 1791: 1792: 1793: 1794: 1795: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien rakentami- 1796: sen suunnitteluun 1797: 1798: 1799: Eduskunnalle 1800: 1801: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ollut että Uudessakaupungissa sijaitsevat monet kusta- 1802: vireillä jo vuodesta 195 7 lähtien, ja virallinen aloi- vilaisten käyttämät ja tarvitsemat palvelut, kuten 1803: te tien rakentamiseksi on tehty Kustavin ja Loka- mm. aluesairaala, ammattikoulu, kauppaoppilai- 1804: lahden kuntien toimesta vuonna 1967. tos ja kaupalliset sekä teolliset palvelut. Lehmän- 1805: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon kurkun tien rakentamisen merkitys ei ole vähäi- 1806: runko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, että nen myöskään matkailun ja kalastuksen kehittä- 1807: Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien 1984- miselle. 1808: 1990 hankeluetteloon. Tien pituus on 8 km, ja Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin 1809: vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin 15 milj. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suunni- 1810: markkaa. telmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suunnit- 1811: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on Leh- telutyötä varten tulisi valtion vuoden 1988 tulo- 1812: mänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita alueella. ja menoarvioon saada 3 milj. markan määräraha. 1813: Se on tärkeä palveluvarustuksen saavutettavuuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1814: turvaamiseksi alueen kaikkien kuntien asukkaille taen, 1815: edes lähimain tasavertaisesti. Suunniteltu tie ly- 1816: hentäisi oleellisesti matkaa Kustavista Uuteenkau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1817: punkiin ja helpottaisi kunnan asukkaiden asioin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 1818: tia. 31.24. 77 3 000 000 markkaa Lehmänkur- 1819: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi kun tien rakentamisen suunnittelutyötä 1820: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa noin varten. 1821: 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää siitä syystä, 1822: 1823: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 1824: 1825: Risto Ahonen 1826: 4 1987 vp. 1827: 1828: Raha-asia-aloite n:o 4 1829: 1830: 1831: 1832: 1833: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston rakentamiseksi 1834: Uuteenkaupunkiin 1835: 1836: 1837: Eduskunnalle 1838: 1839: Liikenneministeriö asetti 16.12.1985 työryh- opiskeluvuorokausia kertyisi vuotta kohti yli 1840: män, jonka tehtävänä oli: 25 000. 1841: 1. selvittää liikenneopettajien ja muiden tielii- Työryhmän mukaan liikenneopiston sijaintipai- 1842: kennealan kouluttajien koulutukseen tarkoitetun kalle on asetettava verrattain suuret vaatimukset 1843: liikenneopiston perustamistarve, ympäristön liikenneolosuhteiden, harjoittelu- ja 1844: 2. tehdä tarveselvityksen pohjalta ehdotus lii- demonstraatiomahdollisuuksien, yhteyden pito- 1845: kenneopiston perustamisen edellyttämistä selvi- mahdollisuuksien muihin oppilaitoksiin ja asian- 1846: tyksistä ja jatkotoimenpiteistä. tuntijoihin sekä toiminnan aloittamismahdolli- 1847: Liikennealan opettajien, kouluttajien ja viran- suuksien (mm. opetus- ja tutkimustilojen saata- 1848: omaisten koulutusta on jo pitkään arvosteltu haja- vuus) suhteen. Koulutettavilla tulisi olla hyvät yh- 1849: naisuudesta ja puutteellisuudesta. Tästä koulu- teydet opistoon eri puolilta Suomea, ja ajo-ope- 1850: tuksesta huolehtii useampi eri organisaatio, min- tuksessa tulisi olla mahdollisuus sekä taajama- että 1851: kä vuoksi kokonaissuunnittelu on kärsinyt. maantieajon opetukseen ja harjoitteluun harjoi- 1852: Liikenneopettajien nykyinen koulutus on haja- tusradalla. 1853: naista, ja vakituisten opettajien puuttumisen Sijoituspaikkakuntana Uusikaupunki vastaa 1854: vuoksi on opetusta jouduttu hoitamaan tilapäis- täysin liikenneministeriön työryhmän sijaintipaik- 1855: ten tuntiopettajien voimin. Tämä on tuonut kakunnalle asettamia vaatimuksia. Lisäksi Uudes- 1856: epäyhtenäisyyttä kursseihin ja vaikeuttanut niiden sakaupungissa on maamme ainoa henkilöautoteh- 1857: kehittämistä. Kuljettajantutkinnon vastaanotta- das, Saab-Valmet. 1858: jien peruskoulutus on pääosaltaan teknistä, eikä Työryhmä toteaa tekemiensä selvitysten perus- 1859: heille ole järjestetty nimenomaan tutkintojen vas- teella, että liikenneopettajien ja tutkinnon vas- 1860: taanottoon perehdyttävää systemaattista käyttäy- taanottajien sekä muiden liikennealan koulutta- 1861: tymistieteellistä koulutusta. Muiden liikennealan jien opetus ja jatkokoulutus on nykyisellään puut- 1862: kouluttajien koulutus on epäsäännöllistä ja haja- teellista ja hajanaista sekä eräiden ryhmien osalta 1863: naista sekä osittain kokonaan järjestämättä. kokonaan järjestämättä. Tämän vuoksi työryhmä 1864: Lähitulevaisuudessa toteutettava kuljettajaope- ehdottaa, että maahamme tulee perustaa erityi- 1865: tuksen kokonaisuudistus tulee edellyttämään lii- nen liikenneopettajien ja kuljettajantutkinnon 1866: kenneopettajien ja tutkinnon vastaanottajien sekä vastaanottajien sekä muiden liikennealan koulut- 1867: muiden liikennealan kouluttajien ja viranomais- tajien koulutuksesta huolehtiva laitos, jotta lii- 1868: ten paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta kennealan opettajien ja kouluttajien taso saatai- 1869: myös peruskoulutuksen edelleen kehittämistä ja siin vastaamaan muiden alojen vastaavien opetta- 1870: muuttamista. Lisäksi kuljettajaopetuksen koko- jien ja kouluttajien tasoa. 1871: naisuudistus tulee ilmeisesti myös vaikuttamaan Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- 1872: liikenneopettajien vuotuisiin koulutusmääriin li- mispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitule- 1873: säävästi. vaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljetta- 1874: Liikenneministeriön työryhmä on sitä mieltä, jaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- 1875: että maahamme on perustettava liikennealan kou- mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaanotta- 1876: lutusta varten opinahjo, liikenneopisto. Opistossa jien sekä muiden liikennealan kouluttajien paitsi 1877: koulutettaisiin vuosittain lähes 4 000 henkilöä ja laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, myös perus- 1878: 1987 vp. - RA n:o 4 5 1879: 1880: koulutuksen edelleen kehittämistä ja muuttamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1881: ta. Samalla jouduttaneen lisäämään myös uusien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 1882: liikenneopettajien vuotuisia koulutusmääriä. 31.99.52 25 000 000 markkaa valtion 1883: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- liikenneopiston rakentamiseksi Uuteen- 1884: taen, kaupunkiin. 1885: 1886: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 1887: 1888: Risto Ahonen 1889: 6 1987 vp. 1890: 1891: Raha-asia-aloite n:o 5 1892: 1893: 1894: 1895: 1896: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta merimieskatselmusmiesten 1897: palkkaamiseksi 1898: 1899: 1900: Eduskunnalle 1901: 1902: Sosiaalivaliokunta on kiinnittänyt huomiota katselmusmiesten aseman muuttumiseen siten, 1903: merimieskatselmusmiesten aseman muuttumi- ettei tehtävä enää takaa pääasiallista toimeen- 1904: seen katselmusten määrän vähetessä. Vaikka kat- tuloa. 1905: selmusmiehet nykyisin toimivat toimituspalkkioi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1906: den perusteella, on suurimmissa satamissa katsel- taen, 1907: musten määrä sellainen, että katselmusmiehet 1908: ovat päätoimisia. Sosiaalivaliokunta on edellyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1909: nyt hallituksen kiinnittävän huomiota katselmus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 1910: miesten aseman muuttumiseen ja ryhtyvän toi- 32.10.01 2000000 markkaa merimies- 1911: menpiteisiin virkojen perustamiseksi ainakin niis- katselmusmiesten palkkaamiseksi valtion 1912: sä tapauksissa, joissa järjestelmän muutos johtaa palvelukseen. 1913: 1914: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 1915: 1916: Risto Ahonen 1917: 1987 vp. 7 1918: 1919: Raha-asia-aloite n:o 6 1920: 1921: 1922: 1923: 1924: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdistysten 1925: Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 1926: 1927: 1928: Eduskunnalle 1929: 1930: Suurimpien satamakaupunkien alueilla toimi- läisjärjestöä suuremmassa määrin ja katsookin yh- 1931: vat merimieseläkeläisyhdistykset perustivat vuo- teiskunnan tuen olevan ainoa perusteltu lähtö- 1932: den 1983 alkupuoliskolla valtakunnallisen keskus- kohta varmistamaan merimieseläkeläisten vapaa- 1933: pqestön, joka merkittiin yhdistysrekisteriin ajan toimintojen määrää ja laatua. Vapaa-ajan toi- 1934: 30.6.1983. Merimieseläkeläisyhdistysten Keskus- mintojen kehittämisen lisäksi tulisi keskusjärjestö 1935: liiton toiminta käynnistettiin Suomen Merimies- paneutumaan myös vanhushuoltoon. 1936: Unionin tuella, koska paikallisyhdistyksillä ei ol- Vuosien 1986 ja 1987 tulo- ja menoarvioissa 1937: lut resursseja riittävästi. em. tarkoitukseen on osoitettu 30 000 markkaa. 1938: Keskusjärjestö on kantanut muodollista jäsen- Ehdotan, että Merimieseläkeläisyhdistysten Kes- 1939: maksua, jolla on pystytty peittämään hallituksen kusliiton toiminnan tukemiseen tarkoitettu mää- 1940: kokouksista syntyneet kulut. Merimies-Unioni on räraha korotetaan 50 000 markkaan ja muutetaan 1941: mahdollistanut keskusliiton toiminnan omissa ti- samalla momentin 33.98.51 nimi muotoon Val- 1942: loissaan ja antanut vähäisessä määrin toimisto- ja tion osuus merimiespalvelutoimiston menoista ja 1943: postitusapua. valtionavustus Merimieseläkeläisyhdistysten Kes- 1944: Keskusliiton toiminnan varmistamiseksi tulisi kusliitolle. 1945: liiton taloudellinen asema kyetä turvaamaan yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1946: teiskunnan toimesta. Suomessa toimii useita val- taen, 1947: takunnallisia eläkeläisjärjestöjä, jotka saavat varo- 1948: ja valtiolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1949: Merenkulkijat eivät ole kuitenkaan perinteisesti 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 1950: menneet mukaan ns. poliittisiin eläkeläisjärjestöi- 33.98.51 50 000 markkaa Merimieseläke- 1951: hin, vaan ovat perustaneet oman järjestön. läisyhdistysten Keskusliiton toiminnan tu- 1952: Merimies-Unioni ammattijärjestönä ei ole kat- kemiseen. 1953: sonut velvollisuudekseen ryhtyä tukemaan eläke- 1954: 1955: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 1956: 1957: Risto Ahonen 1958: 8 1987 vp. 1959: 1960: Raha-asia-aloite n:o 7 1961: 1962: 1963: 1964: 1965: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta merenkulkijoiden radiopuhelin- 1966: maksujen alentamiseen 1967: 1968: 1969: Eduskunnalle 1970: 1971: Suomen kauppalaivastosta on suurin osa Poh- kohtuuttomuus korostuu erityisesti silloin, kun 1972: janmeren- tai kaukoliikenteessä. Työntekijöitä niitä verrataan kotimaassa voimassa oleviin kauko- 1973: näissä aluksissa on noin 3 000 henkilöä. Laivavä- liikenteen puhelinkäyttömaksuihin. 1974: keen kuuluvat joutuvat olemaan aluksella yhtä- Inhimillisen elämän laatuvaatimusten lisään- 1975: jaksoisesti useita kuukausia. Mainitut alukset kul- tyessä on henkilökohtaisen yhteydenpidon tarve 1976: kevat pääasiassa Euroopan ja sen ulkopuolella ole- perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin kasvanut. Tä- 1977: vien maiden välisessä liikenteessä. Tällöin sulje- män tason yhteydenpidon suurimmat esteet ovat 1978: tussa laivayhteisössä ja muutoin vieraissa olosuh- edelleenkin postinkulun hitaus ja epävarmuus se- 1979: teissa korostuu yhteydenpidon tarve kotimaahan kä laivaradiopuheluiden korkeat hinnat. Kansain- 1980: ja omaisiin. Olosuhteiden pakosta merenkulkijat välinen jännitys ja eräiden maiden sisäiset levotto- 1981: joutuvat käyttämään huomattavassa määrin ly- muudet ovat jatkuvasti vaikeuttaneet kirje- ja 1982: hytaaltopuheluja hoitaessaan yhteydenpitoa koti- muun postin joutuisaa ja varmaa toimittamista 1983: maahan. kotimaasta laivalle. 1984: Posti- ja lennätinhallituksen vahvistamien pu- Edellä olevan perusteella ehdotan, 1985: helinmaksuperusteiden mukaan merimiehet jou- 1986: tuvat maksamaan lyhytaaltopuheluista 28,80 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1987: markkaa ensimmäiseltä kolmen minuutin jaksolta 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 1988: ja jokaisesta seuraavasta minuutista 9,60 markkaa. 33.98.53 350 000 markkaa merenkulki- 1989: Tällaiset puhelimen käyttömaksut rasittavat me- joiden radiopuhelinmaksujen alentami- 1990: renkulkijoita kohtuuttomasti ja rajoittavat sinänsä seen. 1991: tarpeellista yhteydenpitoa omaisiin. Maksujen 1992: 1993: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 1994: 1995: Risto Ahonen 1996: 1987 vp. 9 1997: 1998: Raha-asia-aloite n:o 8 1999: 2000: 2001: 2002: 2003: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ammatillisen uudelleen- ja täy- 2004: dennyskoulutuksen sekä työhönsijoituksen kehittämiseen 2005: 2006: 2007: Eduskunnalle 2008: 2009: Teollisuuden rakennemuutos on nostanut ko- Edellä olevan perusteella ehdotan, 2010: rostetusti esiin työvoiman täydennys- ja uudel- 2011: leenkoulutuksen tarpeen. Usein koulutukseen ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2012: vahdutaan vasta, kun lomautus- tai irtisano- 1988 tulo- ia menoarvioon momenttlle 2013: misuhka on jo käsillä. Koulutusjärjestelmämme ei 34.50. 61 10 000 000 markkaa teollisuu- 2014: ole riittävästi tukenut työsuhteen aikana annetta- den rakennemuutosten atheuttamien häi- 2015: vaa koulutusta, jolla vahvistettaisiin työnhakijan n'öiden lieventämiseksi työttömien ia työt- 2016: ammattitaitoa, luotaisiin edellytyksiä ammatilli- tömyysuhan alaisten henkilöiden amma- 2017: selle uudelleensuuntautumiselle ja alennettaisiin ttilista uudelleen- ia täydennyskoulutusta 2018: opiskelukynnystä muutostilanteita silmällä pi- ia työhönstjoitusta kehittämällä valtioneu- 2019: täen. voston määräämin perustein. 2020: 2021: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2022: 2023: Risto Ahonen 2024: 10 1987 vp. 2025: 2026: Raha-asia-aloite n:o 9 2027: 2028: 2029: 2030: 2031: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta elinkeinoelämän rakennemuu- 2032: toksista aiheutuvan työttömyyden lieventämiseksi teollisuus- 2033: paikkakunnilla 2034: 2035: Eduskunnalle 2036: 2037: Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu voi- työttömyys kohdistuu suureen työntekijämäärään, 2038: makkaana aiheuttaen työmarkkinoilla sopeutu- vaikka työttömyysaste pysyisikin suhteellisen al- 2039: misongelmia. Teollisuuden toimialarationalisoin- haisena. Erityisvalmiuksia tällaisten, yleensä äkil- 2040: ti ja yritysten rakennemuutokset yleensä heijastu- listen työllisyyshäiriöiden hoitamiseen ei viran- 2041: vat työntekijöiden epävarmuutena työnteon jat- omaisilla ole ollut. 2042: kumisesta ja aiheuttavat toteutumisvaiheessaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2043: useimmiten joukkolomautuksia ja -irtisanomisia. taen, 2044: Etenkin teollisuuspaikkakunnilla, jotka ovat riip- 2045: puvaisia yhdestä toimialasta tai suuresta työnanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2046: jasta, sinänsä välttämättömän rakennemuutoksen 1988 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 2047: tällaiset seuraukset ovat kohtalokkaat sekä yksilön markan määrärahan rakennemuutosten 2048: että koko yhteisön kannalta. vuoksi työttömiksi joutuvien henktlöiden 2049: Työllisyys- ja työvoimapolitiikan toimenpiteissä työllisyyden edistå.miseksi koulutus- ja 2050: on viime vuosina ollut painopiste työttömyysas- työvoimahallinnon toimenpitein käytettä- 2051: teen mukaan tapahtuvassa määrärahojen kohden- väksi valtioneuvoston määräämin perus- 2052: tamisessa. Tällöin ei huomiota ole riittävästi kiin- tein. 2053: nitetty niiden paikkakuntien ongelmiin, joilla 2054: 2055: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2056: 2057: Risto Ahonen 2058: 1987 vp. 11 2059: 2060: 2061: Raha-asia-aloite n:o 10 2062: 2063: 2064: 2065: 2066: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kirjoituskoneiden hankkimi- 2067: seksi Hämeen läänin poliisipiireihin 2068: 2069: 2070: Eduskunnalle 2071: 2072: Kirjoituskone on yksi poliisin tärkeimmistä työ- Läänin poliisipiireissä on tällä hetkellä tarve sa- 2073: välineistä niin kenttätyössä kuin kansliatoimin- dan uuden kirjoituskoneen saamiseksi. Yhden 2074: nassa. Jo kirjoitustekstin selkeys suoraan vaimis- sähkökäyttöisen kirjoituskoneen hankintahinta on 2075: tertavassa pöytäkirjassa ilman puhtaaksikirjoitusta tällä hetkellä n. 2 500 mk. 2076: asettaa kirjoituskoneen laadulle ja kunnolle omat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2077: vaatimuksensa. taen, 2078: Hämeen läänissä poliisikunta potee merkittävää 2079: pulaa kirjoituskoneista erityisesti niiden laatuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2080: liittyen. Läänissä on tätä pulaa pyritty lääninhalli- 1988 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark- 2081: tuksen poliisitoimiston taholta helpottamaan kaa Hämeen läänin poliisipzirien kirjoitus- 2082: mm. hankkimalla käyttöön muista virastoista käy- koneiden osittaiseksi uudistamiseksi. 2083: töstä poistettuja kirjoituskoneita. Ajautuminen 2084: tällaiseen hankintaan osoittaa tilanteen vaikeu- 2085: den. 2086: 2087: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2088: 2089: Sulo Aittoniemi 2090: 12 1987 vp. 2091: 2092: Raha-asia-aloite n:o 11 2093: 2094: 2095: 2096: 2097: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta poliisin virka-aseiden hankin- 2098: taan 2099: 2100: 2101: Eduskunnalle 2102: 2103: Virka-ase kuuluu suomalaisen poliisin virallis- hetkellä noin puolet eli 4 500 kappaletta. Suurin 2104: ohjeilla määrättyihin varusteisiin. Vaikka vain osa mainitunlaisista aseista on tällä hetkellä lähes 2105: aniharvoissa tapauksissa sitä on jouduttu käyttä- käyttökelvottomia kuluneisuuden ja toimintahäi- 2106: mään virkatehtävässä tavalla tai toisella toista kan- riöiden vuoksi. Puolet virka-aseista taas on vii- 2107: salaista kohtaan, virka-aseella on kuitenkin huo- meisten 10-15 vuoden aikana hankittuja revol- 2108: mattava merkitys työturvallisuudenkin kannalta. verityyppisiä käyttövarmoja ja tehokkaita aseita. 2109: Virka-aseen käyttötarve poliisityössä kohdistuu Jostakin syystä määrärahojen myöntäminen ase- 2110: valtaosin muille tehtäväalueille. Sellaisia ovat uudistuksen loppuunviemiseksi on tässä vaiheessa 2111: mm. loukkaantuneiden eläinten lopettaminen ja pysähtynyt, aiheuttaen poliisin virka-aseiden osal- 2112: ajoneuvojen pysäyttäminen pakottavissa tapauk- ta huolestuttavan tilanteen, johon myös poliisin 2113: sissa ampuma-asetta käyttäen siitä annettujen oh- työsuojeluvaltuutetut ovat toistuvasti kiinnittä- 2114: jeiden mukaisesti. neet huomiota. 2115: Jotta poliisi pystyisi suorittamaan virkatehtä- Poliisin virka-aseiden kokonaisuudistaminen 2116: vänsä turvallisesti ja yleistä luottamusta herättä- pitäisi mitä pikaisimmin saada loppuunviedyksi. 2117: vällä tavalla niissä tapauksissa, joissa virka-aseen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2118: käyttäminen on lain mukaista ja välttämätöntä, se taen, 2119: edellyttää ylläpidetyn hyvän ampumataidon lisäk- 2120: si kunnollisen virka-aseen olemassaoloa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2121: Suomalaisen poliisin virka-aseiden laatu on var- 1988 tulo- ja menoarvioon 6 750 000 2122: sin kirjava. Perinteisesti virka-aseistus on koostu- markkaa poliisin virka-asehankintojen 2123: nut vuosisadan vaihteen mallia olevista FN- loppuunsaattamiseksi. 2124: pistooleista, jonka tyyppisiä virka-aseita on tällä 2125: 2126: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2127: 2128: Sulo Aittoniemi 2129: 1987 vp. 13 2130: 2131: Raha-asia-aloite n:o 12 2132: 2133: 2134: 2135: 2136: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen poliisikou- 2137: lun rakentamiseen 2138: 2139: 2140: Eduskunnalle 2141: 2142: Tampereella toimivan poliisikoulun nykyiset ti- Poliisikoulutuksen oppilasmäärä tulee kasva- 2143: lat on kunnostettu 1970-luvun alkupuolella muu- maan nykyisestä 360:sta noin 560:een vuonna 2144: taman vuoden käyttöä silmällä pitäen vanhoista 1988 ja vuonna 1990 noin 800:aan. Näin merkit- 2145: teollisuustiloista. Koska käyttö oli suunniteltu tävää koulutuksen lisäystä ei ole mahdollista to- 2146: vain tilapäiseksi, tinginiin kunnostuksessa sekä teuttaa nykyisissä tiloissa. Samalla tämä edellyttää 2147: laadullisesti että käytön tarkoituksenmukaisuu- majoitustilojen vastaavaa lisäystä. 2148: den osalta. Kun uuden koulun rakennushanke on Nykyisten tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja 2149: koko ajan ollut vireillä, ei ole ollut mahdolli- ahtaus sekä poliisikoulutuksen yleinen nykyaikais- 2150: suutta perusparannus- ja saneeraustoimiin. Ny- tamistarve huomioon ottaen tulee Tampereen po- 2151: kyiset tilat ovat jatkuvasti lisääntyneelle oppi- liisikoulun rakentamista kiirehtiä. Varsinaisten 2152: lasjoukolle riittämättömät. Luokat ovat ahtaita, koulutilojen osalta suunnittelu on vaativaa ja vaa- 2153: asianmukaisia harjoitustiloja ei ole ja liikuntatilo- tii huomattavan paljon aikaa. Sen sijaan tarvitta- 2154: jen puute aiheuttaa koulutusajan käytössä tehot- vien oppilasasuntojen rakentaminen voisi käyn- 2155: tomuutta. Samoin erilaisten toimintojen sijoitta- nistyä nopeastikin. 2156: minen samoihin tiloihin aiheuttaa hankaluuksia. Edellä todetmun viitaten ehdotamme, 2157: Epätarkoituksenmukaisena voidaan pitää myös si- 2158: tä, että koulutilat sijaitsevat noin kahdeksan kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2159: metrin etäisyydellä oppilaiden majoitustiloista, 1988 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 2160: jotka on sijoitettu suunnitellun uuden koulun lä- markkaa Tampereen poliisikoulun raken- 2161: histölle. tamiseen. 2162: 2163: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2164: 2165: Sulo Aittoniemi Erkki Pystynen Reijo Lindroos 2166: Timo Roos Pentti-Lahti Nuuttila Matti Hokkanen 2167: Heikki A. Ollila Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen 2168: Jukka Gustafsson Kimmo Sasi Lea Mäkipää 2169: Jorma Rantanen Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva 2170: 14 1987 vp. 2171: 2172: Raha-asia-aloite n:o 13 2173: 2174: 2175: 2176: 2177: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Poliisilaula- 2178: jien toiminnan tukemiseen 2179: 2180: 2181: Eduskunnalle 2182: 2183: Tampereen Poliisilaulajat ry. on toiminut var- Kuoro ei ole tähän saakka saanut valtion tukea, 2184: sin vireästi vuodesta 1945 alkaen. Kuoron tasoa on vaan on peittänyt kustannuksensa omalla toimin- 2185: pidettävä varsin korkeana, ja se on vuosittain jär- nallaan sekä Tampereen kaupungin osoittamalla 2186: jestänyt konsertteja sekä yksin että yhdessä mui- vähäisellä tuella. 2187: den poliisikuorojen kanssa, viimeksi Tampereen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2188: yliopistolla 14.4.1987. Kuoro on runsaasti esiinty- taen, 2189: nyt myös muissa julkisissa tilaisuuksissa kotimaas- 2190: sa sekä konsertoinut menestyksellisesti mm. poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2191: joismaissa sekä Englannissa ja Länsi-Saksassa. Vie- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 2192: lä tänä keväänä kuoro matkustaa esiintymismat- kaa Tampereen Poliiszlaulajat ry:n toimin- 2193: kalle Englantiin. Kuoron vahvuus on tällä hetkel- nan tukemiseen. 2194: lä 26 laulajaa. 2195: 2196: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2197: 2198: Sulo Aittoniemi Riitta Järvisalo-Kanerva 2199: 1987 vp. 15 2200: 2201: Raha-asia-aloite n:o 14 2202: 2203: 2204: 2205: 2206: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylöjärven ja Kurun väli- 2207: sen tien n:o 330 perusparantamiseen 2208: 2209: 2210: Eduskunnalle 2211: 2212: Seudullinen tie n:o 330 Ylöjärveltä Kuruun massa erityisesti silläkin perusteella, että vaikka 2213: Hämeen läänissä on 39 km:n mittainen ja erittäin Ylöjärven-Kurun tien parantaminen on tiettä- 2214: vilkkaasti liikennöity mm. Kurun suunnasta Ylä- västi Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin suunnitel- 2215: järvelle ja Tampereelle suuntautuvan työssäkäyn- missa 1990-luvun alkupuolella, voimakkaasti esil- 2216: nin sekä puutavarakuljetusten vuoksi. Tie on lii- lä olevat tien n:o 3 parantamissuunnitelmat rahoi- 2217: kenteen vaatimuksiin nähden kapea ja maaraken- tustarpeineen saattavat siirtää Ylöjärven-Kurun 2218: teeltaan voimakkaasti routiva. Kun tien Kuru- tien parantamisen pitkälle tulevaisuuteen. 2219: Virrat ( 335) parantamistyö on parhaillaan meneil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2220: lään ja tien Kuru-Ruovesi (337) parantamistyö ten, 2221: on tarkoitus aloittaa tämän vuoden syksyllä, on 2222: nyt tarkoitettu Ylöjärven päässä tiehen n:o 3 päät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2223: tyvä Ylöjärven-Kurun tie jäämässä patannettu- 1988 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 2224: jen tieosuuksien väliin eräänlaiseksi vaikeasti lii- markkaa Ylöjärven-Kurun välisen tien 2225: kennöitäväksi pullonkaulaksi. Tämä vaara on ole- n:o 330 parantamistöiden aloittamiseen. 2226: 2227: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2228: 2229: Sulo Aittoniemi Riitta Järvisalo-Kanerva 2230: 16 1987 vp. 2231: 2232: Raha-asia-aloite n:o 15 2233: 2234: 2235: 2236: 2237: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten korkotukeen 2238: 2239: 2240: 2241: 2242: Eduskunnalle 2243: 2244: Pienet yritykset ovat maassamme merkittäviä Pankit antavat nimittäin halpakorkoisia lainoja 2245: työllistäjiä. Pienyritysten perustamisen ja elinvoi- yleensä vain niille suuryrityksille, joiden kanssa 2246: maisuuden kautta on tulevaisuudessa todennäköi- niillä on ollut vuosia kestänyt yhteistyö. Pienyri- 2247: sesti ainoa mahdollisuus myös pysyvien työpaik- tysten korkorasitus taas muodostuu usein koh- 2248: kojen saamiseen maaseudulle, millä estetään maa- tuuttomaksi kalliin rahan käyttämisen kautta ja 2249: seudun lopullinen autioituminen ja työntekijöi- useissa tapauksissa johtaa toiminnan lopettami- 2250: den kulkeutuminen suurten asutuskeskusten seen. 2251: slummeihin, asunnonomiksi ja juurettomiksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2252: Pienyritysten pienviljelysperheille antama lisätulo taen, 2253: varmistaisi riittävän toimeentuloturvan. Tämän 2254: suuntaisesta kehityksestä on olemassa toivoa he- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2255: rättäviä vähäisiä merkkejä eri paikkakunnilla. 1988 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 2256: Elinkelpoisen pienyrityksen toiminnalle on kui- markkaa erityisesti maaseudulle perustet- 2257: tenkin olemassa merkittävä este pankkien harjoit- tavien pienyritysten halpakorkoisten lai- 2258: tamassa luototuspolitiikassa. nojen korkotukea varten. 2259: 2260: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2261: 2262: Sulo Aittoniemi 2263: 1987 vp. 17 2264: 2265: Raha-asia-aloite n:o 16 2266: 2267: 2268: 2269: 2270: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vähit- 2271: täiskauppapalvelujen turvaamiseksi 2272: 2273: 2274: Eduskunnalle 2275: 2276: Maamme harvaan asutulla haja-asutusalueella myymäläautolinjat lakkauttamisuhan alaisia. 2277: myymäläautot muodostavat varsinkin vanhusväes- Myymäläautojen toiminnan jatkuvuuden turvaa- 2278: tölle ja kesäisin lomalaisille tärkeän jokapäiväisten miseksi tarvittaisiin valtiolta tehostuvia tukitoi- 2279: elintarvikkeiden ja tarvetavaroiden saamismah- menpiteitä tämän välttämättömän kauppamuo- 2280: dollisuuden. Pitkien välimatkojen ja runsaiden don tulevaisuuden varmistamiseksi. 2281: kauppakuolemien takia on varsinkin vanhuksille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2282: ylivoimaista saada tuoreita elintarvikkeita edes vii- taen, 2283: koittain. Tämän takia myymäläautojen toiminnan 2284: jatkon turvaaminen on niin vanhuksille kuin ke- että Edusk4nta ottaisi valtion vuoden 2285: säisin kesälomalaisille täysin välttämätöntä. 1988 tulo- ~-menoarvioon momentille 2286: Myymäläautojen hankintakustannusten jatku- 32.61.42 10 00 000 markkaa maamme 2287: van nopean kohoamisen sekä haja-asutusalueen myymäläauto n toiminnan nykyisen laa- 2288: väestön jatkuvan harvenemisen takia ovat useat ;uuden turv iseksi avustuksin. 2289: 2290: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2291: 2292: Sulo Aittoniemi 2293: 2294: 2295: 2296: 2297: 4 270416F 2298: 18 1987 vp. 2299: 2300: Raha-asia-aloite n:o 17 2301: 2302: 2303: 2304: 2305: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten sosiaali- ja ter- 2306: veyspalvelujen parantamiseksi 2307: 2308: 2309: Eduskunnalle 2310: 2311: Maassamme on kunnallisten sosiaali- ja terveys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2312: palvelujen puitteissa suuri tarve uusien työpaikko- taen, 2313: jen perustamiseen. Eräiden laskelmien mukaan 2314: tarve on laskettavissa kymmenissätuhansissa työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2315: paikoissa, mikä osoittaa myös sitä, ettei lähes- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 2316: kään kaikkia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpees- markkaa uusien työpaikkojen perustami- 2317: sa olevia pystytä auttamaan. Toisaalta maassamme seksi kunnallisten sosiaalt"- ja terveyspalve- 2318: vallitsee yhä kasvava työttömyys, jonka lievittämi- lujen hoitamiseksi. 2319: seksi uusien työpaikkojen perustaminen olisi tär- 2320: keätä. 2321: 2322: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2323: 2324: Sulo Aittoniemi 2325: 1987 vp. 19 2326: 2327: Raha-asia-aloite n:o 18 2328: 2329: 2330: 2331: 2332: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta silmälasien ja hammasprotee- 2333: sien korvaamiseksi sairausvakuutuksesta 2334: 2335: 2336: Eduskunnalle 2337: 2338: Silmälasit ja hammasproteesit ovat hankittaessa hammasproteesien hankintahinta sisällyttää sai- 2339: melko kallishintaisia. Ne ovat kuitenkin välttä- rausvakuutuksen perusteella korvattavien piiriin. 2340: mättömiä niitä tarvitseville henkilöille, mutta ne Edellä mainitulla perusteella ehdotan kunnioit- 2341: eivät sisälly sairausvakuutuksen perusteella korvat- tavasti, 2342: taviin hankintoihin. 2343: Monissa perheissä silmälaseja saattavat tarvita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2344: useat perheenjäsenet ja hammasproteeseja eten- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 2345: kin ikääntyneemmät kansalaiset. Silmälasien ja markkaa silmälasien ja hammasproteesien 2346: hammasproteesien käyttäjistä on suuri osa pieni- saattamiseksi sairausvakuutuslain piiriin. 2347: tuloisia, ja tämän johdosta tulisi silmälasien ja 2348: 2349: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2350: 2351: Sulo Aittoniemi 2352: 20 1987 vp. 2353: 2354: Raha-asia-aloite n:o 19 2355: 2356: 2357: 2358: 2359: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kotisairaanhoidon virkojen li- 2360: säämiseksi 2361: 2362: 2363: Eduskunnalle 2364: 2365: Kotisairaanhoito painii valtavien resurssiongel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2366: mien kanssa suurimmissa kaupungeissa, Tampe- taen, 2367: reella, Helsingissä ja Turussa. Henkilökuntaa, lää- 2368: käreitä, terveydenhoitajia, apuhoitajia ja koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2369: avustajia on liian vähän. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2370: Pitkäaikaissairaat ja vanhukset jäävät vaille in- 33.32.30 20 000 000 markan miiiirlirahan 2371: himillistä hoitoa. Vanhusten määrä kasvaa tule- uusien virkojen perustamiseksi kotisai- 2372: vina vuosina kovaa vauhtia. Jotta heitä pystyttäi- raanhoitoon sosiaali- ja terveydenhuollon 2373: siin kotonaan hoitamaan, tarvitaan lisää voimava- alalla maamme kolmessa suurimmassa 2374: roJa. kaupungissa. 2375: 2376: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2377: 2378: Sulo Aittoniemi 2379: 1987 vp. 21 2380: 2381: Raha-asia-aloite n:o 20 2382: 2383: 2384: 2385: 2386: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten lasten van- 2387: hempien tarvitseman hoitoavun korvaamiseen 2388: 2389: 2390: Eduskunnalle 2391: 2392: Lasten vanhemmat ovat erittäin sidoksissa vam- litsemalle hoitajalle voitatsun korvata palkkaus 2393: maisten lasten hoitamiseen, joten vanhempien vanhempien virkistäytymiseen ja vapaa-ajan toi- 2394: omat virkistäytymismahdollisuudet jäävät kovin mintaan käytetyltä ajalta. 2395: rajoitetuiksi. Lapsen jättäminen vieraan hoitoon Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 2396: on usein joko mahdotonta tai muuten vaikeaa. taen, 2397: Kotipalveluhenkilöstön mahdollisuudet antaa tu- 2398: kea em. tilanteessa ovat nykyisellään hyvin rajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2399: tetut. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 2400: Hoitoapua tulisi kehittää erilaisia mahdolli- markkaa myönnettäväksi harkinnanvarai- 2401: suuksia etsien. Sosiaalipalvelujärjestelmän tueksi seksi rahoitusavustukseksi vaikeavammais- 2402: tulisi voida kehittää myös vapaamuotoisempaa ten lasten vanhempien tarvitseman hoi- 2403: palvelua mm. siten, että vanhempien itsensä va- toavun korvaamiseen. 2404: 2405: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2406: 2407: Sulo Aittoniemi 2408: 22 1987 vp. 2409: 2410: Raha-asia-aloite n:o 21 2411: 2412: 2413: 2414: 2415: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Ensi Koti 2416: ry:n toiminnan tukemiseen 2417: 2418: 2419: Eduskunnalle 2420: 2421: Perheväkivalta on järkyttävän yleistä maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2422: me. Lehdistä saamme päivittäin lukea surullisista taen, 2423: tapahtumista ja kuitenkin suurin osa väkivallasta 2424: jää salaan muilta ihmisiltä. Ensi Koti ry. toimii ettei Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2425: aktiivisesti perheväkivallan toteamiseksi ja estämi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2426: seksi. Yhdistys valistaa ja antaa apuaan kaikille si- 33.33.51 JOO 000 markkaa Tampereen 2427: tä pyytäville ja tarvitseville. Toiminta on täysin va- Ensi Koti ry:lle perheväkivallan estiimisek- 2428: "paaehtoista ja erittäin arvokasta nyky-yhteiskun- si tehtäviin toiminnan tukemiseksi. 2429: nassamme. 2430: 2431: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 2432: 2433: Sulo Aittoniemi Riitta Järvisalo-Kanerva 2434: 1987 vp. 23 2435: 2436: Raha-asia-aloite n:o 22 2437: 2438: 2439: 2440: 2441: Ajo: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen opetusvalmiuden 2442: tehostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa 2443: 2444: 2445: Eduskunnalle 2446: 2447: Raittiuskasvatus on ollut kodin tehtävä, mutta tuntemuksessa omalla luentotoiminnallaan. Vii- 2448: viime aikoina tämäkin kasvatustehtävä on siirty- me aikoina tästä luentotoiminnasta on täytynyt 2449: nyt kodeilta kouluille ammattikasvattajien työksi. luopua, koska raittiuskasvatusliitolla ei ole ollut 2450: Raittiuskasvatuskomitea toteaakin mietinnössään siihen varoja valtionavun pienen määrän takia. 2451: 29.4.1980: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 2452: "Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluopetuk- vasti, 2453: ' sen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmentautu- 2454: mista opettajakoulutuksen yhteydessä. Opettaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2455: koulutuslaitosten terveys- ja raittiuskasvatusval- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2456: miuksien antaminen valmistuville opettajille on 29.50.28 200 000 markan määrärahan 2457: vähäistä ja epäyhtenäistä.'' käytettäväksi tulevien opettajien raittius- 2458: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto on kasvatuksen opetusvalmiuden tehostami- 2459: kouluttanut opettajakokelaita raittiuskasvatuksen seen opettajankoulutuslaitoksissa. 2460: 2461: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2462: 2463: Aimo Ajo 2464: 24 1987 vp. 2465: 2466: Raha-asia-aloite n:o 23 2467: 2468: 2469: 2470: 2471: Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontorjuntaan 2472: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin alueella 2473: 2474: 2475: Eduskunnalle 2476: 2477: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen Nykyinen työllisyystilanne huomioon ottaen 2478: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk- olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta kui- 2479: kailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- tenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska täl- 2480: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haittavai- löin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös am- 2481: kutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ovat mattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen vaa- 2482: tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen uusia tut- raa ilmenisi. 2483: kimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuudesta. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 2484: Viime aikoina on jopa paljastunut näiden tutki- vasti, 2485: mustulosten salailua. Myös esiintyy jopa viran- 2486: omaistenkin taholla väheksyntää vesakkomyrkky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2487: jen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja vesirakennus- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 2488: hallitus on kuitenkin suorittanut vuosittain tien- markkaa käytettäväksi mekaaniseen vesa- 2489: varsimyrkytyksiä yleisön ankarasta vastustuksesta kontorjuntaan Lapin tie- ja vesirakennus- 2490: huolimatta. piirin alueella. 2491: 2492: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2493: 2494: Aimo Ajo 2495: 1987 vp. 25 2496: 2497: Raha-asia-aloite n:o 24 2498: 2499: 2500: 2501: 2502: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Norinter Oy:lle rajakaupan toimeen- 2503: panoon 2504: 2505: 2506: Eduskunnalle 2507: 2508: Rovaniemellä toimii Norinter Oy, jonka tehtä- tuotantorakenne on sellainen, että vain harvat tä- 2509: väksi on asetettu erityisesti edistää pohjoista raja- käläiset yritykset, jos nekään- kykenevät vastaa- 2510: kauppaa Neuvostoliittoon Murmanskin alueelle. maan koko monimutkaisesta operaatiosta, olisi 2511: Yhtiö on pääasiallisesti pohjoissuomalaisten kun- välttämätöntä, että osapuolten välissä olisi yhtei- 2512: tien omistuksessa. Yhtiön toiminta ei ole ollut sö, joka voisi ottaa osavastuun kulloisenkin kaup- 2513: niin tuloksekasta kuin olisi ollut perusteltua odot- pahankkeen onnistumisesta. Vastuun kantamises- 2514: taa. Olennainen syy tuloksettomuuteen on, ettei sa merkittävää olisi mahdollisuus ottaa tappioriski 2515: sanotulla yhtiöllä ole ollut käytettävissä varoja taloudellisessa mielessä '' laajemmille hartioille'' 2516: viennin ostamiseen, so. tuonnin mahdollisten ta- siksi, kunnes toiminta itsessään tuottaisi tarvitta- 2517: loudellisten riskien rahoitukseen. vat resurssit. 2518: Nykyisellään menestyksekäs hanke näet edellyt- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 2519: tää, että Suomen puolelta löytyy ostaja joka 2520: "maksaa" viennin arvon eli vastaa siitä (viennin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2521: ehtona on vastaava tuonti ja käytännössä vielä pi- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 2522: tää löytää Suomesta yritys joka voi tuoda: joko itse markkaa Norinter Oy:lle riskirahaksi raja- 2523: hyödyntää ao. tavaran tai realisoi sen ilman tap- kaupan toimeenpanaan Lapin ja Kuolan 2524: pioita). Kun esim. puutavara on valtakunnallises- alueen välillä. 2525: sa runkosopimuksessa ja kun esim. Lapin läänin 2526: 2527: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2528: 2529: Aimo Ajo 2530: 26 1987 vp. 2531: 2532: Raha-asia-aloite n:o 25 2533: 2534: 2535: 2536: 2537: Ajo: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisiolupien myön- 2538: tämiseksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henkilöille 2539: 2540: 2541: Eduskunnalle 2542: 2543: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuuluvat vyttömille siviili-invalideille myönnettiin kulku- 2544: yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa olo- laitosten ja yleisten töiden ministeriön päätöksen 2545: suhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti vuo- perusteella maksuton radiolupa. Vuonna 1977 ra- 2546: teessa olevina he ovat toisten avusta riippuvaisia diolupamaksu yhdistettiin televisiolupamaksuun, 2547: päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän kosketuk- mistä lähtien liikuntakyvyttömätkin henkilöt ovat 2548: sensa ulkopuoliseen maailmaan jää hyvin vähäi- joutuneet maksamaan korkeampaa lupamaksua. 2549: seksi. Tällaisille henkilöille televisiolla on poik- Viimeksi maksuuoman radioluvan sai runsaat 700 2550: keuksellisen suuri merkitys. Television avulla heil- henkilöä. Maksutonta televisiolupaa ei ole sen 2551: lä on mahdollisuus seurata kulttuuria sekä saada sijaan myönnetty useista aloitteista huolimatta. 2552: virkistystä ja virikkeitä harrastuksiin. Maksullisia televisiolupia oli vuoden 1984 lopus- 2553: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat vä- sa yhteensä runsaat 1 770 000 kappaletta, joten 2554: hävaraisia ja heidän ainoa toimeentulolähteensä liikuntakyvyttömille henkilöille myönnettävistä 2555: on kansaneläke. Television korkeat katselulupa- maksuttomista television katseluluvista koituva 2556: maksut muodostavat heille kohtuuttoman vuosit- näennäinen tulonmenetys yhteiskunnalle olisi 2557: taisen taloudellisen rasituksen, vaikka itse vas- vaatimatonta luokkaa. 2558: taanotin olisikin saatu esim. lahjoituksena. Kun Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 2559: televisio on varsin keskeinen tiedotusväline yhteis- 2560: kunnassamme, niin myös liikuntakyvyttömille in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2561: valideill: on mahdollistettava televisio-ohjelmien 1988 tulo- ja menoarvioon 750 000 mar- 2562: seuraammen. kan määrärahan käytettäväksi maksutlo- 2563: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille so- mien televisiolupien myöntämiseen pysy- 2564: tainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien liikuntaky- västi liikuntakyvyttömtfle henkilötlle. 2565: 2566: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2567: 2568: Aimo Ajo 2569: 1987 vp. 27 2570: 2571: Raha-asia-aloite n:o 26 2572: 2573: 2574: 2575: 2576: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta maksettujen lähdeverojen 2577: palauttamiseksi 2578: 2579: 2580: Eduskunnalle 2581: 2582: Rajoitetusti verovelvollisen tulo- ja varallisuus- mesta kotimaassa. Näin erityisesti kevyen musii- 2583: verotuksesta annetun lain (627 /78) soveltamisesta kin alueella, jolla lähdeverot tulevat nykyisellään 2584: on aiheutunut suomalaisille tilaisuuksien järjestä- maksetuksi myös produktion kokonaiskustannuk- 2585: jille kustannuksia siten, että esiintyjät tai ryhmät sista, joista esim. erilaiset agentti-, tekniikka- ym. 2586: saattavat olla suomalaisille järjestäjille lähes kustannukset saattavat olla kokonaiskorvauksesta 2587: 200 % kalliimpia kuin esim. tanskalaisille järjes- jopa yli 90 % . 2588: täjille. Nykyään on vielä tilanne käytännössä se, että 2589: Tämän ns. lähdeveron soveltaminen vaarantaa eri lääninverovirastojen tulkitessa kuluvähennys- 2590: nykyisellä linjalla monipuolisen kulttuurivaiku- määräyksiä eri tavoin ovat Suomessa eri paikka- 2591: tusten vaihdon elävissä esiintymistilanteissa ja kunnilla olevat järjestäjät keskenään eriarvoisessa 2592: merkitsee tapahtumien harvenemista ja keskitty- asemassa. Pikimmiten on päästävä tilanteeseen, 2593: mistä sekä tarjonnan laadullista yksipuolistumis- jossa lähdeveron ja sen liitännäisten periminen 2594: ta. Omatoimiset tapahtumat joutuvat anomaan tapauksissa, joissa voidaan osoittaa ulkomainen 2595: avustusta samoista lähteistä, joista ei nytkään riitä työnantaja, lopetetaan ja perityt lähdeverot palau- 2596: avustuksia kaikille tarvitseville, ja ne kulttuurin tetaan maksajille täysimääräisinä takaisin. Harkin- 2597: alueet, jotka eivät ole kaupallisia, poistuvat kus- taa tilaisuuden "merkittävyyden tai arvokkuu- 2598: tannusten nousun myötä tarjonnasta kokonaan. den" osalta ei tule harjoittaa, koska siitä kärsivät 2599: Suurin osa tapahtumien järjestäjistä toimii myös eniten ne tapahtumat ja järjestäjät, jotka oma- 2600: ei-kaupallisella pohjalla: opiskelijayhteisöt, elä- aloitteisesti järjestävät tilaisuuksia, ja hyötyvät ne, 2601: vän musiikin yhdistykset, erilaiset festivaaliyhdis- jotka jo nyt saavat merkittävästi yhteiskunnan va- 2602: tykset, kunnat jne. Lähdevero ja sen liitännäiset roja toimintaansa. 2603: vaarantavat myös lukuisat suomalaisten muusikoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2604: den työtilaisuudet, kun järjestäjät joutuvat varaa- taen, 2605: maan suuren osan ohjelmabudjetistaan lähdeve- 2606: toon ja työnantajamaksuihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2607: Nykyinen soveltamislinja johtaa myös siihen, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2608: että Suomessa saadusta tulosta maksetaan kah- 28.99.58 30 000 000 markkaa maksettu- 2609: denkertainen vero, koska esiintyjien välittäminen jen lähdeverojen palautukseen hakemuk- 2610: kansainvälisesti noudattaa käytäntöä, jossa esiin- sesta veron maksaneille. 2611: tyjien verot maksetaan laillisen työnantajan toi- 2612: 2613: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 2614: 2615: Arja Alho Lauri Metsämäki Sinikka Hurskainen-Leppänen 2616: Ben Zyskowicz Sirpa Pietikäinen Marja-Liisa Löyttyjärvi 2617: Markku Pohjola Pentti Lahti-Nuuttila 2618: 28 1987 vp. 2619: 2620: Raha-asia-aloite n:o 27 2621: 2622: 2623: 2624: 2625: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Elmujen liitto Elli ry:n toimin- 2626: nan tukemiseen 2627: 2628: 2629: Eduskunnalle 2630: 2631: Elmujen liitto Elli ry. on elävän musiikin yhdis- yhteistyössä kuntien kanssa, yhtyeille harjoitusti- 2632: tysten liitto, jonka tehtävänä on valvoa keskitetys- loja ja esiintymistilaisuuksia sekä järjestävät yh- 2633: ti jäsenistönsä etuja, ohjata valtakunnallista kou- tyeiden soittajille tarpeellista ja monipuolista kou- 2634: lutus- ja tiedotustoimintaa, koordinoida jäsenyh- lutusta. 2635: teisöjen toimintaa sekä toimia alan keskeisenä pal- Elmu jen liitto Elli ry. on palvelutehtävänsä 2636: velu- ja neuvontakeskuksena. Ellissä on 70 toimi- ohella ottanut omakseen myös maamme itsenäi- 2637: vaa jäsenyhteisöä Helsingistä Ivaloon. syyden uudenlaisen juhlimisen. Ellin järjestämät 2638: 1970-luvun lopussa syntynyt elävän musiikin sodanjälkeisille sukupolville tarkoitetut uudet, 2639: liike on aikaisemmasta poikkeavana tavalla var- iloiset itsenäisyysjuhlat ovat jo nyt luoneet uuden 2640: sin oma-aloitteisesti järjestänyt erilaisia elävän tradition itsenäisyyden juhlistamiselle. Tämä uusi 2641: musiikin tilaisuuksia kaikkialla Suomessa. Tilai- juhla monipuolistaa ja täydentää myös tänä itse- 2642: suuksien kävijämäärät ovat vaihdelleet muutaman näisyyden 70-vuotisjuhlavuonna oivalla tavalla 2643: ihmisen koulutustilaisuuksista useiden kymme- muuta juhlakokonaisuutta. 2644: nientuhansien ihmisten Eestivaaleihin monipuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2645: listaen samalla huomattavasti suomalaista kult- taen, 2646: tuuri- ja musiikkielämää. Merkittävällä tavalla 2647: ovat elmut myös lisänneet ravintoloissa järjestettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2648: viä elävän musiikin iltoja ja siten luoneet vuosit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2649: tain satoja työtilaisuuksia erityisesti kotimaisille 29.90.52 350 000 markkaa säveltaiteen 2650: muusikoille. Elmujen osuus nuorison omien har- harrastustoimintaan erityisesti Elmujen 2651: rastusyhtyeiden koulutuksessa ja tukemisessa on liitto Elli ry:lle koulutus-, palvelu- ja neu- 2652: nykyisellään erittäin vahva. Elmut tarjoavat, usein vontatoimintaan. 2653: 2654: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 2655: 2656: Arja Alho Lauri Metsämäki AnttiKalliomäki 2657: Ben Zyskowicz Marja-Liisa Löyttyjärvi Pentti Lahti-Nuuttila 2658: Markku Pohjola 2659: 1987 vp. 29 2660: 2661: Raha-asia-aloite n:o 28 2662: 2663: 2664: 2665: 2666: Alho: Määrärahan osoittamisesta Suomen Jazzliiton toiminnan 2667: tukemiseen 2668: 2669: 2670: Eduskunnalle 2671: 2672: Suomen Jazzliitto vetosi 5. 51984 valtioval- Jazzin ja improvisoidun musiikin esittämismah- 2673: taan. Jazzliitto ilmaisi huolensa suomalaisen dollisuuksiin olisi kiireisesti kiinnitettävä huomio- 2674: jazzin ja improvisoidun musiikin tulevaisuuden ta. Vain esiintymistilaisuuksia riittävästi tarjoa- 2675: ja kehityksen turvaamisen puolesta. malla voidaan taata jazzmusiikin ja koko alan ke- 2676: Vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota mm. hitys. Tästä syystä tuen tuleekin keskittyä entistä 2677: suomalaisten jazzmuusikkojen työskentelyolosuh- enemmän konserttien ja tapahtumien taloudellis- 2678: teisiin ja esiin tymismahdollisuuksiin, jazzarkiston ten ongelmien poistamiseen. Myös koulutustoi- 2679: ja -tutkimuksen aikaansaamisen välttämättömyy- minnalle kiertue- ja konserttitoimintaan on an- 2680: teen, levytystuotantoon sekä alan ainoan mielipi- nettava laajemmin tukea. Suomen Jazzliitolle 2681: delehden RYTMin ilmestymisen varmistamiseen. myönnetyt avustukset kuluvat hallinto- ja toimis- 2682: Vaikka myönteisiksi toimenpiteiksi voidaan kir- tokuluihin ja näin ollen varsinainen SuomenJazz- 2683: jata sekä Uuden Musiikin Orkesterin (UMO) vaki- liiton toiminta kuten koulutus, konserttitoiminta 2684: naistaminen ja Sibelius-Akatemiassa alkanut jazz- mm. valtakunnalliset jazzpäivät, levytystoiminta 2685: opetus, yhteiskunnan tuki suomalaiselle jazzille jne. jää hyvin vähäiseksi. Mainittakoon, että Suo- 2686: on varsin vaatimatonta verrattuna muihin poh- men Jazzliitto järjestää tänä vuonna ensimmäiset 2687: joismaihin. Ruotsissa valtio tukee esimerkiksi jazzbändi-kilpailut. 2688: Jazzliittoa noin puolen miljoonan markan arvosta, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2689: josta noin puolet on osoitettuJazzliiton toimiston taen, 2690: ja hallinnon kuluihin ja noin puolet kiertue- ja 2691: konserttitoimintaa varten. Tämän lisäksi valtio tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2692: kee jazzarkistoa tuntuvasti kuten myös Norjassa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2693: Ruotsissa jaetaan yksittäisten muusikoiden lisäksi 29.90.52 50 000 markkaa myönnettä- 2694: myös suoraan eri jazzyhtyeille 5,8 milj. kruunun väksi ylimääräisenä avustuksena Suomen 2695: arvosta apurahoja. Suomessa sitä vastoin jazzmu- jazzliitolle edellisten vuosien alijäämien 2696: siikkia on Suomen Jazzliitolle myönnetyn avus- kattamiseen. 2697: tuksen lisäksi tuettu myöntämällä Porin jazzia ja 2698: Turun jazz -tapahtumaa varten tappion takuut. 2699: 2700: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2701: 2702: Arja Alho 2703: 30 1987 vp. 2704: 2705: Raha-asia-aloite n:o 29 2706: 2707: 2708: 2709: 2710: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseksi 2711: Helsingissä 2712: 2713: 2714: Eduskunnalle 2715: 2716: Helsingin kaupungin johto kääntyi vuoden katsottaisiin samanarvoiseksi velvoitteen täyttämi- 2717: 1986 loppupuolella ympäristöministeriön puo- seksi kuin uustuotantoon ja peruskorjaukseen 2718: leen pääkaupunkiseudun vaikean asuntotilanteen myönnetyt lainat. Näitten esitysten nopea valmis- 2719: johdosta. Kirjelmässä esitettiin varsin monia toi- telu helpottaisi pääkaupunkiseudun kärjistynyttä 2720: mia, joista pääkaupunkiseudun tilanteessa tärkei- vuokra-asuntopulaa. Tärkeätä olisikin, että van- 2721: tä olisivat mm. aravalainojen saattaminen valtion hasta asuntokannasta ostettavat asunnot voitaisiin 2722: tulo- ja menoarviossa yhdelle momentille ja nii- saada aravalainoituksen piiriin. Nyt valtion tulo- 2723: den muuttaminen siirtomäärärahoiksi. Tuolloin ja menoarviossa osoitetut määrärahat kunnille 2724: voitaisiin varoja käyttää joustavasti uustuotan- vanhojen asuntojen hankkimiseksi ovat täysin riit- 2725: toon, petusparannukseen ja asuntojen hankin- tämättömät. Helsingin kaupungin näkökulmasta 2726: taan. kysymys on kokonaisten vuokratalojen siirtymises- 2727: Helsingin kaupunki on laatinut luonnoksen la- tä omistusasunnoiksi. 2728: kiehdotukseksi, jolla voitaisiin taata se, ettei vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2729: sittain palautuisi asuntolainoihin varattuja määrä- 2730: rahoja käyttämättöminä 200-300 Mmk valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2731: kassaan. Samoin Helsingin kaupunki on esittänyt, 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 2732: että rahalaitosten myöntämät lainat hankintayh- markkaa vanhojen asuntojen hankintaan 2733: tiöille (hankkii asuntoja vanhasta asuntokannasta) Helsingissä. 2734: 2735: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 2736: 2737: Arja Alho llkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki 2738: Ritva Laurila Eva-Riitta Siitonen Osmo Soininvaara 2739: 1987 vp. 31 2740: 2741: Raha-asia-aloite n:o 30 2742: 2743: 2744: 2745: 2746: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun 2747: lähetysjärjestöjen kautta 2748: 2749: 2750: Eduskunnalle 2751: 2752: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- jotka ovat jo pitkään t01mmeet kehitysmaissa. 2753: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt. Niiden 2754: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun ja palveluksessa olevat työntekijät ovat useimmissa 2755: muun kiireellisen avun. tapauksissa hankkineet hyvän ammattikoulutuk- 2756: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädänalai- sen. Kehitysmaissa pitkään olleina he tuntevat 2757: sessa asemassa olevien ihmisten olojen lievittämi- erittäin hyvin myös paikalliset olosuhteet ja ne 2758: seen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta kehitysyh- kohteet, jotka erityisesti apua tarvitsevat. 2759: teistyöstä. Siinä ei aina olla yhteistyössä jonkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2760: maan hallituksen kanssa. Kuitenkin kansainväli- taen, 2761: sessä tilastoinnissa humanitaarinen apu lasketaan 2762: kehitysavuksi siltä osin kuin sen kohteet ovat kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2763: tysmaissa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2764: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.10. 69 (Humanitaarinen apu kehitys- 2765: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa hal- maille) 2 000 000 markkaa lähetysjärjestö- 2766: lintomenot vievät suuren osan avustusmäärära- jen kautta anneftavaan humanitaariseen 2767: hoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta toimit- apuun. 2768: taa apu sellaisten luotettavien järjestöjen kautta, 2769: 2770: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 2771: 2772: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 2773: Jorma Fred Sauli Hautala 2774: Toimi Kankaanniemi 2775: 32 1987 vp. 2776: 2777: Raha-asia-aloite n:o 31 2778: 2779: 2780: 2781: 2782: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmonan 2783: rakennustöihin 2784: 2785: 2786: 2787: Eduskunnalle 2788: 2789: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa sesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keskinäiseen 2790: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat katso- apuun perustuen, 2791: neet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sille val- - järjestää ja kehittää yhteistaloutta lomaky- 2792: takunnalle, jonka alueella ne toimivat, ja toisaalta län ja palvelusten pohjalta siten, että siitä tulee 2793: eri tavoin auttaa ja tukea niitä suomalaisia, jotka Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun koh- 2794: joko vierailevat tai jäävät pysyväisesti maahan asu- de, joka toimii myös muiden Israelissa olevien 2795: maan. suomalaisten kotina ja keskuksena, ja 2796: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä jär- - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä eri- 2797: jestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista ym. laisia Raamattua ja Israelia koskevia kursseja var- 2798: työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myönteisinä esi- ten sekä antaa suomalaisille Israelia koskevia ja is- 2799: merkkeinä mm. kehitysyhteistyön nimissä lähe- raelilaisille Suomea koskevia tietoja. 2800: tysjärjestöille annettu tuki sekä Merimieslähetys- Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl- 2801: seuralle annettu vuosittainen tuki. keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen 2802: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla val- jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän raken- 2803: tion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka toi- taminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa matkai- 2804: mii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin lähi- lua varten sekä kurssikeskuksen pystyttäminen 2805: tuntumassa. Israelin valtio on osoittanut ainutlaa- suomalaisille Israelia koskevien ja israelilaisille 2806: tuista myönteisyyttä Suomea kohtaan sallimalla Suomea koskevien tietojen antamiseksi. 2807: perustaa alueelleen moshavin, jonka hallinnassa Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui- 2808: on yli kymmenen hehtaaria maata. Jad Hashmo- tenkin muitakin kuin rakentajien omasta keskuu- 2809: nan moshavi on rekisteröity Israelissa 15.3.1971. destaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja varoja. 2810: Moshavin tarkoituksena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2811: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, taen, 2812: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset 2813: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2814: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdeksan 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30 2815: juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suomesta uudelle momentille 100 000 markkaa 2816: saksalaisten käsiin, moshavi jad Hashmonassa suoritettavien 2817: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoituk- rakennustöiden tukemiseen. 2818: senmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, taloudelli- 2819: 2820: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 2821: 2822: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 2823: Jorma Fred Sauli Hautala 2824: Toimi Kankaanniemi 2825: 1987 vp. 33 2826: 2827: Raha-asia-aloite n:o 32 2828: 2829: 2830: 2831: 2832: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiveneen hankkimi- 2833: seen Haminan poliisipiiriin 2834: 2835: 2836: Eduskunnalle 2837: 2838: Haminan poliisipiirin käyttöön tulisi saada riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2839: tävän nopeakulkuinen ja turvallinen vene. Samal- taen, 2840: la pitäisi saada riittävä miehistö venettä varten. 2841: Liikkuvan poliisin komennuskunnan lakkautta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2842: misen jälkeen Haminasta on siirretty pois nopea- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2843: kulkuinen poliisivene. Se on annettu Merentutki- 26. 75. 71 5 00 000 markkaa Haminan 2844: muslaitoksen käyttöön. Poliisilla ei tällä hetkellä poliisipiin"n nopeakulkuisen moottorive- 2845: ole riittävän merikelpoista venettä käytettäväksi neen hankintaan. 2846: mm. pelastusoperaatioissa. Vesiliikenteen valvon- 2847: ta ei nykyisellä kalustolla ole mahdollista. 2848: 2849: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 2850: 2851: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 2852: Jorma Fred Sauli Hautala 2853: Toimi Kankaanniemi 2854: 2855: 2856: 2857: 2858: 5 270416F 2859: 34 1987 vp. 2860: 2861: Raha-asia-aloite n:o 33 2862: 2863: 2864: 2865: 2866: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajääkäri- 2867: komppanian jätevesien puhdistamiseksi 2868: 2869: 2870: Eduskunnalle 2871: 2872: Miehikkälän rajajääkärikomppanian komento- on Miehikkälän rajajääkärikomppanian puhdista- 2873: paikan alueella olevien rakennusten jätevesien mon uusinta merkitty toteutettavaksi vuonna 2874: puhdistaminen on toteutettu siten, että alueella 1988. 2875: olevan kolmen asunnon rivitalon jätevedet puh- Miehikkälän kunnan mielestä Miehikkälän raja- 2876: distetaan biologista puhdistamista hyväksi käyt- jääkärikomppanian jätevedenpuhdistamon uusin- 2877: täen. lmeytyskentästä jätevedet ohjataan lasku- ta ja uuden puhdistamon rakentaminen olisi to- 2878: ojan kautta Valkjärveen. teutettava kiireellisesti. 2879: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasarmira- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2880: kennuksen ja autotallin jätevedet ohjataan viemä- taen, 2881: riputkea pitkin suolle, johon jätevedet imeyte- 2882: tään. Suosta menee laskuputki Valkjärveen. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2883: Valkjärven rannalla on rajajääkärikomppanian 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2884: sauna ja uimapaikat, uimavesi on vielä uimakel- 26.90.74 1500 000 markkaa Miehikkä- 2885: poista. Otettujen näytteiden mukaan Valkjärven län rajajääkärikomppanian jätevesien 2886: vesi huononee jatkuvasti. puhdistamista varten. 2887: Valtion rakennushankkeissa vuosille 1985-88 2888: 2889: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 2890: 2891: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 2892: Jorma Fred Sauli Hautala 2893: Toimi Kankaanniemi 2894: 1987 vp. 35 2895: 2896: Raha-asia-aloite n:o 34 2897: 2898: 2899: 2900: 2901: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta "terveyslinnake" -hank- 2902: keen toteuttamiseksi Kirkonmaan linnakkeella 2903: 2904: 2905: Eduskunnalle 2906: 2907: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- nusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska suunni- 2908: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rannikko- telma on toteutettavissa vähitellen, päästään al- 2909: patteriston linnakesaarten ympäristöhygienian ke- kuun parhaiten siten, että aloitetaan Kirkonmaan 2910: hittämiseksi. Projekti on nimeltään '' terveyslinna- linnakkeesta. Sieltä saatuja kokemuksia voitaisiin 2911: ke''. Tarkoituksena on selvittää saaristolinnakkei- käyttää myöhemmin muissa saarissa. 2912: den moninaiset ympäristöhygieeniset epäkohdat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2913: ja puutteet sekä esittää kokonaissuunnitelma taen, 2914: asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen tarkoituksena 2915: on varmistaa makean veden saanti, elintarvikkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2916: den kuljetus ja varastointi sekä tehokas jätehuolto 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2917: ja saada aikaan energian säästöä. 27.27.74 200 000 markkaa "terveyslin- 2918: Suunnitellut toimenpiteet pitäisi voida suorit- nake''-hankkeen alkuunpanemiseksi Kir- 2919: taa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa ja konmaan linnakkeella. 2920: Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskustan- 2921: 2922: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 2923: 2924: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 2925: Jorma Fred Sauli Hautala 2926: Toimi Kankaanniemi 2927: 36 1987 vp. 2928: 2929: Raha-asia-aloite n:o 35 2930: 2931: 2932: 2933: 2934: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- 2935: tamiseksi Kotkaan 2936: 2937: 2938: Eduskunnalle 2939: 2940: Valtion rakennusinvestointeja vuosina 1984- 1986-1988 siten, että suunnittelu käynnistyisi 2941: 1988 koskevissa rahoitustarvearvioissa Kotkan vi- vuonna 1986 ja rakentaminen vuonna 1987. Piiri- 2942: rastotalon rakentamiseen on varauduttu 1980-lu- rakennustoimisto pitää tärkeänä, että hankkeen 2943: vun jälkipuoliskolla. Kaupunki on puolestaan va- suunnittelu käynnistyy vuoden 1986 aikana ja 2944: rautunut luovuttamaan kaupungin keskustasta hanke toteutetaan suunnitelman mukaisessa aika- 2945: tontin virastotaloa varten vuonna 1984. Kotkan taulussa. Hankkeen kustannusarvio on 31,6 mil- 2946: virastotalon rakentaminen on eri puolilla kaupun- joonaa markkaa. Hanke on tarkoitus rahoittaa 2947: kia sijaitsevien valtion viranomaisten kokoamisek- momentin 28.64. 76 (Virastotalojen rakentami- 2948: si samaan taloon hallinnon tehostamisen ja palve- nen) määrärahalla. 2949: lutason parantamisen kannalta tärkeätä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2950: Tällä hetkellä on varsin huomattava määrä val- taen, 2951: tion virastoja vuokratiloissa eri puolilla Kotkan 2952: kaupunkia. Tällaisia ovat mm. verotoimisto, ulos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2953: ottolaitos, Kansaneläkelaitos, työvoimatoimisto, 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlte 2954: piirimetsälautakunta, liikevaihtoverotoimisto, 28. 64. 76 1 000 000 markkaa valtion vi- 2955: tullikamari, luotsipiiri ja henkikirjoittaja. rastotalon suunnittelun aloittamiseksi 2956: Valtion KTS-rakennusohjelmassa on Kotkan Kotkaan. 2957: virastotalo suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2958: 2959: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 2960: 2961: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 2962: Jorma Fred Sauli Hautala 2963: Toimi Kankaanniemi 2964: 1987 vp. 37 2965: 2966: Raha-asia-aloite n:o 36 2967: 2968: 2969: 2970: 2971: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjaston 2972: suunnittelua varten 2973: 2974: 2975: Eduskunnalle 2976: 2977: Rautjärven pääkirjasto to1m11 nykyisin osuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2978: liikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuokratilois- taen, 2979: sa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väliaikaisiksi, eikä 2980: kirjasto voi niissä enää toimia. Pääkirjaston tila on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2981: ahdas ja epäkäytännöllinen. Muita kirjastoksi so- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 2982: pivia tiloja Simpeleellä, kehittyvällä teollisuus- 29.56.31 100 000 markkaa Rautjärven 2983: paikkakunnalla, ei ole. pääkzrjaston suunnittelua varten. 2984: 2985: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 2986: 2987: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 2988: Jorma Fred Sauli Hautala 2989: Toimi Kankaanniemi 2990: 38 1987 vp. 2991: 2992: Raha-asia-aloite n:o 37 2993: 2994: 2995: 2996: 2997: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen monitoimi- 2998: talon suunnittelua varten 2999: 3000: 3001: Eduskunnalle 3002: 3003: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, ajoin, jotta rakentaminen voisi tapahtua pikai- 3004: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kulttuuri- sesti. 3005: tiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Monitoimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3006: talon rakentaminen sisältyy valtakunnalliseen lii- taen, 3007: kuntapaikkaohjelmaan, lääninhallituksen ehdo- 3008: tukseen kirjaston rakennusohjelmaksi ja kunta- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3009: suunnitelmaan. 1988 tulo- j'a menoarvioon momenttlle 3010: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan olisi 29.91.50 100 000 markkaa Savitaipaleen 3011: saatava monitoimitalonsa suunnitellussa aikatau- monitoimitalon suunnittelua varten. 3012: lussa, ja suunnitelmat olisi laadittava hyvissä 3013: 3014: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3015: 3016: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3017: Jorma Fred Sauli Hautala 3018: Toimi Kankaanniemi 3019: 1987 vp. 39 3020: 3021: Raha-asia-aloite n:o 38 3022: 3023: 3024: 3025: 3026: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kotkan Ky- 3027: minlinnan linnoitusten korjaustöihin 3028: 3029: 3030: Eduskunnalle 3031: 3032: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti denkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin Hami- 3033: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon eri- nan työsiirtolan perustamista. Hanke on ollut 3034: tyisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- ja alun perin suunnitelmissa vuodelle 1980. Siitä 3035: matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä nyt ole 3036: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi kii- mahdollista saada aikaan, voidaan Kyminlinnan 3037: reellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkeiden korjaustyön välttämättömimmät osat toteuttaa tai 3038: entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat mainiosti ainakin panna alulle sellaiset työt, jotka ovat tar- 3039: esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. · peen jo siitä syystä, että eräät osat linnoituksesta 3040: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liittyy ovat osoittautuneet ohikulkijoidenkin kannalta 3041: museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaakson ja vaarallisiksi sen tähden, että kiveys irtoaa eräistä 3042: Kotkan museotoiminnan kehittämistä on pitkään kohdin äkkiarvaamatta. 3043: jarruttanut se, ettei lakisääteinen valtionapujärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3044: telmä ole käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti. taen, 3045: Kyminlinnan alue muodostaisi luontevan koko- 3046: naisuuden ja lähtökohdan maakuntamuseohank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3047: keille Kymenlaaksossa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3048: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt 29.94.75 1500 000 markkaa Haminan 3049: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirtoloi- ja Kotkan Kyminlinnan linnoitusten kor- 3050: den perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden mui- jaustöihin. 3051: 3052: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3053: 3054: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3055: Jorma Fred Sauli Hautala 3056: Toimi Kankaanmäki 3057: 40 1987 vp. 3058: 3059: Raha-asia-aloite n:o 39 3060: 3061: 3062: 3063: 3064: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja seura- 3065: kunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 3066: 3067: 3068: Eduskunnalle 3069: 3070: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat mit- ten. Ruotsin vapaille seurakunnille on Ruotsin 3071: tavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuorisotyötä ja valtion budjetista jaettu yli 20 miljoonaa kruunua 3072: ennalta ehkäisevää toimintaa alkoholismia, tupa- vuosittain kullekin niiden jäsenmäärää vastaavassa 3073: kointia ja muita terveydellisesti haitallisia elämän- suhteessa. 3074: tapoja vastaan. Nämä kirkko- ja seurakunnat, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3075: Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Pelastusarmeija, taen, 3076: Baptistiyhdyskunta ja Adventtikirkko, eivät kokoa 3077: varoja verotuksella kuten valtionkirkot. Eräitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3078: vapaitten seurakuntien taloutta rasittavat kiinteis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3079: töistä perittävät kirkollis-, valtion- ja kunnallis- 29.99.50 5 000 000 markkaa jaettavaksi 3080: verot. Näille kirkko- ja seurakunnille voitaisiin vapaille kirkko- ja seurakunnille niiden 3081: myöntää varoja nimenomaan kulttuuri- ja sosiaa- kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten sekä 3082: lityötä sekä toimintakeskusten rakentamista var- toimintakeskusten rakentamiseen. 3083: 3084: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3085: 3086: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3087: Jorma Fred Sauli Hautala 3088: Toimi Kankaanniemi 3089: 1987 vp. 41 3090: 3091: Raha-asia-aloite n:o 40 3092: 3093: 3094: 3095: 3096: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston raken- 3097: tamiseen Parikkalaan 3098: 3099: 3100: Eduskunnalle 3101: 3102: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. Tä- On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että 3103: mä puute on havaittu erityisesti viime aikoina, myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja että 3104: jolloin maassamme on ollut runsas viljasato eikä se sijoitettaisiin yhteen Pohjois-Karjalan, Mikke- 3105: ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittänyt val- lin ja Kymen läänin itäisimmistä kunnista, esim. 3106: tion varoja. Tasausvarastojen aikaansaaminen ja Parikkalan kuntaan. 3107: uusien viljavarastojen perustaminen on juuri nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3108: erittäin ajankohtainen asia. taen, 3109: On todettava, että viljavarastojen rakentamises- 3110: sa jotkut maamme osat on jätetty vähemmälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3111: huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin tyh- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 3112: jäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odottanut tasa- uudelle momentille 4 000 000 markkaa 3113: puolisempaa ja oikeudenmukaisempaa käytäntöä, valtion viljavaraston rakentamiseksi Parik- 3114: olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu kaikkialla kalan kuntaan tyydyttiimiiän Itä-Suomen 3115: maassa, siis myös Itä-Suomessa. Tosiasiana on tie- tarpeita. 3116: tenkin myönnettävä se, että varsinaiset viljanvilje- 3117: lyalueet ovat Lounais- ja Länsi-Suomi. 3118: 3119: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3120: 3121: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3122: Jorma Fred Sauli Hautala 3123: Toimi Kankaanniemi 3124: 42 1987 vp. 3125: 3126: Raha-asia-aloite n:o 41 3127: 3128: 3129: 3130: 3131: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen raken- 3132: tamiseen Luumäelle 3133: 3134: 3135: Eduskunnalle 3136: 3137: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen laa- taisiin, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei toistai- 3138: joista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty tois- seksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin alueelli- 3139: taiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesistömme sesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota. 3140: olivat vielä ennen vuotta 1940 huomattavasti kala- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalanjo- 3141: rikkaampia kuin nykyisin. Kalastuslaki, joka sää- ki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut per- 3142: dettiin 16.2.1982, ei myöskään tuonut mitään kaustyö, joka omalta osaltaan on voinut myötävai- 3143: ratkaisevaa muutosta tullessaan kalataloutemme kuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa voidaan hy- 3144: kehittämistä ajatellen, vaikka laissa määrättiinkin vällä syyllä harjoittaa. 3145: kalastuskunnille eräitä velvoitteita, joiden perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3146: teella olisi odottanut kalakannan kohentamiseksi taen, 3147: ryhdyttävän toimenpiteisiin. Vesien 1iiCaantumi- 3148: . J>en estmiseksi olisi toimenpiteitä myös tehostet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3149: tava. Eräs keino on kalatalouden ja kalanviljelyn 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3150: edistäminen siellä, missä sillä on luontaiset edelly- 30.38. 74 600 000 markkaa kalanviljely- 3151: tykset. laitoksen rakentamiseksi Luumäen kun- 3152: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu pal- nan Urpalanjokeen. 3153: jon yksityisestikin, mutta varsinaisiin suurisuun- 3154: 3155: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3156: 3157: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3158: Jorma Fred Sauli Hautala 3159: Toimi Kankaanniemi 3160: 1987 vp. 43 3161: 3162: Raha-asia-aloite n:o 42 3163: 3164: 3165: 3166: 3167: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta runkovesijohdon rakenta- 3168: miseen Valkealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehkalahdelle 3169: 3170: 3171: Eduskunnalle 3172: 3173: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja Veh- Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 3174: kalahden kunnalla on tarkoituksena ratkaista ve- miljoonaa markkaa. On luonnollista, että valtion 3175: densaantinsa siten, että ns. tekopohjavettä joh- on tultava mukaan näin vaativaan ratkaisuun, jota 3176: dettaisiin Pohjois-Kymenlaaksosta mainittujen kaikki asukkaat eteläisessä Kymenlaaksossa pitävät 3177: kuntien käyttöön. Hanke tunnetaan Utti-projek- ensiarvoisen tärkeänä asiana. Kun hanke on saata- 3178: tin nimellä. va nopeasti käyntiin, olisi työt päästävä aloitta- 3179: Kaikki selvitykset osoittavat, että tutkituilta maan jo vuonna 1988. 3180: alueilta voidaan johtaa vettä etelään ilman, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3181: pumppauspaikkakunta mitenkään kärsisi hank- taen, 3182: keesta. Näyttää siltä, että vesioikeus ratkaisee 3183: asian vuonna 1987, ja sikäli kuin ratkaisua seuraa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3184: valitus, KHO voisi ilmeisesti saattaa asian lopulli- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 3185: seen ratkaisuun jo vuonna 1988. Noin 100 000 markkaa runkoveszjohdon rakentamiseksi 3186: ihmisen vesihuolto olisi saatava pikaisesti ratkais- Valkealasta AnjalankoskeIIe, Kotkaart ja 3187: tuksi. Vehkalahdelle. -- 3188: 3189: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3190: 3191: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3192: Jorma Fred Sauli Hautala 3193: Toimi Kankaanniemi 3194: 44 1987 vp. 3195: 3196: Raha-asia-aloite n:o 43 3197: 3198: 3199: 3200: 3201: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Anjalankosken 3202: kaupungeille sekä Vehkalahden kunnalle korkotukena runkovesi- 3203: johdon rakentamiseksi 3204: 3205: Eduskunnalle 3206: 3207: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla sekä korkotukilainoin tukemaan kuntien rahoitustaak- 3208: Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena rakentaa kaa. 3209: runkovesijohto Pohjois-Kymenlaaksosta mainittu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3210: jen kuntien vesiohjelman ratkaisemiseksi. taen, 3211: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 3212: miljoonaa markkaa. Kotkan kaupunki joutuu ot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3213: tamaan runsasti lainaa hankkeen toteuttamiseksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3214: Kun vaikea työllisyystilanne, jatkuva työpaikkojen markkaa korkotukea varten Kotkan ja An- 3215: väheneminen ja verotulojen kasvun pysähtyminen jalankosken kaupungeille sekä· Vehkalah- 3216: ovat luoneet tietyn epävarmuustekijän kunnallis- den kunnalle niihin lainoihin, joita em. 3217: talouteen, on välttämätöntä, että valtio tulee mu- kunnat ottavat runkovesijohdon rakenta- 3218: kaan suuren hankkeen rahoittamiseen ja myös misen rahoittamiseksi. 3219: 3220: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3221: 3222: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3223: Jorma Fred Sauli Hautala 3224: Toimi Kankaanniemi 3225: 1987 vp. 45 3226: 3227: Raha-asia-aloite n:o 44 3228: 3229: 3230: 3231: 3232: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta arboretum-metsikön hoi- 3233: don tukemiseen Mustilan kartanon alueella 3234: 3235: 3236: Eduskunnalle 3237: 3238: Mustilan kartano Elimäellä pitää yllä ainutlaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3239: tuista arboretum-metsikköä. Tästä pohjoismaises- taen, 3240: ta harvinaisuudesta koituu ylläpitomenoja suh- 3241: teellisen paljon kartanolle, mutta tuloja ei juuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3242: laisinkaan. Sitä vastoin metsänkasvatuksen koe- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76 3243: alueena arboretum on hyödyksi koko valtakun- uudelle momentille 300 000 markkaa 3244: nalle. Tämän johdosta olisi tärkeää, että yhteis- Mustilan kartanon alueella olevan arbo- 3245: kunta toteaisi tämäntyyppiset laitokset valtakun- retum-metsikön hoidon tukemiseen. 3246: nalle tärkeiksi ja merkittäviksi ja ryhtyisi tuke- 3247: maan taloudellisesti niiden jatkuvuuden turvaa- 3248: mista. 3249: 3250: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3251: 3252: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3253: Jorma Fred Sauli Hautala 3254: Toimi Kankaanniemi 3255: 46 1987 vp. 3256: 3257: Raha-asia-aloite n:o 45 3258: 3259: 3260: 3261: 3262: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen 3263: radan suunnitteluun 3264: 3265: 3266: Eduskunnalle 3267: 3268: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle että satamiin sijoitettuja varoja ei saada täysitehoi- 3269: 1980 oli momentin 31.90. 77 alamomentille 2 seen käyttöön. 3270: (Uusien ratojen tutkimukset ja rakentamisen Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvostoliit- 3271: aloittaminen) varattu 5 400 000 mk ja mainitussa toon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen osuus 3272: kohdassa esitetty Juurikorven-Haminan radan Kotkan sataman liikennemäärästä oli noin 3273: rakennussuunnitteluun ja rakentamisen aloitta- 325 000 tonnia. Koko maallemme on merkittä- 3274: miseen 3 400 000 mk sekä Helsingistä itään suun- vää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja Haminan 3275: tautuvan radan suunnitteluun 1 500 000 mk. satamat hoitavat, suoritetaan hyvin. Tällöin suo- 3276: On kuitenkin havaittavissa, että asiakokonai- ralla rautatieyhteydellä Kotka-Hamina-Luu- 3277: suudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oikorata vä- mäki on koko maamme kannalta huomattava 3278: lillä Luumäki-Hamina-Kotka muodostaa yh- merkitys. 3279: dessä em. hankkeiden kanssa elimellisen kokonai- Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava myös 3280: suuden, jota pitäisi tarkastella kokonaisuutena. työttömyystilannetta ajatellen. 3281: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3282: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satamapal- taen, 3283: velut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkoston. 3284: Kotka ja Hamina ovat investoineet satamiinsa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3285: erittäin huomattavat summat ja pitäneet sataman- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3286: sa kilpailukykyisinä. Kaupunkien tekemiä uh- 31.90. 77 2 200 000 markkaa Haminan- 3287: rauksia pitäisi tukea valtiovallan toimesta. Jos rau- Luumäen radan tarve- ja kannattavuussel- 3288: tatieyhteyksiä ei saada tehokkaiksi, on vaarana, vityksen ja ratasuunnitelman laatimiseksi. 3289: 3290: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3291: 3292: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3293: Jorma Fred Sauli Hautala 3294: Toimi Kankaanniemi 3295: 1987 vp. 47 3296: 3297: Raha-asia-aloite n:o 46 3298: 3299: 3300: 3301: 3302: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeen 3303: suunnittelua varten 3304: 3305: 3306: Eduskunnalle 3307: 3308: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank- 3309: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lähinnä keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaavoi- 3310: irrotavaran käsittelyä varten. Satamaan johdettai- tussuunnitelmiin. 3311: siin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen väylä sekä Samaan aikaan Kotkan kaupunki on päättänyt 3312: Kotkansaarelta noin 5 kilometrin pituinen sata- kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sinne huo- 3313: marata ratapihoineen. mattavan määrän asutusta 1980-luvun alusta lu- 3314: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suuri kien. Syväsatama, kaukolämmön toimittaminen 3315: hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan val- ja asutuksen laajeneminen edellyttävät siltayh- 3316: tion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan teollisuu- teyksien rakentamista hankkeiden toteuttamisek- 3317: den yhteisesti rahoittamana. Satamahanke kiin- si. 3318: n?stanee ~yös Neuvostoliiton talous- ja liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3319: vl!anomalsla. taen, 3320: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rautatien 3321: ja väylän linjausta on tutkittu vuodesta 1979. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3322: moin on selvitetty uuden sataman taloudellista 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3323: perustaa. Ratkaisevaa hankkeen toteutumisessa on 32.1 0. 77 10 000 000 markkaa Mussalon 3324: sillan valmistuminen Mussalon ja Kotkansaaren satamahankkeen sekä siihen liittyvän syvä- 3325: välille. väylän ja rautatien suunnittelua varten. 3326: 3327: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3328: 3329: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3330: Jorma Fred Sauli Hautala 3331: Toimi Kankaanniemi 3332: 48 1987 vp. 3333: 3334: Raha-asia-aloite n:o 47 3335: 3336: 3337: 3338: 3339: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin otta- 3340: mien lainojen korkotukeen syväsataman rakentamiseksi 3341: 3342: 3343: Eduskunnalle 3344: 3345: Kotkaan rakennetaan uusi syväsatama. Se sijoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3346: tuu Mussalon saaren etelärannalle, johon saadaan taen, 3347: melko vähäisin kustannuksin yli 15 metrin syvä- 3348: väylä. Uusi syväsatama palvelee koko valtakuntaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3349: mutta erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen elinkei- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 3350: noelämää. markkaa korkotukea varten Kotkan kau- 3351: Valtio tulee hankkeeseen mukaan ja rahoitus pungille niihin lainoihin, jotka Kotkan 3352: on näin ollen sekä valtion että Kotkan kaupungin kaupunki ottaa syväsataman rakentami- 3353: harteilla. Kotkan kaupunki joutuu kuitenkin si- seen. 3354: joittamaan hankkeeseen varoja niin paljon, että 3355: on kohtuullista, että kaupunki saa rahoitusta var- 3356: ten korkotukilainaa valtion varoista. 3357: 3358: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3359: 3360: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3361: Jorma Fred Sauli Hautala 3362: Toimi Kankaanniemi 3363: 1987 vp. 49 3364: 3365: Raha-asia-aloite n:o 48 3366: 3367: 3368: 3369: 3370: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin otta- 3371: mien lainojen korkotukeen radan rakentamiseksi Mussalon syvä- 3372: satamaan 3373: 3374: Eduskunnalle 3375: 3376: Kotkan Mussalon syväsatamahankkeeseen liit- naisten satamatöiden kanssa kokonaishanke on 3377: tyy taideyhteyden rakentaminen sähköistyksi- niin mittava, että kaupunki joutuu rahoitukses- 3378: neen. Kun satamahanke toteutetaan, Valtionrau- saan turvautumaan valtioon. 3379: tatiet pitää em. taideyhteyden rakentamista vält- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3380: tämättömänä. VR:n osuus satamaratahankkeesta taen, 3381: on arvioitu 24 miljoonaksi markaksi vuosina 3382: 1987-1989. VR on tehnyt esityksen liikennemi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3383: nisteriölle em. vuosiksi. Radan tulisi olla käyttö- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 3384: valmis vuoden 1989 alussa nestesataman valmis- markkaa korkotukea varten Kotkan kau- 3385: tuessa. pungille niihin lainoihin, jotka Kotkan 3386: Myös Kotkan kaupunki joutuu rahoittamaan kaupunki ottaa raideyhteyden rakentamis- 3387: osan taideyhteyden kustannuksista. Yhdessä Varsi- ta varten Mussalon syväsatamaan. 3388: 3389: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3390: 3391: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3392: Jorma Fred Sauli Hautala 3393: Toimi Kankaanniemi 3394: 3395: 3396: 3397: 3398: 6 270416F 3399: 50 1987 vp. 3400: 3401: Raha-asia-aloite n:o 49 3402: 3403: 3404: 3405: 3406: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskus- 3407: järjestölle 3408: 3409: 3410: Eduskunnalle 3411: 3412: Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3413: tuotteita. Uusien tuotteiden keksiminen on pal- taen, 3414: jolti riippuvainen siitä tuesta, jota valtiovalta voi 3415: antaa yksityisille keksijöille ja heidän keskusjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3416: tölleen. Suomessa keksijöiden tukeminen on jää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3417: nyt vaille huomiota. Oivallukset tapahtuvat ni- 32.46.41 1 200 000 markkaa Kekstj"iiyh- 3418: menomaan yksilötasolla ja valtiovallan tehtävänä distysten Keskusjljrjestölle. 3419: on huolehtia siitä, että aloitteellisuus ja luovuus 3420: pääsevät kirvoittamaan koko kansantalouttamme. 3421: 3422: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3423: 3424: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3425: Jorma Fred Sauli Hautala 3426: Toimi Kankaanniemi 3427: 1987 vp. 51 3428: 3429: Raha-asia-aloite n:o 50 3430: 3431: 3432: 3433: 3434: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksijätoiminnan 3435: edistämiseksi 3436: 3437: 3438: Eduskunnalle 3439: 3440: Työllisyystilanne ei parane muutoin kuin anta- neet huomattavia summia erilaisten hallien raken- 3441: malla yrityksille mahdollisuus kehittää uusia tuot- tamiseen. Nyt on aika sijoittaa kuntien kautta 3442: teita. Tähän asti vain suurimmilla yrityksillä on keksintötoiminnan hyväksi. 3443: ollut mahdollisuus laajamittaisempaan tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3444: toimintaan ja keksintöjen kehittämiseen. Nyt tu- taen, 3445: lisi suunnata huomio pienyrityksiin. Yksityisen 3446: henkilön luovuus voi päästä parhaimmilleen, jos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3447: sitä kannustetaan oikealla tavalla. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.46 3448: Kuntien ja yritysten yhteistoiminta on jo anta- uudelle momentille 10 000 000 markkaa 3449: nut joissakin tapauksissa hyviä tuloksia. Kunnat kunnille keksintötoiminnan tukemiseksi 3450: ovat riittävän lähellä yrittäjiä. Ne ovatkin sijoitta- yrityksissä kunnan alueella. 3451: 3452: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3453: 3454: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3455: Jorma Fred Sauli Hautala 3456: Toimi Kankaanniemi 3457: 52 1987 vp. 3458: 3459: Raha-asia-aloite n:o 51 3460: 3461: 3462: 3463: 3464: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korko- 3465: tukilainoihin 3466: 3467: 3468: Eduskunnalle 3469: 3470: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- keinoelämän kehittämisen kannalta katsoen olisi 3471: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta tärkeätä, että pääomien saantia helpotettaisiin 3472: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti pien- julkisin varoin. Hyvänä myönteisenä esimerkkinä 3473: yrittäjälle jatkuvan huolen aiheen. Tähänastiset oli aikanaan Kehitysaluerahaston perustaminen, 3474: valtiovallan toimenpiteet yritysten pääoman saan- jonka tulisi ensisijaisesti tukea pienen ja keskisuu- 3475: nin helpottamiseksi eivät ole olleet riittäviä. Pien- ren kannattavan teollisuuden syntymistä ja kehit- 3476: teollisuuslainat ovat siirryttyään ainakin osaksi in- tämistä. Kuitenkin mainitut teollisuusyritykset 3477: vestointirahaston alaisuuteen saaneet aikaisempaa ovat käytännössä saaneet verrattain vähän tukea 3478: epäedullisemman luonteen. Palveluelinkeinot mainitulta rahastolta, suuryritykset ovat siellä ve- 3479: ovat jääneet melkein kokonaan vaille valtion tu- täneet varoista pidemmän korren. Kurt näin on ja 3480: kea, vaikka kaupan ja liikenteen suhteellinen kun palveluelinkeinot eivät lainkaan kuulu Kehi- 3481: osuus bruttokansantuotteesta on jatkuvassa nou- tysaluerahaston piiriin ja kun pienten ja keski- 3482: sussa ja niilläkin on merkittävä työllisyyttä välittö- suurten yritysten tukeminen on tärkeää koko 3483: mästi ja välillisesti lisäävä vaikutus. Pääomien tar- maassa, ehdotamme kunnioittaen, 3484: ve koetaan siis erittäin kipeästi niin pienen ja kes- 3485: kisuuren teollisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3486: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 3487: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavallisesti uudelle momentille 10 000 000 markkaa 3488: ylimitoitettujen vakuuksien järjestämisessä. Elin- pienteollisuuden korkotukilainoja varten. 3489: 3490: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3491: 3492: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3493: Jorma Fred Sauli Hautala 3494: Toimi Kankaaniemi 3495: 1987 vp. 53 3496: 3497: Raha-asia-aloite n:o 52 3498: 3499: 3500: 3501: 3502: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen merikes- 3503: kuksen rakentamiseksi Kotkaan 3504: 3505: 3506: Eduskunnalle 3507: 3508: Kotkan kaupunki on päättänyt toteuttaa Ruot- Tämän valtakunnallisestikin merkittävän hank- 3509: sinsalmi-merikeskuksen. Pyrkimyksenä on luoda keen toteuttamiseksi on välttämättä saatava myös 3510: Kotkalie omaperäinen ja kansainvälisestikin kiin- valtion rahoitusta. 3511: nostava vetovoimatekijä, jonka avulla saadaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3512: merkittävästi kehitetyksi matkailuelinkeinoa. 3513: Merikeskus rakennetaan paikalle, josta on es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3514: teetön näköala historialliselle Ruotsinsalmen me- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 3515: ritaistelupaikalle. Tarkoituksena on, että raken- markkaa Ruotsinsalmen merikeskuksen 3516: nus olisi valmis vuonna 1990, jolloin vietetään rakentamiseksi Kotkaan. 3517: Ruotsinsalmen meritaistelun 200-vuotisjuhlia. 3518: 3519: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3520: 3521: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3522: Jorma Fred Sauli Hautala 3523: Toimi Kankaanniemi 3524: 54 1987 vp. 3525: 3526: Raha-asia-aloite n:o 53 3527: 3528: 3529: 3530: 3531: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Pelastusar- 3532: meijan raittiustyöhön 3533: 3534: 3535: Eduskunnalle 3536: 3537: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alkoholi- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä auttavaa 3538: lakivaliokunta mietintönsä perusteluissa totesi, että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholiongelmaan 3539: että elintason nousu ja alkoholikaupan muutok- joutuneiden keskuudessa, sekä miesten että nais- 3540: set tulevat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, ten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyötä nuorten 3541: joten valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidet- ja lasten kohdalla. 3542: tävä entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3543: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen myötä taen, 3544: erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja nuoriso 3545: joutuvat helposti alkoholisoitumisen vaaroille alt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3546: tiiksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 270 000 mark- 3547: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja kaa Pelastusarmeijalle raittius- ja alkoho- 3548: asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämänta- listien huoltotyöhön. 3549: pojen edistämiseksi on voimistettava. 3550: 3551: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 3552: 3553: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3554: 1987 vp. 55 3555: 3556: Raha-asia-aloite n:o 54 3557: 3558: 3559: 3560: 3561: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret-järjestön 3562: nuorten suojakotitoiminnan tukemiseen 3563: 3564: 3565: Eduskunnalle 3566: 3567: Lähetysnuoret-niminen nuorisojärjestö on toi- ten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat meneillään. 3568: minut 10 vuoden ajan nuorten parissa kaduil- Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten 3569: la, kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- ja tee- auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja huu- 3570: tupatyön kautta on järjestön suojiin ja hoitoon meista ja aloittamaan uuden terveen ja rakentavan 3571: tullut kymmeniä alkoholisti- ja huumenuoria. Lä- elämän on erittäin arvokasta sosiaalista toimintaa, 3572: hetysnuorilla on toiminnassa hoito- ja suojakoti on yhteiskunnan syytä osallistua suojakodin pe- 3573: nuorille, jotka haluavat päästä eroon päihteistä ~stamisesta ja ylläpidosta aiheutuviin kustannuk- 3574: ja aloittaa uuden elämän. Tulokset ovat olleet sun. 3575: rohkaisevia. Tällä hetkellä suojakodissa on 15 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3576: nuorta. taen, 3577: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avustus- 3578: työn ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3579: luksessaan 30 palkattua työntekijää, mutta suuri 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3580: osa työstä tehdään palkatta. 33.33.51 750 000 markkaa Lähetysnuo- 3581: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti 80 ret-järjestölle päihdevammaisten nuorten 3582: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelliseksi suojakotitoimintaa varten. 3583: osoittautunutta suojakotitoimintaa päihdenuor- 3584: 3585: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 3586: 3587: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3588: 56 1987 vp. 3589: 3590: Raha-asia-aloite n:o 55 3591: 3592: 3593: 3594: 3595: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Konnakuoron Kristillinen 3596: Päihdetyön Tuki ry:lle hoitokodin perustamiseen 3597: 3598: 3599: Eduskunnalle 3600: 3601: Hyvä esimerkki suomalaisen kristillisen hoito- sena on kristillisen, sitoutumattoman, päihdeon- 3602: työn ruloksista on Konnakuoro, joka koosruu en- gelmaisille tarkoitetun hoitokodin perustaminen 3603: tisistä alkoholisteista ja narkomaaneista. Konna- Kymen läänin alueelle. Tuloksia aikaansaavan 3604: kuoron kaikki jäsenet ovat löytäneet avun ongel- h~itomuodon tukeminen on koko yhteiskunnan 3605: miinsa kristillisen elämänkatsomuksen kautta. asta. 3606: Nykyisin konnakuorolaiset ovat kristillisen päih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3607: devalistuksen lähettiläitä. He tekevät työtä koko- taen, 3608: päivätoimisesti käyden kouluissa, vankiloissa, lai- 3609: toksissa, sairaaloissa ja raittiustilaisuuksissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3610: Työn rulokset osoittavat, että kaikilla päihde- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 3611: ongelmaisilla on mahdollisuus uuteen elämisen- kaa Konnakuoron Kristillinen Pliihdetyön 3612: arvoiseen elämään. Konnakuorolaiset ovat perus- Tuki ry:n toiminnan tukemiseen ja pliih- 3613: taneet yhdistyksen nimeltä Konnakuoron Kristil- deongelmaistlle tarkoitetun hoitokodin 3614: linen Päihdetyön Tuki ry. Yhdistyksen tarkoituk- perustamiseen Kymen lliiinin alueelle. 3615: 3616: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3617: 3618: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3619: Jorma Fred Sauli Hautala 3620: Toimi Kankaanniemi 3621: 1987 vp. 57 3622: 3623: Raha-asia-aloite n:o 56 3624: 3625: 3626: 3627: 3628: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitolle 3629: toimihenkilön palkkaamiseksi 3630: 3631: 3632: Eduskunnalle 3633: 3634: Yksinhuoltajien Liitto ry. pyrkii parantamaan huoltajien velvollisuudet, ei toiminta voi pelkäs- 3635: yksinhuoltajien ja varsinkin heidän lastensa ase- tään vapaaehtoisvoimin saada sitä kantavuutta, 3636: maa ja oikeusturvaa. Viime vuosina liiton asian- mitä nykyaikainen toiminta edellyttäisi. 3637: tuntemusta on käytetty mm. eduskunnan valio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3638: kunnissa. Kun liiton tarkoituksena on kehittää taen, 3639: asiantuntemustaan ja monipuolistaa perhepoliit- 3640: tisia ja lastensuojelullisia näkemyksiään, on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3641: koituksenmukaista, että valtiovalta antaa tukensa 1988 tulo- ja menoaroioon momentille 3642: liiton toiminnalle. 33.93.50 100 000 markkaa Yksinhuolta- 3643: Nykyisin liiton tehtävät suoritetaan talkoovoi- Jien Liitolle toimihenkilön palkkaamiseksi 3644: min. Kun yksinhuoltajien taakkana ovat yksin- toimistotehtäviä varten. 3645: 3646: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 3647: 3648: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 3649: Jorma Fred Sauli Hautala 3650: Toimi Kankaanniemi 3651: 58 1987 vp. 3652: 3653: Raha-asia-aloite n:o 57 3654: 3655: 3656: 3657: 3658: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kansallis- 3659: puiston opastus- ja opetuskeskuksen suunnitteluun 3660: 3661: 3662: Eduskunnalle 3663: 3664: Ympäristöministeriö on päätöksellään 25. 7. riölle, metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle 3665: 1985 vahvistanut Linnansaaren kansallispuiston 6 000 000 markan suuruisen määrärahan varaa- 3666: tunkosuunnitelman. Runkosuunnitelma luo hy- mista valtion vuosien 1988-1989 budjetteihin 3667: vät puitteet Linnansaaren kansallispuiston kehit- Linnansaaren opastus- ja opetuskeskuksen raken- 3668: tämiselle. Yksi keskeisimmistä Linnansaaren kan- tamista varten. Rahoituksena tulisi ympäristömi- 3669: sallispuiston kehittämiseen liittyvistä asioista on nisteriön ja metsähallituksen varoista 4 000 000 3670: opastuskeskuksen rakentaminen Rantasalmelle. markkaa ja opetusministeriön varoista 2 000 000 3671: Valtaosa Linnansaaren kansallispuiston maa- ja markkaa. Mikkelin lääninhallitus on kannanotos- 3672: vesialueista sijaitsee Rantasalmen kunnan alueel- saan valtion vuoden 1988 budjettiesitykseen puol- 3673: la. Tämän vuoksi on perusteltua, että opastuskes- tanut yhden miljoonan markan suuruisen määrä- 3674: kuksen sijaintipaikaksi tulee Rantasalmi. rahan ottamista valtion 1988 budjettiin Linnan- 3675: Vasta toimivan opastuskeskuksen toteuttamisen saaren opastus- ja opetuskeskuksen suunnittele- 3676: jälkeen voidaan Linnansaaren kansallispuistoa mista ja rakennustöiden aloittamista varten. 3677: hyödyntää retkeily-, telttailu- ja opetuskäytössä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3678: Erityisesti opastuskeskuksen rakentamista puoltaa 3679: Mikkelin läänin leirikoulukeskushankkeen suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3680: niteltu sijoittuminen Rantasalmelle. Leirikoulu- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3681: hanke tulee sisällöllisesti painottumaan nimen- markkaa Linnansaaren kansallispuiston 3682: omaan koululaisten luonnontuntemuksen paran- opastus- ja opetuskeskuksen suunnittele- 3683: tamiseen. mista ja rakennustöiden aloittamista var- 3684: Rantasalmen kunta on esittänyt opetusministe- ten. 3685: 3686: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 3687: 3688: Jouni Backman Pertti Hietala 3689: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 3690: 1987 vp. 59 3691: 3692: Raha-asia-aloite n:o 58 3693: 3694: 3695: 3696: 3697: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumei- 3698: den käytön kansainväliseen ehkäisytoimintaan 3699: 3700: 3701: Eduskunnalle 3702: 3703: Maailman terveysJarJestön yleiskokouksen 25 minen ei ole ollut täysitehoista riittävien osallistu- 3704: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätöslau- misvarojen puuttumisen takia. Valitut kokous- 3705: selman mukaan alkoholin liikakäytön haitat kuu- edustajat ovat joutuneet osallistumaan kokouksiin 3706: luvat maailman uusimpiin terveysongelmiin. mm. omilla henkilökohtaisilla varoillaan. 3707: Yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan ryhtymään Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen li- 3708: tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien ku- sääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen 3709: lutuksen vähentämiseksi. Se antoi Maailman ter- juomatavan leviäminen. Se ei ole missään syrjäyt- 3710: veysjärjestön tehtäväksi kehottaa eri maita toimi- tänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se on tul- 3711: maan entistä enemmän yhdessä alkoholiongel- lut niiden lisäksi. 3712: mien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. Huumausaineiden kauppa on kansainvälistä ri- 3713: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä toi- kollisuutta, jonka hallinta edellyttää yhteisiä toi- 3714: minnassa Kansainvälinen alkoholi- ja huumeneu- menpiteitä eri maiden viranomaisilta. Nykyisissä 3715: vosto (lnternational Council on Alcohol and oloissa ehkäisy voi olla tehokasta vain silloin, kun 3716: Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee Lau- siihen pyritään samantapaisin toimenpitein mah- 3717: sannessa, Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsenjärjes- dollisimman monessa maassa. Siksi kansainvälis- 3718: töt, Alkoholitutkimussäätiö ja Suomen Raittius- ten työmuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 3719: järjestöjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet osaa on ensiarvoisen tärkeätä juuri nyt huumeiden 3720: neuvoston toimintaan vuonna 1986 ja vuoden katukauppahintojen ollessa laskusuunnassa ja yhä 3721: 1987 kesäseminaari pidetään Lausannessa Sveit- useamman saatavilla. 3722: sissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3723: Riittävän osanoton varmistamiseksi Kansainvä- taen, 3724: lisen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, se- 3725: minaareihin ja kongresseihin on osoittautunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3726: vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Suo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3727: men Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ollut riittä- 33.99.25 180 000 markkaa kansainväli- 3728: västi määrärahoja näihin tarkoituksiin. Myös Poh- seen toimintaan alkoholismin ja huumei- 3729: joismaiden raittiusneuvoston toimintaan osallistu- den käytön ehkäisemiseksi. 3730: 3731: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 3732: 3733: llkka-Christian Björklund Sakari Knuuttila Anna-Liisa Jokinen 3734: Anna-Kaarina Louvo Lea Kärhä Matti Saarinen 3735: Hannele Pokka Ensio Laine J. Juhani Kortesalmi 3736: Jouni Backman 3737: 60 1987 vp. 3738: 3739: Raha-asia-aloite n:o 59 3740: 3741: 3742: 3743: 3744: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 11893 (Eskilom- 3745: Myrskylä) perusparantamiseen 3746: 3747: 3748: Eduskunnalle 3749: 3750: Paikallistie n:o 11893 Eskilom-Myrskylä on Edellä olevan perusteella ehdotan, 3751: tärkeä tekijä itäisimmän Uudenmaan pohjoisosien 3752: asutuskeskusten välisissä yhteyksissä. Tiellä on eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3753: tyinen merkitys kolmelle pienelle kunnalle, Lil- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3754: jendalille, Myrskylälle ja Lapinjärvelle. Tie on yh- 31.24. 77 500 000 markkaa EskzJomin ja 3755: teensä 18 kilometrin pituinen. Myrsky/iin välisen paikallistien peruspa- 3756: Tällä hetkellä tien kunto ei ole kriittistä tarkas- rannustöiden käynnistämiseen. 3757: telua kestävä. Erityisesti keväisin ja syksyisin se on 3758: monin paikoin vaikeakulkuinen. 3759: 3760: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 3761: 3762: Kaj Bärlund 3763: 1987 rd. 61 3764: 3765: Finansmotion nr 60 3766: 3767: 3768: 3769: 3770: Bärlund: Om anvisande av anslag för en led för lätt trafik längs 3771: riksväg nr 7 på sträckan Meliungsbacka-Söderkulia 3772: 3773: 3774: Tili Riksdagen 3775: 3776: Söderkulia området i Sibbo har under de senas- en del av nuvarande svårigheter. För den skull är 3777: te åren vuxit kraftigt. Samtidigt som invånaranta- det nödvändigt att anslag för förverkligande av 3778: let ökar har servicen i området blivit mångsidiga- leden från Meliungsbacka fram tili Söderkulia 3779: re. Längs riksväg nr 7 tili och från Helsingfors fö- medtas. 3780: rekommer dagligen en livlig trafik tili skolor, dag- På basis av det ovan anförda föreslår jag 3781: hem, postkontor, hälsostation osv. Södra Sibbos 3782: största arbetsplats finns också vid vägen. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 3783: I statsbudgeten för år 1987 finns 2,9 miljoner på momentet 31.24.77 upptar 2 000000 3784: mark för påbörjande av en lättrafikled för sträckan mark /ör byggande av lättrafikleden mel- 3785: Mellungsbacka-Östersundom. En sådan lösning lan Mellungsbacka och Söderkulla längs 3786: av lätta trafikens problem skulle inte lösa mer än riksväg nr 7. 3787: 3788: Helsingfors den 21 april 1987 3789: 3790: Kaj Bärlund 3791: 62 1987 vp. 3792: 3793: Raha-asia-aloite n:o 60 Suomennos 3794: 3795: 3796: 3797: 3798: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken- 3799: tamiseksi valtatien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkullan 3800: välille 3801: 3802: Eduskunnalle 3803: 3804: Sipoon Söderkullan alue on viime vuosina kas- mien ratkaisu ei poistaisi kuin osan nykyisistä han- 3805: vanut voimakkaasti. Samalla kun asukkaiden lu- kaluuksista. Tästä syystä on välttämätöntä myön- 3806: kumäärä on lisääntynyt, alueen palvelut ovat mo- tää määräraha väylän toteuttamiseksi Mellun- 3807: nipuolistuneet. Valtatiellä n:o 7 Helsinkiin ja mäestä SöderkuUaan saakka. 3808: sieltä takaisin on päivittäin vilkas liikenne koului- Edellä olevan perusteella ehdotan, 3809: hin, päiväkoteihin, postitoimipaikkaan, terveys- 3810: asemalle jne. Etelä-Sipoon suurin työpaikka on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3811: myös tien varrella. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3812: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 3813: otettu 2,9 miljoonaa markkaa kevyen liikenteen kenteen väylän rakentamiseksi Mellun- 3814: väylän rakentamisen aloittamiseksi Mellunmäestä mäen ja Söderkullan välille valtatien n:o 7 3815: Östersundomiin. Tällainen kevyen liikenteen pul- varteen. 3816: 3817: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 3818: 3819: Kaj Bärlund 3820: 1987 rd. 63 3821: 3822: Finansmotion nr 61 3823: 3824: 3825: 3826: 3827: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av UNRWA 3828: 3829: 3830: 3831: Tili Riksdagen 3832: 3833: UNRWA, FN:s organ för hjälp tili de pales- utomordentligt små. Det är därför av största bety- 3834: tinska flyktingarna, har vid flera tillfällen tvin- delse att UNRWA kan fortsätta sin verksamhet för 3835: gats inskränka sin verksamhet. Trots en relativt palestinierna. 3836: hög skolningsnivå lever huvuddelen av palesti- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 3837: nierna i förhållanden som med ett ord kan beskri- samt 3838: vas som vidriga. 3839: Detta gäller främst flyktingarna inom Gazaom- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 3840: rådet, på Västbanken och i Libanon, men i viss på momentet 24.30.69 upptar ett an- 3841: mån även i Jordanien och Syrien. slag om 10 000 000 mark för stöd tili 3842: Utsikterna för en politisk lösning, som skulle ge UNRWA:s verksamhet. 3843: palestinierna suveränitet eller autonomi förefaller 3844: 3845: Helsingfors den 21 april 1987 3846: 3847: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 3848: 64 1987 vp. 3849: 3850: Raha-asia-aloite n:o 61 Suomennos 3851: 3852: 3853: 3854: 3855: Donn~r ym.: Määrärahan osoittamisesta UNRW A:n toiminnan tuke- 3856: miseen 3857: 3858: 3859: Eduskunnalle 3860: 3861: UNRWA:n, YK:n Palestiinan pakolaisten senäisyyden ja itsemääräämisoikeuden, vaikutta- 3862: avustus- ja työelin, on useita kertoja joutunut ra- vat erittäin pieniltä. Tämän vuoksi on mitä merki- 3863: joittamaan toimintaansa. Suhteellisen korkeasta tyksellisintä, että UNRW A voi jatkaa toimintaan- 3864: koulutustasosta huolimatta pääosa palestiinalaisis- sa palestiinalaisten puolesta. 3865: ta elää oloissa, joita sanalla sanoen voisi kuvata Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3866: vastenmielisiksi. taen, 3867: Tämä koskee erityisesti Gazan alueen, Länsiran- 3868: nan ja Libanonin pakolaisia, mutta myös jossain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3869: määrin Jordaniassa ja Syyriassa olevia pakolaisia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentt1te 3870: Mahdollisuudet sellaisen poliittisen ratkaisun 24.30.69 JO 000 000 markan miillriira- 3871: aikaansaamiseksi, joka antaisi palestiinalaisille it- han UNRWA:n toiminnan tukemiseksi. 3872: 3873: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 3874: 3875: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 3876: 1987 rd. 65 3877: 3878: Finansmotion nr 62 3879: 3880: 3881: 3882: 3883: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för grundreparation av Hel- 3884: singfors universitets huvudbyggnad 3885: 3886: 3887: Tili Riksdagen 3888: 3889: 1 Nyland och speciellt i huvudstadsregionen Helsingfors universitets huvudbyggnad är en av 3890: finns det ett ston antal offentliga byggnader som statens kulturhistoriskt värdefulla byggnader. 3891: är i behov av grundreparation. Arbetena har dock Grundreparation av huvudbyggnaden borde slut- 3892: uppskjutits från år tili år. föras innan universitetets 350-årsjubileum år 1990 3893: Helsingfors universitet är ett internationellt går av stapeln. 3894: universitet, landets största. Som forsknings- och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 3895: utbildningsinstitution står det på hög nivå, åtnju- samt 3896: ter internationellt anseende och upprätthåller 3897: ömsesidiga vetenskapliga kontakter med första att Riksdtzgen i statsförslaget för Jr 1988 3898: rangens universitet överallt i världen. på momentet 29.1 0. 74 upptar ett anslag 3899: 1 Helsingfors arbetar universitetet i 60 lokalite- om 20 000 000 mark för de fortsatta för- 3900: ter. Många av dessa är gamla, i dåligt skick och ut- bättringsarbetena på Helsingfors uni11ersi- 3901: satta för stort slitage. tets hu11udbyggnad. 3902: Helsingfors den 21 april 1987 3903: 3904: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 3905: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax 3906: 3907: 3908: 3909: 3910: 7 270416F 3911: 66 1987 vp. 3912: 3913: Raha-asia-aloite n:o 62 Suomennos 3914: 3915: 3916: 3917: 3918: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston pää- 3919: rakennuksen peruskorjaukseen 3920: 3921: 3922: Eduskunnalle 3923: 3924: Uudellamaalla ja emy1sesti pääkaupunkiseu- Helsingin yliopiston päärakennus on yksi val- 3925: dulla on suuri joukko julkisia rakennuksia, jotka tion kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuk- 3926: ovat peruskorjauksen tarpeessa. Töitä on kuiten- sista. Päärakennuksen peruskorjaus tulisi suorittaa 3927: kin lykätty vuosi vuodelta. loppuun ennen yliopiston 350-vuotisjuhlia vuon- 3928: Helsingin yliopisto on maan suurin kansainväli- na 1990. 3929: nen yliopisto. Tutkimus- ja koulutuslaitoksena se Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3930: on korkeatasoinen, nauttii kansainvälistä arvostus- taen, 3931: ta ja ylläpitää keskinäisiä tieteellisiä suhteita eturi- 3932: vin yliopistoihin kaikkialla maailmassa. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3933: Helsingissä yliopiston työskentely tapahtuu eri 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 3934: tiloissa, joita on kaikkiaan 60. Monet näistä ovat 29.1 0. 74 20 000 000 markan määrära- 3935: vanhoja, huonokuntoisia ja alttiina suurelle kulu- han Helsingin yliopiston päärakennuksen 3936: tukselle. parannustöiden jatkamiseksi. 3937: 3938: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 3939: 3940: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 3941: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax 3942: 1987 rd. 67 3943: 3944: Finansmotion nr 63 3945: 3946: 3947: 3948: 3949: Donner: Om anvisande av anslag som verksamhetsbidrag för Fin- 3950: lands filmstiftelse 3951: 3952: 3953: Tili Riksdagen 3954: 3955: Den inhemska filmproduktionen utanför TV:s Filmstiftelsen har ansett det viktigt att finsk 3956: ram finansieras övervägande genom offentliga film har nödiga tekniska faciliteter. Av den anled- 3957: medel som via Finlands filmstiftelse direkt trans- ningen inköptes av Helsingfors stad det s.k. K13, 3958: fereras tili utomstående producenter. Reglerna en byggnad som efter omfattande ombyggnad 3959: förutsätter en rätt omfattande självfinansierings- utom administration hyser anläggnirtgar för 3960: grad hos producenterna, men antalet konkurser filmklippning, ljudmixning, animation etc. Det 3961: inom den privata sektorn under de senaste åren säger sig självt att denna verksarnhet inte kan vara 3962: tyder på att den offentliga sektorn måste axla ett kommersieli i vanlig mening, eftersom den är en 3963: utökat ansvar för produktionen, om man förutsät- del av stiftelsens arbete för den inhemska filmpro- 3964: ter att från televisioneo fristående inhemsk pro- duktionen. Stiftelsen kan inte helier överföra av 3965: duktion är ett viktigt element i den nationelia riksdagen anslagna produktionsmedel tili dessa 3966: kulturen. faciliteter annat än i de fali där av stiftelsen finan- 3967: Finlands filmstiftelse, som transfererar offentli- sierade filmer använder sig av dessa. 3968: ga medel, uppbär ingen ersättning för detta arbe- Av dessa och flera andra skäl har stiftelsen se- 3969: te, som tilltagit under de senaste åren. Det förut- dan flera år tilihaka levt med strukturella under- 3970: sättes däremot att stiftelsen finansierar sin verk- skott, som tvingat stiftelsen att finansiera likvidi- 3971: samhet genom den s.k. stiftelseavgiften; som är tetsunderskott genom lån på den privata penning- 3972: lagstadgad och uppgår tili 4 procent av bruttobil- marknaden. Personalstyrkan på stiftelsen är ringa 3973: jettintäkten, dock endast från sådana biografer, om man jämför med motsvarande nordiska insti- 3974: som dels har över 250 platser, dels befinner sig på tutioner, som har ett betydligt större offentligt 3975: orter över 4 000 invånare. Som exempel på av- stöd. 3976: giftens relativa verkningslöshet kan noteras att Filmstiftelsen kan, genom vissa saneringsåtgär- 3977: Helsingfors största nya biografkomplex, de s.k. der och omdisponeringar minska sitt underskott, 3978: Forumbiograferna och Nordia, endast har en men det är likväl omöjligt för den att fuligöra sina 3979: biograf av 10 som erlägger denna avgift. uppgifter för den nationelia kulturen om den inte 3980: Stiftelseavgiften har sjunkit med sjunkande be- beviljas ett årligt verksamhetsbidrag. 3981: sökssiffror på biograferna, både i absoluta tai och På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 3982: inflationsjusterat. Medan besökssiffrorna på bio- samt 3983: graferoa i landet år 1976 uppgick tili 8,9, var de 3984: år 1986 6,3. Stiftelseavgiften 1976 och 1986 var att Rzksdagen i statsförslaget för år 1988 3985: nominelit nästan lika stor, 2,7 respektive 2,9 mil- på momentet 29.90.52 upptar ett anslag 3986: joner mark, men beräknas år 1987 sjunka tili 2,4 om 2 500 000 mark som verksamhetsbi- 3987: miljoner mark. drag för Finlands filmstiftelse. 3988: 3989: Helsingfors den 21 april 1987 3990: 3991: Jörn Donner 3992: 68 1987 vp. 3993: 3994: Raha-asia-aloite n:o 63 Suomennos 3995: 3996: 3997: 3998: 3999: Donner: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustukseksi Suomen 4000: elokuvasäätiölle 4001: 4002: 4003: Eduskunnalle 4004: 4005: TV:nulkopuolinen kotimainen elokuvatuotan- Elokuvasäätiö on pitänyt tärkeänä, että suoma- 4006: to rahoitetaan pääasiassa julkisin varoin, jotka siir- laisella elokuvalla on käytössään tarpeelliset tekni- 4007: retään Suomen elokuvasäätiön kautta suoraan ul- set laitteet. Tämän vuoksi Helsingin kaupungilta 4008: kopuolisille tuottajille. Säännöt edellyttävät tuot- ostettiin ns. K 13, johon rakennukseen huomat- 4009: tajilta hyvin suurta omarahoitusastetta. Konkurs- tavien muutostöiden jälkeen sijoitettiin hallin- 4010: sien määrä yksityisellä sektorilla viime vuosien ai- toa lukuun ottamatta laitteet filmin leikkausta, 4011: kana osoittaa kuitenkin, että julkisen sektorin on äänen miksausta, animaatiota jne. varten. On it- 4012: otettava suurempi vastuu tuotannosta, jos televi- sestään selvää, että tämä toiminta ei voi olla taval- 4013: sion ulkopuolista kotimaista elokuvatuotantoa ha- lisessa mielessä kaupallista, koska se on osa säätiön 4014: lutaan pitää kansallisen kulttuurin tärkeänä aines- työtä kotimaisen elokuvatuotannon hyväksi. Sää- 4015: osana. tiö ei voi myöskään siirtää eduskunnan osoittamia 4016: Julkisia varoja siirtävä Suomen elokuvasäätiö ei tuotantovaroja näihin laitteisiin muutoin kuin sel- 4017: peri korvausta tästä työstä, joka on lisääntynyt vii- laisissa tapauksissa, että säätiön rahoittamat elo- 4018: me vuosien aikana. Sen sijaan säätiön edellytetään kuvat käyttävät näitä hyväkseen. 4019: rahoittavan toimintansa ns. säätiömaksun avulla, Näistä ja monista muista syistä johtuen säätiöllä 4020: joka on lakimääräinen ja 4 prosenttia btuttolippu- on jo useiden vuosien ajan ollut rakenteellista ali- 4021: tuloista. Maksua kerätään kuitenkin ainoastaan jäämää, joka on pakottanut säätiön rahoittamaan 4022: sellaisilta elokuvateattereilta, joissa on yli 250 likviditeettivajeensa lainanotolla yksityisiltä raha- 4023: paikkaa ja jotka toisaalta sijaitsevat yli 4 000 asuk- markkinoilta. Säätiön henkilökunta on vähäinen, 4024: kaan paikkakunnilla. Esimerkkinä maksun suh- jos sitä verrataan vastaaviin pohjoismaisiin laitok- 4025: teellisen vähäisestä vaikutuksesta voidaan maini- siin, jotka saavat huomattavasti suurempaa julkis- 4026: ta, että Helsingin suurimpien uusien elokuvateat- ta tukea. 4027: terikompleksien (ns. Fotum-teatterit ja Nordia) Elokuvasäätiö voi tietyin saneeraustoimin ja 4028: kymmenestä teatterista ainoastaan yksi maksaa tä- uudelleenjärjestelyin vähentää vajettaan, mutta 4029: tä maksua. sen on kuitenkin mahdotonta suorittaa tehtävään- 4030: Säätiömaksu on alentunut elokuvateattereiden sä kansallisen kulttuurin tukijana, jollei sille 4031: kävijälukujen alentumisen myötä sekä absoluutti- myönnetä vuotuista toiminta-avustusta. 4032: sina lukuina että inflaatiotarkistettuna. Kun elo- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 4033: kuvissakäyntien määrä maassamme vuonna 1976 taen, 4034: oli keskimäärin 8,9, oli se 6,3 vuonna 1986. Sää- 4035: tiömaksu vuosina 1976 ja 1986 oli nimellisesti lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4036: hes yhtä suuri, 2, 7 miljoonaa markkaa vuonna 1988 tulo- ja menoarvioon momentt11e 4037: 1976 ja 2,9 miljoonaa markkaa vuonna 1986, 29.90.52 2 500 000 markan määrärahan 4038: mutta sen arvellaan vuonna 1987 laskevan 2,4 Suomen elokuvasäätiön toiminta-avus- 4039: miljoonaan markkaan. tukseksi. 4040: 4041: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 4042: 4043: Jörn Donner 4044: 1987 rd. 69 4045: 4046: Finansmotion nr 64 4047: 4048: 4049: 4050: 4051: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffande av bostäder 4052: inom det gamla bostadsbeståndet i Nylands Iän 4053: 4054: 4055: Tili Riksdagen 4056: 4057: Boendeproblemen i Nyland och huvudstadsre- Den svåra situationen drabbar främst ungdo- 4058: gionen är svåra. 1 huvudstadsregionen är bristen mar, unga barnfamiljer och andra hushåll med 4059: på hyresbostäder speciellt problematisk. Kost- små inkomster. 4060: nadsnivån är märkbart högre än i det övriga lan- Via Y-stiftelsen och den kommunala verksam- 4061: det. heten hae lån beviljats för anskaffning av bostäder 4062: Årligen försvinner fler hyresbostäder från bo- ur det gamla bostadsbeståndet. Enligt det av stats- 4063: stadsmarknaden än vad som tillkommer genom rådet godkända utvecklingsprogrammet för bo- 4064: nyproduktion. Ar 1985 fanns det i Nylands Iän stadsförhållandena skall de anslag som beviljas för 4065: 4,8 sökande per bostad tili de offentligt ledigan- detta ändamål utökas. 4066: slagna bostäderna, i huvudstadsregionen över 5, 5 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 4067: och i hela Jandet 2, 9. samt 4068: Bostadsproblemen i huvudstadsregionen intar 4069: en central plats i det åtgärdsprogram som minis- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 4070: terarbetsgruppen för huvudstadsregionen fram- på momentet 35.45.85 upptar ett amlag 4071: lade. om 40 000 000 mark för amkaffonde av 4072: Bostadsbehovet bör också bedömas mot bak- hyresbostäder i Nylands Iän från det gam- 4073: grund av det fakrum att huvudstadsregionen la bostadsbeståndet. 4074: fungerar som ekonomisk motor för sin omgiv- 4075: ning, varvid siffrorna för arbetslösheten är betyd- 4076: ligt lägre än för hela landet i medeltal. 4077: 4078: Helsingfors den 21 april 1987 4079: 4080: Jörn Donner Henrik Lax 4081: Per-Henrik Nyman Ole W asz-Höckert 4082: 70 1987 vp. 4083: 4084: Raha-asia-aloite n:o 64 Suomennos 4085: 4086: 4087: 4088: 4089: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseksi 4090: vanhasta asuntokannasta Uudenmaan läänissä 4091: 4092: 4093: Eduskunnalle 4094: 4095: Asumisongelmat Uudellamaalla ja pääkaupun- Tilanne on vaikein nuorten, nuorien lapsiper- 4096: kiseudulla ovat vaikeita. Pääkaupunkiseudulla heiden ja muiden pienituloisten talouksien kan- 4097: vuokra-asuntojen puute on erityisen ongelmalli- nalta. 4098: nen. Kustannustaso on huomattavasti muuta Y -säätiön ja kunnallisen toiminnan kautta on 4099: maata korkeampi. myönnetty lainoja asuntojen hankintaan vanhasta 4100: Vuosittain poistuu enemmän vuokra-asuntoja asuntokannasta. Valtioneuvoston hyväksymän 4101: asuntomarkkinoilta kuin uustuotannon kautta tu- asumisolojen kehittämisohjelman mukaan tähän 4102: lee lisää. Vuonna 1985 oli Uudenmaan läänissä tarkoitukseen myönnettäviä määrärahoja tullaan 4103: 4,8 hakijaa julkisesti hakuun pantua asuntoa koh- lisäämään. 4104: den, pääkaupunkiseudulla yli 5, 5 ja koko maassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4105: 2,9. taen, 4106: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmat ovat kes- 4107: keisellä sijalla pääkaupunkiseudun ministerityö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4108: ryhmän esittämässä toimenpideohjelmassa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 4109: Asuntojen tarvetta on myös arvioitava se tosi- 35.45.85 40 000 000 markan määrärahan 4110: seikka huomioon ottaen, että pääkaupunkiseutu vuokra-asuntojen hankkimiseksi vanhasta 4111: toimii ympäristönsä taloudellisena moottorina, asuntokannasta Uudenmaan läänissä. 4112: minkä osoittavat koko maan keskiarvoa huomatta- 4113: vasti alemmat työttömyysluvut. 4114: 4115: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 4116: 4117: Jörn Donner Henrik Lax 4118: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert 4119: 1987 vp. 71 4120: 4121: Raha-asia-aloite n:o 65 4122: 4123: 4124: 4125: 4126: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Taasianjoen järjestelyhank- 4127: keeseen 4128: 4129: 4130: Eduskunnalle 4131: 4132: Keski- ja ltä-Uudemaan vesien käytön koko- kistyskäyttöä varten on vesihallituksessa laadittu 4133: naissuunnitelmassa todetaan, että tulvan vaivaa- Taasianjoen järjestelyhanke, joka on tarkoitus to- 4134: mien viljelysten suhteellinen määrä Taasianjoen teuttaa kahdessa eri vaiheessa. 4135: vesistöalueella on maamme korkein. Tulva peittää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 4136: vuosittain keskimäärin yli 800 hehtaaria erittäin vasti, 4137: hyvää viljelysmaata. Suurin osa tulvan peittämistä 4138: maista sijaitsee Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4139: kunnissa. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 4140: Taasianjoen tulvahaittojen poistamiseksi ja ali- markkaa Taasianjoen järjestelyhankkeen 4141: virtaamien lisäämiseksi kasteluvedenottoa ja vir- aloittamiseen. 4142: 4143: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 4144: 4145: Kaarina Dromberg 4146: 72 1987 vp. 4147: 4148: Raha-asia-aloite n:o 66 4149: 4150: 4151: 4152: 4153: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Kirkkonummen eritasoliitty- 4154: män rakentamiseksi kantatielle n: o 51 4155: 4156: 4157: Eduskunnalle 4158: 4159: Kantatien n:o 51 liikenne on kahden vuosikym- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 4160: menen kuluessa kasvanut yli nelinkertaiseksi. Lii- vasti, 4161: kenne Kirkkonummen Munkkullan risteyksessä 4162: on ruuhkautunut ja risteyksen onnettomuusalt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4163: tius on lisääntynyt. 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 4164: Kirkkonummen eritasoliittymän rakentamis- markkaa Kirkkonummen eritasoliittymän 4165: hanke sisältyy toimenpideohjelmaan vuosiksi rakentamiseksi kantatielle n:o 51. 4166: 1988-90. Kustannusarvio on 57.3 miljoonaa 4167: markkaa. Hanke tulisi toteuttaa kokonaisuudes- 4168: saan 1980-luvulla. 4169: 4170: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 4171: 4172: Kaarina Dromberg 4173: 1987 vp. 73 4174: 4175: Raha-asia-aloite n:o 67 4176: 4177: 4178: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunta-projektin käynnis- 4179: tämiseen työllisyys- ja koulutusongelmien poistamiseksi 4180: 4181: 4182: Eduskunnalle 4183: 4184: Satakunnan talousmaakunta on kokenut viime Mainittakoon vielä, että valtion rakennusinves- 4185: vuosina ennennäkemättömän suuria vaikeuksia. tointisuunnitelmissa vuosiksi 1987-90 on Sata- 4186: Alueen työttömyys on vuosi vuodelta pahentunut kunnan osuus vain 22,1 prosenttia Turun ja Porin 4187: niin, että vuoden 1986 aikana Satakunnassa oli läänin kokonaismäärästä. Asukasta kohden Sata- 4188: keskimäärin noin 11 000 työtöntä ja työttömyysas- kunnan investoinnit ovat vain 53 prosenttia läänin 4189: te lähenteli 10 prosenttia. Pahin on tilanne Porin eteläpäähän suunnitelluista. Koska vastaavanlai- 4190: ja Rauman talousalueilla, sillä Porissa työttömiä nen kehitys on jatkunut kaikilla suunnittelukier- 4191: oli keskimäärin 12 prosenttia työvoimasta ja Rau- roksilla koko 1980-luvun, läänin eri osien kehitty- 4192: malla vastaava luku oli liki 10 prosenttia. Myös neisyys- ja työllisyyserot kasvavat edelleen Sata- 4193: sellaisilla Satakunnan rakennemuutospaikkakun- kunnan tappioksi. 4194: nilla kuin Kankaanpäässä, Parkanossa ja Eurassa Kuten edellä on todettu, Satakunnan ongelmat 4195: työllisyysongelmat ovat selvästi lisääntyneet. ovat kärjistyneet voimakkaasti viime vuosien aika- 4196: Työttömyyden lisääntyminen on ollut suora- na. Työttömyyden osalta Satakuntaa pahempia 4197: naista seurausta työpaikkojen vähentymisestä vii- alueita ovat vain Lappi ja Kainuu. Viime vuonna 4198: me vuosien aikana. Niinpä viimeisten neljän vuo- valmistuneessa aluepolitiikkatoimikunnan ehdo- 4199: den aikana Satakunta on menettänyt yksin teolli- tuksessa nousee korkeakoulujen rooli erittäin kes- 4200: suudessa yli 6 300 työpaikkaa, ja vähennykset ovat keiseksi aluepoliittisessa kehitystyössä. Koska Sa- 4201: tapahtuneet lähinnä yli 200 työntekijän toimipai- takunnan alueelta puuttuu varsinainen korkea- 4202: koissa. Tuotantotoiminnan rakennemuutos on koulutasoinen opetus, olisi Satakuntaan mahdol- 4203: edelleen käynnissä, joten lähivuosinakin maakun- lisimman nopeasti saatava korkeakouluopetusta 4204: tamme menettänee runsaasti työpaikkoja. sekä samalla huolehdittava erityisesti keskiasteen 4205: Satakunnan ongelmia on lisännyt se, että ammatillisen koulutuksen toimintaedellytysten 4206: alueelta puuttuu lähes kokonaan oma alue- ja pii- turvaamisesta. 4207: rihallinto. Kuitenkin Satakunnan työvoimapiiri Kymenlaakso ja Kainuu ovat verrattavissa Sata- 4208: on päätetty perustaa vuoden 1987 aikana, ja tämä kuntaan monessa suhteessa. Sekä Kymenlaaksolla 4209: antaa oivallisen mahdollisuuden piirihallinnon että Kainuulla on omat erityisongelmansa, joitten 4210: kehittämiseen myös muilla sektoreilla. Nykyisessä ratkaisemiseen valtiovalta onkin kiinnittänyt huo- 4211: tilanteessa tulisikin tehdä nopeasti lopulliset pää- miota kiitettävällä tavalla. Niinpä valtioneuvosto 4212: tökset Satakunnan teollisuus-, työsuojelu- sekä on asettanut erityisen Kymi-projektin, jonka teh- 4213: tie- ja vesipiirin perustamisesta. tävänä on Kymenlaakson toimintaedellytysten pa- 4214: Koulutustaso on muodostumassa jokaisen rantaminen. Vastaavasti valtiovalta on ollut val- 4215: alueen tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi. Tässä suh- mis tukemaan Kainuun omaa kehittämisohjelmaa 4216: teessa Satakunta on jäänyt selvästi jälkeen koko vuosina 1987-90. 4217: maasta ja myös Turun ja Porin läänin keskiarvos- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4218: ta. Ero vain kasvaa Satakunnan tappioksi koulu- 4219: tusasteen korkeuden mukaan. Oman korkeakou- ettiJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4220: lun puute ja alan työpaikkojen vähäisyys heijastuu 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 4221: selvästi tutkijakoulutuksen (tohtorit/ lisensiaatit) markkaa Satakunta-projektin käynnistä- 4222: saaneiden pienenä määränä. Satakunnassa on tut- miseen työllisyys- ja koulutusongelmien 4223: kijakoulutuksen saaneita neljä ja puoli kenaa vä- poistamiseksi. 4224: hemmän kuin koko maassa ja omassa läänissä. 4225: 4226: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4227: 4228: Mikko Elo Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 4229: Raila Aho Timo Roos LeaMäkipää 4230: Einari Nieminen Maunu Kohljoki Heikki Rinne 4231: 74 1987 vp. 4232: 4233: Raha-asia-aloite n:o 68 4234: 4235: 4236: 4237: 4238: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja puutalouden 4239: kurssikeskuksen kehittämiseen 4240: 4241: 4242: Eduskunnalle 4243: 4244: Ammattikasvatushallituksen alainen KuUaan tus edelleen säilyy KuHaalla ja että oppilaitoksessa 4245: metsä- ja puutalouden kurssikeskus, joka antaa tällä hetkellä tilapäisenä koulutuksena tapahtuva 4246: keskiasteen koulutusta monipuolisesti metsä- ja sahateollisuusteknikkojen koulutus voidaan sinne 4247: puutalouden eri alueilla ja joka harjoittaa myös vakinaistaa. Tämän toteuttamiseksi tulee varmis- 4248: kurssimuotoista opetusta eri kohderyhmille, toi- taa myös ns. opetussahan rakentaminen KuHaalle 4249: mii tilanpuutteen vuoksi tällä hetkellä osittain valtion toimesta. 4250: puutteellisissa vuokratiloissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4251: Lähivuosina oppilaitos tulee tarvitsemaan sekä taen, 4252: lisäopetustiloja että oppilaiden majoitustiloja. 4253: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa tulisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4254: kin osoittaa tarvittavat määrärahat oppilaitoksen 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4255: lisärakentamisen toteuttamiseen. Lisärakentami- markkaa Kultaan metsä- ja puutalouden 4256: sella tulee turvata se, että oppilaitoksessa annetta- kurssikeskuksen kehittämiseen. 4257: va opistotasoinen metsätalousteknikkojen koulu- 4258: 4259: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4260: 4261: Mikko Elo Timo Laaksonen Kalevi Lamminen 4262: Raila Aho Timo Roos Raimo Vuoristo 4263: Heikki Rinne 4264: 1987 vp. 75 4265: 4266: Raha-asia-aloite n:o 69 4267: 4268: 4269: 4270: 4271: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistö- ja tulvasuo- 4272: jelutöiden aloittamiseen 4273: 4274: 4275: Eduskunnalle 4276: 4277: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen ve- sen. Mitoitus mahdollistaa Merikarvianjoen tul- 4278: sistössä on viime vuosina tehty mittavia järjestely- vien poistamisen ja tulvavinaamien pienentämi- 4279: ja kuivaustöitä. sen Pohjajoella ja Noormarkunjoella. Kevättalven 4280: Monilta osin edelleenkin mainituissa vesistö- vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä ylempänä 4281: osissa on merkittäviä tulvasuojelutarpeita. Ny- Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien laskemi- 4282: kyään Merikarvianjoki suuosa mukaan luettuna nen tulee myös mahdolliseksi. 4283: on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä nopeasti Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskustan- 4284: putkautuville tulvavesille. Kevättulvien ohella nukset ovat arviolta n. 17 milj. markkaa, kun tul- 4285: Merikarvianjoen varrella kärsitään lähes jokavuoti- vauoman mitoituksessa on otettu huomioon ylä- 4286: sista hyydetulvista. Laajimmillaan tulva peittää al- puolisen vesistön tarpeet. 4287: leen runsaat 400 ha peltoa. Tulvahaittoja esiintyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4288: myös Vassan asutullaalueella Merikarvian kirkon- taen, 4289: kylässä. 4290: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Meri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4291: karvianjoen järjestelysuunnitelma. Suunnitelma 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 4292: sisältää tulvauoman rakentamisen Lankosken ala- kaa Karvianjoen vesistön tulvasuojelutöi- 4293: puolelta Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauk- den aloittamiseen. 4294: 4295: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4296: 4297: Mikko Elo Kalevi Lamminen Raila Aho 4298: Timo Roos Lea Mäkipää Maunu Kohijoki 4299: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 4300: 76 1987 vp. 4301: 4302: Raha-asia-aloite n:o 70 4303: 4304: 4305: 4306: 4307: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 nelikaistaista- 4308: miseen välillä Hyvelä-Söörmarkku 4309: 4310: 4311: Eduskunnalle 4312: 4313: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut yleis- vaksi 3 eritasoliittymää: Hyvelän, Pyntösjärven ja 4314: suunnitelman valtatien n:o 8 parantamiseksi välil- Söörmarkun eritasoliittymät. Hankkeen kustan- 4315: lä Hyvelä-Söörmarkku. Yleissuunnitelman läh- nusarvio on 51,8 milj. markkaa. 4316: tökohtana on varautuminen tien liikennevälitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4317: kyvyn lisäämiseen rakentamalla valtatielle toinen taen, 4318: ajorata. Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden 4319: takaamiseksi sekä valtakunnallisen päätien no- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4320: peustavoitteen (100 km/t) saavuttamiseksi Hyve- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4321: län-Söörmarkun välin liittymät on rakennettava markkaa valtatien n:o 8 nelikaistaistami- 4322: eritasoisina. Suunnitelmassa esitetään rakennetta- seen välillä Hyvelii-Söörmarkku. 4323: 4324: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4325: 4326: Mikko Elo Timo Laaksonen Kalevi Lamminen 4327: Raila Aho Timo Roos Lea Mäkipää 4328: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 4329: 1987 vp. 77 4330: 4331: Raha-asia-aloite n:o 71 4332: 4333: 4334: 4335: 4336: Elo: Määrärahan osoittamisesta Porolan paikallistien kunnostamiseen 4337: Kokemäellä 4338: 4339: 4340: Eduskunnalle 4341: 4342: Porolan paikallistie Kokemäen kaupungissa on suus huolestuttaa paikkakunnan yrittäjiä. Niinpä 4343: sekä kapea että huonokuntoinen. Tien kunnosta- Porotaotien läheisyydessä toimivat yritykset ovat 4344: misesta on puhuttu jo useita vuosia, ja alkuperäis- tien kehnon kunnon takia huonommassa asemas- 4345: ten suunnitelmien mukaan töiden olisi pitänyt al- sa kuin muut vastaavat yritykset. 4346: kaa vuonna 1987. TVL:n Turun piirin toimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4347: deohjelman mukaan tien kunnostaminen olisi taen, 4348: saatu päätökseen vuonna 1989. Tien läheisyydessä 4349: asuvat henkilöt ovat tyrmistyneinä ottaneet vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4350: taan tiedon, että Porolantien kunnostaminen aloi- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4351: tettaisiin viimeisimpien suunnitelmien mukaan markkaa Kokemäellä sijaitsevan Porolan 4352: vasta vuonna 1992. paikallistien kunnostamiseen. 4353: Alueen asukkaiden lisäksi tien huonokuntoi- 4354: 4355: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4356: 4357: Mikko Elo 4358: 78 1987 vp. 4359: 4360: Raha-asia-aloite n:o 72 4361: 4362: 4363: 4364: 4365: Elo: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan ja Nakkilan eritaso- 4366: liittymän rakentamiseen 4367: 4368: 4369: Eduskunnalle 4370: 4371: Nakkilan keskustan alue on Kokemäenjoen, Valtatien n:o 2 eritasoliittymään Nakkilassa on 4372: rautatien, valtatien ja muiden teiden jakama si- valmistunut vuonna 1977 ryhmitrymiskaistat ja 4373: ten, että keskusta-alueen laajeneminen näiden kevyen liikenteen alikulkutunneli. Valtatien n:o 2 4374: teiden ja Kokemäenjoen poikittaissuunnassa on jo eritasoliittymistä lähimmät ovat Ulvilassa ja Har- 4375: tullut välttämättömäksi. Liikenneyhteyksien pa- javallassa. Nakkilan kunnan kohdalla eritasoliitty- 4376: rantamisessa ensisijaisena kohteena on ollut Aran- mä sijaitsisi Harjavallasta n. 10 kilometriä Porin 4377: tilan sillan uudelleenrakentaminen. Silta on enti- suuntaan. Liikenne valtatiellä lisääntyy Porin kau- 4378: nen rautatiesilta, joka keräysvaroin siirrettiin Ko- punkia kohti siirryttäessä. Eri viranomaiset ovat 4379: kemäenjoen ylitystä varten vuonna 1938. Sen jäl- useaan otteeseen vedonneet valtatien n:o 2 ai- 4380: keen silta on luovutettu TVL:n käyttöön. Nykyisiä heuttamaan liikenneturvattomuuteen. Valtatien 4381: liikenteen vaatimuksia silta ei tyydytä. Ensinnäkin n:o 2 keskeisin liittymä Nakkilan kunnan alueella 4382: se on kapea, mikä rajoittaa kohtaamista sillalla, ja johtaa, paitsi Porin-Helsingin tielle ja Nakkilan 4383: kohtaaminen onkin liikennemerkein kielletty. Lii- kunnan keskustaan, myös ns. Nakkilan-Saaren- 4384: kennöitsijät ovat kieltäytyneet lisäämästä linja- maan tielle, jolta on jatkoyhteydet Raumalle, 4385: autovuoroja sillan kautta, jolloin osa linja-auto- Eurajoelle, Luvialie ja Panelian-Kiukaisten 4386: vuoroista ohittaa kunnan keskustan joen pohjois- suuntaan. Lisäksi huomattava osa Nakkilan kun- 4387: puolella. Sillalla on sattunut liikenneonnetto- nan alueesta sijoittuu samalle puolelle valtatietä. 4388: muuksia, joista jotkut ovat olleet erittäin vakavia. Risteysalue voidaan saattaa turvalliseksi vain erita- 4389: Silta palvelee sekä tavara- että henkilöliikennettä soliittymän rakentamisella. Myös eritasoliittymän 4390: ja on tärkeä yhteys mm. Satalinnan sairaalaan, rakentaminen Nakkilan kohdalle on siirtynyt vuo- 4391: joka on osa Satakunnan keskussairaalaa ja sijaitsee desta toiseen. Viimeisimmän toimenpideohjel- 4392: Kokemäenjoen pohjoispuolella n. 6 km sillalta man mukaan eritasoristeys rakennettaisiin vuosina 4393: Harjavallan suuntaan. 1989-1990. 4394: Vuonna 1980 tehtyyn kirjalliseen eduskuntaky- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 4395: selyyn silloinen liikenneministeri vastasi, että 4396: Arantilan sillan toteuttamisajankohta ratkaistaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4397: laadittaessa tienpidon toimenpideohjelmaa vuo- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4398: sille 1982-1987. Kuitenkin viimeisimmässä Tu- markkaa Arantilan sillan ja Nakkilan eri- 4399: tun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toimenpi- tasolti'ttymän rakentamiseksi. 4400: deohjelmassa Arantilan silta on siirretty rakennet- 4401: tavaksi vuosina 1988-1989. 4402: 4403: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4404: 4405: Mikko Elo 4406: 1987 vp. 79 4407: 4408: Raha-asia-aloite n:o 73 4409: 4410: 4411: 4412: 4413: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien raken- 4414: tamiseen Luvian keskustaan 4415: 4416: 4417: Eduskunnalle 4418: 4419: Turun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta on Koska kyseinen tie on vilkkaasti liikennöity ja 4420: laadittu Luvian keskustan kevyen liikenteen suun- sen varrella sijaitsevat kunnan kaikki palvelut, Lu- 4421: nitelma maantien linjauksen parantamisineen. vian kunnanhallitus pitää tärkeänä, että hankkeen 4422: Suunnittelutyö on ollut tavanomaista perusteelli- toteuttamista. ei enää lykättäisi. 4423: sempaa ja siinä on pyritty Luvian keskustan oma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4424: leimaisen kylänraittimiljöön säilyttämiseen niin taen, 4425: pitkälle kuin mahdollista. Hanke koskee Luvian 4426: keskustan tiestöä 4,5 km:n matkalla ja on kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4427: nusarvioitaan n. 3,5 milj. mk. Tie- ja vesiraken- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 5 00 000 4428: nuspiirin toimenpideohjelmassa hankkeen toteut- markkaa Luvian keskustan kevyen lizken- 4429: taminen on ajoitettu vuoteen 1987. Valtion vuo- teen väylien rakentamiseen. 4430: den 1987 budjetissa ei kuitenkaan ole varauduttu 4431: Luvian kevyen liikenteen teiden rakentamiseen. 4432: 4433: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4434: 4435: Mikko Elo Kalevi Lamminen Raila Aho 4436: Timo Roos Lea Mäkipää Maunu Kohijoki 4437: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 4438: 80 1987 vp. 4439: 4440: Raha-asia-aloite n:o 74 4441: 4442: 4443: 4444: 4445: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lielahden- Porin/Rauman ra- 4446: dan perusparantamiseen 4447: 4448: 4449: Eduskunnalle 4450: 4451: Rataosuudella Lielahti-Pori/Rauma on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4452: rusparannus- ja kiskoovaihtotöitä tehty vuodesta 1988 tulo- ja menoa1'11ioon momenh11e 4453: 1979 alkaen. Valitettavasti vuosittain osoitetut 31.90.78 40000000 markkaa käytettä- 4454: määrärahat eivät ole riittäneet ratatöiden läpivie- väksi Lielahden-Porin 1Rauman radan 4455: miseksi alun perin suunnitellulla tavalla. Hallitus perusparantamiseen. 4456: on esittänyt tämän vuoden tulo- ja menoarvioon 4457: kyseiseen kohteeseen vain 32 milj. markkaa. 4458: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 4459: taen, 4460: 4461: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4462: 4463: Mikko Elo Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 4464: Raila Aho Timo Roos LeaMäkipää 4465: Einari Nieminen Maunu Kohljoki Heikki Rinne 4466: 1987 vp. 81 4467: 4468: Raha-asia-aloite n:o 75 4469: 4470: 4471: 4472: 4473: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan teollisuuspiirin pe- 4474: rustamiseen 4475: 4476: 4477: Eduskunnalle 4478: 4479: Satakunta kuuluu Turun ja Porin läänin teolli- Kuten edellä olevista luvuista voidaan nähdä, 4480: suuspiiriin muodostaen Porissa sijaitsevan alatoi- on Porin alatoimiston tapahtumien lukumäärä 4481: miston toimialueen. suuruusluokaltaan hyvinkin vertailukelpoinen 4482: Satakunta on yhtenäinen, voimakkaasti teolli- Turun piiritoimiston kanssa. Huomattava määrä 4483: nen talousmaakunta, eikä nykyinen Porin alatoi- Porin alatoimiston kontakteista kertyy Pohjois- 4484: misto pysty resurssien puuttuessa riittävästi tarjoa- Satakunnasta alueen pienyritysvaltaisuudesta joh- 4485: maan siltä kaivattuja palveluksia. tuen. 4486: Porin toimistossa työskentelee viisi vakituista Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman 4487: henkilöä ja Turun toimistossa kahdeksan henki- teollisuuspiirityöryhmän muistiossa todetaan, että 4488: löä. Toimintoja Porin toimistossa ja koko piirissä uuden teollisuuspiirin perustaminen on mahdol- 4489: kuvaavat seuraavat luvut: lista jakamalla lääni kahteen alueeseen. Perusta- 4490: malla Satakunnan talousmaakunnasta oma teolli- 4491: Porin Koko 4492: suuspiiri olisi mahdollista delegoida toimintoja, 4493: toimisto piiri 4494: esim. neuvontapalveluja, myös Pohjois-Satakun- 4495: Saapuneet kehitysalue- taan, jossa erityisesti pienteollisuus niitä kipeästi 4496: avustushakemukset 204 381 tarvitsee. 4497: Saapuneet muut rahoitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4498: lausunnot 123 218 taen, 4499: Koulutuspäivät yrittäjille 101 180 4500: Käsitellyt kehitysalueavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4501: tushakemukset 196 387 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 4502: Käsitellyt muut rahoitus- markkaa Satakunnan teollisuuspiirin pe- 4503: lausunnot 65 177 rustamiseen. 4504: 4505: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4506: 4507: Mikko Elo Timo Laaksonen Kalevi Lamminen 4508: Raila Aho Timo Roos Lea Mäkipää 4509: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Heikki Rinne 4510: 4511: 4512: 4513: 4514: 8 270416F 4515: 82 1987 vp. 4516: 4517: Raha-asia-aloite n:o 76 4518: 4519: 4520: 4521: 4522: Elo ym.: ~äärärahan osoittamisesta Satakunnan työsuojelupiirin pe- 4523: rustari:useen 4524: 4525: 4526: Eduskunnalle 4527: 4528: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojeluval- rin valvontaan kuuluvista työpaikoista on siirretty 4529: vonnasta huolehtii Turun ja Porin työsuojelupii- terveyslautakuntien valvontaan ja osa Satakunnan 4530: rin työsuojelutoimiston alaisuudessa toimiva Po- työpaikoista valvotaan Turusta. Poikkeusjärjeste- 4531: rin sivutoimisto. Sivutoimiston perustamisella Po- lyt on nähtävä tilapäisenä toimenpiteenä, jollai- 4532: riin on todettu olleen monia etuja mm. siten, että sista tulisi päästä eroon. 4533: yhteydet työpaikoille ovat lyhyempien etäisyyk- Satakunnan alueella on lukuisia suuria työpaik- 4534: sien vuoksi kiinteämmät kuin mitä Turussa toi- koja. Työsuojeluvalvontaa Satakunnassa tulisikin 4535: mien olisi mahdollista. Edelleen tarkastajilla on tehostaa. Erityisesti työntekijöiden taholta on tä- 4536: paikallistuntemusta, ja matkojen lyhentyminen hän asiaan kiinnitetty useissa yhteyksissä huomio- 4537: on vähentänyt turhaan matkustamiseen kuluvaa ta. Mahdollisuudet valvonnan tehostamiseen ovat 4538: aikaa sekä matkakuluja. Sivutoimiston henkilö- kuitenkin työsuojelupiirin nykyisellä henkilömää- 4539: kunnan asiantuntemusta on muutoinkin voitu rällä erittäin rajalliset. Tämän vuoksi on perustel- 4540: käyttää monella tavalla (esim. koulutuksessa) hyö- tua, että Satakuntaan perustettaisiin oma työsuo- 4541: dyksi. jelupiiri, jossa on työmäärään nähden riittävä 4542: Valvontatoimintaa haittaa kuitenkin Porin si- henkilökunta. Porin sivutoimistossa jo olevan hal- 4543: vutolmlston henkilökunnan mttamattömyys. linnollisen valmiuden ja kokemuksen vuoksi pe- 4544: Työsuojelun hallinnosta annettujen säännösten ja rustettava työsuojelupiiri voisi alusta alkaen toi- 4545: päätösten mukaan Turun ja Porin työsuojelupiirin mia täysipainoisesti. 4546: valvontaan kuuluvia työpaikkoja oli 1.1.1986 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4547: yhteensä 4 000, joista 2 400 oli Varsinais-Suo- taen, 4548: messa ja Ahvenanmaalla sekä 1 600 Satakunnan 4549: talousmaakunnassa. Työpaikkoja valvovaa henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4550: lökuntaa oli Turussa piiripäällikön ja lakimiehen 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 4551: lisäksi 15, Porissa 7 ja Maarianhaminassa 1. Val- markkaa Satakunnan työsuojelupiirin pe- 4552: vontaa on Satakunnassa jouduttu tehostamaan rustamiseen. 4553: poikkeusjärjestelyin siten, että osa työsuojelupii- 4554: 4555: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4556: 4557: Mikko Elo Timo Laaksonen Kalevi Lamminen 4558: Raila Aho Lea Mäkipää Maunu Kohijoki 4559: Raimo Vuoristo Timo Roos Heikki Rinne 4560: 1987 vp. 83 4561: 4562: Raha-asia-aloite n:o 77 4563: 4564: 4565: 4566: 4567: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huume- 4568: aineiston kustantamiseksi peruskouluille 4569: 4570: 4571: Eduskunnalle 4572: 4573: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/kpl. Jos niitä 4574: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- toimitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000 kou- 4575: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko lulle), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. Jakelu ta- 4576: maassa, myös maaseudulla niillä paikkakunnilla, pahtuisi Raittiuskasvatusliiton ja kouluhallituksen 4577: joilla ei juuri uskottu huumeongelman olemassa- yhteistoimin. 4578: oloon. Huumeiden käyttö varsinkin koululaisten Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai- 4579: ja muun nuorison parissa on lisääntynyt merkittä- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi 4580: västi. Vanhempien ja huoltajien ohella lähinnä suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi 4581: ammattikasvattajat, opettajat, voivat valistaa nuo- mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja va- 4582: ria huumeista edellyttäen, että heillä itsellään on listusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja niihin 4583: siihen kyllin tietoja. liittyvistä vaaroista. 4584: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4585: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusaineis- taen, 4586: ton v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja lää- 4587: kintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4588: 10 prosentilla maamme peruskouluista on ollut 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 4589: varaa hankkia tämä opetusaineisto koulujen ja 29.41.23 2 100 000 markkaa käytettä- 4590: raittiuslautakuntien niukkojen käyttövarojen väksi terveyskasvatuksen huumeaineiston 4591: vuoksi. kustantamiseksi peruskouluille. 4592: 4593: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4594: 4595: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi 4596: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 4597: Sauli Hautala 4598: 84 1987 vp. 4599: 4600: Raha-asia-aloite n:o 78 4601: 4602: 4603: 4604: 4605: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston rakennusten pe- 4606: ruskorj aukseen 4607: 4608: 4609: Eduskunnalle 4610: 4611: Lehtimäen opisto on kehitysvammaisille ja CP- Opiston päärakennus, voimistelusali, kodinhoi- 4612: ja liikuntavammaisille tarkoitettu kansanopisto, toluokka, lämpökeskus sekä 16 vuotta vanhat 4613: jossa vuosittain eri kursseilla opiskelee lähes 1 000 asuntolat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Vam- 4614: vammaista henkilöä koko maan alueelta. Kurssi- maisten erityistarpeet edellyttävät mm. WC- ja 4615: päiviä kertyy n. 24 000. Opisto on ympäri vuoden pesutilojen hankkimista asuinhuoneisiin. 4616: tehokkaassa käytössä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4617: Toimintaa ovat koko ajan vaikeuttaneet talou- taen, 4618: delliset ongelmat. Kansanopistojen valtionapu- 4619: lain puitteissa ei pystytä tarpeeksi ottamaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4620: mioon vammaisten opetuksesta aiheutuvia nor- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 4621: maalia korkeampia kuluja ja tarvittavaa henkilös- 29.57.52 5 000 000 markkaa Lehtimiten 4622: tömäärää. opiston rakennusten peruskorjaukseen. 4623: 4624: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4625: 4626: Jorma Fred 4627: 1987 vp. 85 4628: 4629: Raha-asia-aloite n:o 79 4630: 4631: 4632: 4633: 4634: Fred: Määrärahan osoittamisesta Poronkankaan vesihuoltohankkeen 4635: toteuttamiseen 4636: 4637: 4638: Eduskunnalle 4639: 4640: Kyrönmaan alueelle v. 1980 valmistuneen vesi- män vesihuoltohankkeen suuren merkityksen 4641: huollon yleissuunnitelman mukaan Laihian kun- vuoksi on erittäin tärkeää, että valtion vuoden 4642: nan sekä Mustasaaren kunnan eteläosan veden- 1988 budjettiin varataan riittävä määräraha raken- 4643: huollon turvaaminen on tarkoitus hoitaa kuntien nustyön suorittamiseksi päätökseen suunnitellussa 4644: yhteistoimin toteutettavalla vesihuoltohankkeel- aikataulussa. 4645: la. Vesi on tarkoitus johtaaJurvan Poronkankaal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4646: ta, ja hankkeella on tarkoitus turvata myös Vaa- taen, 4647: san kaupungin kriisiajan vedenhankinta. Hank- 4648: keen kustannusarvio tämänhetkisessä hintatasossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4649: on noin 24 mmk. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 4650: Valtion vuoden 1987 budjetissa on varattu en- 30.40.31 5 000 000 markkaa Poronkan- 4651: simmäisen kerran 1,2 mmk em. vesihuoltohank- kaan vesihuoltohankkeen loppuun saatta- 4652: keen käynnistämiseksi vuoden 1987 aikana. Tä- miseksi. 4653: 4654: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4655: 4656: Jorma Fred 4657: 86 1987 vp. 4658: 4659: Raha-asia-aloite n:o 80 4660: 4661: 4662: 4663: 4664: Fred: Määrärahan osoittamisesta maantien n: o 7 3 3 3 parantamiseen 4665: välillä Seppälä-Mustamaa 4666: 4667: 4668: Eduskunnalle 4669: 4670: Tieosuuden Seppälä-Mustamaa varrella sijait- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4671: see Oravan kylä, jonka Vaasan läänin seutukaava- taen, 4672: liitto on luokitellut yhdeksi Kauhavan seitsemästä 4673: talouskylästä. Kauhavalla meneillään olevan yleis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4674: kaavoitustyön yhteydessä laaditaan kylään par- 1988 tulo- ja menoarvioon monentzlle 4675: haillaan osayleiskaavaa. Tie on erittäin huonokun- 31.24.14 4000000 markkaa maantien 4676: toinen ja vaatisi pikaisia korjaustoimenpiteitä. n:o 7333 parantamiseen välzllä Seppälä- 4677: Tien kunnostaminen parantaisi osaltaan Kauha- Mustamaa. 4678: van yhteyksiä Alajärven ja Lapuan suuntiin. 4679: 4680: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4681: 4682: Jorma Fred 4683: 1987 vp. 87 4684: 4685: Raha-asia-aloite n:o 81 4686: 4687: 4688: 4689: 4690: Fred: Määrärahan osoittamisesta Raparannan-Kauhajärven paikal- 4691: listien n:o 17727 perusparamarniseen 4692: 4693: 4694: Eduskunnalle 4695: 4696: Raparannan-Kauhajärven tieyhteys on hyvin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4697: vilkkaasti liikennöity ja sen varrella sijaitsevat taen. 4698: Kantolan ja Pelkkikankaan kylät Kauhavan kau- 4699: pungin alueella. Myös tämä tie sijaitsee Kauhavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4700: soravarojen kannalta keskeisellä paikalla, mikä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentt"lle 4701: osaltaan lisännyt tien käyttöä. Tie tulisi ottaa ensi 31.24.14 2 000 000 markkaa Raparan- 4702: tilassa piirin suunnittelukohteeksi ja sisällyttää nan-Kauhajärven paikallistien n:o 17727 4703: toimenpideohjelmaan mahdollisimman pian. perusparantamiseen. 4704: 4705: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4706: 4707: Jorma Fred 4708: 88 1987 vp. 4709: 4710: Raha-asia-aloite n:o 82 4711: 4712: 4713: 4714: 4715: Fred: Määrärahan osoittamisesta Mäenpään paikallistien n:o 17765 4716: perusparamamiseen 4717: 4718: 4719: Eduskunnalle 4720: 4721: Mäenpään paikallistien suunnittelu- ja perus- kaupungin hiihtokeskus, joka osaltaan lisää tien 4722: parantamistoimenpiteet tulisi saada käyntiin ensi käyttöä. 4723: tilassa, koska tien vaikutuspiirissä sijaitsee mm. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4724: Kauhavan ilmasotakoulu, joka käyttää tietä päi- taen, 4725: vittäin koulutustapahtumiensa ja huollollisten 4726: toimenpiteidensä yhteydessä. Lisäksi tien vaiku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4727: tuspiirissä sijaitsee huomattava osa Kauhavan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4728: hiekkavaroista, joita myös tie- ja vesirakennus- 31.24.14 2 000 000 markkaa Mäenpään 4729: laitos omistaa ja käyttää. Lisäksi tien vaikutus- paikallistien n:o 17765 perusparantami- 4730: piirissä sijaitsee Mäenpään kasvava kyläkeskus ja seen. 4731: 4732: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4733: 4734: Jorma Fred 4735: 1987 vp. 89 4736: 4737: Raha-asia-aloite n:o 83 4738: 4739: 4740: 4741: 4742: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja muiden neu- 4743: rologisesti vammautuneiden kuntoutukseen 4744: 4745: 4746: Eduskunnalle 4747: 4748: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pesä- taa kielteisesti taudin kehitykseen. Kuntoutuksen 4749: kekovettumatautia sairastaa maassamme noin heikentämisestä valtiontaloudelle aiheutuvat sääs- 4750: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on aktii- töt ovat varsin vähäiset verrattuna niihin menoi- 4751: vinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutuminen hin, joita aiheutuu MS-potilaiden joutumisesta 4752: muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. Tehokkaalla täysin laitoshoidon varaan. MS-potilaiden kun- 4753: lääkintävoimistelulla ja kuntoilemalla pyritään pi- toutusta olisikin päinvastoin edelleen tehostettava 4754: tämään potilaan lihakset kunnossa ja säilyttämään ja käytettävä terveyskeskuksia nykyistä tehok- 4755: hänen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään kaammin MS-potilaiden fysikaalisessa hoidossa. 4756: täysitehoisena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4757: lnvalidihuoltolain nojalla kunnille ja yksityisille taen, 4758: yhteisöille on voitu myöntää tukea ja avustusta 4759: kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näitä etuisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4760: sia on kuitenkin sosiaalihallituksen toimesta ryh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4761: dytty kaventamaan kohdistamalla valtiontalou- 33.78.30 11 000 000 markkaa MS-poti- 4762: den säästötoimia kuntoutusmäärärahoihin. Tämä laiden ja muiden neurologisesti vammau- 4763: suuntaus on. kuitenkin täysin virheellinen, koska tuneiden kuntoutuksen ja hoidon tehosta- 4764: kuntoutuksen heikkeneminen välittömästi vaikut- mzseen. 4765: 4766: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4767: 4768: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi 4769: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 4770: Sauli Hautala 4771: 90 1987 vp. 4772: 4773: Raha-asia-aloite n:o 84 4774: 4775: 4776: 4777: 4778: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vaikeasti 4779: vammautuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen 4780: 4781: 4782: Eduskunnalle 4783: 4784: Kuntoutusmahdollisuudet ovat viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4785: lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti taen, 4786: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen ih- 4787: misen avusta, saavat kuntoutusta niukasti, jos ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4788: lenkaan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4789: Lähes ainoita kuntoutusmahdollisuuksia ovat 33.93.52 2 000 000 markkaa vammais- 4790: omien vammaisyhdistysten järjestämät kuntou- järjestözlle kuntoutusleirien järjestämiseen 4791: tusleirit. Näitä järjestävät mm. MS-yhdistykset, vaikeasti vammautunezlle. 4792: Polioinvalidit, reumayhdistykset, Invalidiliitto 4793: jne. Tarpeeseen nähden leirejä on liian vähän ja 4794: ne ovat liian lyhyitä. 4795: 4796: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4797: 4798: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi 4799: Esko Almgren Eeva-Riitta Moilanen 4800: Sauli Hautala 4801: 1987 vp. 91 4802: 4803: Raha-asia-aloite n:o 85 4804: 4805: 4806: 4807: 4808: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisopintorahako- 4809: keiluun 4810: 4811: 4812: Eduskunnalle 4813: 4814: Tietoyhteiskunnassa Suomen tärkeimmät stra- dosta irtautuville. Kolmen vuoden aikuisopinto- 4815: tegiset voimavarat voidaan ammentaa kolmesta rahakokeilu, joka alkaa 1.8.1987, on erittäin tär- 4816: lähteestä: koulutuksesta, tutkimuksesta ja työelä- keä uudistus, koska useimmille ansionmenetyksen 4817: män demokratisoimisesta. Lähtökohtana tulee ol- osittainen korvaus on edellytys opiskelun aloitta- 4818: la se, että jokaisella ihmisellä on oikeus täysipai- miskynnyksen ylittämiseksi. 4819: noiseen yhteiskuntaelämään ja tietojensa ja taito- Kokeilun aikana on tärkeää tiedottaa aikuis- 4820: jensa kehittämiseen läpi koko elämän. opintorahasta riittävästi ja kokeilun aikana selvit- 4821: Runsaat kaksi kolmannesta tämän päivän työn- tää aikuisopintorahan tarvitsijoiden todellinen 4822: tekijöistä on työssä vielä vuonna 2000. Työssä ole- määrä. Ansionmenetyskorvauksena maksettavan 4823: vista valtaosa muuttaa työtehtäviään seuraavien 15 aikuisopintotuen minimin tulisi olla yhtä suuri 4824: vuoden aikana, ja työelämään tulevista nuorista kuin työttömyysturvalaissa määritelty peruspäivä- 4825: moni koulutetaan tehtäviin, joita tänään ei ole raha. 4826: vielä nähtävissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4827: Aikuisopiskelun taloudellinen tukeminen on 4828: yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta tärkeää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4829: Eduskunta hyväksyi v. 1987 opintotukilain muu- 1988 tulo- ja menoarvioon 45 000 000 4830: toksen, mikä mahdollistaa ansionmenetyskor- markan arviomäärärahan aikuisopintora- 4831: vauksen maksamisen työelämästä opiskelun joh- hakokezlua varten. 4832: 4833: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 4834: 4835: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman 4836: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 4837: 92 1987 vp. 4838: 4839: Raha-asia-aloite n:o 86 4840: 4841: 4842: 4843: 4844: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan opetuksen 4845: kehittämiseksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 4846: 4847: 4848: Eduskunnalle 4849: 4850: Tietoammateissa toimii Suomessa nykyisin n. Tätä valtavaa ja kiireellistä aikuiskoulutustehtä- 4851: 700 000 henkeä. Tämän ammattiryhmän määrän vää varten tulee kansalais- ja työväenopistoja ja 4852: arvioidaan jatkuvasti kasvavan ja lisäksi tietotai- kansanopistoja resursoida tietotekniikassa. 4853: don ja -tekniikan arvioidaan jatkuvasti uusiutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4854: van. Tietotekniikan peruskoulutuksen tulisi pe- 4855: riaatteessa tavoittaa koko aikuisikäinen väestö. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4856: Opetusministeriön asettama aikuisväestön tieto- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 4857: tekniikan peruskoulutustyöryhmä arvioi vuonna markkaa 20 mikrotietokoneluokan hank- 4858: 1986, että vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tulisi kimiseksi vapaan sivistystyön oppzfaitok- 4859: antaa vuosittain n. 96 000 aikuiselle tietoteknii- siin, 15 tietotekniikan opettajan viran pe- 4860: kan perus- ja jatkokoulutusta ja että 700 000 rustamiseksi ja tietotekniikan tuntiopetta- 4861: aikuista tulisi täydennyskouluttaa kuuden vuoden jien täydennyskoulutuksen kiireelliseksi li- 4862: välein. säämiseksi. 