<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
158 Käyttäjää paikalla!
0.0070738792419434
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987 1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |
1: Vuoden 1987
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E5
10: Raha-asia-aloitteet 726-1451
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Raha-asia-aloitteet 726-1451
25:
26:
27: Sivu Sivu
28: 726 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 736 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta lii-
29: sesta ulosottotoimen virkojen lisäämiseksi kennepoliittisen ohjelman laatimisen aloit-
30: nimismiespiireissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777
31:
32: 727 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 737 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
33: sesta Suomen museoliitolle museoiden toi- Keski-Pohjanmaan alueelliseen elinkeinojen
34: minnan kehittämisprojektin käynnistämi- kehittämishankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778
35: seen....................................... 768
36: 738 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
37: 728 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesilabora-
38: sesta Seinäjoen kaupunginteatterin valtion- torion suunnitteluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779
39: apuun..................................... 769
40: 739 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
41: 729 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille Räyrin-
42: sesta Suomen Siittolapuutarhaliiton toimin- gmJarven, Patananjärven ja Perhonjoen
43: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 770 kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780
44:
45: 730 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 740 R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta
46: sesta yksi- ja kaksipäiväisten sanomalehtien käytettäväksi ylimääräisenä lisänä työttö-
47: postitaksan alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771 myysturvan perusturvan parantamiseen . . . . . 781
48:
49: 741 Ahonen ym.: Korotetun määrärahan
50: 731 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
51: osoittamisesta partioveneiden hankkimiseksi
52: sesta Transpoint-kuljetusjärjestelmän kehit-
53: merivaniostoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782
54: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772
55: 742 Ahonen ym.: Korotetun määrärahan
56: 732 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen yh-
57: sesta syöpäpotilaiden lomatoiminnan tuke- dysvesijohdon rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . 783
58: miseen.................................... 773
59: 743 Ahonen ym.: Korotetun määrärahan
60: 733 E. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Karjaan-Turun rataosuuden
61: Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnan perusparantamiseen........................ 784
62: tukemiseen................................ 774
63: 744 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
64: 734 E. Aho: Korotetun määrärahan osoitta- kahden tasoristeyksen poistamiseen Turun-
65: misesta kuntien nuorisotyöhön . . . . . . . . . . . . . 775 Toijalan radalta Turun Maariassa . . . . . . . . . . . 785
66:
67: 735 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta yh- 745 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
68: teyshenkilön palkkaamiseksi turkistalouden posti- ja telelaitoksen ns. erillishenkilöryh-
69: neuvontatyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776 mien virkojen vakinaistamiseen . . . . . . . . . . . . 786
70:
71: 270416F
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: Sivu Sivu
75: 746 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 760 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
76: merimieskatselmusmiesten palkkaamiseen . . 787 sesta maantien n:o 2611 (Mansoniemi-Rai-
77: vala) parantamiseen........................ 801
78: 74 7 Ahonen ym. : Määrärahan osoittamisesta
79: palkansaajakeskusjärjestöjen lomajärjestöjen 761 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami-
80: toiminnan tukemiseen..................... 788 sesta autojen tyyppikatsastuspaikkojen lisää-
81: miseksi.................................... 802
82: 748 Aittaniemi ym. : Koeotetun määrärahan
83: osoittamisesta poliisin virkojen lisäämiseksi 789 762 Aittaniemi ym.: Korotetun määrärahan
84: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
85: 749 Aittaniemi ym. : Koeotetun määrärahan tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
86: osoittamisesta poliisin tarvitsemien konttori-
87: koneiden ja kalusteiden hankintaan . . . . . . . . 790 763 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami-
88: sesta Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n
89: 750 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami- Pohjois-Hämeen jäsenyhdistysten toiminnan
90: sesta hevoskuljetusvaunun vetoauton hank- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
91: kimiseksi Helsingin ratsupoliisin käyttöön . . 791
92: 764 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami-
93: 751 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami- sesta Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toimin-
94: sesta nuorisotyöntekijöiden koulutuksen te- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805
95: hostamiseksi ja virkojen lisäämiseksi . . . . . . . . 792
96: 765 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami-
97: 752 Aittaniemi ym.: Koeotetun määrärahan sesta kotisairaanhoidon välineistön hankki-
98: osoittamisesta säveltaidejärjestöjen valtion- miseen ja matkakustannusten korvaamiseen 806
99: apuun..................................... 793
100: 766 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami-
101: 753 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami- sesta Y-säätiölle asuntojen hankkimiseksi
102: sesta Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n toi- asunnottomille veteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . 807
103: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
104: 767 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
105: raamatunkäännöstyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808
106: 754 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
107: sesta Suomen Harmonikkainstituutin toi- 768 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
108: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki
109: ry:n toimintaan............................ 809
110: 755 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
111: sesta Sata-Häme soi -musiikkijuhlien tuke- 769 Ajo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
112: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 tamisesta Lapin tiestön suunnitteluun ja
113: rakentamiseen............................. 810
114: 756 Ainoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
115: sesta Vireoille perustettavan valtakunnallisen 770 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
116: metsämuseon suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 797 Hinttajärven-Lohinivan tien perusparanta-
117: miseen Kolarissa ja Rovaniemellä . . . . . . . . . . . 811
118: 75 7 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami-
119: sesta maantien n:o 326 (Laitamo-Kuhma- 771 Ajo: Määrärahan osoittamisesta tur-
120: lahti) peruskorjaukseen teiden n:ot 324 ja peenjalostus- Ja voimalanperustamistutki-
121: 325 välisellä osuudella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798 muksiin Kolarin Teuravuomalla............ 812
122:
123: 758 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami- 772 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin
124: sesta maantien n:o 334 (Luomajärvi-Kih- Rintamaveteraanipiiri ry:n toiminnan tuke-
125: niö) parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 miSeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814
126:
127: 759 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittami- 773 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
128: sesta maantien n:o 349 parantamiseen välil- Invalidiliitto ry:lle vammaisten lomatoimin-
129: lä Virrat-Ähtäri (Vaasan piirin raja) . . . . . . . 800 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815
130: Sisällysluettelo 5
131:
132: Sivu Sivu
133: 774 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- 787 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
134: sesta Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiik- ta Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksen
135: kiyhdistys ry: lle kansanmusiikkitapahtuman suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830
136: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816
137: 788 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
138: 775 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- ta pitkäaikaisten korkotukiluottojen myön-
139: sesta Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiik- tämiseksi kauppapuutarhoille . . . . . . . . . . . . . . 831
140: kiyhdistys ry:lle kehittämis- ja koulutus-
141: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817 789 Alaranta ym.: Korotetun määrärahan
142: osoittamisesta Tähjänjoen ja Haarajoen per-
143: 776 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan kaamiseen sekä Merijärven eteläpuolisen
144: osoittamisesta peruskoulujen ja lukioiden penkereen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832
145: perustamiskustannusten valtionosuuteen . . . 818
146: 790 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
147: 777 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan ta maantien n:o 18217 kunnostamiseen vä-
148: osoittamisesta taideteosten hankkimiseen lillä Oulainen-Kastari-Ojala............. 833
149: julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819
150: 791 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
151: 778 Ala-Kapee ym.: Korotettujen määrära- ta Kalajoen Keskuskarin tien päällystämi-
152: hojen osoittamisesta lastenteattereiden ja seen....................................... 834
153: teatteriryhmien valtionapuihin . . . . . . . . . . . . . 820
154: 792 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
155: ta Kalajoen Rahjan saariston väylien kun-
156: 779 Ala-Kapee ym.: Korotettujen määrära-
157: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835
158: hojen osoittamisesta tanssiryhmien toimin-
159: nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822
160: 793 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
161: ta Ämmän kalastussataman kunnostamiseen 836
162: 780 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami-
163: sesta Rauhankirje - Peaceletter -julkaisun 794 Alaranta ym.: Korotetun määrärahan
164: tukemiseksi................................ 823 osoittamisesta malminetsinnän tehostami-
165: seksi Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
166: 781 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami-
167: sesta Epilepsialiitto ry:lle epilepsiaa sairasta- 795 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
168: vien nuorten terveyskasvatus- ja nuorisotoi- ta vammaisten lasten perheiden autonhan-
169: minnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 kinnan helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
170:
171: 782 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami- 796 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
172: sesta Kuulonhuoltoliitto ry:lle työhön- ta Pyhäjokisuun rantavesialueiden kunnosta-
173: valmennustoimintaan...................... 825 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 839
174:
175: 783 Alaranta ym.: Korotetun määrärahan 797 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
176: osoittamisesta pienkunta-asiamiesten palk- Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ry. KePan
177: kaamiseksi lääninhallituksiin . . . . . . . . . . . . . . . 826 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
178:
179: 784 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 798 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
180: ta Haapaveden kirjaston tilojen korjaamisek- pohjoismaiden pääkaupunkien valtuutettu-
181: Si . . . . . • • . . . . . • . • . . . . . . . . • . • . . . . . . • • • . . . . . • 827 jen ja kansalaisjärjestöjen ydinaseetonta
182: Pohjolaa käsittelevän kokouksen järjestämi-
183: 785 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- seen....................................... 841
184: ta kirjastoauton hankkimiseksi Oulaisiin . . . . 828
185: 799 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
186: 786 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsin-
187: ta kurssiosaston perustamiseksi Oulaisten gin terveydenhoitoaseman vuokran kattami-
188: kauppaoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829 seen....................................... 843
189: 6 Sisällysluettelo
190:
191: Sivu Sivu
192: 800 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 814 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises-
193: terveydenhuoltoalan opiskelijoiden opinto- ta Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää ry:n toi-
194: tuen jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 minnan tukemiseen........................ 858
195:
196: 801 Alho ym.: Korotetun määrärahan osoit- 815 Almgren ym. : Määrärahan osoittamises-
197: tamisesta valtion terveydenhuolto-oppilai- ta veteraanikotien rakentamiseen tarkoitet-
198: toksille kaluston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . 845 tuihin lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
199:
200: 802 Alho: Määrärahan osoittamisesta tervey- 816 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises-
201: denhuoltoalan oppilaitosten kirjastojen op- ta rintamaveteraanien asuntojen perus-
202: pikirjatarjonnan lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 846 korjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860
203:
204: 803 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 817 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
205: kamariorkesteri Avantin Suvisoitto-musiik- sesta tieteellistä jatkokoulutusta koskeviin
206: kitapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 847 tutkimus- ja kehittämishankkeisiin . . . . . . . . . 861
207:
208: 804 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 818 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
209: NAISET 88 -työryhmän Shakespeare-pro- sesta tutkija- ja opiskelijavaihtoon . . . . . . . . . . 862
210: duktion tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848
211: 819 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
212: 805 Almgren ym.: Korotetun määrärahan sesta tiedekauppaprojektin toimintaan...... 863
213: osoittamisesta asuntosäästöpalkkioihin . . . . . . 849
214: 820 Andersson ym.: Korotetua määrärahan
215: 806 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta kulttuuritoimintaan tarvitta-
216: ta kirkkososiologian professorin viran perus-
217: via tiloja ja laitteita vanen . . . . . . . . . . . . . . . . . 864
218: tamiseen Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . 850
219: 821 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
220: 807 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises-
221: sesta ylimääräisiin taiteilija-apurahoihin . . . . 865
222: ta teologian professorin viran perustamiseksi
223: Joensuun korkeakouluun... . . . . . . . . . . . . . . . . 851
224: 822 Andersson ym.: Korotetua määrärahan
225: 808 Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen edistä-
226: miseen.................................... 866
227: osoittamisesta Näkövammaisten kirjaston
228: eräisiin palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 852
229: 823 Andersson ym.: Korotetua määrärahan
230: 809 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta jazzmusiikin edistämistä var-
231: ta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan tu- ten........................................ 867
232: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853
233: 824 Andersson ym.: Korotetua määrärahan
234: 810 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta teatteriryhmien tukemiseen . . 868
235: ta Kotkan Mussalon syväsataman käytön
236: markkinointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854 825 Andersson ym.: Korotetua määrärahan
237: osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuotan-
238: 811 Almgren ym.: Korotetun määrärahan totukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 869
239: osoittamisesta veteraanijärjestöjen valtion-
240: avustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855 826 Andersson ym.: Määrärahojen osoitta-
241: misesta ylimääräisiin lisiin eräiden vähim-
242: 812 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises- mäisetuuksien korottamiseksi täyden kan-
243: ta raittiuspiirijärjestöjen toiminnan tukemi- saneläkkeen tasolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870
244: seen....................................... 856
245: 827 Andersson ym.: Korotetua määrärahan
246: 813 Almgren ym. : Määrärahan osoittamises- osoittamisesta valtionosuuteen kunnille ter-
247: ta Sininauhaliitto ry:lle päihdeongelmaisten veyskeskusten käyttökustannuksiin henkilö-
248: päiväkeskustoiminnan laajentamiseen . . . . . . 857 kuntavajauksen poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 871
249: Sisällysluettelo 7
250:
251: Sivu Sivu
252: 828 Andersson ym.: Korotetun määrärahan 842 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
253: osoittamisesta valtionosuuteen kunnille Evon metsäoppilaitoksen peruskorjaukseen
254: kunnallisen erikoissairaanhoidon käyttöme- ja lisärakennuksen rakentamiseen. . . . . . . . . . . 886
255: noihin henkilökuntavajauksen poistamiseksi 872
256: 843 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
257: 829 Andersson ym.: Määrärahan osoittami- Lepaan puutarhaoppilaitoksen ja Lepaan
258: sesta vuokratalojen oman pääoman kattami- emäntäkoulun rakennushankkeiden toteut-
259: seen opiskelija-asuntokohteissa . . . . . . . . . . . . . 873 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887
260:
261: 830 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 844 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
262: Riihimäen keskusvankilan vankien liikunta- eräiden Etelä-Hämeen musiikkioppilaitosten
263: ja tapaamistilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . 874 saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden
264: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
265: 831 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
266: osoittamisesta läänien kehittämiseen. . . . . . . . 875 845 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Fors-
267: san ratsastajat ry:lle tallirakennuksen raken-
268: 832 Anttila ym.: Korotetun määrärahan tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889
269: osoittamisesta varuskunnan rakennustöihin
270: Hattulassa ja Hämeenlinnassa . . . . . . . . . . . . . . 876 846 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
271: osoittamisesta nuorisotilojen perustamiskus-
272: 833 Anttila ym.: Korotetun määrärahan tannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890
273: osoittamisesta Riihimäen varuskunnan ra-
274: kennusten peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 877 847 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
275: Kataloisten nuorisoseurantalon perus-
276: 834 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta korjaukseen Lammilla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891
277: varastorakennusten rakentamiseen Tamme-
278: lan aluevaraston C-alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . 878 848 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
279: Pohjois-Lammin maamiesseurantalon perus-
280: 8 35 Anttila ym. : Määrärahan osoittamisesta korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892
281: Valtion ravitsemiskeskuksen siirtämiseksi
282: Forssaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 879 849 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
283: osoittamisesta maataloussihteerien palkkaus-
284: 836 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta ten valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893
285: Viialan keskustan koulun rakennushankkee-
286: seen....................................... 880 850 Anttila ym.: Korotettujen määrärahojen
287: osoittamisesta Valtion maitotalouden tutki-
288: 8 37 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta muslaitoksen toiminnan kehittämiseksi . . . . . 894
289: Jokiläänin lukion perustamiseksiJokioisiin.. 881
290: 851 Anttila ym.: Korotettujen määrärahojen
291: 838 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Valtion hevosjalostuslaitoksel-
292: Mustialan maatalousoppilaitoksen vanhan le hevossairaalan toiminnan käynnistämisek-
293: opistorakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . 882 si tarvittavien virkojen perustamiseen . . . . . . . 895
294:
295: 839 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 852 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
296: Mustialan maatalousoppilaitoksen uuden osoittamisesta Valtion hevosjalostuslaitoksel-
297: opistorakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . 883 le hevossairaalan laite- ja kalustohankintoja
298: varten..................................... 896
299: 840 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
300: Mustialan maatalousoppilaitoksen liikunta- 853 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
301: salin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
302: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884 seen....................................... 897
303:
304: 841 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 854 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
305: Mustialan maatalousoppilaitoksen sikalan osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke-
306: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 885 hittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898
307: 8 Sisällysluettelo
308:
309: Sivu Sivu
310: 8 55 Anttila ym. : Määrärahan osoittamisesta 868 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
311: Hauhon reitin rantapengerrysten aloittami- Hyrsynkulman paikallistien ja Kauhan-
312: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 ojan-Katinhännän maantien peruskorjauk-
313: seen....................................... 912
314: 856 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
315: Matkun ja Kojon alueen vesihuoltohankkee- 869 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
316: seen Forssassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900 Jokioisten-Forssan maantien rakentamiseen 913
317:
318: 85 7 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 870 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
319: tutkimusjohtajan viran perustamiseksi Maa- Hämeenojan tien peruskorjaamiseen........ 914
320: talouden tutkimuskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . 901
321: 871 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
322: 858 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin-Mommilan maantien perus-
323: Maatalouden tutkimuskeskukselle eräiden korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915
324: peruskorjaustöiden suorittamiseksi . . . . . . . . . 902
325: 872 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
326: 859 Anttila ym.: Korotetun määrärahan Lautaportaan-Kuurilan tien peruskorjaa-
327: osoittamisesta yleisten teiden kunnossapi- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916
328: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903
329: 87 3 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
330: 860 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkun-Humppilan maantien perus-
331: valtatien n:o 9 peruskorjaamiseksi . . . . . . . . . . 904 korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
332:
333: 861 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 874 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
334: valtatien n:o 12 sisääntuloteiden liittymien Myllykylän-Lamalan maantien perus-
335: liikenneturvallisuuden parantamiseen Kos- korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 918
336: kella Hl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 905
337: 875 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
338: 862 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oinasjärven-Terttilän maantien perus-
339: paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 12 korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919
340: risteyksen liikenneturvallisuuden parantami-
341: seksi Hauhon kirkonkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . 906 876 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
342: Pätiiän paikallistien muuttamiseksi yleiseksi
343: 863 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta tieksi...................................... 920
344: Toijalan-Huhdin maantien n:o 2847 pe-
345: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 907 877 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
346: Saviniemen-Perähuhdan maantien perus-
347: 864 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
348: maantien n:o 2852 (Sotkiantie) perus-
349: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908 878 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
350: Sontulan paikallistien peruskorjaukseen . . . . 922
351: 865 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
352: maantien n:o 3055 peruskorjaukseen välillä 879 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
353: Sotjala-Kokkila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 Taipaleen tien peruskorjaamiseen Kylmä-
354: koskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923
355: 866 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
356: maantien n:o 3223 peruskorjaukseen välillä 880 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
357: Lehdesmäki-Sappee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910 Teuron-Vaihijoen tien peruskorjaamiseen 924
358:
359: 867 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 881 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
360: Hauhon-Hattulan maantien rakentami- Toijalao-Lontilan maantien peruskorjauk-
361: seen....................................... 911 seen....................................... 925
362: Sisällysluettelo 9
363:
364: Sivu Sivu
365: 882 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 896 Antvuori: Korotetun määrärahan osoit-
366: Viialan-Vesilahden-Tottijärven tien pe- tamisesta Ruskeasuon koulun lisärakennuk-
367: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926 sen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940
368:
369: 883 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 897 Antvuori ym.: Määrärahan osoittamises-
370: Haihunkosken sillan rakentamiseen Viialassa 927 ta Epilepsialiitolle epilepsiaa sairastavien
371: nuorten tetveyskasvatus- ja nuorisotoimin-
372: 884 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
373: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941
374: Kalkkisten sillan rakentamiseen Asikkalassa 928
375:
376: 885 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 898 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
377: uuden Saarensalmen sillan suunnitteluun Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan tuke-
378: Tammelassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
379:
380: 886 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 899 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
381: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi munuaiskivien murskauslaitteen hankkimi-
382: maantielle n:o 3054 ja paikallistielle n:o seksi Helsingin yliopistolliseen keskussairaa-
383: 13913 Hauholla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943
384:
385: 887 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
386: 900 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
387: jalankulku- ja pyöräteiden rakentamiseen
388: psykoterapian täydennyskoulutukseen . . . . . . 944
389: Lopelle ja Iittalaan.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931
390:
391: 888 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 90 1 Antvuori ym. : Määrärahan osoittamises-
392: Vesivehmaan lentokentän kiitoradan leven- ta yhteisöasuntojen välitystoimintaan . . . . . . . 945
393: tämiseen Asikkalassa....................... 932
394: 902 Apukka ym.: Korotetun määrärahan
395: 889 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
396: Viialan rautatieaseman rakennussuunnitte- tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946
397: lun käynnistäiDiseksi....................... 933
398: 903 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
399: 890 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultamuseon toiminnan tukemiseen . . . . . . . 947
400: liukkaan kelin ajoharjoitteluradan rakenta-
401: miseksi Urjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934
402: 904 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
403: 891 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin turkistarhojen rehun kuljetuskustan-
404: museorautatietoiminnan kehittämiseksi Jo- nusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
405: kioisten kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935
406: 905 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
407: 892 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 965 (Särkelä-Saija-Savukos-
408: Urjalan elinkeinoasiamiehen palkkauksen ken kunnan raja) perusparantamiseen . . . . . . 949
409: valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
410: 906 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
411: - 893 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Raanujärven maantien perus-
412: Ypäjän elinkeinoasiamiehen palkkauksen parantamiseen välillä Koivistonpää-Kanto-
413: valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 937 maanpää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950
414: 894 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
415: osoittamisesta kunnille vanhusten, vam- 907 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
416: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon Ylläsjärven-Aakenuksen maantien rakenta-
417: tukemiseen................................ 938 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951
418:
419: 895 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 908 Apukka ym.: Korotetun määrärahan
420: eräiden virkojen perustamiseksi Lounais- osoittamisesta Ivalon-Akujärven maantien
421: Hämeen aluesairaalaan................... . . 939 perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952
422: 10 Sisällysluettelo
423:
424: Sivu Sivu
425: 909 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta 922 Astala ym.: Korotetun määrärahan
426: Ketomellan-Peltovuoman tien perusparan- osoittamisesta korkeakoulujen kansainväli-
427: tamiseen ja sillan rakentamiseen Ketomel- sen toiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 967
428: laan....................................... 953
429: 923 Astala ym.: Korotetun määrärahan
430: 910 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta korkeakouluopetuksen kehit-
431: Muotkavaaran-Tiurajärven maantien pe- tämis- ja kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . 969
432: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954
433: 924 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
434: 911 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen . . 970
435: Sieppijärven-Lohinivan maantien perus-
436: parantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva 955 925 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
437: vastavalmistuneiden opiskelijoiden opinto-
438: 912 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta lainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen
439: Sompujärven-Lehmikummun maantien maksuajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 971
440: parantamiseen............................. 956
441: 926 Astala ym.: Korotetun määrärahan
442: 913 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta korkeakoulu- ja keskiasteen
443: Kraaselinsalmen sillan rakentamiseen . . . . . . . 95 7 opiskelijoiden opintorahan perusosan korot-
444: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972
445: 914 Apukka ym.: Korotetun määrärahan
446: osoittamisesta kaivannaisteollisuuden edistä- 927 Astala ym.: Korotetun määrärahan
447: miseen.................................... 958 osoittamisesta opintotuen asumislisään sen
448: maksamiseksi ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . . 97 3
449: 915 Apukka ym.: Korotetun määrärahan
450: osoittamisesta Kemira Oy:n osakepääoman 928 Astala: Määrärahan osoittamisesta Tu-
451: korottamiseen Soklin kaivoshankkeen käyn- run ja Porin läänin kuntien peruskoulura-
452: nistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 kennushankkeiden valtionosuuksiin . . . . . . . . 974
453:
454: 916 Apukka: Määrärahan osoittamisesta kor- 929 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
455: vaavien työpaikkojen luomiseen Rautuvaa- tietotekniikan opettajankoulutuksen lisää-
456: ran lakkautettavan kaivoksen työntekijöille 960 miSeen.................................... 975
457:
458: 917 Astala: Määrärahan osoittamisesta piiri- 930 Astala: Korotetun määrärahan osoitta-
459: hallintoviranomaisten hallinnon demokrati- misesta kirjastojen perustamiskustannuksiin 976
460: soimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin
461: läänissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 931 Astala: Korotetun määrärahan osoitta-
462: misesta kuurojen videotoiminnan valtion-
463: 918 Astala: Korotetun määrärahan osoitta- apuun..................................... 977
464: misesta kuntien yhdistymisavustusten korot-
465: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 932 Astala ym.: Korotetun määrärahan
466: osoittamisesta kunnallisten ammattioppilai-
467: 919 Astala ym.: Korotetun määrärahan tosten laitehankintoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978
468: osoittamisesta Taideteollisen korkeakoulun
469: palkkausmenoihin......................... 963 933 Astala: Määrärahan osoittamisesta Tu-
470: run seudun itäisen ammattikoulun suunnit-
471: 920 Astala: Määrärahan osoittamisesta venä- telun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979
472: jän kielen professorin viran perustamiseen
473: Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 934 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
474: mustalaisväestön koulutus- ja kulttuurikes-
475: 921 Astala: Määrärahan osoittamisesta rau- kuksen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980
476: hantutkimuksen ja kansainvälisten suhtei-
477: den professorin viran perustamiseksi Turun 935 Astala: Korotetun määrärahan osoitta-
478: yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965 misesta säveltaidejärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . 981
479: Sisällysluettelo 11
480:
481: Sivu Sivu
482: 936 Astala ym.: Korotetun määrärahan 950 Astala: Määrärahan osoittamisesta valta-
483: osoittamisesta taideteosten hankkimiseen kunnallisen liikenneopiston perustamiseen
484: julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983 ja toiminnan käynnistämiseen Uudessakau-
485: pungissa.. . . . .. .. . . .. .. . . . .. . .. .. .. .. .. .. .. 997
486: 937 Astala ym.: Korotetun määrärahan
487: osoittamisesta taiteenalan tutkimus- ja jul- 951 Astala: Määrärahan osoittamisesta maa-
488: kaisutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 984 kaasuputken rakentamiseen Varsinais-Suo-
489: meen...................................... 998
490: 938 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
491: 952 Astala: Määrärahan osoittamisesta vaiD-
492: saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi . . . 985
493: rnaisille henkilöille järjestettävään lomatoi-
494: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
495: 939 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
496: turkulaisen Aurinkobaletin toiminnan tuke- 953 Astala ym.: Korotetun määrärahan
497: miseen.................................... 986 osoittamisesta terveydenhuollon hoitohenki-
498: lökunnan työajan lyhentämiseksi tarvitta-
499: 940 Astala ym.: Korotetun määrärahan vien lisävirkojen perustamiseen............. 1000
500: osoittamisesta lasten ja nuorten kuvataide-
501: kouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987 954 Astala: Määrärahan osoittamisesta yh-
502: den viran perustamiseksi kuhunkin kahden
503: 941 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta työntekijän työvoimatoimistoon . . . . . . . . . . . . 1001
504: kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulutukseen 988
505: 95 5 Astala ym. : Määrärahan osoittamisesta
506: 942 Astala: Määrärahan osoittamisesta van- ympäristökasvatuksen kehittämisen seuran-
507: han Suurtori-alueen rakennusten petus- taan....................................... 1002
508: korjaukseen Tutussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989
509: 956 Astala: Määrärahan osoittamisesta Kur-
510: jenrahkan kansallispuiston maanhankintaa
511: 943 Astala: Korotetun määrärahan osoitta-
512: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 3
513: misesta Vapaa-ajattelijain liiton tukemiseen 990
514: 957 Astala: Määrärahan osoittamisesta ym-
515: 944 Astala: Korotetun määrärahan osoitta- päristöhallinnon virkojen valtionosuuteen
516: misesta valtionavustuksiin työväen- ja seu- Turun ja Porin läänissä..................... 1004
517: rantalojen korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991
518: 958 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
519: 945 Astala: Korotetun määrärahan osoitta- oman pääoman osuuden kattamiseen opis-
520: misesta Saaristomeren kansallispuiston puis- kelija-asuntojen hankkimiseksi olemassa ole-
521: tonjohtajan viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . 992 vasta rakennuskannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1005
522:
523: 946 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 959 Astala: Määrärahan osoittamisesta avus-
524: opiskelija-alennusjärjestelmän kokeiluun tuksiin energiataloudellista korjaustoimintaa
525: opiskelupaikkakuntien seutuliikenteessä . . . . 993 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006
526:
527: 960 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
528: 947 Astala: Määrärahan osoittamisesta Tu-
529: valtion asuntolainojen laina-aikojen budjet-
530: run seudun kuntien joukkoliikenneyhteis-
531: tiperusteiseen pidentämiseen............... 1007
532: työn tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
533: 961 Astala: Määrärahan osoittamisesta van-
534: 948 Astala: Korotetun määrärahan osoitta- husten asuntojen rakentamiseksi Turun ja
535: misesta ns. rantaradan peruskorjaukseen vä- Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008
536: lillä Turku-Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995
537: 962 Backman ym.: Määrärahan osoittamises-
538: 949 Astala: Määrärahan osoittamisesta Tu- ta Joensuun yliopiston opettajankoulutuslai-
539: run-Toijalan radan sähköistystöiden aloit- toksen Savonlinnan täydennyskoulutuskes-
540: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996 kuksen peruskorjaukseen................... 1009
541: 12 Sisällysluettelo
542:
543: Sivu Sivu
544: 963 Backman ym.: Koeotetun määrärahan 975 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
545: osoittamisesta korkeakoulu- ja keskiasteen anslag tili Österbottens högskola för avlö-
546: opiskelijoiden opintorahan korottamiseksi . . 1010 ning av tillfällig personal................... 1024
547:
548: 964 Backman ym.: Määrärahan osoittamises- 975 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami-
549: ta Enonkosken kalatalouskoulun rakennus- sesta Österbottens högskola -nimiselle kor-
550: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011 keakoululle tilapäisen henkilökunnan palk-
551: kaamiseen................................. 1025
552: 965 Backman ym.: Määrärahan osoittamises-
553: ta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten 976 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
554: lieventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012 anslag för utarbetande av läromedel i A-
555: språk i svenska för finskspråkiga gymnasier 1026
556: 966 Backman ym.: Määrärahan osoittamises-
557: ta lisähenkilökunnan palkkaamiseen Itä- 976 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami-
558: Suomen keskuskalanviljelylaitokseen . . . . . . . 1013 sesta lukiossa A-kielenä opetettavan ruotsin
559: kielen oppimateriaalin tuottamiseen suo-
560: 967 Backman ym.: Määrärahan osoittamises- menkielisiä lukioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
561: ta Kinnarahon-Simanalan maantien perus-
562: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1014 977 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
563: anslag för stöd tili Nordiska konstskolan i
564: 968 Backman ym.: Määrärahan osoittamises- Karleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
565: ta TVL:n henkilöstön Lomatoiminnan Tuki
566: ry:lle rakennushankkeen tukemiseen . . . . . . . 1015 977 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami-
567: sesta Kokkolassa toimivan Nordiska konst-
568: 969 Backman ym.: Määrärahan osoittamises- skolan -nimisen taidekoulun tukemiseen . . . 1029
569: ta kunnille avustuksena vuokra-asuntojen
570: 978 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
571: hankkimiseksi olemassa olevasta asuntokan-
572: anslag tili Juthbacka teaterförening r.f. för
573: nasta edelleen nuorille vuokrattaviksi . . . . . . . 1016
574: verksamheten.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030
575: 970 Björklund ym.: Määrärahan osoittami-
576: 978 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami-
577: sesta Kansainvälisen kuluttajajärjestön sesta Juthbacka teaterförening r.f. -nimisen
578: IOCU:n tupakkamainonnan vastaisen kam- yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1031
579: panjan tukemiseen kehitysmaissa........... 1017
580: 979 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
581: 971 Björklund ym.: Korotetun määrärahan anslag tili Karleby ungdomsförening r.f. för
582: osoittamisesta tutkija- ja opiskelijavaihdon teaterverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
583: edistämiseen . . .. .. .. . . . . .. .. .. .. . . . .. . . . . . 10 19
584: 979 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami-
585: 972 Björklund ym.: Koeotetun määrärahan sesta Karleby ungdomsförening r.f. -ntml-
586: osoittamisesta tiedekauppaprojektin toimin- sen yhdistyksen teatteritoiminnan tukemi-
587: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 seen....................................... 1033
588: 97 3 Björklund ym.: Määrärahan osoittami- 980 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
589: sesta Suomen Humanistiliiton toiminnan anslag för tyngdlyftningsutrymme och red-
590: tukemiseen................................ 1021 skap tili G & IF Gnistan r.f. i Oravais . . . . . . 1034
591:
592: 974 Björklund m.fl.: Om anvisande av an- 980 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami-
593: slag för snabb utredning av de svenskspråki- sesta painonnostotilan rakentamiseksi ja vä-
594: ga åldringarnas och keonikernas särproblem 1022 lineiden hankkimiseksi G & IF Gnistan r.f.
595: -nimiselle yhdistykselle Oravaisissa . . . . . . . . . 1035
596: 974 Björklund ym.: Määrärahan osoittami-
597: sesta ruotsinkielisten vanhusten ja kroonik- 981 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
598: kojen erityisongelmien pikaiseksi selvittämi- anslag för reglering av Emmesträsket i Ne-
599: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023 dervetil. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036
600: Sisällysluettelo 13
601:
602: Sivu Sivu
603: 981 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami- 990 Donner: Om anvisande av anslag för
604: sesta Emmes-nimisen lammen säännöstelyyn informationsverksamhet om flyktingar och
605: Alavetelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 37 invandrare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1052
606:
607: 982 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 990 Donner: Määrärahan osoittamisesta pa-
608: anslag för grundförbättring av landsvägen kolaisuutta ja siirtolaisuutta koskevaan tie-
609: Hirvlax-Kantlax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1038 dotustoimintaan........................... 1053
610:
611: 982 Björkstrand ym.: Määrärahan osoittami- 991 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
612: sesta Espoon ja Vantaan nimismiespiirien
613: sesta Hirvlaxin-Kantlaxin maantien perus-
614: henkilöstön lisäämiseksi.................... 1054
615: parantamiseen............................. 1039
616: 992 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
617: 983 Donner: Om anvisande av höjt anslag sesta Ruotsinpyhtään Rautaruukin alueen
618: för humanitär hjälp tili urvecklingsländerna 1040 entistämiseen.............................. 1055
619: 983 Donner: Koeotetun määrärahan osoitta- 993 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
620: misesta kehitysmaille annettavaan humani- Vantaalla sijaitsevan Viertolan koulun uu-
621: taariseen apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041 disrakennuksen suunnitteluun ja rakentami-
622: seen....................................... 1056
623: 984 Donner: Määrärahan osoittamisesta kor-
624: keakoulujen kansainväliseen yhteistyöhön . . 1042 994 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
625: sesta Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminnan
626: 985 Donner: Koeotetun määrärahan osoitta- tukemiseksi................................ 1057
627: misesta korkeakoulujen tutkija- ja opiskeli-
628: javaihdon edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043 995 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
629: sesta Keravan kauppaoppilaitoksen suunnit-
630: 986 Donner: Om anvisande av höjt anslag teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058
631: tili Finlands Akademis forskningsanslag . . . . 1044
632: 996 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
633: sesta maantien n:o 329 (Kuhmoisten kir-
634: 986 Donner: Koeotetun määrärahan osoitta- konkylä-Länkipohja) perusparantamiseen 1059
635: misesta Suomen Akatemian tutkimusmäärä-
636: rahoihin............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1045 997 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
637: sesta Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle
638: 987 Donner: Om anvisande av höjt anslag maakunnallisten vientiasiamiesten palkkaus-
639: tili produktionsstöd för inhemsk film . . . . . . . 1046 menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
640:
641: 987 Donner: Korotetua määrärahan osoitta- 998 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Po-
642: misesta kotimaisen elokuvan tuotantotukeen 1047 rin sairaanhoito-oppilaitoksen laajentami-
643: seen....................................... 1061
644: 988 Donner: Om anvisande av anslag för
645: gratisdistribution av finsk film via bibliote- 999 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
646: ken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048 Emil Cedercreutzin museon rakentamis-
647: hankkeeseen Harjavallassa..... . . . . . . . . . . . . . 1062
648: 988 Donner: Määrärahan osoittamisesta suo-
649: 1000 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
650: malaisten elokuvien levittämiseen ilmaiseksi
651: PoriJazz 66 ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 1063
652: kirjastojen kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049
653: 1001 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
654: 989 Donner: Om anvisande av höjt anslag Porin pohjoisen satamatien rakentamiseen . . 1064
655: för flyktingvård............................ 1050
656: 1002 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
657: 989 Donner: Korotetua määrärahan osoitta- Panelian-Eurakosken tien rakentamisen
658: misesta pakolaishuoltoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066
659: 14 Sisällysluettelo
660:
661: Sivu Sivu
662: 1003 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1017 Fred: Määrärahan osoittamisesta Yh-
663: Siikaisten-Pyntäisten-Ala-Honkajoen tien teiskunta Raittiiksi ry:lle Heinolan sosiaali-
664: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067 palvelu- ja toimintakeskuksen toiminnan tu-
665: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082
666: 1004 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
667: Parkanon katsastusaseman rakentamiseen... 1068 1018 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
668: Karismakoti ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 1083
669: 1005 Elo ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
670: tamisesta eräiden ratojen parantamiseen . . . . 1069 1019 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
671: kehitysvammaisten asumispalveluiden järjes-
672: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084
673: 1006 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
674: Tekesin alueyksikön perustamiseksi Sata-
675: 1020 Fred: Määrärahan osoittamisesta työlli-
676: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070
677: syyslain voimaan saattamisen turvaamiseksi
678: Vaasan läänin osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085
679: 1007 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
680: suurteollisuuden kehitysyhtiön perustami- 1021 Fred ym.: Koeotettujen määrärahojen
681: seksi Poriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072 osoittamisesta uhanalaisten lajien suojelun
682: tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086
683: 1008 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
684: Porin Puuvillan entisen tehdasalueen saatta- 1022 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
685: miseksi tuotannolliseen toimintaan......... 1073 opiskelija-asuntojen hankkimiseen olemassa
686: olevasta rakennuskannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1088
687: 1009 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
688: opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen . . 1074 1023 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
689: misesta Nokian nimismiespiirin sivutoimi-
690: 1010 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta pisteen avaamiseksi Pirkkalassa . . . . . . . . . . . . . 1089
691: Suomen Raamattuopistolle kansanopiston
692: toiminnan tukemiseen..................... 1075 1024 Gustafsson ym.: Koeotetun määrära-
693: han osoittamisesta jatkokoulutukseen liitty-
694: 1011 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta viin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin..... 1090
695: videotyöpajakokeilun käynnistämiseen...... 1076
696: 1025 Gustafsson ym.: Koeotetun määrära-
697: - 1012 Fred: Määrärahan osoittamisesta Loh- han osoittamisesta keskiasteen ammatillisissa
698: tajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toiminnan oppilaitoksissa opiskelevien opintorahan ko-
699: tukemiseen................................ 1077 rottamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091
700:
701: 1026 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
702: 1013 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
703: misesta aikuiskoulutuksen kehittämis- ja ko-
704: lasten ja nuorten musiikkiharrastuksen tuke-
705: keilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1092
706: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078
707: 1027 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
708: - 1014 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta Tampere Biennale 88 - suomalai-
709: maantien n:o 664 (Isojoen keskusta-Dags- sen uuden musiikin tapahtuman tukemi-
710: mark) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079 seen....................................... 1093
711:
712: 1015 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 1028 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
713: avustajien palkkaamiseen vaikeavammaisille 1080 misesta Tampere Jazz Happening -tapahtu-
714: man avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094
715: 1016 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
716: väkivaltaisten alkoholistien omaisten turva- 1029 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
717: kotiverkoston petustamis- ja käyttökustan- misesta vaikeuksissa olevien teollisuusaluei-
718: nuksiin.................................... 1081 den tukikokeilun ulottamiseksi Tampereelle 1095
719: Sisällysluettelo 15
720:
721: Sivu Sivu
722: 1030 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- - 1044 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
723: misesta ns. tutkivan sosiaalityön virkojen ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
724: perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096 Jämsän-Jämsänkosken tielle välille Kinko-
725: lan silta-aluesairaalan tienhaara . . . . . . . . . . . 1110
726: 1031 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
727: sesta tulevaisuudentutkimuksen käynnistä- 1045 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
728: miseen valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1097 ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
729: Jämsän ja Kaipolan väliselle tieosuudelle . . . 1111
730: 1032 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
731: sesta vammaisten poliittisten toimintamah- 1046 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
732: dollisuuksien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1098 ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
733: välille Viialan tie-Koulutie-Tehtaankatu
734: 1033 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami- Jämsässä................................... 1112
735: sesta Euroopan rauha- ja ympäristökokouk-
736: sen järjestämiseen... . .. .. .. .. .. .. . . . . .. .. .. 1099 1047 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
737: ta valtion virastotalon rakentamiseksi Orive-
738: 1034 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami- delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113
739: sesta naistutkimuksen yliassistentuurin pe-
740: rustamiseksi Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . 1100 1048 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
741: ta korkeakoulujen kansainväliseen yhteistyö-
742: 1035 Haavisto ym.: Koroteron määrärahan hön....................................... 1114
743: osoittamisesta elokuvatarjonnan kehittämi-
744: seen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101 1049 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
745: ta korkeakoulujen tutkijankoulutuksen ke-
746: 1036 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami- hittämiseen . . . .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1116
747: sesta lastenelokuvien tarjonnan lisäämiseen 1102
748: 1050 Hautala ym.: Koeotetun määrärahan
749: 103 7 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta korkeakoulujen tutkintojen ja
750: sesta videotyöpajoille videotoiminnan kehit- opetuksen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117
751: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 3
752: 1051 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
753: 1038 Haavisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutkija- ja
754: osoittamisesta opetusmenetelmien kehittä- opiskelijavaihdon edistämiseen . . . . . . . . . . . . . 1118
755: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104
756: 1052 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
757: 1039 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami- ta opiskelijoiden opintolainojen ylimääräi-
758: sesta Maaemo ry:lle Kettulan tilalla tapahtu- seen korkotukeen tuen maksuajan pidentä-
759: van kokeilutoiminnan edistämiseen . . . . . . . . 1105 miseksi .. .. .. .. . . . .. .. . . .. .. . .. .. .. .. .. . .. . 1119
760:
761: 1040 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami- 1053 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
762: sesta junanvaunujen muuttamiseksi vam- osoittamisesta korkeakoulu- ja keskiasteen
763: maisille soveltuviksi........................ 1106 opiskelijoiden opintorahan perusosan korot-
764: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
765: 1041 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
766: sesta sosiaalipoliittisten tuki- ja rohkaisuyk- 1054 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
767: siköiden toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1107 ta opintotuen tarveharkintaikärajan alenta-
768: miseksi 18 vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
769: 1042 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
770: ta opettajan virkojen vakinaistamiseksi 1055 Hautala ym.: Koeotetun määrärahan
771: Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen osoittamisesta peruskoulujen ja lukioiden
772: Jämsän toimipisteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122
773:
774: 1043 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- 1056 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
775: ta Jyväskylän Talvi -nimiselle kulttuurita- ta Untamalan koulun peruskorjaukseen Lai-
776: pahtumalle................................ 1109 tilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
777: 16 Sisällysluettelo
778:
779: Sivu Sivu
780: 105 7 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- 1071 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
781: ta Riihikosken ala-asteen koulun perus- osoittamisesta Sirppujoen vesistön järjeste-
782: korjaukseen Pöytyällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124 lyihin Laitilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138
783:
784: 1058 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- 1072 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
785: ta elektronisten apuvälineiden hankkimisek- ta taimitarhatoiminnan aloittamiseen Preiti-
786: si näkövammaisille...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125 län jalostuspaikalla Paimiossa . . . . . . . . . . . . . . 1139
787:
788: 1059 Hautala ym.: Korotetun määrärahan 1073 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
789: osoittamisesta Turun teknillisen oppilaitok- ta eritasoristeysten rakentamiseksi Laitilassa 1140
790: sen lisärakennuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . 1126
791: 1074 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
792: 1060 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- ta Karhunojan-Riihikosken maantien pe-
793: ta Loimaan maatalousoppilaitoksen laajen- ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141
794: nukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1127
795: 1075 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
796: 1061 Hautala ym.: Korotetun määrärahan ta Lehmänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . 1142
797: osoittamisesta kuntien kulttuuritoiminnan
798: tukemiseen................................ 1128 1076 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
799: ta Loimaan-Alastaron maantien rakenta-
800: 1062 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- mtseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 3
801: ta ylimääräisten yksivuotisten apurahojen
802: myöntämiseen nuorille taiteilijoille . . . . . . . . . 1129 1077 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
803: ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
804: Turun ja Kustavin väliselle tieosuudelle. . . . . 1144
805: 1063 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
806: osoittamisesta taideteosten hankkimiseen
807: 1078 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
808: julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130
809: ta lähestymistutkan hankkimiseksi Turun
810: lentoasemalle.............................. 1145
811: 1064 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
812: osoittamisesta taiteenalan tutkimus- ja jul-
813: 1079 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
814: kaisutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1131
815: ta Turun lentoaseman kiitotien pidentämi-
816: seen....................................... 1146
817: 1065 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
818: osoittamisesta lukemisharrastuksen edistä- 1080 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
819: mtseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1132 ta opiskelija-alennusjärjestelmän kokeilemi-
820: seksi opiskelupaikkakuntien seutuliikentees-
821: 1066 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- sä......................................... 1147
822: ta Turun piirustuskoulun tilojen korjaami-
823: seen....................................... 1133 1081 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
824: osoittamisesta saaristoliikenteen avustami-
825: 1067 Hautala ym.: Korotetun määrärahan seen....................................... 1148
826: osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoi-
827: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134 1082 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
828: ta avustuksina Turun saariston sähköistämi-
829: 1068 Hautala ym.: Korotetun määrärahan sen loppuun saattamiseksi.................. 1149
830: osoittamisesta satovahinkojen korvaamiseen 113 5
831: 1083 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
832: 1069 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- ta ylimääräi~i!fsi lisiksi rintamasotilaseläkkei-
833: ta satovahinkojen yleiskorvauksiin . . . . . . . . . . 1136 siin ja asumistukeen niiden korottamiseksi . . 1150
834:
835: 1070 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- 1084 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
836: ta satovahinkolainojen korkotukeen . . . . . . . . 113 7 ta vanhainkodin peruskorjaukseen Laitilassa 1151
837: Sisällysluettelo 17
838:
839: Sivu Sivu
840: 1085 Hautala ym.: Koroteron määrärahan 1098 Helle: Määrärahan osoittamisesta Ter-
841: osoittamisesta korvauksiksi maatalousyrittä- vakosken Teollisuusalue Oy:n osakepää-
842: jien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin . . . 1152 oman korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1165
843:
844: 1086 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- 1099 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
845: ta Turun pitkäaikaissairaalan 1 vaiheen ra- valtionavustuksena kunnille yleiskaavojen
846: kentamisen aloittamiseksi.................. 1153 laatimista varten........................... 1166
847:
848: 1087 Hautala ym.: Koroteron määrärahan 1100 Hietala ym.: Määrärahan osoittamises-
849: osoittamisesta yksityisten lastenkotien käyt- ta Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskus-
850: tökustannuksiin .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . . .. . . . . 1154 liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1167
851:
852: 1101 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises-
853: 1088 Hautala ym.: Koroteron määrärahan
854: ta venäjän kielen professorin viran perus-
855: osoittamisesta saaristoalueiden jätehuollon
856: tamiseksi Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
857: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 5
858: 1102 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises-
859: 1089 Hautala ym.: Korotetun määrärahan ta Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskuk-
860: osoittamisesta valtionavustuksena opiskelija- sen henkilökunnan lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . 1169
861: asuntojen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . 1156
862: 1103 Hilpelä ym.: Koeotettujen määräraho-
863: 1090 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- jen osoittamisesta tanssiryhmien toimintaan 1170
864: ta rahoitusrakenteen parantamiseksi van-
865: hoissa opiskelija-asuntokohteissa . . . . . . . . . . . 115 7 1104 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises-
866: ta Suomi-Australia Seura ry:n toiminnan
867: 1091 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami- tukemiseen . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 71
868: sesta Kivikiekin rajavartioaseman perus-
869: parantamiseen............................. 1158 1105 Hilpelä: Korotetun määrärahan osoit-
870: tamisesta vedenhankinnan pohjavesiselvityk-
871: 1092 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami- siin selvitysten lisäämiseksi erityisesti Varsi-
872: sesta valtion virastotalojen suunnitteluun nais-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172
873: Kuhmossa ja Suomussalmella . . . . . . . . . . . . . . 1159
874: 1106 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
875: 1093 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami- syöpälääkärin viran perustamiseksi Turun
876: sesta matkailun lomatuen laajentamiseksi yliopistolliseen keskussairaalaan . . . . . . . . . . . . 11 73
877: eräisiin Oulun läänin kuntiin . . . . . . . . . . . . . . 1160
878: 1107 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
879: hoitohenkilökunnan lisävirkojen perustami-
880: 1094 Heikkinen ym.: Korotetun määrära-
881: seen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan 1174
882: han osoittamisesta tiestön peruskorjaami-
883: seen 1VL:n Kainuun piirin alueella . . . . . . . . 1161
884: 1108 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
885: Otajärven kunnostussuunnitelman laatimi-
886: 1095 Heikkinen ym.: Koroteron määrära-
887: seen....................................... 1175
888: han osoittamisesta maantien n:o 901 perus-
889: parantamiseen välillä Vihtamo-Kontiomä- 1109 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
890: ki ......................................... 1162 sesta opintotuen saantia rajaavan tarvehar-
891: kinnan poistamiseksi....................... 1176
892: 1096 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
893: sesta Teknologian kehittämiskeskuksen tuo- 1110 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
894: tekehitys- ja markkinointiyksikön perus- sesta lukion perusopetusryhmien pienentä-
895: tamiseksi Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1163 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177
896:
897: 1097 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1111 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
898: sesta 1VL:n Kainuun piirin tienrakennus- sesta kaikkien Steiner-koulujen saattamiseksi
899: hankkeiden toteuttamiseen työllisyystöinä . . 1164 valtion tuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178
900:
901: 2 270416F
902: 18 Sisällysluettelo
903:
904: Sivu Sivu
905: 1112 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 1125 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta-
906: sesta selvityksen laatimiseksi liikenneopiston misesta Muuruveden maatalous- ja puutar-
907: sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin . . . . . . . . . . 1179 haoppilaitoksen puutarhahallin rakentami-
908: seen....................................... 1192
909: 1113 Holvitie ym.: Koeotetun määrärahan
910: osoittamisesta Kirkkonummen-Karjaan- 1126 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta-
911: Salon-Turun rataosuuden perusparannuk- misesta kotiteollisuusneuvojan palkkaami-
912: seen....................................... 1180 seksi Kaavin käsityöneuvonta-asemalle...... 1193
913:
914: 1114 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 1127 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta-
915: sesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisää- misesta maantien n:o 573 parantamiseen
916: miseksi.................................... 1181 välillä Pohjois-Karjalan piirin raja-Savolan-
917: pelto...................................... 1194
918: 1115 Holvitie ym.: Koroteron määrärahan
919: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes-
920: 1128 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta-
921: telmän kustannuksiin...................... 1182
922: misesta sataman rakentamiseen Juankosken
923: 1116 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- Karjalankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195
924: han osoittamisesta Rautjärven kirjastotalon
925: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183 1129 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta-
926: misesta käsityökeskuksen suunnitteluun
927: 1117 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- Varpaisjärvelle............................. 1196
928: han osoittamisesta valtakunnallisen matkai-
929: lumuseon perustamiseksi Imatralle . . . . . . . . . 1184 1130 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta-
930: misesta sairausvakuutuksen vähimmäispäivä-
931: 1118 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- rahan ylimääräiseksi korottamiseksi......... 1197
932: han osoittamisesta Kirjailijain Omatoimiyh-
933: distys ty:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1185 1131 Häkämies ym.: Koeotetun määrärahan
934: osoittamisesta korkeakoulujen kansainväli-
935: 1119 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- seen yhteistyöhön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198
936: han osoittamisesta Saaren keskustaajaman-
937: Saaren kirkonkylän tien kunnostamista var- 1132 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami-
938: ten........................................ 1186 sesta Anjalan Liiton 200-vuotisjuhlatapahtu-
939: man järjestelyihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199
940: 1120 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
941: han osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden 1133 Häkämies ym.: Koeotetun määtärahan
942: tien rakentamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . 1187 osoittamisesta kauppa- ja teollisuussatamien
943: rakentamisen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200
944: 1121 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
945: han osoittamisesta oppilaskuljetusten turval-
946: 1134 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami-
947: lisuuden varmistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188
948: sesta Haminan kalasataman rakentamiseen
949: 1122 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- ja perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201
950: han osoittamisesta Yleisradion lähetysten
951: kuuluvuuden ja näkyvyyden parantamiseksi 1135 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami-
952: Rautjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189 sesta Sunilan tehdasalueen säilyttämiseen... 1202
953:
954: 1123 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 1136 Hämäläinen ym.: Koeotetun määrära-
955: han osoittamisesta teollisuuspiirin sivutoimi- han osoittamisesta ylimääräisten yksivuotis-
956: pisteen perustamiseen Imatralle . . . . . . . . . . . . 1190 ten taiteilija-apurahojen myöntämiseen alle
957: 35-vuotiaille taiteilijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203
958: 1124 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
959: han osoittamisesta "Imatralla matkaillaan ja 1137 Hämäläinen ym.: Koeotetun määrära-
960: osataan" -messu- ja näyttelyesiintymisten han osoittamisesta lukemisharrastuksen edis-
961: rukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1191 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204
962: Sisällysluettelo 19
963:
964: Sivu Sivu
965: 1138 Hämäläinen ym.: Korotetun määrära- 1151 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
966: han osoittamisesta teattereiden valtion- ta Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston
967: apuun..................................... 1205 lisärakennuksen esisuunnitteluun. . . . . . . . . . . 1218
968:
969: 1139 Hämäläinen ym.: Korotetun määrära- 115 2 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamises-
970: han osoittamisesta lasten ja nuoneo taide- ta vaihtuvalinjaisen ammatillisen koulutuk-
971: keskuksen säätiön toiminnan tukemiseen . . . 1206 sen aloittamiseenJoutsassa................. 1219
972:
973: 1140 Hämäläinen ym.: Korotetun määrära- 1153 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
974: han osoittamisesta rakennuslain 136 §:n ta vaihtuvalinjaisen ammatillisen koulutuk-
975: mukaisiin avustuksiin kunnille katujen ja sen aloittamiseen Kivijärvellä. . . . . . . . . . . . . . . 1220
976: kaavateiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
977: 1154 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
978: 1141 Hämäläinen ym.: Korotetun määrära- ta Pylkönmäen liikuntatilahankkeen rahoi-
979: han osoittamisesta Uudenmaan tie- ja vesi- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1221
980: rakennuspiirille yleisten teiden rakentami-
981: seen....................................... 1208 115 5 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamises-
982: ta sisävesien kalastuselinkeinon kehittämi-
983: 1142 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- seen....................................... 1222
984: misesta Valtionrautateiden Hyvinkään kone-
985: pajan sulatusuunin uudistamista vanen..... 1209 1156 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
986: ta Keuruun ja Keuruun varuskunnan veden-
987: 1143 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- ottamon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1223
988: ta kuulovammaisten kuulemistilanteen pa-
989: rantamiseksi eduskuntatalossa.............. 1210
990: 115 7 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamises-
991: ta Metsäntutkimuslaitoksen kenttäaseman
992: 1144 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
993: sijoittamiseksi Keski-Suomeen.... . . . . . . . . . . 1224
994: ta kehitysmaista tulevien opiskelijoiden
995: opiskeluun maa- ja metsäalan oppilaitoksis-
996: 1158 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan
997: sa ......................................... 1211
998: osoittamisesta paikallisteiden ja maanteiden
999: kunnossapitoon............................ 1225
1000: 1145 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1001: ta väestönsuojelulainsäädännön kehittämi-
1002: seen....................................... 1212 1159 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1003: ta maantien n:o 442 perusparantamiseen
1004: 1146 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- välillä Toivakka-Asevarikko-Kangasnie-
1005: ta väestönsuojelukoulutuksen tehostamiseen 1213 men raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226
1006:
1007: 1147 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1160 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1008: ta Asevarikko 2 :n monitoimitilan rakenta- ta maantien n:o 604 (Koskenpää-Havuky-
1009: miseen Toivakassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1214 lä) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227
1010:
1011: 1148 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1161 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1012: ta peruskoulun yläasteen uskonnonopetuk- ta maantien n:o 625 (Kintaus-Uurainen)
1013: sen kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215 perusparantamiseen.......... . . . . . . . . . . . . . . 1228
1014:
1015: 1149 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1162 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1016: ta eräiden opettajaryhmien demonstraatioli- ta maantien n:o 6411 (Piippaharju-Nie-
1017: sään....................................... 1216 misjärvi) perusparantamiseen............... 1229
1018:
1019: 1150 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1163 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1020: ta Tammijärven koulun laajennushankkei- ta maantien n:o 6416 perusparantamiseen
1021: siin Luhangassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 7 Hankasalmen aseman kohdalla............. 1230
1022: 20 Sisällysluettelo
1023:
1024: Sivu Sivu
1025: 1164 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1177 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1026: ta Kivijärven-Möttösen tieosuuden perus- ta Haapamäen katulähetys ty:lle alkoholion-
1027: patantamiseen............................. 1231 gelmaisten auttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1244
1028:
1029: 1165 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1178 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1030: ta Korpilahden-Petäjäveden maantien pe- ta pienyrittäjien lomatoiminnan kokeilun
1031: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245
1032:
1033: 1166 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1179 Ikonen ym.: Koeotetun määrärahan
1034: ta Kuhmoisten-Länkipohjan maantien pe- osoittamisesta yhteisöille päihteiden käytös-
1035: ruspatantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1233 tä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen . . . . . 1246
1036:
1037: 1167 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1180 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan
1038: ta Muuramen-Isolahden maantien perus- osoittamisesta Lievestuoreen lipeälammen
1039: parantamiseen............................. 1234 hävittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1247
1040:
1041: 1168 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1181 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1042: ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen han osoittamisesta Pelson keskusvankilan
1043: Olkkolan tien rinnalle Jämsän Kaipolaan . . . 1235 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248
1044:
1045: 1169 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1182 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1046: ta Rutalahden-Viisarimäen maantien pe- han osoittamisesta ammattikasvatuksen leh-
1047: ruspatantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 torin viran perustamiseksi Oulun yliopistoon 1249
1048:
1049: 1170 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1183 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1050: ta Sumiaisten-Matilanvirran maantien pe- han osoittamisesta luokanopettajien poik-
1051: rusparantamiseen.......................... 1237 keuskoulutukseen Oulun yliopistossa . . . . . . . 1250
1052:
1053: 1171 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1184 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1054: ta Toivakan-Leppälahden maantien perus- han osoittamisesta kirjastoauton hankkimi-
1055: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1238 seksi U tajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 51
1056:
1057: 1172 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1185 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
1058: ta laivalaiturin rakentamiseen Luhangan kir- määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
1059: konkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239 sena Kalajoen kristilliselle kansanopistolle . . 1252
1060:
1061: 1173 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1186 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1062: ta rataosuuden Haapamäki-Jyväskylä te- han osoittamisesta Haapaveden opiston pe-
1063: hostettuun kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1240 ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 53
1064:
1065: 1174 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1187 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1066: ta rataosuuden Haapamäki-Ähtäri tehos- han osoittamisesta aikuisten tietotekniikan
1067: tettuun kunnossapitoon.................... 1241 opetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
1068:
1069: 117 5 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1188 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1070: ta sosiaali-, eläketurva- ja lomaetuuksien han osoittamisesta Oulun läänin kunnille
1071: alkuun saattamiseksi budjettiperusteisena ammattioppilaitosten oppilaiden matkakus-
1072: kotona hoitotyötä suorittaville. . . . . . . . . . . . . . 1242 tannuksiin ................................. 1255
1073:
1074: 1176 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1189 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
1075: ta ylimääräisinä lisinä eläkkeensaajille eräi- määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuu-
1076: den ns. uinuvien sukupolvenvaihdoseläkkei- ritoimintaan tarvittavien tilojen rakentami-
1077: den patantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243 seen....................................... 1256
1078: Sisällysluettelo 21
1079:
1080: Sivu Sivu
1081: 1190 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun 1202 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1082: määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelli- han osoittamisesta Pyhännän jätevedenpuh-
1083: sen harrastustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 12 57 distamon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269
1084:
1085: 1191 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1203 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
1086: han osoittamisesta lasten ja nuorten kuvatai- Pohjolan opiston rakentamiskustannuksiin.. 1270
1087: dekouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258
1088: 1204 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
1089: 1192 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- tanssiteatteri Hurjaruuthin toiminnan tuke-
1090: han osoittamisesta läänien taidetoimikunnil- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
1091: le yksivuotisiksi nuorten taiteilijoiden apura-
1092: 1205 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta-
1093: hoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259
1094: misesta Suomen Elokuvakerhojen Liiton toi-
1095: minnan tukemiseen.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
1096: 1193 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1097: han osoittamisesta Riista- ja kalatalouden 1206 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
1098: tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman toi- War resisters internationalin triennaalin jär-
1099: mistonhoitokuluihin....................... 1260 jestämiseen................................ 1273
1100: 1194 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1207 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta-
1101: han osoittamisesta Riista- ja kalatalouden misesta Lomakotien Liitto ry:lle lomatoi-
1102: tutkimuslaitoksen Oulun kenttäasemalle minnan järjestämiseen ja psykiatrian avohoi-
1103: atk-laitteiden ja tutkimusvälineiden hankin- don tehostamiseen......................... 1274
1104: taan....................................... 1261
1105: 1208 Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag
1106: 1195 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- för sänkning av den åldersgräns för stude-
1107: han osoittamisesta Pohjois-Suomen keskus- randes bostadstillägg som baserar sig på
1108: kalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen . . . . . . 1262 föräldrarnas inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276
1109:
1110: 1196 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1208 Jansson ym.: Määrärahan osoittamises-
1111: han osoittamisesta Oijärven kunnostamiseen ta vanhempien tuloihin perustuvan opiskeli-
1112: Kuivaniemellä............................. 1263 joiden asumislisän määrään vaikuttavan ikä-
1113: rajan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277
1114: 1197 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1115: han osoittamisesta Oulun tie- ja vesiraken- 1209 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt
1116: nuspiirille eräiden tiehankkeiden toteutta- anslag för studerandes bostadstillägg för att
1117: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1264 tillägget skall betalas också för sommarmå-
1118: naderna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1278
1119: 1198 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1120: 1209 Jansson ym.: Korotetun määrärahan
1121: han osoittamisesta avustuksina kauko- ja
1122: osoittamisesta opiskelijoiden asumislisään li-
1123: aluelämpökeskuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265
1124: sän maksamiseksi myös kesäkuukausilta..... 1279
1125: 1199 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1210 Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag
1126: han osoittamisesta kansaneläkeuudistuksen för Finlands Svenska Skolungdomsförbund
1127: IV vaiheen rahoituksen toteuttamiseksi . . . . . 1266 rf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1280
1128: 1200 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1210 Jansson ym.: Määrärahan osoittamises-
1129: han osoittamisesta työllisyyden parantami- ta Finlands Svenska Skolungdomsförbund
1130: seksi Ii- ja Kiiminkijokilaakson talousalueel- rf. -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemi-
1131: la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1267 seen....................................... 1281
1132:
1133: 1201 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1211 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt
1134: han osoittamisesta Iin ympäristöinstituutin anslag för statsunderstöd för andelen eget
1135: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1268 kapital i bostäder för studerande . . . . . . . . . . . 1282
1136: 22 Sisällysluettelo
1137:
1138: Sivu Sivu
1139: 1211 Jansson ym.: Koroteron määrärahan 1225 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1140: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää- ta alkoholinomien juomien hintojen alenta-
1141: omaosuuteen.............................. 1283 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1299
1142:
1143: 1212 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 1226 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1144: sesta Forssan Työväenyhdistys ry:n 100-vuo- ta raittiushotellien ja -ravintoloiden tukemi-
1145: tishistoriikin kustannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . 1284 seen....................................... 1300
1146: 1213 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
1147: 1227 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1148: sesta maakaasuputken rakentamiseen Fors-
1149: ta tyhjillään olevien arava-asuntojen järjestä-
1150: san seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1285
1151: miseksi vähävaraisille perheille . . . . . . . . . . . . . 1301
1152: 1214 Jokinen ym.: Korotetun määrärahan
1153: osoittamisesta talousrikosten selvittämisen 1228 Jokiniemi ym.: Korotetun määrärahan
1154: tehostamiseksi............................. 1286 osoittamisesta siinona maatilatalouden ke-
1155: hittämisrahastoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302
1156: 1215 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1157: ta taideteosten ostamiseksi taloudellisissa 1229 Jokiniemi ym.: Korotetun määrärahan
1158: vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta . . . . . . . . . . . . 1287 osoittamisesta Karjalan koeaseman lihakar-
1159: jan hoitohenkilöstön palkkaukseen . . . . . . . . . 1303
1160: 1216Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1161: ta nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen 1230 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittami-
1162: kulttuuriohjaajien palkkaukseen. . . . . . . . . . . . 1288 sesta Käsämän-Sotkuman maantien perus-
1163: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1304
1164: 1217 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1165: ta Esperantoliiton toiminnan tukemiseen . . . 1289 1231 Jokiniemi ym.: Korotetun määrärahan
1166: osoittamisesta ongelmajätteiden kuljetus-
1167: 1218 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1168: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
1169: ta vesakkojen hävittämiseen ilman vesakko-
1170: myrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1291
1171: 1232 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1172: 1219 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- sesta anestesiologian apulaisprofessorin viran
1173: ta poikittaisteiden suunnitteluun ja rakenta- perustamiseen Oulun yliopistoon........... 1306
1174: miseen Turun tie- ja vesirakennuspiirin alu-
1175: eella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293 1233 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1176: sesta musiikinalan korkeakoulun perustami-
1177: 1220 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- seksi Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307
1178: ta junaliikenteen palvelujen kehittämiseksi
1179: Turun lähiliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294 1234 Jouppila ym.: Korotetun määrärahan
1180: osoittamisesta Steiner-koulujen valtion-
1181: 1221 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- apuun ..................................... 1308
1182: ta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja yötyötä
1183: tekevien työntekijöiden eläkeikärajan alen- 1235 Jouppila ym.: Korotetun määrärahan
1184: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1295 osoittamisesta rakennusavustuksena Kala-
1185: joen kristilliselle kansanopistolle . . . . . . . . . . . . 1309
1186: 1222 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1187: ta perhepäivähoidon epäkohtien poistami-
1188: 1236 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1189: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296
1190: sesta Haapaveden opiston rakennushank-
1191: 1223 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- keen rahoittamiseksi otettujen lainojen hoi-
1192: ta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310
1193: tukemiseen................................ 1297
1194: 1237 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1195: 1224 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- sesta Arktiset askeleet -tanssitaidetapahtu-
1196: ta akupunktiohoidon lisäämiseksi . . . . . . . . . . 1298 man järjestämiseen 1311
1197: Sisällysluettelo 23
1198:
1199: Sivu Sivu
1200: 1238 Jouppila ymo: Määrärahan osoittami- 1251 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1201: sesta kalankasvatuksen kokeilulaitoksen ra- Vihreä Risti ry:n toiminnan tukemiseen 1325 0 0 0 0
1202:
1203:
1204:
1205:
1206: kentamiseksi Kuusamoon 1312 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1207:
1208:
1209:
1210:
1211: 1252 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1212: 1239 Jouppila ymo: Määrärahan osoittami- Haukilahden-Helsingin kantatien n:o 51
1213: sesta kevyen liikenteen väylän suunnitteluun peruskorjaamiseen 1326 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1214:
1215:
1216:
1217:
1218: valtatielle n:o 8 välille Pyhäjoki-Parhalahti 1313
1219: 1253 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1220: 1240 Jouppila ymo: Määrärahan osoittami- Munkullan eritasoliittymän rakentamiseksi
1221: sesta keskussairaaloille syöpäpotilaiden hoi- kantatielle n:o 51 oooooo oooo 1327 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1222:
1223:
1224:
1225:
1226: toon tarvittavien lääkärinvirkojen ja laitteis-
1227: ton lisäämiseksi 00 1314
1228: 00 00 00 00 00 00 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 1254 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1229: opiskelija-alennusjärjestelmän kokeiluun
1230: 1241 Jouppila ymo: Määrärahan osoittami- opiskelupaikkakuntien seutuliikenteessä 1328 0 0 0 0
1231:
1232:
1233:
1234:
1235: sesta sikiön verenvirtausmittauslaitteen
1236: hankkimiseksi Oulun yliopiston lääketieteel- 1255 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1237: lisen tiedekunnan naistentautien klinikalle 1315 keksijöiden tukemiseen 1329 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1238:
1239:
1240:
1241:
1242: 1242 Jouppila ymo: Määrärahan osoittami- 1256 Jurva ymo: Korotetun määrärahan
1243: sesta Oulun merialueen vesien suojelun ylei- osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden
1244: suunnitteluun 0 0 01316
1245: 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kuntoutukseen ooooo o 1330 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1246:
1247:
1248:
1249:
1250: 1243 Juhantalo ymo: Korotetun määrärahan 1257 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1251: osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus- sotainvalidien sairaskodin rakentamiseksi
1252: tuksiin 00 00 00 00 00 1317
1253: 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 Helsingin alueelle o 1331 00 00 00 00 0 00 00 0 00 00 00 0 00 0
1254:
1255:
1256:
1257:
1258: 1244 Juhantalo ymo: Koeotetun määrärahan 1258 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1259: osoittamisesta kunnallisten ammatillisten Kaunialan sotavammasairaalan potilaiden
1260: oppilaitosten laitehankintojen avustamiseen 1318 yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemi-
1261: seen oooo 0 o ooooooo
1262: 0 0 0 oo
1263: 0 0 0 1332 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1264:
1265:
1266:
1267:
1268: 1245 Juhantalo ymo: Koeotetun määrärahan
1269: osoittamisesta valtionosuuksiin kunnille ur- 1259 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1270: heiluseurojen toimintaan o o 1319 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tuke-
1271: miseen 0 0 oo
1272: 0 0 0 0 0 0 013 33
1273: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1274:
1275:
1276:
1277:
1278: 1246 Juhantalo ymo: Koroteron määrärahan
1279: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke- 1260 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1280: hittämisrahastoon 13200 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Suomen Sydäntautiliiton sydänpiiritoimin-
1281: nan kehittämiseen 1334 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 00 00 00 00 00 00
1282:
1283:
1284:
1285:
1286: 1247 Juhantalo ymo: Määrärahan osoittami-
1287: sesta ylimääräisenä määrärahana lapsilisien 1261 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1288: korottamiseen o 0 o 1321
1289: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Suomen MS-yhdistysten Liitto ry:n toimin-
1290: nan tukemiseen oooooo oooo 0 1335
1291: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1292:
1293:
1294:
1295:
1296: 1248 Juhantalo ymo: Korotetun määrärahan
1297: osoittamisesta sairausvakuutuksen matka- 1262 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1298: kustannuskorvauksiin 1322 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan tuke-
1299: miSeen 0 0 ooo
1300: 0 0 0 0 0 1336
1301: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1302:
1303:
1304:
1305:
1306: 1249 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1307: Suomen Yksityisetsivien Liitto ry:n toimin- 1263 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1308: nan tukemiseen 1323
1309: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oppimishäiriöistä aiheutuviin erityiskustan-
1310: nuksiin Helsingissä 13 37 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1311:
1312:
1313:
1314:
1315: 1250 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1316: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsin- 1264 Jurva ymo: Määrärahan osoittamisesta
1317: gin terveydenhoitoaseman vuokrakustan- keskoslasten sairaalamaksujen korvaamiseksi
1318: nuksiin 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 1324
1319: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 valtion varoista oooo 1338 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1320: 24 Sisällysluettelo
1321:
1322: Sivu Sivu
1323: 1265 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 1278 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1324: Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskusliiton misesta tiedekauppaprojektin toteuttamisek-
1325: toiminnan tukemiseen..................... 1339 Si • • . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . . . . . . . . . . • . • . . • • • • • 1352
1326:
1327: 1266 Jurva ym.: Korotetun määrärahan 1279 Jäätteenmäki ym.: Koroteron määrära-
1328: osoittamisesta opiskelija-asuntokohteiden han osoittamisesta kuntien nuorisotyön val-
1329: omapääomaosuuden kattamiseen . . . . . . . . . . . 1340 tionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 53
1330:
1331: 1267 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 1280 Jäätteenmäki: Määrärahan osoittami-
1332: omapääomaosuuden kattamiseen opiskelija- sesta Paavolan-Vasunmäen-Mikkilän
1333: asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta maantien peruskorjaukseen Lapualla ja
1334: rakennuskannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1341 Kuorraneella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 54
1335:
1336: 1268 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 1281 Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrära-
1337: ennen vuotta 1980 valmistuneiden opiske- han osoittamisesta sotaveteraanien puolisoi-
1338: lija-asuntokohteiden tukemiseen . . . . . . . . . . . 1342 den kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 55
1339:
1340: 1269 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta 1282 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1341: palvelutalojen rakentamiseksi rintamavete- misesta turkistarhaajien saattamiseksi maata-
1342: raaneille................................... 1343 lousyrittäjien vuosilomajärjestelmän piiriin 1356
1343:
1344: 1283 Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrära-
1345: 1270 Järvenpää ym.: Korotetun määrärahan
1346: han osoittamisesta pienyrittäjien vuosiloma-
1347: osoittamisesta Ulkopolitiikan tutkimuksen
1348: järjestelmän kustannuksiin loman pidentä-
1349: säätiölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1344
1350: miseksi.................................... 1357
1351: 1271 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami-
1352: 1284 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoitta-
1353: sesta munuaiskivien murskauslaitteen hank-
1354: misesta kunnan palo- ja pelastustoimen
1355: kimiseksi Helsingin yliopistolliseen keskus-
1356: käyttökustannusten valtionapuun kantoky-
1357: sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 5
1358: kyluokkiin 8-10 kuuluville kunnille....... 1358
1359: 1272 Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun 1285 Kalliomäki ym.: Korotetun määrära-
1360: määrärahan osoittamisesta Tampereen Työ- han osoittamisesta avustukseen Urheilijoi-
1361: väen Teatteri Oy:n toiminnan tukemiseen . . 1346 den ammattienedistämissäätiölle . . . . . . . . . . . 1359
1362: 1273 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1286 Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta
1363: misesta Hetan Musiikkipäivien järjestämi- Vantaanjoen vesistöalueen kunnostamiseen
1364: seen....................................... 1347 virkistyskäyttöä varren . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1360
1365:
1366: 1274 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1287 Kankaanniemi ym.: Korotetun määrä-
1367: misesta Lapin sotaveteraanipiiri ry:n toimin- rahan osoittamisesta kuntien yleisiin rahoi-
1368: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348 tusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
1369:
1370: 1275 Jäätteenmäki ym.: Koroteron määrära- 1288 Kankaanniemi ym.: Koroteron määrä-
1371: han osoittamisesta opintotuen asumislisän rahan osoittamisesta läänien kehittämisrahaa
1372: maksamiseksi ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . . 1349 varren..................................... 1362
1373:
1374: 1276 Jäätteenmäki ym.: Koroteron määrära- 1289 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1375: han osoittamisesta Steiner-koulujen valtion- tamisesta Uuraisten kirjasto-nuorisotalon ra-
1376: apuun ..................................... 1350 kentamista varren.......................... 1363
1377:
1378: 1277 Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrära- 1290 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1379: han osoittamisesta Karhunmäen kristillisen tamisesta sosiaalialan oppilaitoksen perus-
1380: kansanopiston rakennusavustukseen . . . . . . . . 13 51 tamista varren Keuruulie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1364
1381: Sisällysluettelo 25
1382:
1383: Sivu Sivu
1384: 1291 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- 1304 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1385: tamisesta opintosihteerin viran perustami- tamisesta kristillisellä perustalla toimivien
1386: seksi Keski-Suomen Konservatorioon . . . . . . . 1365 yksityisten alkoholistihoitokotien tukemi-
1387: seen ....................................... 1378
1388: 1292 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1389: tamisesta Keski-Suomen Konservatorion toi- 1305 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1390: mitilojen laajentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1366 tamisesta työllisyyslain voimaan saattamisek-
1391: si vuonna 1988 Keski-Suomen läänissä...... 1379
1392: 1293 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1393: tamisesta Ala-Keiteleen musiikkikoulun pe- 1306 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1394: rustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1367 tamisesta avustuksen myöntämiseksi Jäm-
1395: sänkosken kaupungille uusioraaka-ainepörs-
1396: 1294 Kankaanniemi ym.: Korotetun määrä- sin perustamista varten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1380
1397: rahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
1398: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 1307 Kauppinen ym.: Korotetun määrära-
1399: han osoittamisesta ylimmille tuomtots-
1400: 1295 Kankaanniemi ym.: Korotetun määrä- tuimille lisähenkilökunnan palkkaamiseen
1401: rahan osoittamisesta siirtona maatilatalou- valitusruuhkien purkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1381
1402: den kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369
1403: 1308 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1404: 1296 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- misesta hovioikeuksien lisähenkilökunnan
1405: tamisesta Jyväskylän-Vaasan valtatien ra- palkkaamiseen jutturuuhkien purkamiseksi 1382
1406: kentamisen aloittamista varten Petäjävedellä
1407: ja Multialla................................ 1370 1309 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1408: misesta Pieksämäen nuorisoseuran talon kor-
1409: 1297 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- jauslainojen maksamiseen.................. 1383
1410: tamisesta alennusten antamiseen julkisissa
1411: kulkuneuvoissa veteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . 13 71 1310 Kauppinen ym.: Korotetun määrära-
1412: han osoittamisesta nuorten viljelijöiden tu-
1413: 1298 Kankaanniemi ym.: Korotemo määrä- kemiseen.................................. 1384
1414: rahan osoittamisesta yrittäjäkoulutusta ja
1415: -neuvontaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 72 1311 Kauppinen ym.: Korotemo määrära-
1416: han osoittamisesta satovahinkojen korvaami-
1417: 1299 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- seen....................................... 1385
1418: tamisesta Liikunta- ja kuntoutumiskeskus
1419: Peurungalle lainojen hoitokustannuksia ja 1312 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1420: muita toimintamenoja varten . . . . . . . . . . . . . . 1373 misesta maantien n:o 452 Oäppilä-Suo-
1421: nenjoki) parannustöiden aloittamiseen . . . . . 1386
1422: 1300 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1423: tamisesta kehitysvammaisten työkeskuksen 1313 Kauppinen ym.: Korotemo määrära-
1424: rakentamista varten Saarijärvelle...... . . . . . . 13 74 han osoittamisesta äitiysavustuksiin avustus-
1425: ten korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387
1426: 1301 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1427: tamisesta kehitysvammaisten erityishoidon 1314 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1428: kokeilun järjestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . 1375 misesta ylimääräiseksi lisäeläkkeeksi sodan
1429: aikana raskasta maataloustyötä tehneille nai-
1430: 1302 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388
1431: tamisesta aborttineuvonnan järjestämistä
1432: varten..................................... 1376 1315 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1433: misesta Pieksämäen seudun terveyskeskuk-
1434: 1303 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- sen lisävuodeosaston rakentamiseen . . . . . . . . 1389
1435: tamisesta Kristillinen alkoholisti- ja narko-
1436: maanityö ry:lle alkoholistien perhehoitoko- 1316 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1437: din hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 77 ekonomikoulutuksen aloittamiseen Kotkassa 1390
1438: 26 Sisällysluettelo
1439:
1440: Sivu Sivu
1441: 1317 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta 1331 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1442: Kotkan teknillisen oppilaitoksen lisäraken- misesta vanhempien tuloihin perustuvan
1443: nushankkeen aloittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 1391 opiskelijoiden asumislisän määrään vaikutta-
1444: van ikärajan alentamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . 140)
1445: 1318 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1446: Ruotsinsalmen linnoituslaitteiden säilyttä- 1332 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1447: miSeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392 misesta Heinolan kurssikeskuksen toimin-
1448: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1406
1449: 1319 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1450: 13 33 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta·
1451: Paperintekijän patsaan saamiseen Inkeroisiin 1393
1452: misesta rakennusavustuksen myöntämiseksi
1453: Otavan opiston päärakennuksen perus-
1454: 1320 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1455: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1407
1456: valtatien n:o 7 rakentamiseen välillä Ot-
1457: sola-Summa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394 1334 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1458: misesta rakennusavustuksen myöntämiseksi
1459: 1321 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Valamon kansanopiston toimitilojen raken-
1460: Pyhtään Kaunissaaren veneilysatamaa varten 139) tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408
1461:
1462: 1322 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta 133) Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1463: Luumäen-Haminan-Kotkan radan liike- misesta ammatillisten kurssikeskusten omien
1464: taloudelliseen selvitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396 tilojen rakentamiskustannuksiin............ 1409
1465:
1466: 1323 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta 13 36 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1467: lauttaterminaalin rakentamiseen Kotkaan. . . 1397 misesta Joroisten Musiikkiyhdistys ry:n toi-
1468: minnan tukemiseen........................ 1410
1469: 1324 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1470: 1337 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära-
1471: lasten päivähoidon kehittämiskokeilun aloit-
1472: han osoittamisesta luonnonmukaisen vilje-
1473: tamiseksi Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398
1474: lyn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1411
1475: 132) Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta- 1338 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1476: misesta Kainuun Jazzkevät '88 -tapahtuman misesta Puumalan yrttiprojektin toiminnan
1477: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399 tukemiseen................................ 1412
1478:
1479: 1326 Kemppainen ym.: Korotetun määrära- 1339 Kietäväinen ym.: Koroteron määrära-
1480: han osoittamisesta Hakasuon kalanviljelylai- han osoittamisesta nuorten viljelijöiden tu-
1481: toksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1400 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1413
1482:
1483: 1327 Kemppainen ym.: Korotetun määrära- 1340 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära-
1484: han osoittamisesta tiestön rakentamiseen han osoittamisesta pienehköjen silta- ja tie-
1485: TVL:n Kainuun piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1401 töiden tekemiseksi Mikkelin tie- ja vesira-
1486: kennuspiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414
1487: 1328 Kemppainen ym.: Koeotetun määrära-
1488: 1341 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1489: han osoittamisesta työttömyyden lieventä-
1490: misesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen
1491: miSeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1402
1492: Hirvensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141)
1493: 1329 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1342 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1494: han osoittamisesta nuorille maksettavien misesta Pertunmaan-Toivolan tien perus-
1495: asuntosäästöpalkkioiden korottamiseksi..... 1403 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416
1496:
1497: 1330 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1343 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1498: misesta Mikkelin läänissä olevien koulutus- misesta Virtasalmen-Joroisten maantien
1499: ja tutkimusyksikköjen kehittämiseen . . . . . . . 1404 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1417
1500: Sisällysluettelo 27
1501:
1502: Sivu Sivu
1503: 1344 Kietäväinen ym.: Koeotetun määrära- 13 57 Kietäväinen ym.: Koeotetun määrära-
1504: han osoittamisesta Haukivuoren-Porsaskos- han osoittamisesta avustuksina asuntojen
1505: ken maantien peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . 1418 korjaustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1431
1506:
1507: 1345 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1358 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1508: misesta Jäppilän-Suonenjoen maantien pe- sesta Kotiteollisuuden keskusliitto ry:lle toi-
1509: ruskorjaukseen välillä Hietakylä-Jäppilä . . . 1419 mitilan hankinnasta aiheutuneen lainan
1510: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1432
1511: 1346 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1512: 1359 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1513: misesta Etelä-Juvan tieyhteyden perus-
1514: sesta Keski-Suomen Kotiteollisuusyhdistys
1515: korjaukseenJuvalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1420
1516: ry:n toimitilojen kunnostamislainojen kus-
1517: tannuksiin................................. 1433
1518: 1347 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1519: misesta Pöyryn-Kälän maantien perus- 1360 Knuuttila ym.: Koeotetun määrärahan
1520: korjaukseen Hirvensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . 1421 osoittamisesta Suomen Ulkomaankauppa-
1521: liitto ry:lle vientiasiamiestoiminnan valtion-
1522: 1348 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- osuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1434
1523: misesta Kesämäen-Kolkonpään maantien
1524: peruskorjaukseen Sulkavalla................ 1422 1361 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1525: sesta Nurmelan lomakodin kunnostus- Ja
1526: 1349 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- laajennustöihin Jyväskylän maalaiskunnassa 1435
1527: misesta liukkaan kelin ajoharjoitteluradan
1528: rakentamiseksi Mikkelin lääniin . . . . . . . . . . . . 1423 1362 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1529: sesta Pioneerivarikon varikko-osaston raken-
1530: 1350 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- nushankkeeseen Parkanossa . . . . . . . . . . . . . . . . 1436
1531: misesta peruskorjaustöiden aloittamiseen ra-
1532: 1363 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1533: taosalla Savonlinna-Huutokoski. . . . . . . . . . . 1424
1534: sesta Karvianjoen vesistön tulvasuojelutöi-
1535: den aloittamiseen Merikarvialla . . . . . . . . . . . . 14 37
1536: 1351 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1537: misesta vesiliikenneturvallisuuden edistämi- 1364 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1538: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1425 sesta eritasoristeyksen rakentamiseksi valta-
1539: tielle n:o 2 Nakkilaan..... . . . . . . . . . . . . . . . . . 1438
1540: 1352 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1541: misesta valtionapuna Ristiinan kunnan elin- 1365 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1542: keinoasiamiehen palkkauskustannuksiin . . . . 1426 sesta Hirvilahden-Kyrönlahden maantien
1543: n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakkalan
1544: 1353 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1439
1545: han osoittamisesta vaikeuksissa olevien teol-
1546: lisuuspaikkakuntien tukemiseksi Mikkelin 1366 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1547: seudulla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1427 sesta Panelian-Eurakosken maantien ra-
1548: kentamiseen Kiukaisissa.... . . . . . . . . . . . . . . . . 1440
1549: 13 54 Kietäväinen ym. : Koeotetun määrära-
1550: 1367 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1551: han osoittamisesta happamoitumistutki-
1552: sesta Arantilan maantiesillan rakentamiseksi
1553: muksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428
1554: Nakkilassa................................. 1441
1555: 1355 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1368 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1556: misesta Linnansaaren kansallispuiston opas- sesta Inkulan maantiesillan uusimiseksi Vil-
1557: tus- ja opetuskeskuksen rakentamiseen . . . . . 1429 jakkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442
1558:
1559: 1356 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1369 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
1560: misesta Kangasniemen keskustaajaman ran- Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksi-
1561: tojen ruoppauksen aloittamiseen . . . . . . . . . . . 1430 kön perustamiseksi Satakuntaan............ 1443
1562: 28 Sisällysluettelo
1563:
1564: Sivu Sivu
1565: 1370 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 1383 Kokko: Määrärahan osoittamisesta
1566: sesta rintamalisän maksamiseksi ulkomailla Ruokolahden metsäkoulun oppilasasuntolan
1567: asuville rinramasotilas- ja rintamapalvelus- suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1457
1568: tunnuksen omaaville henkilöille . . . . . . . . . . . . 1444
1569: 1384 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Le-
1570: 1371 Kohijoki ym.: Korotetun määrärahan min musiikkipäivien tukemiseen . . . . . . . . . . . 1458
1571: osoittamisesta Kaunialan sotavammasairaa-
1572: lan laajennusta ja sotainvalidien sairaskotien 1385 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Vai-
1573: rakentamista vanen........................ 1445 nikkalan viljavaraston toiminnan kehittämi-
1574: seen....................................... 1459
1575: 1372 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
1576: sesta ruukkialueen kunnostamiseen KuUaan 1386 Kokko: Määrärahan osoittamisesta
1577: Leineperissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1446 Nuijamaan ja ·Konnunsuon välisten teiden
1578: n:ot 392 ja 3921 peruskorjaukseen.......... 1460
1579: 1373 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami-
1580: sesta laboratorioapulaisen toimen perus- 1387 Kokko: Koeotetun määrärahan osoitta-
1581: tamiseen Kajaanin poliisilaitokseen......... 1447 misesta maantien n:o 405 (Särkisalmi-Mel-
1582: koniemi) rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
1583: 13 74 Koistinen ym. : Määrärahan osoittami-
1584: sesta kahden vanijavahtimestarin toimen 1388 Kokko: Määrärahan osoittamisesta
1585: perustamiseen Kajaanin poliisilaitokseen . . . 1448 Lappeenrannan-Merenlahden paikallistien
1586: parantamiseen............................. 1462
1587: 13 75 Koistinen ym. : Määrärahan osoittami-
1588: 1389 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Par-
1589: sesta poliisin radioliikenteen salausjärjestel-
1590: takosken-Kärnäkosken tien peruskorjaami-
1591: män kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1449
1592: seen....................................... 1463
1593: 1376 Koistinen ym.: Koeotetun määrärahan
1594: 1390 Kokko: Määrärahan osoittamisesta
1595: osoittamisesta tilapäisen henkilökunnan
1596: Simpeleen-Särkilahden tien peruskorjauk-
1597: palkkaamiseen Kainuun Prikaatiin . . . . . . . . . 1450
1598: seen....................................... 1464
1599: 1377 Koistinen ym.: Koeotetun määrärahan 1391 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Ui-
1600: osoittamisesta valtion ammattioppilaitosten min-Lemin paikallistien peruskorjaukseen 1465
1601: kurssitoimintaan........................... 1451
1602: 1392 Kokko: Määrärahan osoittamisesta rau-
1603: 1378 Koistinen ym.: Koeotetun määrärahan tatien tasoristeyksen rakentamiseksi Rytin-
1604: osoittamisesta kunnallisten ja yksityisten Vainikkalan maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1466
1605: ammattioppilaitosten kurssitoimintaan . . . . . 1452
1606: 1393 Kokko: Koeotetun määrärahan osoitta-
1607: 1379 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- misesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin pe-
1608: sesta maaseudun äärialueiden elinkeinojen rustamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin . . 1467
1609: neuvontatyön tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1453
1610: 1394 Korkia-Aho ym.: Koeotetun määrära-
1611: 1380 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta tiestön rakentamiseen
1612: sesta puutarhaneuvojan palkkaamiseksi Kai- TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin alueelle.... 1468
1613: nuun Maatalouskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1454
1614: 1395 Korkia-Aho ym.: Korotetun määrära-
1615: 1381 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta valtionapuna keskuskala-
1616: Korian varuskunnan korjaustöihin.......... 1455 satamien rakentamiseen.................... 1469
1617:
1618: 1382 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Pa- 1396 Korkia-Aho ym.: Koeotetun määrära-
1619: rikkalan maatalousoppilaitoksen liikuntasa- han osoittamisesta pienyrittäjien vuosiloma-
1620: lin rakentamiseen.......................... 1456 järjestelmän kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1470
1621: Sisällysluettelo 29
1622:
1623: Sivu Sivu
1624: 1397 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1411 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1625: misesta Evijärven Kniivilänlahden kunnosta- misesta kalateiden rakentamiseen Iijokeen . . 1485
1626: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1471
1627: 1412 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1628: 1398 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta metsänhoitotoimien tehostamiseen 1486
1629: misesta Kirsinpäkin perkaamiseen Evijärvel-
1630: lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1472 1413 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1631: misesta lainoihin lisämetsäalueiden hankki-
1632: 1399 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- miseksi pientiloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487
1633: misesta Koiraspotin järven kunnostamiseen
1634: Alajärvellä................................. 1473 1414 Kortesalmi ym.: Korotetun määrära-
1635: han osoittamisesta TVL:n Kainuun ja Lapin
1636: 1400 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- tie- ja vesirakennuspiireille . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488
1637: misesta maanpuolustus- ja Sotilasaikakaus-
1638: lehdistölie jaettavaksi lehdistötueksi . . . . . . . . 14 74 1415 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1639: misesta Paavolan-Saarikosken paikallistien
1640: 1401 Kortesalmi ym.: Korotetun määrära- peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489
1641: han osoittamisesta korkeakoulujen tutkinto-
1642: jen ja opetuksen kehittämiseen............. 1475 1416 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1643: misesta Siuruan alueen tiestön perusparan-
1644: 1402 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- tamiseen Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1490
1645: misesta Raudaskylän kristillisen opiston pe-
1646: ruskorjaukseen ............................. 1476 1417 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1647: misesta Tuomiojan-Relletin tien perus-
1648: 1403 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1649: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1491
1650: misesta terveydenhuolto-oppilaitoksen ra-
1651: kentamiseksi Oulaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1477 1418 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1652: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1653: 1404 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1654: misesta "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaa- seksi valtatien n:o 8 varrelle Vasankarin
1655: kohdalle................................... 1492
1656: nissa" -tapahtuman tukemiseen............ 1478
1657:
1658: 1405 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1419 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1659: misesta Kuusamo-Natura 88 -kulttuuri- ja misesta Kiimingin Tirinkylän sillan rakenta-
1660: luonnonsuojelutapahtuman järjestämiseen.. 14?g miSeen ................................... . 1493
1661:
1662: 1406 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1420 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1663: misesta Iijoki-soudun järjestämiseen vuonna misesta ohraviinatehtaan rakentamiseksi
1664: 1988 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480 Ruukkiin.................................. 1494
1665:
1666: 1407 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1421 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1667: misesta Utajärven Nuorisopuhallinorkesterin misesta takuuansiojärjestelmän luomiseksi
1668: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1481 turvekoneurakoitsijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1495
1669:
1670: 1408 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1422 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1671: misesta kotimaisten vihannesten käytön li- misesta ylimääräisen sotavuosipäivärahan
1672: säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1482 maksamiseksi rintamaveteraaneille . . . . . . . . . 1496
1673:
1674: 1409 Kortesalmi ym.: Korotetun määrära- 1423 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1675: han osoittamisesta satovahinkojen korvaami- misesta ilmaisten terveystarkastusten saami-
1676: seen....................................... 1483 seksi rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1497
1677:
1678: 1410 Kortesalmi ym.: Korotetun määrära- 1424 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1679: han osoittamisesta siirtona maatilatalouden misesta veteraanijärjestöjen toiminnan tuke-
1680: kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1484 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1498
1681: 30 Sisällysluettelo
1682:
1683: Sivu Sivu
1684: 1425 Kottesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1438 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1685: misesta Sotainvalidien Veljesliiton Oulun misesta Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:n
1686: piirille virkistysleirin järjestämiseen . . . . . . . . . 1499 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512
1687:
1688: 1426 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1439 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta
1689: misesta Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun Nurmijärven käräjäkunnan perustamiseen . . 1513
1690: piirin tukemiseen.......................... 1500
1691: 1440 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta ke-
1692: hitysvammalaitoksissa olevien vammaisten
1693: 1427 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1694: urheiluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1514
1695: misesta Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraani-
1696: piiri ry:lle virkistysleirin järjestämiseen...... 1501 1441 Kärhä: Korotetun määrärahan osoitta-
1697: misesta kiireellistä tutkimusta vaativien ar-
1698: 1428 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- keologisten kaivausten suorittamiseen . . . . . . 1515
1699: misesta Kainuun sotaveteraanipiiri ry:n toi-
1700: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1502 1442 Kärhä: Korotetun määrärahan osoitta-
1701: misesta Suomen Kalamiesten Keskusliitolle
1702: 1429 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- henkilökunnan palkkauksiin . . . . . . . . . . . . . . . 1516
1703: misesta Lapin sotaveteraanipiiri ry:n toimin-
1704: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503 1443 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta löy-
1705: töeläinasemien perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1517
1706: 1430 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1707: misesta Rintamamiesveteraanien Oulun pii- 1444 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1708: riyhdistykselle virkistysleirin järjestämiseen. . 1504 Karjaan ja Hyvinkään välisen radan perus-
1709: korjauksen käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1518
1710: 1431 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1445 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1711: misesta Kainuun Rintamamiesveteraanien tasoristeyksien poistamisjärjestelyiden tuke-
1712: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505 miseksi Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519
1713: 1432 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1446 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta esit-
1714: misesta Rintamaveteraanien Lapin piiriyh- telijän ja notaarin viran perustamiseksi tar-
1715: distys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1506 kastuslautakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1520
1716:
1717: 1433 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1447 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta
1718: misesta Rintamanaisten Liitolle virkistys- Vantaanjoessa olevien Myllykosken ja Nuka-
1719: toiminnan järjestämiseen 1507 rinkosken kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1521
1720:
1721: 1434 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1448 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1722: misesta Sotavangit ry:lle virkistysleirin järjes- misesta Iisalmen kulttuurikeskuksen kansa-
1723: tämiseen ................................. . 1508 laisopiston tilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . 1522
1724:
1725: 1449 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1726: 1435 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta Iisalmen kulttuurikeskuksen musiik-
1727: misesta Vapaussodan Invalidien Liitolle vir-
1728: kikoulun sekä kulttuuritilojen rakentami-
1729: kistysleirin järjestämiseen ................. . 1509
1730: seen....................................... 1523
1731: 1436 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1450 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1732: misesta Kaatuneiden Omaisten Liitolle vir- misesta Rautavaaran leiri- ja kurssikeskuksen
1733: kistystoiminnan järjestämiseen ............ . 1510 jatkorakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 24
1734:
1735: 143 7 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1451 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1736: misesta maaseudun jätehuollon järjestämi- misesta Savon kanavaa koskevan vaikutussel-
1737: seen....................................... 1511 vityksen ajan tasalle saattamiseksi. . . . . . . . . . . 1525
1738: 1987 vp. 767
1739:
1740: a-asia-aloite n:o 726
1741:
1742:
1743:
1744:
1745: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ulosottotoimen virkojen
1746: lisäämiseksi nimismiespiireissä
1747:
1748:
1749: Eduskunnalle
1750:
1751: Ulosottoasiain neuvottelukunta laati vuoden piirit rahapulan tai muun seikan vuoksi ovat anta-
1752: 1985 syksyllä selvityksen nimismiespiirien ulosot- neet rahaa vain puolen vuoden ajaksi. Tämä on
1753: tohenkilöstön tarpeesta. Ulosottoasiain neuvotte- ollut nimismiespiirien kannalta hankalaa, kun
1754: lukunta kiinnitti huomiota nimismiespiireissä jo uusi henkilö on saanut olla piirissä vain kuusi
1755: pitkään vallinneeseen ulosottohenkilöstön resurs- kuukautta, jolloin hän on juuri oppinut osan työ-
1756: sivajaukseen. Tilanne kärjistyi entisestään 1. 5. tehtävistään, ja juuri silloin on työsuhde jouduttu
1757: 1985 voimaan tulleiden ulosoton uudistuksen katkaisemaan.
1758: sekä haasteiden tiedoksiantomenettelyä koskevan Ulosottoa olisikin tehostettava niin, että nimis-
1759: uudistuksen yhteydessä. Tällöin ulosottoapulaiset miespiireihin olisi palkattava sekä uusia ulosotto-
1760: saivat uutena tehtäväalueena suorittaakseen yksi- apulaisia että tarvittava määrä kansliahenkilökun-
1761: tyisoikeudellisten haasteiden tiedoksiannot. Ulos- taa. Em. neuvottelukunta on arvioinut, että ni-
1762: oton kansliatyöntekijät saivat puolestaan hoitoon- mismiespiireihin tarvittaisiin 80 uutta ulosotto-
1763: sa haasteiden kirjanpidon. apulaista ja 110 kansliatyöntekijää. Lisäkustan-
1764: Neuvottelukunta totesi myös, että muutamassa nukset valtiolle olisivat n. 13 Mmk, joka peittyisi
1765: nimismiespiirissä ei ole lainkaan ulosottoapulai- pääosiltaan sillä, että sakkojen ja verojen perintä
1766: sia. Lisäksi neuvottelukunnan käsityksen mukaan tehostuisi.
1767: erittäin huolestuttava on tilanne niissä 26 nimis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1768: miespiirissä, joissa jokaista ulosottoapulaista kohti tavasti,
1769: tulee perittäväksi yli 4 000 uutta ulosottoasiaa,
1770: kun oikeusministeriössä tehtyjen arvioiden mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1771: kaan yksi ulosottoapulainen pystyy hoitamaan 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1772: keskimäärin 2 800 ulosottoasiaa vuodessa. 25.47.01 lisäyksenä 13 000000 markkaa
1773: Nimismiespiirien ulosottoa on pyritty tehosta- 80 uuden ulosottoapulaisen ja 110 uuden
1774: maan siten, että työvoimaministeriön määrära- toimistovirkailijan toimen perustamiseksi
1775: hoin on palkattu vuodeksi virastotyöntekijöitä eri eri nimismiespiireihin.
1776: piireihin. Ainakin joissakin tapauksissa työvoima-
1777:
1778: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1779:
1780: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
1781: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
1782: Raimo Vistbacka
1783: 768 1987 vp.
1784:
1785: Raha-asia-aloite n:o 727
1786:
1787:
1788:
1789:
1790: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen museoli
1791: museoiden toiminnan kehittämisprojektin käynnistämiseen
1792:
1793:
1794: Eduskunnalle
1795:
1796: Maamme museoissa on noin 4 miljoonaa esinet- museokenttää koskevaan suunnittelu- ja koordi-
1797: tä, 3 miljoonaa valokuvaa ja 13 miljoonaa luon- nointityöhön.
1798: nontieteellistä näytettä. Kokoelmien vuosittainen Atk:n käyttö museoissa on laajamittaista jo hy-
1799: kasvuvauhti on huomattava. Museoiden kokoel- vin monissa maissa, ja myös muut Pohjoismaat
1800: miin sisältyvä tieto muodostaa huomattavan kan- ovat asiassa kymmenkunta vuotta Suomea edellä.
1801: sallisen pääoman ja voimavaran, jonka hyväksi- Kansainvälisessä toiminnassa on todettu tärkeäksi,
1802: käyttöä nyky-yhteiskunnassa olisi tehostettava. että museoiden kesken päästään mahdollisimman
1803: Esimerkiksi uusien koululakien myötä voimak- suureen yhteensoveltuvuuteen paitsi museoalan
1804: kaasti lisääntyvä paikallisen opetusaineksen käyttö omien tiedostojen myös muiden alaan liittyvien
1805: tulee asettamaan huomattavia vaatimuksia juuri tiedostojen kehittämisessä. Tähän tehtävään tarvi-
1806: museoiden osalle. Uuden tietotekniikan antamien taan museoalalla erikoistuneita henkilöitä, jotka
1807: mahdollisuuksien avulla museolaitoksen palvelu- huolehtivat ohjelma- ja laiteseurannasta sekä tes-
1808: kykyä voidaan merkittävästi lisätä. tauksesta, museokohtaisesta konsultoinnista, mu-
1809: Suomen museoiden tietoteknistyminen on voi- seohenkilökunnalle annettavan koulutuksen
1810: makkaasti käynnistymässä. Opetusministeriön suunnittelusta sekä kansainvälisellä kentällä ta-
1811: asettama työryhmä (1985 117) selvitti runsas vuosi pahtuvan kehityksen seurannasta. Asia on erittäin
1812: sitten tietotekniikan käyttömahdollisuudet mu- kiireellinen maassamme juuri nyt, kun museot
1813: seotyössä ja teki esityksensä sen käyttöönoton vaa- ovat suorittamassa laite- ja ohjelmahankintoja ja
1814: timista toimista. Uusiin tiedonhallintajärjestel- kun keskusmuseot valmistelevat omia sisäisiä tie-
1815: miin siirryttäessä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä totekniikkasuunnitelmiaan. Nyt tehtävällä atk:n
1816: valtakunnallisesti yhteneväisen käytännön aikaan- suunnittelu- ja seurantatyöllä voidaan eliminoida
1817: saamista. Näin voitaisiin taata mahdollisuus tule- turhia virheinvestointeja, mikä tuottaa koko mu-
1818: vaisuudessa kansallisten kulttuuriperintöä koske- seokentän kannalta sekä taloudellisen että työeko-
1819: vien rekisterien luomiselle. Tätä valmistelemaan nomisen hyödyn. Lisäksi sillä voidaan varmistaa,
1820: opetusministeriön tietotekniikkatyöryhmä esitti että museoissa suoritettava tiedostojen luominen
1821: mietinnössään erityisen projektiorganisaation pe- tapahtuu yhtenäisesti, mikä tulevaisuudessa takaa
1822: rustamista. Tähän valtion taloudellinen tilanne ei kansallisten rekisterien luomisen mahdollisuu-
1823: kuitenkaan ole tarjonnut mahdollisuuksia. den.
1824: Museoiden keskusjärjestö Suomen museoliitto Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
1825: on muiden tehtäviensä ohella pyrkinyt seuraa- tavasti,
1826: maan ja koordinoimaan tietotekniikan kehitystä
1827: museokentällä, neuvottelemaan laite- ja ohjelma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1828: valmistajien kanssa museokäyttöön soveltuvien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1829: ohjelmien tarjonnasta sekä järjestämään alan kou- 29.88.54 500 000 markan määrlirahan
1830: lutusta. Museovirasto on tänä vuonna käynnistä- Suomen museoliitolle museoiden tieto-
1831: nyt omaa toimintaansa koskevan tietotekniikan tekniikan suunnittelu- ja seurantaprojek-
1832: kokonaisselvitystyön, jonka laajuus ja aikataulu tin käynnistämiseen ja hoitamiseen.
1833: eivät kuitenkaan lähivuosina anna myöten muuta
1834:
1835: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1836:
1837: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
1838: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
1839: Raimo Vistbacka
1840: 1987 vp. 769
1841:
1842: Raha-asia-aloite n:o 728
1843:
1844:
1845:
1846:
1847: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen kaupungin-
1848: teatterin valtionapuun
1849:
1850:
1851: Eduskunnalle
1852:
1853: Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodel- terin henkilökuntamäärä on kaksinkertaistunut.
1854: le 1988 on esitetty alueteatteritoimintaa varten 22 1.8.1987 teatteriin kiinnitettiin 21 uutta työnteki-
1855: milj. mk eli ainoastaan sama summa kuin mitä jää ja ensi vuoden talousarvioon on sisällytetty 10
1856: alueteatteritoimintaan eduskuntakäsittelyssä tälle uutta lisävakanssia. Kun tämänvuotinen alueteat-
1857: vuodelle on varattu. teriavustus oli 1,8 milj. mk, sen tulisi vuonna
1858: Ehdotettua määrärahaa ei voida pitää tyydyttä- 1988 olla 2,8 milj. mk. Seinäjoen kaupunki on ra-
1859: vänä. Ongelma aiheutuu siitä, että tänä vuonna kentaessaan uuden teatteritalon sijoittanut raken-
1860: 1987 eduskuntakäsittelyn myötä tulleet toiminta- nuskustannuksiin 54 milj. mk.
1861: avustusten korotukset eivät ole pohjana budjetti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1862: esitykselle ja siten markkamääräiset avustukset taen,
1863: vuodelle 1988 uhkaavat jäädä pienemmiksi kuin
1864: vuoden 1987 toiminta-avustukset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1865: Tilanne Seinäjoen kaupunginteatterin osalta on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1866: poikkeuksellinen muihin alueteattereihin näh- 29.90.52 2 800 000 markkaa Seinäjoen
1867: den, jotka ovat vakiinnuttaneet toimintansa. Uu- kaupunginteatterin valtionapuun.
1868: den teatteritalon myötä Seinäjoen kaupunginteat-
1869:
1870: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1871:
1872: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
1873: Kirsti Ala-Harja Liisa Hilpelä
1874: Raimo Vistbacka
1875:
1876:
1877:
1878:
1879: 3 270416F
1880: 770 1987 vp.
1881:
1882: Raha-asia-aloite n:o 729
1883:
1884:
1885:
1886:
1887: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuutarha-
1888: liiton toiminnan tukemiseen
1889:
1890:
1891: Eduskunnalle
1892:
1893: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on yli viisikym- antavat selviä viitteitä eri puolilla Suomea ko.
1894: mentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana toi- käyttöön tapahtuvat maavaraukset. Lisääntyvä toi-
1895: minut siirtolapuutarhatoimintaa harrastavien vil- minta vaatii myöskin lisääntyvää ohjaus- ja valis-
1896: jelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton toi- tustyötä, jotta sekä olemassa olevat että uudet
1897: mintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää ter- alueet tulisivat oikein hoidetuiksi. Uusien aluei-
1898: veitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja jäse- den suunnitteluvaiheessa joutuvat liiton edustajat
1899: nistönsä parissa. Toimintamuotoina on valistusti- käymään neuvotteluja kuntien viranomaisten
1900: laisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä opetus- kanssa. Mahdollisuus edes osapäivätoimisen neu-
1901: ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liittona toi- vojan palkkaamiseen olisi suureksi avuksi tässä
1902: minta on maan kattava. Niinpä jo pelkästään työssä. Jo vuosia on ollut tavoitteena valmistaa
1903: matkakustannukset ovat huomattava menoerä yhtenäinen neuvontaohjeisto, joka auttaisi kun-
1904: vuosittain. tien viranomaisia suunnittelutyössä. Varojen
1905: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuodes- puuttumisen takia on suunnitelmista kuitenkin
1906: sa ilmestyvää Siirtolapuutarha-nimistä lehteä, jos- jouduttu luopumaan.
1907: sa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat ohjei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
1908: ta ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa. tavasti,
1909: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuosina
1910: valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin Eu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1911: roopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin val- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1912: tion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoidettu 30.30.47 250 000 markan määrärahan
1913: pelkästään palkattomana harrastetyönä. Siirtola- Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan
1914: puutarhaviljely on runsaasti lisääntymässä, siitä tukemiseen.
1915:
1916: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1917:
1918: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
1919: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
1920: 1987 vp. 771
1921:
1922: Raha-asia-aloite n:o 730
1923:
1924:
1925:
1926:
1927: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksi- ja kaksipäiväisten
1928: sanomalehtien postitaksan alentamiseen
1929:
1930:
1931: Eduskunnalle
1932:
1933: Lehdistön yleinen kuljetustuki on tarkoitettu solla. Parlamentaarisen lehdistökomitean esityk-
1934: keventämään kotimaisten sanoma- ja aikakausleh- siin viitaten eduskunta hyväksyi samalla lausu-
1935: tien postimaksuja. Sanomalehdet ovat kuitenkin man, että yksi- ja kaksipäiväisten paikallislehtien
1936: postitaksan osalta eriarvoisessa asemassa riippuen postitaksa olisi vaiheittain yhdenmukaistettava
1937: ilmestymiskertojen määrästä. Kerran ja kahdesti useampipäiväisten sanomalehtien postitaksan
1938: viikossa ilmestyvien paikallislehtien numerokap- kanssa.
1939: palekohtainen postimaksu on edelleenkin, huoli- Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä esite-
1940: matta vuosi sitten tapahtuneesta vähäisestä tarkis- tään lehdistön yleiseen kuljetustukeen 348 000 000
1941: tuksesta, tuntuvasti suurempi verrattuna kolmesti markkaa, missä kustannusten nousun aiheuttamaa
1942: tai useammin ilmestyvien, samanpainoisten leh- lisäystä on 15 400 000 markkaa. Siinä ei kuitenkaan
1943: tien numerokappaleen postimaksuun. ole otettu huomioon yksi- ja kaksipäiväisten paikal-
1944: Viestintäpoliittinen komitea esitti v. 1973, että lislehtien postitaksan vaiheittaista yhdenmukaista-
1945: 1-2-päiväisten paikallislehtien postitaksa olisi sa- mista useampipäiväisten lehtien postitaksan kans-
1946: maistettava useampipäiväisten lehtien postitaksan sa.
1947: kanssa. Parlamentaarinen lehdistökomitea esitti v. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1948: 1986, että mainittujen lehtien postitaksaepäkohta taen,
1949: vaiheittain korjattaisiin.
1950: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä esitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1951: tiin lehdistön yleiseen kuljetustukeen 330 700 000 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1952: mk. Eduskunta hyväksyi siihen kuitenkin 1 900 000 31.55.42 8 000 000 markkaa yksi- ja kaksi-
1953: markan määrärahan lisäyksen käytettäväksi kerran päiväisien paikallislehtien postitaksan alen-
1954: ja kahdesti viikossa ilmestyvien paikallislehtien tamiseksi useampipäiväisien sanomaleh-
1955: kuljetusmaksun säilyttämiseksi vuoden 1986 ta- tien postitaksan tasolle.
1956:
1957: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1958:
1959: Markus Aaltonen Osmo Soininvaara
1960: Heli Astala Sulo Aittoniemi
1961: Raimo Vistbacka
1962: 772 1987 vp.
1963:
1964: Raha-asia-aloite n:o 731
1965:
1966:
1967:
1968:
1969: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Transpoint-kuljetusjärjes-
1970: telmän kehittämiseen
1971:
1972:
1973: Eduskunnalle
1974:
1975: Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle ulkopuolisille yrityksille. Näin toiminnan tehostu-
1976: 1988 on edellytetty, että Valtionrautateitä kehite- misesta ja kehittymisestä aiheutuva taloudellinen
1977: tään siten, että se menestyy kuljetusmarkkinoilla hyöty suuntautuu aliurakoitsijoille rautateiden toi-
1978: samoin edellytyksin kuin muutkin kuljetusyrityk- minnan kääntyessä mahdollisesti aikaisempaa jopa
1979: set. tappiollisemmaksi kappaletavaraliikenteen osalta.
1980: Tämän myötä on asetettu Valtionrautateille ta- Jotta vaadittu uudistus voidaan toteuttaa koko
1981: voitteeksi tuotto/kulusuhteen parantaminen vä- laajuudessaan sekä edelleen Transpoint-kuljetus-
1982: hintään 1,7 prosenttiyksiköllä vuosittain. Aikai- järjestelmää kehittää, tulee valtiovallan toimesta
1983: sempien vuosien tulo- ja menoarvioissa on Val- luoda uudistuksille myös riittävät valmiudet. Uusi
1984: tionrautateiden momentille 31.90 esitetty yksityis- Transpoint-kuljetusjärjestelmä edellyttää rautatie-
1985: kohtaisesti mm. kappaletavaraliikenteen kuljetus- liikenteen ja sen kautta jakelu- ja linjaliikenteen
1986: järjestelmän kehittämistä. hyvää yhteistä niveltymistä toisiinsa. Tämä edellyt-
1987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti on Valtion- tää, että Valtionrautateillä on myös riittävästi ka-
1988: rautateille luotu uusi Transpoint-kuljetusjärjes- lustoa hoitaa maantieliikenteen osalta ko. jatko- ja
1989: telmä tavoitteena saada kappaletavaraliikenteen linjakuljetukset.
1990: osuus lisääntymään ja myös tasavertainen kilpailu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1991: tilanne koko kuljetusmarkkinoilla. Transpoint-
1992: kuljetusjärjestelmän kehittäminen on ollut myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1993: teistä ja kappaletavarakuljetusjärjestelmä on kehit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1994: tynyt suotuisasti. 31.90.70 50000000 markkaa käytettä-
1995: Toimintalinjan voimakas muuttaminen aiheut- väksi tarvittaviin kalustohankintoihin
1996: taa sen, että Valtionrautateiden työt yksityistyvät ja Transpoint-kuljetusjärjestelmän edelleen
1997: saaduista tuotoista suuri osa joudutaan maksamaan kehittämiseksi.
1998:
1999: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2000:
2001: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
2002: Pentti Lahti-Nuuttila Raimo Vistbacka
2003: 1987 vp. 773
2004:
2005: Raha-asia-aloite n:o 732
2006:
2007:
2008:
2009:
2010: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden loma-
2011: toiminnan tukemiseen
2012:
2013:
2014: Eduskunnalle
2015:
2016: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdistys- Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjärjestöjen varoista,
2017: tä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet syö- aiheuttaa lomatoimintaan osallistuminen syöpä-
2018: päpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osittain potilaalle itselleen edelleen huomattavia kustan-
2019: Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja osittain nuksia. Valtion tulo- ja menoatVioon on vuodesta
2020: itse keräämillään varoilla. Lomatoimintaa on jär- 1981lähtien otettu määräraha syöpäpotilaiden lo-
2021: jestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen omassa kun- matoiminnan järjestämistä varten. Viime vuonna
2022: toloma- ja kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa Ris- määräraha oli 300 000 mk. Näiden määrärahojen
2023: tiinan kunnassa. Kysymyksessä on ollut sekä fyysi- turvin on voitu järjestää n. 2 400 syöpäpotilaalle
2024: nen että psyykkinen kuntoutus. ohjelmoitu loma- ja virkistysviikko.
2025: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta Edellä selostetun perusteella ehdotamme,
2026: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairastanei-
2027: den määrä kasvaa ja on nyt n. 80 000. Osa poti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2028: laista on täysin parantunut, osa osittain invalidi- 1988 tulo- ja menoarvioon 450 000 mark-
2029: soitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. Vaikka syö- kaa käytettäväksi ohjattuun syöpäpotilai-
2030: päpotilaiden kurssi- ja lomatoimintaa on tuettu den lomatoimintaan.
2031:
2032: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2033:
2034: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
2035: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
2036: Raimo Vistbacka
2037: 774 1987 vp.
2038:
2039: Raha-asia-aloite n:o 733
2040:
2041:
2042:
2043:
2044: E. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateatteri-
2045: liiton toiminnan tukemiseen
2046:
2047:
2048: Eduskunnalle
2049:
2050: Suomen Harrastajateatteriliittoon kuuluu 13 vellä pidetään suuri valtakunnallinen jäsenkentän
2051: valtakunnallista jäsenjärjestöä, joilla on vireää työn katselmus: ympäri Suomea saapuu lapsia,
2052: näyttämötoimintaa kautta maan. Suoran jäsenyy- nuoria ja aikuisia esittämään niin ulkoilma- kuin
2053: den saaneita näyttämöitä on 104. Suomen Harras- sisätilojenkin teatteria. Suomen Harrastajateatte-
2054: tajateatteriliiton jäsennäyttämöiden määrä on kas- riliitto tarvitsee tukea projektikohtaisten ohjaajien
2055: vanut nopeammin kuin minkään muun harrasta- palkkaukseen ja ohjausapujen myöntämiseen
2056: jateatterialan liiton. Näin liiton toimintaresurssit mm. Saarijärven kesäpäiviä ajatellen.
2057: joudutaan jakamaan yhä useamman tarvitsijan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2058: kesken. Kuitenkin toiminta-avustus on viime vuo- taen,
2059: sina suhteellisesti pienentynyt: vuonna 1987 kas-
2060: vu oli 1,2 %, vuonna 1986 0 %.Jo petustoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2061: taa joudutaan supistamaan luopumalla mm. yh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2062: destä alueohjaajasta. 29.90.52 300 000 markkaa Suomen Har-
2063: Suomen Harrastajateatteriliitto vastaa pääasial- rastajateatteriliiton toiminnan tukemi-
2064: lisesti suomalaisesta harrastajateatteritoiminnasta. seen.
2065: Vuosi 1988 on liiton 40-vuotisjuhlavuosi. Saarijär-
2066:
2067: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
2068:
2069: Esko Aho Marjatta Väänänen
2070: Heikki Riihijärvi Riitta Uosukainen
2071: 1987 vp. 775
2072:
2073: Raha-asia-aloite n:o 734
2074:
2075:
2076:
2077:
2078: E. Aho: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso-
2079: työhön
2080:
2081:
2082: Eduskunnalle
2083:
2084: Vuonna 1986 voimaan tullut uusi nuorisotyöla- la. Koska nuorisotilojen rakentamiseen tarkoitet-
2085: ki muutti mm. kuntien valtionosuusjärjestelmää. tujen lainojen ja avustusten markkamäärät eivät
2086: Uudistuksessa siirryttiin osittain järjestelmään, ole nousseet, valtion tuki nuorisotiloihin on uu-
2087: jossa valtionosuuden perusteena on kunnan asu- den lain myötä heikentynyt.
2088: kasmäärä. Uuden nuorisotyölain myötä valtionavun pii-
2089: Asukaskohtaisen valtionosuuden määräysperus- riin tulivat myös nuoriso-ohjaajien virat. Käytän-
2090: teen, ns. nuorisomarkan taso on vahvistettu vuo- nössä muutoksella ei ole ollut merkitystä, sillä ku-
2091: sina 1986 ja 1987 kuudeksi markaksi, mistä neljä luvan vuoden budjettiin ei sisältynyt ainoatakaan
2092: markkaa on käytettävä nuorisoyhdistysten ja tällaista virkaa.
2093: muun nuorten itsensä järjestämän toiminnan tu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2094: kemiseen. taen,
2095: Eduskunta edellytti lakia säätäessään, että min-
2096: kään kunnan valtionosuudet eivät uudistuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2097: seurauksena olennaisesti heikkene. Kuitenkin esi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2098: merkiksi Vaasan läänin kunnista yli puolet menet- 29.91.51 lisäyksenä 20000000 markkaa
2099: tää valtionosuuksia. Vähennys on eräiden kuntien käytettäväksi valtionosuuteen kuntien
2100: kohdalla jopa yli 50 prosenttia. nuorisotyöhön, avustuksiin kuntien nuori-
2101: Nuorisotyölain seurauksena kunnat menettivät sotilojen perustamiskustannuksiin sekä
2102: mahdollisuutensa saada hankkimiinsa nuorisoti- kymmenen nuoriso-ohjaajan viran hyväk-
2103: loihin valtionosuutta ns. vuokra-arvon perusteel- symiseksi valtionosuuden piiriin.
2104:
2105: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2106:
2107: Esko Aho
2108: 776 1987 vp.
2109:
2110: Raha-asia-aloite n:o 735
2111:
2112:
2113:
2114:
2115: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta yhteyshenkilön palkkaamiseksi
2116: turkistalouden neuvontatyöhön
2117:
2118:
2119: Eduskunnalle
2120:
2121: Turkistarhauksesta on kehittynyt valtakunnalli- vontatyön johtamista sekä alan kansainvälisen tut-
2122: sesti ja etenkin alueellisesti tärkeä elinkeino. Sen kimustyön seurantaa ja kansallista hyödyntämistä
2123: tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimpiä tehtäviä varten.
2124: on alan tutkimuksen kehittäminen sekä taitotie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2125: don tason kohottaminen. taen,
2126: Elinkeinon piiriin onkin syntynyt lähes koko
2127: maan kattava turkistarhausneuvojien verkosto, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2128: ka näyttää edelleen laajentuvaa. Etenkin uuden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2129: tiedon tehokkaan soveltamisen kannalta olisi tär- 30.30.44 150 000 markkaa yhteyshenki-
2130: keää, että neuvontaorganisaatiota yhtenäistettäi- lön palkkaamiseksi turkistarhauksen neu-
2131: siin. Yksi keino tähän tavoitteeseen pääsemiseksi vontatyötä varten.
2132: olisi erityisen yhteyshenkilön paikkaaminen neu-
2133:
2134: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2135:
2136: Esko Aho
2137: 1987 vp. 777
2138:
2139: Raha-asia-aloite n:o 736
2140:
2141:
2142:
2143:
2144: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta liikennepoliittisen ohjelman
2145: laatimisen aloittamiseen
2146:
2147:
2148: Eduskunnalle
2149:
2150: Yleisen varallisuustason nousun myötä suoma- tutkimusta ja suunnittelua korjaavien päätösten
2151: laiset ovat siinyneet yhä enemmän yksilölliseen pohjaksi. Tässä tilanteessa tarvitaan ensi vuositu-
2152: liikkumiseen. Oman auton käyttö on saatettu ko- hannelle ulottuvaa, koko Suomen liikennejärjes-
2153: kea mukavaksi, nopeaksi ja joustavaksi. Toisaalta telmää koskevaa, tutkimustietoon perustuvaa oh-
2154: tätä kehitystä etenkin haja-asutusalueilla on vauh- jelmaa, joka pitää sisällään sekä henkilö- että tava-
2155: dittanut noudatettu yleinen liikennepolitiikka. raliikenteen.
2156: Julkisten liikennepalvelujen heiketessä autosta on Vuonna 1988 voitaisiin aloittaa perusteellisen
2157: pitkien etäisyyksien kyseessä ollen tullut usein vält- liikennetutkimuksen ohjelmointi ja perustietojen
2158: tämättömyyshyödyke. Maaoteitse tapahtuvat kul- keräys. Tähän liittyisivät esimerkiksi liikennevino-
2159: jetukset ovat lisääntyneet myös tavaraliikenteessä. jen tutkimus ja mallintaminen.
2160: Tieliikenteen lisääntyminen on tuonut muka- Kokonaisvastuu ohjelman laatimisesta sitä edel-
2161: naan lukuisia haittoja. Ilmansaasteet ym. ympä- tävine pohjatöineen tulee olla liikenneministeriöl-
2162: ristöhaitat ovat lisääntyneet, samoin liikenneon- lä. Työhön kokonaisuudessaan saisi kulua kahdes-
2163: nettomuudet. Myös liikennekustannukset ovat ta viiteen vuoteen kokonaiskustannusten ollessa
2164: paisuneet; teiden rakentamiseen ja ylläpitoon tar- 10-20 mmk.
2165: vitaan yhä enemmän rahaa. Tappiollisella raidelii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2166: kenteellä menee entistä huonommin, satamien ja taen,
2167: yleensä vesiliikenteen kannattavuus on vaarantu-
2168: nut. Alueelliset vääristymät liikenneoloissa ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2169: kasvaneet. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2170: Liikennepolitiikan yleisenä tehtävänä voidaan markkaa valtakunnallisen liikennepoliitti-
2171: pitää kehitykseen puuttumista silloin, kun siihen sen ohjelman pohjaksi tarvittavaan perus-
2172: on erityistä aihetta. Tämä edellyttää kehityksen tietojen keriiykseen ja tutkimuksen ohjel-
2173: seuraamisen ja vaikutusten tiedostamisen lisäksi mointiin.
2174:
2175: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2176:
2177: Esko Aho
2178: 778 1987 vp.
2179:
2180: Raha-asia-aloite n:o 737
2181:
2182:
2183:
2184:
2185: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan alueelliseen
2186: elinkeinojen kehittämishankkeeseen
2187:
2188:
2189: Eduskunnalle
2190:
2191: Keski-Pohjanmaan kauppakamari on käynnis- Hallituksen budjettiesityksessä pienten ja keski-
2192: tänyt yhteistyössä muiden maakunnallisten järjes- suurten yritysten neuvonta- ja koulutushankkei-
2193: töjen kanssa alueellisen elinkeinojen kehittämis- siin varaama yhden miljoonan markan määräraha
2194: projektin. Sen tavoitteena on alueen yritystoimin- ei riitä edes jo liikkeelle lähteneiden projektien ra-
2195: nan kehittäminen etenkin sen teknologista tasoa hoittamiseen.
2196: nostamalla sekä yritystoiminnan yleisten toimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2197: taedellytysten parantaminen. taen,
2198: Perusselvityksen pohjalta on käynnistetty pro-
2199: jektin toinen vaihe, jolla pyritään mm. teollisuut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2200: ta tukevien erityispalvelujen kehittämiseen sekä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2201: yrityskohtaiseen kehittämistyöhön. Työn onnistu- 32.50.47 400 000 markkaa Keski-Poh-
2202: misen kannalta on välttämätöntä, että projekti janmaan alueellista elinkeinojen kehitti.i-
2203: voidaan toteuttaa suunnitellussa laajuudessa. mishanketta varten.
2204:
2205: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2206:
2207: Esko Aho
2208: 1987 vp. 779
2209:
2210: Raha-asia-aloite n:o 738
2211:
2212:
2213:
2214:
2215: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin
2216: vesilaboratorion suunnitteluun
2217:
2218:
2219: Eduskunnalle
2220:
2221: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesilaborato- ty maa- ja metsätalousministeriössä 8.12.1984.
2222: rio toimii nykyisin varastotiloista laboratoriokäyt- Sen kustannusarvio vuoden 1985 hintatasossa on
2223: töön vuonna 1972 kunnostetuissa tiloissa. Tilat noin 3, 7 miljoonaa markkaa.
2224: ovat ahtaat ja puutteelliset eivätkä lainkaan vastaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2225: laboratoriotiloille nykyisin asetettavia vaatimuk- taen,
2226: sia. Sekä vesihallituksen tutkimuslaboratorion
2227: vuonna 1985 tekemässä tarkastuksessa että työter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2228: veyslääkärin huhtikuussa 1984 antamassa lausun- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2229: nossa edellytetään tilojen mahdollisimman pikais- 35.25. 74 500 000 markkaa Kokkolan
2230: ta uudistamista. vesi- ja ympäristöptirin vestlaboratorion
2231: Hankkeen perustamissuunnitelma on hyväksyt- suunnittelua varten.
2232:
2233: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2234:
2235: Esko Aho
2236: 780 1987 vp.
2237:
2238: Raha-asia-aloite n:o 739
2239:
2240:
2241:
2242:
2243: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan ves1- Ja ympansto-
2244: piirille Räyringinjärven, Patananjärven ja Perhonjoen kunnos-
2245: tamiseen
2246:
2247: Eduskunnalle
2248:
2249: Vesistöjen rehevöityminen ja umpeenkasvami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2250: nen on vakava uhka erityisesti Pohjanmaalla. Vir- taen,
2251: kistyskäyttöön soveltuvia vesistöjä on vähän, ja
2252: pienten vesimäärien takia niissä tapahtuvat muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2253: tokset näkyvät nopeasti. 1988 tulo- j'a menoarvioon momenttlle
2254: Vetelin kunnassa on paikallisen väestön aloit- 35.25. 77 500 000 markkaa Kokkolan
2255: teesta pantu vireille Räyringinjärven, Patananjär- vesi- j'a ympäristöpiirille käytettäväksi Räy-
2256: ven sekä Perhonjoen kunnostushankkeet. Niiden ringinj'ärven, Patananj'ärven sekä Perhon-
2257: eteneminen on kuitenkin pysähtynyt, koska Kok- joen kunnostustoimenpiteiden suunnitte-
2258: kolan vesi- ja ympäristöpiirillä ei ole määrärahoja lua j'a toteutusta varten.
2259: sen paremmin kunnostuksen suunnitteluun kuin
2260: toteu ttamiseenkaan.
2261:
2262: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2263:
2264: Esko Aho
2265: 1987 vp. 781
2266:
2267: Raha-asia-aloite n:o 740
2268:
2269:
2270:
2271:
2272: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi ylimääräisenä
2273: lisänä työttömyysturvan perusturvan parantamiseen
2274:
2275:
2276: Eduskunnalle
2277:
2278: Työttömyysturvan perusturva kaipaa kehittä- Työttömyysturva on kuitenkin ennen kaikkea
2279: mistä. Se, kuinka paljon kehittämiseen tarvitaan työttömän ihmisen toimeentulon turvaa, hyvitys-
2280: varoja, riippuu oleellisesti siitä, kuinka paljon tä siitä, että toimeentulon takaavaa työtä ei ole.
2281: muilla toimilla kyetään osoittamaan työtä työttö- Nykyisellään perusturva on kuitenkin liian alhai-
2282: mille. Siten esimerkiksi velvoitetyöllistämisen ke- nen, ja tavoitteeksi onkin asetettava sen nostami-
2283: hittäminen, harkinnanvaraisen työllistämisen kas- nen 100 markkaan. Samaten työttömyysturvan
2284: vattaminen, työpaikkoja avaava työajan lyhentä- alenemasta on tarpeen luopua. Työttömän on
2285: mistapa, varojen ohjaaminen rahalla keinottelusta myös vaikea ymmärtää sitä, että turvaa ei makseta
2286: tuotannollisiin investointeihin sekä muut vastaa- kaikilta viikonpäiviltä.
2287: vat toimet pienentävät määrärahan tarvetta. Työt- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2288: tömyysturvan kustannukset voidaan mieltää val-
2289: tiontalouteen kohdistuvaksi '' rikemaksuksi'' siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2290: että kaikille ei ole järjestetty työtä. Tähän asti 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2291: tämä rikemaksu on kuitenkin ollut liian pieni, 33.17.51 900000000 markkaa työttö-
2292: jotta se pakottaisi valtiovallan vakavasti harkitse- myysturvan ylimääräiseen /isään perustur-
2293: maan työllistämistä. van korottamiseksi.
2294:
2295: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2296:
2297: Raila Aho Heli Astala
2298: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
2299: 782 1987 vp.
2300:
2301: Raha-asia-aloite n:o 741
2302:
2303:
2304:
2305:
2306: Ahonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta partioveneiden
2307: hankkimiseksi merivaniostoille
2308:
2309:
2310: Eduskunnalle
2311:
2312: Merivaniostojen venekalustoon kuuluu partio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2313: vene, joka on merivartioaseman eniten käyttämä taen,
2314: alus ja tarpeellinen jokaisella asemalla. Tällä het-
2315: kellä 4 merivanioasemaa on ilman paniovenettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2316: Veneet on jouduttu poistamaan käytöstä niiden 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2317: huonokuntoisuuden vuoksi. Kuudella merivartio- 26.90. 70 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
2318: asemalla on vielä käytössä varsin huonokuntoisia 10 partioveneen hankkimiseksi rajavartio-
2319: jo 60-luvulla rakennettuja partioveneitä, jotka laitoksen merivartiostoille.
2320: pitäisi poistaa välittömästi. Nämä vanhat veneet
2321: eivät vastaa nykyajan vaatimuksia nopeuden eivät-
2322: kä työturvallisuuden suhteen.
2323:
2324: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2325:
2326: Risto Ahonen Jukka Roos Virpa Puisto
2327: 1987 vp. 783
2328:
2329: Raha-asia-aloite n:o 742
2330:
2331:
2332:
2333:
2334: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-
2335: Suomen yhdysvesijohdon rakentamiseen
2336:
2337:
2338: Eduskunnalle
2339:
2340: Valtion vesihuoltotyönä rakennetaan yhdysvesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2341: johtoa eteläisessä Vakka-Suomessa Uudestakau- taen,
2342: pungista Vehmaalle, Taivassaloon ja Kustaviin.
2343: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2344: hankkeen valtionosuuteen ehdotetaan ko. vuodel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
2345: le 600 000 markkaa. Tämä ei riitä hankkeen suun- 30.40. 77 lisäyksenä 2 400 000 markkaa
2346: nitelman mukaiseksi rakentamiseksi v. 1988. eteläisen Vakka-Suomen yhdysvestj'ohdon
2347: Määrärahan riittämättömyys vaarantaa vakavasti rakentamista varten.
2348: hankkeen toteutumista.
2349:
2350: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2351:
2352: Risto Ahonen Jukka Roos Virpa Puisto
2353: 784 1987 vp.
2354:
2355: Raha-asia-aloite n:o 743
2356:
2357:
2358:
2359:
2360: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Karjaan-Turun
2361: rataosuuden perusparantamiseen
2362:
2363:
2364: Eduskunnalle
2365:
2366: Rantarata välillä Karjaa-Turku on VR:n pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2367: investointikohde. Radan perusparannustöihin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2368: vuodelle 1988 ehdotettu 80 000 000 markan mää- 31.90.78 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
2369: räraha ei riitä suunnitelman mukaiseen peruskor- Karjaan ja Turun välisen rataosuuden pe-
2370: jaukseen. Määrärahojen vajaus uhkaa vakavasti rusparannustöihin.
2371: suunniteltua korjauksen valmistumisaikataulua.
2372: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2373: taen,
2374:
2375: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2376:
2377: Risto Ahonen Jukka Roos Virpa Puisto
2378: 1987 vp. 785
2379:
2380: Raha-asia-aloite n:o 744
2381:
2382:
2383:
2384:
2385: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden tasoristeyksen
2386: poistamiseen Turun-Toijalan radalta Turun Maariassa
2387:
2388:
2389: Eduskunnalle
2390:
2391: Kaksi ihmistä menetti henkensä ja neljä louk- ulkoilualueen ahkeria käyttäjiä, joten ''vähältä pi-
2392: kaantui tasoristeysonnettomuudessa 20.9.1987 ti'' -vaaratilanteita on syntynyt usein. Alueen
2393: Turun-Toijalan rataosuudella Turun Maariassa asukkaat, erityisesti koululaisten vanhemmat ovat
2394: Karhunojantien tasoristeyksessä. Pakettiauto, jos- usein tuoneet esille huolensa radan ylityksen vaa-
2395: sa oli kuusi henkilöä, jäi pikajunan alle mainitussa roista Turun kaupungin johdolle ja VR:lle.
2396: tasoristeyksessä. Tämä ei ole kuitenkaan toistaiseksi johtanut
2397: Ko. Karhunojantien ja siitä n. 400 m Turun toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai vähentä-
2398: suuntaan oleva Paimalantien tasoristeys ovat erit- miseksi.
2399: täin vaarallisia huonon näkyväisyytensä ja runsaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2400: paikallisliikenteensä vuoksi ja ne sijaitsevat Jäkär- taen,
2401: län peruskoulun ala-asteen välittömässä läheisyy-
2402: dessä. Jäkärlän koulun kaikki 400 oppilasta käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2403: tävät vuosittain useasti mainittuja tasoylikäytäviä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2404: sillä radan takana sijaitsevat alueen suositut ulkoi- 31.90.78 3 000000 markkaa tasoristeys-
2405: lumaastot. Erityisesti talviliikuntapaikat ovat tä- ten poistamiseksi Karhunojantien ja Pai-
2406: män vaarallisen kulkuyhteyden takana. malantien kohdalta Maariassa Turun-
2407: Alueen n. 3 000 asukasta ovat myös mainitun Toijalan rataosuudella.
2408:
2409: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2410:
2411: Risto Ahonen Saara-Maria Paakkinen Jukka Roos
2412: Virpa Puisto Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen
2413: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2414:
2415:
2416:
2417:
2418: 4 270416F
2419: 786 1987 vp.
2420:
2421: Raha-asia-aloite n:o 745
2422:
2423:
2424:
2425:
2426: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen ns.
2427: erillishenkilöryhmien virkojen vakinaistamiseen
2428:
2429:
2430: Eduskunnalle
2431:
2432: Vuoden 1988 alusta voimaan tulevan virka- sessä oli huomioitu lain perusteluosan edellyttämä
2433: mieslain mukaan pysyväisluonteisissa tehtävissä ei tehtävien pysyväisluonteisuus.
2434: voida pitää tilapäisiä virkamiehiä. Virkamieslain Vastaava muutos esitetään toteutettavaksi
2435: voimaanpanolain 14 §:n mukaan posti- ja telelai- muun muassa 1260:n puolustuslaitoksen palve-
2436: toksessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa luksessa olevan värvätyn virkamiehen osalta val-
2437: olevat konttorinhoitajat, postinjakajat ja satun- tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1988.
2438: naiset apulaiset siirtyvät tilapäisiksi virkamiehiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2439: siten, kuin asetuksella säädetään. Kyseistä koh- taen,
2440: taa koskeva perusteluteksti edellyttää, että erik-
2441: seen selvitetään, ketkä em. tilapäisistä virkamie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2442: histä toimivat pysyväisluonteisissa tehtävissä. Tä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2443: mä selvitys edellytetään tehtävän kiireellisesti, 31. 94. 01 lisäyksenä 400 000 000 markkaa
2444: huomioon ottaen, että tilapäisiä virkamiehiä ei 1 800 konttorinhoitajan, 3 300 postinjaka-
2445: tule pitää pysyväisluonteisissa tehtävissä. Posti- ja jan ja 1 600 satunnaisen apulaisen viran
2446: telelaitos teki vaadittavan selvityksen vuoden 1986 perustamiseksi 1. 3.1988 lukien, jolloin
2447: lopulla. vastaavasti voidaan tzlapäisten virkamies-
2448: Posti- ja telelaitoksen vuoden 1988 budjettiesi- ten palkkauksista vähentää samasta ajan-
2449: tykseen sisältyi esitys vastaavien virkojen perusta- kohdasta lukien 400 000 000 mk.
2450: miseksi 6 700 henkilölle 1.3.1988 lukien. Esiryk-
2451:
2452: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2453:
2454: Risto Ahonen Jukka Roos
2455: Virpa Puisto Jukka Gustafsson
2456: 1987 vp. 787
2457:
2458: Raha-asia-aloite n:o 746
2459:
2460:
2461:
2462:
2463: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta merimieskatselmusmiesten
2464: palkkaamiseen
2465:
2466:
2467: Eduskunnalle
2468:
2469: Sosiaalivaliokunta on kiinnittänyt huomiota taa katselmusmiesten aseman muuttumiseen si-
2470: merimieskatselmusmiesten aseman muuttumi- ten, ettei tehtävä enää takaa pääasiallista toimeen-
2471: seen katselmusten määrän vähetessä. Vaikka kat- tuloa.
2472: selmusmiehet nykyisin toimivat toimituspalkkioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2473: den perusteella, on suurimmissa satamissa katsel- taen,
2474: musten määrä sellainen, että katselmusmiehet
2475: ovat päätoimisia. Sosiaalivaliokunta on edellyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2476: tänyt hallituksen kiinnittävän huomiota katsel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2477: musmiesten aseman muuttumiseen ja ryhtyvän 32.10.01 1500000 markkaa merimies-
2478: toimenpiteisiin virkojen perustamiseksi ainakin katselmusmiesten palkkaamiseen valtion
2479: niissä tapauksissa, joissa järjestelmän muutos joh- palvelukseen.
2480:
2481: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2482:
2483: Risto Ahonen Jukka Roos Virpa Puisto
2484: 788 1987 vp.
2485:
2486: Raha-asia-aloite n:o 747
2487:
2488:
2489:
2490:
2491: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta palkansaajakeskusjärjestö-
2492: jen lomajärjestöjen toiminnan tukemiseen
2493:
2494:
2495: Eduskunnalle
2496:
2497: Valtioneuvosto on antanut v. 1984 päätöksen män tutkimuksen mukaan noin 150 000 sellaista
2498: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta lomatoi- jäsentä, jotka joutuvat viettämään koko vuosilo-
2499: mintaan myönnettävistä avustuksista. Tätä pää- mansa kotona, kun raha ei riitä maksullisten lo-
2500: töstä ja sen perusteluja on tulkittava niin, että mapalvelujen ostamiseen kotimaisista lomakoh-
2501: avustusta on käytettävä ensisijaisesti niiden kansa- teista. Yli 250 000 SAK:n jäsentä viettää vähin-
2502: laisten taloudelliseen tukemiseen, jotka joutuvat tään kolme viikkoa !omastaan kotona. Näiden tie-
2503: viettämään koko lomansa kotona. Päätös korostaa tojen taustalla on tosiasia, että SAK:n jäsenistöstä
2504: palkansaajia (työntekijöitä) keskeisenä avustuksia löytyvät eräät kaikkein suurimmista tuetun loma-
2505: ja tuettua lomatoimintaa tarvitsevana ryhmänä: toiminnan tarveryhmistä. Yli 50 000 SAK:n jä-
2506: ''Jotta tässä päätöksessä tarkoitetulle loma- sentä on työttömänä, osa-aikatyötä tekee noin
2507: toiminnalle asetettavat tavoitteet voitaisiin saa- 60 000 jäsentä, ja yksinhuoltajia jäsenistössä on
2508: vuttaa, on lomiin sisällytettävä sellaista ohjel- noin 70 000. Lisäksi on muistettava, että esimer-
2509: maa, joka on omiaan edistämään lomanviettäjien kiksi työttömyys ei koske vain jäsentä itseään,
2510: psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Loman aikana vaan myös hänen perheensä jäseniä. Alle 3 500
2511: työntekijän olisi voitava irtautua arkisesta työ- ja mk/kk brutto ansaitsevia jäseniä on SAK:ssa ar-
2512: kotiympäristöstään, jotta hän voisi työn vastapai- violta 200 000. Jäsenillä näissä tarveryhmissä ei
2513: noksi rentoutua, koota uusia voimia ja kehittää ole taloudellisia mahdollisuuksia maksullisten ko-
2514: itseään." timaisten lomakohteiden käyttöön, mikä selittää
2515: Todellisuudessa raha-automaattiavustukset jae- sen, että niinkin moni SAK:n jäsenistä joutuu
2516: taan pääosin lomajärjestöille, joilla ei ole mitään viettämään koko vuosilomansa kotona.
2517: intressiä palvella palkansaajia heidän pyrkiessään SAL:n edellä mainitut 4,3 mmk riittävät 600
2518: viettämään lomaa kotimaassa. Valtaosan tuetuista markan suuruisen lomatuen myöntämiseen noin
2519: !omista käyttävät jatkuvasti vanhukset, eläkeläiset 7 000 jäsenelle. Kaikki SAL-Iomatuen saajat ei-
2520: ja muut työelämän ulkopuolelle siirtyneet ryh- vät kuitenkaan ole SAK:n jäseniä, vaan tukea
2521: mät. Tämä on selvässä ristiriidassa valtioneuvos- myönnetään myös perheenjäsenille lapset mukaan
2522: ton päätöksessään ilmaiseman tahdon kanssa. lukien. Raha-automaattiyhdistyksen ohjeellisen
2523: SAK:n, TVK:n, Akavan ja STTK:n lomajärjestöt avustussuunnitelman mukaan SAL:n avustus ei
2524: saivat tänä vuonna raha-automaattiavustuksia yh- olisi olennaisesti kasvamassa vielä ensi vuosikym-
2525: teensä 7,3 mmk, kun avustukset kaikille lomajär- menen alkuun mennessäkään.
2526: jestöille yhteensä olivat 62,2 mmk. Suomen Am- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2527: mattiliittojen Lomajärjestö SAL ry. sai avustusta taen,
2528: 4,3 mmk eli noin 7 % lomajärjestöjen kaikista
2529: avustuksista. Tämä osoittaa, miten vähän palkan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2530: saajalomajärjestöjen sosiaalista työtä arvostetaan ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2531: miten yliolkaisesti työntekijöiden lomatukitarpei- 33.94.50 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
2532: siin todellisuudessa suhtaudutaan. palkansaajakeskusjärjestöjen Iomajärjes-
2533: SAK:n jäsenistössä on Tilastokeskuksen teke- tötiie palkansaajille lomatuen lisäämiseen.
2534:
2535: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2536:
2537: Risto Ahonen Jukka Roos
2538: Virpa Puisto Jukka Gustafsson
2539: 1987 vp. 789
2540:
2541: Raha-asia-aloite n:o 748
2542:
2543:
2544:
2545:
2546: Aittaniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisin vir-
2547: kojen lisäämiseksi
2548:
2549:
2550: Eduskunnalle
2551:
2552: Hallituksen esityksessä eduskunnalle esitutkin- Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvion mo-
2553: taa ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaksi lain- mentilta 26.75.01 (palkkaukset) ei etsimälläkään
2554: säädännöksi, sen perusteluosassa todetaan, että löydä määrärahoja esitutkintalakien perusteluissa
2555: lain voimaantulo tulee aiheuttamaan poliisin hen- mainittuihin ja edellytettyihin virkoihin muuten
2556: kilöstössä 450 henkilön lisätarpeen. Näistä 100 kuin 20 poliisiviran, viiden teknisen tutkinnan
2557: uutta tointa olisi perustettava jo ennen lain voi- viran sekä kolmen opetustehtäviin liittyvän viran
2558: maantuloa, 175 tointa voimaantulovuonna ja lo- osalta.
2559: put kahtena voimaantulon jälkeisenä vuotena. Poliisi joutuu siis siirtymään esitutkintalain
2560: Lakivaliokunta on mietinnössään edellyttänyt, mukaisiin olosuhteisiin käytännössä kokonaan ny-
2561: että hallituksen perusteluissa mainitut 450 virkaa kyisin resurssein kauniista lupauksista ja peruste-
2562: perustetaan nimenomaan esitutkintalain voi- luista huolimatta. Näin erityisesti siitäkin syystä,
2563: maantulosta aiheutuviin tarpeisiin ja että erikseen että nyt perustetuista poliisiviroista ainakin muu-
2564: on huolehdittava poliisin resurssipulan helpotta- tamat sujutetaan kaikessa hiljaisuudessa keventä-
2565: misesta sekä poliisitoiminnan muusta kehittämi- mään järjestyspoliisin yhä lisääntyvää resurssipu-
2566: sestä. Eduskunta on hyväksynyt lait valiokunnan laa.
2567: mietinnön mukaisina. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa mainituilla
2568: Sekä hallituksen esityksen perusteluissa että la- lisäresursseilla poliisi ei pysty selviytymään
2569: kivaliokunnan mietinnössä lausuttu on ymmärret- 1.1.1989 voimaan tulevan esitutkintalain vaati-
2570: tävä siten, että mainitut 100 uutta virkaa on tar- muksista tyydyttävällä tavalla.
2571: koitettu olemaan käytettävissä silloin, kun esitut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2572: kintalaki tulee voimaan, eli tässä tapauksessa taen,
2573: 1.1.1989. Juuri tällöin alkaa vaikein ylimenokausi
2574: uuden lainsäädännön soveltamisessa käytännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2575: rikostutkintaan. Jotta näin tapahtuisi, mainitut 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2576: 100 uutta virkaa olisi pitänyt perustaa valtion vuo- 26.75.01 lisäyksenä 3300000 markkaa
2577: den 1988 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Jos virat esitutkintalain voimaantulon johdosta tar-
2578: perustetaan vuotta myöhemmin eli vuoden 1989 vittavien polzisivirkojen perustamiseen
2579: tulo- ja menoarviossa, ne olisivat käytössä aikaisin- poliisi-, koulutus- ja tekniseen tutkinta-
2580: taan maaliskuun alusta 1989, tällöinkin täysin työhön.
2581: kokemattomien viranhaltijoiden hallinnassa.
2582:
2583: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2584:
2585: Sulo Aittaniemi Raimo Vistbacka
2586: Seppo Pelttari Maunu Korujoki
2587: 790 1987 vp.
2588:
2589: Raha-asia-aloite n:o 749
2590:
2591:
2592:
2593:
2594: Aittoniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisin tar-
2595: vitsemien konttorikoneiden ja kalusteiden hankintaan
2596:
2597:
2598: Eduskunnalle
2599:
2600: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle joituskone on poliisityössä tärkeimpiä käyttölait-
2601: 1988 on esitetty 28 550 000 markan määrärahaa teita.
2602: poliisille tulevan kaluston ja välineiden hankkimi- Nyt käyttösuunnitelmassa esitetty 5 200 000
2603: seen. Käyttösuunnitelman mukaan tästä määrära- markan määräraha on ehdottomasti liian pieni vä-
2604: hasta olisi tarkoitus käyttää 5 200 000 markkaa po- häisenkään korjauksen saamiseksi asiaan, koska
2605: liisin konttorikoneiden ja kalusteiden hankintaan. muiden kalusteiden tarve on myöskin oleellinen.
2606: Viime vuosina hankintatilanne erityisesti polii- Määrärahan tuntuvaan korottamiseen on olemassa
2607: sin tarvitsemien kirjoituskoneiden kannalta on ol- välttämätön tarve.
2608: lut erittäin huono. Poliisin tarvitsemaa kirjoitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2609: konekantaa on pyritty lisäämään korjauttamalla taen,
2610: muiden virastojen käytöstä poistettu ja kirjoitusko-
2611: neita ja jakamalla näitä poliisiyksiköihin. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2612: ollen, kun muut virastot ovat siinymässä elektro- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2613: nisiin kirjoituskoneisiin ja tekstinkäsittelylaittei- 26. 75. 70 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
2614: siin, poliisi saa loppuunkulutettuja mekaanisia poltisin kontionkoneiden ja kalusteiden
2615: kirjoituskoneita. Näin siitä huolimatta, että kir- hankintaan.
2616:
2617: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2618:
2619: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka Seppo Pelttari
2620: 1987 vp. 791
2621:
2622: Raha-asia-aloite n:o 750
2623:
2624:
2625:
2626:
2627: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta hevoskuljetusvaunun
2628: vetoauton hankkimiseksi Helsingin ratsupoliisin käyttöön
2629:
2630:
2631: Eduskunnalle
2632:
2633: Helsingissä on perinteisesti toiminut poliisilla ollut lyhyessä koekäytössä vanhentunut muualta
2634: oma ratsupoliisiyksikkö. Ratsupoliisin tehtäviin poistona saatu auto, joka kuitenkin kuluvan syk-
2635: on kuulunut erityyppisten yleisötilaisuuksien syn aikana poistuu ratsupoliisin käytöstä. Näin ol-
2636: avustaminen ja vartioiminen, valtio- ym. vierailu- len onnistuneeksi havaittu kokeilu on vaarassa
2637: jen avustaminen, normaali partiotoiminta sekä loppua vetoauton puutteeseen.
2638: monet muut tehtävät. Uutena toimialueena ratsu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2639: poliisi on kokeillut Helsingin ja sen ympäristön taen,
2640: lähiöiden järjestyksen valvontaa. Tämä toiminta
2641: on saanut laajalti kiitosta ja on osoittautunut te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2642: hokkaaksi niin poliisin kuin alueiden asukkaiden 1988 tulo- ja menoarvioon 120 000 mark-
2643: osalta. kaa hevoskuljetusvaunun vetoauton hank-
2644: Ratsupoliisin alueellisen liikkuvuuden lisäämi- kimiseksi Helsingin ratsupoliisin käyt-
2645: sen esteenä on pitkälti hevoskuljetusvaunun veto- töön.
2646: auton puuttuminen. Helsingin ratsupoliisilla on
2647:
2648: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2649:
2650: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
2651: Seppo Pelttari Maunu Kohljoki
2652: 792 1987 vp.
2653:
2654: Raha-asia-aloite n:o 751
2655:
2656:
2657:
2658:
2659: Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöntekijöiden
2660: koulutuksen tehostamiseksi ja virkojen lisäämiseksi
2661:
2662:
2663: Eduskunnalle
2664:
2665: Yleinen yksinäisyys ja piittaamattomuus on tä- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
2666: män päivän ja tulevaisuuden ongelma, joka näkyy taen,
2667: jo nuorison käyttäytymisessä. Tämän takia tulisi
2668: tehostaa nuorisotyöntekijöiden koulutusta ja saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2669: da täytetyksi nyt avoinna olevat toimet ja jopa li- 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
2670: sätä niitä erityisesti ns. kenttähenkilöstön osalta. markkaa nuorisotyöntekzjöiden koulutuk-
2671: Samoin nykyiseen sosiaalitoimeen ja sosiaalityön- sen tehostamiseksi sekä nuorisotyössä
2672: tekijäryhmään tulisi saada luoduksi tämänhetkistä kenttätyötä tekevän henkilöstön virkojen
2673: parempi henki ja kannustaa heitä ottamaan har- lisäämiseksi.
2674: teilleen jopa lasten ja nuorten kasvatusvastuu, mi-
2675: käli näiden kotiolot eivät ole normaalit.
2676:
2677: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2678:
2679: Sulo Aittaniemi Heikki Riihijärvi
2680: 1987 vp. 793
2681:
2682: Raha-asia-aloite n:o 752
2683:
2684:
2685:
2686:
2687: Aittoniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaide-
2688: järjestöjen valtionapuun
2689:
2690:
2691: Eduskunnalle
2692:
2693: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- on koko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suo-
2694: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- malainen musiikkielämä on laajentunut huomat-
2695: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, ku- tavasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä.
2696: ten esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2697: kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet taen,
2698: luopua em. tehtävistä, koska silloin niistä ei maas-
2699: samme mikään taho enää huolehtisi. Toiminta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2700: kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä taloudellisia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2701: paineita, koska valtionavustukset säveltaidejärjes- 29.90.52 lisäyksenä 330 000 markkaa sä-
2702: töille viimeisten viiden vuoden aikana ovat nous- veltaidejärjestöjen valtionavun korottami-
2703: seet hyvin hitaasti tai jopa pysyneet samalla tasol- seksi 900 000 markkaan.
2704: la. Avustusten merkitys suhteessa kustannuksiin
2705:
2706: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2707:
2708: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
2709: 794 1987 vp.
2710:
2711: Raha-asia-aloite n:o 753
2712:
2713:
2714:
2715:
2716: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansanmusiik-
2717: kiliitto ry:n toiminnan tukemiseen
2718:
2719:
2720: Eduskunnalle
2721:
2722: Suomen Kansanmusiikkiliitto ry. tekee laajaa sa ja paikallisissa yhdistyksissä toimii useita tuhan-
2723: sivistystyötä perinnemusiikkimme ja koko kansan sia alan harrastajia. Toiminta rahoitetaan kuiten-
2724: kulttuurimme hyväksi. Liitto ja sen 18 maakunta- kin valtaosaltaan omatoimisella varainhankinnal-
2725: yhdistystä järjestävät koulutus- ja juhlatilaisuuksia la. Viime vuosien aikana kansanmusiikin pariin
2726: sekä toimittavat alan harrastajia palvelevia julkai- on tullut runsaasti lisää lapsia ja nuoria, mutta tä-
2727: suja. Tämän lisäksi Suomen Kansanmusiikkiliitto tä heidän rakentavaa ja hyödyllistä harrastustaan
2728: ry. toimii maamme kansanmusiikin harrastajien ei ole kyetty tukemaan riittävällä tavalla.
2729: yhdyssiteenä ja tiedotuskanavana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2730: Koska musiikkioppilaitokset ja maamme kou- taen,
2731: lulaitos eivät pysty tarjoamaan kansanmusiikin
2732: harrastajille riittävää tukea ja koulutusta, on eräs että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2733: Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n toiminnan kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2734: keisimmistä periaatteista juuri tämän työn teke- 29.90.52 500 000 markkaa Suomen Kan-
2735: minen. Kansanmusiikkiliitto ry:llä on valmis ja sanmusiikkzliitto ry:n toiminnan tukemi-
2736: toimintakykyinen kenttä, sillä sen maakunnallisis- seen.
2737:
2738: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2739:
2740: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
2741: 1987 vp. 795
2742:
2743: Raha-asia-aloite n:o 754
2744:
2745:
2746:
2747:
2748: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harmonikka-
2749: instituutin toiminnan tukemiseen
2750:
2751:
2752: Eduskunnalle
2753:
2754: Suomen Harmonikkainstituutti on perustettu keudet haittaavat merkittävästi tmmmtaa. Näin
2755: vuonna 1980 ja toimii Ikaalisissa, joka paikkakun- siitä huolimatta, että instituutin toiminta suoma-
2756: ta on muutenkin tunnettu harmonikan ympärille laisen harmonikkamusiikin edistäjänä ja tallenta-
2757: koostuvista musiikkijuhlista Sata-Häme Soi. Har- jana on erittäin merkittävä.
2758: monikkainstituutin laajoihin toimintamuotoihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2759: kuuluvat mm. koulutus- ja julkaisutoiminta, taen,
2760: kurssitoiminta, arkisto ja kokoelmat, tutkimustoi-
2761: minta, palvelu ja neuvonta sekä kansainvälinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2762: toiminta. Viime vuosien varrella instituutin saa- 1988 tulo- ja menoarvioon 370 000 mark-
2763: man valtionavun määrä on jäänyt huomattavasti kaa Suomen Harmonikkainstituutin toi-
2764: jälkeen muiden maassamme toimivien musiikki- minnan tukemiseen.
2765: instituuttien saamasta avusta ja taloudelliset vai-
2766:
2767: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2768:
2769: Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
2770: 796 1987 vp.
2771:
2772: Raha-asia-aloite n:o 755
2773:
2774:
2775:
2776:
2777: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-Häme soi -musiik-
2778: kijuhlien tukemiseen
2779:
2780:
2781: Eduskunnalle
2782:
2783: Ikaalisten kaupungissa on vuodesta 1972 jär- nettuun tukeen. Niinpä Sata-Häme soi -juhlien
2784: jestetty vuosittain yhä laajeneva Sata-Häme soi valtion varoista saama tuki oli aina vuoteen 1986
2785: -musiikkitapahtuma. Musiikkijuhlien keskeisenä saakka runsaan 80 000 markan luokkaa vuodessa.
2786: teemana on ollut suomalainen harmonikkamu- Vuonna 1987 tapahtui jonkinasteista parannusta
2787: siikki, jonka osuus 10 päivää kestävässä tapahtu- ja avustusmäärä oli 220 000 markkaa.
2788: massa on tänä päivänäkin merkittävä. Juhlien anti On luonnollista, että juhlien järjestäjät odotta-
2789: on kuitenkin tänä päivänä monipuolistunut ja vat valtiovallan taholta tasapuolista suhtautumis-
2790: esiintymislavalla on ollut mahdollisuus viime vuo- ta. Näin eritoten tässä tapauksessa, jossa järjestäjät
2791: sina kuulla sellaisten oloissamme harvinaisten or- ovat pystyneet jo puolitoista vuosikymmentä kas-
2792: kestereiden kuin Malandon, Mantovanin, Alfred vavassa määrin osoittamaan omat kykynsä sekä
2793: Hausen ja Pugliesen esityksiä. Erinomaista arvon- talkoohengen osalta että muuten. Tänä päivänä
2794: antoa nauttivat musiikkijuhlat ovat 70 000 henki- kuitenkin myös rahallinen tuki suuren yleisön
2795: lön kävijärnäärineen Suomen suurimpiin kuulu- odottaman tason säilyttämisessä on välttämätön
2796: vat ja niistä tehtyjä televisio-ohjelmia esitetään yhä kasvavassa määrin.
2797: runsaasti tv-verkossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2798: Musiikkijuhlien järjestely on tapahtunut käy- taen,
2799: tännössä kokonaan talkoovoimin. Ikaalisten kau-
2800: pungin antaman tuen lisäksi on tosin valtiovalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2801: antanut tukeaan mutta vain vähäisessä määrin, 1988 tulo- ja menoarvioon 450 000 mark-
2802: erityisesti jos vertaa sen määrää eräille muille kaa Sata-Häme soi -juhlien järjestämiseen
2803: suunnilleen vastaaville musiikkitapahtumille an- Sata-Häme soi ry:lle.
2804:
2805: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
2806:
2807: Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
2808: 1987 vp. 797
2809:
2810: Raha-asia-aloite n:o 756
2811:
2812:
2813:
2814:
2815: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Virroille perustettavan
2816: valtakunnallisen metsämuseon suunnitteluun
2817:
2818:
2819: Eduskunnalle
2820:
2821: Virtain kaupunki on tehnyt aloitteen valtakun- minnanedulliset mahdollisuudet liittyä täydentä-
2822: nallisen metsämuseon perustamiseksi Virroille. vänä muotona paikkakunnalla jo muuten olemas-
2823: Esitys on Virtain kaupunginhallituksen taholta jä- sa olevaan museo- ja matkailutoimintaan Virtain
2824: tetty maa- ja metsätalousministeriölle 14.1.1987 kaupungin tekemää esitystä on pidettävä perustel-
2825: ja sitä on täydennetty Suomen Metsäyhdistyksen tuna. Hanketta tukevat myöskin paikkakunnan
2826: pyynnöstä 26.6.1987. Näissä esityksissään Virtain liikenteelliset olosuhteet.
2827: kaupunki on uskottavalla tavalla perustellut met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2828: sämuseon mahdolliseen tulevaan toimintaan liit- taen,
2829: tyviä alueellisia ja toiminnallisia etuja sekä ilmoit-
2830: tanut sijoittavansa perustamistoimintaan merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2831: täviä rahasummia. 1988 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark-
2832: Kyseisen kaupungin tarjoamat olosuhteet tun- kaa Virroille perustettavan valtakunnalli-
2833: tien ja ottaen huomioon suunnitellun museotoi- sen metsämuseon suunnitteluun.
2834:
2835: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
2836:
2837: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
2838: 798 1987 vp.
2839:
2840: Raha-asia-aloite n:o 757
2841:
2842:
2843:
2844:
2845: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 326
2846: (Laitamo-Kuhmalahti) peruskorjaukseen teiden n:ot 324 ja 325
2847: välisellä osuudella
2848:
2849: Eduskunnalle
2850:
2851: Maantie n:o 326 (Laitamo-Kuhmalahti) Hä- missuunnitelmaa, joka valmistunee tämän vuo-
2852: meen läänissä kulkee noin 20 km:n mittaisena den loppuun mennessä. Tämän hetken suunnitel-
2853: Oriveden-Kangasalan tieltä n:o 324 Kuhmalah- mien mukaan tarkoituksena on, että tien kunnos-
2854: delle, jossa se yhtyy maantiehen n:o 325. taminen aloitetaan varatyökohteena kunnossapi-
2855: Kyseinen tieosuus on hyvin vilkkaasti liikennöi- tovaroja käyttäen. Kun tien kunnostamiseen aika-
2856: ty, sillä useiden linja-autovuorojen lisäksi sitä naan päästään, tämä merkitsee sitä, että se etenee
2857: käyttää vilkas paikallisliikenne erityisesti Oriveden enintään 3 km:n vuosivauhdilla. Parhaimmillaan-
2858: suuntaan. Se on myös erityisesti raskaan puutava- kin tieosuuden kunnostaminen kestäisi näin aina-
2859: raliikenteen rasittama. Nimenomaan sen jälkeen, kin 7-8 vuotta, mikä on kohtuuton rasitus jo lii-
2860: kun tieosuudella rakennettiin muutamia vuosia kenteellisesti.
2861: sitten uudelleen Rönninsalmen ja Kuoresalmen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2862: sillat, raskas puutavaraliikenne lisääntyi monin- taen,
2863: kertaisesti. Tiepohja ei nykyisellään ole tällaiseen
2864: liikenteeseen sopiva. Liikenteen vilkkauden ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2865: tien kunnon välinen epäsuhde on viime aikoina 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2866: ollut mm. julkisen sanan kasvavan huomion koh- 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien
2867: teena. Routivuuden lisäksi tie on varsin mutkai- n:o 326 (Laitamo-Kuhmalahti) perus-
2868: nen ja kapea. korjaamiseen 20 km:n matkalla maantei-
2869: Kyseiselle tielle laaditaan tällä hetkellä paranta- den n:ot 324 ja 325 välisellä osuudella.
2870:
2871: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2872:
2873: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
2874: 1987 vp. 799
2875:
2876: Raha-asia-aloite n:o 758
2877:
2878:
2879:
2880:
2881: Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 334
2882: (Luomajärvi-Kihniö) parantamiseen
2883:
2884:
2885: Eduskunnalle
2886:
2887: Maantie n:o 334 (Luomajärvi-Kihniö) johtaa tustyön alaisena. Tien kuntoon saattaminen kes-
2888: Kurun kunnan Luoteen kylästä Kurun-Parkanon tää nykyisin toimenpitein useita vuosia, kenties 10
2889: tieltä n:o 332 Kihniön kirkonkylään 23,2 km:n vuotta. Näin pitkään kestävä kunnostustyö on jo
2890: mittaisena. Kuru on Hämeen, Kihniö taas Turun liikenteellisesti kohtuuton haitta.
2891: ja Porin lääniä. Paikallisliikenteen ja erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2892: raskaan puutavaraliikenteen käytössä oleva tie on taen,
2893: varsin mutkainen ja kapea sekä kantavuudeltaan
2894: heikko. Tietä on pyritty parantamaan Hämeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2895: tie- ja vesirakennuspiirin toimesta kunnossapito- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2896: määrärahoilla ja työn edistyminen on erittäin hi- 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
2897: dasta. Tietä on tähän mennessä saatu päällystettyä n:o 334 (Luomajärvi-Kihniö) paranta-
2898: noin 5 km, ja samanmittainen osuus on pohjus- mistyön nopeuttamiseksi.
2899:
2900: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
2901:
2902: Sulo Aittaniemi Heikki Riihijärvi
2903: 800 1987 vp.
2904:
2905: Raha-asia-aloite n:o 759
2906:
2907:
2908:
2909:
2910: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349 paran-
2911: tamiseen välillä Virrat-Ähtäri (Vaasan piirin raja)
2912:
2913: Eduskunnalle
2914:
2915: Hämeen läänissä Virroilta Ähtäriin johtava Nykykunnossa tie voidaan katsoa liikenteellises-
2916: maantie n:o 349 on erityisesti Ähtärin ja samalla ti jopa erittäin vaaralliseksi erityisesti talvella ja
2917: Vaasan läänin rajalle saakka erittäin mutkainen ja pahimpaan kelirikkoaikaan.
2918: kapea sekä voimakkaasti routiva 16,5 krn:n mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2919: kalla. Vain Virtain puoleisessa päässä on tie muu- taen,
2920: taman kilometrin verran kohtuullisessa kunnossa
2921: aikaisemmin suoritetun parantamistyön johdosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2922: Tie on erityisen vilkasliikenteinen, koska tien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2923: vaikutuspiirissä ovat mm. Vääräkosken saha sekä 31.24. 77 7 000 000 markkaa maantien
2924: Inkan ja Fiskarsin tehtaat. Lisäksi tiellä on erityi- n:o 349 parantamistyön aloittamiseksi vä-
2925: sesti kesäaikaan runsas matkailuliikenne Ähtärissä lillä Virrat-Ähtäri (Vaasan pzirin raja).
2926: sijaitsevan, suuria turistimääriä keräävän eläin-
2927: puiston vuoksi.
2928:
2929: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
2930:
2931: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
2932: 1987 vp. 801
2933:
2934: Raha-asia-aloite n:o 760
2935:
2936:
2937:
2938:
2939: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2611
2940: (Mansoniemi-Raivala) parantamiseen
2941:
2942:
2943: Eduskunnalle
2944:
2945: Maantie n:o 2611 (Mansoniemi-Raivala) joh- Kovelahden siltatyöt on suoritettu, ja parantamis-
2946: taa 15 km:n mittaisena merkittävänä yhdystienä työn loppuunsaattaminen tuntuu muodostuvan
2947: valtatieltä n:o 3 valtatielle n:o 23 Turun ja Porin tietyllä tavoin ikuisuuskysymykseksi.
2948: läänissä. Yhdysliikenteen lisäksi tietä käytetään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2949: merkittävässä määrin paikallisliikenteeseen sekä taen,
2950: raskaaseen puutavarakuljetukseen. Tie on erittäin
2951: kapea, mutkainen ja routiva. Sen parantamistyö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2952: oli TPO:ssa vuonna 1981 ajoitettu vuosiksi 1986 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2953: -1987. Parantamistyö on kuitenkin toistuvasti 31. 24. 77 6 000 000 markkaa maantien
2954: siirtynyt ja on tämän hetken TPO:ssa ajoitettu n:o 2611 (Mansoniemi-Raivala) paranta-
2955: vuosille 1991-1992. Ainoastaan Mansoniemen ja mistyön jatkamiseen.
2956:
2957: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
2958:
2959: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
2960:
2961:
2962:
2963:
2964: 5 270416F
2965: 802 1987 vp.
2966:
2967: Raha-asia-aloite n:o 761
2968:
2969:
2970:
2971:
2972: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta autojen tyyppikatsastus-
2973: paikkojen lisäämiseksi
2974:
2975:
2976: Eduskunnalle
2977:
2978: Nykykäytännön mukaan voidaan katsastustoi- syntymistä näille talousalueille. Tällaisia erikois-
2979: mistoissa tyyppikatsastaa ainoastaan omaan käyt- autoja ovat mm. matkailuautot, ambulanssit ja
2980: töön tulevat autot. Mikäli autot ovat tarkoitetut invalidiautot jne.
2981: myyntiin, on ne tyyppikatsastettava Helsingissä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2982: mikä vie aikaa ja on ongelmallista mm. silloin kun taen,
2983: autoon joudutaan viranomaisten vaatimuksesta
2984: tekemään muutoksia. Käytännössä tämä on johta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2985: nut tilanteeseen, jolloin autojen tuonnista huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2986: lehtivat liikkeet ovat pääsääntöisesti Helsingissä. markkaa myyntiin tulevien autojen tyyp-
2987: Mikäli tyyppikatsastusmahdollisuus olisi myös pikatsastuksen suorittamismahdollt'suu-
2988: myyntiin tulevien autojen kohdalla Tampereen, den laajentamisesta Helsingin lisäksi myös
2989: Turun ja Oulun katsastuspaikoilla, edesauttaisi se Tampereen, Turun ja Oulun katsastuspai-
2990: esimerkiksi erikoisautoja valmistavan teollisuuden koille.
2991:
2992: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2993:
2994: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
2995: 1987 vp. 803
2996:
2997: Raha-asia-aloite n:o 762
2998:
2999:
3000:
3001:
3002: Aittoniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamavete-
3003: raanien kuntoutukseen
3004:
3005:
3006: Eduskunnalle
3007:
3008: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme osal- veteraanien eläkkeet monessa tapauksessa ovat
3009: listuneista rintamaveteraaneista on terveydentilal- vielä varsin alhaisia.
3010: taan muihin ikätovereihinsa nähden huonokun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3011: toisia sekä erityisen kuntoutuksen ja hoidon tar- taen,
3012: peessa. Rintamaveteraanien kuntoutusta varten
3013: toimii useita kuntoutuslaitoksia. Ongelmana on että Eduskunta ottaisi valtion .vuoden
3014: kuitenkin, että nämä kuntouroslaitokset joutuvat 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3015: perimään potilailtaan varsin huomattavia maksu- 30 000 000 markkaa maksuttoman kun-
3016: ja. Kuntoutuksen tarpeessa oleva veteraani jää va- toutuksen ja muun tarvittavan liiiikinnälli-
3017: rojen puutteen vuoksi usein ilman tarvitsemaansa sen hoidon turvaamiseksi sotiemme vete-
3018: hoitoa. Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito raanetlle.
3019: tulee kokonaan kustantaa valtion varoista, koska
3020:
3021: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
3022:
3023: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
3024: 804 1987 vp.
3025:
3026: Raha-asia-aloite n:o 763
3027:
3028:
3029:
3030:
3031: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Sotaveteraa-
3032: nipiiri ry:n Pohjois-Hämeen jäsenyhdistysten toiminnan tuke-
3033: miseen
3034:
3035:
3036: Eduskunnalle
3037:
3038: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n Pohjois- Nokian Sotaveteraanit . . . . . . . . 650 jäsentä
3039: Hämeen jäsenyhdistysten toiminta on varsin aktii- Oriveden Sotaveteraanit . . . . . . . 57 3
3040: vista. Toiminnan tarkoituksena on yhdistysten jä- Pirkkalan Sotaveteraanit.. . . . . . 201
3041: senten mahdollisimman korkean henkisen ja ruu- Pohjaslahden Sotaveteraanit . . . 70
3042: miillisen toiminnan vireyden säilyminen ikäänty- Pälkäneen Sotaveteraanit . . . . . . 204
3043: .misestä huolimatta. Ruoveden Sotaveteraanit . . . . . . 254
3044: Omatoimisuudesta huolimatta vireän toimin- Sahalahden Sotaveteraanien
3045: nan esteenä on kuitenkin jatkuva toimintaan liit- Huoltoyhdistys . . . . . . . . . . . . 104
3046: tyvä käyttövarojen puute. Näin siitä huolimatta, Teiskon Sotaveteraanit . . . . . . . . 209
3047: että yhdistykset erilaisten jäsentoimintojen kautta Tampereen Sotavete,raanien
3048: aktiivisesti pyrkivät itse hankkimaan toiminnas- Huoltoyhdistys . . . . . . . . . . . . 5 000
3049: saan tarvitsemansa varat. Vesilahden Sotaveteraanit . . . . . 202
3050: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n Pohjois- Vilppulan Sotaveteraanit . . . . . . 215
3051: Hämeen jäsenyhdistykset ja jäsenmäärät ovat seu- Virtain Sotaveteraanien
3052: raavat: Huoltoyhdistys . . . . . . . . . . . . 556
3053: Ylöjärven Sotaveteraanit . . . . . . 217
3054: Juupajoen Sotaveteraanit ..... . 140 jäsentä
3055: Kangasalan Sotaveteraanit .... . 621 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3056: Kuhmalahden Sotaveteraanit .. . 174 taen,
3057: Kuoreveden Sotaveteraanit ... . 172
3058: Kurun Sotaveteraanit ........ . 202 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3059: Lempäälän Sotaveteraanit .... . 420 1988 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
3060: Luopioisten Sotaveteraanit .... . 150 kaa Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n
3061: Längelmäen Sotaveteraanien Pohjois-Hämeen jäsenyhdistysten toimin-
3062: Huoltoyhdistys ........... . 193 nan tukemiseen jäsenmäärien mukaisessa
3063: Mäntän Sotaveteraanit ....... . 298 suhteessa.
3064:
3065: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
3066:
3067: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
3068: 1987 vp. 805
3069:
3070: Raha-asia-aloite n:o 764
3071:
3072:
3073:
3074:
3075: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Syöpäyhdis-
3076: tys ry:n toiminnan tukemiseen
3077:
3078:
3079: Eduskunnalle
3080:
3081: Tampereella toimtvaan Pirkanmaan Syöpäyh- Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toimintaa hait-
3082: distys ry:hyn kuuluu 27 000 jäsentä. Yhdistys te- taa kuten varmasti monia muitakin vastaavia yh-
3083: kee syöpäpotilaiden keskuudessa merkittävää kan- distyksiä niiden merkittävässä toiminnassa käyttö-
3084: santerveystyötä Pirkanmaalla. Yhdistyksen ylläpi- ja investointivarojen puute. Pienikin taloudelli-
3085: tämänä toimivat mm. neuvonta-asema, syöpäpo- nen apu lienee merkittävä.
3086: liklinikka, rintasyövän tutkimuskeskus, kuntou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3087: tusyksikkö sekä ensi vuoden alusta alkaen myöskin taen,
3088: potilaiden hoitokoti. Syöpäyhdistyksen eri toi-
3089: mintojen palveluksessa on noin 50 palkattua työn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3090: tekijää. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3091: Taistelu syöpäsairautta vastaan on eräs tervey- 33.33.51 60 000 markkaa Pirkanmaan
3092: denhoitotoimintojemme keskeisiä kysymyksiä. Syöpäyhdistys ry:n toiminnan tukemi-
3093: Tähän työhön on syytä koota kaikki käytettävissä seen.
3094: olevat voimavarat - niin julkisella taholla kuin
3095: myös edellä esitetyssä toiminnassa.
3096:
3097: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3098:
3099: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
3100: 806 1987 vp.
3101:
3102: Raha-asia-aloite n:o 765
3103:
3104:
3105:
3106:
3107: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kotisairaanhoidon väli-
3108: neistön hankkimiseen ja matkakustannusten korvaamiseen
3109:
3110:
3111: Eduskunnalle
3112:
3113: Kotisairaanhoito painii valtavien resurssiongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3114: mien kanssa suuremmissa kaupungeissa, kuten taen,
3115: Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti.
3116: Vanhusten määrä kasvaa ja potilasmäärä pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3117: suu. Sen lisäksi, että henkilöstövajaus on suuri, 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3118: kuntoutuspalveluita ei saa juuri nimeksikään. Ko- markkaa kotisairaanhoidon välineistön
3119: tisairaanhoidossa tarvittavia apuvälineitä saa odot- hankkimiseksi ja matkakustannusten kor-
3120: taa. Kun kuntoutuspalveluja tulisi saada heti, vaamiseksi.
3121: myöhemmin annettuna niillä ei ole enää merki-
3122: tystä.
3123:
3124: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
3125:
3126: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
3127: 1987 vp. 807
3128:
3129: Raha-asia-aloite n:o 766
3130:
3131:
3132:
3133:
3134: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Y -säätiölle asuntojen
3135: hankkimiseksi asunnottomille veteraaneille
3136:
3137:
3138: Eduskunnalle
3139:
3140: Sotiemme veteraaneissa on joukko henkilöitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3141: jotka ovat joutuneet elämässään kokemaan kovia taen,
3142: ja ovat tällä hetkellä asunnottomina. Useilla heillä
3143: on asunnottomuuden lisäksi esimerkiksi alkoholi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3144: ongelma. Tällaiselle henkilölle asuntojen hankki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3145: minen olisi ensiarvoisen tärkeätä. Se olisi edes jon- 35.45.85 30 000 000 markkaa Y-säätiölle
3146: kinlainen kädenojennus heille yhteiskunnan ta- asuntojen hankkimiseksi asunnottomille
3147: holta, sillä ovathan he nuoruudessaan olleet tur- veteraaneille.
3148: vaamassa maamme itsenäisyyttä ja näin vaaranta-
3149: neet oman henkensä ja terveytensä.
3150:
3151: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
3152:
3153: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
3154: 808 1987 vp.
3155:
3156: Raha-asia-aloite n:o 767
3157:
3158:
3159:
3160:
3161: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöstyöhön
3162:
3163:
3164:
3165: Eduskunnalle
3166:
3167: Eri tieteenalojen ja luovan kirjallisuuden yhteis- Mikäli käännöshanke tulisi tässä vaiheessa ko-
3168: työnä toteutettu uusi virallinen raamatunsuomen- konaan luterilaisen kirkon kustannettavaksi, tämä
3169: nos on tullut viimeistelyvaiheeseen. Tuleva vuosi merkitsisi muutosta hankkeen ekumeenisessa
3170: 1988 on viimeinen korkean budjetin vuosi, koska luonteessa. Yhteistyössä nimitoimiston kanssa ko-
3171: Uuden testamentin käännös sen aikana valmis- mitea suorittaa yleisen nimistönhuollon kannalta
3172: tuu. Komitea pyrkii siihen, että uusi Raamattu merkittävää Raamatun nimistön oikeinkirjoituk-
3173: voitaisiin ottaa käyttöön suomalaisen Raamatun sen ja taivutuksen tarkistustyötä.
3174: juhlavuonna 1992. Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti ehdo-
3175: Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina tamme,
3176: kantanut vastuun lähes kokonaan tämän myös yh-
3177: teiskunnan kannalta tärkeän hankkeen rahoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3178: sesta eli vuosina 1976-86 6,5 miljoonaa mark- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3179: kaa. Suomen valtio on antanut työlle samana 29.02.51 200 000 markan määrärahan
3180: ajanjaksona yhteensä 1 850 000 markkaa. raamatunsuomennostyötä varten.
3181:
3182: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3183:
3184: Aimo Ajo Sakari Valli Liisa Jaakonsaari
3185: Esko Almgren Henrik Westerlund Matti Maijala
3186: Reino Paasilinna Erkki Pulliainen Jorma Rantanen
3187: Heikki Perho Mikko Elo Raimo Vuoristo
3188: Timo Roos Hannele Pokka Risto Ahonen
3189: Jukka Gustafsson Jorma Fred Marja-Liisa Tykkyläinen
3190: Heikki Rinne Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila
3191: Lauri Metsämäki Matti Hokkanen Mauri Pekkarinen
3192: Taisto Tähkämaa Kimmo Sasi Iiris Hacklin
3193: Seppo Pelttari Gustav Björkstrand Matti Luttinen
3194: Hannu Tenhiälä Heikki Järvenpää Heikki Riihijärvi
3195: Sinikka Mönkäre Päivi Varpasuo
3196: 1987 vp. 809
3197:
3198: Raha-asia-aloite n:o 768
3199:
3200:
3201:
3202:
3203: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison kasvatus, ret-
3204: keily ja tuki ry:n toimintaan
3205:
3206:
3207: Eduskunnalle
3208:
3209: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry. te- vuoden 1988 toimintatapahtumista todettakoon
3210: kee merkittävää työtä nuorisotoiminnan tukemi- mm. lasten ja nuorten hiihtolomaleirit, nuorten
3211: seksi. Tukitoimet nuorisotyötä tekeville järjestöil- kesäleirit ja nuorten perheiden leirit. Tämän toi-
3212: le ja yksityisille nuorille kuuluvat liiton toimi- minnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi liitolla on
3213: alaan. Keskeisellä sijalla on leiri- ja retkeilytoi- va!misteilla leirikeskuksen majoitustilojen lisää-
3214: minnan tukeminen ja edistäminen. mmen.
3215: Liiton omistama Utkujärven leiri- ja retkeilykes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3216: kus Muoniossa on kymmenessä vuodessa saavutta- taen,
3217: nut huomattavan suosion lasten, nuorten ja hei-
3218: dän järjestöjensä keskuudessa. Vuosittain lisäänty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3219: nyt kiinnostus on luonut tarpeita keskuksen kehit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3220: tämiselle ja liiton toimintamuotojen kehittämisel- 29.91.53 150000 markkaa Työläisnuori-
3221: le. son kasvatus, retkezly ja tuki ry:n tukemi-
3222: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n seen.