4863: 4864: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 4865: 4866: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 4867: Reijo Lindroos Jouni Backman 4868: Riitta Järvisalo-Kanerva 4869: 1987 vp. 93 4870: 4871: Raha-asia-aloite n:o 87 4872: 4873: 4874: 4875: 4876: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teiskon 4877: tien perusparantamiseen 4878: 4879: 4880: Eduskunnalle 4881: 4882: Tampereen Aitovuoren ja Teiskon välisen tien tuvat vuonna 1988, jolloin rakentaminenkin voisi 4883: parantaminen on tiepiirin ohjelmissa vuosille alkaa. Tien parantamisen kokonaiskustannus on 4884: 1990-92. Nykyinen tie on kapea ja mutkainen noin 32 mmk. Hanketta kiirehtii sekä nykyisen 4885: sekä välityskyvyltään ja erityisesti kevyen liiken- tien liikenteenvälityskyvyn että liikenneturvalli- 4886: teen kannalta liikenneturvallisuudeltaan heikko. suuden heikkous. Kun Hämeen tiepiirin alueelle 4887: Liikennemäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. on lähivuosina tulossa rahoitettavaksi suuria tie- 4888: Vilkkaimmilla osilla liikennemäätät ovat noin hankkeita, tulisi pienempien hankkeiden toteut- 4889: 3 800 ja muuallakin parantamissuunnitelman tamista pyrkiä nopeuttamaan. 4890: osuudella noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Edellä todetun perusteella ehdotamme kun- 4891: Kiireimmin toimenpiteitä kaivataan vilkkaimman nioittaen, 4892: tieosan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ja 4893: Aitovuoren ja Kämmenniemen välisen tieosan pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4894: rantamiseen. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 4895: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän rakenta- markkaa Aitovuoren- Teiskon tien paran- 4896: miseksi valmistuvat vuoden 1987 aikana ja tamistöiden aloittamista varten. 4897: Aitovuori-Kämmenniemi-suunnitelmat valmis- 4898: 4899: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 4900: 4901: Jukka Gustafsson Erkki Pystynen Pertti Lahtinen 4902: Sulo Aittoniemi Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 4903: Riitta Järvisalo-Kanerva 4904: 94 1987 vp. 4905: 4906: Raha-asia-aloite n:o 88 4907: 4908: 4909: 4910: 4911: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDSia käsittelevän ope- 4912: tusmateriaalin tuottamiseksi 4913: 4914: 4915: Eduskunnalle 4916: 4917: Immuunikato on uusi ja vakava sairaus. Koulu- joittajiksi pyritään saamaan parhaat asiantuntijat. 4918: laitoksen käyttöön ei ole valmistettu AIDS-tau- Tarkoituksena on tehdä selkeä ja asiallinen aineis- 4919: dista yhtenäistä aineistoa. Opettajat ja oppilas- to, joka ei lisää pelkoa ja ahdistuneisuutta, mutta 4920: h~oltohenkilöstö odottavat käyttökelpoista tietoa tuo nykyisin käytettävissä olevan tiedon opettajien 4921: as1asta. ja oppilashuoltohenkilöstön ja oppilaiden käytet- 4922: Nuorisokasvatussäätiö on tehnyt suunnitelman täväksi. 4923: tuottaa peruskoulun yläasteen ja lukion opetta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 4924: jien ja oppilaiden käyttöön informaatioaineistoa tavasti, 4925: AIDSista. Aineisto sisältää AIDS-tietoiskun ani- 4926: maatiotekniikkaa käyttäen. Filmin kestoaika on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4927: noin 1 minuutti. Opettajan aineisto sisältää im- 1988 tulo- ja menoarvioon 35 0 000 mark- 4928: muunikatoa koskevan verraten perusteellisen in- kaa AIDS-oppimateriaalin tuottamiseksi 4929: formaation. Oppilaille jaettava aineisto sisältää peruskouluja ja lukiaita varten. 4930: keskeiset tiedot immuunikadosta. Aineiston kir- 4931: 4932: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 4933: 4934: Pekka Haavisto Tina Mäkelä 4935: Osmo Soininvaara Ole Wasz-Höckert 4936: Pekka Puska 4937: 1987 vp. 95 4938: 4939: Raha-asia-aloite n:o 89 4940: 4941: 4942: 4943: 4944: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväskylän- 4945: Pieksämäen radan sähköistämiseen 4946: 4947: 4948: Eduskunnalle 4949: 4950: Valtionrautateiden vuonna 1974 valmistuneen muuteen ja radan läpäisykykyyn. Kuljetusten ta- 4951: vuoteen 1985 saakka ulottuvan pitkän aikavälin loudellisuus kasvaa, mikä aikaa myöten heijastuu 4952: suunnitelman mukaan sähköistäminen olisi vuon- myös rahtitasoon. Sähköistämisellä on merkitystä 4953: na 1985 toteutettu rataosuuksilla Helsinki-Tam- myös VR:n kilpailukyvylle Sisä-Suomessa. Erityi- 4954: pere-Seinäjoki-Oulu, Kotka-Iisalmi, Tampe- sesti kilpailua käydään junaliikenteen ja autokul- 4955: re-Riihimäki-Joensuu, Tampere-Jyväskylä- jetusten kesken. Kovinta kilpailu on puun ja hak- 4956: Pieksämäki ja Tuomioja-Raahe. Näistä rata- keen kuljetuksessa, missä Keski-Suomessa on 4957: osuuksista on muut rataosuudet paitsi Tampe- käynnissä markkinoiden uudelleen jako. Tieto 4958: re-Jyväskylä-Pieksämäki joko sähköistetty tai sähköistämisen toeutumisesta vaikuttaisi epäile- 4959: niiden sähköistys sisältyy VR:n KTS-suunnitel- mättä yritysten päätöksentekoon kuljetusmuotoa 4960: maan vuosille 1986-1990. valittaessa. 4961: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata on Sähköistäminen mahdollistaisi myös nopeam- 4962: Keski-Suomen talouselämälle elintärkeä. Radalla mat pikajunayhteydet Jyväskylästä Helsinkiin, 4963: kulkee sekä itään että länteen suuntautuva tuonti- mikä lisäisi junien kilpailukykyä lentoliikentee- 4964: ja vientiliikenne. Rautatieyhteyksien merkitystä seen verrattuna. 4965: korostaa se, että Keski-Suomen teollisuuden tuo- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 4966: tannosta menee vientiin noin 40 %, mikä on taen, 4967: poikkeuksellisen suuri osuus verrattuna maan 4968: muihin alueisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4969: Tampereelta Jyväskylän suuntaan lähtevän ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 4970: saapuvan liikenteen määrä oli vuonna 1984 31.90.72 1000000 markkaa rataosuu- 4971: 6,9 miljoonaa bruttotonnia ja Jyväskylän-Piek- den Tampere-Jyväskylä-Pieksiimiiki 4972: sämäen liikenne 5,4 miljoonaa bruttotonnia. sähköistiimisen suunnittelua varten. 4973: Sähköistys vaikuttaa liikenteen nopeuteen, var- 4974: 4975: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 4976: 4977: Iiris Hacklin Helena Pesola Sakari Knuuttila 4978: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Tina Mäkelä 4979: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi 4980: 96 1987 vp. 4981: 4982: Raha-asia-aloite n:o 90 4983: 4984: 4985: 4986: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhtyneet Paperitehtaat 4987: Oy:n Jämsänkosken tehtaan siirtoviemärin rakentamiseen 4988: 4989: 4990: Eduskunnalle 4991: 4992: Itä-Suomen vesioikeus on antanut 17.2.1987 mista. Valtion rahoitusosuuden ehtona on, että 4993: päätöksen, joka koskee Yhtyneet Paperitehtaat Jämsänkosken tehtaiden jätevedet johdetaan Kai- 4994: Oy:n omistamien Kaipolan paperitehtaan jaJäm- polaan 1.1.1990 mennessä ja puhdistetaan siellä 4995: sänkosken paperitehtaan oikeutta jätevesien joh- vesioikeuden aikanaan antaman lupapäätöksen 4996: tamiseen vesistöön. mukaisesti. Siirtoviemärin kustannusarvio oli 18 4997: Kaipolan paperitehdas sijaitsee Jämsässä Päijän- miljoonaa markkaa. Valtion osuudeksi rakenta- 4998: teen rannalla. Tehdas on välittömässä yhteydessä miskustannuksiin on budjetin käyttösuunnitel- 4999: Olkkolanlahteen, joka Tiirinselän kautta jatkuu massa esitetty 3,6 miljoonaa markkaa, josta vuo- 5000: Lehesselälle, joka edelleen on yhteydessä suoraan den 1987 budjettiin on otettu hankkeen suunnit- 5001: Judinsalonselkään Keski-Päijänteellä. teluun 1 miljoona markkaa. 5002: Jämsänkosken paperitehdas sijaitsee Jämsänkos- Vesioikeuden päätöksen jälkeen on käynyt sel- 5003: kellaJämsänjoen varressa noin 15 kilometrin pääs- väksi, että hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5004: sä Tiirinselälle laskevasta Jämsänjokisuusta. Koko ollut liian alhainen. Mm. Kaipolaan rakenteilla 5005: matkan ajan Jämsänjoki kulkee asutuksen, mm. olevan biologisen puhdistamon laajennustarpees- 5006: Jämsän kaupungin keskustan läpi. ta sekäJämsänkoskelle rakennettavasta varoaltaas- 5007: Kaipolaan rakennetaan parhaillaan paperiteh- ta johtuen kokonaiskustannusarvio on tällä het- 5008: taan laajennusta ja siihen liittyen uutta biologista kellä 27,8 miljoonaa markkaa. On selvää, että tä- 5009: puhdistamoa Olkkolanlahden rantaan. Yhtyneet hän summaan verrattuna valtion osuudeksi esitet- 5010: Paperitehtaat Oy:n, vesiviranomaisten, alueen ty 3,6 miljoonaa markkaa on aivan liian alhainen 5011: kuntien ja valtiovallan kesken on jo ennen vesioi- summa. On välttämätöntä, että valtio osallistuu 5012: keudenpäätöstä keskusteltu ns. siirtoviemärin ra- olennaisesti suuremmalla summalla. Tämän 5013: kentamisestaJämsänkosken tehtaalta suoraan Kai- vuoksi valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon 5014: polaan rakennettavalle uudelle biologiselle puh- tulisikin hankkeen toteutumiseksi saada käyttö- 5015: distamolle. Näin ratkaistuna jätevesiongelma ma- suunnitelmassa olevan 3,6 miljoonan sijasta 9,5 5016: talasta ja heikosti virtaavastaJämsänjoesta poistui- miljoonan markan määräraha valtionosuutena ky- 5017: si kokonaan ja biologinen puhdistamo takaisi kor- seisen vesihuoltotyön rakennuskustannuksiin. 5018: kean puhdistusasteen molemmista tehtaista tule- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 5019: ville jätevesille. taen, 5020: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on 5021: momentin 35 .25. 77.09 kohdalla lausuttu peruste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5022: luissa, että Jämsänkosken-Kaipolan siirtoviemä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5023: rin rakentamisella päästään tehtaiden jätevesien 35.25.77 9 500 000 markkaa Keski-Suo- 5024: keskitettyyn käsittelyyn ja saadaan jätevesille tar- men vesi- ja ympäristöpiirille vesihuolto- 5025: koituksenmukaisempi purkupaikka vesiensuoje- työhön siirtoviemärin rakentamiseksi Yh- 5026: lun kannalta. Valtion osallistumisella hankkee- tyneet Paperitehtaat Oy:n jämsänkosken 5027: seen voidaan nopeuttaaJämsänjoen suojelun kan- tehtaalta Kaipalan puhdistamolle. 5028: nalta erittäin merkittävän suunnitelman toteutu- 5029: 5030: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 5031: 5032: Iiris Hacklin Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 5033: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen 5034: Sakari Knuuttila Helena Pesola Toimi Kankaanniemi 5035: 1987 vp. 97 5036: 5037: Raha-asia-aloite n:o 91 5038: 5039: 5040: 5041: 5042: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pakolaisten paluumuuton 5043: tukemiseen 5044: 5045: 5046: Eduskunnalle 5047: 5048: Sotilasdiktatuurin tultua Chilessä valtaan on selle että sen eri jäsenille vetoomukset, että chile- 5049: Suomi myöntänyt turvapaikkaoikeuden kaikkiaan läisten pakolaisten paluumuuttoa varten varattai- 5050: vähän yli sadalle poliittiselle pakolaiselle. Suurin siin määräraha. Tällä voitaisiin mahdollistaa pa- 5051: osa näistä pakolaisista tuli maahamme heti vallan- kolaisten mahdollisimman turvallinen uuden elä- 5052: kaappauksen jälkeen. Osa Suomessa olleista pako- män alkuunpääsy Chilessä, jossa on tuvallisuusris- 5053: laisista on vuosien mittaan lähtenyt kolmansiin kien lisäksi erittäin vaikea työllisyystilanne ja kor- 5054: maihin, mutta vain harvat ovat palanneet takaisin kea inflaatio. Kun useat täällä olleista chileläisistä 5055: Chileen. Kiinnostus paluumuuttoon Chileen on pakolaisista ovat olleet ainakin osan aikaa ansio- 5056: kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun poliitti- työssä maksaen normaalit verot ja sosiaaliturva- 5057: sen opposition voimistuttua sotilashallinto on ol- maksut, olisi muuttorahan maksaminen myös oi- 5058: lut pakotettu myöntämään useille maasta karkote- keudenmukainen palaute näistä Suomeen jäävistä 5059: tuille poliittisille aktivisteille normaalin Chilen yhteisen sosiaaliturvamme maksamiseen tarkoite- 5060: passin ja tätä kautta myös paluumuuttoluvan. tuista varoista. 5061: Johtuen monien pakolaisten aikaisemmista ko- Jo vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä 5062: kemuksista Chilestä tai heidän perhesuhteistaan, pakolaishuoltoa koskevaa määrärahaa on lisätty ja 5063: ei ole todennäköistä, että kovinkaan moni Suo- käyttöperusteita muutettu siten, että määrärahas- 5064: messa olevista chileläisistä pakolaisista haluaisi pa- ta voidaan maksaa myös pakolaisten ja heihin ver- 5065: lata vanhaan kotimaahansa. Lisäksi pakolaisten rattavien henkilöiden muihin maihin matkusta- 5066: kokonaismäärä on esimerkiksi Ruotsissa oleviin misesta aiheutuvia menoja. Sen sijaan ei hyväksyt- 5067: pakolaisiin verrattuna häviävän pieni. Kuitenkin ty sosiaali- ja terveysministeriön esitystä, että mää- 5068: niillä, joille tällainen mahdollisuus Chilestä suo- rärahaa voitaisiin käyttää myös pakolaisten paluu- 5069: daan ja joilla on itsellään halua paluumuuttoon, muuttorahaksi. 5070: tulisi inhimillisesti katsoen olla oikeus mahdolli- Edellä Ölevan perusteella ehdotamme, 5071: simman turvallisesti se myös tehdä. Sekä Chile- 5072: Democraticct että lukuisat suomalaiset järjestöt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5073: joiden joukossa on mm. Suomi-Chile Seura, 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 5074: ovat toistuvasti esittäneet sekä Suomen hallituk- markkaa pakolaisten paluumuuttorahaksi. 5075: 5076: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 5077: 5078: Tarja Halonen Raimo Vuoristo 5079: Ilkka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva 5080: Esko Seppänen 5081: 5082: 5083: 5084: 5085: 9 270416F 5086: 98 1987 vp. 5087: 5088: Raha-asia-aloite n:o 92 5089: 5090: 5091: 5092: 5093: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta chileläisten pakolaisten 5094: kulttuurin tukemiseen 5095: 5096: 5097: Eduskunnalle 5098: 5099: Suomen vastaanottaessa aikoinaan maahamme äidit ovat olleet huolissaan näiden kulttuurisitei- 5100: chileläisiä pakolaisia oli osa heistä lapsia. Moniin den heikentymisestä. Tämän vuoksi on järjestetty 5101: pakolaisperheisiin on maassamme oleskelun aika- lyhyitä kursseja heidän äidinkielensä ja alkupe- 5102: na syntynyt lisää lapsia. Näillä ei ole ollut luon- räiskulttuurinsa ylläpitämiseksi. Pakolaisten itsen- 5103: nollisesti maastamme käsin kovinkaan suuria sä joukossa on useita ammattitaitoisia pedagogeja 5104: mahdollisuuksia ylläpitää eläviä suhteita kaukai- ym. asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana 5105: sen kotimaansa kulttuuriin. Eräät chileläisistä pa- kurssiohjelman läpiviemisessä. Opetusministeriön 5106: kolaisista ovat avioituneet suomalaisten kanssa, taholta on oltu myönteisiä asian kehittelyn suh- 5107: jolloin myös kotipiirin kulttuuri ja jopa käytettävä teen. Varojen puute on kuitenkin haitannut toi- 5108: kieli on suomalaistunut. Kaikkien lasten ja nuor- mintaa. 5109: ten kohdalla ovat joka tapauksessa suomalainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5110: ystäväpiiri, koulu- ja kulttuurielämä ym. ympäris- taen, 5111: tötekijät vaikuttaneet siihen, ettei näiden henki- 5112: löiden alkuperäinen chileläinen kulttuuriperintö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5113: pysty kilpailemaan tasaveroisesti suomalaisen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5114: kulttuurin kanssa. 29.90.52 150 000 markkaa chzfeläisten 5115: Chileläiset vanhemmat ja erityisesti chileläiset pakolaisten kulttuurin tukemiseen. 5116: 5117: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 5118: 5119: Tarja Halonen Raimo Vuoristo 5120: llkka Joenpalo Esko Seppänen 5121: 1987 vp. 99 5122: 5123: Raha-asia-aloite n:o 93 5124: 5125: 5126: 5127: 5128: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tulevaisuuden Ystävät ry:n 5129: toiminnan tukemiseen 5130: 5131: 5132: Eduskunnalle 5133: 5134: Suomi tulevaisuudessa -seminaareja on tähän maa- ja metsätalous, terveydenhoito, koulutus, 5135: mennessä järjestetty kuusi ja seitsemäs, syyskuussa ekokokeilut). 5136: 1987 pidettävä seminaari on parhaillaan suunnit- Kolmas seminaari pidettiin elokuussa 1984 5137: teluvaiheessa. Selostus tähänastisista seminaareis- Työväentalolla Helsingissä. Se oli filosofisin: pää- 5138: ta on liitteenä. aiheena oli uudistavan toiminnan taustalla oleva 5139: Seminaarit ovat jo osoittaneet tarpeellisuutensa ihmiskäsitys. Jälleen syntyi runsassisältöinen ra- 5140: erilaisten yhteiskunnallisten näkemysten keskus- portti. Samalla kehkeytyi yhteistyö Vaihtoehtoi- 5141: telufoorumina, joka on ainutlaatuinen niin Suo- nen tulevaisuus Pohjolalle -projektin kanssa. 5142: messa kuin kansainvälisestikin. Seminaareihin on Vaikka seminaarin osanottajajoukko vaihteli, 5143: alusta lähtien osallistunut noin 150 henkeä yhteis- muodostui aktiivinen kantajoukko, joka työsken- 5144: kunnallisen elämän eri aloilta. teli seminaareja valmistelevassa toimikunnassa. 5145: Hyvään alkuun päässeen toiminnan vakiinnut- Neljäs Suomi tulevaisuudessa -seminaari pidet- 5146: tamiseksi seminaarien järjestäjät perustivat vuon- tiin toukokuussa 1985 Kailvikissa ja sen aiheena 5147: na 1985 yhdistyksen Tulevaisuuden Ystävät ry. - oli metsien tulevaisuus. Keskustelun tarvetta oli 5148: Framtidens Vänner rf., joka merkittiin yhdistysre- enemmän kuin aika salli. Tämän vuoksi toimi- 5149: kisteriin 1986. Tämä on jo osoittautunut oikeaksi kunta päätti jättää seuraavassa seminaarissa run- 5150: ratkaisuksi. Yhdistykselle on vuoden aikana kerty- saasti aikaa keskustelulle ja nimenomaan aidolle 5151: nyt satakunta jäsentä. keskustelulle, jossa myös kuunnellaan toisia. Sitä- 5152: Kukin seminaari on tähän asti järjestetty erik- hän Suomessa ei ole liikaa. 5153: seen sille nimetyn seminaaritoimikunnan ja sih- Viidenteen seminaariin koottiin henkilöitä, jot- 5154: teeristön voimin. Seminaarikohtaisina avustuksi- ka eri tahoilla ja eri aloilla rakentavat '' mahdol- 5155: na opetusministeriöltä on saatu yhteensä 90 500 lista Suomea'' kertomaan avoimesti näkemyksis- 5156: markkaa. tään ja toimintansa perusteista. Keskustelua he- 5157: Seminaari seminaarilta osallistujien toivomuk- rätti erityisesti kysymys Suomen yhä pitemmälle 5158: set toiminnan laajentamiseksi ovat kasvaneet. menevästä sitoutumisesta kansainväliseen talou- 5159: Toistuvasti on esitetty ehdotuksia seminaarityös- delliseen kilpailuun. Jääkö meille mitään vaih- 5160: kentelyn tulosten tehokkaammasta hyödyntämi- toehtoja? 5161: sestä esimerkiksi saattamalla tulokset aktiivisesti Seminaarien tavoitteena on myös kohottaa kes- 5162: ko. asioista vastaavien virkamiesten ja yhteiskun- kustelukulttuuria. Jokaisen toivotaan ilmaisevan 5163: nallisten päättäjien tietoon ja jatkamalla järjestel- ajatuksensa ja kokemuksensa avoimesti. Ehkä siitä 5164: mällisesti seminaarien virittämää julkista keskus- siilautuu jotakin yhteistä, ehkä ei. Joka tapaukses- 5165: telua. Toiveena on myös ollut, että seminaarien sa opitaan jotakin siitä, miten erilaiset ihmiset eri 5166: työryhmät voisivat jatkaa työskentelyään seminaa- aloilla näkevät tulevaisuuden ja tekevät sitä. Yksi 5167: rien välillä. yhteinen juonne ehkä kuitenkin on: tulevaisuu- 5168: Keskustelun tarve säilyi ensimmäisen seminaa- teen uskotaan - pessimismille, alistumiselle, ei 5169: rin jälkeen. Tammikuussa 1984 järjestettiin Hel- anneta periksi. 5170: singin Jollaksessa uusi seminaari ja sille maalis- Jäsenistö puolestaan on todennut, että Suo- 5171: kuussa 1984 Säätytalolla jatkotilaisuus, jossa eri mesta puuttuu tiettyyn yhteiskunnalliseen intres- 5172: puolueet ottivat kantaa Jollaksen seminaarin ra- siin sitoutumaton keskustelumahdollisuus, ja sen 5173: porttiin. Seminaarit alkoivat nyt myös työskennel- vuoksi toivotaan, että parin kuukauden välein voi- 5174: lä työryhmissä (mm. teknologia ja yritystoiminta, taisiin järjestää kokoontumisia, joissa esimerkiksi 5175: 100 1987 vp. -RA n:o 93 5176: 5177: voitatsun välittömästi keskustella ajankohtaisista tehtävät voidaan hoitaa ammattimaisesti, mikä on 5178: ongelmista ja tapahtumista ja näin saada eväitä mahdollista vain pysyvän toiminta-avustuksen 5179: oman työtehtävän suorittamista varten. Arvok- turvin. 5180: kaaksi toiminnan perustaksi on koettu, ettei yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5181: distyksen tavoitteena ole kehittää omaa ohjelman- tavasti, 5182: julistusta, vaan olla väylänä aidolle keskustelulle, 5183: jossa muiden esittämien näkökohtien kuuntele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5184: minen on tärkeämpää kuin omien ajatusten esiin- 1988 tulo- ja menoarvioon 170 000 mark- 5185: tuominen. kaa Tulevaisuuden Ystävät ry:lle Suomi 5186: Näiden toiveiden toteuttaminen edellyttää kui- tulevaisuudessa -seminaarien ja muun py- 5187: tenkin, että käytännön järjestely- ja suunnittelu- syvän toiminnan edelleen järjestämiseksi. 5188: 5189: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 5190: 5191: Tarja Halonen Eero Paloheimo Jouni J. Särkijärvi 5192: 1987 vp. 101 5193: 5194: Raha-asia-aloite n:o 94 5195: 5196: 5197: 5198: 5199: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asetuotannon korvaami- 5200: seen muulla tuotannolla 5201: 5202: 5203: Eduskunnalle 5204: 5205: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan kokemuksia sikäli, että toisen maailmansodan jäl- 5206: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. Kui- keen muutettiin Suomessa aseteollisuutta siviili- 5207: tenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on tuotannoksi, minkä seurauksena erityisesti metal- 5208: osoitettu, että asevarustelun jatkaminen ei takaa liteollisuus laajeni voimakkaasti. 5209: työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää työttömyyt- On vielä todettava se, että Suomessa on aseteol- 5210: tä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen asetuotannon lisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen näh- 5211: teknologia- ja pääomavaltaisuus, joka on aiheut- den suhteellisen vähäinen. Puolustusministeriön 5212: tanut sen, että aseteollisuus työllistää tällä hetkel- laskelmien mukaan puolustuslaitoksen välittömät 5213: lä vähemmän ihmisiä kuin muu teollinen toimin- hankinnat työllistävät Suomen teollisuudessa noin 5214: ta. Asevarustelun keskeinen ongelma on se, että 1 750 henkilöä. Jos mukaan luetaan kaikki koti- 5215: varustelu ei taloudellisessa mielessä tuota mitään, maiseen teollisuuteen vaikuttavat hankinnat, on 5216: vaan syö resursseja siviilituotannolta. työllisyysvaikutus 2 500 henkilöä. 5217: Asevarustelun aiheuttamien taloudellisten ja Asetuotannon korvaaminen muulla tuotannol- 5218: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii- la olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi valtion 5219: me aikoina voimistunut keskustelu yhteiskunnan tulo- ja menoarvioon olisi otettava määräraha 5220: voimavarojen siirtämisestä sotilaallisesta siviili- muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi. Määrä- 5221: käyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen siviili- rahan turvin voitaisiin korvata mm. tuotekehitys- 5222: tuotannoksi ei ole aivan yksinkertainen toimenpi- toiminnasta, markkinoinnista ja henkilökunnan 5223: de, vaan siihen liittyy monia ongelmia. Lyhyellä uudelleenkoulutuksesta tuotantolaitoksille ensi 5224: tähtäyksellä tuotantolaitosten muuntaminen sivii- vaiheessa aiheutuvia kustannuksia. 5225: likäyttöön ja työntekijöiden uudelleenkoulutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5226: minen saattavat aiheuttaa taloudellisia ongelmia taen, 5227: ja jopa työttömyyttä. Toisaalta muutostyön pitkän 5228: tähtäyksen talousvaikutukset eivät lisää ongelmia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5229: vaan elvyttävät taloutta ja kohentavat työllisyyttä. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 5230: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtaista markkaa käytettäväksi avustuksinaja kor- 5231: ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaamisek- vauksina asetuotannon korvaamiseksi 5232: si tnuulla tuotannolla. Meillähän on myönteisiä muulla tuotannolla. 5233: 5234: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 5235: 5236: Tarja Halonen Raimo Vuoristo 5237: Riitta Järvisalo-Kanerva Esko Seppänen 5238: 102 1987 vp. 5239: 5240: Raha-asia-aloite n:o 95 5241: 5242: 5243: 5244: 5245: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja lähimmäispal- 5246: velun liitto ry:n kokeiluprojektin tukemiseen 5247: 5248: 5249: Eduskunnalle 5250: 5251: Vanhusten maara kasvaa jatkuvasti. Yhä liitetään liiton jäsenjärjestöjen avohuoltopisteissä, 5252: useampi vanhus jää vaille inhimilliseen elämään asuintaloissa ja vanhainkodeissa muistamattomien 5253: kuuluvaa hoitoa, huolenpitoa sekä turvallisuuden vanhusten toimintakyvyn aktivointi. 5254: tunnetta. Tämä luo huolenpidon ulkopuolelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5255: jääneille vanhuksille hylätyksi tulleen olotilan se- taen, 5256: kä turhautuneisuutta, joka entisestään pienentää 5257: vanhuksen toimintapiiriä. Yksinäisten vanhusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5258: omatoimisen toimintakyvyn aleneminen ja henki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5259: nen alavire kasvattavat paineita kalliin ja raskaan 33.33.51 500 000 markkaa Vanhus- ja lä- 5260: laitoshoidon laajentamiseen. himmäispalvelun liitto ry:n vanhusten 5261: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. aloittaa omatoimisen toimintakyvyn kehittämis- 5262: vuoden 1988 aikana vanhusten toimintakyvyn ke- kokezluun sekä siihen liittyvään muista- 5263: hittämiskokeilun. Työ kohdistetaan kotona asu- mattomien vanhusten elämå'npiin'n laa- 5264: viin yksinäisiin ja passiivisiin vanhuksiin ja siihen jentamisprojektiin. 5265: 5266: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 5267: 5268: Tarja Halonen Raimo Vuoristo 5269: llkka Joenpalo Lea Savolainen 5270: Virpa Puisto 5271: 1987 vp. 103 5272: 5273: Raha-asia-aloite n:o 96 5274: 5275: 5276: 5277: 5278: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja Töö- 5279: lönlahden veden ja rantojen puhdistamiseen 5280: 5281: 5282: Eduskunnalle 5283: 5284: Helsingin asema maan pääkaupunkina asettaa tus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman kohteeksi, 5285: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden tulisi valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ottaa 5286: hoidolle. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut erityinen määräraha ympäristönsuojelutavoittei- 5287: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saastu- den toteuttamiseksi myös pääkaupunkialueen sy- 5288: minen ja niiden rantojen likaantuminen on hai- dämessä. 5289: tallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5290: myös Helsingissä vuosittain vierailevien lukuisien taen, 5291: kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kan- 5292: nalta. Koska kyseisten alueiden puhdistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5293: riittävästi uimis- ja muuhun ulkoilukäyttöön on 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 5294: Helsingin kaupungille varsin kallis kohde, on pe- markkaa suunnittelun aloittamiseksi Hel- 5295: lättävissä, että hanketta lykätään liian kauan. Täl- singin kaupungissa sijaitsevien Eläintar- 5296: löin on vaarana, että koko alue tullaan menettä- hanlahden ja Töölönlahden veden ja ran- 5297: mään ulkoilu- ja virkistysmielessä. tojen puhdistamiseksi uinti- ja virkistys- 5298: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi ja käyttöön kelpaaviksi. 5299: alueen rannat voitaisiin tehokkaasti saada puhdis- 5300: 5301: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1987 5302: 5303: Tarja Halonen Raimo Vuoristo Esko Seppänen 5304: 104 1987 vp. 5305: 5306: Raha-asia-aloite n:o 97 5307: 5308: 5309: 5310: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perustamis- 5311: ja käyttökustannuksiin eräissä kehitysmaissa 5312: 5313: Eduskunnalle 5314: 5315: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt kehitysyhteistyöosastoon ja kouluhallitukseen yh- 5316: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tai teyttä intialainen tri B. D. Purohit tarkoitukse- 5317: pohjoismaiden kansanopistoihin tutustuneiden naan perustaa Rajahstanin osavaltioon kansan- 5318: henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet tuke- opisto. Purohit on väitellyt tohtoriksi Helsingin 5319: massa pohjoismaiset kansanopistot ja pohjoismai- yliopistossa ja osaa auttavasti myös suomea. Hän 5320: set kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalainen DANI- on osavaltionsa maaseudun kehittämisprojektin 5321: TA, norjalainen NORAD, ruotsalainen SIDA ja johtaja. Samassa tarkoituksessa on tutustunut lu- 5322: kovin vaatimattomasti suomalainen FINIDA. kuisiin maamme kansanopistoihin ja ottanut yh- 5323: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai konk- teyttä viranomaisiin intialainen Delhin yliopistos- 5324: reettisen toteuttamisensa jo v. 1844, kun perustet- sa työskentelevä tri R. C. Bradhan perustaakseen 5325: tiin ensimmäinen tanskalainen kansanopisto. Lii- kansanopiston Biharin osavaltion pääkaupungin 5326: ke levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. Patnan lähistölle maaseutuympäristöön. Kenialai- 5327: Kansanopisto on levinnyt yleiseksi kaikissa poh- nen aikuiskasvatuksen edustaja Mululu on tutus- 5328: joismaissa ja Saksan Iiittotasavallassa, jonkin ver- tuttuaan tanskalaiseen ja suomalaiseen kansan- 5329: ran myös muissa läntisen Euroopan maissa. opistoon suunnitellut suomalaisen kansanopiston 5330: DANITA on tukenut Ghanan ja Bangladeshin esikuvan mukaisten kansanopistojen perustamista 5331: sekä Intian osavaltion Karnatakan, NORAD Sam- maahansa. 5332: bian ja SIDA Tansanian kansanopistoliikettä. Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alkami- 5333: Tansania on liikkeen kehityksessä pisimmällä. sen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittaisiin 5334: Siellä on 52 kansanopistoa, Sambiassa 31, Karna- välttämättä perustamiskustannusten ja ensim- 5335: takassa 12, Bangladeshissa 5 ja Ghanassa 3. Edel- mäisten työvuosien käyttökustannusten rahoitta- 5336: listen lisäksi on Biharin osavaltiossa Intiassa kan- mista jonkin pohjoismaan kehitysyhteistyövarois- 5337: sanopisto. Sitä tukee Svenska Föreningen för In- ta. Perustamiskustannukset ovat kehitysmaissa 5338: disk Byfolkhögskola. varsin vaatimattomat, samoin vuosittaiset käyttö- 5339: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskentele- kustannukset opistoa kohti. Suomalaiset lähetys- 5340: vät maalaiskylissä ja niiden tarkoituksena on pal- järjestöt ovat valmiita toimintaan asiantuntijoina 5341: vella maaseudun asukkaiden taloudellista, henkis- ja toteuttajina, mutta ulkoministeriön päätöksen 5342: tä ja sosiaalista nousua lukutaidon opettamisesta mukaan tukea tällaisiin tarkoituksiin voidaan 5343: lähtien. myöntää järjestöille yleensä enintään 60 % hank- 5344: Esimerkiksi Bangladeshin äsken perustetut keen kokonaiskustannuksista. Tämän päätöksen 5345: opistot eivät ole varsinaisia sisäoppilaitoksia kuten ollessa voimassa ne eivät kykene aloittamistyöhön. 5346: pohjoismaiset kansanopistot, vaan pikemminkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5347: päivä- ja iltakouluja, aikuiskasvatuskeskuksia. Ne taen, 5348: toimivat kaikki maalaiskylissä ja ovat tarkoitetut 5349: palvelemaan köyhintä väestönosaa, talonpoikia, että Eduskunta ottaisi valtz'on vuoden 5350: maattornia ja naisten vapautusliikettä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentz'lle 5351: Keniassa ja Intiassa on osoitettu kiinnostusta 24.30.67 4 000 000 markkaa kansanopis- 5352: suomalaisen kansanopistoliikkeen siirtämiseen ton perustamis- ja käyttökustannuksiin In- 5353: näiden maiden maaseutuongelmien ratkaisuja donesiassa, Kti'nassa, Keniassa sekä' yhdes- 5354: palvelemaan. Vuonna 1983 otti ulkoministeriön sä Intian osavaltiossa. 5355: 5356: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 5357: 5358: Sauli Hautala Jorma Fred 5359: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5360: 1987 vp. 105 5361: 5362: Raha-asia-aloite n:o 98 5363: 5364: 5365: 5366: 5367: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon palotur- 5368: vallisuuden parantamiseen 5369: 5370: 5371: Eduskunnalle 5372: 5373: Kerimäellä oleva maailman suurin puukirkko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5374: on yksi koko maan huomattavimpia nähtävyyksiä. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29. 02 5375: Seurakunta toteuttaa parhaillaan mittavaa suun- uudelle momentzlle 400 000 markkaa 5376: nitelmaa kirkon paloturvallisuuden parantamisek- Kerimäen kirkon paloturvallisuuden pa- 5377: si. Hankkeen kustannukset ovat noin 1, 5 miljoo- rantamiseksi. 5378: naa mk, jonka katteesta puuttuu vielä noin 5379: 600000 mk. 5380: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5381: taen, 5382: 5383: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 5384: 5385: Sauli Hautala Jorma Fred 5386: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5387: 106 1987 vp. 5388: 5389: Raha-asia-aloite n:o 99 5390: 5391: 5392: 5393: 5394: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen professorin 5395: viran perustamiseen Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen 5396: 5397: 5398: Eduskunnalle 5399: 5400: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, jossa ei tuslaitoksessa syventävien opintojen opetusta jou- 5401: ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajankoulu- tuvat nykyisin antamaan jo maisteritasoiset henki- 5402: tuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitos löt ja tuntiopettajat. On selvää, ettei Savonlinnan 5403: ovat Mikkelin läänin ainoat oppilaitokset, joissa opettajankoulutuslaitoksen sisäänottoa voida nos- 5404: akateemisia loppututkintoja voidaan suorittaa. taa ja siten lisätä Mikkelin läänin korkeakoulu- 5405: Laitoksissa on yhteensä noin 600 opiskelijaa ja lä- paikkoja- opetuksen tasosta tinkimättä- ellei 5406: hes 180 aloituspaikkaa. Siten Mikkelin läänin kor- nykyisiä kasvatustieteen resursseja lisätä. 5407: keakoulupaikkojen osuus on ainoastaan 0, 7 % ko- Kaikkiin muihin maamme opettajankoulutus- 5408: ko maan korkeakouluopiskelijoiden määrästä. laitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen profes- 5409: Läänin väestöpohjan perusteella korkeakoulupaik- suuri. Joensuun yliopiston KTS:ssä ei ole edes esi- 5410: kojen määrän tulisi olla kuusinkertainen. tetty kasvatustieteen professuurin perustamista 5411: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opis- Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen, vaikka 5412: kelijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustieteen opetusministeriö ja opettajankoulutusneuvosto 5413: opettajakunnan puute. Luokan opettajaksi sekä ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että maam- 5414: kotitalous- ja tekstiilityönopettajaksi opiskelevat me kaikkiin opettajankoulutuslaitoksiin peruste- 5415: suorittavat tutkinnon uudistuksen jälkeen entistä taan kasvatustieteen professuuri. Sen sijaan Joen- 5416: pro gradu -tutkielmaa vastaavan syventäviin opin- suun korkeakoulun hallintovirasto on esittänyt 5417: toihin kuuluvan tutkielman. Tämä edellyttää en- kasvatustieteen lehtoraatin lakkauttamista ja sen 5418: tisiin lehtorivaltaisiin opettajaseminaareihin mer- tilalle professuuria. Tämä viranmuutos tosiasiassa 5419: kittävää kasvatustieteen opettajakunnan lisäystä, vähentäisi Savolinnan OKL:n kasvatustieteen 5420: koska koulutus samalla piteni vähintään vuodella. opettajakunnan opetuspanosta yli 250 tuntia vuo- 5421: Silti Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa on sittain. Entisen Joensuun korkeakoulun kasvatus- 5422: ainoastaan kaksi kasvatustieteen apulaisprofesso- tieteiden osasto on pitänyt erityispedagogiikan 5423: ria, kaksi lehtoria ja yksi assistentti. Siten kasva- professuuria Joensuuhun tärkeämpänä kuin Sa- 5424: tustieteen nykyisen opettajakunnan opetusvelvol- vonlinnan OKL:n kasvatustieteen professuuria. 5425: lisuus on yhteensä noin 1 300 tuntia lukuvuodes- Silti erityispedagogiikan koulutusohjelmaan ote- 5426: sa. Lukuvuonna 1983-84 kasvatustieteen opetus- taan vuosittain vajaat 20 opiskelijaa, kun Savon- 5427: ta oli Joensuun yliopiston opetusohjelman mu- linnan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien 5428: kaan jo noin 1 900 tuntia. opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Lisäksi 5429: Opetusministeriön KTS:ssä Savonlinnan opet- Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on pohjoismai- 5430: tajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisäänotto on den ainoa erityispedagogiikan professuuri, eikä 5431: esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta 64:ään. Tä- esimerkiksi Englannin kokoiseen maahan ole kat- 5432: mä lisäisi vähintään nelivuotisen koulutusohjel- sottu tarpeelliseksi perustaa yhtään erityispedago- 5433: man kokonaisopiskelijamäärää vähintään 64 opis- giikan professuuria. 5434: kelijalla. Vastaavasti kasvatustieteen opetuksen Savonlinnan normaalikouluun on juuri valmis- 5435: tarve lisääntyisi noin 2 200 tuntiin eli lähes kak- tumassa uudet opetusharjoittelutilat, jotka mah- 5436: sinkertaiseksi nykyisiin resursseihin verrattuna. dollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskoulun ala- 5437: Muissa opettajankoulutuslaitoksissa kasvatustie- asteen perustamisen. Myös luokanlehtorien virat 5438: teen syventäviä opintoja (entistä laudaturtasoista on saatu perustetuksi siten, että sisäänoton nosta- 5439: opetusta) antavat pääsääntöisesti vähintään tohto- misen edellyttämät opetustilat ja -virat olivat nor- 5440: ritasoiset henkilöt. Savonlinnan opettajankoulu- maalikoulussa vuonna 1986. Kolmiluokkasarjai- 5441: 1987 vp. - RA n:o 99 107 5442: 5443: nen ala-aste on välttämätön, mutta ei ruttava mällä opettajankoulutuslaitokseen opettajakun- 5444: edellytys luokanopettajakoulutuksen sisäänoton taa, jonka työvelvollisuuteen kuuluu tutkimustyö- 5445: nostamiseksi nykyisestään. tä, voidaan osittain lisätä sekä tutkimuksen että 5446: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaehto- todennäköisesti tutkimusrahoituksen osuutta 5447: sopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen osit- Mikkelin läänissä. 5448: taista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten tehtä- Savonlinnan. opettajankoulutuslaitoksen sisään- 5449: väksi. Myös tämä muutosesitys toteutuessaan oton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi myös Mik- 5450: edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvirkoja kelin läänin korkeakoulupaikkojen osuutta koko 5451: opettajankoulutuslaitoksiin. maan korkeakouluopiskelijoista. Yhdessä Savon- 5452: Joensuun korkeakoulun KTS:ssä esitettiin kas- linnan kääntäjänkoulutuslaitoksen opiskelijamää- 5453: vatustieteen jatko-opintojen aloittamista Savon- rän kasvun (nykyisestä kolmesta vuosikurssista vii- 5454: linnan opettajankoulutuslaitoksessa jo lukuvuon- teen vuosikurssiin) kanssa läänin korkeakoulu- 5455: na 1985-86. Lisensiaatti- ja tohtorintutkintojen paikkojen osuus nousisi noin yhteen prosenttiin 5456: suorittaminen Mikkelin läänissä turvaisi tulevai- kaikista korkeakouluopiskelijoista. 5457: suudessa pätevien opetajien saannin Savonlinnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5458: opetajankoulutuslaitokseen sekä takaisi opiskeli- taen, 5459: joille muodollisesti samantasoisen kasvatustieteen 5460: opetuksen kuin muissa maamme opetajankoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5461: tuslaitoksissa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5462: Mikkelin läänin tutkimuksen julkinen rahoitus- 29.1 0. 01 200 000 markkaa kasvatustie- 5463: osuus (0,5 %) on suhteellisesti pienin koko maas- teen professorin viran perustamiseen Sa- 5464: sa. Väestöpohjan perusteella tutkimusrahoituksen vonlinnan opettajankoulutuslaitokseen. 5465: osuuden tulisi olla lähes kymmenkertainen. Lisää- 5466: 5467: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 5468: 5469: Sauli Hautala Jorma Fred 5470: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5471: 108 1987 vp. 5472: 5473: Raha-asia-aloite n:o 100 5474: 5475: 5476: 5477: 5478: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden 5479: kuntoutustoimintaan 5480: 5481: 5482: Eduskunnalle 5483: 5484: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille turva- 5485: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoitaan. taan riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät kun- 5486: Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteiskunnal- toutus-, virkistys- ja lomajaksot. 5487: lista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5488: hiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän voimansa taen, 5489: vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi loman, virkis- 5490: tyksen ja kuntoutuksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5491: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että jaksavat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5492: hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteiskunnan 33.22.56 7 000 000 markkaa sotainvali- 5493: tukea. dien puolisoiden kuntoutukseen sekä vir- 5494: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jo- kistys- ja lomajaksojen järjestämiseen. 5495: ka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, 5496: 5497: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 5498: 5499: Sauli Hautala Jorma Fred 5500: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5501: 1987 vp. 109 5502: 5503: Raha-asia-aloite n:o 101 5504: 5505: 5506: 5507: 5508: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- 5509: jestelmän kehittämiseksi 5510: 5511: 5512: Eduskunnalle 5513: 5514: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- vaus tulevat pienituloisille pienyrittäjille suureen 5515: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrittäjäl- tarpeeseen. Tämän vuoksi budjetissa tulisi olla 5516: le vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on valtion niin suuri määräraha, että se riittäisi lomakor- 5517: tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. Määrära- vaukseen. Lomajärjestelmää tulisi myös laajentaa 5518: han pienuudesta johtuen kaikki vuosilomarahaan nykyisestään ja samalla lisätä loman pituutta. 5519: oikeutetut eivät ole kuitenkaan pystyneet pitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5520: mään lomaa. Vuosilomakorvaus on kuitenkin san- taen, 5521: gen vähäinen. Se riittää vain viikon mittaiseen 5522: vuosilomaan, kun palkansaajien paikallinen loma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5523: on tällä hetkellä jo vähintään neljä viikkoa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5524: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot ovat 33.57.42 26 000 000 markkaa pienyrittä- 5525: esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiukat. Näin ;i"en vuoszlomajärjestelmän kustannuksiin. 5526: ollen loma ja siitä maksettava yhteiskunnan kor- 5527: 5528: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 5529: 5530: Sauli Hautala Jorma Fred 5531: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5532: 110 1987 vp. 5533: 5534: Raha-asia-aloite n:o 102 5535: 5536: 5537: 5538: 5539: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusjärjestöjen toimin- 5540: nan tukemiseen 5541: 5542: 5543: Eduskunnalle 5544: 5545: Alkoholikomitean vuonna 1978 jättämän mie- voimavarat. Siksi tulo- ja menoarvioon merkittyä 5546: tinnön mukaisesti on raittiusjärjestöjen toimin- määrärahaa tulee seuraavassa tulo- ja menoarvios- 5547: taan tarkoitettuja määrärahoja vuosittain lisätty. sa tuntuvasti korottaa. 5548: Näin on määrärahaa pyritty korottamaan inflaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5549: tiota vastaavasti. taen, 5550: Alkoholin haittojen ehkäisyyn tähtääviä toimia 5551: on viime vuosina maassamme edistetty myös lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5552: säädäntötoimin. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5553: Nämä toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittä- 33.89.50 16 000 000 markkaa jiirjestöjen 5554: viä, koska alkoholin haittavaikutukset kasvavat raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheu- 5555: nopeammin kuin niiden torjuntaan käytettävät tuvien haittojen ehkäisyyn. 5556: 5557: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 5558: 5559: Sauli Hautala Jorma Fred 5560: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5561: 1987 vp. 111 5562: 5563: Raha-asia-aloite n:o 103 5564: 5565: 5566: 5567: 5568: Helle: Määrärahan osoittamisesta Härkätien historian tutkimiseksi 5569: 5570: 5571: 5572: Eduskunnalle 5573: 5574: Hämeen Härkätie on muodostunut käsitteek- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5575: si. Eikä ihme, onhan se ollut vuosisatoja, ehkä taen, 5576: kauemminkin eräs suomalaisten elämänlangoista. 5577: Härkätietä pitkin on kulkenut niin suola kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5578: sanakin. 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 5579: Sen merkitys on siis suomalaisen yhteiskunnan kaa Härkätien historian tutkimiseksi. 5580: muotoutumisessa ja tapojen kulkeutumisessa kiis- 5581: taton. Kuitenkin on niin, että kyseistä tietä ja sen 5582: merkitystä ei ole tutkittu systemaattisesti. 5583: 5584: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 5585: 5586: Esko Helle 5587: 112 1987 vp. 5588: 5589: Raha-asia-aloite n:o 104 5590: 5591: 5592: 5593: 5594: Helle: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakenta- 5595: miseen Turengissa 5596: 5597: 5598: Eduskunnalle 5599: 5600: 1VH:n Hämeen piirin suunnitelmat ovat edel- kenteen joustavuuden lisäämistä ja sen eriyttämis- 5601: lyttäneet Turengin kevyen liikenteen väylien ra- tä ajoneuvoliikenteestä taajamissa. 5602: kennustyön alkavan jo vuonna 1987. Nyt kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5603: kin tämä hanke puuttui valtion kyseisen vuoden taen, 5604: tulo- ja menoarvioehdotuksesta, vaikka tienraken- 5605: tamismäärärahoja onkin jossakin määrin lisätty. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5606: Näyttää siltä, että suuret tiehankkeet aiheutta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 5607: vat pienempien töiden siirtymistä. Liikennetur- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Turengin 5608: vallisuuden parantaminen edellyttää kevyen lii- kevyen lti"kenteen väylien rakentamiseen. 5609: 5610: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 5611: 5612: Esko Helle 5613: 1987 vp. 113 5614: 5615: Raha-asia-aloite n:o 105 5616: 5617: 5618: 5619: 5620: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Koti ja Koulu 5621: -yhdistysten Liiton toiminnan tukemiseen 5622: 5623: 5624: Eduskunnalle 5625: 5626: Suomenkielisiä koululaisten vanhempia edusta- Liiton kasvu ja toiminnan kehittyminen on ol- 5627: va Koti ja Koulu -yhdistysten Liitto ry. toimii van- lut hyvin nopeata. Vuonna 1978 liittoon kuului 5628: hempien ja koulun välisen yhteistyön sekä van- 12 vanhempainyhdistystä. Tällä hetkellä liiton jä- 5629: hempien keskinäisen yhteistyön ja vuorovaikutuk- seninä on 160 koulu- tai kuntakohtaista vanhem- 5630: sen lisäämiseksi ja tehostamiseksi. Toiminnan läh- painyhdistystä, joihin kuuluu yhteensä lähes 5631: tökohtana on koululainen, jolle halutaan luoda 100 000 vanhempaa. Uusia yhdistyksiä on perus- 5632: sekä turvallinen että monipuolinen oppimis- ja teilla eri puolilla maata toista sataa. 5633: kasvamisym päristö. Liitto hoitaa myös Ruotsin suomenkielisten 5634: Vapaaseen kansalaistoimintaan perustuva, van- koululaisten vanhempien asioita. Liiton jäseninä 5635: hemmista viriävä kodin ja koulun yhteistyö lisää on 25 Ruotsissa toimivaa koti ja koulu -yhdistystä, 5636: lapsen perusturvallisuutta ja aikuiskontakteja. jotka tarvitsevat monin tavoin tukea sekä toimin- 5637: Lasten maailmankuva laajenee ja he oppivat yh- nassaan että kanssakäymisen lisäämiseksi Suo- 5638: teisvastuuta ja yhteisöajattelua. Käytännössä on meen. 5639: todettu, että vanhempaintoiminta vähentää työ- Koska vanhempaintoiminta ei lähde liikkeelle 5640: rauhaongelmia ja häiriökäyttäytymistä sekä kou- ilman ohjausta ja suunnittelua, liiton voimakkaas- 5641: lun vieraantumista ympäröivästä yhteiskunnasta. ti laajenevan ja monipuolistuvan toiminnan tuke- 5642: Koulun toimintamahdollisuudet lisääntyvät, kos- miseen tarvitaan lisää voimavaroja. 5643: ka koulu hyötyy vanhempien voimavaroista ja tal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5644: kootyöstä. Suomalainen koulu käyttää vasta tavasti, 5645: murto-osan siitä valtavasta aarteistosta, minkä 5646: muodostavat lasten vanhempien erilainen koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5647: tus, erilaiset ammatit, elämänkokemus, tiedot ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5648: taidot. 29.41.50 130000 markkaa Kotija Kou- 5649: Koti ja Koulu -yhdistysten Liitto pyrkii luo- lu -yhdistysten Lziton toiminnan tukemi- 5650: maan ja kehittämään vanhemmille erilaisia osal- seen. 5651: listumisvaihtoehtoja ja monenlaisia toimintamuo- 5652: toja, koska tilanteet ja ympäristötekijät vaihtele- 5653: vat suuresti eri puolilla maata. 5654: 5655: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 5656: 5657: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Uosukainen Marjatta Väänänen 5658: 5659: 5660: 5661: 5662: 10 270416F 5663: 114 1987 vp. 5664: 5665: Raha-asia-aloite n:o 106 5666: 5667: 5668: 5669: 5670: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin lasten- 5671: tarhanopettajaopiston laajennushankkeen aloittamiseksi 5672: 5673: 5674: Eduskunnalle 5675: 5676: Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on täen lisättyjen oppilasmäärien takia suuria vai- 5677: huutava sekä akuutti että pitkäaikainen tilantar- keuksia selviytyä opetussuunnitelmien läpiviemi- 5678: ve. Koska kouluhallituksen ja Helsingin kaupun- sestä sillä huolella, mitä toimeksianto edellyttää ja 5679: gin neuvottelut ovat johtamassa siihen, että rat- opettajat ja oppilaat toivovat. 5680: kaisuksi tulee Vallgårdin koulun luovuttaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5681: lastentarhanopettajaopiston käyttöön, olisi mitä taen, 5682: kiireisimmin ryhdyttävä sekä saneeraus- että lisä- 5683: rakentarnistoimiin. Vallgårdin koulusta on mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5684: dollisuus saada tarkoituksenmukainen ja pysyvä 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 5685: ratkaisu, sillä koulun laaja piha-alue tarjoaa mah- markkaa Helsingin lastentarhanopettaja- 5686: dollisuuden lisärakentamiseen. Suunnitelmat olisi opiston laajennushankkeen aloittamiseksi. 5687: kuitenkin laadittava kiireisesti. Opistolla on yllät- 5688: 5689: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 5690: 5691: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Uosukainen 5692: 1987 vp. 115 5693: 5694: Raha-asia-aloite n:o 107 5695: 5696: 5697: 5698: 5699: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieopiston suunnittelua 5700: varten Pieksämäen kaupunkiin 5701: 5702: 5703: Eduskunnalle 5704: 5705: Pieksämäen kaupunki ja Valtionrautateiden keskuksen sijoittaminen Pieksämäelle. Jo vuonna 5706: Pieksämäen toiminnot ovat kasvaneet ja kehitty- 1974 kaupunki esitti VR:n kurssikeskuksen sijoit- 5707: neet rinta rinnan jo miltei sadan vuoden ajan. tamista Pieksämäelle tarjoten mm. ilmaisen maa- 5708: VR:n merkitys koko Pieksämäen seudun kehityk- alueen kunnallistekniikalla varustettuna kurssi- 5709: selle on ollut huomattavan suuri. Työpaikkojen li- keskuksen käyttöön. Tuolloin kuitenkaan rauta- 5710: säksi VR:nvaikutus on heijastunut monille eri elä- tiehallituksen liikenneosaston mielestä asia ei ol- 5711: mänaloille, joilla tapahtuva toiminta on aikojen lut ajankohtainen vaan ensin oli selvitettävä jatko- 5712: kuluessa muovannut omalta osaltaan Pieksämäen ja täydennyskoulutuksen tarve ja erilaiset vaih- 5713: nykyilmettä. toehdot sen järjestämiseksi. Kaupunki uudisti esi- 5714: Viime vuosina VR:n työpaikat paikkakunnal- tyksensä vuonna 1981. 5715: la ovat kuitenkin vähentyneet rationalisointi- Tämän jälkeen Pieksämäen kaupungin ja rauta- 5716: ja muiden toimenpiteiden johdosta. Vähenemis- tiehallituksen välillä on käyty ja käydään neuvot- 5717: tä on tapahtunut jo pelkästään kolmen viime teluja ratatieopiston sijoittamiseksi Pieksämäelle. 5718: vuoden aikana noin 230 työpaikkaa, 1 720:stä Opiston sijoitusta Pieksämäelle puoltavat monet 5719: 1490:een. VR:n kehitysnäkymien mukaan sama seikat, joista mainittakoon mm. pitkät rautatiepe- 5720: suuntaus jatkuu tästä eteenkinpäin. Merkittäviin rinteet, keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhtey- 5721: irtisanomisiin ei kuitenkaan ole jouduttu turvau- det. VR:nmonipuoliset hallinto- ja muut toimin- 5722: tumaan, vaan väheneminen on tapahtunut ns. not, aikaisempaan koulutustoimintaan perustuva 5723: luonnollista tietä. Kaupunki on pyrkinyt saamaan paikallinen opettajakunta etenkin käytännönlä- 5724: tilalle korvaavia työpaikkoja, joiden osalta on to- heisissä oppiaineissa (veturimieskoulu), rauhalli- 5725: sin vielä huomattavasti toivomisen varaa. Erityi- nen ja viihtyisä ympäristö sekä kaupunkikeskuk- 5726: sesti pysyvien työpaikkojen saanti menetettyjen sen palveluvarustus. 5727: tilalle luo pohjaa kaupungin ja seutukunnan tule- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 5728: valle kehitykselle. Kaupungin työpaikoista VR:n tavasti, 5729: osuus on runsas viidennes. 5730: Pieksämäen kaupunki on useissa eri yhteyksissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5731: esittänyt mm. valtiovallan suuntaan erilaisten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5732: hankkeiden ja toimintojen käynnistämistä Pieksä- 31. 90. 74 5 000 000 markan määrärahan 5733: mäellä. Yhtenä kiinnostuksen kohteena kaupun- käytettäväksi rautatieopiston suunnitte- 5734: gilla on ollut rautatiehallituksen alaisen koulutus- luun Pieksämäelle. 5735: 5736: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 5737: 5738: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Jouni Backman 5739: 116 1987 vp. 5740: 5741: Raha-asia-aloite n:o 108 5742: 5743: 5744: 5745: 5746: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokosken 5747: radan perusparantamiseen 5748: 5749: 5750: Eduskunnalle 5751: 5752: Savonlinnan-Huutokosken rataosalla on suo- ''Vähäliikenteisten ratojen vahvistamis- ja 5753: ritettu välillä Savonlinna-Kerisalo (55 km) pe- muutostyöt. Saamansa selvityksen perusteella va- 5754: rusparannustöitä, jotka ovat parantaneet radan liokunta on todennut vähäliikenteisten ratojen 5755: routimiskestävyyttä niin, että kiskotuksen vaihto perusparantamiseen nykyisellään ohjattavat mää- 5756: tällä rataosalla voidaan suorittaa ilman muuta. rärahat riittämättömiksi turvaamaan alamomen- 5757: Välillä Kerisalo-Huutokoski (20 km) voidaan tin perusteluissa mainittujen hankkeiden toteut- 5758: kiskotuksen vaihto suorittaa vähäisten peruspa- tamisen tarkoitetulla tavalla. Viitaten muun 5759: rannustöiden jälkeen. Kun otetaan huomioon, muassa valtiontilintarkastajain kertomukseen vuo- 5760: että kysymyksessä olevalla rataosalla pelkällä kis- delta 1985 valiokunta edellyttää, että hallitus pyr- 5761: konvaihdolla voidaan rataosa nostaa ryhmään B 1, kii elvyttämään liikennettä etenkin jo aiemmin 5762: niin työn suorittaminen muodostuisi kustannuk- osittain parannetuilla vähäliikenteisillä rataosuuk- 5763: siltaan varsin edulliseksi. Samoin on Valtionrauta- silla, esimerkkinä rataosuus Huutokoski-Savon- 5764: teillä mahdollisuus sijoittaa rataosaan muualla linna. Valiokunta edellyttää, että Valtionrautatiet 5765: käytettyjä kiskoja (43-54 kg), joten uusia kiskoja selvittää vähäliikenteisten ratojen parannustarpeet 5766: ei tarvitse hankkia. Erityisesti on syytä korostaa, ja niihin tarvittavat investointimäärärahat.'' 5767: että kiskotuksen vaihto työllistää miehiä huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5768: tavasti enemmän kuin tietyöt. taen, 5769: Lisäksi voidaan todeta, että rataosan Savonlin- 5770: na-Huutokoski kiskotuksen vaihto on ollut Val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5771: tionrautateiden KTS:ssa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 5772: Eduskunta on käsitellessään vuoden 1987 bud- 31. 90. 78 8 000 000 markkaa Savonlin- 5773: jettiesitystä hyväksynyt tämän asian osalta seuraa- nan-Huutokosken rataosan perusparan- 5774: van lausuman: nuksen suorittamiseen. 5775: 5776: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 5777: 5778: Pertti Hietala Erkki Liikanen Pirjo Rusanen 5779: Mauri Miettinen Markku Lehtosaari Jouni Backman 5780: Kari Rajamäki 5781: 1987 vp. 117 5782: 5783: Raha-asia-aloite n:o 109 5784: 5785: 5786: 5787: 5788: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta tutkijan palkkaamiseksi selvittä- 5789: mään vieraiden kielten ylioppilaskoetta koskevan uudistuksen 5790: vaikutuksia 5791: 5792: Eduskunnalle 5793: 5794: Ylioppilastutkintolautakunta on paattanyt Opetusministeriö on asettanut työryhmän seu- 5795: uudistaa vieraiden kielten ylioppilaskokeen siten, raamaan kokeen käyttöönottoa. On tärkeää, että 5796: että nykyisen selkeäpiirteisen ja oppilaille etukä- ennen uudistuksen toteuttamista selvitetään oppi- 5797: teen tutun koerakenteen asemesta kokeen muoto laan oikeusturvaan ja lukion työn muuttumiseen 5798: vuosittain vaihtelee runsaan testivalikoiman puit- liittyvät kysymykset, onhan ylioppilaskokeen ar- 5799: teissa. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna vosanoilla kokelaan jatko-opintojen kannalta rat- 5800: 1989. kaiseva merkitys. Tähän työhön tulisi saada puo- 5801: Uudistus merkitsee sitä, että kahden vuoden lueeton tutkija, jonka työajaksi on arvioitu yksi 5802: siirtymäkautta lukuun ottamatta oppilas ei etukä- vuosi. Kustannusvaikutukset tästä työstä ovat 5803: teen tiedä, minkä tyyppisellä kokeella hänen kie- 12 x 9 000 mk= 108 000 mk. 5804: litaitoaan ylioppilastutkinnossa testataan. Jotta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5805: oppilaat ylioppilaskokeessa pystyisivät osoitta- taen, 5806: maan todellisen kielitaitonsa eivätkä epäonnistuisi 5807: heille oudon testaustavan vuoksi, opettaja joutuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5808: lukion aikana harjoituttamaan ja tutustuttamaan 1988 tulo- ja menoarvioon 108 000 mark- 5809: oppilaita mahdollisimman laajaan testistöön. kaa tutkzjan palkkaamiseksi selvittämään 5810: Uudistus muuttaa siis merkittävästi lukion työn vieraiden kielten ylioppilaskokeen uudis- 5811: luonnetta. Ilmeistä on, että muutamat testausta- tamiseen liittyvät oppzlaan oikeusturvaa ja 5812: vat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä kyetä ar- lukion työn muuttamista koskevat kysy- 5813: vostelemaan samalla tavoin kokeessa, johon osal- mykset. 5814: listuu kymmeniätuhansia kokelaita. Oppilaan oi- 5815: keusturva vaarantuu. 5816: 5817: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 5818: 5819: Liisa Hilpelä 5820: 118 1987 vp. 5821: 5822: Raha-asia-aloite n:o 110 5823: 5824: 5825: 5826: 5827: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen yhdys- 5828: vesijohdon rakentamiseen 5829: 5830: 5831: Eduskunnalle 5832: 5833: Eteläinen Vakka-Suomi niin kuin maamme Kun alueella on käytettävissä riittävät raakavesi- 5834: rannikkoalue yleensäkin on pohjavesivaroiltaan varat, voidaan Vakka-Suomen kuntien alueella 5835: köyhää aluetta. Tällä alueella on lisäksi monen- toteuttaa myös haja-asutusalueiden saattaminen 5836: laisia veden laatuun kielteisesti vaikuttavia seikko- yleisen vesijohtoverkon piiriin. Tämä on merkittä- 5837: ja, mm. Taivassalon kunnassa korkeat rautapitoi- vä asia mm. Uudenkaupungin eteläisen alueen 5838: suusarvot, merenrannikon läheisyydessä suolapi- (Lokalahti) niin taajaman kuin haja-asutusaluei- 5839: toisuuden kasvu sekä erityisesti Vakka-Suomen den vedensaannin turvaamisessa. 5840: alueella ongelmaksi muodostunut korkea fluoripi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5841: toisuus. taen, 5842: Eteläisen Vakka-Suomen kunnat ovat yhteis- 5843: työssä Turun vesi- ja ympäristöpiirin vesitoimis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5844: ton ja vesihallituksen kanssa suunnitelleet yhdys- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 · 5845: vesijohdon rakentamista siten, että alueen kun- markkaa eteläisen Vakka-Suomen yhdys- 5846: tien vedentarve voitaisiin tyydyttää käyttämällä vesijohdon rakentamisen ensimmazsen 5847: uudenkaupungin makean veden altaan vettä. vaiheen rahoittamiseen valtion vesihuolto- 5848: Hankkeen toteuttamisella on kiire. Alueen pien- työnä. 5849: ten kuntien taloudelliset voimavarat ovat niukat 5850: ja siksi hanke voi toteutua vain valtion vesihuolto- 5851: työnä. 5852: 5853: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 5854: 5855: Liisa Hilpelä 5856: 1987 vp. 119 5857: 5858: Raha-asia-aloite n:o 111 5859: 5860: 5861: 5862: 5863: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta afasiapotilaiden kuntoutuskurssi- 5864: toimintaan 5865: 5866: 5867: Eduskunnalle 5868: 5869: Afasiapotilaiden sopeutumisvalmennus- ja puolelle laitospaikkansa takia. Samalla Kela seu- 5870: kuntoutuskurssitoiminta on vakiintumassa loo työikäiset ja keskussairaala sellaiset, joiden 5871: SVOL:n tuoman roolijaon jälkeen. Nykyisin afa- kuntoutus on yhteiskunnallisesti vielä kannatta- 5872: siapotilaille ja heidän omaisilleen järjestetään vaa. Mitä tapahtuu iäkkäille, jo aktiivikuntoutus- 5873: erityyppisiä kursseja, jolloin pyritään takaamaan vaiheen taakseen jättäneille vanhuksille, joita par- 5874: alueellinen kattavuus ja myös toiminnallinen mo- haassa tapauksessa yrittää vielä hoitaa kotona sa- 5875: nipuolisuus. manikäinen puoliso? Vastaus on, että he jäävät il- 5876: Vuoden 1984 lakiuudistuksen jälkeen trendi man minkäänlaista kuntoutusta. Näitä afasiapoti- 5877: kurssitoiminnassa ei kuitenkaan ole ollut yksin- laita hyödyttäisi elämänlaadullisesti ja virkistystä 5878: omaan positiivinen. Afasia- ja aivohalvauspotilai- ajatellen kuntoutuskurssi, joka olisi perushoito- 5879: den kursseja kustantavat sosiaalihallitus, kansan- painotteinen. Kuntoutusta voitaisiin antaa opet- 5880: eläkelaitos ja keskussairaalapiirit. Kun on monta tamalla päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen 5881: rahoittajaa, on toiminta aika ajoin hajanaista ja sekä antamalla pienimuotoista fysikaalista hoitoa. 5882: rahoittajat kiistelevät keskenään siitä, kuka kus- Virkistyminen, jota tällaiseen kurssiin sisältyisi, 5883: tantaa ja minkälaisille potilaille. olisi tietysti myös eräänlaista elämänlaadullista 5884: Karkeasti arvioiden voidaan afasiapotilaiden sa- kuntoutumista. Näille potilaille järjestettäviä 5885: noa jakautuvan eri kursseille seuraavasti: kursseja varten tulisi valtion tulo- ja menoarvioon 5886: - keskussairaalakurssit: akuuttipotilaat, joilla sisällyttää määräraha, joka aluksi voisi olla yhden 5887: on hyvä ennuste ja joiden kuntoutus on yhteis- kurssin rahoittamiseen tarkoitettu. 5888: kunnallisesti "kannattavaa" Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5889: - Kansaneläkelaitos: työikäinen väestö, nuo- taen, 5890: ret aikuiset, ei laitospotilaita 5891: - sosiaalihallitus: kroonistumassa olevat poti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5892: laat ja omaiset, lapset, perheet kokonaisuutena. 1988 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark- 5893: On huomattava, että vanhainkodeissa ja ter- kaa kroonikkoafosiapotilaiden kuntoutus- 5894: veyskeskusten vuodeosastoilla sekä palvelutaloissa kurssitoiminnan aloittamiseen. 5895: olevat afaatikot jäävät varsin usein kurssien ulko- 5896: 5897: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 5898: 5899: Liisa Hilpelä 5900: 120 1987 vp. 5901: 5902: Raha-asia-aloite n:o 112 5903: 5904: 5905: 5906: 5907: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Turun vesi- ja ympäristöpiirin la- 5908: boratorion rakennushankkeen suunnitteluun 5909: 5910: 5911: Eduskunnalle 5912: 5913: Turun vesi- ja ympäristöpiirin laboratoriossa toriota on sen nykyisessä sijaintipaikassa mahdo- 5914: tehdään tutkimuksia, joita tarvitaan mm. vesistö- tonta kehittää vastaamaan jatkuvasti lisääntyviä 5915: jen ja ympäristön tilan seurannassa sekä vesien- vaatimuksia. 5916: suojelun valvonnassa ja suunnittelussa. Määrityk- Huomattava osa vesi- ja ympäristöpiirien labo- 5917: siä tehdään vuosittain runsaasta 2 000 näytteestä ratorioista on jo saatu varsin ajanmukaisiksi. Tu- 5918: yhteensä noin 20 000 kpl. run laboratoriotilanne on heikoin kaikista 13 pii- 5919: Tehokasta tutkimustyötä vaativia ympäristöon- ristä. Sen vuoksi olisikin Lounais-Suomen ympä- 5920: gelmia Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ovat ristötutkimuksen tarpeet huomioon ottaen vuo- 5921: mm. maataloudesta vesistöihin tuleva kuormitus, den 1988 tulo- ja menoarvioon sisällytettävä mää- 5922: hapan sade, kalankasvatuksen aiheuttama rehe- räraha laboratorion rakennushankkeen käynnistä- 5923: vöityminen ja suurteollisuudesta paikoin johtuva miseksi. 5924: vesien pilaantuminen. Vesi- ja ympäristöpiirin la- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5925: boratorion tulee suurelta osalta hankkia näiden taen, 5926: tutkimusten tarvitsemat perustiedot. 5927: Piirin laboratorio toimii tilapäiseen käyttöön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5928: tarkoitetuissa tiloissa, joissa toiminta on jatkunut 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 5929: jo 18 vuotta. Tilat ovat laboratoriokäyttöön sopi- kaa Turun vesi- ja ympäristöpzi"rin labora- 5930: mattomat eivätkä myöskään mm. huonon ilman- torion rakennushankkeen yksityiskohtaista 5931: vaihdon takia täytä työsuojelumääräyksiä. Labora- suunnittelua varten. 5932: 5933: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 5934: 5935: Liisa Hilpelä 5936: 1987 vp. 121 5937: 5938: Raha-asia-aloite n:o 113 5939: 5940: 5941: 5942: 5943: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitus- 5944: järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 5945: 5946: 5947: Eduskunnalle 5948: 5949: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneena ja Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää, miten 5950: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin korjata. 5951: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5952: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden ta- taen, 5953: loutta. Tämä koskee erityisesti maatalousvaltaisia 5954: pieniä kuntia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5955: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi kan- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 5956: tokykyluokitusjärjestelmä on staattisena järjestel- kan määrärahan kuntien kantokykyluoki- 5957: mänä aikansa elänyt. Valtionapujen jakautumista tusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia 5958: epäoikeudenmukaisesti on lisännyt se, että kanto- selvittävän ja korjausehdotuksia Iaativan 5959: kykyluokan alennus aina aiheuttaa jossakin toises- työryhmän tai toimikunnan työn rahoitta- 5960: sa kunnassa korotuksen. miseksi. 5961: 5962: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 5963: 5964: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen 5965: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen 5966: 122 1987 vp. 5967: 5968: Raha-asia-aloite n:o 114 5969: 5970: 5971: 5972: 5973: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen opettajien elä- 5974: keikärajan väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön 5975: 5976: 5977: Eduskunnalle 5978: 5979: Peruskoulun toteutuessa alennettiin peruskou- van määrän omaa aikaansa ja työtänsä selviytyäk- 5980: lun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuoteen, seen opetukselle asetetuista vaatimuksista. Koulu- 5981: koska katsottiin, että vanhimpien opettajaikä- tettavien suuren määrän vuoksi ei ole tarkoituk- 5982: luokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan uuden senmukaista uhrata voimavaroja kaikkein vanhim- 5983: koulujärjestelmän vaatimuksiin. Mainitun pysy- pien rehtoreiden ja opettajien kouluttamiseen 5984: vän eläkeikän alentamisen lisäksi alennettiin pe- eikä heiltä voi myöskään kohtuudella odottaa lu- 5985: ruskoulun siirtymävaiheessa eläkeikää 58 vuoteen kiouudistuksen vaatimaa omaa kouluttautumis- 5986: siten, että opettajalla oli mahdollisuus siirtyä eläk- panosta. 5987: keelle, jos hän oli mainitun iän täyttänyt siirtymä- Keskiasteen opettajien työllisyystilanne puoles- 5988: vaiheeseen mennessä. taan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläkeiän 5989: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan lu- alentamisesta. 5990: kion opettajille huomattavan työskentelytapojen Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tarpeel- 5991: ja opetussisältöjen muutoksen. Valtioneuvoston lisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin ryhtyä. 5992: vahvistama lukusuunnitelma on nykyiseen verrat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 5993: tuna sisällöllisesti erilainen. Oppisisällöt on kurs- taen, 5994: sitettu, mikä sinänsä jo on suuri muutos opetus- 5995: työssä. Tämän lisäksi siirrytään jakso-opetukseen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5996: jossa opettajan työmäärä ja opetusmenetelmät 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 5997: ovat kokonaan toisenlaiset kuin nykyjärjestel- kan määrärahan selvitysten laatimiseksi 5998: mässä. keskiasteen opetta;i'en eläketkärajan alen- 5999: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävaihees- tamiseksi 60 ikävuoteen keskiasteen kou- 6000: sa perusteellisen täydennyskoulutuksen. Edellisen lunuudistuksen sti'rtymå'vaiheen ajaksi. 6001: lisäksi opettajat joutuvat käyttämään huomatta- 6002: 6003: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 6004: 6005: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen 6006: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa 6007: Riitta Uosukainen 6008: 1987 vp. 123 6009: 6010: Raha-asia-aloite n:o 115 6011: 6012: 6013: 6014: 6015: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi 6016: opiskelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaa- 6017: liturvamaksuista 6018: 6019: Eduskunnalle 6020: 6021: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelupal- 6022: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskelijoi- kat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. Järjes- 6023: den kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeutuu en- tely ei kausiluontoisuutensa takia vähentäisi vaki- 6024: tisestään. tuista henkilökuntaa, vaan opettaisi tulevan suku- 6025: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu polven työntekoon ja käytännön ammattitaitoon. 6026: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei ole Käytännön ammattitaidon hankkiminen helpot- 6027: ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaavaa har- taisi opiskelijoiden valmistuttua heidän työnsaan- 6028: joittelua opiskeluaikanaan. tiaan ja oman yrityksen perustamista. 6029: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys estää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6030: (esim. alkoholismin takia) monesti lopullisesti hä- taen, 6031: nen työhönpääsynsä. 6032: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä sitoo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6033: myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, ja kun 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar- 6034: harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikustannukset kan määrärahan selvityksen tekemiseksi 6035: ovat aikaansaatuun tuotokseen nähden monesti mahdollisuudesta vapauttaa opiskelijoi- 6036: suhteettoman korkeita, ei harjoittelijoiden työ- den kesäharjoittelupalkat sosiaaliturva- 6037: hönottoa suosita. maksuista. 6038: 6039: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 6040: 6041: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen 6042: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa 6043: Riitta Uosukainen 6044: 124 1987 vp. 6045: 6046: Raha-asia-aloite n:o 116 6047: 6048: 6049: 6050: 6051: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin opet- 6052: tajien tietokonekoulutuksen tehostamiseksi 6053: 6054: 6055: Eduskunnalle 6056: 6057: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisääntyy joonaa markkaa. Valtion osuudeksi on kaavailtu 6058: lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukioissa tie- 0,5 miljoonaa markkaa. Kunnissa kannetaan 6059: tokoneopetus on ollut valinnaisaineena jo muuta- huolta näiden kustannusten paisumisesta varsin- 6060: man vuoden. Peruskoulun yläasteille atk-opetus kin jos opettajien atk-koulutus tarpeettomasti pit- 6061: tulee valinnaiseksi aineeksi syksyllä 1987. Atk- kittyy. 6062: opetuksen tuntuva lisääntyminen kouluissa edel- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit- 6063: lyttää maamme opettajakunnan koulimista näi- taen, 6064: den laitteiden käyttöön. Yksistään Turun ja Porin 6065: läänissä on tarpeen kurssittaa noin 5 700 opettajaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6066: näiden laitteiden hallintaan. Atk-koulutuksen 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 6067: järjestäminen opettajille tietää kunnille suuria kan määrärahan opettajien tietokonekou- 6068: kustannuksia. Turun ja Porin läänin osalta koko- lutuksen turvaamiseksi Turun ja Porin lää- 6069: naiskustannuksiksi vuodessa on arvioitu 1, 5 mil- nissä. 6070: 6071: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 6072: 6073: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa 6074: 1987 vp. 125 6075: 6076: Raha-asia-aloite n:o 117 6077: 6078: 6079: 6080: 6081: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen 6082: yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn 6083: korvaamiseen 6084: 6085: 6086: Eduskunnalle 6087: 6088: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa on Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja nii- 6089: todettu, että koulun työrauha ei ole vain koulun hin osallistuminen on vaatinut opettajilta paljon- 6090: ongelma. Se koskee myös koteja ja kaikkia kasvat- kin opetustuntien ulkopuolista työtä ja harrastu- 6091: tajia. Se on suomalaisen yhteiskunnan ongelma. neisuutta. 6092: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnolli- Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita tilan- 6093: sesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä sen teita, jolloin on tavattava oppilaiden vanhempia 6094: sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. Oppi- henkilökohtaisesti opetustuntien ulkopuolella. 6095: lasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä perus- Tällaiset tapaamiset on useimmiten järjestettävä 6096: koulumenoihin noin 50 milj. markkaa vuodessa. vasta iltaisin, jolloin vanhemmat ovat ansiotyös- 6097: Vapautuvia resursseja on käytettävä kiireisesti tään vapautuneet. 6098: koulun työskentelyolosuhteiden kaikinpuoliseen Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat tällai- 6099: parantamiseen. set henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet opetta- 6100: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä ehdo- jilta kohtuuttoman paljon opetustuntien ulko- 6101: ton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentämisen puolista, palkatonta toimintaa. 6102: ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio kodin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6103: koulun välisen yhteistyön kehittämiseen ja opetta- taen, 6104: jien mahdollisuuksiin tehdä tätä tärkeää työtä. 6105: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet juhlia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6106: vanhempainiltoja, jotka ovat tähdänneet kodin ja 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 6107: koulun lähentämiseen ja yhteistyöhön. Vanhem- kan määrärahan kodin ja koulun välisen 6108: mille tarkoitetut tilaisuudet ovat lisääntyneet pe- yhteistyön kehittämiseen ja opettajille ai- 6109: ruskoulujärjestelmään siirryttäessä. heutuvan työn korvaamiseen. 6110: 6111: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 6112: 6113: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen 6114: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa 6115: Riitta Uosukainen 6116: 126 1987 vp. 6117: 6118: Raha-asia-aloite n:o 118 6119: 6120: 6121: 6122: 6123: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongelman selvit- 6124: tämiseksi 6125: 6126: 6127: Eduskunnalle 6128: 6129: Turun kaupunki joutuu vuosittain, entytsesti Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen eri- 6130: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman laisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että kallis 6131: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikkolaa- tehtävä. 6132: tuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6133: makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet ve- taen, 6134: sitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet sekä 6135: t~loudellisia että tunne- ja aluepoliittisia vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6136: Sia. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 6137: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on tur- kan määrärahan erilaisten vaihtoehtojen 6138: kulaisille krooninen huolenaihe, joka kohtuuno- selvittämiseksiparemman raakaveden saa- 6139: malla tavalla rasittaa Turun talousaluetta. miseksi Turun kaupungin käyttöön. 6140: 6141: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 6142: 6143: Tapio Holvitie 6144: 1987 vp. 127 6145: 6146: Raha-asia-aloite n:o 119 6147: 6148: 6149: 6150: 6151: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kurs- 6152: siosaston kurssinjohtajan palkkauksen valtionosuuteen 6153: 6154: 6155: Eduskunnalle 6156: 6157: Imatran talousalueen elinkeinotoiminnan ke- dellis-hallinnolliseen koulutukseen yrittäjiä ja tek- 6158: hittäminen tarvitsee erityyppisiä toimenpiteitä. nistä toimihenkilöstöä ajatellen 6159: Elinkeinorakenteen muutospaineen huomioon ot- - tuotantoon ja tekniikkaan liittyvän täyden- 6160: tava vankka peruskoulutus sekä jatko- ja täyden- nyskoulutuksen järjestäminen kaupan ja hallin- 6161: nyskoulutus ovat keskeisiä elinkeinopolitiikan ke- non peruskoulutuksen saaneille 6162: hittämisessä. - tietotekniikan koulutuksen tehostaminen 6163: Imatran kaupunginvaltuusto on tehnyt vuonna oppilaitosten vakinaisessa ja kurssimuotoisessa toi- 6164: 1986 periaatepäätöksen Imatran kauppaoppilai- minnassa. 6165: toksen, teknisen koulun, Imatran ammattikoulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6166: ja Imatran kaupungin yhteistyönä perustettavasta taen, 6167: kurssiosastosta. Kurssiosastossa olisi mahdollista 6168: yhdistää näiden oppilaitosten resursseja palvele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6169: maan aluetta koulutuksellisesti mm. seuraavasti: 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 6170: - yritysten tarkastelu koulutuksessa teknisten kan määrärahan Imatran kurssiosaston pe- 6171: ja taloudellisten toimintojen kokonaisuutena rustamisesta aiheutuvan kurssinjohtajan 6172: - painopisteen siirtäminen tarvittaessa talou- palkkauksen valtionosuutta varten. 6173: 6174: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6175: 6176: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki 6177: Esko Almgren Riitta Uosukainen Antero Kekkonen 6178: Anna-Kaarina Louvo 6179: 128 1987 vp. 6180: 6181: Raha-asia-aloite n:o 120 6182: 6183: 6184: 6185: 6186: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kult- 6187: tuurikeskuksen rakentamiskustannuksiin 6188: 6189: 6190: Eduskunnalle 6191: 6192: Imatran kaupunki on rakennuttanut kulttuuri- ja kongressitoimintaan. Ensimmäisenä vajaana 6193: keskuksen, joka valmistui alkuvuodesta 1986. käyttövuonna kulttuurikeskuksen musiikkiosassa 6194: Kulttuurikeskuksessa toimivat kaupungin pääkir- osallistui erilaisiin tilaisuuksiin yli 30 000 henki- 6195: jaston ja koulutoimen oppimateriaalikeskuksen li- löä, näistä 213 kulttuuri- ja taidetilaisuuksiin. 6196: säksi kaupungin musiikkioppilaitoksen ja kau- Kulttuurikeskus on muodostunut alueellisesti 6197: punginorkesterin toimitilat sekä kulttuuritoimis- merkittäväksi taide- ja kulttuurilaitokseksi, joka 6198: to. Musiikkioppilaitos on ajanmukainen ja sisältää kerää etenkin musiikkiyleisöä koko Etelä-Karjalan 6199: 20 pienluokkaa, teorialuokan sekä erikokoisia ryh- alueelta, jopa kauempaakin. 6200: mäopetustiloja. Oppilaitoksessa on myös musiik- Imatran kaupunki sai kulttuurikeskuksen pää- 6201: kileikkikouluosasto. Laitos on suunnittelemassa kirjasto-osaan normaalihintapäätöksen mukaiset 6202: toiminnan laajentamista kevyen musiikin opetuk- valtionosuudet, mutta harkinnanvaraista valtion- 6203: seen. Musiikkioppilaitos toimii alueellisena oppi- avustusta veikkausvoittovaroista se ei ole toistai- 6204: laitoksena yhteistyössä läänin pohjoispään kun- seksi saanut anomuksestaan huolimatta. Kulttuu- 6205: tien kanssa. rikeskuksen kokonaiskustannukset kalusteineen 6206: Kulttuurikeskuksen Karelia-sali on osoittautu- kohosivat noin 57 milj. markkaan, mistä noin 6207: nut yhdeksi maan parhaista konserttisaleista. Sen puolet on kulunut musiikkikulttuuriosan rakenta- 6208: akustiikkaa ovat kiittäneet radion sinfoniaorkeste- miskuluihin. 6209: rin ja muiden vierailleiden orkestereiden muusi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6210: kot yleisön lisäksi. Sali toimii myös täydellisenä taen, 6211: elokuvateatterina ja on varustettu dolby-strereo- 6212: äänentoistojärjestelmällä. Lisäksi salin tilat sovel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6213: tuvat erittäin hyvin tanssitaiteeseen ja tanssiteatte- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 6214: riin. Karelia-sali ja sen oheistilat ovat varustetut markkaa Imatran kulttuun"keskusta var- 6215: korkeatasoisella tekniikalla, ja musiikki- ja kult- ten. 6216: tuuritoimintojen lisäksi niitä käytetään kokous- 6217: 6218: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 6219: 6220: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kerttu Törnqvist Jukka Roos 6221: 1987 vp. 129 6222: 6223: Raha-asia-aloite n:o 121 6224: 6225: 6226: 6227: 6228: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kau- 6229: punginorkesterin tukemiseen 6230: 6231: 6232: Eduskunnalle 6233: 6234: Imatran kaupunginorkesteri on yli 50 soittajan puhua suuresta alueellisesta eriarvoisuudesta sillä 6235: sinfoniaorkesteri, joka toimii myös viihde- ja ka- perusteella, että Kymen läänin alueella toimivat 6236: mariorkesterikokoonpanossa. Orkesterin ohjel- muut kaupunginorkesterit ovat olleet jo pitkään 6237: misto ja konsertit kattavat musiikin kaikki eri osa- valtionavun piirissä. Eriarvoisuutta korostaa vielä 6238: alueet. Imatran kaupunginorkesteri järjestää sin- se, että Imatran kaupunginorkesteri on yksi 6239: fonia-, kirkko-, kamari-, ooppera-, operetti-, van- maamme vanhimmista sinfoniaorkestereista. Se 6240: husten-, nuorison-, lasten- ja viihdekonsertteja. on perustettu vuonna 1938, joten sillä on taka- 6241: Konserttien solisteina esiintyvät maan tunnetuim- naan lähes puolivuosisatainen taival. 6242: mat tai ulkomaiset taiteilijat. Kaupunginorkesteri Kymen läänin taidetoimikunta on tehnyt jo 6243: esiintyy lisäksi erilaisissa juhlatilaisuuksissa, järjes- vuonna 1983 aloitteen Imatran kaupunginorkes- 6244: tää koululaiskonsertteja sekä Etelä-Karjalan alue- terin saamiseksi suoran valtionavun piiriin. Ainoa 6245: orkesterina vastaa myös alueorkesteritoiminnasta Imatran orkesterille myönnettävä valtionapu tuli 6246: ympäristökunnissa. läänin taidetoimikunnan myöntämänä toiminta- 6247: Imatran kaupunginorkesterin äänenjohtajina avustuksena. Tämä avustus oli pieni ja taidetoimi- 6248: toimivat Imatran kaupungin musiikkikoulun kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta nostaa avus- 6249: opettajat. Täten orkesterilla on ammattimuusi- tussummaa viime vuosina. 6250: koista koostuva runko. Orkesterin kapellimesta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6251: rina toimii yli 40 vuoden kokemuksen omaava taen, 6252: ammattikapellimestari, joka on suorittanut opin- 6253: tonsa Sibelius-Akatemiassa, Wienin ja Lontoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6254: musiikkiakatemiassa, Geneven ja Pariisin konser- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 6255: vatoriossa sekä New Yorkissa. kan määrärahan Imatran kaupunginorkes- 6256: Imatran kaupunginorkesterin kohdalla voidaan terin tukemiseen. 6257: 6258: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6259: 6260: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki 6261: Esko Almgren Riitta Uosukainen Heikki Kokko 6262: Antero Kekkonen 6263: 6264: 6265: 6266: 6267: 11 270416F 6268: 130 1987 vp. 6269: 6270: Raha-asia-aloite n:o 122 6271: 6272: 6273: 6274: 6275: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin mu- 6276: siikkijuhlien tukemiseen 6277: 6278: 6279: Eduskunnalle 6280: 6281: Kolmena vuotena on jo Lemillä järjestetty mu- Vuonna 1988 täyttää Lemi 300 vuotta. Tuolloin 6282: siikkipäivät. Päivien ohjelmaan on kuulunut kan- on tarkoituksena järjestää viidennet Lemin mu- 6283: sanmusiikkia ja taidemusiikkia. Jo ensimmäisenä siikkijuhlat mittavana, näyttävänä ja laajana mu- 6284: vuonna musiikkipäivät olivat maakunnallinen ta- siikkitapahtumana. 6285: pahtuma, josta on kehittynyt yksi Suomen kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6286: tuurikesän kansainvälisestikin huomiota herättä- 6287: neistä tapahtumista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6288: Lemi on myös tunnettu virsilauluperinteestään, 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 6289: ja vuosittain on tähän perinteeseen paneuduttu kan määrärahan Lemin musti'k.ktj'uhlien 6290: ennen kaikkea virsilaulupäivillä. tukemista varten. 6291: 6292: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6293: 6294: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko 6295: Riitta Uosukainen Pentti Lahti-Nuuttila 6296: 1987 vp. 131 6297: 6298: Raha-asia-aloite n:o 123 6299: 6300: 6301: 6302: 6303: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koitsanlah- 6304: den Hovin museon rakennusten korjaukseen 6305: 6306: 6307: Eduskunnalle 6308: 6309: Parikkalassa SIJaitsee maamme ainoa jäljellä voitaisiin turvata. Vuonna 1984 on Koitsanlahden 6310: oleva lahjoitusmaakartano Koitsanlahden Hovi. Hovissa suoritettu pienehköjä kunnossapitotöitä, 6311: Hovin päärakennus on entistetty lahjoitusmaa- joilla rakennuksen suoranainen tuhoutuminen on 6312: museoksi. Rakennukset ja maa-alue ovat valtion voitu estää. Jatkoksi tarvittaisiin kuitenkin täydel- 6313: omistuksessa, opetusministeriön ja museoviraston linen sisä- ja ulkopuolinen peruskorjaus. 6314: alaisuudessa. Museota ylläpitävät ja sen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6315: nasta vastaavat Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja taen, 6316: Uukuniemen kunnat sekä Etelä-Karjalan Maa- 6317: kuntaliitto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6318: Koitsanlahden Hovin rakennukset vaatisivat 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 6319: huomattavia kunnostustöitä, jotta niiden jatkuva kaa Koitsanlahden Hovin lahjoitusmaa- 6320: säilyminen ja museotoiminnan edellyttämä kunto museon rakennusten peruskorjaukseen. 6321: 6322: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6323: 6324: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Riitta Uosukainen 6325: 132 1987 vp. 6326: 6327: Raha-asia-aloite n:o 124 6328: 6329: 6330: 6331: 6332: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaren kes- 6333: kustaajaman-Saaren kirkonkylän tien kunnostamista varten 6334: 6335: 6336: Eduskunnalle 6337: 6338: Saaren kunnan alueella oleva maantie n:o 401 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6339: muodostaa keskeisen liikenneväylän kunnan kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 6340: kustasta ja valtatieltä n:o 6 Saaren kirkonkylään, 31.24.14 400 000 markkaa tien n:o 401 6341: joka on yksi Saaren kunnan ja seurakunnan pal- (Saaren keskustaajama-Saaren kirkonky- 6342: velukeskuksista. Tien käyttö on Saaren kunnan lä) kunnostamista varten. 6343: alueella yksi vilkkaimmista. 6344: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6345: taen, 6346: 6347: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6348: 6349: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko 6350: Riitta Uosukainen Antero Kekkonen 6351: 1987 vp. 133 6352: 6353: Raha-asia-aloite n:o 125 6354: 6355: 6356: 6357: 6358: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisal- 6359: men-Melkoniemen tien kunnostamiseen 6360: 6361: 6362: Eduskunnalle 6363: 6364: Parikkalan kunnan alueella oleva Särkisal- nostustöiden aloittamista varten 1, 1 milj. mark- 6365: men-Melkoniemen maantie on Melkoniemen kaa. Tien kustannusarvio on 9 milj. markkaa. 6366: asukkaille ainoa yhteysväylä kunnan keskustaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6367: sekä läpikulkutie myös Parikkalasta Melkoniemen taen, 6368: kautta Simpeleelle. Tien kunnostus on otettu 6369: Kymen piirin tieverkoston suunnitelmiin 1980- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6370: luvulla. Särkisalmen-Melkoniemen tie on vilkas- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 6371: liikenteinen ja erityisen tarpeellinen alueen asuk- 31. 24. 77 9 000 000 markkaa Särkisal- 6372: kaille, sekä myös läpikulkuliikenneväylänä Puu- men-Melkoniemen tien kunnostamista 6373: malaan. Vuodeksi 1987 on Särkisalmen-Melko- varten. 6374: niemen tielle myönnetty tiemäärärahoja tien kun- 6375: 6376: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6377: 6378: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Heikki Kokko 6379: Antero Kekkonen Kari Häkämies Heikki Järvenpää 6380: Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre Esko Almgren 6381: 134 1987 vp. 6382: 6383: Raha-asia-aloite n:o 126 6384: 6385: 6386: 6387: 6388: Hurskainen-Leppänen yrn.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen- 6389: Haminan-Kotkan rautatien suunniteluun välillä Salmenky- 6390: län-Taavetti. 6391: 6392: Eduskunnalle 6393: 6394: Juurikorven-Haminan rataosuuden valmistut- rataosuuden rakentaminen lisäisi Haminan ja 6395: tua tulisi koko suunniteltu oikorata Luumäki- Kotkan satamien käyttöä ja vaikuttaisi myöntei- 6396: Hamina-Kotka saada rakenteille. Sitä pidetään sesti työllisyyteen näissä kaupungeissa. 6397: Kymenlaaksossa yksimielisesti ns. HELI-ratahank- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6398: keen tärkeimpänä ja toteuttamiskelpoisimpana taen, 6399: osana. Tämän oikoradan rakentamista pidetään 6400: tarpeellisena sen vuoksi, että Itä-Suomen teol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6401: lisuuden tuotteiden vienti ulkomaille tapahtuu 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 6402: valtaosin Haminan ja Kotkan satamien kautta. kaa tarve- ja kannattavuusselvityksen ja ra- 6403: Myös Suomen ja Neuvostoliiton välinen liikenne tasuunnitelman laatimiseksi Vehkalahden 6404: sekä Kotkan Mussalon syväsatamahanke puolta- (Salmenkylä) ja Luumäen (Taavettt) väli- 6405: vat oikoradan rakentamista. Luumäen-Haminan sen ratayhteyden rakentamiseksi. 6406: 6407: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 6408: 6409: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kari Rajamäki Jukka Roos 6410: 1987 vp. 135 6411: 6412: Raha-asia-aloite n:o 127 6413: 6414: 6415: 6416: 6417: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teletoiminta- 6418: keskuksen rakentamiseen Imatralle 6419: 6420: 6421: Eduskunnalle 6422: 6423: Imatran alueen teletoiminnan käytössä olevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6424: vuokratilat ovat riittämättömät, huonokuntoiset taen, 6425: ja lisäksi epätarkoituksenmukaiset sekä hajallaan 6426: eri puolilla kaupunkia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6427: Teletoimintakeskukseen sijoitettaisiin telever- 1988 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 6428: kon rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta markkaa Imatran teletoimintakeskuksen 6429: huolehtivan henkilökunnan toimisto-, työ-, rakentamista varten. 6430: kokoontumis- ja henkilöstötilat sekä alueen käyt- 6431: tövarasto. 6432: Tilaratkaisu sisältäisi 6433: lämpimät tilat 1 330m 2 6434: kylmät tilat 410m 2 6435: kriisiajan tilat 225m 2 6436: kylmä varastokatos 300m 2 6437: Yhteensä 2 265m 2 6438: 6439: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6440: 6441: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki 6442: Esko Almgren Riitta Uosukainen Heikko Kokko 6443: Antero Kekkonen 6444: 136 1987 vp. 6445: 6446: Raha-asia-aloite n:o 128 6447: 6448: 6449: 6450: 6451: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan 6452: vanhainkoti-päiväkeskuksen rakentamiseen 6453: 6454: 6455: Eduskunnalle 6456: 6457: Parikkalan vanhainkoti-päiväkeskuksen raken- että pyritään rakentamaan 20 uutta ja 10 perus- 6458: taminen on mukana sosiaalihallinnon valtakun- korjattua vanhusten palveluasuntoa. 6459: nallisessa suunnitelmassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6460: Vanhainkoti-päiväkeskus sisältäisi 40 laitos- taen, 6461: paikkaa. Myös päiväkeskus on mitoitettu 40 käyt- 6462: täjälle. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6463: Vanhusten huolto on Parikkalassa keskeisiä toi- 1988 tulo- ja menoarvioon 15 400 000 6464: mintoja, sillä 115 kunnan väestöstä on yli 65- markan määrärahan käytettäväksi Parikka- 6465: vuotiaita. Vanhainkoti-päiväkeskuksen rinnalle lan vanhainkoti-päiväkeskuksen rakenta- 6466: kehitetään myös palveluasuntotoimintaa siten, mista varten. 6467: 6468: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 6469: 6470: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Kari Häkämies 6471: Matti Vähänäkki Esko Almgren Riitta Uosukainen 6472: Heikki Kokko Antero Kekkonen 6473: 1987 vp. 137 6474: 6475: Raha-asia-aloite n:o 129 6476: 6477: 6478: 6479: Hurskainen-Leppänen ym.: Määtärahan osoittamisesta Lapsen hyvä 6480: hoito -ohjelman tehostamisprojektia varten 6481: 6482: 6483: Eduskunnalle 6484: 6485: Suomen äitiys- ja lastenhuolto ovat tunnetusti 4. Vapaaehtoisten "tukiäitien" kouluttami- 6486: korkeatasoiset. Palvelut kattavat koko maan. Mut- nen käytännön kokemukseen perustuvan maallik- 6487: ta odottavilla äideillä ja pientä lasta hoitavilla van- koavun antajiksi. Vapaaehtoiset muodostaisivat 6488: hemmilla saattaa ilmetä äkillisiä kriisejä, joiden palvelurenkaan antaen vuorotellen puhelinneu- 6489: sattuessa muuna kuin neuvolan aukioloaikana heiltä vontaa tai muuta tukea omista kodeistaan käsin. 6490: puuttuvat apulähteet ja yhteydenottopisteet. 5. Ensikodit voisivat lisätä jälkihuollollisia äiti- 6491: Perheiden kriisitilanteet vaihtelevat lapsen loput· ryhmiä, joihin pienten lasten vanhemmat osallis- 6492: tomasta itkusta, koliikkivaivoista ja äidin imettämis- tuisivat vaihtaakseen kokemuksia ja saadakseen li- 6493: ongelmista aina lasta hoitavan vanhemman, var- sävalaistusta lastenhoidon ja kasvatuksen kysy- 6494: sinkin yksinhuoltajan, oman kestokyvyn katkea- myksiin. 6495: miseen tai sairastumiseen. Lapsenhoidon pulmat Projektin tavoitteena olisi selvittää ensikotien 6496: kohtaavat keitä tahansa perheitä, mutta vaikeinta mahdollisuudet toimia Lapsen hyvän hoidon tuki- 6497: on silloin, kun nuorella perheellä ei ole tukea an- pisteinä, joita milloin tahansa ketkä tahansa apua 6498: tavia omia vanhempia tai muita lähimmäisiä. tarvitsevat voisivat käyttää. Vuoden ajan kestävän 6499: Maassamme toimii kahdeksan äiti- ja lapsiko- projektin aikana ensikoti toimisi entistä tiiviim- 6500: tia, joita ensikotiyhdistykset Helsingissä, Imatral- mässä yhteistyössä paikallisen neuvolan kanssa ja 6501: la, Jyväskylässä, Lahdessa, Rovaniemellä, Oulussa, ottaisi vastaan sovitulla tavalla myös neuvolan oh- 6502: Tampereella ja Turussa ylläpitävät. Niihin on yhä jaamia perheitä kriisitilanteissa. 6503: enenevästi pyrkinyt edellä mainitun kaltaisiin vai- Projektin ohjaajana ja koordinaattorina toimisi 6504: keuksiin joutuneita äitejä ja isiä pienokaisineen. Ensi Kotien Liitto, johtoryhmänä lääkintöhalli- 6505: Tämä johtunee siitä, että ensikodeista on tiedotet- tuksen ja sosiaalihallituksen edustajat, joka myös 6506: tu aiempaa enemmän. laatisi perussuunnitelman ja raportin yhdessä jä- 6507: Ensikotiyhdistysten keskusjärjestönä totmu senyhdistysten kanssa. Paikallisiin ensikoteihin 6508: merkittävää kokeilu- ja kehittämistoimintaa vi- perustettaisiin johtoryhmät, joissa olisi edustettu- 6509: ranomaisten kanssa yhteistyössä harjoittanut Ensi na kunnan terveys- ja sosiaalitoimi. Projekti olisi 6510: Kotien Liitto. elimellistä jatkoa liiton vuodesta 1975 alkaen ke- 6511: Akuutin ympärivuorokautisen pienen lapsen hittämälle Lapsen hyvä hoito -ohjelmalle, johon 6512: hoitopalvelun tarve tuntuu olevan suuri ja selvi- kuuluu huomion kiinnittäminen äidin ja lapsen 6513: tystä vaativa. Näihin haasteisiin vastaamisessa on suhteeseen, sylihoidon, vauvahieronnan ja imet- 6514: kyse nimenomaan ennalta ehkäisevästä lastensuo- tämisen edistäminen. Nuorten äitien päihteistä ja 6515: jelusta. Ensikodit voisivat suorittaa vuoden 1988 tupakoinnista pidättäytymistä suositellaan valis- 6516: aikana valtakunnalliseksi katsottavan projektin. tustoiminnassa. 6517: Projektin keskeiset toiminnot olisivat: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6518: 1. Ympärivuorokautinen lapsenhoitopulmien taen, 6519: puhelinneuvonta. 6520: 2. Äidin ja lapsen tai isän ja lapsen joustava ly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6521: hytaikainen sisäänotto ensikotiin eli yövytyspalvelu. 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 6522: 3. Pienen lapsen joustava lyhytaikainen ensiko- kaa vuoden 1988 aikana toteutettavaa 6523: tiin otto yksinäänkin, jos perheen syyt, esim. Lapsen hyvä hoito -ohjelman tehostamis- 6524: äidin sairastuminen, laitokseen joutuminen tai projektia varten. 6525: muu pakottava tilapäinen poissaolo sitä vaativat. 6526: 6527: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 6528: 6529: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kari Rajamäki Jouni Backman 6530: 138 1987 vp. 6531: 6532: Raha-asia-aloite n:o 130 6533: 6534: 6535: 6536: 6537: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalojen rodunjalostus- 6538: laitoksen rakentamiseen Nilsiän Pieksänkoskelle 6539: 6540: 6541: Eduskunnalle 6542: 6543: Nilsiän Pieksänkoskelle on suunniteltu raken- mistuttuaan kohde työllistäisi ympärivuotisesti n. 6544: nettavaksi maamme ainoa kalojen rodunjalostus- 25 henkilöä. 6545: laitos. Hankkeen toteuttamissuunnitelma on hy- Norjassa lohentuotanto- ja kalojen tutkimus- ja 6546: väksytty. Suunnitelma on valmistunut ja esitelty jalostustoimintaan sijoitetaan vuositasolla vähin- 6547: maa- ja metsätalousministerille, laitoksen raken- tään 50 milj. kruunua, kun se Suomessa jää noin 6548: tamista varten maa on myyty valtiolle ja lupahake- 1 milj. markan tasolle. 6549: mus jätetty Itä-Suomen vesioikeudelle. Maankäyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6550: tösuunnitelma on valmistunut kuluvan vuoden 6551: tammikuussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6552: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on 1988 tulo- ja menoarvioon 2 5 00 000 mar- 6553: määrärahaa suunnittelun jatkamiseen. Suunnitte- kan määrärahan Pieksänkosken kalojen ro- 6554: lun loppuun saattamiseksi määrärahaa tarvittai- dunjalostuslaitoksen suunnittelua ja ra- 6555: siin vielä n. 2, 5 milj. markkaa. Laitoksen perusta- kentamista varten. 6556: miskustannukset ovat n. 35 milj. markkaa. Val- 6557: 6558: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 6559: 6560: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Seppo Kääriäinen 6561: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen Juhani Laitinen 6562: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi Riitta Saastamoinen 6563: Marja-Liisa Tykkyläinen 6564: 1987 vp. 139 6565: 6566: Raha-asia-aloite n:o 131 6567: 6568: 6569: 6570: 6571: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tut- 6572: k~muskeskuksen biotekniikan laboratorion perustamiseksi Kuo- 6573: pwon 6574: 6575: Eduskunnalle 6576: 6577: Biotekniikka tieteenalana on kasvanut voimak- kaikkea ympäristökysymyksiin ja terveystieteisiin 6578: kaasti ja tuottanut perinteisten sovellutusalojensa liittyvissä ongelmissa. Toisaalta VTT:n laborato- 6579: käymiskemian ja maitotaloustuotteiden jalostuk- rion perustaminen Kuopioon aktivoisi tuotanto- 6580: sen lisäksi runsaasti uudempia sovellutusmahdol- elämää paikallisestikin, kuten on tapahtunut 6581: lisuuksia mm. ympäristöongelmien ratkaisemi- esim. Oulun ympäristössä. Suunnitellut toimin- 6582: seen, diagnostiikan, lääkeaineiden tai niihin ver- nan alat täydentäisivät luontevasti VTT:n Otanie- 6583: rattavien biologisten yhdisteiden tuottamiseen se- messä sijaitsevan biotekniikan laboratorion asian- 6584: kä eläin- ja kasvinjalostukseen. Monissa maissa tuntemusalueita. Laboratorion yksiköt olisivat 6585: tuetaan bioteknologian perustutkimusta ja sovel- ympäristötekniikan osasto, sekundaarimetaboliit- 6586: tavan biotekniikan kehittämistä nykyisin voimak- tien tuotantoyksikkö ja diagnostinen biotekniikan 6587: kaasti. Suomi on vaarassa jäädä alan kehityksessä yksikkö. 6588: jälkeen. Onnistumisen perusedellytyksenä biotek- Opetusministeriö on tehnyt periaatepäätöksen 6589: niikan sovellutusten hyödyntämisessä niin yhteis- siitä, että biotekniikan opetus ja tutkimus keskite- 6590: kunnassa kuin yritysmaailmassakin on vahvaan tään Kuopion, Helsingin, Oulun ja Turun yliopis- 6591: perustutkimukseen pohjautuva ja sovellutuksiin toihin sekä Teknilliseen korkeakouluun. 6592: suuntautuva sekä vahva taloudellinen tuki tutki- Aluepolitiikkatoimikunta on mietinnössään v. 6593: muksen ja kehittämistyön lisäämiseksi. 1986 ehdottanut, että kauppa- ja teollisuusminis- 6594: Kuopion yliopistoon on perustettu bioteknolo- teriö selvittää mahdollisuudet VTT:n bioteknii- 6595: gian professuuri 1987 ja bioteknologian perusope- kan laboratorion perustamiseksi Kuopioon. Kuo- 6596: tus alkaa omalla suuntautumisvaihtoehdollaan sa- pion yliopisto Kuopion lääninhallituksen rahoit- 6597: mana vuonna ensimmäisenä Suomen yliopistois- tamana on tehnyt suunnitelman ko. laboratorion 6598: ta. Kuopion yliopiston bioteknologian opetus ja toimialoista. Suunnitelma on luovutettu sekä 6599: tutkimus kohdistuvat suurelta osin edellä mainit- kauppa- ja teollisuusministeriölle että VTT:lle. 6600: tuihin biotekniikan uudempiin käyttöalueisiin, ja Biotekniikan laboratorion kokonaiskustannuk- 6601: maassamme toimii useita yrityksiä mainituilla sek- set olisivat: 6602: toreilla - eräät Kuopion yliopiston välittömällä Rakentaminen 36 milj. mk 6603: vaikutusalueella - joten on perusteltua sijoittaa Palkat 8 milj. mk/vuosi 6604: VTT:n biotekniikkaa soveltava laboratorio Kuo- Laite- ja kalustohankinnat 6605: pion yliopiston läheisyyteen. Kuopion yliopisto- - perustamisvaihe 12 milj. mk 6606: alueella toimii lisäksi useita valtion tutkimuslaitok- - myöhemmin 1 milj. mk/vuosi 6607: sia, joiden edustama asiantuntemus liittyy suun- Kulutusmenot 3 milj. mk/vuosi 6608: nitellun laboratorion toimialaan. Parhaillaan kaa- Yleiskustannukset 1 milj. mk/vuosi 6609: vaillaan myös WHO:n luonnononnettomuuskes- Perustamiskustannuksiksi muodostuu näin ol- 6610: kuksen katastrofiyksikön sijoittamista Kuopioon. len n. 48 milj. markkaa ja vuotuisiksi käyttökus- 6611: Kuten muutkin VTT:n laboratoriot Kuopion tannuksiksi n. 13 milj. markkaa. Työntekijöitä 6612: laboratorio palvelisi koko maan tarpeita ennen olisi 52-56 henkilöä. Toimintaa rahoitetaan 6613: 140 1987 vp. - RA n:o 131 6614: 6615: myöhemmin osittain tilaustutkimuksilla. Ehdo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 6616: tammekin, että valtion tulo- ja menorvioon varat- den 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 6617: taisiin vuosille 1989-91 48 milj. markkaa labo- markan määrärahan VTT:n biotekniikan 6618: ratorion perustamiskustannuksia vanen. laboratorion suunnz'ttelukustannuksia var- 6619: Edellä olevan perusteella ehdotamme, ten. 6620: 6621: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 6622: 6623: Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi Lauha Männistö 6624: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen 6625: Kari Rajamäki Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen 6626: Juhani Laitinen 6627: 1987 vp. 141 6628: 6629: Raha-asia-aloite n:o 132 6630: 6631: 6632: 6633: 6634: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson runkove- 6635: sijohdon rakentamiseen 6636: 6637: 6638: Eduskunnalle 6639: 6640: Osa eteläisen Kymenlaakson kunnista kärsii Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6641: kunnollisen juomaveden puutteesta. Kotkan ja 6642: Anjalankosken kaupungit ja Vehkalahden kunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6643: ovat perustaneet juomaveden hankkimiseksi Ky- 1988 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 6644: menlaakson Vesi Oy:n. Lupa hankkeen toteutta- markkaa Kymenlaakson tekopohjavesilai- 6645: miseen saataneen kevään 1987 kuluessa ja johto- toksen ja runkovesijohdon rakentamisen 6646: linjan rakentaminen voidaan aloittaa 1988. aloittamista varten. 6647: 6648: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 6649: 6650: Kari Häkämies Riitta Uosukainen 6651: 142 1987 vp. 6652: 6653: Raha-asia-aloite n:o 133 6654: 6655: 6656: 6657: 6658: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän-Pitkäkosken- 6659: Suurmiehikkälän paikallistien parantamiseen 6660: 6661: 6662: Eduskunnalle 6663: 6664: Paikallistie välillä Miehikkälä-Pitkäkoski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6665: Suurmiehikkälä on mutkainen ja huonokuntoi- 1988 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 6666: nen, eikä tien parantaminen ole edennyt suunni- markkaa paikallistien parantamiseksi välzl- 6667: tellusti. lä Miehikkälä-Pitkäkoski-Suurmiehik- 6668: Edellä olevaan viitaten ehdotan, kälä. 6669: 6670: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 6671: 6672: Kari Häkämies 6673: 1987 vp. 143 6674: 6675: Raha-asia-aloite n:o 134 6676: 6677: 6678: 6679: 6680: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Virojoen alajuoksun per- 6681: kaamiseen 6682: 6683: 6684: Eduskunnalle 6685: 6686: Virojoen alajuoksu Virolahden kunnassa on Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6687: edelleen perkaamatta niin, ettei veneyhteys me- 6688: reltä Virolahden keskustaan ole mahdollinen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6689: vaikka kyseinen venereitti tuleekin merkittäväksi 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6690: merikarttaan. Perkaus olisi tarpeen maisemallises- markkaa Virojoen alajuoksun perkaamista 6691: ti ja lisäisi venematkailumahdollisuuksia itäisellä varten. 6692: Suomenlahdella. 6693: 6694: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 6695: 6696: Kari Häkämies Riitta Uosukainen 6697: 144 1987 vp. 6698: 6699: Raha-asia-aloite n:o 135 6700: 6701: 6702: 6703: 6704: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kaunissaaren 6705: reitti- ja vierasvenesataman rakentamiseen 6706: 6707: 6708: Eduskunnalle 6709: 6710: Kaunissaari on itäisen Suomenlahden suosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6711: tuimpia tutustumiskohteita. Saaren satama ei kui- 6712: tenkaan vastaa tämän hetken vaatimuksia. Sata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6713: man parantaminen ja rakentaminen on oleelli- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6714: nen Pyhtään kunnan matkailun kehittämisen markkaa Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja 6715: kannalta. Työt tulisi suorittaa vuosien 1988- vierasvenesatamaa varten. 6716: 1990 aikana. 6717: 6718: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 6719: 6720: Kari Häkämies Riitta Uosukainen 6721: 1987 vp. 145 6722: 6723: Raha-asia-aloite n:o 136 6724: 6725: 6726: 6727: 6728: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Mussalon radan rakenta- 6729: miseen Kotkassa 6730: 6731: 6732: Eduskunnalle 6733: 6734: Kotkan kaupunki rakentaa Mussalon syväsata- män vuoksi tulisi loppurahoituksen sisältyä koko- 6735: maa ja teollisuusaluetta. Satamaan tulee myös ra- naisuudessaan vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon. 6736: tayhteys. Tehdyn sopimuksen mukaan valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6737: osuus radan rahoittamisessa on 24 miljoonaa 6738: markkaa. Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6739: viossa on hankkeeseen osoitettu 4 miljoonaa 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 6740: markkaa. Yritystoiminnan tarpeet edellyttävät ra- markkaa Kotkan Mussalon radan rakenta- 6741: dan rakentamista suunniteltua nopeammin. Tä- mista varten. 6742: 6743: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 6744: 6745: Kari Häkämies Riitta Uosukainen 6746: 6747: 6748: 6749: 6750: 12 270416F 6751: 146 1987 vp. 6752: 6753: Raha-asia-aloite n:o 137 6754: 6755: 6756: 6757: 6758: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Haminan sataman teollisuus- 6759: alueen louhintatöihin ja tasaamiseen 6760: 6761: 6762: Eduskunnalle 6763: 6764: Haminan sataman läheisyydessä sijaitsee teolli- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 6765: suusalue. Alue on kuitenkin maaperäitään sellai- 6766: nen, että rakentaminen edellyttää aina varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6767: huomattavia louhinta- ja tasaamistöitä. Jottei 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6768: uusien yritysten hankkiminen muodostuisi näistä markkaa Haminan sataman teollisuus- 6769: syistä Haminan kaupungille taloudellisesti liian alueen louhinta- ja tasaamistöthin. 6770: raskaaksi, tulisi louhinta- ja tasaamistöihin osoit- 6771: taa työllisyysvaroja. 6772: 6773: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 6774: 6775: Kari Häkämies 6776: 1987 vp. 147 6777: 6778: Raha-asia-aloite n:o 138 6779: 6780: 6781: 6782: 6783: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis- 6784: rahaksi 6785: 6786: 6787: Eduskunnalle 6788: 6789: Työllisyystilanne on Uudellamaalla vaikeutu- Uudellemaalle on aluepoliittisin perustein va- 6790: massa. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolel- rattu tähän asti hyvin niukasti määrärahoja. Hei- 6791: la olevien vanhojen teollisuuspaikkakuntien työl- kosti kehittyvien tai taantuvien kuntien auttami- 6792: lisyyden hoitaminen on tullut ongelmalliseksi seksi läänin kehittämismäärärahan nostaminen 6793: elinkeinorakenteen muuttuessa ja teollisten työ- olisi erittäin merkityksellinen. 6794: paikkojen vähentyessä. Teollisuuspaikkakunnille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6795: tarvittaisiin tukea työpaikkojen tarjonnan moni- taen, 6796: puolistamiseksi. 6797: Uudenmaan läänin maaseutukunnat puoles- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6798: taan ovat olleet jo pitkään ns. taantuvia paikka- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 6799: kuntia työpaikkakehityken, väestön ja kunnallis- 26.98.43 160 000 000 markkaa läänin 6800: talouden suhteen ja ilman erityistä tukea elinvoi- kehittämismäärärahaa, josta Uudenmaan 6801: maisen maaseudun säilyttäminen vaikeutuu enti- läänin osalle varattaistin 20 000 000 mark- 6802: sestään. kaa. 6803: 6804: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 6805: 6806: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Risto Ahonen 6807: Matti Vähänäkki Antti Kalliomäki Kaj Bärlund 6808: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 6809: 148 1987 vp. 6810: 6811: Raha-asia-aloite n:o 139 6812: 6813: 6814: 6815: 6816: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaalipalve- 6817: lujen perustamiskustannuksiin 6818: 6819: 6820: Eduskunnalle 6821: 6822: Vanhusten huollossa on painopiste ollut viime odotettu valtion rahoitusta kunnan suunnitelmis- 6823: vuosina avohuollon kehittämisessä ja lisäämisessä. sa olevaan Sahanmäen vanhainkodin, joka on 6824: Suuntausta on pidettävä oikeana, jotta voidaan suunniteltu toimimaan myös päiväkeskuksena eli 6825: tukea vanhusten asumista kotonaan mahdollisim- se parantaisi oleellisesti myös avohoidon tilan- 6826: man pitkään. Avohuolto ei kuitenkaan yksin riitä netta. 6827: turvaamaan vanhusväestön tarvitsemaa monipuo- Vanhainkotien rakentamiseen on varattava riit- 6828: lista hoivaa ja huolenpitoa, vaan tarvitaan myös tävästi määrärahoja kuntien tarpeita vastaavasti. 6829: nykyaikaisesti järjestettyjä ja toimivia vanhainko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6830: teja. taen, 6831: Valtion määrärahat vanhainkotien rakentami- 6832: seen ovat viime vuosina olleet riittämättömät to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6833: delliseen tarpeeseen nähden, eivätkä kunnat ole 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 6834: näin ollen voineet toteuttaa rakentamissuunnitel- 33.32.31 120 000 000 markkaa vanhain- 6835: miaan sillä vauhdilla, johon kuntien omissa suun- kotien ja muiden sosiaalipalveluhankkei- 6836: nitelmissa on varauduttu. den perustamiskustannuksiin suoritetta- 6837: Tämän seurauksena monissa kunnissa vanhuk- van valtionosuuden maksamiseen, mistä 6838: sia hoidetaan epäajanmukaisissa tiloissa, hoitopai- määrärahasta suoritetaan valtionosuus 6839: koista on puutetta ja henkilökunnan työskentely myös Hyvinkään Sahanmäen vanhainko- 6840: vaikeaa. Ongelmat kärjistyvät Etelä-Suomen väki- din rakennuskustannuksiin. 6841: rikkailla alueilla. Mm. Hyvinkäällä on jo vuosia 6842: 6843: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 6844: 6845: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Risto Ahonen 6846: Matti Vähänäkki Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 6847: Antti Kalliomäki 6848: 1987 vp. 149 6849: 6850: Raha-asia-aloite n:o 140 6851: 6852: 6853: 6854: 6855: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keräyspaperia sisältä- 6856: vien tuotteiden tuotekehittelyyn ja markkinointiin 6857: 6858: 6859: Eduskunnalle 6860: 6861: Jätepaperin keräystoiminta on varsinkin asutus- kotikeräyspaperia käytetään entistä enemmän 6862: keskuksissa hyvin organisoitu. Paperinkeräyksen teollisuudessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön 6863: on arvioitu työllistävän keräyksessä ja kuljetukses- asettama keräyspaperityöryhmä puolestaan on 6864: sa n. 600-700 henkilöä. Tämän lisäksi paperin- esittänyt, että rahaa varattaisiin keräyspaperialan 6865: keräys on lukuisten seurojen ja yhdistysten varain- investointeihin ja tuotekehittelyyn. 6866: hankinnan muotona merkittävä. Keräyspaperin käyttöä mm. eristeteollisuudes- 6867: Keräyspaperin vienti ulkomaille on pienentynyt sa, maa- ja metsätaloudessa ja pakkaustarvikkeissa 6868: ja teollisuudessa kotimainen käyttö ei ole riittänyt on pidetty mahdollisena lisätä, mutta edellytykse- 6869: purkamaan varastoja, jotka ovat kasvaneet ylisuu- nä on käyttöön liittyvien selvitysten ja tutkimus- 6870: riksi. ten tekeminen. 6871: Keräilyliikkeet ovat jo joutuneet rajoittamaan Ympäristöministeriölle tulisi varata määräraha, 6872: kotikeräyspaperin vastaanottoa, mikä on aiheutta- jonka se voisi määräämiensä perusteiden mukaan 6873: massa suuria vaikeuksia keräystoiminnalle, ja hy- jakaa avustuksina tutkimus- ja tuotekehittelytoi- 6874: vin toimineet organisaatiot saattavat purkautua. mintaan keräyspaperia sisältävien tuotteiden ke- 6875: Kansalaisten suhtautuminen paperinkeräykseen hittämiseen ja niiden markkinointiin. 6876: on ollut myönteistä, ja sen avulla on haluttu myös Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6877: edistää luonnonvarojen säästämistä. 6878: Jätepaperin vieminen kaatopaikoille aiheuttaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6879: yli 300 markan käsittelykustannukset tonnilta. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 6880: Sen sijaan jätepaperin käyttö raaka-aineena mer- kan määrärahan ympäristöministeriölle 6881: kitsisi kansantaloudellista säästöä. avustuksiksi keräyspaperia sisältävien tuot- 6882: Valtioneuvosto teki vuonna 1986 periaatepää- teiden tuotekehittelyyn ja markkinointiin. 6883: töksen, että jätepaperin talteenottoa lisätään ja 6884: 6885: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 6886: 6887: Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari 6888: Kari Rajamäki Antero Kekkonen 6889: 150 1987 vp. 6890: 6891: Raha-asia-aloite n:o 141 6892: 6893: 6894: 6895: 6896: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimi- 6897: seksi vanhasta asuntokannasta Uudenmaan läänissä 6898: 6899: 6900: Eduskunnalle 6901: 6902: Vuokra-asuntojen puute on kärjistymässä erityi- kautta. Valtioneuvoston hyväksymän asunto- 6903: sesti Uudenmaan kaupungeissa ja nopeasti kasva- olojen kehittämisohjelman mukaisesti tähän tar- 6904: vissa kunnissa. Vuokra-asuntojen puutteesta kärsi- koitukseen tullaan määrärahoja lisäämään. 6905: vät varsinkin nuoret, nuoret lapsiperheet ja pieni- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6906: tuloiset yleensä. Myös monien vanhusten tiede- 6907: tään asuvan puutteellisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6908: Vuokra-asuntojen puutteen poistamiseksi on 1988 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 6909: tarpeen tehostaa uustuotannon ohella myös asun- markan määrärahan käytettäväksi Uuden- 6910: tojen hankkimista vanhasta asuntokannasta vuok- maan läänin alueella vuokra-asunto- 6911: ra-asuntoina käytettäviksi. jen hankintaan vanhasta asuntokannasta 6912: Asuntojen hankintaa vanhasta asuntokannasta myönnettävti'n avustuksiin. 6913: on lainoitettu Y-säätiön ja kuntien toiminnan 6914: 6915: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 6916: 6917: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Risto Ahonen 6918: Matti Vähänäkki AnttiKalliomäki Kaj Bärlund 6919: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 6920: 1987 vp. 151 6921: 6922: Raha-asia-aloite n:o 142 6923: 6924: 6925: 6926: 6927: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan Viksbergin nuori- 6928: sokeskuksen kunnostamiseen 6929: 6930: 6931: Eduskunnalle 6932: 6933: Hämeen läänin nuorisotilasuunnitelman (vuo- Hämeen läänin nuorisolautakunta on sijoitta- 6934: sille 1987-1990) mukaan on Forssan kaupunki nut hankkeen nuorisotilasuunnitelmassaan vuo- 6935: hankkinut nuorisotiloja läänin muihin kaupun- delle 1988 pitäen sitä erittäin tärkeänä. 6936: keihin verraten selvästi eniten (0,42 m 2 /nuori) ja Koska Forssan kaupunki ei ole nuorisotilojen 6937: on läänin kaikista kunnista kolmas. Vain vähäi- hankkimiseen juurikaan saanut lain mukaisia val- 6938: seen osaan tiloista kaupunki on saanut valtion tionapuja ja koska tilojen kunnostuksella on kova 6939: tukea. tarve, ehdotamme, 6940: Forssan kaupunki on hankkinut omistukseensa 6941: vuonna 1985 Viksbergin kaupunginosasta noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6942: 700 m 2 :n tilat (vanhahko omakotitalo). Raken- 1988 tulo- ja menoarvzoon 220 000 mark- 6943: nuksen hankinta-arvo oli noin 400 000 markkaa. kaa nuonsotyölain mukazsena valtionavus- 6944: Se on osoitettu nuorisolautakunnan käyttöön. tuksena Forssan kaupungin Viksbergin 6945: Talon alakerran kunnostus maksaa suunnitel- kaupunginosan nuonsokeskuksen kunnos- 6946: mien mukaan noin 400 000 markkaa ja se on kau- tamzseen. 6947: pungin kuntasuunnitelmassa vuodelle 1988 edel- 6948: lyttäen, että hankkeeseen saadaan nuorisotyölain 6949: mukainen valtion tuki. 6950: 6951: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 6952: 6953: likka Joenpalo Arto Lapiolahti 6954: 152 1987 vp. 6955: 6956: Raha-asia-aloite n:o 143 6957: 6958: 6959: 6960: 6961: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron nuorisotilojen 6962: rakentamiseen 6963: 6964: 6965: Eduskunnalle 6966: 6967: Hämeen läänissä on nuorisotiloja (läänin nuori- Somerolla on käynnistymässä rakennushanke, 6968: sotilasuunnitelma vuosiksi 1987-1990) 0,23 m 2 johon on suunniteltu 700 m 2 nuorisotilaa. Hä- 6969: jokaista 7-24-vuotiasta nuorta kohden. Määrä meen läänin nuorisolautakunta on asettanut 6970: alittaa selvästi opetusministeriön suosituksen mu- hankkeen läänin tärkeimpien joukkoon. 6971: kaisen tarpeen (0,50 m 2 nuorta kohden kun- Tämän vuoksi ehdotamme, 6972: nassa). 6973: Opetusministeriön kokoamien tietojen mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6974: Hämeen läänissä oli nuorisotilojen määrä (vuonna 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 6975: 1983) maan alhaisimpia. markkaa nuorisotyölain mukaisena val- 6976: Erityisen vaikea tilanne on Somerolla, jossa tionavustuksena kunnan nuorisotalon ra- 6977: kunnan omistaman nuorisotilan määrä on 0,10 kentamiseksi Somero/le. 6978: m 2 /nuori. 6979: 6980: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 6981: 6982: Tikka Joenpalo Arto Lapiolahti 6983: 1987 vp. 153 6984: 6985: Raha-asia-aloite n:o 144 6986: 6987: 6988: 6989: 6990: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan Kehräämöalueen 6991: entistämis- ja peruskorjaustöihin 6992: 6993: 6994: Eduskunnalle 6995: 6996: Forssan kaupunki osti (joutui ostamaan) Oy Vielä korjaamattomien rakennuksien kunto on 6997: Finlayson Ab :lta valtakunnalliseksi suojelukoh- huono. Kaupungin taloudellinen tilanne - ta- 6998: teeksi määritetyn, kulttuurihistoriallisesti arvok- loutta on heikentänyt jo pitkään jatkunut korkea 6999: kaan ns. Kehräämön alueen vuonna 1982. työttömyys - ei mahdollista lähivuosina raken- 7000: Alue osin jo 1850-luvulta peräisin olevine nusten kunnostamista pelkästään omin varoin. 7001: tehdas- ja asuinrakennuksineen muodostaa erään Koska alue on valtakunnallisesti merkittävä ja 7002: maamme arvokkaimmista jäljellä olevista koska peruskorjauksen tulisi jatkua, ehdotamme, 7003: rakennus- ja kulttuurihistoriallisista suojelukoh- 7004: teista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7005: Forssan kaupunki on sijoittanut kauppahinnan, 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 7006: 20 miljoonaa markkaa, lisäksi 1980-luvulla noin markkaa Värjäämörakennuksen katon kor- 7007: 18 miljoonaa markkaa suojeltaviksi määrättyjen jaamiseen ja rakennuksen kunnostami- 7008: rakennuksien peruskorjaukseen. seen kuvataidetiloiksi Forssassa. 7009: 7010: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7011: 7012: llkka Joenpalo Arto Lapiolahti 7013: 154 1987 vp. 7014: 7015: Raha-asia-aloite n:o 145 7016: 7017: 7018: 7019: 7020: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais- ja työväenopistoille 7021: alle 16-vuotiaiden opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi 7022: 7023: 7024: Eduskunnalle 7025: 7026: Kansalais- ja työväenopistoissa on runsaasti alle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7027: 16-vuotiaita opiskelijoita taide- ja taitoaineissa. nioittavasti, 7028: Tätä tehtävää varten ei ole kuluvana eikä edes 7029: seuraavana vuonna osoitettu lisäresursseja opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7030: toille. Kun opistojen opetustuntimäärät ovat tällä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7031: hetkellä tarkoin rajoitetut, tämä johtaa ilman lisä- 29.57.30 5 600 000 markkaa lisämäärä- 7032: resursseja siihen, että aikuisille tarkoitetuista ja rahana kansalais- ja työväenopistotlle 16 7033: riittämättömiksi osoittautuneista tunneista joudu- vuotta nuorempien opetusmahdollisuuk- 7034: taan ottamaan tunteja lapsille ja nuorille. Näin ol- sien lisäämiseksi 28 000 opetustunmlla eli 7035: len opistojen varsinainen tehtävä saattaa kärsiä. noin 100 tunmlla opistoa kohden. 7036: 7037: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 7038: 7039: Marita Jurva Raimo Vistbacka 7040: 1987 vp. 155 7041: 7042: Raha-asia-aloite n:o 146 7043: 7044: 7045: 7046: 7047: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivaukseen muilla 7048: keinoilla kuin torjunta-aineita käyttämällä 7049: 7050: 7051: Eduskunnalle 7052: 7053: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7054: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassamme, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7055: niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. Samalla olisi 30.76.24 5 000 000 markkaa vesakko- 7056: edistettävä muunlaista vesakkojen raivausta myös jen raivauksen edistämiseksi muulla ta- 7057: työtä kansallemme antavana. voin kuin myrkkyjä käyttämällä. 7058: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7059: nioittavasti, 7060: 7061: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 7062: 7063: Marita Jurva Raimo Vistbacka 7064: 156 1987 vp. 7065: 7066: Raha-asia-aloite n:o 147 7067: 7068: 7069: 7070: 7071: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta läheishoidon käynnistämiseen 7072: Kalliolan kuntoutusklinikalla 7073: 7074: 7075: Eduskunnalle 7076: 7077: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setlementti ka toiminta on uutta eikä sitä ole vielä saatu mark- 7078: eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja kulttuu- kinoiduksi riittävästi, on käynnistyminen vielä 7079: rikeskus. Kalliolan omistaa ja toimintaa ylläpitää verkkaista. Kalliolan kuntoutusklinikka tarvitsee 7080: Kalliolan kannatusyhdistys ry. Toiminnan tarkoi- henkilön, joka alkaisi kokopäivätoimisesti organi- 7081: tuksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan ''herät- soida, markkinoida ja toteuttaa läheisille tarkoi- 7082: tää kristillistä vastuuntuntoa ja siihen perustuvaa tettua hoitoa. Henkilö on kyseiseen tehtävään tie- 7083: uskonnollista ja yhteiskunnallista toimintaa erit- dossa, mutta varat hänen palkkkaukseensa puut- 7084: täinkin pyrkien tyydyttämään paikallisen väestön tuvat edelleenkin. Kyseinen henkilö pystyy ra- 7085: uskonnollisia, eettisiä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia hoittamaan palkkansa jatkossa hoidettavilta kerä- 7086: tarpeita sekä aikaansaada henkilökohtaista koske- tyillä hoitomaksuilla, mutta toiminnan ollessa 7087: tusta ja keskinäistä luottamusta eri aloilla toimi- vielä vakiintumatonta tämä ei aluksi onnistu. Yli- 7088: vien ihmisten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on menokaudelle tarvittaisiin käynnistysvaiheeseen 7089: pyrkinyt toteuttamaan monipuolisella toiminnal- tukea ulkopuolelta. Vuoden toiminnan jälkeen 7090: la eri väestöryhmien parissa. Jo vakiintuneiden toiminnassa oltaisiin jo pitkällä ja pystyttäisiin ra- 7091: työmuotojen lisäksi on tiedostettu yksi nyky- hoittamaan toiminta omatoimisesti. 7092: yhteiskunnan vakavista haasteista: huolestutta- Lisäksi toimintaan tulisi liittää koulutus ja tar- 7093: vasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelämässä. peellinen materiaalituotanto. 7094: Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastattu perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7095: tamalla vuonna 1982 alkoholiongelmaisten kun- tavasti, 7096: toutusklinikka Espoon Pellakseen. Hoitomuodon 7097: tarpeen osoittauduttua ylivoimaisen suureksi että Eduskunta ottaisi valtion vuode_n 7098: perustettiin vuoden 1984 alussa toinen klinikka 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7099: Suomen Setlementtiliitolta ostettuun Vaotalan 33.33.51 300 000 markan miiärårahan 7100: kiinteistöön Nurmijärvelle. Lisäksi on perustettu Kalliolan kannatusyhdistys ry:lle läheishoi- 7101: nuoria huumeongelmaisia varten tarkoitettu hoi- don käynnistämiseksi Kalliolan kuntou- 7102: tokoti. tusklinikalla. 7103: Kalliolan kuntoutusklinikka on käynnistänyt 7104: hoidon päihdeongelmaisten läheisille, mutta kos- 7105: 7106: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 7107: 7108: Marita Jurva Raimo Vistbacka 7109: 1987 vp. 157 7110: 7111: Raha-asia-aloite n:o 148 7112: 7113: 7114: 7115: 7116: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kannatusyhdistys 7117: ry:lle alkoholistien jatkohoidon järjestämiseen 7118: 7119: 7120: Eduskunnalle 7121: 7122: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setlementti ria huumeongelmaisia varten tarkoitettu hoito- 7123: eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja kulttuu- koti. 7124: rikeskus. Kalliolan omistaa ja toimintaa ylläpitää Kalliolan kuntoutusklinikalla on käynnistetty 7125: Kalliolan kannatusyhdistys ry. Toiminnan tarkoi- alkoholistien jatkohoito. Toimintaan tulee jatkos- 7126: tuksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan ''herät- sa liittymään saumattomasti jatkohoito, jonka toi- 7127: tää kristillistä vastuuntuntoa ja siihen perustuvaa minnan vakiinnuttamiseksi tatvitaan organisoin- 7128: uskonnollista ja yhteiskunnallista toimintaa erit- tia, neuvotteluja kuntien kanssa sekä tiedon saat- 7129: täinkin pyrkien tyydyttämään paikallisen väestön tamista jatkohoitopalveluista sinne, missä sitä tar- 7130: uskonnollisia, eettisiä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia vitaan. Jatkohoidon jatkon turvaamiseksi kaiva- 7131: tarpeita sekä aikaansaada henkilökohtaista koske- taan Kalliolan kuntoutusklinikalle lisää määrära- 7132: tusta ja keskinäistä luottamusta eri aloilla toimi- hoja. Tämä toiminta tulee vähitellen kunnolla 7133: vien ihmisten kesken''. Tarkoitustaan Kalliola on käyntiin pääsynsä jälkeen rahoittamaan itse itsen- 7134: pyrkinyt toteuttamaan monipuolisella toiminnal- sä, joten ainoastaan jatkokäynnistysavustus olisi 7135: la eri väestöryhmien parissa. Jo vakiintuneiden välttämätöntä toisena toimintavuonna. 7136: työmuotojen lisäksi on tiedostettu yksi nyky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7137: yhteiskunnan vakavista haasteista: huolestuttavas- tavasti, 7138: ti lisääntyneet alkoholiongelmat työelämässä. 7139: Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastattu perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7140: tamalla vuonna 1982 alkoholiongelmaisten kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7141: toutusklinikka Espoon Pellakseen. Hoitomuodon 33.33.51 100 000 markan määrärahan 7142: tarpeen osoittauduttua ylivoimaisen suureksi pe- Kalliolan kannatusyhdistys ry:lle Kalliolan 7143: rustettiin vuoden 1984 alussa toinen klinikka Suo- kuntoutusklinikalla käynnistetyn alkoho- 7144: men Setlementtiliitolta ostettuun Vantalan kiin- listien jatkohoidon lopulliseen toiminta- 7145: teistöön Nurmijärvelle. Lisäksi on perustettu nuo- valmiuteen saattamiseksi. 7146: 7147: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 7148: 7149: Marita Jurva Raimo Vistbacka 7150: 158 1987 vp. 7151: 7152: Raha-asia-aloite n:o 149 7153: 7154: 7155: 7156: 7157: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Huumeambulanssi ry:n toi- 7158: minnan tukemiseen 7159: 7160: 7161: Eduskunnalle 7162: 7163: Huumeambulanssi ry. pitää yllä huumeambu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7164: lanssia ja huolehtii sen toiminnasta tehden siten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7165: arvokasta työtä huumepotilaiden hyväksi. 33.33.51 100 000 markkaa Huumeambu- 7166: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- lanssi ry:n toiminnan tukemiseen. 7167: nioittavasti, 7168: 7169: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 7170: 7171: Marita Jurva Raimo Vistbacka 7172: 1987 vp. 159 7173: 7174: Raha-asia-aloite n:o 150 7175: 7176: 7177: 7178: 7179: Jurva: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen virkistyskäytön tehos- 7180: tamiseen 7181: 7182: 7183: Eduskunnalle 7184: 7185: Vantaanjoki on ollut pitkään poissa virkistys- virkistyskäytön kohdealueeksi olisi erittäin tärkeä- 7186: käytöstä johtuen joen saastuneisuudesta. Ympä- tä. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei joel- 7187: ristöllisten suojelutoimien tehostuttua ja teolli- la suoriteta tiettyjä parannustoimenpiteitä, jotka 7188: suuden ja asutuskeskusten vähennettyä jätepääs- mahdollistavat joen tehokkaan virkistyskäytön. 7189: töjään Vantaanjokeen on joen kunto huomatta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 7190: vasti parantunut. Näin ollen on jo ajankohtaista vasti, 7191: aloittaa toimenpiteet Vantaanjoen saamiseksi uu- 7192: delleen pääkaupunkiseudun asukkaiden virkistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7193: käyttöön. 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar- 7194: Vantaanjoki sijaitsee Helsingin ympäristössä, kan määrärahan Vantaanjoen virkistyskäy- 7195: joten sen saaminen alueen asukkaiden loma- ja tön tehostamistoimenpiteitä varten. 7196: 7197: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 7198: 7199: Marita Jurva 7200: 160 1987 vp. 7201: 7202: Raha-asia-aloite n:o 151 7203: 7204: 7205: 7206: 7207: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin vuokra-asuntokan- 7208: nan lisäämiseksi 7209: 7210: 7211: Eduskunnalle 7212: 7213: Pääkaupunkiseudulla ja enty1sesti Helsingin asuntojen vuokrahinnat ovat huomattavasti yli 7214: kaupungin alueella vallitsee tällä hetkellä sietä- kohtuullisen vuokratason. SMP ei voi pitää tällais- 7215: mätön asuntopula. ta tilannetta oikeana, vaan haluaa, että kaikil- 7216: Omistusasuntoja on saatavissa suurella rahalla, le halukkaille voidaan osoittaa kohtuuhintainen 7217: johon ei useimmilla asukkaillamme ole kuiten- vuokra-asunto ilman vuosikausia kestävää jono- 7218: kaan mahdollisuuksia. Siksi vuokra-asunnot esit- tusta. 7219: tävätkin entistä suurempaa osaa tyydytettäessä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7220: ala-arvoista asuntotilannettamme. nioittavasti, 7221: Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan pystynyt 7222: tuottamaan tarvittavaa määrää vuokra-asuntoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7223: jotta kaikki halukkaat pääsisivät kohtuuhintaisiin 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 7224: vuokra-asuntoihin. Tämän seurauksena vallitsevat markan määrärahan Helsingin vuokra- 7225: Helsingin kaupungissa täysin valvonnan ulkopuo- asuntokannan tehokkaisiin lisäämistoi- 7226: lelle riistäytyneet vuokra-asuntomarkkinat, joissa menpiteisiin. 7227: 7228: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 7229: 7230: Marita Jurva Raimo Vistbacka 7231: 1987 vp. 161 7232: 7233: Raha-asia-aloite n:o 152 7234: 7235: 7236: 7237: 7238: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämisrahaksi 7239: 7240: 7241: 7242: Eduskunnalle 7243: 7244: Aluepolitiikka on ennen kaikkea esteiden pois- den poistaminen. Perustavan laatuisena epäkoh- 7245: tamista. Aluepolitiikan keskeisenä tavoitteena pi- tana on pidettävä pitkään jatkunutta negatiivista 7246: tää olla sellaisten yleisten olosuhteiden ja sellaisen väestökehitystä. Vaikka aluepolitiikkaan ei tehtäi- 7247: yhteiskuntarakenteen synnyttäminen, missä elin- si suurempia periaatteellisia korjauksia, on täysin 7248: keinoelämä voi menestyksellisesti toimia. Julkisen välttämätöntä, että tukea kohdennetaan nykyistä 7249: vallan toimenpiteet on keskitettävä sellaisten seik- tehokkaammin. 7250: kojen parantamiseen, jotka ovat tarpeellisia jokai- Eräänlaisena uutena aluepoliittisen tuen muo- 7251: sen talousmaakunnan ja läänin näkökulmasta kat- tona on vuodesta 1985 ollut läänien kehittämisra- 7252: sottuna. ha. Edellä kuvaamistani syistä on perusteltua lää- 7253: Nykyistä voimallisemmin on aluepoliittinen nin omiin päätöksiin pohjautuvan kehittämisra- 7254: järjestelmä rakennettava tukemaan läänien ja han tuntuva lisääminen maamme kaikissa lääneis- 7255: maakuntien sekä myös kuntien itsenäistä aloit- sä. 7256: teellista toimintaa omien olojensa kehittämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7257: siten, että pysyvä tuen tarve poistuu. taen, 7258: Sekä valtioneuvoston piirissä että muutoin on 7259: äskettäin aloitettu aluepoliittisen lainsäädännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7260: uudistustarpeiden selvittely. Tässä työssä on yh- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 7261: deksi painopisteistä otettava ns. väli-Suomen ke- markkaa läänien kehittämisrahaksi. 7262: hittäminen ja siellä vallitsevien taantumailmiöi- 7263: 7264: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 7265: 7266: Heikki Järvenpää 7267: 7268: 7269: 7270: 7271: 13 270416F 7272: 162 1987 vp. 7273: 7274: Raha-asia-aloite n:o 153 7275: 7276: 7277: 7278: 7279: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaa vastustavien 7280: elokuva- ja video-ohjelmien työstämiseen kodin ja koulun yhteis- 7281: työssä 7282: 7283: Eduskunnalle 7284: 7285: Henkisen ja fyysisen väkivallan lisääntyminen on kehitettävä aikaisempaa huomattavasti voi- 7286: Suomessa on huolestuttavimpia ilmiöitä. Yhä makkaammin. On etsittävä vastauksia juuri niihin 7287: useampi kokee turvattomuutta niin kodissa kuin haasteisiin, jotka tämän päivän yhteiskunnassa 7288: varsinkin kodin ulkopuolella. Vapaa-ajan lisään- ovat polttavimpia. Väkivallasta ja sen vastustami- 7289: tyessä televisio, video ja ennen kaikkea kansainvä- sesta on tässä yhteistyössä tultava säännönmukai- 7290: linen viihde muokkaa varsinkin nuoren sukupol- nen keskustelunaihe. 7291: ven asenteet. Ihanteet ja esikuvat ovat muuttu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7292: neet. Käyttäytymismallit etsitään kohteista, jotka taen, 7293: ovat vieraita rauhalliselle ja tasapainoiselle yhteis- 7294: kuntakehitykselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7295: Avoimessa ja yhä avoimemmaksi muuttuvassa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7296: yhteiskunnassa ei kielloilla ja rajoituksilla saada 29.41.50 500 000 markkaa väkivaltaa 7297: ratkaisevaa aikaan. Oleellisinta on koulutus ja va- vastustavien elokuva- ja video-ohjelmien 7298: listus. Vastuu nuorten kasvattamisesta on sekä työstämiseen käytettäväksi kodin ja kou- 7299: koululla että kodilla. Koulun ja kodin yhteistyötä lun yhteistyössä. 7300: 7301: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7302: 7303: Heikki Järvenpää 7304: 1987 vp. 163 7305: 7306: Raha-asia-aloite n:o 154 7307: 7308: 7309: 7310: 7311: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden parantami- 7312: seksi välillä Taavetti-Hamina 7313: 7314: 7315: 7316: Eduskunnalle 7317: 7318: Liikenteeseen kohdistuvat investoinnit ovat vii- vuorokaudessa. Suuri osa natsta autoista on ras- 7319: me vuosien aikana vähentyneet. Investointimeno- kaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyhteys onkin 7320: jen vähentäminen kuvaa sitä tosiseikkaa, että eräs merkittävimpiä raskaan liikenteen väyliä koko 7321: maantieverkostomme alkaa keskeisimmiltä osil- maassa. Yhteys on kuitenkin kapea, mutkainen, 7322: taan olla riittävän tiheä, mutta edelleen on joita- mäkinen ja keväisin useiden viikkojen ajan rautai- 7323: kin yhteyksiä, joita ei ole rakennettu liikenteen nen. Tien puutteiden takia raskas liikenne ei ole 7324: asettamia vaatimuksia vastaaviksi. Tällainen on voinut toteuttaa muilla tietyhteyksillä mahdollisia 7325: maantieyhteys Taavetin ja Haminan välillä. kuljetuksen taloudellisuutta parantavia ja ener- 7326: Hamina ja Kotka ovat sekä tuonnin että vien- giaa säästäviä toimenpiteitä. 7327: nin kannalta merkittävä satamaryhmä. Niiden Kun tulevaisuudessakin suurin osa viennistäm- 7328: kautta kulkee suuri osa ulkomaankaupastamme ja me tapahtuu meritse ja kun Saimaan alueella si- 7329: koko kansantalouden kannalta se on avainasemas- jaitseva teollisuus on pääsääntöisesti vientiteolli- 7330: sa. Rautatieyhteys näihin satamiin on parantunut suutta, on mainitun tieyhteyden parantaminen 7331: sen jälkeen, kun Kouvolan ratapihalla on suoritet- suoranainen välttämättömyys. 7332: tu liikennettä parantavia ja joustavuutta lisääviä Edellä olevan perusteella ehdotan, 7333: toimenpiteitä. Mutta maantieyhteys, joka yhdis- 7334: tää Saimaan alueen kuljetukset satamiin, vaatii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7335: selviä parannuksia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7336: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- 31.24. 77 5 000 000 markan määrärahan 7337: rin pituinen tieyhteys on vilkkaasti liikennöity. Taavetin-Haminan tieyhteyden suunnit- 7338: Sen liikennetiheydeksi on laskettu 1 500 autoa telua varten. 7339: 7340: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7341: 7342: Heikki Järvenpää 7343: 164 1987 vp. 7344: 7345: Raha-asia-aloite n:o 155 7346: 7347: 7348: 7349: 7350: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta rahtiliikenteen kehittämiseen 7351: ja pientonniston parantamiseen 7352: 7353: 7354: Eduskunnalle 7355: 7356: Maamme kauppalaivasto on lukumäärältään määräraha kooltaan pienempien alusten hankki- 7357: laskenut huolestuttavasti ja kuljetetut rahtimäärät miseksi. 7358: ovat niin ikään suuresti vähentyneet. Merimiesveron määräaikainen palauttaminen 7359: Suomalaisten rahtilaivojen kuljettaman tavara- poistaisi monia pientonniston ongelmista ja pa- 7360: määrän osuus jäi esimerkiksi Saimaan kanavalla rantaisi alusten kannattavuuden sellaiselle tasolle, 7361: vuonna 1986 vain muutamaan prosenttiin. Suo- joka takaisi kilpailukyvyn lisääntymisen. Tältä 7362: malaisten rahtilaivojen määrä Saimaan kanavalla osin hallituksen tulisi antaa esitys merimiesveron 7363: ja Saimaan vesiliikenteessä on viime vuosina pu- palauttamisesta vuosilta 1987-1990 pientonnis- 7364: donnut romahdusmaisesti. Kotimaisen pienton- ton osalta. 7365: niston asemaa ja kilpailukykyä on pikaisesti pa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 7366: rannettava. taen, 7367: Suomalaisen pientonniston kehittäminen on 7368: mahdollista vain siinä tapauksessa, että alusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7369: rahoitus- ja luottoehtoja sekä miehityskäytäntöä 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 7370: muutetaan ja saatetaan vastaamaan tärkeimmissä markkaa erityisten pientonnistolainojen 7371: kilpailijamaissa omaksuttua käytäntöä. Valtion myöntämiseksi. 7372: tulo- ja menoarvioon olisikin otettava erityinen 7373: 7374: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7375: 7376: Heikki Järvenpää 7377: 1987 vp. 165 7378: 7379: Raha-asia-aloite n:o 156 7380: 7381: 7382: 7383: 7384: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta erityisalueiden tuotantotoi- 7385: minnan tukemiseen 7386: 7387: 7388: Eduskunnalle 7389: 7390: Aluepoliittisen tuen tarkoituksenmukainen ja- Erityisalueiden tuotantOlmtnnan tukemiseen 7391: kaminen edellyttää, että erityisalueille suunna- varattujen määrärahojen lisäämisen ohella on en- 7392: taan nykyistä huomattavasti enemmän määrära- tistä enemmän kiinnitettävä huomiota julkisen 7393: hoja. Samalla valtioneuvoston tulisi huolehtia sii- hallinnon toimenpiteisiin, niiden mitoitukseen ja 7394: tä, että erityisalueisiin kuuluvien kuntien luku- ajoitukseen silloin, kun ne kohdistuvat erityis- 7395: määrä rajattaisiin siten, että toimenpiteet kohdis- alueelle. Erityisalueet on asetettava julkisen vallan 7396: tuisivat vain ns. taantuville teollisuuspaikkakun- investointipolitiikassa etuoikeutettuun asemaan. 7397: nille. Lisäksi tuki tulisi rajata keskimäärin kahden Niin ikään elinkeinopoliittisten keinojen nykyistä 7398: vuoden aikana tapahtuvaksi, jolloin voitaisiin eri- parempi yhteensovittaminen aluepoliittisten kei- 7399: tyisalueille suunnattuja toimenpiteitä toteuttaa nojen kanssa silloin, kun on kyseessä erityisalue, 7400: nykyistä huomattavasti tehokkaammin. takaa nopeamman ja varmemman tavan selviytyä 7401: Teollisuuden rakenteessa tapahtuvat muutokset äkillisiksi koetuista ongelmista. 7402: ovat tuoneet ongelmia vanhoille teollisuuspaikka- Edellä olevan perusteella ehdotan, 7403: kunnille. Tyyppiesimerkki on Kotka, jossa työpai- 7404: kat ovat vähentyneet viimeisten kymmenen vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7405: den aikana noin 3 OOO:lla. Kun väestökehitys on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 7406: ollut vuodesta 1975 negatiivista ja kun työttö- 32.51.46 60000000 markan määrärahan 7407: myysaste on pysynyt jatkuvasti hyvin korkeana, on valtionapuna erityisalueiden tuotantotoi- 7408: perusteltua nimetä Kotkan kaupunki pikaisesti minnan tukemiseen uudenlaisena paino- 7409: erityisalueeksi. tuksena aluetukeen. 7410: 7411: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7412: 7413: Heikki Järvenpää 7414: 166 1987 vp. 7415: 7416: Raha-asia-aloite n:o 157 7417: 7418: 7419: 7420: 7421: Järvisalo-Kanervan ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimus- Ja 7422: selvitystoiminnan lisäämiseksi kunnissa 7423: 7424: 7425: Eduskunnalle 7426: 7427: Kunnallislain 13 §:n mukaan kunnalle on sää- työhön voitaisiin myöntää ns. lääninrahan tavoin 7428: detty suunnitteluvelvoite. Tämän velvoitteen lääneittäin jaettavaksi. Mikäli asianomainen tutki- 7429: täyttämiseksi kunnan olisi harjoitettava erilaista musprojekti olisi yleisluontoinen, useampaa kun- 7430: tutkimus- ja selvitystoimintaa päätöksenteon pe- taa koskeva, se voitaisiin myöntää kokonaan tästä 7431: rustaksi. Käytännössä käy usein kuitenkin niin, määrärahasta. Mikäli kyseessä olisi yksittäinen yh- 7432: että perusteellinen tutkimus- ja selvitystoiminta tä kuntaa koskeva tutkimuskohde, voitaisiin osa 7433: jää vähälle ja laajempia selvityksiä laaditaan vain kustannuksista sälyttää kunnalle itselleen. 7434: parhaaksi ja soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi olete- Kaiken kaikkiaan tällaisen määrärahan perusta- 7435: tusta ratkaisumallista. Näin kunnallinen demok- misen voidaan katsoa palvelevan sekä kunnallista 7436: ratia ei tule parhaalla mahdollisella tavalla toteu- itsehallintoa että kunnallisen demokratian toteu- 7437: tetuksi. tumista. Erityisen tärkeä määräraha olisi pienille 7438: Tutkimus- ja selvitystoiminta samoin kuin tuo- ja keskisuurille ja sellaisille kunnille, joissa liikku- 7439: tekehitystoiminta ovat saaneet yritysmaailmassa mavara lakisääteisten menojen jälkeen on pieni. 7440: keskeisen osan. Myös niiden taloudellista tuke- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7441: mista valtion varoin pidetään jopa itsestäänselvä- 7442: nä. Erityisesti kuntien elinkeinopolitiikka kaipaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7443: vastaavaa tukea samoin kuin eräät muut kunnalli- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 7444: sen toiminnan osa-alueet. kan määrärahan läänien myönnettäväksi 7445: Määräraha kunnalliseen selvitys- ja tutkimus- kuntien tutkimus- ja selvitystoimintaan. 7446: 7447: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7448: 7449: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila 7450: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 7451: 1987 vp. 167 7452: 7453: Raha-asia-aloite n:o 158 7454: 7455: 7456: 7457: 7458: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta asevarikko 6:n 7459: esikuntarakennuksen rakennustöiden aloittamiseen Orivedellä 7460: 7461: 7462: Eduskunnalle 7463: 7464: Orivedellä sijaitsevan asevarikko 6 :n uudisra- tarpeen sekä varikon laajentuneen totmmnan 7465: kennustöitä on toteutettu pitkään. Toteuttamatta vuoksi että kohtuullisten työskentelytilojen saami- 7466: on vielä mm. varikon esikuntarakennus. Nykyisen seksi henkilökunnalle. 7467: esikuntarakennuksen peruskorjaus on jätetty suo- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun- 7468: rittamatta sen johdosta, että uusi rakennus on ol- nioittaen, 7469: lut ohjelmissa. 7470: Uuden esikuntarakennuksen suunnitelmat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7471: lähes valmiit, joten rakennustöihin voidaan hyvin 1988 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000 mar- 7472: ryhtyä syksyllä 1988, mikäli hankkeen rahoitus kan määrärahan asevarikko 6:n esikunta- 7473: järjestetään. Rakennuksen kustannusarvio on noin rakennuksen rakennustöiden aloittami- 7474: 4 miljoonaa markkaa. Uusi esikuntarakennus on seksi Orivedellä. 7475: 7476: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7477: 7478: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson Reijo Lindroos 7479: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Matti Hokkanen 7480: Kimmo Sasi Erkki Pystynen Pertti Lahtinen 7481: Sulo Aittoniemi 7482: 168 1987 vp. 7483: 7484: Raha-asia-aloite n:o 159 7485: 7486: 7487: 7488: 7489: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Työ- 7490: väen Teatterin valtionapujen maksamiseen 7491: 7492: 7493: Eduskunnalle 7494: 7495: Tampereen Työväen Teatterin uusi päänäyttä- töntä, että valtionavustuskehitys toteutetaan. 7496: mö on otettu käyttöön runsas vuosi sitten. Käyt- Tampereen Työväen Teatterin valtionavustusta 7497: töönoton myötä teatterin käyttömenot ovat mm. tulisi kasvattaa vuosittain normaalin avustusosuu- 7498: kasvaneitten välttämättömien henkilöresurssien den kasvun lisäksi 3 prosentilla tavoitteena päästä 7499: vuoksi kasvaneet valtiolle aikanaan esitetyn eduskunnan päättämään 45 prosenttiin vuonna 7500: )-vuotissuunnitelman mukaisesti. 1991. 7501: Valtionavustus ei ole kuitenkaan kehittynyt sen Jotta teatteri voisi häiriöttä jatkaa toimintaansa, 7502: tavoitepäätöksen mukaisesti, jonka eduskunta te- ehdotamme, 7503: ki jo v. 1979. Sen mukaisesti oli tavoitteena, että 7504: teatterin valtionavustusosuutta olisi lisätty vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7505: desta 1985 lähtien 5 prosentilla vuosittain 45 pro- 1988 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar- 7506: senttiin saakka. kan määrärahan Tampereen Työväen 7507: Kun teatterin on mahdotonta kasvattaa lippu- Teatterin valtionavustusosuuden jälkeen- 7508: tulojensa määrää yli 40 prosentin, on väittämä- jiiäneisyyden kattamisekst·. 7509: 7510: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7511: 7512: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Kerttu Törnqvist 7513: Lea Savolainen Raimo Vuoristo Jukka Roos 7514: Risto Ahonen Matti Vähänäkki Erkki Pystynen 7515: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo 7516: Tikka Joenpalo Riitta Myller Jouni Backman 7517: Kari Rajamäki Arto Lapiolahti Sinikka Mönkäre 7518: Tuula Paavilainen Antero Kekkonen Sakari Knuuttila 7519: Seija Karkinen Markku Pohjola Matti Saarinen 7520: Iiris Hacklin Lauri Metsämäki Jouko Skinnari 7521: Arja Alho Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen 7522: Jussi Ranta Claes Andersson Matti Maijala 7523: Matti Hokkanen Kimmo Sasi Pertti Lahtinen 7524: Sulo Aittoniemi 7525: 1987 vp. 169 7526: 7527: Raha-asia-aloite n:o 160 7528: 7529: 7530: 7531: 7532: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän Päi- 7533: väänniemen muinaismuistoaluesuunnitelman toteuttamiseen 7534: 7535: 7536: Eduskunnalle 7537: 7538: Lempäälän kunnan Hietaniemen kylässä sijait- Jotta edellä mainittu suunnitelma voitaisiin to- 7539: see rautakautinen röykkiökalmisto. Kalmisto mai- teuttaa, edellyttää se perusselvitysten ja koekai- 7540: nitaan jo 1700-luvun lähteissä. Kaivauksia siellä vausten tekemistä pikaisesti. 7541: on suoritettu useaan otteeseen 1800-luvulla. Lempäälän Päiväänniemen arkeologinen tutki- 7542: 1900-luvun tutkimukset rajoittuvat tarkastuk- mustoiminta tulee antamaan runsaasti uutta tie- 7543: siin, pienehköihin koekaivauksiin ja kartoituksiin. toa, ja tutkimustuloksia voitaisiin käyttää mm. 7544: Lempäälän-Vesilahden -maantien rakentamisen opetustoiminnassa, esihistorian kirjoittamisessa ja 7545: yhteydessä on jo tuhoutunut useita hautaröykkiöi- mahdollisesti perustettavan opastuskeskuksen ar- 7546: tä ilman, että niitä olisi päästy arkeologisesti tut- keologista näyttelyä suunniteltaessa. Paikallisen 7547: kimaan. merkityksen lisäksi Päiväänniemen arkeologinen 7548: Päiväänniemessä on v. 1896 suoritettu röykkiö- tutkimus on tärkeä Hämeen ja koko maan rauta- 7549: alueen kartoitus, jota on täydennetty vuosina kauden keskeisten ongelmien selvittämiseksi. 7550: 1940 ja 1983. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7551: Alueen kartoitus-, kuvaus-, tutkimus-, kunnos- 7552: tus- ja hoitosuunnitelmaa on pyritty edistämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7553: viime vuosina mm. työllisyysvaroin. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 7554: Lempäälän Päiväänniemen muinaisjäännösalue kan määrärahan Lemi:Jäälän Päiväännie- 7555: on Valkeakosken Rapolan ohella esitetty museovi- men muinaismuistoaiuesuunnitelman to- 7556: raston esihistorian toimiston ensisijaiseksi arkeolo- teuttamiseksi. 7557: giseksi tutkimuskohteeksi museoviraston vuosiksi 7558: 1988-1992 tehdyssä toiminta- ja taloussuunni- 7559: telmassa. 7560: 7561: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7562: 7563: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala 7564: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 7565: Jukka Gustafsson 7566: 170 1987 vp. 7567: 7568: Raha-asia-aloite n:o 161 7569: 7570: 7571: 7572: 7573: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Näppilän sillan 7574: rakentamiseen Lempäälässä 7575: 7576: 7577: Eduskunnalle 7578: 7579: Lempäälän kunnan Hietaniemen kylässä sijait- nettaisiin uudelleen niin, että kulku Päiväännie- 7580: see Päiväänniemen rautakautinen röykkiökalmis- men kalmistoalueelle tapahtuisi nykyisestä Pun- 7581: to, jonka kaivauksia ja kunnostusta suunnitellaan. kalaitumen-Lietsamon maantiestä poiketen yh- 7582: Päiväänniemen muinaismuistoalueen läpi kulkee tenäisen Päiväänniemen muinaismuistoalueen 7583: tie Näppilän siltarakennelman kautta. Tämä silta- ohittaen. 7584: rakennelma on tie- ja vesirakennuslaitoksen yleis- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7585: suunnitelmissa ehdotusasteella kaavailtu raken- 7586: nettavaksi uudelleen. Samanaikaisesti on suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7587: telmissa Päiväänniemen muinaismuistoalueen 1988 tulo- ja menoarvioon 2 5 00 000 mar- 7588: kunnostus. kan määrärahan Näppzlän szllan rakenta- 7589: Muinaismuistoalueen kunnostuksen kannalta miseksi uudelleen Päiväänniemen mut- 7590: on oleellisen tärkeää, ettei siltaa uudelleenraken- naismuistoalueen laitaan. 7591: nettaisi entiselle paikalleen, vaan että silta raken- 7592: 7593: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 7594: 7595: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala 7596: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 7597: Jukka Gustafsson 7598: 1987 vp. 171 7599: 7600: Raha-asia-aloite n:o 162 7601: 7602: 7603: 7604: 7605: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaalamaksun 7606: poistamiseksi synnytyksen saamiseksi maksuttomaksi 7607: 7608: 7609: Eduskunnalle 7610: 7611: Suomessa syntyy vuosittain 60 000 lasta. Kansa- äideiltä täyden sairaalamaksun synnyttäjän sairaa- 7612: kunnan kannalta olisi tärkeätä, että yhteiskunta lassaoloajalta. 7613: olisi nykyistä lapsimyönteisempi. Kun nuorten Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 7614: perheitten toimeentulo on yleensä niukka, tulisi 7615: niitä tukimuotoja lisätä, jotka liittyvät synnytyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7616: seen ja lasten huoltamiseen. 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 7617: Synnytys ei Suomessa ole vielä ilmaista, vaan markan määrärahan, jotta synnytykseen 7618: esimerkiksi keskussairaalat perivät synnyttäviltä lzittyvät sairaalamaksut voidaan poistaa. 7619: 7620: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7621: 7622: Riitta Järvisalo-Kanerva Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson 7623: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen 7624: 172 1987 vp. 7625: 7626: Raha-asia-aloite n:o 163 7627: 7628: 7629: 7630: 7631: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärin odotta- 7632: valle äidille ja vauvalle määräämien lääkkeiden saattamiseksi 7633: ilmaislääkkeiksi 7634: 7635: Eduskunnalle 7636: 7637: Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 7638: Kansakunnan kannalta olisi tärkeätä, että yhteis- 7639: kunta olisi nykyistä lapsimyönteisempi. Kun ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7640: nuorten perheitten toimeentulo on yleensä niuk- 1988 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 7641: kaa, tulisi niitä tukimuotoja lisätä, jotka liittyvät markan määrärahan lääkärin määräämien 7642: uuden perheenjäsenen huoltamiseen. Yksi mah- lääkkeitten saattamiseksi zlmaislåäkkeiksi 7643: dollisuus tukea perheitä näitten välttämättömien sekä äidin odotusajan että lapsen kolmen 7644: menojen osalta olisi turvata ilmaislääkkeet sekä ensimmäisen ikävuoden osalta. 7645: äidin odotus- ja äitiyslomakauden ajalle että lap- 7646: selle aina 3. ikävuoteen saakka. 7647: 7648: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7649: 7650: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Timo Roos 7651: Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson Reijo Lindroos 7652: Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen 7653: 1987 vp. 173 7654: 7655: Raha-asia-aloite n:o 164 7656: 7657: 7658: 7659: 7660: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisten hammas- 7661: huollon kustannusten alentamiseksi 7662: 7663: 7664: Eduskunnalle 7665: 7666: Suomessa aikuisväestön hammashuolto koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 7667: tuullisin kustannuksin on järjestämättä. Sen 7668: vuoksi aikuisten hampaitten ja suun hoitotaso on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7669: varsin alhainen, mikä aiheuttaa sairastuvuutta. 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 7670: Järjestetyn lasten ja nuorten hammashuollon markan määrärahan aikuisten hammas- 7671: tähänastiset tulokset osoittavat, että yhteiskunnan huollon järjestämiseksi siten, että potilaan 7672: mukaantulo hammashuoltoon muutoinkin kuin osuus hoitokerrasta olisi terveyskeskus- 7673: verovähennysjärjestelmällä on oikea ja välttämä- maksun suuruinen. 7674: tön vaihtoehto osana kansanterveyden hoitoa. 7675: 7676: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7677: 7678: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Timo Roos 7679: Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson Reijo Lindroos 7680: Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen 7681: 174 1987 vp. 7682: 7683: Raha-asia-aloite n:o 165 7684: 7685: 7686: 7687: 7688: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen työ- 7689: voimapiirin sivupisteen avaamiseksi Hervannassa 7690: 7691: 7692: Eduskunnalle 7693: 7694: Tampereen kaupungin kuntasuunnitelmassa Samoin Kansaneläkelaitos on sijoittamassa sivu- 7695: Hervanta on itäisten kaupunginosien keskus. toimistoaan Hervantaan. 7696: ''Tytärkaupunkina'' se jo itsenään tulee olemaan Ottaen huomioon Hervannan vaikutuspiirissä 7697: yli 25 000 asukkaan yksikkö. Alue on kehittymäs- asioivan ammatissa toimivan väestön suuren mää- 7698: sä myös huomattavaksi koulutus- ja yrityskeskuk- rän sekä sen, että työttömyysturva-asiat tullaan 7699: seksi. Hervanta on rakentumassa selkeäksi maan- hoitamaan Kansaneläkelaitoksen Hervannan sivu- 7700: tieteelliseksi kokonaisuudeksi. Hervannan väestön pisteessä, ehdotamme, 7701: pääosa koostuu ammatissa toimivasta aktiiviväes- 7702: töstä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7703: Suunnitelma Hervannan toimimisesta itsenäi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 34.06 7704: senä kaupunkiyksikkönä on osin toteutunut tai määrärahoihin 500 000 markkaa Tampe- 7705: toteutumassa. Alueen palveluvarustus on jo huo- reen työvoimapiirin sivupisteen avaami- 7706: mattava. Tampereen kaupungin sosiaalipalveluja seksi Tampereen Hervannassa. 7707: ollaan parhaillaan alueellistamassa Hervantaan. 7708: 7709: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7710: 7711: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 7712: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 7713: 1987 vp. 175 7714: 7715: Raha-asia-aloite n:o 166 7716: 7717: 7718: 7719: 7720: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön ja Kittilän kun- 7721: tien elinkeinojen kehittämistä koskevaan selvitykseen 7722: 7723: 7724: Eduskunnalle 7725: 7726: Enontekiön ja Kittilän kunnat eivät voineet hy- jestämiseksi valtionavustuksen myöntämistä vuo- 7727: väksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna 1983 sittain aina vuoteen 1989 saakka. Erityisen merkit- 7728: säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty pää- tävänä on kuntien alueiden matkailukeskusten 7729: töksiä jokivarren elinkeinoelämän elvyttämisestä peruspalvelujen rakentamisesta aiheutuvien kus- 7730: ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen perus- tannusten saattaminen valtion varoista suoritetta- 7731: tamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyttämi- vaksi. Ehdotuksiin kuuluu merkittäviä tienraken- 7732: sestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. nustöitä, vesihuoltotöitä, opastuskeskuksia jne. 7733: Enontekiön ja Kittilän kunnanhallitukset ovat Suurisuuntaiset elinkeinoelämän kehittämisen 7734: lokakuussa 1984 lähettäneet valtioneuvostolle laa- vaatimukset eivät etene ilman huolellista selvit- 7735: jat selvitykset ja ehdotukset Ounasjoen suojelusta tely- ja suunnittelutyötä. Kunnilla taas ei ole 7736: aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi suoritet- taloudellisesti siihen merkittäviä mahdollisuuksia. 7737: tavista toimenpiteistä. Keskeisessä asemassa täl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7738: löin on monipuolinen elinkeinoelämän kehittä- taen, 7739: minen. Kunnat ehdottavat, että valtioneuvosto 7740: periaatepäätöksellään veivoittaisi ministeriöt kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7741: tien alueilla olevia investointihankkeita käsitel- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 7742: lessään noudattamaan aikaisempaa joustavampaa kaa Enontekiön ja Kittzlän kuntien elin- 7743: käsittelymenettelyä ja myöntämään valtion rahoi- keinojen kehittämiseksi tehtävään selvi- 7744: tuksen lain saliimien maksimimäärien mukaisesti. tykseen. 7745: Edelleen esitetään matkailun markkinoinnin jär- 7746: 7747: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7748: 7749: Keijo Jääskeläinen 7750: 176 1987 vp. 7751: 7752: Raha-asia-aloite n:o 167 7753: 7754: 7755: 7756: 7757: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen rakentami- 7758: seen Turun ja Porin läänissä 7759: 7760: 7761: Eduskunnalle 7762: 7763: Turun ja Porin läänin kunnat ovat ehdottaneet laan tilanteeseen oppilasmäärän nopean kasvun 7764: vuosiksi 1982-86 laatimissaan suunnitelmissa vuoksi. 7765: yhteensä 134 sellaista peruskoulujen rakennus- ja Valtion rahoitusosuuden lisääminen Turun ja 7766: peruskorjaushanketta, joihin tarvitaan myös val- Porin läänissä olevien koulurakennushankkeiden 7767: tion varoja. Määrärahojen vähäisyydestä johtuen rahoituksessa edellyttäisi erillisen määrärahan va- 7768: on vuosittain hyväksytty toteutettavaksi vain 3-5 raamista Turun ja Porin läänin koulujen rakenta- 7769: hanketta. mista varten. 7770: Turun ja Porin läänin osalta on syytä kiinnit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7771: tää huomiota niihin moniin tapauksiin, joissa taen, 7772: puuttuu koulun toiminnalle välttämätön huone- 7773: tila. Tilajärjestelyjä ei ole toteutettavissa koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7774: tuullisin ehdoin. Lisäksi on syytä kiinnittää huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 7775: miota siihen, että ongelma muodostuu sangen markkaa Turun ja Porin läänin alueella 7776: kärjistyneeksi useissa muuttovoittoisissa pienissä suoritettavia peruskoulujen rakennustöitä 7777: kunnissa, joissa koulut joutuvat todella tuka- varten. 7778: 7779: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 7780: 7781: llkka Kanerva Sauli Niinistö 7782: 1987 vp. 177 7783: 7784: Raha-asia-aloite n:o 168 7785: 7786: 7787: 7788: 7789: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken- 7790: tamiseen 7791: 7792: 7793: Eduskunnalle 7794: 7795: Alueen kannalta merkittävän yhdys- ja matkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7796: lutien rakentaminen Kustavin pohjoiskärjestä Lo- taen, 7797: kalahdelle olisi kohtuullisin kustannuksin aloi- 7798: tettavissa pikaisestikin. Lehmänkurkun tie tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7799: oleellisella tavalla lyhentämään mantereen ja saa- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 7800: riston yhteyksiä. Kyseinen tie on välttämätön markkaa Lehmänkurkun tien rakentami- 7801: edellytys saariston asukkaiden ja elinkeinoelämän seen. 7802: toimeentulomahdollisuuksien parantamiselle. 7803: 7804: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 7805: 7806: llkka Kanerva Sauli Niinistö 7807: 7808: 7809: 7810: 7811: 14 270416F 7812: 178 1987 vp. 7813: 7814: Raha-asia-aloite n:o 169 7815: 7816: 7817: 7818: 7819: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien perus- ja täy- 7820: dennyskoulutuskeskuksen perustamiseksi Uuraisiin 7821: 7822: 7823: Eduskunnalle 7824: 7825: Yrittäjien pysyvä perus- ja jatkokoulutus on rakennukset vapautuvat peruskoulun käytöstä uu- 7826: maassamme heikosti järjestetty. Työllisyyden pa- sien tilojen myötä. 7827: rantamiseksi ja tasaisen alueellisen kehityksen tur- Yrittäjäkoulutuskeskus sopii erittäin hyvin va- 7828: vaamiseksi tulisi valtion järjestää yrittäjien pysyvä pautuviin tiloihin. Toiminta voitaneen järjestää 7829: koulutus. Pienyrittäjien tulee itse hallita mm. yri- Jyväskylän yliopiston alaisuudessa. Jyväskylän yli- 7830: tyksen tuotantoon, markkinointiin, henkilöstö- opistolla on jo kokemusta yrittäjäkoulutuksesta. 7831: hallintoon, verotukseen ja muihin lainopillisiin Näin tämä koulutus voidaanvakinaistaaja sitä ke- 7832: asioihin liittyvät perustiedot. Näiden asioiden hittää nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. 7833: hallinta luo perustan yrityksen menestymiselle ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7834: on myös yhteiskunnan ja työntekijäin edun mu- taen, 7835: kaista. 7836: Yrittäjien perus- ja täydennyskoulutus tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7837: järjestää pysyvästi eri osissa maata esimerkiksi yli- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 7838: opistojen alaisuudessa ja vastuulla. markkaa yrittäjien perus- ja täydennys- 7839: Yrittäjäkoulutus voidaan aloittaa kokeilun- koulutuskeskuksen perustamiseksi Jyväs- 7840: luonteisesti esimerkiksi Keski-Suomen läänissä. kylän yliopiston alaisuuteen Uuraisiin 7841: Läänin keskellä, 35 km Jyväskylästä sijaitsevan nykyisen Kirkonkylän ala-asteen koulun 7842: Uuraisten kunnan Kirkonkylän ala-asteen koulun ttloihin. 7843: 7844: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7845: 7846: Toimi Kankaanniemi 7847: 1987 vp. 179 7848: 7849: Raha-asia-aloite n:o 170 7850: 7851: 7852: 7853: 7854: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten 7855: opintojen tukemiseen 7856: 7857: 7858: Eduskunnalle 7859: 7860: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Musta- vua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki koulutusmah- 7861: laislähetys ry. tukee yritteliäiden ja lahjakkaiden dollisuudet eivät kuitenkaan ole romaaninuorten 7862: romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivistävää se- ulottuvilla. Tällöin yksityinen järjestö voi ojentaa 7863: kä ammatillista koulutusta. Mustalaislähetys ry:n auttavan kätensä ja helpottaa eteenpäin pyrkivien 7864: hallitus myöntää rahastosta tarveharkintaan pe- koulutietä ja silottaa heidän elämäänsä tulevai- 7865: rustuen ja anojan muut mahdolliset rahoitusläh- suudessa. 7866: teet tutkien sopiviksi katsomiaan avustussummia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7867: Tarkoituksena on auttaa lukukausimaksujen mak- taen, 7868: samisessa, kirjojen ostamisessa, koulumatkoissa, 7869: musiikki- ym. instrumenttien hankkimisessa jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7870: niitä romaaninuoria, joilla ei muista lähteistä ole 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.39 7871: riittävästi saatavissa taloudellista tukea koulun- uudelle momentille 100 000 markkaa ro- 7872: käyntinsä loppuun saattamiseksi. maaninuorten opintojen tukemiseen Mus- 7873: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden vuo- talaislähetys ry:n Nuorten Opintorahaston 7874: sien aikana ollut havaittavissa mielenkiinnon kas- kautta. 7875: 7876: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7877: 7878: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 7879: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 7880: 180 1987 vp. 7881: 7882: Raha-asia-aloite n:o 171 7883: 7884: 7885: 7886: 7887: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten Kirkonkylän 7888: peruskoulun ala-asteen uuden koulurakennuksen rakentamiseen 7889: 7890: 7891: Eduskunnalle 7892: 7893: Uuraisten kunnan asukasmäärä on kasvanut yh- teen on toiminnallisesti Ja taloudellisesti järke- 7894: deksän viime vuoden aikana joka vuosi. Kasvu on vintä. 7895: keskittynyt Kirkonkylän ala-asteen koulun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7896: toiminta-alueelle. Koulun oppilasmäärä on sa- taen, 7897: malla kasvanut erittäin nopeasti. Nykyisen koulun 7898: tilat ovat vanhat ja hyvin ahtaat. Koululta puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7899: tuvat kokonaan mm. teknisen käsityön ja liikun- 1988 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 7900: nan tilat sekä juhlasali. Koulun sijainti on epätar- markkaa Uuraisten Kirkonkylän perus- 7901: koituksenmukainen ja tontti on huono. Uuden koulun ala-asteen uuden koulurakennuk- 7902: koulun rakentaminen yläasteen koulun läheisyy- sen rakentamista varten. 7903: 7904: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7905: 7906: Toimi Kankaanniemi 7907: 1987 vp. 181 7908: 7909: Raha-asia-aloite n:o 172 7910: 7911: 7912: 7913: 7914: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion omistamien 7915: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen 7916: 7917: 7918: Eduskunnalle 7919: 7920: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiinni- Kaikki valtion omistamat kulttuurihistorialli- 7921: tetty huomiota kulttuurihistoriallisesti tai raken- sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennuk- 7922: nustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten suoje- set olisi luetteloitava hallinnonhaaroittain ja ryh- 7923: luun ja perusparantamiseen. Julkisuuteen on tul- dyttävä laatimaan näiden rakennusten kunnosta- 7924: lut tapauksia, joissa yksityisten omistamia raken- mista ja perusparantamista varten suunnitelmia. 7925: nuksia on haluttu suojella kulttuurihistoriallisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7926: tai rakennustaiteellisesti erittäin arvokkaina. Val- taen, 7927: tion eri hallinnonhaaroilla on myös omistukses- 7928: saan tällaisia rakennuksia. Monin eri paikoin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7929: havaittavissa niiden huono ulkonäkö ja kunto. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7930: Ne olisivat korjaamisen ja perusparantamisen tar- 29.94.50 5 000 000 markkaa valtion 7931: peessa. omistamien kulttuurzhistorzallisesti arvok- 7932: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityisten kaiden rakennusten kunnostamiseen ja 7933: omistamia rakennuksia suojeltavaksi kulttuurihis- perusparantamiseen. 7934: toriallisesti erittäin arvokkaina, olisi erityistä huo- 7935: miota myös kiinnitettävä valtion omien arvokkai- 7936: den rakennusten suojeluun ja kuntoon. 7937: 7938: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7939: 7940: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 7941: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 7942: Sauli Hautala 7943: 182 1987 vp. 7944: 7945: Raha-asia-aloite n:o 173 7946: 7947: 7948: 7949: 7950: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 625 (Kin- 7951: taus-Uurainen) perusparantamiseen 7952: 7953: 7954: Eduskunnalle 7955: 7956: Maantien n:o 625 on Keski-Suomen läänin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7957: alueella yksi merkittävimmistä teistä, jotka ovat taen, 7958: hiekkapintaisia. Tällä tiellä on huomattava merki- 7959: tys mm. puutavarakuljetusten kannalta Jämsän- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7960: koskelle. Tie on tärkeä myös siksi, että sen varrella 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 7961: on paljon asutusta. markkaa maantien n:o 625 (Kintaus- 7962: Mainittu tie kärsii joka vuosi erittäin pitkään Uurainen) perusparantamista ja kesto- 7963: vaikeasta kelirikosta. Tien perusparantaminen päällystämistä varten. 7964: pikaisesti on perusteltua myös Petäjäveden ja 7965: Uuraisten kuntien työllisyystilanteen kannalta. 7966: 7967: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 7968: 7969: Toimi Kankaanniemi 7970: 1987 vp. 183 7971: 7972: Raha-asia-aloite n:o 174 7973: 7974: 7975: 7976: 7977: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten antami- 7978: seen eläkeläisille linja-autoissa 7979: 7980: 7981: Eduskunnalle 7982: 7983: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat veluja. Tämän vuoksi eläkeläisten matkakustan- 7984: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- nukset saattavat kohota hyvinkin korkeiksi. Ver- 7985: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on harvaan rattuna työikäiseen väestöön eläkeläiset ovat siinä- 7986: asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Valtio perii ajo- kin suhteessa huonommassa asemassa, että he ei- 7987: neuvoliikenteestä huomattavia määriä erilaisina vät voi vähentää matkakuluja verotettavasta tulos- 7988: veroina ja maksuina. Maamme ilmastollisten olo- taan. Näin ollen olisi paikallaan, että yhteiskunta 7989: jen vuoksi ajoneuvokaluston on oltava ensiluok- tukisi sopivalla tavalla eläkeläisten mahdollisuuk- 7990: kaista. Korkeista matkalippujen hinnoista joutu- sia käyttää hyväkseen yleisiä kulkuneuvoja. Tästä 7991: vat kuitenkin kärsimään erityisesti vähävaraiset ja aiheutuvat nettomenot saattaisivat jäädä alhaisik- 7992: ne, joiden liikkuminen muuten kuin kulkuneuvo- sikin, sillä eläkeläiset voivat ajoittaa liikkumisensa 7993: ja käyttäen on vaikeaa. Tällainen ryhmä on erityi- sellaiseen vuorokauden aikaan, jolloin kalusto on 7994: sesti eläkeläiset. muuten vajaakäytössä. Koska ei voida olettaa, 7995: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi Val- että vaikeassa kustannuskriisissä kamppaileva yksi- 7996: tionrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 % :n tyinen linja-autoliikenne myöntäisi vapaaehtoises- 7997: alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama alennus ti alennuksia eläkeläisille, olisi valtion tulo- ja me- 7998: on voimassa myös Pohjolan Liikenteen linja- noarvioon otettava määräraha alennuslippujen 7999: autoissa, joissa muutenkin voidaan käyttää Val- järjestämiseksi eläkeläisille linja-autoliikenteessä. 8000: tionrautateiden matkalippuja. Myös eräät kunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8001: liset liikennelaitokset myöntävät eläkeläisille ja taen, 8002: invalideille alennuksia normaalista lipun hinnas- 8003: ta. Sen sijaan yksityinen linja-autoliikenne perii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8004: eläkeläisiltä normaalin kuljetusmaksun. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99 8005: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan jul- uudelle momentille 15 000 000 markkaa 8006: kisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huomat- alennuslippujen järjestämiseen eläkeläisil- 8007: tavasti useammin. Hehän joutuvat asioimaan le linja-autoissa. 8008: mm. lääkäreissä ja noutamaan erilaisia sosiaalipal- 8009: 8010: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8011: 8012: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 8013: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 8014: Sauli Hautala 8015: 184 1987 vp. 8016: 8017: Raha-asia-aloite n:o 175 8018: 8019: 8020: 8021: 8022: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pohtotekniikan tut- 8023: kimusprofessorin viran ja tutkimusryhmän perustamiseen Valtion 8024: teknilliseen tutkimuskeskukseen 8025: 8026: Eduskunnalle 8027: 8028: Maamme korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8029: ei nykyisin ole yhtään pohtotekniikkaan erikoistu- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 8030: nutta professuuria. Energiahuollossa ja -teknii- kan määrärahan käytettäväksi polttotek- 8031: kassa viime aikoina tapahtuneet muutokset ja nti'kan tutkimusprofessorin viran ja toimi- 8032: muut tapahtumat korostavat pohtotekniikan mer- van tutkimusryhmän muodostamiseksi eli 8033: kitystä energiantuotannossa pitkälle tulevaisuu- neljän työsopimussuhteisen tutkijan toi- 8034: teen. men perustamiseksi Valtion teknzlliseen 8035: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- tutkimuskeskukseen (VTT) kotimaisten 8036: nioittavasti, polttoaineiden laboratorioon. 8037: 8038: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8039: 8040: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä Pekka Leppänen 8041: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen 8042: Helena Pesola 8043: 1987 vp. 185 8044: 8045: Raha-asia-aloite n:o 176 8046: 8047: 8048: 8049: 8050: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista 8051: ry:n toiminnan tukemiseen 8052: 8053: 8054: Eduskunnalle 8055: 8056: Huumeet ovat karua todellisuutta tämän päi- ovat opetuselokuvan valmistaminen kouluja, ker- 8057: vän Suomessa. Monen nuoren elämä on huumei- hoja ja yhdistyksiä varten, Helsingin Pukinmäen 8058: den vuoksi tuhoutunut. Huumeiden käytön seu- avohoitokeskuksen kunnostaminen, hoidon ke- 8059: rauksena on syntynyt riippuvuus aineista, rikoksia hittäminen, henkilökunnan paikkaaminen ja 8060: rahan hankkimiseksi huumeisiin, vankilakierre, asiantuntija-avun käyttö. 8061: mielisairaala ja jopa ennenaikainen kuolema. Nämä hankkeet edellyttävät toteutuakseen yh- 8062: Vapaaksi Huumeista ry. on syntynyt huumei- teiskunnan tukea. 8063: den ensimmäisten uhrien vanhempien aloitteesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8064: Yhdistyksen toiminnan kaksi pääaluetta ovat taen, 8065: huumeiden käytön ehkäisy sekä narkomaanien ja 8066: heidän omaistensa auttaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8067: Tietoa pyritään levittämään ajanmukaisen AV- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 8068: aineiston välityksellä, mitä tarkoitusta varten tar- 33.87.20 200 000 markkaa Vapaaksi 8069: vitaan varoja. Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen. 8070: Tämän hetken kiireisimmät toteutuskohteet 8071: 8072: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8073: 8074: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 8075: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 8076: Sauli Hautala 8077: 186 1987 vp. 8078: 8079: Raha-asia-aloite n:o 177 8080: 8081: 8082: 8083: 8084: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas ry:n 8085: toiminnan tukemiseen 8086: 8087: 8088: Eduskunnalle 8089: 8090: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut maas- järjestetään nuorten auttamiseen tähtäävää toi- 8091: samme huolestuttavat mittasuhteet. Eräiden tut- mintaa. Kipeänä tarpeena koetaan kuitenkin tee- 8092: kimusten mukaan ainakin kerran kokeilumielessä tupatoiminnan aloittaminen erityisesti yömyöhäl- 8093: huumeita käyttäneitä on noin 50 % kaikista nuo- lä liikkuvien, huonossa kunnossa olevien koulu- 8094: rista. Kokeilijoita, jotka käyttävät huumeita sil- laisten auttamiseksi. Tähän ei ole ollut riittävästi 8095: loin tällöin, on 12-15 % nuoristamme ja varsi- varoja aikaisemmin. 8096: naisia käyttäjiä 2-3 %. Erityisesti keskioluen on Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnteki- 8097: todettu vaikuttavan kynnystä madaltavasti huu- jöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoiminnan 8098: meiden käytön aloittamisessa. alettua. Palkattuja työntekijöitä on ollut 3-5. 8099: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikuttanut Vakansseja olisi viittä työntekijää varten, mutta 8100: myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Vakinainen rahat eivät ole kaikin ajoin riittäneet palkkakus- 8101: huumeiden käyttäjä ei kykene saamaan laillisin tannuksiin. 8102: keinoin riittävästi rahaa huumausaineiden ostoon, Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee valistus- 8103: vaan hänen on hankittava rahaa esim. omaisuusri- toiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja kuntou- 8104: koksin tai ryöstöin. tusleirejä järjestämällä sekä suojatyöpaikkoja 8105: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tottu- hankkimalla Vihreä Keidas on auttanut monia 8106: muksestaan on osoittautunut varsin vaikeaksi. uuden elämän alkuun. 8107: Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavuttaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8108: kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, jotka pyr- taen, 8109: kivät huumenuorten kaikinpuoliseen auttami- 8110: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8111: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työtä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 8112: tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas ry., jonka 33.87.20 200 000 markkaa Vihreä Kei- 8113: keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toimitiloissa das ry:n toiminnan tukemiseen. 8114: 8115: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8116: 8117: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 8118: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 8119: 1987 vp. 187 8120: 8121: Raha-asia-aloite n:o 178 8122: 8123: 8124: 8125: 8126: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastenkoti Kotirauha 8127: ry:n omistaman lastenkodin lainanhoitokustannuksiin 8128: 8129: 8130: Eduskunnalle 8131: 8132: Lastenkoti Kotirauha on yksi viidestä lastenko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8133: dista, jotka ovat toiminnassa Mikkelin läänissä. nioittaen, 8134: Lastenkodeista kolme on kunnallista ja kaksi yksi- 8135: tyistä. Lastenkoti Kotirauha ry:n omistama lasten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8136: koti on yksityinen. Lastenkoti on 16-paikkainen, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8137: kesällä uusiin tiloihin muuttanut. Ikäjakauma ny- 33.93.50 500 000 markkaa Lastenkoti 8138: kyisin on 2-19 vuotta. Suurin osa lapsista ja nuo- Kotirauha ry:n omistaman lastenkodin 8139: rista tulee Mikkelin läänin alueelta. uudisrakennuksen lainanhoitokustannuk- 8140: Viime kesänä lastenkoti pääsi muuttamaan siin. 8141: uusiin tiloihin uudisrakennuksen valmistuttua. 8142: Uudisrakennusta varten jouduttiin ottamaan n. 8143: 1,5 milj. mk lainaa eri pankeilta. 8144: 8145: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8146: 8147: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 8148: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 8149: 188 1987 vp. 8150: 8151: Raha-asia-aloite n:o 179 8152: 8153: 8154: 8155: 8156: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän leviämisen 8157: ehkäisemiseen 8158: 8159: 8160: Eduskunnalle 8161: 8162: Myrkyllinen sinilevä on viime vuosina levinnyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8163: useihin järviin eteläisessä ja keskisessä Suomessa. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8164: Tutkimusta sinilevän leviämisestä sekä toimenpi- markkaa sinilevätutkimuksen tehostami- 8165: teitä sen ehkäisemiseksi on pikaisesti tehostettava. seksi ja simlevän torjumistoimenpiteitå· 8166: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- varten. 8167: taen, 8168: 8169: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8170: 8171: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 8172: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 8173: Sauli Hautala 8174: 1987 vp. 189 8175: 8176: Raha-asia-aloite n:o 180 8177: 8178: 8179: 8180: 8181: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin lastentarhanopet- 8182: tajaopiston rakentamiseen 8183: 8184: 8185: Eduskunnalle 8186: 8187: Pääkaupunkiseudulla vallitseva pula lasten päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8188: vähoitopaikoista saadaan poistetuksi vain päiväko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8189: teja rakentamalla ja henkilöstökoulutusta lisää- 29.51.74 10000000 markkaa Helsingin 8190: mällä. lastentarhanopettajaopiston rakentami- 8191: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- seksi. 8192: taen, 8193: 8194: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8195: 8196: Seija Karkinen 8197: 190 1987 vp. 8198: 8199: Raha-asia-aloite n:o 181 8200: 8201: 8202: 8203: 8204: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin IV sairaanhoito- 8205: oppilaitoksen rakentamiseen 8206: 8207: 8208: Eduskunnalle 8209: 8210: Pääkaupunkiseudulla vallitsevaa terveydenhoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8211: tohenkilöstöpulaa voitaisiin olennaisesti helpottaa 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51 8212: aloittamalla koulutus perustettavassa Helsingin IV määrärahoihin 10 000 000 markkaa Hel- 8213: sairaanhoito-oppilaitoksessa. singin IV sairaanhoito-opptlaitoksen ra- 8214: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- kentamiseksi. 8215: taen, 8216: 8217: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8218: 8219: Seija Karkinen 8220: 1987 vp. 191 8221: 8222: Raha-asia-aloite n:o 182 8223: 8224: 8225: 8226: 8227: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kalasataman raken- 8228: tamiseen 8229: 8230: 8231: Eduskunnalle 8232: 8233: Helsingin kalasataman rakentaminen Sörnäisiin investoimaan huomattavasti kalasataman tausta- 8234: on ollut vireillä jo pitkään. Hanke on valtakunnal- alueen toimintoihin. 8235: lisesti tärkeä, koska kalanjalostusteollisuuden ja Hankkeen eteneminen on tällä hetkellä kiinni 8236: kalatukkukaupan suurimmat yksiköt sijaitsevat nimenomaan valtion osallistumisesta kustannuk- 8237: Helsingissä. Huomattava osa itäisen Suomenlah- sun. 8238: den kalastusaluksista pitää Helsinkiä tukikohta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 8239: naan ainakin osan vuotta. Lisäksi tietenkin kala- 8240: tuotteiden kulutus on täällä varsin suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8241: Helsingin kaupungin kalastussatamasuunnitel- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 8242: ma on laaja kokonaisuus, jossa pelkät sataman pe- kan määrärahan Helsingin kalasataman 8243: rusinvestoinnit ovat noin 10 miljoonaa markkaa. rakentamista varten. 8244: Tämän lisäksi kaupunki on investoinut ja joutuu 8245: 8246: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 8247: 8248: Seija Karkinen 8249: 192 1987 vp. 8250: 8251: Raha-asia-aloite n:o 183 8252: 8253: 8254: 8255: 8256: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille vanhus- 8257: ten ja vammaisten kotipalvelujen järjestämiseksi 8258: 8259: 8260: Eduskunnalle 8261: 8262: Vanhusten ja vammaisten mahdollisuuksia asua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8263: kotonaan voitaisiin olennaisesti lisätä järjestämällä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 8264: heille erilaisia palveluja kodinhoito- ja helpom- 33.33.51 5 000 000 markan lisämäärä- 8265: piin terveydenhuoltotehtäviin. Koska kunnallisia rahan sosiaalialan Järjestötlie vanhusten 8266: palveluja ei erityisesti pääkaupunkiseudulla ole ja vammaisten kotipalvelujen järjestämi- 8267: voitu järjestää läheskään tarvetta vastaavasti, olisi seksi. 8268: mahdollista helpottaa tilannetta yksityisten so- 8269: siaalialan järjestöjen antamien palvelujen turvin. 8270: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8271: taen, 8272: 8273: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8274: 8275: Seija Karkinen 8276: 1987 vp. 193 8277: 8278: Raha-asia-aloite n:o 184 8279: 8280: 8281: 8282: 8283: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille lasten 8284: tilapäisen hoitoavun järjestämiseksi 8285: 8286: 8287: Eduskunnalle 8288: 8289: Lasten vakinaisten päiväkotipaikkojen ohella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8290: vallitsee erityisesti pääkaupunkiseudulla huomat- taen, 8291: tava puute tilapäisestä lasten hoitoavusta esim. 8292: lapsen tai hoitajan sairastuttua. Sosiaalialan järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8293: töt ovat käynnistäneet merkittävää kokeilutoimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8294: taa tämän puutteen poistamiseksi. Toimintaa olisi 33.33.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 8295: tuettava varaamaila järjestöjen käyttöön määrära- sosiaalialan Järjestötlie lasten tzlapäisen 8296: ha tätä tarkoitusta varten. hoitoavun järjestämiseksi. 8297: 8298: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8299: 8300: Seija Karkinen 8301: 8302: 8303: 8304: 8305: 15 270416F 8306: 194 1987 vp. 8307: 8308: Raha-asia-aloite n:o 185 8309: 8310: 8311: 8312: 8313: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta päiväkotien avustavan henkilö- 8314: kunnan kouluttamiseksi työllisyyskursseilla 8315: 8316: 8317: Eduskunnalle 8318: 8319: Henkilökuntapulan vuoksi lasten päiväkodit Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8320: erityisesti pääkaupunkiseudulla toimivat ylikuor- taen, 8321: mitettuina tai valmiita rakennuksia ei voida ottaa 8322: käyttöön. Vastuuhenkilökunnan koulutuksen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8323: säämisen ohella voitaisiin tilannetta helpottaa 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 8324: kouluttamalla riittävän monipuolisilla kuntien 34.50.50 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 8325: järjestämillä työllisyyskursseilla henkilökuntaa eri- lasten päiväkotien avustavan henkzlökun- 8326: laisiin avustaviin tehtäviin lasten päivähoitolaitok- nan kouluttamiseksi työllisyyskurssezlla. 8327: Slssa. 8328: 8329: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8330: 8331: Seija Karkinen 8332: 1987 vp. 195 8333: 8334: Raha-asia-aloite n:o 186 8335: 8336: 8337: 8338: 8339: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta kunnille asuntojen hankkimi- 8340: seksi lasten päivähoito- ja terveydenhoitohenkilökunnalle 8341: 8342: 8343: Eduskunnalle 8344: 8345: Asuntojen puute vaikeuttaa työntekijöiden ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8346: keutumista lastenhuollon ja terveydenhoitoalan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 8347: tehtäviin, mistä osaltaan johtuu erityisesti pää- 35.45.32 5 000 000 markan lisämäärä- 8348: kaupunkiseudulla vallitseva näiden alojen henki- rahan avustuksina kunnille terveydenhoi- 8349: lökuntavajaus. toalan ja lasten päivähoitohenkilökunnan 8350: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- asuntojen hankkimiseksi. 8351: taen, 8352: 8353: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8354: 8355: Seija Karkinen 8356: 196 1987 vp. 8357: 8358: Raha-asia-aloite n:o 187 8359: 8360: 8361: 8362: 8363: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan virkistysalueyhdis- 8364: tyksen toiminnan tukemiseen 8365: 8366: 8367: Eduskunnalle 8368: 8369: Viime aikoina on erilainen vapaa-ajan veneily kuitenkin suurelta osm valtion osallistumisesta 8370: lisääntynyt suuresti. Tämä rasittaa huomattavasti kustannuksiin. 8371: saaristoa. Venesatamaverkosto jätehuolto- ja ul- Edellisen perusteella ehdotan, 8372: koilualuepalveluineen vähentäisi merkittävästi 8373: näitä haittoja. Uudellemaalle perustettu virkistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8374: alueyhdistys pyrkii edistämään saariston säännel- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 8375: tyä hyväksikäyttöä ja estämään haittojen syntymis- markan määrärahan Uudenmaan virkistys- 8376: tä. Yhdistyksen toiminnan tuloksellisuus riippuu alueyhdistyksen toiminnan tukemiseen. 8377: 8378: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 8379: 8380: Seija Karkinen 8381: 1987 vp. 197 8382: 8383: Raha-asia-aloite n:o 188 8384: 8385: 8386: 8387: 8388: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta tekopohjavesilaitoksen raken- 8389: tamiseen Valkealan Kuivalaan 8390: 8391: 8392: Eduskunnalle 8393: 8394: Kotkan ja Anjalankosken kaupungit sekä Veh- gelmallinen on ollut Kotkan kaupungin raakave- 8395: kalahden kunta ovat vuonna 1984 hakeneet Itä- silähteenä toimineen Kymijoen veden laatu. Joki 8396: Suomen vesioikeudelta lupaa rakentaa tekopohja- on ollut hyvin voimakkaasti teollisuusjätevesien 8397: vesilaitos Kuivalan kylään Valkealan kunnassa. kuormittama, ja tilanne jatkuu samankaltaisena 8398: Yhteistä hanketta hoitamaan on vuonna 1986 myös tulevaisuudessa. Hanke koskettaa runsaan 8399: kuntien toimesta perustettu Kymenlaakson Vesi sadantuhannen ihmisen vedensaantia. 8400: Oy, joka vastaa hankkeen yhteisten rakennusten Varsinainen rakennustyö ajoittunee vuosille 8401: rakennuskohteiden toteutuksesta ja tulevasta käy- 1988-91. Näin ollen valtion tulo- ja menoarvios- 8402: töstä. Kuivalan tekopohjavesilaitoksella valmistet- sa tulee jo vuonna 1988 varata hankkeen alkura- 8403: tu vesi on suunniteltu jobdettavan osakaskuntien hoitukseen ainakin viisi miljoonaa markkaa. Myö- 8404: käyttöön v. 1988-91 rakennettavia yhdysvesijoh- hempinä vuosina tulee turvata valtion rahoitus- 8405: toja pitkin. osuus. 8406: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 175 mil- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 8407: joonaa markkaa. Hankkeeseen edellytetään saata- 8408: van valtionosuutta noin 60 % , eli noin 105 mil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8409: joonaa markkaa. Mainitut kunnat ja Kymenlaak- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 8410: son Vesi Oy ovat hakeneet hanketta valtion vesi- kan määrärahan valtionosuutena Valkea- 8411: huoltotyöksi. lan kunnan Kuivalan kylään rakennetta- 8412: Hanke on eteläiselle Kymenlaaksolle erittäin van tekopohjavesilaitoksen rakentamisen 8413: tärkeä, koska alueelta ei ole saatavissa riittävästi aloittamiseksi. 8414: hyvänlaaruista raaka- tai pohjavettä. Erityisen on- 8415: 8416: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 8417: 8418: Antero Kekkonen 8419: 198 1987 vp. 8420: 8421: Raha-asia-aloite n:o 189 8422: 8423: 8424: 8425: 8426: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Mussalo-hankkeen toteutta- 8427: miseen Kotkassa 8428: 8429: 8430: Eduskunnalle 8431: 8432: Kotkan kaupunki panostaa voimakkaasti elin- laajentavat taikka käyttöomaisuutta uudistavat 8433: keinopolitiikkaan. Suurin kehittämishanke lähi- yritykset sekä kehittämishankkeita toteuttavat yri- 8434: vuosina on Kotkan syväsataman ja siihen liittyvien tykset, joilla katsotaan olevan edellytyksiä jatku- 8435: teollisuusalueiden rakentaminen Mussaloon. Tä- vaan kannattavaan toimintaan. 8436: mä rakennustyö on keskeinen osa ns. Mussalo- Sopimuksen piiriin kuuluisivat erityisesti seu- 8437: hanketta. raavat toimialat: vientiin, tuontiin, itä-länsi- 8438: Kaupunki keskittää voimavaransa kolmena lä- kauppaan, liikenteeseen, atk-palveluihin ja -tuo- 8439: hivuotena Mussaloon ja odottaa myös saavansa tu- tantoon sekä matkailuun liittyvät toimialat. 8440: loksia ko. projektin myötä. Tämän vuoksi on tär- Mussalo-sopimus voisi toimia myös kokeiluna 8441: keää, että kaupungilla on hankkeen tarjoamia etsittäessä uusia keinoja vaikuttaa myönteisesti 8442: mahdollisuuksia elinkeinoelämälle markkinoi- teollisuuden rakennemuutospaikkakuntien kehi- 8443: taessa yhtäläiset aluepoliittista tukea koskevat läh- tykseen. Sopimus täydentäisi Kotkan kaupungin 8444: tökohdat muiden vastaavassa tilanteessa olevien tarjoamaa elinkeinopoliittista keinovalikoimaa. 8445: paikkakuntien kanssa. Tähän päästään luomalla Tukeakseen Kotkan kaupungin pyrkimyksiä ra- 8446: uusi tukimuoto, Mussalo-sopimus, joka olisi tar- kennemuutoksesta johtuvan taantuvan kehityksen 8447: koitettu Mussaloon joko alueellisesti tai toimin- katkaisemiseksi valtion tulee kehittää aluepoliit- 8448: nallisesti kytkeytyville yrityksille. tista tukea luomalla mahdollisuudet edellä selvi- 8449: Mussalo-sopimus voitaisiin solmia pienten ja tetyn valikoivan tukimuodon käyttöönottoon 8450: keskisuurten yritysten kanssa aloittamiseen tai laa- Kotkassa. Mussalo-sopimuksen toteuttamiseen 8451: jentamiseen liittyvänä sopimuksena. Sopimus voi- tarvittaisiin valtion tukea 20 miljoonaa markkaa 8452: daan laatia avustus- ja/ tai lainapohjaisena. Val- vuosittain viiden vuoden aikana. 8453: tion budjettiin osoitettaisiin määräraha Kotkalie Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 8454: Mussalo-sopimuksia varten. Sopimusosapuolilla 8455: olisivat yritys ja Kotkan kaupunki. Valmistelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8456: tehtäviä ja käytännön järjestelyjä voisi hoitaa yh- 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 8457: teistyöryhmä, jossa olisivat edustettuina ainakin markan määrärahan Kotkan kaupungille 8458: kauppa- ja teollisuusministeriö ja Kotkan kau- aluepoliittisena erityistukena Mussalo- 8459: punki. hankkeen toteuttamiseksi. 8460: Mussalo-sopimuksen voisivat tehdä aloittavat, 8461: 8462: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 8463: 8464: Antero Kekkonen 8465: 1987 vp. 199 8466: 8467: Raha-asia-aloite n:o 190 8468: 8469: 8470: 8471: 8472: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustamislaina- 8473: järjestelmän kokeilemiseen Kymen läänissä 8474: 8475: 8476: Eduskunnalle 8477: 8478: Aloittavien yritysten rahoitus on kunnossa sil- yritys aiheuttaisi nuorille kohtuuttomia taloudel- 8479: loin, kun kysymyksessä on hanke, jossa vakiintu- lisia menetyksiä. 8480: neessa taloudellisessa asemassa oleva henkilö pe- Perustamislainajärjestelmän kokeilu olisi syytä 8481: rustaa yrityksen, jonka investoinneista valtaosa aloittaa vuonna 1988 ja kokeilualueeksi sopisi 8482: koostuu rakennuksista, koneista ja kalustosta. Sen erinomaisesti teollisuuden rakennemuutoksen 8483: sijaan rahoituksen järjestyminen on huomattavasti seurausilmiöiden koettelema Kymen lääni. Sinne 8484: vaikeampaa silloin kun yrityksen perustajana on on välttämätöntä saada luoduksi uusia työtilai- 8485: nuori, hyvinkoulutettu, mutta veikaineo henkilö, suuksia. Esitetty järjestelmä olisi yksi keino, jolla 8486: joka haluaisi perustaa korkeaa taitotietotasoa edel- elvytettäisiin pienyritysten uusperustannan kasvua 8487: lyttäen, suurehkoja kehittämispanoksia vaativan Kymen läänissä. 8488: yrityksen. Vuonna 1988 kokeilun alkaessa Kymen läänissä 8489: Puuttuvan osakepääoman ongelmaan nimen- rahoituksen piiriin voitaisiin hyväksyä 40-50 8490: omaan korkean taitotiedon, mutta vähäiset talou- uutta hanketta. Määrärahan tarve olisi tällöin 8491: delliset resurssit omaavien nuorten kohdalla toisi noin 6 miljoonaa markkaa. 8492: ratkaisun ns. perustamislainajärjestelmä. Perusta- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 8493: mislainaa myönnettäisiin yrityksen perostajille ja vasti, 8494: lainan enimmäismäärä olisi tarkoituksenmukaista 8495: rajata esimerkiksi 200 000 markkaan. Yrittäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8496: henkilökohtaisen riskin pienentämiseksi laina 1988 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 8497: myönnettäisiin ehdollisella takaisinmaksuvelvoit- kan entyismäärärahan perustamislainajär- 8498: teella. Näin ollen, mikäli yrityksen perustamis- jestelmän koketlun aloittamiseksi Kymen 8499: hanke epäonnistuisi, voitaisiin myönnetty laina läänissä. 8500: muuttaa avustukseksi eikä yrityksen perustamis- 8501: 8502: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 8503: 8504: Antero Kekkonen 8505: 200 1987 vp. 8506: 8507: Raha-asia-aloite n:o 191 8508: 8509: 8510: 8511: 8512: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden perus- 8513: parantamiseen Oulun rautatiepiirissä 8514: 8515: 8516: Eduskunnalle 8517: 8518: Rautatieliikenteen kehittäminen ja rataverkos- Kontiomäki-Vuokatti-radan perusparannus pal- 8519: ton kunnossapitäminen on liikennepoliittisesti velee liikenneyhteyksien parantamista Joensuun, 8520: erittäin tärkeää koko maassa. Valtionrautatieko- Lieksan, Nurmeksen ja Kainuun sekä Oulun välil- 8521: mitea on tehnyt useita esityksiä rautateiden kehit- lä. Tähän kohteeseen tulisi osoittaa ensi vuonna 8522: tämiseksi ja nämä tulisi myös toteuttaa. 10 milj. mk. Kaikki nämä perusparannuskohteet 8523: Oulun rautatiepiirissä on Kainuun talous- ovat tarpeellisia sekä liikennepoliittisesti että 8524: alueella useita ratayhteyksiä, joiden perusparan- myös Kainuun vaikean työttömyystilanteen pa- 8525: nus olisi sekä tavara- että henkilöliikenteen kehit- rantamisen vuoksi. 8526: tymisen kannalta välttämätöntä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8527: VR:llä on suunnitelmat Oulu-Kontiomäki- nioittaen, 8528: rataosan perusparannuksesta ja kiskojen vaih- 8529: dosta. Siihen tarvittaisiin ensi vuonna n. 27 milj. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8530: mk. Kontiomäki-Taivalkaski-rataosan peruspa- 1988 tulo- ja menoarvioon 43 000 000 8531: rannus on niin ikään välttämätöntä mm. Rauta- markkaa rautatieverkoston perusparan- 8532: ruukin vaunutehtaan tarvitsemien kuljetuksien, nustöihin Oulun rautatiepiirissä Kainuun 8533: puutavara- ym. raskaan tavaraliikenteen takia. Tä- alueella. 8534: hän tulisi osoittaa ensi vuonna ainakin 6 milj. mk. 8535: 8536: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8537: 8538: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen 8539: Annikki Koistinen Sakari Valli 8540: 1987 vp. 201 8541: 8542: Raha-asia-aloite n:o 192 8543: 8544: 8545: 8546: 8547: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta järjestöjen raittiustyöhön 8548: ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn 8549: 8550: 8551: Eduskunnalle 8552: 8553: Alkoholikomitean vuonna 1978 jättämän mie- maan alkoholihaittoja ennalta ehkäisevää ja kor- 8554: tinnön mukaisesti on raittiusjärjestöjen toimin- jaavaa työtä. Siksi vuoden 1988 tulo- ja menoar- 8555: taan tarkoitettuja määrärahoja vuosittain lisätty. vioon merkittyä määrärahaa tulee seuraavassa 8556: Näin on määrärahaa pyritty korottamaan inflaa- tulo- ja menoarviossa tuntuvasti korottaa. 8557: tiota vastaavasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8558: Alkoholin haittojen ehkäisyyn tähtääviä toimia taen, 8559: on viime vuosina maassamme edistetty myös lain- 8560: säädäntötoimin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8561: Nämä toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittä- 1988 tulo- ja menoarvioon 13 500 000 8562: viä, koska alkoholin haittavaikutukset kasvavat markkaa käytettäväksi järjestöjen raittius- 8563: nopeammin kuin niiden torjuntaan käytettävät työhön ja alkoholijuomista ja muista päih- 8564: voimavarat. 1.1.1987 voimaan astunut päihde- teistä aiheutuvien haittojen ehkäisemi- 8565: huoltolaki velvoittaa mm. raittiusjärjestöt tehosta- seen. 8566: 8567: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 8568: 8569: Sakari Knuuttila Heikki Rinne Toimi Kankaanniemi 8570: Antti Kalliomäki Jorma Fred Anna-Liisa Jokinen 8571: Anna-Kaarina Louvo Iiris Hacklin Ensio Laine 8572: Hannele Pokka Marjatta Väänänen Jouni Backman 8573: Aimo Ajo 8574: 202 1987 vp. 8575: 8576: Raha-asia-aloite n:o 193 8577: 8578: 8579: 8580: 8581: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta päihdeongelmaisten 8582: nuorten keskeytymätöntä putkapäivystystä koskevaan yhteistyö- 8583: kokeiluun Keski-Suomen läänissä 8584: 8585: Eduskunnalle 8586: 8587: Keski-Suomen läänin raittiuslautakunnat ovat - päivystävän raittius- ja sosiaali- 8588: yhteistyössä poliisin, sosiaali-, nuoriso- ja koulu- toimen henkilöstön palkkaus 220 000 mk 8589: toimen kanssa valmistaneet nuoria päihdeongel- - tutkimuksen teko ja sen julkaisu 300 000 mk 8590: maisia koskevan seuranta- ja tutkimussuunnitel- - yhteistyömääräraha (raittius-, 8591: man. Kokeilun tarkoituksena on järjestää jatkuva poliisi-, sosiaali-, nuoriso- ja 8592: päivystys poliisiasemien putkatiloihin alle koulun oppilashuoltohenkilöstö) 80 000 mk 8593: 18-vuotiaita päihtyneitä varten. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 8594: Päivystyksen tarkoituksena on saada poliisiase- tavasti, 8595: mille raittius- ja sosiaalitoimen ammattihenkilös- 8596: töä selvittämään päihteitä käyttävän nuoren elä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8597: mäntilannetta tukitoimenpitein. 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 8598: Kokeilu olisi viiden vuoden mittainen. Tänä ai- kan määrärahan Keski-Suomen läå"nin 8599: kana voidaan tehdä tutkimus nuorten päihteiden- raittiuslautakuntien sosiaali-, poliisi-, 8600: käyttäjien mahdollisuudesta selvitä ongelmastaan nuon'so- ja opptlashuoltotoimen käyttöön 8601: tukitoimenpiteiden avulla. Tutkimus edistää kat- päihdeongelmat'sten alle 18-vuotiaiden 8602: kaisuhoidon ym. tulevaisuuden järjestelyjä ja nuorten jatkuvaa putkapåi.vystyskoketlua 8603: nuorten elämäntilanteiden kartoistusta. varten. 8604: Keskeytymättömän putkapäivystyskokeilun ai- 8605: heuttamat kulut: 8606: 8607: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 8608: 8609: Sakari Knuuttila Heikki Rinne Tuula Paavilainen 8610: Iiris Hacklin Anna-Kaarina Louvo Toimi Kankaanniemi 8611: 1987 vp. 203 8612: 8613: Raha-asia-aloite n:o 194 8614: 8615: 8616: 8617: 8618: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin kirjoituskonekan- 8619: nan ajanmukaistamiseen 8620: 8621: 8622: Eduskunnalle 8623: 8624: Poliisipiirien ja muiden poliisiyksiköiden kont- neita, jotka olisi välittömästi korvattava uusilla 8625: torikonekanta on koko 1980-luvun hankinta- nykyaikaisilla koneilla. Nykyinen tilanne on joh- 8626: määrärahan niukkuuden vuoksi käynyt riittämät- tanut siihen, että monin paikoin poliisimiehet 8627: tömäksi. Konekannan vanhentuminen aiheuttaa ovat itse omilla varoillaan hankkineet työpaikoil- 8628: merkittävää haittaa poliisien jokapäiväiseen työ- leen kirjoituskoneita. Tätä ei voida pitää asianmu- 8629: hön. kaisena. 8630: Poliisin käytössä on noin 7 500 kirjoituskonetta, Poliisin kirjoituskonekannan pahimpien puut- 8631: joista suurin osa on vanhoja mekaanisia koneita. teiden korjaaminen edellyttää ainakin 800 uuden 8632: Uusia kirjoituskoneita on kolmen viime vuoden kirjoituskoneen lisähankintaa, mistä aiheutuu 8633: aikana hankittu keskimäärin 360 kpl vuodessa, noin 2 milj. markan hankintameno. 8634: josta konemäärän lisäyksen osuus on noin 150 kpl Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8635: ja vanhojen koneiden uusinnan osuus noin 210 taen, 8636: kpl. Noudatetulla uusintatahdilla tulee kirjoitus- 8637: koneiden keskimääräinen poistoikä nousemaan 35 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8638: vuodeksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 8639: Poliisin käytössä on tälläkin hetkellä vielä run- 26. 75.70 2 000 000 markkaa poltisin kir- 8640: saasti 1950- ja 1960-luvulla hankittuja kirjoitusko- joituskonekannan uusimiseksi. 8641: 8642: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8643: 8644: Maunu Kohijoki Keijo Jääskeläinen Einari Nieminen 8645: Timo Roos Raila Aho Raimo Vuoristo 8646: Kalevi Lamminen Tuula Linnainmaa Ritva Vastamäki 8647: Timo Laaksonen Sauli Niinistö Martti Tiuri 8648: Heikki Rinne 8649: 204 1987 vp. 8650: 8651: Raha-asia-aloite n:o 195 8652: 8653: 8654: 8655: 8656: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman opettajankoulu- 8657: tuslaitoksen normaalikoulun lisärakennus- ja peruskorjaushank- 8658: keeseen 8659: 8660: Eduskunnalle 8661: 8662: Rauman opettajankoulutuslaitoksen normaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8663: koulu tarvitsee lisätilaa, jota on edullisimmin saa- taen, 8664: tavissa rakentamalla kipeästi kaivattu lisärakennus 8665: sekä peruskorjaamalla vanhaa rakennusta. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8666: hanke voisi aikataulullisesti noudattaa Rauman 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 8667: kaupungin kanssa tehtyjä koulujen rakentamista 29.11.74 16100 000 markkaa käytettå·- 8668: ja käyttöä koskevia sopimuksia, tulisi hankkeeseen väksi valtionosuutena Rauman opettajain- 8669: osoittaa valtionosuutena 22,8 miljoonan markan koulutuslaitoksen normaalikoulun lisära- 8670: kokonaiskustannusarviosta 16 100 000 mk. kennus-ja peruskorjaushankkeeseen. 8671: 8672: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 8673: 8674: Maunu Kohijoki Timo Roos Raila Aho 8675: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Heikki Rinne 8676: Raimo Vuoristo 8677: 1987 vp. 205 8678: 8679: Raha-asia-aloite n:o 196 8680: 8681: 8682: 8683: 8684: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhankylän ala-asteen 8685: toimitilojen laajentamiseen Ulvilassa 8686: 8687: 8688: Eduskunnalle 8689: 8690: Ulvilan kunnan Vanhankylän ala-aste on toimi- minen ja peruskorjaus maksavat yhteensä noin 4 8691: nut puutteellisissa oloissa jo vuodesta 1976 läh- milj. markkaa. 8692: tien. Vanhankylän alueen voimakas väestönkasvu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8693: on aiheuttanut tilanteen, jossa alunperin kuusi- taen, 8694: opettajaiseksi rakennetun koulun tilat eivät ole 8695: riittävät. Lukuvuonna 1985-86 Vanhankylän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8696: ala-asteen oppilasmäärä on 467 oppilasta ja kou- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 8697: lussa opettaa 20 opettajaa. markkaa Vanhankylän ala-asteen toimiti- 8698: Vanhankylän ala-asteen toimitilojen laajenta- lojen laajentamiseen Ulvilassa. 8699: 8700: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 8701: 8702: Maunu Kohljoki Timo Laaksonen Raila Aho 8703: Kalevi Lamminen Einari Nieminen Timo Roos 8704: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 8705: 206 1987 vp. 8706: 8707: Raha-asia-aloite n:o 197 8708: 8709: 8710: 8711: 8712: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta opetussahan rakentami- 8713: seksi Kullaan metsä- ja puutalouden kurssikeskukseen 8714: 8715: 8716: Eduskunnalle 8717: 8718: KuHaalla toimiva metsäoppilaitos antaa keski- töntä. Opetussahan puuttumista lukuun ottamat- 8719: asteen koulutusta monipuolisesti metsä- ja puuta- ta metsäoppilaitoksella on muuten kaikki riittävät 8720: louden eri alueilla. Kullaan metsäoppilaitoksen edellytykset tarkoituksenmukaisen opetuksen an- 8721: toiminnan kehittämisellä ja laajentamisella on tamiseen. 8722: koulutuksellisesti erittäin merkittävä tehtävä koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8723: Satakunnassa. taen, 8724: Metsäoppilaitoksessa tapahtuvaa sahateollisuus- 8725: teknikkojen koulutusta ajatellen on pidettävä ettet Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8726: merkittävänä epäkohtana sitä, että oppilaitokselta 1988 tulo- ja menoarvioon 9 5 00 000 8727: puuttuu oma opetussaha. Sahateollisuusteknikko- markkaa Kullaan metsåopptlaitoksen ope- 8728: jen koulutuksen asianmukaisen järjestämisen kan- tussahan rakentamiseksija kalustamiseksi. 8729: nalta opetussahan aikaansaaminen on väittämä- 8730: 8731: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8732: 8733: Maunu Kohijoki . Timo Roos Raimo Vuoristo 8734: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Raila Aho 8735: Heikki Rinne 8736: 1987 vp. 207 8737: 8738: Raha-asia-aloite n:o 198 8739: 8740: 8741: 8742: 8743: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 nelikais- 8744: taistamiseksi välillä Hyvelä-Söörmarkku 8745: 8746: 8747: Eduskunnalle 8748: 8749: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut yleis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8750: suunnitelman valtatien n:o 8 parantamiseksi välil- taen, 8751: lä Hyvelä-Söörmarkku. Suunnitelman lähtökoh- 8752: tana on varautuminen tien liikennevälityskyvyn li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8753: säämiseen rakentamalla valtatielle toinen ajorata. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 8754: Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaami- markkaa valtatien n:o 8 nelikaistaistami- 8755: seksi sekä valtakunnallisen päätien nopeustavoit- sen aloittamiseen välillä Hyvelä-Söör- 8756: teen (100 km/t) saavuttamiseksi tien liittymät on markku. 8757: rakennettava eritasoisina. Hankkeen kokonaiskus- 8758: tannusarvio on 51,8 milj. mk. 8759: 8760: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 8761: 8762: Maunu Kohijoki Timo Roos Kalevi Lamminen 8763: 208 1987 vp. 8764: 8765: Raha-asia-aloite n:o 199 8766: 8767: 8768: 8769: 8770: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin Pohjoisen satamatien 8771: rakentamisen aloittamiseen 8772: 8773: 8774: Eduskunnalle 8775: 8776: Pohjoisen satamatien tarkoituksena on yhdistää valmistunut Tahkoluotoon liikennöitävään kun- 8777: Meri-Pori satamineen ja muine toimintoineen Ko- toon syksyllä 1985. Satama varmistaa kansanta- 8778: kemäenjoen suiston pohjoispuoleisen saariston loudellisesti tärkeän kivihiilen valtamerentakaisen 8779: kautta Ahlaisiin Ämttöön paikallistielle ja val- tuonnin. Tien liikennemäärä v. 1990 tulee ole- 8780: tatielle n:o 8 sekä edelleen Jyväskylän suuntaan maan noin 300-500 autoa vuorokaudessa. Tämä 8781: valtatielle n:o 23 eli Järvi-Suomen tielle. Tie- liikennekuormitus tekee Pohjoisen satamatiestä 8782: yhteys lyhentää matkaa Tahkoluodosta Ahlaisiin liiketaloudellisesti kannattavan. 8783: 38 km, Vaasan suuntaan 22 km ja Jyväskylän Tien rakentamisen kokonaiskustannukset ovat 8784: suuntaan 7 km. 32,5 milj. markkaa. 8785: Hankkeeseen on myönnetty Länsi-Suomen vesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8786: oikeuden lupa, joka raukeaa, ellei rakentamistyö- taen, 8787: tä ole olennaisilta osiltaan suoritettu kahdeksan 8788: vuoden kuluessa siitä lukien, kun lupapäätös on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8789: saanut lainvoiman. Hanke kuuluu kannattavim- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 8790: piin tiehankkeisiin, ja se oli tarkoitus toteuttaa jo markkaa Porin Pohjoisen satamatien ra- 8791: vuoteen 1975 mennessä. Tien tarvetta lisää se, kentamisen aloittamiseen. 8792: että valtakunnallisesti tärkeä Porin syväsatama on 8793: 8794: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 8795: 8796: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen 8797: Heikki Rinne Raimo Vuoristo 8798: 1987 vp. 209 8799: 8800: Raha-asia-aloite n:o 200 8801: 8802: 8803: 8804: 8805: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2742 raken- 8806: tamiseksi välillä Parkanon asema-valtatie n:o 23 8807: 8808: 8809: Eduskunnalle 8810: 8811: Parkanon asema Tampereen-Seinäjoen säh- kaava- ja maakuntaliitot. Turun ja Porin läänin- 8812: köistetyn radan varrella on Pohjois-Satakunnan hallituksen henkilöliikennetyöryhmä on 31. 1. 8813: selvästi merkittävin rautatieasema. Asema sijaitsee 1986 tehnyt asiasta aloitteen työvoimaministe- 8814: 4 km pitkän, valtatiehen n:o 3 liittyvän pistotien riölle. 8815: päässä. Tämän vuoksi linja-autovuorot eivät kulje Hankkeessa rakennetaan uutta tietä 5,3 km ja 8816: aseman kautta, mikä on vähentänyt merkittävästi kokonaiskustannukset ovat arviolta 7 milj. mark- 8817: aseman henkilöliikenteen palvelutasoa. kaa. Hankkeen tiesuunnitelma on vahvistettu. 8818: Tästä aiheutuvan vähäisen matkustajamäärän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8819: vuoksi Valtionrautatiet lakkautti henkilöliiken- taen, 8820: teen Parkanon-Haapamäen rataosalla v. 1981. 8821: Tieyhteyden rakentaminen Parkanon aseman ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8822: Järvi-Suomen tien välille (valtatie n:o 23) paran- 1988 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 8823: taa Parkanon aseman saavutettavuutta ja näin markkaa maantien n:o 2742 rakentami- 8824: myös lisää omalta osaltaan junaliikenteen käyttöä. seksi välzflä Parkanon asema-valtatie n:o 8825: Hanketta ovat ajaneet seudun kunnat, seutu- 23. 8826: 8827: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8828: 8829: Maunu Kohijoki Timo Roos Raila Aho 8830: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Heikki Rinne 8831: Raimo Vuoristo 8832: 8833: 8834: 8835: 8836: 16 270416F 8837: 210 1987 vp. 8838: 8839: Raha-asia-aloite n:o 201 8840: 8841: 8842: 8843: 8844: Kohljoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-Rauman 8845: rataosan perusparantamiseen 8846: 8847: 8848: Eduskunnalle 8849: 8850: Rauman satamatoiminnan voimakas kasvu lisää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8851: tavarakuljetuksia Kokemäen-Rauman rataosalla. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 8852: Toteutetut akselipainokorotukset ovat nostaneet 31.90.78 1000000 markkaa Rauman- 8853: rataosan kunnossapitokustannuksia, joten perus- Kokemäen rataosan perusparantamisen 8854: parantaminen on taloudellisestikin perusteltua. aloittamiseen. 8855: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8856: taen, 8857: 8858: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 8859: 8860: Maunu Kohljoki Timo Roos Raila Aho 8861: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Raimo Vuoristo 8862: Heikki Rinne 8863: 1987 vp. 211 8864: 8865: Raha-asia-aloite n:o 202 8866: 8867: 8868: 8869: 8870: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden 8871: kuntoutukseen 8872: 8873: 8874: Eduskunnalle 8875: 8876: Vaikeavammaisten sotainvalidien hoitotyössä dän ikääntymisensä myötä lisääntyy, niin on tär- 8877: kantavat suurimman vastuun useimmissa tapauk- keätä, että kotihoidon tukemiseksi myös hoitavan 8878: sissa sotavammaisten aviopuolisot. Tämän kotona puolison työ- ja toimintakykyä ylläpidetään lisää- 8879: tapahtuvan hoidon tukemiseksi on vuodesta 1981 mällä kuntoutusmahdollisuuksia. 8880: alkaen osalla vaikeimmin vammautuneiden so- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 8881: tainvalidien puolisoista ollut mahdollisuus päästä vasti, 8882: kuntoutukseen. 8883: Tarkoitukseen varatun määrärahan pienuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8884: vuoksi on kuitenkin vuosittain sen loputtua jäänyt 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8885: useita satoja kuntoutukseen pääsyn edellytykset 33.22.56 6100 000 markan määrärahan 8886: täyttäviä aviopuolisoita sen ulkopuolelle. Kun vai- sotainvalidien puolisoiden kuntoutuk- 8887: keavammaisten sotainvalidien hoidon tarve hei- seen. 8888: 8889: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8890: 8891: Maunu Kohijoki 8892: 212 1987 vp. 8893: 8894: Raha-asia-aloite n:o 203 8895: 8896: 8897: 8898: 8899: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hevoshoitajakoulutuksen 8900: suunnitteluun Seppälän maatalousoppilaitoksessa 8901: 8902: 8903: Eduskunnalle 8904: 8905: Hevostalouden merkitys maassamme on viime parantajana koulutuksella tulee olemaan tärkeä 8906: vuosina kasvanut suuresti. Hevosten käyttötar- vaikutus. Kainuu on erittäin keskeinen paikka 8907: koitus on muuttunut työhevoskäytöstä urheilu- koulutuspaikaksi edellä luetelluille alueille, eikä 8908: ja vapaa-ajan käytöksi. Keskiasteen koulunuudis- oppilaspulaa tule olemaan. Seppälän maatalous- 8909: tuksen mukaisesti myös hevoshoitajan koulutus oppilaitoksella on myös erittäin hyvät valmiudet 8910: uudistui. Kuitenkin opetusministeriön työryh- hevoshoitajan peruslinjan ottamiseksi yhdeksi lin- 8911: män muistiossa 1987:2 todetaan koulutuksessa jaksi koulun ohjelmaan. 8912: olevan n. 50 aloituspaikan vajaus. Puute on suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8913: rin Kainuun, Koillismaan, Pohjois-Pohjanmaan taen, 8914: ja Itä-Suomen alueilla, koska näillä alueilla ei 8915: ole koulutusta ko. alalla ollenkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8916: Liitännäiselinkeinona Pohjois- ja Itä-Suomen 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 8917: pientiloilla hevoskasvatus, ratsastus ja hevosen kaa hevoshoitajakoulutuksen suunnitte- 8918: käyttö maatilamatkailussa on erittäin tärkeä tilo- lua varten Seppälän maatalousoppilaitok- 8919: jen elinkelpoisina säilyttämiseksi. Työllisyyden sessa. 8920: 8921: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 8922: 8923: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 8924: Arvo Kemppainen Sakari Valli 8925: 1987 vp. 213 8926: 8927: Raha-asia-aloite n:o 204 8928: 8929: 8930: 8931: 8932: Koricia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Kniivilän- 8933: lahden kunnostamisen suunnitteluun 8934: 8935: 8936: Eduskunnalle 8937: 8938: Kuten tunnettua, on evijärveläisten ja Lappa- lahti on matala ja voimakkaasti rehevöitynyt, on 8939: järven kunnan kesken ollut kiista Lappajärven pelättävissä, että veden virtaus ohjautuu täysin tä- 8940: kunnan jätevesien johtamisesta Kirsipäkkiä myö- tä väylää pitkin. Tämä johtaisi lahden muun osan 8941: ten Evijärven kirkonkylän keskustassa sijaitsevaan nopeaan rehevöitymiseen ja umpeenkasvamiseen. 8942: Kniivilänlahteen. Eräänä kiistan aiheena tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8943: ovat olleet tulvien aiheuttamat vahingot Kirsipä- taen, 8944: kin varren viljelysalueille sekä Kniivilänlahden 8945: voimakas rehevöityminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8946: Kirsipäkin perkaushanketta on valmisteltu yh- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 8947: teistoiminnassa maanomistajien ja Kokkolan vesi- kaa Knzivzlänlahden kunnostamissuunni- 8948: ja ympäristöpiirin kanssa. Hankkeeseen sisältyy telmaa varten. 8949: ojaväylän kaivaminen Kniivilänlahden läpi. Kun 8950: 8951: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 8952: 8953: Martti Korkia-Aho Jorma Fred Kirsti Ala-Harja 8954: Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä Aapo Saari 8955: Raimo Vistbacka Juho Sillanpää Esko Aho 8956: 214 1987 vp. 8957: 8958: Raha-asia-aloite n:o 205 8959: 8960: 8961: 8962: 8963: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken kirkon- 8964: kylän ala-asteen koulun laajennus- ja perusparannustöihin 8965: 8966: 8967: Eduskunnalle 8968: 8969: Taivalkosken kirkonkylän ala-asteen laajennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8970: ja perusparannustyöt ovat kunnalle työllisyyden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 8971: kannalta tärkeitä hankkeita. 29.46.34 3 500 000 markkaa Taivalkos- 8972: Tarkoitus on laajentaa koulurakennusta siten, ken kunnan kirkonkylän ala-asteen kou- 8973: että saataisiin uudet tilat kolmelle opetusryhmäl- lun laajennus- ja perusparannustöiden 8974: le. Rakennettava hyötyala tulisi olemaan 1151 m 2 • avustamiseksi. 8975: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8976: taen, 8977: 8978: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 8979: 8980: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 8981: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 8982: 1987 vp. 215 8983: 8984: Raha-asia-aloite n:o 206 8985: 8986: 8987: 8988: 8989: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton hankkimi- 8990: seen Otajärvelle 8991: 8992: 8993: Eduskunnalle 8994: 8995: Otajärven kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8996: ja kolmesta sivukirjastosta. Kuitenkin Utajärvi on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 8997: pinta-alaltaan laaja, eikä sivukirjastoverkosto ky- 29.56.31 500 000 markkaa Utajärven 8998: kene tyydyttävästi palvelemaan kaikkia kuntalai- kunnalle kirjastoauton hankkimisen avus- 8999: sia. Parhaiten kirjastopalvelut hoidettaisiin kirjas- tamiseksi. 9000: toauton avulla. 9001: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9002: taen, 9003: 9004: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9005: 9006: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittaniemi 9007: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9008: 216 1987 vp. 9009: 9010: Raha-asia-aloite n:o 207 9011: 9012: 9013: 9014: 9015: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais- ja työväenopis- 9016: toille aikuisten tietotekniikan opetukseen 9017: 9018: 9019: Eduskunnalle 9020: 9021: Tietotekniikan opetus on muodostamassa yhä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9022: tärkeämmän tehtäväkentän myös kansalais- ja työ- nioittavasti, 9023: väenopistoille. Aikuisten tietotekniikan opetuk- 9024: sen aloittamista on mm. aikuiskoulutusneuvosto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9025: pitänyt erittäin tärkeänä. Opetusta on valmisteltu 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 9026: myös opetusministeriössä. Määrärahat tälle toi- 29.57.30 5 000 000 markkaa kansalais- ja 9027: minnalle kuitenkin puuttuvat ja niitä kaivattaisiin työväenopistojen valtionavuksi aikuisten 9028: pikaisesti valtion budjettiin. tietoteknzi"kan opetuksen aloittamiseksi. 9029: 9030: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9031: 9032: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9033: Sulo Aittoniemi Marita Jurva 9034: 1987 vp. 217 9035: 9036: Raha-asia-aloite n:o 208 9037: 9038: 9039: 9040: 9041: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten sairaanhoito- 9042: oppilaitoksen rakentamisen aloittamiseen 9043: 9044: 9045: Eduskunnalle 9046: 9047: Maamme terveyskeskuksia ja sairaaloita vaivaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9048: jatkuvasti paheneva pätevän, koulutetun hoito- taen, 9049: henkilökunnan puute. Lisäksi maassamme olevat 9050: sairaanhoito-oppilaitokset ovat keskittyneet lähin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9051: nä Etelä-Suomen alueelle. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 9052: Oulaisten kunnalla on valmiit suunnitelmat markkaa Oulaisten sairaanhoito-oppilai- 9053: sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamiseksi Oulais- toksen rakennustöiden aloittamisen tuke- 9054: ten kuntaan. Oppilaitoksesta valmistuvat hoitajat miseksi. 9055: omalta osaltaan helpottaisivat Pohjois-Suomen 9056: hoitajapulaa. 9057: 9058: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 9059: 9060: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 9061: 218 1987 vp. 9062: 9063: Raha-asia-aloite n:o 209 9064: 9065: 9066: 9067: 9068: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajokilaakson ammat- 9069: tioppilaitoksen liukkaan kelin ajoharjoitteluradan rakentamiseen 9070: 9071: 9072: Eduskunnalle 9073: 9074: Nivalan kunta rakentaa Kalajokilaakson am- kennettavan opetusradaston yhteyteen on sopu- 9075: mattioppilaitoksen käyttöön kuljettajaopetuksen soinnussa ministeriön työryhmän radastojen si- 9076: tarpeisiin ajoharjoittelurataa. Radaston rakenta- jaintipaikoille asettamien edellytysten suhteen. 9077: miseen on jouduttu sen jälkeen, kun kunta lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9078: nasti oppilaitoksen käytössä aikaisemmin olleen taen, 9079: alueen teollisuusalueeksi. 9080: Radaston yhteyteen on suunniteltu myös liuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9081: kaan kelin ajoharjoittelu. Liukkaan kelin ajohar- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 9082: joittelu on tulossa pakolliseksi kuljettajaopetusta kaa Kalajokzfaakson ammattioppzfaitok- 9083: uudistettaessa liikenneministeriön esittämällä ta- sen liukkaan kelin ajoharjoitteluradaston 9084: valla. Liukkaan kelin ajoharjoitteluradaston to- rakentamisen tukemiseksi Nivalaan. 9085: teuttaminen ammattioppilaitoksen käyttöön ra- 9086: 9087: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9088: 9089: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9090: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi 9091: Marita Jurva 9092: 1987 vp. 219 9093: 9094: Raha-asia-aloite n:o 210 9095: 9096: 9097: 9098: 9099: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvontahenkilöstön 9100: tointen vakinaistamiseksi Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n 9101: alueella 9102: 9103: Eduskunnalle 9104: 9105: Ammattikasvatushallituksen esitys valtion vuo- voja ohjaustyössään työllistää ammatinharjoittajia 9106: den 1987 tulo- ja menoarvioon oli 64 toimen vaki- ja omaan talouteensa valmistavia. 9107: naistaminen ja 6 valtionaputoimen lisäys, yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9108: teensä 70. taen, 9109: Kyseinen tulo- ja menoarvioesitys sisältää kui- 9110: tenkin ainoastaan 10 toimen vakinaistamisen eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9111: uusia vakansseja ollenkaan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 9112: Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n alueella on 29.76.41 600 000 markan lisämäärära- 9113: viisi yli kolme vuotta työllisyysvaroin ylläpidettyä han viiden neuvojan toimen vakinaistami- 9114: tointa, jotka tulisi välttämättä vakinaistaa. Joka seksi Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n 9115: ainoalla näistä toimista on työllisyystilanteeseen alueella. 9116: parantava kerrannaisvaikutus, sillä jokainen neu- 9117: 9118: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1987 9119: 9120: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 9121: 220 1987 vp. 9122: 9123: Raha-asia-aloite n:o 211 9124: 9125: 9126: 9127: 9128: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan seudun mu- 9129: siikkiopiston toiminnan tukemiseen 9130: 9131: 9132: Eduskunnalle 9133: 9134: Limingan kunnan omistaman Limingan seudun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9135: musiikkiopiston toiminta-alueena ovat Limingan, taen, 9136: Lumijoen ja Tyrnävän kunnat. Oppilaitoksessa 9137: toimii musiikkikoulu, musiikkiopisto sekä mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9138: siikkileikkikoulu. Musiikkiopistossa on oppilaita 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 9139: myös toiminta-alueen ulkopuolelta. kaa Limingan seudun musiikkiopiston toi- 9140: Monen kunnan alueella toimivana opiston voi- minnan tukemiseksi. 9141: daan myös katsoa palvelevan musiikkielämän ylei- 9142: sen kehittämisen tarvetta alueellisena musiikki- 9143: keskuksena. 9144: 9145: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9146: 9147: ] . Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi 9148: 1987 vp. 221 9149: 9150: Raha-asia-aloite n:o 212 9151: 9152: 9153: 9154: 9155: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen julkaisu- 9156: toiminnan tukemiseen 9157: 9158: 9159: Eduskunnalle 9160: 9161: Saamenkielinen julkaisutoiminta on maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9162: me vielä varsin vaatimatonta. Valtion tukea tähän 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 9163: vähemmistökulttuurin kannalta erittäin tärkeään 29.90.50 500 000 markkaa saamenkie- 9164: toimintaan tulisi pikaisesti lisätä. Saamen kieli on listä julkaisutoimintaa tukevan määrä- 9165: rikkaus maallemme, joten sen säilymistä ja käyttä- rahan korottamiseksi. 9166: mistä tulisi kaikin tavoin tukea. 9167: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9168: nioittavasti, 9169: 9170: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9171: 9172: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9173: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9174: Tina Mäkelä 9175: 222 1987 vp. 9176: 9177: Raha-asia-aloite n:o 213 9178: 9179: 9180: 9181: 9182: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen urheilualueen 9183: rakennustöiden aloittamiseen 9184: 9185: 9186: Eduskunnalle 9187: 9188: Siikajoen kunta on suunnitellut urheilualueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9189: rakentamista ja on hankkinut tätä tarkoitusta var- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 9190: ten tarvittavan maa-alueen. kaa Szikajoen kunnan urhezlualueen ra- 9191: Rakennustöiden aloittamista ovat kuitenkin vii- kennustöiden aloittamiseksi. 9192: västyttäneet rahoitusongelmat. 9193: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9194: taen, 9195: 9196: Helsingissä 9 päivänä huhtikuua 1987 9197: 9198: ). Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 9199: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9200: 1987 vp. 223 9201: 9202: Raha-asia-aloite n:o 214 9203: 9204: 9205: 9206: 9207: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Utajärven liikunta- Ja 9208: nuorisotilojen rakentamiseen 9209: 9210: 9211: Eduskunnalle 9212: 9213: Utajärven kunnan nuoriso- ja liikuntatilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9214: tällä hetkellä hyvin puutteelliset. Kunta on suun- taen, 9215: nitellut aloittavansa nuoriso- ja liikuntatilojen ra- 9216: kentamisen tänä vuonna. että Eduskunta ottaisi valtz"on vuoden 9217: Kunnan erittäin kireän taloudellisen tilanteen 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9218: vuoksi on olemassa vaara, että ellei valtion tuntu- markkaa Utajärven kunnalle lzi"kunta- ja 9219: vaa lisärahoitusta saada, rakentamisen liikkeelle- nuorisotilojen rakentamisen tukemiseksi. 9220: lähtöä on vielä lykättävä. Kunnan paheneva työl- 9221: lisyystilanne ei puolestaan sallisi enää rakennus- 9222: töiden lykkäämistä. 9223: 9224: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9225: 9226: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 9227: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9228: 224 1987 vp. 9229: 9230: Raha-asia-aloite n:o 215 9231: 9232: 9233: 9234: 9235: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia Seu- 9236: ra ry:n toiminnan tukemiseen 9237: 9238: 9239: Eduskunnalle 9240: 9241: Valtakunnallinen Suomi-Australia Seura ry. tettuja australialaisia elokuvia. Viikot tulevat kier- 9242: perustettiin marraskuussa 1984 Turussa. Perusta- tämään seuran kaikilla toimintapaikkakunnilla. 9243: vassa kokouksessa jäseniä oli läsnä 100 henkeä. Vuonna 1988 seura joutuu entistä vaativaropien 9244: Tämä joukko on tällä hetkellä kasvanut noin haasteiden eteen, sillä Australian valtio täyttää sil- 9245: 2 000 henkeen, joten Suomi-Australia Seura on loin 200 vuotta. Tämän merkkivuoden seuraukse- 9246: täyttänyt ilmeisen aukon suomalaisessa yhdistys- na tulee seuran toiminta vilkastumaan merkittä- 9247: kentässä. Reilun kahden toimintavuoden aikana västi ja tästä aiheutuu myös ylimääräisiä kustan- 9248: seura on järjestänyt jäseniltoja Helsingissä, Turus- nuksia. 9249: sa, Tampereella, Oulussa ja Lappeenrannassa. Suomi-Australia Seura toimii monella eri ta- 9250: Suomi-Australia Seura ry:n näkyvin toiminta- solla: se hoitaa ja pyrkii edelleen aktiivisesti kehit- 9251: muoto on vuotuinen kesäjuhla, Australia-päivä. tämään Suomen ja Australian välisiä kulttuuri- 9252: Päivilie on osallistunut hieman yli 200 henkeä ja ystävyyssuhteita sekä taloudellista yhteistyötä. 9253: kuhunkin. Kesäpäivät ovat kaksipäiväiset, ja nii- On perusteltua esittää valtionavun korottamista 9254: den aikana tutustutaan sekä australialaiseen että tämänhetkisestä etenkin lähestyvä Australian 9255: suomalaiseen kulttuuriin mm. musiikin ja eloku- 200-vuotisjuhla huomioon ottaen. Osa korotetus- 9256: van merkeissä sekä tapaamaila ystävyysmaan kan- ta valtionavusta tultaisiin käyttämään tämän juh- 9257: salaisia. lavuoden vaativiin tapahtumiin, mm. näyttely- 9258: Seuralla on jäsenlehti, Bumerangi, joka ilmes- jen, seminaarien ja vierailujen järjestämiseen. 9259: tyy kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on tehdä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9260: mahdollisimman monipuolinen lehti, joka välit- tavasti, 9261: tää tietoa Australiasta suomalaisille ja Suomesta 9262: australialaisille. Lehdessä on myös englanninkieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9263: nen osasto. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 9264: Seura järjestää myös tulevalla toimintakaudella 29.98.50 120 000 markan lisiimiiiiriira- 9265: australialaisen elokuvan viikon, jonka aikana esi- han Suomi-Australia Seura ry:n toimin- 9266: tellään kansainvälisestikin tunnettuja ja tunnus- nan tukemiseen. 9267: 9268: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9269: 9270: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9271: Sulo Aittoniemi Marita Jurva 9272: Heikki Riihijärvi 9273: 1987 vp. 225 9274: 9275: Raha-asia-aloite n:o 216 9276: 9277: 9278: 9279: 9280: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittausinsinöörin 9281: viran perustamiseksi Kajaanin maatalouspiiriin 9282: 9283: 9284: Eduskunnalle 9285: 9286: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9287: näinen alue. Kainuussa on lähes kaikki piiri- nioittaen, 9288: hallintoviranomaiset ja mm. Kajaanin maatalous- 9289: piiri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9290: Kainuussa on pitkän aikaa esiintynyt tarvetta 1988 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 9291: omalle maanmittausinsinöörille. Siksi tarvittaisiin kaa maanmittausinsinöörin viran perusta- 9292: välttämättä uusi maanmittausinsinöörin virka Ka- miseksi vuoden 1988 aikana Kajaanin 9293: jaanin maatalouspiirin maataloustoimistoon. maatalouspiirri'n. 9294: 9295: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1987 9296: 9297: ). Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9298: 9299: 9300: 9301: 9302: 17 270416F 9303: 226 1987 vp. 9304: 9305: Raha-asia-aloite n:o 217 9306: 9307: 9308: 9309: 9310: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen keskus- 9311: kalanviljelylaitoksen allasalueen saneerauksen suunnitteluun 9312: 9313: 9314: Eduskunnalle 9315: 9316: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on lähettänyt ja desinfioitaviksi sekä tehostavat myös vesiensuo- 9317: 20.3.1985 tarkastettavaksi ja toimitettavaksi edel- jelua parantamalla viemäröintiä ja lietteen tal- 9318: leen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle teenottoa. 9319: suunnitelman Pohjois-Suomen keskuskalanvilje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9320: lylaitoksen allasalueen saneerauksesta. taen, 9321: Suunnitelman valmistumisen jälkeen huonon- 9322: tunut kalatautitilanne on vaikeuttanut Pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9323: Suomen keskuskalanviljelylaitoksen toimintaa eri- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 9324: tyisesti siksi, että maalammikkoalueen pesu ja kaa käytettäväksi Pohjois-Suomen kes- 9325: desinfiointi on altaiden materiaalien ja rakentei- kuskalanvzljelylaitoksen allasalueen sanee- 9326: den takia vaikeaa ja tulokseltaan epäluotettavaa. raussuunnitelman laatimiseen, siian lyp- 9327: Suunnitelman mukaiset saneeraustoimet mahdol- syasemien, varasto- ja katostzlojen sekä 9328: listavat neljänkymmenen maalammikon muutta- pesu- ja desinfiointiasemien suunnitte- 9329: misen betonipintaisiksi, helposti puhdistettaviksi luun. 9330: 9331: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9332: 9333: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 9334: 1987 vp. 227 9335: 9336: Raha-asia-aloite n:o 218 9337: 9338: 9339: 9340: 9341: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvattajille suljet- 9342: tuun vedenkiertoon siirtymistä varten 9343: 9344: 9345: Eduskunnalle 9346: 9347: Vesihallituksen rahoittamassa tutkimuksessa, Koska allaskalan kasvatus on luonnonvesien 9348: joka on tehty Teknillisessä korkeakoulussa, tode- saastumisen vuoksi jo monin paikoin Suomea, 9349: taan kirjolohen kasvatuksen muUistuvan lähivuo- esim. kirkasvetisessä Kuusamossa, ehtinyt aiheut- 9350: sien aikana. taa pahaa epäsopua kalankasvattajien ja muun 9351: Nykyisin ongelmana ovat kalalaitosten vesistöi- paikallisen asujaimiston välillä, on uutta kasvatus- 9352: hin laskemat typpi- ja fosforiyhdisteet, joiden menetelmää tervehdittävä todella mieluisana rat- 9353: määrän todellista arviointia on miltei mahdotonta kaisuna molemmille osapuolille. Siksi sen edistä- 9354: suorittaa. Toisaalta Suomen kylmissä vesissä kalan miseksi on myös valtiovallan ryhdyttävä pikaisiin 9355: kasvattaminen tosimielessä onnistuu vain lämpi- toimiin. 9356: mimpien kuukausien aikana. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9357: Uuden tutkimuksen mukaan vettä tarvitaan nioittavasti, 9358: vastaisuudessa vähemmän ja sitä voidaan myös 9359: lämmittää, jolloin kalan kasvukausi pitenee mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9360: kittävästi. Kasvatuslaitokseen tulevasta vedestä 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 9361: voidaan jopa 99 prosenttia kierrättää uudelleen. kan määrärahan valtionavustusten ja kor- 9362: Jätepäästöt saadaan uuden teknologian mukaan kotuen maksamiseksi nizlle kalankasvatus- 9363: kuriin eri menetelmillä. Kirjolohi kasvaa suljetun yrityksille, jotka ongelmallisimpina jäte- 9364: vesikierron laitoksessa 2-3 kertaa nopeammin päästötitään ryhtyvät szirtymään kalankas- 9365: kuin vanhanaikaisissa laitoksissa. vatuksessa suljettuun vedenkiertoon. 9366: 9367: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9368: 9369: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Lea Mäkipää 9370: 228 1987 vp. 9371: 9372: Raha-asia-aloite n:o 219 9373: 9374: 9375: 9376: 9377: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen Ja sen vesistö- 9378: alueen saneeraamisen jatkamiseen 9379: 9380: 9381: Eduskunnalle 9382: 9383: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarren ollut vaikuttamassa myös Pohjolan Voima Osa- 9384: talouselämälle ja asutukselle hyvin suuria vai- keyhtiö. 9385: keuksia. Tämän vuoksi on ryhdyttävä jo vihdoin- Näin siis raaka tekniikka, kova teknologia ja 9386: kin ja kiireesti toimiin Iijoen ja sen vesistöalueen yksipuolinen taloudellinen hyötyajattelu ja riis- 9387: riittäväksi saneeraamiseksi siten, että ryhdytään to ovat aiheuttaneet korvaamattomia vahinkoja 9388: elvyttämään kalataloutta ja muita peruselinkeino- alkuperäiselle jokiluonnolle, kalastolle, elinkeino- 9389: ja sekä samalla voidaan saada alueen työllisyyttä elämälle sekä muulle normaalille ja tasapainoisel- 9390: parannetuksi sekä saneerausaikana että sen jäl- le jokivarren ja koko vesistöalueen elämänme- 9391: keen. nolle. 9392: SMP:n järkkymätön kanta on, että Iijoen keski- Työtä on siis tehtävä lujasti ja yhteisvoimin 9393: ja yläjuoksu on pidettävä luonnontilassa. Iijoki Iijoki-vesistön elvyttämiseksi, entistämiseksi ja 9394: kokonaan on sisällytettävä myös valtakunnalliseen korvausten vihdoinkin maksamiseksi. 9395: koskiensuojelulakiin. Iijokivarren pitäjiin on saa- Edellä mainituista syistä Suomen Maaseudun 9396: tava työllisyyttä ja lisäenergiaa tehostamalla tur- Puolue onkin jo vuosikausia vaatinut, että on ryh- 9397: peen, hakkeen ja pienpuun hyväksikäyttöä. Lisäk- dyttävä kiireesti toimiin Iijoen ja sen vesis- 9398: si Iijokivarren elinkeinoelämää on kehitettävä sa- töalueen riittäväksi saneeraamiseksi. Iijoen keski- 9399: neeraamalla Iijoen vesistöä sekä panostamalla val- ja yläjuoksun asukkaat haluavat säilyttää Iijoen 9400: tion varoja alueen luontaisiin maa-, kala- ja met- ilman voimalaitoksia ja haluavat, että Iijoen ja 9401: sätalouselinkeinoihin, tiestön parantamiseen sekä sen sivujokien tuhotut kosket entistetään, jolloin 9402: uuteen pehmeään teknologiaan ja pienyritystoi- luontaiset vaelluskalakannat voisivat pitää nii- 9403: mintaan. tä kutupaikkoinaan. Myöskään Iijoen käyttä- 9404: Vesivoiman kahlehtiminen Iijoessa on jo tähän minen virkistystarkoituksiin ei ole vähäistä, ja 9405: mennessä aiheuttanut koko Iijoki-vesistölle sekä se tulee aikaa myöten huomattavasti lisäänty- 9406: Iijoen larvajärville eli Irni-, Polo- ja Kerojärvelle mään. 9407: huomattavia vahinkoja. Kun SMP hallituspuolueena sai budjetin kor- 9408: Valtavia vahinkoja Iijoen kalastukselle sekä jaamista varten vuodelle 1986 oman määräraha- 9409: maisemille ovat aiheuttaneet myös Iijoen Uittoyh- kiintiönsä eli 2,5 miljoonaa markkaa, on SMP 9410: distyksen pöyristyttävän laajat ja laittomat, siis ri- käyttänyt tämän summan yksinomaan yleishyö- 9411: kolliset perkaukset Iijoki-vesistössä. dyllisiin tarkoituksiin, esimerkiksi Oulun ja Lapin 9412: Seurauksena laittomista ja järjettömistä ruop- erilaisten veteraanijärjestöjen ja sotainvalidien tu- 9413: pauksista on ollut Iijoen kalakannan häviäminen kemiseen sekä muihin yleishyödyllisiin tarkoituk- 9414: hyvin vähiin. Lisäksi kalaston elvyttämisessä niin siin, kuten mm. Iijoen saneeraamisen aloittami- 9415: jokivesissä kuin latvajärvissäkin on viivytelty. Ai- seen. Merkittävimpiä SMP:n pienkorjausmäärära- 9416: van ilmeistä on, että Iijoen Uittoyhdistyksen taus- hojen korjaustuloksia onkin 200 000 markan mää- 9417: talla kohtuuttomiin ja laittomiin ruoppauksiin on räraha juuri Iijoen keski- ja yläjuoksun vesis- 9418: 1987 vp. - RA n:o 219 229 9419: 9420: tön saneeraamisen aloittamiseen ja kalatalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9421: elvyttämiseen eli uiton ja vesivoimatalouden lait- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 9422: tomien ruoppausten jälkien parantamisen aloitta- 30.40. 77 900 000 markkaa Oulun vesi- 9423: miseen, mikä siis SMP:n osoittamien määräraho- piirzlle Itjoen ja sen vesistöalueen eli si- 9424: jen turvin pääsi alkamaan vuoden 1986 aikana. vujokien saneeraamiseen siten, että va- 9425: Sama summa eli 200 000 markkaa saatiin tähän rat käytetään kalatalousasiantuntzjoiden 9426: tarkoitukseen SMP:n työn tuloksena myös vuodel- osoittamalla tavalla kzireellisyysjärjestyk- 9427: le 1987, mutta summaa olisi lisättävä kiireellis- sessä ltjoen keski- ja yläjuoksun koskien 9428: ten töiden jouduttamiseksi. entistämiseen sekä uittolaitteiden purka- 9429: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- miseen ja muihin kalataloutta elvyttäviin 9430: nioittavasti, toimenpiteisti'n. 9431: 9432: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9433: 9434: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9435: 230 1987 vp. 9436: 9437: Raha-asia-aloite n:o 220 9438: 9439: 9440: 9441: 9442: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen rehevöity- 9443: misen estärniseen 9444: 9445: 9446: Eduskunnalle 9447: 9448: Kiiminkijoen vesistö on metsätalouden ja tur- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9449: vetuotannon vaikutuksesta rehevöitynyt jonkin 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 9450: verran ja kuormittuminen tulee mitä todennäköi- kaa Kiiminktj'oen rehevöitymisen estämis- 9451: simmin vielä lisääntymään. Lähitulevaisuudessa toimenpiteisiin. 9452: uskotaan erityisesti kasvavan turvetuotannon tuo- 9453: van lisäongelmia joen ekologialle. 9454: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9455: taen, 9456: 9457: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 9458: 9459: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 9460: 1987 vp. 231 9461: 9462: Raha-asia-aloite n:o 221 9463: 9464: 9465: 9466: 9467: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Kollajan 9468: alueen tulvahaittojen poistamiseksi 9469: 9470: 9471: Eduskunnalle 9472: 9473: Pudasjärvellä sijaitsevan Kollajan alueella esiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9474: tyneiden tulvahaittojen poistamiseksi on tehty taen, 9475: useita tutkimuksia. Näistä tutkimuksista saatujen 9476: tietojen perusteella Oulun vesipiirissä on laadit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9477: tu suunnitelma, jossa esitettyjen toimenpiteiden 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 9478: avulla tulvahaitat voitaisiin poistaa. markkaa Pudasjärven Kailajan alueen tul- 9479: Suunnitelman toteuttamista on kuitenkin jat- vahaittojen poistamiseksi laaditun suunni- 9480: kuvasti viivytelty, ja Kollajan alueen tulvat ai- telman käyttöön ottamiseksi. 9481: heuttavat edelleen vahinkoa. 9482: 9483: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9484: 9485: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9486: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9487: Tina Mäkelä 9488: 232 1987 vp. 9489: 9490: Raha-asia-aloite n:o 222 9491: 9492: 9493: 9494: 9495: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan Peräojan per- 9496: kaushankkeen toteuttamiseen 9497: 9498: 9499: Eduskunnalle 9500: 9501: Peräojan valuma-alueella on toteutettu tai to- vien uomien täydennysperkaukset, jotka aiheutta- 9502: teutettavana seitsemän kuivatushanketta. Peräoja vat sateitten jälkeisiä tulvia kasvukautena. 9503: laskee vetensä Liminganlahden pohjukkaan, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9504: on valtakunnallinen lintuvesisuojelukohde. Perä- taen, 9505: ojan alaosan alue on pahasti veden vaivaamaa. 9506: Uoma on umpeen kasvanut, tukkeutunut tai liian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9507: matala mm. salaojitusta ajatellen. Kuivatustilan- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 9508: netta vaikeuttavat myös kevät- ja kesätulvat. Tul- kaa Limingan Peräojan alaosan perkaus- 9509: vaherkkyyttä lisäävät vielä koko Peräojaan laske- hankkeen rahoituksen tukemiseksi. 9510: 9511: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9512: 9513: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 9514: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9515: 1987 vp. 233 9516: 9517: Raha-asia-aloite n:o 223 9518: 9519: 9520: 9521: 9522: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinojan täydennys- 9523: kuivatushankkeen aloittamiseen 9524: 9525: 9526: Eduskunnalle 9527: 9528: Limingan kunnan alueella on viime vuosien ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9529: kana Oulun vesipiiri toteuttanut Isonniityn ja Tu- taen, 9530: poksen alueen täydennyskuivatushankkeet. 9531: Paraikaa on suunniteltavana Ruotsinojan täy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9532: dennyskuivatushanke. Hankkeen laajuuden vuok- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 9533: si se toteutetaan vähintään kahdessa vaiheessa. kaa Ruotsinojan täydennyskuivatushank- 9534: Ruotsinojan täydennyskuivatushankkeet kattavat keen töiden aloittamiseen. 9535: suuren osan kunnan parhaista viljelysmaista. 9536: Hankkeet ovat erittäin tärkeitä mm. salaojituksen 9537: kannalta. 9538: 9539: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9540: 9541: ]. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 9542: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9543: 234 1987 vp. 9544: 9545: Raha-asia-aloite n:o 224 9546: 9547: 9548: 9549: 9550: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen paa- 9551: konttorin hajasijoittamista Kajaaniin ja Ouluun koskevaan suun- 9552: nitteluun 9553: 9554: Eduskunnalle 9555: 9556: Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee tällä het- hyvä ja keskeinen paikka. Kun tällainen suuren 9557: kellä Helsingissä. Sijaintipaikka on todella ih- organisaation hajasijoittaminen ei tapahdu het- 9558: meellinen ja virheellinen, kun otetaan huomioon, kessä, onkin se syytä toteuttaa hyvin suunniteltu- 9559: että valtion metsät sijaitsevat pääasiassa Itä- ja na ja harkiten. Myös tilantarve antaa aihetta suun- 9560: Pohjois-Suomessa. nitelmien käynnistämiseen. 9561: Asioiden hoitamisen helpottamiseksi tulisikin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9562: ryhtyä pikaisiin toimiin juuri tällaisten valtion taen, 9563: keskusvirastojen hajasijoittamiseksi. Tällä toimel- 9564: la helpotettaisiin myös Helsingin keskustan jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9565: vasti paisuvia liikenne- ja tilaongelmia. 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 9566: Kajaanin sijainti keskeisellä paikalla valtion kaa suunnitelmien laatimzseksi metsähal- 9567: metsien suhteen antaa hyvän pohjan suunnitella lituksen pääkonttorin hajaszjoittamiseksi 9568: metsähallituksen hajasijoittamista juuri Kainuu- Kajaaniin ja Ouluun. 9569: seen. Luonnonsuojelualuetoimistolle Oulu olisi 9570: 9571: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9572: 9573: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 9574: Marita Jurva Tina Mäkelä 9575: 1987 vp. 235 9576: 9577: Raha-asia-aloite n:o 225 9578: 9579: 9580: 9581: 9582: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 20 paranta- 9583: misen aloittamiseen välillä Jurmu-Taivalkoski 9584: 9585: 9586: Eduskunnalle 9587: 9588: Tie- ja vesirakennuslaitoksella on suunnitelmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9589: sa viiden vuoden sisällä parantaa valtatie n:o 20 taen, 9590: Taivalkosken ja Pudasjärven väliltä. Suunnitel- 9591: mien mukaan väli Jurmu-Taivalkoski parannet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9592: taisiin 1990-luvulla. Virkkusen-Isosyötteen tie 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 9593: valmistuu vuoden 1988 loppuun mennessä. 31.24. 77 1 000 000 markkaa valtatien n:o 9594: Taivalkosken kunnan alueella ei ole merkittäviä 20 parantamisen aloittamiseksi välillä jur- 9595: tiehankkeita vuoden 1989 aikana. Työttömyyden mu-Taivalkoski vuoden 1989 aikana. 9596: ja autoilijoiden tasaisen työllisyyden vuoksi töiden 9597: aikaistaminen olisi tärkeää. 9598: 9599: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9600: 9601: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 9602: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9603: 236 1987 vp. 9604: 9605: Raha-asia-aloite n:o 226 9606: 9607: 9608: 9609: 9610: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18841 9611: perusparantamiseen 9612: 9613: 9614: Eduskunnalle 9615: 9616: Paikallistie n:o 18841 on Taivalkosken pohjois- Tie on heikkokuntoinen soratie, joten se liiken- 9617: osassa oleva kahden kunnan välinen yhdystie, joka teeseen nähden tulisi pikaisesti parantaa. 9618: yhdistää valtatien n:o 20 ja maantien n:o 8642, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9619: joka toimii yhdystienä valtatien n:o 20 ja maan- taen, 9620: tien n:o 863 (Taivalkoski-Posio) välillä. 9621: Paikallistien Inkee-Kynsilä vaikutuspiirissä on että Eduskunta ottat'st' valtz'on vuoden 9622: pysyvää asutusta ja tiellä on matkailullista merki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 9623: tystä. Tie on myös tärkeä puutavarakuljetusten 31. 24. 77 100 000 markkaa paikallistien 9624: kannalta ja paikkakuntien välisenä yhdystienä. n:o 18841 perusparantamt'sekst'. 9625: 9626: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9627: 9628: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 9629: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9630: 1987 vp. 237 9631: 9632: Raha-asia-aloite n:o 227 9633: 9634: 9635: 9636: 9637: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan ja Peltovuo- 9638: man tien peruskorjaukseen Enontekiöllä 9639: 9640: 9641: Eduskunnalle 9642: 9643: Enontekiön kunnassa Ketomellan ja Peltovuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9644: man välinen tie on hyvin huonokuntoinen ja mut- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 9645: kainen. Paikkakuntalaiset toivovat tien pikaista kan määrärahan Enontekiön kunnassa ole- 9646: oikaisua ja korjausta kulkuyhteyksien parantami- van Ketomellan ja Peltovuoman välisen 9647: seksi ja myös liikenneonnettomuuksien ennalta tien korjaamista varten. 9648: ehkäisemiseksi. 9649: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9650: taen, 9651: 9652: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9653: 9654: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9655: 238 1987 vp. 9656: 9657: Raha-asia-aloite n:o 228 9658: 9659: 9660: 9661: 9662: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sanomalehtien lauantai- 9663: ja sunnuntaikannon järjestämiseksi harvaan asutuilla alueilla 9664: 9665: 9666: Eduskunnalle 9667: 9668: Maamme syrjäseudut ja harvaan asutut alueet vitaankin asianmukainen määräraha valtion vuo- 9669: ovat vailla monia niitä palveluja, jotka ovat asu- den 1988 tulo- ja menoarvioon. 9670: tuskeskusten väestön saavutettavissa. Yksi puute Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9671: maamme harvaan asutuilla alueilla on se, että sa- nioittavasti, 9672: nomalehtiä ei jaeta lauantaisin eikä sunnuntaisin, 9673: vaan ainoastaan arkipäivinä. Valitettavasti valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9674: valta ei ole ottanut palveluasennetta syrjäkylien 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 9675: lehdenjakeluun. Lehtien jakelu viikonloppuisin kan määrärahan sanomalehtien kannon 9676: voitaisiin kuitenkin järjestää varsin edullisestikin, järjestämiseksi lauantaisin ja sunnuntaisin 9677: kun käytettäisiin hyväksi yksityisiä palveluja, esi- harvaan asutuilla alueilla ja syrjäkylissä 9678: merkiksi takseja. Tällöin valtiovallan olisi tultava erityisesti Oulun ja Lapin läänissä. 9679: jossakin määrin rahallisesti avuksi. Tätä varten tar- 9680: 9681: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9682: 9683: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Lea Mäkipää 9684: 1987 vp. 239 9685: 9686: Raha-asia-aloite n:o 229 9687: 9688: 9689: 9690: 9691: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienituloisten henkilöi- 9692: den televisiolupamaksujen alentamiseksi puoleen 9693: 9694: 9695: Eduskunnalle 9696: 9697: Suomessa television lupamaksut ovat todella huomioon lupahintoja määrätessään myös kunkin 9698: huippuluokkaa. Yleisradio monopolina on voinut väestöryhmän maksukyky. Onhan mm. rautateillä 9699: käyttää kansalaisia lypsylehmänään ja tehnyt kal- ja jopa lentokoneissa huomioitu maksukyky aiem- 9700: liita investointeja ja käyttänyt estottomasti rahaa pina lippujen hintoina kansamme vähäosaisille. 9701: kerskarakentamiseen ja laitteiden hankkimiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9702: Kaiken tämän maksaa Suomen kansa kalliina TV- taen, 9703: lupamaksuina. 9704: Tältä järjettömyydeltä eivät ole säästyneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9705: myöskään kansamme vähäosaiset. Niinpä köyhät 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 31.55 9706: eläkeläiset, sotiemme veteraanit, invalidit ja rinta- määrärahoihin 10 000 000 markkaa TV- 9707: manaiset joutuvat maksamaan katseluluvastaan Iupamaksujen alentamiseksi puoleen ny- 9708: saman hinnan kuin 50 000 markkaa kuukaudessa kyisestä pienituloiszlle eläkeläiszlle, vete- 9709: ansaitseva yritysjohtaja. Tämä ei ole oikein. Parla- raanezlle, invalideille sekä rintamanaisille 9710: mentaarisesti johdetun Yleisradion on otettava ja vammaiszlle. 9711: 9712: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9713: 9714: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 9715: 240 1987 vp. 9716: 9717: Raha-asia-aloite n:o 230 9718: 9719: 9720: 9721: 9722: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Utajärven turvevoimalan 9723: rakentamiseen 9724: 9725: 9726: Eduskunnalle 9727: 9728: Utajärven kunnanhallitus on keväällä 1986 esit- suuri merkitys koko Oulujokivarren kunnille. Ra- 9729: tänyt Imatran Voima Oy:lle turvevoimalan sijoi- kennustyön lisäksi turvevoimala tarjoaa paikka- 9730: tuspaikaksi Utajärveä. Utajärveä turvevoimalan si- kunnalle uusia tarpeellisia työpaikkoja turpeen- 9731: joituspaikkana voidaan perustellusti puoltaa seu- nostotyössä ja kuljetuksessa. 9732: raavilla syillä: kunnan alueella olevat turvevarat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9733: ovat lähes 7 000 hehtaaria (osa soista on jo valmii- taen, 9734: na turvetuotantoon), Oulujokea ja muita vesistöjä 9735: voidaan käyttää lauhdevetenä ja lisäksi Utajärveltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9736: ~t;I suorat siirtolinjat valtakunnan kulutuskeskuk- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 9737: sun. kaa Utajiirven turvevoimalan suunnitte- 9738: Suunniteltu turvevoimala olisi merkittävä ta- luun ja rakentamisen aloittamiseen. 9739: loudellinen ja aluepoliittinen hanke, jolla olisi 9740: 9741: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 9742: 9743: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 9744: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9745: 1987 vp. 241 9746: 9747: Raha-asia-aloite n:o 231 9748: 9749: 9750: 9751: 9752: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vaaroista tie- 9753: dottavaan toimintaan 9754: 9755: 9756: Eduskunnalle 9757: 9758: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia mark- tukea myös ydinvoiman vaaroista tiedottavaa toi- 9759: koja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi uuden mintaa. 9760: suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen puolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9761: Näistä varoista suuri osa on käytännössä veron- taen, 9762: maksajien varoja, koska kysymyksessä ovat valtio- 9763: johtoiset yhtiöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 9764: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisissä den 1988 tulo- ja menoarvioon momen- 9765: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta ttlle 32.55.27 150 000 markkaa ydinvoi- 9766: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perusteella man vaaroista tiedottavaan toimintaan 9767: valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi yhteiskunnan EVY.· /Ie. 9768: 9769: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9770: 9771: ] . Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9772: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9773: Tina Mäkelä 9774: 9775: 9776: 9777: 9778: 18 270416F 9779: 242 1987 vp. 9780: 9781: Raha-asia-aloite n:o 232 9782: 9783: 9784: 9785: 9786: Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta turvetuotannon vesiensuoje- 9787: luteknologian tutkijan palkkaamiseen Ouluun 9788: 9789: 9790: Eduskunnalle 9791: 9792: Oulun, Lapin, Kainuun ja Kokkolan vesi- ja poistamiseksi muilla tavoin (suodatus, pintavalo- 9793: ympäristöpiirit, Oulun yliopisto ja turvetuottajat tus, varastointi ym. menetelmät) vesistöön joh- 9794: ovat yhteistyössä käynnistämässä tutkimushanket- dettavista vesistä, 9795: ta turvetuotannon vesiensuojeluteknologian ke- 3. turvetuotantosoilla ves1stoon johtuvien 9796: hittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kuormitusten tarkkailemiseksi. 9797: kokeilla turvetuotantosoiden vesistökuormitusta Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen, 9798: vähentäviä laitteita, rakenteita ja menetelmiä. 9799: Tutkimuksessa selvitetään ja kokeillaan laittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9800: ta, rakenteita ja menetelmiä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 9801: 1. lietteen ja ravinteiden pidättämiseksi mah- 32.55.42 200 000 markkaa turvetuotan- 9802: dollisimman tehokkaasti tuotantoalueelle, non vesiensuojeluteknologian tutkijan 9803: 2. lietteen ja ravinteiden laskeuttamiseksi Ja palkkaamiseksi Ouluun. 9804: 9805: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9806: 9807: J. Juhani Kortesalmi 9808: 1987 vp. 243 9809: 9810: Raha-asia-aloite n:o 233 9811: 9812: 9813: 9814: 9815: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan, Koil- 9816: lis-Pohjanmaan ja Ylä-Kainuun matkailun kehittämiseksi 9817: 9818: 9819: Eduskunnalle 9820: 9821: Valtio tukee tällä hetkellä Lapin läänissä mat- tys enttatn huomattava. Näillä alueilla ja myös 9822: kailua antamalla lomatukea valtioneuvoston päät- Pohjois-Karjalassa ovat matkailuelinkeinossa li- 9823: tämin ehdoin. Tukea myönnetään napapiirin säksi aivan samat hiljaisien kausien ongelmat, 9824: pohjoispuolella sijaitseville matkailuyrityksille mitkä ovat olemassa Lapinkin osalta. Talviaikana 9825: lomien hintojen alentamiseen 1.1.-15.2. ja esim. työttömyys on mainituissa kunnissa saatta- 9826: 1.10.-20.12. välisinä aikoina. Tuella korvataan nut nousta jopa 25 % :iin. 9827: samaa tarkoitusta varten suunniteltu lomaseteli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9828: järjestelmä. tavasti, 9829: Oulun läänin osalta voidaan kiistatta todeta, et- 9830: tä samat perustelut lomatuen myöntämiseen ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9831: olemassa Kollismaalla (Kuusamo, Taivalkoski ja 1988 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000 mar- 9832: Pudasjärvi) sekä Ylä-Kainuussa (Suomussalmi, kan määrärahan Pohjois-Karyizlan, Koillis- 9833: Puolanka ja Hyrynsalmi). Pohjanmaan ja Ylä-Kainuun matkazlun 9834: Edellä mainituilla alueilla on matkailun merki- lomatukeen. 9835: 9836: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1987 9837: 9838: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 9839: Marita Jurva Tina Mäkelä 9840: 244 1987 vp. 9841: 9842: Raha-asia-aloite n:o 234 9843: 9844: 9845: 9846: 9847: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta säteilyvalvonnan mit- 9848: tausasemien rakentamiseksi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle 9849: 9850: 9851: Eduskunnalle 9852: 9853: Vaikka maamme sijaitseekin kaukana Pohjolas- Tämä tilanne ei voi olla oikein. Radioaktiivinen 9854: sa ja tämän syrjäisen sijainnin voisi olettaa suojaa- laskeuma voi saapua maahamme aivan mistä il- 9855: van meitä mm. Euroopan ruuhka-alueilla synty- mansuunnasta tahansa. Mm. Neuvostoliitolla on 9856: vien saasteiden vaikutuksilta, voimme tänään to- ydinvoimaloita Karjalassa ja Kuolan niemimaalla, 9857: deta, että tämä ei pidä paikkaansa. jolloin on mahdollista, että siellä sattuvien häi- 9858: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus todisti, riöiden vuoksi laskeuma voi saapua maahamme 9859: että sopivien ilmavirtausten mukana on mahdol- itärajan yli juuri siitä kohdasta, jossa jatkuvasti 9860: lista kulkeutua maahamme todella vakavia radio- mittaavia asemia ei ole. 9861: aktiivisia laskeumia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9862: Näiden varalta ja laskeumien toteamiseksi riit- taen, 9863: tävän ajoissa tulee maassamme olla jatkuvasti toi- 9864: mivia säteilynmittausasemia riittävän tiheässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9865: Mitään aluetta ei saa unohtaa. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9866: Tällä hetkellä jatkuvasti mittaavia säteilynval- markkaa jatkuvasti mittaavien radioaktii- 9867: vonta-asemia sijaitsee varsin tiheässä kaikkialla visen säteilyn valvonta-asemien rakenta- 9868: muualla maassamme, mutta Kainuu ja osa Poh- miseksi nitlle aluetlle Kainuuseen ja 9869: jois-Pohjanmaata on mustaa aluetta eli ko. asemat Pohjois-Pohjanmaalle, jozlta ko. asemat 9870: puuttuvat tyystin. puuttuvat. 9871: 9872: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1987 9873: 9874: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9875: 1987 vp. 245 9876: 9877: Raha-asia-aloite n:o 235 9878: 9879: 9880: 9881: 9882: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta perheen ensimmäisestä 9883: lapsesta aiheutuviin kuluihin 9884: 9885: 9886: Eduskunnalle 9887: 9888: Ensimmäisen lapsen syntymä aiheuttaa per- Yksi tällainen tukimuoto olisi nk. esikoisrahan 9889: heessä huomattavia kuluja. Juuri ensimmäiselle maksaminen ensimmäisen lapsen hankkineelle 9890: lapselle eli esikoiselle on hankittava lastenvaunut, perheelle lapsen aiheuttamien hankintojen osit- 9891: rattaat, vuode, syöttötuoli ja muita lapsenhoitoon taiseksi korvaamiseksi. Esikoisraha myönnettäisiin 9892: tarvittavia välineitä. Vaatehankinnat ovat myös sairausvakuutustoimistoon toimitetun lääkärin 9893: ensimmäisen lapsen kohdalla suuremmat kuin kirjoittaman ensisynnyttäjän todistuksen perus- 9894: seuraavien, koska vanhoja vaatteita ei ole tällöin teella. Maksatuksessa noudatettaisiin samoja ka- 9895: käytettävissä. Lastenvaunut ja -rattaat sekä syöttö- renssiaikoja kuin äitiyspäivärahan suhteen. 9896: tuoli ja muut huonekalut säilyvät hyvinä vuosia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9897: joten seuraaville lapsille näitä ei normaalisti tarvit- taen, 9898: se enää uudelleen hankkia. Ensimmäisen lapsen 9899: hankinnan aikaan perheet ovat yleensä juuri aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9900: tamassa muutenkin elämäänsä, jolloin heillä lap- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15 9901: senhoidosta aiheutuvien kulujen lisäksi on nor- määrärahoihin 60 000 000 markkaa kah- 9902: maalisti myöskin asunnonhankkimiskustannuksia dentuhannen markan suuruisen "esikois- 9903: sekä monesti myös opintolainojen takaisinmaksu- rahan '' maksamiseksiperheelle ensimmäi- 9904: ja. Tämän takia ensimmäisen lapsen hankintaa sen lapsen aiheuttamiin kuluihin. 9905: tulisi valtion toimesta tukea nykyistä enemmän. 9906: 9907: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9908: 9909: ] . Juhani Kortesalmi Marita Jurva 9910: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 9911: 246 1987 vp. 9912: 9913: Raha-asia-aloite n:o 236 9914: 9915: 9916: 9917: 9918: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun- 9919: toutukseen 9920: 9921: 9922: Eduskunnalle 9923: 9924: Maamme yli 300 OOO:sta rintamasotilastunnuk- Rintamaveteraaneista yhä useampi tarvitsisi näitä 9925: sen ja yli 30 OOO:sta rintamapalvelustunnuksen palveluita. Kotimaassa viime vuosina kuntoutus- 9926: haltijasta vain pieni murto-osa on saanut osakseen laitosten määrä tuntuvasti lisäännyttyä sekä par- 9927: laitospalveluita. haillaan rakenteilla olevien laitosten valmistuttua 9928: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimuksen toiminnan tuntuvaan lisäämiseen on olemassa 9929: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä edellytykset. 9930: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9931: eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Hoitoon tavasti, 9932: liittyvillä terveystarkastuksilla on myös tärkeä 9933: merkitys monien piilevien sairauksien ja terveys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9934: riskien toteamisessa. 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 9935: Iän karttuessa terveydenhuollon ja kuntoutuk- markkaa valtionapuna rintamaveteraanien 9936: sen palvelujen tarve lisääntyy erittäin nopeasti. kuntoutukseen. 9937: 9938: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 9939: 9940: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9941: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 9942: 1987 vp. 247 9943: 9944: Raha-asia-aloite n:o 237 9945: 9946: 9947: 9948: 9949: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden vanhainko- 9950: din suunnitteluun ja rakentamiseen 9951: 9952: 9953: Eduskunnalle 9954: 9955: Meidän pitaa pystyä tarjoamaan vanhuksille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9956: mahdollisuus asua omassa kodissaan niin kauan taen, 9957: kuin mahdollista. Emme kuitenkaan saa unohtaa 9958: sitä tosiseikkaa, että myös vanhainkoteja tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9959: taan. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 9960: Oulun läänissä sijaitsevassa Haapaveden kun- markkaa Haapaveden kunnan vanhainko- 9961: nassa on suuri tarve rakentaa vanhainkoti. Kunta din suunnittelu- ja rakennustöiden aloit- 9962: ei kuitenkaan omin varoin voi ryhtyä näin suureen tamiseksi. 9963: hankkeeseen. 9964: 9965: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 9966: 9967: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 9968: 248 1987 vp. 9969: 9970: Raha-asia-aloite n:o 238 9971: 9972: 9973: 9974: 9975: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syö- 9976: päyhdistyksen toiminnan tukemiseen 9977: 9978: 9979: Eduskunnalle 9980: 9981: Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys tekee mittavaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9982: ja hyvää työtä Oulun ja Lapin läänien alueella se- taen, 9983: kä syöpään sairastuneiden että heidän perheitten- 9984: sä auttamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9985: Työ on vaativaa ja siihen tarvitaan taloudellisia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 9986: voimavaroja, joita ei aina ole läheskään riittävästi. 33.81.51 200000 markkaa Pohjozs- 9987: On aivan oikein, että myös yhteiskunta tukee Suomen Syöpäyhdz'styksen toiminnan tu- 9988: rahallisesti tätä toimintaa. kemt'seen. 9989: 9990: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1987 9991: 9992: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 9993: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 9994: Tina Mäkelä 9995: 1987 vp. 249 9996: 9997: Raha-asia-aloite n:o 239 9998: 9999: 10000: 10001: 10002: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmaiden avaa- 10003: miseksi pahimmilla työttömyysalueilla 10004: 10005: 10006: Eduskunnalle 10007: 10008: Vaikka työvoimaministeriö on tehnyt parhaan- tyy, pikaisesti avataan laajassa mitassa valtion työ- 10009: sa, näyttää siltä, että Itä- ja Pohjois-Suomen vai- maita. 10010: keille työttömyysalueille on löydettävä todella te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10011: hokkaita lisälääkkeitä työttömyyden ehkäisemi- taen, 10012: seksi, koska suurteollisuus ja suuri raha kokoo- 10013: muksen ja kepun tukemana jatkuvasti irtisanoo ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10014: pakkolomauttaa työntekijöitä samalla estäen te- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 10015: hokkaiden työllistämiskeinojen ja mm. Rinteen markkaa valtion työmaiden avaamiseksi 10016: suoran työllistämistuen käyttöönoton laajemmasti pahimmzlle työttömyysalueille ja aluezlle, 10017: kansan etujen mukaisesti. joita uhkaa vakava työttömyys tulevan tal- 10018: Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että näille ven azkana. 10019: alueille ja muuallekin, jossa työttömyyttä esiin- 10020: 10021: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 10022: 10023: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 10024: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 10025: Tina Mäkelä 10026: 250 1987 vp. 10027: 10028: Raha-asia-aloite n:o 240 10029: 10030: 10031: 10032: 10033: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ii joessa olevien uppotuk- 10034: kien poistamiseksi työllisyystöinä 10035: 10036: 10037: Eduskunnalle 10038: 10039: Iijoessa on uittojen jäljiltä paljon uppopuita eli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10040: ns. hukkutukkeja. Nämä uppotukit pilaavat vesis- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 10041: töä ja vaikeuttavat kalastusta Iijoessa. Lisäksi ne kaa Izjoessa olevien uppotukkien poista- 10042: aiheuttavat usein vaaratilanteita veneilijöille. misen rahoittamiseksi valtion varoilla työl- 10043: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- lisyystöinä. 10044: taen, 10045: 10046: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 10047: 10048: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi 10049: 1987 vp. 251 10050: 10051: Raha-asia-aloite n:o 241 10052: 10053: 10054: 10055: 10056: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesi- ja ympä- 10057: ristöpiirille säännösteltyjen vesistöjen kunnostamiseksi Kainuussa 10058: 10059: 10060: Eduskunnalle 10061: 10062: Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on jo usean tärkeätä, että eduskunta osoittaa vastuuntuntoa ja 10063: vuoden ajan tehnyt mm. eduskunnan myöntä- lisää riittävästi määrärahaa niille alueille, missä 10064: mien erityismäärärahojen turvin säännösteltyjen säännöstelyn haitat ovat todella vaikeat ja selvästi 10065: vesistöjen rantojen raivausta Suomussalmella, Ris- nähtävissä haitaten jopa matkailuelinkeinojen 10066: tijärvellä ja Kuhmossa. harjoittamista. 10067: Tehty työ on ollut joustavaa ja järkevää sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10068: hyödyttänyt alueen väestöä mm. kalastuksen pa- taen, 10069: ranemisen muodossa. Ympäristönäkökohdista 10070: lähtien monien vesistöjen ilme on muuttunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10071: huomattavasti paremmaksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 10072: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ei kaa Kainuun vesi- ja ympäristöpiirille Kai- 10073: ole kuitenkaan tähän toimintaan esitetty yhtään nuun säännösteltyjen vesistöjen rantojen 10074: rahaa. Tätä täytyy todella ihmetellä. Siksi onkin puhdistukseen ja kunnostukseen. 10075: 10076: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 10077: 10078: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 10079: Marita Jurva Tina Mäkelä 10080: 252 1987 vp. 10081: 10082: Raha-asia-aloite n:o 242 10083: 10084: 10085: 10086: 10087: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Utajärvelle asuntojen pe- 10088: rusparannustöiden aloittamiseen 10089: 10090: 10091: Eduskunnalle 10092: 10093: Utajärven kunnan asuntotilanne on Pohjois- suudessa vielä suurempi, kun otetaan huomioon 10094: Pohjanmaan heikoimpia. Kunnassa on ollut jat- koko 1-2 perheen taloissa oleva asuntokanta, jo- 10095: kuvasti puutetta vuokra-asunnoista. ka on noin 1 040 asuntoa. 10096: Kunnassa on lisäksi kiinnitetty erityistä huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10097: miota asuntojen perusparannustoiminnan tehos- taen, 10098: tamiseen. Kunta onkin tehnyt yhdessä Pohjois- 10099: Pohjanmaan seutukaavaliiton kanssa selvityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10100: asuntojen perusparantamistarpeesta Utajärvellä. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 10101: Selvityksessä mukana olleista asunnoista todettiin markkaa Utajärven kunnalle asuntojen pe- 10102: asukkaiden arvion mukaan 356 asunnon olevan rusparannustöiden aloittamiseen. 10103: perusparantamisen tarpeessa. Määrä on todelli- 10104: 10105: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 10106: 10107: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 10108: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 10109: 1987 vp. 253 10110: 10111: Raha-asia-aloite n:o 243 10112: 10113: 10114: 10115: 10116: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen vuokra- 10117: asuntorakentamisen tukemiseen 10118: 10119: 10120: Eduskunnalle 10121: 10122: Siikajoen kunnassa omakotirakentamisen ohel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10123: la vuokra-asuntorakentamisen tarve on voimak- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 10124: kaasti lisääntynyt. Asuntovarauma kunnassa on markkaa Siikajoen kunnan vuokra-asun- 10125: nolla ja erityisesti vuokra-asuntojen tarvitsijoiden torakentamisen tukemiseksi. 10126: joootuslista on pitkä. 10127: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10128: taen, 10129: 10130: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 10131: 10132: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi 10133: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 10134: 254 1987 vp. 10135: 10136: Raha-asia-aloite n:o 244 10137: 10138: 10139: 10140: 10141: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisänä 10142: asuntosäästöpalkkiolainojen omarahoitusosuuden alentamiseksi 10143: 10144: 10145: Eduskunnalle 10146: 10147: Nuorten ja nuorten parien asuntotilanne on täl- melko nopeasti mennen karkuun sovitusta säästö- 10148: lä hetkellä varsinkin suurkaupungeissa erittäin ohjelmasta ja sen tavoitteista. 10149: heikko. Vuokra-asuntoja on saatavissa erittäin Ratkaisu nuorten ja nuorten parien oman asun- 10150: niukasti ja omistusasuntojen hinnat ovat erittäin non hankkimisongelmiin olisi ensiasunnon ASP- 10151: korkeat. Tämä tilanne on saattanut monet nuoret järjestelmän mukaisen omarahoitusosuuden alen- 10152: ja nuoret parit suuriin vaikeuksiin asunnonsaami- taminen 5 % :iin asunnon ostohinnasta. Näin 10153: sessa aiheuttaen näin vaikeuksia paremman työ- nuoret voisivat muuttaa omaan asuntoon säästet- 10154: paikan hankkimisessa ja jopa vaikeuttaen nuorten tyään vuoden oman asunnon omarahoitusosuutta. 10155: avioliittojen onnistumismahdollisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10156: Useat nuoret asuisivat mieluummin omistus- taen, 10157: asunnossa kuin vuokralla, sillä nuoret toivoisivat 10158: voivansa säästää asuntoa itselleen samalla asuen jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10159: tässä asunnossa. Nykyisellä järjestelmällä tämä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 10160: kuitenkin melko vaikeata, sillä nykyinen 20 % :n 35.45.83 180 000 000 markkaa käytettä- 10161: omavastuuosuus ensiasuntoon on liian suuri. Kor- väksi ylimääräisenä lisänä ASP-järjestel- 10162: kean verotuksen ja korkeiden vuokrien takia asun- män mukaisten asuntolainojen omarahoi- 10163: tosäästösopimuksen mukainen säästöosuus kuu- tusosuuden alentamiseksi 5 %:tin asun- 10164: kaudessa muodostuu monille nuorille ylivoimai- non ostohinnasta. 10165: sen vaikeaksi. Samalla asuntojen hinnat nousevat 10166: 10167: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987 10168: 10169: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Lea Mäkipää 10170: 1987 vp. 255 10171: 10172: Raha-asia-aloite n:o 245 10173: 10174: 10175: 10176: 10177: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnanoikeuden lautamies- 10178: ten koulutustoimintaan 10179: 10180: 10181: Eduskunnalle 10182: 10183: Suomen oikeuskäytännössä on katsottu, että On kuitenkin välttämätöntä, että kihlakunnan- 10184: kihlakunnanoikeuden lautamiehet eivät ole kun- oikeuden lautamiehet saavat omalta alaltaan kou- 10185: nallisia luottamushenkilöitä, vaikka kunnanval- lutusta tutustuakseen lainvalmistelun nykytilan- 10186: tuustot valitsevat lautamiehet tehtäviinsä. Tämä teeseen, oikeushallinnon kehitysnäkymiin, eri la- 10187: käy selville mm. lautamiesten kelpoisuusehdoista. keihin sekä ennen kaikkea kihlakunnanoikeuden 10188: Samaa mieltä on ollut hallitus esityksessään n:o lautakunnasta ja sen tehtävistä annettuihin mää- 10189: 13/1969 vp. ja lakivaliokunta mietinnössään n:o räyksiin. Kun he eivät voi saada puheena olevaa 10190: 611969 vp. Tähän kantaan on yhtynyt myös oi- koulutusmäärärahaa kaupunkien ja kuntien luot- 10191: keuskansleri kirjeessään 2534/30/81. Toisin sa- tamushenkilöiden koulutukseen varatuista määrä- 10192: noen voidaan katsoa, että lautamiehet ovat val- rahoista, olisi valtion osoitettava lautamiesten 10193: tion luottamushenkilöitä. koulutukseen tarvittavat varat, jotka tulisivat Suo- 10194: Palkkionsa kihlakunnanoikeuden lautamiehet men Lautamiesten Yhdistyksen käytettäväksi sa- 10195: saavat kuitenkin kunnanvaltuustoilta. Kun lauta- nottuun tarkoitukseen. 10196: miehet ovat viimeksi mainitun tosiasian vuoksi Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 10197: pyytäneet asianomaisilta kunnanvaltuustoilta taen, 10198: koulutusmäärärahoja lautamiespäivien järjestä- 10199: mistä varten, on heidän anomuksiaan hylätty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10200: Kaupungit ja kunnat ovat katsoneet, että ne eivät 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 10201: osallistu lautamiesten eli valtion luottamushenki- kaa kihlakunnanoikeuden lautamiesten 10202: löiden koulutuskustannuksiin. koulutustoimintaan. 10203: 10204: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 10205: 10206: Lea Kärhä 10207: 256 1987 vp. 10208: 10209: Raha-asia-aloite n:o 246 10210: 10211: 10212: 10213: 10214: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokoneohjelman tuottami- 10215: seen tapakasvatuksen edistämiseksi kouluissa 10216: 10217: 10218: Eduskunnalle 10219: 10220: Tietokoneet ovat yleistyneet kaikkialla työelä- ihmiseen ei ole yhtä myönteinen. Erityisesti nuo- 10221: mässä, kouluissa ja kodeissa. Tietotekniikka rille ja lapsille on valmistettava ohjelmia, jotka ei- 10222: muuttaa maailmaa ja samalla myös ihmisiä. Muu- vät korosta näitä ominaisuuksia eivätkä perustu 10223: tosten tulisi kuitenkin tapahtua siten, että itse tuhoamiseen. Toisenlaisten ohjelmien tarjoami- 10224: pystymme vaikuttamaan niiden suuntaan. nen lisää myös tyttöjen kiinnostusta tasa-arvoisesti 10225: Tietokoneilla on todettu olevan lukuisia hyviä poikien rinnalla. Monipuolisilla ohjelmilla voi- 10226: ominaisuuksia. Kouluissa tehty kartoitus osoitti, daan vaikuttaa tietotekniikan aiheuttaman muu- 10227: että tietokoneavusteinen opetus tuo vaihtelua ja toksen laatuun. 10228: iloa oppimiseen, motivoi työskentelyä, mahdol- Ehdotamme laadittavaksi tietokoneohjelman 10229: listaa opetuksen yksilöinnin ja parantaa työrau- tapakasvatuksen avuksi. Aihe tarjoaa mahdolli- 10230: haa sekä lisää syvällisiä keskusteluja opittavasta suuksia käsitellä nuorten elämään liittyviä ilmiöitä 10231: aiheesta. laajasti. Tietokoneen avulla voidaan lisätä asian 10232: Tänä päivänä lapset ja nuoret joutuvat tekemi- kiinnostavuutta ja ohjelma voidaan rakentaa niin, 10233: siin tietokoneiden kanssa usein jo kotona mutta että se tarjoaa vaihtoehdon tällä hetkellä saatavilla 10234: viimeistään kouluissa, koska kaikki koulut hank- oleville kaupallisille tuhoamispeleille. 10235: kivat käyttöönsä tietokoneet tämän vuosikymme- Tuotetaan tietokoneavusteinen opetusohjelma, 10236: nen kuluessa. Ongelmaksi onkin muodostunut, jossa animaation keinoin esitetään ihmisten väli- 10237: mitä ovat ne ohjelmat, joita käytetään. Koulujen sen kanssakäymisen sääntöjä ja tarkoitusta. Ohjel- 10238: käyttöön monipuolisia ohjelmia ei toistaiseksi ole man avulla oppilas voi kokeilla erilaisia vaihtoeh- 10239: riittävästi. Kotikäytössä ovat yleisimpiä erilaiset toja ja niiden vaikutusta. 10240: tuhoamispelit, jotka kiehtovat pelaajaa nopeudel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 10241: laan, väreillään ja korkeatasoisilla kuvillaan. Nii- taen, 10242: den sisältö on kuitenkin lähes poikkeuksetta väki- 10243: valtainen. Ongelma on myös siinä, että pojat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10244: omaksuvat tietokoneiden käytön paremmin kuin 1988 tulo- ja menoarvioon 160 000 mark- 10245: tytöt, joita tietokoneet kiinnostavat vain vähän. kaa tietokoneavusteisen opetusohjelman 10246: Tietokoneen ominaisuudet: nopeus, tehok- tuottamiseksi tapakasvatuksen edistämi- 10247: kuus, tottelevaisuus, tarkkuus ja järkkymättömyys seksi kouluissa. 10248: hyödyttävät yhteiskuntaa, mutta niiden vaikutus 10249: 10250: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987 10251: 10252: Lea Kärhä Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen 10253: Eeva-Liisa Moilanen Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen 10254: Sirkka-Liisa Anttila 10255: 1987 vp. 257 10256: 10257: Raha-asia-aloite n:o 247 10258: 10259: 10260: 10261: 10262: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-astetta varten 10263: tehtävää alkoholihaittoja koskevaa äänidiasarjaa varten 10264: 10265: 10266: Eduskunnalle 10267: 10268: Eduskunnan talousvaliokunta on mietinnös- tiuskirjoitusten yhteydessä ilmaiseksi kyseinen ää- 10269: sään n:o 16/1985 vp. korostanut valistus-, ohjaus- nidiasarja. Äänidiasarjan tuottaminen 3 000 kou- 10270: ja neuvontatoiminnan merkitystä ja pitää asenne- lulle maksaa noin 660 000 markkaa (a 220 mk). 10271: kasvatusta pitkällä aikavälillä tehokkaimpana kei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10272: nona alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisemi- nioittavasti, 10273: sessä. Valistus on pyrittävä yhtenäistämään ja saa- 10274: maan se kattavaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10275: Raittiuskasvatusliitto on tuottamassa ala-asteen 1988 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mar- 10276: kouluja varten uut~~ äänidiasarjaa tupakan ja al- kan arviomäärärahan käytettäväksi perus- 10277: koholin vaaroista. Aänidiasarja käsittelee riippu- koulun ala-astetta varten tuotetun alkoho- 10278: vuutta oppilaita kiinnostavalla tavalla. lin aiheuttamia haittoja koskevan ääni- 10279: Raittiuskasvatusliiton tarkoituksena on jakaa jo- diasarjan tuottamisesta aiheutuviin kus- 10280: kaisen peruskoulun ala-asteelle vuoden 1988 rait- tannuksiin. 10281: 10282: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 10283: 10284: Lea Kärhä Matti Saarinen Tina Mäkelä 10285: Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa 10286: llkka-Christian Björklund Annikki Koistinen Jorma Fred 10287: Marjatta Väänänen Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 10288: Eeva-Liisa Moilanen 10289: 10290: 10291: 10292: 10293: 19 270416F 10294: 258 1987 vp. 10295: 10296: Raha-asia-aloite n:o 248 10297: 10298: 10299: 10300: 10301: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Rajamäen metsätyönjohtajakou- 10302: lun rakentamishankkeeseen 10303: 10304: 10305: Eduskunnalle 10306: 10307: Rajamäen metsätyönjohtajakoulu toimii puut- Hankkeella on laaja alueellinen merkitys seu- 10308: teellisissa tiloissa Työtehoseuran alueella Raja- dulla, jossa on niukasti ammatti- ja keskiasteen 10309: mäellä. Rajamäen metsätyönjohtajakoulun uusia koulutuspaikkoja. Koulun rakentamista on myös 10310: tiloja on suunniteltu jo vuosikausia ja suunnitel- Uudenmaan Maakuntaliitto kiirehtinyt. 10311: mat ovat valmiit tontin, kaavoituksen ym. puoles- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10312: ta. Vain valtion rahoituksen puuttuminen on ly- taen, 10313: kännyt rakentamista, vaikka opetusministeriön 10314: hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10315: hankkeen rahoitus oli osoitettu vuosille 1986- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle 10316: 1988. 29.60. 74 4 000 000 markkaa Rajamäen 10317: Nyt rakennushanke on suunniteltu ajoittuvaksi metsätyönjohtajakoulun lisärakennuksen 10318: vuosiksi 1988-1991 ja sen kustannusarvio on rakentamiseen. 10319: tuolloin 19,8 milj. markkaa. 10320: 10321: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1987 10322: 10323: Lea Kärhä 10324: 1987 vp. 259 10325: 10326: Raha-asia-aloite n:o 249 10327: 10328: 10329: 10330: 10331: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan sosiaalialan oppilaitok- 10332: sen rakentamiseen 10333: 10334: 10335: Eduskunnalle 10336: 10337: Keski-Uudenmaan kunnat Kerava, Tuusula, sosiaalialan henkilökuntaa, joka jää asumaan ja 10338: Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja työskentelemään Uudellemaalle. 10339: Sipoo ovat toteuttamassa sosiaalialan oppilaitosta Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen kustannus- 10340: Tuusulan kuntaan. Laki keskiasteen koulutuksen arvio on 21 miljoonaa markkaa ja hyötypinta-ala 10341: kehittämisestä velvoittaa kunnat osoittamaan pe- on 3 200 neliömetriä. Hanke toteutetaan raken- 10342: ruskoulun päättäville jatko-opiskelupaikan. Kes- nusaikaisen rahoituksen turvin ja rakentaminen 10343: kisellä Uudellamaalla näitä jatkokoulutuspaikkoja ajoittuu vuosiksi 1987-1989. 10344: on niukasti, joten sosiaalialan oppilaitos on lain Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun- 10345: vaatima ja tärkeä investointikohde. nioittaen, 10346: Sosiaalialan oppilaitoksen tarpeellisuutta ni- 10347: menomaan Uudellamaalla lisää myös se polttava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10348: sosiaalialan henkilökunnan puute, joka on Uudel- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 10349: lamaalla valtaisa. Uudellamaalla sijaitsevan oppi- markkaa Tuusulan sosiaalialan oppzlaitok- 10350: laitoksen avulla on saatavissa sellaista koulutettua sen rakentamiseen. 10351: 10352: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 10353: 10354: Lea Kärhä 10355: 260 1987 vp. 10356: 10357: Raha-asia-aloite n:o 250 10358: 10359: 10360: 10361: 10362: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospoliisin 10363: talousrikostutkinnan tietotekniikan kehittämiseen 10364: 10365: 10366: Eduskunnalle 10367: 10368: Taloudellinen rikollisuus aiheuttaa Suomessa kaista ja aikaaviepää mm. laajojen tiliaineistojen 10369: vuosittain varovaisestikin laskien miljardien mark- hallinnan kannalta. Ja nykyaikana manuaalisten 10370: kojen aineelliset vahingot. Sen seurauksia ovat kirjanpitojen osuus vähenee vähenemistään no- 10371: myös työttömyys, vääristynyt kilpailutilanne ja peassa tahdissa kaikilla aloilla. Atk-perustaisten 10372: järjestyneen yhteiskunnan perusteena olevan soli- tilinpitojen tarkastaminen ei ole ajateltavissa il- 10373: daarisuuden häiriintyminen. man, että tutkijoilla on ollut mahdollisuus oma- 10374: Eräs menestyksellisen talousrikostorjunnan pe- kohtaisesti perehtyä tietokoneiden käyttöön ja eri- 10375: rusedellytys on riittävien voimavarojen osoittami- laisiin laskentatoimen ohjelmiin. Täten väärin- 10376: nen näiden rikosten tutkintaan. Inhimillisten re- käytösten houkuttavuus kalkyloidussa taloudelli- 10377: surssien lisäksi näyttää nykyaikainen tietotekniik- sessa rikollisuudessa on lisääntynyt, koska voidaan 10378: ka tarjoavan ehkä aivan ratkaisevankin avun tut- olla varmoja siitä, etteivät rikostutkijat asianmu- 10379: kinnan tehostamiselle ja järkeistämiselle. kaisten työkalujen puuttuessa saa mitään selville. 10380: Muissa Pohjoismaissa ollaan Suomea huomatta- Tilanne on jo koitunut yhteiskunnalle riittävän 10381: vasti pitemmällä tässä suhteessa. Esimerkiksi kalliiksi. 10382: Ruotsissa on ns. henkilökohtaisten tietokoneiden Keskusrikospoliisin työpanoksesta on viime 10383: paketissa annettu talousrikostutkijoiden käyttöön vuosina jouduttu osastosta riippuen suuntaamaan 10384: syyskuussa 1986 laitteistoja yli kymmenen miljoo- taloudellisiin rikoksiin noin 40-80 prosenttia. 10385: nan kruunun arvosta. Tämä sen vuoksi, että vuon- Eduskunta on vuoden 1987 tulo- ja menoarvio- 10386: na 1985 tehty kahden miljoonan kruunun etukä- ta käsitellessään lisännyt keskusrikospoliisille osoi- 10387: teispanostus arvioitiin kustannus 1hyötyanalyysissä tettuja atk-voimavaroja 500 000 markalla, ja kes- 10388: erittäin kannattavaksi. kusrikospoliisi on aloittanut tehokkaan koulutuk- 10389: Varsinkin talousrikostutkinnassa pitää paikkan- sen uusien menetelmien käyttöön ottamiseksi. 10390: sa sanonta ''menetetty aika on paennut totuus''. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10391: Ja sen mukana katoavat säännönmukaisesti myös taen, 10392: rikoksilla hankitut rahat. Tietotekniikalla saavute- 10393: taan suhteellisen vähäisin kustannuksin merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10394: vä tutkinnallinen aikavoitto. Tämä puolestaan li- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 10395: sää melkoisesti yhteiskunnan mahdollisuuksia saa- 26.75.27 1 000 000 markkaa keskusri- 10396: tavieosa varmistamiseen, ennen kuin rikollinen kospoliisin talousrikostutkinnan tietotek- 10397: hyöty on ehditty lopullisesti saattaa lainvalvonnan niseen tukeen, lähinnä työasemien ja ny- 10398: ulottumattomiin. kyaikaisten yritysohjelmien lisäämiseen. 10399: Taloudellisten rikosten tutkinta on monimut- 10400: 10401: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10402: 10403: Pentti Lahti-Nuuttila Antti Kalliomäki Lauri Metsämäki 10404: 1987 vp. 261 10405: 10406: Raha-asia-aloite n:o 251 10407: 10408: 10409: 10410: 10411: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden asevarikon 10412: uudisrakentamiseen 10413: 10414: 10415: Eduskunnalle 10416: 10417: Oriveden asevarikko 6:n uudisrakennustoimin- Oriveden asevarikon uudistusrakentamista. Se on 10418: ta keskeytyi vuonna 1979. Varikon toiminnan asiantuntijalausuntoihin perustuen arvwmut 10419: kannalta, ajatellen myös työllisyyden parantamis- määrärahantarpeen noin 12,5 miljoonaksi mar- 10420: ta, on tärkeätä aloittaa vuonna 1988 uudisraken- kaksi tässäkin aloitteessa mainittujen rakennus- 10421: nustoiminnan jatkaminen. Kiireisimmin asevari- hankkeiden toteutumiseksi. 10422: kolla olisi toteutettava esikuntarakennushanke, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 10423: mutta myös autotallin, autohuoltamon ja kalusto- taen, 10424: katoksen rakennustöiden tekeminen on ajankoh- 10425: taista. Samalla olisi kiinnitettävä huomiota myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10426: asevarikko 6:n henkilöstön lisäykseen vakinaista- 1988 tulo- ja menoarvioon 12 500 000 10427: maila nyt työllisyysmäärärahoilla työllistetyt ja markkaa On.veden asevan"kon esz"kuntara- 10428: huolehtimalla vakinaisten työsuhteiden syntymi- kennuksen, autotallin, autohuoltamon ja 10429: sestä myös tulevaisuudessa. kalustokatoksen rakennustöiden tekemi- 10430: SAK:n Hämeen läänin neuvottelukunta on seksi. 10431: osaltaan perustellulla ehdotuksella kiirehtinyt 10432: 10433: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10434: 10435: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 10436: Reijo Lindroos Matti Maijala 10437: Riitta Järvisalo-Kanerva 10438: 262 1987 vp. 10439: 10440: Raha-asia-aloite n:o 252 10441: 10442: 10443: 10444: 10445: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen va- 10446: rastokirj aston perustamiseksi Tampereelle 10447: 10448: 10449: Eduskunnalle 10450: 10451: Jo useissa selvityksissä aina 1970-luvulta lähtien nöstä annetuissa lausunnoissa varastokirjaston tar- 10452: on katsottu tarpeelliseksi valtakunnallisen varasto- peellisuutta ja sen perustamisen kiireellisyyttä ko- 10453: kirjaston perustaminen. Varastokirjasto olisi yh- rostettiin. Toimikunta piti varastokirjaston sopi- 10454: teinen tieteellisille ja yleisille kirjastoille. Sen pe- vimpana sijoituspaikkakuntana Tamperetta, mi- 10455: rustamisella ja siten keskitetyllä varastoinoilla py- hin käsitykseen myös lausunnoissa yhdyttiin. Va- 10456: ritään vähentämään kirjastokohtaisten lisätilojen rastokirjaston keskeinen sijainti maassamme juuri 10457: rakennustarvetta. Näin säästetään myös yhteis- Tampereella olisi edullinen ajatellen sekä kulje- 10458: kunnan kustannuksia ja avataan mahdollisuuksia tuskustannuksia ja -aikaa että tietoliikennekustan- 10459: korottaa kirjastotoimen muuhun kehittämiseen nuksia maan eri puolille. Tampereella on tarjolla 10460: Osoitettavia määrärahoja. sopiva rakennuskiinteistö, ja mikä tärkeintä varas- 10461: Valtakunnallisella varastokirjastolla huolehties- tokirjasto tukisi ja varastokirjastoa tukisi Tampe- 10462: saan aineiston uudelleen sijoittamisesta voi olla reen yliopiston kirjastoalan koulutus. 10463: aktiivinen ja merkityksellinen osuus maamme ko- Koska varastokirjastolla on aiemmin tiedettyä 10464: ko kirjastoverkon yhteistyön kehittämisessä. Va- monipuolisempia tehtäviä, kannattaisi organisaa- 10465: rastokirjastotoimikunnan mietintö vuodelta 1986 tio- ja säädösvalmistelussa harkita varastokirjaston 10466: tarjoaa kaikkinensa selkeän tiedon pitkäaikaisen nimen muuttamista sellaiseksi, mikä paremmin 10467: hankkeen toteuttamiseksi. Opetusministeriön kuvaisi kirjaston toimialaa. 10468: vuosia 1988-1992 koskevassa toiminta- ja talous- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 10469: suunnitelmassa varastokirjasto on esitetty kehittä- taen, 10470: mishankkeena, jonka toiminta alkaisi vuonna 10471: 1989. Kiireellisenä pidetyn hankkeen aikaansaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10472: minen edellyttää määrärahoja valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 10473: 1988 tulo- ja menoarvioon. markan määrärahan valtakunnallisen 10474: Varastokirjaston yksityiskohtaista suunnittelua varastokirjaston perustamiseksi Tampe- 10475: varten opetusministeriön asettama toimikunta jät- reelle. 10476: ti ehdotuksensa 30. 5.1986. Toimikunnan mietin- 10477: 10478: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198 7 10479: 10480: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 10481: Reijo Lindroos Matti Maijala 10482: Riitta Järvisalo-Kanerva 10483: 1987 vp. 263 10484: 10485: Raha-asia-aloite n:o 253 10486: 10487: 10488: 10489: 10490: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 10491: men virkoihin maksettavia valtionosuuksia varten 10492: 10493: 10494: Eduskunnalle 10495: 10496: Vuonna 1981 voimaan tullut kulttuuritoimin- vahvistettu enimmäismäärä virkoja. Valtion me- 10497: talaki on tuntuvasti parantanut kuntien mahdolli- noarviossa vuodelle 1987 osoitettiin määräraha 10498: suuksia tukea paikallista kulttuuritoimintaa. Ko- vain kymmentä uutta kulttuuritoimen päävirkaa 10499: kemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lain ta- varten. 10500: voitteiden toteuttamisen kannalta kulttuurisih- Valtionosuuden piiriin pääsyä odottaa 140 sel- 10501: teeri tai muu työntekijä on kunnissa tarpeellinen, laista kulttuuritoimen virkaa, jotka periaatteessa 10502: usein jopa välttämätön käytännön edellytys. Li- täyttävät laissa asetetut valtionosuuden saamisen 10503: sääntyvää kulttuuritoimintaa ja -hallintoa ei voida ehdot. Useimmissa tapauksissa on kysymyksessä 10504: hoitaa yksinomaan talkootyönä, vaan tarvitaan kunnan ainoan kulttuurityöntekijän viran saami- 10505: henkilöitä, jotka voivat päätoimisesti tai osan ajas- nen valtionosuuden piiriin. Valtion hitaasta vas- 10506: taan palkattuina huolehtia kulttuuriasioista kun- taantulosta huolimatta kunnat ovat aktiivisesti pe- 10507: nallishallinnossa ja toisaalta tehokkaasti tukea ja rustaneet uusia kulttuurivirkoja, joihin hyvin pe- 10508: palvella paikallisia kulttuurijärjestöjä, ammatti- rustein odotetaan valtionosuutta. 10509: taiteilijoita ja harrastajia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10510: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain taen, 10511: (1045/80, muut. 948/81) 5 §:n 1 momentin 10512: perusteella kunnille voidaan myöntää valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10513: osuutta kulttuuritoimen virkojen palkkaus- ym. 1988 tulo- ja menoarvioon momentin 10514: kustannuksiin. Valtionosuus vaihtelee kantokyky- 29.90.30 alamomenttlle 1 3 460 000 10515: luokasta riippuen 39-75 prosenttiin. Valtion- markkaa käytettäväksi 40 uuden kulttuu- 10516: osuuden piiriin otetaan vuosittain saman pykälän ritoimen pääviran ottamiseen valtionosuu- 10517: 3 momentin perusteella tulo- ja menoarviossa den piinin vuoden 1988 alusta lukien. 10518: 10519: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10520: 10521: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki 10522: Markku Pohjola Arja Alho 10523: 264 1987 vp. 10524: 10525: Raha-asia-aloite n:o 254 10526: 10527: 10528: 10529: 10530: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työväen näyttämötoi- 10531: minnan historian kirjoittamiseen 10532: 10533: 10534: Eduskunnalle 10535: 10536: Suomen näyttämötaiteen historiassa työväen vielä ovat elossa. Olisi aloitettava työväen näyttä- 10537: näyttämötoiminnalla on keskeinen sija. Teatteri- mötoiminnan historian kirjoittaminen. Työn teki- 10538: ryhmiä oli toiminnassa miltei kaikissa maamme sivät etevät alan tutkijat ja siihen olisi varattava 10539: työväentaloissa. Harrastustoiminnasta kehittyi vä- useampi vuosi aikaa. 10540: hitellen ammattimaista toimintaa ja hyvin monen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10541: nykyisen kaupunginteatterin pohjana on paikalli- taen, 10542: nen työväenteatteri. 10543: Työväen näyttämötaiteen historiaa on kerätty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10544: teatterimuseon toimesta jo usean vuoden ajan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10545: Merkittävä aineisto on saatu näin kootuksi. Nyt 29.99.50 200 000 markan määrärahan 10546: olisi voitava ryhtyä aineiston käsittelyyn. Olisi käytettäväksi Teatterimuseon toimesta ta- 10547: myös kiireesti saatava kaikki sellainen tieto tal- pahtuvan työväen näyttämötoiminnan 10548: teen, joka on vielä muistissa ja tallessa niillä iäk- historian kirjoittamiseen. 10549: käillä työväen teatteritaiteen veteraaneilla, jotka 10550: 10551: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10552: 10553: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Markku Pohjola 10554: Arja Alho Kaj Bärlund Sakari Knuuttila 10555: 1987 vp. 265 10556: 10557: Raha-asia-aloite n:o 255 10558: 10559: 10560: 10561: 10562: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltohankkeen 10563: toteuttamiseksi Kuhmalahdella 10564: 10565: 10566: Eduskunnalle 10567: 10568: Kuhmalahden kunnan tavoitteena on veden- kustannukset ovat noin 2 100 000 markkaa, mistä 10569: hankinnan nykyaikainen ja tarkoituksenmukai- valtion osuus oli 1 100 000 markkaa. Kuhma- 10570: nen järjestäminen niin, että noin kuusikymmentä lahden kunta rakentaa lisäksi Lintusyrjän pohja- 10571: prosenttia kunnan asukkaista voisi liittyä kunnal- vedenottamon, jonka kustannusarvio on noin 10572: liseen vesilaitokseen. Kunnalla ei ole pienenä 500 000 markkaa. 10573: kuntana kuitenkaan yksin taloudellisia mahdolli- Työ olisi välttämätöntä aloittaa vuonna 1988 10574: suuksia näin laajan hankkeen toteuttamiseen. ja saattaa päätökseen viimeistään vuoden 1989 10575: Hankkeesta on laadittu yleissuunnitelma ja yksi- aikana. 10576: tyiskohtaiset suunnitelmatkin ovat pääosin val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10577: miina. Nämä suunnitelmat toteuttamalla on taen, 10578: mahdollista järjestää Kuhmalahden taajamien ja 10579: niiden välisen haja-asutuksen vedenhankinta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10580: Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin vesitoimisto 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 10581: katsoo hankkeen täyttävän hyvin valtion vesihuol- 30.40. 77 600 000 markkaa käytettäväksi 10582: totyön edellytykset. Kuhmalahden kunnan vesihuoltohank- 10583: Kuhmalahden syöttö- ja yhdysvesijohtotyön keen toteuttamiseen. 10584: 10585: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10586: 10587: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 10588: Reijo Lindroos Matti Maijala 10589: Riitta Järvisalo-Kanerva 10590: 266 1987 vp. 10591: 10592: Raha-asia-aloite n:o 256 10593: 10594: 10595: 10596: 10597: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 325 10598: peruskorjaukseen välillä Pohja-Sahalahti 10599: 10600: 10601: Eduskunnalle 10602: 10603: Kangasalta Kuhmoisiin suuntautuva tie on tär- leventäminen on tie- ja vesirakennushallituksen 10604: keä työssäkäyntireitti Kuhmalahden ja Sahalah- ohjelmassa vasta ensi vuosikymmenen lopulla, jo- 10605: den asukkaille sekä Kangasalan ja Tampereen ten päällystyksellä saataisiin merkittävä parannus 10606: suunnasta Sahalahdella työssäkäyville. Elinkei- tien kuntoon. 10607: noelämän kuljetuksille tie on niin ikään tärkeä. Se Ottaen huomioon liikenteen määrän ja tien 10608: on kuitenkin erittäin huonokuntoinen erityisesti kunnon on Pohjan ja Sahalahden väliselle osuu- 10609: Sahalahdelta Kuhmalahdelle. Tien kunto aiheut- delle saatava liikenneoloihin pikainen korjaus. 10610: taa vaaraa liikenteelle varsinkin talvella, koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10611: tien reunat ovat pahasti painuneet. Tietä on pääl- taen, 10612: lystetty vuonna 1985 välillä Pelisalmi-Sahalahti. 10613: Merkittävimmin liikenneyhteyksiä välillä Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10614: ja-Sahalahti parantaisi tien päällystäminen ja 1988 tulo- ja menoarvioon 16 000 000 10615: kunnostus. Kustannukset ovat tämänhetkisen markan määrärahan käytettäväksi tien n:o 10616: hintatason mukaan noin 16 miljoonaa markkaa. 325 kunnostukseen ja päällystämiseen 10617: Kuhmalahden kunta on pitänyt kunnostamista vältllä Pohja-Saha/ahti. 10618: erittäin kiireellisenä. Tien perusparantaminen ja 10619: 10620: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10621: 10622: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 10623: Reijo Lindroos Matti Maijala 10624: Riitta Järvisalo-Kanerva 10625: 1987 vp. 267 10626: 10627: Raha-asia-aloite n:o 257 10628: 10629: 10630: 10631: 10632: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden 10633: kevyen paikallisliikennekaluston hankkimiseksi pääkaupunkiseu- 10634: dun ulkopuoliseen liikenteeseen 10635: 10636: Eduskunnalle 10637: 10638: Valtionrautateiden pääkaupunkiseudun ulko- Kotimainen metalliteollisuus pystyisi meilläkin - 10639: puolinen paikallisliikenne tulee sekä kannatta- vaikkapa lisenssillä - valmistamaan suomalaisiin 10640: vuutensa että kalustonsa puolesta olemaan suuris- olosuhteisiin soveltuvaa bussityyppistä kiskoauto- 10641: sa vaikeuksissa lähivuosina ja viimeistään 1990- kalustoa, jolloin turvattaisiin myös liikenteessä 10642: luvulle saavuttaessa. Tulevaisuudessa odotetta- käytettävän kaluston kotimaisuusastetta. 10643: vaan muutokseen ovat rautatielaitoksen suunni- Eduskunnan hyväksymässä valtiontilintarkasta- 10644: telmat tähdänneet jo 1960-luvulta lähtien. Paikal- jien kertomuksessa vuodelta 1984 on viimeksi 10645: lisliikenteestä halutaan luopua pääkaupunkiseu- kiirehditty paikallisliikenteen turvaamiseen täh- 10646: tua lukuun ottamatta. tääviä järjestelyjä. Tilintarkastajat edellyttävät 10647: Eräänä syynä paikallisliikenteen vaikeuksiin on mm. paikallisliikenteeseen soveltuvan kevyen ka- 10648: riittämätön ja epätarkoituksenmukainen kalusto, luston hankinnan tehostamista. He toteavat: 10649: joka bussiliikenteeseen vertailtaessa osoittautuu ''Kevyen kaluston puute heijastuu nyt rautatei- 10650: epätaloudelliseksi. Toisaalta paikallisliikenteen den laskelmissa paikallisliikenteen korkeina kilo- 10651: lakkauttamisesta saadut kokemukset osoittavat, metrikustannuksina, koska paikallisliikenne jou- 10652: että bussiliikenne ei pysty täysin korvaamaan rau- dutaan hoitamaan raskaalla vaunu- ja veturikalus- 10653: tateiden suorittamaa paikallisliikennettä, mikä tolla.'' 10654: johtuu yhdyskuntarakenteista ja myös siitä, että Lisätäkseen Valtionrautateiden mielenkiintoa 10655: linja-autoliikennekin on usein liiketaloudellisesti paikallisliikenteen uusien kalustoratkaisujen et- 10656: kannattamatonta. sintään, eduskunnan on tarpeellista vauhdittaa 10657: Valtionrautateiden paikallisliikenteellä on kui- hanketta erityisellä suunnittelumäärärahalla. Val- 10658: tenkin merkitystä sekä aluepoliittisesti että rauta- tionrautatiet käynnistäisi ja toimeenpanisi tällä 10659: tietaloudellisesti, koska VR:n oma paikallisliiken- määrärahalla yhteistyössä kotimaisen metalliteol- 10660: ne pystyy parhaiten palvelemaan sekä asutuskes- lisuuden kanssa pikaisen suunnitteluprojektin, 10661: kusten välistä taideliikennettä että Valtionrauta- jonka tarkoituksena on suunnitella myöhempää 10662: teiden tarvitsemaa pitkämatkaisten junien syöttö- hankintapäätöstä varten kevyt dieselkäyttöinen 10663: liikennettä. Rautatiekuljetukset ovat myös turval- kiskoliikennekalusto Valtionrautateiden pääkau- 10664: lisia ja ympäristönsuojelullisesti perusteltavia. punkiseudun ulkopuolista paikallisliikennettä 10665: Nykyisten tietojen mukaan kevyt kiskoautoka- varten. Kalusto olisi joko kokonaan kotimaista 10666: lusto poistetaan lähivuosina kokonaan liikentees- tuotantoa tai valmistettaisiin täällä lisenssillä. 10667: tä. VR:n tarkoituksena on jatkaa jäljelle jäävää Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10668: paikallisliikennettä veturivetoisilla junilla, mikä ei 10669: voi olla pitkällä tähtäyksellä tarkoituksenmukaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10670: kustannussyistä. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 10671: Muualla Euroopassa, mm. Englannissa, on ke- kan suunnittelumäärärahan kevyen kisko- 10672: hitetty kevyttä kiskoliikennekalustoa, joka omi- lzikennekaluston hankkimiseksi Valtion- 10673: naisuuksiltaan, hinnaltaan ja käyttökustannuksil- rautateiden pääkaupunkiseudun ulkopuo- 10674: taan pystyy kilpailemaan bussiliikenteen kanssa. lista paikallislzikennettä varten. 10675: 10676: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10677: 10678: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 10679: Reijo Lindroos Pertti Hietala 10680: Sakari Knuuttila 10681: 268 1987 vp. 10682: 10683: Raha-asia-aloite n:o 258 10684: 10685: 10686: 10687: 10688: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta postimiesten vakans- 10689: sirakenteen kehittämiseksi 10690: 10691: 10692: Eduskunnalle 10693: 10694: Postivirkamies- ja postimieskunnan palkkaus- Samalla kun perustetta1s11n ylemmän palkka- 10695: perusteiden selvittelytoimikunnan mietinnössä on luokan (A 4) toimia, voidaan vastaavasti lakkaut- 10696: asetettu tavoitteeksi, ettei postimieskurssin suorit- taa alemman palkkaluokan toimet (A 2). 10697: tanutta henkilöä, jolta edellytetään alan teoreetti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10698: nen hallitseminen, tulisi pitää postinkantajan va- taen, 10699: kanssilla. Mitään asiallisia, muodollisia taikka ta- 10700: loudellisia esteitä rakennemuutoksen toteuttami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10701: selle ei ole olemassa. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 10702: Tämän tärkeän ja perustellun muutoksen ai- 31.94.01 lisäyksenä 50000 markkaa 149 10703: kaansaaminen edellyttää luonnollisesti määrära- ylimääräisen postimiehen (A 4) toimen 10704: han ottamista valtion vuoden 1988 tulo- ja me- perustamiseksi. 10705: noarvioon. On syytä korostaa, että kustannuksil- 10706: taan uudistus on hyvin pieni, mutta asiallisesti 10707: hyvin tärkeä. 10708: 10709: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10710: 10711: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Urpilainen 10712: 1987 vp. 269 10713: 10714: Raha-asia-aloite n:o 259 10715: 10716: 10717: 10718: 10719: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta PTI:n postin lajitte- 10720: lukeskuksen suunnittelemiseksi Tampereelle 10721: 10722: 10723: Eduskunnalle 10724: 10725: Tampereen vuonna 1971 käyttöönotetun pää- välttämätöntä aloittaa uuden postitalon suunnit- 10726: postitalon tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epätarkoi- telu viimeistään vuonna 1988 ja tähdätä siihen, 10727: tuksenmukaisiksi rakennuksen monikerroksisuu- että rakennus valmistuu mahdollisimman aikaisin 10728: den vuoksi. Postimäärät ovat moninkertaistuneet 1990-luvulla. Näin siksi, että nykyinen pääposti- 10729: ja työtä helpottamaan hankittu kalusto on muut- talo on jo sopimaton lajittelukeskustoimintoihin 10730: tunut niinä 15 vuotena, joina talossa on työtä teh- postinkäsittelyn entisestään teknistyessä. Uusi 10731: ty. Työolosuhteet ja niiden muutokset työjärjeste- postitalo tarvitsee rakennussuunnittelun aloitta- 10732: lyjen johdosta eivät ole täyttäneet eivätkä voi tule- misen lisäksi tässä vaiheessa jo myös muita ratkai- 10733: vaisuudessakaan täyttää työsuojelullisia vaatimuk- suja, joista keskeisin on luonnollisesti sekä 10734: sia. Ilmeistä on, että postinkäsittelytoiminnan maantie- että rautatiekuljetuksien kannalta sopi- 10735: turvaamiseksi ja nopeustavoitteiden saavuttami- van tontin osoittaminen uudelle rakennukselle. 10736: seksi Tampereen pääpostitalossa joudutaan tur- Postiliiton Tampereen osasto ry. ja SAK:n Hä- 10737: vautumaan erilaisiin peruskorjaus- ja muutostöi- meen läänin neuvottelukunta ovat nähneet omis- 10738: hin, ennen kuin tätä pysyvämpi ja parempi ratkai- sa perustelluissa esityksissään liikenneministeriölle 10739: su on aikaansaatavissa uuden postitalon rakenta- hankkeen tarpeelliseksi ja kiireelliseksi. 10740: misella. Mainitut työt on kuitenkin tehtävä käyt- Uusi postitalo on Tampereelle välttämätön, jot- 10741: täen hyväksi henkilöstön asiantuntemusta, jotta ta voidaan turvata postipalvelujen laajentami- 10742: myös työsuojelulliset näkökohdat tulevat riittäväs- nen ja saatavuus paremmin kuin nyt koko Pirkan- 10743: ti otetuiksi huomioon. maalla. 10744: Kun nykyinen Tampereen pääpostitalo saatiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10745: rakennetuksi, se vaati harvinaisen pitkän aikavälin tavasti, 10746: valmistelua. Vuonna 1948 nousi ensimmäisen 10747: kerran virallisesti esille uuden postitalon tarve. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10748: Tampereen kaupunki varasi tontin rakennukselle 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 10749: 1951, mutta rakentaminen pääsi alkamaan vasta kan määrärahan uuden Pn:n postin lajit- 10750: vuonna 1968 ja pääpostitalo valmistui 1971. telukeskuksen suunnittelemiseksi Tampe- 10751: Edellä mainitun historian ottaen huomioon on reelle. 10752: 10753: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10754: 10755: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 10756: Reijo Lindroos Matti Maijala 10757: Riitta Järvisalo-Kanerva 10758: 270 1987 vp. 10759: 10760: Raha-asia-aloite n:o 260 10761: 10762: 10763: 10764: 10765: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valmet Oy:n Tam- 10766: pereen tehtaiden teollisuustaiteen perusparantamiseen 10767: 10768: 10769: Eduskunnalle 10770: 10771: Tampereen rata-alueella sijaitsee Valmet Oy:n SAK:n Hämeen läänin neuvottelukunta, joka 10772: Tampereen tehtaiden teollisuusraide, joka erka- on tehnyt hankkeesta ehdotuksen liikenneminis- 10773: nee Sääksjärven liikennepaikalta ja päätyy Valme- teriölle, on asiantuntijalausuntojen perusteella 10774: tin tehtaaseen. Raiteen pituus on noin viisi kilo- katsonut määrärahantarpeeksi noin 800 000 mark- 10775: metriä. Raidetta käytetään pääasiassa vetureiden kaa. Vaikka hanke ei ole kovin suuri, sillä olisi 10776: koeajoon. kuitenkin myös työllisyyttä parantava vaikutus 10777: Valtionrautatiet on tilannut Valmetilta 23 kpl Tampereen alueella. 10778: uutta Dr 16 -veturia, joiden koeajot tapahtuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10779: suurimmaksi osaksi ko. raiteella. Koska uuden ve- taen, 10780: turin akselipaino on 21,5 tonnia, tulisi raide kun- 10781: nostaa tämän vaatiman mukaiseksi. Kunnostus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10782: käsittäisi kiskotuksen vaihdon raskaampiin K 43 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark- 10783: kg:n kiskoihin sekä pölkynvaihtoa ja sepelöintiä. kaa Valmet Oy:n Tampereen tehtaitten 10784: Nykyinen nopeusrajoitus on 35 km/h ja sen tiede- teollisuusraiteen perusparantamiseksi. 10785: tään olevan liian alhainen tehokkaan koeajon suo- 10786: ritukseen. 10787: 10788: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10789: 10790: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Reijo Lindroos 10791: Pertti Hietala Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva 10792: 1987 vp. 271 10793: 10794: Raha-asia-aloite n:o 261 10795: 10796: 10797: 10798: 10799: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille myönnettä- 10800: viksi !ainoiksi radanvarsialueiden ostamista varten 10801: 10802: 10803: Eduskunnalle 10804: 10805: Monet taloudelliset tekijät ja myös työllisyysnä- sa otetaan huomioon rautatieverkoston suomat 10806: kökohdat edellyttävät joukkoliikenteen tehokasta mahdollisuudet sekä asutukselle että elinkeinoil- 10807: kehittämistä. Niin henkilö- kuin tavaraliikentees- le. Nykyisten radanvarsitaajamien kehittämiseen 10808: säkin on jo noussut esille tarve ryhtyä kehittämään ja uusien syntymiseen- niiden vaikuttaessa lisää- 10809: nykyistä enemmän Valtionrautateiden palvelua. västi liikennetarpeeseen-valtio voi vaikuttaa ak- 10810: Viime vuosikymmeninä tapahtunut paikallislii- tiivisin toimenpitein mahdollistamalla esimerkiksi 10811: kenteen matkustajamäärien voimakas supistumi- edullisilla lainoilla kunnille maa-alueiden hankin- 10812: nen on vaikuttanut siihen, että rautateiden pää- nan asunto- ja teollisuusalueiden muodostamista 10813: asialliseksi tehtäväksi on nähty raskaan tavaralii- varten. 10814: kenteen ja kaukohenkilöliikenteen hoitaminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10815: Rautateiden hoitaman paikallisliikenteen tulevai- taen, 10816: suus on kuitenkin energiapoliittisten tekijöiden 10817: vuoksi uusien kehittämisnäkymien edessä. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10818: on itse asiassa koko raideliikenne. Näin ollen on 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 10819: perusteltua yhteiskuntapoliittisesti ja kansanta- markan määrärahan kunnille edullisilla 10820: loudellisesti vaikuttaa monin keinoin tämän lii- ehdozlla myönnettäviä lainoja varten 10821: kennemuodon kehittämiseen. Erityistä huomiota maa-alueiden hankkimiseksi radanvarsi- 10822: on kiinnitettävä myös radanvarsialueiden maan- aluezlta nzin asunto- kuin teollisuusaluei- 10823: käyttösuunnitelmiin niin, että kaavasuunnittelus- denkin muodostamista varten. 10824: 10825: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10826: 10827: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 10828: Reijo Lindroos Pertti Hietala 10829: 272 1987 vp. 10830: 10831: Raha-asia-aloite n:o 262 10832: 10833: 10834: 10835: 10836: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten asumis- 10837: tason parantamiseksi 10838: 10839: 10840: Eduskunnalle 10841: 10842: Eläkeläisten asumistasossa on vielä paljon toivo- asumistason parantamiseen on saatava erityinen 10843: misen varaa. Erityisesti suurissa kaupungeissa van- määräraha, joka ei voi olla 100 miljoonaa markkaa 10844: hukset elävät usein yksin erittäin heikoissa olosuh- pienempi, koska ongelma on erittäin laaja ja pa- 10845: teissa. Pienestä eläkkeestä on mahdotonta saada henemassa vuosi vuodelta. 10846: saastoon riittavasu remontin toimittamiseksi Edellä olevan perustella ehdotamme kunnioit- 10847: omassa asunnossa. Vuokralla asuvat eivät puoles- tavasti, 10848: taan uskalla vaatia vuokranantajaltaan tarvittavia 10849: korjauksia. ettei Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10850: Valtiovalta ei ole riittävästi kiinnittänyt huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 10851: miota eläkeläisten asumistason heikkouteen. Ensi markan erityismåärärahan eläkeläisten 10852: vuoden tulo- ja menoarviota laadittaessa tuleekin asumistason parantamiseksi. 10853: asiaan kiinnittää erityistä huomiota. Eläkeläisten 10854: 10855: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 10856: 10857: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Markku Pohjola 10858: Arja Alho Kaj Bärlund Sakari Knuuttila 10859: 1987 vp. 273 10860: 10861: Raha-asia-aloite n:o 263 10862: 10863: 10864: 10865: 10866: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Ilmailu- 10867: museon tilojen kunnostustöiden avustamiseen 10868: 10869: 10870: Eduskunnalle 10871: 10872: Keski-Suomen Ilmailumuseon nykyiset tilat Suunnitelma kiinteistön kunnostamiseksi mu- 10873: Luonetjärven lentokenttäalueella Jyväskylän maa- seokäyttöön on valmistumassa. Kunnostus tulisi 10874: laiskunnassa ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukai- saattaa yhtäjaksoisesti loppuun jo kustannussyistä. 10875: set. Museon sijainti on huonojen kulkuyhteyksien Puolustusvoimilla on myös tarvetta saada museon 10876: takia epäedullinen. nykyiset tilat muuhun käyttöön. Kunnostustöi- 10877: Puolustusministeriö on vuonna 1987 nimennyt den kustannusarvio on noin 5,5 milj. mk. 10878: Keski-Suomen Ilmailumuseon valtakunnalliseksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta- 10879: sotilasilmailun erikoismuseoksi. vasti, 10880: Puolustusministeriö on hankkinut Tikkakoskel- 10881: ta omistukseensa teollisuuskiinteistön käytettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10882: väksi ilmailumuseon uutena sijoituspaikkana. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 10883: Kiinteistön rappeutumisen estämiseksi sitä on markan työllisyysmäärärahan avustuksena 10884: kunnostettu vuodesta 1985 alkaen. Saneerauksen Keski-Suomen Ilmatlumuseon uusien ttlo- 10885: suunnitteluun ja toteuttamiseen on tähän men- jen kunnostustöiden loppuun saattamista 10886: nessä myönnetty valtion varoja 1, 5 milj. mk vuon- varten. 10887: na 1985 ja 1,5 milj. mk vuonna 1987. 10888: 10889: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 10890: 10891: Matti Lahtinen Iiris Hacklin Tuula Paavilainen 10892: Pekka Leppänen Helena Pesola Mauri Pekkarinen 10893: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 10894: 10895: 10896: 10897: 10898: 20 270416F 10899: 274 1987 vp. 10900: 10901: Raha-asia-aloite n:o 264 10902: 10903: 10904: 10905: 10906: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Nokian virasto- 10907: talon rakentamiseen 10908: 10909: 10910: Eduskunnalle 10911: 10912: Nokialla toimivat valtion paikallishallinnon vi- ja arkistotilat. Kaupungilla on valmius osoittaa 10913: rastot sijaitsevat useissa eri pisteissä eri puolilla tarpeellinen rakennuspaikka virastotalolle keskei- 10914: kaupunkia, ja niiden käytössä olevat tilat ovat seltä paikalta. Koska kunnollisten virastotilojen 10915: heikkotasoisia. saamista Nokialle on pidettävä jopa kiireellisenä, 10916: Ajanmukaisten ja yhdessä paikassa olevien vi- tulisi hankkeen suunnittelu käynnistää pikaisesti. 10917: rastotilojen saamiseksi tulisi Nokialle rakentaa val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10918: tion virastotalo. Virastotaloon tulisivat sijoittu- nioittavasti, 10919: maan ainakin työvoimatoimisto, posti, poliisi- ja 10920: verotoimisto. Myös Nokialle siirtyvälle Pirkkalan ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10921: kihlakunnan henkikirjoittajalle tulisi virastotalos- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 10922: ta osoittaa tilat. kan määrärahan valtion Nokian virastota- 10923: Aivan alustavien arvioiden mukaan tarvittaisiin lohankkeen toteuttamiseen. 10924: toimistotilaa noin 4 500 m 2 sekä tarpeelliset apu- 10925: 10926: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 10927: 10928: Pertti Lahtinen Jukka Gustafsson Erkki Pystynen 10929: Kimmo Sasi Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 10930: Marjatta Stenius-Kaukonen Riitta Järvisalo-Kanerva 10931: 1987 vp. 275 10932: 10933: Raha-asia-aloite n:o 265 10934: 10935: 10936: 10937: 10938: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiustyöntekijöiden täyden- 10939: nyskoulutukseen 10940: 10941: 10942: Eduskunnalle 10943: 10944: Kouluhallitus on 9.1.1985 esittänyt opetusmi- keskuksessa vain yhden viikon mittaisena jaksona 10945: nisteriölle kouluhallituksen alaisen keskiasteen vuosittain. Koulutukseen on voitu kutsua vain 10946: ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman noin 40 viranhaltijaa kerralla. Ottaen huomioon 10947: vuosiksi 1986-1988. Ehdotuksen mukaan rait- uudistuvan raittiussihteerikoulutuksen tavoitteet 10948: tiussihteerikoulutusta annettaisiin Joutsenon opis- ja sisällön on nykyisten raittiustyöntekijöiden täy- 10949: tossa ylioppilaspohjaisille kolmen vuoden ajan ja dennyskoulutus erittäin vähäistä. Nykyisten viran- 10950: peruskoulupohjaisille neljän vuoden ajan. Neli- haltijain taito- ja tietotason nostamiseksi uudistu- 10951: vuotinen koulutus alkaisi vuonna 1988. vaa koulutusta vastaavalle tasolle tarvitaan run- 10952: Uusi raittiussihteerikoulutus takaa tulevien rait- saasti vuosittaista täydennyskoulutusta. On välttä- 10953: tiussihteerien ammattipätevyyden erinomaisella mätöntä, että jokaisella työssä mukana olevalla 10954: tavalla. Uuden koulutuksen saaneet raittiussihtee- raittiustyöntekijällä on mahdollisuus päästä vä- 10955: rit ja raittiustoimen johtajat tulevat olemaan kun- hintään viiden päivän täydennyskoulutusjaksolle 10956: nissa erikoisasiantuntijoita terveitten elämäntapo- kerran vuodessa. 10957: jen edistämisessä ja päihteiden sekä tupakan käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10958: tön vähentämisessä. taen, 10959: Valtion tulo- ja menoarviossa on raittiussihtee- 10960: rien toimiin osoitettu palkkavaroja 155 päävickai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10961: sen ja 243 osavirkaisen palkkaamiseksi. Näiden vi- 1988 tulo- ja menoarvioon 450 000 mar- 10962: ranhaltijoiden täydennyskoulutusta on voitu jär- kan lisämäärärahan raittiustyöntekijözden 10963: jestää Tampereen yliopiston täydennyskoulutus- täydennyskoulutukseen. 10964: 10965: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 10966: 10967: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 10968: Esko Almgren Sakari Knuuttila 10969: Hannele Pokka 10970: 276 1987 vp. 10971: 10972: Raha-asia-aloite n:o 266 10973: 10974: 10975: 10976: 10977: Laine: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston opettajankoulu- 10978: tuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistamiseksi 10979: 10980: 10981: Eduskunnalle 10982: 10983: Opetusministeriö lähetti 2. 5.1983 palVatyssä kohdat koko varhaiskasvatuksen alueen kehittä- 10984: kirjeessään kannanoton, joka koski lastentarhan- miselle. Toiminnassa on syntynyt myös hyvä yh- 10985: opettajien koulutuksen kehittämistä. Kirjelmän teistyö muuhun opettajankoulutukseen. Nivelty- 10986: mukaisesti lastentarhanopettajien peruskoulutus minen yliopisto-organisaatioon mahdollistaa re- 10987: poistettaisiin opettajankoulutuslaitoksista asteit- surssien yhteiskäytön (mm. kirjasto, tilat, ope- 10988: tain. Tämän sijalle todettiin kehitettävän varhais- tus- ja hallintohenkilöstö), mikä lisää olennaisesti 10989: kasvatuksen kandidaattitasoinen koulutusväylä. koulutuksen toimintaedellytyksiä. 10990: Koska lastentarhanopettajakoulutuksen saanei- Valtakunnallisesti suurin huolenaihe on alle 10991: den kandidaattien koulutustarve on maassamme kouluikäisten kasvatukseen ja opetukseen suun- 10992: osoittautunut varsin pieneksi, merkitsee tehty tautuvan tutkimuksen tyrehtyminen, jos opetta- 10993: päätös käytännössä lastentarhanopettajakoulutuk- jankoulutuslaitosten lastentarhanopettajakoulu- 10994: sen sijoittamista kokonaisuudessaan takaisin las- tukset lopetetaan. Huolimatta siitä, että näissä 10995: tentarhanopettaj aopistoihin. koulutuksissa on toistaiseksi varsinaisia tutkijan- 10996: Mikäli opetusministeriön päätös toteutuisi käy- virkoja saatu perustettua vain yksi (varhaiskasva- 10997: tännössä, se aiheuttaisi erittäin kielteisiä alueelli- tuksen apulaisprofessori), on erityisesti henkilö- 10998: sia ja koulutuksellisia seurauksia. Jos lastentarhan- kunnan pätevöitymistarkoituksessa tuotettu kir- 10999: opettajakoulutus siirrettäisiin kokonaisuudessaan jallisuutta ja korkeampia opinnäytteitä alle kou- 11000: lastentarhanopettajaopistoihin, heitettäisiin huk- luikäisten kasvatuksen ydinkysymyksistä. 11001: kaan kymmenen vuoden työllä korkeakoulussa Opetusministeriön tuleekin tarkistaa uudelleen 11002: luodut resurssit. Varhaiskasvatuksen tutkimus on lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämistä 11003: kymmenvuotisen väliaikaisen lastentarhanopetta- koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen to- 11004: jakoulutuksen toteuttamisen aikana lisääntynyt teuttamisohjeita ja varmistaa, että Turun yliopis- 11005: voimakkaasti. Koulutuksen lopettaminen aiheut- ton opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopet- 11006: taisi tutkimustyön pysähtymisen sekä peruskoulu- tajakoulutus muutetaan kolmivuotiseksi syksyllä 11007: tuksen ja tutkimuksen kytkentöjen poistumisen. 1988. Samanaikaisesti koulutus tulisi vakinaistaa 11008: Tästä olisi seurauksena koulutuksen tason lasku. Turussa sekä varata tarvittavat määrärahat valtion 11009: Opetusministeriön uudet ohjeet ovat ristiriitai- vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon, kuten Turun 11010: sia valtioneuvoston lastentarhanopettajakoulu- eteläisen vaalipiirin kansanedustajat ovat opetus- 11011: tuksen kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ministeriölle ehdottaneet. 11012: (1.2.1979) kanssa. Kyseisiä ohjeita tulee ehdot- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11013: tomasti tarkistaa ja varmistaa lastentarhanopetta- taen, 11014: jien peruskoulutuksen jatkuminen ja vakinaista- 11015: minen Turun yliopiston opettajankoulutuslaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11016: sessa Turussa. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle 11017: Suunniteltu muutos merkitsisi nuorten yliop- 29.99.28 500 000 markkaa Turun yli- 11018: pilaiden opiskelumahdollisuuksien siirtymistä opiston opettajankoulutuslaitoksen las- 11019: muualle tai muuttumista keskiasteen opiskelupai- tentarhanopettajakoulutuksen vakinaista- 11020: koiksi. miseksi ja järjestämiseksi kolmivuotisena 11021: Turussa on saatu luotua erittäin edulliset lähtö- Turussa syksystä 1988 alkaen. 11022: 11023: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 11024: 11025: Ensio Laine 11026: 1987 vp. 277 11027: 11028: Raha-asia-aloite n:o 267 11029: 11030: 11031: 11032: 11033: Laine: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä Neuvosto- 11034: liiton kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelukeskuksen 11035: perustamiseksi 11036: 11037: Eduskunnalle 11038: 11039: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudel- Tuotannollinen yhteistyö lepää vielä suhteelli- 11040: lista, tuotannollista ja tieteellis-teknistä yhteis- sen kapealla pohjalla. Tämä sekä yleensäkin Suo- 11041: työtä koskeva pitkän ajanjakson ohjelma (PAO), men ja Neuvostoliiton talousyhteistyö on huomat- 11042: yhteistyön tuloksellisuus ja neuvostoliittolaisen tavan suuryritysvaltaista. Pienten ja keskisuurten 11043: osapuolen valmius jatkaa ja laajentaa 40 vuoden suomalaisten yritysten mukaanpääsy on ollut kor- 11044: aikana kehittyneitä yhteistyösuhteita ovat vakuut- kean kynnyksen takana. Tämän epäkohdan kor- 11045: tavia osoituksia siitä, että jatkuvalle aktivoitumi- jaamiseksi valtion toimin tulisi luoda rahoitus- ja 11046: selle Suomen ja Neuvostoliiton taloussuhteiden neuvontapalvelua, jolla pientä ja keskisuurta teol- 11047: kehittämisessä on olemassa pohjaa ja näköaloja. lisuutta voitaisiin auttaa alkuun pitkäjänteisessä 11048: Erityisesti aktiivisuuden lisäämisen vaatimus tuotannollisessa yhteistyössä. 