3223:
3224: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3225:
3226: Aimo Ajo Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
3227: Jorma Rantanen Mikko Elo Raimo Vuoristo
3228: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen
3229: Jukka Gustafsson Heikki Rinne Tuulikki Hämäläinen
3230: Lauri Metsämäki Marja-Liisa Tykkyläinen
3231: 810 1987 vp.
3232:
3233: Raha-asia-aloite n:o 769
3234:
3235:
3236:
3237:
3238: Ajo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin tiestön suun-
3239: nitteluun ja rakentamiseen
3240:
3241:
3242: Eduskunnalle
3243:
3244: Rinnakkaisten kuljetusmuotojen lähes täydelli- Lapin tiemäärärahoista on tullut jo pitemmän
3245: nen puuttuminen ja huomattavan pitkät kulje- aikaa huomattavan suuri osa, n. 30 %, työvoima-
3246: tusetäisyydet asettavat Lapin tiestön poikkeuksel- ministeriön määrärahoista. Tämä on aiheuttanut
3247: lisen merkittävään asemaan koko maakunnan ke- jatkuvasti epävarmuutta määrärahojen saannin ja
3248: hittämisen kannalta. Tämän lisäksi pohjoiskaiotti- käytön osalta. Valtion työ tulisi toteuttaa tehok-
3249: kuljetukset Norjan ja Neuvostoliiton kautta ovat kaasti, tuottavasti ja taloudellisesti. Tiemäärära-
3250: lisääntyneet vuosi vuodelta. Lapin metsäteollisuus hojen taloudellista ja tehokasta käyttöä parantaisi
3251: on siirtynyt kuljettamaan puuta entistä enemmän se, että ne osoitettaisiin täysimääräisinä, normaa-
3252: maanteille. Näistä syistä Lapin teollisuus, kauppa leina budjettivaroina liikenneministeriön pääluo-
3253: ja matkailu kantavat erittäin suurta huolta Lapin kan kautta.
3254: läänin maanteiden nykykunnosta ja tulevaisuu- Juuri valmistuneessa Tie 2000 -ohjelmassa on
3255: den rakennussuunnitelmista. Tie 2000 -ohjelman mitoitettu tiemäärärahojen todellinen tarve yh-
3256: toteuttaminen suunnitellussa muodossaan pystyisi teismitallisesti koko maata silmällä pitäen ottaen
3257: pitämään tiet liikennöitävässä kunnossa. Tämän- huomioon teiden liikennemäärät. Tiemäärärahat
3258: hetkinen rahoitus, joka on 121 mmk liikennemi- tulisi mitoittaa myös valtion tulo- ja menoarviossa
3259: nisteriön pääluokan kautta ja mahdollisesti 50 tasapuolisesti koko maahan Tie 2000 -ohjelman
3260: mmktyövoimaministeriön työllisyysvaroista, mer- mukaisesti. Tie 2000 -ohjelman mukainen tarve
3261: kitsee sitä, että Lapin tiestön kunnon rappeutumi- Lapissa kustannustason nousun huomioon ottaen
3262: nen on käynnistynyt. on 241 mmkvuodelle 1988.
3263: Rappeutuva tiestö aiheuttaa lisäkustannuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3264: polttoaine-, rengas- ja korjauskustannusten muo-
3265: dossa. Voi vain arvailla, mikä on seuraus, jos tilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3266: ne vielä pahenee. Monilla tieosuuksilla joudutaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3267: siirtymään yksinomaan talvi- ja kesäsydämellä ta- 31. 24. 77 lisäyksenä 119 000 000 markkaa
3268: pahtuviin kuljetuksiin, koska vain tällöin tiet ovat Lapin tiestön suunnittelua ja rakentamista
3269: liikennöitävässä kunnossa. Tämä taas aiheuttaa varten.
3270: teollisuudelle lisäkustannuksia, varsinkin raaka-
3271: aineen kuljetuksissa. Suora seuraus tästä on teolli-
3272: suuden kilpailukyvyn heikkeneminen.
3273:
3274: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
3275:
3276: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
3277: Asko Apukka Hannele Pokka Seppo Pelttari
3278: Esko-Juhani Tennilä
3279: 1987 vp. 811
3280:
3281: Raha-asia-aloite n:o 770
3282:
3283:
3284:
3285:
3286: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hinttajärven-Lohinivan tien
3287: perusparantamiseen Kolarissa ja Rovaniemellä
3288:
3289:
3290: Eduskunnalle
3291:
3292: Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella Lapin Lohinivaan Ounasjoen yli uusi siltakin. Voidaan
3293: läänissä osana tietä n:o 99 on ns. Sieppijärven- sanoa myös, että tie patannettuna palvelisi koko
3294: Lohinivan tie. Osa tästä on hyvässä kunnossa ja öl- Ounasjokilaakson yleistä elpymistä.
3295: jysorattu, mutta väli Hinttajärvi-Lohiniva on Töiden aloittamista voidaan perustella myös
3296: jäänyt kunnostamatta. Tämä väli on 25 km pitkä työllisyyssyillä. Esim. Kolarin kunnassa ei tuleva-
3297: ja erittäin huonokuntoista soratietä. na syksynä ole tiedossa ainuttakaan valtion työ-
3298: Jos tämä heikkokuntoinen osa peruskorjattai- kohdetta.
3299: siin, siitä olisi monenlaista etua. Ensinnäkin mat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3300: ka Rovaniemeltä Yllästunturin hiihtokeskukseen
3301: lyhenisi huomattavasti. Samoin kunnostettu tie li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3302: säisi puutavaran kuljetuksia ja yleensäkin raskasta 1988 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
3303: liikennettä. Se palvelisi myös nykyistä paremmin markkaa Sieppzjärven-Lohinivan tien pe-
3304: paikallista asutusta. rusparannukseen välillä Hinttajärvz'-
3305: Jos tietä taas ei kunnosteta, ei liikenne ilmeises- Lohiniva.
3306: ti nykyisestä lisäänny, vaikka vastikään valmistui
3307:
3308: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3309:
3310: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Satapää
3311: Hannele Pokka Seppo Pelttari Esko:Juhani Tennilä
3312: 812 1987 vp.
3313:
3314: Raha-asia-aloite n:o 771
3315:
3316:
3317:
3318:
3319: Ajo: Määrärahan osoittamisestaturpeenjalostus-ja voimalanperusta-
3320: mistutkimuksiin Kolarin Teuravuomalla
3321:
3322:
3323: Eduskunnalle
3324:
3325: Kolarin kunta on tehnyt ensimmäisen aloitteen että Vapon jyrsinturpeen tarve ensisijaisesti tyydy-
3326: KTM:lle v. 1979 Kolariin rakennettavasta turve- tettäisiin Keski- ja Etelä-Suomessa. Pohjoisen
3327: pellettitehtaasta. Aloite perustui lähinnä siihen, suot, ensisijaisesti Teuravuoma, hyödynnettäisiin
3328: että Partek Oy suunnitteli klinkkerin polttami- energiaksi PDF-menetelmällä. ·
3329: seen käytettäväksi turvetta, joka ensin olisi jalos- Keskustelussa kävi ilmi, että JP-Energy Oy on
3330: tettu pelletiksi jyrsinturpeesta. Partek Oy:n käyttö tehnyt LKAB:lle Svappavaarassa selvityksen PDF-
3331: olisi n. 30 000 tn/v. tehtaan rakentamisesta. Selvityksen mukaan
3332: Energian hinnan voimakas nousu ja uusien Svappavaaraan voitaisiin rakentaa n. 100 000 ton-
3333: energialähteiden etsiminen on vaikuttanut myös nin tehdas, jonka investointikustannukset olisivat
3334: turpeenjalostusteknologian kehittymiseen. Tur- n. 100-150 miljoonan markan luokkaa. Ympäri-
3335: peen jalostamiseksi energiakäyttöön on kehitetty vuotisia työpaikkoja tehtaaseen tulisi n. 120, jois-
3336: uusi ns. märkähiiltomenetelmä, joka tunnetaan ta suurin osa vuorotyöhön. LKAB:n tekninen joh-
3337: PDF-menetelmänä. Menetelmä perustuu siihen, toporras on todennut hankkeen olevan taloudelli-
3338: että turvetta otetaan suosta koko turvekerroksen sesti kannattava. Ruotsin hintatasolla ja liiketa-
3339: vahvuudelta ympäri vuoden. Kemiallisen proses- loudellisella mittarilla mitattuna laitos tuottaisi
3340: sin avulla raakaturpeesta tuotetaan kivihiilen ve- kivihiilen veroista polttoainetta 70 mk/ megawatti-
3341: roista polttoainetta. Tuotetta voidaan myös jatko- tunti. Etelä-Ruotsissa on tehty pitemmälle mene-
3342: jalostaa nestemäiseksi tuotteeksi. Tällä hetkellä viä selvityksiä. JP-Energy Oy:n edustajat totesivat
3343: maailmassa ei vielä ole yhtään käynnissä olevaa Teuravuoman turpeen olevan laadultaan parem-
3344: tehdasta, joka käyttäisi PDF-menetelmää. Mene- paa kuin Svappavaaran turve ja taloudellisesti
3345: telmän kehittäjänä on toiminutJP-Energy Oy, jo- kannattavampi jalostuskohde.
3346: ka on Insinööritoimisto Jaakko Pöyryn omistama Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas-
3347: firma. to SITRA on tehnyt selvityksen Suomen biomassa-
3348: Kolarin kunnan edustajat kävivät 30.10.1981 varoista v. 1980 (sarja B n:o 61 ). Selvityksen turve-
3349: JP-Energy Oy:n edustajien professori Myrenin ja varoja koskevassa osassa todetaan:
3350: johtaja Lindforsin kanssa keskustelemassa PDF- ''Kolarin Teuravuoman suokompleksin ja sitä
3351: menetelmällä toimivan tehtaan sijoittamisesta ja ympäröivien suoalueiden pinta-ala on n. 40 000
3352: rakentamisesta Kolariin. JP-Energy Oy:n edusta- ha. Siitä on Geologisen tutkimuslaitoksen toimes-
3353: jat totesivat, että neste Oy:n, NO Oy:n ja Kemira ta tutkittu vajaa kymmenesosa. Tutkitulla alueella
3354: Oy:n kesken on muodostettu NIK-yhtymä, joka on polttoturpeen valmistukseen soveltuvaa luon-
3355: on tehnyt heidän yhtiönsä kanssa sopimuksen sii- nontilaista turvetta yli kaksi metriä syvällä 15 30
3356: tä, ettei JP-Energy Oy rakenna PDF-menetel- ha:n alueella yhteensä 49 milj. m 3 . Tämä määrä
3357: mällä toimivaa tehdasta Suomeen. Sopimus on vastaa tuotantokuutioina 50 % :n kosteudessa
3358: voimassa neljä vuotta. Sopimuksen voimassaoloai- energiasisällöltään n. 80 milj. GJ, eli 22 milj.
3359: kana NIK-yhtymä tekee kehitystyötä ja esisuun- MWh.
3360: nittelua alku- eli demonstraatiolaitoksesta. Tämä Mikäli yli kaksi metriä syvää aluetta löydettäi-
3361: projekti on alkuvaiheessa. JP-Energy Oy:n edusta- siin samassa suhteessa kokonaispinta-alaan näh-
3362: jien mielestä PDF-tehdas pitäisi sijoittaa ja raken- den kuin tutkitulla suoalueella ja turpeen kes-
3363: taa Pohjois-Suomeen, jossa ovat tällä menetelmäl- kipaksuus pysyisi samana, olisi suokompleksin
3364: lä hyödynnettävissä olevat suot. alueella polttoturpeen tuotantoon soveltuvaa tur-
3365: Työnjakoa Vapon kanssa tulisi kehitellä siten, vetta n. 15 000 ha:n alueella yhteensä 400 milj .m3 •
3366: 1987 vp. - RA n:o 771 813
3367:
3368: Tämä määrä vastaa tuotantokuutioina energiasi- PDF-tehtaan rakentaminen Kolariin to1s1 ra-
3369: sällöltään n. 630 milj. GJ, eli 175 MWH. kennusaikaisten työpaikkojen lisäksi n. 100 pysy-
3370: Suokompleksin energiasisältöä 630 milj. GJ vää työpaikkaa. Lopuksi voidaan todeta, että
3371: voitaneen pitää realistisena, vaikka yli kaksi met- 100 000 tonnin vuosituotannolla toimiva PDF-
3372: riä syvää aluetta ei olisikaan samassa suhteessa, sil- tehdas käyttäisi suota n. 60 ha/v. Teuravuoman
3373: lä myös matalarumat suon reunamat ja saarekkei- suota voitaisiin tällä menetelmällä hyödyntää lä-
3374: den rikkomat alueet soveltuvat palaturvetuotan- hes 1000 vuotta.
3375: toon pienkoneita käyttäen." Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
3376: SITRAn tekemän selvityksen mukaan Teura-
3377: vuomalla turvetuotantoon soveltuvaa suota on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3378: enemmän kuin Lapissa yhteensä. 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
3379: Teuravuoman valttina voidaan pitää sitä, että kaa turpeenjalostus- ja voimalanperusta-
3380: suoalueen halki kulkee rautatie ja suo sijaitsee val- mistutkimuksiin Kolarin Teuravuomalla.
3381: miiksi rakennetun taajaman läheisyydessä.
3382:
3383: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3384:
3385: Aimo Ajo
3386: 814 1987 vp.
3387:
3388: Raha-asia-aloite n:o 772
3389:
3390:
3391:
3392:
3393: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin Rintamaveteraanipiiri ry:n toi-
3394: minnan tukemiseen
3395:
3396:
3397: Eduskunnalle
3398:
3399: Sotiemme veteraanit ovat tehneet arvokasta Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
3400: työtä erilaisten toimintojen muodossa hyvän yh-
3401: teishengen merkeissä. Kuluneena vuonnakin ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3402: teraanit ovat olleet mukana monissa nyky- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3403: yhteiskuntaan liittyvissä toiminnoissa. Veteraa- 33.23.53 (valtionavustus eräille veteraani-
3404: nien työ tarvitsee edelleenkin yhteiskunnan tu- järjestötlle) 20 000 markkaa Lapin Rinta-
3405: kea, jotta työ kehittyisi. Näin on erityisesti Lapis- maveteraanipiiri ry:n toiminnan tukemi-
3406: sa, jossa etäisyydet ovat pitkät. seen.
3407:
3408: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3409:
3410: Aimo Ajo
3411: 1987 vp. 815
3412:
3413: Raha-asia-aloite n:o 773
3414:
3415:
3416:
3417:
3418: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto ry:lle vammaisten
3419: lomatoiminnan tukemiseen
3420:
3421:
3422: Eduskunnalle
3423:
3424: Yhteiskunta tukee monilla tavoin lomanvietto- loma 459 henkilölle. Toiminnan liitto on rahoit-
3425: toimintaa. Tuki kohdistuu kuitenkin yleisiin lo- tanut pääosin omin varoin. Vain muutamana
3426: mapaikkoihin tai rajatuille henkilöryhmille. Vam- vuonna on siihen osoitettu yhteiskunnan varoja.
3427: maisten henkilöiden mahdollisuudet päästä osal- Lomapalvelujen kysyntä on jatkuvasti kasvanut.
3428: liseksi tästä tuesta ovat hyvin vähäiset. Liikunnal- Invalidiliiton mahdollisuudet toiminnan turvaa-
3429: liset esteet asettavat rajoituksia yleisten lomapaik- miseen ja kehittämiseen ovat rajoitetut, joten yh-
3430: kojen käytölle. Rajoituksia aiheuttavat myös asen- teiskunnan tuki on tarpeen. Ilman tätä monet lo-
3431: teet sekä psyykkiset ja taloudelliset tekijät. Suurin mapalvelujen tarpeessa olevat vammaiset henkilöt
3432: osa vammaisista ei kuulu niihin henkilöryhmiin, jäävät siitä osattomaksi. Kuitenkin lomapalvelu-
3433: joiden lomanviettoa yhteiskunta tukee. Näistä jen lisääminen auttaisi heidän selviytymistään työ-
3434: syistä johtuen vammaisten lomanvieton tukemi- ja päivittäisessä elämässä.
3435: nen omana ryhmänä on osoittautunut tarpeelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3436: seksi. taen,
3437: Invalidiliitto on koko toimintansa ajan harjoit-
3438: tanut sosiaalista lomatoimintaa. Tähän on sisälty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3439: nyt mm. ilmaisten lomien myöntäminen vammai- 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
3440: sille henkilöille. Vuonna 1986 liitto kustansi täl- kan määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytet-
3441: laisen loman 308 vähävaraiselle vammaiselle hen- täväksi vammaisten henkilöiden lomatoi-
3442: kilölle. Kuluvana vuonna myönnettiin vastaava minnan järjestämiseen.
3443:
3444: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3445:
3446: Aimo Ajo Liisa Jaakonsaari Esko Almgren
3447: Henrik Westerlund Matti Maijala Reino Paasilinna
3448: Erkki Pulliainen Jorma Rantanen Mikko Elo
3449: Raimo Vuoristo Timo Roos Hannele Pokka
3450: Risto Ahonen Jukka Gustafsson Jorma Fred
3451: Heikki Rinne Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila
3452: Lauri Metsämäki Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
3453: 816 1987 vp.
3454:
3455: Raha-asia-aloite n:o 774
3456:
3457:
3458:
3459:
3460: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpohjalaiset Spelit
3461: Kansanmusiikkiyhdistys ry:lle kansanmusiikkitapahtuman järjes-
3462: tämiseen
3463:
3464: Eduskunnalle
3465:
3466: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkijuhla on raisella valtionavustuksella. Valtionavustus on al-
3467: eteläpohjalaisten yhteinen yli kielirajojen ulottuva hainen ja pysynyt neljä .vuotta samana 57 600
3468: kansanmusiikin ja kansantanssijoiden suurin maa- markkana. Tämän vuoksi yhdistys anoo 150 000
3469: kunnallinen yhteistapahtuma. Spelejä on järjes- markkaa valtionavustusta vuoden 1988 Spelita-
3470: tetty vuodesta 1972 lähtien. Ne ovat vilkastutta- pahtumaan.
3471: neet pitäjien kulttuuritoimintaa ja niiden an- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3472: siosta on maakuntaan saatu seitsemän eri nuotti- taen,
3473: kirjaa. Vuoden 1988 Spelit järjestetään Ähtärissä
3474: teemana 'Maakunnat kohtaavat', koska tapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3475: maan kutsutaan esiintyjiä eri maakunnista. Kus- 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
3476: tannusarvio on 400 000 markkaa. Se katetaan kaa Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusttk-
3477: kuntien avustuksella ja pääsylipputuloilla sekä kiyhdistys ry:lle kansanmusiikkitapahtu-
3478: opetusministeriön kautta tulevalla harkinnanva- man järjestämiseen
3479:
3480: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3481:
3482: Kirsti Ala-Harja Maunu Kohijoki Markus Aaltonen
3483: Raimo Vistbacka Anneli Jäätteenmäki Anneli Taina
3484: Ritva Vastamäki Martti Korkia-Aho Juho Sillanpää
3485: Jukka Vihriälä Esko Aho Kerttu Törnqvist
3486: Anna-Kaarina Louvo Håkan Nordman Riitta Uosukainen
3487: 1987 vp. 817
3488:
3489: Raha-asia-aloite n:o 775
3490:
3491:
3492:
3493:
3494: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpohjalaiset Spelit
3495: Kansanmusiikkiyhdistys ry:lle kehittämis- ja koulutustoiminnan
3496: tukemiseen
3497:
3498: Eduskunnalle
3499:
3500: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkijuhla on ma Panula ja Sibelius-Akatemian neljäs vuosi-
3501: eteläpohjalaisten yhteinen yli kielirajojen ulottuva kurssi seuraavien kolmen vuoden aikana.
3502: kansanmusiikin ja kansantanssijoiden suuri maa- Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys
3503: kunnallinen yhteistapahtuma. Spelejä on järjes- ry. tarvitsee varoja koulutus- ja kehittämistoimin-
3504: tetty vuodesta 1972 lähtien. Ne ovat vilkastutta- taan.
3505: neet pitäjien kulttuuritoimintaa ja niiden an- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3506: siosta on maakuntaan saatu seitsemän eri nuotti- taen,
3507: kirjaa. Viidennettoista Spelit pidettiin Kauhavalla
3508: 1987 teemana suomalainen kansanlaulu, joita on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3509: muistiin merkitty eniten juuri Kauhavalta Toivo 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
3510: Kuulan ansiosta. Spelien toiminta vaatii kehittä- kaa Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiik-
3511: mistä ja koulutustoimintaa. Koulutustoiminnasta kiyhdistys ry:n kehittämis- ja koulutustoi-
3512: vastaa Spelien taiteellinen johtaja, professori Jor- mintaan.
3513:
3514: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3515:
3516: Kirsti Ala-Harja Maunu Kohijoki Markus Aaltonen
3517: Raimo Vistbacka Anneli Jäätteenmäki Anneli Taina
3518: Ritva Vastamäki Martti Korkia-Aho Juho Sillanpää
3519: Jukka Vihriälä Esko Aho Kerttu Törnqvist
3520: Anna-Kaarina Louvo Håkan Nordman Riitta Uosukainen
3521:
3522:
3523:
3524:
3525: 6 270416F
3526: 818 1987 vp.
3527:
3528: Raha-asia-aloite n:o 776
3529:
3530:
3531:
3532: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
3533: ja lukioiden perustamiskustannusten valtionosuuteen
3534:
3535:
3536: Eduskunnalle
3537:
3538: Peruskoulujen ja lukioiden uudisrakentamis- ja noarviossa 1988 momentin 29.46.34 (Valtion-
3539: saneeraustarve on Uudellamaalla huomattava. osuus peruskoulujen ja lukioiden perustamiskus-
3540: Keskipitkän aikavälin toteuttamissuunnitelmaan tannuksiin) perusteluihin sisältyvää rakentamislu-
3541: 1988-1992 ovat Uudenmaan kunnat esittäneet pien myöntämisvaltuutta korotetaan esitetystä
3542: yhteensä 159 peruskoulujen ja lukioiden rakenta- 140 000 000 markan tasosta 210 000 000 mark-
3543: mishanketta. Näiden yhteenlaskettu normaali- kaan.
3544: hinta-arvio on noin 1,2 miljardia markkaa ja tästä Vuoden 1987 alusta lääninhallituksen pää-
3545: laskettu valtionosuusarvio on noin 213 miljoonaa töksellä ilman rakentamislupaa rahoitettavien
3546: markkaa. Hankkeista Uudenmaan kunnat ovat hankkeiden toimivaltarajoja nostettiin lähes kak-
3547: esittäneet vuodelle 1988 39 hanketta, joiden sinkertaisiksi. Momentille 29.46. 34 ehdotetun
3548: normaalihinta-arvio on noin 370 miljoonaa mark- 120 000 000 markan käyttösuunnitelmassa läänin-
3549: kaa ja valtionosuusarvio noin 70 miljoonaa mark- hallituksen päätöksellä ilman rakentamislupaa
3550: kaa. vuonna 1988 rahoitettavien peruskoulu- ja lukio-
3551: Uudellamaalla sai rakentamisluvan vuodelle hankkeiden määräraha on tulo- ja menoarvioesi-
3552: 1987 kuusi hanketta. Näiden yhteenlaskettu nor- tyksessä 1988 kuitenkin markkamäärältään sama
3553: maalihinta on noin 84 miljoonaa markkaa ja val- kuin se oli ennen edellä mainittujen toimivaltara-
3554: tionosuus noin 24 miljoonaa markkaa. Uuden- jojen tarkistuksia. Käyttösuunnitelmassa esitetty
3555: maan kuntien viisivuotissuunnitelmaan esittämien määräraha tulee nostaa 50 miljoonaan markkaan,
3556: hankkeiden toteuttaminen kuntien esittämässä ai- jo~ta toimivaltarajojen nousu tulee otetuksi huo-
3557: kataulussa siten, että niihin saataisiin myös val- mwon.
3558: tionapu, edellyttäisi rakentamisluvissa normaali- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
3559: hinnan markkamäärän kolminkertaistamista ja maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
3560: valtionosuuden kaksinkertaistamista. Tilanne on työvaliokunnassa.
3561: jatkunut nykyisenlaisena jo useita vuosia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3562: Mikäli Uudenmaan kunnille myönnetään jat- nioittaen,
3563: kossakin rakentamislupia sama määrä kuin viime
3564: vuosina, saadaan nyt tiedossa olevat hankkeet ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3565: kennettua vasta 2010-luvulla. Uudenmaan kun- 1988 tulo- ja menoarvion momenttlle
3566: nat ovatkin valtionosuuden vähäisyyden vuoksi 29.46.34 lisäyksenä 95 000 000 markkaa,
3567: joutuneet rakentamaan peruskoulu- ja lukiora- josta 70 000 000 markkaa käytettäväksi pe-
3568: kennuksiaan omalla kustannuksellaan enemmän ruskoulujen ja lukioiden rakentamislu-
3569: kuin valtionosuusperusteet edellyttäisivät ja pää- pien myöntämisvaltuuksiin ja 25 000 000
3570: kaupunkiseudun kunnat suurimmalta osalta ko- markkaa momentin määrärahaan läänin-
3571: konaan omalla kustannuksellaan. hallituksen päätöksellä ilman rakentamis-
3572: Peruskoulujen ja lukioiden rakentamislupien lupaa vuonna 1988 toteutettaviin hank-
3573: määrän lisääminen edellyttää, että tulo- ja me- keisiin.
3574:
3575: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3576:
3577: Pirjo Ala-Kapee Kaarina Dromberg Pauli Uitto
3578: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Reino Paasilinna
3579: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen Anssi Rauramo
3580: Tauno Valo Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
3581: Arja Alho Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen
3582: Antti Kalliomäki Osmo Soininvaara Marita Jurva
3583: Tuula Linnainmaa Lauri Metsämäki Markku Pohjola
3584: Rirva Laurila
3585: 1987 vp. 819
3586:
3587: Raha-asia-aloite n:o 777
3588:
3589:
3590:
3591:
3592: Ala-Kapee ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten
3593: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin
3594:
3595:
3596: Eduskunnalle
3597:
3598: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimikuntaan
3599: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha-arpa- tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo mukaan. Tä-
3600: jaisten voittovaroista myönnettäväksi 2 400 000 mä sinänsä tervetullut laajennus ei kuitenkaan ole
3601: markkaa käytettäväksi taideteosten hankkimiseen vaikuttanut ratkaisevasti määrärahan suuruuteen,
3602: julkisiin rakennuksiin. Nousua viime vuoteen on vaan samoilla raameilla kuin ennen hankittiin
3603: 100 000 markkaa. Tämän lisäksi on momentilla veistokset, maalaukset, piirustukset, grafiikka jne.
3604: 21.02. 70 tasavallan presidentin virka-asunnon ka- valtion rakennuksiin, hankitaan nyt myös taide-
3605: lustamisesta aiheutuvissa menoissa varattu 600 000 tekstiilit, taidekeramiikka ja muu vastaava taide.
3606: markkaa taideteosten hankintaan kyseiseen raken- Se, että valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja
3607: nukseen. menoarvioesityksessä on varattu 600 000 markan
3608: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä määrä- määräraha Mäntyniemen taidehankintoihin, ei
3609: rahalla valtion taideteostoimikunta järjestää taide- luonnollisesti vaikuta kokonaistilanteeseen, koska
3610: kilpailuja ja hankkii taidetta valtion rakennuksiin kysymyksessä on kenaluontoinen, erillinen han-
3611: eri puolille maata. Jo pitkään on valtion merkittä- ke. Määrärahaa taideteosten hankkimiseen julki-
3612: vimmistäkin rakennushankkeista jouduttu karsi- siin rakennuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä
3613: maan taiteen osuus määrärahojen vähyyden vuok- olennaisesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteili-
3614: si ja moniin mukaan päässeisiin kohteisiin on voi- jajärjestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus-
3615: tu viedä taidetta vain yksittäiskappaleina, ei koh- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky-
3616: teeseen alunperin suunniteltuna, kiinteänä osana seisen määrärahan niukkuuteen.
3617: kokonaisuutta. Kaikki muut Pohjoismaat käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3618: vät kulttuurihankintoihin 1 % :n verran suhteessa taen,
3619: valtion rakennusmäärärahoihin. Suomessa, jos
3620: valtion vuotuisesta rakentamisesta otetaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3621: mioon vain virastotalot, yliopistot ja muu merkit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3622: tävämpi rakentaminen, olisi vastaavan taideteos- 29.90.521isäyksenä 600 000 markkaa käy-
3623: ten hankintamäärärahan oltava vähintäänkin kak- tettäväksi taideteosten hankkimiseen jul-
3624: sinkertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa kisiin rakennuksiin.
3625: eli yhtä prosenttia. Valtion taideostotoimikunnan
3626:
3627: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3628:
3629: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen Timo Roos
3630: Saara-Maria Paakkinen Sinikka Hurskainen-Leppänen Virpa Puisto
3631: Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
3632: Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
3633: Arja Alho Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Vähänäkki
3634: Reino Paasilinna Kari Rajamäki Lauri Metsämäki
3635: Jussi Ranta Lea Savolainen
3636: 820 1987 vp.
3637:
3638: Raha-asia-aloite n:o 778
3639:
3640:
3641:
3642:
3643: Ala-Kapee ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta lasten-
3644: teattereiden ja teatteriryhmien valtionapuihin
3645:
3646:
3647: Eduskunnalle
3648:
3649: Määräraha lastenteattereiden tukemiseen tuli tukea 110 000 mk, yhteensä 990 000 mk. Vuoden
3650: uutena valtion tulo- ja menoarvioon momentille 1987 toiminta-avustukset näille kolmelle teatteril-
3651: 29.90.52 vuonna 1986. Lastenteattereiden määrä- le ovat yhteensä 4 940 000 mk eli toisin sanoen
3652: raha oli ja on tarkoitettu kahdelle uudelle valta- 740 000 mk enemmän kuin vuodelle 1988 esite-
3653: kunnallista merkitystä omaavalle lastenteatteri- tään. Tilanne on erittäin huolestuttava, etenkin
3654: hankkeelle: Helsinkiin lntimiteatterin ja Penni- kun sekä Teatteri Pienen Suomen että Teatteri
3655: teatterin pohjalta perustetulle lasten ja nuorten 2000:n resurssit ovat edelleen alapuolella sen ta-
3656: teatterille (nyttemmin Teatteri Pieni Suomi), jo- son, jonka ne tarvitsisivat voidakseen hyvin hoitaa
3657: hon Skolteatern liittyy yhteistyösopimuksen kaut- niille aSetetut velvollisuudet valtakunnallisina las-
3658: ta tuottaen teatterin ruotsinkielisen ohjelmiston, tenteattereina. Teatteri Pienellä Suomella on
3659: sekä Tampereelle vuonna 1985 perustetulle Teat- huutava puute taiteellisesta henkilökunnasta:
3660: teri 2000:lle. teatterissa on vain yksi vakinainen ohjaaja; välttä-
3661: Vuonna 1986 määrärahasta saivat töiminta- mättä tarvittaisiin toinen ohjaaja, dramaturgi ja
3662: avustuksensa Teatteri 2000, Penniteatteri ja Inti- skenografi. Molemmat teatterit kaipaavat lisää
3663: miteatteri (joiden yhdistyminen virallisesti tapah- näyttelijöitä. Alueellinen ja valtakunnallinen
3664: tui vasta 1.1.1987) sekä lisätuen Skolteatern, jon- kiertuetoiminta vaatii lisäi:esursseja; nämä teat-
3665: ka varsinainen toiminta-avustus myönnettiin teat- terit eivät kuitenkaan saa kiertuetukea eivätkä
3666: t~riryhmien momentilta. Vuonna 1987 Helsingin alueteatteritukea, vaan niiden on normaalista toi-
3667: lasten ja nuorten teatteri, nyt nimeltään Teatteri mintabudjetistaan kyettävä rahoittamaan tärkeä
3668: Pieni Suomi, oli täydessä toiminnassa, ja lasten- kiertuetoiminta.
3669: teattereiden momentti jaettiin vain kahden teat- Teattereiden omien arvioiden mukaan niiden
3670: terin kesken. Siten Skolteaternin koko valtion- välttämätön valtionavun tarve Vuodelle 1988 on
3671: avustus myönnettiin teatteriryhmien momentilta. seuraava: Teatteri Pieni Suomi 3,3 milj. mk, Teat-
3672: Samalla näyttämötaidetoimikunta kuitenkin esit- teri 2000 1, 7 milj. mk ja Skolteatern 1,1 milj. mk.
3673: ti, että Skolteaternin koko valtionavustus kiertue- Yhteensä lastenteattereiden momentille tarvitaan
3674: tukineen siirtyisi vuoden 1988 budjetissa lasten- siten 6,1 milj. mk eli lisäystä hallituksen esityk-
3675: teattereiden momentille. seen 1,9 milj.mk.
3676: Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyykin Ammattimaiset teatteriryhmät ovat ··kahden
3677: tällainen ajatus: lastenteattereiden momentilla vuosikymmenen aikana luoneet tiiviin yleisösuh-
3678: näyttää olevan 900 000 markan lisäys ja teatteri- teen kohderyhmiinsä ja vakiintuneen toiminnalli-
3679: ryhmien momentilla 300 000 markan vähennys sen aseman teatterikenttäämme, vaikka niiden
3680: sekä kiertuetuen momentilla 70 000 markan vä- julkisen tuen kehitys ei ole vastannut niiden valta-
3681: hennys. Näissä luvuissa ei ole kuitenkaan otettu kunnallista ja teatterikasvatuksellista · merkitystä,
3682: huomioon eduskunnan vuonna 1987 myöntämiä saatikka niiden omia taloudellis-taiteellisia kehi-
3683: lisäavustuksia, lastenteattere.ille yhteensä 650 000 tystarpeita. Tähän kiinnitti yksimielisesti huomio-
3684: mk, teatteriryhmille 500 000 mk ja kiertUetukeen ta jo opetusministeriön asettama teattereiden val-
3685: 80 000 mk. · tionosutistyöryhmä, joka muistiossaan vuonna
3686: Vuonna 1987 Helsingin uusi lasten ja nuorten 1983 esitti teatteriryhmille 1 miljoonan markan
3687: teatteri Pieni Suomi sai 2,6 milj. mk toiminta- tasokorotusta seuraavan vuoden budjettiin. Täl-
3688: avustusta, Teatteri 2000 1 350 000 mk ja Skoltea- lainen tasokorotus on toistuvasti jäänyt muiden
3689: tern ryhmien momentilta 880 000 mk ja kiertue- teatterialan uudishankkeiden varjoon.
3690: 1987 vp. - RA n:o 778 821
3691:
3692: Valtionavun piirissä olevien teatteriryhmien missa tapauksissa se jää kuitenkin alle 300 000
3693: toimintavolyymi vastaa 15 % teattereittemme markan. Vuonna 1987 teatteriryhmille osoitetusta
3694: vuosittaisista esityskerroista ja 12 % koko katsoja- 112 miljoonan lisäavustuksesta valtaosa (304 000
3695: määristä. Se saavutetaan raskaissa kiertueolosuh- mk) kohdistui juuri Skolteaternille, joten sen vai-
3696: teissa eri puolilla Suomea, ohjelmiston kohdis- kutus ei merkinnyt ryhmien tarvitsemaa tasapuo-
3697: tuessa pääosin lapsille ja nuorille. Toimintansa lista tasokorotusta.
3698: laajuudesta huolimatta teatteriryhmät saavat vain Teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehankin-
3699: 5 % teatterin valtionavustuksesta, kun esimerkiksi toihin esitetään 650 000 markkaa, jossa on edel-
3700: harvalukuisemman alueteatteriryhmän osuus on lisvuoden lisäavustus huomioiden vähennystä
3701: 19%. 150000 mk (-23,1 %). Vaikka Skolteaternin
3702: Julkisen tuen riittämättömyys on nostanut teat- kiertueavustus n. 100 000 mk siirtyisi lastenteatte-
3703: teriryhmien oman tulosvastuun kohtuuttoman reiden momentille, jää tuki senkin jälkeen mii-
3704: suureksi tulonmuodostuksessa muihin teatteri- nuksen puolelle. Tuki kohdistuu välittömiin kier-
3705: tyyppeihin, alhaiseen lipunhintaan ja pieneen tuekustannuksiin, kuten matka- ja majoituskus-
3706: henkilökuntaan nähden. Se on merkinnyt myös tannuksiin, joiden välittömät menoerät ovat jat-
3707: perus- ja samapaikkaisen palkkapolitiikan jäl- kuvasti kohonneet. Tuki ei muutenkaan riitä täy-
3708: keenjääneisyyttä ja työntekijöiden vanhuudentur- simääräisesti kattamaan näitä kuluja, työntekijöil-
3709: van järjestämisen mahdottomuutta. le kiertämisen aiheuttamaa rasitetta ei teatteriryh-
3710: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle missä pystytä alueteattereiden tavoin korvaamaan.
3711: 1988 esitetään teatteriryhmien tukemiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3712: 3 100 000 mk. Se merkitsee kuluvan vuoden lisä-
3713: avustuksen (500 000 mk) huomioiden vähennystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3714: 800 000 mk (-20,5 %). Vähennykseen sisältynee 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3715: ajatus Skolteaternin siirtämisestä avustusosuuksi- 29.90.52 lisäyksenä 2 750 000 markkaa
3716: neen lastenteattereiden valtionavun piiriin, jol- käytettäväksi 1 800 000 markkaa lasten-
3717: loin laskennalliseksi lisäykseksi muille teatteriryh- teattereiden tukemiseen, 800 000 mark-
3718: mille jäisi 80 000 mk (2 % ). Teatteriryhmien tuen kaa teatteriryhmien tukemiseen ja 150 000
3719: piirissä on 10-12 teatteria, joiden suuruuden markkaa teatteriryhmien kiertuetukeen ja
3720: mukaan markkamääräinen avustus vaihtelee laitehankintoihin.
3721: 85 000 markasta 1 miljoonaan markkaan, useim-
3722:
3723: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3724:
3725: Pirjo Ala-Kapee Elisabeth Rehn Tuulikki Hämäläinen
3726: Pirjo-Riitta Antvuori Liisa Jaakonsaari Timo Roos
3727: Arja Alho Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen
3728: Mats Nyby Päivi Varpasuo Erkki Pystynen
3729: Henrik Lax Arto Lapiolahri Tuula Paavilainen
3730: Riitta Järvisalo-Kanerva Heli Astala Eeva Turunen
3731: Sinikka Hurskainen-Leppänen Liisa Hilpelä Virpa Puisto
3732: Jukka Gustafsson Rirva Laurila Kari Rajamäki
3733: Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki Jussi Ranta
3734: Lea Savolainen Jorma Rantanen Jouni Backman
3735: Kari Urpilainen Lea Mäkipää Pauli Uitto
3736: Markku Pohjola Kaarina Dromberg Gunnar Jansson
3737: Per-Henrik Nyman Sirpa Pierikäinen Pentti Lahti-Nuuttila
3738: Aino Pohjanoksa
3739: 822 1987 vp.
3740:
3741: Raha-asia-aloite n:o 779
3742:
3743:
3744:
3745:
3746: Ala-Kapee ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta tanssi-
3747: ryhmien toiminnan tukemiseksi
3748:
3749:
3750: Eduskunnalle
3751:
3752: Kansallisbaletin ja Helsingin kaupunginteatte- Tanssitaide kehittyy voimakkaasti, ja sen har-
3753: rin tanssiryhmän ohella tanssiteatterit huolehtivat rastus laajenee. Tanssiteattereiden valtionavustus
3754: tanssitaiteen ammatillisesta tarjonnasta. Tanssi- ei kuitenkaan ole kehittynyt toiminnan laajuuden
3755: ryhmät ovat erikoistuneet kiertueisiin, ja toi- ja laadun mukaisesti.
3756: minta-alueena on koko maa. Säännöllisesti toimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3757: vat tanssiryhmät tarjoavat aikuisille suunnattujen
3758: esitysten lisäksi myös lapsille ja nuorille tarkoitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3759: tuja tanssiesityksiä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3760: Tanssiryhmien toiminnan merkirystä osoittaa 29.90.521isäyksenä 750 000 markkaa käy-
3761: se, että ryhmät antoivat vuoden 1986 aikana yh- tettäväksi 600 000 markkaa säännöllisesti
3762: teensä 540 esitystä ja tavoittivat yli 110 000 katso- toimivien tanssiryhmien toimintaan ja
3763: jaa. Toiminnalla on luotu vuosittain 40 pysyvää 150 000 markkaa näiden kiertuetukeen.
3764: työpaikkaa suomalaisille tanssitaiteilijoille. Ryh-
3765: mät ovat vastanneet myös alan koulutuksesta ja
3766: tiedottamisesta.
3767:
3768: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3769:
3770: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen Tuulikki Hämäläinen
3771: Liisa Jaakonsaari Timo Roos Saara-Maria Paakkinen
3772: Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby Arja Alho
3773: Riitta Järvisalo-Kanerva Heli Astala Sinikka Hurskainen-Leppänen
3774: Virpa Puisto Arto Lapiolahti Kari Rajamäki
3775: Lauri Metsämäki Jussi Ranta Lea Savolainen
3776: Jorma Rantanen Reino Paasilinna Pentti Lahti-Nuuttila
3777: 1987 vp. 823
3778:
3779: Raha-asia-aloite n:o 780
3780:
3781:
3782:
3783:
3784: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhankirje - Peace-
3785: letter -julkaisun tukemiseksi
3786:
3787:
3788: Eduskunnalle
3789:
3790: Rauhankirje - Peaceletter siirtyi vuoden 1987 lujen rauhankasvatustyössä. Olisi perusteltua, että
3791: alusta Yrjö Kallisen Rauhanopiston Kannatusyh- julkaisun toimittamista tuettaisiin.
3792: distys ry:n ylläpitämän Rauhankasvatusinstituutin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3793: hoitoon. Ulkomailla Peaceletter on arvostettu jul-
3794: kaisu. Suurin osa julkaisun tilaajista on kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3795: maista, joten julkaisun maksulliseksi tekeminen ei 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
3796: ole perusteltua. Suomalainen Rauhankirje menee kaa Rauhankasvatusinstituutin toimitta-
3797: etupäässä aikuiskasvattajille ja opettajille, mutta man Rauhankirje - Peaceletter -julkaisun
3798: tuloilla ei pystytä kattamaan painokustannuksia. tukemiseksi.
3799: Julkaisulla on kuitenkin merkittävä sija mm. kou-
3800:
3801: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3802:
3803: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen Tuulikki Hämäläinen
3804: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen
3805: Mats Nyby Reino Paasilinna Arja Alho
3806: Arto Lapiolahti Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
3807: Riitta Järvisalo-Kanerva Heli Astala Sinikka Hurskainen-Leppänen
3808: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Lauri Metsämäki
3809: Jussi Ranta Lea Savolainen
3810: 824 1987 vp.
3811:
3812: Raha-asia-aloite n:o 781
3813:
3814:
3815:
3816:
3817: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitto ry:lle
3818: epilepsiaa sairastavien nuorten terveyskasvatus- ja nuorisotoi-
3819: minnan kehittämiseen
3820:
3821: Eduskunnalle
3822:
3823: Suomessa on 34 500 henkilöllä todettu epilep- korttia, joten osallistuminen pitkien matkojen ta-
3824: sia. Heistä on alle 16-vuotiaita 4 800. kaa aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia, mahdollises-
3825: Epilepsiaa sairastavat nuoret eristäytyvät herkäs- ti saattajan tarvetta. Epilepsialiiton piirissä nuoril-
3826: ti peläten toisten epäasiallista suhtautumista epi- la olisi mahdollisuus osallistumiseen, harrastustoi-
3827: lepsiakohtauksiin. Epilepsiakohtauksen ensiapu ei mintaan ja itsenäistymiseen, joka osaltaan edes-
3828: ole riittävän hyvin yleisön tiedossa. Myöskään epi- auttaa sopivan ammatin hankintaa ja selviytymis-
3829: lepsiamerkkiä ei aina tunnisteta. tä elämässä.
3830: Erityisesti vaikea-asteista epilepsiaa sairastavien Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen,
3831: nuorten osalta olisi tarpeen kehittää Epilepsialii-
3832: ton nuorisotoimintaa turvallisessa, valvotussa ym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3833: päristössä. 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
3834: Monet vanhemmat estävät lastensa osallistumi- kaa Epzlepsialiitto ry:lle epilepsiaa sairas-
3835: sen harrastustoimintaan pelätessään, että nuori tavien nuorten terveyskasvatus-ja nuoriso-
3836: voi saada kohtauksen matkalla. toimintaan.
3837: Epilepsian vuoksi useimmilla nuorilla ei ole ajo-
3838:
3839: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3840:
3841: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen Timo Roos
3842: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
3843: Arja Alho Riitta Järvisalo-Kanerva Sinikka Hurskainen-Leppänen
3844: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
3845: Arto Lapiolahti Matti Vähänäkki Kari Rajamäki
3846: Tuula Paavilainen Lauri Metsämäki Jussi Ranta
3847: Lea Savolainen Jorma Rantanen Reino Paasilinna
3848: 1987 vp. 825
3849:
3850: Raha-asia-aloite n:o 782
3851:
3852:
3853:
3854:
3855: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitto ry:lle
3856: työhönvalmennustoimintaan
3857:
3858:
3859: Eduskunnalle
3860:
3861: Suomessa on yli 300 000 eriasteisesti kuulovam- ko. valmennuspaikassa olevista tehtävistä. Työ-
3862: maista henkilöä. Heitä ovat lievästi, keskivaikeasti hönvalmennustilanteena käytetään normaalia työ-
3863: ja vaikeasti huonokuuloiset, kuuroutuneet, kuu- tilannetta työpaikalla, jossa työpaikkasuunnitteli-
3864: rot sekä kuulomonivammaiset. Suurin osa lapsuu- ja toimii asiantuntijana ja yhdyshenkilönä.
3865: desta asti kuulovammaisista tai työikäisinä lievän- Kuulonhuoltoliitto, joka on valtakunnallinen
3866: kin kuulovamman saaneista saattaa kuulua ns. kuulovammaisten järjestö, on aloittanut 1.4.1987
3867: työrajoitteisten ryhmään. Heidän on vaikea sekä valtakunnallisen invaliidihuoltolain mukaisena
3868: työllistyä että säilyttää työpaikkansa ilman erityis- työhönvalmennuksena toteutettavan työpaikka-
3869: toimenpiteitä. suunnittelun, jonka kohteena ovat työssä käyvät
3870: Kuulovammaisten henkilöiden työhönvalmen- huonokuuloiset, kuuroutuneet ja kuurot sekä työ-
3871: nuksella voidaan tukea heidän sijoittumistaan elämään pyrkivät ·nuoret kuulovammaiset.
3872: työelämään ja vähentää työpaikan säilyttämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3873: liittyviä vaikeuksia. tavasti,
3874: Työhönvalmennustoiminnan tehtävänä on en-
3875: nalta ehkäistä työikäisten kuulovammaisten en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3876: nenaikaista joutumista työstä pois sekä edistää 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3877: heidän työhönsijoittumistaan ja informoida työn- 33.33.51 (Valtionavustus yksityisten so-
3878: antajaa kuulovammaisen työtä helpottavista apu- siaalihuollon palvelujen tuottajien käyttö-
3879: välineistä ym. ratkaisuista. Työhönvalmennus an- kustannuksiin) 180 000 markkaa käytettä-
3880: taa myös valmennuksessa olevasta kuulovammai- väksi Kuulonhuoltolti'tto ry:n työhönval-
3881: sesta tietoa, kuten tietoa hänen selviytymisestään mennustoimintaan.
3882:
3883: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3884:
3885: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen Timo Roos
3886: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Arto Lapiolahti
3887: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen Lea Savolainen
3888: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
3889: Jukka Gustafsson Arja Alho Riitta Järvisalo-Kanerva
3890: Sinikka Hurskainen-Leppänen Virpa Puisto Matti Vähänäkki
3891: Lauri Metsämäki Jussi Ranta Reino Paasilinna
3892: 826 1987 vp.
3893:
3894: Raha-asia-aloite n:o 783
3895:
3896:
3897:
3898:
3899: Alaranta ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienkunta-
3900: asiamiesten palkkaamiseksi lääninhallituksiin
3901:
3902:
3903: Eduskunnalle
3904:
3905: Pienet kunnat ovat ihmisläheisiä ja monien oleviin kuntiin. Tällaiset tehtävät vaatisivat lää-
3906: kansalaisten mielestä sen vuoksi ihanteellisia hal- ninhallituksen yhteyteen oman pienkunta-asia-
3907: lintoyksiköitä. Suomen kunnista suuri osa on ns. miehen.
3908: pienkuntia eli alle 4 000 asukkaan kuntia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3909: Pienillä kunnilla on suuria vaikeuksia selviytyä taen,
3910: monista velvoitteistaan. Viime vuosina pidetyissä
3911: maakunnallisissa pienkuntaseminaareissa on ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3912: rostettu sitä, että valtiovallan tulisi suunnata eri- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3913: tyistä huomiotaan pieniin kuntiin. On esitetty, 26. 05.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3914: että läänien sisäistä aluepolitiikkaa tulisi kohden- pienkunta-asiamiesten palkkaamiseksi
3915: taa pieniin ja heikossa taloudellisessa asemassa lääninhallituksiin.
3916:
3917: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3918:
3919: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
3920: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
3921: 1987 vp. 827
3922:
3923: Raha-asia-aloite n:o 784
3924:
3925:
3926:
3927:
3928: Alatanta ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden kirjaston
3929: tilojen korjaamiseksi
3930:
3931:
3932: Eduskunnalle
3933:
3934: Haapaveden kunnan kirjaston tilat ovat ahtaat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3935: ja nykyajan vaatimuksiin nähden puutteelliset. taen,
3936: Oulun lääninhallitus on hyväksynyt kirjaston pe-
3937: ruskorjauksen toteuttamisohjelman ensimmäisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3938: vaiheen. Rahoitus ei ole toistaiseksi järjestynyt ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3939: hanke on edelleen toteuttamatta. 29.56.31/isäyksenii 500 000 markkaa Haa-
3940: Kirjaston lainaustoiminta on Haapavedellä li- paveden kunnan kirjaston tzlojen korjaa-
3941: sääntynyt, ja se on tätä nykyä Oulun läänin kor- miseksi.
3942: keimpia.
3943:
3944: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3945:
3946: Juhani Alatanta Juhani Vähäkangas
3947: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
3948: 828 1987 vp.
3949:
3950: Raha-asia-aloite n:o 785
3951:
3952:
3953:
3954:
3955: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton hankkimi-
3956: seksi Oulaisiin
3957:
3958:
3959: Eduskunnalle
3960:
3961: Oulaisten kaupungilla on vuonna 1972 hankit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3962: tu kirjastoauto. Pitkäaikaisen ja runsaan käytön taen,
3963: johdosta auto on jo erittäin huonokuntoinen,
3964: mistä aiheutuu kirjastoautopalvelujen epävar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3965: muutta. Haja-asutusalueiden kirjastopalvelujen 1988 tulo- ja menoarvioon mqmentzlle
3966: turvaamiseksi Oulaisten kaupunki tarvitsee kii- 29.56.31 lisäyksenä 300 000 markkaa kir-
3967: reesti uuden ja nykyajan vaatimuksia vastaavan jastoauton hankkimiseksi Oulaisten kau-
3968: kirjastoauton. pungille.
3969:
3970: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3971:
3972: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
3973: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
3974: 1987 vp. 829
3975:
3976: Raha-asia-aloite n:o 786
3977:
3978:
3979:
3980:
3981: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssiosaston perustami-
3982: seksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen
3983:
3984:
3985: Eduskunnalle
3986:
3987: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvostoi- paoppilaitos on yhdessä Haapaveden ammatti-
3988: ta lupaa saada perustaa Oulaisten kauppaoppi- koulun ja Piippolan kotiteollisuuskoulun kanssa
3989: laitokseen kurssiosasto. Kauppaoppilaitos on jär- laatinut suunnitelman yrittäjäkoulutuksen järjes-
3990: jestänyt ammatillisia jatko- ja täydennyskursseja tämisestä. Kukin koulu antaisi yrittäjille oman
3991: vuodesta 1969 alkaen. Kurssit ovat ns. ammat- alansa koulutusta. Liiketaloudellisen koulutuksen
3992: tikursseja, oppisopimuskursseja ja työllisyyskurs- osuus kuuluisi Oulaisten kauppaoppilaitokselle.
3993: seja. Niitä on järjestetty Oulaisissa, Ylivieskassa, Oma kurssiosasto olisi ratkaisu tähän alueen yrit-
3994: Haapavedellä, Kalajoella, Vihannissa ja Pyhä- täjyyden kohottamiseen tähtäävään toimintaan
3995: joella. sekä muuhun kurssitoimintaan.
3996: Oppilaitoksen kurssitoimintaa on hoitanut vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3997: desta 1976 lähtien sivutoiminen kurssitoimenjoh- taen,
3998: taja, joka samalla on oppilaitoksen päätoiminen
3999: tuntiopettaja. Kurssien suunnittelu ja toteuttami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4000: nen usean kunnan alueella vaatii enemmän kuin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4001: yhden kunnan tai kaupungin alueella toteutettava 29.65.30 lisäyksenä 250000 markkaa
4002: kurssi toiminta. kurssiosaston perustamiseksi Oulaisten
4003: Kurssien kysyntä on kasvanut. Oulaisten kaup- kauppaoppilaitokseen.
4004:
4005: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4006:
4007: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
4008: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
4009: 830 1987 vp.
4010:
4011: Raha-asia-aloite n:o 787
4012:
4013:
4014:
4015:
4016: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten terveydenhuolto-
4017: oppilaitoksen suunnitteluun
4018:
4019:
4020: Eduskunnalle
4021:
4022: Oulaisissa on koulutettu sairaanhoitajia vuodes- Oulaisten kaupunki on huolehtinut väliaikai-
4023: ta 1983 lähtien väliaikaisen koulutuksen varoilla. sen koulutuksen tiloista. Koulutusta voidaan jat-
4024: Koska koulutus on osoittautunut erittäin tarpeel- kaa vain perustamalla ja rakentamalla vakinainen
4025: liseksi, Oulaisten kaupunki on tehnyt esityksen terveydenhuolto-oppilaitos Oulaisiin.
4026: vakinaisen kunnallisen terveydenhuolto-oppilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4027: toksen perustamiseksi Oulaisiin. Oppilaitoksen taen,
4028: tarve on todettu myös Oulun sairaanhoito-oppi-
4029: laitoksessa, Oulun lääninhallituksessa sekä am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4030: mattikasvatushallituksessa. OYKS-piirin sairaa- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
4031: loissa on viimeisten tilastojen mukaan noin 150 29.65.37 lisäyksenä 500 000 markkaa
4032: sairaanhoitajan vajaus. Myös alueen terveyskes- Oulaisten terveydenhuolto-oppzlaitoksen
4033: kuksissa on hoitajapula. Uusista työaikamääräyk- suunnitteluun.
4034: sistä seuraa edelleen lisääntyvä henkilökuntatarve.
4035:
4036: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
4037:
4038: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4039: J. Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja Pauli Saapunki
4040: Erkki Pulliainen Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
4041: 1987 vp. 831
4042:
4043: Raha-asia-aloite n:o 788
4044:
4045:
4046:
4047:
4048: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisten korkotuki-
4049: luottojen myöntämiseksi kauppapuutarhoille
4050:
4051:
4052: Eduskunnalle
4053:
4054: Monet Pohjois-Suomessa toimivat kauppapuu- suutta saada yhteiskunnan korvauksia esimerkiksi
4055: tarhat ovat rahoitusrakenteeltaan raskaita. Kun katokorvauksia vastaavalla tavalla.
4056: puutarhat ovat iältään nuoria, niiden toimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4057: rasittavat suuret perustamiskustannukset. Puutar- taen,
4058: ha-ala ei kuulu valtion korkotukiluottojen pii-
4059: riin. Kauppapuutarhat ovat kuitenkin usein ali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4060: työllistettyjen sijaintipaikkakuntiensa huomatta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4061: via työllistäjiä. Puutarha-ala on erittäin riskialtis- 30.30.47 2 000 000 markkaa pitkäaikais-
4062: ta, mistä syystä yrittäjien työstään saama ansiotulo ten korkotukiluottojen myöntämiseksi
4063: saattaa jäädä vähäiseksi eikä alalla ole mahdolli- kauppapuutarhoille.
4064:
4065: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
4066:
4067: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4068: J. Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja Pauli Saapunki
4069: Erkki Pulliainen Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
4070: 832 1987 vp.
4071:
4072: Raha-asia-aloite n:o 789
4073:
4074:
4075:
4076:
4077: Alaranta ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tähjänjoen ja
4078: Haarajoen perkaamiseen sekä Merijärven eteläpuolisen penke-
4079: reen korottamiseen
4080:
4081: Eduskunnalle
4082:
4083: Tähjänjoen perkaus, johon liittyvät myös Haa- perkaustöistä. Mikäli työt vuvastyvät, valtiolle
4084: rajoen perkaus ja Merijärven eteläpuolisen penke- seuraa ylimääräisiä kustannuksia.
4085: reen korotus, käynnistettiin syksyllä 1986 ns. työl- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
4086: lisyyslisäbudjettiin otetulla 1 miljoonan markan taen,
4087: määrärahalla. Kun tämä raha tuli käytetyksi, työt
4088: jouduttiin keskeyttämään. Hallitus on esittänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4089: vuoden 1988 varsinaiseen budjettiin vain 500 000 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4090: markan määrärahan töiden jatkamiseksi. Tämä on 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Täh-
4091: riittämätön. Vaikka kohteeseen saataneen myös jiinjoen ja Haarajoen perkaamiseen sekä
4092: työllisyysvaroja, rahoituksen katkonaisuus vai- Merzjiirven eteläpuolisen penkereen korot-
4093: keuttaa töitä. Merijärven kunnassa on käynnissä tamiseen.
4094: uusjako, jonka edistyminen riippuu kuivatus- ja
4095:
4096: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
4097:
4098: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4099: Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja Pauli Saapunki
4100: Erkki Pulliainen Tellervo Renko J. Juhani Kortesalmi
4101: 1987 vp. 833
4102:
4103: Raha-asia-aloite n:o 790
4104:
4105:
4106:
4107:
4108: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 18217 kun-
4109: nostamiseen välillä Oulainen-Kastari-Ojala
4110:
4111:
4112: Eduskunnalle
4113:
4114: Maantie n:o 18217 välillä Oulainen-Kastari- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4115: Ojala eli ns. Irvan tie on nykyisin erittäin huono- taen,
4116: kuntoinen. Kyseinen tie on päivittäin merkittävä
4117: yhteys sivukylien asukkaille sekä Oulaisten kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4118: pungin keskustaan että Merijärven kunnan kunta- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4119: keskukseen. Tie palvelee sekä työpaikka- että 31.24.77 lisäyksenä 400000 markkaa
4120: asiointiliikennettä. Tien matkailullinen merkitys maantien n:o 18217 kunnostamiseen vä-
4121: on jatkuvasti kasvanut, sillä tie on aikoinaan ra- lzllä Oulainen-Kastari-Ojala.
4122: kennettu kulkemaan pitkin Pyhäjoen rantaa.
4123:
4124: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
4125:
4126: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4127: ). Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja Pauli Saapunki
4128: Erkki Pulliainen Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
4129:
4130:
4131:
4132:
4133: 7 270416F
4134: 834 1987 vp.
4135:
4136: Raha-asia-aloite n:o 791
4137:
4138:
4139:
4140:
4141: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen Keskuskarin tien
4142: päällystämiseen
4143:
4144:
4145: Eduskunnalle
4146:
4147: Kalajoella, Hiekkasärkkien alueella sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4148: TVL:n rakentama Keskuskarin kalastus- ja venei- taen,
4149: lysatama. Alueelle johtava 1, 5 kilometrin pitui-
4150: nen tie on päällystämättä. Kalajoen kunta on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4151: useasti hakenut liikenneministeriöitä avustusta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4152: tien päällystämiseen. Tarkoitus on kehittää Kes- 31.24. 77 150 000 markkaa Kalajoen Kes-
4153: kuskarin satamasta korkeatasoinen vierasvenesata- kuskarin tien piiiillystiimiseen.
4154: ma. Tien päällystäminen olisi tarpeen sataman
4155: käytön ja varsinkin matkailun kannalta.
4156:
4157: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4158:
4159: Juhani Alaranta Tellervo Renko
4160: 1987 vp. 835
4161:
4162: Raha-asia-aloite n:o 792
4163:
4164:
4165:
4166:
4167: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen Rahjan saariston
4168: väylien kunnostamiseen
4169:
4170:
4171: Eduskunnalle
4172:
4173: Kalajoen Rahjassa on Perämeren olosuhteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4174: nähden erikoinen Rahjan saaristo. Tällä pääosin taen,
4175: valtion omistuksessa olevalla saaristolla on suuri
4176: arvo virkistyskäytön kannalta. Maannousu on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4177: tenkin mataloittanut salmia ja väyliä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4178: Kalajoen kunta ja Kokkolan vesi- ja ympäristö- 31.27.77 1 000 000 markkaa Kalajoen
4179: piiri ovat tehneet perusselvityksiä salmien ruop- Rahjan saariston väylien kunnostamiseen.
4180: paamiseksi ja väylien kunnostamiseksi.
4181:
4182: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4183:
4184: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
4185: 836 1987 vp.
4186:
4187: Raha-asia-aloite n:o 793
4188:
4189:
4190:
4191:
4192: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Ämmän kalastussataman
4193: kunnostamiseen
4194:
4195:
4196: Eduskunnalle
4197:
4198: Kalajoen jokisuulla sijaitsee Ämmän kalastussa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4199: tama, jonka TVL on rakentanut. Kunnan ja val- taen,
4200: tion välisen sopimuksen mukaan väylästä huoleh-
4201: tii TVL. Nykyisin väylä on päässyt mataloitumaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4202: ja sinne on erittäin vaikea tulla. Näin ollen kallis 1988 tulo- ja menoarvioon momentlle
4203: satama on vaarassa joutua tyhjäkäytölle. Kalasta- 31.27. 77 300 000 markkaa Ämmän kalas-
4204: jien aloitteesta kunta on tehnyt useita esityksiä sa- tussataman kunnostamiseen.
4205: taman kunnostamiseksi ja viitoittamiseksi.
4206:
4207: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4208:
4209: Juhani Alaranta Tellervo Renko
4210: 1987 vp. 837
4211:
4212: Raha-asia-aloite n:o 794
4213:
4214:
4215:
4216:
4217: Alaranta ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta malminetsinnän
4218: tehostamiseksi Oulun läänissä
4219:
4220:
4221: Eduskunnalle
4222:
4223: Oulun lääni on ollut maamme tärkein malmin- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdottanut vähen-
4224: tuotantoalue. Läänin kaivoksilla työllistettyjen nettäväksi 1, 5 miljoonaa markkaa kaivannais-
4225: määrä oli vielä 1980-luvun alussa 2 700 eli 27 % teollisuuden edistämiseen tarkoitetulta momen-
4226: koko maan vastaavasta luvusta. Läänin ja koko tilta.
4227: maan malmintuotannon kannalta tilanne on no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4228: peasti huonontumassa kaivostoiminnan ja mal- taen,
4229: minetsinnän supistuessa. Oulun läänissä on maan
4230: lupaavimpia malmikriittisiä alueita, mutta mal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4231: min löytäminen on vaikeaa, koska kallioperä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4232: paksujen irtomaapeitteiden kattama. Malminet- 32.50.41 lisäyksenä 1500 000 markkaa
4233: sintä tulisi nähdä kansantalouden kannalta tär- malminetsinnän tehostamiseksi Oulun
4234: keäksi. Hallitus on kuitenkin valtion vuoden 1988 läänissä.
4235:
4236: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4237:
4238: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
4239: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
4240: 838 1987 vp.
4241:
4242: Raha-asia-aloite n:o 795
4243:
4244:
4245:
4246:
4247: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten per-
4248: heiden autonhankinnan helpottamiseksi
4249:
4250:
4251: Eduskunnalle
4252:
4253: Kansaneläkelaitos myöntää avustusta auton sen kuljettamista varten on 20 000 markkaa, mitä
4254: hankkimiseksi vaikeavammaisen lapsen kuljetta- on pidettävä alhaisena, kun otetaan huomioon,
4255: misen helpottamiseksi. Avustuksen saaminen au- että tällaiseen tarkoitukseen ei sovi mikä auto
4256: toon edellyttää, että vammaisen lapsen perheellä tahansa.
4257: on monenlaisia kuljetustarpeita, esim. kuntoutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4258: ja hoitomatkoja, koulumatkoja sekä perheen yh- taen,
4259: teisiä matkoja. Hankittavan auton tulee olla vam-
4260: maisen lapsen kuljettamiseen sopiva ja helposti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4261: muunneltavissa, sillä avustusta voidaan myöntää 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4262: myös autoon tehtävien muutostöiden kustannuk- markkaa vammaisten lasten perheiden au-
4263: siin. Avustuksen enimmäismäärä joko uuden au- tonhankinnan helpottamiseksi.
4264: ton hankintaan tai muutostöihin vammaisen lap-
4265:
4266: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
4267:
4268: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4269: Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja Pauli Saapunki
4270: Erkki Pulliainen Tellervo Renko J. Juhani Kortesalmi
4271: 1987 vp. 839
4272:
4273: Raha-asia-aloite n:o 796
4274:
4275:
4276:
4277:
4278: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjokisuun rantavesi-
4279: alueiden kunnostamiseen
4280:
4281:
4282: Eduskunnalle
4283:
4284: Pyhäjokisuun rantavesialueet ovat pahasti liet- kijät sekä elinkeinopoliittiset syyt. Rantavesialuei-
4285: tyneet. Suurimpana syynä pidetään Oulun vesi- ja den perusteellinen kunnostaminen elvyttäisi Ter-
4286: ympäristöpiirin selvityksissä sitä, että virta tuo tul- von kalasataman, Kaukon pienvenesataman ja
4287: lessaan suoalueilta lietteitä, jotka laskeutuvat joki- museorannan sekä Kielosaaren leirintäalueen toi-
4288: suulle ja merialueen edustalle. Myös Pyhäjoen mintoja.
4289: ruoppauksilla katsotaan olevan oma osuutensa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4290: joen nykyiseen tilaan. Merkittävä syy jokisuun taen,
4291: liettymiseen on maan kohoaminen, jota tapahtuu
4292: noin yksi metri sadassa vuodessa. Pyhäjokisuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4293: on Pyhäjoen kunnan keskustaajaman välittömässä 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
4294: läheisyydessä. Jokisuun väylien vaikutuspiirissä kaa Pyhäjokisuun rantavesialueiden kun-
4295: asuu noin 2 000 asukasta. Pyhäjokisuun kunnosta- nostamiseen.
4296: mista puoltavat maisemalliset arvot, viihtyvyyste-
4297:
4298: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4299:
4300: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
4301: 840 1987 vp.
4302:
4303: Raha-asia-aloite n:o 797
4304:
4305:
4306:
4307:
4308: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysyhteistyön Palvelu-
4309: keskus ry. KePan toiminnan tukemiseen
4310:
4311:
4312: Eduskunnalle
4313:
4314: Kehitysyhteistyön laajentumisen jatkuminen -helmikuussa 1988 ja lähetettäväksi Sambiaan
4315: on valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- maalis-huhtikuussa 1988. Uusien kehitysjouk-
4316: sen myönteisiä piirteitä. Osana kehitysyhteistyö- kolaisten valmennuksesta ja seuraaville kursseil-
4317: määrärahojen yleistä lisäystä on merkillepantavaa, le tulevien rekrytoinnista aiheutuvat kulut ovat
4318: että kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- 630 000 mk. Uusista kehitysjoukkolaisista aiheu-
4319: työmäärärahat nousevat suhteellisesti ottaen eri- tuvat kulut vuoden 1988 aikana - mikäli ulko-
4320: tyisen voimakkaasti. Kaksi vuotta sitten uudelleen asiainministeriön kanssa yhteistyössä laadittuja
4321: käynnistetty kehitysjoukkotoiminta, joka valtio- suunnitelmia ei muuteta - ovat noin 2, 7 milj.
4322: neuvoston päätöksellä on annettu kansalais- ja lä- mk, mukaan lukien ajoneuvohankinnat kehitys-
4323: hetysjärjestöjen yhteistyöelimen Kehitysyhteis- joukkolaisten käyttöön.
4324: työn palvelukeskus ry:n eli KePan toteutettavaksi, Kehitysjoukkotoiminnan kulut vuonna 1988
4325: on uusi ja onnistuneesti alkanut osa järjestöjen ovat siten 8 000 000 mk. Mikäli vuoden 1988 val-
4326: harjoittamaa kehitysyhteistyötä. tion menoarviossa kehitysjoukkotoimintaan
4327: Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen ja ulko- myönnetään vain esitetyt 6,0 milj. mk, tämä mer-
4328: asiainministeriön yhteisellä päätöksellä kehitys- kitsee käytännössä sitä, että vuoden 1988 aikana
4329: joukkotoiminta on käynnistynyt Sambiassa. Kehi- voidaan lähettää vain 5-6 uutta kehitysjoukko-
4330: tysjoukkotoiminnan on tarkoitus viiden vuoden laista. Toiminnan aloittamiseksi toisessa yhteis-
4331: kuluessa laajentua kaikkiaan neljään maahan, jol- työmaassa ei voida tehdä tarvittavia ennakkoval-
4332: loin kehitysjoukkolaisten kokonaismäärä olisi misteluja. Valmennuskurssin järjestäminen näin
4333: noin 120 henkeä. Paraikaa valmistellaan toimin- pienelle joukolle on hyvin epätaloudellista.
4334: nan laajentamista toiseen yhteistyömaahan. Tätä Toiminnan rajoittaminen taloudellisin perus-
4335: tarkoittava aloite on syyskuussa 1987 toimitettu tein ei ole mielekästä tilanteessa, jossa kansalais-
4336: Etiopian hallitukselle. järjestöt ovat innostuneesti mukana tukemassa ke-
4337: KePan palveluksessa on Sambiassa 18 kehitys- hitysjoukkotoiminnan uudelleen aloittamista.
4338: joukkolaista. Kotimaan toimistossa työskentelee 5 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4339: henkilöä ja Sambian kenttätoimistossa koordi- taen,
4340: naattori ja toimistosihteeri. Tämänhetkisen toi-
4341: minnan ylläpitämisestä aiheutuvat kulut vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4342: 1988 ovat noin 4 670 000 mk. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4343: KePa on järjestänyt vuoden 1987 aikana 2 va- 24.30.67 2 000 000 markkaa Kehitys-
4344: lintakurssia, joiden perusteella valitaan 15-17 yhteistyön Palvelukeskus ry. KePan toi-
4345: uutta kehitysjoukkolaista koulutettavaksi tammi minnan tukemiseksi.
4346:
4347: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4348:
4349: Arja Alho Mats Nyby
4350: TuulihlDHänriWUnen Timo Roos
4351: 1987 vp. 841
4352:
4353: Raha-asia-aloite n:o 798
4354:
4355:
4356:
4357:
4358: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaiden pääkaupunkien
4359: valtuutettujen ja kansalaisjärjestöjen ydinaseetonta Pohjolaa
4360: käsittelevän kokouksen järjestämiseen
4361:
4362: Eduskunnalle
4363:
4364: Pohjolan ydinaseeton vyöhyke on eräs Suomen sekä YK:n rauhanvuoden paikallistason komiteoi-
4365: ulkopolitiikan keskeisiä tavoitteita. Samalla kun den kokemuksissa.
4366: vyöhyke vahvistaisi oman maamme ja Pohjolan Pohjolan ydinaseeton vyöhyke on alueellisena
4367: turvallisuutta, se olisi omiaan luottamusta lisäävä- luottamusta lisäävänä toimena erityisen läheinen
4368: nä toimenpiteenä vaikuttamaan myönteisesti Pohjolan pääkaupunkien asukkaille (helsinkiläi-
4369: myös laajemmin Euroopassa. sistä 93 % katsoo, että vyöhykkeen toteuttaminen
4370: Helsingissä on tarkoitus järjestää 12.-13. mar- edistää rauhaa). Näin ollen on perusteltua, että
4371: raskuuta 1988 Finlandia-talossa pohjoismaiden myös pääkaupunkien valtuutetut ja järjestöjen
4372: pääkaupunkien valtuutettujen ja kansalaisjärjes- edustajat yhdessä pohtivat vyöhykkeen toteutta-
4373: töjen ydinaseetonta Pohjolaa käsittelevä kokous. mista ja turvallisuuskysymyksiä kunnallisesta nä-
4374: Pohjoismainen pääkaupunkikokous merkitsisi kökulmasta.
4375: uutta vaihetta prosessissa, joka käynnistyi Köö- Helsingin kaupunginvaltuusto kehotti 12 .11.
4376: penhaminassa vuonna 1984 pidetyssä laajassa 1986 hyväksymässään ponnessa kaupunginhalli-
4377: kansalaisjärjestöjen vyöhykekonferenssissa. Kon- tusta myötävaikuttamaan siihen, että STETEn
4378: ferenssin järjesti norjalaisesta aloitteesta vuonna aloite pääkaupunkien valtuutettujen ja kansalais-
4379: 1983 muodostettu ja Suomen toimikunnan Eu- järjestöjen ydinaseetonta Pohjolaa käsittelevästä
4380: roopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE) kokouksesta voidaan toteuttaa Helsingissä. Pää-
4381: koordinoima yhteispohjoismainen vyöhyketyöryh- kaupunkikokousta valmistelemaan on asetettu
4382: mä, jonka toimintaa kaikki eduskuntaryhmät kaupungin virkamiehistä ja STETEn edustajista
4383: Suomessa ovat tukeneet. koostuva työryhmä. Helsingin kaupunki vastaa
4384: Pohjoismaiden parlamentaarikot tapasivat vyö- kokouksen käytännön järjestelyistä ja tukee ko-
4385: hykealoitteen merkeissä Kööpenhaminassa vuon- kousta taloudellisesti, STETE avustaa sisällöllises-
4386: na 1985, ja tämän tapaamisen tuloksena muodos- sä suunnittelussa ja koordinoinnissa.
4387: tettu parlamentaarikkojen vyöhyketyöryhmä jätti Pääkaupunkikokouksen kokonaistalousarvio on
4388: raporttinsa 1. 6 .198 7 . Maaliskuussa asetettiin Poh- neljäsataakaksikymmentätuhatta (420 000) mark-
4389: joismaiden hallitusten toimesta virkamiestyöryh- kaa, josta Helsingin kaupungin osuus on kaksisa-
4390: mä tutkimaan vyöhykkeen muodostamisen edel- taaseitsemänkymmentätuhatta (270 000) mark-
4391: lytyksiä. kaa. Valtiovallan toivotaan tukevan kokouksen
4392: Kuntien merkittävä tehtävä on jäsentensä pal- järjestämistä sadallaviidelläkymmenellätuhannel-
4393: veleminen. Turvallisuuskysymykset ovat muodos- la (150 000) markalla.
4394: tuneet osaksi kansalaisten luonnollista ajatteluta- Määräraha varattaisiin mm. kokoukseen liitty-
4395: paa ja elämää. Kansainvälisesti on nähtävissä laa- vään julkaisu toimintaan, neuvottel uvaltuuskun-
4396: jalti paikallistason hallinnon aktivoitumista rau- tien lähettämiseen pohjoismaiden pääkaupunkei-
4397: hankysymyksissä. Tämä heijastuu myös Ystävyys- hin valmisteluvaiheessa sekä valmistelukokouksen
4398: kaupunkien maailmanliiton UTOn kannanotoissa järjestämiseen Helsingissä, sisällölliseen valmiste-
4399: 842 1987 vp. - RA n:o 798
4400:
4401: luun sekä valtiovallan vastaanottoon kokousvie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4402: raille. Kokouksen onnistumisen ja laajuuden kan- 1988 tulo- ja menoarvioon määrärahan
4403: nalta huolellinen ennakkovalmistelu neuvottelui- 150 000 markkaa käytettäväksi Pohjois-
4404: neen on välttämätön. maiden pääkaupunkien valtuutettujen ja
4405: Koska pohjoismainen pääkaupunkikokous sel- kansalaisjärjestöjen ydinaseetonta Pohjo-
4406: västi edistäisi vyöhykeprosessia, ehdotamme edel- laa käsittelevän kokouksen järjestämiseen
4407: lä olevan perusteella, Helsingissä vuonna 1988.
4408:
4409: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4410:
4411: Arja Alho Antti Kalliomäki Osmo Soininvaara
4412: Pekka Haavisto Ben Zyskowicz Ilkka-Christian Björklund
4413: 1987 vp. 843
4414:
4415: Raha-asia-aloite n:o 799
4416:
4417:
4418:
4419:
4420: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveydenhoito-
4421: säätiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran kattamiseen
4422:
4423:
4424: Eduskunnalle
4425:
4426: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat ki mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden talou-
4427: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakoulu- dellinen asema ei kestä ylimääräisiä rasitteita.
4428: jen tiloissa eduskunnan vuonna 1977 tekemän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4429: päätöksen perusteella. Helsingin terveydenhoito- nioitettavasti,
4430: asema on ainoa, josta Ylioppilaiden terveydenhoi-
4431: tosäätiö maksaa vuokran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4432: Kokonaisvuokra vuonna 1987 Helsingin toimi- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 400 000 mar-
4433: pisteestä tulee olemaan noin 2,36 miljoonaa kan määrärahan Ylioppilaiden terveyden-
4434: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta hoitosäätiön Helsingin terveydenhoito-
4435: osan, ja loppuosa katetaan opiskelijoilta perittä- aseman vuokran kattamiseksi valtion va-
4436: vällä terveydenhoitomaksulla. Opiskelijoiden roista.
4437: maksuosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaik-
4438:
4439: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
4440:
4441: Arja Alho Timo Roos
4442: 844 1987 vp.
4443:
4444: Raha-asia-aloite n:o 800
4445:
4446:
4447:
4448:
4449: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan opiskeli-
4450: joiden opintotuen jatkamiseksi
4451:
4452:
4453: Eduskunnalle
4454:
4455: Terveydenhuoltoalan opiskelijoilta on pudotet- opintotukea voidaan maksaa kuukaudelle, kun
4456: tu kymmenennen kuukauden opintotuki pois. työpäivien määrä on vähintään 16. Tämä ehto
4457: Tähän on syynä se, että 1.8.1987 voimaan astunut täyttyy terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa.
4458: asetus terveydenhuoltoalan oppilaitoksista määrit- Tulevaisuudessa, siis myös vuonna 1988, opis-
4459: tää opiskeluvuoden pituudeksi 190 työpäivää ja kelu tulee edelleen alkamaan elokuun alussa. Tä-
4460: vuoden 1987 valtioneuvoston päätös opintotuesta mä perustuu siihen, että opettajien työehtosopi-
4461: määrittää, että kymmenen kuukauden opinto- muksen mukaan työviikkoja vuodessa on oltava
4462: tuen saamiseksi on työpäiviä lukuvuonna oltava 40.
4463: 195. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4464: Terveydenhuoltoalalla opettajakunnat saavat
4465: päättää lukukauden alkamispäivän. Syksyllä 1987 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4466: opiskelu aloitettiin useissa oppilaitoksissa 5. elo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4467: kuuta ja lähes kaikissa työskentely oli alkanut vii- 29.39.59 15 000 000 markan määrärahan
4468: meistään 10. elokuuta. Opiskelijat ovat siis joutu- terveydenhuoltoalan opiskelzjoiden opin-
4469: neet opiskelemaan lähes koko elokuun ilman totuen jatkamiseksi kymmenelle kuukau-
4470: opintotukea. delle.
4471: Em. valtioneuvoston päätös määrittää, että
4472:
4473: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4474:
4475: Arja Alho Timo Roos
4476: 1987 vp. 845
4477:
4478: Raha-asia-aloite n:o 801
4479:
4480:
4481:
4482:
4483: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion terveyden-
4484: huolto-oppilaitoksille kaluston hankkimiseen
4485:
4486:
4487: Eduskunnalle
4488:
4489: Sairaanhoidon opetusta saa maassamme tällä kaan jatkossa vain noin neljännes opiskelusta ta-
4490: hetkellä 13 700 opiskelijaa 30:ssä sairaanhoidon pahtuu koulun ulkopuolella; osa harjoittelusta
4491: oppilaitoksessa. Opiskeluajan pitenemisen ja hoi- siirtyy kouluihin.
4492: don tarpeen lisääntymisen (mm. vanhusten määrä Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1988
4493: kasvaa) myötä arvioidaan sairaanhoidon opiskeli- tulo- ja menoarvioksi on sairaanhoidon oppilaitos-
4494: joiden määrän kasvavan 26 OOO:een vuoteen 1998 ten kalusteiden hankintaan varattu määrärahaa
4495: mennessä. momentille 29.60. 70 13 mmk. Tämä määräraha
4496: Sairaanhoidon opetus tapahtuu jo nyt ahtaissa riittää korkeintaan uusien koulujen kalustami-
4497: ja varusteiltaan puutteellisissa tiloissa. Kouluista seen. Vanhojen oppilaitosten tilanne jää korjaa-
4498: puuttuu sairaanhoidon uudistumisen mukanaan matta.
4499: tuomia erityislaitteita. Automaattisen tietojenkä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4500: sittelyn tulo sairaaloihin asettaa uusia velvoitteita
4501: myös opetusvälineistölle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4502: Välineistön lisäämisen tarvetta edellyttää myös 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4503: käytännön opiskelun siirtyminen enemmän kou- 29. 60. 70 lt'säyksenä 7 000 000 markkaa
4504: luihin. Nykyisin sairaanhoidon opetuksesta noin terveydenhoito-opptlaitoksille kaluston
4505: puolet tapahtuu käytännön opiskelussa koulun hankkimiseen.
4506: ulkopuolella. Hyväksyttyjen suunnitelmien mu-
4507:
4508: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4509:
4510: Arja Alho Marja-Liisa Tykkyläinen
4511: Marja-Liisa Löyttyjärvi Osmo Soininvaara
4512: 846 1987 vp.
4513:
4514: Raha-asia-aloite n:o 802
4515:
4516:
4517:
4518:
4519: Alho: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan oppilaitosten
4520: kirjastojen oppikirjatarjonnan lisäämiseksi
4521:
4522:
4523: Eduskunnalle
4524:
4525: Terveydenhuoltoalan opetusmateriaali on kal- veydenhuoltoalan oppilaitoksia on 45, joista suu-
4526: lista. Oppikirjoista vain harvat ovat kyllin laajoja rin osa on valtion omistamia.
4527: ja tiedoiltaan niin pysyviä, että opiskelijoiden Edellä olevan perusteella ehdotan,
4528: kannattaisi ostaa ne käsikirjastoihinsa.
4529: Tästä syystä olisi erittäin tärkeää, että jokaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4530: oppilaitoksen kirjastossa olisi vähintään viisi pa- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 050 000 mar-
4531: kettia kaikkia alan opiskeluun kuuluvia kirjoja. kan mäiirärahan terveydenhuoltoalan oppi-
4532: Opiskelun aikana tarvittavia kirjoja on noin 150 laitosten kirjastojen varustamiseksi edes
4533: kpl. Kirjan keskimääräinen hinta on 90 mk. Ter- oppikirjojen minimitarvetta vastaavaksi.
4534:
4535: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4536:
4537: Arja Alho
4538: 1987 vp. 847
4539:
4540: Raha-asia-aloite n:o 803
4541:
4542:
4543:
4544:
4545: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta kamariorkesteri Avantin Suvi-
4546: soitto-musiikkitapahtuman tukemiseen
4547:
4548:
4549: Eduskunnalle
4550:
4551: Kamariorkesteri Avanti! perustettiin vuonna tyvät nuoruus ja taito ennen näkemättömällä ja
4552: 1983 kahden nuoren kapellimestarin, Esa-Pekka kuulemattomaila tavalla.
4553: Salosen ja Jukka-Pekka Sarasteen yhteisestä aloit- Tänään Avanti! esiintyy säännöllisesti Helsin-
4554: teesta. He kirjoittivat silloin tavoitteistaan: gissä ja muualla Suomessa. Tärkeimmäksi kamari-
4555: "Kamariorkesteri Avantin perustamiseen vai- orkesteri Avantin järjestämistä toistuvista tapah-
4556: kuttivat pääasiassa kaksi seikkaa: toisaalta tarve tumista on muodostunut Porvoon Suvisoitto. Ensi
4557: mahdollisimman korkealaatuiseen yhteismusi- kerran Suvisoitto soi kesällä 1986 ja uudelleen ke-
4558: sointiin nuorten, innostuneitten ja taitavien muu- sällä 1987. Viime kesän neljän päivän aikana pi-
4559: sikoiden kesken; toisaalta tietoisuus siitä, että dettiin 20 konserttia ja muuta tapahtumaa. Kon-
4560: Suomessa tänään tarvitaan kokoonpanoltaan jous- serttipäiviä edelsi viikon mittainen harjoitusleiri.
4561: tavaa, ennakkoluulotonta yhtyettä esittämään sitä Leirin yhteydessä järjestettiin myös seminaari nuo-
4562: ohjelmistoa, joka muutoin jää soittamatta. On sa- rille suomalaisille säveltäjille ja sävellyksen opiske-
4563: nottu, että aika karsii sävelteoksista jyvät akanois- lijoille.
4564: ta, niin kutsuttuun kantaohjelmistoon jää arvok- Vuonna 1988 Suvisoitto harjoitusleireineen jär-
4565: kain ja paras musiikki. Tämä on vain osittain tot- jestetään 23.6-3. 7. Porvoon suvessa. Suvisoitosta
4566: ta, sillä sen mitä teoksia soitetaan määräävät myös tulee varmuudella muodostumaan yksi Suomen
4567: käytännölliset, erityisesti taloudelliset tekijät." kesän merkittävistä musiikkitapahtumista.
4568: Alusta alkaen orkesteri löysi innostuneen ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4569: sön ja sai erinomaisia arvosteluja lehdistössä. Or- taen,
4570: kesterin ensimmäisen äänilevyn yleisradion mu-
4571: siikkitoimittajat valitsivat vuoden äänilevyksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4572: 1985. Avantin toiminnan ytimenä ja perusoival- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4573: luksena on ollut, ettei se ole erikoistunut mihin- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa ka-
4574: kään tiettyyn tyyliin tai aikakauteen. Juuri se on mariorkesteri Avantin Suvisoiton järjestä-
4575: saanut erinomaisen vastaanoton. Avantissa yhdis- misen mahdollistamiseksi.
4576:
4577: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4578:
4579: Arja Alho Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
4580: Ben Zyskowicz Timo Kietäväinen Sirpa Pietikäinen
4581: Anssi Rauramo Liisa Jaakonsaari
4582: 848 1987 vp.
4583:
4584: Raha-asia-aloite n:o 804
4585:
4586:
4587:
4588:
4589: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta NAISET 88 -työryhmän
4590: Shakespeare-produktion tukemiseen
4591:
4592:
4593: Eduskunnalle
4594:
4595: NAISET 88 valmistaa teatteriproduktion, jossa Klemelä, valo- ja äänisuunnittelijana Ilkka Vola-
4596: vallanhimo riehuu, kansat kuolevat, valtiot veh- nen, säveltäjänä Otto Donner ja näyttelijöinä
4597: keilevät. NAISET 88 tunkeutuu vallankäytön hui- Eeva-Kaarina Volanen, Maija Karhi, Sinikka Sok-
4598: pulle, työntyy naisilta suljettujen ovien taakse. ka, Cris af Enehielm ja Liisa-Maija Laaksonen.
4599: Heinäkuussa 1988 se nähdään. Mukaan on ilmoittautunut yli neljäkymmentä
4600: Kysymyksessä on NAISET 88 työryhmän Sha- naisnäyttelijää. Esitys tullaan näkemään viisitoista
4601: kespearen kuningasnäytelmistä valmistettava teat- kertaa Katajanokan maneesissa.
4602: teriproduktio. Teatteriproduktio on ainutlaatui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4603: nen siksi, että koko näyttelijäkunta on naisia ja et- taen,
4604: tä sekä miehet että naiset nähdään naisnäytteli-
4605: jöitten esittäminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4606: Valmistavassa työryhmässä toimivat Ritva Siika- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4607: la ohjaajana, Eeva-Liisa Manner kääntäjänä, Solja 29.90.52 JOO 000 markkaa NAISET 88
4608: Kievari dramaturgina, Ralf Forsström lavastajana, Shakespeare-teatteriproduktion tukemi-
4609: tuottajana Outi Kaasinen, valokuvaajana Leena seen.
4610:
4611: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4612:
4613: Arja Alho Pirjo-Riitta Antvuori Sinikka Mönkäre
4614: Anneli Jäätteenmäki Elisabeth Rehn Liisa Hilpelä
4615: Kirsti Ala-Harja Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen
4616: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirjo Ala-Kapee
4617: 1987 vp. 849
4618:
4619: Raha-asia-aloite n:o 805
4620:
4621:
4622:
4623:
4624: Almgren ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästö-
4625: palkkioihin
4626:
4627:
4628: Eduskunnalle
4629:
4630: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tulivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4631: vuonna 1981 voimaan asuntosäästöpalkkiolaki ja taen,
4632: korkotukijärjestelmä. Tällä ASP-järjestelmällä ei
4633: ole riittävästi voitu helpottaa ensiasunnon saantia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4634: Ongelmana ovat olleet liian matalat hankintahin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4635: tojen ylärajat korkotukea myönnettäessä sekä var- 28.87.53 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
4636: sin vähäinen säästöpalkkio. asuntosiiiistöpalkkiolain mukaisiin palk-
4637: Nuorten asunnonhankintamahdollisuuksien kioihin.
4638: parantamiseksi tulisi asuntopalkkioihin varattavaa
4639: määrärahaa korottaa.
4640:
4641: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4642:
4643: Esko Almgren Sauli Hautala
4644: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4645: Eeva-Liisa Moilanen
4646:
4647:
4648:
4649:
4650: 8 270416F
4651: 850 1987 vp.
4652:
4653: Raha-asia-aloite n:o 806
4654:
4655:
4656:
4657:
4658: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kirkkososiologian profes-
4659: sorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon
4660:
4661:
4662: Eduskunnalle
4663:
4664: Kirkkososiologia, joka tutkii kirkon toimintaa 1974-1975 ...................... . 33 kpl
4665: sosiologisesta näkökulmasta sekä kirkon suhdetta (viimeinen vuosi, jolloin oli professori)
4666: yhteiskuntaan, on vuosia ollut vailla vakinaista 1975-1976 ...................... . 11 kpl
4667: professorinviran haltijaa edellisen professorin tul- 1976-1977 ...................... . 9 kpl
4668: tua nimitetyksi piispanvirkaan. 1977-1978 ...................... . 7 kpl
4669: Kirkkososiologia on ollut itsenäisenä oppiainee- 1978-1979 ...................... . 9 kpl
4670: na Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1979-1980 ...................... . 10 kpl
4671: vuodesta 1970. Alan opetusta ja tutkimusta var-
4672: ten on myös oma jaosto käytännöllisen teologian Kehitys ilmentää, että professorin puuttumises-
4673: laitoksessa. Vuosina 1970-1974 oppiaineesta vas- ta johtuva aineen horjuva asema aiheuttaa sen, et-
4674: tasi henkilökohtainen ylimääräinen professori. tä osa seminaarin käyneistä vaihtaa pääainetta ja
4675: Kun viran haltija siirtyi vuoden 1975 alusta toi- osallistuu uuden aineen seminaariin, osa keskeyt-
4676: seen tehtävään, kirkkososiologiaa on voitu opis- tää opintonsa kokonaan ja lähes kaikkien opinnot
4677: kella vain käytännöllisen teologian linjalla. Vas- viivästyvät. Samat ilmiöt ovat nähtävissä jatko-
4678: tuuta kirkkososiologian opinnoista on jaettu muil- opiskelijoiden osalta. Tämä on resurssien erittäin
4679: le käytännöllisen teologian professoreille, mutta epätaloudellista käyttöä.
4680: näiden edustamien alojen opiskelijamäärät ovat jo Teologinen tiedekunta onkin asettanut kirkko-
4681: muutenkin tiedekunnan suurimpia. Kirkkososio- sosiologian professorin saamisen kiireellisyysjärjes-
4682: logian kaksi assistenttia joutuvat suurelta osalta tyksessä ensimmäiselle sijalle virkajärjestelyissään.
4683: vastaamaan aineen opetuksesta ja tutkimuksesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4684: Aineessa on lisäksi kolme dosenttia. tavasti,
4685: Oman professorin puuttumisesta huolimatta
4686: kirkkososiologia on säilynyt suosittuna aineena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4687: Niinpä sen laudaturseminaareihin osallistuu vuo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4688: sittain yli 20 opiskelijaa. Kuitenkin kehityksessä 29.10.01 200000 markkaa kirkkososiolo-
4689: on nähtävänä huolestuttavia piirteitä. Seminaa- gian professorin vakinaisen viran perusta-
4690: rien osanottajamäärien korkeina pysymisestä huo- miseksi Helsingin yliopistoon.
4691: limatta ovat valmistuneiden pro gradu -töiden
4692: määrät olleet lukuvuosittain seuraavat:
4693:
4694: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4695:
4696: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4697: Jorma Fred Sauli Hautala
4698: Eeva-Liisa Moilanen
4699: 1987 vp. 851
4700:
4701: Raha-asia-aloite n:o 807
4702:
4703:
4704:
4705:
4706: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin viran
4707: perustamiseksi Joensuun korkeakouluun
4708:
4709:
4710: Eduskunnalle
4711:
4712: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden osas- Joensuun korkeakoulussa voidaan suorittaa ai-
4713: tolla koulutetaan uskonnonopetukseen erikoistu- neenopettajan pätevyys matemattisluonnontie-
4714: neita luokanopettajia. Joensuu on ainoa opetta- teellisissä aineissa, useissa kielissä, historiassa ja
4715: jankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan myös orto- maantiedossa. Puuttuvista aineenopettajan tut-
4716: doksisen uskonnon opetukseen erikoistuneita luo- kinnoista on tärkein uskonnon aineenopettajan
4717: kanopettajia. tutkinto.
4718: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen koulut-
4719: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös tamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joensuun
4720: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi perus- korkeakouluun edellä mainittu teologian profes-
4721: teltua tämän koulutuksen jatkaminen ja laajenta- suuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palvelisi mitä
4722: minen. parhaimmalla tavalla myös maakunnan koulutoi-
4723: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joensuun men kehittämistä.
4724: korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos korkeakou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4725: luun saataisiin yleisen teologian professorin tai tavasti,
4726: apulaisprofessorin virka, joka olisi erikoistunut jo-
4727: ko kirkkohistoriaan, systemaattiseen teologiaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4728: eksegetiikkaan, käytännölliseen teologiaan, di- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4729: daktiikkaan tai pedagogiikkaan. 29.10.01 100000 markan määrärahan
4730: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teologi- käytettäväksi teologian professorin viran
4731: sia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdollisuudet perustamiseksi Joensuun korkeakouluun
4732: puuttuvat. vuoden 1988 alusta lukien.
4733:
4734: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4735:
4736: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4737: Jorma Fred Sauli Hautala
4738: Eeva-Liisa Moilanen
4739: 852 1987 vp.
4740:
4741: Raha-asia-aloite n:o 808
4742:
4743:
4744:
4745:
4746: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Näkövammais-
4747: ten kirjaston eräisiin palkkausmenoihin
4748:
4749:
4750: Eduskunnalle
4751:
4752: Näkövammaisten kirjaston määrärahoja ei tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4753: ja menoarvioesityksessä ole lisätty reaalisesti. Kir- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4754: jasto tarvitsee kipeästi lainaus- ja tuotantopuolelle 29.58. 01 lisäyksenä 880 000 markkaa Nä-
4755: ruuhka-apulaisten palkkaukseen sekä muihin kövammazsten kzrjaston kausi-, ruuhka-
4756: palkkoihin ja palkkioihin (oikolukijoita ym.) yms. apulaisten palkkaukseen sekä mui-
4757: käyttösuunnitelmassa ja siihen perustuvalla mo- hin palkkoihin ja palkkiozhin.
4758: mentilla 29.58.01 olevaa rahasummaa suurem-
4759: man määrärahan.
4760: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4761: taen,
4762:
4763: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4764:
4765: Esko Almgren Sauli Hautala
4766: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4767: Eeva-Liisa Moilanen
4768: 1987 vp. 853
4769:
4770: Raha-asia-aloite n:o 809
4771:
4772:
4773:
4774:
4775: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu ry:n
4776: toiminnan tukemiseen
4777:
4778:
4779: Eduskunnalle
4780:
4781: Koe-eläinten Suojelu ry. on tehnyt jatkuvasti Koe-eläinten Suojelu ry:n laaja-alainen toimin-
4782: laaja-alaista eläinsuojeluun liittyvää valistus- ja ta huomioon ottaen tulisi sille valtionapuna jaet-
4783: ohjaustyötä koko maassa. Maan eläinsuojelua tavaa avustusta korottaa.
4784: edistävän toiminnan ohella järjestö pyrkii vaikut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4785: tamaan siten, että Suomessa kuten monessa taen,
4786: muussa maassa koe-eläintoimintaa korvattaisiin
4787: käytettävissä olevilla vaihtoehtomenetelmillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4788: Koe-eläinten Suojelu ry:llä oli vuoden 1986 alussa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4789: n. 9 000 jäsentä. Maamme suurimpana eläinsuo- 30.80.50 lisäyksenä 80 000 markkaa val-
4790: jelujärjestönä Koe-eläinten Suojelu ry. saa vähiten tionapuna Koe-eläinten Suojelu ry:lle.
4791: valtionapua muihin eläinsuojelujärjestöihin ver-
4792: rattuna.
4793:
4794: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4795:
4796: Esko Almgren Sauli Hautala
4797: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4798: Eeva-Liisa Moilanen
4799: 854 1987 vp.
4800:
4801: Raha-asia-aloite n:o 810
4802:
4803:
4804:
4805:
4806: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon syväsata-
4807: man käytön markkinointiin
4808:
4809:
4810: Eduskunnalle
4811:
4812: Suomen kauppamerenkulun tilanne on mones- Tämän vuoksi sataman tehokas markkinointi on
4813: sa suhteessa vaikea. Tehokas satamainvestointitoi- välttämätöntä.
4814: minta osoittaa kuitenkin, että Suomessa uskotaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4815: kasvavaan vientiin ja hyvinvoinnin lisäämiseen ul- taen,
4816: komaankaupan avulla.
4817: Kotkan Mussaloon on rakenteilla uusi tehokas että" Eduskunta ottat"st" valtion vuoden
4818: syväsatama. Kaupungin omat investoinnit sata- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4819: maan ovat suuret. Valtio on tullut mukaan myön- 32.09.21 (merenkulun elt"nkeino- ja lii-
4820: tämällä määrärahoja väylätöihin ja rautatien ra- kennepolitit"kkaa koskeva tutkimustoimin-
4821: kentamiseen. ta) lisäyksenä 1 000 000 markkaa Kotkan
4822: Sataman toiminnan kannalta on välttämätöntä, Mussalon syväsataman tehokkaan käytön
4823: että valmistunut satama kalliine investointeineen markkinointiin.
4824: toimii tehokkaasti ja ulkomaanvientiä edistävästi.
4825:
4826: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4827:
4828: Esko Almgren Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4829: Antero Kekkonen Matti Vähänäkki Kari Häkämies
4830: 1987 vp. 855
4831:
4832: Raha-asia-aloite n:o 811
4833:
4834:
4835:
4836:
4837: Almgren ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta veteraanijärjes-
4838: töjen valtionavustukseen
4839:
4840:
4841: Eduskunnalle
4842:
4843: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4844: 510 000 markan määräraha Suomen Sotaveteraa- taen,
4845: niliiton, Rintamamiesveteraaniliiton, Rintama-
4846: naisten liiton ja Sotavangit ry:n toiminnasta ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4847: heutuvien kustannusten peittämiseen. Kun ottaa 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4848: huomioon mainittujen järjestöjen suuren jäsen- 33.23.531isäyksenä 100 000 markkaa eräi-
4849: määrän ja toiminnan vilkkauden, määrärahaa on den veteraaniJärjestöjen valtionavustuk-
4850: pidettävä liian pienenä. seen.
4851:
4852: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4853:
4854: Esko Almgren Sauli Hautala
4855: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4856: Eeva-Liisa Moilanen
4857: 856 1987 vp.
4858:
4859: Raha-asia-aloite n:o 812
4860:
4861:
4862:
4863:
4864: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuspiirijärjestöjen toi-
4865: minnan tukemiseen
4866:
4867:
4868: Eduskunnalle
4869:
4870: Raittiustyölain 10 §:n 2 momentin tarkoittamia avustusjärjestelmässä. Kuitenkin niiden olemas-
4871: avustuksia voidaan myöntää paitsi valtakunnalli- saolo ja toiminta on välttämätöntä sekä keskusjär-
4872: sille raittiusjärjestöille myös niiden piirijärjestöil- jestöille että paikallisyhdistyksille. Julkisen hallin-
4873: le. Käytännössä kuitenkin piirijärjestöjen tätä non puolella kiinteää yhteistoimintaa raittiuspiiri-
4874: kautta saama julkinen taloudellinen tuki on jää- järjestöjen kanssa harjoittavat etenkin raittiuslau-
4875: nyt vähäiseksi. Syynä ovat olleet sekä keskusjärjes- takunnat ja lääninhallitusten sosiaali- ja terveys-
4876: töjen omat rahoitustarpeet että piiriavustusten osastot, joista jälkimmäisten kanssa raittiusjärjes-
4877: vaivalloinen hakemismenettely, joka edellyttää töillä on virallisia pysyviä yhteistoimintaelimiä
4878: ao. raittiuspiirien toimintasuunnitelmien ja ta- sekä koulutus- ja kampanjayhteistyötä.
4879: lousarvioiden lähettämistä keskusjärjestöjen val- Kun on epätodennäköistä, että raittiuspiirijär-
4880: tionavustusanomuksen liiteasiakirjoina avustus- jestöt voisivat saada riittävää julkista rahoitusta
4881: vuotta edeltävän vuoden lokakuun loppuun men- toisaalta keskusjärjestöjensä välityksellä valtiolta ja
4882: nessä. toisaalta alueensa kunnilta, olisikin tarkoituksen-
4883: Raittiuspiirijärjestöjen toinen mahdollisuus saa- mukaista pyrkiä siihen, että niille kohdistettava
4884: da julkista taloudellista tukea toimintaansa ovat julkinen rahoitus ohjattaisiin vastaisuudessa lää-
4885: kunnan avustukset raittiustyötä tekeville yhdistyk- ninhallitusten kautta. Tämä järjestely olisi hake-
4886: sille. Tämän avustusmuodon hankaluutena on, mus- ja tilitysmenettelyn, samoin kuin valvon-
4887: että sen tarkoittaman toiminnan on tapahduttava nankin osalta huomattavasti yksinkertaisempi ja
4888: avustusta myöntävän kunnan alueella tai muuten nopeampi kuin nykyinen kahtaalle suuntautuva
4889: kohdistuttava tämän kunnan väestöön. Läänissä paperisota ja vapauttaisi raittiuspiirijärjestöjen yh-
4890: tai sen osassa toimivalle raittiuspiirijärjestölle tä- teistoimintaa lääninhallitusten kanssa ja myös eri
4891: män avustusehdon toteutumisen osoittaminen on raittiuspiirijärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa,
4892: usein hankalaa. Käytännössä tämä avustusedelly- mikä mahdollistaisi esimerkiksi yhteisten koulu-
4893: tys onkin saanut aikaan sen, että raittiuspiirijärjes- tustilaisuuksien järjestämisen. Vain tältä pohjalta
4894: töt ovat voineet saada merkittäviä kunnan avus- olisi myös mahdollista saada toiminnallisesti riit-
4895: tuksia, mm. palkkaustukea, vain niiltä kaupun- tävän laajoille raittiuspiirijärjestöille sellaisia ko-
4896: geilta, jotka ovat niiden yhdistysrekisteriin mer- kopäivätoimisia toimihenkilöitä, jotka voisivat ta-
4897: kittyjä kotipaikkoja. Sen sijaan muut kunnat eivät sapuolisesti palvella koko toimialuettaan.
4898: ole raittiuspiirijärjestöille myöntäneet yleisavus- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kunnioit-
4899: tuksia tai avustukset ovat olleet niin vähäisiä, et- taen,
4900: teivät ne ole vastanneet edes niiden hakemisesta
4901: aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan raittiuspiiri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4902: järjestöt ovat kyllä saaneet kunnilta niissä toteu- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89
4903: tettaviin hankkeisiinsa merkittäviäkin erityis- eli määrärahoihin 300 000 markkaa myön-
4904: projektiavustuksia. nettäväksi lääninhallitusten kautta rait-
4905: Raittiuspiirijärjestöt ovatkin eräänlaisia väliin- tiuspiirijärjestöille.
4906: putoajia nykyisessä vapaaehtoisen raittiustyön
4907:
4908: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4909:
4910: Esko Almgren Sauli Hautala
4911: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4912: Eeva-Liisa Moilanen
4913: 1987 vp. 857
4914:
4915: Raha-asia-aloite n:o 813
4916:
4917:
4918:
4919:
4920: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Sininauhaliitto ry:lle päih-
4921: deongelmaisten päiväkeskustoiminnan laajentamiseen
4922:
4923:
4924: Eduskunnalle
4925:
4926: Valtioneuvoston hyväksymässä sosiaalihuollon Liiton tavoitteena on saada perustettavat päivä-
4927: valtakunnallisessa suunnitelmassa suositetaan keskukset mahdollisimman pian ostopalvelusopi-
4928: kuntien perustavan päihdeongelmaisille päiväkes- musten piiriin. Toiminnan alussa rahoitus on saa-
4929: kuksia vuoteen 1991 mennessä. tava järjestymään erikoisjärjestelyin. Sininauha-
4930: Sininauhaliiton aloitteesta on Lahdessa toimi- liitto tulisi maksamaan perustettavien keskusten
4931: nut päiväkeskus-harrastetoimintakeskus vuodesta yhden työntekijän palkan ensimmäisenä vuotena
4932: 1982 lähtien ja siitä saadut kokemukset ovat ja vastaamaan muistakin menoista lukuun otta-
4933: myönteisiä. Toiminnalla on ollut alkoholin suur- matta kiinteistökulu ja, joista kunnat tai seurakun-
4934: kuluttajiin tervehdyttävä vaikutus. Keskuksessa nat vastannevat alusta alkaen.
4935: asiakkaiden tulee olla selviä, ja he itse pitävät tätä Liitto perustaa 5-6 päiväkeskusta kokeilun-
4936: käytäntöä välttämättömänä. luonteisesti erityyppisiin kaupunkeihin edellyt-
4937: Sininauhaliitto on noin kymmenen vuoden täen, että rahoitus järjestyy.
4938: ajan seurannut vastaavanlaista toimintaa Ruotsis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4939: sa, jossa päiväkeskuksia on jo yli sata. tavasti,
4940: Sininauhaliiton pyrkimyksenä on perustaa yh-
4941: teistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4942: kanssa harrastetoimintakeskuksia, joiden suunnit- 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
4943: telussa ja toteutuksessa on otettu huomioon aikai- kan määrärahan Sininauhaliitto ry:lle vti"-
4944: semmasta toiminnasta saadut kokemukset. den tai kuuden uuden päihdeongelmais-
4945: Liitto pyrkii kouluttamaan perustettavien päi- ten päiväkeskuksen perustamiseksi maa-
4946: väkeskusten työntekijöitä ja antamaan tarpeellisia hamme.
4947: neuvoja ja ohjeita.
4948:
4949: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4950:
4951: Esko Almgren Sauli Hautala
4952: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4953: Eeva-Liisa Moilanen
4954: 858 1987 vp.
4955:
4956: Raha-asia-aloite n:o 814
4957:
4958:
4959:
4960:
4961: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Palvelukotiyhdistys Viisi
4962: Leipää ry:n toiminnan tukemiseen
4963:
4964:
4965: Eduskunnalle
4966:
4967: Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää toimii Ilomant- musta. Juuri ne tapaukset, joista ei voida saada
4968: sin kunnassa Tokrajärvellä. Yhdistys toimii kristil- maksusitoumusta, aiheuttavat kustannuspainetta.
4969: lisellä pohjalla ja on perustanut kuntoutuskodin Palvelukotiyhdistys on kuitenkin pyrkinyt laajen-
4970: antaakseen hoitoa, työterapiaa sekä avo- ja jälki- tamaan toimintaansa, jotta se voisi tarjota paikan
4971: huoltoa henkilöille, jotka pyrkivät eroon vääristä mahdollisimman monelle.
4972: elämäntottumuksista, alkoholista, huumeista ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4973: muista päihteistä. Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää taen,
4974: on Sininauhaliiton jäsen.
4975: Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää tarjoaa kodin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4976: 6-8 miehelle. He oleskelevat kodissa 1-3 kuu- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
4977: kautta kerrallaan. Useimmat heistä tulevat kun- kaa Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää ry:n
4978: tien sosiaalitoimistojen kautta. On myös sellaisia toiminnan tukemiseen.
4979: tapauksia, joista ei saada kunnan antamaa sitou-
4980:
4981: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4982:
4983: Esko Almgren Sauli Hautala
4984: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4985: Eeva-Liisa Moilanen
4986: 1987 vp. 859
4987:
4988: Raha-asia-aloite n:o 815
4989:
4990:
4991:
4992:
4993: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanikotien rakentami-
4994: seen tarkoitettuihin lainoihin
4995:
4996:
4997: Eduskunnalle
4998:
4999: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5000: huono, ja useat heistä eivät kykene hoitamaan 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5001: edes jokapäiväisiä askareitaan. Tilanteen korjaa- 35.45.83 lisäyksenä 75 000 000 markk(J(J
5002: miseksi ikääntyneiden veteraanien kohdalta tulisi- veter(J(Jnikott'en rakentamiseen tarkoite-
5003: kin osoittaa vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon ve- tuiksi /ainoiksi.
5004: teraanikotien rakentamiseen 75 milj. mk lainoina.
5005: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5006: taen,
5007:
5008: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
5009:
5010: Esko Almgren Sauli Hautala
5011: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
5012: Eeva-Liisa Moilanen
5013: 860 1987 vp.
5014:
5015: Raha-asia-aloite n:o 816
5016:
5017:
5018:
5019:
5020: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien asun-
5021: tojen peruskorjauksiin
5022:
5023:
5024: Eduskunnalle
5025:
5026: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5027: lääneissä ovat lukuisien rintamaveteraanien asun- taen,
5028: to-olot erittäin huonot. Monista asunnoista puut-
5029: tuvat esim. lämpöeristykset ja sosiaalitilat ko- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5030: konaan. Myös muualla maassa esiintyy veteraa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5031: nien asunto-oloissa kiireesti korjattavia puutteel- 35.45.83 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
5032: lisuuksia. Asiantilan parantamiseksi tulisi ensi käytettäväksi puutteellisesti asuvien rin-
5033: vuoden tulo- ja menoarvioon varata 10 milj. tamaveteraanien asuntojen peruskorjauk-
5034: markkaa. sttn.
5035:
5036: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
5037:
5038: Esko Almgren Sauli Hautala
5039: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
5040: Eeva-Liisa Moilanen
5041: 1987 vp. 861
5042:
5043: Raha-asia-aloite n:o 817
5044:
5045:
5046:
5047:
5048: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellistä jatkokoulu-
5049: tusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
5050:
5051:
5052: Eduskunnalle
5053:
5054: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on pi- Budjettiesitys lupaa opetusministeriön hallin-
5055: detty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko yh- nonalalle korkeakoululaitosta koskevaan tutki-
5056: teiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. Korkea- mukseen vain 120 000 mk:n lisäystä, joka on tar-
5057: koululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille koitus suurelta osin käyttää lähinnä valtionhallin-
5058: 1987-1992 mainitsee yhdeksi keskeiseksi kehittä- toa palvelevan ns. KOTA-tietokannan kehitte-
5059: mistavoitteeksi juuri tutkijankoulutuksen eli tie- lyyn.
5060: teellisten jatko-opintojen kehittämisen. Tämä on- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5061: kin ajankohtainen ja tärkeä ongelmakokonaisuus.
5062: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä mitään erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5063: siä varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5064: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen 29.37.21 500 000 markkaa tieteelliseen
5065: asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulutusta jatkokoulutukseen liittyviin tutkimus- ja
5066: koskeva tutkimustieto on erittäin puutteellista. ke hittämishankkeiszin.
5067:
5068: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5069:
5070: Claes Andersson Heli Astala
5071: 862 1987 vp.
5072:
5073: Raha-asia-aloite n:o 818
5074:
5075:
5076:
5077:
5078: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkija- ja opiskelijavaih-
5079: toon
5080:
5081:
5082: Eduskunnalle
5083:
5084: Korkeakoulujen kansainvälisten totmmtojen suunnittelu edellyttäisi huomattavasti enemmän
5085: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia määrärahoja kuin budjettiesitys lupaa. Erityisenä
5086: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- ja vertailukohtana ja osittain myös epäkohtana voi-
5087: teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2.1987 taneen pitää sitä, että siinä missä opetusministe-
5088: hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittämissuun- riön hallinnonala jää vaille lisäyksiä, kauppa- ja
5089: nitelma). Tästä huolimatta korkeakoulujen kan- teollisuusministeriön momentti 32.46.43 tulee
5090: sainvälisen toiminnan kehittämiseksi ei ole esitet- määrärahan lisäyksen kautta lähes kaksinkertaiste-
5091: ty riittäviä voimavaroja. Nyt tehty budjettiesitys ei tuksi.
5092: lupaa korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo-
5093: kehittämiseen edes kustannusten nousua vastaa- mentti 29.3 7. 24 onkin käyttötarkoitukseltaan
5094: vaa korotusta. väljä ja mahdollistaa mitä moninaisimman toi-
5095: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja konk- minnan tukemisen, niin ehdotamme,
5096: reettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä luovaan
5097: toimintaan. Tällaisena pidämme mm. toimia ul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5098: komailla opiskelun edistämiseksi sekä sitä, että 1988 tulo- ja menoarvioon 950 000 mar-
5099: omassa maassamme pyrkisimme helpottamaan kan miiiirärahan muiden kuin teknisten
5100: "tutkijatuontia" ja järjestämään esim. englannin alojen tutkzjatuonnin ja opiskeltj'aviennin
5101: kielellä mielekkäitä koulutuskokonaisuuksia ulko- edistämiseksi.
5102: maalaisille opiskelijoille. Tällainen toiminta ja sen
5103:
5104: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5105:
5106: Claes Andersson Heli Astala
5107: 1987 vp. 863
5108:
5109: Raha-asia-aloite n:o 819
5110:
5111:
5112:
5113:
5114: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedekauppaprojektin
5115: toimintaan
5116:
5117:
5118: Eduskunnalle
5119:
5120: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä lainen, että sen välitön arviointi ja ennustaminen
5121: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämänkin on asiallisesti mahdotonta.
5122: ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvan Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan ra-
5123: peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen merkitys kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryhmille
5124: myös maamme taloudelle ja kansainväliselle kil- mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutkimusta
5125: pailukyvylle kasvaa. keskeiseksi koettujen yhteiskunnallisten kysymys-
5126: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä ten arvioinnin välineenä. Tieteen on oltava nii-
5127: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen denkin käytettävissä, jotka eivät pysty rahoitta-
5128: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin välttä- maan kalliita tutkimusprojekteja tai tarjoamaan
5129: mätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä keskei- taloudellisen hyödyn näköalaa.
5130: semmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymykseksi Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan vuo-
5131: tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa koskeva rovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä oleva
5132: ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen kysymyk- ''tiedekauppa' '-organisaatio, joka tarjoaisi kaikil-
5133: senasettelut? Kenellä on mahdollisuus saada tut- le kansalaisille ja voittoa tuottamattomille yhtei-
5134: kimukseen perustuvaa tietoa keskeisistä yhteis- söille mahdollisuuden tilata tutkimusta yliopisto-
5135: kunnallisista ongelmista? jen piiristä keskeisiksi kokemiensa ongelmien rat-
5136: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on ohjan- kaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lähinnä ympä-
5137: nut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuuteen ja ristönsuojelun alueella, esim. Helsingin tiedekau-
5138: tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on perustel- pan käynnissä oleva saaristotutkimus.
5139: tu sen taloudellisen hyödyn kautta. Näin käsitys Tiedekauppa-tyyppisten projektien edistämi-
5140: tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on koh- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutkimuk-
5141: talokkaalla tavalla kaventumassa. sen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan taloudelli-
5142: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnallisis- seen hyötyintressiin. Tästä syystä ehdotammekin,
5143: ta ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellaisia, että
5144: niitä ei voida arvioida välittömän hyödyn näkö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5145: kulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon suojelemi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5146: seen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, 29.88.531isäyksenä 350 000 markan mää-
5147: työn inhimillistämiseen yms. liittyvät pyrkimyk- rärahan Tiedekauppa ry:lle tiedekauppa-
5148: set. Myös tieteen sisäinen kehityslogiikka on sel- projektin toimintaan.
5149:
5150: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5151:
5152: Claes Andersson Heli Astala
5153: 864 1987 vp.
5154:
5155: Raha-asia-aloite n:o 820
5156:
5157:
5158:
5159:
5160: Andersson ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuritoi-
5161: mintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten
5162:
5163:
5164: Eduskunnalle
5165:
5166: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle nähden. Määräraha on tällä hetkellä ainoa avus-
5167: 1988 esitetään kuntien kulttuuritoiminnasta an- tusmuoto, jota voidaan käyttää esim. ateljeetilo-
5168: netun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukai- jen hankkimiseen. Lisäksi se soveltuu kuntien mo-
5169: sesti kunnalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle nitoimitilojen rakentamiseen, erilaisiin peruspa-
5170: myönnettävien avustusten määräksi 4 000 000 rannustöihin sekä varustetason korottamiseen. Jo
5171: markkaa. Määrä on 500 000 markkaa pienempi yksistään tehtyjen hakemusten määrästä voidaan
5172: kuin vuodelle 1987 vahvistettu määräraha. Val- päätellä, että kunnat ovat halukkaita sijoittamaan
5173: tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 kulttuuritoimintaan, kun siihen on mahdollista
5174: ehdotettiin kyseiseksi määrärahaksi 3 000 000 saada avustusta. Taiteilijajärjestöiden mielestä
5175: markkaa, jota tehdyn raha-asia-aloitteen nojalla avustuksiin myönnettävää määrärahaa on korotet-
5176: korotettiin 1 500 000 markalla. Nyt määrärahaa tava nykyisestä määrästään.
5177: ollaan laskemassa eduskunnan vahvistamasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5178: määrästä. taen,
5179: Kulttuuritoimintalain mukaiset avustukset so-
5180: veltuvat erinomaisesti niiden rakentamis- ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5181: hankkeiden rahoittamiseen, joihin ei ole mahdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5182: lista saada veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoi- 29.90.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5183: tettu etupäässä suurempiin hankkeisiin. Hake- kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja
5184: muksia puheena oleviin hankkeisiin on tehty mo- laitteita varten.
5185: ninkertainen määrä jaettavana oleviin avustuksiin
5186:
5187: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5188:
5189: Claes Andersson Heli Astala Esko Seppänen
5190: 1987 vp. 865
5191:
5192: Raha-asia-aloite n:o 821
5193:
5194:
5195:
5196:
5197: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin taiteilija-
5198: aputahoihin
5199:
5200:
5201: Eduskunnalle
5202:
5203: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- luun tai työskentelyyn apurahan turvin. Opinto-
5204: apurahoista annetun lain (7 34/69, muut. 94 71 lainojen ja muiden velkojen rasittamille taiteili-
5205: 81) mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta joille apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esi-
5206: yksivuotisia taiteilija-apurahoja. Apurahojen merkiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu.
5207: määrä on jo vuosia pysytellyt samana. Yksivuoti- Taiteilijajärjestöt katsovat, että valtion tulo- ja
5208: set taiteilija-apurahat on tarkoitettu alunperin menoarvioon tulee varata ylimääräinen määrära-
5209: nuorille taiteenharjoittajille. Taiteen keskustoi- ha, joka vastaa 40:n yksivuotisen taiteilija-apu-
5210: mikunta on viitaten hallituksen antamaan kult- rahan kustannuksia. Nämä apurahat tulee myön-
5211: tuuripoliittiseen selontekoon ja omiin aikaisem- tää lakimääräisten 104:n yksivuotisen taiteilija-
5212: piin esityksiinsä ryhtynyt toimiin yksivuotisten apurahan lisäksi.
5213: taiteilija-apurahojen määrän korottamiseksi 40 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5214: kappaleella. taen,
5215: Viime vuosina ovat yksivuotisista apurahoista
5216: päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35-vuo- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5217: tiaat taiteilijat. Apurahojen määrän lisääminen 1988 tulo- ja menoarvioon momentule
5218: on välttämätöntä jo pelkästään taiteen jälkikas- 29.90.51 1 981 923 markkaa kiiytettiiviiksi
5219: vun turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opis- ylimiiiiriitsten yksivuotisten taiteiltja-apu-
5220: kelunsa päättäneille tai muutoin taiteellisessa rahojen myöntiimtseen nuorille taiteili-
5221: työssä toimiville tulee varata mahdollisuus opiske- joille.
5222:
5223: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5224:
5225: Claes Andersson Heli Astala Esko Seppänen
5226:
5227:
5228:
5229:
5230: 9 270416F
5231: 866 1987 vp.
5232:
5233: Raha-asia-aloite n:o 822
5234:
5235:
5236:
5237:
5238: Andersson ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta lukemisharras-
5239: tuksen edistämiseen
5240:
5241:
5242: Eduskunnalle
5243:
5244: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- tämiseen tähtäävään aatteellisen toiminnan perus-
5245: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- edellytykset. Avustus on kuitenkin jo vuosikym-
5246: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 380 000 menen ajan ollut täysin riittämätön yleiskuluihin,
5247: mk lukemisharrastuksen edistämiseen. Määrä on ja vajaus on kasvanut vähitellen niin, että se nyt
5248: vain 10 000 mk, eli 2, 7 % suurempi kuin vuodelle on runsaat 150 000 mk ilman työvoiman lisäystä-
5249: 1987 vahvistettu määrä. Vuoden 1987 määräraha kin. Toimihenkilövaihdosten jälkeen keskuksen
5250: on puolestaan samansuuruinen kuin vuonna toiminta on vireytynyt ja monipuolistunut. Toi-
5251: 1985. Kahden viime vuoden aikana siinä ei ole ta- mintaa suunnataan lisääntyvästi kasvaviin ikä-
5252: pahtunut edes ns. inflaatioprosenttikorotusta. luokkiin. Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry. on
5253: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön alan kattavia järjestö. Se on kaksikielinen, valta-
5254: Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n toiminnan kunnallinen, kahdeksan kirjallisen liiton keskus-
5255: jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, puhumat- organisaatio, jonka jäsenistöön ja toimialaan kuu-
5256: takaan toiminnan erittäin tarpeellisesta laajenta- luvat kirjailijain lisäksi arvostelijat, äidinkielen
5257: misesta. Keskuksen kirjailijavälitystä hoitavan opettajat, kirjastoväki, kustantajat ja kirjakaup-
5258: kaksikielisen toimihenkilön osapäivätoimi tulisi piaat. Keskuksella on asiantuntemusta ja koke-
5259: voida muuttaa kokopäiväiseksi. Samoin tulisi musta. Määrärahan tuntuva lisäys on kuitenkin
5260: voida muuttaa keskuksen Pohjois-Suomen alue- ehto sen olemassaololle ensi vuonna.
5261: toimiston ainoan työntekijän osapäivätoimi koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5262: päiväiseksi. Momentti lukemisharrastuksen edis- taen,
5263: tämiseen on avattu Kirjailijakeskus-Författar-
5264: centrum ry:n perustamisen jälkeen, mikä tapahtui että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5265: v. 1972. Valtionavustus on tuolloin kattanut jär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5266: jestön toiminnan yleiskulut. Opetusministeriö on 29.90.52lisäyksenä 150 000 markkaa käy-
5267: tuolloin myös luvannut, että valtionavustus vas- tettäväksi lukemisharrastuksen edistämi-
5268: taisuudessakin turvaisi lukemisharrastuksen edis- seen.
5269:
5270: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5271:
5272: Claes Andersson Heli Astala Esko Seppänen
5273: 1987 vp. 867
5274:
5275: Raha-asia-aloite n:o 823
5276:
5277:
5278:
5279:
5280: Andersson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jazzmusiikin
5281: edistämistä varten
5282:
5283:
5284: Eduskunnalle
5285:
5286: Jazzmusiikki on laajaa kannatusta nauttiva, tai- markkaa ei lainkaan vastaa tämän musiikkilajin
5287: teellisesti korkeatasoinen musiikin laji. Suomessa tarpeita. Jazzin ystäviä on kuitenkin paljon enem-
5288: parhaiden jazzmuusikoiden taso on kansainväli- män kuin esim. oopperan ystäviä.
5289: sesti huippuluokkaa. Jazzin laaja suosio näkyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5290: esim. suurten jazz-tapahtumien, kuten Pori- taen,
5291: jazzin monikymmentuhantisissa yleisöluvuissa.
5292: Kuitenkin jazzmuusikoiden työtilanne on meillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5293: huono. Mm. Suur-Helsingin alueella ei ole ainoa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5294: takaan huoneistoa, missä voisi säännöllisesti 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5295: kuunnella jazzia. Jazzmusiikki kaipaa valtiolta ta- kotimaisen jazzmuszikin edistämistä var-
5296: loudellista tukea, ja nyt ehdotettu määrä 200 000 ten.
5297:
5298: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5299:
5300: Claes Andersson Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen
5301: Osmo Soininvaara Anna-Liisa Jokinen Esko Seppänen
5302: 868 1987 vp.
5303:
5304: Raha-asia-aloite n:o 824
5305:
5306:
5307:
5308:
5309: Andersson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryh-
5310: mien tukemiseen
5311:
5312:
5313: Eduskunnalle
5314:
5315: Pienet, vapaat teatteriryhmät ovat teatterikult- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5316: tuurimme suola ja pippuri. Juuri niiden toimesta taen,
5317: teatterimme elävöityy ja kehittyy, koska niissä us-
5318: kalletaan tehdä kokeilevaa ja innovatiivista uutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5319: teatteria. Tästä syystä on käsittämätöntä, että teat- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5320: teriryhmien tukemiseen tarkoitettua määrärahaa 29.90.52 lisäyksenä 1500 000 markkaa
5321: on vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa alennettu teatteriryhmien tukemiseen.
5322: 950 000 markalla verrattuna vuoteen 1987.
5323:
5324: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5325:
5326: Claes Andersson Marjatta Stenius-Kaukonen
5327: Esko-Juhani Tennilä Heli Astala
5328: Ole Wasz-Höckert
5329: 1987 vp. 869
5330:
5331: Raha-asia-aloite n:o 825
5332:
5333:
5334:
5335:
5336: Andersson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
5337: elokuvan tuotantotukeen
5338:
5339:
5340: Eduskunnalle
5341:
5342: Hallitus korostaa ohjelmassaan kansallisen kult- taisiin laaja ja monipuolinen kotimainen elokuva-
5343: tuurin tärkeyttä ja sen tukemisen tarpeellisuutta. tuotanto. Tähän ei riitä tulo- ja menoarviossa eh-
5344: Elokuvataide on nimenomaan tämän päivän tär- dotettu 19 miljoonaa markkaa. Tuen tulisi olla ai-
5345: kein ja puhuttelevin taidemuoto, jolla on hyvin van eri luokkaa, ja vertauskelpoinen esim. ooppe-
5346: laajat kannattajajoukot. Kotimainen elokuva on ran tai teatterin saamaan tukeen.
5347: viime vuosien aikana tasollisesti noussut: mainit- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
5348: takoon esim. Kaurismäen Varjoja paratiisissa, joka taen,
5349: sai myös kansainvälistä tunnustusta, sekä Moll-
5350: bergin Tuntematon sotilas. Aikana, jolloin kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5351: sallinen kulttuuri tarvitsee todella voimakasta tu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5352: kea selvitäkseen kilpailussa ylikansallisen viihde- 29.90.52 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
5353: teollisuuden kanssa, olisi hyvin tärkeätä, että taat- kotimaisen elokuvan tuotantotukeen.
5354:
5355: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5356:
5357: Claes Andersson Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen
5358: Osmo Soininvaara Anna-Liisa Jokinen Esko Seppänen
5359: 870 1987 vp.
5360:
5361: Raha-asia-aloite n:o 826
5362:
5363:
5364:
5365:
5366: Andersson ym.: Määrärahojen osoittamisesta ylimääräisiin lisiin eräi-
5367: den vähimmäisetuuksien korottamiseksi täyden kansaneläkkeen
5368: tasolle
5369:
5370: Eduskunnalle
5371:
5372: Toimeentuloturva on kehittynyt useana erillise- Perhe-eläkettä lukuun ottamatta muut järjes-
5373: nä järjestelmänä. Kutakin järjestelmää vanen on telmät ovat veronalaisia, joten osa edellä maini-
5374: luotu omat perusteensa ja määritelty perusturvan tusta menosta koituu veronsaajien, lähinnä kun-
5375: taso osin riippumatta siitä, miten muissa järjestel- tien hyväksi.
5376: missä on menetelty. Olisi kuitenkin järkevää ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5377: hittää toimeentulon perusturvaa mahdollisimman
5378: yhtenäiseksi samalla tarkistaen, ettei turvan ulko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5379: puolelle jää ketään, joka sinne ei kuulu. Yhtenäi- 1988 tulo- ja menoarvioon
5380: nen perusrurva tulisi kyetä mahdollisuuksien mu- momentille 33.16.50 lisäyksenä
5381: kaan myös maksamaan yhdestä paikasta niin, ettei 10 000 000 markkaa yleisen perhe-eläk-
5382: hakijan tarvitsisi itse tietää, mistä mitäkin etuutta keen ylimääräiseen /isään eläkkeen korot-
5383: haetaan. Yhtenäistäminen voitaisiin aloittaa nos- tamiseksi täysimäärätsen kansaneläkkeen
5384: tamalla eräät etuudet täysimääräisen kansaneläk- tasolle sekä
5385: keen tasolle. momentille 33.18.60 lisäyksenä
5386: Kustannuksia edellä kuvatusta yhtenäistämises- 270 000 000 markkaa sairauspäivärahan
5387: tä syntyisi arviolta seuraavasti: sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan yli-
5388: sairauspäiväraha 115 milj. markkaa määrätsiin lzsiin vähimmätsetuuksien ko-
5389: - äitiys-, isyys- ja rottamiseksi täysimäärätsen kansaneläk-
5390: vanhempainraha 15 5 milj. markkaa keen tasolle.
5391: perhe-eläke 10 milj. markkaa
5392:
5393: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5394:
5395: Claes Andersson Heli Astala
5396: Esko Seppänen Esko Helle
5397: 1987 vp. 871
5398:
5399: Raha-asia-aloite n:o 827
5400:
5401:
5402:
5403:
5404: Andersson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
5405: teen kunnille terveyskeskusten käyttökustannuksiin henkilökun-
5406: tavajauksen poistamiseksi
5407:
5408: Eduskunnalle
5409:
5410: Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5411: kaisesta työajan lyhentämisestä johtuva työvoiman 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5412: vajaus jo edellisiltä vuosilta on suuri. Jo aikaisem- 33.78.30 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
5413: min hyväksytyt työajan lyhentämiset ovat jääneet työajan lyhentämisestä johtuvan henkzlö-
5414: huomioon ottamatta. Monien uusien velvoittei- kunnan vajauksen poistamiseksi perustet-
5415: den osalta hyväksytyt kiintiöt on alimitoitettu. Ti- tavien virkojen valtionosuuksiin.
5416: lanne on muodostunut kestämättömäksi eri toi-
5417: mipisteissä, erityisesti vuodeosastoilla.
5418: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5419: nioittaen,
5420:
5421: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5422:
5423: Claes Andersson Heli Astala
5424: Esko Seppänen Esko Helle
5425: 872 1987 vp.
5426:
5427: Raha-asia-aloite n:o 828
5428:
5429:
5430:
5431:
5432: Andersson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
5433: teen kunnille kunnallisen erikoissairaanhoidon käyttömenoihin
5434: henkilökuntavajauksen poistamiseksi
5435:
5436: Eduskunnalle
5437:
5438: Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5439: kaisesta työajan lyhentämisestä johtuva työvoiman 1988 tulo- ja menoarvioon momentz11e
5440: vajaus jo edellisiltä vuosilta on suuri. Aiemmin 33.79.30 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
5441: suoritettuja työajan lyhennyksiä ei ole otettu huo- virkojen perustamiseen yleisestä työajan
5442: mioon. Lisäksi uusien velvoitteiden osalta kiintiöt lyhentämisestä johtuvan henkz1ökuntava-
5443: on alimitoitettu. Tilanne on muodostunut kestä- jauksen poistamiseksi.
5444: mättömäksi eri toimipisteissä, erityisesti vuode-
5445: osastoilla.
5446: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5447: taen,
5448:
5449: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5450:
5451: Claes Andersson Heli Astala
5452: Esko Seppänen Esko Helle
5453: 1987 vp. 873
5454:
5455: Raha-asia-aloite n:o 829
5456:
5457:
5458:
5459:
5460: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokratalojen oman pää-
5461: oman kattamiseen opiskelija-asuntokohteissa
5462:
5463:
5464: Eduskunnalle
5465:
5466: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella kinta-arvo on 420 Mmk, jolloin 5 % :n pääoma-
5467: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- osuus on 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi vuonna on
5468: kaisesti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija- tarkoitus peruskorjata 3 100 asuntopaikkaa, min-
5469: asunnoista entisestään vaikeutunut useilla paikka- kä toteutuminen edellyttää 5 Mmk:n omapää-
5470: kunnilla. Esim. Tampereella on jouduttu käynnis- omaosuutta (hankinta-arvo 98,1 Mmk).
5471: tämään erityinen hätämajoitus opiskeluaan aloit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5472: taville nuorille. Hallitus on budjetin valmistelu- nioittavasti,
5473: jen yhteydessä päättänyt, että valtion asuntotai-
5474: noin rakennettavien opiskelija-asuntopaikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5475: määrä nostetaan vuonna 1988 3 OOO:sta 3 200:aan 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5476: ja että hankkeille myönnetään valtion avustusta markan määrärahan momenttlle 35.45.51
5477: omapääomaosuuteen. Tulo- ja menoarvioehdo- avustuksina uusien tai perusparannetta-
5478: tuksessa osoitettu omapääoma-avustus (16 Mmk) vien vuokratalojen oman pääoman osittai-
5479: ei kuitenkaan riitä em. tuotantotavoitteen saavut- seksi kattamiseksi opiskelija-asuntokoh-
5480: tamiseen. 3 200 asuntopaikan (74 000 a-m 2 ) han- teissa.
5481:
5482: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5483:
5484: Claes Andersson Heli Astala Esko Seppänen
5485: 874 1987 vp.
5486:
5487: Raha-asia-aloite n:o 830
5488:
5489:
5490:
5491:
5492: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvankilan
5493: vankien liikunta- ja tapaamistilojen rakentamiseen
5494:
5495:
5496: Eduskunnalle
5497:
5498: Riihimäen keskusvankilan vankien liikunta- ja ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5499: tapaamistilat ovat olleet pitkään suunnitteilla. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5500: Hankkeen kustannusarvio on 9,3 milj. markkaa ja 25.50.74 3 000 000 markkaa Rzihimiien
5501: määrärahan tarve vuonna 1988 toiminnan käyn- keskusvankilan vankien lzikunta- ja tapaa-
5502: nistämiseksi olisi 3 milj. markkaa. Hanke on tar- mistzlojen rakentamista varten.
5503: koitus toteuttaa ns. avolaitostyönä.
5504: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5505: taen,
5506:
5507: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5508:
5509: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5510: 1987 vp. 875
5511:
5512: Raha-asia-aloite n:o 831
5513:
5514:
5515:
5516:
5517: Anttil.a ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
5518: miseen
5519:
5520:
5521: Eduskunnalle
5522:
5523: Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on teollistunein lääni, kun teollistuneisuutta mita-
5524: varattu 111 milj. mk määrärahana läänien kehit- taan teollisuuden henkilökunnalla 1 000 asukasta
5525: tämiseen. Hallitus esittää vuoden 1988 tulo- ja kohti. Samanaikaisesti työn tuottavuus (jalostus-
5526: menoarvioesityksessä läänien kehittämiseen ai- arvo/työntekijä) on kasvanut Hämeen läänissä
5527: noastaan 80 milj. markkaa. Vähennystään hallitus suunnilleen yhtä paljon kuin koko maassa. Kun
5528: perustelee sillä, että määrärahasta myönnetty jalostusarvo on noussut koko maata hitaammin,
5529: pienyritystuki siirretään myönnettäväksi momen- on seurauksena ollut keskimääräistä heikompi
5530: tilla 32.51.49. Tälle momentille on osoitettu li- työpaikkakehitys. Edellä esitetyt talouden kylmät
5531: säystä ainoastaan 10 milj. mk, mistä johtuen to- luvut ja tosiasiat valtioneuvoston tulee ottaa huo-
5532: dellinen reaalivähennys elinkeinoelämän tukemi- mioon myöntäessään määrärahoja läänin kehittä-
5533: seen on 21 milj. mk. Perustelujen mukaan läänien mismäärärahasta.
5534: kehittämismäärärahaa saavat lääninhallitukset Läänien kehittämismäärärahaan on saatava
5535: käyttää valtioneuvoston määräämin perustein lää- eduskunnassa lisäys, jotta määrärahalla voidaan
5536: nin elinkeinotoiminnan tukemiskokeiluun. aktivoida ja saada uusia ideoita ja innovaatioita
5537: Hämeen lääni on aikaisemminkin saanut maa- läänien alueella. Läänin kehittämismääräraha tar-
5538: seudun työpaikkatukikokeiluun valtion budjetissa joaa oivan porkkanan näiden erilaisten ideoiden ja
5539: määrärahoja samoin kuin erityisaluekuntien tuke- innovaatioiden etsimiseen ja hyödyntämiseen.
5540: miseen. Hämeen läänin suurin ongelma on jo pit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5541: kään ollut se, että läänimme alueen teollisuustyö- taen,
5542: paikat ovat niillä toimialueilla, joilla on ollut jo
5543: pitempään huonot tulevaisuuden kehitysnäky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5544: mät. Valmistuneiden selvitysten mukaan teolli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
5545: suuden henkilökunnan määrän vähennys vuosina 26.98.43 (läänien kehittäminen) lisäykse-
5546: 1975-1984 sekä absoluuttisesti että henkilökun- nä 40 00 000 markkaa käytettäväksi valtio-
5547: nan määrällä mitattuna on ollut lääneistämme neuvoston määräämien erityisalueiden ja
5548: suurin juuri Hämeen läänissä, jopa Kymen lääniä- rakennemuutosvaikeuksissa olevien paik-
5549: kin suurempi. Koko maata heikommasta kehityk- kakuntien ongelmien lieventämiseksi.
5550: sestä huolimatta Hämeen lääni on edelleen maan
5551:
5552: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5553:
5554: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
5555: llkka Joenpalo Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
5556: 876 1987 vp.
5557:
5558: Raha-asia-aloite n:o 832
5559:
5560:
5561:
5562:
5563: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varuskunnan
5564: rakennustöihin Hattulassa ja Hämeenlinnassa
5565:
5566:
5567: Eduskunnalle
5568:
5569: Varuskunnan rakennustyöt Hattulassa ja Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5570: meenlinnassa ovat käynnissä ja niihin on osoitettu 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5571: hallituksen budjettiesityksessä yhteensä 9 milj. 27.27. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
5572: markkaa vuonna 1988. Tarve määrärahojen osalta varuskunnan rakennustöihin Hattulassa ja
5573: on vuosittain ollut n. 20 milj. mk. Puuttuva ra- Hämeenlinnassa sotilaskodin, rakennus-
5574: hoitus tulee ottaa varsinaiseen budjettiin eikä lisä- ten 1, 2 ja 10 sekä keskusvaraston perus-
5575: budjetteihin. Varuskunnan rakentamistarve on korjauksiin.
5576: kiistaton, siksi huonoon kuntoon juuri Etelä-Suo-
5577: men varuskuntamme on päästetty.
5578: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5579: taen,
5580:
5581: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5582:
5583: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5584: 1987 vp. 877
5585:
5586: Raha-asia-aloite n:o 833
5587:
5588:
5589:
5590:
5591: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Riihimäen varus-
5592: kunnan rakennusten peruskorjaukseen
5593:
5594:
5595: Eduskunnalle
5596:
5597: Riihimäellä toimiva varuskunta tarvitsee kiirei- lisää. Budjetista puuttuvat kokonaan ruokalan pe-
5598: sesti määrärahoja korjatakseen rakennuksensa n:ot ruskorjaus ja rakennuksien n:ot 23 ja 43 peruskor-
5599: 23 ja 43 sekä ruokalan samoin kuin ajoneuvohuol- jaukset.
5600: tolansa ja erityisajoneuvojen säilytystilan. Määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5601: rahan kokonaistarve vuonna 1987 on 4,0 milj. taen,
5602: mk. Etelä-Suomen varuskunnat ovat pahasti rap-
5603: piolla, koska työllisyyssyistä on varuskuntien pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5604: ruskorjauksen painopiste ollut juuri pohjoisessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5605: Nyt on yhdestoista hetki aloittaa etelässä toimi- 27.27. 74 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
5606: vien vanhojen varuskuntien saneeraus, jotta tilan- käytettäväksi ajoneuvohuoltolan, erityis-
5607: ne ei muodostuisi kestämättömäksi. ajoneuvojen säilytystzlan, rakennusten 23
5608: Budjetin aloitusmääräraha 2,2 milj. mk ei riitä, ja 43 sekä ruokalan peruskotjaukseen.
5609: vaan tarvitaan vähintään 4,0 miljoonaa markkaa
5610:
5611: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5612:
5613: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
5614: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
5615: 878 1987 vp.
5616:
5617: Raha-asia-aloite n:o 834
5618:
5619:
5620:
5621:
5622: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta varastorakennusten raken-
5623: tamiseen Tammelan aluevaraston C-alueella
5624:
5625:
5626: Eduskunnalle
5627:
5628: Tammelan aluevarastoalueella C on suunnitel- rusteet ovat välttämättömiä. Varastotilojen raken-
5629: mat rakentaa useita varastorakennuksia armeijan taminen on kuitenkin kiireellisin tehtävä.
5630: tarvikkeiden varastointia varten. Määrärahan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5631: hankkeen toteuttamiseen olisi pitänyt olla halli- taen,
5632: tuksen budjettiesityksessä. Armeijalla on parla-
5633: mentaarisen puolustuskomitean ehdotusten mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5634: kaan toteutettavana merkittäviä varustehankinto- 1988 tulo- j'a menoarvioon momentzlle
5635: ja yms., mutta niiden varastotilat pitää rakentaa 27.27.74 10 000 000 markkaa Tamme-
5636: ensimmäiseksi. Näillä hankkeilla paikattaisiin lan aluevaraston C-alueen varastoraken-
5637: mittavasti mm. idänkaupan alijäämäisyyttä. Va- nuksien rakentamista varten.
5638:
5639: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5640:
5641: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5642: 1987 vp. 879
5643:
5644: Raha-asia-aloite n:o 835
5645:
5646:
5647:
5648:
5649: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion ravitsemiskeskuksen
5650: siirtämiseksi Forssaan
5651:
5652:
5653: Eduskunnalle
5654:
5655: Valtioneuvoston joulukuussa 1984 hyväksymän budjettiesitys ei noudata valtiovarainministeriön
5656: valtion virastojen ja laitosten toimitiloja koskevan sijoittamistyöryhmän suositusta eikä siten vähen-
5657: periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministe- nä pääkaupunkiseudun erityisongelmia. Forssan
5658: riön asettama virastojen ja laitosten sijoittamistyö- kaupunki on omalta osaltaan tehnyt periaatepää-
5659: ryhmä on päätynyt esittämään pääkaupunkiseu- töksen Valtion ravitsemiskeskuksen mahdollisesta
5660: dun erityisongelmien toimenpideohjelman mu- sijoittamisesta kaupunkiin. Forssan kaupunki si-
5661: kaisesti mm. Valtion ravitsemiskeskuksen siir- jaitsee Etelä-Suomea ajatellen varsin keskeisellä
5662: tämistä muualle Suomeen pääkaupunkiseudun paikalla. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta väestöstä
5663: työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Valtion ravitse- on vajaan 200 km:n säteellä Forssasta.
5664: miskeskus hoitaa ja kehittää valtion ja valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5665: apuyhteisöjen työpaikka- ja oppilaitosruokailua taen,
5666: ylläpitämällä ruokaloita ja muita ruokailujärjeste-
5667: lyjä. Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarvion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5668: mukaan Valtion ravitsemiskeskuksen pääkonttori 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 28.94
5669: on tarkoitus sijoittaa pääkaupunkiseudun työssä- määrärahoihin 1 000 000 markkaa Valtion
5670: käyntialueelle. Tämä on vastoin valtiovarainmi- ravitsemiskeskuksen pääkonttorin siirtä-
5671: nisteriön asettaman sijoittamistyöryhmän kantaa, miseksi Forssaan.
5672: mitä pidämme valitettavana. Valtioneuvoston
5673:
5674: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5675:
5676: Sirkka-Liisa Anttila llkka Joenpalo
5677: Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
5678: 880 1987 vp.
5679:
5680: Raha-asia-aloite n:o 836
5681:
5682:
5683:
5684:
5685: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Viialan keskustan koulun
5686: rakennushankkeeseen
5687:
5688:
5689: Eduskunnalle
5690:
5691: Viialan kunnan merkittävin investointihanke ta valtionosuutta. Viialan kunnan olisi saatava
5692: lähivuosina on keskustan koulun saneeraus ja lisä- rakennusaikainen valtionosuus hankkeen toteut-
5693: rakennus, jonka kustannusarvio on 9,3 milj. mk. tamiseen, muuten kunta ei kykene hanketta to-
5694: Ensimmäisenä toteutetaan liikuntapaikkasuunni- teu~tamaan, koska se on sille taloudellisesti ylivoi-
5695: telmassa oleva liikuntasali, jonka kustannusarvio mamen.
5696: on 3 milj. mk ja valtionosuus 1,26 milj. mk. Toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5697: sena vaiheena vuosina 1989-1990 toteutetaan taen,
5698: koulun saneeraus, jonka kustannusarvio on 6,3
5699: milj. mk ja valtionosuus 2,5 milj. mk. Liikuntasa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5700: lin valtionosuus tulee veikkausvoittovaroista ja se 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5701: tulee rakennusaikana. Vuosina 1989-1990 toteu- 29.46.34 (valtionosuus peruskoulujen
5702: tettava koulun saneeraus tulisi pääsääntöjen mu- ja lukioiden perustamiskustannuksiin)
5703: kaan jälkirahoitteisena. Opetusministeriö määrit- 3 000 000 markkaa keskustan koulun pe-
5704: tää kuitenkin perusteet, joilla 3.-10. kantokyky- ruskorjaukseen Viialassa.
5705: luokan kunnille voidaan myöntää rakennusaikais-
5706:
5707: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5708:
5709: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
5710: 1987 vp. 881
5711:
5712: Raha-asia-aloite n:o 837
5713:
5714:
5715:
5716:
5717: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokiläänin lukion perusta-
5718: miseksi Jokioisiin
5719:
5720:
5721: Eduskunnalle
5722:
5723: Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ovat lukion työllisyydestään huolestuneille opetta-
5724: perustamassa omaa lukiota Jokioisten kuntaan. jille.
5725: Hämeen läänissä on 13 aloitusluokan vajaus lukio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5726: koulutuksessa verrattuna maan keskiarvoon. taen,
5727: Lukiopaikkojen tarpeellisuutta on selvitetty
5728: perusteellisesti, ja selvityksen mukaan selvä tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5729: on Jokioisilla. Forssaan perustettava lukion ilta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5730: linja on tarpeellinen ja turvaa Forssan seudun 29.46.34 2 000 000 markkaa jokiläänin
5731: iltaoppikoulutarpeen ja samalla antaa lisätyötä lukion perustamista varten jokioiszi'n.
5732:
5733: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5734:
5735: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5736:
5737:
5738:
5739:
5740: 10 270416F
5741: 882 1987 vp.
5742:
5743: Raha-asia-aloite n:o 838
5744:
5745:
5746:
5747:
5748: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
5749: laitoksen vanhan opistorakennuksen peruskorjaukseen
5750:
5751:
5752: Eduskunnalle
5753:
5754: Mustialan vanhan opistorakennuksen peruskor- distetty perustamis- ja esisuunnitelma on valmis-
5755: jaus on mukana ammattikasvarushallituksen lähi- tunut ammattikasvatushallituksessa. Perustamis-
5756: vuosien ohjelmassa. Alustavana korjaustöiden al- ja esisuunnitelmasta pyydetään rakennushallituk-
5757: kamisajankohtana on pidetty vuotta 1988. Toi- sen lausunto, jonka jälkeen se lähetetään opetus-
5758: vomme, ettei alkamisajankohta tuosta enää !yk- ministeriön vahvistettavaksi. Hankkeen yhdistetty
5759: kääntyisi, kun sitä on jo viime vuosien aikana vuo- perustamis- ja esisuunnitelma saadaan kuluvan
5760: si vuodelta valitettavasti lykätty. Mustialan maata- kevään aikana vahvistetuksi, ja kustannusarvioi-
5761: lousoppilaitos ja koko maamme maatalousopetus taan 3 miljoonan markan suuruinen peruskorjaus-
5762: täyttää vuonna 1990 kunniakkaat 150 vuotta. hanke valmistuu vuoden 1988 kuluessa.
5763: Mustialassa pidetään tuolloin valtakunnallisesti Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1988 ei
5764: merkittävät juhlat. Vanha opistorakennus on tär- ole kuitenkaan otettu määrärahaa Mustialan van-
5765: keä Mustialan ulkoinen symboli, joten olisi tär- han opistorakennuksen peruskorjaukseen, mikä
5766: keätä, että se tuolloin olisi edustavassa kunnossa. olisi ollut välttämätöntä. Näinkö vähän edellisen
5767: Opistorakennusta käytetään opetukseen täysite- hallituksen sitoumukset sitovat uuden hallituksen
5768: hoisesti ja sen kunto kaipaa todella tällä hetkellä toimintaa?
5769: peruskorjausta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5770: Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee on esittänyt taen,
5771: vastauksessaan suulliseen kysymykseen Mustialan
5772: maatalousoppilaitoksen vanhan opistorakennuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5773: sen peruskorjaamisesta 12.2.1987 seuraavaa: Mus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5774: tialan maatalousoppilaitoksen vanha opistoraken- 29.60.74 3 000 000 markkaa Mustialan
5775: nus kuuluu rakennushallituksen alaisen piirira- maatalousoppilaitoksen vanhan opistora-
5776: kennustoimiston korjaushuoltoon. Puheena ole- kennuksen peruskorjausta varten.
5777: van opistorakennuksen peruskorjaushankkeen yh-
5778:
5779: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5780:
5781: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5782: 1987 vp. 883
5783:
5784: Raha-asia-aloite n:o 839
5785:
5786:
5787:
5788:
5789: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
5790: laitoksen uuden opistorakennuksen peruskorjaukseen
5791:
5792:
5793: Eduskunnalle
5794:
5795: Mustialan uusi opistorakennus on 25 vuotta myös kouluterveydenhoitaja. Oppilaitoksella et
5796: vanha. Siinä sijaitsee mm. oppilasasuntola, luok- ole kunnollisia arkistotiloja, mikä puute myös
5797: kahuoneita sekä koulun toimistotilat ja opetta- korjaantuisi tilajärjestelyiden myötä. Tämän
5798: jainhuone. Koko 25 vuoden aikana rakennukselle hankkeen toteuttamisen edellytyksenä ovat lii-
5799: ei ole tehty mitään lukuun ottamatta pieniä vält- kuntatilojen rakentamisen yhteydessä rakennetta-
5800: tämättömiä korjaustöitä. Ajan hammas on purrut vat oppilasasuntotilat. Hankkeen suunnittelun
5801: erityisesti rakennuksen vesi- ja lämpöjohtoihin, jatkamiseksi tarvitaan kuitenkin määrärahaa vuo-
5802: jotka vuotavat vähän väliä ja joita ei enää kaikilta den 1988 tulo- ja menoarvioon.
5803: osin saada korjaamallakaan kuntoon. Tämän joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5804: dosta on jouduttu sulkemaan pois käytöstä mm. taen,
5805: suihkuja ja pesualtaita. Uudesta opistorakennuk-
5806: sesta on laadittu ns. Puronlahden suunnitelma. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5807: Suunnitelman mukaan asuntolaosan ensimmäi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5808: nen kerros muutettaisiin toimistotiloiksi. Näin 29.60.74 500000 markkaa Mustialan
5809: opettajat saisivat omat työtilansa, apulaisrehtori ja maatalousoppilaitoksen uuden opistora-
5810: rehtori pääsisivät yhteisestä huoneesta omiin huo- kennuksen peruskorjaussuunnitelmien
5811: neisiinsa ja oppilaanohjaaja saisi huoneen kuten laatimista varten.
5812:
5813: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5814:
5815: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5816: 884 1987 vp.
5817:
5818: Raha-asia-aloite n:o 840
5819:
5820:
5821:
5822:
5823: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
5824: laitoksen liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden
5825: rakentamiseen
5826:
5827: Eduskunnalle
5828:
5829: Keskiasteen uudistus toi mukanaan liikunta- n. 45 kpl. Mustialassa ei ole myöskään osoittaa
5830: tunnit maatalousoppilaitoksen opetussuunnitel- kurssilaisille asuntoja, mikäli erikoiskursseja talvi-
5831: maan. Sisäliikuntatiloja tarvitaan Mustialan maa- kautena järjestetään. Lisäluokan tarve aiheutuu
5832: talousoppilaitoksessa lähes 30 t viikossa. Aikai- mm. erikoiskurssien järjestämistarpeesta. Mustia-
5833: semmin on käytetty hyväksi Tammelan kunnan lasta puuttuu edelleen niin ikään kielistudio, joka
5834: liikuntatiloja, mutta kunnan yläasteen uusi lii- voitaisiin sijoittaa liikuntatilojen yhteyteen.
5835: kuntasali on nykyisin niin täynnä yläasteen omien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5836: tarpeiden vuoksi, että Mustialan maatalousoppi- taen,
5837: laitos ei ole sinne saanut yhtään ainoaa vuoroa
5838: päivällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5839: Näin ollen Mustialan maatalousoppilaitoksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5840: yhteyteen tulisi rakentaa liikuntasali, lisää oppi- 29. 60. 74 1 000 000 markkaa Mustialan
5841: lasasuntoja sekä vähintään kaksi luokkahuonetta. maatalousoppzlaitoksen liikuntatzlojen,
5842: Oppilasasuntoja tarvitaan lisää, koska niitä jatkos- oppzlasasuntolan ja kahden luokkahuo-
5843: sa häviää ruokalarakennuksen peruskorjauksen ja neen rakentamissuunnittelua varten.
5844: uuden opistorakennuksen peruskorjauksen myötä
5845:
5846: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5847:
5848: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5849: 1987 vp. 885
5850:
5851: Raha-asia-aloite n:o 841
5852:
5853:
5854:
5855:
5856: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
5857: laitoksen sikalan peruskorjaukseen
5858:
5859:
5860: Eduskunnalle
5861:
5862: Mustialassa toimii maamme ainoa sikalanhoita- jolloin säiliötä tyhjennettäessä on vaarana myrkyl-
5863: jan erikoistumislinja. Vastaavia sisäoppilaitoksia listen kaasujen joutuminen sikalaan. Rakennuk-
5864: ei Euroopassakaan liene kuin yksi ja ainoa Mus- sen oma ilmastointi ei riitä vaan joudutaan käyttä-
5865: tialan lisäksi. Sikatalouden osuus maatalouden mään lisäpuhaltimia. Sikojen juomavesijärjestel-
5866: kokonaistuotosta on koko maassamme 18,8% ja mä puuttuu kokonaan. Sikojen lastaus ja karan-
5867: kotieläintalouden tuotannosta n. 27 %. Mustiala teenitilat puuttuvat kokonaan. Rehukeskus sijait-
5868: toimii alueella, jossa vastaavat luvut ovat 19,2 % see kaukana. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat
5869: ja 32,5 % eli sikataloudella on varsin keskei- puutteelliset. Oppilaiden sosiaalitilat puuttuvat
5870: nen asema. Sikalanhoitajalinjalta valmistuvilla ei kokonaan, jolloin työvaatteita joudutaan säilyttä-
5871: ole työllisyysongelmia. Ammattitaitoisista sika- mään oppilasasuntolassa, mistä aiheutuu erittäin
5872: lanhoitajista on jatkuvasti pulaa, vaikka heidän runsaasti mm. hajuhaittaa. Sikalassa ei ole havain-
5873: palkkatasonsakin on karjatalousalan kärkipäästä. to-opetustiloja. Lietelantala joudutaan 2-3 vuo-
5874: Vanhanaikaiseksi käynyt opetussikala Mustialassa den välein tyhjentärnään siten, että yksi lantalan
5875: vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden haluun ha- seinä puretaan ja syntyneestä aukosta pienellä
5876: keutua sikalanhoitajalinjalle. Tästä on selkeää pyöräkuormaajalla ajetaan lanta pois. Tyhjennyk-
5877: näyttöä viime vuosilta. Samoin on ollut vaikeuksia sen jälkeen purettu seinä rakennetaan uudestaan
5878: täyttää mm. karjatalousopettajan virkaa, koska ja pois kuljetettu penger tuodaan takaisin seinus-
5879: opetusolosuhteet ovat niin kehnot sikalanhoitaja- talle. Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta lie-
5880: linjalla. tettä pääsee enemmän tai vähemmän valumaan
5881: Sikalarakennuksen pahimpia epäkohtia ovat: vesistöön. Sikalan peruskorjausta puoltavat näin
5882: Porsitus ja lihotussiat joutuvat osittain olemaan ollen opetukselliset, taloudelliset ja työturvalli-
5883: samalla osastolla, jolloin yhdenmukaisen ruokin- suuteen ja eläinten viihtyvyyteen liittyvät tekijät
5884: nan, ilmastoinnin ja lannanpoiston järjestäminen mutta myöskin ympäristönsuojelulliset näkökoh-
5885: on mahdotonta. Karsinoita ei voida muunnella dat. Edellä kuvailemamme esimerkki lienee lajis-
5886: tarpeiden mukaan, mikä johtaa epäasiallisiin kar- saan pohjanoteeraus nykyisten opetustilojen tasos-
5887: sinaratkaisuihin. Karsinoiden lattioiden klinkkeri- ta samoin kuin suunnittelun todella mittavasta
5888: laatoitukset ovat erittäin liukkaana lattiaratkaisu- epäonnistumisesta.
5889: na aiheuttaneet runsaasti emakoiden ja porsaiden Hämeen läänin maatalouskeskus laatii paraikaa
5890: jalka- ja nivelsairauksia. Porsituskarsinoiden il- suunnitelmia ja ne valmistuvat kevättalvella 1988.
5891: manvaihto on suunniteltu väärin, mikä on johta- Hanke on tarkoitus toteuttaa kesällä 1988: Rahoi-
5892: nut emakoiden toistuviin utaresairauksiin. Karsi- tus puuttuu budjetista.
5893: noita on vaikea puhdistaa, koska enin osa niistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5894: on kiinteitä. Joutilasosastolla lantajärjestelmä on taen,
5895: suunniteltu lietelantajärjestelmäksi. Käytännössä
5896: lanta on lähinnä kuivaa lantaa, jonka käsittely lie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5897: telantakourun kautta lietesäiliöön on hankalaa, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5898: jopa vaarallista. Kuivalannan käsittelykoneet ovat 29. 60. 74 2 000 000 markkaa Mustialan
5899: vanhanaikaiset. Ilmastoinnin säätömahdollisuu- maatalousoppilaitoksen koulutilan sikalan
5900: det ovat olemattomat. Lietesäiliö on sikalan alla, peruskofjausta varten.
5901:
5902: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5903:
5904: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5905: 886 1987 vp.
5906:
5907: Raha-asia-aloite n:o 842
5908:
5909:
5910:
5911:
5912: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Evon metsäoppilaitoksen
5913: peruskorjaukseen ja lisärakennuksen rakentamiseen
5914:
5915:
5916: Eduskunnalle
5917:
5918: Evon metsäoppilaitos on pitkään odottanut lai- työkoulun ja Evon metsäopiston yhdistäminen
5919: toksen nykyisten rakennusten peruskorjausta ja li- Evon metsäoppilaitokseksi ei tuo yhtään lisäre-
5920: särakennusta, joiden yhteiskustannusarvio on sursseja.
5921: 13,2 milj. markkaa. Vuoden 1988 budjettiin tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5922: saada aloitusmäärärahaa 2 milj. markkaa. taen,
5923: Tämän vuoden budjetissa on momentilla
5924: 29.60. 74 (talonrakennukset) 1 miljoonan markan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5925: suunnittelumääräraha, jota käytetään Evon met- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5926: säoppilaitoksen suunnitteluun. Siksi vuonna 1988 29.60. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5927: tarvitaan rahaa suunnittelun loppuun viemiseen Evan metsäoppilaitoksen rakennushank-
5928: ja rakennushankkeen aloittamiseen. Evon metsä- keiden suunnitteluun.
5929:
5930: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5931:
5932: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
5933: 1987 vp. 887
5934:
5935: Raha-asia-aloite n:o 843
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaoppilai-
5941: toksen ja Lepaan emäntäkoulun rakennushankkeiden toteut-
5942: tamiseen
5943:
5944: Eduskunnalle
5945:
5946: Lepaan puutarhaoppilaitos on usean vuoden Uudistettuun koulutukseen siirrytään kokonai-
5947: ajan odottanut lisärakennuksiensa toteutumista. suudessaan tällä vuosikymmenellä, ja se on mah-
5948: Työryhmä on 30. 5.1984 luovuttanut Lepaan dollista ainoastaan sillä edellytyksellä, että käytet-
5949: puutarhaoppilaitoksen ja kotitalousoppilaitoksen tävissä ovat laajennetut opetus- ja asuntolatilat.
5950: rakentamishankkeiden perustamissuunnitelmat Nykyinen opistorakennus on vuodelta 1934, ja se
5951: ammattikasvatushallitukselle. Valtion rakennus- jää edelleen peruskunnostettuna käyttöön.
5952: asiain neuvottelukunta on hyväksynyt suunni- Lepaan kotitalousoppilaitoksen rakentamistarve
5953: telmat 8.12.1986, ja opetusministeriö hyväksyi on samalla tavalla kiireellinen kuin puutarhaoppi-
5954: puutarhaoppilaitoksen perustamissuunnitelman laitoksenkin. Koulut sijaitsevat toistensa välittö-
5955: 5.1.1987. Puutarhaoppilaitoksen esisuunnitelma mässä läheisyydessä ja niille on suunniteltu monia
5956: valmistui maaliskuussa tänä vuonna ja kotitalous- yhteisiä tiloja. Rakennushankkeiden samanaikai-
5957: oppilaitoksen perustamissuunnitelma toukokuus- nen suunnittelu ja rakentaminen on siten välttä-
5958: sa tänä vuonna. 16.6.1987 ammattikasvatushalli- mätöntä niin toiminnan kuin kustannussäästöjen-
5959: tus on esittänyt opetusministeriölle, että se hyväk- kin kannalta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
5960: syisi esisuunnitelman ja antaisi rakennushallituk- on 27,5 milj. mk Lepaan puutarhaoppilaitoksen
5961: selle suunnittelukehoituksen. osalta, 15,5 milj. mk Lepaan emäntäkoulun osalta
5962: Koulunuudistus lisää huomattavasti Lepaan op- ja 2 milj. mk Lepaan koulutilan osalta.
5963: pilasmääriä lähinnä siksi, että opiskeluaika pite- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5964: nee. Puutarhatalouden opistoasteen osalta syynä taen,
5965: on myös se, että hortonomien tarve edellyttää ny-
5966: kyistä olennaisesti suurempia valmistumismääriä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5967: Lepaassa on nykyisin jo suunnitelmien mukaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5968: myös tulevaisuudessa maan ainoa suomenkielinen 29.60.74 3 000000 markkaa Lepaan
5969: oppilaitos, jossa annetaan puutarha-alan opistoas- puutarhaoppilaitoksen ja Lepaan kotita-
5970: teista koulutusta ja josta valmistuvat maan puu- lousoppilaitoksen rakentamishankkeiden
5971: tarha-alan opettajat. Koko puutarha-alan kehityk- aloittamista varten.
5972: sen kannalta on välttämätöntä, että opistoasteista
5973: koulutusta päästään jatkamaan nykyistä laajempa-
5974: na ja tehokkaampana.
5975:
5976: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5977:
5978: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
5979: 888 1987 vp.
5980:
5981: Raha-asia-aloite n:o 844
5982:
5983:
5984:
5985:
5986: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Etelä-Hämeen
5987: musiikkioppilaitosten saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden
5988: piiriin
5989:
5990: Eduskunnalle
5991:
5992: Maassamme musiikinopetus lähti 1970-luvun Tämän eriarvoisuuden poistamiseksi ja suuren
5993: alussa myönteisesti toteutumaan säädettyjen la- opetustarpeen tyydyttämiseksi valtion tulee kiirei-
5994: kien tukemana. Musiikkioppilaitokset ovat viime sesti omalta osaltaan löytää resursseja voimakkaas-
5995: vuosina runsaasti lisääntyneet ja ne ovat sijoitru- ti virinneen arvokkaan kulttuuriharrastuksen laa-
5996: neet maan eri osiin mukaan luettuina myöskin jentamiseksi. Siksi valtioneuvoston tuleekin antaa
5997: kiitettävästi haja-asutusalueet. Musiikinopetus on eduskunnalle esitys musiikkioppilaitosten saatta-
5998: suosittua ja pyrkijöitä on huomattavasti enemmän misesta lakisääteisen valtionosuuden piiriin.
5999: kuin oppilaitoksiin voidaan ottaa. Kunnalliset Forssan kaupunki on yhteistyössä ympäristö-
6000: musiikkioppilaitokset rikastuttavat alueellista kuntien kanssa perustanut Forssan musiikkikou-
6001: kulttuuritoimintaa ja antavat nuorille harrastus- lun, joka on jo useana vuonna anonut mahdolli-
6002: mahdollisuuksia sekä toimivat verkostona, josta suutta päästä lakisääteiseksi musiikkioppilaitok-
6003: nuoret lahjakkuudet opastetaan eteenpäin musii- seksi. Etelä-Hämeessä ovat lisäksi Janakkalan mu-
6004: kin saralla. Toiminnan edelleen kehittämisessä on siikkikoulu ja Riihimäen musiikkiopisto, jotka
6005: ongelmana kuitenkin varojen puute, koska vain ovat saaneet harkinnanvaraista valtionapua, mut-
6006: osa kouluista on lakisääteisen valtionavun piirissä. ta eivät lakisääteistä. Kaikkien näiden osalta on
6007: Musiikkikoulujen ja -opistojen harkinnanvarainen määrätietoisesti pyritty lakisääteisen valtionavun
6008: valtionapu on vai 7-30%. Samanaikaisesti meil- piiriin, mutta toistaiseksi turhaan.
6009: lä valtion budjetin kautta tuetaan kansalais- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6010: työväenopistojen toimintaa 70 % :n valtionavulla. taen,
6011: Kansalais- ja työväenopistojen valtionapuun tulee
6012: syrjäisillä alueilla vielä 15 % :n syrjäseutulisä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6013: tällöin valtion tuki onkin jo 85 % kansalais- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6014: työväenopistojen toiminnalle. Samanaikaisesti 29.90.54 lisäyksent'i 5 000 000 markkaa
6015: meillä on 41lakisääteistä ja 52 harkinnanvaraista Forssan musiikkikoulun, Janakkalan mu-
6016: valtionapua nauttivaa musiikkioppilaitosta ja suu- siikkikoulun ja Riihimäen musiikkiopis-
6017: rin osa on kokonaan valtionosuusjärjestelmän ul- ton saamiseksi lakisääteisen valtionosuu-
6018: kopuolella olevia oppilaitoksia. den pit'rti'n 1.1.1988 alkaen.
6019:
6020: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6021:
6022: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6023: 1987 vp. 889
6024:
6025: Raha-asia-aloite n:o 845
6026:
6027:
6028:
6029:
6030: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan ratsastajat ry:lle talli-
6031: rakennuksen rakentamiseen
6032:
6033:
6034: Eduskunnalle
6035:
6036: Arpajaislain mukaisesti veikkauksen ja raha- da uusi talli ratsuhevosille. Ottaen huomioon
6037: arpajaisten voittovaroja käytetään mm. urheilun Forssan ratsastajien suuren lukumäärän ja heidän
6038: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Momentin innostuksensa harrastukseensa tulee valtion olla
6039: määräraha käytetään liikuntalakiin ja urheiluopis- tukemassa tätä hanketta liikuntalain perusteiden
6040: tojen valtionavusta annettuun lakiin perustuvia mukaisesti.
6041: valtionosuuksia, -avustuksia ja halpakorkoisia lai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6042: noja sekä muita urheilun ja liikuntakasvatustyön taen,
6043: tukemiseksi myönnettäviä valtion avustuksia ja
6044: apurahoja varten. Forssan ratsastajat ry. ylläpitää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6045: Forssan Kaukijärvellä käytöstä poistetussa vanhas- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6046: sa navetassa ratsastustallia, joka toimii pääosin 29.91.50 1 000 000 markkaa käytettäväk-
6047: innokkaiden ratsastajien hoitamana ja ylläpitä- si Forssan ratsastajat ry:n tallihankkeen
6048: mänä. Käytöstä poistettu navetta on kuitenkin toteuttamiseen.
6049: niin huonokuntoinen, että on välttämätöntä saa-
6050:
6051: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6052:
6053: Sirkka-Liisa Anttila
6054: 890 1987 vp.
6055:
6056: Raha-asia-aloite n:o 846
6057:
6058:
6059:
6060:
6061: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen
6062: perustamiskustannuksiin
6063:
6064:
6065: Eduskunnalle
6066:
6067: Nuorisotilojen hankkimiseen ja rakentamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6068: ei ole lakisääteistä velvollisuutta, vaan kyseessä on taen,
6069: kuntatasolla vapaaehtoinen toiminta, jota valtion-
6070: hallinnossa harkinnanvaraisesti tuetaan. Hallitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6071: esittää budjetissaan vuodelle 1988 valtionavustuk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
6072: sina kuntien nuorisotilojen perustamiskustannuk- 29.91.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6073: siin 4 milj. mk. Tämä määräraha on aivan liian käytettäväksi valtionavustuksina kuntien
6074: pieni todelliseen tarpeeseen nähden. Hämeen lää- nuorisotilojen perustamiskustannuksiin ja
6075: nissä määrärahojen niukkuus on ollut tosiasia jo erityisesti valtionavustuksena Someron
6076: useana vuonna. Someron kunta on rakentamassa kunnan nuorisottfan rakentamiseen.
6077: nuorisotilaa, johon Hämeen läänin nuorisolauta-
6078: kunta on myöntänyt valtionosuutta, joka jakau-
6079: tuu kahdelle eri vuodelle.
6080:
6081: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6082:
6083: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6084: 1987 vp. 891
6085:
6086: Raha-asia-aloite n:o 847
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kataloisten nuorisoseuran-
6092: talon peruskorjaukseen Lammilla
6093:
6094:
6095: Eduskunnalle
6096:
6097: Kataloisten nuorisoseurantalo Lammilla on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6098: ruskorjauksen tarpeessa. Talo on kyläläisten ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6099: Lammin asukkaiden käytössä. Nuorisoseurantalon 29.99.51 100000 markkaa Kataloisten
6100: peruskorjaussuunnitelmat ovat kiinni rahoitukses- nuorisoseurantalon peruskorjausta varten
6101: ta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan kyläläisten Lammzfla.
6102: taikootyön lisäksi 100 000 markkaa ensi vuoden
6103: tulo- ja menoarvioon.
6104: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6105: taen,
6106:
6107: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6108:
6109: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6110: 892 1987 vp.
6111:
6112: Raha-asia-aloite n:o 848
6113:
6114:
6115:
6116:
6117: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Lammin maamies-
6118: seurantalon peruskorjausta varten
6119:
6120:
6121: Eduskunnalle
6122:
6123: Pohjois-Lammin maamiesseurantalo on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6124: korjauksen tarpeessa. Talon peruskorjaaminen ei 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6125: ole mahdollista ilman valtion ja kunnan rahallista 29.99.51 100000 markkaa Pohjois-Lam-
6126: tukea. Pelkkä taikootyö ei riitä. min maamiesseurantalon peruskorjausta
6127: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- varten.
6128: taen,
6129:
6130: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6131:
6132: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6133: 1987 vp. 893
6134:
6135: Raha-asia-aloite n:o 849
6136:
6137:
6138:
6139:
6140: Anttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maataloussih-
6141: teerien palkkausten valtionapuun
6142:
6143:
6144: Eduskunnalle
6145:
6146: Eduskunta on viimeisten neljän vuoden aikana Maassamme on kuitenkin tällä hetkellä yli 20 sel-
6147: jatkuvasti lainsäädännöllä lisännyt huomattavasti laista kuntaa, joissa ei ole vielä valtionapuun oi-
6148: maatalouden ohjaamista ja tasapainottamista. On keuttavana palkattua maataloussihteeriä. Näin ol-
6149: luotu tiukka tuotannonohjausjärjestelmä, erilai- len ensi vuonna tarvitaan vähintään 10 uutta maa-
6150: set tuotannontasapainottamisjärjestelmät ja erilai- taloussihteerin virkaa valtionavun piiriin. Hä-
6151: set lainoitus- ja avustusjärjestelmät, joiden kaik- meen läänissä mm. Kalvolan kunta on jo vuosia
6152: kien täytäntöönpanoon liittyvä valmistelutyö ja sitten perustanut maataloussihteerin viran saa-
6153: lausunnonanto tehdään kunnan maatalouslauta- matta siihen valtionapua.
6154: kunnassa maataloussihteerin toimesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6155: Someron kunta on peltopinta-alalla mitattuna taen,
6156: Suomen suurin maatalouskunta. Someron kun-
6157: nan maataloussihteerin viran haltija on vaihtunut että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6158: viimeisten kolmen vuoden aikana erittäin useasti, den 1988 tulo- ja menoarvioon momen-
6159: mikä johtuu maataloussihteerin kohtuuttomasta tin 30.08.30 alamomentille 1 lisäyksenä
6160: työtaakasta. Someron kunta on päättänyt perustaa 340 000 markkaa viiden uuden maatalous-
6161: toisen maataloussihteerin viran ja anoo viran saa- sihteerin palkkausmenojen hyväksymisek-
6162: mista valtionosuuteen oikeuttavaksi. Hallitus esit- si valtionavun piiriin ja että yksi näistä
6163: tää budjetissaan valtionapua maataloussihteerien viroista osoitettaiszi"n Someron kuntaan ja
6164: palkkaukseen lisättäväksi niin, että ensi vuonna toinen KalvoJan kuntaan.
6165: saadaan palkata viisi uutta maataloussihteeriä.
6166:
6167: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6168:
6169: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
6170: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
6171: 894 1987 vp.
6172:
6173: Raha-asia-aloite n:o 850
6174:
6175:
6176:
6177:
6178: Anttila ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta Valtion
6179: maitotalouden tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi
6180:
6181:
6182: Eduskunnalle
6183:
6184: Jokioisilla toimiva Valtion maitotalouden tutki- ja yksi laborantti. Edelleen maidon ja maitoval-
6185: muslaitos on laatinut suunnitelman toimintansa misteiden tuotekehittelytoiminnan aloittamista
6186: laajentamisesta ja kehittämisestä. Tarkoituksena varten tarvitaan yksi tutkija, yksi mestari ja yksi la-
6187: on laajentaa laitoksen toiminta-aluetta kattamaan borantti. Samoin kananmunien ja kananmunaval-
6188: rajoitetusti myöskin kananmuniin ja lihaan liitty- misteiden tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan
6189: vän teknologisen tutkimuksen tuotekehittely. tarvitaan yksi tutkija, yksi elintarviketeknikko ja
6190: Edelleen eri maitovalmisteisiin kohdistuvan pe- yksi laborantti.
6191: rus- ja sovelletun tutkimuksen lisäksi laitoksessa Lihan ja lihavalmisteiden tutkimus- ja tuoteke-
6192: pitäisi suorittaa myös tuotekehittelyä palvelevaa hittelytoiminnan ensisijainen tarkoitus olisi laa-
6193: teknologista tutkimustoimintaa, jonka tarkoituk- jentaa laitoksen toimialaa siten, että laitoksen
6194: sena olisi pyrkiä löytämään maidolle ja sen eri ai- tuotekehittelytoiminnassa voitaisiin tehokkaasti
6195: nesosille uusia käyttömuotoja sekä kehittää uusia hyödyntää eri animaalisten peruselintarvikkei-
6196: maitovalmisteita. Esitetyn kaltaisen tuotekehitte- den yhdistämismahdollisuuksia elintarvikkeissa.
6197: lytoiminnan tulisi palvella paitsi meijeriteollisuut- Lihaan ja lihavalmisteisiin kohdistuvan tutkimus-
6198: ta myös muuta elintarveketeollisuutta samoin ja tuotekehittelytoiminnan aloittaminen edellyt-
6199: kuin elintarviketeollisuuden koneita valmistavaa tää, että suunnittelukaudella perustettaisiin tutki-
6200: metalliteollisuutta. Silloin kun kysymyksessä olisi jaryhmä, jonka kokoonpano olisi yksi tutkija, yksi
6201: teollisuuden toimeksianto, tuotekehittelytoimin- elintarviketeknikko ja yksi laborantti.
6202: ta olisi maksullista palvelutoimintaa. Kokonaisuudessaan edellä esitetyn toimin-
6203: Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksessa on nan laajentamiskustannukset olisivat vuositasolla
6204: viisi akateemista tutkijaa, joiden päävastuualueet n. 2 000 000 mk, josta palkkauksia 920 000 mk,
6205: ovat voi, maitorasva, juusto ja valkuaistutkimuk- tarvikekustannuksia 500 000 mk ja laitekustan-
6206: set, maidon laatuun liittyvät tutkimukset sekä ra- nuksia 500 000 mk. Hallitus suunnittelee budje-
6207: vitsemustutkimukset. Laitoksen toimialue on tällä tin perustelujen mukaan tutkimuslaitoksen siinä-
6208: hetkellä huomattavasti suppeampi kuin mitä lai- mistä MTTK:n alaisuuteen. Se ei lisää resursseja
6209: toksesta annettu laki edellyttää. vaan byrokratiaa.
6210: Sellaiset tutkimuskohteet kuin maitojauhe, jää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6211: telö, maitosokeri, hapanmaitovalmisteet ja eri- taen,
6212: koistuotteet, sekä maidon aineosien käyttö muissa
6213: elintarvikkeissa ovat jääneet lähdes täydellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6214: tutkimustoiminnan ulkopuolelle resurssien puut- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6215: teessa. Laitoksen toiminnan pitäminen nykyaikai- 30.16. 01 lisäyksenä 920 000 markkaa, mo-
6216: sella tasolla edellyttää, että tutkimustoimintaa ke- mentille 30.16.29 lisäyksenä 500000
6217: hitetään parantamalla tutkimuksen suorittamis- markkaa sekä momentille 30.16. 70 lisäyk-
6218: mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti, senä 500 000 markkaa valtion maitotalou-
6219: että tutkimushenkilöstön määrää lisätään. Siksi den tutkimuslaitoksen toiminnan kehittä-
6220: tarvitaan maitovalmisteiden perus- ja sovellettuun miseksi laadittujen suunnitelmien toteut-
6221: tutkimukseen yksi tutkija, yksi laboratoriomestari tamista varten.
6222:
6223: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6224:
6225: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
6226: 1987 vp. 895
6227:
6228: Raha-asia-aloite n:o 851
6229:
6230:
6231:
6232:
6233: Anttila ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta Valtion he-
6234: vosjalostuslaitokselle hevossairaalan toiminnan käynnistäiDiseksi
6235: tarvittavien virkojen perustamiseen
6236:
6237: Eduskunnalle
6238:
6239: Valtion hevosjalostuslaitos on esittänyt maatila- Edelleen hevossairaalan käyttömenoihin tulee va-
6240: hallitukselle tarkennuksia hevosjalostuslaitoksen rata lääke- ym. tarvikkeisiin ensi vuonna 200 000
6241: vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon. Hevosjalostus- markkaa. Samoin rakennusprojektin valmistuttua
6242: laitoksen tallien uudisrakennus- ja peruskorjaus- tarvitaan 60 000 markan määräraha uusien raken-
6243: töiden toinen rakennusvaihe valmismukin nykyis- nusalueiden nurmetukseen ja taimimateriaalin
6244: ten urakka-aikataulujen mukaan jo 30.6.1988 hankintaan.
6245: mennessä. Ensimmäisen rakennusvaiheen työt Valtion hevosjalostuslaitos on talousarvioehdo-
6246: valmistuvat lopullisesti kuluvan kesän aikana. Ra- tuksessaan vuodelle 1988 esittänyt myös uusien ti-
6247: kennusprojektin viivästymisen johdosta ajateltiin lojen käynnistymistä varten tallimestarin toimen,
6248: toisen vaiheen valmistuvan vasta vuonna 1989, valmentaja-tallimestarin toimen, tutkimusagrolo-
6249: mutta toisen vaiheen urakoitsijan aloitettua työt gin ja tutkimusmestarin sekä siivoojan ja laborato-
6250: on ilmennyt, että aikataulu on arvioitua nopeam- riomestarin ja amanuenssin toimien perustamista.
6251: pi. Tämän vuoksi joudutaan Valtion hevosjalos- Hallituksen budjettiesityksessä laitos saa ainoas-
6252: tuslaitoksen vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- taan kengitysseppä-tallimestarin anomastaan kah-
6253: tystä muuttamaan, jotta uuden hevossairaalan deksasta uudesta virasta.
6254: valmistumisen jälkeen tämä hevossairaala saadaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6255: myös käyttöön. Ensimmäisenä tarvitaan lisähenki- taen,
6256: lökuntaa seuraavasti: lämpökeskuksen päivystyk-
6257: sien varallaolon järjestämiseksi tarvitaan työsopi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6258: mussuhteinen laitosmiehen toimi, jonka palkka- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6259: kustannus on 65 000 markkaa, hevossairaalan toi- 30.17. 01 lisäyksenä 700 000 markkaa käy-
6260: minnan käynnistäiDiseksi tarvitaan 1. 7.1988 lu- tettäväksi Valtion hevosjalostuslaitoksen
6261: kien erikoiseläinlääkärin virka (A 25 palkkaluok- uuden hevossairaalan ja uusien tallittlojen
6262: ka) ja kaksi eläintenhoitajaa (A 9 palkkaluokka). käyttöönoton edellyttämien seuraavien
6263: Hevossairaala antaa hevosille erikoissairaanhoitoa, uusien virkojen perustamiseen: erikois-
6264: tekee sairauksia ehkäisevää ja hevossairauksiin ja eläinlääkäri, kaksi eläintenhoitajaa, laitos-
6265: hevosten käyttöön ja kasvatukseen liittyvää eläin- miehen toimi, tallimestarin toimi, val-
6266: lääketieteellistä tutkimusta sekä toimii eläinlääke- mentaja-tallimestarin toimi, tutkimus-
6267: tieteen opiskelijoiden erikoistumispaikkana. Lai- agrologi, tutkimusmestari, siivooja, labo-
6268: toksen omien hevosten lisäksi ovat palvelut vierai- ratoriomestari ja amanuenssi, sekä mo-
6269: den käytettävissä, joten toiminnasta kertyy myös menttlle 30.17.29 lisäyksenä 200 000
6270: tuloja. Sairaalan on tarkoitus toimia päivystysperi- markkaa hevossairaalan lääke- ja sairaala-
6271: aatteella, jotta siitä olisi kaikki mahdollinen hyöty tarvikkeita varten.
6272: laitokselle sekä yksityisille hevosenkasvattajille.
6273:
6274: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6275:
6276: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
6277: 896 1987 vp.
6278:
6279: Raha-asia-aloite n:o 852
6280:
6281:
6282:
6283:
6284: Anttila ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta Valtion hevosja-
6285: lostuslaitokselle hevossairaalan laite- ja kalustohankintoja varten
6286:
6287:
6288: Eduskunnalle
6289:
6290: Valtion hevosjalostuslaitos on esittänyt maatila- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6291: hallitukselle tarkennuksia vuoden 1988 tulo- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
6292: menoarvioon sen jälkeen, kun on selvinnyt, että 30.17. 70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6293: hevossairaala, jonka alunperin piti valmistua uuden hevossairaalan käynnistämisen
6294: vuonna 1989, valmismukin 30.6.1988 mennessä. edellyttämiä kalusto- ja laitehankintoja
6295: Jotta uusi hevossairaala voitaisiin ottaa käyttöön, varten.
6296: sen käynnistäminen edellyttää erilaista laite- ja vä-
6297: lineistöhankintaa yhteensä 1 milj. mk:n edestä.
6298: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6299: taen,
6300:
6301: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6302:
6303: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
6304: Arto Lapiolahti Dkka Joenpalo
6305: 1987 vp. 897
6306:
6307: Raha-asia-aloite n:o 853
6308:
6309:
6310:
6311:
6312: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli-
6313: jöiden tukemiseen
6314:
6315:
6316: Eduskunnalle
6317:
6318: Nuorten viljelijöiden tukemiseen myönnettävä markkaa. Hallituksen budjettiehdotuksessa esite-
6319: määräraha saadaan käyttää nuorille viljelijöille ti- tään 135 000 mk nuorten viljelijöiden tukemi-
6320: lanpidon aloittamisen yhteydessä maksettaviin seen, mikä määräraha ei riittäisi kattamaan kaik-
6321: käynnistysavustuksiin valtioneuvoston tarkemmin kia kuluvankaan vuoden hyväksyttyjä hakemuksia.
6322: määräämin perustein. Nuorten viljelijöiden start- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6323: tirahajärjestelmä tulee lakisääteistää ja momentil- taen,
6324: la tulee myöntää riittävästi rahoitusta, jotta kaikki
6325: starttirahaan oikeutetut ja sitä hakeneet hyväksy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6326: tyt hakemukset voidaan maksaa viipymättä eikä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6327: vuoden viiveellä kuten tällä hetkellä. Lisärahoi- 30.33.40 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
6328: tuksen tarve tänä vuonna on jo 60-80 milj. nuorten viljelijöiden tukemiseen.
6329:
6330: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6331:
6332: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
6333: Raimo Vistbacka Arto Lapiolahti
6334:
6335:
6336:
6337:
6338: 11 270416F
6339: 898 1987 vp.
6340:
6341: Raha-asia-aloite n:o 854
6342:
6343:
6344:
6345:
6346: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
6347: talouden kehittämisrahastoon
6348:
6349:
6350: Eduskunnalle
6351:
6352: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista vaamiseksi on välttämätöntä turvata riittävä rahoi-
6353: suoritetaan maatilalain mukaisesta maanostotoi- tus maatilatalouden kehittämisrahaston kautta.
6354: minnasta ja sen sekä porotilalain, luontaiselinkei- Samalla on muistettava maaseudun liitännäiselin-
6355: nolain ja kohtalain mukaisesta lainoitustoimin- keinolain vaatima rahoitus, jota varten tulee olla
6356: nasta aiheutuvat menot. Muina sijoitusmenoina oma raha. Hakemuksia on tullut lähes 100 milj.
6357: rahastosta suoritetaan oikeudesta hankkia maa- ja markkaan jo nyt.
6358: metsätalousmaata annetun lain mukaisia lunas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6359: tushintoja sekä pakkohuutokauppojen lunastus- taen,
6360: hintoja. Hallituksen budjettiehdotuksessa siirtoon
6361: maatilatalouden kehittämisrahastoon on osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6362: määrärahaa 390 milj. markkaa, mikä on 45 milj. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6363: mk pienempi kuin tänä vuonna. Tänä vuonna 30.33.60 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
6364: ovat maatilatalouden kehittämisrahaston määrä- siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
6365: rahat loppuneet jo elokuun alkuun mennessä. toon maattlatalouden välttämå'ttömån ra-
6366: Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tur- kennekehityksen turvaamiseksi.
6367:
6368: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6369:
6370: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
6371: Raimo Vistbacka Arto Lapiolahti
6372: 1987 vp. 899
6373:
6374: Raha-asia-aloite n:o 855
6375:
6376:
6377:
6378:
6379: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauhon reitin rantapenger-
6380: rysten aloittamiseksi
6381:
6382:
6383: Eduskunnalle
6384:
6385: Hauhon reltln rantapengerrykset koskettavat le. Ensimmäisistä suunnitelmista on tarkoitus yksi
6386: 10-20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hauhon aloittaa jo vuonna 1988, minkä jälkeen voitaisiin
6387: ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoituksena toteuttaa kahdesta kolmeen hanketta vuosittain.
6388: on suojata pysyvässä maatalouskäytössä olevat ala- Työn aloittamiseen tarvittaisiinkin vuonna 1988
6389: vat rantamaat Hauhon reitin haitallisilta tulvilta. 300000 mk.
6390: Hauhon reitin kunnat ovat pitäneet tärkeänä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6391: vesiviranomaiset ryhtyisivät kiireellisesti toimen- taen,
6392: piteisiin tulvahaittojen poistamiseksi nopeasti to-
6393: teutettavissa olevien rantapengerrysten avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6394: Alustavan arvion mukaan rantapengerrysten ko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6395: konaiskustannusarvio olisi n. 3 000 000 mk. Toi- 30.40. 77 300 000 markkaa Hauhon reitin
6396: meenpano on ajateltu ajoittuvaksi 5-10 vuodel- rantapengerrystöiden aloittamiseen.
6397:
6398: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6399:
6400: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6401: 900 1987 vp.
6402:
6403: Raha-asia-aloite n:o 856
6404:
6405:
6406:
6407:
6408: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkun ja Kojon alueen
6409: vesihuoltohankkeeseen Forssassa
6410:
6411:
6412: Eduskunnalle
6413:
6414: Forssan kaupungissa Matkun ja Kojon alueella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6415: on pohjavesi erittäin ruosteista ja siten talousve- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6416: deksi lähes kelpaamatonta. Vesi on jokaiselle vält- 30.40. 77 500 000 markkaa vedenhankin-
6417: tämätön kulutushyödyke. Matkun ja Kojon nan yleissuunnitelman laatimiseksi Mat-
6418: alueen asukkaat ovat vuosia odottaneet kunnollis- kun ja Kojon alueelle Forssassa ja
6419: ta vettä. Vesijohdon vetäminen Forssan keskustaa- 1 000 000 markkaa hankkeen toteuttami-
6420: jamasta Matkuun ja Kojolie on järkevin vaihtoeh- seen.
6421: to toteuttaa Pohjois-Forssan asukkaille kunnolli-
6422: sen veden saanti.
6423: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6424: taen,
6425:
6426: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6427:
6428: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
6429: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo
6430: 1987 vp. 901
6431:
6432: Raha-asia-aloite n:o 857
6433:
6434:
6435:
6436:
6437: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusjohtajan viran pe-
6438: rustamiseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen
6439:
6440:
6441: Eduskunnalle
6442:
6443: Maatalouden tutkimuskeskusJokioisissa on saa- kimustoimintaa johtamaan. Palkkakustannukset
6444: nut ajanmukaiset uudet toimitilat, joiden täydel- Maatalouden tutkimuskeskus on talousarvioesi-
6445: liseen hyödyntämiseen tarvitaan riittävä henkilö- tyksessään arvioinut 165 000 mk:ksi. Edelleen hal-
6446: kunta. Maatalouden tutkimuskeskuksen koti- lituksen budjettiesityksessä esitetään biotekniikan
6447: eläinhoito-osastolla tarvitaan lisähenkilökuntaa tutkimukseen aivan perustellusti lisää resursseja,
6448: nimenomaan ympäriviikkoisesta työstä johtuvien mutta samanaikaisesti vaaditaan, että Maatalou-
6449: vapaapäivien, lomien ja sairauslomien sijaisiksi. den tutkimuskeskus lakkauttaa vuoden 1989 tulo-
6450: Tätä kotieläinhoito-osastolle palkattavaa tutki- ja menoarvioesityksessä kaksi avointa virkaa tai
6451: musapulaista voidaan käyttää niin lampolassa, ka- tehtävää. Tämä on järjetön vaatimus tilanteessa,
6452: nalassa kuin navetassakin tarpeen mukaan. Maa- jossa nimenomaan Maatalouden tutkimuskeskus
6453: talouden tutkimuskeskus on esittänyt kotieläin- tarvitsee lisähenkilökuntaa.
6454: hoito-osastolle tutkimusapulaisen paikkaamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6455: Palkkakustannukset olisivat 71 000 mk. Edelleen taen,
6456: Maatalouden tutkimuskeskus on esittänyt tutki-
6457: mushallinnon kehittämistä, ja tätä kehittämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6458: työtä toteuttamaan tarvitaan tutkimusjohtaja. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6459: MATOTA-työryhmä on esittänyt maataloutta lä- 30.70.01 165 000 markkaa tutkimusjoh-
6460: hellä olevien tutkimustoimintojen yhdistämistä tajan viran perustamista varten ja 71 000
6461: Maatalouden tutkimuskeskuksen alaisuuteen, ja markkaa tutkimusapulaisen toimen perus-
6462: silloin tarvitaan nimenomaan henkilö tätä tut- tamiseksi kotieläinhoito-osastolle.
6463:
6464: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6465:
6466: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
6467: 902 1987 vp.
6468:
6469: Raha-asia-aloite n:o 858
6470:
6471:
6472:
6473:
6474: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimuskes-
6475: kukselle eräiden peruskorjaustöiden suorittamiseksi
6476:
6477:
6478: Eduskunnalle
6479:
6480: Maatalouden tutkimuskeskus on esittänyt tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6481: ja menoarvioehdotuksessaan piha-alueiden asfal- taen,
6482: tointiin 100 000 mk ja vanhojen ns. Hakalan kas-
6483: vihuoneiden peruskorjaukseen 500 000 mk sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6484: rehunsekoittamon pölynpoistojärjestelmän uusi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6485: miseen 150 000 mk. Hallituksen budjettivalmiste- 30.70.74 750 000 markkaa Maatalouden
6486: luissa erityisesti valtiovarainministeriön käsittelys- tutkimuskeskukselle käytettäväksi piha-
6487: sä on kuitenkin nämä Maatalouden tutkimuskes- alueiden asfaltointiin, vanhojen ns. Haka-
6488: kuksen perustellut esitykset vedetty punakynällä lan kasvihuoneiden peruskorjaukseen sekä
6489: yli. Kasvipuolen biotekniikan tutkimuksen laa- rehunsekoittamon pölynpoistojärjestel-
6490: jentamiseksi on ehdottoman välttämätöntä van- män uustmtseen.
6491: hojen kasvihuoneiden peruskorjaus. Samoin ter-
6492: veydellisistä syistä rehunsekoittamon pölynpoisto-
6493: järjestelmä on pikaisesti uusittava.
6494:
6495: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6496:
6497: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
6498: Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
6499: 1987 vp. 903
6500:
6501: Raha-asia-aloite n:o 859
6502:
6503: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden
6504: kunnossapitoon
6505:
6506:
6507: Eduskunnalle
6508:
6509: Maantieverkoston rakentaminen ja kunnossapi- sa, jotta voitaisiin huolehtia edes tyydyttävästi tie-
6510: to on yksi tärkeimmistä valtion tehtävistä. Liiken- verkkomme kunnosta. Liikenteen suoritemäärien
6511: teen suunniteltua nopeampi kasvu on asettanut kasvu on ollut suurinta Uudellamaalla, Oulussa ja
6512: tieverkostomme kestävyyden kovalle koetukselle. Hämeessä, mistä johtuen Hämeen tiepiirin mää-
6513: Tehtyjen selvitysten mukaan liikenteen määrä rärahakehysosuutta tulee jatkossa tuntuvasti ko-
6514: kasvaa päätieverkostollamme jatkuvasti 6-7 % :n rottaa. Tälle vaatimukselle tienpidon pitkän täh-
6515: vuositasolla ja autojen määrä lisääntyy 4-5 % :n täyksen suunnitelma vuosina 1986-2000 antaa
6516: vuositasolla. Tehtyjen ennusteiden mukaan lii- vankan pohjan. Hallituksen budjettiesityksessä
6517: kenteessämme kuolee n. 600 henkilöä vuodessa, oleva tiepiirikohtainen määrärahajakoesitys nostaa
6518: mikä seuraavan 10 vuoden aikana tekisi n. 6 000 Hämeen tiepiirin määrärahakehyksiä tämän vuo-
6519: kuolemankolaria. Nyt kuitenkin liikennemäärien den 193 milj. mk:sta 228,8 milj. mk:aan, missä ei
6520: ja autojen määrien lisääntymisen johdosta on ole- ole lisäystä juuri muuta kuin valtatien n:o 3 ra-
6521: tettu, että seuraavien 10 vuoden aikana n. 10 000 kentamiseen budjetissa varattu 25 milj. mk:n
6522: ihmistä menehtyy maanteillämme. Tämä on jo määräraha. Näin ollen Hämeen tiepiirin osuus
6523: niin vakava kysymys, että sen eteen on valtion määrärahojen jaossa ei ole noussut sille tasolle,
6524: oltava valmis tekemään kaikkensa. millä sen liikennemäärien ja rakentamistarpeen ja
6525: Tieverkostomme rappeutuminen on tosiasia. tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelman mu-
6526: Hallituksen budjettiehdotuksessa on kunnossa- kaan pitäisi olla.
6527: pito- ja tienrakentamisen määrärahoja yhteenlas- Eduskunta on hyväksyessään budjettiesityksen
6528: kettuna korotettu n. 50 milj. mk:n reaalikasvulla valtionvarainvaliokunnan mietinnön pohjalta lau-
6529: vuoden 1987 tasoon verrattuna. Kunnossapidon sunut kolmena viimeisenä peräkkäisenä vuotena
6530: reaaliseksi kasvuksi on laskettu n. 10 milj. km ensi varsin yksiselitteisesti oman kantansa tiemääräraho-
6531: vuonna, ja tienrakentamisen määrärahojen lisäys jen tason reaalisesta korotustarpeesta. Hallituksen
6532: on n. 40 milj. mk. Tienrakentamisen määrärahali- ja valtiovarainministeriön budjetinvalmistelussa tä-
6533: säys 40 milj. mk joudutaan kaikki käyttämään tä eduskunnan yksimielistä lausumaa, jota myöskin
6534: suunnitteluun, koska suunnitelmien tekemisessä nykyinen valtiovarainministerimme on ollut päät-
6535: on tällä hetkellä suurin pullonkaula. tämässä, ei ole noteerattu juuri miksikään.
6536: Mikäli tienrakentamisen ja peruskorjaamisen Eduskuntakäsittelyssä tiemäärärahojen taso on
6537: määrärahataso säilyy nykyisenä, joutuvat tie- ja saatava vastaamaan tieverkon järkevän hoidon ta-
6538: vesirakennushallitus sekä maamme tiepiirit luo- soa. Muutoin eduskunnan yksimieliset lausumat
6539: pumaan 1990-luvun alkuun mennessä kokonai- budjetin hyväksymisen yhteydessä viimeksi tämän
6540: suudessaan alemmanasteisen tieverkon kehittä- vuoden tammikuussa joutuvat varsin outoon va-
6541: mistoimenpiteistä, koska määrärahat, jotka entis- loon.
6542: tä enemmän joudutaan ohjaamaan päätieverkos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6543: tolle, eivät riitä alemmanasteisen tieverkon perus- taen,
6544: korjaamiseen. Kunnossapitomäärärahaan olisi pi-
6545: tänyt tulla vähintään 100 milj. mk:n reaalinen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6546: säys, jotta tieviranomaiset voisivat huolehtia pai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6547: kallisväestön tarpeista. Tie 2000 -ohjelman mu- 31.24.141isäyksenä 300000000 markkaa
6548: kaan tarvittaisiin vuositasolla 200-300 milj. käytettäväksi erityisesti sorateiden raken-
6549: mk:n reaalinen kasvu tienrakentamismäärärahois- teen parantamiseen ja päällystämiseen.
6550:
6551: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6552:
6553: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki llkka Joenpalo
6554: Iiro Viinanen Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
6555: 904 1987 vp.
6556:
6557: Raha-asia-aloite n:o 860
6558:
6559:
6560:
6561:
6562: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 9 peruskorjaa-
6563: miseksi
6564:
6565:
6566: Eduskunnalle
6567:
6568: Valtatie n:o 9 Turusta Toijalaan on erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6569: Hämeen tiepiirin alueella urautunut ja osittain taen,
6570: tien pintakin on vaurioitunut. Samoin on mm.
6571: Kylmäkosken kunnan kirkonkylän kohdalla, jossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6572: valtatien n:o 9 risteystä tulisi leventää siten, että 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
6573: kääntyvä liikenne voisi tarvittaessa turvallisesti py- 31.24.77 10000000 markkaa valtatien
6574: sähtyä risteysalueella. Tällä hetkellä tien kapeus n:o 9 peruskorjaamiseksi sekä ryhmitty-
6575: aiheuttaa päivittäin useita vaaratilanteita. Risteyk- miskaistojen rakentamiseksi Kylmäkosken
6576: sessä on sattunut peräänajoja. Hämeen tiepiirin kunnan kirkonkylän kohdalla olevaan ris-
6577: toimenpideohjelmissa valtatie yhdeksän raken- teykseen.
6578: teen parantaminen on ajoitettu vasta vuodelle
6579: 1990 määrärahojen niukkuuden vuoksi.
6580:
6581: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6582:
6583: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
6584: 1987 vp. 905
6585:
6586: Raha-asia-aloite n:o 861
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 Slsaan-
6592: tuloteiden liittymien liikenneturvallisuuden parantamiseen Kos-
6593: kella Hl.
6594:
6595: Eduskunnalle
6596:
6597: Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymien (valtatie Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6598: n:o 12) ja kevyen liikenteen väylien rakentamis- taen,
6599: suunnitelma on ollut vireillä jo useita vuosia. Hä-
6600: meen piirin tienpito-ohjelman mukaan hankkeet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6601: toteutettaisiin seuraavasti: valtatien n:o 12 Kos- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6602: ken Hl. liittymät 2 mmk ja kevyen liikenteen väy- 30.24. 77 5 000 000 markkaa valtatien n:o
6603: lät 3 mmk. Kunta on laadituttanut kevyen liiken- 12 Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymien
6604: teen väylästöstä tiesuunnitelman, johon liittyy eri- ja kevyen liikenteen väylien rakentami-
6605: tyinen ympäristösuunnitelma. Nykyiset sisääntu- seen.
6606: loteiden liittymät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin
6607: vaaralliset, koska niitä ei ole varustettu kääntymis-
6608: kaistoilla ja niistä puuttuu valaistus.
6609:
6610: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6611:
6612: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6613: 906 1987 vp.
6614:
6615: Raha-asia-aloite n:o 862
6616:
6617:
6618:
6619:
6620: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 13919 ja
6621: valtatien n:o 12 risteyksen liikenneturvallisuuden parantamiseksi
6622: Hauhon kirkonkylässä
6623:
6624: Eduskunnalle
6625:
6626: Paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 12 ris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6627: teyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6628: Hauhon kirkonkylässä on tehty useita esityksiä 31. 24. 77 2 000 000 markkaa paikallistien
6629: Hämeen tiepiirille. Kyseisellä alueella on sattunut n:o 13919 ja valtatien n:o 12 nsteyksen lii-
6630: onnettomuuksia melko usein myös viime kesänä. kenneturvallisuuden parantamzseen Hau-
6631: Siksi hankkeen rahoitus tulee aloittaa vuoden hon kirkonkylässä.
6632: 1987 budjetissa.
6633: Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
6634: taen,
6635:
6636: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6637:
6638: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6639: 1987 vp. 907
6640:
6641: Raha-asia-aloite n:o 863
6642:
6643:
6644:
6645:
6646: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan-Huhdin maantien
6647: n:o 2847 peruskorjaamiseen
6648:
6649:
6650: Eduskunnalle
6651:
6652: Maantie n:o 2847 Toijalasta Huhtiin Urjalaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6653: toimii yhdystienä Toijalasta Urjalan asemalle ja taen,
6654: edelleen Forssan suuntaan. Tämä ns. kokoojatie
6655: on tiesuunnitelman puolesta valmis toteutetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6656: vaksi. Tietä on perusparannettu Urjalan asemalta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6657: Toijalan suuntaan noin 8 kilometrin matkalta. 31. 24. 77 4 000 000 markkaa maantien
6658: Siksi tuntuukin käsittämättömältä, että tien pe- n:o 2847 (Toijala-Huhti) peruskorjaami-
6659: ruskorjaaminen on pysähtynyt Kylmäkosken kun- seen ja päällystämiseen.
6660: nan rajalle.
6661:
6662: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6663:
6664: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6665: 908 1987 vp.
6666:
6667: Raha-asia-aloite n:o 864
6668:
6669:
6670:
6671:
6672: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2852 (Sotkian-
6673: tie) peruskorjaukseen
6674:
6675:
6676: Eduskunnalle
6677:
6678: Sotkian kylän kohdalle on laadittu tienparanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6679: missuunnitelma. Tältä osin tie voidaan parantaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6680: viipymättä. Samoin väli Kirkonkylä-Sotkia tulee 31.24.77 1300000 markkaa maantien
6681: saada tiepiirin suunnittelun alle koko matkalta. n:o 2852 (Sotkiantie) perusparantamiseksi
6682: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Sotkian kylän kohdalta.
6683: taen,
6684:
6685: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6686:
6687: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
6688: 1987 vp. 909
6689:
6690: Raha-asia-aloite n:o 865
6691:
6692:
6693:
6694:
6695: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3055 peruskor-
6696: jaukseen välillä Sotjala-Kokkila
6697:
6698:
6699: Eduskunnalle
6700:
6701: Hauhon kunnan asukkaat ovat jo pitkään toivo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6702: neet maantien n:o 3055 perusparantamista ja kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6703: topäällystämistä välillä Sotjala-Kokkila. Tämä 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien
6704: hanke on ollut tiemestarin ohjelmissa vuosina n:o 3055 perusparantamiseksi ja kesto-
6705: 1988-1989. Jotta hanke voitaisiin toteuttaa aika- päällystämiseksi välillä Sotjala-Kokkila.
6706: taulun mukaisesti, tulisi sille saada lisärahoitusta.
6707: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6708: taen,
6709:
6710: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6711:
6712: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
6713: 910 1987 vp.
6714:
6715: Raha-asia-aloite n:o 866
6716:
6717:
6718:
6719:
6720: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3223 peruskor-
6721: jaukseen välillä Lehdesmäki-Sappee
6722:
6723:
6724: Eduskunnalle
6725:
6726: Maantien n:o 3223 perusparantaminen ja kes- Edellä olevan perusteella ehdottamme kun-
6727: topäällystäminen välillä Lehdesmäki-Sappee on nioittaen,
6728: ollut pitkään Hauhon kuntalaisten toiveena. Par-
6729: haillaan tieyhteys Tuulos-Luopioinen on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6730: parantamisen alla piirin työkohteena ja suunnitel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6731: mien mukaan Sappeen seutu valmistuisi vuosina 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien
6732: 1988-1989. Hanketta pitäisi jouduttaa ja tässä n:o 3223 perusparantamiseksi ja päällystä-
6733: tarkoituksessa rulee saada sille rahoitusta. miseksi välillä Lehdesmäki-Sappee.
6734:
6735: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6736:
6737: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6738: 1987 vp. 911
6739:
6740: Raha-asia-aloite n:o 867
6741:
6742:
6743:
6744:
6745: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauhon-Hattulan maan-
6746: tien rakentamiseen
6747:
6748:
6749: Eduskunnalle
6750:
6751: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan väli- 22,5 milj. markkaa. Tässä vaiheessa tulee voida
6752: sen suoran tieyhteyden puuttuminen on koko turvata hankkeen yleissuunnitelman laatimista
6753: Kanta-Hämeen tieverkon suurin rakenteellinen varten tarvittavat määrärahat.
6754: heikkous. Tieyhteys tulisi palvelemaan ensi sijassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6755: Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlinnan suun- taen,
6756: taan, mutta myös pitempimatkaista Luopion
6757: suunnalta tulevaa liikennettä. Nyt kun Hattu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6758: lan-Hauhon maantein suunnittelu on käynnisty- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6759: nyt, toivotaan, että ryhdytään pikaisesti tiehank- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Rauhan-
6760: keen toteuttamiseen. Hauhon-Hattulan maan- Hattulan maantien yleissuunnitelman laa-
6761: tien rakentamisen kokonaiskustannusarvio on timista varten.
6762:
6763: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6764:
6765: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
6766: 912 1987 vp.
6767:
6768: Raha-asia-aloite n:o 868
6769:
6770:
6771:
6772:
6773: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrsynkulman paikallistien
6774: ja Kauhanojan-Katinhännän maantien peruskorjaukseen
6775:
6776:
6777: Eduskunnalle
6778:
6779: Ypäjän kunnan alueella Hyrsynkulman paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6780: listie on odottanut päällystettä useita vuosia. Han- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6781: ke on kuitenkin määrärahojen puutteen vuoksi 31.24. 77 1 000 000 markkaa Hyrsynkul-
6782: jäänyt toteuttamatta. Samoin Ypäjällä maantie man paikallistien päällystämiseksi ja Kau-
6783: Kauhanoja-Katinhäntä on peruskorjauksen ja hanojan-Katinhännän maantien perus-
6784: päällysteen tarpeessa. Suunnitelma on parhaillaan korjaamiseksi ja piiiillystämiseksi.
6785: vahvistettavana.
6786: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6787: taen,
6788:
6789: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6790:
6791: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6792: 1987 vp. 913
6793:
6794: Raha-asia-aloite n:o 869
6795:
6796:
6797:
6798:
6799: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten-Forssan maan-
6800: tien rakentamiseen
6801:
6802:
6803: Eduskunnalle
6804:
6805: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- piiriin myöntää riittävät määräraharesurssit suun-
6806: ohjelmissa on tarkoituksena 1980-luvun lopulla nitelmien tekemistä varten.
6807: rakentaa uusi tieyhteys Jokioisista Forssaan. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6808: manaikaisesti on tarkoitus toteuttaa Jokioisten taen,
6809: taajamassa kevyen liikenteen vaatimat järjestelyt
6810: samoin kuin peruskorjata Jokioisten keskustasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6811: Murronkulmalle menevä tie. Näiden hankkeiden 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6812: toteuttamista vanen tulisi Hämeen tie- ja vesira- 31.24. 77 2 000 000 markkaa jokioisten
6813: kennuspiirillä olla riittävästi suunnittelumäärära- -Forssan maantien suunnittelemista, jo-
6814: haa suunnitelmien tekemistä varten. Yhä useam- kioisten taajaman liikennejärjestelyjen
6815: min viime vuosina on tieverkon rakentaminen suunnittelemista sekä jokioisten-Mur-
6816: ollut kiinni nimenomaan suunnitelmien valmis- ronkulman tien peruskorjauksen suunnit-
6817: tumisesta. Tässä tarkoituksessa tulee Hämeen tie- telemista varten.
6818:
6819: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6820:
6821: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
6822: Arto Lapiolahti likka Joenpalo
6823: Jorma Rantanen
6824:
6825:
6826:
6827:
6828: 12 270416F
6829: 914 1987 vp.
6830:
6831: Raha-asia-aloite n:o 870
6832:
6833:
6834:
6835:
6836: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenojan tien peruskor-
6837: jaarniseen
6838:
6839:
6840: Eduskunnalle
6841:
6842: Hämeenojan yksityistien vaikutusalueella asuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6843: vakituisesti 80-90 asukasta. He hakevat palve- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6844: luosa lähinnä olevasta Pitkäjärven kylästä. Paikal- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Hämeenojan
6845: listien Åvik-Kerkola silta on jouduttu asetta- tien.Peruskorjaamiseksi ja päällystämisek-
6846: ~aan p~inorajoituksen al~is_:_ksi 1 ~i.stä ~yläläis_e~ si, Avikin-Kerkolan paikallistien päällys-
6847: etvät sumkaan ole tyytyvätsta. Avtktn sdta tuhst tämiseksi ja Avzkin sillan rakentamiseksi.
6848: kiireisesti voida rakentaa ja tiet päällystää.
6849: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6850: taen,
6851:
6852: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6853:
6854: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6855: 1987 vp. 915
6856:
6857: Raha-asia-aloite n:o 871
6858:
6859:
6860:
6861:
6862: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin-Mommilan maan-
6863: tien peruskorjaamiseen
6864:
6865:
6866: Eduskunnalle
6867:
6868: Vanha nelostie Lammilla ja Hausjärvellä on etenee kaiken aikaa, ja tien peruskorjaus on kiinni
6869: odottanut peruskorjausvuoroaan useita vuosia. ainoastaan riittämättömistä tiemäärärahoista.
6870: Jälleen kerran on käymässä niin, että valtatien n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6871: 3 rakentaminen syö rahat vanhan nelostien, taen,
6872: maantien Lammi-Mommila peruskorjaukselta.
6873: Ministeri Matti Luttinen on vastannut suulliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6874: kysymykseen luvaten vanhan nelostien peruskor- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6875: jaamisen 1990-luvun vaihteessa. Maantien suun- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Lammin-
6876: nittelu on menossa, ja Oitin puoleisen pään tie- Mommzfan maantien peruskorjauksen
6877: suunnitelma on jo valmis Kosken rajalle asti. Tä- aloittamiseen valmistettujen suunnitel-
6878: män Lammin-Mommilan maantien suunnittelu mien mukaisesti.
6879:
6880: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6881:
6882: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
6883: 916 1987 vp.
6884:
6885: Raha-asia-aloite n:o 872
6886:
6887:
6888:
6889:
6890: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lautaportaan-Kuurilan
6891: tien peruskorjaamiseen
6892:
6893:
6894: Eduskunnalle
6895:
6896: Maantie Lautaportaasta Kuurilaan on päällys- dettava, että Lautaportaan-Kuurilan tie on mer-
6897: tetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan osuudel- kitty Parolassa toimivan panssariprikaatin harjoi-
6898: ta tien alkupäästä runsaan 8 km:n matkalta. tustieksi, jolloin tien päällystämisessä on otettava
6899: Lautaportaan-Kuurilan maantie on kokoojatie ja huomioon panssarivaunujen tarpeet. Hämeen tie-
6900: erittäin merkittävä yhteysväylä Toijalan ja Iittalan ja vesirakennuspiiri pitää hankkeen toteuttamista
6901: suunnasta Tammelaan ja Forssaan tuleville. Tien tärkeänä, mutta niukkojen määrärahojen johdosta
6902: nykyinen kunto kuitenkin aiheuttaa sen, että lii- sitä ei ole saatu toteutetuksi.
6903: kenne tänä päivänä kiertää Toijalan kautta valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6904: tietä n:o 9 käyttäen, koska mutkainen ja kuoppai- taen,
6905: nen soratie ei houkuttele autoilijoita. Hämeen tie-
6906: ja vesirakennuspiirissä on puolet teistämme jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6907: päällystetty, kun taas Kalvolan kunnassa on koko 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6908: kunnan alueella noin 140 km:n pituinen tieverk- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa Lautapor-
6909: ko, josta päällystettynä on ainoastaan 30 km ja se- taan-Kuurilan tien peruskorjausta ja
6910: kin pääosin valtatie kolmea ja kunnan keskustaa- piiiillystiimistii varten.
6911: jaman läpi kulkevaa maantietä. Edelleen on to-
6912:
6913: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6914:
6915: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
6916: 1987 vp. 917
6917:
6918: Raha-asia-aloite n:o 873
6919:
6920:
6921:
6922:
6923: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkun-Humppilan maan-
6924: tien peruskorjaamiseen
6925:
6926:
6927: Eduskunnalle
6928:
6929: Maantie Matkusta Humppilaan on vilkkaasti vin epämiellyttävän. Tien vaikutuspiirin asukkaat
6930: liikennöity, varsinkin työmatkaliikennettä tiellä ovat keränneet ison joukon nimiä adressiin, jossa
6931: on runsaasti. Matkun taajamassa ovat lopettaneet vaaditaan tien pikaista peruskorjausta ja päällys-
6932: toimintansa sekä saha, tapettitehdas että rullateh- tettä tielle.
6933: das. Tästä syystä matkulaiset ovat olleet pakotet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6934: tuja hakemaan työpaikkansa muualta. Humppi- taen,
6935: lassa toimivat saha ja talotehdas yms. ovat matku-
6936: laisten työpaikkoja. Matkaa on 10 kilometriä Mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6937: kusta Humppilaan, mikä työmatkana on ihan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6938: kohtuullinen. Tien huono kunto, mutkaisuus, 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Matkun-
6939: kuraisuus ja kuoppaisuus tekevät työmatkasta hy- Humppilan maantien peruskorjaamiseksi.
6940:
6941: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6942:
6943: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
6944: llkka Joenpalo Jorma Rantanen
6945: Arto Lapiolahti
6946: 918 1987 vp.
6947:
6948: Raha-asia-aloite n:o 874
6949:
6950:
6951:
6952:
6953: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllykylän-Lamalan maan-
6954: tien peruskorjaukseen
6955:
6956:
6957: Eduskunnalle
6958:
6959: Maantien Myllykylä-Lamala peruskorjaushan- tarkoitus aloittaa syksyllä 1988. Rahoitus puuttuu
6960: ke on yleissuunnitelman osalta valmistumassa. budjetista.
6961: Tämä erittäin vilkkaasti liikennöity mutta hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6962: mutkainen maantie on tarkoitus peruskorjata ja taen,
6963: liikenneturvallisuuden parantamiseksi myöskin
6964: pahimpien mutkien osalta oikaista. Hämeen tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6965: ja vesirakennuslaitoksen toimenpideohjelmissa 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6966: Myllykylän-Tammelan välisen tieyhteyden ra- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Myllykylän
6967: kentamisaikataulu on vuonna 1988. Tiesuunnitel- -Lamalan maantien peruskorjaamisen
6968: man laatiminen on valmistumassa ja suunnitelma suunnitteluun.
6969: vahvistettaneen keväällä 1988. Rakentaminen on
6970:
6971: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6972:
6973: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
6974: likka Joenpalo Jorma Rantanen
6975: Arto Lapiolahti
6976: 1987 vp. 919
6977:
6978: Raha-asia-aloite n:o 875
6979:
6980:
6981:
6982:
6983: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oinasjärven-Terttilän
6984: maantien peruskorjaamiseen
6985:
6986:
6987: Eduskunnalle
6988:
6989: Maantie Oinasjärveltä Tentilään on enttam että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6990: mutkainen, mutta vilkkaasti liikennöity. Tien pe- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6991: ruskorjaaminen oikaisuineen vaatii tiesuunnitel- 31.24. 77 2 000 000 markkaa käytettäväk-
6992: man. Samoin valtatie kahdelta Somerniemelle si Oinasjärven-Terttilän maantien perus-
6993: kulkeva paikallistie on 8 km:n osalta vielä päällys- korjaamiseksi ja päällystämiseksi sekä val-
6994: tämättä. Tämä väli tulisi päällystää mahdollisim- tatien n:o 2-Somerniemen paikallistien
6995: man pian. päällystämiseksi 8 km:n matkalta.
6996: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6997: taen,
6998:
6999: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7000:
7001: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
7002: 920 1987 vp.
7003:
7004: Raha-asia-aloite n:o 876
7005:
7006:
7007:
7008:
7009: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pätiiän paikallistien muutta-
7010: miseksi yleiseksi tieksi
7011:
7012:
7013: Eduskunnalle
7014:
7015: Kosken Hl. kunta on jo useana vuonna tehnyt tien parannuksen jatkaminen. Kosken Hl. kun-
7016: tieviranomaisille esityksiä Pätiiän paikallistien n:o nan alueella on paikallisteitä yhteensä 72 km ja
7017: 13881 muuttamisesta maantieksi. Pätiiän paikal- maanteitä vain 27 km. Paikallisteiden kunnossa-
7018: listien liikennemäärät olivat TVL:n vuoden 1985 pitokustannusten osuus muodostaakin kunnan ta-
7019: liikennelaskentojen mukaan 230 autoa/vrk, mikä loutta selvästi rasittavan tekijän. Viime vuosina
7020: vastaa monien samanlaisten maanteiden liikenne- ko. maksuosuus on vastannut jopa 0,4 penniä ve-
7021: määriä. Mainittu tie on TVL:n uusimmassa tiever- roäyrin hinnasta.
7022: kon runkosuunnitelmassa luokiteltu yhdystieksi ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7023: Päijät-Hämeen seutukaavaliiton suunnitelmassa taen,
7024: kokoojatieksi. Tiellä on myös runsaasti raskasta lii-
7025: kennettä. Pätiiän paikallistien Kosken puoleinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7026: 7 km:n osa on tiemestaripiirin kunnossapitovaroin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7027: peruskorjattu 1985-86, jolloin tie on saanut 31.24. 77 2 000 000 markkaa Pätiiän pai-
7028: myös Soppi-pintauksen. TVL:n suunnitelmissa on kallistien muuttamiseksi yleiseksi tieksi.
7029:
7030: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7031:
7032: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
7033: 1987 vp. 921
7034:
7035: Raha-asia-aloite n:o 877
7036:
7037:
7038:
7039:
7040: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuhdan
7041: maantien peruskorjaamiseen
7042:
7043:
7044: Eduskunnalle
7045:
7046: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on huo- Tiepiirin ohjelmien mukaan hanke on tarkoitus
7047: nokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilkkaasti lii- toteuttaa 1988-1990. Määrärahojen niukkuuden
7048: kennöity. Urjalan kunnan samoin kuin Forssan vuoksi hanke ei ole budjetissa, ja rakentamisaika-
7049: kaupungin Koijärven alueella olevien asukkaiden taulua piiri on joutunut siirtämään vuodelle 1989
7050: liikenneyhteydet läänin pääkaupunkiin Hämeen- -1990. Tien liikennemäärät ja tien merkityksen
7051: linnaan paranisivat huomattavasti maantien Savi- huomioon ottaen hanke on toteutettava vuosina
7052: niemi-Perähuhta peruskorjaamisen myötä. Erit- 1988-1990.
7053: täin vaikeasti liikennöitävä kohta tällä hetkellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7054: kyseisellä maantiellä mm. Teuron kylän kohdalla. taen,
7055: Tien yleissuunnitelma on valmistunut ja on lä-
7056: hetetty lausuntokierrokselle, jonka jälkeen suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7057: nitelma tulee vahvistettavaksi 1987 syksyllä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7058: Teuron kylässä raskas liikenne aiheuttaa tien 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien
7059: varren taloissa jytinää, erityisesti sillan ympäristös- peruskorjaamiseen välillä Saviniemi-Pe-
7060: sä. Asukkaat kärsivät tästä tilanteesta. rähuhta.
7061:
7062: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7063:
7064: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
7065: llkka Joenpalo Jorma Rantanen
7066: Arto Lapiolahti
7067: 922 1987 vp.
7068:
7069: Raha-asia-aloite n:o 878
7070:
7071:
7072:
7073:
7074: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Sontulan paikallistien perus-
7075: korjaukseen
7076:
7077:
7078: Eduskunnalle
7079:
7080: Sontulan paikallistie, joka välittää liikennettä missa ollut kokonaan uusi tieyhteys Järviöitä Kur-
7081: Toijalasta Kylmäkoskelie ja päinvastoin, on niin jenkalliolle. Tämän tieyhteyden rakentaminen ei
7082: vahvasti liikennöity, että se pitäisi päällystää mah- saa viivästyttää Sontulan paikallistien peruskorjaa-
7083: dollisimman pian. Hämeen piirissä vastaavilla lii- mista, koska se on kuntalaisten kannalta erittäin
7084: kennemäärillä liikennöidyt tiet on jo kaikki pääl- tärkeä.
7085: lystetty. Tien kunnostaminen on kuntalaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7086: kannalta tärkeää. Ensisijainen vaihtoehto on tien taen,
7087: muuttaminen maantieksi ja sen perusparantami-
7088: nen. Tiehanke on sisältynyt 1VL:n Hämeen piirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7089: toimenpideohjelmaan, ja alunperin kohde on ol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7090: lut tarkoitus rahoittaa ja tehdä vuosina 1988- 31. 24. 77 4 5 00 000 markkaa Sontulan
7091: 1989. Nyt kuitenkin tien liikennemäärät vaativat paikallistien muuttamiseksi maantieksi ja
7092: tien perusparantamista mahdollisimman pikaises- sen perusparantamiseksi.
7093: ti viimeistään 1987. Samanaikaisesti on suunnitel-
7094:
7095: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7096:
7097: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
7098: 1987 vp. 923
7099:
7100: Raha-asia-aloite n:o 879
7101:
7102:
7103:
7104:
7105: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Taipaleen tien peruskorjaa-
7106: miseen Kylmäkoskella
7107:
7108:
7109: Eduskunnalle
7110:
7111: Taipaleen tie Kylmäkosken kunnassa on mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7112: kittävä yhdystie Taipaleen kylästä valtatielle 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7113: n:o 9. Tien parantamissuunnitelmien laatiminen 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Taipaleen
7114: tulisi aloittaa kiireellisesti. Tie on sorapäällys- tien peruskorjaamiseen tarvittavien tie-
7115: teinen ja ajoittain erittäin huonossa kunnossa. suunnitelmien laatimista varten.
7116: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7117: taen,
7118:
7119: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7120:
7121: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
7122: 924 1987 vp.
7123:
7124: Raha-asia-aloite n:o 880
7125:
7126:
7127:
7128:
7129: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Teuron-Vaihijoen tien pe-
7130: ruskorjaamiseen
7131:
7132:
7133: Eduskunnalle
7134:
7135: Teuron-Vaihijoen tie on teurolaisten asukkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7136: den tieyhteys Tammelan kuntakeskukseen ja Fors- taen,
7137: saan. Tie on päivittäin vilkkaasti liikennöity, ja
7138: tien peruskorjaus ja päällystäminen on teurolais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7139: ten toivelistalla ollut jo pitkään. Asiasta on tehnyt 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7140: esityksiä ja aloitteita kylätoimikunta sekä tiemes- 31.24.77 1500000 markkaa Teuron-
7141: tarille Forssaan että myös Hämeen tie- ja vesira- Vaihzjoen tien peruskorjaukseen ja pääl-
7142: kennuspiirille. Tiepiiri ja tiemestari ovat valmiita lystämiseen.
7143: hankkeen toteuttamiseen ja pitävät sitä tärkeänä.
7144: Rahoitus kuitenkin puuttuu.
7145:
7146: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7147:
7148: Sirkka-Liisa Anttila likka Joenpalo Arto Lapiolahti
7149: 1987 vp. 925
7150:
7151: Raha-asia-aloite n:o 881
7152:
7153:
7154:
7155:
7156: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalao-Lontilan maan-
7157: tien peruskorjaukseen
7158:
7159:
7160: Eduskunnalle
7161:
7162: Maantie Toijalasta Lontilaan on odottanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7163: monta vuotta peruskorjausta ja päällystettä. Tie 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7164: on vilkkaasti liikennöity ja sen korjaaminen on pe- 31.24.77 1000000 markkaa Toijalan-
7165: rusteltua jo paikallisen väestönkin tarpeita ajatel- Lontilan maantien peruskorjausta ja pääl-
7166: len. Tie on 10 km pitkä ja huonokuntoinen. lystämistä varten.
7167: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7168: taen,
7169:
7170: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7171:
7172: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
7173: 926 1987 vp.
7174:
7175: Raha-asia-aloite n:o 882
7176:
7177:
7178:
7179:
7180: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Viialan-Vesilahden-Totti-
7181: järven tien peruskorjaamisee,n
7182:
7183:
7184: Eduskunnalle
7185:
7186: Viialan-Vesilahden-Tottijärven tien perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7187: korjaaminen on ollut pitkään Vesilahden ja Viia- taen,
7188: lan kuntien yhteinen tavoite. Osin sitä on jo to-
7189: teutettu, mutta suurimmalta osaltaan se on edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7190: leen kesken määrärahojen puuttuessa. Tieyhtey- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7191: den parantaminen merkitsisi huomattavaa paran- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Vti'tllan-
7192: nusta liikenneyhteyksiin. Se on merkittävä paran- Vesilahden-Tottzjärven tien peruskor-
7193: nus pohjoiseen suuntautuvassa Tampereen ohi- jausta varten.
7194: kulkuliikenteessä.
7195:
7196: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7197:
7198: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
7199: 1987 vp. 927
7200:
7201: Raha-asia-aloite n:o 883
7202:
7203:
7204:
7205:
7206: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haihunkosken sillan raken-
7207: tamiseen Viialassa
7208:
7209:
7210: Eduskunnalle
7211:
7212: Viialan Haihunkosken silta on TVL:n hankelis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7213: talla ajoitettu vuodelle 1989. Sen rakentamis- taen,
7214: suunnitelma on vahvistettu 13.5. tänä vuonna.
7215: Hankkeen kustannusarvio on 2,2 milj. mk. Viia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7216: lan kunta osallistuu kustannuksiin yleisistä teistä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7217: annetun lain edellyttämällä osuudella. Viialan 31.24. 77 1 000 000 markkaa Haihunkos-
7218: työttömyysprosentti on jo pitkään ollut keskimää- ken sillan rakentamiseen Viialassa.
7219: rin 7, ja näin ollen on toivottavaa, että siltahan-
7220: ketta saataisiin aiennetuksi vuoteen 1988.
7221:
7222: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7223:
7224: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
7225: 928 1987 vp.
7226:
7227: Raha-asia-aloite n:o 884
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalkkisten sillan rakentami-
7233: seen Asikkalassa
7234:
7235:
7236: Eduskunnalle
7237:
7238: Tie- ja vesirakennushallitus on yhdessä TVL:n jen saanti vaikeutui. Siksi olisi erittäin perusteltua
7239: Hämeen piirin kanssa järjestänyt kesällä 1985 rakentaa silta lossin väylälle ihmisten ja elinkei-
7240: Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen liikenne- noelämän kulkuyhteyksien turvaamiseksi Asikka-
7241: kokeilun. Tämä kokeilu aiheutti Kalkkisten seu- lan kunnassa.
7242: dulla ja Asikkalassa huomattavaa haittaa elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7243: noelämälle ja maataloudelle. Päivittäistavarakau- taen,
7244: pan myynti laski huomattavasti ja ostosmatkat
7245: suunnattiin kuntakeskukseen ja Lahteen. Ammat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7246: tiautoilijoille lossin aikataulun mukainen liiken- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7247: nöinti merkitsi useiden tuntien odotusaikoja ja si- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Kalkkisten
7248: ten tulonmenetyksiä. Samoin eläinlääkäripalvelu- stllan rakentamiseen Asikkalassa.
7249:
7250: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7251:
7252: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
7253: 1987 vp. 929
7254:
7255: Raha-asia-aloite n:o 885
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden Saarensalmen sillan
7261: suunnitteluun Tammelassa
7262:
7263:
7264: Eduskunnalle
7265:
7266: Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saaren vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon yleisten teiden
7267: kansanpuiston alueella on historiallisesti arvokas, tekemiseen lisää määrärahaa.
7268: mutta liikenteellisesti liian matala ja kapea nyky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7269: ajan liikennevaatimuksia ajatellen. Saarensalmen taen,
7270: sillan sekä leveys että korkeus sulkevat pois liiken-
7271: nemahdollisuuden korkeammilta kuorma-autoil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7272: ta ja kaikilta vähänkin leveämmiltä kuljetuksilta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7273: Sillalla ei ole kuin yksi ajokaista ja sekin kapea. 31.24.77 1000000 markkaa uuden Saa-
7274: Uuden sillan suunnittelu nykyisen Saarensalmen rensalmen sillan suunnitteluun Tamme-
7275: sillan välittömään läheisyyteen tulisi käynnistää lassa.
7276: mahdollisimman nopeasti ja tätä varten tarvitaan
7277:
7278: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7279:
7280: Sirkka-Liisa Anttila llkka Joenpalo Arto Lapiolahti
7281:
7282:
7283:
7284:
7285: 13 27o416F
7286: 930 1987 vp.
7287:
7288: Raha-asia-aloite n:o 886
7289:
7290:
7291:
7292:
7293: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
7294: kentamiseksi maantielle n:o 3054 ja paikallistielle n:o 13913
7295: Hauholla
7296:
7297: Eduskunnalle
7298:
7299: Tieverkoston kehittämistä ajatellen Hauhon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7300: kunta pitää erittäin tärkeänä, että maantien n:o 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7301: 3045 ja paikallistien n:o 13913 parantaminen 31.24.77 1 700 000 markkaa kevyen lii-
7302: Hauhon kohdalla kevyen liikenteen väylän järjes- kenteen väylän rakentamiseksi maantien
7303: telyin toteutetaan mahdollisimman pian. Hank- n:o 3054 ja paikallistien n:o 13913 koh-
7304: keen kustannusarvio on 1, 7 milj. markkaa ja se on dalla Hauho/la.
7305: toimenpideohjelmassa ajoitettu vuodelle 1987.
7306: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7307: taen,
7308:
7309: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7310:
7311: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
7312: 1987 vp. 931
7313:
7314: Raha-asia-aloite n:o 887
7315:
7316:
7317:
7318:
7319: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja pyöräteiden
7320: rakentamiseen Lopelle ja Iittalaan
7321:
7322:
7323: Eduskunnalle
7324:
7325: Hämeen tiepunn toimenpideohjelmissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7326: suunniteltu toteutettavaksi Lopen ja Launosten taen,
7327: jalankulku- ja pyöräteiden rakentaminen vuonna
7328: 1988 samoin kuin Kalvolan kunnan Iittalan kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7329: kustassa jalankulku- ja pyöräteiden rakentami- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7330: nen. Määrärahan tarve on yhteensä 2, 1 milj. 31.24.77 2 100 000 markkaa Lopen ja
7331: markkaa. Ottaen huomioon sekä Lopen keskustan Launosten jalankulku- ja pyöräteiden ra-
7332: että Kalvolan kunnan Iittalan keskustan vilkkaan kentamista varten Lopella sekä Iittalan
7333: jalankulku- ja pyöräliikenteen olisi perusteltua lii- jalankulku- ja pyöräteiden rakentamista
7334: kenneturvallisuussyistä näiden hankkeiden mah- varten Kalvolassa.
7335: dollisimman kiireellinen toteuttaminen.
7336:
7337: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7338:
7339: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
7340: 932 1987 vp.
7341:
7342: Raha-asia-aloite n:o 888
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän
7348: kiitoradan leventämiseen Asikkalassa
7349:
7350:
7351: Eduskunnalle
7352:
7353: Vesivehmaan lentokentän kehittäminen näh- Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen kuu-
7354: dään Päijät-Hämeessä tänä päivänä entistä tär- luu vuodelle 1988 kentän 1,2 km pitkän ja 10 m
7355: keämpänä. Kentän kehittämisen esteenä olleet leveän kiitoradan leventäminen 20 metriin. Suun-
7356: kiitoradan pidentämiseen tarvittavien maa- nitelmissa on myös kiitoradan pidentäminen. Kii-
7357: alueiden omistussuhteet ovat ratkeamassa myön- toradan leventäminen aloitettiin jo vuonna 1985,
7358: teisesti. mutta se on vasta alkutekijöissä. Ennen kaikkea
7359: Kentän kehittämisen osalta on meneillään lentoturvallisuuden takia maakuntaliitto pitää
7360: Päijät-Hämeen voimavarat -projekti. Tavoitteena tärkeänä, että kiitoradan leventäminen suoritet-
7361: on tuottaa konkreettinen kentän kehittämisoh- taisiin vuoden 1988 aikana.
7362: jelma ja kentän käyttömahdollisuuksia kuvaava Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7363: esite.
7364: Lentokenttäsäätiö on toimittanut 18.2.1986lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7365: kenneministeriölle ja ilmailuhallitukselle lento- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7366: kentän kehittämistoimenpideohjelman vuodelle 31.47.41 500000 markkaa Vesivehmaan
7367: 1987. Kyseisen ohjelman lisäksi on säätiön tavoit- lentokentän kiitoradan leventämiseen.
7368: teena saada kenttä mittarilentokelpoiseksi.
7369:
7370: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7371:
7372: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
7373: 1987 vp. 933
7374:
7375: Raha-asia-aloite n:o 389
7376:
7377:
7378:
7379:
7380: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Viialan rautatieaseman ra-
7381: kennussuunnittelun käynnistäiDiseksi
7382:
7383:
7384: Eduskunnalle
7385:
7386: Viialan rautatieasema tarvitsee uudet toimiti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7387: lat. Nykyinen asemarakennus on niin huonokun- taen,
7388: toinen, ettei sen korjaaminen ole enää taloudelli-
7389: sesti järkevää. Tämä vanha asemarakennus on his- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7390: toriallisesti arvokas ja se tulisikin säilyttää. Rauta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7391: tieaseman rakentamiskysymyksissä on istunut 31. 90. 74 1 000 000 markkaa Viialan
7392: vuoden 1984 syksystä toimikunta asiaa valmistele- rautatieaseman rakentamissuunnittelun
7393: massa. Rakennukseen suunnitellaan sijoitettavaksi käynnistämiseksi.
7394: myöskin poliisin päivystystilat sekä tilat matka-
7395: huollolle, taksille ja linja-autoasemalle.
7396:
7397: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7398:
7399: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
7400: 934 1987 vp.
7401:
7402: Raha-asia-aloite n:o 890
7403:
7404:
7405:
7406:
7407: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajoharjoitte-
7408: luradan rakentamiseksi Urjalaan
7409:
7410:
7411: Eduskunnalle
7412:
7413: Ajokorttitutkinto on uudistumassa. Liukkaan yhdistelmäajoneuvoille. Näin menetellen raken-
7414: kelin ajotutkinto tulee uusille ajokortinsuorittajil- tamiskustannukset jäisivät 1,5 milj. markkaan ra-
7415: le pakolliseksi ja mahdollisesti jatkossa myös ajo- kennuspaikan hyvän tarkoitukseen sopivuuden
7416: kortin säilyttäminen vaatii liukkaan kelin harjoit- huomioon ottaen. Ajoharjoittelurata tulee sijait-
7417: telua. Uudistuksen myötä koko maahan tarvitaan semaan Urjalan keskustasta n. 7 km Punkalairu-
7418: n. 30 liukkaan kelin ajoharjoittelurataa. melle päin.
7419: Liikenneministeriön edustajan sekä alueen au- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7420: tokoulujen kanssa käydyissä neuvotteluissa on taen,
7421: päädytty esittämään yhden ajoharjoitteluradan
7422: perustamista Urjalan Honkolaan. Urjalan rata tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7423: lisi omalta osaltaan palvelemaan pienempimuo- 1988 tulo- ja menoarvioon 1500 000
7424: toisena harjoittelu- ja tutkinnonsuorittamisratana markkaa käytettäväksi liukkaan kelin ajo-
7425: kaikkia autokouluajoneuvoja varten. Rataa ei harjoitteluradan perustamiseksi Urjalan
7426: suunniteltaisi eikä rakennettaisi yli 15 000 tonnin kuntaan.
7427:
7428: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7429:
7430: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
7431: Dkka Joenpalo Jorma Rantanen
7432: 1987 vp. 935
7433:
7434: Raha-asia-aloite n:o 891
7435:
7436:
7437:
7438:
7439: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta museorautatietoiminnan ke-
7440: hittämiseksi Jokioisten kunnassa
7441:
7442:
7443: Eduskunnalle
7444:
7445: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- välttämätöntä saada myös vuosittaista toimintatu-
7446: seorautatie, jolla on säännöllistä höyryveturilii- kea. Jokioisten kunta avustaa tällä hetkellä mu-
7447: kennettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voi- seorautatieyhdistystä vuosittain pienellä avustuk-
7448: ma on Museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen sella, mutta tämä ei yksinomaan riitä. Vuosittai-
7449: talkootyö, josta ei makseta lainkaan korvausta. nen toiminta-avustuksen tarve olisi 50 000 mk.
7450: Kaikki tehtävät radankunnostustyöstä liikennöin- Jokioisten museorautatieyhdistyksellä on myös
7451: tiin perustuvat talkootoimintaan. Museorautatien kapearaidemuseo, joka sijaitsee Minkiön alkupe-
7452: ja kapearaidemuseon elinehtona tähän saakka on räisellä asema-alueella rakennuksineen. Museon
7453: ollut juuri palkaton työ. Nyt kuitenkin museorau- kokoelmissa on esineistöä eri kapearaiteisilta rau-
7454: tatiellä on edessä melkoisia investointeja, joista ei tateiltä maastamme ja kirjasto. Ulkomuseoalueel-
7455: selvitä pelkästään talkootyöllä. Museorautatien la ja kalustohalleissa aseman ympäristössä on usei-
7456: höyryvetureista yksi on ehdottomasti ollut saatava ta ainutlaatuisia höyry- ja moottorivetureita sekä
7457: korjatuksi siitä syystä, että tällä hetkellä toimitaan vaunukalustoa, resiinoita ym., joista esimerkkinä
7458: vain yhden höyryveturin varassa. Mikäli tämä höy- on mm. entisen Loviisan-Vesijärven rautatien
7459: ryveturi jostakin syystä menee rikki, tarvitaan ti- höyryveturi n:o 6 sekä Finlayson-Forssa Oy:n
7460: lalle varahöyryveturi. Höyryveturi on ollut korjat- sähköveturi vuodelta 1905. Tämä kapearaidemu-
7461: tavana Kuopiossa VR:n konepajalla. Höyryveturin seo on myös avoinna yleisölle aivan samoin kuin
7462: korjaus on loppuun suoritettu ja hallitus esittää museorautatie, jolla museojuna kesäkautena ajaa.
7463: ensi vuoden budjettiehdotuksessaan kertakor- Museorautatietä ollaan jatkamassa Minkiöltä
7464: vauksena 100 000 mk:n määrärahaa maksettavaksi Humppilaan. Jatkamishankkeen perustamissuun-
7465: VR:n Kuopion konepajalle tupitsehöyryveturin nitelma on jätetty liikenneministeriölle elokuun
7466: korjauksesta. Tämänkin jälkeen jää vielä VR:n viimeisinä päivinä.
7467: Kuopion konepajalle maksettavaa 100 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7468: Museorautatieyhdistyksen liikevaihto vuositasolla taen,
7469: on tällä hetkellä n. 300 000 mk, jossa menoerässä
7470: ei ole markkaakaan palkkamenoja, koska toiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7471: todella tapahtuu yksinomaan talkoovoimin. Mu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
7472: seorautatietoimintaa on ylläpidetty vuodesta 1978 31.99.40 lisäyksenä JOO 000 markkaa jo-
7473: alkaen, ja suurella uurastuksella ja talkoovoimin kioisten museorautatieyhdistyksen höyry-
7474: Jokioisten museorautatieyhdistys on saanut toi- veturin kunnostamiseen ja avustuksena jo-
7475: minnan nykyiseen laajuuteen. Jokioisten museo- kioisten museorautatieyhdistykselle.
7476: rautatieyhdistyksen toiminnan jatkamiselle on
7477:
7478: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7479:
7480: Sirkka-Liisa Anttila likka Joenpalo
7481: Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti
7482: 936 1987 vp.
7483:
7484: Raha-asia-aloite n:o 892
7485:
7486:
7487:
7488:
7489: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Urjalan elinkeinoasiamiehen
7490: palkkauksen valtionosuuteen
7491:
7492:
7493: Eduskunnalle
7494:
7495: Urjalan kunta on palkannut päätoimisen elin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7496: keinoasiamiehen vuonna 1983. Kunta on anonut taen,
7497: vuosittain kauppa- ja teollisuusministeriöitä val-
7498: tionapua palkkaamansa elinkeinoasiamiehen kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7499: tannuksiin, mutta toistaiseksi turhaan. Urjalan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7500: kunnan taloudellinen kantokyky on heikohko, ja 32.50.30 (valtionosuus ja -avustus kun-
7501: kunta on saanut kantokykyluokan laskun neljän- tien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen)
7502: nestä kolmanteen viimeksi vuonna 1984. Täten lisäyksenä 150 000 markkaa Urjalan kun-
7503: valtionosuus elinkeinoasiamiehen palkkaukseen nan elinkeinoasiamiehen saamiseksi val-
7504: olisi erittäin tarpeellinen. tionosuuteen oikeuttavaksi viraksi.
7505:
7506: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7507:
7508: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
7509: Arto Lapiolahti Tikka Joenpalo
7510: 1987 vp. 937
7511:
7512: Raha-asia-aloite n:o 893
7513:
7514:
7515:
7516:
7517: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ypäjän elinkeinoasiamiehen
7518: palkkauksen valtionosuuteen
7519:
7520:
7521: Eduskunnalle
7522:
7523: Ypäjän kunta on palkannut päätoimisen elin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7524: keinoasiamiehen. Kunta on määrätty ns. erityistu- taen,
7525: kialueeksi, jolloin näiden valtion kautta tulevien
7526: erilaisten elinkeinotoimintaa elvyttämään tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7527: tettujen tukimuotojen hyödyntämiseen tarvitaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentt"lle
7528: kunnassa elinkeinoasiamies. Elinkeinoasiamiehen 32.50.30 (valtionosuus ja -avustus kun-
7529: kustannuksiin ei kuitenkaan Ypäjän kunta ole tien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen)
7530: saanut valtionosuutta. Kunnan taloudellinen kan- lisäyksenä 60 000 markkaa Ypäjän kunnan
7531: tokyky on heikohko, ja kunta on saanut kantoky- elinkeinoasiamiehen palkkauksen saami-
7532: kyluokan laskun kahteen eri kertaan viimeisten seksi valtionosuuden piiriin.
7533: neljän vuoden aikana. Kantokykyluokka on nyt 3.
7534: Täten valtionosuus elinkeinoasiamiehen palk-
7535: kaukseen olisi erittäin tarpeellinen.
7536:
7537: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7538:
7539: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
7540: Arto Lapiolahti likka Joenpalo
7541: 938 1987 vp.
7542:
7543: Raha-asia-aloite n:o 894
7544:
7545:
7546:
7547:
7548: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille vanhus-
7549: ten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen
7550:
7551:
7552: Eduskunnalle
7553:
7554: Vuoden 1984 alusta voimaan tullut yhtenäinen maksi kuin henkilön hoitaminen laitoshoidossa.
7555: suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä, ns. Kustannukset ovat keskimäärin vain yksi kolmas-
7556: Valtava-järjestelmä mahdollisti vanhusten, vam- osa siitä mitä laitoshoitokustannukset ovat van-
7557: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontukijär- husta kohti.
7558: jestelmän, joka on sosiaalihuollon normaalia pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7559: velutoimintaa. Vanhusväestömme kasvava määrä taen,
7560: on aiheuttanut kunnissa paineita erityisesti van-
7561: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koti- ettå' Eduskunta ottaisi valtz'on vuoden
7562: hoidontukimäärärahan kasvattamiseen. Ongel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7563: mana ovat kuitenkin olleet valtion taholta tulleet 33.32.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
7564: toistaiseksi melko niukat resurssit. Samalla on to- vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-
7565: dettava, että vanhuksen, vammaisen tai pitkäai- raiden kotz'hoidontuktj'ärjestelmän laajen-
7566: kaissairaan kotihoito tulee kansantaloudellisesti tamiseen tarvetta vastaavasti.
7567: laskettuna yhteiskunnalle monin verroin halvem-
7568:
7569: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7570:
7571: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
7572: 1987 vp. 939
7573:
7574: Raha-asia-aloite n:o 895
7575:
7576:
7577:
7578:
7579: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perusta-
7580: miseksi Lounais-Hämeen aluesairaalaan
7581:
7582:
7583: Eduskunnalle
7584:
7585: Lounais-Hämeen aluesairaalassa on jouduttu kainen velvollisuus järjestää erikoissairaanhoito ja
7586: tarkistamaan osastojen välistä sisäistä paikkajakoa valtio vastaavasti omalta osaltaan ei ole pystynyt
7587: siitä syystä, että kuormitusprosentit osastoilla järjestämään riittävää määrää virkoja valtionosuu-
7588: vaihtelevat hyvin suuresti. Erityisen suurta kuor- den piiriin.
7589: mitusta on ollut sisätautien osastolla, kun saman- Lounais-Hämeen aluesairaalaan on perustettu
7590: aikaisesti synnytysosastolla on ollut vain noin seuraavat uudet virat 1. 3.1987 lukien: kaksi sai-
7591: 60 % :n kuormitus. Lisääntyvä vanhusväestömme raanhoitajan virkaa Y 22 palkkaluokkaa, yksi apu-
7592: ja erityisesti terveyskeskuksen tarvitsemat erikois- hoitajan virka Y 18 palkkaluokka, yksi sairaanhoi-
7593: sairaanhoitopalvelut vanhuksille ovat lisänneet si- tajan ja yksi apuhoitajan toimi.
7594: sätautiosaston kuormitusta. Tämän johdosta on Näiden edellä mainittujen virkojen kokonais-
7595: päädytty muuttamaan sairaalan erikoisalakohtais- kustannukset ovat yhteensä 600 000 mk.
7596: ta sairaansijajakoa sillä tavalla, että synnytys- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7597: naistentautien sairaansijoista vähennetään yhdek- taen,
7598: sän sairaansijaa, jotka osoitetaan sisätautiosaston
7599: käyttöön. Tämä järjestely vaatii lisää henkilökun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7600: taa, joka on jouduttu alustavasti esittämään pal- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7601: kattavaksi kuntainliiton omana kustannuksena, 33.79.30 400 000 markkaa kahden sai-
7602: koska Kanta-Hämeen keskussairaalan aluesairaa- raanhoitajan, yhden apuhoitajan, yhden
7603: lalle osoittamasta virkakiintiöstä ei ainakaan sairaanhoitajan sekä yhden apuhoitajan
7604: vuonna 1987 ole annettu toiveita saada kyseisiä toimen saattamiseksi valtionosuuden pzi-
7605: virkoja valtionosuuden piiriin. Toisaalta tuntuu rzin Lounais-Hämeen aluesairaalassa Fors-
7606: täysin kohtuuttomalta, että kunnilla on lainmu- sassa.
7607:
7608: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7609:
7610: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
7611: llkka Joenpalo Arto Lapiolahti
7612: 940 1987 vp.
7613:
7614: Raha-asia-aloite n:o 896
7615:
7616:
7617:
7618:
7619: Antvuori: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ruskeasuon koulun
7620: lisärakennuksen rakentamiseen
7621:
7622:
7623: Eduskunnalle
7624:
7625: Ruskeasuon koulun lisärakennushanke on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7626: vireillä jo viidentoista vuoden ajan. Tilanahtaus 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7627: sekä esimerkiksi uima-altaan ja kuntosalin puut- 29.55. 741isäyksenä 2 000 000 Ruskeasuon
7628: tuminen vaikeuttavat merkittävästi oppilaiden koulun lisärakennusta varten.
7629: kuntoutusta, ja siksi olisi kiireellisesti saatava lisä-
7630: rakennushanke alulle vuonna 1988.
7631: Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
7632: taen,
7633:
7634: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7635:
7636: Pirjo-Riitta Antvuori
7637: 1987 vp. 941
7638:
7639: Raha-asia-aloite n:o 897
7640:
7641:
7642:
7643:
7644: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitolle epilepsiaa
7645: sairastavien nuorten terveyskasvatus- ja nuorisotoiminnan kehit-
7646: tämiseen
7647:
7648: Eduskunnalle
7649:
7650: Suomessa on 34 500 henkilöllä todettu epilep- korttia, joten osallistuminen pitkien matkojen ta-
7651: sia. Heistä on alle 16-vuotiaita 4 800. kaa aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia, mahdollises-
7652: Epilepsiaa sairastavat nuoret eristäytyvät herkäs- ti saattajan tarvetta. Epilepsialiiton piirissä nuoril-
7653: ti peläten toisten epäasiallista suhtautumista epi- la olisi mahdollisuus osallistumiseen, harrastustoi-
7654: lepsiakohtauksiin. Epilepsiakohtauksen ensiapu ei mintaan ja itsenäistymiseen, joka osaltaan edes-
7655: ole riittävän hyvin yleisön tiedossa. Myöskään epi- auttaa sopivan ammatin hankintaa ja selviyty-
7656: lepsiamerkkiä ei aina tunnisteta. mistä elämässä.
7657: Erityisesti vaikea-asteista epilepsiaa sairastavien Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen,
7658: nuorten osalta olisi tarpeen kehittää Epilepsialii-
7659: ton nuorisotoimintaa turvallisessa, valvotussa ym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7660: päristössä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7661: Monet vanhemmat estävät lastensa osallistumi- 33.33.51 100000 markkaa Epilepsialzitto
7662: sen harrastustoimintaan pelätessään, että nuori ry:lle epzlepsiaa sairastavien nuorten
7663: voi saada kohtauksen matkalla. terveyskasvatus-ja nuorisotoimintaan.
7664: Epilepsian vuoksi useimmilla nuorilla ei ole ajo-
7665:
7666: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7667:
7668: Pirjo-Riitta Antvuori Ben Zyskowicz
7669: 942 1987 vp.
7670:
7671: Raha-asia-aloite n:o 898
7672:
7673:
7674:
7675:
7676: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n
7677: toiminnan tukemiseen
7678:
7679:
7680: Eduskunnalle
7681:
7682: Vapaaksi Huumeista ry. on huumeita vastusta- säksi yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden turvaa-
7683: va kansalaisjärjestö. Yhdistys tekee arvokasta en- miseksi on varattava rahaa yhden henkilön palk-
7684: naltaehkäisevää työtä huumeita vastaan sekä aut- kakustannuksia sekä tavanomaisia yleiskuluja var-
7685: taa nuoria huumeiden käyttäjiä. ten.
7686: Yhdistyksen jäsenen Liisa Tallgrenin perheen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7687: kokemasta huumeongelmasta on kirjoitettu kirja, taen,
7688: joka ilmestyi maaliskuussa 1987. Kirja on todettu
7689: onnistuneeksi kuvaukseksi perheen kokemasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7690: raskaasta ongelmasta, ja se olisi tärkeätä saada am- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7691: mattiauttajien työvälineeksi. Kirjaa tarvittaisiin 33.33.51 150 000 markkaa Vapaaksi
7692: noin 750 kpl nuoriso- ja sosiaalityöntekijöille. Li- Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen.
7693:
7694: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7695:
7696: Pirjo-Riitta Antvuori
7697: 1987 vp. 943
7698:
7699: Raha-asia-aloite n:o 899
7700:
7701:
7702:
7703:
7704: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta munuaiskivien murskaus-
7705: laitteen hankkimiseksi Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan
7706:
7707:
7708: Eduskunnalle
7709:
7710: Suomessa leikataan vuosittain noin 300 mu- kyvyttömyysajan vertailu sekä hoito- ja työkyvyt-
7711: nuaiskivipotilasta, joista HYKS:ssä 15. Munuais- tömyyspäivät. Siitä selviävät myös em. hoitomuo-
7712: kivipotilaiden valtaosa soveltuu ekstrakorporeaali- tojen komplikaatiot. Leikkausten tiedot perustu-
7713: seen kivenmurskaukseen. vat HYKS:n aineistoon ja ESWL:n tiedot julkai-
7714: Seuraavasta taulukosta nähdään leikkausten ja suihin.
7715: ESWL:n keskimääräisen keston, hoitoajan ja työ-
7716:
7717: Taulukko 1
7718: Luku- Leikk. kesto Keskim. Työkyvyttömyys Hoitopäivät Menetetyt työ-
7719: määrä hoitoaika päivät yht.
7720: Leikk. ESWL Leikk. ESWL Leikk. ESWL Leikk. ESWL Leikk. ESWL
7721: Munuais- HYKS 15 1 t 58 min 1t 13,8 4 45 vrk 6 207 60 675 90
7722: kivet Koko maa 300 1 t 58 min 1t 13,8 4 45 vrk 6 4 140 1 200 13 500 1 800
7723: Virtsajohtimen HYKS 20 1t 1' 5 t 10,2 4 35 vrk 6 204 80 700 120
7724: kivet Koko maa 400 1t 1,5 t 10,2 4 35 vrk 6 4 080 1 600 14 000 2 400
7725: HYKS 35 411 140 1 375 210
7726: Yhteensä
7727: Koko maa 700 8 220 2 800 27 500 4 200
7728:
7729: Säästö
7730: 5 420 = 65% 23 300 = 84%
7731:
7732: Taulukko 2
7733: Komplikaatiot
7734: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7735: taen,
7736: Leikkaus ESWL
7737: Kiviä jäi 2,5% Kiviä jäi 10 % että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7738: Haavainfektio 2,5% Sepsis 1 %
7739: Virtsainfektio 6,8% Arytmia 0,5%
7740: 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7741: Ileus 1 % Vuoto 5 % 33.79.30 9 000 000 markkaa ESWL-ki-
7742: Vuoto 5 % Kivet ureterissa 0,5% venmurskauslaitteen hankkimiseksi Hel-
7743: 17,8% 17 % singin yliopistolliseen keskussairaalaan.
7744:
7745: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7746:
7747: Pirjo-Riitta Antvuori
7748: 944 1987 vp.
7749:
7750: Raha-asia-aloite n:o 900
7751:
7752:
7753:
7754:
7755: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta psykoterapian täydennys-
7756: koulutukseen
7757:
7758:
7759: Eduskunnalle
7760:
7761: Lääkinnällisessä kuntoutuksessa psykoterapia on perusteellisesti valmisteltu ohjelma. Hakemus-
7762: on samassa asemassa muiden kuntoutusmuotojen ten määrä ei siis edes heijasta koko tarvetta, joten
7763: kanssa. Käytännössä psyykkisten kuntoutuspalve- epäsuhta on ilmeinen ja määrärahan tarve perus-
7764: lujen saanti on osoittautunut ongelmalliseksi kou- teltua.
7765: lutetun henkilökunnan puutteen vuoksi. Täyden- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7766: nyskoulutuksen tukemista on korostettu useissa taen,
7767: mietinnöissä (mm. mielenterveystyön komitea
7768: 1984). että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7769: Lääkintöhallitus julisti vuonna 1987 valtion- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7770: avun haettavaksi, jolloin hakemuksia tuli 66 kpl, markkaa lääkintöhallitukselle käytettä-
7771: haettu summa oli yhteensä lähes 3 milj. mk ja väksi psykoterapian täydennyskoulutuk-
7772: käytössä ollut määräraha oli 60 000 mk. Huo- seen.
7773: mattava on, että jokaisen hakemuksen taustalla
7774:
7775: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7776:
7777: Pirjo-Riitta Antvuori
7778: 1987 vp. 945
7779:
7780: Raha-asia-aloite n:o 901
7781:
7782:
7783:
7784:
7785: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisöasuntojen välitys-
7786: toimintaan
7787:
7788:
7789: Eduskunnalle
7790:
7791: Asunnottomien vuonna 1987 on tehty useita sa välitysorganisaatiota, joka vastaisi asuntojen ja-
7792: ehdotuksia asunnottomuuden poistamiseksi kamisesta yhteisöille.
7793: maastamme ja asuntotilanteen helpottamiseksi Tässä aloitteessa ehdotettavalla määrärahalla
7794: puutteellisesti asuvien kansalaisten osalta. edistetään yhteistyötä kunnissa asunto-, sosiaali-
7795: Nuorten asuntotilanne on kaikkein vaikein, ja ja nuorisotoimen kesken siten, että luodaan kun-
7796: siksi sen ratkaisemiseksi on syytä käyttää kaikki takohtaisesti sopivin järjestelmä, jolla yhteisö-
7797: olemassa olevat keinot mahdollisimman tarkkaan asuntoja jaetaan nuorille alle 30-vuotiaille kansa-
7798: hyväksi. Tilanne monilla alueilla maassamme on laisille.
7799: se, että tarjonta asuntomarkkinoilla ei kohtaa ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7800: syntää. Näin on erityisesti suurten asuntojen koh- taen,
7801: dalla.
7802: Nuoret ovat valmiita yhteisöasumiseen, jossa että Eduskunta varaisi valtion tulo- ja
7803: ryhmä asukkaita vastaa yhteisesti asumisestaan menoarvioon vuodelle 1988 luvun 35.45
7804: yleensä suuressa huoneistossa tai omakotitalossa uudelle momentille 5 000 000 markan
7805: tai vastaavassa. Yhteisöasumista tukemalla ja ke- määrärahan yhteisöasuntojen välitystoi-
7806: hittämällä saataisiin suuretkin asunnot kunnissa minnasta aiheutuviin kuluihin.
7807: käyttöön. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemas-
7808:
7809: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7810:
7811: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho
7812: Reino Paasilinna Marja-Liisa Löyttyjärvi
7813:
7814:
7815:
7816:
7817: 14 270416F
7818: 946 1987 vp.
7819:
7820: Raha-asia-aloite n:o 902
7821:
7822:
7823:
7824:
7825: Apukka ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
7826: rahoitusavustuksiin
7827:
7828:
7829: Eduskunnalle
7830:
7831: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Rahoitusavustuksista suurin osa menee lasken-
7832: delle 1988 todetaan, että ''vuonna 1988 on tar- nalliseen verotulojen täydennykseen, josta joh-
7833: koitus aloittaa kuntien valtionosuusjärjestelmän tuen harkinnanvarainen osuus tulee määrärahaa
7834: kehittäminen vaiheittain niin, että siirrytään kus- pienennettäessä luonnollisesti myös pienenty-
7835: tannusten kasvua hillitsevään järjestelmään''. mään. Kun kuitenkin monet Lapin kunnat joutu-
7836: Samanaikaisesti alennetaan esityksessä kuntien vat talousarvioitaan tasapainotettaessa merkitse-
7837: yleisiin rahoitusavustuksiin tarkoitettuja varoja mään talousarvioperiaatteiden vastaisesti tulo-
7838: 8 milj. markalla. puolensa katteeksi harkinnanvaraista rahoitus-
7839: Lapin kuntien talousasema on viime vuosina avustusta, ei voi olla oikein, että määrärahaa pie-
7840: kehittynyt jatkuvasti huonompaan suuntaan. Sa- nennetään.
7841: malla Lapin osuus ns. harkinnanvaraisista rahoi- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme kun-
7842: tusavustuksista on 1980-luvulla laskenut runsaasta nioittaen,
7843: 20 o/o :sta jo alle 10 o/o :n, vaikka markkamääräi-
7844: sesti jaettu osuus on kolminkertaistunut. Lapin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7845: kuntien talouden huonoa tilaa kuvaa se, että kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7846: kimääräinen äyrinhinta on Lapissa jatkuvasti tois- 26.97.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
7847: ta penniä koko maata korkeampi, lainamäärä asu- kuntien yleisiin rahoitusavustukszi'n.
7848: kasta kohti huomattavasti suurempi jne. Esimer-
7849: kiksi vuonna 1986 Lapin kuntien lainanotto li-
7850: sääntyi 51 o/o •
7851:
7852: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7853:
7854: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Hannele Pokka
7855: Aimo Ajo Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
7856: 1987 vp. 947
7857:
7858: Raha-asia-aloite n:o 903
7859:
7860:
7861:
7862:
7863: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultamuseon toiminnan
7864: tukemiseen
7865:
7866:
7867: Eduskunnalle
7868:
7869: Museot ovat jo pitkään odottaneet valtionapu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7870: lakia, mutta sitä ei vieläkään näy ensi vuoden taen,
7871: budjetissa. Tosin edistystä lienee tapahtunut, ja
7872: laki tullee eduskunnalle ensi vuoden aikana. Lain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7873: käsittelyn yhteydessä pieniä erikoismuseoita ei sai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7874: si unohtaa. Niiden toimintaedellytysten turvaa- 29.88.53 100 000 markkaa Kultamuseon
7875: minen on yhtä välttämätöntä kuin suurempienkin. toiminnan tukemiseen.
7876: Kultamuseo tarvitsee tukea toiminnalleen, ku-
7877: ten kahtena edellisenä vuotena.
7878:
7879: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7880:
7881: Asko Apukka Heli Astala Vappu Säilynoja
7882: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka
7883: 948 1987 vp.
7884:
7885: Raha-asia-aloite n:o 904
7886:
7887:
7888:
7889:
7890: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin turkistarhojen rehun
7891: kuljetuskustannusten tukemiseen
7892:
7893:
7894: Eduskunnalle
7895:
7896: Turkistarhaus on Lapissa kasvava elinkeino. Se kapasiteetti riittää. Toisaalta korkeat rahtikulut
7897: on erityisen hyvä ns. maaseutuelinkeino, koska luovat paineita harvemmin tapahtuviin kuljetuk-
7898: sitä voidaan harjoittaa asutuskeskusten ulkopuo- siin, mikä taas saattaa johtaa rehun happanemi-
7899: lella. Turkistarhaus työllistää nykyään Lapissa n. seen. Pitkien etäisyyksien johdosta Lapin tarhat
7900: 400 henkilöä. Turkistarhaus on kuitenkin erittäin jäävät käytännöllisesti katsoen kokonaan kotimai-
7901: haavoittuva elinkeino, mikä johtuu voimakkaista sen silakan toimitusten ulkopuolelle.
7902: hintavaihteluista ja siitä, että Kera Oy:n asiakas- Lapissa turkistarhoille valmistettavan rehun
7903: tarhojen velkaantumisaste on peräti 99,9%. määrä on vuositasolla n. 17 miljoonaa kiloa.
7904: Kaikkein suurin muuhun maahan verrattaessa Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme kun-
7905: poikkeava kustannuserä Lapin tarhoilla ovat re- nioittaen,
7906: hun kuljetuskustannukset. Rehurahdin hinta on
7907: keskimäärin 6-22 penniä/kg, jolloin keskimää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7908: räinen 700 ketunnahkaa tuottava tarha maksaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
7909: enimmillään rehurahtikuluja 18 480 mk/vuosi. 30.34.40 alamomentille 2 1500 000
7910: KTM ja Kera Oy eivät ole halukkaita rahoitta- markkaa Lapin turkistarhojen rehukulje-
7911: maan lisää rehusekoittamoita, koska nykyisissäkin tuskustannusten tukemiseen.
7912:
7913: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7914:
7915: Asko Apukka Kimmo Sarapää
7916: Seppo Pelttari Hannele Pokka
7917: 1987 vp. 949
7918:
7919: Raha-asia-aloite n:o 905
7920:
7921:
7922:
7923:
7924: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 965 (Särkelä
7925: -Saija-Savukosken kunnan raja) perusparantamiseen
7926:
7927:
7928: Eduskunnalle
7929:
7930: Maantie n:o 965 Sallan ja Savukosken kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7931: välillä on erittäin huonokuntoinen. Sitä on pienin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7932: summin ja pienin pätkin perusparannettu jo usei- 31.24.77 10000000 markkaa maantien
7933: den vuosien ajan. Väli Särkelä-Saija on vielä kes- n:o 965 perusparantamiseen vä!tllä Sär-
7934: keneräinen ja Saijalta Savukoskelie työ on koko- kelä-Savukosken kunnan raja.
7935: naan aloittamatta. Sekä Sallan että Savukosken
7936: kunnan työttömyys on maan huippua.
7937: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7938: taen,
7939:
7940: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7941:
7942: Asko Apukka Kimmo Sarapää
7943: Seppo Pelttari Hannele Pokka
7944: 950 1987 vp.
7945:
7946: Raha-asia-aloite n:o 906
7947:
7948:
7949:
7950:
7951: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasak:san-Raanujärven
7952: maantien perusparantamiseen välillä Koivistonpää-Kanto-
7953: maanpää
7954:
7955: Eduskunnalle
7956:
7957: Aavasak:san-Raanujärven tie on erittäin heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7958: kokuntoinen välillä Koivistonpää-Kantomaan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7959: pää, 9,6 km. TVL:llä on valmius töiden välittö- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Aavasaksan
7960: mään aloittamiseen. Tieosuus on poikkeuksellisen -Raanujärven maantien perusparantami-
7961: vaativaa maata, mikä aiheuttaa näin tien kuoppai- seen välzllä Koivistonpää-Kantomaan-
7962: suuden ja jatkuvan epäkunnon. pää.
7963: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7964: taen,
7965:
7966: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7967:
7968: Asko Apukka Kimmo Sarapää
7969: Seppo Pelttari Hannele Pokka
7970: 1987 vp. 951
7971:
7972: Raha-asia-aloite n:o 907
7973:
7974:
7975:
7976:
7977: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylläsjärven-Aakenuksen
7978: maantien rakentamiseen
7979:
7980:
7981: Eduskunnalle
7982:
7983: Ylläsjärven-Aakenuksen tieosuus on matkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7984: lullisesti erittäin tärkeä. Se lyhentää yli 10 kilo- taen,
7985: metriä matkaa Koiarista (Ylläkseltä) Kittilän len-
7986: tokentälle. Samalla tie palvelisi ratkaisevasti Ylläs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7987: järven ja Jauhojärven kylien asukkaiden liikenne- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7988: tarvetta. Kummankin kunnan työttömyystilanne 31.24. 77 6 000 000 markkaa Ylläsjärven
7989: on vaikea. -Aakenuksen maantien rakentamiseen.
7990:
7991: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7992:
7993: Asko Apukka Kimmo Sarapää
7994: Seppo Pelttari Hannele Pokka
7995: 952 1987 vp.
7996:
7997: Raha-asia-aloite n:o 908
7998:
7999:
8000:
8001:
8002: Apukka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ivalon-Akujär-
8003: ven maantien perusparannukseen
8004:
8005:
8006: Eduskunnalle
8007:
8008: Ivalon-Akujärven tieosuus on vilkasliikentei- käsittävänä. Hankkeeseen tulisi saada TVL:n La-
8009: nen soratie. Tietä käyttää Raja-Joosepin kautta pin piirin esityksen mukaisesti varoja 5 800 000
8010: Neuvostoliiton Murmanskiin suuntautuva turisti- markkaa myös syksyn 1987 lisämenoarviossa.
8011: liikenne, joka tapahtuu lähinnä linja-autoilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8012: Viime aikoina Raja-Joosepin tullin kautta on li- taen,
8013: sääntynyt myös raskas rahtiliikenne. Tiellä on jat-
8014: kuvasti tukkikuljetuksia Nellimistä ja Neuvostolii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8015: ton puolelta. Tien peruskorjaus on viivästynyt 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8016: useita vuosia. Aloitusvalmius on välitön. Inarin 31.24. 77 lisäyksenä 8 500 000 markkaa
8017: kunnan työttömyyden huomioon ottaen kohde on Ivalon-Akujärven maantien perusparan-
8018: tärkeä. On tärkeää kiinnittää huomio myös tien nukseen.
8019: luonteeseen kansainvälisen liikenteen ja päätien
8020:
8021: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8022:
8023: Asko Apukka Kimmo Sarapää
8024: Seppo Pelttari Hannele Pokka
8025: 1987 vp. 953
8026:
8027: Raha-asia-aloite n:o 909
8028:
8029:
8030:
8031:
8032: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan-Peltovuoman
8033: tien perusparantamiseen ja sillan rakentamiseen Ketomellaan
8034:
8035:
8036: Eduskunnalle
8037:
8038: Ketomellan ja Peltovuoman välillä oleva n. 35 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8039: km:n mittainen maantie Enontekiön kunnan taen,
8040: alueella on heikkokuntoinen, lossiyhteydellä kyt-
8041: ketty Raattaman-Ketomellan tiehen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8042: Kelirikkoaikana linja-autoliikenne on aina vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8043: keuksissa, mikä kuvaa tien huonoa kuntoa. Sillan 31.24. 77 5 000 000 markkaa Ketomellan
8044: rakentaminen Ketomellaan mahdollistaisi tien -Peltovuoman tien perusparantamiseen
8045: jatkuvan käytön ja parantaisi kunnan yhteyksiä ja sillan rakentamiseen Ketomellaan.
8046: etelään Raattaman kautta. Tie- ja vesirakennuslai-
8047: toksella on kohteesta valmiit suunnitelmat.
8048:
8049: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8050:
8051: Asko Apukka Kimmo Sarapää
8052: Seppo Pelttari Hannele Pokka
8053: 954 1987 vp.
8054:
8055: Raha-asia-aloite n:o 910
8056:
8057:
8058:
8059:
8060: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Muotkavaaran-Tiurajärven
8061: maantien perusparantamiseen
8062:
8063:
8064: Eduskunnalle
8065:
8066: Muotkavaaran-Tiurajärven maantie on erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8067: täin heikkokuntoinen. Routavauriot aiheuttavat 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8068: liikenteen huomattavaa vaikeutumista. Tien mer- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Muotkavaa-
8069: kitys on kunnalle ja asukkaille tärkeä matkailun ja ran- Tiurajärven maantien parantami-
8070: muun liikenteen kannalta. seen.
8071: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8072: taen,
8073:
8074: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8075:
8076: Asko Apukka Kimmo Sarapää
8077: Seppo Pelttari Hannele Pokka
8078: 1987 vp. 955
8079:
8080: Raha-asia-aloite n:o 911
8081:
8082:
8083:
8084:
8085: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Lohinivan
8086: maantien perusparantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva
8087:
8088:
8089: Eduskunnalle
8090:
8091: Sieppijärven-Lohinivan välillä oleva maantie kevyilläkin ajoneuvoilla on lähes mahdotonta. Sa-
8092: Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella on erit- moin on laita raskaan liikenteen. Koululais- ja
8093: täin heikossa kunnossa tieosuudella Hinttajärvi- linja-autoliikenne tiellä on usein keskeytyksissä
8094: Lohiniva noin 25 km:n matkalla. Tieosuus Sieppi- tien heikon kunnon vuoksi.
8095: järvi-Hinttajärvi on peruskorjattu työllisyysmää- Kun sekä Kolarissa että Rovaniemen kunnassa
8096: rärahoilla 1980-luvun alkuvuosina ja silta Ounas- työttömyys on erittäin vaikea, olisi pelkästään jo
8097: joen yli Lohioivassa valmistui vuonna 1985. Perus- näilläkin perusteilla tien perusparantaminen kii-
8098: korjatuilta osin tie on myös öljysorattu pinnal- reellinen ja välttämätön, sillä antaisihan se työtä
8099: taan, joten se on kohtalaisessa kunnossa. Sen si- lyhyeksikin aikaa työttömille ja paikallisille autoi-
8100: jaan peruskorjaamaton osa on routiva, mutkainen lijoille.
8101: ja muutoinkin vailla kunnollisia rakenteita. Ojat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8102: ovat osittain umpeutuneet tienvarrella ja osittain
8103: toiselta puolelta tietä kokonaan puuttuvat. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8104: liikenneturvallisuus peruskorjaamattomalla osalla 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8105: on lähes olematon runsaan pensaskasvillisuuden 31.24. 77 4 000 000 markkaa Sieppijärven
8106: ym. näkyvyysesteiden vuoksi. -Lohinivan maantien perusparantami-
8107: Keväisin ja syksyisin tien kulkeminen tavallisilla seen välillä Hinttajärvi-Lohiniva.
8108:
8109: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8110:
8111: Asko Apukka Kimmo Sarapää
8112: Seppo Pelttari Hannele Pokka
8113: 956 1987 vp.
8114:
8115: Raha-asia-aloite n:o 912
8116:
8117:
8118:
8119:
8120: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sompujärven-Lehmikum-
8121: mun maantien parantamiseen
8122:
8123:
8124: Eduskunnalle
8125:
8126: Tervolan kunnan alueella ei ole useaan vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8127: ollut merkittävää tienrakennuskohdetta, vaikka taen,
8128: ~--kunnan alueen tiestön kunto on nopeasti huono-
8129: nemassa. Kyseinen tie on jatkuvan raskaan liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8130: teen käytössä. Tie on sorapäällysteinen maantie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8131: luokkaa oleva. Kunta ja TVL ovat pitäneet tämän 31.24. 77 1 000 000 markkaa Sompujår-
8132: tien kunnostamista kiireellisimpänä kunnan tien- ven-Lehmikummun maantien paranta-
8133: parannuskohteena. mtseen.
8134:
8135: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8136:
8137: Asko Apukka Kimmo Sarapää
8138: Seppo Pelttari Hannele Pokka
8139: 1987 vp. 957
8140:
8141: Raha-asia-aloite n:o 913
8142:
8143:
8144:
8145:
8146: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kraaselinsalmen sillan ra-
8147: kentamiseen
8148:
8149:
8150: Eduskunnalle
8151:
8152: Maantien n:o 920 varrella oleva Kraaselinsal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8153: men silta on jatkuvasti lisääntyvän liikenteen taen,
8154: vuoksi suorastaan vaarallinen. Sillan kautta kulkee
8155: liikenne Veitsiluoto Oy:n tehtaalle sekä Ajoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8156: satama-alueille. Silta on vaarallinen raskaan lii- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8157: kenteen vuoksi. Keveän liikenteen käyttämä kais- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Kraaselinsal-
8158: ta on sillan kohdalla liian kapea. Suunnitelmat on men szllan ja siihen lzi"ttyvien tielzittymien
8159: vahvistettu. Kustannusarvioksi on laskettu 3, 7 rakentamiseen.
8160: mmk.
8161:
8162: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8163:
8164: Asko Apukka Kimmo Sarapää
8165: Seppo Pelttari Hannele Pokka
8166: 958 1987 vp.
8167:
8168: Raha-asia-aloite n:o 914
8169:
8170:
8171:
8172:
8173: Apukka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kaivannaisteolli-
8174: suuden edistämiseen
8175:
8176:
8177: Eduskunnalle
8178:
8179: Maaperärikkauksien hyödyntäminen on eräs tu- merkitty 1 500 000 markkaa ja momentille
8180: levaisuuden ala Suomessa. Ei voine olla totta, että 32.51.21 200 000 markkaa vähemmän kuin kulu-
8181: Suomi olisi kahden malmivaltion välissä jäänyt van vuoden tulo- ja menoarvioon.
8182: vaille maaperärikkauksia. Malminetsintään ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme kun-
8183: muuhun kaivannaisteollisuuden tutkimiseen pa- nioittaen,
8184: nostamalla voidaan varsin pienin panoksin saada
8185: aikaan mittavia työtilaisuuksia ja toisaalta hyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8186: dyntää arvokkaita kotimaisia luonnonvaroja. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8187: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on 32.50.41 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
8188: kuitenkin tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja kaivannaisteollisuuden edistämiseen.
8189: pienennetty entisestään. Momentille 32.50.41 on
8190:
8191: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8192:
8193: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Aimo Ajo
8194: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka
8195: 1987 vp. 959
8196:
8197: Raha-asia-aloite n:o 915
8198:
8199:
8200:
8201:
8202: Apukka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kemira Oy:n
8203: osakepääoman korottamiseen Sokiin kaivoshankkeen käynnistä-
8204: miseksi
8205:
8206: Eduskunnalle
8207:
8208: Sokiin kaivoshanke on tällä hetkellä Lapin tule- Hankkeeseen ei kuitenkaan ole varauduttu val-
8209: van työllisyyden hoidon kannalta merkittävin tion tulo- ja menoarviossa. Hankkeen rahoitus tu-
8210: hanke. Alueen hyödyntämistä on tutkittu pit- lisi osaltaan hoitaa Kemira Oy:n osakepääoman
8211: kään, mutta toistaiseksi päätöstä kaivoksen avaa- korotuksena, ettei velka liiaksi rasita Kemira Oy:n
8212: misesta ja rikastamon rakentamisesta ei ole tehty. taloutta, ja ennen kaikkea siksi, että varmistetaan
8213: Nyt kuitenkin näyttää todennäköiseltä, että tutki- hankkeen nopea eteneminen.
8214: mustulosten valmistuttua vielä kuluvan vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8215: aikana voidaan tarvittavat päätökset tehdä lähi- taen,
8216: kuukausina. Kun Lapin ja erityisesti Koillis-Lapin
8217: alue on maan kaikkein heikointa työttömyysaluet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8218: ta, tulee päätökset tehdä heti selvitysten valmis- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8219: tuttua. Voimakkaiden työllisyysperusteiden lisäksi 32.50. 88 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
8220: hanketta puoltaa se, että kyseessä on kotimaisen ensi vaiheessa tarvittavaan Kemira Oy:n
8221: luonnonvaran hyödyntäminen ja syntyvät työpai- osakepääoman korotukseen Sokiin kaivos-
8222: k~t ovat Lapin oloissa pysyviin (15-20 v) verratta- ja rikaslamahankkeen käynnistämiseksi.
8223: via.
8224:
8225: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8226:
8227: Asko Apukka Lauha Männistö Pertti Lahtinen
8228: Timo Laaksonen Jarmo Wahlström Claes Andersson
8229: Pekka Leppänen Esko Seppänen Anna-Liisa Jokinen
8230: 960 1987 vp.
8231:
8232: Raha-asia-aloite n:o 916
8233:
8234:
8235:
8236:
8237: Apukka: Määrärahan osoittamisesta korvaavien työpaikkojen luomi-
8238: seen Rautuvaaran lakkautettavan kaivoksen työntekijöille
8239:
8240:
8241: Eduskunnalle
8242:
8243: Kolarin kunnassa sijaitsevan Rautuvaaran kai- varoja korvaavien työpaikkojen luomiseen. Edel-
8244: voksen lopetuspyrkimykset vain runsaan vuoden leen tulisi pikaisesti selvittää kaikki erityiskysy-
8245: pituisella varoitusajalla ovat saaneet niin parisataa mykset, kuten Rautaruukki Oy:n antamien asun-
8246: kaivoksen työntekijää kuin heidän perheensä ja tolainojen ehdot, kaivoseläkkeelle siirtyminen
8247: koko kunnan vastuulliset päättäjät lähes epätoi- (monen osalta viimeisen kaivoksen päättymisen
8248: von valtaan. Tämä on ymmärrettävää, kun työväki johdosta menee ko. eläkkeellesiirtymismahdolli-
8249: lähes kokonaisuudessaan on kolarilaisia, heistä suus ilman erityisjärjestelyitä kokonaan), työra-
8250: noin sadalla on Kolarissa omakotitalo, puolisoi- joitteisten työllistäminen jne.
8251: den työpaikat ovat Kolarissa jne. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8252: Hallituksen edustajat ovat lupailleet hoitavansa taen,
8253: korvaavat työpaikat, mutta tulo- ja menoarviossa
8254: ei näy mainintaakaan Rautuvaaran tilanteen hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8255: tamiseksi. Mikäli ei mitenkään ole mahdollista 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8256: jatkaa kaivoksen toimintaa vuoden 1990 loppuun 34.50.61 30 000 000 markkaa korvaavien
8257: saakka riittävän siirtymäkauden turvaamiseksi, pysyvien työpaikkojen luomiseksi Rautu-
8258: olisi tulo- ja menoarviossa osoitettava riittävästi vaaran kaivoksen työntekijözlle.
8259:
8260: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8261:
8262: Asko Apukka
8263: 1987 vp. 961
8264:
8265: Raha-asia-aloite n:o 917
8266:
8267:
8268:
8269:
8270: Astala: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten hallin-
8271: non demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin
8272: läänissä
8273:
8274: Eduskunnalle
8275:
8276: Väliportaan hallinnon demokratisointia koske- uudistus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tulisi
8277: van keskustelun yhteydessä on lääninhallitusten harkita sellaisten osauudistusten tekemistä, jotka
8278: lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintoviran- edesauttavat ja tukevat myöhemmin toimeenpan-
8279: omaisten hallintoon ja laajempien kuntainliitto- tavaa väliportaan hallinnon kokonaisuudistusta.
8280: jen hallintoon. Piirihallintoviranomaisille tulisi asettaa neuvotte-
8281: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksente- lukunnat tai toimikunnat johtamaan viranomais-
8282: ko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtävien ten työtä. Tämä toimenpide olisi tärkeä myös lää-
8283: alalle on asetetru eri mielipidesuuntia ja alueita ninhallitusten työn kannalta, jolloin lääninhalli-
8284: edustavia lautakuntia, toimikuntia ja neuvottelu- tuksen yhteensovittavalla ja koordinoivalla suun-
8285: kuntia. Esimerkkinä mainittakoon läänin nuoriso- nittelulla olisi huomattavasti paremmat lähtökoh-
8286: lautakunta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon neu- dat piirihallintoviranomaisten työn pohjautuessa
8287: vottelukunta. Lisäksi v. 1982 lääneihin asetettiin yhteiskunnallisesti eri mielipidesuuntia ja alueita
8288: valtioneuvoston kanslian päätöksellä aluepoliitti- edustavien elinten päätöksiin.
8289: set neuvottelukunnat, jotka antavat lausuntonsa Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokra-
8290: läänin kehittämistä koskevista tavoite- ja toimen- tisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Turun ja
8291: pidesuunnitelmista sekä muista läänin kehittämi- Porin läänissä.
8292: sen kannalta laajakantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8293: Piirihallintoviranomaiset on jätetty kokonaan taen,
8294: demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, vaikka ne
8295: käyttävät valtion tulo- ja menoarviossa lääneille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8296: varatuista määrärahoista suurimman osan. Esi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 26. 05
8297: merkiksi Turun ja Porin läänissä pelkästään TVL uudelle momentzlle 100 000 markan mää-
8298: käyttää lääniin menevistä valtion suorien inves- rärahan piirihallintoviranomaisten hallin-
8299: tointien määrärahoista n. 60 %. non demokratisoimiskokezlun aloittami-
8300: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallinto- seksi Turun ja Porin läänissä.
8301:
8302: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8303:
8304: Heli Astala
8305:
8306:
8307:
8308:
8309: 15 270416F
8310: 962 1987 vp.
8311:
8312: Raha-asia-aloite n:o 918
8313:
8314:
8315:
8316:
8317: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yhdistymis-
8318: avustusten korottamiseksi
8319:
8320:
8321: Eduskunnalle
8322:
8323: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavaltai- na on ollut mm. päätösvallan siirtyminen monien
8324: sin lääni. Maan yli 450 kunnasta 94 sijaitsee tässä palvelujen osalta kuntainliitoille. Nykytilanteen
8325: läänissä. Kunnista on alle 4 000 asukkaan kuntia yhteiskuntapoliittisia heijastus- ja vaikutussuhtei-
8326: 60 % ja alle 2 000 asukkaan kuntia 25. ta tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti.
8327: Lähes kaikki alle 2 000 asukkaan kunnat sijait- Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut py-
8328: sevat Varsinais-Suomessa. Sisäasiainministeriön sähdyksissä. Uudistusta vaativat perustekijät eivät
8329: luokituksen mukaan Varsinais-Suomen nykyisistä kuitenkaan ole muuttuneet. Siksi tulisi löytää uu-
8330: kunnista suurin osa ei yllä kuntakeskustasolle, sia keinoja kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen
8331: vaan ne ovat palveluvarustuksen perusteella pai- edistämiseksi Varsinais-Suomessa.
8332: kallistason keskuksia. Valtion tulisi tukea liitoksia riittävillä yhdisty-
8333: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen misavustuksilla. Valtion tulo- ja menoarviossa ko.
8334: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä il- määrärahoja on jatkuvasti supistettu. Vuoden
8335: menee mm. kuntien velkaantumisen lisääntymi- 1988 budjettiin hallitus esittää vain 100 000
8336: senä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana paineena. markkaa kyseiseen tarkoitukseen.
8337: Vaikka kuntalaisten verorasitus on korkea, pienet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8338: kunnat eivät pysty kuitenkaan tarjoamaan saman- taen,
8339: laisia palveluja kuin varakkaammat kunnat.
8340: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8341: tumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma, mikä es- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8342: tää pienten kuntien sekä kuntalaisten palvelujen 26.97.32 lisäyksenä 1 900 000 markan
8343: kehittymisen ja on siten yhtenä tekijänä estämässä määrärahan kuntien yhdistysmisavustuk-
8344: tasa-arvon, demokratian ja yhteiskuntapoliittisesti sia varten.
8345: tasapainoisen kehityksen edistämistä. Seuraukse-
8346:
8347: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8348:
8349: Heli Astala
8350: 1987 vp. 963
8351:
8352: Raha-asia-aloite n:o 919
8353:
8354:
8355:
8356:
8357: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Taideteollisen
8358: korkeakoulun palkkausmenoihin
8359:
8360:
8361: Eduskunnalle
8362:
8363: Taideteollisessa korkeakoulussa annettavasta Taideteollisen korkeakoulun opetus on tulevai-
8364: opetuksesta 60% on tuntiopetusta. Alkavana lu- suudessa pystyttävä suunnittelemaan ja järjestä-
8365: kukautena korkeakoulun tuntiopetusta on varojen mään siten, ettei jatkossa enää jouduta nykyisen
8366: puutteen vuoksi jouduttu supistamaan 46 %. kaltaiseen katastrofaaliseen tilanteeseen. Tämä
8367: Suuri osa suunnitellusta opetuksesta on siis peruu- edellyttää resurssien osalta riittävän tason turvaa-
8368: tettu tai siirretty annettavaksi seuraavan lukukau- vaa kasvua tuntiopetus- sekä apuhenkilökunnan
8369: den aikana. palkkaamiseen käytettäviin määrärahoihin.
8370: Korkeakoulun opetuksen kannalta on elintär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8371: keää turvata elävä yhteys myös korkeakoulun ul- tavasti,
8372: kopuolella toimiviin alan asiantuntijoihin. Tämä
8373: on mahdollista ainoastaan järjestämällä tuntiope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8374: tusta ja käyttämällä vierailevia luennoitsijoita sekä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8375: lopputöiden ohjaajia. Alan erityisluonteen vuoksi 29.10.01 lisäyksenä 2200000 markan
8376: pienryhmäopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauk- määrärahan käytettäväksi Taideteollisen
8377: sen tarve on lisäksi tavanomaista ,huomattavasti korkeakoulun palkkausmenoihin.
8378: suurempi.
8379:
8380: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8381:
8382: Heli Astala Asko Apukka
8383: Jarmo Wahlström Raila Aho
8384: 964 1987 vp.
8385:
8386: Raha-asia-aloite n:o 920
8387:
8388:
8389:
8390:
8391: Astala: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin viran
8392: perustamiseen Turun yliopistoon
8393:
8394:
8395: Eduskunnalle
8396:
8397: Neuvostoliiton kauppa on Turun ja Porin lää- lellä Åbo Akademissa. Turun yliopistossa voi suo-
8398: nissä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Se on rittaa vain alimman ja keskimmäisen arvosanan.
8399: kohdistunut läänin keskeisille toimialoille. NL:n Varsinais-Suomen kehittämisen ja Idänkaupan
8400: kauppa onkin Varsinais-Suomen ja koko läänin tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminnan kan-
8401: kehityksen kannalta avainasemassa. nalta on tärkeää, että venäjän kielen korkeimman
8402: Kaupan suuri merkitys läänille on yleisesti tun- arvosanan voi suorittaa myös suomen kielellä Tu-
8403: nustettu. Tästä on esimerkkinä ammattiyhdistys- run yliopistossa.
8404: liikkeen, teollisuuden ja monien muiden tahojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8405: yhteisesti ajama hanke Idänkaupan tutkimus- ja taen,
8406: koulutuskeskuksen perustamiseksi Turkuun.
8407: NL:n kaupan edellytysten luomisessa venäjän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8408: kielen osaamisella on suuri merkitys. Lisäksi kie- 1988 tulo- ja menoarvioon monentille
8409: len hallinta on tärkeää maittemme välisen matkai- 29.1 0. 01 200 000 markkaa venäjän kielen
8410: lun ja muun kanssakäymisen kehittämisessä. professorin viran perustamiseksi Turun
8411: Varsinais-Suomessa korkeimman arvosanan ve- yliopistoon.
8412: näjän kielessä voi suorittaa ainoastaan ruotsin kie-
8413:
8414: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8415:
8416: Heli Astala
8417: 1987 vp. 965
8418:
8419: Raha-asia-aloite n:o 921
8420:
8421:
8422:
8423:
8424: Astala: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen ja kansain-
8425: välisten suhteiden professorin viran perustamiseksi Turun yli-
8426: opistoon
8427:
8428: Eduskunnalle
8429:
8430: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainutta- välisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua myös
8431: kaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten suh- valtakunnallisesti siinä mielessä, että missään yli-
8432: teiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen kehit- opistossa ei ole rauhantutkimukseen erityisesti
8433: tämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että Tampe- keskittynyttä virkaa. Kun siihen yhdistettäisiin
8434: reen yliopistoissa on kummassakin kansainvälisen kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti kansainvälis-
8435: politiikan professorin virat ja lisäksi Tampereella ten suhteiden rauhanomaisten muotojen tutki-
8436: kansainvälisen politiikan apulaisprofessorin virka. mus ja kansainväliseen kanssakäymiseen liittyvä
8437: Tässä suhteessa siis Turun yliopisto on kahdesta opetus, palvelisi tällainen virka myös Suomen ul-
8438: muusta suuresta yliopistosta jäljessä. kopolitiikkaa ja liittyisi läheisesti Suomen omak-
8439: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti että sumaan rooliin kansainvälisissä suhteissa.
8440: tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansainvälis- Turun yliopistossa on myös kymmenen vuoden
8441: ten kysymysten kuuluvan korkeampaan opetuk- perinne kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa,
8442: seen sellaisessakin koulutusyksikössä kuin Turun joka painottuu rauhan ja kansainvälisen yhteis-
8443: yliopisto on. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuk- työn tutkimukseen. Tämä on ala, jolla ei korkea-
8444: sessa tulisi nykyaikana kansainvälisyyteen koulut- kouluopetusta Suomessa anneta järjestelmällises-
8445: tamisella ja kansainvälisten suhteiden jonkinkal- ti. Kansainvälisen kanssakäymisen muotojen ja
8446: taisella tuntemuksella olla sijansa. Samoin on pe- painoalueiden tutkimus ja opetus liittyisivät kes-
8447: rusteltua se, että yhteiskuntatieteellisessä koulu- keisesti kansainvälisten suhteiden kehittymiseen
8448: tusyksikössä myös annetaan erityisopetusta ja tie- ja kattaisivat alati merkitykseltään kasvavan alueen
8449: teellistä jatkokoulutusta kansainvälisten kysymys- sisältäen esimerkiksi alueellisen yhteistyön, eri yh-
8450: ten alalta. teiskunnallisten järjestelmien välisen yhteistyön
8451: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiede- muodot, kansainvälisen kehityspolitiikan, kan-
8452: kunta on useana vuonna esittänyt kansainvälisen sainvälisten järjestöjen ja niiden merkityksen kas-
8453: politiikan professorin viran perustamista valtio- vun sekä yleensä kansainvälisen järjestelmän rau-
8454: opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu myös hanomaisten muotojen kehittämisen.
8455: Turun yliopiston virkabudjetissa sangen korkeal- Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla
8456: le, mutta valtion tulo- ja menoarvioon sitä ei ole Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede-
8457: sisällytetty. Voidaan siis perustellusti sanoa, että kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
8458: Turun yliopisto näkee tämän alan kehittämisen suhteiden professorin virka erityisalana kansainvä-
8459: tärkeänä. Sitä korostaa myös, että yliopiston tutki- linen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin rakentaa
8460: muspoliittisessa ohjelmassa kansainväliset suhteet opetusta ja kehittää tutkimusta ja perustaa mah-
8461: on esitetty eräänä yliopiston kehittämisen paino- dollisesti myöhemmin myös jatko- ja täydennys-
8462: aloista. koulutusta kansainvälisen yhteistyön alalla antava
8463: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kansain- yksikkö. On nimittäin selvää, että kun meidänkin
8464: välisten suhteiden alan tutkimusta, niin alan vas- yhteiskuntamme tulevaisuudessa yhä enemmän
8465: tainen kehittäminen voisi perustua erityisesti rau- joutuu kansainvälistymään ja kun erityisesti ta-
8466: han ja kansainvälisen yhteistyön tutkimukseen. louskehityksemme yhä enemmän ehdollistuu
8467: Nämä molemmat alat ovat nimittäin leimanneet maailmantalouden kehityslinjoista, niin ammatil-
8468: Turussa tehtyä tutkimusta. lisia valmiuksia kansainvälisestä toiminnasta ja
8469: Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kansain- kansainvälisestä yhteistyöstä tarvitaan lisää.
8470: 966 1987 vp. - RA n:o 921
8471:
8472: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- muksen ja kansainvälisten suhteiden pro-
8473: taen, fessorin peruspalkkaisen viran, erityisalana
8474: kansainvälinen yhteistyö, perustamiseksi
8475: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1.7.1988 lukien Turun yliopiston yhteis-
8476: 1988 tulo- ja menoarvioon momentille kuntatieteelliseen tiedekuntaan.
8477: 29.1 0. 01 150 000 markkaa rauhan tutki-
8478:
8479: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8480:
8481: Heli Astala
8482: 1987 vp. 967
8483:
8484: Raha-asia-aloite n:o 922
8485:
8486:
8487:
8488:
8489: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
8490: kansainvälisen toiminnan kehittämiseen
8491:
8492:
8493: Eduskunnalle
8494:
8495: Opetusministeriön hallinnonalan momentti tä lisäystä on pidettävä ehdottomasti riittämättö-
8496: 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot) on mänä, kun ajatellaan kaikkia korkeakouluja. Ope-
8497: osoitus uudenlaisesta käytännöstä voimavarojen tusministeriön hallinnonalan kautta olisikin koh-
8498: kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä korkea- dennettava huomattavasti enemmän määrärahoja
8499: koulujen omaa päätäntävaltaa määrärahojen koh- kansainvälisen toiminnan lisäämiseen korkeakou-
8500: dentamisessa. Päämäärä on sinänsä hyvä ja kor- luissamme.
8501: keakoulujen saama määrärahojen lisäyskin koh- On myös muistettava, että edellinen korkea-
8502: tuullinen. koulujen kehittämislaki ei velvoittanut kirjasto- ja
8503: Edellä mainitun momentin perustelussa on kui- laitemenojen kehittämiseen. Korkeakoulujen kir-
8504: tenkin erikseen mainittu 120 000 mk:n lisäys kan- jallisuus- ja laitehankinnoissa onkin ollut vakavia
8505: sainvälisen yhteistyön lisääntymisen johdosta. Tä- puutteita, joiden korjaamiseksi on painetta.
8506:
8507: Ehdotamme momentilla 29.10.21 olevan määrärahan jakamista korkeakouluille seuraavasti:
8508: Helsingin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 670 000 markkaa
8509: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 590 000
8510: Oulun yliop_ist~ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 200 000
8511: Joens~un yl_wp_tsto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 880 000
8512: Kuop10n yltoptsto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 710 000
8513: Turun yliopisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 520 000
8514: Tampereen yliopisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 270 000
8515: Åbo Akademi....................................... . . . . . . . . . . . . . . 14 080 000
8516: Vaasan korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 690 000
8517: Lapin korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 880 000
8518: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 160 000
8519: Teknillinen korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 850 000
8520: Tampereen teknillinen korkeakoulu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 500 000
8521: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 260 000
8522: Helsingin kauppakorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 690 000
8523: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2 30 000
8524: Turun kauppakorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 400 000
8525: Sibelius-Akatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 670 000
8526: Teatterikorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 310 000
8527: Taideteollinen korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 720 000
8528: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 280 000 markkaa
8529: 968 1987 vp. - RA n:o 922
8530:
8531: Koska momentilta 29.10.21 voidaan maksaa ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8532: myös vierailevista opettajista sekä muusta kansain- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8533: välisestä toiminnasta aiheutuvat menot niin ehdo- 29.10.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8534: tamme, korkeakoulujen kansainvålisen toiminnan
8535: lisäämiseen ja kehittämiseen.
8536:
8537: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8538:
8539: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
8540: 1987 vp. 969
8541:
8542: Raha-asia-aloite n:o 923
8543:
8544:
8545:
8546:
8547: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluope-
8548: tuksen kehittämis- ja kokeilutoimintaan
8549:
8550:
8551: Eduskunnalle
8552:
8553: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa olisi kyettä-
8554: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. Kou- vä järjestämään laitostasolla. Tämä ei kuitenkaan
8555: lutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoitteita läh- ole tähän mennessä ollut tässä maassa käytännössä
8556: tien opetus-oppimisprosessin ongelmien räikeim- mahdollista. Hallituksen budjettiesitys ei lupaa
8557: mistä ilmenemismuodoista. On ollut helppoa kuin 580 000 mk tosiasiallista lisäystä ennestään-
8558: osoittaa sormella keskeyttämislukuja sekä suhteel- kin jo selvästi alimitoitettuun tutkintojen ja ope-
8559: lisen pitkiä perustutkinnon suoritusaikoja. Sor- tuksen kehi ttämistoimin taan.
8560: mella on helppo osoittaa tilastoja ja muotoilla nii- Edellä olevaan ehdotamme,
8561: den kaunistamiseen tähtääviä tavoitteita. Opetus-
8562: oppimisprosessin ongelmia ei tällä tavalla kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8563: kaan poisteta ja siten koulutuksen laadullinen ke- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8564: hittäminen jää saavuttamattomaksi päämääräksi. 29.37.23 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8565: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- korkeakouluopetuksen kehittämis- ja ko-
8566: sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällaiseen kezlutoimintaan.
8567: kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulutus- ja
8568:
8569: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8570:
8571: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
8572: 970 1987 vp.
8573:
8574: Raha-asia-aloite n:o 924
8575:
8576:
8577:
8578:
8579: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräiseen
8580: korkotukeen
8581:
8582:
8583: Eduskunnalle
8584:
8585: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joiden pe- opiskelijan maksettavaksi tulee korkoina kaiken
8586: rustoimeentuloturva perustuu lainajärjestelmään. kaikkiaan 51 500 markkaa.
8587: Menettelyä ei voida pitää oikeudenmukaisena, Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu-
8588: koska pitkä ja velkaannuttava koulutus ei enää ta- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysyvä
8589: kaa korkeampaa ansiotasoa kuten muutama vuosi- ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää lisää-
8590: kymmen sitten. Työpaikan epävarmuus yhdessä mällä opintorahaa. Paljon velkaantuneiden opis-
8591: korkeiden opintovelkojen kanssa lisää korkea- tai keluedellytysten palauttamiseksi tarvitaan kuiten-
8592: keskiasteen koulutukseen lähteneitten sosiaalis- kin nopeampia toimenpiteitä.
8593: taloudellista turvattomuutta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8594: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskelijat nioittavasti,
8595: ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvautuneet
8596: ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla tilanne muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8597: dostaa kierteen, jossa valmistuminen siirtyy yhä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8598: kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, koska täysipäi- 29.39.52 55 000 000 markan määrärahan
8599: väiseen opiskeluun ei ole mahdollisuuksia. Esi- käytettäväksi opintotukilain (28172) mu-
8600: merkiksi opintolainojen korko alentaa ajan oloon kaisen opintolainojen korkotuen ylimiiä-
8601: käytettävissä olevaa tukea siten, että 50 000 mar- räiseksz· korottamiseksi siten, että" opiske-
8602: kan lainasta maksetaan korkoja kuukaudessa lähes luaikaiset opintolainan korot maksetaan
8603: 200 markkaa. On laskettu, että seitsemän vuoden kokonaisuudessaan valtion varoista 1. 7.
8604: opintolainalla ja 70 000 markan velkamäärällä 1988 alkaen.
8605:
8606: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8607:
8608: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
8609: 1987 vp. 971
8610:
8611: Raha-asia-aloite n:o 925
8612:
8613:
8614:
8615:
8616: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vastavalmistuneiden opiskeli-
8617: joiden opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen maksu-
8618: ajan pidentämiseksi
8619:
8620: Eduskunnalle
8621:
8622: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opintonsa
8623: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää voi-
8624: huonommassa asemassa; heillä on edessään muut- daan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistuneen
8625: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun
8626: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja aloittamisajan pidentäminen 3 vuoteen.
8627: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8628: taa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti,
8629: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan
8630: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8631: kaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja koulutus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8632: taan vastaamatonta työtä tekevät huomioiden 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi-
8633: akateemisten työttömyysprosentti nousee jopa senä määrärahana käytettäväksi vastaval-
8634: 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka koulutusta vastaa- mistuneiden opiskeltjoiden opintolaino-
8635: vaa työtä löytyisikin, palkkatulot ovat niin pienet, jen korkotuen maksuajan pzdentämiseksi
8636: että vastavalmistunut nuori ei pysty saavuttamaan 3 vuoteen 1.7.1988 alkaen.
8637:
8638: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8639:
8640: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
8641: 972 1987 vp.
8642:
8643: Raha-asia-aloite n:o 926
8644:
8645:
8646:
8647:
8648: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja
8649: keskiasteen opiskelijoiden opintorahan perusosan korottamiseen
8650:
8651:
8652: Eduskunnalle
8653:
8654: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa on pyrittävä eduskunnan hy-
8655: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- väksymään tavoitteeseen, jonka mukaan opintora-
8656: kia on velkaantuminen vastavalmistuneen suu- ha on nostettava puoleen opintotuen määrästä
8657: rimpia ongelmia. vuoteen 1990 mennessä. Lopullisena tavoitteena
8658: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- on saattaa opiskelijat yhdenveroiseen asemaan
8659: lun jälkeistä toimeentuloa. Ansiot ovat tällöin muiden kansalaisten kanssa - opiskelijoille on
8660: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa taattava muiden perustoimeentuloturvajärjestel-
8661: ei välttämättä löydy ja opiskelija-asunnosta on mien suuruinen toimeentulominimi ilman laina-
8662: lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistuneen rasitetta.
8663: edessä on velkakierre: opintolainaa, asuntolainaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8664: kodinperustamislainaa jne. Korkeakoulututkinto nioittavasti,
8665: ei enää ole sellainen investointi, joka varmasti ta-
8666: kaisi hyvän toimeentulon valmistumisen jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8667: - asia on pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8668: lainan turvin opiskellut juristi saavuttaa elinikäi- 29.39.55 lisäyksenä 130 000 000 markkaa
8669: sessä palkkavertailussa toimistoapulaisen vasta korkeakoulu- ja keskiasteen opiskelijoiden
8670: noin 40 vuoden iässä. opintorahan perusosan nostamiseksi 980
8671: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- markkaan kuukaudessa 1.7.1988 alkaen.
8672: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin-
8673:
8674: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8675:
8676: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
8677: 1987 vp. 973
8678:
8679: Raha-asia-aloite n:o 927
8680:
8681:
8682:
8683:
8684: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen asu-
8685: mislisään sen maksamiseksi ympärivuotisena
8686:
8687:
8688: Eduskunnalle
8689:
8690: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen muo-
8691: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, dostaa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin
8692: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiskeli- tekijän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
8693: ja-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympärivuo- opiskelija joutuu maksamaan jopa 50 % opinto-
8694: tista vuokraperintää, jolloin opiskelijan on mak- tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
8695: settava kolme kuukautta ilman mitään asumistu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8696: kea. Kesäajalta asumislisä myönnetään vain jos nioittavasti,
8697: opiskelija opiskelee myös kesäkuukaudet. Huo-
8698: mattava osa opiskelijoista joutuu kuitenkin työs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8699: kentelemään kesäaikana, usein myös toisella paik- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8700: kakunnalla kuin missä opiskelija-asunto sijaitsee. 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
8701: Näin he joutuvat maksamaan asumiskuluja kah- opintotuen asumislisän maksamiseksi ym-
8702: desta asunnosta. pärivuotisena 1. 6.1988 alkaen.
8703:
8704: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8705:
8706: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
8707: 974 1987 vp.
8708:
8709: Raha-asia-aloite n:o 928
8710:
8711:
8712:
8713:
8714: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kuntien pe-
8715: ruskoulurakennushankkeiden valtionosuuksiin
8716:
8717:
8718: Eduskunnalle
8719:
8720: Koko Turun ja Porin lääni ja etenkin Varsinais- Kireä tilanne jatkuu. Vuonna 1987 saataneen
8721: Suomi ovat pienkunta-aluetta, jonka koulut ovat käyntiin vain viisi peruskoulun rakennushanketta.
8722: keskimääräistä enemmän uudis-, lisä- ja sanee- Kahden muun toivotun kohtalo saattaa jäädä riip-
8723: rausrakentamisen tarpeessa. Lääninhallituksen pumaan työllisyysmäärärahojen saamisesta.
8724: 19.6.1986 antaman kirjelmän mukaan läänissä on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8725: kolmattasataa peruskouluhanketta odottamassa taen,
8726: vuoroaan. Ruuhkan osittainenkin purkaminen on
8727: välttämätöntä. Läänin kunnat ovat vuosille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8728: 1984-88 ilmoittaneet 15 3 sellaista hanketta, joi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8729: den toteuttamiseen tarvitaan rakentamislupa ja 29.46.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
8730: valtionosuutta. Turun ja Porin läänin kuntien peruskou-
8731: Turun ja Porin lääniin on vuosittain saatu luvat lurakennushankkeiden valtionosuuksti"n.
8732: vain 5-6 koulun rakentamiseen. Tilanne on kes-
8733: tämätön. Tarvitaan erityismääräraha ruuhkan
8734: purkamiseksi Turun ja Porin läänissä.
8735:
8736: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8737:
8738: Heli Astala
8739: 1987 vp. 975
8740:
8741: Raha-asia-aloite n:o 929
8742:
8743:
8744:
8745:
8746: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan opettajankou-
8747: lutuksen lisäämiseen
8748:
8749:
8750: Eduskunnalle
8751:
8752: Tietotekniikan opetus erillisenä oppiaineena on maonotettu käyttöön syksyllä 1986 peruskoulun
8753: alkanut lukioissa jo toteutettavan opetuksen lisäk- 7. luokalla. Peruskoulun opetussuunnitelma on
8754: si myös peruskoulun yläasteella. Lisäksi tietotek- siten käytössä peruskouluasteen kaikilla luokilla jo
8755: niikkaa opetuksessa apunaan käyttävien opetta- vuonna 1989. Tietotekniikan opettajien pätevöit-
8756: jien opetus on laajenemassa kaikille asteille. On tämiskoulutusta tulisi lisätä siten, että samana
8757: erittäin tärkeätä, että silloin, kun kaikissa maan vuonna olisi kaikissa yläasteen kouluissa käytettä-
8758: kouluissa uusi peruskoulun ja lukion opetussuun- vissä koulutettu tietotekniikan opettaja.
8759: nitelma on asianomaisella kouluasteelia otettu Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988 tu-
8760: käyttöön, on myöskin tietotekniikan opettajat lisi myös varata 12 miljoonan markan suuruinen
8761: koulutettu. määräraha TOP-projektin johtoryhmän mietin-
8762: Erityisen tärkeää on, että kaikissa maan korkea- nön mukaisten tukipisteoppilaitosten nimeämi-
8763: koulujen opettajankoulutusyksiköissä ja asian- seen ja niiden perustamisesta aiheutuviin kustan-
8764: omaisissa ainetiedekunnissa käynnistetään välittö- nuksiin.
8765: mästi peruskoulun ja lukion tietotekniikan opet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8766: tajien 15 opintoviikon pätevöittämiskoulutus. Tä- taen,
8767: hän koulutukseen tulee ottaa eri oppiaineiden
8768: opettajia ja koulutusohjelma tulisi laatia koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8769: hallituksen ja ammattikasvatushallituksen yhtei- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8770: sesti toteuttamaan ns. TOP-projektin esittämän 29.50.27 4 950 000 markan määrärahan
8771: koulutussuunitelman mukaisesti. 300 tietotekniikan opettajan kouluttami-
8772: Useissa kunnissa peruskoulun opetussuunnitel- seen vuodessa.
8773:
8774: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8775:
8776: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8777: 976 1987 vp.
8778:
8779: Raha-asia-aloite n:o 930
8780:
8781:
8782:
8783:
8784: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen perustamis-
8785: kustannuksiin
8786:
8787:
8788: Eduskunnalle
8789:
8790: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään no- merkiksi tänä vuonna lääniin saatiin vain yksi ra-
8791: peasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat monipuo- kennushanke pienehköjen lääninhallituksen pää-
8792: listumaan ja kehittymään. tettävissä olevien hankkeiden lisäksi sekä kaksi kir-
8793: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen rin- jastoautoa. Läänissä on tällä hetkellä odottamassa
8794: nalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan entistä 15-25 hanketta.
8795: suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen tyydyttä- Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
8796: jänä. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta suu- läänissä muun maan tasolle vaatii määrärahojen
8797: rimmat epäkohdat ovat kirjastoautojen hankin- suhteellisen osuuden nostamista useaksi vuodeksi
8798: taan varattujen määrärahojen sekä kirjastoraken- läänin väestöosuutta korkeammalle tasolle.
8799: tamiseen varattujen määrärahojen pienuus. Mää- Kirjastojen perustamiskustannuksiin hallitus on
8800: rärahoihin nähden tarve on moninkertainen. esittänyt budjettiin 30 milj. mk. Määräraha on tä-
8801: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kymme- hän tarkoitukseen riittämätön.
8802: nisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatkumisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8803: edellytyksenä on auton uusiminen. Mikäli määrä- taen,
8804: rahoja ei saada nostettua, joudutaan useassa kun-
8805: nassa harkitsemaan autotoiminnan lopettamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8806: kokonaan, mistä joutuisivat eniten kärsimään 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8807: haja-asutusalueiden asukkaat, joilla muutenkin 29.56.31 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
8808: on heikoimmat palvelut. Tilanne on koettu erit- kirjastojen perustamiskustannuksiin, mis-
8809: täin huolestuttavaksi Turun ja Porin läänissä, mis- tä Turun ja Porin läänille varataan neljä
8810: sä määrärahojen suhteellinen osuus on jatkuvasti rakentamislupaa.
8811: olennaisesti alittanut läänin väestöosuuden. Esi-
8812:
8813: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8814:
8815: Heli Astala
8816: 1987 vp. 977
8817:
8818: Raha-asia-aloite n:o 931
8819:
8820:
8821:
8822:
8823: Astala: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuurojen videotoimin-
8824: nan valtionapuun
8825:
8826:
8827: Eduskunnalle
8828:
8829: Syksyllä 1987 valmistuu Helsingissä kuulovam- 1988 menoarviossa varata valtionavustukseen 2
8830: maisten monitoimitalo, johon muuttavat Kuuro- milj. mk niin, että sillä saataisiin palkata enintään
8831: jen liitto ja Kuulonhuoltoliitto (huonokuuloisten 8 henkeä esitetyn viiden sijasta. Käyttösuunnitel-
8832: etujärjestö). Kuurojen liiton videotoimintaan saa- massa valtionapua palkkausmenoihin olisi lisättä-
8833: daan ensi kerran tarkoitukseen sopivat tilat. Halli- vä 270 000 ja muihin menoihin 330 000 mk.
8834: tuksen esityksessä ei kuitenkaan ole valtionapuun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8835: varattua rahasummaa lainkaan korotettu. Vasta taen,
8836: äskettäin käyttöön saatu videotekniikka on ainoa
8837: käytännöllinen tapa toistaa ja tallentaa viittoma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8838: kieltä. Kysymys on sen vuoksi kuurojen kannalta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8839: erittäin tärkeästä ja historiallisesta kehitysaskelees- 29.56.51 lisäyksenä 600 000 markkaa, jos-
8840: ta, joka on kuurojen sivistyksellisen tasa-arvon ta 270 000 markkaa valtionapuna palk-
8841: kannalta ratkaiseva. kausmenoihin enintään 8 henkzlön palk-
8842: Kuurojen videotoiminnan asianmukaisten kaamiseksi ja 330 000 markkaa muihin
8843: edellytysten turvaamiseksi valtion tulisi vuoden menoihin.
8844:
8845: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8846:
8847: Heli Astala
8848:
8849:
8850:
8851:
8852: 16 270416F
8853: 978 1987 vp.
8854:
8855: Raha-asia-aloite n:o 932
8856:
8857:
8858:
8859:
8860: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten am-
8861: mattioppilaitosten laitehankintoihin
8862:
8863:
8864: Eduskunnalle
8865:
8866: Luvun 29.65 (kunnalliset ammatilliset oppilai- tustiloja myös oppilasasuntolatiloja varten. Vii-
8867: tokset) määrärahat kasvavat vuodesta 1987 vuo- meksi mainittujen peruskorjaukseenkin tarvittai-
8868: teen 1988 esityksen mukaan peräti 236 milj. mk siin kymmeniä miljoonia. Lisäksi tulisi varautua
8869: eli 17 % . Korotus on ammattiopetuksen kehittä- pelkästään rakentamisaikaiseen rahoitukseen, jol-
8870: misen kannalta kuitenkin varsin näennäinen. loin määrärahojen korotustarve on olennainen.
8871: Noin 120 milj. mk lisäyksestä johtuu määräraho- Oppilaitosten konekannan ja kaluston yleinen
8872: jen oikaisuista, edellisiin vuosiin kohdistuvista ajanmukaistamistarve huomioon ottaen ammatti-
8873: loppusuorituksista tai eläkevakuutusmaksujen oppilaitosten vuotuinen kalustomääräraha tulisi
8874: muutoksista. Pelkistä määrärahasiirroistakin ai- käyttösuunnitelmassa korottaa ehdotetusta 79
8875: heutuu lähes 10 milj. mk:n lisäys. Kun vielä ote- milj. mk:sta 87 milj. mk:aan (keskimäärin 1 milj.
8876: taan huomioon palvelussuhteen ehtojen, opinto- mk/oppilaitos). Jotta viime vuosien alhaisesta
8877: sosiaalisten etujen sekä oppilaanohjauksen ja tuki- määrärahatasosta aiheutunut patoutunut tarve
8878: opetuksen jo päätetyistä muutoksista arvioitu voitaisiin tyydyttää, ammattioppilaitosten määrä-
8879: noin 50 milj. mk:n lisäys, todellinen kasvuvara jää raha tulisi v. 1988 kaksinkertaistaa.
8880: noin 60 milj. mk: aan eli noin 4% :iin. Tämä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8881: riitä sekä hinta- ja palkkatason muutoksiin että taen,
8882: opiskelijamäärien lisäämiseen ja ammattiopetuk-
8883: sen sisällölliseen kehittämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8884: Momentin 37 (valtionosuus ja -avustus perusta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8885: miskustannuksiin) rakentamismäärärahoja tulisi 29.65.37 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
8886: alentamisen sijasta korottaa. Aikaisemmista vuo- kunnallisten ammattioppilaitosten laite-
8887: sista poiketen määrärahoja tulisi varata paitsi ope- hankintoihin.
8888:
8889: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8890:
8891: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8892: 1987 vp. 979
8893:
8894: Raha-asia-aloite n:o 933
8895:
8896:
8897:
8898:
8899: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen ammatti-
8900: koulun suunnittelun aloittamiseksi
8901:
8902:
8903: Eduskunnalle
8904:
8905: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä boratoriotekniikan sekä koti- ja laitostalouden pe-
8906: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- ruslinjoilla.
8907: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin paljon, Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen
8908: että jokaisella peruskoulun tai lukion päättäväliä aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaises-
8909: on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutuk- ti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu
8910: seen. Lisäksi aloituspaikat on jaettava eri koulu- yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väestön-
8911: tusaloille ja -asteille yhteiskunnan ja työelämän kasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen tarve
8912: koulutusperiaatteiden mukaisesti. on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyisellään
8913: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon, koska seu-
8914: Suomessa vuosina 1979-1988 selvittävässä tutki- dulla ei ole riittävästi ammatillisen koulutuksen
8915: muksessa todettiin aloituspaikkavajausta esiinty- aloituspaikkoja. Tämä ei liene kenenkään kannal-
8916: vän kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Va- ta tarkoituksenmukaista.
8917: jauksen vaihteluväli on 600-1 400 aloituspaik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8918: kaa. Ikäluokkien pienenemisen myötä aloitus- vasti,
8919: paikkavajaus vähenee siten, että se on pienimmil-
8920: lään vuonna 1988. Suurinta aloituspaikkavajausta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8921: Varsinais-Suomessa on maatilatalouden peruslin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8922: jalla. Tämä puute korjaantunee uuden maatalous- 29.65.37 500000 markan suunnittelu-
8923: oppilaitoksen perustamisella Salon seudulle. määrärahan Turun seudun itäisen ammat-
8924: Huomattavaa aloituspaikkavajausta on myös auto- tikoulun suunnittelun aloittamiseksi.
8925: ja kuljetustekniikan, puutekniikan, prosessi- ja la-
8926:
8927: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8928:
8929: Heli Astala
8930: 980 1987 vp.
8931:
8932: Raha-asia-aloite n:o 934
8933:
8934:
8935:
8936:
8937: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisväestön koulutus- ja
8938: kulttuurikeskuksen perustamiseen
8939:
8940:
8941: Eduskunnalle
8942:
8943: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 mus- laisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja kulttuuri-
8944: talaista, joista noin kolmannes on alle 15-vuotiai- ongelmien vähentämiseksi on työryhmä päätynyt
8945: ta. Ruotsissa asuu Suomen mustalaisia noin 3 200. ehdotukseen perustaa mustalaisväestölle oma
8946: Peruskoulua käyvillä mustalaislapsilla on todet- koulutus- ja kulttuurikeskus. Tällöin voidaan par-
8947: tu olevan keskimääräistä enemmän vaikeuksia op- haalla mahdollisella tavalla korjata niitä puuttei-
8948: pivelvollisuuden suorittamisessa. Vaikeudet joh- ta, joita on syntynyt koulutuksessa ja yhteiskun-
8949: tuvat useimmiten taloudellisista ja sosiaalisista nassa, joka ei ole ottanut huomioon mustalaisten
8950: syistä sekä kulttuurieroista. erilaista kulttuuritaustaa ja siitä aiheutuvia erityis-
8951: Mustalaisväestölle on tähän mennessä järjestet- piirteitä. Mustalaisten koulurus- ja kulttuurikes-
8952: ty ainoastaan noin 40 suppeata ammattiin johta- kuksen tehtäviin kuuluisi mustalaisväestön valta-
8953: matonta työllisyyskurssia ompelu-, musiikki- ja kunnallinen koulutussuunnittelu yhdessä viran-
8954: hevosaloilta. Poikkeuksina ovat olleet teatterikor- omaisten kanssa sekä mustalaiskielen ja -kulttuu-
8955: keakoulun ja taideteollisen korkeakoulun kurssit rin elvyttämiseen tähtäävät toimenpiteet. Musta-
8956: sekä pääkaupunkiseudun ammatillisen kurssikes- laisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen perusta-
8957: kuksen järjestämä lähikasvattajakurssi. minen tulisi pikaisesti toteuttaa.
8958: Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloitteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8959: erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatillisen taen,
8960: koulutuskeskuksen perustamisesta Helsinkiin.
8961: Koulutuskeskuksessa tulisi antaa myös mustalais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8962: kielen ja -kulttuurin opetusta sekä ottaa huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
8963: mioon mustalaiskulttuurin erityispiirteet. kaa mustalaisvciestön koulutus- ja kulttuu-
8964: Mustalaisten koulutustarpeita selvittänyt työ- rikeskuksen perustamiseen.
8965: ryhmä on vastikään jättänyt muistionsa. Musta-
8966:
8967: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8968:
8969: Heli Astala Vappu Säilynoja Lauha Männistö
8970: Esko Seppänen Sauli Hautala Erkki Pulliainen
8971: Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
8972: Esko Helle Pauli Uitto Timo Laaksonen
8973: Asko Apukka Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Uosukainen
8974: Ole Wasz-Höckert Marja-Liisa Löyttyjärvi Dkka-Christian Björklund
8975: Esko-Juhani Tennilä Saara-Maria Paakkinen Matti Maijala
8976: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara Arja Alho
8977: Antero Kekkonen Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen
8978: Liisa Jaakonsaari Marja-Liisa Tykkyläinen
8979: 1987 vp. 981
8980:
8981: Raha-asia-aloite n:o 935
8982:
8983:
8984:
8985:
8986: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöille
8987:
8988:
8989:
8990: Eduskunnalle
8991:
8992: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- kustannuksiin on koko ajan pienentynyt. Saman-
8993: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- aikaisesti suomalainen musiikkielämä on laajentu-
8994: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, ku- nut huomattavasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen
8995: ten esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja tehtäviä.
8996: kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet Vuoden 1988 budjettiesityksessä on valtion-
8997: luopua em. tehtävistä, koska silloin niistä ei mi- avustuksiin säveltaidejärjestöille varattu vain
8998: kään taho huolehtisi. Tämä on kuitenkin aiheut- 570 000 markkaa. Määräraha on riittämätön. Sä-
8999: tanut lisääntyviä taloudellisia paineita, koska val- veltaidejärjestöt ovat toivoneet määrärahaa nostet-
9000: tionavustukset säveltaidejärjestöille viimeisten vii- tavaksi 900 000 markkaan. Lisäystä tarvitaan siis
9001: den vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän tai 330 000 markkaa.
9002: pysyneet samoina ja niiden merkitys suhteessa
9003:
9004: Valtionavustukset säveltaidejärjestöille (mom. 29.90.52) vuosina 1982-1986
9005: vuonna mk
9006: 1982 .............................. . 420 000
9007: 1983 .............................. . 460 000
9008: 1984 .............................. . 488 000
9009: 1985 .............................. . 520 000
9010: 1986 .............................. . 528 000
9011: 1987 .............................. . 550 000
9012:
9013: Itsenäisyyden
9014: Vuonna 1986 jaettiin ko. momentilta seuraavat avustukset: juhlavuoden
9015: projektiavust.
9016: mk mk
9017: Suomen Musiikinopettajain Liitto ry ........................ . 115 000 25 000
9018: Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto ry ...................... . 113 000 35 000
9019: Suomen Muusikkojen Liitto ry ............................. . 80000
9020: Suomen Sinfoniaorkesterit ry .............................. . 152 000 40000
9021: Suomen S~velt~~~.eilijain Liitto ry ........................... . 10 000
9022: Suomen Savelta)at ry ..................................... . 35 000
9023: Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ............................. . 30 000
9024: Koulujen musiikinopettajat ry ............................. . 15 000
9025: Yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550 000
9026: 982 1987 vp. - RA n:o 935
9027:
9028: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 29.90.52 lisäyksenä 330 000 markkaa sä-
9029: veltaidejärjestözlle.
9030: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9031: 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9032:
9033: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9034:
9035: Heli Astala
9036: 1987 vp. 983
9037:
9038: Raha-asia-aloite n:o 936
9039:
9040:
9041:
9042:
9043: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten hank-
9044: kimiseen julkisiin rakennuksiin
9045:
9046:
9047: Eduskunnalle
9048:
9049: Valtion vuotta 1988 koskevassa mlo- ja menoar- toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimikuntaan
9050: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha-ar- tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo mukaan. Tä-
9051: pajaisten voittovaroista myönnettäväksi 2 400 000 mä sinänsä tervetullut laajennus ei kuitenkaan ole
9052: markkaa käytettäväksi taideteosten hankkimiseen vaikuttanut ratkaisevasti määrärahan suuruuteen,
9053: julkisiin rakennuksiin. Nousua viime vuoteen vaan samoilla raameilla kuin ennen hankittiin
9054: on 100 000 markkaa. Tämän lisäksi on momen- veistokset, maalaukset, piirustukset, grafiikka jne.
9055: tilla 21.02. 70 tasavallan presidentin virka-asun- valtion rakennuksiin, hankitaan nyt myös taide-
9056: non kaiostamisesta aiheutuvissa menoissa varatm tekstiilit, taidekeramiikka ja muu vastaava taide.
9057: 600 000 markkaa taideteosten hankintaan kysei- Se, että valtion vuotta 1988 koskevassa mlo- ja
9058: seen rakennukseen. menoarvioesityksessä on varattu 600 000 markan
9059: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä määrä- määräraha Mäntyniemen taidehankintoihin, ei
9060: rahalla valtion taideteostoimikunta järjestää taide- luonnollisesti vaikuta kokonaistilanteeseen, koska
9061: kilpailuja ja hankkii taidetta valtion rakennuksiin kysymyksessä on kertaluonteinen, erillinen hanke.
9062: eri puolille maata. Jo pitkään on valtion merkittä- Määrärahaa taideteosten hankkimiseen julkisiin
9063: vimmistäkin rakennushankkeista jouduttu karsi- rakennuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä olen-
9064: maan taiteen osuus määrärahojen vähyyden vuok- naisesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteilijajär-
9065: si ja moniin mukaan päässeisiin kohteisiin on voi- jestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskustoi-
9066: tu viedä taidetta vain yksittäiskappaleina, ei koh- mikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa kyseisen
9067: teeseen alun perin suunniteltuna, kiinteänä osana määrärahan niukkuuteen.
9068: kokonaisuutta. Kaikki muut Pohjoismaat käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9069: vät kulttuurihankintoihin 1 % :n verran suhteessa taen,
9070: valtion rakennusmäärärahoihin. Suomessa, jos
9071: valtion vuotuisesta rakentamisesta otetaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9072: mioon vain virastotalot, yliopistot ja muu merkit- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9073: tävämpi rakentaminen, olisi vastaavan taideteos- 29.90.52lisäyksenä 600 000 markkaa käy-
9074: ten hankintamäärärahan oltava vähintäänkin kak- tettäväksi taideteosten hankkimiseen jul-
9075: sinkertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa kisiin rakennuksiin.
9076: eli yhtä prosenttia. Valtion taideostotoimikunnan
9077:
9078: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9079:
9080: Heli Astala Esko Seppänen Esko Helle
9081: Lauha Männistö Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
9082: Timo Laaksonen
9083: 984 1987 vp.
9084:
9085: Raha-asia-aloite n:o 937
9086:
9087:
9088:
9089:
9090: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan tut-
9091: kimus- ja julkaisutoiminnan tukemiseen
9092:
9093:
9094: Eduskunnalle
9095:
9096: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- kuin tutkimusten tekeminen on niiden julkaise-
9097: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- minen. Nykyisin käytettävissä oleva määräraha ei
9098: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 400 000 ole riittävä edes tutkimusten suorittamiseen, pu-
9099: markkaa taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimin- humattakaan niiden julkaisemisesta. Tutkimustu-
9100: taan. Määrä on jo vuosia pysytellyt markkamääräi- losten tulisi kuitenkin olla kaikkien tietoa tarvitse-
9101: sesti ennallaan. Puheena olevalla määrärahalla ka- vien tahojen käytettävissä. Taiteilijajärjestöt kat-
9102: tetaan taiteen keskustoimikunnan harjoittamasta sovat taiteen keskustoimikunnan tavoin, että pu-
9103: ' tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat ku- heena olevaa määrärahaa on tuntuvasti korotetta-
9104: lut. va.
9105: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9106: teen keskustoimikunnan harjoittaman tutkimus- taen,
9107: toiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. Tai-
9108: teen keskustoimikunta on ainoa laitos maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9109: me, jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 1988 tulo- ja menoarvioon momenti/le
9110: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojektit 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa käy-
9111: ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja kult- tettäväksi taiteenalan tutkimus- ja julkai-
9112: tuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä tärkeää sutoiminnan tukemiseen.
9113:
9114: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9115:
9116: Heli Astala Esko Seppänen Esko Helle
9117: Lauha Männistö Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
9118: Timo Laaksonen
9119: 1987 vp. 985
9120:
9121: Raha-asia-aloite n:o 938
9122:
9123:
9124:
9125:
9126: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoiminnan
9127: edistämiseksi
9128:
9129:
9130: Eduskunnalle
9131:
9132: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri kieli- saavat valtiolta suoraa avustusta, mikä on mahdol-
9133: ryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kieleen listanut mm. pätevän ohjaaja-avun saamisen ja
9134: pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin perusta- suunnitelmallisen koulutustoiminnan. Tavoittee-
9135: minen riippuu valtion erityistoimista, sillä saame- na on myös yhteistyön kehittäminen Pohjoismai-
9136: laiset elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa tuon- den saamelaisteatteriryhmien kesken ja pysyvän
9137: taiselinkeinojen harjoittamisen vaikeuduttua ja saamelaisteatterin rakentaminen.
9138: työttömyyden ollessa Lapissa yleensäkin suurem- Myös Suomessa toimii mm. Utsjoen Outakos-
9139: paa kuin muualla maassa. Pieni väestömäärä ei kella saamelaisten oma teatteriryhmä, jonka toi-
9140: myöskään tarjoa itsestään samanlaisia edellytyksiä mintaedellytyksiä tulisi valtion tuella edistää. Tär-
9141: taloudellisesti kannattavan lehtien ja kirjallisuu- keä näkökohta on myös, että Suomen saamelaisil-
9142: den kustannustoiminnan, teatterilaitoksen ja mo- la olisi tasavertainen lähtökohta saamelaisteatteri-
9143: nen muun vastaavan henkisen kulttuurin toimin- toiminnan yhteistyömuotojen kehittämisessä Poh-
9144: nan harjoittamiseen siinä mitassa ja runsaudessa jolassa.
9145: kuin se on pääväestölle mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9146: Saamelaisten keskuudessa, ennen kaikkea Nor-
9147: jassa ja Ruotsissa, on noussut vireä teatteritoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9148: ta, joka edelleen on kasvussa. Norjan valtio on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9149: myöntänyt erityisen määrärahan saamelaisteatte- 29.90.52/isäyksenä 150 000 markkaa saa-
9150: rin kehittämiseen. Myös Ruotsissa toimivat Kau- melaisteatteritoiminnan edistämiseksi.
9151: tokeinon ja Jokkmokin saamelaisteatteriryhmät
9152:
9153: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9154:
9155: Heli Astala Vappu Säilynoja Pertti Lahtinen
9156: Asko Apukka Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
9157: Esko Helle Lauha Männistö Pauli Uitto
9158: Esko Seppänen Timo Laaksonen Marja-Liisa Tykkyläinen
9159: Aimo Ajo Riitta Uosukainen Tapio Holvitie
9160: Ole Wasz-Höckert Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
9161: Pekka Haavisto Hannele Pokka Liisa Jaakonsaari
9162: 986 1987 vp.
9163:
9164: Raha-asia-aloite n:o 939
9165:
9166:
9167:
9168:
9169: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta turkulaisen Aurinkobaletin
9170: toiminnan tukemiseen
9171:
9172:
9173: Eduskunnalle
9174:
9175: Tanssitaiteen nopea kasvu on eräs kulttuuriken- tamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoiminta-
9176: tän näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavuttanut vii- edellytysten puutteellisuudesta, mikä koskee ra-
9177: meisten vuosikymmenien aikana virallisen aseman hoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä harjoitus- ja
9178: muiden taidemuotojen rinnalla harrasteena, am- esiintymistiloja.
9179: mattina ja näyttämötaiteen osana. Suomeen on Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt
9180: syntynyt Kansallisbaletin ulkopuolelle merkittäviä maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk-
9181: säännöllistä näyttämötoimintaa harjoittavia am- sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatterilain
9182: mattitanssiteattereita. Varsinais-Suomessa toimiva piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä Suomen
9183: turkulainen Aurinkobaletti on yksi näistä, ja se on tanssitaiteilijain liitto että valtion tanssitaidetoi-
9184: ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva mikunta. Tehty aloite ei ole kuitenkaan edennyt
9185: ammatti tanssiteatteri. opetusministeriössä yhdistyksen toivomalla taval-
9186: Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa ja la, joten Aurinkobaletin kehityksen turvaavat pe-
9187: hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan ole rusratkaisut ovat vielä toteutumatta.
9188: edistytty tilanteen vaatimalla tavalla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9189: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo-
9190: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on että Eduskunta ottahi valtion vuoden
9191: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä 1988 tulo- ja menoa~vioon momentille
9192: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä hetkellä 29.90.52 650 000 markkaa säännöllisesti
9193: Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 13 henkilöä toimivien tanssiryhmien tukemiseen Var-
9194: ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katsojaa. sinais-Suomessa toimivan Aurinkobaletin
9195: Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä toimintaedellytyksien turvaamiseksi.
9196: huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu kan-
9197:
9198: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9199:
9200: Heli Astala Ensio Laine Jukka Roos
9201: Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
9202: Sauli Hautala Tapio Holvitie Sauli Niinistö
9203: Taisto Tähkämaa Heikki Perho
9204: 1987 vp. 987
9205:
9206: Raha-asia-aloite n:o 940
9207:
9208:
9209:
9210:
9211: Astala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten
9212: kuvataidekouluille
9213:
9214:
9215: Eduskunnalle
9216:
9217: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen aseman keatasoista taidetta, joka kehittää ihmistä moni-
9218: vakiinnuttaminen osaksi suomalaista kasvatus- ja puolisesti. Jatkuvasti kasvavan videokulttuurin
9219: koulutusjärjestelmää on välttämätöntä. kielteiset vaikutukset ovat jo nähtävissä lapsissa.
9220: Näitä kuvataidekouluja on maassamme jo 80. Vastalääke näille vaikutuksille on tehokas kuvan
9221: Niissä opiskelee noin 9 000 nuorta kansalaista. kielen ja vaikutusmekanismin opetus. Videotek-
9222: Koulut ovat toimineet kohta kymmenen vuotta. niikan opetus ei riitä piilovaikuttamiselta suojau-
9223: Ne toimivat pääasiassa kunnallisina tai yksityisten tumiseen.
9224: kannatus- tai taideyhdistysten ylläpitäminä. Val- Hallitus esittää vuodelle 1988 momentilla
9225: tionavun piirissä on 35 koulua, jotka saavat avus- 29.90. 52 veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-
9226: tusta n. 20 prosenttia edellisen varainhoitovuoden roista taiteen tukemiseen lasten ja nuorten kuva-
9227: tilinpäätöksen loppusummasta. Veikkausvoittova- taidekouluille 1 200 000 markkaa. Se on kuiten-
9228: roista on jaettu harkinnanvaraisina avustuksi- kin riittämätön määräraha.
9229: na lasten ja nuorten kuvataidekouluille v. 1986 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9230: 1 528 000 markkaa, josta 1 mmk kertamenoluon- taen,
9231: teista lisärahoitusta vuodelle 1986.
9232: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen kasvatuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9233: sellinen merkitys nykypäivänä on suuri, sillä pin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9234: nallinen ja raaistava kuvakulttuuri näyttää saavan 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa las-
9235: yhä lujemman otteen lapsista ja nuorista. Vaih- ten ja nuorten kuvataidekouluzlle.
9236: toehtona passiiviselle vapaa-ajan vietolle kuvatai-
9237: dekoulut tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kor-
9238:
9239: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9240:
9241: Heli Astala Vappu Säilynoja Esko Helle
9242: Esko Seppänen Asko Apukka Tapio Holvitie
9243: Pertti Lahtinen Pentti Lahti-Nuuttila Claes Andersson
9244: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Pauli Uitto
9245: Timo Laaksonen
9246: 988 1987 vp.
9247:
9248: Raha-asia-aloite n:o 941
9249:
9250:
9251:
9252:
9253: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuva- ja näyttämöalan ohjaa-
9254: jakoulutukseen
9255:
9256:
9257: Eduskunnalle
9258:
9259: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- jakoulutuksen omaavaa opiskelijakuntaa. Tätä
9260: vioesityksessä momentilla 29.90. 53 (Eräät lisä- taustaa vasten tarkasteltuna on erittäin vakava
9261: avustukset taiteen tukemiseen, kertameno) esite- puute, että kuvataiteen, siihen liittäen video-,
9262: tään vuodelle 1987 vahvistetun määrärahan pois- elokuva- ja koko av-alan sekä ilmaisu- ja teatteri-
9263: tamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt ns. alan ammatillista koulutusta ei ole vielä järjestet-
9264: joululahjarahat on tarkoitettu kertaluonteisiin ty. Kuva- ja ilmaisualat ovat modernin viestintä-
9265: menoihin taiteen tukemiseksi. teknologian vaatimia ja erittäin kehittyviä aloja.
9266: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi on Suomella ei ole varaa jäädä tässä kehityksessä jäl-
9267: viime vuosina muodostunut taide- ja taitoainei- keen. Tanssin ammatillinen koulutus käynnistet-
9268: den opettaja-ja ohjaajapula. Musiikin alan ohjaa- tiin kokeilunluonteisena. Kokeilun yhteydessä ke-
9269: jakoulutus on onnistuneesti ratkaistu järjestämällä hitetään samalla opetussuunnitelmat tanssialan
9270: musiikin eri osa-alueiden koulutus kouluhallituk- ammatillista koulutusta varten. Vastaava ratkaisu
9271: sen alaisena ammatillisena koulutuksena. Vastaa- olisi mahdollinen myös kuvataiteen, videoalan ja
9272: vasti on käynnistetty tanssin alan ohjaajakoulutus näyttämötaiteen ohjaajien koulutuksen käynnistä-
9273: 1.8.1987 alkaen Kuopion Konservatorion yhtey- miseksi. Edellä mainituin perustein taiteilijajär-
9274: dessä. Nämä koulutusratkaisut takaavat sen, että jestöt ja taiteen keskustoimikunta katsovat, että
9275: lähivuosikymmeninä on ammattitaitoista musii- alan koulutuksen ja opetussuunnitelman laatimi-
9276: kin ja tanssin opettaja- ja ohjaajavoimaa saatavilla seen tulisi varata valtion tulo- ja menoarviossa riit-
9277: lasten ja nuorten harrastusta ja aikuisiällä tapah- tävä määräraha.
9278: tuvaa harrastusta varten. Ammattiin johtava tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9279: deopiskelu, jotta se voisi tuottaa tuloksia, on aloi- taen,
9280: tettava harrastuspohjaisena jo varhaislapsuudessa.
9281: Mikäli taiteen harrastusmahdollisuutta, joka ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9282: pahtuu taiteellisesti ja pedagogisesti pätevässä oh- 1988 tulo-ja menoarvioon momentz'lle
9283: jauksessa, ei tarjota maan eri osissa riittävän suu- 29.90.53 400 000 markkaa käytettäväksi
9284: relle lapsijoukolle, Suomessa ei ole mahdollista kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulutuksen
9285: rekrytoida taiteenalan ammattikoulutukseen ja käynnistämiseksi ja opetussuunnitelman
9286: korkean asteen koulutukseen riittävän hyvän poh- laatimiseksi.
9287:
9288: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9289:
9290: Heli Astala Esko Seppänen Esko Helle
9291: Lauha Männistö Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
9292: Timo Laaksonen
9293: 1987 vp. 989
9294:
9295: Raha-asia-aloite n:o 942
9296:
9297:
9298:
9299:
9300: Astala: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen rakennus-
9301: ten peruskorjaukseen Turussa
9302:
9303:
9304: Eduskunnalle
9305:
9306: Vanha Suurtorin alue Turussa edustaa vanhinta kaupunginosa kaavoitettiin. Katu johti luostarista
9307: kulttuurihistoriaa maassamme. Vanhan valtakun- Tuomiokirkkoon. Turun palon jälkeen katu jäi ta-
9308: nan keskuksen arvokkaat rakennukset ja ympäris- kapihaksi Brinkkalan talon ja Ruotsalaisen klassil-
9309: tö tulee säilyttää jälkipolville. lisen lyseon väliin.
9310: Vanha Suurtori on rakennettu nykyiseen muo- Turun kaupunginhallitus asetti kaksi vuotta sit-
9311: toonsa vuonna 1831 kaupunginarkkitehti P. ]. ten ns. Suurtori-toimikunnan, jonka tehtävänä oli
9312: Gylichin laatimien piirustusten mukaan. Raken- laatia suunnitelma siitä, miten aluetta rakennuk-
9313: nuksen muurit olivat olemassa jo ennen Turun sineen tullaan käyttämään. Toimikunta asetti ta-
9314: paloa, sillä jo 1700-luvulla oli Karjakadun ja Raa- voitteekseen kulttuurihistoriallisten rakennusten
9315: tihuoneenkadun kulmassa kaksikerroksinen kivi- ja miljöön säilyttämisen ja alueen käytön aktivoi-
9316: talo. misen. Toimikunta pyrkii avoimeen keskusteluun
9317: Ensimmäinen raatihuone rakennettiin ilmeises- kaupunkilaisten kanssa alueen suunnitteluperi-
9318: ti tälle paikalle 1320-luvulla. Vuosina 1734-35 aatteista. C. J. Gardberg on laatinut rakennusten
9319: rakennettiin tämän päivän rakennuksen paikalle historiasta lyhyen selvityksen.
9320: kaksikerroksinen kivinen raatihuone. Turun palon Koska Suurtori-alue on valtakunnallisesti mer-
9321: jälkeen rakennusta kunnostettiin. Taloon liittyy kittävää kulttuurihistoriaa, onhan se valtakunnan
9322: rauhan- ja kansainvälispoliittisia perinteitä. Raati- vanha keskus, tulisi myös valtion osallistua raken-
9323: huoneen kulmahuoneessa solmittiin mm. Turun nusten säilyttämiseen.
9324: rauha v. 1743. Edellä olevan perusteella ehdotan
9325: Ns. Brinkkalan talo mainitaan jo 1500-luvulla
9326: kaupungin ehkä hienoimpana talona. Keisari että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9327: Aleksanteri I asui tässä talossa käydessään Turussa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9328: v. 1809. Turun palon jälkeen tuli P.]. Gylichin 29.94.50 3 000 000 markan määrärahan
9329: piirustusten mukaisesta talosta uusi raatihuone. Turun vanhan Suurtori-alueen rakennus-
9330: "Luostarin välikatu" on ilmeisesti peräisin ten peruskorjaukseen.
9331: 1320-luvulta, jolloin Kroopin eteläpuolella oleva
9332:
9333: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9334:
9335: Heli Astala
9336: 990 1987 vp.
9337:
9338: Raha-asia-aloite n:o 943
9339:
9340:
9341:
9342:
9343: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain lii-
9344: ton tukemiseen
9345:
9346:
9347: Eduskunnalle
9348:
9349: Vapaa-ajattelijain liitto ry. on Suomen ainoa puolustaessa yli 300 000 kansalaisen etuja tässä
9350: uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. Kir- maassa.
9351: kosta eronneita on maassamme lähes 400 000, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9352: joista ei-uskovaisia on yli 300 000. taen,
9353: Vapaa-ajattelijain liiton toiminta tarvitsee vä-
9354: hintään kaksi uutta päätoimista henkilöä nykyisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9355: yhden lisäksi. Myös lisäresursseja perustoiminto- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
9356: jen takaamiseksi on lisättävä. 29.99.50 lisäyksenä 175 000 markkaa
9357: Liiton oman budjetin vaje on suuri. Valtion tu- avustuksena Vapaa-ajattelijain liitto ry:n
9358: lisi tukea rahoirusavustuksella tärkeätä työtä liiton työn tukemiseen.
9359:
9360: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9361:
9362: Heli Astala
9363: 1987 vp. 991
9364:
9365: Raha-asia-aloite n:o 944
9366:
9367:
9368:
9369:
9370: Astala: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin
9371: työväen- ja seurantalojen korjaukseen
9372:
9373:
9374: Eduskunnalle
9375:
9376: Hallitus esittää vuodelle 1988 momentille 16 milj. markan määräraha on tähän arvokkaa-
9377: 29.99.51 "Työväen- ja seurantalojen korjauk- seen tarkoitukseen ja tarpeeseen nähden liian vä-
9378: seen liittyvä valtionavustus" 16 milj. markan häinen. Määrärahaa tulee nostaa vähintään 4 mil-
9379: määrärahaa. Tästä ehdotetaan 5 900 000 mark- joonalla markalla.
9380: kaa valtionavustuksina työväentalojen korjaustöi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9381: hin, 5 900 000 markkaa nuorisoseurantalojen ja taen,
9382: 4 200 000 markkaa muiden vastaavanlaisten yh-
9383: distysten ja järjestöjen vanhojen rakennusten kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9384: jaustöihin, josta 300 000 markkaa mm. Rauhan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9385: aseman kunnostamiskustannuksiin. Momentin 29.99.51 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
9386: määrärahoilla on pelastettu monia työväen- ja työväen- ja seurantalojen korjaukseen tar-
9387: seurantaloja. Talojen korjaaminen on arvokas pi- koitettuihin valtionavustuksiin.
9388: lari kansallisen kulttuurimme ja rakennushisto-
9389: riamme säilyttämisessä.
9390:
9391: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9392:
9393: Heli Astala
9394: 992 1987 vp.
9395:
9396: Raha-asia-aloite n:o 945
9397:
9398:
9399:
9400:
9401: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansal-
9402: lispuiston puistonjohtajan viran perustamiseen
9403:
9404:
9405: Eduskunnalle
9406:
9407: Kansallispuiston perustamista Saaristomerelle kansallispuisto tarvitsee puistonjohtajan, joka voi
9408: on pidettävä eräänä kansainvälisesti merkittävim- päätoimisesti ryhtyä vetämään hanketta. Tärkein-
9409: pänä luonnonsuojeluhankkeena maassamme. Vas- tä on aluksi puiston hoito- ja käyttösuunnitelman
9410: taavantyyppistä luonnonkauneudeltaan ainutlaa- laadinnan loppuunsaattaminen. Samaan aikaan
9411: tuista ja eliömaailmaltaan rikasta saaristoaluetta ei on välttämätöntä aloittaa uhanalaisten luonto- ja
9412: ole toista maapallolla. kulttuurikohteiden inventointi, opastusaineiston
9413: Eduskunta hyväksyi Saaristomeren kansallis- tuottaminen sekä puiston hoidon ja valvonnan te-
9414: puistoa koskevan lain kesäkuussa 1982. Puiston hostaminen.
9415: perustamislaki ja asetus tulivat voimaan vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9416: 1983 alussa. Laista ja asetuksesta huolimatta kan- taen,
9417: sallispuiston olemassaolo Saaristomerellä on ky-
9418: seenalaista. Valtion hajallaan omistamien tuhan- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9419: nen hehtaarin maa-alueiden väliin ovat tunkeutu- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9420: massa loma-asutus, metsänhakkuut ja kontrolloi- 150 000 markkaa Saaristomeren kansallis-
9421: maton veneturismi. puiston puistonjohtajan viran perustami-
9422: Toiminnan käynnistämiseksi Saaristomeren seen.
9423:
9424: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9425:
9426: Heli Astala
9427: 1987 vp. 993
9428:
9429: Raha-asia-aloite n:o 946
9430:
9431:
9432:
9433:
9434: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjärjestel-
9435: män kokeiluun opiskelupaikkakuntien seutuliikenteessä
9436:
9437:
9438: Eduskunnalle
9439:
9440: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden tään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan.
9441: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on johtanut Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohjata asentei-
9442: siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole enää varaa ta ja kulutustottumuksia liikenne- ja ympäristö-
9443: oman auton ostoon. Samanaikaisesti joukkolii- poliittisesti kestävään suuntaan.
9444: kenteen maksut ovat kohonneet huomattavasti, ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9445: kustannukset asunnon ja opiskelupaikkojen väli- nioittavasti,
9446: sestä matkustuksesta ovat noussseet yli opiskelijoi-
9447: den maksukyvyn. Opiskelijoilla ei myöskään ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9448: mahdollisuutta vähentää välttämättömiä työ- eli 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9449: opiskelumatkojaan verotuksessa. 31.57.30 10000000 markkaa opiskelija-
9450: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös suo- alennusjärjestelmän kokeiluun opiskelu-
9451: siteltavaa, että erityisesti taajama-alueilla käyte- paikkakuntien seutuliikenteessä.
9452:
9453: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9454:
9455: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
9456:
9457:
9458:
9459:
9460: 17 270416F
9461: 994 1987 vp.
9462:
9463: Raha-asia-aloite n:o 947
9464:
9465:
9466:
9467:
9468: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien joukkolii-
9469: kenneyhteistyön tukemiseksi
9470:
9471:
9472: Eduskunnalle
9473:
9474: Turun seudulla olisi tarkoituksenmukaisinta teriöltä. Vuosina 1986-1987 suoritettiin Turun
9475: järjestää joukkoliikenne alueen kuntien yhteistoi- seudulla paikallisjunakokeilu Piikkiön ja Pernon
9476: min, koska mm. työssäkäynti ylittää kuntarajat. telakan välillä.
9477: Muukin liikenne on yleistä. Valtion tulee edistää joukkoliikenteen palvelu-
9478: Mm. Raision kaupunki on tehnyt aloitteen Tu- tasoa ja parantaa kuntien yhteistyötä antamalla
9479: run seudun kuntien yhteisen joukkoliikenneyh- asiantuntija-apua ja riittävää taloudellista tukea.
9480: tiön perustamiseksi. Tällaiseen hankkeeseen voisi- Olisi perustettava Turun seudun kuntien toimi-
9481: vat osallistua mm. Turku, Naantali, Rusko, Lieto, kunta, jossa olisi myös liikenneministeriön edus-
9482: Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Parainen. Samalla tulisi taja, suunnittelemaan yhteisen liikenteenhoito-
9483: selvittää myös VR:n mukaantulo yhteistoimin- organisaation perustamista ja käynnistämään mo-
9484: taan. nimuotoista kokeilutoimintaa.
9485: Turun kaupunginhallitus on 26.8.1986 omalta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9486: osaltaan päättänyt jatkaa seudullisen joukkolii- taen,
9487: kennesuunnitelman valmistelemista koko Turun
9488: kaupunkiseudun kannalta. Suunnittelualue kat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9489: taa Turun lisäksi ainakin Raision, Kaarinan, Rus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9490: kon ja Liedon. Suunnitelmaan lisätään mahdolli- 31.57.30 400 000 markkaa Turun seu-
9491: sesti vielä Naantali ja Piikkiö. Suunnitelman laa- dun kuntien joukkoliikenneyhteistyön tu-
9492: dintaan on määrä anoa rahaa myös liikenneminis- kemiseksi.
9493:
9494: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9495:
9496: Heli Astala
9497: 1987 vp. 995
9498:
9499: Raha-asia-aloite n:o 948
9500:
9501:
9502:
9503:
9504: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. rantaradan perus-
9505: korjaukseen välillä Turku-Helsinki
9506:
9507:
9508: Eduskunnalle
9509:
9510: Hallitus on esittänyt Turun ja Helsingin välisen Rantaradan mahdollisimman pikainen perus-
9511: rantaradan peruskorjaukseen vuoden 1988 tulo- ja korjaaminen ja sen jälkeen sähköistäminen on
9512: menoarvioon 80 miljoonaa markkaa. Kyseinen erittäin kannatettava hanke sekä kansantaloudelli-
9513: määräraha on tähän tarkoitukseen riittämätön. sesti, liikennepoliittisesti että ympäristönsuojelun
9514: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 800 näkökulmasta katsottuna. Siksi on tarpeen lisätä
9515: milj. markkaa. Korjaussuunnitelman virallisen ai- rantaradan peruskorjausmäärärahoja VR:n esittä-
9516: kataulun mukaan rata valmistuisi v. 1994. VR on mällä tavalla. Hallituksen esittämää 80 miljoonan
9517: aientanut aikataulua ja tähtää jo vuoteen 1991. markan määrärahaa on lisättävä 4 5 milj. markalla.
9518: Mikäli rahoitus järjestyy, VR:llä on tekninen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9519: valmius saada työnsä valmiiksi jo v. 1991. Silloin taen,
9520: matkustusaika Turusta Helsinkiin jää alle kahden
9521: tunnin. Se tyydyttäisi suurta osaa matkustajista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9522: V. 1991 aiotaan päivittäiset junayhteydet nostaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9523: seitsemästä kymmeneen. Juna lähtee kaupungista 31.90.78 lisäyksenä 45 000000 markkaa
9524: toiseen puolentoista tunnin välein. Aikataulut Turun-Helsingin rantaradan peruskor-
9525: nopeutuvat jonkin verran jo syksyllä 1987, jolloin jaukseen.
9526: päästään 2 tunnin ja 12 minuutin ajoaikaan. Tä-
9527: mä kaikki on mahdollista, mikäli rahoitus järjes-
9528: tyy VR:n toivomalla tavalla.
9529:
9530: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9531:
9532: Heli Astala
9533: 996 1987 vp.
9534:
9535: Raha-asia-aloite n:o 949
9536:
9537:
9538:
9539:
9540: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun-Toijalan radan sähköis-
9541: tystöiden aloittamiseen
9542:
9543:
9544: Eduskunnalle
9545:
9546: Varsinais-Suomi on jäänyt jälkeen maan yleises- Tavaraliikenteessä pystyy sähköveturi vetämään
9547: tä kehityksestä sekä ratojen peruskorjauksen että dieselveturia enemmän kuljetustonneja. Tällä on
9548: niiden sähköistämisen osalta. merkitystä kuljetuskustannuksiin. Näin Turku
9549: Liikenneministeriön ja rautatiehallituksen tulee voisi kilpailukyvyltään päästä samaan asemaan jo
9550: ryhtyä pikaisiin toimiin Turun sataman-Turun sähköistettyjen ratojen päässä olevien satamien
9551: -Toijalan radan sähköistämiseksi. kanssa.
9552: Radan sähköistäminen lisää kaukoliikenteen Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on lokakuus-
9553: joustavuutta ja yhteyksien kasvua, kun vetokalus- sa 1986 jättänyt liikenneministeriölle ja rautatie-
9554: ton vaihdailta kesken matkaa vältytään. hallitukselle aloitteen Turun-Toijalan radan säh-
9555: Henkilöliikenteen kehittäminen ei ole jatkossa köistämisestä ja sen aiheuttamista pikaisista toi-
9556: mahdollista, ellei käytössä ole sähköistettyä rataa. menpiteistä.
9557: Sähköistettyä rataverkkoa voidaan pitää mm. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9558: teollisuuden sijoittumista alueelle lisäävänä teki- taen,
9559: jänä.
9560: Rata välillä Turun satama-Turku-Toijala on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9561: tärkein Länsi-Suomen satamia palveleva rata, kos- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9562: ka Turku on maamme merkittävimpiä matkus- 31.90. 78 4 000 000 markkaa Turun-
9563: taja- ja tavaraliikenteen satamia ja kaikkina talvi- Tozjalan radan sähköistystöiden aloittami-
9564: na varmimmin liikennöitävä. seen.
9565:
9566: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9567:
9568: Heli Astala
9569: 1987 vp. 997
9570:
9571: Raha-asia-aloite n:o 950
9572:
9573:
9574:
9575:
9576: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen liikenneopiston
9577: p~rustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen Uudessakaupun-
9578: gissa
9579:
9580:
9581: Eduskunnalle
9582:
9583: Liikenneministeriön työryhmä on mtettnnös- vansa valmis tukemaan hanketta luovuttamalla
9584: sään 30.4.1986 todennut, että maassa tarvitaan liikenneopiston käyttöön mm.
9585: pikaisesti oppilaitosta, jossa annettaisiin liikenne- koeajoradan ja liukkaan kelin radan
9586: alan koulutusta. Opistossa koulutettaisiin vuosit- riittävän määrän Saab 900-koeautoja
9587: tain yli 3 800 henkilöä ja koulutusvuorokausia luentotilan
9588: kertyisi vuotta kohti 25 200. autotehtaan asiantuntevaa opettajavoimaa.
9589: Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- Lisäksi autotehtaalta on saatavissa muita hank-
9590: mispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitule- keeseen liittyviä palveluja. Luento- ja majoitusti-
9591: vaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljetta- laa on saatavissa tarpeen mukaan kaupungissa toi-
9592: jaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- mivista ja suunnitteilla olevista majoitus- ja ravin-
9593: mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaanotta- tolaliikkeistä.
9594: jien sekä muiden liikennealan kouluttajien paitsi Ensi vuosikymmenen alkupuolella Uudenkau-
9595: laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, myös perus- pungin kaupunki voi lisäksi luovuttaa liikenne-
9596: koulutuksen edelleen kehittämistä ja muuttamis- opiston käyttöön sovittavin ehdoin opetus- ja toi-
9597: ta. Samalla jouduttaneen lisäämään myös uusien mistotilaa 3 580 m 2 sekä majoitustilaa 60-100
9598: liikenneopettajien vuotuisia koulutusmääriä. henkilölle.
9599: Uusikaupunki olisi erittäin sopiva liikenneopis- Liikenneopiston sijoittaminen maamme ainoan
9600: ton sijoituspaikka. Kaupunki on nopeasti kasva- henkilöautoja valmistavan teollisuuslaitoksen lä-
9601: massa maamme henkilöautoilun taito-tieto- heisyyteen on oikea ratkaisu, kun lisäksi ottaa
9602: keskukseksi. Liikenneopisto voisi aloittaa nopeasti huomioon, että toiminta voidaan aloittaa Uudes-
9603: toimintansa Uudessakaupungissa liikenneministe- sakaupungissa ilman huomattavia investointeja.
9604: riön, Uudenkaupungin kaupungin ja kotimaisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9605: henkilöautotehtaan yhteisvoimin. Saab-Valmet taen,
9606: on perustamassa alueelleen ''Autoilun Keskus-
9607: taa'', josta liikenneopisto voisi hyötyä monella ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9608: valla. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 700 000
9609: Uusikaupunki on neuvotellut Oy Saab-Valmet markkaa valtakunnallisen liikenneopiston
9610: Ab:n johdon kanssa, jonka seurauksena mainittu perustamiseen ja toiminnan käynnistämi-
9611: yhtiö on ilmoittanut kirjeessään 12.9.1986 ole- seen Uudessakaupungissa.
9612:
9613: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9614:
9615: Heli Astala
9616: 998 1987 vp.
9617:
9618: Raha-asia-aloite n:o 951
9619:
9620:
9621:
9622:
9623: Astala: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentamiseen
9624: Varsinais-Suomeen
9625:
9626:
9627: Eduskunnalle
9628:
9629: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että maa- sinais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28.1.
9630: kaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi useita 1983 päättänyt kiireellisesti toimeenpanna yhteis-
9631: merkittäviä etuja mm. kansantalouden kannalta. toiminnassa Turun kauppakamarin kanssa yritys-
9632: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämisen kyselyn helmi-maaliskuun 1983 aikana maakaa-
9633: pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin lisää- sun mahdollisesta käytöstä toimialueellaan. Ko-
9634: minen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaasun li- konaistulokset toimitetaan Neste Oy:lle sekä
9635: sätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erittäin edullisia kauppa- ja teollisuusministeriölle. Samalla on
9636: työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauksia. Se aut- päätetty merkitä maakaasun johtolinjaus vaihe-
9637: taisi myös tasapainottamaan nykyistä epätasapai- kaava Il:een seutukaava I:n linjauksen mukaisesti.
9638: noa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton kanssa. Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireillä
9639: Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia mahdolli- olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja teolli-
9640: suuksia. Valtakunnallisen maakaasuverkoston laa- suusministeriössä otetaan erityisen selvityksen
9641: jentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen ja kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen
9642: Varsinais-Suomeen avaisi rikkaita kehitysnäky- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä tämän
9643: miä. saasteettoman energian käyttö Suomen suurilla
9644: Maakaasu on täydellisesti palavana ja olematto- maatalouden keskellä sijaitsevilla teollisuusalueil-
9645: man rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ihanteel- la sekä uuden energialähteen antama korvike län-
9646: linen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja lännestä tisen Suomen uusteollistamiselle.
9647: tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen Kemiran Uudenkaupungin tehtaitten, sen
9648: maakaasulla monipuolistaisi myös energiahuoltoa mahdollisen uuden ammoniakkitehtaan, sen ym-
9649: ja tekisi energiahuoltomme ja taloutemme vä- päristön talousalueen ja koko Länsi-Suomen kan-
9650: hemmän riippuvaiseksi lännen kriisitaloudesta. nalta ajatellen toivoisi, että vireillä oleva maakaa-
9651: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- suhanke toteutuisi pikaisesti.
9652: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin-
9653: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias energian- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kasvul-
9654: lähteenä useilla teollisuudenaloilla. le ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun käyttö-
9655: Maakaasu parantaisi mahdollisuuksiamme määriin löytyy varmasti lisäkasvua ja siitä saaduille
9656: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maakaa- tuotteille jatkojalostusta niin olemassa olevista
9657: suenergian piiriin. kuin uusistakin tuotantolaitoksista.
9658: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9659: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- taen,
9660: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki alus-
9661: tavan selvityksen maakaasun käyttömahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9662: sista täällä. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9663: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- markkaa maakaasuputken rakentamiseen
9664: meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Var- Varsinais-Suomeen.
9665:
9666: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9667:
9668: Heli Astala
9669: 1987 vp. 999
9670:
9671: Raha-asia-aloite n:o 952
9672:
9673:
9674:
9675:
9676: Astala: Määrärahan osoittamisesta vammaisille henkilöille järjestettä-
9677: vään lomatoimintaan
9678:
9679:
9680: Eduskunnalle
9681:
9682: Työnteon vaatimusten lisääntyminen ja elä- ehtoista sosiaalista toimintaa harjoittavilla vam-
9683: mänmenon kiireistyminen saattaa ihmiset suuren maisjärjestöillä ei ole riittäviä taloudellisia edelly-
9684: rasituksen alaiseksi. Kunnon ylläpitäminen edel- tyksiä riittävän monen ja rakenteellisesti vammai-
9685: lyttää mahdollisuuksia lepoon ja virkistäytymi- sille henkilöille sopivan lomanviettopaikan raken-
9686: seen. Lomanvietto on tunnustettu keinoksi henki- tamiseen ja ylläpitämiseen. Kuitenkin näitä tulisi
9687: sen ja ruumiillisen vireyden ylläpitäjänä ja palaut- olla eri puolilla maata ja niiden tulisi palvella
9688: tajana. useita kymmeniä tuhansia vammaisia ja heidän
9689: Erityisen suuri merkitys lomanvietolla on vam- perheenjäseniään.
9690: maisille henkilöille. Monet heistä joutuvat jatku- Yhteiskunta tukee monin tavoin yleistä
9691: vasti työskentelemään ruumiillisen kestokyvyn ää- lomanvietto- ja virkistystoimintaa, joka ei ole
9692: rirajoilla. Vaikeavammaisuus lisää myös päivittäi- vammaisten henkilöiden tavoitettavissa. Kohtuul-
9693: sen elämän rasitteita. Liikuntaesteellisistä ja asen- lista olisi, että myös vammaisten henkilöiden
9694: teellisista syistä vammaiset henkilöt eivät yleensä omaehtoisesti järjestämää toimintaa tuettaisiin.
9695: voi käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. Koke- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9696: musten mukaan yksinomaan heidän käytössään taen,
9697: oleva ja rakenteellisesti heidän tarpeittensa mu-
9698: kainen lomanviettopaikka takaa parhaiten myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9699: heidän viihtyvyytensä. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
9700: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan lo- uudelle momentille 3 000 000 markan
9701: manviettopaikoissa lomapalveluja ilman yhteis- määrärahan käytettäväksi vammaiszlle
9702: kunnan säännöllistä tukea. Useimmat näistä lo- henkzlözlle järjestettävään lomatoimin-
9703: manviettopaikoista ovat pieniä ja välttämättö- taan.
9704: mien rakennustenkin osalta keskeneräisiä. Vapaa-
9705:
9706: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9707:
9708: Heli Astala
9709: 1000 1987 vp.
9710:
9711: Raha-asia-aloite n:o 953
9712:
9713:
9714:
9715:
9716: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta terveydenhuollon
9717: hoitohenkilökunnan työajan lyhentämiseksi tarvittavien lisävir-
9718: kojen perustamiseen
9719:
9720: Eduskunnalle
9721:
9722: Budjettiesityksessään valtioneuvosto ehdottaa n. 1,5 prosenttia. Rahassa Tehyn vaatimus tietäisi
9723: vain 151 lisävirkaa koko terveydenhuollon hoito- vuositasolla n. 90 miljoonaa markkaa.
9724: henkilökunnan työajan lyhennykseen. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ry.
9725: Terveydenhuoltoalan ammattijärjestön Tehyn vetoaa eduskuntaan puuttuvien 600 lisäviran saa-
9726: mielestä sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tarvitaan miseksi budjettiin. Rahassa tämä merkitsee 72
9727: vuosittain 760 uutta virkaa hoitohenkilökunnan miljoonaa markkaa.