11049: perustuu siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 11050: taloussuhteiden kehityksen historiassa ollaan astu- 11051: massa uuteen vaiheeseen, tuotannolliseen yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11052: työhön. Seuraavien 15 vuoden aikana keskeinen 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 11053: asia Suomen ja Neuvostoliiton välisen kansainväli- kan määrärahan käytettäväksi pienten ja 11054: sen työnjaon syventämisessä tulee olemaan tuo- keskisuurten yritysten Suomen ja Neuvos- 11055: tannollisen yhteistyön laajentaminen. Esim. Kuo- toliiton tuotannollista yhteistyötä edistä- 11056: lan projekti ja Barentsin alueen kaasuvarojen hyö- vän rahoitus- ja neuvontapalvelukeskuk- 11057: dyntäminen saattavat avata suuria tulevaisuuden sen perustamista varten. 11058: näkymiä taloudellisen yhteistyön kehittämisessä. 11059: 11060: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 11061: 11062: Ensio Laine 11063: 278 1987 vp. 11064: 11065: Raha-asia-aloite n:o 268 11066: 11067: 11068: 11069: 11070: Laine: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputkijohdon rakentami- 11071: seksi välille Riihimäki-Uusikaupunki 11072: 11073: 11074: Eduskunnalle 11075: 11076: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi ja himäen tai Järvenpään tienoilta Lounais-Suo- 11077: muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi erityisesti meen. 11078: teollisuuden ja energialaitosten sekä myös kotita- Kansantaloudelliset ja ulkomaankauppapoliit- 11079: louksien käyttöön. Suomen ja Neuvostoliiton kes- tiset näkökohdat puoltavat maakaasuputken pi- 11080: ken solmitut sopimukset maakaasutoimitusten li- kaista rakentamista ja valtion osallistumista maa- 11081: säämiseksi Suomeen ovat luoneet mahdollisuuden kaasuputkijohdon rakentamisesta aiheutuviin 11082: toimittaa maakaasua myös Lounais-Suomen suu- kustannuksiin. 11083: riin väestökeskuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotan, 11084: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja mui- 11085: den yhteisöjen piirissä suoritetut selvitykset ja yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11086: teenvedot osoittavat Lounais-Suomessa olevan 1988 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 11087: halukkuutta ja edellytyksiä varsin huomattaviin markkaa maakaasuputktjohdon rakenta- 11088: maakaasun ostoihin. Parhaillaan suoritetaan uusia misen aloittamiseen vältllä Riihimäki- 11089: selvityksiä kaasun käyttäjistä siinä tapauksessa, Uusikaupunki. 11090: että maakaasuputkijohto rakennettaisiin joko Rii- 11091: 11092: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 11093: 11094: Ensio Laine 11095: 1987 vp. 279 11096: 11097: Raha-asia-aloite n:o 269 11098: 11099: 11100: 11101: 11102: Laine: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen ja Lounais- 11103: Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen 11104: 11105: 11106: Eduskunnalle 11107: 11108: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet öljy- nut. Öljyntorjuntalauttojen rakentaminen hel- 11109: vahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja eräät pottaisi myös telakoiden työntekijöiden työllistä- 11110: muut aikaisemmat pienemmän suuruusluokan mistä. 11111: öljyvahingot kuvastavat hyvin selkeällä tavalla Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittämi- 11112: öljyntorjuntavalmiuden tilaa ja puutteita maas- nen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisy 11113: samme. Tilanteen ennalleen jääminen voi milloin edellyttää tehostettuja toimia suunnittelun ja 11114: tahansa kastautua äärimmäisen tuhoisin seurauk- määrärahavarausten osalta. 11115: sin esim. Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11116: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä kes- taen, 11117: keinen merkitys on väyläturvallisuudella, jonka 11118: tehostamiseen esim. väyliä leventämällä ja niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11119: merkintää parantamalla olisi kiinnitettävä nykyis- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle 11120: tä suurempaa huomiota erityisesti Saaristomeren 35.26.27 15 000 000 markkaa käytettä- 11121: sokkeloisilla väylillä. väksi Saaristomeren alueen ja Lounais- 11122: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on Suomen saariston öljyntorjuntatuhojen 11123: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan ohel- ennaltaehkäisyä, öljyntorjuntavalmiuk- 11124: la uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen rakenta- sien kehittämistä ja öljyntorjuntakaluston 11125: miseen, kuten ympäristöministeriö on ehdotta- hankkimista varten. 11126: 11127: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 11128: 11129: Ensio Laine 11130: 280 1987 vp. 11131: 11132: Raha-asia-aloite n:o 270 11133: 11134: 11135: 11136: 11137: Laine: Määrärahan osoittamisesta Turun Ja Porin läänin kunnille 11138: vuokra-asuntojen rakentamiseen 11139: 11140: 11141: Eduskunnalle 11142: 11143: Valtion asuntolainoituksen pienentymisen joh- män kuin minkään muun läänin alueella. Opiske- 11144: dosta on myös Turun ja Porin läänin valtion lai- lija-asunnoista on jatkuva puute. Läänin vanhus- 11145: noittama asuntotuotanto selvästi laskenut. Kun voittoisuus asettaa kasvavia vaatimuksia asunto- 11146: läänin osuus on lisäksi jäänyt viime vuosien aikana tuotannolle. 11147: merkittävästi alle asukasosuuden ja laskennallisen Erityisen suuri puute on vuokra-asunnnoista, 11148: kiintiön, on seurauksena ollut läänin asuntotason joita Turun ja Porin läänissä on rakennettu muita 11149: heikkeneminen muihin lääneihin verrattuna. Pa- vähemmän. Läänin asuntokannasta on vuokra- 11150: hinta on ollut se, että asuntojen määrä on jäänyt asuntoja vain n. 25 % vuokra-asuntokannan olles- 11151: yhä kauemmas asuntojen tarpeesta. sa koko maassa n. 29 %. Erityisen perusteltua on 11152: Turun ja Porin läänin osuus valtion asuntomää- kunnallisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen. 11153: rärahasta esim. vuonna 1978 oli 15,1% eli 282 Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 11154: milj. markkaa, mutta vuonna 1984 enää 13,5 % 11155: eli 256 milj. markkaa ja asuntohallituksen suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11156: telmat edellyttävät läänin määrärahaosuuden su- 1988 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 11157: pistamista edelleen. markan määrärahan käytettäväksi kuntien 11158: Turun ja Porin läänin asumistaso on huomatta- toimesta tapahtuvan vuokra-asuntotuo- 11159: vasti jäljessä valtakunnan keskitasosta, ja läänissä tannon lainoittamiseen Turun ja Porin 11160: on asumiseen liittyviä monia erityisongelmia. Il- läänissä erityisesti ahtaasti asuville lapsi- 11161: man vakituista asuntoa on läänissä arvion mukaan perheille, nuonlle, yksinäistlle, opiskeli- 11162: 1 500 henkilöä. Asuntopulan ja asuntojen kallii- jotlle, vanhukstlle, asunnottomtlle ja 11163: den hintojen johdosta 8 000 perhettä asuu liian muille pienituloistlle asuntojen tarvitsi- 11164: ahtaasti. Ilman tyydyttävää varustelutasoa olevia joille. 11165: asuntoja on läänin alueella yli 20 000 eli enem- 11166: 11167: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 11168: 11169: Ensio Laine 11170: 1987 vp. 281 11171: 11172: Raha-asia-aloite n:o 271 11173: 11174: 11175: 11176: 11177: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvanki- 11178: lan henkilökunnan asuntojen korjaamiseen 11179: 11180: 11181: Eduskunnalle 11182: 11183: Riihimäen keskusvankilan henkilökunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11184: asunnot ovat peruskorjaamattomia työsuhdeasun- taen, 11185: toja ja valmistuneet useita kymmeniä vuosia sit- 11186: ten. Tasoltaan ne eivät vastaa nykyaikaisen asumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11187: sen vaatimuksia, sillä esim. suihkutilat puuttuvat 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11188: ja muutenkin varustetaso on heikko. Siksi olisikin markkaa Riihimäen keskusvankilan henki- 11189: tarkoituksenmukaista käynnistää peruskorjaus ta- lökunnan asuntojen korjaamiseen. 11190: lo kerrallaan viipymättä. 11191: 11192: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 11193: 11194: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen Risto Ahonen 11195: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen Lea Savolainen 11196: 282 1987 vp. 11197: 11198: Raha-asia-aloite n:o 272 11199: 11200: 11201: 11202: 11203: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Viialan Keskustan kou- 11204: lun lisärakennuksen ja saneerauksen rakennusaikaisiin valtion- 11205: osuuksiin 11206: 11207: Eduskunnalle 11208: 11209: Viialan kunta on jo yli kymmenen vuoden ajan Ensimmäisenä toteutetaan liikuntasali, jonka ra- 11210: kärsinyt vakavasta työttömyydestä. Kunnan työt- kentaminen ajoittuu vuosille 1988 ja 1989 kustan- 11211: tömyysaste on viime vuoden ajan ollut 7 %. Vuo- nusarvion ollessa 3 milj. markkaa. Toisena vaihee- 11212: den lopulla se on kuitenkin noussut ja on nyt na 1989-1990 toteutetaan koulun saneeraus, 11213: 27.2.1987 saadun tiedon mukaan 7,6 %. Työ- jonka kustannusarvio on 6,3 milj. markkaa. Viia- 11214: paikkakehitys ja korkea työttömyysaste ovat vai- lan kunnan kannalta on tärkeää saada valtion- 11215: kuttaneet Viialan kunnan taloudelliseen kehityk- osuusrahoitus rakennusaikaisena rahoituksena. 11216: seen. Veroäyrimäärän kasvu on huomattavasti hi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11217: dastunut, ja äyrimäärä asukasta kohti on Hämeen 11218: läänin kuntien keskimäärää tuntuvasti alhaisem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11219: pi. Kunnan veroäyrin hintaa ei voida nykyisestä 1988 tulo- ja menoarvioon 1 300 000 11220: 17 pennistä paljonkaan nostaa. Viialan kunnan markkaa Vzi'alan kunnan Keskustan kou- 11221: merkittävin investointihanke tulevina vuosina on lun liikuntasalin rakennusaikaista rahoi- 11222: Keskustan koulun perusparannus ja lisärakennus. tusta varten. 11223: 11224: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 11225: 11226: Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson 11227: Jorma Rantanen Lea Savolainen 11228: 1987 vp. 283 11229: 11230: 11231: Raha-asia-aloite n:o 273 11232: 11233: 11234: 11235: 11236: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotilojen ra- 11237: kentamiseen 11238: 11239: 11240: Eduskunnalle 11241: 11242: Nuorisotyölain (1068/1965) 15 §:n mukaan teriöitä avustuksia 60,1 miljoonaa markkaa ja 11243: "Kunnalle, kuntainliitolle sekä kunnan tai kun- avustusmääräraha oli 5, 3 miljoonaa markkaa. 11244: tainliiton määräämisvallassa olevalle osakeyh- Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa rahaa kuntien 11245: tiölle voidaan valtion tulo- ja menoarvioon ote- nuorisotilojen rakentamiseen oli valtionavustuk- 11246: tun määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta siin 3 500 000 mk ja lainoihin 4 000 000 mk. 11247: ja halpakorkeista lainaa nuorisotoimintaa varten Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11248: tarpeellisten tilojen kuntien ja kuntainliittojen 11249: valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11250: 3 §:ssä tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin.'' 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 11251: Nuorisotyölain toteuttamisen yhtenä pääongel- markan määrärahan kuntien nuorisotilo- 11252: mana on valtion tulo- ja menoarviossa oleva veik- jen rakentamiseen, mistä valtionavustuk- 11253: kauksen ja raha-arpajaisten tuotosta rahoitettavan siin 10 000 000 markkaa ja lainoihin 11254: kuntien nuorisotilojen avustusmäärärahan pie- 10 000 000 markkaa. 11255: nuus. Vuonna 1984 kunnat hakivat opetusminis- 11256: 11257: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 11258: 11259: Arto Lapiolahti Risto Ahonen 11260: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 11261: Lea Savolainen 11262: 284 1987 vp. 11263: 11264: Raha-asia-aloite n:o 274 11265: 11266: 11267: 11268: 11269: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Riihi- 11270: mäen tavaravaunukorjaamon rakentamiseen 11271: 11272: 11273: Eduskunnalle 11274: 11275: Tavaravaunukorjaamo toimii nykyisin puutteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11276: lisissa tiloissa Peltosaaren asuntoalueen keskellä. taen, 11277: Lisäksi kevyen liikenteen pääkulkuväylä asunto- 11278: alueelle kulkee vaunukorjaamon pihan halki, mis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11279: tä aiheutuu haittaa sekä vaunukorjaamon toimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 11280: nalle että asuntoalueen asukkaille, puhumatta- 31.90.74 8000000 markkaa Valtion- 11281: kaan vaaratilanteista. Siksi vaunukorjaamon siirto rautateiden Riihimäen tavaravaunukorjaa- 11282: uuteen paikkaan tulisi pikaisesti toteuttaa. mon rakentamiseen. 11283: 11284: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 11285: 11286: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen 11287: Lea Savolainen Jorma Rantanen 11288: 1987 vp. 285 11289: 11290: Raha-asia-aloite n:o 275 11291: 11292: 11293: 11294: 11295: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerityn-Pernunnum- 11296: men ja Melkuttimien luonnonsuojelualueiden toteuttamiseen 11297: 11298: 11299: Eduskunnalle 11300: 11301: Kanta-Hämeen ensimma1seen seutukaavaan rantarakentamispaineita. Vireillä on laajoja ran- 11302: liittovaltuusto teki aluevarauspäätökset 8.6.1979 takaavoitushankkeita. Eteläisen Suomen arvok- 11303: Kerityn-Pernunnummen ja Melkuttimien kaimmat erämaa-alueet ovat erityisesti rantojensa 11304: alueen varaamisesta SU 1-alueina. Y mpäristömi- osalta edelleen rakentamispaineiden puristuk- 11305: nisteriö vahvisti liittovaltuuston päätöksen sano- sessa. 11306: tulta osin 26.8.1985. Korkein hallinto-oikeus Kyseisten alueiden toteuttamisvastuu on valtio- 11307: pysytti ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen vallalla. 11308: 10.11.1986 antamassaan päätöksessä. Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun- 11309: Kyseiset alueet on valtakunnallisissakin selvi- nioittavasti, 11310: tyksissä todettu Etelä-Suomen merkittävimmiksi 11311: vielä lähes rakentamattomina säilyneiksi alueiksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11312: joilla on poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 11313: luonnonsuojelutarkoituksiin sekä retkeilytarkoi- 35.20.88 5 000 000 markkaa Kerityn- 11314: tuksiin. Alueet sisältyvät kansallispuistokomitean Pernunnummen ja Melkuttimien luon- 11315: mietintöön sekä alueen pohjoisosa valtioneuvos- nonsuojelualueiden toteuttamiseksi siten, 11316: ton vahvistamaan harjujensuojeluohjelmaan. Li- että maan hankkiminen aloitettaisiin tällä 11317: säksi Pernunnummen ja Kerityn alueet sisältyvät hetkellä pahimmin uhattuina olevilta Rii- 11318: valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle ympä- talan yhteismetsän ja Oy Kymi Ab:n 11319: ristönsuojelusta 28.9.1984. omistamitta alueilta. 11320: Näille alueille kohdistuu parhaillaan suuria 11321: 11322: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 11323: 11324: Arto Lapiolahti Jorma Rantanen Lea Savolainen 11325: 286 1987 vp. 11326: 11327: Raha-asia-aloite n:o 276 11328: 11329: 11330: 11331: 11332: Laurila: Määrärahan osoittamisesta sydän- ja verisuonitautien ehkäi- 11333: sytoiminnan tiedottamiseen 11334: 11335: 11336: Eduskunnalle 11337: 11338: Tärkeänä osana sydän- ja verisuonitautien tie- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11339: dottamista on Sydän-lehden laadun kohottami- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11340: nen riittävälle tasolle, jotta sepelvaltimotautiin kaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisy- 11341: liittyvät asiat saavuttaisivat kohderyhmänsä. toiminnan tiedottamiseen ja erityisesti 11342: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Sydän-lehden laadun kohottamiseen. 11343: taen, 11344: 11345: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 11346: 11347: Ritva Laurila 11348: 1987 vp. 287 11349: 11350: Raha-asia-aloite n:o 277 11351: 11352: 11353: 11354: 11355: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 11356: län rakentamiseen Suolahden Paadentaipaleen risteyksestä Ääne- 11357: kosken Häränvirran sillalle 11358: 11359: Eduskunnalle 11360: 11361: Pendeliliikenne tiellä n:o 642 Suolahden ja Valmet Oy:n traktoritehtaan työmaaliikenne 11362: Äänekosken välillä on suurta. Lisääntyvä jalankul- tapahtuu paljolti kevyenä liikenteenä, joka joutuu 11363: ku- ja erityisesti polkupyöräliikenne mainitulla käyttämään myös osin melko vilkkaasti liikennöi- 11364: välillä on vaikeassa asemassa liikenneturvallisuu- tyä kantatietä n:o 69. 11365: den kannalta. Tievälillä on sattunut myös kuole- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 11366: maan johtanut onnettomuus. Tarvittavan kevyen taen, 11367: liikenteen väylän pituus on 7, 5 kilometriä, ja sen 11368: rakentaminen ajoittuu Keski-Suomen tiepiirin to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11369: teuttamissuunnitelmassa aivan suunnittelukau- 1988 tulo- ja menoarvioon 8 200 000 mar- 11370: den loppuun. kan stirtomäärärahan kevyen liikenteen 11371: Kaupungista toiseen kulkevien autojen määrä väylän rakentamiseen Suolahden Paaden- 11372: on 3 000-4 000 yksikköä vuorokaudessa. Metsä- taipaleen ristyksestä Äänekoskelle Härän- 11373: Botnian puutavaraliikenne kuormittaa tietä erityi- virran stllalle. 11374: sen paljon. 11375: 11376: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11377: 11378: Pekka Leppänen Helena Pesola Sakari Knuuttila 11379: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen 11380: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 11381: 288 1987 vp. 11382: 11383: Raha-asia-aloite n:o 278 11384: 11385: 11386: 11387: 11388: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta puhallinpäivien järjestämi- 11389: seen Mäntässä 11390: 11391: 11392: Eduskunnalle 11393: 11394: Mäntän puhallinpäivät ovat koulutus- ja kon- Puhallinpäiville kutsutaan yleensä yksi kotimai- 11395: serttitilaisuus, jonka tavoitteena on parantaa har- nen ja yksi ulkomainen vieraileva puhallinorkeste- 11396: rastajasoittajien valmiutta ohjelmiston rakentami- ri, jotka antavat yhteisen konsertin. Ulkomainen 11397: sessa ja pyrkimisessä taiteellisesti korkeatasoiseen vierailija kutsutaan jostakin Mäntän ystävyyskau- 11398: lopputulokseen. Lisäksi pyritään konserteilla lisää- pungista. Lisäksi kaikki osanottajat esiintyvät päi- 11399: mään soittajien ja yleisön innostusta ja kiinnostus- vien päätöskonsertissa. Puhallinpäivien järjestäji- 11400: ta puhallinmusiikkia kohtaan. nä ovat Mäntän kaupunki sekä paikkakunnan 11401: Päivät järjestetään vuosittain kaksipäiväisinä ju- kaksi soittokuntaa, Mäntän TY:n soittokunta ja 11402: hannusta edeltävänä viikonloppuna. Päiviä on jär- tehtaan soittokunta. 11403: jestetty vuodesta 1981lähtien ja perinnettä jatke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11404: taan myös tulevaisuudessa. taen, 11405: Puhallinpäivien kutsu kohdistetaan Hämeen 11406: läänin harrastajasoittokunnille sekä niille läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11407: ulkopuolisille paikkakunnille, joiden kanssa Män- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11408: tän kaupungilla ja sen soittokunnilla on ollut yh- kaa puhallinpäivien järjestämiseen Män- 11409: teistoimintaa. Osanottajina on ollut yleensä noin tässä. 11410: sata soittajaa. 11411: 11412: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11413: 11414: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11415: 1987 vp. 289 11416: 11417: Raha-asia-aloite n:o 279 11418: 11419: 11420: 11421: 11422: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 348 paranta- 11423: miseen Vilppulan Kolhossa 11424: 11425: 11426: Eduskunnalle 11427: 11428: Vilppulan kunnan Kolhon kylästä on valmistu- maara on noin 650 yksikköä vuorokaudessa ja 11429: nut kuluneen vuoden aikana tehty liikennesuun- autoliikennettä on 2, 5 kertaa enemmän. 11430: nitelma. 1,1 km:n matkalla on suoritettava tien peruspa- 11431: 1. kiireellisyysluokkaan on sijoitettu maantien rannus, jalankulku- ja pyörätien sekä rautatien 11432: n:o 348, niin sanotun Keuruuntien parantaminen alikulun rakentaminen. 11433: välillä Riihitie-Postitie. Matkan pituus on 1,1 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11434: km, ja tälle välille sijoittuu uuden alikulun raken- taen, 11435: taminen rautatielle Orivesi-Haapamäki. Nykyi- 11436: sellään maantielle tehty silta-aukko on niin kapea, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11437: ettei vastakkain tulevien autojen lisäksi silta- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 220 000 11438: aukkoon mahdu jalankulkijoita, saati sitten pol- markkaa maantien n:o 348 parantamiseen 11439: kupyöräilijää. Tässä kohdassa kevyen liikenteen Vilppulan Kolhossa. 11440: 11441: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11442: 11443: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11444: 11445: 11446: 11447: 11448: 21 270416F 11449: 290 1987 vp. 11450: 11451: Raha-asia-aloite n:o 280 11452: 11453: 11454: 11455: 11456: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain Äijännevan paikal- 11457: listien parantamiseen 11458: 11459: 11460: Eduskunnalle 11461: 11462: Paikallistie Virtain Äijännevalta valtatielle n:o meeseen. Kuitenkin enty1sesti punn pohjoisil- 11463: 23 on noin kymmenen kilometrin mittainen, ja si- la alueilla on vielä runsaasti kunnostamauomia 11464: tä käyttävät erityisesti turvekuljetukset. Tie tarvit- sorateitä, jotka routivat pahasti ja joilla joudu- 11465: see parantamista. Hankkeen rahoitustarve on 5, 0 taan käyttämään painorajoituksia. Tämä merkit- 11466: miljoonaa markkaa. Suunnitelmat tien paranta- see mm. elinkeinoelämän kuljetuksille tuntuvaa 11467: miseksi ovat valmiina. Äijännevan paikallistien haittaa ja selviä lisäkustannuksia. 11468: parantaminen helpottaisi turvekuljetuksia ja vai- Edellä todetun perusteella ehdotamme, 11469: kuttaisi myönteisesti myös Virtain seudun työttö- 11470: myyteen, joka on nopeasti heikentynyt. Alempi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11471: asteisen tiestön kunnostamista Pirkanmaalla tulisi 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 11472: kiirehtiä siksikin, että Hämeen tiepiirin tienra- kan määrärahan Virtain Äzjännevan pai- 11473: kentamisen painopiste näyttää lähivuosina siirty- kallistien parantamiseen. 11474: vän päätiestön suuriin hankkeisiin ja Kanta-Hä- 11475: 11476: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11477: 11478: Reijo Lindroos Matti Maijala Erkki Pystynen 11479: Sulo Aittoniemi Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 11480: Matti Hokkanen Heikki A. Ollila Anneli Taina 11481: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Lea Mäkipää 11482: Jorma Rantanen Riitta Järvisalo-Kanerva 11483: 1987 vp. 291 11484: 11485: Raha-asia-aloite n:o 281 11486: 11487: 11488: 11489: 11490: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keurusselän satamien 11491: rakentamiseksi 11492: 11493: 11494: Eduskunnalle 11495: 11496: Keurusselällä on satamien rakentamissuunni- taen jo yli 10 000 matkustajaa. Turismin osuus 11497: telmat valmiina ja osittain jo toteutettu. Kuiten- Pohjois-Hämeen vesireiteillä on siis kasvanut voi- 11498: kin nykyinen tilanne on varsin puutteellinen. makkaasti. Keurusselän laivamatkailun voimistu- 11499: Mm. Hotelli Keurusselän alue, Nyyssänniemen minen ja sen turvallisuus edellyttävät laivasata- 11500: leirintäalue ja Mäntän kaupunki ovat vailla asian- mien saattamista yleisiä vaatimuksia vastaavalle 11501: mukaista satamalaituria. tasolle kokonaisuudessaan. 11502: Satamaverkoston kehittäminen tasapainoisesti Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 11503: kasvavan liikenteen kanssa luo mahdollisuudet taen, 11504: toiminnan tasapainoiseen kehittämiseen. Laiva- 11505: matkailu Keurusselällä elää voimakasta kasvun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11506: kautta. Mm. siipirataslaiva ''Elias Lönnrot'' on 1988 tulo- ja menoarvioon 945 000 mark- 11507: aloittanut liikennöimisen kesäkuussa 1986 kuljet- kaa Keurusselän satamien rakentamiseen. 11508: 11509: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11510: 11511: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11512: 292 1987 vp. 11513: 11514: Raha-asia-aloite n:o 282 11515: 11516: 11517: 11518: 11519: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäen Länkipohjan 11520: laivalaiturin rakentamiseksi 11521: 11522: 11523: Eduskunnalle 11524: 11525: Längelmäen kunnan Länkipohjan kylä Längel- omia mahdollisuuksiaan, kun sanottu laivalaituri 11526: mäveden rannalla on vanha sisävesiliikenteen sa- saadaan rakennetuksi. 11527: tamapaikka. Paikkakunnan taidetapahtumien ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11528: kuvaamataidenäyttelyiden saatavuus ja turismin taen, 11529: kiinnostus lisääntyisi varmasti, jos sisävesiliikenne 11530: reitillä Tampere-Valkeakoski-Längelmäki olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11531: mahdollista. Myös liikenne Hämeenlinnan Au- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 11532: langolta on mahdollista suoraan Längelmäelle. kaa Längelmäen kunnan Länkipohjan lai- 11533: Länkipohjan kylästä puuttuu laivalaituri. valaitun·n rakentamiseksi. 11534: Kunta on edistämässä hanketta sekä tarjoaa 11535: 11536: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11537: 11538: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11539: 1987 vp. 293 11540: 11541: Raha-asia-aloite n:o 283 11542: 11543: 11544: 11545: 11546: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän autokatsastusase- 11547: man lunastamiseksi valtiolle 11548: 11549: 11550: Eduskunnalle 11551: 11552: Mäntän kaupunki rakensi autokatsastusaseman lachius Oy:n fuusio (Metsä-Serla) aiheuttaa Män- 11553: vuonna 1981. Kesäkuun 23 päivänä 1981 allekir- tässä voimakasta verotulojen pienenemistä. Yri- 11554: joitetulla vuokrasopimuksella asema vuokrattiin tyksen keskushallinnon siirtyminen Mäntästä sekä 11555: valtiolle (autorekisterikeskukselle). Sopimus on työpaikkojen vähentyminen aiheuttavat kaupun- 11556: edelleen voimassa. Vuokrasopimuksen 8 kohta sa- gille vähintään 10 milj. veroäyrin vähentymisen. 11557: noo, että vuokralaisella on oikeus milloin tahansa Katsastusaseman omaksi lunastamisellaan valtio 11558: sopimuksen voimassaoloaikana lunastaa tontti ja edistäisi kaupungin mahdollisuuksia työllisyyden 11559: rakennus omakseen hankintahinnasta. hoidossa. 11560: Tontin hankintahinta on 144 855 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11561: Katsastusasemarakennuksen hankintahinta sopi- taen, 11562: mushetkellä oli 2 224 204 markkaa. Pihatyöt oli- 11563: vat 199 829 markkaa. Lunastushinta on näin ollen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11564: 2 568 888 markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 568 888 11565: Mäntän kaupungin rahantarve elinkeinoelämän markkaa Mäntän autokatsastusaseman 11566: järjestelyistä aiheutuvien muutosten vuoksi on lunastamiseksi valtiolle. 11567: oleellisesti lisääntynyt. Metsäliiton ja G. A. Ser- 11568: 11569: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11570: 11571: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11572: 294 1987 vp. 11573: 11574: Raha-asia-aloite n:o 284 11575: 11576: 11577: 11578: 11579: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman rakenta- 11580: miseksi Orivedelle 11581: 11582: 11583: Eduskunnalle 11584: 11585: Oriveden kaupunki on pyrkinyt parantamaan voa. Tämän lisäksi Längelmäellä sijaitseva perä- 11586: kuntalaisille tarjoamiaan palveluja. On kuitenkin vaunutehdas "Jyki" joutuu käyttämään Tampe- 11587: eräitä alueita, joihin kunnan yksittäinen päätök- reella katsastettavana n. 400 uutta perävaunua se- 11588: senteko ei yllä. Tällainen alue on moottoriajoneu- kä runsaat 100 kpl peruskorjattua perävaunua. 11589: vojen katsastusaseman puuttuminen. Nykyään Tämä jo sinänsä aiheuttaa yrityskohtaisesti varsin 11590: Orivedellä katsastetaan ainoastaan yhtenä päivänä runsaita kustannuksia. Oriveden kaupunki on va- 11591: viikossa ja vain ns. "pienkalustoa". Tämä on ai- rannut katsastusasemalle rakennuspaikan. Hä- 11592: van riittämätön mahdollisuus autokatsastukseen meen lääninhallitus on antanut rakentamisesta 11593: Orivedellä. Katsastusaseman puuttuminen Orive- puoltavan lausunnon. 11594: deltä aiheuttaa asukkaille huomattavaa ajanhuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11595: kaa ja kustannuksia. Orivedellä vallitsevan työttö- taen, 11596: myystilanteen vuoksi ja lisäksi ottaen huomioon 11597: palvelujen saamisen kohtuulliselle tasolle tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11598: katsastusaseman rakentaminen aloittaa pikaisesti. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11599: Katsastusasema palvelisi kolmen kunnan aluet- markkaa Oriveden katsastusaseman suun- 11600: ta: Orivesi, Juupajoki ja Längelmäki. Tällä alueel- nitteluun, maanhankintaan ja rakennus- 11601: la on runsaat 5 000 uusintakatsastettavaa ajoneu- töiden aloittamiseen. 11602: 11603: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11604: 11605: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11606: 1987 vp. 295 11607: 11608: Raha-asia-aloite n:o 285 11609: 11610: 11611: 11612: 11613: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden parantami- 11614: seen Mäntässä 11615: 11616: 11617: Eduskunnalle 11618: 11619: Mäntän kaupungin teolliset työpaikat ovat his- tapahtua myönteistä kehitystä. Kuntien omat toi- 11620: toriallisesti olleet G. A. Serlachius Oy:n työpai- menpiteet rajoittuvat useinkin vastaavassa tilan- 11621: kat. Yhden suuren työnantajan varassa olevat teessa vaatimuksiin kantokykyluokan alentami- 11622: kunnat ovat viime vuosina vakavasti menettäneet seen tai erityisalueeksi nimeämiseen. Näitä toi- 11623: työpaikkoja. Mäntän teolliset työpaikat ovat vä- menpiteitä parempi ratkaisu olisi saada työtä sin- 11624: hentyneet noin 3 600:sta 2 200:aan. Tilanne on ne, missä ovat ''vapaina olevat tekijät''. Ulkopuo- 11625: hälyttävä. Mänttään perustettu Yrityskehitys Oy linen konsulttiapu on ratkaisevaa, kun kunnan 11626: ei kykene toiminnallaan lisäämään teollisten työ- omat resurssit eivät ole riittäviä. 11627: paikkojen lukumäärää. Mäntän kaupungin mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11628: lään sisäisellä toiminnalla ei kyetä hakemaan taen, 11629: ratkaisevia toimenpiteitä työllisyyden parantami- 11630: seksi. Tarvitaan ''ulkopuolista'' asiantuntemusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11631: asian ratkaisemiseksi. Yhteistyöllä, toiminnalla 1988 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mark- 11632: esim. Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yli- kaa Mäntän uusien mahdollisten työpaik- 11633: opiston kanssa Mäntän työllisyyden hoidossa voisi kojen kartoittamiseen. 11634: 11635: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11636: 11637: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11638: 296 1987 vp. 11639: 11640: Raha-asia-aloite n:o 286 11641: 11642: 11643: 11644: 11645: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ja yleishyödyllisten 11646: yhteisöjen mahdollisuuksien parantamiseksi hankkia vuokra- 11647: asuntoja 11648: 11649: Eduskunnalle 11650: 11651: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on momen- män vuoksi mainittua määrärahaa ei voida jättää 11652: tilla 35.4 5.8 5 siirtomääräraha kansainväliseen vain kertakäyttöiseksi, vaan päinvastoin asunnot- 11653: asunnottomien vuoteen liittyvänä toimenpiteenä tomien vuoden tulee olla alku asunnottomuuden 11654: asunnottomien asunto-olojen parantamiseksi. poistamiseksi. Tulevina vuosina tähän tarkoituk- 11655: Määräraha on asuntolaina Y -säätiölle ja kunnille seen tulee ohjata huomattavasti enemmän yhteis- 11656: vuokra-asuntokantojen hankkimiseksi olemassa kunnan varoja kuin vuoden 1987 tulo- ja menoar- 11657: olevasta asuntokannasta. Laina on yhteensä viossa. Määrän tulee mielestämme olla ainakin vii- 11658: 40 000 000 markkaa, mistä noin 1 000 000 mark- sinkertainen, jotta asunnottomuuden poistami- 11659: kaa kunnille. Asunnottomille tarkoitetut asunnot sessa päästäisiin ensi vuonna tuntuvasti eteenpäin. 11660: tulevat pääasiassa kuntien käyttöön. Lainan korko Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 11661: on 3 %, laina-aika 15 vuotta, vaadittavat vakuu- vasti, 11662: det asuntotuotantolain mukaisia ja muut lainaeh- 11663: dot valtioneuvoston tarkemmin määräämät. Lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11664: nalla arvioidaan voitavan hankkia noin 500 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 11665: vuokra-asuntopaikkaa. 35.45.85 200 000 000 markan määrära- 11666: Kuluva vuosi 1987 osoittaa, että edellä mainit- han asuntolainaksi Y-säätiölle ja kunnzfle 11667: tu siirtomääräraha on ollut tarpeellinen, mutta vuokra-asuntojen hankkimiseksi asunnot- 11668: riittämätön. Asunnottomuus on tullut yhä poltta- tomuuden poistamiseksi. 11669: vammaksi ongelmaksi yhteiskunnassamme. Tä- 11670: 11671: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11672: 11673: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 11674: 1987 vp. 297 11675: 11676: Raha-asia-aloite n:o 287 11677: 11678: 11679: 11680: 11681: Louvo: Määrärahan osoittamisesta lääninhammaslääkärin virkojen 11682: perustamiseksi lääninhallituksiin 11683: 11684: 11685: Eduskunnalle 11686: 11687: Viime vuosina on lääninhallitusten sosiaali- ja lain hammaslääkäritoimen harjoittamisesta vas- 11688: terveysosastoille siirtynyt keskusvirastolta monen- taukseensa lausuman, jossa mm. edellytetään hal- 11689: laisia uusia tehtäviä hammashuollon toteuttami- lituksen selvittävän mahdollisuudet toteuttaa lää- 11690: seksi. Peräti vuodesta 1979lähtien lääninhallituk- ninhammaslääkärijärjestelmä. Jopa valtiovarain- 11691: set ovat joutuneet ilman hammashuollon asian- ministeriö piti vuonna 1982 hammashuoltokomi- 11692: tuntemusta tarkastamaan ja hyväksymään terveys- tean mietinnöstä antamassaan lausunnossa läänin- 11693: keskusten viisivuotissuunnitelmat, joiden pohjal- hammaslääkärin virkojen perustamista tarkoituk- 11694: ta käytetään terveyskeskusten hammashuollossa senmukaisena. Hammashuoltokomiteahan yksi- 11695: rahaa noin viidennes kansanterveystyön kustan- mielisesti esitti näiden virkojen perustamista ja 11696: nuksista. näin hammashuollon asiantuntemuksen saamista 11697: Viime vuoden alusta järjestelmällinen hammas- lääninhallituksiin. 11698: huolto on laajentunut käsittäen vuonna 1961 syn- Hallituksen antaman terveyspoliittisen selon- 11699: tyneiden ja sitä nuorempien 17 vuotta täyttänei- teon yhteydessä aikuisten hammashuollon järjes- 11700: den kuntalaisten järjestelmällisen hammashoi- täminen nousi yhdeksi terveydenhuollon paino- 11701: don. Sama ikäluokka voi käyttää vaihtoehtoisesti pistealueeksi. Onkin oletettavissa, että tätä tul- 11702: yksityisiä hammashoitopalveluja järjestelmällisen laan edelleen kehittämään. Tällöin on tavattoman 11703: hammashuollon toteuttamisessa. Tällöin sairaus- tärkeää, että myös väliportaan hallinnossa pysty- 11704: vakuutus korvaa osan hoitokustannuksista. tään paneutumaan hammashuollon suunnitte- 11705: Valtakunnallisessa suunnitelmassa terveyden- luun, toteutukseen ja seurantaan paikalliset olo- 11706: huollon järjestämisestä vuosina 1987-1991 laa- suhteet tuntien riittävällä asiantuntemuksella ja 11707: jennettiin terveyskeskusten hammashuollon mah- näin aikaansaamaan monenlaista säästöä. 11708: dollisuuksia saada valtionapua myös vuonna 1986 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11709: ilman valtionosuutta hankittuihin röntgen- ja taen, 11710: anestesiapalveluihin sekä hampaiden oikomishoi- 11711: topalveluihin, mikä muodostaakin tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11712: yhä kasvavan osuuden terveyskeskushammashuol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzile 11713: losta. Lääninhallitusten tehtäväksi annettiin nyt 26. 05. 01 2 5 00 000 markkaa lääninham- 11714: myös näistä uusista palveluista aiheutuvien kus- maslääkärien virkojen perustamiseksi lää- 11715: tannusten vahvistaminen. ninhallituksiin. 11716: Eduskunta sisällytti vuonna 1978 hyväksyessään 11717: 11718: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 11719: 11720: Anna-Kaarina Louvo 11721: 298 1987 vp. 11722: 11723: Raha-asia-aloite n:o 288 11724: 11725: 11726: 11727: 11728: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta huumausaineita käsittelevän 11729: opetusaineiston saamiseksi peruskouluihin 11730: 11731: 11732: Eduskunnalle 11733: 11734: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/kpl. Jos niitä 11735: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- toimitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000 kou- 11736: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko lulle), tarvittaisiin varoja 500 000 mk. 11737: maassa, myös maaseudulla niilläkin paikkakun- Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai- 11738: nilla, joilla ei juuri uskottu huumeongelman ole- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi 11739: massaoloon. Huumeiden käyttö varsinkin koulu- suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi 11740: laisten ja muun nuorison parissa on lisääntynyt mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja va- 11741: merkittävästi. Vanhempien ja huoltajien ohella listusta oppilailleen huumeista ja niihin liittyvistä 11742: lähinnä ammattikasvattajat, opettajat, voivat va- vaaroista. Jakelu tapahtuisi Raittiuskasvatusliiton 11743: listaa nuoria huumeista, mikäli heillä itsellään ja kouluhallituksen yhteistoimin. 11744: on siihen tarpeeksi tietoja. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11745: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen nioittavasti, 11746: käyttöön huumausaineita käsittelevän opetusai- 11747: neiston v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11748: lääkintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 11749: noin 10 prosentilla maamme peruskouluista on kan arviomäärärahan käytettäväksi ter- 11750: ollut varaa hankkia tämä opetusaineisto koulujen veyskasvatuksen huumeaineiston kustan- 11751: ja raittiuslautakuntien niukkojen käyttövarojen tamiseen peruskouluzlle. 11752: vuoksi. 11753: 11754: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 11755: 11756: Anna-Kaarina Louvo Ritva Laurila Riitta Jouppila 11757: Sakari Valli Boris Renlund Lea Kärhä 11758: Helena Pesola Riitta Uosukainen Esko Almgren 11759: Eeva-Liisa Moilanen Ensio Laine Sakari Knuuttila 11760: Anna-Liisa Jokinen Matti Saarinen Päivi Varpasuo 11761: Aino Pohjanoksa Hannele Pokka Lea Savolainen 11762: Liisa Hilpelä 11763: 1987 vp. 299 11764: 11765: Raha-asia-aloite n:o 289 11766: 11767: 11768: 11769: 11770: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Naiset Yhdessä Irti Päihteistä 11771: ry:lle oppimateriaalin hankkimiseen 11772: 11773: 11774: Eduskunnalle 11775: 11776: Työelämässä päihdeongelmista kärsivät työnte- teiden käytön hoitoon liittyvää opetusmateriaalia. 11777: kijät kuuluvat kaikkiin työntekijäryhmiin. Työ- Se edistää myös kuntoutuksen jälkeen työelämään 11778: paikkojen hoitoonohjaus- ja hoitoyksiköiden hen- takaisin palaavien lähi-ihmisten valmentamista 11779: kilökunnan kouluttamiseen, tietotason kohotta- ongelmien kohtaamisessa. 11780: miseen, ongelman ensi oireitten tunnistamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11781: ja koulutusmateriaalin valmistamiseen tarvitaan taen, 11782: lisää varoja. Etenkin AV-tekniikan saattaminen 11783: nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi hyödyttäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11784: sekä hoitoon ohjattavia että henkilöstöä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 11785: Suomeen on perustettu v. 1984 alkohologian 33.89.50 180 000 markan määrärahan 11786: professuuri. Tämä on mahdollistanut mm. lääkä- Naiset Yhdessä Irti Päihteistä ry:lle oppi- 11787: reitten ja muun hoitohenkilöstön alkoholiperäi- materiaalin valmistamiseksi yhteistyössä 11788: siin sairauksiin perehtymisen uuden koulutuksen alkoholi- ja päihdeongelmaisten tutki- 11789: avulla. muksesta ja hoidosta vastaavien tahojen 11790: Käytännön työkentälle on kiireellisesti saatava kanssa. 11791: maassamme tuotettua alkoholin ja muiden päih- 11792: 11793: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 11794: 11795: Anna-Kaarina Louvo Anna-Liisa Jokinen Päivi Varpasuo 11796: Hannele Pokka Lea Kärhä Riitta Uosukainen 11797: Matti Saarinen Ensio Laine Lea Savolainen 11798: Liisa Hilpelä 11799: 300 1987 vp. 11800: 11801: Raha-asia-aloite n:o 290 11802: 11803: 11804: 11805: 11806: Maijala ym.: Määrärahojen osoittamisesta nuorisomatkailun kehittä- 11807: miseksi 11808: 11809: 11810: Eduskunnalle 11811: 11812: Joulukuun 20 päivänä 1985 annetussa nuoriso- nan lisääntymiseen, nam ollen ETYK:n asetta- 11813: työlaissa (1068/85) ja nuorisotyöasetuksessa miin haasteisiin. Lisäksi nopeasti lisääntyvä lei- 11814: ( 106918 5) on säädetty valtakunnallisten nuorison rikoulutoiminta vaatii käyttökustannuksiltaan 11815: leiri- ja kurssikeskusten avustamisesta valtion tulo- edullisten ja erityisesti nuorisotoimintaan suunni- 11816: ja menoarvioon otetun määrärahan rajoissa. Vuo- teltujen keskusten rakentamista. Nuorisomatkai- 11817: den 1987 tulo- ja menoarviossa oli määrärahaa in- lun palvelutoiminnan turvaaminen ja tehostami- 11818: vestointeihin 1,5 milj. mk. nen on nuorisomatkailun kehittymisen kannalta 11819: Opetusministeriön asettama nuorisomatkailu- välttämätöntä. 11820: työryhmä esitti mietinnössään (1984:33) vuosittai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 11821: siksi investointiavustuksiksi 4,0 milj. mk ajalle taen, 11822: 1985-1990. Työryhmän mietinnön mukaan vuo- 11823: den 1988 avustukset käytettäisiin pääosin Kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11824: nonkosken ja Virtain keskusten investointeihin. 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 11825: Toiminnan tukemiseen vuodeksi 1988 työryhmä kan määrärahan nuorison leiri- ja kurssi- 11826: esitti 1,5 milj. mk sekä nuorisomatkailun palvelu- keskusten investointeihin, 1 500 000 mar- 11827: toiminnan järjestämiseen (nuorisomatkailun pal- kan määrärahan näiden keskusten toimin- 11828: velukeskus) vuosittain 400 000 mk. nan tukemiseen sekä 400 000 markan 11829: Nuorisomatkailukeskusten rakentamisella pyri- määrärahan nuorisomatkazlun palvelutoi- 11830: tään maakunnallisen ja valtakunnallisen käytön li- minnan järjestämiseen. 11831: säksi vastaamaan nuorison kansainvälisen toimin- 11832: 11833: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 11834: 11835: Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila 11836: Mauri Pekkarinen Seppo Kääriäinen Timo Kietäväinen 11837: Juho Sillanpää 11838: 1987 rd. 301 11839: 11840: Finansmotion nr 291 11841: 11842: 11843: 11844: 11845: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Österbottens 11846: L~nds~~psförbund för fortsatt arkeologisk-paleoekologisk forsk- 11847: nmg 1 Osterbotten 11848: 11849: Tili Riksdagen 11850: 11851: Under senare år har den arkeologiska forsk- av pollendiagram, fynd och fasta fornlämningar 11852: ningen intensifierats på båda sidor om Botten- bör kombineras. 11853: havet. Flera överraskande upptäckter har gjorts Svenska Österbottens Landskapsförbund inled- 11854: på den svenska sidan, speciellt rörande järn- de under våren 1986 med medel som beviljats av 11855: ålderns kulturutveckling. Bondebygdens framväxt Riksdagen ett forskningsprojekt, som planeras på- 11856: sker redan omkring Kr f och når av fynden att gå under fyra år. Under 1986 utfördes pollenana- 11857: döma snabbt en stor omfattning. Även om det lyser av torvprofiler tagna ur torvmossar i närheten 11858: finns likheter i fyndmaterialet mellan Österbot- av förhistoriska fyndplatser i Vörå, Laihela och 11859: ten och främst Västernorrland är ändå olikheter- Malax. Profilerna skall analyseras samt dateras 11860: na så stora att man måste räkna med självstän- med C 14 metoden på minst fem nivåer vardera. 11861: diga, regionala utvecklingar. Tiden fram tili De forskningar som utförts 1986 skall som resultat 11862: 1300-talet, då de historiska källorna blir talrikare ge en regional bild av landskapsutnyttjandet i 11863: är växlingsrik på Bottenhavets båda sidor. Det är några av järnålderns huvudbygder i Österbotten. 11864: en viktig uppgift att klarlägga detta skede. Det är Under 1987 fortsätter undersökningarna med pol- 11865: bakgrunden tili den historiska tidens kulturut- lenprov som avspeglar lokalt naturutnyttjande. 11866: veckling. Dessa pollendiagram kommer att visa utveckling- 11867: Frågor som kan belysas genom studier av det en vid särskilt utvalda lokaler. Under 1988 kom- 11868: förhistoriska materialet på bägge sidor om Botten- mer forskningen att föras vidare med bl.a. bebyg- 11869: havet är bebyggelsekontinuiteten och kulturut- gelseundersökningar. 11870: vecklingen. En intressant uppgift är att klarlägga Landskapsförbundets forskningsprojekt genom- 11871: om den agrara bebyggelsen är direkt utvecklad ur förs i samarbete med institutionen för arkeologi 11872: den tidigare, både lokalmässigt och i fråga om be- vid Umeå universitet. Forskningsprojektet leds av 11873: folkning. Nära förknippat med detta problem- professor Evert Baudou och forskningsrådsdocent 11874: komplex är också frågan om det verkligen..före- Roger Engelmark. Provtagningar och analyserna 11875: kommit kontinuitetsbrott i bosättningen i Oster- utförs av fil.kand. Ulf Segerström (Karleby) och 11876: botten under sen järnålder, vilket har antagits Jan-Erik Wallin (Björneborg). 11877: främst på basen av en nedgång i antalet fynd från På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11878: denna period. samt 11879: Det har visat sig framgångsrikt att studera be- 11880: byggelsens kontinuitets- och utvecklingsproblem att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988 11881: med hjälp av pollenanalys av prover från områden på momentet 29.88.44 upptar 130 000 11882: med arkeologiska fyndplatser. Man kan t.ex. fråga mark tili Svenska Österbottens Landskaps- 11883: om en nedgång i mängden av arkeologiska fynd /örbund /ör fortsatt arkeologisk-paleoeko- 11884: motsvaras av en nedgång i människans påverkan l~?,gisk forskning i odling och bebyggelse i 11885: av landskapet under den aktuella tiden. Studiet Osterbotten under förhistorisk tid. 11886: 11887: Helsingfors den 14 april 1987 11888: 11889: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman 11890: 302 1987 vp. 11891: 11892: Raha-asia-aloite n:o 291 Suomennos 11893: 11894: 11895: 11896: 11897: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens Land- 11898: skapsförbund -nimiselle järjestölle Pohjanmaan arkeologis-paleo- 11899: ekologisten tutkimusten suorittamiseksi 11900: 11901: Eduskunnalle 11902: 11903: Viime vuosina arkeologinen tutkimustoiminta Svenska Österbottens Landskapsförbund -nimi- 11904: on tehostunut Pohjanlahden molemmilla puolil- nen järjestö aloitti kevään 1986 aikana eduskun- 11905: la. Ruotsalaisella puolella on tehty useita yllättä- nan myöntämillä varoilla tutkimusprojektin, jon- 11906: viä löytöjä koskien erityisesti rautakauden kult- ka suunnitellaan jatkuvan neljän vuoden ajan. 11907: tuurikehitystä. Talonpoikaisasutusta alkoi esiintyä Vuoden 1986 aikana suoritetaan siitepölyanalyy- 11908: suunnilleen Kristuksen syntymän aikoihin, ja se sejä turpeen läpileikkausnäytteistä, jotka on otet- 11909: saavutti löydöistä päätellen nopeasti suuren laa- tu esihistoriallisten löytöpaikkojen läheisyydessä 11910: juuden. Vaikka löytöaineistossa Pohjanmaan ja olevilta turvesoilta Vöyristä, Laihialta ja Maalah- 11911: erityisesti Länsi-Norlannin välillä on yhtäläisyyk- delta. Läpileikkausnäytteet analysoidaan ja päivä- 11912: siä, ovat kuitenkin erilaisuudet niin suuria, että tään C 14 -menetelmällä vähintään viidellä tasolla 11913: on katsottava kyseessä olevan itsenäisen, alueelli- jokainen. Vuonna 1986 suoritetut tutkimukset 11914: sen kehityksen. Ajanjakso 1300-luvulle asti, jol- antavat tulokseksi alueellisen kuvan maiseman hy- 11915: loin historialliset lähteet tulevat lukuisammiksi, väksikäytöstä eräillä rautakauden pääseuduilla 11916: on vaihteleva Pohjanlahden molemmilla puolilla. Pohjanmaalla. Tutkimussuunnitelman mukaan 11917: Tämän aikakauden selvittäminen on tärkeä tehtä- näitä alueellisia siitepölykäyriä seuraa sarja paikal- 11918: vä. Se muodostaa historiallisen ajan kulttuurike- lisia siitepölykäyriä vuoden 1987 aikana. Nämä 11919: hityksen taustan. siitepölykäyrät osoittavat kehitystä tietyillä vali- 11920: Asutuksen yhtäjaksoisuurta ja kulttuurikehitys- tuilla paikoilla. Vuonna 1988 tutkimus etenee 11921: tä voidaan valaista tutkimalla Pohjanlahden kum- mm. asutustutkimuksilla. 11922: mankin puolen esihistoriallista aineistoa. Mielen- Landskapsförbundetin tutkimusprojekti toteu- 11923: kiintoista on selvittää, onko maanviljelysasutus tetaan yhteistyössä Uumajan yliopiston arkeolo- 11924: kehittynyt suoraan aiemmasta asutuksesta sekä gian laitoksen kanssa. Tutkimusprojektia vetävät 11925: paikallisesti että väestöllisesti. Tähän ongelmako- professori Evert Baudou ja tutkimusdosentti Ro- 11926: konaisuuteen liittyy läheisesti myös kysymys siitä, ger Engelmark. Näytteidenoton ja analysoinnin 11927: onko Pohjanmaan asuttamisessa todella tapahtu- suorittavat fil. kand. Ulf Segerström (Kokkola) ja 11928: nut katkos myöhäisellä rautakaudella, kuten on Jan-Erik Wallin (Pori). 11929: oletettu etupäässä tämän ajan löytöjen määrän vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11930: henemisen johdosta. 11931: Asutuksen yhtäjaksoisuus- ja kehitysongelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11932: tutkiminen arkeologisilta löytöpaikoilta otettujen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 11933: näytteiden siitepölyanalyysillä on osoittautunut 29.88.44 130 000 markkaa Svenska Ös- 11934: menestyksekkääksi. Voidaan esim. kysyä, vastaako terbottens Landskapsförbund -nimiselle 11935: arkeologisten löytöjen määrän vähenemistä ihmi- järjestölle käytettäväksi Pohjanmaan esi- 11936: sen vaikutuksen väheneminen maisemassa kysei- histonallisen ajan maanviljelystä ja asutus- 11937: senä aikana. Siitepölykäyrien, löytöjen ja kiintei- ta koskevan arkeologis-paleoekologisen 11938: den muinaisjäännösten tutkimus pitää yhdistää. tutkimusprojektin ;atkamiseen. 11939: 11940: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 11941: 11942: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman 11943: 1987 rd. 303 11944: 11945: Finansmotion nr 292 11946: 11947: 11948: 11949: 11950: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensningsarbetena i 11951: Malax å 11952: 11953: 11954: Tili Riksdagen 11955: 11956: Det statliga anslaget för torrläggningsarbeten ning av rätt stora skogsområden vars varten skall 11957: har under de senaste åren ökat men motsvarar inte ner tili ån. Detta har medfört att Malax å svämmar 11958: ännu behovet. Utdikningen av mindre vattendrag över sina breddar också vid långsam snösmältning 11959: sker dock snabbare nu än tidigare. Likaså satsas och mindre regnperioder. 11960: avsevärda resurser på utdikning av våra skogar. För närvarande färdigställs en pian för upprens- 11961: Den tidigare långa väntetiden på statliga pengar ningsarbetenas utförande. Planen har uppgjorts i 11962: har medfört att mindre vattendrag rensats med samarbete med olika intressegrupper såsom jord- 11963: markägarnas egna medel. Däremot anslås fortfa- brukare, miljövårdare, fiskare, vattendistriktet 11964: rande inte tillräckliga medel för nödvändiga arbe- och kommunen. Man är långt överens om hur ar- 11965: ten i större vattendrag. Dessa förhållanden har lett betet skall utföras. 11966: till avsevärda bekymmer för markägarna kring På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11967: Malax å. Själva ån har inte iståndsatts då däremot samt 11968: ovanför liggande skogsområden och mindre vat- 11969: tendrag dikats. För närvarande utförs avsevärda att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1988 11970: torrläggningsarbeten i åns övre lopp och i dess si- upptar 2 000 000 mark /ör påbör.fandet av 11971: dogrenar med privata medel. Därtill planeras dik- upprensningsarbetena i Malax å. 11972: 11973: Helsingfors den 14 april 1987 11974: 11975: Håkan Malm Håkan Nordman 11976: 304 1987 vp. 11977: 11978: Raha-asia-aloite n:o 292 Suomennos 11979: 11980: 11981: 11982: 11983: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahdenjoen perkaustöiden 11984: aloittamiseen 11985: 11986: 11987: Eduskunnalle 11988: 11989: Valtion kuivatustöitä varten myöntämä määrä- tavaksi varsin suuria metsäalueita, joiden vedet 11990: raha on viime vuosina kasvanut, mutta se ei vielä tulevat virtaamaan jokeen. Tästä on ollut seurauk- 11991: vastaa tarvetta. Pienten vesistöjen ojitus tapahtuu sena, että Maalahdenjoki tulvii yli äyräittensä 11992: nyt kuitenkin nopeammin kuin aikaisemmin. Sa- myös silloin, kun lumen sulaminen on hidasta ja 11993: moin panostetaan huomattavia varoja metsiemme sadekaudet vähäisempiä. 11994: ojitukseen. Valtion varojen aikaisempi pitkä odo- Tällä hetkellä valmistellaan perkaustöiden työ- 11995: tusaika on aiheuttanut sen, että pieniä vesistöjä suunnitelmaa. Suunnitelma on tehty eri eturyh- 11996: on perattu maanomistajien omilla varoilla. Sitä mien kuten maanviljelijöiden, kalastajien, vesipii- 11997: vastoin ei vieläkään osoiteta riittävästi varoja suu- rin ja kunnan yhteistyönä. Töiden suorittamisesta 11998: rehkojen vesistöjen välttämättömiä töitä varten. ollaan varsin yksimielisiä. 11999: Tästä on aiheutunut Maalahdenjoen ympärillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12000: oleville maanomistajille melkoisia huolia. Itse jo- tavasti, 12001: kea ei ole kunnostettu, vaikka sen yläjuoksun var- 12002: rella olevia metsäalueita ja pieniä vesistöjä on oji- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12003: tettu. Tällä hetkellä suoritetaan huomattavia kui- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 12004: vatustöitä joen yläjuoksulla ja sen sivuhaaroilla yk- markkaa Maalahdenjoen perkaustöiden 12005: sityisin varoin. Tämän lisäksi suunnitellaan ojitet- aloittamiseksi. 12006: 12007: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 12008: 12009: Håkan Malm Håkan Nordman 12010: 1987 rd. 305 12011: 12012: Finansmotion nr 293 12013: 12014: 12015: 12016: 12017: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 12018: Österhankmo- och Västerhankmo-vägarna i Korsholm 12019: 12020: 12021: Tili Riksdagen 12022: 12023: Kostnaderna för vägbyggande och -underhåli är hankmo-vägen är 258 fordon per dygn. Trafiken 12024: exceptionelit höga inom Vasa väg- och vatten- förutsätter, enligt gällande normer, att vägarna 12025: byggnadsdistrikt, specielit i kustregionen. Land- skulie vara permanentbelagda. 12026: skapet utgörs långt av gammalt sjöbotten vilket Den livliga trafiken på Hankmo-vägarna utgörs 12027: gör att grunden är svag och kräver dyra lösningar dels av transporter tililanrbruket och pälsdjursnä- 12028: för dagens trafikbeläggning. Detta har gjort att ringen, dels av en livlig pendeltrafik tili arbets- 12029: distriktet har många grusvägar med stor trafiktät- platser i Kvevlax och Vasa. Som läget är nu är vä- 12030: het som är i synnerligen dåligt skick. Vid fördel- garna hart när oframkomliga vissa tider av året, 12031: ningen av anslag för vägbyggande och -underhåll något som inte kan accepteras. Grundförbättring 12032: borde detta faktum beaktas i högre grad än hit- och beläggning är ofrånkomligt för att utkomsten 12033: tilis. och servicen tili befolkningen skall kunna tryggas. 12034: Två vägar som är typexempel på dessa dåliga På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12035: grusvägar är bygdeväg nr 17813 tili Österhankmo samt 12036: och nr 17819 till Västerhankmo i Korsholms kom- 12037: mun. Den förra är 10,2 km och den senare 3,2 km att Riksdagen i stats/örslaget for år 1988 12038: lång och båda har sin börja~ från den s.k. Petsmo- upptar 500 000 mark för påbörjandet av 12039: vägen. Trafiktätheten på Osterhankmo-vägen är grund/örbät!ringsarbetena och belägg- 12040: 430 fordon per dygn med hela 485 fordon på de ningen av Osterhankmo- och Västerhank- 12041: 8 första kilometerna. Trafiktätheten på Väster- movägarna i Korsholm. 12042: 12043: Helsingfors den 14 april 1987 12044: 12045: Håkan Malm Håkan Nordman 12046: 12047: 12048: 12049: 12050: 22 270416F 12051: 306 1987 vp. 12052: 12053: Raha-asia-aloite n:o 293 Suomennos 12054: 12055: 12056: 12057: 12058: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaressa sijaitsevien 12059: Österhankmon ja Västerhankmon teiden perusparantamiseen 12060: 12061: 12062: Eduskunnalle 12063: 12064: Teiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tiheys on 258 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne 12065: ovat poikkeuksellisen korkeat Vaasan tie- ja vesira- edellyttää voimassa olevien normien mukaan sitä, 12066: kennuspiirissä, erityisesti rannikkoalueella. Alue että tiet olisivat päällystetyt. 12067: on suureksi osaksi vanhaa merenpohjaa, mistä Hankmo-teiden liikenteen vilkkaus johtuu osit- 12068: johtuu, että perusta on heikko ja vaatii kalliita rat- tain maatalouden ja turkistarhauksen kuljetuksis- 12069: kaisuja vastatakseen tämän päivän liikenteen vaa- ta, osittain vilkkaasta edestakaisesta liikenteestä 12070: timuksia. Tästä on ollut seurauksena, että piirissä Koivulahdella ja Vaasassa sijaitseviin työpaikkoi- 12071: on paljon sorateitä, joiden liikennetiheys on suuri hin. Tätä nykyä tiet ovat lähes liikennekelvotto- 12072: ja jotka ovat varsin huonossa kunnossa. Jaettaessa mia joinakin aikoina vuodesta, mitä ei voida hy- 12073: määrärahoja teiden rakentamiseen ja ylläpitoon väksyä. Perusparannus ja päällystys on välttämä- 12074: tämä tosiasia tulisi ottaa huomioon tähänastista töntä, jotta väestön toimeentulo ja palvelut voitai- 12075: paremmin. siin turvata. 12076: Kaksi malliesimerkkiä tällaisista huonoista sora- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12077: teistä ovat paikallistiet n:o 17813 Österhankmoon tavasti, 12078: ja n:o 17819 Västerhankmoon, molemmat Musta- 12079: saaren kunnassa. Edellisen pituus on 10,2 km ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12080: jälkimmäisen 3,2 km, ja molemmat alkavat ns. 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 12081: Petsmon tiestä. Österhankmon tien liikennetiheys kaa Österhankmon ja Västerhankmon tei- 12082: on 430 ajoneuvoa vuorokaudessa määrän ollessa den perusparantamisen ja päällystämisen 12083: peräti 485 ajoneuvoa kahdeksan ensimmäisen ki- aloittamiseksi Mustasaaressa. 12084: lometrin matkalla. Västerhankmon tien liikenne- 12085: 12086: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 12087: 12088: Håkan Malm Håkan Nordman 12089: 1987 vp. 307 12090: 12091: Raha-asia-aloite n:o 294 12092: 12093: 12094: 12095: 12096: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta turvapuhelinten hankki- 12097: miseksi vanhuksille 12098: 12099: 12100: Eduskunnalle 12101: 12102: Viime vuosina on tapahtunut ilmeistä turvatto- Taloudellisesti asian järjestäminen ei muodos- 12103: muuden lisääntymistä vanhustenkin piirissä. Mo- tune ongelmaksi. Kyse on ennen muuta siitä, mi- 12104: net ennen muuta haja-asutusalueiden vanhuksista ten vanhusten kotona tapahtuvaa asumista ja hoi- 12105: asuvat pitkien matkojen päässä lähimmistä naa- toa halutaan tukea. 12106: pureista. Asutuskeskuksissa asutaan taas liiaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12107: omissa oloissa. Molemmissa tapauksissa yksinäi- tavasti, 12108: syys ja turvattomuus on yleistä. 12109: Nykyaikainen tietotekniikka tarjoaa mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12110: suuden nopeaan yhteydenottoon. Monilla van- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12111: huksilla ei kuitenkaan ole varoja puhelimen han- 33.32.30 2 000 000 markkaa avustukse- 12112: kintaan, vaikka se koettaisiin aivan välttämättö- na kunnzlle puhelinten tai turvapuhelin- 12113: mäksi. Nimenomaan yksin elävien vanhusten tuli- ten hankkimista varten vanhusten käyt- 12114: si saada turvapuhelin tai tavallinen puhelin yh- töön. 12115: teiskunnan tuen turvin. 12116: 12117: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 12118: 12119: Kalevi Mattila Matti Maijala Tellervo Renko 12120: 308 1987 vp. 12121: 12122: Raha-asia-aloite n:o 295 12123: 12124: 12125: 12126: 12127: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta opettajankoulutuksen kehit- 12128: tämiseksi Heinolassa 12129: 12130: 12131: Eduskunnalle 12132: 12133: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksessa hyödyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin 12134: koulutetaan vuosittain noin 8 000 opettajaa. Täy- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki- 12135: dennyskoulutustarpeen kasvaessa on välttämätön- löstön täydennyskoulutuksessa. Tästä syystä on 12136: tä toisaalta kehittää Heinolan kurssikeskusta edel- välttämätöntä varata ensi vuoden tulo- ja menoar- 12137: leen sekä ryhtyä toimenpiteisiin ammattikasvatus- vioon riittävät määrärahat, joilla valmistellaan 12138: hallituksen koulutuskeskuksen perustamiseksi kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin- 12139: kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin- nalle tai yhteyteen Heinolaan perustettavaksi am- 12140: nalle tai yhteyteen. mattikasvatushallituksen koulutuskeskus. Valtion 12141: Heinolan kurssikeskuksen täysipainoisen koulu- varojen käytön kannalta, aluepoliittisesti sekä tie- 12142: tustoiminnan turvaamiseksi tarvitaan tämän valta- don, taidon ja resurssien yhdistämisen ja hyväksi- 12143: kunnallisen koulutuskeskuksen henkilöresurssien käytön kannalta ammattikasvatushallituksen kou- 12144: lisäämistä pikaisesti. lutuskeskuksen perustaminen Heinolaan on eri- 12145: Heinolan kurssikeskus tarvitsee myös määrära- tyisen järkevää. 12146: hoja selvitys- ja tutkimustoiminnan aloittamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan, 12147: sekä koulutusmateriaalin tuottamiseksi paitsi 12148: kurssikeskuksen omaa myös muuta valtakunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12149: ta täydennyskoulutusta varten. Kurssikeskuksen 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 12150: kirjastosta ja oppimateriaalinäyttelystä on myös kan määrärahan kouluhallituksen Heino- 12151: perusteltua kehittää valtakunnallinen täydennys- lan kursszkeskuksen kehittämiseksi ja am- 12152: koulutuksen informaatiokeskus. mattzkasvatushallituksen koulutuskeskuk- 12153: Erityisesti viimeksi mainittua eli täydennyskou- sen perustamiseksi Heinolaan. 12154: lutuksen informaatiokeskusta on järkevää käyttää 12155: 12156: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12157: 12158: Mauri Miettinen 12159: 1987 vp. 309 12160: 12161: Raha-asia-aloite n:o 296 12162: 12163: 12164: 12165: 12166: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopiston 12167: rakennushanketta varten Hartolassa 12168: 12169: 12170: Eduskunnalle 12171: 12172: Hartolassa sijaitsevan Itä-Hämeen kansanopis- Kustannuksiltaan hanke on 5 miljoonaa mark- 12173: ton asuntola on valmistunut vuonna 1984. Asun- kaa. Valtionapua tällä hetkellä hankkeeseen on 12174: tola on 24-paikkainen. Sen rakentamiskustannuk- saatu 200 000 markkaa. Hankkeeseen tarvittaisiin 12175: set olivat 1 ,2 miljoonaa markkaa, johon saatiin lisää valtionavustusta 2 miljoonaa markkaa. 12176: valtionapua yhteensä 500 000 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12177: Kansanopistolla on meneillään "Opetusraken- taen, 12178: nuslinna" -hanke, joka pitää sisällään liikuntasa- 12179: lin ja saunaosaston. Rakennusprojekti on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12180: mätön kansanopiston täysipainoisen toiminnan 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 12181: kannalta. Lisäksi liikuntasalin rakentaminen olisi kan määrärahan Itä-Hämeen kansanopis- 12182: välttämätöntä koululiikunnan ja vapaaehtoisen ton '' Opetusrakennuslinna'' -hanketta 12183: muun liikuntatoimen osalta, koska Hartolan ny- varten. 12184: kyiset liikuntatilat ovat varsin puutteelliset. 12185: 12186: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12187: 12188: Mauri Miettinen 12189: 310 1987 vp. 12190: 12191: Raha-asia-aloite n:o 297 12192: 12193: 12194: 12195: 12196: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon metsäkoulun kol- 12197: mannen rakennusvaiheen suunnittelua varten 12198: 12199: 12200: Eduskunnalle 12201: 12202: Etelä-Savon metsäkoulun uudisrakentaminen jettiin. Tällöin voitaisiin kolmas rakennusvaihe ra- 12203: on tähän saakka rakennettu tarkoitukseen perus- kentaa työllisyysvaroin, koska työllisyysvaroja voi- 12204: tetun säätiön toimesta. Nyt on tultu tilanteeseen, daan käyttää vain siinä tapauksessa, että suunni- 12205: jolloin säätiö ei enää jatka rakentamista. Koulun telma on valmis. Ilman suunnitelmaa tällaista 12206: jatkorakentaminen alkuperäisten suunnitelmien mahdollisuutta ei ole olemassa. 12207: edellyttämällä tavalla on kuitenkin välttämätöntä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12208: Ammattikasvatushallituksen toimesta on Etelä- taen, 12209: Savon metsäkoulun kolmannen rakennusvaiheen 12210: suunnittelumäärärahaa esitetty kuitenkin vasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12211: vuodeksi 1992. Koulun kehittämisen ja tarkoituk- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 12212: senmukaisen toiminnan kannalta on välttämätön- kan määrärahan Etelä-Savon metsäkalun 12213: tä, että kolmannen rakennusvaiheen suunnittelu- kolmannen rakennusvaiheen suunnittelu- 12214: määräraha saadaan viimeistään vuoden 1988 bud- töiden aloittamista varten. 12215: 12216: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12217: 12218: Mauri Miettinen 12219: 1987 vp. 311 12220: 12221: Raha-asia-aloite n:o 298 12222: 12223: 12224: 12225: 12226: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 (Heino- 12227: lan kk-Voikoski) parantamiseksi 12228: 12229: 12230: Eduskunnalle 12231: 12232: Heinolan kk:n-Voikosken maantiestä on Hei- puutavara- ja linja-autoliikennettä. Samoin kou- 12233: nolan puoleinen alkuosa parannettu ja päällystet- lulaiskuljetukset palvelevat paikallisia asukkaita. 12234: ty kantatien n:o 60 rakentamisen yhteydessä. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12235: mä sekä suoritetut yksittäiset tienoikaisut ovat taen, 12236: huomattavasti parantaneet tien käyttöä. TVL:n 12237: Mikkelin piiri on laatinut tieosille Kirkkoportti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12238: Kauppi ja Kauppi-Sonnanen parantamissuunni- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 12239: telmat. Näiden parannustöiden kustannusarvio 31.24.77 2 000 000 markan määrärahan 12240: on noin 5 miljoonaa markkaa. mantien n:o 414 (Heinolan kk-Voikos- 12241: Tiellä on runsaan huvila-asutuksen aiheutta- kt) perusparannustöiden suorittamiseksi. 12242: man kevyen läpikulkuliikenteen lisäksi raskasta 12243: 12244: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12245: 12246: Mauri Miettinen 12247: 312 1987 vp. 12248: 12249: Raha-asia-aloite n:o 299 12250: 12251: 12252: 12253: 12254: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Suurlahden-Hurissalon pai- 12255: kallistien (n:o 11321) parantamiseen 12256: 12257: 12258: Eduskunnalle 12259: 12260: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut maan Astuvansalmessa. Lisäksi tien yleistä ja myös 12261: suunnitelman paikallistien n:o 11321 parantami- liikeoteeilistä merkitystä lisäävät sen varrella sijait- 12262: seksi välillä Mäkelä-Toijola. Tie- ja vesiraken- sevat Ristiinan kunnan vanhainkoti, Toijolan pe- 12263: nushallitus on vahvistanut parantamissuunnitel- ruskoulun ala-aste, kyläkauppa Someenjärvellä se- 12264: man 3.2.1984. Tien perusparamaminen on välttä- kä tien varrella oleva yritystoiminta. Etelä-Savon 12265: mätöntä liikenneturvallisuuden ja liikennöitävyy- seutukaavaliitto on runkokaavassaan v. 1974 ja ra- 12266: den parantamisen johdosta. Tarkoitus on ohittaa kennussuunnitelmassaan v. 1975 luokitellut tien 12267: suunnitelman alkuosalla oleva Tiliinmäki ja suu- laajan alueen ainoaksi kokoojatieksi. Tie- ja vesi- 12268: remaa vaaka- ja pystytason kaarresäteitä. Kanta- rakennushallituksen tiepiirille antamien ohjeiden 12269: vuuden parantamiseksi on tarkoitus lisätä päällys- mukaan kokoojatietä on pidettävä maamienä. 12270: rakennekerroksia ja päällystää tie öljysoralla. Onkin välttämätöntä, että koko Suurlahden- 12271: Tien merkitys kahden kuntakeskuksen Ristii- Hurissalon tie perusparannetaan ja kestopääl- 12272: nan ja Puumalan yhdystienä on viime vuosina lystetään sekä muutetaan paikallistiestä maan- 12273: Varkaantaipaleen uuden kanavasillan ja Nykysal- tieksi. 12274: men sillan valmistuttua huomattavasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12275: nyt. Myös raskaan liikenteen määrä on kasvanut. taen, 12276: Tiellä on runsaasti puutavaraliikennettä. 12277: Mikkelin läänin maakuntaliitto on nimennyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12278: tien Savon maisematieksi. Sen varrella sijaitsevat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 12279: matkailullisesti merkittävät Varkaamaipaleen ka- 31.24.51 3 000 000 markan määrärahan 12280: nava, Pientoijalan talomuseo ja pohjoismaiden Suurlahden-Hurissalon paikallz'stien pe- 12281: suurimmat esihistorialliset kalliomaalaukset Sai- rusparannustöiden jatkamiseksi. 12282: 12283: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12284: 12285: Mauri Miettinen 12286: 1987 vp. 313 12287: 12288: Raha-asia-aloite n:o 300 12289: 12290: 12291: 12292: 12293: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Pöyryn-Kälän maantien pa- 12294: rantamiseksi 12295: 12296: 12297: Eduskunnalle 12298: 12299: Hirvensalmen kunnasta on heikoin tieyhteys välttämätöntä, että Pöyryn ja Kälän välinen 12300: Keski-Suomeen. Pöyryn ja Kälän välinen maantie maantie Hirvensalmelta Joutsaan saadaan mah- 12301: on erittäin heikkokuntoinen, kelirikkoaikana dollisimman nopeasti kokonaisuudessaan kun- 12302: eräiltä osin suorastaan kelvoton. Kunta on jatku- toon. 12303: vasti esittänyt tien parantamista, jota on toteutet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12304: tukin Tuukkalan kylän kohdalla. Parantamista on taen, 12305: suoritettu myös ns. Noukkalan mäen kohdalla ja 12306: lisäksi on luvattu korjata vanha kestopäällyste että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12307: Suonsalmen sillalta Pöyryn kylään. Näiden kor- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 12308: jausten jälkeen tien loppuosa jää kuitenkin odot- kan määrärahan Pöyryn-Kälän maantien 12309: tamaan myöhemmin suoritettavia korjauksia. On kunnostustöiden jatkamiseksi. 12310: 12311: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12312: 12313: Mauri Miettinen 12314: 314 1987 vp. 12315: 12316: Raha-asia-aloite n:o 301 12317: 12318: 12319: 12320: 12321: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Leppäkorven paikallistien pa- 12322: rantamiseen Sysmässä 12323: 12324: 12325: Eduskunnalle 12326: 12327: Tällä hetkellä Sysmän tärkein tiehanke on Lep- Leppäkorven paikallistien parantamiseksi ja ke- 12328: päkorven paikallistie. Tie kulkee alkuosaltaan Sys- vyen liikenteen väylien rakentamiseksi on Mikke- 12329: män kirkonkylän taajaman kautta. Taajaman asu- lin tiepiirissä valmistunut suunnitelma. Tien ra- 12330: tus on huomattavassa määrin levinnyt juuri tämän kentamiseksi on Sysmän kunta laatinut taajama- 12331: tien suuntaan. Leppäkorven paikallistie ei kuiten- alueelle kaavan muutoksen. 12332: kaan nykyisellään tyydytä jatkuvasti kasvavan lii- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon 12333: kenteen tarpeita. Sysmän kunnan työllisyystilanteen ehdotan kun- 12334: Erityisen ongelman muodostaa kevyen liiken- nioittaen, 12335: teen väylien puuttuminen. Ongelma korostuu 12336: sen johdosta, että koululaiset ja vanhukset käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12337: vät tietä runsaassa määrin, koska kirkonkylän ala- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 12338: aste, vanhainkoti, terveyskeskus, 9 vuokrakerros- kan määrärahan Leppäkorven paikallistien 12339: t~oa ja useita rivitaloja sijaitsee tien vaikutuspii- n:o 15040 parantamistöiden suorittami- 12340: nssä. seksi Sysmässä. 12341: 12342: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12343: 12344: Mauri Miettinen 12345: 1987 vp. 315 12346: 12347: Raha-asia-aloite n:o 302 12348: 12349: 12350: 12351: 12352: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien tu- 12353: kemiseen 12354: 12355: 12356: Eduskunnalle 12357: 12358: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on mättömän tuen tarve olisi kuitenkin ollut kaksin- 12359: varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen 1, 75 kertainen jaettavaan määrärahaan verrattuna. 12360: miljoonaa markkaa. Määrärahaa on vuoden 1986 Määräraha on jaettu yhä useammille lehdille ja 12361: tulo- ja menoarviossa korotettu 100 000 markalla näin yksittäisten lehtien osuus on senkin vuoksi 12362: ja vuonna 1987 50 000 markalla. Muutoin se on pienentynyt. 12363: pysynyt lähes samansuuruisena inflaatiokehityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12364: sestä sekä painatus- ja postituskustannusten nou- taen, 12365: susta huolimatta. Sen vuoksi määräraha on edel- 12366: leen täysin riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12367: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 12368: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia lehtiä. 29.99.56 5 000 000 markkaa uskonnollis- 12369: Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2 000 markas- ten lehtien tukemiseen. 12370: ta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien välttä- 12371: 12372: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 12373: 12374: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 12375: Esko Almgren Jorma Fred 12376: Sauli Hautala 12377: 316 1987 vp. 12378: 12379: Raha-asia-aloite n:o 303 12380: 12381: 12382: 12383: 12384: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuljetuspalve- 12385: lujen järjestämiseen 12386: 12387: 12388: Eduskunnalle 12389: 12390: Perusedellytys vammaisten henkilöiden tasaver- huomioon vammaiset kansalaiset ja varata heille 12391: taiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimintoi- riittävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kuitenkin 12392: hin ovat asumis-, opiskelu- ja työolosuhteet sekä eri kuntien alueella palvelujen tarve ja liikenne- 12393: tyydyttävällä tavalla järjestetyt kuljetuspalvelut. olosuhteet ovat erilaiset, olisi valtion tulo- ja me- 12394: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen noarvioon otettava erillinen määräraha vammais- 12395: komitea pitää vammaisten kansalaisten liikkumi- ten kuljetuspalveluiden tukemiseen. 12396: sen kannalta tavoitteena, että nämä voivat tehdä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12397: itse tarpeellisiksi katsomansa matkat samoin kus- taen, 12398: tannuksin kuin muu väestö ja että heillä on tätä 12399: varten tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12400: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetuskustan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12401: nuksiinsa autoveron palautuksen myötä, mutta 33.32.30 28 000 000 markkaa avustukse- 12402: oman auton käyttö ei sovellu kaikille vammaisille. na kunnzlle vammaisten kuljetuspalvelu- 12403: Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan ottaa jen järjestämiseen. 12404: 12405: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 12406: 12407: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren 12408: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Jorma Fred 12409: Lea Mäkipää Lea Kärhä Helena Pesola 12410: Päivi Varpasuo Sauli Hautala Ritva Laurila 12411: Heikki Järvenpää Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila 12412: Ben Zyskowicz 12413: 1987 vp. 317 12414: 12415: Raha-asia-aloite n:o 304 12416: 12417: 12418: 12419: 12420: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin- 12421: nan järjestämiseen 12422: 12423: 12424: Eduskunnalle 12425: 12426: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene järjes- lisivat tasavertaisesti osallisiksi muiden kansalais- 12427: tämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa ja ten kanssa lomanviettomahdollisuudesta ja virkis- 12428: virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa taloudel- tyksestä. 12429: lista tukea. Vammaisten lomatoiminta palvelee samanai- 12430: Onhan vuonna 1981 Tampereella tehty tutki- kaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin ja on 12431: mus osoittanut, että perin harvat vammaiset yltä- siten omiaan vähentämään vammaishuollon mui- 12432: vät yli 1 500 markan kuukausiansioon. Tuon suu- ta kustannuksia. 12433: ruisilla ansioilla ei juuri lomanviettoa kustanneta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12434: koska jo päivittäinen toimeentulo aiheuttaa vam- taen, 12435: maiselle suurempia kustannuksia kuin terveelle 12436: ihmiselle. Vammaisjärjestöjen mahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12437: palvella jäseniään ovat nykyisellään rajalliset ja 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57 12438: kaipaavat suoraa taloustukea valtion budjettiva- uudelle momentille 12 000 000 markkaa 12439: roista. Vammaisten lomatoimintaan tulee osoittaa vammaisten lomatoiminnan järjestämi- 12440: varoja, jotta nämäkin yhteiskuntamme jäsenet tu- seen. 12441: 12442: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 12443: 12444: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren 12445: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Jorma Fred 12446: Lea Mäkipää Heikki Järvenpää Sirkka-Liisa Anttila 12447: Päivi Varpasuo Sauli Hautala Ritva Laurila 12448: Lea Kärhä Toimi Kankaanniemi 12449: 318 1987 vp. 12450: 12451: Raha-asia-aloite n:o 305 12452: 12453: 12454: 12455: 12456: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoitolaitteiden hank- 12457: kimiseen ja uusimiseen 12458: 12459: 12460: Eduskunnalle 12461: 12462: Nykyisin syöpään sairastuu lähes 15 000 ihmistä na se, että laitteiden hankintaan ei osoiteta erillis- 12463: vuosittain. Lähitulevaisuudessa määrän arvioidaan tä määrärahaa niille yhdeksälle keskussairaalalle, 12464: kuitenkin nousevan jopa 20 OOO:een. Näin ollen jotka maassamme toimivat, vaan laitehankinnat 12465: sädehoitoa tarvitsevien määrä kasvaa lähitulevai- on suoritettava yleisestä määrärahasta, josta taas 12466: suudessa huomattavasti entisestään. kilpailevat samojen sairaalapiirien muut laitehan- 12467: Syöpäsairaiden hoito- ja tutkimuslaitteiden kinnat. 12468: määrä on kuitenkin maassamme liian vähäinen ja Sädehoitolaitteiden hankinnat tulee suorittaa 12469: olemassa olevien laitteidenkin kunto on heikko. nopeasti, sillä vain näin voidaan taata syöpäsairai- 12470: Olemassa olevat laitteet ovat noin 12-15 vuoden den asianmukainen hoito. Tämän vuoksi ja ottaen 12471: ajan olleet käytössä ja siten lähes loppuun kulu- huomioon sädehoitolaitteiston vanhenemisen ja 12472: neita. puutteellisuuden sekä laitteiden kalleuden tulisi 12473: Säteilyturvallisuuslaitoksen selvityksen mukaan valtion tulo- ja menoarvioon varata erillinen mää- 12474: suuri osa maassamme käytössä olevista sädehoito- räraha sädehoitolaitteiden hankkimista varten. 12475: laitteista on suorituskyvyltään eli potilasturvalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12476: suudeltaan sekä sähkömekaaniselta käyttöiältään taen, 12477: vanhentuneita. 12478: Lääkintöhallitus on vahvistanut sädehoitolait- ettri Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12479: teiden hankintaohjelman vuosiksi 1982-89, mi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 12480: kä sisältää 13 laitteen uusimisen ja 5 laitteen uus- 33.78.30 35 000 000 markkaa sädehoito- 12481: hankinnan. Tässä ohjelmassa on perusheikkoute- laitteiden hankkimiseen ja uusimiseen. 12482: 12483: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 12484: 12485: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Sirkka-Liisa Anttila 12486: Helena Pesola Esko Almgren Riitta Uosukainen 12487: Iiro Viinanen Jorma Fred Lea Mäkipää 12488: Sauli Hautala Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo 12489: Ritva Laurila Lea Kärhä Heikki Järvenpää 12490: Toimi Kankaanniemi Ben Zyskowicz 12491: 1987 vp. 319 12492: 12493: Raha-asia-aloite n:o 306 12494: 12495: 12496: 12497: 12498: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta mammografiatutkimusten 12499: järjestämiseen 12500: 12501: 12502: Eduskunnalle 12503: 12504: Rintasyöpä on viime vuosina yleistynyt maas- hän ei kunnilla ole riittäviä taloudellisia mahdolli- 12505: samme ja sitä on ilmennyt yhä nuoremmissa ikä- suuksia, vaan kunnat tarvitsevat valtion ylimää- 12506: luokissa. Samanaikaisesti ovat hoitomahdollisuu- räistä tukea voidakseen järjestää mammografiatut- 12507: det kehittyneet niin, että rintasyöpä kyetään hoi- kimuksia. 12508: tamaan etenkin riittävän varhaisessa vaiheessa to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12509: detuissa tapauksissa. Alkava rintasyöpä todetaan taen, 12510: mammografiatutkimuksessa. Tämä tutkimus 12511: maksaa nykyisin noin 300 markkaa. Mammogra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12512: fiatutkimuksen kalleuden vuoksi moni tapaus ei 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 12513: tule todetuksi ajoissa. Sen tähden on välttämätön- 33.78.30 30 000 000 markkaa avustukse- 12514: tä, että mammografiatutkimuksia voidaan järjes- na kunmlle mammografiatutkimusten jär- 12515: tää kunnan kustantamana toimintana. Mutta tä- jestämiseen. 12516: 12517: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 12518: 12519: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Helena Pesola 12520: Esko Almgren Riitta Uosukainen Iiro Viinanen 12521: Jorma Fred Lea Mäkipää Sauli Hautala 12522: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo Ritva Laurila 12523: Lea Kärhä Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila 12524: Ben Zyskowicz 12525: 320 1987 vp. 12526: 12527: Raha-asia-aloite n:o 307 12528: 12529: 12530: 12531: 12532: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastusarmeijan raittius- 12533: ja alkoholityön tukemiseen 12534: 12535: 12536: Eduskunnalle 12537: 12538: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alkoholi- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä auttavaa 12539: lakivaliokunta mietintönsä perusteluissa totesi, et- että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholiongelmaan 12540: tä elintason nousu ja alkoholikaupan muutokset joutuneiden keskuudessa, sekä miesten että nais- 12541: tulevat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, jo- ten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyötä nuorten 12542: ten valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidettävä ja lasten kohdalla. 12543: entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12544: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täytty- taen, 12545: neen täsmälleen. 12546: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen myötä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12547: erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja nuoriso 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 12548: joutuvat helposti alkoholisoitumisen vaaroille alt- 33.89.50 300 000 markkaa Pe/astusar- 12549: tiiksi. mezj'an raittius- ja alkoho/ityöhön. 12550: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja 12551: asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämänta- 12552: pojen edistämiseksi on voimistettava. 12553: 12554: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 12555: 12556: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren 12557: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Jorma Fred 12558: Lea Mäkipää Päivi Varpasuo Sauli Hautala 12559: Ritva Laurila Lea Kärhä Heikki Järvenpää 12560: Toimi Kankaanniemi 12561: 1987 vp. 321 12562: 12563: Raha-asia-aloite n:o 308 12564: 12565: 12566: 12567: 12568: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toipilaskoti-säätiö Betes- 12569: dan vanhainkodin rakentamiseen Vantaan Myyrmäkeen 12570: 12571: 12572: Eduskunnalle 12573: 12574: Vantaan kaupungin toivomuksesta on Toipilas- nassa ja 48-paikkainen Lepokoti Kotivalli Sipoon 12575: koti-säätiö Betesda aloittanut suunnitelmat uu- kunnassa. 12576: den nykyajan vaatimukset täyttävän vanhainkodin Toipilaskoti Jokela on vuonna 1986 hyväksytty 12577: rakentamiseksi. Tämän 60-paikkaisen vanhainko- myös kuntoutusta antavaksi laitokseksi sen jäl- 12578: din rakentaminen on tarkoitus aloittaa marras- keen, kun laitoksen alueelle rakennettiin kuntou- 12579: kuussa 1987. Rakennushankkeen kustannusarvio tusosasto uimahalleineen ja hoito-osastoineen. 12580: on noin 24 miljoonaa markkaa. Rakennus tulisi si- Tapaturmavirasto on hyväksynyt Toipilaskoti Jo- 12581: sältämään myös kuntoutusosaston. kelan rintamaveteraanien ja sotainvalidien kun- 12582: Koska säätiöllä itsellään ei ole hankkeen vaati- tou tuspaikaksi. 12583: mia pääomia, on edellä mainittu summa lainatta- Toteuttaessaan tarkoitustaan auttaa kuntia vai- 12584: va vakuutusyhtiöiltä ja pankeilta. Lainojen lyhen- keissa vanhustenhuoltotilanteissa Toipilaskoti- 12585: nykset ja korot on tällöin aikanaan sisällytettävä säätiö Betesda on hankkinut laajan kokemuksen ja 12586: hoitopäivämaksuun. Jotta hoitopäivämaksun suu- luottamuksen alalla. 12587: ruus saataisiin kohtuulliseksi, olisi valtion tuki Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12588: hankkeelle välttämätön. On myös muistettava, et- tavasti, 12589: tä tämä yleishyödylliseltä kannalta tärkeä hanke 12590: merkitsisi toteutuessaan noin 40 uuden työpaikan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12591: syntymistä. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.93 12592: Vantaan Myyrmäen rakennushankkeen toteut- uudelle momentille 2 000 000 markkaa 12593: tajalla vuonna 1971 perustetulla Toipilaskoti- vanhainkodin rakentamiseksi Vantaan 12594: säätiö Betesdalla on ennestään kaksi laitosta: Myyrmäkeen Toipzlaskoti-säätiö Betesdan 12595: 105-paikkainen Toipilaskoti Jokela Lohjan kun- toimesta. 12596: 12597: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 12598: 12599: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 12600: 12601: 12602: 12603: 12604: 23 270416F 12605: 322 1987 vp. 12606: 12607: Raha-asia-aloite n:o 309 12608: 12609: 12610: 12611: 12612: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumei- 12613: den käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 12614: 12615: 12616: Eduskunnalle 12617: 12618: Maailman terveysJaqestön yleiskokouksen 25 misvarojen puuttumisen takia. Valitut kokous- 12619: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätöslau- edustajat ovat joutuneet osallistumaan kokouksiin 12620: selman mukaan alkoholin liikakäytön haitat kuu- mm. omilla henkilökohtaisilla varoillaan. 12621: luvat maailman uusimpiin terveysongelmiin. Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen li- 12622: Yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan ryhtymään sääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen 12623: tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien ku- juomatavan leviäminen. Se ei ole missään syrjäyt- 12624: lutuksen vähentämiseksi. Se antoi Maailman ter- tänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se on tul- 12625: veysjärjestön tehtäväksi kehottaa eri maita toimi- lut niiden lisäksi. 12626: maan entistä enemmän yhdessä alkoholiongel- Huumausaineiden kauppa on kansainvälistä ri- 12627: mien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. kollisuutta, jonka hallinta edellyttää yhteisiä toi- 12628: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä toi- menpiteitä eri maiden viranomaisilta. Nykyisissä 12629: minnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja huume- oloissa ehkäisy voi olla tehokasta vain silloin, kun 12630: neuvosto (lnternational Council on Alcohol and siihen pyritään samantapaisin toimenpitein mah- 12631: Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee Lau- dollisimman monessa maassa. Siksi kansainvälis- 12632: sannessa Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsenjärjestöt, ten työmuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 12633: Alkoholitutkimussäätiö ja Suomen Raittiusjärjes- on ensiarvoisen tärkeätä juuri nyt, huumeiden ka- 12634: töjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet osaa neuvos- tukauppahintojen ollessa laskusuunnassa ja huu- 12635: ton toimintaan vuonna 1985 ja vuoden 1986 kesä- meiden ollessa yhä useamman saatavilla. 12636: seminaari pidetään Budapestissa Unkarissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12637: Riittävän osanoton varmistaminen Kansainväli- taen, 12638: sen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, se- 12639: minaareihin ja kongresseihin on osoittautunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12640: vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Suo- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 12641: men Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ollut riittä- 33.99.25 250 000 markkaa kansainväli- 12642: västi määrärahoja näihin tarkoituksiin. Myös Poh- seen toimintaan alkoholismin ja huumei- 12643: joismaiden raittiusneuvoston toimintaan osallistu- den käytön ehkäisemiseksi. 12644: minen ei ole ollut täysitehoista riittävien osallistu- 12645: 12646: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 12647: 12648: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Esko Almgren 12649: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Jorma Fred 12650: Lea Mäkipää Sauli Hautala Sirkka-Liisa Anttila 12651: Päivi Varpasuo Ritva Laurila Lea Kärhä 12652: Heikki Järvenpää Toimi Kankaanniemi 12653: 1987 vp. 323 12654: 12655: Raha-asia-aloite n:o 310 12656: 12657: 12658: 12659: 12660: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisin työllistämistoimin 12661: hoidettujen tehtävien vakinaistarniseksi Pohjois-Karjalan läänissä 12662: 12663: 12664: Eduskunnalle 12665: 12666: Joensuun yliopistossa on maan korkeakoululai- maan korkeimpia: vuoden 1986 lopussa lähes 12667: toksen yleiseen tasoon verrattuna erittäin huomat- 10 % , joten kaikki erilaiset työllistämistoimet 12668: tava erilaisen opetuksen ja tutkimuksen apuhen- ovat tervetulleita. Tavoitteena on kuitenkin oltava 12669: kilökunnan vajaus. Joensuun yliopistossa on vain mahdollisimman monen uuden kokopäiväisen ja 12670: 113 siitä opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilö- vakinaisen työpaikan luominen. 12671: kunnasta, mitä muissa tieteenalaltaan vertailukel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12672: poisissa korkeakouluissa on. Myös yliopiston kir- taen, 12673: jastossa on riittämättömästi työntekijöitä. 12674: Joensuun yliopisto on vuosittain saanut keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12675: määrin 140 valtion työllisyysvaroin palkattua 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 12676: työntekijää. Eräät toiminnot ovat tällä hetkellä tä- 28.80.02.6 2 000 000 markkaa käytet- 12677: män jatkuvasti vaihtuvan henkilöstön varassa. Tä- täväksi 40:n tilapäisin työllistämistoimin 12678: mä aiheuttaa vakavia puutteita työn joustavassa hoidetun tehtävän vakinaistamiseksi Poh- 12679: organisoimisessa ja töiden tuloksellisessa suunnit- jois-Karjalan läänissä ja erityisesti Joen- 12680: telussa ja toteutuksessa. suun yliopistossa. 12681: Pohjois-Karjalan läänin työttömyysaste on 12682: 12683: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 12684: 12685: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 12686: Matti Väistö Esko Jokiniemi Pekka Puska 12687: Heikki Rinne 12688: 324 1987 vp. 12689: 12690: Raha-asia-aloite n:o 311 12691: 12692: 12693: 12694: 12695: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta näyttamotalteen ammatil- 12696: lisen koulutuksen aloittamiseksi Joensuun kuvataideoppilai- 12697: toksessa 12698: 12699: Eduskunnalle 12700: 12701: Suomessa on hyvin toimiva musiikkioppilaitos- suun kuvataideoppilaitoksessa näyttämötaiteen 12702: järjestelmä. Koulutus sisältää alan ammatillisen opetusohjelmassa 1.8.1988 alkaen. 12703: koulutuksen opettajista orkesterimuusikoihin. Sa- Tulisi myös säätää laki näyttämö- ja kuvataide- 12704: manlaista järjestelmää tarvittaisiin myös kuva- ja oppilaitoksista. 12705: näyttämötaiteeseen. Kuva- ja näyttämötaiteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12706: opettajista ja ohjaajista on tällä hetkellä huutava taen, 12707: puute. Alan korkein opetus ei kata alan työvoi- 12708: man tarvetta. Maassamme toimii n. 70 lasten- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12709: nuorten kuvataidekoulua. Joensuussa on kuvatai- 1988 tulo- ja menoarvioon 550 000 mark- 12710: dekoulussa aloitettu esittävän taiteen (näyttämö- kaa näyttämö- ja kuvataiteen ammattflisen 12711: taide) lasten ja nuorten opetus. Siten Joensuussa sekä lasten ja nuorten opetuksen kokezfu- 12712: olisi hyvät edellytykset aloittaa näyttämö- ja kuva- toiminnan aloittamiseen Joensuun kuva- 12713: taiteen ammatillinen sekä lasten ja nuorten ope- taideopptfaitoksessa. 12714: tus. Koulutus voitaisiin aloittaa kokeiluna Joen- 12715: 12716: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 12717: 12718: Riitta Myller Matti Väistö Eeva Turunen 12719: Riitta Järvisalo-Kanerva Pekka Puska Esko Jokiniemi 12720: Heikki Rinne Markku Pohjola 12721: 1987 vp. 325 12722: 12723: Raha-asia-aloite n:o 312 12724: 12725: 12726: 12727: 12728: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta kiihdytinhallin rakentamiseksi 12729: Jyväskylän yliopistoon 12730: 12731: 12732: Eduskunnalle 12733: 12734: Fysiikan laitoksen keskeinen tutkimuskohde Jy- missuunnitelmaa valmistellaan. Syklotronin kus- 12735: väskylän yliopitossa on ydinfysiikka. Laitos on tannusarvio on 42 000 000 markkaa ja rakennuk- 12736: maassamme ydinfysiikan tutkimuksen keskus ja sen 17 000 000 markkaa, ajoitustavoitteena vuo- 12737: sen tutkimukset ovat kansainvälisesti varsin arvos- det 1987-1991. 12738: tettuja. Fysiikan laitoksella vuonna 1975 käyttöön Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 12739: otettu syklotroni on suorityskyvyltään vaatimaton vasti, 12740: ja sen tieteellinen käyttöikä alkaa olla ohi. Suo- 12741: men Akatemian asettaman suomalaisen kokeelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12742: sen ydin- ja hiukkasfysiikan kansainvälinen ar- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 12743: viointiryhmä on käsitellyt hanketta ja antanut sii- markkaa Jyväskylän yliopiston fysiikan lai- 12744: tä myönteisen lausunnon. toksen uuden kiihdytinhallin rakentami- 12745: Suunnitelma suprajohtavasta syklotronista on sen aloittamiseen. 12746: valmis ja myös kiihdytinhallirakennuksen perusta- 12747: 12748: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12749: 12750: Tina Mäkelä 12751: 326 1987 vp. 12752: 12753: Raha-asia-aloite n:o 313 12754: 12755: 12756: 12757: 12758: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston kemian 12759: laitoksen toimitilojen rakentamiseksi 12760: 12761: 12762: Eduskunnalle 12763: 12764: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella ei ole osoittamisen jälkeen. Rakentamisen ajoitustavoit- 12765: erityisesti sen tutkimus- ja koulutustarpeisiin teena ovat vuodet 1987-1989 ja hankkeen kus- 12766: suunniteltuja tiloja, vaan se toimii huonokuntoi- tannusarvio on noin 42 000 000 markkaa. 12767: sissa vuokratiloissa. Koko Jyväskylän yliopistosta Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 12768: vuokratiloissa toimii lähes 25 o/o, kun valtakun- vasti, 12769: nallinen keskiarvo jää alle 10 o/o :n. Luonnontie- 12770: teissä käytettävissä olevat tilat jäävät selvästi kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12771: tämislainsäädännön miniminormien alle. 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 12772: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen perusta- markkaa Jyväskylän yliopiston kemian lai- 12773: mis- ja esisuunnitelmat ovat valmiit, ja rakennus- toksen rakennussuunnitteluun ja rakenta- 12774: suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi varojen misen aloittamiseen. 12775: 12776: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12777: 12778: Tina Mäkelä 12779: 1987 vp. 327 12780: 12781: Raha-asia-aloite n:o 314 12782: 12783: 12784: 12785: 12786: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Konneveden tutkimusaseman 12787: majoitustilojen laajentamiseen 12788: 12789: 12790: Eduskunnalle 12791: 12792: Konneveden tutkimusasema valmistui vuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 12793: 1982. Tutkimusasema ei kuitenkaan toteutunut vasti, 12794: alkuperäisten suunnitelmien mukaan rahoitussyi- 12795: den vuoksi. Nyt on käytännössä ilmennyt, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12796: tutkimusaseman majoitustilat ovat riittämättömät 1988 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 12797: ja haittaavat näin ollen huomattavasti tutkimus- markkaa Konneveden tutkimusaseman 12798: aseman työtä. majoitustilojen laajentamiseen. 12799: 12800: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 198 7 12801: 12802: Tina Mäkelä 12803: 328 1987 vp. 12804: 12805: Raha-asia-aloite n:o 315 12806: 12807: 12808: 12809: 12810: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta vastavalmistuneiden opiskelijoi- 12811: den opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen maksuajan 12812: pidentämiseksi 12813: 12814: Eduskunnalle 12815: 12816: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- 12817: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakio maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- 12818: huonommasa asemassa. Heillä on edessä muutto tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää 12819: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu- 12820: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja neen opiskelijan korkotuen pidentäminen 1, 5 12821: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat- vuodesta 3 vuoteen. 12822: taa olla ylivoimainen. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 12823: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan taen, 12824: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- 12825: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12826: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatoota työtä 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 12827: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti markkaa vastavalmistuneiden opiskeltj'oi- 12828: jopa 3 ,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- den opintolainojen ylt'määräisen korko- 12829: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- tuen pidentämiseksi kolmeksi vuodeksi. 12830: 12831: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12832: 12833: Tina Mäkelä 12834: 1987 vp. 329 12835: 12836: Raha-asia-aloite n:o 316 12837: 12838: 12839: 12840: 12841: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Keski-Palokan koulun lisäraken- 12842: nuksen rakentamiseen Jyväskylän maalaiskunnassa 12843: 12844: 12845: Eduskunnalle 12846: 12847: Jyväskylän maalaiskunnan Keski-Palokan kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12848: lun oppilasmäärät ovat kasvaneet ennustettua no- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 12849: peammin ja kasvu näyttää yhä kiihtyvän. Koulun markkaa Jyväskylän maalaiskunnan Keski- 12850: tämänhetkiset tilat ovat riittämättömät nykyiselle Patakan koulun lisärakennuksen rakenta- 12851: oppilasmäärälle ja näin ollen kouluun tarvitaan li- misen aloittamiseen. 12852: sätilaa. 12853: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 12854: vasti, 12855: 12856: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12857: 12858: Tina Mäkelä 12859: 330 12860: 1987 vp. 12861: 12862: Raha-asia-aloite n:o 317 12863: 12864: 12865: 12866: 12867: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sisäliikuntatilan rakentamiseen 12868: Kivijärven peruskoulun yläasteelle 12869: 12870: 12871: Eduskunnalle 12872: 12873: Kivijärven kunta on Keski-Suomen läänissä ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12874: noa kunta, josta puuttuvat kunnolliset sisäliikun- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 12875: tatilat. Näin ollen kunnassa on perusteltu tarve si- markkaa sisäliikuntatzfan rakentamiseen 12876: säliikuntatilan rakentamiselle, joka tulisi rakentaa Kivijärven peruskoulun yläasteelle. 12877: Kivijärven peruskoulun yläasteen yhteyteen. 12878: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 12879: vasti 12880: 12881: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12882: 12883: Tina Mäkelä 12884: 1987 vp. 331 12885: 12886: Raha-asia-aloite n:o 318 12887: 12888: 12889: 12890: 12891: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Toivakan kirjastotalon rakenta- 12892: miseen 12893: 12894: 12895: Eduskunnalle 12896: 12897: Uusien kirjastotilojen saaminen on viime vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 12898: na ollut vaikeaa. Valtion tulo- ja menoarvion vasti, 12899: määrärahat ovat olleet pienet ja hankkeet ovat ka- 12900: sautuneet. Rahoitusjärjestelmän muutos osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12901: jälkirahoituksen suuntaan purkaa toivottavasti su- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 12902: maa. markkaa Toivakan kirjastotalon rakenta- 12903: Toivakan pääkirjasto sijaitsee nykyisellään 79 mtseen. 12904: m 2 käsittävässä huoneistossa, josta puuttuvat täy- 12905: sin varasto- ja sosiaalitilat. Kirjastoa ei ole voitu 12906: mitenkään kehittää tilanahtauden vuoksi. 12907: 12908: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12909: 12910: Tina Mäkelä 12911: 332 1987 vp. 12912: 12913: Raha-asia-aloite n:o 319 12914: 12915: 12916: 12917: 12918: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopetta- 12919: jaopiston opetustilojen laajentamiseen 12920: 12921: 12922: Eduskunnalle 12923: 12924: Jyväskylässä Sljattsevan Keski-Suomen kotita- tämiselle, jonka vuoksi lisärakentaminen on vält- 12925: lousopettajaopiston oppilasmäärä tulee kasva- tämätöntä. 12926: maan huomattavasti. Opetustilat ovat ahtaat, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 12927: epätarkoituksenmukaiset ja puutteelliset ja niitä vasti, 12928: on jo jouduttu myös vuokraamaan. Vuokratilojen 12929: käyttö on vaikeaa oppilaitoksen sijainnin ja ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12930: tuksen laaja-alaisuuden vuoksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 12931: Opetustilojen tarve oli merkittävä jo vuonna markkaa Keski-Suomen kotitalousopetta- 12932: 1986. Lisätilat ovat ehto uusien linjojen käynnis- jaopiston opetustilojen lisärakentamiseen. 12933: 12934: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12935: 12936: Tina Mäkelä 12937: 1987 vp. 333 12938: 12939: Raha-asia-aloite n:o 320 12940: 12941: 12942: 12943: 12944: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalousoppilai- 12945: toksen rakentamiseen 12946: 12947: 12948: Eduskunnalle 12949: 12950: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen perusta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 12951: ruissuunnitelma on hyväksytty 2.4.1985. Kone- ja vasti, 12952: kalustohallin sekä koulutilan hankkimiseen on 12953: haettu työvoimaministeriön rahoitusta, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12954: muilta osin Pihtiputaan kunta pitää tärkeänä saa- 1988 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 12955: da maatalousoppilaitoksen rahoitukseen varoja markkaa Pihtiputaan maatalousopptlai- 12956: valtion tulo- ja menoarviosta. Kunta pelkää ra- toksen rakentamiseen. 12957: kentamisen viivästyvän, ellei kyseisiä varoja voida 12958: myöntää. 12959: 12960: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12961: 12962: Tina Mäkelä 12963: 334 1987 vp. 12964: 12965: Raha-asia-aloite n:o 321 12966: 12967: 12968: 12969: 12970: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppilaitok- 12971: sen oppilasasuntolan rakentamiseen 12972: 12973: 12974: Eduskunnalle 12975: 12976: Keski-Suomessa ei ole maatalousalan opistoas- ri etenkin uuden koneopetuksen linjan alettua. 12977: teista koulutusta. Kun Keski-Suomen lääniin tai Tiloja tarvittaisiin kiireellisesti lisää noin 50 oppi- 12978: sen välittömään läheisyyteen tulee lähivuosina laalle. 12979: kolme uutta maatalousoppilaitosta, tulisi näiden Edellä esitetyn petusteella ehdotan kunnioitta- 12980: oppilaille tarjota jatkokoulutusmahdollisuus vasti, 12981: omalla alueellaan eli Tarvaalan maatalousoppilai- 12982: toksessa Saarijärvellä, jossa on vanhin valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12983: omistama oppilaitos. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 12984: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen oppilasasun- markkaa Tarvaalan maatalousoppzlaitok- 12985: tolatarve on kuitenkin jo nykyisellään erittäin suu- sen oppilasasuntolan rakentamiseen. 12986: 12987: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 12988: 12989: Tina Mäkelä 12990: 1987 vp. 335 12991: 12992: Raha-asia-aloite n:o 322 12993: 12994: 12995: 12996: 12997: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken nuoriso- ja leiri- 12998: keskuksen toiminnan tukemiseen 12999: 13000: 13001: Eduskunnalle 13002: 13003: Kannonkoskella toimivan kansainvälisen nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13004: riso- ja leirikeskuksen toiminnan kehittämisen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13005: kannalta on erittäin tärkeää, että valtio vielä näin 29.91.51 30000 markkaa Kannonkosken 13006: toiminnan alkuvaiheessa tukee leirikeskusta toi- kansainvälisen nuoriso- ja leirikeskuksen 13007: minnan jatkuvuuden takaamiseksi, koska vaki- toiminnan tukemiseen. 13008: naista henkilökuntaa ei ole vielä voitu palkata tar- 13009: peellisessa määrin. 13010: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13011: vasti, 13012: 13013: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13014: 13015: Tina Mäkelä 13016: 336 1987 vp. 13017: 13018: Raha-asia-aloite n:o 323 13019: 13020: 13021: 13022: 13023: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Virtain vapaa-ajankeskuksen 13024: rakentamiseen 13025: 13026: 13027: Eduskunnalle 13028: 13029: Virtain kansainvälisen nuorisomatkailu- ja kurs- masta sekä lähentää heitä monipuoliseen järvisuo- 13030: sikeskuksen rakentamista varten on Virtain kun- malaiseen luontoon. 13031: nalla olemassa valmiit suunnitelmat, ja toiminta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13032: on jo osittain aloitettu. Leirikoulutoimintaa voi- taen, 13033: danhoitaa jo nyt runsaan maatilamatkailutoimin- 13034: nan puitteissa. Keskuksen tarkoituksena on pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13035: vella nykyaikaisena koulutuskeskuksenaja aktiivi- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 13036: sen vapaa-ajanvieton keskuksena ja tutustuttaa markkaa Virtain kansainvälisen nuoriso- 13037: nuorisoryhmiä paikallisiin suomalaisiin elinolo- matkailu- ja kurssikeskuksen rakentami- 13038: suhteisiin menneisyyden ja nykyisyyden näkökul- seen ja toiminnan tukemiseen. 13039: 13040: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 13041: 13042: Tina Mäkelä 13043: 1987 vp. 337 13044: 13045: Raha-asia-aloite n:o 324 13046: 13047: 13048: 13049: 13050: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten sosiaalista hyvin- 13051: vointia edistävän video-ohjelman tuottamiseen 13052: 13053: 13054: Eduskunnalle 13055: 13056: Vuoden 1985lopussa oli maassamme myyty yh- seen tulisi laatia Suomen oloihin sopivaa kasva- 13057: teensä noin 380 000 kappaletta videonauhureita. tuksellista videofilmituotantoa. ''Sähköinen kult- 13058: Näin ollen noin 20 % :ssa kotitalouksista oli oma tuurimaisema'' on nykynuorten arkipäivää. Nyky- 13059: videolaitteistonsa. Videokasettien myynti- ja tekniikkaa tulee käyttää myönteisen kasvun väli- 13060: vuokrauspisteitä maassamme oli samaan aikaan neenä. 13061: noin 1 200. Vuoden 1985 aikana tuotiin Suomeen Nuorten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy lähei- 13062: noin 416 000 nauhoitettua kasettia. Myynti- ja sesti kyky tulla toimeen itsensä, muiden ja koko 13063: vuokrausnimikkeitä oli noin 3 700. Yli puolet ni- elämän kanssa. Asian käsittelemiseksi lähinnä pe- 13064: mikkeistä perustui jännitykseen ja seksualismiin. ruskoulun yläasteella ja vastaavanikäisten kerhois- 13065: Arvion mukaan vuonna 1996 olisi 40 % :lla koti- sa on suunniteltu tuotettavaksi noin 40 minuutin 13066: talouksista käytössään kuvanauhuri. video-ohjelma. Filmissä käsitellään nuorekkaalla 13067: Peruskouluissa ja lukioissa oli vuonna 1986 tavalla nuoren ihmisen suhdetta itseensä, saman- 13068: noin 3 600 videonauhuria. Opettajista 69 % piti ikäisiin ja yhteiskuntaan yleensä sekä sitä ylläpitä- 13069: elokuvan käyttöä opetuksen apuna hyvin tai mel- viin arvoihin. 13070: ko tarpeellisena. 84 % opettajista piti kuvallista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 13071: viestintää hyvin tai melko tarpeellisena Kaarina taen, 13072: Weckströmin tutkimusten mukaan vuonna 1986. 13073: Kehitys Keski-Euroopassa on osoittanut, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13074: videonauhoitteet ovat laadullisesti paranemassa. 1988 tulo- ja menoarvioon 160 000 mark- 13075: Väkivalta- ja pomovideoiden myynti on vähitellen kaa käytettäväksi nuorten sosiaalista hy- 13076: kääntynyt laskuun. Ennustettavissa on saman- vinvointia edistävän video-ohjelman tuot- 13077: suuntainen kehitys myös Suomessa. Tarkoituk- tamiseen. 13078: 13079: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13080: 13081: Tina Mäkelä Pekka Haavisto 13082: Pekka Puska Ole Wasz-Höckert 13083: 13084: 13085: 13086: 13087: 24 270416F 13088: 338 1987 vp. 13089: 13090: Raha-asia-aloite n:o 325 13091: 13092: 13093: 13094: 13095: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Päijännemuseon uudisraken- 13096: nuksen rakentamiseen Säynätsaloon 13097: 13098: 13099: Eduskunnalle 13100: 13101: Säynätsalon kunta suunnittelee kunnan kult- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13102: tuurihistoriallisen museon ja Päijänteen vesilii- vasti, 13103: kenteen historiasta kertovan museon perustamista 13104: kunnan omistamalle maalle Päijänteen rantaan. että Eduskunta ottaisi valtt'on vuoden 13105: Tarkoituksena on pystyttää uudisrakennus tätä 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13106: Päijännemuseota varten. Kyseistä hanketta on markkaa Pätjännemuseon uudisrakennuk- 13107: mahdoton toteuttaa ilman valtion tukea. sen rakentamiseen Säynätsalon kuntaan. 13108: 13109: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13110: 13111: Tina Mäkelä 13112: 1987 vp. 339 13113: 13114: Raha-asia-aloite n:o 326 13115: 13116: 13117: 13118: 13119: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakentamiseen Keski- 13120: Suomessa 13121: 13122: 13123: Eduskunnalle 13124: 13125: Keski-Suomessa on padottu runsaasti virtaavia koski, Äänekoski. Valtion vuoden 1988 tulo- ja 13126: vesiä rakentamatta kalateitä, eikä niitä ole aikoi- menoarvioon tulisi saada määräraha hankkeen 13127: naan kaikkiin kohteisiin edes vaadittu. Nykyään suunnitteluun. 13128: ymmärretään kalateiden välttämättömyys arvoka- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13129: lojen lisääntymiselle, kalataloudelle ja vesien vir- vasti, 13130: kistyskäytölle. Keski-Suomen alueellisessa kalata- 13131: loussuunnitelmassa on kalatiet esitetty rakennet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13132: taviksi seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: Haapa- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 13133: koski, Kuhankoski, Hilmonkoski, Kärnänkoski ja kaa kalateiden rakentamisen suunnitte- 13134: Kyrönpuro, Pyhäkoski, Leuhunkoski, Hietaman- luun Keski-Suomessa. 13135: koski, Venekoski, Rutajoki, Arvajan reitti, Kallio- 13136: 13137: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13138: 13139: Tina Mäkelä 13140: 340 1987 vp. 13141: 13142: Raha-asia-aloite n:o 327 13143: 13144: 13145: 13146: 13147: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Suomen Yksityismetsänomista- 13148: jain Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 13149: 13150: 13151: Eduskunnalle 13152: 13153: Suomen Yksityismetsänomistajain Keskusliitto Suomen Yksityismetsänomistajain Keskusliitto 13154: ry. on puolueeton metsäpoliittinen järjestö, jonka ry:n ansiosta ovat sekä metsähallitus että Keskus- 13155: tarkoituksena on seurata ja kehittää metsäkaupan metsälautakunta Tapio muuttaneet merkittävästi 13156: ja metsänhoidon yleisiä edellytyksiä sekä järjestää metsänkäsittelyohjeitaan. Liittoa on kuultu myös 13157: tiedotus- ja neuvontatilaisuuksia. Julkaisutoimin- metsälakeja valmisteltaessa. 13158: ta on myös liiton tärkeä tehtävä. Puolueettoman metsäpoliittisen järjestön toi- 13159: Järjestön ovat perustaneet metsiemme kunnosta minta on tärkeä metsänhoito- ja uudistusmenetel- 13160: ja tulevaisuudesta huolestuneet yksityismetsän- miä kehitettäessä. 13161: omistajat. Liittoon kuuluu 9 jäsenyhdistystä ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 13162: ton toiminta on rahoitettu yksityisin varoin. Liitto vasti, 13163: on ottanut kantaa nykyiseen metsänhoitoon ja pa- 13164: heksunut suurien avohakkuiden, syväaurauksien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13165: ja pakkoistutusten metsäluonnollemme aiheutta- 1988 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark- 13166: mia vaurioita. kaa Suomen Yksityismetsänomistajain 13167: Keskushitto ry:n toimintaa varten. 13168: 13169: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 13170: 13171: Tina Mäkelä 13172: 1987 vp. 341 13173: 13174: Raha-asia-aloite n:o 328 13175: 13176: 13177: 13178: 13179: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Rutalahden-Viisarimäen tien 13180: perusparamamiseen 13181: 13182: 13183: Eduskunnalle 13184: 13185: Keski-Suomessa sijaitseva Rutalahden-Viisa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13186: rimäen tie on erittäin huonokuntoinen. Tietä ra- taen, 13187: sittaa suuri raskaan liikenteen määrä, joka suun- 13188: tautuu Rutalahden puutavaran pudotuspaikalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13189: Pudotuspaikka on yksi Päijänteen suurimmista. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 13190: Tien kuormitus on noin 4 000 puutavara-autoa/ markkaa Keski-Suomessa stjizitsevan Ruta- 13191: VUOSI. lahden- Viisarimäen tien perusparannus- 13192: Tien korjaamiselle on jo olemassa vahvistettu töiden aloittamiseksi. 13193: suunnitelma. 13194: 13195: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13196: 13197: Tina Mäkelä 13198: 342 1987 vp. 13199: 13200: Raha-asia-aloite n:o 329 13201: 13202: 13203: 13204: 13205: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen-Kivi- 13206: järven kanavan rakentamiseen 13207: 13208: 13209: Eduskunnalle 13210: 13211: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamista puutavaran kuljetuksia ja olisi myös matkailua 13212: on suunniteltu, koska on katsottu kanavan olevan edistävä toteutuessaan. 13213: tärkeä, jotta voitaisiin turvata sisämaakuntien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13214: elinkeinotoiminnan kuljetusten kilpailukyky ja taen, 13215: jotta voitaisiin luoda edellytykset uuden tuotan- 13216: non syntymiselle maakunnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13217: Keiteleen-Päijänteen kanavan jatkaminen Ki- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 13218: vijärveen tulisi myös ottaa huomioon suunnitel- markkaa Keiteleen-Päijänteen-Kivzjär- 13219: mia laadittaessa. Kanavan jatkamiskustannukset ven kanavan suunnitteluun ja rakennus- 13220: Kivijärveen olisivat pienet. Lisäksi kanavan jatka- tözden aloittamiseen. 13221: minen Kivijärveen helpottaisi turpeen, kiven ja 13222: 13223: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13224: 13225: Tina Mäkelä 13226: 1987 vp. 343 13227: 13228: Raha-asia-aloite n:o 330 13229: 13230: 13231: 13232: 13233: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta eräiden pienvenesatamien raken- 13234: tamiseksi Keski-Suomeen 13235: 13236: 13237: Eduskunnalle 13238: 13239: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13240: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunnitel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13241: mia venesatamien rakentamisesta Kannonkoskelie 31.27. 77 2 000 000 markkaa pienvenesa- 13242: (~ kpl), Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen ja tamien rakentamiseksi Kannonkoskelle, 13243: Aänekoskelle. Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen ja 13244: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- Äänekoskelle. 13245: vasti, 13246: 13247: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13248: 13249: Tina Mäkelä 13250: 344 1987 vp. 13251: 13252: Raha-asia-aloite n:o 331 13253: 13254: 13255: 13256: 13257: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien kuljetusmaksujen 13258: alentamiseksi 13259: 13260: 13261: Eduskunnalle 13262: 13263: Lehdistön yleinen kuljetustuki on tarkoitettu Viestintäpoliittinen komitea esitti v. 1973, että 13264: keventämään kotimaisten sanoma- ja aikakausleh- 1-2-päiväisten paikallislehtien postitaksa olisi sa- 13265: tien postimaksuja. mastettava useampipäiväisten lehtien postitaksan 13266: Sanomalehdet ovat postitaksan osalta kuitenkin kanssa. Parlamentaarinen lehdistökomitea esitti v. 13267: eriarvoisessa asemassa riippuen ilmestymiskerto- 1968, että 1-2-päiväisten paikallislehtien posti- 13268: jen määrästä. Kerran ja kahdesti viikossa ilmesty- taksa vaiheittain samastettaisiin sanomalehtien 13269: vien paikallislehtien numerokappalekohtainen postitaksan kanssa. 13270: postimaksu on noin kaksinkertainen verrattuna Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13271: kolmesti tai useammin ilmestyvien, samanpai- taen, 13272: noisten lehtien numerokappaleen postimaksuun. 13273: Parlamentaarinen lehdistökomitea on todennut että" Eduskunta ottazsi valtion vuoden 13274: postimaksujen reaalikehityksen vuosina 1973- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13275: 1985 seuraavaksi: 31.55. 42 12 000 000 markan lisämäärära- 13276: han 1-2-påivåisten pazka//zslehtien posti- 13277: Vuosi Sanomalehdet Paikallislehdet 13278: taksan alentamiseksi useampipäiväzsten 13279: 1973 1 043 1 709 13280: sanomalehtien postitaksan taso/te. 13281: 1980 1 783 4 713 13282: 1985 2 052 5 371 13283: Vuoden 1952 indeksi= 1 000. 13284: 13285: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13286: 13287: Tina Mäkelä 13288: 1987 vp. 345 13289: 13290: 13291: Raha-asia-aloite n:o 332 13292: 13293: 13294: 13295: 13296: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tutkimuskes- 13297: kuksen kotimaisten polttoaineiden laboratorion investointeihin 13298: 13299: 13300: Eduskunnalle 13301: 13302: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13303: alainen kotimaisten polttoaineiden laboratorio on vasti, 13304: toiminut Jyväskylässä vuodesta 1980 alkaen. Se on 13305: yksi VTT:n kuudella eri paikkakunnalla sijaitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13306: vista aluelaboratorioista. KP A: n palveluksessa 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 13307: työskentelee runsaat 80 henkilöä. markkaa Valtion teknzllisen tutkimuskes- 13308: Kotimaisten polttoaineiden laboratorion uusien kuksen alaisen kotimaisten polttoaineiden 13309: toimitilojen vaatimiin investointeihin tulee varata laboratorion uusien toimitilojen vaatimiin 13310: määrärahat valtion tulo- ja menoarvioon. Vuoden investointeihin Jyväskylässä. 13311: 1986 tulo- ja menoarviossa hankkeeseen on osoi- 13312: tettu 11 000 000 markkaa. 13313: 13314: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13315: 13316: Tina Mäkelä 13317: 346 1987 vp. 13318: 13319: Raha-asia-aloite n:o 333 13320: 13321: 13322: 13323: 13324: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan toimintayksikön 13325: perustamiseksi Jyväskylään 13326: 13327: 13328: Eduskunnalle 13329: 13330: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) lökuntamäärä olisi noin 20 henkeä, mikä edellyt- 13331: toiminnan monipuolistamiselle Jyväskylässä on täisi noin 3 000 000 markan rahoitusta. 13332: edellytyksiä erityisesti tietotekniikan alueella. Jy- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 13333: väskylässä on vankkaa asiantuntemusta ja pitkät taen, 13334: koulutusperinteet, joiden ansiosta seudulla on 13335: tarjolla koulutettua työvoimaa. Tietotaajaman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13336: valmistuminen tarjoaa hyvän toimintaympäris- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 13337: tön. markkaa tietotekniikan toimintayksikön 13338: VTT:n toiminnan laajentamiseksi ja kehittämi- Perustamiseksijyväskylään Valtion teknzl- 13339: seksi tulisi Jyväskylään perustaa tietotekniikan toi- lisen tutkimuskeskuksen yhteyteen. 13340: mintayksikkö. Perustamisvaiheessa yksikön henki- 13341: 13342: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13343: 13344: Tina Mäkelä 13345: 1987 vp. 347 13346: 13347: Raha-asia-aloite n:o 334 13348: 13349: 13350: 13351: 13352: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta uusiopaperitehtaan suunnitte- 13353: luun 13354: 13355: 13356: Eduskunnalle 13357: 13358: Y mpäristömme saastumisen vuoksi olisi kaikin Valtiovallan pitäisi kaikin tavoin tukea uusiopa- 13359: tavoin pyrittävä käyttämään paperiteollisuudessa perin käyttöä ja sitä valmistavia tehtaita. Eräs rat- 13360: luontoa ja ympäristöä säästäviä menetelmiä. kaisu olisi pelkästään uusiopaperin valmistami- 13361: Metsiä, luontoa ja energiaa säästävän uusiopa- seen erikoistuneen, valtion omistaman tehtaan 13362: perin käyttö onkin ilahduttavasti lisääntynyt. Kui- perustaminen. 13363: tenkin uusiopaperista valmistettujen tuotteiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13364: hinnat ovat korkeammat kuin perinteisin mene- taen, 13365: telmin valmistettujen paperituotteiden. Tämä 13366: epäsuhta johtuu siitä, että nykyisen paperiteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13367: suutemme koneet eivät ole suunniteltuja uusiopa- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13368: perin tuottamiseen, joka vaatii aivan omat mene- markkaa valtion omistaman uusiapaperi- 13369: telmät ja koneet. tehtaan suunnittelutöiden aloittamiseksi. 13370: 13371: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13372: 13373: Tina Mäkelä 13374: 348 1987 vp. 13375: 13376: Raha-asia-aloite n:o 335 13377: 13378: 13379: 13380: 13381: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden kun- 13382: toutukseen 13383: 13384: 13385: Eduskunnalle 13386: 13387: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille turva- 13388: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoitaan. taan riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät 13389: Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteiskunnal- kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot. 13390: lista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13391: hiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän voimansa taen, 13392: vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi loman, virkis- 13393: tyksen ja kuntoutuksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13394: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että he jaksavat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 13395: hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteiskunnan 33.22.56 4 000 000 markkaa sotainvali- 13396: tukea. dien puolisoiden kuntoutuksen sekä vir- 13397: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jo- kistys- ja lomajaksojen järjestämiseen. 13398: ka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, 13399: 13400: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13401: 13402: Tina Mäkelä 13403: 1987 vp. 349 13404: 13405: Raha-asia-aloite n:o 336 13406: 13407: 13408: 13409: 13410: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien ilmaisen 13411: matkustusoikeuden toteuttamiseksi 13412: 13413: 13414: Eduskunnalle 13415: 13416: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13417: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeuttaa 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 13418: heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kulku- markkaa rintamaveteraanien maksutlo- 13419: välineissä maamme rajojen sisäpuolella. man matkustusoikeuden järjestämiseksi 13420: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- yleisissä kulkuneuvoissa. 13421: vasti, 13422: 13423: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13424: 13425: Tina Mäkelä 13426: 350 1987 vp. 13427: 13428: Raha-asia-aloite n:o 337 13429: 13430: 13431: 13432: 13433: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta turvakotien perustamiseen alko- 13434: holistien omaisille 13435: 13436: 13437: Eduskunnalle 13438: 13439: Ensi Kotien Liitto ylläpitää suurimmilla paikka- vän henkilön perheenjäsenilleen aiheuttama tur- 13440: kunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholistien vattomuus ja suoranaisen fyysisen väkivallan uh- 13441: omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu hyviä ka. Valtiovallan tulisi huolehtia täysimääräisesti 13442: kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan laajenta- turvakotijärjestelmän kustannuksista. 13443: mista. Edellä olevan perusteella ehdotan, 13444: Valtio kerää alkoholin käyttäjiltä alkoholijuo- 13445: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13446: tain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvollisuu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13447: tena olisi huolehtia myös alkoholin käytöstä ai- 33.32.30 20000000 markkaa käytettä- 13448: heutuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällainen in- väksi väkivaltaisten alkoholistien omaiszlle 13449: himillisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta on alkoho- tarkoitetun turvakotiverkoston perusta- 13450: lin vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti käyttäyty- mis- ja käyttökustannuksiin. 13451: 13452: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13453: 13454: Tina Mäkelä 13455: 1987 vp. 351 13456: 13457: Raha-asia-aloite n:o 338 13458: 13459: 13460: 13461: 13462: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuntoutustoiminnan 13463: tehostamiseen 13464: 13465: 13466: Eduskunnalle 13467: 13468: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yhteis- tulot peittävät näiden työpaikkojen menoista ta- 13469: kunnan taholta pyrittävä luomaan tasavertaiset vallisesti yli 80 % . Monet normaalista työelämästä 13470: toiminta- ja elämisen mahdollisuudet terveiden sivuun joutuneet vammautuneet tarvitsisivat suo- 13471: kanssa. Vammaisten avohoito ja kuntoutus tulisi jatyötä jo yksinomaan mielenterveyden kannalta. 13472: järjestää niin, että mahdollisimman moni vam- Paitsi työruloja, vajaatyökykyinen saa suojatyön 13473: mainen voisi elää mahdollisimman normaalia elä- kautta mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää 13474: mää. Useiden vammaisten ainoa elinpaikkamah- työkyvyttömyyseläkkeelle siirrymistä ja jouduttaa 13475: dollisuus on vanhainkoti, vaikka he sopivasti kou- siirrymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteiskun- 13476: lutettuina voisivat osallistua työelämään. Siksi tar- taan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on perustel- 13477: vittaisiin vammaisille tarkoitettua ammatti- ja tua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin pyritään 13478: uudelleenkoulutusta sekä suojatyöpaikkoja. ihmisen kuntouttamiseen, vammaisen mahdolli- 13479: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. 10 000 simman itsenäiseen elämään ja elämän laadulli- 13480: suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä on vain seen kohottamiseen. 13481: n. 1 000. Tarve on siis kymmenkerrainen olemassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13482: oleviin paikkoihin nähden. Nykyisin suojatyökes- taen, 13483: kusten ylläpitäjinä toimivat eri yhdistykset ja sää- 13484: tiöt. Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13485: listuisi merkittävällä panoksella suojatyöpaikkojen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13486: perustamiseen ja ylläpitoon, koska tarve on mo- 33.32.30 20 000 000 markan määrärahan 13487: ninkerrainen ja suojatyön myönteiset puolet kun- vammaisten lääkinnällisen ja sosiaalisen 13488: toutettaville ja vajaatyökykyisille ovat erittäin suu- kuntoutuksen tehostamiseen ja suojatyö- 13489: ret. Suojatyöpaikkojen moninkerraistamisen yh- paikkojen perustamiseen vammautuneille 13490: teiskunnan toimesta ei pitäisi olla taloudellisesti- henkilöille. 13491: kaan mahdotonta, sillä suojatyöpaikkojen myynti- 13492: 13493: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13494: 13495: Tina Mäkelä 13496: 352 1987 vp. 13497: 13498: Raha-asia-aloite n:o 339 13499: 13500: 13501: 13502: 13503: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtaisten avustajien 13504: palkkaamiseen vaikeavammaisille 13505: 13506: 13507: Eduskunnalle 13508: 13509: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä keavammainen ei itse kykene suoriutumaan. Kos- 13510: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri tavoin. ka henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen suh- 13511: Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaanhoidon de on hyvin tiivis ja edellyttää molemminpuolista 13512: avulla voidaan mahdollistaa niiden henkilöiden luottamusta, on tärkeätä, että vammainen saa itse 13513: eläminen kotona, jotka eivät tarvitse ympärivuo- palkata avustajansa. On perusteltua, että avustaja 13514: rokautista apua. on vammaisen palveluksessa ja vammaiselle korva- 13515: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla palkan- taan tästä aiheutuvat kustannukset. 13516: nut vaikeavammaisia koululaisia varten koulu- Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti 13517: avustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia ja jotka saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi ja 13518: tarvittaessa avustavat useampaakin vammaista palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi 13519: koululaista. Samoin päivähoidossa toimii avusta- kunnallisen kotiavustajan palkkausta. Henkilö- 13520: jia, jotka eivät ole henkilökohtaisia avustajia. kohtaisen avustajan palkkaamismahdollisuuden 13521: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain nojalla järjestäminen merkitsisi ratkaisevaa apua vammai- 13522: vammainen voi saada tuen henkilökohtaisen avus- sille ja uutta askelta kohti täyttä osallistumista ja 13523: tajan palkkaamiseen. Tämä onkin maassamme tasa-arvoa. Avustajaa tarvitsevien vammaisten 13524: ainoa laki, joka suoranaisesti mahdollistaa henki- määrä on suhteellisen pieni ja toiminnan aiheut- 13525: lökohtaisen avustajan palkkaamisen yhteiskunnan tamat kustannukset eivät ole valtiontaloudellisesti 13526: kustannuksella. suuret. Avustajatoiminnan tuottamat säästöt mm. 13527: Eräät kunnat ovat omana toimintaoaan kustan- laitosten hoitomaksuissa sen sijaan olisivat mel- 13528: taneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen avus- koiset. Uudistus merkitsisi vammaisille uutta 13529: tajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä kokemuk- mahdollisuutta selviytyä kotona. 13530: sia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13531: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä ti- taen, 13532: lanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoidon 13533: keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13534: keavammaisen avustamista. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13535: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.32.30 20 000 000 markkaa henkzlö- 13536: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vam- kohtaisten avustajien palkkaamiseen vaz- 13537: maista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, joista vai- keavammaiszlle. 13538: 13539: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13540: 13541: Tina Mäkelä 13542: 1987 vp. 353 13543: 13544: Raha-asia-aloite n:o 340 13545: 13546: 13547: 13548: 13549: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta hoitokotien perustamiseen huu- 13550: menuorille 13551: 13552: 13553: Eduskunnalle 13554: 13555: Maassamme on arvioiden mukaan kymmeniä- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien 13556: tuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopaikois- 13557: on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut entises- ta. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien auttaminen on 13558: tään niin, että se ei enää rajoitu vain pääkaupun- osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Käytäntö on 13559: kiseudulle ja muiden suurten kaupunkien alueil- osoittanut, että pysyvien hoitotulosten saavutta- 13560: le. Yhä useammat ja yhä nuoremmat kokeilevat miseksi tarvitaan erittäin voimakas hoitomotivaa- 13561: huumeita jouduttuaan huumekauppiaiden te- tio. Tällaiseksi on osoittautunut esimerkiksi kris- 13562: hokkaan myyntiverkoston tarjousten uhreiksi. tilliseen uskoon perustuva pysyvä elämänkatso- 13563: Yhä useampi kokeilija ajautuu vakituiseksi huu- muksen muutos. Kristillisellä pohjalla tehdystä 13564: meiden käyttäjäksi ja siirtyy pian lievistä aineista huumetyöstä on siten saatu pysyviä hoitotuloksia. 13565: ns. koviin aineisiin. Sen vuoksi maahamme tulisi perustaa kristilliseltä 13566: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- pohjalta toimivia huumeiden käyttäjien hoitoko- 13567: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman vaka- teja. 13568: vuudesta huolimatta maassamme ei ole kyetty jär- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 13569: jestämään riittävän tehokasta hoitoa nuorten pe- taen, 13570: lastamiseksi. 13571: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13572: ja väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen huu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 13573: meiden käyttäjä ei pysty laillisin keinoin turvaa- 33.33.51 6 000 000 markan määrärahan 13574: maan päivittäisen huumeannoksensa saantia, kristzlliseltä pohjalta toimivien hoitoko- 13575: vaan hän joutuu turvautumaan rikoksiin, joskus tien perustamiseen huumeita käyttävzlle 13576: jopa vakaviin henkirikoksiin, saadakseen huume- nuorille. 13577: annoksensa. 13578: 13579: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13580: 13581: Tina Mäkelä 13582: 13583: 13584: 13585: 13586: 25 270416F 13587: 354 1987 vp. 13588: 13589: Raha-asia-aloite n:o 341 13590: 13591: 13592: 13593: 13594: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortinkartanon syöpää sai- 13595: rastavien lasten kurssikeskuksen tukemiseen 13596: 13597: 13598: Eduskunnalle 13599: 13600: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän vanhem- vanhemmat jaksaisivat hoitaa sairasta lastaan. Tä- 13601: piaan varten perustettiin nelisen vuotta sitten ke- mä kurssikeskus on saatu aikaan kansalaisten ta- 13602: räysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja kurssikeskus loudellisen tuen turvin. Nyt olisi valtiovallan vuo- 13603: Pertunmaalle. Keskuksessa järjestetään kursseja ro tulla vastaan ja turvata kurssikeskuksen talou- 13604: syöpää sairastaville lapsille ja heidän omaisilleen. delliset toimintaedellytykset ja tunnustaa siten 13605: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoidet- laajan vapaaehtoistyön merkitys syöpälasten ase- 13606: tu lähes vapaaehtoistyön turvin, ja keskuksen pal- man parantamisessa. 13607: veluksessa on nykyisin talonmies, vastaava hoitaja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13608: ja kurssien ajan muuta henkilökuntaa. Toiminta taen, 13609: perustuu monella tavoin yleisön tukeen. 13610: Syöpäsairaat lapset ja heidän vanhempansa tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13611: vitsevat Pertunmaan Kuortinkartanon kaltaista 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 13612: keskusta sopeutumisleirejä, lepoa ja virkistystä kaa Kuortinkartanon syöpää sairastavien 13613: varten, jotta he jaksaisivat kestää koko perhettä lasten kursszkeskuksen käyttökustannuk- 13614: koettelevan sairauden aiheuttaman rasituksen ja sun. 13615: 13616: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13617: 13618: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 13619: 1987 vp. 355 13620: 13621: Raha-asia-aloite n:o 342 13622: 13623: 13624: 13625: 13626: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta avosydänkirurgian tehostamiseksi 13627: yliopistollisissa keskussairaaloissa 13628: 13629: 13630: Eduskunnalle 13631: 13632: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia odottavia laista odottaessaan hoitotoimenpidettä leikkausjo- 13633: potilaita on jokaisessa yliopistollisessa keskussai- nossa. 13634: raalapiirissä hyvin runsaasti ja henkilöstövoimava- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13635: rojen puute on esteenä kaikille leikkausta odot- vasti, 13636: taville potilaille tarpeellisen hoidon antamiselle 13637: ohitusleikkauksen avulla. Sekä potilaiden tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13638: minen että hoitaminen vaativat kiireellisesti lisää 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 13639: henkilöstövoimavaroja kaikkiin yliopistosairaaloi- markan määrärahan avosydänkirurgian re- 13640: himme. Sairauden luonteesta johtuen kuolee n. surssien lisäämiseksi yliopistollisissa kes- 13641: 10 prosenttia ohitusleikkausta tarvitsevista poti- kussairaaloissa. 13642: 13643: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13644: 13645: Tina Mäkelä 13646: 356 1987 vp. 13647: 13648: Raha-asia-aloite n:o 343 13649: 13650: 13651: 13652: 13653: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitto - Reumaförbundet 13654: ry:n sopeutumis- ja kuntoutumiskurssitoimintaan 13655: 13656: 13657: Eduskunnalle 13658: 13659: Työssäkäyville aikuisille tarkoitettujen reuma- Näiden kurssien järjestämiseksi Reumaliitto- 13660: kurssien tavoitteena on ylläpitää tai parantaa ni- Reumaförbundet ry. tarvitsisi kuitenkin valtion 13661: velten toimintakykyä, lisätä lihasvoimaa, ehkäistä tukea. 13662: virheasentoja, lievittää kipuja sekä lisätä omatoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13663: misuutta ja siten parantaa kuntoutuvan työ- ja vasti, 13664: toimintakykyä. Terveyskasvatuksella pyritään li- 13665: säämään oman sairauden tuntemista ja omaeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13666: toista hoitoon osallistumista, oikeiden elintapojen 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13667: omaksumista ja psyykkistä hyvinvointia. Kurssien markkaa Reumaliitto - Reumaförbundet 13668: avulla on pyritty kaikin tavoin vaikuttamaan edul- ry:lle toiminta-avustuksena sopeutumis- 13669: lisesti kuntoutuvien elämäntilanteeseen. ja kuntoutumiskurssien järjestämiseksi. 13670: 13671: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13672: 13673: Tina Mäkelä 13674: 1987 vp. 357 13675: 13676: Raha-asia-aloite n:o 344 13677: 13678: 13679: 13680: 13681: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta ns. Ahon kiinteistön ylläpidon 13682: tukemiseen Kivijärvellä 13683: 13684: 13685: Eduskunnalle 13686: 13687: Keski-Suomessa olevassa Kivijärven kunnassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13688: sijaitsevan ns. Ahon kiinteistö on saneerattu ja so- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 13689: pisi hyvin erilaisten kurssien järjestämiseksi esim. markkaa Kivzjärven kunnassa szjaitsevan 13690: pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille. ns. Ahon kiinteistön ylläpitokustannusten 13691: Kunta ei varojen puutteessa kuitenkaan ole saa- tukemiseksi. 13692: nut toimintaa jatkuvaksi ja ympärivuotiseksi. 13693: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13694: taen, 13695: 13696: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 13697: 13698: Tina Mäkelä 13699: 358 1987 vp. 13700: 13701: Raha-asia-aloite n:o 345 13702: 13703: 13704: 13705: 13706: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Kuiville Pyrkivien Tuki ry:n 13707: toiminnan tukemiseen 13708: 13709: 13710: Eduskunnalle 13711: 13712: -l~uiviHe Pyrkivien Tuki ry. -niminen yleishyö- Lisäksi on rakennuskustannuksista aiheutunut vel- 13713: dyllinen yhdistys rakennuttaa ja hankkii asuntoja koja, joiden lyhennyksiä ja korkoja yhdistyksen 13714: raitistuville ja raittiuteen pyrkiville alkoholiongel- toiminta ei pysty kattamaan. 13715: maisille sekä auttaa heitä kaikin tavoin löytämään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13716: ja säilyttämään raiffun-)amieteickmirr-dämänta- taen, 13717: van. Yhdistys on rakennuttanut Kuivala-nimisen 13718: alkoholiongelmaisille tarkoitetun tukiasuntolan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13719: jossa on 13 asuntoa. 1988 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 13720: Yhdistys painii rahavaikeuksien kanssa, koska kaa Kuiville Pyrkivien Tuki ry:n toimin- 13721: nykyiset suosituksia vastaavat vuokrat eivät kata nan tukemiseen. 13722: käyttömenoja vaan talousarvio jää alijäämäiseksi. 13723: 13724: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 13725: 13726: Tina Mäkelä 13727: 1987 vp. 359 13728: 13729: Raha-asia-aloite n:o 346 13730: 13731: 13732: 13733: 13734: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen raken- 13735: tamiseksi nuorille pareille ja pienituloisille 13736: 13737: 13738: Eduskunnalle 13739: 13740: Nuorten parien ja pienituloisten tulisi pystyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13741: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi par- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 13742: haiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin markkaa vähittäismaksuasuntojen raken- 13743: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen tamiseksi nuorille pareille ja pienituloisil- 13744: vuokran yhteydessä. le, jolloin omarahoitusosuus on enintään 13745: Mainitulla perusteella ehdotan kunnioittaen, 5 % ja asunnon hinta maksetaan jälkikä- 13746: teen vuokraa maksettaessa. 13747: 13748: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13749: 13750: Tina Mäkelä 13751: 360 1987 vp. 13752: 13753: Raha-asia-aloite n:o 347 13754: 13755: 13756: 13757: 13758: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen rakentami- 13759: sen lisäämiseksi 13760: 13761: 13762: Eduskunnalle 13763: 13764: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13765: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- taen, 13766: kaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava pula 13767: opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuotanto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13768: ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjäkään ta- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13769: voitteita. Tuloksena on ollut, että esim. vuonna 60 000 000 markan määrärahan opiskelz/a- 13770: 1984 vain noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin asuntojen rakentamisen lisäämiseksi ope- 13771: hakeneista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Hel- tusministeriön opiskelzja-asuntoneuvotte- 13772: singissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- lukunnan suosittamaksi 2 000 asunnoksi 13773: joamaan asunnon vain 37 % :lle hakeneista. Käy- vuonna 1988 sekä valtion ja kuntien oma- 13774: tännössä tämä tarkoittaa, että noin 8 000 opiskeli- pääomaosuusavustuksen korottamiseksi 13775: jaa jäi vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. Edellä esi- 20 %:/Ia. 13776: tetyt luvut ovat koko vuoden lukuja eivätkä siten 13777: osoita, miten hirvittävä tilanne on syksyisin, kun 13778: uudet opiskelijat aloittavat opintojaan. 13779: 13780: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13781: 13782: Tina Mäkelä 13783: 1987 vp. 361 13784: 13785: Raha-asia-aloite n:o 348 13786: 13787: 13788: 13789: 13790: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta omistusasuntojen hankkimiseksi 13791: rintamaveteraaneille 13792: 13793: 13794: Eduskunnalle 13795: 13796: Omistusasunnon hankkiminen on monelle so- esimerkiksi vuoden 1983 jälkeen hankituista asun- 13797: tiemme veteraanille erittäin ongelmallista, koska noista. 13798: halpakorkoisten lainojen osuus asunnon kokonais- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13799: hankintahintaan verrattuna on vähäinen. vasti, 13800: Mikkelin läänin alueella ovat veteraanit esittä- 13801: neet toivomuksen, että valtio ottaisi tulo- ja me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13802: noarvioon määrärahan, josta myönnettäisiin avus- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 13803: tusta veteraanien oman asunnon hankkimista var- markkaa sotiemme veteraanien omistus- 13804: ten. Avustusta voitaisiin maksaa myös jälkikäteen asuntojen hankkimista varten. 13805: 13806: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13807: 13808: Tina Mäkelä 13809: 362 1987 vp. 13810: 13811: Raha-asia-aloite n:o 349 13812: 13813: 13814: 13815: 13816: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien ja rintamamiesten 13817: asuntojen korjaamiseen 13818: 13819: 13820: Eduskunnalle 13821: 13822: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 13823: invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. vasti, 13824: Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maaseudulta 13825: puuttuvat nykyajan mukavuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13826: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joitakin 1988 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 13827: kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tarvikkei- markkaa sotiemme invalidien ja rintama- 13828: den hankinnassa on ollut suuria rahallisia vai- miesten asuntojen korjaamiseen. 13829: keuksia. 13830: 13831: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 13832: 13833: Tina Mäkelä 13834: 1987 vp. 363 13835: 13836: Raha-asia-aloite n:o 350 13837: 13838: 13839: 13840: 13841: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen korkeakou- 13842: luopetuksen aloittamiseen Vaasassa 13843: 13844: 13845: Eduskunnalle 13846: 13847: Vaasan läänille tunnusomaista on tuotantotoi- mioon pohjalaisen elinkeino- ja yhteiskuntaraken- 13848: mintojen työvaltaisuus, alhainen tuottavuus, al- teen koulutuksen tulisi suuntautuakin voimak- 13849: hainen verotettava tulo asukasta kohti sekä alhai- kaasti tutkimukseen, tuotekehittelyyn, markki- 13850: nen koulutustaso ja vähäinen panostaminen tutki- nointiin ja yleensäkin yhteistoimintaan elävän elä- 13851: mustoimintaan. män kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen olisi ol- 13852: Vuonna 1985 korkeakouluopiskelijoista opiske- tava luovuuteen ja aloitteellisuuteen kannustavaa. 13853: li Vaasan läänissä vain 2,6 %. Väestöosuutemme Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvion pe- 13854: olisi edellyttänyt peräti 5 800 opiskelijaa enem- rustelumaininta siitä, että Vaasan korkeakoulun 13855: män. Vajaus on selvästi maan suurin. kaupallista opetusta tulee kehittää tietoteknii- 13856: Aluepoliittisen katsauksen mukaan valtion ra- kan ja tuotantotalouden suuntaan, on tulkittava 13857: hoituksesta teollisuuden ja muun elinkeinotoi- myönteiseksi kannanotoksi Vaasan korkeakoulun 13858: minnan kehittämiseen ja tutkimustoimintaan diplomi-insinöörikoulutuksen ja teknillisen ope- 13859: suuntautui Vaasan lääniin vain 2-3 %, kun esi- tuksen aloittamisen kannalta. 13860: merkiksi Uudenmaan läänin osuus oli 70 prosent- Vuoteen 2000 mennessä Vaasan läänin tulee 13861: tia. Teollisuuden tutkimustoimintaan käyttämäs- saada nykyisen 2,6 prosentin opiskelijaosuuden si- 13862: tä 1 200 miljoonan markan määrästä Vaasan lää- jaan lääniin 6 % :n opiskelijaosuus. Teknillisen 13863: nin osuus jäi vain n. neljään prosenttiin. Läänim- tiedekunnan perustaminen Vaasan korkeakoulun 13864: me teollisuuden jalostusarvo koko maan luvuista yhteyteen on osa tätä kokonaisuutta. 13865: oli vain 7, 7 prosenttia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13866: Oleellisena syynä siihen, että Vaasan läänin taen, 13867: teollisuus investoi suhteellisen vähän työpaikkaa 13868: kohti, onkin koulutuksen ja tutkimuksen vähäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13869: syys. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 13870: Kiireellisimmin kehitettävä korkeakoulutuksen 29.10.01 2000000 markkaa teknillisen 13871: ala on teknillistieteellinen, joka koulutus tuli- korkeakouluopetuksen aloittamista varten 13872: si aloittaa Vaasan korkeakoulussa. Ottaen huo- Vaasan korkeakoulussa. 13873: 13874: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 13875: 13876: Pentti Mäki-Hakola Markus Aaltonen Jorma Fred 13877: Martti Korkia-Aho Jarmo Wahlström Anneli Jäätteenmäki 13878: Juho Sillanpää Raimo Vistbacka Jukka Vihriälä 13879: Kirsti Ala-Harja Aapo Saari Kari Urpilainen 13880: Boris Renlund Håkan Malm 13881: 364 1987 vp. 13882: 13883: Raha-asia-aloite n:o 351 13884: 13885: 13886: 13887: 13888: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 13889: opiston peruskorjaukseen 13890: 13891: 13892: Eduskunnalle 13893: 13894: Ilmajoen kunnassa olevan Etelä-Pohjanmaan tänyt ottamismahdollisuudet, joten opisto on täs- 13895: opiston saneeraus on käynnissä. Tämän n. 90 sä suhteessa tulevaisuuden toimintojen osalta tur- 13896: vuotta vanhan, merkittävän kulttuuriarvoja omaa- vattu. 13897: van rakennuksen peruskorjaus on pakon sanelema Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13898: mm. palosuojelun kannalta. taen, 13899: Rakennuksen saneeraus on kuitenkin varsin kal- 13900: lis ja uhkaa tulla opiston taloudelle ylivoimaiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13901: varsinkin kun sen taloutta rasittavat vielä aikai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 13902: semmin toteutetut uudisrakennustyöt oppilas- 29.57.52 600 000 markkaa Etelä-Poh- 13903: asuntoloiden osalta. janmaan opiston saneerausta varten. 13904: Opiston opiskelijamäärä on viime vuosina ylit- 13905: 13906: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 13907: 13908: Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 13909: Juho Sillanpää Martti Korkia-Aho 13910: Kirsti Ala-Harja 13911: 1987 vp. 365 13912: 13913: Raha-asia-aloite n:o 352 13914: 13915: 13916: 13917: 13918: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi liikuntapaik- 13919: kojen perustamiskustannuksiin 13920: 13921: 13922: Eduskunnalle 13923: 13924: Liikuntapaikkojen rakentamisen rahoituksessa Näin ollen tulisi veikkauksen ja raha-arpajais- 13925: ollaan kaukana liikuntalain tavoitteista. Lain mu- ten voittovaroja urheilun ja liikuntakasvatustyön 13926: kaan valtio voisi avustaa rakentamista kunnan tukemiseen tuntuvasti lisätä erityisesti liikunta- 13927: kantokykyluokasta riippuen enintään 39-75 pro- paikkojen perustamiskustannuksiin. Tähän tar- 13928: sentilla, kahdessa alimmassa kantokykyluokassa koitukseenhan on v:n 1987 budjetissa varattu 13929: jopa 90 prosentilla. Heti lain voimaantulon jäl- 52,1 milj. markkaa. 13930: keen opetusministeriön päätöksellä asteikoksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13931: määrättiin prosenttiluvut 26-50. Käytännössä taen, 13932: näihinkään lukuihin ei päästä, sillä valtionosuu- 13933: den perusteena oleva summa on usein tosiasiallisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13934: kustannuksia alempi, eikä kaikkia rakennuksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 13935: osia aina lueta valtionosuuden piiriin. Valtiono- 29.91.50 JOO 000 000 markkaa käytet- 13936: suus jääkin usein 15-25 % :iin. Eniten tämä leik- täväksi avustuksiin lzi'kuntapaikkojen sekä 13937: kaa taloudellisesti heikoimpien kuntien mahdolli- niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perusta- 13938: suuksia rakentaa liikuntapaikkoja, minkä johdos- miskustannukszin. 13939: ta näiltä hakemukset ovat vähentymässä. 13940: 13941: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1987 13942: 13943: Pentti Mäki-Hakola 13944: 366 1987 vp. 13945: 13946: Raha-asia-aloite n:o 353 13947: 13948: 13949: 13950: 13951: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton toiminnan 13952: tukemiseen 13953: 13954: 13955: Eduskunnalle 13956: 13957: Vesihuoltoliitto on vesi- ja viemärilaitosten eri- mätöntä, että tämän tärkeän tehtävän edistämi- 13958: koisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia vesihuol- seen ja kehittämiseen tulisi mukaan myös valtio 13959: toalan edistäjänä ja edunvalvojana. Sen jäseniä avustusten muodossa. Eduskunta on todennut 13960: ovat vesihuoltoyhtiöt, vesihuolto-osuuskunnat ja työn merkityksellisyyden myöntämällä liitolle 13961: -yhtymät sekä kunnat. Vesihuoltoliitto on erityi- vuosien 1986 ja 1987 menoarvioissa 50 000 mar- 13962: sesti yhdysside vesilaitosten ja viranomaisten välil- kan avustuksen. 13963: lä, vesihuoltoalan yleisten edellytysten kehittäjä ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13964: varsinkin keskitetyn vesihuoltoalan koulutuksen taen, 13965: antaja. 13966: Vapaaehtoisen järjestön jäsenmaksuja ja koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13967: tusmaksuja on kuitenkin vaikea nostaa vastaa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 13968: maan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia niin, 30.99.50 100 000 markkaa Vesihuolto- 13969: että esimerkiksi koulutusta voitaisiin toteuttaa liiton toiminnan tukemiseen. 13970: täysin tyydyttävällä tavalla. Näin ollen olisi välttä- 13971: 13972: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 13973: 13974: Pentti Mäki-Hakola 13975: 1987 vp. 367 13976: 13977: Raha-asia-aloite n:o 354 13978: 13979: 13980: 13981: 13982: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohi- 13983: tustien suunnitteluun 13984: 13985: 13986: Eduskunnalle 13987: 13988: Tampereen-Vaasan valtatieltä etelästä tuleva Asian merkitystä kuvaa se, että kansalaiset ovat 13989: liikenne Kokkolan suuntaan tapahtuu Seinäjoen omatoimisesti laatineet asian kiirehtimistä koske- 13990: keskustan katuverkon kautta. Tämä ruuhkauttaa van aloitteen ja sen on allekirjoittanut tuhansiin 13991: ja hidastaa liikennettä sekä on liikenneturvallisuu- nouseva henkilömäärä. 13992: den kannalta vaarallista. Mm. huhtikuussa 1987 Tietäen suunnitteluvarojen jatkuvan vähäisyy- 13993: tapahtui kaupungin läpi kulkevan rekan aiheutta- den ehdotamme erityisesti tässä tapauksessa, 13994: ma turma. 13995: Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13996: kenneverkon kehittäminen on osittain kiinni tä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 13997: män perusratkaisun toteuttamisesta. Molemmat 31.24.77 500000 markkaa Seinäjoen 13998: kunnat ovat vaatineet tien rakentamista 5-vuo- itäisen ohitustien suunnitteluun. 13999: tisohjelmassaan. 14000: 14001: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 14002: 14003: Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 14004: 368 1987 vp. 14005: 14006: Raha-asia-aloite n:o 355 14007: 14008: 14009: 14010: 14011: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmon kirkon- 14012: Kiikun maantien parantamiseen Nurmossa 14013: 14014: 14015: Eduskunnalle 14016: 14017: Nurmon kirkon ja Kiikun välinen tie on itse . että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14018: asiassa rakentamaton nykyaikaisessa mielessä kat- 1988 tulo- ja menoarvzoon momentzlle 14019: sottuna. Kuitenkin sitä rasittaa vilkas liikenne. 31.24. 77 1 000 000 markkaa Nurmon 14020: Liikenteen raskaus on myös kasvanut Osuusteuras- kirkon-Kiikun maantien parantamiseen 14021: tamo !tikan aloittaessa toimintansa Nurmossa v. Nurmon kunnassa. 14022: 1983. 14023: Tien parantaminen on välttämätöntä. Tiesuun- 14024: nitelmat ovat jo valmiit. 14025: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14026: taen, 14027: 14028: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 14029: 14030: Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 14031: 1987 vp. 369 14032: 14033: Raha-asia-aloite n:o 356 14034: 14035: 14036: 14037: 14038: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Mikkiiän 14039: maantien parantamiseen Lapualla ja Kuortaneella 14040: 14041: 14042: Eduskunnalle 14043: 14044: Kuortaneen kunnassa ja Lapuan kaupungissa työ ei ole edes odotettavissa huolimatta siitä, että 14045: oleva tie Ylikylä-Vasunmäki-Mikkilä on erit- suunnitelmat ovat valmiina. 14046: täin heikkokuntoinen, kelirikkaaikana miltei kul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14047: kukelvoton. Tien parantamista ovat asukkaat taen, 14048: monin eri tavoin, mm. lähetystöin, kiirehtineet. 14049: 18.4.1983 Kuortaneen Länsirannan asukkaat luo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14050: vuttivat Vaasan tien- ja vesirakennuspiirin johdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14051: le n. 250 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen 31.24.77 1000000 markkaa Ylikylän- 14052: tien parantamiseksi. Samanlainen toimenpide on Vasunmäen-Mikkilän maantien paranta- 14053: suoritettu Lapualla. miseksi Lapuan kaupungissa ja Kuorta- 14054: Tietä on Lapualta päin työllisyystyönä raken- neen kunnassa. 14055: nettu Ylikylään, mutta siitä eteenpäin rakennus- 14056: 14057: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 14058: 14059: Pentti Mäki-Hakola Anneli Jäätteenmäki 14060: 14061: 14062: 14063: 14064: 26 270416F 14065: 370 1987 vp. 14066: 14067: Raha-asia-aloite n:o 357 14068: 14069: 14070: 14071: 14072: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanijärjestöjen 14073: toiminnan tukemiseen 14074: 14075: 14076: Eduskunnalle 14077: 14078: Sotiin osallistuneiden yhteistoiminta on monis- toiminta ei kokonaisuuden kannalta tuo parasta 14079: ta syistä välttämätöntä. ''Veljeä ei jätetä'' -tunnus mahdollista lopputulosta. 14080: haluaa korostaa yhteistyön merkitystä sekä talou- Tämän takia yhteiskunnan on lisättävä tukeaan 14081: dellisessa että henkisessä tukemisessa. tällaiseen järjestötoimintaan. Tuki tulisi suhteut- 14082: Yhteistoiminnan tarvitsemat varat veteraanit taa järjestöjen jäsenmäärään. 14083: ovat pääosin itse koonneet erilaisilla keräyksillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14084: Tämäkin työ on tietenkin ollut omalta osaltaan taen, 14085: yhteenkuuluvaisuutta lisäävää. 14086: Veteraanisukupolven ikääntyessä vapaaehtoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14087: nen varojen keruu alkaa tuottaa ylivomaisia vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 14088: keuksia. Eduskunta onkin erilaisin pienin ja sattu- 33.23.53 1 000 000 markkaa valtionavus- 14089: manvaraisin ratkaisuin tukenut aloitteillaan yksit- tuksena veteraanijärjestöille. 14090: täisiä pitäjä- tai aluejärjestöjä. Tämän tapainen 14091: 14092: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 14093: 14094: Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 14095: 1987 vp. 371 14096: 14097: Raha-asia-aloite n:o 358 14098: 14099: 14100: 14101: 14102: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Patananjärven ja Räy- 14103: ringinjärven kunnostamiseen Vetelissä 14104: 14105: 14106: Eduskunnalle 14107: 14108: Räyringin ja Patanan järvet ovat kyliensä keskel- telma. Suunnitelman laatiminen vaatii 20 000 14109: lä olevia luonnonnähtävyyksiä. Molemmat järvet markkaa. 14110: ovat kuitenkin nopeasti ruohottuvia ja maatuvia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14111: Ne tarvitsisivat kipeästi korjauksia. taen, 14112: Patananjärven vedenpintaa tulisi nostaa. Asias- 14113: ta on päästy sopimukseen mm. maanomistajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14114: kanssa. Padon ja pumppuaseman rakentamisesta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 14115: aiheutuu kuitenkin 200 000 markan kustannuk- 35.25.77 JOO 000 markkaa Patanan ja 14116: set. Räyringin ;drvien kunnostamista varten 14117: Kooltaan suuremman Räyringinjärven kunnos- Vetelin kunnassa. 14118: tamista varten olisi ensiksi laadittava suunni- 14119: 14120: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1987 14121: 14122: Pentti Mäki-Hakola Martti Korkia-Aho 14123: 372 1987 vp. 14124: 14125: Raha-asia-aloite n:o 359 14126: 14127: 14128: 14129: 14130: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta pienten kuntien aseman paran- 14131: tamiseksi 14132: 14133: 14134: Eduskunnalle 14135: 14136: Maamme kunnista on pienkuntia (asukkaita Tavallisen kuntalaisen mahdollisuudet vaikut- 14137: alle 4 000) lähes 40 %. Näistä alle 2 000 asuk- taa yhteisten asioiden hoitoon ovat pienkunnissa 14138: kaan kuntia on 35 %. Pienkuntien henkikirjoi- huomattavasti paremmat kuin suurissa kunnissa. 14139: tettu väestö on noin 9 % maamme kokonaisväki- Kunnanosahallintoj ärjestelmämme osoittaudut- 14140: luvusta. tua toimimattomaksi on varsin selvästi käynyt il- 14141: Keskivertopienkunta sijaitsee yleensä syrjässä mi, että kunta on pienin demokraattisesti toimiva 14142: läänin keskuksesta huonojen tie- ja liikenneyh- alueellinen yksikkö yhteiskuntajärjestelmässäm- 14143: teyksien takana. Muina rasitteina pienkuntia me. Tämän vuoksi pienkuntien toimintaedelly- 14144: koettelevat voimakas muuttoliike, vanhusvoittoi- tyksiin olisikin kiinnitettävä entistä enemmän 14145: suus, yksipuolinen elinkeinorakenne sekä alhai- huomiota. 14146: nen tulotaso. Kun puhutaan pienkuntien toimintaedellytys- 14147: Keskivertopienkunta ponnistelee jatkuvasti ten parantamisesta, ei tarkoiteta niiden saattamis- 14148: myös taloudellisten vaikeuksien kanssa. Tervey- ta mihinkään erityisasemaan muihin kuntiin näh- 14149: denhuollon ja sosiaalitoimen menot vievät suh- den. Kysymys on ainoastaan pienkuntien toimin- 14150: teellisesti suuremman osan pienkuntien taloudes- nallisten ja taloudellisten lähtökohtien saamisesta 14151: ta kuin muissa kunnissa. Valtionosuuksien kasvu yhdenvertaiseksi muiden kuntien kanssa. Tähän 14152: pienkunnissa on ollut huomattavasti hitaampaa voidaan vaikuttaa korjaamalla pienkuntia sortavat 14153: kuin muissa kunnissa, ja koska maksutulojakin hallintojärjestelmämme eri lohkoilla havaitut epä- 14154: pienkunnissa kertyy hyvin niukasti, paine vero- kohdat. 14155: äyrin hinnan korottamiseen kasvaa jatkuvasti. Pienkuntien aseman parantamiskeinona on 14156: Veroäyrin keskihinta pienkunnissa on jo nyt kor- liian herkästi nähty kuntauudistus. Maassamme 14157: keampi kuin muissa kunnissa. Pienkuntien oma- tehdyt kuntaliitokset kertovat kuitenkin varsin 14158: vastuista taloudenhoitoa heikentää myös niiden selvästi, ettei kuntaliitoksella juuri pienkuntien 14159: riippuvuus kuntainliitosta. Kuntainliittojen jat- asemaa korjata. Ainakin ensiapuna tarvitaan mui- 14160: kuvasti kasvavat maksuosuudet vievät joidenkin ta toimenpiteitä. Pienkuntien aseman vahvistami- 14161: pienkuntien äyrinhinnasta lähes 10 penniä. Jos seksi tulisikin tehdä mm. seuraavia toimenpiteitä: 14162: kunnan talous menee heikosti, voi koko kunta 1) Syrjäisten pienkuntien liikenteellisten perus- 14163: huonosti. yhteyksien ja paikallistieverkoston parantamiseen 14164: Maamme kaikki pienkunnat eivät kuitenkaan tulisi vuosittain ohjata tietty vähimmäisprosentti- 14165: ole edellä olevan kuvatun kaltaisia keskiverto- määrä TVL-piirien tienrakennusmäärärahoista. 14166: pienkuntia. Joidenkin pienkuntien palvelutaso 2) Aluepolitiikassa tulisi vaikeuksissa olevien syr- 14167: saattaa olla jopa erittäin korkea ja taloudelliset jäisten pienkuntien pääsemistä tasapainoisen 14168: vaikeudet tuntemattomia. On olemassa myös täy- alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lain 14169: sin päinvastaisia tapauksia. mukaiseksi erityisalueeksi helpottaa, ja tukitoi- 14170: Vastoin yleistä käsitystä pienkunnat ovat tehok- menpiteiksi tulisi ottaa nykyistä enemmän pien- 14171: kaasti toimivia yksiköitä. Niissä voidaan välttää kunnat huomioivia erityisetuuksia. 3) Kuntakoh- 14172: suurissa yksiköissä helposti syntyvä byrokraatti- taisten asuntolainakiintiöiden laskentaperusteita 14173: suus, toimintojen päällekkäisyys ja hallintoko- tulisi muuttaa mm. nykyistä enemmän kuntalais- 14174: neiston hitaus. Kuntalaisen näkökulmasta pien- ten tulotason huomioon ottavaksi, samalla kun 14175: kunnat ovat ihmisläheisiä, lämpimiä ja lapsiystä- vanhustentalojen osuus kiintiöistä poistettaisiin. 