9728: työajan lyhentämiseen. Vuonna 1986 sovittu työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9729: ajan lyhennys toteutetaan terveydenhuollossa as- taen,
9730: teittain siten, että hoitohenkilökunnan vuosi-
9731: työaika lyhenee vuoteen 1990 mennessä 84 tuntia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9732: eli 10,5 päivää. 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9733: Viisivuotiskaudella Tehyn vaatimus merkitsee 72 000 000 markkaa 600 lisäviran perusta-
9734: 3 800 lisävirkaa. Kuntaa ja kuntainliittoa kohti miseksi terveydenhuollon hoitohenkilö-
9735: tämä tietäisi vuosittain noin kaksi uutta virkaa. kunnan työajan lyhennykseen.
9736: Hoitohenkilöstön perusvahvuuteen lisäys olisi
9737:
9738: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9739:
9740: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
9741: 1987 vp. 1001
9742:
9743: Raha-asia-aloite n:o 954
9744:
9745:
9746:
9747:
9748: Astala: Määrärahan osoittamisesta yhden viran perustamiseksi ku-
9749: hunkin kahden työntekijän työvoimatoimistoon
9750:
9751:
9752: Eduskunnalle
9753:
9754: Vuoden 1985 alusta tuli voimaan työttömyys- va saattaa vaarantua, kun esimerkiksi toimeen-
9755: turvalaki, joka on merkinnyt muun muassa sitä, tuloturva-asioita ei pystytä virkailijoiden vuosi-,
9756: että jokaisessa työvoimatoimistossa on työvoima- sairaus- ym. lomien aikana tehokkaasti hoita-
9757: toimikunta, joka käsittelee ja antaa ns. sitovia lau- maan.
9758: suntoja toimeentuloturvahakemuksista työttö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9759: myyskassoille ja kansaneläkelaitoksen sosiaali- taen,
9760: vakuutustoimikunnille. Koko maassa on edelleen
9761: kuitenkin työvoimatoimistoja, joissa on vain kak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9762: si vakinaista virkailijaa. Turun työvoimapiirin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9763: alueella näitä kahden hengen työvoimatoimistoja 34.06.01 lisäyksenä 500 000 markan mää-
9764: on neljä. Vähäisen virkailijamäärän vuoksi työttö- rärahan yhden lisäviran perustamiseksi
9765: mien työnhakijoiden palvelutaso on näissä toimis- kahden työntektjän työvoimatoimistoihin.
9766: toissa puutteellinen ja jopa työttömien oikeustur-
9767:
9768: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9769:
9770: Heli Astala
9771: 1002 1987 vp.
9772:
9773: Raha-asia-aloite n:o 955
9774:
9775:
9776:
9777:
9778: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristökasvatuksen kehit-
9779: tämisen seurantaan
9780:
9781:
9782: Eduskunnalle
9783:
9784: Suomessa on viimeisten parin vuoden aikana vastaava valtakunnallinen ympäristökasvatussemi-
9785: käynnistetty lukuisia ympäristökasvatuksen kehit- naari vuoden 1988 syksyllä. Tilaisuus toimisi sa-
9786: tämishankkeita. Ehkä mittavimmat näistä ovat ol- malla Ympäristö 87 Miljö -tapahtuman yhteydes-
9787: leet kesäkuussa 1987 opetusministeriön, ympäris- sä käynnistettyjen ympäristökasvatuksen kehittä-
9788: töministeriön ja kouluhallituksen järjestämä yhteis- mishankkeiden seurantatilaisuutena.
9789: pohjoismainen Ympäristö 87 Miljö -symposiumi, Lisäksi Luonto-Liitto ry. tulee vuoden 1988 ai-
9790: sekä siihen liittyvä maamme peruskoulujen ja lu- kana kehittämään ympäristökasvatukseen liittyvää
9791: kioiden ympäristökasvatuksen kehittämisprojekti. tietopalvelutoimintaa: ympäristökasvatuskirjas-
9792: Myös kansalaisjärjestöjen toimesta on ympäristö- toa, kansainvälisten julkaisujen ja tutkimusten
9793: kasvatusta pyritty viemään eteenpäin. Helsingin seurantaa, sekä julkaisemaan ympäristökasvattajil-
9794: kaupunki ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry. le leviävää tiedotuslehtistä, jossa on referoitu koti-
9795: ovat toteuttaneet Helsingissä nuorisojärjestöjä, ja ulkomaisia julkaisuja, tutkimuksia ja kehittä-
9796: koulutointa ja päivähoitotointa palvelevan ympä- mishankkeita.
9797: ristötoimintakeskuksen. Natur och Miljö rf. on Luonto-Liiton ylläpitämän ympäristökasvatuk-
9798: aloittanut Siuntiossa ruotsinkielisen luontokoulu- sen seurantaryhmän työn kehittäminen aiheuttaa
9799: toiminnan ja Luonto-Liitto ry. on toteuttanut seuraavat lisäkustannukset:
9800: maamme peruskouluissa keväällä 1987 valtakun-
9801: Ympäristökasvatusseminaari 25 000 mk
9802: nallisen happamoitumisen seurantakampanjan
9803: Tietopalvelu 15 000 mk
9804: Happamat pisarat. Lisäksi liiton toimesta on perus-
9805: Tiedotuslehti 15 000 mk
9806: tettu lasten luontolehti Sieppo, joka on samalla
9807: Seurantaryhmä 5 000 mk
9808: maamme ainoa lapsille suunnattu tiedelehti.
9809: Palkkakustannukset 60000 mk
9810: Luonto-Liitto ry. on syksystä 1985 lähtien har-
9811: joittanut yhteistyössä opetus- ja ympäristöviran- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
9812: omaisten kanssa ympäristökasvatuksen kehittä- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
9813: mistyön seurantaa. Liiton koolle kutsumassa seu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
9814: rantaryhmässä on ollut alan kansalaisjärjestöjen taen,
9815: edustajien lisäksi edustajat kouluhallituksesta,
9816: opetusministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9817: ammattikasvatushallituksesta. Seurantaryhmä to- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9818: teutti keväällä 1986 "Päiväkodista yliopistoon" 35.11.50 120 000 markkaa osoitettavaksi
9819: -ympäristökasvatusseminaarin, joka oli samalla Luonto-Liitto ry:lle ympäristökasvatuksen
9820: valmistautumista Ympäristö 87 Miljö -tapahtu- seurantaryhmästä, ympäristökasvatusse-
9821: maan. minaarista ja tietopalvelun kehittämisestä
9822: Luonto-Liitto ry:n suunnitelmissa on järjestää aiheutuviin kustannuksiin.
9823:
9824: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9825:
9826: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Mats Nyby
9827: Tellervo Renko Erkki Pulliainen Jorma Fred
9828: Matti Saarinen Esko Helle Reino Paasilinna
9829: Jouni J. Särkijärvi
9830: 1987 vp. 1003
9831:
9832: Raha-asia-aloite n:o 956
9833:
9834:
9835:
9836:
9837: Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuiston
9838: maanhankintaa varten
9839:
9840:
9841: Eduskunnalle
9842:
9843: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suomen
9844: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden toteut-
9845: massa on mukana Kurjenrahkan kansallispuiston taminen vaatisi vuosittain n. 10-15 milj. mark-
9846: perustaminen. Tämän kansallispuiston toteut- kaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000 mennes-
9847: taminen on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrahkan sä.
9848: kansallispuistoa koskeva lakiesitys on odotettavis- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny-
9849: sa. kyistä huomattavasti suurempi määräraha suoje-
9850: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on lualueiden lunastamiseen.
9851: 1 400 ha. Kurjenrahkan soiden luonnontilaa uh- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9852: kaa paikoin metsäojitustoiminta. Valtion tulisikin
9853: kiireellisesti ostaa nämä suot. Valtio on vähitellen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9854: ostanut maata kansallispuiston alueelta, mutta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9855: alueesta on vielä n. 40 % ostamatta. 35.15. 88 3 000 000 markkaa Kurjenrah-
9856: Kurjenrahkan kansallispuiston maiden hankin- kan kansallispuiston maanhankintaa var-
9857: ta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin on ten.
9858:
9859: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9860:
9861: Heli Astala
9862: 1004 1987 vp.
9863:
9864: Raha-asia-aloite n:o 957
9865:
9866:
9867:
9868:
9869: Astala: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhallinnon virkojen val-
9870: tionosuuteen Turun ja Porin läänissä
9871:
9872:
9873: Eduskunnalle
9874:
9875: Turun ja Porin läänissä on maamme 451 kun- pienkuntavaltaisuudesta ja kunnallistaloudellis-
9876: nasta 94. Valtakunnallisesti tarkasteltaessa läänis- ten ongelmien kasvusta johtuen kuntien mahdol-
9877: sä korostuvat vientiteollisuus ja maatalous, joka lisuudet selvitä näistä tehtävistä riippuvat paljolti
9878: nojaa suotuisiin luonnonolosuhteisiin. Näiden siitä, saavatko ne ympäristöhallinnon virkoihin
9879: ympäristövaikutukset yhdessä liikenteen ja ener- valtionosuutta.
9880: giahuollon kanssa ovat merkittävät. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9881: Läänin luonto on harvinaisen monipuolinen. taen,
9882: Siellä sijaitsee runsaasti luonnonsuojelun ja virkis-
9883: tyskäytön kannalta arvokkaita alueita. Turun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9884: maan saaristo ja useat muut kohteet ovat arvoluo- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9885: kaltaan kansainvälisesti merkittäviä. 450 000 markkaa 20 uuden ympäristöhal-
9886: Edellä esitetyt näkökohdat asettavat kuntien linnon viran valtionosuuteen Turun ja Po-
9887: ympäristöhallinnolle suuria vaatimuksia. Läänin rin läänissä.
9888:
9889: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9890:
9891: Heli Astala
9892: 1987 vp. 1005
9893:
9894: Raha-asia-aloite n:o 958
9895:
9896:
9897:
9898:
9899: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta oman pääoman osuuden kat-
9900: tamiseen opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta
9901: rakennuskannasta
9902:
9903: Eduskunnalle
9904:
9905: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- Tällä tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta
9906: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja tilan- osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista,
9907: ne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaikka- mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta
9908: kunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee toivottavaa.
9909: sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9910: minen on edelleen myös huomattavassa määrin tavasti,
9911: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta ylei-
9912: sillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9913: asuntopulaa ei voida yksinomaan ratkaista uus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9914: tuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- 35.45.51 5 000 000 markan määrärahan
9915: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän oman pääoman osuuden kattamiseen han-
9916: hankkimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja kittaessa opiskelija-asuntoja olemassa ole-
9917: osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. vasta rakennuskannasta.
9918:
9919: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9920:
9921: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
9922: 1006 1987 vp.
9923:
9924: Raha-asia-aloite n:o 959
9925:
9926:
9927:
9928:
9929: Astala: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin energiataloudellista
9930: korjaustoimintaa varten
9931:
9932:
9933: Eduskunnalle
9934:
9935: Hallitus on muuttanut tulo- ja menoarvion mo- den 1985 tilinpäätöksen mukaanhan tarkoituk-
9936: mentin 35.45. 56 käyttötarkoitusta niin, ettei seen käytettiin 57 miljoonaa markkaa, vuodeksi
9937: määräraha ole yksinomaan sidottu energiatalou- 1986 tarkoitukseen oli varattu enää 44 miljoonaa
9938: delliseen korjaustoimintaan. Tarkoituksenmu- markkaa, vuodeksi 1987 30 miljoonaa markkaa,
9939: kaista onkin suosia muutakin korjaustoimintaa ja samoin vuodeksi 1988.
9940: käyttää avustusperusteena sosiaalisia perusteita. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9941: Järjestelmää ei kuitenkaan tule rajata liiaksi vain taen,
9942: vanhusväestöä koskevaksi, sillä myös muunikäisil-
9943: lä on perusteltua tarvetta saada tässä tarkoitettua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9944: tukea. Petusparannuslainoitus ei suinkaan yksi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9945: nään riitä täyttämään tarvetta. 35.45.56 35 000 000 markkaa avustuk-
9946: Oikeana emme sen sijaan voi pitää hallituksen siin energiataloudellista korjaustoimintaa
9947: pyrkimystä toistamiseen laskea määrärahaa. Vuo- varten.
9948:
9949: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9950:
9951: Heli Astala
9952: 1987 vp. 1007
9953:
9954: Raha-asia-aloite n:o 960
9955:
9956:
9957:
9958:
9959: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion asuntolainojen laina-
9960: aikojen budjettiperusteiseen pidentämiseen
9961:
9962:
9963: Eduskunnalle
9964:
9965: Opiskelijoiden asumiskustannukset aravavuok- nykyisestä 25-27 vuodesta 30 vuoteen ja ulottaa
9966: ra-asunnoissa ovat edelleen varsin korkeat. Kun uudistus koko asuntokantaan, sekä vanhoihin että
9967: esim. normaali- ja vanhusten aravataloissa Helsin- uusiin aravavuokrataloihin.
9968: gissä vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9969: mk/ m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa mak- tavasti,
9970: setaan 2-3 mk/ m 2 enemmän. Tämä johtuu mm.
9971: siitä, että yhteiskunnan tuki opiskelija-asunnoissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9972: on vähäisempi ja vastaavasti muu, kalliimpi laina- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
9973: rahoitus isompi. Korkeat asumiskustannukset vai- markkaa valtion asuntolainojen laina-
9974: keuttavat opiskelijoiden ja opiskelijaperheiden aikojen pidentämiseen budjettiperustez·-
9975: toimeentuloa ja siten yleisiä opiskeluedellytyksiä. sesti 30 vuoteen sekä uusissa että vanhoissa
9976: Valtion asuntolainojen laina-aikaa tulisi pidentää aravavuokrataloissa.
9977:
9978: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9979:
9980: Heli Astala Asko Apukka Raila Aho
9981: 1008 1987 vp.
9982:
9983: Raha-asia-aloite n:o 961
9984:
9985:
9986:
9987:
9988: Astala: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen rakentami-
9989: seksi Turun ja Porin läänissä
9990:
9991:
9992: Eduskunnalle
9993:
9994: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- taan maan vanhinta. Vuonna 1984 läänin väestös-
9995: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää nyky- tä oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,8 %, kun vastaa-
9996: aikainen vuokra-asunto 10 % :lle yli 65-vuotiaasta va luku koko maassa oli 12,3 % .
9997: väestöstä. Vuoden 1980 tilastotietojen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9998: Turun ja Porin läänin 65-vuotiaasta väestöstä vain taen,
9999: 6,2 % asui vanhuksille tarkoitetuissa asunnoissa.
10000: Koko maan vastaava luku oli 6,9 %. Turun ja Po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10001: rin läänissä kasvaa vanhusten lukumäärä nopeam- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10002: min kuin heille tarkoitettujen asuntojen määrä. markan määrärahan vanhusten asuntojen
10003: Turun ja Porin läänin väestö on ikärakenteel- rakentamiseksi Turun ja Porin läänissä.
10004:
10005: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10006:
10007: Heli Astala
10008: 1987 vp. 1009
10009:
10010: Raha-asia-aloite n:o 962
10011:
10012:
10013:
10014:
10015: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston opet-
10016: tajankoulutuslaitoksen Savonlinnan täydennyskoulutuskeskuk-
10017: sen peruskorjaukseen
10018:
10019: Eduskunnalle
10020:
10021: Joensuun yliopistolla on suuret opetusyksiköt vat, ja osa hankkeesta onkin tarkoitus toteuttaa
10022: myös Savonlinnassa. Savonlinnassa toimivan opet- työllisyysvaroin. Kokonaiskustannusarvio on
10023: tajankoulutuslaitoksen täydennyskoulutuskeskuk- 5 000 000 markkaa.
10024: sen toiminta on laajenemassa hyvin voimakkaasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10025: lähivuosina, ja keskus tarvitsee omat ajanmukaiset nioittavasti,
10026: toimitilat. Toimitilat on tarkoitus sijoittaa van-
10027: haan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10028: nukseen, jossa on toiminut mm. sairaala ja viime 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
10029: vuosina opettajankoulutuslaitoksen oppilasasun- kan määrärahan Joensuun yliopiston opet-
10030: tola. Rakennuksen peruskorjaus ja entistäminen tajankoulutuslaitoksen Savonlinnan täy-
10031: olisi myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä toi- dennyskoulutuskeskuksen peruskorjauk-
10032: menpide. seen ja entistämiseen.
10033: Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat huomatta-
10034:
10035: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10036:
10037: Jouni Backman Timo Kietäväinen
10038: Riitta Myller Markku Lehtosaari
10039:
10040:
10041:
10042:
10043: 18 270416F
10044: 1010 1987 vp.
10045:
10046: Raha-asia-aloite n:o 963
10047:
10048:
10049:
10050:
10051: Backman ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja
10052: keskiasteen opiskelijoiden opintorahan korottamiseksi
10053:
10054:
10055: Eduskunnalle
10056:
10057: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa on pyrittävä eduskunnan hy-
10058: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- väksymään tavoitteeseen, jonka mukaan opintora-
10059: kia on velkaantuminen vastavalmistuneen suu- ha on nostettava puoleen opintotuen määrästä
10060: rimpia ongelmia. vuoteen 1990 mennessä. Lopullisena tavoitteena
10061: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- on saattaa opiskelijat yhdenveroiseen asemaan
10062: lun jälkeistä toimeentuloa. Ansiot ovat tällöin muiden kansalaisten kanssa - opiskelijoille on
10063: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa taattava muiden perustoimeentuloturvajärjestel-
10064: ei välttämättä löydy ja opiskelija-asunnosta on mien suuruinen toimeentulominimi ilman laina-
10065: lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistuneen rasitetta.
10066: edessä on velkakierre: opintolainaa, asuntolainaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10067: kodinperustamislainaa jne. Korkeakoulututkinto nioittavasti,
10068: ei enää ole sellainen investointi, joka varmasti ta-
10069: kaisi hyvän toimeentulon valmistumisen jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10070: - asia on pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10071: lainan turvin opiskellut juristi saavuttaa elinikäi- 29.39.55 lisäyksenä 130 000 000 markkaa
10072: sessä palkkavertailussa toimistoapulaisen vasta korkeakoulu- ja keskiasteen opiskeltjoiden
10073: noin 40 vuoden iässä. opintorahan perusosan nostamiseksi 980
10074: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- markkaan kuukaudessa 1. 7.1988 alkaen.
10075: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin-
10076:
10077: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
10078:
10079: Jouni Backman Riitta Myller
10080: Timo Roos Arja Alho
10081: Kari Urpilainen
10082: 1987 vp. 1011
10083:
10084: Raha-asia-aloite n:o 964
10085:
10086:
10087:
10088:
10089: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Enonkosken kalatalous-
10090: koulun rakennussuunnitteluun
10091:
10092:
10093: Eduskunnalle
10094:
10095: Enonkoskella on syksyllä 1986 aloittanut toi- 1988 aikana. Hankkeella on myös merkittävä työl-
10096: mintansa ammattikasvatushallituksen alainen ka- lisyysvaikutus korkean työttömyysasteen alueella.
10097: latalouskoulu, joka toimii toistaiseksi Otavan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10098: maatalousoppilaitoksen sivutoimipisteenä. Am- tavasti,
10099: mattikasvatushallituksella on tavoitteena päästä
10100: rakentamaan ko. koulua vuosina 1989-91. Kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10101: lulla on valtakunnallisesti, mutta erityisesti Vuok- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10102: sen vesistöä koskevana erittäin suuri kalatalousalaa 29. 60. 74 700 000 markan määrärahan
10103: kehittävä vaikutus. Enonkosken kalatalouskoulun rakentami-
10104: Rakennustöiden aloittamiseksi vuonna 1989 on sen suunnittelua varten.
10105: rakennustöiden suunnittelu suoritettava vuoden
10106:
10107: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10108:
10109: Jouni Backman Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
10110: Riitta Kauppinen Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
10111: 1012 1987 vp.
10112:
10113: Raha-asia-aloite n:o 965
10114:
10115:
10116:
10117:
10118: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seu-
10119: rausvaikutusten lieventämiseen
10120:
10121:
10122: Eduskunnalle
10123:
10124: Huolimatta siitä, että nuorisotyöttömyyttä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10125: sen kestoa on onnistuttu jonkin verran vähentä- tavasti,
10126: mään, ovat nuoret edelleen työttömien joukosta
10127: suurin ikäryhmä. Työttömyys aiheuttaa nuorille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10128: taloudellisten ongelmien lisäksi myös sosiaalisia ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10129: psykologisia ongelmia. 29. 91. 61 2 000 000 markan määrärahan
10130: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa oli nuon'sotyöttömyyden seurausvaikutusten
10131: osoitettu 1,3 miljoonan markan määräraha nuori- lieventämt'seen.
10132: sotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventämi-
10133: seen. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksestä
10134: vuodelle 1988 määräraha on kuitenkin poistettu.
10135:
10136: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10137:
10138: Jouni Backman Riitta Myller Jukka Roos
10139: Raimo Vuoristo Sinikka Hurskainen-Leppänen Saara-Maria Paakkinen
10140: 1987 vp. 1013
10141:
10142: Raha-asia-aloite n:o 966
10143:
10144:
10145:
10146:
10147: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palk-
10148: kaamiseen Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokseen
10149:
10150:
10151: Eduskunnalle
10152:
10153: Enonkoskella sijaitseva Itä-Suomen keskuska- alkuperäinen esitys vuodelle 1988 (KTS 1988-
10154: lanviljelylaitos on Vuoksen vesistöä ympäröiville 92) oli 6 henkeä, mutta vuoden 1988 esityksessä
10155: maakunnille kalatalouden edistämisen kannalta tutkimuslaitoksen hallitus esittää vain kalastus-
10156: erittäin tärkeä laitos. Samalla se palvelee näiden mestarin ja tutkimusmestarin paikkaamista. Näin
10157: maakuntien talouselämän kehittämistä hyvin mo- alkuperäisistä kehittämissuunnitelmista joudu-
10158: nella tavalla. taan tinkimään. Mainittujen kahden viran saami-
10159: Rakennustöiden osalta laitos alkaa olla valmis. nen vuonna 1988 on välttämätön minimi laitok-
10160: Sen sijaan henkilökunnan palkkaukseen ja laitok- sen toiminnan turvaamisen kannalta.
10161: sen käyttöön varatut määrärahat ovat riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
10162: mät. Perussuunnitelman mukaan henkilökuntaa nioittavasti,
10163: laitokselle tulee sen valmistuttua yhteensä 47 hen-
10164: kilöä, näistä kalanviljelypuolelle 30 ja tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10165: puolelle 17 henkilöä. Tähän mennessä laitokseen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10166: on saatu kalanviljelylaitoksen puolelle 3 vakinaista 30.38. 01 200 000 markan määrärahan ka-
10167: virkaa ja tutkimuslaitoksen puolelle 3 vakinaista lastusmestarin ja tutkimusmestarin palk-
10168: virkaa. Laitoksen toiminnan kannalta olisi välttä- kaamiseksi Itä-Suomen keskuskalanviljely-
10169: mätöntä saada kaikki virat täytetyksi. laitokseen.
10170: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen osalta
10171:
10172: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10173:
10174: Jouni Backman Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
10175: Riitta Kauppinen Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
10176: 1014 1987 vp.
10177:
10178: Raha-asia-aloite n:o 967
10179:
10180:
10181:
10182:
10183: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnarahon-Simanalan
10184: maantien perusparantamiseen
10185:
10186:
10187: Eduskunnalle
10188:
10189: Kerimäen ja Enonkosken kunnat ovat jo yli 10 perusparannussuunnitelmat. Kokonaiskustannus-
10190: vuoden ajan tehneet eri yhteyksissä aloitteita kun- arvio on noin 10 miljoonaa markkaa.
10191: tien välisen Kinnarahon-Simanalan maantien Tien perusparantaminen tulisi liikenneyhteyk-
10192: n:o 4712 perusparantamisesta. Tien pituus on 18 sien parantamisen lisäksi helpottamaan alueen
10193: km, ja se on hyvin tärkeä em. kuntien väliselle yh- vaikeaa työllisyystilannetta.
10194: dysliikenteelle. Kuntien välillä on yhteistyötä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10195: mm. kansanterveystyön, peruskoulun, lukion se- tavasti,
10196: kä erityisopetuksen aloilla. Enonkoski kuuluu Ke-
10197: rimäen nimismiespiiriin sekä Kerimäen käräjä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10198: kuntaan, joten liikenneyhteyksien tulee olla riittä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10199: vän hyvät. 31. 24. 77 3 000 000 markan määrärahan
10200: Tie on hyvin mutkainen ja sorapintainen, ja se maantien n:o 4712 (Kinnaraho-Siman-
10201: kärsii keväisin hankalista kelirikoista. ala) perusparantamisen aloittamiseksi.
10202: 1VL:n Mikkelin piirin toimistolla on valmiit
10203:
10204: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10205:
10206: Jouni Backman Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
10207: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
10208: 1987 vp. 1015
10209:
10210: Raha-asia-aloite n:o 968
10211:
10212:
10213:
10214:
10215: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n henkilöstön Loma-
10216: toiminnan Tuki ry:lle rakennushankkeen tukemiseen
10217:
10218:
10219: Eduskunnalle
10220:
10221: Tie- ja vesirakennuslaitoksen henkilöstö esitti jo Yhdistys esitti vuoden 1988 tulo- ja menoar-
10222: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon määrärahaa lo- vioon uudelleen määrärahaa ko. hankkeeseen.
10223: makiinteistön rakentamiseksi Saariselän retkeily- Ehdotus oli em. ministeriöiltä annettujen ohjei-
10224: alueelle. Esityksen perusteluna oli saavutettujen den mukainen, mutta sitä ei ole otettu hallituksen
10225: etujen menettäminen, koska aiemmin ainoa koko tulo- ja menoarvioehdotukseen. Kustannusarvioi-
10226: henkilöstön käytössä ollut Kaunispään entinen si- taan 1400 000 markan hintaisen 24-paikkaisen
10227: vutukikohta suljettiin ja Kilpisjärven maja siirret- majan rakentamiseen ehdotettiin valtionapua
10228: tiin pääasiassa työmaakäyttöön. 1 050 000 markkaa, mikä on 3/4 kustannusarvios-
10229: Liikenneministeriön ja valtiovarainministeriön ta. Menettely vastaa Posti- ja teleurheilu ry:n saa-
10230: kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin esityksen maa valtionapua nk. Muotkan majan rakentami-
10231: olevan puollettavissa, mikäli henkilöstö perustaa seen v. 1980 (1,3 mmkvuoden 1988 kustannusta-
10232: yhdistyksen, joka ottaa vastatakseen majan hoi- sossa).
10233: don ja käyttökustannukset. Lisäksi edellytettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10234: tonttiasian olevan kunnossa. tavasti,
10235: Henkilöstö perusti Lomatoiminnan Tuki ry:n
10236: 13.5.1986, ja se merkittiin yhdistysrekisteriin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10237: 17.12.1986. Metsäntutkimuslaitos hyväksyi yhdis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10238: tyksen tonttianomuksen 6. 7.1987. Jäsenmäärä 31.99.40 1 050 000 markan määrärahan
10239: kasvoi välittömästi yli 700:n, ennen kuin tontti- TVL:n henkilöstön Lomatoiminnan Tuki
10240: tai rahoituspäätöksestä oli tietoa. ry:n majan rakentamiseen.
10241:
10242: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10243:
10244: Jouni Backman Matti Luttinen Juho Sillanpää
10245: Antero Kekkonen Riitta Myller Matti Saarinen
10246: Markku Lehtosaari
10247: 1016 1987 vp.
10248:
10249: Raha-asia-aloite n:o 969
10250:
10251:
10252:
10253:
10254: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille avustuksena
10255: vuokra-asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta asuntokannas-
10256: ta edelleen nuorille vuokrattaviksi
10257:
10258: Eduskunnalle
10259:
10260: Meneillään oleva asunnottomien vuosi on tuot- rakenteen monipuolisuus on ainoastaan positiivi-
10261: tanut useita ehdotuksia, joilla pyritään helpotta- nen tekijä asumisen laadun kannalta.
10262: maan maamme asuntotilannetta. Eräänä lähtö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10263: kohtana ehdotuksissa on ollut se, että olemassa tavasti,
10264: oleva asuntokanta tulisi saada mahdollisimman
10265: tehokkaaseen käyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10266: Yksi tapa helpottaa mm. nuorten asuntopulaa 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10267: on tarjota heille kunnan toimesta välivuokrausme- markan määrärahan osoitettavaksi kunnil-
10268: nettelyä hyväksi käyttäen asuntoja, jotka sijaitse- le avustuksena vuokra-asuntojen hankki-
10269: vat vanhassa asuntokannassa. Tämä monipuolis- miseksi olemassa olevasta asuntokannasta
10270: taisi myös asukasrakennetta sekä kiinteistö- että edelleen vuokrattavaksi alle 30-vuotiaille
10271: aluekohtaisesti. Kaikki käytettävissä olevat sosio- nuorille.
10272: logiset tutkimukset viittaavat siihen, että asukas-
10273:
10274: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10275:
10276: Jouni Backman Riitta Myller Jukka Roos
10277: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Kari Urpilainen
10278: 1987 vp. 1017
10279:
10280: Raha-asia-aloite n:o 970
10281:
10282:
10283:
10284:
10285: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen kuluttaja-
10286: järjestön IOCU:n tupakkamainonnan vastaisen kampanjan tuke-
10287: miseen kehitysmaissa
10288:
10289: Eduskunnalle
10290:
10291: Tupakoinnista on tulossa yhä suurempi ongel- jen ruokinnan alalla käynnistämä vastaava kam-
10292: ma kehitysmaissa. Arvostetussa lääketieteellisessä panja johti äidinmaidonkorvikkeiden markki-
10293: aikakauslehdessä Lancetissa äskettäin julkaistu ar- nointia säätelevän lainsäädännön tai säännöstöjen
10294: tikkeli arvioi, että esimerkiksi Intiassa kuolee jo syntyyn yli sadassa kehitysmaassa. Vain muutama
10295: nyt vuosittain 630 000-1 000 000 ihmistä tu- kehitysmaa on säätänyt tupakan mainontaa sääte-
10296: pakoinnin vuoksi, huolimatta siitä, että tupa- leviä lakeja, joten vastaavalla kampanjalla tu-
10297: kointi on tilastollisesti Intiassa vielä hyvin vähäis- pakan mainontaa vastaan on todella tarvetta.
10298: tä. IOCU:n AGHAST-kampanja ei kuitenkaan ole
10299: Tupakoinnin yleistyminen on viemässä pohjaa vielä päässyt kunnolla käyntiin. Se on kyllä jo on-
10300: kestävältä kehitykseltä kehitysmaissa myös tuhoa- nistunut mobilisoimaan muutamia kehitysmai-
10301: malla kolmannen maailman metsiä. Tupakanleh- den kuluttajajärjestöjä tupakan vastaiseen toimin-
10302: tien kuivaaminen kuluttaa suuria määriä poltto- taan, ja saanut siellä täällä aikaan joitakin konk-
10303: puuta. Kehitysmaissa kaadetaan joka vuosi vähin- reettisia tuloksiakin, mutta yhtään merkittäväm-
10304: tään 2,5 miljoonaa hehtaaria metsää tupakanleh- män tupakkamainonnan vastaisen kampanjan or-
10305: tien kuivaamisen takia. Tämä on noin yksi kah- ganisoiminen kolmanteen maailmaan ei ole vielä
10306: deksasosa kehitysmaissa vuosittain kaadetuista onnistunut.
10307: metsistä. Tupakointi on näin johtanut metsien tu- Syy tähän on se, että AGHAST on joutunut toi-
10308: houtumiseen, maaperän erosoitumiseen ja polt- mimaan minimaalisen pienen budjetin varassa.
10309: topuu-, rehu- ja vesipulaan yhä laajemmilla Sille ei ole vielä löytynyt rahoitusta IOCU:n ylei-
10310: alueilla kehitysmaissa. sen budjetin ulkopuolelta, minkä takia noin 90
10311: Tupakointi kehitysmaissa yleistyy koko ajan prosenttia kampanjaan kuuluviksi suunnitelluista
10312: erittäin nopeasti ylikansallisten tupakkayhtiöiden toimenpiteistä on täytynyt jättää toteuttamatta.
10313: intensiivisten mainos- ja myynninedistämiskam- Koko AGHAST-kampanjan suunniteltu vuosi-
10314: panjoiden takia. Tupakoinnin kehitysmaissa ai- budjetti on vain noin 400 000 markkaa, mikä on
10315: heuttamat metsätuhot ja kuolleisuusluvut saatta- minimaalisen pieni summa, kun otetaan huo-
10316: vat moninkertaistua lähivuosikymmeninä, elleivät mioon asian tärkeys ja ne tulokset, jotka kampan-
10317: hallitukset ryhdy voimakkaisiin toimenpiteisiin jalla todennäköisesti saavutettaisiin. Kustannus-
10318: tavan leviämisen estämiseksi. ten vähäisyys johtuu siitä, että kehitysmaiden
10319: Kansainvälinen kuluttajajärjestö IOCU päätti kansalaisjärjestöt tekisivät itse suurimman osan
10320: vuonna 1984 käynnistää kampanjan tupakan mai- työstä vapaaehtoisena tai puolittain vapaaehtoise-
10321: nonnan ja myynninedistämisen lopettamiseksi na työnä.
10322: kaikkialla maapallolla, mutta erityisesti kehitys- Kampanjan rahoittaminen sopisi hyvin Suo-
10323: maissa, joissa tupakan aiheuttamat ongelmat ovat melle, koska Suomi on itse ollut tupakkamainon-
10324: suurimmat. Kampanja nimettiin AGHAST:iksi taa rajoittavan lainsäädännön edelläkävijöitä koko
10325: (Action Groups to Haitthe Advertising and Spon- maailmassa. Kampanjan tukemista puoltaa myös
10326: sorship of Tobacco). se, että 22 suomalaista kansalaisjärjestöä on perus-
10327: IOCU:lla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa tanut kampanjan kanssa yhteistyössä olevan toi-
10328: kampanjallaan merkittäviä tuloksia, sillä se pystyy mikunnan.
10329: mobilisoimaan satoja kehitysmaiden paikallisia Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tukeminen
10330: kansalaisjärjestöjä mukaan tupakkamainonnan Suomen kehitysyhteistyöbudjetin niin sanotuilla
10331: vastaisiin kampanjoihin. IOCU:n aiemmin vauvo- multi-bi-varoilla on ollut periaatteessa mahdol-
10332: 1018 1987 vp. - RA n:o 970
10333:
10334: lista jo jonkin aikaa. Ongelmana on kuitenkin ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10335: lut se, että tähän tarkoitukseen on käytännössä va- taen,
10336: rattu vain toteutumatta jäävistä tai viivästyvistä
10337: valtioiden välisistä hankkeista vapautuvia varoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10338: Tämä menettely ei ole toiminut, koska vanhojen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10339: hankkeiden varausten purkaminen on käytännös- 24.30. 67 lisäyksenä 400 000 markkaa käy-
10340: sä hyvin työlästä. tettäväksi kansainvälisen kuluttajajärjes-
10341: Järjestely on johtanut siihen, että kansainvälis- tön IOCU:n tupakkamainonnan vastaisen
10342: ten kansalaisjärjestöjen hankkeet eivät ole juuri kampanjan (AGHASTin) tukemiseen ke-
10343: saaneet tukea Suomelta. hitysmaissa.
10344:
10345: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10346:
10347: llkka-Christian Björklund Pekka Haavisto Päivi Varpasuo
10348: Pentti Lahti-Nuuttila Jörn Donner Lauri Metsämäki
10349: Timo Roos Jorma Fred
10350: 1987 vp. 1019
10351:
10352: Raha-asia-aloite n:o 971
10353:
10354:
10355:
10356:
10357: Björklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tutkija- Ja
10358: opiskelijavaihdon edistämiseen
10359:
10360:
10361: Eduskunnalle
10362:
10363: Korkeakoulujen kansainvälisten to1m1ntojen maalaisille opiskelijoille. Tällainen toiminta ja sen
10364: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia suunnittelu edellyttäisi huomattavasti enemmän
10365: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- ja määrärahoja kuin budjettiesitys lupaa. Erityisenä
10366: teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2. 1987 vertailukohtana ja osittain myös epäkohtana voi-
10367: hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittämissuun- taneen pitää sitä, että siinä missä opetusministe-
10368: nitelma). Tästä huolimatta korkeakoulujen kan- riön hallinnonala jää vaille lisäyksiä, kauppa- ja
10369: sainvälisen toiminnan kehittämiseksi ei ole esitet- teollisuusministeriön momentti 32.46.43 tulee
10370: ty riittäviä voimavaroja. Nyt tehty budjettiesitys ei määrärahan lisäyksen kautta lähes kaksinkertaiste-
10371: lupaa korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan tuksi.
10372: kehittämiseen edes kustannusten nousua vastaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10373: vaa korotusta. taen,
10374: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja konk-
10375: reettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä luovaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10376: toimintaan. Tällaisena pidämme mm. toimia ul- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10377: komailla opiskelun edistämiseksi sekä sitä, että 29.37.241isäyksenä 950 000 markkaa mui-
10378: omassa maassamme pyrkisimme helpottamaan den kuin teknisten alojen tutkzjatuonnin
10379: "tutkijatuontia" ja järjestämään mm. englannin ja opiskelijaviennin edistämiseksi.
10380: kielellä mielekkäitä koulutuskokonaisuuksia ulko-
10381:
10382: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10383:
10384: Ilkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki Markus Aaltonen
10385: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
10386: 1020 1987 vp.
10387:
10388: Raha-asia-aloite n:o 972
10389:
10390:
10391:
10392:
10393: Björklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tiedekauppa-
10394: projektin toimintaa varten
10395:
10396:
10397: Eduskunnalle
10398:
10399: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä tarjoamaan
10400: sekä maamme taloudelle että kansainväliselle kaikille kansalaisryhmille mahdollisuudet käyt-
10401: kilpailukyvylle kasvaa jatkuvasti. Samalla yhä tää tieteellistä tutkimusta keskeisiksi koettujen
10402: useammat arkielämänkin ilmiöt ovat tieteelliseen yhteiskunnallisten kysymysten arvioinnin väli-
10403: tutkimukseen perustuvan peruskehittelytyön lä- neenä. Tieteen on oltava niidenkin käytettävissä,
10404: päisemiä. jotka eivät pysty rahoittamaan kalliita tutkimus-
10405: Tähän kehitykseen on vastattu esittämällä projekteja tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn
10406: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen näköalaa.
10407: mittava kasvuohjelma. Samalla muodostuu yhä Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan vuo-
10408: keskeisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- rovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä oleva
10409: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa kos- "tiedekauppa" -organisaatio, joka tarjoaisi kaikil-
10410: keva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen kysy- le kansalaisille ja yleishyödyllisille yhteisöille mah-
10411: myksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus saada dollisuuden tilata tutkimusta yliopistojen piiristä
10412: tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisistä yhteis- keskeiseksi kokemiensa ongelmien ratkaisemisek-
10413: kunnallisista ongelmista? si. Esimerkkejä tästä on lähinnä ympäristönsuoje-
10414: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on ohjan- lun alueella, esim. Helsingin tiedekaupan käyn-
10415: nut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuuteen ja nissä oleva saaristotutkimus.
10416: tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on perustel- Tiedekauppatyyppisten projektien edistämi-
10417: tu sen taloudellisen hyödyn kautta. Näin käsitys nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutkimuk-
10418: tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on vaa- sen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ja lyhyen
10419: rallisesti kaventumassa. tähtäyksen taloudelliseen hyötyintressiin.
10420: Huomattava osa merkittävistä yhtekunnallisista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10421: ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellaisia, että taen,
10422: niitä ei voida arvioida välittömän hyödyn näkö-
10423: kulmasta. Tällaisia ovat mm. yhteiskunnalliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10424: oikeudenmukaisuuteen, työn inhimillistämiseen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10425: ja myös monet luonnon suojelemiseen liittyvät 29.88.53 lisäyksenä 350 000 markkaa tie-
10426: pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehityslogiik- dekauppaprojektin toimintaa varten.
10427: ka on sellainen, että sen välitön arviointi ja ennus-
10428: taminen on asiallisesti mahdotonta.
10429:
10430: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10431:
10432: Ilkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki Markus Aaltonen
10433: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
10434: 1987 vp. 1021
10435:
10436: Raha-asia-aloite n:o 973
10437:
10438:
10439:
10440:
10441: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Humanistiliiton
10442: toiminnan tukemiseen
10443:
10444:
10445: Eduskunnalle
10446:
10447: Suomen Humanistiyhdistys - Humanistföre- toman valtion, ajatuksen ja keskustelun vapauden
10448: ningen i Finland ry. perustettiin vuonna 1968. ja perustelemisen velvollisuuden ja kaikille ihmis-
10449: Tällä vuosikymmenellä yhdistyksen toiminnalli- kunnan jäsenille yhteisesti tärkeiden asioiden,
10450: nen kasvu on ollut ripeätä. Se on järjestänyt huo- rauhan, ihmisoikeuksien, kehitysyhteistyön,
10451: mattavia tilaisuuksia. Jobsyksyisistä Humanismin luonnon ehtoihin sopeutumisen ja oikeudenmu-
10452: päivistä on muodostunut perinne. Yhdistyksen jä- kaisuuden tavoittelemisen puolesta.
10453: senmäärä on jatkuvasti kasvanut ja on tällä hetkel- Talous on ollut humanistiliikkeen suurin ongel-
10454: lä 163 henkeä. Lisäksi sen aloitteesta ja toimenpi- ma koko sen olemassaolon ajan maassamme. Sen
10455: tein on paikallinen humanistiyhdistys perustettu on ollut mahdotonta saada tieto itsestään kaikille
10456: Vantaalle, Ouluun, Joensuuhun, Tampereelle, humanistisesti ajatteleville ihmisille. Humanisti-
10457: Turkuun, Lahteen ja Espooseen. järjestöt eivät ole kyenneet hankkimaan omia toi-
10458: Lokakuun viimeisenä päivänä tänä vuonna Suo- mitilojaan eivätkä omaa puhelintaan. Niiden ni-
10459: men Humanistiyhdistys ja muut siihen mennessä meä ei sen takia löydy puhelinluetteloista. Huma-
10460: syntyneet humanistiyhdistykset perustavat Suo- nistiliikkeen eteneminen on ollut sanan täydessä
10461: men Humanistiliiton. Sen jälkeen Suomen Hu- merkityksessä vapaan kansalaistoiminnan varassa.
10462: manistiyhdistys muuttaa nimensä Helsingin hu- Tähänastiset tulokset osoittavat sen todistaneen
10463: manistiyhdistykseksi. olemassaolon oikeutensa ja hankkineen oikeuden
10464: Suomen Humanistiliitto tulee jatkamaan Suo- siihen kohtuulliseen taloudelliseen tukeen, jonka
10465: men Humanistiyhdistyksen luomaa perinnettä Suomen valtio antaa lukuisille kansanliikkeille ja
10466: kansainvälisen humanistiliikkeen edustajana niiden järjestöille ja muille instituutioille.
10467: maassamme. Se perii Suomen Humanistiyhdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10468: tyksen paikan Kansainvälisen humanistisen ja eet- taen,
10469: tisen liiton jäsenenä. Se haluaa muodostaa yhden
10470: vaihtoehdon yhteiskuntamme jäsenille heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10471: oman maailmankatsomuksensa viljelemiseksi. Se 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10472: toimii ihmisten omavastuisen maailmankatso- 29.99.50 JOO 000 markan määrärahan
10473: muksen, maailmankatsomuksellisesti sitoutumat- avustuksena Suomen Humanistiliitolle.
10474:
10475: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10476:
10477: Ilkka-Christian Björklund Pekka Haavisto Claes Andersson
10478: Jörn Donner Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
10479: 1022 1987 rd.
10480:
10481: Finansmotion nr 974
10482:
10483:
10484:
10485:
10486: Björklund m.fl.: Om anvisande av anslag för snabbutredning av de
10487: svenskspråkiga åldringarnas och kronikernas särproblem
10488:
10489:
10490: Tili Riksdagen
10491:
10492: Antalet åldringar och kroniker har ökat avsevärt arna som på sikt skulie leda tili en oöverkomligt
10493: som en följd av att befolkningens livstid kraftigt ekonomisk belastning för samhäliet. Dels har den
10494: har förlängts. Jämfört med början av vårt sekel har tekniskt avancerade institutionsvården i mänskligt
10495: Finlands folk knappt fördubblats medan antalet hänseende ofta inneburit en dramatisk försämring
10496: 65-fylida och 75-fylida samtidigt fyr- respektive av äldre människors trivsel och livskvalitet och i
10497: femdubblats. Särskilt snabb har utvecklingen va- vissa fali direkt berövat dem deras människovärde.
10498: rit sedan femtiotalet. De svenskspråkiga åldringarnas och kronikernas
10499: 1 det gamla jordbrukssamhäliet var det familjen situation har på sina håli ytterligare förvärrats av
10500: och de anhöriga som fick bära huvudansvaret för att den i lagstiftningen förutsatta rätten tili service
10501: vård och hjälp. Denna verksamhet har dock under på modersmålet inte har kunnat tiligodoses. Pro-
10502: årens lopp alit mer övertagits av samhäliet och bli- blemet verkar här att vara störst i huvudstadsre-
10503: vit yrkesmässig och specialiserad. År 1970 upp- gionen och södra Finlands övriga stora befolk-
10504: hävdes socialhjälplagens stadgande om barnens ningscentra, där bristen på svenskkunnig personai
10505: ansvar att ta hand om och vårda sina föräldrar och är skriande och där den språkliga minoritetens rät-
10506: år 1977 slopades makarnas skyldighet att sköta om tigheter alitför lättvindigt förbigås vid plane-
10507: varandra. ringen av såväl service som personalutbildning.
10508: Trots de enorma tekniska förbättringar som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10509: professionaliseringen av åldrings- och kronikervår- samt
10510: den fört med sig, har det på sistone funnits en
10511: tendens att i stäliet för den högt specialiserade att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10512: institutionsbehandlingen åter satsa på hemvård på momentet 33.01.21 i tzllägg upptar
10513: och de anhörigas deltagande i hjälpverksamheten. 100 000 mark för att snabbutreda de
10514: Denna "nygamla" inriktning har två huvudorsa- svenskspråkiga åldringarnas och kroniker-
10515: ker. Dels har det ökande antalet åldringar fört nas särproblem så att nödvändiga åtgärder
10516: med sig en utbyggnad av de stora vårdinrättning- kan vidtas i skyndsam ordning.
10517:
10518: Helsingfors den 22 september 1987
10519:
10520: Ilkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki
10521: 1987 vp. 1023
10522:
10523: Raha-asia-aloite n:o 974 Suomennos
10524:
10525:
10526:
10527:
10528: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten vanhus-
10529: ten ja kroonikkojen erityisongelmien pikaiseksi selvittämiseksi
10530:
10531:
10532: Eduskunnalle
10533:
10534: Vanhusten ja kroonikkojen lukumäärä on li- johtaisi kestämättömään yhteiskunnalliseen talou-
10535: sääntynyt huomattavasti väestön eliniän voimak- delliseen rasitukseen. Toisaalta teknisesti korkea-
10536: kaan kohoamisen myötä. Vuosisadan alkupuoleen tasoinen laitoshoito on inhimillisessä mielessä
10537: verrattuna Suomen väestö on vajaat kaksinkertais- usein merkinnyt vanhojen ihmisten viihtyvyyden
10538: tunut, kun taas 65 vuotta täyttäneiden määrä on ja elämänlaadun tuntuvaa huononemista, ja jois-
10539: samanaikaisesti nelinkertaistunut ja 75 vuotta sakin tapauksissa suorastaan vienyt näiltä ihmisiltä
10540: täyttäneiden määrä vastaavasti viisinkertaistunut. heidän ihmisarvonsa.
10541: Kehitys on ollut erityisen nopeaa 1950-luvulta Ruotsinkielisten vanhusten ja kroonikkojen ti-
10542: lähtien. lanne on paikoitellen yhä pahentunut, koska lain-
10543: Vanhassa maatalousyhteiskunnassa perhe ja säädännössä edellytettyä oikeutta äidinkielellä tae-
10544: omaiset saivat kantaa päävastuun hoidon ja avun jottavien palvelujen saatavuuteen ei ole voitu tur-
10545: antamisesta. Tämä toiminta on kuitenkin vuosien vata. Tämä ongelma näyttää olevan suurin pää-
10546: kuluessa siirtynyt yhä enemmän yhteiskunnan kaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen muissa suuris-
10547: hoidettavaksi, ja se on tullut ammattimaiseksi ja sa väestökeskuksissa, joissa ruotsin kieltä osaavasta
10548: erikoistuneeksi. Vuonna 1970 kumottiin huolto- henkilökunnasta on huutava pula ja joissa kielelli-
10549: apulain säännös, jonka mukaan lapset olivat vas- sen vähemmistön oikeudet ohitetaan aivan liian
10550: tuussa vanhempiensa huollosta ja hoidosta, ja kevyesti sekä palvelujen että henkilöstökoulutuk-
10551: vuonna 1977 poistettiin aviopuolisoiden keskinäi- sen suunnittelussa.
10552: nen huoltovelvollisuus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10553: Niistä suunnattomista teknisistä parannuksista taen,
10554: huolimatta, joita vanhus- ja kroonikkohuollon
10555: ammattimaistuminen on tuonut mukanaan, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10556: viime aikoina esiintynyt pyrkimystä pitkälle eri- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10557: koistuneen laitoshoidon sijasta jälleen panostaa 33. 01.21 lisäyksenä 100 000 markkaa
10558: kotihoitoon ja omaisten osallistumiseen auttamis- ruotsinkielisten vanhusten ja kroonikko-
10559: toimintaan. Tähän '' uusvanhaan'' suuntaukseen jen erityisongelmien pikaiseksi selvittämi-
10560: on kaksi pääasiallista syytä. Toisaalta vanhusten seksi, jotta välttämättömiin toimenpitei-
10561: määrän lisääntyminen on johtanut suurien hoito- siin voitaistin ryhtyä kzi"reesti.
10562: laitosten laajentamiseen, joka pitkällä tähtäyksellä
10563:
10564: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10565:
10566: Ilkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki
10567: 1024 1987 rd.
10568:
10569: Finansmotion nr 975
10570:
10571:
10572:
10573:
10574: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Österbottens högskola
10575: för avlöning av tilifäliig personai
10576:
10577:
10578: Tili Riksdagen
10579:
10580: Administrationen vid Österbottens högskola är sidan för att den av regeringen avsedda integra-
10581: alitfort under uppbyggande och detfinnsen tyd- tionsprocessen skall komma i gång på alivar. Ef-
10582: lig brist på personai när det gälier de administrati- tersom behoven är av övergående karaktär kan de
10583: va uppgifterna, fortbildningsverksamheten och skötas genom anstälining av tilifäliig personal.
10584: forskningsverksamheten. Uppbyggnaden är nöd- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10585: vändig för att det av regeringen fastslagna målet samt
10586: för en utveckling av den finlandssvenska högskol-
10587: sektorn skali nås- en integrerad svensk universi- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
10588: tetshelhet, som med bevarade särdrag fungerar i på momentet 29.1 0. 01 upptar 350 000
10589: Åbo, Helsingfors och Vasa. 1 dag är den svenska mark för avlöning av tillfällig personai i
10590: högskolsektorn i Vasa splittrad och det behövs en arbetsavtalsförhållande vid Osterbottens
10591: kraftfuli personeli satsning på den administrativa högskola.
10592:
10593: Helsingfors den 17 september 1987
10594:
10595: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10596: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
10597: Gunnar Jansson
10598: 1987 vp. 1025
10599:
10600:
10601: Raha-asia-aloite n:o 975 Suomennos
10602:
10603:
10604:
10605:
10606: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Österbottens högskola
10607: -nimiselle korkeakoululle tilapäisen henkilökunnan palkkaami-
10608: seen
10609:
10610: Eduskunnalle
10611:
10612: Österbottens högskola -nimisen korkeakoulun si voisi toden teolla päästä käyntiin. Koska tarpeet
10613: hallinto on yhä rakenteilla, ja henkilökunnasta on ovat tilapäisiä, ne voidaan hoitaa palkkaamalla ti-
10614: selvä pula hallintotehtävissä, täydennyskoulutuk- lapäistä henkilökuntaa.
10615: sessa ja tutkimustoiminnassa. Hallinnon rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10616: minen on välttämätöntä, jotta hallituksen tavoite taen,
10617: suomenruotsalaisen korkeakoulusektorin kehittä-
10618: miseksi saavutettaisiin: yhtenäinen ruotsinkieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10619: nen korkeakoulukokonaisuus, joka toimii Turus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10620: sa, Helsingissä ja Vaasassa erikoispiirteensä säilyt- 29.10. 01 lisäyksenä 350 000 markkaa tzla-
10621: täen. Nykyään Vaasan ruotsinkielinen korkeakou- päisen työsopimussuhteisen henkzlökun-
10622: lusektori on hajallaan, ja tällöin tarvitaan hallin- nan palkkaamisksi Österbottens högskola
10623: topuolella voimakasta panostusta henkilöstöön, -nimiseen korkeakouluun.
10624: jotta hallituksen tarkoittama yhtenäistymisproses-
10625:
10626: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10627:
10628: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10629: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
10630: Gunnar Jansson
10631:
10632:
10633:
10634:
10635: 19 270416F
10636: 1026 1987 rd.
10637:
10638: Finansmotion nr 976
10639:
10640:
10641:
10642:
10643: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för utarbetande av
10644: läromedel i A-språk i svenska för finskspråkiga gymnasier
10645:
10646:
10647: Till Riksdagen
10648:
10649: För närvarande finns det inte något läromedel kymmersam. För att avhjälpa situationen borde
10650: i svenska i A-språksundervisningen som skulle ett modernt läromedel för A-språksundervisning i
10651: täcka hela gymnasiets behov. Lärarna har varit svenska i finska gymnasier, som omfattar 8 kurser,
10652: tvungna att komplettera läromedel avsedda för framställas omedelbart.
10653: två år med materia!, som är avsett för B-språks- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10654: undervisning. På grund av dålig lönsamhet (för- samt
10655: lagen hänvisar till de små upplagor, som skulle
10656: komma i fråga) finns det mycket övrigt att önska att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10657: visavi det nu befintliga materialet. på momentet 29.41.23 upptar 200 000
10658: Materialets lay-out, bildmaterial och innehåll mark för att utarbeta läromedel i A-språk
10659: förmår inte motivera eleverna. I synnerhet i rvå- i svenska avsett för finskspråkiga gym-
10660: språkiga områden där en stor del av eleverna läser nasier.
10661: svenska som A-språk är situationen särskilt be-
10662:
10663: Helsingfors den 18 september 1987
10664:
10665: Gustav Björkstrand Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa
10666: Jorma Fred Boris Renlund Marjatta Väänänen
10667: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
10668: 1987 vp. 1027
10669:
10670:
10671: Raha-asia-aloite n:o 976 Suomennos
10672:
10673:
10674:
10675:
10676: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta lukiossa A-kielenä ope-
10677: tettavan ruotsin kielen oppimateriaalin tuottamiseen suomenkie-
10678: lisiä lukioita varten
10679:
10680: Eduskunnalle
10681:
10682: Tällä hetkellä ei ole olemassa koko lukion tar- tava. Tilanteen korjaamiseksi tulisi välittömästi
10683: peita kattavaa oppimateriaalia A-kielenä opetetta- valmistaa ruotsin A-kielen opetukseen käytettävä
10684: vassa ruotsin kielessä. Opettajien on ollut pakko nykyaikainen 8 kurssia käsittävä oppimateriaali
10685: täydentää kahdeksi vuodeksi tarkoitettua oppima- suomenkielisiä lukioita varten.
10686: teriaalia B-kielen opetukseen tarkoitetulla mate- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10687: riaalilla. Huonosta kannattavuudesta johtuen nioittaen,
10688: (kustantamot viittaavat kyseeseen tuleviin pieniin
10689: painosmääriin) on olemassa olevan materiaalin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10690: suhteen muutenkin paljon huomauttamista. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10691: Materiaalin layout, kuvat ja sisältö eivät pysty 29.41.23 200000 markkaa A-kielenä
10692: motivoimaan oppilaita. Erityisesti sellaisilla kaksi- opetettavan ruotsin kielen oppimateriaa-
10693: kielisillä alueilla, joilla suuri osa oppilaista lukee lin laatimiseksi suomenkielisiä lukiaita
10694: ruotsia A-kielenä, tilanne on erityisen huolestut- varten.
10695:
10696: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10697:
10698: Gustav Björkstrand Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa
10699: Jorma Fred Boris Renlund Marjatta Väänänen
10700: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
10701: 1028 1987 rd.
10702:
10703: Finansmotion nr 977
10704:
10705:
10706:
10707:
10708: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för stöd till Nordiska
10709: konstskolan i Karleby
10710:
10711:
10712: Till Riksdagen
10713:
10714: Nordiska konstskolan i Karleby har på kort tid stora svårigheter på grund av att man på nordiskt
10715: lyckats skapa sig ett namn inom konstutbildning- plan ännu inte har tagit ansvar för skolans ekono-
10716: en i hela Norden. Det kommer till synes både i mi. Skolan är därför i behov av ett kännbart extra
10717: det stora antalet ansökningar från hela Norden - ekonomiskt stöd.
10718: eleverna representerar säkert i högre utsträckning På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10719: än vid någon annan skola i Finland den nordiska samt
10720: gemenskapen - och i att lärarkrafter rekryteras
10721: från hela Norden i form av ett ganska unikt gästlä- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10722: rarsystem. på momentet 29.90.52 upptar 200 000
10723: Ekonomiskt har skolan dock fått kämpa med mark /ör Nordiska konstskolan i Karleby.
10724:
10725: Helsingfors den 17 september 1987
10726: •
10727: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10728: Gunnar Jansson Håkan Nordman
10729: Ole Wasz-Höckert
10730: 1987 vp. 1029
10731:
10732:
10733: Raha-asia-aloite n:o 977 Suomennos
10734:
10735:
10736:
10737:
10738: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa t01m1van
10739: Nordiska konstskolan -nimisen taidekoulun tukemiseen
10740:
10741:
10742: Eduskunnalle
10743:
10744: Kokkolassa toimiva Nordiska konstskolan -ni- pohjoismaisella tasolla ei ole vielä otettu vastuuta
10745: minen taidekoulu on lyhyenä aikana onnistunut koulun taloudesta. Koulu tarvitsee tämän vuoksi
10746: tekemään itsensä tunnetuksi taidekoulutuksen tuntuvasti lisää taloudellista tukea.
10747: alalla koko Pohjolassa. Tämä ilmenee sekä koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10748: Pohjolasta tulevien hakemusten suurena määränä taen,
10749: - oppilaat edustavat varmasti suuremmassa mää-
10750: rin pohjoismaisuutta kuin minkään muun Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10751: men koulun oppilaat - että opettajavoimien rek- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10752: rytoimisena koko Pohjolasta jokseenkin ainutlaa- 29.90.52 200 000 markkaa osoitettavaksi
10753: tuisen vierasopettajajärjestelmän avulla. Kokkolassa toimivan Nordiska konstsko-
10754: Koulu on kuitenkin joutunut kamppailemaan lan -nimisen taidekoulun tukemiseen.
10755: suurien taloudellisten vaikeuksien kanssa, koska
10756:
10757: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10758:
10759: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10760: Gunnar Jansson Håkan Nordman
10761: Ole Wasz-Höckert
10762: 1030 1987 rd.
10763:
10764: Finansmotion nr 978
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till Juthbacka teater-
10770: förening r.f. för verksamheten
10771:
10772:
10773: Tili Riksdagen
10774:
10775: Juthbacka teaterförening har sedan 1971 med Föreningens verksamhet har sedan renovering-
10776: stor framgång bedrivit teaterverksamhet. År 1984 en genomfördes bestått av barn- och vuxenteater,
10777: inköpte föreningen biografen Bio Scala för att teaterbesök av andra teatrar, debatter, fester, kon-
10778: kunna uppehålla verksamheten också vintertid. serter och konstutställningar. Under år 1986 be-
10779: Genom omfattande renoveringar kan huset nu sökte sammanlagt c. 8 000 personer föreningens
10780: användas för verksamheten, men ännu återstår en tillställningar.
10781: hel del arbeten när det gäller teatersalongen, scen- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10782: tekniken och inredandet av omklädningsutrym- samt
10783: men för aktörerna.
10784: För att kunna fortsätta och utvidga sin verksam- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10785: het behöver föreningen nu ett kännbart extra stat- på momentet 29.90.52 upptar 150 000
10786: ligt stöd. Teaterföreningens skuld, som i detta nu mark tzll ]uthbacka teaterförening r.f för
10787: uppgår till drygt 300 000 mk, hotar att förkväva verksamheten och fortsatt renovering av
10788: föreningens framgångsrika verksamhet ifall inte lokalitetema.
10789: dylika åtgärder vidtas.
10790:
10791: Helsingfors den 17 september 1987
10792:
10793: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10794: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
10795: 1987 vp. 1031
10796:
10797: Raha-asia-aloite n:o 978 Suomennos
10798:
10799:
10800:
10801:
10802: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Juthbacka teaterföre-
10803: ning r.f. -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
10804:
10805:
10806: Eduskunnalle
10807:
10808: Juthbacka teaterförening -niminen yhdistys on Yhdistyksen toiminta on korjauksen jälkeen kä-
10809: vuodesta 1971 lähtien menestyksekkäästi harjoit- sittänyt lapsi- ja aikuisteatteria, muiden teatterei-
10810: tanut teatteritoimintaa. Vuonna 1984 yhdistys os- den vierailuja, keskusteluja, juhlia, konsertteja ja
10811: ti elokuvateatteri Bio Scalan pystyäkseen ylläpitä- taidenäyttelyitä. Vuoden 1986 aikana yhdistyksen
10812: mään toimintaa myös talvisin. Laajamittaisten tilaisuuksissa kävi yhteensä noin 8 000 henkilöä.
10813: korjausten ansiosta taloa voidaan nyt käyttää toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10814: mintaan, mutta paljon työtä on jäljellä teatterisa- taen,
10815: lin, näyttämötekniikan ja näyttelijöiden pukeutu-
10816: mistilojen sisustuksen osalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10817: Toimintansa jatkamiseksi ja laajentamiseksi yh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10818: distys tarvitsee nyt tuntuvasti lisää valtion tukea. 29.90.52 150 000 markkaajuthbacka tea-
10819: Teatteriyhdistyksen velka, joka nykyisin on run- terförening r.f -nimisen yhdistyksen toi-
10820: saat 300 000 markkaa, uhkaa tukahduttaa yhdis- minnan tukemiseen ja tilojen kunnostuk-
10821: tyksen menestyksekkään toiminnan, jollei näihin sen jatkamiseen.
10822: toimenpiteisiin ryhdytä.
10823:
10824: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10825:
10826: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10827: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
10828: 1032 1987 rd.
10829:
10830: Finansmotion nr 979
10831:
10832:
10833:
10834:
10835: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till Karleby ungdoms-
10836: förening r.f. för teaterverksamhet
10837:
10838:
10839: Till Riksdagen
10840:
10841: Karleby ungdomsförenings teaterverksamhet av den tilltänkta utbyggnaden av Jungsborg med
10842: har väckt berättigad nationell och nordisk respekt bl.a. en större teatersalong.
10843: och erkänsla. Under åren 1984, 1986 och 1987 har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10844: man satt upp flera föreställningar årligen och haft samt
10845: mellan 5 000 och 11 000 åhörare. Bredden i verk-
10846: samheten är imponerande, från Topelius till West att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10847: Side Story. på momentet 29.91.51 upptar 150000
10848: För att kunna fortsätta sin verksamhet på sam- mark ttll Karlelby ungdomsförening r.f
10849: ma höga nivå behöver föreningen fortsatt statligt /ör teaterverksamhet och planering av ttll-
10850: stöd. Ett särskilt stöd behövs också för planeringen byggnad på jungsborg.
10851:
10852: Helsingfors den 17 september 1987
10853:
10854: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10855: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
10856: 1987 vp. 1033
10857:
10858: Raha-asia-aloite n:o 979 Suomennos
10859:
10860:
10861:
10862:
10863: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Karleby ungdomsföre-
10864: ning r.f. -nimisen yhdistyksen teatteritoiminnan tukemiseen
10865:
10866:
10867: Eduskunnalle
10868:
10869: Karleby ungdomsförening -nimisen yhdistyk- suunniteltuun laajentamiseen mm. teatterisalia
10870: sen teatteritoiminta on herättänyt ansaittua kan- suurentamalla.
10871: sallista ja pohjoismaista arvostusta ja tunnustusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10872: Vuosien 1984, 1986 ja 1987 aikana on vuosittain taen,
10873: useita esityksiä asetettu näyttämölle, ja katsoja-
10874: määrät ovat vaihdelleet 5 OOO:n ja 11 OOO:n välil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10875: lä. Toiminnan laajuus aina Topeliuksesta West 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10876: Side Storyyn saakka on innostava. 29.91.51 150000 markkaa Karleby ung-
10877: Jotta yhdistys voisi jatkaa toimintaansa samalla domsförening r.f -nimisen yhdistyksen
10878: korkealla tasolla, se tarvitsee jatkuvaa valtion tu- teatteritoiminnan tukemiseen ja ]ungs-
10879: kea. Erityistä tukea tarvitaan myös Jungsborgin borgin lisärakennuksen suunnitteluun.
10880:
10881: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10882:
10883: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10884: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
10885: 1034 1987 rd.
10886:
10887: Finansmotion nr 980
10888:
10889:
10890:
10891:
10892: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för tyngdlyftningsut-
10893: rymme och redskap till G & IF Gnistan r.f. i Oravais
10894:
10895:
10896: Till Riksdagen
10897:
10898: Under de fem senaste åren har tyngdlyftare från vara utslitna och därför är det nödvändigt att sam-
10899: Oravais gjort sig kända på nationell toppnivå ge- tidigt förnya utrustningen.
10900: nom att hemföra medaljer från mästerskapstäv- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10901: lingar. Idrottsmännen tränar dock i alldeles un- samt
10902: dermåliga utrymmen och man planerar därför nu
10903: ett tyngdlyftningsutrymme vid idrottsplanen i an- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10904: slutning till redan befintliga servicehus. Därmed på momentet 29.91.54 upptar 200 000
10905: skulle utrymmet också kunna användas av företrä- mark /ör tyngdlyftningsutrymme och red-
10906: dare för andra idrottsformer. skap ttll G & IF Gnistan r.f i Oravais.
10907: De redskap tyngdlyftarna använder börjar också
10908:
10909: Helsingfors den 17 september 1987
10910:
10911: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan ~ordman
10912: 1987 vp. 1035
10913:
10914: Raha-asia-aloite n:o 980 Suomennos
10915:
10916:
10917:
10918:
10919: Björksttand ym.: Määrärahan osoittamisesta painonnostotilan raken-
10920: tamiseksi ja välineiden hankkimiseksi G & IF Gnistan r.f. -nimi-
10921: selle yhdistykselle Oravaisissa
10922:
10923: Eduskunnalle
10924:
10925: Viiden viime vuoden aikana ovat Oravaisten vat olla kuluneita, minkä vuoksi välineistön uusi-
10926: painoonostajat tulleet tunnetuiksi kansallisella minen samanaikaisesti on välttämätöntä.
10927: huipputasolla tuomalla mitaleja mestaruuskilpai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10928: luista. Urheilijat harjoittelevat kuitenkin aivan
10929: ala-arvoisissa tiloissa, minkä vuoksi painonnosto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10930: tiloja suunnitellaan urheilukentän olemassa ole- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10931: vien palvelurakennusten yhteyteen. Täten tilaa 29.91.54 200000 markkaa painonnosto-
10932: voisivat käyttää myös muiden urheilumuotojen tilan rakentamiseksija välineiden hankki-
10933: edustajat. miseksi G & IF Gnistan r.f -nimiselle yh-
10934: Myös painoonostajien käyttämät välineet alka- distykselle Oravaisissa.
10935:
10936: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10937:
10938: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Nordman
10939: 1036 1987 rd.
10940:
10941: Finansmotion nr 981
10942:
10943:
10944:
10945:
10946: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för reglering av Emmes-
10947: träsket i Nedervetil
10948:
10949:
10950: Tili Riksdagen
10951:
10952: Under den gångna sommaren har ständiga flera sjöar, bl.a. Heimsjön och Kortjärvi sjö. Detta
10953: översvämningar i Emmes-träsket i Nedervetil, restaureringsarbete bör fortsätta. De sjöar som står
10954: Norrby helt omöjliggjort ett normalt jordbruk. närmast i tur är Rekijärvisjön, Svartsjön och Gås-
10955: Regleringen av träsket har länge varit på tai och vattnet.
10956: planeringen är slutförd. Någon strid mellan På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10957: miljö- och andra intressen föreligger inte heller. samt
10958: Uppgiften är brådskande eftersom det i dagens lä-
10959: ge ter sig omöjligt att bedriva ett framgångsrikt att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10960: jordbruk i området innan regleringen är genom- på momentet 30.40. 77 upptar 800 000
10961: förd. mark för reglering av Emmes-träsket i
10962: 1 Terjärv har man genom insatser av frivilliga Nedervetzl.
10963: och föreningar med framgång lyckats restaurera
10964:
10965: Helsingfors den 22 september 1987
10966:
10967: Gustav Björkstrand Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
10968: 1987 vp. 1037
10969:
10970: Raha-asia-aloite n:o 981 Suomennos
10971:
10972:
10973:
10974:
10975: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Emmes-nimisen lam-
10976: men säännöstelyyn Alavetelissä
10977:
10978:
10979: Eduskunnalle
10980:
10981: Kuluneen kesän aikana on jatkuva Emmes-ni- nistuttu kunnostamaan useita järviä, mm. Heim-
10982: misen lammen tulviminen Alavetelin Norrbyssä sjön-järvi ja Kortjärvi. Tämän kunnostustyön tuli-
10983: tehnyt normaalin maanviljelyn harjoittamisen si jatkua. Seuraavina vuorossa olevat järvet ovat
10984: mahdottomaksi. Lammen säännöstelystä on ollut Rekijärvi, Svatsjön ja Gåsvattnet.
10985: pitkään puhe, ja suunnitelmat ovatkin valmiina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10986: Ympäristönäkökohtien ja muiden näkökohtien taen,
10987: välistä ristiriitaa ei myöskään ole olemassa. Asialla
10988: on kiire, koska nykynäkymillä menestyksellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10989: maanviljelyn harjoittaminen alueella näyttää 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10990: mahdottomalta ennen säännöstelyn suorittamista. 30.40. 77 800 000 markkaa Emmes-
10991: Teerijärvellä on vapaaehtoisin voimin ja yhdis- nimisen lammen säännöstelyyn Alavetelis-
10992: tysten ponnistelujen avulla menestyksekkäästi on- sä.
10993:
10994: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10995:
10996: Gustav Björkstrand Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
10997: 1038 1987 rd.
10998:
10999: Finansmotion nr 982
11000:
11001:
11002:
11003:
11004: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
11005: landsvägen Hirvlax-Kantlax
11006:
11007:
11008: Till Riksdagen
11009:
11010: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i Ny- att nu grundförbättra och ytbelägga landsvägen
11011: karleby stad har en stor betydelse för kommunika- Hirvlax-Kantlax enligt de ursprungliga planer-
11012: tionerna genom att Hirvlax fungerar som centrum na. Kostnaderna torde inte heller utgöra något
11013: för hela västra Munsala. 1 Hirvlax finns butik, hinder eftersom det bara är fråga om en vägsträcka
11014: bank, post, servicestation och skola. Vägen trafi- på c. 3 km.
11015: keras dessutom av en mängd sommargäster och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11016: betjänar den omfattande pälsdjursnäringen och samt
11017: dess fodertransporter samt numera också en tung
11018: industri, Spåras verkstad, som tillverkar bl.a. for- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
11019: don för avloppsverk. Vägen är numera, i synner- på momentet 31.24. 77 upptar 2 000 000
11020: het under tjällossningen i mycket dåligt skick. mark för grundförbättring och asfaltering
11021: Landsvägen Munsala-Hirvlax (nr 7273) fär- av landsvägen Hirvlax-Kantlax.
11022: digställdes under år 1983. Det är nödvändigt
11023:
11024: Helsingfors den 16 september 1987
11025:
11026: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Nordman
11027: 1987 vp. 1039
11028:
11029: Raha-asia-aloite n:o 982 Suomennos
11030:
11031:
11032:
11033:
11034: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvlaxin-Kantlaxin
11035: maantien perusparantamiseen
11036:
11037:
11038: Eduskunnalle
11039:
11040: Uudenkaarlepyyn kaupungin Hirvlaxin-Kant- tien perusparantaminen ja päällystäminen alku-
11041: laxin maantiellä (n:o 7273) on suuri merkitys lii- peräisten suunnitelmien mukaan onkin nyt välttä-
11042: kenneyhteyksille, koska Hirvlax toimii koko länti- mätöntä. Kustannusten ei myöskään pitäisi muo-
11043: sen Munsalan keskustana. Hirvlaxissa on kauppa, dostua esteeksi, koska kyse on vain noin kolmen
11044: pankki, posti, huoltoasema ja koulu. Tietä liiken- kilometrin tieosuudesta.
11045: nöi lisäksi joukko kesäasukkaita, ja se palvelee laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11046: jamittaista turkistarhauselinkeinoa ja sen rehukul- taen,
11047: jetuksia sekä nykyään myös raskasta teollisuutta,
11048: Spårasin konepajaa, joka valmistaa mm. jäteliet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11049: teen kuljettamiseen tarkoitettuja ajoneuvoja. Tie 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11050: on nykyään, erityisesti kelirikkoaikana, erittäin 31.24. 77 2 000 000 markkaa Hirvlaxin-
11051: huonossa kunnossa. Kantlaxin maantien perusparantamiseen
11052: Munsalan-Hirvlaxin maantie (n:o 7273) val- ja asfaltoimiseen.
11053: mistui vuonna 1983. Hirvlaxin-Kantlaxin maan-
11054:
11055: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
11056:
11057: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Nordman
11058: 1040 1987 rd.
11059:
11060: Finansmotion nr 983
11061:
11062:
11063:
11064:
11065: Donner: Om anvisande av höjt anslag för humanitär hjälp tili
11066: utvecklingsländerna
11067:
11068:
11069: Tili Riksdagen
11070:
11071: Anslagen under moment 24.30.69 föreslås höj- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
11072: da. Dock är det humanitära stödet tili frihetssträ- på momentet 24.30.69 i tillägg upptar
11073: vanden klart otiliräckligt, 1 000 000 mk, det före- 500 000 mark för humanitär hjä/p tili
11074: slås därför bli höjt. utvecklingsländerna.
11075: På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
11076: samt
11077:
11078: Helsingfors den 22 september 1987
11079:
11080: Jörn Donner
11081: 1987 vp. 1041
11082:
11083: Raha-asia-aloite n:o 983 Suomennos
11084:
11085:
11086:
11087:
11088: Donner: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kehitysmaille annet-
11089: tavaan humanitaariseen apuun
11090:
11091:
11092: Eduskunnalle
11093:
11094: Momentin 24.30.69 määrärahoja ehdotetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11095: korotettavaksi. Humanitaarinen 1 000 000 mar- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11096: kan tuki vapautuspyrkimyksille on kuitenkin sel- 24.30.691isäyksenä 500 000 markkaa hu-
11097: västi riittämätön, minkä vuoksi sitä ehdotetaan manitaari.reen apuun kehitysmazlle.
11098: koeotettavaksi.
11099: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11100: taen,
11101:
11102: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11103:
11104: Jörn Donner
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: 20 270416F
11110: 1042 1987 vp.
11111:
11112: Raha-asia-aloite n:o 984
11113:
11114:
11115:
11116:
11117: Donner: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen kansainväliseen
11118: yhteistyöhön
11119:
11120:
11121: Eduskunnalle
11122:
11123: Opetusministeriön hallinnonalan momentti On myös muistettava, että edellinen korkea-
11124: 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot) on koulujen kehittämislaki ei velvoittanut kirjasto- ja
11125: osoitus uudenlaisesta käytännöstä voimavarojen laitemenojen kehittämiseen. Korkeakoulujen
11126: kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä korkea- kirjallisuus- ja laitehankinnoissa onkin ollut vaka-
11127: koulujen omaa päätäntävaltaa määrärahojen koh- via puutteita, joiden korjaamiseksi on painetta.
11128: dentamisessa. Päämäärä on sinänsä hyvä ja kor- Koska momentilta 29.10.21 voidaan maksaa
11129: keakoulujen saama määrärahojen lisäyskin koh- myös vierailevista opettajista sekä muusta kansain-
11130: tuullinen. välisestä toiminnasta aiheutuvat menot, niin eh-
11131: Edellä mainitun momentin perustelussa on kui- dotan,
11132: tenkin erikseen mainittu 120 000 mk:n lisäys kan-
11133: sainvälisen yhteistyön lisääntymisen johdosta. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11134: tä lisäystä on pidettävä ehdottomasti riittämättö- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11135: mänä, kun ajatellaan kaikkia korkeakouluja. Ope- 29.1 0. 21 lisäyksenä 2 000 000 markan
11136: tusministeriön hallinnonalan kautta olisikin koh- määrärahan korkeakoulujen kansainväli-
11137: dennettava huomattavasti enemmän määrärahoja sen toiminnan lisäämiseen ja kehittämi-
11138: kansainvälisen toiminnan lisäämiseen korkeakou- seen.
11139: luissamme.
11140:
11141: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
11142:
11143: Jörn Donner
11144: 1987 vp. 1043
11145:
11146: Raha-asia-aloite n:o 985
11147:
11148:
11149:
11150:
11151: Donner: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
11152: tutkija- ja opiskelijavaihdon edistämiseen
11153:
11154:
11155: Eduskunnalle
11156:
11157: Korkeakoulujen kansainvälisten tOlmmtojen suunnittelu edellyttäisi huomattavasti enemmän
11158: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia määrärahoja kuin budjettiesitys lupaa. Erityisenä
11159: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- ja vertailukohtana ja osittain myös epäkohtana voi-
11160: teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2.1987 taneen pitää sitä, että siinä, missä opetusministe-
11161: hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittämissuun- riön hallinnonala jää vaille lisäyksiä, kauppa- ja
11162: nitelma). Tästä huolimatta korkeakoulujen kan- teollisuusministeriön momentti 32.46.43 tulee
11163: sainvälisen toiminnan kehittämiseksi ei ole esitet- määrärahan lisäyksen kautta lähes kaksinkertaiste-
11164: ty riittäviä voimavaroja. Nyt tehty budjettiesitys ei tuksi.
11165: lupaa korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo-
11166: kehittämiseen edes kustannusten nousua vastaa- mentti 29.37.24 onkin käyttötarkoitukseltaan väl-
11167: vaa korotusta. jä ja mahdollistaa mitä moninaisimman toimin-
11168: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja konk- nan tukemisen, niin ehdotan,
11169: reettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä luovaan
11170: toimintaan. Tällaisena pidän mm. toimia ulko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11171: mailla opiskelun edistämiseksi sekä sitä, että 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11172: omassa maassamme pyrkisimme helpottamaan 29.37.241isäyksenä 950 000 markan mää-
11173: "tutkijatuontia" ja järjestämään esim. englannin rärahan muiden kuin teknisten alojen tut-
11174: kielellä mielekkäitä koulutuskokonaisuuksia ulko- kijatuonnin ja opiske!tjaviennin edistämi-
11175: maalaisille opiskelijoille. Tällainen toiminta ja sen seksi.
11176:
11177: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
11178:
11179: Jörn Donner
11180: 1044 1987 rd.
11181:
11182: Finansmotion nr 986
11183:
11184:
11185:
11186:
11187: Donner: Om anvisande av höjt anslag till Finlands Akademis forsk-
11188: ningsanslag
11189:
11190:
11191: Till Riksdagen
11192:
11193: Forskningsanslagen i statsbudgeten är alltjärnt På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
11194: klart underdimensionerade. Föreslagen höjning är samt
11195: 6 000 000 mark.
11196: Regeringen har betonat vikten av ytterligare att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
11197: satsning på vetenskap. Detta avspeglar sig bara på momentet 29.88.50 i tillägg upptar
11198: delvis i budgetförslaget. 10 000 000 mark tili Finlands Akademis
11199: forskningsanslag.
11200:
11201: Helsingfors den 22 september 1987
11202:
11203: Jörn Donner
11204: 1987 vp. 1045
11205:
11206: Raha-asia-aloite n:o 986 Suomennos
11207:
11208:
11209:
11210:
11211: Donner: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Akatemian
11212: tutkimusmäärärahoihin
11213:
11214:
11215: Eduskunnalle
11216:
11217: Valtion tulo- ja menoarvion tutkimusmäärära- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11218: hat ovat edelleenkin selvästi alimitoitettuja. Eh- taen,
11219: dotettu korotus on 6 000 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11220: Hallitus on korostanut tieteeseen tehtävän lisä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11221: panostuksen merkitystä. Tämä näkyy vain osittain 29.88.50 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
11222: budjettiehdotuksessa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoi-
11223: hin.
11224:
11225: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11226:
11227: Jörn Donner
11228: 1046 1987 rd.
11229:
11230: Finansmotion nr 987
11231:
11232:
11233:
11234:
11235: Donner: Om anvisande av höjt anslag tili produktionsstöd för in-
11236: hemsk film
11237:
11238:
11239: Tili Riksdagen
11240:
11241: Utan produktion dör den inhemska filmen. På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
11242: 1 statsförslaget föreslås en sänkning av produk- samt
11243: tionsanslagen från 1987 års nivå. Detta förhållan-
11244: de leder tili ytterligare arbetslöshet och minskning att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
11245: av produktionsvolymen, vilket står i strid med ut- på momentet 29.90.52 i tillägg upptar
11246: talade avsikter från regeringen att försvara den na- 3 000 000 mark ttll produktionsstöd för
11247: tionella kulturen. inhemsk film.
11248:
11249: Helsingfors den 22 september 1987
11250:
11251: Jörn Donner
11252: 1987 vp. 1047
11253:
11254: Raha-asia-aloite n:o 987 Suomennos
11255:
11256:
11257:
11258:
11259: Donner: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan
11260: tuotantotukeen
11261:
11262:
11263: Eduskunnalle
11264:
11265: Ilman tuotantoa kotimainen elokuva kuolee. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11266: Valtion tulo- ja menoarviossa ehdotetaan tuo- taen,
11267: tantomäärärahojen alentamista vuoden 1987 ta-
11268: sosta. Tämä asiaintila johtaa työttömyyden lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11269: tymiseen ja tuotantovolyymin alenemiseen, mikä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11270: on ristiriidassa hallituksen lausumien aikeiden 29.90.52 Hsäyksenä 3 000 000 markkaa
11271: kanssa kansallisen kulttuurin puolustamiseksi. ko#maisen elokuvan tuotantotukeen.
11272:
11273: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11274:
11275: Jörn Donner
11276: 1048 1987 rd.
11277:
11278: Finansmotion nr 988
11279:
11280:
11281:
11282:
11283: Donner: Om anvisande av anslag för gratisdistribution av finsk film
11284: via biblioteken
11285:
11286:
11287: Tili Riksdagen
11288:
11289: Nyproducerad finsk film visas, utom på biogra- film, vilka sedan distribueras gratis via landets
11290: ferna, oftast småningom i television. Däremot bibliotek.
11291: saknar den inhemska filmen nästan helt distribu- En sådan distribution får påbörjas tidigast ett år
11292: tionsmöjligheter på den kommersiella videomark- efter filmens biografpremiär.
11293: naden. Denna distribution möjliggör spridning av in-
11294: Det har visat sig att landets bibliotek kan tänkas hemsk film inom trakter där det allmänna utbu-
11295: bli en utmärkt kanal för samhällets videodistribu- d~~ av film är ringa eller helt beroende av tele-
11296: tion. Av den anledningen föreslås följande: vtstonen.
11297: Under en försöksperiod, som kan tänkas vara På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
11298: två år, ställs medel tili förfogande för Finlands samt
11299: filmstiftelse att inköpa videorättigheterna tili alla
11300: nyproducerade inhemska filmer för en summa av att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
11301: c. 150 000 per film. En producent äger självfallet på momentet 29.90.52 upptar 2 000 000
11302: rätt att vägra sälja. mark för inköp av videorättigheter tili
11303: Ytterligare tillkommer för Stiftelsens del kost- finsk film i avsikt att gratisdistribuera dem
11304: nader för framställning av t.ex. 1 000 kassetter per via biblioteken.
11305:
11306: Helsingfors den 22 september 1987
11307:
11308: Jörn Donner
11309: 1987 vp. 1049
11310:
11311: Raha-asia-aloite n:o 988 Suomennos
11312:
11313:
11314:
11315:
11316: Donner: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten elokuvien levittä-
11317: miseen ilmaiseksi kirjastojen kautta
11318:
11319:
11320: Eduskunnalle
11321:
11322: Uusia suomalaisia elokuvia esitetään elokuva- Nämä kasetit levitettäisiin sitten ilmaiseksi maan
11323: teattereiden lisäksi useimmiten aikaa myöten kirjastojen kautta.
11324: myös televisiossa. Sen sijaan kotimainen elokuva Tällainen levitys saisi alkaa aikaisintaan vuoden
11325: on lähes täysin vailla levittämismahdollisuuksia kuluttua elokuvateatteriensi-illasta.
11326: kaupallisilla videomarkkinoilla. Tämä mahdollistaa kotimaisen elokuvan levi-
11327: On osoittautunut, että maan kirjastot voisi- tyksen seuduille, joilla kotimaisen elokuvan tar-
11328: vat toimia oivallisena yhteiskunnan videolevi- jonta on vähäistä tai jotka ovat täysin riippuvaisia
11329: tyksen kanavana. Tämän johdosta ehdotan seu- televisiosta.
11330: raavaa: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11331: Kokeilukaudella, joka voisi olla kaksi vuotta, taen,
11332: Suomen elokuvasäätiön käyttöön asetettaisiin va-
11333: roja kaikkien uusien kotimaisten elokuvien video- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11334: oikeuksien ostamiseksi noin 150 000 markan hin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11335: taan elokuvaa kohden. Tuottajalla olisi tietenkin 29.90.52 2 000 000 markkaa kotimaisten
11336: oikeus kieltäytyä oikeuksien myynnistä. elokuvien video-oikeuksien ostamiseen
11337: Lisäksi säätiölle aiheutuu kustannuksia esim. elokuvien levittämiseksi ilmaiseksi kirjas-
11338: 1 000 kasetin valmistamisesta elokuvaa kohden. tojen kautta.
11339:
11340: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11341:
11342: Jörn Donner
11343: 1050 1987 rd.
11344:
11345: Finansmotion nr 989
11346:
11347:
11348:
11349:
11350: Donner: Om anvisande av höjt anslag för flyktingvård
11351:
11352:
11353:
11354:
11355: Till Riksdagen
11356:
11357: Konsekvenserna av en ökning av flyktingkvoten antalet kvotflyktingar än vad som tidigare beslu-
11358: blir högre kostnader för flyktingvård. tats.
11359: Av den anledningen bör detta anslag höjas be- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
11360: tydligt snabbare än vad som nu föreslagits. samt
11361: En rimlig höjning vore en tredubbling av tidi-
11362: gare anslag (1986), alltså ytterligare c. 9 miljoner att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
11363: FMK. på momentet 33.29.61 i tillägg upptar
11364: Detta skulle möjliggöra en snabbare stegring i 9 000 000 mark för flyktingvård.
11365:
11366: Helsingfors den 22 september 1987
11367:
11368: Jörn Donner
11369: 1987 vp. 1051
11370:
11371: Raha-asia-aloite n:o 989 Suomennos
11372:
11373:
11374:
11375:
11376: Donner: Korotetun määrärahan osoittamisesta pakolaishuoltoon
11377:
11378:
11379:
11380:
11381: Eduskunnalle
11382:
11383: Seurauksena pakolaiskiintiön korottamisesta on sen kuin mitä aikaisemmat päätökset edellyttä-
11384: pakolaishuollon kustannusten lisääntyminen. vät.
11385: Tämän vuoksi tätä määrärahaa on korotettava Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11386: huomattavasti nyt ehdotettua nopeammin. taen,
11387: Kohtuullinen korotus olisi aikaisempien määrä-
11388: rahojen (1986) kolminkertaistaminen, mikä mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11389: kitsisi siis noin 9 miljoonan markan lisäystä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11390: Tämä mahdollistaisi pakolaiskiintiöön otet- 33.29.61 lisäyksenä 9000000 markkaa
11391: tavien pakolaisten määrän nopeammin lisäämi- pakolaishuoltoon.
11392:
11393: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11394:
11395: Jörn Donner
11396: 1052 1987 rd.
11397:
11398: Finansmotion nr 990
11399:
11400:
11401:
11402:
11403: Donner: Om anvisande av anslag för informationsverksamhet om
11404: flyktingar och invandrare
11405:
11406:
11407: Tili Riksdagen
11408:
11409: Enligt uppgifter i massmedia förhåller sig majo- eftersom vår trovärdighet som kulturnation annars
11410: riteten av landets befolkning avvisande till en blir lidande. I en sådan information bör ingå
11411: ökad flyktingkvot. Detta har framställts som ett konstaterandet att landets ekonomi genom tider-
11412: reellt hinder för beslut om att motta ett betydligt na gagnats stort av invandrare.
11413: större antal kvotflyktingar än nu. På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
11414: Därför föreslås att ett väsentligt anslag upptas samt
11415: för informationsverksamhet genom massmedia
11416: och olika organisationer för att hos befolkningen att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
11417: inskärpa ett medvetande om att Finland, som upptar 2 000 000 mark för informations-
11418: inom teknologi och ekonomi varit en mottagande verksamhet om flyktingar och invandrare.
11419: part, bör ta sitt delansvar för världens flyktingar,
11420:
11421: Helsingfors den 22 september 1987
11422:
11423: Jörn Donner
11424: 1987 vp. 1053
11425:
11426: Raha-asia-aloite n:o 990 Suomennos
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Donner: Määrärahan osoittamisesta pakolaisuutta ja siirtolaisuutta
11432: koskevaan tiedotustoimintaan
11433:
11434:
11435: Eduskunnalle
11436:
11437: Tiedotusvälineissä olleiden tietojen mukaan vastuunsa maailman pakolaisista. Muutoin uskot-
11438: maan väestön enemmistö suhtautuu torjuvasti pa- tavuutemme kulttuurikansana kärsii. Tällaiseen
11439: kolaiskiintiön lisäämiseen. Tämän on esitetty ole- tiedotukseen tulee sisältyä toteamus siitä, että siir-
11440: van todellinen este päätöksen tekemiselle huo- tolaiset ovat aikanaan olleet suureksi hyödyksi
11441: mattavasti nykyistä suuremman kiintiöön kuulu- maamme taloudelle.
11442: van pakolaismäärän vastaanottamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11443: Tämän vuoksi esitän, että huomattava määrära- taen,
11444: ha otettaisiin tiedotusvälineiden ja järjestöjen
11445: kautta tapahtuvaan tiedotustoimintaan, jonka ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11446: voitteena on väestön tekeminen tietoiseksi siitä, 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11447: että Suomen, joka teknologian ja talouden alalla markkaa pakolaisuutta ja siirtolaisuutta
11448: on ollut vastaanottavana puolena, tulee ottaa osa- koskevaan tiedotustoimintaan.
11449:
11450: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11451:
11452: Jörn Donner
11453: 1054 1987 vp.
11454:
11455: Raha-asia-aloite n:o 991
11456:
11457:
11458:
11459:
11460: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon ja Vantaan nimis-
11461: miespiirien henkilöstön lisäämiseksi
11462:
11463:
11464: Eduskunnalle
11465:
11466: Uudenmaan läänin väkiluku on 1980-luvulla menee jatkuvana asioiden ruuhkautumisena. Es-
11467: kasvanut 81 396 henkilöllä, mistä kasvusta Espoon poon nimismiespiirissä Tapiolan poliisiasemalle ei
11468: nimismiespiirin (Espoon ja Kauniaisten kaupun- nykyisellä kansliahenkilöstöllä ole lainkaan voitu
11469: git) kasvu on ollut 27 796 ja Vantaan nimismies- järjestää palvelupistettä. Vantaan nimismiespiiris-
11470: piirin kasvu 16 730 henkilöä. sä Myyrmäen kansliapalvelujen järjestämisessä
11471: Väestön voimakas kasvu on lisännyt poliisin ja jouduttiin vuoden 1987 kesällä turvautumaan ti-
11472: poliisin kansliapalvelujen tarvetta mainituissa po- lapäisjärjestelyihin kansliahenkilökunnan vuosilo-
11473: liisipiireissä siinä määrin, ettei kysyntää aina voida masijaisten palkkaamiseksi. Molemmissa poliisi-
11474: kansalaisten kannalta tyydyttää riittävästi ja ilman piireissä joudutaan kansliatehtäviin käyttämään
11475: kohtuuttomiksi venyviä odotusaikoja. myös koulutettua poliisihenkilöstöä, mitä ei
11476: Poliisitehtävien hoitamisessa Espoon nimis- myöskään voida pitää hyväksyttävänä vaikkakin
11477: miespiirissä henkilöstön vähäisyys ilmenee konk- nykyisin välttämättömänä tilapäisjärjestelynä.
11478: reettisena Tapiolan poliisiasemalla, mihin ei ny- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
11479: kyisellä henkilöstömäärällä ole voitu järjestää jat- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
11480: kuvaa poliisin päivystyspistettä. Tapiolassa ja sen työvaliokunnassa.
11481: läheisyydessä ilmenevien häiriöiden vuoksi jatku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11482: va poliisin päivystys ja partioimi on osoittautunut vasti,
11483: välttämättömäksi.
11484: Vantaan nimismiespiirin osalta tilanne on sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11485: manlainen Myyrmäen poliisiasemalla, mihin po- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11486: liisihenkilöstöä on voitu sijoittaa vain tilapäisesti. 26.75.01 (Poliisitoimt) 2100 000 markan
11487: Todettakoon myös, että Länsi-Vantaalla, jossa määrärahan 20 poliisin ja 15 kansliahenki-
11488: asuu noin 60-70 000 ihmistä, Myyrmäen poliisi- lön palkkaamiseksi Espoon ja Vantaan ni-
11489: asemalla poliisin tehtäviä hoitaa ainoastaan yksi mismiespiirezhin poliisipäivystyksen jär-
11490: korttelipoliisina toimiva poliisimies. Kaikki muut jestämistä varten Tapiolan poliisiasemalle,
11491: poliisipalvelut on hoidettava Tikkurilan poliisiase- poliisipalvelujen lisäämiseen Myyrmäen
11492: man kautta. polzisiasemalle sekä polzisin kansliapalve-
11493: Poliisin kansliatehtävien osalta henkilöstön vä- lujen parantamtseksi ja varmzstamzseksi
11494: häisyys Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä il- Espoon ja Vantaan nimzsmiespzirezssä.
11495:
11496: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
11497:
11498: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Pauli Uitto
11499: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Antti Kalliomäki
11500: Arja Alho Marjatta Väänänen Anssi Rauramo
11501: Tauno Valo Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
11502: Pirjo Ala-Kapee Osmo Soininvaara Marita Jurva
11503: Tuula Linnainmaa Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen
11504: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila
11505: 1987 vp. 1055
11506:
11507: Raha-asia-aloite n:o 992
11508:
11509:
11510:
11511:
11512: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään Rauta-
11513: ruukin alueen entistämiseen
11514:
11515:
11516: Eduskunnalle
11517:
11518: Ruotsinpyhtään vanhaa Rautaruukin maisemaa lun sekä muiden palvelujen kehittämistä. A.
11519: uhkaa joiltakin osin hidas häviäminen. Ruukin Ahlström Osakeyhtiö ja Ruotsinpyhtään kunta
11520: maa-alueet kuuluvat A. Ahlström osakeyhtiölle, ovat vuoden 1986 aikana aloittaneet ns. ''Ruuk-
11521: mutta 1600-luvulta olevaa tehdasyhdyskuntaa ei kiprojektin'' valmistelu- ja kehittämistyöt. Tar-
11522: ole kaikin osin tarkoituksenmukaista pitää tuotta- koituksena on aikaansaada alueesta elävä
11523: vassa käytössä. Yhtiöllä on alueella n. 120 työsuh- matkailu-, käsiteollisuus- yms. kokonaisuus, joka
11524: deasuntoa, joista osan korjaamiseen on saatu toiminnoillaan tukisi paikkakunnan koko palvelu-
11525: asuntohallituksen alueellisen perusparannusko- tason parantamispyrkimyksiä.
11526: keilun määrärahoja. Ruukin tuntumassa on mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11527: takin säilyttämisen arvoisia ja kunnostusta kaipaa- tavasti,
11528: via rakennuksia, jotka ovat poistuneet tai poistu-
11529: massa Strömforsin tehtaan tuotantokäytöstä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11530: Ruukinalue on tarkoitus säilyttää elävänä ym- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11531: päristönä edistämällä pienyritysten perustamista 29.94.50 700 000 markkaa Ruotsinpyh-
11532: sekä taiteen, taideteollisuuden, käsityön, matkai- tään Rautaruukin miljöön entistämiseen.
11533:
11534: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11535:
11536: Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
11537: Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee
11538: Saara-Maria Paakkinen
11539: 1056 1987 vp.
11540:
11541: Raha-asia-aloite n:o 993
11542:
11543:
11544:
11545:
11546: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Vantaalla sijaitsevan Vienolan
11547: koulun uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen
11548:
11549:
11550: Eduskunnalle
11551:
11552: Vantaan peruskoulujen rakentamisohjelma keen toteuttamista. Vienolan koulu on vanhanai-
11553: vuoteen 1995 sisältää 18 rakentamiskohdetta. Li- kainen. Sieltä puuttuu tarpeellisia opetustiloja ja
11554: säksi kaupungilla on useiden koulujen saneeraus- muita koulutoimintaan oleellisesti liittyviä tiloja.
11555: tarpeita. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11556: Vantaa on joutunut omalla kustannuksellaan taen,
11557: rakentamaan uusia kouluja ja saneeraamaan van-
11558: hoja suhteettoman paljon verrattuna moniin mui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11559: hin maamme paikkakuntiin, kun otetaan huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11560: mioon oppilaspohjan kasvu alueella. markkaa Viertolan koulun uudisraken-
11561: Vantaan Tikkurilan kouluolojen järjestäminen nuksen suunnitteluun ja rakentamiseen.
11562: kohtuulliselle tasolle vaatii Vienolan kouluhank-
11563:
11564: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11565:
11566: Kaarina Dromberg
11567: 1987 vp. 1057
11568:
11569: Raha-asia-aloite n:o 994
11570:
11571:
11572:
11573:
11574: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Lapsibaletti ry:n
11575: toiminnan tukemiseksi
11576:
11577:
11578: Eduskunnalle
11579:
11580: Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on osoittau- taholta tuetaan sellaista taidetoimintaa, jolla on
11581: tunut erittäin merkittäväksi niin lasten kuin nuor- kehittymisen mahdollisuudet.
11582: ten sekä liikunta- että tapakasvatuksen ja taiteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11583: sen kasvatuksen kannalta. Koulun opettajat ovat taen,
11584: alansa ammattilaisia.
11585: Balettikoulun toiminta on saanut laajaa tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11586: nustusta niin ammattilaisten, yleisön kuin oppi- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
11587: laiden vanhempien taholta. Toiminnan edelleen kaa Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminnan
11588: kehittämisen kannalta taiteen edistämiseksi lasten tukemiseen.
11589: ja nuorten hyväksi on tärkeätä, että valtiovallan
11590:
11591: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11592:
11593: Kaarina Dromberg Tauno Valo
11594: Marjatta Väänänen Liisa Hilpelä
11595: Lea Kärhä
11596:
11597:
11598:
11599:
11600: 21 270416F
11601: 1058 1987 vp.
11602:
11603: Raha-asia-aloite n:o 995
11604:
11605:
11606:
11607:
11608: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan kauppaoppitai-
11609: toksen suunnitteluun
11610:
11611:
11612: Eduskunnalle
11613:
11614: Keravan kaupunki on esittänyt ammattikasva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11615: tushallitukselle ja Uudenmaan lääninhallituksen taen,
11616: kouluosastolle kauppaoppilaitoksen rakentamista
11617: Keravalle. Kauppaoppilaitos sijoitettaisiin hallin- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11618: nollisesti Keski-Uudenmaan ammattikoulutuksen 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
11619: kuntainliiton yhteyteen. kaa Keravan kauppaoppilaitoksen suun-
11620: Kysymyksessä on uudisrakennushanke, jonka nitteluun.
11621: kustannusarvio on n. 17,5 mmk. Hyötypinta-ala
11622: on 2 690 m 2 • Hanke on jälkirahoitteinen. Suun-
11623: nittelu käynnistyy 1988.
11624:
11625: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11626:
11627: Kaarina Dromberg Tauno Valo Marjatta Väänänen
11628: Martti Tiuri Lea Kärhä Saara-Maria Paakkinen
11629: 1987 vp. 1059
11630:
11631: Raha-asia-aloite n:o 996
11632:
11633:
11634:
11635:
11636: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 329 (Kuh-
11637: moisten kirkonkylä-Länkipohja) perusparantamiseen
11638:
11639:
11640: Eduskunnalle
11641:
11642: Maantie n:o 329 (Kuhmoisten kirkonkylä- Tien parantaminen tulisi aloittaa välillä Kuh-
11643: Länkipohja) vaatii nopeaa perusparantamista tai moisten kirkonkylä-Heretty (Isojärven kansallis-
11644: ainakin parantamista siten, että pintakerroksia li- puisto), jossa liikenne on vilkkainta.
11645: sätään, pahimmat mutkat oikaistaan ja korkeim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11646: mat nyppylät tasoitetaan sekä tie öljysorastetaan. taen,
11647: Nykyisellään tie on huonokuntoinen ja vaaralli-
11648: nen. Tämän 28 kilometriä pitkän tien liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11649: määrät ovat nousussa mm. 7.9.1987 käyttöön vi- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11650: hityssä Isojärven kansallispuistossa kävijöiden ja li- markkaa maantien n:o 329 (Kuhmoisten
11651: sääntyvän loma-asutuksen johdosta. Myös raskaat kirkonkylä-Länkipohja) perusparantami-
11652: kuljetukset ovat kasvussa. sen aloittamiseen.
11653:
11654: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11655:
11656: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
11657: 1060 1987 vp.
11658:
11659: Raha-asia-aloite n:o 997
11660:
11661:
11662:
11663:
11664: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ulkomaankaup-
11665: paliitto ry:lle maakunnallisten vientiasiamiesten palkkausme-
11666: noihin
11667:
11668: Eduskunnalle
11669:
11670: Uudenmaan läänissä on todettu pienen ja kes- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
11671: kisuuren teollisuuden vientiaktiivisuus heikom- työvalio kunnassa.
11672: maksi kuin muualla maassa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
11673: Maassa toimii nykyisin 14 vientiasiamiestä. tavasti,
11674: Alueilla, joissa vientiasiamies toimii, on päästy
11675: merkittäviin tuloksiin viennin lisäämisessä. Vien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11676: nin merkitys on entisestään korostumassa. Vien- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11677: nin lisäämistoimenpiteet vaativat erikoisosaamis- 32.85.45 lisäyksenä 600 000 markan mää-
11678: ta, josta usein pien- ja keskisuurissa yrityksissä on rärahan Suomen Ulkomaankauppaliitto
11679: puutetta. Uudenmaan läänin tulisi perustaa kol- ry: IIe maakunnallisten vientiasiamiesten
11680: men maakunnallisen vientiasiamiehen toimet. palkkausmenoihin.
11681: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
11682:
11683: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11684:
11685: Kaarina Dromberg Pauli Uitto Per-Henrik Nyman
11686: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert Marja-Liisa Löyttyjärvi
11687: Marjatta Väänänen Anssi Rauramo Tauno Valo
11688: Eeva-Liisa Moilanen Päivi Varpasuo Arja Alho
11689: Antti Kalliomäki Johannes Virolainen Tuula Linnainmaa
11690: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen
11691: Ritva Laurila Lea Kärhä
11692: 1987 vp. 1061
11693:
11694: Raha-asia-aloite n:o 998
11695:
11696:
11697:
11698:
11699: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-oppilaitoksen
11700: laajentamiseen
11701:
11702:
11703: Eduskunnalle
11704:
11705: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset toi- omalla kustannuksellaan yhteistoiminnassa sai-
11706: mitilat on aikanaan suunniteltu n. 200 opiskelijal- raanhoito-oppilaitoksen kanssa lisärakennuksen
11707: le 13 ryhmässä. Vuoden 1987 keväällä oppilas- esisuunnitelman perustamissuunnitelmaa varten.
11708: määrä on noin 540 va. koulutus mukaan lukien ja Suunnitelman mukaan rakennettavaksi tulisi
11709: ryhmiä tulee olemaan 31. Tilanpuutteen vuoksi 3 253 m 2 :n lisärakennus. Nykyisessä rakennukses-
11710: opetusta on jouduttu antamaan kellarikerroksen sa tulisi lisäksi tehdä peruskorjaus (1 415m 2 ), jolla
11711: ikkunattomassa tilassa, neuvotteluhuoneessa, epätarkoituksenmukaiset tilat saataisiin vastaa-
11712: opetusvälinevarastossa ja auloissa. Nämä kaikki maan oppilaitoksen tarpeita. Peruskorjauksen ja
11713: ovat kooltaan ja ilmastoinniltaan sekä äänieristyk- laajennuksen kokonaiskustannukset ovat vuoden
11714: seltään teoriaopetukseen soveltumattomia. Osa 1986 huhtikuun hintatasossa n. 24,5 milj. mark-
11715: opetuksesta annetaan vuokratiloissa, jonne mat- kaa.
11716: kaa on noin 5 km. AKH:n 21.6.1984 vahvistaman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11717: runkokapasiteetin mukaan vakinaisen koulutuk- taen,
11718: sen oppilasmäärä vuonna 1988 on n. 520.
11719: Oppilaitos sijaitsee omalla, valtion omistamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11720: tontilla, jonka rakennusoikeus on 15 000 kerros- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11721: alaneliömetriä. Tästä on käyttämättä 8 500 m 2 • markkaa Porin sairaanhoito-oppilaitoksen
11722: Hankkeen edistämiseksi teetti Porin kaupunki laajentamiseen.
11723:
11724: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
11725:
11726: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
11727: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
11728: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen
11729: 1062 1987 vp.
11730:
11731: Raha-asia-aloite n:o 999
11732:
11733:
11734:
11735:
11736: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Emil Cedercreutzin museon ra-
11737: kentamishankkeeseen Harjavallassa
11738:
11739:
11740: Eduskunnalle
11741:
11742: Harjavallan kaupunki ylläpitää erittäin edusta- matta viimeinen vaihe. Sen rahoittamiseksi Harja-
11743: vaa ja monipuolista Emil Cedercreutzin museota, vallan kaupunki on jättänyt opetusministeriölle
11744: joka on eräiltä osin valtakunnallisestikin ainutlaa- 11.2.1987 2 950 000 markan avustushakemuksen
11745: tuinen. On selvää, että museon ylläpito tulee Har- otettavaksi huomioon valtion vuoden 1988 tulo-
11746: javallan kaupungille erittäin kalliiksi. Harjaval- ja menoarviossa.
11747: lassa museomenot ovat 156,15 mk/asukas, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11748: esim. tilastoissa seuraavana tulevan Jyväskylän vas- taen,
11749: taavat menot ovat 91,20 mk/asukas ja koko maan
11750: keskiarvo 33,75 mk/asukas. Museon kehittämi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11751: nen on ollut ja on jatkossakin kaupungin eräs kes- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 950 000
11752: keisistä päämääristä. markkaa Harjavallassa stjaitsevan Emtl
11753: 1960-luvun alussa aloitetusta Emil Cedercreut- Cedercreutzin museon rakentamishanket-
11754: zin museon rakennusprojektista on yhä toteutu- ta varten.
11755:
11756: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
11757:
11758: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
11759: Timo Laaksonen Heikki Rinne Maunu Kohijoki
11760: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Einari Nieminen
11761: Lea Mäkipää
11762: 1987 vp. 1063
11763:
11764: Raha-asia-aloite n:o 1000
11765:
11766:
11767:
11768:
11769: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta PoriJazz 66 ry:n toiminnan tu-
11770: kemiseen
11771:
11772:
11773: Eduskunnalle
11774:
11775: PoriJazz 66 ry on jo kahdenkymmenen vuoden Tarkasteltaessa Pori Jazz ry:n saamaa valtion-
11776: ajan järjestänyt jazzfestivaaleja Porissa. Tämän li- apua, joka oli 201 000 mk vuonna 1986, havai-
11777: säksi Pori Jazz ry:n toimintaan liittyy Pori Big taan, että PoriJazz ry:n valtionapu on huomatta-
11778: Bandin kurssi-, koulutus- ja orkesteritoiminta. vasti pienempi kuin vastaavien muiden kesäta-
11779: Vuosien mittaan PoriJazz ry:n järjestämät jazz- pahtumien. Vertailun vuoksi todettakoon, että
11780: festivaalit ovat laajentuneet ja herättäneet huo- Savonlinnan oopperajuhlat saivat vuonna 1986
11781: miota runsaasti maamme rajojen ulkopuolella. 1 550 000 markkaa, Kaustisten kansanmusiikki-
11782: Jazzfestivaaleihin ovat osallistuneet monet kan- juhla 730 000 markkaa, Kuhmon kamarimusiikki-
11783: sainvälisesti tunnetut jazzmuusikot, jotka ovat tä- juhla 45 7 000 markkaa ja Ilmajoen musiikkijuhla-
11784: ten osaltaan olleet kehottamassa jazzfestivaalien kin 460 000 markkaa.
11785: tasoa. Porin jazzfestivaalien yleisömäärä on viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11786: vuosina pysynyt suunnilleen vakiona eli 50 000 taen,
11787: konserttivieraana sekä maksullisissa että ilmaisti-
11788: laisuuksissa yhteenlaskettuna. Vaikka festivaalior- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11789: ganisaatio perustuu edelleen pääasiassa vapaaeh- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
11790: toiseen toimitsijavoimaan, jota tarvitaan noin 200 kan avustuksen Pon'jazz 66 ry:n toimin-
11791: henkeä, ovat festivaalien menot kuitenkin nous- nan tukemiseen.
11792: seet noin 6 milj. markkaan.
11793:
11794: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
11795:
11796: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
11797: Timo Laaksonen Heikki Rinne Maunu Kohijoki
11798: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
11799: 1064 1987 vp.
11800:
11801: Raha-asia-aloite n:o 1001
11802:
11803:
11804:
11805:
11806: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen satamatien ra-
11807: kentamiseen
11808:
11809:
11810: Eduskunnalle
11811:
11812: Pohjoisen satamatien tehtävänä on yhdistää olisi ollut 20 % ja sisäinen korko 27 %. Hanketta
11813: Meri-Pori satamineen ja muine toimintoineen Ko- pidettiin silloin kannattavimpiin tiehankkeisiin
11814: kemäenjoen suiston pohjoispuoleisen saariston kuuluvana. Vähentyneet määrärahat on kuitenkin
11815: kautta Ahlaisiin Ämttöön paikallistielle ja valtatie jouduttu osoittamaan valtakunnallisen päätiever-
11816: 8:lle sekä edelleen Jyväskylän suuntaan valtatie kon välttämättömään kehittämiseen ja toisaalta
11817: 23 :lle eli Järvi-Suomen tielle. Länsitien valmistu- vesioikeuskäsittely on viivästynyt. Myös liikenne-
11818: misen jälkeenkin tieyhteys lyhentää matkaa Tah- määrien yleinen kasvu hidastui 1970-luvulla. Vii-
11819: koluodosta Ahlaisiin 38 km, Vaasan suuntaan 22 me vuosina kasvu on kuitenkin uudelleen lisään-
11820: km ja Jyväskylän suuntaan 7 km. Porin kaupunki tynyt jopa yli 1970-luvun alkupuolen voimakkaan
11821: yhdessä Ahlaisten ja Pomarkun kunnan kanssa te- liikenteen kasvun.
11822: kivät jo vuonna 1963 TVH:lle tietä koskevan aloit- Valtakunnallisesti tärkeä Porin syväsatama on
11823: teen. Jo sitä ennenkin on tehty tietä koskevia tut- valmistunut Tahkoluotoon liikennöitävään kun-
11824: kimuksia. TVL on vuonna 1972 laatinut tien yleis- toon syksyllä 1985. Satama varmistaa kansanta-
11825: suunnitelman. Tämän jälkeen laadittiin TVL:n ja loudellisesti tärkeän kivihiilen valtameren takai-
11826: kaupungin yhteistyönä selvitykset vesioikeuskäsit- sen tuonnin. Sataman kulkusyvyys 15, 3 m mah-
11827: telyä varten ja TVH jätti vesioikeushakemuksen dollistaa yli 100 000 dwt:n alusten liikennöinnin.
11828: vuonna 1976. Valtakunnallisen energiahuollon turvaamiseksi
11829: Tiehanketta koskeva Länsi-Suomen vesioikeu- valtioneuvoston marraskuussa 1986 tekemän pää-
11830: den lupapäätös on annettu 13.11.1986. Vesioi- töksen mukaisesti sataman viereen valmistaudu-
11831: keus katsoo, että tiehankkeen toteuttaminen on taan toteuttamaan 500 MW:n hiilivoimala vuo-
11832: yleisen tarpeen vaativa. Siltojen ja virtausaukko- teen 1992 mennessä. Voimalan kustannusarvion
11833: jen yhteiseksi virtauspoikkialaksi määrättiin kat- suuruusluokaksi on ilmoitettu noin 2 miljardia
11834: selmusmiesten esittämän 483 m 2 :n sijasta vähin- mk. Voimalan rikinpoisto synnyttää kipsijätettä.
11835: tään 800 m 2 , jolloin samalla luovuttiin katselmus- Kipsin ja muun voimalaitosjätteen sijoittamiseksi
11836: miesten esittämästä vahinkojen ja haittojen kor- ympäristön kannalta lähes ainoa vaihtoehto sijoit-
11837: vaamisesta. Tien rakentamiskustannusten todet- tuu Ahlaisten puoleiselle alueelle. Voimalaitos ja
11838: tiin tällöin kohoavan 29,5 milj. markasta 32,5 sen jätekuljetus kiirehtivät osaltaan pohjoisen sa-
11839: milj. markkaan. Vesioikeuden lupa raukeaa ellei tamatien toteuttamista ja aiheuttavat tielle liiken-
11840: rakentamistyötä ole olennaisilta osiltaan suoritet- nemäärän lisäyksen, mikä on suuruusluokaltaan
11841: tu 8 vuoden kuluessa siitä lukien, kun lupapäätös vähintään 100 kuorma-autoa/vuorokausi. Tämä
11842: on saanut lainvoiman. liikennekuormitus osaltaan varmistaa pohjoisen
11843: Tiehanke sisältyi 1970-luvun alussa TVL:n ja satamatien liikennetaloudellisen kannattavuu-
11844: kaupungin yhteisesti laatimiin ja hyväksymiin to- den. Tien liikennemäärä vuonna 1990 tulisi ole-
11845: teuttamisohjelmiin siten, että sen piti valmistua maan 300-500 autoa/vuorokausi. Meri-Porin
11846: vuoteen 1975 mennessä. Samoin hanke sisältyi alueen nykyiset ja edelleen kehitettävät satamat
11847: myös TVL:n tienpidon toimenpideohjelmaan. liikenneyhteyksineen, suurteollisuus ja Yyterin
11848: Silloisten yhteisten selvitysten mukaan vuonna kehittyvä matkailukeskus tulevat edelleen lisää-
11849: 1975 tien liikennemäärä olisi ollut noin 800 ajo- mään alueen toimintoja, mihin on varauduttu
11850: neuvoa/vrk ja ensimmäisen vuoden tuotto 1975 laajoin tonttireservein. Pohjoinen satamatie osal-
11851: 1987 vp. - RA n:o 1001 1065
11852:
11853: taan tukee tätä kehitystä ja myös Ahlaisten suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11854: nan kehitystä mahdollistamaila Meri-Porin palve- taen,
11855: lujen saavutettavuuden.
11856: Vesioikeuden lupapäätöksen jälkeen on nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11857: pohjoisen satamatien mahdollisimman nopeata 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11858: toteuttamista Meri-Porin valtakunnallisiin suur- 31.24.77 10 000 000 markkaa Porin poh-
11859: hankkeisiin liittyen pidettävä ratkaisevan tärkeänä joisen satamatien rakentamiseen.
11860: ja yleisen edun kannalta perusteltuna.
11861:
11862: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
11863:
11864: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
11865: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
11866: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen
11867: 1066 1987 vp.
11868:
11869: Raha-asia-aloite n:o 1002
11870:
11871:
11872:
11873:
11874: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakosken tien ra-
11875: kentamisen aloittamiseen
11876:
11877:
11878: Eduskunnalle
11879:
11880: Panelian-Eurakosken maantien rakentamis- van osuuden suorittamiseen. Äskettäin saatujen
11881: hanke on ollut vireillä jo useita vuosia. Suunnitel- tietojen mukaan Panelian-Eurakosken maantien
11882: ma liittyy laajempaan tiehankkeeseen Eurajoki- rakentamista aiotaan kuitenkin siirtää vuodella
11883: Kiukainen-Kokemäki. Viime vuosien aikana eteenpäin, niin että tien rakentaminen aloitettai-
11884: asia on edistynyt tyydyttävästi, ja hanke on kaa- siin vasta vuonna 1989.
11885: vailtu toteuttavaksi siten, että Panelian-Eurakos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11886: ken maantie siihen liittyvine kevyen liikenteen taen,
11887: väylineen toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa.
11888: Vuonna 1986laaditussa Turun tie- ja vesiraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11889: nuspiirin tienpidon toimenpideohjelmassa on 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
11890: edellä mainittu hanke ajoitettu toteutettavaksi markkaa Panelian-Eurakosken maantien
11891: vuosina 1988-1989, jolloin myöskin Kiukaisten rakentamisen aloittamiseen.
11892: kunta on varautunut omalta osaltaan sille kuulu-
11893:
11894: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
11895:
11896: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
11897: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
11898: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen
11899: 1987 vp. 1067
11900:
11901: Raha-asia-aloite n:o 1003
11902:
11903:
11904:
11905:
11906: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten-Pyntäisten-Ala-
11907: Honkajoen tien rakentamiseen
11908:
11909:
11910: Eduskunnalle
11911:
11912: Kankaanpää muodostaa Pohjois-Satakunnan nen-Pyntäinen-Sammi-Ala-Honkajoki pikai-
11913: hallinnollisen keskuksen. Myös Siikaisten kunnas- nen rakentaminen olisi välttämätöntä. Se helpot-
11914: ta käydään säännöllisesti asioimassa Kankaanpääs- taisi alueen työllisyyttä rakentamisvaiheen aikana,
11915: sä. Tämän vuoksi tieyhteys Siikaisista Kankaan- mutta olisi tärkeä myös elinkeinoelämän kannalta
11916: päähän on ensiarvoisen tärkeä. Niinpä tieyhtey- pitkällä tähtäimellä.
11917: den Siikainen-Pyntäinen-Sammi-Ala-Hon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11918: kajoki rakentamista ja perusparantamista on odo- taen,
11919: tettu jo useiden vuosien ajan. Tieosuuden korjaa-
11920: minen auttaisi myös Partekin Otaenon kaivoksille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11921: suuntautuvia kuljetuksia. 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
11922: Pohjois-Satakunta on tunnetusti ollut vaikeata markkaa Siikaisten-Pyntäisten-Aia-
11923: työllisyysaluetta. Tämän vuoksi tieosuuden Siikai- Honkajoen tien rakentamiseen.
11924:
11925: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
11926:
11927: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
11928: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
11929: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen
11930: 1068 1987 vp.
11931:
11932: Raha-asia-aloite n:o 1004
11933:
11934:
11935:
11936:
11937: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon katsastusaseman ra-
11938: kentamiseen
11939:
11940:
11941: Eduskunnalle
11942:
11943: Parkanon kaupunki on Luoteis-Satakunnan ta- neturvallisuustyön kehittämistä tarkoittavaan toi-
11944: louselämän ja liikenteen vilkkain keskus. Parka- mintaan Parkanon kaupungissa sekä sen naapuri-
11945: noon on mm. keskittynyt talousalueen vetovoi- kunnissa. Ottaen huomioon autokannan ennakoi-
11946: mainen ja monipuolinen autokaupan verkosto tua huomattavasti voimakkaamman kasvun sekä
11947: sekä hyvin suuri määrä autoliikennettä palvelevaa koko ikäluokat kattavan tutkintotoiminnan ajo-
11948: korjaamotoimintaa. kortin saamiseksi ja vielä erikseen sen, että katsas-
11949: Parkanosta kuitenkin puuttuu autojen myynti-, tustoimipaikoista ilmeisesti tullaan muodosta-
11950: vaihto- sekä korjaustoimintaakin välittömästi pal- maan sananmukaisesti liikenneturvallisuustyön
11951: veleva autojen katsastusasema. Aikanaan Parka- keskuksia toimialueilleen, olisi tarkoituksenmu-
11952: nossa oli valtion toimesta katsastustoimintaa, mi- kaista sijoittaa pysyvä katsastustoimipaikka Parka-
11953: kä silloin tapahtui väliaikaisissa tiloissa. Katsastus- noon. Oman läänin alueella sijaitsevien naapuri-
11954: toimintaa Parkanossa ei kuitenkaan onnistuttu va- kuntien lisäksi Parkanon katsastustoimipaikan toi-
11955: kinaistamaan, vaan se lopetettiin Ikaalisten kat- mialueeseen voitaisiin liittää joitakin kuntia myös
11956: sastusaseman valmistuttua. Silloin kaikki katsas- naapuriläänien puolelta.
11957: tustoiminta keskitettiin Ikaalisiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11958: Katsastusaseman ja katsastustoiminnan puuttu- taen,
11959: minen koetaan Parkanossa kuntalaisten keskuu-
11960: dessa hyvin suurena epäkohtana ja se myös haittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11961: sekä hidastaa autoalan myönteistä kehitystä. Jo 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11962: nyt ja vastaisuudessa yhä enemmän katsastusase- 31.40.74 4000000 markkaa Parkanon
11963: man puuttuminen vaikuttaa heikentävästi liiken- katsastusaseman rakentamiseen.
11964:
11965: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
11966:
11967: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
11968: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
11969: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen
11970: 1987 vp. 1069
11971:
11972: Raha-asia-aloite n:o 1005
11973:
11974:
11975:
11976:
11977: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden ratojen pa-
11978: rantamiseen
11979:
11980:
11981: Eduskunnalle
11982:
11983: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on ra- Myös rataosuuden Tampere-Pori/Rauma säh-
11984: tojen parantamiseen ratajaksolle Lielahti-Pori- köistäminen on edelleen ajankohtaista.
11985: Mäntyluoto ehdotettu 25 Mmk käyttösuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11986: man mukaisen kustannusarvion ratajakson pe- taen,
11987: rusparantamista ja ratapihoja varten ollessa
11988: 240 900 000 mk. Ratajakson perusparantamisessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11989: on nähtävästi siirrytty ns. kevennettyyn perus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11990: parantamiseen, koska vielä tämän vuoden tulo- 31.90.78 lisäyksenä 26500 000 markkaa
11991: ja menoarviossa hankkeen kustannusarvio on ratojen parantamiseen, josta rataosuu-
11992: 288 800 000 mk. Ratajakson Kokemäki-Rauma den Lie/ahti-Pori-Mäntyluoto perus-
11993: perusparantamiseen ei hallituksen esityksessä ole korjaukseen 25 000 000 markkaa, rata-
11994: ehdotettu määrärahoja. osuuden Kokemäki-Rauma peruskor-
11995: Perusparantamisesta luopuminen välillä Koke- jauksen aloittamiseen 1 000 000 markkaa
11996: mäki-Pori ja Kokemäki-Rauma heikentäisi ja rataosuuden Tampere-Pori/Rauma
11997: huomattavasti Porin ja Rauman satamien kulje- sähköistämisen suunnitteluun 500 000
11998: tusmahdollisuuksia. markkaa.
11999:
12000: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12001:
12002: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
12003: Timo Laaksonen Heikki Rinne Maunu Kohijoki
12004: Kalevi Lamminen Einari Nieminen Aino Pohjanoksa
12005: Lea Mäkipää
12006: 1070 1987 vp.
12007:
12008: Raha-asia-aloite n:o 1006
12009:
12010:
12011:
12012:
12013: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tekesin alueyksikön perusta-
12014: miseksi Satakuntaan
12015:
12016:
12017: Eduskunnalle
12018:
12019: Satakunnan talousmaakunnassa on kaikkiaan tai suuressa määrin kohdistunut Satakuntaan. Sata-
12020: runsaat 1 300 teollisuustoimialalla toimivaa yritys- kuntalainen yritystoiminta on ollut aloitteellista
12021: tä. Teollisuus työllistää noin 40 000 henkilöä. itse ja on sitä varmasti jatkossakin.
12022: Teollisuuden sisäinen toimiala- ja kokorakenne on Satakuntalaisen yritystoiminnan aloitteellisuutta
12023: monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä. Viime vuo- ja halua kehittää tuotteitaan parantaisi erityisesti
12024: sina on tässä kehityksessä ollut silmiinpistävänä Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES) alaisen
12025: piirteenä pienten teollisuustoimipaikkojen luku- tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustaminen
12026: määrän huomattava lisääntyminen ja uusien tuo- Poriin. Näiden alueyksikköjen perustamisessa on
12027: tantoteknisten sovellutusten käyttöönotto. Sata- Porin kaupunginhallituksen mielestä ainakin osit-
12028: kuntalaisista teollisuusyrityksistä peräti 1 200 on tain tähän mennessä toteutettu oikeansuuntaista
12029: alle 50 henkilöä työllistäviä yksiköitä. ajattelua perustaa yksikkö johonkin sellaiseen lää-
12030: Satakuntalainen teollisuus on myös varsin nuorta nin kaupunkiin, joka ei ole läänin pääkaupunki
12031: ja uusiutuvaa, teollisuustoimipaikkojen nettolisäys vaan talousalueen keskeinen yrittäjäkaupunki. Täl-
12032: alueella on vuosittain noin 30 teollisuusyritystä. laisia esimerkkejä ovat Seinäjoelle ja Lappeenran-
12033: Teollisuustyöntekijöiden lukumäärä on kuitenkin taan perustetut alueyksiköt.
12034: vähentynyt vuosittain huomattavasti. Kokonais-
12035: määrän pieneneminen on aiheutunut ennen kaik- Alueyksikköä tarvittaisiin satakuntalaisen teol-
12036: kea suurteollisuuden työpaikkojen vähenemisestä, lisuuden tueksi myös siitä syystä, että alueella ei
12037: josta suurin osa on tapahtunut Porissa ja Raumalla. ole olemassa teknillistä korkeakoulua eikä omaa
12038: Satakunnan talousalueella on kuitenkin erin- lääninhallintoa. Porin kaupunginhallitus uskoo,
12039: omainen teollisuusyritysten kasvupohja. Alueen että valtiovalta näkee myös jatkossa Satakunnan
12040: teollinen rakenne ja teollisuuden tuoterakenne on tarvitsevan valtion toimenpiteitä pystyäkseen työl-
12041: terve ja monipuolinen. Alueen keskiasteen oppi- listämään ammattitaitoista ja pystyvää väestöään.
12042: laitosverkosto on kattava ja myös Tampereen tek- Satakunta on yksi Suomen teollistuneimmista
12043: nisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakou- alueista. Suurimman kansantaloudellisen hyödyn
12044: lun alainen Porin koulutus- ja tutkimuskeskus voi Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksiköt
12045: edesauttaa yritysten kehittämistä. tuottavat alueilla, joiden tuotantorakenne tarjoaa
12046: Turun ja Porin läänin sisällä Satakunta on kui- teknologian kehittämiselle riittävän perustan. Tä-
12047: tenkin useimmiten jäänyt valtiovallan toimenpitei- tä taustaa vasten tällainen yksikkö tulisi perustaa
12048: den sivustakatsojan asemaan. Alueella on myös juuri Satakuntaan, jossa ovat erinomaiset kehittä-
12049: korkeasuhdanteen aikana jatkuvasti korkea, noin misedellytykset ja toisaalta todellinen kehittämis-
12050: 10% :n asteen työttömyys. Alueen kehittämisen tarve. Edellytyksiä ovat mm. voimakas suurteolli-
12051: kannalta keskeisin asema on ollut pkt-yritysten voi- suus, hyvät liikenneyhteydet kehittyvine satami-
12052: mistumisella. Pienet, uudet ja nykyaikaista tuotan- neen, työvoima ja ammattikoulutus. Poikkeuksel-
12053: toteknologiaa hyväksi käyttävät yritykset ovat viime lisen suurta kehittämistarvetta taas aiheuttaa teol-
12054: vuosina tarjonneet Satakunnassa runsaasti uusia lisuuden rakennemuutoksesta johtuvan keskimää-
12055: teollisia työpaikkoja siitä huolimatta, ettei valtio- räistä korkeamman työttömyyden aiheuttama
12056: vallan aluepoliittinen tuki ole mitenkään kattavasti elinkeinorakenteen monipuolistamisvaatimus.
12057: 1987 vp. - RA n:o 1006 1071
12058:
12059: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12060: taen, 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12061: markkaa Tekesin alueyksikön perustami-
12062: seksi Satakuntaan.
12063:
12064: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
12065:
12066: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
12067: Timo Laaksonen Heikki Rinne Maunu Kohljoki
12068: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
12069: Einari Nieminen
12070: 1072 1987 vp.
12071:
12072: Raha-asia-aloite n:o 1007
12073:
12074:
12075:
12076:
12077: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta suurteollisuuden kehitysyhtiön
12078: perustamiseksi Poriin
12079:
12080:
12081: Eduskunnalle
12082:
12083: Porissa to1mu kaupungin 95-prosenttisesti voimavaroja kaupungin lisäksi myös teollisuuden
12084: omistama Kehitysyhtiö. Yhtiön toiminta on ja valtion puolelta.
12085: suuntautunut pienteollisuuteen. Yhtiö on raken- Porin kaupunki on esittänyt, että Poriin perus-
12086: tanut ja välittänyt teollisuustiloja yrityksille sekä tetaan Vuosaaren mallin mukainen kehitysyhtiö
12087: pienessä määrin harjoittanut riskirahoitusta. paikallisen suurteollisuuden valtion ja kaupungin
12088: Suurteollisuuden ongelmiin yhtiöllä ei ole voima- toimesta. Yrittäjistä kehitysyhtiöön osallistuisivat
12089: varoja etsiä ratkaisuja. mm. Rauma-Repola Oy ja Mancon Oy. Tarkoitus-
12090: Porin suurimmaksi yritykseksi Rosenlewin fuu- ta varten esitetään valtion vuoden 1988 tulo- ja
12091: sion jälkeen on kaupungissa tullut Rauma-Repola menoarvioon 2 milj. markan määrärahaa kehitys-
12092: Oy noin 5 000 työpaikallaan. Yhteensä suurteolli- yhtiön osakepääomaa varten.
12093: suuden työpaikkoja on Porissa tällä hetkellä noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12094: 10 000. taen,
12095: Suurteollisuuden työpaikkojen säilyvyyteen Po-
12096: rissa liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12097: Suurimmat muutostarpeet lienevät juuri Rauma- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12098: Repolan konsernissa. Porin kaupungin taholla markkaa suurteollisuuden kehitysyhtiön
12099: nähdään tärkeänä, että kaupungin työpaikkojen perustamiseksi Poriin.
12100: luomiseen ja säilymiseen saataisiin kohdennettua
12101:
12102: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
12103:
12104: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
12105: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
12106: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen
12107: 1987 vp. 1073
12108:
12109: Raha-asia-aloite n:o 1008
12110:
12111:
12112:
12113:
12114: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin Puuvillan entisen tehdas-
12115: alueen saattamiseksi tuotannolliseen toimintaan
12116:
12117:
12118: Eduskunnalle
12119:
12120: Kaupungin keskustassa on Oy Finlayson Ab:n dessä vuodessa 500 työpaikkaa. Rakennusten
12121: omistuksessa Porin Puuvillan entinen tehdasalue. markkinointi edellyttää myöskin niiden kunnosta-
12122: Alueella olevien rakennusten kerrosala on noin mista.
12123: 80 000 m 2 ja tilavuus 400 000 m 3 • Rakennukset on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12124: rakennettu vuosien 1899 ja 1956 välisenä aikana. taen,
12125: Parhaimmillaan tehdasalueella työskenteli yli
12126: 2 000 henkilöä. Tällä hetkellä rakennuksissa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12127: Oy Finlayson Ab:n palveluksessa 280 ja vuokra- 1988 tulo- ja menoarvioon 1500 000
12128: laisten palveluksessa noin 300 henkeä. Porin kau- markkaa Porin Puuvillan entisen tehdas-
12129: punki ja Oy Finlayson Ab ovat neuvotelleet alueen saattamiseksi tuotannolliseen toi-
12130: alueen käytön tehostamisesta. Tavoitteena on luo- mintaan.
12131: da tyhjillään oleviin noin 50 000 m 2 :n tiloihin vii-
12132:
12133: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
12134:
12135: Mikko Elo Raimo Vuoristo Timo Roos
12136: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
12137: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen
12138:
12139:
12140:
12141:
12142: 22 270416F
12143: 1074 1987 vp.
12144:
12145: Raha-asia-aloite n:o 1009
12146:
12147:
12148:
12149:
12150: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräiseen
12151: korkotukeen
12152:
12153:
12154: Eduskunnalle
12155:
12156: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joiden pe- opiskelijan maksettavaksi tulee korkoina kaiken
12157: rustoimeentuloturva perustuu lainajärjestelmään. kaikkiaan 51 500 markkaa.
12158: Menettelyä ei voida pitää oikeudenmukaisena, Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu-
12159: koska pitkä ja velkaannuttava koulutus ei enää ta- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysyvä
12160: kaa korkeampaa ansiotasoa kuten muutama vuosi- ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää lisää-
12161: kymmen sitten. Työpaikan epävarmuus yhdessä mällä opintorahaa. Paljon velkaantuneiden opis-
12162: korkeiden opintovelkojen kanssa lisää korkea- tai keluedellytysten palauttamiseksi tarvitaan kuiten-
12163: keskiasteen koulutukseen lähteneitten sosiaalis- kin nopeampia toimenpiteitä.
12164: taloudellista turvattomuutta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12165: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskelijat nioittaen,
12166: ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvautuneet
12167: ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla tilanne muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12168: dostaa kierteen, jossa valmistuminen siirtyy yhä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12169: kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, koska täysipäi- 29.39.52 55 000 000 markan lisämäärära-
12170: väiseen opiskeluun ei ole mahdollisuuksia. Esi- han käytettäväksi opintotuktlain (28172)
12171: merkiksi opintolainojen korko alentaa ajan oloon mukaisen opintolainojen korkotuen yli-
12172: käytettävissä olevaa tukea siten, että 50 000 mar- määräiseksi korottamiseksi siten, että opis-
12173: kan lainasta maksetaan korkoja kuukaudessa lähes keluaikaiset opintolainan korot maksetaan
12174: 200 markkaa. On laskettu, että seitsemän vuoden osittain valtion varoista 1. 7.1988 alkaen.
12175: opintolainalla ja 70 000 markan velkamäärällä
12176:
12177: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
12178:
12179: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
12180: 1987 vp. 1075
12181:
12182: Raha-asia-aloite n:o 1010
12183:
12184:
12185:
12186:
12187: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Raamattuopistolle
12188: kansanopiston toiminnan tukemiseen
12189:
12190:
12191: Eduskunnalle
12192:
12193: Suomen Raamattuopiston Säätiö on anonut opisto-oikeuksien saaminen. Tämä on ensimmäi-
12194: valtioneuvostotta oikeutta toimia kansanopistona nen ja ainoa motiivi kansanopisto-oikeuksien ano-
12195: vuoden 1988 alusta alkaen. Asia on esitetty Uu- miseen. Kirkon nuorisotyön ohjaajista on jatku-
12196: denmaan lääninhallitukselle maaherran välityk- vasti pulaa, joten tämä koulutus lisää työllisyyttä.
12197: sellä 30.10.1986. Lääninhallitus puoltaa hake- Suomen Raamattuopisto aloitti nuoriso-ohjaa-
12198: musta. jien koulutuksen v. 1957. Tämä ammatillinen
12199: Suomen Raamattuopisto on maamme vanhin opintolinja, joka nykyisin on kolmivuotinen, on
12200: raamattuopisto ja sellaisena uranuurtaja alallaan. kouluttanut seurakuntien ja kristillisten järjestö-
12201: Sen toiminta on laajaa ja monipuolista. Parhail- jen palvelukseen yhteensä 315 työntekijää.
12202: laan Suomen Raamattuopiston toiminta on sen yli Suomen Raamattuopisto on valmis struktuuri,
12203: 40-vuotisessa historiassa laajimmillaan. Sen toi- jolla on jo tunnettu nimensä, vakiintunut ase-
12204: minta on paljon vilkkaampaa ja tavoittavampaa mansa, perinteensä, toimintansa, vakavarainen
12205: kuin monien kansanopistojen. taloutensa, kiinteistönsä ja henkilöstönsä. Perus-
12206: Suomen Raamattuopisto on maamme kolman- taruiskustannuksia ei olisi. Kysymyksessä olisi
12207: neksi vanhin evankelis-luterilaisen kirkon nuoriso- näin ollen jo olemassa olevan laitoksen ja toimin-
12208: työn ohjaajien koulutuksen antaja. Se on lähes 30 nan saattaminen nykyistä opintokeskuslain alaista
12209: vuoden ajan suorittanut koulutuksen omalla kus- valtionapua ratkaisevasti suuremman valtionavun
12210: tannuksellaan vuosialijäämän ollessa nykyään las- piiriin.
12211: kentatavasta riippuen 300 000-500 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12212: Piispainkokouksen päätöksen (18.-19.9.1984) taen,
12213: perusteella keskiasteen koulutusjärjestelmän to-
12214: teutuksen alkaessa kuitenkin vain kansanopistot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12215: voivat antaa uutta nuorisotyön ohjaajien koulu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12216: tusta. Koska Suomen Raamattuopisto ei haluaisi 29.57.50 1 000 000 markkaa Suomen
12217: luopua nuorisotyön ohjaajien koulutuksesta, ai- Raamattuopiston toiminnan tukemiseen.
12218: noa mahdollisuus sen jatkamiseen on kansan-
12219:
12220: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12221:
12222: Jorma Fred Esko Almgren
12223: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12224: 1076 1987 vp.
12225:
12226: Raha-asia-aloite n:o 1011
12227:
12228:
12229:
12230:
12231: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta videotyöpajakokeilun käyn-
12232: nistämiseen
12233:
12234:
12235: Eduskunnalle
12236:
12237: Viime aikoina on julkisessa keskustelussa usein varuudussa näkemiensä keinotekoisten väkivalta-
12238: kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten lisäänty- kohtausten ja todellisuuden välillä. Kun päähän-
12239: neeseen television ja videoiden katseluun. Edus- potkittu sankari nousee muutaman minuutin ku-
12240: kuntakin on ottanut asiaan kantaa tiukentamalla luttua maasta vaatteitaan pudistellen ikään kuin
12241: video-ohjelmien ennakkotarkastuksesta annettuja mitään ei olisi tapahtunut, nuorilta katoaa taju
12242: määräyksiä. väkivallan vaarallisuudesta.
12243: Tutkijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, missä Paras tapa opettaa nuoria ymmärtämään kuva-
12244: määrin väkivaltavideot vaikuttavat nuorten käyt- ruutuviihteen keinotekoisuutta on antaa heille ti-
12245: täytymiseen. Nuorisoväkivallan taustalla on var- laisuus itse työskennellä video-ohjelmien parissa.
12246: masti useita tekijöitä, mutta väkivallan katselu Sekä kotimaassa että ulkomailla on saatu hyviä ko-
12247: saattaa lisätä sen ihannointia ja olla monissa ta- kemuksia nuorille tarkoitetuista videotyöpajoista,
12248: pauksissa suoranainen ärsyke väkivallantekoihin. joissa nuorten käytettävissä on video-ohjelmien
12249: Kun eduskunta hyväksyi edellisen eduskunnan tekoon tarvittavaa välineistöä sekä mahdollisuus
12250: lepäämään jättämän videolain, osa arvostelijoista saada asiantuntevaa ohjausta niiden käytöstä.
12251: vaati kieltojen asemesta myönteisiä vaihtoehtoja. Valtiovalta tukee kunnallista nuorisotyötä,
12252: Näiden asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla ristirii- mutta toimintaan myönnettävät avustukset eivät
12253: dassa keskenään. Päinvastoin niiden tulisi täyden- riitä kalliiden erikoislaitteiden hankintaan. Sen
12254: tää toisiaan. vuoksi valtion tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa
12255: Maastamme puuttuu oikeastaan kokonaan erillinen määräraha, jonka turvin voitaisiin perus-
12256: nuorten ja lasten joukkotiedotuskasvatus. Kou- taa koeluontoisesti videotyöpajoja joillekin paik-
12257: luissa kansalaistaidon tunneilla ehkä satunnaisesti kakunnille.
12258: perehdytään lehdistöön, mutta kriittistä asennoi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12259: tumista televisio-ohjelmiin tai videotallenteisiin ei nioittaen,
12260: juurikaan ole. Kuitenkin juuri sähköisillä viesti-
12261: millä on erittäin syvällinen nuorten maailmanku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12262: vaa muokkaava vaikutus. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12263: Liiallisen television ja videotallenteiden katse- 29.90.52 1 000 000 markan määrärahan
12264: lun seurauksena nuorten ja lasten todellisuuden- käytettäväksi videotyöpajakokeilun käyn-
12265: taju hämärtyy. He eivät kykene tekemään eroa ku- nistämiseen.
12266:
12267: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
12268:
12269: Jorma Fred Esko Almgren
12270: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12271: 1987 vp. 1077
12272:
12273: Raha-asia-aloite n:o 1012
12274:
12275:
12276:
12277:
12278: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n
12279: toiminnan tukemiseen
12280:
12281:
12282: Eduskunnalle
12283:
12284: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry. on JarJestä- Jotta ooppera voidaan toteuttaa, tarvitaan val-
12285: nyt yhdeksän vuoden aikana erilaisia musiikki- ja tion tukea kustannusten peittämiseksi.
12286: oopperatapahtumia Lohtajalla ja Kokkolassa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12287: Vuoden 1988 aikana on tarkoitus esittää 10-vuo- taen,
12288: tisjuhlille valmistuva säveltäjä Eero Erkkilän uu-
12289: tuusteos Kalastaja-ooppera. Oopperan esityspai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12290: kaksi on suunniteltu Lohtajan Ohtakarin kalastus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12291: miljöötä ja se on tarkoitus televisioida. 29.90.52 100 000 markkaa Lohtajan
12292: Yleisöä tähän mennessä Lohtajan Kirkkomu- Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toiminnan tu-
12293: siikkijuhlat ry:n järjestämissä tapahtumissa on kemiseen.
12294: käynyt kaikkiaan noin 30 000 henkeä. Yhdistyk-
12295: sellä on yksi kokopäiväinen työntekijä.
12296:
12297: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12298:
12299: Jorma Fred
12300: 1078 1987 vp.
12301:
12302: Raha-asia-aloite n:o 1013
12303:
12304:
12305:
12306:
12307: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten Ja nuorten musiikki-
12308: harrastuksen tukemiseen
12309:
12310:
12311: Eduskunnalle
12312:
12313: Musiikkiharrastus lasten ja nuorten keskuudessa maan kalliiseen yksityisopetukseen saadakseen oh-
12314: on viime vuosina ilahduttavasti lisääntynyt. Kou- jausta lastensa musiikkiharrastukselle.
12315: lulaitos ei nykyisillä musiikin oppituntimäärillä Musiikkiopistoissa annettavan opetuksen rin-
12316: pysty vastaamaan musiikinopetuksen tarpeeseen. nalle tarvittaisiin järjestelmä, jonka puitteissa yh-
12317: Rinnalle on syntynyt musiikkioppilaitosten ver- teiskunta voisi tukea myös muiden kuin huippu-
12318: kosto ja koulujen kerhotoiminnan puitteissa ta- lahjakkaiden lasten musiikkiharrastusta. Tällä ta-
12319: pahtuva musiikkikasvatus. voin voitaisiin ennalta ehkäistä toimettomuudesta
12320: Mutta musiikkiopistotkin pystyvät ainakin suu- johtuvia nuoriso-ongelmia.
12321: remmilla paikkakunnilla ottamaan sisään vain Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12322: osan halukkaista. Hakijoiden valitsemiseksi jou- nioittaen,
12323: dutaan järjestämään karsintoja, mikä synnyttää
12324: epätervettä kilpailua. Karsinnassa epäonnistumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12325: nen saattaa tukahduttaa orastamassa olleen mu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12326: siikkiharrastuksen koko loppuelämäksi. 29.90.54 5 000 000 markan määrärahan
12327: Yhteiskunnan tukemissa musiikkioppilaitoksis- käytettäväksi lasten ja nuorten musiikki-
12328: sa opetus on kohtuuhintaista. Niiden ulkopuolel- harrastuksen tukemiseen.
12329: le jäävien lasten vanhemmat joutuvat turvautu-
12330:
12331: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
12332:
12333: Jorma Fred Esko Almgren
12334: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12335: 1987 vp. 1079
12336:
12337: Raha-asia-aloite n:o 1014
12338:
12339:
12340:
12341:
12342: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 664 (Isojoen
12343: keskusta-Dagsmark) perusparantamiseen
12344:
12345:
12346: Eduskunnalle
12347:
12348: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- Lyhyen ajan sisällä on ohitustilanteissa sattunut
12349: ohjelmassa 1987-1993 maantie n:o 664 (Isojoen useita rekka-autojen kaatumisia.
12350: keskusta ja Isojoki-Dagsmark) on siirretty vuosil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12351: le 1990-1992. Edellisessä ohjelmassa tie oli vuo- taen,
12352: silla 1989-1991. Tätä aikaisemmin hanke on siir-
12353: tynyt useita kertoja. Valtaosa Isojoen raskaasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12354: maantieliikenteestä suuntautuu kyseistä tietä pit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12355: kin mm. puutavara-, hake- ja sorakuljetusten 31.24.14 3 000000 markkaa maantien
12356: muodossa. Kyseessä oleva tie on vaarallisen mut- n:o 664 (Isojoen keskusta ja Isojoki-
12357: kainen ja kapea nykyiselle järeälle täysperävaunul- Dagsmark) perusparantamiseen.
12358: liselle kalustolle.
12359:
12360: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
12361:
12362: Jorma Fred Esko Almgren
12363: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12364: 1080 1987 vp.
12365:
12366: Raha-asia-aloite n:o 1015
12367:
12368:
12369:
12370:
12371: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta avustajien palkkaamiseen vai-
12372: keavammaisille
12373:
12374:
12375: Eduskunnalle
12376:
12377: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä keavammainen ei itse kykene suoriutumaan. Kos-
12378: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri tavoin. ka henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen suh-
12379: Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaanhoidon de on hyvin tiivis ja edellyttää molemminpuolista
12380: avulla voidaan mahdollistaa niiden henkilöiden luottamusta, on tärkeätä, että vammainen saa itse
12381: eläminen kotona, jotka eivät tarvitse ympärivuo- palkata avustajansa. On perusteltua, että avustaja
12382: rokautista apua. on vammaisen palveluksessa ja vammaiselle korva-
12383: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla palkan- taan tästä aiheutuvat kustannukset.
12384: nut vaikeavammaisia koululaisia varten koulu- Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
12385: avustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia ja jotka saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi ja
12386: tarvittaessa avustavat useampaakin vammaista palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi
12387: koululaista. Samoin päivähoidossa toimii avusta- kunnallisen kotiavustajan palkkausta. Henkilö-
12388: jia, jotka eivät ole henkilökohtaisia avustajia. kohtaisen avustajan palkkaamismahdollisuuden
12389: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain nojalla järjestäminen merkitsisi ratkaisevaa apua vammai-
12390: vammainen voi saada tuen henkilökohtaisen avus- sille ja uutta askelta kohti täyttä osallistumista ja
12391: tajan palkkaamiseen. Tämä onkin maassamme ai- tasa-arvoa. Avustajaa tarvitsevien vammaisten
12392: noa laki, joka suoranaisesti mahdollistaa henkilö- määrä on suhteellisen pieni ja toiminnan aiheut-
12393: kohtaisen avustajan palkkaamisen yhteiskunnan tamat kustannukset eivät ole valtiontaloudellisesti
12394: kustannuksella. suuret. Avustajatoiminnan tuottamat säästöt mm.
12395: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kustan- laitosten hoitomaksuissa sen sijaan olisivat mel-
12396: taneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen avus- koiset. Uudistus merkitsisi vammaisille uutta
12397: tajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä kokemuk- mahdollisuutta selviytyä kotona.
12398: sia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12399: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan nitssä ti- taen,
12400: lanteissa, joissa kotipalvelun ja -sairaanhoidon
12401: keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12402: keavammaisen avustamista. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12403: Vammaisten itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.32.30 20 000 000 markkaa vaikea-
12404: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vam- vammaisten henkilökohtaisten avustajien
12405: maista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, joista vai- palkkaamiseen.
12406:
12407: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12408:
12409: Jorma Fred Esko Almgren
12410: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12411: 1987 vp. 1081
12412:
12413: Raha-asia-aloite n:o 1016
12414:
12415:
12416:
12417:
12418: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholistien
12419: omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustannuksiin
12420:
12421:
12422: Eduskunnalle
12423:
12424: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paikka- muus ja suoranaisen fyysisen väkivallan uhka. Val-
12425: kunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholistien tiovallan tulisi huolehtia täysimääräisesti turvako-
12426: omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu hyviä tijärjestelmän kustannuksista.
12427: kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan laajenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12428: mista. taen,
12429: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholijuo-
12430: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12431: tain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvollisuu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12432: tena olisi huolehtia myös alkoholinkäytöstä aiheu- 33.32.30 20 000 000 markkaa käytettä-
12433: tuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällainen inhi- väksi väkivaltaisten alkoholistien omaisille
12434: millisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta on alkoholin tarkoitetun turvakotiverkoston perusta-
12435: vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti käyttäytyvän mis- ja käyttökustannuksiin.
12436: henkilön perheen jäsenilleen aiheuttama turvatto-
12437:
12438: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12439:
12440: Jorma Fred Esko Almgren
12441: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12442: 1082 1987 vp.
12443:
12444: Raha-asia-aloite n:o 1017
12445:
12446:
12447:
12448:
12449: Fred: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle Heino-
12450: lan sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen toiminnan tukemiseen
12451:
12452:
12453: Eduskunnalle
12454:
12455: Heinolassa on kokeiluluontoisesti to1mmut koska työ on eri seurakuntien ja kristillisten yhtei-
12456: 1.9.1982 alkaen sosiaalipalvelu- ja toimintakes- söjen vapaaehtoiseen toimintaan perustuvaa. Pal-
12457: kus, jossa pääperiaatteena on tukea päihdeongel- kattua henkilökuntaa tarvitaan vain murto-osa sii-
12458: maista tämän raittiina kautena. Toiminta sisältää tä, mitä heitä on kunnallisella tai valtiollisella
12459: mm. keskustelua ja terapiaa (asiantuntijan joh- PAV-huoltosektorilla.
12460: dolla), yhdessä oloa (teemailtoja, kahvitarjoilua, Heinolan toimintakeskuksen kustannuksissa on
12461: retkiä), neuvontaa yhteyksien saamiseksi sosiaali- ollut palvelupäiviä 220 vuodessa. Käyttökustan-
12462: ja terveydenhuollon viranomaisiin, askartelua ja nukset ovat olleet 180 mk/päivä, joista Heinolan
12463: työterapian tapaista harrastustoimintaa. kaupunki vastaa 113:lla.
12464: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- Hyvin alkanut kokeilutoiminta on jouduttu va-
12465: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyritään rojen puutteen vuoksi lopettamaan.
12466: antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan saami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12467: sessa. Samoin majoitusta järjestetään vain kriisiti- taen,
12468: lanteissa. Päivätoimintakeskuksessa on kaikille
12469: avoin seurusteluhuone, peseytymis- ja pyykinpe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12470: sumahdollisuus. Asiakkaille tarjotaan kahvia ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12471: ruokaa. 33.33.51 950 000 markkaa Yhteiskunta
12472: Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset Raittiiksi ry:lle Heinolan sosiaalipalvelu-
12473: ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on osoit- ja toimintakeskuksen toiminnan uudel-
12474: tautunut myös taloudellisesti erittäin edulliseksi, leen käynnistämiseksi.
12475:
12476: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12477:
12478: Jorma Fred
12479: 1987 vp. 1083
12480:
12481: Raha-asia-aloite n:o 1018
12482:
12483:
12484:
12485:
12486: Fred ym.: Määrärahan osoittamista Karismakoti ry:n tolmtnnan
12487: tukemiseen
12488:
12489:
12490: Eduskunnalle
12491:
12492: Karismakoti ry:n hoitokodit ovat yksityisiä myös yhteinen oleskelutila, päivystäjän huone se-
12493: päihdeongelmaisten hoitokoteja, jotka tarjoavat kä WC- ja peseytymistilat. Lisäksi tilalla on henki-
12494: kristilliseltä pohjalta hoitoa ja kuntoutusta niille lökunnan asuinrakennus, jonka ylä- ja alakerrassa
12495: henkilöille, jotka haluavat pyrkiä elämässään re- on parihuoneet. Alueella on myös erillinen sauna-
12496: hellisesti eteenpäin ja irrottautua vääristä elämän- rakennus, pieni eläinsuoja sekä varastotilaa.
12497: tottumuksista kuten alkoholista, huumeista ja Karismakoti ja Lehtimäen hoitokoti toimivat
12498: muista päihteistä. rinnakkain vuoden 1985 loppuun asti. Tuolloin
12499: Karismakoti ry. on aloittanut toimintansa Lehtimäen hoitokodin toiminta keskeytettiin ja
12500: vuonna 1980 ja se on toiminut Lähetysnuoret ry:n yhdistyksen hoitokotitoiminnan keskittämiseen ja
12501: omistamassa Tyyskylän kurssikeskuksessa Siuntion kehittämiseen pantiin suunnittelussa pääpaino.
12502: kunnassa, n. 50 km:n päässä Helsingistä. Lähetys- Kesän neuvottelujen tuloksena Karismakoti ry.
12503: nuoret ry. on tehnyt jo yli 10 vuoden ajan kristil- osti elokuussa 1985 Lähetysnuoret ry:ltä tilat, ja
12504: listä päihdetyötä ja tämän työn pohjalta on synty- lokakuussa 1985 myös Karismakoti muutti kalus-
12505: nyt Karismakoti. Erilliseksi yhdistykseksi Karisma- toineen ja asiakkaineen Tyyskylän vuokratiloista
12506: koti ry. rekisteröitiin 12.3.1982. Karismakoti ry. yhdistyksen omalle kiinteistölle. Näin ollen mie-
12507: kuuluu jäsenenä Sininauhaliitto ry:een, joka on hille tarkoitettu hoitokotitoiminta on kokonaan
12508: kristillisen päihdehuollon keskusjärjestö maas- keskitetty tällä hetkellä Lehtimäkeen.
12509: samme. Karismakoti ry:n alaisuuteen on kuulu- Karismakodin paikkaluvuksi on vahvistettu 20
12510: nut vuoden 1985 alussa kolme hoitokotia: Karis- paikkaa. Vuonna 1986 yhdistyksen hoitokodissa
12511: makoti, 1.1.1984 toimintansa aloittanut Naisten on ollut 70 miestä ja hoitovuorokausia on kertynyt
12512: hoitokoti sekä 16.7.1984 Lähetysnuoret ry:n alai- yhteensä 4 810.
12513: suudesta Karismakoti ry:n alaisuuteen siirtynyt Koska toiminta päihdeongelmaisten auttami-
12514: Lehtimäen hoitokoti, joista Karismakodin ja Leh- seksi pääsemään eroon alkoholista ja huumeista ja
12515: timäen hoitokodin toiminnat on yhdistetty loka- aloittamaan uuden terveen ja rakentavaa elämän-
12516: kuussa 1985. Tällä hetkellä toiminnassa on mies- tavan on erittäin arvokasta sosiaalista toimintaa,
12517: ten Karismakoti. tulee yhteiskunnan osallistua suojakodin ylläpi-
12518: Karismakoti toimii Lehtimäen tilalla Siuntion dosta aiheutuviin kustannuksiin.
12519: Syväpurossa. Kokonaisuudessaan tila käsittää 8 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12520: hehtaarin maa-alueen. Hoitokotiin kuuluu päära- taen,
12521: kennus, jossa alakerrassa on toimistotilat, keittiö,
12522: viihtyisät ruokailu- ja kokoontumistilat sekä ylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12523: kerrassa henkilökunnan asuntoja ja huone, joka 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12524: on palvellut sekä keskustelu- että vierashuoneena. 33.33.51 500 000 markkaa Karismakoti
12525: Erillisessä asuntolassa on 11 asuinhuonetta, joihin ry:n toiminnan tukemiseen.
12526: voidaan majoittaa 21 miestä. Asuntolaan kuuluu
12527:
12528: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
12529:
12530: Jorma Fred Esko Almgren
12531: 1084 1987 vp.
12532:
12533: Raha-asia-aloite n:o 1019
12534:
12535:
12536:
12537:
12538: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten asumis-
12539: palveluiden järjestämiseksi
12540:
12541:
12542: Eduskunnalle
12543:
12544: Suurin osa maamme kehitysvammaisista selviy- että etenkin kunnalliskodeissa ja mielisairaaloissa.
12545: tyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäisesti Kehitysvammaisten laitoshoidosta yhteiskunnalle
12546: kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. Ongelma- aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset ver-
12547: na on kuitenkin kehitysvammaisille soveltuvien rattuna avohoitopalvelujen ja sopivien asuntojen
12548: asuntojen puute sekä ns. päivähoitopalvelujen jär- aikaansaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
12549: jestäminen. Avohoito antaisi kehitysvammaisille mahdolli-
12550: lnvaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat saa- suuden elää kodissaan ja se on siten yksilön kan-
12551: da valtionavustusta vammaisten asuntojen raken- nalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuoksi on
12552: tamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen varattu mää- tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon vara-
12553: räraha on nykyisellään täysin riittämätön. Maas- taan määräraha, jonka avulla kehitysvammaisten
12554: samme on arvioiden mukaan noin 5 000 asunnon asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Soveltuvan
12555: tarpeessa olevaa kehitysvammista, mutta heille so- asunnon saannin turvaaminen olisi vähintä, mitä
12556: veltuvia asuntola- ja tukiasuntopaikkoja on vain yhteiskunta voisi tehdä tämän väestöryhmän hy-
12557: murto-osa tästä. väksi.
12558: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yhteis- Tällä hetkellä asumispalveluja vammaisille on
12559: kunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoihin, niukasti tarjolla ja valinnanvara on pieni. Laitos-
12560: asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi kehitys- ten ohelle tarvitaan myös hajautettua avohoitoa ja
12561: vammaisten mahdollisuuksia osallistua työelä- tuettuja asumispalveluita pienissä yksiköissä.
12562: mään. Tämä edistäisi heidän mielenterveyttään ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12563: saisi heidät tuntemaan itsensä hyödyllisiksi kansa- taen,
12564: laisiksi. Myös hoitokustannukset vähenisivät.
12565: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri määrä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12566: kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät omin avuin, 1988 tulo- ja menoarvz"oon 3 000 000
12567: mikäli heillä olisi sopiva asunto ja kehitysvamma- markkaa kehitysvammaisten asumispalve-
12568: huollon tarjoamia tukipalveluja. Tällaisia henki- luiden rakentamiseen ja kehittämiseen.
12569: löitä on sekä kehitysvammaisten hoitolaitoksissa
12570:
12571: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12572:
12573: Jorma Fred Esko Almgren
12574: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12575: 1987 vp. 1085
12576:
12577: Raha-asia-aloite n:o 1020
12578:
12579:
12580:
12581:
12582: Fred: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain voimaan saattamisen
12583: turvaamiseksi Vaasan läänin osalta
12584:
12585:
12586: Eduskunnalle
12587:
12588: Uusi työllisyyslaki on hyväksytty siten, että se Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12589: tulee voimaan 1.1.1988. Hallitus tullee kuitenkin taen,
12590: esittämään, että mm. Vaasan läänissä laki saatet-
12591: taisiin voimaan vasta 1.1.1990. Lakia on kokeiltu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12592: etukäteen monissa kunnissa positiivisin tuloksin. 1988 tulo- ja menoarvioon 70 000 000
12593: Vaasan läänin siirtäminen työllisyyslain voi- markkaa uuden työllisyyslain voimaan
12594: maantulon osalta kauas tulevaisuuteen merkitsee saattamisen turvaamiseksi 1. 1. 1988 alkaen
12595: muuttoliikkeen voimistumisena väestökatoa. Li- Vaasan läänissä.
12596: säksi hallituksen esitys merkitsee eriarvoisuutta eri
12597: työvoimapiirien kesken.
12598:
12599: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12600:
12601: Jorma Fred
12602: 1086 1987 vp.
12603:
12604: Raha-asia-aloite n:o 1021
12605:
12606:
12607:
12608:
12609: Fred ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta uhanalaisten
12610: lajien suojelun tehostamiseen
12611:
12612:
12613: Eduskunnalle
12614:
12615: Heinäkuussa 1986 julkistettiin ympäristöminis- ka on tulevaisuudessa yhä suurempi uhka harvi-
12616: teriön alaisuudessa työskennelleen uhanalaisten naisille petolinnuille.
12617: eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö Rakentaminen ja kaivostoiminta uhkaavat useita
12618: (KM 1985:43). Mietintö on oloissamme harvinai- merkittäviä uhanalaisten lajien esiintymiä. Etelä-
12619: sen laaja ja ansiokas kartoitus maamme eläin- ja Suomen soista on suurin osa ojitettu, ja varsinkin
12620: kasvilajiston tilasta ja niistä toimenpiteistä, joilla monet lettojen ja lehtokoepien kasvit ovat nyt
12621: uhanalaisten lajien suojelua voitaisiin edistää. uhanalaisia. Virtaavien vesien perkaukset ja vesistö-
12622: Toimikunta tarkasteli työssään lähes 15 000 jen säännöstely ovat erityisen haitallisia sekä ranto-
12623: eläin- ja kasvilajia, joista 1051 on arvioitu uhan- jen että vesien selkärankaislajistolle. Vedessä eläviä
12624: alaisiksi. Kansainvälistä käytäntöä noudattaen la- lajeja uhkaavat myös veden laadun muutokset, ku-
12625: jit on jaettu häviämistodennäköisyyden perusteel- ten rehevöityminen ja happamoituminen.
12626: la uhanalaisluokkiin: hävinneitä lajeja on 83, erit- Rikki- ja typpiyhdisteet, ympäristömyrkyt ja
12627: täin uhanalaisia 154, vaarantuneita 190 ja silmäl- muut haitalliset kemialliset aineet ovat jo aiheutta-
12628: läpidettäviä 624. Erittäin uhanalaiset ja vaarantu- neet monien eliöryhmien herkimpien lajien taan-
12629: neet lajit tarvitsevat välittömiä suojelutoimia, sil- tumista, eikä niiden pitkäaikaisia vaikutuksia tun-
12630: mälläpidettäville lajeille riittää tässä vaiheessa seu- neta.
12631: ranta. Parhaiten tunnettuja ovat selkärankaiset Toimikunta on tehnyt kaikkiaan 89 toimenpide-
12632: eläimet, joista 69 lajia on uhanalaisia. Uhanalais- ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoidon ja
12633: ten lajien osuus on hyvin tunnetuissa eliöryhmissä seurannan järjestämiseksi. Osa ehdotuksista on
12634: yli 10%, nisäkkäistä jopa 27 %. yleisluonteisia, osa taas hyvinkin yksityiskohtaisia.
12635: Eläin- ja kasvilajistomme suurin uhka on elin- Valtiovalta on tähän asti osallistunut varsin vä-
12636: ympäristöjen muuttuminen. Lähes puolet uhan- hän uhanalaisten lajien suojeluun. Pääosa uhan-
12637: alaisista lajeista elää metsissä, ja erilaiset metsän- alaisten lajien suojelutoimenpiteistä ja niiden ra-
12638: hoitotoimet uhkaavat yli 420 lajia. Useimmiten hoituksesta on tehty vapaaehtoisten luonnonsuo-
12639: uhattuja ovat ikimetsissä, kuloalueilla tai lehdois- jelujärjestöjen ja yksityisten luonnonharrastajien
12640: sa elävät hyönteiset, sammalet, sienet ja jäkälät. toimesta. Kun nyt on käytettävissä riittävästi hy-
12641: Lahojen puiden, erityisesti lehtipuiden häviämi- vää tausta-aineistoa ja suojeluehdotuksia, on myös
12642: nen uhkaa yli 180 lajia. valtiovallan kannettava vastuunsa ja lisättävä voi-
12643: Maatalouden muutosten takia taantuneet ja hä- makkaasti panostaan uhanalaisten lajien suojelun
12644: viävät eliöt ovat toiseksi suurin uhanalaisten lajien edistämiseksi.
12645: ryhmä (19 % ). Ahot, kedot, erilaiset niityt, pien- Nyt hallituksen esityksessä on varattu 700 000
12646: tareet sekä hakamaat ovat sulkeutumassa, ja huo- mk uhanalaisten lajien suojeluun ja hoitoon sekä
12647: mattava osa niiden Iajistosta (etenkin putkilokas- 300 000 mk näitä lajeja koskevaan tutkimukseen.
12648: veja, hyönteisiä ja lintuja) on taantunut laidun- Summat ovat varsin vaatimattomia, varsinkin
12649: nuksen ja niiton loppumisen takia. kun luvun 35.1) (Luonnonsuojelu) perusteluissa
12650: Aiemmin merkittävien uhkatekijöiden, metsäs- uhanalaisten lajien suojelu ilmoitetaan erääksi
12651: tyksen ja vainon vaikutus on selvästi pienentynyt. painopisteeksi.
12652: Tilalle on nousemassa kansainvälistä kauppaa var- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
12653: ten tapahtuva harvinaisten lajien laiton pyynti, jo- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
12654: 1987 vp. - RA n:o 1021 1087
12655:
12656: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- aluetoimistoon uhanalaisten lajien suoje-
12657: taen, lutoimien edistämiseksi,
12658: momenttlle 35.15.21/isäyksenä 2 700 000
12659: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden markkaa uhanalaisten la;i'en suojeluun ja
12660: 1988 tulo- ja menoarvioon hoitoon sekä
12661: momentzlle 35. 01.01 250 000 markkaa momenttlle 35.11.26 lisäyksenä 350 000
12662: kahden uuden viran perustamista varten markkaa uhanalaisia lajeja koskevaan tutki-
12663: ympäristöministeriön luonnonsuojelu- mukseen.
12664:
12665: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12666:
12667: Jorma Fred Matti Saarinen Esko Helle
12668: Reino Paasilinna Jouni J. Särkijärvi Heli Astala
12669: Marja-Liisa Löyttyjärvi Mats Nyby Erkki Pulliainen
12670: 1088 1987 vp.
12671:
12672: Raha-asia-aloite n:o 1022
12673:
12674:
12675:
12676:
12677: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen hankki-
12678: miseen olemassa olevasta rakennuskannasta
12679:
12680:
12681: Eduskunnalle
12682:
12683: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- Tällä tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta
12684: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja tilan- osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista,
12685: ne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaikka- mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta
12686: kunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee toivottavaa.
12687: sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12688: minen on edelleen myös huomattavassa määrin tavasti,
12689: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta ylei-
12690: sillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12691: asuntopulaa ei voida yksinomaan ratkaista uus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12692: tuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- 35.45.51 5 000 000 markkaa omapää-
12693: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän oma-avustuksen maksamiseen opiskelzja-
12694: hankkimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta
12695: osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. rakennuskannasta.
12696:
12697: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12698:
12699: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
12700: 1987 vp. 1089
12701:
12702: Raha-asia-aloite n:o 1023
12703:
12704:
12705:
12706:
12707: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian nimismiespiirin
12708: sivutoimipisteen avaamiseksi Pirkkalassa
12709:
12710:
12711: Eduskunnalle
12712:
12713: Pirkkalan kunta kuuluu Nokian nimismiespii- Tällä hetkellä tarvittavan sivutotmtntapisteen
12714: riin. Tämä on merkinnyt sitä, että Pirkkalan kun- olisi hyvä olla kuntalaisten käytettävissä joka päivä,
12715: nassa asuvat ihmiset joutuvat asioimaan poliisin tai minimissään kahtena kolmena päivänä viikossa.
12716: toimialaan kuuluvissa asioissa Nokialla. Minimivaihtoehdon toteuttaminen vaatinee vä-
12717: Vallitsevaa tilannetta on pidetty eri tahoilla hintään yhden toimistosihteerin/ toimistosihteeri-
12718: suurena epäkohtana ja on toivottu pikaista paran- tasoisen toimihenkilön (lisä)palkkaamisen Nokian
12719: nusta asiaan. Tästä osoituksena on mm. se, että nimismiespiiriin. Tavoitetila vaatinee kahden
12720: Hämeen läänin poliisitoimen 5-vuotissuunnitel- kansliahenkilökuntaan kuuluvan palkkaamisen.
12721: massa juuri Pirkkala on yksi kolmesta kiireellisim- Yhteiskunnallisesti välttämättömien peruspal-
12722: mästä kunnasta, jonne tulisi saada paikallinen si- velujen, joita myös poliisitoimen palvelut ovat,
12723: vutoimintapiste. Myös poliisipiirin neuvottelu- kohtuullinen saatavuus on kansalaisten perusoi-
12724: kunta on pitänyt tärkeänä palvelupisteen saamista keuksia. On tärkeää, että kansalaisten tasavertai-
12725: Pirkkalaan. suutta voidaan lisätä niin alueellisesti kuin paikal-
12726: Pirkkalan kunnassa on asukkaita noin 11 000. lisestikin niinkin tärkeän toimen kuin poliisitoi-
12727: Asiointi Nokialla on hankalaa ja ongelmallista men kohdalta.
12728: sekä melko pitkän {15-25 km) matkan vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12729: että varsin huonojen julkisten liikenneyhteyksien taen,
12730: vuoksi. Pirkkalassa asuvilla ei ole kovin paljon
12731: luonnollisia asioimistarpeita Nokialle, vaan ne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12732: suuntautuvat pääasiallisesti Tampereelle. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12733: Tilanne on jatkunut ja koettu hankalana jo pit- 26. 07. 75 200 000 markkaa kahden kans-
12734: kään. Vuonna 1983 Pirkkalassa oli vuoden verran liahenkilökuntaan kuuluvan henkilön
12735: kokeilunluonteisesti palvelupiste kerran viikossa. palkkaamiseksi Nokian nimismiespiiriin
12736: Toimintaa pidettiin hyvänä, mutta se jouduttiin sivutoimipisteen avaamiseksi Pirkkalan
12737: henkilöstöpulan johdosta lopettamaan. kunnassa.
12738:
12739: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12740:
12741: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto
12742: Jorma Rantanen Heikki A. Ollila Erkki Pystynen
12743: Matti Hokkanen Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Vähänäkki
12744: Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Roos Anneli Taina
12745: Matti Maijala Pertti Lahtinen
12746:
12747:
12748:
12749:
12750: 23 270416F
12751: 1090 1987 vp.
12752:
12753: Raha-asia-aloite n:o 1024
12754:
12755:
12756:
12757:
12758: Gustafsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jatkokoulu-
12759: tukseen liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
12760:
12761:
12762: Eduskunnalle
12763:
12764: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on pi- Budjettiesitys lupaa opetusm1mstenon hallin-
12765: detty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko yh- nonalalle korkeakoululaitosta koskevaan tutki-
12766: teiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. Korkea- mukseen vain 120 000 markkaa lisäystä, joka on
12767: koululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille tarkoitus suurelta osin käyttää lähinnä valtionhal-
12768: 1987-1992 mainitsee yhdeksi keskeiseksi kehit- lintoa palvelevan ns. KOTA-tietokannan kehitte-
12769: tämistavoitteeksi juuri tutkijankoulutuksen eli lyyn.
12770: tieteellisten jatko-opintojen kehittämisen. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12771: onkin eräs ajankohtainen ja tärkeä ongelmakoko- taen,
12772: nalsuus.
12773: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä mitään erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12774: siä varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12775: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen 29.37.21 lisäyksenä 500 000 markkaa jat-
12776: asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulutusta kokoulutukseen liittyviin tutkimus- ja ke-
12777: koskeva tutkimustieto on erittäin puutteellista. hittämishankkeisiin.
12778:
12779: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12780:
12781: Jukka Gustafsson Timo Roos Arja Alho
12782: Iiris Hacklin Lauri Metsämäki Raimo Vuoristo
12783: Matti Saarinen Heikki Rinne Riitta Myller
12784: Jouko Skinnari
12785: 1987 vp. 1091
12786:
12787: Raha-asia-aloite n:o 1025
12788:
12789:
12790:
12791:
12792: Gustafsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keskiasteen
12793: ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opintorahan korot-
12794: tamiseen
12795:
12796: Eduskunnalle
12797:
12798: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa opis- asteella ollut toivotun mukainen. Pyrittäessä ke-
12799: kelevien opintotuki on huomattavasti heikompi hittämään keskiasteen opiskelijoiden opintotukea
12800: kuin korkea-asteen opiskelijoiden tuki. Tämä eri- lähemmäs korkeakouluopiskelijoiden tukea on
12801: suuruisuus ei ole perusteltua. Monen keskiasteen opintorahan osuutta korotettava.
12802: opiskelijan opinnot kestävät nykyisin miltei yhtä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12803: pitkään kuin korkeakouluopiskelijoiden opinnot. taen,
12804: Velkaantuneisuus ei näin ollen ole sen vähäisempi
12805: kuin korkea-asteen opiskelijoilla. Opintososiaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12806: set edut eivät myöskään ole useimmilla keskias- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12807: teen opiskelijoilla sen paremmat kuin korkea- 29.39.55 lisäyksenä 31 200 000 markkaa
12808: asteen opiskelijoilla. keskiasteen ammattllisissa opptlaitoksissa
12809: Opintotuen viimeaikainen kehitys ei ole keski- opiskelevien opintorahan korottamiseen.
12810:
12811: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12812:
12813: Jukka Gustafsson Timo Roos Arja Alho
12814: Iiris Hacklin Lauri Metsämäki Raimo Vuoristo
12815: Matti Saarinen Heikki Rinne Riitta Myller
12816: Jouko Skinnari
12817: 1092 1987 vp.
12818:
12819: Raha-asia-aloite n:o 1026
12820:
12821:
12822:
12823:
12824: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutuksen kehit-
12825: tämis- ja kokeilutoimintaan
12826:
12827:
12828: Eduskunnalle
12829:
12830: Tällä hetkellä on aikuiskoulutuksen kehittämi- tussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehittämi-
12831: seen käytetty määrärahoja tulo- ja menoarvion nen
12832: kohdista yhteiskunnallinen sivistystyö (29.57), - Aikuiskoulutuksen paikallis- ja aluetason
12833: työllisyyskoulutus (29.69.27), ammattikasvatus- kehittämistyön tukeminen mukaan lukien työlli-
12834: hallituksen muut kulutusmenot (29. 76.29) ja syyttä edistävät hankkeet
12835: koulutuksen suunnittelu (29.99.22). - Erimuotoinen aikuisväestön tietotekniikka-
12836: Olemassa olevien momenttien aikuiskoulutus- koulutus
12837: määrärahat ovat varsin vaatimattomat. Niiden --:- Kokeilutyöhön liittyvän seurantatyön järjes-
12838: yleinen riittämättömyys ja sijoittelu useaan eri tämmen
12839: kohtaan ei salli järjestelmällisen aikuiskoulutuk- - Aikuiskoulutuksen kehittämistyötä palvele-
12840: sen kehittämistyön suorittamista. van tutkimuksen lisääminen.
12841: Mielestämme mm. seuraavia asioita tulisi voida Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12842: tukea jäljempänä esitettävältä kehittämis- ja ko- taen,
12843: keilumomentilta:
12844: - Aikuiskoulutuksen tutkintojärjestelmän ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12845: hittäminen ja kokeilu 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12846: Monimuoto-opetuksen kehittäminen markkaa aikuiskoulutuksen kehittämis- ja
12847: - Edellisiin liittyen aikuisille soveltuvien ope- kokeilutoimintaan.
12848:
12849: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12850:
12851: Jukka Gustafsson Markku Pohjola Arto Lapiolahti
12852: Riitta Myller Virpa Puisto Kari Rajamäki
12853: Tuula Paavilainen Lauri Metsämäki Jorma Rantanen
12854: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Roos
12855: Pirjo Ala-Kapee Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta
12856: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Marjatta Stenius-Kaukonen
12857: Sinikka Mönkäre Risto Ahonen
12858: 1987 vp. 1093
12859:
12860: Raha-asia-aloite n:o 1027
12861:
12862:
12863:
12864:
12865: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere Biennale 88
12866: - suomalaisen uuden musiikin tapahtuman tukemiseen
12867:
12868:
12869: Eduskunnalle
12870:
12871: Tampere Biennale - suomalaisen uuden mu- Kaija Saariaho, Usko Meriläinen, Paavo Heininen
12872: siikin tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja Olli Kortekangas. Mm. Lindbergiltä ja Korte-
12873: 15.-21.2. 1986. Tämä joka toinen vuosi toteutet- kankaalta kuullaan tapahtumassa kantaesitykset.
12874: tava tapahtuma on ehkä merkittävin nimenomaan Suomen Säveltäjät ry. pitää tapahtuman yhtey-
12875: uutta suomalaista musiikkia ja sen eri ilmiöitä dessä kokouksensa ja kutsuu Tampere Biennalen
12876: esille tuova tapahtuma maassamme. Helsinki tapahtumia seuraamaan ulkomaisten säveltäjäliit-
12877: Biennale ja Viitasaaren musiikkitapahtuma ovat tojen edustajia. Näillä kontakteilla tulee olemaan
12878: myös merkittäviä uuden musiikin esittämisfootu- merkitystä suomalaisen uuden musiikin tunne-
12879: meita, mutta poikkeavat luonteeltaan siinä, että tuksi tekemisessä maamme rajojen ulkopuolella.
12880: niiden yhteydessä ulkomaisella musiikilla on huo- Uuden tapahtuman rahoitusjärjestely on ollut
12881: mattava osuus. Voidaan sanoa, että Tampere vaikeaa ja epävarmaa. Opetusministeriöltä ei ole
12882: Biennale on mielenkiintoisimpia uusista suoma- toistaiseksi avustusta tullut. Esittävän Säveltaiteen
12883: laisista kulttuuritapahtumista ja tulee varsin no- Esittämiskeskukselta (ESEK) tuli pienehkö avus-
12884: peasti lyömään itsensä myös kansainväliseen tie- tus v. 1986. Tapahtuman rahoituspohjaa on vält-
12885: toisuuteen. tämätöntä saada vahvistettua.
12886: Tapahtuman päävastuullisina järjestäjinä ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12887: Tampereen kaupungin kulttuurilautakunta ja taen,
12888: Suomen Säveltäjät ry., jonka puheenjohtajan Us-
12889: ko Meriläisen idean pohjalta tapahtumaa on läh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12890: detty rakentamaan. 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
12891: Järjestyksessä toinen Tampere Biennale järjeste- kan määrärahan Tampere Biennale -
12892: tään 17.-21.2.1988. Säveltäjänimistä ovat mu- suomalaisen uuden musiikin tapahtuman
12893: kana mm. Esa-Pekka Salonen, Magnus Lindberg, avustamiseksi vuonna 1988.
12894:
12895: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12896:
12897: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
12898: Marja-Liisa Tykkyläinen Virpa Puisto Tuula Paavilainen
12899: Jorma Rantanen Matti Hokkanen Timo Roos
12900: Arja Alho Heikki A. Ollila Anneli Taina
12901: Erkki Pystynen Pertti Lahtinen Sinikka Hurskainen-Leppänen
12902: Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki Raimo Vuoristo
12903: Marjatta Stenius-Kaukonen
12904: 1094 1987 vp.
12905:
12906: Raha-asia-aloite n:o 1028
12907:
12908:
12909:
12910:
12911: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere Jazz Happe-
12912: ning -tapahtuman avustamiseen
12913:
12914:
12915: Eduskunnalle
12916:
12917: Tampere Jazz Happening järjestetään vuonna katsoen talkoovoimin. Vaikka Tampereen kau-
12918: 1988 kuudetta kertaa. Tapahtuma ajoittuu vuosit- punki on suhtautunut tapahtuman kehittämiseen
12919: tain loka-marraskuun vaihteeseen ja käsittää ny- myönteisesti, on sen tarjoama apu tapahtuman ra-
12920: kyisellään 6-8 erillistä konserttia, joissa kussakin hoitukseen kuitenkin riittämätön. Happeningin
12921: on useita esiintyjiä. tuloista nykyisellään yli puolet koostuu pääsylip-
12922: Tampere Jazz Happeningin ohjelmaprofiili putuloista, mikä on suomalaiselle kulttuuritapah-
12923: poikkeaa muista jazztapahtumista siinä, että sen tumalle erittäin harvinaista. Pääsylipputulojen
12924: ohjelmisto pyritään tietoisesti rakentamaan mo- suhteen tapahtuma on kuitenkin tullut nyt lähes
12925: dernin ja taiteellisesti korkeatasoisen jazzin ja sen maksimipisteeseen, kävijämäärä on noussut sii-
12926: lähialueiden musiikin pohjalta. Modernin jazzin hen, mihin tilat antavat myöten, ja lippujen hin-
12927: esittäjiä ja säveltäjiä on vuosittain kiinnitetty toja ei voida kohtuuttomasti korottaa. Mikäli
12928: luonnollisesti Yhdysvalloista ja kotimaasta, ja eri- Tampere Jazz Happening ei kykene hankkimaan
12929: tyishuomiota on haluttu osoittaa eurooppalaisen aiempaa suurempaa julkista rahoitusta, on uhka-
12930: modernin rytmimusiikin virtauksille. na, että tämä taiteellisesti korkeatasoinen ja varsin
12931: Tapahtuman järjestääJazzkerho Break ry. Tam- myönteistä huomiota ja kiinnostusta herättänyt
12932: pereen kaupungin avustamana. Yhdistys on vuo- epäkaupallinen tapahtuma käy järjestäjilleen yli-
12933: sittain anonut avustusta myös opetusministeriöltä voimaiseksi. Tämä olisi suuri menetys suomalai-
12934: tuloksetta. Tapahtuma on saanut kuitenkin poik- selle musiikkielämälle.
12935: keuksettoman myönteistä julkisuutta sekä yleisön, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12936: että musiikkialan asiantuntijoiden keskuudessa. taen,
12937: Tapahtuma on siten osoittanut tarpeellisuutensa
12938: ja löytänyt paikkansa kulttuuritapahtumien jou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12939: kossa. 1988 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar-
12940: Tapahtuman budjetti on ollut aina erittäin ki- kan määrärahan Tampere jazz Happenin-
12941: reä ja järjestelyt on aina hoidettu käytännöllisesti gin avustamiseksi.