14176: vällisiä. Tietty vähimmäislainamäärä (4-5 lainaa alkavaa 14177: 1987 vp. - RA n:o 359 373 14178: 14179: tuhatta asukasta kohti) tulisi turvata kehittyville kunta- ja kuntainliittosuunnittelun keskinäistä 14180: pienkunnille. 4) Valtion sosiaalipoliittisia uudis- koordinaatiota. Maksuosuuksien tasaamiseksi olisi 14181: tuksia tulisi tarkistaa niin, että mm. kansaneläke- pyrittävä kehittämään kuntainliiton sijaintipaik- 14182: uudistuksissa kuntien rasitus jaettaisiin nykyisen kakunnan mahdollisuuksia rahoittaa pitkäaikai- 14183: käytännön sijasta kuntien veroäyrin suhteessa. 5) set investoinnit lainoituksella. Myös kuntainliitto- 14184: Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta on jen investointien ajallista koordinaatiota tulisi 14185: nopeutettava kiinnittäen erityistä huomiota rahoi- kehittää investointien päällekkäisyyksien välttä- 14186: tusavustusten perusteisiin. Kantokykyluokitusjär- miseksi. 14187: jestelmästä on poistettava pienkuntia sortavat Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 14188: epäkohdat ottamalla mm. nykyistä enemmän val- 14189: tionosuuksien tarvetta säätelevänä mittana huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14190: mioon kunnan verotulot asukasta kohti. 6) Kun- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 14191: nille olisi löydettävä myös sellaisia uusia tuloläh- markan määrärahan pienkuntien aluepo- 14192: teitä, joista pienkunnatkin hyötyisivät. 7) Valtion liittisen aseman tasavertaistamiseksi, kan- 14193: tulisi koordinoida alueellisesti kuntiin suunnatut tokykyluokitusjärjestelmän korjaamiseksi 14194: tukitoimenpiteensä niiden vaikutusten tehostami- poistamalla pienkuntia sortavat epäkoh- 14195: seksi. 8) Kuntainliittojen toimintaan tulisi pyr- dat sekä pienkuntien liikentee//isten pe- 14196: kiä vaikuttamaan nykyistä enemmän kehittämällä rusyhteyksien parantamiseksi. 14197: 14198: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14199: 14200: Lea Mäkipää 14201: 374 1987 vp. 14202: 14203: Raha-asia-aloite n:o 360 14204: 14205: 14206: 14207: 14208: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten vanhempainpäi- 14209: vien järjestämiseksi 14210: 14211: 14212: Eduskunnalle 14213: 14214: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansalais- Tämän mahdollistamiseksi olisi valtion vuoden 14215: velvollisuus kuten myös yleisen maanpuolustus- 1988 tulo- ja menoarvioon otettava määräraha 14216: hengen omaksuminen. Tätä myönteistä maan- vanhempainpäivien entistä useammin tapahtuvaa 14217: puolustushenkeä voidaan lisätä myös niissä henki- ja monipuolisempaa järjestämistä varten. 14218: löissä, jotka eivät enää ole aselvelvollisuuttaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14219: suorittamassa tai eivät koskaan Suomen lakien taen, 14220: mukaan pääse sitä suorittamaankaan. Näinhän on 14221: ennen kaikkea asianlaita naishenkilöiden kohdal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14222: la, mutta sekä naiset että vanhemmat miespuoli- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 14223: set henkilöt voisivat saada arvokasta tietoutta vie- kaa asevelvollisten vanhempainpäivien 14224: railemalla entistä useammin järjestettävillä van- järjestämisen lisäämiseksi varuskunnissa. 14225: hempainpäivillä katsomassa omaa poikaansa ja tä- 14226: män palveluympäristöä varuskunnassa. 14227: 14228: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14229: 14230: Lea Mäkipää 14231: 1987 vp. 375 14232: 14233: Raha-asia-aloite n:o 361 14234: 14235: 14236: 14237: 14238: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakenta- 14239: miseen pioneerivarikolle Parkanoon 14240: 14241: 14242: Eduskunnalle 14243: 14244: Parkanon Isokankaalla sijaitsee pioneerivarikon mänkin johdosta olisi toivottavaa, että Parkanon 14245: varikko-osasto, jonka rakentaminen on edennyt varikko-osaston rakentamista voitaisiin painottaa 14246: varsin hitaasti. Puutteelliset työskentelytilat ovat lähivuosiin, jolloin se keventäisi kaupungin vai- 14247: haitanneet varikon toimintaa. Kuluvan vuoden keaa työllisyystilannetta. 14248: aikana valmistuu alueella pienehkö varastoraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14249: nus, minkä jälkeen tulisi aloittaa monitoimira- taen, 14250: kennuksen rakentaminen. 14251: Varikko-osaston rakennustöillä ja varikon toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14252: minnalla yleensä on tärkeä merkitys Parkanolle, 1988 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000 mar- 14253: jonka kunnallistalous on viime vuosina lähinnä kan määrärahan monitoimitalon rakenta- 14254: teollisen rakennemuutoksen aiheuttaman työttö- mistöiden aloittamista varten pioneeriva- 14255: myyden johdosta ollut suurissa vaikeuksissa. Tä- rikon Parkanon varikko-osastolle. 14256: 14257: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14258: 14259: Lea Mäkipää Jukka Gustafsson Kimmo Sasi 14260: Sulo Aittoniemi Erkki Pystynen Reijo Lindroos 14261: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Matti Hokkanen 14262: Heikki A. Ollila Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen 14263: Jorma Rantanen Matti Maijala 14264: 376 1987 vp. 14265: 14266: Raha-asia-aloite n:o 362 14267: 14268: 14269: 14270: 14271: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Parkanon koulukeskuksen II 14272: vaiheen toteuttamiseen 14273: 14274: 14275: Eduskunnalle 14276: 14277: Parkanon kaupungin koulukeskuksen II vai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14278: heen (Keskustan ala-asteen saneeraus ja lisätilat taen, 14279: sekä Kirkonmäen erityiskoulu) toteuttamisen kus- 14280: tannusarvio on n. 12,3 miljoonaa markkaa, josta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14281: koulurakentamissäädösten mukainen valtion- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14282: osuus on 70 o/o. markkaa Parkanon kaupungin koulukes- 14283: Kun valtaosa työkohteesta on vanhojen kouluti- kuksen II vaiheen rakentamisen aloittami- 14284: lojen muutos- ja perusparannustöitä, jossa teolli- seen. 14285: nen rakentaminen ei tule kysymykseen, antaisi 14286: po. rakentamiskohde työtä 30-50 rakennustyön- 14287: tekijälle 1, 5 vuodeksi. 14288: 14289: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14290: 14291: Lea Mäkipää 14292: 1987 vp. 377 14293: 14294: Raha-asia-aloite n:o 363 14295: 14296: 14297: 14298: 14299: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja puutalouden 14300: kurssikeskuksen laajentamiseen 14301: 14302: 14303: Eduskunnalle 14304: 14305: KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen syksyllä 1987. Saha-alan koulutuksen lisääminen 14306: toiminnan laajeneminen ja opetuksen kehittämi- ja vakiinnuttaminen Länsi-Suomen ja Satakunnan 14307: nen tulee turvata siten, että tällä hetkellä tilapäi- alueella on elinkeinoelämän kehittämiseksi perus- 14308: senä opetuksena annettava sahatyönjohtajien kou- teltua. Kyseinen opetus soveltuu mitä parhaim- 14309: lutus voidaan oppilaitoksessa vakinaistaa. Tällä min juuri KuUaan metsä- ja puutalouden kurssi- 14310: hetkellä ko. opetusta joudutaan oppilaitoksen ti- keskuksen yhteyteen. 14311: lanpuutteen vuoksi antamaan oppilaitoksen lisäk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14312: si kahdessa muussa kohteessa. taen, 14313: Opetuksen jatkuvuuden turvaaminen edellyt- 14314: tää opetustilojen ja oppilasasuntojen lisärakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14315: mista. Erityisen tärkeätä on opetuskäyttöön tule- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 14316: van opetussahan rakentaminen oppilaitoksen yh- markkaa Kullaan metsä- ja puutalouden 14317: teyteen. Lisärakentaminen tulee ajoittaa siten, kurssikeskuksen laajentamiseen. 14318: että uudet opetustilat ovat käytössä viimeistään 14319: 14320: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14321: 14322: Lea Mäkipää 14323: 378 1987 vp. 14324: 14325: Raha-asia-aloite n:o 364 14326: 14327: 14328: 14329: 14330: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Kaimaan museotilan rakennus- 14331: ten restaurointiin ja peruskorjaukseen Ikaalisissa 14332: 14333: 14334: Eduskunnalle 14335: 14336: Ikaalisissa sijaitsevan Kaimaan museotilan ra- museoiden tarjoamia esitelmä- ja koulupalveluja 14337: kennusten restaurointi ja peruskorjaukset maksa- tai tarvitsee asiantuntemusta museoiden edusta- 14338: vat noin 2 miljoonaa markkaa, mutta kun hintaan malta alalta. 14339: lisätään lvi- ja sähkötyöt, kokonaiskustannukset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14340: ovat n. 2, 5 miljoonaa markkaa. Ensisijaisena pide- taen, 14341: tään päärakennuksen ja ns. uuden pytingin kun- 14342: nostamista, jotka ovat vielä pelastettavissa. Olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14343: erittäin tärkeää, että museoiden restauroimista 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 14344: tuettaisiin, sillä vuosittain eri museoissa vierailee kaa Ikaalisissa sijaitsevan Kaimaan museo- 14345: runsaat kolme miljoonaa ihmistä, näistä 20 % tzlan rakennusten restaurointi- ja perus- 14346: koululaisia. Pääosa kävijöistä tutustuu ja käyttää korjaustöiden aloittamiseksi. 14347: 14348: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14349: 14350: Lea Mäkipää 14351: 1987 vp. 379 14352: 14353: Raha-asia-aloite n:o 365 14354: 14355: 14356: 14357: 14358: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla ilmestyvien suomen- 14359: kielisten sanoma- ja aikakauslehtien tukemiseen 14360: 14361: 14362: Eduskunnalle 14363: 14364: Ulkomailla ilmastyy runsaasti suomenkielisiä kuitenkin Suomen valtion tukea. Siten nämä leh- 14365: sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomenkielisen väes- det voisivat häiriöttömästi ilmestyä ilman lakkaut- 14366: tön vähitellen vähentyessä ovat nämä lehdet jou- tamisen pelkoa. 14367: tuneet lähes poikkeuksetta taloudellisiin vaikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 14368: siin. Rajoitetuilla painosmäärillä ei näistä lehdistä vasti, 14369: voida odottaa tulevaisuudessakaan saatavan kan- 14370: nattavia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14371: Suomen kielen ylläpitämiseksi ja suomalaisen 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 14372: kulttuurin vaalimiseksi ulkomailla on kuitenkin kan määrärahan ulkomailla tlmestyvien 14373: ensiarvoisen tärkeää saada nämä suomenkieliset suomenkielisten sanoma- ja aikakausleh- 14374: lehdet säilytetyksi. Tähän tarvitaan välttämättä tien tukemiseksi. 14375: 14376: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14377: 14378: Lea Mäkipää 14379: 380 1987 vp. 14380: 14381: Raha-asia-aloite n:o 366 14382: 14383: 14384: 14385: 14386: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotteiden käytön 14387: edistämiseksi 14388: 14389: 14390: Eduskunnalle 14391: 14392: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme olisi jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, jotta kansalai- 14393: liikatuotantoa maitotaloustuotteiden kohdalla. set oppisivat ymmärtämään erilaisten maitota- 14394: Tämä ei pidä paikkaansa, koska maahamme tuo- loustuotteiden ravintoarvot ja sen, miten niitä 14395: daan ravintorasvoja margariinien valmistamista voidaan monipuolisesti käyttää ja niiden kulutus- 14396: varten enemmän kuin maastamme viedään voita ta lisätä esimerkiksi juuri juustojen, jugurttien, 14397: ulkomaille. Kuitenkin tämän johdosta on maas- viilien ja muiden tuotteiden kohdalla. 14398: samme ruvettu keräämään markkinoimismaksuja, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14399: jotka rasittavat ennestäänkin ahdinkotilanteessa taen, 14400: olevia perheitä ja pienviljelijöitä. Jotta markkinoi- 14401: mismaksujen keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14402: kaikin mahdollisin keinoin edistettävä kotimais- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30 14403: ten maitotaloustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi uudelle momentille 500 000 markkaa 14404: nimenomaan lisättävä maitotaloustuotteita eri- maitotaloustuotteiden käytön edistämi- 14405: laisten yhteiskunnan laitosten ruokavalioissa, jol- seksi yhteiskunnan eri laitoksissa ja käyt- 14406: loin tulevat kysymykseen esimerkiksi koulut, sai- töä lisäävän valistustoiminnan tehostami- 14407: raalat, vankilat, varuskunnat, päiväkodit, virastot seksi. 14408: 14409: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14410: 14411: Lea Mäkipää 14412: 1987 vp. 381 14413: 14414: Raha-asia-aloite n:o 367 14415: 14416: 14417: 14418: 14419: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaiseen viljelyyn 14420: siirtyneiden viljelijöiden tukemiseen 14421: 14422: 14423: Eduskunnalle 14424: 14425: Luonnonmukaisen eli biodynaamisen viljelyn saada pidettyä kurissa. Luonnosta löytyvät sen 14426: suosio kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas omat lääkkeet rikkaruohoihin ja tuhohyönteisiin- 14427: elintarvike on niin kuluttajan kuin tuottajankin kin. 14428: yhteinen etu. SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa paneu- 14429: Luonnonmukainen viljely perustuu maan duttava entistä enemmän myrkyttömiin viljely- 14430: omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, kompos- menetelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty tuote 14431: tointiin ja luonnon dynamiikkaan (aurinko, kuun on turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole mitään 14432: kierto, vuodenajat). torjunta-aineista ja lannoitteista johtuvia kemial- 14433: Biodynaaminen viljely on elämäntapa, jossa lisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevaisuuden saas- 14434: luonnon-, ympäristön- ja ihmisen suojelu sekä teeton ja luonnonmukainen viljely on tuottajien 14435: pehmeä teknologia ja energian säästäminen ovat ja kuluttajien yhteiseen etuun perustuva viljely- 14436: päällimmäisinä asioina. muoto. 14437: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheutuu Luonnonmukaiseen viljelyyn on valtion vuoden 14438: mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä, jonka 1986 budjetissa määräraha. Tukea tähän tarkoi- 14439: seurauksena myös viljelijän sadot pienenevät. Sa- tukseen tarvitaan kuitenkin lisää. 14440: malla kuluttajalle tarjotaan vain määrää laadun Edellä olevin perustein ehdotan kunnioitta- 14441: kustannuksella. vasti, 14442: Lisääntyneet allergiatapaukset ja syöpäsairaudet 14443: ovat jo nyt selvä osoitus teollisen maatalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14444: tuotteiden ihmisen terveydelle aiheuttamista va- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 14445: kavista vaaroista. Kemiallinen lannoiteviljely markkaa luonnonmukaiseen viljelyyn siir- 14446: köyhdyttää myös ennen pitkää viljelymaan käyttö- tyneiden viljeltjöiden tukemiseen. 14447: kelvottomaksi, samalla kun kaikkia tuholaisia ei 14448: 14449: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14450: 14451: Lea Mäkipää 14452: 382 1987 vp. 14453: 14454: Raha-asia-aloite n:o 368 14455: 14456: 14457: 14458: 14459: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta vesijohtolinjan rakentamiseen 14460: Kuusisalon-Niemenmaan tielle 14461: 14462: 14463: Eduskunnalle 14464: 14465: Kuusisalon-Niemenmaan tien vesijohtolinja asukkaat joutuvat hakemaan pitkienkin matkojen 14466: plv. 0-954,9 on kustannuksiltaan noin 116 000 päästä. Vesiosuuskunnan avustuksen saanti edel- 14467: markkaa. lyttää vähintään 20 talouden liittymistä. Täten ve- 14468: Haja-asutusalueilla kaupungin avustus on 30% siosuuskunnan perustaminen ei tule kysymyk- 14469: koko hankkeen kustannusarviosta. Näin ollen seen. 14470: asukkaiden maksettavaksi jäisin. 82 000 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14471: Liittyjiä olisi tällä hetkellä 7 taloutta, ja taloutta taen, 14472: kohti kustannukset olisivat vajaat 12 000 mark- 14473: kaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14474: Normaalisti haja-asutusalueen liittymismaksu 1988 tulo- ja menoarvioon 116 000 mark- 14475: on 2 000 markkaa. Alueen kaivoissa vesi on ruos- kaa vesijohtolinjan rakentamiseen Kuusi- 14476: teista ja näin käyttökelvotonta. Talousvetensä saion-Niemenmaan tielle. 14477: 14478: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14479: 14480: Lea Mäkipää 14481: 1987 vp. 383 14482: 14483: Raha-asia-aloite n:o 369 14484: 14485: 14486: 14487: 14488: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistö- ja tulva- 14489: suojajärjestelyihin 14490: 14491: 14492: Eduskunnalle 14493: 14494: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Meri- Merikarvian järjestelyn toteuttamiskustannuk- 14495: karvianjoen järjestyssuunnitelma. Suunnitelma si- set ovat 12-15 miljoonaa markkaa. 14496: sältää tulvauoman rakentamisen, Lankosken ala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14497: puolelta Syylöönstrikkaan ja suuosan tuoppauk- taen, 14498: sen. Mitoitus mahdollistaa Merikarvianjoen tul- 14499: vien poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14500: sen Pohjanlahdelle ja Noormarkunjoelle. Kevät- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14501: talven vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä markkaa Karvianjoen vesistö- ja tulvasuo- 14502: ylempänä Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien jajärjestelyiden aloittamiseen. 14503: laskeminen tulee myös mahdolliseksi. 14504: 14505: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14506: 14507: Lea Mäkipää 14508: 384 1987 vp. 14509: 14510: Raha-asia-aloite n:o 370 14511: 14512: 14513: 14514: 14515: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden muuttamiseksi 14516: paikallisteiksi 14517: 14518: 14519: Eduskunnalle 14520: 14521: Maassamme on hyvin runsaasti huonokuntoisia kenneministeriössä käsittelyä joukko tällaisia ano- 14522: ja runsaasti liikennöityjä yksityisteitä, joita tien- muksia. 14523: hoitokunnat joutuvat monesti vaikeissa olosuh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 14524: teissa ylläpitämään ja hoitamaan. Vaikka tien yl- vasti, 14525: läpitoon tiekunnat saavatkin valtiolta ja kunnal- 14526: ta avustusta, jää tienpidon ja -hoidon taakka että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14527: monilla teillä hyvin harvojen ihmisten harteille. 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 14528: Liikenneministeriö muuttaa maassamme vuosit- markan määrärahan, jotta yksityisteitä 14529: tain yksityisteitä paikallisteiksi noin 200 km, voitaisiin muuttaa paikallisteiksi ainakin 14530: mikä on aivan liian vähäinen määrä otettaessa nelinkertainen määrä· nykyistin verrattuna 14531: huomioon useiden satojen paikallistieanomusten sekä jotta näiden teiden hoitokustannuk- 14532: määrä. Tälläkin hetkellä odottaa TVH:ssa ja lii- set voitaisiin valtion varoin järjestää". 14533: 14534: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 14535: 14536: Lea Mäkipää 14537: 1987 vp. 385 14538: 14539: Raha-asia-aloite n:o 371 14540: 14541: 14542: 14543: 14544: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Parkanon aseman ja valtatien 14545: n:o 23 välisen maantien rakentamiseen 14546: 14547: 14548: Eduskunnalle 14549: 14550: Parkanon asema on 7 kilometrin päässä Parka- Uuden tien rakentamisella voitaisiin parantaa 14551: non keskustasta. Valtatieltä n:o 3 asemalle on 4 etenkin julkisen liikenteen yhteyksiä Parkanon 14552: kilometriä. asemalle pysähtyville kaukojunille. 14553: Asemalle tulee kiertoa niin valtatieltä n:o 3 Maantien hankkeen kustannukset ovat n. 5 mil- 14554: kuin valtatieltä n:o 23:kin eivätkä Iinja-autot ole joonaa markkaa. 14555: halukkaita tekemään tällaista ylimääräistä lenk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14556: kiä. taen, 14557: Uusi yhteys valtatieltä asemalle lyhentäisi mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14558: kaa Kihniön suunnasta noin seitsemän kilometriä. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14559: Kun se samalla olisi oikotie Parkanoonkin, markkaa Parkanon aseman ja valtatien n:o 14560: kaikki Kihniön suunnasta tulevat linja-autot voisi- 23 välisen maantien rakentamisen aloitta- 14561: vat ajaa aseman kautta matkan pidentymättä. mtseen. 14562: 14563: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14564: 14565: Lea Mäkipää 14566: 14567: 14568: 14569: 14570: 27 270416F 14571: 386 1987 vp. 14572: 14573: Raha-asia-aloite n:o 372 14574: 14575: 14576: 14577: 14578: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Karttiperän maantien kunnos- 14579: tamiseen 14580: 14581: 14582: Eduskunnalle 14583: 14584: Parkanossa sijaitsevaa Karttiperän tietä käyte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14585: tään varsinkin Vapon kuljetustienä. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14586: Tie on erittäin mutkainen ja huonokuntoinen. markkaa Karttiperän maantien kunnos- 14587: Tien peruskorjaus olisi välttämätöntä suorittaa. tustöiden aloittamiseen. 14588: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14589: taen, 14590: 14591: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14592: 14593: Lea Mäkipää 14594: 1987 vp. 387 14595: 14596: Raha-asia-aloite n:o 373 14597: 14598: 14599: 14600: 14601: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Lavajärven paikallistien kunnos- 14602: tamiseen 14603: 14604: 14605: Eduskunnalle 14606: 14607: Lavajärven paikallistie on 9 kilometrin pitui- Edellä olevin perustein ehdotan kunnioitta- 14608: nen. Tie on vilkkaasti liikennöity soratie, jolla on vasti, 14609: myös linja-autoliikennettä. Tien varrella on 100 14610: kesämökkiä ja varsinkin kesäaikaan tiellä on lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14611: kennettä runsaasti. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14612: On otettava huomioon myös se, että tieltä 31.24.14 250 000 markan määrärahan 14613: suuntautuu kulku Kyröskosken ja Tampereen Lavajärven paikallistien kunnostuksen 14614: suuntaan. aloittamiseen. 14615: 14616: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14617: 14618: Lea Mäkipää 14619: 388 1987 vp. 14620: 14621: Raha-asia-aloite n:o 374 14622: 14623: 14624: 14625: 14626: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Siikainen-Pyntäi- 14627: nen-Ala-Honkajoki parantamiseen 14628: 14629: 14630: Eduskunnalle 14631: 14632: Liikennemäärät Siikaisten kunnassa ovat jatku- Puutteelliset ja ajoittain painorajoitetut tieyh- 14633: vasti kasvaneet. Pääosin liikenteen kasvu aiheutuu teydet haittaavat kuitenkin tuntuvasti kuljetusten 14634: raskaan liikenteen vilkastumisesta, sillä vuoden hoitamista ja kunnan kehittämistä. 14635: 1979 alussa aloittanut Oy Partek Ab:n kalkkiteh- Kunnan työllisyystilanne on myös heikko, sillä 14636: das on saavuttanut maksimitehonsa ja tuottaa do- työttömyysaste on tällä hetkellä n. 8 prosenttia. 14637: lomiittikalkkia 180 000 tonnia vuodessa. Varopu- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 14638: laan avatun toisen kalkkitehtaan vaikutuksesta taen, 14639: Siikaisten kalkki kuljetetaan erityisesti Etelä-Poh- 14640: janmaalle ja Pirkanmaalle, mihin suuntiin kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14641: kuyhteydet ovat sangen heikot. Siikaisten alueen 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14642: tiestöä tarvitaan myös kuljetettaessa Pohjois-Sata- markkaa tieosuuden Siikainen-Pyntäi- 14643: kunnan pohtoturvetta eri pisteissä sijaitseviin nen-Aia-Honkajoki parantamisen aloit- 14644: käyttökeskuksiin. Myös Kankaanpäähän suuntau- tamiseksi 14645: tuvat koulu-, opinto-, työ- ja asiaimimatkat ovat 14646: voimakkaasti lisääntymässä. 14647: 14648: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14649: 14650: Lea Mäkipää 14651: 1987 vp. 389 14652: 14653: Raha-asia-aloite n:o 375 14654: 14655: 14656: 14657: 14658: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan rakentamiseksi 14659: Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen teiden risteykseen 14660: 14661: 14662: Eduskunnalle 14663: 14664: Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen tei- Risteyksen turvallisuusjärjestelyissä on lisäksi 14665: den risteys on pääasiallinen Kihniön keskustaan muitakin kuin yksistään liikenteellisiä näkökoh- 14666: Järvi-Suomen tieltä johtava ja sillä on merkitystä tia, sillä Kihniön keskustaajaman vedenottama si- 14667: myöskin läpikulkuliikenteenä Seinäjoen suun- jaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä 14668: taan. risteyksestä. 14669: Kyseinen risteys on pitkän, jyrkän kaarteen kes- Liikenneturma risteyksessä öljyvahinkoineen 14670: kivaiheilla. Jyväskylän suunnasta tultaessa näky- saattaisi kerralla pilata koko Kihniön keskustaaja- 14671: vyys ennen risteystä on vain muutama kymmenen man vesihuollon ja aiheuttaa arvaamattomat kus- 14672: metriä. Lisäksi tiessäJyväskylän suunnasta tultaes- tannukset taloudellisesti heikossa asemassa oleval- 14673: sa on ennen risteystä yli puolen kilometrin pitui- le kunnalle. 14674: nen nousu. Varsinkin liukkaan kelin aikana ras- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14675: kaampi rekkaliikenne joutuu ottamaan melkoisen taen, 14676: vauhdin päästäkseen mäen ylös. Voi kuvitella, 14677: miltä tuntuu istua henkilöautossa ryhmittyneenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14678: kääntymään Kihniön-Isoniemen tielle. Kun Jy- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 14679: väskylän suunnasta lähestyy rekka-auto ja samoin markkaa ohituskaistan rakentamiseksi 14680: Porin suunnasta, hyvällä onnella takaa tuleva rek- Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen 14681: ka saa vauhdin pysähtymään tai onnistuu pienta- teiden risteykseen. 14682: reen kautta ohittamaan oikealta puolen. 14683: 14684: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14685: 14686: Lea Mäkipää 14687: 390 1987 vp. 14688: 14689: Raha-asia-aloite n:o 376 14690: 14691: 14692: 14693: 14694: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Porin-Parkanon radan perus- 14695: korjaukseen 14696: 14697: 14698: Eduskunnalle 14699: 14700: Satakunnan maakunnallisten yhteisöjen ja ra- selvittäminen tällä radalla ei saa olla poissuljettua. 14701: danvarsikuntien edustajat vetosivat helmikuun Julkisten liikennepalvelujen turvaaminen ei saa 14702: 1986 alussa liikenneministeriöön, että se asettaisi olla yksin liiketaloudellinen kysymys, olletikin 14703: työryhmän tutkimaan Porin-Kankaanpään- kun on kyse Valtionrautateistä. 14704: Parkanon rautatien asemaa valtakunnan rataver- Jo Porin-Parkanon radan peruskorjaaminen 14705: kossa. Henkilöliikenne tällä radalla lakkautettiin lievittäisi merkittävästi Satakunnan vaikeaa työt- 14706: kesällä 1981 ja tavaraliikenne Ruosniemen-Kan- tömyystilannetta. 14707: kaanpään rataosalla kesällä 198 5. Edellä olevin perustein ehdotan kunnioitta- 14708: Radan säilyttämiselle liikenteessä on kuitenkin vasti, 14709: löytynyt uusia, painavia perusteita. Näitä ovat 14710: Porin syväsataman käyttöä koskeva liikenneselvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14711: tys, Kankaanpäähän perusteilla oleva pinnoite- 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 14712: tehdas ja Makrotalo Oy:n Kankaanpään tehdasta markkaa radan säilyttämiseksi välillä 14713: koskeva mittava talotilaus Neuvostoliittoon. Pori-Parkano sekä radan kunnostami- 14714: Henkilöliikenteenkään uudelleen aloittamisen seksi. 14715: 14716: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14717: 14718: Lea Mäkipää 14719: 1987 vp. 391 14720: 14721: Raha-asia-aloite n:o 377 14722: 14723: 14724: 14725: 14726: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen lop- 14727: puun saattamiseksi 14728: 14729: 14730: Eduskunnalle 14731: 14732: Suomessa on vielä joitakin alueita ilman säh- koston rakentamisen kustannuksissa tällaisia syrjä- 14733: köä. Vaikka sähkön saanti on nykyisin teknisesti seutuja. 14734: mahdollista syrjäistenkin alueiden ihmisten tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 14735: peita tyydyttämään, niin taloudellisesti se tuot- vasti, 14736: taa monille sähkön tarvitsijoille ylivoimaisia es- 14737: teitä. Monilta elinkelpoisilta maatiloilta puuttuu ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14738: sähkö, ja ellei asiaa pian hoideta kuntoon, eivät 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14739: viljelijät kykene tasapuolisesti kilpailemaan ja 32.55.41 6 000 000 markkaa sähköver- 14740: saavuttamaan riittävää toimeentuloa puutteelli- koston rakentamiseen niille aluezlle, jozlta 14741: sissa olosuhteissa. Valtion tulee auttaa sähköver- se puuttuu. 14742: 14743: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 14744: 14745: Lea Mäkipää 14746: 392 1987 vp. 14747: 14748: Raha-asia-aloite n:o 378 14749: 14750: 14751: 14752: 14753: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta geologisen tutkimustyön tehos- 14754: tamiseen 14755: 14756: 14757: Eduskunnalle 14758: 14759: Maamme kaivosteollisuutta uhkaa lähitulevai- geologista tutkimustyötä ja saada tähän tarkoituk- 14760: suudessa vakava raaka-ainepula, sillä maamme seen lisää määrärahoja. 14761: kaivosten malmivarat alkavat uhkaavasti ehtyä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 14762: Uusia suuria malmilöydöksiä ei ole viimeisten vasti, 14763: vuosien aikana löydetty, tai löydökset ovat olleet 14764: hyödyntämiskelvottomia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14765: Suomen maaperässä on kuitenkin todistettavas- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14766: ti vielä runsaasti malmivaroja, joiden tarkkaa si- markkaa geologisen tutkimustyön tehosta- 14767: jaintia ei kuitenkaan ole pystytty määrittelemään. miseen uusien malmzlöydösten eszlle saa- 14768: Jotta turvattaisiin kotimainen raaka-ainesaanti miseksi. 14769: metalliteollisuudelle, tulisi pikaisesti tehostaa 14770: 14771: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14772: 14773: Lea Mäkipää 14774: 1987 vp. 393 14775: 14776: Raha-asia-aloite n:o 379 14777: 14778: 14779: 14780: 14781: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta psoriasispotilaiden ilmaisten 14782: lääkkeiden ja ulkomaan hoitomatkojen korvaamiseksi sairausva- 14783: kuutuksesta 14784: 14785: Eduskunnalle 14786: 14787: Psoriasis-sairaus on perin ikävä ja vaikeasti hoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14788: dettava. Siksi olisi tehtävä kaikki voitava sairau- taen, 14789: den parantamiseksi eikä sairastavia tulisi rangais- 14790: ta lääkkeiden omavastuuosuuksilla, vaan kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14791: lääkkeet olisi saatava sairausvakuutuksen korvaus- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14792: ten alaisiksi. Tutkimuksissa on todettu sairauden markkaa psoriasispotilaiden lääkkeiden 14793: lähes ainoana parantamiskeinona olevan auringon korvauksiin ja terveyttä tuovien aurinko- 14794: valon ja lämmön, missä tarkoituksessa etelän au- matkojen kustannuksiin. 14795: rinkorannoille tehtävät terveysmatkat olisivat tar- 14796: peellisia. 14797: 14798: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14799: 14800: Lea Mäkipää 14801: 394 1987 vp. 14802: 14803: Raha-asia-aloite n:o 380 14804: 14805: 14806: 14807: 14808: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta hierontapalveluiden saattami- 14809: seksi sairausvakuutuskorvausten piiriin 14810: 14811: 14812: Eduskunnalle 14813: 14814: Hierontapalvelut ovat mitä parasta ennalta eh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14815: käisevää terveydenhoitoa ja tietysti myös erin- taen, 14816: omaista kuntouttarnista. Kuitenkaan ennalta eh- 14817: käisevä hieronta ei kuulu sairausvakuutuksen kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14818: vausten piiriin, mikä on osaltaan estämässä näi- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 14819: den palveluiden käyttöä kustannussyistä. Tämän markkaa hierontapalveluiden saattamisek- 14820: johdosta olisikin myös hierontapalvelut saatettava si sairausvakuutuksen korvausten piiriin. 14821: sairausvakuutuksen korvausten piiriin. 14822: 14823: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14824: 14825: Lea Mäkipää 14826: 1987 vp. 395 14827: 14828: Raha-asia-aloite n:o 381 14829: 14830: 14831: 14832: 14833: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien kuntoutushoidon 14834: tehostamiseksi 14835: 14836: 14837: Eduskunnalle 14838: 14839: Sotilasvammalain mukaan sotainvalidi on oi- toutuslaitoshoitoon edellyttävää vamma-astetta 14840: keutettu kuntoutuslaitoksessa määrävälein an- pitäisi sotilasvammalain säännöksiä muuttamalla 14841: nettavaan hoitoon, jos haitta-aste on vähintään alentaa 15 % :iin. 14842: 10 %, mutta pienempi kuin 30 %, sekä kuntou- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 14843: tustarve johtuu korvatusta vammasta. Haitta-as- vasti, 14844: teen ollessa 30 % tai suurempi korvataan myös 14845: muista syistä tarpeellinen kuntoutushoito. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14846: Käytännössä tämä sotilasvammalain määräys on 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14847: johtanut siihen, että alle 30 % :n sotainvalidien markkaa jo 15 %:n sotainvalidien pääse- 14848: on ollut vaikea päästä kuntoutuslaitoshoitoon ja miseksi korvattavaan kuntoutushoitoon 14849: yli 30 % :n sotainvalidit käyvät kuntoutuslaitok- stlloinkin, kun kuntoutushoidon tarve 14850: sessa vuosittain. Sotainvalidien iän kuitenkin kart- aiheutuu muustakin kuin sotavammasta 14851: tuessa myös lievemmät vammat aikaansaavat yhä aiheutuvasta syystä. 14852: suuremman haitan ja tästä syystä vuosittain kun- 14853: 14854: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14855: 14856: Lea Mäkipää 14857: 396 1987 vp. 14858: 14859: Raha-asia-aloite n:o 382 14860: 14861: 14862: 14863: 14864: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta kunnalliskodin peruskorjaami- 14865: seen Eurajoella 14866: 14867: 14868: Eduskunnalle 14869: 14870: Eurajoen kunnalliskotina toimii vuonna 1836 Saneerauksen kustannukset ovat 2-3 miljoo- 14871: rakennettu ja vuonna 1936 kunnalliskotikäyttöön naa markkaa. 14872: otettu Vuojoen kartanon päärakennus, joka on Edellä mainituin perustein ehdotan kunnioit- 14873: nykyiseen käyttötarkoitukseensa epäkäytännölli- taen, 14874: nen. 14875: Hoitopaikkojen puutetta on voitu jossain mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14876: rin lieventää sillä, että vanhuksia varten on raken- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 5 00 000 14877: nettu 30 huoneistoa käsittävät rivitaloasunnot ja markkaa kunnalliskodin peruskorjaami- 14878: saman verran on rivitaloasuntoja voitu järjestää seksi Eurajoella. 14879: muista pienehkäistä osakeasunnoista. 14880: 14881: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14882: 14883: Lea Mäkipää 14884: 1987 vp. 397 14885: 14886: Raha-asia-aloite n:o 383 14887: 14888: 14889: 14890: 14891: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta invalidien vammoista johtuviin 14892: hoitomenoihin 14893: 14894: 14895: Eduskunnalle 14896: 14897: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään joutu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14898: neet huonompaan asemaan kuin muut ihmiset ja taen, 14899: joutuvat kärsimään. He ovat terveempien ihmis- 14900: ten avun tarpeessa ja varsinkin vaikean vamman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14901: tai vian vuoksi joutuvat tarvitsemaan jokapäiväi- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14902: sessä elämässään toisen ihmisen apua. He joutuvat markkaa invalidien vammoista johtuvia 14903: päivittäin myös muiden terveen osaksi tulematto- hoitomenoja ja muita kuluja varten. 14904: mien kulujen maksajiksi liikkuessaan tai hank- 14905: kiessaan itselleen välttämättömiä liikkumisväli- 14906: neitä tai hoitoa. 14907: 14908: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14909: 14910: Lea Mäkipää 14911: 398 1987 vp. 14912: 14913: Raha-asia-aloite n:o 384 14914: 14915: 14916: 14917: 14918: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta invalidien kuntoutuslaitoslo- 14919: miin 14920: 14921: 14922: Eduskunnalle 14923: 14924: Valtaosa invalideista tarvitsisi välttämättä kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14925: toutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toiminta- taen, 14926: kykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi jokaisen 14927: vammaisen saada vuosittain mahdollisuus tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14928: tettuun kuntoutukseen pääsylle 2-3 viikoksi. Li- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14929: säksi tällainen kuntoutus antaisi myös invalidia markkaa invaltdien vuosittaisen kahden- 14930: hoitavalle tervetulleen lepotauon ehkä vuosia tai kolmen viikon pituisen kuntoutuslaitoslo- 14931: jopa vuosikymmeniäkin keskeytyksettä jatkuneen man aikaansaamiseksi. 14932: auttamisen väliin. 14933: 14934: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14935: 14936: Lea Mäkipää 14937: 1987 vp. 399 14938: 14939: Raha-asia-aloite n:o 385 14940: 14941: 14942: 14943: 14944: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveroa vastaavan avus- 14945: tuksen suorittamiseksi invalideille 14946: 14947: 14948: Eduskunnalle 14949: 14950: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jäänyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14951: ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän ase- taen, 14952: mansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdol- 14953: linen. Tämän vuoksi olisi myös heidän maksamas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14954: taan auton polttoaineesta saatava valtionvero pois, 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14955: jottei heidän tarvitsisi sitä maksaa, kuten heidän markkaa polttoaineveron osuutta vastaa- 14956: ei tarvitse maksaa autoveroakaan ainakaan koko- van avustuksen suorittamiseksi invali- 14957: naan. derlle. 14958: 14959: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14960: 14961: Lea Mäkipää 14962: 400 1987 vp. 14963: 14964: Raha-asia-aloite n:o 386 14965: 14966: 14967: 14968: 14969: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta kodinhoitajan virkojen perusta- 14970: miseksi kuntiin 14971: 14972: 14973: Eduskunnalle 14974: 14975: Monilla paikkakunnilla on vanhusten lukumää- pysty palkkaamaan kotiavustajia. Siksi olisikin 14976: rä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. Täl- saatava kodinhoitajia tällaisiin kuntiin yksi 500 14977: laisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohenkilö- asukasta kohden, jolloin vanhusten kotihoito saa- 14978: kuntaa, johon saadaan valtionavustus, keskimää- taisiin paremmin ratkaistuksi kuin nykyisin. 14979: räistä huomattavasti enemmän. Vanhukset halua- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14980: vat yleensä olla omissa kodeissaan niin kauan kuin taen, 14981: mahdollista, ja vanhusten hoito kodeissaan tulee 14982: myös yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14983: toshoito. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 14984: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on keski- 33.56.30 2 000 000 markkaa uusien ko- 14985: määräinen henkilöä kohden tuleva äyrimäärä erit- dinhoita;i'en virkojen perustamiseksi kun- 14986: täin alhainen, joten kunta ei omilla varoillaan tiin. 14987: 14988: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 14989: 14990: Lea Mäkipää 14991: 1987 vp. 401 14992: 14993: Raha-asia-aloite n:o 387 14994: 14995: 14996: 14997: 14998: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Luvian terveyskeskuksen raken- 14999: tamiseen 15000: 15001: 15002: Eduskunnalle 15003: 15004: Luvian kunnan terveyskeskus on itsenäinen ter- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta- 15005: veyskeskus, jonka toimitilat sijaitsevat vuonna vasti, 15006: 1952 valmistuneessa epäkäytännöllisessä ja ah- 15007: taassa terveystalossa. Terveyskeskukselta puuttu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15008: vat kokonaan mm. kuntoutustilat ja sairaansijat. 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 15009: Nämä vakavat puutteet eivät ole omiaan edesaut- ma_rkkaa Luvian terveyskeskuksen rakenta- 15010: tamaan terveyden- ja sairaanhuollon toteuttamis- mzseen. 15011: ta Luvian kunnassa. Siksi uuden terveyskeskuksen 15012: rakentaminen on kiireellinen tehtävä ja sen rahoi- 15013: tuksen turvaaminen tärkeätä. 15014: 15015: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 15016: 15017: Lea Mäkipää 15018: 15019: 15020: 15021: 15022: 28 270416F 15023: 402 1987 vp. 15024: 15025: Raha-asia-aloite n:o 388 15026: 15027: 15028: 15029: 15030: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta mielenterveyskeskusten koulut- 15031: tamien tukihenkilöiden palkkioihin 15032: 15033: 15034: Eduskunnalle 15035: 15036: Maassamme on suuri joukko tukihenkilöitä, työ vie päivittäin aikaa. Työ on tällä hetkellä 15037: joita mielenterveyskeskukset ovat kouluttaneet. vapaaehtoista, eikä sen palkkaukseen täten ole 15038: Työ on hyvin vaativaa ja arvokasta niin mie- kiinnitetty huomiota. 15039: lenterveys- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15040: aloilla. taen, 15041: Puutteena on kuitenkin, että henkilöt, jotka 15042: ovat tukihenkilöinä, joutuvat tekemään työtään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15043: saamatta mitään korvausta. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 15044: Mikäli näitä henkilöitä ei voida ottaa palkkauk- markkaa mielenterveyskeskusten koulut- 15045: sen piiriin, olisi välttämätöntä, että heille myön- tamzlle tukihenkzlözlle matkakulujen ja 15046: nettäisiin palkkio ja korvaus matkakuluista, sillä palkkioiden maksamiseen. 15047: 15048: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 15049: 15050: Lea Mäkipää 15051: 1987 vp. 403 15052: 15053: Raha-asia-aloite n:o 389 15054: 15055: 15056: 15057: 15058: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kannatusyhdistys ry:n 15059: toiminnan tukemiseen 15060: 15061: 15062: Eduskunnalle 15063: 15064: Kalliolan kannatusyhdistys ry. pitää yllä Kallio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15065: lan kuntoutuskotia päihdeongelmaisille. Päihde- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 15066: ongelmaisten tilanne pääkaupunkiseudulla on 33.33.51 300 000 markkaa Kalliolan 15067: huolestuttava ja kaikki työ päihdeongelmaisten ti- kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemi- 15068: lanteen helpottamiseksi ansaitsee kaiken mahdol- seen. 15069: lisen tuen. 15070: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15071: taen, 15072: 15073: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 15074: 15075: Lea Mäkipää 15076: 404 1987 vp. 15077: 15078: Raha-asia-aloite n:o 390 15079: 15080: 15081: 15082: 15083: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Finnilco ry:n järjestämien kun- 15084: toutuskurssien tukemiseen 15085: 15086: 15087: Eduskunnalle 15088: 15089: Finnilco ry. on paksu- ja ohutsuoli- sekä virtsa- vuosien mittaan huomattavasti. Avanneleikattu 15090: tieavanneleikattujen valtakunnallinen keskusjär- on yhä useammin juuri parhaimmassa työiässä 15091: jestö. Jäseniä yhdistyksessä on noin 1 500. Arvioi- oleva, 30-40-vuotias. Avanneleikkauksen jäl- 15092: den mukaan Suomessa on avanneleikattuja kui- keen henkilö voi palata työelämään melko pian, 15093: tenkin noin 5 000 ja määrä kasvaa jatkuvasti. mutta se edellyttää sitä, että hän oppii hoitamaan 15094: Yhdistyksellä on useita alueosastoja. Ne toimi- avanteensa ja kohtaamaan sekä psyykkiset että 15095: vat alueensa avanneleikattujen neuvonta- ja tuki- fyysiset vaikeudet, joita avanne väistämättä tuo 15096: keskuksina ja antavat tietoja uusimmista avanne- tullessaan. Sopeutumisvalmennuskurssien tarkoi- 15097: tarvikkeista ja apuvälineistä. Alueosastot toimivat tuksena on opastaa avanneleikattua valitsemaan 15098: myös yhteistyössä alueensa keskussairaaloiden juuri hänelle itselleen parhaiten soveltuvat hoito- 15099: kanssa mm. järjestämällä tukihenkilöitä juuri lei- välineet ja auttaa häntä pääsemään pahimman 15100: katuille potilaille. henkisen kriisin yli. 15101: Finnilco ry. järjestää jäsenilleen useita tilaisuuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15102: sia ja seminaareja vuosittain. Näiden seminaarien taen, 15103: lisäksi Finnilco järjestää vastaleikatuille avannepo- 15104: tilaille kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15105: seja. Näillä kursseilla pyritään saamaan avannelei- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 15106: katut hyväksymään oma tilansa ja se tosiseikka, et- kaa avustukseksi Finnilco ry:lle avannepo- 15107: tä avanne ei ole enää sairaus, vaan sairauden lop- tilaille tarkoitettujen kuntoutus- ja sopeu- 15108: putulos: avanteen kanssa on opittava elämään. tumisvalmennuskurssien järjestämiseksi. 15109: Avannepotilaiden ikärakenne on nuorentunut 15110: 15111: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 15112: 15113: Lea Mäkipää 15114: 1987 vp. 405 15115: 15116: Raha-asia-aloite n:o 391 15117: 15118: 15119: 15120: 15121: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antamiseksi hyötyjät- 15122: teiden käsittelylaitosten investointien tukemiseksi 15123: 15124: 15125: Eduskunnalle 15126: 15127: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansantalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15128: dellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kannatetta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 15129: vaa. Täten ympäristö saadaan säilymään siistimpä- 35.1 0. 63 1 000 000 markkaa lisäyksenä 15130: nä ja myös painetta kaatopaikoilla vähennetään. korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden kä- 15131: Siksi olisi hyötyjätteiden jälleenkäsittelylaitosten sittelylaitosten investointien tukemiseksi. 15132: investointeja suosittava ja annettava tähän tarkoi- 15133: tukseen korkotukea ja lainoja. 15134: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15135: taen, 15136: 15137: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 15138: 15139: Lea Mäkipää 15140: 406 1987 vp. 15141: 15142: Raha-asia-aloite n:o 392 15143: 15144: 15145: 15146: 15147: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkiojärjestelmän 15148: kehittämiseen nuorten parien asunnonsaantimahdollisuuksien 15149: parantamiseksi 15150: 15151: Eduskunnalle 15152: 15153: Suomessa on tällä hetkellä eräänä nuorten pa- koja. Tämä muodostaa monissa tapauksissa ylivoi- 15154: rien suurimmista ongelmista vallitseva asuntopu- maisen esteen omistusasunnon hankinnalle tai 15155: la. Omistusasunnon hankkiminen on nuorille ainakin viivästyttää hankintaa useita vuosia. 15156: käymässä yhä vaikeammaksi, mikä johtuu jatku- Valtiovallan tulee pikaisesti helpottaa nuorten 15157: vasti kohoavista asuntojen hinnoista, jolloin asun- parien mahdollisuuksia omistusasunnon hankki- 15158: tosäästäminen tulee lähes mahdottomaksi hinto- miseen alentamalla asuntosäästöpalkkiojärjestel- 15159: jen karatessa säästösuunnitelmien edelle. SMP mään kuuluvaa oman asunnon säästöosuutta tun- 15160: haluaa, että nuorilla on mahdollisimman varhai- tuvasti. Sopivana omarahoitusosuutena voidaan 15161: sessa vaiheessa mahdollisuus hankkia itselleen asiantuntijoiden arvioiden mukaan pitää 5 % :a 15162: omistettu asunto, sillä tällöin nuoren ihmisen ostettavan asunnon hinnasta. 15163: säästämishalukkuus muodostuu huomattavasti Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 15164: suuremmaksi kuin vuokralla asuttaessa ja samalla vasti, 15165: asuntoa säästettäessä. 15166: Suurena ongelmana asuntosäästämiselle on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15167: tenkin omistusasuntoon pääsemiseen tarvittava 1988 tulo- ja menoarvioon 180 000 000 15168: liian suuri omarahoitusosuus. Tällä hetkellä jo markan määrärahan asuntosäästöpalkkio- 15169: keskitasoiseen kaksioon tarvittava omarahoitus- järjestelmän kehittämiseksi siten, että· 15170: osuus on monesti useita kymmeniätuhansia mark- säästöosuus on 5 % asunnon hinnasta. 15171: 15172: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 15173: 15174: Lea Mäkipää 15175: 1987 vp. 407 15176: 15177: Raha-asia-aloite n:o 393 15178: 15179: 15180: 15181: 15182: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta asuntojen massatuotantoon 15183: asunnottomille 15184: 15185: 15186: Eduskunnalle 15187: 15188: Asuntotilanne maamme suurimmissa asutus- saada vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta tai 15189: keskuksissa ja jopa maaseudulla on nopeasti vai- kunnan vuokra-asunnoista. 15190: keutunut asuntojen hintojen kohoamisen vuoksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 15191: Vuokra-asuntojen saanti suuremmilla paikkakun- taen 15192: nilla on vähävaraisille ihmisille monesti täysin 15193: ylitsepääsemätön ongelma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15194: Tämän vallitsevan vaikean asuntotilanteen ta- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 15195: kia on maassamme runsaasti täysin asunnottomia markan määrärahan asunnottomien asun- 15196: ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia oman asun- tojen massatuotannon pikaiseen käynnis- 15197: non hankintaan eikä myöskään mahdollisuutta tämiseen. 15198: 15199: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 15200: 15201: Lea Mäkipää 15202: 408 1987 vp. 15203: 15204: Raha-asia-aloite n:o 394 15205: 15206: 15207: 15208: 15209: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi peruskorjaus- 15210: lainoiksi rintamamiesten ja invalidien asuntojen korjaamiseen 15211: 15212: 15213: Eduskunnalle 15214: 15215: Sotiemme veteraantt Ja invalidit asuvat vielä korjaamiseen. Tämän takia tulisi kiireellisesti va- 15216: useat tänäkin päivänä erittäin heikkokuntoisissa rata määräraha, josta myönnettäisiin halpakorkoi- 15217: asunnoissa. Useilla on sodan takia monia sairauk- sia asuntojen peruskorjauslainoja sotiemme vete- 15218: sia, jotka ovat estäneet riittävien ansioiden hank- raaneille ja invalideille. 15219: kimisen, ja eläkkeiden pienuuden vuoksi heidän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15220: toimeentulonsa on tällä hetkellä erittäin niukkaa. taen, 15221: Sotiemme veteraanien asuntojen kuntoonsaat- 15222: taminen olisi eräs tämän päivän hyvinvointiyhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15223: kunnan velvollisuus näitä veteraaneja kohtaan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 15224: Veteraaneilla ei ole mahdollisuutta saada korkea- 35.45.86 10 000 000 markkaa käytettä- 15225: korkoista pankkilainaa, eivätkä aravalainamäärä- väksi rintamamiesten ja invalidien asunto- 15226: rahat kunnissa riitä veteraanien asuntojen perus- jen halpakorkoisiin peruskorjauslainoihin. 15227: 15228: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 15229: 15230: Lea Mäkipää 15231: 1987 vp. 409 15232: 15233: Raha-asia-aloite n:o 395 15234: 15235: 15236: 15237: 15238: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistollisen 15239: keskussairaalan kunnille aiheuttamien lisärasitusten poistamiseen 15240: 15241: 15242: Eduskunnalle 15243: 15244: Valtioneuvosto vahvisti 7.5.1971 Kuopion yli- opistollisessa keskussairaalassa kuntien osuus ra- 15245: opistollisen keskussairaalan sairaansijamääräksi kennuskustannuksista oli 17,8 %. KYKS:n jäsen- 15246: yhteensä 986 sairaansijaa, josta Kuopion yliopis- kuntien maksuosuudet ovat noin 33 milj. mark- 15247: ton osuudeksi tuli 285 sairaansijaa. Vastaavat sai- kaa suuremmat kuin OYKS:n jäsenkuntien mak- 15248: raansijaluvut Oulun yliopistollisessa keskussairaa- suosuudet. 15249: lassa olivat kokonaislukumäärä 1 097 sairaansijaa Ei ole perusteltua, että OYKS:n jäsenkunnat 15250: ja yliopiston osuus 512 sairaansijaa. ovat saaneet sellaisen edun, jota ei voitaisi 15251: Valtioneuvoston päätökseen hyväksyä KYKS:n KYKS:n jäsenkunnille myöntää. 15252: petustamis- ja toimenpidesuunnitelma 5. 9.197 4 Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on 15253: sisältyi liitteissä oleviin asiakirjoihin (29.8.1974) myönnetty 500 000 markkaa Kuopion läänin 1. ja 15254: seuraava toteamus: "Valtio osallistuu Kuopion 2. kantokykyluokan kunnille Kuopion yliopistol- 15255: yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennus- lisen keskussairaalan laajennuksen aiheuttamien 15256: hankkeen rahoitukseen normaalin valtionavun li- kustannusten helpottamiseksi. Määrärahan perus- 15257: säksi suorittamalla osuuden korkeakoulun merkit- teluissa todetaan, että tarkoitukseen myönnetään 15258: semistä hoitopaikoista sekä maksamalla korvausta 5 milj. markkaa kymmenen vuoden aikana. 15259: kuntainliiton nykyisestä omaisuudesta. Tämän li- Kuopion läänin kuntien maksuosuuksien ta- 15260: säksi sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus on soittamiseksi samalle tasolle kuin Oulun yliopis- 15261: esittää sellaista ylimääräisen valtionavun järjestä- tollisen keskussairaalan järjestelyjen yhteydessä 15262: mistä hankkeen toteuttamisessa, jossa ainakin al- tehtiin, on esitetty, että 1. ja 2. kantokykyluokan 15263: haisissa kantokykyluokissa oleville maalaiskunnil- kunnat vapautetaan kokonaan tai osittain 15264: le tasoitettaisiin kunnalle tuleva maksuosuus ta- KYKS:n rakentamisesta ja käyttöönotosta aiheu- 15265: solle, jonka suhteellinen määrä edellä tarkoitetut tuvista kustannuksista, n. 16 milj. markkaa. Li- 15266: erillisjärjestelyt mukaan luettuna olisi samaa tasoa säksi Kuopion yliopisto oikeutetaan lunastamaan 15267: kuin Oulun yliopistollisen keskussairaalan osakas- noin 100-110 lisähoitopaikkaa piirin kunnilta. 15268: kunnille tuleva maksuosuus ... Tarvittavien lisä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15269: avustusten suuruus on merkittävissä sen jälkeen, 15270: kun toiminnassa oleva arvioimistoimikunta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15271: saanut työnsä valmiiksi ja hankkeen laajuus ja lo- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15272: pullinen kustannus on selvitetty." markkaa Kuopion läänin 1. ja 2. kan- 15273: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan laajen- tokykyluokan kuntien vapauttamiseksi 15274: nuksen ja saneerauksen kokonaiskustannuksista KYKS:n rakentamisesta ja käyttöönotosta 15275: jäsenkuntien osuudeksi tulee 25,6%. Oulun yli- atheutuvien kustannusten suorittamisesta. 15276: 15277: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 15278: 15279: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen 15280: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen Marja-Liisa Tykkyläinen 15281: Riitta Saastamoinen Kalle Röntynen Anna-Liisa Jokinen 15282: 410 1987 vp. 15283: 15284: Raha-asia-aloite n:o 396 15285: 15286: 15287: 15288: 15289: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden kunnostami- 15290: seen Turun ja Porin läänissä 15291: 15292: 15293: Eduskunnalle 15294: 15295: Viime vuosina valtion tulo- ja menoarvioita val- haja-asutusalueiden väestölle samat toimeentu- 15296: misteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota val- loedellytykset kuin asutuskeskustenkin asukkaille, 15297: takuntamme päätiestön huonoon kuntoon, joka olisi paikallisteiden parantamiseen käytettäviä 15298: on johtunut autokannan runsaasta lisääntymisestä määrärahoja huomattavasti lisättävä. 15299: ja vähälle jääneestä teiden kunnostamisesta ja pa- Myös kunnille olisi annettava enemmän pää- 15300: rantamisesta. Asiantilan korjaamiseksi on tälle täntävaltaa näiden teiden korjaamisen ja kunnos- 15301: sektorille lisätty varoja huomattavasti. tamisen sijajärjestystä määrättäessä. Siten kunta- 15302: Liian vähälle huomiolle on jäänyt myös paikal- laisten tarpeet tulisivat paremmin ja nopeammin 15303: listeiden kunnostaminen ja päällystäminen eten- tyydytetyiksi. 15304: kin Turun ja Porin läänin Satakunnan alueella. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta- 15305: Kun haja-asutusalueiden palvelut ovat entises- vasti, 15306: tään huomattavasti vähentyneet, joutuvat näiden 15307: alueiden ihmiset entistä enemmän käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15308: paikallisteitä. Tien huonon kunnon vuoksi ajo- 1988 tulo- ja menoarvioon 60 000 000 15309: neuvot joutuvat ylivoimaisen rasituksen kohteeksi markan miiiiriirahan Turun ja Porin liiiinin 15310: ja myös liikkumiseen kuluu enemmän aikaa. paikallisteiden kunnostamiseen ja piiiillys- 15311: Jotta tämä epäkohta saataisiin korjatuksi Ja tämiseen. 15312: 15313: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 15314: 15315: Einari Nieminen 15316: 1987 vp. 411 15317: 15318: Raha-asia-aloite n:o 397 15319: 15320: 15321: 15322: 15323: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Koskeljärven kunnostukseen 15324: 15325: 15326: 15327: Eduskunnalle 15328: 15329: Eurassa sijaitseva Koskeljärvi on valtakunnalli- tama vuosi sitten päädytty n. 2 miljoonaan mark- 15330: sen lintuvesien suojeluohjelman tärkeimpiä koh- kaan. Tällä hetkellä kustannukset ovat jo hieman 15331: teita. Suunnitelman mukaisella säännöstelyllä on suuremmat. 15332: tarkoitus parantaa Koskeljärven tilaa nostamalla Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 15333: veden korkeutta ja pengertämällä ranta-alueita se- 15334: kä kuivattamalla järven ulkopuolisia alueita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15335: Järven kunnostushanke liittyy järven suojelun 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 15336: kokonaisratkaisuun. 35.25. 77 400 000 markkaa Koske/järven 15337: Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on muu- kunnostushankkeen toteuttamista varten. 15338: 15339: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 15340: 15341: Einari Nieminen 15342: 412 1987 vp. 15343: 15344: Raha-asia-aloite n:o 398 15345: 15346: 15347: 15348: 15349: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Puurijärven kunnostukseen 15350: 15351: 15352: 15353: Eduskunnalle 15354: 15355: Kokemäen Kauvatsalla sijaitseva Puurijärvi on alueen elinkeinonharjoittajille ovat erittäin suu- 15356: tärkeä lintuvesien suojeluohjelman kohde. Aluet- ret. 15357: ta varten on tehty suunnitelmat valmiiksi alueen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 15358: kunnostamiseksi ja vesien johdattamiseksi si- 15359: ten, että niistä ei olisi haittaa seudun viljeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15360: jöille. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 15361: Hankkeen toteuttaminen olisi kiireellinen, kos- 35.25. 77 400 000 markkaa Puunjärven 15362: ka pahoina tulvakeväinä sekä sadekesinä haitat kunnostuksen aloittamista varten. 15363: 15364: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 15365: 15366: Einari Nieminen 15367: 1987 vp. 413 15368: 15369: Raha-asia-aloite n:o 399 15370: 15371: 15372: 15373: 15374: Niinistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin mootto- 15375: ritien rakentamiseen 15376: 15377: 15378: Eduskunnalle 15379: 15380: Valtatie n:o 1 ei enää täytä Turun ja Helsin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15381: gin välisen tieyhteyden liikennetarpeita eikä taen, 15382: myöskään liikenneturvallisuuden vaatimuksia. 15383: Uuden tieyhteyden suunnnittelu on vireillä ja tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15384: koitukseen osoitettava määräraha varmistaisi 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 15385: moottoritien rakentamisen vuosikymmenen vaih- markkaa Turun-Helsingin moottoritien 15386: teen alusta. rakentamisen suunnitteluun. 15387: 15388: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 15389: 15390: Sauli Niinistö Liisa Hilpelä 15391: Anssi Rauramo Ritva Vastamäki 15392: Kalevi Lamminen 15393: 414 1987 rd. 15394: 15395: Finansmotion nr 400 15396: 15397: 15398: 15399: 15400: Nordman: Om anvisande av anslag för planering av en tillbyggnad 15401: vid Vasa sjukvårdsläroanstalt 15402: 15403: 15404: Till Riksdagen 15405: 15406: Vasa sjukvårdsläroanstalt verkar i spridda och kar. Planeringsanslag bör beviljas i statsförslaget 15407: trånga utrymmen, som är helt otillräckliga med för år 1988. 15408: tanke på mellanstadiereformen inom sjukvårdsut- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15409: bildningen. Sedan länge har man från läroanstal- samt 15410: ten gjort framställning om att projektet skall intas 15411: i statens långsiktsplanering. Länsstyrelsen har stött att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 15412: pianeroa i avsikt att tillbyggnaden skulle vara klar på momentet 29.60. 74 upptar 300 000 15413: år 1989. mark för planering av en tzllbyggnad 15414: Behovet är obestridligt och planeringen bråds- vid Vasa sjukvårdsläroantalt. 15415: 15416: Helsingfors den 21 april 1987 15417: 15418: Håkan Nordman 15419: 1987 vp. 415 15420: 15421: Raha-asia-aloite n:o 400 Suomennos 15422: 15423: 15424: 15425: 15426: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Vaasan sairaanhoito-oppilai- 15427: toksen lisärakennuksen suunnitteluun 15428: 15429: 15430: Eduskunnalle 15431: 15432: Vaasan sairaanhoito-oppilaitos toimii eri tilois- Suunnittelumääräraha tulisi myöntää valtion vuo- 15433: sa, jotka ovat ahtaita ja täysin riittämättömiä sai- den 1988 tulo- ja menoarviossa. 15434: raanhoidon keskiasteen koulutuksen huomioon Edellä olevan perusteella ehdotan, 15435: ottaen. Oppilaitos on jo pitkään esittänyt, että 15436: hanke otettaisiin valtion pitkän tähtäyksen suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15437: nitteluun. Lääninhallitus on tukenut suunnitel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 15438: mia, ja tarkoituksena on ollut, että lisärakennus 29.60. 74 300 000 markkaa Vaasan sai- 15439: valmistuisi vuonna 1989. raanhoito-opptlaitoksen lisärakennuksen 15440: Tarve on kiistämätön ja suunnittelulla on kiire. suunnitteluun. 15441: 15442: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15443: 15444: Håkan Nordman 15445: 416 1987 rd. 15446: 15447: Finansmotion nr 401 15448: 15449: 15450: 15451: 15452: Nordman: Om anvisande av anslag för planering av en hantverkar- 15453: central i Malax 15454: 15455: 15456: Till Riksdagen 15457: 15458: Malax kommun försöker få tili stånd en hant- noggrann utredning av arbetsuppgifterna, tillgån- 15459: verkarcentral, som skulle restaurera gamla före- gen på kvalificerad arbetskraft mm. Statsstöd bör 15460: mål, möbler och annat. Museer och privatperso- erhållas för utredning och planering av projektet. 15461: ner behöver hjälp av sakkunniga och yrkesskick- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15462: liga hantverkare med dylikt. Någon sådan central samt 15463: finns inte i vårt land. I Sverige finns flera. 15464: Verksamheten är krävande, eftersom den bör att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 15465: ske med hjälp av kulturhistorisk kännedom och upptar 75 000 mark för planering av en 15466: teknisk hantverkarskicklighet. Den slutliga plane- hantverkarcentral i Malax. 15467: ringen av hantverkarcentralen bör föregås av en 15468: 15469: Helsingfors den 21 april 1987 15470: 15471: Håkan Nordman 15472: 1987 vp. 417 15473: 15474: Raha-asia-aloite n:o 401 Suomennos 15475: 15476: 15477: 15478: 15479: Nordman: Määrärahan osoittamisesta käsityökeskuksen suunnittele- 15480: miseksi Maalahteen 15481: 15482: 15483: Eduskunnalle 15484: 15485: Maalahden kunta pyrkii perustamaan käsityö- työvoiman saatavuuden ym. seikkojen selvittämi- 15486: keskuksen, joka entistäisi vanhoja esineitä, huo- nen. Projektin selvittelyyn ja suunnitteluun tulisi 15487: nekaluja ym. Museot ja yksityishenkilöt tarvitse- saada valtion apua. 15488: vat asiantuntevien ja ammattitaitoisten käsityö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15489: läisten apua tällaisissa tehtävissä. Tällaista keskus- taen, 15490: ta ei ole maassamme. Ruotsissa niitä on useita. 15491: Toiminta on vaativaa, koska sen tulee tapahtua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15492: kulttuurihistoriallisen tuntemuksen ja teknisen 1988 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark- 15493: käsityötaidon avulla. Käsityökeskuksen lopullista kaa käsityökeskuksen suunnittelemiseksi 15494: suunnittelua tulee edeltää työtehtävien, taitavan Maalahteen. 15495: 15496: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15497: 15498: Håkan Nordman 15499: 15500: 15501: 15502: 15503: 29 270416F 15504: 418 1987 rd. 15505: 15506: Finansmotion nr 402 15507: 15508: 15509: 15510: 15511: Nordman: Om anvisande av anslag för byggnadsskyddsplanering i 15512: Kristinestad 15513: 15514: 15515: Till Riksdagen 15516: 15517: Staden Kristinestad påbörjade år 1968 ett om- Planeringen har varit arbetsdryg och krävande i 15518: fattande planeringsarbete, vars syfte är att bevara jämförelse med normal planering. Kostnaderna 15519: den gamla stadskärnan med sina byggnader från stiger till 950 000 mark i dagens penningvärde. 15520: i huvudsak 1700- och 1800-talet. Initiativet togs Kristinestad bör få statens hjälp för täckande av 15521: av museiverket. Inrikesministeriet uppmanade en del av kostnaderna för bevarande av den gamla 15522: staden att revidera stadsplanen för trähusområ- trästaden, som är känd långt utanför Kristinestads 15523: det. gränser. I liknande syfte har bl.a. Borgå beviljats 15524: Med planeändringen har man skyddat ca 200 anslag i statsförslaget. 15525: byggnader, och den gamla miljön kan sägas vara På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15526: tryggad. Som komplement till stadsplanerna upp- samt 15527: görs som bäst detaljerade byggnadsdirektiv för 15528: området. Arbetet har från första början skett i att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988 15529: nära kontakt till museiverket, miljöministeriet upptar 500 000 mark för byggnads- 15530: och länsstyrelsen. skyddsplanering i Kristinestad. 15531: 15532: Helsingfors den 21 april 1987 15533: 15534: Håkan Nordman 15535: 1987 vp. 419 15536: 15537: Raha-asia-aloite n:o 402 Suomennos 15538: 15539: 15540: 15541: 15542: Nordman: Määrärahan osoittamisesta rakennussuojelusuunnitteluun 15543: Kristiinankaupungissa 15544: 15545: 15546: Eduskunnalle 15547: 15548: Kristiinankaupunki aloitti vuonna 1968 mitta- nousevat nykyisen rahanarvon mukaan 950 000 15549: van suunnittelutyön, jonka tarkoituksena on van- markkaan. 15550: han kaupungin keskustan säilyttäminen pääasias- Kristiinankaupungin tulisi saada valtionapua 15551: sa 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevine raken- kattaakseen osan vanhan puukaupungin säilyttä- 15552: nuksineen. Aloitteen teki museovirasto. Sisä- misestä aiheutuneista kustannuksista. Tämä puu- 15553: asiainministeriö kehotti kaupunkia uudistamaan kaupunkihanontunnettu kaukana Kristiinankau- 15554: puutaloalueen asemakaavan. pungin rajojen ulkopuolellakin. Vastaavaan tar- 15555: Asemakaavan muutoksella on suojeltu noin 200 koitukseen on mm. Porvoolie myönnetty määrära- 15556: rakennusta, ja vanhan ympäristön voidaan sanoa haa valtion tulo- ja menoarviossa. 15557: olevan turvattu. Asemakaavan täydennykseksi laa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15558: ditaan parhaillaan aluetta koskevia yksityiskohtai- taen, 15559: sia rakennusohjeita. Työ on tehty alusta alkaen lä- 15560: heisessä yhteistyössä museoviraston, ympäristömi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15561: nisteriön ja lääninhallituksen kanssa. 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 15562: Tavanomaiseen suunnitteluun verrattuna suun- kaa rakennussuojelusuunnittelua varten 15563: nittelu on ollut työlästä ja vaativaa. Kustannukset Kristzinankaupungissa. 15564: 15565: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15566: 15567: Håkan Nordman 15568: 420 1987 rd. 15569: 15570: Finansmotion nr 403 15571: 15572: 15573: 15574: 15575: Nordman: Om anvisande av anslag till Vilt- och fiskeriforsknings- 15576: institutet för en fiskeriteknisk forskningsenhet i Vasa 15577: 15578: 15579: Till Riksdagen 15580: 15581: Fiskeriforskningen i Finland har traditionellt söka produktutvecklingskontakter i utlandet. Fis- 15582: inriktat sig på att lösa fiskeribiologiska frågor. ket i området är mångsidigt och livskraftigt, varför 15583: Den fiskeritekniska forskningen har utvecklats en växelverkan mellan den fiskeritekniska forsk- 15584: långsamt, varför det finns ett stort behov av att ningen och praktisk tillämpning är lätt att upp- 15585: satsa på denna sida av fiskeriforskningen. Ur yr- rätthålla. 15586: kesfiskets synpunkt skulle forskning gällande Området kan erbjuda utmärkta utrymmen för 15587: redskapsteknologi, driftskostnader i fisket o dyl verksamheten, varför igångkörningen av forsk- 15588: vara mycket angeläget. ningsenhetens verksamhet bör bli smidig. Utrym- 15589: Den fiskeritekniska forskningen verkar i dag på mena finns vid Brändö Företagarcentrum i Vasa, 15590: helt otillfredsställande grunder. En lednings- som kan erbjuda olika typ av utrymmen, kajplat- 15591: grupp finns inom Vilt- och fiskeriforskningsinsti- ser samt närhet till utbildningsanstalter, bibliotek 15592: tutet, men själva forskningsresurserna är i stort och myndigheter. 15593: sett obefintliga. Eftersom den fiskeritekniska På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15594: forskningen i mycket skulle arbeta med samma samt 15595: frågor som fiskets lönsamhetsforskning, kunde 15596: denna verksamhet väl sammankopplas. att Rzksdagen i statsförslaget /ör år 1988 15597: Landets fiskredskapsindustri är i huvudsak kon- upptar 200 000 mark i anslag tzll Vilt- 15598: centrerad till Vasa och Korsholm. Också båtbygg- och fiskenforskningsinstitutet för grun- 15599: nadsverksamheten har en stark ställning i nejden dande av en fisken.tekniskforskningsenhet 15600: liksom tillverkningen av andra tillbehör för båtar i Vasa. 15601: och båtmotorer. Nu måste denna typ av industri 15602: 15603: Helsingfors den 21 april 1987 15604: 15605: Håkan Nordman 15606: 1987 vp. 421 15607: 15608: Raha-asia-aloite n:o 403 Suomennos 15609: 15610: 15611: 15612: 15613: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalatalouden tutki- 15614: muslaitoksen kalastusteknisen tutkimusyksikön perustamiseksi 15615: Vaasaan 15616: 15617: Eduskunnalle 15618: 15619: Suomen kalastustutkimus on perinteisesti keiden valmistuksella. Nykyisin tämäntyyppinen 15620: suuntautunut ratkaisemaan kalastusbiologisia ky- teollisuus joutuu etsimään tuotekehittely- 15621: symyksiä. Kalastustekninen tutkimus on kehitty- yhteyksiä ulkomailta. Alueen kalastus on moni- 15622: nyt hitaasti, joten on suurta tarvetta panostaa ka- puolista ja elinvoimaista. Tämän johdosta on 15623: lastustutkimuksen tähän puoleen. Ammattikalas- helppoa ylläpitää vuorovaikutusta kalastustekni- 15624: tuksen näkökulmasta välineteknologiaa, kalastuk- sen tutkimuksen ja käytännön sovellutusten välil- 15625: sen käyttökustannuksia ym. koskeva tutkimus oli- lä. 15626: si hyvin tarpeellista. Alue voi tarjota erinomaiset tilat toiminnalle, 15627: Kalastustekninen tutkimus toimii nykyään täy- joten tutkimusyksikön toiminta käynnistynee 15628: sin epätyydyttävällä pohjalla. Riista- ja kalatalou- joustavasti. Tilat ovat Vaasassa Palosaaren Yrittä- 15629: den tutkimuslaitoksella on tätä tutkimussuuntaa jäkeskuksessa, joka voi tarjota erityyppisiä tiloja ja 15630: varten johtoryhmä, mutta itse tutkimusvoimava- laituripaikkoja. Keskuksen läheisyydessä toimii 15631: rat ovat lähes olemattomat. Koska kalastustekni- koulutuslaitoksia, kirjasto ja viranomaisia. 15632: nen tutkimus työskentelisi paljolti samojen kysy- Edellä olevan perusteella ehdotan, 15633: mysten parissa kuin kalastuksen kannattavuustut- 15634: kimus, nämä toiminnot voitaisiin hyvin yhdistää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15635: Maan kalastusvälineteollisuus on pääasiassa kes- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 15636: kittynyt Vaasaan ja Mustasaareen. Myös veneenra- kaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok- 15637: kennustoiminnalla on voimakas asema seudulla, selle käytettäväksi kalastusteknisen tutki- 15638: samoin kuin muiden vene- ja venemoottoritarvik- musyksikön perustamiseksi Vaasaan. 15639: 15640: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15641: 15642: Håkan Nordman 15643: 422 1987 rd. 15644: 15645: Finansmotion nr 404 15646: 15647: 15648: 15649: 15650: Nordman: Om anvisande av anslag för grundförbättringsarbeten på 15651: landsvägen Kvevlax-Petsmo 15652: 15653: 15654: Till Riksdagen 15655: 15656: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har fått Kvevlax och Petsmo i Korsholm kräver åtgärder, 15657: en relativt liten andel av väghållningsanslagen un- innan dess skick ytterligare försämras. Vägen, som 15658: der årens lopp. Den förhållandevis låga arbetslös- är livligt trafikerad med över 500 fordon/ dygn, 15659: heten, tack vare företagsamheten och emigratio- bör förbättras på 10,1 km. Den är delvis perma- 15660: nen i området, har inverkat menligt på tilldel- nentbelagd. Ny beläggning fordras i samband 15661: ningen. Den otillräckliga tilldelningen är alarme- med grundförbättringen. 15662: rande med tanke på vägnätets kvalitet i länet. För Enligt Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikts åt- 15663: kustområdets del bör beaktas att de yttre förut- gärdsprogram skall projektet i sin helhet utföras 15664: sättningarna för vägbyggen är relativt ogynnsam- åren 1989-90. Avvikande från detta förslag bör 15665: ma med åtföljande höga kostnader. Grundförhål- arbetena inledas år 1988. 15666: landena är besvärliga och tillgången på vägbygg- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15667: nadsmaterial begränsad. Därtill kommer att skär- samt 15668: gårdens kommunikationer kräver särskilda lös- 15669: ningar och ekonomiska resurser. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 15670: Inom ramen för tillgängliga resurser bör grund- upptar 2 000 000 mark för grundförbätt- 15671: förbättringar och underhåll prioriteras framom ringsarbeten på landsväg nr 7252 Kvev- 15672: dyra nybyggen, även om kompletteringar av väg- lax-Petsmo. 15673: nätet självfallet behövs. Landsväg nr 7252 mellan 15674: 15675: Helsingfors den 21 april 1987 15676: 15677: Håkan Nordman 15678: 1987 vp. 423 15679: 15680: Raha-asia-aloite n:o 404 Suomennos 15681: 15682: 15683: 15684: 15685: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Koivulahden-Petsmon 15686: maantien perusparannustöihin 15687: 15688: 15689: Eduskunnalle 15690: 15691: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on vuosien ku- kin. Mustasaaressa oleva Koivulahden ja Petsmon 15692: luessa saanut suhteellisen pienen osan tienpito- välinen maantie n:o 7252 on toimenpiteiden tar- 15693: määrärahoista. Yritteliäisyyden ja alueelta tapah- peessa, ennen kuin sen kunto yhä huononee. Tä- 15694: tuvan maastamuuton ansiosta suhteellisen alhai- mä vilkas tie, jolla liikennöi yli 500 kulkuneuvoa 15695: seksi jäänyt työttömyys on vaikuttanut epäedul- vuorokaudessa, on perusparannuksen 'tarpeessa 15696: lisesti määrärahojen jakoon. Riittämätön määrä- 10,1 kilometrin matkalta. Tie on osittain kesto- 15697: rahojen myöntäminen on hälyttävää, kun otetaan päällystetty. Uusi päällystys on tarpeen peruspa- 15698: huomioon läänin tieverkon kunto. Rannikko- rannustöiden yhteydessä. 15699: alueen osalta on otettava huomioon, että teiden Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- 15700: rakentamisen ulkoiset edellytykset ovat suhteelli- ohjelman mukaan hanke toteutettaisiin kokonai- 15701: sen huonot ja kustannukset tämän vuoksi suuret. suudessaan vasta vuosina 1989-90. Tästä ehdo- 15702: Maapohja on hankalaa, ja teiden rakennusmate- tuksesta poiketen työt tulisi aloittaa vuonna 1988. 15703: riaalin saaminen rajallista. Tämän lisäksi saariston Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 15704: liikenneyhteydet vaativat erityisiä ratkaisuja ja 15705: taloudellisia resursseja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15706: Käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa on 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15707: perusparannus ja kunnossapito asetettava etusijal- markkaa Koivulahden-Petsmon välisen 15708: le kalliiseen uudisrakentamiseen nähden, vaikka maantien n:o 7252 perusparannustöihin. 15709: tieverkon täydentämistä ilman muuta tarvitaan- 15710: 15711: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15712: 15713: Håkan Nordman 15714: 424 1987 rd. 15715: 15716: Finansmotion nr 405 15717: 15718: 15719: 15720: 15721: Nordman: Om anvisande av anslag för upprustning av Storkors 15722: centralfiskehamn i Korsnäs 15723: 15724: 15725: Tili Riksdagen 15726: 15727: Fiskerinäringen är inte viktig bara för skärgår- ske. Enligt senaste klassificering finns det 44 yr- 15728: den, utan den har även nationalekonomisk bety- kesfiskare och 40 binäringsfiskare i Korsnäs kom- 15729: delse. Upprätthållande av arbetsplatser inom yr- mun. Fisk säljs för ungefär 1, 5 miljon mark år- 15730: kesfisket är billigt för samhället, även om investe- ligen. 15731: ringar i näringen stöds i större omfattning än för På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15732: närvarande. samt 15733: Fiskarenas utkomst kan i första hand förbättras 15734: genom bättre hantering och vidareförädling. Det- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 15735: ta förutsätter att fiskehamnarna rustas upp och på momentet 31.27.40 upptar 500000 15736: förses med servicebyggnader och ismaskiner. Bl a mark /ör upprustning av Storkors central- 15737: i Storkors centralfiskehamn i Korsnäs bör detta fiskehamn i Korsnäs. 15738: 15739: Helsingfors den 21 april 1987 15740: 15741: Håkan Nordman 15742: 1987 vp. 425 15743: 15744: Raha-asia-aloite n:o 405 Suomennos 15745: 15746: 15747: 15748: 15749: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Storkorsin keskuskalasataman 15750: varustamiseen Korsnäsissä 15751: 15752: 15753: Eduskunnalle 15754: 15755: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä vain saariston Viimeisimmän luokituksen mukaan Korsnäsin 15756: kannalta, vaan sillä on myös kansantaloudellista kunnassa on 44 ammattikalastajaa ja 40 kalastusta 15757: merkitystä. Työpaikkojen ylläpitäminen ammatti- sivuelinkeinonaan harjoittavaa kalastajaa. Kalas- 15758: kalastuksen piirissä on yhteiskunnalle halpaa, tajat myyvät kalaa noin 1, 5 miljoonan markan 15759: vaikka elinkeinon investointeja tuettaisiin nykyis- edestä vuosittain. 15760: tä enemmän. Edellä olevan perusteella ehdotan, 15761: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensi sijassa 15762: parantaa parantamalla kalan käsittelyä ja jatkoja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15763: lostusta. Tämä edellyttää, että kalasatamat varus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15764: tetaan palvelurakennuksin ja jääkonein, minkä 31.27.40 500 000 markkaa Storkorsin 15765: tulee tapahtua esim. Storkorsin keskuskalasata- keskuskalasataman varustamiseen Korsnä- 15766: massa Korsnäsissä. sissä. 15767: 15768: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15769: 15770: Håkan Nordman 15771: 426 1987 rd. 15772: 15773: Finansmotion nr 406 15774: 15775: 15776: 15777: 15778: Nordman: Om anvisande av anslag för ett småplansflygfält i Närpes 15779: 15780: 15781: 15782: Till Riksdagen 15783: 15784: Sedan flera år tillbaka finns planer på ett flyg- Enligt preliminära beräkningar stiger anlägg- 15785: fält för småplan i Närpes. Fältet är avsett att betjä- ningskostnaderna till ca 5,5 miljoner mark och 15786: na närliggande region. Ett särskilt aktiebolag skall de årliga driftskostnaderna till ungefär 1 miljon 15787: bildas för ändamålet av kommunerna i området. mark. Statsanslag är viktigt för projektets genom- 15788: Avstånden från regionen till närmaste flygfält i förande. 15789: Vasa och Björneborg år för långt med tanke på På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15790: snabba förbindelser till Helsingfors. Detta gäller samt 15791: framför allt för näringslivet. En undersökning vi- 15792: sar att flygresorna från regionen till Helsingfors att Rzksdagen i statsförslaget för år 1988 15793: uppgår till 1 300-1 400 i året. Av dessa står de på momentet 31.47.41 upptar 500 000 15794: stora företagen i området för tvåtredjedelar. Trafi- mark för anläggande av ett småplansflyg- 15795: ken skulle öka i o m tillkomsten av ett flygfält, /ält i Närpes. 15796: som skulle underlätta näringslivets utveckling i 15797: Sydösterbotten. 15798: 15799: Helsingfors den 21 april 1987 15800: 15801: Håkan Nordman 15802: 1987 vp. 427 15803: 15804: Raha-asia-aloite n:o 406 Suomennos 15805: 15806: 15807: 15808: 15809: Nordman: Määrärahan osoittamisesta pienkonekentän rakentami- 15810: seksi Närpiöön 15811: 15812: 15813: Eduskunnalle 15814: 15815: Jo useita vuosia on ollut olemassa suunnitelmia Alustavien laskelmien mukaan rakentamiskus- 15816: pienkonekentän rakentamiseksi Närpiöön. Kenttä tannukset nousevat noin 5,5 miljoonaan mark- 15817: olisi tarkoitettu palvelemaan lähiseutuja. Alueen kaan ja vuotuiset käyttökustannukset noin 1 mil- 15818: kunnat perustaisivat erityisen osakeyhtiön tarkoi- joonaan markkaan. Valtion osoittama määräraha 15819: tusta varten. on tärkeää projektin toteuttamiseksi. 15820: Etäisyydet alueen lähimmille lentokentille Vaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15821: saan ja Poriin ovat liian pitkät nopeiden yhteyk- taen, 15822: sien kannalta Helsinkiin. Tämä koskee erityisesti 15823: elinkeinoelämää. Eräs tutkimus osoittaa lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15824: matkojen määrän seudulta Helsinkiin olevan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15825: 1 300-1 400 vuodessa. Alueen suuret yritykset 31.47.41 500 000 markkaa pienkoneken- 15826: tekevät kaksi kolmasosaa näistä matkoista. Lento- tän rakentamiseksi Närpiöön. 15827: kentän saamisen myötä liikenne lisääntyisi, mikä 15828: helpottaisi elinkeinoelämän kehitystä Etelä-Poh- 15829: janmaalla. 15830: 15831: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15832: 15833: Håkan Nordman 15834: 428 1987 rd. 15835: 15836: Finansmotion nr 407 15837: 15838: 15839: 15840: 15841: Nordman: Om anvisande av anslag för kalkning av sura vattendrag 15842: i Vasa vatten- och miljödistrikt 15843: 15844: 15845: Till Riksdagen 15846: 15847: Mark och vatten utsätts sedan några årtionden förutsätter en satsning om 150 000-200 000 15848: för kraftig tillförsel av försurande ämnen, och ska- mark årligen de närmaste åren. Vasa vatten - och 15849: dorna breder ut sig i vårt land. Hos oss har när- miljödistrikts vattenbyrå har följt med verk- 15850: mast de luftburna föroreningarnas verkan på ningarna från första början. 15851: skog, mark, sjöar och vattendrag uppmärksam- Ett liknande projekt påbörjades i Södra stads- 15852: mats. Men det är inte bara desura regnen som för- fjärden i Vasa i fjol, varvid erhölls 25 000 15853: stör sjöar och vattendrag, som har otillräcklig för- mark som statsstöd. Projektet beräknas kosta ca 15854: svarsförmåga mot försurning. De sura vattendra- 1 000 000 mark. 15855: gen i Österbotten är framför allt en följd av in- Nämnda projekt är de största i sitt slag i landet 15856: grepp i de svavelrika markerna. Flera hundra sjöar och planeras och utförs i samråd med Vasa vatten- 15857: har i vårt land konstaterats ha ett pH-värde som och miljödistrikt. Åtgärderna, som tar sikte på att 15858: understiger 5, vilket tar död på fisk, kräftor och återställa fiskens reproduktionsområden, den na- 15859: andra djurgrupper. turliga faunan och rekreationsvärden, stöds av 15860: Ä ven om bestämmelserna skärps räcker det fiskeri- och miljöorganisationer. 15861: länge innan de sura regnen och andra väsentliga Staten bör ekonomiskt stöda kalkningsprojekt i 15862: orsaker har eliminerats. Under tiden måste försur- Vasa vatten- och miljödistrikt i försökssyfte. 15863: ningen mötas med ett upprätthållande försvar och På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 15864: lindrande åtgärder. samt 15865: I Österbotten har man på lokalt håll tvingats till 15866: åtgärder. I Kyro älvs avrinningsområde, Lapp- att Riksdagen i stats/örslaget /ör år 1988 15867: sunds å i Petsmo med ett tillrinningsområde om på momentet 35.25. 77 upptar 300 000 15868: 61,5 km 2 har ett stort kalkningsprojekt 1986. Star- mark för kalkning av sura vattendrag · 15869: ten har bekostats av Petsmo fiskelag. Projektet Vasa vatten- och miljödistrikt. 15870: 15871: Helsingfors den 21 april 1987 15872: 15873: Håkan Nordman 15874: 1987 vp. 429 15875: 15876: Raha-asia-aloite n:o 407 Suomennos 15877: 15878: 15879: 15880: 15881: Nordman: Määrärahan osoittamisesta happamoituneiden vesistöjen 15882: kalkitsemiseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä 15883: 15884: 15885: Eduskunnalle 15886: 15887: Maahan ja veteen on jo muutamien vuosikym- Projekti edellyttää 150 000-200 000 markan vuo- 15888: menten ajan kohdistunut happamoivien aineiden tuista panostusta lähivuosien ajan. Vaasan vesi- ja 15889: voimakas kuormitus, ja vahingot leviävät maas- ympäristöpiirin vesitoimisto on seurannut vaiku- 15890: samme. Maassamme on kiinnitetty huomiota lä- tuksia alusta lähtien. 15891: hinnä ilmateitse leviävien saasteiden vaikutuksiin Vastaavanlainen projekti on aloitettu viime 15892: metsiin, maahan, järviin ja vesistöihin. Mutta jär- vuonna Eteläisellä kaupunginselällä Vaasassa. 15893: viä ja vesistöjä, joilla on riittämätön puolustusky- Projekti sai 25 000 markkaa valtion tukea. Projek- 15894: ky happamoitumista vastaan, eivät pilaa vain hap- tin lasketaan maksavan noin 1 000 000 markkaa. 15895: pamat sateet. Pohjanmaan vesistöjen happamoi- Projektit ovat maan suurimpia lajissaan ja ne 15896: tuminen on ennen kaikkea seurausta runsasrikki- suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Vaasan 15897: sestä maasta. Useassa sadassa järvessä maassamme vesi- ja ympäristöpiirin kanssa. Kalastaja- ja luon- 15898: on todettu alle viiden oleva pH-arvo, joka tappaa nonsuojelujärjestöt tukevat toimenpiteitä, jotka 15899: kaloja, rapuja ja muita eläinryhmiä. tähtäävät kalan lisääntymisalueiden, luonnonmu- 15900: Vaikka määräyksiä tiukennettaisiin, kestää kaisen eläimistön ja virkistyskäyttöarvojen palaut- 15901: kauan, ennen kuin happamat sateet ja muut olen- tamiseen. 15902: naiset syyt on poistettu. Sinä aikana happamoitu- Valtion tulisi tukea Vaasan vesi- ja ympäristö- 15903: mista vastaan tulee puolustautua käyttämällä lie- piirin kokeiluluonteista kalkitsemisprojektia. 15904: ventäviä toimenpiteitä. Edellä olevan perusteella ehdotan, 15905: Pohjanmaalla on jouduttu ryhtymään toimen- 15906: piteisiin paikallisella tasolla. Kyrönjoen valuma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15907: alueella, Lappsundin joessa Petsmossa 61,5 km 2 :n 1988 · tulo- ja menoarvioon momentille 15908: suuruisine valuma-alueineen on aloitettu suuri 35.25. 77 300 000 markkaa käytettäväksi 15909: kalkitsemisprojekti vuonna 1986. Petsmon kalas- happamien vesistöjen kalkitsemiseen Vaa- 15910: tuskunta on maksanut käynnistyskustannukset. san vesi- ja ympäristöpzi'rissä. 15911: 15912: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 15913: 15914: Håkan Nordman 15915: 430 1987 vp. 15916: 15917: Raha-asia-aloite n:o 408 15918: 15919: 15920: 15921: 15922: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta biologisen metsäaseman 15923: perustamiseen Tansaniaan 15924: 15925: 15926: Eduskunnalle 15927: 15928: Viime vuosina on havahduttu vaatimaan Suo- kohde. Maan metsävarat ovat huvenneet nopeasti, 15929: men ja muiden Pohjoismaiden kehitysavun suun- ja maassa on enää muutama yhtenäinen laajempi 15930: taamista niin, ettei se aiheuta tai kiihdytä vas- sademetsäalue. Kansainvälinen Luonnonsuojelu- 15931: taanottajamaassa ekologisia ongelmia kuten met- liitto (IUCN) ja Maailman Luonnon Säätiö 15932: sien tai kasvillisuuden häviämistä tai eroosiota (WWF) ovat esittäneet Tansaniassa sijaitsevan 15933: eikä myöskään tuhoa luontoon sopeutuneita elin- Usambara Mountains -alueen suojelua eräänä vii- 15934: tapoja ja kulttuureja. Huonosti suunniteltu kehi- meisistä yhtenäisistä ja luonnonrikkauksiltaan 15935: tysapu voi näin itse asiassa heikentää kehitysmaan monipuolisista sademetsäalueista koko maassa. 15936: mahdollisuuksia selviytyä omin voimin. Toivo- Suojelualueen yhteyteen sopisi erinomaisesti 15937: muksista huolimatta kehitysmaiden luonnonvaro- edellä mainittu biologinen ja metsätieteellinen 15938: jen järkevään ja kestävään käyttöön pohjautuvia tutkimusasema, jolla voitaisiin tutkia sekä vii- 15939: kehitysapuhankkeita ei Suomella vielä juurikaan meisiä luonnonvaraisia alueita, että aavikoituvien 15940: ole. Näin siitä huolimatta, että Suomella on kaik- alueiden uudelleen metsittämistä. 15941: ki edellytykset välittää luonnonvarojen suojelua ja Usambara Mountains -alueen lähistöllä on jo 15942: kestävää käyttöä koskevaa asiantuntemusta. nyt suomalainen saha, jonka toiminnan kannalta 15943: Yksi toivotuimmista hankkeista on ollut yhteis- maan metsävarojen järkevän ja kestävän käytön 15944: pohjoismaisen tai pelkästään Suomen kehitysapu- suunnittelu ja varmistaminen on tärkeää. 15945: varoilla toteutettavan biologisen ja metsätieteelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 15946: sen tutkimusaseman perustaminen johonkin af- taen, 15947: rikkalaisen kehitysavun kohdemaahan. Asemalta 15948: saataisiin heti sovellettavissa olevaa, käyttökel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15949: poista tietoa maanosan yhä polttavimpiin aavikoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15950: tumis- ja luonnonvaraongelmiin. Tällaisella ase- 24.30. 67 600 000 markkaa Usambara 15951: malla voitaisiin tehdä sekä soveltavaa että perus- Mountains -alueen biologisen ja metsätie- 15952: tutkimusta. Hanke voitaisiin toteuttaa yhdessä tee/Itsen tutkimusaseman suunnitteluun 15953: esimerkiksi Ruotsin kanssa. Tansaniaan. 15954: Tansania on Suomen kehitysavun pitkäaikainen 15955: 15956: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 15957: 15958: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund 15959: Jukka Gustafsson Lauri Metsämäki 15960: Kaj Bärlund 15961: 1987 vp. 431 15962: 15963: Raha-asia-aloite n:o 409 15964: 15965: 15966: 15967: 15968: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta sukupuolirooliajattelua 15969: ammatinvalinnassa vastustavaan ilmoituskampanjaan 15970: 15971: 15972: Eduskunnalle 15973: 15974: Peruskoululaisten suunnitellessa jatko-opinto- Keskiasteella tapahtuvat jatko-opintojen valin- 15975: vaihtoehtoja valintaan vaikuttavat monet tekijät. nat ovat todennäköisesti hyvin sidottuja sukupuo- 15976: Tärkein tekijä on kuitenkin sukupuoli. Tytöt va- leen. Joissakin maissa opetusministeriöt toteutta- 15977: litsevat edelleen opintopaikat hoito- ja talousaloil- vat laajaa ilmoituskampanjaa nuorisolehdissä. Il- 15978: ta, kun pojat useimmiten hakeutuvat teknisille moitusten tarkoituksena on vähentää sukupuoli- 15979: aloille. Metsä- ja puuteollisuus on myös miesval- rooliajattelua ammatinvalinnan yhteydessä. 15980: tainen ala. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15981: Sukupuolirooliajattelu opitaan hyvin varhain. taen, 15982: Yhteiskunnan velvollisuus on myötävaikuttaa sii- 15983: hen, että ammatinvalinnasta muodostuu - läh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15984: tien nuoren omista toiveista ja mielenkiinnosta - 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15985: niin vapaa kuin mahdollista. Useimmat naisval- 29.01.29 500 000 markkaa sukupuoliroo- 15986: taiset alat ovat matalapalkka-aloja. On myös hy- liajattelua ammatinvalinnassa vastusta- 15987: vin valitettavaa, jos hoitoaloista kiinnostuneet ja vaan ilmoituskampanjaan. 15988: siihen taipumusta omaavat pojat, ainoastaan van- 15989: hentuneen sukupuolirooliajattelun vuoksi, ha- 15990: keutuvat teknisille aloille. 15991: 15992: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 15993: 15994: Mats Nyby Kari Urpilainen 15995: Lauri Metsämäki Kaj Bärlund 15996: 432 1987 rd. 15997: 15998: Finansmotion nr 410 15999: 16000: 16001: 16002: 16003: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av två nya fors- 16004: kare vid museiverkets sjöhistoriska byrå 16005: 16006: 16007: Till Riksdagen 16008: 16009: Östersjön och de finländska kusterna utgör vik- På detta sätt har stödorter för den regionala 16010: tiga områden för den marinarkeologiska forsk- skolningsverksamheten utformats, vilket man 16011: ningen. Områdets låga salthait gör att träfar- kunde dra nytta av i den organiserade skolningen. 16012: tygens skrov inte förstörs av skeppsmask (Teredo Resurserna för forskning och skolning inom mu- 16013: navalis). Därför är det i Finland möjligt att ut- seiverkets sjöhistoriska byrå har inte räckt till för 16014: forska vrak och inte bara fartygslaster eller delar av att upprätthålla en effektiv skolningsverksamhet. 16015: dem. Många av de vrak som museiverkets sjöhisto- En vederbörlig konservering av de fynd som gjorts 16016: riska byrå har utforskat är av internationellt intres- har inte heller varit möjlig. Rapporter under den 16017: se. Ett systematiskt inventerings- och forsknings- gångna sommaren visar att de miniatyrsamhällen 16018: arbete ger också i framtiden värdefulla resultat. som vraken utgör riskerar att förstöras. För att räd- 16019: Utan ett samarbete med frivilliga sportdykare da det kulturarv som vrakfynden utgör bör musei- 16020: skulle den marinarkeologiska forskningen inte ha verkets sjöhistoriska byrås resurser skyndsamt ut- 16021: varit möjlig. Sportdykarna har funnit de flesta in- ökas. För att effektivera forsknings- och skolnings- 16022: venterade vraken i Finland. Museiverkets sjöhisto- verksamheten samt för att skapa samarbete mellan 16023: riska byrå har ansvaret för skolningen av de frivilli- dykarna och de lokala museimyndigheterna bör 16024: ga medhjälparna. Resultatet är omkring 500 ut- sjöhistoriska byrån få två nya forskartjänster i lö- 16025: bildade dykare. Eftersom omsättningen av dykare neklass A 20. 16026: är stor måste skolningen fortgå hela tiden. Den På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 16027: marina forskningsverksamheten är inofficiellt in- samt 16028: delad i områden som stöder museiverkets sjöhisto- 16029: riska verksamhet. I Bottenviken utgör Norra Ös- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 16030: terbottens museum i Uleåborg centralorten för på momentet 29.94. 01 upptar 150 000 16031: det nordligaste området, liksom Jakobstads mu- mark för avlönande av två nya forskare vid 16032: seum utgör centrum för sitt eget vattenområde. I museiverkets sjöhistoriska byrå. 16033: Saimenområdet verkar Nyslott museum tillsam- 16034: mans med lokala dykare. 16035: 16036: Helsingfors den 10 april 1987 16037: 16038: Mats Nyby Kaj Bärlund Lauri Metsämäki 16039: 1987 vp. 433 16040: 16041: Raha-asia-aloite n:o 410 Suomennos 16042: 16043: 16044: 16045: 16046: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden tutkijan palkkaami- 16047: seksi museoviraston merihistorialliseen toimistoon 16048: 16049: 16050: Eduskunnalle 16051: 16052: Itämeri ja Suomen rannikot ovat meriarkeologi- Tällä tavalla ovat syntyneet tukipaikkakunnat 16053: sen tutkimuksen kannalta tärkeitä alueita. Alueen alueelliselle koulutustoiminnalle, jota voitaisiin 16054: alhaisen suolapitoisuuden vuoksi laivamato (Tere- hyödyntää järjestetyn koulutuksen piirissä. Mu- 16055: do navalis) ei tuhoa puualusten runkoja. Sen seoviraston merihistoriallisen toimiston tutkimus- 16056: vuoksi Suomessa on mahdollista tutkia hylkyjä ja koulutusresurssit eivät ole riittäneet pitämään 16057: eikä ainoastaan alusten lasteja tai niiden osia. yllä tehokasta koulutustoimintaa. Tehtyjen löytö- 16058: Useilla museoviraston merihistoriallisen toimiston jen välttämätön konservointi ei myöskään ole ol- 16059: tutkimilla hylyillä on kansainvälistä mielenkiin- lut mahdollista. Raportit menneeltä kesältä osoit- 16060: toa. Systemaattinen inventointi- ja tutkimustyö tavat, että hylkyjen edustamat miniatyyriyhteis- 16061: antaa myös tulevaisuudessa arvokkaita tuloksia. Il- kunnat ovat vaarassa tuhoutua. Jotta tämä kult- 16062: man yhteistyötä vapaaehtoisten urheilusukeltajien tuuriperintö, jonka hylkylöydöt muodostavat, 16063: kanssa ei meriarkeologinen tutkimus olisi ollut voitaisiin pelastaa, on museoviraston merihisto- 16064: mahdollista. Urheilusukeltajat ovat löytäneet riallisen toimiston resursseja kiireisesti lisättävä. 16065: useimmat inventoidut hylyt Suomessa. Museovi- Tutkimus- ja koulutustoiminnan tehostamiseksi 16066: raston merihistoriallisella toimistolla on vastuu va- sekä yhteistyön luomiseksi sukeltajien ja paikallis- 16067: paaehtoisten avustajien koulutuksesta. Tuloksena ten museoviranomaisten välille tulisi merihisto- 16068: on noin 500 koulutettua sukeltajaa. Koska sukel- riallisen museon saada kaksi uutta tutkijanvirkaa, 16069: tajien vaihtuvuus on suuri, täytyy koulutuksen ol- joiden palkkaluokka on A 20. 16070: la jatkuvaa. Merentutkimustoiminta on epäviralli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16071: sesti jaettu alueisiin, jotka tukevat museoviraston taen, 16072: merihistoriallista toimintaa. Perämeren alueella 16073: Pohjois-Pohjanmaan museo Oulussa on keskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16074: paikka pohjoisimmille alueille, samoin kuin Pie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16075: tarsaaren museo on keskuksena omalla vesialueel- 29.94.01 150000 markkaa kahden 16076: laan. Saimaan alueella toimii Savonlinnan museo uuden tutkzjan palkkaamiseksi museovi- 16077: yhdessä paikallisten sukeltajien kanssa. raston merihistorialliseen toimistoon. 16078: 16079: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16080: 16081: Mats Nyby Kaj Bärlund Lauri Metsämäki 16082: 16083: 16084: 16085: 16086: 30 270416F 16087: 434 1987 vp. 16088: 16089: Raha-asia-aloite n:o 411 16090: 16091: 16092: 16093: 16094: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinkokeille vaihtoehtoisten 16095: tutkimusmenetelmien selvittämiseksi 16096: 16097: 16098: Eduskunnalle 16099: 16100: Vuosittain kuolee 400 000 koe-eläintä 140 suo- 3) Eläinkokeita ei saa tehdä, jos on mahdollista 16101: malaisessa laboratoriossa. Osalla tutkimuksesta on tehdä kyseiset kokeet vaihtoehtoisin menetelmin 16102: tavoitteena ihmisiä ja eläimiä varten tarkoitettu- tai jos ne on todistettavasti tehty aikaisemmin. 16103: jen lääkkeiden aikaansaaminen. Osa koe-eläimillä 4) Tuskalliset eläinkokeet on tehtävä käyttä- 16104: tapahtuvasta tutkimuksesta tähtää kuitenkin mällä nukutusta ja koe-eläimet tulee lopettaa en- 16105: myös erilaisten kosmeettisten valmisteiden kokei- nen nukutuksen lakkaamista. 16106: luun. Tulisi olla itsestään selvää, ettei eläinkokeita Olisi välittömästi luotava taloudelliset edelly- 16107: tehdä, jos muita menetelmiä voidaan käyttää. tykset vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin siirty- 16108: Useissa tapauksissa on vaihtoehtoisia tutkimusme- miseksi. 16109: netelmiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16110: Muissa pohjoismaissa on eläinkokeita koskeva taen, 16111: laki uudistettu jo monta vuotta sitten. On välttä- 16112: mätöntä säätää nopeasti myös meidän maahamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16113: eläinkokeita koskeva laki, joka täyttää seuraavat 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16114: ehdot: 30.80.50 200 000 markkaa sellaisen tutki- 16115: 1) Eläinkokeiden tulee olla luvanvaraisia. muksen tukemiseksi, missä siirrytään 16116: 2) Eläinkokeet tulee rajoittaa kokeisiin, joista eläinkokeista vaihtoehtoisiin tutkimusme- 16117: on hyötyä ihmisten tai eläinten terveyden kan- netelmiin. 16118: nalta. 16119: 16120: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16121: 16122: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki 16123: 1987 rd. 435 16124: 16125: Finansmotion nr 412 16126: 16127: 16128: 16129: 16130: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av lands- 16131: väg nr 7263 på sträckan Särkimo-Österö 16132: 16133: 16134: Tili Riksdagen 16135: 16136: Grundförbättringsarbetena på skärgårdsvägen På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 16137: (Lv 7263), sträckan Kaitsor-Särkimo, slutfördes samt 16138: 1986. Denna sträcka är dock endast 213 av den 16139: s.k. skärgårdsvägen. Utan grundförbättring är än- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 16140: nu omkring 10 km på sträckan Särkimo-Österö. på momentet 31.24. 77 upptar 500 000 16141: Eftersom den vägsträckan är helt utsliten bör mark för påbörjande av grundförbätt- 16142: grundförbättringsarbetena inledas med det sna- ringsarbete på sträckan Särkimo-Österö, 16143: raste. Ett välfungerande vägnät är en förutsätt- /andsväg nr 7263. 16144: ning för en levande skärgård. 16145: 16146: Helsingfors den 10 april 1987 16147: 16148: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 16149: 436 1987 vp. 16150: 16151: Raha-asia-aloite n:o 412 Suomennos 16152: 16153: 16154: 16155: 16156: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263 peruspa- 16157: rantamiseen välillä Särkimo-Österö 16158: 16159: 16160: Eduskunnalle 16161: 16162: Perusparannustyöt saaristotiellä (maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16163: 7263 ), osuudella Kaitsor-Särkimo suoritettiin taen, 16164: loppuun vuoden 1986 aikana. Tämä osuus on kui- 16165: tenkin vain kaksi kolmasosaa nk. saaristotiestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16166: Perusparantamatta on vielä noin 10 kilometrin 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 16167: osuus välillä Särkimo-Österö. Koska tämä tie- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o 16168: osuus on täysin kulunut, tulee perusparannustyöt 7263 perusparannustöiden aloittamiseen 16169: aloittaa mahdollisimman nopeasti. Hyvin toimiva välzllä Särkimo-Österö. 16170: tieverkosto on edellytys elävälle saaristolle. 16171: 16172: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16173: 16174: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 16175: 1987 rd. 437 16176: 16177: Finansmotion nr 413 16178: 16179: 16180: 16181: 16182: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en vägtunnel 16183: under riksväg nr 8 för den lätta trafiken i Pörtom, Närpes 16184: 16185: 16186: Tili Riksdagen 16187: 16188: Riksväg nr 8 går genom Pörtom centrum i När- heten men också bidra tili kommundelens utveck- 16189: pes. Denna närhet tili riksvägen utgör paradoxalt ling. 16190: nog ett alivarligt hinder för kommundelens ut- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 16191: veckling. På vägens västra sida finns industri- och samt 16192: fritidsanläggningar men även tomtmark lämpad 16193: för bostadsbyggande. Servicefunktioner som att Riksdagen i stats/örslaget /ör år 1988 16194: bank, skola och butiker ligger på vägens Östra på momentet 31.24. 77 upptar 500 000 16195: sida. Riksvägen är livligt trafikerad och inte minst mark /ör reglering av den lätta trafiken i 16196: för skoleleverna är det farligt att ta sig över vägen. Pärtom och byggande av en tunne! under 16197: En reglering av den lätta trafiken och byggande av riksväg nr 8. 16198: en tunne! skulie avsevärt förbättra trafiksäker- 16199: 16200: Helsingfors den 10 april 1987 16201: 16202: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 16203: 438 1987 vp. 16204: 16205: Raha-asia-aloite n:o 413 Suomennos 16206: 16207: 16208: 16209: 16210: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakentami- 16211: seksi kevyttä liikennettä varten valtatielle n:o 8 Närpiön Pirtti- 16212: kylässä 16213: 16214: Eduskunnalle 16215: 16216: Valtatie n:o 8 kulkee Pirttikylän keskustan läpi neturvallisuuteen, mikä edistäisi myös kunnan- 16217: Närpiössä. Tämän valtatien läheisyys muodostaa, osan kehitystä. 16218: paradoksaalista kyllä, todellisen esteen tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16219: kunnanosan kehitykselle. Tien läntisellä puolella taen, 16220: on teollisuus- ja vapaa-ajan laitoksia, mutta myös 16221: tonttimaata, joka sopii asuntorakentamiseen. Pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16222: velut kuten pankki, koulu ja kaupat ovat tien itäi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 16223: sellä puolella. Valtatie on vilkkaasti liikennöity, ja 31.24. 77 500 000 markkaa kevyen lii- 16224: varsinkin koululaisille tien ylittäminen on vaaral- kenteen järjestelyihin Närpiön Pirttiky- 16225: lista. Kevyen liikenteen järjestelyt ja tunnelin ra- lässä ja tunnelin rakentamiseen valtatien 16226: kentaminen olisivat huomattava parannus liiken- n:o 8 alitse. 16227: 16228: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16229: 16230: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 16231: 1987 rd. 439 16232: 16233: Finansmotion nr 414 16234: 16235: 16236: 16237: 16238: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag såsom statsunderstöd tili 16239: utrustning för centrala fiskehamnar 16240: 16241: 16242: Tili Riksdagen 16243: 16244: Riktiga åtgärder omedelbart efter fångsten är av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 16245: avgörande betydelse för fiskens kvalitet. Trots det- samt 16246: ta har inte centralfiskehamnarna utrustats med 16247: t.ex. ismaskiner i den utsträckning som föreslogs att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 16248: i ett kommittebetänkande från år 1976. I stats- upptar ett 2 000 000 mark stort anslag på 16249: budgeten för innevarande år upptas 1 000 000 moment 31.27.40 för utrustning av cen- 16250: mark på moment 31.2 7.40 vilket är en ökning trala fiskehamnar. 16251: med 50 000 mark jämfört med föregående år. 16252: 1985 ansöktes om 2,3 miljoner mark från mo- 16253: mentet. 16254: 16255: Helsingfors den 10 april 1987 16256: 16257: Mats Nyby Lauri Metsämäki 16258: 440 1987 vp. 16259: 16260: Raha-asia-aloite n:o 414 Suomennos 16261: 16262: 16263: 16264: 16265: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna keskuskalasata- 16266: mien varustuksiin 16267: 16268: 16269: Eduskunnalle 16270: 16271: Välittömästi pyynnin jälkeen suoritetuilla oi- edelliseen vuoteen. Vuonna 1985 haettiin mo- 16272: keilla toimenpiteillä on ratkaiseva vaikutus kalan mentin määrärahasta 2, 3 miljoonaa markkaa. 16273: laatuun. Silti ei keskuskalasatamien varustukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16274: kuulu esimerkiksi jääkoneita siinä määrin kuin 16275: ehdotettiin eräässä komiteanmietinnössä vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16276: 1976. Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 1988 tulo- ja menoarvioon momenti/le 16277: vioon otettiin momentille 31.2 7 .40 1 000 000 31.27.40 2 000 000 markkaa käytettä- 16278: markkaa, missä on lisäystä 50 000 mk verrattuna väksi keskuskalasatamien varustamiseen. 16279: 16280: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16281: 16282: Mats Nyby Lauri Metsämäki 16283: 1987 vp. 441 16284: 16285: Raha-asia-aloite n:o 415 16286: 16287: 16288: 16289: 16290: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin ke- 16291: hi ttämisrahaksi 16292: 16293: 16294: Eduskunnalle 16295: 16296: Vuonna 1987 on valtion tulo- ja menoarviossa Uudellamaalla on aluepoliittista tukea saatu 16297: ensimmäistä kertaa kaikissa lääneissä käytettävissä hyvin rajoitetusti. Aluepoliittisen lainsäädännön 16298: oleva kehittämisraha. Määräraha on kuitenkin ai- mukaisia 4. perusvyöhykkeen tukialueita on lää- 16299: van liian pieni tarpeeseen nähden. Erityisen pieni nissä kuusi kuntaa. Lisäksi eräitä saaristoalueita 16300: kehittämisraha on Etelä-Suomen lääneissä, joissa kuuluu IB-tukialueeseen. Erityisalueiksi tämän 16301: muutakin aluepoliittista rahoitusta on niukasti vuoden loppuun saakka on nimetty kuusi kuntaa. 16302: käytettävissä. Uudellamaalla on noin 15-20 kuntaa, joiden 16303: Uudenmaan läänissä on useita alkutuotantoval- kehittäminen vaatii aluepoliittisia erityistoimia. 16304: taisia, heikosti kehittyviä maaseutukuntia, joissa Lääniin olisikin saatava riittävän suuri määräraha 16305: tulotaso on alhainen, elinkeinorakenne yksipuoli- läänin elinkeinotoiminnan kehittämiseen. 16306: nen ja ikärakenne vinoutunut. Olosuhteiltaan nä- Määrärahalla tulisi voida edistää läänin kehittä- 16307: mä kunnat ovat verrattavissa Pohjois- ja Itä-Suo- mistavoitteiden toteuttamista riittävän tehokkaas- 16308: men kehitysaluekuntiin. ti. Erityisesti tulisi pyrkiä tasapainottamaan läänin 16309: Viime aikoina ovat useat perinteiset teollisuus- sisäistä alueellista kehitystä. 16310: paikkakunnat menettäneet runsaasti työpaikko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 16311: jaan myös Uudellamaalla. Kone Oy:n Hangon 16312: nosturitehdas lopetetaan heinäkuun loppuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16313: mennessä. Lähes 200 työntekijää ja toimihenkilöä 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 16314: sanotaan irti asteittain. Lomautuksia ja irtisano- markkaa Uudenmaan läänin kehittämisra- 16315: misia on tapahtunut viime aikoina myös useissa haksi. 16316: muissa kunnissa runsaasti. Esimerkkinä voidaan 16317: mainita Orimattila, Pernaja, Tammisaari ja Lohja. 16318: 16319: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 16320: 16321: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Kaj Bärlund 16322: Lea Kärhä Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola 16323: Jouni J. Särkijärvi 16324: 442 1987 vp. 16325: 16326: Raha-asia-aloite n:o 416 16327: 16328: 16329: 16330: 16331: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Big Band 16332: -Yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 16333: 16334: 16335: Eduskunnalle 16336: 16337: Suomessa on noin 40 big band -yhdistystä, joi- suus ilmoittaa soittimien ja tarvikkeiden ostoista 16338: den kattojärjestönä toimii 14.5.1979 rekisteröity ja myynneistä. Big bandit voisivat lehden välityk- 16339: Suomen Big Band -Yhdistys ry. Yhdistyksen pää- sellä hankkia myös tarvittavia muusikoita ja laulu- 16340: tavoitteena on maamme big band -toiminnan kai- solisteja. 16341: kinpuolinen kehittäminen sekä yleisten ja yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16342: ten etujen ajaminen ja oikeuksien valvominen. taen, 16343: Toiminta tapahtuu mm. antamalla koulutuspal- 16344: veluita ja hankkimalla sekä ulkomaista että koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16345: maista nuottimateriaalia. Yhdistyksen tehokkaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16346: toiminnan turvaamiseksi olisi lisäksi julkaistava jä- 29.90.52 100 000 markkaa Suomen Big 16347: senyhdistyksiä varten lehteä, jossa mm. käsiteltäi- Band -Yhdistys ry:n toiminnan tukemi- 16348: siin ajankohtaisia asioita ja jossa olisi mahdolli- seen. 16349: 16350: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 16351: 16352: Saara-Maria Paakkinen Claes Andersson Tuulikki Hämäläinen 16353: Einari Nieminen Tauno Valo Markku Pohjola 16354: 1987 vp. 443 16355: 16356: Raha-asia-aloite n:o 417 16357: 16358: 16359: 16360: 16361: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskisen Uudenmaan 16362: musiikkiopiston lakisääteiseen valtionapuun 16363: 16364: 16365: Eduskunnalle 16366: 16367: Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on toimi- yli 600 oppilasta ja opetustunteja oli viikossa yh- 16368: nut vuodesta 1972 lähtien ja saanut toimintaan- teensä 550. Opiskelijamäärä on siitä lähtien tasai- 16369: sa vaatimattoman vain noin viiden prosentin sesti kasvanut. 16370: suuruisen harkinnanvaraisen valtionavun. Keski- Oppilaitos tulisi saada vakituisen valtionavun 16371: sen Uudenmaan musiikkiopisto täyttää valtion- piiriin mahdollisimman pian. 16372: avustuksesta annetun lain edellytykset. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16373: Opisto on aloittanut toimintansa kannatusyh- taen, 16374: distyspohjaisena. Se kunnallistettiin 1.8.1981. Yl- 16375: läpitäjäkuntia ovat Tuusula ja Järvenpää. Opistos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16376: sa opiskelee oppilaita myös Sipoosta, Keravalta ja 1988 tulo- ja menoarvioon momenttl!e 16377: Mäntsälästä. Opisto on ainoa opistotasoinen mu- 29.90.54 1 800 000 markkaa Keskisen 16378: siikkioppilaitos keskisellä Uudellamaalla. Opistos- Uudenmaan mustikkiopiston ottamiseksi 16379: sa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitel- lakisäå"teisen vakituisen valtionavun pii- 16380: maa yleiskirjeen 2873/11.1.1978 mukaan. run. 16381: Oppilaitoksessa opiskeli lukuvuonna 1982-83 16382: 16383: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 16384: 16385: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola 16386: 444 1987 vp. 16387: 16388: Raha-asia-aloite n:o 418 16389: 16390: 16391: 16392: 16393: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten kuvatai- 16394: dekoulujen toiminnan tukemiseen 16395: 16396: 16397: Eduskunnalle 16398: 16399: Maassamme toimii yli 60 lasten ja nuorten ku- Opetus kuvataidekouluissa on luonteeltaan 16400: vataidekoulua, jotka ovat harrastuspohjaisia 3- vuodesta toiseen etenevää ja tapahtuu pienryh- 16401: 16-vuotiaiden ikäryhmille tarkoitettuja kouluja. missä. Useilla kouluilla on selkeät ja yksityiskoh- 16402: Vuonna 1984 näistä sai harkinnanvaraista valtion- taiset tulevaisuuden suunnitelmat opintojen ete- 16403: apua 29 koulua. Ensimmäisen kerran koulut sai- nemisestä ja sisällöstä. 16404: vat valtionapua vuonna 1982. Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on etene- 16405: Kuvataidekoulut ovat syntyneet 1970-luvun lo- mässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan. Nyt 16406: pulla ja kuluvan vuosikymmenen alussa. Merkit- käytännössä olevista kunnallisista ja yksityisistä 16407: tävästi näiden kuvataidekoulujen syntymiseen malleista on kaikista löydettävissä sekä hyviä että 16408: voidaan sanoa vaikuttaneen kuvaamataidon ase- huonoja puolia. 16409: man heikkenemisen peruskoulu-uudistuksen yh- Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsitellyt 16410: teydessä. lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja näkee 16411: Kuvataidekouluja ei ole kuitenkaan tarkoitettu syntyneiden koulujen toiminnan merkityksellisek- 16412: yksinomaan paikkaamaan peruskoulun puutteel- si lasten ja nuorten kehityksen kannalta. Taiteen 16413: lista tuntimäärää, vaan koulut tarjoavat harrastus- keskustoimikunnan mielestä valtion tulisikin kan- 16414: mahdollisuuden kuvaamataiteista kiinnostuneille taa vastuuta koulujen toiminnasta osoittamalla 16415: lapsille ja nuorille. Kouluja on toiminnassa eri niiden toimintaan taloudellista tukea. 16416: puolilla maata. Hallinnollisesti koulut toimivat Tulo- ja menoarvioesityksen määräraha on riit- 16417: monella eri pohjalla. On olemassa kunnallisia ku- tämätön eikä turvaa varsinkaan kannatusyhdistys- 16418: vataidekouluja, kannatusyhdistysten kouluja, tai- pohjaisten koulujen toimintaa. 16419: teilijayhdistysten ylläpitämiä kuvataidekouluja ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16420: jopa yksityisten henkilöiden ylläpitämiä kouluja. taen, 16421: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä pe- 16422: riaatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16423: ka ovat kuvataiteista kiinnostuneita. Tämä käy 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16424: selville mm. siitä, että kouluihin ei valita "ete- 29.90.52 3 000 000 markkaa lasten ja 16425: vämmyyden'' perusteella vaan yleensä ilmoittau- nuorten kuvataidekoulujen toiminnan 16426: tumisjärjestyksessä tai arpomalla. Opetus kuvatai- turvaamiseen. 16427: dekouluissa suuntautuu ikäluokkaan, joka on jää- 16428: nyt kansalais- ja työväenopistojen opetuksen ulko- 16429: puolelle. 16430: 16431: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 16432: 16433: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen 16434: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola 16435: Pentti Lahti-Nuuttila 16436: 1987 vp. 445 16437: 16438: Raha-asia-aloite n:o 419 16439: 16440: 16441: 16442: 16443: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden 16444: seurausvaikutusten lieventämiseen 16445: 16446: 16447: Eduskunnalle 16448: 16449: Yhteiskuntatakuujärjestelmä oli merkittävä as- leen elämänikäisen harrastuksen ao. järjestöjen 16450: kel nuorten työttömyysongelman ratkaisemisessa. piirissä. Leirien luonteeseen on työn ohella kuulu- 16451: Kokonaan ei nuorten työttömyyttä ole kyetty sen- nut myös yhteiskunnallisten asioiden, ennen kaik- 16452: kään avulla poistamaan. kea työttömyyden syiden pohdinta ja selvittely. 16453: Nuorisojärjestöt ja kuntien nuorisolautakunnat Leirit ovat olleet kaikille nuorille avoimia. 16454: ovat kuluvalla vuosikymmenellä järjestäneet sato- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16455: ja nuorten aktivointileirejä, joilla on voitu antaa taen, 16456: työtä tuhansille nuorille. Leirien rahoitus on jär- 16457: jestetty valtion budjetissa momentilla 29.92.61, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16458: jolla tähän tarkoitukseen vuonna 1986 oli osoitet- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 16459: tu miljoona markkaa. 29.91.61 3 000000 markkaa käytettäväk- 16460: Leireillä ovat osanottajat - työttömät nuoret si avustuksina kunnzlle ja nuonsotyötä te- 16461: tai kesätyötä vailla olevat nuoret - päässeet vä- kevtlle Järjestötlie nuonsotyöttömyyden 16462: hintään viikoksi mielekkään toiminnan piiriin. seurausvaikutusten lieventämtseen. 16463: Monet ovat aktivointileirien myötä löytäneet itsel- 16464: 16465: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 16466: 16467: Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos Tuulikki Hämäläinen 16468: Markku Pohjola Kari Rajamäki Pertti Hietala 16469: Jouni Backman Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 16470: 446 1987 vp. 16471: 16472: Raha-asia-aloite n:o 420 16473: 16474: 16475: 16476: 16477: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorille rakennettaviin 16478: vuokra-asuntoihin 16479: 16480: 16481: Eduskunnalle 16482: 16483: Nuoren ihmisen ensimmäinen asunto on lähes puen, olisi tavalla tai toisella tästä hakumenette- 16484: poikkeuksetta vuokra-asunto. Nuori ei halua sitoa lystä riippumatta kyettävä turvaamaan nuorille 16485: itseään omistusasunnon velkaan eikä hänellä olisi tietty asuntomäärä. 16486: mahdollisuuttakaan saada tarvitsemaansa lainaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16487: pankista. Nuori ei myöskään halua sitoa itseään taen, 16488: heti tiettyyn paikkaan tai paikkakuntaan vanhem- 16489: piensa kodista irtaannuttuaan. Nuori haluaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16490: vuokra-asunnon. Niitä meillä ei ole riittävästi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 16491: Kun on epätietoista, miten tulevana vuonna va- 35.45.83 1500 000 000 markkaa nuorille 16492: ratut aravamäärärahat jaetaan hakemuksista riip- rakennettaviin vuokra-asuntoihin. 16493: 16494: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 16495: 16496: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen 16497: 1987 vp. 447 16498: 16499: Raha-asia-aloite n:o 421 16500: 16501: 16502: 16503: 16504: Paasilinna ym: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden eläke- 16505: läisalennuksen ulottamiseen kaikkiin työkyvyttömyyseläkkeen 16506: saajiin 16507: 16508: Eduskunnalle 16509: 16510: Sairauden perusteella eläkkeellä oleville myön- pottaa kaikkien työkyvyttömyyseläkeläisten liik- 16511: tävät matkustusalennuksia mm. Finnair ja eräät kumista ja luontevia kontaktimahdollisuuksia 16512: laivayhtiöt. Rautateiden käytäntö on kapeampi toisten ihmisten kanssa. 16513: sekä ns. 65-kortin että i-kortin kohdalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16514: Eläkeläisalennukset sairauden vuoksi eläkkeellä taen, 16515: oleville olisivat kuitenkin hyvin perusteltuja ja 16516: heidän elämäntilanteensa liikkumisen suhteen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16517: muihin eläkeläisryhmiin verrattava. On vielä huo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16518: mattava, että suuri osa työkyvyttömyyseläkeläisis- 31.57.50 8 000 000 markkaa rautateiden 16519: tä on eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. Juuri eläkeläisalennuksen ulottamiseksi kaikkiin 16520: tällaisissa tapauksissa on perusteltua edistää ja hei- työkyvyttömyyseläkkeen saajiin. 16521: 16522: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 16523: 16524: Reino Paasilinna Iiris Hacklin 16525: Sulo Aittaniemi Kari Rajamäki 16526: Jouni Backman 16527: 448 1987 vp. 16528: 16529: Raha-asia-aloite n:o 422 16530: 16531: 16532: 16533: 16534: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta aistivammaisten äänileh- 16535: ti~n ja viiuomakielisten videolehtien tuotannon ja jakelun tuke- 16536: miseen 16537: 16538: Eduskunnalle 16539: 16540: Sanomalehtien merkitys uutisten ja tiedon vä- videotekniikan kehittyminen ja leviäminen sekä 16541: littäjänä on keskeinen ja tulee sellaisena ilmeisesti kaapelitelevisoiden kehittyminen. Ensimmäisiä 16542: säilymäänkin huolimatta sähköisten viestinten no- urauurtavia videolehtiä kuitenkin jo kokeillaan. 16543: peasta kehityksestä. Aistivammaiset jäävät paljolti Lehti voidaan lähettää tilaajalle joko postitse vi- 16544: ilman tätä informaatiota. Näkövammaisista ai- deokasetille nauhoitettuna tai kaapelitelevision 16545: noastaan heikkonäköiset kykenevät apuvälineiden kautta. 16546: avulla lukemaan sanoma- ja aikakauslehtiä. Syn- Ääni- ja viittomakielisen lehden tuottaminen 16547: tymästään saakka kuurojen tai vaikeasti kuulo- tulee niin kalliiksi, ettei kaikkia kustannuksia kye- 16548: vammaisten ongelmana on, etteivät he saa omalla tä kattamaan kohtuullisilla tilausmaksuilla. Kus- 16549: äidinkielellään, viittomakielellä, sanoma- ja aika- tantajat eivät ole siksi olleet kiinnostuneita teke- 16550: kauslehtien välittämää tietoa, koska he eivät sup- mään näitä lehtiä. 16551: pean sanavarastonsa vuoksi ymmärrä lukemaansa. Jotta aistivammaisten tiedonsaanti voitaisiin 16552: Äänilehtiä ilmestyy tällä hetkellä eri puolilla turvata muiden kansalaisten kanssa yhdenvertai- 16553: maata lähes sata. Useimmiten ne ovat kerran vii- sella tavalla, olisi tuotettava ammattitaitoisesti 16554: kossa ilmestyviä koostelehtiä. Lehtien rahoitus on tehtyjä, riittävän usein ilmestyviä äänilehtiä ja 16555: etupäässä vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden va- viittomakielisiä videolehtiä. 16556: rassa ja lehtien jatkuvuus on tämän vuoksi alitui- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16557: seen uhattuna. Äänilehtien tilaajamäärät vaihte- 16558: levat välillä 20-2 000. Eniten tilaajia on valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16559: kunnallisilla lehdillä, jotka kaikki ovat aikakaus- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 16560: lehtiä. kan määrärahan aistivammaisten äänzleh- 16561: Toistaiseksi ei toiminnassa ole yhtään säännölli- tien ja Viittomakielisten videolehtien tuo- 16562: sesti ilmestyvää viiuomakielistä videolehteä, kos- tannon ja jakelun tukemiseksi. 16563: ka tämän mahdollisuuden on tuonut esiin vasta 16564: 16565: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16566: 16567: Reino Paasilinna Jouko Skinnari Timo Roos 16568: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Arto Lapiolahti 16569: Tuula Paavilainen 16570: 1987 vp. 449 16571: 16572: Raha-asia-aloite n:o 423 16573: 16574: 16575: 16576: 16577: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen telemaattisen 16578: palvelun toteuttamiseksi 16579: 16580: 16581: Eduskunnalle 16582: 16583: Kansalaisyhteiskunnan muodostaa se sosiaali- kattava ja varma. Vain avoimuuteen perustuva, 16584: nen kontaktiverkosto, jonka yksilöt ovat luoneet yksinkertainen, käyttäjäystävällinen, keskustelevia 16585: välilleen ryhmissä ja kollektiiveissa toimiessaan ja päätelaitteita yhdistävä keskustietokone puuttuu. 16586: jota ei ole luotu olemassa olevien organisaatioiden Tuollaisen koneen hinta olisi parin miljoonan 16587: toimesta tai ylläpitämiseksi. Nykyään tietotek- markan luokkaa ja päätelaitteet noin 2 000 mark- 16588: niikkaa käytetään virallisten organisaatioiden vah- kaa kappale. Investointi kannattaisi itsensä aina- 16589: vistamiseksi- lähes yksinomaan. Sen sijaan kan- kin 10 vuodessa. Järjestelmän tulisi olla avoin kai- 16590: salaiset on unohdettu uusien palvelujen kehittä- kille tiedon tuottajille, käyttäjille ja keskusteli joil- 16591: misessä. le, pienryhmistä avoimiin kerhoihin. 16592: Suomeen tulee rakentaa Ranskan mallin mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16593: kainen telemaattinen verkko seuraavista syistä: 1) 16594: kansalaiset tulevat tietotekniikan kanssa itsenäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16595: sesti tutuiksi, 2) Suomen elektroniikkateollisuus 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 16596: saa tilauksia ja 3) kansalaisten järjestäytyminen ja kan määrärahan kansallisen telemaattisen 16597: keskinäinen vuorovaikutus helpottuu. Suomen te- palvelun toteuttamiseksi. 16598: leverkko kestää huomattavasti lisäliikennettä, on 16599: 16600: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16601: 16602: Reino Paasilinna Jouko Skinnari 16603: Timo Roos Arto Lapiolahti 16604: 16605: 16606: 16607: 16608: 31 270416F 16609: 450 1987 vp. 16610: 16611: Raha-asia-aloite n:o 424 16612: 16613: 16614: 16615: 16616: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen telepos- 16617: tin toteuttamiseksi 16618: 16619: 16620: Eduskunnalle 16621: 16622: Sähköisen tiedonsiirron merkitys yhteiskunnas- dollisimman pian saataisiin laajaan käyttöön, tuli- 16623: sa lisääntyy jatkuvasti. Puhelinliikenteen ja mui- si posti- ja telelaitokselle antaa mahdollisuus jär- 16624: den perinteisten televiestintämuotojen rinnalle on jestelmän nopeaan toteuttamiseen ja laajan asia- 16625: noussut tai kehittymässä lukuisa joukko uusia te- kasjoukon ottamiseen palvelun piiriin heti käyn- 16626: lepalveluja. tiinlähtövaiheessa. 16627: Yksi nopeasti kehittyvä ja monia hyödyllisiä so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16628: vellutuksia tarjoava palvelu on teleposti eli sano- taen, 16629: manvälitys sähköisessä muodossa. Sen avulla on 16630: mahdollista paitsi järjestää erilaisten viestien no- että Eduskunta ottaisz· valtion vuoden 16631: pea vaihto myös esim. huomattavasti parantaa ja 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 16632: nopeuttaa erilaisten tiedostojen - sekä kotimais- markkaa posti- ja telelaitokselle valtakun- 16633: ten että ulkomaisten - hyväksikäyttöä. Tällä on nallisen telepostin nopeaa toteuttamista ja 16634: tulevaisuudessa huomattava merkitys kansalaisten sen asiakaspiiriitään laajaa käyttöönottoa 16635: tiedonsaannin ja vaikuttamisen kannalta. varten. 16636: Jotta valtakunnallinen telepostijärjestelmä mah- 16637: 16638: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16639: 16640: Reino Paasilinna Jouko Skinnari 16641: Timo Roos Lea Savolainen 16642: Arto Lapiolahti 16643: 1987 vp. 451 16644: 16645: Raha-asia-aloite n:o 425 16646: 16647: 16648: 16649: 16650: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisten viestintä- 16651: mahdollisuuksien parantamista varten 16652: 16653: 16654: Eduskunnalle 16655: 16656: Ulkomaisen videokasettimyynnin vuotuinen lii- kaan ole yksinomaan Yleisradion tehtävä. Yleisra- 16657: kevaihto on noin 250 miljoonaa markkaa. Siten dion tekniset resurssit eivät myöskään riitä tarjoa- 16658: on välttämätöntä kehittää myös kansalaisten maan kovin laajaa ohjelmantekomahdollisuutta 16659: omaehtoista ohjelmatoimintaa. Viestintä on pe- kansalaisille. Koska radio- ja video-ohjelmat ovat 16660: rusoikeus. yksi tämän päivän kulttuurin muoto, tulisi valtion 16661: Maamme on uusien paikallisradioiden, kaapeli- ja kuntien luoda kansalaisille mahdollisuudet oh- 16662: ja satelliittitelevision sekä videokasettien käytön jelmien tekemiseen ja niihin osallistumiseen pe- 16663: yleitymisen myötä yhä selkeämmin muuttumassa rustamalla sopivin teknisin välinein varustettuja 16664: viestintäyhteiskunnaksi. Tässä tilanteessa on tär- video- ja nauhapajoja. Yleisradion teknistä väli- 16665: keää turvata kansalaisille rodellisempi sananva- neistöä ja asiantuntemusta voitaisiin käyttää hy- 16666: paus ja sanomisen oikeus eetterissä, varallisuuden väksi soveltuvin osin. Tällaiset viestintäpajat olisi- 16667: tai asuinpaikan sitä estämättä. vat varsin tehokas keino viestintäkasvatuksen edis- 16668: Koska puhuminen on ihmiselle luomaisin vies- tämiseksi ja niillä on työllisyysmerkitystä. 16669: tinnän muoto, tulisi kansalaisille luoda tasavertai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16670: set mahdollisuudet tuoda radiossa esiin tärkeiksi taen, 16671: katsomiaan asioita. Myös video on kätevä ilmaisu- 16672: väline. Kaksisuuntainen tiedonvälitys on infor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16673: maatioyhteiskunnan tärkeä demokraattinen edel- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 5 00 000 16674: lytys. markkaa kansalaisviestintätoiminnan laa- 16675: Tähän tavoitteeseen on pyritty Yleisradion Ou- jentamiseksi tavoitteena ulottaa viestintä- 16676: lussa ja Helsingissä aloittamalla kansalaisradioko- välineet kaikkien saatavzlle. 16677: keilulla. Sananvapauden turvaaminen ei kuiten- 16678: 16679: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16680: 16681: Reino Paasilinna Jouko Skinnari Timo Roos 16682: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Arto Lapiolahti 16683: Tuula Paavilainen 16684: 452 1987 vp. 16685: 16686: Raha-asia-aloite n:o 426 16687: 16688: 16689: 16690: 16691: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta harmaakaihipotilaiden 16692: tutkimusohjelmaa varten HYKS:ssä 16693: 16694: 16695: Eduskunnalle 16696: 16697: Vanhemman väestönosan lisääntyminen mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16698: kitsee harmaakaihipotilaiden lisääntymistä. Tut- taen, 16699: kimus, jossa selvitetään miten kaihi vaikuttaa 16700: usein iäkkäiden ihmisten selviytymiseen, on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16701: rusteltu. Mikä tulos saavutetaan kaihin leikkaami- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 16702: sella potilaan sosiaaliseen selviytymiseen nähden, kaa harmaakazhipotilaiden tutkimusohjel- 16703: on niin ikään tarpeen selvittää leikkauksien koko- maa varten Helsingin yliopistollisessa kes- 16704: naismerkitystä arvioitaessa. kussairaalassa. 16705: 16706: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16707: 16708: Reino Paasilinna Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva 16709: Lea Savolainen Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen 16710: 1987 vp. 453 16711: 16712: Raha-asia-aloite n:o 427 16713: 16714: 16715: 16716: 16717: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vanhojen asun- 16718: tojen hankintaan 16719: 16720: 16721: Eduskunnalle 16722: 16723: Vanhojen asuntojen hankintaan voidaan nykyi- Kehittämällä vanhojen asuntojen hankintaan 16724: sin myöntää kunnille korkotukea. Monissa kun- kohdistuvaa lainoitusta voitaisiin samalla helpot- 16725: nissa tämä ei ole kuitenkaan riittävä keino saada taa vaikeaa vuokra-asuntotilannetta ja erityisryh- 16726: rahoitusta järjestetyksi asuntojen hankkimiseksi mien asunto-ongelmia. Valtion aravalainaa tulisi 16727: puutteellisesti asuvien väestöryhmien käyttöön. myöntää ainakin niiden vanhojen asuntojen han- 16728: Näissä tapauksissa olisi tarpeen kehittää keinoja, kintaan, joita tullaan käyttämään asunnottomien 16729: joiden avulla kunnat voivat nykyistä tehokkaam- ja nuorten asunnontarpeen tyydyttämiseen. Eri- 16730: min käyttää hyväkseen vanhaa asuntokantaa tyisesti pääkaupunkiseudulla näiden ryhmien 16731: asunto-ongelmien ratkaisemisessa. asuntotilanne on hyvin vaikea. 16732: Joillakin paikkakunnilla ongelmaksi ovat muo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 16733: dostuneet teollisuus- ja liikelaitosten omistamat vasti, 16734: valtion lainoittamat asunnot, jotka jäävät tyhjil- 16735: leen työvoiman tarpeen vähentyessä. Monissa ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16736: pauksissa yritykset olisivat halukkaita luopumaan 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45 16737: vuokrataloistaan, mutta kuntien mahdollisuudet uudelle momenttfle 30 000 000 markan 16738: ja halukkuus niiden lunastamiseen ovat olleet määrärahan lainaan kunmfle asuntojen 16739: melko vähäiset. Jotta nämä asunnot saataisiin te- hankintaan vanhasta asuntokannasta, jol- 16740: hokkaampaan käyttöön, olisi kuntien edellytyksiä loin pääkaupungin osuus määrärahasta on 16741: niiden lunastamiseen parannettava. Helsingissä kaksi kolmasosaa. 16742: on alkanut esiintyä joukkohäätöjä kokonaisten 16743: asuintalojen siirryttyä keinottelijoille ja satunnai- 16744: sille sijoittajille. 16745: 16746: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16747: 16748: Reino Paasilinna Lea Savolainen 16749: Timo Roos Tuula Paavilainen 16750: 454 1987 vp. 16751: 16752: Raha-asia-aloite n:o 428 16753: 16754: 16755: 16756: 16757: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun 16758: asun totuotannan eri tyisj ärj estel yihin 16759: 16760: 16761: Eduskunnalle 16762: 16763: Valtion tulo- ja menoarvioiden linjana on viime sekä määrällisesti että laadullisesti kaikkein suu- 16764: vuosina ollut asuntotuotantovarojen osalta voi- rimpia puutteita varsin runsaasti. 16765: makas supistuminen. Erityisen kovasti tämä toi- Pääkaupunkiseudun julkisissa asuntojanoissa 16766: menpidesuunta on kohdistunut pääkaupunkiseu- on edelleen noin 20 000 vuokra-asuntoa jonona- 16767: dun asunto-oloihin. Vuosina 1981-1984 oli pää- vaa ruokakuntaa, mikä luku omasta puolestaan 16768: kaupunkiseudun vuokra-asuntotuotanto vain kertoo tilanteen vakavuuden. 16769: 1 100-1 900 asuntoa vuodessa, kun vielä kaudel- Aravamäärärahojen niukkuus merkitsee erityi- 16770: la 1976-1980 se oli noin 2 100 asuntoa vuodessa. sesti niukkuutta kohtuuhintaisten perheasuntojen 16771: Tämäkään tuotantomäärä ei silloin tyydyttänyt tarjonnassa. Se nostaa puolestaan myös kovan ra- 16772: asunnontarvetta, joka on koko 1970-luvun lopun han asuntojen hintoja ja aivan erityisesti kovalla 16773: ja 1980-luvun alun ajan vain kärjistynyt. rahalla rakennettujen pien- ja perheasuntojen 16774: Nykyään asuu pääkaupunkiseudulla puutteelli- hintoja. Puute ja hintojen nousu kohdistuvat siksi 16775: sesti n. 120 000 henkilöä, joista ahtaasti asuvia- erityisen voimakkaasti asutuskeskuksiin, varsinkin 16776: kansallisen mittapuun mukaan mitattuna - on pääkaupunkiseudulle ja asutuskeskuksissa nuoriin 16777: 45 000 henkilöä ja vatustetasoltaan puutteellisesti ja nuoriin lapsiperheisiin sekä puutteellisissa 16778: asuvia 75 000 henkilöä. Alivuokralaisina asuu oloissa asuviin ruokakuntiin, sanalla sanoen pieni- 16779: runsaat 10 000 henkilöä ja asuntoloissa ja laitok- tuloisiin. 16780: sissa asunnon puutteen vuoksi asuu yli 3 000 hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16781: kilöä. Kokonaan vailla asuntoa on n. 6 500 hen- taen, 16782: kilöä. 16783: Keskimääräisesti viimeisten 15 vuoden aikana että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16784: selvästi kohentunut asuntotilanne koko maassa ja 1988 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 16785: myös pääkaupunkiseudulla on tuonut entistä sel- markkaa Y-såä'tiölle asunto-olojen vaati- 16786: keämmin esille ne asumistasoerot, jotka erityisesti miin erityisjå'rjestelyihin nuorten, nuorten 16787: pääkaupunkiseudun asukkaita rasittavat. Hyvien lapsiperheiden ja puutteellisesti asuvien 16788: asunto-olojen rinnalla on koko maatakin ajatellen asuntotilanteen korjaamiseksi. 16789: 16790: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16791: 16792: Reino Paasilinna Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva 16793: Lea Savolainen Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen 16794: 1987 vp. 455 16795: 16796: Raha-asia-aloite n:o 429 16797: 16798: 16799: 16800: 16801: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liikunnan ja kansanter- 16802: veyden edistämissäätiön toiminnan tukemiseen 16803: 16804: 16805: Eduskunnalle 16806: 16807: Eduskunnan tekemä paatos valtakunnan kor- hyväksyttyihin tutkimuspoliittisiin ohjelmiin. 16808: keimman liikuntatieteellisen opetuksen ja tutki- Tutkimustyön rahoitus tapahtuu kuitenkin val- 16809: muksen sijoittamisesta Jyväskylään sekä valtioneu- tion liikuntatieteellisen neuvoston esityksestä ope- 16810: voston päätös, että Jyväskylän yliopiston kirjasto tusministeriön veikkausvoittovaroista myöntämin 16811: toimii kasvatustieteiden, psykologian ja liikunta- vuotuisin avustuksin. Tällainen vuosittainen ra- 16812: tieteiden valtakunnallisena keskuskirjastona, ovat hoitus haittaa tieteelliselle tutkimukselle luon- 16813: luoneet vankan perustan maamme liikuntatieteel- teenomaista ja välttämätöntä pitkäjänteisyyttä. 16814: lisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle. Jy- Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitos- 16815: väskylässä sijaitseva, toiminta-alueeltaan valta- ten kehittämistarpeesta hyväksyi eduskunta val- 16816: kunnallinen Liikunnan ja kansanterveyden edistä- tion vuoden 1980 III lisäbudjettia käsitellessään 16817: missäätiö on vuodesta 1969 tehnyt liikuntaa sekä seuraavan lausuman: ''Eduskunta edellyttää, että 16818: liikunnan ja terveyden keskinäisiä suhteita koske- hallitus ehdottaessaan voimavaroja suunnattavaksi 16819: vaa monipuolista tutkimusta. Säätiön piirissä on liikunnan ja kansanterveyden tutkimustoimintaan 16820: opetusministeriön aloitteesta toiminut valtakun- kiinnittää huomiota alan tutkimuslaitosten kehit- 16821: nallinen liikunta-alan tietopalvelu. Säätiö toimii tämistarpeeseen ja toiminnan koordinoimiseen.'' 16822: kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston lii- Tässä tehtävä esitys on juuri lausunnossa tarkoi- 16823: kuntatieteellisen tiedekunnan kanssa tarjoten tut- tetun tutkimuslaitoksen kehittämistä. 16824: kimusedellytyksiä sekä alalle valmistuville nuorille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16825: että varttuneille tutkijoille. Säätiön tutkimusyh- taen, 16826: teydet kotimaassa sekä kansainväliset yhteydet 16827: osoittavat sen saaneen vakiintuneen ja tunnuste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16828: tun aseman kansainvälisessä tutkijayhteisössä. 1988 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark- 16829: Säätiön liikuntaa sekä liikunnan ja terveyden väli- kaa Liikunnan ja kansanterveyden edistä- 16830: siä suhteita selvittävä kansainvälisesti korkeatasoi- missäätiölle toiminta-avustuksena lzikun- 16831: nen tutkimustoiminta tukeutuu valtakunnallisesti tatieteellistä tutkimusta varten. 16832: 16833: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16834: 16835: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 16836: Heikki Rinne Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist 16837: 456 1987 vp. 16838: 16839: Raha-asia-aloite n:o 430 16840: 16841: 16842: 16843: 16844: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisomatkailukeskus- 16845: ten avustamiseen 16846: 16847: 16848: Eduskunnalle 16849: 16850: Opetusministeriö on vuonna 1978 vahvistanut ten valtionavustuksen turvaaminen edellä maini- 16851: nuorison valtakunnallista ja kansainvälistä käyttöä tun suuruisena on keskusten toimintojen kehittä- 16852: palvelevien kurssi- ja leirikeskusten kehittämis- misen kannalta ensiarvoisen tärkeää. 16853: ohjelman. Tällaiset keskukset, joita sittemmin Lisäksi kaikkiin tarpeellisiin virkoihin on saata- 16854: on ryhdytty kutsumaan nuorisomatkailukeskuk- va valtionosuus. Samoin välttämättömät jatkoin- 16855: siksi, ovat aloittaneet jo toimintansa Kannonkos- vestoinnit on turvattava riittävällä valtionosuudel- 16856: kella, Rautavaaralla, Nurmeksessa, Kuusamossa, la. 16857: Helsingin Bengtskärissä ja Turun kapungissa Ah- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 16858: telassa. nioittavasti, 16859: Opetusministeriön asettama työryhmä on mie- 16860: tinnössään (opetusministeriön työryhmien muis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16861: tio 1984:33) selvittänyt näiden keskusten valtion- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000 mar- 16862: rahoituksen tarpeen ja päätynyt mm. esittämään kan määrärahan käytettäväksi kansainvä- 16863: valtionavustusta keskusten käyttökustannuksiin. listen nuorisomatkazlukeskusten käyttö- 16864: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioehdotuk- kustannusten valtionavustuksina opetus- 16865: sessa tarkoitukseen on esitetty 800 000 markkaa. ministeriön asettaman nuorisomatkazlu- 16866: Määrärahan tarve opetusministeriön työryhmän työryhmän esittämien perusteiden mukai- 16867: esittämien perusteiden mukaisesti olisi vuonna sesti. 16868: 1986 noin 1 500 000 markkaa. Käyttökustannus- 16869: 16870: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16871: 16872: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 16873: Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila 16874: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Reino Paasilinna 16875: 1987 vp. 457 16876: 16877: Raha-asia-aloite n:o 431 16878: 16879: 16880: 16881: 16882: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden 16883: vesihuollon järjestämiseen Keski-Suomen läänissä 16884: 16885: 16886: Eduskunnalle 16887: 16888: Vesipiirissä v. 1983 valmistuneen diplomityön Mikäli haja-asutuksen vesihuoltoa ei voida jär- 16889: mukaan Keski-Suomessa oli v. 1975 haja-asutus- jestää, tämä vaikuttaa osaltaan huonontavasti ky- 16890: alueella 88 000 asukasta. Vuonna 2000 on määrän lien elinkelpoisuuteen ja kehittymiseen. Keski- 16891: ennustettu olevan noin 50 000, jolloin haja-asu- Suomessa kunnat ovat viime vuosina osoittaneet 16892: tusväestön osuus koko läänin väestöstä on noin voimakasta mielenkiintoa haja-asutusalueiden ve- 16893: 20 %. Karttatarkastelun perusteella on haja-asu- denhankinnan järjestämiseen, erityisesti Suomen- 16894: tusalueella 694 kpl vähintään 5 kiinteistöä käsittä- selän kunnat. Tämä on hyvin työllistävä työvoi- 16895: vää asutustihentymää. Näissä keskitetty veden- mavaltainen tehtäväalue. 16896: hankinta on usein järkevä ratkaisu. Keski-Suomen kunnilla on vireillä useita vesi- 16897: Diplomityön mukaan noin 30 % :lla kiinteis- huoltotöitä mm. Karstulassa, Kyyjärvellä, Saari- 16898: töistä vesihuolto on puutteellisesti järjestetty. Ta- järvellä ja Viitasaarella. Vesihallitus suunnittelee 16899: voitteena on saattaa näitten alueitten vesihuolto haja-asutusalueen vesihuollon kehittämistä neljäs- 16900: nykyaikaiselle tasolle vuoteen 1995 mennessä. sä erikseen nimetyssä kunnassa. Viitasaari on il- 16901: Lopullinen järjestämistapa on kussakin tapauk- moittanut halukkuutensa yhdeksi näistä kunnista. 16902: sessa ratkaistavissa selvittämällä paikalliset olosuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16903: teet ja tekemällä vaihtoehtojen välillä kustannus- taen, 16904: vertailu. 16905: Vastuu vesihuollon kehittämisestä myös haja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16906: asutusalueella kuuluu vesitoimiston viranomais- 1988 tulo- ia menoarvioon momentzlle 16907: tehtäviin, muut viranomaiset eivät asioista huo- 30.40. 77 500 000 markkaa Keski-Suo- 16908: lehdi. Samoin pohjavesien suojelu kuuluu vesipii- men vesipzi'rzlle käytettäväksi läänin haia- 16909: rin toimialaan. Vuosina 1980-82 tehty tärkeitten asutusalueitten vesihuollon /ärjestämisen 16910: pohjavesialueitten selvitystyö antaa hyvät lähtö- suunnitteluun. 16911: kohdat haja-asutuksen vedenhankinnalle. 16912: 16913: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16914: 16915: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen 16916: Heikki Rinne Sakari Knuuttila 16917: 458 1987 vp. 16918: 16919: Raha-asia-aloite n:o 432 16920: 16921: 16922: 16923: 16924: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen edun edellyttä- 16925: mästä henkilöpaikallisliikenteestä aiheutuvien tappioiden kor- 16926: vaamiseksi Valtionrautateille 16927: 16928: Eduskunnalle 16929: 16930: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ase- Lisäksi kesäkuussa 1985 on liikenneministeriö 16931: tetaan edelleen Valtionrautateille erityisen liike- eduskunnan päätöksen mukaisesti asettanut par- 16932: kirjanpidollisen alijäämän supistamistavoi te. Mai- lamentaarisen VR-komitean, jonka tehtävänä on 16933: nitun tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtio- selvittää mm. valtion rautateiden liikennepoliitti- 16934: vallan taholta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu nen asema yhteiskunnassa. 16935: niitä tehtäviä, joita rautatielaitokselle on asetettu Komitealle tulee antaa asialliset mahdollisuu- 16936: yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun nimissä hoi- det suorittaa toimeksiantoosa mukaiset tehtävät. 16937: taa määrätyntyyppistä palvelutehtävää. Valtion Tämä tulee myös ottaa huomioon vuoden 1988 16938: yleisistä varoista osoitettavat korvaukset eri toi- tulo- ja menoarviota valmisteltaessa. 16939: mintojen tukemiseksi eivät riitä kattamaan maini- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16940: tuista toiminnoista aiheutuvia kustannuksia. 16941: Vuoden 1985 keväällä eduskunta teki päätök- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16942: sen jäädyttää henkilöpaikallisliikenteen supista- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 16943: misesitykset vuoden 1985 osalta. Liikenneministe- 31.57.40 40 000 000 markkaa yleisen 16944: ri on alkuvuodesta 1986 tekemällään päätöksellä edun edellyttämän henktlöpaikallisliiken- 16945: jatkanut tätä supistamisen jäädytystä nykyiselle teen ylläpidosta aiheutuvien tappioiden 16946: tasolle. korvaamiseksi Valtionrautatetfle. 16947: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa ei ole otettu 16948: huomioon tämän jäädytyspäätöksen edellyttämää 16949: rahoitusta. 16950: 16951: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16952: 16953: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 16954: Heikki Rinne Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist 16955: Kari Rajamäki Reino Paasilinna 16956: 1987 vp. 459 16957: 16958: Raha-asia-aloite n:o 433 16959: 16960: 16961: 16962: 16963: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viran perustamiseksi 16964: Keski-Suomen vesipiiriin jätteiden käsittelyn valvonnan tehosta- 16965: miseksi 16966: 16967: 16968: Eduskunnalle 16969: 16970: Puunjalostusteollisuuden jäteaineet muodostu- mm. Lievestuoreen lipeälammen parantumaton 16971: vat suureksi ongelmaksi Keski-Suomen vesistöille. tila sekä ne syytetoimet, joiden kohteeksi eräät ve- 16972: Näin siksi, että läänissä on useita voimakkaita sipiirin virkamiehet ovat joutuneet. 16973: puunjalostusteollisuuden keskuksia: Jämsä, Jäm- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16974: sänkoski, Äänekoski, Jyväskylä ja aikaisemmin taen, 16975: Lievestuore. 16976: Keski-Suomen vesipiirissä ei kuitenkaan ole yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16977: tään henkilöä, joka omaisi puunjalostusteollisuu- 1988 tulo- ja menoarvioon 350 000 mark- 16978: den jätteiden käsittelyssä tarvittavan asiantunte- kaa puunjalostusteollisuuden jätteiden 16979: muksen. Tämän vuoksi vesipiiri ei ole kyennyt sel- käsittelyä varten perustettavaa virkaa var- 16980: viytymään sille kuuluvista tehtävistä. Tätä osoittaa ten Keski-Suomen vesipiiriin. 16981: 16982: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 16983: 16984: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen 16985: Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari 16986: Sakari Knuuttila 16987: 460 1987 vp. 16988: 16989: Raha-asia-aloite n:o 434 16990: 16991: 16992: 16993: 16994: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opiston 16995: rakennusten kunnostamiseen 16996: 16997: 16998: Eduskunnalle 16999: 17000: Keski-Suomen opisto on v. 1894 perustettu sia, ne ovat varsin heikossa kunnossa. Lisäksi niistä 17001: kannatusyhdistyksen omistama grundtvigilainen puuttuvat mm. ajanmukaiset sanitteettitilat ja 17002: maakuntaopisto. Sen palveluksessa on yhteensä niiden LVI-rakenteet vaativat pikaisia korjaustoi- 17003: 34 vakituista työntekijää ja vuosibudjetti n. 7,1 menpiteitä. Myös opetustilat ovat kunnostuksen 17004: milj. mk. Lainaa opistolla on n. 3,6 milj. mk. tarpeessa. 17005: Opistossa toimii kouluhallituksen alainen kan- Opistorakennus I, ns. puutalo, on valmistunut 17006: sanopisto ja ammattikasvatushallituksen alainen v. 1912. Valtioneuvoston päätöksellä se on julis- 17007: Suolahden sosiaalialan oppilaitos. Kansanopistos- tettu valtakunnalliseksi suojelukohteeksi v. 1985. 17008: sa voi opiskella nuorisosihteeriksi, hankkia vapaa- Se on arkkitehti Yrjö Blomstedtin piirtämä 17009: ajan ohjaajan valmiuksia, opiskella avoimessa kor- jugend-tyylinen kulttuurihistoriallisesti arvokas 17010: keakoulussa tai täydentää peruskouluopintoja. rakennus. Puisen rakennuksen lahovaurioiden es- 17011: Sosiaalialan oppilaitos kouluttaa kodinhoitajia ja tämiseksi kunnostuksella on kiire. 17012: päivähoitajia. Opisto on lainavaroin tehnyt 1980-luvulla ra- 17013: Opiskelijoita opistossa on yhteensä 190, joista kennuksessa perusparannuksia n. 1,8 milj. mar- 17014: kansanopistossa 120 ja sosiaalialan oppilaitoksessa kalla. Rakennuksen kunnostus vaatisi karkeiden 17015: 70. arvioiden mukaan 4-7 milj. mk, minkä suoritta- 17016: Opiston toiminnan kannalta olisi kiireellinen miseen opistolla ei ole vähäisintäkään mahdolli- 17017: tehtävä peruskorjata opiskelija-asunnot. Toisaalta suutta. 17018: kulttuurihistorialliselta kannalta ensisijaista on Suureksi ongelmaksi on osoittautunut se, ettei 17019: valtakunnalliseksi suojelukohteeksi nimetyn van- valtion tulo- ja menoarvioon sisälly sellaista mää- 17020: han päärakennuksen pikainen peruskorjaus. rättyä menokohtaa, jolta Keski-Suomen opistolle 17021: Opistorakennus II, ns. kivitalo, on valmistunut ja muille vastaavantyyppisille kansanopistoille 17022: 1930-luvulla ja lisärakennettu 1940-luvulla. Ra- voitaisiin osoittaa varoja välttämättömien inves- 17023: kennusta ei ole aiemmin peruskorjattu. Peruspa- tointien toteuttamiseksi. 17024: rannuksen kustannusarvio on 3, 2 milj. mk. Opis- Vuonna 1987 opisto on saanut valtion varoja 17025: torakennus III, ns. mineriitti, on valmistunut 100 000 mk vanhan päärakennuksen suunnitteluun 17026: 1960-luvun alussa. Rakennusta ei ole peruskorjat- ja on saamassa kevään lisätalousarviossa 200 000 mk 17027: tu. Perusparannuksen kustannusarvio on n. 2 opiskelija-asuntojen peruskorjaukseen. 17028: milj. mk. Yhteensä perusparannukset maksavat Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 17029: n. 5,2 milj. mk. Opiston 5-vuotissuunnitelmassa nioittavasti, 17030: hanke on ajoitettu vuodelle 1988. Koska opiston 17031: velkataakka on jo nyt mitoitettu äärimmilleen, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17032: yhteiskunnan kaikinpuolinen tuki välttämätöntä. 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 17033: Rakennuksissa toimivat Suolahden sosiaalialan kan määrärahan Keski-Suomen opiston 17034: oppilaitos sekä kansanopiston yleissivistävät linjat. rakennusten kunnostustöiden suorittamis- 17035: Koska rakennuksissa ei ole tehty perusparannuk- ta varten. 17036: 17037: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17038: 17039: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen 17040: Iiris Hacklin Tina Mäkelä Helena Pesola 17041: Sakari Knuuttila 17042: 1987 vp. 461 17043: 17044: Raha-asia-aloite n:o 435 17045: 17046: 17047: 17048: 17049: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen vesi- 17050: tieväylän rakentamistöiden aloittamiseen 17051: 17052: 17053: Eduskunnalle 17054: 17055: Keiteleen-Päijänteen vesitieväylän kanavoin- Oy:n sellutehtaan puunhankinnan vaikutusten 17056: tia ja ruoppausta on suunniteltu jo varsin pitkään. seuraamisella. 17057: Viimeisten suunnitelmien mukaan kanavointi Jyväskylän ohitustietyömaan valmistumisen jäl- 17058: tehtäisiin rakentamalla Keiteleen ja Päijänteen vä- keen Keski-Suomessa ei ole tekeillä tämän suu- 17059: liselle 45 km:n pituiselle, pääasiassa luonnon jär- ruusluokan tiehanketta. Metsä-Botnia Oy:n 17060: vialtailla kulkevalle väylälle viisi sulkukanavaa. puunhankinta ei ole muuttanut puuvirtoja siinä 17061: Useimmat asiantuntijaviranomaiset ja metsäteol- määrin, että perusteet kanavan rakentamiselle oli- 17062: lisuus ovat katsoneet lausunnoissaan hankkeen sivat vähentyneet. Jatkuvasti lisääntyvä venemat- 17063: kannattavaksi ja tarpeelliseksi. Vuoden 1986 hin- kailu sitä vastoin lisää kanavan tarpeellisuutta ja 17064: tatasossa hankkeen kustannusarvio on 150 milj. merkitystä matkailuelinkeinolle. 17065: mk. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 17066: Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta päätti taen, 17067: keväällä 1985 siirtää Keiteleen-Päijänteen kana- 17068: van rakentamisen aloittamisen käsittelyn tapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17069: vaksi valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion kä- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 17070: sittelyn yhteydessä. Siirtoa perusteltiin Keski- markan määrärahan Keiteleen-Päzjän- 17071: Suomessa meneillään olleilla suurilla tiehankkeil- teen vesitieväylän rakennustöiden aloitta- 17072: la sekä Äänekoskella käynnistyneen Metsä-Botnia mzseen. 17073: 17074: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 17075: 17076: Helena Pesola Sakari Knuuttila Iiris Hacklin 17077: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen 17078: Tina Mäkelä Pirjo Rusanen Toimi Kankaanniemi 17079: 462 1987 vp. 17080: 17081: Raha-asia-aloite n:o 436 17082: 17083: 17084: 17085: 17086: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnit- 17087: telua varten Kotkaan 17088: 17089: 17090: Eduskunnalle 17091: 17092: Kuntaliitoksen sekä vanhojen kaupunkien eri- suunnittelussa vo1ta1sun ottaa huomioon myös 17093: tyisrasitusten poistamisesta aiheutuneiden valtion valtion muiden virastojen tai laitosten tai Kotkan 17094: ja kaupungin virastojen ja laitosten toimipisteiden kaupungin tarpeet. 17095: muutosten tapahduttua jäi vielä huomattava mää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 17096: rä valtion virastoja vuokratiloihin eri puolille Kot- 17097: kan kaupunkia. Tällaisia ovat verotoimisto, ulos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17098: ottolaitos, Kansaneläkelaitos, työvoimatoimisto, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 17099: piirimetsälau takunta, liikevaihtoverotoimisto, 28.64.74 500 000 markkaa valtion vi- 17100: tullipiiri, luotsipiiri ja henkikirjoittaja. Hankkeen rastotalon suunnittelua varten Kotkaan. 17101: 17102: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17103: 17104: Anna-Liisa Piipari Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 17105: 1987 vp. 463 17106: 17107: Raha-asia-aloite n:o 437 17108: 17109: 17110: 17111: 17112: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatterimuseon toiminta- 17113: edellytysten turvaamiseksi 17114: 17115: 17116: Eduskunnalle 17117: 17118: Teatterimuseo on oman alansa ainoa säännölli- lajia edustava museo sai v. 1986 valtionavustukse- 17119: sesti toimiva museo Suomessa. Se joutuu omien lla 1,6 milj. mk. Teatterimuseon varsinainen toi- 17120: kokoelmiensa hoidon rinnalla palvelemaan teatte- minta-avustus oli 138 000 mk, 2 000 mk pie- 17121: reita niiden dokumentointityössä ja avustamaan nempi kuin edellisen vuoden toiminta-avustus ja 17122: koti- ja ulkomaisia tutkijoita. Koska museo on lisätoiminta-avustus yhteensä. Eduskunta myönsi 17123: käytännössä myös alan keskeisin arkisto, tutki- vuodelle 1986 Suomen valokuvataiteen museon ja 17124: mustyön osuus on merkittävä. Näyttelytoiminta Teatterimuseon jälkeenjääneisyyden korjaamiseen 17125: muodostaa tärkeän yleisönpalvelumuodon ja kou- 500 000 mk, josta opetusministeriö jakoi Teatteri- 17126: lulaisille suunnattuna osan teatterikasvatustam- museolle 100 000 mk. Tämän lisäavustuksen huo- 17127: me. mioon ottaen valtionavustukseksi muodostui vain 17128: Teatterimuseota ylläpitävä Helsingin Teatteri- 238 000 mk. 17129: museosäätiö perustettiin v. 1962 ja museo avattiin Teatterimuseo säilyttää maamme kansanomai- 17130: seuraavana vuonna. Toiminta on alusta saakka ol- simman taiteenalan kulttuuriperintöä. Nykyisin 17131: lut valtakunnallista. Arvokkaiden kokoelmien edellytyksin on mahdotonta vastata aineiston 17132: huoltoon ei kuitenkaan ensimmäisten 20 vuoden kunnosta, järjestämisestä ja käytöstä. Museon val- 17133: aikana ollut juuri varoja. Museon toiminta on vii- tionavustus tulisikin saattaa vähitellen muiden 17134: me vuosina ollut taloudellisista vaikeuksista huoli- taiteen alan erikoismuseoiden tasolle. Sen lisäksi 17135: matta vilkasta ja monipuolista. Toimintavarojen tulee huolehtia siitä, että aikaisempien vuosien 17136: vähäisyys on kuitenkin vaikuttanut siten, että mu- toimintavarojen puutteen aiheuttamat viivästyk- 17137: seo on voinut hoitaa vain kiireisimmät tehtävät ja set voidaan korjata. 17138: uusien hankintojen käsittelyn, vaikka henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17139: kunnan tulisi voida suorittaa huomattava 17140: luettelointi- ym. työ myös vanhojen kokoelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17141: osalta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 17142: Teatterimuseon valtionavustus on aivan eri ta- 29.90.52 300 000 markan lisäämäärära- 17143: solla kuin muiden taiteen alan valtakunnallisten han Teatterimuseon valtionavustuksen jäl- 17144: erikoismuseoiden. Seuraavaksi pienin koko taide- keenjääneisyyden kor;aamiseksi. 17145: 17146: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17147: 17148: Anna-Liisa Piipari Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 17149: Riitta Myller Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen 17150: 464 1987 vp. 17151: 17152: Raha-asia-aloite n:o 438 17153: 17154: 17155: 17156: 17157: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin Kotkan 17158: Merimieslaulufestivaalien järjestämiseksi 17159: 17160: 17161: Eduskunnalle 17162: 17163: Vuodesta 1962 järjestettyjen Kotkan Meripäi- perusteltua, että valtiovalta osallistuisi fesivaalien 17164: vien, joiden ohjelmisto liittyy oleellisesti meren- kustannusten peittämiseen. 17165: kulkuun ja merimieskulttuuriin, päätapahtumak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17166: si ovat muodostuneet kansainväliset merimieslau- taen, 17167: lufestivaalit, joiden tavoitteena on jo katoamassa 17168: olevan merimieslauluperinteen tallentaminen se- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17169: kä uuden merimieslaulukulttuurin luominen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 17170: Merimieslaulut ovat perinteistä kansainvälistä 29.90.52 120 000 markkaa Kotkan 17171: kulttuuria. Koska Kotkan ohella koko valtakuntaa kansainvälisten Merimieslaulufestivaalien 17172: voidaan Meripäivien ja Merimieslaulufestivaalien avustamiseen. 17173: avulla tehdä tunnetuksi Itämeren alueella, olisi 17174: 17175: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17176: 17177: Anna-Liisa Piipari Sinikka Mönkäre 17178: Antero Kekkonen Saara-Maria Paakkinen 17179: 1987 vp. 465 17180: 17181: Raha-asia-aloite n:o 439 17182: 17183: 17184: 17185: 17186: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta päätieverkon parantamiseen 17187: Kymen läänissä 17188: 17189: 17190: Eduskunnalle 17191: 17192: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kymen piiri on tävyyden säilymistä tyydyttävänä. Yleisten teiden 17193: tienpidon pitkän aikavälin suunnittelun yhteydes- rakentamisen määräraha tulisi Kymen tiepiirissä 17194: sä todennut Kymen läänin päätieverkon vaativan nostaa nykyisestä noin 65 mmk:n vuositasosta 17195: huomattavia parannuksia. Kymen tiepiirin pää- noin puolitoistakertaiseksi. Kymen piirin mukaan 17196: tieverkko on vilkkaasti liikennöity, ja erityisesti tarve vuonna 1987 on noin 90 mmk. 17197: raskaan liikenteen osuus on merkittävä. Maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17198: kaksi suurinta vientisatamaa Hamina ja Kotka ai- taen, 17199: heuttavat erityisen voimakasta kuormitusta alueen 17200: pääväylille. Lähivuosien tärkeimmät perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17201: nuskohteet ovat valtatiet n:o 6 ja 7. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17202: Rahoituksen nykyinen taso ei ole riittävä tur- 31. 24. 77 20 000 000 markkaa Kymen 17203: vaamaan maan pääteiden rakenteen ja liikennöi- läänin päätieverkon parantamiseen. 17204: 17205: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17206: 17207: Anna-Liisa Piipari Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 17208: 17209: 17210: 17211: 17212: 32 270416F 17213: 466 1987 vp. 17214: 17215: Raha-asia-aloite n:o 440 17216: 17217: 17218: 17219: 17220: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkökaapelin saamiseksi 17221: mantereelta Kotkan Haapasaareen 17222: 17223: 17224: Eduskunnalle 17225: 17226: Puolustusvoimat ja merivartiosto tuottavat ny- meripelastustoiminnan tehostamiseksi selvitetään 17227: kyisin kalliisti omilla aggregaateilla sähköä Haa- mahdollisuudet Haapasaaressa sijaitsevien puolus- 17228: pasaarella sijaitseviin toimipisteisiin. Haapasaaren tusvoimien ja merivartioston asemien sähköistä- 17229: kylä on kokonaan sähköistämättä. miseksi." 17230: Kotkan kaupunki, puolustusvoimat ja merivar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17231: tiosto ovat selvittämässä mahdollisuuksia liittää taen, 17232: Haapasaari mantereen sähköverkkoon yhteishank- 17233: keena. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17234: Lisäperusteena on todettava lausuma, joka sisäl- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 17235: tyy valtiovarainvaliokunnan mietintöön valtion markkaa siihkökaapelin laskemiseksi man- 17236: tulo- ja menoarviosta vuodelle 1986: "Valiokunta tereelta Kotkan Haapasaareen. 17237: kiinnittää huomiota siihen, että merivalvonnan ja 17238: 17239: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17240: 17241: Anna-Liisa Piipari Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 17242: 1987 vp. 467 17243: 17244: Raha-asia-aloite n:o 441 17245: 17246: 17247: 17248: 17249: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton 17250: toiminnan tukemiseksi 17251: 17252: 17253: Eduskunnalle 17254: 17255: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuranneet raamineo ja pyrkimys vaikuttaa myönteisesti hei- 17256: maamme asuntopolitiikan ja erityisesti vuokralla- dän asemaansa. Vuokralaisten Keskusliitto onkin 17257: asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. Erityisesti asu- jo 40-vuotisen toimintansa aikana antanut merkit- 17258: miskustannusten jatkuva kohoaminen tuo monil- tävän panoksen aravalainsäädännön kehittämi- 17259: le perheille kasvavia taloudellisia uhrauksia. seen. 17260: Vuoralaisten Keskusliitto ry. on useiden kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17261: keisten etujärjest0jen, mm. SAK:n, KK:n ja taen, 17262: TVK:n perustama järjestö. Myös vuokralaisyhdis- 17263: tykset ja itse vuokralla-asujat kuuluvat järjestöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17264: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 17265: käytetty ja edelleen käytetään monin eri tavoin 35.45.52 200 000 markkaa Vuokralais- 17266: asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Päätoiminta on ten Keskusliiton toiminnan tukemiseen. 17267: kuitenkin vuokralla-asujien aseman jatkuva seu- 17268: 17269: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17270: 17271: Anna-Liisa Piipari Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 17272: Riitta Myller Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen 17273: 468 1987 vp. 17274: 17275: Raha-asia-aloite n:o 442 17276: 17277: 17278: 17279: 17280: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhais- 17281: nuorisoliiton koulutustoiminnan tukemiseen 17282: 17283: 17284: Eduskunnalle 17285: 17286: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto on perustettu toimintabudjetin puitteissa pystytä erottamaan 17287: vuonna 1972. Varhaisnuorisotyön arvo tunnuste- tapahtumalle. 17288: taan tärkeänä kasvatuskeinona. Kerhotyöllä anne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17289: taan nuorille toimintavirikkeitä ja näin mahdolli- taen, 17290: suus omaehtoiseen pitkäjänteiseen työskentelyyn. 17291: Erityinen tarve on järjestää mittavampia valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17292: kunnallisia kulttuuria painottavia tapahtumia. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29. 91 17293: Tapahtumat antaisivat uusia monipuolista toi- määrärahoihin 50 000 markkaa Porvarzlli- 17294: mintaa painottavia virikkeitä yhdellä kertaa koko sen Varhaisnuorisoliiton koulutustoimin- 17295: valtakunnan laajuisesti. Tällaiset tapahtumat vaa- nan tukemiseen. 17296: tivat huomattavia määrärahoja, joita ei normaalin 17297: 17298: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17299: 17300: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen 17301: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie 17302: 1987 vp. 469 17303: 17304: Raha-asia-aloite n:o 443 17305: 17306: 17307: 17308: 17309: Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistojen rakentami- 17310: seen valtatielle n:o 2 17311: 17312: 17313: Eduskunnalle 17314: 17315: Valtatie n:o 2 Helsingistä Poriin tulee pääosin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17316: riittämään liikenteen tarpeisiin vielä pitkän aikaa, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17317: kunhan poistetaan pahimmat pullonkaulat. Lii- 31.24. 