12942:
12943: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12944:
12945: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
12946: Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
12947: Timo Roos Arja Alho Erkki Pystynen
12948: Matti Honkanen Raimo Vuoristo Virpa Puisto
12949: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki
12950: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen
12951: 1987 vp. 1095
12952:
12953: Raha-asia-aloite n:o 1029
12954:
12955:
12956:
12957:
12958: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeuksissa olevien teol-
12959: lisuusalueiden tukikokeilun ulottamiseksi Tampereelle
12960:
12961:
12962: Eduskunnalle
12963:
12964: Tulo- ja menoarvioesityksessä on vuodelle 1988 on tapahtunut jonkin verran työntekijöiden vähe-
12965: keskeinen yhteiskuntapoliittinen painopiste halli- nemistä.
12966: tun rakennemuutoksen edistäminen ja rakenne- Tampereen työttömyysaste on korkein Hämeen
12967: muutokseen liittyvien haittojen lieventäminen. työvoimapiirissä. Työvoimapiirin julkaiseman ti-
12968: Keskeisimmässä asemassa ovat ne toimenpiteet, lannekatsauksen (31.8.1987) mukaan työttömyys-
12969: jotka toteutetaan yleisen talous-, alue-, teolli- aste lomautetut mukaan lukien oli 8,4 prosenttia.
12970: suus-, koulutus- ja työvoimapolitiikan alueella. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 7 672 henki-
12971: Lisäksi tulo- ja menoarviossa pyritään rakenne- löä Tampereella. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli
12972: muutosta helpottamaan ja sen aiheuttamia ongel- 1 605 ja yli vuoden työttöminä olleita 1 530.
12973: mia lieventämään rakennemuutoksen kohteeksi Edellä esitettyihin näkökohtiin liittyen: työttö-
12974: joutuneiden paikkakuntien asemaa turvaavin toi- mien määrään ja rakenteeseen vaikuttamiseksi ja
12975: menpitein. Budjetissa on muun muassa varattu vaikeiden rakennemuutosongelmien lievittämi-
12976: määräraha vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden seksi myös Tampereen tulisi olla oikeutettu vai-
12977: tukikokeiluun Porissa, Kotkassa ja Kymen läänis- keuksissa olevien teollisuusalueiden tukikokei-
12978: sä. Tukikokeiluun on ehdotettu rahaa 4 000 000 luun.
12979: markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12980: Myös Tampereen kaupungissa oleviin teolli- taen,
12981: suuslaitoksiin on rakennemuutos vaikuttanut voi-
12982: makkaasti teollisia työpaikkoja vähentäen. Tam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12983: pereen osuus Pirkanmaan teollisista työpaikoista 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12984: on jatkuvasti vähentynyt. Eniten työpaikkojen vä- 32.51.46 130000 markkaa vaikeuksissa
12985: hentymistä on tapahtunut niillä aloilla, joilla olevien teollisuusalueiden tukikokeilun
12986: Tampere on ollut vahva eli tekstiili-, vaatetus- ja ulottamiseksi Tampereelle.
12987: kenkäteollisuudessa. Myös metalliteollisuudessa
12988:
12989: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12990:
12991: Jukka Gustafsson Virpa Puisto Aimo Ajo
12992: Saara-Maria Paakkinen Kimmo Sasi Raimo Vuoristo
12993: Pirjo Ala-Kapee Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila
12994: Jorma Rantanen Anneli Taina Pertti Lahtinen
12995: Riitta Myller Matti Vähänäkki Jukka Roos
12996: Heikki Rinne Sulo Aittoniemi Riitta Järvisalo-Kanerva
12997: Heikki A. Ollila Erkki Pystynen Timo Roos
12998: Arto Lapiolahti Risto Ahonen Arja Alho
12999: Matti Maijala
13000: 1096 1987 vp.
13001:
13002: Raha-asia-aloite n:o 1030
13003:
13004:
13005:
13006:
13007: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. tutkivan sosiaalityön
13008: virkojen perustamiseksi
13009:
13010:
13011: Eduskunnalle
13012:
13013: Valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti on osaamista, jota tulisi voida täysimääräisesti hyö-
13014: monilla paikkakunnilla jo toteutettu sosiaalitoi- dyntää eri puolilla Suomea. On todennäköistä, et-
13015: men ja -työn alueellistamista. Sosiaalityön ensim- tei kunnilla ole lähinnä taloudellisista syistä halua
13016: mäisessä vaiheessa on alueellistettu ns. sosiaali- pyrkiä hyödyntämään kokemuksia paikallisesti ei-
13017: työn peruspalveluita (lastensuojelu, toimeentulo- kä valtakunnallisesti.
13018: tuki ja päihdehuolto) sekä kotipalvelu. Aluepohjaisen sosiaalityön jatkuvasti laajen-
13019: Sosiaalityön alueellistamisen seurauksena on tuessa maassamme olisi tarpeen hyödyntää kaikki
13020: syntynyt eri sosiaalityöntekijöiden ja muiden vi- saatu tieto ja kokemus. Yksi mahdollisuus saadun
13021: ranomaisten, asukkaiden ja asiakkaiden yhteis- kokemuksen hyödyntämiseen olisi perustaa esim.
13022: työn lisääntymisen seurauksena uusia työmenetel- tutkivan sosiaalityöntekijän virkoja. Nämä virat
13023: miä, uutta yhteistyötä ja uusia kokemuksia, joi- voisivat olla määräaikaisia, esim. kaksi vuotta kes-
13024: den tunteminen ja kokemusten hyödyntäminen täviä, ja virat voisivat kiertää eri kunnissa.
13025: on koko sosiaalitoimen kehittämiseksi hyödyllistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13026: Eri sosiaalityöntekijöiden yhteistyö ja esim. taen,
13027: Tampereen Hervannasta saadut kokemukset vah-
13028: vistavat näkemyksiä siitä, että järjestämällä palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13029: lut uudelleen luodaan paremmat edellytykset to- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13030: teuttaa uutta lainsäädäntöä ja vastata nykyajan so- 33.30.22 250 000 markkaa tutkivan so-
13031: siaalityön vaativiin tehtäviin. siaali/yön virkojen perustamiseen lähinnä
13032: Alueellistamisen myötä on syntynyt tietoa Ja sosiaalityön alueellistamispaikkakunnzlle.
13033:
13034: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13035:
13036: Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti Riitta Myller
13037: Virpa Puisto Kari Rajamäki Tuula Paavilainen
13038: Lauri Metsämäki Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
13039: Jukka Roos Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta
13040: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jorma Rantanen
13041: Sinikka Mönkäre Marjatta Stenius-Kaukonen Risto Ahonen
13042: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho Jouko Skinnari
13043: 1987 vp. 1097
13044:
13045: Raha-asia-aloite n:o 1031
13046:
13047:
13048:
13049:
13050: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta tulevaisuudentutkimuksen
13051: käynnistämiseen valtionhallinnossa
13052:
13053:
13054: Eduskunnalle
13055:
13056: Vuoden 1986 valtiopäivillä kiinnitti suuri jouk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13057: ko kansanedustajia hallituksen huomiota siihen, taen,
13058: että poliittisten päätösten pitkäaikaisvaikutuksista
13059: ja mm. niiden seurauksista ympäristölle ei aina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13060: ole riittävästi tietoa päätöksiä tehtäessä. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13061: Tämän vuoksi olisi tärkeää välittömästi valtion- markkaa tulevaisuudentutkimuksen käyn-
13062: hallinnossa käynnistää tutkimus- ja selvitystoi- nistämiseen valtionhallinnossa.
13063: minta, jolla poliittisten päätösten keskipitkän ja
13064: pitkän aikavälin seurausvaikutuksia voidaan sel-
13065: vittää.
13066:
13067: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13068:
13069: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13070: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
13071: 1098 1987 vp.
13072:
13073: Raha-asia-aloite n:o 1032
13074:
13075:
13076:
13077:
13078: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten poliittisten
13079: toimintamahdollisuuksien parantamiseen
13080:
13081:
13082: Eduskunnalle
13083:
13084: Poliittiseen totmtntaan osallistuminen organi- tua osoittaa valtion tukea vammaisten omaan po-
13085: saatioiden ulkopuolella on vammaisille ja erityi- liittiseen toimintaan.
13086: sesti vaikeavammaisille käytännössä hankalaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13087: Vaikeuksia ovat mm. kuljetusten, pistemateriaa- taen,
13088: lien ja viittomakielen tulkinnan järjestämisen kal-
13089: leus. Nämä ovat kustannuksia, jotka ovat tavan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13090: omaisia toimintakuluja huomattavasti suurempia. 1988 tulo- ja menoarvioon 225 000 mark-
13091: Monet vammaiset ovat lisäksi pienituloisia. kaa vammaisten omien poliittisten toi-
13092: Poliittisen toiminnan ulottuessa ohi perinteisen mintamahdollisuuksien parantamiseen.
13093: puoluelaitoksen ja muiden järjestöjen on perustel-
13094:
13095: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13096:
13097: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13098: Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
13099: 1987 vp. 1099
13100:
13101: Raha-asia-aloite n:o 1033
13102:
13103:
13104:
13105:
13106: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Euroopan rauha- ja ympä-
13107: ristökokouksen järjestämiseen
13108:
13109:
13110: Eduskunnalle
13111:
13112: Elinympäristömme laatu e1 rupu yksin niistä ta vastaan olisi viipymättä käynnistettävä valmis-
13113: toimenpiteistä, joita maamme rajojen sisäpuolella telut ETYK-prosessia vastaavan Euroopan rauha-
13114: teemme. Merten saastuminen, ilman pilaantumi- ja ympäristökokouksen, ERYK:n järjestämiseksi.
13115: nen ja radioaktiivinen säteily ovat ympäristöriske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13116: jä, jotka eivät tunnusta valtioiden rajoja. Myös osa taen,
13117: Suomen tuottamista ympäristöongelmista siirtyy
13118: maamme rajojen tuolle puolen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13119: Euroopan ympäristön kokonaistilanteen selvit- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
13120: tämiseksi ja Euroopan maiden yhteisten toimien markkaa Euroopan rauha- ja ympäristöko-
13121: käynnistämiseksi elinympäristömme pilaantumis- kouksen valmisteluihin.
13122:
13123: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13124:
13125: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13126: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
13127: 1100 1987 vp.
13128:
13129: Raha-asia-aloite n:o 1034
13130:
13131:
13132:
13133:
13134: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta naistutkimuksen yliassis-
13135: tentuurin perustamiseksi Helsingin yliopistoon
13136:
13137:
13138: Eduskunnalle
13139:
13140: Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelli- naisia. Vaikka Helsingin yliopiston tutkijat ovat
13141: sessä osastossa on syksystä 1987 aloitettu omana ansiokkaasti vauhdittaneet naistutkimuksen ope-
13142: opintokokonaisuutenaan naistutkimuksen ope- tusta, ei yliopistoon toistaiseksi ole perustettu yh-
13143: tus. Se on tarkoitus syksyllä 1988 laajentaa myös tään naistutkimuksen opetus- tai tutkimusvirkaa.
13144: valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13145: Naistutkimuksen lähtökohdat ovat monitieteel- taen,
13146: liset. Naisen asemaa ja merkitystä voidaan tutkia
13147: kaikilla tieteenaloilla. Naistutkimus pureutuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13148: myös tieteen paradigmojen ja sukupuoliin eri ta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13149: voin suhtautuvien sisäisten rakenteiden selvitte- 29.1 0. 01 110 000 markkaa naistutkimuk-
13150: lyyn. sen yliassistentuurin perustamiseksi Hel-
13151: Korkeakouluopiskelijoistamme enemmistö on singin yliopistoon 1.5.1988 alkaen.
13152:
13153: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13154:
13155: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13156: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
13157: 1987 vp. 1101
13158:
13159: Raha-asia-aloite n:o 1035
13160:
13161:
13162:
13163:
13164: Haavisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvatarjon-
13165: nan kehittämiseen kunnissa
13166:
13167:
13168: Eduskunnalle
13169:
13170: Kunnallista elokuvatarjontaa on pidetty yllä Kaikki em. toimenpiteet ovat vaikuttaneet
13171: Suomessa jo vuodesta 1973 lähtien. Yleisen kes- kuntien lisääntyneeseen kiinnostukseen paikalli-
13172: kittymiskehityksen seurauksena maamme pienten sen elokuvatarjonnan tukemiseen ja sisällölliseen
13173: ja keskisuurten paikkakuntien elokuvateatterei- kehittämisen. Koska ko. kunnat ovat useimmiten
13174: den asema on myös käymässä uhanalaiseksi. taloudelliselta asemaltaan heikkoja, toimenpitei-
13175: Viime vuoden marraskuussa käynnistivät ope- siin ryhtymiseen vaikuttaa siihen saatava valtion-
13176: tusministeriö, Suomen elokuvasäätiö ja elokuva- apu. Kun eduskunta myönsi tarkoitukseen vuo-
13177: ala yhteistyössä kaksi vuotta kestävän elokuvateat- den 1987 tulo- ja menoarvion käsittelyssä kerta-
13178: teriprojektin, jonka tarkoituksena on säilyttää elo- määrärahan ja kun vuodelle 1988 esitys on sama
13179: kuvateatterimuotoinen elokuvatarjonta niin mo- kuin vuodeksi 1987, on ensi vuoden määräraha
13180: nella paikkakunnalla kuin mahdollista. Toimin- käytännössä pienentynyt. Tämä estää monien
13181: nasta tähän mennessä saadut kokemukset ovat hy- pienten kuntien elokuvatoiminnan aloittamisen
13182: vin myönteisiä. ja jatkamisen.
13183: Yhtenä keskeisenä keinona on kuntien innosta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13184: minen ottamaan kulttuuripoliittinen vastuu myös taen,
13185: elokuvatarjonnasta. Mikäli teatteri on vaikeuksis-
13186: sa, tulisi kunnan sopivilla tukitoimilla varmistaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13187: teatterin säilyminen. Asiaan on kiinnitetty kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13188: tien huomiota myös kuntien keskusjärjestöjen ta- 29.90.52lisäyksenä 600 000 markkaa elo-
13189: holta. kuvatarjonnan kehittämiseen kunnissa.
13190:
13191: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13192:
13193: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13194: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
13195: 1102 1987 vp.
13196:
13197: Raha-asia-aloite n:o 1036
13198:
13199:
13200:
13201:
13202: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenelokuvien tarjonnan
13203: lisäämiseen
13204:
13205:
13206: Eduskunnalle
13207:
13208: Korkeatasoisen lastenelokuvatarjonnan vaalimi- Tässä toiminnassa saa pääpainon erityisesti koti-
13209: nen on käymässä yhä tärkeämmäksi taidepoliitti- mainen lastenelokuva. Toimintaa haittaa myös
13210: seksi tehtäväksi. Lastenelokuvien tarjontaa vai- kopiopula.
13211: keuttavat erityisesti poikkeavat ohjelma-ajat ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13212: tästä seuraava elokuvakopioiden hidas kierto. Ko- taen,
13213: pioiden pieni määrä ei pysty peittämään koko ky-
13214: syntää, koska lastenlipuista saatavat pääsymaksut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13215: kattavat harvoissa tapauksissa maahantuontiku- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13216: lut. Sama pätee kotimaisten elokuvien kohdalla. 29.90.52/isäyksenä 600 000 markkaa Suo-
13217: Lastenelokuvia levitetään myös elokuvajärjestö- men elokuvasäätiön käyttöön lasteneloku-
13218: jen kautta päiväkodeille, kouluille ja kerhoille. vien tarjonnan lisäämiseen.
13219:
13220: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13221:
13222: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13223: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
13224: 1987 vp. 1103
13225:
13226: Raha-asia-aloite n:o 1037
13227:
13228:
13229:
13230:
13231: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta videotyöpajoille videotoi-
13232: minnan kehittämiseksi
13233:
13234:
13235: Eduskunnalle
13236:
13237: Tällä hetkellä Suomessa voidaan laskea toimi- tien yhteistyönä. Nyt käynnistymässä olevilla
13238: van 3-4 videotyöpajaa. Niiden tarkoitus on to- hankkeilla - kuten koltta-alueen liikkuva video-
13239: teuttaa kansalaisten mahdollisuus itse tutkia ja työpaja - on myös aluepoliittista merkitystä ja
13240: ymmänää visuaalista viestintää. Videotyöpajat siksi muutaman videotyöpajan perustamisen tu-
13241: palvelevat erityisesti koulujen elokuva- ja tv- keminen valtion varoista vuosittain on aiheellista.
13242: kasvatusta, jota opettajat tällä hetkellä laajalti toi- Yhden videotyöpajan perustamiskustannukset
13243: vovat. ovat pelkän laitteiston osalta noin 200 000 mark-
13244: Omia ohjelmia tekemällä kansalaiset kehittävät kaa.
13245: myös lähidemokratiaa: ihmiset pystyvät keno- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13246: maan elokuvan keinoin omista tarpeistaan ja taen,
13247: omasta elämästään. Toisaalta vain tarjoamalla
13248: vaihtoehtoja väkivaltaviihteelle pystymme viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13249: kädessä torjumaan sen huonot vaikutukset. 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
13250: Videotyöpajojen perustaminen on toistaiseksi kaa videotyöpajoille videotoiminnan ke-
13251: edennyt lähinnä asianharrastajain ja eräiden kun- hittämiseen.
13252:
13253: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13254:
13255: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13256: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
13257: 1104 1987 vp.
13258:
13259: Raha-asia-aloite n:o 1038
13260:
13261:
13262:
13263:
13264: Haavisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opetusmene-
13265: telmien kehittämiseen
13266:
13267:
13268: Eduskunnalle
13269:
13270: Suomalainen peruskoululaitos on saanut koh- mivat henkilöt itse ja kehittämistyön on katsotta-
13271: tuullisen selkeän hallinnollisen muodon parin- va olleen tehokasta, sisällöllisesti tarkoituksenmu-
13272: kymmenen vuoden mittaisen lainsäädäntötyön kaista sekä valtion hallinnolle kevyttä.
13273: seurauksena. Koulun käytännön toiminta ja sisäl- Vaikka koulutyön kehittämiseen on ryhdyttävä
13274: tö ovat kuitenkin seikkoja, joiden käynnistäminen valtion omien organisaatioiden kuten kouluhalli-
13275: lainsäädäntöteitse on vaikeata, jopa mahdotonta. tuksen ja ammattikasvatushallituksen kautta, on
13276: Siksi nyt on tullut peruskoulun sisällöllisen uudis- samalla taattava kehitystyön pysyminen samalla
13277: tamisen ja kehittämisen aika - sekä aika löytää tasolla, jolla kehittämisen käytännön toteuttami-
13278: kanava tuen osoittamiseksi sille. nen on ajateltu tapahtuvaksi.
13279: Valtion tulo- ja menoarviossa on muutaman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13280: vuoden ajan ollut opetusministeriön pääluokassa taen,
13281: momentti, jolta on voitu osoittaa varoja opetus-
13282: menetelmien kehittämiseen. Varat ovat kohden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13283: tuneet lähinnä alalla toimivien järjestöjen kautta 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13284: erilaisiin koulutyön kehittämisprojekteihin. Näin 29. 99.23 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13285: kehittämistyön pääasiallisesta toteuttamisesta ovat opetusmenetelmien kehittämiseen.
13286: vastanneet erilaisissa kasvatustyön tehtävissä toi-
13287:
13288: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13289:
13290: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13291: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
13292: 1987 vp. 1105
13293:
13294: Raha-asia-aloite n:o 1039
13295:
13296:
13297:
13298:
13299: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaemo ry:lle Kettulan
13300: tilalla tapahtuvan kokeilutoiminnan edistämiseen
13301:
13302:
13303: Eduskunnalle
13304:
13305: Maaemo ry., joka on perustettu vuonna 1982, tä asioista ja elämäntapakokeiluista kiinnostuneil-
13306: pitää yllä Kettulan tilaa Suomussalmella. Yhdis- le ihmisille.
13307: tys pyrkii kehittämään Kettulaa koetilaksi, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13308: tutkitaan luonnonmukaisen tai pehmeän viljelyn taen,
13309: mahdollisuuksia ja siihen liittyen yleisemminkin
13310: toimeentulomahdollisuuksia syrjäsuomalaisella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13311: pientilalla. Tarkoituksena on tällä tavoin tukea 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
13312: Suomussalmen ekokuntakokeilua. Samalla Kettu- kaa Maaemo ry:lle Kettulan tilalla tapah-
13313: lasta pyritään tekemään kokoontumispaikka näis- tuvan koketlutoiminnan edistämiseen.
13314:
13315: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13316:
13317: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13318: Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
13319:
13320:
13321:
13322:
13323: 24 270416F
13324: 1106 1987 vp.
13325:
13326: Raha-asia-aloite n:o 1040
13327:
13328:
13329:
13330:
13331: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta junanvaunujen muuttami-
13332: seksi vammaisille soveltuviksi
13333:
13334:
13335: Eduskunnalle
13336:
13337: Matkustaminen junassa olisi tehtävä myös vam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13338: maisille mukavaksi. Vaunuihin nousemista ja niis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13339: tä poistumista samoin kuin vaunuissa liikkumista 31. 90. 73 10 000 000 markkaa junan-
13340: olisi parannettava vammaisten tarpeet erityisesti vaunujen muuttamiseksi vammaisille so-
13341: huomioon ottaen. veltuviksi.
13342: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13343: taen,
13344:
13345: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13346:
13347: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13348: Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
13349: 1987 vp. 1107
13350:
13351: Raha-asia-aloite n:o 1041
13352:
13353:
13354:
13355:
13356: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalipoliittisten tuki- ja
13357: rohkaisuyksiköiden toiminnan tukemiseen
13358:
13359:
13360: Eduskunnalle
13361:
13362: Suomeen on syntymassa vapaaehtoistyön aja- nämä toimintapisteet eivät aiheuta palkkakustan-
13363: tukselta nousevia sosiaalipoliittisia tuki- ja rohkai- nuksia, on toimintakuluja tuettava.
13364: supisteitä, jotka tiedottavat kansalaisille heidän Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
13365: oikeuksistaan ja rohkaisevat käyttämään järjestel- taen,
13366: miä, jotka ovat jo olemassa. Kriittinen suhtautu-
13367: minen ja uuden vaihtoehdon etsiminen on näille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13368: hankkeille luonteenomaista. Vapaaehtoistyö on 1988 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
13369: tietenkin valtion kannalta taloudellinen ratkaisu, markkaa sosiaalipoliittisten tuki- ja roh-
13370: mutta samalla se tukee ihmisen käsitystä itsestään kaisuyksiköiden toiminnan tukemiseen.
13371: autonomisena toimijana, subjektina. Vaikkakaan
13372:
13373: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13374:
13375: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13376: Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
13377: 1108 1987 vp.
13378:
13379: Raha-asia-aloite n:o 1042
13380:
13381:
13382:
13383:
13384: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajan virkojen vakinais-
13385: taiDiseksi Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen Jämsän toi-
13386: mipisteessä
13387:
13388: Eduskunnalle
13389:
13390: Jämsän kaupungissa on vuodesta 1984 toiminut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13391: Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen Oyväs-
13392: kylä) sivutoimipiste, josta väliaikaiskoulutuksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13393: valmistuu perushoitajia ja sairaanhoitajia. Jämsän 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13394: kaupunki on lähitulevaisuudessa varautunut yllä- 29.65. 30 600 000 markkaa opettajan vir-
13395: pitämään itsenäistä sairaanhoito-oppilaitosta, jos- kojen vakinaistamiseksi Keski-Suomen
13396: ta valmistuu perushoitajia, kuntohoitajia ja sai- sairaanhoito-oppilaitoksen jämsän toimi-
13397: raanhoitajia. Oppilaitos sisältyy Keski-Suomen pisteessä.
13398: läänin suunnitelmiin.
13399:
13400: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13401:
13402: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
13403: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
13404: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
13405: 1987 vp. 1109
13406:
13407: Raha-asia-aloite n:o 1043
13408:
13409:
13410:
13411:
13412: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talvi -nimiselle
13413: kulttuuritapahtumalle
13414:
13415:
13416: Eduskunnalle
13417:
13418: Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi Jyväskylän Talvi - valtakunnallisesti merkittä-
13419: järjestetään 30.1. ja 10.2.1988 välisenä aikana 20. vistä kulttuuritapahtumista - järjestetään ainoa-
13420: kerran. 20-vuotisjuhlatapahtuman keskeisenä tee- na alkuvuodesta, ja tapahtuman järjestäjille on
13421: mana on "Muutos - tietoisuus - politiikka". erittäin tärkeää, että valtionavustusosuus on mää-
13422: Tämän kansainvälisen symposiumin puitteissa tar- ritelty valtion budjetin yhteydessä. Valtion tulo-
13423: kastellaan kysymystä yhteiskuntarakenteen no- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1988 on veik-
13424: pean muutoksen vaikutuksesta yhteiskunnalliseen kausvoittovaroista kulttuuritapahtumien tukemi-
13425: tietoisuuteen ja tapaan tehdä politiikkaa. Perus- seen esitetty 5,2 milj. markan määrärahaa. Aikai-
13426: teollisuusalojen osittainen taantuminen ja infor- semmasta budjettikäytännöstä poiketen on mm.
13427: maatioyhteiskunnan synty irrottaa ihmiset perin- Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvea
13428: teisestä materiaalisesta todellisuudesta, ja tämä koskeva maininta poistettu. Kun taidetilaisuuk-
13429: vaikuttaa myöskin poliittiseen järjestelmään. sien järjestelykustannukset ovat viime vuosina
13430: Edessä olevan yhteiskuntakehityksen ja tietoi- tuntuvasti kohonneet ja erityisesti Talven 20-vuo-
13431: suuden erittelijöiksi on tarkoitus kutsua huomat- tisjuhlatapahtuman taidetilaisuuksia koskevat si-
13432: tavia eurooppalaisia poliitikkoja ja tutkijoita. toumukset on jo jouduttu tekemään, olisi ensiar-
13433: Aihepiiriin liittyen järjestetään tapahtuman ai- voisen tärkeää, että tapahtuman rakentajat saavat
13434: kana lukuisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. vahvistuksen valtionavun suuruudesta ennen ta-
13435: Juhlatapahtuman taideohjelmisto on perintei- pahtuman alkua valtion tulo- ja menoarvion käsit-
13436: sen tavan mukaan moni-ilmeinen konsenteineen, telyn yhteydessä.
13437: teatteri- ja tanssiohjelmineen, kirjallisuusvierai- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
13438: luineen, kuvataide- ja valokuvanäyttelyineen sekä dotamme,
13439: erityisryhmille kuten lapsille, nuorille ja vanhuk-
13440: sille kohdistettuine ohjelmineen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13441: Kuluvan vuoden 1987 OsaltaJyväskylän Talven 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13442: valtionavustus on merkittynä valtion tulo- ja me- 29.90.52 600 000 markkaa Jyväskylän
13443: noarvioon siten, että taideohjelmiston tukemiseen Talvi -nimisen kulttuuritapahtuman tuke-
13444: on osoitettuna momenteilta 29.90.52 ja 29.90.53 mrseen.
13445: (taiteen tukeminen) 520 000 mk ja momentilta
13446: 29.88.53 (tieteen tukeminen) 190 000 mk.
13447:
13448: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13449:
13450: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
13451: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
13452: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Matti Lahtinen
13453: Kari Rajamäki
13454: 1110 1987 vp.
13455:
13456: Raha-asia-aloite n:o 1044
13457:
13458:
13459:
13460:
13461: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
13462: rakentamiseksi Jämsän-Jämsänkosken tielle välille Kinkolan
13463: silta-aluesairaalan tienhaara
13464:
13465: Eduskunnalle
13466:
13467: Maantieltä n:o 604 Oämsä-Jämsänkoski) Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13468: puuttuu kevyen liikenteen väylä väliltä Kinkolan
13469: silta-aluesairaalan tienhaara. Kyseinen tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13470: vilkkaasti liikennöity pääväylä Jämsän ja Jämsän- 1988 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
13471: kosken kaupunkien välillä, pituudeltaan 6 km. markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta-
13472: Tiellä on paljon polkupyöräliikennettä, koska miseksi maantielle n:o 604 Oämsä-jäm-
13473: Jämsä ja Jämsänkoski muodostavat yhtenäisen sänkoskt) vältlle Kinkolan silta-aluesai-
13474: työssäkäyntialueen. Kummassakin kaupungissa raalan tienhaara.
13475: on mm. Yhtyneiden Paperitehtaiden suuret tuo-
13476: tantolaitokset.
13477:
13478: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13479:
13480: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
13481: 1987 vp. 1111
13482:
13483:
13484: Raha-asia-aloite n:o 1045
13485:
13486:
13487:
13488:
13489: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
13490: rakentamiseen Jämsän ja Kaipolan väliselle tieosuudelle
13491:
13492:
13493: Eduskunnalle
13494:
13495: Paikallistie n:o 16563 Gämsä-Kaipola) on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13496: vilkkaasti liikennöity huonokuntoinen pääväylä,
13497: jolta kokonaan puuttuu kevyen liikenteen väylä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13498: Tiellä on runsaasti raskasta liikennettä, jonka 1988 tulo- ja menoarvioon 6 800 000 mar-
13499: määrä vielä kasvaa Kaipolan paperitehtaan laajen- kan mäarärahan kevyen hzkenteen väylän
13500: tamisen myötä. Tien varsi on asuttua ja tiellä on rakentami:reksijämsän ja Kaipalan välisel-
13501: runsaasti kevyttä liikennettä, mikä johtuu myös le tieosuudelle.
13502: vilkkaasta työpaikkaliikenteestä. Kaipolan teh-
13503: taalla työskentelee yli tuhat henkilöä.
13504:
13505: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13506:
13507: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
13508: 1112 1987 vp.
13509:
13510: Raha-asia-aloite n:o 1046
13511:
13512:
13513:
13514:
13515: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
13516: kentamiseksi välille Viialantie-Koulu tie-Tehtaankatu Jäm-
13517: sässä
13518:
13519: Eduskunnalle
13520:
13521: Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan ras- oppilaiden pääasiallisin koulutie. Tien vaaralli-
13522: kas liikenne kulkee ns. Olkkolan tietä. Tänä syk- suudesta huolimatta kevyen liikenteen väylä on
13523: synä Kaipolan tehtaalle valmistuu uusi suuri suunnitelmissa vasta vuodelle 1990.
13524: kompleksi sekä puhdistamo. Parin vuoden ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13525: luessa alueelle rakennetaan siistauslaitos. Kyseistä
13526: tietä kuormittaa myös jatkuvasti suodatimuhkan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13527: ajo Olkkolan sahalle ja kuoren ajo sahalta tehtaan 1988 tulo- ja menoarvioon 2 600 000 mar-
13528: voimalaitokselle. Kyseinen tie on huonokuntoi- kan määrärahan kevyen liikenteen väylän
13529: nen ja siltä puuttuu kokonaan kevyen liikenteen rakentamiseksi välille Viialantie-Koulu-
13530: väylä. Kyseinen tie on kuitenkin välillä Viialantie tie- Tehtaankatu (paikallistie n:o 16565).
13531: -Koulutie-Tehtaankatu Kaipolan ala-asteen
13532:
13533: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13534:
13535: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
13536: 1987 vp. 1113
13537:
13538: Raha-asia-aloite n:o 1047
13539:
13540:
13541:
13542:
13543: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
13544: miseksi Orivedelle
13545:
13546:
13547: Eduskunnalle
13548:
13549: Valtion virastotalon rakentaminen Orivedelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13550: on ollut vireillä jo pitkään. Sen rakentamista on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13551: lykätty vuodesta toiseen. Valtion virastot toimivat 28. 64. 76 3 000 000 markkaa valtion viras-
13552: hajallaan kaupungin tiloissa, mikä aiheuttaa han- totalon rakentamiseen On'vedelle.
13553: kaluutta kaupungin omillekin toimille.
13554: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13555: taen,
13556:
13557: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13558:
13559: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
13560: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Anna-Liisa Jokinen
13561: 1114 1987 vp.
13562:
13563: Raha-asia-aloite n:o 1048
13564:
13565:
13566:
13567:
13568: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen kansainväli-
13569: seen yhteistyöhön
13570:
13571:
13572: Eduskunnalle
13573:
13574: Opetusministeriön hallinnonalan momentti tä lisäystä on pidettävä ehdottomasti riittämättö-
13575: 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot) on mänä, kun ajatellaan kaikkia korkeakouluja. Ope-
13576: osoitus uudenlaisesta käytännöstä voimavarojen tusministeriön hallinnonalan kautta olisikin koh-
13577: kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä korkea- dennettava huomattavasti enemmän määrärahoja
13578: koulujen omaa päätäntävaltaa määrärahojen koh- kansainvälisen toiminnan lisäämiseen korkeakou-
13579: dentamisessa. Päämäärä on sinänsä hyvä ja kor- luissamme.
13580: keakoulujen saama määrärahojen lisäyskin koh- On myös muistettava, että edellinen korkea-
13581: tuullinen. koulujen kehittämislaki ei velvoittanut kirjasto- ja
13582: Edellä mainitun momentin perustelussa on kui- laitemenojen kehittämiseen. Korkeakoulujen kir-
13583: tenkin erikseen mainittu 120 000 mk:n lisäys kan- jallisuus- ja laitehankinnoissa onkin ollut vakavia
13584: sainvälisen yhteistyön lisääntymisen johdosta. Tä- puutteita, joiden korjaamiseksi on painetta.
13585:
13586: Ehdotamme momentilla 29.10.21 olevan määrärahan jakamista korkeakouluille seuraavasti:
13587: Helsingin yliopisto ................................................ . 68 670 000 markkaa
13588: Jyväskylän yliopisto ............................................... . 23 590 000
13589: Oulun yliopisto .................................................. . 33 200 000
13590: Joens~un yl_iop_isto ................................................ . 11880 000
13591: Kuopton yltoptsto ................................................ . 14 710 000
13592: Turun yliopisto .................................................. . 27 520 000
13593: Tampereen yliopisto .............................................. . 24 270 000
13594: Åbo Akademi .................................................... . 14 080 000
13595: Vaasan korkeakoulu ............................................... . 3 690 000
13596: Lapin korkeakoulu ................................................ . 3 880 000
13597: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu ................................... . 4160 000
13598: Teknillinen korkeakoulu ........................................... . 28 850 000
13599: Tampereen teknillinen korkeakoulu ................................. . 12 500 000
13600: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu .............................. . 7 260 000
13601: Helsingin kauppakorkeakoulu ...................................... . 6 690 000
13602: Svenska Handelshögskolan ......................................... . 3 230 000
13603: Turun kauppakorkeakoulu ......................................... . 2 400 000
13604: Sibelius-Akatemia ................................................ . 2 670 000
13605: Teatterikorkeakoulu ............................................... . 1 310 000
13606: Taideteollinen korkeakoulu ........................................ . 3 720 000
13607: Yhteensä ........................................................ . 298 280 000 markkaa
13608: 1987 vp. - RA n:o 1048 1115
13609:
13610: Koska momentilta 29.10.21 voidaan maksaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13611: myös vierailevista opettajista sekä muusta kansain- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13612: välisestä toiminnasta aiheutuvat menot, ehdotam- 29.10.21 lisäyksenä 2000000 markkaa
13613: me, korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan
13614: lisäämiseen ja kehittämiseen.
13615:
13616: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13617:
13618: Sauli Hautala Esko Almgren
13619: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13620: Jorma Fred
13621: 1116 1987 vp.
13622:
13623: Raha-asia-aloite n:o 1049
13624:
13625:
13626:
13627:
13628: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutkijan-
13629: koulutuksen kehittämiseen
13630:
13631:
13632: Eduskunnalle
13633:
13634: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on pi- Budjettiesitys lupaa opetusmlmstenon hallin-
13635: detty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko yh- nonalalle korkeakoululaitosta koskevaan tutki-
13636: teiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. Korkea- mukseen vain 120 000 mk lisäystä, joka on tarkoi-
13637: koululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille tus suurelta osin käyttää lähinnä valtionhallintoa
13638: 1987-1992 mainitsee erääksi keskeiseksi kehittä- palvelevan ns. KOTA-tietokannan kehittelyyn.
13639: mistavoitteeksi juuri tutkijankoulutuksen eli tie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13640: teellisten jatko-opintojen kehittämisen. Tämä on-
13641: kin ajankohtainen ja tärkeä ongelmakokonaisuus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13642: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä mitään erityi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13643: siä varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen 29.37.21 500 000 markkaa jatkokoulu-
13644: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen tukseen liittyviin tutkimus- ja kehittämis-
13645: asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulutusta hankkeisiin.
13646: koskeva tutkimustieto on erittäin puutteellista.
13647:
13648: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13649:
13650: Sauli Hautala Esko Almgren
13651: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13652: Jorma Fred
13653: 1987 vp. 1117
13654:
13655: Raha-asia-aloite n:o 1050
13656:
13657:
13658:
13659:
13660: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
13661: tutkintojen ja opetuksen kehittämiseen
13662:
13663:
13664: Eduskunnalle
13665:
13666: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulutus- ja
13667: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. Kou- kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa olisi kyettä-
13668: lutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoitteita läh- vä järjestämään laitostasolla. Tämä ei kuitenkaan
13669: tien opetus-oppimisprosessin ongelmien räikeim- ole tähän mennessä ollut tässä maassa käytännössä
13670: mistä ilmenemismuodoista. On ollut helppoa mahdollista. Hallituksen budjettiesitys ei lupaa
13671: osoittaa sormella keskeyttämislukuja sekä suhteel- kuin 580 000 mk tosiasiallista lisäystä ennestään-
13672: lisen pitkiä perustutkinnon suoritusaikoja. Sor- kin jo selvästi alimitoitettuun tutkintojen ja ope-
13673: mella on helppo osoittaa tilastoja ja muotoilla nii- tuksen kehittämistoimintaan.
13674: den kaunistamiseen tähtääviä tavoitteita. Opetus- Tästä syystä ehdotamme,
13675: oppiruisprosessin ongelmia ei tällä tavalla kuiten-
13676: kaan poisteta, ja siten koulutuksen laadullinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13677: kehittäminen jää saavuttamattomaksi päämää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13678: räksi. 29.37.23 1 000 000 markkaa lisäyksenä
13679: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- korkeakouluopetuksen kehittämis- ja ko-
13680: sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällaiseen keilutoimintaan.
13681:
13682: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13683:
13684: Sauli Hautala Esko Almgren
13685: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13686: Jorma Fred
13687: 1118 1987 vp.
13688:
13689: Raha-asia-aloite n:o 1051
13690:
13691:
13692:
13693:
13694: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
13695: tutkija- ja opiskelijavaihdon edistämiseen
13696:
13697:
13698: Eduskunnalle
13699:
13700: Korkeakoulujen kansainvälisten tolmtntojen suunnittelu edellyttäisi huomattavasti enemmän
13701: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia määrärahoja kuin budjettiesitys lupaa. Erityisenä
13702: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- ja vertailukohtana ja osittain myös epäkohtana voi-
13703: teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2 .1987 taneen pitää sitä, että siinä missä opetusministe-
13704: hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittämissuun- riön hallinnonala jää vaille lisäyksiä, kauppa- ja
13705: nitelma). Tästä huolimatta korkeakoulujen kan- teollisuusministeriön momentti 32.46.43 tulee
13706: sainvälisen toiminnan kehittämiseksi ei ole esitet- määrärahan lisäyksen kautta lähes kaksinkertaiste-
13707: ty riittäviä voimavaroja. Nyt tehty budjettiesitys ei tuksi.
13708: lupaa korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo-
13709: kehittämiseen edes kustannusten nousua vastaa- mentti 29.37.24 onkin käyttötarkoitukseltaan väl-
13710: vaa korotusta. jä ja mahdollistaa mitä moninaisimman toimin-
13711: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja kon- nan tukemisen, ehdotamme,
13712: kreettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä luovaan
13713: toimintaan. Tällaisena pidämme mm. toimia ul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13714: komailla opiskelun edistämiseksi sekä sitä, että 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13715: omassa maassamme pyrkisimme helpottamaan 29.37.24 950 000 markan lisämäärärahan
13716: "tutkijatuontia" ja järjestämään esim. englannin muiden kuin teknisten alojen tutkzjatuon-
13717: kielellä mielekkäitä koulutuskokonaisuuksia ulko- nin ja opiskelijaviennin edistämiseksi.
13718: maalaisille opiskelijoille. Tällainen toiminta ja sen
13719:
13720: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13721:
13722: Sauli Hautala Esko Almgren
13723: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13724: Jorma Fred
13725: 1987 vp. 1119
13726:
13727: Raha-asia-aloite n:o 1052
13728:
13729:
13730:
13731:
13732: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden opintolaino-
13733: jen ylimääräiseen korkotukeen tuen maksuajan pidentämiseksi
13734:
13735:
13736: Eduskunnalle
13737:
13738: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet opintonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidan-
13739: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakio kehää voidaan helpottaa. Yksi keino on vastaval-
13740: huonommassa asemassa: heillä on edessään muut- mistuneen opiskelijan korkotuen ja lainojen takai-
13741: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, sinmaksun aloittamisajan pidentäminen 3 vuo-
13742: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja teen.
13743: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13744: taa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti,
13745: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan
13746: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13747: kaan piilotyöttömyyden, vajaatyöllisyyden ja kou- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13748: lutustaan vastaamatonta työtä tekevät huomioon 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi-
13749: ottaen akateemisten työttömyysprosentti nousee senä määrärahana käytettäväksi vastaval-
13750: jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka koulutusta mistuneiden opiskelzjoiden opintolaino-
13751: vastaavaa työtä löytyisikin, palkkatulot ovat niin jen korkotuen pidentämiseksi 3 vuoteen
13752: pienet, että vastavalmistunut nuori ei pysty saa- 1. 7.1988 alkaen.
13753: vuttamaan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri
13754:
13755: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
13756:
13757: Sauli Hautala Esko Almgren
13758: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13759: Jorma Fred
13760: 1120 1987 vp.
13761:
13762: Raha-asia-aloite n:o 1053
13763:
13764:
13765:
13766:
13767: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja
13768: keskiasteen opiskelijoiden opintorahan perusosan korottamiseksi
13769:
13770:
13771: Eduskunnalle
13772:
13773: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa on pyrittävä eduskunnan hy-
13774: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- väksymään tavoitteeseen, jonka mukaan opintora-
13775: kia on velkaantuminen vastavalmistuneen suu- ha on nostettava puoleen opintotuen määrästä
13776: rimpia ongelmia. vuoteen 1990 mennessä. Lopullisena tavoitteena
13777: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- on saattaa opiskelijat yhdenveroiseen asemaan
13778: lun jälkeistä toimeentuloa. Ansiot ovat tällöin muiden kansalaisten kanssa - opiskelijoille on
13779: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa taattava muiden perustoimeentuloturvajärjestel-
13780: ei välttämättä löydy ja opiskelija-asunnosta on mien suuruinen toimeentulominimi ilman laina-
13781: lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistuneen rasitetta.
13782: edessä on velkakierre: opintolainaa, asuntolainaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13783: kodinperustamislainaa jne. Korkeakoulututkinto nioittavasti,
13784: ei enää ole sellainen investointi, joka varmasti ta-
13785: kaisi hyvän toimeentulon valmistumisen jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13786: - asia on pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13787: lainan turvin opiskellut juristi saavuttaa elinikäi- 29.39.55 130 000 000 markkaa lisäyksenä
13788: sessä palkkavertailussa toimistoapulaisen vasta korkeakoulu- ja keskiasteen opiskelijoiden
13789: noin 40 vuoden iässä. opintorahan perusosan korottamiseksi
13790: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- 980 markkaan kuukaudessa 1. 7.1988 al-
13791: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- kaen.
13792:
13793: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
13794:
13795: Sauli Hautala Esko Almgren
13796: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13797: Jorma Fred
13798: 1987 vp. 1121
13799:
13800: Raha-asia-aloite n:o 1054
13801:
13802:
13803:
13804:
13805: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen tarveharkinta-
13806: ikärajan alentamiseksi 18 vuoteen
13807:
13808:
13809: Eduskunnalle
13810:
13811: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta
13812: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudatta-
13813: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- minen asettaa myös vanhemmille erityisiä vaati-
13814: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka muksia opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahim-
13815: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin millaan se saattaa johtaa entistä suurempaan kou-
13816: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot lutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaitta-
13817: ja varallisuus edelleen alle 20-vuotiaiden saamaan vissa aiemmista sosiaaliluokista tulevien opiskeli-
13818: opintorahan perusosaan ja 18-19-vuotiaiden joiden määrän laskua.
13819: kohdalla myös asumislisään. Vanhempien luona Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13820: asuvalla alle 24-vuotiaalla vanhempien tulot ja va- nioittavasti,
13821: rallisuus vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Hei-
13822: hin kohdistuvat myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13823: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suomes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13824: sa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itses- 29.39.55 42 000 000 markkaa opintotuen
13825: tään myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkin- ikärajan alentamiseksi yleisesti 18 vuodek-
13826: nan ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyys- si 1.7.1988 alkaen.
13827: rajaa korkeampana estää nuoren taloudellista ja
13828:
13829: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
13830:
13831: Sauli Hautala Esko Almgren
13832: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13833: Jorma Fred
13834:
13835:
13836:
13837:
13838: 25 270416F
13839: 1122 1987 vp.
13840:
13841: Raha-asia-aloite n:o 1055
13842:
13843:
13844:
13845:
13846: Hautala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja
13847: lukioiden perustamiskustannuksiin
13848:
13849:
13850: Eduskunnalle
13851:
13852: Erityisesti Varsinais-Suomen kunnat ovat joutu- Valtiovallan tulisi laissa edellytetyn kustannus-
13853: neet kärsimään siitä, että valtiovalta ei ole huoleh- tenjaon mukaisesti huolehtia velvoitteistaan eikä
13854: tinut omasta osuudestaan kouluja rakennettaessa. jättää niitä nykyisellä tavalla kuntien huolehditta-
13855: Kun rakentamistarve on ollut pakottava, ei raken- viksi.
13856: nusten toteuttamista ole voinut siirtää, vaikka val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13857: tio ei olekaan suorittanut osuuttaan. Sen kunnat taen,
13858: ovat saaneet vasta monia vuosia myöhemmin jäl-
13859: kirahoituksena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13860: Mainitusta seikasta on seurauksena, että kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13861: tien talous valtiovallan laiminlyönnin vuoksi kiris- 29.46.34 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
13862: tyy. Siitä on myös taloudellista menetystä kunnil- peruskoulujen ja lukioiden perustamis-
13863: le senkin vuoksi, ettei valtiovalta jälkirahoitukses- kustannusten valtionosuuteen.
13864: saan ota ollenkaan huomioon monien vuosien in-
13865: flaation aiheuttamaa tappiota.
13866:
13867: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
13868:
13869: Sauli Hautala Esko Almgren
13870: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13871: Jorma Fred
13872: 1987 vp. 1123
13873:
13874: Raha-asia-aloite n:o 1056
13875:
13876:
13877:
13878:
13879: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan koulun perus-
13880: korjaukseen Laitilassa
13881:
13882:
13883: Eduskunnalle
13884:
13885: Varsinais-Suomen kunnat ovat erityisesti joutu- koulun saneeraus ja laajentaminen. Sen aiheuttaa
13886: neet rakentamaan koulutiloja ilman valtionapua. pakottava tarve. Koulu on nimittäin niin huonos-
13887: Valtionosuutta on saatu jälkirahoituksena vasta sa kunnossa, ettei mainittuja toimenpiteitä voi
13888: monien vuosien jälkeen. Tämä on kiristänyt kun- enää pitempään viivyttää.
13889: tien taloutta. Valtion tulisi huolehtia paremmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13890: velvoitteistaan eikä jättää niitä tehtyjen sopimus- taen,
13891: ten vastaisesti kuntien harteille.
13892: Mainitusta valtion laiminlyönnistä on kärsinyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13893: myös Laitilan kaupunki. Se on joutunut toteutta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13894: maan eräitä koulurakennushankkeita omalla kus- 29.46.34 1 000 000 markkaa Laitilan Un-
13895: tannuksellaan. tamalan koulun saneeraamiseen ja laajen-
13896: Lähiaikoina tulee toteutettavaksi Untamalan tamiseen.
13897:
13898: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
13899:
13900: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
13901: Risto Ahonen Heikki Perho Jorma Fred
13902: Heli Astala Tapio Holvitie Virpa Puisto
13903: Jukka Roos Liisa Hilpelä Esko Almgren
13904: Toimi Kankaanniemi
13905: 1124 1987 vp.
13906:
13907: Raha-asia-aloite n:o 1057
13908:
13909:
13910:
13911:
13912: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihikosken ala-asteen kou-
13913: lun peruskorjaukseen Pöytyällä
13914:
13915:
13916: Eduskunnalle
13917:
13918: Riihikosken peruskoulun ala-asteen koulussa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13919: varsin huomattava tilanpuute, mikä edellyttäisi taen,
13920: nopeata lisärakentamista. Tilantarpeen korvaami-
13921: nen muulla tavalla kuin uutta rakentamalla tuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13922: taa suuria ongelmia. Kouluun tulisi rakentaa pi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13923: kaisesti viisi uutta opetusluokkaa sekä eräitä muita 29.46.34 1 000 000 markkaa Pöytyän Rzi'-
13924: tiloja. Suunnitellun laajennuksen pinta-ala on hikosken ala-asteen koulun laajennus- ja
13925: noin800m 2 ja kustannusarvio noin ) milj. mark- muutostyöhön.
13926: kaa.
13927:
13928: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
13929:
13930: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
13931: Risto Ahonen Heikki Perho Eeva-Liisa Moilanen
13932: Jorma Fred Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Niinistö
13933: Heli Astala Tapio Holvitie Virpa Puisto
13934: Jukka Roos Liisa Hilpelä Esko Almgren
13935: Toimi Kankaanniemi
13936: 1987 vp. 1125
13937:
13938: Raha-asia-aloite n:o 1058
13939:
13940:
13941:
13942:
13943: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuvälineiden
13944: hankkimiseksi näkövammaisille
13945:
13946:
13947: Eduskunnalle
13948:
13949: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tärkein -välittämis- ja -vastaanottojärjestelmiin mahdol-
13950: tietoa välittävä elin - silmä - ei toimi tai toimii listavat näkövammaisille moninkertaisen tiedon-
13951: erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvitsee silmän vä- saannin nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Ne
13952: littämää tietoa lähes kaikessa toiminnassaan, ku- avaavat näkövammaisille mahdollisuuden mm.
13953: ten päivittäisten asioiden hoitamisessa, yhteiskun- joukkoviestinnän entistä tehokkaampaan hyväksi-
13954: nallisessa osallistumisessa, koulunkäynnissä, työs- käyttöön.
13955: sä ja vapaa-ajan toiminnoissa. Näkövammaisten Elektronisten apuvälineiden hankkiminen on
13956: tiedonsaannin parantaminen on näkövammaisten näkövammaisille itselleen kohtuuttoman kallista.
13957: kannalta keskeinen asia pyrittäessä teeman ''Täysi Yhteiskunnan tulisikin osallistua niistä aiheutu-
13958: osallistuminen ja tasa-arvo" toteutumiseen. viin kuluihin. Tuetaanhan valtion varoista myös
13959: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan muu- tavanomaisten tiedotusvälineiden julkaisemista.
13960: tamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkaisevat lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13961: hinnä näkövammaisjärjestöt. Paikallisia kasetti- taen,
13962: lehtiä ilmestyy muutamia, mutta niiden toimitta-
13963: minen on sattumanvaraista sekä taloudelliselta et- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13964: tä toimitukselliselta kannalta katsoen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13965: Uudet elektroniset apuvälineet: pistenauhurit, 29.58. 70 5 000 000 markkaa käytettäväk-
13966: puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot jne. yhdistet- si elektronisten apuvälineiden hankkimi-
13967: tynä tietotekniikan tarjoamiin tiedontallentamis-, seen näkövammaiszlle.
13968:
13969: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13970:
13971: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
13972: Tapio Holvitie Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
13973: Risto Ahonen Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
13974: Jukka Roos
13975: 1126 1987 vp.
13976:
13977: Raha-asia-aloite n:o 1059
13978:
13979:
13980:
13981:
13982: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun teknilli-
13983: sen oppilaitoksen lisärakennuksen rakentamiseksi
13984:
13985:
13986: Eduskunnalle
13987:
13988: Turun teknillisen oppilaitoksen nykyiset tilat noarvioissa jo myönnetty yhteensä 2,68 milj. mk.
13989: on mitoitettu 1 250 oppilaalle. Tämänhetkisten Uudisrakentamisen tulisi olla valmis toukokuussa
13990: päätösten mukaan oppilasmäärä tulee olemaan n. 1990 ja peruskorjaus tapahtuisi vuosina 1990-
13991: 1 600. Oppilaitos on jo nyt joutunut turvautu- 1992.
13992: maan vuokra-tiloihin, joissa toimii 9 luokkaa. Ti- Rakentamisella on kiire. Varoja olisi saatava eh-
13993: laongelman keventämiseksi rakennetaan tontin dotettua enemmän, jotta rakentamisaikataulu ei
13994: rakennusoikeuden sallima määrä lisätiloja. kovin viivästyisi.
13995: Perustamissuunnitelma on hyväksytty 16.10. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13996: 1984 ja esisuunnitelma 5.3.1986. Esisuunnitel- taen,
13997: massa on vahvistettu uudisrakennuksen kooksi
13998: 4 772 hm 2 Lisäksi suoritetaan peruskorjaustöitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13999: 3 842 hm 2 :n osalta. Ensimmäiset luonnospiirus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14000: tukset (Ll) ovat rakennushallituksessa vahvistetta- 29.60. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
14001: vina. Hankkeen kustannusarvio on n. 36 milj. Turun teknillisen oppilaitoksen lisäraken-
14002: mk. Suunnittelua varten on valtion tulo- ja me- nuksen rakentamiseen.
14003:
14004: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14005:
14006: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
14007: Tapio Holvitie Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
14008: Risto Ahonen Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
14009: Jukka Roos
14010: 1987 vp. 1127
14011:
14012: Raha-asia-aloite n:o 1060
14013:
14014:
14015:
14016:
14017: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan maatalousoppilai-
14018: toksen laajennukseen
14019:
14020:
14021: Eduskunnalle
14022:
14023: On olemassa suunnitelma Loimaan maatalous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14024: oppilaitoksen laajentamiseksi. Nykyisin käytössä taen,
14025: olevat tilat ovat käyneet liian ahtaiksi. Tarvitaan
14026: uusi luokka- ja asuntolarakennus. Valtion siemen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14027: tarkastuslaitoksen siirtyessä Loimaalle on ilmeistä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14028: että maatalousoppilaitoksen merkitys maatalou- 29.65.37 1 000 000 markkaa Loimaan
14029: dellisena opinahjona vain entisestään vahvistuu. maatalousoppzlaitoksen laajentamiseen.
14030: Tämä seikka osaltaan kiirehtii oppilaitoksen laa-
14031: jentamista.
14032:
14033: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14034:
14035: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
14036: Risto Ahonen Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
14037: Heli Astala Tapio Holvitie Virpa Puisto
14038: Jukka Roos Liisa Hilpelä Esko Almgren
14039: Toimi Kankaanniemi
14040: 1128 1987 vp.
14041:
14042: Raha-asia-aloite n:o 1061
14043:
14044:
14045:
14046:
14047: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuu-
14048: ritoiminnan tukemiseen
14049:
14050:
14051: Eduskunnalle
14052:
14053: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle nähden. Määräraha on tällä hetkellä ainoa avus-
14054: 1988 esitetään kuntien kulttuuritoiminnasta an- tusmuoto, jota voidaan käyttää esim. ateljeetilo-
14055: netun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukai- jen hankkimiseen. Lisäksi se soveltuu kuntien mo-
14056: sesti kunnalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle nitoimitilojen rakentamiseen, erilaisiin peruspa-
14057: myönnettävien avustusten määräksi 4 000 000 rannustöihin sekä varustetason korottamiseen. Jo
14058: markkaa. Määrä on 500 000 markkaa pienempi yksistään tehtyjen hakemusten määrästä voidaan
14059: kuin vuodelle 1987 vahvistettu määräraha. Val- päätellä, että kunnat ovat halukkaita sijoittamaan
14060: tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 kulttuuritoimintaan, kun siihen on mahdollista
14061: ehdotettiin kyseiseksi määrärahaksi 3 000 000 saada avustusta. Taiteilijajärjestöjen mielestä
14062: markkaa, jota tehdyn raha-asia-aloitteen nojalla avustuksiin myönnettävää määrärahaa on korotet-
14063: korotettiin 1 500 000 markalla. Nyt määrärahaa tava nykyisestä määrästään.
14064: ollaan laskemassa eduskunnan vahvistamasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14065: määrästä. taen,
14066: Kulttuuritoimintalain mukaiset avustukset so-
14067: veltuvat erinomaisesti niiden rakentamis- ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14068: hankkeiden rahoittamiseen, joihin ei ole mahdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momenti//e
14069: lista saada veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoi- 29.90.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14070: tettu etupäässä suurempiin hankkeisiin. Hake- käytettäväksi kuntien kulttuuritoiminnas-
14071: muksia puheena oleviin hankkeisiin on tehty mo- ta annetun lain 8 §:n mukaisiin avustuk-
14072: ninkertainen määrä jaettavana oleviin avustuksiin sttn.
14073:
14074: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14075:
14076: Sauli Hautala Esko Almgren
14077: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14078: Jorma Fred
14079: 1987 vp. 1129
14080:
14081: Raha-asia-aloite n:o 1062
14082:
14083:
14084:
14085:
14086: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten yksivuotisten
14087: apurahojen myöntämiseen nuorille taiteilijoille
14088:
14089:
14090: Eduskunnalle
14091:
14092: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- työskentelyyn apurahan turvin. Opintolainojen ja
14093: apurahoista annetun lain (734/ 69, muut. 9471 81) muiden velkojen rasittamille taiteilijoille apuraha
14094: mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta yksi- on usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi ulko-
14095: vuotisia taiteilija-apurahoja. Apurahojen määrä mailla tapahtuva jatko-opiskelu. Taiteilijajärjestöt
14096: on jo vuosia pysytellyt samana. Yksivuotiset tai- katsovat, että valtion tulo- ja menoarvioon tulee
14097: teilija-apurahat on tarkoitettu alun perin nuorille varata ylimääräinen määräraha, joka vastaa 40:n
14098: taiteenharjoittajille. Taiteen keskustoimikunta on yksivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia.
14099: viitaten hallituksen antamaan kulttuuripoliitti- Nämä apurahat tulee myöntää lakimääräisten
14100: seen selontekoon ja omiin aikaisempiin esityksiin- 104:n yksivuotisen taiteilija-apurahan lisäksi.
14101: sä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteilija-apura- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14102: hojen määrän korottamiseen 40 kappaleella. taen,
14103: Viime vuosina ovat yksivuotisista apurahoista
14104: päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35-vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14105: tiaat taiteilijat. Apurahojen määrän lisääminen on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14106: välttämätöntä jo pelkästään taiteen jälkikasvun 29.90.51 /z'säyksenä 1981923 markkaa
14107: turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opiskelunsa käytettäväksi y/z'määräisten yksivuotisten
14108: päättäneille tai muutoin taiteellisessa työssä toi- taitezlzj'a-apurahojen myöntämiseen nuo-
14109: miville tulee varata mahdollisuus opiskeluun tai nlle taitezlijozlle.
14110:
14111: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14112:
14113: Sauli Hautala Esko Almgren
14114: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14115: Jorma Fred
14116: 1130 1987 vp.
14117:
14118: Raha-asia-aloite n:o 1063
14119:
14120:
14121:
14122:
14123: Hautala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten
14124: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin
14125:
14126:
14127: Eduskunnalle
14128:
14129: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimikuntaan
14130: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo mukaan. Tä-
14131: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi mä sinänsä tervetullut laajennus ei kuitenkaan ole
14132: 2 400 000 markkaa käytettäväksi taideteosten vaikuttanut ratkaisevasti määrärahan suuruuteen,
14133: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin. Nousua vii- vaan samoilla raameilla kuin ennen hankittiin
14134: me vuoteen on 100 000 markkaa. Tämän lisäksi veistokset, maalaukset, piirustukset, grafiikka jne.
14135: on momentilla 21.02. 70 tasavallan presidentin valtion rakennuksiin, hankitaan nyt myös taide-
14136: virka-asunnon kalustamisesta aiheutuvissa me- tekstiilit, taidekeramiikka ja muu vastaava taide.
14137: noissa varattu 600 000 markkaa taideteosten han- Se, että valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja
14138: kintaan kyseiseen rakennukseen. menoarvioesityksessä on varattu 600 000 markan
14139: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä määrä- määräraha Mäntyniemen taidehankintoihin, ei
14140: rahalla valtion taideteostoimikunta järjestää taide- luonnollisesti vaikuta kokonaistilanteeseen, koska
14141: kilpailuja ja hankkii taidetta valtion rakennuksiin kysymyksessä on kertaluontoinen, erillinen han-
14142: eri puolille maata. Jo pitkään on valtion merkittä- ke. Määrärahaa taideteosten hankkimiseen julki-
14143: vimmistäkin rakennushankkeista jouduttu karsi- siin rakennuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä
14144: maan taiteen osuus määrärahojen vähyyden vuok- olennaisesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteili-
14145: si ja moniin mukaan päässeisiin kohteisiin on voi- jajärjestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus-
14146: tu viedä taidetta vain yksittäiskappaleina, ei koh- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky-
14147: teeseen alunperin suunniteltuna, kiinteänä osana seisen määrärahan niukkuuteen.
14148: kokonaisuutta. Kaikki muut Pohjoismaat käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14149: vät kulttuurihankintoihin 1 % :n verran suhteessa taen,
14150: valtion rakennusmäärärahoihin. Suomessa, jos
14151: valtion vuotuisesta rakentamisesta otetaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14152: mioon vain virastotalot, yliopistot ja muu merkit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14153: tävämpi rakentaminen, olisi vastaavan taideteos- 29.90.521isäyksenä 600 000 markkaa käy-
14154: ten hankintamäärärahan oltava vähintäänkin kak- tettäväksi taideteosten hankkimiseen jul-
14155: sinkertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa ki.siin rakennuksiin.
14156: eli yhtä prosenttia. Valtion taideostotoimikunnan
14157:
14158: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14159:
14160: Sauli Hautala Esko Almgren
14161: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14162: Jorma Fred
14163: 1987 vp. 1131
14164:
14165: Raha-asia-aloite n:o 1064
14166:
14167:
14168:
14169:
14170: Hautala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan tut-
14171: kimus- ja julkaisutoiminnan tukemiseen
14172:
14173:
14174: Eduskunnalle
14175:
14176: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- kuin tutkimusten tekeminen on niiden julkaise-
14177: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- minen. Nykyisin käytettävissä oleva määräraha ei
14178: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 400 000 ole riittävä edes tutkimusten suorittamiseen pu-
14179: markkaa taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimin- humattakaan niiden julkaisemisesta. Tutkimustu-
14180: taan. Määrä on jo vuosia pysytellyt markkamääräi- losten tulisi kuitenkin olla kaikkien tietoa tarvitse-
14181: sesti ennallaan. Puheena olevalla määrärahalla ka- vien tahojen käytettävissä. Taiteilijajärjestöt kat-
14182: tetaan taiteen keskustoimikunnan harjoittamasta sovat taiteen keskustoimikunnan tavoin, että pu-
14183: tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat ku- heena olevaa määrärahaa on tuntuvasti korotetta-
14184: lut. va.
14185: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14186: teen keskustoimikunnan harjoittaman tutkimus- taen,
14187: toiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. Tai-
14188: teen keskustoimikunta on ainoa laitos maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14189: me, jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
14190: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojektit 29.90.52lisäyksenä 350 000 markkaa käy-
14191: ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja kult- tettäväksi taiteenalan tutkimus- ja julkai-
14192: tuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä tärkeää sutoiminnan tukemiseen.
14193:
14194: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14195:
14196: Sauli Hautala Esko Almgren
14197: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14198: Jorma Fred
14199: 1132 1987 vp.
14200:
14201: Raha-asia-aloite n:o 1065
14202:
14203:
14204:
14205:
14206: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukemisharras-
14207: tuksen edistämiseen
14208:
14209:
14210: Eduskunnalle
14211:
14212: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- tähtäävän aatteellisen toiminnan perusedellytyk-
14213: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- set. Avustus on kuitenkin jo vuosikymmenen ajan
14214: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 380 000 ollut täysin riittämätön yleiskuluihin, ja vajaus on
14215: mk lukemisharrastuksen edistämiseen. Määrä on kasvanut vähitellen niin, että se nyt on runsaat
14216: vain 10 000 mk, eli 2, 7 % suurempi kuin vuodelle 150 000 mk ilman työvoiman lisäystäkin. Toimi-
14217: 1987 vahvistettu määrä. Vuoden 1987 määräraha henkilövaihdosten jälkeen keskuksen toiminta on
14218: on puolestaan samansuuruinen kuin vuonna vireytynyt ja monipuolistunut. Toimintaa suun-
14219: 1985. Kahden viime vuoden aikana siinä ei ole ta- nataan Iisääntyväsri kasvaviin ikäluokkiin. Kirjai-
14220: pahtunut edes ns. inflaatioprosenttikorotusta. lijakeskus-Författarcentrum ry. on alan kattavin
14221: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Kir- järjestö. Se on kaksikielinen, valtakunnallinen,
14222: jailijakeskus-Författarcentrum ry:n toiminnan kahdeksan kirjallisen liiton keskusorganisaatio,
14223: jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, puhumat- jonka jäsenistöön ja toimialaan kuuluvat kirjaili-
14224: takaan toiminnan erittäin tarpeellisesta laajenta- jain lisäksi arvostelijat, äidinkielen opettajat, kir-
14225: misesta. Keskuksen kirjailijavälitystä hoitavan jastoväki, kustantajat ja kirjakauppiaat. Keskuk-
14226: kaksikielisen toimihenkilön osapäivätoimi tulisi sella on asiantuntemusta ja kokemusta. Määrära-
14227: voida muuttaa kokopäiväiseksi. Samoin tulisi voi- han tuntuva lisäys on kuitenkin ehto sen olemas-
14228: da muuttaa keskuksen Pohjois-Suomen aluetoi- saololle ensi vuonna.
14229: miston ainoan työntekijän osapäivätoimi kokopäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14230: väiseksi. Momentti lukemisharrastuksen edistämi- taen,
14231: seen on avattu Kirjailijakeskus-Författarcentrum
14232: ry:n perustamisen jälkeen, mikä tapahtui v. 1972. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14233: Valtionavustus on tuolloin kattanut järjestön toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14234: minnan yleiskulut. Opetusministeriö on tuolloin 29.90.521isäyksenä 150 000 markkaa käy-
14235: myös luvannut, että valtionavustus vastaisuudes- tettäväksi lukemishan-astuksen edistämi-
14236: sakin turvaisi lukemisharrastuksen edistämiseen seen.
14237:
14238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14239:
14240: Sauli Hautala Esko Almgren
14241: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14242: Jorma Fred
14243: 1987 vp. 1133
14244:
14245: Raha-asia-aloite n:o 1066
14246:
14247:
14248:
14249:
14250: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun piirustuskoulun tilo-
14251: jen korjaamiseen
14252:
14253:
14254: Eduskunnalle
14255:
14256: Turun piirustuskoulu on maamme vanhin tai- siin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 3,5 milj.
14257: deoppilaitos, jonka perinteet laajalti tunnetaan markkaa.
14258: maassamme. Se on säätiön omistama. Se ei palve- Taideopintoja harjoittamaan on yhä enemmän
14259: le alansa taideoppilaitoksena vain Turun ja sen lä- pyrkijöitä. On tärkeätä, että muuallakin on tällai-
14260: hiympäristön tarpeita, vaan se saa opiskelijoita sia opinahjoja kuin Helsingissä, jotta tehdään
14261: ympäri Suomea. Näin sillä on huomattava merki- mahdolliseksi eri puolilla maatamme asuville tai-
14262: tys maamme yhtenä taideoppilaitoksena. deopiskelu.
14263: Turun piirustuskoulu tarvitsee nopeasti uudet, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14264: korjatut tilat. Se on kunnoltaan sellainen, että toi- taen,
14265: menpiteitä pikaisesti tarvitaan. Tiedossa on tilat,
14266: jotka voidaan saneerata piirustuskoulun käyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14267: Koulun saneerauksesta on laadittu huoneti- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
14268: laohjelma. Sen kustannusarvio on noin 11 milj. markkaa Turun Ptirustuskoulun ttlojen
14269: markkaa. Saneerauksen käynnistäiDiseksi tarvittai- korjaamiseksi.
14270:
14271: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14272:
14273: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
14274: Heikki Perho Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
14275: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Niinistö Heli Astala
14276: Tapio Holvitie Virpa Puisto Jukka Roos
14277: Liisa Hilpelä Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14278: 1134 1987 vp.
14279:
14280: Raha-asia-aloite n:o 1067
14281:
14282:
14283:
14284:
14285: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen
14286: julkaisutoiminnan tukemiseen
14287:
14288:
14289: Eduskunnalle
14290:
14291: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14292: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen pe- taen,
14293: ruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sitten,
14294: mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin säily- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14295: mistä. Alkaneen myönteisen kehityksen turvaami- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14296: seksi ja monipuolistamiseksi tulee saamenkielistä 29.99.50 lisäyksenä 90 000 markkaa saa-
14297: julkaisutoimintaa tukea nykyistä voimakkaam- menkielisen julkaisutoiminnan tukemi-
14298: min. Tällöin mahdollistetaan myös hengellisen seen.
14299: kirjallisuuden kääntäminen ja tuottaminen saa-
14300: men kielellä.
14301:
14302: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14303:
14304: Sauli Hautala Tapio Holvitie Heli Astala
14305: Anna-Liisa Jokinen Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14306: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
14307: 1987 vp. 1135
14308:
14309: Raha-asia-aloite n:o 1068
14310:
14311:
14312:
14313:
14314: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen
14315: korvaamiseen
14316:
14317:
14318: Eduskunnalle
14319:
14320: Jo nyt on ilmeisen selvää, että maassamme koe- omavastuuosuutta alennettavaksi. Lain mukaisten
14321: taan tänä syksynä tämän vuosisadan ankarin kato. korvausten osalta on syytä varautua siihen, että
14322: Kipeimmin kato tulee kohdistumaan viljelijöihin, omavastuun ylittävät vahingot korvataan täysi-
14323: mutta samalla se kohdistuu menetyksenä koko määräisesti. Täysimääräinen korvauslinja edellyt-
14324: suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisen tää riittävän määrärahan varaamista tilakohtaisiin
14325: omantunnon tulisi toimia niin, että viivyttelemät- korvauksiin. Tämä merkitsee sitä, että nykyarvion
14326: tä riennetään auttamaan ja menetyksiä korvaa- mukaan satovahinkoihin olisi varattava n. 1 mrd.
14327: maan niille, jotka kadosta ensi kädessä joutuvat markkaa, kun sitä budjetissa on vain 30 milj.
14328: kärsimään eli viljelijöitä. markkaa.
14329: Kasvituotannon kokonaisarvo on normilaskel- Satovahinkojen korvaaminen on katettavissa
14330: mien perusteella noin 11,4 mrd. markkaa, josta maataloustuotteiden vientitukeen varatuilla mää-
14331: viljasadon osuus on n. 7 mrd. markkaa. Jos puolet rärahoilla, jotka näissä olosuhteissa suurelta osin
14332: viljasadosta menetetään kokonaan, kuten nyt säästyvät. On tietysti selvää, että satovahinkojen
14333: näyttää varmalta, ja sen laatu jää heikoksi, myyn- korvaaminen on vain yksi tapa kattaa maatalou-
14334: titulojen aleneminen voidaan arvioida 3,5 mrd. den kadosta johtuvaa rahoitusvajetta.
14335: markaksi. Tähän on lisättävä vielä muiden kasvien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14336: vahingot sekä ostorehumenojen tuntuva nousu se- taen,
14337: kä normaalia korkeammat korjuu- ja kuivatuskus-
14338: tannukset. Tämän hetken tilannearvion mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14339: kuluvan satovuoden ylimääräiseksi rahoitustar- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14340: peeksi maatiloilla muodostuu kaikkiaan 4-5 30.31.44 lisäyksenä 900 000 000 markkaa
14341: mrd. markkaa, mikä on asiantuntijain arvio. satovahinkojen korvaamiseen.
14342: Tässä tilanteessa tulisi harkita satovahinkojen
14343:
14344: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14345:
14346: Sauli Hautala Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen
14347: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14348: Jorma Fred
14349: 1136 1987 vp.
14350:
14351: Raha-asia-aloite n:o 1069
14352:
14353:
14354:
14355:
14356: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkojen yleiskor-
14357: vauksiin
14358:
14359:
14360: Eduskunnalle
14361:
14362: Poikkeuksellisen ankara kato on aiheuttanut Näistä on kokemuksia viimeksi vuodelta 1981.
14363: maataloudelle monenlaista vahinkoa. Tällaisia Myös heikkolaatuisesta, kauppakelpoisuusvaati-
14364: ovat mm. nautakarjatilojen kärsimät nurmituhot. musrajan alittavasta viljasta sekä kylvösiementen
14365: Näitä vahinkoja kärsineet eivät kuitenkaan tule raakaeristä tulisi maksaa lisähintaa.
14366: saamaan tilakohtaisia korvauksia tai korvaukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14367: kattavat vain pienen osan vahingoista. Nurmitu- taen,
14368: hoista kärsineistä tiloista pääosa sijaitsee Pohjois-
14369: Suomessa ja Kuusamossa, jossa karjasta saatava tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14370: lo muodostaa toimeentulon oleellisen osan. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31
14371: Nurmituhoalueille on luotava yleiskorvausjär- uudelle momentzlle 100 000 000 markkaa
14372: jestelmä, jossa maksetaan tietty markkamäärä satovahinkojen yleiskorvauksiin.
14373: nautayksikköä kohti ostorehujen ostamista varten.
14374:
14375: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14376:
14377: Sauli Hautala Esko Almgren
14378: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14379: Jorma Fred
14380: 1987 vp. 1137
14381:
14382: Raha-asia-aloite n:o 1070
14383:
14384:
14385:
14386:
14387: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkolainojen korko-
14388: tukeen
14389:
14390:
14391: Eduskunnalle
14392:
14393: Kuluneen kesän kato on pahin tällä vuosisadal- Laina-ajan tulee olla riittävän pitkä, ja siitä kaksi
14394: la koettu. Sellaisia ovat tämän hetken arviot. ensimmäistä vuotta pitää olla lyhennyksistä va-
14395: Huomattava osa satovahingoista jää tilakohtaisten paita.
14396: korvausten ulkopuolelle. Korvaukset eivät koske Edellytykset satovahinkolainojen myöntämisel-
14397: ollenkaan laadullisia vahinkoja. Kadosta johtuvan le tulee luoda mahdollisimman nopeasti. Tilanne
14398: maatalouden rahoitusvajeen kattaminen edellyt- on niin vaikea, ettei se siedä viivyttelyä.
14399: tää satokorvausten lisäksi satovahinkolainojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14400: myöntämistä riittävästi. Vain näin voidaan välttää taen,
14401: tilojen joutuminen myyntiin rahoitusvaikeuksien
14402: vuoksi ja helpottaa muutenkin elämisen ongelmia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14403: maatalouden piirissä. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31
14404: Lainojen korkotaso tulee suhteuttaa vahinkojen uudelle momenttlle 120 000 000 markkaa
14405: suuruuteen ja vallitsevaan inflaatioon. Näin ollen satovahinkolainojen korkotukeen.
14406: viljelijäin maksama korko voisi olla 3 prosenttia.
14407:
14408: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14409:
14410: Sauli Hautala Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen
14411: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14412: Jorma Fred
14413:
14414:
14415:
14416:
14417: 26 270416F
14418: 1138 1987 vp.
14419:
14420: Raha-asia-aloite n:o 1071
14421:
14422:
14423:
14424:
14425: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sirppujoen vesis-
14426: tön järjestelyihin Laitilassa
14427:
14428:
14429: Eduskunnalle
14430:
14431: Laitilan Sirppujoen vesistöjärjestely on edennyt samojen ihmisten kannettaviksi. Vesistöjärjestely-
14432: tavattoman hitaasti. Tulevan vuoden budjettiesi- jen viivästyminen kasaa vain tätä taakkaa.
14433: tyksessäkin on ehdotettu vain 0,5 milj. markkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14434: tähän tarkoitukseen. Työ etenee liian hitaasti. taen,
14435: Valtion osuus kokonaiskustannuksista on nykyar-
14436: vion mukaan 12 '7 milj. markkaa, josta määrästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14437: aikaisemmin on myönnetty 0,9 milj. markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14438: Sirppujoki tulvii vuosittain, joskus jopa useam- 30.40. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
14439: mankin kerran. Toistuvilla tulvillaan se aiheuttaa Laitzlan Sirppujoen vesistön järjestelyihin.
14440: suuria taloudellisia menetyksiä, jotka kohdistuvat
14441:
14442: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14443:
14444: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
14445: Tapio Holvitie Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
14446: Risto Ahonen Sauli Niinistö Anna-Liisa Jokinen
14447: Jukka Roos
14448: 1987 vp. 1139
14449:
14450: Raha-asia-aloite n:o 1072
14451:
14452:
14453:
14454:
14455: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta taimitarhatoiminnan aloit-
14456: tamiseen Preitilän jalostuspaikalla Paimiossa
14457:
14458:
14459: Eduskunnalle
14460:
14461: Metsäntutkimuslaitoksella on Paimiossa 270 menoarvioon tulisikin nyt saada riittävä määrära-
14462: ha:n suuruinen alue. Sen Metsäntutkimuslaitos ha taimitarhatoiminnan aloittamiseksi Preitilän
14463: hankki Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kun- jalostuspaikalla.
14464: tainliitolta 2,3 miljoonan markan kauppahinnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14465: la. Metsäntutkimuslaitoksen työryhmä on 30.12. taen,
14466: 1983 laatinut ehdotuksen hankitun kiinteistön
14467: käyttösuunnitelmaksi. Ehdotuksessa todettiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14468: maa- ja metsätalousministeriön edellyttäneen 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76
14469: aluetta käytettävän metsänjalostustarkoituksiin ja määrärahoihin 1 000 000 markkaa taimi-
14470: siinä erityisesti risteytysjalostuksen ja taimitarha- tarhatoiminnan aloittamiseksi Preitilän ja-
14471: toiminnan aloittamista varten. Valtion tulo- ja lostuspaikalla Paimiossa.
14472:
14473: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14474:
14475: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
14476: Risto Ahonen Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
14477: Sauli Niinistö Tapio Holvitie Virpa Puisto
14478: Jukka Roos Liisa Hilpelä Esko Almgren
14479: Toimi Kankaanniemi
14480: 1140 1987 vp.
14481:
14482: Raha-asia-aloite n:o 1073
14483:
14484:
14485:
14486:
14487: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeysten rakenta-
14488: miseksi Laitilassa
14489:
14490:
14491: Eduskunnalle
14492:
14493: Laitilan kaupungissa on liikenneturvallisuuden niiden toteuttamiseen tulisi päästä mahdollisim-
14494: kannalta kaksi erittäin vaarallista tasoristeystä. man p1an.
14495: Kaupunkihan sijaitsee kahden merkittävän liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14496: neväylän risteyskohdassa. Sellaiset muodostuvat taen,
14497: valtatien n:o 8 ja Eurantien (Uudenkaupungin
14498: tien) ja valtatien n:o 8 ja Kaukolantien tasoris- että Eduskunta ottaisi valtz"on vuoden
14499: teyksistä. Liikenneturvallisuus paranee vasta sitten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14500: ratkaisevasti, kun nämä risteykset saadaan järjeste- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Laitilan eri-
14501: tyiksi eritasoristeyksiksi. Nämä liikennejärjestelyt tasoristeys/en suunnitteluun ja rakentami-
14502: ovat todella tarpeellisia ja välttämättömiä, siksi sen aloittamiseen.
14503:
14504: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14505:
14506: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
14507: Risto Ahonen Heikki Perho Eeva-Liisa Moilanen
14508: Jorma Fred Heli Astala Tapio Holvitie
14509: Virpa Puisto Jukka Roos Liisa Hilpelä
14510: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14511: 1987 vp. 1141
14512:
14513: Raha-asia-aloite n:o 1074
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhunojan-Riihikosken
14519: maantien peruskorjaukseen
14520:
14521:
14522: Eduskunnalle
14523:
14524: Pöytyän ja Karinaisten kunnat ovat monipuoli- suunnittelu ja rakentaminen tulisi pian saada ai-
14525: sessa yhteistyössä keskenään. Pääterveysasema ja kaan.
14526: sairaala ovat Riihikoskella ja koulukeskus Kari- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14527: naisten Kyrössä. Vaikka päivittäinen liikenne tällä taen,
14528: välillä on varsin suuri, puuttuu kunnollinen suora
14529: tieyhteys väliltä Karhunoja-Riihikoski. Kyröstä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14530: Karhunojalie on tie äskettäin perusparannettu. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14531: Tien uusi suunta on merkitty ja hyväksytty Pöy- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa Karhunojan-
14532: tyän kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaaval- Riihikosken maantien peruskorjauksen
14533: lisessa rakennesuunnitelmassa sekä Riihikosken- suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
14534: Lailon-Kirkonkylän osayleiskaavassa. seen.
14535: Tämän n. 6 km:n pituisen tienparannuksen
14536:
14537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14538:
14539: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
14540: Risto Ahonen Heikki Perho Eeva-Liisa Moilanen
14541: Jorma Fred Heli Astala Tapio Holvitie
14542: Virpa Puisto Jukka Roos Liisa Hilpelä
14543: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14544: 1142 1987 vp.
14545:
14546: Raha-asia-aloite n:o 1075
14547:
14548:
14549:
14550:
14551: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
14552: tamiseen
14553:
14554:
14555: Eduskunnalle
14556:
14557: Kustavin ja Lokalahden välille on suunniteltu Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös
14558: rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, joka loisi ly- saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteenkau-
14559: hyen tieyhteyden välille Kustavi-Lokalahti- punkiin. Se soisi parempia mahdollisuuksia Kus-
14560: Uusikaupunki. tavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tulevien kun-
14561: Lehmänkurkun tiellä olisi paitsi Uudellekau- tien kalastukselle ja teollisuudelle. Matkailulle
14562: pungille myös koko eteläiselle Vakka-Suomelle uusi tieyhteys loisi uusia mahdollisuuksia. Avau-
14563: suuri merkitys. Se lyhentäisi matkaa Vakka- tuisibao tielle kauniita merellisiä näkymiä.
14564: Suomen eteläosista kaupunkiin ja olisi omiaan te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14565: kemään Uudenkaupungin ympäristöstä nykyistä taen,
14566: yhtenäisemmän alueen. Erityisen tärkeä tie olisi
14567: Kustavin asukkaille. Monet tärkeät palvelut, ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14568: ten sairaala- ja erilaiset koulupalvelut, ovat saata- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14569: vissa Uudestakaupungista. Myös lyhyempi matka 31.24. 77 3 000 000 markkaa Lehmänkur-
14570: mahdollistaisi asumisen kotikunnassa Kustavissa, kun tien suunnittelun ja rakentamisen
14571: vaikka työpaikka sijaitsisi Uudessakaupungissa. aloittamiseksi.
14572:
14573: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14574:
14575: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
14576: Tapio Holvitie Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
14577: Sauli Niinistö Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos
14578: 1987 vp. 1143
14579:
14580: Raha-asia-aloite n:o 1076
14581:
14582:
14583:
14584:
14585: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alastaron maan-
14586: tien rakentamiseen
14587:
14588:
14589: Eduskunnalle
14590:
14591: Maantie välillä Loimaa-Alastaro on liikennöi- yhtenäisyyttä. Näistä syistä sen toimenpideaika-
14592: tävyydeltään heikko. Tämän vuoksi onkin suunni- taulua ei saa enää viivästyttää.
14593: teltu uusi tie, jonka rakentaminen tulisi aloittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14594: ainakin jo ensi vuonna. Tien tärkeyttä korostaa taen,
14595: vielä se, että se liittyy rakenteilla olleeseen tiehen
14596: välillä Uusikaupunki-Forssa. Kun tiellä sen heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14597: kokuntoisuudesta huolimatta on hyvin vilkas lii- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14598: kenne, sen rakentaminen parantaisi ratkaisevasti 31.24. 77 2 000 000 markkaa Loimaan-
14599: sen vaikutuspiirissä olevien kuntien liikenneolo- Alastaron maantien rakentamisen aloitta-
14600: suhteita samoin kuin myös kaukoliikenneyhteyk- miseksi.
14601: siä. Samalla se voimistaisi Loimaan talousalueen
14602:
14603: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14604:
14605: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
14606: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Anna-Liisa Jokinen
14607: Jukka Roos
14608: 1144 1987 vp.
14609:
14610: Raha-asia-aloite n:o 1077
14611:
14612:
14613:
14614:
14615: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
14616: rakentamiseen Turun ja Kustavin väliselle tieosuudelle
14617:
14618:
14619: Eduskunnalle
14620:
14621: Liikenne maantiellä Raisio-Kustavi on varsin- olisivat halukkaita käyttämään mainittua tietä vir-
14622: kin kesällä erittäin vilkas. Johtaahan tie loman- kistysmatkoja järjestääkseen, mikäli siihen saatai-
14623: viettoalueelle, joka on yksi maamme suosituim- siin kevyen liikenteen kaista.
14624: mista. Siellä sijaitsevat Kustavi, Taivassalo, Veh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14625: maa jne. Tie on myös pyöräretkeilijöiden suosi- taen,
14626: ma. Heitä liikkuu tiellä jatkuvasti yksin, ryhmissä
14627: tai perheittäin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14628: Tie on kuitenkin hyvin kapea. Ajokaistojen ul- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14629: kopuolella ei juuri ole tilaa, jota polkupyöräilijät 31.24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
14630: voisivat käyttää. Tilanne on hyvin vaarallinen. On kenteen väylän suunnitteluun ja rakenta-
14631: ihme, jos vakavilta onnettomuuksilta tuolla tiellä misen aloittamiseen Turun ja Kustavin
14632: on voitu välttyä. väliselle tieosuudelle.
14633: Uskomme, että yhä useammat pyöräretkeilijät
14634:
14635: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14636:
14637: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
14638: Tapio Holvitie Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
14639: Risto Ahonen Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
14640: Jukka Roos
14641: 1987 vp. 1145
14642:
14643: Raha-asia-aloite n:o 1078
14644:
14645:
14646:
14647:
14648: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta lähestymistutkan hankkimi-
14649: seksi Turun lentoasemalle
14650:
14651:
14652: Eduskunnalle
14653:
14654: Viime aikoina on lentoturvallisuuden paranta- nen mahdollistaisi suorien lähestymisien tekemi-
14655: miseen kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Lentolii- sen huonoissakin sääolosuhteissa myös lännestä
14656: kenteen viikastuessa edellytetään myös turvalli- tulevalle liikenteelle. Tämä aikaansaisi myös sel-
14657: suuden paranevan. Turun lentoaseman turvalli- vää kustannussäästöä (lentoyhtiöille) ja parantaisi
14658: suuslaitteet eivät ole ajan vaatimusten tasolla. Lä- palvelutasoa tuntuvasti. Lähestymislaitetason pa-
14659: hestymistutkan hankinta on välttämätön. Se on rannusehdotus on ilmailuhallituksen tiedossa,
14660: ollut mukana suunnitelmissa jo pitkään, mutta mutta sitä ei ole otettu suunnitelmiin. Kustan-
14661: hankinta on jatkuvasti jäänyt toteuttamatta. nuksiltaan lähestymislaitetason parannustoimen-
14662: Lähestymistutka on varsin tärkeä sekä lentolii- piteet olisivat noin 1, 5 miljoonaa markkaa.
14663: kenteen johtamisen että ilmavalvonnan samoin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14664: kuin etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta. Lähes-
14665: tymistutkan hankintakustannukset ovat arviolta 6 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14666: miljoonaa markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14667: Samassa yhteydessä olisi välttämätöntä parantaa 31.47.70 7 500000 markkaa lähestymis-
14668: RWY 08:n lähestymislaitetasoa. Tällä hetkellä tutkan hankkimiseksi Turun lentoasemal-
14669: Turussa on hyvä varustus vain RWY 26:lle eli le ja lähestymislaitetason parantamiseksi.
14670: idästä länteen. Lähestymislaitetason parantami-
14671:
14672: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14673:
14674: Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
14675: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Sauli Niinistö
14676: Heli Astala Tapio Holvitie Jukka Roos
14677: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14678: 1146 1987 vp.
14679:
14680: Raha-asia-aloite n:o 1079
14681:
14682:
14683:
14684:
14685: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun lentoaseman kiito-
14686: tien pidentämiseen
14687:
14688:
14689: Eduskunnalle
14690:
14691: Maamme lentoliikenne keskittyy voimakkaasti kentaminen Turun lentoasemalle turvaisi ulko-
14692: Vantaan lentoasemalle. Lentoliikenteen edelleen maisen ja muunkin häiriöttömän liikenteen poik-
14693: lisääntyessä ruuhkautumista tällä lentoasemalla keuksellisissakin olosuhteissa nykyistä paremmin.
14694: on purettava uusilla investoinneilla. Vantaan len- Tällainen tilanne koettiin mm. silloin, kun
14695: toaseman lisärakentaminen voitaisiin välttää ke- Helsinki-Vantaan lentoaseman palomiehet oli-
14696: hittämällä Turun lentoasemaa. Turun lentoasema vat lakossa v. 1986, jolloin Turun kautta kulki
14697: on nykyään vajaakäytössä. Lisäinvestointien jäl- kaksi kolmasosaa ulkomaan liikenteestä.
14698: keen se kykenisi vaikeuksitta välittämään kaksin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14699: tai kolminkertaisen liikenteen nykyiseen verrattu- taen,
14700: na. Turun lentoaseman toimintavalmiuden lisää-
14701: minen edellyttää kiitotien pidentämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14702: Turun lentoaseman kiitotien pidentäminen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14703: 300 + 200 metrillä mahdollistaisi täysipainoisen 31.47. 77 5 000 000 markkaa Turun len-
14704: toiminnan kaikilla konetyypeillä. Kiitotien piden- toaseman kiitotien pidentämisen aloitta-
14705: tämisen aiheuttamat kustannukset ovat noin 10 miseksi.
14706: miljoonaa markkaa. Täysimittaisen kiitotien ra-
14707:
14708: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14709:
14710: Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
14711: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Sauli Niinistö
14712: Heli Astala Tapio Holvitie Jukka Roos
14713: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14714: 1987 vp. 1147
14715:
14716: Raha-asia-aloite n:o 1080
14717:
14718:
14719:
14720:
14721: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjärjestel-
14722: män kokeilemiseksi opiskelupaikkakuntien seutuliikenteessä
14723:
14724:
14725: Eduskunnalle
14726:
14727: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohjata asentei-
14728: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on johtanut ta ja kulutustottumuksia liikenne- ja ympäristö-
14729: siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole enää varaa poliittisesti kestävään suuntaan.
14730: oman auton ostoon. Samanaikaisesti joukkolii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14731: kenteen maksut ovat kohonneet huomattavasti, ja nioittavasti,
14732: kustannukset asunnon ja opiskelupaikkojen väli-
14733: sestä matkustuksesta ovat nousseet yli opiskelijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14734: den maksukyvyn. Opiskelijoilla ei myöskään ole 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14735: mahdollisuutta vähentää välttämättömiä työ- eli 31.57.30 10 000 000 markkaa joukkolii-
14736: opiskelumatkojaan verotuksessa. kenteen kehittämiseksi opiskelupaikka-
14737: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös suo- kuntien seutuliikenteessä opiskelija-
14738: siteltavaa, että erityisesti taajama-alueilla käyte- alennusjärjestelmän kokeiluna.
14739: tään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijasta.
14740:
14741: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
14742:
14743: Sauli Hautala Esko Almgren
14744: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14745: Jorma Fred
14746: 1148 1987 vp.
14747:
14748: Raha-asia-aloite n:o 1081
14749:
14750:
14751:
14752:
14753: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saaristoliiken-
14754: teen avustamiseen
14755:
14756:
14757: Eduskunnalle
14758:
14759: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia ovat menoarv101ssa vuosien mittaan tyydyttävästi ke-
14760: liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikennetiheys jää hittynyt. Siksi saaristoliikenteen kehitystarvetta
14761: yleensä hyvin alhaiseksi, koska liikennepalveluja on runsaasti.
14762: käyttävien ihmisten määrä on vähäinen. Heikon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14763: kannattavuuden vuoksi liikennettä harjoittavien ei taen,
14764: ole mahdollista ilman tukea lisätä palveluja. Tästä
14765: syystä valtiovallan tulisi tajuta velvollisuutensa saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14766: ristossa asuvia ihmisiä kohtaan. Myös saariston säi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14767: lymisen asuttuna tulee olla tärkeä tavoite. 32.1 0. 40 lisäyksenä 100 000 markkaa saa-
14768: Saaristoliikenteen avustaminen ei ole tulo- ja ristoliikenteen avustamiseen.
14769:
14770: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14771:
14772: Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
14773: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Sauli Niinistö
14774: Heli Astala Tapio Holvitie Jukka Roos
14775: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14776: 1987 vp. 1149
14777:
14778: Raha-asia-aloite n:o 1082
14779:
14780:
14781:
14782:
14783: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksina Turun saariston
14784: sähköistämisen loppuun saattamiseksi
14785:
14786:
14787: Eduskunnalle
14788:
14789: Turun saaristossa asuu vielä ihmisiä, joilla ei ole Turun saaristo on yksi maailman kauneimmis-
14790: ollut mahdollisuutta saada kotiinsa sähköä. Syinä ta. On myös pidettävä huolta, että se säilyy elävä-
14791: ovat suuret etäisyydet ja poikkeukselliset saaristo- nä ja toimivana. Sähköistys auttaa siinä.
14792: olosuhteet. Tarvitaan valtiovallan erityistä asioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14793: hin puuttumista. taen,
14794: Sähkö on välttämätön hyödyke ihmisten joka-
14795: päiväisessä elämässä. Sen puute aiheuttaa monen- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
14796: laisia rajoituksia ja esteitä taloudellisessa toimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
14797: nassa. Turunmaan sähköistämisen loppuunsaatta- 32.55.41 4 000 000 markkaa avustuksina
14798: minen toisi siellä vielä asuville ihmisille ratkaise- Turun saanston så"hközstyksen loppuun
14799: van helpotuksen heidän kamppailuunsa toimeen- saattamzseksi.
14800: tulosta.
14801:
14802: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14803:
14804: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
14805: Tapio Holvitie Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
14806: Risto Ahonen Sauli Niinistö Heli Astala
14807: Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos
14808: 1150 1987 vp.
14809:
14810: Raha-asia-aloite n:o 1083
14811:
14812:
14813:
14814:
14815: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi rinta-
14816: masotilaseläkkeisiin ja asumistukeen niiden korottamiseksi
14817:
14818:
14819: Eduskunnalle
14820:
14821: Rintamasotilaseläkkeistä aikanaan päätettäessä lisääntyvät, rahantarve kasvaa. Nyky-Suomella on
14822: niiden taso jäi liian alhaiseksi. Veteraanit, joiden varaa entistä paremmin kohdella itsenäisyytemme
14823: toimeentulo on tästä eläkkeestä riippuvainen, puolustajia.
14824: ovat joutuneet elämään perin niukoissa olosuh- Monet veteraanit elävät liian puutteellisissa
14825: teissa. Eläkkeen taso ei ollut missään suhteessa sii- asunnoissa. Heidän asumistasoaan voidaan paran-
14826: hen tärkeään ja kunniakkaaseen tehtävään, jonka taa myös asumistukea lisäämällä.
14827: sotiemme veteraanit oman henkensä uhalla suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14828: rittivat. taen,
14829: Rintamasotilaseläkkeet eivät ole tyydyttävästi
14830: sen jälkeenkään kehittyneet. Onpa veteraaneille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14831: joskus tarjottu eläkkeiden korotukseksi kokonais- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14832: luvulla ilmaistavaa pienintä markkamäärää. 33.21.52 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
14833: Veteraanit ikääntyvät, nuorimmatkin. Vanhe- ylimäärätsinä lt'sinä rintamtlsottlaseläkkei-
14834: nemisen seurauksena monet fyysiset ja myös den ja asumt'stuen korottamiseen.
14835: psyykkiset vaivat pahenevat. Hoitokustannukset
14836:
14837: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14838:
14839: Sauli Hautala Esko Almgren
14840: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14841: Jorma Fred
14842: 1987 vp. 1151
14843:
14844: Raha-asia-aloite n:o 1084
14845:
14846:
14847:
14848:
14849: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin peruskorjauk-
14850: seen Laitilassa
14851:
14852:
14853: Eduskunnalle
14854:
14855: Laitilassa toimii mainitun kaupungin, Euran, paikkojen määrä ei vähenisi. On siis suoritettava
14856: Pyhärannan ja Kodisjoen muodostaman kuntayh- vanhainkodin sekä saneeraus että laajennus.
14857: tymän vanhainkoti. Vanhainkoti on huonossa Hankkeen alustava kustannusarvio on noin 10
14858: kunnossa eikä se muutenkaan enää täytä nykypäi- milj. markkaa.
14859: vän hoitokodille asetettavia vaatimuksia. Hoitoti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14860: lat ovat aivan liian ahtaat. Hoitopaikkoja laitok- taen,
14861: sessa on kaikkiaan 96.
14862: Vanhainkoti tarvitsee nopeasti perusteellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14863: saneerauksen, jotta hoitokodista voitaisiin saada 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14864: viihtyisä asuinpaikka siinä vanhuuttaan viettäville 33.32.31 1 000 000 markkaa Laitilassa
14865: ikääntyneille ihmisille. Koska saneerauksen yhtey- kuntayhtymän vanhainkodin saneerauk-
14866: dessä asuintilaa hoitopaikkaa kohden lisätään, on seen ja laajentamiseen.
14867: välttämätöntä myös kotia laajentaa, jotta hoito-
14868:
14869: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14870:
14871: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
14872: Risto Ahonen Heikki Perho Eeva-Liisa Moilanen
14873: Jorma Fred Heli Astala Tapio Holvitie
14874: Virpa Puisto Jukka Roos Liisa Hilpelä
14875: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
14876: 1152 1987 vp.
14877:
14878: Raha-asia-aloite n:o 1085
14879:
14880:
14881:
14882:
14883: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvauksiksi
14884: maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
14885:
14886:
14887: Eduskunnalle
14888:
14889: Maatalousyrittäjien lomatoiminnan järjestämi- den, tulisi turvata edes 14 vuorokauden vuosilo-
14890: nen kuuluu lain mukaan kunnille, ja valtion tulo- ma.
14891: ja menoarviossa on ehdotettu määrärahat tätä tar- Riittävän määrärärahan turvin kunnat voisivat
14892: koitusta varten. Kunnat eivät kuitenkaan pysty tarjota runsaasti uusia vakinaisia työpaikkoja. Lo-
14893: nykyisten määrärahojen puitteissa tarjoamaan mittajien lukumäärän lisääntyessä kunnat voisivat
14894: maatalousyrittäjille vuosilomaa lain edellyttämäl- hoitaa joustavammin myös sijaisavun silloin, kun
14895: lä tavalla. Ensisijaiset lomat pystytään järjestä- maatalousyrittäjä on estynyt hoitamasta yritys-
14896: mään kokonaisuudessaan, mutta toiselle samassa tään.
14897: yrityksessä työskentelevälle ei pystytä järjestämään Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14898: lomaa (toissijainen loma) läheskään täysimääräi-
14899: sesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14900: Tulo- ja menoarviossa lomatoimintaan osoitet- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14901: tujen korvausten lisääminen aiheuttaisi monia 33.57.40 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
14902: myönteisiä seurauksia. Maatalousyrittäjille, jotka käytettäväksi maatalousyrittäjien vuosilo-
14903: tekevät seitsenpäiväistä työviikkoa ympäri vuo- majärjestelmän laajentamiseen.
14904:
14905: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14906:
14907: Sauli Hautala Esko Almgren
14908: Toimi. Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14909: Jorma Fred
14910: 1987 vp. 1153
14911:
14912: Raha-asia-aloite n:o 1086
14913:
14914:
14915:
14916:
14917: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun pitkäaikaissairaalan
14918: 1 vaiheen rakentamisen aloittamiseksi
14919:
14920:
14921: Eduskunnalle
14922:
14923: Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaalihuol- Erityisesti korostuu Turussa se, että pääasialli-
14924: lon ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina sesti perushoitoa vaativia pitkäaikaispotilaita jou-
14925: 1987-91 on Turulla kaksi hanketta Turun pitkä- dutaan sopivan hoitopaikan puuttuessa hoita-
14926: aikaissairaiden kriisinomaiseen paikkatilantee- maan erikoislääkärijobtoisessa hoitopaikassa
14927: seen: (TYKS, terveyskeskuksen sairaala), mikä kustan-
14928: - vuosi 1988: pitkäaikaissairaalan 1 vaihe, 80 nuksiltaan on yhteiskunnallisesti kallista ja poti-
14929: hoitopaikkaa, 18,2 milj. mk laan itsensä kannalta tarpeettoman sairaalamaista
14930: - vuosi 1991: pitkäaikaissairaalan II vaihe, 80 hoitoa antavaa.
14931: hoitopaikkaa, 18,4 milj. mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14932: Turun terveysvirasto on erityisen huolellisesti taen,
14933: valmistellut em. hankkeita nk. Kurjenmäki-pro-
14934: jektin muodossa. Projektin tuloksena kävi ilmi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14935: että vuosien 1984-85 vaihteessa noin joka kol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14936: mas turkulainen potilas oli sairautensa hoidon 33.79.31 3 000 000 markkaa Turun pit-
14937: edellyttämään tasoon nähden väärässä hoitopai- käaikaissairaalan 1 vaiheen rakentamisen
14938: kassa. aloittamiseksi.
14939:
14940: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
14941:
14942: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
14943: Tapio Holvitie Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
14944: Risto Ahonen Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
14945: Jukka Roos
14946:
14947:
14948:
14949:
14950: 27 270416F
14951: 1154 1987 vp.
14952:
14953: Raha-asia-aloite n:o 1087
14954:
14955:
14956:
14957:
14958: Hautala ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta yksityisten las-
14959: tenkotien käyttökustannuksiin
14960:
14961:
14962: Eduskunnalle
14963:
14964: Viime vuosina sosiaaliturvaa kehitettäessä ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14965: lastenkodeissa kasvatettavat lapset jääneet vaille taen,
14966: riittävää tukea. Erityisesti yksityisten lastenkotien
14967: toimintaedellytykset ovat heikentyneet ja niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14968: valtionapu on ollut täysin riittämätöntä, jotta nä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14969: mä lastenkodit olisivat voineet suoda tarpeellisen 33.93.50 liså'yksenii 2 000 000 markkaa
14970: perushoidon, kasvatuksen ja kodinomaisen kas- käytettäväksi yksityisten lastenkotien käyt-
14971: vuympäristön lapsille. tökustannuksiin.
14972: Myös lastenkotilapsille tulee taata turvallinen,
14973: viihtyisä ja mahdollisimman kodinomainen kas-
14974: vuympäristö.
14975:
14976: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14977:
14978: Sauli Hautala Esko Almgren
14979: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
14980: Jorma Fred
14981: 1987 vp. 1155
14982:
14983: Raha-asia-aloite n:o 1088
14984:
14985:
14986:
14987:
14988: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saaristoalueiden
14989: jätehuollon kehittämiseen
14990:
14991:
14992: Eduskunnalle
14993:
14994: Hallitus esitti Pidä Saaristo Siistinä ry:lle - ylläpitäminen ja miehistön palkkaus. Edelli-
14995: 450 000 markan määrärahaa vuodelle 1988. Mää- nen vene toimii Saaristomerellä ja jälkimmäinen
14996: rärahan lasku vuoden 1987 540 000 markasta Saimaan alueella.
14997: 450 000 markkaan vaikeuttaa ratkaisevasti järjes- Jätehuoltotoiminnan lisäksi hallinto- ja tiedo-
14998: tön toimintaa vuonna 1988. tustoiminnan kulut ovat nousseet edellisestä vuo-
14999: Yhdistyksen ylläpitämien Roska-Roope-jätepis- desta. Yhdistys lisää jatkuvasti tiedotustoimin-
15000: teiden määrä lisääntyy vuosittain huomattavasti. taansa sekä kehittää asennekasvatustyötään. Valis-
15001: Kuluvana kesäkautena perustettiin 30 uutta huol- tustoiminnalla pyritään vaikuttamaan luonnossa
15002: topistettä. Erityisesti Järvi-Suomen jätepistever- liikkuviin ja kasvattamaan Roska-Roope-jätepis-
15003: kosto kasvoi voimakkaasti. teiden käyttäjämäärää.
15004: Vanhojen huoltopisteiden korjaamisesta ja nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15005: den laadullisen tason nostamisesta sekä erityisesti taen,
15006: kuivakäymälöiden rakentamisesta ulkosaariston
15007: vaikeisiin olosuhteisiin aiheutuu kuluja. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15008: muut jätehuollon kustannukset nousevat vuosit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15009: tain. Kuluvana toimikautena kustannuksia lisää 35.12.61lisäyksenä 160000 markkaa saa-
15010: kahden huoltoveneen - Roope-Sälle 1 ja Roope II ristoalueiden jätehuollon tukemiseen.
15011:
15012: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15013:
15014: Sauli Hautala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
15015: Risto Ahonen Heikki Perho Eeva-Liisa Moilanen
15016: Jorma Fred Sauli Niinistö Heli Astala
15017: Tapio Holvitie Virpa Puisto Jukka Roos
15018: Liisa Hilpelä Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
15019: 1156 1987 vp.
15020:
15021: Raha-asia-aloite n:o 1089
15022:
15023:
15024:
15025:
15026: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk-
15027: sena opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen
15028:
15029:
15030: Eduskunnalle
15031:
15032: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella 420 Mmk, jolloin 5 % :n omapaaomaosuus on
15033: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi vuonna on tarkoitus
15034: kaisesti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija-asun- peruskorjata 3 100 asuntopaikkaa, minkä toteu-
15035: noista entisestään vaikeutunut useilla paikkakun- tuminen edellyttää 5 Mmk:n omapääomaosuutta
15036: nilla. Esim. Tampereella on jouduttu käynnistä- (hankinta-arvo 98,1 Mmk).
15037: mään erityinen hätämajoitus opiskeluaan aloitta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15038: ville nuorille. Hallitus on budjetin valmistelujen nioittavasti,
15039: yhteydessä päättänyt, että valtion asuntolainoin ra-
15040: kennettavien opiskelija-asuntopaikkojen maara että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15041: nostetaan vuonna 1988 3 OOO:sta 3 200:aan ja että 1988 tulo- ja menoarvioon momentrlle
15042: hankkeille myönnetään valtion avustusta omapää- 35.45.51 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15043: omaosuuteen. Tulo- ja menoarvioehdotuksessa avustuksina uusien tai perusparannetta-
15044: osoitettu omapääoma-avustus (16 Mmk) ei kuiten- vien vuokratalojen oman pääoman osittai-
15045: kaan riitä em. tuotantotavoitteen saavuttamiseen. seksi kattamiseksi opiskelija-asuntokoh-
15046: 3 200 asuntopaikan (74 000 am 2 ) hankinta-arvo on teissa.
15047:
15048: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15049:
15050: Sauli Hautala Esko Almgren
15051: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
15052: Jorma Fred
15053: 1987 vp. 1157
15054:
15055: Raha-asia-aloite n:o 1090
15056:
15057:
15058:
15059:
15060: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen paranta-
15061: miseksi vanhoissa opiskelija-asuntokohteissa
15062:
15063:
15064: Eduskunnalle
15065:
15066: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin arava- omapääomaosuuden maksamiseen. Valtionavus-
15067: vuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. Kun tuksen maksamista varten tarvitaan yhteensä 50
15068: esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten aravata- Mmk jaettuna esim. viidelle vuodelle.
15069: loissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15070: mk/ m 2 , sarnanikäisissä opiskelija-asunnoissa mak- tavasti,
15071: setaan 2-3 mk/ m 2 enemmän. Tämä ei voi olla
15072: tarkoituksenmukaista opiskelijoiden toimeentu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15073: lon ja yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Eri- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15074: tyisen raskaiksi muodostuvat asumiskustannukset 35.45.51 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15075: ennen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- rahoitusrakenteen parantamiseksi ennen
15076: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lainaeh- vuotta 1980 valmistuneissa opiskelzj"a-
15077: dot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtionavustusta asuntokohteissa.
15078:
15079: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15080:
15081: Sauli Hautala Esko Almgren
15082: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
15083: Jorma Fred
15084: 1158 1987 vp.
15085:
15086: Raha-asia-aloite n:o 1091
15087:
15088:
15089:
15090:
15091: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivikiekin rajavartioase-
15092: man perusparantamiseen
15093:
15094:
15095: Eduskunnalle
15096:
15097: Rajavartiolaitoksen tolmmta- ja taloussuunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15098: telman mukaan Kivikiekin (Kuhmo) rajavartio- taen,
15099: aseman perusparannushanke toteutetaan vuonna
15100: 1988. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15101: Suunnitelmat ovat valmiit ja hanke olisi voitu to- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15102: teuttaa jo vuonna 1987. Hanke olisi tullut sisällyt- 26.90. 74 1 600 000 markkaa Kainuun ra-
15103: tää viimeistään vuoden 1988 tulo- ja menoar- javartioston Kivikiekin rajavartioaseman
15104: vwon. (Kuhmo) perusparantamiseen.
15105:
15106: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15107:
15108: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15109: Annikki Koistinen Eino Siuruainen
15110: Sakari Valli
15111: 1987 vp. 1159
15112:
15113: Raha-asia-aloite n:o 1092
15114:
15115:
15116:
15117:
15118: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalojen
15119: suunnitteluun Kuhmossa ja Suomussalmella
15120:
15121:
15122: Eduskunnalle
15123:
15124: Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kun- köpiirissä. Tämän vuoksi virastotalojen suunnitte-
15125: nassa sijaitsevat valtion virastot toimivat merkittä- lun käynnistäminen jo vuonna 1988 olisi mones-
15126: viltä osin vuokratiloissa joko kuntien tai yksityis- takin syystä kiireellinen ja tärkeä tehtävä.
15127: ten omistamissa kiinteistöissä. Molempien kun- Molemmat virastotalohankkeet ovat sisältyneet
15128: tien virastotalohankkeita varten on tehty jo vuon- myös Kainuu-neuvottelukunnan laatimaan ns.
15129: na 1984 alustavat huonetilaohjelmat. Sekä Kuh- Kostamuksen jälkihoito-ohjelmaan, mutta ovat
15130: mon kaupunki että Suomussalmen kunta ovat yli edelleen toteuttamatta.
15131: 13 000 asukkaan kuntia, joissa sijaitsevat kaikki Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15132: valtion paikallishallintoyksiköt. Pitkälläkin aika- taen,
15133: välillä tarkasteltuna ne kaikki tulevat myös säily-
15134: mään. Tämän vuoksi virastojen keskittäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15135: omiin kiinteistöihin on perusteltua. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15136: Molemmat kunnat ovat maamme vaikeinta 28.64.76 500000 markkaa Kuhmon ja
15137: työttömyysaluetta. Mitään valtion omia tai muita- Suomussalmen valtion virastotalojen
15138: kaan valtion rahoittamia merkittäviä talonraken- suunnitteluun.
15139: nushankkeita ei ole lähitulevaisuudessa edes nä-
15140:
15141: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15142:
15143: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15144: Annikki Koistinen Eino Siuruainen
15145: Sakari Valli
15146: 1160 1987 vp.
15147:
15148: Raha-asia-aloite n:o 1093
15149:
15150:
15151:
15152:
15153: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun lomatuen laa-
15154: jentamiseksi eräisiin Oulun läänin kuntiin
15155:
15156:
15157: Eduskunnalle
15158:
15159: Kainuussa tyottomyys on ollut pahinta koko on jo majoituskapasiteettia, jonka hyväksikäyttöä
15160: maassa jo hyvin kauan. Pysyvien työpaikkojen voitaisiin lomatuen turvin parantaa.
15161: luomisella pystytään parhaiten vähentämään työt- Maamme matkailutase on ollut jatkuvasti tap-
15162: tömyyttä. piollinen, ja se rasittaa jo merkittävästi maamme
15163: Matkailuelinkeinon kehittymiselle on olemassa vaihtotasetta. Lomatuen laajentaminen em. kun-
15164: hyvät edellytykset Kainuussa ja käyttämättömiä tiin olisi näin ollen perusteltua hyvin monesta nä-
15165: mahdollisuuksia on olemassa vielä runsaasti. Mat- kökulmasta tarkasteltuna.
15166: kailuinvestoinnit ovatkin lisääntyneet viime vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15167: na voimakkaasti myös Kainuussa. Lapin läänissä taen,
15168: on jo muutaman vuoden ajan kokeiltu matkailun
15169: lomatukijärjestelmää. Vuoden 1988 tulo- ja me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15170: noarviossa esitetään läänien kehittämismäärära- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15171: hasta Lapin matkailun lomatukeen 2 500 000 mk. 26.98.43 1 000 000 markkaa matkatlun
15172: Lomatuki tulisi laajentaa koskemaan Oulun lää- lomatuen laajentamiseksi koskemaan Hy-
15173: niin kuuluvia seuraavia Kainuun kuntia: Hyryn- rynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suo-
15174: salmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen mussalmen kuntia sekä Kuhmon kaupun-
15175: kunta sekä Kuhmon kaupunki. Näissä kunnissa kia.
15176:
15177: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15178:
15179: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Tellervo Renko
15180: Annikki Koistinen Eino Siuruainen Sakari Valli
15181: 1987 vp. 1161
15182:
15183: Raha-asia-aloite n:o 1094
15184:
15185:
15186:
15187:
15188: Heikkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tiestön perus-
15189: korjaamiseen TVL:n Kainuun piirin alueella
15190:
15191:
15192: Eduskunnalle
15193:
15194: TVL:n Kainuun piirin tienpidon tekemisen ra- Maantie n:o 897 Vääkiö-Leväkoski,
15195: hoitusta on vähennetty jo noin 15 vuoden ajan. Suomussalmi 5,0 mmk
15196: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä rahoi- Maantie n:o 879 Vuolijoen kunnan
15197: tus päätyy 37,8 milj. markkaan, vaikka hiljattain raja-Latokangas, Vaala 5,0 mmk
15198: julkaistu Tie 2000 -ohjelma edellyttää 90 milj. Vuoreslahden päätie, Kajaani 5,0 mmk
15199: mk/v. Rahoituksen supistuksessa on menty aivan
15200: kohtuuttomuuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15201: Piiri joutuu voimakkaasti vähentämään vaki- taen,
15202: naista työvoimaa entisestään jo huonon työllisyy-
15203: den rasittaman maakunnan alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15204: Seuraavien teiden peruskorjaustyöt tulisi aloit- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15205: taa jo v. 1988: 31.24. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
15206: Maantie n:o 907 Niva-Iivantiira, tiestön peruskorjaamiseen TVL:n Kai-
15207: Kuhmo 5,0 mmk nuun piirin alueella.
15208:
15209: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15210:
15211: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15212: Annikki Koistinen Eino Siuruainen
15213: Sakari Valli
15214: 1162 1987 vp.
15215:
15216: Raha-asia-aloite n:o 1095
15217:
15218:
15219:
15220:
15221: Heikkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o
15222: 901 perusparantamiseen välillä Vihtamo-Kontiomäki
15223:
15224:
15225: Eduskunnalle
15226:
15227: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen si- den ja asutuksen vaatima liikenne on lähes esty-
15228: sältyy momentille 31.24.77.12 Kainuun tie- ja nyt.
15229: vesirakennuspiirin alkaviin hankkeisiin maantie Hankkeen toteuttamista tulisi nopeuttaa.
15230: n:o 901 Vihtamo-Kontiomäki (Sotkamo). Vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15231: delle 1988 esitetään 2,8 milj. mk. Hankkeen ko- taen,
15232: konaiskustannusarvio on 29,6 milj. mk. Maantie
15233: n:o 901 välillä Vihtamo-Kontiomäki on liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15234: nemäärään (KVL on 250-400) ja tienvarsiasu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15235: tukseen nähden erittäin huonokuntoinen ja mut- 31. 24. 77 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
15236: kainen. Varsinkin keväällä kelirikko tiellä on erit- maantien n:o 901 (Vihtamo-Kontiomä-
15237: täin vaikea, jopa niin, että normaali maatalou- ki, Sotkamo) parantamiseen.
15238:
15239: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15240:
15241: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15242: Annikki Koistinen Eino Siuruainen
15243: Sakari Valli
15244: 1987 vp. 1163
15245:
15246: Raha-asia-aloite n:o 1096
15247:
15248:
15249:
15250:
15251: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämis-
15252: keskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustamiseksi
15253: Kajaaniin
15254:
15255: Eduskunnalle
15256:
15257: Kainuuta lukuun ottamatta kaikissa teollisuus- kinoimiyksikön sivutoimipiste tai itsenäinen yk-
15258: piireissä on Teknologian kehittämiskeskuksen sikkö, jossa on kaksi konsultin tointa.
15259: tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö sen jälkeen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15260: kun vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa mainitut taen,
15261: uudet yksiköt on perustettu. Kainuussa on tarvet-
15262: ta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuviin että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15263: konsulttipalveluihin, eikä alueella juuri ole tällai- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.44
15264: sia palveluja tarjoavia yksityisiä konsulttiyrityksiä. määrärahoihin 500 000 markkaa Teknolo-
15265: Tuotekehitys- ja markkinointipalveluja annetaan gian kehittämiskeskuksen Oulun tuoteke-
15266: Oulun ja Kuopion yksikköjen vastaanotoilla Kai- hitys- ja markkinointiyksikön sivutoimi-
15267: nuussa yhtenä päivänä kuukaudessa, mutta palve- pisteen tai itsenäisen yksikön perustami-
15268: lujen tarjonta on tarpeeseen nähden riittämätön- seen ja kahden konsultin toimen perusta-
15269: tä. Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa Kainuu- miseen Kajaanzin.
15270: seen tulisi perustaa Oulun tuotekehitys- ja mark-
15271:
15272: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15273:
15274: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Tellervo Renko
15275: Annikki Koistinen Eino Siuruainen Sakari Valli
15276: 1164 1987 vp.
15277:
15278: Raha-asia-aloite n:o 1097
15279:
15280:
15281:
15282:
15283: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL: n Kainuun piirin
15284: tienrakennushankkeiden toteuttamiseen työllisyystöinä
15285:
15286:
15287: Eduskunnalle
15288:
15289: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin Tie 2000 syyden hoitoon. Tässä mielessä mm. uuden työlli-
15290: -ohjelmasta käy ilmi, että piirin teiden rakentami- syyslain tuomat mahdollisuudet tulisi käyttää täy-
15291: sen määrärahatarve on keskimäärin 86 milj. mk simääräisesti hyväksi.
15292: vuodessa koko ohjelmakautena. Viimeksi julkais- TVL:n Kainuun piirillä on tällä hetkellä nimet-
15293: tun toimenpideohjelman vuosille 1988-1993 ra- tyjä kohteita, joiden suunnitelmat on vahvistettu,
15294: kentamisen määrärahakehys on ohjelman loppu- mutta jotka eivät sisälly hyväksyttyihin työohjel-
15295: vuosilla ainoastaan 41 milj. mk. Rakentamismää- miin, yhteiseltä kustannusarvioitaan 13 5, 5
15296: rärahojen taso on laskenut piirin esittämistä ta- mmk:n verran.
15297: voitteista jo aikaisempinakin vuosina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15298: Piiri on esittänyt huolestumisensa kirjallisesti taen,
15299: useita eri kertoja tie- ja vesirakennushallitukselle.
15300: Myös Oulun lääninhallitus on kannanotossaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15301: vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon esittänyt huo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15302: lestuneisuutensa erityisesti Kainuun tiemäärära- 34.50. 77 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
15303: hojen kehitysnäkymistä. vaikezlla työttömyysaluetila toteutettavien
15304: Kuten edellä esitetystä käy ilmi, ovat punn keskeneräisten ja uusien tienrakennus-
15305: määrärahakehitysnäkymät todella huonot. Piirillä hankkeiden toteuttamiseksi työllisyystöinä
15306: on kuitenkin hyvä valmius mm. suunnitelmien ja TVL:n Kainuun piirissä.
15307: organisaationsa puolesta osallistua alueen työlli-
15308:
15309: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15310:
15311: Kauko Heikkinen Tellervo Renko
15312: Annikki Koistinen Eino Siuruainen
15313: Sakari Valli
15314: 1987 vp. 1165
15315:
15316: Raha-asia-aloite n:o 1098
15317:
15318:
15319:
15320:
15321: Helle: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Teollisuusalue Oy:n
15322: osakepääoman korottamiseen
15323:
15324:
15325: Eduskunnalle
15326:
15327: Suomen Pankki omisti Tervakoski Oy:n 95,7 Säästöpankki. Janakkalan kunnan osuus on yli
15328: -prosenttisesti. Yhtiön kehittäminen jäi 1970-lu- 90%.
15329: vulla toissijaiseksi. 1970-luvun puolivälissä yhtiön Tervakoski-projektin kuluessa on ulospäin an-
15330: työntekijämäärä oli lähes 1 600 henkeä. Rajujen nettu monesti ymmärtää, että valtiovalta kantaa
15331: saneerausten seurauksena Enso-Gutzeitin omis- erityistä huolta aiheuttamistaan ongelmista. Val-
15332: tukseen siirtyneellä Tervakosken tehtaalla on hen- tiovallan osallisuus on kuitenkin jäänyt lähinnä
15333: kilöstöä enää noin 700. Tervakoski Oy on ollut ky- neuvojen asteelle lukuun ottamatta sitä, että Ter-
15334: län ainoa merkittävä työnantaja vuodesta 1818 al- vakosken alue lainmuutoksen jälkeen muodostet-
15335: kaen. Tervakosken kyläyhteisö on syntynyt ''pii- tiin erityistukialueeksi.
15336: pun juurelle''. Valtion tulisi osallistua myös taloudellisesti Ter-
15337: Kun Tervakoski Oy ilmoitti huhtikuussa 1983 va~osken Teollisuusalue Oy:n toiminnan edistä-
15338: vähentävänsä työvoimaansa syksyyn 1983 mennes- mtseen.
15339: sä 380 hengellä, muodostettiin Janakkalan kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15340: nan, Tervakoski Oy:n ja useiden valtion viran- taen,
15341: omaisten kesken ns. Tervakoski-projekti.
15342: Kyseisen projektin eräänä tuloksena on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15343: tettu Tervakosken Teollisuusalue Oy, jonka osak- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15344: kaina ovat Janakkalan kunnan lisäksi Tervakoski markkaa Tervakosken Teollisuusalue Oy:n
15345: Oy, Janakkalan Osuuspankki ja Kanta-Hämeen osakepääoman korottamiseksi.
15346:
15347: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15348:
15349: Esko Helle
15350: 1166 1987 vp.
15351:
15352: Raha-asia-aloite n:o 1099
15353:
15354:
15355:
15356:
15357: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena kunnille
15358: yleiskaavojen laatimista varten
15359:
15360:
15361: Eduskunnalle
15362:
15363: Rakennuslain kokonaisuudistushanke, samoin tille 35.15. 21 luonnonsuojelun yleismenoihin.
15364: kuin osauudistushankkeetkin, ovat toistaiseksi ka- Nyt hallitus esittää koko määrärahan poistettavak-
15365: riutuneet. Tämä on vaikeuttanut ja hidastanut si, mikä aiheuttaisi monilla alueilla jo käynnisty-
15366: mm. arvokkaiden valtakunnallista suojeluarvoa neen kaavoitustoiminnan keskeytymisen. Menet-
15367: omaavien ranta-alueiden suojelua. tely ei ole omiaan lisäämään kuntien luottamusta
15368: Eräänä, useissa tapauksissa jopa suojelun mah- valtiovaltaa kohtaan.
15369: dollistavana keinona voisivat tulla kyseeseen vah- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
15370: vistettavat yleiskaavat. Tällaiseen toimintaan ovat nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
15371: useat kunnat osoittaneet viime aikoina haluk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15372: kuutta. Esimerkkinä voidaan mainita mm. Kuh- taen,
15373: mo, Tammela, Inari, Oulun läänin Pyhäjärvi sekä
15374: useat Saaristomeren ja Etelä-Saimaan alueen kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15375: nat. Koska kuitenkin monessa tapauksessa on ky- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.30
15376: seessä pieni, vähävarainen kunta, tulisi kaavoitus- uudelle momentille 1500 000 markkaa
15377: halukkuutta tukea valtion varoista myönnettävin kunmlle myönnettävään yleiskaavan laati-
15378: avustuksin. Tätä tarkoittava 600 000 markan mää- miseen tarkoitettuun avustukseen.
15379: räraha sisältyy kuluvan vuoden budjetin momen-
15380:
15381: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15382:
15383: Esko Helle Reino Paasilinna Matti Saarinen
15384: Jorma Fred Erkki Pulliainen Tellervo Renko
15385: Mats Nyby Marja-Liisa Löyttyjärvi Heli Astala
15386: Jouni J. Särkijärvi
15387: 1987 vp. 1167
15388:
15389: Raha-asia-aloite n:o 1100
15390:
15391:
15392:
15393:
15394: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ammattiin Opiske-
15395: levien Keskusliiton toiminnan tukemiseen
15396:
15397:
15398: Eduskunnalle
15399:
15400: Ammattikoululaisilla ei ole käytännössä ollut Ammatillisen koulutuksen uudistus korostaa
15401: useampaan vuoteen omaa toimivaa etujärjestöä. oppilaiden omatoimisuuden merkitystä nuorten
15402: Tämä on osaltaan vaikuttanut ammattikoulutuk- yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Tämän
15403: sessa olevien sosiaalisten etujen ajamisen heikkou- merkeissä syntyvät kaikkiin oppilaitoksiin oppilas-
15404: teen. Nyt on ammattiopiskelijoille perustettu uusi kunnat. Erityisesti alkuvaiheessa tämä edellyttää
15405: liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskus- neuvontatyötä.
15406: liitto. Liitolle on todella tarvetta ja sitä kohtaan on Sakkin toimintapiiriin kuuluu ammattioppilai-
15407: oppilaitoksissa huomattavaa mielenkiintoa, osal- toksia, koti- ja laitostalousoppilaitoksia, käsityö-
15408: listuihan perustavaan kokoukseen yli 200 edusta- ja taideoppilaitoksia, maatalousalan oppilaitok-
15409: jaa eri oppilaitoksista eri puolilta Suomea. sia, merenkulkuoppilaitoksia, metsä- ja puuta-
15410: Sakkin tarkoituksena on toimia jäsenistönsä lousoppilaitoksia ja ammatillisia erikoisoppilai-
15411: edunvalvojana koulutus- ja sosiaalipoliittisissa ky· toksia. Toimipiirissä opiskelee noin 70 000 henki-
15412: symyksissä. Sakki toimii palvelujärjestönä amma- löä.
15413: tillisiin oppilaitoksiin ja jäseniinsä nähden ja se Uusi liitto ei toiminnan alkuvaiheessa voi saada
15414: tuottaa materiaalia esim. oppilaskuntien työhön. nuorisojärjestöille tarkoitettuja avustuksia. Toi-
15415: Sakkin tärkeimpiä tehtäviä on lisätä ammatillisen mintakentän laajuuden ja tärkeyden huomioon
15416: koulutuksen arvostusta Suomessa sekä kehittää ottaen olisi toiminnan käynnistäiDisen tukeminen
15417: yhdessä oppilaiden, opettajien, rehtoreiden ja yhteiskunnan toimesta perusteltua ja tärkeätä.
15418: muun henkilökunnan kanssa oppilaitosten yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15419: työtä ja toimintaa. Uusi liitto pyrkii osaltaan edis- tavasti,
15420: tämään työelämän ja ammatillisen koulutuksen
15421: vuorovaikutusta. Sakki järjestää opiskelijoille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15422: kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15423: Liitto tulee toimimaan itsenäisenä nuorten etu- 29.91.51 400000 markkaa Suomen Am-
15424: ja palvelujärjestönä. Liitto on poliittisesti sitoutu- mattiin Opiskelevien Keskusliiton toimin-
15425: maton. nan käynnistämisen avustamiseen.
15426:
15427: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15428:
15429: Pertti Hietala Risto Ahonen Pirjo Ala-Kapee
15430: Jouni Backman Mikko Elo Jukka Gustafsson
15431: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen llkka Joenpalo
15432: Riitta Järvisalo-Kanerva Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila
15433: Lauri Metsämäki Riitta Myller Mats Nyby
15434: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Markku Pohjola
15435: Kari Rajamäki Jorma Rantanen Timo Roos
15436: Kerttu Törnqvist Matti Vähänäkki
15437: 1168 1987 vp.
15438:
15439: Raha-asia-aloite n:o 1101
15440:
15441:
15442:
15443:
15444: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin
15445: viran perustamiseksi Turun yliopistoon
15446:
15447:
15448: Eduskunnalle
15449:
15450: Turun yliopistossa on neljännesvuosisadan ajan min viran perustamista on vastustettu mm. siitä
15451: opetettu venäjän kieltä ja kirjallisuutta, mutta syystä, ettei maasta löydy päteviä henkilöitä sen
15452: opetus tapahtuu edelleenkin lehtorivoimin. Pro- hakijoiksi. Nyt heitä on. Lisäksi viran perustamis-
15453: fessuuria ei ole saatu, vaikka sellainen on jo mo- tarve on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, kun
15454: nessa Suomen yliopistossa, myös sellaisissa, joiden kaupungissa on aloittanut toimintansa Idänkau-
15455: perinteet venäjän kielen opettamisessa ovat ly- pan instituutti.
15456: hyet. Virka on jo useita vuosia ollut Turun yliopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15457: ton humanistisen tiedekunnan virkaluettelon en- taen,
15458: simmäisenä, mutta sitä ei ole saatu, niin kuin ei
15459: yhtään muutakaan professorin virkaa tähän tiede- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15460: kuntaan. Professuurin puuttumisen vuoksi ei ve- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15461: näjän kieltä ole mahdollista opiskella Turun yli- 29.1 0. 01 200 000 markkaavenäjänkielen
15462: opistossa pääaineena, vaikka kieleen kunnolla pe- professorin viran perustamiseksi Turun
15463: rehtyminen sitä ehdottomasti vaatisi. Aikaisem- yliopistoon.
15464:
15465: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15466:
15467: Liisa Hilpelä Heikki Perho Ensio Laine
15468: Jukka Roos Risto Ahonen Virpa Puisto
15469: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Sauli Niinistö
15470: 1987 vp. 1169
15471:
15472: Raha-asia-aloite n:o 1102
15473:
15474:
15475:
15476:
15477: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
15478: Opintokeskuksen henkilökunnan lisäämiseen
15479:
15480:
15481: Eduskunnalle
15482:
15483: Valtiovarainministeriön 16.11.1979 asettama Vuonna 1987 opintokeskusten toimen määrää
15484: työryhmä, joka selvitti opintokeskusten ja niiden ei lisätty lainkaan. Siksi Kansallisen Sivistysliiton
15485: alueorganisaation sekä henkilöstörakenteen kehit- jäsenjärjestöt ovat joutuneet teettämään opinto-
15486: tämisen tarvetta, piti ensisijaisena ja kiireellisenä keskuslain määrittämiä tehtäviä ylityönä omalla
15487: opintokeskusten alueorganisaation kehittämistä, henkilökunnallaan.
15488: koska opintokeskuksilla on tällöin paremmat Ei ole oikein, että Kansallisen Sivistysliiton jä-
15489: mahdollisuudet ottaa huomioon alueelliset erot senjärjestöt jätetään muita heikompaan asemaan
15490: yhteiskunta- ja ammattirakenteessa sekä kansalais- kehitettäessä järjestöllisen sivistystyön toiminta-
15491: ten erilaiset sivistystarpeet. Erityisesti opintokes- edellytyksiä. Päinvastoin porvarillisen kentän akti-
15492: kuksista nuorin, Kansallisen Sivistysliiton Opinto- voituminen järjestöllisen sivistystyön alueella
15493: keskus, on joutunut käynnistämään toimintansa osoittaa merkittävää koulutuskysyntää, johon vas-
15494: kohtuuttoman niukoin henkilöstöresurssein. Sen taaminen on osaltaan myös valtion vastuulla.
15495: keskustoimisto kaipaa välttämättä henkilöstövah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15496: vistusta, samoin alueorganisaation rakentaminen taen,
15497: on aivan alkuvaiheessaan.
15498: Henkilöstön lisätarvetta puoltaa myös jatkuvas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15499: ti lisääntyvä eri koulutusmuotojen pedagogisen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15500: ohjauksen ja valvonnan tarve, joka aiheutuu mm. 29.57.55 500 000 markkaa kolmen uu-
15501: lainsäädännön kehittymisestä sekä kouluhallituk- den toimen perustamiseksi Kansallisen Si-
15502: sen uusista ohjeista. vistysliiton Opintokeskukseen.
15503:
15504: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15505:
15506: Liisa Hilpelä Heikki Perho Maunu Kohijoki
15507: Martti Korkia-Aho Riitta Jouppila Kaarina Dromberg
15508: Riitta Saastamoinen Oiva Savela Lea Kärhä
15509: Tuula Linnainmaa Eeva Turunen Kirsti Ala-Harja
15510:
15511:
15512:
15513:
15514: 28 270416F
15515: 1170 1987 vp.
15516:
15517: Raha-asia-aloite n:o 1103
15518:
15519:
15520:
15521:
15522: Hilpelä ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta tanssiryh-
15523: mien toimintaan
15524:
15525:
15526: Eduskunnalle
15527:
15528: Suomalaiset tanssiteatterit vastaavat Kansallisba- nettävä valtion avustus ei ole kuitenkaan kehitty-
15529: letin ja Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän nyt näiden toiminnan laajuuden ja laadun mukai-
15530: ohella pääasiallisesti tanssitaiteen ammatillisesta sesti.
15531: tarjonnasta maassamme. Kiertuetoimintaan eri- Tanssitaide on tänään ripeästi kehittyvä taide-
15532: koistuneina ne tavoittavat esityksillään tasapuoli- muoto ja sen piiriin kuuluu maassamme tuhansia
15533: sesti koko maan. Aikuisille suunnattujen tanssiesi- harrastajia. Suomalaisten tanssiteattereiden talou-
15534: tysten lisäksi maamme säännöllisesti toimivat tans- dellisen tilan kohentamisella olisi huomattava
15535: siryhmät ovat vastanneet suurelta osin suomalaisille kerrannaisvaikutus koko yhteiskuntamme kult-
15536: lapsille ja nuorille tarjottavista tanssiesityksistä. tuurielämään.
15537: Vuoden 1986 aikana tanssiryhmät antoivat yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15538: teensä 540 esitystä ja tavoittivat yli 110 000 katso-
15539: jaa. Aktiivisella toiminnallaan ne ovat niin ikään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15540: kyenneet luomaan vuosittain noin 40 pysyvää työ- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15541: paikkaa suomalaisille tanssitaiteilijoille. Lisäksi 29.90.52 600 000 markkaa säännöllisesti
15542: ryhmät ovat vastanneet osaltaan alan koulutuk- toimivien tanssiryhmien toimintaan ja
15543: sesta ja tiedottamisesta. 150 000 markkaa tanssiryhmien kiertuetu-
15544: Säännöllisesti toimiville tanssiteattereille myön- keen.
15545:
15546: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15547:
15548: Liisa Hilpelä Heikki Perho Jukka Roos
15549: Risto Ahonen Virpa Puisto Ensio Laine
15550: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
15551: Sauli Hautala Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
15552: Lea Kärhä Tuula Linnainmaa Eeva Turunen
15553: 1987 vp. 1171
15554:
15555: Raha-asia-aloite n:o 1104
15556:
15557:
15558:
15559:
15560: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia Seura ry:n
15561: toiminnan tukemiseen
15562:
15563:
15564: Eduskunnalle
15565:
15566: Eduskunta myönsi vuodelle 1987 Suomi-Aust- tämään Tampereella 10.-12.6.1988. Juhlapuhu-
15567: ralia Seuralle 90 000 mk momentilta 29.98.50 jiksi pyydetään pääministeri Harri Holkeria ja
15568: Australian eurooppalaisen asutuksen 200-vuotis- Australiasta ulkoministeri Bill Haydenia. Vieraita
15569: juhlien valmisteluihin. Määräraha on käytetty juhlille odotetaan sekä Suomesta että Australias-
15570: mm. jäsenlehden Bumerangin painokuluihin ja ta. Merkkivuosi tulee näkymään monin tavoin toi-
15571: toiminnanjohtajan palkkausmenoihin. Toimin- minnassa. Australia-Päivien yhteydessä avataan
15572: nan laajentuessa ja Australian 200-vuotisjuhlien Australian historiaa ja nykypäivää käsittelevä
15573: valmisteluja varten seura joutui palkkaamaan toi- näyttely, joka kiertää sen jälkeen ympäri Suomea.
15574: minnanjohtajan. Muuhun toimintaan kuuluu myös jäsenlehden
15575: Ensi vuonna vietetään Amerikan-siirtolaisuu- Bumerangin, tiedotteiden ja mahdollisten mui-
15576: den 350-vuotisjuhlia, mutta myös Australian 200- den painotuotteiden julkaiseminen.
15577: vuotisjuhlilla on tärkeä merkitys maittemme väli- Vuonna 1987 aloitettujen 200-vuotisjuhlien
15578: sille suhteille. Seura pyrkii mm. myötävaikutta- valmistelujen loppuunsaattamiseksi ehdotamme
15579: maan siihen, että Suomesta lähetettäisiin korkean kunnioittaen,
15580: tason parlamenttivaltuuskunta ja liikemiesdele-
15581: gaatio Australiaan. Tämä vierailu voisi ajoittua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15582: australiansuomalaisten vuotuisten Suomi-Päivien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15583: yhteyteen Sydneyssä pääsiäisenä 1988. 29.98.50 120 000 markkaa Suomi-Aust-
15584: Suomi-Australia Seuran pääjuhla tullaan järjes- ralia Seura ry:n toiminnan tukemiseen.
15585:
15586: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15587:
15588: Liisa Hilpelä Heikki Perho Jukka Roos
15589: Tapio Holvitie Risto Ahonen Virpa Puisto
15590: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
15591: 1172 1987 vp.
15592:
15593: Raha-asia-aloite n:o 1105
15594:
15595:
15596:
15597:
15598: Hilpelä: Korotetun määrärahan osoittamisesta vedenhankinnan poh-
15599: javesiselvityksiin selvitysten lisäämiseksi erityisesti Varsinais-Suo-
15600: messa
15601:
15602: Eduskunnalle
15603:
15604: Varsinais-Suomen yhdyskuntien ja haja-asutuk- si. Edellä mainituista syistä tulisikin määrärahoja
15605: sen vesihuollon ongelmat ovat suuret, ja siksi tuli- tähän tarkoitukseen lisätä sekä vuoden 1988 että
15606: si pohjavesien tutkimukseen panostaa nykyistä ainakin kahden seuraavan vuoden talousarvioissa.
15607: huomattavasti enemmän. Varsinais-Suomen asu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15608: tuksen pääosa nojautuu edelleen erittäin heikko- taen,
15609: laatuisen ja monien riskien alaisena olevan pinta-
15610: veden ja niukkojen sekä usein laadultaan heikko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15611: jen pohjavesien varaan. Alueella on kuitenkin 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15612: myös käyttämättömiä pohjavesivaroja, joiden run- 30.40.231isäyksenä 1 000 000 markkaa ve-
15613: sautta ja laatua ei ole voitu riittävän perusteellises- denhankinnan pohjavesiselvitysten teke-
15614: ti selvittää tutkimusmäärärahojen puutteen vuok- miseen erityisesti Varsinais-Suomessa.
15615:
15616: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15617:
15618: Liisa Hilpelä
15619: 1987 vp. 1173
15620:
15621: Raha-asia-aloite n:o 1106
15622:
15623:
15624:
15625:
15626: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta syöpälääkärin viran perustami-
15627: seksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan
15628:
15629:
15630: Eduskunnalle
15631:
15632: Vuosittain ilmenee maassamme 17 000 uutta maan, tarvittaisiin TYKS:n sädehoitoklinikalle 4
15633: syöpätapausta. Vuonna 2000 uusia tapauksia en- uutta lääkärin virkaa vuoteen 1990 mennessä.
15634: nustetaan ilmaantuvan 23 000 vuodessa. Syöpä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15635: potilaiden hoitoa vaikeuttaa se, että alati kasva- taen,
15636: vaan potilasjoukkoon verrattuna syöpälääkärin
15637: virkoja on liian vähän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15638: Turun ja Porin läänin syöpäpotilaiden sädehoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15639: dosta vastaa kymmenen lääkäriä Turun yliopistol- 33. 79.32lisäyksenä 300 000 markkaa syö-
15640: lisen keskussairaalan sädehoitoklinikalla. Jotta po- pälääkän"n viran perustamiseksi Turun yli-
15641: tilasjoukkoa ei tarvitsisi ryhtyä voimakkaasti karsi- opistolliseen keskussairaalaan.
15642:
15643: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15644:
15645: Liisa Hilpelä
15646: 1174 1987 vp.
15647:
15648: Raha-asia-aloite n:o 1107
15649:
15650:
15651:
15652:
15653: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta hoitohenkilökunnan lisävirkojen
15654: perustamiseen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan
15655:
15656:
15657: Eduskunnalle
15658:
15659: Terveydenhuollon henkilökuntalisäyksiä on vastaava määrä, ja 5. tammikuuta alkaen merkit-
15660: karsittu viimeisten vuosien aikana siitä, mitä kun- see työajan lyheneminen 18,5 henkilön lisäva-
15661: nat ja kuntainliitot ovat lääninhallituksille esittä- jausta. Vuoteen 1990 mennessä on vajaus pelkäs-
15662: neet. Henkilökunnan ja virkojen karsinta näkyy tään työajan lyhenemisen vuoksi 96 työntekijää.
15663: palvelujen määrällisessä tarjonnassa ja hoidon laa- Sen lisäksi tulee muiden työmarkkinaratkaisujen
15664: dussa. Palvelujen riittävyyttä ei ole kyetty turvaa- aiheuttama vajaus. TYKS:n osalta valtakunnalli-
15665: maan varsinkaan suurissa asutuskeskuksissa. Työ- set kiintiöt eivät vastaa sitä, mitä sairaalassa edel-
15666: ajan lyhentäminen on keskeisimpiä työelämän lytetään tehtävän.
15667: uudistuksia, jonka vaikutukset on otettava huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15668: mioon henkilökuntalisäyksissä. Lyhentyneen työ- taen,
15669: ajan ideana ei varmaankaan ole ollut se, että aikai-
15670: sempaa kireämmällä aikataululla ja vähäisemmäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15671: lä väellä tehdään samat työt kuin ennenkin. Tu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15672: run yliopistollisessa keskussairaalassa oli työajan 33.79.32 1 200 000 markkaa hoitohenki-
15673: lyhentymisestä johtuva työvoiman vajaus ennen lökunnan virkojen perustamiseksi Turun
15674: tämän vuoden alkua 17,5 henkilön työpanosta yliopistolliseen keskussairaalaan.
15675:
15676: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15677:
15678: Liisa Hilpelä
15679: 1987 vp. 1175
15680:
15681: Raha-asia-aloite n:o 1108
15682:
15683:
15684:
15685:
15686: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Otajärven kunnostussuunnitel-
15687: man laatimiseen
15688:
15689:
15690:
15691: Eduskunnalle
15692:
15693: Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen rajalla sijait- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15694: seva Otajärvi on Varsinais-Suomen paras lintuvesi taen,
15695: ja jopa koko maamme parhaita lintujärviä.
15696: Järvi on kansainvälisesti arvokkaana kohteena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15697: mukana valtioneuvoston hyväksymässä lintuvesien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15698: suojeluohjelmassa. Jotta järvi säilyttäisi arvonsa lin- 35.25. 77 200 000 markkaa Otajärven
15699: tuvesialueena ja sen virkistyskäyttö turvattaisiin, on kunnostussuunnitelman laatimiseen.
15700: sille laadittava kunnostussuunnitelma, sillä sen ar-
15701: voa uhkaavat monet ihmistoiminnot.
15702:
15703: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15704:
15705: Liisa Hilpelä
15706: 1176 1987 vp.
15707:
15708: Raha-asia-aloite n:o 1109
15709:
15710:
15711:
15712:
15713: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen saantia rajaavan
15714: tarveharkinnan poistamiseksi
15715:
15716:
15717: Eduskunnalle
15718:
15719: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin monissa tapauksissa epäoikeudenmukaiseksi. Opis-
15720: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muutettu kelua on pitänyt viivyttää niin alkamisajankohdan
15721: opintotuen myöntämisperusteita niin, että van- kuin valmistumisenkin osalta ja välillä on täytynyt
15722: hempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huomioon käydä työssä. Aloituspaikkoja ei välttämättä ole ol-
15723: vanhempien kodin ulkopuolella asuvien - ensin lut aina käytettävissä niin paljon kuin kunnollisen
15724: 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta täyttäneiden opiskelutuen kaudella on mahdollista.
15725: - opiskelijoiden opintorahoja myönnettäessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15726: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Viime vuonna taen,
15727: on perusteltu ikärajan säilyttämistä huomattavasti
15728: 18 ikävuotta korkeampana valtiontaloudellisilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15729: syillä. Syyt ovat ymmärrettävät, mutta ne eivät voi 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15730: riittää perusteluiksi silloin, kun yhteiskunnan eri- 29.39.52 2 000 000 markan määrärahan
15731: laiset tukimuodot nousevat moninkertaisiksi nii- opintotuen saantia rajaavan tarveharkin-
15732: den nuorten kohdalla, jotka eivät vaillinaisin nan poistamiseksi 18 vuotta täyttänetltä,
15733: opinnoin saa työpaikkaa vaan jäävät tuen piiriin vanhempiensa kodin ulkopuolella asuvtlta
15734: työttömiksi. opiskeltjotlta.
15735: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautunut
15736:
15737: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15738:
15739: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Niinistö
15740: Risto Ahonen Ensio Laine Sauli Hautala
15741: Aino Pohjanoksa Riitta Saastamoinen Kalevi Lamminen
15742: Riitta Uosukainen Jukka Roos Virpa Puisto
15743: Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä
15744: 1987 vp. 1177
15745:
15746: Raha-asia-aloite n:o 1110
15747:
15748:
15749:
15750:
15751: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perusopetusryhmien
15752: pienentämiseksi
15753:
15754:
15755: Eduskunnalle
15756:
15757: Lukiolain (477/83) 21 §:n 1 momentin mukaan perusopetusryhmän koko on taas 32. Koululakien
15758: lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aikana valmistelun yhteydessä pidettiin tavoitteena, että
15759: käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen op- vuodesta 1986 alkaen lukion perusopetusryhmän
15760: piaineiden opettamiseen sellaista vuosiluokkaa kokoa alennettaisiin 32:een. Näin ei kuitenkaan
15761: kohti, jolla on vain yksi perusopetusryhmä, kaik- ole käynyt. Lukioikäisten ikäluokan pienetessä
15762: kiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys riittää, jos kaik- joudutaan monissa taajamissa joko vähentämään
15763: ki oppilaat lukevat ns. A-kielenä samaa kieltä. lukioiden sarjaisuutta tai lakkauttamaan lukioita.
15764: Näin on laita haja-asutusalueen lukioissa. Monissa Haja-asutusalueella tällä pienenemisellä ei ole
15765: taajamissa, joissa on yksisarjaisia lukioita, luetaan muuta vaikutusta kuin se, että ainoan lukion op-
15766: kuitenkin kahta tai useampaa A-kieltä. Tällöin ei pilasmäärä pienenee. Seurauksena on koulutuk-
15767: edellä mainittu tuntikehys riitä. Koska on perus- sellinen epätasa-arvo. Siksi olisi lukion perusope-
15768: teltua, että kaikki oppilaat eivät lue yhtä ja samaa tusryhmän kokoa pienennettävä 32:een. Muutos
15769: A-kieltä, ja koska ikäluokan koon pienenemisen voidaan toteuttaa asetusteitse. Jollei muuta tehdä,
15770: myötä monet lukiot muuttuvat taajamissakin yk- saattaa seurauksena olla sama ilmiö, joka koskee
15771: sisarjaisiksi, on lailla turvattava jokaiselle lukiokel- yksisarjaisia lukioita, joissa luetaan kahta A-kieltä.
15772: poiselle oppilaalle mahdollisuus lukea oman Siksi perusopetusryhmän kokoa pienennettäessä
15773: asuinalueensa lukiossa jo peruskoulussa aloitta- tulee samalla muuttaa lukiolain 21 §:ssä mainit-
15774: maansa A-kieltä. Tämä edellyttää, että siinä ta- tua tuntikehyksen laskentakaavaa siten, että oppi-
15775: pauksessa, että yksisarjaisen lukion samalla vuosi- lasmäärän pieneneminen neljällä kompensoidaan
15776: luokalla olevat lukiolaiset lukevat kahta eri A- korottamalla tuntikehyksen laskentakaavan perus-
15777: kieltä, tuntikehys on 49 tunnin sijasta 54. luku 29 luvuksi 33.
15778: Edellä esitetyn perusteella esitetään lukiolain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15779: 21 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraava tavasti,
15780: virke: Jos kuitenkin vuosiluokan ainoassa perus-
15781: opetusryhmässä on kahta ns. A-kieltä lukevia op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15782: pilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa kohti käyt- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15783: tää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia. 29.43.30 5 000 000 markan määrärahan
15784: Lukion perusopetusryhmän koko on lukioase- lukion perusopetusryhmien koon pienen-
15785: tuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Peruskoulun tämiseksi.
15786:
15787: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15788:
15789: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Niinistö
15790: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Risto Ahonen
15791: Ensio Laine Sauli Hautala Aino Pohjanoksa
15792: Kalevi Lamminen Riitta Uosukainen Jukka Roos
15793: Virpa Puisto Liisa Hilpelä
15794: 1178 1987 vp.
15795:
15796: Raha-asia-aloite n:o 1111
15797:
15798:
15799:
15800:
15801: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kaikkien Steiner-koulujen
15802: saattamiseksi valtion tuen piiriin
15803:
15804:
15805: Eduskunnalle
15806:
15807: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15808: valtion varoista. Steiner-koulutuksen saamasta tavasti,
15809: yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner-kouluja
15810: on viime vuosina perustettu yhä enemmän. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15811: kaikki koulut tulisivat samanarvoisiksi valtion- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15812: avun suhteen, olisi uusiakin Steiner-kouluja tuet- 29.46.51 5 000 000 markkaa kaikkien
15813: tava valtion varoin samoin perustein kuin vanhoja Steiner-koulujen saattamiseksi valtion
15814: kouluja. tuen piiriin.
15815:
15816: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15817:
15818: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Niinistö
15819: Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa Risto Ahonen
15820: Ensio Laine Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
15821: Riitta Uosukainen Jukka Roos Virpa Puisto
15822: Liisa Hilpelä
15823: 1987 vp. 1179
15824:
15825: Raha-asia-aloite n:o 1112
15826:
15827:
15828:
15829:
15830: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi lii-
15831: kenneopiston sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin
15832:
15833:
15834: Eduskunnalle
15835:
15836: Vilkkaassa keskustelussa valtakunnallisen lii- maila tiloja ja valmiit koeajoradat liikenneopiston
15837: kenneopiston tarpeellisuudesta ja sijoituspaikasta käyttöön.
15838: on Uusikaupunki noussut ylivertaisena vaihtoeh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15839: tona esille. taen,
15840: Uusikaupunki maan ainoana henkilöautoteh-
15841: daspaikkakuntana omaa laajaa asiantuntemusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15842: tällä alalla, ja kaupunki on varautunut ottamaan 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
15843: opiston vastaan. kaa selvityksen laatimiseksi liikenneopis-
15844: Lisäksi Saab-Valmet Oy on varautunut avusta- ton sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin.
15845: maan hankkeen toteuttamisessa mm. luovutta-
15846:
15847: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15848:
15849: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Niinistö
15850: Ensio Laine Raimo Vuoristo Jukka Roos
15851: Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa Risto Ahonen
15852: Sauli Hautala Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
15853: Virpa Puisto Liisa Hilpelä
15854: 1180 1987 vp.
15855:
15856: Raha-asia-aloite n:o 1113
15857:
15858:
15859:
15860:
15861: Holvitie ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kirkkonummen
15862: -Karjaan-Salon-Turun rataosuuden perusparannukseen
15863:
15864:
15865: Eduskunnalle
15866:
15867: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1988 on puolen olevan heikkokuntoisimmilta osiltaan pe-
15868: rautatien Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku ruskorj attu.
15869: perusparannukseen luvassa 80 miljoonaa markkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15870: (momentille 31.90. 78). Summa ei täytä vuosi- taen,
15871: kymmenen heikkokuntoisena, jatkuvassa korjauk-
15872: sessa olleen radan rahoitustarpeita. Mikäli VR: n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15873: anoma summa jää alle 100 miljoonan markan, ra- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15874: dan valmistuminen siirtyy vielä pari vuotta eteen- 31.90.78 lisäyksenä 20000000 markkaa
15875: päin, aina vuoteen 1993. Kirkkonummen- Karjaan- Salon- Tu-
15876: Aikataulusta kiinnipitäminen on sitäkin tär- run rataosuuden perusparantamiseen.
15877: keämpää, kun tiedetään rantaradan pituudesta jo
15878:
15879: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15880:
15881: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Niinistö
15882: Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa
15883: Risto Ahonen Sauli Hautala Kalevi Lamminen
15884: Jukka Roos Virpa Puisto
15885: 1987 vp. 1181
15886:
15887: Raha-asia-aloite n:o 1114
15888:
15889:
15890:
15891:
15892: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskoti-
15893: paikkojen lisäämiseksi
15894:
15895:
15896: Eduskunnalle
15897:
15898: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina vetta, jolloin ikääntymisestä vaikeutuva invalidi-
15899: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuotui- teetti on vaikeimmillaan.
15900: nen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosikymme- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15901: nen loppuun mennessä tarpeen arvioidaan olevan taen,
15902: n. 1 000 sairaskotipaikkaa.
15903: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15904: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta mutta hoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15905: to ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairaskoti- 33.22.55 2 000 000 markkaa sotainvali-
15906: paikkojen vuosittain tapahtuva lisääntyminen oli- dien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi.
15907: si pelastamassa vuosikymmenen lopun suurta tar-
15908:
15909: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15910:
15911: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Niinistö
15912: Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa Risto Ahonen
15913: Ensio Laine Sauli Hautala Aino Pohjanoksa
15914: Riitta Uosukainen Jukka Roos Virpa Puisto
15915: Liisa Hilpelä Kalevi Lamminen
15916: 1182 1987 vp.
15917:
15918: Raha-asia-aloite n:o 1115
15919:
15920:
15921:
15922:
15923: Holvitie ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
15924: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
15925:
15926:
15927: Eduskunnalle
15928:
15929: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain rempi kuin hakijoiden määrä - monet kerran
15930: {408/77) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- turhaan lomarahaa hakeneet eivät hae sitä uudel-
15931: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosilomara- leen- määrärahan tulisi olla sen suuruinen, että
15932: haan, jonka turvin hän vapautuu yritystoiminnas- ainakin kaikki lomarahaan oikeutetut hakijat sen
15933: ta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja perheensä saisivat.
15934: toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15935: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varat- taen,
15936: tu määräraha jättää inflaatiotarkistuksienkin jäl-
15937: keen n. 2 000 lomarahaan oikeutettuaanojaa lail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15938: lista korvausta vaille. Kun on lisäksi todennäköis- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15939: tä, että lomarahaan oikeutettujen pienyrittäjien 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
15940: lukumäärä on todellisuudessa huomattavasti suu- pienyrittä;i"en lomarahoihin.
15941:
15942: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15943:
15944: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Niinistö
15945: Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa Heli Astala
15946: Risto Ahonen Ensio Laine Sauli Hautala
15947: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Riitta Uosukainen
15948: Jukka Roos Virpa Puisto Liisa Hilpelä
15949: 1987 vp. 1183
15950:
15951: Raha-asia-aloite n:o lll6
15952:
15953:
15954:
15955:
15956: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven
15957: kirjastotalon rakentamiseen
15958:
15959:
15960: Eduskunnalle
15961:
15962: Rautajärven kunnan pääkirjasto sijaitsee erit- hanke, on tärkeää, että kirjaston rakentaminen
15963: täin puutteellisissa ja ahtaissa vuokratiloissa. Kun- voitaisiin toteuttaa välittömästi. Kirjastoraken-
15964: ta on hakenut opetusministeriöltä rakennuslupaa nushankkeiden valtionosuus maksetaan voimassa
15965: vuosina 1986-1987. Vuonna 1987 kouluhallitus olevan lainsäädännön mukaisesti jälkirahoitteise-
15966: puolsi luvan myöntämistä, mutta opetusministe- na. Tällöin rakentaja itse joutuu vastaamaan ra-
15967: riön päätöksessä Rautjärven pääkirjasto ei kuiten- kennusaikana kustannuksista. Valtionosuus mak-
15968: kaan kuulunut 13 toteutettavan kirjaston jouk- setaan jälkikäteen seitsemän vuoden aikana. Jotta
15969: koon. Rautjärven kunta voisi toteuttaa kirjastohank-
15970: Rautjärven kunnan hyväksymän suunnitelman keensa, tulisi sen saada valtion avustusta rakenta-
15971: mukaisesti kirjasto olisi ensimmäinen vaihe ns. miskustannuksiin jo rakentamisaikana.
15972: kirjasto-monitoimitalossa. Toinen vaihe, joka to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15973: teutettaisiin 1990-luvun alussa, sisältää kulttuuri- taen,
15974: toimen ja nuorisotoimen tiloja. Rakennuskustan-
15975: nukset ovat suunnitelman mukaan yhteensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15976: 4 263 000 mk, mistä kunnallisteknillisten kustan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15977: nusten osuus on 950 000 mk. 29.56.31 4 000 000 markkaa Rautjärven
15978: Kun kirjastotalon osalta on Rautjärven kunnan kunnan kirjastotalon rakentamisen aloit-
15979: kannalta kyseessä hyvin oleellinen sivistystoimen tamiseksi välittömästi.
15980:
15981: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15982:
15983: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Urpo Leppänen
15984: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Matti Vähänäkki
15985: Antero Kekkonen Kari Häkämies
15986: 1184 1987 vp.
15987:
15988: Raha-asia-aloite n:o 1117
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
15994: lisen matkailumuseon perustamiseksi Imatralle
15995:
15996:
15997: Eduskunnalle
15998:
15999: Maamme on ollut vuosisatojen ajan tunnettu mahdollisuus saada myös harkinnanvaraista val-
16000: matkailumaa. Imatrankoski on kautta aikojen ve- tionapua 25-45 % käyttökustannuksista, mikäli
16001: tänyt puoleensa matkailijoita, ja yhteydet etenkin matkailumuseo nimetään valtakunnalliseksi eri-
16002: Pietarista ja Viipurista olivat vilkkaat tämän vuosi- koismuseoksi.
16003: sadan vaihteessa. Etelä-Karjalan alueeseen ja en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16004: nen kaikkea Imatraan liittyvät maamme matkai- taen,
16005: lun monet historialliset tekijät, joten tällä pohjal-
16006: la valtakunnallisen matkailumuseon perustami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16007: nen Imatralle olisi perusteltua. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16008: Perustamiskustannusarvio on saneeraustoimen- 29.88.53 3 000 000 markan määrärahan
16009: piteiden tasosta riippuen 4-10 milj. markkaa, ja valtakunnallisen matkailumuseon perus-
16010: ensimmäisessä vaiheessa sen kustannukset olisivat tamiseksi Imatralle.
16011: 3 milj. markkaa. Suomen matkailumuseolla on
16012:
16013: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16014:
16015: Sinikka Hurskainen-Leppänen Saara-Maria Paakkinen Jukka Gustafsson
16016: Arto Lapiolahti Jussi Ranta Matti Vähänäkki
16017: Lauri Metsämäki Tuula Paavilainen Antero Kekkonen
16018: Kari Häkämies Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
16019: 1987 vp. 1185
16020:
16021: Raha-asia-aloite n:o 1118
16022:
16023:
16024:
16025:
16026: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjailijain
16027: Omatoimiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
16028:
16029:
16030: Eduskunnalle
16031:
16032: Kansallisen kulttuuripolitiikan kannalta kirjal- ninä on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjaili-
16033: lisuutta ja kirjatuotantoa on pidettävä keskeisenä joita. Yhdistyksen yhtenä päätavoitteena on kir-
16034: alueena. Kirjallisuuden perustavaa laatua olevasta jailijoiden omatoimisuuden tukeminen ja edistä-
16035: merkityksestä johtuu, että valtion kulttuuripolitii- minen. Tämän päämäärän toteuttamiseksi yhdis-
16036: kassa onkin kiinnitettävä huomiota kotimaisen tys tarvitsee kuitenkin riittävät taloudelliset edel-
16037: kirjallisuuden aseman turvaamiseen. Tämä on lytykset, joita se pienenä yhdistyksenä ei voi itse
16038: erityisesti tarpeellista monikansallisen kulttuurin luoda.
16039: tarjonnan yhä kasvaessa. Tuen osoittaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16040: perusteltua suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhla- taen,
16041: vuonna 1988.
16042: Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry. on vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16043: 1982 perustettu kansallisen kulttuurin kehittämis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16044: tä ja sen omaleimaisuuden vahvistamista edistävä 29.90.52 JOO 000 markkaa Kirjailijain
16045: kirjailijoiden yhdistys. Yhdistykseen kuuluu jäse- Omatoimiyhdistys ry:n toiminnan tuke-
16046: ninä lähes sata kirjailijaa ja muuta taiteilijaa. Jäse- miseksi.
16047:
16048: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16049:
16050: Sinikka Hurskainen-Leppänen Urpo Leppänen Riitta Järvisalo-Kanerva
16051: Pirjo Ala-Kapee Jorma Rantanen Kari Rajamäki
16052: Saara-Maria Paakkinen Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti
16053: Jussi Ranta Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki
16054: Tuula Paavilainen Antero Kekkonen Kari Häkämies
16055: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
16056:
16057:
16058:
16059:
16060: 29 270416F
16061: 1186 1987 vp.
16062:
16063: Raha-asia-aloite n:o 1119
16064:
16065:
16066:
16067:
16068: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaren kes-
16069: kustaajaman-Saaren kirkonkylän tien kunnostamista varten
16070:
16071:
16072: Eduskunnalle
16073:
16074: Saaren kunnan alueella oleva maantie n:o 401 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16075: muodostaa keskeisen liikenneväylän kunnan kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16076: kustasta ja valtatieltä n:o 6 Saaren kirkonkylään, 31.24. 77 400 000 markkaa tien n:o 401
16077: joka on yksi Saaren kunnan ja seurakunnan palve- (Saaren keskustaajama-Saaren kirkon-
16078: lukeskuksista. Tien käyttö on Saaren kunnan kylä) kunnostamista varten.
16079: alueella yksi vilkkaimmista.
16080: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16081: taen,
16082:
16083: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
16084:
16085: Sinikka Hurskainen-Leppänen Urpo Leppänen Antero Kekkonen
16086: Kari Häkämies Riitta Uosukainen Jussi Ranta
16087: Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
16088: 1987 vp. 1187
16089:
16090: Raha-asia-aloite n:o 1120
16091:
16092:
16093:
16094:
16095: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-
16096: Särkilahden tien rakentamiskustannuksiin
16097:
16098:
16099: Eduskunnalle
16100:
16101: Saimaan Pihlajavedellä, Punkaharjun ja Raut- sen aloitteen tie- ja vesirakennushallitukselle
16102: järven kuntien rajamailla sijaitseva Särkilahti on Simpeleen-Särkilahden tien suunnittelemiseksi
16103: vanha satamapaikka, jota on jatkuvasti käytetty ja toteuttamiseksi maantienä. Vuoden 1988 tulo-
16104: puutavarakuljetuksiin. Satamaan johtaa valmis sy- ja menoarvioesitys ei kuitenkaan sisällä määrära-
16105: väväylä. haa kyseisen tien rakentamiseksi.
16106: Särkilahteen on suunniteltu perustettavaksi sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16107: tamallastinkäsittelypaikka, jonka merkitys koko taen,
16108: seutukunnalle ja erityisesti Simpeleen teollisuu-
16109: den kehitykselle on tärkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16110: Simpeleeltä Sarajärvelle on nykyisin paikallistie 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16111: ja siitä eteenpäin Särkilahteen pääasiassa yksityis- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Simpeleen
16112: teitä. Edellä mainitut kunnat ovat tehneet yhtei- -Särkilahden tien rakentamiseksi.
16113:
16114: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16115:
16116: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Gustafsson Urpo Leppänen
16117: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Matti Vähänäkki
16118: Riitta Uosukainen Antero Kekkonen Kari Häkämies
16119: 1188 1987 vp.
16120:
16121: Raha-asia-aloite n:o 1121
16122:
16123:
16124:
16125:
16126: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta oppilaskulje-
16127: tusten turvallisuuden varmistamiseen
16128:
16129:
16130: Eduskunnalle
16131:
16132: Koululaisten kuljetus on monella paikkakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16133: nalla hyvin merkittävää, koska välimatkat kotoa taen,
16134: kouluun ja takaisin ovat pitkiä ja usein myös lii-
16135: kenteellisesti vaarallisia. Koska kuljetuksissa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16136: kyse pienten lasten turvallisuudesta, eivät määrä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16137: rahat saa olla esteenä sen hoitamiselle. 31.46.30 lisäyksenä 500000 markkaa las-
16138: Tänä syksynä tulee voimaan turvavyöpakko ten koulukuljetusten järjestämiseksi nzin,
16139: myös taksiautojen takapenkillä istuville. Tällä että turvaväitä voi käyttää jokainen autos-
16140: hetkellä on koululaiskuljetuksissa useissa tapauk- sa istuva.
16141: sissa sullottu 7-9 lasta yhteen taksiin, ja näin ol-
16142: len turvavöitä ei voida käyttää.
16143:
16144: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16145:
16146: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen Tuulikki Hämäläinen
16147: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen Kari Rajamäki
16148: Saara-Maria Paakkinen Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti
16149: Jussi Ranta Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki
16150: Antero Kekkonen Kari Häkämies Sinikka Mönkäre
16151: Riitta Uosukainen
16152: 1987 vp. 1189
16153:
16154: Raha-asia-aloite n:o 1122
16155:
16156:
16157:
16158:
16159: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yleisradion
16160: lähetysten kuuluvuuden ja näkyvyyden parantamiseksi Raut-
16161: järvellä
16162:
16163: Eduskunnalle
16164:
16165: Valtakunnalliset radio- ja tv-lähetykset vastaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16166: otetaan Rautjärven kunnassa Joutsenon ja Keri- taen,
16167: mäen lähetysasemien lähettäminä. Koska Rautjär-
16168: vi sijaitsee osittain molempien asemien kanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16169: vuusalueiden reunojen leikkauspisteessä, on ns. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 31.55
16170: varjostumien syntyminen yleistä. määrärahoihin 1 000 000 markkaa Joutse-
16171: Kuntalaisille tehdyn tiedustelun perusteella ra- non ja Ken'mäen lähetysasemien vahvista-
16172: dion stereokohina ja 1V 2:n lähetysten "lumisa- miseksi stereolähetysten kuuluvuuden ja
16173: teisuus'' esiintyy erityisen häiritsevänä alueella, TV 2:n näkyvyyden vahvistamiseksi Raut-
16174: joka kattaa valtakunnan rajaseudun lisäksi Raut- järven kunnassa.
16175: järven keski- ja pohjoisosat. Tällä alueella asuu
16176: enemmistö kuntalaisista.
16177:
16178: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16179:
16180: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Urpo Leppänen
16181: Antero Kekkonen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre
16182: Jukka Gustafsson Kari Häkämies Matti Vähänäkki
16183: 1190 1987 vp.
16184:
16185: Raha-asia-aloite n:o 1123
16186:
16187:
16188:
16189:
16190: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspii-
16191: rin sivutoimipisteen perustamiseen Imatralle
16192:
16193:
16194: Eduskunnalle
16195:
16196: Imatra kuuluu tällä hetkellä aluepoliittisten tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16197: kien piiriin. Imatra on 4 B-tukivyöhyke sekä sen
16198: lisäksi erityistukialue. Näiden pohjalta ovat yritys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16199: ten toimintamahdollisuudet Imatralla helpottu- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.02
16200: neet viime vuoden kuluessa. määrärahoihin 350 000 markan määrära-
16201: Kymen läänin teollisuuspiirillä on Lappeenran- han kauppa- ja teollisuusministeriön teol-
16202: nassa toimisto, jonka tehtäväpiiriin Imatra kuu- lisuuspiirin sivutoimipisteen perustami-
16203: luu. Kuitenkin Imatra erityistukineen sekä suur- seksi Imatralle.
16204: ten ongelmien keskellä kamppaillessaan tarvitsee
16205: oman toimipisteen alueelleen.
16206:
16207: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
16208:
16209: Sinikka Hurskainen-Leppänen Urpo Leppänen Riitta Järvisalo-Kanerva
16210: Jussi Ranta Matti Vähänäkki Antero Kekkonen
16211: Kari Häkämies Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
16212: 1987 vp. 1191
16213:
16214: Raha-asia-aloite n:o 1124
16215:
16216:
16217:
16218:
16219: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta "Imatralla
16220: matkaillaan ja osataan'' -messu- ja näyttelyesiintymisten tuke-
16221: miseen
16222:
16223: Eduskunnalle
16224:
16225: Imatralle on valmistunut kulttuurikeskus ja ho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16226: telleja sekä kylpylä, jotka tarjoavat loistavia taen,
16227: kokous- ja kongressipalveluja. Näyttelyesiintymis-
16228: ten tarkoituksena on esitellä monipuolisesti, elä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16229: västi ja toisiaan tukien Imatran matkailu- ja muu- 1988 tulo- ja menoarvioon 90 000 markan
16230: ta elinkeinotoimintaa. Näyttelyosastolla on tar- määrärahan ''Imatralla matkailtaan ja osa-
16231: koitus osallistua Imatran ulkopuolella järjestettä- taan'' -messu- ja näyttelyesiintymisten jär-
16232: ville messuille sekä paikkakunnalla järjestettäville jestämiseen.
16233: Inkerin messuille ja Pikkumessuille ja se esitellään
16234: kaupungin vieraille.
16235:
16236: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
16237:
16238: Sinikka Hurskainen-Leppänen Urpo Leppänen Jukka Gustafsson
16239: Jussi Ranta Matti Vähänäkki Antero Kekkonen
16240: Kari Häkämies Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
16241: 1192 1987 vp.
16242:
16243: Raha-asia-aloite n:o 1125
16244:
16245:
16246:
16247:
16248: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden maatalous-
16249: ja puutarhaoppilaitoksen puutarhahallin rakentamiseen
16250:
16251:
16252: Eduskunnalle
16253:
16254: Juankosken kunnassa StJaltseva Muuruveden nuskokonaisuudeksi, jonka olisivat muodostaneet
16255: maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen puutarhalin- nyt esitetty puutarhahalli yhdessä 1987 keväällä
16256: ja on jatkuvasti voimistumassa. Syksyllä 1988 op- rakennetun muun halliosan kanssa. Rakentami-
16257: pilaitoksessa alkaa uusi peruskoulupohjainen nen tulisi näin ollen suorittaa loppuun.
16258: puutarhalinja. Oppilasmäärä nousee vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16259: 1989 mennessä 80 oppilaaseen. Puutarhakoulutus taen,
16260: ei pode nykyisellään oppilaspulaa ja myös tulevai-
16261: suudessa uskotaan oppilaita olevan riittävästi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16262: Puutarhan työn harjoitustilat on suunniteltu 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16263: nykyisellään vain 15-20 oppilaalle. Puutarhahal- 29.60.74 1380 000 markkaa Muuruve-
16264: lin rakentamista on pidettävä näin ollen tarpeelli- den maatalous- ja puutarhaopptlaitoksen
16265: sena. puutarhahallin rakentamista varten.
16266: Oppilaitoksen laajennus oli suunniteltu raken-
16267:
16268: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16269:
16270: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
16271: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
16272: 1987 vp. 1193
16273:
16274: Raha-asia-aloite n:o 1126
16275:
16276:
16277:
16278:
16279: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneuvojan
16280: palkkaamiseksi Kaavin käsityöneuvonta-asemalle
16281:
16282:
16283: Eduskunnalle
16284:
16285: Koti- ja käsiteollisuuden kehittäminen on valit- dellisiamahdollisuuksia palkata aseman vastaava-
16286: tu yhdeksi keskeisistä Kaavin elinkeinoelämän ke- na hoitajana toimivaa kotiteollisuusneuvojaa jat-
16287: hittämisprojektin kohteista. Tavoitteena on pa- kuvasti omin varoin.
16288: rantaa alan yritysten kannattavuutta ja mahdollis- Vuosittain Kaavin käsityöneuvonta-aseman pal-
16289: taa harrastajien siirtyminen sivu- tai päätoimisiksi veluja käyttää n. 3 000 henkilöä. Keskeisimpiä
16290: yrittäjiksi ja näin luoda kuntaan uusia työpaikko- toimintamuotoja ovat varsinaisen neuvontatyön
16291: Ja. ohella esimerkiksi paikallisten luonnonmateriaa-
16292: Kaaville on perustettu käsityöneuvonta-asema lien kuten villan ja pellavan tuotekehittely koti-
16293: 1.9.1980. Neuvonta-asema toimii kunnan omista- teollisuustuotantoon sekä erilaisten kilpailujen ja
16294: missa tiloissa kunnan keskustaajamassa. Neuvon- näyttelyiden järjestäminen.
16295: ta-asemanhoitajan palkkaus on rahoitettu kunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16296: lisella työllistämistuella ja erilaisin avustuksin. taen,
16297: Käsityöneuvonta-aseman antama monipuoli-
16298: nen kotiteollisuuden neuvonta- ja ohjaustyö edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16299: lyttää neuvojana toimivalta henkilöltä alan koulu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16300: tusta ja hyvää ammattitaitoa. Vastaavan kotiteolli- 29. 76.51 90 000 markkaa Kuopion koti-
16301: suusneuvojan paikkaaminen kunnallisella työllis- teollisuusyhdistys ry:lle kotiteollisuusneu-
16302: tämistuella on huono ratkaisu, sillä uuden päte- vojan palkkaamiseksi Kaavin käsityöneu-
16303: vän henkilön saaminen vuosittain on lähes mah- vonta-asemalle.
16304: dotonta. Käsityöneuvonta-asemalla ei ole talou-
16305:
16306: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16307:
16308: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen
16309: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
16310: 1194 1987 vp.
16311:
16312: Raha-asia-aloite n:o 1127
16313:
16314:
16315:
16316:
16317: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 573 pa-
16318: rantamiseen välillä Pohjois-Karjalan piirin raja-Savolanpelto
16319:
16320:
16321: Eduskunnalle
16322:
16323: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin vuosien 1987 kehittämispyrkimyksiä. Tiellä on vilkas päivittäi-
16324: -1993 toimenpideohjelmaehdotukseen liittyen nen työmatka-, koululais- sekä muu mm. teolli-
16325: Kaavin kunta esittää, että maantien n:o 573 suuden tarvitsema kuljetusliikenne. Tien vaiku-
16326: Pohjois-Karjalan piirin raja-Savolanpelto to- tuspiiriin sijoittuu myös Maarianvaaran laskettelu-
16327: teuttaminen aloitettaisiin vuonna 1988. Toimen- keskus, joka aiheuttaa huomattavaa liikennemää-
16328: piteet tiellä käsittävät soratien suuntauksen paran- rien kasvua.
16329: tamista ja päällystämistä 10,4 km:n matkalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16330: Voimassa olevaan tienpidon toimenpideohjel- taen,
16331: maan kyseistä tieosaa koskeva hanke on merkitty
16332: alkavaksi vuodesta 1993. Jos tien parantaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16333: tapahtuu vasta tuolloin, varsinaiset tiehankkeitten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16334: toteuttamiset keskeytyvät Kaavilla kahdeksi vuo- 31. 24. 77 9 600 000 markkaa maantien
16335: deksi pienehköjä kunnossapitokohteita lukuun n:o 573 parantamiseen välillä Pohjois-
16336: ottamatta. Tämä aiheuttaa vaikean tilanteen Karjalan piirin raja-Savolanpelto.
16337: alueen autoilijoille sekä vaikeuttaa kunnan omia
16338:
16339: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16340:
16341: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen
16342: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
16343: 1987 vp. 1195
16344:
16345: Raha-asia-aloite n:o 1128
16346:
16347:
16348:
16349:
16350: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sataman rakentamiseen
16351: Juankosken Karj alankoskelle
16352:
16353:
16354: Eduskunnalle
16355:
16356: Juankoski on koillissavolainen rakennemuutos- valiikenteelle ja sen yhteyteen liittyvälle rautatie-
16357: kunta, jolla on entuudestaan peruselinkeinonsa ja maantieliikenteelle. Satama tulisi käsittämään
16358: maatalouden lisäksi puunjalostusteollisuutta ja jo- laivalaiturin, vieraslaiturin, venelaiturin (noin 80
16359: ka on suunnannut kehitystään palveluelinkei- metriä), veneluiskan ja telarantaa. Suunnitelmat
16360: noon. Matkailupalvelujen kannalta keskeiseksi ovat valmiina.
16361: matkailuvaltiksi on kehittymässä kulttuurihisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16362: riallisesti arvokas ruukin suojelualue. Valtion vuo- taen,
16363: den 1988 tulo- ja menoarviossa on esitetty valtion-
16364: avustusta Juankosken ruukin alueen säilyttämisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16365: si 400 000 mk. Juankosken matkailun kehittymi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16366: nen liittyy olennaisesti muun Koillis-Savon mat- 31. 27. 77 900 000 markkaa Juankosken
16367: kailun kehittämiseen. Karjalankosken sataman rakentamista var-
16368: Karjalankosken sataman rakentamisella on ten.
16369: merkitystä alueelle suuntautuvalle matkustajalai-
16370:
16371: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16372:
16373: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
16374: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
16375: 1196 1987 vp.
16376:
16377: Raha-asia-aloite n:o 1129
16378:
16379:
16380:
16381:
16382: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityökeskuksen suun-
16383: nitteluun Varpaisjärvelle
16384:
16385:
16386: Eduskunnalle
16387:
16388: Varpaisjärven elinkeinoelämän kehittämistoi- arvio rakentamiskustannuksista on n. 3 milj. mk.
16389: menpiteenä on tullut esille käsityökeskuksen ra- Investoinoilla saataisiin n. 20 työpaikkaa, ja mat-
16390: kentaminen. Käsityökeskuksen toiminta-ajatukse- kailulle hankkeella olisi merkittävä välillinen hyö-
16391: na on toimia paikkana, missä eri käsityötaitojen ty.
16392: harjoittajat valmistavat ja myyvät tuotteitaan. Tarkat suunnitelmat hankkeen toteutuksesta ja
16393: Keskusta voitaisiin käyttää myös alan koulutus- ja rahoituksesta ovat avoinna.
16394: kurssikeskuksena. Lisäksi keskuksen otaksutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16395: to1m1van matkailullisena vetovoimatekijänä. taen,
16396: Hanke on saanut myönteisen vastaanoton koti-
16397: teollisuuden keskusliitolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16398: Varpaisjärvellä on valmiiksi katsottu sijainti- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
16399: paikka ja siellä on tehty alustava hahmotelma kan määrärahan Varpaisjärven käsityökes-
16400: hankkeen laajuudesta ja merkityksestä. Alustava kuksen suunnittelua varten.
16401:
16402: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16403:
16404: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
16405: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
16406: 1987 vp. 1197
16407:
16408: Raha-asia-aloite n:o 1130
16409:
16410:
16411:
16412:
16413: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairausvakuutuksen vä-
16414: himmäispäivärahan ylimääräiseksi korottamiseksi
16415:
16416:
16417: Eduskunnalle
16418:
16419: Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan taso sen vähimmäispäiväraha tulisi asteittain nostaa
16420: on muita perusturvan muotoja selvästi alempi. kansaneläkkeen vähimmäisturvan tasolle. Sairaus-
16421: Vuodesta 1972 vuoteen 1983 sen arvo laski 30 %. vakuutuksen vähimmäispäivärahan korotus vai-
16422: Samana aikana ovat kansaneläkkeet keskimäärin kuttaa myös kotihoidon tuen tasoon.
16423: nousseet 25 %, ansioeläkkeet 50%, elatustuki Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16424: 55 %, ansioon suhteutettu äitiyspäiväraha 80 % taen,
16425: ja lapsilisät 110 %. Sairausvakuutuksen vähim-
16426: mäispäiväraha on tällä hetkellä vain vajaa 2 13 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16427: työttömien tai eläkkeensaajien perusturvasta. Sai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16428: rausvakuutuksen päiväraha koskee erityisesti pit- 33.18. 60 25 000 000 markkaa sairausva-
16429: käaikaissairaita, opiskelijoita, monilapsisia perhei- kuutuksen vähimmäispäivärahan ylimää-
16430: tä, yksinhuoltajia ja vähimmäisäitiysrahan varassa räiseen korottamiseen 7 markalla 1.1 0.
16431: elämään joutuvia kotitalouksia. Sairausvakuutuk- 1988 lukien.
16432:
16433: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16434:
16435: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen Einari Nieminen
16436: Hannu Tenhiälä Pekka Puska Heikki Kokko
16437: Annikki Koistinen Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
16438: Kauko Heikkinen Esko Jokiniemi Marjatta Väänänen
16439: Juho Sillanpää Sirkka-Liisa Anttila Seppo Pelttari
16440: Hannele Pokka
16441: 1198 1987 vp.
16442:
16443: Raha-asia-aloite n:o 1131
16444:
16445:
16446:
16447:
16448: Häkämies ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
16449: jen kansainväliseen yhteistyöhön
16450:
16451:
16452: Eduskunnalle
16453:
16454: Opetusministeriön hallinnonalan momentti On myös muistettava, että edellinen korkea-
16455: 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot) on koulujen kehittämislaki ei velvoittanut kirjasto- ja
16456: osoitus uudenlaisesta käytännöstä voimavarojen laitemenojen kehittämiseen. Korkeakoulujen kir-
16457: kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä korkea- jallisuus- ja laitehankinnoissa onkin ollut vakavia
16458: koulujen omaa päätäntävaltaa määrärahojen koh- puutteita, joiden korjaamiseksi on painetta.
16459: dentamisessa. Päämäärä on sinänsä hyvä ja kor- Koska momentilta 29.10.21 voidaan maksaa
16460: keakoulujen saama määrärahojen lisäyskin koh- myös vierailevista opettajista sekä muusta kansain-
16461: tuullinen. välisestä toiminnasta aiheutuvat menot, ehdotam-
16462: Edellä mainitun momentin perusteluissa on me,
16463: kuitenkin erikseen mainittu 120 000 mk:n lisäys
16464: kansainvälisen yhteistyön lisääntymisen johdosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16465: Tätä lisäystä on pidettävä ehdottomasti riittämät- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16466: tömänä, kun ajatellaan kaikkia korkeakouluja. 29.10.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
16467: Opetusministeriön hallinnonalan kautta olisikin korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan
16468: kohdennettava huomattavasti enemmän määrära- lisäämiseksi ja kehittämiseksi.
16469: hoja kansainvälisen toiminnan lisäämiseen kor-
16470: keakouluissamme.
16471:
16472: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16473:
16474: Kari Häkämies Anssi Rauramo
16475: Ben Zyskowicz Päivi Varpasuo
16476: Riitta Uosukainen
16477: 1987 vp. 1199
16478:
16479: Raha-asia-aloite n:o 1132
16480:
16481:
16482:
16483:
16484: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalan Liiton 200-vuotis-
16485: juhlatapahtuman järjestelyihin
16486:
16487:
16488: Eduskunnalle
16489:
16490: Anjalan Liitto täyttää 200 vuotta vuonna 1988. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16491: Anjalankosken kaupunki järjestää liiton 200-vuo- taen,
16492: tisjuhlallisuudet. Juhlallisuudet koostuvat Anja-
16493: lan kartanopuistoon sijoittuvan muistokiven pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16494: jastuksesta, historiallisesta seminaarista, jossa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16495: esiintyy erittäin arvovaltainen luennoitsijajoukko, 29.88.52 200 000 markkaa Anjalankos-
16496: sekä kirjailija Aarni Krohnilta tilatusta, n. 1,2 ken kaupungille Anjalan Lziton 200-vuo-
16497: miljoonaa markkaa maksavasta näytelmästä. Näy- tisjuhla//isuuksiin.