77 5 000 000 markkaa ohituskais- 17318: kenteen sujuvuus paranee huomattavasti, jos tiel- tojen rakentamiseen valtatielle n:o 2. 17319: le rakennetaan riittävästi ohituskaistoja, jotka 17320: puuttuvat vielä kokonaan. 17321: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17322: taen, 17323: 17324: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17325: 17326: Aino Pohjanoksa 17327: 470 1987 vp. 17328: 17329: Raha-asia-aloite n:o 444 17330: 17331: 17332: 17333: 17334: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-Rauman 17335: radan perusparantamiseen ja sähköistämiseen 17336: 17337: 17338: Eduskunnalle 17339: 17340: Tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 on esitetty ollen jo lähes 10 %, joten ratatyöt auttaisivat 17341: määräraha Lielahden-Porin-Mäntyluodon ra- myös työllisyyttä. 17342: dan perusparannukseen. Määräraha Kokemäki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17343: Rauma on jäänyt pois vuoden 1987 osalta. taen, 17344: Rauman sataman liikenne on jatkuvassa nou- 17345: sussa ja yhteyksien sisäiseen Suomeen pitäisi olla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17346: myös rautateitse kunnossa. Kokemäen-Rauman 1988 tulo- ja menoarvioon momentz"lle 17347: radan kunto on varsinkin paikoitellen jopa vaaral- 31. 90.78 2 000 000 markkaa Kokemäen 17348: linen esim. kemiallisten aineiden kuljetukseen. -Rauman radan perusparannukseen. 17349: Rauman seudun työttömyys on myös nousussa 17350: 17351: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17352: 17353: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo 17354: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen 17355: 1987 vp. 471 17356: 17357: Raha-asia-aloite n:o 445 17358: 17359: 17360: 17361: 17362: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman meriväylän 17363: syventämiseen 17364: 17365: 17366: Eduskunnalle 17367: 17368: Syväväylä valmistui Rauman satamaan vuonna ovat investoineet satamaan pitkälti yli 200 miljoo- 17369: 1980. Sen syvyydeksi määrättiin 9 metriä. Tämän naa markkaa. 17370: jälkeen on sataman käyttö lisääntynyt sataman Väylän syventäminen on kallista maaperän ta- 17371: laajennuksen ja tämän 9 metriä syvän meriväylän kia, joten kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen 17372: ansiosta suhteellisesti enemmän kuin koko Suo- merenkulkuhallituksen tulee ottaa vuosille 1988 17373: men satamaliikenne muissa satamissa. Vuonna -97 laadittuun meriväyläohjelmaan Rauman 17374: 1980 Rauman satama oli kahdeksannella tilalla meriväylän syventäminen ja merkitä jo vuoden 17375: Suomen kauppasatamien suuruusjärjetyksessä, 1988 valtion tulo- ja menoarvioon suunnittelu- 17376: kun se jo vuonna 1983 oli ja on edelleen neljän- määräraha hanketta varten. 17377: nellä tilalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17378: Nykyisen kasvun oletetaan jatkuvan niin, että taen, 17379: nykyinen 2, 5 miljoonan tonnin ulkomaanliiken- 17380: teen kokonaismäärä nousee vuoteen 1995 men- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17381: nessä aina 4 miljoonaan tonniin. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 17382: Jatkuvasti kasvava liikenne vaatii sataman sy- kan suunnittelumäärärahan vuonna 1980 17383: väyksen ja väylien olevan alusten vaatimalla ta- valmistuneen Rauman meriväylän syven- 17384: solla. tämiseen. 17385: Rauman kaupunki ja yksityiset satamayhtiöt 17386: 17387: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17388: 17389: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo 17390: 472 1987 vp. 17391: 17392: Raha-asia-aloite n:o 446 17393: 17394: 17395: 17396: 17397: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhuksille tarkoitettu- 17398: jen kulttuurin tukipalvelujen tarpeen selvittämiseksi 17399: 17400: 17401: Eduskunnalle 17402: 17403: Maamme vanhushuollossa on järjestetty fyysi- jotta voidaan hoitaa myös vanhusten psyykkinen 17404: nen huolto vanhuksille kautta maan. Kulttuuri- huolto. 17405: palvelujen säännöllinen tarjonta sekä vanhainko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17406: teihin että avohoitoon on täysin järjestämättä tai taen, 17407: se on jätetty vapaaehtoisjärjestöjen hoidettavaksi. 17408: Monet vanhukset haluaisivat saada myös kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17409: tuuripalveluja, mutta eivät itse voi esim. lähteä 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 17410: kirjastoon etsimään itselleen mielenkiintoista kaa laitos- ja avohuollossa olevien vanhus- 17411: luettavaa, musiikkia tms. Tällaisten palvelujen ten kulttuurin tukipalvelujen tarpeen sel- 17412: tukitoiminta tulee selvittää valtakunnallisesti, vittämiseksi. 17413: 17414: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17415: 17416: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Tapio Holvitie 17417: 1987 vp. 473 17418: 17419: Raha-asia-aloite n:o 447 17420: 17421: 17422: 17423: 17424: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten kuvataide- 17425: koulujen tukemiseen 17426: 17427: 17428: Eduskunnalle 17429: 17430: Suomessa on toiminut lasten ja nuorten kuva- Voidakseen toimia tavoitteidensa mukaisesti 17431: taidekouluja kohta kymmenen vuotta. Tätä ny- lasten ja nuorten kuvataidekoulut tarvitsevat tun- 17432: kyä kouluja on 80 ja niissä opiskelee noin 9 000 tuvasti nykyistä enemmän taloudellista tukea. 17433: nuorta. Edellä olevan perusteella kunnioittavasti ehdo- 17434: Kuvataidekoulujen kasvatuksellinen merkitys tamme, 17435: on suuri. Vaihtoehtona passiiviselle vapaa-ajan 17436: vietolle ne tarjoavat mahdollisuuden harrastaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17437: korkeatasoista, syvällistä taidetta, joka kehittää ih- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17438: mistä monipuolisesti, niin tunne-elämää kuin 29.90.52 3 000 000 markkaa lasten ja 17439: älyäkin. Kuvataidekoulut tarjoavat humaanin nuorten kuvataidekoulujen tukemista var- 17440: vaihtoehdon alati leviävän videokulttuurin kiel- ten. 17441: teisille vaikutuksille. 17442: 17443: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 17444: 17445: Markku Pohjola Lauri Metsämäki Riitta Myller 17446: Seija Karkinen Matti Saarinen Aimo Ajo 17447: Iiris Hacklin Riitta Järvisalo-Kanerva Reino Paasilinna 17448: Arto Lapiolahti Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos 17449: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila 17450: 474 1987 vp. 17451: 17452: Raha-asia-aloite n:o 448 17453: 17454: 17455: 17456: 17457: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta HIV-epidemian ja AIDS- 17458: taudin rokote- ja torjuntatoimenpiteiden tutkimukseen 17459: 17460: 17461: Eduskunnalle 17462: 17463: Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mu- lelta. Vilkkaan kansainvälisen matkailun vuoksi 17464: kaan maapallolla on 5-10 miljoonaa ihmistä saa- uusia tartuntoja tulee edelleen ulkomailta. HIV- 17465: nut HIV-tartunnan. HIV, ihmisen immuunipuu- epidemian seuraukset Suomessa riippuvat paljolti 17466: tosvirus (Human immunodeficiency virus), ai- omista toimenpiteistämme tänään ja huomenna. 17467: heuttaa monimuotoisen tautikirjon, joka vaihte- Myös suomalaisten tutkijoiden tulee voida tehdä 17468: lee täysin oireettomasta viruksen kantajasta taudin kaikkensa HIV-epidemian torjumiseksi sekä pa- 17469: loppuvaiheeseen, AIDS:iin (immuunikato, Ac- rantavan hoidon ja rokotteen kehittämiseksi. 17470: quired immune deficiency syndrome). Tilastojen HIV-epidemian tutkimus- ja torjuntatyöhön 17471: mukaan 10-30 prosenttia HIV-tartunnan saa- etupäässä yksityisistä lähteistä saadut varat ovat ol- 17472: neista saa AIDS-sairauden viidessä vuodessa. Li- leet riittämättömät. 17473: säksi 20-50 prosenttia saa muita lievempiä oirei- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti ehdo- 17474: ta. Tauti leviää erittäin nopeasti, eikä tehokasta tamme, 17475: vastalääkettä ole löytynyt. Perustellusti on väitetty 17476: AIDS-taudin olevan ydinaseiden jälkeen suurin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17477: uhka ihmiskunnalle. Niin ikään on mahdollista, 1988 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 17478: että tulevan vuosikymmenen aikana tullaan löytä- kan määrärahan HIV-epidemian ja AIDS- 17479: mään uusia HIV-sarjan viruksia. taudin rokote- ja torjuntatoimenpiteiden 17480: HIV on tullut Suomeen maan rajojen ulkopuo- tutkimukseen. 17481: 17482: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 17483: 17484: Markku Pohjola Kaj Bärlund Anna-Liisa Piipari 17485: Pertti Hietala Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila 17486: Arja Alho Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen 17487: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 17488: 1987 vp. 475 17489: 17490: Raha-asia-aloite n:o 449 17491: 17492: 17493: 17494: 17495: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan alkoholistien kun- 17496: toutusklinikan katkaisu- tai selviämisaseman rakentamiseen 17497: 17498: 17499: Eduskunnalle 17500: 17501: Viina tappaa vuosittain maassamme yli 2 000 Kalliolan kuntoutusklinikka toimii vähäisin va- 17502: suomalaista. Alkoholin väärinkäytön seurauksena roin. Lisävaroin hoitoon pyrkivien jonoa voitaisiin 17503: Kansaneläkelaitos myöntää vuosittain noin 5 000 lyhentää. Klinikan yhteyteen tulisi perustaa 17504: työkyvyttömyyseläkettä. Hoitopäiviä viina aiheut- katkaisu- tai selviämisasema. Tällä toimenpiteellä 17505: taa vuodessa yli miljoona. Alkoholismin ennal- hoitotulos paranisi entisestään. 17506: taehkäisy ja sairastuneiden kuntoutus on kansalli- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti ehdo- 17507: nen välttämättömyys. tamme, 17508: Kalliolan alkoholistien kuntotusklinikka Es- 17509: poossa on ainoa ns. myllyhoitoa antava kuntou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17510: tusklinikka Suomessa. Klinikka on saanut hyviä 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 17511: tuloksia alkoholismin hoidossa: kolmannes hoi- kan määrärahan Kalliolan alkoholistien 17512: dossa olleista on saavuttanut ainakin vuoden rait- kuntoutusklinikan katkaisu- tai selviämis- 17513: tiuden. Hoidon tehosta on osoituksena myös kah- aseman rakentamiseen. 17514: den kuukauden jono hoitoon. 17515: 17516: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 17517: 17518: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 17519: Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos 17520: Jukka Gustafsson 17521: 476 1987 vp. 17522: 17523: Raha-asia-aloite n:o 450 17524: 17525: 17526: 17527: 17528: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien ra- 17529: kentamiseen Paraisten-Houtskarin ja Kustavin-Turun välille 17530: 17531: 17532: Eduskunnalle 17533: 17534: Polkupyörän käyttö on jatkuvasti lisääntynyt pyörämatkailualuetta. Houtskarista on nykyään 17535: sekä työ- että virkistysmatkailussa. Kansantervey- laivayhteys Kustaviin, joten polkupyörällä olisi 17536: delliset ja -taloudelliset näkökohdat puoltavat toi- mahdollista tehdä rengasmatka läpi koko saaris- 17537: menpiteitä, jotka edesauttavat kehityksen jatku- ton. Samalla tulisi kehittää myös saariston leirin- 17538: mista samaan suuntaan, siitäkin huolimatta, että täalueita ja majoitusmahdollisuuksia. Tällä voisi 17539: kevyen liikenteen onnettomuustilastot ovat sa- olla merkityksensä saaristolaisten toimeentulos- 17540: massa suhteessa rumentuneet. Nousevat tilasto- sa ja saariston säilymisessä elinkelpoisena talous- 17541: käyrät voidaan katkaista rakentamalla lisää kevyel- alueena. 17542: le liikenteelle tarkoitettuja väyliä. Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme kunnioit- 17543: Turunmaan saariston ainutlaatuisuus tunne- tavasti, 17544: taan laajasti maamme rajojen ulkopuolellakin. 17545: Polkupyörällä sen teille ei kuitenkaan ole mene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17546: mistä. Tiet ovat kapeita, ilman ajokelpoista pien- 1988 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 17547: narta, ja liikenne on runsaasta mökkiasutuksesta markkaa kevyen liikenteen väylien raken- 17548: johtuen erinomaisen vilkasta. tamiseksi Turunmaan saaristoon välezlle 17549: Ilman edellä mainittuja vaaratekijöitä Turun- Parainen-Houtskari ja Kustavi-Turku. 17550: maan saaristo olisi ihanteellista ja omaleimaista 17551: 17552: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 17553: 17554: Virpa Puisto Sinikka Mönkäre Raimo Vuoristo 17555: Riitta Myller Jukka Roos Risto Ahonen 17556: 1987 vp. 477 17557: 17558: Raha-asia-aloite n:o 451 17559: 17560: 17561: 17562: 17563: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten laitos- 17564: huolto- ja asuntolapaikkojen lisäämiseksi Varsinais-Suomessa 17565: 17566: 17567: Eduskunnalle 17568: 17569: Varsinais-Suomessa kehitysvammaisten laitos- Varsinais-Suomessa ympärivuorokautista hoito- 17570: huolto- ja asuntolapaikkojen määrä on selvästi alle paikkaa odottaa 214 kehitysvammaista. Heistä 17571: maan keskitason. Varsinais-Suomen erityishuolto- 52:lla on hoitajana yli 70-vuotias omainen. Kes- 17572: piirin kuntainliiton liittovaltuusto teki 16.6.1980 kuslaitoksen ja kuntainliiton muiden yksiköiden 17573: päätöksen 17 2 hoitopaikan perustamisesta vuo- hoitokapasiteetin jatkuva ylittäminen on vaikeut- 17574: teen 1985 mennessä. Päätös perustui kuntakohtai- tanut ja vaikeuttaa päivittäistä hoitotyötä. Tämä 17575: seen hoitopaikkatarveselvitykseen. Näistä paikois- ei aikaa myöten voi olla vaikuttamatta hoidon, 17576: ta on pystytty toteuttamaan ainoastaan 50. kuntoutuksen ja opetuksen tasoon. 17577: Vaikeasta hoitopaikkatilanteesta on neuvoteltu Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17578: Turun ja Porin lääninhallituksen sekä yksittäisten 17579: kuntien kanssa. Hoitopaikkojen puutteen aiheut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17580: tamasta kriisitilanteesta vallitsee yksimielisyys, 1988 tulo- ja menoarvioon 4 5 00 000 17581: käytännön toimet asian korjaamiseksi estää val- markkaa Varsinais-Suomen erityishuolto- 17582: tionavun puute. piirzJie ympärz.vuorokautista hoitoa tarvit- 17583: Hoitopaikkojen vähyys on näkyvästi vaikeutta- sevien kehitysvammaisten hoidon järjestä- 17584: nut kuntainliiton toimintaa. Kuluvana vuonna ei miseksi. 17585: ole kyetty auttamaan edes niitä kehitysvammaisia, 17586: jotka vanhempien sairauden tai kuoleman vuoksi 17587: olisivat tarvinneet asianmukaisen hoitopaikan. 17588: 17589: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 17590: 17591: Virpa Puisto Sinikka Mönkäre Raimo Vuoristo 17592: Riitta Myller Risto Ahonen Jukka Roos 17593: 478 1987 vp. 17594: 17595: Raha-asia-aloite n:o 452 17596: 17597: 17598: 17599: 17600: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokoneohjelman tuottami- 17601: seksi tupakointia vähentävään terveyskasvatukseen 17602: 17603: 17604: Eduskunnalle 17605: 17606: Tietokoneilla annettava opetus lisääntyy kou- tokoneiden käytön paremmin kuin tytöt, joita tie- 17607: luissa. Tietokoneavusteinen opetus tuo vaihtelua tokoneet kiinnostavat vain vähän. 17608: ja innostaa oppimiseen. Se lisää motivaatiota ja Tupakointia vähentävän terveyskasvatuksen 17609: mahdollistaa opetuksen yksilöinnin. Tietokone- tueksi ehdotamme laadittavaksi tietokoneavustei- 17610: opetus lisää syvällisiä keskusteluja opittavasta ai- sen strategiapelin, jonka tavoitteena on tupakoin- 17611: heesta. nin ja siitä aiheutuvien haittojen välisen syy- ja 17612: Tänä päivänä lapset ja nuoret joutuvat tekemi- seuraussuhteen havainnollistaminen sekä tupa- 17613: siin tietokoneiden kanssa usein jo kotona mutta kointipäätösten yksilöllisten ja yhteiskunnallisten 17614: viimeistään kouluissa, koska kaikki koulut hank- vaikutusten selkiyttäminen. Arvioidut kustannuk- 17615: kivat käyttöönsä tietokoneet tämän vuosikymme- set ovat 120 000 mk. 17616: nen kuluessa. Ongelmaksi onkin muodostunut se, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17617: mitä ohjelmia käytetään. Koulujen käyttöön mo- taen, 17618: nipuolisia ohjelmia ei toistaiseksi ole riittävästi. 17619: Kotikäytössä ovat yleisimpiä erilaiset tuhoamispe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17620: lit, jotka kiehtovat pelaajaa nopeudellaan, väreil- 1988 tulo- ja menoarvioon 120 000 mark- 17621: lään ja korkeatasoisilla kuvillaan. Niiden sisältö kaa tietokoneavusteisen strategiapelin 17622: on kuitenkin lähes poikkeuksetta väkivaltainen. tuottamiseksi tupakointia vähentävään 17623: Ongelma on myös siinä, että pojat omaksuvat tie- terveyskasvatukseen. 17624: 17625: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 17626: 17627: Pekka Puska Ole Wasz-Höckert 17628: Pekka Haavisto Tina Mäkelä . 17629: 1987 vp. 479 17630: 17631: Raha-asia-aloite n:o 453 17632: 17633: 17634: 17635: 17636: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tutki- 17637: muskeskuksen Tampereen toimitalon rakentamiseen 17638: 17639: 17640: Eduskunnalle 17641: 17642: Eduskunnan hyväksymissä valtion tulo- ja me- kentaminen on kiireellinen. Alkuperäisten suun- 17643: noarvion perusteluissa, valtioneuvoston eduskun- nitelmien mukaan tuli toimitilojen valmistua ku- 17644: nalle antamissa selonteoissa sekä valtioneuvoston luvan vuosikymmenen alussa, mutta hanke on jat- 17645: periaatepäätöksissä on todettu, että Valtion tek- kuvasti viivästynyt. Vuoden 1987 valtion tulo- ja 17646: nillisen tutkimuskeskuksen kasvua suunnataan menoarvioon on eduskunta hyväksynyt hankkee- 17647: pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin yksiköi- seen 5 mmk:n määrärahan. Suunnitteluvalmius 17648: hin, erityisesti Tampereelle ja Ouluun. on kuitenkin sellainen, että varsinainen rakenta- 17649: Muissa työryhmä- ym. kannanotoissa on todet- mistyö voinee alkaa vasta vuonna 1988. Mahdolli- 17650: tu tutkimustoiminnan alueyksiköiden kehittämi- set viivytykset suunnittelussa voivat vaikuttaa 17651: sen tarpeellisuus. Julkisuudessa onkin esiintynyt hankkeen alkamisajankohtaan. Sekä VTT:n toi- 17652: tietoja, että VTT:n henkilöresurssien lisäyksestä jo minnan kehittäminen että Tampereen teknillisen 17653: lähes puolet suunnattaisiin pääkaupunkiseudun korkeakoulun tarve saada nykyiset vuokratilat 17654: ulkopuolelle. Tampereella tämä myönteinen ke- omaan käyttöön kiirehtivät VTT:n toimitilojen 17655: hitys edellyttää myös toimitilakysymysten ratkai- nopeaa rakentamista. 17656: semista kiireellisesti. Edellä todetmun viitaten ehdotamme kun- 17657: Tällä hetkellä Valtion teknillisen tutkimuskes- nioittaen, 17658: kuksen yksiköt ovat huomattavilta osin Tampe- 17659: reen teknillisen korkeakoulun vuokratiloissa, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17660: ka korkeakoulu tarvitsee laajenevan toiminnan 1988 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 17661: vuoksi omaan käyttöön. markan määrärahan V'IT:n Tampereen 17662: Tampereelle suunnitellun VTT:n toimitalon ra- toimitalon rakentamiseen. 17663: 17664: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 17665: 17666: Erkki Pysrynen Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 17667: Matti Hokkanen Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen 17668: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson Kimmo Sasi 17669: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Jorma Rantanen 17670: Heikki A. Ollila Matti Maijala 17671: 480 1987 vp. 17672: 17673: Raha-asia-aloite n:o 454 17674: 17675: 17676: 17677: 17678: Rajamäki: Määrärahan osoittamisestaJoutenlahden koulun peruspa- 17679: rannustöiden suorittamiseen 17680: 17681: 17682: Eduskunnalle 17683: 17684: Joutenlahden ala-asteen koulun muutos- ja pe- opettajien työskentelytiloihin ja rakennuksen LVI- 17685: rusparannustöiden rakentamistarpeen tutkiminen tekniseen tasoon. 17686: on suoritettu 17 .1.1986. Hankkeen huonetilaoh- Hankkeen toteuttaminen työllisyysvaroilla hel- 17687: jelma on kouluhallituksessa käsiteltävänä. Suun- pottaa koulurakentamisen ruuhkaa Kuopion lää- 17688: nittelu on edennyt L 2-vaiheeseen. Tämän jäl- nissä. Kaupungin peruskoulujen saneeraus- ja ra- 17689: keen työpiirustukset ovat pian valmiit. kennustyöt ovat lykkääntyneet huomattavasti 17690: Muutos- ja perusparannustyöt on mahdollista OPM:n määrärahojen vähyyden vuoksi. Varkau- 17691: aloittaa kesällä 1987. Tämän vaiheen suunnitel- den kaupungin talous ei mahdollista hankkeiden 17692: mien perusteella hankkeen kustannusarvio on toteutusta omin varoin. 17693: 1850 000 mk. Edellä olevaan viitaten ehdotan, 17694: Joutenlahden ala-asteen koulu toimii kahdessa 17695: koulurakennuksessa, jotka ovat valmistuneet vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17696: sina 1923 ja 1936. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 85 0 000 17697: Muutokset ja perusparannukset, jotka tällä markkaajoutenlahden koulun muutos- ja 17698: hankkeella on tarkoitus toteuttaa, kohdistuvat perusparannustöiden suorittamiseksi. 17699: ruoanvalmistustiloihin, oppilaiden wc-tiloihin, 17700: 17701: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17702: 17703: Kari Rajamäki 17704: 1987 vp. 481 17705: 17706: Raha-asia-aloite n:o 455 17707: 17708: 17709: 17710: 17711: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden kansalaisopiston 17712: saneeraus- ja rakennushankkeen toteuttamiseen 17713: 17714: 17715: Eduskunnalle 17716: 17717: Varkauden kansalaisopisto on oppilaitos, jonka kouluilla, keskiasteen kouluilla, elokuvateatteris- 17718: tehtävänä on edistää aikuiskasvatusta opettamalla sa, kirjastossa, nuorisotiloissa, vanhustentalolla, 17719: kansalaisille heidän vapaa-aikanaan tietoja ja tai- teatterilla yms. paikoissa. 17720: toja, edistää jatko-opiskelua ja henkistä itsensä Opistorakennuksen lähes viisikymmenvuotisen 17721: kehittämistä sekä ohjata kansalaisia vapaa-ajan toimintahistorian aikana ei taloon ole tehty yh- 17722: oikeaan käyttöön. Opistossa annetaan opetusta tään täydellistä peruskorjausta. Tästä syystä ollaan 17723: luennoin, oppitunnein ja harjoituksin. Ohjelma tilanteessa, jossa talon ylläpitämiseksi on välttä- 17724: on pääosin yleissivistävää, mutta myös ammatillis- mätöntä tehdä rakennustekninen saneeraus, jotta 17725: ta koulutusta järjestetään jossain määrin. Opis- kiinteistö ei capistuisi käyttökelvottomaksi tai hy- 17726: toon kirjoittautuneiden opiskelijoiden määrä työ- vin kalliiksi korjata. Samalla olisi tarkoituksenmu- 17727: kaudella 1985-86 oli kaista suorittaa välttämättömät salilaajennukset, 17728: jotta opiston toiminnallinen ajantasallapito olisi 17729: nalSla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 262 17730: myös mahdollista. Hankkeen kokonaiskustannus- 17731: miehiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 17732: arvio on 7 mmk, eikä sillä ole henkilöstökuluihin 17733: yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 859 vaikutusta. 17734: Edellä olevan perusteella ehdotan, 17735: Opistolla, joka toimii 56. työkauttaan, on käy- 17736: tettävissään vuonna 1939 rakennettu opistotalo, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17737: jonka suojissa noin puolet toiminnasta tapahtuu. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 17738: Tilanahtauden ja tilojen puutteellisuuden johdos- 29.57.52 600 000 markkaa Varkauden 17739: ta toimintaa kuitenkin on jouduttu hajasijoitta- kansalaisopiston saneeraus- ja rakennus- 17740: maan niin, että opetusta on annettu mm. perus- hankkeen toteuttamiseksi. 17741: 17742: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17743: 17744: Kari Rajamäki 17745: 17746: 17747: 17748: 17749: 33 270416F 17750: 482 1987 vp. 17751: 17752: Raha-asia-aloite n:o 456 17753: 17754: 17755: 17756: 17757: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Laulu-Varkaus-tapah- 17758: tuman järjestämiseksi 17759: 17760: 17761: Eduskunnalle 17762: 17763: Laulu-Varkaus-tapahtuma on laulelman vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17764: tuinen katselmus Suomessa. Tapahtuma täyden- 17765: tää osaltaan maamme laulujuhlien tarjontaa. En- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17766: simmäinen tapahtuma oli kesällä 1984. Suomalai- 1988 tulo- ja menoarvioon 60 000 markan 17767: sen kansanlaulelmatapahtuman turvaamiseksi ja määrärahan valtakunnallista laulelmamu- 17768: laulelman aseman vahvistamiseksi opetusminis- szikin katse/musta Laulu- Varkaus -tapah- 17769: teriö myönsi ensimmäisen kerran tapahtumalle tumaa varten. 17770: avustuksen vuodelle 1986 yhteensä 30 000 mark- 17771: kaa. Vuoden 1987 avustuksena eduskunta myönsi 17772: 50 000 markkaa. 17773: 17774: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17775: 17776: Kari Rajamäki Pertti Hietala 17777: 1987 vp. 483 17778: 17779: Raha-asia-aloite n:o 457 17780: 17781: 17782: 17783: 17784: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen keskus- 17785: kanavamuseon rakentamiseksi 17786: 17787: 17788: Eduskunnalle 17789: 17790: TVL:n valtakunnallista keskuskanavamuseota Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17791: suunnitellaan toteutettavaksi Varkauden kaupun- taen, 17792: gissa olevan Taipaleen kanavan yhteyteen. 17793: Hankkeen valtakunnallisen ja matkailullisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17794: merkityksen huomioon ottaen esitetään hankkeen 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17795: nopeuttamiseksi vuoden 1987 tulo- ja menoar- markkaa valtakunnallisen keskuskanava- 17796: vioon otettavaksi 1 mmk:n lisämääräraha. museon rakentamiseksi. 17797: 17798: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17799: 17800: Kari Rajamäki Pertti Hietala 17801: 484 1987 vp. 17802: 17803: Raha-asia-aloite n:o 458 17804: 17805: 17806: 17807: 17808: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion tie- ja vesiraken- 17809: nuspiirille valtatien n:o 5 rakentamiseen 17810: 17811: 17812: Eduskunnalle 17813: 17814: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin määrärahat kunnallinen hanke. Se palvelee pitkän matkan lii- 17815: ovat useita vuosia olleet tarvetta pienemmät. Mää- kennettä. Tämän vuoksi tien rakentamiseen Kuo- 17816: rärahat ovat myös olleet pienemmät kuin piirin pion tie- ja vesirakennuspiirin tulisi saada aikai- 17817: suhteellinen osuus edellyttäisi. sempaa suurempi rahoituskiintiö. Vuosittainen li- 17818: Tilanne käy kestämättömäksi 5-tien rakenta- sämäärärahan tarve on noin 50 milj. markkaa. 17819: misen käynnistyttyä. Sen rakentaminen välillä Tällöin piiri voisi selviytyä myös muiden teiden 17820: Vuorela-Siilinjärvi ja Pitkälahti-Jynkkä maksaa rakentamisesta ja ylläpidosta. 17821: vuoden 1986 suunnitelman mukaan 282,2 milj. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17822: markkaa. Hanke vie piirin resurssista erittäin suu- 17823: ren osan. Piiri joutuu siirtämään useita kymmeniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17824: pienempiä tiehankkeita, jotka on aiemmin otettu 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17825: suunnitelmiin, ohi koko suunnitelmakauden. 31.24. 77 50 000 000 markan lisämäärära- 17826: Näin alemmanasteisen tieverkon rakentaminen ja han Kuopion tie- ja vesirakennuspiirille 17827: ylläpito kärsii. valtatien n:o 5 rakentamista varten. 17828: Valtatien n:o 5 rakentaminen on selvästi valta- 17829: 17830: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17831: 17832: Kari Rajamäki Juhani Laitinen Heikki Riihijärvi 17833: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 17834: 1987 vp. 485 17835: 17836: Raha-asia-aloite n:o 459 17837: 17838: 17839: 17840: 17841: Raja~äki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 perusparanta- 17842: miseen 17843: 17844: 17845: Eduskunnalle 17846: 17847: Kantatien n:o 69 perusparantaminen on tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17848: kunnon sekä merkityksen alueen kehittämiselle 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17849: huomioon ottaen välttämätön. Tien suunnittelu markkaa kantatien n:o 69 rakentamiseen 17850: välillä Toholahti-Koskelo on valmis ja suunnit- sekä hankkeen toteutuksen aikaistamiseen 17851: telu on käynnissä välillä Rautalampi-Keski-Suo- suunnitellusta, vuonna 1992 päättyvästä 17852: men piirin raja. rakentamisesta. 17853: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17854: taen, 17855: 17856: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17857: 17858: Kari Rajamäki 17859: 486 1987 vp. 17860: 17861: Raha-asia-aloite n:o 460 17862: 17863: 17864: 17865: 17866: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Sorsakosken-Varkauden 17867: maantien n: o 53 3 perusparantamiseen 17868: 17869: 17870: Eduskunnalle 17871: 17872: Maantien n:o 533 (Sorsakoski-Leppävirta) pe- ta vaikeuttaa myös Sorsakoskella toimivan Oy 17873: rusparantaminen sekä kevyen liikenteen vaaralli- Hackman Ab:n tuotantotoimintaa. 17874: suus ovat perustellusti olleet esillä. Sorsakoski- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17875: Leppävirta -välin rakentaminen on piirin toimen- taen, 17876: pideohjelmassa vasta vuosina 1991-92. Tien pe- 17877: rusparantaminen sekä kevyen liikenteen turvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17878: suuden lisääminen korostavat kuitenkin suunni- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17879: teltua nopeampaa toteutusta. markkaa maantien n:o 533 perusparan- 17880: Tien nykyinen kunto haittaa Sorsakosken taaja- nustöiden käynnistämiseen vältllä Sorsa- 17881: man asukkaiden työssäkäymistä ja asioimista mut- koski- Varkaus. 17882: 17883: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17884: 17885: Kari Rajamäki 17886: 1987 vp. 487 17887: 17888: Raha-asia-aloite n:o 461 17889: 17890: 17891: 17892: 17893: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Äyskosken tien perus- 17894: parantamiseen 17895: 17896: 17897: Eduskunnalle 17898: 17899: Tervon kirkonkylältä Äyskosken matkailukes- hityksen turvaamiseksi. Perusparantamisen koko- 17900: kukseen (Lohimaa) johtava vilkasliikenteinen so- naiskustannukset ovat n. 6 mmk. 17901: ratie on erittäin huonossa kunnossa. Kuopion tie- Edellä olevan perusteella ehdotan, 17902: ja vesirakennuspiirin esitys sisällyttää tien perus- 17903: parantaminen jo ensi vuodelle on kohdannut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17904: määrärahavaikeuksia. Tien osalta ovat valmiina 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 17905: perusparantamissuunnitelmat. Tien liikennekuor- kan määrärahan Tervon-Äyskosken tien 17906: mitus on kesäisin yli 1 000 autoa vuorokaudessa. perusparantamistöiden käynnistämiseksi 17907: Tien perusparantaminen on välttämätöntä lii- vuonna 1988. 17908: kenneturvallisuuden sekä myös matkailualan ke- 17909: 17910: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 17911: 17912: Kari Rajamäki 17913: 488 1987 vp. 17914: 17915: Raha-asia-aloite n:o 462 17916: 17917: 17918: 17919: 17920: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Könönpellon eritasoliitty- 17921: män liikenneturvallisuuden parantamiseen Varkaudessa 17922: 17923: 17924: Eduskunnalle 17925: 17926: Valtatien n:o 70 erkaantumisramppi Kangas- keet ovat piirin ohjelmassa vasta vuosina 1992- 17927: lammin suuntaan Varkauden kaupungissa on 1993. Kuopion läänin suuret valtatiehankkeet 17928: outo ja yllättävä varsinkin vieraspaikkakuntalaisil- kahmaisevat valtaosan teiden rakentamisrahoituk- 17929: le. Eritasoliittymän alueella on tapahtunut 1980- sesta. Samalla kun päätieverkon rahoitus on järjes- 17930: luvulla neljä liikenneonnettomuutta, joista aina- tettävä erikseen tavalla, joka ei vaaranna alempias- 17931: kin osaan vahingoista on ilmeisenä osasyyllisenä teisen tieverkoston kunnossapitoaja rakentamista, 17932: rampin ja valtatien suuntaus. Tievalaistus auttaisi on myös välttämätöntä toisaalta nopeuttaa lyk- 17933: asiaa osittain, ja erityisesti pimeänä aikana, mutta kääntyneiden pienempien hankkeiden toteutusta. 17934: todellinen pysyvä korjaus saataisiin vasta valtatien Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17935: rampin suuntausta korjaamalla. Korjaustyön kar- 17936: kea kustannusarvio valaistuksesta on noin 500 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17937: markkaa Könönpellon eritasoliittymän osalta. Tä- 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark- 17938: män lisäksi olisi valaistava valtatietä välillä Tai- kaa Könönpellon eritasolzittymän liiken- 17939: pale-Könönpelto, minkä kustannusarvio on neturvallisuuden ja valaistuksen paranta- 17940: noin 300 000 markkaa. Kuopion tie- ja vesiraken- miseksi. 17941: nuspiirin tiukan rahoitustilanteen vuoksi hank- 17942: 17943: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17944: 17945: Kari Rajamäki Pertti Hietala 17946: 1987 vp. 489 17947: 17948: Raha-asia-aloite n:o 463 17949: 17950: 17951: 17952: 17953: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Huruslahden yksityistien ra- 17954: kentamiseen paikallistieksi 17955: 17956: 17957: Eduskunnalle 17958: 17959: Varkauden kaupungissa ja Leppävirran kunnas- kuntoonpanovaroin, vaan se olisi rakennettava 17960: sa oleva Huruslahden yksityistie yhdistää valtatien uudelleen paikallistienä. 17961: n:o 5 Varkauden kaupungin pohjoisosaan sekä Edellä olevan perusteella ehdotan, 17962: Leppävirran Timolan kylään. Liikenne tiellä on 17963: yli 500 autoa vuorokaudessa. Tien liikenne kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17964: vaa asutuksen kasvun myötä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17965: Tien liikenne on määrältään ja luonteeltaan 31.24.77 500000 markkaa Huruslahden 17966: yleisen tien liikennettä. yksityistien korvaavan paikallistien suun- 17967: Tien mutkaisuuden ja kapeuden vuoksi sen nitteluun ja rakentamiseen. 17968: muuttaminen yleiseksi tieksi ei ole mahdollista 17969: 17970: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 17971: 17972: Kari Rajamäki 17973: 490 1987 vp. 17974: 17975: Raha-asia-aloite n:o 464 17976: 17977: 17978: 17979: 17980: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotalahden kaivoksen 17981: hyötykäyttöä koskevaan selvitystyöhön 17982: 17983: 17984: Eduskunnalle 17985: 17986: Suomessa on vuosisadan loppuun mennessä tion tulisi osallistua huomattavan suuressa määrin 17987: lakkaamassa useita vielä toiminnassa olevia kai- suunniteltuun selvitystyöhön taloudellisesti. 17988: voksia. Kaivoksiin on rakennettu huomattava inf- Kotalahden kaivoksen selvitystyöllä olisi valta- 17989: rastruktuuri, jonka käyttämättä jääminen olisi kunnallista merkitystä, koska siitä saatujen tutki- 17990: kansantaloudellinen tuhlaus. Kaivosten yhteyteen mustulosten perusteella myös muiden vastaavien 17991: sisältyy merkittäviä sekä maanpäällisiä että maan- kaivosten hyötykäyttöä voitaisiin suunnitella. Ko- 17992: alaisia rakennelmia. Näiden mahdollista hyöty- konaisuutena näin saadut kansantaloudelliset 17993: käyttöä ei ole koordinoidusti selvitetty. hyödyt ovat varmasti merkittävää luokkaa. Yksin- 17994: Leppävirran kunnan Oravikoskella lakkasi ke- omaan kaivosten käyttömahdollisuus biomassa- 17995: väällä 1987 Kotalahden kaivoksen toiminta. Tässä tuotannossa olisi erittäin tärkeä selvityksen kohde. 17996: yhteydessä Iakkautuvan kaivosalueen hyötykäyttö Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17997: voitaisiin konkreettisesti selvittää. Hanketta on 17998: alustavasti selvitellyt Kotalahti-projektin yhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17999: dessä toiminut työryhmä, jonka toimesta tullaan 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 18000: laatimaan Iakkautuvan kaivosalueen hyötykäyttöä kan määrärahan Katalahti-projektin tutki- 18001: palveleva tutkimussuunnitelma. Leppävirran Ora- mustyöhön. 18002: vikoski on myös erityisalue. Tällä perusteella vai- 18003: 18004: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 18005: 18006: Kari Rajamäki Juhani Laitinen Heikki Riihijärvi 18007: Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 18008: Lauha Männistö Pertti Hietala 18009: 1987 vp. 491 18010: 18011: Raha-asia-aloite n:o 465 18012: 18013: 18014: 18015: 18016: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotannosta poistuvien 18017: turvesoiden käytön selvittämiseen 18018: 18019: 18020: Eduskunnalle 18021: 18022: Pohjois-Savosta tulee lähivuosina poistumaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18023: huomattava määrä turvesoita, joiden pohjan käy- 18024: töstä ei ole suunnitelmia turvetuotannon päätty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18025: misen jälkeen. Lisäksi on epäselvää, onko vuokra- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 18026: alueilla vastuu alueen hoidosta turvetuotannon kan määrärahan tuotannosta poistuvien 18027: päättymisen jälkeen maanomistajalla vai turpeen turvesoiden hyötykäytön tutkimiseen ja 18028: nostajalla. Vuokrasopimuksissa ei ole näistä mää- jälkihoidon vastuukysymysten selvittämi- 18029: räyksiä. Alueen hoitoon kuuluu mm. kuivatus- seen. 18030: ojien hoitaminen ja vesien puhdistus. 18031: 18032: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18033: 18034: Kari Rajamäki Juhani Laitinen 18035: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen 18036: 492 1987 vp. 18037: 18038: Raha-asia-aloite n:o 466 18039: 18040: 18041: 18042: 18043: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten työeläkkeiden 18044: ylimääräiseksi korottamiseksi 18045: 18046: 18047: Eduskunnalle 18048: 18049: Ennen vuotta 1975 työeläkkeelle jääneiden yk- sikertoimia, jotka johtavat todellisuudessa saata- 18050: sityisen puolen eläkeläisten työeläkkeen pienuus vaa eläketuloa suurempaan kansaneläkkeen pie- 18051: on jatkuva ongelma yhteiskunnassamme. Esimer- nentämiseen. 18052: kiksi viime vuoden loppuun mennessä oli työeläk- Pieneen eläkkeeseen johtaneita syitä on useita: 18053: keellä 33 806 eläkeläistä, jotka ansaitsivat van- vanhat eläkejärjestelmät, eläkkeen määräytymisen 18054: huuseläkettä alle 500 markkaa kuukaudessa, ja epäkohdat viimeisten vuosien työtulolaskennassa 18055: 31 762 sellaista vanhuuseläkeläistä, joiden eläke jne. 18056: oli 500 ja 1 000 markan välillä kuukaudessa. Kes- Eläketurvan kehittäminen vaatii ehdottomasti 18057: kimäärin vanhuuseläkkeen määrä vuosina 1898- pientä työeläkettä saavien aseman tuntuvaa pa- 18058: 1910 syntyneillä 74-86-vuotiailla on 1 324 mark- rantamista, ja erityisesti on kohennettava vuosina 18059: kaa ja 60-86-vuotiailla 1454 markkaa. Luvut 1898-1910 syntyneiden eläkeläisten vanhuuselä- 18060: osoittavat, että kun TEL-eläkkeissä on otettu huo- keturvaa. Tämä tapahtuu parhaiten siten, että 18061: mioon vain ne työsuhteet, jotka ovat olleet voi- valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otetaan 18062: massa 8.7.1961 ja sen jälkeen, niin vuosikymme- riittävä summa näiden eläkkeiden korjaamiseen. 18063: niäkin kestäneet työsuhteet, jotka ovat kuitenkin Ongelman laajuuden ja kiireellisen korjaamistar- 18064: olleet voimassa ennen vuotta 1961, on jätetty täy- peen vuoksi summan tulisi olla ainakin 150 mil- 18065: sin ottamatta huomioon työeläkettä laskettaessa. joonaa markkaa. 18066: Nämä ns. vanhat työeläkeläiset ovat jääneet suori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18067: tetuista kansaneläkeuudistuksista huolimatta jat- taen, 18068: kuvasti heikkoon eläketurvaan. Korotukset eivät 18069: ole suuntautuneet heidän toimeentuloturvansa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18070: parantamiseen. Päinvastoin suoritetuissa eläkeuu- 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 000 18071: distuksissa pienikin työeläke on pienentänyt kan- markan liså'måä'rå'rahan ylimäå'räisiksi 18072: saneläkettä, kun sen sijaan omaisuus ja yritystulot eläkkeiksipienten työeläkkeiden tasokoro- 18073: ovat etuoikeutettuja. Samoin myös työeläkkeen tuksen suorittamiseen. 18074: vaikutuksessa kansaneläkkeeseen käytetään indek- 18075: 18076: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18077: 18078: Kari Rajamäki Jouko Skinnari Sinikka Hurskainen-Leppänen 18079: Antero Kekkonen Jorma Rantanen Kerttu Törnqvist 18080: Markku Pohjola Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari 18081: Arja Alho Anna-Liisa Piipari Jouni Backman 18082: 1987 vp. 493 18083: 18084: Raha-asia-aloite n:o 467 18085: 18086: 18087: 18088: 18089: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Ruokojärven kunnostamiseen 18090: 18091: 18092: 18093: Eduskunnalle 18094: 18095: Varkauden kaupunki ja Kuopion vesi- ja ympä- lenkasvaa kokonaan umpeen, ellei sen kunnosta- 18096: ristöpiiri ovat yhteistyössä käynnistäneet projektin miseksi ryhdytä toimenpiteisiin. 18097: "Vesiasiat kuntatasolla" -selvityksen laatimiseksi. Koska kysymyksessä on myös merkittävä lintu- 18098: Tuon yhteistyönä tehtävän projektin kokemuksia järvi, joka sisältyy mm. valtioneuvoston v. 1982 18099: ja tuloksia tullaan käyttämään hyväksi aihepiiriä vahvistamaan lintuvesien suojeluohjelmaan, on 18100: koskevassa valtakunnallisessa kehittämistyössä. mm. Varkauden kaupunginhallitus päätöksellään 18101: Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuo- 31.1.84 (3 7 b §) tehnyt esityksen Kuopion vesi- 18102: den 1987 aikana. ja ympäristöpiirille vesistön kunnostuksesta. Tuon 18103: Eräs tärkeä kohde asianomaisessa selvityksessä esityksen perusteella on ympäristöministeriön 18104: tulee olemaan Ruokojärven vesistöalueeseen koh- kehoituksesta laadittu Ruokojärven kunnostus- 18105: distuvat toimenpiteet. Vesistöalueen vedenkor- suunnitelma, joka saataneen valmiiksi kuluvan 18106: keutta laskettiin 1930-luvun loppupuolella ranta- vuoden aikana, ja asian vesioikeuskäsittely voi 18107: niittyjen ja soiden saamiseksi viljelyskelpoisiksi ja alkaa. Hankkeen kustannukset on arvioitu n. 18108: lauttauiton helpottamiseksi koskiosuuksissa. Las- 1, 5 mmk:ksi, josta valtion osuus olisi puolet. 18109: kun johdosta järven tulvaveden korkeudet laskivat Edellä olevan perusteella ehdotan, 18110: n. 60 cm ja alimmat vedenkorkeudet 90 cm. Ve- 18111: denpinnan laskun seurauksena Ruokojärvi on re- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18112: hevöitynyt voimakkaasti. Nykyisin järvi on hyvin 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18113: matala ja suurimmaksi osaksi vesikasvien kasvus- 35.25. 77 Kuopion vesi- ja ympäristöpiiril- 18114: tojen valtaama. Kasvustot haittaavat veneilyä ja le 750 000 markkaa Ruokojärven kunnos- 18115: kalastusta järvellä. Ilmeistä on, että järvi vähitel- tuksen toteuttamiseksi. 18116: 18117: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 18118: 18119: Kari Rajamäki 18120: 494 1987 vp. 18121: 18122: Raha-asia-aloite n:o 468 18123: 18124: 18125: 18126: 18127: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran Ja Varkauden 18128: yhteisen kaatopaikan rakennustöihin 18129: 18130: 18131: Eduskunnalle 18132: 18133: Leppävirran kunta ja Varkauden kaupunki ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18134: toteuttamassa suunniteltua yhteistä kaatopaikkaa taen, 18135: lähelle kuntien rajaa Riikinnevalle. Kaatopaikan 18136: jätevesien johtaminen ja puhdistaminen sekä kaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18137: topaikan rakentaminen on ympäristöpoliittisesti 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 18138: esimerkillinen, mutta aiheuttaa myös huomatta- kaa Leppävirran ja Varkauden yhteisen 18139: via kustannuksia. kaatopazkan rakennustöihin. 18140: Kaatopaikan rakentaminen turvaa korkeatasoi- 18141: sen jätehuollon kuntien alueella yli 30 vuodeksi. 18142: 18143: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 18144: 18145: Kari Rajamäki 18146: 1987 vp. 495 18147: 18148: Raha-asia-aloite n:o 469 18149: 18150: 18151: 18152: 18153: Ranta: Määrärahan osoittamisesta videopajojen perustamiseksi kan- 18154: salais- ja työväenopistoihin 18155: 18156: 18157: Eduskunnalle 18158: 18159: Nyky-yhteiskunnassamme audiovisuaalinen Omien video-ohjelmien tekeminen kiinnostaa 18160: viestintä lisääntyy jatkuvasti. Eri medioista tulvii nuoria ja samalla opettaa heitä ryhmätyöskente- 18161: mm. uutisia, erilaisia ohjelmia ja mainoksia, jotka lyyn. Harrastuksena video-ohjelmien tekeminen 18162: usein ovat alkuperältään ulkomaisia. olisi monipuolinen ja luova; vaatiihan ohjelmien 18163: Kansalaisia opetetaan peruskoulussa lukemaan tuottaminen kirjoittamista, kuvaamista, näyttele- 18164: ja laskemaan, mutta heitä ei opeteta arvioimaan, mistä, leikkausta jne. 18165: valitsemaan ja vastaanottamaan audiovisuaalista Edellä olevan perusteella ehdotan, 18166: viestintää, saati sitten itse tuottamaan tätä. 18167: Videotekniikka on nykyisin helppokäyttöistä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18168: kustannuksiltaan halpaa. Omaehtoisen kansalais- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 18169: kasvatuksen piiriin, työväen- ja kansanopistoihin, kaa videopajojen perustamiseksi kansalais- 18170: voitaisiin perustaa videopajoja, joista lainattaisiin ia työväenopistojen yhteyteen. 18171: videokameroita ja joissa olisi mahdollista työstää 18172: omia ohjelmia. 18173: 18174: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 18175: 18176: Jussi Ranta 18177: 496 1987 vp. 18178: 18179: Raha-asia-aloite n:o 470 18180: 18181: 18182: 18183: 18184: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan linnoituksen 18185: saneeraustöihin 18186: 18187: 18188: Eduskunnalle 18189: 18190: Lappeenrannan linnoitus on yksi maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18191: arvokkaimmista maalinnoituksista. Linnoitus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18192: alueen, mm. sen vallitusten, saattaminen alkupe- 29.94. 74 2 000 000 markkaa avustuksena 18193: räiseen muotoonsa edellyttää erikseen tähän toi- Lappeenrannan linnoituksen saneerauk- 18194: mintaan tarkoitettua määrärahaa. seen. 18195: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18196: taen, 18197: 18198: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 18199: 18200: Jussi Ranta 18201: 1987 vp. 497 18202: 18203: Raha-asia-aloite n:o 471 18204: 18205: 18206: 18207: 18208: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Merenlahdentien parantamiseen 18209: 18210: 18211: 18212: Eduskunnalle 18213: 18214: Merenlahdentie on tärkeä kulkuyhteys tien var- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18215: rella asuville asukkaille sekä asiointi- että työmat- taen, 18216: kaliikenteessä. Palvelut ja työpaikat sijaitsevat 18217: pääasiassa Lappeenrannan keskustassa. Toisaalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18218: myös Taipalsaaren kunnan virastot sijoittuvat si- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 18219: ten, että maantieyhteys kunnan keskukseen kul- markkaa Merenlahdentien parantami- 18220: kee Merenlahdentietä Lappeenrannan keskustan seksi. 18221: kautta. 18222: 18223: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1987 18224: 18225: Jussi Ranta 18226: 18227: 18228: 18229: 18230: 34 270416F 18231: 498 1987 vp. 18232: 18233: Raha-asia-aloite n:o 472 18234: 18235: 18236: 18237: 18238: Ranta: Määrärahan osoittamisesta johdottoman puhelimen kokeile- 18239: miseksi liikuntavammaisten ja vanhusten yhteydenpidon paran- 18240: tajana 18241: 18242: Eduskunnalle 18243: 18244: Liikuntavammaiselle henkilölle puhelin on puhelun omasta puhelimestaan tai vastata kut- 18245: välttämätön apuväline. Sen lisäksi, että hän käyt- suun esim. noin 100 metrin etäisyydeltä. Täl- 18246: tää sitä apunaan opiskelussa, työssä ja vapaa- lainen laite lisää sekä vammaisen että hänen 18247: aikana, puhelin on myös tärkeä henkilökohtaisten omaistensa turvallisuutta sekä helpottaa yhtey- 18248: kontaktien ylläpidossa. Usein se on jopa niin tär- densaantia. 18249: keä, että hän ei uskalla poistua sen ääreltä pelä- Myös vanhuksilla on yhteydenpidossaan saman- 18250: ten, että ei ehdi vastaamaan sen kutsuun. tyyppisiä ongelmia kuin liikuntavammaisilla. Joh- 18251: Puhelimen käyttöä helpottava tekniikka on ole- doton puhelin olisi heille tässä suureksi avuksi. 18252: massa, mutta laitteet ja käyttö tulevat vammaisel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18253: le henkilölle kohtuuttoman kalliiksi ilman yhteis- taen, 18254: kunnan tukitoimenpiteitä. Myös uusi tekniikka 18255: saattaa oudoksuttaa, jopa pelottaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18256: Johdottoman puhelimen välityksellä liikunta- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 18257: vammainen on entistä paremmin saavutettavissa. kaa johdottoman puhelimen kokezluun 18258: Se voidaan ottaa mukaan mm. kiinnittämällä liikuntavammaisten ja vanhusten yhtey- 18259: pyörätuoliin. Johdottomalla puhelimella voi ottaa denpidon parantajana. 18260: 18261: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 18262: 18263: Jussi Ranta 18264: 1987 vp. 499 18265: 18266: Raha-asia-aloite n:o 473 18267: 18268: 18269: 18270: 18271: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin 18272: perustamisesta aiheutuviin lunastuskorvauksiin 18273: 18274: 18275: Eduskunnalle 18276: 18277: Etelä-Karjalan koko sairaalatoimen kehittämi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18278: nen edellyttää yhden erikoissairaanhoidon kun- taen, 18279: tainliiton perustamista. Tämä mahdollistaisi mm. 18280: Etelä-Saimaan keskussairaalan laajennus- ja sanee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18281: raustyöt. Sairaanhoitopiirin vapaaehtoinen perus- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 18282: taminen aiheuttaa huomattavia lunastuskorvaksia 33.79.31 10 000 000 markkaa Etelä- 18283: alueen peruskunnille. Valtion osallistuminen lu- Karjalan sairaanhoitopiirin perustamisesta 18284: nastuskorvauksiin erillisellä määrärahalla olisikin aiheutuvri'n korvauksti'n. 18285: täysin perusteltua. 18286: 18287: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987 18288: 18289: Jussi Ranta 18290: 500 1987 vp. 18291: 18292: Raha-asia-aloite n:o 474 18293: 18294: 18295: 18296: 18297: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakenta- 18298: miseen Kylmäkoskelie 18299: 18300: 18301: Eduskunnalle 18302: 18303: Lääninvankilan rakentaminen Kylmäkosken kun- Vankilan perustamis- ja esisuunnittelu on tehty 18304: taan on ollut vireillä huomattavan pitkään, mutta ja varsinainen rakennussuunnittelu on käynnissä. 18305: hankkeen ajoitus on jatkuvasti siirtynyt. Vankilan Tekninen valmius rakentamistoimien käynnistä- 18306: rakentamiseksi ovat tarvittavat maa-alueet miseen jo vuonna 1988 on olemassa. Huomioon 18307: olemassa, ja jo useita vuosia sitten on rakennettu ottaen kunnan vaikean työllisyystilanteen sekä ny- 18308: valmiiksi kunnallistekniikka, joka on tällä hetkel- kyisen aluepoliittisen aseman erityisalueena olisi 18309: lä käyttämättömänä investointina. Kylmäkosken erittäin perusteltua kiirehtiä vankilarakentamisen 18310: kunnalle vankilan nopealla rakentamisella olisi aloittamista. 18311: merkitystä erityisesti työllisyyden kannalta. Kun Edellä todetmun viitaten ehdotamme, 18312: kunnan työllisyystilanne on nopeasti heikentynyt, 18313: työttömyysaste on nyt yli 8,5 %. Suurimman yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18314: tyisen työnantajan konkurssin johdosta on kunta 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 18315: menettänyt lähes 300 teollisuuden työpaikkaa, kan määrärahan lääninvankilan rakennus- 18316: mikä edustaa lähes puolta kunnan kaikista teolli- töiden aloittamiseen Kylmäkoskelle. 18317: sista työpaikoista. Tämän vuoksi on kunta nimi- 18318: tetty aluepoliittisen lainsäädännön perusteella eri- 18319: tyisalueeksi. 18320: 18321: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18322: 18323: Jorma Rantanen Matti Maijala Timo Roos 18324: Reijo Lindroos Erkki Pystynen Pentti Lahti-Nuuttila 18325: Matti Hokkanen Heikki A. 0 llila Anneli Taina 18326: Marjatta Stenius-Kaukonen Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi 18327: Riitta Järvisalo-Kanerva 18328: 1987 vp. 501 18329: 18330: Raha-asia-aloite n:o 475 18331: 18332: 18333: 18334: 18335: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Linna -seuralle 18336: Pentinkulman päivien järjestämiseen 18337: 18338: 18339: Eduskunnalle 18340: 18341: Urjalassa jo perinteeksi muodostuneet Pentin- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18342: kulman päivät ovat vuosittain kasvaneet ja laajen- 18343: tuneet. Päivien arvostus ja sen myötä suosio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18344: kasvanut. Päivien järjestäjänä on Väinö Linna 1988 tulo- ia menoarvioon 200 000 mark- 18345: -seura. Sen taloudelliset voimavarat ovat rajalliset, kaa avustuksena Väinö Linna -seuralle 18346: joten tapahtuman tulisi sen laajuuden ja merkit- Pentinkulman päivien iär;"estämistä var- 18347: tävyyden sekä korkean tason huomioon ottaen ten. 18348: kuulua valtion tuen piiriin. 18349: 18350: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18351: 18352: Jorma Rantanen Risto Ahonen Jukka Gustafsson 18353: 502 1987 vp. 18354: 18355: Raha-asia-aloite n:o 476 18356: 18357: 18358: 18359: 18360: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapah- 18361: tuman avustamiseen Valkeakoskella 18362: 18363: 18364: Eduskunnalle 18365: 18366: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- duttu kuitenkin rahoittamaan pääasiassa oman ra- 18367: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtumista hoitusosuuden kasvattamisella. Epävarma talous 18368: ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työväenkult- on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kansain- 18369: tuurin tapahtuma. Kymmeniintuhansiin kohoa- välistä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävän laajas- 18370: vat yleisöjoukot on käsitettävä kyseisen tapahtu- ti toteuttaa, vaikka kotimaisten esiintyjien kan- 18371: man tarpeellisuuden osoitukseksi. Tapahtumaa nalta tällainen kulttuurivaihto koetaan hyvinkin 18372: on vuosittain pyritty kehittämään ja monipuolis- kehittävänä ja tarpeellisena. 18373: tamaan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia ilmene- Vuosien 1981-1984 valtionavustuksen Työ- 18374: mismutoja. Kehittämistyössä on ohjeena käytetty väen Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion tulo- 18375: yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toivomuksia ja menoarviosta. Tämä on myönteinen asia tapah- 18376: sekä myös julkisen sanan arvosteluja. tuman valmistelun kannalta suunnittelun tapah- 18377: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja mo- tuessa pääsääntöisesti kahden vuoden, osin pi- 18378: nipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on ol- demmälläkin aikavälillä. 18379: lut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suunnitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18380: lu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat varmuut- taen, 18381: ta myös taloudesta. Tapahtuman periaatteen mu- 18382: kaisesti kaikki siihen liittyvät työt suoritetaan tal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18383: kootyönä, siis ilman palkkiota. Siitä huolimatta 1988 tulo- ja menoarvioon momentiJie 18384: kustannukset kohoavat jatkuvasti. Tämä johtuu 29.90.52 500 000 markkaa Työväen Mu- 18385: esiintyjien määrän sekä osatapahtumien määrän siikkitapahtumaJie annettavaksi avustuk- 18386: kasvusta. Vaikka valtion tuki onkin markkamää- seksi. 18387: räisesti vuosittain noussut, on kokonaiskasvu jou- 18388: 18389: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18390: 18391: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti 18392: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 18393: 1987 vp. 503 18394: 18395: Raha-asia-aloite n:o 477 18396: 18397: 18398: 18399: 18400: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken Työväen- 18401: yhdistyksen talon korjausavustukseen 18402: 18403: 18404: Eduskunnalle 18405: 18406: Työväentalojen korjaustoiminta on lähtenyt Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18407: hyvään käyntiin valtion avustusten tuella. Vuosit- 18408: tain anomuksia tulee runsaasti enemmän kuin mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18409: hin määräraha on riittänyt. Talojen rappeutumi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18410: sen estämiseksi ja parempaan toimintakuntoon 29.99.51 600 000 markkaa Valkeakosken 18411: saattamiseksi olisi määrärahaa lisättävä. Työväenyhdistyksen talon korjausavustuk- 18412: Valkeakosken Työväenyhdistyksen talo on kor- seen. 18413: jauksen alaisena. Korjauksiin tulisi ryhtyä vuoden 18414: 1987 aikana. 18415: 18416: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18417: 18418: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti 18419: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 18420: 504 1987 vp. 18421: 18422: Raha-asia-aloite n:o 478 18423: 18424: 18425: 18426: 18427: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen elvyt- 18428: tämiseen 18429: 18430: 18431: Eduskunnalle 18432: 18433: Suomen vaelluskalakantojen hoito on jo vuosia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18434: jäänyt suorittamatta. Mahdollisuuksia vaelluskala- taen, 18435: kantojen elvyttämiseen on olemassa, mm. koskia 18436: kunnostamaHa ja ns. kalateitä rakentamalla. Jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18437: pienilläkin toimenpiteillä voidaan saavuttaa mer- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 18438: kittäviä tuloksia. Vesipiireissä on olemassa jo val- 30.37. 77 8 000 000 markkaa vaelluska- 18439: miita suunnitelmia vesistöjen kunnostamiseksi. lakantojen elvyttämiseen, koskireittien 18440: Vaelluskalakantojen elvyttämisellä on paitsi ka- kunnostamiseen ja kalateiden rakentami- 18441: lataloudellista, myös virkistyksellistä ja matkailul- seen. 18442: lista merkitystä ja samalla kertaa työllistäviä vaiku- 18443: tuksia. 18444: 18445: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18446: 18447: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti Risto Ahonen 18448: 1987 vp. 505 18449: 18450: Raha-asia-aloite n:o 479 18451: 18452: 18453: 18454: 18455: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Painon-Pälkäneen 18456: maantien rakentamiseen 18457: 18458: 18459: Eduskunnalle 18460: 18461: Valkeakoskelta Pälkäneelle valtatielle n:o 12 noastaan 15 miljoonaa markkaa enemmän kuin 18462: suuntautuva maantie n:o 307 on huonokuntoinen vanhan tien parantaminen. Tämä tieyhteys on tie- 18463: ja jo nykyisiin liikennevirtoihin nähden liiken- verkkosuunnitelmassa todettu liikennetaloudelli- 18464: teenvälityskyvyltään riittämätön. Tien runko on sesti kannattavaksi vaihtoehdoksi ja vanhan yhtey- 18465: paikoin huono, mikä erityisesti kelirikkaaikaan ra- den parantamista edullisemmaksi. 18466: joittaa ajonopeuksia, tie on kapea ja sillä sijaitsee Tampereen seutukavaliitto, Pirkanmaan Maa- 18467: liikenteelle hankala Murronmäki, jonka pituus on kuntaliitto, Valkeakosken kaupunki ja Pälkäneen 18468: 1 200 metriä ja pituuskaltevuus paikoin n. 8 %. kunta ovat pitäneet uuden Painon-Pälkäneen 18469: Tiellä on runsaasti raskasta sorankuljetusliikennet- maantien rakentamista parhaimpana vaihtoehto- 18470: tä ja teollisuuden kuljetuksia, minkä lisäksi se on na. Sen rakentaminen on pitkään ollut vireillä ja 18471: tärkeä työssäkäyntireitti. Murronmäen takia osa jo v. 1973 tästä tiestä valmistui tiesuunnitelma. 18472: kuljetuksista joudutaan kierrättämään Hämeen- Ottaen huomioon Valkeakoski-Pälkäne -tie- 18473: linnan tai Tampereen kautta varsinkin liukkailla yhteyden nykyisen kunnon, liikenteen määrän se- 18474: keleillä. kä maantien n:o 307 parantamisen ja uuden Pai- 18475: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimenpideohjel- non-Pälkäneen tieyhteyden välisen vähäisen 18476: maan maantien rakenteen parantaminen on mer- kustannuseron tulisi Painon-Pälkäneen maan- 18477: kitty aloitettavaksi v. 1992 kustannusarvioitaan tien rakentamisella saada Valkeakosken ja Pälkä- 18478: noin 21 miljoonan markan suuruisena. Tie- ja ve- neen välisiin liikenneoloihin pikainen korjaus. 18479: sirakennushallituksen toimesta on kuitenkin v:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18480: 1986 aikana laadittu Valkeakosken-Pälkäneen taen, 18481: tieverkkosuunnitelma, jossa vaihtoehtoisena rat- 18482: kaisuna edellä mainitun tien parantamiselle on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18483: tutkittu uusi aikaisempaa lyhyempi Valkeakoski 1988 tulo- ja menoarvioon 36 000 000 18484: -Pälkäne -tieyhteys, Painon-Pälkäneen maan- markan määrärahan käytettäväksi Pai- 18485: tie. Sen rakentamiskustannus tämänhetkisen hin- non-Pälkäneen maantien rakentami- 18486: tatason mukaan on 36 miljoonaa markkaa eli ai- seen. 18487: 18488: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18489: 18490: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson 18491: 506 1987 vp. 18492: 18493: Raha-asia-aloite n:o 480 18494: 18495: 18496: 18497: 18498: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuhdan 18499: tien perusparantamiseen 18500: 18501: 18502: Eduskunnalle 18503: 18504: Urjalan kunnasta liikennöinti on vilkasta tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18505: osuudella Saviniemi-Perähuhta, joka on pituu- 18506: deltaan n. 20 km. Sen kautta Hyvinkään suuntaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18507: tapahtuu linja-autoliikenne säännöllisesti. 1988 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 18508: Erityisesti tien heikko kunto on asettanut rajoi- markan määrärahan Saviniemen-Perä- 18509: tuksia teollisuuden kuljetuksiin. Tämän johdosta huhdan tien perusparantamiseen. 18510: teollisuuden kustannukset ovat kasvaneet tarpeet- 18511: tomasti. 18512: 18513: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18514: 18515: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson 18516: 1987 vp. 507 18517: 18518: Raha-asia-aloite n:o 481 18519: 18520: 18521: 18522: 18523: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvien painonmittaus- 18524: asemien rakentamiseen pääteille 18525: 18526: 18527: Eduskunnalle 18528: 18529: Varsinkin eteläisen Suomen maanteitten kun- sa tällaista mahdollisuutta ei ole edes tutkittu tä- 18530: toon on viime vuosina vaikuttanut se, että maan- hän mennessä tarpeeksi. 18531: teitten raskaat kuljetukset ajavat ylikuormia. Osit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18532: tain tähän epäkohtaan on syynä puutavarankulje- taen, 18533: tusten painonmittausjärjestelmä, joka mahdollis- 18534: taa painoltaan liian raskaat kuljetukset. Toisena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18535: syynä on se, että poliisi ei viime vuosina ole suorit- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 18536: tanut tarpeeksi raskaitten kuljetusten painojen kaa pysyvien painonmittausasemien ra- 18537: kontrollointia. Monissa Euroopan maissa on jo kentamiseen eteläisen Suomen päätiever- 18538: siirrytty pysyviin painonmittausasemiin, jolloin koston varrelle. 18539: kontrolli pelaa ainakin päätieverkostolla. Suomes- 18540: 18541: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 18542: 18543: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti 18544: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 18545: 508 1987 rd. 18546: 18547: Finansmotion nr 482 18548: 18549: 18550: 18551: 18552: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffande av en apparat 18553: för korsning av njurstenar till Helsingfors universitetscentralsjuk- 18554: hus 18555: 18556: Till Riksdagen 18557: 18558: Riksdagen försutsatte vid behandlingen av 1987 nyttjas maximalt kunna placeras vid en urologisk 18559: års budget att en apparat för krossning av njurste- klinik. Någon sådan finns ännu inte i vårt land, 18560: nar skulle skaffas till Helsingfors Universitetscen- men borde nödvändigtvis inrättas vid HUCS, där 18561: tralsjukhus. Trots att en sådan apparat är dyr i an- även njurstenskrossen skulle placeras. 18562: skaffning, är den ur såväl medicinsk, human och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18563: kostnadssynvinkel förmånlig på sikt. Genom an- samt 18564: skaffning av en sådan apparat kan man snabbt 18565: lindra smärtorna hos njurstenspatienter, man att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 18566: undviker dyra operationer med åtföljande ofta på momentet 33.79.30 upptar 9 000 000 18567: lång konvalescenstid. mark för anskaffande av en apparat för 18568: Apparaten borde emellertid för att kunna ut- krossning av njurstenar vid HUCS. 18569: 18570: Helsingfors den 21 april 1987 18571: 18572: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 18573: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 18574: Håkan Nordman 18575: 1987 vp. 509 18576: 18577: Raha-asia-aloite n:o 482 Suomennos 18578: 18579: 18580: 18581: 18582: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta munuaiskivien murskauslait- 18583: teen hankkimiseksi Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan 18584: 18585: 18586: Eduskunnalle 18587: 18588: Eduskunta edellytti vuoden 1987 tulo- ja me- kalle. Tällaista ei ole vielä maassamme, mutta se 18589: noarviota käsitellessään munuaiskivien murskaus- pitäisi ehdottomasti perustaa Helsingin yliopistol- 18590: laitteen hankkimista Helsingin yliopistollisen kes- liseen keskussairaalaan, minne myös munuaiski- 18591: kussairaalaan. Siitä huolimatta, että tällainen laite vien murskauslaite sijoitettaisiin. 18592: on hankintana kallis, se on niin lääketieteellisestä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18593: inhimillisestä kuin kustannusnäkökulmastakin taen, 18594: edullinen pitkällä tähtäyksellä. Tällaisen laitteen 18595: hankinnalla voidaan nopeasti lieventää munuais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18596: kivipotilaiden kipuja ja vältytään kalliilta leik- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 18597: kauksilta, joista toipumisaika on usein pitkä. 33. 79.30 9 000 000 markkaa munuaiski- 18598: Jotta laitetta voitaisiin käyttää mahdollisimman vien murskauslaitteen hankkimiseksi Hel- 18599: tehokkaasti, se pitäisi sijoittaa urologiselle klini- singin yliopistolliseen keskussairaalaan. 18600: 18601: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 18602: 18603: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 18604: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 18605: Håkan Nordman 18606: 510 1987 rd. 18607: 18608: Finansmotion nr 483 18609: 18610: 18611: 18612: 18613: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för framtagande av svenskt upp- 18614: lysningsmaterial för hälsovårdscentralerna om Mama-metoden 18615: 18616: 18617: Till Riksdagen 18618: 18619: Vid sidan av mammografiundersökningarna, För att kunna producera det nyaste materialet 18620: som dock når endast en del av kvinnorna i riskzo- också på svenska, behövs för översättning och 18621: nen för bröstcancer, är kvinnans egen förmåga att tryckning 50 000 mark. Detta finner underteckna- 18622: upptäcka bröstcancersymptom, den s.k. Mama- de angeläget. 18623: metoden av stor betydelse. I statsförslaget för år På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18624: 1985 upptog riksdagen 300 000 mk för anskaff- samt 18625: ning av utbildningspaket om Mama-metoden för 18626: distribution tilllandets samtliga hälsovårdscentra- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988 18627: ler och företagshälsovårdsenheter. Ursprungligen på momentet 33.81.51 upptar 50 000 18628: har Marthaförbunden skött administrationen av mark för produktion av svenskspråkigt 18629: dessa hälsovårdsprojekt, men i detta nu sköter materia/ om Mama-metoden. 18630: Folkhälsan om Mama-programmet. 18631: 18632: Helsingfors den 15 april 1987 18633: 18634: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 18635: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 18636: Håkan Nordman 18637: 1987 vp. 511 18638: 18639: Raha-asia-aloite n:o 483 Suomennos 18640: 18641: 18642: 18643: 18644: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Mama-menetelmää käsittele- 18645: vän ruotsinkielisen tiedotusmateriaalin tuottamiseen 18646: 18647: 18648: Eduskunnalle 18649: 18650: Mammografiatutkimusten ohella, jotka kuiten- Jotta uusin aineisto voidaan tuottaa myös ruot- 18651: kin saavuttavat vain osan rintasyövän vaaravyö- siksi, tarvitaan 50 000 markkaa kääntämistä ja pai- 18652: hykkeeseen kuuluvista naisista, suuri merkitys on namista varten. Tätä allekirjoittaneet pitävät tär- 18653: naisen omalla taidolla löytää rintasyöpäoireet nk. keänä. 18654: Mama-menetelmällä. Valtion vuoden 1985 tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18655: ja menoarvioon eduskunta otti 300 000 markkaa 18656: käytettäväksi Mama-menetelmää koskevan koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18657: tuspaketin jakamiseksi maan kaikkiin terveyskes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 18658: kuksiin ja työterveydenhuoltoyksiköihin. Alun 33.81.51 50 000 markkaa Mama-mene- 18659: perin Marttaliitto on hoitanut tämän terveyden- telmää koskevan ruotsinkielisen aineiston 18660: huoltoprojektin hallinnon, mutta tällä hetkellä tuottamiseen. 18661: Mama-ohjelmasta huolehtii Folkhälsan. 18662: 18663: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 18664: 18665: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 18666: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 18667: Håkan Nordman 18668: 512 1987 rd. 18669: 18670: Finansmotion nr 484 18671: 18672: 18673: 18674: 18675: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en fond som 18676: planerar och bygger en svenskspråkig åldringsvårdsenhet i Kök- 18677: lax 18678: 18679: 18680: Tili Riksdagen 18681: 18682: Våren 1985 tillsattes en arbetsgrupp med upp- tionen i Köklax är av avgörande betydelse för att 18683: gift att utreda möjligheterna att förverkliga en garantera matservice för dem som inte vill koka 18684: svensk åldringsvårdsenhet i Esbo. Undersökningar själv och lättillgänglig bashälsovård. 18685: gjordes om hur och var en dylik enhet kunde för- Kostnaderna för den första enheten, d.v.s. 30 18686: verkligas. Hösten 1986 konkretiserades pianeroa lägenheter, rör sig kring 6,11 miljoner. Kostna- 18687: tili att bygga enheten i Köklax. derna för serviceutrymmet, d.v.s. ca 800 m 2 , rör 18688: Projektet går ut på att bygga lägenheter i rad- sig kring 7,35 miljoner. Arrende tili Esbo stad för 18689: husstil med ca 15 2-rummare (50m 2 ) och ca 15 l- tomten tillkommer. 18690: rummare (35 m 2 ). Lägenheterna skall vara utrus- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18691: tade så att också rullstolsbundna personer kan bo samt 18692: i dem. I ett senare skede hoppas man kunna för- 18693: verkliga ca 800 m 2 serviceutrymmen som bl.a. att Riksdagen i statsförslaget för år 18694: skulle omfatta en liten bäddavdelning för fall som 1988 upptar 50 000 mark som grundplåt 18695: inte är akuta samt för att underlätta t.ex. nattvård för inrättande av en fond som planerar och 18696: av någon som dagtid bor i sin lägenhet ensam bygger en svenskspråkig åldringsvårdsen- 18697: eller tillsammans med någon närstående som be- het i Köklax. 18698: höver vila. Närheten tili servicehuset och hälsosta- 18699: 18700: Helsingfors den 15 april 1987 18701: 18702: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman 18703: 1987 vp. 513 18704: 18705: Raha-asia-aloite n:o 484 Suomennos 18706: 18707: 18708: 18709: 18710: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielistä vanhustenhoi- 18711: toyksikköä Kauklahteen suunnittelevan ja rakentavan rahaston 18712: perustamiseksi 18713: 18714: Eduskunnalle 18715: 18716: Keväällä 1985 asetettiin työryhmä, jonka tehtä- man läheisyydellä on ratkaiseva merkitys ruokailu- 18717: vänä oli selvittää ruotsinkielisen vanhustenhoi- palvelujen takaamiseksi niille, jotka eivät halua 18718: toyksikön toteuttamismahdollisuudet Espoossa. valmistaa ruokaansa itse, sekä perusterveydenhoi- 18719: Tutkimuksia tehtiin siitä, miten ja missä tällainen don saatavuuden helpottamiseksi. 18720: yksikkö voitaisiin toteuttaa. Syksyllä 1986 suunni- Ensimmäisen yksikön eli 30 huoneiston kustan- 18721: telmat yksikön rakentamiseksi Kauklahteen konk- nusarvio on noin 6,11 miljoonaa markkaa. Palve- 18722: retisoituivat. lutilojen, noin 800 m 2 , kustannukset ovat noin 18723: Projekti tähtää rivitalotyyliin rakennettavan 7,35 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi tulee ton- 18724: noin 15 kaksion (50m 2 ) ja noin 15 yksiön (35m 2 ) tin vuokra Espoon kaupungille. 18725: toteuttamiseen. Huoneistot varustettaisiin siten, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18726: että myös pyörätuolia käyttävät henkilöt voisivat taen, 18727: asua niissä. Myöhemmässä vaiheessa toivotaan to- 18728: teutettavaksi noin 800 m 2 :n palvelutilat, joihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18729: kuuluisi mm. pieni vuodeosasto, joka olisi ei- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 18730: akuutteja tapauksia varten ja joka helpottaisi esi- kaa pohjarahaksi ruotsinkielistä vanhus- 18731: merkiksi päivisin yksinään tai jonkun lepoa tarvit- tenhoitoyksikköä Kauklahteen suunnitte- 18732: sevan läheisensä kanssa huoneistossa asuvan yö- levan ja rakentavan säätiön perustamista 18733: hoitoa. Kauklahden palvelutalon ja terveysase- varten. 18734: 18735: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 18736: 18737: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman 18738: 18739: 18740: 18741: 18742: 35 270416F 18743: 514 1987 rd. 18744: 18745: Finansmotion nr 485 18746: 18747: 18748: 18749: 18750: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffande av instru- 18751: ment tili Oravais Blåsorkester 18752: 18753: 18754: Tili Riksdagen 18755: 18756: Oravais Blåsorkester, som är en sektion inom bas klarinett 18757: Oravais Orkesterförening rf. grundades 1969. klockspel 18758: Blåsorkestern uppträder i medeltal 20 ggr 1år vid altsaxofon 18759: olika tillfällen som fester och kulturella evene- 3 st althorn 18760: mang inom nejden, samt i de Nordiska länderna. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18761: För att ytterligare utvidga musikundervisningen samt 18762: och valet av repertoar behövs följande speciella 18763: instrument, som orkesterns egen ekonomi inte att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 18764: tillåter anskaffning av: upptar 60 000 mark för anskaffande av 18765: - fagott instrument tzll Oravais Blåsorkester rf 18766: 18767: Helsingfors den 14 april 1987 18768: 18769: Boris Renlund Håkan Malm 18770: 1987 vp. 515 18771: 18772: Raha-asia-aloite n:o 485 Suomennos 18773: 18774: 18775: 18776: 18777: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta soittimien hankkimiseksi 18778: Oravais Blåsorkester -nimiselle yhdistykselle 18779: 18780: 18781: Eduskunnalle 18782: 18783: Oravais Orkesterförening rf. -nimisen yhdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18784: tyksen jaostona toimiva Oravais Blåsorkester pe- taen, 18785: rustettiin vuonna 1969. Puhallinorkesteri esiintyy 18786: keskimäärin 20 kertaa vuodessa eri tilaisuuksissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18787: kuten seudun juhlissa ja kulttuuritilaisuuksissa se- 1988 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 18788: kä myös Pohjoismaissa. kaa soittimien hankkimiseksi Oravais 18789: Musiikinopetuksen ja ohjelmiston laajentami- Blåsorkester rf -nimiselle yhdistykselle. 18790: seksi tarvitaan seuraavia erityisiä soittimia, joiden 18791: hankkimista orkesterin oma talous ei salli: fagotti, 18792: bassoklarinetti, kellopeli, alttosaksofoni ja kolme 18793: alttotorvea. 18794: 18795: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 18796: 18797: Boris Renlund Håkan Malm 18798: 516 1987 rd. 18799: 18800: Finansmotion nr 486 18801: 18802: 18803: 18804: 18805: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för Laesta- 18806: dianernas fridföreningars förbund rf. 18807: 18808: 18809: Tili Riksdagen 18810: 18811: Laestadianernas fridföreningars förbund rf. be- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18812: står av åtta föreningar från Vasa i södertili Karle- samt 18813: by i norr. Verksamheten är livlig och särskilt un- 18814: der sommartid samlas man tili storsamlingar. Vid att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 18815: dessa tilifälien är man beroende av inventarier, upptar 100 000 mark såsom understöd för 18816: t.ex. bord och stolar samt tält. Dessutom behövs Laestadianernas fridföreningars förbund 18817: en mindre adb-apparatur för deras tidning. rf 18818: 18819: Helsingfors den 14 april 1987 18820: 18821: Boris Renlund Håkan Malm 18822: 1987 vp. 517 18823: 18824: Raha-asia-aloite n:o 486 Suomennos 18825: 18826: 18827: 18828: 18829: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Laestadianernas fridföre- 18830: ningars förbund rf. -nimisen liiton tukemiseen 18831: 18832: 18833: Eduskunnalle 18834: 18835: Laestadianernas fridföreningars förbund rf. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18836: -nimiseen liittoon kuuluu 8 yhdistystä, joista ete- taen, 18837: läisin on Vaasassa ja pohjoisin Kokkolassa. Toi- 18838: minta on vilkasta, ja erityisesti kesäisin kokoonnu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18839: taan suurkokouksiin. Näissä tilaisuuksissa tarvi- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 18840: taan kalustoa, kuten esim. pöytiä ja tuoleja sekä kaa Laestadianernas fridföreningars för- 18841: telttoja. Tämän lisäksi liiton lehteä varten tarvi- bund rf -nimisen liiton tukemiseen. 18842: taan pienehkö atk-laitteisto. 18843: 18844: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 18845: 18846: Boris Renlund Håkan Malm 18847: 518 1987 rd. 18848: 18849: Finansmotion nr 487 18850: 18851: 18852: 18853: 18854: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Vasa Krigsveteran- 18855: distrikt rf. och Södra Finlands Veterandistrikt rf. 18856: 18857: 18858: Till Riksdagen 18859: 18860: Våra krigsveteranföreningar och -distrikt utför betet ingår som en mycket viktig del översättning 18861: ett viktigt arbete. Ofta har distrikten en bred so- av materia! från finska till svenska. 18862: cial verksamhet, som ofta sker i det tysta, men å En annan viktig del i veterandistriktens verk- 18863: andra sidan är oerhört viktig för de veteranbröder samhet är rehabiliteringen, som särskilt de senaste 18864: och systrar, som är i behov av hjälp. Hjälpen skul- åren har ökat i omfång. Detta beror till stor del på 18865: le kunna utvecklas betydligt längre men som all- att den statliga budgeteringen inte hinner till 18866: tid utgör bristen på medel ett hinder i verksam- utan distrikten försöker själva i mån av möjlighet 18867: heten. tillfredsställa det stora behov som finns genom att 18868: De olika distrikten har också byggt ut "vän- anordna egna kurser. 18869: tjänster'' som betyder att man särskilt försöker ta På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18870: hand om dem som är ensamma och utelämnade, samt 18871: vilka behöver ett särskilt stort stöd. De anslag och 18872: pengar, som insamlas vill dock tyvärr inte räcka att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 18873: till för denna form av verksamhet. på momentet 33.23.53 upptar 150 000 18874: Att ge ut information via en egen tidning är mark som stöd för Vasa Krigsveteran- 18875: också en viktig del av verksamheten. Till detta hör distrikt rf och Södra Finlands Veteran- 18876: naturligt ett kansli med en viss personai som i sin distrikt rf för att delas lika mellan dessa 18877: tur också blir kostnadskrävande. 1 informationsar- två distrikt. 18878: 18879: Helsingfors den 10 april 1987 18880: 18881: Boris Renlund Elisabeth Rehn 18882: Håkan Malm Henrik Lax 18883: 1987 vp. 519 18884: 18885: Raha-asia-aloite n:o 487 Suomennos 18886: 18887: 18888: 18889: 18890: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasa Krigsveterandistrikt 18891: rf:n ja Södra Finlands Veterandistrikt rf:n toiminnan tukemi- 18892: seen 18893: 18894: Eduskunnalle 18895: 18896: Sotaveteraaniyhdistyksemme ja -piirimme suo- Toinen tärkeä osa veteraanipiirien toiminnasta 18897: rittavat tärkeää työtä. Usein piirit harjoittavat laa- on kuntoutus, joka on merkittävästi lisääntynyt 18898: jaa sosiaalista toimintaa, joka monesti tapahtuu viime vuosina. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, 18899: hiljaisuudessa, mutta joka toisaalta on äärimmäi- että valtion budjettimäärärahat eivät riitä, vaan 18900: sen tärkeää niille veteraaniveljille ja -sisarille, jot- piirit yrittävät itse mahdollisuuksiensa mukaan 18901: ka ovat avun tarpeessa. Apua pitäisi voida kehit- tyydyttää suurta tarvetta omia kursseja järjestä- 18902: tää huomattavasti pidemmälle, mutta määräraho- mällä. 18903: jen puute aiheuttaa aina esteen toiminnalle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18904: Eri piirit ovat myös rakentaneet '' ystäväpalvelu- taen, 18905: ja'', mikä merkitsee, että yritetään erityisesti pitää 18906: huolta yksinäisyydessä elävistä ja syrjään jääneistä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18907: jotka tarvitsevat erityisen suurta tukea. Kerättävät 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 18908: määrärahat ja avustukset eivät kuitenkaan valitet- 33.23.53 150 000 markkaa Vasa krigsve- 18909: tavasti tahdo riittää tällaiseen toimintaan. terandistrikt rf ja Södra Finlands Vete- 18910: Tiedottaminen oman lehden välityksellä on randistrikt rf -nimisten yhdistysten toi- 18911: myös tärkeä osa toimintaa. Tähän kuuluu luon- minnan tukemiseen jaettavaksi tasan näi- 18912: nollisesti toimisto henkilökuntineen, mikä puo- den piirien kesken. 18913: lestaan vaatii kustannuksia. Tiedotustyöhön hyvin 18914: tärkeänä osana kuuluu materiaalin kääntäminen 18915: suomesta ruotsin kielelle. 18916: 18917: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 18918: 18919: Boris Renlund Elisabeth Rehn 18920: Håkan Malm Henrik Lax 18921: 520 1987 rd. 18922: 18923: Finansmotion nr 488 18924: 18925: 18926: 18927: 18928: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en 18929: biträdande föreståndartjänst vid Östensö skolhem i Pedersöre 18930: 18931: 18932: Till Riksdagen 18933: 18934: Sedan år 197 4 har verksamheten vid Östensö ningen effektivare. Samtidigt skulle föreståndaren 18935: skolhem utökats med det dubbla utan att motsva- få mera tid för den övriga verksamheten som hör 18936: rande satsning gjorts på tjänstesidan. Byråkratin i hop med ett skolhem. 18937: har svällt ut så att den slukar allt mera av före- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18938: ståndarens tid. Det är tänkt att den biträdande fö- samt 18939: reståndaren skulle vara föreståndare för själva sko- 18940: lan, medan föreståndaren skulle mera handha den att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 18941: övriga verksamheten. Detta är viktigt med tanke upptar 100 000 mark.för en biträdande fö- 18942: på att eleveroa är i läropliktsåldern, varför det ge- reståndartjänst vid Ostensö skolhem, Pe- 18943: nom att utöka tjänsterna med en biträdande fö- dersöre. 18944: reståndare skulle kunna göra själva skolundervis- 18945: 18946: Helsingfors den 10 april 1987 18947: 18948: Boris Renlund Gunnar Jansson Håkan Malm 18949: 1987 vp. 521 18950: 18951: Raha-asia-aloite n:o 488 Suomennos 18952: 18953: 18954: 18955: 18956: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisjohtajan toimen pe- 18957: rustamiseksi Östensön koulukotiin Pietarsaaren maalaiskunnassa 18958: 18959: 18960: Eduskunnalle 18961: 18962: Vuodesta 1974 on Östensön koulukodin toi- kaisesti johtaja saisi enemmän aikaa muuhun toi- 18963: minta kaksinkertaistunut ilman, että vastaavaa li- mintaan, joka kuuluu koulukodin yhteyteen. 18964: säystä olisi tehty virkapuolelle. Byrokratia on pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18965: sunut niin, että se nielee yhä enemmän johtajan taen, 18966: aikaa. Tarkoituksena on, että apulaisjohtaja olisi 18967: itse koulun johtajana, kun taas johtaja hoitaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18968: enemmän muuta toimintaa. Tämä on tärkeää, 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 18969: koska oppilaat ovat oppivelvollisuusiässä, minkä kaa apulaisjohtajan toimen perustamiseksi 18970: vuoksi virkojen lisääminen yhdellä apulaisjohta- Östensön koulukotiin Pietarsaaren maa- 18971: jalla voisi tehostaa itse kouluopetusta. Samanai- laiskunnassa. 18972: 18973: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 18974: 18975: Boris Renlund Gunnar Jansson Håkan Malm 18976: 522 1987 vp. 18977: 18978: Raha-asia-aloite n:o 489 18979: 18980: 18981: 18982: 18983: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta taajama- ja korttelipoliisijär- 18984: jestelmän laajentamiseen 18985: 18986: 18987: Eduskunnalle 18988: 18989: Kansalaisten koskemattomuus ja turvallisuus Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittavasti, 18990: on taattava heidän kulkiessaan maaseudun asutus- 18991: taajamissa sekä kaupunkien kaduilla tai linja- 18992: autoissa. Lehdistössä on yhä useammin uutisia sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18993: tä, miten jotakin vanhusta on pahoinpidetty ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 18994: ryöstetty hänen lompakkonsa tai käsilaukkunsa. 26. 75. 01 10 000 000 markan lisämäärära- 18995: Päihtyneiden kahinoinnit julkisilla paikoilla ja han korttelipoliiszj'ärjestelmän laajentami- 18996: kuljetusvälineissä ovat myös lisääntyneet. Koke- seksi kaupungeissa ja maaseudun asutus- 18997: mukset korttelipoliisi- ja maaseudun taajamien taajamissa kansalaisten ruumiillisen kos- 18998: kyläpoliisijärjestelmästä ovat hyvät. Poliisin läsnä- kemattomuuden suojelemiseksi ja turval- 18999: olo tuo siis turvallisuutta ja ehkäisee ennalta häi- lisuuden palauttamiseksi. 19000: rikkökäyttäytymistä. 19001: 19002: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19003: 19004: Heikki Riihijärvi 19005: 1987 vp. 523 19006: 19007: Raha-asia-aloite n:o 490 19008: 19009: 19010: 19011: 19012: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta syöpätutkimuslaitoksen perus- 19013: tamiseksi 19014: 19015: 19016: Eduskunnalle 19017: 19018: Maastamme puuttuu erityinen syöpätutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19019: laitos, jossa lahjakkaat tutkijat voisivat suorittaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 19020: perustutkimusta. 29.10.70 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 19021: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- syöpätutkimuslaitoksen suunnitteluun ja 19022: taen, rakentamiseen. 19023: 19024: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19025: 19026: Heikki Riihijärvi 19027: 524 1987 vp. 19028: 19029: Raha-asia-aloite n:o 491 19030: 19031: 19032: 19033: 19034: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta videotyöpajojen perustamiseen 19035: 19036: 19037: 19038: Eduskunnalle 19039: 19040: Videotyöpajojen kehittäminen olisi yksi ratkai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19041: su mahdollistamaan kansalaisten omaehtoista toi- vasti, 19042: mintaa videotekniikan hyväksikäytössä ja omaeh- 19043: toisen videokulttuurin aikaansaamisessa. Video- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19044: työpajoissa kansalaiset voisivat itse valmistaa vi- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 19045: deoita ja tutkia visuaalista viestintää. Tämä toi- kaa vzdeotyöpajojen perustamiseksija tällci 19046: minta olisi erityisen tärkeätä semminkin, kun vi- tavoin kansalaisten omaehtoisen videotoi- 19047: deot ovat yleistyneet maassamme nopeassa tahdis- minnan kehittämiseksi. 19048: sa. Tavallisen kansalaisen mahdollisuudet tehdä 19049: itse videoita eivät kuitenkaan ole pysyneet tässä 19050: kehityksessä mukana ollenkaan. 19051: 19052: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19053: 19054: Heikki Riihijärvi 19055: 1987 vp. 525 19056: 19057: Raha-asia-aloite n:o 492 19058: 19059: 19060: 19061: 19062: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kuopio tanssii ja soi -juhla- 19063: viikkojen tukemiseen 19064: 19065: 19066: Eduskunnalle 19067: 19068: Kuopio tanssii ja soi -festivaalia on vietetty seit- ja lähikunnissa on ulkoilmatapahtumia, kansain- 19069: semänätoista kesänä. Juhla on Finland festivals- välisiä tanssitaiteen ja lääketieteen seminaareja, 19070: ketjun jäsen ja ainoa tanssitaiteen festivaali Poh- näyttelyitä, elokuvia ja tanssikursseja noin 600 op- 19071: joismaissa. Maailmankuulujen balettien vierailut pilaalle. Tanssiviikolla 1986 kävijöitä festivaaleilla 19072: ovat tehneet Kuopiosta kansainvälisestikin ainut- oli 80 000. 19073: laatuisen idän ja lännen kohtauspaikan, mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19074: vuonna 1986 vierailleita tanssiryhmiä oli yhdek- vasti, 19075: sästä eri maasta. Juhlien taiteellinen johtaja on 19076: vuodesta 1976 ollut Suomen kansallisbaletin joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19077: taja Doris Laine. 1988 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark- 19078: Vuosittain tapahtumassa on yli 60 eri tapahtu- kaa valtion avustukseksi Kuopio tanssii ja 19079: maa, joista merkittävimpinä pidettävien baletti- soi ry:lle Kuopio tanssiija soi -juhlaviikko- 19080: ja tanssiteattereiden vierailujen lisäksi Kuopiossa jen taloudelliseksi tukemiseksi. 19081: 19082: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19083: 19084: Heikki Riihijärvi 19085: 526 1987 vp. 19086: 19087: Raha-asia-aloite n:o 493 19088: 19089: 19090: 19091: 19092: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kalevalan Näyttämö ry:n toi- 19093: minnan tukemiseen 19094: 19095: 19096: Eduskunnalle 19097: 19098: Nurmeksen kaupungissa totmlVa Kalevalan 500 000 markkaa 10 % :n korolla. Takaisinmaksua 19099: Näyttämö ry. on perustettu taustavoimaksi joudutaan vuosittain suorittamaan 250 000 mark- 19100: Kalevala-draamalle, jota esitetään Bornbao kesä- kaa. 19101: teatterissa Nurmeksessa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19102: Näytelmän esitykset aloitettiin vuonna 1985 ja taen, 19103: esityksiä on tarkoitus jatkaa seitsemän vuoden 19104: ajan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio vaihtelee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19105: 2,6-3,2 miljoonan markan välillä. Velat ovat täl- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 19106: lä hetkellä noin 1, 3 miljoonaa markkaa, joista lai- kan määrärahan Kalevalan Näyttämö 19107: naa eri pankeilta sekä kaupungilta on noin ry:lle esitysten jatkamisen turvaamiseksi. 19108: 19109: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19110: 19111: Heikki Riihijärvi 19112: 1987 vp. 527 19113: 19114: Raha-asia-aloite n:o 494 19115: 19116: 19117: 19118: 19119: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kulttuurikeskuksen rakenta- 19120: miseksi Iisalmeen 19121: 19122: 19123: Eduskunnalle 19124: 19125: Kulttuurin monipuolinen kehitys edellyttää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 19126: monipuolisia kokoontumis-, näyttely- ja esitysti- vasti, 19127: loja. Kulttuurikeskuksen rakentaminen on kui- 19128: tenkin niin laaja-alainen hanke, ettei sitä voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19129: pitää yhden paikkakunnan hankkeena. Iisalmeen 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 19130: rakennettava kulttuurikeskus tulee palvelemaan markan määrärahan Iisalmen kulttuuri- 19131: koko Ylä-Savon sivistyselämää. Siksi on välttämä- keskuksen rakennusavustukseksi. 19132: töntä, että kulttuurikeskuksen rakentamiskustan- 19133: nuksiin osallistuu myöskin koko yhteiskunta. 19134: 19135: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 19136: 19137: Heikki Riihijärvi 19138: 528 1987 vp. 19139: 19140: Raha-asia-aloite n:o 495 19141: 19142: 19143: 19144: 19145: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten leiri- ja kurs- 19146: sikeskusten rakennus- ja käyttökustannuksiin 19147: 19148: 19149: Eduskunnalle 19150: 19151: Valtakunnalliset leiri- ja kurssikeskukset eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19152: voi vielä täysipainoisesti palvella, sillä rakennus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 19153: työt ovat vielä kesken. Varojen puute jarruttaa 29.91.51 11000000 markkaa valtakun- 19154: myös toimintaa. nallisten leiri- ja kurssikeskusten rakenta- 19155: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- miseen ja käyttömenoihin. 19156: taen, 19157: 19158: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19159: 19160: lfeikki Riihijärvi 19161: 1987 vp. 529 19162: 19163: Raha-asia-aloite n:o 496 19164: 19165: 19166: 19167: 19168: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Hyvärilän kurssikeskuksen pal- 19169: velujen parantamiseksi 19170: 19171: 19172: Eduskunnalle 19173: 19174: Hyvärilän kurssikeskus Nurmeksen kaupungissa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19175: palvelee koko Suomen kokous- ja kongressitoi- vasti, 19176: mintaa. Varsinkin kansainvälisen nuorison kurssi- 19177: ja leirikeskuksen osuus on varsin merkittävä jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19178: kansainvälisesti. Hyvärilän kurssikeskuksen palve- 1988 tulo- ja menoarvioon 6 200 000 19179: luvarustuksen lisäämiseksi tarvittaisiin alueelle markkaa Hyväniän kurssikeskuksen päära- 19180: kurssikeskuksen päärakennuksen saneeraaminen kennuksen saneeraukseen ja golfkentän 19181: ja golfkentän rakentaminen. Näiden hankkeiden rakentamisen valtionosuuteen. 19182: toteuttamisella saataisiin kurssikeskuksen toimi- 19183: vuus huomattavasti nykyistä paremmaksi ja moni- 19184: puolisemmaksi. 19185: 19186: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19187: 19188: Heikki Riihijärvi 19189: 19190: 19191: 19192: 19193: 36 270416F 19194: 530 1987 vp. 19195: 19196: Raha-asia-aloite n:o 497 19197: 19198: 19199: 19200: 19201: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran Metsäkarta- 19202: non leiri- ja kurssikeskuksen toimintaedellytysten parantamiseen 19203: 19204: 19205: Eduskunnalle 19206: 19207: Rautavaaran kansainvälinen nuorison leiri- ja ta. Ainoa mahdollisuus saada tie paikallistieksi 19208: kurssikeskus Metsäkartano on vähitellen saamassa on, jos sille voidaan määritellä ''muuta huomatta- 19209: toimintaansa käyntiin. Suurimpana ongelmana vaa yleistä merkitystä''. Tämä merkitys syntyy 19210: on tällä hetkellä päärakennuksen kurssitilojen Metsäkartanon käytöstä kansainvälisenä nuorison 19211: käyttäminen majoitukseen majoitustilojen puut- leiri- ja kurssikeskuksena. Tien rakentamisen var- 19212: teen vuoksi. Tämän vuoksi Metsäkartanon toimin- mistamiseksi ja nopeuttamiseksi olisi parasta saa- 19213: nan kannalta olisi erittäin tärkeää saada toinen da tähän tarkoitukseen erillinen määräraha. Tien 19214: majoitusrakennus mahdollisimman pian raken- päällystämisen kustannusarvio on n. 2 milj. mark- 19215: nettua. kaa. 19216: Toinen Metsäkartanon käytön kannalta välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19217: mätön asia on sinne johtavan tien rakentaminen 19218: öljysorapintaiseksi. TVL:n Kuopion piiri suhtau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19219: tuu hankkeeseen periaatteessa myönteisesti, mut- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 19220: ta tien saaminen paikallistieksi on vaikeaa, koska kan määrärahan Rautavaaran Metsäkarta- 19221: sen varrella ei ole pysyvää asutusta. Tämän vuoksi non majoitusrakennuksen ja tien rakenta- 19222: tielle ei voi myöskään myöntää yksityistieavustus- mista varten. 19223: 19224: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 19225: 19226: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki 19227: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen 19228: Lauha Männistö Kalle Röntynen 19229: 1987 vp. 531 19230: 19231: Raha-asia-aloite n:o 498 19232: 19233: 19234: 19235: 19236: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ulkomaisten kouluttajien palk- 19237: kaamiseksi Valamon luostarissa pidettäville ikonimaalauskurs- 19238: seille 19239: 19240: Eduskunnalle 19241: 19242: Valamon Heinävedellä sijaitsevassa luostarissa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas- 19243: alkavan kurssitoiminnan eräänä opetusaineena on tl, 19244: ikonimaalaus. Koska ikonien hankinta sekä koti- 19245: että taide-esineiksi on viime vuosina lisääntynyt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19246: on ikonimaalauksella ainakin paikallista ammatti- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 19247: merkitystäkin. Ikonimaalauksen kehittämiseksi kaa Valamon Heinävedellä sijaitsevassa 19248: olisi paikallaan saada kotimaisten ikonimaalauk- luostarissa alkavan ikonimaalauksen kurs- 19249: sen kouluttajien lisäksi korkeatasoisia ulkomaisia, sien ulkomaisten kouluttajien palkkauk- 19250: varsinkin Itä-Euroopan maiden opettajia. seen. 19251: 19252: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19253: 19254: Heikki Riihijärvi 19255: 532 1987 vp. 19256: 19257: Raha-asia-aloite n:o 499 19258: 19259: 19260: 19261: 19262: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lammastalouden kehittämiseen 19263: 19264: 19265: 19266: Eduskunnalle 19267: 19268: Lampaiden lukumäärä on ollut viime vuosina laajentamisen varaa erityisesti pien- ja perhetiloil- 19269: nousussa maassamme. Lampaalle on löytymässä la, sillä hyvin laajasti joudutaan teollisuuden tar- 19270: villan ja lihan lisäksi muutakin hyötykäyttöä. vitsemaa villaa ja nahkaa tuomaan ulkomailta. 19271: Ruotsissa on tutkimuksin todettu lammas hyväksi Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan kunnioit- 19272: vesakoiden torjujaksi. Monissa maissa ovat kau- taen, 19273: pungit vuokranneet puistoja ja vapaa-ajan alueita 19274: lammaslaitumiksi. Tällöin myös kaupunkilaislap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19275: set ovat saaneet kosketusta elävään lammastalou- 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 19276: teen. Kauan uinuksissa olleet suomalaisen lam- markkaa lammastalouden kehittämiseksi 19277: paan turkisnahkaominaisuudetkin on uudelleen vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi erityi- 19278: löydetty, kun kotimaisista lampaannahoista val- sesti pien- ja perhetilojen tarpeisiin 19279: mistetaan jo turkiksiakin. maamme kehitys- ja sivualueilla. 19280: Lampaankasvatuksella olisi Suomessa edelleen 19281: 19282: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19283: 19284: Heikki Riihijärvi 19285: 1987 vp. 533 19286: 19287: Raha-asia-aloite n:o 500 19288: 19289: 19290: 19291: 19292: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisesti ja biody- 19293: naamisesti viljeltyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaami- 19294: seen 19295: 19296: Eduskunnalle 19297: 19298: Yhä useammat kuluttajat haluavat biodynaa- 2) biologiset tuotteet, joiden viljelytapa on määri- 19299: misesti tai muuten luonnonmukaisesti viljeltyjä teltävä ja 3) myrkky-apulanta-linjan tuotteet hal- 19300: tuotteita. paa haluaville. 19301: Valtaosa elintarvikkeistamme viljellään myrk- Jotta kuluttajat saisivat hyvin viljeltyjä, terveei- 19302: kyjä ja apulantoja käyttäen. Kuluttajat ovat to- lisiä ja ravitsevia elintarvikkeita, niistä on makset- 19303: denneet laadun huonoksi. Luonnonmukaisesti tai tava selvästi korkeampi hinta kuin myrkky-apu- 19304: biologisesti viljelty on suosittua, biodynaaminen lanta-linjan tuotteista. Biodynaaminen viljelijä ei 19305: suosituinta. voi hoitaa niin suurta pinta-alaa kuin myrkky- 19306: Luonnonmukaisesti, biologisesti tai puhtaasti apulanta-viljelijä. Vain kunnolliset hinnat lisäävät 19307: viljelty on hieman epämääräinen käsite. Jotkut biodynaamista viljelyä maassamme. Elleivät hin- 19308: kuvittelevat tuotteen kuuluvan mainittuun ryh- nat ole riittäviä ja laatu taattua, ei biodynaaminen 19309: mään silloin, kun myrkkyjä ei ole käytetty. Joku viljely koskaan kasva niin suureksi, että se voi tyy- 19310: voi lannoittaa maansa raa' alla sian Iietelannalla ja dyttää jatkuvasti kasvavan kysynnän. Biodynaami- 19311: kertoa olevansa biologinen viljelijä. Näin saatu sen tuotteen ostaja saa hyvää tavaraa kuitenkin ko- 19312: tuote ei ole korkealaatuinen. ko rahalla. Myrkky-apulanta-linjan tuotteista aina 19313: Biodynaaminen viljelytapa on selkeästi määri- pienempi tai suurempi osa joudutaan panemaan 19314: teltyä ja tuotteet ovat tunnetusti hyviä. Myrkkyjä suoraan roskiin tai kaatopaikalle. 19315: ja apulantoja ei käytetä, maata hoidetaan hyvin Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 19316: kompostilla ja biodynaamisilla preparaateilla. 19317: Noudatetaan edullisimpia kylvö- ja korjuuaikoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19318: sekä toteutetaan vuoroviljelyä. 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 19319: Laatukysymykset on selkeästi määriteltävä. Jako määrärahan puhtaasti, luonnonmukaisesti 19320: voisi olla: 1) biodynaamiset tuotteet, joilla on Bio- ja biodynaamisesti viljeltyjen tuotteiden 19321: dynaamisen yhdistyksen myöntämä laatumerkki, laatuvaatimusten aikaansaamiseksi. 19322: 19323: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19324: 19325: Heikki Riihijärvi 19326: 534 1987 vp. 19327: 19328: Raha-asia-aloite n:o 501 19329: 19330: 19331: 19332: 19333: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit- 19334: tämisrahastoon 19335: 19336: 19337: Eduskunnalle 19338: 19339: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19340: viime vuosien aikana loppuneet jo syyskesän aika- taen, 19341: na. 19342: Sukupolvenvaihdosten toteuttamiseksi tarvitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19343: vassa määrin olisi välttämätöntä saada valtion lai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 19344: noitus hoidetuksi kunakin vuotena, joten tämän 30.33.60 20 000 000 markan lisämäärära- 19345: vuoksi maatilatalouden kehittämisrahastoon va- han siirtona maatzlatalouden kehittämis- 19346: rattua määrärahaa tulisi korottaa. rahastoon. 19347: 19348: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19349: 19350: Heikki Riihijärvi 19351: 1987 vp. 535 19352: 19353: Raha-asia-aloite n:o 502 19354: 19355: 19356: 19357: 19358: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vesi- 19359: huollon järjestämiseen 19360: 19361: 19362: Eduskunnalle 19363: 19364: Voimassa olevien säädösten mukaan haja-asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19365: tusalueiden vesihuoltotöihin on mahdollisuus saa- taen, 19366: da 1 kantokykyluokan kunnassa avustusta 30 % ja 19367: korkotukea 30 % :n lainoille investoimikustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19368: nuksista. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 19369: Rahalaitoksista on ollut vaikeuksia saada korko- markkaa haja-asutusalueiden vesihuollon 19370: tukilainaa hyväksyttävään korkoon ja lainan mak- rahoittamiseksi. 19371: suaika on ollut lyhyt, mikä tulee rasittamaan haja- 19372: asutusalueen vesihuoltoyhtiöiden taloutta. 19373: 19374: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19375: 19376: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 19377: 536 1987 vp. 19378: 19379: Raha-asia-aloite n:o 503 19380: 19381: 19382: 19383: 19384: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjavesivarojen kartoitta- 19385: miseksi Kuopion läänissä 19386: 19387: 19388: Eduskunnalle 19389: 19390: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työ- Kuopion läänin maaseudun vesihuollon järjes- 19391: ryhmä esittää haja-asutuksen vesihuollon tavoit- tämiseksi tulee käytettäväksi kalliopohjavesivaro- 19392: teeksi, että kaikelle ympärivuotiselle asutukselle ja, joita kuitenkaan ei ole kartoitettu. Lisäksi on- 19393: järjestetään mahdollisuus saada asianmukaisesti gelmana on, että niiden etsiminen vaatii toisen- 19394: hoidettu painevesi ja viemäröinti sekä jätevesien laista ja kalliimpaa tekniikkaa kuin soraharjujen 19395: käsittely vuoteen 1995 mennessä. Kuopion läänis- pohjavesivarojen kartoittaminen. 19396: sä niukista pohjavesivaroista johtuen vedenhan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 19397: kintatilanne on sekä kolmen suurimman kaupun- 19398: gin että haja-asutusalueen osalta huono. Työryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19399: mä on todennut, että Kuopion läänissä vuoteen 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 19400: 1995 mennessä tarvittaisiin 350 milj. markkaa kan määrärahan Kuopion läänin haja-asu- 19401: työryhmän osoittamaan tavoitteeseen pääsemi- tusalueen pohjavesivarojen kartoitusta 19402: seksi. varten. 19403: 19404: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 19405: 19406: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Lauha Männistö 19407: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen Marja-Liisa Tykkyläinen 19408: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Kalle Röntynen 19409: 1987 vp. 537 19410: 19411: Raha-asia-aloite n:o 504 19412: 19413: 19414: 19415: 19416: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 73 parantami- 19417: seen välillä Nurmes-Lieksa 19418: 19419: 19420: Eduskunnalle 19421: 19422: Nurmeksen ja Lieksan välinen kantatie n:o 73 gin alueella oleva osuus kantatiestä n:o 73 välillä 19423: on varsin heikossa kunnossa. Perusparannustyöt Nurmes-Lieksa. 19424: ovat jo käynnissä Lieksan kaupungin puoleisella Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19425: osuudella. Välillä Nurmes-Lieksa Nurmeksen vasti, 19426: kaupungin alueella sijaitsevalle osuudelle ei ole 19427: toistaiseksi saatu peruskorjausmäärärahoja. Kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19428: noltaan myös tämä osuus on yhtä heikko kuin täl- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 19429: lä hetkellä korjauksen alla oleva osuus. Tämän ta- markkaa kantatien n:o 73 perusparannuk- 19430: kia olisi ensiarvoisen tärkeätä saada samanaikaises- seen välzllä Nurmes-Lieksa Nurmeksen 19431: ti kunnostuksen piiriin myös Nurmeksen kaupun- kaupungin alueella. 19432: 19433: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19434: 19435: Heikki Riihijärvi 19436: 538 1987 vp. 19437: 19438: Raha-asia-aloite n:o 505 19439: 19440: 19441: 19442: 19443: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 75 parantami- 19444: seen välillä Nurmes-Kuhmo 19445: 19446: 19447: Eduskunnalle 19448: 19449: Kantatie n:o 75 välillä Nurmes-Kuhmo on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19450: päässyt jo varsin heikkoon kuntoon. Tämän takia 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19451: kyseiselle tieosuudelle tarvittaisiin pikaisesti suun- markkaa suunnittelumåä'rärahaa kantatien 19452: nitelmat sen peruskorjausta varten. n:o 75 perusparannusta varten välillä 19453: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- Nurmes-Kuhmo. 19454: vasti, 19455: 19456: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19457: 19458: Heikki Riihijärvi 19459: 1987 vp. 539 19460: 19461: Raha-asia-aloite n:o 506 19462: 19463: 19464: 19465: 19466: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta katuvalaistuksen lisäämiseksi 19467: vanhalla Nurmeksen-Lieksan maantiellä 19468: 19469: 19470: Eduskunnalle 19471: 19472: Nurmeksen kaupungin alueella kulkeva niin Iille Bomban risteys-Hyvärilän kurssi- ja leirikes- 19473: kutsuttu vanha Nurmeksen-Lieksan maantie kus. Myöhemmin tulisi jatkaa valaistusta vielä 19474: kulkee Nurmeksen puoleisesta päästään tiheästi Kohtavaaran evankeliselle kansanopistolle saakka. 19475: asutun ja jatkuvasti laajenevan asuntoalueen kaut- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19476: ta. Lisäksi tien varrella sijaitsevat vilkkaasti käytet- vasti, 19477: ty Bomban matkailukeskus sekä vastavalmistunut 19478: Hyvärilän kurssi- ja leirikeskus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19479: Kyseinen tie on valaistu ainoastaan välillä uu- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 19480: den Lieksan tien risteys-Bomban risteys. Jalan- määrärahan katuvalaistuksen jatkamiseksi 19481: kulkijoiden ja muun kevyen liikenteen turvalli- vanhalla Nurmeksen-Lieksan maantiellä 19482: suuden varmistamiseksi ja laajenevan asunto- välzlle Bomban risteys-Hyvärilän kurssi- 19483: alueen sekä matkailupalvelujen takia olisi ensiar- ja leirikeskus. 19484: voisen tärkeätä jatkaa katuvalaistusta ainakin vä- 19485: 19486: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19487: 19488: Heikki Riihijärvi 19489: 540 1987 vp. 19490: 19491: Raha-asia-aloite n:o 507 19492: 19493: 19494: 19495: 19496: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta postitoimipaikkojen säilyttä- 19497: miseksi haja-asutusalueilla 19498: 19499: 19500: Eduskunnalle 19501: 19502: Postitoimipaikkojen sulkeminen maaseudun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19503: syrjäkylillä Kuopion läänissä heikentää asiakkai- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19504: den palveluja ja vaikeuttaa asioitten hoitoa. Maa- markkaa syrjäkylien postitoimipaikkojen 19505: seutuasutuksen kaikinpuolisen kehittämisen kan- kuluihin. 19506: nalta postin sivutoimipaikkojen säilyttäminen on 19507: välttämätöntä. 19508: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 19509: vasti, 19510: 19511: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 19512: 19513: Heikki Riihijärvi 19514: 1987 vp. 541 19515: 19516: Raha-asia-aloite n:o 508 19517: 19518: 19519: 19520: 19521: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän kiito- 19522: radan jatkeen suunnitteluun ja rakentamiseen 19523: 19524: 19525: Eduskunnalle 19526: 19527: Joensuun lentokentän kiitoradan on monissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19528: yhteyksissä todettu olevan liian lyhyt. Pohjois- taen, 19529: Karjalan matkailun kannalta olisi myös välttämä- 19530: töntä kiitoradan jatkaminen, jotta kookkaatkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19531: lentokoneet voisivat käyttää Joensuun lentokent- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19532: tää. markkaa Joensuun lentokentän kiitora- 19533: Joensuun lentokentän kiitoradan jatkeen suun- dan jatkeen suunnitteluun ja rakentami- 19534: nittelu tulisi käynnistää kiireellisesti, jotta mah- seen. 19535: dolliseen kiitoradan jatkeen rakentamiseen voitai- 19536: siin päästä jo tulevana kesänä. 19537: 19538: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19539: 19540: Heikki Riihijärvi 19541: 542 1987 vp. 19542: 19543: Raha-asia-aloite n:o 509 19544: 19545: 19546: 19547: 19548: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentoaseman matkus- 19549: tajatilojen laajentamiseen 19550: 19551: 19552: Eduskunnalle 19553: 19554: Joensuun lentomatkustajien määrän ja liiken- puutteellinen vilkkaasti liikennöidyn lentokentän 19555: teen voimakkaan kasvun vuoksi olisi kiireelli- tarpeisiin. 19556: sesti lentoaseman matkustajatiloja laajennetta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19557: v.a matkustajien määrän nopeaa kasvua vastaavak- taen, 19558: Si. 19559: Joensuun lentoasemalla on tehty vain pieniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19560: parannuksia ja saneerauksia, mutta matkustajati- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 19561: loihin ei ole saatu lisätiloja. Nykyinen lentomat- kan lisämäärärahan Joensuun lentoaseman 19562: kustajille varattu tila on täysin riittämätön ja matkustajattlojen laajentamiseen. 19563: 19564: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19565: 19566: Heikki Riihijärvi 19567: 1987 vp. 543 19568: 19569: Raha-asia-aloite n:o 510 19570: 19571: 19572: 19573: 19574: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Joensuun-Kontiomäen radan 19575: parantamiseen välillä Nurmes-Kontiomäki 19576: 19577: 19578: Eduskunnalle 19579: 19580: Joensuun-Kontiomäen radan perusparannus kunnossa. Radan perusparannuksella ja jo olevilla 19581: on Nurmeksen talousalueen kannalta erittäin makuuvaunuyhteyksillä Nurmekseen saakka on 19582: merkittävä hanke. Hankkeelle on määrärahat vain merkitystä alueen matkailuyrityksille, jotka ovat 19583: välille Nurmes-Porokylä. Rautatiehallituksen erityisesti panostaneet junamatkailuun. Vähäise- 19584: suunnitelmissa on korjata rata seuraavaksi välillä nä ei voida myöskää,n pitää kolmannen pohjoisen 19585: Vuokatti-Kontiomäki vuodesta 1992 alkaen. Mi- pääradan puolustustaloudellista merkitystä. 19586: tään päätöstä radan korjaamisesta Nurmeksesta Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19587: pohjoiseen ei ole olemassa. vasti, 19588: Radan perusparannuksen jatkamisella Kontio- 19589: mäelle saakka on aluetaloudellista merkitystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19590: paitsi rakennusaikana myös liikenneverkkoratkai- 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 19591: suna myöhemminkin, erityisesti puunjalostusteol- markkaa Joemuun-Kontiomäen radan 19592: lisuudelle. Radan perusparannus merkitsee myös perusparannuksen jatkamiseksi välillä 19593: kolmannen pohjoisen pääradan säilymistä käyttö- Nurmes-Kontiomäki. 19594: 19595: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19596: 19597: Heikki Riihijärvi 19598: 544 1987 vp. 19599: 19600: Raha-asia-aloite n:o 511 19601: 19602: 19603: 19604: 19605: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta sivualueiden sähkömuuntopii- 19606: rien rakentamisen rahoittamiseen 19607: 19608: 19609: Eduskunnalle 19610: 19611: Sähkönsaantimahdollisuus on välttämätön suorittaminen ole mahdollista, joten maaseudun 19612: myös haja-asutusalueilla. Harvaan asutuissa kylis- sähköistäminen ei toteudu sivualueilla ilman val- 19613: sä muuntopiirin muodostaminen on kiinni kor- tion mukaantuloa. 19614: keista kustannuksista, jotka eivät kerry sähkölii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 19615: tyntärnaksuista. Sähköyhtiölle pylväsmuuntopii- vasti, 19616: rin rakentaminen aiheuttaa tietyn kustannuserän, 19617: minkä kunnat oman talousarvionsa puitteissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19618: maksavat sähköyhtiölle liityntämaksujen erotuk- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 19619: sena. kan määrärahan käytettäväksi pienten ja 19620: Pienet ja vähävaraiset kunnat, kuten Värtsilän vähävaraisten kuntien sähkömuuntopii- 19621: kunta Pohjois-Karjalassa, eivät kykene taloudelli- rien rakentamiskustannusten ja liityntä- 19622: sesti tukemaan tätä erotusta. Näin ollen monille maksujen välisen erotuksen rahoittami- 19623: sähköä tarvitseville talouksille ei kohtuuttoman seen. 19624: korkeiksi muodostuvien sähköliityntärnaksujen 19625: 19626: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19627: 19628: Heikki Riihijärvi 19629: 1987 vp. 545 19630: 19631: Raha-asia-aloite n:o 512 19632: 19633: 19634: 19635: 19636: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutus- 19637: henkilökunnan koulutuksen tehostamiseen 19638: 19639: 19640: Eduskunnalle 19641: 19642: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19643: toutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitoksissa ja taen, 19644: terveyskeskuksissa on lääkintävoimistelijoista, 19645: kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja avoimia työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19646: paikkoja on paljon. Kuntien ja kuntainliittojen 1988 tulo- ja menoarvioon 1 600 000 mar- 19647: terveyskeskuksiin pitäisi perustaa uusia virkoja ja kan määrärahan erityisesti rintamaveteraa- 19648: samanaikaisesti lisätä kuntoutukseen tarvittavan nien koulutukseen tarvittavien lääkintä- 19649: henkilöstön riittävää koulutusta, jotta rintamave- voimistelijoiden, kuntohoitajien ja hiero- 19650: teraanien välttämätön kuntoutus voitaisiin hoitaa jien koulutuksen lisäämiseen. 19651: rinnan muun väestön kuntoutuksen kanssa. 19652: 19653: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19654: 19655: Heikki Riihijärvi 19656: 19657: 19658: 19659: 19660: 37 270416F 19661: 546 1987 vp. 19662: 19663: Raha-asia-aloite n:o 513 19664: 19665: 19666: 19667: 19668: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Mielenterveyden Keskusliitolle 19669: mielenterveydellisen koulutuksen ja kuntoutuksen edistämiseen 19670: 19671: 19672: Eduskunnalle 19673: 19674: Mielenterveyden Keskusliitto ry. on yli 10 vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19675: ta tehnyt mielenterveydellistä vapaaehtoista työtä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 19676: useilla kymmenillä paikkakunnilla. 33.33.51 100 000 markan lisämäärärahan 19677: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Mielenterveyden Keskusliitto ry:lle mie- 19678: taen, lenterveydelliseen koulutukseen ja kun- 19679: toutukseen. 19680: 19681: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19682: 19683: Heikki Riihijärvi 19684: 1987 vp. 547 19685: 19686: Raha-asia-aloite n:o 514 19687: 19688: 19689: 19690: 19691: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kuurosokeat ry:n toi- 19692: minnan tukemiseen 19693: 19694: 19695: Eduskunnalle 19696: 19697: Suomen Kuurosokeat ry. tekee erityisen tärkeää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19698: työtä kuurosokeiden virkistys- ja lomatoiminnan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19699: piirissä sekä järjestämällä kuurosokeiden tukihen- 33.33.51 100 000 markkaa Suomen Kuu- 19700: kilökoulutusta. rosokeat ry:n järjestämän kuurosokeiden 19701: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- virkistys- ja lomatoiminnan sekä tukihen- 19702: taen, kzlökoulutuksen tukemiseen. 19703: 19704: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19705: 19706: Heikki Riihijärvi 19707: 548 1987 vp. 19708: 19709: Raha-asia-aloite n:o 515 19710: 19711: 19712: 19713: 19714: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta yliopistollisille keskussairaaloil- 19715: le ohitusleikkausten lisäämiseksi 19716: 19717: 19718: Eduskunnalle 19719: 19720: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia odottavia tarvitsevista potilaista odottaessaan hoitotoimen- 19721: potilaita on jokaisessa yliopistollisessa keskussai- pidettä leikkausjonossa. 19722: raalapiirissä hyvin runsaasti, ja henkilöstövoima- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19723: varojen puute on esteenä kaikille leikkausta odot- vasti, 19724: taville potilaille hoidon antamiseksi ohitusleik- 19725: kauksen avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19726: Sekä potilaiden tutkiminen että hoitaminen 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 19727: vaativat kiireellisesti lisää henkilöstövoimavaroja markan määrärahan avosydänkirurgian re- 19728: kaikkiin yliopistosairaaloihimme. Sairauden luon- surssien lisäämiseksi yliopistollisissa kes- 19729: teesta johtuen kuolee noin 10 % ohitusleikkausta kussairaaloissa. 19730: 19731: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19732: 19733: Heikki Riihijärvi 19734: 1987 vp. 549 19735: 19736: Raha-asia-aloite n:o 516 19737: 19738: 19739: 19740: 19741: Riihijärvi: Määrärahojen osoittamisesta lisähenkilöstön palkkaami- 19742: seksi luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon tehosta- 19743: miseksi 19744: 19745: Eduskunnalle 19746: 19747: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme Tähän saakka suojelualueiden hoito ja valvonta 19748: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen on ollut Suomessa varsin passiivista. Metsähalli- 19749: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- tuksen luonnonsuojelualuetoimiston aloitettua 19750: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- toimintansa neljä vuotta sitten on suojelualueiden 19751: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- hoidon tehostamiseksi alueille laadittu runko- 19752: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- suunnitelmia, joissa kunkin alueen hoidon ja käy- 19753: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen tön pääsuuntaviivat on esitetty. Suunnitelmien 19754: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- toteuttaminen uhkaa kuitenkin hidastua ja viiväs- 19755: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, tyä kohtuuttomasti määrärahojen puutteen takia. 19756: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- Seurauksena on alkuperäisen suojelutavoitteen 19757: teita ei enää jää jäljelle ilman näitä erityistoimen- vaarantuminen; mm. valvonnan puutteen vuoksi 19758: piteitä. monet luonnonarvot voivat kärsiä menetyksiä, 19759: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin suojelualueiden käyttö ympäristövalistukseen, 19760: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista opetukseen ja yleisön tutustumiskohteena estyy 19761: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen ja jne. Myös alueiden sijaintikunnat voivat kokea ti- 19762: henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas aseoteei- lanteen pettymyksenä suojelukohteisiin suuntau- 19763: lisista ja organisatorisista ongelmista. Pisimmälle tuneisiin odotuksiin ja toiveisiin nähden, mistä 19764: on edetty kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelman voi olla seurauksena kielteistä asennoitumista 19765: toteuttamisessa, minkä tuloksena maassamme on luonnonsuojeluhankkeisiin tulevaisuudessa. 19766: tällä hetkellä 22 kansallispuistoa ja 20 luonnon- Luonnonsuojelualueiden hoitotoimikunta on 19767: puistoa. Soidensuojeluohjelman toteuttaminen mietinnössään (1982:26) esittänyt, että mikäli 19768: valtion mailla on myös edennyt varsin pitkälle, suojelualueet hoidetaan kansainvälisten normien 19769: joskin vasta 59 soidensuojelualueen perustaminen edellyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on kes- 19770: on saatettu loppuun eduskunnan säätämällä lailla. kusvirastotasolla 22 ja aluehallinnossa 111 päätoi- 19771: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä vaa- mista henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan sivutoimi- 19772: tii myös alueiden hoidon ja valvonnan tehostamis- sia ja osa-aikaisia oppaita ja valvojia yhteensä 22 19773: ta. Luonnonsuojelualueita, erityisesti kansallis- henkilötyövuotta vastaavasti. 19774: puistoja ja muita yleisölle tarkoitettuja kohteita Tällä hetkellä palkkausmomentilta palkattua 19775: tulee hoitaa, henkilökuntaa on metsähallituksessa 26 ja Met- 19776: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja säntutkimuslaitoksessa 8 henkeä. Huomattava osa 19777: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tuleville suojelualueiden hallinnan ja hoidon vaatimista 19778: sukupolville sen luonnon- ja kulttuuriperinnön, tehtävistä on hoidettu muiden tehtävien ohella 19779: jota säilyttämään ne on perustettu, sekä työmomentilta tai työllisyysvaroin palkatulla 19780: - koska riittävä palveluvarustus ja opastustoi- työvoimalla. Luonnonsuojelualueiden hoito on 19781: minta ovat edellytyksenä suojelualueiden käytölle kuitenkin erikoistehtävä, joka vaatii onnistuak- 19782: retkeily-, matkailu- ja opetuskohteina ja seen vakituista, asianmukaisesti koulutettua ja eri- 19783: - koska perustettujen suojelualueiden hoita- koistunutta henkilöstöä. Valtaosa tarvittavasta 19784: matta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa henkilökunnasta toimisi siellä, missä suojelu- 19785: maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin va- alueetkin ovat eli nykyisillä alityöllisyysalueilla. 19786: paaehtoisin kaupoin ja siten valtioneuvoston hy- Tässä yhteydessä olisi käytettävä hyväksi metsähal- 19787: väksymien ohjelmien toteutumista. litukselta lakkautettavia virkoja ja toimia. Henki- 19788: 550 1987 vp. - RA n:o 516 19789: 19790: 19791: lökunnan ohella tarvitaan kipeästi lisäyksiä luon- luonnonsuojelutoimen matkakuluihin 19792: nonsuojelutoimen käyttömenoihin, alueiden hoi- ( + 130 000 mk) ja toimistomenoihin 19793: don ja opastustoiminnan parantamiseen ja kalus- ( + 80 000 mk) 19794: tohankintoihin. momentille 35.20.22 2 350000 mark- 19795: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- kaa, mistä 650 000 markkaa käytettäväk- 19796: nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. si Urho Kekkosen kansallispuiston hoi- 19797: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- toon ja kunnossapitoon sekä valvonta- ja 19798: taen, opastushenkzlökunnan palkkauksiin, 19799: 1 300 000 markkaa metsähallituksen mui- 19800: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden den suojelualueiden hoidon ja käytön ke- 19801: 1988 tulo- ja menoarvioon 3 360 000 mar- hittämiseen ja 400 000 markkaa Metsän- 19802: kan lisämäärärahan seuraavasti: tutkimuslaitoksen hallinnassa olevien suo- 19803: momentzlle 30.50.01 550 000 markkaa jelualueiden hoidon ja käytön kehittämi- 19804: kuuden työsopimussuhteisen toimihenki- seen 19805: lön palkkaamiseen luonnonsuojelualuei- momentzlle 35.20. 70 250 000 markkaa 19806: den hoitotehtiivzi'n kå'ytettå'vå'ksi metså'hallituksen suojelu- 19807: momentille 30.50.29 210 000 markkaa alueiden kalustohankintoihin. 19808: 19809: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19810: 19811: Heikki Riihijärvi 19812: 1987 vp. 551 19813: 19814: Raha-asia-aloite n: o 517 19815: 19816: 19817: 19818: 19819: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta omassa asunnossa asuvien van- 19820: hojen henkilöiden tukemiseen 19821: 19822: 19823: Eduskunnalle 19824: 19825: Tällä hetkellä useat vanhukset, jotka pystyisivät saa vanhuksille ainakin 200-300 markkaa kuu- 19826: hyvin asumaan omassa omakotitalossaan, muutta- kaudessa. 19827: vat taajamien kerrostaloasuntoihin vuokralle tai Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19828: osakkeeseen saaden näin ollen yhteiskunnalta asu- vasti, 19829: mistukea 400-500 markkaa kuukaudessa. Sen si- 19830: jaan vanhukset, jotka yrittävät asua omassa oma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19831: kotitalossaan tehden tarvittavat työt itse, eivät saa 1988 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 19832: ennen vuotta 1975 rakennettuihin taloihin edes markan määrärahan starttirahan maksami- 19833: asumistukea. SMP:n eduskuntaryhmän mielestä seksi 70 vuotta täyttänetlle vanhukstlle, 19834: olisi oikeus ja kohtuus, että kaikille 70 vuotta täyt- jotta heidän asumisensa omissa asunnois- 19835: täneille vanhuksille maksettaisiin starttirahaa, jot- saan mahdollistettaisiin mi'n kauan kuin 19836: ta he pystyisivät asumaan omissa taloissaan niin se on heidän terveydenttlansa huomioon 19837: kauan kuin se on heidän terveydentilansa huo- ottaen mahdollista. 19838: mioon ottaen mahdollista. Avustusta tulisi mak- 19839: 19840: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19841: 19842: Heikki Riihijärvi 19843: 552 1987 vp. 19844: 19845: Raha-asia-aloite n:o 518 19846: 19847: 19848: 19849: 19850: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyspalvelujen paranta- 19851: miseksi 19852: 19853: 19854: Eduskunnalle 19855: 19856: Työvoimapalvelujen kuntoon saattaminen 1.1. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19857: 1988 lukien merkitsee käytännössä sitä, että työ- 1988 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 19858: voimahallinnon asiakaspalvelutasolle perustetaan kan määrärahan 120 erikoistyövoimaneu- 19859: lisää 120 erikoistyövoimaneuvojan virkaa 1.1.1988 vojan viran perustamiseksi työvoimahal- 19860: lukien. lintoon. 19861: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19862: 19863: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19864: 19865: Heikki Rinne Kari Rajamäki Raimo Vuoristo 19866: Lauri Metsämäki Jukka Roos Jukka Gustafsson 19867: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari 19868: 1987 vp. 553 19869: 19870: Raha-asia-aloite n:o 519 19871: 19872: 19873: 19874: 19875: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyskoulutuksen tehosta- 19876: miseksi 19877: 19878: 19879: Eduskunnalle 19880: 19881: Työllisyyskoulutus on usein ainut kestävä vaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19882: toehto työttömän työllistämiseksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 000 19883: Työllisyyskoulutus kärsii jatkuvasti varoJen markan määrärahan työllisyyskoulutuksen 19884: puutteesta. tehostamiseksi. 19885: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19886: 19887: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19888: 19889: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki 19890: Kari Rajamäki Jukka Roos Jukka Gustafsson 19891: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari 19892: 554 1987 vp. 19893: 19894: Raha-asia-aloite n:o 520 19895: 19896: 19897: 19898: 19899: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisesti nuorten pitkäaikais- 19900: työttömyyden katkaisemiseksi 19901: 19902: 19903: Eduskunnalle 19904: 19905: Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen ongelma keen 68 prosenttia. Kunnallisessa työllisyystuessa 19906: maassamme, ja se koskettaa erityisesti nuorisoa. pysyvyys vaihtelee 0 ja 3 prosentin välillä. 19907: Tämän vuoksi on välttämätöntä, että lisätään ny- Miljardilla markalla ja asiakaspalveluhenkilös- 19908: kyisiin määrärahoihin 1 miljardi markkaa vastik- töllä työttömyysaste painuu vuoden 1988 aikana 19909: keelliseen suoraan työllisyystukeen yksityiselle, alle 5 prosentin ja merkitsee palkkatyön vaihtoeh- 19910: uutta työllisyyttä luovalle pk-yrityssektorille. Tällä don järjestämistä niille pitkään työttömänä olleil- 19911: rahalla kyetään vuoden 1988 kuluessa katkaise- le, jotka haluavat palkkatyön vaihtoehdon. 19912: maan noin 40 000 henkilön pitkään jatkuva työt- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19913: tömyys työllisyysvastikkeellisella tavalla. Tukea 19914: tulee voida maksaa 80 prosentin suuruisena 3-12 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19915: kuukauden ajan niille, jotka voimassa olevassa 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000 19916: työllisyyslaissa määritellään nuoriksi työttömiksi markan määrärahan pitkäaikaisen työttö- 19917: tai pitkäaikaistyöttömiksi. myyden poistamiseksi nizltä henkzlözltä, 19918: Suorassa tuessa työpaikan pysyvyys yksityiselle jotka haluavat perinteisen palkkatyön 19919: sektorille työllistettäessä on tukioikeuskauden jäi- vaihtoehdot. 19920: 19921: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19922: 19923: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki 19924: Kari Rajamäki Jukka Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 19925: Jukka Gustafsson Timo Roos Liisa Jaakonsaari 19926: 1987 vp. 555 19927: 19928: Raha-asia-aloite n:o 521 19929: 19930: 19931: 19932: 19933: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysinstituutin suunnit- 19934: telemiseksi Poriin 19935: 19936: 19937: Eduskunnalle 19938: 19939: Käynnissä olevaa rajua elinkeinotoiminnan ra- Työllisyysinstituutin tulisi olla korkeakouluta- 19940: kennemuutosta ei Suomessa keskitetysti tutkita. soinen tutkimus- ja koulutuslaitos, jolla olisi kan- 19941: Palkkatyön käsitteen muuttuminen on murrokses- sainväliset yhteydet muihin alan korkeakouluihin 19942: sa. Sitäkään ei maassamme tutkita. ja tutkimuslaitoksiin. 19943: Työelämän ja muun ajankäytön yhteensovitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19944: minen on myös selvittämätön alue toimeentulo- 19945: järjestelmineen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19946: Pori on maan vaikein rakennemuutosalue. 1988 tulo- ja menoarvioon JOO 000 19947: Työttömien virrat ovat Porissa syvemmät kuin markan määrärahan työllisyysinstituutin 19948: missään muussa Suomen kaupungissa. Miljöö em- suunnittelua varten Poriin. 19949: piiriselle tutkimustoiminnalle on paikkakunnalla 19950: olemassa. 19951: 19952: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 19953: 19954: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson 19955: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Soininvaara 19956: 556 1987 vp. 19957: 19958: Raha-asia-aloite n:o 522 19959: 19960: 19961: 19962: 19963: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalan asevarikko 3:n 19964: asekorjaamon rakentamiseen 19965: 19966: 19967: Eduskunnalle 19968: 19969: Vammalassa sijaitsevan asevarikko 3:n asekor- ti. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arvioita- 19970: jaamo toimii tällä hetkellä lukuisissa vanhoissa ja vissa noin 12 miljoonaksi markaksi. 19971: toimintaan nähden ala-arvoisissa tiloissa. Tilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19972: huonokuntoisuuden vuoksi ei niissä voida esimer- taen, 19973: kiksi talvikaudella kaikkina aikoina työskennellä 19974: lainkaan. Sekä tästä syystä että muutoinkin tilat ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19975: ovat työsuojelunäkökohdat huomioon ottaen täy- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19976: sin ala-arvoiset. 27.27.74 2 000 000 markkaa Vammalan 19977: Asekorjaamon uudisrakennuksen huonetilaoh- asevarikko 3:n asekorjaamon rakentami- 19978: jelma on olemassa ja sen perusteella tarvittavat ra- sen aloittamista varten. 19979: kennussuunnitelmat ovat aikaansaatavissa nopeas- 19980: 19981: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 19982: 19983: Timo Roos Mikko Elo 19984: 1987 vp. 557 19985: 19986: Raha-asia-aloite n:o 523 19987: 19988: 19989: 19990: 19991: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalassa järjestettävien 19992: Vanhan kirjallisuuden päivien tukemiseen 19993: 19994: 19995: Eduskunnalle 19996: 19997: Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin maas- jallisuudesta kiinnostuneita harrastajia kautta 19998: samme Vammalassa ensimmäistä kertaa kesällä maan. Viime kesänä esim. teki television kulttuu- 19999: 1985. Järjestäjinä toimivat Vammalan kaupunki, riruutu laajan ohjelman päivistä. 20000: paikalliset seurakunnat, paikallinen kotiseutuyh- Kysymyksessä on ollut ja tulee olemaankin to- 20001: distys, Tampereen kesäyliopisto, Suomen Anti- della puhdas kulttuuritapahtuma vailla kaupallis- 20002: kvaariset Kirjakauppiaat ry. sekä Bibliofiilien seu- ta tarkoitusta. 20003: ra ry. Viime kesänä päivät järjestettiin toista ker- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20004: taa ja osanottajamäärä oli jo merkittävästi kasva- taen, 20005: nut. Päivät ovat myös rekisteröityneet omaksi yh- 20006: distykseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20007: Ohjelma päivillä on monipuolinen käsinäen se- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 20008: minaareja, esitelmiä, näyttelyitä, kirjahuutokaup- kaa Vanhan kirjallisuuden päivien tuke- 20009: poja, konsertteja jne. Mukana on kirjailijoita, alan miseen Vammalassa. 20010: tutkijoita, tiedemiehiä sekä runsaasti vanhasta kir- 20011: 20012: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 20013: 20014: Timo Roos Reino Paasilinna Riitta Järvisalo-Kanerva 20015: Ilkka-Christian Björklund Raimo Vuoristo Heikki Rinne 20016: Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen Mikko Elo 20017: 558 1987 vp. 20018: 20019: Raha-asia-aloite n:o 524 20020: 20021: 20022: 20023: 20024: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-Häme Soi kansainväli- 20025: sen harmonikkatapahtuman tukemiseen 20026: 20027: 20028: Eduskunnalle 20029: 20030: Ikaalisten kaupungissa järjestetään vuosittain laiset kilpailut ovat olleet merkittävästi vaikutta- 20031: Sata-Häme Soi, joka on arvostettu kansainväli- massa siihen, että harmonikkamusiikin esittäjäin 20032: nen, viikon mittainen harmonikkatapahtuma. taso maassamme on maailman huippuluokkaa. 20033: Kävijämäärä on vuosittain jatkuvasti kasvanut, Pienen kaupungin taloudelliset mahdollisuu- 20034: samoin viikon aikana järjestettävien tapahtumien det tapahtuman tukemiseen ovat rajalliset, joten 20035: määrä. valtiovallan tuki on välttämätön. 20036: Sata-Häme Soi on maailman suurin harmonik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- 20037: kajuhla, jolla on vahva kansallinen oma leima. oittaen, 20038: Kansainvälinen mielenkiintokin on ollut jatkuvas- 20039: ti kasvamaan päin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20040: Tapahtumalla on myös merkittävä koulutuksel- 1988 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 20041: linen vaikutus. Sen yhteydessä järjestetyt, erityi- kaa Sata-Häme Soi kansainvälisen harmo- 20042: sesti nuorille tarkoitetut harmonikkaleirit sekä eri- nz"kkatapahtuman tukemiseen. 20043: 20044: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 20045: 20046: Timo Roos Reino Paasilinna Riitta Järvisalo-Kanerva 20047: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen Heikki Rinne 20048: Jukka Gustafsson Mikko Elo Sulo Aittoniemi 20049: Pertti Lahtinen 20050: 1987 vp. 559 20051: 20052: Raha-asia-aloite n:o 525 20053: 20054: 20055: 20056: 20057: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenmaitotuotteiden 20058: tunnetuksi tekemisen edistämiseen 20059: 20060: 20061: Eduskunnalle 20062: 20063: Vuohenpito on arvokas osa vanhaa maalaiskult- Eräänä esteenä vuohenmaidon ja siitä valmis- 20064: tuuriamme. Viime vuosina asiaan on kiinnitetty tettavien tuotteiden vähäiselle menekille on ollut 20065: huomiota enemmänkin, jonka seurauksena maa- markkinoinnin ja tunnetuksi tekemisen heikkous. 20066: hamme on syntynyt lukuisia vuohitiloja, joiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20067: pääasiallinen tulonlähde on ollut juuri vuohenpi- taen, 20068: to. 20069: Näille yrittäjille, joista monet ovat lainavaroin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20070: toimintansa käynnistäneet, olisi aivan välttämä- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 20071: töntä, että tuotteiden markkinointi sujuisi kitkat- kaa vuohenmaitotuotteiden tunnetuksi 20072: ta ja suunnitellussa laajuudessa. tekemisen edistämiseen. 20073: Monille maitoallergiasta kärsiville vuohenmaito 20074: on terveydelle välttämätön vaihtoehto. 20075: 20076: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 20077: 20078: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen 20079: Marja-Liisa Tykkyläinen Raimo Vuoristo Heikki Rinne 20080: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo Seppo Pelttari 20081: 560 1987 vp. 20082: 20083: Raha-asia-aloite n:o 526 20084: 20085: 20086: 20087: 20088: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mouhijärven vesihuollon 20089: runkolinjan toteuttamiseen 20090: 20091: 20092: Eduskunnalle 20093: 20094: Mouhijärven kunnassa on tarkoitus aloittaa nan talouteen, joka on merkittävästi heikenty- 20095: kunnan keskustaajaman ja Häijään taajaman välil- nyt. 20096: le suunnitellun vesihuollon runkolinjan rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20097: minen. Sen pituus on 2 600 m ja se sisältää paine- taen, 20098: viemärin ja vesijohdon. 20099: Määrärahaa yritettiin tähän hankkeeseen jo ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20100: luvan vuoden talousarvioon, mutta tuloksetta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 20101: Viimeisten vuosien aikana kunta on käyttä- 30.40. 77 1 500 000 markkaa Mouhijärven 20102: nyt merkittävän määrän varoja vesihuollon ra- kunnan vesihuollon runkolinjan rakenta- 20103: kentamiseen. Sillä on ollut vaikutusta mm. kun- mzseen. 20104: 20105: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 20106: 20107: Timo Roos Mikko Elo 20108: 1987 vp. 561 20109: 20110: Raha-asia-aloite n:o 527 20111: 20112: 20113: 20114: 20115: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-Hämeen koeaseman 20116: kehittämiseen Mouhijärvellä 20117: 20118: 20119: Eduskunnalle 20120: 20121: Mouhijärvellä sijaitseva Sata-Hämeen koeasema Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20122: tekee arvokasta maatalouden tutkimus- ja kehitys- taen, 20123: työtä. Valitettavasti voimavarat eivät viime vuosi- 20124: na ole mahdollistaneet toiminnan monipuolista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20125: mista laitosta kehittävällä tavalla. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 20126: Koeaseman tutkimusvalikoimaa pitäisi ehdot- markkaa Sata-Hämeen koeaseman kehit- 20127: tomasti laajentaa ja antaa sille taloudelliset mah- tämiseen Mouhijärvellä. 20128: dollisuudet harjoittaa maatalouden kannalta ny- 20129: kyistä merkittävämpää tutkimustoimintaa. 20130: 20131: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20132: 20133: Timo Roos Mikko Elo 20134: 20135: 20136: 20137: 20138: 38 270416F 20139: 562 1987 vp. 20140: 20141: Raha-asia-aloite n:o 528 20142: 20143: 20144: 20145: 20146: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-Hämeen koeaseman 20147: rakennustöiden suunnitteluun Mouhijärvellä 20148: 20149: 20150: Eduskunnalle 20151: 20152: Sata-Hämeen koeasemalla on jo useampana Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20153: vuonna ollut vireillä lämpökeskuksen rakentami- taen, 20154: nen, navetan peruskorjaus ja uuden viljankuivaa- 20155: mon rakentaminen. Hankkeiden kustannusarvio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20156: on noin 4,8 mmk. Koeaseman toiminnan kannal- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 20157: ta hankkeiden toteuttaminen on välttämätöntä. kaa Sata-Hämeen koeaseman rakennustöi- 20158: Määrärahalla on tarkoitus tehdä suunnitelmat den suunnitteluun Mouhzjärvellä. 20159: seuraavana vuonna alettavaa toteutusta varten val- 20160: miiksi. 20161: 20162: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20163: 20164: Timo Roos Mikko Elo 20165: 1987 vp. 563 20166: 20167: Raha-asia-aloite n:o 529 20168: 20169: 20170: 20171: 20172: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen 20173: Parkanon tutkimusaseman lisärakennuksen rakentamiseen 20174: 20175: 20176: Eduskunnalle 20177: 20178: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimus- nä paikkakunnalla on myös suuri. Toimintansa 20179: asemalla on paraikaa tekeillä suunnitelmat lisära- kehittämisen kannalta lisärakennuksen rakenta- 20180: kennuksen rakentamista varten. Parkanon tut- minen on erityisen välttämätön. 20181: kimusasemalla on arvostettu asema metsäntutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20182: muksen eri lohkoilla. Paraikaa on esim. meneil- taen, 20183: lään tutkimuksia noin kolmestakymmenestä eri 20184: aiheesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20185: Erityisen merkittävä osuus asemalla on valta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 20186: kunnallisesti merkittävissä metsien happolaskeu- 30. 76.74 2 000 000 markkaa Metsäntut- 20187: matutkimuksissa. kimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman 20188: Parkanon tutkimusasema on ollut toiminnassa lisärakennuksen rakentamiseen. 20189: jo neljäkymmentä vuotta. Sen merkitys työllistäjä- 20190: 20191: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20192: 20193: Timo Roos Raimo Vuoristo 20194: Heikki Rinne Mikko Elo 20195: 564 1987 vp. 20196: 20197: Raha-asia-aloite n:o 530 20198: 20199: 20200: 20201: 20202: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 11 eli ns. Porin 20203: tien parantamiseen 20204: 20205: 20206: Eduskunnalle 20207: 20208: Valtatie n:o 11, Porin tie, on merkittävä liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20209: neväylä mm. yhtenä Porin satamateistä maakun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 20210: taan. Sen kunto tällä hetkellä on heikko. Kanta- 31.24.77 2000000 markkaa valtatien 20211: vuus on heikko ja tierunko useasta kohdasta pettä- n:o 11 kunnostukseen. 20212: nyt. Tien saattaminen nykyistä parempaan kun- 20213: toon on välttämätöntä. 20214: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20215: taen, 20216: 20217: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20218: 20219: Timo Roos Raimo Vuoristo 20220: Heikki Rinne Mikko Elo 20221: 1987 vp. 565 20222: 20223: Raha-asia-aloite n:o 531 20224: 20225: 20226: 20227: 20228: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden alennus- 20229: kortin laajentamiseksi koskemaan kaikkia eläkeläisiä 20230: 20231: 20232: Eduskunnalle 20233: 20234: Eläkkeensaajilla on nykyisten säännösten mu- jen perusteella i-korttioikeuden ulottaminen kos- 20235: kaan mahdollisuus saada ns. 65-kortti ja i-kortti, kemaan kaikkia alle 65-vuotiaita eläkkeensaajia 20236: jotka oikeuttavat tietyin edellytyksin 50 prosentin aiheuttaa valtiolle vuositasolla noin 8 miljoonan 20237: matkalippualennukseen rautateillä. Tämä oikeus markan lisäkustannuksen. Kun määräraha vuoden 20238: ei kuitenkaan koske kaikkia eläkkeensaajia, vaan 1987 tulo- ja menoarviossa oli 46 miljoonaa, tulisi 20239: sen ulkopuolelle jää huomattava osa työkyvyttö- uudistuksen toteuttamiseksi määräraha vuoden 20240: myyseläkkeensaajista sekä kokonaisuudessaan yk- 1988 tulo- ja menoarviossa olla 54 miljoonaa. 20241: silöllisellä varhaiseläkkeellä, varhennetulla van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20242: huuseläkkeellä sekä osa-aikaeläkkeellä olevat. taen, 20243: Kaikkien eläkkeensaajien tasa-arvoinen ja oi- 20244: keudenmukainen kohtelu edellyttävät, että Val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20245: tionrautatiet laajentaa i-kortin osto-oikeuden kos- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 20246: kemaan kaikkia alle 65-vuotiaita eläkkeensaajia. 31.57.50 54 000 000 markan määrära- 20247: Kansaneläkelaitoksen antamien tietojen mukaan han, jolla Valtionrautateiden myöntämä 20248: vuoden 1986 loppupuolella maassamme oli noin i-korttioikeus ulotetaan tasa-arvoisen koh- 20249: 145 000 alle 65-vuotiasta eläkkeensaajaa, joilla ei telun periaatteen mukaisesti koskemaan 20250: ollut oikeutta i-korttiin. Matkustajaliikennetieto- kaikkia alle 65-vuotiaita eläkkeensaajia. 20251: 20252: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 20253: 20254: Timo Roos Markku Pohjola 20255: Liisa Jaakonsaari Sinikka Hurskainen-Leppänen 20256: 566 1987 vp. 20257: 20258: Raha-asia-aloite n:o 532 20259: 20260: 20261: 20262: 20263: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin liikenne- 20264: turvallisuusohjelman laatimiseksi 20265: 20266: 20267: Eduskunnalle 20268: 20269: Turun ja Porin lääni on liikenneturvallisuuden - tehostaa liikenneturvallisuustyötä yleensä 20270: kannalta turvattomimpia läänejä maassamme. ko. läänin alueella 20271: Vuosittaiset liikenneonnettomuuskustannukset - systemaattisesti hahmottaa liikenneturvalli- 20272: ovat läänissä yli miljardi markkaa eli noin 1 400 suusongelmat (onnettomuudet ja niitä edeltävät 20273: mk asukasta kohden. tilanteet) 20274: Liikenneturvallisuuden parantamisen tulee olla - systemaattisesti analysoida eri sektorien lii- 20275: liikennepolitiikan yksi keskeinen painopistealue. kenneturvallisuustyö ja muodostaa koko kuva lää- 20276: Liikenneturvallisuustyön lähtökohtana tulee olla nin liikenneturvallisuustyöstä (aukkopaikat, pääl- 20277: inhimillisen surun ja kärsimyksen välttäminen, lekkäisyydet, yhteistyömahdollisuudet) 20278: mutta työ on myös yhteiskuntataloudellisesti kan- - muokata kansalaiset liikenneturvallisuutta 20279: nattavaa. Liikenneturvallisuustyö kaipaa tehosta- edistäville hankkeille myötämielisiksi ja vakuuttaa 20280: mista hallinnon kaikilla tasoilla. Liikenneturvalli- poliittiset päättäjät riittävien resurssien tähdelli- 20281: suustyössä läänitason koordinoiva toiminta on ol- syydestä ja liikenneturvallisuustyön yhteiskuntata- 20282: lut tähän mennessä erityisen vähäistä. loudellisesta tuottavuudesta 20283: Liikenneonnettomuuksia pyritään ehkäisemään - löytää painopistealueet, jonne mahdolliset 20284: liikenneympäristöä kehittämällä sekä opetuksen, lisäresurssit kannattaa suunnata 20285: valistuksen ja asennekasvatuksen keinoin. Liiken- - harjoittaa jatkuvaa tutkimusta, suunnitte- 20286: neonnettomuuksien ehkäisy vaatii lisäksi tutki- lua ja seurantaa aktivoivaa toimintaa sekä luoda 20287: musta ja suunnittelua. Onnistuakseen ennaltaeh- hyvät yhteistyömahdollisuudet 20288: käisevät toimet edellyttävät laajaa yhteistyötä eri- - antaa kullekin liikenneturvallisuutta edistä- 20289: laisten sidosryhmäorganisaatioiden kanssa. Tällai- välle organisaatiolle mahdollisuus itsenäisesti jat- 20290: sia organisaatioita on valtion, läänien ja kuntien kaa omaa toimintaansa 20291: tasolla, jakautuen monen ministeriön, piirihallin- - aktivoida läänin kuntia liikenneturvalli- 20292: non, hallintokunnan ja toimikunnan työhön pu- suutta edistävien hankkeiden toteuttamiseen. 20293: humattakaan opetuksesta ja vapaaehtoisesta kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20294: salaistoiminnasta. Liikenneonnettomuuksien seu- taen, 20295: rausvaikutusten hoito sisältää terveydenhoitoa, 20296: sairaanhoitoa, kuntoutusta sekä sosiaalihuoltoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20297: Liikenneonnettomuuksien ehkäisyn moniulot- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 20298: teinen kenttä tekee työn vaikeaksi. Mitkään pon- kan määrärahan Turun ja Porin läänin lii- 20299: nistelut eivät kuitenkaan ole liian suuria. kenneturvallisuusohjelman laatimista var- 20300: Turun ja Porin läänin liikenneturvallisuuden ten. 20301: toimintaohjelma olisi tavoitepoliittinen suunni- 20302: telma. Sen avulla voitaisiin: 20303: 20304: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 20305: 20306: Timo Roos 20307: 1987 vp. 567 20308: 20309: Raha-asia-aloite n:o 533 20310: 20311: 20312: 20313: 20314: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen moninaiskäytön 20315: tutkimustoimintaan 20316: 20317: 20318: Eduskunnalle 20319: 20320: Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä monilla tutkimustoiminta etenee tarpeeseen nähden liian 20321: paikkakunnilla maassamme. Useasti turvetuotan- hitaasti. 20322: toa harjoitetaan seuduilla, jonne muunlaista teol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20323: lisuutta on sijoittunut niukasti. Turvetuotanto- taen, 20324: alueet ovat useasti myös vaikeilla työttömyys- 20325: alueilla. Turpeen poltto ei vähäisen jalostusas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20326: teensa takia ole suinkaan hyödyllisin käyttötapa. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 20327: Tutkimustoiminnan lisääminen, tavoitteena kaa turpeen moninaiskäytön tutkimustoi- 20328: turpeen moninaiskäyttö, olisi tulevaisuutta ajatel- mintaan. 20329: len erittäin tarpeellista. Nykyisillä määrärahoilla 20330: 20331: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 20332: 20333: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva Raimo Vuoristo 20334: Heikki Rinne Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo 20335: 568 1987 vp. 20336: 20337: Raha-asia-aloite n:o 534 20338: 20339: 20340: 20341: 20342: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohikosken vanhustentalon 20343: rakentamiseen Kankaanpäässä 20344: 20345: 20346: Eduskunnalle 20347: 20348: Kankaanpäässä on hankkeilla suunnitelma Lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20349: hikosken palvelutalomuotoisen vanhustentalon 1988 tulo- ja menoarvioon 1500 000 20350: rakentamiseksi. Monet paikalliset ja painavat syyt markkaa Lohikosken vanhustentalon ra- 20351: puoltavat hankkeen toteuttamista, ei vähiten van- kentamiseen Kankaanpäässä. 20352: huusväestön kasvava määrä. 20353: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20354: taen, 20355: 20356: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 20357: 20358: Timo Roos Raimo Vuoristo 20359: Mikko Elo Heikki Rinne 20360: 1987 vp. 569 20361: 20362: Raha-asia-aloite n:o 535 20363: 20364: 20365: 20366: 20367: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton tot- 20368: mesta järjestettävän lomatoiminnan tukemiseen 20369: 20370: 20371: Eduskunnalle 20372: 20373: Vapaa-ajan hyödyllinen, ihmistä kehittävä seman avustajan mukanaoloa. Kokonaisuudes- 20374: käyttö on erityisen tärkeätä vammaisille. Monen- saan voidaan sanoa, että vammaisuus aiheuttaa 20375: laiset vaikeudet juuri heidän kohdallaan ovat kui- ao. henkilölle taloudellisia lisärasituksia samoin 20376: tenkin siihen esteenä. kuin vaikeuksia keskimääräisen elintason ja elämi- 20377: Keuhkovammaliitto monine jäsenyhdistyksi- sen tason ylläpitämiseksi. Valtion tukea siis tarvi- 20378: neen on lähinnä kesänviettopaikoissa järjestänyt taan, jotta vammaiset saisivat lomapalveluita itsel- 20379: monipuolista lomanviettoa. Vammaisten virkisty- leen. 20380: miskeskusten ylläpito on muodostunut taloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20381: sesti erittäin raskaaksi. Näin on kuitenkin katsottu taen, 20382: välttämättömäksi menetellä. Yleiset palvelut on 20383: tarkoitettu lähinnä terveille. Tämän johdosta nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20384: den järjestämisessä ei ole otettu riittävästi huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 65 0 000 mark- 20385: mioon vammaisten usein vaikeata allergisuutta, kaa käytettäväksi Keuhkovammaliiton jär- 20386: heidän tarvitsemaansa erityisruokavaliota, liikku- jestämään lomatoimintaan. 20387: misvaikeuksia eikä vammaisen välttämättä tarvit- 20388: 20389: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20390: 20391: Timo Roos Raimo Vuoristo Jukka Roos 20392: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo Riitta Myller 20393: Liisa Jaakonsaati Heikki Rinne Jukka Gustafsson 20394: Iiris Hacklin Ilkka-Christian Björklund Marja-Liisa Tykkyläinen 20395: Sinikka Mönkäre Markku Pohjola 20396: 570 1987 vp. 20397: 20398: Raha-asia-aloite n:o 536 20399: 20400: 20401: 20402: 20403: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistön käyttöä koskevan 20404: suunnitelman laatimiseksi Kokemäenjoen vesistössä 20405: 20406: 20407: Eduskunnalle 20408: 20409: Kokemäenjoen veslsto on monien samaan täminen ja virkistyskalastuksen lisääminen sekä 20410: suuntaan vaikuttavien toimenpiteiden positiivise- vesistön muukin elinkeinollinen kehittäminen. 20411: na seurauksena hyvää vauhtia puhdistumassa. Voi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20412: siis olettaa, että sen käyttö tämänkin johdosta on taen, 20413: kasvamassa. Jotta erilaiset suunnitelmat ja niiden 20414: toteutukset palvelisivat tasapuolisesti samaa pää- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20415: määrää, tulisi laatia asiasta selkeä suunnitelma. 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark- 20416: Tavoitteena suunnitelmassa tulisi olla Pyhäjär- kaa vesistön käyttöä koskevan suunnitel- 20417: ven-Äetsänkosken välillä vesistön ja sen ympäris- man laadintaan Kokemäenjoelle välillä 20418: tön matkailullinen kehittäminen, virkistyskäytön Pyhäjärvi-Äetsänkoski. 20419: lisääminen, osin harvinaisenkin kalakannan säilyt- 20420: 20421: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1987 20422: 20423: Timo Roos Raimo Vuoristo 20424: Heikki Rinne Mikko Elo 20425: 1987 vp. 571 20426: 20427: Raha-asia-aloite n:o 537 20428: 20429: 20430: 20431: 20432: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta palvelutoiminnan säilyttämisek- 20433: si Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa 20434: 20435: 20436: Eduskunnalle 20437: 20438: Ammatillisia oppilaitoksia koskevan lain 2 §:n Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20439: määrittelemää yrityksiin ja elinkeinoelämään taen, 20440: suuntautuvaa, opetusta tukevaa palvelutoimintaa 20441: on järjestelmällisesti kokeiltu Mikkelin teknillises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20442: sä oppilaitoksessa vuodesta 1985 alkaen. 1988 tulo- ja menoarvz'oon 300 000 mark- 20443: Kokeilu on rahoitettu aluksi KTM :n ja myö- kaa yrityksiin ja elinkeinoelämään suun- 20444: hemmin lääninhallituksen myöntämän määrära- tautuvan, opetusta tukevan palvelutoi- 20445: han turvin. Kokeilu päättyy 31.7.1987. minnan säilyttämiseen ja kehittämzseen 20446: Kun toiminnasta on saatu sekä yrittäjien että Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa. 20447: oppilaitoksen kannalta myönteisiä kokemuksia, 20448: tulisi sitä voida jatkaa AKH:n pysyvällä määrära- 20449: halla ja saatujen kokemusten pohjalta. 20450: 20451: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20452: 20453: Pirjo Rusanen 20454: 572 1987 vp. 20455: 20456: Raha-asia-aloite n:o 538 20457: 20458: 20459: 20460: 20461: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin maakunta-arkis- 20462: ton laajennuksen suunnittelua varten 20463: 20464: 20465: Eduskunnalle 20466: 20467: Mikkelin maakunta-arkiston nykyiset toimitilat totmtsto-, työskentely- ja tutkimustiloja. Pääosa 20468: ovat käyneet mitoitukseltaan ahtaiksi eikä maa- lisärakennuksesta tulisi kuitenkin olemaan asiakir- 20469: kunta-arkisto enää kykene täyttämään sille lain- jojen varastointitilana. 20470: säädännössä asetettua velvoitetta asiakirjojen säi- Maakunta-arkiston lisärakennuksen toteuttami- 20471: lytyspaikkana. Se ei ole voinut vastaanottaa val- seksi on Mikkelin kaupunki hyväksynyt asemakaa- 20472: tion viranomaisten kymmenvuotissiirtoja ja sen on vamuutoksen, joka mahdollistaa lisärakennuksen 20473: ollut kieltäydyttävä myös muun tutkimuksellisesti rakentamisen. 20474: arvokkaan asiakirja-aineiston vastaanottamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20475: Toimitilat ovat henkilökunnan ja toimintojen taen, 20476: kehittämisenkin kannalta epätarkoituksenmukai- 20477: set. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20478: Tilanahtaus ja arkiston tulevat kehittämissuun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 20479: nitelmat edellyttävät lisärakennuksen aikaansaa- 29.93. 74 300 000 markkaa Mikkelin 20480: mista. Lisärakennusta varten on laadittu perusta- maakunta-arkiston laajennuksen suunnit- 20481: missuunnitelma, joka on opetusministeriön käsi- telua varten. 20482: teltävänä. Rakennukseen on tarkoitus sijoittaa 20483: 20484: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20485: 20486: Pirjo Rusanen Pertti Hietala 20487: 1987 vp. 573 20488: 20489: Raha-asia-aloite n:o 539 20490: 20491: 20492: 20493: 20494: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastusmuseo- 20495: hankkeen toteuttamiseen 20496: 20497: 20498: Eduskunnalle 20499: 20500: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen Kerimäen kunta ei pysty tätä 6-7 miljoonan 20501: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustettiin markan hanketta toteuttamaan yksin. Sekä talou- 20502: vuonna 1982. Itä-Suomen järvikalastusmuseo on dellisesti että museaalisesti on välttämätöntä, että 20503: kulttuuriekologinen museo, joka tallentaa sisäve- valtio osallistuu toteuttamiskustannuksiin. Itä- 20504: sikalastukseen liittyvää aineistoa ja esineistöä ja Suomen järvikalastusmuseo ei palvele vain Keri- 20505: tutkii kalastuksen ja muun yhteiskunnan suhteita mäkeä tai edes Itä-Suomea, vaan koko maan 20506: menneisyydestä nykypäivään. Museon toiminta- käsittävän kalastuskulttuurin vaalimista. 20507: alueena on Itä-Suomi, ensisijaisesti Puruveden, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20508: Pyhäveden ja Pihlajaveden altaat. taen, 20509: Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut 20510: lähes yksinomaan Kerimäen kunta. Vuoteen 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20511: mennessä on tarkoitus toteuttaa museon koko- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 20512: naisrakennusohjelma, jonka tuloksena syntyvät markkaa Itä-Suomen järvikalastusmuseo- 20513: museon uusi päärakennus ja itäsuomalainen ka- hankkeen toteuttamiseen. 20514: lastajakylä. Tavoitteena on tieteellisesti ja museaa- 20515: lisesti korkeatasoinen kokonaisuus. 20516: 20517: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20518: 20519: Pirjo Rusanen 20520: 574 1987 vp. 20521: 20522: Raha-asia-aloite n:o 540 20523: 20524: 20525: 20526: 20527: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Helemi-radan suunnit- 20528: telua varten 20529: 20530: 20531: Eduskunnalle 20532: 20533: Mikkelin läänin Maakuntaliitto ry:n nimeämä Heinola-Mäntyharju maksaa 362 mmk ja Lah- 20534: Helemi-ratatyöryhmä, jossa olivat mukana myös den-Heinolan radan perusparannus maksaa 153 20535: rautatiehallitus ja liikenneministeriö, sai työnsä mmk. 20536: valmiiksi syyskuussa 1983. Yhteydet Savosta pääkaupunkiseudulle nopeu- 20537: Sen toimesta valmistui kolme Helemi-ratahan- tuvat noin 30-40 minuuttia Helemi-radan an- 20538: ketta koskenutta osaselvitystä: siosta. Henkilöliikenteen aikatauluihin rata vai- 20539: - Helemi-radan aluevarausselvitys välillä Hei- kuttaa kahdella tavalla. Ensiksi junan kulun no- 20540: nola-Mäntyharju, Savon radan oikaisu välillä peutuminen lyhentää matka-aikoja Savon ja Ete- 20541: Lahti-Mikkeli, 1982 lä-Suomen välillä. Toiseksi nopeutumisen muka- 20542: - Helemi-radan ympäristöselvitys välillä Hei- naan tuomat uudet matkustajat tekevät mahdolli- 20543: nola-Mäntyharju, 1983 seksi junatarjonnan lisäämisen. 20544: - Helemi-radan vaikutusselvitys, 1983. Liikenneturvallisuuteen rata vaikuttaa merkit- 20545: Helemi-radan liikenteellisten vaikutusten alue tävästi, koska sen avulla voidaan poistaa tasoris- 20546: käsittää radan pohjoispäässä Savon, Kainuun ja teyksiä Lahden ja Heinolan välillä ja vähentää 20547: osia Keski-Suomesta. Eteläpäässä vaikutusaluee- liikennöintiä muilla rataosilla. Nykyisin Savon ra- 20548: seen kuuluvat Uusimaa, Etelä-Häme ja osia Var- dan välillä Lahti-Mäntyharju on 84 tasoristeystä. 20549: sinais-Suomesta. Näillä alueilla asuu yhteensä Helemi-radalla niitä olisi vastaavalla välillä alle 20550: noin puolet Suomen väestöstä. Radan lähivaiku- 10. 20551: tusalueella ovat merkittäviä lisäksi alueelliset ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20552: työllisyysvaikutukset. Lähivaikutusalueeseen kuu- taen, 20553: luu 26 kuntaa ja niissä on asukkaita yhteensä 20554: 294 000. Rata tekee mahdolliseksi saattaa Heino- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20555: lan kaupungin uudelleen henkilöliikenteen pii- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 20556: riin. 31.90.77 500000 markkaa ns. Helemi- 20557: Laaditun aluevarausselvityksen perusteella ovat radan suunnittelua varten. 20558: radan kustannukset 515 mmk. Uusi rata välille 20559: 20560: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20561: 20562: Pirjo Rusanen Erkki Liikanen Pertti Hietala 20563: Markku Lehtosaari Jouni Backman Riitta Kauppinen 20564: 1987 vp. 575 20565: 20566: Raha-asia-aloite n:o 541 20567: 20568: 20569: 20570: 20571: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Matkailun koulutus- ja tutki- 20572: muskeskuksen toimintaedellytysten parantamiseen Savonlinnassa 20573: 20574: 20575: Eduskunnalle 20576: 20577: Savonlinnan Matkailun koulutus- ja tutkimus- Keskus toimii tällä hetkellä kuntien ja läänin- 20578: keskus toimii ideoivana koordinoivana ja yhteyk- hallituksen sekä yksityisen rahoituksen turvin. 20579: siä luovana laitoksena matkailu- ja siihen läheises- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20580: ti rinnastettavien alojen kehittämisessä. Se tarjoaa taen, 20581: ammatillista jatko-, täydennys- ja uudelleenkou- 20582: lutusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20583: Keskus on valtakunnallinen ja osin kansainväli- 1988 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark- 20584: nenkin. Keskuksen perustamista on esitetty alue- kaa Matkazlun koulutus- ja tutkimuskes- 20585: politiikkatoimikunnan mietinnössä v. 1986, jossa kuksen toiminnan turvaamiseen ja kehit- 20586: on esitetty keskuksen ylläpitämiseksi ja kehittämi- tämiseen Savonlinnassa. 20587: seksi hankkeen ottamista valtion tulo- ja menoar- 20588: vtoon. 20589: 20590: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20591: 20592: Pirjo Rusanen 20593: 576 1987 vp. 20594: 20595: Raha-asia-aloite n:o 542 20596: 20597: 20598: 20599: 20600: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston yliop- 20601: pilaskunnalle palvelutalon rakentamiseen 20602: 20603: 20604: Eduskunnalle 20605: 20606: Kuopion yliopiston yhteyteen rakennetaan lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 20607: kunta-, toimisto- ja käyttötiloja sisältävä palvelu- nioittavasti, 20608: talo, jonka rakentamis- ja käyttökustannuksiin 20609: valtion lisäksi osallistuvat Kuopion kaupunki, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20610: seurakuntayhtymä ja Kuopion yliopiston ylioppi- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 20611: laskunta. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kaa Kuopion yliopiston ylioppilaskunnalle 20612: osuus hankkeesta on noin 2,3 miljoonaa markkaa. palvelutalorahoitusta varten. 20613: Ylioppilaskunta rahoittaa osuutensa jäsenmak- 20614: suilla, keräystuotoilla ja lainoituksella. 20615: 20616: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20617: 20618: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen 20619: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki 20620: 1987 vp. 577 20621: 20622: Raha-asia-aloite n:o 543 20623: 20624: 20625: 20626: 20627: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talonpoikaismu- 20628: seon korjaustöiden suorittamiseksi 20629: 20630: 20631: Eduskunnalle 20632: 20633: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikaiskult- Rakennusten kunnostukseen saatiin työllisyys- 20634: tuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna 1975 varoja 1970-luvun loppupuolella. Kunnostus on 20635: Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa-alueen ja varojen niukkuuden vuoksi osittain kesken. Ai- 20636: sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on erinomainen nutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan museo kan- 20637: esimerkki pohjoissavolaisesta talonpoikaisympä- nattaa säilyttää ja kehittää sen toimintaa. Tärkein- 20638: ristöstä. Museo on sikäli ainutlaatuinen, että talon tä olisi saada kunnostustyöt loppuun. Rakennus- 20639: rakennukset ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Näin ten säilyttämisen kannalta välttämättömien töi- 20640: museo on todella aito miljööltään. den loppuunsaattaminen maksaisi noin 900 000 20641: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset mk. 20642: maininnat ovat vuodelta 16 57. Tilan pääraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20643: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi museoon taen, 20644: kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä on noin 20645: 2 000 kappaletta ja ne ovat osin vielä luetteloi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20646: matta. 