16498: telmän tuottaa ohjaaja Paavo Liski.
16499:
16500: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16501:
16502: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Antero Kekkonen
16503: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
16504: Sinikka Hurskainen-Leppänen
16505: 1200 1987 vp.
16506:
16507: Raha-asia-aloite n:o 1133
16508:
16509:
16510:
16511:
16512: Häkämies ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kauppa- Ja
16513: teollisuussatamien rakentamisen korkotukeen
16514:
16515:
16516: Eduskunnalle
16517:
16518: Satamarakentamista on pääsääntöisesti tapah- kotuesta nousisi koskemaan 30 000 000 markan
16519: tunut ja tapahtuu sellaisissa kaupungeissa, joissa lainoja.
16520: teollisuuden rakennemuutos tuntuu voimakkaim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16521: min. Satamainvestoinnit asettavat tällaisten kau- taen,
16522: punkien talouden todella tiukalle. Vuoden 1988
16523: tulo- ja menoarvioesityksessä on kauppa- ja teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16524: suussatamien rakentamisen korkotukeen ehdotet- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16525: tu 2 500 000 markkaa. 31. 27. 42 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16526: Edellä mainituista syistä määräraha tulisi korot- kauppa- ja teollisuussatamien rakentami-
16527: taa 3 500 000 markkaan ja niin, että tämän hetken sen korkotukeen.
16528: suurimman satamarakentajan Kotkan osuus kor-
16529:
16530: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16531:
16532: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Kalevi Lamminen
16533: Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
16534: 1987 vp. 1201
16535:
16536: Raha-asia-aloite n:o 1134
16537:
16538:
16539:
16540:
16541: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan kalasataman ra-
16542: kentamiseen ja perusparantamiseen
16543:
16544:
16545: Eduskunnalle
16546:
16547: Haminan Tervasaaressa sijaitsee itäisen Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16548: menlahden merkittävä kalasatama. Satama ei kui- taen,
16549: tenkaan vastaa tällä hetkellä ajan vaatimuksia.
16550: Jotta kalastuselinkeino pääsisi Haminan-Vehka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16551: lahden seudulla kehittymään luonnollisesti, tulisi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16552: alueen kalasataman olla kunnossa. Sataman ra- 31.2 7. 77 2 000 000 markkaa Haminan
16553: kentaminen ja perusparannus on näin ollen vält- kalasataman rakentamiseen ja perusparan-
16554: tämätöntä. tamiseen.
16555:
16556: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16557:
16558: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Esko Almgren
16559: Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
16560:
16561:
16562:
16563:
16564: 30 270416F
16565: 1202 1987 vp.
16566:
16567: Raha-asia-aloite n:o 1135
16568:
16569:
16570:
16571:
16572: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Sunilan tehdasalueen säi-
16573: lyttämiseen
16574:
16575:
16576: Eduskunnalle
16577:
16578: Sunilan tehdas- ja teollisuusalue Kotkassa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16579: ainutlaatuinen, kulttuurihistoriallisesti arvokas taen,
16580: tehdasympäristö. Alue on Alvar Aallon suunnitte-
16581: lema, ja sen arkkitehtuuriin käydään tutustumas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16582: sa ympäri maailman. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16583: Kotkan kaupunki on käymässä läpi voimakkaan 35.30.34 1 000 000 markkaa Sunilan teh-
16584: teollisuuden rakennemuutoksen. Taloudelliset dasalueen säilyttämiseen.
16585: voimavarat on suunnattava tuottaviin kohteisiin,
16586: eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden
16587: suojeluun ole tarpeeksi voimavaroja.
16588:
16589: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
16590:
16591: Kari Häkämies Esko Almgren
16592: Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
16593: Sinikka Hurskainen-Leppänen
16594: 1987 vp. 1203
16595:
16596: Raha-asia-aloite n:o 1136
16597:
16598:
16599:
16600:
16601: Hämäläinen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta ylimääräis-
16602: ten yksivuotisten taiteilija-apurahojen myöntämiseen alle 35-
16603: vuotiaille taiteilijoille
16604:
16605: Eduskunnalle
16606:
16607: Tämän päivän nuoret taiteilijat elävät apuraho- meksi vuosille 1987 ja 1988 45 uuden yksivuoti-
16608: jen saantimahdollisuuksissa ns. suurten ikäluok- sen taiteilija-apurahan saamista nuorille alle 35-
16609: kien varjossa. Heidän mahdollisuutensa saada yk- vuotiaille taiteenharjoittajille. Uudet yksivuotiset
16610: sivuotisia taiteilija-apurahoja on hyvin ongelmal- apurahat jakaisi taiteen keskustoimikunta kuul-
16611: linen. Hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteos- tuaan valtion taidetoimikuntia, jotka puolestaan
16612: sa eduskunnalle vuonna 1982 todetaan: " ... eri- olisivat yhteistyössä oman alansa oppilaitosten
16613: tyisesti nuorten, opintonsa juuri päättäneiden tai- kanssa.
16614: teilijoiden mahdollisuuksia saada tukea taiteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16615: sen uran luomiseen olisi parannettava. Erikseen taen,
16616: olisi selvitettävä mahdollisuus liittää taidekorkea-
16617: koulujen ja muiden taideoppilaitosten yhteyteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16618: stipendijärjestelmä, jolla helpotettaisiin opinton- 1988 tulo- ja menoarvioon momentrlle
16619: sa päättäneiden nuorten siirtymistä taiteilijan am- 29.90.51 lisäyksenä 2 250 000 markkaa
16620: mattiin ja taiteellisen uran alku taivalta.'' Mitään käytettäväksi ylimääräisten yksivuotisten
16621: ei kuitenkaan ole tapahtunut. Taiteen keskustoi- taitetltja-apurahojen myöntämiseen alle
16622: mikunta on esittänyt talousarvioesityksissään, vii- 35-vuotiatlle taitetltjotlle.
16623:
16624: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16625:
16626: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola Tuula Paavilainen
16627: Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo Timo Roos
16628: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Marja-Liisa Tykkyläinen
16629: Pirjo Ala-Kapee
16630: 1204 1987 vp.
16631:
16632: Raha-asia-aloite n:o 1137
16633:
16634:
16635:
16636:
16637: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukemishar-
16638: rastuksen edistämiseen
16639:
16640:
16641: Eduskunnalle
16642:
16643: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- tähtäävän aatteellisen toiminnan perusedellytyk-
16644: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- set. Avustus on kuitenkin jo vuosikymmenen ajan
16645: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 380 000 ollut täysin riittämätön yleiskuluihin, ja vajaus on
16646: mk lukemisharrastuksen edistämiseen. Määrä on kasvanut vähitellen niin, että se nyt on runsaat
16647: vain 10 000 mk, eli 2, 7 % suurempi kuin vuodelle 150 000 mk ilman työvoiman lisäystäkin. Toimi-
16648: 1987 vahvistettu määrä. Vuoden 1987 määräraha henkilövaihdosten jälkeen keskuksen toiminta on
16649: on puolestaan samansuuruinen kuin vuonna vireytynyt ja monipuolistunut. Toimintaa suun-
16650: 1985. Kahden viime vuoden aikana siinä ei ole ta- nataan Iisääntyväsri kasvaviin ikäluokkiin.
16651: pahtunut edes ns. inflaatioprosenttikorotusta. Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry. on alan kat-
16652: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Kir- tavin järjestö. Se on kaksikielinen, valtakunnalli-
16653: jailijakeskus-Författarcentrum ry:n toiminnan jat- nen, kahdeksan kirjallisen liiton keskusorganisaa-
16654: kamiseen edes nykyisessä mitassaan, puhumatta- tio, jonka jäsenistöön ja toimialaan kuuluvat kir-
16655: kaan toiminnan erittäin tarpeellisesta laajentami- jailijain lisäksi arvostelijat, äidinkielen opettajat,
16656: sesta. Keskuksen kirjailijavälitystä hoitavan kaksi- kirjastoväki, kustantajat ja kirjakauppiaat. Kes-
16657: kielisen toimihenkilön osapäivätoimi tulisi voida kuksella on asiantuntemusta ja kokemusta. Mää-
16658: muuttaa kokopäiväiseksi. Samoin tulisi voida rärahan tuntuva lisäys on kuitenkin ehto sen ole-
16659: muuttaa keskuksen Pohjois-Suomen aluetoimis- massaololle ensi vuonna.
16660: ton ainoan työntekijän osapäivätoimi kokopäiväi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16661: seksi. Momentti lukemisharrastuksen edistämi- taen,
16662: seen on avattu Kirjailijakeskus-Författarcentrum
16663: ry:n perustamisen jälkeen, mikä tapahtui v. 1972. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16664: Valtionavustus on tuolloin kattanut järjestön toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16665: minnan yleiskulut. Opetusministeriö on tuolloin 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa käy-
16666: myös luvannut, että valtionavustus vastaisuudes- tettäväksi lukemisharrastuksen edistämi-
16667: sakin turvaisi lukemisharrastuksen edistämiseen seen.
16668:
16669: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16670:
16671: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola Tuula Paavilainen
16672: Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo Timo Roos
16673: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Marja-Liisa Tykkyläinen
16674: Pirjo Ala-Kapee
16675: 1987 vp. 1205
16676:
16677: Raha-asia-aloite n:o 1138
16678:
16679:
16680:
16681:
16682: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teattereiden
16683: valtionapuun
16684:
16685:
16686: Eduskunnalle
16687:
16688: Pääosa maamme kiinteistä ammattiteattereista, den menot viime vuosikymmenillä eivät ole li-
16689: vuonna 1987 22 teatteria, saa toiminta-avustuk- sääntyneet teattereiden omasta byrokratiasta kä-
16690: sensa momentilta "teattereiden valtionapuun", sin, vaan yhteiskunnan teatteritoiminnalle asetta-
16691: johon ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä mista vaatimuksista. Kun yhteiskunta sanelee
16692: esitetään 25,3 miljoonaa markkaa. Siinä on koro- teattereiden kustannusten nousun, on yhteiskun-
16693: tusta tämänvuotiseen verrattuna 5,4 % . nan velvollisuus myös osoittaa teatterille rahat,
16694: Ammattiteattereiden valtionavun kehitys on joilla teatteri voi selvitä näistä lisääntyvistä vaati-
16695: jäänyt pahasti jälkeen tarpeesta ja merkitsee tosi- muksista.
16696: asiallisesti teatteritoiminnan taloudellisen ahdin- Tilanteen vakavuus edellyttää, että mahdolli-
16697: gon jatkuvaa kasvamista. simman pian teattereiden valtionapujärjestelmä
16698: Teattereiden tilannetta vaikeuttaa myös se, että lakisääteistetään. Tästä on valtion näyttämötaide-
16699: mitään kasvua ei ole osoitettuna teattereiden tek- toimikunta jo 12.10.1981 jättänyt ehdotuksensa
16700: nisiä laitteita ja perushankintoja varten. Maamme opetusministeriölle.
16701: teattereiden tekniset laitteet ja varusteet ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16702: enimmäkseen pahasti vanhentuneita ja paineet taen,
16703: avustuksen saamiseen tältä momentilta ovat suu-
16704: ret. Hakemuksia tulee vuosittain kaksinkertaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16705: siihen nähden, mitä voidaan myöntää. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16706: Koska n. 80 % teattereiden menoista on palk- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa,
16707: kamenoja, sosiaalikuluja ja kiinteistökuluja, joita josta 1 000 000 markkaa teattereiden val-
16708: koskevat ratkaisut tehdään muualla kuin teatteris- tionapuun ja 1 000 000 markkaa teatterei-
16709: sa, ovat teatterin omat mahdollisuudet vaikuttaa den teknisiä laitteita ja perushankintoja
16710: kulujensa kehitykseen häviävän pienet. Teatterei- varten.
16711:
16712: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16713:
16714: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola Timo Roos
16715: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
16716: Marja-Liisa Tykkyläinen Pirjo Ala-Kapee Aino Pohjanoksa
16717: Päivi Varpasuo
16718: 1206 1987 vp.
16719:
16720: Raha-asia-aloite n:o 1139
16721:
16722:
16723:
16724:
16725: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten Ja
16726: nuorten taidekeskuksen säätiön toiminnan tukemiseen
16727:
16728:
16729: Eduskunnalle
16730:
16731: Hyvinkäällä toimiva valtakunnallinen lasten ja nisteriö ja Hyvinkään kaupunki. Taidekeskuksen
16732: nuorten taidekeskus on saamassa uudet toimitilat. hallinnossa on mukana myös taidekasvatuksen ja
16733: Hyvinkään kaupunki on saneeraamassa taidekes- nuorisotoiminnan edustajia.
16734: kukselle entistä paremmin tarkoitukseen soveltu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16735: via ja uusia mahdollisuuksia antavia toimitiloja. taen,
16736: Jotta uusien tilojen antama hyöty tulisi täysimää-
16737: räisesti käytetyksi, olisi myös taidekeskuksen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16738: mintaan suunnattuja määrärahoja nostettava. Tai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16739: dekeskus on jo tähän mennessä osoittanut merki- 29.91.51 lisäyksenä 80 000 markkaa osoi-
16740: tyksensä lasten ja nuorten taideharrastuksen edis- tettavaksi lasten ja nuorten taidekeskuk-
16741: täjänä ja taidekasvatuksen kehittäjänä. sen säätiön toiminnan tukemiseksi.
16742: Taidekeskuksen säätiötä ylläpitävät opetusmi-
16743:
16744: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16745:
16746: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen
16747: Jörn Donner Aino Pohjanoksa
16748: Päivi Varpasuo
16749: 1987 vp. 1207
16750:
16751: Raha-asia-aloite n:o 1140
16752:
16753:
16754:
16755:
16756: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennuslain
16757: 136 §:n mukaisiin avustuksiin kunnille katujen ja kaavateiden
16758: rakentamiseen
16759:
16760: Eduskunnalle
16761:
16762: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1988 juvuutta ja torjua onnettomuusriskejä. Tällaisia
16763: tulo- ja menoarvioksi on rakennuslain 136 §:n hankkeita on vireillä useissa eteläisen Suomen
16764: mukaisiin kadunrakennuskorvauksiin varattu asutuskeskuksissa, mm. Hyvinkäällä. Määrärahan
16765: 42 500 000 markkaa. Summa on 2 000 000 mark- lisääminen on perusteltua myös kuntien ja valtion
16766: kaa pienempi kuin menoarviossa vuodelle 1987. kustannusjaon kannalta.
16767: Jo tähän saakka vuosittain budjetoidut määrära- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16768: hat ovat olleet täysin riittämättömiä, ja niiden
16769: turvin on voitu avustaa vain vähäisessä määrin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16770: hankkeita, joihin kuitenkin olisi lainmukaiset pe- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16771: rusteet. 31. 24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
16772: Valtakunnalliseen tieverkkoon niveltyvien ka- rakennuslain 136 §:n mukaisiin harkin-
16773: tujen rakentamisen ja saneeraamisen tarve on kui- nanvaraisiin avustuksiin kunnille katujen
16774: tenkin suuri, jotta voidaan parantaa liikenteen su- ja kaavateiden rakentamiseen.
16775:
16776: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16777:
16778: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
16779: Jorma Rantanen Timo Roos Tuula Paavilainen
16780: Marja-Liisa Tykkyläinen Pirjo Ala-Kapee
16781: 1208 1987 vp.
16782:
16783: Raha-asia-aloite n:o 1141
16784:
16785:
16786:
16787:
16788: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Uudenmaan
16789: tie- ja vesirakennuspiirille yleisten teiden rakentamiseen
16790:
16791:
16792: Eduskunnalle
16793:
16794: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1988 keita toteuttamatta, mm. Hyvinkäällä Keihäsjoen
16795: tulo- ja menoarvioksi on Uudenmaan tie- ja vesi- silta.
16796: rakennuspiirille osoitettu yleisten teiden tekemi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16797: seen 311 000 000 markkaa.
16798: Tämä on noin 17 prosenttia määrärahasta, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16799: on koko maassa varattu yleisten teiden tekemi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16800: seen, vaikka hallitus on ilmoittanut ohjaavaosa 31. 24. 77 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
16801: tiemäärärahoja liikennesuoritteen perusteella. Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
16802: Uudenmaan liikenteen osuus on kuitenkin suunnitelmissa olevien hankkeiden to-
16803: noin viidennes koko maan liikenteestä. Karsinnan teuttamiseen.
16804: johdosta jää Uudenmaan piirin osalta useita hank-
16805:
16806: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16807:
16808: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen
16809: Markku Pohjola Arja Alho
16810: Pirjo Ala-Kapee
16811: 1987 vp. 1209
16812:
16813: Raha-asia-aloite n:o 1142
16814:
16815:
16816:
16817:
16818: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
16819: Hyvinkään konepajan sulatusuunin uudistamista varten
16820:
16821:
16822: Eduskunnalle
16823:
16824: Hyvinkään konepajan kehittämiseksi sekä en- pajatoiminnan kehittämistä omana VR:ään sidot-
16825: nen kaikkea työllisyyden turvaamiseksi tulee ko- tuna tuotantotoimintana.
16826: nepajan valimon investointeihin varata määräraha Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16827: uuden sulatusuunin hankkimiseksi. taen,
16828: Mikäli kyseistä määrärahaa ei vuoden 1988
16829: budjettiin varata, heikkenee työllisyys oleellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16830: konepajalla ja samalla yksityistäminen leviää edel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16831: leen valtion hallintoon. VR:nkonepajan toiminta 31.90.74 1500000 markkaa Valtionrau-
16832: on kilpailukykyistä verrattuna yksityiseen vastaa- tateiden Hyvinkään konepajan sulatusuu-
16833: vaan toimintaan. Samoin on mietintönsä jättänyt nin uudistamiseksi.
16834: parlamentaarinen rautatiekomitea esittänyt kone-
16835:
16836: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16837:
16838: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola Mats Nyby
16839: Arja Alho Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
16840: 1210 1987 vp.
16841:
16842: Raha-asia-aloite n:o 1143
16843:
16844:
16845:
16846:
16847: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuulovammaisten kuulemis-
16848: tilanteen parantamiseksi eduskuntatalossa
16849:
16850:
16851: Eduskunnalle
16852:
16853: Kuuloaistin menettäminen, osittain tai koko- den avulla viestintämahdollisuudet paranevat
16854: naan ei ulkonaisesti tai näennäisesti ole kovin oleellisesti.
16855: dramaattista tai huomiota herättävää. Usein ihmi- Eduskuntatalosta puuttuvat tyystin kuulokojeet
16856: nen yrittää jopa peitellä kuulovammaansa. Tästä ja välineet. Esim. muutaman induktiosilmukan
16857: osin johtuu, että asemansa ja tarpeensa tiedosta- tai infrapunakuuntelujärjestelmän asentaminen
16858: vista kuulovammautuneista tuntuu, että he ovat parvekkeelle ja diahuoneeseen parantaisi kuulo-
16859: usein unohdettuja silloin, kun yhteiskunnassa vammaisten vierailijoiden asioiden seuraamista.
16860: suunnitellaan myös vammautuneiden näkökoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16861: tien huomioon ottamista yhteiskuntasuunnitte- taen,
16862: lussa.
16863: Tämän päivän kehitys on luonut monenlaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16864: teknisiä apuvälineitä kuulovammautuneiden vies- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
16865: tinnän edistämiseksi. Nämä tekniset ratkaisut kaa kuulovammaisten kuulemistzlanteen
16866: ovat kuulovammaisille hyvin arvokkaita ja välttä- parantamiseksi eduskuntatalossa sekä par-
16867: mättömiä. Kuulokojeiden ja muiden apuvälinei- vekkeella että diahuoneessa.
16868:
16869: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16870:
16871: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila
16872: Pekka Leppänen Annikki Koistinen Matti Lahtinen
16873: Tuula Paavilainen Marjatta Väänänen Tina Mäkelä
16874: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
16875: 1987 vp. 1211
16876:
16877: Raha-asia-aloite n:o 1144
16878:
16879:
16880:
16881:
16882: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysmaista tulevien opis-
16883: kelijoiden opiskeluun maa- ja metsäalan oppilaitoksissa
16884:
16885:
16886: Eduskunnalle
16887:
16888: Suomen kehitysmaihin suuntaamassa kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16889: avussa ovat maa- ja metsätalous ennestään olleet taen,
16890: merkittävässä asemassa, vaikka niiden osuus on
16891: vieläkin riittämätön ajatellen monien kohdemai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16892: den nälkä- ja raaka-aineongelmia. 1988 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
16893: Koska näillä elinkeinoaloilla tarvitaan taitotie- markkaa kehitysmaista tulevien opiskeli-
16894: don vientiä, ei määrärahoja välttämättä tarvitse joiden opiskeluun maa- ja metsätalous-
16895: osoittaa kohdemaihin, vaan niitä voidaan käyttää alan oppilaitoksissa.
16896: myös kohdemaasta tulevien stipendiaattien kou-
16897: lutukseen Suomessa.
16898:
16899: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16900:
16901: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä Matti Lahtinen
16902: Annikki Koistinen Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin
16903: Mauri Pekkarinen
16904: 1212 1987 vp.
16905:
16906: Raha-asia-aloite n:o 1145
16907:
16908:
16909:
16910:
16911: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelulainsäädännön
16912: kehittämiseen
16913:
16914:
16915: Eduskunnalle
16916:
16917: Väestönsuojelu maassamme perustuu vuonna Jotta väestöä voidaan tehokkaasti suojata erilai-
16918: 1958 annettuun väestönsuojelulakiin ja sen nojal- sissa kriisitilanteissa, tulee lainsäädännöllisten
16919: la annettuihin alemmanasteisiin säädöksiin. Vaik- puutteiden olla selkeät ja aukottomat.
16920: ka kokonaan uuteen väestönsuojelulainsäädän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16921: töön ei ole tarvetta, on voimassa olevassa lainsää- taen,
16922: dännössä osoitettavissa merkittäviä puutteita.
16923: Neuvostoliitossa tapahtunut ydinvoimalaon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16924: nettomuus osoitti kouriintuntuvasti tarpeen sel- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
16925: keyttää eri viranomaisten vastuusuhteita kriisiti- kaa väestönsuojelulainsäädännön puuttei-
16926: lanteissa. Parlamentaarinen väestönsuojelukomi- den korjaamiseksi.
16927: tea (1983:22) osoitti niin ikään puutteita haja-
16928: asutusalueiden väestön suojaamisessa kriisitilan-
16929: teissa.
16930:
16931: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
16932:
16933: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Jukka Vihriälä
16934: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
16935: 1987 vp. 1213
16936:
16937: Raha-asia-aloite n:o 1146
16938:
16939:
16940:
16941:
16942: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulutuksen
16943: tehostamiseen
16944:
16945:
16946: Eduskunnalle
16947:
16948: Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie- tarvittavat tilat. Metsähallitus omistaa välittömäs-
16949: tinnössä (1983:22) on esitetty kahden pysyvän sä läheisyydessä maita, joita on mahdollisuus
16950: väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamista. käyttää maastoharjoitteluun. Asevarikko 2 sijain-
16951: Toinen sijoitettaisiin Keski-Suomen lääniin ja toi- tinsa johdosta on ratkaisulle eduksi.
16952: nen Oulun lääniin. Väestönsuojelu on viime ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16953: koina ollut erittäin kaupunkipainotteista, ja eten- taen,
16954: kään maaseutukunnissa väestönsuojelutoiminta ei
16955: ole päässyt sille kuuluvaan tärkeään asemaan. On että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16956: sen vuoksi erityisen tärkeätä, että väestönsuojelun 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
16957: koulutusta mitä pikimmin laajennetaan ja hajau- kaa väestönsuojelun koulutuskeskuksen si-
16958: tetaan. joittamista Toivakkaan koskevaan suun-
16959: Keski-Suomessa Toivakan kunta on ilmoittanut nitteluun.
16960: olevansa kiinnostunut tarjoamaan koulutukseen
16961:
16962: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
16963:
16964: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
16965: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
16966: 1214 1987 vp.
16967:
16968: Raha-asia-aloite n:o 1147
16969:
16970:
16971:
16972:
16973: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n monitoimi-
16974: tilan rakentamiseen Toivakassa
16975:
16976:
16977: Eduskunnalle
16978:
16979: Asevarikko 2: n (Toivakan) käytössä olevat tilat täisi myös vartiokeskuksen välttärnättömine tiloi-
16980: ja rakenteet on suunniteltu varikko-osaston tar- neen. Rakentamisen aloittaminen vuonna 1988
16981: peisiin eivätkä ne täytä varikon nykyisiä tarpeita. vaikuttaisi merkittävästi Toivakan kunnan työlli-
16982: Talonrakennushankkeiden KTS:n tarkistukses- syyteen.
16983: sa vuonna 1987 on esitetty rakennettavaksi moni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16984: toimitila, jolla poistettaisiin osa olemassa olevista taen,
16985: puutteista. Monitoimitalo tulisi monitoimiosal-
16986: laan palvelemaan varikon tarpeita ruokalana, ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16987: laisuuksien ja oppituntien pitopaikkana sekä 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16988: mahdollistaisi sisäliikunnan harrastamisen. Varas- markkaa Asevarikko 2:n monitoimitilan
16989: totoimisto-osa sisältäisi kolme toimistoa, kokoon- rakennushankkeen aloitukseen Toivakas-
16990: tumistilan ja sosiaaliset tilat. Monitoimitila sisäl- sa.
16991:
16992: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16993:
16994: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
16995: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
16996: 1987 vp. 1215
16997:
16998: Raha-asia-aloite n:o 1148
16999:
17000:
17001:
17002:
17003: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen us-
17004: konnonopetuksen kokeilutoimintaan
17005:
17006:
17007: Eduskunnalle
17008:
17009: Peruskoulun yläasteen uskonnonopetuksen mänkysymyksiin. Kokeilun palaute tutkittaisiin ja
17010: viikkotuntimäärä on monessa yhteydessä koettu mahdollisuuksien mukaan sitä käytettäisiin hy-
17011: liian vähäiseksi nuorten elämänkysymysten käsit- väksi koulun kehittämissuunnitelmissa.
17012: telyn kannalta. Siksi kouluhallituksen toimesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17013: olisi käynnistettävä kokeilu esimerkiksi viidellä tavasti,
17014: erityyppisellä paikkakunnalla. Näissä kokeilupai-
17015: koissa olisi lisätty vapaaehtoinen uskontotunti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17016: erikseen järjestettävällä tavalla eri luokilla mukaan 1988 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark-
17017: lukien peruskoulun kymmenes luokka. Näillä li- kaa käytettäväksi peruskoulun yläasteen
17018: sätunneilla paneuduttaisiin erityisesti nuorten elä- uskonnonopetuksen kokeilutoimintaan.
17019:
17020: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
17021:
17022: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
17023: 1216 1987 vp.
17024:
17025: Raha-asia-aloite n:o 1149
17026:
17027:
17028:
17029:
17030: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden opettajaryhmien
17031: demonstraatiolisään
17032:
17033:
17034: Eduskunnalle
17035:
17036: Eräille opettajaryhmille maksetaan demonstraa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17037: tiolisää heidän hankkiessaan opetuksessa tarvitta- taen,
17038: via aineita ja välineitä.
17039: Edun ulkopuolelle ovat jääneet mm. kotita- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17040: lous-, käsityö- ja tekstiiliopettajat. Kuitenkin he 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17041: päivittäin joutuvat varaamaan opetuksessa tarvit- markkaa kotitalous-, käsityö- ja tekstizli-
17042: tavia aineita ja huoltamaan niitä. Tämä kaikki ta- opettajien demonstraatiolisään.
17043: pahtuu työajan ulkopuolella. Se vie paljon aikaa,
17044: jota ei lasketa opettajan työksi.
17045:
17046: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17047:
17048: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Jukka Vihriälä
17049: Annikki Koistinen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
17050: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
17051: 1987 vp. 1217
17052:
17053: Raha-asia-aloite n:o 1150
17054:
17055:
17056:
17057:
17058: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun laajen-
17059: nushankkeisiin Luhangassa
17060:
17061:
17062: Eduskunnalle
17063:
17064: Luhangan kunnassa sijaitsevalta Tammijärven tettava myös Tammijärven sivukirjaston tilauudis-
17065: koululta puuttuu liikuntatilat tällä hetkellä koko- tus. Tällä hetkellä sivukirjasto toimii koululuokas-
17066: naan. Koko kunnassa ei ole olemassa lentopallo- sa ollen tästä huolimatta kuitenkin suurin ja toi-
17067: kentän kokoista sisäliikuntatilaa. Teknisten ainei- mivin kirjasto kunnassa.
17068: den opetus tapahtuu entisessä talousrakennukses- Hanke on suunniteltu rahoitettavaksi osaksi
17069: sa kyseenalaisissa olosuhteissa. Samoin ovat oppi- valtionosuuden, osaksi kunnan oman rahoituksen
17070: laiden saniteettitilat erittäin heikot. varassa.
17071: Tammijärven koulun laajennushankkeesta on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17072: tilatarpeen tutkimus tehty. I vaiheen asiakirjat nioittaen,
17073: ovat tällä hetkellä kouluhallituksessa. Rakennus-
17074: töihin olisi tarpeen päästä viimeistään vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17075: 1985 alusta. 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
17076: Koulun liikuntatilojen laajennus tulisi toteut- kaa valtionosuutena Tammtjärven koulun
17077: taa siinä laajuudessa, että se palvelisi koko kylä- laajennushankkeeseen Luhangassa.
17078: kunnan tarpeita. Hankkeen yhteydessä on toteu-
17079:
17080: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17081:
17082: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17083: Tuula Paavilainen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
17084: Mauri Pekkarinen
17085:
17086:
17087:
17088:
17089: 31 270416F
17090: 1218 1987 vp.
17091:
17092: Raha-asia-aloite n:o 1151
17093:
17094:
17095:
17096:
17097: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous-
17098: opettajaopiston lisärakennuksen esisuunnitteluun
17099:
17100:
17101: Eduskunnalle
17102:
17103: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17104: tustilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Tilat on mitoi- taen,
17105: tettu n. 200 oppilaalle ja tällä hetkellä oppilas-
17106: ~äärä on n. 400. Aikuiskoulutus vaatii myös tilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17107: Ja. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17108: Opetustilojen vuokraaminen on vaikeaa koulun markkaa Keski-Suomen kotitalousopetta-
17109: etäisyyden ja opetuksen laaja-alaisuuden vuoksi. jaopiston lisärakennuksen esisuunnitte-
17110: Perustamissuunnitelma on laadittu vuonna luun.
17111: 1984. Nyt olisi päästävä suorittamaan esisuunnit-
17112: telua, mutta määrärahat puuttuvat.
17113:
17114: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17115:
17116: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17117: Tuula Paavilainen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
17118: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
17119: 1987 vp. 1219
17120:
17121: Raha-asia-aloite n:o 1152
17122:
17123:
17124:
17125:
17126: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaihtuvalinjaisen ammatilli-
17127: sen koulutuksen aloittamiseen Joutsassa
17128:
17129:
17130: Eduskunnalle
17131:
17132: Joutsassa ei ole keskiasteen ammatillista koulu- lista tasa-arvoa ammattikoulutuspaikkojen sijain-
17133: tusta lukuun ottamatta väliaikaista karjatalous- tiin.
17134: koulua. Kuitenkin tällä alueella, joka käsittää Joutsan koulu voisi toimia jo toiminnassa ole-
17135: Joutsan seutukunnan, koko kaakkoisen Keski- van muun ammattikoulun kanssa.
17136: Suomen, osan Itä-Hämettä ja Länsi-Savoa, on tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17137: vetta ammatilliseen koulutukseen. taen,
17138: Valtiovallan taholla tulisi yhteistyössä Joutsan
17139: kunnan kanssa pyrkiä tutkimaan mahdollisuuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17140: perustaa vaihtuvalinjainen ammatillinen koulu. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17141: Näin turvattaisiin riittävästi koulutettua työvoi- markkaa vaihtuvalinjaisen ammatillisen
17142: maa alueen yrityksiin. Se on alueen työllisyyden koulutuksen aloittamiseen ]outsassa.
17143: kannalta merkittävää, ja samalla saataisiin alueel-
17144:
17145: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17146:
17147: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä
17148: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
17149: Mauri Pekkarinen
17150: 1220 1987 vp.
17151:
17152: Raha-asia-aloite n:o 1153
17153:
17154:
17155:
17156:
17157: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaihtuvalinjaisen ammatilli-
17158: sen koulutuksen aloittamiseen Kivijärvellä
17159:
17160:
17161: Eduskunnalle
17162:
17163: Kivijärven kunnallishallitus on esittänyt ope- sinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna.
17164: tusministeriölle ja ammattikasvatushallitukselle, Työttömyys Kivijärvellä on ollut ja on edelleen
17165: että Kivijärven kunnassa aloitettaisiin jatkuva kes- vaikea ongelma.
17166: kiasteen ammatillinen koulutus ns. vaihtuvalin- Edellä oleva Kivijärven kunnanhallituksen eh-
17167: jaisena koulutuksena. dotus ns. vaihtuvalinjaisen ammatillisen koulu-
17168: Hankkeen etenemistapa ja toteutumisjärjestys tuskokeilun saamisesta syrjäseutujen pieneen ke-
17169: olisi seuraava: hitysaluekuntaan antaisi kokemusta koko maan
17170: - Kivijärven koulu toimisi jonkun jo olemassa syrjäseutujen kehitysaluekuntien mahdollisesta
17171: olevan ammattikoulun sivukouluna, esim. Ääne- koulutusongelmien ratkaisemisesta sillä periaat-
17172: kosken ammattikoulun, kuten nyt esim. puutyö- teella, että ammatillisen koulutuksen suuntaa ja
17173: alan iltakurssi toimii. painopistettä muutetaan nykyisestä asutuskeskuk-
17174: - Keskiasteen ammatillisen koulutuksen aloi- sia suosivasta teollisuusyrityksille koulutettavasta
17175: tuspaikat Keski-Suomen läänissä eivät lisääntyisi. ammattityövoimasta kehitysalueiden omaa työtar-
17176: - Varsinaisten koulutilojen rakentaminen to- jontaa vastaavaksi.
17177: t:utettaisiin työvoimaministeriön rahoituksen tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17178: vm. taen,
17179: Kivijärven kunta kuuluu kehitysalue II Ae -vyö-
17180: hykkeeseen ja on erityisaluekunta 1.6.1984 lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17181: kien. Pitkien välimatkojen ja väestön köyhyyden 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17182: vuoksi hakeutuminen keskiasteen koulutukseen kaa vaihtuvalinjaisen ammatzflisen koulu-
17183: on noin puolta vähäisempää kuin keskimäärin ko- tuksen aloittamiseksi Kivzjärvellä.
17184: ko maassa. Velkamäärä asukasta kohti on yli kak-
17185:
17186: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17187:
17188: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
17189: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
17190: Iiris Hacklin
17191: 1987 vp. 1221
17192:
17193: Raha-asia-aloite n:o 1154
17194:
17195:
17196:
17197:
17198: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pylkönmäen liikuntatila-
17199: hankkeen rahoitukseen
17200:
17201:
17202: Eduskunnalle
17203:
17204: Pylkönmäen 1 350 asukkaan kunnassa ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17205: normaalimittoja täyttavaa sisäpalloilukenttää. taen,
17206: Kunnan nuorison määrä on syntyvyyden lisään-
17207: nyttyä 1970-luvun loppupuolella ja 1980-luvulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17208: jatkuvasti kasvussa. Liikuntatilojen saanti vaikut- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
17209: taa oleellisesti nuorison viihtyvyyteen kunnassa ja kaa Pylkönmäen kunnan liikuntatilahank-
17210: harrastusten suuntautumiseen. Samoin hallin tilat keen aloittamiseen.
17211: antaisivat myös aikuisväestölle liikunnallisia har-
17212: rastusmahdollisuuksia.
17213:
17214: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17215:
17216: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17217: Tuula Paavilainen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
17218: Mauri Pekkarinen
17219: 1222 1987 vp.
17220:
17221: Raha-asia-aloite n:o 1155
17222:
17223:
17224:
17225:
17226: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesien kalastuselinkeinon
17227: kehittämiseen
17228:
17229:
17230: Eduskunnalle
17231:
17232: Sisävesien ammattimainen kalastus antaa maa- 2. Sisävesikalan keräilyn tukeminen. Sisävesien
17233: seudulle kipeästi kaivattavaa lisäansiota. Mahdol- kalansaaliit joudutaan keräämään varsin laajoilta
17234: lisuuksia on runsaasti. Esim. Keski-Suomessa voi- alueilta, jolloin keräilykustannukset muodostuvat
17235: daan työllistää ammattimaisen kalastuksen piirissä korkeiksi. Tukemalla keräilyä voidaan muodostaa
17236: n. 600 sivuansiokalastajaa. Kuitenkaan sisävesika- keräilyverkosto, joka toimii säännöllisesti.
17237: lastusta ei valtion varoin tueta eikä edistetä juuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17238: lainkaan. taen,
17239: Sisävesien ammattimaisen kalastuksen edistä-
17240: minen vaatisi seuraavia valtion tukitoimia: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17241: 1. Kalastusvakuutustoiminnan ulottaminen 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17242: koskemaan sisävesikalastusta (vakuutus korvaa markkaa sisävesien kalastuselinkeinon ke-
17243: vain merikalastusta). hittämiseen.
17244:
17245: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17246:
17247: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä Matti Lahtinen
17248: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Annikki Koistinen
17249: 1987 vp. 1223
17250:
17251: Raha-asia-aloite n:o 1156
17252:
17253:
17254:
17255:
17256: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun ja Keuruun varus-
17257: kunnan vedenottaman rakentamiseen
17258:
17259:
17260: Eduskunnalle
17261:
17262: Varuskunnalla ja Keuruun keskustaajamalla on lisyysvaroja Keuruulle ei ole saatu. Kuitenkin
17263: omat vesilaitoksensa. Varuskunnan ottamo kai- Keuruun Haapamäen taajama on ollut työllisyys-
17264: paisi kunnostamista ja kaupungin vedensaannin kokeilun erityisalueena. Hanke voisi tukea myös
17265: turvaaminen vaatisi lisätoimia. tätä kokeilua.
17266: Varuskunnan ja Keuruun kaupungin vesilaitos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17267: ten yhdistäminen olisi molempien etu. Kaupunki taen,
17268: tulisi hankkeen toteutuessa saneeraamaan varus-
17269: kunnan ottamon. Kaupunki voisi luopua teko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17270: pohjavesiajatuksesta, ja varuskunnan ja keskustan 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17271: välinen asutuksen vedenhankinta turvattaisiin kaa aloitusmäärärahana Keuruun ja Keu-
17272: myös kriisitilanteissa. ruun varuskunnan vedenottaman rakenta-
17273: Hanke tulisi saada budjettirahoitukseen. Työl- mtseen.
17274:
17275: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17276:
17277: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä
17278: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin
17279: Mauri Pekkarinen
17280: 1224 1987 vp.
17281:
17282: Raha-asia-aloite n:o 1157
17283:
17284:
17285:
17286:
17287: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen
17288: kenttäaseman sijoittamiseksi Keski-Suomeen
17289:
17290:
17291: Eduskunnalle
17292:
17293: Metsätaloudessa on jo pitemmän aikaa esiinty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17294: nyt erittäin suuria metsätuhoja, jotka ovat tuotta- taen,
17295: neet suuria taloudellisia vahinkoja ja järkyttäneet
17296: erityisesti yksityisten metsänomistajien luottamus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17297: ta viljelymetsätalouden kannattavuuteen. 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17298: Asian korjaamiseksi tulisi Metsäntutkimuslai- markkaa Metsäntutkz"muslaz"toksen kenttå"-
17299: toksen kenttäasema sijoittaa Keski-Suomeen, mis- aseman szjoittamiseksi Keski-Suomeen.
17300: sä asemia ei ole ennestään. Tutkimusasema suun-
17301: tautuisi metsäpatologiaan, metsämeteorologiaan
17302: ja metsäeläintieteeseen.
17303:
17304: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17305:
17306: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
17307: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
17308: 1987 vp. 1225
17309:
17310: Raha-asia-aloite n:o 1158
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: Ikonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta paikallisteiden ja
17316: maanteiden kunnossapitoon
17317:
17318:
17319: Eduskunnalle
17320:
17321: Maamme tiestön kunto on viime vuosina mel- n~in ollen ole riittänyt tiestön kunnosta huolehti-
17322: koisesti rapistunut. Etenkin paikallistiet ja maan- miseen.
17323: tiet sorapintaisina vaatisivat huomattavasti nykyis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17324: tä enemmän huomiota kunnossapitoon. Nämä taen,
17325: tiet sijaitsevat pääosin maaseudulla, jossa liiken-
17326: netiheys on vähäisempi kuin kanta- ja valtateillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17327: Paikallis- ja maantiet ovat kuitenkin maaseudulla 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17328: asuville tärkeitä ja muodostavat ainoan liikenne- 20 000 000 markkaa pazkallisteiden ja
17329: verkon jokapäiväiselle toiminnalle. Tiemestaripii- maanteiden kunnossapitoon ja kohenta-
17330: rien kalusto on viime vuosina vähentynyt eikä mtseen.
17331:
17332: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17333:
17334: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila
17335: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tina Mäkelä
17336: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
17337: Annikki Koistinen
17338: 1226 1987 vp.
17339:
17340: Raha-asia-aloite n:o 1159
17341:
17342:
17343:
17344:
17345: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 442 peruspa-
17346: rantamiseen välillä Toivakka-Asevarikko-Kangasniemen raja
17347:
17348:
17349: Eduskunnalle
17350:
17351: Tien n:o 442 kunnostaminen Toivakan keskus- tyvälle kevyelle liikenteelle. Lisäksi on esitetty eril-
17352: tasta Kangasniemen rajalle on siirtynyt vuodesta lisen kevyen liikenteen väylän rakentamista sekä
17353: toiseen. Tällä hetkellä tie on erittäin huonokun- tien valaisemista Toivakan keskustasta varikon ris-
17354: toinen, kapea, mäkineo ja mutkainen. Kuitenkin teykseen saakka.
17355: sitä käyttää päivittäin työ- ja koulumatkoihin sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17356: asioimiseen Toivakan keskustaan yli sata henkeä taen,
17357: 2-4 kertaa päivässä. Tämän lisäksi tulevat metsä-
17358: hallituksen kuljetukset ja muut raskaat kuljetuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17359: set sekä varikon räjähdysainekuljetukset, jotka 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17360: kaikki vaatisivat hyväkuntoisen tien turvallisuus- kaa maantien n:o 442 perusparantamiseen
17361: riskien pienentämiseksi. Varikko on yhteistoimin- välillä Toivakka-Asevarikko- Kangas-
17362: nassa kunnan kanssa esittänyt tien päällystyksen niemen raja ja kevyen liikenteen väylän ra-
17363: uusimista ja tien leventämistä niin, että piennar kentamiseen välille Toivakka-Asevan'k-
17364: muodostaisi aluksi turvallisen ajoradan yhä !isään- ko.
17365:
17366: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17367:
17368: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
17369: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
17370: 1987 vp. 1227
17371:
17372: Raha-asia-aloite n:o 1160
17373:
17374:
17375:
17376:
17377: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 604 (Kosken-
17378: pää-Havukylä) perusparantamiseen
17379:
17380:
17381: Eduskunnalle
17382:
17383: Maantien n:o 604 (Koskenpää-Havukylä) pe- tuksiin Jämsänkosken tehtaille myös asiointimat-
17384: rusparantaminen on tullut entistä kiireellisem- koihin Keuruun ja Jämsänkosken suuntiin.
17385: mäksi lisääntyneen turvekuljetuksen vuoksi. Tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17386: huonokuntoisuuden ja mutkaisuuden vuoksi aika taen,
17387: ajoin on jouduttu raskaimpia kuljetuksia ohjaa-
17388: maan kiettotien kautta, jolloin kiertotie lisää kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17389: jetuskustannuksia. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17390: Maantie on yhdystie jo kunnostettujen teiden kaa Koskenpään-Havukylän maantien
17391: välissä, ja tietä käytetään paitsi puu- ja turvekulje- perusparannuksen aloitukseen.
17392:
17393: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
17394:
17395: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä
17396: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
17397: Mauri Pekkarinen
17398: 1228 1987 vp.
17399:
17400: Raha-asia-aloite n:o 1161
17401:
17402:
17403:
17404:
17405: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 625 (Kintaus
17406: -Uurainen) perusparantamiseen
17407:
17408:
17409: Eduskunnalle
17410:
17411: Maantiestä n:o 625 (Kintaus-Uurainen), pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17412: tuus 27 km, on 50 % Uuraisten, 40 % Petäjäve- taen,
17413: den ja 5 %Jyväskylän mlk:n alueella. Tie palvelee
17414: yhtenä Jyväskylän ohikulku tienä. Mm. raskas lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17415: kenne käyttää sitä huomattavasti. Tie on erittäin 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
17416: huonokuntoinen ja vaikeasti liikennöitävä. Hank- kaa maantien n:o 625 (Kintaus-Uurai-
17417: keen toteutuminen on siirtynyt vuosia, vaikka on nen) perusparantamisen aloitukseen.
17418: sisältynyt pitkään 5-vuotisohjelmiin.
17419:
17420: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17421:
17422: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
17423: 1987 vp. 1229
17424:
17425: Raha-asia-aloite n:o 1162
17426:
17427:
17428:
17429:
17430: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6411 (Piippa-
17431: harju-N iemisjärvi) perusparantamiseen
17432:
17433:
17434: Eduskunnalle
17435:
17436: Maantie n:o 6411 (Piippaharju-Niemisjärvi) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17437: on vaikeasti liikennöitävä huonokuntoisuutensa ja 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
17438: mutkaisuutensa vuoksi. Tiellä kulkee paljon ras- kaa maantien n:o 6411 (Piippaharju-
17439: kasta liikennettä, koska tie toimii tavallaan ohi- Niemisjärvi) perusparantamisen aloittami-
17440: kulkutienä. seen.
17441: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17442: taen,
17443:
17444: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17445:
17446: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
17447: 1230 1987 vp.
17448:
17449: Raha-asia-aloite n:o 1163
17450:
17451:
17452:
17453:
17454: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6416 perus-
17455: parantamiseen Hankasalmen aseman kohdalla
17456:
17457:
17458: Eduskunnalle
17459:
17460: Hankasalmen aseman ohi kulkeva maantie n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17461: 6416 on erittäin huonokuntoinen. Taajama on 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17462: vilkasliikenteinen ja kevyen liikenteen väylien markkaa maantien n:o 6416 perusparanta-
17463: puuttuminen on epäkohta. miseen Hankasalmen aseman kohdalla
17464: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- mukaan lukien kevyen lizkenteen väylien
17465: taen, rakentamisen.
17466:
17467: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17468:
17469: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
17470: 1987 vp. 1231
17471:
17472: Raha-asia-aloite n:o 1164
17473:
17474:
17475:
17476:
17477: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven-Möttösen tie-
17478: osuuden perusparantamiseen
17479:
17480:
17481: Eduskunnalle
17482:
17483: Maantie n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) Kivijär- myös tärkeä matkailuelinkeinon kannalta, sillä
17484: ven ja Perhon kunnissa muodostaa tärkeän seu- tienvarrella sijaitsevat Koirajärven urheilukalas-
17485: dullisen yhteyden Kivijärven ja Perhon kuntakes- tusalue sekä Salamaperän luonnonpuisto ja Sala-
17486: kuksissa. Tie on heikkokuntoinen ja keväisin ja majärven kansallispuisto.
17487: syksyisin kelirikon pahasti vaivaama. Kivijärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17488: kunnan alueella tienvarrella sijaitsevat lähipalve- taen,
17489: luista ala-asteen koulu ja kauppa. Kylien kehittä-
17490: minen alueella riippuu ratkaisevasti liikenneolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17491: suhteista. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17492: Paikallinen teollisuus käyttää maantietä kulje- kaa maantien n:o 652 (Kivijärvi-Möttö-
17493: tusväylänä satamiin. Teollisuuden raaka-aineita nen) peruskorjaustöiden aloittamiseen.
17494: kuljetetaan runsaasti tien vaikutusalueelta. Tie on
17495:
17496: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17497:
17498: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi
17499: Matti Lahtinen Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen
17500: 1232 1987 vp.
17501:
17502: Raha-asia-aloite n:o 1165
17503:
17504:
17505:
17506:
17507: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Korpilahden-Petäjäveden
17508: maantien perusparantamiseen
17509:
17510:
17511:
17512: Eduskunnalle
17513:
17514: Maantien n:o 607 (Korpilahti-Petäjävesi) pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17515: rusparantaminen on aloitettu Petäjäveden puolel- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17516: ta. Tien kuntoon saattaminen myös Korpilahden kaa maantien n:o 607 (Korpilahti-Petä-
17517: osuudelta siirtäisi Keuruun suuntaan menevää lii- jävest) perusparantamisen aloitukseen.
17518: kennettä kantatieltä n:o 4.
17519: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17520: taen,
17521:
17522: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17523:
17524: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
17525: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
17526: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
17527: 1987 vp. 1233
17528:
17529: Raha-asia-aloite n:o 1166
17530:
17531:
17532:
17533:
17534: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten-Länkipohjan
17535: maantien perusparantamiseen
17536:
17537:
17538: Eduskunnalle
17539:
17540: Maantie n:o 329 (Kuhmoinen-Länkipohja) on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17541: sorapintainen, mutkainen ja huonokuntoinen. taen,
17542: Kuntalaiset ja tienvarsiasukkaat käyttävät tietä
17543: työ- ja asiointimatkoillaan Tampereen suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17544: taan. Se on myös yhdystie kantateiden n:ot 4 ja 9 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
17545: välillä. kaa maantien n:o 329 (Kuhmoinen-Län-
17546: Isojärven kansallispuisto on tien välittömässä lä- kipohja) perusparannuksen alkuunsaatta-
17547: heisyydessä. Puistoa kunnostetaan parhaillaan. miseksi.
17548: Perusparannettu tie lisäisi myös puiston arvoa ja
17549: käyttöä.
17550:
17551: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17552:
17553: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
17554: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin
17555: Mauri Pekkarinen
17556:
17557:
17558:
17559:
17560: 32 270416F
17561: 1234 1987 vp.
17562:
17563: Raha-asia-aloite n:o 1167
17564:
17565:
17566:
17567:
17568: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuramen-Isolahden
17569: maantien perusparantamiseen
17570:
17571:
17572: Eduskunnalle
17573:
17574: Muuramen-Isolahden paikallistien peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17575: jaus edistyy hitaasti. Kuitenkin se on tärkeä väylä, taen,
17576: joka yhdistää kunnan etelä- ja pohjoispään toisiin-
17577: sa. Isolahteen tulee asutusta lisää, mutta kun siel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17578: tä on suora ja parempi tieyhteys Jyväskylään, eivät 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17579: uudet asukkaat tule tuntemaan itseään muurame- kaa Muuramen-Isolahden maantien pe-
17580: laisiksi, ellei yhteys pitäjän keskustaan parane. rusparantamisen aloittamiseen.
17581: Tiellä on vilkas liikenne, joka on osittain hyvin
17582: raskastakin. Siitäkään osin tie ei ole liikennetur-
17583: vallinen.
17584:
17585: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17586:
17587: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17588: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin
17589: Mauri Pekkarinen
17590: 1987 vp. 1235
17591:
17592: Raha-asia-aloite n:o 1168
17593:
17594:
17595:
17596:
17597: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
17598: rakentamiseen Olkkolan tien rinnalle Jämsän Kaipolaan
17599:
17600:
17601: Eduskunnalle
17602:
17603: Kevyen liikenteen väylä välille Viialantie- reellinen koululaisten ja muidenkin tietä käyttä-
17604: Koulutie-Tehtaankatu on suunnitelmissa raken- vien jalankulkijoiden vuoksi.
17605: taa Olkkolan tien perusparantamisen yhteydessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17606: Tien perusparantamisen siirtyessä liikennetur- taen,
17607: vallisuus heikkenee entisestään kasvavan raskaan
17608: liikenteen johdosta. Tie on kapea ja heikkokun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17609: toinen, ja varsinkin talvisin lumipenkat lisäävät 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
17610: tien vaarallisuutta. kaa kevyen liikenteen väylän rakentami-
17611: Nelostien suunnasta tuleville koululaisille tie seen 0/kkolan tien n"nnalle Jämsän Kaipa-
17612: on ainoa reitti Kaipolan koululle. /aan.
17613: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen on kii-
17614:
17615: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17616:
17617: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
17618: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
17619: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
17620: 1236 1987 vp.
17621:
17622: Raha-asia-aloite n:o 1169
17623:
17624:
17625:
17626:
17627: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rutalahden-Viisarimäen
17628: maantien perusparantamiseen
17629:
17630:
17631: Eduskunnalle
17632:
17633: Rutalahden-Viisarimäen (maantie n:o 613, Puutavaran mittavan kuljetustoiminnan vuoksi
17634: Leivonmäki-Toivakka) tien rakenteen ja suun- Rutalahden-Viisarimäen maantieosuuden perus-
17635: tauksen parantamisen ja päällystämisen kustan- parantaminen tulisi aloittaa vuosina 1987-88,
17636: nusarvio on 8,4 milj. markkaa. jolloin tieosuus saadaan kuljetuksia vastaavalle ta-
17637: Heikkokuntoista tietä rasittaa erittäin suuri ras- solle.
17638: kaan liikenteen määrä, joka suuntautuu Rutalah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17639: den puutavaran pudotuspaikalle. Pudotuspaikka taen,
17640: on yksi Päijänteen alueen suurimpia. Puutavara-
17641: kuljetukset maanteitse Rutalahden pudotuspaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17642: kaan ovat huomattavasti lisääntyneet: v. 1976 kul- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17643: jetettiin pudotuspaikkaan 64 422 m 3 ja v. 1985 markkaa Rutalahden- Viisarimäen maan-
17644: 148 868 m 3 puutavaraa. Kuljetuskertoina laskien tien perusparantamisen aloittamiseen.
17645: se tekee nykyisin n. 4 000 puutavara-autoa/vuosi.
17646:
17647: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17648:
17649: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17650: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauti Pekkarinen
17651: 1987 vp. 1237
17652:
17653: Raha-asia-aloite n:o 1170
17654:
17655:
17656:
17657:
17658: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten-Matilanvirran
17659: maantien perusparantamiseen
17660:
17661:
17662: Eduskunnalle
17663:
17664: Sumiaisten-Matilanvirran maantie on vaikeas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17665: ti liikennöitävä tie, jota mm. raskas liikenne käyt- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17666: tää tien laatuun nähden huomattavasti. 300 000 markkaa Sumiaisten-Matzlanvir-
17667: Tien perusparantaminen lisäisi tien käyttöä en- ran maantien perusparantamisen aloitta-
17668: tisestään ja toisi välillistä hyötyä Sumiaisten kun- mzseen.
17669: nalle.
17670: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17671: taen,
17672:
17673: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17674:
17675: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17676: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
17677: 1238 1987 vp.
17678:
17679: Raha-asia-aloite n:o 1171
17680:
17681:
17682:
17683:
17684: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivakan-Leppälahden
17685: maantien perusparantamiseen
17686:
17687:
17688: Eduskunnalle
17689:
17690: Maantien n:o 6181 (Toivakka-Leppälahti) -Jyväskylä on lyhyempi kuin tietä n:o 13 käyt-
17691: pituus on 20 km. Tie on rakennettu vuosina täen. Se on myös yhdystie Jyväskylän-Kuopion
17692: 1950-51, ja se on sorapintainen, mutkainen ja valtatielle.
17693: huonokuntoinen. Rakentamisen jälkeen tietä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17694: ole korjattu ja hoitotyötkin ovat olleet vähäisiä. tavasti,
17695: Raskas puutavarakuljetus rasittaa tietä ja varsinkin
17696: kelirikon aikana aiheuttaa tielle vaurioita. Tien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17697: varsiasukkaat joutuvat päivittäin käyttämään tietä 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17698: työ- ja asiointimatkoillaan Jyväskylään, joka on markkaa Toivakan-}yväskylän maantien
17699: alueen talouskeskus. Matka Toivakka-Leppälahti perusparantamisen aloittamiseen.
17700:
17701: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17702:
17703: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17704: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
17705: 1987 vp. 1239
17706:
17707: Raha-asia-aloite n:o 1172
17708:
17709:
17710:
17711:
17712: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta laivalaiturin rakentamiseen
17713: Luhangan kirkonkylään
17714:
17715:
17716: Eduskunnalle
17717:
17718: Luhangan kirkonkylä sijaitsee Päijänteen ran- kunnan vesiliikennettä, sillä kunnalla on myös
17719: nalla. Kunnalta puutuu edelleen kunnollinen sa- saaristoasu tusta.
17720: tama, vaikka se on kuulunut pitkään kunnan tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17721: keimpiin hankkeisiin, josta suunnitelmat ovat ol- taen,
17722: leet valmiina.
17723: Satama palvelisi Päijänteen kalastajia ja toisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17724: tarvittavia lisätyöpaikkoja. Satamalla on suuri 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
17725: matkailullinen merkitys, sillä laiturista tulisi mm. kaa laivalaitun·n rakentamiseen Luhangan
17726: Suomettaren käyntisatama ja se toisi näin syrjäi- kirkonkylään.
17727: selle kunnalle piristystä. Satama vilkastuttaisi
17728:
17729: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
17730:
17731: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi
17732: Matti Lahtinen Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen
17733: 1240 1987 vp.
17734:
17735: Raha-asia-aloite n:o 1173
17736:
17737:
17738:
17739:
17740: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosuuden Haapamäki-
17741: Jyväskylä tehostettuun kunnossapitoon
17742:
17743:
17744: Eduskunnalle
17745:
17746: Haapamäen-Jyväskylän rataosuudella on te- sivat korjausmenot vähäisemmät ja liikenteen su-
17747: hostetun kunnossapidon tarvetta. Tällä hetkellä juminen ja liikenneturvallisuus parempi.
17748: kunnossapidon puuttumisesta johtuvat korjaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17749: työt aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia, kos- tavasti,
17750: ka niitä joudutaan paljolti tekemään ylitöinä,
17751: esimerkiksi paannejään sulatusta kallioleikkauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17752: sissa. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
17753: Mikäli voitaisiin osoittaa lisätyöllisyysohjelmas- markkaa Haapamäen-]yväskylän rata-
17754: sa määrärahoja tehostettuun kunnossapitoon, oli- osuuden tehostettuun kunnossapitoon.
17755:
17756: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
17757:
17758: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä
17759: Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
17760: 1987 vp. 1241
17761:
17762: Raha-asia-aloite n:o 1174
17763:
17764:
17765:
17766:
17767: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosuuden Haapamäki-
17768: Ähtäri tehostettuun kunnossapitoon
17769:
17770:
17771: Eduskunnalle
17772:
17773: Haapamäen kautta kulkeva nk. vanha Pohjan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17774: maan rata on käyttökelpoinen rautatieliikenneyh- tavasti,
17775: teys tulevaisuudessakin, mikäli sen kuntoon kiin-
17776: nitetään riittävää huomiota. Rataosuus Haapa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17777: mäeltä Pihlajavedelle on jo aiemmin sepelöity. 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
17778: Nyt tätä sepelöintiä ja muuta tehostettua kunnos- kaa tehostetun kunnossapidon edellyttä-
17779: sapitoa olisi aiheellista jatkaa Pihlajavedeltä Ähtä- mien toimien aloittamiseksi Haapamäen
17780: rin suuntaan lisätyöllisyysohjelman puitteissa ta- -Ähtärin rataosuudella.
17781: voitteena koko rataosuuden parantaminen tehok-
17782: kaan liikenteen sujumista edellyttävällä tavalla.
17783:
17784: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
17785:
17786: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
17787: 1242 1987 vp.
17788:
17789: Raha-asia-aloite n:o 1175
17790:
17791:
17792:
17793:
17794: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaali-, eläketurva- ja
17795: lomaetuuksien alkuun saattamiseksi budjettiperusteisena kotona
17796: hoitotyötä suorittaville
17797:
17798: Eduskunnalle
17799:
17800: Kotona hoidetaan lapsia, vanhuksia ja vammai- totyötä suorittaneilla on takanaan vuosikausia kes-
17801: sia, jotka olisi ilman omaisten panosta sijoitettava tänyt yhtämittainen työjakso, koska lomaoikeus ja
17802: laitokseen. Yksityiset perheet hoitavat samoin ke- lomien järjestäminen on hoitamatta.
17803: hitysvammaisia, sijoitettuja lapsia ja psykiatrisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17804: potilaita, jotka niin ikään olisi sijoitettava laitok- taen,
17805: seen.
17806: Vaikka kotona suoritettu hoitotyö on sekä yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17807: teiskunnan kannalta taloudellisesti halvempaa 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
17808: että hoidettavien kohdalta ihmisläheisempää ja markkaa sosiaali-, eläketurva- ja loma-
17809: inhimillisempää, ei tätä työtä tekevien asemaa ole etuuksien alkuun saattamiseksi budjetti-
17810: millään tavalla järjestetty. Suurimmat epäkohdat perusteisena kotona hoitotyötä suoritta-
17811: ovat sosiaali- ja eläketurvan kohdalla. Monilla hoi- vzfle.
17812:
17813: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17814:
17815: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Jukka Vihriälä
17816: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
17817: Mauri Pekkarinen Annikki Koistinen Sirkka-Liisa Anttila
17818: 1987 vp. 1243
17819:
17820: Raha-asia-aloite n:o 1176
17821:
17822:
17823:
17824:
17825: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisinä lisinä eläk-
17826: keensaajille eräiden ns. uinuvien sukupolvenvaihdoseläkkeiden
17827: parantamiseen
17828:
17829: Eduskunnalle
17830:
17831: Sukupolvenvaihdoseläkkeellä pyritään maatilan neet sukupolvenvaihdoseläkkeen uinuvana vuo-
17832: luovutukseen siinä vaiheessa, jossa nuorten jatka- sien 1981-1984 aikana. Ts. he uinuvat tietämät-
17833: jien edellytykset kehittää yritystään ovat parhaim- tään kohti heikompaa eläkettä. Heitä on 360 ja
17834: millaan. Järjestelmä onkin osoittautunut tarkoi- heidän joukkonsa ei kasva. He ovat etupäässä nai-
17835: tuksenmukaiseksi keinoksi yrittäjäkunnan nuo- sia, joiden eläke on noin kolmanneksen miesten
17836: rentamisessa. Tällä järjestelmällä on samalla maa- eläkettä pienempi. Näiden ikäluokkien kohdalla
17837: seudun työllisyyttä edistävä vaikutus. maatilan työtuloa ei ole puolitettu.
17838: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut kansanelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17839: keuudistuksen III vaihe vaikuttaa uusiin sukupol- taen,
17840: venvaihdoseläkkeisiin. Muutosten johdosta vuon-
17841: na 1985 tai myöhemmin alkavat sukupolvenvaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17842: doseläkkeet muodostuvat keskimäärin kolman- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 5 00 000
17843: neksen suuremmiksi kuin aikaisempina vuosina markkaa ylimääräisiksi liszksi eläkkeen-
17844: alkaneet sukupolvenvaihdoseläkkeet. Tämä on saajille vuosina 1981-1984 saatujen ns.
17845: herättänyt suuna katkeruutta viljelijöiden kes- uinuvien sukupolvenvaihdoseläkkeiden
17846: kuudessa, mutta erityisesti niiden maatalousyrit- parantamiseen.
17847: täjien puolisoiden keskuudessa, jotka ovat saa-
17848:
17849: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17850:
17851: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
17852: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
17853: Annikki Koistinen Sirkka-Liisa Anttila
17854: 1244 1987 vp.
17855:
17856: Raha-asia-aloite n:o 1177
17857:
17858:
17859:
17860:
17861: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen katulähetys
17862: ry:lle alkoholiongelmaisten auttamiseksi
17863:
17864:
17865: Eduskunnalle
17866:
17867: Alkoholiongelmaisten auttamisesta on saatu lisi tapahtumaan Sininauhaliiton ohjauksessa, ja
17868: myönteisiä tuloksia Ruotsissa nk. "cia-toimin- kohderyhmänä olisi kerrallaan noin 50 päihdeon-
17869: nan'' kautta (rådgivning i alkoholproblem). Ky- gelmaista. Kohderyhmän asuntokysymykset rat-
17870: seessä on kristillispohjainen toiminta, jossa tähdä- kottaisiin eri viranomaisten kanssa voimassa ole-
17871: tään toiminta-aktiviteetteihin jo varhain aamulla van lainsäädännön puitteissa.
17872: ja koko päivän ajan, jotta alkoholin tai vastaavien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17873: korvikeaineiden nauttiminen jäisi sivuun. tavasti,
17874: Aloitettavaa kokeilunluonteista toimintaa var-
17875: ten Haapamäen katulähetys ry:llä on suuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17876: mat ja toimintatilat sekä muutamia vuokrattavia 1988 tulo- ja menoarvioon 180 000 mark-
17877: asuntoja. Määrärahaa 180 000 mk tarvittaisiin toi- kaa avustuksena Haapamäen katulähetys
17878: minnan vastuullisen johtajan palkkakuluihin ja ry:lle päihdeongelmaisten auttamistyöhön
17879: yleisiin toiminnan menoihin. Kokeilutoiminta tu- nk. ''ria-toiminnan'' kokeiluun.
17880:
17881: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
17882:
17883: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
17884: 1987 vp. 1245
17885:
17886: Raha-asia-aloite n:o 1178
17887:
17888:
17889:
17890:
17891: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien lomatoimin-
17892: nan kokeilun käynnistämiseen
17893:
17894:
17895: Eduskunnalle
17896:
17897: Pienyrittäjien lomarahaan oikeutettujen piiriä esittää edelleen, että toiminta aloitettaisiin kokei-
17898: olisi laajennettava ja heidän vuosilomaansa pi- lunluonteisena 20 kunnassa eri puolilla maata.
17899: dennettävä vastaavaksi kuin maatalousyrittäjillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17900: Pienyrittäjiltä puuttuu niin ikään mahdollisuudet taen,
17901: saada sairauden tai jonkin muun vastaavan syyn
17902: vuoksi sijaisapua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17903: Pienyrittäjien lomatoimintaa käsitelleen työ- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
17904: ryhmän muistiossa esitetään, että maatalousyrittä- kaa pienyrittäjien vuosi/oma- ja sijaisapu-
17905: jien ja pienyrittäjien vuosiloma- ja sijaisaputoi- toiminnan kokeilun käynnistämiseen ja
17906: mintaa kehitettäisiin samalla tavalla. Työryhmä kehittämiseen.
17907:
17908: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17909:
17910: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Jukka Vihriälä
17911: Tina Mäkelä Annikki Koistinen Sirkka-Liisa Anttila
17912: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi
17913: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
17914: 1246 1987 vp.
17915:
17916: Raha-asia-aloite n:o 1179
17917:
17918:
17919:
17920:
17921: Ikonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yhteisöille päih-
17922: teiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen
17923:
17924:
17925: Eduskunnalle
17926:
17927: Käytännön rammstyosta vastaavat kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17928: ohella raittius- ja kansanterveysjärjestöt. taen,
17929: Vuonna 1987 valtionapu yksityisille yhteisöille
17930: raittiustyöhön on 2,45 markkaa asukasta kohden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17931: eli 12 037 000 markkaa. Yleinen kustannustason 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17932: nousun mukainen tarkistus on 6 % . Määrärahan 33.93.53 lisäyksenä 14 700 000 markkaa
17933: olisi näin ollen oltava 3 mk/asukas eli 14 700 000 päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäise-
17934: markkaa. Lisääntyvä tarve edellyttäisi n. 10% :n miseen.
17935: nousun eli 3 mk/asukas.
17936:
17937: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17938:
17939: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi
17940: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Marjatta Väänänen
17941: 1987 vp. 1247
17942:
17943: Raha-asia-aloite n:o 1180
17944:
17945:
17946:
17947:
17948: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen
17949: lipeälammen hävittämiseen
17950:
17951:
17952: Eduskunnalle
17953:
17954: Vuoden 1987 ensimmäisessä lisämenoarviossa on määrä on kuitenkin hankkeen kustannuksiin näh-
17955: Lievestuoreen lipeälammen eliminoinoin suunnit- den, olipa ratkaisu mikä tahansa, niin pieni, ettei
17956: teluun osoitettu 300 000 mk. Määrärahoilla teh- se mahdollista töiden järkevää suorittamista.
17957: dään syksyn 1987 aikana käsittelykokeita Pilot- Hankkeen toteuttamiseen olisikin varauduttava n.
17958: laitteistolla ja Lievestuoreen puhdistamolla. Pilat- 2 500 000 mk:n määrärahalla jo v. 1988 ja
17959: mittakaavan kokeet ovat parhaillaan käynnissä. 1 500 000 mk:n määrärahalla v. 1989.
17960: Vielä kuluvan vuoden aikana saataneen tekniset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17961: toteuttamissuunnitelmat valmiiksi ja päästään taen,
17962: saattamaan lupa-asiat kuntoon. Tavoitteena on
17963: hankkeen toteuttamiseen pääseminen jo sulan ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17964: kaan v. 1988. Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17965: esitetty 500 000 mk:n määräraha voidaan käyttää 2 500 000 markkaa Lievestuoreen lipeä-
17966: kokonaan tyhjennystöiden suorittamiseen. Raha- lammen hävittämiseen.
17967:
17968: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17969:
17970: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
17971: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
17972: Iiris Hacklin
17973: 1248 1987 vp.
17974:
17975: Raha-asia-aloite n:o 1181
17976:
17977:
17978:
17979:
17980: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelson keskus-
17981: vankilan peruskorjaukseen
17982:
17983:
17984: Eduskunnalle
17985:
17986: Pelson keskusvankilan laajennus- ja peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17987: jaushankkeet sisältävät vanhan kotieläinraken- taen,
17988: nuksen peruskorjauksen ja laajennusosan rakenta-
17989: misen, konehallin rakentamisen sekä sahan kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17990: vaamon, kuorimon ja varaston rakentamisen. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17991: Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 18,8 mil- 25.50. 74 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
17992: joonaa markkaa. Ensi vuodelle tulisi tästä saada Pelson keskusvanktlan laajennukseen ja
17993: 7 miljoonaa markkaa. peruskorjaukseen.
17994:
17995: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17996:
17997: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
17998: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
17999: 1987 vp. 1249
18000:
18001: Raha-asia-aloite n:o 1182
18002:
18003:
18004:
18005:
18006: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatti-
18007: kasvatuksen lehtorin viran perustamiseksi Oulun yliopistoon
18008:
18009:
18010: Eduskunnalle
18011:
18012: Ammattioppilaitosten suomenkielisten opetta- keinokoulutuksen edellyttämä opettajien amma-
18013: jien koulutus on maassamme keskitetty kahteen tillisen koulutuksen laajentaminen, jolloin opet-
18014: opettajaopistoon, mikä antaa mahdollisuuksia taja voisi hankkia itselleen lisätietoutta esimerkik-
18015: keskittää voimavaroja ja tehostaa toimintaa mo- si Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta,
18016: nilla osa-alueilla. Tällöin on kuitenkin yleensä toi- Oulun teknillisestä oppilaitoksesta tai muista Ou-
18017: mittava enemmistön ehdoilla ja kiinnitettävä lun seudun oppilaitoksista.
18018: huomiota Etelä- ja Keski-Suomen ammattioppi- 2. Ammattioppilaitoksissa toteutetaan 1. 8.
18019: laitosten tarpeisiin. 1987 alkaen lukuvuosittain viiden päivän mittai-
18020: Edellä kuvatussa tilanteessa jäävät monet mer- nen opettajien täydennyskoulutus uuden, mainit-
18021: kittävät osa-alueet vaille riittävää huomiota. Yksi tuna päivänä voimaan astuvan asetuksen mukaan.
18022: näistä ovat Pohjois-Suomen erityisongelmat. Ai- Tästä koulutuksesta on yksi tai kaksi päivää pää-
18023: nakin seuraavat seikat puoltavat ammattikasva- asiassa oppilaitoskohtaista pedagogista koulutus-
18024: tuksen lehtorin viran perustamista Oulun yliopis- ta, jolloin se vaatii Oulun ja Lapin lääneissä jo
18025: ton kasvatustieteiden tiedekuntaan: kymmenien päivien työpanoksen. Oulun yliopis-
18026: 1. Valtioneuvosto on päättänyt 26.2.1987 ton ammattikasvatuksen lehtori voisi osallistua
18027: (1264/000/87 TVM), että Lapin, Oulun ja Poh- myös tähän koulutukseen.
18028: jois-Karjalan lääneissä tehdään ammatillisten op- 3. Pitkä etäisyys Pohjois-Suomesta nykyisiin
18029: pilaitosten järjestämään koulutukseen muutoksia opettajankoulutuslaitoksiin kuluttaa tarpeetto-
18030: lukuvuodesta 1988-89 alkaen siten, että koulu- masti opettajien henkisiä ja aineellisia voimavaro-
18031: tus vastaa mahdollisimman hyvin läänien elinkei- ja. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta
18032: nojen kehittämistä. Edellisen johdosta ammatti- voisi tarjota Pohjois-Suomessa kaikille ammatti-
18033: kasvatushallitus on päättänyt 26.3.1987 (99/841/ oppilaitosten opettajille vaihtoehtoisen tien peda-
18034: 87) toteuttaa valtioneuvoston päätöstä mm. ke- gogiseen pätevöitymiseen. Kun opetusharjoittelu
18035: hottamalla järjestämään em. lääneissä ns. moni- suoritettaisiin paikallisissa ammattioppilaitoksis-
18036: elinkeinokoulutusta, jolloin nuorten koulutus sa, saataisiin muodostumaan myös alueelliset eri-
18037: saadaan paremmin vastaamaan alueen elinkeino- tyispiirteet huomioon ottavaa opetuksen kehittä-
18038: rakennetta. Monielinkeinokoulutus edellyttää mistä. Näin tilanteesta hyötyisivät kaikki osapuo-
18039: myös ammattioppilaitosten opettajakoulutukselta let.
18040: erityispiirteitä, jotka olisi käytännössä hyvin to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18041: teutettavissa Oulussa. Tällöin Oulun yliopiston taen,
18042: ammattikasvatuksen lehtori hoitaisi pääosan opet-
18043: tajakokelaiden pedagogisesta koulutuksesta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18044: opetusharjoittelu suoritettaisiin lähinnä Oulun 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18045: seudun ammattioppilaitoksissa Pohjois-Pohjan- 29.10. 01 150 000 markkaa ammattikas-
18046: maan keskusammattikoulun toimiessa harjoitte- vatuksen lehtorin viran perustamiseksi
18047: lun keskuspaikkana. Oulussa voitaisiin opettajien Oulun yliopistoon.
18048: koulutukseen liittää vaivattomasti myös monielin-
18049:
18050: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18051:
18052: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Seppo Pelttari
18053:
18054: 33 270416F
18055: 1250 1987 vp.
18056:
18057: Raha-asia-aloite n:o 1183
18058:
18059:
18060:
18061:
18062: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta luokanopet-
18063: tajien poikkeuskoulutukseen Oulun yliopistossa
18064:
18065:
18066: Eduskunnalle
18067:
18068: Luokanopettajien vakinaisia virkoja ei ole maas- Myös Oulun lääninhallitus pitää tilannetta jo
18069: samme kyetty viime vuosina täyttämään läheskään vakavana ja on tehnyt aloitteen opetusministeriöl-
18070: kaikkia. Syksyllä 1987 esimerkiksi Oulun läänissä le 17.9.1987 poikkeuskoulutuksen aloittamiseksi
18071: jäi vakinaisesti auki olleita virkoja täyttämättä 89. Oulun yliopistossa.
18072: Näissä viroissa on nyt suureksi osaksi ylioppilaita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18073: Kun lisäksi otetaan huomioon, että viransijaiset, taen,
18074: sekä kokovuotiset että lyhyempiaikaiset, ovat
18075: poikkeuksetta epäpäteviä, lisääntyy epäpätevien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18076: opettajien määrä nopeasti. Luokanopettajien ikä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18077: rakenteesta johtuen kasvaa opettajatarve lähivuo- 29.37.26 300 000 markkaa Oulun yli-
18078: sina huomattavasti. opistolle yhteensä 16 luokanopettajan
18079: Oulun yliopisto on halukas aloittamaan poik- poikkeuskoulutusta varten lukuvuodesta
18080: keuskoulutuksen heti, mikäli sille myönnetään 1988-89 alkaen.
18081: tarvittavat resurssit. Yliopisto on myös ilmaissut
18082: myönteisen kantansa opetusministeriölle.
18083:
18084: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18085:
18086: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18087: Riitta Jouppila Seppo Pelttari
18088: 1987 vp. 1251
18089:
18090: Raha-asia-aloite n:o 1184
18091:
18092:
18093:
18094:
18095: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton
18096: hankkimiseksi Utajärvelle
18097:
18098:
18099: Eduskunnalle
18100:
18101: Niukkojen määrärahojen vuoksi kouluhallitus saada määräraha uusien kirjastoautojen hankintaa
18102: on usean vuoden ajan myöntänyt valtionosuuksia varten.
18103: kirjastoautojen hankintaan vain niille kunnille, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18104: jotka hankkivat uutta autoa entisen ja vanhen- taen,
18105: tuneen auton tilalle. Tämä on johtanut siihen,
18106: että ne kunnat, jotka ovat hankkimassa ensim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18107: mäistä kirjastoautoaan, ovat jatkuvasti jonossa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18108: odottamassa lisäresursseja. Mm. Utajärven kunta 29.56.31 600 000 markkaa kirjastoauton
18109: kuuluu jälkimmäisiin kuntiin. Budjettiin tulisi hankkimiseksi Utajärven kunnalle.
18110:
18111: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18112:
18113: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18114: 1252 1987 vp.
18115:
18116: Raha-asia-aloite n:o 1185
18117:
18118:
18119:
18120:
18121: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18122: rakennusavustuksena Kalajoen kristilliselle kansanopistolle
18123:
18124:
18125: Eduskunnalle
18126:
18127: Kalajoen kristillinen kansanopisto on aloittanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18128: laajennuksen, jonka kustannusarvio on 7, 1 mil- taen,
18129: joonaa markkaa. Laajennukseen kuuluu uuden
18130: päärakennuksen rakentaminen ja tämän jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18131: vanha päärakennus saneerataan. Saneerauksen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18132: kustannusarvio on noin 3 miljoonaa markkaa. 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa ra-
18133: Hankkeelle on saatu valtionapua 450 000 mark- kennusavustuksena Kalajoen kristilliselle
18134: kaa ja ensi vuodelle esitetään 200 000 markkaa, kansanapistolle.
18135: minkä jälkeen rahoituksesta on avoinna vielä val-
18136: tion osuutta.
18137:
18138: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18139:
18140: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18141: 1987 vp. 1253
18142:
18143: Raha-asia-aloite n:o !.186
18144:
18145:
18146:
18147:
18148: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden
18149: opiston peruskorjaukseen
18150:
18151:
18152: Eduskunnalle
18153:
18154: Haapaveden opiston päärakennuksen muutos-, Päärakennuksen muutos-, perusparannus- ja li-
18155: perusparannus- ja lisärakentamistyöt on toteutet- särakentamistöitä varten otettuja lainoja ei kyetä
18156: tu vuosina 1984-1985. hoitamaan varsinaisella toiminnalla, vaan ulko-
18157: Vuokra-arvohakemus on parhaillaan kouluhal- puolista rahoitusta tarvitaan vielä 400 000 mark-
18158: lituksen käsittelyssä. Hakemuksen mukaisesti kaa.
18159: hankkeen kustannukset olivat 3 783 750 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18160: Rakennushanke on jouduttu rahoittamaan pää- taen,
18161: asiassa lainavaroin. Lainaa hanketta varten on
18162: otettu siten, että vuoden 1986lopussa opiston pit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18163: käaikainen vieras pääoma oli 2 382 208 markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18164: Vuonna 1988 lainojen hoitokulut - korko- 29.57.52 400000 markkaa Haapaveden
18165: menot ja lyhennykset - ovat 520 000 markkaa, opiston perusparannuksen rahoittami-
18166: joka on 18,3 % tulevan vuoden 1988 kaikista tuo- seen.
18167: toista.
18168:
18169: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18170:
18171: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18172: 1254 1987 vp.
18173:
18174: Raha-asia-aloite n:o 1187
18175:
18176:
18177:
18178:
18179: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisten
18180: tietotekniikan opetukseen
18181:
18182:
18183: Eduskunnalle
18184:
18185: Aikuisten tietotekniikan opetusta tutkinut ope- Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1988 tu-
18186: tusministeriön työryhmä esitti muistiossaan, että lisikin ottaa 5,6 milj. markan määräraha, josta 1,1
18187: lähivuosina tulisi kouluhallituksen alaisissa oppi- milj. mk tulisi käyttää kymmenen uuden päätoi-
18188: laitoksissa kouluttaa yhteensä noin 90 000 aikuista misen tietotekniikan opettajan viran perustami-
18189: vuosittain tietotekniikassa (nykyisin koulutetaan seen, määräykset täyttäviä laitteistoja ohjelmistoi-
18190: n. 10 000 henkeä). Näistä noin 30 OOO:lle tulisi neen hankittaisiin kahdellekymmenelle oppilai-
18191: tarjota tietotekniikan jatkokoulutusta. Koulutuk- tokselle (a 200 000 mk) ja tietotekniikan opetta-
18192: sen järjestämisvastuu jakautuisi seuraavasti: kan- jien koulutusta varten olisi varattava 500 000 mk,
18193: salais- ja työväenopistot 60 % , opintokeskukset eli yhteensä 5 600 000 markkaa.
18194: 30% ja kansanopistot 10%. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18195: Näin mittavan työn toteuttaminen vaatii opet- taen,
18196: tajakoulutuksen tehostamista peruskoulutuksesta
18197: lähtien, uusia päätoimisia tietotekniikan opet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18198: tajien virkoja sekä omien laitteistojen hankki- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 600 000
18199: mista opetusta antaville opistoille ja opintokes- markkaa aikuisten tietotekniikan opetuk-
18200: kuksille. seen.
18201:
18202: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18203:
18204: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
18205: Juhani Alaranta Riitta Jouppila
18206: Seppo Pelttari
18207: 1987 vp. 1255
18208:
18209: Raha-asia-aloite n:o 1188
18210:
18211:
18212:
18213:
18214: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin
18215: kunnille ammattioppilaitosten oppilaiden matkakustannuksiin
18216:
18217:
18218: Eduskunnalle
18219:
18220: Vuoden 1986 alusta tulivat keskiasteen opinto- Kun Oulun läänissä on hyvin monia kuntia eri-
18221: sosiaalisten etuuksien joukossa mm. oppilaiden tyisesti Koillismaalla ja Iijokivarressa, joissa oppi-
18222: koulumatkoista aiheutuvat menot valtionosuuden laat joutuvat pitkän matkan vuoksi asumaan vii-
18223: piiriin. Valtionosuuden piiriin ei kuitenkaan las- kot koulun oppilasasuntoloissa, olisi paikallaan
18224: keta kuuluviksi niille oppilaille aiheutuvia kou- ulottaa lisäavustus myös Oulun läänin puolelle.
18225: lumatkoja, jotka asuvat viikot oppilasasuntoloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18226: ja käyvät viikonloppuisin kotonaan. Ensi vuo- taen,
18227: den tulo- ja menoarviossa on saatu lisäavustuk-
18228: sen myöntämistä varten kunnille oppilaiden mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18229: kakustannuksiin silloin, kun kustannukset aiheu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18230: tuvat pitkämatkaisten oppilaiden koulunkäyn- 29.65.33 lisäyksenä 200 000 markkaa
18231: tiin liittyvistä viikonloppumatkoista. Lisäavus- avustuksen myöntämiseksi myös eräille
18232: tus koskee kuitenkin ainoastaan Lapin läänin Oulun läänin kunnzlle ammattioppzlaitos-
18233: kuntia. ten oppzJaiden matkakustannuksia varten.
18234:
18235: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18236:
18237: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18238: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
18239: 1256 1987 vp.
18240:
18241: Raha-asia-aloite n:o 1189
18242:
18243:
18244:
18245:
18246: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18247: kuntien kulttuuritoimintaan tarvittavien tilojen rakentamiseen
18248:
18249:
18250: Eduskunnalle
18251:
18252: Kulttuuritoimintalain 8 §:ään sisältyvä mah- tetaan enää vain 4 miljoonaa markkaa. Tämä joh-
18253: dollisuus saada valtiolta avustusta ja lainaa kult- taa siihen, että opetusministeriö voi jakaa alle
18254: tuuritoimintaa varten tarvittavien kokoontumis-, sadantuhannen markan avustuksia, jotka eivät
18255: työskentely-, näyttely- ja esitystilojen rakentamis- yleensä juuri enää edistä asiaa.
18256: ta, hankkimista, kunnostamista ja perusparan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18257: nuksia sekä kulttuuritoiminnan kannalta tarpeel- taen,
18258: listen laitteiden ja välineiden hankkimista varten
18259: on saanut kunnat tekemään runsaasti kulttuuri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18260: toimen investointisuunnitelmia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18261: Valtion tulo- ja menoarviossa kyseiseen tarkoi- 29.90.30 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
18262: tukseen osoitettu määräraha on kuitenkin kasva- kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen
18263: nut hyvin hitaasti. Vuonna 1987 se on vaatimatto- tilojen rakentamista ja kunnostamista var-
18264: mat 4,5 miljoonaa markkaa. Ensi vuodelle ehdo- ten.
18265:
18266: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18267:
18268: Tytti Isohookana-Asunmaa Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki
18269: Riitta Jouppila Juhani Alaranta Seppo Pelttari
18270: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Esko Aho
18271: Jukka Vihriälä
18272: 1987 vp. 1257
18273:
18274: Raha-asia-aloite n:o 1190
18275:
18276:
18277:
18278:
18279: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta
18280: näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen
18281:
18282:
18283: Eduskunnalle
18284:
18285: Jo useana vuonna on harrastajateatterien tuki hyvin organisoidusta harrastajateatteritoiminnasta
18286: jäänyt alle kulttuuribudjetin keskiarvon. Kuiten- että sen korkeasta tasosta. Tästä tiedottaminen
18287: kin harrastajateatteritoiminta on kautta maan sekä ryhmien lähettäminen kansainvälisiin tapah-
18288: ollut nousussa. Uusia ryhmiä syntyy vuosittain tumiin on ollut sattumanvaraista, eikä sitä ole voi-
18289: useita kymmeniä eri puolille maata. Samassa suh- tu rahoittaa nykyisillä toimintavaroilla. Taloudel-
18290: teessa on kasvanut koulutuksen tarve sekä tasol- lisen tuen lisääminen tekisi mahdolliseksi kan-
18291: taan että määrältään, mutta liitot eivät voi riittä- sainvälisen tiedotuksen parantamisen.
18292: västi varata alueelliseen koulutus- ja ohjaustyöhön Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18293: varoJa. taen,
18294: Nykyaikainen tiedotustoiminta, joka sisältää
18295: yhteydenpidon kenttään, on kasvanut vuosi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18296: delta ja vie liittojen keskustoimistojen kapasitee- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18297: tista suuren osan. Järjestöjen suoraa tiedotusta jä- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
18298: senkentälle ei ole voitu kehittää ajan tasoa vastaa- näyttämötaiteellista harrastustoimintaa
18299: vaksi. varten.
18300: Suomi tunnetaan eri puolilla maailmaa sekä
18301:
18302: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18303:
18304: Tytti Isohookana-Asunmaa Juho Sillanpää Timo Kietäväinen
18305: Anneli Jäätteenmäki Mauri Pekkarinen Seppo Pelttari
18306: Jukka Vihriälä
18307: 1258 1987 vp.
18308:
18309: Raha-asia-aloite n:o 1191
18310:
18311:
18312:
18313:
18314: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja
18315: nuorten kuvataidekouluille
18316:
18317:
18318: Eduskunnalle
18319:
18320: Lasten ja nuoneo kuvataidekoulut on tunnus- nallisia kouluja ei pystytä kehittämään eikä tuke-
18321: tettu olennaiseksi osaksi suomalaista koulutusjär- maan, niiden rinnalle syntyy kilpailevia yksityisiä
18322: jestelmää. Ne ovat toimineet kohta kymmenen liiketaloudellisia kouluja, joiden toimintaa ei val-
18323: vuotta. Kuvataidekouluja on maassamme noin vota.
18324: 80, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Kuvataidekouluis- Voidakseen toimia tavoitteidensa mukaisesti
18325: sa opiskelee lähes 10 000 nuotta kansalaista. Nii- lasten ja nuorten kuvataidekoulut tarvitsevat sään-
18326: den opetus on sekä keskitettyä että hajasijoitettua; nöllistä taloudellista tukea.
18327: myös lähiöiden ja reuna-alueiden lapsilla on mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18328: dollisuus osallistua niiden toimintaan. Kouluilla taen,
18329: on tavoitteellinen, asiantuntevasti laadittu ope-
18330: tusohjelma ja opettajiksi pyritään saamaan mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18331: dollisimman päteviä sekä kuvataiteeseen että pe- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18332: dagogiikkaan perehtyneitä opettajia. Lukukausi- 29.90.52 2 000 000 markkaa lasten ja
18333: maksut ovat toistaiseksi alhaiset, mutta jos kun- nuorten kuvataidekoulujen toimintaan.
18334:
18335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18336:
18337: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Anneli Jäätteenmäki
18338: Riitta Jouppila Markku Lehtosaari Mauri Pekkarinen
18339: Juhani Alaranta Seppo Pelttari Jukka Vihriälä
18340: 1987 vp. 1259
18341:
18342: Raha-asia-aloite n:o 1192
18343:
18344:
18345:
18346:
18347: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien taide-
18348: toimikunnille yksivuotisiksi nuorten taiteilijoiden apurahoiksi
18349:
18350:
18351: Eduskunnalle
18352:
18353: Läänien taidetoimikunnat ovat voineet myön- kaiden ja vasta valmistuneiden taiteilijoiden ja
18354: tää vuodesta 1984 lähtien 5- ja 3-vuotisia työs- samalla uuden ja kokeilevan taiteen tukemiseen.
18355: kentelyapurahoja ja yksivuotisia apurahoja jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18356: 1970-luvun puolivälistä lähtien. Näillä on mer- taen,
18357: kittävästi parannettu taiteilijoiden työskentely-
18358: oloja kaikkialla maassa. Taidetoimikuntien apura- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18359: hat ovat muutenkin vahvistaneet ja uudistaneet 1988 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark-
18360: läänien taide-elämää. Läänien taidetoimikuntien kaa yksivuotisiksi nuorten taiteilijoiden
18361: apurahoja voitaisiin kehittää sillä tavalla, että vuo- apurahoiksi läänien taidetoimikuntien
18362: siapurahoja alettaisiin myöntää nuorten, lahjak- käyttöön.
18363:
18364: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18365:
18366: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Anneli Jäätteenmäki
18367: Jukka Vihriälä Markku Lehtosaari Mauri Pekkarinen
18368: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Seppo Pelttari
18369: 1260 1987 vp.
18370:
18371: Raha-asia-aloite n:o 1193
18372:
18373:
18374:
18375:
18376: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja
18377: kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman toimiston-
18378: hoitokuluihin
18379:
18380: Eduskunnalle
18381:
18382: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- edellytykset Perämeren alueen kalantutkimuksen
18383: lun kenttäasema sijaitsee Oulun kaupungin kes- edistymiselle.
18384: kustassa Oulun vesipiirin toimitalon vuokralaise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18385: na. Kenttäaseman tutkimustyön kannalta on otol- taen,
18386: lista, että Oulun yliopiston Linnainmaan tilat ovat
18387: vain 6 kilometrin päässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18388: Keskeisestä sijainnista johtuen kenttäaseman 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18389: toimiston vuokrakulut ja muut toimistonhoitoku- 30.38.29 200 000 markkaa Riista- ja kala-
18390: lut vievät kohtuuttomasti varoja itse tutkimustyöl- talouden tutkimuslaitoksen Oulun kent-
18391: tä. Sijainti lähellä yliopistoa luo kuitenkin hyvät täaseman toimistonhoitokuluihin.
18392:
18393: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18394:
18395: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Seppo Pelttari
18396: 1987 vp. 1261
18397:
18398: Raha-asia-aloite n:o 1194
18399:
18400:
18401:
18402:
18403: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kala-
18404: talouden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäasemalle atk-laitteiden
18405: ja tutkimusvälineiden hankintaan
18406:
18407: Eduskunnalle
18408:
18409: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- vaatisi atk-laitteiston hankintaa. Oman tutkimus-
18410: lun kenttäasema on perustettu vuonna 1984 lä- mikroskoopin saanti olisi myös välttämätöntä.
18411: hinnä Oulun ja Lapin läänien kalantutkimuspro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18412: jektien tarpeisiin. Kenttäaseman sijainti Oulussa taen,
18413: antaa hyvät edellytykset Pohjois-Pohjanmaan lu-
18414: kuisten jokien ja Perämeren alueelle tärkeän ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18415: lantutkimustoiminnan kehittämiselle. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18416: Talvisin asemalla työskentelee kaksi KTO:n 30.38. 70 200 000 markkaa atk-laittei-
18417: työsopimussuhteista henkilöä ja kuusi virastotyön- den ja tutkimusvälineiden hankkimiseksi
18418: tekijää. Kesällä asemalla työskentelee useita har- Rti:rta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
18419: joittelijoita. Kenttäasema ei teknisesti vastaa ny- Oulun kenttäasemalle.
18420: kyajan vaatimuksia. Tietojen käsittely ja taltiointi
18421:
18422: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18423:
18424: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Seppo Pelttari
18425: 1262 1987 vp.
18426:
18427: Raha-asia-aloite n:o 1195
18428:
18429:
18430:
18431:
18432: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
18433: men keskuskalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen
18434:
18435:
18436: Eduskunnalle
18437:
18438: Taivalkoskella sijaitsevan Pohjois-Suomen kes- rakennustekniikkaa, joka mahdollistaa lammikoi-
18439: kuskalanviljelylaitoksen lammikkoalueiden perus- den säännöllisen puhdistamisen eli jätteen tal-
18440: korjauksiin on vuonna 1984 valmistuneen suunni- teenoton.
18441: telman mukaisesti tarkoirus ryhtyä lähivuosina vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18442: dessä eri vaiheessa. Suunnitelman mukaan on esi- taen,
18443: merkiksi 20 vuoden ikäinen pääputkisto tarkoitus
18444: korjata niin, että se antaa vesioikeuden luvassa sal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18445: litun vesimäärän sekä tehostaa vesiensuojelua pa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18446: rantamalla viemäröintiä ja lietteen talteenottoa. 30.38.74 500 000 markkaa Pohjois-Suo-
18447: Samalla on tarkoitus korjata ja ajanmukaistaa 40 men keskuskalanviljelylaitoksen peruskor-
18448: maalammikkoa käyttämällä nykyaikaista betoni- jaukseen.
18449:
18450: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18451:
18452: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18453: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
18454: 1987 vp. 1263
18455:
18456: Raha-asia-aloite n:o 1196
18457:
18458:
18459:
18460:
18461: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven
18462: kunnostamiseen Kuivaniemellä
18463:
18464:
18465: Eduskunnalle
18466:
18467: Kuivaniemen kunnassa sijaitsevan Oijärven ete- Oulun vesipiiri tarvitsee hankkeeseen suunnitte-
18468: läosa on pahoin maatunut ja ruohottunut. Tämä lumäärärahan.
18469: osa järveä on rauhoitettu kansainvälisesti merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18470: tävänä lintujärvenä. Kuivaniemen kunnanval- taen,
18471: tuusto on päättänyt, että myös Kuivajoen vesistö
18472: tulisi rauhoittaa voimataloudelta. Samalla val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18473: tuusto on edellyttänyt toimia Oijärven tilan pa- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
18474: rantamiseksi luontoon soveltuvin menetelmin. 30.40. 77 JOO 000 markkaa Ozjärven kun-
18475: Tällaisina toimina tulisivat kysymykseen mm. vir- nostustoimien aloittamiseen Kuivanie-
18476: tausaukkojen lisääminen pengertiessä. Samalla mellä vuonna 1988.
18477: voitaisiin välttää myös jokavuotisia tulvahaittoja.
18478:
18479: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18480:
18481: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18482: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
18483: 1264 1987 vp.
18484:
18485: Raha-asia-aloite n:o 1197
18486:
18487:
18488:
18489:
18490: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun tie-
18491: ja vesirakennuspiirille eräiden tiehankkeiden toteuttamiseen
18492:
18493:
18494: Eduskunnalle
18495:
18496: Oulun tie- ja vesirakennuspiirin alueella on tie- Suomenselän tiehankkeesta on myös tehty tie-
18497: hankkeita, joiden varsinaisten tiesuunnittelmien verkkoselvitys, josta tie- ja vesirakennushallitus on
18498: laatiminen voitaisiin rahoituksen järjestyessä pyytänyt lausuntoja. Tämän jälkeen TVH muo-
18499: käynnistää heti. Tällaisia hankkeita ovat mm. dostaa oman kantansa asiasta ja siirtää sen liiken-
18500: Ranuan-Oijärven tieyhteyden rakentami- neministeriön käsittelyyn. Oulun osalta hanke
18501: nen edellyttäisi ainakin maantien n:o 805 (Piippola-
18502: Suomenselän tiehanke Pihkala) parantamista. Tien parantamiskustan-
18503: Oulun seudun päätiehankkeet. nukset suunnitteluineen ovat noin 17,8 miljoonaa
18504: Ranuan-Oijärven tieyhteyden toteuttamista markkaa (suunnittelu 1 milj. mk.).
18505: koskevien aloitteiden pohjalta on laadittu tie- Oulun seudun päätiehankkeiden (vt. 4, vt 20,
18506: verkkoselvitys tien merkityksestä yleiselle liiken- vt 22) suunnittelu aiheuttaa kuluvana vuonna
18507: teelle. Tehtyjen selvitysten perusteella tie- ja vesi- konsulttikustannuksia noin 5 milj. markkaa.
18508: rakennushallitus on päättänyt, että Ranuan- Suunnittelutyön tulisi jatkua ensi vuonna samassa
18509: Oijärven tieyhteys rakennetaan yhdystieluokkaise- laajuudessa. Edellä mainittujen tiehankkeiden
18510: na maantienä. Kyseinen linjaus täydentäisi par- jatkosuunnittelun rahoitustarve ensi vuodelle on
18511: haiten alueen nykyisin harvaa tieverkkoa ja erityi- siis yhteensä 6, 7 miljoonaa markkaa.
18512: sesti lounaan-koillisen välisiä yhteyksiä. Tieyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18513: teys edistäisi hyvin alueen luonnonvarojen- eri-
18514: tyisesti turvevarojen- hyväksikäyttöä. Oulun pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18515: rin alueella Pentinniemen paikallistie ja sen jat- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18516: keena oleva metsätiejakso suunniteltaisiin yhdys- 31.24. 77 lisäyksenä 6 700 000 markkaa
18517: tien standardin mukaiseksi. Tieyhteyden pituus Oulun tie- ja vesirakennuspzi"rille Ranuan
18518: on noin 20 km ja kustannusarvio suunnittelui- -Ozjärven, Suomenselän ja Oulun seu-
18519: neen noin 11,7 milj. (suunnittelu 0,7 milj.). dun päätiehankkeiden suunnitteluun.
18520:
18521: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
18522:
18523: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
18524: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
18525: 1987 vp. 1265
18526:
18527: Raha-asia-aloite n:o 1198
18528:
18529:
18530:
18531:
18532: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena
18533: kauko- ja aluelämpökeskuksille
18534:
18535:
18536: Eduskunnalle
18537:
18538: Elokuun 1 päivänä 1986 voimaan tullut liike- Kyseinen avustus on kuitenkin tarpeen erityi-
18539: vaihtoverotuksen muutos ja sen mukaisesti saatava sesti pienten, kotimaista polttoainetta käyttä-
18540: liikevaihtoveropalautus kotimaista polttoainetta vien alue- ja kaukolämpökeskusten toiminnan jat-
18541: käyttävien lämpökeskusten investoinneista jätti kuvuuden turvaamiseksi, koska oleellisia hintapo-
18542: verotuksellisesti heikompaan asemaan ne lämpö- liittisia muutoksia ei ole aivan lähiaikoina näkö-
18543: laitokset, jotka ovat tehneet lämpökeskusinves- piirissä.
18544: tointinsa 1980-luvun alkupuolella ennen uudis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18545: tuksen voimaantuloa. Toisaalta ne ovat toimineet taen,
18546: ajanjaksona, jolloin kotimaisten polttoaineiden
18547: kilpailukyky on ollut hyvä. Tilannetta oikaise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18548: maan sekä öljyn hinnan äkillistä laskua pehmen- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18549: tämään onkin kuluvan vuoden menoarviossa osoi- 32.55.30 20 000 000 markkaa avustukse-
18550: tettu 20 miljoonan markan määräraha, jota ensi na kauko- ja aluelämpökeskuksille.
18551: vuodelle ei enää osoiteta.
18552:
18553: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18554:
18555: Tytti Isohookana-Asunmaa Juho Sillanpää Juhani Alaranta
18556: Anneli Jäätteenmäki Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
18557: Jorma Huuhtanen Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
18558: Mauri Pekkarinen Esko Aho
18559:
18560:
18561:
18562:
18563: 34 270416F
18564: 1266 1987 vp.
18565:
18566: Raha-asia-aloite n:o 1199
18567:
18568:
18569:
18570:
18571: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläke-
18572: uudistuksen IV vaiheen rahoituksen toteuttamiseksi
18573:
18574:
18575: Eduskunnalle
18576:
18577: Suuresta eläkeuudistuksesta puuttuu vielä nel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18578: jäs vaihe, joka toteutuessaan toisi pienille kansan- taen,
18579: eläkesaajapuolisoille noin 300 markan eläkekoro-
18580: tuksen. Myös laitoshoidossa olevan kansaneläke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18581: kohentuisi. IV vaiheen kokonaiskustannukset 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18582: ovat noin 1,2 miljardia markkaa vuodessa. Tähän 33.19.60 lisäyksenä 1200000000 mark-
18583: on eduskunta aikanaan varautunut päättäessään kaa kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen
18584: vähimmäiseläketurvan luomisesta ja uudistuksen rahoituksen toteuttamiseksi vuoden 1988
18585: toteutumisvaiheista. alusta lähtien sen varalta, että ao. lainsää-
18586: Uudistuksen lainsäädännöllisestä toteuttami- dännölliset järjestelyt on toteutettu.
18587: sesta on keskustapuolue jättänyt lakialoitteen (LA
18588: n:o 72).
18589:
18590: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18591:
18592: Tytti Isohookana-Asunmaa Juho Sillanpää Timo Kietäväinen
18593: Markku Lehtosaari Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta
18594: Seppo Pelttari Jorma Huuhtanen Jukka Vihriälä
18595: 1987 vp. 1267
18596:
18597: Raha-asia-aloite n:o 1200
18598:
18599:
18600:
18601:
18602: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden
18603: parantamiseksi Ii- ja Kiiminkijokilaakson talousalueella
18604:
18605:
18606: Eduskunnalle
18607:
18608: Ii- ja Kiiminkijokilaaksojen talousalue on tällä hitysaluepolitiikan tehostamiseen. Tätä edellyttää
18609: hetkellä maan vaikeinta työttömyysaluetta. Iijoki- sekin, että valtioneuvoston periaatepäätös Iijoki-
18610: laakso on lisäksi ollut tämän vuosikymmenen laakson kehittämisestä on umpeutunut. Edelleen
18611: alusta valtioneuvoston periaatepäätöksellä ns. eri- aluepolitiikan sisäisessä kohdentumisessa Oulun
18612: tyisaluetta huonon työllisyyden vuoksi. Vaikka Ii- läänissä on ongelmia. Tällä hetkellä läänissä ta-
18613: jokiseudulla on tehty paljon työllisyyden ja kun- pahtuva keskustelu suurista hankkeista on hyvin
18614: tien kehityksen turvaamiseksi, ei tilanne tällä het- läänin eteläkeskeistä, vaikkakin työllisyys- ja
18615: kelläkään näytä siellä valoisalta. Alueen ja paikka- raaka-aineperusteet puoltavat Oulun pohjoispuo-
18616: kuntien omista lähtökohdista ja omiin resurssei- liselle alueelle uutta teollisuutta.
18617: hin perustuvia hankkeita ovat mm. Kollajahanke Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18618: sekä Iissä ympäristöinstituuttihanke. taen,
18619: Alueen kehitys on vaikeutunut ja ongelmat
18620: ovat lisääntyneet. Kollajahankkeen nykytila, Mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18621: tinniemen sahan toiminnan jatkumisen epävar- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
18622: muus sekä sen heijastusvaikutukset mm. Iijoen määrärahoihin 50 000 000 markkaa pro-
18623: uittoon ovat sellaisia haasteita, jotka edellyttävät jektirahana Ii- ja Kiiminkzjokzlaakson ta-
18624: voimakkaita toimenpiteitä valtiovallaltakin. lousalueen työllisyyden pysyväksi paranta-
18625: Onkin selvästi nähtävissä voimistunut tarve ke- miseksi.
18626:
18627: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18628:
18629: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Seppo Pelttari
18630: 1268 1987 vp.
18631:
18632: Raha-asia-aloite n:o 1201
18633:
18634:
18635:
18636:
18637: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäris-
18638: töinstituutin toiminnan tukemiseen
18639:
18640:
18641: Eduskunnalle
18642:
18643: Vuoden 1986 lopulla käynnistettiin Oulun lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18644: nissä lääninrahan turvin Iin ympäristöinstituutin 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
18645: toiminta, joka painottuu sekä alueelliseen että kaa Iin ympäristöinstituutin toiminnan
18646: valtakunnalliseen ympäristötutkimukseen ja kou- tukemiseen.
18647: lutukseen. Ympäristöinstituutin toiminta tulisi
18648: turvata valtion rahoituksella.
18649: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18650: taen,
18651:
18652: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18653:
18654: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
18655: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
18656: 1987 vp. 1269
18657:
18658: Raha-asia-aloite n:o 1202
18659:
18660:
18661:
18662:
18663: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhännän
18664: jätevedenpuhdistamon rakentamiseen
18665:
18666:
18667: Eduskunnalle
18668:
18669: Pyhäntä on laaja ja harvaan asuttu kunta, joten kamäärä tulee taman vuoden lopussa olemaan
18670: vesijohdon rakentaminen tulee siellä erittäin kal- 10 000 markkaa asukasta kohden. Tästä johtuen
18671: liiksi. Kuitenkin maatiloilla oman kaivon veden olisi toivottavaa, että valtio avustaisi kuntaa em.
18672: laatuvaatimukset eivät täyty, joten vesijohtover- hankkeessa 30 % :lla.
18673: koston rakentaminen on välttämätöntä. Elintarvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18674: keteollisuudesta ja taajaman kasvusta johtuen jou- taen,
18675: dutaan rakentamaan uusi jätevedenpuhdistamo,
18676: jonka kustannukset ovat 2,4 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18677: Vaikka kunnan viimeaikainen kehitys on ollut 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18678: myönteistä, on kunnan huolenaiheena edelleen 35.25. 77 720 000 markkaa Pyhännän jä-
18679: ylivelkaantuminen ja äyrinhinnan korkeus. Vei- tevedenpuhdistamon rakentamiseen.
18680:
18681: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18682:
18683: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
18684: 1270 1987 vp.
18685:
18686: Raha-asia-aloite n:o 1203
18687:
18688:
18689:
18690:
18691: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan opiston rakenta-
18692: miskustannuksiin
18693:
18694:
18695: Eduskunnalle
18696:
18697: Pohjolan opisto on Haukiputaalla toimiva kan- rakennushankkeen toteuttaminen on erittäin tar-
18698: sanopisto, joka toimii kansanopistolain mukaise- peellista.
18699: na kurssikeskuksena. Aikuiskasvatukseen keskitty- Pohjolan opisto on runsaassa käytössä, mutta si-
18700: vänä oppilaitoksena opetustyössä erityinen paino jaitsee syrjässä asiakkaisiinsa nähden. Pienenä
18701: annetaan yhteiskuntaa, maamme historiaa sekä omana talousyksikkönä sen on vaikea hoitaa näin
18702: luottamusmiestietoutta koskevan tietouden edis- mittavan, mutta toiminnan kannalta välttämättö-
18703: tämiselle. män rakennushankkeen rahoitus yksin.
18704: Voidakseen toteuttaa ajan vaatimukset täyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18705: vää ja tarkoituksenmukaista tavoitteeseensa liitty- taen,
18706: vää opetus- ja koulutustoimintaa Pohjolan opisto
18707: ~>n saneeraamassa ja ajanmukaistamassa toimitilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18708: Jaan. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18709: Opistolle rakennetaan uusi ruokala/ keittiöra- 29.57.52 600 000 markkaa rakennus-
18710: kennus sekä saneerataan vastaavat vanhat tilat avustukseksi Pohjolan opistolle uuden
18711: majoitus- ja koulutustiloiksi kokonaiskustannus- ruokala 1keittiörakennuksen rakentamises-
18712: arvion ollessa 3 400 000 markkaa. Uudistusten ta ja vanhojen vastaavien tilojen saneeraa-
18713: myötä opistolle on muodostumassa laajentuvaa misesta aiheutuvia rakentamiskustannuk-
18714: käyttöä, mutta jo nykyisen toiminnan kannalta sia varten.
18715:
18716: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18717:
18718: Liisa Jaakonsaari
18719: 1987 vp. 1271
18720:
18721: Raha-asia-aloite n:o 1204
18722:
18723:
18724:
18725:
18726: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta tanssiteatteri Hurjaruuthin
18727: toiminnan tukemiseen
18728:
18729:
18730: Eduskunnalle
18731:
18732: Tanssiteatteri Hurjaruuth on lasten tanssiteatte- maksamaan kuukausipalkkaa kolmelle vakitui-
18733: ritoimintaan erikoistunut tanssiteatteri, joka val- selle työntekijälle. Tavoitteena on nostaa vakituis-
18734: mistaa tanssiteoksia myös aikuisille. Seitsemättä ten työntekijöiden määrä kuuteen.
18735: vuotta toimiva tanssiteatteri harrastaa kokeellista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18736: pientuotantoa. Kaikki teatterin esitykset ovat taen,
18737: luonteeltaan kiertue-esityksiä. Viime vuonna teat-
18738: terilla oli esityksiä yhteensä 124. Katsojia niissä oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18739: yhteensä 19 344. Esityksiä oli 23 Helsingissä, 53 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18740: Uudellamaalla ja 58 muualla Suomessa. 29.90.52 200 000 markkaa tanssiteat-
18741: Tanssiteatterin taloudelliset resurssit ovat niu- ten· Hurjaruuthin toiminnan tukemiseen.
18742: kat. Huhtikuusta 1986lähtien on teatteri pystynyt
18743:
18744: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18745:
18746: Liisa Jaakonsaari
18747: 1272 1987 vp.
18748:
18749: Raha-asia-aloite n:o 1205
18750:
18751:
18752:
18753:
18754: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuvakerho-
18755: jen Liiton toiminnan tukemiseen
18756:
18757:
18758: Eduskunnalle
18759:
18760: Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL ry on Tällä hetkellä kerhojen yhteenlaskettu henkilö-
18761: maamme elokuvakerhojen palveluelin ja elokuva- jäsenmäärä on noin 25 000 henkeä. Useassa ta-
18762: taidepoliittinen etujärjestö. Opinto- ja koulutus- pauksessa kerhoja perustetaan "pikkukuntiin" ja
18763: toiminnan, julkaisutoiminnan ja kerhojen esitys- sellaisille alueille, joissa ei ole lainkaan elokuva-
18764: toimintaa avustavan tietopalvelun ohella liiton tarjontaa. Elokuvakerholiike on myös keskeinen
18765: toimisto hoitaa keskitetysti kerhojen esityssarjoi- toimintamuoto kasvatettaessa uusia sukupolvia
18766: hin kuuluvien elokuvien tilaukset kaupallisilta korkeatasoisen elokuvataiteen ja varsinkin koti-
18767: elokuvatoimistoilta ja tähän liittyvän maksulii- maisen elokuvan katsomiseen. Yhteensä elokuva-
18768: kenteen, siis perii filmivuokrat kerhoilta ja mak- kerhojen esityksissä on katsojia vuosittain noin
18769: saa ne edelleen elokuvatoimistoille. Tämä keski- 0,5 miljoonaa.
18770: tetty filmivälitysjärjestelmä on nykyisessä muo- SEKL ry: n julkinen tuki ei ole viime vuosina
18771: dossaan luotu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, ja kehittynyt tyydyttävästi, eikä se ole ollut riittä-
18772: se on osoittautunut välttämättömäksi elokuvaker- vää, jotta liiton taholta olisi voitu palvella riittä-
18773: hojen (erityisesti maaseudulla) toimintaedellytys- västi laajenevan elokuvakerhotoiminnan tarpeita.
18774: ten kannalta. Itse elokuvakerhojen esityssarjojen Viime vuosina on jouduttu sitomaan yhä enem-
18775: laatimisessa on osoittautunut erinomaiseksi avuksi män resursseja välttämättömään, mutta tekniseen
18776: vuosittain julkaistu 16 mm:n ja 35 mm:n eloku- filmivälitykseen ja jättämään vähemmälle mm.
18777: vien kerhofilmiluettelo. tärkeät opinto- ja kurssitoiminnan muodot sekä
18778: Elokuvakerhojen toiminnan jatkuva kasvu ja jäsenhankinta. Valtionavun jälkeenjääneisyys suh-
18779: niille välitettävien elokuvien ja tähän liittyvän teessa laajenevaan toimintaan on johtanut säästö-
18780: maksuliikenteen lisääntyminen ovat väistämättä toimista huolimatta SEKL ry:n toiminnan tap-
18781: merkinneet voimakkaita paineita SEKL ry:n toi- piollisuuteen ja keskeisten toimintamuotojen kar-
18782: miston palvelukyvylle. Niinpä tilaus- ja maksulii- simiseen.
18783: kenteen tarkoituksenmukainen hoito on tehnyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18784: välttämättömäksi siirtyä atk-järjestelmään.
18785: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18786: Elokuvakerhojen määrän kehitys vuosma
18787: 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
18788: 1970-85: kaa Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL
18789: 1970. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 ry:n tukemiseen.
18790: 1975................................ 164
18791: 1980................................ 223
18792: 1985................................ 210
18793: (Useissa kerhoissa olevat eri piirit on laskettu
18794: yhdeksi kerhoksi)
18795:
18796: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18797:
18798: Liisa Jaakonsaari Timo Roos
18799: 1987 vp. 1273
18800:
18801: Raha-asia-aloite n:o 1206
18802:
18803:
18804:
18805:
18806: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta War resisters internationalin
18807: triennaalin järjestämiseen
18808:
18809:
18810: Eduskunnalle
18811:
18812: War resisters international, Sodanvastustajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18813: internationaali, on v. 1921 perustettu, yli 20 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18814: maassa toimiva rauhanjärjestö. Sen ylin päättävä 29.99.50 150 000 markkaa avustuksen
18815: elin on triennaali, joka tammikuussa 1986 pidet- maksamiseksi War resisters internationalin
18816: tiin Intiassa. Kesäkuussa 1988 triennaali on tar- triennaalin järjestelykuluihin.
18817: koitus pitää Suomessa, Maarianhaminassa.
18818: Edellä olevaan viitaten ehdotan,
18819:
18820: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18821:
18822: Liisa Jaakonsaari
18823: 1274 1987 vp.
18824:
18825: Raha-asia-aloite n:o 1207
18826:
18827:
18828:
18829:
18830: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:lle
18831: lomatoiminnan järjestämiseen ja psykiatrian avohoidon tehos-
18832: tamiseen
18833:
18834: Eduskunnalle
18835:
18836: Avohoidon kehittäminen on ollut viime vuosi- daan pitää tuettua lomatoimintaa järjestettynä
18837: na keskeisenä periaatteena puhuttaessa psykiatri- pienissä lomakohteissa, joiden toimintaan jo
18838: sesta terveyden- ja sairaudenhoidosta, samoin psy- luonnostaan kuuluu huolenpitävä asennoitumi-
18839: kiatrisen avohoidon kehittäminen on valtakunnal- nen asiakkaisiin.
18840: lisissa sosiaali- ja terveydenhuollon viisivuotis- Lomakotien Liitto on perinteisenä sosiaalisena
18841: suunnitelmissa painopistealueena. lomatoimintajärjestönä jo useiden vuosien ajan
18842: Paitsi vaikea asuntotilanne, myös sosiaalinen omatoimisesti lähtenyt aktiivisesti etsimään vä-
18843: eristyneisyys on usean psykiatrisessa avohoidossa liinputoajan asemaan jääneitä psykiatrisessa avo-
18844: olevan potilaan kuntoutumisen ongelmakohta. hoidossa olevia henkilöitä ja heidän perheitään.
18845: Psykiatrineo sairaus sinänsä on eristymistä ulko- Saatu kokemus on osoittautunut rohkaisevaksi ke-
18846: maailmasta ja vetäytymistä omaan persoonaan. hittää toimintaa edelleen.
18847: Sen vuoksi lääketieteellisen hoidon ohella paran- Edellytyksenä on saada voimavaroja etsivään
18848: tumisen ja terveenä pysymisen keskeisenä edelly- toimintaan, jonka avulla löydetään kaikkein eris-
18849: tyksenä on myönteinen sosiaalinen liittyminen täytyneimpiä ihmisiä ja rohkaistaan heitä lähte-
18850: toisiin ihmisiin ja yhteisöön. mään lomalle. Loma tulee voida tarjota myös avo-
18851: Avohoito vaatii omaisilta paljon. Esimerkiksi hoidossa oleville potilaille yhdessä perheittensä
18852: masentunut kotona asuva potilas kuluttaa koko kanssa.
18853: perheen voimia, koska sairaan kokemat tunnel- Omaisten tukitoimena tulisi voida tarjota loma
18854: mat ovat kaikkien perheenjäsenten osakokemuk- sairasta hoitavalle perheenjäsenelle, jotta molem-
18855: sia. Yhden perheenjäsenen sairastuminen vaikut- mat osapuolet voivat saada uusia voimavaroja.
18856: taa usein myös koko perheen sosiaalisen kanssa- Lomien järjestämisessä tulee voida käyttää am-
18857: käymisen vähenemiseen ja perheen eristymiseen mattihenkilöiden ja vapaaehtoisten asiantunte-
18858: ulkomaailmasta. Niin potilaan kuin hänen omais- musta.
18859: tensakin voimavarat kuluvat sairaudesta selviyty- Lomakotien Liitto ry:llä on tarkoitus järjes-
18860: miseen ja oman kunnon ylläpitämiseen. Oman tää yhteistoiminnassa mielenterveystoimistojen,
18861: aseman puolestapuhumiseen vaaditaan rohkeutta asuntoloiden ja kunnallisten sosiaali- ja terveysvi-
18862: ja uupumatonta työtä. ranomaisten kanssa lomajaksoja psykiatrisessa hoi-
18863: Psykiatrisessa avohoidossa olevat yksinäiset hen- dossa oleville potilaille ja heidän omaisilleen.
18864: kilöt, jotka asuvat asuntoloissa, ovat erityisen vai- Lisäksi Lomakotien Liitto jatkaa jo kolmena
18865: keassa asemassa. Heidän ainoat ihmissuhteensa vuonna toteutettua yhteistoimintaa Suomen Mie-
18866: saattavat muodostua pelkästään toisista potilaista lenterveysseuran kanssa 1omauttamalla avohoi-
18867: ja avohoidon hoitohenkilöstöstä. don potilaita ja heidän omaisiaan. Näillä lomajak-
18868: Avohoidon tukitoimintoina voidaan pitää kaik- soilla käytetään avuksi Suomen Mielenterveysseu-
18869: kia niitä toimintamuotoja, joilla edesautetaan ran asiantuntijoita ja vapaaehtoisia tukihenkilöitä
18870: potilaan tai hänen omaistensa itsetunnon kohen- sekä lomien suunnitteluun että henkilöiden aut-
18871: tumista ja lisätään heidän aktiviteettiaan liittyä tamiseen lomalle lähtiessä.
18872: takaisin yhteiskuntaan. Eräänä tukitoimena voi- Kriittisen korkeakoulun eräänä toiminnan muo-
18873: 1987 vp. - RA n:o 1207 1275
18874:
18875: tona on ollut psykiatrisessa avohoidossa olevien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18876: potilaiden kuntoutuskurssien järjestäminen. Näi- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
18877: den kuntoutuskurssien jatkaminen kursseja vetä- kan määrärahan Lomakotien Liitto ry:n
18878: vien ammattihenkilöiden ja potilaiden yhteisenä järjestämään lomatoimintaan psykiatrises-
18879: lomana on suunniteltu toteuttaa yhdessä Lomako- sa avohoidossa oleville henkilöille ja hei-
18880: tien Liiton kanssa. dän perheilleen yhteistyössä viranomais-
18881: Edellä mainittujen yhteistyötahojen lisäksi Lo- ten, ammattihenkilöiden ja asiakasjärjes-
18882: makotien Liitto tahtoisi lisätä jo olemassa olevaa töjen kanssa, minkä lisäksi määrärahaa
18883: yhteistoimintaa asiakasjärjestöjen kanssa. voidaan käyttää etsivälin toimintaan sekä
18884: Edellä olevan perusteella ehdotamme, tulosten arviointiin.
18885:
18886: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18887:
18888: Liisa Jaakonsaari Timo Roos
18889: 1276 1987 rd.
18890:
18891: Finansmotion nr 1208
18892:
18893:
18894:
18895:
18896: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för sänkning av den ålders-
18897: gräns för studerandes bostadstillägg som baserar sig på föräldrar-
18898: nas inkomster
18899:
18900: Till Riksdagen
18901:
18902: Myndighetsåldern i Finland är 18 år, trots På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18903: detta finns det regler kvar, då en ung person inte samt
18904: betraktas som självständig trots att han är myn-
18905: dig. att Rzksdagen i statsförslaget /ör år 1988
18906: Vid beviljandet av studiestödets bostadstillägg på momentet 29.39.55 i tzllägg upptar
18907: påverkar föräldrarnas inkomst och förmögenhet 3 600 000 mark för att ändra reglerna för
18908: ända tills den studerande fyllt 19 år, detta trots att beviljandet av studerandes bostadstzllägg
18909: många lever helt oberoende av sina föräldrar re- från 1. 7.1988 så att /öräldrarnas inkomst
18910: dan tidigare. och förmögenhet inte påverkar dess stor-
18911: Denna åldersgräns för studerande som bor lek för 18 år fyllda studerande som bor
18912: utanför hemmet bör sänkas till 18 år. utanför hemmet.
18913:
18914: Helsingfors den 17 september 1987
18915:
18916: Gunnar Jansson Håkan Nordman Elisabeth Rehn
18917: 1987 vp. 1277
18918:
18919: Raha-asia-aloite n:o 1208 Suomennos
18920:
18921:
18922:
18923:
18924: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhempien tuloihin perus-
18925: tuvan opiskelijoiden asumislisän määrään vaikuttavan ikärajan
18926: alentamiseksi
18927:
18928: Eduskunnalle
18929:
18930: Täysi-ikäisyysraja Suomessa on 18 vuotta. Tästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18931: huolimatta jäljellä on säännöksiä, joiden mukaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18932: nuorta henkilöä ei katsota itsenäiseksi, vaikka hän 29.39.55 lisäyksenä 3 600 000 markkaa
18933: onkin täysi-ikäinen. opiskelijoiden asumislisän myöntämis-
18934: Opintotuen asumislisää myönnettäessä van- säännösten muuttamiseksi 1. 7.1988 läh-
18935: hempien tuloilla ja varallisuudella on vaikutusta tien siten, etteivät vanhempien tulot ja va-
18936: aina siihen saakka, kun opiskelija on täyttänyt 19 rallisuus vaikuttaisi 18 vuotta täyttäneiden
18937: vuotta, vaikka monet elävät vanhemmistaan täy- kodin ulkopuolella asuvien opiskelijoiden
18938: sin riippumattomasti jo ennestään. asumislisän suuruuteen.
18939: Tämä kodin ulkopuolella asuvien opiskelijoi-
18940: den ikäraja tulisi laskea 18 vuoteen.
18941: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18942: taen,
18943:
18944: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
18945:
18946: Gunnar Jansson Håkan Nordman Elisabeth Rehn
18947: 1278 1987 rd.
18948:
18949: Finansmotion nr 1209
18950:
18951:
18952:
18953:
18954: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för studerandes bostads-
18955: tillägg för att tillägget skall betalas också för sommarmånaderna
18956:
18957:
18958:
18959: Till Riksdagen
18960:
18961: Många studerande är tvungna att betala hyra sommarmånaderna även erhöll studiepenningens
18962: för sin bostad under sommarmånaderna, trots att bostadstillägg för denna tid.
18963: de inte bor i den. Mycket sällan, trots kravet på På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18964: praktik, har studeranden möjlighet att utföra sin samt
18965: praktik på studieorten. Detta betyder att om den
18966: studerande inte kan bo i sin studiebostad, och att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18967: inte heller få den uthyrd blir studeranden tvung- på momentet 29.39.55 i ttllägg upptar
18968: en att betala hyra för två bostäder under somma- 10 000 000 mark för utbetalande av stu-
18969: ren. diepenningens bostadstillägg under som-
18970: Mot bakgrund av detta vore det rättvist om de marmånaderna åt de studerande som är
18971: studerande som inte bor hos sina föräldrar och tvungna att betala hyra för studiebostaden
18972: som tvingas erlägga hyra för studiebostaden under under denna tid.
18973:
18974: Helsingfors den 17 september 1987
18975:
18976: Gunnar Jansson Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
18977: 1987 vp. 1279
18978:
18979: Raha-asia-aloite n:o 1209 Suomennos
18980:
18981:
18982:
18983:
18984: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden
18985: asumislisään lisän maksamiseksi myös kesäkuukausilta
18986:
18987:
18988: Eduskunnalle
18989:
18990: Monet opiskelijat joutuvat maksamaan vuokraa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18991: asunnostaan kesäkuukausilta, vaikka he eivät asu- taen,
18992: kaan siinä. Harjoitteluvaatimuksista huolimatta
18993: opiskelijalla on vain harvoin mahdollisuus suorit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18994: taa harjoittelu opiskelupaikkakunnalla. Jos opis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18995: kelija ei voi asua opiskeluasunnossaan eikä saa sitä 29.39.55 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
18996: vuokratuksi, hän joutuu maksamaan vuokraa kah- opintorahan asumislisän maksamiseksi ke-
18997: desta asunnosta kesän ajalta. säkuukaustlta nitlle opiskeltjotlle, jotka
18998: Tätä taustaa vasten olisi oikeudenmukaista, että joutuvat maksamaan vuokraa opiskeltja-
18999: opiskelijat, jotka eivät asu vanhempiensa luona ja asunnosta kesäkuukausien atkana.
19000: jotka joutuvat maksamaan vuokraa opiskeluasun-
19001: nosta kesäkuukausien ajalta, saisivat myös opinto-
19002: rahan asumislisää tälle ajalle.
19003:
19004: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
19005:
19006: Gunnar Jansson Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
19007: 1280 1987 rd.
19008:
19009: Finansmotion nr 1210
19010:
19011:
19012:
19013:
19014: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Svenska Skol-
19015: ungdomsförbund rf
19016:
19017:
19018: Till Riksdagen
19019:
19020: Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19021: centralorganisation för elevkårerna i de finlands- samt
19022: svenska skolorna. Förbundet har egen informa-
19023: tionsverksamhet till elevkårerna. På grund av de att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19024: nya skollagarna från 1985 finns nu ett stort infor- på momentet 29.41.29 upptar 50 000
19025: mationsbehov, som förbundet avser att fylla. Bl.a. mark för Finlands Svenska Skolungdoms-
19026: innefattar detta utgivning av en elevkårsguide. förbund rfs verksamhet.
19027: Förbundet har inte egna ekonomiska resurser att
19028: ge ut guiden, varför stöd utifrån är nödvändigt.
19029:
19030: Helsingfors den 17 september 1987
19031:
19032: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
19033: 1987 vp. 1281
19034:
19035: Raha-asia-aloite n:o 1210 Suomennos
19036:
19037:
19038:
19039:
19040: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Skolung-
19041: domsförbund rf. -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
19042:
19043:
19044: Eduskunnalle
19045:
19046: Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf. on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19047: suomenruotsalaisten koulujen oppilaskuntien kes- taen,
19048: kusjärjestö. Liitolla on omaa tiedotustoimintaa
19049: oppilaskunnille. Vuoden 1985 uusien koululakien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19050: vuoksi on olemassa suuri tiedotustarve, jonka liit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19051: to aikoo täyttää. Tämä käsittää mm. oppilaskun- 29.41.29 50 000 markkaa Finlands Svens-
19052: taoppaan julkaisemisen. Liitolla ei ole omia talou- ka Skolungdomsförbund rf -nimisen yh-
19053: dellisia resursseja oppaan julkaisemiseen, minkä distyksen toiminnan tukemiseen.
19054: vuoksi ulkopuolinen tuki on välttämätöntä.
19055:
19056: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
19057:
19058: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
19059:
19060:
19061:
19062:
19063: 35 270416F
19064: 1282 1987 rd.
19065:
19066: Finansmotion nr 1211
19067:
19068:
19069:
19070:
19071: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för statsunderstöd för
19072: andelen eget kapital i bostäder för studerande
19073:
19074:
19075: Till Riksdagen
19076:
19077: Regeringen föreslog att 10,5 miljoner markan- ver grundrenoveras. Medel för sådana grundreno-
19078: visas i budgeten för år 1986 i statsunderstöd för veringar bör få användas ur detta anslag. En höj-
19079: andelen eget kapital i bostäder för studerande. ning lika som tidigare är därför påkallad.
19080: Riksdagen höjde anslaget på basen av finansmo- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19081: tion. Studentbostadskommitten rekommendera- samt
19082: de 1980 en sådan förbättring av finansierings-
19083: strukturen vid produktion av studentbostäder, att att Riksdagen i statsförslaget /ör år
19084: staten och kommunerna vardera anvisar 5 % eget 1988 på momentet 35.45.51 i tzllägg upp-
19085: kapital för detta bostadsbyggande. Åtgärden syf- tar 2 000 000 mark /ör statsunderstöd för
19086: tar till både ökad bostadsproduktion, solidare fi- andelen eget kapital i bostäder för stude-
19087: nansiering och dämpad hyresnivå. Dessutom bör- rande.
19088: jar studiebostäderna bli i den åldern att de behö-
19089:
19090: Helsingfors den 22 september 1987
19091:
19092: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
19093: 1987 vp. 1283
19094:
19095: Raha-asia-aloite n:o 1211 Suomennos
19096:
19097:
19098:
19099:
19100: Jansson ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun-
19101: tojen omapääomaosuuteen
19102:
19103:
19104: Eduskunnalle
19105:
19106: Hallitus ehdotti, että vuoden 1986 tulo- ja me- sen ikäisiä, että ne tarvitsevat peruskorjausta. Ky-
19107: noarvioon otettaisiin 10,5 miljoonaa markkaa val- seisen momentin määrärahaa tulisi voida käyttää
19108: tionapuna opiskelija-asuntojen omapääomaosuut- tällaisiin peruskorjauksiin. Vastaava korotus kuin
19109: ta varten. Eduskunta korotti määrärahaa raha- aikaisemmin on siksi paikallaan.
19110: asia-aloitteen perusteella. Opiskelija-asuntotoimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19111: kunta suositteli vuonna 1980 opiskelija-asunto-
19112: tuotannon rahoitusrakenteen parantamista siten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19113: että valtio ja kunnat osoittavat kumpikin 5 % 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19114: omaksi pääomaksi tähän rakentamiseen. Tämä 35.45.51 lisäyksenä 2000000 markkaa
19115: toimenpide merkitsee asuntotuotannon lisäämis- opiskeltja-asuntojen omapääomaosuuden
19116: tä, varmempaa rahoitusta ja kohtuullista vuokra- valtionapuun.
19117: tasoa. Sitä paitsi opiskelija-asunnot alkavat olla
19118:
19119: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19120:
19121: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
19122: 1284 1987 vp.
19123:
19124: Raha-asia-aloite n:o 1212
19125:
19126:
19127:
19128:
19129: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan Työväenyhdistys
19130: ry:n 100-vuotishistoriikin kustannuksiin
19131:
19132:
19133: Eduskunnalle
19134:
19135: Forssan Työväenyhdistys ry. on eräs vanhimmis- työhön on perustettu forssalaisista asiantuntijoista
19136: ta maaseudulle perustetuista työväenyhdistyksis- koottu työryhmä. Arvioidut kirjoitus- ja painatus-
19137: tä. Historiikkien mukaan "alkoi työväen liikeh- kustannukset ylittävät kuitenkin yhdistyksen ta-
19138: dintä vakavin tavoittein Forssassa 1888, jolloin loudelliset mahdollisuudet.
19139: eräässä varastorakennuksessa pidettiin työläisten Yhdistyksen toiminnan vaikutukset ovat poik-
19140: kokouksia. Työväen Arkistossa on tieto, että yh- keuksellisen laajat ja merkitykselliset, toimihan
19141: distys olisi perustettu jo mainittuna vuonna. Toi- Forssan Työväenyhdistys SDP:n vuoden 1903 ko-
19142: minnan aloittamisen esteeksi kerrotaan, että sään- kouksen järjestäjänä.
19143: töjen vahvistaminen oli kohdannut kuvernöörin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19144: puolelta vaikeuksia; säännöt palautettiin joulu- taen,
19145: kuussa 1888 kuvernöörinvirastosta hylättynä.''
19146: Toukokuussa 1889 säännöt hyväksyttiin ja ensim- että Eduskunta ottaisi valtz"on vuoden
19147: mäinen sääntöjen mukainen kokous pidettiin elo- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
19148: kuun 18 päivänä 1889. kaa Forssan Työväenyhdistys ry:n 100-vuo-
19149: Juhlistaakseen 100-vuotista toimintaansa on yh- tishistonikin kirjoitus- ja painatuskustan-
19150: distys päättänyt kirjoituttaa historiikin. Tähän nuksiz"n.
19151:
19152: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19153:
19154: likka Joenpalo Arto Lapiolahti
19155: 1987 vp. 1285
19156:
19157: Raha-asia-aloite n:o 1213
19158:
19159:
19160:
19161:
19162: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakenta-
19163: miseen Forssan seudulle
19164:
19165:
19166: Eduskunnalle
19167:
19168: Kanta-Hämeen kaasuverkon suunnittelun läh- Tästä syystä on erillisen haaran rakentamista
19169: tökohtana oli 1970-luvulla Ruotsin mahdollinen Forssaan selvitetty. Yksinomaan kaupunkiseutua
19170: maakaasun hankinta Neuvostoliitosta Suomen palveleva, liiketaloudellisesti kannattava putki
19171: kautta, jolloin Forssan seutu olisi ollut runkoput- edellyttäisi noin 20 Mmk:n tukea hankkeelle. Val-
19172: ken vaikutuspiirissä. Samoin Uuteenkaupunkiin tion investointi olisi perusteltua, koska haaraa voi-
19173: suunnitellun ammoniakkitehtaan toteutuminen taisiin myöhemmin jatkaa Varsinais-Suomeen.
19174: olisi merkinnyt Lounais-Hämeen siirtymistä kaa- Forssan kaupungin ja Oy Finlayson Ab:n yhtei-
19175: sunjakelun piiriin. nen lämpövoimalahanke on lykkääntynyt maa-
19176: Uudenkaupungin suunnan kariuduttua Neste kaasuverkoston laajentamisen viivästyttyä. Kivi-
19177: on tutkinut uusia reittivaihtoehtoja kaasuverkon hiiltä käyttävän voimalan rakentaminen piti aloit-
19178: jatkamiseksi länteen. Kaksi päävaihtoehtoa kul- taa syksyllä 1986.
19179: kee Riihimäeltä Forssan kautta Varsinais-Suo- Kanta-Hämeen kokonaissuunnittelussa on teol-
19180: meen. Eteläisin vaihtoehto erkanee Järvenpään lisuuden kehittämisen erityiseksi tavoitteeksi ase-
19181: tasalla runkoputkesta ja kulkee Salon pohjoispuo- tettu Lounais-Hämeen teollisuuden tukeminen.
19182: litse Turun seudulle. Tavoitetta tukisi kaasuputken rakentaminen Fors-
19183: Riihimäen seudulta Forssan ja Loimaan kautta san seudulle ja valtion mukaantulo hankkeeseen.
19184: länsirannikolle kulkeva vaihtoehto on Varsinais- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19185: Suomen seutukaavaliiton tekemässä vertailussa vasti,
19186: osoittautunut Salon kautta kulkevaa suuntaa
19187: edullisemmaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19188: Turku tulee potentiaaliseksi kaasun suurkulut- 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
19189: tajaksi vasta 1990-luvun puolivälissä. Välialueella markkaa valtion tukena Forssan seudun
19190: ainoa merkittävä kulutuspaikka on Forssa, jonka maakaasuhankkeen toteuttamiseksi.
19191: energiaratkaisun kannalta runkoputken jatkamis-
19192: päätöksellä on jo kiire.
19193:
19194: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19195:
19196: Ilkka Joenpalo Sirpa Pietikäinen Hannu Tenhiälä
19197: Arto Lapiolahti Esko Helle Lea Savolainen
19198: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen Ritva Vastamäki
19199: Matti Luttinen Tapani Mörttinen
19200: 1286 1987 vp.
19201:
19202: Raha-asia-aloite n:o 1214
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta talousrikosten
19208: selvittämisen tehostamiseksi
19209:
19210:
19211: Eduskunnalle
19212:
19213: Talousrikosten määrä on kasvanut maassamme takaisin tähän sijoitetut varat. Ainakin osa niistä
19214: jo siihen tasoon, että tarvitaan lisää voimia niiden sadoista miljoonista, joita on viety mm. Flori-
19215: selvittämiseen. daan, voitaisiin saada takaisin.
19216: Miljoonien markkojen siirrot pois Suomesta ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
19217: monenlaiset keinot talousrikosten kasvulle ovat taen,
19218: mahdollisia niin kauan kuin asiaan ei paneuduta
19219: sen vaatimalla vastuulla. Tässä työssä tarvitaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19220: myös nykyaikaisia laitteita ja henkilökuntaa, jotta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19221: tämän vaarallisen rikollisuuden toimet voidaan 26.75.70 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
19222: jatkossa selvittää ja estää. laajaksi paisuneen talousrikollisuuden sel-
19223: Keskusrikospoliisin määrärahojen lisäys nimen- vittämiseen.
19224: omaan talousrikosten selvittämiseen toisi nopeasti
19225:
19226: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19227:
19228: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Esko Seppänen
19229: Heli Astala Timo Laaksonen Sauli Hautala
19230: Lauha Männistö Reino Paasilinna Ensio Laine
19231: 1987 vp. 1287
19232:
19233: Raha-asia-aloite n:o 1215
19234:
19235:
19236:
19237:
19238: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten ostamiseksi
19239: taloudellisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta
19240:
19241:
19242: Eduskunnalle
19243:
19244: Työttömyyden ja taloudellisen laman johdosta taiteentekijän kotiin ja maksuvelvollisuus vuok-
19245: ovat eri alojen taiteentekijät joutuneet suuriin ta- rien ja ruokalaskujen suhteen säilyy. Kuitenkin
19246: loudellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaana tämän tulosten odotukset säilyvät, vaikka taloudellista
19247: työttömyyden lajin ovat kokeneet myös kuvatai- mahdollisuutta luovaan työhön ei kannustase var-
19248: teilijat. Taiteilijanpalkan maksaminen olisi eräs muus, että kukaan ei tällaisena aikana osta tai tar-
19249: muoto ratkaista ongelma, mutta tällä ratkaisulla vitse mitään. Siitä syystä olisi valtion toimesta tut-
19250: saattaa olla se vaikutus, että siitä osallisiksi tulisi- kittava mahdollisuuksia taideteosten hankintaan
19251: vat ensi sijassa juuri ne, joilla entisestäänkin on erilaisiin valtion laitoksiin, mutta myös kunnille
19252: turvallinen asema ja vähintään kohtalaiset tulot. tulisi antaa aikaisempaa enemmän määrärahoja
19253: Kuitenkin juuri nuoret, vasta opintonsa päättä- taideteosten hankintaan. Näillä toimenpiteillä
19254: neet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla por- voitaisiin tukea nuoria, vaikeuksissa olevia tai-
19255: tailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa talou- teentekijöitä.
19256: dellisissa vaikeuksissa, ja heille tulisi löytää pa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
19257: remmin ja useammalle sopivia ratkaisuja työnsä taen,
19258: jatkamiseksi ja oman alansa edelleen kehittämi-
19259: seksi, sillä juuri tätä työttömien joukkoa syrjitään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19260: täydellisesti myös työttömyysapujen ja -tukien 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
19261: suhteen. Päinvastoin itsenäisen yrittäjän jokakuu- markkaa taideteosten ostoon taloudellisis-
19262: kautinen verolappu tulee tyhjääkin tyhjempään sa vaikeuksissa olevzlta taitezlzjozlta.
19263:
19264: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19265:
19266: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
19267: Timo Laaksonen Sauli Hautala Lauha Männistö
19268: Esko Seppänen Claes Andersson Heli Astala
19269: Ensio Laine Reino Paasilinna Arja Alho
19270: Virpa Puisto Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Asko Apukka
19271: Risto Ahonen
19272: 1288 1987 vp.
19273:
19274: Raha-asia-aloite n:o 1216
19275:
19276:
19277:
19278:
19279: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä tekevien kansa-
19280: laisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
19281:
19282:
19283: Eduskunnalle
19284:
19285: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansalais- reyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen kautta ja
19286: järjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laajaa ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä olisi tuettava.
19287: monipuolista ulottuen lisäksi useassa tapauksessa Järjestämällä ohjaajien palkkaamisen mahdolli-
19288: juuri niille alueille, joihin ns. viralliset ja yhteis- suus kansalaisjärjestöille valtion tuella olisi asia
19289: kunnan ylläpitämät kulttuuritarpeen muodot järjestettävissä.
19290: eivät yllä. Tämä pelkästään harrastelijavoimin ja Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyyden
19291: useammin varsinaisen ansiotyön ohella hoidettu seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuriakin yh-
19292: kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, joka tehok- teiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuksien
19293: kaimmin tavoittaa kansan syvät rivit ja suo osallis- voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen ja
19294: tumisen mahdollisuuden yhä laajemmille ryhmil- käytettävä niitä keinoja, joilla nuorisoon kohdis-
19295: le. Tämän toiminnan merkitys lisääntyy, ja siksi tuvaa painetta voidaan vähentää. Tässä tulisi kiin-
19296: sille tulisi suoda nykyistä paremmat mahdollisuu- nittää entistä enemmän huomiota juuri niihin jär-
19297: det hoitaa vaativaa tehtäväänsä. jestöihin ja siihen toimintaan, joka vaikuttaa
19298: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuurityöstä nuorten vapaa-ajan käyttöön, sillä tällä toiminta-
19299: mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye Turun alueella voidaan työttömyydestä kärsiviä nuoria
19300: Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tunnetaan vetää mielekkään toiminnan piiriin ja työttömyys-
19301: laajalti jopa maamme rajojen ulkopuolellakin. tilanteessa välttämättömään toisten nuorten yh-
19302: Tämä yhtye on jo vuosikymmenien ajan koonnut teyteen. Jotta tämä työttömien nuorten tukemi-
19303: piiriinsä musiikin ja kansantanssin harrastajia, nen toveripiirin avulla saadaan onnistumaan,
19304: jotka säännöllisellä harjoittelulla ovat kehittä- asettuu ohjaajan tehtävä entistä keskeisemmäksi.
19305: neet monitaitoisen ja -lukuisen nuorisoyhtyeen. Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta ei voida
19306: Yhtyeen tanssi- ja musiikkiohjelman harjoittelu hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä
19307: vaatii myös asiantuntevaa ohjausta, joka on ansio- johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
19308: työnsä ohella tehtävää hoiravien ohjaajien har- palkkaus on noussut esiin entistä kipeämpänä ja
19309: teilla. vaativampana.
19310: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19311: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
19312: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19313: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tunne- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
19314: taan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi etsi- markkaa eräiden arvokasta nuorisotyötä
19315: tään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilaisia tekevien kansalaisjärjestöjen kulttuurioh-
19316: kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voidaan vi- jaajien palkkaukseen.
19317:
19318: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19319:
19320: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Vappu Säilynoja
19321: Timo Laaksonen Lauha Männistö Pekka Leppänen
19322: Claes Andersson Esko Seppänen Heli Astala
19323: Ensio Laine
19324: 1987 vp. 1289
19325:
19326: Raha-asia-aloite n:o 1217
19327:
19328:
19329:
19330:
19331: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton toiminnan
19332: tukemiseen
19333:
19334:
19335: Eduskunnalle
19336:
19337: Vuosi 1987 on esperantisteille erityisen tärkeä, noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh-
19338: koska tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta es- dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hal-
19339: peranton ensimmäisen oppikirjan ilmestymisestä litus Suomen Esperanto-opiston avustuksen pysy-
19340: ja kaikkialla maailmassa vietetään kielen satavuo- tettäväksi entisellään, 2 600 markan suuruisena."
19341: tisjuhlaa. Ed. Turunen huomauttaa summan olleen aluk-
19342: Vuoden kansainväliset päätapahtumat olivat si 2 5 000 markkaa, mutta pulavuosina pudonneen
19343: 72. esperanton maailmankongressi Varsovassa mainittuun 2 600 markkaan, "jollaisena se on
19344: 25.7.-1.8. ja Zagrebissa, Jugoslaviassa 2.-9.8. ollut jo useita vuosia''.
19345: vietetty kulttuurijuhla "Sata vuotta esperanto- Todettuaan esperantokielen harrastuksen maas-
19346: kulttuuria". Varsovan kongressissa oli 6 000- samme huomattavasti kasvaneen hän ehdotti, että
19347: 8 000 osanottajaa, heidän joukossaan n. 200 suo- eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja menoar-
19348: malaista. vioon Suomen Esperanto-opiston toiminnan tuke-
19349: Juhlavuoden päätapahtumat Suomessa olivat miseksi 247 400 markan suuruisen lisämäärä-
19350: 12.-18.7. kansainvälinen esperantoviikko Han- rahan.
19351: gossa ja Suomen esperantoliiton syyspäivät Tam- Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina
19352: pereella 12.-13.9.1987. vuosina Jal taman asian hoitaminen kuitenkin
19353: Vihdoinkin on tullut aika korjata se vakava pois päiväjärjestyksestä.
19354: puute, jota valtiovallan suunnalta on kohdistettu Maassamme vireästi toimiva esperantoliike on
19355: siihen arvokkaaseen työhön, jota Esperantoliitto ja sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus-
19356: esperantistit suorittavat. Paljon vähäisempää mer- elimenä toimii Suomen Esperantoliitto ry., joka
19357: kitystä omaavat erilaiset järjestöt ovat jo kauan on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden
19358: olleet valtion tuen piirissä jatkuvasti. vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä liitto sai jär-
19359: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- jestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54. kan-
19360: kunta myönsikin valtionapua kansainvälisen kie- sainvälisen kongressin, jonka avajaiset pidettiin
19361: len hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-opistol- mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin Messu-
19362: le. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden 1921 hallissa. Kongressin yhteydessä järjestettiin useita
19363: tulo- ja menoarvion yhteydessä. Aiheena sille oli joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiin, järvialueelle
19364: seuraavana vuonna, 1922, Suomessa pidettävä 14. ym. Turussa jatkui tuon kongressiviikon jälkeen
19365: kansainvälinen esperantokonferenssi. Kun kan- vielä viiden päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivä-
19366: sainvälinen matkailu oli vielä siihen aikaan meillä lehtien mukaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittä-
19367: lastenkengissä, herätti tuhatpäisen ulkomaalai- vä kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
19368: sen kongressivieraan maahamme tulo ja heidän maassamme.
19369: täällä suorittamaosa monet retkeilyt ansaittua Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
19370: huomiota. opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais-
19371: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- ja työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun
19372: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. ja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
19373: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuussa useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
19374: v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turunen nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
19375: eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sanottiin Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa
19376: mm.: maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin
19377: ''Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- perustuen ''Esperanto sopii kouluhallituksen mie-
19378: 1290 1987 vp. - RA n:o 1217
19379:
19380: lestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi peruskou- Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja
19381: lun yläasteen kieliohjelmaan .... Erikoiskursseilla kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte-
19382: ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida opettaa vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostamisesta
19383: sekä peruskoulussa että lukiossa, katsoo keskusvi- ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten yhteyk-
19384: rasto." (Kansan Uutiset 30.7 .1974) sien laajentaminen on antanut heille hyvin pal-
19385: Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa jon, ja tämän vuoksi he haluavat asian kehittyvän
19386: toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuitenkaan edelleen, jotta yhä useammilla kansalaisilla olisi
19387: nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa tehosta- samat mahdollisuudet.
19388: miseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon seuraava Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon,
19389: tapaus. Suomen esperantoliikkeen edustajina että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin-
19390: matkusti vuonna 1974 heinäkuun lopussa Ham- kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion-
19391: purissa pidettävään 59. kansainväliseen esperanto- apua, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
19392: kongressiin seitsemänkymmentä henkilöä. Jokai- toivomuksen,
19393: nen heistä joutui itse henkilökohtaisesti kustanta-
19394: maan matkansa ja koko kongressiviikon vaatimat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19395: menot. Tällainen uhrautuminen jonkin yhteisen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19396: asian hyväksi lienee meidän päivinämme hyvin 29.99.50 1 000 000 markkaa Esperantolii-
19397: harvinaista. ton toiminnan tukemiseen.
19398:
19399: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
19400:
19401: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Virpa Puisto
19402: Jukka Roos Sauli Hautala Heli Astala
19403: Tapio Holvitie Arja Alho Asko Apukka
19404: Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19405: 1987 vp. 1291
19406:
19407: Raha-asia-aloite n:o 1218
19408:
19409:
19410:
19411:
19412: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen
19413: ilman vesakkomyrkkyjä
19414:
19415:
19416: Eduskunnalle
19417:
19418: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti
19419: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia.
19420: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marjaja Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia
19421: sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tulleet vesakontorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta
19422: tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita vesak- henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk-
19423: komyrkkyjen tuhoista. Torjunta-aineiden turvalli- kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty. Vesa-
19424: suusohjetoimikunnan mietintö n:o 1 Vesakontor- kontorjunta-aineiden työterveys- ja työturval-
19425: junnasta selvittää tilannetta. Toimikunta jatkaa lisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että
19426: edelleen työtään, mutta jo ensimmäisessä mietin- vesakontorjunta-aineiden terveydelle haitallisista
19427: nössä tähdennetään erityistä varovaisuutta aineen vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja osit-
19428: käytössä. Koska toimikunnan tehtävänä on tässä tain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altistetut
19429: vaiheessa ollut lähinnä valmistaa vesakontorjunta- työntekijät olisi saatava lääketieteellisen tutki-
19430: aineiden käyttäjien suojaksi turvallisuusohjeet, muksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa.
19431: jäävät aineen vaikutuksille edelleen alttiiksi levi- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
19432: tysalueella asuvat ja liikkuvat kansalaiset. Siksi kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen, kun syntymä-
19433: mietinnössä todetaankin, että ulkopuolisten hen- vikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomattavasti.
19434: kilöiden suojaaminen vesakontorjunta-aineiden Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista päät-
19435: mahdollisilta haitoilta on jäänyt vähäiseksi, koska tävät elimet eivät ole välittäneet näistä vakavista ja
19436: siihen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. varoittavista tosiasioista, eivätkä heitä ole saaneet
19437: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- vastuuseen nekään tutkimusten tulokset, joissa
19438: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden käytön vesakkomyrkkyjen on havaittu aiheuttavan koe-
19439: kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt julistet- eläimissä kromosomivaurioita ja tästä johtuvaa si-
19440: tu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkialla tei- kiöiden epämuotoisuutta.
19441: den varsilla. Tämä kielto on ehdoton eikä myrkky- On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tuhoi-
19442: jen käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa edes saa vaikutusta, jotka kesän aikana jälleen on levi-
19443: keskustella. tetty Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin. Kun
19444: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilukautena
19445: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, että näitä
19446: kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrkky- tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin. On var-
19447: jen käytön sen jälkeen, kun havaittiin useita lintu- maa, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja on ollut
19448: kuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suinkaan kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Tiheimmät ve-
19449: syytä unohtaa Hilja Lyytistä Savosta, joka sairastui sakot kasvavat usein juuri teiden varsilla samoilla
19450: vakavasti ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle juo- alueilla kuin vadelmapensaatkin. Kun vesakon-
19451: tuaan vettä kaivostaan, jonka TVH:n vesakko- torjunta-aineita kylvetään marja-aikaan, on sel-
19452: myrkky oli saastuttanut. Vaikeita sairastumisia, vää, että myrkyt poimitaan marjojen mukana.
19453: jopa kuolemaan johtaneita, on todettu vesakko- Myöskään myrkyn vaikutusta lintuihin ja mui-
19454: myrkkyjen levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei hin metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä on
19455: puutu omankaan maamme kohdalla, mutta pe- myös runsaasti todistusaineistoa. Varsinkin suu-
19456: rusteellista tutkittua aineistoa on saatavissa eri rimmat riistalinnut kuten metsot ovat hävinneet
19457: maista. niiltä alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty.
19458: Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vaiku- Kotieläimet eivät myöskään ole turvassa vesakon-
19459: 1292 1987 vp. - RA n:o 1218
19460:
19461: torjunta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävittä-
19462: samoilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä minen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia
19463: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityisen ratkaisuja.
19464: suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää työttö- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
19465: myyden johdosta, sillä on toki vesakoiden torjun- tamme,
19466: ta myös työllisyyskysymys silloin, kun tätä torjun-
19467: taa hoidetaan hakkuumenetelmän avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19468: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
19469: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden uudelle momenttlle 5 000 000 markkaa
19470: aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan- vesakkojen hävittämiseen mutlla toimen-
19471: nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta piteillä kuin myrkkyjä levittämällä.
19472:
19473: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19474:
19475: Anna-Liisa jokinen Jouni Backman
19476: Heikki Riihijärvi Mirja Ryynänen
19477: 1987 vp. 1293
19478:
19479: Raha-asia-aloite n:o 1219
19480:
19481:
19482:
19483:
19484: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poikittaisteiden suunnitte-
19485: luun ja rakentamiseen Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella
19486:
19487:
19488: Eduskunnalle
19489:
19490: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen var- suista. Eräät näistä suunnitelmista ovat jo vuosien
19491: sinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi on jää- takaisia, mutta varoja näiden kohteiden toteutta-
19492: nyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu kehitys on miseen ei ole valtion tulo- ja menoarvioon saatu.
19493: tuonut mukanaan. Erityisesti Turun tie- ja vesira- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää
19494: kennuspiirin alueella on tässä suhteessa paljon kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautumista
19495: puutteita. Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais-
19496: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palvele- tieverkoston ja muiden paikallisten yhteyksien
19497: van nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta sä- rakentamiseen ja kehittämiseen. Suhteellisen vä-
19498: teittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden yh- hillä kustannuksilla voitaisiin tällä alueella saada
19499: dystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heikko- aikaan alueen väestöä ja sen liikennetarpeita pal-
19500: kuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on jo velevat ratkaisut. Valtiovallan taholla tulisi vaka-
19501: monien vuosien ajan ollut vakavana puutteena vasti paneutua tämän alueen liikennetarpeiden
19502: alueen toimintojen kehittämisessä. Kouluolojen kehittämiseen.
19503: muutokset ja koulujen yhdistämiset vaativat myös Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väestö-
19504: liikenteellisesti olojen kehittämistä muuttuneita pohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikittais-
19505: koululaisten kuljetuksia vastaaviksi. Lisäksi yh- tiet ovat jo pitkään olleet mukana maakunnalli-
19506: teiskunnan palvelupisteiden ja terveydenhoitoon sia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työttö-
19507: liittyvien palvelujen tehokas käyttö edellyttää myyden johdosta tulisi näillä alueilla löytää myös
19508: tieverkon kehittämistä. Kuntauudistussuunnitel- uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliittiset näky-
19509: mien eteneminen ja palvelusten keskittyminen mät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien toteutta-
19510: jättävät syrjäisempien seutujen asukkaat todella mista mahdollisimman pian.
19511: eriarvoiseen asemaan keskusten asukkaisiin verrat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
19512: tuna. taen,
19513: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutukaa-
19514: valiiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19515: asiantuntijoiden voimin on laadittu hyvinkin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19516: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä 31.24. 77 2 000 000 markkaa Turun tie- ja
19517: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamisesta vesirakennuspiirin alueen poikittaisteiden
19518: ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä ratkai- suunnitteluun ja rakentamiseen.
19519:
19520: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19521:
19522: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto
19523: Sauli Hautala Risto Ahonen
19524: 1294 1987 vp.
19525:
19526: Raha-asia-aloite n:o 1220
19527:
19528:
19529:
19530:
19531: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta junaliikenteen palvelujen
19532: kehittämiseksi Turun lähiliikenteessä
19533:
19534:
19535: Eduskunnalle
19536:
19537: Turun kaupungin keskustan liikenne on työ- saasti työntekijöitä läpi Turun kaupungin keskus-
19538: matkaliikenteen johdosta usein melkein tukkeu- tan Pansion ja laajan satama-alueen työkohteisiin,
19539: tunut työaikojen päättyessä, ja myös aamuisin on suurin osa yksityisautoilla. Koska muuta yhdyslii-
19540: runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Aurajoen ylittä- kennettä ei kaupunginosien välillä ole, on pakko
19541: villä silloilla. käyttää liikennettä tukkivaa yksityisautoa.
19542: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, mut- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisellään
19543: ta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja teiden li- vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä Turun
19544: säämisen jälkeenkään ole tilannetta korjaanneet. kaupungin alueella voitaisiin edellyttää järkevän,
19545: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen vastuullisen ja nykyaikaisen liikennepolitiikan
19546: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia voi- kannalta.
19547: taisiin ratkaisevasti helpottaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19548: On valitettavaa, että kasvavien liikenneongel- taen,
19549: mien ratkaisemisessa ei käytetä jo olemassa olevia
19550: mahdollisuuksia. Kokeilukäytössä oleva Pernoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19551: kulkeva junavuoro tulisi saattaa pysyväksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19552: Viime vuosikymmenillä rakennetut varsinaiset 31.90.22 2000000 markkaa Turun kau-
19553: suuret asuma-alueet ovat lähiliikennettä tarvitse- pungin lähiliikenteen järjestämiseksi Val-
19554: vien listalla. Esimerkiksi Varissuon suuri lähialue- tionrautateiden nykyisillä linjoilla niin,
19555: keskus ja sen ympäristöön rakennetut uudet ker- että Itäisen aseman, Littoisten, Piikkiön
19556: rostaloalueet kaipaavat kiireesti uudenlaisia järjes- ja Paimion pysäkit otettaisiin käyttöön ja
19557: telyjä, jotta yhä vaikeutuvilta liikenneruuhkilta tarvittaessa lisättäisiin pysäkkejä välzllä
19558: voitaisiin välttyä. Juuri näiltä alueilta kulkee run- Salo-Turku.
19559:
19560: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19561:
19562: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Pauli Uitto
19563: Heli Astala Timo Laaksonen Ensio Laine
19564: 1987 vp. 1295
19565:
19566: Raha-asia-aloite n:o 1221
19567:
19568:
19569:
19570:
19571: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro-
19572: ja yötyötä tekevien työntekijöiden eläkeikärajan alentamiseen
19573:
19574:
19575: Eduskunnalle
19576:
19577: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työntekijät lä monet sellaiset tekijät, jotka lyhentävät välttä-
19578: kokevat usein voimiensa vähenevän jo paljon en- mättömän lepoajankäyttöä varsinkin perheen äi-
19579: nen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä jatkuvasta din ollessa kyseessä.
19580: normaalia voimakkaammasta rasituksesta, jonka Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi-
19581: kohteeksi elimistö joutuu jatkuvan työ- ja lepo- menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään olleiden
19582: ajan rytmin muutoksen johdosta. Erityisen raskaa- työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin esim.
19583: na tämän kokevat ne työntekijät, jotka joutuvat 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa asianomai-
19584: tekemään kolmivuorotyötä, jossa muutos työ- ja nen sitä itse haluaa. Normaalin työajan ulkopuo-
19585: lepoajan rytmiin on vielä suurempi. Asiaa ei ole lella suoritetun työajan tulisi myös olla eläkettä
19586: riittävästi painotettu julkisuudessa eikä myöskään korottava.
19587: kyseisten työntekijäryhmien taholta, koska nämä Ehdotammekin,
19588: ryhmät toimivat yleensä erillään ja pieninä työnte-
19589: kijäryhminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19590: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet ih- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
19591: miset kokevat haitat varsin moninaisina. Vähäi- kan ylimääräisen määrärahan vuoro- ja yö-
19592: nen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen häli- työtä tekevien työntekijöiden eläkeiän
19593: nä, joka asettaa lepoajan käyttäjille tavallista suu- alentamiseksi ja heidän eläkkeensä korot-
19594: remman rasitteen silloin, kun lepoaika asettuu tamiseksi normaalin työajan ulkopuolella
19595: yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuorokauden suoritetun työn osalta.
19596: ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nousevat esiin vie-
19597:
19598: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19599:
19600: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Pauli Uitto
19601: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Sauli Hautala
19602: Esko Seppänen Claes Andersson Lauha Männistö
19603: Ensio Laine
19604: 1296 1987 vp.
19605:
19606: Raha-asia-aloite n:o 1222
19607:
19608:
19609:
19610:
19611: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäivähoidon epäkoh-
19612: tien poistamiseksi
19613:
19614:
19615: Eduskunnalle
19616:
19617: Sen johdosta, että lastenpäivähoitolain velvoit- tömästi tähän tärkeään ammattikuntaan. Olisi jo
19618: teiden toteuttaminen on viivästynyt eikä lähes- korkea aika saattaa perhepäivähoitajat työaikalain
19619: kään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole paikkaa piiriin ja osallisiksi niistä eduista, jotka vallitsevat
19620: päiväkodeissa, toimii lasten perhepäivähoitojär- kaikkialla muualla työelämän piirissä. Kaiken li-
19621: jestelmä lähes kaikkialla maassa. Kuitenkin tämän säksi vallitettava eriarvoisuus vallitsee kunnalli-
19622: hoitomuodon puitteissa toimivat perhepäivähoi- seen tukeen nähden myös niillä perheillä, jotka
19623: tajat ovat vailla heille kuuluvia ja muualla työelä- käyttävät tätä päivähoitomuotoa. Koko järjestel-
19624: mässä voimassa olevia oikeuksia. Kaikkialla muis- män kaikenpuolinen ajanmukaistaminen on kii-
19625: sa työtehtävissä on työntekijöiden asema parem- reellisesti aikaansaatava.
19626: min turvattu kuin tätä vastuullista hoito- ja kasva- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
19627: tustehtävää suorittavien perhepäivähoitajien koh- tavasti,
19628: dalla on tilanne.
19629: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajilta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19630: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa. Eikä työaika 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19631: tässä tehtävässä jää läheskään siihen, kun lapset markkaa lasten perhepäivähoidon kustan-
19632: tulevat taloon tai lähtevät sieltä, sillä siivous ja nusten menoihin, min että nykyiset, eri-
19633: muu valmistelutyö on tehtävä vapaa-aikana. tyisesti perhepäivähoitajien asemaan liit-
19634: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan ja tyvät epäkohdat voitaisiin poistaa.
19635: kuntien taholla suhtaudutaan niin välinpitämät-
19636:
19637: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19638:
19639: Anna-Liisa Jokinen Arja Alho
19640: Virpa Puisto Risto Ahonen
19641: Asko Apukka
19642: 1987 vp. 1297
19643:
19644: Raha-asia-aloite n:o 1223
19645:
19646:
19647:
19648:
19649: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n
19650: toiminnan tukemiseen
19651:
19652:
19653: Eduskunnalle
19654:
19655: Yksinhuoltajien Liitto ry:n tarkoituksena on vuodeksi 1987. Tämän lisäksi on tarpeen osoittaa
19656: pyrkiä parantamaan yksinhuoltajien ja heidän las- liitolle ylimääräinen valtionapu, jota voitaisiin
19657: tensa asemaa ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii myös käyttää koulutustilaisuuksiin sekä Yksinhuoltaja-
19658: vaikuttamaan lainsäädäntöön seuraamalla sen ke- lehden ja tiedotteiden julkaisemiseen.
19659: hitystä ja antamalla lausuntoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19660: Liitolla on nyt oma toimisto ja kokopäivätoimi-
19661: neo toimihenkilö, joten se voi paremmin palvella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19662: jäsenyhdistyksiä ja yksinhuoltajia yleensä. Vuo- 1988 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
19663: deksi 1986 liitto on saanut RAY: n tuotosta avus- kaa ylimääräisenä avustuksena Yksinhuol-
19664: tusta 90 000 markkaa ja anoo 193 000 markkaa tajien Liitto ry:lle.
19665:
19666: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19667:
19668: Anna-Liisa Jokinen Arja Alho Virpa Puisto
19669: Asko Apukka Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19670:
19671:
19672:
19673:
19674: 36 270416F
19675: 1298 1987 vp.
19676:
19677: Raha-asia-aloite n:o 1224
19678:
19679:
19680:
19681:
19682: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta akupunktiohoidon lisää-
19683: miseksi
19684:
19685:
19686: Eduskunnalle
19687:
19688: Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä, tämän to- ns. akuhieroota tulleet yhä enemmän tunnetuik-
19689: siasian ovat asiantuntijat ja alaan perehtyneet lää- si, koska näiden hoitomuotojen antamat tulokset
19690: kärit todenneet useissa viimeaikaisissa kirjoituksis- ovat olleet erittäin myönteisiä. Erityisesti kiinni-
19691: saan ja esitelmissään. Helsingin Sanomien kuu- tettäessä aikaisempaa enemmän huomiota ennal-
19692: kausiliite käsitteli asiaa varsin laajasti elokuun 1 taehkäisevään hoitoon nousee jo vuosituhansia
19693: päivän lehdessä jo v. 1986. Sairaista suomalaisista käytössä ollut akupunktiohoito suureen arvoon.
19694: puhutaan kansainvälisissä tilastoissa, eikä se ole Kuitenkin alan koulutukseen on kiinnitetty aivan
19695: kunniaksi maalle, joka pitää itseään kehittyneenä liian vähän huomiota. Tästä syystä on jo korkea ai-
19696: myös terveydenhoidon alalla. Tästä maineestaan ka ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin akupunktio-
19697: maa ei kuitenkaan pääse irti, jos kehitys saa jatkua hoidon ja akuhieronnan koulutuksen lisäämiseen.
19698: nykyisellään eli kansalaiset syötetään sairaiksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19699: lääkkeillä.
19700: Kuitenkin meillä on jo tiedossa hoitomuotoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19701: joilla ratkaisevasti suurin osa nykyisin käytettävistä 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
19702: lääkkeistä voitaisiin korvata. On tarpeen kysyä, pi- markkaa akupunktiohoidon ja ns. aku-
19703: tääkö ihmiset syöttää sairaiksi lääkkeillä, jotta lää- punktiohieronnan koulutuksen lisäämi-
19704: ketehtaat ja apteekit rikastuvat. seen.
19705: Viime vuosien aikana ovat akupunktiohoito ja
19706:
19707: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19708:
19709: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Heikki Perho
19710: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Sauli Hautala
19711: Pekka Leppänen Pauli Uitto Lauha Männistö
19712: Ensio Laine Arja Alho Virpa Puisto
19713: Asko Apukka Risto Ahonen
19714: 1987 vp. 1299
19715:
19716: Raha-asia-aloite n:o 1225
19717:
19718:
19719:
19720:
19721: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juomien
19722: hintojen alentamiseen
19723:
19724:
19725: Eduskunnalle
19726:
19727: Alkoholinkäytön aiheuttamat lääketieteelliset hintaero houkuttelee monia, varsinkin nuoria, va-
19728: ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Maailman litsemaan alkoholia sisältävän vaihtoehdon, "kos-
19729: terveysjärjestö WHO on kehottanut jäsenvaltioi- ka se kuitenkin maksaa yhtä paljon''. Alkoholit-
19730: taan ryhtymään toimenpiteisiin alkoholin käytön tomien juomien hintoja tulisi tämän johdosta
19731: vähentämiseksi. alentaa ravintoloissa ja ravitsemusliikkeissä siten,
19732: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämi- että ne tulevat kuluttajalle myönteiseksi vaihtoeh-
19733: seksi on kulutuksen vähentäminen. Vuoden 1983 doksi ravintolakulttuurissamme.
19734: alussa julkistetun tutkimuksen mukaan noin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19735: 24 % alkoholin käytöstä tapahtuu ravintoloissa.
19736: Yleisintä se on nuorten aikuisten keskuudessa, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19737: naisten osalta ravintolakäynnit ovat noususuun- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89
19738: nassa. määrärahoihin 2 500 000 markkaa alkoho-
19739: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien littomien juomien hintojen alentamiseksi
19740: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyttä- ravintoloissa, niin että esim. liikenteen
19741: vän korkeat. Esim. alkoholiuoman punaviinin piirissä alkoholin käyttöä voitaisiin vähen-
19742: hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan verrat- tää edullisten raittiusjuomien avulla.
19743: tuna on suunnilleen sama. Tämä lähes olematon
19744:
19745: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19746:
19747: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Heikki Perho
19748: Timo Laaksonen Sauli Hautala Lauha Männistö
19749: Pekka Leppänen Pauli Uitto Vappu Säilynoja
19750: Esko Seppänen Ensio Laine
19751: 1300 1987 vp.
19752:
19753: Raha-asia-aloite n:o 1226
19754:
19755:
19756:
19757:
19758: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiushotellien ja -ravinto-
19759: loiden tukemiseen
19760:
19761:
19762: Eduskunnalle
19763:
19764: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alkoho- sia kokemuksia. Norjan valtion "Statens Fond for
19765: lilain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien hait- alkoholifrie hoteller, andre herberger och bevert-
19766: tojen supistaminen mahdollisimman vähiin. Vali- ninger'' -nimistä lainarahastoa hoitaa sosiaalimi-
19767: tettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei ole voi- nisteriö, jonka apuna laina-anomuksien ratkaise-
19768: tu kehittää siten, että ne palvelisivat tätä tarkoi- misessa on asiantuntijavaliokunta. Lainoja myön-
19769: tusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravintoloilla netään hotellien, matkustajakotien ja ravintoloi-
19770: on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta anniske- den perustamiseen, laajentamiseen ja uusimiseen.
19771: luoikeudet. Runsas neljännes alkoholijuomien Laina-aika on korkeintaan 20 vuotta. Lainoista pe-
19772: kulutuksesta tapahtuu ravintoloissa. ritään valtion muiden vastaavien rahastojen kor-
19773: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan eri- ko, 2 112 %. Lainaa myönnetään yleensä 10-
19774: tyisesti sen perusteella, että alkoholijuomien 30 % koko rahoitustarpeesta.
19775: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan valvon- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikäläi-
19776: nan alaisena ja olevan siksi muualla tapahtuvaa sen raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -hotel-
19777: nauttimista hillitympää. Juha Partasen suoritta- lien valtakunnallisen järjestön kanssa myötävai-
19778: ma ravintolakäyttäytymistä koskeva tutkimus on kuttanut korkeatasoisten alkoholittomien hotelli-
19779: asettanut tämän käsityksen vähintään kyseenalai- ja ravintolayritysten lisääntymiseen huomattavasti
19780: seksi. kaikkialla maassa. Yleisesti tunnustetaan, että täl-
19781: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen lä- lä toiminnalla on huomattava kansanraittiutta
19782: hes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät kahvi- edistävä merkitys, erityisesti nuorison osalta.
19783: lat, jopa maitobaarit muuttuivat rähjäisiksi olut- Ruotsissa on valtion komitea viime vuonna ehdot-
19784: paikoiksi. tanut, että siellä Norjan mallin mukaan ruvettai-
19785: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen siin antamaan valtion tukea raittiushotelleille,
19786: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittämi- -motelleille ja -ravintoloille.
19787: seksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi hyväta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19788: soisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. Tällaiset taen,
19789: yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä yhtä kannat-
19790: tavia kuin ne, joissa harjoitetaan myös anniskelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19791: Siksi niitä ei ole riittävästi perustettu. Tämän joh- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
19792: dosta olisi tarpeellista, että valtiolla olisi rahasto, markkaa rahaston perustamiseksi, jotta
19793: josta myönnettäisiin huokeakorkoisia lainoja rait- voitaistin myöntää lainoja ja avustuksia
19794: tiushotellien ja -ravintoloiden perustamista ja laa- raittiushotellien, -motellien ja -ravintoloi-
19795: jentamista varten. den perustamiseen sekä laajentamiseen ja
19796: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu edulli- uudistamiseen.
19797:
19798: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19799:
19800: Anna-Liisa Jokinen Arja Alho Virpa Puisto
19801: 1987 vp. 1301
19802:
19803: Raha-asia-aloite n:o 1227
19804:
19805:
19806:
19807:
19808: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjillään olevien arava-
19809: asuntojen järjestämiseksi vähävaraisille perheille
19810:
19811:
19812: Eduskunnalle
19813:
19814: Asuntopula jatkuu edelleen varsin huolestutta- totilanteen korjaaminen, mistään perhepolitiikan
19815: vana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. Erityi- hoidosta ei asunnottomalle perheelle voida edes
19816: sen hitaasti ovat viime vuosina edenneet kun- puhua. Viime vuosina on useaan kertaan puutut-
19817: nallisten vuokra-asuntojen rakentamiset, vaikka tu niihin tyhjillään oleviin tuhansiin kovan rahan
19818: vuokra-asuntojen lisäämisen tarve onkin ollut jat- asuntoihin, joita käytetään sijoituskohteina. Mut-
19819: kuvaa. ta nyt ovat tyhjillään myös yhteiskunnan rahoitta-
19820: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kunnal- mat ja myynnissä olevat arava-asunnot. Asia vaatii
19821: listen vuokra-asuntojen rakentamista. Samanai- nopeaa korjausta. Kaikki tyhjät asunnot on saata-
19822: kaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoihin hake- va käyttöön ja asuntojen puutteesta kärsiville on
19823: vien määrä kasvaa, vaikka kaupungin omistamiin osoitettava asunto sieltä missä niitä on. Aravalake-
19824: vuokra-asuntoihin hakevien määrää jarrutetaan. ja on muutettava niiltä osin, jotka estävät asunto-
19825: Mitään lupausta asunnon saannista ei hakijalle jen käytön silloin kun ostajia ei ilmaannu. Yhteis-
19826: kaupungin taholta anneta, vaikka häätöuhka olisi kunnan varojen sijoittaminen asuntotuotantoon
19827: painamassa ja asunnon saanti vapailta markkinoil- ei saa merkitä sen perustarkoituksen mitätöintiä
19828: ta melkein mahdotonta, kuten se yleensä lapsiper- - kunnon asunnon turvaamista sitä tarvitsevalle
19829: heiden kohdalla ja myöskin vanhusten asuntoa perheelle. Tähän on tilanne johtanut silloin kun
19830: hakiessa on. myytäviä arava-asuntoja rakennetaan, vaikka kaik-
19831: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista löytyy kein kipein tarve on aravavuokratalojen kohdalla.
19832: kaikkialta tästä maasta. Vakavaa kieltään asunto- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
19833: ongelmien kasvusta puhuvat myös ne tilastot, jot- me kunnioittaen,
19834: ka osoittavat arava-asuntoja olevan kaupan ja jat-
19835: kuvasti tyhjinä. Ilmoitukset myytävinä olevista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19836: arava-asunnoista sanomalehtien ilmoitussivuilla 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19837: kertovat vakavaa kieltään nykypäivän suomalaises- markkaa tyhjillään olevien arava-asunto-
19838: ta asunto-ongelmasta. Hyvät asunnot ovat kuu- jen järjestämiseksi asuntojen puutteesta
19839: kaudesta toiseen tyhjinä. Samanaikaisesti lapsi- kärsivzlle perhezlle ja jotta työttömyys ja
19840: perheet ovat tilapäisissä ja todella puutteellisissa toimeentulon vaikeudet eivät aiheuttaisi
19841: oloissa suurten asuntovaikeuksiensa vuoksi. Kui- häätöjä arava-asunnoista.
19842: tenkin perhepolitiikan keskeisin kysymys on asun-
19843:
19844: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19845:
19846: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Pauli Uitto
19847: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Lauha Männistö
19848: Esko Seppänen Claes Andersson Heli Astala
19849: Ensio Laine Reino Paasilinna
19850: 1302 1987 vp.
19851:
19852: Raha-asia-aloite n:o 1228
19853:
19854:
19855:
19856:
19857: Jokiniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
19858: tilatalouden kehittämisrahastoon
19859:
19860:
19861: Eduskunnalle
19862:
19863: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle lykkäyksiä. Näin ollen rahastoon tulevat palau-
19864: 1988 siirrosta maatilatalouden kehittämisrahas- tukset eivät yllä tulo- ja menoarviossa esitettyihin
19865: toon hallitus esittää pienennettäväksi markkamää- summiin. Siirron tulee olla vähintään entisen suu-
19866: rää 45 milj. mk vuoden 1987 menoarviosta. Käy- ruinen.
19867: tettävissä olevat varat ovat olleet jo nykyisellään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19868: riittämättömät maatilalain mukaisiin tarkoituk- taen,
19869: siin. Tämä on johtanut taas jatkuviin lainanhaku-
19870: kieltoihin. Esimerkiksi lisämaan ostoihin ja koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19871: eläintuotantorakennusten uudistamiseen ja perus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19872: korjauksiin ei ole riittänyt kuluvana vuonna val- 30.33.60 lisäyksenä 45 000 000 markkaa
19873: tionlainoja. Kun maatalouttamme on kohdannut siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
19874: vuosisatamme suurin kato, on ilmeistä, että laino- toon.
19875: jen lyhennyksiin ja korkojen maksuihin haetaan
19876:
19877: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19878:
19879: Esko Jokiniemi Matti Väistö
19880: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
19881: Eeva Turunen
19882: 1987 vp. 1303
19883:
19884: Raha-asia-aloite n:o 1229
19885:
19886:
19887:
19888:
19889: Jokiniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Karjalan koe-
19890: aseman lihakarjan hoitohenkilöstön palkkaukseen
19891:
19892:
19893: Eduskunnalle
19894:
19895: Tohmajärvellä sijaitsevan Karjalan tutkimusase- mestari 1.3.1988 lähtien ja tutkimusapulainen
19896: man naudanlihan tuotannon tutkimustoimintaa 1. 7.1988 lähtien.
19897: varten tarvittavan navetan ja asuinrakennuksen ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19898: kentamiseksi on varat vuoden 1988 tulo- ja me- taen,
19899: noarviossa (yht. 11,8 milj. mk). Karja on valmiiksi
19900: hankittu ja se tulee koeasemalle kesällä 1988. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19901: Maatalouden tutkimuskeskuksen henkilöstön 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19902: palkkausmenoihin ei kuitenkaan ole menoarvio- 30. 70.01 lisäyksenä 110 000 markkaa tut-
19903: esityksessä sisällytetty toiminnan hoitamiseen tar- kimusmestarin ja tutkimusapulaisen palk-
19904: vittavan henkilöstön palkkausmenoja: tutkimus- kaamiseksi Karjalan koeasemalle.
19905:
19906: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19907:
19908: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Pekka Puska
19909: Matti Väistö Riitta Myller Eeva Turunen
19910: 1304 1987 vp.
19911:
19912: Raha-asia-aloite n:o 1230
19913:
19914:
19915:
19916:
19917: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman
19918: maantien perusparantamiseen
19919:
19920:
19921: Eduskunnalle
19922:
19923: Käsämän-Sotkuman maantiellä n:o 5031 ra- Pohjois-Karjalassa paattyy vuonna 1988 usei-
19924: kennetaan parhaillaan Käsämän lossia korvaavaa ta tiehankkeita ja syksyllä alkaa vain yksi suu-
19925: siltaa. Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin rempi tiehanke. Jo tiepiirin vakituisen rakenta-
19926: ohjelmassa on aikaisemmin ollut myös muun Kä- misorganisaation työllistäminen tulee olemaan
19927: sämän-Sotkuman sorapäällysteisen tien raken- vaikeata.
19928: teen parantaminen ja päällystäminen vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19929: 1988-1989. Hanke ei kuitenkaan sisälly vuoden tavasti,
19930: 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen.
19931: Kyseistä maantietä vaivaa keväisin paha kelirik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19932: ko. Sen Käsämän puoleisessa päässä on kauppa, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19933: koulu ja tienvarsiasutusta. Tie muodostaa suorim- 31.24. 77. 3 000 000 markan määrärahan
19934: man yhteyden valtateiden n:o 17 ja 23 suunnista Käsämän-Sotkuman maantien peruspa-
19935: valtakunnalliseen Huhmarisen lomakeskukseen. rantamiseen.
19936: Uuden sillan valmistuttua tien liikenne tulee enti-
19937: sestään huomattavasti lisääntymään.
19938:
19939: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19940:
19941: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Pekka Puska
19942: Matti Väistö Riitta Myller Eeva Turunen
19943: 1987 vp. 1305
19944:
19945: Raha-asia-aloite n:o 1231
19946:
19947:
19948:
19949:
19950: Jokiniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ongelma-
19951: jätteiden kuljetustukeen
19952:
19953:
19954: Eduskunnalle
19955:
19956: Riihimäellä sijaitsee yksi maailman uudenaikai- seen. Hallitus esityksessään kuitenkin pienentää
19957: simmista ongelmajätteiden käsittelylaitoksista, kuljetustukea vuodelle 1988 ja aikoo lakkauttaa
19958: Ekokem Oy Ab. On tärkeätä, että kaikki maas- sen kokonaan vuoden 1988 alusta.
19959: samme syntyvä ongelmajäte tulee käsitellyksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19960: asianmukaisesti. On ilmeistä, ettei kaikki ko. jäte taen,
19961: tule vielä käsittelylaitokseen. Tulo- ja menoarvio-
19962: esityksessä hallitus aikoo selvittää mahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19963: tehostaa ongelmajätteiden keruuta mm. kuljetus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19964: ten hinnoittelua porrastamalla. Tuntuisi kohtuul- 35.12.46 lisäyksenä 800 000 markkaa on-
19965: liselta, etteivät rahtikustannukset muodostu es- gelmajätteiden kuljetustukeen.
19966: teeksi jätteiden toimittamiseksi käsittelylaitok-
19967:
19968: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19969:
19970: Esko Jokiniemi Pekka Puska
19971: Matti Väistö Riitta Myller
19972: Eeva Turunen
19973: 1306 1987 vp.
19974:
19975: Raha-asia-aloite n:o 1232
19976:
19977:
19978:
19979:
19980: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesiologian apulais-
19981: professorin viran perustamiseen Oulun yliopistoon
19982:
19983:
19984: Eduskunnalle
19985:
19986: Anestesiologian osuus lääkäreiden peruskoulu- moin se, että tiedekunnille on annettu lääkintö-
19987: tuksessa on verrattain suuri kaikissa maamme kou- hallituksen taholta kehotus katastrofilääketieteen
19988: lutusyksiköissä. Samoin erikoislääkäreiksi koulu- opetuksen laajentamiseen. Tämä opetus ja toi-
19989: tettavien määrä on anestesiologiassa muihin eri- minta hoidetaan perinteisesti anestesiologian kli-
19990: koisaloihin verrattuna suuri. Koulutuksen luonne nikoiden toimesta.
19991: edellyttää anestesiologian ammatillisessa jatko- Oulun yliopistossa on tällä hetkellä yksi aneste-
19992: koulutuksessa myös keskimääräistä enemmän yk- siologian professorin ja yksi apulaisopettajan vir-
19993: silökohtaista opetusta. ka, mikä on alimitoitettua tiedekunnan ja sairaa-
19994: Erikoislääkärikoulutustyöryhmä on mietinnös- lan laajuuteen nähden.
19995: sään jo v. 1982 esittänyt, että ala on ollut aliresur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19996: soitu opettajavoimiensa suhteen ja esittänyt mm. taen,
19997: alan apulaisprofessorin virkojen perustamista
19998: maamme lääketieteellisiin tiedekuntiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19999: Myös alan tutkimustoiminnan takia olisi näitä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20000: virkoja syytä kehittää. Kiireellisyyttä ja merkitystä 29.10. 01 200 000 markkaa anestesiolo-
20001: anestesiologian koulutuksen ja tutkimuksen osalta gian apulaisprofessorin viran perustami-
20002: korostaa myös se, että leikkausjonojen lyhentämi- seksi Oulun yliopistoon.
20003: nen on terveyspolitiikan eräs painopistealue, ja sa-
20004:
20005: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20006:
20007: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa Oiva Savela
20008: Martti Korkia-Aho Pauli Saapunki Eino Siuruainen
20009: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
20010: 1987 vp. 1307
20011:
20012: Raha-asia-aloite n:o 1233
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikinalan korkeakoulun
20018: perustamiseksi Ouluun
20019:
20020:
20021: Eduskunnalle
20022:
20023: Musiikin harrastus on viime aikoina voimak- opiskelemaan. Musiikkialan ammattilaisten tason
20024: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Alueella val- takaamiseksi Pohjois-Suomenkin osalta on mu-
20025: litsevan musiikinopettajien pulan takia on Oulun siikkialan korkeakoulun saaminen Ouluun perus-
20026: konservatoriossa yhdessä Sibelius-Akatemian ja teltua.
20027: Oulun yliopiston kanssa aloitettu väliaikainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20028: musiikinopettajien koulutus. Tämä koulutus olisi taen,
20029: kuitenkin syytä vakinaistaa, jotta tulevaisuudessa-
20030: kin voidaan taata Pohjois-Suomen musiikinopet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20031: tajien taso. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
20032: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opiske- määrärahoihin 5 00 000 markkaa muszikin-
20033: lua, raidollisen ja taiteellisen ilmaisun kehittämis- alan korkeakoulun perustamiseksi Ou-
20034: tä. Nykyisin pelkästään Oulusta lähtee vuosittain luun.
20035: useita kymmeniä opiskelijoita muualle musiikkia
20036:
20037: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20038:
20039: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
20040: Pauli Saapunki Martti Korkia-Aho Juhani Vähäkangas
20041: Eino Siuruainen Oiva Savela Vappu Säilynoja
20042: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Esko Jokiniemi
20043: 1308 1987 vp.
20044:
20045: Raha-asia-aloite n:o 1234
20046:
20047:
20048:
20049:
20050: Jouppila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Steiner-koulu-
20051: jen valtionapuun
20052:
20053:
20054: Eduskunnalle
20055:
20056: Steiner-pedagogiikka lähtee lapsen kokonais- avustusten varassa. Koulujen oppilasmäärät ovat
20057: valtaisen persoonallisuuden kasvun pohjalta pyr- kasvamassa koko maassa. Jotta koulujen toiminta
20058: kien kehittämään hänessä olevia erityispiirteitä. jatkossa voidaan turvata, olisi valtionapuja Stei-
20059: Steiner-koulutoimintaa on maassamme harjoitet- ner-kouluille lähivuosina välttämätöntä lisätä.
20060: tu jo 30 vuotta. Tänä aikana se on lunastanut van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20061: kan sijan pedagogisena valinnanvaihtoehtona pe- taen,
20062: ruskoulujärjestelmämme ohella. Steiner-kouluja
20063: on nykyisin maassamme jo yli 10 paikkakunnalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20064: Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan val- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20065: tionosuutta saa vain kolme Etelä-Suomessa sijait- 29.46.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20066: sevaa Steiner-koulua. Valtaosa näistä kouluista Steiner-koulujen valtionapujen lisäämi-
20067: toimii pääosin lasten vanhemmista muodostunei- seen.
20068: den kannatusyhdistysten toiminnan sekä kuntien
20069:
20070: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20071:
20072: Riitta Jouppila Tellervo Renko Eino Siuruainen
20073: Vappu Säilynoja Annikki Koistinen Martti Korkia-Aho
20074: Esko Jokiniemi Arvo Kemppainen Eva-Riitta Siitonen
20075: 1987 vp. 1309
20076:
20077: Raha-asia-aloite n:o 1235
20078:
20079:
20080:
20081:
20082: Jouppila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
20083: tuksena Kalajoen kristilliselle kansanopistolle
20084:
20085:
20086: Eduskunnalle
20087:
20088: Kalajoen kristillinen kansanopisto on aloittanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20089: laajennuksen, jonka kustannusarvio on 7,1 mil- taen,
20090: joonaa markkaa. Laajennukseen kuuluu uuden
20091: päärakennuksen rakentaminen ja tämän jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20092: vanha päärakennus saneerataan. Saneerauksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20093: kustannusarvio on noin 3 miljoonaa markkaa. 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa ra-
20094: Hankkeelle on saatu valtionapua 450 000 mark- kennusavustuksena Kalajoen kristilliselle
20095: kaa ja ensi vuodelle esitetään 200 000 markkaa, kansanopistolle.
20096: minkä jälkeen rahoituksesta on avoinna vielä val-
20097: tion osuutta.
20098:
20099: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20100:
20101: Riitta Jouppila Vappu Säilynoja
20102: Eino Siuruainen Tellervo Renko
20103: Martti Korkia-Aho
20104: 1310 1987 vp.
20105:
20106: Raha-asia-aloite n:o 1236
20107:
20108:
20109:
20110:
20111: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden opiston
20112: rakennushankkeen rahoittamiseksi otettujen lainojen hoito-
20113: kustannuksiin
20114:
20115: Eduskunnalle
20116:
20117: Haapaveden opiston päärakennuksen muutos-, tukset ja muut yleisavustukset) ovat yhteensä noin
20118: petusparannus- ja lisärakentamistyöt on toteutet- 2 830 000 markkaa.
20119: tu vuosina 1984-85. Opetusministeriön raken- Päärakennuksen muutos-, perusparannus- ja li-
20120: nuslupa on saatu 3.5.1984. Vuokra-arvohakemus särakennustöitä ei kyetä hoitamaan varsinaisella
20121: on parhaillaan kouluhallituksen käsittelyssä. Sen toiminnalla, vaan tarvitaan ulkopuolista rahoitus-
20122: mukaan hankkeen kustannukset olivat 3 783 750 ta.
20123: markkaa. Rakennushanke on jouduttu rahoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20124: maan pääasiassa lainavaroin. Lainaa hanketta var- taen,
20125: ten on otettu siten, että vuoden 1986 lopussa
20126: opiston pitkäaikainen vieras pääoma oli 2 382 208 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20127: markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.57
20128: Vuonna 1988 lainojen hoitokulut, korkomenot määrärahoihin 400 000 markkaa Haapa-
20129: ja lyhennykset ovat 520 000 markkaa, joka on veden opiston rakennushankkeen rahoit-
20130: 18,3 % tulevan vuoden 1988 kaikista tuotoista. tamiseksi otettujen lainojen hoitokustan-
20131: Vuonna 1988 kaikki tuotot (sisältää valtionavus- nuksiin.
20132:
20133: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20134:
20135: Riitta Jouppila Tellervo Renko Juhani Vähäkangas
20136: J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen Oiva Savela
20137: Vappu Säilynoja Martti Korkia-Aho
20138: 1987 vp. 1311
20139:
20140:
20141: Raha-asia-aloite n:o 1237
20142:
20143:
20144:
20145:
20146: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktiset askeleet -tanssi-
20147: taidetapahtuman järjestämiseen
20148:
20149:
20150: Eduskunnalle
20151:
20152: Oulun läänin tanssialan neuvottelukunta on jo Tapahtuman pitopaikkana on Oulu kesällä
20153: vuosia kehitellyt Arktiset askeleet -tanssitaideta- 1988. Itse tapahtuma koostuu lapsi- ja nuoriso-
20154: pahtumaa. Sen toteutus tulee tapahtumaan joka tanssijoista sekä kilpatanssijoista. Samalla suorite-
20155: toinen vuosi siten, että suunnittelu- ja harjoittelu- taan tanssikatselmus, joka kattaa hyvin laajan alan
20156: vuosi ja itse esiintymisvuosi vuorottelevat. ja alueellisesti kokoaa ryhmiä eri osista Oulun lää-
20157: Vuosi 1988 on suunnittelu- ja harjoitteluvuot- niä ja muualtakin maasta.
20158: ta, jonka rahoitus on noin 50 000 mk, ja vuosi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20159: 1989 esiintymisvuosi, jonka rahoitus on noin taen,
20160: 100 000 mk.
20161: Tanssitaidetapahtuma on alansa kohokohta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20162: innostaa alan harrastajia laajalti koko Pohjois- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20163: Suomessa. Näin ollen voimavarojen keskittämi- 29.90.52 50 000 markkaa Arktiset aske-
20164: nen tasokkaan tuloksen saamiseksi on välttämä- leet -tanssitaidetapahtumalle.
20165: töntä.
20166:
20167: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
20168:
20169: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
20170: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja Esko Jokiniemi
20171: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Annikki Koistinen
20172: Martti Korkia-Aho
20173: 1312 1987 vp.
20174:
20175: Raha-asia-aloite n:o 1238
20176:
20177:
20178:
20179:
20180: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvatuksen kokeilu-
20181: laitoksen rakentamiseksi Kuusamoon
20182:
20183:
20184: Eduskunnalle
20185:
20186: Kuusamon kunnan alueella toimii 18 luvanva- Kuusamon kunta on esittänyt, että Kuusamoon
20187: raista teuraskalan kasvatuslaitosta. Ne tuottavat rakennettaisiin Riista- ja kalatalouden tutkimus-
20188: vuosittain n. 550 000 kg teuraskalaa, pääosin kir- laitoksen yhteistyönä teuraskalan kasvatuksen ko-
20189: jolohta. Laitokset on pääosin rakennettu 1970- keilulaitos, jossa hankittavan tutkimuksen perus-
20190: luvulla, ja ne ovat lietteenkäsittelytekniikaltaan teella kehitettäisiin sellaisia puhdistus- ja muita
20191: vanhanaikaisia ja puutteellisia. Kasvatusaltaat menetelmiä, joilla ympäristöhaitat voitaisiin mi-
20192: ovat maapohjaisia, ja lietteenpoisto on näin käyte- nimoida.
20193: tyin menetelmin hankalaa. Edellä mainituista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20194: syistä kalankasvatus voi aiheuttaa vesistöhaittoja ja taen,
20195: vaarantaa vesien moninaiskäyttöä.
20196: Koska kalankasvatus on Koillismaalla merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20197: vä elinkeino, tulisi sen kehittymisedellytykset 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20198: myös tulevaisuudessa turvata. Tämä edellyttää, 30.38. 74 300 000 markkaa Kuusamoon
20199: että kalankasvatuslaitoksia ruvetaan kehittämään rakennettavan kalankasvatuksen kokeilu-
20200: systemaattisesti tutkittujen menetelmien avulla laitoksen suunnitteluun.
20201: niin, että niiden ympäristöhaitat ja vesistöhaitat
20202: voidaan minimoida.
20203:
20204: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20205:
20206: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
20207: Martti Korkia-Aho Pauli Saapunki J. Juhani Kortesalmi
20208: Eino Siuruainen Oiva Savela Vappu Säilynoja
20209: 1987 vp. 1313
20210:
20211: Raha-asia-aloite n:o 1239
20212:
20213:
20214:
20215:
20216: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
20217: suunnitteluun valtatielle n:o 8 välille Pyhäjoki-Parhalahti
20218:
20219:
20220: Eduskunnalle
20221:
20222: Pyhäjoen ja Parhalahden välisellä tieosuudella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20223: on liikenne viime vuosina kovasti kasvanut, koska 1988 tulo- ja menoarvioon momentrlle
20224: samanaikaisesti Parhalahden kylän väestökehitys 31.24. 77 50 000 markkaa valtatielle n:o 8
20225: on noussut muuttoliikkeen ansiosta ja palvelut vältlle Pyhäjoen kirkonkylä-Parhalahti
20226: ovat keskittyneet kirkonkylään. Näin ollen ras- rakennettavan kevyen lrikenteen väylän
20227: kaan maantieliikenteen ohella tieosuutta käyttää suunnitteluun.
20228: päivittäin enenevä kevyen liikenteen määrä.
20229: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20230: taen,
20231:
20232: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20233:
20234: Riitta Jouppila Eino Siuruainen
20235:
20236:
20237:
20238:
20239: 37 270416F
20240: 1314 1987 vp.
20241:
20242: Raha-asia-aloite n:o 1240
20243:
20244:
20245:
20246:
20247: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta keskussairaaloille syopa-
20248: potilaiden hoitoon tarvittavien lääkärinvirkojen ja laitteiston
20249: lisäämiseksi
20250:
20251: Eduskunnalle
20252:
20253: Syöpäpotilaiden määrä on lisääntymässä nykyi- oitu tarvittavan syovan hoitoon henkilökuntaa
20254: sestä noin 90 OOO:sta vuoteen 2000 mennessä 45 % enemmän kuin nykyisin. Samoin syövän
20255: 52 % :lla eli lähes 200 OOO:een. Syöpä on sairaus, hoitoon käytettävien laitteiden määrän olisi kas-
20256: jonka tutkimus, hoito ja seuranta vaatii nimen- vettava nykyisestä 50 % :lla.
20257: omaan keskussairaaloiden erikoislääkäritasoisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20258: palveluja. Syövän lisääntymisen myötä näiden taen,
20259: palvelujen tarve kasvaa. Kuitenkin jo nyt meillä
20260: on huomattavaa vajausta syöpätautien ja sädehoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20261: tolääkäreiden viroista. Vuoden 1984 lopussa meil- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20262: lä oli 64 näiden alojen spesialistia, kun tarve olisi 33.79.30 10 000 000 markkaa keskussai-
20263: tuolloin ollut 110. Paitsi henkilökunnasta on pu- raalozlle syövän hoitoon tarvittavien lääkä-
20264: laa myös tarvittavista laitteista. Näiden molem- rinvirkojen ja laitteistojen lisäämiseksi.
20265: pien tarve lisääntyy. Niinpä vuonna 2000 on arvi-
20266:
20267: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20268:
20269: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
20270: Annikki Koistinen Pauli Saapunki Päivi Varpasuo
20271: Juhani Vähäkangas Eino Siuruainen Oiva Savela
20272: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Martti Korkia-Aho
20273: Pekka Puska Eva-Riitta Siitonen
20274: 1987 vp. 1315
20275:
20276: Raha-asia-aloite n:o 1241
20277:
20278:
20279:
20280:
20281: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta sikiön verenvirtausmittaus-
20282: laitteen hankkimiseksi Oulun yliopiston lääketieteellisen tiede-
20283: kunnan naistentautien klinikalle
20284:
20285: Eduskunnalle
20286:
20287: Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tamaan sikiön ultraäänitutkimusten tieteellisen
20288: naistentautien klinikassa on 1980-luvun alusta al- tason ja kliinisten sovellutusten merkitystä. Tässä
20289: kaen kehitetty reaaliaika- ja Doppler-ultraääni- tutkimuksessa tarvitaan alan huippulaitteistoa,
20290: tekniikkaan perustuvaa sikiön verenvirtauksen muutoin Suomi ja Oulun yliopisto voivat jäädä
20291: tutkimuksiin käytettävää laitteistoa. Tällä alalla kansainvälisesti nyt johtavasta asemastaan taka-
20292: Oulu on ollut edelläkävijä. Tutkimuksilla voidaan alalle.
20293: mm. varmentaa sikiön vointi erilaisten raskaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20294: komplikaatioiden yhteydessä ja tehdä päätöksiä taen,
20295: sikiön, vastasyntyneen ja äidin kannalta sopivim-
20296: masta ja turvallisimmasta synnytystavasta ja -ajan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20297: kohdasta. Tekninen kehitys on tuonut markki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20298: noille pitkälle meneviä sovellutuksia em. tutki- 33.79.32 700 000 markkaa reaaliaika- ja
20299: musten ja laitteiston pohjalta, joita käyttäen pääs- Doppler-ultraäänilaitteen hankkimiseksi
20300: tään huomattavasti tarkempiin ja luotettavampiin Oulun yliopiston lääketieteellisen tiede-
20301: tuloksiin. Tällainen laitteisto olisi omiaan paran- kunnan naistentautien klinikalle.
20302:
20303: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20304:
20305: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
20306: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki
20307: J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen Oiva Savela
20308: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen Martti Korkia-Aho
20309: Pekka Puska Eva-Riitta Siitonen
20310: 1316 1987 vp.
20311:
20312: Raha-asia-aloite n:o 1242
20313:
20314:
20315:
20316:
20317: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun merialueen vesien
20318: suojelun yleissuunnitteluun
20319:
20320:
20321: Eduskunnalle
20322:
20323: Oulun merialueiden vesien suojelun yleissuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20324: nittelu olisi saatettava loppuun ensi vuoden ku- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20325: luessa. Teollisuus, Oulun kaupunki ja kunnat 35.25. 23 100 000 markkaa Oulun meri-
20326: ovat vastanneet osuudestaan tässä suunnittelussa, alueen vesien suojelun yleissuunnitte-
20327: mutta hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan myös luun.
20328: valtion mukaantuloa.
20329: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20330: taen,
20331:
20332: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20333:
20334: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
20335: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki
20336: J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen Oiva Savela
20337: Arvo Kemppainen Martti Korkia-Aho
20338: 1987 vp. 1317
20339:
20340: Raha-asia-aloite n:o 1243
20341:
20342:
20343:
20344:
20345: Juhantalo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuntien ylei-
20346: siin rahoitusavustuksiin
20347:
20348:
20349: Eduskunnalle
20350:
20351: Kunnille myönnetään yleisinä rahoitusavustuk- Hallitus on luvannut kunnille tasapuolista koh-
20352: sina verotulojen täydennystä ja harkinnanvaraista telua. Kuntien yleisten rahoitusavustusten vähen-
20353: rahoitusavustusta. Verotulojen täydennystä täminen on johtamassa päinvastaiseen tulokseen,
20354: myönnetään kunnalle, kun veroäyrimäärä asukas- koska rahoitusasema on heikentynyt voimakkaim-
20355: ta kohti alittaa laissa säädetyn rajan. Harkinnan- min juuri niissä kunnissa, joissa veroäyrin hinta on
20356: varaista rahoitusavustusta voidaan myöntää kun- korkein.
20357: nalle, joka poikkeuksellisten tai tilapäisten kun- Edellä lausutun perusteella kuntien yleisiä ra-
20358: nallistalouteen vaikuttavien tekijöiden muutoksis- hoituavustuksia tulisi korottaa hallituksen esityk-
20359: ta aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien vuok- sestä 40 miljoonalla markalla 280 miljoonasta
20360: si on erityisen taloudellisen tuen tarpeessa. markasta 320 miljoonaan markkaan.
20361: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- Yleisten rahoitusavustusten lisäystarvetta koros-
20362: vioksi vuodelle 1988 esitetään edelliseen vuoteen taa myös se, ettei vieläkään ole saatu aikaan lisä-
20363: nähden 8 miljoonan markan vähennystä kuntien avustusjärjestelmää sosiaali- ja terveyshuoltoon.
20364: yleisiin rahoitusavustuksiin. Tätä aikaisemmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20365: määräraha on viime vuosina ripeästi noussut. Juu- taen,
20366: ri tällä määrärahalla on kyetty auttamaan köyhim-
20367: piä ja vähävaraisimpia kuntia. Ellei määrärahaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20368: tuntuvasti koroteta, on pelättävissä, että veroäyrin 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
20369: erot eri kuntien välillä kasvavat. Määrärahalla on 26.97.30 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
20370: köyhissä kunnissa veroäyrin hintaan jopa 3-6 kuntien yleiszin rahoitusavustuksiin.
20371: pennin vaikutus. Lisävarojen ohjaaminen etenkin
20372: verotulojen täydennyksen puolelle on köyhimpien
20373: kuntien lisävaikeuksien estämiseksi tärkeää.
20374:
20375: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20376:
20377: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Anneli Jäätteenmäki
20378: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Jorma Huuhtanen
20379: Jukka Vihriälä Kalle Röntynen Pauli Saapunki
20380: Timo Kietäväinen Heikki Kokko Kauko Heikkinen
20381: Marjatta Väänänen Pekka Puska Seppo Kääriäinen
20382: Matti Väistö Esko Jokiniemi Hannu Tenhiälä
20383: Mauri Pekkarinen Juho Sillanpää Matti Maijala
20384: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20385: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen Mirja Ryynänen
20386: Riitta Kauppinen Tellervo Renko Aapo Saari
20387: 1318 1987 vp.
20388:
20389: Raha-asia-aloite n:o 1244
20390:
20391:
20392:
20393:
20394: Juhantalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
20395: ammatillisten oppilaitosten laitehankintojen avustamiseen
20396:
20397:
20398: Eduskunnalle
20399:
20400: Ammatillisessa koulutuksessa käytettävien ope- seen sisältyvä lisäys ei alkuunkaan riitä vanhentu-
20401: tusvälineiden ja -laitteiden ajanmukaisuus on erit- neen kone- ja kalustokannan uudistamiseen, var-
20402: täin tärkeätä koulutuksen tulosten kannalta. Teol- sinkin kun koulunuudistuksen linjamuutokset ai-
20403: lisuudessa ja muussa tuotantoelämässä käytetään heuttavat hankintojen lisätarpeita. Laitehankin-
20404: usein uusinta olemassaolevaa kalustoa ja valmis- noista puuttuva summa on vähintään 50 milj.
20405: tusprosesseja; ammatillisessa koulutuksessa lait- markkaa.
20406: teiston taso tulisi olla vähintään sama, jotta oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20407: laat työelämään siirtyessään eivät heti joutuisi uu- taen,
20408: delleenkoulutukseen. Laitteistojen tasosta riippuu
20409: koko ammatillisen koulutuksen mielekkyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20410: Valitettavasti ammatillisen koulutuksen lait- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20411: teisto on vuosikymmeniä jäljessä tavoitetasosta. 29.65.371isäyksenä 50000000 markkaa
20412: Tämä koskee kaikkia ammattikoulumuotoja, käytettäväksi valtionosuutena ja -avustuk-
20413: mutta erityisen heikko tilanne on kunnallisissa sena kunnallisten ammatillisten oppilai-
20414: ammatillisissa oppilaitoksissa. Hallituksen esityk- tosten laitehankintoihin.
20415:
20416: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20417:
20418: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Jorma Huuhtanen
20419: Jukka Vihriälä Marjatta Väänänen Kalle Röntynen
20420: Pauli Saapunki Timo Kietäväinen Seppo Kääriäinen
20421: Tellervo Renko Anneli Jäätteenmäki Heikki Kokko
20422: Kauko Heikkinen Pekka Puska Matti Väistö
20423: Esko Jokiniemi Hannu Tenhiälä Mauri Pekkarinen
20424: Juho Sillanpää Matti Maijala Einari Nieminen
20425: Sirkka-Liisa Anttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Lehtosaari
20426: Mirja Ryynänen Annikki Koistinen Riitta Kauppinen
20427: Aapo Saari
20428: 1987 vp. 1319
20429:
20430: Raha-asia-aloite n:o 1245
20431:
20432:
20433:
20434:
20435: Juhantalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuuk-
20436: siin kunnille urheiluseurojen toimintaan
20437:
20438:
20439: Eduskunnalle
20440:
20441: Eduskunnan vastauksessa valtion vuoden 1987 "Siksi on tärkeää, että yhteiskunnan tukea suun-
20442: tulo- ja menoarvioesitykseen lausutaan seuraavaa: nataan entistä pontevammin suoraan urheiluseu-
20443: ''Eduskunta pitää tarkoituksenmukaisena, että rojen työn edistämiseen."
20444: liikuntapaikkojen rakentamista varten myönnet- Valtion urheiluneuvosto esittikin, että seuratu-
20445: tyjen lainojen takaisinmaksut ja korot palautetaan ki tulisi nostaa tasolle 20 mk/asukas eli 60 milj.
20446: kokonaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatus- markkaan.
20447: työn tukemiseen. Eduskunta pitää tärkeänä, että Nykyisin urheiluseurojen julkisyhteisöiltä, val-
20448: lisäykset osoitetaan urheiluseuratoiminnan tu- tiolta ja kunnilta saama tuki jää ainoastaan 10
20449: keen.'' Hallituksen budjettiesityksestä ilmenee, prosenttiin seurojen kokonaismenoista, eli yhdek-
20450: että veikkausvoittovaroista aikaisemmin myönnet- sän markkaa kymmenestä urheiluseurat joutuvat
20451: tyjen lainojen kuoletuksia ja korkoja arvioidaan hankkimaan itse. Se ei ole oikein, sillä urheiluseu-
20452: kertyvän 36 milj. markkaa. Siitä ehdotetaan käy- rat tekevät nuorison kasvattajina mitä arvokkainta
20453: tettäväksi urheilun ja liikuntakasvatustyön tuke- työtä; työtä, jonka piirissä on miljoonia suomalai-
20454: miseen vain 23,6 milj. markkaa, eli budjettiesitys sta.
20455: on ristiriidassa eduskunnan vastauksen kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20456: Näin hallitus esittää siitäkin huolimatta, että taen,
20457: hallitusohjelmassa on kohta, jonka mukaan erityi-
20458: sesti otetaan huomioon paikallistason liikunta- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20459: urheiluseuratoiminnan kehittäminen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20460: Eduskunnan vastauksen mukaista linjaa tukee 29.91.50 lisäyksenä 12 400 000 markkaa
20461: myös tasavallan presidentti Mauno Koiviston valtionosuuksrin kunnille urherluseurojen
20462: 10.2.1987 kuntien johdon seminaarissa lausuma: toimintaan.
20463:
20464: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20465:
20466: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Anneli Jäätteenmäki
20467: Jukka Vihriälä Pauli Saapunki Timo Kietäväinen
20468: Pekka Puska Seppo Kääriäinen Seppo Pelttari
20469: Kimmo Sarapää Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
20470: Heikki Kokko Kauko Heikkinen Marjatta Väänänen
20471: Tellervo Renko Mauri Pekkarinen Riitta Kauppinen
20472: Matti Väistö Esko Jokiniemi Hannu Tenhiälä
20473: Juho Sillanpää Matti Maijala Einari Nieminen
20474: Sirkka-Liisa Anttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Lehtosaari
20475: Mirja Ryynänen Annikki Koistinen Aapo Saari
20476: 1320 1987 vp.
20477:
20478: Raha-asia-aloite n:o 1246
20479:
20480:
20481:
20482:
20483: Juhantalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
20484: tilatalouden kehittämisrahastoon
20485:
20486:
20487: Eduskunnalle
20488:
20489: Hallituksen esityksessä on siirtona maatilatalou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20490: den kehittämisrahastoon osoitettu 390 milj. taen,
20491: markkaa, mikä summa on 45 milj. markkaa vä-
20492: hemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20493: hat loppuivat jo elokuun alkuun mennessä koko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20494: naan. Kehittämisrahaston varoja on saatava lisää 30.33.60 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
20495: maatalouden rakenteen kehittämisen turvaami- siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
20496: seksi ja inflaation kattamiseksi. toon.
20497:
20498: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20499:
20500: Kauko Juhantalo Anneli Jäätteenmäki Kimmo Sarapää
20501: Jukka Vihriälä Pauli Saapunki Timo Kietäväinen
20502: Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Pelttari Jorma Huuhtanen
20503: Heikki Kokko Kauko Heikkinen Marjatta Väänänen
20504: Pekka Puska Seppo Kääriäinen Mauri Pekkarinen
20505: Tellervo Renko Matti Väistö Esko Jokiniemi
20506: Hannu Tenhiälä Juho Sillanpää Matti Maijala
20507: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20508: Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen Annikki Koistinen
20509: Riitta Kauppinen Aapo Saari
20510: 1987 vp. 1321
20511:
20512: Raha-asia-aloite n:o 1247
20513:
20514:
20515:
20516:
20517: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä määrära-
20518: hana lapsilisien korottamiseen
20519:
20520:
20521: Eduskunnalle
20522:
20523: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- hallituksen tulee antaa eduskunnalle esitys lapsili-
20524: seen sisältyy 13 % :n lapsilisien korotus 1.10.1988 sälain muuttamisesta siten, että 1 §:n lisäksi muu-
20525: lukien. Korotus ei koske alle 3-vuotiaiden korotet- tetaan myös lain 1 a §:ää. Korotuksen kustannus-
20526: tua lapsilisää. vaikutukset voidaan arvioida 150 milj. markaksi.
20527: Esitetyt korotukset ovat riittämättömiä, jos ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20528: lutaan pyrkiä lapsimyönteiseen yhteiskuntapoli- taen,
20529: tiikkaan ja lapsiperheitä suosivaan perhekustan-
20530: nusten tasaukseen. Lapsilisäjärjestelmä korvaa esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20531: tetyn korotuksen jälkeenkin vain noin neljännek- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20532: sen lapsista aiheutuvista kulutusmenoista. 33.15.52 lisäyksenä 150 000 000 markkaa
20533: Lapsilisiä tulee korottaa 1.10.1988 lukien vä- käytettäväksi ylimääräisenä määrärahana
20534: hintään 30 % :lla esitetyn 13 % :n sijasta. Korotus lapstlisien korotukseen.
20535: tulee ulottaa myös alle kolmivuotiaisiin. Tällöin
20536:
20537: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20538:
20539: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Jorma Huuhtanen
20540: Jukka Vihriälä Kalle Röntynen Pauli Saapunki
20541: Timo Kietäväinen Tellervo Renko Anneli Jäätteenmäki
20542: Heikki Kokko Kauko Heikkinen Marjatta Väänänen
20543: Pekka Puska Seppo Kääriäinen Matti Väistö
20544: Esko Jokiniemi Hannu Tenhiälä Mauri Pekkarinen
20545: Juho Sillanpää Matti Maijala Einari Nieminen
20546: Sirkka-Liisa Anttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Lehtosaari
20547: Mirja Ryynänen Annikki Koistinen Riitta Kauppinen
20548: Aapo Saari
20549: 1322 1987 vp.
20550:
20551: Raha-asia-aloite n:o 1248
20552:
20553:
20554:
20555:
20556: Juhantalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sairausvakuu-
20557: tuksen matkakustannuskorvauksiin
20558:
20559:
20560: Eduskunnalle
20561:
20562: Hallitus esittää sairausvakuutuksen vakuutetun seen verrattuna. Hallituksen tulisi myös kiireelli-
20563: omavastuiden korotuksia lääke- sekä tutkimus- ja sesti valmistella esitys, jolla sarjassa määrättyjen
20564: hoitokorvausten osalta 20 markasta 30 markkaan matkojen omavastuiden alentamisen ohella va-
20565: ja matkakustannusten osalta 15 markasta 25 mark- kuutetun matkakustannuksille itse maksettavalta
20566: kaan. Varsinkin matkakorvausten osalta korotus osalta säädetään tehokas markkamääräinen katto.
20567: on suhteellisen suuri. Hallitus tosin lupaa esitystä, Alkuvaiheessa katto voitaisiin säätää esim. 500
20568: jonka mukaan sarjassa määrätyistä matkoista oma- markaksi vuodessa, jolloin lisäkustannukset jääne-
20569: vastuu pienenee. Vaikka tämä toimenpide onkin vät välille 10-20 milj. markkaa. Lisäkustannuk-
20570: oikeansuuntainen, tulisi ainakin matkakorvausten sia markkamääräisestä katosta alentaa hallituksen
20571: omavastuiden korotuksista kokonaan luopua. suunnittelema sarjassa määrättyjen matkojen oma-
20572: Matkat sinänsä varsinkin syrjäseutujen asukkaille vastuiden alentaminen, joka pitäisi olla otettu huo-
20573: ovat este hoitoon hakeutumiselle, eikä tilannetta mioon tulo- ja menoarvioesityksen luvuissa.
20574: pitäisi heidän osaltaan vaikeuttaa omavastuita ko- Myöhemmin katosta saadut kokemukset huo-
20575: rottamalla. Lisäksi vakuutettujen matkakustan- mioon ottaen sen tasoa voitaisiin tarpeen mukaan
20576: nusten pitämiseksi kohtuullisina kaikissa olosuh- tarkistaa niin, että vähävaraisimpienkin vakuutet-
20577: teissa tulisi vakuutetun omavastuille säätää mark- tujen kannalta matkakustannukset aina pysyvät
20578: kamääräinen katto, jonka ylimenevältä osalta kohtuullisella tasolla.
20579: matkakustannukset korvattaisiin kokonaan. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20580: uudistus voitaisiin toteuttaa rinnan hallituksen taen,
20581: ilmoittaman sarjassa määrättyjen matkojen oma-
20582: vastuiden alentamisen kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20583: Matkakustannusten omavastuiden korotuksista 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20584: tulisi luopua ja omavastuu säilyttää toistaiseksi 15 33.18.60 lisäyksenä 55 000 000 markkaa
20585: markkana. Tämä merkitsee valtion menojen li- käytettäväksi sairausvakuutuksen matka-
20586: säystä noin 40 milj. markalla hallituksen esityk- kustannusten korvaukstin.
20587:
20588: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20589:
20590: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Pelttari
20591: Jukka Vihriälä Kalle Röntynen Pauli Saapunki
20592: Timo Kietäväinen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
20593: Marjatta Väänänen Pekka Puska Seppo Kääriäinen
20594: Mauri Pekkarinen Anneli Jäätteenmäki Kimmo Sarapää
20595: Jorma Huuhtanen Heikki Kokko Matti Väistö
20596: Esko Jokiniemi Hannu Tenhiälä Juho Sillanpää
20597: Matti Maijala Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila
20598: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen
20599: Annikki Koistinen Riitta Kauppinen Aapo Saari
20600: 1987 vp. 1323
20601:
20602: Raha-asia-aloite n:o 1249
20603:
20604:
20605:
20606:
20607: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Yksityisetsivien Liitto
20608: ry:n toiminnan tukemiseen
20609:
20610:
20611: Eduskunnalle
20612:
20613: Suomen Yksityisetsivien Liitto ry. on toiminut työtä, ohjaten lapset hyvien harrastusten pariin
20614: aktiivisesti alan ammattitiedon ja taidon kehittä- järjestämällä kilpailuja, retkiä, tutustumismatkoja
20615: miseksi järjestämällä alan kursseja, ammattitieto- ja tietopuolisia opetusiltoja.
20616: kokeita ja erilaisia seminaareja. Se on vastannut Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
20617: myös alan liikkeitten lomakepainatuksista, harras- nioittaen,
20618: tuksista ja lainsäädännön kehittämisestä.
20619: Liitto on ylläpitänyt myös lasten ja nuorten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20620: dekkarikerhoa yli 5 vuotta kerholaisten määrän 1988 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mark-
20621: ollessa n. 70. kaa Suomen Yksityisetsivien Liitto ry:n
20622: Kerhon tarkoitus on suorittaa kasvatuksellista toiminnan tukemiseen.
20623:
20624: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20625:
20626: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi
20627: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
20628: 1324 1987 vp.
20629:
20630: Raha-asia-aloite n:o 1250
20631:
20632:
20633:
20634:
20635: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveydenhoito-
20636: säätiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokrakustannuksiin
20637:
20638:
20639: Eduskunnalle
20640:
20641: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat ki mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden talou-
20642: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakoulu- dellinen asema ei kestä ylimääräisiä rasitteita.
20643: jen tiloissa eduskunnan vuonna 1977 tekemän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20644: päätöksen perusteella. Helsingin terveydenhoito- nioittavasti,
20645: asema on ainoa, josta Ylioppilaiden terveydenhoi-
20646: tosäätiö maksaa vuokran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20647: Kokonaisvuokra vuonna 1987 Helsingin toimi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
20648: pisteestä tulee olemaan noin 2,36 miljoonaa määrärahoihin 2 400 000 markkaa Yliop-
20649: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta pzlaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin
20650: osan, ja loppuosa katetaan opiskelijoilta perittä- terveydenhoitoaseman vuokran kattami-
20651: vällä terveydenhoitomaksulla. Opiskelijoiden seksi valtion varoista.
20652: maksuosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaik-
20653:
20654: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20655:
20656: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20657: 1987 vp. 1325
20658:
20659: Raha-asia-aloite n:o 1251
20660:
20661:
20662:
20663:
20664: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Risti ry:n toiminnan tu-
20665: kemiseen
20666:
20667:
20668: Eduskunnalle
20669:
20670: Vihreä Risti ry:n tarkoituksena on vastustaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20671: eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien me- taen,
20672: netelmien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää
20673: kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa toteuttami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20674: seksi yhdistys kerää tietoja eläinkokeista, eläinko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20675: keita korvaavista menetelmistä ja kaikesta eläinten 30.80.50 30 000 markkaa Vihreä Risti
20676: hyötykäytöstä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa ry:n toiminnan tukemiseksi.
20677: niistä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päättäjille
20678: ja yleisölle.
20679:
20680: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20681:
20682: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20683: 1326 1987 vp.
20684:
20685: Raha-asia-aloite n:o 1252
20686:
20687:
20688:
20689:
20690: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukilahden-Helsingin
20691: kantatien n:o 51 peruskorjaamiseen
20692:
20693:
20694: Eduskunnalle
20695:
20696: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20697: kulkeva kantatie n:o 51 välillä Haukilahti-Hel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20698: singin kaupungin raja olisi kunnostuksen tarpees- 31.24. 77 1 000 000 markkaa kantatien
20699: sa. Hanke tulisi saada käynnistettyä jo vuoden n:o 51 peruskorjaamisen aloittamiseen
20700: 1988 aikana. välillä Haukzlahti-Helsingin kaupungin
20701: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- raja.
20702: nioittaen,
20703:
20704: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20705:
20706: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20707: 1987 vp. 1327
20708:
20709: Raha-asia-aloite n:o 1253
20710:
20711:
20712:
20713:
20714: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Munkullan eritasoliittymän
20715: rakentamiseksi kantatielle n:o 51
20716:
20717:
20718: Eduskunnalle
20719:
20720: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20721: kantatielle n:o 51 tulisi pikaisesti rakentaa Mun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20722: kullan eritasoliittymä Kirkkonummen alueella. 31.24. 77 20 000 000 markkaa Munkullan
20723: Eritasoliittymä on suunnitelmien mukaan aiottu eritasoliittymän rakentamiseksi kantatielle
20724: toteuttaa vuosina 1988-1990. Hankkeen koko- n:o 51 alkaen vuonna 1988.
20725: naiskustannusarvio on 62 milj. markkaa.
20726: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20727: taen,
20728:
20729: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20730:
20731: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20732: 1328 1987 vp.
20733:
20734: Raha-asia-aloite n:o 1254
20735:
20736:
20737:
20738:
20739: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjärjestelmän
20740: kokeiluun opiskelupaikkakuntien seutuliikenteessä
20741:
20742:
20743: Eduskunnalle
20744:
20745: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden tään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan.
20746: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on johtanut Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohjata asentei-
20747: siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole enää varaa ta ja kulutustottumuksia liikenne- ja ympäristö-
20748: oman auton ostoon. Samanaikaisesti joukkolii- poliittisesti kestävään suuntaan.
20749: kenteen maksut ovat kohonneet huomattavasti, ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20750: kustannukset asunnon ja opiskelupaikkojen väli- nioittavasti,
20751: sestä matkustuksesta ovat nousseet yli opiskelijoi-
20752: den maksukyvyn. Opiskelijoilla ei myöskään ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20753: mahdollisuutta vähentää välttämättömiä työ- eli 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20754: opiskelumatkojaan verotuksessa. 31.57.30 10 000 000 markkaa opiskeltja-
20755: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös suo- alennusjärjestelmän koketluun opiskelu-
20756: siteltavaa, että erityisesti taajama-alueilla käyte- patkkakuntien seutulitkenteessä.
20757:
20758: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20759:
20760: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20761: 1987 vp. 1329
20762:
20763: Raha-asia-aloite n:o 1255
20764:
20765:
20766:
20767:
20768: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta keksijöiden tukemiseen
20769:
20770:
20771:
20772: Eduskunnalle
20773:
20774: Keksijät ovat eräs maamme väärinymmärretty lokset monesti ovat mitättömiä. Valtion tulisi
20775: väestöryhmä. Keksijöiden työn tuloksena maa- huomattavasti nykyistä enemmän tukea keksijöitä
20776: hamme on perustettu runsaasti uusia työpaikkoja ja tarjota heille mahdollisuudet keksintöjensä pro-
20777: ja teollisuutemme on saanut paljon käyttökelpoi- totyyppiasteelle saattamiseen.
20778: sia ideoita, joista on kehittynyt jopa maailmanlaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20779: juisia menestystuotteita. taen,
20780: Huolimatta keksijöiden kansantaloudellisesta
20781: merkityksestä ja tärkeydestä maamme teollisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20782: delle ei keksijöiden toimintaa ja heidän kehittä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20783: miensä keksintöjen kokeilutoimintaa tueta valtion 32.46.44 20 000 000 markkaa kekszjoiden
20784: toimesta riittävästi. Varoja uhrataan mieluummin tukemiseen sekä keksintöjen prototyyppi-
20785: suurteollisuuden lähinnä verohelpotusmielessä asteelle saattamisen rahoittamiseen.
20786: harrastamaan tuotekehitystoimintaan, jonka tu-
20787:
20788: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20789:
20790: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi
20791: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Urpo Leppänen
20792: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
20793:
20794:
20795:
20796:
20797: 38 270416F
20798: 1330 1987 vp.
20799:
20800: Raha-asia-aloite n:o 1256
20801:
20802:
20803:
20804:
20805: Jurva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puo-
20806: lisoiden kuntoutukseen
20807:
20808:
20809: Eduskunnalle
20810:
20811: Vuosikymmenien ajan ovat sotaveteraanien vai- usein toistuvat ja kyllin pitkät kuntoutus- ja loma-
20812: mot uupumatta hoitaneet puolisoitaan. Näin he jaksot.
20813: ovat suorittaneet erittäin arvokasta yhteiskunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20814: lista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimie- tavasti,
20815: hiään hoitavat puolisot ovat ikääntyneet, ja he
20816: ovat monesti itsekin kipeästi loman ja kuntoutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20817: sen tarpeessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20818: Voidakseen pysyä raskaan hoitotyön vaatimassa 33.22.56 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
20819: kunnossa he tarvitsevat yhteiskunnan tukea. So- sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen
20820: tainvalidien vaimojen tehdessä työtä, joka oikeas- sekä virkistys- ja lomajaksojen järjestämi-
20821: taan kuuluisi yhteiskunnan hoidettavaksi, olisikin seen.
20822: kohtuullista, että heille turvattaisiin riittävän
20823:
20824: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20825:
20826: Marita Jurva ). Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20827: 1987 vp. 1331
20828:
20829: Raha-asia-aloite n:o 1257
20830:
20831:
20832:
20833:
20834: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskodin ra-
20835: kentamiseksi Helsingin alueelle
20836:
20837:
20838: Eduskunnalle
20839:
20840: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvalideille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20841: tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainvalidit tarvit- vasti,
20842: sisivat invaliditeettinsa takia siihen soveltuvan
20843: hoitokodin. Hoitokodin tarve kasvaa yhä lähivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20844: sina invalidien vanhenemisen myötä. Toisaalta 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20845: asuntotilanne Helsingin seudulla on erityisesti markkaa sotainvalidien sairaskodin raken-
20846: vanhojen ja sairaiden osalta huono ja yhä pahe- tamiseen Helsingin alueelle.
20847: nee.
20848:
20849: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20850:
20851: Marita Jurva ). Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20852: 1332 1987 vp.
20853:
20854: Raha-asia-aloite n:o 1258
20855:
20856:
20857:
20858:
20859: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavammasairaalan
20860: potilaiden yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemiseen
20861:
20862:
20863: Eduskunnalle
20864:
20865: Kaunialan sotavammasairaalassa toimii potilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20866: den oma yhdistys, Toverikunta, joka järjestää ret- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20867: kiä teattereihin, konsertteihin ja eri kohteisiin ja 33.23.53 50 000 markkaa Kaunialan sota-
20868: tilaisuuksiin. Toverikunta esittää myös elokuvia vammasairaalan pottlaiden yhdistys Tove-
20869: sekä muutoinkin vastaa virkistys- ja vapaa-ajan rikunnan toiminnan tukemiseen.
20870: toiminnasta.
20871: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20872: taen,
20873:
20874: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20875:
20876: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20877: 1987 vp. 1333
20878:
20879: Raha-asia-aloite n:o 1259
20880:
20881:
20882:
20883:
20884: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n
20885: toiminnan tukemiseen
20886:
20887:
20888: Eduskunnalle
20889:
20890: Yksinhuoltajien Liitto ry. tmmu yksinhuolta- Toiminta-avustusta on tähän asti saatu Raha-
20891: jien ja heidän lastensa aseman ja oikeusturvan pa- automaattiyhdistykseltä. Tehtävien tehostaminen
20892: rantamiseksi. Tarkoitusta toteutetaan paitsi vaatii kuitenkin lisätukea.
20893: koulutus- ja tiedotustoiminnalla mm. antamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20894: lausuntoja lainsäädännön kehittämiseksi. Liiton tavasti,
20895: toiminta tapahtuu nykyään vapaaehtoisvoimin.
20896: Toiminnan lisääntyminen vaikeuttaa vapaaehtois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20897: voimien saantia. Siksi tehtävien suorittaminen 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
20898: edellyttää jo nykyisin päätoimisen toimihenkilön kaa Yksinhuolta;i'en Liitto ry:n toiminnan
20899: paikkaamista ja toimiston perustamista. tukemiseen.
20900:
20901: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20902:
20903: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20904: 1334 1987 vp.
20905:
20906: Raha-asia-aloite n:o 1260
20907:
20908:
20909:
20910:
20911: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sydäntautiliiton sy-
20912: dänpiiritoiminnan kehittämiseen
20913:
20914:
20915: Eduskunnalle
20916:
20917: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen kan- teeri, joka hoitaa päivittäiset rutiiniluonteiset teh-
20918: santerveysjärjestö, johon kuuluu lähes 1 000 000 tävät ja samalla on valmiina vastaamaan puheli-
20919: jäsentä. Liiton organisaatio muodostuu keskustoi- meen.
20920: miston lisäksi 20 sydänpiiristä ja yli 200 sydän- Samalla sydän- ja verisuonitautien ehkäisyoh-
20921: yhdistyksestä. jelman toteuttamisessa, koulutustilaisuuksien jär-
20922: Erittäin merkittävänä osana sydän- ja verisuoni- jestämisessä ym. toiminnajohtajan ja sydän (tauti)
20923: tautien ehkäisyohjelman toteuttamisessa ovat sy- piirin osuus on erittäin merkittävä.
20924: dänpiirit sekä sydänyhdistykset. Tällä hetkellä Tällä hetkellä eräät piirit ovat taloudellisissa
20925: muutamassa sydänpiirissä on päätoiminen toi- vaikeuksissa.
20926: minnanjohtaja ja toimistosihteeri.
20927: Kuitenkin täysipainoisen toiminnan edellytyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20928: senä on kokopäivätoiminen ammattitaitoinen toi-
20929: minnanjohtaja ja toimistosihteeri. Toiminnanjoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20930: tajan tehtävänä on organisoida toiminta, käydä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20931: kouluttamassa, suorittaa varainkeräystä ja yleensä- 33.33.51 200 000 markan määrärahan
20932: kin olla varsin paljon liikkeellä. Suomen Sydäntautiliiton sydänpiiritoi-
20933: Hänen lisäkseen paikalla pitää olla toimistosih- minnan kehittämiseen.
20934:
20935: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20936:
20937: Marita Jurva Kari Rajamäki
20938: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20939: 1987 vp. 1335
20940:
20941: Raha-asia-aloite n:o 1261
20942:
20943:
20944:
20945:
20946: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten Liitto
20947: ry:n toiminnan tukemiseen
20948:
20949:
20950: Eduskunnalle
20951:
20952: Suomen MS-yhdistysten Liitto ry. tekee tärkeää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20953: työtä järjestämällä kuntoutusneuvontaa ja kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20954: toutuskursseja. 33.33.51 500 000 markkaa Suomen MS-
20955: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- yhdistysten Liitto ry:n toiminnan tukemi-
20956: taen, seen.
20957:
20958: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20959:
20960: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20961: 1336 1987 vp.
20962:
20963: Raha-asia-aloite n:o 1262
20964:
20965:
20966:
20967:
20968: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n toi-
20969: minnan tukemiseen
20970:
20971:
20972: Eduskunnalle
20973:
20974: Vapaaksi Huumeista ry. tekee tunnetusti tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20975: keätä työtä narkomaanien keskuudessa ja suorittaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20976: tehokkaaksi osoittautunutta ennaltaehkäisevää 33.33.51 200 000 markkaa Vapaaksi
20977: toimintaa pyyteettömästi. Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen.
20978: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20979: taen,
20980:
20981: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20982:
20983: Marita Jurva Sinikka Mönkäre
20984: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
20985: Tina Mäkelä
20986: 1987 vp. 1337
20987:
20988: Raha-asia-aloite n:o 1263
20989:
20990:
20991:
20992:
20993: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta oppimishäiriöistä aiheutuviin
20994: erityiskustannuksiin Helsingissä
20995:
20996:
20997: Eduskunnalle
20998:
20999: Erilaiset oppimis- ja lukivaikeudet aiheuttavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21000: häiriöitä lasten normaaliin oppimiseen ja koulun- tavasti,
21001: käyntiin. Tästä johtuu, että esim. peruskoulu jää
21002: usein kesken eikä opintotukea tällöin ole mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21003: lista saada. Koulun oppimääristä selviytyminen 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
21004: edellyttää ko. alaan erikoistuneiden opettajien an- kan määrärahan Helsingin kaupungin so-
21005: tamaa yksityistä lisäopetusta. Erikoisopettajien siaaliviraston vammaishuolto-osastolle en·-
21006: palkkaukseen ja muihin erityismenoihin eivät täl- tyisvaikeuksista kärsivien nuorten koulu-
21007: laisten lasten perheet saa riittävästi yhteiskunnan tus- ja muihin toimintoihin.
21008: tukea, vaan perheet joutuvat itse maksamaan pää-
21009: osan erityiskuluista. Tämä tuottaa monille per-
21010: heille kuitenkin vaikeuksia.
21011:
21012: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21013:
21014: Marita Jurva ). Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21015: 1338 1987 vp.
21016:
21017: Raha-asia-aloite n:o 1264
21018:
21019:
21020:
21021:
21022: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta keskoslasten sairaalamaksujen
21023: korvaamiseksi valtion varoista
21024:
21025:
21026: Eduskunnalle
21027:
21028: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
21029: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat vasti,
21030: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita ja
21031: koska keskoslapsia syntyy usein samaan perhee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21032: seen monia, joutuvat ko. perheet useimmiten kes- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
21033: tämättömään tilanteeseen. Tilannetta pahentavat kan määrärahan keskoslasten sairaalamak-
21034: vielä vanhempien pakolliset poissaolot työpaikal- sujen korvaamiseksi lasten vanhemmille
21035: ta. Vaikeasta tilanteesta tällaiset perheet eivät valtion varoista.
21036: yleensä selviydy ilman yhteiskunnan tukea.
21037:
21038: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21039:
21040: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21041: 1987 vp. 1339
21042:
21043: Raha-asia-aloite n:o 1265
21044:
21045:
21046:
21047:
21048: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaihtoehtoisen Lääketieteen
21049: Keskusliiton toiminnan tukemiseen
21050:
21051:
21052: Eduskunnalle
21053:
21054: Suomessa on rakennettu sodan jälkeisenä aika- ja hoitomuodot on kiireesti saatettava jokaisen
21055: na korkeatasoinen neuvola-, sairaala- sekä vii- kansalaisen ulottuville.
21056: meksi terveyskeskusjärjestelmä. Nämä yhteiskun- Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskusliitto (VLKL)
21057: nalliset toteutukset ovat olleet seurausta niistä on perustettu kokoamaan vaihtoehtoista lääketie-
21058: aatteellisista pyrkimyksistä, joita kansalaisten pa- dettä edustavat henkilöt ja yhdistykset. VLKL:n
21059: rissa on syntynyt ihmisen hyvinvointiin tähtäävistä tarkoituksena on vaihtoehtoisen lääketieteen ja
21060: tarpeista. Tässä kansalaisnäkemyksessä on tapah- tutkimustoiminnan edistäminen. VLKL kartoittaa
21061: tumassa merkittävä arvomaailman muutos. Yksi- ja kokoaa vaihtoehtoiset hoitomuodot ja hoito-
21062: löratkaisuna se merkitsee valintaa ehkäisevän ja käytännön ja vaihtoehtoista lääketieteellistä tietoa
21063: sairauksia poistavan ja toisaalta sairauksia totea- ja tiedottaa alan kehittymisestä.
21064: van ja sairauden oireita hoitavan näkemyksen vä- Liitto pitää yhteyttä lääkintäviranomaisiin ja
21065: lillä. muihin lääketiedettä edistäviin tahoihin, järjestää
21066: Kansalaisten tarvetta vaihtoehtoon heijastavat koulutusta jäsenilleen sekä yleisölle ja järjestää
21067: runsaslukuiset ja nopeasti lisääntyvät ns. laajem- yleisötilaisuuksia.
21068: man lääketieteen terveys- ja hoitopalvelut. Ratkai- Uuden järjestön toiminnan käynnistämiseksi ja
21069: sevaa käännettä vaihtoehtoisten hoitomuotojen organisoimiseksi tulisi saada yhteiskunnalta tu-
21070: käytössä on merkinnyt lääkäreiden laaja käytän- kea.
21071: nön kiinnostus vaihtoehtoiseen lääketieteeseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21072: Tästä on akupunktuuri hyvä esimerkki. Käytän- taen,
21073: nön potilastyössä kokemusperäisesti toimiva vaih-
21074: toehtoinen taitotieto on antanut moniin tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21075: asti yleisesti hyväksytyssä lääketieteessä parantu- 1988 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mark-
21076: mattomana pidettyihin vaivoihin ja sairauksiin kaa Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskus-
21077: apua. Vaihtoehtoinen lääketieteellinen tietämys /titon toiminnan tukemiseen.
21078:
21079: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21080:
21081: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21082: 1340 1987 vp.
21083:
21084: Raha-asia-aloite n:o 1266
21085:
21086:
21087:
21088:
21089: Jurva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asunto-
21090: kohteiden omapääomaosuuden kattamiseen
21091:
21092:
21093: Eduskunnalle
21094:
21095: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella kinta-arvo on 420 Mmk, jolloin 5 % :n omapää-
21096: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- omaosuus on 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi vuonna
21097: kaisesti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija- on tarkoitus peruskorjata 3 100 asuntopaikkaa,
21098: asunnoista entisestään vaikeutunut useilla paikka- minkä toteutuminen edellyttää 5 Mmk:n oma-
21099: kunnilla. Esim. Tampereella on jouduttu käynnis- pääomaosuutta (hankinta-arvo 98,1 Mmk).
21100: tämään erityinen hätämajoitus opiskeluaan aloit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21101: taville nuorille. Hallitus on budjetin valmistelu- nioittavasti,
21102: jen yhteydessä päättänyt, että valtion asuntolai-
21103: noin rakennettavien opiskelija-asuntopaikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21104: määrä nostetaan vuonna 1988 3 OOO:sta 3 200:aan 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
21105: ja että hankkeille myönnetään valtionavustusta 35.45.51 lisäyksenä 10 000 000 markan
21106: omapääomaosuuteen. Tulo- ja menoarvioehdo- määrärahan avustuksina uusien tai perus-
21107: tuksessa osoitettu omapääoma-avustus (16 Mmk) parannettavien vuokratalojen oman pää-
21108: ei kuitenkaan riitä em. tuotantotavoitteen saavut- oman osittaiseksi kattamiseksi opiskelija-
21109: tamiseen. 3 200 asuntopaikan (74 000 am 2 ) han- asuntokohteissa.
21110:
21111: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21112:
21113: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21114: 1987 vp. 1341
21115:
21116: Raha-asia-aloite n:o 1267
21117:
21118:
21119:
21120:
21121: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta omapääomaosuuden katta-
21122: miseen opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta
21123: rakennuskannasta
21124:
21125: Eduskunnalle
21126:
21127: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- Tällä tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta
21128: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja tilan- osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista,
21129: ne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaikka- mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta
21130: kunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee toivottavaa.
21131: sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21132: minen on edelleen myös huomattavassa määrin tavasti,
21133: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta ylei-
21134: sillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21135: asuntopulaa ei voida yksinomaan ratkaista uus- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21136: tuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- 35.45.51 5 000 000 markan määrärahan
21137: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän omapääomaosuuden kattamiseen opiske-
21138: hankkimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja lija-asuntojen hankkimiseksi olemassa ole-
21139: osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. vasta rakennuskannasta.
21140:
21141: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21142:
21143: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21144: 1342 1987 vp.
21145:
21146: Raha-asia-aloite n:o 1268
21147:
21148:
21149:
21150:
21151: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta ennen vuotta 1980 valmis-
21152: tuneiden opiskelija-asuntokohteiden tukemiseen
21153:
21154:
21155: Eduskunnalle
21156:
21157: Opiskelijat maksavat esim. verrattuna muihin omapääomaosuuden maksamiseen. Valtionavus-
21158: aravavuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. tuksen maksamista varten tarvitaan yhteensä 50
21159: Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten ara- Mmk jaettuna esim. viidelle vuodelle.
21160: vataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21161: mk/ m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa mak- tavasti,
21162: setaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla
21163: tarkoituksenmukaista opiskelijoiden toimeentu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21164: lon ja yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Eri- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21165: tyisen raskaaksi muodostuvat asumiskustannukset 35.45.51 10 000 000 markan määrärahan
21166: ennen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- rahoitusrakenteen helpottamiseen ennen
21167: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lainaeh- vuotta 1980 valmistuneissa opiskeltja-
21168: dot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtionavustusta asuntokohteissa.
21169:
21170: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21171:
21172: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21173: 1987 vp. 1343
21174:
21175: Raha-asia-aloite n:o 1269
21176:
21177:
21178:
21179:
21180: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelutalojen rakentamiseksi
21181: rintamaveteraaneille
21182:
21183:
21184: Eduskunnalle
21185:
21186: Sotiemme veteraanien tan lisääntyessä yhteis- ikääntyneiden ihmisten tavoin hakea vanhusten
21187: kunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti palvelutaloasuntoja, on kuitenkin olemassa selvä
21188: suuremmaksi. Sotaveteraanien asumistarpeita var- erityistarve rakentaa sotiemme veteraaneille Suo-
21189: ten on rakennettu veteraanitaloja, ja kuntoutus- meen riittävä palvelutaloverkosto.
21190: laitospalvelut ovat joka vuosi lisääntyneet kasva- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21191: neiden määrärahojen ansiosta. Tällä hetkellä tar- nioittavasti,
21192: vitsisivat veteraanit kuitenkin jo sotainvalidien ta-
21193: paan palvelutalojen rakentamista, joissa he asumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21194: sen lisäksi saisivat siivous-, ateria- ja lääkinnällisiä 1988 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
21195: palveluja. Sotainvalidien vastaavista palvelutalois- markan määrärahan veteraanien palvelu-
21196: ta on saatu hyviä ja myönteisiä kokemuksia. Vaik- talojen rakentamista varten.
21197: ka myös veteraaneilla on mahdollisuus muiden
21198:
21199: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21200:
21201: Marita Jurva ). Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21202: 1344 1987 vp.
21203:
21204: Raha-asia-aloite n:o 1270
21205:
21206:
21207:
21208:
21209: Järvenpää ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Ulkopolitiikan
21210: tutkimuksen säätiölle
21211:
21212:
21213: Eduskunnalle
21214:
21215: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitämä tetty säätiölle samoin 1 600 000 mk:n valtionavus-
21216: Ulkopoliittinen instituutti on yksityinen valtion- tusta.
21217: apulaitos, joka on aloittanut toimintansa 1961. Säätiö on instituutin kehittämissuunnitelman
21218: Säätiön hallitukseen nimittää Paasikivi-Seura kol- mukaisesti anonut kuitenkin vuodelle 1988 val-
21219: me jäsentä ja opetus- ja ulkoasiainmimisteriö tionavustusta 2 350 000 mk. Sen puitteissa lisä-
21220: kumpikin yhden jäsenen. Instituutilla on useita tään erityisesti tutkimushenkilöstöä ja laajenne-
21221: julkaisuja sekä laajaa ja kansainvälistä tutkimus- ja taan kansainvälistä yhteistyötä. Korotetun val-
21222: seminaaritoimintaa, ja sen erikoiskirjasto on avoin tionavustuksen tarpeeseen liittyy myös vuonna
21223: yleisölle. Instituutin tutkimustoiminta keskittyy 1988 voimaan tuleva vuokrankorotus.
21224: Suomen ulkopolitiikan kannalta keskeisiin kysy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21225: myksiin kuten Pohjolan ja Euroopan turvallisuu- tavasti,
21226: teen, aseidenriisuntaan ja Euroopan taloudelli-
21227: seen yhdentym!skehitykseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21228: Instituutin menot ovat vuonna 1987 noin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21229: 2 100 000 mk, josta valtionavustus 1 600 000 mk 29.88.53 lisäyksenä 750 000 markkaa Ul-
21230: kattaa noin kolme neljäsosaa. Hallituksen tulo- kopolitiikan tutkimuksen säätiön toimin-
21231: ja menoarvioesityksessä vuodelle 1988 on esi- nan tukemiseksi.
21232:
21233: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21234:
21235: Heikki Järvenpää Marjatta Väänänen
21236: llkka-Christian Björklund Jarmo Wahlström
21237: Elsi Hetemäki-Olander
21238: 1987 vp. 1345
21239:
21240: Raha-asia-aloite n:o 1271
21241:
21242:
21243:
21244:
21245: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta munuaiskivien murskaus-
21246: laitteen hankkimiseksi Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan
21247:
21248:
21249: Eduskunnalle
21250:
21251: Yleisen elintason parantuessa rakkokivet ovat ta kohti. Murskaushoidon toipumisaika on vain
21252: vähentyneet, mutta tilalle ovat tulleet ylempien 3-5 vuorokautta, ja se maksaa noin 6 000 mark-
21253: virtsateiden eli munuaisten ja virtsajohtimien ki- kaa potilasta kohti. Ottaen huomioon, että noin
21254: vet. Ylempien virtsateiden kivistä on tulossa uusi 73 % hoidetuista potilaista on työ ikäisiä, leik-
21255: hyvinvointisairaus mm. runsaasti proteiinia sisäl- kaushoito tulee yhteiskunnalle äärimmäisen pal-
21256: tävän ravinnon ja liikunnan vähäisyyden vuoksi. jon kalliimmaksi kuin murskaushoito. Lisäksi leik-
21257: N. 3 % Suomen väestöstä sairastuu virtsatiekivi- kaushoitopotilaat täyttävät sairaalapaikkoja, joita
21258: tautiin. Sairaalaliiton vuonna 1984 suorittaman tarvittaisiin muiden potilaiden hoitoon.
21259: kyselyn mukaan Suomessa oli keskiarvojen mu- Munuaiskivien murskaushoito on lääkintöhalli-
21260: kaan 280 munuaiskivipotilasta ja tästä vuosittai- tuksen ja asiantuntijoiden mukaan keskitettävä
21261: sesta noin 300 munuaiskivipotilaan määrästä noin maassamme yhteen keskukseen, Helsingin yli-
21262: 90 % on hoidettu leikkauksella. opistolliseen keskussairaalaan, jolloin HYKS ky-
21263: Jo 1970-luvun alkupuolella esiteltiin ekstrakor- kenisi hoitamaan kaikki maamme kivipotilaat.
21264: poraalinen sähköaaltoperiaatteella toimiva kivien Koska sekä lääketieteelliset että taloudelliset sei-
21265: murskauslaitteisto. Näitä laitteita on jo vajaassa kat puoltavat laitteiston hankkimista HYKS:aan,
21266: 200 urologisessa yksikössä, ja kokemuksia on saatu ehdotamme, että vuoden 1988 tulo- ja meno-
21267: yli 100 000 potilaan hoidossa. Kivien murskaus arvioon otetaan sitä koskeva määräraha.
21268: onnistuu 97-99-prosenttisesti ilman leikkausta. Muistutamme vielä, että vuoden 1987 tulo- ja
21269: Toisessa varteenotettavassa laitteistossa sähkö- menoarviosta antamassaan mietinnössä eduskunta
21270: aaltoenergia korvataan ns. pietzo electric transdu- edellytti munuaiskivien murkauslaitteiston hank-
21271: cereilla. Näitä laitteistoja on käytössä 200-300 kimista HYKS: aan.
21272: kpl. Tämän etu on edellä mainittuun laitteistoon Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21273: verrattuna se, että kivi jauhetaan murskauksen si-
21274: jaan, jolloin voidaan välttää eräitä jälkikomplikaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21275: tioita. Lisäksi tämän laitteiston käyttö ei vaadi po- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21276: tilaan puuduttamista, ja toimenpide voidaan suo- 33.79.30 8 000 000 markan määrärahan
21277: rittaa polikliinisesti. munuaiskivien murskauslaitteen hankki-
21278: Munuaiskivipotilaiden leikkaushoito jälkihoi- miseksi Helsingin yliopistolliseen keskus-
21279: toineen kestää 5-7 viikkoa, ja leikkaushoito sairaalaan.
21280: maksaa keskimäärin noin 21 000 markkaa potilas-
21281:
21282: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21283:
21284: Heikki Järvenpää Aimo Ajo Timo Kietäväinen
21285:
21286:
21287:
21288:
21289: 39 270416F
21290: 1346 1987 vp.
21291:
21292: Raha-asia-aloite n:o 1272
21293:
21294:
21295:
21296:
21297: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampe-
21298: reen Työväen Teatteri Oy:n toiminnan tukemiseen
21299:
21300:
21301: Eduskunnalle
21302:
21303: Eduskunta on v. 1979 tehtyt päätöksen, jonka esityksen mukaan 11 085 000 mk, mikä on
21304: mukaan Tampereen Työväen Teatterin käyttöme- 1120 000 mk vähemmän kuin mitä teatterin ny-
21305: noavustuksen tulee uuden teatterirakennuksen kyisen laajuinen toiminta välttämättä edellyttää.
21306: käyttöönoton myötä nousta 45 % :iin. Tätä pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21307: töstä seurasi sopimus TTT:n ja valtion kesken. So- taen,
21308: pimuksen mukaan teatteri saa avustusta myös ra-
21309: kentamisesta aiheutuneitten lainojen korkoihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21310: Tulo- ja menoarviossa esitetään yhteensä 12 milj. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21311: markan määrärahaa TTT:lle. Avustuksesta 29.90.52 lisäyksenä 1120 000 markkaa
21312: 915 000 mk menee yksinomaan rakennusaikaisten Tampereen Työväen Teatteri Oy:n toi-
21313: lainojen korkoihin. Muihin käyttömenoihin jää minnan tukemiseen.
21314:
21315: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21316:
21317: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen Jukka Gustafsson
21318: Erkki Pystynen Matti Vähänäkki Tuula Paavilainen
21319: Jouko Skinnari Matti Maijala Anneli Taina
21320: Heikki A. Ollila Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
21321: Arto Lapiolahti Virpa Puisto Jussi Ranta
21322: Pirjo Ala-Kapee Antero Kekkonen Kari Rajamäki
21323: Timo Roos Risto Ahonen Marjatta Stenius-Kaukonen
21324: 1987 vp. 1347
21325:
21326: Raha-asia-aloite n:o 1273
21327:
21328:
21329:
21330:
21331: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien
21332: järjestämiseen
21333:
21334:
21335: Eduskunnalle
21336:
21337: Hetan Musiikkipäivät ovat kohta parikymmen- 1988 Hetan Musiikkipäivät voidaan viedä läpi n.
21338: vuotisen historiansa kuluessa osoittautuneet yh- 100 000 markan budjetilla.
21339: deksi laadukkaista kulttuuritapahtumista maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21340: samme. Tunturi-Lapin saamelaisalueella pääsiäi- taen,
21341: senä soiva kirkkomusiikkikonserttien sarja on val-
21342: takunnallisesti ainutlaatuinen. Musiikkipäivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21343: ovat selkeästi myös Kalotin tapahtuma. Esiintyjiä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21344: on mukana Suomen lisäksi muista Pohjoismaista. 29.90.52 JOO 000 markkaa Hetan Musiik-
21345: Viime pääsiäisen tiliselvitysten ja usean vuoden kipäivien järjestämiseksi.
21346: kokemuksen pohjalta on arvioitu, että vuoden
21347:
21348: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21349:
21350: Keijo Jääskeläinen Aimo Ajo Kimmo Sarapää
21351: Asko Apukka Hannele Pokka Seppo Pelttari
21352: Esko-Juhani Tennilä
21353: 1348 1987 vp.
21354:
21355: Raha-asia-aloite n:o 1274
21356:
21357:
21358:
21359:
21360: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin sotaveteraani-
21361: piiri ry:n toiminnan tukemiseen
21362:
21363:
21364: Eduskunnalle
21365:
21366: Sotiemme veteraanit ovat tehneet arvokasta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21367: työtä erilaisten toimintojen muodossa hyvän yh- taen,
21368: teishengen merkeissä. Kuluneena vuonna veteraa-
21369: nit ovat olleet koulujen ja erilaisten kansalaisjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21370: jestöjen kunniavieraina. Nuoremmat ikäluokat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21371: ovat näissä tilaisuuksissa oppineet tuntemaan ve- 33.23.53 20 000 markan miiiirärahan kiiy-
21372: teraanijärjestöjen työtä. Tämä työ tarvitsee edel- tettäväksiLapin sotaveteraanipiiri ry:n toi-
21373: leenkin yhteiskunnan tukea erityisesti Lapissa, jos- minnan tukemiseen.
21374: sa on pitkät etäisyydet.
21375:
21376: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21377:
21378: Keijo Jääskeläinen Aimo Ajo Kimmo Sarapää
21379: Asko Apukka Hannele Pokka Seppo Pelttari
21380: 1987 vp. 1349
21381:
21382: Raha-asia-aloite n:o 1275
21383:
21384:
21385:
21386:
21387: Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen
21388: asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena
21389:
21390:
21391: Eduskunnalle
21392:
21393: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen on
21394: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, välttämätön ja tärkeä hyvinvoinnin tekijä, myös
21395: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- opiskelijalle. On kohtuutonta, että opiskelija jou-
21396: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- tuu maksamaan jopa 50 % opintotuen koko ar-
21397: vuotista vuokraperintää, jolloin opiskelijan on vosta pelkkänä vuokrana.
21398: maksettava kolme kuukautta ilman mitään asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21399: mistukea. Kesäajalta asumislisä myönnetään vain, nioittavasti,
21400: jos opiskelija opiskelee myös kesäkuukaudet.
21401: Huomattava osa opiskelijoista joutuu kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21402: työskentelemään kesäaikana, usein myös toisella 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21403: paikkakunnalla kuin missä opiskelija-asunto si- 29.39.55 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
21404: jaitsee. Näin he joutuvat maksamaan asumiskulu- opintotuen asumislisän maksamiseksi ym-
21405: ja kahdesta asunnosta. pärivuotisena 1. 6. 1988 alkaen.
21406:
21407: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
21408:
21409: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen Timo Kietäväinen
21410: Markku Lehtosaari Pauli Saapunki Jukka Vihriälä
21411: 1350 1987 vp.
21412:
21413: Raha-asia-aloite n:o 1276
21414:
21415:
21416:
21417:
21418: Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Steiner-
21419: koulujen valtionapuun
21420:
21421:
21422: Eduskunnalle
21423:
21424: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21425: valtion varoista. Steiner-koulutuksen saamasta taen,
21426: yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner-kouluja
21427: on viime vuosina perustettu yhä enemmän. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21428: kaikki koulut tulisivat samanarvoiseksi valtion- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21429: avun suhteen, olisi uusiakin Steiner-kouluja tuet- 29.46.51 lisäyksenä 5 000 000 markan
21430: tava valtion varoin samoin perustein kuin vanhoja määrärahan kaikkien Steiner-koulujen
21431: kouluja. saamiseksi valtiontuen piiriin.
21432:
21433: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21434:
21435: Anneli Jäätteenmäki Pauli Saapunki
21436: 1987 vp. 1351
21437:
21438: Raha-asia-aloite n:o 1277
21439:
21440:
21441:
21442:
21443: Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Karhun-
21444: mäen kristillisen kansanopiston rakennusavustukseen
21445:
21446:
21447: Eduskunnalle
21448:
21449: Maamme vanhimman herännäisopiston, Kar- 650 000 mk:n rahoitusavustusta. Vuosi 1988 on
21450: hunmäen kristillisen kansanopiston uudelleenra- kuitenkin taloudellisesti kaikkein raskain Karhun-
21451: kentaminen alkoi huhtikuussa 1987. Rakennus- mäen opistolle, joten avustuksen pitäisi olla sil-
21452: hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 20 milj. loin suurin.
21453: mk. Rahoitus muodostuu opiston omasta ja ke- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
21454: räyksillä saattavasta rahoituksesta, Lapuan kau- taen,
21455: pungin myöntämistä lainoista ja takauksista, luot-
21456: tolaitoksien kanssa sovitusta rahoituksesta ja val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21457: tiolta anottavasta tulo- ja menoarviorahoituksesta. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21458: Opistolle on myönnetty valtion vuoden 1986 29.57.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21459: tulo- ja menoarviossa 300 000 mk ja vuoden 1987 käytettäväksi Karhunmäen knsttllisen
21460: tulo- ja menoarviossa 1100 000 mk. Ensi vuoden kansanoptston rakentamtsavustukseen.
21461: tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään ainoastaan
21462:
21463: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21464:
21465: Anneli Jäätteenmäki Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä
21466: Aapo Saari Markus Aaltonen Kirsti Ala-Harja
21467: Juho Sillanpää Jorma Fred Raimo Vistbacka
21468: 1352 1987 vp.
21469:
21470: Raha-asia-aloite n:o 1278
21471:
21472:
21473:
21474:
21475: Jätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedekauppaprojektin
21476: toteuttamiseksi
21477:
21478:
21479: Eduskunnalle
21480:
21481: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä lainen, että sen välitön arviointi ja ennustaminen
21482: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämänkin on asiallisesti mahdotonta.
21483: ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvan Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan ra-
21484: peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen merkitys kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryhmille
21485: myös maamme taloudelle ja kansainväliselle kil- mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutkimusta
21486: pailukyvylle kasvaa. keskeisiksi koettujen yhteiskunnallisten kysymys-
21487: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä ten arvioinnin välineenä. Tieteen on oltava nii-
21488: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen denkin käytettävissä, jotka eivät pysty rahoitta-
21489: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin välttä- maan kalliita tutkimusprojekteja tai tarjoamaan
21490: mätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä keskei- taloudellisen hyödyn näköalaa.
21491: semmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymykseksi Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan vuo-
21492: tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa koskeva rovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä oleva
21493: ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen kysymyk- "tiedekauppa" -organisaatio, joka tarjoaisi kaikil-
21494: senasettelut? Kenellä on mahdollisuus saada tut- le kansalaisille ja ei-voittoa tuottaville yhteisöille
21495: kimukseen perustuvaa tietoa keskeisistä yhteis- mahdollisuuden tilata tutkimusta yliopistojen pii-
21496: kunnallisista ongelmista? ristä keskeiseksi kokemiensa ongelmien ratkaise-
21497: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on ohjan- miseksi. Esimerkkejä tästä on lähinnä ympäristön-
21498: nut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuuteen ja suojelun alueella, esim. Helsingin tiedekaupan
21499: tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on perustel- käynnissä oleva saaristotutkimus.
21500: tu sen taloudellisen hyödyn kautta. Näin käsitys Tiedekauppa-tyyppisten projektien edistämi-
21501: tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on koh- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutkimuk-
21502: talokkaalla tavalla kaventumassa. sen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan taloudelli-
21503: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnallisis- seen hyötyintressiin. Tästä syystä ehdotamme,
21504: ta ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellaisia, että
21505: niitä ei voida arvioida välittömän hyödyn näkö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21506: kulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon suojelemi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21507: seen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, 29.88.53 350 000 markan määrärahan
21508: työn inhimillistämiseen yms. liittyvät pyrkimyk- tiedekauppaprojektin toteuttamiseksi.
21509: set. Myös tieteen sisäinen kehityslogiikka on sel-
21510:
21511: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21512:
21513: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
21514: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
21515: 1987 vp. 1353
21516:
21517: Raha-asia-aloite n:o 1279
21518:
21519:
21520:
21521:
21522: Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
21523: nuorisotyön valtionosuuteen
21524:
21525:
21526: Eduskunnalle
21527:
21528: Uuden nuorisotyölain (1068/85) myötä muut- kuntarakenteesta ja läänin nuorisotyön erikoislaa-
21529: tui kuntien nuorisotyön valtionosuusjärjestelmä. dusta. Kunnat jotka menettävät valtionosuuksia,
21530: Valtionapu perustuu kuntien asukaslukuun. ovat kuntia, jotka sijoittavat huomattavan mark-
21531: Laskelmien mukaan 70% Vaasan läänin kun- kamäärän kuljetuksiin, vuokriin ja järjestöavus-
21532: nista menettää valtionosuuksia yhteensä n. 1,2 tuksiin.
21533: milj. mk eli 20 %. Suurin osa menettävistä kun- Nuorisotyön valtionosuuden väheneminen
21534: nista on 1-4 kantokykyluokan kuntia. Jotkut useilla kymmenillä prosenteilla vaikeuttaa nuori-
21535: kunnat menettävät melkein puolet valtionavusta. sotyön tekemistä huomattavasti. Nuorisossa on
21536: Kunnat, jotka hyötyvät uudesta lainsäädännöstä, kuitenkin Suomen tulevaisuus. Tästä syystä asu-
21537: voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: 1) kun- kaskohtaista markkamäärää tulisi korottaa huo-
21538: nat, jotka aiemmin ovat sijoittaneet huonosti mattavasti.
21539: nuorisotyöhön, 2) kunnat, joilla on useampi val- Edellä olevan peusteella ehdotamme kunnioit-
21540: tionosuusvirka ja suurehko asukasmäärä. taen,
21541: Miksi kunnat menettävät valtionosuuksia? Suu-
21542: rin syy on se, että nuorisomarkan taso on vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21543: tettu liian alhaiseksi. Vuoden 1988 tulo- ja me- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21544: noarviossa on esitetty 6,5 markkaa. Vastaava osuus 29.91.51 lisäyksenä 40000000 markkaa
21545: urheilun tukemiseen on 17 mk asukasta kohden. kuntien nuorisotyön valtionosuuksien ko-
21546: Toinen huomattava syy valtionosuuden huo- rottamiseen (ns. nuorisomarkan korotta-
21547: mattavaan pienenemiseen johtuu läänin yhdys- miseen 12 markkaan).
21548:
21549: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21550:
21551: Anneli Jäätteenmäki Pauli Saapunki
21552: Raimo Vistbacka Jukka Vihriälä
21553: 1354 1987 vp.
21554:
21555: Raha-asia-aloite n:o 1280
21556:
21557:
21558:
21559:
21560: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Vasunmäen-
21561: Mikkiiän maantien peruskorjaukseen Lapualla ja Kuortaneella
21562:
21563:
21564: Eduskunnalle
21565:
21566: Kuortaneen kunnassa ja Lapuan kaupungissa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21567: oleva tie Paavola-Vasunmäki-Mikkilä on erit- nioittaen,
21568: täin heikkokuntoinen, kelirikkaaikoina lähes kul-
21569: kukelvoton. Tietä on perusparannettu työllisyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21570: varoin. Perusparannus on suoritettu välillä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21571: Kovero-Paavola. Tieosuus Paavola-Vasunmäki 31.24.77 2 000 000 markkaa Paavolan-
21572: on edelleen peruskorjaamatta, ja se on erittäin Vasunmäen-Mikkilän maantien perus-
21573: huonokuntoinen. korjaukseen.
21574: Tiesuunnitelmat ovat valmiina, joten tietyön
21575: aloittaminen välittömästi on täysin mahdollista.
21576:
21577: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21578:
21579: Anneli Jäätteenmäki
21580: 1987 vp. 1355
21581:
21582: Raha-asia-aloite n:o 1281
21583:
21584:
21585:
21586:
21587: Jäätteenmäki: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
21588: puolisoiden kuntoutustoimintaan
21589:
21590:
21591: Eduskunnalle
21592:
21593: Kotirintamanaiset tekivät sodan aikana hyvin manaisille, annetaan entistä useammin mahdolli-
21594: arvokasta työtä tehtaissa, pelloilla, virastoissa ja suus kuntoutukseen.
21595: kaupoissa. He joutuivat kotirintamalla vastaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21596: maan kaikesta työstä miesten ollessa rintamalla. taen,
21597: Raskaat sotavuodet ovat johtaneet ennenaikaiseen
21598: sairastamiseen. Lisäksi moni nainen on hoitanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21599: sairasta puolisoaan ilman minkäänlaista yhteis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21600: kunnan tukea. 33.22.56 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
21601: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii, sotaveteraanien puolisoiden kuntoutustoi-
21602: että myös sotaveteraanien puolisoille, kotirinta- mintaan.
21603:
21604: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21605:
21606: Anneli Jäätteenmäki
21607: 1356 1987 vp.
21608:
21609: Raha-asia-aloite n:o 1282
21610:
21611:
21612:
21613:
21614: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien saat-
21615: tamiseksi maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän piiriin
21616:
21617:
21618: Eduskunnalle
21619:
21620: Pienyrittäjien sosiaaliturvassa esiintyy edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21621: huomattavia puutteita. Pienyrittäjien vuosiloma- taen,
21622: rahasta annetun lain (4081 77) nojalla kaikki pien-
21623: yrittäjät eivät ole oikeutettuja vuosilomaan. Erästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21624: yrittäjäryhmää, turkistarhaajia, voidaan auttaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21625: myös sillä, että heille suodaan mahdolllisuus saa- 33.57.40 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
21626: da maatalouslomitusapua. Monta yrittäjäryhmää maatalouslomituksen mahdollistamiseksi
21627: ei tällä tavalla voida auttaa, koska ei löydy lomit- myös turkistarhaajille.
21628: tajaa, joka aamulla tuuraa parturia ja illalla atk-
21629: alan pienyrittäjää. Mutta turkistarhaajia maa-
21630: talouslomittajat pystyvät lomittamaan.
21631:
21632: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21633:
21634: Anneli Jäätteenmäki Pauli Saapunki
21635: Raimo Vistbacka Martti Korkia-Aho
21636: Jukka Vihriälä
21637: 1987 vp. 1357
21638:
21639: Raha-asia-aloite n:o 1283
21640:
21641:
21642:
21643:
21644: Jäätteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittä-
21645: jien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin loman pidentämiseksi
21646:
21647:
21648: Eduskunnalle
21649:
21650: Sosiaaliturvan eri aloja on viime vuosina kehi- Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi maaliskuun
21651: tetty varsin voimakkaasti. Pienyrittäjien sosiaali- viimeisenä päivänä 1987. Tämän mietinnön esi-
21652: turvassa esiintyy kuitenkin huomattavia puuttei- tyksiä ei ole kuitenkaan vuoden 1988 tulo- ja me-
21653: ta. Yhtenä osoituksena pienyrittäjien sosiaalitur- noarviossa otettu huomioon.
21654: van kehittymättömyydestä on nykyinen vuosilo- Yrittäjät tarvitsevat itselleen yhtä kattavan ja
21655: majärjestelmä. Se ei koko vuosilomajärjestelmän korkeatasoisen sosiaaliturvan kuin muutkin am-
21656: voimassaolon aikana ole kehittynyt laisinkaan. mattiryhmät.
21657: Sosiaali- ja terveysministeri asettikin 26.11. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21658: 1986 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvit- taen,
21659: tää voimassa olevan pienyrittäjien vuosilomajär-
21660: jestelmän puutteet ja kehittämistarpeet ja tehdä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21661: ehdotuksensa siitä, millä tavalla omaa työtään te- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21662: keville yrittäjille ja ammatinharjoittajille voitaisiin 33.57.42 22 000 000 markkaa pienyrittä-
21663: nykyistä paremmin järjestää mahdollisuus vuosi- jien vuostlomajärjestelmän kustannuksiin
21664: loman pitämiseen, sekä siitä, millä tavalla myös loman pidentämiseksi.
21665: sijaisavun saanti voitaisiin tälle väestönosalle tur-
21666: vata, sekä selvittää ehdotuksensa taloudelliset vai-
21667: kutukset.
21668:
21669: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21670:
21671: Anneli Jäätteenmäki Pauli Saapunki
21672: Raimo Vistbacka Martti Korkia-Aho
21673: Jukka Vihriälä
21674: 1358 1987 vp.
21675:
21676: Raha-asia-aloite n:o 1284
21677:
21678:
21679:
21680:
21681: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan palo- ja pelastus-
21682: toimen käyttökustannusten valtionapuun kantokykyluokkiin 8-
21683: 10 kuuluville kunnille
21684:
21685:
21686:
21687: Eduskunnalle
21688:
21689: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä esite- kustannusten siirtämistä valtiolta kunnille. Palo-
21690: tään, että kuntien palo- ja pelastustoimen kustan- ja pelastustoimen kehittämisen hidastuminen
21691: nuksiin annetun lain (560/75) voimaantuloa kan- kohdistuisi tässä tapauksessa erityisesti sellaisiin
21692: tokykyluokkiin 8-10 kuuluvien kuntien osalta kuntiin, joissa kyseisen toimialan tehtävien hoito
21693: lykättäisiin: kantokykyluokkaan 8 kuuluvien kun- on yhteiskunnan perusturvallisuuden turvaamisen
21694: tien osalta vuoteen 1989, kantokykyluokkaan 9 kannalta erityisen tärkeää ja joissa toimialan ke-
21695: kuuluvien kuntien osalta vuoteen 1991 ja kanto- hittämiseen olisi osoitettava merkittävästi lisää
21696: kykyluokkaan 10 kuuluvien kuntien osalta vuo- voimavaroja. Esitys on myös valtion ja kuntien vä-
21697: teen 1993. Kantokykyluokkiin 8-10 kuuluvista lisen järjestelyasiakirjan vastainen.
21698: 11 kunnasta 8 sijaitsee Uudellamaalla. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
21699: Voimaantulon lykkääminen edellyttää lain maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
21700: muuttamista. Muutos olisi kuudes kerta siitä lu- työvaliokunnassa.
21701: kien, kun palo- ja pelastustoimen valtionosuuksia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21702: koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1976 nioittavasti,
21703: alusta. Eduskunnan tahdon muuttaminen on täs-
21704: sä tapauksessa ennennäkemätöntä maamme lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21705: säädännön historiassa. Se on myös osaltaan hei- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21706: kentänyt kuntien ja valtion välistä keskinäistä 26.80.32 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
21707: luottamusta. käytettäväksi valtionosuukszin kunnan
21708: Valtionosuuslain voimaan saattamisen lykkää- muun palo- ja pelastustoimen käyttökus-
21709: minen merkitsisi kuntien suunnitelmallisen palo- tannuksiin kantokykyluokkiin 8-10 kuu-
21710: ja pelastustoimen kehittämisen hidastumista ja luville kunnzJie.
21711:
21712: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21713:
21714: Antti Kalliomäki Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen
21715: Anssi Rauramo Tauno Valo Kaarina Dromberg
21716: Pauli Uitto Tuula Linnainmaa Per-Henrik Nyman
21717: Ole Wasz-Höckert Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
21718: Arja Alho Ben Zyskowicz Johannes Virolainen
21719: Marita Jurva
21720: 1987 vp. 1359
21721:
21722: Raha-asia-aloite n:o 1285
21723:
21724:
21725:
21726:
21727: Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseen
21728: Urheilijoiden ammattienedistämissäätiölle
21729:
21730:
21731: Eduskunnalle
21732:
21733: Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön lah- Näissä suhteissa koko ajan vaikeutuvan tilan-
21734: jakkaille alan harrastajille vuosittain myöntämät teen parantamisessa Urheilijoiden ammattienedis-
21735: opiskelustipendit ovat auttaneet monia avun koh- tämissäätiöllä on vaativa tehtävä, jota se ei kykene
21736: teena olleita valmistumaan kovan urheiluharjoit- täyttämään ilman merkittävää valtion tuen kas-
21737: telun ohessa ammattiin. Tämän yhteiskunnan tu- vua.
21738: kimuodon apu kohdistuu kuitenkin varsin sup- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21739: peaan urheilijajoukkoon kerrallaan. Myönnetty taen,
21740: urheilijakohtainen opiskelustipendi kattaa useim-
21741: pien osalta ajallisestikin vain osan koko opiskelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21742: ajasta. Myöskään stipendin suuruus vuositasolla ei 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21743: riitä peittämään kuin murto-osan opiskelun ai- 29.91.50 lisäyksenä 100 000 markkaa veik-
21744: heuttamista kustannuksista. Lisäksi on huomat- kauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista
21745: tava, että urheiluharrastus huipputasolla lähes Urhezlzj'oiden ammattienedistämissäätiöt-
21746: säännöllisesti hidastaa samanaikaisesti suoritetta- Ie myönnettävään avustukseen.
21747: vien opintojen edistymistä.
21748:
21749: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21750:
21751: Antti Kalliomäki Markku Pohjola
21752: 1360 1987 vp.
21753:
21754: Raha-asia-aloite n:o 1286
21755:
21756:
21757:
21758:
21759: Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen vesistöalueen
21760: kunnostamiseen virkistyskäyttöä varten
21761:
21762:
21763: Eduskunnalle
21764:
21765: Sekä Vantaan että useiden sen lähikuntien Sekä suuren väestomaaran kattavan alueen
21766: asukkaiden mahdollisuuksia monipuoliseen va- luonnonvesien puute että Vantaanjoen virkistys-
21767: paa-aikansa hyödyntämiseen rajoittaa oleellisesti käyttöön erinomaisesti soveltuvat mahdollisuudet
21768: se, että niiden alueella on varsin rajoitetusti virkis- puoltavat voimakkaasti harkittuja toimenpiteitä
21769: tyskäyttöön soveltuvia luonnonvesiä. Vantaalla jokialueella.
21770: tarkoitukseen mitä parhaimmin soveltuva kohde Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21771: olisi Vantaanjoki, joka kaupungin halki virtaava- taen,
21772: na vetenä sulkee läheiseen vaikutuspiiriinsä kym-
21773: meniätuhansia asukkaita ja koko pääkaupunki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21774: seutu kehityskuntineen laskien noin miljoonaan 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21775: nousevan asukasmäärän. markkaa Vantaanjoen vesistöalueen virkis-
21776: Vantaanjoen aiemmin huonokuntoinen veden tyskäytön tehostamiseen kuuluviin hank-
21777: laatu on myös viime vuosina saatu tasolle, joka keisiin.
21778: mahdollistaa toimenpiteet joen laajempaan virkis-
21779: tyskäyttöön saattamiseksi.
21780:
21781: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21782:
21783: Antti Kalliomäki
21784: 1987 vp. 1361
21785:
21786: Raha-asia-aloite n:o 1287
21787:
21788:
21789:
21790:
21791: Kankaanniemi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta kuntien
21792: yleisiin rahoitusavustuksiin
21793:
21794:
21795: Eduskunnalle
21796:
21797: Hallitus esittää valtion tulo- ja menoarvioehdo- Vaikeuksissa olevien kuntien tulot eivät lisään-
21798: tuksessaan vuodelle 1988 kuntien yleisiä rahoitus- ny menoja vastaavasti, joten valtion harkinnanva-
21799: avustuksia varten 280 000 000 mk:n määrärahaa. raisia avustuksia tulee lisätä eikä supistaa.
21800: Tämä esitys on pienempi kuin vuoden 1987 vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21801: taava määräraha. taen,
21802: Suurella osalla kunnistamme on suuria talou-
21803: dellisia vaikeuksia. Velkamäärä on kasvanut no- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21804: peasti ja paine veroäyrin hintojen korottamiseen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21805: on valtavan suuri erityisesti niissä kunnissa, joissa 26.97.30 20 000 000 markkaa lisäyksenä
21806: äyrinhinta ennestäänkin on korkein. Kunnallisten kuntien yleiszin rahoitusavustuksiin.
21807: palvelujen supistaminen on näissä kunnissa mah-
21808: dotonta, koska se merkitsisi yhä suurempia vai-
21809: keuksia.
21810:
21811: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21812:
21813: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
21814: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
21815:
21816:
21817:
21818:
21819: 40 270416F
21820: 1362 1987 vp.
21821:
21822: Raha-asia-aloite n:o 1288
21823:
21824:
21825:
21826:
21827: Kankaanniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien
21828: kehittämisrahaa varten
21829:
21830:
21831: Eduskunnalle
21832:
21833: Läänien kehittämisrahasta on erittäin hyviä ko- sen arvostusta. Samalla kun lääninhallinnon de-
21834: kemuksia mm. Keski-Suomen läänissä. Vuoden mokratisointia tulee laajentaa, on myös läänien
21835: 1987 määräraha on ollut kuitenkin riittämätön, kehittämisrahaa lisättävä.
21836: joten monia toteuttamiskelpoisia hankkeita on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21837: jouduttu tästä syystä hylkäämään. taen,
21838: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvioehdo-
21839: tuksessa hallitus esittää tarkoitukseen vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21840: 80 000 000 mk:n määrärahaa, mikä on tuntuvasti 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21841: pienempi kuin vuonna 1987. 26.98.43 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
21842: Läänin tasolla jaettava määräraha merkitsee uu- läänien kehittämisrahaa varten.
21843: denlaista ajattelua ja alueellisen asiantuntemuk-
21844:
21845: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21846:
21847: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
21848: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
21849: Tuula Paavilainen
21850: 1987 vp. 1363
21851:
21852: Raha-asia-aloite n:o 1289
21853:
21854:
21855:
21856:
21857: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten kirjasto-
21858: nuorisotalon rakentamista varten
21859:
21860:
21861: Eduskunnalle
21862:
21863: Uurainen on noin 2 800 asukkaan kunta Keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21864: Suomessa. Asukasmäärä on kasvava. Kunnan pää- taen,
21865: kirjasto toimii erittäin vanhoissa ja huonokuntoi-
21866: sissa tiloissa. Tilat ovat ahtaat, ja henkilökunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21867: sosiaalitilat puuttuvat lähes kokonaan. Kunnassa 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21868: ei ole lainkaan varsinaisia nuorisotiloja. 29.56.31 4500 000 markkaa Uuraisten
21869: Suunnitelmat uuden kirjasto-nuorisotalon ra- kirjasto-nuorisotalon rakentamista varten.
21870: kentamiseksi ovat 1 vaiheen osalta valmiina ja
21871: kunta on varautunut rakentamiseen heti, kun val-
21872: tionosuus on myönnetty.
21873:
21874: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21875:
21876: Toimi Kankaanniemi Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
21877: Tuula Paavilainen Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
21878: Esko Almgren
21879: 1364 1987 vp.
21880:
21881: Raha-asia-aloite n:o 1290
21882:
21883:
21884:
21885:
21886: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan oppilai-
21887: toksen perustamista varten Keuruulie
21888:
21889:
21890: Eduskunnalle
21891:
21892: Keuruun kaupungissa on toiminut väliaikainen Oppilaitos palvelisi myös Pohjois-Hämeen ja Vaa-
21893: sosiaalialan koulutus vuodesta 1978 alkaen. san läänin puolella olevia kuntia. Keuruun kau-
21894: Jyväskylään on opetusministeriön suunnitel- pungilla on valmius sosiaalialan oppilaitoksen pe-
21895: man mukaan merkitty perustettavaksi sosiaalialan rustamiseen.
21896: oppilaitos vuonna 1988. Jyväskylän seudun am- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21897: mattikoulun kuntainliitto, jonka yhteydessä oppi- taen,
21898: laitos tulee toimimaan, on tehnyt päätöksen Keu-
21899: ruun sivutoimipisteen perustamisesta. Keski-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21900: men lääninhallitus on puoltanut Keuruun oppi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21901: laitoshanketta. 29. 65.3 7 1 000 000 markkaa sosiaalialan
21902: Tarve sosiaalialan koulutuspaikkojen lisäämi- opptlaitoksen toiminnan aloittamiseen
21903: seksi erityisesti Keuruun seudulla on ilmeinen. Keuruu/la.
21904:
21905: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21906:
21907: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
21908: Matti Lahtinen Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
21909: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Tuula Paavilainen
21910: 1987 vp. 1365
21911:
21912: Raha-asia-aloite n:o 1291
21913:
21914:
21915:
21916:
21917: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintosihteerin viran
21918: perustamiseksi Keski-Suomen Konservatorioon
21919:
21920:
21921: Eduskunnalle
21922:
21923: Keski-Suomen Konservatorio on tällä hetkellä Opintosihteerin tarve on polttava, joten valtion-
21924: oppilaitos, jossa opiskelee noin 900 henkilöä. osuus tulisi vuonna 1988 myöntää. Viran palkka-
21925: Näistä päätoimisia opiskelijoita on noin 150. Pää- luokka on Y 27 ja valtionosuus 55 %.
21926: toimisten ammattiopiskelijoiden määrä on no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21927: peassa kasvussa. Vahvistettujen suunnitelmien taen,
21928: mukaan päätoimisten opiskelijoiden määrä on
21929: vuonna 1991 jo 250. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21930: Konservatorion opiskelijat pääsevät kasvavassa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21931: määrin opintososiaalisten etuuksien piiriin. Oppi- 29.90.54 60 000 markkaa valtionosuuden
21932: laitokseen on perustettu jo opintosihteerin virka, myöntämiseksi Keski-Suomen Konserva-
21933: mutta koska valtionosuutta palkkauskustannuk- torion kuntainliitolle opintosihteerin
21934: siin ei ole myönnetty, ei virkaa ole voitu täyttää. palkkaukseen.
21935:
21936: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21937:
21938: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
21939: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
21940: Tuula Paavilainen
21941: 1366 1987 vp.
21942:
21943: Raha-asia-aloite n:o 1292
21944:
21945:
21946:
21947:
21948: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Kon-
21949: servatorion toimitilojen laajentamista varten
21950:
21951:
21952: Eduskunnalle
21953:
21954: Keski-Suomen Konservatorion kuntainliitto, Rakennustyöt pyritään aloittamaan vuonna 1988,
21955: johon kuuluvat kaikki läänin 32 kuntaa, ylläpitää mikäli rahoitus saadaan järjestykseen. Rahoituk-
21956: konservatoriota, jossa opiskelee kaikkiaan noin sen järjestymisen kannalta on tärkeää valtion avus-
21957: 900 henkilöä. Päätoimisia ammatillista koulutusta tuksen saaminen. Valtionavustuksen myöntämistä
21958: saavia opiskelijoita on 150. Tämä määrä kasvaa puoltavat eirtyisesti oppilaitoksen ammatillisen
21959: nopeasti niin, että vuonna 1991 opiskelijamäärä koulutuksen laajeneminen sekä työllisyysnäkö-
21960: on 250. Ammatillinen opetus tapahtuu yhteis- kohdat.
21961: työssä Jyväskylän yliopiston kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21962: Konservatorio toimii Jyväskylän Musiikkikeskus taen,
21963: Oy:n omistamissa tiloissa vuokralla. Nykyiset
21964: 3 240 m 2 :n suuruiset tilat ovat jo nyt erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21965: ahtaat. Tilanahtaus tulee ylivoimaiseksi kehittä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21966: misen esteeksi aivan lähiaikoina. 29.90.54 3 000 000 markkaa valtionavun
21967: Toimitilojen laajennuksen suunnittelu on käyn- myöntämiseksi Keski-Suomen Konserva-
21968: nissä. 1 laajennusvaiheen suuruus on noin 950 ker- torion toimitzlojen laajentamista varten.
21969: rosneliömetriä ja kustannusarvio 7 200 000 mk.
21970:
21971: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21972:
21973: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
21974: Tuula Paavilainen Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
21975: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
21976: 1987 vp. 1367
21977:
21978: Raha-asia-aloite n:o 1293
21979:
21980:
21981:
21982:
21983: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ala-Keiteleen mu-
21984: siikkikoulun perustamista varten
21985:
21986:
21987: Eduskunnalle
21988:
21989: Äänekosken, Suolahden, Konneveden, Kon- Jotta Ala-Keiteleen musiikkikoulun t01mmta
21990: ginkankaan ja Sumiaisten kunnat ovat suunnitel- voidaan aloittaa suunnitelmien mukaan, tulee
21991: leet yhteisen Ala-Keiteleen musiikkikoulun pe- valtion tulo- ja menoarvioon varata tarvittava
21992: rustamista. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi määräraha yksilöitynä tätä tarkoitusta varten.
21993: siten, että Keski-Suomen Konservatorion kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21994: tainliitto luovuttaa musiikkikoululle oppilaspai- taen,
21995: kat valtionosuuksineen eli konservatorion valtion-
21996: osuus pienenisi vastaavalla määrällä, minkä itse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21997: näinen musiikkikoulu tarvitsisi. Valtion tulo- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21998: menoarviossa 1988 lienee vastaava menettely to- 29.90.54 150 000 markkaa määrärahan li-
21999: dettu määrärahan käyttötarkoituksen muutoksen säyksenä Ala-Keiteleen musiikkikoulun
22000: muodossa (mahdollisesti mukana on lisäys) Keski- valtionavustusta varten.
22001: Karjalan musiikkikoulun perustamisen yhteydessä.
22002:
22003: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22004:
22005: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
22006: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
22007: 1368 1987 vp.
22008:
22009: Raha-asia-aloite n:o 1294
22010:
22011:
22012:
22013:
22014: Kankaanniemi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorten
22015: viljelijöiden tukemiseen
22016:
22017:
22018: Eduskunnalle
22019:
22020: Maatalousväestön ikärakenne on varsin vinou- min, jotta elintarvikehuolto voidaan taata edel-
22021: tunut. Sukupolvenvaihdoksien määrä ei ole riittä- leenkin. Määrärahaa starttirahaa varten tulee ko-
22022: vä. Maatalouden monet uhkatekijät ja vaikeudet rottaa eikä supistaa.
22023: hidastavat edelleen sukupolvenvaihdosten lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22024: tymistä. taen,
22025: Hallitus esittää vuoden 1988 tulo- ja meno-
22026: arviossa nuorten viljelijöiden tukemiseen vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22027: 135 000 000 mk, mikä on peräti 27 000 000 mk 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22028: vähemmän kuin edellisessä budjetissa. 30.33.40 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
22029: Nuorten ryhtymistä maatilatalouden harjoitta- nuorten viljeltjöiden tukemista varten.
22030: jiksi tulee rohkaista ja tukea entistä tuntuvam-
22031:
22032: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22033:
22034: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22035: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
22036: Jorma Fred
22037: 1987 vp. 1369
22038:
22039: Raha-asia-aloite n:o 1295
22040:
22041:
22042:
22043:
22044: Kankaanniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
22045: maatilatalouden kehittämisrahastoon
22046:
22047:
22048: Eduskunnalle
22049:
22050: Maatilatalouden kehittämisrahastoon vuosit- maatilojen luottojen vakauttamistarve sekä suuri-
22051: tain osoitettu määräraha on viime vuosina valtion mittaisen konkurssinuhan poistaminen nuorten ja
22052: budjeteissa jatkuvasti supistunut. Suurimmillaan velkaisten viljelijäin yltä suurten satovahinkojen
22053: se on ollut 630 000 000 mk. Esityksessä vuodelle rasittaessa vakavasti.
22054: 1988 on 390 000 000 mk, mikä on 45 000 000 mk Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22055: edellisvuotta vähemmän. taen,
22056: Maatilatalouden kehittäminen edelleen on vält-
22057: tämätöntä. Mm. asunto-olot maatiloilla ovat yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22058: jäljessä yleisestä asumistasosta. Lisäksi luontais- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22059: elinkeinojen ja porotilojen kehittämiseen tarvi- 30.33. 60 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
22060: taan lisää voimavaroja. stirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
22061: Keskeiseksi ongelmaksi vuonna 1988 tulee toon.
22062:
22063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22064:
22065: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22066: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
22067: Jorma Fred
22068: 1370 1987 vp.
22069:
22070: Raha-asia-aloite n:o 1296
22071:
22072:
22073:
22074:
22075: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Vaasan
22076: valtatien rakentamisen aloittamista varten Petäjävedellä ja Mul-
22077: tialla
22078:
22079: Eduskannalle
22080:
22081: Uuden Jyväskylän-Vaasan valtatien rakenta- Petäjäveden ja Multian kuntien alueella vuonna
22082: missuunnitelmat ovat valmiina niin, että raken- 1988.
22083: nustyöt Petäjäveden ja Multian kuntien alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22084: voidaan aloittaa vuonna 1988. Määrärahaa tähän taen,
22085: tarkoitukseen ei kuitenkaan sisälly valtion vuoden
22086: 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22087: Tien rakennustyön aloittaminen vuonna 1988 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
22088: on tärkeää tämän tieyhteyden pikaiseksi aikaan- 31. 24. 77 5 000 000 markan aloitusmää-
22089: saamiseksi. Myös maanrakennusalan työkohteiden rärahan Jyväskylän-Vaasan valtatien ra-
22090: vähyys Keski-Suomessa uhkaa vakavasti alan työl- kennustyön aloittamista varten Petäjä-
22091: lisyyttä mm. kuorma-autoilijoiden osalta. veden ja Multian kuntien alueella.
22092: Uuden valtatien rakentaminen tulee aloittaa
22093:
22094: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22095:
22096: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
22097: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
22098: Tuula Paavilainen
22099: 1987 vp. 1371
22100:
22101: Raha-asia-aloite n:o 1297
22102:
22103:
22104:
22105:
22106: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten antami-
22107: seen julkisissa kulkuneuvoissa veteraaneille
22108:
22109:
22110: Eduskunnalle
22111:
22112: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat suuren panoksensa elintasomme perustan luomi-
22113: Suomessa eri syistä varsin korkeat. Luonnollisten sessa vuosien kuluessa. Veteraanien matkakustan-
22114: syiden ohella hintoja korottavat valtion perimät nukset on heidän itsensä kokonaisuudessaan mak-
22115: verot ja maksut liikenteeltä. Korkeista hinnoista settava, eikä heille koidu verotuksen kauttakaan
22116: joutuvat kärsimään erityisesti monet erityisryh- etua, minkä muut ryhmät yleensä saavat.
22117: mät, joilla ei ole mahdollisuutta valita vapaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22118: kulkutapaansa. Yksi tällainen ryhmä ovat veteraa- taen,
22119: nit.
22120: Jokapäiväisten palvelujen sekä virkistäytymisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22121: vuoksi veteraanit joutuvat käyttämään paljon ju- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22122: nia ja linja-autoja. Veteraanien eläkkeet ja muu markkaa alennusten antamiseksi veteraa-
22123: tuki eivät ole sillä tasolla, jolla niiden kuuluisi hy- neille junissa ja linja-autoissa tehtävistä
22124: vinvointivaltiossa olla ottaen huomioon heidän matkoista.
22125:
22126: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22127:
22128: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22129: Sauli Hautala Jorma Fred
22130: Eeva-Liisa Moilanen
22131: 1372 1987 vp.
22132:
22133: Raha-asia-aloite n:o 1298
22134:
22135:
22136:
22137:
22138: Kankaanniemi ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta yrittäjä-
22139: koulutusta ja -neuvontaa varten
22140:
22141:
22142: Eduskunnalle
22143:
22144: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä merkit- dot eivät riitä, edessä on vaikeuksia, jotka näkyvät
22145: tävämmässä asemassa sekä työllisyyden ylläpitämi- mm. ikävinä konkurssitapauksina, joista kaikki
22146: sessä että koko kansantalouden myönteisessä ke- osapuolet kärsivät sekä aineellisesti että henkises-
22147: hittymisessä. ti. Valtion edun mukaista on tehostaa voimakkaasti
22148: Pienyrittäjät ovat kuitenkin lähes ainoa ryhmä yrittäjäkoulutusta ja -neuvontaa. Valtion vuoden
22149: yhteiskunnassa, jonka perus- ja täydennyskoulu- 1988 tulo- ja menoarviossa tulee tähän tarkoituk-
22150: tusta ei ole julkisin toimenpitein ja varoin järjes- seen osoittaa hallituksen esittämää 18 000 000
22151: tetty. Lainsäädäntö, työmarkkinajärjestelmä, ve- mk:n määrärahaa tuntuvasti enemmän varoja.
22152: rotus, kansainvälisyys ja moni muu asia vaatii yrit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22153: täjältä monipuolista tietoa ja taitoa varsinaisen taen,
22154: yritystoiminnan hoitamisen ohella. Yrittäjien
22155: ohella myös työntekijät ja yhteiskunta hyötyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22156: suuresti siitä, jos yrittäjä hallitsee toimintaansa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22157: liittyvät moninaiset toiminnot hyvin. Pienyrittä- 32.50.24 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22158: jillä ei useinkaan ole taloudellisia ja muitakaan yrittäjäkoulutusta ja -neuvontaa varten.
22159: mahdollisuuksia palkata konsultteja. Jos omat tie-
22160:
22161: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22162:
22163: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22164: Sauli Hautala Jorma Fred
22165: Eeva-Liisa Moilanen
22166: 1987 vp. 1373
22167:
22168: Raha-asia-aloite n:o 1299
22169:
22170:
22171:
22172:
22173: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Liikunta- ja kun-
22174: toutumiskeskus Peurungalle lainojen hoitokustannuksia ja muita
22175: toimintamenoja varten
22176:
22177:
22178: Eduskunnalle
22179:
22180: Laukaan kunnassa toimiva Liikunta- ja kuntou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22181: tumiskeskus Peurunka tarjoaa mm. veteraanien 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22182: kuntoutuspalveluja. Paine laitoksen palveluja 33.22.55 500 000 markkaa Liikunta- ja
22183: kohtaan on tuntuva. Laitosta on jatkuvasti laajen- kuntoutumiskeskus Peurungalle lainojen
22184: nettu ja uudistamistarvetta on yhä. Jotta laitos hoitokustannuksia ja muita toimintame-
22185: voisi tarjota kuntoutuspalveluja kohtuullisin hin- noja varten.
22186: noin, on tarpeen valtion avustuksella helpottaa
22187: laitoksen taloutta.
22188: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22189: taen,
22190:
22191: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22192:
22193: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22194: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
22195: Jorma Fred
22196: 1374 1987 vp.
22197:
22198: Raha-asia-aloite n:o 1300
22199:
22200:
22201:
22202:
22203: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten
22204: työkeskuksen rakentamista varten Saarijärvelle
22205:
22206:
22207: Eduskunnalle
22208:
22209: Keski-Suomen erityishuoltopiirin kuntainliiton Työkeskuksen rakentaminen toisi kipeästi tarvitta-
22210: alainen Saarijärven työkeskus toimii heikoissa ja via rakennusalan työpaikkoja vuodelle 1988. Sa-
22211: epätarkoituksenmukaisissa tiloissa Saarijärvellä. malla se nostaisi kehitysvammaisten hoidon asian-
22212: Uusien tilojen tarve on polttava. mukaiselle tasolle.
22213: Saarijärveltä ei löydy tarkoitukseen sopivia tilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22214: ja, koska tilojen tarve 30-40 kehitysvammaista taen,
22215: varten on suuri. Tilatarve on noin 1 000 m 2 , johon
22216: sisältyy työskentely-, myynti-, sosiaali- ja muut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22217: tarpeelliset tilat. Uudisrakennuksen kokonaiskus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22218: tannusarvio on noin 5 Mmk. 33.32.31 3 000 000 markkaa Saanjärven
22219: Saarijärvellä on lyhyellä aikaa menetetty lähes kehitysvammaisten työkeskuksen rakenta-
22220: 100 teollista työpaikkaa eikä uusia ole syntymässä. mista varten.
22221:
22222: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22223:
22224: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22225: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
22226: Jorma Fred
22227: 1987 vp. 1375
22228:
22229: Raha-asia-aloite n:o 1301
22230:
22231:
22232:
22233:
22234: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten
22235: erityishoidon kokeilun järjestämistä varten
22236:
22237:
22238: Eduskunnalle
22239:
22240: Kehitysvammaisten terapeuttinen työskentely edellytyksiltään erittäin hyvä. Kokeilu olisi järjes-
22241: on nykyisin suuntautunut lähes työpistekohtaises- tettävä yhteistyössä Keski-Suomen erityishuolto-
22242: ti eri hoitoyksiköissä siten, että useimmiten työ- piirin kuntainliiton kanssa.
22243: pisteessä ei ole tarjolla kehitysvammaiselle parhai- Kokeilua varten tulisi palkata tutkija, mutta
22244: ten soveltuvaa työterapian muotoa. Tästä seuraa muutoin kokeilu voitaisiin toteuttaa pääosin ole-
22245: se, että vähemmän valmiuksia omaava ei pysty te- massa olevan henkilökunnan toimesta. Tutkija tu-
22246: kemään työpisteessä tarjolla olevaa työtä tai pa- lisi palkata vetämään kokeilua sekä konsultoi-
22247: rempitasoinen joutuu työskentelemään tehtäväs- maan asiantuntijain kanssa. Lisäksi tutkija valmis-
22248: sä, joka saattaa viedä hänen kehitystään jopa taak- taisi loppuraportin tuloksista. Kokeilun tulisi kes-
22249: sepäin. Erityisesti keskittyminen voimakkaasti tää 2-4 vuotta, ja tutkijan palkkaukseen tulisi
22250: teollisuuden alihankintatöihin, joissa tehtävänä näin varautua useamman vuoden ajaksi.
22251: on aina sama työvaihe, aiheuttaa näitä ongelmia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22252: On tärkeää, että toimintaan saadaan enemmän taen,
22253: hoidollista tavoitteellisuutta, jossa otetaan huo-
22254: mioon eritasoiset valmiudet työhön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22255: Edellä tarkoitetusta ongelmasta eroon pyrkimi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22256: nen on tärkeää. Siksi olisi järjestettävä kokeilu val- 33.32.32 150 000 markkaa kehitysvam-
22257: tion rahoituksella. Sopiva kokeilupaikkakunta maisten erityishoidon kokeilun järjestä-
22258: olisi esimerkiksi Saarijärven kaupunki, joka on täl- mistä varten.
22259: laiseen kokeiluun sopivan kokoinen ja muilta
22260:
22261: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22262:
22263: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
22264: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
22265: 1376 1987 vp.
22266:
22267: Raha-asia-aloite n:o 1302
22268:
22269:
22270:
22271:
22272: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta aborttineuvonnan
22273: järjestämistä varten
22274:
22275:
22276: Eduskunnalle
22277:
22278: Suomen väkilukukehitys on huolestuttava. Vi- tää terveyskeskuksissa, ja tätä varten tulisi järjestää
22279: noutunut väestön ikärakenne aiheuttaa jo tällä koulutusta sekä jatkuva tiedotustoiminta. Abort-
22280: hetkellä ongelmia, jotka kärjistyvät muutaman tineuvonnan järjestämisellä voidaan vaikuttaa
22281: vuosikymmenen kuluessa. Syntyvyys on liian al- myönteisellä tavalla vaikeuksissa olevien ihmisten
22282: haisella tasolla. Yleistä suhtautumista lapsiin ja elämään sekä saada syntyvyyttä nousemaan. Neu-
22283: erityisesti lapsiperheiden taloudelliseen asemaan vonta tulee järjestää kiireellisesti, ja samalla tulee
22284: tulee pikaisesti muuttaa. Mutta tämä ei yksin rii- ryhtyä valmistelemaan nykyisen aborttilain muut-
22285: tä, vaan maassamme tarvitaan pikaisia ja tehok- tamista.
22286: kaita toimenpiteitä syntyvyyden lisäämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22287: Maassamme tehdään vuosittain toistakymmen- taen,
22288: tätuhatta aborttia, joista osa taloudellisista syistä.
22289: Osa aborteista tehdään sen vuoksi, että vanhem- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22290: mat eivät ole tietoisia riittävästi muista mahdolli- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22291: suuksista. Maassamme on aborttia hakevien neu- markkaa aborttineuvonnan järjestämi-
22292: vonta järjestämättä. Esimerkiksi Norjassa tämä seksi.
22293: neuvonta on järjestetty. Itse neuvonta tulisi järjes-
22294:
22295: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22296:
22297: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22298: Sauli Hautala Jorma Fred
22299: 1987 vp. 1377
22300:
22301: Raha-asia-aloite n:o 1303
22302:
22303:
22304:
22305:
22306: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillinen alko-
22307: holisti- ja narkomaanityö ry:lle alkoholistien perhehoitokodin
22308: hankkimiseen
22309:
22310: Eduskunnalle
22311:
22312: Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry. hoidon aikana ja hoitaa lapsiaan, luo tämä osal-
22313: ylläpitää useita hoito-, kuntoutus- ja terapiakoteja taan edellytyksiä hoidon onnistumiselle.
22314: eri puolilla Suomea. Yhdistys toimii kristillisellä KAN ry. ostaisi perhehoitokodiksi Uudessa-
22315: pohjalla ja ottaa hoitoon pääasiassa omasta tah- kaarlepyyssä sijaitsevan Uddenin kiinteistön, joka
22316: dostaan hoitoon pyrkiviä henkilöitä. Toiminta ta- on myytävänä. Varoja yhdistyksellä ei tarkoitusta
22317: pahtuu pääosin vapaaehtoisin lahjoitusvaroin, jos- varten ole, joten valtion avustus on tarpeen.
22318: kin viime aikoina kuntien maksusitoumusten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22319: merkitys on alkanut lisääntyä. taen,
22320: KAN ry:n toiminnan tuloksena moni ihminen
22321: on saanut kestävän perustan uudelle elämälle. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22322: män hetken polttavin tarve on naisten hoitokodin 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22323: perustamiseen niin, että lapset voivat saada olla 33.93.53 900 000 markkaa Kristtflinen
22324: äidin kanssa hoitojakson aikana hoitokodissa. Jos alkoholisti- ja narkomaanityö ry:lle perhe-
22325: hoidossa oleva äiti voi itse asua lastensa kanssa hoitokodin hankintaa varten.
22326:
22327: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22328:
22329: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22330: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
22331: Jorma Fred
22332:
22333:
22334:
22335:
22336: 41 27o416F
22337: 1378 1987 vp.
22338:
22339: Raha-asia-aloite n:o 1304
22340:
22341:
22342:
22343:
22344: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisellä perustal-
22345: la toimivien yksityisten alkoholistihoitokotien tukemiseen
22346:
22347:
22348: Eduskunnalle
22349:
22350: Maassamme toimii kristillisellä pohjalla useita rissa taloudellisissa vaikeuksissa. Erityisesti valtion
22351: hoito- ja kuntoutuskoteja, jotka tarjoavat apua ja tukea tarvitaan kiinteistöjen hankintaan ja kun-
22352: tukea alkoholista ja muista huumeista eroon pyr- nostamiseen sekä lainojen hoitomenoihin.
22353: kiville henkilöille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22354: Näiden hoitokotien toiminnan tulokset ovat taen,
22355: muihin laitoksiin verrattuna varsin hyvät. Lukui-
22356: sat päihteiden johdosta työkykynsä, asuntonsa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22357: perheensä ja muut normaalin elämisen edellytyk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22358: set menettäneet ovat uskoontulon jälkeen saa- 33.93.53 5 000 000 markkaa lisäykseksi
22359: mansa kristillisen hoitokotipaikan ansiosta kun- avustuksiin yksityiszlle kristzlliseltä pohjal-
22360: toutuneet työkykyisiksi kansalaisiksi. ta toimiville yhteisözlle päihdetyön kus-
22361: Hoitokodit toimivat kuitenkin jatkuvasti suu- tannukszi"n.
22362:
22363: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22364:
22365: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22366: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
22367: Jorma Fred
22368: 1987 vp. 1379
22369:
22370: Raha-asia-aloite n:o 1305
22371:
22372:
22373:
22374:
22375: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain vot-
22376: maan saattamiseksi vuonna 1988 Keski-Suomen läänissä
22377:
22378:
22379: Eduskunnalle
22380:
22381: Uusi työllisyyslaki on hyväksytty siten, että se Uuden työllisyyslain voimaan saattaminen
22382: tulee voimaan 1.1.1988. Hallitus esittää kuiten- myös Keski-Suomen läänissä 1.1.1988 merkitsee
22383: kin, että mm. Keski-Suomen läänissä laki saatet- noin 85 Mmk:n lisäystarvetta tarkoitukseen osoi-
22384: taisiin voimaan vasta 1.1.1989. Lakia on kokeiltu tettuun määrärahaan.
22385: Keski-Suomessa Jämsänkosken, Kinnulan ja Vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22386: tasaaren kunnissa. Työttömyys Keski-Suomessa on taen,
22387: maan keskitasoa selvästi suurempaa.
22388: Keski-Suomen läänin jättäminen työllisyyslain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22389: voimaantulon osalta unohduksiin vuonna 1988 on 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
22390: perusteetonta ja merkitsee mm. kokeilukunnissa momenteille 85 000 000 markkaa uuden
22391: kehityksen taaksepäinmenoa. Lisäksi hallituksen työllisyyslain voimaan saattamiseksi 1.1.
22392: esitys merkitsee räikeätä eriarvoisuutta eri työ- 1988 alkaen Keski-Suomen läänissä.
22393: voimapiirien kesken työttömyysluvuista piittaa-
22394: matta.
22395:
22396: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22397:
22398: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22399: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
22400: Jorma Fred
22401: 1380 1987 vp.
22402:
22403: Raha-asia-aloite n:o 1306
22404:
22405:
22406:
22407:
22408: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen myöntä-
22409: miseksiJämsänkosken kaupungille uusioraaka-ainepörssin perus-
22410: tamista varten
22411:
22412:
22413:
22414: Eduskunnalle
22415:
22416: Jämsänkosken kaupunki on vuodesta 1985 al- jestelmä, joka välittää tietoa käyttökelpoisista
22417: kaen asettanut kaupungin elinkeinoelämän yh- jätemateriaaleista ja niiden tuottajista sekä mah-
22418: deksi kehittämisen painopisteeksi jätteiden hyöty- dollisista hyödyntäjistä. Materiaalitietojen lisäksi
22419: käytön. Jämsänkosken kaupungin ja yrittäjien pörssi antaa teknistaloudellista konsultointiapua
22420: projektiryhmä on synnyttänyt konkreettisia hank- jätteiden hyötykäyttöön liittyvissä kysymyksissä.
22421: keita sekä alueellisten että valtakunnallisten Tavoitteena on luonnonvarojen ja energian säästy-
22422: jäteraaka-aineresurssien hyödyntämiseksi. Tällai- minen sekä ympäristöhaittojen vähentyminen.
22423: sia ovat mm. Suomen uusioraaka-ainepörssin pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22424: rustaminen, jätteiden hyötykäyttöön liittyvä laite- taen,
22425: kehittely, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsän-
22426: kosken tehtaan voimalaitostuhkan hyödyntämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22427: nen ja Jämsänkosken kehtittäminen jäteteknolo- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
22428: gian kokeilukunnaksi valtakunnallisin tavoittein. kaa· myönnettäväksi Jämsänkosken kau-
22429: Uusioraaka-ainepörssin perustaminen yhtiö- pungille Suomen uusiaraaka-ainepörssin
22430: muotoisena on tarkoitus toteuttaa vuoden 1987 perustamista ja toimintaa varten.
22431: lopulla. Kysymyksessä on informaatiopalvelujär-
22432:
22433: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22434:
22435: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
22436: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
22437: Tuula Paavilainen
22438: 1987 vp. 1381
22439:
22440: Raha-asia-aloite n:o 1307
22441:
22442:
22443:
22444:
22445: Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimmille
22446: tuomioistuimille lisähenkilökunnan palkkaamiseen valitusruuh-
22447: kien purkamiseksi
22448:
22449:
22450:
22451: Eduskunnalle
22452:
22453: Kansalaisten oikeusturva on kehittyneen val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22454: tion rikkumaton tuntomerkki. Jos eri oikeusistui- taen,
22455: missa asiat "makaavat" useita vuosia henkilöstö-
22456: pulan vuoksi, on oikeusturva näennäistä. Se tuo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22457: lieveilmiöinä mitä erilaisimpia vaikeuksia yksityi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22458: sille kansalaisille. Ylimmille tuomioistuimille olisi 25.10.01 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22459: myönnettävä tilapäisten virkamiesten palkkauk- ylimmtlle tuomioistuimtlle tilapäisten vir-
22460: seen jutturuuhkien purkamiseksi ja työn kehittä- kamiesten palkkaamiseen jutturuuhkien
22461: mistoimiin tarvittavan lisähenkilöstön palkkaami- purkamiseen ja työn kehittämiseen.
22462: seen 10 milj. mk.
22463:
22464: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22465:
22466: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
22467: Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen
22468: Matti Väistö
22469: 1382 1987 vp.
22470:
22471: Raha-asia-aloite n:o 1308
22472:
22473:
22474:
22475:
22476: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hovioikeuksien lisähen-
22477: kilökunnan palkkaamiseen jutturuuhkien purkamiseksi
22478:
22479:
22480: Eduskunnalle
22481:
22482: Kansalaisten oikeusturva on kehittyneen val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22483: tion tunnusmerkki. Jos eri oikeusistuimissa asiat 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22484: "makaavat" useita vuosia henkilöstöpulan vuok- 25.20. 01 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
22485: si, on oikeusturva näennäistä. Se tuo lieveilmiöinä hovioikeukszin määräazkaisen lisähenkzlös-
22486: mitä erilaisimpia vaikeuksia mm. yksityisille kan- tön palkkaamiseksi jutturuuhkien purka-
22487: salaisille. Ylimääräisten määräaikaisten virkamies- miseen ja työmenetelmien kehittämiseen.
22488: ten palkkaukseen jutturuuhkien purkamiseksi ja
22489: työn kehittämiseksi olisi määrärahaa korotettava.
22490: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22491: taen,
22492:
22493: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22494:
22495: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
22496: Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen
22497: Matti Väistö
22498: 1987 vp. 1383
22499:
22500: Raha-asia-aloite n:o 1309
22501:
22502:
22503:
22504:
22505: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen nuoriso-
22506: seuran talon korjauslainojen maksamiseen
22507:
22508:
22509: Eduskunnalle
22510:
22511: Pieksämäellä on nuorisoseurantalo jo varsin iä- lut eri harrastuspiirien aktiivisessa käytössä ja näin
22512: käs. Siinä on jouduttu tekemään yllättäviä kor- palvelee etenkin nuorison tarpeita.
22513: jaustehtäviä vesi- ym. vahinkojen johdosta. Näi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22514: den johdosta seura on velkaantunut 85 000 mk, taen,
22515: vaikkakin työt on pyritty tekemään mahdollisim-
22516: man pitkään talkootyönä. Laina rasittaa pahoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22517: taloutta. Odotettavissa on aivan lähivuosina vielä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22518: mm. lattian uusiminen, maalaustyöt jne. Lainan 29.99.51 85 000 markkaa Pieksämäen
22519: rasituksista johtuen seuralla ei ole mahdollisuutta nuorisoseuran rakennuskorjauslainan mak-
22520: selviytyä tilanteesta ja rakennuksella on vaara rap- samista varten.
22521: peutua käyttökelvottomaksi. Kuitenkin se on ol-
22522:
22523: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22524:
22525: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
22526: 1384 1987 vp.
22527:
22528: Raha-asia-aloite n:o 1310
22529:
22530:
22531:
22532:
22533: Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vilje-
22534: lijöiden tukemiseen
22535:
22536:
22537: Eduskunnalle
22538:
22539: Nuoret viljelijät ovat nyt katovuonna entistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22540: suuremmissa vaikeuksissa tilanpitoa aloittaessaan, 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
22541: joten katsomme, ettei viljelijöiden tukemista ole 30.33.40 lisäyksenä 27 000 000 markkaa
22542: tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista alentaa. nuorten viljelijöiden ttlanpidon aloittami-
22543: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- sen käynnistysavustuksiin.
22544: taen,
22545:
22546: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22547:
22548: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
22549: Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen
22550: Matti Väistö
22551: 1987 vp. 1385
22552:
22553: Raha-asia-aloite n:o 1311
22554:
22555:
22556:
22557:
22558: Kauppinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta satovahin-
22559: kojen korvaamiseen
22560:
22561:
22562: Eduskunnalle
22563:
22564: Kuluva satokausi näyttää muodostuvan ennä- tarviketuotannossa turvautumaan oleellisesti
22565: tyksellisen heikoksi kautta koko maan. Vaikutta- tuontiin, on elintarvikehuoltomme herkästi haa-
22566: vina tekijöinä ovat olleet poikkeuksellisen heikot voittuvaa.
22567: sääolosuhteet. Kadon mittavuutta on mahdotonta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22568: tarkoin vielä arvioida. Kuitenkin esitämme koro- taen,
22569: tettavaksi satovahinkojen korvaussummaa tuntu-
22570: vasti, jotta viljelijöiden elämisen olosuhteita voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22571: daan turvata näissä vaikeissa olosuhteissa, jotka 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22572: ovat heistä itsestään riippumattomia. Elintarvike- 30.31.44 lisäyksenä 300 000 000 mark-
22573: tuotanto omassa maassamme on kuitenkin meille kaa pahimpien satovahinkojen korvaami-
22574: jatkossakin välttämätöntä. Mikäli joudumme elin- seen.
22575:
22576: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22577:
22578: Riitta Kauppinen Mirja Ryynänen
22579: Markku Lehtosaari Matti Väistö
22580: 1386 1987 vp.
22581:
22582: Raha-asia-aloite n:o 1312
22583:
22584:
22585:
22586:
22587: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 452 Gäp-
22588: pilä-Suonenjoki) parannustöiden aloittamiseen
22589:
22590:
22591: Eduskunnalle
22592:
22593: Maantie n:o 452 onJäppilän ja Suonenjoen vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22594: linen merkittävä kulkuyhteys. Se on päässyt capis- taen,
22595: tumaan niin huonoon kuntoon, että sillä liiken-
22596: nöiminen henkilö- ja pakettiautoilla on ajoittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22597: lähes mahdotonta. Lisäksi se on rakenteeltaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22598: mutkaisuuden huomioon ottaen nykyisille liiken- 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
22599: nevälineille lähes sopimaton. Ottaen huomioon maantien n:o 452 Oäppzlä-Suonenjokz)
22600: Jäppilän kunnan työtilanteen ja rakennemuutok- parannustöiden aloittamiseen.
22601: sen mukanaan tuoman paineen hankkia työtilai-
22602: suuksia muualta, on ko. tien merkitys yhdyslii-
22603: kenneväylänä korostumassa lähivuosina.
22604:
22605: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22606:
22607: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
22608: 1987 vp. 1387
22609:
22610: Raha-asia-aloite n:o 1313
22611:
22612:
22613:
22614:
22615: Kauppinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavus-
22616: tuksiin avustusten korottamiseksi
22617:
22618:
22619: Eduskunnalle
22620:
22621: Perhepoliittisista syistä sekä nuorten perheiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22622: talouskriisistä johtuen äitiysavustusten lukumää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22623: räinen vähennys tulee kompensoida täysimääräi- 33.15.51 lisäyksenä 380000 markkaa äi-
22624: senä avustusten korottamiseen. Perheet ovat koke- tiysavustusten korottamiseksi 670 mar-
22625: neet avustuksen erittäin positiivissävyisenä huo- kaksi syntyvää lasta kohden.
22626: mionosoituksena lapsen syntymisestä.
22627: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22628: taen,
22629:
22630: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22631:
22632: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
22633: Mirja Ryynänen Matti Väistö
22634: 1388 1987 vp.
22635:
22636: Raha-asia-aloite n:o 1314
22637:
22638:
22639:
22640:
22641: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi lisäeläk-
22642: keeksi sodan aikana raskasta maataloustyötä tehneille naisille
22643:
22644:
22645: Eduskunnalle
22646:
22647: Maataloudessa naiset joutuivat suoriutumaan heille lisäeläkkeen, jonka suuruus olisi 160
22648: puutteellisin välinein raskaasta maataloustyöstä mk/kk. Tämä koskisi n. 70 000 naista.
22649: miesten osallistuessa vuosina 1939-1945 rinta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22650: mamiespalveluun. Tämä on rasittanut naisia sekä taen,
22651: fyysisesti että psyykkisesti. He ovat olleet voimak-
22652: kaalla panoksellaan turvaamassa koko kansakun- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22653: tamme elintarviketuotantoa ko. aikana. Näin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22654: ollen ehdotamme perustellusti, että heidän van- 33.21.54 140000000 markkaa 160 mar-
22655: huuden taloudellinen turvansa olisi hiukan pa- kan ylimääräisen lisäkuukausieläkkeen
22656: rempi kuin muiden ja pienenä korvauksena hei- maksamiseksi sodan aikana raskasta maa-
22657: dän uurastuksestaan Suomen valtio myöntäisi taloustyötä tehneille naisille.
22658:
22659: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22660:
22661: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
22662: Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen
22663: Matti Väistö
22664: 1987 vp. 1389
22665:
22666: Raha-asia-aloite n:o 1315
22667:
22668:
22669:
22670:
22671: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen seudun
22672: terveyskeskuksen lisävuodeosaston rakentamiseen
22673:
22674:
22675: Eduskunnalle
22676:
22677: Sairaanhoidollisten uusien tavoitelukujen mu- senmukaisen rakennuksen perustaminen. Lisäksi
22678: kaisten hoitopaikkojen järjestelyn myötä on nou- Kontiopuiston sairaalalle löytyy käyttöä sosiaali- ja
22679: semassa esiin ongelmia siirtymävaiheessa. Jotta terveysministeriön hallinnon alaisuudessa varsin
22680: nämä tilanteet voidaan hoitaa kaikkia osapuolia mielekkäällä tavalla. Suunnitelmien yhteydessä
22681: jollakin tavoin tyydyttävästi, vaatii se joidenkin on terveyskeskuksen vuodeosaston rakentamisoh-
22682: kansanterveystyön rakentamistaimien aikaistamis- jelma jäädytetty, joten ehdotamme sen rakenta-
22683: ta. Silloin siirtymäaika voidaan toteuttaa jousta- missuunnitelmien aloittamista erillisellä, budjet-
22684: vasti ja aiemmille tiloille voidaan samalla suunni- tiin varatulla summalla.
22685: tella uuskäyttöä sosiaali- ja terveysministeriön hal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22686: linnon alaisuudessa ja tarkoituksenmukaisuuspe- taen,
22687: riaatetta noudattaen. Läheskään aina ei vanhojen
22688: rakennusten saneeraus terveyskeskuksen vuode- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22689: osastoksi ole taloudellisesti järkevää pitkällä täh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22690: täyksellä, koska perustamiskustannuksissa voi olla 33.78.31 lisäyksenä 600 000 markkaa
22691: vain pieni ero, joka voi olla menetetty 1-2 vuo- Pieksämäen seudun kansanterveveystyön
22692: den käyttökustannuksissa. kuntainliiton lisävuodeosastojen rakenta-
22693: Yksi tällainen esimerkkitapaus ovat suunnitel- miseen terveyskeskuksen välittömään lä-
22694: mat Kontiopuiston B-mielisairaalan käytön tule- he~syyteen ja suunnittelutyön käynmstä-
22695: vaksi muutokseksi. Siinä saneeraus maksaisi lähes mtseen.
22696: yhtä paljon kuin uuden, ja alkujaan tarkoituk-
22697:
22698: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22699:
22700: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
22701: 1390 1987 vp.
22702:
22703: Raha-asia-aloite n:o 1316
22704:
22705:
22706:
22707:
22708: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta ekonomikoulutuksen aloitta-
22709: miseen Kotkassa
22710:
22711:
22712: Eduskunnalle
22713:
22714: Itä-Suomesta puuttuu ekonomikoulutus. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22715: on johtanut ekonomien vajaukseen yrityselämäs- taen,
22716: sä. Kymen läänissä on arvioitu olevan 120 ekono-
22717: min vajaus pienissä ja keskisuurissa teollisissa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22718: palvelualan yrityksissä muuhun maahan verrattu- 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22719: na. Korkeakolutasoinen kaupallinen tieto, kuten markkaa käytettäväksi ekonomikoulutuk-
22720: korkea tiedon taso yleensäkin, on yhä merkityksel- sen aloittamiseen Kotkan kauppaoppilai-
22721: lisempää yritystoiminnan kehittämiselle. Ekono- toksen yhteydessä jonkin toimivan korkea-
22722: mivajaus on osaltaan jarruttamassa Kymen läänin koulun alaisuudessa.
22723: elinkeinoelämän uudistumista.
22724:
22725: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22726:
22727: Antero Kekkonen
22728: 1987 vp. 1391
22729:
22730: Raha-asia-aloite n:o 1317
22731:
22732:
22733:
22734:
22735: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen oppilai-
22736: toksen lisärakennushankkeen aloittamiseen
22737:
22738:
22739: Eduskunnalle
22740:
22741: Kotkan teknillinen oppilaitos potee jo tällä het- nöörikoulutus sopisi oppilaitoksen toimenkuvaan
22742: kellä tilapulaa siten, että jopa käytävätiloja on eikä aiheuttaisi ylimäärisiä laboratoriolaiteinves-
22743: jouduttu osittain ottamaan opetuskäyttöön. Kou- tointeja.
22744: lutus ja sen kehittäminen ovat eräs keino vastata Valtion tulisi aikaistaa Kotkan teknillisen oppi-
22745: tuotantoelämän rakennemuutoksen tuomiin uu- laitoksen lisärakentamisen suunnittelua siten, että
22746: siin haasteisiin. Tämän vuoksi siihen panostami- varsinaisiin rakennustöihin päästäisiin viimeistään
22747: nen on tämän hetken yhteiskuntapolitiikan pai- kuluvan vuosikymmenen lopulla.
22748: nopisteitä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22749: Valtion suunnitelmissa on tälle hankkeelle osoi- taen,
22750: tettu suunnittelurahaa vuodelle 1992 1 milj. mark-
22751: kaa. Kokonaiskustannusarvio on 21 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22752: Lisärakennuksen toteuttaminen mahdollistaisi 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22753: elektroniikka-insinöörilinjan aloittamisen Kotkas- markkaa Kotkan teknillisen opptlaitoksen
22754: sa vuonna 1990-1991. Elektroniikka-alan insi- lisärakennushankkeen aloittamiseen.
22755:
22756: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22757:
22758: Antero Kekkonen
22759: 1392 1987 vp.
22760:
22761: Raha-asia-aloite n:o 1318
22762:
22763:
22764:
22765:
22766: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen linnoituslait-
22767: teiden säilyttämiseen
22768:
22769:
22770: Eduskunnalle
22771:
22772: Kotkan alueella sijaitsee lukuisia Ruotsinsal- riallista näyttelyä, tulisi valtion pikimmiten käyn-
22773: men linnoituskaupungin aikaisia historiallisesti nistää tehokkaat ja suunnitelmalliset kunnostus-
22774: merkittäviä kohteita ja laitteita, jotka ovat uhkaa- toimet keskeisten Ruotsinsalmen linnoituslaittei-
22775: vasti rapistuneet. Keskeisimmät tällaiset kohteet den säilyttämiseksi.
22776: ovat Fort Slava Kukourissa ja eräät Puistolassa si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22777: jaitsevat rakennelmat. taen,
22778: Tähänastiset työllisyysvaroin suoritetut kunnos-
22779: tustyöt ovat rajoittuneet pääasiassa Kyminlinnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22780: vallien entistämiseen. 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22781: Jotta edellä mainitut linnoituslaitteet eivät tu- markkaa Ruotsinsalmen linnoituslaittei-
22782: houtuisi ja jotta niitä voitaisiin käyttää osana to- den säilyttämiseksi.
22783: teutettavan Ruotsinsalmen merikeskuksen histo-
22784:
22785: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22786:
22787: Antero Kekkonen
22788: 1987 vp. 1393
22789:
22790: Raha-asia-aloite n:o 1319
22791:
22792:
22793:
22794:
22795: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Paperintekijän patsaan saa-
22796: miseen Inkeroisiin
22797:
22798:
22799: Eduskunnalle
22800:
22801: Anjalankosken kaupungissa Inkeroisten taaja- Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on
22802: massa on yli 100 vuotta valmistettu paperia. Siellä osoitettu patsasta varten 100 000 markkaa. Patsas-
22803: toimiva Paperiliiton osasto n:o 15 ry. on täyttänyt hankkeen rahoituksen järjestämiseksi kokonaisuu-
22804: 80 vuotta 1.1.1987. Kyseinen ammattiosasto on dessaan tarvittaisiin kuitenkin vielä valtion rahoi-
22805: juhlavuotensa kunniaksi päättänyt hankkia Pape- tusosuutena 100 000 markkaa vuoden 1988 tulo-
22806: rintekijän patsaan. ja menoarviossa.
22807: Patsashanke on edennyt jo siten, että vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22808: 1987 keväällä siitä valmistui pienoismalli. Tarkoi- taen,
22809: tuksena on, että noin viiden metrin korkuinen fi-
22810: guratiivinen taideteos nousee Inkeroisten uudelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22811: torille vuoden 1989 toukokuussa. Patsas tulee 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22812: kokonaisuudessaan maksamaan arviolta 800 000 29.99.5 0 lisäyksenä 100 000 markkaa käy-
22813: markkaa. Rahoitussuunnitelma perustuu ammat- tettäväksi avustuksena Papenlztton osasto
22814: tiosaston oman osuuden lisäksi Oy Tampellan, n:o 15 ry:n Papen'ntekzjän patsaan hank-
22815: kaupungin, valtion, eri järjestöjen ja paikallisten kimiseksi Inkeroistin.
22816: liikelaitosten ja yhteisöjen tukeen. Lisäksi Anja-
22817: lankoskella on suoritettu kansalaiskeräys patsas-
22818: hankkeen hyväksi.
22819:
22820: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22821:
22822: Antero Kekkonen
22823:
22824:
22825:
22826:
22827: 42 270416F
22828: 1394 1987 vp.
22829:
22830: Raha-asia-aloite n:o 1320
22831:
22832:
22833:
22834:
22835: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 rakentamiseen
22836: välillä Otsola-Summa
22837:
22838:
22839: Eduskunnalle
22840:
22841: Tieyhteyksien parantamiseksi Kotkasta itään myös kansainvälisen liikenteen olosuhteiden pa-
22842: valmistuu tiesuunnitelma valtatielle n:o 7 välille rantamisen kannalta on tärkeää hankkeen pysymi-
22843: Otsola-Summa syksyllä 1987 ja rakennussuunni- nen aikataulussaan.
22844: telma vuoden 1989 alkupuolella. Hankkeen kus- Tämän vuoksi hankkeen toteuttamiseen tulee
22845: tannusarvio on n. 170 milj. markkaa. Rakennus- osoittaa riittävät määrärahat, jotta rakennustöihin
22846: työt on tarkoitus aloittaa 1990-luvun alussa. voitaisiin päästä jo vuonna 1989.
22847: Tiehankkeen avulla on mahdollista parantaa lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22848: kenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta taen,
22849: yleensä ja erityisesti Kotkan alueella sijaitsevassa
22850: Hiidenkirnun risteyksessä. Edelleen hanke on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22851: työllisyyden kannalta tärkeä, koska se voisi toimia 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22852: jatkeena Mussalon satamassa 2-3 vuoden kulut- 31.24. 77 10 000 000 markkaa valtatien
22853: tua päättyville maansiirtotöille. Koko eteläisen n:o 7 parannustyöhön välillä Otsola-
22854: Kymenlaakson, sen satamien kehittämisen ja Summa.
22855:
22856: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22857:
22858: Antero Kekkonen
22859: 1987 vp. 1395
22860:
22861: Raha-asia-aloite n:o 1321
22862:
22863:
22864:
22865:
22866: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kaunissaaren veneily-
22867: satamaa varten
22868:
22869:
22870: Eduskunnalle
22871:
22872: Pyhtään Kaunissaaresta on vuosien myötä ke- saaren läheisyydessä ruopataan väylää Kotkan
22873: hittynyt huomattava veneilykohde. Huviveneiden uuteen syväsatamaan. Näin merenpohjasta lou-
22874: määrä saaren satamassa on moninkertaistunut. Li- hittavaa kiviainesta voitaisiin käyttää veneilysata-
22875: sääntynyt veneily vaikeuttaa saaren kanta-asuk- man rakentamiseen, mikä alentaisi veneilysata-
22876: kaiden elinkeinotoimintoja satamassa. Myös vuo- man lopullisia kustannuksia.
22877: romoottori- ja postiliikenne ovat ajoittaisissa vai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22878: keuksissa venesataman ahtauden takia. vasti,
22879: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
22880: sessä on varattu 100 000 markkaa uutta Kaunis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22881: saaren veneilysatamaa varten. Rakentamisen 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22882: käynnistämiseksi summa on riittämätön. 400 000 markkaa Pyhtään Kaunissaaren
22883: Veneilysataman rakentamistyöt tulisi kuitenkin veneilysataman rakentamista varten.
22884: käynnistää mahdollisimman pian myös siksi, että
22885:
22886: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22887:
22888: Antero Kekkonen
22889: 1396 1987 vp.
22890:
22891: Raha-asia-aloite n:o 1322
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Luumäen-Haminan-Kot-
22897: kan radan liiketaloudelliseen selvitykseen
22898:
22899:
22900: Eduskunnalle
22901:
22902: Liikenneyhteyksien kehittämiseksi enty1sesti tamiin tulee kehittää. Rautateitse tapahtuva Neu-
22903: Etelä-Kymenlaakson satamien ja Etelä-Karjalan vostoliiton kauttakulkuliikenne ja sen odotettavis-
22904: teollisuuden välillä oli 1970-luvulla esillä sa oleva lisääntyminen asettavat myös liikenneyh-
22905: Luumäen-Haminan-Kotkan radan rakentami- teyksille uusia vaatimuksia.
22906: nen. Sen jälkeen hanke on jäänyt jossain määrin Tämän vuoksi Luumäen-Haminan-Kotkan
22907: taka-alalle. radan tarpeellisuus tulisi ottaa uudelleen harkitta-
22908: Hankkeen osalta tulee kiinnittää huomiota vaksi ja suorittaa sitä koskevat liikennetaloudelli-
22909: eräisiin liikenneoloissa tapahtuneisiin muutok- set selvitykset.
22910: siin, jotka heijastuvat uudella tavalla liikennetar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22911: peisiin ja asettavat siten mainitun investointi- taen,
22912: hankkeen uuteen valoon.
22913: Sekä Kotka että Hamina ovat voimakkaasti ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22914: hittäneet satamiaan ja investoineet tai ovat par- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
22915: haillaan investoimassa mittavasti satamiinsa. Tältä kaa liiketaloudellisen selvityksen teke-
22916: pohjalta on odotettavissa satamien liikenteen li- miseen Luumäen-Haminan-Kotkan
22917: sääntyvän, jolloin myös maaliikenneyhteyksiä sa- radasta.
22918:
22919: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22920:
22921: Antero Kekkonen
22922: 1987 vp. 1397
22923:
22924: Raha-asia-aloite n:o 1323
22925:
22926:
22927:
22928:
22929: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lauttaterminaalin rakenta-
22930: miseen Kotkaan
22931:
22932:
22933: Eduskunnalle
22934:
22935: Viime aikoina on keskustelu lauttayhteyden kenne on Kotkassa sijaitsevan Laivaustieto Oy:n
22936: saamisesta Suomenlahden yli Tallinnaan virinnyt toimesta kehitetty pidemmälle kuin missään
22937: uudelleen. Tästä kuljetusreitistä Keski-Euroop- muussa Suomen satamassa.
22938: paan toivotaan kilpailijaa Ruotsin ja Tanskan Satamateknisesti ei auto- ja/tai junalautan si-
22939: kautta suunnitelluille "linkeille". joittaminen Kotkan satamaan tuota ongelmia ja
22940: Kotkan satama on Suomen teollisuuden suurin tarvittavat investoinnit ovat vähäisiä. Käynnissä
22941: vientisatama ja sen vuoksi se on luonnollisin sijoi- olevan syväsataman rakentaminen vapauttaa lai-
22942: tuspaikka tällaisen yhteyden Suomen puoleiselle turi- ja ratapihakapasiteettia juuri sopivasti tällai-
22943: terminaalille. Lauttayhteyden sijoittaminen tänne seen tarkoitukseen.
22944: on sen vuoksi paras ratkaisu sekä yhteyden talou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22945: dellisen kannattavuuden että vakiintuneiden kul- taen,
22946: jetusreittien vuoksi. Sähköistetty rata johtaa sata-
22947: maan asti, ja maanteitse satama on helposti saavu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22948: tettavissa ohi Helsinki-seudun ruuhkakeskuksen. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22949: Merelle johtaa turvallinen väylä ja ajoaika Tallin- markkaa lauttaterminaalin rakentamiseksi
22950: nan satamaan on lyhyt. Tavaran käsittelyyn nykyi- Kotkaan.
22951: sin olennaisesti liittyvä tietojenkäsittely ja tietolii-
22952:
22953: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22954:
22955: Antero Kekkonen
22956: 1398 1987 vp.
22957:
22958: Raha-asia-aloite n:o 1324
22959:
22960:
22961:
22962:
22963: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoidon kehittä-
22964: miskokeilun aloittamiseksi Kymen läänissä
22965:
22966:
22967: Eduskunnalle
22968:
22969: Kymen läänin kunnissa on järjestetty kunnalli- seja koskevilla ja muilla ratkaisuilla voitaisiin lisä-
22970: sia lasten päivähoitopalveluita vähiten koko maas- tä päivähoitopaikkoja. Kokeilussa on otettava
22971: sa. Erityisenä ongelmana on kaupunkien päivä- huomioon päivähoidon henkilöstön näkökohdat.
22972: hoito sekä päiväkotipaikat. Lasten päivähoidon järjestämisellä on läheinen
22973: Suurimpana syynä tähän ovat rakennemuutok- yhteytensä elinkeinotoiminnan kehittämiseen, jo-
22974: sesta kärsivien kuntien heikentyneet mahdollisuu- ten sitä ei voida tältäkään kannalta katsottuna lai-
22975: det päivähoitopaikkojen lisäämiseen. minlyödä Kymen läänin kehittämispolitiikassa.
22976: Myöskään vuoteen 1992 asti laaditut suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22977: mat eivät muuta nykytilannetta, vaan Kymen lää- taen,
22978: ni on edelleen heikoin päivähoitolääni. Vuoteen
22979: 1990 mennessä Kymen lääniin tarvittaisiin lisää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22980: 3 000 päivähoitopaikkaa. Tilanteen korjaamiseksi 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22981: on Kymen läänissä tarpeen järjestää päivähoidon markkaa käytettäväksi lasten päivähoidon
22982: kehittämiskokeilu, jossa selvitettäisiin muun kehittämiskoketfuun Kymen läänissä.
22983: muassa, miten päivähoidon tila- ja henkilöresurs-
22984:
22985: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22986:
22987: Antero Kekkonen
22988: 1987 vp. 1399
22989:
22990: Raha-asia-aloite n:o 1325
22991:
22992:
22993:
22994:
22995: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta KainuunJazzkevät '88
22996: -tapahtuman tukemiseen
22997:
22998:
22999: Eduskunnalle
23000:
23001: Kainuun Jazzkevät '88 on nelipäiväinen, kan- työllistävä vaikutus on huomattava. Kainuun
23002: sainvälinen jazzfestivaali, joka pidetään 19.- Jazz-kevään kotimaisuusaste on huomattava, vii-
23003: 22.5.1988 Kajaanissa. Viidennen kerran pidettä- me keväänä suhde oli 7 ulkomaista ja 69 kotimais-
23004: vän festivaalin taiteellisena johtajana toimii sävel- ta muusikkoa.
23005: täjä Heikki Sarmanto ja järjestäjänä Kainuun Kainuun Jazzkevät on elävän ja pääasiallisesti
23006: Jazzkevät -toimikunta. kotimaisen jazz-musiikin festivaali. Sillä on oma
23007: Kainuun jazzkevät on neljän ensimmäisen vuo- merkityksensä aikana, jolloin taivaskanavat, me-
23008: tensa aikana kerännyt runsaasti myönteistä valta- kaaninen diskomusiikki ja videot ovat vieraanuut-
23009: kunnallista huomiota korkealla ohjelmaprofiilil- tamassa ihmisiä elävästä musiikista.
23010: laan. Korkea kotimaisuusaste, ulkomaisten taitei- Kainuun Jazzkevään kokonaisbudjetti vuonna
23011: lijoitten korkea taso ja kiinnostavat kantaesitykset 1988 on 525 000 markkaa. Tapahtuman etäisen
23012: ovat olleet nostamassa Kainuun Jazzkevättä valta- sijainnin vuoksi yksiJazzkevään suurimmista kus-
23013: kunnallisten jazz-tapahtumien eturiviin. tannuseristä ovat matkakustannukset. Jazzkevät ei
23014: Kainuun jazzkevät on ollut myös vilkastutta- saa opetusministeriön tukea tapahtuman nuoren
23015: massa kajaanilaista kulttuurielämää ja se on ollut iän takia, ja sen tulopuolen muodostavatkin pää-
23016: poistamassa jazz-musiikkitarjonnan aluepoliittista sylipputulot ja yrityksille myydyt esitykset.
23017: eriarvoisuutta. KainuunJazzkevät on tuonut kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kohte-
23018: sainvälistä ja kotimaista huippujazzia pohjoissuo- liaimmin,
23019: malaisille kuulijoille.
23020: KainuunJazzkevät '88 pitää sisällään konsertte- että. Eduskunta ottaisi valtion vtioden
23021: ja, lasten- ja nuortentapahtumia, jam session 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23022: -tilaisuuksia, seminaarin, koulutustapahtuman, 29.90.52 lisäyksenä 75 000 markkaa Kai-
23023: jazz-elokuvia ja koululaiskonsertin. Konserteissa nuun jazzkevät '88 -tapahtuman tukemi-
23024: kuullaan paljon uutta kotimaista musiikkia, ja seen.
23025: näin ollen festivaalin kotimaisia jazz-muusikoita
23026:
23027: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23028:
23029: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen Vappu Säilynoja
23030: 1400 1987 vp.
23031:
23032: Raha-asia-aloite n:o 1326
23033:
23034:
23035:
23036:
23037: Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hakasuon
23038: kalanviljelylaitoksen rakentamiseen
23039:
23040:
23041: Eduskunnalle
23042:
23043: Paltamon kunnassa sijaitsevan Hakasuon kalan- työttömyyden vaivaamaan maakuntaan. Siksi lai-
23044: viljelylaitoksen rakentaminen on viivästynyt jat- toksen rakennustyöt tulisi vihdoin saattaa koko
23045: kuvasti määrärahojen puutteen vuoksi. Hankkeen laajuudessaan käyntiin eikä enää vitkastella mää-
23046: kustannusarvio on talonrakennustöiden osalta rärahojen myöntämisessä. Työllisyysvaroilla han-
23047: 12,5 mmk ja maa- ja vesirakennustöiden osalta ketta ei myöskään pelkästään voida edistää, vaan
23048: 39,5 mmkhallituksen vuoden 1988 tulo- ja me- tarvitaan suoraa budjettirahoitusta.
23049: noarvioesityksen mukaan. Tähän mennessä hank- Tästä syystä ehdotamme kunnioittaen,
23050: keeseen on myönnetty 12,5 mmk ja ensi vuodelle
23051: vain 3, 5 mmk lisää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23052: Hakasuon kalanviljelylaitos on Kainuun ja laa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23053: jemminkin Pohjois-Suomen kalatalouden kehittä- 30.38. 74 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
23054: misen kannalta erittäin merkittävä hanke, joka Hakasuon kalanviljelylaitoksen rakenta-
23055: edistää alueen luontaisen kalatalouselinkeinon mista varten.
23056: elpymistä ja tuo myös uusia pysyviä työpaikkoja
23057:
23058: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23059:
23060: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen
23061: Vappu Säilynoja Pauli Saapunki
23062: 1987 vp. 1401
23063:
23064: Raha-asia-aloite n:o 1327
23065:
23066:
23067:
23068:
23069: Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tiestön
23070: rakentamiseen TVL:n Kainuun piirissä
23071:
23072:
23073: Eduskunnalle
23074:
23075: TVL:n Kainuun piiri kuten myös mm. Lapin rusparantamista ja kunnostusta. Myös uusia tien-
23076: piiri ovat joutuneet supistamaan työvoimaansa ja rakennuskohteita on suunnitelmissa, jotka ovat
23077: sulkemaan jo aloitettujakin tienrakennuskohteita liikennepoliittisesti perusteltuja. Osalle on määrä-
23078: määrärahojen niukkuuden vuoksi. Kainuun tie- rahoja jo myönnetty, mutta jatkorahoitus on epä-
23079: verkosto ei suinkaan ole vielä kunnossa, ja koska selvä, osa odottaa aloittamisrahoitusta. Tällaisia
23080: se on altis routavaurioille, sen kunnossapitäminen ovat mm. Alajärvi-Näljänkä, 5-tie Suomussal-
23081: ja peruskorjaaminen vaatii jatkuvasti määräraho- mella, Vuoreslahden ja Hannusrannan tiet Kajaa-
23082: ja. Niitä on kuitenkin ryhdytty määrätietoisesti nissa, Vihtamon tie ja monia muita. Näiden ra-
23083: supistamaan, minkä seurauksena normaaleja, hoittamiseen ei hallituksen esittämä vajaa 40 milj.
23084: välttämättömiä kunnossapito- ym. töitä joudu- mk riitä, vaan edessä ovat irtisanomiset ja pakko-
23085: taan tekemään työllisyysvaroin, vaikka niihin kuu- lomautukset.
23086: luisi osoittaa normaali budjettirahoitus. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23087: vuoden loppuun mennessä TVL:n Kainuun piirin
23088: töissä oleva työvoima vähenee nykyisestä n. 200 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23089: henkilöllä, mikäli määrärahoja ei nykyisestä koro- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23090: teta. 31.24.77 lisäyksenä 50000000 markkaa
23091: Kainuussa on lukuisia väestön liikennöimisen ja TVL:n Kainuun piirin tiehankkeiden ra-
23092: elinkeinoelämän tarvitseman liikenteen kannalta hoittamiseen.
23093: välttämättömiä tieyhteyksiä, jotka tarvitsevat pe-
23094:
23095: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23096:
23097: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen Vappu Säilynoja
23098: 1402 1987 vp.
23099:
23100: Raha-asia-aloite n:o 1328
23101:
23102:
23103:
23104:
23105: Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyy-
23106: den lieventämiseen
23107:
23108:
23109: Eduskunnalle
23110:
23111: Valtionapuun työttömyyden lieventämiseen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23112: tarpeen lisätä määrärahoja harkinnanvaraiseen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
23113: työllistämiseen niiden työllistämiseksi, jotka jää- 34.50. 61 350 000 000 markkaa valtion-
23114: vät työllisyyslain velvoitetyöllistämisen ulkopuo- apuun työttömyyden lieventämiseen har-
23115: lelle. kinnanvaraisen työllistämisen lisäämi-
23116: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- seksi.
23117: taen,
23118:
23119: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23120:
23121: Arvo Kemppainen Heli Astala
23122: Annikki Koistinen Vappu Säilynoja
23123: Anna-Liisa Jokinen
23124: 1987 vp. 1403
23125:
23126: Raha-asia-aloite n:o 1329
23127:
23128:
23129:
23130:
23131: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorille
23132: maksettavien asuntosäästöpalkkioiden korottamiseksi
23133:
23134:
23135: Eduskunnalle
23136:
23137: Nuorten asuntosäästöpalkkio on tämän vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23138: alusta lukien ollut 4 500 markkaa lisättynä 500 taen,
23139: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta. Asunto-
23140: säästöpalkkiota korotettiin 2 000 markalla vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23141: alusta, mutta sen taso on yhä liian alhainen, jotta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23142: sillä olisi merkittävämpää vaikutusta ensiasunnon 28.87.53 lisäyksenä 16 250 000 markkaa
23143: hankintaa helpottamaan. Palkkiota tulisi nostaa, nuorten asuntosäästöpalkkion korottami-
23144: myös lapsikorotusta tulisi korottaa. seen 2 000 markalla 6 500 markkaan ja
23145: Kahdentuhannen markan korotus asuntosääs- lapsikorotuksen korottamista kaksinkertai-
23146: töpalkkioon vaatii noin 26 milj. mk:n lisämäärä- seksi 1 000 markkaan 1.7.1988lukien.
23147: rahan ja 500 markan lapsikorotuksen korottami-
23148: nen 500 markalla noin 6,5 milj. mk:n lisämäärä-
23149: rahan vuositasolla.
23150:
23151: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23152:
23153: Timo Kietäväinen Pekka Puska Kalle Röntynen
23154: Tytti Isohookana-Asunmaa Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
23155: Matti Väistö Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
23156: 1404 1987 vp.
23157:
23158: Raha-asia-aloite n:o 1330
23159:
23160:
23161:
23162:
23163: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänissä ole-
23164: vien koulutus- ja tutkimusyksikköjen kehittämiseen
23165:
23166:
23167: Eduskunnalle
23168:
23169: Mikkelin lääni on maamme lääneistä ainoa, jol- sen opetuksen kehittämisohjelma, joissa em. ta-
23170: la ei ole omaa korkeakoulua. Tämä vaikuttaa mm. hot ovat mukana.
23171: siten, että läänin kehitystä palvelevaa tutkimus- Mikkelin lääniin tarvittaisiin kipeästi varoja täl-
23172: toimintaa on erittäin vähän, alueelta korkeakou- laisen toiminnan kehittämiseksi. Näitä varoja tar-
23173: luihin hakeutuvien nuorten osuus on maan alhai- v~taan jo valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
23174: simpia omissa ikäluokissaan ja alueen ammatissa vwon.
23175: toimivan väestön koulutustaso on selvästi maan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23176: keskiarvon alapuolella. taen,
23177: Mikkelin lääniin on lähivuosien aikana kyetty
23178: saamaan muutamia pieniä eri yliopistojen alaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23179: tai niiden kanssa yhteistyössä toimivia tutkimus- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23180: ja koulutusyksikköjä. Näitä yksikköjä tulee vahvis- markkaa Mikkelin lääninhallitukselle käy-
23181: taa, niiden välistä yhteistyötä tulee lisätä ja alueel- tettäväksi Mikkelin läänissä sijaitsevien
23182: la jo nyt eri yksikköjen kautta toimivien yliopisto- koulutus- ja tutkimusyksikköjen kehittä-
23183: jen toimimaa läänin tutkimus- ja koulutustoi- miseen, nzi'den yhteistyön lisäå"miseen j"a
23184: minnan edistämiseksi tulee vahvistaa. Mikkelin läänin kehitystä edistävän tutkimus- ja
23185: lääniin tarvitaan kipeästi läänin kehitystä eteen- koulutusohjelman toteuttamiseen.
23186: päin vievä tutkimusohjelma ja korkeakoulutasoi-
23187:
23188: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23189:
23190: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23191: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23192: 1987 vp. 1405
23193:
23194: Raha-asia-aloite n:o 1331
23195:
23196:
23197:
23198:
23199: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhempien tuloihin
23200: perustuvan opiskelijoiden asumislisän määrään vaikuttavan ikä-
23201: rajan alentamiseksi
23202:
23203: Eduskunnalle
23204:
23205: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta
23206: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudatta-
23207: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- minen asettaa myös vanhemmille erityisiä vaati-
23208: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka muksia opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahim-
23209: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin millaan se saattaa johtaa entistä suurempaan kou-
23210: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot lutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaitta-
23211: ja varallisuus edelleen alle 20-vuotiaiden saamaan vissa aiemmista sosiaaliluokista tulevien opiskeli-
23212: opintorahan perusosaan ja 18-19-vuotiaiden joiden määrän laskua.
23213: kohdalla myös asumislisään. Vanhempien luona Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23214: asuvilla alle 24-vuotiailla vanhempien tulot ja va- tavasti,
23215: rallisuus vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Hei-
23216: hin kohdistuvat myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23217: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suomes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23218: sa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itses- 29.39.55 lisäyksenä 29 500 000 markan
23219: tään myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkin- määrärahan opintotuen ikärajan muut-
23220: nan ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyys- tamiseksi yleisesti 18 vuoteen 1. 7.1988
23221: rajaa korkeampana estää nuoren taloudellista ja alkaen.
23222:
23223: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23224:
23225: Timo Kietäväinen Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
23226: Tytti Isohookana-Asunmaa Markku Lehtosaari Pekka Puska
23227: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Matti Väistö
23228: Riitta Kauppinen Jouni Backman
23229: 1406 1987 vp.
23230:
23231: Raha-asia-aloite n:o 1332
23232:
23233:
23234:
23235:
23236: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kurssikes-
23237: kuksen toiminnan kehittämiseen
23238:
23239:
23240: Eduskunnalle
23241:
23242: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen Heinolan kurssikeskuksen tietoja ja asiantunte-
23243: toiminnan kehittyminen tulee turvata. Valtion musta - erityisesti juuri täydennyskoulutuksen
23244: vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa sekä seuraa- informaatiokeskusta - tulisi voida käyttää hyö-
23245: vien vuosien tulo- ja menoarvioissa tulee olla riit- dyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin
23246: tävät, laitoksen täysipainoisen toiminnan turvaa- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki-
23247: vat määrärahat Heinolan kurssikeskukselle. Mää- löstön täydennyskoulutuksessa. Valtion vuoden
23248: rärahoilla ja valtion keskushallinnon toimenpi- 1988 tulo- ja menoarviossa tulee varata riittä-
23249: teillä tulee vät määrärahat siihen selvitystyöhön, jolla valmis-
23250: - auttaa tämän valtakunnallisen koulutuskes- tellaan kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuk-
23251: kuksen henkilöstöresurssien voimakasta lisäämistä sen rinnalle tai yhteyteen Heinolaan kehitettä-
23252: ensisijaisesti tämänhetkisen jälkeenjääneisyyden vää AKH:n koulutuskeskus -hanketta. Lisäksi val-
23253: vuoksi ja toisaalta uusien, hahmotteilla olevien tion keskushallintoon asetettaisiin asiantunteva
23254: tehtävien johdosta, työryhmä valmistelemaan AKH:n koulutuskeskus
23255: - pyrkiä Heinolan kurssikeskuksen, sille osoi- -hankkeen toteuttamista Heinolassa pikaisella ai-
23256: tettavien määrärahojen turvin, selvitys- ja tutki- kataululla.
23257: mustoiminnan aloittamiseen sekä koulutusmate- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23258: riaalin tuottamiseen paitsi kurssikeskuksen omaa, taen,
23259: myös muuta valtakunnallista täydennyskoulutusta
23260: varten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23261: - kehittää kurssikeskuksen kirjastosta ja oppi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.41
23262: materiaalinäyttelystä valtakunnallinen täydennys- määrärahoihin 500 000 markkaa koulu-
23263: koulutuksen informaatiokeskus, hallituksen Heinolan kurssikeskuksen ke-
23264: - turvata kurssikeskuksen täysipainoisen kou- hittämiseksi ja ammattzkasvatushallituk-
23265: lutustoiminnan ja toiminnan mahdollisen mää- sen koulutuskeskuksen szjoittamistoimien
23266: rällisen laajentamisen edellyttämä rakentamisen aloittamiseksi Heinolan kurssikeskukseen.
23267: tarve lähivuosina.
23268:
23269: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23270:
23271: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23272: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23273: 1987 vp. 1407
23274:
23275: Raha-asia-aloite n:o 1333
23276:
23277:
23278:
23279:
23280: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksen
23281: myöntämiseksi Otavan opiston päärakennuksen peruskorjauk-
23282: seen
23283:
23284: Eduskunnalle
23285:
23286: Otavan opistossa Mikkelin mlk:ssa toimii kan- 60:een sosiaalialan oppilaitoksen eriytymisen jäl-
23287: sanopisto ja sosiaalialan oppilaitos. Kansanopis- keen. Todellisuudessa opiston kansanopistossa ja
23288: tossa toimivat seuraavat opetuslinjat: tiedotus- ja sosiaalialan oppilaitoksessa opiskelevien oppilai-
23289: viestintälinja, kansainvälisen kasvatuksen linja, den määrä ei ole laskenut, vaan päinvastoin. Pää-
23290: peruskoululinja ja lisäksi lyhytkurssi ja koulutus- rakennuksen saneeraus on välttämätön riittävien
23291: projekteja. Sosiaalialan oppilaitoksessa koulute- kunnollisten toimitilojen turvaamiseksi ja opiston
23292: taan kodinhoitajia, päivähoitajia ja sosiaaliohjaa- kehityksen varmistamiseksi. Hankkeen kustan-
23293: jia. Otavan oppilaitosten ylläpitäjänä on tähän nusarvio on noin 5,05 milj. mk.
23294: saakka toiminut Otavan opiston säätiö. Vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23295: 1988 alusta lukien oppilaitos on tarkoitus kunnal- taen,
23296: listaa.
23297: Opetusministeriö ei ole puoltanut Otavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23298: opiston vanhan päärakennuksen saneeraukseen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23299: tarkoitetun määrärahan osoittamista momentille 29.57.52 1 000 000 markkaa Otavan opis-
23300: 29.57.52 (eräät rakennusavustukset), koska kan- ton vanhan puisen päärakennuksen sanee-
23301: sanopiston oppilasmäärä on pudonnut 115:sta raustöiden rahoittamiseen.
23302:
23303: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23304:
23305: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23306: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23307: 1408 1987 vp.
23308:
23309: Raha-asia-aloite n:o 1334
23310:
23311:
23312:
23313:
23314: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksen
23315: myöntämiseksi Valamon kansanopiston toimitilojen rakenta-
23316: miseen
23317:
23318: Eduskunnalle
23319:
23320: Valamon luostarin tiloissa on 1.8.1986 aloitta- ruishankkeen kustannusarvio on nom 13 milj.
23321: nut toimintansa maamme ensimmäinen ja Poh- mk. Rakentamistyö on tarkoitus käynnistää ke-
23322: joismaiden ainoa ortodoksinen kansanopisto. väällä 1988. Rakennustöihin on tarkoitus hakea
23323: Euroopassa Valamon opistolla on ainoastaan yksi valtiolta avustusta myös työllisyysvaroista. Molem-
23324: sisaropisto. Valamon opisto on avoinna kaikille, mat avustukset ovat hankkeen toteutuksen kan-
23325: jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta ortodoksises- nalta tärkeitä.
23326: sa hengessä. Opistossa on kolme linjaa: ortodoksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23327: sen uskon ja kulttuurin linja, luonnonmukaisen taen,
23328: elämäntavan linja ja kirkkotaiteen linja. Opiston
23329: vireän toiminnan käynnistymisen myötä on opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23330: ton omien tilojen tarve noussut tärkeäksi kysy- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23331: mykseksi. Pikaisin tarve opistolla on opetus- ja 29.57.52 700 000 markkaa Valamon
23332: majoitustiloista. Kouluhallitus on päätöksellään kansanopiston toimitzlojen rakentamisen
23333: 4.4.1987 hyväksynyt Valamon kansanopiston avustamiseen.
23334: uudisrakennuksen rakentamisohjelman. Rakenta-
23335:
23336: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23337:
23338: Timo Kietäväinen Pekka Puska Jorma Huuhtanen
23339: Tytti Isohookana-Asunmaa Pirjo Rusanen Mirja Ryynänen
23340: Riitta Kauppinen Jouni Backman Markku Lehtosaari
23341: Mauri Miettinen
23342: 1987 vp. 1409
23343:
23344: Raha-asia-aloite n:o 1335
23345:
23346:
23347:
23348:
23349: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten kurssi-
23350: keskusten omien tilojen rakentamiskustannuksiin
23351:
23352:
23353: Eduskunnalle
23354:
23355: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1988 nut AKH:n ja opetusministeriön hyväksynnän
23356: tulo- ja menoarvioksi ei ole lainkaan osoitettu va- 25 % :n avustuksesta, mikä merkitsee rahallisesti
23357: roja valtion korvauksiin ammatillisten kurssikes- 2,1 milj. mk:n avustusta. Laajennushankkeen to-
23358: kusten omien tilojen rak~ntamiskustannuksiin, teuttaminen on jo käynnissä ja sen on tarkoitus
23359: mikä on aikaisemmin ollut budjetissa siirtomäärä- valmistua huhtikuussa 1988.
23360: rahana. Määrärahasta on maksettu valtion avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23361: tuksena ammatillisten kurssikeskusten omien tilo- taen,
23362: jen rakentamismenoista kertakaikkisena korvauk-
23363: sena 25 %. Määrärahan puuttuminen budjettiesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23364: tyksestä tuntuu kaikkein vaikeimmin Suur-Savon 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.69
23365: ammattikoulutuksen kuntainliiton Mikkelin am- määrärahoihin 2 100 000 markkaa amma-
23366: matillisessa kurssikeskuksessa, minkä muutos- ja tillisten kurssikeskusten omien tilojen
23367: laajentamishanke (hyötyalaltaan 1198 m 2 ) oli saa- rakentamiskustannuksiin osoitettavaksi
23368: nut 7,1 milj. mk:n kustannusarviolle jo AKH:n ja Suur-Savon ammattikoulutuksen kuntain-
23369: ministeriön hyväksynnän. Kustannusarviota jou- liiton Mikkelin ammatzllisen kurssikes-
23370: duttiin kuitenkin tarkistamaan 8,5 milj. mk:aan. kuksen laajennusosan valtionavustukseen.
23371: Myös korotetulle kustannusarviolle on hanke saa-
23372:
23373: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23374:
23375: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
23376: Jouni Backman Markku Lehtosaari
23377: Mauri Miettinen
23378:
23379:
23380:
23381:
23382: 43 270416F
23383: 1410 1987 vp.
23384:
23385: Raha-asia-aloite n:o 1336
23386:
23387:
23388:
23389:
23390: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten Musiikki-
23391: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
23392:
23393:
23394: Eduskunnalle
23395:
23396: Joroisten musiikkipäivät on jokavuotinen mu- perusteltua vaatia kunnan osuuden huomattavaa
23397: siikkitapahtuma, joka on tullut tunnetuksi ja lisäystä.
23398: arvostetuksi tapahtumaksi maassamme ja jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23399: maamme rajojen ulkopuolellakin. Kuluva vuosi taen,
23400: muodostuu ensimmäistä kertaa kymmeneen vuo-
23401: teen niin tappiolliseksi, ettei tappion hoitami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23402: nen onnistu ilman valtion apua. Mikäli Joroisten 1988 tulo- ja menoarvioon momenti/le
23403: musiikkipäivien järjestelyistä vastaavan Joroisten 29.90.50 80 000 markkaa Joroisten Mu-
23404: Musiikkiyhdistys ry:n toimintaan ei saada avustus- szi"kkiyhdistys ry:lle Joroisten musti"kkipäi-
23405: ta valtiolta, on ensi vuoden musiikkipäivien val- vien järjestelyistä aiheutuneiden tappioi-
23406: mistelu vaarassa epäonnistua. Joroisten kunta on den kattamiseen ja vuoden 1988 muszi"kki-
23407: avustanut musiikkipäiviä kuluvana vuonna 74 000 päivien valmisteluihin.
23408: markalla, eikä kunnan talous huomioon ottaen ole
23409:
23410: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23411:
23412: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23413: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23414: 1987 vp. 1411
23415:
23416: Raha-asia-aloite n:o 1337
23417:
23418:
23419:
23420:
23421: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
23422: mukaisen viljelyn tukemiseen
23423:
23424:
23425: Eduskunnalle
23426:
23427: Maaseudun kehittämiskeskus Partala on yhdis- tus läänin kehittämisrahalla sekä maa- ja metsäta-
23428: tyksen ylläpitämä yksityinen, maatilatalouden, lousministeriö tänä vuonna tulo- ja menoarviosta
23429: maaseudun liitännäiselinkeinojen ja luonnonmu- omalta momentilta.
23430: kaisen viljelyn tutkimus- ja koulutuskeskus. Yh- Hallituksen esitys momentille 30.30.49.3 (val-
23431: distys on perustettu 25.9.1985, ja vuosi 1986 oli tionapu luonnonmukaisen viljelyn tukemiseen)
23432: ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. 1 000 000 mk, josta 300 000 mk voidaan käyttää
23433: Yhdistyksen jäseninä ovat Helsingin yliopisto, Maaseudun kehittämiskeskus Panalan tukemi-
23434: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, Juvan seen, merkitsee 1 milj. mk:n supistusta kuluvan
23435: Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry., Juvan kunta, vuoden määrärahoihin verrattuna. Määrärahaa
23436: Juvan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry., tulee korottaa, jotta käyntiin lähtenyt tutkimus-,
23437: Maataloustuottajain Keskusliitto MTK, Mikkelin koulutus-, ja neuvontatyö ei keskeytyisi heti al-
23438: läänin maatalouskeskus, Suomen luonnonmukai- kuunsa.
23439: sen viljelyn yhdistysten liitto ry., Suomen Mehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23440: läishoitajain liitto SML ry., Suomen 4H-liitto ja taen,
23441: Suur-Savon Lampurit ry.
23442: Yhdistys on vuokrannut kunnalta sekä toimiti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23443: lat että maa-alueet. Kunta on kunnostanut n. 2,0 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23444: milj. mk:lla toimitilat kivinavetasta yhdistykselle. 30.30.49.3 lisäyksenä 1 400 000 markkaa
23445: Maaseudun kehittämiskeskus Partala ry:n ra- luonnonmukaisen viljelyn tukemiseen,
23446: hoitukseen ovat tähän asti osallistuneet työvoima- mistä 800 000 markkaa Maaseudun kehit-
23447: ministeriö työllisyysvaroin, Mikkelin lääninhalli- tämiskeskus Partalan tukemiseen.
23448:
23449: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23450:
23451: Timo Kietäväinen Timo Laaksonen Riitta Kauppinen
23452: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23453: 1412 1987 vp.
23454:
23455: Raha-asia-aloite n:o 1338
23456:
23457:
23458:
23459:
23460: Kietäväinen yrn.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan yrttiprojek-
23461: tin toiminnan tukemiseen
23462:
23463:
23464: Eduskunnalle
23465:
23466: Puumalan Suomen oloissa ainutlaatuinen yrt- koulutus- yms. toiminnan ja merkitsisi hankkee-
23467: tiprojekti käynnistyi kasvukautena 1984 Helsingin seen jo käytettyjen varojen ainakin osittaista huk-
23468: yliopiston eri laitosten ja Lahden tutkimus- ja kaantumista. Siksi hankkeen jatko tulee turvata
23469: koulutuskeskuksen sekä Puumalan kunnan yhteis- valtion budjettivaroista vuosina 1988 ja 1989,
23470: hankkeena. Asiantuntija palkattiin Unkarista, minkä jälkeen tämä valtakunnallinen yrttiprojekti
23471: koska maassamme ei ole ollut alan osaamista. Ta- voidaan siirtää kaupalliseksi toiminnaksi.
23472: voitteeksi projektille asetettiin viiden vuoden ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23473: kana selvittää ja tutkia taloudellisesti kannattavan taen,
23474: mauste- ja rohdoskasvituotannon edellytykset
23475: Suomessa maatalouden yhtenä monipuolistajana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23476: ja alan tuonnin korvaajana. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
23477: Projektin aikana on viljelijöitä koulutettu, tut- uudelle momentille 400 000 markkaa
23478: kimuksia suoritettu, ja kysyntää tuntuu olevan Puumalan yrttiprojektin tozmtnnan ra-
23479: tuotteille. Nyt projektin jatko on määrärahojen hoittamiseksi Puumalan Luontaistuote
23480: puutteen vuoksi uhattuna, mikä jättäisi kesken- Oy :IIe.
23481: eräisiksi tutkimus-, korjuukoneiston kehittely-,
23482:
23483: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23484:
23485: Timo Kietäväinen Pekka Puska Pirjo Rusanen
23486: Riitta Kauppinen Jouni Backman Markku Lehtosaari
23487: 1987 vp. 1413
23488:
23489: Raha-asia-aloite n:o 1339
23490:
23491:
23492:
23493:
23494: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten
23495: viljelijöiden tukemiseen
23496:
23497:
23498: Eduskunnalle
23499:
23500: Nuorten viljelijöiden starttirahaa on hallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23501: budjettiesityksessä esitetty vähennettäväksi siitä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23502: huolimatta, että varat ovat aikaisempina vuosina 30.33.40 lisäyksenä 27 000 000 markkaa
23503: loppuneet pahasti kesken. Vähimmäistavoite on nuorten viljeltjöiden tukemiseen.
23504: turvata määrärahan säilyminen samalla tasolla
23505: kuluvan vuoden määrärahan kanssa.
23506: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23507: taen,
23508:
23509: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23510:
23511: Timo Kietäväinen Juho Sillanpää
23512: Markku Lehtosaari Pekka Puska
23513: 1414 1987 vp.
23514:
23515: Raha-asia-aloite n:o 1340
23516:
23517:
23518:
23519:
23520: Kietäväinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pienehköjen
23521: silta- ja tietöiden tekemiseksi Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirissä
23522:
23523:
23524: Eduskunnalle
23525:
23526: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin pienehköi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23527: hin tie- ja siltatöihin valtion vuoden 1988 me- taen,
23528: noarvioesityksessä osoitettu määräraha on 4, 7
23529: milj. mk. Määrärahassa on supistusta kuluvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23530: vuoden menoarvioon 4,6 milj. mk. Supistus mer- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23531: kitsee useiden pienten tie- ja siltatyökohteiden to- 31.24. 77 lisäyksenä 4 600 000 markkaa
23532: teutumatta jäämistä eri puolilla lääniä. Määräraha Mtkkelin tie- ja vesirakennuspiirille pie-
23533: olisikin nostettava vähintään kuluvan vuoden ta- nehköihin tie- ja siltatöihin.
23534: solle.
23535:
23536: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23537:
23538: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
23539: Riitta Kauppinen Mauri Miettinen
23540: Jouni Backman
23541: 1987 vp. 1415
23542:
23543: Raha-asia-aloite n:o 1341
23544:
23545:
23546:
23547:
23548: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan
23549: rakentamiseen Hirvensalmella
23550:
23551:
23552: Eduskunnalle
23553:
23554: Hirvensalmen kunnan Väisälänsaaren ja sen lä- taan. Hanke oli tarkoitus tiepiirin suunnitelmien
23555: heisyydessä olevien saarien asukkaat ovat jo kauan mukaan aloittaa vuonna 1988, mutta se on jäänyt
23556: odottaneet sillan rakentamista saaresta Hirvensal- pois budjettiesityksestä.
23557: men kunnan puoleiselle mantereelle. Kunta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23558: pitänyt sillan rakentamista kunnan tieolojen pa- taen,
23559: rantamisen kannalta kaikkein kiireellisimpänä
23560: kohteena, jotta elinkelpoisen Väisälän saaren että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23561: asukkaat saisivat suoran tieyhteyden omaan kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23562: takeskukseensa. Nykyisellään Väisälänsaaren 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23563: asukkaat joutuvat käyttämään useiden kymme- Hirvensalmen kunnassa stj"aitsevan Väisä-
23564: nien kilometrien kiertotietä asioidessaan kunta- länsaaren sillan rakentamisen aloittami-
23565: keskuksessa. Sillan rakentamisen osalta suunnitel- seksi vuonna 1988.
23566: mat ovat valmiit ja hanke odottaa vain toteutus-
23567:
23568: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23569:
23570: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23571: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23572: 1416 1987 vp.