1988 tulo- ja menoarvioon 900 000 mar- 20647: Museota on kehitetty viime vuosina aktiivisesti kan määrärahan Riuttalan talonpoikais- 20648: toiminnalliseksi kohteeksi, joka soveltuu matkai- museon kunnostustöiden loppuunsaatta- 20649: lun vetovoimatekijäksi. Tästä on saatu jo hyviä tu- mzseen. 20650: loksia. Riuttalan museossa toteutettu Leivän tie 20651: sai vuonna 1986 vuoden matkailupalkinnon. 20652: 20653: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20654: 20655: Mirja Ryynänen Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen 20656: Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen 20657: 20658: 20659: 20660: 20661: 39 270416F 20662: 578 1987 vp. 20663: 20664: Raha-asia-aloite n:o 544 20665: 20666: 20667: 20668: 20669: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuotoi- 20670: sen elinkeinotoiminnan edistämiseen 20671: 20672: 20673: Eduskunnalle 20674: 20675: Tämän vuoden alusta lailla maaseudun pieni- seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan tuke- 20676: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä kor- miseen varattua määrärahaa olisikin nopeasti ko- 20677: vattiin maaseudun työpaikkatukikokeilu osittain. rotettava. Tarvittava summa olisi ilmeisesti vähin- 20678: Lain turvin aivan oikein pyritään edistämään maa- tään kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Kun 20679: seutualueella muutakin kuin perinteistä maata- otetaan huomioon maatalouden tämänhetkiset 20680: loutta. Tässä mielessä laki on erittäin oikeaan osu- ongelmat, maatalouden liitännäis- ja sivuelinkei- 20681: nut. Jo hyvin lyhyen kokemuksen perusteella nojen kehittäminen on enemmän kuin välttämä- 20682: näyttää siltä, että tarkoitukseen varattu määräraha töntä. Näin ollen sitä tulisi kaikin keinoin pyrkiä 20683: on aivan riittämätön. Siitä riittää maatalouspii- edistämään. 20684: reille vain muutama miljoona markkaa piiriä koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20685: ti. Esim. erikoismaatalouden hankkeiden kustan- 20686: nukset ovat kuitenkin melko korkeat. Näin ollen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20687: piiri ei voisi rahoittaa kuin ehkä 20-30 hakemus- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 20688: ta vuodessa pahimmillaan. Kuitenkin esim. Kuo- 30.32.44 36 000 000 markkaa avustuk- 20689: pion maatalouspiirissä on 24 kuntaa, joten tilanne sena maaseudun pienimuotoisen elinkei- 20690: saattaisi johtaa siihen, että kaikissa kunnissa ei notoiminnan edistämiseen. 20691: voitaisi vuosittain rahoittaa yhtään hanketta. Maa- 20692: 20693: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 20694: 20695: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Heikki Riihijärvi 20696: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen 20697: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen 20698: 1987 vp. 579 20699: 20700: Raha-asia-aloite n:o 545 20701: 20702: 20703: 20704: 20705: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummen kirkon ja valta- 20706: tien n:o 1 välisen tien perusparantamiseen 20707: 20708: 20709: Eduskunnalle 20710: 20711: Uudenmaan tierakennus- ja kunnossapito- jen aikaistamista. Näissä järjestelyissä kevyen lii- 20712: ohjelmassa Nummen tiejärjestelyt on merkitty kenteen väylä tälle tieosuudelle on liikenteen tur- 20713: vuodelle 1992. Tieosuus Nummen kirkolta valta- vallisuuden kannalta välttämätön, joten erikoises- 20714: tielle n:o 1 on TVL:n taholta julistettu liikenne- ti sitä tiejärjestelyjen yhteydessä toivotaan koulu- 20715: turvallisuuden kannalta vaaralliseksi. Tämä on ai- laisten turvallisuuden vuoksi. 20716: heuttanut esimerkiksi sen, että Nummen kirkon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20717: seudulta joudutaan kuljettamaan 1-II luokan op- taen, 20718: pilaat koululle, vaikka koulumatkaa on ainoas- 20719: taan noin kilometrin verran. Nummi-Pusulan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20720: kunnanhallitus on myöskin todennut, että Num- 1988 tulo- ja menoarvioon 8 300 000 20721: men tiejärjestelyille esitetty aikataulu on liian markkaa perusparannustöihin välzllä 20722: myöhäinen, ja toivonut lausunnossaan järjestely- Nummen kirkko-valtatie n:o 1. 20723: 20724: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 20725: 20726: Matti Saarinen Markku Pohjola Seija Karkinen 20727: Antero Kekkonen Lauri Metsämäki Raimo Vuoristo 20728: Matti Vähänäkki Jukka Roos 20729: 580 1987 vp. 20730: 20731: Raha-asia-aloite n:o 546 20732: 20733: 20734: 20735: 20736: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juomien 20737: hintojen alentamiseksi ravintoloissa 20738: 20739: 20740: Eduskunnalle 20741: 20742: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelliset tuna on suunnilleen sama. Tämä lähes olematon 20743: ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Maailman hintaero houkuttelee monia, varsinkin nuoria, 20744: terveysjärjestö WHO on kehottanut jäsenvaltioi- valitsemaan alkoholia sisältävän vaihtoehdon, 20745: taan ryhtymään toimenpiteisiin alkoholin käytön "koska se kuitenkin maksaa yhtä paljon". Alko- 20746: vähentämiseksi. holittomien juomien hintoja tulisi tämän johdos- 20747: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämi- ta alentaa ravintoloissa ja ravitsemusliikkeissä si- 20748: seksi on kulutuksen vähentäminen. Vuoden 1983 ten, että ne tulevat kuluttajalle myönteiseksi vaih- 20749: alussa julkistetun tutkimuksen mukaan noin toehdoksi ravintolakulttuurissamme. 20750: 24 % alkoholin käytöstä tapahtuu ravintoloissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20751: Yleisintä se on nuorten aikuisten keskuudessa ja 20752: naisten osalta ravintolakäynnit ovat noususuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20753: nassa. Juomatapatutkimuksen mukaan 40% ai- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 800 000 20754: kuisväestöstä ei kuitenkaan pidä alkoholin nautti- markkaa alkoholittomien juomien hinto- 20755: mista välttämättömänä. jen alentamiseksi ravintoloissa, niin että 20756: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien esim. liikenteen piirissä alkoholin käyttöä 20757: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyttä- voitaisiin vähentää edullisesti saatavien 20758: vän korkeat. Esim. alkoholiuoman punaviinin raittiusjuomien avulla. 20759: hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan verrat- 20760: 20761: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 20762: 20763: Matti Saarinen Tina Mäkelä Lea Kärhä 20764: Päivi Varpasuo Ensio Laine Esko Almgren 20765: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Raimo Vuoristo 20766: Jukka Roos Heikki Rinne Osmo Soininvaara 20767: Matti Vähänäkki Anna-Kaarina Louvo 20768: 1987 vp. 581 20769: 20770: Raha-asia-aloite n:o 547 20771: 20772: 20773: 20774: 20775: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Victor Barsokevitsch 20776: -valokuvakeskuksen toiminnan käynnistämiseen 20777: 20778: 20779: Eduskunnalle 20780: 20781: Victor Barsokevitsch seura ry:n ja Kuopion kau- ten taiteiden esitystekniikan ansiosta valokuvakes- 20782: pungin yhteishankkeena valmistuu Kuopioon kus tulee olemaan kaikkien visuaalisten taiteiden 20783: 1987 alkuun mennessä Victor Barsokevitsch -valo- kohtaamispaikka sekä ammattiin johtavan ja täy- 20784: kuvakeskus. dennyskoulutuksen merkittävä valtakunnallinen 20785: Valokuvakeskuksen perustaminen ja tuleva toi- piste. 20786: minta pohjautuu valokuvaaja Victor Barsoke- Kuopion kaupungin huolehtiessa talon perus- 20787: vitschin (1863-1933) ainutlaatuiseen negatii kunnostuksesta vuoden 1986 aikana 1, 3 milj. 20788: vikokoelman (noin 75 000 yksikköä), joka on yksi markan määrärahalla sitoutuu Victor Barsoke- 20789: merkittävimmistä yhtenäisistä kokoelmista ko. vitsch seura sijoittamaan valokuvakeskukseen ko- 20790: kansallisen historian ja valokuvauksen historian koelmansa ja huolehtimaan toiminnan jatkuvuu- 20791: vuosikymmeniltä. desta. 20792: Valokuvakeskuksen toimintaan kuuluu olen- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20793: naisena osana vanhan ja uuden koti- ja ulkomai- 20794: sen valokuvataiteen esittäminen, näyttelyiden ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20795: koaminen ja kierrättäminen koti- ja ulkomailla se- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90 20796: kä valokuva-alan julkaisu- ja tiedotustoiminta. määrärahoihin 500 000 markkaa Victor 20797: Taiteenalan merkittävän tutkimuskirjaston (noin Barsokevitsch -valokuvakeskukselle toi- 20798: 2 000 nidettä), valokuvataidekokoelmien, näytte- minnan käynnistämiseksi. 20799: lyverstaan, laboratorion ja nykyaikaisen visuaalis- 20800: 20801: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 20802: 20803: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 20804: 582 1987 vp. 20805: 20806: Raha-asia-aloite n:o 548 20807: 20808: 20809: 20810: 20811: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelykonsu- 20812: lentin palkkaamiseen Kuopion maatalouskeskukseen 20813: 20814: 20815: Eduskunnalle 20816: 20817: Koko valtakunnassa marjojen kulutus on viime janviljelykonsulentti, niin Kuopion läänin kum- 20818: vuosina kasvanut. Mm. Itä-Suomen marja- ja vi- mallekin konsulentille jäisi suurempi ala kuin 20819: hannesprojekti on ollut vaikuttamassa tähän. Ku- muualla. Yksistään Sonkari Oy:n sopimusviljel- 20820: lutuksen lisääntyminen on luonut mahdollisuu- mien laajennukset ovat samaa suuruusluokkaa 20821: den lisätä myös viljelypinta-aloja. Hyvin luonnol- kuin pienimmällä marjanviljelyalueella olevan 20822: lista olisi lisätä viljelyä pääasiassa siellä, missä tuo- marjanviljelykonsulentin toiminta-alueen koko 20823: tanto tällä hetkelläkin on, esim. Pohjois-Savossa marjanviljelypinta-ala. 20824: ja erityisesti Sisä-Savon kuntien alueella. Näille Marjanviljelyn työllistävä vaikutus on erittäin 20825: alueille juuri muut tuotantomuodot eivät sovi suuri. Puhtaasti tilastollisesti mansikanviljely vaa- 20826: pientilavaltaisuuden johdosta. Paikallisesti vilje- tii hehtaaria kohti satotasosta riippuen noin 0,9 20827: lyn lisäämismahdollisuudet esim. Sisä-Savossa henkilön työvuotta. Herukan viljely vaatii yhden 20828: ovat vieläkin paremmat, koska paikallinen Sonka- työvuoden noin kuutta hehtaaria kohti konepoi- 20829: ri Oy lisää sopimuspinta-alaansa noin kolminker- minnassa. Käytännössä työllistävä vaikutus on 20830: taiseksi aikaisempaan verrattuna. olennaisesti laskennallista suurempi. Maatalous- 20831: Viljelypinta-alojen lisääntyminen tuo uusia vil- valtaisella haja-asutusalueella marjanviljelyn ke- 20832: jelijöitä. Näin ollen neuvontatarve on suuri. Se on hittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Sillä voidaan 20833: suuri aina uusia viljelmiä perustettaessa ja entisiä turvata hyvinkin pienten tilojen elinkelpoisuus. 20834: laajennettaessa. Olemassa oleva marjanviljelyneu- Marjanviljelyn kehittämiseksi olisi tärkeää lisätä 20835: vonta ei kapasiteetiltaan riitä tyydyttämään neu- neuvontakapasiteettia. Neuvonnan tehostamisek- 20836: vontatarvetta Pohjois-Savossa. Maassa toimivilla si tulisi Kuopion maatalouskeskukseen palkata 20837: marjanviljelykonsulenteilla on toimialueellaan toinen marjanviljelykonsulentti. 20838: marjanviljelypinta-alaa noin 130-1 500 hehtaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20839: ria. Suurin pinta-ala 1 500 ha on Kuopion läänin 20840: maatalouskeskuksen konsulentin toimialueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20841: Seuraavaksi suurin pinta-ala on noin 600 ha. Kuo- 1988 tulo- ja menoarvioon 82 000 mark- 20842: pion läänissä marjanviljely jakautuu siten, että kaa toisen marjanviljelykonsulentin palk- 20843: Sisä-Savon kunnissa marjanviljelypinta-alaa on kaamiseen Kuopion maatalouskeskuk- 20844: noin 750 haja muissa kunnissa myös noin 750 ha. seen. 20845: Vaikka Sisä-Savoa varten palkattaisiin oma mar- 20846: 20847: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 20848: 20849: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 20850: Jorma Huuhtanen Lauha Männistö Juhani Laitinen 20851: 1987 vp. 583 20852: 20853: Raha-asia-aloite n:o 549 20854: 20855: 20856: 20857: 20858: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen poliisitalon laajen- 20859: nukseen 20860: 20861: 20862: Eduskunnalle 20863: 20864: Tampereen poliisilaitoksen tilat ovat ahtaat ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20865: riittämättömät. Jo pitkään on suunniteltu uuden taen, 20866: lisäsiiven rakentamista poliisitaloon ajanmukais- 20867: ten tilojen saamiseksi. Alun perin rakennustöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20868: piti alkaa jo viimeistään v. 1985, mutta rakenta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 20869: misen aloittaminen on jatkuvasti siirtynyt lähinnä 26. 75. 74 3 000 000 markkaa Tampereen 20870: rahoitusratkaisujen miettimisen vuoksi. Raken- poliisitalon laajennuksen aloittamiseen. 20871: nuksen laajennusta tarvitaan kuitenkin pikaisesti. 20872: 20873: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 20874: 20875: Kimmo Sasi Riitta Järvisalo-Kanerva 20876: 584 1987 vp. 20877: 20878: Raha-asia-aloite n:o 550 20879: 20880: 20881: 20882: 20883: Sasi: Määrärahan osoittamisesta kannettavan atk-kaluston hankki- 20884: miseksi Helsingin yliopiston oikeuden yleistieteiden laitokselle 20885: 20886: 20887: Eduskunnalle 20888: 20889: Menneisyyden rikollisuuden ja sen syiden tutki- Akuutin tarpeensa tyydyttämiseksi laitos tarvit- 20890: mus tuottaa arvokasta historiallista tietoa, jolla on see viisi kannettavaa tietokonetta, jotka maksavat 20891: myös kriminologista sovellutusarvoa pyrittäessä 15 000 markkaa kappale. Yhteensä tarkoitukseen 20892: ehkäisemään rikollisuutta ja vähentämään sen tulisi osoittaa 75 000 markkaa. 20893: haitallisia seurauksia yksilön ja koko yhteiskunnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20894: kannalta. Suomessa korkeatasoisiota historiallisen taen, 20895: kriminologian alaan luettavaa tutkimusta tehdään 20896: Helsingin yliopiston oikeuden yleistieteiden lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20897: toksella. 1988 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark- 20898: Tutkimus edellyttää tietojenkäsittelyä ja tieto- kaa Helsingin yliopiston ozkeuden yleistie- 20899: jen kerääminen tapahtuu arkistoihin sijoitettujen teiden laitokselle kannettavan atk-kalus- 20900: alkuperäislähteiden ääressä. Tämän vuoksi tutki- ton hankkimista varten. 20901: joilla tulisi olla käytettävissään tarkoitukseen so- 20902: veltuvaa kannettavaa atk-kalustoa, jota laitoksella 20903: ei kuitenkaan ole. 20904: 20905: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 20906: 20907: Kimmo Sasi 20908: 1987 vp. 585 20909: 20910: Raha-asia-aloite n:o 551 20911: 20912: 20913: 20914: 20915: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksella Oriveden 20916: Opistolle 20917: 20918: 20919: Eduskunnalle 20920: 20921: Kansanvalistusseuran omistama Oriveden Opis- nan asukkaat. Yhteistyössä opetusministeriön ja 20922: to on maamme suurimpia ja arvostetuimpia kan- lääninhallituksen urheiluviranomaisten kanssa 20923: sanopistoja. Pyrkijöitä on vuosittain runsaasti. laadittujen ja sinänsä säästeliäitten suunnitelmien 20924: Syksyllä 1986 aloitti perusoppijakson 190 opiskeli- toteuttaminen maksaan. 1,5 miljoonaa markkaa. 20925: jaa, heistä yli puolet opiston kolmella taidelinjal- Paha pula on opistolla opetustiloista, joita mm. 20926: la, joilla opisto on päässyt erittäin hyviin saavu- monipuolinen taideopetus vaatii. Oriveden kau- 20927: tuksiin. Perusoppijakson lisäksi harjoitetaan mo- pungin kanssa tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa 20928: nipuolista kurssitoimintaa. Vuonna 1985 siihen auditorio ja sen yhteyteen muitakin opetustiloja. 20929: otti osaa yhteensä 4 198 henkeä. Päätoimisia työn- Taloudellisista syistä hanke voi lähteä toteutu- 20930: tekijöitä on opistossa yhteensä 50, joista opettajia maan kiireellisyydestään huolimatta aikaisintaan 20931: 18. Opisto on näin myös merkittävä työnantaja vuonna 1988. 20932: Orivedellä, jota työttömyys vaivaa. Oriveden elin- Omia varoja rakentamiseen ei opistolla eikä sen 20933: keinoelämän kannalta on otettava huomioon sa- omistajayhteisöllä ole ollut, eikä opiskelijoilta voi- 20934: malla se, että opistoon tulee vuosittain suuri jouk- da periä niin korkeita maksuja, että niillä voitai- 20935: ko opiskelijoita ja osa heistä pitkäksikin aikaa. siin etukäteen rahoittaa investointeja. 20936: Tiivis toiminta edellyttää uudisrakentamista ja Valtion tulo- ja menoarvioon kansanopistoille 20937: peruskorjauksia. Viimeisten kymmenen vuoden varattuja rakennusavustuksia Oriveden Opisto sai 20938: aikana investoinnit ovat olleet yhteensä noin 15 vuosina 1984 ja 1985 150 000 mk ja vuonna 1986 20939: miljoonaa markkaa. Vuonna 1983 vaati pääraken- 200 000 mk. Lakisääteisen valtionavun lisäksi 20940: nuksen asuntolaosan perusparannus 2,2 miljoo- opisto tarvitsee entistä enemmän taloudellista tu- 20941: naa markkaa. Vuonna 1985 käytettiin peruskor- kea ja kannustusta, jotta se voi vastata tasoltaan- 20942: jauksiin liki 2 miljoonaa markkaa, mistä keittiön kin yhä kohoaviin opetuksellisiin odotuksiin. 20943: ja sen aputilojen uudistamiseen 1,35 miljoonaa. Edellä olevin perustein ehdotamme, 20944: Tämä peruskorjaus oli pakko tehdä paitsi toimin- 20945: nan sujumiseksi myös työsuojelullisista syistä. On että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20946: välttämätöntä peruskorjata vuosina 1968-69 ra- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 20947: kennettu uimahalli, joka on seudun ainoa ja jota kaa rakennusavustuksena Oriveden Opis- 20948: säännöllisesti käyttävät myös koulut ja paikkakun- tolle. 20949: 20950: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 20951: 20952: Kimmo Sasi Riitta Järvisalo-Kanerva 20953: 586 1987 vp. 20954: 20955: Raha-asia-aloite n:o 552 20956: 20957: 20958: 20959: 20960: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teiskon tien peruspa- 20961: ramamiseen 20962: 20963: 20964: Eduskunnalle 20965: 20966: Aitovuoren-Teiskon tie on erityisesti Sorilan heralueiden ympäröimille taajama-alueille tien 20967: Teiskon osuudelta liikennemääriinsä nähden varressa. 20968: puutteellisessa kunnossa. Tie on vaarallisen ka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20969: pea, varsinkin kun otetaan huomioon tiellä vilk- taen, 20970: kaasti liikennöivä kevyt liikenne. Keväisin tie on 20971: lähes liikennöimättömässä kunnossa roudan ai- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20972: heuttaessa tien kuoppaisuutta, jolloin tiellä voi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 20973: ajaa vain hyvin hiljaisella nopeudella. Autokalus- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Aitovuo- 20974: toa tien huonokuntoisuus rasittaa voimakkaasti. ren-Teiskon (Tampere) tien perusparan- 20975: Tien käyttö tulee lähivuosina kasvamaan Tampe- nuksen aloittamiseen. 20976: reen asutuksen vähitellen siirtyessä laajojen vi- 20977: 20978: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 20979: 20980: Kimmo Sasi 20981: 1987 vp. 587 20982: 20983: Raha-asia-aloite n:o 553 20984: 20985: 20986: 20987: 20988: Savela: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolustusjär- 20989: jestöjen toiminnan tukemiseen 20990: 20991: 20992: Eduskunnalle 20993: 20994: Maassamme on kiinnitetty vakavaa huomiota Kyseessä on kaikilta osiltaan toiminta, joka on 20995: siihen, että yhteiskuntamme taholta ei riittävästi virallisen turvallisuuspolitiikkamme mukaista. 20996: arvosteta sitä työtä, jota vapaaehtoiset maanpuo- Huolimatta maamme yhteisten etujen puoles- 20997: lustusjärjestöt tekevät turvallisuutemme hyväksi. ta tapahtuvasta toiminnasta ovat reserviläisjär- 20998: Suomessa toimii useita suuria maanpuolustus- jestömme olleet kolmattakymmentä vuotta ilman 20999: järjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä noussee liki valtion taloudellista tukea. Sen sijaan tuesta 21000: puoleen miljoonaan. Nämä järjestöt tekevät sekä ovat päässeet osallisiksi lukuisat sitoutuneet järjes- 21001: jäsentensä että suuren yleisön keskuudessa tunne- töt. 21002: tuksi maamme turvallisuuspolitiikkaa ja maan- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 21003: puolustuksen perusteita. Osalla järjestöistä on li- taen, 21004: säksi huomattavia sosiaalisia huoltotehtäviä. 21005: Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21006: aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjärjestöt, 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar- 21007: Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Aliupsee- kan määrärahan jaettavaksi vapaaehtoista 21008: rien Liitto, ovat harjoittaneet. maanpuolustustyötä tekevzlle jätjestözlle. 21009: 21010: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 21011: 21012: Oiva Savela 21013: 588 1987 vp. 21014: 21015: Raha-asia-aloite n:o 554 21016: 21017: 21018: 21019: 21020: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteelle 21021: tehtävään äänidiasarjaan alkoholin ja tupakan vaaroista 21022: 21023: 21024: Eduskunnalle 21025: 21026: Talousvaliokunta on mietinnössään n:o 16/ kaisen peruskoulun ala-asteelle vuoden 1987 rait- 21027: 1985 vp. korostanut valistus-, ohjaus- ja neuvon- tiuskirjoitusten yhteydessä ilmaiseksi kyseinen ää- 21028: tatoiminnan merkitystä ja pitää asennekasvatusta nidiasarja. Äänidiasarjan tuottaminen 3 000 kou- 21029: pitkällä aikavälillä tehokkaimpana keinona alko- lulle maksaa noin 500 000 markkaa. 21030: holista aiheutuvien haittojen ehkäisemisessä. Va- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 21031: listus on pyrittävä yhtenäistämään ja saamaan se 21032: kattavaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21033: Raittiuskasvatusliitto on tuottamassa ala-asteen 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 21034: kouluja varten uutta äänidiasarjaa tupakan ja al- kan arviomäärärahan kåytettäviiksi perus- 21035: koholin vaaroista. Äänidiasarja käsittelee riippu- koulun ala-asteelle alkoholin ja tupakan 21036: vuutta oppilaita kiinnostavalla tavalla. vaaroja käsittelevän äänidiasarjan tuotta- 21037: Raittiuskasvatusliiton tarkoituksena on jakaa jo- misesta aiheutuviin kustannukszin. 21038: 21039: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21040: 21041: Jouko Skinnari Reijo Lindroos 21042: Sakari Knuuttila Kari Rajamäki 21043: Lea Kärhä 21044: 1987 vp. 589 21045: 21046: Raha-asia-aloite n:o 555 21047: 21048: 21049: 21050: 21051: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kirjastotalon raken- 21052: tamiseksi 21053: 21054: 21055: Eduskunnalle 21056: 21057: Lahden vuonna 1895 perustetulla kirjastolai- Kirjastorakennushankkeiden valtionosuus mak- 21058: toksella ei koskaan ole ollut omaa pääkirjastora- settaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukai- 21059: kennusta. Hanke on ollut vireillä vuosikymme- sesti jälkirahoitteisena. Tällöin rakentaja itse jou- 21060: nien aikana useampaan kertaan, mutta toteutta- tuu vastaamaan rakennusaikana kustannuksista. 21061: minen on eri syistä lykkääntynyt. Valtionosuus maksetaan jälkikäteen 7 vuoden ai- 21062: Lahden kaupunginvaltuusto on 13.9.1982 hy- kana. Kun Lahden kirjastotalon osalta on kysymys 21063: väksynyt pääkirjaston rakennusohjelman. Suun- valtakunnallisesti ja erityisesti Lahden kaupungin 21064: nitteluprosessi käynnistyi helmikuussa 1985. Kir- kannalta hyvin oleellisesta sivistystoimen hank- 21065: jastotalo on päätetty toteuttaa Lahden kulttuuri- keesta, on tärkeää, että rakennus toteutetaan nyt 21066: keskuksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitta- suunnitellussa aikataulussa. Tämän varmistami- 21067: neen Arkkitehtitoimisto Arto Sipisen ehdotuksen seksi kaupungin tulisi saada valtionavustusta ra- 21068: pohjalta. Kirjastotalon suunnitelmien mukaisten kentamiskustannuksiin jo rakentamisaikana eli 21069: noin 5 milj. markan kustannusten vertailu äsket- vuonna 1988. 21070: täin valmistuneisiin toisiin kirjastotaloihin osoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21071: taa sen olevan hinnaltaan keskitasoa ja selvästi 21072: halvempi kuin Tampereen ja Helsingin kirjastot. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21073: Kirjaston rakentaminen voidaan aloittaa vuon- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 21074: na 1988 kaupunginvaltuuston hyväksymän KTS- kan määrärahan Lahden kirjastotalon ra- 21075: suunnitelman mukaisesti. Hanke sisältyy myös kentamisen aloittamiseksi välittömästi. 21076: Hämeen lääninhallituksen, kouluhallituksen ja 21077: opetusministeriön suunnitelmiin. 21078: 21079: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21080: 21081: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21082: 590 1987 vp. 21083: 21084: Raha-asia-aloite n:o 556 21085: 21086: 21087: 21088: 21089: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupunginteatterin 21090: rakennuskustannuksiin 21091: 21092: 21093: Eduskunnalle 21094: 21095: Lahden kaupunginteatterin rakennus valmistui melkoiseksi menoeräksi. Tässä yhteydessä on huo- 21096: syksyllä 1983. Sen lopullinen kustannusarvio oli mattava, että samaa suuruusluokkaa olevaa Tam- 21097: noin 110 milj. markkaa. Kaupunki on saanut ra- pereen Työväenteatterin rakennushanketta varten 21098: kentamiskustannuksiin valtionavustusta 17 milj. otettiin valtion tulo- ja menoarvioihin valtion tu- 21099: markkaa. Suunnitteluvaiheessa valtion viran- kea varten omat määrärahat. 21100: omaisten taholta annettiin selvästi ymmärtää, että Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21101: kaupunki tulee saamaan rakennuskustannuksiin 21102: noin 25 miljoonan markan valtionavustuksen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21103: Teatteritalohanke on ollut valtakunnallisesti 1988 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 21104: varsin mittava ja Lahden kaupungille tärkeä. Mut- kan määrärahan avustuksena Lahden kau- 21105: ta se on rakentamiskustannuksiltaan ja myös käyt- punginteatterin rakentamiskustannuksiin. 21106: tökustannuksiltaan muodostunut kaupungille 21107: 21108: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21109: 21110: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21111: 1987 vp. 591 21112: 21113: Raha-asia-aloite n:o 557 21114: 21115: 21116: 21117: 21118: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan urheilukentän 21119: rakentamiseen 21120: 21121: 21122: Eduskunnalle 21123: 21124: Asikkalan urheilukentälle on suunniteltu tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21125: väksi peruskorjaus, jonka yhteydessä 300 metrin 21126: rata muutetaan 400-metriseksi. Hankkeen kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21127: nusarvio on 2,6 milj. markkaa. Asikkalassa on 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 21128: asukkaita n. 8 500. Nyt suunnitellussa urheilu- kaa Asikkalan urheilukentän rakentami- 21129: kentän peruskorjauksessa tehtävä 400 metrin rata seen. 21130: on kunnan ainoa rata, joka mahdollistaa myös 21131: kansallisten kilpailujen järjestämisen Asikkalassa. 21132: 21133: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21134: 21135: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21136: 592 1987 vp. 21137: 21138: Raha-asia-aloite n:o 558 21139: 21140: 21141: 21142: 21143: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 paranta- 21144: miseksi välillä Soramäki-Lahti 21145: 21146: 21147: Eduskunnalle 21148: 21149: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä on suus tulisi nykyistä huomattavasti paremmaksi. 21150: vihdoin viimein pieni summa rahaa valtatien n:o Hollolan kunnassa on kaikki valmiina tieparan- 21151: 12 parantamista varten välillä Soramäki-Lahti. nusten tekemiseksi mahdollisimman nopeasti. 21152: Äskettäin tapahtunut ihmisuhrinkin vaatinut lii- Tieosuuden parantamisen välttämättömyyttä 21153: kenneonnettomuus osoitti jälleen kerran tämän osoittaa se, että tätä tieosuutta Lahden kaupungin 21154: arviolta 42 milj. markkaa maksavan tieuudistuk- rajalla käyttää arvioiden mukaan lähes 15 000 au- 21155: sen välttämättömyyden. Ehdotetulla kahden mil- toilijaa päivittäin. 21156: joonan markan määrärahalla on Hollolan kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21157: arvion mukaan lähinnä symbolinen merkitys. 21158: Minkäänlaista ratkaisua ja töiden varsinaista aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21159: tamista tämä rahasumma ei vielä tuo. Tämän 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 21160: vuoksi summaa olisi saatava korotettua, jotta pa- markan lisämäärärahan valtatien n:o 12 21161: rannustyöt saataisiin käyntiin ja liikenneturvalli- parantamiseksi välzllä Soramäki-Lahti. 21162: 21163: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21164: 21165: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21166: 1987 vp. 593 21167: 21168: Raha-asia-aloite n:o 559 21169: 1 21170: 21171: 21172: 21173: 21174: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl. kevyen liiken- 21175: teen väylien ja sisääntuloteiden liittymien rakentamiseen 21176: 21177: 21178: Eduskunnalle 21179: 21180: Kosken Hl. kuntakeskus on valtatien n:o 12 Kosken Hl. liittymät 1,18 miljoonaa markkaa ja 21181: varressa. Kuntakeskuksen pääväylä, joka yhtyy kevyen liikenteen väylät 3,02 miljoonaa markkaa. 21182: valtatiehen kahdesti, on entinen valtatie ja sitä Kunta on laadittanut kevyen liikenteen väylästös- 21183: käyttää päivittäin mm. 70 julkisen liikenteen vuo- tä tiesuunnitelman, johon liittyy erityinen ympä- 21184: roa. Keskivuorokausiliikenne on 730 autoa. Valta- ristösuunnitelma. Nykyiset sisääntuloteiden liitty- 21185: tien n:o 12 vastaava liikennemäärä kirkonkylän mät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin vaaralliset, koska 21186: kohdalla on 3 150 autoa. Kuntakeskuksen päätien niitä ei ole varustettu kääntymiskaistoilla ja niistä 21187: ja valtatien risteyksien liikenneturvallisuus on puuttuu valaistus. 21188: heikko. Risteykset ovat valaisematta ja kääntymis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21189: kaistat valtatieltä puuttuvat. Toisen risteyksen taen, 21190: kautta valtatien poikki kulkee Hyväneulan ala- 21191: asteen oppilaiden päivittäinen koulutie. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21192: Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymien (vt 12) 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 21193: ja kevyen liikenteen väylien rakentamissuunnitel- kan määrärahan Kosken Hl. (valtatie n:o 21194: ma on ollut vireillä jo useita vuosia. Hämeen pii- 12) kevyen liikenteen väylien ja sisääntu- 21195: rin tienpito-ohjelman mukaan hankkeet toteutet- loteiden liittymien toteuttamiseen. 21196: taisiin vuonna 1987 seuraavasti: valtatien n:o 12 21197: 21198: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21199: 21200: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21201: 21202: 21203: 21204: 21205: 40 270416F 21206: 594 1987 vp. 21207: 21208: Raha-asia-aloite n:o 560 21209: 21210: 21211: 21212: 21213: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3134 paranta- 21214: miseen välillä Nastolan kk-Pajulahden Urheiluopisto 21215: 21216: 21217: Eduskunnalle 21218: 21219: Liikenne maantiellä n:o 3134 välillä Nastolan Nastolan kunta pitää tärkeänä, että tie raken- 21220: kk-Pajulahden Urheiluopisto on viime vuosina nettaisiin Pajulahden Urheiluopistolle asti ja ke- 21221: voimakkaasti lisääntynyt. Tähän on ollut vaikutta- vyen liikenteen väylä tästä eteenpäin Kumian ris- 21222: massa ennen kaikkea Pajulahden Urheiluopiston teykseen. 21223: palvelujen monipuolistuminen. Myös Pajulahden Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21224: ohi pohjoiseen kulkeva kesämökkiliikenne on vil- 21225: kastuttanut huomattavasti liikennettä. Koska tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21226: on hyvin heikkokuntoinen ja liikenneturvallisuu- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 21227: den kannalta vaarallinen, se vaatisi pikaista kun- markkaa maantien n:o 3134 parantami- 21228: nostamista. Vaarallisuutta lisää ennen kaikkea ja- seksi ja uudelleen rakentamiseksi väliltä 21229: lankulkijoiden ja pyöräilijöiden runsas tien käyt- Nastolan kk-Pajulahden Urheiluopisto 21230: tö. Hämeen piirin tiensuunnitteluohjelmassa on ja kevyen lti'kenteen väylän rakentamiseksi 21231: Immiläntie (Nastolan kk)-Karhusilta otettu väliltä Nastolan kirkonkylä-Kumian 21232: huomioon. Hämeen piirin ohjelmassa ei ole mylly. 21233: huomioitu laisinkaan jatkorakentamista Pajulah- 21234: den Urheiluopistolle ja kevyen liikenteen väylän 21235: rakentamista. 21236: 21237: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21238: 21239: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21240: 1987 vp. 595 21241: 21242: Raha-asia-aloite n:o 561 21243: 21244: 21245: 21246: 21247: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen läänin liittämisek- 21248: si Kehitysaluerahasto Oy:n toimialueeseen 21249: 21250: 21251: Eduskunnalle 21252: 21253: Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa sia ideoita. Tämän vuoksi Kehitysaluerahasto 21254: on Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnassa varau- Oy:n toimintamahdollisuuksia tulisi parantaa vie- 21255: duttu ottamaan mukaan myös Kymen lääni. Vuo- lä niin, että Hämeen lääni otettaisiin mukaan Ke- 21256: den 1987 tulo- ja menoarviossa on muutoinkin hitysaluerahasto Oy:n toimialueeksi. Tämä edel- 21257: korostettu kehitysalueitten ohella pääkaupunki- lyttäisi noin 20 miljoonan markan lisämahdolli- 21258: seudun ongelmien korjaamista. Tämä on sinänsä suuksia Kehitysaluerahasto Oy:lle antaa lainaa ja 21259: oikein. Ymmärrettävää on myös huomion kiinnit- avustuksia Hämeen läänin elinkeinoelämän kehit- 21260: täminen Kymen lääniin, jossa mm. paperiteolli- tämiseksi erityisesti pienen ja keskisuuren yritys- 21261: suuden teknologinen kehitys on merkinnyt työ- toiminnan osalta. 21262: paikkojen huomattavaa vähentymistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21263: Hämeen läänissä on samantyyppisiä ongelmia. 21264: Toisaalta teknologia ei ole kaikilta osin kehittynyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21265: niin pitkälle kuin Kymen läänissä esimerkiksi pa- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.49 21266: periteollisuuden osalta. Päinvastoin Hämeen lää- määrärahoihin 20 000 000 markkaa Hä- 21267: nissä kaivattaisiin teknologiseen koulutukseen ja meen läänin liittämiseksi Kehitysaluera- 21268: nimenomaan pienyritystoimintaan liittyvänä uu- hasto Oy:n toimialueeseen. 21269: 21270: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21271: 21272: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21273: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 21274: Arto Lapiolahti 21275: 596 1987 vp. 21276: 21277: Raha-asia-aloite n:o 562 21278: 21279: 21280: 21281: 21282: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkölän vanhainkodin 21283: rakentamiseen 21284: 21285: 21286: Eduskunnalle 21287: 21288: Kärkölässä on vanhustenhuollon järjestämiseksi tulisi aloittaa jo ensi vuonna. Laajennuksen ja 21289: vanhainkodin saneeraus ja laajentaminen välttä- peruskorjauksen kustannusarviosta valtionosuus 21290: mätön toimenpide. Kunnan ikärakenne on poik- on 6,2 milj. markkaa. 21291: keuksellisen vanhusvoittoinen: vanhusten osuus Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21292: väestöstä on noin 17 prosenttia. 21293: Kokonaiskustannuksiltaan 12 738 000 markan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21294: hankkeen rakentaminen on valtioneuvoston suun- 1988 tulo- ja menoarvioon 6 267 000 21295: nitelmissa tarkoitus aloittaa vasta v. 1988. Koko- markkaa Kärkölän vanhainkodin rakenta- 21296: naispinta-alaltaan vanhainkoti tulee olemaan miseen. 21297: noin 3 188 m 2 ja käsittää 42 paikkaa. Hanke 21298: 21299: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21300: 21301: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21302: 1987 vp. 597 21303: 21304: Raha-asia-aloite n:o 563 21305: 21306: 21307: 21308: 21309: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhallinnon koulu- 21310: tuksen järjestämiseksi Lammilla 21311: 21312: 21313: Eduskunnalle 21314: 21315: Ympäristöhallinnon koulutus on maassamme minta liittyisi osana Lammilie suunniteltuun met- 21316: puutteellisesti järjestetty. Helsingin yliopiston sämuseoon. 21317: Lammin toimipisteen ja Evon metsäopiston toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21318: mesta on järjestetty kurssitoimintaa. Lammi tar- 21319: joaakin tälle opetukselle mitä parhaimmat puit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21320: teet, on kyse sitten metsien moninaiskäytön tai 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 21321: ympäristön suojelukoulutuksen järjestämisestä. kaa ympäristöhallinnon koulutuksen jär- 21322: Tähän koulutustoimintaan tarvittaisiin henkilöre- jestämiseksi Lammzlla osana metsämuseo- 21323: sursseja mm. suunnittelutyöhön. Koulutustoi- hanketta. 21324: 21325: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21326: 21327: Jouko Skinnari Ulla Puolanne 21328: 598 1987 vp. 21329: 21330: Raha-asia-aloite n:o 564 21331: 21332: 21333: 21334: 21335: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta YK:n lastenavun jär- 21336: jestölle (UNICEF) 21337: 21338: 21339: Eduskunnalle 21340: 21341: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21342: mielestämme ohjattava ns. kehityspankkien sijas- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21343: ta YK-järjestöjen kautta. Katastrofitilanteiden ja 24.30.66 125 000000 markan lisämäärä- 21344: lasten kehitysmaissa kohtaamien muiden vakavien rahan YK:n lastenavun järjestölle (UNI- 21345: ongelmien ratkaisemiseksi tulee YK:n lastenavun CEF). 21346: järjestön UNICEF:n määrärahoja lisätä tuntuvasti. 21347: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21348: taen, 21349: 21350: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21351: 21352: Marjatta Stenius-Kaukonen 21353: 1987 vp. 599 21354: 21355: Raha-asia-aloite n:o 565 21356: 21357: 21358: 21359: 21360: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maailman elin- 21361: tarvikeohjelman (WFP) tukemiseksi 21362: 21363: 21364: Eduskunnalle 21365: 21366: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21367: kehityspankkien sijasta ohjattava YK-järjestöjen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21368: kautta. Taistelussa nälkää vastaan tulee Maailman 24.30. 66 60 000 000 markan lisämäärära- 21369: elintarvikeohjelman tukea lisätä. han Maazlman elintarvikeohjelman (WFP) 21370: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tukemiseksi. 21371: taen, 21372: 21373: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21374: 21375: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 21376: Ensio Laine Esko:Juhani Tennilä 21377: 600 1987 vp. 21378: 21379: Raha-asia-aloite n:o 566 21380: 21381: 21382: 21383: 21384: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta YK:n kehitysohjel- 21385: man (UNDP) kautta Israelin miehittämien Jordanjoen länsiran- 21386: nan ja Gazan alueen arabiväestön tukemiseen 21387: 21388: Eduskunnalle 21389: 21390: Lähi-idän kriisi on vaarallisin kansainvälistä mää, samalla kun väestön yhteiskunnallisia johta- 21391: rauhaa ja turvallisuutta uhkaava konflikti, joka on jia on pidätetty ja karkotettu. Israelin ilmeisenä 21392: jatkunut jo neljä vuosikymmentä. Sen ratkaisemi- tavoitteena on erilaisin toimenpitein saada mah- 21393: nen pysyvästi ja rauhanomaisesti edellyttää ennen dollisimman monet palestiinalaiset lähtemään 21394: kaikkea Palestiinan arabikansan laillisten ja kan- näiltä alueilta, jotkaYK:npäätösten ja kansainvä- 21395: sallisten oikeuksien tunnustamista ja toteuttamis- lisen yhteisön mukaan muodostaisivat tulevan Pa- 21396: ta. YK:n yleiskokouksen v. 1947 tekemä päätös lestiinan valtion alueen. 21397: kahden itsenäisen valtion perustamisesta Pales- Lähi-idän rauhanratkaisun kannalta on olennai- 21398: tiinaan on Palestiinan arabikansan osalta edel- sen tärkeää, että palestiinalaisväestön elinolosuh- 21399: leen toteuttamatta. Presidentti Kekkonen totesi teet turvataan erityisesti Israelin miehittämillä 21400: 19.12.1973: "Mitään pysyvää rauhanomaista rat- alueilla. YK:lla ja sen erityisjärjestöillä on lukuisia 21401: kaisua Palestiinassa ei olekaan saavutettavissa il- eri kehitysprojekteja mm. länsirannan alueella ja 21402: man että Palestiinassa alun perin asuville arabeille Gazassa. Niiden tukeminen merkitsisi samalla 21403: tehdään oikeutta.'' tuen ilmausta Palestiinan kansan kansallisille ta- 21404: Yli nelimiljoonainen Palestiinan kansa elää vo~tteille ja pyrkimykselle valtiolliseen järjestäyty- 21405: suurissa vaikeuksissa. Kokonaiset sukupolvet ovat mlseen. 21406: joutuneet varttumaan pakolaisleirien ankarissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21407: oloissa, miehityksen oloissa tai vieraissa oloissa. Se taen, 21408: on järjestäytynyt Palestiinan vapautusjärjestön 21409: puitteissa ja toimii omien laillisten oikeuksiensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21410: toteuttamiseksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 21411: Viime aikoina Israel on tuntuvasti kiristänyt 24.30. 66 3 000 000 markkaa käytettä- 21412: miehityspolitiikkaansa v. 1967 valtaamillaan Jor- väksi YK:n kehitysohjelman (UNDP) 21413: dan-joen länsirannalla ja Gazan alueilla. Mie- kautta rannan ja Gazan alueen arabiväes- 21414: hitysvalta on eri toimin pyrkinyt vaikeuttamaan tön tukemiseen. 21415: alueen palestiinalaisväestön toimeentuloa ja elä- 21416: 21417: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21418: 21419: Marjatta Stenius-Kaukonen 21420: 1987 vp. 601 21421: 21422: Raha-asia-aloite n:o 567 21423: 21424: 21425: 21426: 21427: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahja- 21428: muotoiseen kehitysapuun SADCC-maille 21429: 21430: 21431: Eduskunnalle 21432: 21433: Alueelliseen tOimtntaan tana vuonna varatun Suomeen, että Suomi olisi auttamassa nma vä- 21434: 44 000 000 markan ensisijainen käyttökohde on hentämään riippuvuuttaan Etelä-Afrikasta. 21435: yhdeksän eteläisen Afrikan maan muodostaman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21436: ns. SADCC-yhteistyön piiriin kuuluvien hankkei- taen, 21437: den toteuttaminen. 21438: Etelä-Afrikka on ilmoittanut kääntävänsä sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21439: itseään kohtaan suunnatut oikeutetut boikottitoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21440: met ympäröiviä SADCC-maita kohtaan. Tässä ti- 24.30. 67 160 000 000 markan lisämäärä- 21441: lanteessa SADCC-maat tarvitsevat entistä suurem- rahan kahdenväliseen lahjamuotoiseen ke- 21442: paa tukea ja ne ovat vedonneet muun muassa hitysapuun SADCC-maille. 21443: 21444: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21445: 21446: Marjatta Stenius-Kaukonen 21447: 602 1987 vp. 21448: 21449: Raha-asia-aloite n:o 568 21450: 21451: 21452: 21453: 21454: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahja- 21455: muotoiseen kehitysapuun Angolalle 21456: 21457: 21458: Eduskunnalle 21459: 21460: Angolan kansantasavalta on käynyt läpi sekä seen, sen jälkeen kun nykyinen vaihe on ylitetty. 21461: erittäin vaikean siirtomaakauden että pitkällisen Tässä mahdollisesti pitkään jatkuvassa vaiheessa se 21462: taistelun verrattuna useimpiin muihin Afrikan tarvitsee välttämättä apua. Maassa on myös hallin- 21463: valtioihin. Tuona aikana tuhoutuivat maan tuo- to, joka pyrkii koko kansaa käsittävään kehityk- 21464: tantolaitokset ja infrastruktuuri lähes täydellisesti. seen. Pitkän tähtäimen suunnitelmia on tehty ja 21465: Vaikka Angola on osittain ollut kehittynyt ja tehdään. Maasta pyritään juurimaan pois alikehit- 21466: vaikka maassa on paljon luonnonrikkauksia, on tyneisyyden syyt, eikä pintapuolisesti lieventä- 21467: kansan elintilanne ollut edelleen vaikea. Kuten mään sen seurauksia. Kehitys sen joka vaiheessa 21468: Mosambikissa oli lukutaidottomuus Angolassakin koituu koko kansan hyväksi. 21469: yli 90%. Angola on osoittanut suurta kiinnostusta kau- 21470: Angolan kehityksen näköalat ovat siis erittäin pan kehittämiseksi Suomen kanssa. Sen luonnon- 21471: vaikeat. Osittain pitkälle kehittynyt tuotantoelä- varat merkitsevät, että siitä voi tulevaisuudessa 21472: mä on joko raunioina tai pysähdyksissä. Samaten muodostua merkittäväkin kauppakumppani, mis- 21473: ei ole vielä ollut mahdollista hyödyntää kaikkia tä Ruotsista on jo nyt hyviä kokemuksia. Kehitys- 21474: maasta löytyviä luonnonrikkauksia. Ensin on kor- yhteistyömme rakentaisi osaltaan näiden edelly- 21475: jattava ja saatava jaloilleen tuhoutunut tuotanto- tysten syntymistä. 21476: kapasiteetti. Tämä edellyttää valtavia varoja. Myös Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21477: oman koulutetun työvoiman suhteen on suuria taen, 21478: vaikeuksia - portugalilaiset olivat lähes koko- 21479: naan pitäneet itsellään ammattitaitoa vaatineet ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21480: työalat. Tämä työvoima on suurelta osin jättänyt 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21481: maan. Angolan on siis koulutettava kansa uudes- 24. 30. 67 10 000 000 markan lisämäärä- 21482: taan, ennen kuin tuotantokapasiteettia voidaan rahan kahdenväliseen lahjamuotoiseen 21483: alkaa käyttää. kehitysapuun Angolalle. 21484: Angolalla on siis kaikki edellytykset kehityk- 21485: 21486: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21487: 21488: Marjatta Stenius-Kaukonen 21489: 1987 vp. 603 21490: 21491: Raha-asia-aloite n:o 569 21492: 21493: 21494: 21495: 21496: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta tukena kansalaisjär- 21497: töjen kehitysyhteistyölle 21498: 21499: 21500: Eduskunnalle 21501: 21502: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21503: on ulkoministeriön arvioinnissa todettu yleensä taen, 21504: erittäin hyvin kehitysyhteistyölle asetettuja tavoit- 21505: teita vastaaviksi. Niillä tuetaan nimenomaan suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21506: raan kehitysmaiden paikallista väestöä sen joka- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 21507: päiväisessä elämässä. Kuitenkin huomattava osa 24.30. 67 50 000 000 markan lisämäärä- 21508: hankkeista jää vaille tukea, vaikka kansalaisjärjes- rahan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- 21509: töjen tukea on nopesti lisätty. työlle myönnettävään tukeen. 21510: 21511: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21512: 21513: Marjatta Stenius-Kaukonen 21514: 604 1987 vp. 21515: 21516: Raha-asia-aloite n:o 570 21517: 21518: 21519: 21520: 21521: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteistyön lisää- 21522: miseksi Neuvostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä 21523: 21524: 21525: Eduskunnalle 21526: 21527: Kehitysyhteistyön mahdollisuudet laajenisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21528: huomattavasti, mikäli sitä tehtäisiin yhdessä neu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21529: vostoliittolaisten organisaatioiden kanssa. Sillä 24.30.67 100 000 markkaa yhteistyömah- 21530: olisi myös myönteiset vaikutukset Suomen ja dollisuuksien selvittämiseksi suomalaisten 21531: Neuvostoliiton keskinäiseen taloudelliseen yhteis- ja neuvostoliittolaisten organisaatioiden 21532: työhön. Asian eteenpäin vieminen edellyttää sel- kesken kehitysyhteistyöprojektien toteut- 21533: vityksen tekemistä käytännön mahdollisuuksista tamisessa. 21534: ja toteuttamismuodoista. 21535: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21536: taen, 21537: 21538: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21539: 21540: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 21541: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 21542: 1987 vp. 605 21543: 21544: Raha-asia-aloite n:o 571 21545: 21546: 21547: 21548: 21549: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisestaYK:nLähi-idässä 21550: toimivalle pakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA) annetta- 21551: vaan avustukseen 21552: 21553: 21554: Eduskunnalle 21555: 21556: Jo lähes neljä vuosikymmentä jatkunut Lähi- myötävaikuttaa koko alueen kriisin ratkaisemi- 21557: idän kriisi on aiheuttanut suunnattomia kärsi- seen, josta kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu. 21558: myksiä ennen kaikkea Palestiinan arabikansalle, Suomi on vastannut myönteisesti UNRWA:n 21559: josta suuri osa joutuu elämään joko miehityksen pyyntöön avustuksen lisäämisestä, ja maamme tu- 21560: alaisena tai naapurimaiden pakolaisleireillä. ki järjestölle on suhteellisen nopeasti kohonnut. 21561: YK:n Lähi-idässä toimiva pakolaisten avustus- Tästä huolimatta Suomen avustus on vielä riittä- 21562: ja työelin UNRWA on tärkein palestiinalaisten mätön ja kaukana esim. muiden Pohjoismaiden 21563: pakolaisten koulutuksesta ja terveydenhuollosta antamasta tuesta. 21564: huolehtiva kansainvälinen elin. Sen avustuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21565: piiriin kuuluu yli kaksi miljoonaa palestiinalaista taen, 21566: eli noin puolet palestiinalaisista. 21567: UNRWA:n toiminta on kuitenkin suurissa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21568: keuksissa taloudellisten ongelmien johdosta. Jär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21569: jestön toiminnan supistuminen johtaisi osaltaan 24. 30.69 3 000 000 markan lisämäärä- 21570: Lähi-idän jo nyt äärimmäisen vaarallisen tilan- rahan YK:n Lähi-idässä toimivalle pako- 21571: teen kärjistymiseen ja inhimillisten kärsimysten li- laisten avustus- ja työelimelle (UNRWA) 21572: sääntymiseen. UNRWA:n toiminnan tukeminen anneftavaan avustukseen. 21573: 21574: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 21575: 21576: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Arja Alho 21577: 606 1987 vp. 21578: 21579: Raha-asia-aloite n:o 572 21580: 21581: 21582: 21583: 21584: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta Afrikan Kansallis- 21585: kongressille annettavaan tukeen 21586: 21587: 21588: Eduskunnalle 21589: 21590: Etelä-Afrikan äärimmilleen kiristynyt tilanne, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21591: joka on lisännyt mustan väestön kärsimyksiä enti- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21592: sestään, edellyttää Afrikan Kansalliskongressille 24.30.69 15 000 000 markan liså"mäå·- 21593: (ANC) annettavan tuen lisäämistä huomattavasti rärahan Afrikan Kansalliskongressille 21594: hallituksen esittämää 3 500 000 markkaa enem- (ANC) anneftavaan humanitaariseen 21595: män. apuun. 21596: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21597: taen, 21598: 21599: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21600: 21601: Marjatta Stenius-Kaukonen 21602: 1987 vp. 607 21603: 21604: Raha-asia-aloite n:o 573 21605: 21606: 21607: 21608: 21609: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Costa Rican 21610: rauhanyliopiston toiminnan tukemiseen 21611: 21612: 21613: Eduskunnalle 21614: 21615: Costa Rican rauhanyliopisto tekee arvokasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21616: työtä rauhan edistämiseksi. Toimintansa tueksi se 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 21617: tarvitsee taloudellisia voimavaroja. markkaa Costa Rican rauhanyliopiston toi- 21618: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- minnan tukemiseen. 21619: taen, 21620: 21621: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21622: 21623: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 21624: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 21625: 608 1987 vp. 21626: 21627: Raha-asia-aloite n:o 574 21628: 21629: 21630: 21631: 21632: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta ydinkoekieltotoimi- 21633: kunnan työn tukemiseen 21634: 21635: 21636: Eduskunnalle 21637: 21638: Aseriisunnan toteuttamiseksi ydinasekokeiden Viimeksi Yhdysvallat on ilmoittanut kantanaan, 21639: lopettaminen on ensisijainen askel. Edellisessä ettei ydinkokeita tulla lopettamaan. 21640: eduskunnassa 199 kansanedustajaa oli eduskunta- Tavoitteen saavuttaminen vaatii entistä enem- 21641: ryhmiensä kautta allekirjoittamassa ydinkoekiel- män ponnisteluja. Toimikunnan suunnitelmissa 21642: totoimikunnan vetoomusta. Toimikunta on päät- on seuraavaksi vierailu Neuvostoliittoon. 21643: tänyt jatkaa työtään ydinkokeiden lopettamiseen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21644: saakka. Työn jatkamiseen tarvitaan taloudellisia taen, 21645: voimavaroja. 21646: Toimikunta on järjestänyt vierailun Yhdysval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21647: toihin, jossa sen työ kansalaisjärjestöjen taholta on 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 21648: saanut myönteisen vastaanoton. Samaa ei voi sa- kaa ydinkoekieltotoimikunnan työn tuke- 21649: noa Yhdysvaltain virallisen johdon vastaanotosta. mtseen. 21650: 21651: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21652: 21653: Marjatta Stenius-Kaukonen 21654: 1987 vp. 609 21655: 21656: Raha-asia-aloite n:o 575 21657: 21658: 21659: 21660: 21661: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyydestä 21662: kärsiville kunnille myönnettäviin avustuksiin 21663: 21664: 21665: Eduskunnalle 21666: 21667: Monilla teollisuuspaikkakunnilla ovat erityisesti tammen on vaarantunut kuntien taloudellisten 21668: suuryritykset vähentäneet henkilökuntaansa, mi- vaikeuksien johdosta. 21669: kä on lisännyt työttömyyttä ja vähentänyt kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21670: verotuloja. Kuntien kantokykyluokitus ei ole tur- taen, 21671: vannut kunnille mahdollisuuksia saada riittäviä 21672: valtionapuja, koska kantokykyluokitusta ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21673: pystytty uudistamaan. Monet kunnat ovat selvästi 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 26.97 21674: liian korkeassa kantokykyluokassa. Valtion osuuk- uudelle momentille 200 000 000 markkaa 21675: sien lisääruistarvetta kuvaa se, että noin 130 kun- työttömyydestä kärsiville kunnille harkin- 21676: taa on anonut kantokykyluokan alennusta. Näissä nanvaraisien ylimääräisten avustusten 21677: kunnissa asuu yhteensä noin miljoona asukasta, maksamiseksi. 21678: joiden yhteiskunnalta saatavien palvelujen kehit- 21679: 21680: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21681: 21682: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 21683: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 21684: 21685: 21686: 21687: 21688: 41 270416F 21689: 610 1987 vp. 21690: 21691: Raha-asia-aloite n:o 576 21692: 21693: 21694: 21695: 21696: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 21697: suunnittelemiseksi Nokialle 21698: 21699: 21700: Eduskunnalle 21701: 21702: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot mo- Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne 21703: nessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asukkaiden p~oltaa virastotalon suunnittelun pikaista aloitta- 21704: asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi tästä aiheu- mista. 21705: tuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräisiä kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21706: sia virastoissa asioiville. taen, 21707: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosittain 21708: huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi nyt monet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21709: valtion toimistot kärsivät myös suuresta tilanah- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21710: taudesta, joka haittaa asiakaspalvelua ja aiheuttaa 28.64. 76 500 000 markkaa valtion viras- 21711: myös osaltaan lisääntyviä kustannuksia valtiolle. totalon suunnittelemiseksi Nokialle. 21712: 21713: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21714: 21715: Marjatta Stenius-Kaukonen 21716: 1987 vp. 611 21717: 21718: Raha-asia-aloite n:o 577 21719: 21720: 21721: 21722: 21723: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan koulu- 21724: tuksen tehostamiseen Lahden tutkimuskeskuksessa 21725: 21726: 21727: Eduskunnalle 21728: 21729: Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21730: tarvittavaa tietoa Neuvostoliiton-kaupan erityis- taen, 21731: tarpeista ja jopa perustiedoissa on suuria puuttei- 21732: ta. Ei myöskään tunneta riittävästi niitä tavaravali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21733: koimia, mitä Neuvostoliitto voi Suomelle tarjota. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 21734: Tiedon ja taidon lisäämiseksi on välttämätöntä li- markkaa Helsingin yliopiston Lahden tut- 21735: sätä koulutusta teollisuuspiireissä ja muissa julkis- kimuskeskukselle henkzlöstön palkkauk- 21736: yhteisöissä kuten Helsingin yliopistossa ja Lahden seen ja muihin kustannukszi"n idänkaupan 21737: tutkimuskeskuksessa. koulutuksen tehostamiseksi. 21738: 21739: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21740: 21741: Marjatta Stenius-Kaukonen 21742: 612 1987 vp. 21743: 21744: Raha-asia-aloite n:o 578 21745: 21746: 21747: 21748: 21749: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta Pirkkalan Nuolialan 21750: peruskoulun peruskorjaukseen 21751: 21752: 21753: Eduskunnalle 21754: 21755: Nuolialan peruskoulun päärakennus on raken- Hankkeen toteuttamisella olisi myönteinen vai- 21756: nettu 1949 eikä rakentamisen jälkeen ole tehty kutus kunnan työllisyyteen. Peruskorjauksen ko- 21757: laajaa peruskorjausta. Koulu on iän ja käytön konaiskustannusarvio on 3,8 milj. mk, josta val- 21758: myötä rapistunut eikä varusteiltaan ja tilajaoltaan tion osuus on 0,9 milj. mk. 21759: vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Koulussa on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21760: nykyisin noin 450 oppilasta, jotka eniten joutuvat taen, 21761: kärsimään koulun puutteellisista tiloista ja heikos- 21762: ta kunnosta. Pirkkalan kunta on pyrkinyt pitä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21763: mään koululaitosta ajanmukaisessa kunnossa, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21764: mutta nyt omat varat eivät anna mahdollisuutta 29.46.34 900 000 markan lisämäärära- 21765: ryhtyä pikaisesti koulun peruskorjaukseen. Pirk- han Pirkkalan Nuolialan koulun peruskor- 21766: kalan kunnan työllisyystilanne on myös merkittä- jaukseen. 21767: västi heikentynyt. 21768: 21769: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21770: 21771: Marjatta Stenius-Kaukonen 21772: 1987 vp. 613 21773: 21774: Raha-asia-aloite n:o 579 21775: 21776: 21777: 21778: 21779: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta metsälukion suunnit- 21780: teluun Kuruun 21781: 21782: 21783: Eduskunnalle 21784: 21785: Kurun kunnassa on asetettu toimikunta valmis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21786: telemaan metsälukion perustamista. Normaalin taen, 21787: lukio-opetuksen lisäksi koulussa opetettaisiin 21788: puu-, kivi- ja luonnonraaka-aineiden käsittelyä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21789: Metsälukiota ei ole muualla ja alalle arvioidaan 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 21790: olevan tulijoita niin Kurun kuin lähiympäristön kaa metsälukion suunnitteluun Kurun 21791: kunnista. Lukion sijoituspaikka sopisi Kurun nor- kuntaan. 21792: maalimetsäsopiston tilojen yhteyteen. 21793: 21794: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21795: 21796: Marjatta Stenius-Kaukonen 21797: 614 1987 vp. 21798: 21799: Raha-asia-aloite n:o 580 21800: 21801: 21802: 21803: 21804: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 302 21805: parantamiseen välillä Reippi-Nurmi 21806: 21807: 21808: Eduskunnalle 21809: 21810: Maantien Reippi-Nurmi perusparantaminen tyjä. Parannettavan tieosuuden pituus on nom 21811: tulee suorittaa pikaisesti liikenteen kasvun ja lii- 15 km. 21812: kenneturvallisuuden parantamiseksi. Tiellä on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21813: suuri paikallinen merkitys, joka on edelleen li- taen, 21814: sääntymässä Pirkkalan lentoaseman ja varuskun- 21815: nan valmistuttua. Tie on erittäin paha routimaan ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21816: ja erityisesti kelirikkaaikoina jopa liikennekelvot- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21817: tomassa kunnossa. Tiellä on säännöllinen linja- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 21818: autoliikenne. Tie on Tampereen ympäristössä ole- n:o 302 perusparantamiseen välillä Reip- 21819: vista sorapintaisista teistä vilkkaimmin liikennöi- pi-Nurmi. 21820: 21821: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21822: 21823: Marjatta Stenius-Kaukonen 21824: 1987 vp. 615 21825: 21826: Raha-asia-aloite n:o 581 21827: 21828: 21829: 21830: 21831: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta alennuslippukäy- 21832: tännön laajentamiseksi valtionrautateillä 21833: 21834: 21835: Eduskunnalle 21836: 21837: Eläkeläisiltä on viime vuosina poistettu monia nus oli poistettu matkustivat mieluummin sellai- 21838: etuja, mikä lisää eläkeläisten elinkustannuksia. sena aikana, jolloin junissa ei ole ruuhkia. 21839: Yksi tällainen etuus oli eläkeläisten saama alennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21840: matkustettaessa rautateillä. Tätä muutettiin niin, taen, 21841: että viikonloput ja juhlapyhät ovat pääsääntöisesti 21842: sellaista aikaa, jolloin alennuslippua ei voi käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21843: tää. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 21844: Valtionrautatiet on perustellut alennusoikeu- 31.5 7. 50 8 000 000 markan lisämäärära- 21845: den poistamista ruuhkien vähentämisellä viikon- han eläkeläis- ja invalidialennuksen laa- 21846: loppuisin ja juhlapyhinä. Ruuhkat eivät johdu jentamiseksi rautateillå. (koskemaan juhla- 21847: eläkeläisistä, sillä eläkeläiset jo ilman että alen- pyhiä ja viikonloppuja). 21848: 21849: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21850: 21851: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 21852: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 21853: 616 1987 vp. 21854: 21855: Raha-asia-aloite n:o 582 21856: 21857: 21858: 21859: 21860: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta rautatiekaluston tilaa- 21861: miseksi Valmetin Tampereen tehtaalta 21862: 21863: 21864: Eduskunnalle 21865: 21866: Valmetin Tampereen tehtaan kiskokalusteteh- kalustetehtaalle ensi vuonna uhkaavan tuotannon 21867: das on toimittanut Valtionrautateille jatkuvasti katkoksen estämiseksi. 21868: erilaista veturi- ja vaunukalustoa. Tuotantoa uh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21869: kaa katkos, jos uusia tilauksia ei tehtaalle saada. taen, 21870: Työllisyyteen tilausten puutteella on merkittävä 21871: vaikutus eivätkä tehtaan muut tilaukset pysty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21872: korvaamaan kiskokaluston tilausten puutetta. Sa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentiiie 21873: manaikaisesti VR tarvitsee uutta henkilö- ja eri- 31. 90. 73 20 000 000 markan lisämäärä- 21874: koisvaunukalustoa. Ammattitaidon säilymisen ja rahan rautatiekaluston tzlaamiseksi Val- 21875: työllisyyden ylläpitämisen kannalta on välttämä- metin Tampereen tehtaalta. 21876: töntä saada tilauksia Valmetin Tampereen kisko- 21877: 21878: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21879: 21880: Marjatta Stenius-Kaukonen 21881: 1987 vp. 617 21882: 21883: Raha-asia-aloite n:o 583 21884: 21885: 21886: 21887: 21888: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden 21889: turvalaitteiden hankkimiseksi Neuvostoliitosta 21890: 21891: 21892: Eduskunnalle 21893: 21894: Valtionrautatiet ovat hankkineet opastin- ja Rauma -rataosien kauko-ohjauslaitteet sekä ko. ra- 21895: turvalaitteita länsimaista huomattavia määriä. tojen eräiden liikennepaikkojen releasetinlaittei- 21896: Näitä hankintoja voidaan suorittaa myös Neuvos- den uudisrakentaminen ja uudistaminen 21897: toliitosta. Neuvostoliiton rautatiekalusto on toi- - mainittujen rataosien sähköistäminen, jol- 21898: minut hyvin Suomen olosuhteissa. Myös erilaiset loin tarvittavat sähköveturit voitaisiin tuoda Neu- 21899: turvalaitteet on suunniteltu toimimaan Suomen vostoliitosta. 21900: olosuhteita vastaavissa oloissa. Kauppa- ja työlli- Turvalaitehankinnat käsittävät usein kymme- 21901: syyspoliittiset syyt puoltavat rautateiden hankin- nien miljoonien kauppoja ja vaikuttaisivat merkit- 21902: tojen suuntaamista neuvostoliittolaisiin tuottei- tävästi kaupan kasvuun ja monipuolistamiseen. 21903: sun. Voimakkaasti laajentuva alue VR:lläkin ovat 21904: Neuvostoliittolaiset turvalaitteet ja muut auto- atk-järjestelmät ja niihin liittyvät tietokoneet. 21905: matisointiin sekä rautatietekniikkaan liittyvät lait- Tämä alue tulisi hyödyntää Suomen ja NL:n kes- 21906: teet ovat maailman huippuluokkaa. Valtionrauta- ken sekä tutkia mahdollisuuksia tällä sektorilla. 21907: teiden käytössä on jo muutamia neuvostoliittolai- Rataosaston tarpeisiin voitaisiin hankkia kunnos- 21908: sia releasetinlaitteita, jotka ovat osoittautuneet sapitämiseen tarpeellisia koneita ja laitteita. Eri- 21909: myös Suomessa helppokäyttöisiksi ja luotettaviksi. laisia taiteenmittausvaunuja voitaisiin tuoda. Ny- 21910: VR:n sähköasentajilla on olemassa koulutus ja/tai kyisin näitä vaunuja on ajoittain vuokrattu Neu- 21911: valmius ko. laitteiden huoltoa varten. vostoliitosta. 21912: VR:ntyöntekijöiden taholta on tuotu konkreet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21913: tisina ehdotuksina seuraavatVR:ntarpeisiin suori- taen, 21914: tettavat hankinnat: 21915: - Pieksämäen ratapihan modernisointiin liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21916: tyvät turvalaitehankinnat (ts. releasetinlaite) 1988 tulo- ja menoarvioon momenti//e 21917: - Tampere- Orivesi-Jämsä- Jyväskylä- 31.90. 72 30 000 000 markan lisämäärä- 21918: Pieksämäki -raaan kauko-ohjauslaitteet ja liiken- rahan turva-, kauko-ohjaus- ja kunnossa- 21919: nepaikkojen releasetinlaitteet pitolaitteiden hankkimiseksi VR:IIe Neu- 21920: - Tampere-Kokemäki-Pori ja Kokemäki- vostoltitosta. 21921: 21922: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21923: 21924: Marjatta Stenius-Kaukonen 21925: 618 1987 vp. 21926: 21927: Raha-asia-aloite n:o 584 21928: 21929: 21930: 21931: 21932: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n 21933: Uimaharjun tehtaan laajentamiseen 21934: 21935: 21936: Eduskunnalle 21937: 21938: Enso-Gutzeitin Uimaharjun selluloosatehtaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21939: kehittäminen on välttämätöntä, jotta tehtaan taen, 21940: kannattavuus voidaan taata pitkällä tähtäyksel- 21941: lä. Tehtaalla on suuri paikallinen merkitys ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21942: myös kansantaloudellisesti tehdas on merkittävä. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 21943: Alueen kehityksen ja työllisyyden ylläpitämisen määrärahoihin 200 000 000 markkaa En- 21944: kannalta tehtaan laajentaminen ja kehittäminen so-Gutzeit Oy:n osakepääoman korotta- 21945: ja jalostusasteen nostaminen on toteutettava halli- miseen Uimaharjun tehtaan laajentami- 21946: tuksen periaatepäätöksen pohjalta välittömästi. seksi ja jalostusasteen nostamiseksi. 21947: 21948: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21949: 21950: Marjatta Stenius-Kaukonen 21951: 1987 vp. 619 21952: 21953: Raha-asia-aloite n:o 585 21954: 21955: 21956: 21957: 21958: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta lopettamisuhan alais- 21959: ten yritysten ottamiseksi valtiolle 21960: 21961: 21962: Eduskunnalle 21963: 21964: Valtion yritystoiminnalla on alueellisesti usein ottaa tällaiset yritykset valtion haltuun, vahvistaa 21965: ratkaiseva merkitys työllisyyden ylläpitämiseksi. valtion yritystoimintaa ja turvata työllisyys. 21966: Yksityiset yritykset ja rahoittajapankit eivät kanna Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21967: vastuuta työllisyydestä eivätkä yhteiskunnan elin- taen, 21968: voimaisuudesta. Viime aikoina on huomattavia 21969: keskisuuria yrityksiä rahoittajapankkien toimesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21970: saatettu konkurssiin. Pankit ovat toimenpiteillään 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 21971: ryhtyneet suorittamaan toimialarationalisointia, uudelle momenttlle 250 000 000 markkaa 21972: kun yritykset itse eivät ole vapaaehtoisesti suostu- yksityisten lopettamisuhan alaisten tai lo- 21973: neet toiminnan lopettamiseen. Viime kädessä petettujen yritysten ottamiseksi valtion 21974: suurten pankkilaitosten toimenpitein on lopetet- haltuun työllisyyden ja tuotannon turvaa- 21975: tu lukuisia yrityksiä ja samalla tehty tuhansittain miseksi. 21976: lisää työttömiä. Yhteiskunnallisesti on järkevää 21977: 21978: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 21979: 21980: Marjatta Stenius-Kaukonen 21981: 620 1987 vp. 21982: 21983: Raha-asia-aloite n:o 586 21984: 21985: 21986: 21987: 21988: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TEKESille Neu- 21989: vostoliiton kanssa käytävän kaupan kehittämiseen 21990: 21991: 21992: Eduskunnalle 21993: 21994: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21995: Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin osalta ollut taen, 21996: lähes yksinomaan energian ja raaka-aineiden 21997: tuontia. Tuonnin monipuolistamiseksi ei Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21998: puolelta ole tehty kaikkia mahdollisia toimia. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85 21999: Neuvostoliiton kanssa käytävällä kaupalla on suuri uudelle momentille 30 000 000 markkaa 22000: merkitys Suomen työllisyyteen, ja työllisyyden yl- TEKESille idänkaupan tuotannollisten 22001: läpitämiseksi on välttämätöntä, että kauppavaih- yhteistyöhankkeiden vaatimien tuotekehi- 22002: don taso säilyy korkeana. Korkean kauppavaihdon tyskustannusten osarahoitukseen ja lainoi- 22003: tason ylläpitämiseksi on välttämätöntä lisätä tuo- tukseen. 22004: tannollisten yhteistyöhankkeiden tuotekehityksen 22005: rahoitusta ja lainoitusta. 22006: 22007: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22008: 22009: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 22010: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 22011: 1987 vp. 621 22012: 22013: Raha-asia-aloite n:o 587 22014: 22015: 22016: 22017: 22018: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen liittymi- 22019: seen SEV:n teknologiaohjelmiin 22020: 22021: 22022: Eduskunnalle 22023: 22024: Suomen teknologiselle kehitykselle on haitallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22025: ta, jos Suomi ei ole mukana SEV-maiden teknolo- taen, 22026: giaohjelmissa. Ohjelmiin osallistuminen antaisi 22027: tulevaisuudessa suomalaisille korkean teknologian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22028: yrityksille uusia vientimahdollisuuksia Neuvosto- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85 22029: liittoon ja erityisesti kolmansiin maihin. Tällä yh- määrärahoihin 10 000 000 markkaa SEV:n 22030: teistyöllä varmistettaisiin työllisyyden säilyminen vuoteen 2000 ulottuviin teknologiaohjel- 22031: ja teknologian kehittyminen. mzi'n liittymiseksi. 22032: 22033: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22034: 22035: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 22036: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 22037: 622 1987 vp. 22038: 22039: Raha-asia-aloite n:o 588 22040: 22041: 22042: 22043: 22044: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion hankin- 22045: takeskukselle tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta 22046: 22047: 22048: Eduskunnalle 22049: 22050: Valtion hankintakeskus on huomattava ostaja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22051: jonka tulisi suunnata ostoja nykyistä enemmän taen, 22052: neuvostoliittolaisiin tuotteisiin. Hankintakeskuk- 22053: sen tulisi selvittää, mitä kaikkia hankintoja voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22054: siin suorittaa Neuvostoliitosta ja korvata lännestä 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.90 22055: tapahtuvaa tuontia. Samoin tulee varustautua te- määrärahoihin 20 000 000 markkaa Val- 22056: kemään tarvittaessa pienehköjä muutostöitä, jos tion hankintakeskukselle Neuvostoliitosta 22057: tuote ei suoraan sovellu hankintakeskuksen saa- tapahtuvan tuonnin lisäämiseen. 22058: miin tilauksiin. 22059: 22060: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22061: 22062: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 22063: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 22064: 1987 vp. 623 22065: 22066: Raha-asia-aloite n:o 589 22067: 22068: 22069: 22070: 22071: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta korvausten maksami- 22072: seksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai keskityslei- 22073: reistä kärsimään joutuneille 22074: 22075: Eduskunnalle 22076: 22077: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka viime Sodan päättymisestä on kulunut 40 vuotta. 22078: sotien aikana isänmaallisista syistä vastustivat Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai Natsi- 22079: Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja joutuivat Saksan keskitysleireistä kärsimään joutuneet suo- 22080: vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja vankiloihin, malaiset ja heidän omaisensa ovat tulleet vanhoik- 22081: vammautuivat ja joutuivat jopa menettämään si ja vankiloissa saadut vammat vaikuttavat yhä va- 22082: henkensä myötätunnon takia, jota he osoittivat kavammin terveyteen. 22083: fasisminvastaiselle kamppailulle. Unohduksiin On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalaisia, 22084: ovat jääneet myös Natsi-Saksan keskitysleireihin ja jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppailivat nii- 22085: työleireihin väkivalloin kuljetetut suomalaiset. den päämäärien puolesta, jotka on tunnustettu 22086: Nämä kansalaiset ja heidän kovia kokeneet omai- YK:njohtaviksi periaatteiksi ja joille maamme so- 22087: sensa on jätetty kaikkien korvauslakien ulkopuo- danjälkeinen virallinen ulkopolitiikka on rakentu- 22088: lelle. Tässä suhteessa valtiomme lienee ainutlaa- nut. 22089: tuinen Euroopassa, sillä eri maissa on laadittu la- Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamasoti- 22090: keja korvauksista sodan- ja fasisminvastaisen toi- laseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta edel- 22091: minnan johdosta vainoa kärsineille ja heidän lytti, että myös vuoden 1939-1945 sotien aikana 22092: omaisilleen ja maksettu korvauksia heidän kärsi- vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vanki- 22093: mystensä hyvittämiseksi edes jollakin tavalla. loihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin 22094: Vuonna 1945 suoritettua erittäin vaatimatonta selvitetään. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. Olisi 22095: korvausta poliittisista syistä tuomituille, syytteessä jo korkea aika saattaa myös vakaumuksensa vuoksi 22096: olleille tai turvasäilössä pidetyille, samoin kuin kärsimään joutuneiden osalta korvausasiat kun- 22097: 1950-luvulla maksettua hyvin pientä korvausta toon. 22098: osalle Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22099: voi katsoa riittäväksi. taen, 22100: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja vam- 22101: mautuneiden sodanvastustajien sekä Natsi-Saksan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22102: keskitysleireihin raahattujen suomalaisten omai- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 22103: set, jotka ovat saaneet kärsiä paljon ja kokea ta- markkaa korvausten maksamisen aloitta- 22104: loudellista ahdinkoa. Neuvostoliitossa vangittujen miseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toi- 22105: tai sotasyyllisinä tuomittujen suhteen on menetel- minnastaan tai Hitler-Saksan keskityslei- 22106: ty täysin eri tavoin. He ovat saaneet täydet kor- reistä kärsimään joutuneille suomalaisille 22107: vaukset. ja heidän omaisilleen. 22108: 22109: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22110: 22111: Marjatta Stenius-Kaukonen 22112: 624 1987 vp. 22113: 22114: Raha-asia-aloite n:o 590 22115: 22116: 22117: 22118: 22119: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten kotiut- 22120: tamisrahan korottamiseksi 22121: 22122: 22123: Eduskunnalle 22124: 22125: Hallitus ei esitä minkäänlaista korotusta asevel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22126: vollisten kotiuttamismäärärahoihin. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22127: Asevelvollisten kotiuttamisraha on nostettava 33.28.56 20 000 000 markan lisämäärä- 22128: nykyisestä 300 markasta 1 000 markkaan, että ase- rahan asevelvollisten kotiuttamisrahan ko- 22129: velvollisella olisi kotiin palatessaan toimeentulo rottamiseksi. 22130: järjestetty edes jollain tavoin pariksi viikoksi. 22131: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22132: taen, 22133: 22134: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22135: 22136: Marjatta Stenius-Kaukonen 22137: 1987 vp. 625 22138: 22139: Raha-asia-aloite n:o 591 22140: 22141: 22142: 22143: 22144: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutussih- 22145: teerien palkkaamiseksi kuntiin 22146: 22147: 22148: Eduskunnalle 22149: 22150: Vammaisten asioita hoitamaan tarvitaan kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22151: tiin kuntotussihteerin virkoja. Ehdotamme, että 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 22152: vuoden 1988 budjetissa varattaisiin valtionosuus 33.32.30 5 000 000 markkaa valtionosuu- 22153: 100 kuntoutussihteerin palkkaamiseen kuntiin. tena 100 kuntoutussihteerin palkkaami- 22154: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- seksi kuntiin. 22155: taen, 22156: 22157: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22158: 22159: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 22160: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 22161: 22162: 22163: 22164: 22165: 42 270416F 22166: 626 1987 vp. 22167: 22168: Raha-asia-aloite n:o 592 22169: 22170: 22171: 22172: 22173: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten 22174: kuljetus- ja saattopalvelujen kehittämiseen 22175: 22176: 22177: Eduskunnalle 22178: 22179: Ensi vuoden alussa voimaan tulevaan vammais- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22180: huoltolakiin sisältyy kunnille velvollisuus järjestää taen, 22181: vaikeavammaisille kuljetuspalveluja niihin liitty- 22182: vine saattopalveluineen. Muuten saattopalvelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22183: kuuluu lain mukaan kunnan järjestämiin kotipal- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle 22184: veluihin, joiden järjestämiseen ei ole ehdotonta 33.32.30 50 000 000 markan lisämå'ärä- 22185: velvoitetta. rahan vaikeavammaisten kuljetus- ja saat- 22186: Vaikeavammaisten täysipainoista yhteiskunnal- tapalvelujen kehittämiseen. 22187: liseen elämään osallistumista edistämään tulee 22188: kuljetus- ja saattopalveluja kokonaisuudessaan ke- 22189: hittää voimakkaasti. 22190: 22191: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22192: 22193: Marjatta Stenius-Kaukonen 22194: 1987 vp. 627 22195: 22196: Raha-asia-aloite n:o 593 22197: 22198: 22199: 22200: 22201: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtaisten 22202: avustajien palkkaamiseen vaikeavammaisille 22203: 22204: 22205: Eduskunnalle 22206: 22207: Valtava-uudistuksen yhteydessä siirtyi myös vai- sen avustajan palkkaamiseen vaikeavammaiselle. 22208: keavammaisten osalta maksuvastuu osittain kun- Monelle vammaiselle henkilökohtaisen avustajan 22209: nille. Tämä on erityisesti väestökeskuksissa mer- omatoimineo paikkaaminen on liian vaativa teh- 22210: kinnyt vaikeavammaisten kotona tapahtuvan hoi- tävä. Tämän vuoksi kokeilutoiminnan kokemus- 22211: don osalta heikennystä, kun kodinhoitajien jako- ten pohjalta tulisi myös kuntien huolehtia henki- 22212: tiavustajien määrää ei tarvetta vastaavasti ole lisät- lökohtaisten avustajien paikkaamisesta vaikea- 22213: ty ja vaikeavammaisten on usein mahdotonta pal- vammaisille. 22214: kata henkilökohtaisia avustajia. Vammaishuollos- Vuonna 1988 tulisi palkata 100 henkilökohtais- 22215: sa akuutein järjestämistä vaativa asia on henkilö- ta avustajaa. 22216: kohtaisten avustajien saaminen. Esimerkiksi kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22217: luikäisten lasten hoito vaatii ratkaisua, kun lapsi taen, 22218: 10 vuotta täytettyään ei ole oikeutettu iltapäivä- 22219: hoitoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22220: Erilaisin muodoin järjestetystä kokeilutoimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22221: nasta Helsingissä, Turussa ja Tampereella on saatu 33.32.30 5 000 000 markkaa valtionosuu- 22222: myönteisiä kokemuksia. tena kunnzlle henkzlökohtaisten avusta- 22223: Ensi vuoden alussa voimaan tulevaan vammais- jien palkkaamiseen vaikeavammaisille. 22224: huoltolakiin sisältyy mahdollisuus henkilökohtai- 22225: 22226: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22227: 22228: Marjatta Stenius-Kaukonen 22229: 628 1987 vp. 22230: 22231: Raha-asia-aloite n:o 594 22232: 22233: 22234: 22235: 22236: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena Tam- 22237: pereen kaupungille kotiavustajien palkkaamiseen 22238: 22239: 22240: Eduskunnalle 22241: 22242: Tampereen kaupungin tilintarkastajat ovat jille. Se merkitsee, paitsi pidempää aikaa käynti- 22243: kiinnittäneet huomiota kotipalvelujen epäkoh- kertaa kohti yhdelle vanhukselle, myös vanhusten 22244: tiin, ja Tampereen kaupunginhallitus on päättä- hoitoa viikonvaihteessa ja juhlapyhinä. Myös li- 22245: nyt ryhtyä toimiin niiden saattamiseksi sekä val- sääntyvät vuosilomaetuudet, alle 10-vuotiaiden 22246: tiovallan että Kaupunkiliiton tietoon. lasten vanhempien oikeus hoitaa lastaan kolme 22247: Kotipalvelutoiminnan vakavat ongelmat käyvät kalenteripäivää ym. työehtosopimuksen määräyk- 22248: koko vakavuudessaan ilmi Tampereen sosiaali- ja set merkitsevät sitä, että työvoimaa tarvitaan huo- 22249: terveyslautakunnan antamista lausunnoista. So- mattavasti lisää. Vuonna 1985 jouduttiin epää- 22250: siaalilautakunta on lausunut seuraavaa: mään kotiavustajilta pyydetty palvelu 1 355 ta- 22251: ''Vuoden 1984 alusta tuli voimaan sosiaalihuol- pauksessa työvoiman vähyyden vuoksi. 22252: tolaki, joka ensi kerran velvoitti kunnat järjestä- Sosiaalilautakunnan vuosille 1986-1991 laati- 22253: mään sosiaalipalveluihin luettavia kotipalveluita man kuntasuunnitelman mukaan kotiavustajia li- 22254: erityisesti vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja vam- sätään vuosittain 15. 22255: maisille. Tehtävien hoitamista varten kunnalla tu- Yksi tärkeä palveluiden tarpeeseen vaikuttava 22256: lee olla kotiavustajia. tekijä 1980-luvulla on keskimmäisen vanhusikä- 22257: Kotiavustajien lukumäärän kehitys Tampereel- luokan (75-84-vuotiaiden) sekä etenkin 85 vuot- 22258: la on ollut vuosina 1976-1986 seuraava: ta täyttäneiden lukumäärän nopea kasvu. Tampe- 22259: reen kaupungissa kehitys on ollut ja tulee ole- 22260: Vuosi Kotiavustajia koti- Kotiavustajia Yhteensä maan seuraava: vuonna 1976 oli 65-74-vuotiaita 22261: palvelutoimiston kotisairaanhoidon 13 399 henkilöä, vuonna 1986 heitä oli 13 617 22262: työnjohdon alaisina työnjohdon alaisina 22263: henkilöä ja vuonna 2000 arvioidaan olevan 16 869 22264: 1976 26 45 71 henkilöä. Tämä ei vielä vaikuta erityisen radikaa- 22265: 1977 26 50 76 lilta muutokselta, mutta kun tarkasteltavaksi ase- 22266: 1978 26 50 76 tetaan 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden mää- 22267: 1979 32 54 86 rät, jotka olivat vuonna 1976 5 705 henkilöä, 22268: 1980 47 54 101 vuonna 1986 9 587 henkilöä ja vuonna 2000 ar- 22269: 1981 71 60 131 vioidaan olevan 11 113 henkilöä, ilmenee yksise- 22270: 1982 87 64 151 litteisesti, kuinka tärkeästä suunnittelussa huo- 22271: 1983 101 67 mioon otettavasta asiasta on kysymys. 22272: 1 puolityöaik. 168,5 Kun otetaan huomioon edellä esitetyt tiedot 22273: 1984 109 82 kotipalveluhenkilökunnan vuosittaisesta lisäykses- 22274: 1 puolityöaik. 191,5 tä ja vanhusväestön lukumäärän merkittävästä 22275: 1985 117 89 kasvusta, kuntalaisten oikeutetut vaatimukset ko- 22276: 1 puolityöaik. 206,5 tipalveluiden saatavuuteen myös viikonvaihteessa, 22277: 1986 132 89 iltaisin ja juhlapyhinä sekä sotilasvammalain 22278: 1 puolityöaik. 221,5 1.1.1986 alkaen voimaan tullut muutos, joka 22279: merkitsee sitä, että vähintään 30 % :n haitta- 22280: Kotiavustajat suorittavat vanhustyötä. Yhä asteiset sotavammaiset ovat oikeutettuja kotipal- 22281: enemmän hoidetaan vanhuksia avohoidossa, mikä veluihin ja tukipalveluihin, joista aiheutuvat ku- 22282: asettaa yhä suuremmat haasteet, ei yksin tervey- lut tapaturmavirasto korvannee ainakin osaksi täy- 22283: denhoitohenkilökunnalle, vaan myös kotiavusta- simääräisenä, on selvää, ettei kuntasuunnitelmas- 22284: 1987 vp. - RA n:o 594 629 22285: 22286: sa vuosille 1986-1991 hyväksytty 15 kotiavusta- kuksen kotipalvelutoimistosta käsin hoidetaan li- 22287: jan lisäys/vuosi ole riittävä. säksi Terälahden, Kämmenniemen ja Aitolahden 22288: Erittäin tärkeätä olisikin, että kunnat voisivat piireissä olevien yli 100 valvotun kotisairaanhoi- 22289: palkata mm. kotipalveluhenkilöstöä harkintansa don potilaan kotipalvelut samoin kuin neljässä 22290: mukaan ja että valtiovalta, joka on asettanut ta- Kotilinna-säätiön vanhusten vuokrataloissa asu- 22291: voitteet, miten kuntalaisia ja millä määrällä tulee vien n. 220 valvotun kotisairaanhoidon potilaan 22292: palvella, osallistuisi työntekijöiden paikkaamises- kotipalvelut. Sekä lauantaisin että sunnuntaisin 22293: ta aiheutuviin kustannuksiin täysimääräisesti.'' on työssä vain neljä kotiavustajaa. 22294: Terveyslautakunta, jonka alaisuudessa toimivan Kotisairaanhoitokeskuksen arvion mukaan tar- 22295: kotisairaanhoidon ongelmat ovat erityisen kärke- vitsisi yhdessä piirissä olla ainakin viisi kotiavusta- 22296: viä, on puolestaan todennut seuraavaa: jaa, jolloin he pystyisivät huolehtimaan 35 poti- 22297: ''Tampereen kaupungin kotisairaanhoitoon laasta kussakin piirissä. Koska syksyllä 1986 saa- 22298: kohdistuneet paineet ovat viime vuosina voimak- daan kotisairaanhoitoon kaksi ja ensi vuonna sa- 22299: kaasti lisääntyneet. Vanhusväestön ikärakenteen moin kaksi uutta terveydenhoitajan virkaa, koti- 22300: muutoksen lisäksi kotisairaanhoidossa olevien po- avustajien tarve lisääntyy n. 20:lla. Kaikkiaan voi- 22301: tilaiden hoitoisuus on vaikeutunut. Valvotun ko- daan arvioida kotiavustajavaje kotisairaanhoidossa 22302: tisairaanhoidon potilaat, joita vuoden 1986 alussa n. 50:ksi, joka määrä edellyttää myös kahta uutta 22303: oli 1 379, tarvitsevat selviytyäkseen aikaisempaa johtavaa kodinhoitajaa nykyisten lisäksi.'' 22304: enemmän terveydenhoitajien ja apuhoitajien sekä Vuoden 1987 budjetti ei ole tuonut ratkaisua 22305: erityisesti myös kotiavustajien työosuutta. Myös ongelmiin, joten niiden korjaamiseksi tulisi ensi 22306: psyykkisten sairauksien kuten vanhuuteen liitty- vuoden budjetissa saada 65 kotiavustajaa ja kaksi 22307: vien mielisairauksien ja tylsistymisten osuus on johtavaa kodinhoitajaa kuntasuunnitelmissa esite- 22308: jatkuvasti lisääntynyt. tyn 15 kotiavustajan lisäksi. Näistä 50 kotiavusta- 22309: Terveyskeskuksen kotisairaanhoitotoimintaan jaa tulisi sijoittaa kotisairaanhoidon työnjohdon 22310: on muuttunutta tilannetta vastaamaan saatu riit- alaisuuteen samoin kuin johtavat kodinhoitajat. 22311: tämättömästi terveydenhoitajia ja apuhoitajia se- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22312: kä kotiavustajia. taen, 22313: Kotisairaanhoidon käytössä on 33 piirissä 33 22314: terveydenhoitajan, 21 apuhoitajan ja kotisairaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22315: hoitokeskuksen muun henkilökunnan lisäksi so- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 22316: siaalikeskuksen palkkaamina kolme johtavaa ko- 33.32.30 2 000 000 markan Hsämäärå'ra- 22317: dinhoitajaa ja 89 kotiavustajaa. Yhden terveyden- han valtionosuutena Tampereen kaupun- 22318: hoitajan piiriä kohden on yleensä kolme kotiavus- gzfle 65 kotiavustajan ja kahden johtavan 22319: tajaa paitsi kahdeksassa piirissä neljä. Sosiaalikes- kodinhoitajan palkkaamiseen. 22320: 22321: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22322: 22323: Marjatta Stenius-Kaukonen 22324: 630 1987 vp. 22325: 22326: Raha-asia-aloite n:o 595 22327: 22328: 22329: 22330: 22331: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta uusien tilojen raken- 22332: tamiseksi Nokian vanhainkodin osasto III:ta varten 22333: 22334: 22335: Eduskunnalle 22336: 22337: Nokian vanhainkodissa Vihouskodissa on 157 ja henkilökunnan sosiaalitilat ovat erittäin puut- 22338: hoitopaikkaa, joista 97 on sairasosastolla ja 60 teelliset. Vanhainkodin saneerauksen 1uudisra- 22339: yleisellä osastolla. Sairasosaston paikat täytetään keotamiseo yhteydessä varattiin tietoisesti uuden 22340: suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolta; yleiselle osan alakertaan toistaiseksi rakentamatta jäänyttä 22341: osastolle jooottaa tällä hetkellä 40 vanhusta. Li- tilaa, johon alustavasti suunniteltiin myöhemmin 22342: säksi Nokian kaupungilla on 19 paikkaa Kutalao rakennettavaksi uudet tilat osasto III:ta varten. 22343: vanhainkodissa Vammalassa. Kuntasuunnitelmassa on varattu kyseiseeo tarkoi- 22344: Nokian kaupungilla on siis vanhainkotipaikka tukseen suunnittelumääräraha vuodelle 1987 ja 22345: 6,0 % :lle 65 vuotta täyttäneestä väestöstä, ja mi- rakentamismääräraha 3, 5 miljoonaa markkaa vuo- 22346: käli paikkamäärä pysyy nykyisenä, on vastaava delle 1989. Uusiin tiloihin saataisiin 10-15 hoi- 22347: prosenttiosuus vuonna 1990 5,5 %. Terveyskes- topaikkaa, joten vanhainkodin paikkaluku vähe- 22348: kuksen vuodeosastolla II on lisäksi 24 hoitopaik- nisi tässä vaiheessa neljällä. Rakentamisessa ei siis 22349: kaa enimmäkseen pitkäaikaissairaita vanhuksia ole kysymys toiminnan laajentamisesta, vaan huo- 22350: varten. Nämä paikat mukaan luettuina vastaavat nokuntoisten, kiireellistä korjausta vaativien tilo- 22351: prosenttiluvut ovat 7,1 ja 6,2. jen korvaamisesta nykyaikaista vaatimustasoa vas- 22352: Vuoden 1985 aikana Vihouskodissa hoidettiin taavilla. 22353: 209 vanhusta, joista alle 65-vuotiaita oli 7, Osasto III:o kunto huomioon ottaen tulisi uu- 22354: 65-74-vuotiaita 35 ja yli 74-vuotiaita 115. Hen- sien tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen päästä 22355: kilökuntamäärä on 85. Näistä hoitohenkilökun- mahdollisimman pian. Samalla tulee varata mää- 22356: taan kuuluvia on 72, eli 0,46 virkaa hoitopaikkaa rärahat vanhojen tilojen saoeeraukseeo avopalve- 22357: kohti. lutoimintaa varten. 22358: Vanhainkodin 19-paikkaioeo osasto III toimii Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22359: tällä hetkellä tarkoitukseen sopimattomissa tilois- taen, 22360: sa ja poikkeaa varustetasoltaao jopa vanhainkodin 22361: muista osastoista. Asukashuoneet ovat suurim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22362: maksi osaksi 3-4 hengen huoneita, niissä ei ole 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 22363: pesulavuaareja, ovet ja käytävät ovat ahtaat, joten 33.32.31 1 700 000 markan lisämäärära- 22364: asukkaiden kuljettaminen vuoteissa ja suihkutuo- han uusien tilojen rakentamiseksi Nokian 22365: leissa on erittäin vaikeata, wc-tiloja on liian vähän vanhainkodin osasto III:ta varten. 22366: 22367: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22368: 22369: Marjatta Stenius-Kaukonen 22370: 1987 vp. 631 22371: 22372: Raha-asia-aloite n:o 596 22373: 22374: 22375: 22376: 22377: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Yläjärven 22378: kuntainliiton terveyskeskuksen sairaalan peruskorjaukseen 22379: 22380: 22381: Eduskunnalle 22382: 22383: Kurun kunnan omistamat tilat on vuokrattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22384: Kurun-Yläjärven kuntainliiton terveyskeskuk- 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark- 22385: sen alaisen sairaalan vuodeosastoksi. Rakennus kaa Kurun kunnalle kuntainliiton terveys- 22386: vaatii peruskorjausta, mutta Kurun kunta ei saisi keskuksen alaisen sairaalan vuodeosaston 22387: korjaukseen valtionosuutta. Korjauksen mahdol- peruskorjaukseen. 22388: listamiseksi pikaisesti tulisi hankkeeseen voida 22389: osoittaa tyällisyysmäärärahoja. 22390: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22391: taen, 22392: 22393: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22394: 22395: Marjatta Stenius-Kaukonen 22396: 632 1987 vp. 22397: 22398: Raha-asia-aloite n:o 597 22399: 22400: 22401: 22402: 22403: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen perus- 22404: tamiseksi Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan 22405: 22406: 22407: Eduskunnalle 22408: 22409: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan mah- osa täyttämättä. TAYKS:lla on ollut edellytyksiä 22410: dollisuuksia huolehtia tehtävästään väestön sai- ottaa käyttöön kaikki saamansa virat. TAYKS:n 22411: raanhoitopalvelusten tuottajana vaikeuttavat va- ongelmana on virkojen puute, ei henkilökuntapu- 22412: kavasti tilanpuute ja vuosikausia jatkunut henki- la sinänsä. 22413: löstövoimavarojen vajaus. Henkilöstövoimavarojen puute on johtanut 22414: Viiteen yliopistolliseen keskussairaalaan keski- huomattaviin toiminnallisiin ongelmiin. Syöpä- 22415: tettävän vaativan erikoissairaanhoidon osalta potilaiden hoidossa on 20 % kattamatta, neurolo- 22416: TAYKS:n vastuualueeseen kuuluvat: gian poliklinikan sairaalatutkimuksia tarvitsevista 22417: Tampereen yliopistollinen keskussairaala- potilaista voidaan ottaa tutkimuksiin vain 35 %, 22418: piiri silmäklinikan palvelusten niukkuus johtaa monen 22419: Kanta-Hämeen keskussairaalapiiri sokeutumiseen ennen avun saantia, psykiatrisen 22420: Päijät-Hämeen keskussairaalapiiri avohoidon vähäisyys johtaa traagisiin ihmiskohta- 22421: Etelä-Pohjanmaan keskussairaalapiiri loihin ja pysyvään laitoshoitoon, ortopedian jono- 22422: Vaasan sairaanhoitopiiri. jen pidentyminen merkitsee monelle lonkkapro- 22423: Vastuualueen väkiluku on noin 1, 1 miljoonaa. teesia odottavalle invalidisoitumista ja liikuntaky- 22424: Vastuualuevelvoite kirjattiin ensi kerran valtakun- vyttömyyttä. Paineet sepelvaltimokirurgian lisää- 22425: nallisiin suunnitelmiin vuonna 1975, jolloin sai- miseen ja lasten leukemiahoidon kehittämiseen 22426: raala oli valmiuksiltaan tavallinen keskussairaala, ovat kestämättömät. Potilaiden hoito viivästyy täl- 22427: jonka henkilöstömitoitus oli tavallistenkin keskus- lä hetkellä kaikilla kliinisillä aloilla, se johtaa sai- 22428: sairaaloiden keskiarvoa pienempi. Muututtuaan rauksien pahentumiseen ja tarpeettoman kärsi- 22429: yliopistosairaalaksi TAYKS ei ole saanut yliopisto- myksen lisääntymiseen. 22430: sairaalan ja vastuualuesairaalan toimintavalmiuk- Sen lisäksi, mitä vuoden 1987 budjetissa on 22431: sien samanaikaisen kehittämisen edellyttämiä voi- osoitettu, tarvittaisiin TAYKS:ssa pahimpien toi- 22432: mavaroja riittävästi. Yliopistosairaalalle asetetut minnallisten kapeikkojen poistamiseksi ja henki- 22433: ve~voitteet. edellyttävät huomattavasti suurempia lökunnan liian suureksi käyneen työpaineen vä- 22434: voimavaroJa. hentämiseksi yli kiintiöiden välittömästi 50 uutta 22435: TAYKS:n vastuualueen potilaita joudutaan virkaa siten, että niistä 10 olisi lääkärinvirkoja ja 22436: yhäkin hoitamaan muissa yliopistosairaaloissa 40 hoitohenkilöstön virkoja. 22437: noin 150 sairaansijalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22438: TAYKS:n henkilöstömitoitus on merkitsevästi taen, 22439: pienempi kuin muissa yliopistollisissa keskussai- 22440: raaloissa; TAYKS 2271100 sairaansijaa, OYKS että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22441: 276, TYKS 252, HYKS 289. Todelliset erot olisi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenti//e 22442: vat vieläkin suuremmat, mikäli OYKS:n ja 33.79.32 2 500 000 markkaa lisävirkojen 22443: HYKS:n virat saataisiin täytetyiksi. On paradok- osoittamiseksi Tampereen yliopistolliseen 22444: saalista, että virkalisäysten pääkohteena pidetään keskussairaalaan. 22445: alueita, joissa entisistäkin viroista on huomattava 22446: 22447: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22448: 22449: Marjatta Stenius-Kaukonen 22450: 1987 vp. 633 22451: 22452: Raha-asia-aloite n:o 598 22453: 22454: 22455: 22456: 22457: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympanston- Ja 22458: luonnonsuojelun tutkimusaseman rakentamiseksi Kuruun 22459: 22460: 22461: Eduskunnalle 22462: 22463: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnonpuisto on 22464: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan oi- osaksi myös kunnan alueella. Kunnan läheisyys 22465: keutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat Tampereen kaupunkiin mahdollistaisi yhteistoi- 22466: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. minnan Tampereen yliopiston kanssa. Monipuoli- 22467: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa myös nen luonto ja eläimistä antaisivat hyvät luonnon- 22468: tulevia sukupolvia kohtaan. olosuhteet Kurun kunnassa ympäristön- ja luon- 22469: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nonsuojelun tutkimusaseman toiminnalle puh- 22470: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut var- taan luonnon säilyttämiseksi Suomessa. 22471: sin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22472: Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskeskusten ja taen, 22473: teollisuusalueiden ympäristöt saastutetaan erilai- 22474: silla saasteilla. Nyt myös levitetään myrkkyjä suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22475: raan luontoon erilaisin perustein, tutkimatta nii- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 22476: den vaikutuksia luonnon tasapainoon. 35 .11. 26 1 000 000 markkaa ympäristön- 22477: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesakko- ja luonnonsuojelun tutkimusaseman 22478: myrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. Osa suunnittelemiseksi ja rakennustöiden 22479: kunnan runsaasta luonnosta on vielä kuitenkin aloittamiseksi Kuruun. 22480: 22481: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22482: 22483: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 22484: 634 1987 vp. 22485: 22486: Raha-asia-aloite n:o 599 22487: 22488: 22489: 22490: 22491: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta eräiden jätteiden hyö- 22492: dyntämislaitosten perustamiseen 22493: 22494: 22495: Eduskunnalle 22496: 22497: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä jätteiden hiilipitoisia aineita. Laitos toimii taloudellisesti ja 22498: hyödyntämisen kehittämisestä 3. 7.1986 todetaan, periaatteessa saasteettomasti. Hajuhaitatkin ovat 22499: että muiden OECD-maiden tapaan myös Suomes- vähäisiä. 22500: sa helpotetaan uusien teknisten sovellutusten Suomalaista jätehuoltoa olisi lähdettävä ohjaa- 22501: käyttöönottoinvestointien aloittamista julkisen ra- maan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla sekä 22502: hoituksen avulla. Rahoituskohteina tulevat kysy- Tampereen ja Turun seuduilla sille hyödyntämis- 22503: mykseen alkuvaiheessa lähinnä yhdyskuntajättei- linjalle, josta naapurissa on saatu jo runsaasti käy- 22504: den lajittelu- ja käsittelylaitosten perustamisen tu- tännön kokemusta. Neuvostoliittolainen osapuoli 22505: keminen. Vuosiksi 1986-1995 laaditun jätteiden on ilmaissut valmiutensa maittemme välisten yh- 22506: hyödyntämisen kehittämisohjelman mukaan teistyömahdollisuuksien selvittämiseen jätteiden 22507: muutaman erityyppisen käsittelylaitoksen suun- hyödyntämisteknologian alalla. 22508: nittelu- ja rakentamishankkeita tulee rohkaista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22509: myöntämällä niihin avustuksia, koska Suomesta taen, 22510: puuttuu kokemuksia yhdyskuntajätteiden jatko- 22511: käsittelylaitoksista. että Eduskunta ottaisz· valtion vuoden 22512: Leningradissa toimiva talousjätteiden hyödyn- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 22513: tämislaitos tarjoaa järkevän ratkaisumahdollisuu- markkaa jätteiden hyödyntämislaitoksen 22514: den taajamien jätehuolto-ongelmiin myös Suo- suunnitteluun pääkaupunkiseudulle sekä 22515: men oloissa. Laitoksen lopputuotteina saadaan Tampereen ja Turun seudutlle. 22516: metalleja, kompostiaja pyrolyysituotteina erilaisia 22517: 22518: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22519: 22520: Marjatta Stenius-Kaukonen 22521: 1987 vp. 635 22522: 22523: Raha-asia-aloite n:o 600 22524: 22525: 22526: 22527: 22528: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien 22529: puhdistuskokeiluun Kurussa 22530: 22531: 22532: Eduskunnalle 22533: 22534: Monin paikoin ovat sisävesien kalastuskunnat lut mahdollista. Suuryhtiöt ja metsähallitus tulisi 22535: menettäneet huomattavan osan kalansaalistaan, velvoittaa puhdistamaan saastuttamansa vesistöt. 22536: koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet ovat menet- Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehokkai- 22537: tämässä kalakamansa. Samoin sisävesien ammatti- den puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja pe- 22538: kalastajien määrä on jatkuvasti supistunut, koska riä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja metsähalli- 22539: kalojen vähentyminen saastuneissa järvissä ei anna tukselta. Kurun kunnassa on runsaasti tällaisia 22540: riittävää toimeentuloa kalastajille. Järvet ovat pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloittaa. 22541: saastuneet ja rehevöityneet, vaikka niiden lähei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22542: syydessä ei ole teollisuutta tai suuria asutuskes- taen, 22543: kuksia. 22544: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22545: syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden suoritta- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttile 22546: mat metsien lentolannoitukset ja vesakkojen len- 35.25.23 1 000 000 markkaa pikkujärvien 22547: toruiskutukset. Tehokkaan ympäristönsuojelu- puhdistuskokeiluun Kurussa. 22548: lainsäädännön puuttumisen johdosta tämä on ol- 22549: 22550: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22551: 22552: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 22553: 636 1987 vp. 22554: 22555: Raha-asia-aloite n:o 601 22556: 22557: 22558: 22559: 22560: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen vesi- 22561: ja ympäristöpiirin laboratorion uusimiseen 22562: 22563: 22564: Eduskunnalle 22565: 22566: Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin laboratorio- sen turvaamiseksi on hanke esitetty toteutettavak- 22567: tilat ovat nykyisin puutteelliset. Laboratorion uu- si mahdollisimman pian. Jo nykyinenkin toiminta 22568: simisesta on laadittu perustamis- ja esisuunnitel- edellyttää uusia tiloja, sillä tilanahtauden lisäksi 22569: ma. Rakennushallitus on lausunnossaan pitänyt nykyiset tilat eivät täytä työturvallisuusmääräyk- 22570: hanketta tarpeellisena ja kiireellisenä. Hankkeen Slä. 22571: hyötypinta-ala on 708m 2 ja kokonaiskustannusar- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun- 22572: vio on 5 270 000 markkaa. Rakennuksessa tulisi nioittavasti, 22573: myös aloittamaan toimintansa Ilmatieteen laitok- 22574: sen ilmanlaatuosaston Tampereen toimisto. että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22575: Vesi- ja ympäristöpiirille uudet tilat ovat välttä- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 300 000 mar- 22576: mättömiä, jotta se voisi suoriutua hyvin nykyisistä kan määrärahan Tampereen vesi- ja ympå·- 22577: ja tulossa olevista uusista ympäristötutkimustehtä- ristöpiirin laboraton'on uusimista varten. 22578: vistä. Tutkimustoiminnan häiriöttämän jatkumi- 22579: 22580: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 22581: 22582: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Kimmo Sasi 22583: Lea Mäkipää Anneli Taina Matti Hokkanen 22584: Heikki A. Ollila Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 22585: Erkki Pystynen Jorma Rantanen Matti Maijala 22586: Sulo Aittoniemi 22587: 1987 vp. 637 22588: 22589: Raha-asia-aloite n:o 602 22590: 22591: 22592: 22593: 22594: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen työvoimapiirin jaka- 22595: miseksi kahteen piiriin 22596: 22597: 22598: Eduskunnalle 22599: 22600: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on mioon ottaen nykyisen piirin jakaminen olisikin 22601: myönnetty määrärahat Satakunnan työvoimapii- tarkoituksenmukaista. Tämä parantaisi edellytyk- 22602: rin toiminnan käynnistämiseen 1. 7.1987 alkaen. siä työvoimapalvelujen sekä muiden työvoimahal- 22603: Työvoimaministeriön piirihallinnon rajojen tar- linnon tehtävien hoitamiseen. Luonnollinen piiri- 22604: kistuksen ja Satakunnan piirin rajojen määräämi- jako rajautuisi toiminnalliset sekä yhteistyönäkö- 22605: sen yhteydessä muodostettiin Hämeen työvoima- kohdat huomioon ottaen talousaluerajojen mu- 22606: piiri, johon Hämeen läänin kuntien lisäksi kuulu- kaisesti. 22607: vat myös Pirkanmaan Turun ja Porin lääniin kuu- Edellä todetun perusteella ehdotamme, 22608: luvat kunnat. Pirkanmaan kannalta ratkaisu oli 22609: hyvä, sillä toiminnallinen maakunnan alue kuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22610: luu nyt saman piiriviranomaisen alueeseen koko- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar- 22611: naan. Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, että ny- kan määrärahan Hämeen työvoimapiirin 22612: kyisen Hämeen työvoimapiirin jakamista harkit- jakamiseksi Pirkanmaan ja Etelä-Hämeen 22613: taisiin. Piirin nykyisen suuren koon ja erityisesti työvoimapzireiksi. 22614: Pirkanmaan alueen työttömyysongelmat huo- 22615: 22616: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 22617: 22618: Anneli Taina Heikki A. Ollila Matti Hokkanen 22619: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson 22620: Pertti Lahtinen Lea Mäkipää Sulo Aittonierni 22621: Erkki Pystynen Timo Roos Jorma Rantanen 22622: Matti Maijala Riitta Järvisalo-Kanerva 22623: 638 1987 vp. 22624: 22625: Raha-asia-aloite n:o 603 22626: 22627: 22628: 22629: 22630: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta valtion teknisten oppilaitosten lai- 22631: tehankintoihin 22632: 22633: 22634: Eduskunnalle 22635: 22636: Teknisten oppilaitosten määrärahat opiskelijaa Teknisten oppilaitosten laitemäärärahat ovat 22637: kohti ovat huomattavasti pienemmät kuin maata- täysin riittämättömät erityisesti vanhoissa oppilai- 22638: lous- ja metsäalan oppilaitosten. Kuitenkin tekni- toksissa. 22639: sillä oppilaitoksilla tulisi olla ajanmukaiset labora- Ehdotan, 22640: toriot käytettävissään. 22641: Entistä tärkeämmäksi tulee laboratorioiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22642: kunnollisuus, kun tekniset oppilaitokset tarjoavat 1988 tulo- ja menoarvioon 9 000 000 mar- 22643: palvelututkimuksia alueensa yrityksille ja laitok- kan lisämäärärahan valtion teknisten op- 22644: sille. ptfaitosten kaluston hankkimiseen. 22645: 22646: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 22647: 22648: Martti Tiuri 22649: 1987 vp. 639 22650: 22651: Raha-asia-aloite n:o 604 22652: 22653: 22654: 22655: 22656: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaamiseen 22657: Teknologian kehittämiskeskukseen 22658: 22659: 22660: Eduskunnalle 22661: 22662: Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin teh- tehtyä yhteistyösopimuksen myös Neuvostoliiton 22663: täviä on jatkuvasti lisätty. Tekesille on vuonna kanssa. 22664: 1987 tullut uusia alayksiköitä. Se huolehtii Jotta Tekes voisi tehokkaasti huolehtia lisäänty- 22665: teknologia- ja tietotekniikkakeskusten kehittämi- vistä tehtävistään, se tarvitsee välttämättä lisää 22666: sestä sekä kansallisten tutkimus- ja kehitysohjel- henkilökuntaa keskustoimistoansa suunnittelu- ja 22667: mien laatimisesta ja seurannasta. Tekesin tärkeitä hallin toteh täviin. 22668: tehtäviä ovat myös tavoitetutkimus- ja tuotekehi- Ehdotan, 22669: tysvarojen jako. Ko. määrärahat nousivat vuonna 22670: 1987 huomattavasti. Lisäksi Tekes vastaa osaltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22671: tekniikan alan kansainvälisestä yhteistoiminnasta. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 22672: Erityisesti aiheutuu lisätyötä Suomen avaruustoi- kan määrärahan viiden lisähenkzfön palk- 22673: minnan järjestämisestä Suomen liityttyä Euroo- kaamiseen Tekesin keskustoimistoon. 22674: pan avaruusorganisaation liitännäisjäseneksi ja 22675: 22676: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 22677: 22678: Martti Tiuri 22679: 640 1987 vp. 22680: 22681: Raha-asia-aloite n:o 605 22682: 22683: 22684: 22685: 22686: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskeskuksen 22687: tuotekehitystukeen 22688: 22689: 22690: Eduskunnalle 22691: 22692: Suomalaiset yritykset pyrkivät maaratietoisesti aloilla on noussut nopeasti. Yritysten uusiutumi- 22693: kehittämään kilpailukykyään lisäämällä taitotie- sen edistämiseksi ja uusien yritysten aikaansaami- 22694: toaan. Ne ovat lisänneet tuotekehityspanostaan seksi on Suomessakin välttämätöntä lisätä tuote- 22695: 1980-luvulla yli kaksinkertaiseksi bruttokansan- kehitystukea. 22696: tuotteesta laskettuna. Samaan aikaan valtion tut- Ehdotan, 22697: kimuspanos on säilynyt lähes ennallaan. Kun val- 22698: tio vuosikymmenen alussa sijoitti tutkimukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22699: saman verran kuin yrityksetkin, on valtion tutki- 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 000 22700: musvarojen jälkeenjääneisyys tänä vuonna jo 1,6 markan lisämäärärahan Teknologian ke- 22701: miljardia markkaa. hittå"miskeskukselle tuotekehitystukeen 22702: Muissa kehittyneissä maissa valtion tuotekehi- yritykstfle. 22703: tystuki yrityksille erityisesti riskialttiilla uusilla 22704: 22705: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 22706: 22707: Martti Tiuri 22708: 1987 vp. 641 22709: 22710: Raha-asia-aloite n:o 606 22711: 22712: 22713: 22714: 22715: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun musiikkiopiston 22716: työohjelman muuttamiseksi konservatorion työohjelmaksi 22717: 22718: 22719: Eduskunnalle 22720: 22721: Opetusministeriö on Joensuun kau puuginhalli- kouluhallituksen alaisen ammatillisen koulutuk- 22722: tuksen hakemuksesta 1.8.1978 tekemällään pää- sen kehittämisohjelmasta vuosille 1986-1988. 22723: töksellä vahvistanut Joensuun musiikkiopistolle Sen mukaisesti musiikin ammatillinen koulutus 22724: työohjelman, jossa oppilaitosmuoto on määrätty järjestetään kaikkiaan yhdeksällä eri opintolinjal- 22725: musiikkiopistoksi (haettu konservatorioksi). la. Aloituspaikkoja on mitoitettu yhteensä 305. 22726: Joensuun kaupunginhallitus on sittemmin Koulutusta järjestetään sekä ylioppilaspohjaisena 22727: 19.6.1979 päivätyllä kirjeellään lähettänyt ope- että peruskoulupohjaisena ammatillisena koulu- 22728: tusministeriön vahvistettavaksi Joensuun musiik- tuksena. Kouluhallitus on sittemmin jakanut mu- 22729: kiopiston työohjelman muuttamisen konservato- siikin ammatillisen koulutuksen aloituspaikat. 22730: rion työohjelmaksi. Hakemus on uusittu 12.3. Aloituspaikkoja konservatorioille jaettaessa koko- 22731: 1982. naislukumäärästä on vähennetty Joensuun ja Kes- 22732: Hakemuksen johdosta opetusministeriö on pää- ki-Pohjanmaan musiikkiopistojen aloituspaikat 22733: töksellään 21.1.1983 käynnistänyt kokeiluluon- (vuosittain 2 x 10 aloituspaikkaa). Näin ollen 22734: toisen orkesterisoittajakoulutuksen Joensuun mu- konservatorioiden sekä Joensuun ja Keski-Poh- 22735: siikkiopistossa. Koulutuskokeilun kestoksi mää- janmaan kokeiluoppilaitosten yhteenlaskettu aloi- 22736: rättiin viisi vuotta. tuspaikkamäärä on kaikkiaan 305. 22737: Koulutuskokeilu on nyt käynnissä neljättä lu- Opiskelijoiden edistyminen opinnoissaan on ol- 22738: kuvuotta. Opetussuunnitelman mukaan koulu- lut opetussuunnitelman mukaista. Kurssitutkin- 22739: tukseen on otettu peruskoluo ja musiikkikoulun toarvosanat ovat olleet enimmäkseen kiitettäviä. 22740: oppimäärän suorittaneita musiikillisesti lahjakkai- Konservatorioasteisissa kurssitutkinnoissa on lau- 22741: ta oppilaita, jotka em. opintojen lisäksi ovat hy- takunnissa käytetty konservatorioiden seosoria tai 22742: väksyttävästi suorittaneet valintakokeen. Koulu- tutkinto on tehty konservatoriossa. Joensuun mu- 22743: tukseen on voinut hakeutua koko maasta. Opiske- siikkiopiston opetus on myös muilta osin sen ta- 22744: lijoita on tällä hetkellä 28, joista 14 opiston toimi- soista, että sen työohjelma voidaan ilman koh- 22745: alueelta Pohjois-Karjalasta ja 14 muista lääneistä. tuuttomia taloudellisia panostuksia muuttaa kon- 22746: Opetussuunnitelma noudattaa yleisiä keskiasteen servatorion työohjelmaksi palvelemaan itäisen 22747: koulunuudistuksen periaatteita: koulutukseen Suomen musiikillisesti lahjakasta nuorisoa. 22748: liittyy ammattiaineiden lisäksi yleissivistäviä oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22749: aineita siinä laajuudessa, kuin ylemmältä opis- taen, 22750: toasteelta edellytetään. Koulutuksen tarkoitukse- 22751: na on antaa opiskelijalle orkesterimuusikon am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22752: mattipätevyys. Opinnot antavat kuitenkin myös 1988 tulo- ja menoarvioon 350 000 mark- 22753: kelpoisuuden musiikkialan jatko-opintoihin kor- kaa Joensuun musti'kkiopiston työohjel- 22754: keakouluasteella. man muuttamiseksi konservatorion työoh- 22755: Valtioneuvosto on 3.4.1986 tehnyt päätöksen jelmaksi. 22756: 22757: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 22758: 22759: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Riitta Myller 22760: Matti Väistö Esko Jokiniemi Pekka Puska 22761: 22762: 22763: 43 270416F 22764: 642 1987 vp. 22765: 22766: Raha-asia-aloite n:o 607 22767: 22768: 22769: 22770: 22771: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän 22772: kiitotien jatkamiseen 22773: 22774: 22775: Eduskunnalle 22776: 22777: Joensuun lentokentän lähestymislaitteiden toi- saada pikaisesti määrärahat, jotta yksi maan kolk- 22778: minnan jatkuvat häiriöt yhdessä kiitotien lyhyy- ka ei kokonaisuudessaan jäisi lentomoniin jatku- 22779: den kanssa ovat aiheuttaneet ikäviä häiriöitä len- vasti. 22780: toliikenteessä. Peruutukset ja tilapäisratkaisut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22781: kuljetusten järjestämiseksi haittaavat koko Poh- taen, 22782: jois-Karjalan lentomatkustusliikennettä. Haitta- 22783: vaikutukset tuntuvat erityisesti elinkeinoelämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22784: piirissä. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 22785: Pääkiitotien jatkaminen poistaisi oleellisesti markkaa Joensuun lentokentän pääkiito- 22786: sääolosuhteiden vaikutukset matkustajaliikenteen tien suunnitteluun ja jatkorakentamisen 22787: hoitamiseen Joensuusta. Kiitotien suunnitteluun aloittamiseen. 22788: ja rakentamisen aloittamiseen tulisi näin ollen 22789: 22790: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 22791: 22792: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Riitta Myller 22793: Matti Väistö Esko Jokiniemi Pekka Puska 22794: 1987 vp. 643 22795: 22796: Raha-asia-aloite n:o 608 22797: 22798: 22799: 22800: 22801: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisestaJanesuun lentokentän poi- 22802: kittaiskiitotien päällystämiseen 22803: 22804: 22805: Eduskunnalle 22806: 22807: Joensuun lentokenttä on yksi maamme vilk- den laskeutumismahdollisuuksia tuuliolosuhtei- 22808: kaimmista pienkonekentistä. Ilmailuharrastus on den niin vaatiessa. 22809: laajaa ja monipuolista. Ilmailukerho osallistuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22810: mm. jatkuvaan pelastustoimintaan Pohjois-Kar- taen, 22811: jalassa. Toiminta on varsin kallista, ja kalliimmak- 22812: si sen tekevät vielä kaluston ylimääräiset kunnos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22813: tusmenot, jotka johtuvat käytössä olevan poikit- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 22814: taisen kiitotien päällysteen puuttumisesta. markkaa Joensuun lentokentän poikittais- 22815: Poikittaiskiitotien päällystäminen parantaisi kzitotien päällystämiseen. 22816: myös pienten matkustaja- ja postinkuljetuskonei- 22817: 22818: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 22819: 22820: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Riitta Myller 22821: Matti Väistö Esko Jokiniemi Pekka Puska 22822: 644 1987 vp. 22823: 22824: Raha-asia-aloite n:o 609 22825: 22826: 22827: 22828: 22829: Turunen yrn.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden kuntou- 22830: tus- ja lomatoimintaan 22831: 22832: 22833: Eduskunnalle 22834: 22835: Eri syöpäyhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä, kaa, mutta kuluvan vuoden talousarviossa ei ollut 22836: joiden tavoitteena on tehokas syöväntorjuntatyö lainkaan avustusta ko. toimintaan. Kuntoutus- ja 22837: sekä syöpään sairastuneiden auttaminen. Työ täy- lomatarve on kuitenkin aina olemassa, ja valtiolle 22838: dentää erinomaisella tavalla yhteiskunnan terveys- tulee huomattavasti halvemmaksi hoitaa vähem- 22839: ja sosiaalipalveluja. Yhdistykset toimivat talou- män sairaita kuin paljon sairaita. 22840: dellisesti pääasiassa vapaaehtoisen varainhankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22841: nan turvin, joten esimerkiksi syöpäpotilaille hen- taen, 22842: kisesti tärkeään lomatoimintaan eivät varat yksi- 22843: tyisissä yhdistyksissä juurikaan riitä. Vuonna 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22844: oli valtion tulo- ja menoarviossa varattu Syöpäpo- 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 22845: tilaiden Lomat ry:n harjoittamaan syöpäpotilai- kaa syöpäpottfaiden kuntoutus- ja loma- 22846: den kuntoutus- ja lomatoimintaan 300 000 mark- toimintaan Syöpäpotilaiden Lomat ry:lle. 22847: 22848: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 22849: 22850: Eeva Turunen Keijo Jääskeläinen Sakari Valli 22851: Riitta Uosukainen Kerttu Törnqvist Riitta Myller 22852: Matti Väistö Aino Pohjanoksa Pekka Puska 22853: 1987 vp. 645 22854: 22855: Raha-asia-aloite n:o 610 22856: 22857: 22858: 22859: 22860: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Syöpä- 22861: yhdistys ry:n rintasyöpäaseman käynnistämiseen 22862: 22863: 22864: Eduskunnalle 22865: 22866: Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry. aloittaa ku- toimintaa varten koostuvat jäsenmaksuista, lahjoi- 22867: luvan vuoden syyskuussa yhdessä Suomen Syö- tuksista, testamenteista ja vapaaehtoisesta muusta 22868: päyhdistyksen kanssa seulontatutkimukset rinta- varainhankinnasta sekä joidenkin kuntien vaati- 22869: syövän varhaistoteamiseksi. Tutkimukset suorite- mattomista avustuksista. Syövän varhaistoteami- 22870: taan yhteistyössä kuntien kanssa. Tätä tarkoitusta nen tulee kuitenkin yhteiskunnalle halvemmaksi 22871: varten perustetaan Joensuuhun rintasyöpäasema kuin pitkälle kehittyneen sairauden hoito. Sen 22872: syöpäneuvolan ja yhdistyksen toimitilojen yhtey- vuoksi on tärkeää, että valtio omalta osaltaan tu- 22873: teen. Rintasyöpäasema varustetaan niin, että siellä kee syöpäyhdistysten arvokasta työtä. 22874: voidaan tehdä seulontakuvausten ohella myös ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22875: ko maakunnan jatkotutkimukset. Toimintaa var- taen, 22876: ten hankittavaksi tulee mm. kiinteä, suurentava 22877: mammografialaite, siirrettävä mammografialaite että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22878: Joensuun ulkopuolisia kuntia varten sekä ultraää- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 22879: nilaite. kaa Pohjois-Katjalan Syöpäyhdistys ry:n 22880: Kuten on tunnettua, syöpäyhdistysten tulot rintasyöpäaseman käynnistämiseen. 22881: 22882: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 22883: 22884: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Riitta Myller 22885: Matti Väistö Esko Jokiniemi Pekka Puska 22886: 646 1987 vp. 22887: 22888: Raha-asia-aloite n:o 611 22889: 22890: 22891: 22892: 22893: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliittisten naisjärjestö- 22894: jen toiminnan tukemiseen 22895: 22896: 22897: Eduskunnalle 22898: 22899: Naisten osuus kunnallisessa ja valtiollisessa pää- Valtion tulo- ja menoarviossa poliittisen toi- 22900: töksenteossa on viime vuosina kasvanut. Äänestä- minnan avustamiseen tarkoitetuista varoista osoi- 22901: jät luottavat yhä enemmän naisten asiantunte- tetaan osa poliittisten naisjärjestöjen käyttöön. 22902: mukseen arkielämän ongelmista sekä tapaan lä- Vuonna 1985 summa on 4 300 000 markkaa. Kun 22903: hestyä niitä. Kehityksestä huolimatta naisten otetaan huomioon naisjärjestöjen toiminnan akti- 22904: osuus luottamustehtävissä ei silti vielä vastaa lä- voituminen ja siihen kohdistuva selvä yhteiskun- 22905: heskään heidän osuuttaan väestöstä. Naisten osal- nallinen tarve, on naisjärjestöjen toimintamah- 22906: listumisen tiellä on ehkä yhä enemmän esteitä dollisuudet turvattava jatkossakin. 22907: kuin miesten. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 22908: Poliittiset naisjärjestöt tekevät arvokasta työtä vasti, 22909: naisten yhteiskunnallisen tietoisuuden herättämi- 22910: seksi, heidän aktivoimisekseen sekä kouluttami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22911: sekseen yhteiseen toimintaan. Keskeisellä sijalla 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 22912: naisjärjestöjen toiminnassa ovat niin ikään kan- 23.27.50 6 500 000 markan määrärahan 22913: sainväliseen yhteisvastuuseen ja rauhankasvatuk- käytettäväksi poliittisten naisjärjestöjen 22914: seen liittyvät tavoitteet sekä kulttuuriharrastusten toiminnan tukemiseen. 22915: vaaliminen. 22916: 22917: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22918: 22919: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Riitta Myller 22920: Heikki Rinne Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari 22921: Kerttu Törnqvist Lauha Männistö 22922: 1987 vp. 647 22923: 22924: Raha-asia-aloite n:o 612 22925: 22926: 22927: 22928: 22929: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisistä taiteili- 22930: jaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/74) mukai- 22931: siin eläkkeisiin 22932: 22933: Eduskunnalle 22934: 22935: Valtion vuotta 1987 koskevassa tulo- ja menoar- joista kuuluu yrittäjäeläkejärjestelmään (YEL) pii- 22936: vioesityksessä esitetään ylimääräisistä taiteilija- riin, ja tämä eläkejärjestelmä soveltuu muutoin- 22937: eläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen kin huonosti taiteellisen työn harjoittajiin. Työ- 22938: mukaisten eläkkeiden ylärajaksi 62 taiteilijaelä- eläkejärjestelmän (TEL) piirissä puolestaan ovat 22939: kettä. Vuodelle 1986 esitettiin korkeintaan 30 tai- vain pitkässä työsuhteessa olevat taiteenharjoit- 22940: teilijaeläkkeen myöntämistä. Eduskunta vahvisti tajat. 22941: kuitenkin tehdyn raha-asia-aloitteen nojalla vuo- Taiteilijajärjestöjen edustajat suhtautuvat eh- 22942: den 1986 eläkkeiden määräksi 65 taiteilijaeläket- dottoman kielteisesti valtion esitykseen vähentää 22943: tä. Määrä on kolme enemmän kuin nyt ehdotettu. taiteilijaeläkkeiden määrää, etenkin kun niiden 22944: Vuotta 1987 koskevassa määrärahaesityksessä on taiteenharjoittajien määrää, jotka ovat oikeutettu- 22945: todettu, että taiteilijaeläkkeiden määrää tulee ja saamaan taiteilijaeläkettä, on vuosien mittaan 22946: vuosittain alentaa. laajennettu. Taiteilijaeläkkeiden määrä tulee eh- 22947: Taiteilijajärjestöjen edustajat katsovat, että yli- dottomasti, niiden erityisluonne huomioon ot- 22948: määräisten taiteilijaeläkkeiden määrän laskemisel- taen, palauttaa vuoden 1986 tasolle ja niiden 22949: le ei ole edelleenkään mitään perusteita. Vuoden myöntämiseen on varattava määräraha vuoden 22950: 1986 alusta voimaan tullut freelancer-eläke 1987 tulo- ja menoarvioon. 22951: (TAEL) koskee täysimääräisesti vain vuonna 1963 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22952: ja sen jälkeen syntyneitä. Tämä merkitsee sitä, taen, 22953: että täyttä freelancer-eläkettä saavia taiteenhar- 22954: joittajia on vasta ensi vuosituhannen puolella. Jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22955: jestelmä ei auta tämän päivän eläkkeentarvitsijoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22956: ta. Kaikki ns. vapaat taiteilijat jäävät sitä paitsi 28. 07. 06.2 182 295 markan lisämäärära- 22957: kokonaan lain soveltamisalan ulkopuolelle, koska han käytettäväksi ylimääräisistä taitezlija- 22958: laki koskee vain työsuhteessa olevia. Muusta työ- eläkkeistä annetun valtioneuvoston pää- 22959: eläkelakijärjestelmän mukaisesta toimeentulotur- töksen (75174) mukaisiin eläkkeisiin. 22960: vasta voidaan todeta, että vain pieni osa taiteili- 22961: 22962: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 22963: 22964: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Jouni Backman 22965: Jukka Gustafsson Kari Urpilainen Heikki Rinne 22966: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Antero Kekkonen 22967: Kerttu Törnqvist 22968: 648 1987 vp. 22969: 22970: Raha-asia-aloite n:o 613 22971: 22972: 22973: 22974: 22975: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Kuopion 22976: yliopistoalueen palvelutalon rakentamiseen 22977: 22978: 22979: Eduskunnalle 22980: 22981: Kuopion yliopistoalueen palvelutalon rakenta- kaa. Ylioppilaskunta on järjestänyt oman rahoi- 22982: misesta on allekirjoitettu sopimus 27. 6.1984. So- tuksen siten, että 1,45 milj. markkaa on lainara- 22983: pimuksen osapuolina ovat valtio, Kuopion kau- hoitusta ja loppu ylioppilaskunnan omaa rahoi- 22984: punki, Kuopion yliopiston ylioppilaskunta ja tusta. Hankkeen viivästyminen aiheutti sen, että 22985: Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhty- vielä kesällä 1986 ylioppilaskunnalle arvioitu 1,8 22986: mä. Hankkeen suunnitteluttaa ja rakennuttaa ra- milj. markan rahoitusosuus nousi 2,3 milj. mar- 22987: kennushallitus. kaksi. Rahoitusosuuden nousu on katettu lähes 22988: Palvelutalon rakentaminen on suunnitelmien yksinomaan lainalla, mikä aiheuttaa ylioppilas- 22989: puolesta ollut valmiina jo vuodesta 1984 lähtien. kunnalle kohtuuttoman korkean lainarasituksen. 22990: Rakentamisen aloittaminen on viivästynyt lähinnä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22991: rakennushallituksesta ja valtion rahoituksesta joh- 22992: tuvista syistä. Rakentaminen alkoi syksyllä 1986 ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22993: talo valmistunee vuoden 1988 alussa. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar- 22994: Kuopion ylioppilaskunnan osuus tiloista on kan määrärahan Kuopion yliopistoalueen 22995: 14,6% ja kokonaishyötyala on 265m 2 . Hankkeen palvelutalon ylioppz/askunnan osuuden 22996: kokonaiskustannusarvio on 15,8 milj. markkaa, rahoittamiseksi. 22997: mistä ylioppilaskunnan osuus on 2, 3 milj. mark- 22998: 22999: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 23000: 23001: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen 23002: Kari Rajamäki Juhani Laitinen Jorma Huuhtanen 23003: Lauha Männistö Kalle Röntynen Kerttu Törnqvist 23004: 1987 vp. 649 23005: 23006: Raha-asia-aloite n:o 614 23007: 23008: 23009: 23010: 23011: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitosten 23012: opettajien sijaisten palkkaamiseen 23013: 23014: 23015: Eduskunnalle 23016: 23017: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta eräs rata heille mahdollisuus täysin opettajan palkka- 23018: oleellinen tekijä on ammattitaitoinen ja uusiin eduin kerran 5-7 vuodessa mennä ulkopuolisen 23019: tehtäviin pystyvä työvoima. Työvoima saa koulu- yrityksen palvelukseen yhden vuoden ajaksi. Sijai- 23020: tuksensa yhteiskunnan ylläpitämissä oppilaitoksis- sen paikkaaminen tulisi rahoittaa yritykseltä saa- 23021: sa sekä osin yritysten toimesta. tavalla opettajan työkorvauksella sekä valtion ta- 23022: Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat opetta- lousarvioon varattavalla määrärahalla. 23023: jat ovat työhönsä muodollisesti päteviä. Kun he Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 23024: ovat työskennelleet opettajana useamman vuo- taen, 23025: den, alkaa heidän oma koulutuksensa vanhentua 23026: ja käytännön yritystoiminnan tuntemuksensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23027: unohtua. Lyhyet muutaman päivän jatkokoulu- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 23028: tustilaisuudet ja satunnaiset yritysvierailut eivät ti- kan määrärahan käytettäväksi ammatti- 23029: lannetta paranna. kasvatushallituksen valvonnassa opettajien 23030: Ammatillisten koulujen opettajien perehdyttä- szjaisten paikkaamisesta aiheutuviin kului- 23031: miseksi elinkeinoelämän uusimpiin menetelmiin hin. 23032: tulisi ammattikasvatushallituksen valvonnassa va- 23033: 23034: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23035: 23036: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Jouni Backman 23037: Jukka Gustafsson Kari Urpilainen Heikki Rinne 23038: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Antero Kekkonen 23039: Kerttu Törnqvist Lauha Männistö 23040: 650 1987 vp. 23041: 23042: Raha-asia-aloite n:o 615 23043: 23044: 23045: 23046: 23047: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin 23048: tutkimustoiminnan käynnistämiseen 23049: 23050: 23051: Eduskunnalle 23052: 23053: Kuopioon perustettiin syyskuussa 1983 Snell- koulutus- Ja tutkimuspoliittisia aloitteita ja esi- 23054: man-instituutin Kannatusyhdistys ja Snellman- tyksiä. 23055: instituutti. Kannatusyhdistyksen ja instituutin taustayhtei- 23056: Sääntöjensä mukaan Snellman-instituutin Kan- sönä ovat mm. Kuopion yliopisto, Kuopion kau- 23057: natusyhdistys ry:n tarkoituksena on ylläpitää Kuo- punki, Pohjois-Savon maakuntaliitto ja Pohjois- 23058: pion kaupungissa Snellman-instituutti -nimistä Savon kulttuurirahasto. 23059: tutkimuslaitosta, joka harjoittaa ja edistää ensisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23060: jaisesti Pohjois-Savoon liittyvää humanistista, yh- 23061: teiskunnallista ja taloudellista tutkimustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23062: Tähän tarkoitukseen liittyen yhdistys tai sen yl- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 23063: läpitämä instituutti voivat järjestää myös keskus- kan määrärahan Sneiiman-instituutin tut- 23064: telu- ja esitelmätilaisuuksia, seminaareja ja näyt- kimustoiminnan käynnistämistä varten. 23065: telyitä, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä tehdä 23066: 23067: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23068: 23069: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen Lauha Männistö 23070: 1987 vp. 651 23071: 23072: Raha-asia-aloite n:o 616 23073: 23074: 23075: 23076: 23077: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Syksy -tapahtu- 23078: maa varten 23079: 23080: 23081: Eduskunnalle 23082: 23083: Kuopion Syksy on vuosittainen valtakunnalli- delta laajentunut ja vetänyt mukaansa yhä enem- 23084: nen runo- ja kirjallisuustapahtuma, joka tänä män osallistujia eri puolilta Suomea. Tapahtumaa 23085: vuonna järjestettiin neljännen kerran. Tapahtu- ei ole enää sen nykyisessä laajuudessa mahdollista 23086: man järjestäjä on Työväen Sivistysliiton Kuopion järjestää kokonaan ilman palkattua työvoimaa. 23087: opintojärjestö ry. Tapahtumaan sisältyy pysyvänä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23088: osana lausujien koulutusta ja lausuntakilpailuja. taen, 23089: Lausunnan harrastajille on maassamme erittäin 23090: vähän tarjolla tällaisia tilaisuuksia. Lausunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23091: ohella Kuopion Syksyyn on sisältynyt kynäilijöi- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 23092: den koulutusta sekä kirjailijoiden tapaamisia ja kaa Kuopion Syksy -tapahtumaa varten. 23093: esiintymisiä yleisölle. Tapahtuma on vuosi vuo- 23094: 23095: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23096: 23097: Marja-Liisa Tykkyläinen 23098: 652 1987 vp. 23099: 23100: Raha-asia-aloite n:o 617 23101: 23102: 23103: 23104: 23105: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin työväentalon 23106: teatteritoiminnan tukemiseen 23107: 23108: 23109: Eduskunnalle 23110: 23111: Rautalammin työväentalo on ollut kuntalaisten lolta puuttuu tällä hetkellä teatteritoimintaan tar- 23112: kulttuurikeskuspaikka. Siellä on harrastettu pes- vittava salin tuolikalusto ja näyttämöllä on suori- 23113: tuumarkkinoiden aikana erilaista näyttely- ja juh- tettava peruskorjaustyö, jotta teatteritoiminta saa- 23114: latoimintaa. Vuosisadan alkuaikoina työväentalol- taisiin toimivaksi. 23115: la oli harrastajateatteri. Aika on muuttunut ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 23116: useimmat teatterimme ovat kaupungeissa kunnal- 23117: listettuja. Harrastajateatteritoimintaa ovat alka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23118: neet hoitaa useimmat kunnat kotiseudullaan. 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 23119: Rautalammin työväentalo on peruskorjattu ja kaa Rautalammin työväentalon teatteritoi- 23120: siellä tällä hetkellä kansalaisopisto järjestää teatte- minnan tukemiseksi, kalustohankintoihin 23121: ritoimintaa, joka on tarkoitettu kotiseudun asuk- ja näyttämön peruskorjaustyön käynnistä- 23122: kaille ja matkailijoille. Rautalammin työväenta- miseksi. 23123: 23124: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23125: 23126: Marja-Liisa Tykkyläinen 23127: 1987 vp. 653 23128: 23129: Raha-asia-aloite n:o 618 23130: 23131: 23132: 23133: 23134: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen 23135: valtionavustuksiin 23136: 23137: 23138: Eduskunnalle 23139: 23140: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- neet samoina ja niiden merkitys kustannuksiin on 23141: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- koko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suomalai- 23142: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, ku- nen musiikkielämä on laajentunut huomattavasti 23143: ten tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja kansain- ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä. 23144: välisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet luopua Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23145: em. tehtävistä, koska silloin mikään taho ei niistä 23146: huolehtisi. Toiminta on kuitenkin aiheuttanut li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23147: sääntyviä taloudellisia paineita, koska valtion 1988 tulo- ja menoarvioon 900 000 mar- 23148: avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten viiden kan lisämäärärahan säveltaidejärjestöjen 23149: vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän tai pysy- toiminnan tukemiseen. 23150: 23151: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23152: 23153: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Jouni Backman 23154: Jukka Gustafsson Kari Urpilainen Heikki Rinne 23155: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Antero Kekkonen 23156: Kerttu Törnqvist 23157: 654 1987 vp. 23158: 23159: Raha-asia-aloite n:o 619 23160: 23161: 23162: 23163: 23164: Tykkyläinen ym: Määrärahan osoittamisesta Kuopion musiikkikes- 23165: kuksen rakentamiskustannuksiin 23166: 23167: 23168: Eduskunnalle 23169: 23170: Kuopion kaupunginhallitus on pyytänyt, että 1985. Musiikkikeskuksen lopulliset rakennuskus- 23171: kaupungille myönnettäisiin Kuopion musiikki- tannukset olivat konservatoriolle vuokratut tilat 23172: keskukseen rakennettavien kaupunginorkesterin mukaan luettuina 56 056 000 markkaa, josta kau- 23173: tilojen ja konserttisalin rakennuksiin valtionavus- punginorkesterin tilojen ja konserttisalin osuu- 23174: tusta yhteensä 8 miljoonaa markkaa. deksi jäi 28 miljoonaa markkaa. 23175: Opetusministeriö on päätöksellään 19. 12. 1984 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23176: myöntänyt Kuopion musiikkikeskukselle valtion- taen, 23177: avustusta 500 000 markkaa. Kaupungin saamien 23178: tietojen mukaan lähtökohtana mainittua avustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23179: ta myönnettäessä oli, että muu osa suunnitellusta 1988 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 mar- 23180: avustuksen kokonaismäärästä myönnetään lähim- kan määrärahan Kuopion musiikkikes- 23181: pien seuraavien vuosien aikana. kuksen rakennuskustannuksiin. 23182: Kuopion musiikkikeskus valmistui kesällä 23183: 23184: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23185: 23186: Marja-liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen 23187: 1987 vp. 655 23188: 23189: Raha-asia-aloite n:o 620 23190: 23191: 23192: 23193: 23194: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille 23195: 23196: 23197: 23198: Eduskunnalle 23199: 23200: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- Elokuvakulttuurijärjestöt hoitavat Suomessa 23201: vioksi vuodelle 1986 on momentille 29.90.52 monia tehtäviä, jotka yhteiskunnallisen luonteen- 23202: (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai- sa vuoksi useissa sivistysmaissa kuuluvat valtiolli- 23203: teen tukemiseen) esitetty elokuvajärjestöille sille tai puolivaltiollisille organisaatioille. Tällai- 23204: 500 000 markkaa. sen työn merkitystä korostetaan muun muassa 23205: Elokuvajärjestöjen toimintaa on tähän mennes- UNESCO:n ohjelmissa ja monissa kotimaisissa 23206: sä tuettu kahdesta lähteestä: opetusministeriön mietinnöissä ja opetusohjelmissa. Tällä hetkellä 23207: kautta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- elokuvajärjestöjen työ on entisestään korostunut 23208: roista sekä momentilta 29.90. 57 (Elokuvataiteen kuvallisen viestinnän osuuden jatkuvasti kasvaes- 23209: tukeminen) Suomen elokuvasäätiön kautta. Tä- sa. Elokuvakulttuurijärjestöt tarjoavat vaihtoehto- 23210: män momentin varoja on käytetty myös muuten ja kaupalliselle tarjonnalle. Ne vastaavat meillä 23211: elokuvakulttuurin tukemiseen. suureksi osaksi esimerkiksi lasten ja nuorten elo- 23212: Viime syksynä opetusministeriön esityksestä kuvakasvatuksesta, kotimaisen lyhytelokuvan levi- 23213: tuen jakoa kuitenkin muutettiin siten, että minis- tyksestä ja tunnetuksi tekemisestä, elokuvakerho- 23214: teriö tästä lähtien jakaa yksin toiminta-avustukset liikkeestä sekä alan ammattilaisten jatkokoulutuk- 23215: ja Suomen elokuvasäätiö avustaa järjestöjen erilai- sesta, toimien monissa kysymyksissä edelläkävijöi- 23216: sia projekteja. Vuoden 1985 osalta jako hoidettiin nä. Järjestöjen toiminnan laaja-alaisuuteen ja niil- 23217: siirtymävaiheessa kuitenkin vielä siten, että mo- le asetettuihin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin 23218: mentilla 29.90. 52 olleiden 360 000 markan lisäksi nähden niiden yhteiskunnalta saama tuki on tä- 23219: lohkaistiin momentin 29.90. 57 varoista 600 000 hän mennessä ollut riittämätön. Jos elokuvajärjes- 23220: markkaa järjestötukeen. Ministeriön yhtenä pää- töjen tuki toteutuu valtion vuoden 1986 tulo- ja 23221: perusteluna jaon keskittämiselle oli saada järjestö- menoarvioesityksen mukaisesti, kaventuvat järjes- 23222: jen toiminnan tukeminen vakaalle pohjalle - töjen toimintamahdollisuudet ratkaisevasti. 23223: riippumattomaksi elokuvataiteen tukimomentis- Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme, 23224: ta, jota viime vuosina on koko ajan pyritty pienen- 23225: tämään vedoten elokuvaveron tuoton laskuun. että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23226: Kuitenkin vuoden 1986 tulo- ja menoarvio- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 23227: esityksessä on elokuvajärjestöille esitetty vain 29.90.52 1200 000 markkaa elokuvajär- 23228: 500 000 markkaa. Kun samanaikaisesti moment- jestöjen toiminnan tukemiseen. 23229: tiin 29.90.57 on ehdotettu 1,2 miljoonan markan 23230: vähennystä, niin tämä merkitsee jyrkkää laskua 23231: elokuvajärjestöjen toiminnan rahoituksessa. 23232: 23233: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23234: 23235: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Jouni Backman 23236: Jukka Gustafsson Kari Urpilainen Heikki Rinne 23237: Tuula Paavilainen Timo Roos Antero Kekkonen 23238: Kerttu Törnqvist 23239: 656 1987 vp. 23240: 23241: Raha-asia-aloite n:o 621 23242: 23243: 23244: 23245: 23246: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon pien- 23247: tiestön parantamiseen 23248: 23249: 23250: Eduskunnalle 23251: 23252: Pohjois-Savon ammatissa toimivasta väestosta kiinnittää kasvavaa huomiota kyläkeskuksia tuke- 23253: saa lähes 30 % toimeentulonsa maa- ja metsäta- van pientieverkon kehittämiseen. 23254: loudesta, ja lähes puolet alueen elinkeinotoimin- Pohjois-Savon seutukaavaliitto on laatinut 23255: nasta on tavalla tai toisella puusta riippuvainen. pientiestösuunnitelman, jonka päätavoitteena on 23256: Koska maa- ja metsätalouden kuljetukset kulutta- esittää toimenpiteet tieverkon kehittämiseksi si- 23257: jilleen alkavat aina yksityis- tai paikallisteiltä, on ten, että se turvaa maa- ja metsätalouden toimin- 23258: näiden teiden kunnolla ratkaiseva merkitys koko tamahdollisuudet ja toisaalta tukee kyläkeskusten 23259: Pohjois-Savon kehitykselle. ja niiden palvelujen säilymistä. Ehdotetuista toi- 23260: Tiemäärärahojen niukkuudesta johtuen on menpiteistä aiheutuu vuotuisten kustannusten li- 23261: tienpidon painopiste 1970-luvulla ja 1980-luvun säystä valtiolle noin 7,6 mmk, kunnille 1,6 mmk 23262: alkupuolella ollut kuitenkin kunta- ja kaupunki- ja tiekunnille noin 0,1 mmk. 23263: keskuksiin suuntautuvien tieyhteyksien paranta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 23264: misessa. Sen sijaan kyläkeskuksia ja maa- ja metsä- 23265: talouden kuljetuksia tukevien tieyhteyksien kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23266: tämiseen ei ole juuri kiinnitetty huomiota. 1988 tulo- ja menoarvioon 7 600 000 23267: Jotta haja-asutusalueella vielä olevat palvelut ja markkaa Pohjois-Savon pientiestön paran- 23268: työpaikat voitaisiin säilyttää, tulisi tienpidossa tamista varten. 23269: 23270: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23271: 23272: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 23273: 1987 vp. 657 23274: 23275: Raha-asia-aloite n:o 622 23276: 23277: 23278: 23279: 23280: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalon yksityistien 23281: muuttamiseksi paikallistieksi 23282: 23283: 23284: Eduskunnalle 23285: 23286: Yleisiksi teiksi otettavien teiden kuntoonpa- detty tieasetuksen 38 § :n mukainen katselmus. 23287: noon vuosittain varattu määräraha on riittämätön, Kuntoonpanokustannukset ovat noin 900 000 23288: ja sen vuoksi muutoin edellytykset täyttävien tei- mk. Hanke on määrärahan puutteen vuoksi vii- 23289: den yleisiksi teiksi otto saattaa viivästyä useita västymässä. 23290: vuosia. Tälläkin hetkellä Kuopion läänissä vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23291: roaan jonottaa kymmenkunta TVH:n alustavan 23292: myönteisen päätöksen saanutta tietä ( tieasetuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23293: 38 §). 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 23294: Kuopion kaupungissa olevan Vaajasalon yksi- 31.24.77 800 000 markkaa Vaajasalon 23295: tyistien on katsottu täyttävän yleisen tien edelly- yksityistien kunnostamiseksija muuttami- 23296: tykset, ja tien muuttamiseksi paikallistieksi on pi- seksi pazkallistieksi. 23297: 23298: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23299: 23300: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 23301: 23302: 23303: 23304: 23305: 44 270416F 23306: 658 1987 vp. 23307: 23308: Raha-asia-aloite n:o 623 23309: 23310: 23311: 23312: 23313: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaterveystutki- 23314: muksen kehittämiseen 23315: 23316: 23317: Eduskunnalle 23318: 23319: Säännöllisesti työpaikoilla pidettävät terveys- kohteissa mm. Kuopion korkeakoulun hammas- 23320: tunnit, joihin osallistuvat aktiivisena osapuolena lääketieteen klinikan kirjaston ja Postipankin kir- 23321: kaikki työntekijät ja toimihenkilöt, ovat kansan- jauskeskuksen henkilökunnan keskuudessa. 23322: terveystyön ja työyhteisöjen laadullisen kehittämi- Kokeilua on rahoitettu mm. Suomen Akate- 23323: sen näkökulmasta uusi ja perusteltu ajatus. mian myöntämän määrärahan turvin. Määräraha 23324: Nopeasti tapahtuvat muutokset työelämässä, käytettiin tutkijaryhmän suorittamaan esitutki- 23325: mukautuminen uusiin työmenetelmiin, samoin mukseen työpaikan terveystuntiprojektissa. Tu- 23326: nopeasti tapahtuneet rakennemuutokset sekä jat- lokset ovat olleet siinä määrin myönteisiä, että eri 23327: kuvan koulutuksen tarve kaikilla työaloilla ovat tahot ovat esittäneet kokeilun jatkamista. Tähän- 23328: asettaneet työikäisen väestön mukautumiskyvyn astisiin kokeiluihin ovat suhtautuneet myönteises- 23329: ankaralle koetukselle. ti työntekijät, luottamuselimet sekä työnantaja- 23330: Tieteellis-tekninen kumous koskettaa meitä puoli. Kokeilutulosten mukaan ne on koettu niin 23331: kaikkia ihmisinä ja työntekijöinä, halusimme sitä työntekijäpuolen kuin työnantajankin etuna. 23332: tai emme. Olemme joutuneet" uusien, ratkaise- Paitsi tutkijoiden keräämää tietoa, on edellä mai- 23333: mattomien tilanteiden ja ongelmien eteen. Siksi nituista kokeiluista saatu käytännössä runsaasti 23334: tarvitaan uudenlaisia, kokonaisvaltaisia, tieteelli- myönteistä palautetta. Kokeilutoiminnan jatka- 23335: seltä ja inhimilliseltä kannalta perusteltuja ratkai- minen nähdään perusteltuna ja jopa välttämättö- 23336: sumalleja. Terveyskäsite Maailman Terveysjärjes- mänä vastattaessa nopeasti muuttuvan työelämän 23337: tön (WHO) määritelmän mukaan antaa siihen vaatimuksiin. Varsinaisessa tutkimusprojektissa 23338: konkreettisia mahdollisuuksia. on tarkoitus selvittää mm., voidaanko työpaikan 23339: Monien työikäistä väestöämme rasittavien ter- terveystuntitoiminnalla kehittää työikäisen väes- 23340: veysongelmien (tupakka, alkoholi, ravinto- ja lii- tön kattavaa eli ennaltaehkäisyä, ennen kuin sai- 23341: kuntatottumukset, ihmissuhdeongelmat, työpe- raudet ovat varsinaisesti puhjenneet. Varsinaisen 23342: räiset rasitukset ym.) ratkaisu edellyttää ympäris- tutkimuksen tehtävänä on välittää tutkimustietoa 23343: töhaittojen korjaamisen ohella myös asennemuu- eri aloilta ja mitata terveystuntitoiminnan vaiku- 23344: toksia ja tietoista terveyskäyttäytymistä viime kä- tuksia. 23345: dessä yksilötasolla. Väestöstä lähes jokainen kuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 23346: luu riskiryhmään jonkin kansansairauden suh- taen, 23347: teen. Kansanterveyden kohentaminen vaatii ter- 23348: veystottumusten vaalimista koko väestössä. Siksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23349: väestö itse onkin avainasemassa nykyaikaisia kan- 1988 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- 23350: sansairauksia torjuttaessa. kan määrärahan työpaikkaterveystutki- 23351: Terveystuntia on kokeiltu Kuopiossa useissa eri mustoimintaan. 23352: 23353: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23354: 23355: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne 23356: Kerttu Törnqvist Lauha Männistö 23357: 1987 vp. 659 23358: 23359: Raha-asia-aloite n:o 624 23360: 23361: 23362: 23363: 23364: Tykkyläinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta rintamaveteraanien 23365: kuntoutukseen 23366: 23367: 23368: Eduskunnalle 23369: 23370: Rintamaveteraanien kuntouttaminen on osoit- Rintamaveteraanien 1an karttuessa terveyden- 23371: tautunut tulokselliseksi, taloudelliseksi ja veteraa- huollon ja kuntoutuksen palvelujen tarve lisään- 23372: nien keskuudessa suuresti arvostetuksi toiminta- tyy. Yhä useampi tarvitsisi näitä palveluita koh- 23373: muodoksi. tuullisesti saavutettavissa oloissa mieluiten omassa 23374: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimusten kotikunnassa. 23375: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä Viime vuosina kuntoutuslaitosten määrä on 23376: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät, tuntuvasti lisääntynyt. Parhaillaan rakenteilla ole- 23377: eli tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Hoitoon liitty- vien laitosten valmistuttua se lisääntyy entises- 23378: villä terveystarkastuksilla on myös tärkeä merkitys tään. Mahdollisuuksia toiminnan tuntuvaan lisää- 23379: monien piilevien sairauksien ja terveysriskien to- miseen on olemassa. 23380: teamisessa. Hallituksen olisi edellä sanotun nojalla selvitet- 23381: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuksen tävä mahdollisuudet tarvittavien esitysten tekemi- 23382: ja yli 30 000 rintamapalvelustunnuksen haltijasta seksi kuntoutuslain tavoitteena olevan 12 000 rin- 23383: tarpeeseen nähden vain pieni murto-osa - tänä tamaveteraanin vuotuisen kuntoutuksen toteutta- 23384: vuonna n. 7 000 - on saanut osakseen laitospal- miseksi vuonna 1985. 23385: veluita. Vuonna 1983 tuli voimaan laki rintama- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 23386: veteraanien kuntouttamisesta, joka edellyttää vasti, 23387: 12 000 veteraanin pääsyä laitosmuotoiseen kun- 23388: toutukseen vuosittain. Tästä tavoitteesta ollaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23389: vielä kaukana. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 23390: Lain edellyttämiin avohoidon palveluihin ei ole markkaa rintamaveteraanien kuntoutuk- 23391: voitu osoittaa määrärahaa lainkaan kuluvan vuo- seen sekä 5 000 000 markkaa avokuntou- 23392: den tulo- ja menoarviossa. tuspalvelujen käynnistämiseen. 23393: 23394: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23395: 23396: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari 23397: Tuula Paavilainen Timo Roos Antero Kekkonen 23398: Kerttu Törnqvist Lauha Männistö 23399: 660 1987 vp. 23400: 23401: Raha-asia-aloite n:o 625 23402: 23403: 23404: 23405: 23406: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla työsken- 23407: nelleiden naisten kuntoutukseen ja virkistykseen 23408: 23409: 23410: Eduskunnalle 23411: 23412: Rintamaveteraanien kuntoutusta on viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23413: sina määrätietoisesti kehitetty. Rintamaveteraa- tavasti, 23414: nien kuntoutuksesta on hyväksytty myös erityinen 23415: laki (60/83). Kuntoutukseen ovat oikeutettuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23416: lain perusteella ne rintamaveteraanit, joille on an- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 23417: nettu rintamasotilastunnus tai rintamapalvelus- kan må'ärärahan kotirintaman naisten 23418: tunnus. kuntoutuspalveluiden ja virkistyslomien 23419: Sen sijaan silloiset kotirintaman naiset ovat lä- järjestämiseksi. 23420: hes kokonaisuudessaan kuntoutuspalveluiden ja 23421: virkistyslomien saannin ulkopuolella. 23422: 23423: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23424: 23425: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Heikki Rinne 23426: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Timo Roos 23427: Kerttu Törnqvist 23428: 1987 vp. 661 23429: 23430: Raha-asia-aloite n:o 626 23431: 23432: 23433: 23434: 23435: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta hengityselinsairaiden kun- 23436: toutukseen 23437: 23438: 23439: Eduskunnalle 23440: 23441: Kuopion Keuhkovammayhdistys haluaa tule- han palattuaan he ovat olleet useita kuukausia oi- 23442: vassa toiminnassaan entistä enemmän kiinnittää reettomina. 23443: huomiota hengityselinsairaiden kuntoutukseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 23444: Yhdistys on suorittanut tutkimustoimintaa usei- vasti, 23445: den vuosien ajan. Lisäksi myönteisiä tuloksia on 23446: saatu, esim. Helsingin Keuhkovammayhdistys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23447: järjestänyt useiden vuosien ajan matkoja Espan- 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 23448: jaan. Perillä on ollut kuntouttavaa toimintaa. markan määrärahan hengityselinsairaiden 23449: Matkoilla potilaat ovat parantuneet ja kotimaa- kuntoutustoimintaan. 23450: 23451: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 23452: 23453: Marja-liisa Tykkyläinen 23454: 662 1987 vp. 23455: 23456: Raha-asia-aloite n:o 627 23457: 23458: 23459: 23460: 23461: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen 23462: aluehallintoyksikön perustamiseksi Kuopion lääniin 23463: 23464: 23465: Eduskunnalle 23466: 23467: Säteilyturvallisuuslaitoksen hallintotoimikunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 23468: (1982:70) katsoo, että mikäli myös Säteilyturva- taen, 23469: keskuksen toimialan osalta päädytään toimivallan 23470: ja tehtävien alueelliseen hajauttamiseen, voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23471: siin se toteuttaa lääninhallitusorganisaation poh- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 23472: jalta. Mahdolliset aluehallintoyksiköt voitaisiin kan määrärahan Sätezlyturvakeskuksen 23473: perustaa Ouluun, Kuopioon ja Tampereelle lää- aluehallintoyksikön ja sen tarvitsemien 23474: ninhallitusten yhteyteen. virkojen perustamiseksi Kuopion läå'niin. 23475: 23476: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23477: 23478: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Lauha Männistö 23479: 1987 vp. 663 23480: 23481: Raha-asia-aloite n:o 628 23482: 23483: 23484: 23485: 23486: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:n 23487: ja sen jäsenjärjestöjen lomakotien peruskorjaukseen 23488: 23489: 23490: Eduskunnalle 23491: 23492: Lomakotien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen omis- Peruskorjauksin on tarpeellista saada lomako- 23493: tuksessa on 27 lomakotia eri puolilla maata. Lo- teihin huonekohtaisia saniteettitiloja, ajanmu- 23494: makotien kiinteistöt ovat kannatusyhdistysten kaistaa keittiötiloja ja lisätä majoitushuoneiden 23495: omistuksessa ja toiminta niiden ylläpitämää. Lo- viihtyvyyttä. 23496: makodit on suurimmaksi osaksi hankittu 1940- Voittoa tavoittelemattomina, liiketoimintaa 23497: 50-luvulla. Lomakotien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen harjoittamanomina yhteisöinä ovat nämä lomako- 23498: lomakotien toiminta on pääasiallisesti sosiaalisen tien kannatusyhdistykset ylivoimaisen tilanteen 23499: lomatoiminnan harjoittamista. edessä. Ellei edellä kuvattuja peruskorjauksia voi- 23500: Vuosittain näissä lomakodeissa on tuetulla tai da suorittaa, on monien lomakotien toiminnan 23501: ilmaisella lomalla noin 6 000 henkilöä, joiden lo- jatkaminen uhanalaista. 23502: mantarve perustuu vähävaraisuuteen tai muutoin Käsityksemme mukaan Lomakotien Liiton lo- 23503: terveydellisiin seikkoihin, elämän eri kriiseihin. makodeissa tehtävä työ kohdemuu henkilöryh- 23504: Näin ollen voidaan katsoa, että Lomakotien Liiton miin, jotka ovat monessa suhteessa väliinputoajia 23505: lomakodeissa toimitaan yhteiskunnan sosiaali- ja yhteiskunnan palveluihin nähden. Tällaisia ryh- 23506: terveydenhoidon palveluja tukien, ennaltaehkäi- miä ovat vähävaraiset lapsiperheet, yksinäiset van- 23507: sevän terveydenhoidon, mielenterveystyön ja so- hukset, sairasta omaista hoitavat henkilöt sekä 23508: siaalisen kuntoutuksen hyväksi. vammaiset ja heidän omaisensa. 23509: Koko toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Lisäksi käsityksemme mukaan on arvokasta tu- 23510: Näin myös kiinteistöjen ylläpito ja hoito on suori- kea tämänkaltaisen toiminnan kautta rahassa mit- 23511: tettu ratkaisevassa määrin vapaaehtoisella työpa- taamattoman arvokasta vapaaehtoistyötä. 23512: noksella. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunnioit- 23513: Viime vuosina on kuitenkin syntynyt näiden lo- tavasti, 23514: makotien toiminnan jatkamisen kannalta erittäin 23515: vaikea tilanne: mm. kuntien lisääntyvän panos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23516: tuksen vuoksi tämänkaltaisen, pienimuotoisen lo- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 23517: makotitoiminnan tarve on kasvanut, mutta hyvin kan määrärahan käytettäväksi Lomakotien 23518: monien lomakotien rakennukset ovat yhtäaikai- Lzitto ry:n jäsen;arjestöjen lomakotien pe- 23519: sesti perusteellisten korjausten tarpeessa. ruskorjauksiin. 23520: 23521: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23522: 23523: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari 23524: Tuula Paavilainen Antero Kekkonen Kerttu Törnqvist 23525: 664 1987 vp. 23526: 23527: Raha-asia-aloite n:o 629 23528: 23529: 23530: 23531: 23532: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun 23533: laajentamiseen kaikkiin Sisä-Savon kuntiin 23534: 23535: 23536: Eduskunnalle 23537: 23538: Sisä-Savon muodostavat Suonenjoen kaupun- minen myös haja-asutusalueella. Näin se auttaa 23539: ki sekä Karttulan, Rautalammin, Tervon ja Vesan- säilyttämään palveluiden kannalta tarpeellisen 23540: non kunnat. Alueen kehitys ei ole edennyt toivo- väestöpohjan. Maaseudun työpaikkatukikokeilu 23541: tulla tavalla. Tulotaso on huomattavasti ympäris- soveltuu hyvin alueen pienimuotoisen tuotannol- 23542: töseutua alhaisempi. Se haittaa elinkeinoelämän lisen toiminnan edistämiseen ja luomiseen. Maa- 23543: kehitystä ja kuntien talouden hoitoa. Työttömyys- seudun työpaikkatukikokeilun laajentamisella 23544: aste on noussut yli Kuopion läänin keskiarvon ja kaikkiin Sisä-Savon kuntiin olisi suuri merkitys 23545: on Suonenjoella läänin toiseksi korkein. Tämä alueen kehitykselle. Se parantaisi työllisyyttä ja 23546: vaikeuttaa edelleen elinkeinoelämän kehittämis- sitä kautta kuntien yleisiä kehitysedellytyksiä. 23547: tä. Aluepolitiikan keinot ovat olleet liian vähäi- Lääninhallitus puoltaa työpaikkatukikokeilun laa- 23548: set Sisä-Savon ongelmien ratkaisemiseksi. Kaksi jentamista alueen kuntiin. Se vaatii kuitenkin, 23549: alueen kunnista, Rautalampi ja Suonenjoki, kuu- että tarvittava lisärahoitus järjestetään. 23550: luvat III perusvyöhykkeeseen, vaikka niiden kehi- Valtioneuvoston kanslia on 2. 6.1981 ja 1. 11. 23551: tystaso edellyttäisi kuulumista II perusvyöhykkee- 1983 tekemillään ratkaisuilla rinnastanut Sisä- 23552: seen. Epäedullinen asema aluepoliittisessa vyöhy- Savon ns. projektialueisiin. Projektit päättyivät 23553: kejaossa on osaltaan ollut syynä teollisuuden huo- vuoden 1984 lopussa. Sisä-Savon kehittäminen 23554: noon kehitykseen. Teollisuustyöpaikat ovat vä- vaatii erityistoimia myös jatkossa. Maaseudun työ- 23555: hentyneet erityisesti sahateollisuudessa. paikkatukikokeilun laajentamisella koko alueelle 23556: Alueen elinkeinorakenne on maatalousvaltai- olisi välitön vaikutus alueen kehittymiseen. 23557: nen, joten suurta teollisuutta ei ole. Kahdessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23558: alueen kunnassa, Rautalammilla ja Vesannolla, taen, 23559: on käytössä maaseudun työpaikkatukikokeilu. 23560: Kokemukset ovat myönteisiä, uusia työpaikkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23561: on syntynyt tuen avulla. Olemassa olevien työ- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 23562: paikkojen jatkuvuus on myös turvattu ja niiden kan määrärahan kå'ytettäväksi maaseu- 23563: kehittymisedellytyksiä on pystytty olennaisesti pa- dun työpaikkatukikokezlun laajentamzsek- 23564: rantamaan. Maaseudun työpaikkatukikokeilu on si kazkkiin Szsä-Savon kuntiin. 23565: tärkeä keino, kun turvataan työtilaisuuksien säily- 23566: 23567: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23568: 23569: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 23570: 1987 vp. 665 23571: 23572: Raha-asia-aloite n:o 630 23573: 23574: 23575: 23576: 23577: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen hank- 23578: kimiseen rintamaveteraaneille 23579: 23580: 23581: Eduskunnalle 23582: 23583: Rintamaveteraanien asunto-olot heidän suh- sia. Rintamaveteraanien asuntokysymyksen järjes- 23584: teellisen korkeasta iästään huolimatta eivät ole täminen on tehtävä, joka olisi hoidettava pikaises- 23585: maassamme vuokra-asuntojen kohdalta kunnossa. ti kuntoon. 23586: Maassamme on tällä hetkellä rintamaveteraane- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 23587: ja noin 300 000 ja veteraaninaisia 35 000. Heistä 23588: useimmat ovat vailla vuokra-asuntoa. Tehtyjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23589: tutkimusten mukaan on vuokra-asuntojen tarve 6 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 23590: prosenttia maamme kuntaa kohden. markan määrärahan vuokra-asuntojen 23591: Sotiemme päättymisestä on kulunut useita vuo- hankkimiseksi rintamaveteraaneille. 23592: 23593: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23594: 23595: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne Timo Roos 23596: Antero Kekkonen Kerttu Törnqvist Lauha Männistö 23597: 666 1987 vp. 23598: 23599: Raha-asia-aloite n:o 631 23600: 23601: 23602: 23603: 23604: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 23605: Pielisjokeen Mönnin lossin tilalle 23606: 23607: 23608: Eduskunnalle 23609: 23610: Tie- ja vesirakennushallituksen suunnitelmissa joita. Tulevina kesinä kävijämäärä tulee kasva- 23611: on tiettävästi korvata vuosittain neljä lossia sillal- maan, kun museo kehittyy. 23612: la. Pohjois-Karjalassa yksi kiireellisimmistä koh- Kanava-alueella toimii myös kesäteatteri. Ke- 23613: teista olisi Mönnin lossin korvaaminen Pielisjoen sällä 1985 kesäteatterin näytäntöjä kävi seuraa- 23614: yli rakennettavalla sillalla. Mönnin ja Selkien ky- massa yli 5 000 katsojaa. Liikenteen sujumista 23615: lien kautta kulkee sorapintainen maantietasoinen haittaa oleellisesti Mönnin lossi. 23616: tie, jonka osaksi tämä silta tulisi rakentaa. Tiekin Pielisjoella on kesäaikana uitto erittäin vilkasta, 23617: olisi samassa yhteydessä syytä peruskorjata ja pääl- ja tukkilautan tullessa laskee lossi vaijerinsa ja jää 23618: lystää. rantaan. Näin tielläliikkujille aiheutuu kohtuut- 23619: Mönnin ja Selkien kylillä asuu noin 500 ihmis- tomia odotusaikoja. Tämä on varsinkin paikallisil- 23620: tä, jotka joutuvat ylittämään Pielisjoen asioides- le asukkaille kiusallista. Pohjois-Karjalassa Kon- 23621: saan, käydessään työssä tai koulussa kuntakeskuk- tiolahden kunnassa sijaitseva Mönnin lossi tulisi- 23622: sessa tai muualla Kontiolahdessa tai jopa Joen- kin kiireellisesti korvata sillalla. 23623: suussa. Kylien asukasmäärät ovat lisäksi kasvu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23624: suunnassa. Myös osa enolaisia kulkee tätä kautta taen, 23625: asioidessaan kaupungissa. 23626: Kesäaikana tie on matkailijoiden suosima, on- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23627: han se matkailukartoissa merkitty maisematieksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23628: upeiden vaaramaisemiensa takia. Mönnin kylän 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan 23629: kohdalla tietä on esitetty myös museotieksi. Lii- sillan rakentamiseksi Pielisjokeen Mönnin 23630: kennettä Pielisjoen yli on lisäämässä Jakokosken Iassin tilalle. 23631: kanavamuseo, jossa kesäisin käy tuhansia vieraili- 23632: 23633: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 23634: 23635: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 23636: Pekka Puska Esko Jokiniemi 23637: Riitta Myller Eeva Turunen 23638: 1987 vp. 667 23639: 23640: Raha-asia-aloite n:o 632 23641: 23642: 23643: 23644: 23645: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän perustamis- 23646: suunnitteluun Lieksan ja Nurmeksen seudulle 23647: 23648: 23649: Eduskunnalle 23650: 23651: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen raJolttuvina siä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio on 23652: muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmeksen kau- merkittävä tekijä alueen talouselämässä omistaes- 23653: pungit sekä niiden välittömässä läheisyydessä ole- saan suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöiden kautta 23654: vat kunnat maantieteellisesti laajan ja metsätalou- suuren osan alueen metsistä sekä valtiojohtoisten 23655: den, teollisuuden, maatalouden sekä matkailun yhtiöiden harjoittaessa alueella voimaperäistä 23656: suhteen merkittävän talousalueen, jonka ulotta- teollisuutta. Edelleen on valtion erityisessä intres- 23657: minen lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien sissä myötävaikuttaa sen tukitoimenpiteillä kehi- 23658: piiriin on valtiovallan tärkeä tehtävä. tettyjen teollisuus- ja matkailuelinkeinojen toi- 23659: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen koe- mintaedellytysten kehittämiseen. Lieksan ja Nur- 23660: taan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin alueen meksen kaupungit ovat päättäneet yhteisen lento- 23661: omilla voimavaroilla ilman valtion taloudellista kentän sijaintipaikaksi Viekin kylässä sijaitsevan 23662: myötävaikutusta käytännön toimenpiteisiin asian Kärkelän kankaan. Lieksan kaupunki ostaa par- 23663: kehittämisessä ei ole päästy asian laajakantoisuu- haillaan lentokentälle tarvittavia maa-alueita. 23664: den vuoksi sekä siksi, että se koskee useita kuntia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23665: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien järjes- 23666: tämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen sijanti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23667: alueen rautatieliikenteen heikko taso, alueen 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 23668: maantieteellinen laajuus ja ennen kaikkea se, että markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupun- 23669: alueen talouselämän nykytaso ja sen edelleen ke- kien ja niitä ympäröiviä kuntia palvelevan 23670: hittäminen edellyttävät mahdollisuutta nopeisiin lentokentän suunnitteluun ja rakentamis- 23671: yhteyksiin eri puolille maata. työn valmisteluun siten, että suunnittelu- 23672: Asian perusteluiksi voidaan esittää myös erityi- työ aloitetaan vuonna 1988. 23673: 23674: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 23675: 23676: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen 23677: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 23678: 668 1987 vp. 23679: 23680: Raha-asia-aloite n:o 633 23681: 23682: 23683: 23684: 23685: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Kontio- 23686: mäen radan peruskorjaamiseen 23687: 23688: 23689: Eduskunnalle 23690: 23691: Nurmeksen-Kontiomäen rataosuuden kisko- tama vuosi sitten, osa puista kuljetettiin rautatietä 23692: tus on vanha ja liian kevytrakenteinen nykyiselle myöten Lieksaan jalostettavaksi. Radan peruskor- 23693: raskaalle liikenteelle. Rata kuuluu mielestämme jaus ja kiskojen vaihto on aloitettu muutama vuosi 23694: perusratoihin, joten sen korjaaminen ja kiskojen sitten Lieksasta. Peruskorjaus valmistuu Nurmek- 23695: uusiminen on välttämätöntä rautatieliikenteen sen Porokylään saakka vuonna 1987 valtion budje- 23696: säilyttämiseksi Lieksasta ja Nurmeksesta pohjoi- tissa olevan määrärahan turvin. On ehdottoman 23697: seen ja päinvastoin. Yleisellä kulkuneuvolla mat- tärkeää, että radan peruskorjausta ja kiskonvaih- 23698: kustaminen Lieksasta ja Nurmeksesta esimerkiksi toa jatketaan Nurmeksesta Kontiomäelle vuonna 23699: Ouluun käy parhaiten matkustamaHa junalla. Ra- 1988. Nurmeksen-Kontiomäen välisen radan 23700: dan huonon kunnon vuoksi kyseessä olevalla ra- peruskorjaamisesta tulisi valtioneuvoston ja edus- 23701: taosuudella voidaan liikennöidä vain ns. '' lättäha- kunnan tehdä kiireellisesti periaatepäätös ja varata 23702: tuilla'', joilla kulkeminen on kovin epämukavaa rahat valtion tulo- ja menoarvioon. Radan vaiku- 23703: vaunujen heilahdellessa puolelta toiselle. Myös ta- tusalueella vallitsee suuri, jatkuvasti yli 10 % :n 23704: varaliikenteen osalta radan peruskorjaus on välttä- työttömyys, joten olisi perusteltua käyttää myös 23705: mätöntä. työllistämisvaroja hankkeen toteuttamiseen. 23706: Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on runsaat met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23707: sävarat, ja myös valtio omistaa paljon metsiä ko. taen, 23708: alueella. Puiden kuljettaminen rautatietä myöten 23709: sahoille ja tehtaille vaatii myös radan peruskor- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23710: jauksen, koska nykyisellään tavaravaunut voivat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 23711: kulkea vain noin 30 kilometrin tuntivauhtia radan 31.90. 78 10 000 000 markkaa Nurmek- 23712: heikon kunnon vuoksi. sen-Kontiomäen radan peruskorjaami- 23713: Kun myrsky kaatoi Lapissa runsaasti puita muu- seen ja kiskojen vaihtoon. 23714: 23715: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 23716: 23717: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen 23718: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 23719: 1987 vp. 669 23720: 23721: Raha-asia-aloite n:o 634 23722: 23723: 23724: 23725: 23726: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n osake- 23727: pääoman korottamiseen Uimaharjun tehtaan laajentamiseksi 23728: 23729: 23730: Eduskunnalle 23731: 23732: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana Enon kun- ryhdyttäisiin Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun teh- 23733: taa on koetellut erittäin vaikea työttömyys. Koko- taiden jatkojalostuksen tarvitseman rakentamisen 23734: naisuudessaan työllisyystilanne Enossa on vai- toteuttamiseen. Enso-Gutzeitilla on tietämämme 23735: keimpia Pohjois-Karjalan läänissä. Työttömyys- mukaan suunnitelmissa rakentaa Uimaharjuun 23736: prosentti on korkeimmillaan ollut jopa 20 %, ja kemihierre- ja paperitehdas. Valtioneuvosto on 23737: Enon työvoimatoimiston antamien tietojen mu- kesällä 1986 tehnyt rakentamista koskevan peri- 23738: kaan kunnan alueella on jatkuvasti lähes 600 aatepäätöksen. Enson suunnitelmien toteuttami- 23739: työnhakijaa. Enon kunnan kohdalla ei ole kysy- nen Uimaharjussa edellyttää kuitenkin sitä, että 23740: myksessä tilapäinen kausi- ja suhdannevaihteluis- valtiovalta luo Enso-Gutzeit Oy:lle mahdollisuu- 23741: ta aiheutuva työttömyys, vaan se on muista teki- det tarvittavien investointien suorittamiseksi. Tä- 23742: jöistä aiheutuvaa rakenteellista työttömyyttä. Py- mä voisi tapahtua esimerkiksi siten, että valtion 23743: syvien työpaikkojen määrässä on tapahtunut sel- budjetissa nostettaisiin Enso-Gutzeit Oy:n osake- 23744: vää laskua kaikilla muilla aloilla lukuun ottamatta pääomaa ja lainanottovaltuuksia ja näin saadut 23745: kauppaa ja palveluja, joissa määrä on pysynyt en- varat ohjattaisiin Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun 23746: nallaan. Voimakkaimmin on vähentymistä tapah- tehtaiden jatkojalostuksen toteuttamiseen. 23747: tunut maa- ja metsätaloudessa, mikä aiheutuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23748: pääasiassa maataloudesta, pienviljelijävaltaisuu- taen, 23749: desta; keskimääräinen tilakokohan on Pohjois- 23750: Karjalan pienin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23751: Enso-Gutzeit Oy:llä toimii Enossa Uimaharjus- 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 000 23752: sa saha- ja selluloosatehdas. Enso-Gutzeit Oy:lle markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n 23753: pitäisi luoda edellytykset toteuttaa Uimaharjussa osakepääoman korottamiseksi tarkoitukse- 23754: jatkojalostus rakentamalla selluloosatehtaan jat- na aloittaa Enso-Gutzeit Oy:n Uimahar- 23755: koksi paperitehdas. Enon kunnan työllisyyden jun tehtaalla jatkojalostuksen suunnittelu 23756: kannalta ja teollisten työpaikkojen kehittämisen ja rakentaminen. 23757: kannalta olisikin välttämätöntä, että pikaisesti 23758: 23759: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 23760: 23761: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Esko Jokiniemi 23762: Eeva Turunen Matti Väistö Pekka Puska 23763: 670 1987 vp. 23764: 23765: Raha-asia-aloite n:o 635 23766: 23767: 23768: 23769: 23770: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n 23771: Uimaharjun tehtaiden laajennushankkeen yksityiskohtaiseen 23772: suunnitteluun 23773: 23774: Eduskunnalle 23775: 23776: Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys tuksen mukaan sen tulee saada hankkeeseen val- 23777: on Pohjois-Karjalalle hyvin keskeinen. Vaikka lää- tionavustusta. Ensi vaiheessa hankkeen yksityis- 23778: nin kuitupuuvarat kasvavat erittäin voimakkaasti, kohtaiseen suunnitteluun tulisi varata 10 miljoo- 23779: on läänissä varsin vähän sitä hyödyntävää massa- naa markkaa valtion vuoden 1988 tulo- ja me- 23780: teollisuutta. Läänin alueella toimiva massateolli- noarviossa. Samalla valtioneuvoston tulisi tehdä 23781: suus voisi toimia jo yksinomaan alueen sahateolli- periaatepäätös valtion rahoituksesta hankkeelle 23782: suuden jätteillä, joten läänin metsistä saatava kui- seuraaviksi vuosiksi ja kirjata se valtion vuoden 23783: tupuu joudutaan viemään läänin ulkopuolelle ja- 1988 tulo- ja menoarvion perusteluihin. 23784: lostettavaksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 23785: Jo pitkään on ollut vireillä Enso-Gutzeit Oy:n nioittaen, 23786: Uimaharjun tehtaiden laajennushanke, joka ensi- 23787: sijaisesti käsittäisi nykyisen sellutehtaan ympärille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23788: rakennettavan paperitehtaan. Aluepoliittisesti ja 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 23789: Pohjois-Karjalan suuren työttömyyden huomioon markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n 23790: ottaen tehtaan laajennus on erittäin tärkeä Poh- Uimaharjun tehtaiden laajennushankkeen 23791: jois-Karjalalle. Enso-Gutzeit Oy:n johdon ilmoi- yksityiskohtaiseen suunnitteluun. 23792: 23793: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 23794: 23795: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska 23796: Eeva Turunen Matti Väistö Esko Jokiniemi 23797: 1987 vp. 671 23798: 23799: Raha-asia-aloite n:o 636 23800: 23801: 23802: 23803: 23804: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin alueen matkailun 23805: kehittämiseen, suunnitteluun ja markkinointiin 23806: 23807: 23808: Eduskunnalle 23809: 23810: Kolista on sanottu, että se on Suomen matkai- Kolin alue tulisi matkailullisesti uudelleen ja 23811: lun lippulaiva. Tuo määritelmä onkin varmasti huolella suunnitella, siten että alue tulisi mahdol- 23812: aikaisemmin pitänyt paikkansa. Viime vuosien lisimman tehokkaaseen käyttöön. Kolin ainutlaa- 23813: kuluessa matkailumme lippulaiva on kuitenkin tuinen luonto tulisi tietenkin suunnittelussa ottaa 23814: pahasti rapistunut. Valtion omistaman hotelli Ko- huomioon. Kolin alueen suunnitteluun tulisikin 23815: lin laajennus- ja saneeraustyöt ovat kylläkin par- saada valtion budjettiin erillinen määräraha. 23816: haillaan käynnissä, mutta se ei ratkaise sitä ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23817: maa, joka Kolin kehittämisessä uudelleen Suo- taen, 23818: men matkailun lippulaivaksi on. Loma-Koli toi- 23819: mii vajaalla teholla ja matkailijoiden määrät Ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23820: lille vähenevät vuosi vuodelta. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 23821: Pohjois-Karjala on erittäin vaikeaa työttömyys- kan määrärahan Kolin alueen matkailun 23822: aluetta, minkä vuoksi olisi tärkeää, että matkai- kehittämiseen, suunnitteluun ja markki- 23823: luun luontevasti sopivalla alueella, Kolilla, saatai- nointzin. 23824: siin uusia matkailualan työpaikkoja. 23825: 23826: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 23827: 23828: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen 23829: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 23830: 672 1987 vp. 23831: 23832: Raha-asia-aloite n:o 637 23833: 23834: 23835: 23836: 23837: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta seudullista ja valtakun- 23838: nallista merkitystä omaavien virkistysalueiden toteuttamiseen 23839: 23840: 23841: Eduskunnalle 23842: 23843: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamiehen- suudet. Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilu- 23844: oikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa ja käytössä voidaan osittain turvata perustamalla ul- 23845: muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamiehenoi- koilun palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureittejä, 23846: keus sisältää periaatteessa verraten laajan oikeu- joissa jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu to- 23847: den liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti leiriytyä teutuu. Erityisesti taajamien läheisyydessä sijaitse- 23848: toisen omistamilla luonnontilaisilla maa- ja vesi- vat alueet, joihin kohdistuu huomattavaa ulkoilu- 23849: alueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita on maas- painetta, on kuitenkin hankittava pääsääntöisesti 23850: samme, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena, yhteiskunnan omistukseen, kuten mm. virkistys- 23851: runsaasti. Rakentamisen ja muun maankäytön aluekomitea on mietinnössään todennut (Komi- 23852: seurauksena ulkoiluun soveltuvat alueet ovat kui- teanmietintö 1973:143). 23853: tenkin nopeasti vähentymässä etenkin Etelä-Suo- Ympäristöministeriön asettama työryhmä on 23854: men taajamissa ja niiden lähiympäristöissä. Etäi- saanut keväällä 1985 valmiiksi selvityksen seutu- 23855: syydet taajamista luonnontilaisille alueille kasva- kaavojen virkistysalue-esitysten toteuttamisesta. 23856: vat. Tämä heikentää etenkin yksityisautoa omista- Ensisijaisesti tulisi toteuttaa taajamien läheisyy- 23857: mattoman väestön ulkoilumahdollisuuksia. dessä sijaitsevat alueet, jotka on hankittava yh- 23858: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikuttavat teiskunnan omistukseen. Päävastuu hankinnassa 23859: osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin liikun- kuuluu kunnille. Virkistysaluevarausten toteutta- 23860: nan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kansalaisten minen vaatii kuitenkin myös valtion tukitoimia. 23861: vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumahdollisuuk- Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä valta- 23862: sien parantamiseksi tarvitaan etenkin ulkoilun kunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureittien 23863: painealueilla erilaatuisia palveluja, kuten leväh- perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana olisi- 23864: dys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon järjestä- kin myönnettävä valtionavustusta harkinnan mu- 23865: mistä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutuvien mah- kaan kunnille sellaisten vahvistetun seutukaavan 23866: dollisten haitta- ja häiriötekijöiden vähentämisek- mukaisten virkistysalueiden toteuttamiseen, joilla 23867: si liikkumista on ohjattava siihen parhaiten sovel- on seudullista tai valtakunnallista merkitystä. 23868: tuville paikoille rakentamalla ulkoilureittejä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23869: -teitä. taen, 23870: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- 23871: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23872: tien riittävä huomioon ottaminen luonnon virkis- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 23873: tyskäytössä edellyttävät ulkoilun erityisalueiden 35.15.31 3 000 000 markkaa avustuk- 23874: hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa laajuu- sina kunmlle tai kuntainliitatlle seudulle 23875: dessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, että kai- tai valtakunnalle merkityksellisten virkis- 23876: killa kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta tysalueiden toteuttamista varten. 23877: mahdollisimman tasavertaiset ulkoilumahdolli- 23878: 23879: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1987 23880: 23881: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 23882: Tuula Paavilainen Pekka Puska 23883: Esko Jokiniemi 23884: 1987 vp. 673 23885: 23886: Raha-asia-aloite n:o 638 23887: 23888: 23889: 23890: 23891: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion oppilaanohjauk- 23892: sen ja työelämään tutustumisen kehittämiseen 23893: 23894: 23895: Eduskunnalle 23896: 23897: Lukion uusi lukusuunnitelma sisältää oppilaan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 23898: ohjauksen yhtenä oppiaineena. Oppilaanohjaus taen, 23899: on osa lukion kasvatustyötä ja sen tehtävänä on 23900: edistää oppilaissa sellaisia valmiuksia, joita tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23901: taan opiskelussa, urasuunnittelussa, työelämässä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 23902: ja vapaa-aikana. Ohjauksen yhteyteen kuuluu 29.43.30 10 900 000 markan lisämäärä- 23903: työelämään tutustuttamista, jolla pyritään lähen- rahan opettajien palkkausmenoihin tar- 23904: tämään koulua ja ympäröivää yhteiskuntaa sekä koitettua valtionosuutta varten lukion op- 23905: helpottamaan oppilaiden uravalintaa. prlaanohjausta haitavien opettajien palk- 23906: Oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ei kaukseen opprlaanohjauksen henktlökoh- 23907: kuitenkaan ole varattu voimavaroja, vaikka tutki- taista pienryhmäohjausta varten sekä työ- 23908: musten mukaan juuri tätä ohjausta oppilaat eni- elämään tutustuttamisen aiheuttamiin 23909: ten tarvitsevat. Työelämän tutustuttamiseenkaan järjestelyihin. 23910: ei ole varattu resursseja, vaikka elinkeinoelämä on 23911: sen tärkeyttä korostanut. 23912: 23913: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 23914: 23915: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg 23916: Pirjo Rusanen Tellervo Renko 23917: Kari Häkämies 23918: 23919: 23920: 23921: 23922: 45 270416F 23923: 674 1987 vp. 23924: 23925: Raha-asia-aloite n:o 639 23926: 23927: 23928: 23929: 23930: Uosukainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta kunnallisten ammatil- 23931: listen oppilaitosten huoneistojen hankintaan ja laitehankintoihin 23932: 23933: 23934: Eduskunnalle 23935: 23936: Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ra- yleisesti ajanmukaistaa ammatillisten oppilaitos- 23937: kentamisen määrärahojen jälkeenjääneisyys tulisi ten koneita ja laitteita sekä muuta kalustoa. 23938: poistaa. Lisäksi tältä osin tulisi luopua jälkirahoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23939: teisen rahoitusmuodon käytöstä ja käyttää pelkäs- 23940: tään rakentamisaikaista valtionrahoitusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23941: Vuoden rakentamismäärärahaa ja rakentamis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentin 23942: asiakirjojen hyväksymisvaltuuksia tulisi korottaa 29.65.37 alamomentille 1 250 000 000 23943: siten, että rakentamisvolyymi voitaisiin kaksinker- markkaa kunnallisten ammatillisten oppi- 23944: taistaa vuoden 1987 mahdollisuuksiin verrattuna. laitosten huoneistojen hankkimista varten 23945: Laitehankintamäärärahojen jälkeenjääneisyy- ja momentin 29.65.37 alamomenttlle 2 23946: den poisto pelkästään edellyttäisi ko. määrärahan 150 000 000 markkaa laitehankintoja var- 23947: korottamista. Lisäksi määrärahalla tulisi voida ten. 23948: 23949: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23950: 23951: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo 23952: Kaarina Dromberg Martti Tiuri 23953: Tellervo Renko 23954: 1987 vp. 675 23955: 23956: Raha-asia-aloite n:o 640 23957: 23958: 23959: 23960: 23961: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ammatil- 23962: listen oppilaitosten opettajien käytännön työelämään osallistu- 23963: mista varten 23964: 23965: Eduskunnalle 23966: 23967: Valtion tulo- ja menoarviossa on momentti sinaisessa tulo- ja menoarviossa määräraha on 4,8 23968: 29. 76.54 opettajien käytännön työelämään osal- milj.mk. Vuotta 1988 varten määräraha tulisi ai- 23969: listumista varten. Momentin lisärahoitustarve nakin kymmenkertaistaa. 23970: esim. vuoteen 1987 verrattuna on huomattava. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23971: Jos tavoitteena pidetään sitä, että kuudesosalle 23972: ammatillisten oppilaitosten päätoimisista opet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23973: tajista luodaan mahdollisuudet keskimäärin kol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23974: men kuukauden ajaksi osallistua työelämään, 29.76.54 48 000 000 markkaa apura- 23975: vuotuinen määrärahatarve olisi (2 500 opettajaa x hoiksi opettajien käytännön työelämään 23976: 3 kk x 10 000 mk) 75 milj.mk. Vuoden 1987 var- osallistumista varten. 23977: 23978: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 23979: 23980: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo 23981: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen 23982: Tellervo Renko 23983: 676 1987 vp. 23984: 23985: Raha-asia-aloite n:o 641 23986: 23987: 23988: 23989: 23990: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- 23991: miseksi Kokkolaan 23992: 23993: 23994: Eduskunnalle 23995: 23996: Valtion virastot ovat Kokkolassa sijoitetut eri Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa 23997: puolille kaupunkia. Useat virastot toimivat varsin on hanketta varten varattu 10,5 miljoonaa mark- 23998: puutteellisissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Myös kaa. Loppurahoituksen tulisi olla valtion vuoden 23999: kansalaisille virastojen hajallaan oleminen aiheut- 1988 tulo- ja menoarviossa. Rahoitustarve on noin 24000: taa monenlaisia käytännön ongelmia. Valtiovallan 15 miljoonaa markkaa. 24001: ja kaupungin viranomaisten välisissä neuvotteluis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24002: sa onkin päädytty valtion uuden virastotalon ra- taen, 24003: kentamiseen sekä sen sijoittamiseen uuden kau- 24004: pungintalon viereen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24005: Uudisrakennushanke on edennyt myös raken- 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 24006: nushallituksessa niin, että rakentamaan pitäisi markkaa valtion virastotalon rakentami- 24007: päästä jo kuluvan vuoden syksyllä. Uuden virasto- seksi Kokkolaan. 24008: talon hyötypinta-ala on noin 4 300 m 2 • Hankkeen 24009: kustannusarvio on noin 25,5 miljoonaa markkaa. 24010: 24011: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24012: 24013: Kari Urpilainen 24014: 1987 vp. 677 24015: 24016: Raha-asia-aloite n:o 642 24017: 24018: 24019: 24020: 24021: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan Poh- 24022: joismaisen kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen 24023: 24024: 24025: Eduskunnalle 24026: 24027: Kokkolassa aloitti toimintansa Pohjoismainen rän ollessa 40. Opetuskieli on pääosin ruotsin kie- 24028: kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppilaitos li. Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni, kiinteä 24029: tulee olemaan keskiasteen ammatillista opetusta opettajakunta, jonka lisäksi opetusta tulevat anta- 24030: antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen Pohjois- maan vierailevat opettajat kaikista Pohjoismaista. 24031: maisen kuvataidekoulun tarkoituksena on antaa Näin koulu tulee konkreettisesti lisäämään Poh- 24032: perusopetusta kuvallisen taiteen alueella ja tuot- joismaiden keskinäistä vuorovaikutusta nuorisom- 24033: taa oppilaille sellaisia valmiuksia, että he voisivat me keskuudessa. 24034: koulun pohjalta pyrkiä taidekorkeakouluihin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24035: Pohjoismaissa ja että he voisivat toimia vapaina taen, 24036: taiteilijoina koulun jälkeen sekä työskennellä 24037: esim. seuraavilla aloilla: muotoilu, lavastus, teks- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24038: tiilisuunnittelu ja opetus. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 24039: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille kaa Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen 24040: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus ot- kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen. 24041: taa vuosittain 20 opiskelijaa koko opiskelijamää- 24042: 24043: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24044: 24045: Kari Urpilainen 24046: 678 1987 vp. 24047: 24048: Raha-asia-aloite n:o 643 24049: 24050: 24051: 24052: 24053: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden 24054: seurausvaikutusten lieventämiseen 24055: 24056: 24057: Eduskunnalle 24058: 24059: Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on tärkeä on hallitus suhtautunut nuorisotyöttömyyden 24060: keino nuorten työttömyysongelman ratkaisemises- seurausvaikutusten lieventämistä tarkoittavaan 24061: sa. Sillä ja ensi vuonna voimaan tulevalla työlli- määrärahaan hämmästyttävän kielteisesti. Tätä 24062: syyslailla ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa kuvaa se, että useana vuonna määräraha on saatu 24063: nuorisotyöttömyyttä. lisätyksi valtion tulo- ja menoarvioon vasta edus- 24064: Valtion tulo- ja menoarviossa on viime vuosina kuntakäsittelyssä. Esimerkiksi vuoden 1987 tulo- 24065: ollut erityinen määräraha nuorisotyöttömyyden ja menoarvioesityksessä hallitus esitti määrärahaa 24066: seurausvaikutusten lieventämiseen. Tämän mää- poistettavaksi. Eduskuntakäsittelyssä momentille 24067: rärahan turvin nuorisojärjestöt ja kuntien nuoriso- lisättiin 1 300 000 markkaa, joka sekin on vain va- 24068: lautakunnat ovat voineet järjestää nuorille työttö- jaa puolet siitä, mitä tarkoitukseen käytettiin 24069: mille ja kesätyötä vaille jääneille aktivointileirejä. vuonna 1983. Tuolloin määräraha oli 3 000 000 24070: Yhteensä 4 000-5 000 nuorta työtöntä tai kesä- markkaa. Tulevana vuonna määrärahaa tulisi 24071: työtä vailla ollutta on vuosittain päässyt vähintään olennaisesti nostaa nykyisestä, onhan nuorisotyöt- 24072: viikoksi mielekkään toiminnan piiriin määrärahan tömyyden seurausvaikutusten lieventäminen yh- 24073: turvin. Monet ovat aktivointileirien myötä löytä- teiskunnan kannalta aivan ensiarvoisen tärkeä teh- 24074: neet itselleen elämänikuisen harrastuksen ao. jär- tävä. Määrärahan vuonna 1988 tulisi olla ainakin 24075: jestöjen parista. Leirien luonteeseen on työn ohel- samansuuruinen kuin se oli vuonna 1983, koska 24076: la kuulunut myös yhteiskunnallisten asioiden, en- nuorisotyöttömyys on edelleenkin vaikea ongel- 24077: nen kaikkea työttömyyden syiden pohdinta ja sel- ma. 24078: vittely. - Työleirikohteet ovat siis olleet sekä jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24079: jestäjien että osallistujien kannalta mielekkäitä ja tavasti, 24080: hyödyllisiä. Ne ovat olleet avoimia kaikille työttö- 24081: mille ja kesätyötä vailla oleville. Pääosa nuorista ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24082: on tullut leireille työvoimatoimistojen välityksel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24083: lä. Lukuisat kunnat ja järjestöt suunnittelevat lei- 29. 91.61 3 000 000 markkaa nuorisotyöt- 24084: rien järjestämistä myös tulevana vuonna. tömyyden seurausvaikutusten lieventämi- 24085: Huolimatta erittäin myönteisistä kokemuksista seen. 24086: 24087: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24088: 24089: Kari Urpilainen Kari Rajamäki 24090: 1987 vp. 679 24091: 24092: Raha-asia-aloite n:o 644 24093: 24094: 24095: 24096: 24097: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Yli-Lestiitä Reisjärvelle johta- 24098: van ns. Jokelan tien perusparantamiseen 24099: 24100: 24101: Eduskunnalle 24102: 24103: Keskipohjalaisesta Lestijärven kunnan Yli- parannustoimenpttetsun. Vuosien kuluessa tien 24104: Lestin kylästä johtaa naapurikuntaan Reisjärvelle kunto huononee edelleen, jolloin myös mitä eri- 24105: ns. Jokelan tie. Tie muodostaa varsin tärkeän yh- laisimmat kustannukset kohoavat kaiken aikaa. 24106: dystien alueen väestön päivittäisessä elämässä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24107: Tien tunnustettu huono kunto vaikeuttaa sen taen, 24108: käyttöä, minkä vuoksi liikennemäärät ovat laske- 24109: neet. Luontaista painetta tien käytön lisäämiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24110: on olemassa, kunhan se vain olisi liikennöitävässä 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 24111: kunnossa. markkaa Lestijärven Yli-Lesttltä Reisjärvel- 24112: Jo pitkään on viranomaisten taholta annettu le johtavan ns. Jokelan tien perusparan- 24113: ymmärtää, että tie on perusparannuksen tarpees- nustöiden aloittamiseksi. 24114: sa. Silti käytännössä ei vieläkään ole päästy tien 24115: 24116: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24117: 24118: Kari Urpilainen 24119: 680 1987 vp. 24120: 24121: Raha-asia-aloite n:o 645 24122: 24123: 24124: 24125: 24126: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluratojen rakenta- 24127: miseen 24128: 24129: 24130: Eduskunnalle 24131: 24132: Liikenneministeriö paattt 5. 10. 1981 asettaa Näillä radoilla vottalSllll huomattavasti tehostaa 24133: työryhmän, jonka tehtävänä oli: myöskin vapaaehtoista kuljettajien jatkokoulutus- 24134: 1. Selvittää ajoharjoitteluratojen tarve ottaen ta, joka nyt on ollut paljon riippuvaista siitä, onko 24135: huomioon mm. kuljettajaopetuksen uudistamis- tähän tarkoitukseen jostain ollut löydettävissä so- 24136: suunnitelmat ja vapaaehtoisen autoilun jatkokou- piva harjoittelupaikka. 24137: lutuksen tehostamisen. Vaikka esimerkiksi maamme pohjoisosissa voi- 24138: 2. Laatia yleisohjeet ajoharjoitteluratojen taisiin käyttää niin sanottuja luonnonjäitä harjoit- 24139: suunnittelua ja rakentamista varten. teluun, on tässä törmätty vastakkain luonnonsuo- 24140: 3. Tehdä ehdotus ratojen lukumäärästä ja si- jelijoiden kanssa. Lisäksi on todettava, että mah- 24141: joittamispaikoista. dollisuudet harjoitella järven jäällä ovat ilmaston 24142: 4. Selvittää ratojen perustamis- ja käyttökus- vuoksi rajalliset. 24143: tannukset. Kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmä, joka jätti 24144: 5. Selvittää ratojen perustamiseen ja rakenta- välimietintönsä 31. 3. 1981, päätyi esittämään niin 24145: miseen mukaan tulevat tahot sekä tehdä ehdotus sanottua kaksivaiheista ajokorttitutkintoa. Toinen 24146: kustannusten jaosta eri osapuolten kesken. vaihe suoritettaisiin 12-24 kuukauden kuluttua 24147: Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti mie- ensimmäisestä tutkinnosta. Tämä toinen vaihe si- 24148: tintönsä 31.5.1983 liikenneministeriölle. sältäisi myös harjoittelun poikkeuksellisissa olois- 24149: Kartoittaessaan tehtäväänsä työryhmä totesi, sa, toisin sanoen liukkaan kelin harjoitteluradalla. 24150: että maamme hyvinkin vaikeat liikennöimisolo- Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa ja sitä 24151: suhteet edellyttävät muulta liikenteeltä rauhoitet- kautta pienentää uusien kuljettajien onnetto- 24152: tua tilaa, jossa voidaan harjoitella ajamista poik- muusriskiä, edellyttää se, että maahamme saa- 24153: keavissa olosuhteissa. Työryhmä selvitti myöskin daan mahdollisimman nopeasti työryhmän esittä- 24154: tilanteen muissa Pohjoismaissa. Selvityksen tulok- mät 26 ajoharjoittelurataa. 24155: sena todettiin, että Suomi on ainoa Pohjoismais- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24156: ta, jossa ei ole yhtään niin sanottua liukkaan kelin taen, 24157: harjoitusrataa. 24158: Selvittelytyössä kävi myös ilmi, että uusien kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24159: jettajien yleisin onnettomuussyy on ajoneuvon 1988 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 24160: hallinnan menettäminen huonoissa olosuhteissa. markkaa ajoharjoitteluratatyöryhmän 24161: Näitä onnettomuuslukuja voitaisiin huomattavas- mietinnön mukaisten harjoitteluratojen 24162: ti pienentää, mikäli kuljettajakoulutuksen aikana aikaansaamiseksi. 24163: voitaisiin antaa opetusta liukkaalla ajamisessa. 24164: 24165: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24166: 24167: Kari Urpilainen 24168: 1987 vp. 681 24169: 24170: Raha-asia-aloite n:o 646 24171: 24172: 24173: 24174: 24175: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesi- ja ympäristö- 24176: piirin vesilaboratorion rakentamiseksi 24177: 24178: 24179: Eduskunnalle 24180: 24181: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin nykyinen ve- Myös Kokkolan työterveyslääkäri on puuttunut 24182: silaboratorio toimii vuonna 1972 piirin varastora- henkilöstölle vaarallisiin ja terveydellekin haitalli- 24183: kennuksesta laboratoriokäyttöön saneeratuissa ti- siin nykyisiin tiloihin omissa lausunnoissaan. 24184: loissa. Tilat ovat ahtaat, epätarkoituksenmukaiset Uusi vesilaboratoriohanke on ollut vireillä jo 24185: ja puutteelliset. Mm. huonosta ilmanvaihdosta pitkään. Yhdistetty perustamis-esisuunnitelma on 24186: johtuen esiintyy vetoisuutta ja hajuhaittoja. Läm- hyväksytty maa- ja metsätalousministeriössä 8.12. 24187: pötila laskee ajoittain pakkasen puolelle. Sähkö- 1984. Hankkeen kustannusarvio on 3,7 milj.mk. 24188: keskus on ylikuormitettu eikä edes nykyisiä sähkö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24189: laitteita voida pitää yhtäaikaa päällä. taen, 24190: Vesi- ja ympäristöhallituksen tutkimuslaborato- 24191: rio on tarkastanut laboratorion viimeksi 20.2. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24192: 1985. Annetussa tarkastuskertomuksessa tode- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 700 000 24193: taan: '' Laboratoriotilat tulisi uusia mahdollisim- markkaa uuden veszfaboratorion rakenta- 24194: man pian. Laboratorion ilmastointi ei toimi ja miseksi Kokkolan vesi- ja ympäristöpii- 24195: laboratorio ei pysty näin ollen suorittamaan kaik- rzfle. 24196: kia jätevesimäärityksiä asianmukaisilla menetel- 24197: millä". 24198: 24199: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24200: 24201: Kari Urpilainen 24202: 682 1987 vp. 24203: 24204: Raha-asia-aloite n:o 647 24205: 24206: 24207: 24208: 24209: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iso-Valvatti-nimisen jär- 24210: ven vedenpinnan nostamiseksi Perhossa ja Lestijärvellä 24211: 24212: 24213: Eduskunnalle 24214: 24215: Iso-Valvattijärvi sijaitsee Perhon ja Lestijärven ei aiheuta erityistä haittaa. Veden alle tulisi jää- 24216: kuntien alueella Keski-Pohjanmaalla. Perhon mään osa soidensuojelun perusohjelmaan kuulu- 24217: alueella osa järvestä kuuluu Karstulan hoitoalueen vasta soidensuojelualueesta n:o Dl-53 (Linjasal- 24218: hallinnassa olevaan valtion alueeseen ja Lestijär- menneva). 24219: ven puolella vastaavasti Keski-Pohjan hoitoaluee- Hankkeen taloudellinen hyöty saattaa olla vä- 24220: seen. Järvi on pääosin metsähallituksen omistama. häinen, mutta sen maisemanhoidolliset ja virkis- 24221: Järvi on kuivatettu ns. heinäjärveksi. Kuivatustyöt tykselliset edut olisivat varsin merkittävät. Niuk- 24222: käynnistyivät vuonna 1927 ja ne päättyivät vuon- kavetiselle Keski-Pohjanmaalle syntyisi veden nos- 24223: na 1933. Järven tila on heikennyt vuosi vuodelta tamisen myötä noin 330 ha:n laajuinen järvi. 24224: hoitamattomana. Ennen kuivatusta järvi oli kir- Maa- ja metsätalousministeriön kirjeeseen n:o 24225: kasvetinen sekä kalaisa. Järven alueella pesi myös 352/204-83 viitaten voidaan sanoa, että ministe- 24226: runsaasti vesilintuja. riö ei vastusta hankkeen toteuttamista. Myöskään 24227: Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mu- ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimistolla 24228: kaan vesijättöalueen reunoilla ja kuivatusojien ei ole mitään syytä estää hankkeen toteuttamista. 24229: luona kasvaa kitukasvuista koivuvaltaista taimik- Viittaan tältä osin apulaisosastopäällikkö Pertti 24230: koa, jonka metsätaloudellinen merkitys on kui- Seiskarin 30.9.1983 allekirjoittamaan kirjeeseen. 24231: tenkin vähäinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24232: Alueen eteläpuolitse kulkee Perhon, Lestijärven taen, 24233: ja Reisjärven kuntien perustama retkeilypolku, ns. 24234: Keski-Pohjanmaan itäinen retkeilyreitti. Em. ret- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24235: keilypolusta erkaneva Lestijärven kunnan perusta- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 24236: ma retkeilypolku kulkee vesijätön itäistä rantatör- markkaa Perhon ja Lestzjärven kuntien 24237: mää pitkin Linjasalmennevalle. alueella szjaitsevan Iso- Valvatti-nimisen 24238: Vedenpinnan nostaminen entiseen tasoonsa, järven vedenpinnan nostamiseksi (enti- 24239: suunnilleen peruskartan korkeuskäytälle 167,5 m, seen tasoonsa) tarvittavia töitä varten. 24240: 24241: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24242: 24243: Kari Urpilainen Kari Rajamäki 24244: 1987 vp. 683 24245: 24246: Raha-asia-aloite n:o 648 24247: 24248: 24249: 24250: 24251: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin varuskunnan huolto- 24252: ja asuinrakennusten peruskorjaukseen 24253: 24254: 24255: Eduskunnalle 24256: 24257: Kajaanin varuskunta on rakennettu 1960-luvun Kajaanin vaikean työllisyystilanteen takia varus- 24258: puolivälissä ja rakennuskanta on peruskorjauksen kunnan useamman vuoden kestävät peruskorjaus- 24259: tarpeessa, jolla saavutettaisiin merkittäviä säästöjä työt olisivat ihanteellisia. 24260: tulevaisuudessa. Peruskorjattavia huoltoraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24261: nuksia ovat sairaala, ruokala, urheilutalo ja soti- taen, 24262: laskoti. Sairaalan peruskorjaukseen on annettu 24263: suunnittelulupa. Töiden kustannusarvio on 5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24264: milj. mk. Ruokalan peruskorjaus- ja muutostöi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 24265: den kustannusarvio on 2 milj. mk. Peruskorjatta- 27.27. 74 10 000 00 markkaa Kajaanin 24266: via asuinkerrostaloja on varuskunta-alueella 10, varuskunnan huolto- ja asuinrakennusten 24267: joiden yhteinen kustannusarvio on 15 milj. mk. peruskorjaukseen. 24268: 24269: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24270: 24271: Sakari Valli Riitta Jouppila 24272: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 24273: Arvo Kemppainen 24274: 684 1987 vp. 24275: 24276: Raha-asia-aloite n:o 649 24277: 24278: 24279: 24280: 24281: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston peruskorjauk- 24282: seen Paltamossa 24283: 24284: 24285: Eduskunnalle 24286: 24287: Kainuun opisto Paltamossa on suunnitellut to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24288: teuttaa erityisopisto-, liikuntasali- ja kahden ma- taen, 24289: joirusrakennuksen peruskorjausta uuden päära- 24290: kennuksen palvelujen täydentämiseksi. Vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24291: 1988 alkavia hankkeita ovat majoitusrakennus 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 24292: Arvola (0,6 Mmk) ja liikuntasali (1,0 Mmk). Val- 29.57.52 700 000 markkaa Kainuun 24293: tionavustus hankkeisiin on 35 % kustannuksista. opiston peruskorjaukseen. 24294: 24295: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24296: 24297: Sakari Valli Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 24298: 1987 vp. 685 24299: 24300: Raha-asia-aloite n:o 650 24301: 24302: 24303: 24304: 24305: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikkifesti- 24306: vaalien järjestämiseen 24307: 24308: 24309: Eduskunnalle 24310: 24311: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit järjestetään mk, josta valtion osuus vain 150 000 mk. Kuh- 24312: tänä vuonna 18. kerran. Niistä on vuosien mittaan mon kunnan osuus oli lähes samaa luokkaa. Juh- 24313: muodostunut erittäin merkittävä kulttuuritapah- lien taiteellisen tason säilyttämiseksi olisi valtion 24314: tuma, jossa on panostettu nimenomaan laatuun. avustusta lisättävä. 24315: Korkeatasoinen laatu on voimakkaasti lisännyt Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 24316: myös kuulijoita, joita oli v. 1986 yli 20 000. Lu- taen, 24317: kuisat ulkomaiset taiteilijat ovat voineet esiintyä 24318: Kuhmossa ja antaneet siten oman lisävärinsä niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24319: esityksissään kuin tapahtuman aikaisessa koulu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24320: tuksessa. 29.90.52 350 000 markkaa Kuhmon ka- 24321: Juhlien kustannusarvio v. 1986 oli 2,7 milj. marimuszikkzfestivaalien järjestämiseen. 24322: 24323: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24324: 24325: Sakari Valli Riitta Jouppila 24326: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 24327: Arvo Kemppainen 24328: 686 1987 vp. 24329: 24330: Raha-asia-aloite n:o 651 24331: 24332: 24333: 24334: 24335: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokatin monitoimihallin ra- 24336: kentamiseen 24337: 24338: 24339: Eduskunnalle 24340: 24341: Sotkamon kunta ja Vuokatin urheiluopisto ovat nistenon asettaman työryhmän mu1St10on (VM 24342: yhdessä suunnitelleet Vuokatin monitoimihallin, 24/ 1986), jossa ehdotetaan Kainuun elinkeino- 24343: joka on sekä uima- että urheiluhalli. Uimahallista elämän kehittämistä ja työllisyystilanteen paranta- 24344: vastaa kunta ja urheiluhallista urheiluopisto. mista koskevia toimenpiteitä. 24345: Hanke tukee hyvin myös Sotkamon liikuntalu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24346: kion opetussuunnitelmaa Iuokattornana lukiona. taen, 24347: Hallin suunnitelmat ovat valmiit. Uimahallin 24348: normaalihinta on 9,6 milj. mk, ja sitä varten voi- että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24349: daan myöntää valtion avustusta 29,5 % ja lainaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24350: 20, 5 % . Urheiluhallin normaalihinta on 13, 3 29.91.50 13 500 000 markkaa Vuokatin 24351: milj. mk, ja siihen voidaan myöntää valtion avus- monitoimihallin rakentamiseen. 24352: tusta 80 %. Hanke sisältyy myös valtiovarainmi- 24353: 24354: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24355: 24356: Sakari Valli Arvo Kemppainen 24357: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 24358: 1987 vp. 687 24359: 24360: Raha-asia-aloite n:o 652 24361: 24362: 24363: 24364: 24365: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta stereomikroskoopin hankkimi- 24366: seksi Kainuun Museolle 24367: 24368: 24369: Eduskunnalle 24370: 24371: Vanhojen tekstiilien tutkimus ja konservoimi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24372: on keskeinen museotyön osa. Oikea konservointi taen, 24373: voi perustua vain tieteelliseen tutkimukseen. Il- 24374: man mikroskooppia ja sen avulla suoritettavaa va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24375: lokuvausta ei kunnollinen konservointi voi onnis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24376: tua. Kainuun museolla on mittava määrä konser- 29.94. 70 50 000 markkaa stereomikros- 24377: voitavia tekstiilejä ja ammattitaitoinen konservoi- kooppilaitteiston hankkimiseksi Kainuun 24378: ja, mutta museoita puuttuu mikroskooppi sekä Museoon. 24379: eräitä siihen liittyviä lisälaitteita. 24380: 24381: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24382: 24383: Sakari Valli Arvo Kemppainen 24384: 688 1987 vp. 24385: 24386: Raha-asia-aloite n:o 653 24387: 24388: 24389: 24390: 24391: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 22 oikaisemiseen 24392: välillä Petäjäiahti-Kajaani 24393: 24394: 24395: Eduskunnalle 24396: 24397: Nykyinen Oulun-Kajaanin valtatie n:o 22 säästöksi on laskettu 10,5-12 milj. mk vuodessa. 24398: kiertää Oulujärven pohjoispuolitse (n. 180 km). Realistinen investoinnin suuruus on n. 130 milj. 24399: TVH asetti vuonna 1983 työryhmän, joka teki tar- mk. Vuonna 1992 olisi ensimmäisen vuoden tuot- 24400: peelliset selvitykset yleissuunnitelmasta ja tiever- toaste 12-14%. 24401: kosta. Siitä on pyydetty 27 maakunnallista lau- Valtatien kielteiset vaikutukset kalatalouteen, 24402: suntoa sekä ympäristöministeriön, liikenneminis- maisemakuvaan ja virtausoloihin ovat vähäisiä. 24403: teriön ja TVH:n yhteisen työryhmän kanta, mikä Sen sijaan aluerakenteen, elinkeinoelämän ja työl- 24404: valmistunee keväällä 1987. Hanke sisältyy Tie lisyyden kannalta hanke on pelkästään myöntei- 24405: 2000 -ohjelmaan. Valtatien n:o 22 oikaisu välillä nen. Sitä myös kannatetaan yleisesti Kainuussa. 24406: Petäjäiahti-Kajaani on 38,4 km. Oulun ja Ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24407: jaanin valtatieyhteys lyhenee n. 24-26 km. Siir- taen, 24408: tyväksi liikennemääräksi arvioitiin vuonna 1984 24409: 630 ajoneuvoa/vrk, joista raskaita ajoneuvoja n. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24410: 135/vrk. Ennuste vuodelle 2000 on noin 900 ajo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlie 24411: neuvoa/vrk. Tätä tukee erityisesti Kajaanin uusi 31.24. 77 1 000 000 markkaa valtatien n:o 24412: lämpövoimala, joka lisää turvekuljetuksia huo- 22 oikaisemisen suunnitteluun väizliä 24413: mattavasti (100 ajoneuvoa/vrk). Ajokustannus- Petäjä/ahti-Kajaani. 24414: 24415: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24416: 24417: Sakari Valli Riitta Jouppila 24418: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 24419: 1987 vp. 689 24420: 24421: Raha-asia-aloite n:o 654 24422: 24423: 24424: 24425: 24426: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaispiiripäällikön viran pe- 24427: rustamiseen Kainuun teollisuuspiiriin 24428: 24429: 24430: Eduskunnalle 24431: 24432: Kainuun kehittämisohjelman 1987-90 mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24433: kaan ''Kainuun teollisuuspiiriin perustetaan apu- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 24434: laispiiripäällikön virka''. Myös eduskunnan val- 32. 02.01 150 000 markkaa Kainuun teol- 24435: tiovarainvaliokunta on vuoden 1987 tulo- ja me- lisuuspiirin apulaispiiripäällikön viran pe- 24436: noarvioesityksessä pitänyt tärkeänä viran perusta- rustamiseen. 24437: mista. Virka on tarpeen erityisesti koulutus- ja val- 24438: mennustoimintaa ja kehittämishankkeita varten. 24439: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24440: taen, 24441: 24442: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24443: 24444: Sakari Valli Arvo Kemppainen 24445: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 24446: 24447: 24448: 24449: 24450: 46 270416F 24451: 690 1987 vp. 24452: 24453: Raha-asia-aloite n:o 655 24454: 24455: 24456: 24457: 24458: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen peruskorjauksen ra- 24459: hoittamiseen Kainuussa 24460: 24461: 24462: Eduskunnalle 24463: 24464: Kainuussa on perusparannuksen tarpeessa n. tyessä tarjoaa peruskorjaus lukuisia pitkäaikaisia 24465: 8 000 asuntoa. Vuonna 1985 haettiin perusparan- työpaikkoja. Kainuun seutukaavaliitto onkin 24466: nuslainaa noin 80 hanketta varten. Niistä jäi lai- käynnistänyt maakunnallisen tiedottamis- ja akti- 24467: noittamatta yli kolmannes. Vuonna 1986 haettiin vointiprojektin, jolla pyritään lisäämään tuntuvas- 24468: lainaa 200 hankkeeseen, joista toteutui puolet. ti asuntojen peruskorjauksia. 24469: Seuraavien vuosien tarve on 200 asunnon perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24470: korjaus. Kainuun kehittämisohjelman 1987-90 taen, 24471: mukaan "Kainuussa lainoitetaan vuosina 1987- 24472: 90 kaikki rahoituskelpoiset asuntojen peruskor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24473: jaukset''. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle 24474: Asuntojen uustuotannon samaan aikaan vähe- 35.45.86 12 000 000 markkaa asuntojen 24475: tessä ja talonrakennusalan työttömyyden lisään- peruskorjaukseen Kainuussa. 24476: 24477: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987 24478: 24479: Sakari Valli Arvo Kemppainen 24480: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 24481: 1987 vp. 691 24482: 24483: Raha-asia-aloite n:o 656 24484: 24485: 24486: 24487: 24488: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ilmatorjuntarykmen- 24489: tin toimitilojen rakentamiseen Tuusulassa 24490: 24491: 24492: Eduskunnalle 24493: 24494: Ilmatorjuntarykmentin toimintamahdollisuuk- Hyrylän varuskunnan sosiaalitiloissa tulisi tehdä 24495: sien parantamiseksi on esitetty huolto- ja varasto- perusparannus- ja lisärakennustöitä. Kyse on keit- 24496: rakennuksen rakentamista ja korjaamon laajen- tiörakennuksen kunnostamisesta riittävien varas- 24497: nusta. Varuskunnassa on puutetta asianmukaisista to- sekä henkilökunnan ruokailutilojen saamisek- 24498: varastotiloista, jolloin varastoja on jouduttu sijoit- si. Töiden kokonaiskustannukset ovat 1,5-2,0 24499: tamaan tilapäistiloihin eri puolille varuskuntaa. milj. mk. 24500: Varuskuntaan tulisi rakentaa huoltokeskusvarasto, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 24501: jonka kustannusarvio on noin 5, 5 milj. mk. 24502: Varuskunnan ajoneuvo- yms. kaluston määrä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24503: on kasvanut huomattavasti, jolloin vanhat huolto- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 24504: ja korjaustilat ovat käyneet riittämättömiksi. Tätä kan määrärahan käytettäväksi Helsingin 24505: varten tarvitaan laajempia korjaamo- ja huoltoti- ilmatorjuntarykmentin rakennushankkei- 24506: loja sekä autokatos. Hankkeiden kokonaiskustan- sttn. 24507: nusarvio on noin 2,5 milj. mk. 24508: 24509: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 24510: 24511: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä 24512: 692 1987 vp. 24513: 24514: Raha-asia-aloite n:o 657 24515: 24516: 24517: 24518: 24519: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmatorjuntakoulun rakenta- 24520: miseen Tuusulassa 24521: 24522: 24523: Eduskunnalle 24524: 24525: Ilmatorjuntakoulu on vuodesta 1963 toiminut koitukseensa soveltumattomat, eikä niitä ole kor- 24526: Tuusulan kunnan Hyryiässä Helsingin ilmatorjun- jattu 20 vuoteen. 24527: tarykmentin tarpeisiin tarkoitetuissa tilapäistilois- Ilmatorjuntakoulun rakennushanke on sisälty- 24528: sa. Hyrylä on ilmatorjuntakoulun sijoituspaikkana nyt puolustusministeriön suunnitelmiin siirrosta 24529: täyttänyt hyvin sille asetetut vaatimukset mm. lähtien. Asiasta on laadittu myös mittava määrä 24530: koulun vaatiman teknisen huollon tuen, opetta- selvityksiä ja esityksiä. Viimeinen hanketta koske- 24531: jien saatavuuden ja Etelä-Suomen ilmatorjunta- va rakennusesitys on vuodelta 1976, ja sitä on tar- 24532: koulutusta avustavien joukko-osastojen läheisyy- kennettu v. 1980. 24533: den vuoksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 24534: Ilmatorjuntakoululle ei useiden vuosien pon- 24535: nisteluista huolimatta ole rakennettu omaa raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24536: nusta ja tilapäisyyttä on jatkunut jo yli 21 vuotta. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 24537: Tilapäistilat eivät täytä puolustusvoimien kanta- kan määrärahan Ilmatorjuntakoulun ra- 24538: henkilökunnan koulutuksesta vastaavan sotilas- kentamisen aloittamiseen. 24539: opetuslaitoksen vaatimuksia. Toimitilat ovat tar- 24540: 24541: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 24542: 24543: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä 24544: 1987 vp. 693 24545: 24546: Raha-asia-aloite n:o 658 24547: 24548: 24549: 24550: 24551: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan nimismiespiirin hen- 24552: kilökunnan lisäämiseen 24553: 24554: 24555: Eduskunnalle 24556: 24557: Poliisipalvelujen riittämättömyys on ollut jo toteuttamiseksi ynnä määrärahat ns. korttelipolii- 24558: vuosien ajan vaikea ongelma Helsingin seudulla ja sitoiminnan käynnistämiseksi Hyrylässä. Lisäre- 24559: Keski-Uudellamaalla. Tuusulan kunnanhallitus sursseja ei alueelle ole kuitenkaan osoitettu huoli- 24560: on yhdessä Tuusulan piirin nimismiehen kanssa matta väestömäärän ja toimintojen sekä myös häi- 24561: esittänyt Uudenmaan lääninhallitukselle 29 .11. riöiden kasvusta. 24562: 1983, että valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme, 24563: 1985 osoitettaisiin Tuusulan nimismiespiirille tar- 24564: vittavat henkilöstö ja määrärahat Hyrylä-painot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24565: teisen partiointitoiminnan aloittamiseksi Hyryiäs- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 24566: sä sekä v. 1986 henkilöstö ja määrärahat Kello- kan määrärahan Tuusulan nimismiespzirin 24567: koski-Jokela-painotteisen partiointitoiminnan henkilöstöresurssien lisäämiseen. 24568: 24569: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 24570: 24571: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä 24572: 694 1987 vp. 24573: 24574: Raha-asia-aloite n:o 659 24575: 24576: 24577: 24578: 24579: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan kansanopiston raken- 24580: nustöiden rahoittamiseksi 24581: 24582: 24583: Eduskunnalle 24584: 24585: Tuusulassa on toiminut vuosisadan alusta Tuu- Valtionrahoituksen vähäisyys on johtanut opis- 24586: sulan kansanopisto. Opisto on toiminut v. 1908 ton taloudellisiin vaikeuksiin, sillä rakennustöi- 24587: valmistuneessa ja 1940-luvulla korjatussa hirsises- den loppuunsaattamiseksi on jouduttu turvautu- 24588: sä rakennuksessa. Tilat ovat käyneet ahtaiksi ja maan jopa lyhytaikaisiin lainoihin. Yksinomaan 24589: täysin vanhentuneiksi. Opisto on joutunut teke- lainojen lyhennys- ja korkomenot nousevat noin 24590: mään vuosien 1983-1985 aikana mittavia perus- 1, 5 milj. markkaan vuodessa. 24591: parannus- ja muutostöitä sekä rakentamaan oppi- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- 24592: lasasuntolan. Töiden kokonaiskustannukset kalus- me kunnioittaen, 24593: tohankintoineen kohoavat 7 milj. markkaan. 24594: Kansanopisto on saanut investointeihinsa valtion- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24595: avustusta vain 1 200 000 mk, mikä on jäänyt huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 24596: mattavasti anottua vähäisemmäksi. kan måärå"rahan avustuksena Tuusulan 24597: kansanopiston rakennushankkeesta aiheu- 24598: anomus päätös 24599: tuneiden velkojen maksuun. 24600: 1983 1 500 000 mk 300 000 mk 24601: 1984 1 500 000 mk 300000 mk 24602: 1985 2 000000 mk 300000 mk 24603: 1986 2 000 000 mk 300 000 mk 24604: 1987 2 000 000 mk 400 000 mk 24605: 24606: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 24607: 24608: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä 24609: 1987 vp. 695 24610: 24611: Raha-asia-aloite n:o 660 24612: 24613: 24614: 24615: 24616: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 137 eli ns. Tuu- 24617: sulantien parantamiseen 24618: 24619: 24620: Eduskunnalle 24621: 24622: Helsingin seudun ja Keski-Uusimaan yhdistävä Myös liikenneturvallisuuden kannalta parannuk- 24623: Tuusulantie on rakennettu moottoritieksi Helsin- sella on kiire, sillä tien Tuusulan puoleisella osuu- 24624: gin ja Vantaan Ruskeasannan välillä. Tästä poh- della sattui v. 1985 42 poliisin tietoon tullutta 24625: joiseen Ruotsinkylään asti on liikenneministeriö onnettomuutta, mikä on 30 % Tuusulan onnetto- 24626: hyväksynyt tielinjauksen moottoritien rakentami- muusmäärästä. 24627: seksi nykyisen tien länsipuolelle ja tiesuunnitel- Eduskunta on myöntänyt vuoden 1987 tulo- ja 24628: man teko tästä osuudesta on käynnissä. Tuusulan menoarvioon 2 Mmk:n määrärahan Tuusulantien 24629: kunnanvaltuusto on syyskuussa 1985 tehnyt pää- parantamiseen kuuluvan Tammistan eteläisen eri- 24630: töksen Tuusulantien parantamisesta 4-kaistaisena tasoliittymän rakentamiseksi. 24631: tienä välillä Ruotsinkylä-Hyrylä pääpiirtein ny- Jotta kaikki Tuusulantien parantamiseen liitty- 24632: kyistä tielinjaa noudattaen. Tälle osuudelle onkin vät rakennushankkeet välillä Tammiston eteläi- 24633: TVL äskettäin käynnistänyt yleissuunnitelman nen eritasoliittymä-Hyrylä voitaisiin toteuttaa 24634: laadinnan, ja vuoden 1987 aikana käynnistyy tie- TVL:n Uudenmaan piirin ohjelmoimassa aikatau- 24635: suunnitelman laadinta. lussa vuoteen 1993 mennessä, tulisi hanketta var- 24636: Tuusulantien parantamisella on kiire, sillä tien ten osoittaa jo vuodelle 1988 yhteensä 50 Mmk:n 24637: liikennemääräksi laskettiin syksyllä 1983 Hyrylän suuruinen määräraha. 24638: eteläpuolella noin 19 000 moottoriajoneuvoa vuo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 24639: rokaudessa. Liikennemäärä on suurempi kuin 24640: esim. Lahden moottoritien liikennemäärä Järven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24641: pään ja Keravan välillä. Liikenne ruuhkamuu päi- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 24642: vittäin liittymissä ja osa liikenteestä on jo siirtynyt markkaa Tuusulantien parantamishank- 24643: käyttämään kiertoteitä ruuhkan välttämiseksi. keen toteuttamista varten. 24644: 24645: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 24646: 24647: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä 24648: 1987 vp. 24649: 24650: Raha-asia-aloite n:o 661 24651: 24652: 24653: 24654: 24655: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäveden johtamiseksi Päi- 24656: jänne-tunnelista Vantaanjoen vesistöön 24657: 24658: 24659: Eduskunnalle 24660: 24661: Lisäveden johtaminen Vantaanjoen vesistöön Lisäveden johtaminen on ehdotettu aloitetta- 24662: Päijänne-tunnelista lisäisi olennaisesti vesistön, vaksi kesällä 1988. Rakentamiskustannuksiksi voi- 24663: erityisesti Keravanjoen virkistyskäyttömahdolli- daan arvioida nykyhetken hintatasolla 3 milj. mk. 24664: suuksia. Kustannuksista on tarkoitus 50 % kattaa valtion- 24665: Jo Päijänne-tunnelia rakennettaessa alueen osuudella. Loput rakentamiskustannuksista sekä 24666: kunnat ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy varautui- käyttökustannukset on esitetty jaettavaksi kuntien 24667: vat lisäveden johtamismahdollisuuksiin. kesken niille arvioidun suhteellisen hyödyn mu- 24668: Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntainliit- kaan. Vuotuiset käyttökustannukset olisivat keski- 24669: to, jonka jäseninä ovat Järvenpää, Kerava, Tuusu- määrin 0,6 milj. mk. 24670: la ja Vantaa, on kyseisten kuntien toimeksiannos- Ympäristöministeriön asettama Vantaanjoki- 24671: ta laatinut v. 1985 valmistuneen Keravanjoen toimikunta on myös mietinnössään (Komitean- 24672: kunnostussuunnitelman. Siinä ehdotetaan mm. mietintö 1985:31) ehdottanut valtion osallistu- 24673: jobdettavaksi Keravanjokeen lisävettä Päijänne- mista lisäveden juoksuttamisen mahdollistavien 24674: tunnelista Hyvinkään Ridasjärven kautta ennakol- rakenteiden rakentamiseen 50 % :lla kokonaiskus- 24675: ta valmiiksi tehtyjä rakenteita apuna käyttäen. Li- tannuksista. 24676: sävesi parantaisi sekä veden laatua että virkistys- Mainituilla perusteilla ehdotamme, 24677: käytön edellytyksiä muiltakin osin. Lisävedellä 24678: olisi seudullinen merkitys, sillä se vaikuttaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24679: usean kunnan alueella: Hyvinkäällä, Tuusulassa, 1988 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 24680: Järvenpäässä, Keravalla, Sipoossa, Vantaalla ja markkaa lisäveden johtamiseksi Päzjänne- 24681: Helsingissä. tunnelista Vantaanjoen vesistöön. 24682: Lisävettä johdettaisiin kesä-elokuussa 0,8 24683: m 3 /sek. kuivana aikana. 24684: 24685: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 24686: 24687: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä 24688: 1987 vp. 697 24689: 24690: Raha-asia-aloite n:o 662 24691: 24692: 24693: 24694: 24695: Varpasuo: Määrärahan osoittamisesta liittymien valaisuun Numme- 24696: lan ympäristössä 24697: 24698: 24699: Eduskunnalle 24700: 24701: Nummelan lähes 9 000 asukkaan taajaman liit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24702: tymät ovat käytännöllisesti katsoen kaikki valaise- taen, 24703: mattomia, ja kuitenkin taajaman läheisyydessä 24704: ovat valtateiden n:ot 1 ja 2 risteys, valtatien n:o 2 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24705: liittymä Nummelaan, valtatien n:o 2 ja kantatien 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 24706: n:o 53 risteys sekä lukuisia muita vilkkaasti liiken- 31.24.77 1200000 markkaa Nummelan 24707: nöityjä risteyksiä. ympäristön lzittymien valaisuun. 24708: Liittymien parantamisella ja valaisun rakenta- 24709: misella on kuitenkin liikenneturvallisuussyistä eri- 24710: tyinen kiire. 24711: 24712: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 24713: 24714: Päivi Varpasuo 24715: 698 24716: 1987 rd. 24717: 24718: Finansmotion nr 663 24719: 24720: 24721: 24722: 24723: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av 24724: professurer vid medicinska fakulteten och matematisk-veten- 24725: skapliga sektionen vid Helsingfors universitet 24726: 24727: Till Riksdagen 24728: 24729: Åtgärderna för forskningsbehovet i vårt land seniorforskare med forskargrupper och utländska 24730: förbättrades i 1987 -års budget, den nya högskole- stipendier stannai hemlandet f.a. utveckla forsk- 24731: lagen och pianeroa för Finlands Akademi, univer- ning och undervisning. Ett tillägg av 10 tjänster 24732: siteten och högskolorna till år 2000 innebär en för medicinsk grundforskning är en ekonomiskt 24733: kännbar ökning av forskningsresurserna. anspråkslös lösning på ett akut problem med 24734: Ett flertal av landets ledande grundforskare oanade följder. 24735: inom medicinens och biokemins centrala områ- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24736: den har emellertid flyttat till USA, Västtyskland samt 24737: och Sverige. Detta beror på att alltför få självstän- 24738: diga forskartjänster har inrättats vid våra universi- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 24739: tet. Sålunda finns i hela Helsingfors universitet på momentet 29.10.01 upptar 3 000 000 24740: endast 28 e.o. personliga professorstjänster. Dyli- mark för inrättande av tio extra ordinarie 24741: ka tjänster (löneklass A 27) med tillhörande sekre- personliga professurer vid medicinska fa- 24742: terare behövs särskilt inom medicinska fakulteten kulteten och matematisk-vetenskapliga 24743: och matem.naturvet. sektionen vid Helsingfors sektionen vid Helsingfors universitet. 24744: universitet. Då kunde också flera av våra ledande 24745: 24746: Helsingfors den 15 april 1987 24747: 24748: Ole Wasz-Höckert Pekka Puska 24749: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 24750: Henrik Lax 24751: 1987 vp. 699 24752: 24753: Raha-asia-aloite n:o 663 Suomennos 24754: 24755: 24756: 24757: 24758: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta professorin virkojen 24759: perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekun- 24760: taan ja matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon 24761: 24762: Eduskunnalle 24763: 24764: Tutkimustarpeeseen kohdistuvia toimenpiteitä ja matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa. 24765: maassamme parannettiin vuoden 1987 tulo- ja Tällöin useat johtavista senioritutkijoistamme, 24766: menoarviossa, uudella korkeakoululailla ja Suo- joilla on tutkimusryhmiä ja ulkomaisia stipende- 24767: men Akatemian, yliopistojen ja korkeakoulujen jä, voisivat jäädä kotimaahan kehittämään tutki- 24768: vuoteen 2000 ulottuvissa suunnitelmissa. Nämä musta ja opetusta. Kymmenen viran lisäys lääke- 24769: merkitsevät tutkimusvoimavarojen tuntuvaa li- tieteelliseen perustutkimukseen on taloudellisesti 24770: säystä. vaatimaton ratkaisu akuuttiin ongelmaan, jolla on 24771: Useat maamme johtavista lääketieteen ja bioke- arvaamattomat seuraukset. 24772: mian keskeisten alueiden perustutkimuksen har- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24773: joittajista ovat kuitenkin muuttaneet Yhdysvaltoi- taen, 24774: hin, Länsi-Saksaan ja Ruotsiin. Tämä johtuu siitä, 24775: että itsenäisiä tutkijan virkoja on perustettu aivan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24776: liian vähän maamme yliopistoihin. Näin ollen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24777: esim. Helsingin yliopistossa on ainoastaan 28 yli- 29.10. 01 3 000 000 markkaa kymmenen 24778: määräistä henkilökohtaista professorin virkaa. ylimääräisen henkzlökohtaisen professorin 24779: Tällaisia virkoja (palkkausluokka A 27) niihin viran perustamiseen Helsingin yliopiston 24780: kuuluvine sihteereineen tarvitaan erityisesti Hel- lääketieteelliseen tiedekuntaan ja mate- 24781: singin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa maattis-luonnontieteelliseen osastoon. 24782: 24783: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 24784: 24785: Ole Wasz-Höckert Pekka Puska 24786: Jörn Donner Per-Henrik Nyman 24787: Henrik Lax 24788: 700 1987 rd. 24789: 24790: Finansmotion nr 664 24791: 24792: 24793: 24794: 24795: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en 24796: svenskspråkig professur och biträdande lärar- jämte sekreterar- 24797: tjänster i allmän medicin vid medicinska fakulteten i Helsing- 24798: fors universitet 24799: 24800: Till Riksdagen 24801: 24802: Läkarbristen, särskilt i de svensk- och tvåspråki- rantier för vård på modersmålet vid hälsocentra- 24803: ga kommunerna i Österbotten, har undersökts av lerna. 24804: en arbetsgrupp vid undervisningsministeriet. Ut- Den planerade undervisningen i allmän medi- 24805: över principer, som berör intagningen av medici- cin vid medicinska fakulteten i Helsingfors samt 24806: nestuderande till den svenska studielinjen, måste vid hälsocentraler och sjukhus i Österbotten och 24807: också resurser tilldelas medicinska fakulteten vid Helsingfors omfattar såväl blivande läkare som 24808: Helsingfors universitet. specialister i allmän medicin, liksom också hand- 24809: Läkarutbildningen bör giva garantier för pri- ledning av forskning rörande primärvården. 24810: märvårdens yrkeskunskap. Detta sker i övriga nor- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24811: diska länders medicinska fakulteter under ledning samt 24812: av en professori allmän medicin. Vid Helsingfors 24813: universitet har år 1984 inrättats en finskspråkig att Rzksdagen i statsförslaget för år 1988 24814: professur i allmän medicin. Den '' svenska studie- på momentet 29.10. 01 upptar 600 000 24815: linjen'' som ansvarar för svenskspråkig läkar- mark för inrättande av en svenskspråkig 24816: utbildning, kräver nu en motsvarande profes- professur och biträdande lärar- jämte sek- 24817: sur med svenska som utbildningsspråk för läkar- reterartjänster i allmän medicin vid medi- 24818: utbildningen och specialhandledning inom all- cinska fakulteten i Helsingfors universitet. 24819: män medicin. Detta är nödvändigt för att giva ga- 24820: 24821: Helsingfors den 15 april 1987 24822: 24823: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Pekka Puska 24824: Jörn Donner Håkan Malm Per-Henrik Nyman 24825: Håkan Nordman Henrik Lax 24826: 1987 vp. 701 24827: 24828: Raha-asia-aloite n:o 664 Suomennos 24829: 24830: 24831: 24832: 24833: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen 24834: ruotsinkielisen professorin viran sekä apulaisopettajan ja sihtee- 24835: rin toimien perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen 24836: tiedekuntaan 24837: 24838: Eduskunnalle 24839: 24840: Opetusministeriön työryhmä on selvittänyt eri- että terveyskeskuksissa annetaan hoitoa äidinkie- 24841: tyisesti Pohjanmaan ruotsinkielisten ja kaksikielis- lellä. 24842: ten kuntien lääkäripulaa. Lääketieteen opiskelijoi- Suunniteltu yleisen lääketieteen opetus Helsin- 24843: den ruotsinkieliselle opintolinjalle tapahtuvaa va- gin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa se- 24844: lintaa koskevien periaatteiden lisäksi on myös an- kä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa Pohjanmaalla 24845: nettava voimavaroja Helsingin yliopiston lääketie- ja Helsingissä koskee sekä tulevia lääkäreitä että 24846: teelliselle tiedekunnalle. yleisen lääketieteen erikoislääkäreitä sekä käsittää 24847: Lääkärikoulutuksen tulee antaa takeet perus- ohjauksen perusterveydenhuoltoa koskevaan tut- 24848: hoidon ammattitaidosta. Tämä tapahtuu mui- kimukseen. 24849: den Pohjoismaiden lääketieteellisissä tiedekunnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24850: sa yleisen lääketieteen professorin johdolla. Hel- taen, 24851: singin yliopistoon on vuonna 1984 perustettu suo- 24852: menkielinen yleisen lääketieteen professorin vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24853: ka. "Ruotsinkielinen opintolinja", joka vastaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24854: ruotsinkielisestä lääkärikoulutuksesta, tarvitsee 29.1 0. 01 600 000 markkaa yleisen lääke- 24855: nyt vastaavanlaisen professorin viran, jonka ope- tieteen ruotsinkielisen professorin viran 24856: tuskieli on ruotsi, yleisen lääketieteen lääkäri- sekä apulazsopettajan ja sihteerin toimien 24857: koulutusta ja erikoistumisopastusta varten. Tämä perustamiseksi Helsingin yliopiston lääke- 24858: on välttämätöntä, jotta saataisiin takeet siitä, tieteelliseen tiedekuntaan. 24859: 24860: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 24861: 24862: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Pekka Puska 24863: Jörn Donner Håkan Malm Per-Henrik ~yman 24864: Håkan ~ordrnan Henrik Lax 24865: 702 1987 rd. 24866: 24867: Finansmotion nr 665 24868: 24869: 24870: 24871: 24872: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en 24873: svenskspråkig biträdande lärartjänst i gynekologi och obstetrik 24874: vid medicinska fakulteten i Helsingfors universitet 24875: 24876: Till Riksdagen 24877: 24878: En av undervisningsministeriet tillsatt arbets- kiga medicine kandidaterna och assistentläkarna 24879: grupp för den svenskspråkiga läkarutbildningen får sin utbildning saknas handledning av 24880: vid Helsingfors universitet har konstaterat, att svenskspråkig lärare. En biträdande svenskspråkig 24881: undervisning för läkare och specialister i endel läkartjänst vid medicinska fakulteten vid Helsing- 24882: centrala områden inom medicineo saknas. Också fors universitet och HUCS är nödvändig och bör 24883: de ansvariga inom den medicinska fakulteten för skyndsammast inrättas. 24884: den '' svenska srudielinjen'' har fäst uppmärksam- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24885: h~t vid denna brist, som återspeglas inom forsk- samt 24886: mngen. 24887: För kvinnorna är det särskilt viktigt att få vård att Riksdagen i statsförslaget för år 1988 24888: på sitt modersmål inom gynekologin och obstetri- på momentet 29.1 0. 01 upptar 150 000 24889: ken. Kvinnans integritetsskydd förutsätter sådan mark för inrättande av en svenskspråkig 24890: läkarvård där tillräcklig språkkunskap möjliggör biträdande lärartjänst i gynekologi och 24891: saklig kommunikation. obstetrik vid medicinska fakulteten i Hel- 24892: På kvinnokliniken vid HUCS där de svensksprå- singfors universitet. 24893: 24894: Helsingfors den 21 april 1987 24895: 24896: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 24897: Per-Henrik Nyman Jörn Donner 24898: Håkan Nordman 24899: 1987 vp. 703 24900: 24901: Raha-asia-aloite n:o 665 Suomennos 24902: 24903: 24904: 24905: 24906: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta naistentautiopin ja 24907: synnytysopin ruotsinkielisen apulaisopettajan viran perustami- 24908: seksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 24909: 24910: Eduskunnalle 24911: 24912: Opetusministeriön asettama Helsingin yliopis- ole ruotsinkielisen opettajan antamaa ohjausta. 24913: ton ruotsinkielistä lääkärikoulutusta selvittänyt Ruotsinkielisen apulaislääkärin virka Helsingin 24914: työryhmä on todennut, että ruotsinkielinen ope- yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ja Hel- 24915: tus puuttuu eräiltä lääketieteen keskeisiltä aloilta. singin yliopistolliseen keskussairaalaan on välttä- 24916: Myös lääketieteellisen tiedekunnan '' ruotsinkieli- mätön, ja se tulee perustaa mitä pikimmin. 24917: sestä opintolinjasta'' vastaavat ovat kiinnittäneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24918: huomiota tähän puutteeseen, joka heijastuu tut- taen, 24919: kimukseen. 24920: Naisten on erityisen tärkeää saada naistentau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24921: teihin ja synnytykseen liittyvää hoitoa äidinkielel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 24922: lään. Naisen intimiteettisuoja edellyttää sellaista 29.10.01 150 000 markkaa naistentauti- 24923: lääkärin antamaa hoitoa, jossa riittävä kielitaito opin ja synnytysopin ruotsinkielisen apu- 24924: takaa asiallisen kommunikoinnin. laisopettajan viran perustamiseksi Helsin- 24925: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan nais- gin yliopiston lääketieteelliseen tiedekun- 24926: tentautien klinikalla, jossa ruotsinkieliset lääketie- taan. 24927: teen kandidaatit ja apulaislääkärit koulutetaan, ei 24928: 24929: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 24930: 24931: Ole W asz-Höckert Elisabeth Rehn 24932: Per-Henrik Nyman Jörn Donner 24933: Håkan Nordman 24934: 704 1987 vp. 24935: 24936: Raha-asia-aloite n:o 666 24937: 24938: 24939: 24940: 24941: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen 24942: huumeaineiston hankkimiseksi peruskouluille 24943: 24944: 24945: Eduskunnalle 24946: 24947: Huumeiden käyttö on lisääntynyt viime aikoina kellä erittäin ajankohtainen, ja koska opetusai· 24948: maassamme. On yleistä, että huumeongelmaa neisto on jo valmiina, olisi suotavaa, että maam- 24949: esiintyy myös pienillä maaseutupaikkakunnilla. me kaikilla opettajilla olisi mahdollisuus antaa sa- 24950: Vanhempien ja huoltajien ohella lähinnä ammat- mantasoista valistusta oppilailleen huumeista ja 24951: tikasvattajat, opettajat, voivat valistaa nuoria huu- niihin liittyvistä vaaroista. 24952: meista, mikäli heillä itsellään on siihen tarpeeksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24953: tietoja ja tarkoitukseen sopivaa opetusaineistoa. nioittavasti, 24954: Koulujen käyttöön on tuotettu huumeaineisto. 24955: On tärkeää, että jokaisella opettajalla olisi tarpeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24956: vaatiessa käytössään tällainen opetuspaketti. Kan- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 24957: sion hinta on 150 mk/kpl. Jos niitä toimitettaisiin kan arviomäärärahan käytettäväksi ter· 24958: 2 000 peruskoululle, tarvittaisiin varoja noin veyskasvatuksen huumeaineiston kustan- 24959: 300 000 mk. Koska huumeongelma on tällä het- tamiseksi peruskouluille. 24960: 24961: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 24962: 24963: Ole Wasz-Höckert Pekka Puska Pekka Haavisto 24964: Tina Mäkelä Jörn Donner Håkan Nordman 24965: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 24966: 1987 rd. 705 24967: 24968: Finansmotion nr 667 24969: 24970: 24971: 24972: 24973: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för understödjande av 24974: organisationen ''Läkare mot kärnvapenkrig'' 24975: 24976: 24977: Tili Riksdagen 24978: 24979: Riksdagen beviljade för år 1984 ett anslag tili het avsevärt. Medlemsavgiften för medlemslän- 24980: organisationen ''Läkare mot kärnvapenkrig'' derna tili IPPNW har nu ökats med 40 %, enligt 24981: 430 000 mark i bidrag för genomförande av den beslut i London, mars 1987. "Läkare mot kärnva- 24982: stora internationelia kongress, som organisationen penkrig'' i Finland har ett ökat internationelit och 24983: höli i Helsingfors under året. Ett bidrag om nationellt ansvar. En höjning av bidragets storlek 24984: 50 000 mark i 1985 års budget täckte organisatio- är därför nu nödvändig. 24985: nens internationelia medlemsavgifter och förplik- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24986: telser. Bidragen för 1986 och 1987 om 100 000 samt 24987: mark täckte organisationens internationelia för- · att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988 24988: pliktelser samt en del av verksamheten i Finland. på momentet 29.99.50 upptar 150 000 24989: Den internationelia organisationen IPPNW mark i understöd för organisationens 24990: har, särskilt efter den uppskattning som Nobels ''Liikare mot kärnvapenkrig'' verksam- 24991: fredspris 1985 medfört för den, ökat sin verksam- het. 24992: 24993: Helsingfors den 15 april 1987 24994: 24995: Ole Wasz-Höckert Pekka Puska Jörn Donner 24996: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Henrik Lax 24997: 24998: 24999: 25000: 25001: 47 270416F 25002: 706 1987 vp. 25003: 25004: Raha-asia-aloite n:o 667 Suomennos 25005: 25006: 25007: 25008: 25009: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ''Lääkärit ydinsotaa 25010: vastaan'' -järjestön toiminnan tukemiseen 25011: 25012: 25013: Eduskunnalle 25014: 25015: Eduskunta otti vuoden 1984 tulo- ja menoar- taansa merkittävästi. IPPNW:n jäsenmaiden jä- 25016: vioon lääkärien ydinsotaa vastustavalle järjestölle senmaksua on korotettu 40 o/o maaliskuussa 1987 25017: 430 000 markkaa saman vuoden aikana Helsingis- tehdyn päätöksen nojalla. Suomen ''Lääkärit 25018: sä pidettyä suurta kansainvälistä kongressia var- ydinsotaa vastaan" -järjestön kansainvälinen ja 25019: ten. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon sisältyvä kansallinen vastuu on yhä kasvanut. Siksi avustuk- 25020: 50 000 markan määräraha kattoi järjestön kan- sen korotus on välttämätön. 25021: sainväliset jäsenmaksut ja velvoitteet. Vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25022: 1986 100 000 markan avustus kattaa järjestön taen, 25023: kansainväliset velvoitteet ja osan toiminnasta Suo- 25024: messa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25025: Kansainvälinen IPPNW -järjestö on erityisesti 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25026: vuonna 1985 myönnetyn Nobelin rauhanpalkin- 29.99.50 150 000 markkaa avustuksena 25027: non tuoman arvonannon myötä lisännyt toimin- "Liiäkän't ydinsotaa vastaan" -järjestölle. 25028: 25029: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 25030: 25031: Ole Wasz-Höckert Pekka Puska Jörn Donner 25032: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Henrik Lax 25033: 1987 rd. 707 25034: 25035: Finansmotion nr 668 25036: 25037: 25038: 25039: 25040: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag som tryckningsbidrag 25041: för Svenska Pensionärsförbundet rf:s tidning God Tid 25042: 25043: 25044: Tili Riksdagen 25045: 25046: Svenska Pensionärsförbundet rf. har 16 000 för upplysning och andlig stimulans har ökat, var- 25047: medlemmar i hela svensk-Finland. Förbundets för ett fortsatt bidrag är nödvändigt. 25048: tidskrift God Tid har en central betydelse som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 25049: pensionärernas kontaktorgan, som på olika sätt samt 25050: aktiverar medborgare i pensionsåldern. 25051: Tidningen God Tid har kunnat bibehålla tid- att Riksdagen i statsforslaget för år 1988 25052: ningens sidoantal och utgivningsprogram tack va- på momentet 33.58.51 upptar 40 000 25053: re bidrag via budgeten både 1984, 1985 och 1987. mark som tryckningsbidrag för Svenska 25054: Tryckningskostnaderna för tidningen har stigit Pensionärsförbundet rfs tidning God 25055: och behovet bland pensionärerna av ett eget organ Tid. 25056: 25057: Helsingfors den 15 april 1987 25058: 25059: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Håkan Malm 25060: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Henrik Lax 25061: 708 1987 vp. 25062: 25063: Raha-asia-aloite n:o 668 Suomennos 25064: 25065: 25066: 25067: 25068: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensionärs- 25069: förbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustannuksiin 25070: 25071: 25072: Eduskunnalle 25073: 25074: Svenska Pensionärsförbundet rf:llä on Suomen henkisiä virikkeitä antavan äänenkannattajan tar- 25075: koko ruotsinkielisellä alueella 16 000 jäsentä. Lii- ve eläkeläisten piirissä on kasvanut, mistä syystä 25076: ton aikakauslehti God Tid on merkitykseltään avustus on jatkossakin välttämätön. 25077: keskeinen eläkeläisten yhdysside, joka eri tavoin Edellä olevan perusteella ehdotamme, 25078: aktivoi eläkeiässä olevia kansalaisia. 25079: God Tid -lehti on kyennyt säilyttämään sivu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25080: määränsä ja ilmestymistiheytensä vuosina 1984, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25081: 1985 ja 1987 valtion tulo- ja menoarvioissa myön- 33.58.51 40 000 markkaa painatusavus- 25082: nettyjen avustusten ansiosta. Lehden painatuskus- tuksena Svenska Pensionärsförbundet rfn 25083: tannukset ovat nousseet, ja oman valistusta ja God Tid -nimistä aikakauslehteä varten. 25084: 25085: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 25086: 25087: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Håkan Malm 25088: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Henrik Lax 25089: 1987 rd. 709 25090: 25091: Finansmotion nr 669 25092: 25093: 25094: 25095: 25096: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av 25097: specialapparatur tili Strålsäkerhetscentralen 25098: 25099: 25100: Tili Riksdagen 25101: 25102: Efter Tshernobyl-olyckan visade det sig att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 25103: Strålsäkerhetscentralens kapacitet icke motsvarade samt 25104: dagens krav. Detta har nu delvis upphjälpts med 25105: medel genom årets tilläggsbudget. att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988 25106: En noggrannare efterfrågan har utvisat att så- på momentet 33. 68.01 upptar 500 000 25107: dan specialapparatur som i dag krävs för saklig mark /ör anskaffning av specialapparatur 25108: uppföljning och vetenskaplig forskning rörande tili Strålsåkerhetscentralen. 25109: mera krävande problem inom strålsäkerheten 25110: emellertid fortfarande är otillräcklig. 25111: 25112: Helsingfors den 21 april 1987 25113: 25114: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 25115: Per-Henrik Nyman Jörn Donner 25116: 710 1987 vp. 25117: 25118: Raha-asia-aloite n:o 669 Suomennos 25119: 25120: 25121: 25122: 25123: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta erityislaitteiston 25124: hankkimiseksi Säteilyturvakeskukseen 25125: 25126: 25127: Eduskunnalle 25128: 25129: Tshernobylin onnettomuuden jälkeen osoittau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25130: tui, etteivät Säteilyturvakeskuksen voimavarat vas- taen, 25131: taa nykyisiä vaatimuksia. Tilannetta on nyt osit- 25132: tain parannettu lisäbudjetissa osoitetuin varoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25133: Tarkemmat selvitykset ovat osoittaneet, että 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25134: vaikeiden säteilyturvallisuusongelmien seurantaan 33.68.01 500000 markkaa erityislaitteis- 25135: ja tieteelliseen tutkimukseen nykyisin tarvittavaa ton hankkimiseksi Säteilyturvakeskuk- 25136: erityislaitteistoa ei kuitenkaan ole riittävästi. seen. 25137: 25138: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 25139: 25140: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 25141: Per-Henrik Nyman Jörn Donner 25142: 1987 vp. 711 25143: 25144: Raha-asia-aloite n:o 670 25145: 25146: 25147: 25148: 25149: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan 25150: autohuoltamon rakentamiseen 25151: 25152: 25153: Eduskunnalle 25154: 25155: Riihimäen varuskunnan autohuoltamo toimii jotta niin työhygieeniset olosuhteet kuin toimin- 25156: vanhoissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. nan tehokkuuskin saataisiin asialliselle tasolle. 25157: Päivittäin työskentelee huoltamossa useita siviili- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25158: asentajia sekä varusmiehiä. Työolosuhteet ovat jo taen, 25159: kauan olleet terveydelle vaaralliset, sillä esim. hä- 25160: käpitoisuus ylittää moninkertaisesti työpaikoilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25161: yleisesti sallitut normit. Hälyttävät mittaustulok- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25162: set eivät kuitenkaan ole nopeuttaneet jo kauan 27.27. 74 10 000 000 markkaa Riihimäen 25163: suunnitelmissa olleen uudisrakennustyön aloitta- varuskunnan autohuoltamon rakentami- 25164: mista. Siksi olisikin tarpeellista käynnistää uusien seen. 25165: ja asiallisten työtilojen rakentaminen ensi tilassa, 25166: 25167: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25168: 25169: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25170: 712 1987 vp. 25171: 25172: Raha-asia-aloite n:o 671 25173: 25174: 25175: 25176: 25177: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen maanpuolustus- 25178: työn tukemiseen 25179: 25180: 25181: Eduskunnalle 25182: 25183: Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25184: maanpuolustustahdon kannalta tärkeää työtä taen, 25185: maassamme. Toistaiseksi ei kuitenkaan tätä työtä 25186: tueta mitenkään valtion varoin, vaikka samanai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25187: kaisesti maanpuolustustahdon kannalta kielteistä 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 27.99 25188: työtä tekevää Siviilipalvelusmiesliittoakin tuetaan uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa 25189: opetusministeriön varoin. Siksi onkin tärkeää, et- vapaaehtoisen maanpuolustustyön tuke- 25190: tä vapaaehtoinen maanpuolustustyö saatetaan val- mzseen. 25191: tion tuen piiriin. 25192: 25193: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25194: 25195: Iiro Viinanen 25196: 1987 vp. 713 25197: 25198: Raha-asia-aloite n:o 672 25199: 25200: 25201: 25202: 25203: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion askartelunohjaa- 25204: jaopiston rakentamiseen Riihimäelle 25205: 25206: 25207: Eduskunnalle 25208: 25209: Valtion askartelunohjaajaopisto on tmmmut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25210: Riihimäellä 1950-luvulta asti sijaiten nykyisen Ka- taen, 25211: ran yläasteen tiloihin noin kymmenen vuotta sit- 25212: ten saneeratuissa tiloissa. Rakennus sellaisenaan ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25213: vastaa nykyisen opetustoiminnan vaatimuksia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25214: epäasiallisten työolosuhteiden vuoksi. Opiston 29. 60. 74 10 000 000 markkaa Valtion as- 25215: johtokunta onkin esittänyt ammattikasvatushalli- kartelunohjaajaopiston rakentamiseen Rii- 25216: tukselle uusien tilojen rakentamista ensisijaisena himäelle. 25217: vaihtoehtona. Riihimäen kaupunki on ilmoitta- 25218: nut osoittavansa lahjoituksena tontin uudisraken- 25219: nukselle keskeiseltä paikalta. 25220: 25221: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25222: 25223: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25224: 714 1987 vp. 25225: 25226: Raha-asia-aloite n:o 673 25227: 25228: 25229: 25230: 25231: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen tiemestaripiirin 25232: tukikohdan rakentamiseen 25233: 25234: 25235: Eduskunnalle 25236: 25237: Riihimäen tiemestaripiiri to1m11 tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25238: vanhoissa ja ahtaissa tiloissa kaupunkialueen sisäl- taen, 25239: lä. Uuden tukikohdan rakentamista on kaavailtu 25240: jo vuosikausia toimintojen järkeistämisen ja asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25241: tuskeskuksen sisältä pois siirtymisen vuoksi. Uu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25242: delle tukikohdalle on Kirjauksen alueelta osoitet- 31.24.74 5 000 000 markkaa Riihimäen 25243: tu alue, jonka tuntumaan on vastikään saatu myös tiemestaripiirin tukikohdan rakentami- 25244: kunnallistekniikka, joten rakentamiselle on kau- seen. 25245: pungin taholta luotu hyvät edellytykset. 25246: 25247: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25248: 25249: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25250: 1987 vp. 715 25251: 25252: Raha-asia-aloite n:o 674 25253: 25254: 25255: 25256: 25257: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoritien rakentami- 25258: seen välille Helsinki-Hämeenlinna 25259: 25260: 25261: Eduskunnalle 25262: 25263: Valtatie n:o 3 on nykyisellään Etelä-Suomen varoja eteläpäähän, mutta rakennustyön jatkumi- 25264: vilkkaimmin liikennöity valtatie, jolla liikenteen- sen turvaamiseksi tulee rahoitus työn jatkumiseksi 25265: välityskyky ylittyy jo tavallisina arkipäivinäkin osoittaa myös pohjoisemmille tieosuuksille. 25266: useaan kertaan. Liikennemäärät kasvavat vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25267: tain yli 6 %, mikä aiheuttaakio sen, että vuosi- taen, 25268: kymmenen lopulla välityskyky ylittyy kaikkina 25269: vuorokaudenaikoina. Kyseinen valtaväylä Helsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25270: gistä pohjoiseen on myös raskaan liikenteen run- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25271: saasti käyttämä ja palvelee tien vaikutuspiirissä 31. 24. 77 100 000 000 markkaa moottori- 25272: olevan teollisen ja muun elinkeinoelämän tarpei- tien rakentamiseen välzlle Helsinki- 25273: ta. Moottoritien rakentamiseen onkin osoitettu Hämeenlinna. 25274: 25275: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25276: 25277: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25278: 716 1987 vp. 25279: 25280: Raha-asia-aloite n:o 675 25281: 25282: 25283: 25284: 25285: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Hausjärven 25286: välisten tieyhteyksien parantamiseen 25287: 25288: 25289: Eduskunnalle 25290: 25291: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyksien sellä paikallaan kunnostettuna, päällystettynä ja 25292: parantamiseksi on jo lukuisia vuosia haettu ratkai- pitäen se TVL:n hoidossa. 25293: sua. Nykyisin ainoastaan yhteys kantatien n:o 54 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25294: kautta täyttää nykyisille liikennemäärille asetetta- taen, 25295: vat vaatimukset, mutta ainoastaan Riihimäen ja 25296: Oitin välillä, jättäen Hausjärven kunnan Hikiän ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25297: taajaman ympäristöineen hankalan tieyhteyden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25298: taakse. Tämän asiantilan korjaamiseksi tulisi pi- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Rtihimäen ja 25299: kaisesti selvittää tieyhteyden parantaminen Riihi- Hausjärven välisten tieyhteyksien paranta- 25300: mäeltä Karhiin samalla huolehtien siitä, että ete- miseksi. 25301: läinen yhteys Selänojan kautta säilytetään nykyi- 25302: 25303: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25304: 25305: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25306: 1987 vp. 717 25307: 25308: Raha-asia-aloite n:o 676 25309: 25310: 25311: 25312: 25313: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perähuhdan risteyksen va- 25314: laisemiseksi kantatiellä n:o 54 25315: 25316: 25317: Eduskunnalle 25318: 25319: Kantatien n:o 54 ja Turun-Hämeenlinnan maila myös muutaman asuintalon saamisen säh- 25320: valtatien risteys on osoittautunut pimeällä erittäin köistyksen piiriin. 25321: vaaralliseksi huonon näkyvyyden vuoksi. Erityises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25322: ti Riihimäen suunnasta risteystä ei merkeistä huo- taen, 25323: limatta ole helppo havaita ja toistuvasti esim. ko- 25324: rokkeella olevat liikennemerkit ajetaan nurin hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25325: täjarrutusten seurauksena. Risteyksen havaitsemi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25326: sessa on samanlaisia ongelmia myös muista suun- 31.24.77 200000 markkaa Perähuhdan 25327: nista ajettaessa. Oleellisen parannuksen saisi ai- risteyksen valaisemiseen kantatiellä n:o 25328: kaan risteyksen valaiseminen, joka edellyttäisi pa- 54. 25329: rin kilometrin sähkölinjan vetoa mahdollistaen sa- 25330: 25331: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25332: 25333: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25334: 718 1987 vp. 25335: 25336: Raha-asia-aloite n:o 677 25337: 25338: 25339: 25340: 25341: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Riihi- 25342: mäen kappaletavaraterminaalin peruskorjaukseen 25343: 25344: 25345: Eduskunnalle 25346: 25347: Riihimäen kappaletavaraterminaali toimii Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25348: meenlinnan, Lohjan, Hyvinkään ja Riihimäen taen, 25349: alueiden kappaletavaran kuljetuskeskuksena. Toi- 25350: mintojen voimakkaasti laajentuessa on nykyisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25351: terminaalin vanha osa osoittautunut epäkäytän- 1988 tulo- ia menoarvioon momenttlle 25352: nölliseksi ja kunnoltaan kehnoksi. Työntekijöiden 31.90.74 2000000 markkaa Valtionrau- 25353: sosiaaliset tilat ovat niin ikään ala-arvoiset. Val- tateiden Riihimäen kappaletavaratermi- 25354: tionrautateiden toimintojen tehostaminen ei voi naalin korjaamiseen. 25355: onnistua nykyisessä kunnossa olevassa terminaalis- 25356: sa ja siksi olisikin pikaisesti osoitettava varat van- 25357: han terminaalin perusparannukseen. 25358: 25359: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25360: 25361: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25362: 1987 vp. 719 25363: 25364: Raha-asia-aloite n:o 678 25365: 25366: 25367: 25368: 25369: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuusyritysten lai- 25370: nojen korkotukeen 25371: 25372: 25373: Eduskunnalle 25374: 25375: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rahoitusti- Kyseinen järjestelmä on kuitenkin lopetettu jo 25376: lanteen helpottamiseksi sekä uusien yritysten pe- vuosia sitten, vaikka sen merkitys valtiontaloudes- 25377: rustamisen kannustamiseksi oli 1960-luvulla ja sa oli vähäinen ja järjestelmä oli kaikin puolin ter- 25378: vielä 1970-luvun alussa käytössä nk. korkotuki- veempi kuin nykyisen avustuslinjan käyttäminen. 25379: luottojärjestelmä. Sen mukaisesti valtion korkotu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25380: ki oli lainan ottohetkellä suurimmillaan ja pieneni taen, 25381: laina-ajan loppua kohti. Laina sai PKT-yritysten 25382: varauksettoman tuen etenkin kun KTM:n asian- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25383: tuntevalla opastuksella ja hakemusten joustavalla 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25384: käsittelyllä Iainansaanti yleensä toteutui ilman markkaa pienteollisuusyritysten lainojen 25385: liiallista byrokratiaa. korko tukeen. 25386: 25387: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25388: 25389: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25390: 720 1987 vp. 25391: 25392: Raha-asia-aloite n:o 679 25393: 25394: 25395: 25396: 25397: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen teollisuus- 25398: kylien korkotukeen 25399: 25400: 25401: Eduskunnalle 25402: 25403: Tehtäessä päätöstä teollisuuskylien perustami- pysyvää työpaikkaa PKT-yrityksiin, jotka on pe- 25404: sesta Etelä-Suomeen luvattiin järjestää myös kor- rustettu teollisuuskylään. 25405: kotuki kylien rahoitusaseman tukemiseksi. Etelä-Suomen teollisuuskylien kehittymisen ja 25406: Käytännössä kuitenkin teollisuuskylät saavat ai- rahoitusaseman turvaamiseksi olisi tärkeää, että 25407: noastaan INRA:n rahoitusta normaalien lainaeh- hankkeisiin voitaisiin saada korkotukea varsinkin, 25408: tojen puitteissa. Varsinaisesta taloudellisesta tues- kun markkamääräinen vaikutus on valtion budje- 25409: ta ei siis ole kyse. tissa perin vähäinen. 25410: Teollisuuskyläpäätösten jälkeen on tehty pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25411: töksiä erityistukialueista Etelä-Suomessa, ja näin taen, 25412: ollen mm. Valkeakosken kaupunki on päässyt sa- 25413: maisen INRA:n rahoituksen piiriin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25414: Kokemukset työllisyyden kohentamisessa kysei- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 5 00 000 25415: sillä paikkakunnilla ovat pelkästään myönteisiä. markkaa Etelä-Suomen teollisuuskylien 25416: Mm. Riihimäelle on näin voitu luoda 660 uutta korko tukeen. 25417: 25418: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25419: 25420: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 25421: 1987 vp. 721 25422: 25423: Raha-asia-aloite n:o 680 25424: 25425: 25426: 25427: 25428: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Hennalan varuskunnan raken- 25429: nusten peruskorjaukseen Lahdessa 25430: 25431: 25432: Eduskunnalle 25433: 25434: Hennalan kasarmialue Lahdessa on jäänyt vä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25435: hälle huomiolle ja rakennusten kunto on päässyt taen, 25436: erittäin heikoksi. Tästä johtuen peruskorjaustar- 25437: vetta on runsaasti. Lisäksi varuskunnan toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25438: nalliset tarpeet vaativat myös täysin uusia raken- 1988 tulo- ja menoarvioon 14 000 000 25439: nuksia. markkaa Sotilaspoliisikoulun käyttöön tu- 25440: Sotilaspoliisikoulun käyttöön tulevan raken- levan rakennuksen n:o 22 ja Hämeen ryk- 25441: nuksen n:o 22 peruskorjaukseen tarvitaan n. mentin käyttöön tulevan kasarmiraken- 25442: 4 000 000 markkaa, ja Hämeen rykmentin käyt- nuksen n:o 24 eteläpään peruskorjauk- 25443: toon tulevan kasarmirakennuksen n:o 24 seen. 25444: eteläpään peruskorjauksen kustannukset ovat 25445: 9 900 000 markkaa. 25446: 25447: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25448: 25449: Matti Viljanen 25450: 25451: 25452: 25453: 25454: 48 270416F 25455: 722 1987 vp. 25456: 25457: Raha-asia-aloite n:o 681 25458: 25459: 25460: 25461: 25462: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan kirjastotalon rakenta- 25463: miseen 25464: 25465: 25466: Eduskunnalle 25467: 25468: Asikkalan kirjastotalohanke on suuruudeltaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25469: 1000 m 2 • Kustannusarvio on 7,5 milj.mk. Suun- taen, 25470: niteltu rakennusaika on 1990-1992. 25471: Nykyinen kunnan pääkirjasto toimii ahtaissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25472: kellaritiloissa, joissa on mahdotonta kehittää kir- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 25473: jaston toimintoja nykyajan vaatimustasoa vastaa- markkaa Asikkalan kunnan kirjastotalon 25474: vaksi. rakentamiseen. 25475: 25476: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25477: 25478: Matti Viljanen 25479: 1987 vp. 25480: 723 25481: Raha-asia-aloite n:o 682 25482: 25483: 25484: 25485: 25486: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden sairaanhoito-oppilai- 25487: toksen laajennukseen 25488: 25489: 25490: Eduskunnalle 25491: 25492: Lahden sairaanhoito-oppilaitos on ollut käytös- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25493: sä kolme vuotta. Jo rakennettaessa tiedettiin, että taen, 25494: oppilaitoksesta tulee liian pieni keskiasteen 25495: koulu-uudistusta silmällä pitäen. Oppilaitoksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25496: on 270 oppilasta. Keskiasteen koulutuksen alkaes- 1988 tulo- ia menoarvioon 13 000 000 25497: sa opetustilat pitäisi löytyä 430 oppilaalle. Lisära- markkaa Lahden sairaanhoito-oppzJaitok- 25498: kennuksen laajuudeksi on suunniteltu 2 000 m 2 , sen laa;'ennukseen. 25499: jonka kustannusarvio on n. 13 milj. markkaa. Li- 25500: särakennus sisältää luokkahuoneita, keittiön ja so- 25501: siaaliset tilat. 25502: 25503: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25504: 25505: Matti Viljanen 25506: 724 1987 vp. 25507: 25508: Raha-asia-aloite n:o 683 25509: 25510: 25511: 25512: 25513: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kujalan maatalousoppilaitok- 25514: sen oppilasasuntolan rakentamiseen 25515: 25516: 25517: Eduskunnalle 25518: 25519: Kujalan maatalousoppilaitos to1m11 tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25520: kellä puutteellisissa tiloissa, mikä haittaa oppilai- taen, 25521: toksen toimintaa. Maatalousoppilaitos tarvitsisi 25522: uuden oppilasasuntolan. Lisäksi koulurakennus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25523: tulisi peruskorjata ja tehdä siinä muutostyöt. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25524: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 12 markkaaKujalan maatalousopptlaitoksen 25525: milj. mk. oppzlasasuntolan rakentamista varten. 25526: 25527: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25528: 25529: Matti Viljanen 25530: 1987 vp. 725 25531: 25532: Raha-asia-aloite n:o 684 25533: 25534: 25535: 25536: 25537: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan urheilukentän raken- 25538: tamiseen 25539: 25540: 25541: Eduskunnalle 25542: 25543: Asikkalan urheilukentälle on suunniteltu tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25544: väksi peruskorjaus, jonka yhteydessä 300 metrin 1988 tulo- ja menoarvioon 2 600 000 25545: rata muutetaan 400-metriseksi. Hankkeen kustan- markkaa Asikkalan urheilukentän raken- 25546: nusarvio on 2,6 milj. markkaa. tamiseen. 25547: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25548: taen, 25549: 25550: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25551: 25552: Matti Viljanen 25553: 726 1987 vp. 25554: 25555: Raha-asia-aloite n:o 685 25556: 25557: 25558: 25559: 25560: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 parantamiseen 25561: välillä Lahti-Salpakangas 25562: 25563: 25564: Eduskunnalle 25565: 25566: Valtatien n:o 12 parantaminen välillä Lahti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25567: Salpakangas on erittäin tärkeä ja kiireellinen han- taen, 25568: ke. Liikennemäärät ovat viime vuosina lisäänty- 25569: neet jyrkästi ja tulevat edelleen ennusteiden mu- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25570: kaan kasvamaan voimakkaasti. Tie on nykyään 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25571: tukkoinen ja liikenneturvallisuudeltaan heikko. markkaa valtatien n:o 12 parantamiseen 25572: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yli 40 milj. välillä Lahti-Salpakangas. 25573: mk. 25574: 25575: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25576: 25577: Matti Viljanen 25578: 1987 vp. 727 25579: 25580: Raha-asia-aloite n:o 686 25581: 25582: 25583: 25584: 25585: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 Kosken Hl. 25586: sisääntuloteiden liittymien rakentamiseen 25587: 25588: 25589: Eduskunnalle 25590: 25591: Kosken Hl. sisääntuloeiden liittymien (valtatie Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25592: n:o 12) ja kevyen liikenteen väylien rakentamis- taen, 25593: suunnitelma on ollut vireillä jo useita vuosia. 25594: Kunta on laadituttanut kevyen liikenteen väyläs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25595: töstä tiesuunnitelman. Nykyiset sisääntuloteiden 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 25596: liittymät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin vaaralliset, markkaa valtatien n:o 12 Kosken Hl. si- 25597: koska niitä ei ole varustettu kääntymiskaistoilla ja sääntuloteiden lzi'ttymien rakentamiseen. 25598: niistä puuttuu valaistus. 25599: 25600: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25601: 25602: Matti Viljanen 25603: 728 1987 vp. 25604: 25605: Raha-asia-aloite n:o 687 25606: 25607: 25608: 25609: 25610: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Viilähteen liittymän rakenta- 25611: miseen valtatielle n:o 12 Nastolassa 25612: 25613: 25614: Eduskunnalle 25615: 25616: Valtatie n:o 12 Lahdesta Nastolaan on välillä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25617: Joutjärven liittymä-Nastolailman liittymää. Vii- taen, 25618: lähteen kasvava taajama lähialueineen, sekä Ori- 25619: mattilasta tulevan maantien n:o 169liikenne Lah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25620: teen ja Kouvolan suuntaan on maantien n:o 312 1988 tulo- ja menoarvioon 13 000 000 25621: varassa. Tästä aiheutuu merkittäviä matkojen pi- markkaa Vzllähteen liittymän rakentamis- 25622: tenemisiä sekä epätarkoituksenmukaista liiken- ta varten. 25623: nettä, jotka voitaisiin poistaa rakentamalla liitty- 25624: mä Villähteelle. 25625: 25626: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25627: 25628: Matti Viljanen 25629: 1987 vp. 729 25630: 25631: Raha-asia-aloite n:o 688 25632: 25633: 25634: 25635: 25636: Viljanen: Määrärahojen osoittamisesta maantien n:o 314 parantami- 25637: seen ja Käkisalmensillan rakentamiseen 25638: 25639: 25640: Eduskunnalle 25641: 25642: Maantien n: o 314 parantaminen välillä Sysmä Tällöin hankkeen kokonaiskustannusarvio oli- 25643: - Vääksy valmistuu Mikkelin piirin osalta koko- si n. 13 milj. mk ja se tulisi toteuttaa vuosina 25644: naan ja Hämeen piirin osalta Vähä-Pulkkilaan 1988-89. 25645: vuoden 1987 aikana. Hankkeen loppuun saatta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25646: minen vaatii vielä 1,5 km:n tieosuuden paranta- taen, 25647: misen Vähä-Pulkkilasta Vääksyn suuntaan. 25648: Maantien n:o 314 Sysmä-Vääksy tiehankkee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25649: seen kuuluu myös Käkisalmensillan uudelleen ra- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25650: kentaminen. Ottaen huomioon veneilyn kehittä- markkaa maantien n:o 314 parantamis- 25651: mismahdollisuuksien turvaamisen, matkailulliset töitå. varten Vähä-Pulkkzfasta Vääksyn 25652: ja ympäristönhoidolliset tekijät, tulisi silta toteut- suuntaan ja 7 000 000 markkaa Käkisal- 25653: taa 14 metrin korkuisena kaarisiltana. menstflan rakentamista varten. 25654: 25655: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25656: 25657: Matti Viljanen 25658: 730 1987 vp. 25659: 25660: Raha-asia-aloite n:o 689 25661: 25662: 25663: 25664: 25665: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3134 perusparan- 25666: tamiseen sekä kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Nastolassa 25667: 25668: 25669: Eduskunnalle 25670: 25671: Maantie n:o 3134 välillä Nastolan kirkonkylä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25672: Pajulahden urheiluopisto vaatii nopeaa peruspa- taen, 25673: rantamista ja tien osaksi uudelleen rakentamista. 25674: Pajulahden urheiluopiston palvelujen monipuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25675: listuminen ja runsas loma-asutus ovat huomatta- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 25676: vasti lisänneet liikennemääriä. Urheiluopistolle markkaa maantien n:o 3134 perusparan- 25677: suuntautuva vilkas kevytliikenne tekee nykytilan- tamiseen ja rakentamiseen sekä kevyen 25678: teessa tiestä liikenneturvallisuudeltaan erittäin liikenteen väylän rakentamiseen Nasto- 25679: vaarallisen. lan kirkonkylästä Kumian myllylle. 25680: 25681: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25682: 25683: Matti Viljanen 25684: 1987 vp. 731 25685: 25686: Raha-asia-aloite n:o 690 25687: 25688: 25689: 25690: 25691: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Levannon-Kosken Hl.- 25692: Putulan maantien perusparantamiseen 25693: 25694: 25695: Eduskunnalle 25696: 25697: Valtatieltä n:o 4 Levannolta Koskelie Hl. ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25698: edelleen Putulaan kulkeva seudullinen tie vaatisi taen, 25699: perusparantamista. 25700: Rakentaminen tulisi aloittaa välillä maantie n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25701: 295 Levanto-Huljala. Tieosuuden pituus on 30 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 25702: km ja kustannusarvio 30 milj. mk. Em. tieosuuden markkaa maantien perusparantamistöi- 25703: liikennemäärät ovat nousussa ja raskaan liikenteen den aloittamiseen välillä Levanto-Koski 25704: hoitaminen on hyvin hankalaa ja liikenneturvalli- Hl. -Putula. 25705: suuden kannalta vaarallista. 25706: TVL:n suunnitelmissa tien yleissuunnittelu on 25707: merkitty alkavaksi v. 1988. 25708: 25709: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25710: 25711: Matti Viljanen 25712: 732 1987 vp. 25713: 25714: Raha-asia-aloite n:o 691 25715: 25716: 25717: 25718: 25719: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta laiturien rakentamiseen Päijän- 25720: teen järvialueelle 25721: 25722: 25723: Eduskunnalle 25724: 25725: Päijänteen järvialueen kehittäminen vaatii kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25726: nollisen laituriverkoston rakentamista. Viime vuo- taen, 25727: sina on laituri- ja satamatilanne parantunut, mut- 25728: ta esim. vilkastunut järvimatkailu ja kalastuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25729: kehittäminen vaativat vielä toimenpiteitä. Kii- 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 25730: reellisimpiä rakentamiskohteita ovat Hollolan kaa Hollolan kk:n laivalaiturin rakentami- 25731: kk:n laivalaiturin ja Padasjoen kk:n kalastuslaitu- seen ja 520 000 markkaa Padasjoen kk:n 25732: rin rakentaminen. kalastuslaiturin rakentamiseen. 25733: 25734: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25735: 25736: Matti Viljanen 25737: 1987 vp. 733 25738: 25739: Raha-asia-aloite n:o 692 25740: 25741: 25742: 25743: 25744: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän 25745: parantamiseen 25746: 25747: 25748: Eduskunnalle 25749: 25750: Vesivehmaan lentokenttä tulisi saattaa IFR- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25751: kentäksi. Se vaatii maanrakennustöitä, kentän taen, 25752: päällysteen leventämistä ja jatkamista ja rullaus- 25753: tien päällystämistä sekä radiomajakoiden, lähesty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25754: misvalolinjojen ja viesti- ja säähavaintolaitteiden 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 25755: asentamista. Maanrakennustyöt ja laitehankinnat 31.47.41 500 000 markkaa Vesivehmaan 25756: voidaan jakaa suoritettavaksi kolmen vuoden aika- lentokentå"n saattamiseksi turvallisuusvaa- 25757: na, ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,4 timukset täyttäväksi mittarzlähestymis;ar- 25758: mmk. Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon jestelmällä varustetuksi 2. luokan lento- 25759: tulisi varata 0,5 milj. mk työn käynnistämiseen. kentäksi. 25760: 25761: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25762: 25763: Matti Viljanen 25764: 734 1987 vp. 25765: 25766: Raha-asia-aloite n:o 693 25767: 25768: 25769: 25770: 25771: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kelveneen luonnonsuojelu- 25772: alueen maiden hankkimiseen 25773: 25774: 25775: Eduskunnalle 25776: 25777: Kelveneen saaristoalue muodostaa ainutlaatui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25778: sen suojelu- ja virkistysaluekokonaisuuden Etelä- taen, 25779: Suomessa. Kelveneen merkitys on entisestään kas- 25780: vanut, kun Etelä-Suomen rantoja on viime vuosi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25781: kymmeninä rakennettu. Valtioneuvoston 12.2. 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 25782: 1987 tekemä periaatepäätös Kelveneen luonnon- markkaa Kelveneen luonnonsuojelualuee- 25783: suojelualueen perustamisesta mahdollistaa alueen seen kuuluvien maiden hankkimiseen val- 25784: kehittämisen kansalaisten tutustumis- ja virkistys- tion omistukseen. 25785: kohteena sekä rauhoitusalueena. Maan ostot val- 25786: tiolle tulisi toteuttaa vapaaehtoisin kaupoin, 25787: maanvaihtoja käyttäen. 25788: 25789: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 25790: 25791: Matti Viljanen 25792: 1987 vp. 735 25793: 25794: Raha-asia-aloite n:o 694 25795: 25796: 25797: 25798: 25799: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiespiirien kanslioi- 25800: den konttorikoneiden uusimiseen Vaasan läänissä 25801: 25802: 25803: Eduskunnalle 25804: 25805: Nimismiespiirien kanslioiden konttorikoneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25806: lanne on jo vuosia ollut vaikea. Koneet ovat suu- taen, 25807: rimmaksi osaksi vanhoja ja käyttöön soveltumat- 25808: tomia. Vanhojen koneiden korjaukseen ei ole ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25809: lut kaikissa lääneissä riittäviä varoja. 1988 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark- 25810: Kaikilla toimenhaltijoilla ei ole ollut edes vält- kaa Vaasan läänin nimismiespiirien kans- 25811: tämättömiä koneita lainkaan käytettävissään ko- lioiden konttorikoneiden uusimiseen. 25812: neiden vähyyden vuoksi. 25813: Suurin tarve on elektronisista kirjoitus- ja lasku- 25814: koneista. 25815: 25816: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987 25817: 25818: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi 25819: 736 1987 vp. 25820: 25821: Raha-asia-aloite n:o 695 25822: 25823: 25824: 25825: 25826: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiik- 25827: kijuhlien kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 25828: 25829: 25830: Eduskunnalle 25831: 25832: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ohjelman jäänyt toistuvasti tarvetta alhaisemmaksi. Tämän 25833: rungon muodostavat suomalainen kansanmusiik- takia järjestäjät ovat toistuvasti joutuneet rajoitta- 25834: ki noin 2 500 esiintyjän ja noin 80 000 aktiivisesti maan suunnitelmien toteuttamista valtionavus- 25835: tapahtumaan osallistuvan juhlavieraan voimin. tusta vastaavaksi. Tämä tuottaa järjestäjille jatku- 25836: Juhlilla on jo kahden vuosikymmenen näyttö ta- vasti suuria vaikeuksia saada tapahtuma sen saa- 25837: kanaan. Juhlat ovat säilyttäneet omintakeisen ja vuttaman kansallisen ja kansainvälisen aseman 25838: keskeisen aseman maamme kulttuurikesässä ja edellyttämällä tavalla toteutetuksi. 25839: juhlista on muodostunut maamme kansainvälistä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25840: kin kulttuurinvaihtoa ajatellen yksi tärkeimmistä tavasti, 25841: tapahtumista. 25842: Taloudellisilta voimavaroiltaan juhlien kanna- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25843: tusyhdistys on pieni, mutta sen velvoitteet kult- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 25844: tuuritoiminnan osalta ovat suuret. Kun valtiovalta kaa avustuksena Kaustisen kansanmusiik- 25845: osallistuu myös muiden vastaavien juhlien toi- kzjuhlien kannatusyhdistys ry:lle käytettä- 25846: minnan tukemiseen ja puitteiden kohentamiseen, väksi vuoden 1988 kesän Kaustisen kan- 25847: tuntuu perustellulta, että se osallistuisi riittävässä sanmusiikkzjuhlien järjestämiseen sekä 25848: määrin myös Kaustisen tapahtuman tukemiseen. juhlakeskuksen kehittämis- ja rakentamis- 25849: Valtionavustus tapahtumalle ei kuitenkaan ole kustannuksiin. 25850: seurannut yleistä kustannustason nousua, vaan on 25851: 25852: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 25853: 25854: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 25855: 1987 vp. 737 25856: 25857: Raha-asia-aloite n:o 696 25858: 25859: 25860: 25861: 25862: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten lainojen 25863: myöntämiseksi maaseudulle viljelijöiksi siirryville 25864: 25865: 25866: Eduskunnalle 25867: 25868: Maaseutumme on autlottunut voimakkaasti. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- 25869: Tämä ei kuitenkaan ole maamme kehitykselle me kunnioittaen, 25870: hyväksi, vaan suuntaa olisi muutettava maaseu- 25871: dun auttamiseksi pääsemään jälleen kukoistavaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25872: koko kansakuntamme edun mukaisesti. Tämän 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25873: vuoksi olisi myönnettävä Ruotsista ja kaupungeis- markan määrärahan halpakorkoisien 1 25874: ta muunaville 1 prosentin korolla halpakorkoisia prosentin korolla myönnettävien lainojen 25875: lainoja maata ostaville, joilla on tarkoitus ruveta maksamiseksi niille, jotka siirtyvät maa- 25876: perhe- ja pienviljelijöiksi. seudulle viljelzjoiksi. 25877: 25878: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 25879: 25880: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 25881: 25882: 25883: 25884: 25885: 49 270416F 25886: 738 1987 vp. 25887: 25888: Raha-asia-aloite n:o 697 25889: 25890: 25891: 25892: 25893: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoiteverosta aiheutuvia 25894: kustannuksia vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja 25895: pienviljelmille 25896: 25897: Eduskunnalle 25898: 25899: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25900: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeetto- nioittavasti , 25901: masti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden kulut- 25902: tajahinnat kohtuulliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25903: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää eri- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25904: tyistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas rasitus markan ylimääräisen määrärahan lannoi- 25905: viljelijöille. Näistä syistä SMP katsoo, että perhe- teveron kustannuksia vastaavan avustuk- 25906: ja pienviljelijöille olisi palautettava lannoiteveron sen suorittamiseksi perhe- ja pienviljelmil- 25907: heille aiheuttamat kustannukset joustavasti ja il- le vuodelta 1988. 25908: man byrokratiaa. 25909: 25910: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 25911: 25912: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 25913: 1987 vp. 739 25914: 25915: Raha-asia-aloite n:o 698 25916: 25917: 25918: 25919: 25920: Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien saattamiseksi 25921: sukupolvenvaihdoseläkettä vastaavien etujen piiriin 25922: 25923: 25924: Eduskunnalle 25925: 25926: Turkistarhaus muodostaa maassamme jo huo- tarhojen jatkamismahdollisuuden useilla turkis- 25927: mattavan elinkeinon. Useilla tiloilla on turkistar- tarhatiloilla. 25928: hauksesta muodostunut pääasiallinen toimeentu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25929: lomuoto, joka on korvannut entisen maanviljelyn vasti, 25930: ja karjanhoidon. 25931: Turkistarhaus voidaan täydellä syyllä rinnastaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25932: karjanhoitotilaan, sillä sen harjoittaminen tapah- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25933: tuu samantyyppisissä olosuhteissa ja pitkälti sa- markan määrärahan, jolla mahdollistettai- 25934: moin ehdoin kuin karjatilan pitäminen. Tämän siin turkistarhaajille sukupolvenvaihdos- 25935: takia tulisi myös turkistarhaajille saada järjestetyk- eläkettä vastaavien taloudellisten etujen 25936: si maanviljelijöiden sukupolvenvaihdoseläkkeen maksaminen. 25937: tyyppinen eläkejärjestelmä. Tämä turvaisi turkis- 25938: 25939: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 25940: 25941: Raimo Vistbacka 25942: 740 1987 vp. 25943: 25944: Raha-asia-aloite n:o 699 25945: 25946: 25947: 25948: 25949: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta hukkakauran hävittämis- 25950: kustannusten korvaamiseksi viljelijöille 25951: 25952: 25953: Eduskunnalle 25954: 25955: Hukkakaura on levinnyt laajoille alueille maas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25956: samme. Se on tullut ulkomailta tuotetun siemen- nioittavasti, 25957: viljan mukana maahamme joskus vuonna 1968. 25958: Valtio ottaa nykyisin osaa hukkakauran hävit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25959: tämistoimenpiteisiin 50 % :lla. Hävittämistoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 25960: menpiteet ovat viljelijöille taloudellisesti ylivoi- 30.34.42 JO 000 000 markan lisämäärä- 25961: maisen raskaat. Ellei valtio kokonaisuudessaan rahan avustuksiksi viljelijöille hukkakau- 25962: korvaa viljelijöille näitä kustannuksia, ei hukka- ran hiivittlimisestä johtuvien kustannusten 25963: kamaa maastamme pystytä hävittämään koskaan. täysimääräisenä korvaamiseksi. 25964: 25965: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 25966: 25967: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 25968: 1987 vp. 741 25969: 25970: Raha-asia-aloite n:o 700 25971: 25972: 25973: 25974: 25975: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perustamiseksi 25976: Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen Seinäjoen aluelaborato- 25977: rioon 25978: 25979: Eduskunnalle 25980: 25981: Seinäjoen kaupunki on kustannuksellaan sa- jopa epidemialuontoisesti esiintynyt saimonella- 25982: neerannut ja osin uudisrakentanut Valtion eläin- ja penikkatautitapauksia niin karjatiloilla kuin 25983: lääketieteellisen laitoksen Seinäjoen aluelaborato- alueen kettutarhoillakin. 25984: riota varten toimitalon. Nyt aluelaboratoriolla on Aluelaboratorion käyttöön tulisi laboratorion 25985: käytössään 1 140 m 2 :n suuruiset asianmukaiset suuren käyttökuormituksen takia ja toiminnan te- 25986: nykypäivän vaatimuksia vastaavat toimitilat. hostamiseksi saada vuoden 1988 alusta lukien li- 25987: Seinäjoen aluelaboratoriossa on tällä hetkellä sää ainakin yksi eläinlääkärin virka ja yksi laboran- 25988: viisi viranhaltijaa, nimittäin kaksi eläinlääkäriä, tin virka. 25989: yksi laborantti, yksi toimistohenkilökuntaan kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25990: luva sekä yksi vahtimestari-talonmies. Aluelabora- taen, 25991: torion perustamisen yhteydessä suunniteltiin, että 25992: aikanaan laboratoriossa tulisi työskentelemään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25993: 14-15 henkilöä, joista 4-5 on saanut eläinlää- 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 25994: kärikoulutuksen. Lisähenkilökuntaa ei kuitenkaan kaa eläinlääkärin viran ja laborantin viran 25995: ole saatu. perustamiseksi Valtion eläinlääketieteelli- 25996: Lisähenkilökunnan tarve on ollut erittäin suuri sen laitoksen Seinäjoen aluelaboratorioon. 25997: varsinkin viime vuoden aikana, jolloin alueella on 25998: 25999: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26000: 26001: Raimo Vistbacka ]. Juhani Kortesalmi 26002: 742 1987 vp. 26003: 26004: Raha-asia-aloite n:o 701 26005: 26006: 26007: 26008: 26009: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsuan ja Känsäkankaan 26010: välisen tien peruskorjaamiseksi 26011: 26012: 26013: Eduskunnalle 26014: 26015: Vaasan läänin alueella kulkevasta Halsuan- Tien kunnostuksesta on jo olemassa suunnitel- 26016: Känsäkankaan tiestä n:o 7511, kokonaispituudel- mat, kunhan toteuttamismäärärahat saadaan va- 26017: taan 21 km, on peruskorjattu viime vuosina Kän- ratuksi hankkeen käyntiin saattamiseksi. 26018: säkankaan puoleisesta päästä 6 km ja Halsuan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26019: puoleisesta päästä 3 km. Näiden välillä on perus- nioittavasti, 26020: korjattavaa tietä edelleen 12 km. Perusparantama- 26021: ton tie on liikenteelle kapea sekä huonokuntoi- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26022: nen. 1988 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 26023: Jäljellä oleva perusparantamaton tie tulisi pikai- kan määrärahan Halsuan-Känsäkankaan 26024: sesti saada myös perusparannetuksi, sillä tien #en n: o 7511 peruskorjaamiseksi nizftä 26025: kuntoon saaminen helpottaisi huomattavasti Kai- osin kuin peruskorjaus on vielä suon"tta- 26026: rinevan turveajoa sekä paikallista läpikulkua. matta. 26027: • 26028: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26029: 26030: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26031: 1987 vp. 743 26032: 26033: Raha-asia-aloite n:o 702 26034: 26035: 26036: 26037: 26038: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lentoken- 26039: tän laitteistojen kunnostamiseksi 26040: 26041: 26042: Eduskunnalle 26043: 26044: Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon toimesta aloi- le asettavat kuitenkin rajoituksensa lähinnä kiito- 26045: tettiin vuonna 1976 nk. Rengonharjun lentoken- radan pituus ja eräät kentän varusteet. Myös kun- 26046: tän rakentaminen Ilmajoen ja Seinäjoen rajan lä- nossapitokaluston, henkilökunnan sosiaalisten ti- 26047: heisyyteen n. 8 km Seinäjoelta Jalasjärven suun- lojen sekä tarvikkeiden kunnossapitokaluston säi- 26048: taan Ilmajoen kunnan alueelle. lytys- ym. tilojen puuttuminen hidastaa lentolii- 26049: Lentokentän rakentamisvastuu siirtyi myöhem- kenteen eteenpäinmenoa. 26050: min Rengonharju-Säätiölle, joka perustettiin ja Kentän saattamiseksi laitteineen asianmukai- 26051: merkittiin oikeusministeriön säätiörekisteriin seen kuntoon ja vertailukelpoiseksi muiden reitti- 26052: 31.3.1978. Säätiön osakkaina ovat Seinäjoen kau- liikennelentokenttien kanssa vaaditaan noin 5 26053: punki, Ilmajoen, Nurmon, Jalasjärven ja Peräsei- miljoonan markan lisäinvestoinnit. 26054: näjoen kunnat. Säätiön perustamisen yhteydessä Säätiön osakaskuntien rahoituksen varaan ei 26055: esitettiin tavoitteeksi säännöllinen reittilentolii- täysin voida tukeutua sen johdosta, että jäsenkun- 26056: kenne Seinäjoen talousalueelta Helsinkiin. tien avustukset tähän saakka ovat olleet jo useita 26057: Varsinaisen lentokentän ja siihen liittyvien miljoonia markkoja. Tämän johdosta valtion tulisi 26058: rakenteiden ja varusteiden rakentaminen edis- entistä voimallisemmin tukea lentokentän perus- 26059: tyi niin, että kevytreittiliikenteen kokeilu alkoi investoinnin rahoittamista ja toisaalta antaa avus- 26060: 14.2.1983 ja muuttui 1.12.1983 säännölliseksi tusta käyttökustannusten kattamiseen. 26061: kevytreittilentoliikenteeksi, jollaisena se jatkuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26062: edelleenkin. taen, 26063: Kokemukset liikenteestä ovat olleet erittäin 26064: myönteisiä, mistä on osoituksena lähes 80 % :n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26065: kuormitus jo kahden ensimmäisen toimintavuo- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 26066: den aikana. markkaa Rengonharjun lentokentän lait- 26067: Liikennettä harjoittavan lentoyhtiön valmiudet teiden saattamiseksi asianmukaiseen kun- 26068: suurempien koneiden hankkimiseksi ovat olemas- toon ja vertazlukelpoiseksi muiden reitti- 26069: sa. Elokuun 1986 alusta on osoitettu käyttöön lzikennelentokenttien kanssa. 26070: uudet 17-19-paikkaiset lentokoneet. Toiminnal- 26071: 26072: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26073: 26074: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26075: 744 1987 vp. 26076: 26077: Raha-asia-aloite n:o 703 26078: 26079: 26080: 26081: 26082: Vistb~cka ym.: Määrärahan osoittamisesta linja-autoliikenteen tuke- 26083: miseen 26084: 26085: 26086: Eduskunnalle 26087: 26088: Maamme linja-autoliikenne on kriisitilassa. Pai- pysäytettävä. Yhteiskunnan on tuettava taloudel- 26089: kallisliikennevuoroja on jo huomattavasti vähen- lisesti kannattamatonta linja-autoliikennettä niin, 26090: netty ja vähennykset jatkuvat. Noin neljäsosa vuo- että ainakin nykyinen linjaliikenteen taso voidaan 26091: roista on kannattamattomia. Jollei jotain pian säilyttää. 26092: tehdä, on uhkaamassa maaseudun paikallisliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26093: teen näivettyminen. tavasti, 26094: Linja-autovuorojen lopettaminen kaventaa eri- 26095: tyisesti maaseudun vanhusten, nuorten ja vähäva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26096: raisten elinmahdollisuuksia. Samalla se heikentää 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 26097: yleisestikin paikkakunnan kehitysedellytyksiä. markan määrärahan linja-autoliikenteen 26098: Kansalaisten tasa-arvon turvaamiseksi ja maaseu- tukemiseen. 26099: dun elinvoiman säilyttämiseksi tämä kehitys on 26100: 26101: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26102: 26103: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26104: 1987 vp. 745 26105: 26106: Raha-asia-aloite n:o 704 26107: 26108: 26109: 26110: 26111: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin rautatieaseman 26112: Iaiturikatosten rakentamisen suunnitteluun 26113: 26114: 26115: Eduskunnalle 26116: 26117: Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, jon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26118: ka päärautatieaseman laituritiloja ei ole katettu. 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 26119: Kun laiturit ovat hyvin pitkiä, aiheuttaa tämä eri- kan määrärahan Helsingin rautatieaseman 26120: tyisesti sadesäällä hankaluuksia matkustajille. Sa- Iaiturikatosten suunnittelun aloittami- 26121: moin talvinen lumipyry monesti tukkii vaihteita. seen. 26122: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 26123: taen, 26124: 26125: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26126: 26127: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26128: 746 1987 vp. 26129: 26130: Raha-asia-aloite n:o 705 26131: 26132: 26133: 26134: 26135: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:ntyö-ja sosiaalitilojen 26136: rakentamiseen ja kunnostamiseen 26137: 26138: 26139: Eduskunnalle 26140: 26141: Kustannustason yleinen kohoaminen ja Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26142: tionrautateiden vanhojen rakennusten kunnostus- taen, 26143: töiden laiminlyönti takavuosina edellyttäisivät 26144: työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen ja kunnostuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26145: seen varatravien määrärahojen huomattavaa lisää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26146: mistä. Näillä toimenpiteillä parannetaan myös 31.90. 74 10 000 000 markan määrärahan 26147: työllisyyttä Valtionrautateillä. Valtionrautateiden kiireellisiksi katsotta- 26148: Jotta Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilat saa- vz'en työ- ja sosiaalitzlojen rakentamiseen 26149: taisiin yleisesti hyväksyttyjen ohjeiden ja lakien se- ja kunnostamiseen. 26150: kä liikenteen edellyttämien palvelutasovaatimus- 26151: ten mukaiseen kuntoon, olisi tätä varten varattava 26152: määräraha valtion budjettiin. 26153: 26154: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26155: 26156: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 26157: 1987 vp. 747 26158: 26159: Raha-asia-aloite n:o 706 26160: 26161: 26162: 26163: 26164: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kiskoau- 26165: tokaluston hankkimiseksi 26166: 26167: 26168: Eduskunnalle 26169: 26170: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu- 26171: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su- lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän kalus- 26172: pistettavaksi vuosittain. Kun yhtenä perusteluna ton hankintaan sekä periaatepäätöksen saamiseksi 26173: käytetään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tulee hoi- 26174: suunnitelmaan perustuvaa poistumaa, tulee hen- tamaan henkilöpaikallisliikennettä muualla kuin 26175: kilöpaikallisliikenteen jatkaminen aiheuttamaan Helsingin lähiliikenteessä. 26176: kaukojuniin varatun vaunukaluston käyttöä die- Mikäli paikallisliikennettä, joka on myös kau- 26177: selvetovoimalla. kojunien jatkoliikennettä, tullaan hoitamaan 26178: Nykytilanteessa jouduttaneen yhteiskuntapo- myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla, on uu- 26179: liittisista ja kansantaloudellisista syistä tarkista- den paikallisliikenteeseen soveltuvan kaluston 26180: maan aikaisempia suunnitelmia. Mm. polttoai- hankinta aloitettava kiireellisesti. 26181: neiden hinnanmuodostus on liikennepolitiikassa- Tämän johdosta on valtion tulo- ja menoar- 26182: kin muodostunut niin keskeiseksi tekijäksi, että vioon varattava Valtionrautateiden vetokaluston 26183: koko yhteiskunnassa tapahtuvaa kuljetusjärjestel- ja vaunuston hankintaa ja valmistusta varten eri- 26184: mää tulee tarkastella myös kansantaloudellisesta tyismääräraha. 26185: näkökulmasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26186: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja taen, 26187: liikennelaboratorion suorittaman eri liikenne- 26188: muotojen energiankulutuksen vertailun perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26189: teella voidaan todeta, että rautateiden edullisuus 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle 26190: niin henkilöliikenteen hoitajana kuin tavaroiden 31.90.75 30 000 000 markkaa uuden die- 26191: kuljettajanakin on kiistatta maakuljetuksista paras selkäyttöisen kiskoautokaluston hankki- 26192: vaihtoehto. Tähän perustuen tulisi luopua rauta- miseksi. 26193: teiden paikallisliikenteen supistuksista ja selvittää 26194: mahdollisuudet taideliikenteen lisäämiseksi. 26195: 26196: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26197: 26198: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26199: 748 1987 vp. 26200: 26201: Raha-asia-aloite n:o 707 26202: 26203: 26204: 26205: 26206: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin kunnille kun- 26207: talaisten tekemien keksintöjen esittelemiseen 26208: 26209: 26210: Eduskunnalle 26211: 26212: Kaikille kuntalaisille tulee antaa mahdollisuus Uusien oivallusten nopea rekisteröinti vaikuttaa 26213: esittää oivalluksensa ennen kuin ne vanhenevat. myös tehokkaasti kansantuloon, ja näin saataisiin 26214: Keksiminen on vain uuden asian oivaltamista. patenttikauppa toimimaan kuten esim. Ruotsissa 26215: Vain hätä keinon keksii, ja useimmiten juuri va- ja Japanissa. 26216: rattomille tulee niitä tilanteita eniten, mutta oi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26217: vallusta toiselle voi esittää vasta kun se ensin on nioittavasti, 26218: täsmennetty patenttivaatimukseksi. Tämä edellyt- 26219: tää, että keksinnöstä on riittävän hyvät käytännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26220: tiedot, joiden mukaan vaatimus määritellään. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 26221: Koska valtio ei voi mitenkään tavoittaa niitä kan määrärahan avustuksina kunnzlle, jot- 26222: henkilöitä, jotka tarvitsevat ohjausta keksintöjen- ta ne voisivat taata kuntalaiszlle yhtäläisen 26223: sä rekisteröimiseen, tulee kuntien valtion avustuk- oikeuden esittää keksintönsä varallisuu- 26224: sella hankkia elinkeinoasiamiehen käyttöön hen- destaan rzippumatta kunnan antaman 26225: kilö, joka pystyy laatimaanmallisuoja-ja patentti- tuen ja neuvonnan avulla. 26226: anomukset niitä tarvitseville kuntalaisille. 26227: 26228: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26229: 26230: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26231: 1987 vp. 749 26232: 26233: Raha-asia-aloite n:o 708 26234: 26235: 26236: 26237: 26238: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta alkuavustuksiin pienyri- 26239: tysten perustamiseksi 26240: 26241: 26242: Eduskunnalle 26243: 26244: Työvoimaministeriön toimesta on työttömiä it- tajien vähentäessä jatkuvasti työvoimaansa on tär- 26245: sensä työllistäjiä tuettu viime aikoina heidän yrit- keää, että uusia työpaikkoja syntyy lisää ja ihmis- 26246: täjänäolonsa alkuvaiheessa toimeentuloa turvaa- ten työllisyys tulee täten turvattua. 26247: malla. Useita avustushakemuksia on jouduttu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26248: kuitenkin hylkäämään lähinnä rahan puutteen ja taen, 26249: yrityksen liian aikaisen aloittamisen vuoksi. Nämä 26250: yritykset ovat useimmiten pitemmällä tähtäimellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26251: kannattavia, mutta joutuvat todella kohtuutto- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 26252: man tiukoille taipaleensa alkuvaiheessa. Yhteis- markkaa myönnettäväksi alkuavustuksina 26253: kunnan kaikista muista tukimuodoista kyseiset myös muzlle kuin työttömzlle pienyritys- 26254: yritykset eivät yleensä hyödy mitään. Suurtyönan- ten perustamiseen. 26255: 26256: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26257: 26258: Raimo Vistbacka ] . Juhani Kortesalmi Marita Jurva 26259: 750 1987 vp. 26260: 26261: Raha-asia-aloite n:o 709 26262: 26263: 26264: 26265: 26266: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maksettavaksi ylimääräise- 26267: nä lisänä asevelvollisten kotiuttamisrahan korottamiseksi 26268: 26269: 26270: Eduskunnalle 26271: 26272: Varusmiesten suorittaessa asevelvollisuuttaan osaltaan olisi helpottamassa heille maksettavan 26273: muodostuu heidän taloudellinen asemansa varsin- kotiuttamisrahan korottaminen. Korotuksen tulisi 26274: kin varusmiespalveluksen loppuaikana varsin vai- kattaa ensimmäisten siviilissäoloviikkojen aiheut- 26275: keaksi. Kaikkia lomamatkoja eivät varusmiehet tamat elinkustannukset. 26276: vielä pysty suorittamaan ilmaismatkoina, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26277: heiltä kuluu varusmiespalveluksensa aikana run- tavasti, 26278: saasti omia varoja lomamatkojen suorittamiseen. 26279: Tämän lisäksi tulevat monet varusmiehille välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26280: mättömät kustannukset, joita heille maksettava 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 26281: pieni päiväraha ei peitä. markkaa maksettavaksi ylimääräisenä lisä- 26282: Tämän takia varusmiesten siviiliinpääsyn jäl- nä asevelvollisten kotiuttamisrahan korot- 26283: keisten päivien taloudellista tilannetta omalta tamiseksi 300 markalla. 26284: 26285: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26286: 26287: Raimo Vistbacka ] . Juhani Kortesalmi 26288: 1987 vp. 751 26289: 26290: Raha-asia-aloite n:o 710 26291: 26292: 26293: 26294: 26295: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perustamiseksi 26296: terveyskeskusten laboratorioihin 26297: 26298: 26299: Eduskunnalle 26300: 26301: Yksityis- ja erikoislääkäritasoisen hoidon vuoksi suus korkeatasoiseen terveyden- ja sairaanhoitoon 26302: pyritään yhä useammin kääntymään yksityislääkä- ja helpotettaisiin kustannuksia kokonaiskustan- 26303: reiden vastaanotoille niiden korkeammasta hin- nuksiin verraten kohtuuttoman kalliiden yksityi- 26304: nasta huolimatta. Koska yksityislääkäreiden vas- sissä laboratorioissa tehtyjen laboratoriotutkimus- 26305: taanotat ovatkin välttämättömyys nykyisellään kustannusten osalta. 26306: helpottamaan terveyskeskusten lääkärivastaanot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26307: tojen kuormitusta, olisi varsin kohtuullista, jos nioittavasti, 26308: paikalliset terveyskeskukset velvoitettaisiin teke- 26309: mään alueellaan toimivien yksityislääkäreiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26310: määräämiä laboratoriotutkimuksia terveyspalve- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 26311: luina. kan määrärahan laboratoriopalveluiden 26312: Tätä varten tulisi kartoittaa alueellisten terveys- parantamiseksi kuntien terveyskeskuksissa 26313: keskuslaboratorioitten henkilöstötarve ja perustaa olevissa laboratorioissa lisäämällä niihin 26314: virkoja vastaavassa suhteessa. tarvittavia virkoja. 26315: Näin saataisiin myös vähävaraisille mahdolli- 26316: 26317: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26318: 26319: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 26320: 752 1987 vp. 26321: 26322: Raha-asia-aloite n:o 711 26323: 26324: 26325: 26326: 26327: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta fysikaalisen hoidon kehit- 26328: tämiseksi terveyskeskuksissa 26329: 26330: 26331: Eduskunnalle 26332: 26333: Maamme terveyskeskuksissa annettava fysikaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26334: nen hoito on tällä hetkellä riittämätöntä. Tarve taen, 26335: fysikaalisen hoidon käyttöön olisi nykyistä huo- 26336: mattavasti suurempi ja kasvaa koko ajan. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26337: aiheuttaa paineita yksityisten fysikaalisten hoito- 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 26338: laitosten käyttöön, mikä ei taas terveyskeskuksen markan måäriirahan uusien virkojen ja 26339: kannalta ole paras mahdollinen vaihtoehto. Tä- hoitoon tarvittavien laitteiden hankkimi- 26340: män takia tulisi maamme terveyskeskusten fysi- seksi terveyskeskuksiin fystkaalisen hoidon 26341: kaalisten hoitomahdollisuuksien määrärahoja lisä- lisäämiseksi. 26342: tä tuntuvasti, niin että uusia virkoja näihin tehtä- 26343: viin sekä hoitoon tarvittavia laitteita pystyttäisiin 26344: riittävästi hankkimaan. 26345: 26346: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26347: 26348: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26349: 1987 vp. 753 26350: 26351: Raha-asia-aloite n:o 712 26352: 26353: 26354: 26355: 26356: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaankuljetuskokeilun 26357: aJoi ttamiseksi Vaasan terveyskeskuksessa 26358: 26359: 26360: Eduskunnalle 26361: 26362: Lääkintävahtimestarien ja sairaankuljettajien Vaasaan on valmistumassa vuoden 1987 aikana 26363: koulutus on keskiasteen koulu-uudistuksen myötä ajanmukainen terveyskeskus, johon on rakennettu 26364: selkiintymässä. Koulutus tuottaa ammattitaitoista asialliset tilat ambulansseja varten. Virkojen puu- 26365: henkilökuntaa tälle alalle. Heidän ammattitaiton- te estää näiden tilojen käyttöönoton. Kokeilun 26366: sa kehittäminen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen aloittaminen Vaasassa on myös työllisyyden kan- 26367: on yhteiskunnallemme ja jokaiselle kansalaiselle nalta perusteltua, koska siellä koulutetaan kysei- 26368: tärkeää, sillä potilasturvallisuuden vaarantamisel- seen ammattiin työvoimaa, josta suuri osa jää 26369: la aiheutetaan henkisiä ja taloudellisia kärsimyksiä työttömäksi tai työskentelee ammattiaan vastaa- 26370: yhteiskunnassa. Sairaankuljetushenkilöstön am- IDattornissa tehtävissä. Kokeilusta saatuja tuloksia 26371: mattitaidon ylläpitämiseksi ja heidän työpanok- voitaisiin hyödyntää valtakunnallisesti sairaankul- 26372: sensa hyödyntämiseksi olisi aloitettava kokeilu sai- jetuksen suunnitelmia laadittaessa. 26373: raankuljetuksen siirtämiseksi palokunnista ter- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26374: veyskeskuksiin paikkakunnilla, joilla se on tarkoi- taen, 26375: tuksenmukaista. Kuten tiedetään, on sairaankul- 26376: jettajien työstä alle 20 % hälytystyötä, joten hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26377: dän työpanostaan voitaisiin hyödyntää myös ter- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 26378: veyskeskusten poliklinikoilla palokuntia parem- kan määriirahan sairaankuljetuskokezlun 26379: min, koska kuljetuksissa useimmiten on lähtö- ja aloittamiseksi Vaasan terveyskeskuksessa. 26380: saapumispaikkana terveyskeskus. 26381: 26382: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 26383: 26384: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 26385: 26386: 26387: 26388: 26389: 50 270416F 26390: 754 1987 vp. 26391: 26392: Raha-asia-aloite n:o 713 26393: 26394: 26395: 26396: 26397: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaaloiden henkilökun- 26398: nan asunto-olojen parantamiseksi 26399: 26400: 26401: Eduskunnalle 26402: 26403: Sairaiden, invalidien ja vanhusten puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26404: nen hoito johtuu usein hoitohenkilökunnan vä- 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 26405: häisyydestä. Tämä puolestaan aiheutuu useimmi- markkaa uusien asuntojen rakentamiseksi 26406: ten hoitohenkilökunnan vaikeista asunto-oloista. sairaaloiden ja hoitolaitosten henkilökun- 26407: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- nalle. 26408: tavasti, 26409: 26410: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26411: 26412: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26413: 1987 vp. 755 26414: 26415: Raha-asia-aloite n:o 714 26416: 26417: 26418: 26419: 26420: Vistbacka: Määrärahan osoittamisesta työttömien työllistämiseen val- 26421: tion virastoissa ja laitoksissa 26422: 26423: 26424: Eduskunnalle 26425: 26426: Työttömissä henkilöissä on useita satoja sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 26427: sia, jotka voisivat hyödyttää valtiota työskentele- vasti, 26428: mällä valtion virastoissa tai laitoksissa sen sijaan, 26429: että yhteiskunta ei käytä hyväkseen heidän työpa- että Eduskunta ottaisi valtf;n vuoden 26430: nostaan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26431: Kuten toisaalta tiedämme, valtion virastoissa ja 34.50.02 50 000 000 mfirkan lisämäärä- 26432: laitoksissa on paljon tekemätöntä työtä ja paperei- rahan työttömien työllistämiseksi valtion 26433: den kulku päättäjille asti on hidasta. virastoissa ja laitoksissa. 26434: 26435: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26436: 26437: Raimo Vistbacka 26438: 756 1987 vp. 26439: 26440: Raha-asia-aloite n:o 715 26441: 26442: 26443: 26444: 26445: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien ja rintama- 26446: veteraanien asuntojen korjaamiseen 26447: 26448: 26449: Eduskunnalle 26450: 26451: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26452: invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. nioittavasti, 26453: Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maaseudulta 26454: puuttuvat nykyajan mukavuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26455: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joitakin 1988 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 26456: kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tarvikkei- markkaa yHmääråisenci måärärahana so- 26457: den hankinnassa on ollut suuria rahallisia vai- tiemme invalidien ja rintamamiesten 26458: keuksia. asuntojen korjaamzseen. 26459: 26460: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26461: 26462: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 26463: 1987 vp. 757 26464: 26465: Raha-asia-aloite n:o 716 26466: 26467: 26468: 26469: 26470: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta merivartiokoulun rakenta- 26471: miseksi Raumalle 26472: 26473: 26474: Eduskunnalle 26475: 26476: Merivartiokoulun tehtävänä on antaa merivar- Rauman kaupunki on luovuttanut vuonna 1975 26477: tioinnin vaatimaa perus-, täydennys- ja jatkokou- korvauksetta valtiolle merivartiokoulun rakennus- 26478: lutusta. Koulutus tapahtuu pääasiassa kurssimuo- paikaksi 14 727,7 m 2 :n suuruisen muodostettavan 26479: toisena. Kursseja ovat mm. merivartiokurssi ( 112 tontin. Mikäli merivartiokoulun rakennushank- 26480: v), ylempi toimiupseerikurssi (112 v), alempi toi- keesta päätetään luopua, sisäasiainministeriö tu- 26481: miupseerikurssi ( 112 v), merivartioluutnanttikurs- lee siirtämään sanotun tontin valtiovarainministe- 26482: si ja rajavartiolaitoksen erityisupseerikurssi. Vuon- riölle sekä samalla esittämään, että se palautettai- 26483: na 1985 merivartiokoulussa pidettiin kahdeksan siin Rauman kaupungille, ellei valtio käytä sitä 26484: kurssia ja opetustehtävissä oli 36 tuntiopettajaa. muun vastaavan kaltaisen rakennushankkeen ra- 26485: Merivartiokoulun nykyiset tilat eivät vastaa kai- kennuspaikkana. Tonttia ei ole luovutettu takai- 26486: kilta osin koulun tarpeita. Työryhmän käsityksen sin, vaan se on edelleen valtion hallinnassa. 26487: mukaan merivartiokoulun käyttämää opetushen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26488: kilökuntaa on saatavissa myös pääkaupunkiseu- taen, 26489: dun ulkopuolelta, missä myös eri merivartiostot 26490: pystyvät tukemaan merivartiokoulua sen koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26491: tus- ja henkilöasioissa. Tämän vuoksi ja ottaen 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 26492: huomioon merivartiokoulun toiminnan luonteen markkaa merivartiokoulun rakentamiseksz; 26493: työryhmä katsoo, että merivartiokoulu voi toimia Raumalle. 26494: pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen ulkopuo- 26495: lella muualla maassa. 26496: 26497: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26498: 26499: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Timo Roos 26500: 758 '1987 vp. 26501: 26502: Raha-asia-aloite n:o 717 26503: 26504: 26505: 26506: 26507: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman musiikkiviikon 26508: Festivo -88 järjestämiseen 26509: 26510: 26511: Eduskunnalle 26512: 26513: Rauman musiikkiviikon Festivo -88 tapahtu- kiviikko hakee muotojaan ja linjojaan nimen- 26514: maa ollaan järjestämässä neljättä kertaa. Heti omaan raumalaisena tapahtumana suhteessa mm. 26515: alusta alkaen tämä raumataineo kulttuuritapahtu- Naantalin musiikkijuhliin. Tarkoitus on pitää esi- 26516: ma on jqoettu omaksi ja kerää viitisentuhatta mu- merkiksi lippujen hinnat sellaisina, että ''tavalli- 26517: sii~in harrastajaa ja ihailijaa tilaisuuksiinsa. Fes- silla ihmisillä'' olisi mahdollisuus osallistumiseen. 26518: "tiVo-musiikkitapahtuma sopii hyvin kesäisen Rau- Professori Ralf Gothoni on ollut mukana koko 26519: man luonteeseen ja palvelee monin eri tavoin seu- ajan. Raumalaissyntyisenä hän tuntee hyvin seu- 26520: tukuntaa. Tapahtuma kokoaa hyvin raumalaiset tukunnan mahdollisuudet samoin kuin lukuisat 26521: musiikkivoimat. Kaupunki pystyy tarjoamaan ti- kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat, jotka tulevat 26522: loja käyttöön monipuolisesti. Vanha kirkko ja sa- esiintymään Raumalla. 26523: moin taidemuseon tilat omalla osuudellaan liitty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26524: vät saumattomasti viikon tilaisuuksiin. Uusi vasta taen, 26525: valmistunut konserttisali antaa hyvät akustiset ti- 26526: lat kotimaisten ja kansainvälisten huippujen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26527: sisoinnille. Aivan uutena tilana on kunnostettu 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 26528: vanha rukoushuone, jossa on akustisesti korkeata- kaa Rauman musiikkiviikon Festivo -88 26529: soinen pari sataa paikkainen musiikkisali. Musiik- järjestå.miseen. 26530: 26531: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26532: 26533: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 26534: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 26535: 1987 vp. 759 26536: 26537: Raha-asia-aloite n:o 718 26538: 26539: 26540: 26541: 26542: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman Pitsiviikon järjes- 26543: telyjen tukemiseen 26544: 26545: 26546: Eduskunnalle 26547: 26548: Rauman Pitsiviikko on perinteinen raumalai- pitsiviikon järjestelyihin muutamana viime vuote- 26549: nen kulttuuriviikko, jota on vietetty jo 17 kertaa. na pientä määrärahaa. Jos pitsiviikosta aiotaan ke- 26550: Se on raumalaisen kulttuurin monipuolinen kat- hittää mittasuhteiltaan muita suomalaisia kult- 26551: selmus. tuuriEestivaaleja vastaava kesätapahtuma, tulisi 26552: Rauman kaupungin varhaishistoria kietoutuu sen järjestämiseen varata nykyistä huomattavasti 26553: pitsiin: Raumalla tiedetään nyplätyn jo suurempi määräraha. 26554: 1500-luvulla, vaikka tuon ajan pitsinnypläyksestä Pitsiviikolla on ollut Raumalla n. 60 000- 26555: onkin olemassa vain legendaarisia tietoja. 70 000 kävijää. Näyttelytoiminnan kehittäminen 26556: 1700-luvulla pitsit varsinaisesti valtasivat Rau- entistä kansainvälisemmäksi ja mittavammaksi ot- 26557: man: Pietari Brahe, joka oli tutustunut mm. Ve- taen huomioon mahdollisesti myös muut käden 26558: netsian ja Alankomaitten tuottavaan pitsikaup- taidot on pitsiviikon järjestelyjen keskeinen tavoi- 26559: paan, kehotti raumalaisia nypläämään ja käden te, jonka kulttuuriviikon toimeenpanija kulttuu- 26560: taidoin kartuttamaan kassaansa. 1800-lukua voi- rilautakunnan yleisjaosto on määritellyt. 26561: daan pitää raumanpitsin nousukautena: tuolloin Pitsiviikon järjestelyjen yhteydessä on Rauma 26562: oli kaupungissa n. 600 nypläystyynyä päivittäises- ollut yhteistyössä myös OIDFA:n kanssa (kansain- 26563: sä käytössä. välinen ommellun ja nyplätyn pitsin järjestö), 26564: Niinpä Raumalla yhä nyplätään, ja jottei rikas jonka pääpaikka on Belgiassa ja johon kuuluu jä- 26565: perinne katkeaisi, järjestetään sen vaalimiseksi seniä ympäri maailmaa. Raumalla ei enää eletä 26566: pitsiviikolla a) raumanpitsin b) ulkomaisten pit- nypläyksellä, mutta raumanpitsin maine elää 26567: sien näyttelyitä (esillä on ollut pitsinäyttely Unka- maailmalla, missä pitsit kuvastavat Rauman hen- 26568: rista, Itä-Saksasta, Belgiasta, Ranskasta, Neuvos- keä - teollisuuden ja kaupan, meren ja kulttuu- 26569: toliitosta, Ruotsista, Tanskasta). Näyttelytoimin- rin kaupunkia. 26570: nan lisäksi pidetään pitsien tekemiseen liittyviä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26571: kursseja sekä seminaareja. Seuraava pitsinäyttely taen, 26572: saadaan Raumalle Englannista. Kesäksi 1988 on 26573: kaavailtu tsekkiläisten pitsien esillepanoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26574: Jotta päästäisiin toteuttamaan linjakasta suun- 1988 tulo -ja menoarvioon 100 000 mark- 26575: niteltua pitkän tähtäyksen näyttelytoimintaa, tar- kaa Rauman Pitsiviikon järjestämiseen. 26576: vitaan taloudellista tukea. Valtio on myöntänyt 26577: 26578: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26579: 26580: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 26581: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 26582: 760 1987 vp. 26583: 26584: Raha-asia-aloite n:o 719 26585: 26586: 26587: 26588: 26589: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Rauman säilyttä- 26590: misen tukemiseen . 26591: 26592: 26593: Eduskunnalle 26594: 26595: Vanha Rauma Säätiön ovat perustaneet Rau- ta Vanhassa Raumassa tapahtuu yhä'fNn pääosin 26596: man kaupunki, Rauman Kiinteistöyhdistys ry., yksityisten toimesta. Valtion peruspar;~buslainoi 26597: Rauman Kilta ry., Rauman Ammatillinen Paikal- tus, joka on tarkoitettu lähinnä asuinrakennusten 26598: lisyhdistys ry., Vanha Rauma Yhdistys ry., Norta- laatu- ja varustetason ylläpitämiseen ja parantami- 26599: moseura ry. sekä Työväen Sivistysliiton Rauman seen, on ollut apuna välttämättömän asumistason 26600: Seudun Opintojärjestö ry. Säätiön tarkoituksena kohottamiseksi. 26601: on toimia Rauman vanhan kaupunginosan kult- Säätiö on toiminut pääosin kaupungin talousar- 26602: tuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja viovaroin. Em. opetusministeriön 210 000 markan 26603: sen omaperäisen miljöön säilyttämiseksi. avustuksen lisäksi on museoviraston entistäruis- 26604: Säätiön tavoitteiden asettelu on lyhyesti esitet- avustuksia myönnetty yhteensä 22 000 markkaa 26605: tynä seuraava: kahteen yksittäiseen hankkeeseen. Nykyinen ra- 26606: - Vanhan Rauman kaupunkikokonaisuuden hoitusjärjestelmä aiheuttaa kuitenkin selvää re- 26607: toimivuuden ja elävyyden vaaliminen, surssien puutetta. Alueen dokumentointi ja entis- 26608: - Vanhan Rauman rakennusten ja ympäristön tämistä palveleva tutkimus on riittämätöntä. Eri- 26609: varjeleminen rappeutumiselta ja rajuilta muutok- tyisinä projekteina tulisi käynnistää mm. pihapii- 26610: silta, reihin oleellisesti kuuluvien ulkorakennusten pe- 26611: - Vanhan Rauman rakennushistoriallisia ar- lastaminen vesivaurioilta, katujen kunnostus ja ki- 26612: voja kunnioittava kunnostus ja kohentaminen. veys sekä toiminnallisesti monipuolisen ja vilk- 26613: Kaupunki on voinut tukea säätiön toimintaa tä- kaan liikekeskuksen ympäristön parantaminen. 26614: hän mennessä talousarviovaroin 635 000 markalla. Kaupungin taholta pyritään edellä esitettyjä toi- 26615: Säätiö on saanut lisäksi toimintansa tukemiseen menpiteitä hoitamaan, mutta maan merkittävim- 26616: opetusministeriöltä varoJa kaikkiaan 210 000 pien rakennusmuistomerkkien joukkoon kuuluva 26617: markkaa. Säätiö on myöntänyt kaikkiaan Vanha Rauma tarvitsee myös alueen arvoa vastaa- 26618: toiminta-aikanaan avustuksia 83 kpl ja lainoja 102 vaa valtion tukea. Kunnat ovat viimeksi anoneet 26619: kpl. Säätiö on myöntänyt tähän mennessä lainoja valtion perusparannusmäärärahoja yli budjetissa 26620: kaikkiaan 1 601 442 markkaa sekä avustuksia tarkoitukseen osoitetun määrän. Myöskään jousta- 26621: 131 351 markkaa. Säätiön toiminnan pyörittämi- maton lainajärjestelmä ei sovellu hyvin vanhan 26622: sen kustannukset ovat tähän mennessä joka vuosi kaupunginosan peruskorjauksiin, sillä monet toi- 26623: alle 20 000 markkaa. Kyseisten lukujen perusteel- met jäävät lainoituksen ulkopuolelle. Eräs keino 26624: la voidaan todeta, että varsin edullisesti on kyetty olisikin sijoittaa valtion budjettiin tarkoitukseen 26625: ohjaamaan varsin merkittävät summat useisiin eri eri tyismääräraha. 26626: kohteisiin Vanhan Rauman alueella. Vanha Rau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26627: ma Säätiön toiminta ei olekaan mitään nukkuvaa taen, 26628: toimintaa, vaan on täyttänyt osaltaan sen tehtä- 26629: vän, mikä sille perustajien taholta on alunperin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26630: kin ajateltu. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 26631: Säätiön hallitus haluaa tuoda esille kuitenkin kaa käytettäväksi Vanhan Rauman säzlyt- 26632: edelleen sen tosiasian, että perusparannustoimin- tämisen tukemiseen. 26633: 26634: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26635: 26636: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 26637: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 26638: 1987 vp. 761 26639: 26640: Raha-asia-aloite n:o 720 26641: 26642: 26643: 26644: 26645: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärien erikoistumispaik- 26646: kojen lisäämiseen 26647: 26648: 26649: Eduskunnalle 26650: 26651: Suomalainen lääkärikoulutus on maailman gian ja syövän hoitoon ja tutkimukseen tulevien 26652: huippuluokkaa. Lääkärit valmistuttuaan pystyvät pätevien lääkärien saatavuuteen. Röntgen- ja 26653: hyvin vastaamaan ajan tuomiin haasteisiin. Ihmi- anestesialääkäreistä on sairaaloissa huutava pula. 26654: set kotimaassaan saavat ensiluokkaisen avun kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26655: killa sairauden sektoreilla. Taloudellisten mahdol- taen, 26656: lisuuksien lisääntyessä voisi määrällisesti kasvattaa 26657: erikoispalveluita ja hoitotoimenpiteitä, jos olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26658: enemmän erikoisalojen lääkäreitä. Näin ollen eri- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 26659: koistumispaikkojen lisäämisellä olisi kiire, ja eri- markkaa lääkärien erikoistumispaikkojen 26660: tyistä huomiota tulisi kiinnittää verisuonikirur- lz'säämiseen. 26661: 26662: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26663: 26664: 26665: "'' 26666: Raimo Vuoristo 26667: Timo Roos 26668: Heikki Rinne 26669: Pentti Lahti-Nuuttila 26670: 762 1987 vp. 26671: 26672: Raha-asia-aloite n:o 721 26673: 26674: 26675: 26676: 26677: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta ohitusleikkausten lisäämi· 26678: seen 26679: 26680: 26681: Eduskunnalle 26682: 26683: Suomalainen verisuonikirurgia on maailman tytään leikkaamaan 700-800. Leikkauskapasi- 26684: huippuluokkaa. Sydämen ohitusleikkauksia teh- teettia lisättiin Helsingin yliopistollisessa keskus- 26685: dään vuosittain noin 500. Tällä hetkellä kaikki yli- sairaalassa henkilöresursseja lisäämällä. Samaa toi- 26686: opistolliset keskussairaalat tekevät niitä. Kyseinen votaan muihinkin leikkauspaikkoihin. 26687: leikkaus on osoittautunut tuloksiltaan hyväksi, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26688: monet ovat saaneet pysyväisluontoisen avun ja taen, 26689: työkykynsä takaisin. 26690: Leikkauksen hyvät tulokset ovat johtaneet sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26691: hen, että sen kysyntä on nopeasti kasvanut. Tällä 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 26692: hetkellä leikkausjono on lähes kahden vuoden markkaa sydämen ohitusleikkausten lisää- 26693: mittainen. Leikkaustarpeeksi on arvioitu noin miseen. 26694: 2 500 vuodessa, joista nykyisellä kapasiteetilla pys- 26695: 26696: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26697: 26698: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 26699: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 26700: 1987 vp. 763 26701: 26702: Raha-asia-aloite n:o 722 26703: 26704: 26705: 26706: 26707: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta syövän hoitotyön ja tutki- 26708: muksen lisäämiseen 26709: 26710: 26711: Eduskunnalle 26712: 26713: Syöpä on Suomessa merkittävä kansantauti. Jo- väntorjuntatyön tuen tarve on melkoinen. Kehitys 26714: ka neljäs suomalainen sairastuu jossakin elämänsä sekä hoidon että tutkimuksen osalta kulkee maail- 26715: vaiheessa syöpään. Keskuudessamme elää nykyi- malla pitkin askelin eteenpäin. Tästä emme saa 26716: sin yli 80 000 henkilöä, joilla on joskus elämänsä jäädä jälkeen. 26717: aikana ollut syöpä. On arvioitu, että vuosituhan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26718: nen vaihteessa keskuudessamme elää lähes taen, 26719: 200 000 syöpäpotilasta. Syöpätaudeista on muo- 26720: dostunut vakava haaste tämän päivän yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26721: nalle. Syöväntorjunnassa odotetaan viranomaisilta 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 26722: yhä suurempaa panosta tuhon lievittämiseksi. markkaa syövän hoitotyön ja tutkimuksen 26723: Syövän ennuste on tehostuneen varhaistoteamisen määrälliseen lisäämiseen. 26724: ja hoidon myötä merkittävästi parantunut. Syö- 26725: 26726: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26727: 26728: Raimo Vuoristo Heikki Rinne 26729: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 26730: 764 1987 vp. 26731: 26732: Raha-asia-aloite n:o 723 26733: 26734: 26735: 26736: 26737: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven valuma-alueen 26738: vesiensuojelusuunnitelman laatimiseksi 26739: 26740: 26741: Eduskunnalle 26742: 26743: Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen selvästi vun puolivälistä alkaen. Järven kasvillisuus on kui- 26744: suurin, kirkasvetinen järvi, jolla on tärkeä merki- tenkin viime vuosina rehevöitynyt ja varastoinut 26745: tys kalastuksen ja virkistyskäytön kannalta. Järven valuma-alueelta tulevia ravinteita. 26746: kalansaalis on jopa kahdeksankertainen muihin Pyhäjärvi on yksi osa Eurajoen vesistöä, jonka 26747: järviimme verrattuna ja useat kymmenet kalasta- muilla osin Turun vesipiiri on käynnistänyt ve- 26748: jat saavat elantonsa järvestä. siensuojelusuunnitelman. Seuraavassa vaiheessa 26749: Pyhäjärvi on myös tärkeä raakavesilähde mm. on tarkoitus ulottaa vesiensuojelun suunnittelutyö 26750: alueen pitkälle kehittyneelle teollisuudelle. Ve- koskemaan myös Pyhäjärveä ympäristöineen. 26751: den ottoa järvestä on suunniteltu lisättäväksi Rau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26752: man ja Turun seudun vedentarpeiden tyydyttämi- taen, 26753: seksi. Laajat piirit koko Suomessa ovat kuitenkin 26754: vastustaneet veden johtamista Turkuun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26755: Pyhäjärven käyttömahdollisuudet riippuvat 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 26756: olennaisesti veden laadusta. Pyhäjärven veden laa- markkaa Pyhäjärven valuma-alueen ve- 26757: tu on pysynyt lähes muuttumattomana 1960-lu- siensuojelusuunnitelman laatimzseksi. 26758: 26759: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987 26760: 26761: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Timo Roos 26762: 1987 vp. 765 26763: 26764: Raha-asia-aloite n:o 724 26765: 26766: 26767: 26768: 26769: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta ympäristönhoitoavustuksiksi 26770: Suomenlahden saariston kunnille 26771: 26772: 26773: Eduskunnalle 26774: 26775: Pienveneillä suoritettava matkailu ja retkeily on huomattavin ympäristönsuojelullinen merkitys, 26776: Suomenlahden rannikolla suunnattomasti lisään- sillä veneilyyn liittyvän rantautumisen yms. kes- 26777: tynyt. Purje- ja moottoriveneillä suoritetut matkat kittyessä sille varatuille alueille säästyisi saaristo 26778: ylittävät säännönmukaisesti kunnalliset, maakun- muilta osin. Ympäristönhoitoavustuksia tulisi jat- 26779: nalliset, valtakunnanosia koskevat ja jopa kansain- kossa jakaa kunnille riippumatta siitä, onko kun- 26780: väliset rajat. Tilanne on aiheuttanut rannikkoseu- nan alueen saaristossa vakituista asutusta vai ei. 26781: dun kunnille huomattavia paineita sekä yleisten Avustuksien määrä voitaisiin sitoa esim. markkoi- 26782: virkistysalueiden ostamiseen että niiden varusta- na siihen hehtaarimäärään nähden, mitä kunta on 26783: miseen laiturein, keittokatoksin, vesihuoliolla hankkinut omistukseensa virkistystarkoitukseen 26784: yms. Kuntien mahdollisuudet asian hoitamiseen soveltuvia saaristoalueita. 26785: ovat taloudellisesti ja usein halukkuudenkin osal- Edellä olevan perusteella ehdotan, 26786: ta rajalliset, sillä kaukaa saapuvat veneilijät eivät 26787: ainakaan vielä nykyisin tuota asemakunnalle elin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26788: keinotoiminnan mainittavaa vilkastumista tai tu- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 26789: loja muuten. Yleisesti katsotaankin, että valtion markkaa käytettäväksi kunnille myönnet- 26790: tulisi olla entistä voimakkaammin mukana sekä täviksi ympäristönhoitoavustuksiksi saans- 26791: virkistysalueiden ostossa että niiden varustamises- ton yletsten virkistysalueiden kuntoonpa- 26792: sa Suomenlahden rannikolla. Asialla olisi mitä nemtseen Suomenlahden nmnikolla. 26793: 26794: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26795: 26796: Matti Vähänäkki 26797: 766 1987 vp. 26798: 26799: Raha-asia-aloite n:o 725 26800: 26801: 26802: 26803: 26804: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden hankkimi- 26805: seen Suomenlahden saaristosta 26806: 26807: 26808: Eduskunnalle 26809: 26810: Suomenlahden rannikolla, aina Virolahdelta vavan veneliikenteen matkailullisen, ylikunnalli- 26811: Hankoniemeen saakka, on kesämökkirakentami- sen, kansallisen ja jopa kansainvälisen merkityk- 26812: nen yleistynyt siinä määrin, että yleiseen virkistäy- sen ja myöntäisi hakemuksesta avustuksia ko. 26813: tymiseen, maihinnousuun, yöpymiseen yms. va- maanostoihin. Avustuksien edellytyksenä tulisi 26814: paita rantoja on vuosi vuodelta yhä vähemmän ta- luonnollisesti olla, että saaret ja saaristoalueet, joi- 26815: hi ne ovat yhä vaikeammin löydettävissä. Toisaal- ta kaupat koskisivat, olisivat asianomaisessa kun- 26816: ta on purjehdus ja moottoriveneily saavuttanut nassa yleisiksi virkistysalueiksi lopullisesti määrät- 26817: yhä laajenevat mittasuhteet sekä kansallisessa että tyjä esimerkiksi vahvistuksen saaneen saaristo- 26818: kansainvälisessä mielessä. alueen yleiskaavan pohjalta ja että alue olisi myös 26819: Useat kunnat ovat tiedostaneet yleisten aluei- seutukaavallisesti varattu samaan tarkoitukseen. 26820: den tarpeen Suomenlahden saaristossa ja ostaneet Edellä olevan perusteella ehdotan, 26821: sekä omia kuntalaisiaan että vieraspaikkakuntalai- 26822: sia palvelevia rantautumis- ym. paikkoja ja myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26823: niitä varustaneet veneretkeilijöitä varten. Valitet- 1988 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 26824: tavasti kuitenkin kuntien voimavarat laajempien markkaa avustuksien myöntämiseksi kun- 26825: alueiden hankintoihin ovat rajalliset ja monissa mlle virkistysalueiden ostoon Suomenlah- 26826: tapauksissa hankitut alueet ovat jääneet liian pie- den saaristosta niissä tapauksissa, joissa 26827: niksi ajatellen esim. Ahvenanmaalta, Helsingin alueen ostamisella on sen laajuuden kaa- 26828: seudulta ja ulkomailta Suomenlahden itäosiin vallisesti vahvistetun käyttötarkoituksensa 26829: suuntaavia yhä kasvavien veneilijöiden määriä. yms. seikkojen perusteella ylikunnallista, 26830: Kuntien halukkuutta laajempien saaristoaluei- kansallista tai kansainvälistä matkazlullista 26831: den ostoon lisäisi huomattavasti, jos valtio omalta merkitystä. 26832: osaltaan tunnustaisi Suomenlahden rannikon kas- 26833: 26834: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987 26835: 26836: Matti Vähänäkki 26837:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025