23573:
23574: Raha-asia-aloite n:o 1342
23575:
23576:
23577:
23578:
23579: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertunmaan-Toivolan
23580: tien peruskorjaukseen
23581:
23582:
23583: Eduskunnalle
23584:
23585: Pertunmaan-Toivolan tien (maantiet n:ot 428 tien toteuttaminen vuonna 1988, mutta hanke on
23586: ja 426) suuntauksen parantaminen ja kunnosta- pudonnut budjettikäsittelyssä pois.
23587: minen on Pertunmaan kunnan kehittymisen kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23588: nalta hyvin tärkeää, koska Pertunmaalta Mikkeliin taen,
23589: suuntautuva liikenne kulkee pääasiassa kyseistä
23590: tietä pitkin. Tiellä on myös laajempaa merkitystä, ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23591: sillä se on osa kantatien n:o 59 ja valtatien n:o 5 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23592: yhdistävästä poikittaisyhteydestä (Hartola-Per- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Pertunmaan
23593: tunmaa-Toivola), josta osa on jo kunnostettu ja -Toivolan tien suuntauksen parantamis-
23594: sen suuntausta korjattu. Tien suunnitelmat ovat ja kunnostustöiden aloittamiseen vuonna
23595: valmiina. Tiepiirin tarkoituksena on ollut aloittaa 1988.
23596:
23597: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23598:
23599: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23600: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23601: 1987 vp. 1417
23602:
23603: Raha-asia-aloite n:o 1343
23604:
23605:
23606:
23607:
23608: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen-Joroisten
23609: maantien peruskorjaukseen
23610:
23611:
23612: Eduskunnalle
23613:
23614: Virtasalmen kunnan kannalta maantie n:o 456 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23615: välillä Virtasalmi-Joroinen on hyvin keskeinen. taen,
23616: Tien kunto on erittäin heikko ja sitä käytetään ny-
23617: kyisin melko laajasti, Virtasalmen kuntaa laajem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23618: minkin, läpikulkutienä. Tieosuuden kunnostami- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23619: seksi ovat suunnitelmat valmiina. Tien kunnosta- 31.24. 77 600 000 markkaa Virtasalmen
23620: minen palvelee aivan ratkaisevasti myös tien vai- -Joroisten maantien kunnostustöiden
23621: kutuspiirissä olevien kylien kehittymistä. aloittamiseen.
23622:
23623: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23624:
23625: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
23626: Jouni Backman Markku Lehtosaari
23627: Mauri Miettinen
23628: 1418 1987 vp.
23629:
23630: Raha-asia-aloite n:o 1344
23631:
23632:
23633:
23634:
23635: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Haukivuo-
23636: ren-Porsaskosken maantien peruskorjaukseen
23637:
23638:
23639: Eduskunnalle
23640:
23641: Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23642: parantaminen on erittäin tärkeää, koska tietä taen,
23643: käyttää erittäin runsas liikenne (tien kuntoon ver-
23644: rattuna) ja koska tien vaikutuspiirissä on tällä het- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23645: kellä noin 270 taloutta. Tietä käyttää säännöllises- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23646: ti linja-auto-, myymäläauto-ja maitoautoliikenne 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
23647: sekä runsas puutavarankuljetusliikenne. Raskas Haukivuoren-Porsaskosken maantien
23648: liikenne tuntuu tällä heikkokuntoisella tiellä eri- peruskorjaustöiden aloittamiseksi.
23649: tyisesti kelirikkoaikana. Tien käyttöä lisää myös
23650: alueella sijaitseva runsas kesämökkiasutus.
23651:
23652: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23653:
23654: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23655: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23656: 1987 vp. 1419
23657:
23658: Raha-asia-aloite n:o 1345
23659:
23660:
23661:
23662:
23663: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppilän-Suonenjoen
23664: maantien peruskorjaukseen välillä Hietakylä-Jäppilä
23665:
23666:
23667: Eduskunnalle
23668:
23669: Jäppilän kunnan pohjoisosista asioidaan paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23670: sekä käydään varsin paljon töissä Suonenjoella. taen,
23671: Jäppilän kirkonkylästä ja koko kunnasta Suonen-
23672: joelle suuntautuva liikenne käyttää Jäppilän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23673: Suonenjoen maantietä (n:o 452). Tien kunto on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23674: erityisen huono varsinkin keväisin. Tie tulisi kun- 31.24.77 500000 markkaa jäppilän-
23675: nostaa pikaisesti, mikä edellyttää tien suuntauk- Suonenjoen maantien kunnostustöiden
23676: sen korjaamista joiltakin osin, perustan vahvistus- aloittamiseksi välzflä Hietakylä-jäppilä.
23677: ta ja tien päällystämistä.
23678:
23679: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23680:
23681: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23682: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23683: 1420 1987 vp.
23684:
23685: Raha-asia-aloite n:o 1346
23686:
23687:
23688:
23689:
23690: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Juvan tieyhteyden
23691: peruskorjaukseen Juvalla
23692:
23693:
23694: Eduskunnalle
23695:
23696: Etelä-Juvan tieyhteys Juvalie on ollut erittäin rasta eteenpäin on aloitettu myös ns. tiemestari-
23697: heikko. Erityisesti kelirikkoaikoina tie on ollut lä- piirin varatyökohteena. Tielle on hyvä suunnitte-
23698: hes ajokelvottomassa kunnossa. Tietä käytetään luvalmius. Tiemestaripiirin varatyökohteena han-
23699: säännöllisesti työmatkaliikenteessä, linja-autolii- ke edistyy kohtuuttoman hitaasti tien tarpeeseen
23700: kenteessä sekä maidon ja puutavaran kuljetuk- nähden.
23701: sessa. Tien liikennemääriä lisää myös alueen erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23702: täin runsas lomamökkiasutus erityisesti Luonterin taen,
23703: rannoilla. Tien vaikutuspiiriin kuuluu Koikkalan
23704: kirkonkylä, jonka kehittymismahdollisuuksia tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23705: kunnostaminen parantaisi huomattavasti. Tieyh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23706: teys on ollut tiemestaripiirin varatyökohteena, jol- 31. 24. 77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa
23707: loin siitä on kunnostettu väli Järvenpää-Levän- Etelä-juvan tieyhteyden kunnostustöiden
23708: omaisen tienhaara. Työt Levänomaisen tienhaa- aloittamiseen.
23709:
23710: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23711:
23712: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
23713: Jouni Backman Markku Lehtosaari
23714: Mauri Miettinen
23715: 1987 vp. 1421
23716:
23717: Raha-asia-aloite n:o 1347
23718:
23719:
23720:
23721:
23722: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pöyryn-Kälän maan-
23723: tien peruskorjaukseen Hirvensalmella
23724:
23725:
23726: Eduskunnalle
23727:
23728: Pöyryn ja Kälän välinen maantie on käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23729: nössä ainoa tieyhteys Hirvensalmelta Keski-Suo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23730: meen. Tie palvelee laajempaakin aluetta yhteys- 31.24. 771isäyksenä 400 000 markkaa Pöy-
23731: tienä, esim. Joutsasta lyhin yhteys Mikkeliin kul- ryn ja Kälän välisen tieyhteyden kun-
23732: kee sen kautta. Tie on erittäin heikkokuntoinen, nostustöiden aloittamiseen Hirvensalmel-
23733: kelirikkoaikoina suorastaan ajokelvoton. la.
23734: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23735: taen,
23736:
23737: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23738:
23739: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23740: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23741: 1422 1987 vp.
23742:
23743: Raha-asia-aloite n:o 1348
23744:
23745:
23746:
23747:
23748: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesämäen-Kolkon-
23749: pään maantien peruskorjaukseen Sulkavalla
23750:
23751:
23752: Eduskunnalle
23753:
23754: Maantien n:o 437 (Kesämäki-Kolkonpää) Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23755: kunnostus on ollut työn alla jo kohta vuosikym- taen,
23756: menen ajan tiemestaripiirin ns. varatyökohteena.
23757: Tien loppuosan kunnostussuunnitelma on vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23758: tettu jo joitakin vuosia sitten. Tiellä on suuri mer- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23759: kitys Sulkavan kunnalle ja laajemminkin yhdystie- 31.24.77 lisäyksenä 400 000 markkaa Ke-
23760: nä. Tien käyttöä haittaa sen mutkaisuus ja huono sämäen-Kolkonpään maantien kunnos-
23761: kunto. Ko. tieosuuden pituus on vajaa 12 km. tustöiden aloittamiseen Sulkava/la.
23762:
23763: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23764:
23765: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
23766: Jouni Backman Markku Lehtosaari
23767: Mauri Miettinen
23768: 1987 vp. 1423
23769:
23770: Raha-asia-aloite n:o 1349
23771:
23772:
23773:
23774:
23775: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajohar-
23776: joitteluradan rakentamiseksi Mikkelin lääniin
23777:
23778:
23779: Eduskunnalle
23780:
23781: Ympärivuotisen liukkaan kelin ajoharjoittelun Vuoden 1988 budjetissa tulisi aloittaa liukkaan
23782: merkitys liikenneturvallisuuden kohentajana on kelin harjoitusratojen rakentamisen rahoittami-
23783: laajasti tunnustettu. Ongelmana on se, ettei kel- nen, ja budjettiin tulisi varata tarkoitukseen mää-
23784: vollisia liukkaan kelin harjoitusajoratoja ole maas- rärahat. Ratojen rakentaminen voitaisiin aloittaa
23785: samme. Tarkoituksenmukaisinta näiden harjoi- hyvin Mikkelin läänistä, jossa on hankkeen toteut-
23786: tusajoratojen rakentaminen olisi toteuttaa asiaa tamiselle hyvä valmius liikenneministeriön työ-
23787: pohtineen liikenneministeriön työryhmän esitys- ryhmän esitysten mukaisesti.
23788: ten pohjalta. Tällöin ratojen rakentamiseen tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23789: saada myös valtion varoja muiden rahoituslähtei- taen,
23790: den lisäksi. Vuoden 1988 menoarvioon ei kuiten-
23791: kaan ole varattu määrärahoja tarkoitukseen. Mikä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23792: li valtio ei ryhdy avustamaan pikaisesti ratojen ra- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23793: kentamista, syntyvät radat joillekin alueille yksi- 31.40.50 400 000 markkaa liukkaan kelin
23794: tyisten toimesta, mikä ei takaa tarkoituksenmu- ajoharjoitteluradan rakentamiseksi Mikke-
23795: kaisen harjoittelurataverkon syntymistä maaham- lin lääniin.
23796: me eri alueille.
23797:
23798: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23799:
23800: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
23801: Jouni Backman Markku Lehtosaari
23802: Mauri Miettinen
23803: 1424 1987 vp.
23804:
23805: Raha-asia-aloite n:o 1350
23806:
23807:
23808: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskorjaustöiden
23809: aloittamiseen rataosalla Savonlinna-Huutokoski
23810:
23811:
23812: Eduskunnalle
23813:
23814: Savonlinnan-Huutokosken-Pieksämäen rata- Savonlinnan-Huutokosken rataosan peruspa-
23815: osan välittömässä vaikutuspiirissä on seitsemän rantamisella saavutettaisiin myös muita etuja.
23816: kuntaa, joiden asukasluku on lähes 70 000 hen- Näitä ovat mm.:
23817: keä. Rataosan pituus on 106 km. Savonlinnasta - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok-
23818: Huutokoskelie matkaa on 75 km ja siitä edelleen senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi
23819: Pieksämäelle 31 km. Rataosa on valmistunut vuo- Kouvolan ylikuormitetun ratapihan toimintaa ja
23820: sina 1914-18. Valtionrautateiden rataryhmityk- siten helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää lii-
23821: sen mukaan väli Pieksämäki-Huutokoski kuuluu kennettä;
23822: ryhmään B1 ja Huutokoski-Savonlinna ryhmään - mahdollisuus parantaa rautateiden perus-
23823: A. Savonlinnan-Huutokosken rataosalla on ai- palvelutasoa alueella;
23824: kaisemmin jo tehty radan roudankesto-ominai- - mahdollisuus toteuttaa ns. rengasjunahan-
23825: suuksia parantavia töitä, jotka tämän päivän hin- ke sekä muita matkustajaliikenteeseen liittyviä pa-
23826: noin laskettuna maksoivat n. 17 milj. mk. Rataosa rannuksia erityisesti yhteyksiltään puutteelliseen
23827: on edelleen sorapatjainen ja varustettu vain 30 Keski-Suomen suuntaan;
23828: kg:n kiskotuksella. - mahdollisuus toteuttaa vireillä oleva ns.
23829: Tämän radan jatkoradan (Savonlinna-Parik- Järvi-Suomen ratahanke, jonka toteuttamisella
23830: kala) perusparannustyö valmistui 1.11.1984, ja olisi huomattava ja laaja-alainen merkitys koko
23831: sen ansiosta radan luokitus nousi ryhmään B2. Pe- Itä- ja Keski-Suomen kehittymiselle;
23832: rusparannus maksoi tämän päivän hinnoin yli 80 - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syväsa-
23833: milj. mk. Mikäli rataosaa Savonlinna-Huuto- taman toimintaa ja käyttöä, sekä
23834: koski ei kunnosteta, jää Savonlinnan-Parikkalan - todella hyödyntää Huutokosken-Savon-
23835: rataosan kunnostustyöstä saatava hyöty vähäiseksi. linnan-Parikkalan rataosalla, erityisesti välillä
23836: Rautatiekuljetusten kannalta rataosan Savon- Savonlinna-Parikkala, tähän mennessä suorite-
23837: linna-Huutokoski kunnostaminen suorittamalla tut yhteensä n. 100 milj. markan suuruiset inves-
23838: vähintään kiskonvaihto (ryhmään B 1) on erittäin toinnit.
23839: tarpeellinen. Rataosan kunnostamisen tarpeelli- Mikäli lähiaikoina ei Savonlinnan-Huutokos-
23840: suutta lisää Outokumpu Oy:n toimintansa aloit- ken rataosaa kunnosteta, uhkaa tällä rataosalla
23841: tanut nikkelikaivos- ja rikastamotoiminta Enon- rautatieliikenteen loppuminen lähivuosina. Ra-
23842: kosken Laukunkankaalla, josta tuotannon kulje- taosan menetys heikentäisi merkittävästi jo muu-
23843: tus eteenpäin olisi kannattavinta ja helpointa suo- tenkin heikkoa poikittaisliikennettä maassamme
23844: rittaa Savonlinnan-Huutokosken rataosan kaut- ja vaikeuttaisi entisestään Mikkelin läänin ja koko
23845: ta. Tämän rataosan heikosta kunnosta kärsii koko Itä-Suomen kehittymismahdollisuuksia.
23846: Itä-Suomen elinkeinoelämä, erityisesti teollisuus, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23847: sillä VR:n tariffien suosiessa suurkuljetuksia taen,
23848: Savonlinnan-Huutokosken rataosan kevyet kis-
23849: kot eivät salli niitä. Tilanne on johtanut siihen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23850: että Savonlinnan seudulla rautateiden osuus lii- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23851: kenteen kokonaissuoritteesta on laskenut noin 31.90.78 lisäyksenä 500 000 markkaa
23852: 10 % :iin, kun se koko maassa on keskimäärin Savonlinnan-Huutokosken rataosan pe-
23853: 40%. ruskorjaustöiden aloittamiseen.
23854:
23855: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23856:
23857: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23858: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23859: 1987 vp. 1425
23860:
23861: Raha-asia-aloite n:o 1351
23862:
23863:
23864:
23865:
23866: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiliikenneturvalli-
23867: suuden edistämiseksi
23868:
23869:
23870: Eduskunnalle
23871:
23872: Hukkumiskuolemat ovat Suomessa vakava yh- kuntaryhmien myönteisestä periaatteellisesta suh-
23873: teiskunnallinen ongelma. Viime vuosikymmenel- tautumisesta huolimatta käytännöllistä edistymis-
23874: lä meillä hukkui noin 3 700 ihmistä eli keskimää- tä ei ole tapahtunut, vaan kampanjoinnin on vii-
23875: rin 370 henkeä vuodessa. Lähes 90 prosenttia huk- me vuosina rahoittanut lähes kokonaisuudessaan
23876: kuneista on miehiä, heistä suurin osa parhaassa Oy Alko Ab.
23877: työiässä olevia. Vesillä liikkuminen ja veneily tulevat vapaa-
23878: Vuonna 1976 toteutettiin ensimmäisen kerran ajan lisääntymisen myötä laajenemaan. Kun
23879: tiedotus- ja valistuskampanja hukkumisonnetto- moottoriveneiden kulkunopeudet ovat entistä te-
23880: muuksien vähentämiseksi. Sittemmin kampan- hokkaampien koneiden vuoksi kasvaneet, mikä jo
23881: jaan on tullut mukaan uusia organisaatioita niin, kesän 1987 aikana on johtanut useisiin vakaviin
23882: että viime vuosina "Turvallisesti vesillä" -kam- veneonnettomuuksiin, viime vuosien kokonaisuu-
23883: panjaa on ollut toteuttamassa kaikkiaan 24 viran- tena myönteinen kehitys voi kääntyä huonoon
23884: omaista ja organisaatiota. suuntaan, ellei julkinen valta osaltaan luo edelly-
23885: Hukkumiskuolemien määrä onkin sekä kam- tyksiä asiaa koskevan valistus- ja tiedotustoimin-
23886: panjoinnin että monien muiden syiden johdosta nan tehostamiselle.
23887: merkittävästi pienentynyt. 1980-luvulla määrä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23888: ollut keskimäärin 250 (pois lukien itsemurhat hu- taen,
23889: kuttautumalla, 90-100 vuodessa).
23890: Turvallisesti vesillä -kampanjassa mukana ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23891: vat tahot ovat useaan otteeseen kääntyneet edus- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99
23892: kuntaryhmien puoleen esittäen määrärahan otta- määrärahoihin 300 000 markkaa käytettä-
23893: mista tulo- ja menoarvioon tiedotus- ja valistus- väksi kampanjointiin vesilzi"kenneturvalli-
23894: kampanjointiin sekä tässä työssä tarvittavan kou- suuden edistämiseksi ja hukkumiskuole-
23895: lutus- ja neuvonta-aineiston tuottamiseksi. Edus- mien vähentämiseksi.
23896:
23897: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23898:
23899: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Jouni Backman
23900: Markku Lehtosaari Pekka Puska Mauri Miettinen
23901:
23902:
23903:
23904:
23905: 44 270416F
23906: 1426 1987 vp.
23907:
23908: Raha-asia-aloite n:o 1352
23909:
23910:
23911:
23912:
23913: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna Ristiinan
23914: kunnan elinkeinoasiamiehen palkkauskustannuksiin
23915:
23916:
23917: Eduskunnalle
23918:
23919: Ristiinan kunta on kokenut rajun työpaikkame- den 1986 alusta virka muutettiin elinkeinoasia-
23920: netyksen. Kaikkein pahin työpaikkakato on ollut miehen viraksi. Kunta on siten ylläpitänyt virkaa
23921: Pellos-Puhos Oy:n, nykyisin Schauman Oy:n vuoden 1982 alusta lukien omalla kustannuksel-
23922: omistamassa lastulevy- ja vaneritehtaassa, jossa laan ilman valtionapua. Kunta on taloudellisten
23923: kymmenen vuoden sisällä on menetetty n. 400 vaikeuksien johdosta siirretty syksyllä 1986 tehdyl-
23924: työpaikkaa. Uusia työpaikkoja ei ole kyetty luo- lä päätöksellä neljännestä kolmanteen kantokyky-
23925: maan riittävästi menetettyjen tilalle. Työpaikka- luokkaan.
23926: kadosta johtuen kunnan väestökehitys on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23927: laskeva viime vuosina vuotta 1986 lukuun otta- taen,
23928: matta, kunnan työttömyysaste on ollut korkea ja
23929: verotulojen kehitys hidasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23930: Elinkeinotoiminnan edistämiseksi kunta on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23931: mm. vuoden 1981 lopulta lukien perustanut 32.50.30 BO 000 markkaa valtionapuna
23932: elinkeinoasiamies-suunnittelusihteerin viran, mi- Ristiinan kunnan elinkeinoasiamiehen
23933: kä on täytetty vuoden 1982 alusta lukien. Elinkei- palkkauskustannuksiin.
23934: noasiamiehen tehtäviä virkaan kuului 66 % . Vuo-
23935:
23936: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23937:
23938: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23939: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23940: 1987 vp. 1427
23941:
23942: Raha-asia-aloite n:o 1353
23943:
23944:
23945:
23946:
23947: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeuksissa
23948: olevien teollisuuspaikkakuntien tukemiseksi Mikkelin seudulla
23949:
23950:
23951: Eduskunnalle
23952:
23953: Mikkelin seutu ja koko Mikkelin lääni on me- kyviin korkeana työttömyytenä ja runsaana pois-
23954: nettänyt runsaasti työpaikkoja teollisuudessa lu- muuttona.
23955: kuisten teollisuuslaitosten Iakkautusten ja sanee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23956: rausten seurauksena. Läänin osalta tilannetta hei- taen,
23957: kentää lisäksi se, että läänin vahvana elinkeinona
23958: säilynyt maa- ja metsätalous menettää yhä run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23959: saasti työpaikkoja. Mikkelin seudun kunnat tulisi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23960: kin ottaa mukaan vaikeuksissa olevien teollisuus- 32.51.46 lisäyksenä 2000000 markkaa
23961: alueiden tukikokeiluun, mikä on toteutettu Poris- Mikkelin seudun kuntien saamiseksi taan-
23962: sa ja Kotkassa. Mikkelin lääni tulisi ottaa Kymen tuvien teollisuuspaikkakuntien tukikokei-
23963: läänin ohella pienyritysten uusperustannan koh- luun ja pienyritysten uusperustannan
23964: dealueeksi. Molemmilla tavoin helpotettaisiin edistämiseen Mzkkelin läänissä.
23965: Mikkelin läänin vaikeaa tilannetta, mikä tulee nä-
23966:
23967: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23968:
23969: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Riitta Kauppinen
23970: Jouni Backman Markku Lehtosaari Mauri Miettinen
23971: 1428 1987 vp.
23972:
23973: Raha-asia-aloite n:o 1354
23974:
23975:
23976:
23977:
23978: Kietäväinen ym.: Korotetun määtätahan osoittamisesta happamoitu-
23979: mistutkimuksen tehostamiseen
23980:
23981:
23982: Eduskunnalle
23983:
23984: Ilmansaasteet aiheuttavat monissa maissa vaka- 5 200 000 mk:n määräraha. Happamoitumistutki-
23985: via vaurioita luonnolle ja elinympäristölle sekä musta on kuitenkin välttämätöntä tehostaa esite-
23986: terveydellisiä haittoja ihmisille. On välttämätöntä tystä, sillä monia tärkeitä tutkimushankkeita jää
23987: kiireellisesti selvittää ilmansaasteiden vaikutukset vaille tarpeellista rahoitusta. Momentin määtära-
23988: mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin tut- hanlisäystä tarvitaan myös, jotta voitaisiin turvata
23989: kimuksen kohteena ovat terveysvaikutusten lisäksi projektin riittävät henkilöstöresurssit. Vuoden
23990: vedet ja maaperä elimistöineen ja kasvistoineen 1987 budjettikäsittelyssä eduskunta korotti mo-
23991: sekä ilma. Tämä on tärkeää, jotta saasteiden ra- mentin määrärahaa, mihin hallituksen esitys vuo-
23992: joittamiseksi voitaisiin ryhtyä kaikkiin tarvittaviin delle 1988 merkitsee 400 000 mk:n vähennystä.
23993: toimiin sekä jotta saastevaikutukset voitaisiin mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23994: nimoida. Tällaista tutkimusta varten on Suomessa taen,
23995: asetettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsäta-
23996: lousministeriön yhteistyönä ns. happamoitumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23997: projekti. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23998: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on tätä 35 .11. 27 lisäyksenä 400 000 markkaa hap-
23999: varten varattu ympäristöministeriön pääluokassa pamoitumistutkimuksen tehostamiseen.
24000:
24001: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24002:
24003: Timo Kietäväinen Pekka Puska Kalle Röntynen
24004: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Miettinen Jorma Huuhtanen
24005: Mirja Ryynänen Matti Väistö Riitta Kauppinen
24006: Jouni Backman Markku Lehtosaari
24007: 1987 vp. 1429
24008:
24009: Raha-asia-aloite n:o 1355
24010:
24011:
24012:
24013:
24014: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kansallis-
24015: puiston opastus- ja opetuskeskuksen rakentamiseen
24016:
24017:
24018: Eduskunnalle
24019:
24020: Ympäristöministeriö on päätöksellään 2 5. 7. Linnansaaren kansallispuisto voi opastuskeskuk-
24021: 1985 vahvistanut Linnansaaren kansallispuiston sen ja leirikeskushankkeen toteuduttua palvella
24022: runkosuunnitelman. Suunnitelma luo puitteet Mikkelin lääniä laajemminkin leirikoulukeskus-
24023: kansallispuiston kehittämiselle, ja näin ollen sen toiminnan tarpeita.
24024: ripeä toteuttaminen on mahdollista. Opastus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24025: keskuksen rakentaminen Rantasalmelle on yksi taen,
24026: kaikkein keskeisimmistä kehittämiseen liittyvistä
24027: asioista Linnansaaren kansallispuistohankkeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24028: Vasta toimivan opastuskeskuksen saaminen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24029: Rantasalmelle luo mahdollisuudet käyttää tätä 35.15.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24030: Suur-Saimaan ainutlaatuista kansallispuistoa täy- Linnansaaren kansallispuiston opastus- ja
24031: simääräisesti päiväretkeily-, telttailu- ja opetus- opetuskeskuksen suunnittelua ja raken-
24032: käytössä. Mikkelin läänin leirikouluhankkeen si- nustöiden aloittamista varten Rantasal-
24033: joittuminen Rantasalmelle puoltaa osaltaan ripeää mella.
24034: opastuskeskuksen suunnittelua ja toteuttamista.
24035:
24036: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24037:
24038: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
24039: Jouni Backman Markku Lehtosaari
24040: Mauri Miettinen
24041: 1430 1987 vp.
24042:
24043: Raha-asia-aloite n:o 1356
24044:
24045:
24046:
24047:
24048: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen keskus-
24049: taajaman rantojen ruoppauksen aloittamiseen
24050:
24051:
24052: Eduskunnalle
24053:
24054: Kangasniemen kirkonkylän rantojen ruoppaus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24055: on tärkeä toimenpide, jotta tämän kauniilla pai- taen,
24056: kalla sijaitsevan kirkonkylän rantoja voitaisiin
24057: käyttää keskustaajamassa asuvien ihmisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24058: yleensäkin kangasniemeläisten virkistäytymiseen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24059: nykyistä paremmin. Hanketta on valmisteltu pe- 35.25. 77 350 000 markkaa Mikkelin vesi-
24060: rusteellisesti. Rantojen ruoppaus olisi tarkoituk- ja ympäristöpiirille Kangasniemen keskus-
24061: senmukaisinta toteuttaa Mikkelin vesi- ja ympäris- taajaman rantojen ruoppauksen aloittami-
24062: töpiirille osoitetulla vesistö- ja ympäristötöihin va- seksi.
24063: ratulla määrärahalla.
24064:
24065: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24066:
24067: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
24068: Jouni Backman Markku Lehtosaari
24069: Mauri Miettinen
24070: 1987 vp. 1431
24071:
24072: Raha-asia-aloite n:o 1357
24073:
24074:
24075:
24076:
24077: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksina
24078: asuntojen korjaustoimintaan
24079:
24080:
24081: Eduskunnalle
24082:
24083: Asuntojen korjaustoimintaan kohdennettuja asuntojen korjaustoimintaa, sillä lainanottamis-
24084: avustuksia kohtaan (mom. 35.45.56) kohdistuu kynnys korjausrakentamista varten on liian korkea
24085: erittäin paljon tarvetta. Määrärahasta voidaan monessa tapauksessa. Määrärahan korottamista
24086: myöntää avustuksia sosiaalisin perustein korjaus- puoltaa myös vanhustenhuollossa otettu linja avo-
24087: toiminnan avustamiseen erityisesti vanhusväestöl- palvelujen kehittämisen puolesta.
24088: le sekä sen lisäksi asunnoissa ilmenevien terveys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24089: haittojen edellyttämien korjaustoimenpiteiden taen,
24090: avustamiseen. Paineita määrärahaa kohtaan lisää
24091: se, että vuoden 1986 tilinpäätökseen verrattuna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24092: määräraha on pienentynyt 24 milj. mk, ja toisaal- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24093: ta se, että työvoimaministeriössä asuntojen kor- 35.45.5 6 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
24094: jaukseen tarkoitettu määräraha on jäänyt koko- asuntojen korjaustoiminnan avustuksiin
24095: naan pois omana tukemiskohteena. Määrärahojen erityisesti vanhusväestölle.
24096: pienentyminen vähentää erityisesti vanhusten
24097:
24098: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24099:
24100: Timo Kietäväinen Pekka Puska Kalle Röntynen
24101: Tytti Isohookana-Asunmaa Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
24102: Matti Väistö Riitta Kauppinen Jouni Backman
24103: Markku lehtosaari
24104: 1432 1987 vp.
24105:
24106: Raha-asia-aloite n:o 1358
24107:
24108:
24109:
24110:
24111: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuuden keskus-
24112: liitto ry:lle toimitilan hankinnasta aiheutuneen lainan kustan-
24113: nuksiin
24114:
24115: Eduskunnalle
24116:
24117: Kotiteollisuuden keskusliitto on vuonna 1988 Lainan hoito aiheuttaa huomattavat vuotuiset
24118: 75 vuotta täyttävä valtakunnallinen kotiteollisuus- lisämenot. Tähän ei myönnetä valtion tukea, ja
24119: neuvontajärjestö. Sen tehtävänä on kotiteollisuu- mahdollisuudet rahoittaa omalla toiminnalla ovat
24120: den edistäminen maassamme yhdessä 22 alueelli- rajalliset.
24121: sen kotiteollisuusyhdistyksen ja niiden lähes 200 Mikäli Kotiteollisuuden keskusliiton toiminta
24122: kotiteollisuusneuvonta-aseman kanssa. joskus lakkaisi, siirtyisivät sen varat sääntöjen
24123: Kotiteollisuuden keskusliitto on joutunut hank- mukaan valtiolle.
24124: kimaan uudet toimitilat, koska nykyiset tilat sijai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24125: sevat asuinhuoneistoksi rekisteröidyssä tilassa. Li- taen,
24126: säksi tilat ovat epäkäytännölliset ja aivan riittämät-
24127: tömät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24128: Tähän tarkoitukseen on anottu kertamenon 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24129: luonteista määrärahaa, mutta tätä ei sisälly vuoden 29.76.51 1 000 000 markan määrärahan
24130: 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen. Toimitilan han- avustuksena Kotiteollisuuden keskusliitol-
24131: kinta on aiheuttanut Kotiteollisuuden keskusliitol- le ry:lle toimitzlan hankinnasta aiheutu-
24132: le vaikean taloudellisen tilanteen. Se on joutunut neen lainan lyhentämiseen.
24133: ottamaan 2 milj. markan lainan. Lisäksi nykyinen
24134: toimitila on hyvitetty osana kauppahintaa.
24135:
24136: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24137:
24138: Sakari Knuuttila Matti Vähänäkki Toimi Kankaanniemi
24139: Mauri Pekkarinen Timo Roos Pekka Leppänen
24140: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Ikonen
24141: Lea Kärhä Urpo Leppänen
24142: 1987 vp. 1433
24143:
24144: Raha-asia-aloite n:o 1359
24145:
24146:
24147:
24148:
24149: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Kotiteolli-
24150: s~usyhdistys ry:n toimitilojen kunnostamislainojen kustannuk-
24151: sun
24152:
24153: Eduskunnalle
24154:
24155: Keski-Suomen Kotiteollisuusyhdistys on kun- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
24156: nostanut Jyväskylän kaupungissa hyvät toimitilat, nioittaen,
24157: mutta kunnostustyö on tullut odotettua kalliim-
24158: maksi. Vanhojen rakennusten korjauskustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24159: sia on nimittäin hyvin vaikea arvioida etukäteen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24160: Lisäksi normaali toiminta, josta yhdistyksellä on 29.76.51 200 000 markan määrärahan
24161: tuloja, häiriintyi kunnostustyön aikana. Sen vuok- Keski-Suomen Kotiteollisuusyhdistyksen
24162: si yhdistys tarvitsee lisätukea voidakseen ylläpitää toimitilojen kunnostamisesta aiheutunei-
24163: vireän toiminnan. den lainojen lyhentämiseen.
24164:
24165: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24166:
24167: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
24168: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
24169: 1434 1987 vp.
24170:
24171: Raha-asia-aloite n:o 1360
24172:
24173:
24174:
24175:
24176: Knuuttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Ulko-
24177: maankauppaliitto ry:lle vientiasiamiestoiminnan valtionosuuden
24178: korottamiseen
24179:
24180: Eduskunnalle
24181:
24182: Suomen Ulkomaankauppaliiton organisaatioon Maakuntien rahoitusosuuden kerääminen ta-
24183: on 1980-luvulla uutena muotona lisätty maakun- pahtuu alueellisesti epäoikeudenmukaisella taval-
24184: nallisten vientiasiamiesten organisaatio. Vienti- la. Uudenmaan elinkeinoelämä saa Ulkomaan-
24185: asiamiehiä on vuonna 1987 yhteensä 14, ja toi- kauppaliitosta monipuolisemmat palvelut ilman
24186: minnan kulut olivat vuonna 1986 yhteensä 3,32 vastaavanlaista alueen lisäpanostusta. Toisaalta
24187: milj. markkaa, josta valtionavustuksen osuus kat- maakuntien rahoitusosuuden kerääminen monien
24188: toi 1,63 milj. markkaa. Loput 1,89 milj. markkaa eri yhteisöjen päätöksentekoa vaativana on erit-
24189: on kerätty pääasiassa maakuntaliittojen toimesta täin työlästä.
24190: kunnilta ja elinkeinoelämältä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
24191: Kokemukset vientiasiamiesten toiminnasta ovat vasti,
24192: erittäin positiivisia. Toiminta palvelee ensisijaises-
24193: ti pienten yritysten viennin käynnistämistä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24194: vientikanavien laajentamista. Vuonna 1986 kon- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24195: taktoiduista 1 566 yrityksestä neljä viidesosaa oli 32.85.45 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24196: liikevaihdoltaan alle 100 milj. markan suuruisia. Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle
24197: Varsin kevyellä alueellisella organisaatiolla kye- vientiasiamiestoiminnan valtionosuuden
24198: tään siten välittämään yrityksille Ulkomaankaup- korottamiseksi I-III kehitysaluevyöhyk-
24199: paliiton asiantuntemus ja kaupallisten sihteerei- keellä 50 %:sta 75 %:un.
24200: den palvelukset.
24201:
24202: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24203:
24204: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen Iiris Hacklin
24205: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä Tuula Paavilainen
24206: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
24207: 1987 vp. 1435
24208:
24209: Raha-asia-aloite n:o 1361
24210:
24211:
24212:
24213:
24214: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmelan lomakodin
24215: kunnostus- ja laajennustöihin Jyväskylän maalaiskunnassa
24216:
24217:
24218: Eduskunnalle
24219:
24220: Jyväskylän maalaiskunnan Vesangassa sijaitsee teiskunnan tukea. Suunnitelmat mainittujen töi-
24221: Nurmelan !omakoti, jossa on sosiaalista lomatoi- den suorittamiseen ovat valmiina.
24222: mintaa harjoitettu jo vuosikymmeniä. Se on lo- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
24223: manviettäjille yksi halvimpia lomakoteja ja sen nioittaen,
24224: käyttö on ollut vilkasta. Lomanviettäjiä siellä on
24225: ollut eri puolilta Suomea. Nyt on kuitenkin tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24226: sitä kunnostaa ja laajentaa vastaamaan paremmin 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
24227: nykyajan vaatimuksia kuitenkin sen alkuperäisen määrärahan Jyväskylän maalaiskunnassa si-
24228: luonteen säilyttäen. jaitsevan Nurmelan lomakodin kunnostus-
24229: Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista ilman yh- ja laajennustöiden avustamiseen.
24230:
24231: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24232:
24233: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
24234: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
24235: Pekka Leppänen
24236: 1436 1987 vp.
24237:
24238: Raha-asia-aloite n:o 1362
24239:
24240:
24241:
24242:
24243: Kohljoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pioneerivarikon varikko-
24244: osaston rakennushankkeeseen Parkanossa
24245:
24246:
24247: Eduskunnalle
24248:
24249: Parkanoo kaupungissa SIJaltsevan Pioneeriva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24250: rikko-osaston tärkein vireillä oleva rakennushanke taen,
24251: on päävartio-, korjaamo- ja paloasemarakennus.
24252: Välttämätön tilantarve uudessa rakennuksessa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24253: noin 900m 2 • Hankkeen kustannusarvio on noin 3 1988 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
24254: miljoonaa markkaa. kaa Pioneerivarikon vankka-osaston pää-
24255: Jo useiden vuosien kuluessa on Pioneerivarikko- vartio- ja korjaamo-paloasemarakennuksen
24256: osaston taholta tehty useita esityksiä määrärahan suunnittelua ja rakennustyön aloittamista
24257: saamiseksi rakennuksen lopullisten suunnittelutöi- varten Parkanossa.
24258: den ja rakennustöiden käynnistäiDisen rahoittami-
24259: seksi.
24260:
24261: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24262:
24263: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24264: Sulo Aittoniemi Heikki Rinne Mikko Elo
24265: Kalevi Lamminen Lea Mäkipää
24266: 1987 vp. 1437
24267:
24268: Raha-asia-aloite n:o 1363
24269:
24270:
24271:
24272:
24273: Kohljoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistön tulva-
24274: suojelutöiden aloittamiseen Merikarvialla
24275:
24276:
24277: Eduskunnalle
24278:
24279: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen ve- tulvavirtaamien pienentämisen myös Pohjajoella
24280: sistössä on viime vuosina tehty mittavia järjestely- sekä Noormarkunjoella. Kevättalven vedenkor-
24281: ja kuivatustöitä. Mutta edelleen on vesistössä vält- keuksien pitäminen nykyistä ylempänä Isojärvessä
24282: tämättömiä tulvasuojelutarpeita. Nykyään on Me- sekä Isojärven tulvakorkeuksien laskeminen tulee
24283: rikarvianjoki, sen suuosa mukaan lukien, riittä- myös mahdolliseksi edellä mainittujen järjestely-
24284: mätön yläpuolisista vesistöistä nopeasti purkautu- jen avulla.
24285: ville tulvavesille. Kevättulvien ohella Merikarvian- Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskustan-
24286: joen varrella kärsitään lähes jokavuotisista hyyde- nukset ovat arviolta noin 17 miljoonaa markkaa,
24287: tulvista. Laajimmillaan tulva peittää alleen peltoa kun tulvauoman mitoituksessa on otettu huo-
24288: yli 400 hehtaaria ja tulvahaittoja esiintyy myös mioon yläpuolisen vesistön tarpeet.
24289: asutulla alueella Merikarvian kirkonkylässä (Vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24290: san alue ym.). taen,
24291: Tampereen vesipiirissä on valmistunut Merikar-
24292: vianjoen järjestelysuunnitelma. Se sisältää tulva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24293: uoman rakentamisen Lankosken alapuolelta Syy- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
24294: löönstrikkaan sekä joen suuosan ruoppauksen. kaa Karvianjoen vesistön tulvasuojelutöi-
24295: Suunnitelmassa huomioon otettu mitoitus mah- den aloittamiseen Merikarvialla.
24296: dollistaa Merikarvianjoen tulvien poistamisen ja
24297:
24298: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24299:
24300: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24301: Sulo Aittoniemi Mikko Elo Kalevi Lamminen
24302: Heikki Rinne Lea Mäkipää
24303: 1438 1987 vp.
24304:
24305: Raha-asia-aloite n:o 1364
24306:
24307:
24308:
24309:
24310: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta-
24311: miseksi valtatielle n:o 2 Nakkilaan
24312:
24313:
24314: Eduskunnalle
24315:
24316: Valtatien n:o 2 eritasoristeyksen rakentaminen nettomuuksia on sattunut tässä risteyksessä, ja
24317: Nakkilaan on ollut merkittynä useissa Turun tie- myös useita ihmishenkiä on tässä risteyksessä me-
24318: ja vesirakennuspiirin laatimissa 5-vuotisohjelmis- netetty. Jotta enää ei jouduttaisi asettamaan kola-
24319: sa. Kerta kerran jälkeen on hanketta siirretty rikartalle yhtään neulaa kuolemankolarin taikka
24320: tuonnemmaksi. Uusimmassa toimenpideohjel- vammautumisen symboleina kyseisen risteyksen
24321: massa hanke on merkitty toteutettavaksi vasta rakenteen myötävaikutuksesta, olisi eritasoristeyk-
24322: vuosina 1990-91. Hankkeen kustannusarvioksi sen rakentaminen aloitettava heti.
24323: on ilmoitettu 9 miljoonaa markkaa. Aivan syystä Nakkilan kunnallishallinnossa
24324: Keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä tunnetaan syvää huolta ihmisten turvallisuudesta
24325: n:o 2 välillä Pori-Nakkila on jo lähes 8 500 autoa ko. risteyksessä.
24326: vuorokaudessa. Nykyisen valtatien n:o 2 tasoris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24327: teys Nakkilan keskustaajaman kohdalla on osoit- taen,
24328: tautunut liikenteenvälityskyvyltään riittämättö-
24329: mäksi. Erityisesti työmatkaliikenteen aikoina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24330: esiintyy haitallisia ruuhkia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24331: Erityisesti on huomattava, että kyseinen risteys 31.24. 77 3 000 000 markkaa eritasoris-
24332: on ihmisten turvallisuutta ajatellen osoittautunut teyksen rakentamisen aloittamiseksi valta-
24333: vaaralliseksi paikaksi. Useita vakavia liikenneon- tielle n:o 2 Nakktlassa.
24334:
24335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24336:
24337: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24338: Sulo Aittoniemi Heikki Rinne Kalevi Lamminen
24339: Lea Mäkipää
24340: 1987 vp. 1439
24341:
24342: Raha-asia-aloite n:o 1365
24343:
24344:
24345:
24346:
24347: Kohljoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden - Kyrön-
24348: lahden maantien n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakkalan kun-
24349: nassa
24350:
24351: Eduskunnalle
24352:
24353: Maantie Hirvilahti-Kyrönlahti on Viljakkalan on merkitty vuosille 1989-1991, ja hankkeen kus-
24354: kunnassa sisäisen liikenteen kannalta oleellisen tannusarvio on rautatien eritasoristeys mukaan lu-
24355: tärkeä reitti. Tällä tiellä on myös huomattava seu- kien 12 miljoonaa markkaa. Näin pitkälle ei ky-
24356: dullinen merkitys vilkastunutta matkailutoimin- seistä hanketta saisi siirtää, sillä tiestön kehittämi-
24357: taa sekä muun talouselämän ja yritystoiminnan sen laiminlyönnistä johtuu pääosin elinkeinoelä-
24358: kuljetuksia ajatellen. Nykyisellään tie on ikivan- män kehittymättömyys Viljakkalan kunnassa.
24359: ha, erittäin kapea, mäkinen ja mutkainen maan- Näillä vakavilla perusteilla tulisi Hirvilahden-
24360: tie ja tietysti sora-savipintainen. Tällä tiellä on hy- Kyrönlahden maantien peruskorjaus aloittaa v.
24361: vin vilkas liikenne jo senkin vuoksi, että se yhdis- 1988 ja saattaa se päätökseen nopeutettavan ohjel-
24362: tää Viljakkalan kirkonkylän ja kunnan tärkeim- man mukaisesti.
24363: män talouskylän eli Karhen kylän. Sanotussa Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24364: hen kylässä Viljakkalan kunnalla on valmiit suun- taen,
24365: nitelmat eräitä kunnallisteknisiä hankkeita var-
24366: ten, mutta niitä ei voida toteuttaa ennen Hirvi- ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24367: lahden-Kyrönlahden maantien peruskorjaus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24368: ohjelmaan kuuluvan Karhen sillan rakennusrat- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Hirvilahden
24369: kaisua. -Kyrönlahden maantien peruskorjauk-
24370: Tiepiirin hankeohjelmassa ko. tien peruskorjaus sen aloittamiseksi Viljakkalan kunnassa.
24371:
24372: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24373:
24374: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24375: Sulo Aittoniemi Mikko Elo Kalevi Lamminen
24376: Heikki Rinne Lea Mäkipää
24377: 1440 1987 vp.
24378:
24379: Raha-asia-aloite n:o 1366
24380:
24381:
24382:
24383:
24384: Kohljoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakosken
24385: maantien rakentamiseen Kiukaisissa
24386:
24387:
24388: Eduskunnalle
24389:
24390: Kiukaisissa ja erityisesti Panelian kylän seudulla pientareita ei ole. Kylätaajamat tämän maantien
24391: on jääty melko osattomaksi valtion tieinvestoin- varressa ovat tiheästi rakennetut. Erityisesti jalan-
24392: neista. Vuosikausien ajan on ollut vireillä kulkijat ja pyöräilijät ovat tällä tiellä liikkuessaan
24393: Panelian-Eurakosken tiehanke (hanke n:o 1120 hengenvaarassa. Useita tuhoisia liikenneonnetto-
24394: TVL:n Turun piirin toimenpideohjelmassa). Mää- muuksia on tällä tiellä sattunut.
24395: rärahojen vähyyden vuoksi hanketta on jouduttu Kun Kiukaisten kunnassa työttömyys on vaikea
24396: siirtämään. Kyseisen tien rakentamissuunnitelmat ongelma, voitaisiin sitä helpottaa Panelian-
24397: ovat valmiina myös kevyen liikenteen väylien osal- Eurakosken maantien rakennustyömaan aloitta-
24398: ta. Koko hankkeen kustannusarvioksi on TVL:n misella jo v. 1988.
24399: ohjelmaan merkitty 15,5 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24400: Hanke liittyy suunnitelmaan rakentaa toisessa vai- taen,
24401: heessa Panelian-Eurajoen välinen maantie.
24402: Runsaan autoistumisen samaten kuin alueella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24403: sijaitsevien tehdaslaitosten kuljetuksien johdosta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24404: liikenne ikivanhalla Panelian-Eurakosken maan- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Panelian-
24405: tiellä on hyvin vilkasta. Tietä ei ole rakennettu ny- Eurakosken maantien rakennustyön aloit-
24406: kyisenlaista raskasta liikennettä varten. Tien ajora- tamiseen Kiukaisten kunnassa.
24407: ta on kovin kapea, minkäänlaisia kulkukelpoisia
24408:
24409: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24410:
24411: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24412: Sulo Aittoniemi Heikki Rinne Kalevi Lamminen
24413: Lea Mäkipää
24414: 1987 vp. 1441
24415:
24416: Raha-asia-aloite n:o 1367
24417:
24418:
24419:
24420:
24421: Kohljoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan maantiesillan ra-
24422: kentamiseksi Nakkilassa
24423:
24424:
24425:
24426: Eduskunnalle
24427:
24428: Arantilan maantiesilta Nakkilassa on saatu ai- laisliikenne) ruuhkautumisilta ei voida välttyä
24429: kaan paikkakuntalaisten keräysvarojen avulla senkään vuoksi, että ajoneuvojen kohtaaminen
24430: 1930-luvulla. Silloisissa olosuhteissa Arantilan sil- sillalla on kielletty.
24431: lan aikaansaaminen on ollut merkittävä saavutus. Uuden, asianmukaisen sillan rakentamisen
24432: Mutta nykyiselle liikenteelle silta on heikon ra- avulla Nakkilan kunnan taloudellisen elpymisen
24433: kenteensa ja kapeutensa vuoksi sopimaton. Turun edellytyksiä voitaisiin merkittävästi parantaa. Jo
24434: tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideohjelmissa toistakymmentä vuotta sitten valtiovallan taholta
24435: Arantilan uuden sillan rakentaminen on ollut annetut lupaukset uudesta sillasta olisi nyt vih-
24436: merkittynä jo noin 13 vuoden ajan, mutta vuosi doin viipymättä toteutettava.
24437: vuodelta on hanketta siirretty tuonnemmaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24438: Arantilan sillasta on muodostunut myös ongelmia taen,
24439: ihmisten turvallisuudelle liikenteessä. Kuoleman-
24440: kolareiltakaan ei ole vältytty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24441: Nakkilan kunnan keskustaajama jakaantuu 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24442: Arantilan maantiesillan yhdistämänä Kokemäen- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Aranttlan
24443: joen etelä- ja pohjoispuolelle. Siitä johtuen sillalla maantiestilan rakentamista varten Nakki-
24444: on paljon liikennettä, myös kevyttä liikennettä. lassa.
24445: Vilkkaan liikenteen aikoina (työmatka- ja koulu-
24446:
24447: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24448:
24449: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24450: Sulo Aittoniemi Heikki Rinne Kalevi Lamminen
24451: LeaMäkipää
24452:
24453:
24454:
24455:
24456: 45 270416F
24457: 1442 1987 vp.
24458:
24459: Raha-asia-aloite n:o 1368
24460:
24461:
24462:
24463:
24464: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkulan maantiesillan uusi-
24465: miseksi Viljakkalassa
24466:
24467:
24468: Eduskunnalle
24469:
24470: Tieliikenteen valtaväylistä sivussa oleva Viljak- Suomea". Tämä tie on myös erittäin tärkeä teolli-
24471: kalan kunta Koillis-Satakunnassa on kuluneiden suuden (mm. Kyro Oy) raskaiden kuljetusten
24472: vuosikymmenien aikana jäänyt melko osattomaksi kannalta. Tiepiirin suunnitelmissa Inkulan sillan
24473: valtion tieinvestoinneista. Se on osaltaan heiken- uusiminen on ajoitettu myöhentämisten jälkeen
24474: tänyt Viljakkalan kunnan taloudellisen kehittymi- vasta vuosille 1992-1993. Hankkeen kustannus-
24475: sen edellytyksiä. Yksi Viljakkalan seudun tär- arvioksi on ilmoitettu 11,5 miljoonaa markkaa.
24476: keimmistä maanteistä on maantie n:o 276 eli Jotta valmistumassa olevan Viljakkalan-Luha-
24477: Kyröskosken-Heittolan maantie. Sen tien kun- lahden maantien peruskorjaus olisi liikenteen
24478: nostaminen välillä Viljakkala-Luhalahti on nyt hyödynnettävissä, tulisi Inkulan sillan uusimiseen
24479: käynnissä olleena korjauskohteena edennyt niin, ryhtyä jo vuonna 1988.
24480: että lopullinen päällystystyö on enää suorittamat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24481: ta. Tällä maantieosuudella on ikivanha erittäin taen,
24482: kapea holvikivisilta, Inkulan silta. Sen uusiminen
24483: on ollut vireillä vuosikaudet. Kun seudullisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24484: erittäin tärkeän Viljakkalan-Luhalahden tien pe- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24485: ruskorjaus kohta saadaan päätökseen, jää Inkulan 31.24.77 6000000 markkaa Inkulan
24486: silta vaikeaksi ja vaaralliseksi pullonkaulaksi. Tällä maantiesillan uusimistyön aloittamiseksi
24487: tiellä on varsin huomattava matkailullinen merki- Viljakkalan kunnassa.
24488: tys sillä sen varsilla sijaitsee "kappale kauneinta
24489:
24490: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24491:
24492: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24493: Sulo Aittoniemi Heikki Rinne Mikko Elo
24494: Kalevi Lamminen Lea Mäkipää
24495: 1987 vp. 1443
24496:
24497: Raha-asia-aloite n:o 1369
24498:
24499:
24500:
24501:
24502: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskeskuk-
24503: sen alueyksikön perustamiseksi Satakuntaan
24504:
24505:
24506: Eduskunnalle
24507:
24508: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena toimi- Porin seutu on maamme neljänneksi suurin
24509: van Teknologian kehittämiskeskuksen toiminta- teollisuusalue. 50 kilometrin säteellä Porista on
24510: ajatuksena on kohottaa ja ylläpitää Suomen tek- teollisuudessa 38 000 työpaikkaa. Niinpä Porin
24511: nologian tasoa ja siten varmistaa teollisuutemme seutu onkin suurin teollisuuskeskusalue, josta vie-
24512: kansainvälinen kilpailukyky. Toiminnan ensisijai- lä puuttuu TEKESin alueyksikkö. Tämä alue on
24513: sena tavoitteena on edistää suoraan tai välillisesti myös vaikein teollisuusrakennemuutosalue. Tästä
24514: uusien kansainvälisesti kilpailukykyisten tuottei- syystä on tärkeätä, että tälle alueelle saataisiin
24515: den aikaansaamista. myös korkeatasoista valtion tutkimus- ja kehittä-
24516: Helsingissä sijaitsevan Teknologian kehittämis- mistoimintaa.
24517: keskuksen (TEKES) keskusorganisaation sekä kon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24518: sultointiyksikön lisäksi oli Suomessa viime vuoden taen,
24519: lopussa eri paikkakunnilla kaikkiaan seitsemän
24520: TEKESin alueyksikköä, ja kuluvana vuonna 1987 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24521: aloittaa taikka on jo aloittanut kolme uutta alue- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.44
24522: yksikköä. Helsingin ulkopuolella toimivat alueyk- määrärahozhin 1 200 000 markkaa Tekno-
24523: siköt sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Oulu, logian kehittämiskeskuksen alueyksikön
24524: Kuopio, Jyväskylä, Seinäjoki, Rovaniemi, Tampe- perustamiseksi Satakuntaan.
24525: re, Lappeenranta, Joensuu, Mikkeli ja Turku.
24526:
24527: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24528:
24529: Maunu Kohijoki
24530: 1444 1987 vp.
24531:
24532: Raha-asia-aloite n:o 1370
24533:
24534:
24535:
24536:
24537: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamalisän maksamiseksi
24538: ulkomailla asuville rintamasotilas- ja rintamapalvelustunnuksen
24539: omaaville henkilöille
24540:
24541: Eduskunnalle
24542:
24543: Suomesta ulkomaille muuttaneet rintamasoti- Erityisesti on huomattava myös se, että edus-
24544: las- ja rintamapalvelustunnuksen omaavat henki- kunta, hyväksyessään kuluvan vuoden 1987 tulo-
24545: löt eivät tähän mennessä ole päässeet osallisiksi sii- ja menoarvion ja sen perustelut, on tulo- ja me-
24546: tä vähäisestä taloudellisesta etuudesta eli rintama- noarvion perusteluihin sisällyttänyt tässä aloittees-
24547: lisästä, jota Suomessa asuville veteraaneille makse- sa tarkoitettua asiaa koskevan seuraavansisältöisen
24548: taan. Tässä asiassa ulkomailla asuvat veteraanivel- lausuman: ''Eduskunta edellyttää hallituksen ryh-
24549: jet ja -sisaret ovat jääneet muita huonompaan ase- tyvän toimenpiteisiin niin, että aloitetaan rinta-
24550: maan. Heidän muuttamiseensa ulkomaille on malisän maksaminen ulkomailla asuville rinta-
24551: yleensä ollut syynä vain se, että entinen kotimaa masotilas- ja rintamapalvelustunnuksen omaaville
24552: ei ole pystynyt tarjoamaan työtä ja toimeentuloa henkilöille.''
24553: heille ja heidän perheilleen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24554: Ulkomailla asuvat, nytjoikääntyneet veteraani- taen,
24555: veljet ja -sisaret, jotka miehuutensa ja nuoruuten-
24556: sa monet parhaat vuodet olivat puolustamassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24557: isänmaamme vapautta, tulisi jo nyt vihdoin saat- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24558: taa rintamalisään oikeutetuiksi. Päätökset ja toi- 33.21.52 lisäyksenä 14 000 000 markkaa
24559: meenpano tulisi toteuttaa nyt, kun heitä vielä on rintamalisän maksamista varten ulkomail-
24560: jäljellä tässä ajassa. la asuville rintamasotzlas- ja rintamapalve-
24561: Parhaillaan vietettävän itsenäisyytemme juhla- lustunnuksen omaaville henkilöille 1. 4.
24562: vuoden tulisi olla valtiovaltaa velvoittava myös 1988 alkaen.
24563: tässä asiassa.
24564:
24565: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24566:
24567: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
24568: 1987 vp. 1445
24569:
24570: Raha-asia-aloite n:o 1371
24571:
24572:
24573:
24574:
24575: Kohljoki ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Kaunialan sota-
24576: vammasairaalan laajennusta ja sotainvalidien sairaskotien raken-
24577: tamista varten
24578:
24579: Eduskunnalle
24580:
24581: Maamme 43 000 sotainvalidin keski-ikä on 70 tion toisessa lisäbudjetissa vuodelle 1986 on todet-
24582: vuotta. Heidän ikääntymisensä on johtanut voi- tu, että Kaunialan sotavammasairaalan 16 miljoo-
24583: makkaasti lisääntyneeseen laitoshoidon tarpee- nan markan kustannusarviosta on tarkoitus rahoit-
24584: seen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat so- taa 10,5 miljoonaa Raha-automaattiyhdistyksen
24585: tainvalidien sairaskotityöryhmät ovat selvitystyön- tuotosta myönnettävällä avustuksella ja tarvittaes-
24586: sä perusteella (työryhmämuistiot 1983:38 ja sa myös vuonna 1988 myönnettävällä valtion
24587: 1985:17 STM) todenneet, että sotavammaisten avustuksella. Kustannusten kohoamisen johdosta
24588: erityisongelmat ja erityispalvelujen tarpeet voi- tulee laajennushankkeen lopullinen hinta kuiten-
24589: daan parhaiten hoitaa sairaskotien avulla. Työryh- kin olemaan 950 000 markkaa enemmän kuin
24590: mien esitysten mukaan olisi vuosina 1985-1989 etukäteen on laskettu.
24591: rakennettava 800 uutta sairaskotipaikkaa. Sairaskotihankkeita ei ole pystytty lähinnä ra-
24592: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon si- hoitusvaikeuksien takia toteuttamaan läheskään
24593: sältyi sairaskotien rahoitusta koskeva periaatekan- suunnitelmien edellyttämässä laajuudessa. Vai-
24594: nanotto. Momentin 33.22.50 (Sotilasvammakor- keavammaisten sotainvalidien laitospaikkojen tar-
24595: vaukset) perustelujen mukaan on sotainvalidien ve on samanaikaisesti osoittautunut jopa ennakoi-
24596: sairaskotipaikkojen lisäämisestä aiheutuvista pe- tuakio suuremmaksi. Seurauksena on ollut, että
24597: rustamiskustannuksista tarkoitus rahoittaa 60 pro- joootusajat laitoshoitoon ovat venyneet kohtuut-
24598: senttia pitkäaikaisilla lainoilla, joiden lyhennykset toman pitkiksi.
24599: ja korot otetaan huomioon hoitopäivän hintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24600: sisältyvänä, ja 30 prosenttia Raha-automaattiyh- tavasti,
24601: distyksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla.
24602: Näin ollen on sairaskotien ns. oman rahoituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24603: turvin katettava vähintään 10 prosenttia mahdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24604: lisine korkoineen. 33.22.51 lisäyksenä 8 000 000 markan
24605: Sotainvalideille erityisesti tarkoitettuja laitos- määrärahan Kaunialan sotavammasairaa-
24606: hoitopaikkoja lisää osaltaan myös Kaunialan sota- lan laajentamista ja sairaskotien rakenta-
24607: vammasairaalan rakenteilla oleva laajennus. Vai- mista varten.
24608:
24609: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24610:
24611: Maunu Kohijoki Matti Maijala Tuula Linnainmaa
24612: Sauli Niinistö Ritva Vastamäki Aino Pohjanoksa
24613: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Mikko Elo
24614: Kirsti Ala-Harja Anneli Taina Jorma Fred
24615: Kari Häkämies Sulo Aittaniemi Martti Korkia-Aho
24616: Sakari Valli Ben Zyskowicz Pentti Mäki-Hakola
24617: Lea Mäkipää
24618: 1446 1987 vp.
24619:
24620: Raha-asia-aloite n:o 1372
24621:
24622:
24623:
24624:
24625: Kohljoki ym.: Määrärahan osoittamisesta ruukkialueen kunnostami-
24626: seen KuUaan Leineperissä
24627:
24628:
24629: Eduskunnalle
24630:
24631: KuUaan kunnan Leineperin kylässä sijaitsee jopa valtakunnallista merkitystä, tulisi valtioval-
24632: osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. Alueella lan taholta osoittaa varoja, joiden avulla voidaan
24633: on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden mukaan turvata ruukkialueen ja sen rakennusten säilymi-
24634: yksi Suomen parhaimmin säilyneistä masuunira- nen ja kunnostaminen uutta käyttöä varten.
24635: kennuksista sekä mm. kankipaja ja ruukkialuee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24636: seen kuuluneita asuin- ja teollisuusrakennuksia. taen,
24637: Nämä mainitut kulttuurihistoriallisesti merkittä-
24638: vät rakennukset ovat ajan myötä pahoin ränsisty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24639: neet ja tarvitsevat pikaista korjausta sekä entistä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24640: mistä, jotta ne voitaisiin säilyttää jälkipolville. 35.30.34 800 000 markkaa Kultaan Leine-
24641: Erinomaisen hyvin matkailutarkoitukseen so- perissä szjaitsevan 1700-luvulta säzlyneen
24642: veltuvana pitää KuUaan kunta ruukkialueen säi- ruukkialueen kunnostustöiden aloittami-
24643: lyttämistä ja kehittämistä. seen.
24644: Koska ko. kohteella on kulttuurihistoriallisesti
24645:
24646: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24647:
24648: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
24649: Sulo Aittoniemi Heikki Rinne Mikko Elo
24650: Kalevi Lamminen Lea Mäkipää
24651: 1987 vp. 1447
24652:
24653: Raha-asia-aloite n:o 1373
24654:
24655:
24656:
24657:
24658: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laboratorioapulaisen toi-
24659: men perustamiseen Kajaanin poliisilaitokseen
24660:
24661:
24662: Eduskunnalle
24663:
24664: Kajaanin poliisilaitoksella toimii Kainuun mainitut tehtävät poliisihenkilöstön suoritettavik-
24665: alueen alueellinen rikostutkimuskeskus, joka antaa si, koska uutta tehtävään sopivaa henkilöä ei ole
24666: teknistä tutkinta-apua kaikille Kainuun alueen po- näköpiirissä. Tehokkaan ja tuloksellisen toimin-
24667: liisipiireille ja tarvittaessa laajemminkin. nan sekä voimavarojen järkevän käytön kannalta
24668: Tutkimuskeskus on varustettu uuteen toimin- kyseessä olevan toimen perustaminen olisi erittäin
24669: taan siirryttäessä ajanmukaisin laittein ja välinein. tarpeellinen.
24670: Laboratorioapulaisen tehtäviä on hoidettu työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24671: lisyysvaroin palkatun henkilöstön voimin. Työvoi- taen,
24672: matoimistossa on ollut vain yksi tehtävään sovel-
24673: tuva riittävän koulutuksen saanut henkilö, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24674: on nyt toista kautta työllisyysvaroin palkattuna. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24675: Hänet on voitu tehokkaasti työllistää laboratorio- 26.75.01 60 000 markkaa laboratorioapu-
24676: apulaisen tehtävissä. laisen toimen perustamiseen Kajaanin po-
24677: Mikäli tointa ei saada vakinaistetuksi, tulevat liisilaitokseen.
24678:
24679: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24680:
24681: Annikki Koistinen Sakari Valli
24682: Kauko Heikkinen Kalle Röntynen
24683: Arvo Kemppainen
24684: 1448 1987 vp.
24685:
24686: Raha-asia-aloite n:o 1374
24687:
24688:
24689:
24690:
24691: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden vartijavahtimesta-
24692: rin toimen perustamiseen Kajaanin poliisilaitokseen
24693:
24694:
24695: Eduskunnalle
24696:
24697: Kajaanin poliisilaitoksen tiloissa on vuosittain varassa. Poliisipartion ollessa yöllä kentällä on var-
24698: 500-600 rikoksen takia pidätettyä henkilöä. Lu- tiointi poliisilaitoksen päivystäjän varassa, jonka
24699: kuun sisältyvät myös rutkintavangit ja ns. kautta- työpaikka on kokonaan rakennuksen toisessa pääs-
24700: kulkuvangit kihlakunnanoikeuksiin. sä pidätettyjen tiloihin nähden. Pidätettyjen tiloi-
24701: Poliisilaitoksella on tällä hetkellä kaksi vartija- hin ei ole myöskään televisiovalvontaa, joten pi-
24702: vahtimestarin tointa. Lisäksi on usean vuoden dätetyt saattavat joutua usein olemaan pitkiäkin
24703: ajan käytetty työllisyysvaroin palkattuja vartija- aikoja ilman silmälläpitoa.
24704: vahtimestareita, joita tällä hetkellä on kolme. Uu- Pidätettyjen turvallisuuden ja säilytysvarmuu-
24705: den lainsäädännön myötä Kajaanin poliisilaitok- den vuoksi olisi Kajaanin poliisilaitokseen perus-
24706: sen tilat hyväksytään ns. poliisivankilaksi, jossa tettava ainakin kaksi vartijavahtimestarin tointa.
24707: voidaan pitää vankeja oikeuteen toimittamista tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24708: tutkintaa varten. Näin ollen on odotettavissa, että taen,
24709: pidätettyjen säilytystilojen käyttö edelleen lisään-
24710: tyy. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24711: Nykyiselläkään henkilöstöllä ei voida taata sitä, 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24712: että pidätettyjä olisi vartioimassa yksinomaan sii- 26.75. 01 15 0 000 markkaa kahden var-
24713: hen tehtävään määrätty henkilö. Öisin on pidätet- ttiavahtimestarin toimen perustamiseen
24714: tyjen vartiointi usein poliisipartion ja päivystäjän Kajaanin poliisilaitokseen.
24715:
24716: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24717:
24718: Annikki Koistinen Sakari Valli Pauli Saapunki
24719: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen Kalle Röntynen
24720: 1987 vp. 1449
24721:
24722: Raha-asia-aloite n:o 1375
24723:
24724:
24725:
24726:
24727: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioliikenteen sa-
24728: lausjärjestelmän kehittämiseen
24729:
24730:
24731: Eduskunnalle
24732:
24733: Poliisi on lopulta siinynyt koko valtakunnassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24734: uuteen radioverkkoon, kun järjestelmä on ulotet- taen,
24735: tu viime vaiheessa vuonna 1986 aina Lappiin saak-
24736: ka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24737: Uusi radioverkko on osoittautunut yleensä toi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 26.75
24738: mivaksi. Ongelmana on kuitenkin se, että radio- määrärahoihin 1 000 000 markkaa poliisin
24739: liikennettä on mahdollista kuunnella ulkopuolis- radioliikenteen salausjärjestelmän suun-
24740: ten toimesta. Tämä haittaa poliisin työtä. Myös nittelemiseksi, kehittämiseksi ja .toteutta-
24741: kansalaisten kannalta on tärkeää, etteivät ulko- misen aloittamiseksi.
24742: puoliset pääse kuuntelemaan poliisin radioliiken-
24743: nettä.
24744:
24745: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24746:
24747: Annikki Koistinen Marita Jurva Eino Siuruainen
24748: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen Mauri Pekkarinen
24749: Marjatta Väänänen Sakari Va1li Pauli Saapunki
24750: Esko Aho Pekka Leppänen Seppo Pelttari
24751: Riitta Jouppila Pirkko Ikonen Heikki Rinne
24752: Tuula Paavilainen Jouko Skinnari Anneli Taina
24753: Kirsti Ala-Harja Marjatta Stenius-Kaukonen Tina Mäkelä
24754: Jorma Rantanen Toimi Kankaanniemi Vappu Säilynoja
24755: J. Juhani Kortesalmi Tellervo Renko Oiva Savela
24756: Martti Korkia-Aho Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska
24757: Esko Jokiniemi Kauko Heikkinen Kalle Röntynen
24758: Sulo Aittoniemi Hannele Pokka Einari Nieminen
24759: Heikki Kokko Jorma Huuhtanen Arvo Kemppainen
24760: Kimmo Sarapää Asko Apukka
24761: 1450 1987 vp.
24762:
24763: Raha-asia-aloite n:o 1376
24764:
24765:
24766:
24767:
24768: Koistinen ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta tilapäisen hen-
24769: kilökunnan palkkaamiseen Kainuun Prikaatiin
24770:
24771:
24772: Eduskunnalle
24773:
24774: Nykyisen rakennemuutoksen aikana ja puolus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24775: tusvoimien taholta tulleen aloitteen vuoksi olisi taen,
24776: oikeutettua, että kokeilu tilapäisen henkilökun-
24777: nan paikkaamisessa, joka koskisi maaseudulla asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24778: via ja maataloutta harjoittavia, päästäisiin aloitta- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24779: maan mahdollisimman pian. 27.12. 01 lisäyksenä 500 000 markkaa tzla-
24780: Kainuu kuuluu maan vaikeassa asemassa ole- päisen henkilökunnan palkkaamiseen
24781: viin maakuntiin. Kainuun alueella on jo ollut Kainuun Prikaatiin.
24782: maatalousväestön ja Kainuun Prikaatin välillä va-
24783: paaehtoisesti erittäin hyvää yhteistyötä monilla eri
24784: aloilla. Kokemukset ovat hyvät.
24785:
24786: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24787:
24788: Annikki Koistinen ) . Juhani Kortesalmi Seppo Pelttari
24789: Sulo Aittoniemi Sakari Valli Kauko Heikkinen
24790: Eino Siuruainen Arvo Kemppainen Kimmo Sarapää
24791: 1987 vp. 1451
24792:
24793: Raha-asia-aloite n:o 1377
24794:
24795:
24796:
24797:
24798: Koistinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion ammat-
24799: tioppilaitosten kurssitoimintaan
24800:
24801:
24802: Eduskunnalle
24803:
24804: Kotitalousoppilaitosten kautta järjestettävien Lyhytkursseja järjestetään myös sairaaloiden, ter-
24805: lyhytkurssien kysyntä on voimakkaasti lisääntynyt. veyskeskusten ja vanhainkotien emännille ja ruoka-
24806: Vuosittain joudutaan määrärahojen niukkuuden taloustyöntekijöille sekä kouluruokailuemännille.
24807: vuoksi karsimaan 113 anotuista tarpeellisista kurs- Kysyntä on voimakkaasti kasvussa. Myös kotita-
24808: seista. lous- ja kuluttajaneuvontajärjestöjen henkilöstön
24809: Siivouskurssien kysyntä on voimakkaassa kas- (konsulentit ja neuvojat) täydennyskoulutusta tuli-
24810: vussa. Kurssien opetussuunnitelmat on uusittu si voida lisätä.
24811: ajan tasalle. Lisäksi kotitalous- ja kotiteollisuusneuvonnan
24812: Maatilanemäntien ammattitaidon kehittämi- toimikunnan mietinnössä on kiinnitetty huomio-
24813: seksi järjestetään kurssitoimintaa, jonka kysyntä ta kurssimäärärahojen riittämättömyyteen ja toi-
24814: on ollut joka vuosi suurempi kuin resurssien vuok- mikunta onkin esittänyt huomattavaa kotitalous-
24815: si on ollut mahdollista antaa. Maatilanemännille oppilaitosten kurssimäärärahojen lisäystä.
24816: tarkoitettu kurssitoiminta on yksi kurssitoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24817: kehittämisen painopistealue. Tavoitteena on maa- taen,
24818: tilanemäntien uudelleenkoulutus pitoemänniksi,
24819: lomittajiksi jne. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24820: Myös nuorten kotitalouskursseja, joiden tavoit- 1988 tulo- fa menoarvioon momentille
24821: teena on kiinnostuksen herättäminen koti- ja lai- 29.69.28/isäyksenå· 500 000 markkaa val-
24822: tostalousalaa kohtaan ammattina, on jouduttu tion ammattioppilaitosten kurssitoimin-
24823: määrärahojen niukkuuden vuoksi karsimaan. taan.
24824:
24825: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24826:
24827: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Lea Kärhä
24828: Marjatta Väänänen Eino Siuruainen Sakari Valli
24829: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Anneli Taina
24830: Riitta Jouppila Pirkko Ikonen Heikki Rinne
24831: Tuula Paavilainen Jouko Skinnari Marjatta Stenius-Kaukonen
24832: Tina Mäkelä Jorma Rantanen Toimi Kankaanniemi
24833: Vappu Säilynoja Asko Apukka J. Juhani Kortesalmi
24834: Tellervo Renko Oiva Savela Martti Korkia-Aho
24835: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Puska Esko Jokiniemi
24836: Kauko Heikkinen Kalle Röntynen Einari Nieminen
24837: Jorma Huuhtanen Arvo Kemppainen Johannes Virolainen
24838: Kimmo Sarapää
24839: 1452 1987 vp.
24840:
24841: Raha-asia-aloite n:o 1378
24842:
24843:
24844:
24845:
24846: Koistinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja
24847: yksityisten ammattioppilaitosten kurssitoimintaan
24848:
24849:
24850: Eduskunnalle
24851:
24852: Kotitalousoppilaitosten kautta järjestettävien Lyhytkursseja järjestetään myös sairaaloiden, ter-
24853: lyhytkurssien kysyntä on voimakkaasti lisääntynyt. veyskeskusten ja vanhainkotien emännille ja ruoka-
24854: Vuosittain joudutaan määrärahojen niukkuuden taloustyöntekijöille sekä kouluruokailuemännille.
24855: vuoksi karsimaan 113 anomista tarpeellisista kurs- Kysyntä on voimakkaasti kasvussa. Myös kotita-
24856: seista. lous- ja kuluttajaneuvontajärjestöjen henkilöstön
24857: Siivouskurssien kysyntä on voimakkaassa kas- (konsulentit ja neuvojat) täydennyskoulutusta tuli-
24858: vussa. Kurssien opetussuunnitelmat on uusittu si voida lisätä.
24859: ajan tasalle. Lisäksi kotitalous- ja kotiteollisuusneuvonnan
24860: Maatilanemäntien ammattitaidon kehittämi- toimikunnan mietinnössä on kiinnitetty huomio-
24861: seksi järjestetään kurssitoimintaa, jonka kysyntä ta kurssimäärärahojen riittämättömyyteen ja toi-
24862: on ollut joka vuosi suurempi kuin resurssien vuok- mikunta onkin esittänyt huomattavaa kotitalous-
24863: si on ollut mahdollista antaa. Maatilanemännille oppilaitosten kurssimäärärahojen lisäystä.
24864: tarkoitettu kurssitoiminta on yksi kurssitoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24865: kehittämisen painopistealue. Tavoitteena on maa- taen,
24866: tilanemäntien uudelleenkoulutus pitoemänniksi,
24867: lomittajiksi jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24868: Myös nuorten kotitalouskursseja, joiden tavoit- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24869: teena on kiinnostuksen herättäminen koti- ja lai- 29.69.331isäyksenä 100 000 markkaa kun-
24870: tostalousalaa kohtaan ammattina, on jouduttu nallisten ja yksityisten ammattiopptlaitos-
24871: määrärahojen niukkuuden vuoksi karsimaan. ten kurssitoimintaan.
24872:
24873: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24874:
24875: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Lea Kärhä
24876: Marjatta Väänänen Eino Siuruainen Sakari Valli
24877: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Anneli Taina
24878: Riitta Jouppila Pirkko Ikonen Heikki Rinne
24879: Tuula Paavilainen Jouko Skinnari Marjatta Stenius-Kaukonen
24880: Tina Mäkelä Jorma Rantanen Toimi Kankaanniemi
24881: Vappu Säilynoja Oiva Savela J. Juhani Kortesalmi
24882: Tellervo Renko Martti Korkia-Aho Sirkka-Liisa Anttila
24883: Pekka Puska Esko Jokiniemi Kauko Heikkinen
24884: Kalle Röntynen Einari Nieminen Heikki Kokko
24885: Jorma Huuhtanen Arvo Kemppainen Johannes Virolainen
24886: Kimmo Sarapää Asko Apukka
24887: 1987 vp. 1453
24888:
24889: Raha-asia-aloite n:o 1379
24890:
24891:
24892:
24893:
24894: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun äärialueiden
24895: elinkeinojen neuvontatyön tehostamiseen
24896:
24897:
24898: Eduskunnalle
24899:
24900: Pohjois- ja Itä-Suomen äärialueilla tuotantora- menttinaan momentille 30.30.40 (Maatilatalou-
24901: kenne on pientila- ja karjatalousvoittoinen. den ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen). Eril-
24902: Elinkeino- ja väestöpohja heikkenee yhä kiihtyvää lismäärärahan turvin valtionapu nousisi syrjäisillä
24903: vauhtia. Kehityksen suunta tulisi kääntää voimak- alueilla 80-90 % :iin toimintakuluista ja neuvo-
24904: kailla aluepoliittisilla toimenpiteillä. jakunta voisi omistautua entistä enemmän virik-
24905: Maatilalain mukaisella rakentamisavustusalueel- keitä antavaan maaseutuneuvontaan ja väestön
24906: la, johon kuuluvat heikoimmat Lapin, Koillis- henkiseen huoltoon ilman toimitusmaksuvelvoit-
24907: maan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kunnat, on ti- teita.
24908: lanne erityisen kriittinen. Tästä syystä näiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24909: alueiden maatilatalouden, muiden maaseutuelin- taen,
24910: keinojen ja kotitalouden neuvontatyötä tulisi te-
24911: hostaa huomattavasti nykyisestään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24912: Äärialueiden neuvontatyön tehostaminen vaatii 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24913: miljoonan markan lisäyksen neuvontamäärärahoi- 30.30.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24914: hin, erillismäärärahana 20% nykyisestä valtion- käytettäväksi äärialueiden elinkeinojen
24915: avusta. Määräraha voisi sisältyä omana alamo- neuvontatyön tehostamiseen.
24916:
24917: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24918:
24919: Annikki Koistinen Eino Siuruainen Sakari Valli
24920: Pauli Saapunki Tellervo Renko Mirja Ryynänen
24921: Esko Aho Riitta Jouppila Vappu Säilynoja
24922: J. Juhani Kortesalmi Oiva Savela Martti Korkia-Aho
24923: Pekka Puska Esko Jokiniemi Kauko Heikkinen
24924: Kalle Röntynen Einari Nieminen Heikki Kokko
24925: Jorma Huuhtanen Arvo Kemppainen Kimmo Sarapää
24926: Asko Apukka Johannes Virolainen
24927: 1454 1987 vp.
24928:
24929: Raha-asia-aloite n:o 1380
24930:
24931:
24932:
24933:
24934: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhaneuvojan palk-
24935: kaamiseksi Kainuun Maatalouskeskukseen
24936:
24937:
24938: Eduskunnalle
24939:
24940: Kostamus-urakan jälkihoito-ohjelman mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24941: Kainuun maatalouskeskukseen piti perustaa jo taen,
24942: vuonna 1985 valtionavullinen puutarhaneuvojan
24943: toimi. Ohjelmakohta on edelleen toteutumatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24944: Nykyisessä rakennemuutoksessa on erittäin tär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24945: keää, että Kainuun maaseudulla voidaan antaa 30.30.47 150 000 markkaa Puutarhaneu-
24946: pätevää neuvontaa puutarha-alalta lisäansioiden vojan palkkaamiseksi Kainuun Maatalous-
24947: saamiseksi tiloille ja tältäkin osin edistää ihmisten keskukseen.
24948: pysymistä asuinsijoillaan. Alan kehitystä on hidas-
24949: tanut puutteellinen neuvonta. Lähin kaupallista
24950: tuotantoa ohjaava neuvoja on Oulussa.
24951:
24952: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24953:
24954: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen
24955: Kauko Heikkinen Sakari Valli
24956: Arvo Kemppainen
24957: 1987 vp. 1455
24958:
24959: Raha-asia-aloite n:o 1381
24960:
24961:
24962:
24963:
24964: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Korian varuskunnan korjaus-
24965: töihin
24966:
24967:
24968: Eduskunnalle
24969:
24970: Kymen läänissä sijaitsevan Korian varuskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24971: rakennukset ovat korjauksen tarpeessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24972: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27.27. 74 200 000 markkaa Korian varus-
24973: taen, kunnan korjaukseen.
24974:
24975: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24976:
24977: Heikki Kokko Hannu Tenhiälä
24978: 1456 1987 vp.
24979:
24980: Raha-asia-aloite n:o 1382
24981:
24982:
24983:
24984:
24985: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilaitok-
24986: sen liikuntasalin rakentamiseen
24987:
24988:
24989: Eduskunnalle
24990:
24991: Keskiasteen opetuksen uudistamisen yhteydes- Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikuntasalis-
24992: sä myös maatalousopetus uudistuu ja monipuolis- ta on arvioitu 240 neliömetriä ja kustannuksiksi
24993: tuu merkittävästi. Tällöin tarvitaan entistä moni- runsaat 1 milj. markkaa.
24994: puolisempia opetustiloja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24995: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuksen taen,
24996: ja oppilaiden vapaa-ajanvieton keskeisimmäksi
24997: haittatekijäksi on muodostunut liikuntatilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24998: puuttuminen koululta. Parikkalan kunta on val- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24999: mis toteuttamaan liikuntahankkeen yhteistyössä 29.60.74 1000000 markan määrärahan
25000: valtion kanssa. Tällöin se palvelisi myös lähellä si- Parzkkalan maatalousoppilaitoksen raken-
25001: jaitsevaa peruskoulun ala-astetta sekä kuntalaisten tamiseen.
25002: yleisiä liikuntatarpeita.
25003:
25004: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25005:
25006: Heikki Kokko
25007: 1987 vp. 1457
25008:
25009: Raha-asia-aloite n:o 1383
25010:
25011:
25012:
25013:
25014: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Ruokolahden metsäkoulun oppi-
25015: lasasuntolan suunnitteluun
25016:
25017:
25018: Eduskunnalle
25019:
25020: Keskiasteen puutalousopiston alainen Ruoko- töntä mahdollisimman nopeasti saada oppilaitok-
25021: lahden metsäkoulu toimii tällä hetkellä väliaikais- selle ajanmukaiset ja riittävät majoitus- ja opetus-
25022: tiloissa kunnalta vuokratussa Vennonmäen kou- tilat.
25023: lussa ja kunnan pienteollisuustalossa. Metsäkoulun tilantarpeeksi on arvioitu 2 110
25024: Nyt kunnan järjestämissä väliaikaistiloissa toi- hyötyneliömetriä, josta 840 neliömetriä on oppi-
25025: mivalle koululle on vuonna 1984 laadittu alustava lasasuntolan osuutta.
25026: perustamissuunnitelma. Kunta tarjoaa metsäkou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25027: lun sijoituspaikaksi entisen Kirkonkylän ala- taen,
25028: asteen koulun rakennuspaikan ja luovuttaa noin 3
25029: ha:n suuruisen maa-alueen rakennuksineen met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25030: säkoululle. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25031: Ruokolahden metsäkoulun toiminnan vakinais- 29.60.74 500000 markan määrärahan
25032: taminen edellyttää opettajien ja muun henkilös- Ruokolahden metsäkoulun oppilasasunto-
25033: tön lisäystä ja tarvittavien virkojen perustamista. lan suunnitteluun.
25034: Koulutuksen kehittämisen kannalta on väittämä-
25035:
25036: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25037:
25038: Heikki Kokko
25039:
25040:
25041:
25042:
25043: 46 27o416F
25044: 1458 1987 vp.
25045:
25046: Raha-asia-aloite n:o 1384
25047:
25048:
25049:
25050:
25051: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Lemin musiikkipäivien tukemi-
25052: seen
25053:
25054:
25055: Eduskunnalle
25056:
25057: Lemin musiikkipäivät on maakunnallinen mu- dettiin viulunsoiton mestarikurssi. Päivien kon-
25058: siikkitapahtuma, ja sen pääkonsentitila Lemin sertteja pidettiin viidellä paikkakunnalla Etelä-
25059: puukirkko on asiantuntijoiden mukaan yksi maan Karjalassa. Näin voidaan lisätä musiikkiharrastus-
25060: parhaita konsentikirkkoja. Lemi on myös perin- ta koko maakunnassa.
25061: nerikas musiikkipaikkakunta, joka on tunnettu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25062: mm. moniäänisestä virsilaulustaan. Musiikkipäi- taen,
25063: vät järjestettiin neljättä kertaa vuonna 1987.
25064: Musiikkipäivien tarkoituksena on tarjota nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25065: rille lahjakkaille taiteilijoille esiintymistilaisuuksia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25066: ja kansainvälisiä yhteyksiä. Musiikkipäiviin liittyy 29.90.52 150 000 markan määrärahan Le-
25067: koulutustoimintaa, jossa on ollut osanottajia myös min musizkkipäivien tukemiseen.
25068: muualta, kuten esim. Saksasta. Viime vuonna pi-
25069:
25070: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25071:
25072: Heikki Kokko
25073: 1987 vp. 1459
25074:
25075: Raha-asia-aloite n:o 1385
25076:
25077:
25078:
25079:
25080: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan viljavaraston toimin-
25081: nan kehittämiseen
25082:
25083:
25084: Eduskunnalle
25085:
25086: Lappeenrannassa sijaitseva Vainikkalan viljava- eikä taloudellinen. Valmiutta olisi parannettava
25087: rasto perustettiin aikanaan Neuvostoliitosta tule- näiden laitteistojen hankinnalla.
25088: van viljan siirtokuormausasemaksi. Tuontimää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25089: rien vähentyessä varaston toiminnan luonne taen,
25090: muuttui asteittain Etelä-Karjalasta kerätyn viljan
25091: vastaanottovarastoksi. Sen kapasiteetti on tänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25092: päivänä noin 19 000 tonnia. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
25093: Kuivurio ja esipuhdistuslaitteen puuttuminen määrärahoihin 600 000 markan määrära-
25094: viljavarastolta tuottaa kuitenkin vaikeuksia viljeli- han Vainikkalan viljavaraston kuivurin ja
25095: jöille. Varaston vastaanottovalmius ei ole riittävä esipuhdistuslaitteen hankintaan.
25096:
25097: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25098:
25099: Heikki Kokko
25100: 1460 1987 vp.
25101:
25102: Raha-asia-aloite n:o 1386
25103:
25104:
25105:
25106:
25107: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan ja Konnunsuon välis-
25108: ten teiden n:ot 392 ja 3921 peruskorjaukseen
25109:
25110:
25111: Eduskunnalle
25112:
25113: Nuijamaan rajanylityspaikan kokonaisvaltai- kallisenväestön työssäkäyntiä ja asiointiaJoutsenon
25114: seen uudistamiseen liittyy kiinteästi Nuijamaan ja ja Imatran suunnille.
25115: Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 oi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
25116: kaiseminen ja parantaminen. Valtaosa Itä- ja
25117: Pohjois-Suomen liikenteestä Neuvostoliittoon ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25118: pahtuu juuri Nuijamaan raja-aseman kautta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25119: Konnunsuon ja Nuijamaan välisen tien huonon 31.24. 77 500 000 markkaa Nuijamaan ja
25120: kunnon vuoksi nykyisin mm. pohjoisesta tuleva Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja
25121: linja-autoliikenne joutuu Nuijamaalle tullessaan 3921 suunnittelu- ja peruskorjaustöiden
25122: kienämään ylimääräisen mutkan Lappeenrannan aloittamiseksi.
25123: kaupungin kautta. Nuijamaan-Konnunsuon tien
25124: kehno kunto vaikeuttaa kohtuuttomasti myös pai-
25125:
25126: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25127:
25128: Heikki Kokko
25129: 1987 vp.
25130: 1461
25131: Raha-asia-aloite n:o 1387
25132:
25133:
25134:
25135:
25136: Kokko: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o 405
25137: (Särkisalmi-Melkoniemi) rakentamiseen
25138:
25139:
25140: Eduskunnalle
25141:
25142: Maantie n:o 405 yhdistää Melkoniemen talous- taajamasta. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton laati-
25143: kylän Parikkalan kunnan keskustaan ja jatkuu toi- massa tieverkon kehittämissuunnitelmassa maan-
25144: saalta läpikulkutienä Rautjärven kunnan Simpe- tie n:o 405 on esitetty kokoojatieluokkaiseksi.
25145: leen taajamaan. Tien kautta on yhteydet myös Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25146: Saimaalle ja Mikkelin läänin puolelle. Tien merki- taen,
25147: tystä lisäävät runsaat puutavaran ajot Simpeleelle
25148: sekä kansan Raamattuseuran Oronmyllyn leirikes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25149: kus, jossa käy vuosittain runsaat 20 000 vierasta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25150: Tien merkitys Parikkalan kunnan rakenteellisen 31.24. 77 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
25151: kehittämisen kannalta on erittäin huomattava, sil- maantien n:o 405 (Särkisalmi-Melkonie-
25152: lä Melkoniemi-Peruspohjan alue on muita ta- mi) parannushankkeeseen.
25153: louskyliä pitemmän tieyhteyden päässä kunnan
25154:
25155: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25156:
25157: Heikki Kokko
25158: 1462 1987 vp.
25159:
25160: Raha-asia-aloite n:o 1388
25161:
25162:
25163:
25164:
25165: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Merenlahden
25166: paikallistien parantamiseen
25167:
25168:
25169: Eduskunnalle
25170:
25171: Lappeenrannan-Merenlahden paikallistien ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25172: konaispituus on n. 10,4 km. Tiestä on parannettu taen,
25173: 1,4 km. Pääosa tiestä on erittäin heikkokuntoista.
25174: Liikennemäärä on 50-300 autoa vuorokaudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25175: Tieosuuden parantamiseksi on laadittu asianmu- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25176: kainen tiesuunnitelma. Hankkeen kustannusarvio 31.24.77 1000000 markkaa Lappeen-
25177: on 3,6 milj. markkaa. Hanke sisältyy piirin tienpi- rannan-Merenlahden paikallistien ra-
25178: don toimenpideohjelmaan vuosiksi 1985-91. kentamiseen.
25179:
25180: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25181:
25182: Heikki Kokko
25183: 1987 vp. 1463
25184:
25185: Raha-asia-aloite n:o 1389
25186:
25187:
25188:
25189:
25190: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Partakosken-Kärnäkosken tien
25191: peruskorjaamiseen
25192:
25193:
25194: Eduskunnalle
25195:
25196: Savitaipaleelta Partakosken kautta Suomennie- ovat äskettäin avatun Kaakkois-Suomen linnoitus-
25197: melle johtavan maantien vaikutusalueella asuu reittiin kuuluvat Kärnäkosken ja Partakosken lin-
25198: runsaasti väestöä, joka tarvitsee kunnolliset kul- noitukset. Tien vaikutuspiirissä on myös merkittä-
25199: kuyhteydet kuntien virastoihin, kouluihin, ter- viä matkailualan yrityksiä ja huomattavasti loma-
25200: veyskeskukseen ja työpaikkoihin. Tie on tällä het- asutusta. Partakosken tien tähänastiset kunnostus-
25201: kellä paikoin erittäin huonokuntoinen ja liikenne- toimet ovat tapahtuneet pelkästään kunnossapito-
25202: turvallisuuden kannalta vaarallinen. Erityisesti määrärahoin.
25203: tiestä edelleen päällystämättä oleva väli Luoto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25204: lahti-Kärnä olisi kunnostettava pikaisesti. taen,
25205: Tie on vuosisatoja vanha, historiallinen kulku-
25206: reitti, jonka osaa Partakoski-Kärnäkoski on esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25207: tetty kunnostettavaksi ja parannettavaksi erityise- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25208: nä museotienä historiallisia arvoja ja maisemaa 31.24.77 800000 markkaa Partakosken
25209: kunnioittaen. Partakosken tie on myös tärkeä ja -Kärnäkosken tien suunnittelemiseksi ja
25210: maisemallisesti kaunis matkailureitti. Tien piirissä toteuttamiseksi.
25211:
25212: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25213:
25214: Heikki Kokko
25215: 1464 1987 vp.
25216:
25217: Raha-asia-aloite n:o 1390
25218:
25219:
25220:
25221:
25222: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden tien pe-
25223: ruskorjaukseen
25224:
25225:
25226: Eduskunnalle
25227:
25228: Punkaharjun kunnassa sijaitsevan Saimaan Pih- sityistietä. Satama· ja teollisuushanketta varten
25229: lajaveden Särkilahteen on ryhdytty laajapohjaise- koko tieosuus olisi peruskorjattava.
25230: na alueellisena yhteistyönä kehittelemään merkit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
25231: tävää syväsatama- ja teollisuushanketta. Hanke vasti,
25232: perustuu alueen omiin luonnonvaroihin. Hank-
25233: keen olennaisena edellytyksenä on liikenneyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25234: teyksien parantaminen nykyisestään Simpeleen ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25235: Särkilahden välillä. Simpeleen ja Särkilahden tie- 31.24. 77 400 000 markkaa Simpeleen-
25236: osasta Simpeleen ja Ruokolahden kunnassa sijait- Siirkilahden tiehankkeen suunnitteluun ja
25237: sevan Sarajärven kylän välinen osuus on paikallis- toteuttamisen aloittamiseen.
25238: tietä ja Sarajärveltä Särkilahdelle jatkuva osuus yk-
25239:
25240: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25241:
25242: Heikki Kokko
25243: 1987 vp. 1465
25244:
25245: Raha-asia-aloite n:o 1391
25246:
25247:
25248:
25249:
25250: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Uimin-Lemin paikallistien pe-
25251: ruskorjaukseen
25252:
25253:
25254: Eduskunnalle
25255:
25256: Uimin-Lemin paikallistien piruus on 15 km. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25257: Perusparannuksen kustannusarvio on 9,6 milj. taen,
25258: mk. Paikallistie on tärkeä tieyhteys välillä Lemin
25259: kirkonkylä-Taavetti. Tieosuus on erittäin mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25260: kainen, mäkineo ja vaikeasti liikennöitävä. Tie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25261: osuuden peruskorjaus tulisi saada käyntiin vuonna 31.24. 77 1 000 000 markkaa Uimin-
25262: 1988. Lemin paikallistien peruskorjaukseen.
25263:
25264: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25265:
25266: Heikki Kokko
25267: 1466 1987 vp.
25268:
25269: Raha-asia-aloite n:o 1392
25270:
25271:
25272:
25273:
25274: Kokko: Määrärahan osoittamisesta rautatien tasoristeyksen raken-
25275: tamiseksi Hytin-Vainikkalan maantielle
25276:
25277:
25278: Eduskunnalle
25279:
25280: Lappeenrannassa oleva maantie n:o 389 (Hytti asian korjaamiseksi suunnitellaan TVL:n Kymen
25281: -Vainikkala) ylittää Neuvostoliittoon menevän piirin toimesta.
25282: rautatien Vainikkalan ratapihan alueella tasoris- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25283: teyksenä. Risteys on muodostunut liikenteellisesti taen,
25284: erittäin hankalaksi. Ratapihalla tapahtuvan lii-
25285: kenteen takia suojapuomit joutuvat olemaan al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25286: haalla tiettyinä vuorokaudenaikoina jopa puolet 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25287: ajasta. 31.24.77 1000000 markkaa Rytin-
25288: Toisaalta rautatiekuljetuksina kuljetetaan pal- Vainikkalan maantien ja rautatien tasoris-
25289: jon räjähdys- ja palonarkoja sekä myrkyllisiä ainei- teyksen rakentamiseksi eritasoristeykseksi.
25290: ta, jolloin onnettomuusvaara on suuri. Ratkaisua
25291:
25292: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25293:
25294: Heikki Kokko
25295: 1987 vp. 1467
25296:
25297: Raha-asia-aloite n:o 1393
25298:
25299:
25300:
25301:
25302: Kokko: Korotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sairaan-
25303: hoitopiirin perustamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin
25304:
25305:
25306: Eduskunnalle
25307:
25308: Valtioneuvoston vahvistamassa valtakunnalli- menoarvioon varattaisiin 20 milj. markan määrä-
25309: sessa suunnitelmassa erikoissairaanhoidon järjestä- raha lunastuskorvauksia varten siten, että määrä-
25310: miseksi vuosille 1987-1991 on Etelä-Saimaan raha on 5 milj. markkaa vuonna 1988, 5 milj.
25311: keskussairaalan laajennus- ja saneeraushanke vah- markkaa vuonna 1989 ja 10 milj. markkaa vuonna
25312: vistettu 134 miljoonan markan suuruisena. 1990. Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa
25313: Sen johdosta, että perustetun Etelä-Karjalan rahoitusosuus on kuitenkin supistettu 1,5 milj.
25314: sairaanhoitopiirin jäsenkunnat joutuvat suoritta- markkaan.
25315: maan vanhojen kuntainliittojen purkautumisesta Kuntainliiton omien toimenpiteiden sekä lu-
25316: aiheutuvat noin 53 milj. markan lunastuskorvauk- nastuskorvausten suuren määrän johdosta valtion
25317: set, päätti Etelä-Saimaan keskussairaalan ~un rahoitusosuus tulee saattaa kuntainliiton ja
25318: tainliiton liittovaltuusto oma-aloitteisesti supistaa STM:n tekemän ehdotuksen tasolle.
25319: rakennushanketta 20 milj. markalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25320: Supistetun rakennushankkeen perustamissuun- taen,
25321: nitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministe-
25322: riössä 24.6.1987 kuntainliiton esittämässä muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25323: dossa siten, että hankkeesta aiheutuvat perusta- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25324: miskustannukset ovat yhteensä 114 milj. mk. 33.79.35 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
25325: Näin ollen Etelä-Saimaan keskussairaalan kun- käytettäväksi valtionavustuksena Etelä-
25326: tainliiton liittovaltuuston toimenpiteellä myös Karjalan sairaanhoitopiirin perustamisesta
25327: valtion rahoitusosuus rakennushankkeen osalta on aiheutuneisiin kuntien välisiin lunastus-
25328: supistunut 10 milj. markalla. korvauksti"n.
25329: Kuntainliitto on esittänyt, että valtion tulo- ja
25330:
25331: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25332:
25333: Heikki Kokko
25334: 1468 1987 vp.
25335:
25336: Raha-asia-aloite n:o 1394
25337:
25338:
25339:
25340:
25341: Korkia-Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tiestön
25342: rakentamiseen TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin alueelle
25343:
25344:
25345: Eduskunnalle
25346:
25347: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjanmaan Kunnossapidon rahoitus vuoden 1988 oletetus-
25348: piirin rakentamisen rahoitus vuoden 1988 olete- sa keskimääräisessä kustannustasossa (tr-ind. 159)
25349: rossa keskimääräisessä kustannustasossa (tr-ind. on seuraava:
25350: 159) on seuraava: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988
25351: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 Rahoitus (Mmk) 56,0 59,5 60,7 63,4 63,9 64,0
25352: Rahoitus (Mmk) 57,5 52,9 48,2 47,4 44,5 41,1 Liikennesuorite on kasvanut viime vuosina kes-
25353: Muutos(%) -8,0 -8,9 -1,7 -6,1 -7,6 kimäärin 4%, kanta- ja valtateille 5-7%. Mm.
25354: Luvut eivät sisällä Haapaveden turvevoimalalle edellä olevasta johtuen kunnossapidon rahoitus-
25355: johtavaa tietä. tarve kasvaa mm. päällystämistarpeen nousun
25356: Tie 2000 -suunnitelman mukaan rakentamisen vuoksi.
25357: rahoituksen tulisi olla keskimäärin 59 Mmk/vuo- Tie 2000 -suunnitelman mukaan kunnossapi-
25358: si, jolloin pystyttäisiin turvaamaan nykyinen tie- don rahoitus tulisi olla keskimäärin 74 Mmk/
25359: verkon taso. VUOSI.
25360: Samalla kun Keski-Pohjanmaan piirin reaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25361: nen rahoitus on laskenut selvästi esim. vuodesta taen,
25362: 1983 vuoteen 1988 16,4 Mmk, on piirin suhteel-
25363: linen osuus koko maan rahoituksesta selvästi laske- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25364: nut, ollen nykyisin alle liikennesuoriteosuudenkin 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25365: (3,3 %) ja selvästi alle tiepituusosuuden (4,8 %). 31.24.77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
25366: Mm. Haapaveden turvevoimalan vaatimien tur- tiestön rakentamiseen tie- ja vesiraken-
25367: vekuljetusteiden toteuttaminen voimalan käyn- nuslaitoksen Keski-Pohjanmaan pzirin
25368: nistäiDisen edellyttämän aikataulun mukaisesti ei alueelle.
25369: ole mahdollista vuoden 1988 mukaisella rahoitus-
25370: tasolla.
25371:
25372: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
25373:
25374: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola
25375: Anneli Jäätteenmäki Sakari Valli Raimo Vistbacka
25376: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää Esko Aho
25377: 1987 vp. 1469
25378:
25379: Raha-asia-aloite n:o 1395
25380:
25381:
25382:
25383:
25384: Korkia-Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
25385: keskuskalasatamien rakentamiseen
25386:
25387:
25388: Eduskunnalle
25389:
25390: Kotimaisen ruokakalan kulutusta voidaan Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa eh-
25391: oleellisesti vielä nostaa korvaamalla ulkomaista dotetaan, että momen tille 31. 27 .40 otettaisiin
25392: kalaa kotimaisella kalalla. Kalansaaliiden määrä- 1 000 000 markkaa, missä on vähennystä 500 000
25393: kin voidaan pitää ennallaan, kun pienennetään markkaa verrattuna kuluvaan vuoteen, vaikka eri
25394: rehukalan osuutta. puolilla maata elpyneen kalastuksen jatkuvalle ke-
25395: Tämä kehitys eddlyttää mm. kalojen välitöntä hitykselle tulisi myös valtion luoda edellytyksiä.
25396: jäittämistä ja esikäsittely- sekä kylmäsäilytystiloja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25397: satamissa, jotta kala saadaan hyvälaatuisena mark- nioittaen,
25398: kinoille.
25399: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25400: on momentilla 31.27.40 1 500 000 markkaa, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25401: missä on lisäystä 500 000 markkaa edelliseen vuo- 31. 27.40 lisäyksenä 5 00 000 markkaa käy-
25402: teen verrattuna. Momentin määrärahasta haettiin tettäväksi keskuskalasatamien varustami-
25403: 4,2 miljoonaa markkaa avustuksina kohteisiin, seen.
25404: jotka kaikki parantavat kalan toimittamista hyvä-
25405: laatuisena markkinoille.
25406:
25407: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25408:
25409: Martti Korkia-Aho Maunu Kohijoki Sauli Niinistö
25410: Kirsti Ala-Harja Raimo Vistbacka Jukka Vihriälä
25411: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki Esko Aho
25412: Kalevi Lamminen Anneli Taina Sakari Valli
25413: Iiro Viinanen
25414: 1470 1987 vp.
25415:
25416: Raha-asia-aloite n:o 1396
25417:
25418:
25419:
25420:
25421: Korkia-Aho ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittä-
25422: jien vuosilomajärjestelmän kehittämiseen
25423:
25424:
25425: Eduskunnalle
25426:
25427: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän mukainen määrää, että pienyrittäjien vuosilomaetuudet saa-
25428: vuosiloma on olemassaolonsa ajan pysynyt pituu- tetaan asteittain vähintään samalle tasolle kuin
25429: deltaan kuutena työpäivänä. Vastaavasti voidaan maatalousyrittäjien vastaavat etuudet.
25430: todeta, että esimerkiksi maatalousyrittäjien vuosi- Näin ollen esitetään pienyrittäjien vuosilomara-
25431: loma on kasvanut vuoden 1974 kuudesta työpäi- hajärjestelmää kehitettäväksi siten, että lomara-
25432: västä 17 työpäivään vuonna 1987. han saannin perusteita jonkin verran väljennetään
25433: Toisaalta pienyrittäjien vuosilomarahalain mää- ja että vuosilomaa pidennetään 12 työpäiväksi
25434: rittely henkilöstä, jota voidaan pitää pienyrittäjä- vuonna 1988. Lomarahan suuruudeksi vuonna
25435: nä, on osoittautunut puutteelliseksi, ja tämän 1988 esitetään 2 150 markkaa.
25436: vuoksi osa pienyrittäjistä on rajautunut lomaraha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25437: oikeuden ulkopuolelle. taen,
25438: Lomarahaoikeutta rajoittava enimmäisvuositulo
25439: on varsin alhainen, huhtikuun 1988 lopussa päät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25440: tyvänä lomakautena 40 200 markan valtionvero- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25441: tuksessa verotettavana tulona määriteltynä. 33.57.42 lisäyksenä 42 500 000 markkaa
25442: Pienyrittäjien kannalta on pidettävä kohtuulli- pienyrittäjien vuostlomajärjestelmän kus-
25443: sena ja sosiaalisesti katsoen tavoiteltavana sitä pää- tannuksiin.
25444:
25445: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
25446:
25447: Martti Korkia-Aho Maunu Kohljoki Sauli Niinistö
25448: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki Sakari Valli
25449: Iiro Viinanen Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola
25450: Raimo Vistbacka Juho Sillanpää Esko Aho
25451: Kalevi Lamminen Anneli Taina
25452: 1987 vp. 1471
25453:
25454: Raha-asia-aloite n:o 1397
25455:
25456:
25457:
25458:
25459: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Kniivilän-
25460: lahden kunnostamiseen
25461:
25462:
25463: Eduskunnalle
25464:
25465: Kniivilänlahti on noin 2 krn 2 :n suuruinen Evi- toteuttaminen on erittäin vaikeaa ilman lahden
25466: järveen kuuluva lahti, joka sijaitsee keskellä Evi- kunnostamista.
25467: järven kunnan keskustaajamaa. Lahti on voimak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25468: kaasti rehevöitynyt erityisesti Kirsinpäkin suuosan taen,
25469: tuntumasta. Osasyynä rehevöitymiseen ovat Kir-
25470: sinpäkkiä myöten johdetut jätevedet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25471: Kniivilänlahden kunnostaminen on välttämä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25472: tön ympäristön kannalta. Hanke kytkeytyy oleel- 35.25. 77 1 000 000 markkaa Evzjärven
25473: lisena osana Kirsinpäkin perkaamiseen, jonka Kniivilänlahden kunnostamiseen.
25474:
25475: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25476:
25477: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola
25478: Anneli Jäätteenmäki Raimo Vistbacka Jukka Vihtiälä
25479: Esko Aho
25480: 1472 1987 vp.
25481:
25482: Raha-asia-aloite n:o 1398
25483:
25484:
25485:
25486:
25487: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirsinpäkin perkaa-
25488: miseen Evijärvellä
25489:
25490:
25491: Eduskunnalle
25492:
25493: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimisto on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25494: laatinut suunnitelman Kirsinpäkin perkaami- taen,
25495: seksi. Hankkeen toteuttaminen on kiinni ainoas-
25496: taan määrärahoista. Perkaaminen on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25497: töntä, jotta voidaan pienentää Kirsinpäkin varrel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25498: la olevien viljelysmaiden sekä metsien tulvavahin- 35.25. 77 600 000 markkaa Kirsinpäkin
25499: koja. perkaamiseen Evzjärvellä.
25500:
25501: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25502:
25503: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola
25504: Raimo Vistbacka Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
25505: Esko Aho
25506: 1987 vp. 1473
25507:
25508: Raha-asia-aloite n:o 1399
25509:
25510:
25511:
25512:
25513: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven
25514: kunnostamiseen Alajärvellä
25515:
25516:
25517: Eduskunnalle
25518:
25519: Vaasan vesipiiri on tehnyt Koiraspotin järvestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25520: kunnostussuunnitelman sekä rahoitussuunnitel- taen,
25521: man. Rahoituksessa on mukana Alajärven kau-
25522: punki sekä Luoma-ahon kylätoimikunta. Rahoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25523: edellyttää valtion rahoitusta 270 000 markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25524: Järvi sijaitsee kauniilla paikalla aivan kylän kes- 35.25. 77 270 000 markkaa Alajärven
25525: kellä, mutta on pahasti soistunut. Kylä on lisäksi kaupungissa sijaitsevan Koiraspotin järven
25526: tunnettu aktiivisena kylänä Kylä elää -kampan- kunnostamiseen.
25527: Jassa.
25528:
25529: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25530:
25531: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja
25532: Pentti Mäki-Hakola Raimo Vistbacka
25533: Anneli Jäätteenmäki
25534:
25535:
25536:
25537:
25538: 47 270416F
25539: 1474 1987 vp.
25540:
25541: Raha-asia-aloite n:o 1400
25542:
25543:
25544:
25545:
25546: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja soti-
25547: lasaikakauslehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi
25548:
25549:
25550: Eduskunnalle
25551:
25552: Valtiovalta jakaa lehdistötukea erilaisille mieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25553: pidelehdille. Hämmästyttävää on se, että maan- 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
25554: puolustuslehdistö ei saa minkäänlaista lehdistö- kaa jaettavaksi lehdistötukena valtakun-
25555: tukea. Tämä puute on viipymättä korjattava, sil- nallista luonnetta omaavtlle seuraaville
25556: lä maanpuolustuslehdet tekevät arvokasta henkis- maanpuolustus- ja sottlasaikakauslehdtlle:
25557: tä maanpuolustustyötä yhteiskuntamme hyväksy- Suomen Sottlas - Suomen Mies, Reservi-
25558: män turvallisuuspolitiikan tavoitteiden mukai- läinen, Sotilasaikakauslehti, Toimiupsee-
25559: sesti. ri, Rajamme Vartijat, Kylkirauta, Sotilas-
25560: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- koti, Väestönsuojelu/ehti, Maanpuolustus
25561: nioittavasti, sekä Parole, 15 000 markkaa kullekin.
25562:
25563: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25564:
25565: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Tellervo Renko
25566: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Sulo Aittoniemi
25567: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
25568: 1987 vp. 1475
25569:
25570: Raha-asia-aloite n:o 1401
25571:
25572:
25573:
25574:
25575: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
25576: jen tutkintojen ja opetuksen kehittämiseen
25577:
25578:
25579: Eduskur1nalle
25580:
25581: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulutus- ja
25582: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. Kou- kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa olisi kyettä-
25583: lutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoitteita läh- vä järjestämään laitostasolla. Tämä ei kuitenkaan
25584: tien opetus-oppimisprosessin ongelmien räikeim- ole tähän mennessä ollut tässä maassa käytännössä
25585: mistä ilmenemismuodoista. On ollut helppoa mahdollista. Hallituksen budjettiesitys ei lupaa
25586: osoittaa sormella keskeyttämislukuja sekä suhteel- kuin 580 000 mk tosiasiallista lisäystä ennestään-
25587: lisen pitkiä perustutkinnon suoritusaikoja. Sor- kin jo selvästi alimitoitettuun tutkintojen ja ope-
25588: mella on helppo osoittaa tilastoja ja muotoilla tuksen kehittämistoimintaan.
25589: niiden kaunistamiseen tähtääviä tavoitteita. Ope- Tästä syystä ehdotamme,
25590: tus-oppimisprosessin ongelmia ei tällä tavalla
25591: kuitenkaan poisteta, ja siten koulutuksen laadulli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25592: nen kehittäminen jää saavuttamattomaksi pää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25593: määräksi. 29.37.23 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
25594: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- korkeakouluopetuksen kehittämis- ja ko-
25595: sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällaiseen kezlutoimintaan.
25596:
25597: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25598:
25599: J. Juhani Kortesalmi Tellervo Renko Erkki Pulliainen
25600: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka
25601: Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä LeaMäkipää
25602: 1476 1987 vp.
25603:
25604: Raha-asia-aloite n:o 1402
25605:
25606:
25607:
25608:
25609: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristillisen
25610: opiston peruskorjaukseen
25611:
25612:
25613: Eduskunnalle
25614:
25615: Ylivieskassa to1m1va Raudaskylän kristillinen keittiö ja ruokala. Mm. keittiön kalustus ja höyry-
25616: opisto on perustettu vuonna 1920. Se on tällä het- kattilat ovat olleet 32 vuotta yhtäjaksoisesti käy-
25617: kellä 140-asuntolapaikkainen sisäoppilaitos, jossa tössä ja ovat jo lähes hengenvaarallisia siellä työs-
25618: on kirjoilla 164 opiskelijaa. Opistossa on 35 pää- kenteleville henkilöille. Rakennus, jossa keittiö ja
25619: toimista työntekijää, joista opetustyössä on 16. ruokala sekä opetuskeittiö ja juhlasali sijaitsevat,
25620: Talousarvion loppusumma on vajaa 7 miljoonaa on rakennettu vuonna 1955 ja kaipaa ajanmukais-
25621: markkaa. Opistossa annetaan yleissivistävää, am- ta korjausta. Lisäksi ikkunoiden sekä lämpö- ja ve-
25622: matillisesti sivistävää sekä ammattikoulutusta. siputkistojen korjaus on erittäin välttämätöntä.
25623: Kansanopistotyön ongelmakohtia Raudaskylän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25624: kristillisessä opistossa on erityisesti se, että opisto nioittavasti,
25625: toimii suurissa vanhoissa rakennuksissa, joiden
25626: peruskorjaustyöt ja kunnossapito vaativat runsaas- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25627: ti varoja. Peruskorjaus joudutaan rahoittamaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25628: suurimmaksi osaksi lainoin, mikä johtaa opiston 29.57.52 1 600 000 markkaa Ylivieskassa
25629: kohtuuttoman suureen velkaantumiseen. toimivan Raudaskylän kristzllisen opiston
25630: Kaikkein kiireellisintä korjausta kaipaa opiston vanhojen rakennusten peruskorjaustöihin.
25631:
25632: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25633:
25634: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Vähäkangas
25635: Kalevi Mattila Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
25636: Sulo Aittoniemi Sakari Valli Lea Mäkipää
25637: Tellervo Renko Marita Jurva
25638: 1987 vp. 1477
25639:
25640: Raha-asia-aloite n:o 1403
25641:
25642:
25643:
25644:
25645: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuolto-oppi-
25646: laitoksen rakentamiseksi Oulaisiin
25647:
25648:
25649: Eduskunnalle
25650:
25651: Oulaisissa on koulutettu väliaikaisen koulutuk- Oulaisten kaupunki on käynnistänyt hankkeen
25652: sen varoilla sairaanhoitajia vuodesta 1983 lähtien. suunnittelun. Tarvittavat aluevaraukset on tehty
25653: Koulutus on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. ja varsinainen arkkitehtisuunnittelu on käynnissä.
25654: Tämän vuoksi kaupunki on tehnyt esityksen, että Rakennustyöt voidaan suunnittelun puolesta
25655: opetus vakinaistettaisiin perustamalla kunnalli- aloittaa syksyllä 1988 ja rahoitus on valtion rahoi-
25656: nen terveydenhuolto-oppilaitos Oulaisiin. Oppi- tusta lukuun ottamatta myös järjestetty.
25657: laitoksen tarve on todettu ja hyväksytty myös Ou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25658: lun sairaanhoito-oppilaitoksessa. taen,
25659: Myös Oulun lääninhallitus pitää Oulaisten op-
25660: pilaitoksen perustamista välttämättömänä. Siitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25661: kertoo se, että lääninhallitus on Oulun läänin tu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25662: levat uudet aloituspaikat ohjannut pääosin Oulai- 29.60.74 5 000 000 markkaa terveyden-
25663: siin, mikä tarkoittaa, että kaupungin anomus tuli- huolto-oppilaitoksen rakentamisen aloit-
25664: si hyväksyä. Terveydenhuolto-oppilaitoksen tar- tamiseen Oulaisiin.
25665: peellisuudesta on täten kouluttajien ja lääninhal-
25666: linnon yksimielinen hyväksyminen ja tuki.
25667:
25668: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25669:
25670: J. Juhani Kortesalmi Juhani Alaranta Kalevi Mattila
25671: Erkki Pulliainen Sulo Aittaniemi Juhani Vähäkangas
25672: Vappu Säilynoja Pauli Saapunki Tina Mäkelä
25673: Sakari Valli Lea Mäkipää Tellervo Renko
25674: Marita Jurva
25675: 1478 1987 vp.
25676:
25677: Raha-asia-aloite n:o 1404
25678:
25679:
25680:
25681:
25682: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta "Sana ja Sävel kaleva-
25683: laisessa Kajaanissa'' -tapahtuman tukemiseen
25684:
25685:
25686: Eduskunnalle
25687:
25688: "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" on Asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainutlaa-
25689: Suomen ainoa lausunnan ja puhetaidon kesäta- tuisen tapahtuman kehittäminen vaatii valtion
25690: pahtuma. Vuonna 1987 vietettiin tapahtuman tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Järjestelyihin
25691: 10-vuotisjuhlia. tarvitaan lisätyövoimaa, ja tiedotuksen ja mainos-
25692: Koko olemassaolonsa ajan tapahtuma on kerän- tuksen tehostaminen edellyttää siihen varatun
25693: nyt ohjelmistoonsa Suomen parhaiden lausunta- määrärahan korottamista.
25694: taiteilijoiden esityksiä. Vuoden Nuori Lausuja pi- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
25695: tää ensi-iltansa Kajaanissa "Sana ja Sävel" -ta- taen,
25696: pahtuman yhteydessä. Kajaanissa toimiva Veikko
25697: Sinisalon stipendirahasto luovuttaa tunnustuspal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25698: kinnon nuorille lausujille. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25699: Vuonna 1985 aloitettu seminaaritoiminta jat- 29.90.52 300 000 markkaa"Sanaja Sävel
25700: kuu myös tapahtuman yhteydessä. Ohjelmassa on kalevalaisessa Kajaanissa'' -tapahtuman
25701: totuttuun tapaan mukana perinteiset tilaisuudet tukemiseen.
25702: kuten konsertit, kirkkoilta, toritapahtuma ja lau-
25703: suntailtamat poliittisine lausujineen.
25704:
25705: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25706:
25707: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi Sakari Valli
25708: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
25709: Raimo Vistbacka
25710: 1987 vp. 1479
25711:
25712: Raha-asia-aloite n:o 1405
25713:
25714:
25715:
25716:
25717: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 88
25718: -kulttuuri- ja luonnonsuojelutapahtuman järjestämiseen
25719:
25720:
25721: Eduskunnalle
25722:
25723: Kuusamossa on jo useina kesinä järjestetty joka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25724: vuosi Kuusamo-Natura -niminen kulttuuri- ja nioittavasti,
25725: luonnonsuojelutapahtuma, joka on koonnut sekä
25726: alan asiantuntijoita, että suurta yleisöä Kuusamon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25727: keskustaan ja syrjäkylille kunakin vuonna määri- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25728: tellyn luontoon ja kulttuuriin liittyvän erityistee- 29.90.52 150 000 markan määrärahan
25729: man merkeissä. Tapahtuma on saanut valtion- kesällä 1988 järiestettävän Kuusamo-
25730: apua. Olisi erittäin tärkeää, että Kuusamo- Natura -nimisen kulttuuri- ja luonnon-
25731: Naturan perinne ei valtionavun puutteen vuoksi suojelutapahtuman tukemiseksi.
25732: lakkaisi.
25733:
25734: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25735:
25736: ] . Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Urpo Leppänen
25737: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Sakari Valli
25738: Lea Mäkipää Pauli Saapunki Erkki Pulliainen
25739: Riitta Jouppila Kalevi Mattila Tellervo Renko
25740: Marita Jurva Tina Mäkelä
25741: 1480 1987 vp.
25742:
25743: Raha-asia-aloite n:o 1406
25744:
25745:
25746:
25747:
25748: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoki-soudun järjestä-
25749: miseen vuonna 1988
25750:
25751:
25752: Eduskunnalle
25753:
25754: Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryh- kehittää matkailua ja siten tulevaisuudessa saada
25755: mä oli ensimmäinen eduskuntapuolue, joka jo sinne omatekoisia työpaikkoja.
25756: 29.5.1981 otti selvän ja kielteisen kannan Iijoen Iijoki-soutu liittyi jo kesällä 1986 Taivalkosken
25757: jatkovaljastushankkeisiin. Lisäksi SMP:n eduskun- Päätalopäiviin, ja se on tarkoitus kesällä 1987 liit-
25758: taryhmä on taistellut toistakymmentä vuotta voi- tää edelleen Kuusamo-Naturaan.
25759: matalouden ja uiton lijokivarren asukkaille ai- lijoki-soutu alkoi kesällä 1983 ja on siitä pitäen
25760: heuttamien kalatalous- ja vesistövahinkojen kor- laajentunut suureksi, jo tuhansia ihmisiä käsittä-
25761: vaamiseksi täysimääräisinä ja ilman kohtuutonta väksi kulttuurin, luonnonsuojelun ja matkailun
25762: viivyttelyä. SMP:n taistelu eduskunnassa onkin suurtapahtumaksi Ii jokivarressa.
25763: johtanut jo moniin myönteisiin tuloksiin. Koska Iijoki-soudun järjestäjillä ei ole vakituista
25764: Siksi onkin täysin luonnollista, että SMP:n rahoituslähdettä, he tarvitsevat yhteiskunnan tu-
25765: eduskuntaryhmä on tukenut Iijoen pelastamiseksi kea arvokkaaseen työhönsä.
25766: syntynyttä Iijoki-liikettä sekä sen järjestämää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25767: Iijoki-soutua. Opetusministeriö myönsikin kesällä nioittavasti,
25768: 1986 pienen määrärahan tähän tarkoitukseen.
25769: SMP:n eduskuntaryhmä tukee lämpimästi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25770: tulevina vuosina järjestettäviä lijoki-soutuja. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25771: Iijoki-soutu on jokivarren kylien väestöä akti- 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan ke-
25772: voiva ja samalla vesimatkailun kehittämiseen liit- sällä 1988 järjestettävää Kozllis-Pohjan-
25773: tyvä suurtapahtuma Koillis-Pohjanmaalla. Sou- maan kulttuuri-, matkailu- ja luonnon-
25774: dun avulla paikallinen väestö voi näyttää, että suojelutapahtumaa Izjoki-soutua varten.
25775: myös Koillis-Pohjanmaalla on todella mahdollista
25776:
25777: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25778:
25779: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Urpo Leppänen
25780: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Liisa Jaakonsaari
25781: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
25782: Tina Mäkelä
25783: 1987 vp. 1481
25784:
25785: Raha-asia-aloite n:o 1407
25786:
25787:
25788:
25789:
25790: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Otajärven Nuoriso-
25791: puhallinorkesterin toiminnan tukemiseen
25792:
25793:
25794: Eduskunnalle
25795:
25796: Otajärvellä totmll Nuorisopuhallinorkesterin puhallinorkesterin Tukiyhdistyksen tarvttstst Jat-
25797: Tukiyhdistys, jonka ansiosta Otajärvellä on virin- kuvasti hankkia varoja orkesteritoiminnan tuke-
25798: nyt nuorisopuhallinorkesteritoiminta. Soittajia A- miseen yksinomaan myyjäisten, arpajaisten ja
25799: ja B-orkestereissa on yhteensä noin 60, ja he ovat muiden vastaavien keinojen avulla.
25800: pääasiassa nuoria ja koululaisia. Otajärven Nuori- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25801: sopuhallinorkesteri on jo yltänyt mittaviin saavu- nioittavasti,
25802: tuksiin. Tämä toiminta on myös mitä parhainta
25803: nuorisotyötä. Se ohjaa nuoria oikealle tielle musii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25804: kin parissa vastapainoksi päälletunkevalle kan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25805: sainväliselle roskakulttuurin musiikille. 29.91.51 15 000 markan määrärahan
25806: Otajärven Nuorisopuhallinorkesteri tarvitsisi Utajärven Nuorisopuhallinorkesterin Tu-
25807: varoja erityisesti nuorten soittajien koulutustoi- kiyhdistykselle nuorten soittajien eri mu-
25808: mintaa varten eri musiikkileireillä. Olisi kohtuul- szikkzleireillä tapahtuvan koulutustoimin-
25809: lista, että valtiottakin tulisi jonkin verran varoja nan tukemiseen.
25810: tälle arvokkaalle nuorisotyölle, niin ettei Nuoriso-
25811:
25812: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25813:
25814: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
25815: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
25816: 1482 1987 vp.
25817:
25818: Raha-asia-aloite n:o 1408
25819:
25820:
25821:
25822:
25823: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten vihannesten
25824: käytön lisäämiseksi
25825:
25826:
25827: Eduskunnalle
25828:
25829: Puutarhatuotteet muodostavat maassamme helppokäyttöisten jalosteiden puutteen vuoksi.
25830: merkittävimmän kansalaisten vitamiinilähteen Mikäli tämä pullonkaula pystyttäisiin poistamaan,
25831: varsinkin talvisin. Sipuli, tuoreet juurekset ja olisi suuri osa maamme talouksista valmiita lisää-
25832: puutarhamarjat sekä säilyke- ja pakastemarjat ovat mään puutarhatuotteiden ja muiden vihannesten
25833: suoritettujen tutkimusten mukaan käyttötihey- käyttöä nykyisestään. Näin päästäisiin myös lä-
25834: deltään yleisimmät puutarhatuotteet maassam- hemmäs suositusarvoa ja lisättäisiin maamme
25835: me. Tutkimusten mukaan maan keskiarvoinen väestön ruokatottumusten terveellisyyttä.
25836: vihannesten käyttö henkeä kohti on vain noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25837: puolet suosituksesta, 110 kg:sta. taen,
25838: Tutkimuksissa on todettu kuluttajien arvelevan
25839: tuorevihannesten ja marjojen kulutuksen kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25840: van nykyisestään. Lähes kaikki kuluttajat ovat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25841: olleet halukkaita ostamaan nimenomaan kotimai- 30.30.47 30 000 000 markkaa puutarha-
25842: sia tuotteita, mikäli he saavat niitä samalla hinnal- tuotteiden ja muiden kotimaisten vihan-
25843: la muualta tuotettujen kanssa. Lisäksi voidaan nesten kulutuksen lisäämiseksi tukemalla
25844: todeta kotimaisten vihannesten ja kasvisten ole- helppokäyttöisien jalosteiden kehittelyä ja
25845: van ylivoimaisesti puhtaampia kuin ulkomailta tuotantoa sekä lisåämållå· kunnollisten såi·-
25846: tuotetut vastaavat tuotteet. lytystilojen rakentamista eri puoltlle maa-
25847: Kesäisin puutarha- ja muiden vihannestuottei- ta sekä tukemalla kotimaisten puhtaiden
25848: den saaminen joko kaupoista tai toreilta on yksin- puutarhatuotteiden kzlpazlukykyä verrat-
25849: kertaista, mutta talvisin valikoima on huomatta- tuna ulkomaisiin vastaaviin tuotteisiin.
25850: vasti niukempi puutteellisten säilytystilojen ja
25851:
25852: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25853:
25854: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
25855: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
25856: Sulo Aittoniemi Liisa Jaakonsaari Lea Mäkipää
25857: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
25858: 1987 vp. 1483
25859:
25860: Raha-asia-aloite n:o 1409
25861:
25862:
25863:
25864:
25865: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta satovahin-
25866: kojen korvaamiseen
25867:
25868:
25869: Eduskunnalle
25870:
25871: Kuluvan kesän satovahingot ovat muodostu- tilanteessa olevat tilat tulevat tarvitsemaan myös
25872: massa suurimmiksi moniin vuosikymmeniin. Sa- lainoitusjärjestelyjä selviytyäkseen tästä tilanteesta
25873: tovahinkolain mukaisia varoja on valtion tulo- ja eteenpäin.
25874: menoarviossa varattu vain rajallinen määrä, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25875: niiden merkitys jää nykyisellä tasolla vähäiseksi. taen,
25876: Lisäksi nykyisen satovahinkolain korvaukset tulisi-
25877: vat tilakohtaisiin arvioihin perustuvina painottu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25878: maan viljan ja erikoiskasvien satovahinkojen kor- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25879: vaamiseen nurmialueen eteläpuolella. Valtion toi- 30.31.44 lisäyksenä 3 000 000 000 mark-
25880: mesta tulee huolehtia siitä, että tuhojen määrän kaa satovahinkokorvauksiin sekä halpa-
25881: selvittyä saadaan korvauksiin rahaa riittävästi sekä korkoisiin lainoihin satovahingoista kärsi-
25882: tilakohtaisiin arvioihin perustuvana että tarvit- nei/te tiloille.
25883: taessa yleiskorvauksina. Tiukassa taloudellisessa
25884:
25885: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25886:
25887: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
25888: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
25889: Urpo Leppänen Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
25890: Sulo Aittoniemi Eino Siuruainen Tellervo Renko
25891: Pauli Saapunki Riitta Jouppila Vappu Säilynoja
25892: Oiva Savela
25893: 1484 1987 vp.
25894:
25895: Raha-asia-aloite n:o 1410
25896:
25897:
25898:
25899:
25900: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
25901: tilatalouden kehittämisrahastoon
25902:
25903:
25904: Eduskunnalle
25905:
25906: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25907: lee saattaa perinteisen maatilatalouden rahoitus taen,
25908: kuntoon. Maatilalain mukaisen rahoituksen saa-
25909: minen maatilatalouden kehittämisrahaston va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25910: roista on kehitysalueella edellytyksenä maatilojen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25911: sukupolvenvaihdoksille ja niiden jälkeisen kehit- 30.33.60 lisäyksenä 300 000 000 markkaa
25912: tämistyön toteuttamiselle. Rahoitusta tarvitaan siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
25913: sukupolvenvaihdosten aiheuttamien rahoitustar- toon sukupolvenvazhdosten rahoitustar-
25914: peiden täyttämisen lisäksi myös lisämaiden han- peiden tyydyttämiseen sekä lisämaiden
25915: kintaan joko suorien kauppojen tai maatalouspii- hankintaan pien- ja perheviljelmzlle.
25916: rien hankittavaksi tulevien alueiden muodossa.
25917:
25918: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25919:
25920: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
25921: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
25922: Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää Tellervo Renko
25923: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka
25924: 1987 vp. 1485
25925:
25926: Raha-asia-aloite n:o 1411
25927:
25928:
25929:
25930:
25931: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakentami-
25932: seen Iijokeen
25933:
25934:
25935: Eduskunnalle
25936:
25937: Kun Iijoen alajuoksulle rakennettiin vesivoima- kosken voimalan yläpuolelle rakennetaan kalapor-
25938: laitoksia, Iijoen kalakanta on romahdusmaisesti ras, siitä on pudotusta Koutuan järveen, Kou-
25939: laskenut. Siitä on koitunut erittäin suuria talou- tuanoja padotaan, Koutuanjärvestä voidaan kai-
25940: dellisia vahinkoja jokivarren asujamistolle. Nyt vaa kanava valtion maita pitkin Poikainlampeen
25941: olisikin jännitettävä kaikki voimat Iijoen suojele- ja edelleen Martimojokeen. Kanava olisi pituudel-
25942: miseen ja aiheutettujen vahinkojen korjaamiseen. taan noin 18 kilometriä. Mactimojoki puolestaan
25943: Iijoki tarvitsee nykyisissä oloissa mahdollisimman laskee Iijoen vanhaan uomaan. Vanhan uoman
25944: tehokasta ja tarkoituksenmukaista saneeraamista. säännöstelypatoon tehtäisiin kalaporras ja vanhan
25945: Yksi saneeraamisen kohde on kalaportaiden ra- uoman kauneuspadot porrastettaisiin, jotta kala
25946: kentaminen Iijoen vesivoimalaitosten yhteyteen pääsee kulkemaan. Mactimojoki ja siihen johtava
25947: vaelluskalan nousun ja kutumahdollisuuksien tur- kanava rakennettaisiin porrastamalla, jolloin sel-
25948: vaamiseksi edes tällä tavoin. Tämä velvollisuus vittäisiin varsin vähällä veden määrällä. Padotus-
25949: kuuluu ennen kaikkea vesivoiman rakentajalle. korkeus Haapakosken ja Maalismaan välillä on
25950: On todella hämmästyttävää, että vieläkään asiaa noin 55 metriä. Kun näin tehtäisiin, kalatie me-
25951: ei ole ryhdytty tehokkaasti korjaamaan eikä siis ra- relle olisi valmis eli kalalla olisi kulkutie mereltä
25952: kentamaan kunnon kalaportaita eli kalateitä tai vapaasti Iijoen Taivalkoskeen saakka.
25953: muita asianmukaisia väyliä Iijoen rakennettujen Iijoen Taivalkoski tarvitsisi kalatietä varten
25954: koskien kohdalle. Tämän vuoksi valtiovallan on omat järjestelynsä, jolloin kala nousisi Taivalkos-
25955: kiireesti ryhdyttävä toimiin asianmukaisten kala- kella ainaJokijärveen ja Tyräjärveen saakka. Myös
25956: portaiden tai muiden kalateiden rakentamiseksi Iijoen sivujoki Kostonjoki on nousukalan vaiku-
25957: Iijoen vesivoimalaitosten yhteyteen ja siten edes tuspiirissä.
25958: osaltaan Iijoen saneeraamiseen. Yllä olevan suunnitelman tutkimiseen ja suun-
25959: Kalatieasia on tullut nyt aivan uuteen valoon nitteluun tarvittaisiin määrärahaa aluksi noin
25960: sen jälkeen, kun iiläiset ja yli-iiläiset kalastajat 500 000 markkaa.
25961: sekä Pudasjärvellä toimiva Iijoen Suojelutoimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25962: kunta ja Iijoki-liike ovat ryhtyneet pohtimaan ka- nioittavasti,
25963: latieasiaa. Erityisesti kalastaja Arttu Määtän sekä
25964: Iijoen Suojelutoimikunnan puheenjohtajan met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25965: säteknikko Tauno Kallungin ja Iijoki-liikkeen pu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25966: heenjohtajan johtajaopettaja Erkki Isomursun ke- 30.37. 77 500 000 markkaa kalateiden
25967: hittelemä idea kannattaisi toteuttaa. tutkimiseen ja suunnittelemisen aloitta-
25968: Tämä ajatus on seuraava. Iijoessa olevan Haapa- miseen Iijokeen.
25969:
25970: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25971:
25972: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Urpo Leppänen
25973: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Liisa Jaakonsaari
25974: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
25975: Tina Mäkelä
25976: 1486 1987 vp.
25977:
25978: Raha-asia-aloite n:o 1412
25979:
25980:
25981:
25982:
25983: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitotoimien
25984: tehostamiseen
25985:
25986:
25987: Eduskunnalle
25988:
25989: Metsähallituksen mukaan maassamme on har- ton hakkaaminen sekä harvennushakkuiden suo-
25990: vennushakkuita rästissä tuhansien miestyövuosien rittaminen kuntiin perustettavilla metsänhoito- ja
25991: verran ja myös uudistushakkuut ovat alimitoitet- työryhmillä. Metsän arvo paranisi näiden ensihar-
25992: tuja. On laskettu, että metsissämme kasvaa nyt vennushakkuiden ja muiden metsänhoidollisten
25993: puuta 10 000 000 m 3 enemmän kuin sitä korja- toimien avulla huomattavasti, ja samalla saataisiin
25994: taan. Tämän ylijäämän hakkaaminen toisi maa- merkittävä määrä kotimaista energiaa käyttöön.
25995: seudulle lisätuloja 2 miljardia markkaa vuodessa. Eräiden asiantuntijoiden mukaan näillä toimilla
25996: Maatalouden ylituotanto-ongelmien seurauksena voitaisiin työllistää vuodessa 40-50 000 työtöntä
25997: onkin pyrittävä lisäämään metsätalouden osuutta pysyvästi. Lisäksi tämä työ olisi tuottavaa.
25998: erityisesti työtulojen antajana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25999: Hakkuiden ohella metsätaloudesta saatavia tu- taen,
26000: loja voidaan maaseudulla asuville lisätä myös met-
26001: sänhoitoa tehostamalla. Esimerkiksi metsämaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26002: uusitusalan veronhuojennus on jäänyt saamatta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26003: hoitorästien vuoksi joka toiselta metsänomistajal- 30.58.44 200 000 000 markkaa ensihar-
26004: ta. Kysymyksessä on vuosittain 100 miljoonan vennuksen ja muiden metsänhoitotoimien
26005: markan suuruinen summa. tehostamiseksi maassamme ja työttömien
26006: Maamme laajan maaseudun ja sen haja-asutus- työllistiimiseksi tämän toiminnan avulla
26007: alueiden elinkelpoisuutta on kaikin tavoin pyrit- pysyvästi sekä rahallisten verottomien
26008: tävä lisäämään, jolloin myös kaikki metsätalouden palkkioiden maksamiseksi metsänomista-
26009: mahdollisuudet on käytettävä tehokkaasti hyväk- ;itle, jotka hakkaavat ylivanhaa puus-
26010: si. Eräs tällainen mahdollisuus olisi ylijäämäpuus- toaan.
26011:
26012: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26013:
26014: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
26015: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
26016: Sulo Aittoniemi Liisa Jaakonsaari Lea Mäkipää
26017: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
26018: 1987 vp. 1487
26019:
26020: Raha-asia-aloite n:o 1413
26021:
26022:
26023:
26024:
26025: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin lisämetsäaluei-
26026: den hankkimiseksi pientiloille
26027:
26028:
26029: Eduskunnalle
26030:
26031: Maaseudun yhteiskunnallisten ongelmien mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26032: kittävä vähentämiskeino olisi pienkarjatilojen säi- taen,
26033: lyvyyden varmistaminen myymällä niiden omista-
26034: jille valtion omistamista metsähallituksen hallin- että Eduskunta, ottaisi valtion vuoden
26035: nassa olevista maista lisämetsäalueita. Pien- ja 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
26036: perheviljelmien tulisi saada valtiolta lisämetsä- markkaa halpakorkoisiksi pitkäaikaisiksi
26037: maita edulliseen hintaan ja niiden hankintaan /ainoiksi pien- ja perheviljelmzlle valtion
26038: pitkiä halpakorkoisia lainoja. omistamista metsähallituksen hallinnassa
26039: Lisäksi tulee valtion toimesta huolehtia siitä, et- olevista maista myytävien lisämetsäaluei-
26040: tä maaseudulle voisi syntyä metsäalaltaan riittävän den ostoa varten sekä nykyisille metsurezl-
26041: kokoisia metsätiloja, jotka myytäisiin esim. nykyi- le myytävien metsätilojen hankinnan ra-
26042: sin metsureina toimiville henkilöille. Tällä kei- hoittamiseksi.
26043: noin voitaisiin turvata maamme syrjä-ja sivualuei-
26044: den asuttuina pysyminen ja niillä asuvien henki-
26045: löiden toimeentulo.
26046:
26047: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26048:
26049: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
26050: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
26051: Sulo Aittoniemi Liisa Jaakonsaari Lea Mäkipää
26052: Tellervo Renko Heikki Riihijärvi Marita Jurva
26053: 1488 1987 vp.
26054:
26055: Raha-asia-aloite n:o 1414
26056:
26057:
26058:
26059:
26060: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta TVL:n Kai-
26061: nuun ja Lapin tie- ja vesirakennuspiireille
26062:
26063:
26064: Eduskunnalle
26065:
26066: Valtioneuvoston työohjelman puitteissa voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26067: daan vuoden 1987 syksyllä aloittaa Lapissa Lapin taen,
26068: ja Kainuun tie- ja vesirakennuspiirien alueella
26069: vain muutama tierakennushanke. Ellei näiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26070: piirien tiekohteisiin saada vuoden 1988 tulo- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26071: menoarviossa tarpeeksi rahoitusta, putoavat 31.24. 77 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
26072: TVL:n työvoimavahvuudet Lapissa ja Kainuussa. käytettäväksi lisätyökohteiden avaamiseksi
26073: Tämä merkitsee jo muutenkin vaikeilla työttö- Kainuun ja Lapin tie- ja vesirakennuspii-
26074: myysalueilla lisätyöttömyyttä. Kuitenkin molem- rien alueella uhkaavien TVL:n henkilö-
26075: pien tie- ja vesirakennuspiirien alueella olisi run- kunnan irtisanomisten estämiseksi.
26076: saasti toteutustaan odottavia tietyökohteita, mikä-
26077: li rahoitus niihin järjestyisi.
26078:
26079: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26080:
26081: J. Juhani Kortesalmi Juhani Alaranta Sulo Aittaniemi
26082: Liisa Jaakonsaari Tellervo Renko Heikki Riihijärvi
26083: Marita Jurva Lea Mäkipää
26084: 1987 vp. 1489
26085:
26086: Raha-asia-aloite n:o 1415
26087:
26088:
26089:
26090:
26091: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Saarikosken
26092: paikallistien peruskorjaukseen
26093:
26094:
26095: Eduskunnalle
26096:
26097: Paavolan-Saarikosken paikallistie on tällä het- ta toistaiseksi se on jäänyt toteutumatta. Tien kus-
26098: kellä lähes läpipääsemättömässä kunnossa varsin- tannusarvio on kokonaisuudessaan noin 4, 5 milj.
26099: kin Karjuuevan kohdalla. lVL:n Oulun piirin toi- markkaa.
26100: mesta on tielle valmistunut perusparannussuunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26101: telma. Se on kuitenkin tarkoitus toteuttaa kun- taen,
26102: nossapitovaroin, jolloin työ kestää ensi vuosikym-
26103: menen puolelle saakka. Tien parantaminen on etti,i Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26104: tarkoitus aloittaa vuoden 1987 aikana noin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26105: 150 000 markan määrärahan turvin. Ruukin kun- 31.24.77 1000000 markkaa Paavolan-
26106: nan puolesta on esitetty lVL:n Oulun piirille, Saarikosken paikallistien peruskorjauksen
26107: että perusparantamiseen saataisiin rahoitus, mut- aloittamiseen.
26108:
26109: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26110:
26111: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää
26112: Tellervo Renko Heikki Riihijärvi Marita Jurva
26113: Tina Mäkelä
26114:
26115:
26116:
26117:
26118: 48 270416F
26119: 1490 1987 vp.
26120:
26121: Raha-asia-aloite n:o 1416
26122:
26123:
26124:
26125:
26126: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan alueen tiestön
26127: perusparantamiseen Pudasjärvellä
26128:
26129:
26130: Eduskunnalle
26131:
26132: Aikanaan suunnitteilla olleen Siuruan allas- heuttaen täten menetyksiä paikallisille suon vuok-
26133: alueen väestö on huolissaan ja ihmeissään siitä, raajille ja vähentää myös suotyöpaikkoja alueella.
26134: että alueen tiestön kunto ja hoito on edelleen jäl- Pudasjärven Siuruan alueen asukkaat ovat seu-
26135: jessä verrattuna muihin Pudasjärven vastaaviin lä- ranneet, kuinka vastaavalla Vuotoksen alueella on
26136: pikulkuteihin huolimatta siitä, että Siuruan al- muiden tukitoimien ohella myös tiestön jälkeen-
26137: taan kielteisestä rakentamispäätöksestä on kulu- jääneeseen kunnostukseen myönnetty erillismää-
26138: nut jo lähes kymmenen vuotta. rärahoja. Siuruan alue oli rajoitusten alaisena vie-
26139: Kun 1960-luvulla rakennettiin Tannilan-Pu- läpä 10 vuotta pitempään kuin Vuotoksen alue.
26140: dasjärven tietä, työ katkaistiin altaan länsireunaan Tiettävästi Vuotoksen tiestö on ollut paremmassa
26141: Mertajokeen. 1970-luvulla rakennettiin Pudasjär- kunnossa.
26142: ven-Rovaniemen kantatie n:o 78 viimeisenä Siu- Siurualaisissa onkin herännyt oikeutettu kysy-
26143: ruan alueen kohdalta. Oli kaksi suunnitelmaa: mys: Miksi Siurualle ei anneta samaa kohtelua
26144: joko entistä tietä asuttuun Siuruanjoen-Aitto- kuin Vuotokselle? Siurualaiset kysyvät myös: On-
26145: järven suuntaan tai altaan itäpuolta asumatoota ko syy siurualaisissa itsessään, kun he ovat vuosi-
26146: erämaata Livon tien suuntaan. Aivan viime het- kymmenen rajoituksiin tyytyneinä alistuneet tois-
26147: kellä rakentaminen määrättiin Livon suuntaan, arvoiseen kohteluun myös tieasioissa?
26148: silloinkin vielä ilmassa olleen allasuhan tähden. Siurualaiset vaativatkin päättäjiä toimimaan
26149: Lähes 10 vuotta on kunnossapitopuoli yrittänyt niin, että Siuruan alueen tiet päällystetään mah-
26150: kohentaa huonokuntoisia teitä sieltä ja täältä, dollisimman nopeasti ja että tätä varten varattai-
26151: mutta näyttää siltä, että raskas liikenne vie enem- siin erillismääräraha valtion budjettiin päämäärä-
26152: män kuin kunnostus tuo. Kelirikko- ja painorajoi- nä saada Siuruan alueen huonokuntoiset ja jäl-
26153: tukset ovat edelleen nykypäivää Siuruan teillä. keen jääneet tiet tasa-arvoiseen kuntoon.
26154: Alueen tietä Rovaniemen ja Yli-Iin suuntiin lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26155: kennöi päivittäin 7 linja-autovuoroa edestakaisin. nioittavasti,
26156: Puutavaraliikenne Pudasjärven ja muittenkin pi-
26157: täjien alueilta ohjautuu näitä teitä, lyhyintä reit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26158: tiä, Kemin tehtaille. Teitten huono kunto ja pai- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
26159: norajoitukset rajoittavat liikennettä. Alueella on 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan
26160: neljä turvesuota tuotannossa ja kaksi suota välittö- Pudasjärven Siuruan alueen huonokuntoi-
26161: mästi tulossa, yhteensä n. 700 ha, mutta teitten sen tiestön kiireellistä kunnostamista var-
26162: huono kunto rajoittaa soiden hyödyntämistä ai- ten.
26163:
26164: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26165:
26166: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Erkki Pulliainen
26167: Tellervo Renko Heikki Riihijärvi Marita Jurva
26168: Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä Lea Mäkipää
26169: 1987 vp. 1491
26170:
26171: Raha-asia-aloite n:o 1417
26172:
26173:
26174:
26175:
26176: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Relletin
26177: tien peruskorjaukseen
26178:
26179:
26180: Eduskunnalle
26181:
26182: Tuomiojan-Relletin tie on peruskorjattu mo- takia tulisi hanketta kuitenkin aikaistaa. Ruukin
26183: lemmista päistä ja tiellä on noin 10,6 km:n pitui- kunnan puolesta on mm. esitetty tien rakentami-
26184: nen pätkä huonokuntoista soratietä. Tien perus- sen peruskojaamisen sijoittamista vuosille 1988-
26185: parantaminen oli TVL:n toimenpideohjelmassa jo 1989. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin
26186: 1980-luvun alussa, mutta kun Ruukin kunnan 7 miljoonaa markkaa.
26187: toimesta eräiden teiden tärkeysjärjestystä muutet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26188: tiin rautatien sähköistyksen takia, on tämän tien taen,
26189: perusparantaminen jäänyt vähenevien määräraho-
26190: jen vuoksi toteutumatta. Vielä vuoden 1982 työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26191: ohjelmassa Tuomiojan-Relletin tie oli sijoitettu 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26192: vuosille 1987-1988. Nykyisessä toimenpideoh- 31.24. 77 1500 000 markkaa Tuomiojan
26193: jelmassa tien perusparantaminen on merkitty vuo- -Relletin tien perusparantamisen aloitta-
26194: sille 1989-1990. miseksi.
26195: Tien huonon kunnon ja sen käytön runsauden
26196:
26197: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26198:
26199: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittaniemi Lea Mäkipää
26200: Tellervo Renko Heikki Riihijärvi Marita Jurva
26201: Tina Mäkelä
26202: 1492 1987 vp.
26203:
26204: Raha-asia-aloite n:o 1418
26205:
26206:
26207:
26208:
26209: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
26210: rakentamiseksi valtatien n:o 8 varrelle Vasankarin kohdalle
26211:
26212:
26213: Eduskunnalle
26214:
26215: Vasankarin kylä SIJaitsee vilkkaan valtatien puolelle yhdistetyn jalankulku- ja polkupyörä-
26216: n:o 8 varrella noin 15 km Kalajoen kirkonkylästä tien, jonka toteutus ajoittuisi vuosille 1992-
26217: pohjoiseen. Vasankarin kylässä on asukkaita vuo- 199 3. Liikenneturvallisuuden takia kevyen liiken-
26218: den 1985 väestölaskennan mukaan 212 henkeä. teen väylä tulisi toteuttaa huomattavasti aikaisem-
26219: Kylällä on toiminnassa ala-aste, kyläkauppa sekä min, eli 1980-luvulla. Tiesuunnitelma on valmis
26220: nuorisoseurantalo. Ala-asteella on oppilaita tällä ja edellytykset toteutukselle on Kalajoen kunnan
26221: hetkellä noin 28. Suurin osa ala-asteen oppilaista mielestä vaikka jo vuonna 1988. Koska TVL:n
26222: kulkee koulumatkansa valtatietä n:o 8 pitkin. Keski-Pohjanmaan piirin suunnitelmissa ei ole
26223: Koska kylä on rakentunut pitkin tämän tien vartta kohteita Kalajoelle osoitettu näille vuosille juuri
26224: ja palvelut ovat myös sen varrella, käytetään tietä mitään, olisi tämän kohteen toteuttaminen myös
26225: kylän sisäiseen liikenteeseen. Kalajoen kunta on tämän takia ensiarvoisen tärkeätä.
26226: laatinut ja hyväksynyt Vasankarin kylälle kylä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26227: suunnitelman, jossa on osoitettu asutuksen, teol- taen,
26228: lisuuden ja palveluiden sijoittuminen sekä liiken-
26229: neverkko. Osayleiskaavassa on ositettu reitti mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26230: kylätielle, jolla yhdistetään "puhdot" ja viljelyk- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
26231: set talouskeskuksiin niin, ettei valtatielle n:o 8 31.24. 77 1 700 000 markkaa kevyen lti"-
26232: tarvitse maatalouskoneilla nousta. Kylätiet on tar- kenteen väylän rakentamiseksi 2,9 km:n
26233: koitus toteuttaa kyläläisten toimesta talkoilla. matkalle valtatien n:o 8 vaTTelle Vasanka-
26234: TVL:n Keski-Pohjanmaan piiri on vuonna 1987- rin kohdalle.
26235: 1997 suunnitellut vatatien n:o 8 varrelle meren-
26236:
26237: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26238:
26239: J. Juhani Kortesalmi Juhani Alaranta Marita Jurva
26240: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
26241: Erkki Pulliainen Kalevi Mattila Tellervo Renko
26242: Juhani Vähäkangas Lea Mäkipää
26243: 1987 vp. 1493
26244:
26245: Raha-asia-aloite n:o 1419
26246:
26247:
26248:
26249:
26250: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiimingin Tirinkylän
26251: sillan rakentamiseen
26252:
26253:
26254: Eduskunnalle
26255:
26256: Kiimingin Tirinkylässä ei ole kunnon siltaa Kii- rakentamisen vauhdittamiseksi. Ihmiset ovat
26257: minkijoen yli, vaan kyläläiset ovat joen tulvimi- tosissaan. Tilapäisestä renkkusiltaratkaisusta on
26258: sen vuoksi pakotettuja joka kevät purkamaan van- nopeasti päästävä. TVL:n Oulun piirin suunnitte-
26259: han renkkusillan huhtikuussa ja rakentamaan sen lupäällikkö Raimo Kannisto arvioi Tirinkylän sil-
26260: uudelleen kesäkuun puolivälissä. On selvää, että lan uusimisen maksavan noin 1 500 000 markkaa.
26261: kunnollisen sillan puute aiheuttaa kyläläisille mo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26262: nenlaisia hankaluuksia ja jopa vaaratilanteita. nioittavasti,
26263: Myös viljelijät kärsivät kunnon siltayhteyden
26264: puutteesta, sillä silta on poikki juuri kiireisimpänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26265: kylvöaikana. '' 12 kilometrin kiertäminen trakto- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26266: rilla ei ole herkkua'' , kertoo maanviljelijä Väinö 31.24. 77 1 500 000 markan määrärahan
26267: Haipus, jonka maat sijaitsevat Kiiminkijoen kahta kunnollisen stllan rakentamiseksi Kiimin-
26268: puolta. Kyläläiset ovatkin kyllästyneenä sillan ktjoen yli Kiimingin Tirinkylässä.
26269: odotteluun keränneet lähes 300 nimen adressin
26270:
26271: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26272:
26273: ]. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
26274: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Tellervo Renko
26275: Marita Jurva
26276: 1494 1987 vp.
26277:
26278: Raha-asia-aloite n:o 1420
26279:
26280:
26281:
26282:
26283: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ohraviinatehtaan raken-
26284: tamiseksi Ruukkiin
26285:
26286:
26287: Eduskunnalle
26288:
26289: Maatalous 2000 -komitean työn pohjalta on taminen ja ne toteutuvat ainakin siinä tapaukses-
26290: tutkittu mahdollisuuksia sijoittaa viljan ylituotan- sa, että voidaan sopia lyijyttömän korkeaoktaani-
26291: toa edullisemmin kuin tällä hetkellä. Alkon toi- sen bensiinin tuottamisesta lisäämällä bensiiniin
26292: mesta rakennetaan parastaikaa Koskenkorvan teh- lyijyn sijasta 10 % alkoholia. Koska Rajamäki
26293: dasta ja tehdas käynnistyy tämän vuoden puolella. on Uudellamaalla ja Koskenkorva Etelä-Pohjan-
26294: Alko Oy on todennut, että Koskenkorvan teh- maalla, tulisi mahdollisten tulevien yksiköiden si-
26295: taan käynnistämisenkin jälkeen tuodaan edelleen joittua pohjoisemmaksi.
26296: 15 000-20 000 tonnia teollisuusalkoholia ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26297: mailta vuodessa. Näin ollen tuontia korvaamaan taen,
26298: voidaan perustaa toinenkin Koskenkorvan tehtaan
26299: suuruinen tuotantolaitos. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26300: Ajatus ohraviinatehtaan perustamisesta Ruuk- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26301: kiin on ollut vireillä jo lähes kaksi vuotta, ja kun- markkaa Ruukkiin rakennettavan ohravti'-
26302: nanedustajat ovat vierailleet myös Koskenkorvan natehtaan selvitys- ja suunnittelutyöhön ja
26303: tehtaalla. Selvitystyön yhteydessä on todettu, että teollisuusalkoholin ulkomaisen tuonnin
26304: Alkolla on suunnitteilla vielä lisätehtaiden raken- korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla.
26305:
26306: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26307:
26308: J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää
26309: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
26310: 1987 vp. 1495
26311:
26312: Raha-asia-aloite n:o 1421
26313:
26314:
26315:
26316:
26317: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta takuuansiojärjestelmän
26318: luomiseksi turvekoneurakoitsijoille
26319:
26320:
26321: Eduskunnalle
26322:
26323: Turvetuotanto on maamme energiahuollon teisten kesien sattuessa ja aiheuttaessa nostetun
26324: kannalta tärkeä osatekijä. Turpeen saantiin ja sen turvemäärän romahtamisen. Tällä tavoin voitai-
26325: suolta korjaamiseen vaikuttavat ratkaisevasti il- siin luoda tälle yhdelle maamme energiahuollon
26326: mastolliset tekijät. Korjatun turpeen määrä voi avainalalle jatkuvuutta sekä samalla varmistaa sii-
26327: vaihdella huomattavasti eri kesinä. nä toimivien yrittäjien toimeentulomahdollisuu-
26328: Turpeen nosto tapahtuu pitkälti yksityisten det.
26329: urakoitsijoiden omistamilla kalliilla koneilla. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26330: teisen kesän sattuessa ja nostetun turvemäärän taen,
26331: jäädessä vähäiseksi joutuvat alalla toimivat kone-
26332: urakoitsijat vakaviin maksu- ja rahoitusvaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26333: siin tulojen jäädessä jopa 20-30 % :iin normaali- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
26334: kesien tulotasosta. Tämä vaarantaa yrittäjien mah- määrärahoihin 25 000 000 markkaa turve-
26335: dollisuutta jatkaa alalla ja samalla myös maamme koneurakoitstjoiden takuuansiojärjestel-
26336: häiriötöntä energiahuoltoa. män luomiseksi sekä korkotukien myöntä-
26337: Jotta maassamme turvattaisiin turvetuotannon miseksi huonojen korjuuolosuhteiden ai-
26338: jatkuvuus, tulisi rurvekoneurakoitsijoille luoda ta- heuttamien rahoitusvaikeuksien helpotta-
26339: kuutulojärjestelmä sekä myöntää korkotukea sa- miseksi.
26340:
26341: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26342:
26343: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
26344: Tellervo Renko Lea Mäkipää Marita Jurva
26345: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
26346: Sulo Aittoniemi
26347: 1496 1987 vp.
26348:
26349: Raha-asia-aloite n:o 1422
26350:
26351:
26352:
26353:
26354: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sotavuosi-
26355: päivärahan maksamiseksi rintamaveteraaneille
26356:
26357:
26358: Eduskunnalle
26359:
26360: Vuonna 1987 maamme juhlii itsenäisyytemme tion varoista ylimääräistä sotavuosipäivärahaa 150
26361: 70-vuotispäivää. Maamme itsenäisyys on kuiten- mk kuukaudessa koko vuoden 1988 aikana. Tä-
26362: kin saavutettu ainoastaan sen puolesta sitkeästi ja män maksettavan sotavuosipäivärahaa tulisi olla
26363: oman henkensä alttiiksi saattaneiden miesten toi- verotonta tuloa kaikille saajilleen.
26364: mesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26365: Näille sotiemme veteraaneille ei ole valtiovallan taen,
26366: toimesta edes juhlavuotenakaan annettu kunnol-
26367: lista tunnustusta heidän isänmaansa puolesta an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26368: tamasta todella merkittävästä panoksesta. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
26369: Maamme juhliessa itsenäisyytensä merkkivuotta määrärahoihin 540 000 000 markkaa kai-
26370: olisi valtiovallalla todellakin hyvä tilaisuus antaa kzlle rintamaveteraaneille ja rintamatun-
26371: merkittävä tunnustuksensa näille isänmaamme nuksen omaavzlle naiszlle maksettavaan
26372: vapauden turvanneille kansalaisille. Eräs mahdol- 150 markan suuruiseen ylimääräiseen ja
26373: lisuus tunnustuksen antamiseksi olisi myöntää verottomaan sotavuosipäivärahaan.
26374: kaikille sodassa olleille veteraaneille ja naisille val-
26375:
26376: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26377:
26378: ). Juhani Kortesalmi Juhani Alaranta Tina Mäkelä
26379: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Urpo Leppänen
26380: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
26381: Lea Mäkipää Liisa Jaakonsaari Sakari Valli
26382: 1987 vp. 1497
26383:
26384: Raha-asia-aloite n:o 1423
26385:
26386:
26387:
26388:
26389: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten terveystarkas-
26390: tusten saamiseksi rintamaveteraaneille
26391:
26392:
26393: Eduskunnalle
26394:
26395: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26396: maan sotiemme veteraanien terveystarkastukset ja 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26397: heidän kuntoutuksensa todella käyntiin. Tämä ei markkaa sotiemme veteraanien ilmaisiin
26398: ole liikaa pyydetty maan pelastajille. terveystarkastukszin.
26399: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26400: taen,
26401:
26402: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26403:
26404: J. Juhani Kortesalmi Juhani Vähäkangas Erkki Pulliainen
26405: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tina Mäkelä
26406: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää
26407: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
26408: 1498 1987 vp.
26409:
26410: Raha-asia-aloite n:o 1424
26411:
26412:
26413:
26414:
26415: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanijärjestöjen toi-
26416: minnan tukemiseen
26417:
26418:
26419: Eduskunnalle
26420:
26421: Maamme sotaveteraanijärjestöt tekevät ensiar- ry:n, Rintamamiesveteraanien liitto ry:n, Rinta-
26422: voisen tärkeätä työtä maamme sotaveteraanien ja manaisten liitto ry:n ja Sotavangit ry:n paikallis-
26423: sotainvalidien joukossa. Heidän tekemänsä työ on osastojen toiminnan tukemiseen.
26424: tärkeää niin sotaveteraanien mielenterveyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26425: kuin myös heidän etujensa ajamisen vuoksi. Vete- taen,
26426: raanijärjestöjen harjoittama toiminta sotaveteraa-
26427: nien ja -invalidien ongelmien ja vaikeuksien tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26428: dottamisessa on korvaamatonta. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
26429: Tämän lisäksi maassamme toimivat sotavete- 33.23.53 3 000 000 markkaa ylimääräise-
26430: raani- ja sotainvalidijärjestöt tekevät paikallisella nä valtionavustuksena Sotainvalidien Vel-
26431: tasolla runsaasti veteraanien kuntoutustyötä. Val- jesliitto ry:n, Suomen Sotaveteraamliitto
26432: tio ei kuitenkaan tue riittävässä määrin sotavete- ry:n, Rintamamiesveteraanien liitto ry:n,
26433: raani- ja sotainvalidijärjestöjen paikallista toimin- Rintamanaisten Liitto ry:n ja Sotavangit
26434: taa. Tämän takia valtion vuoden 1988 tulo- ja ry:n paikallisosastojen toiminnan tukemi-
26435: menoarvioon tulisi saada määrärahat Sotainvali- seen.
26436: dien Veljesliitto ry:n, Suomen Sotaveteraaniliitto
26437:
26438: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26439:
26440: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi
26441: Tellervo Renko Marita Jurva Sulo Aittoniemi
26442: Sakari Valli Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
26443: 1987 vp. 1499
26444:
26445: Raha-asia-aloite n:o 1425
26446:
26447:
26448:
26449:
26450: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii-
26451: ton Oulun piirille virkistysleirin järjestämiseen
26452:
26453:
26454: Eduskunnalle
26455:
26456: Sotainvalidien iän lisääntyessä yhteiskunnan eri nuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta ei jätetä.
26457: tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti suuremmak- Myös SMP on aina katsonut, että kansakunnan
26458: si. !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat muun velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia niistä
26459: muassa erilaatuista virkistäytymistä sekä mahdolli- miehistä ja naisista, jotka olivat valmiit uhraa-
26460: suuksia entisten rintamaveljien ja -sisarien tapaa- maan kaikkensa isänmaan ja kansamme vapauden
26461: miseen. Tämä onnistuu kaikkein parhaiten virkis- puolesta. Näille miehille ja naisille on turvattava
26462: tysleirejä järjestämällä. kunnollinen toimeentulo sekä riittävät eläkkeet
26463: Suomen Maaseudun Puolue antaa kaiken arvos- samoin kuin myös asianmukainen asumistaso, ter-
26464: tuksensa ja tukensa Sotainvalidien Veljesliitolle, veydenhoito, kuntoutus ja virkistäytyminen.
26465: joka voimiansa säästämättä on tehnyt parhaansa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26466: sodissa vammautuneitten kansalaistemme hyväk- nioittavasti,
26467: si. Tämä on ollut sitäkin välttämättömämpää,
26468: koska maamme valtaapitävät ovat suhtautuneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26469: välinpitämättömästi sodista kärsineen sukupolven 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26470: heikompiosaisiin jäseniin, minkä vuoksi kansam- 33.23.53 15 000 markkaa Sotainvalidien
26471: me keskuudessa on syntynyt vapaaehtoista järjes- Veljesliiton Oulun piirzlle virkistysleirin
26472: tötyötä ja -toimintaa näiden syrjään jätettyjen so- järjestämiseksi sitä erz'tyisesti tarvitseville
26473: dasta kärsineiden auttamiseksi. Järjestöjen tun- sotainvalidezlle Oulun piirin alueella.
26474:
26475: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26476:
26477: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
26478: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
26479: Raimo Vistbacka
26480: 1500 1987 vp.
26481:
26482: Raha-asia-aloite n:o 1426
26483:
26484:
26485:
26486:
26487: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii-
26488: ton Kainuun piirin tukemiseen
26489:
26490:
26491: Eduskunnalle
26492:
26493: Sotainvalidit ovat aikoinaan omalta osaltaan ol- SMP ei koskaan unohda näitä rohkeita naisia ja
26494: leet pelastamassa maatamme niin, että nykyiset miehiä.
26495: sukupolvet voivat vapaasti ja riippumattomina Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26496: asua ja kehittää yhteiskuntaamme. taen,
26497: Tästä jokaisen kansalaisen on vilpittömästi olta-
26498: va kiitollinen niille naisille ja miehille, jotka kan- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26499: samme kohtalon hetkinä panivat alttiiksi jopa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26500: henkensä, jotta meillä nykyisillä nuorilla olisi hy- 33.23.53 15 000 markan määrärahan So-
26501: vä olla ja pohja mille rakentaa tulevaisuutta ja itse tainvalidien Veljesititolie Sotainvalidien
26502: määrätä siitä. Ve/jesliiton Kainuun piirin toiminnan tu-
26503: Kun nyt veteraanit ja invalidit ovat jo elämänsä kemiseen.
26504: ehtoossa, on ainakin nyt, ja se on viimeinen hetki,
26505: tehtävä kaikki voitava heidän hyväksensä.
26506:
26507: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26508:
26509: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
26510: Sakari Valli Lea Mäkipää Tellervo Renko
26511: Marita Jurva Raimo Vistbacka
26512: 1987 vp. 1501
26513:
26514: Raha-asia-aloite n:o 1427
26515:
26516:
26517:
26518:
26519: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
26520: sotaveteraanipiiri ry:lle virkistysleirin järjestämiseen
26521:
26522:
26523: Eduskunnalle
26524:
26525: Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito,
26526: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskuntajärjes- kuntootus ja virkistäytyminen.
26527: telmässä, ellei kansakuntamme kohtalonvuosina Kun maamme valtaapitävät ovat karkeasti lai-
26528: Suomesta olisi löytynyt miehiä ja naisia, jotka oli- minlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikom-
26529: vat valmiit uhraamaan kaikkensa isänmaan ja kan- piosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa syn-
26530: samme vapauden puolesta. Tämän vuoksi sotiem- tynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa vä-
26531: me veteraanien, sotavammaisten, rintamanaisten häosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. Jär-
26532: sekä sotavankien eläke-, asunto- ja kuntootus- jestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta
26533: asioiden kaikinpuolinen kuntoonsaattaminen on ei jätetä.
26534: isänmaallinen velvollisuus ja kunniavelka. Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puolesta
26535: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiiri
26536: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- ry. Sen eräs toimintamuoto on ollut virkistyslei-
26537: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, rien järjestäminen veteraaneille ja heidän puoli-
26538: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- soilleen. Esimerkiksi kesällä 1985 Pohjois-Pohjan-
26539: losta. Rahaa veteraanien asioiden kuntoonsaatta- maan sotaveteraanipiiri järjesti virkistysleirin, jos-
26540: miseksi on riittävästi, jos vain hyvää poliittista ta pääsi osalliseksi 60 henkilöä. Taitavan ja säästä-
26541: tahtoa riittää. väisen taloudellisen toiminnan johdosta virkistys-
26542: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- leirin kustannukset saatiin puristetuksi 15 000
26543: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- markkaan.
26544: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26545: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- nioittavasti,
26546: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja
26547: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- että Eduskunta ottaisi valtz"on vuoden
26548: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
26549: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- 33.23.53 50 000 markan määrärahan
26550: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipzin"lle
26551: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- virkistysleirin järjestämiseksi sotiemme ve-
26552: ~nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä teraaneille.
26553:
26554: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26555:
26556: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
26557: Kalevi Mattila Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi
26558: Sulo Aittoniemi Sakari Valli Lea Mäkipää
26559: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
26560: 1502 1987 vp.
26561:
26562: Raha-asia-aloite n:o 1428
26563:
26564:
26565:
26566:
26567: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun sotaveteraani-
26568: piiri ry:n toiminnan tukemiseen
26569:
26570:
26571: Eduskunnalle
26572:
26573: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26574: naiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isänmaam- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26575: me pelastamiseksi vaikeina kohtalomme aikoina. 33.23.53 15 000 markkaa erityismäärära-
26576: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoittaa hana Kainuun sotaveteraanipiiri ry:n toi-
26577: tämän esimerkillisen toiminnan huomioimisen minnan tukemiseen.
26578: myös käytännössä.
26579: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26580: taen,
26581:
26582: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26583:
26584: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
26585: Sakari Valli Lea Mäkipää Tellervo Renko
26586: Marita Jurva Raimo Vistbacka
26587: 1987 vp. 1503
26588:
26589: Raha-asia-aloite n:o 1429
26590:
26591:
26592:
26593:
26594: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin sotaveteraanipiiri
26595: ry:n toiminnan tukemiseen
26596:
26597:
26598: Eduskunnalle
26599:
26600: Sodan päättymisestä on kulunut jo neljäkym- tää sitä. Tämä työ tarvitsee erityistä tukea pitkien
26601: mentä vuotta. Tänä aikana ovat sotiemme vete- etäisyyksien Lapissa.
26602: raanien järjestöt tehneet arvokasta työtä hyvän Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26603: veljeshengen, yhteenkuuluvuuden ja yhteistoi- taen,
26604: minnan merkeissä. Vain tämä on - valtiovallan
26605: viivytellessä lupausten lunastamisessa - auttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26606: sotiemme veteraanien järjestöjä ja veteraaneja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26607: suoriutumaan arjen askareista. Tänä päivänä myös 33.23.53 50 000 markan määrärahan käy-
26608: nuorempi sukupolvi osaa antaa arvoa sotiemme tettäväksi Lapin sotaveteraanipiiri ry:n toi-
26609: veteraanien järjestöjen tekemälle työlle ja ymmär- minnan tukemiseen.
26610:
26611: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26612:
26613: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Tina Mäkelä
26614: Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää Tellervo Renko
26615: Marita Jurva Raimo Vistbacka
26616: 1504 1987 vp.
26617:
26618: Raha-asia-aloite n:o 1430
26619:
26620:
26621:
26622:
26623: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien
26624: Oulun piiriyhdistykselle virkistysleirin järjestämiseen
26625:
26626:
26627: Eduskunnalle
26628:
26629: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- Kun maassamme valtaapitävät ovat karkeasti
26630: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- laiminlyöneet sodista kärsineen sukupolven hei-
26631: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, kompiosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa
26632: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa
26633: loista. Rahaa veteraanien asioiden kuntoon saatta- vähäosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi.
26634: miseksi on riittävästi, jos vain hyvää poliittista Järjestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisar-
26635: tahtoa riittää. ta ei jätetä.
26636: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puolesta
26637: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- on tehnyt Rintamamiesveteraanien Oulun piiriyh-
26638: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- distys. Sen yksi toimintamuoto on ollut virkistys-
26639: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- leirien järjestäminen veteraaneille.
26640: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26641: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- nioittavasti,
26642: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu-
26643: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26644: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26645: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- 33.23.53 50 000 markan määrärahan Rin-
26646: nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä tamamiesveteraanien Oulun piiriyhdistyk-
26647: myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, selle virkistysleirin järjestämiseksi sotiem-
26648: kuntoutus ja virkistäytyminen. me rintamamiesveteraanezlle.
26649:
26650: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26651:
26652: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
26653: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
26654: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää
26655: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
26656: 1987 vp. 1505
26657:
26658: Raha-asia-aloite n:o 1431
26659:
26660:
26661:
26662:
26663: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Rintamamies-
26664: veteraanien toiminnan tukemiseen
26665:
26666:
26667: Eduskunnalle
26668:
26669: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26670: naiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isänmaam- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26671: me pelastamiseksi vaikeina kohtalomme aikoina. 33.23.53 15 000 markkaa erityismäärära-
26672: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoittaa hana Suomen Rintamamiesveteraanilzitol-
26673: tämän esimerkillisen toiminnan huomioimisen le Kainuun Rintamamiesveteraanien toi-
26674: myös käytännössä. minnan tukemiseen.
26675: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26676: taen,
26677:
26678: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26679:
26680: ]. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
26681: Sakari Valli Lea Mäkipää Tellervo Renko
26682: Marita Jurva Raimo Vistbacka
26683:
26684:
26685:
26686:
26687: 49 270416F
26688: 1506 1987 vp.
26689:
26690: Raha-asia-aloite n:o 1432
26691:
26692:
26693:
26694:
26695: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamaveteraanien
26696: Lapin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
26697:
26698:
26699:
26700: Eduskunnalle
26701:
26702: Sodan päättymisestä on kulunut yli neljäkym- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26703: mentä vuotta. Veteraanien keski-ikä on tällä het- taen,
26704: kellä jo 70 vuotta. Siksi veteraanien asian kuntoon
26705: saattamisessa ei ole enää paljon aikaa. Valtiovallan että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26706: varsinaisena tehtävänä tulee olla veteraanien elin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26707: olosuhteissa olevien selvien puutteiden korjaami- 33.23.53 (valtionavustus eräille veteraani-
26708: nen. Tämän lisäksi veteraanijärjestöt tekevät arvo- järjestöttle) 15 000 markkaa käytettäväksi
26709: kasta työtä veteraanien hyväksi. Pitkien matkojen Rintamamiesveteraanien Lapin ptiriyhdis-
26710: Lapissa tätä järjestötyötä tulisi myös valtiovallan tys ry:n toiminnan tukemiseen.
26711: taholta tukea.
26712:
26713: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26714:
26715: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
26716: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
26717: Raimo Vistbacka
26718: 1987 vp. 1507
26719:
26720: Raha-asia-aloite n:o 1433
26721:
26722:
26723:
26724:
26725: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liitolle
26726: virkistystoiminnan järjestämiseen
26727:
26728:
26729: Eduskunnalle
26730:
26731: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaistelu- naisten Liitto, joka on oikeutettu saamaan tukea
26732: jen aikana !otat eli rintamanaiset tekivät isänmaal- rintamanaisille järjestettävään virkistystoimin-
26733: lemme ja kansakunnanemme korvaamattomia ja taan.
26734: ikimuistettavia palveluksia ja uhrauksia. Maail- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26735: masta ei löydy vertaa heidän uhrivalmiudelleen. nioittavasti,
26736: Siksi on välttämätöntä, että lottien eli rintama-
26737: naisten työlle ja uhrauksille annetaan asiaankuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26738: luva arvo ja tunnustus. Yksi keino muistaa lottia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26739: on turvata edes osalle heistä mahdollisuus virkis- 33.23.53 (valtionavustus eräille veteraani-
26740: täytymiseen ja toistensa tapaamiseen. Olisi varat- järjestötlle) 15 000 markan määrärahan
26741: tava heille tilaisuus virkistysleirien järjestämiseen. Rintamanaisten Ltitolle virkistystominnan
26742: Arvokasta työtä lottien hyväksi tekee Rintama- järjestämiseksi rintamanaistlle.
26743:
26744: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26745:
26746: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi
26747: Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää Tellervo Renko
26748: Marita Jurva Raimo Vistbacka
26749: 1508 1987 vp.
26750:
26751: Raha-asia-aloite n:o 1434
26752:
26753:
26754:
26755:
26756: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle virkis-
26757: tysleirin järjestämiseen
26758:
26759:
26760: Eduskunnalle
26761:
26762: Koska maamme valtaapitävät ovat karkeasti lai- teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja
26763: minlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikom- sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös-
26764: piosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa syn- kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu-
26765: tynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa vä- neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan-
26766: häosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. Jär- sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia
26767: jestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun-
26768: ei jätetä. Arvokasta työtä sotavankien puolesta on nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä
26769: tehnyt Sotavangit ry. myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito,
26770: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- kuntoutus sekä virkistäytyminen.
26771: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26772: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, nioittavasti,
26773: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta-
26774: losta. Rahaa veteraanien ja sotavankien asioiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26775: kuntoon saattamiseksi on riittävästi, jos vain hy- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26776: vää poliittista tahtoa riittää. 33.23.53 (valtionavustus eräzlle veteraani-
26777: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- järjestözlle) 15 000 markan määrärahan
26778: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- Sotavangit ry:lle virkistysleirin järjestämi-
26779: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- seksi entiszlle sotavangezlle.
26780: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve-
26781:
26782: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26783:
26784: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Sulo Aittoniemi
26785: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
26786: Raimo Vistbacka
26787: 1987 vp. 1509
26788:
26789: Raha-asia-aloite n:o 1435
26790:
26791:
26792:
26793:
26794: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaussodan Invalidien
26795: Liitolle virkistysleirin järjestämiseen
26796:
26797:
26798: Eduskunnalle
26799:
26800: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- paussotureita. Onneksi kansamme keskuudessa
26801: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- on syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimin-
26802: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- taa vähäosaisten vapaussoturiemme hyväksi. Ar-
26803: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- vokasta työtä vapaussodan invalidien puolesta on
26804: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja tehnyt Vapaussodan Invalidien Liitto.
26805: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26806: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu-
26807: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26808: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26809: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- 33.23.53 (valtionavustus eräille veteraani-
26810: nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä järjestötlle) 15 000 markan määrärahan
26811: myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, Vapaussodan Invalidien Liitolle virkistys-
26812: kuntoutus sekä virkistäytyminen. leirin järjestämiseksi vapaussodan invali-
26813: Maamme valtaapitävät ovat vähätelleet jopa va- detlle.
26814:
26815: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26816:
26817: ). Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Sulo Aittoniemi
26818: Lea Mäkipää Tellervo Renko Marita Jurva
26819: Raimo Vistbacka
26820: 1510 1987 vp.
26821:
26822: Raha-asia-aloite n:o 1436
26823:
26824:
26825:
26826:
26827: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneiden Omaisten
26828: Liitolle virkistystoiminnan järjestämiseen
26829:
26830:
26831: Eduskunnalle
26832:
26833: Kaatuneiden Omaisten Liitto on tehnyt uhrau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26834: tuvaa ja arvokasta työtä isänmaallisten puolustus- nioittavasti,
26835: taistelujemme sankarivainajien omaisten hyväksi.
26836: Sodassa kaatunut omainen on kallein menetys ih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26837: miselle. Se jättää syvän ja kauan kestävän vamman 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26838: sieluun ja aiheuttaa myös taloudellista huolta. 33.33.51 (valtionapu yksityisten sosiaali-
26839: Varsinkin sotalesket tämän tietävät. huollon palvelujen tuottajien käyttökus-
26840: Siksi olisi tärkeää, että vapaa suomalainen yh- tannukszi"n) 15 000 markan määrärahan
26841: teiskunta muistaisi sotaleskien uhria ja menetystä. Kaatuneiden Omaisten Liitolle virkistys-
26842: Yksi keino muistaa sotaleskiä on järjestää heille mahdollisuuksien järjestämiseksi sotales-
26843: mahdollisuus virkistykseen ja toistensa tapaami- kille.
26844: seen. Tämän voi käytännössä hoitaa Kaatuneiden
26845: Omaisten Liitto sille myönnettävien varojen tur-
26846: vin.
26847:
26848: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
26849:
26850: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Sulo Aittoniemi
26851: Tellervo Renko Marita Jurva Raimo Vistbacka
26852: Lea Mäkipää
26853: 1987 vp. 1511
26854:
26855: Raha-asia-aloite n:o 1437
26856:
26857:
26858:
26859:
26860: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun jätehuollon
26861: järjestämiseen
26862:
26863:
26864: Eduskunnalle
26865:
26866: Ympäristöministeriön toimeksiantona on vuon- maaseudun jätehuollon kehittämisen on oltava
26867: na 1985 valmistunut Pohjois-Suomen tutkimus- suunnittelun lähtökohtana. Tämän suunnittelun
26868: laitoksella tutkimus '' Maaseutukunnan jätehuol- tehostaminen ja nopeuttaminen nykyisestään on
26869: lonsuunnittelun lähtökohdat''. Tässä tutkimuk- erinomaisen tärkeätä, jotta turvattaisiin haja-
26870: sessa selvitetään yleisesti maaseutukunnan jäte- asutusalueiden kunnollinen jätehuoltotoiminta
26871: huollon perusteita käyttäen esimerkkikuntana ympäristön puhtaana pitämiseksi.
26872: Suomussalmen kuntaa. Suomussalmen haja-asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26873: tusalueille oli kokeilunluonteisesti perustettu kak- taen,
26874: si jätteenkeräilyreittiä. Kokeiluun saattoivat liittyä
26875: reittien varrelta kaikki halukkaat kiinteistöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26876: Tutkimuksessa suoritettiin haastattelu kolmeen 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.12
26877: keräilypiiriin kuuluvalla kylällä. Jätteenkeräilyyn määrärahoihin 200 000 markkaa ympäris-
26878: oli 71,3% talouksista tyytyväisiä ja piti sitä hyvä- töministeriön suorittaman kokezlun poh-
26879: nä. Lähellä keräysastiaa asuvat toimittivat lähes jalta käynnistettävän maaseudun jätehuol-
26880: kaiken tuottamaosa jätteen, myös palavan, keräi- toa koskevan lopullisen suunnittelutyön
26881: lyastiaan. kustannukszin.
26882: Suoritetusta tutkimuksesta voidaan todeta, että
26883:
26884: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26885:
26886: J. Juhani Kortesalmi Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
26887: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Tina Mäkelä
26888: Sulo Aittaniemi Lea Mäkipää Marita Jurva
26889: Tellervo Renko
26890: 1512 1987 vp.
26891:
26892: Raha-asia-aloite n:o 1438
26893:
26894:
26895:
26896:
26897: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Luonnon-
26898: suojelijat ry:n toiminnan tukemiseen
26899:
26900:
26901: Eduskunnalle
26902:
26903: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on Kuusamon ja ongelmajätteiden keruun järjestäminen syrjäky-
26904: johtava ympäristönsuojeluliike. Yhdistys toimii liä myöten, maisemansuojelu ja metsien moni-
26905: alueen korvaamattomien luonnonnähtävyyksien naiskäytön edistäminen sekä muu ympäristönsuo-
26906: pelastamiseksi jälkipolville. Esimerkiksi tuntu- jelu.
26907: riensuojelussa Kuusamon Luonnonsuojelijat ovat Koska Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:llä ei
26908: toiminnallaan aikaansaaneet sen, että Kuusamon ole vakituista rahoituslähdettä, he tarvitsevat yh-
26909: Valtavaara ja Iivaara säilytetään ainakin toistaisek- teiskunnan tukea arvokkaaseen työhönsä.
26910: si rakentamattomina. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26911: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on ollut näyt- nioittavasti,
26912: tävästi mukana myös Iijoen suojeluasiassa, sillä
26913: yhdistys vastasi vuoden 1987 Iijokisoudun Kuusa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26914: mon soutuosuuden järjestelyistä. Yhdistyksen toi- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
26915: minta on laaja-alaista, sillä tunturien- ja koskien- määrärahan Kuusamon Luonnonsuojelt/at
26916: suojeluasioiden lisäksi sen työkenttään kuuluvat ry:n ympäristönsuojelutoiminnan tukemi-
26917: myös vesiensuojelu ja erityisesti vesien saastumista seen.
26918: ennalta ehkäisevä työ, jätehuollon kehittäminen
26919:
26920: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
26921:
26922: J. Juhani Kortesalmi Pauli Saapunki Erkki Pulliainen
26923: Riitta Jouppila Tellervo Renko Sulo Aittoniemi
26924: Annikki Koistinen Lea Mäkipää Kari Rajamäki
26925: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka
26926: Tina Mäkelä
26927: 1987 vp. 1513
26928:
26929: Raha-asia-aloite n:o 1439
26930:
26931:
26932:
26933:
26934: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven käräjäkunnan perus-
26935: tamiseen
26936:
26937:
26938: Eduskunnalle
26939:
26940: Hyvinkään kaupunki ja Nurmijärven kunta Nurmijärven tiheimmin asutuilta seuduilta varsin
26941: muodostavat nykyisin Hyvinkään tuomiokunnan. puutteelliset. Tästä aiheutuu kuntalaisille huo-
26942: Hyvinkään tuomiokunnassa on yksi käräjäkunta mattavia taloudellisia lisäkustannuksia verrattuna
26943: eli Hyvinkään käräjäkunta, ja käräjät istutaan Hy- siihen, että käräjät olisivat omassa kunnassa.
26944: vinkäällä. Nurmijärven kunta onkin esittänyt Hyvinkään
26945: Rikostapausten käräjäpäiviä on nurmijärveläis- tuomiokunnan jakamista kahteen käräjäkuntaan
26946: ten osalta kertynyt vuosittain keskimäärin 53 päi- eli Hyvinkään käräjäkuntaan ja Nurmijärven kärä-
26947: vää, ja nurmijärveläisten siviiliasioita on käsitelty jäkuntaan. Kunta on kustannuksellaan rakennut-
26948: käräjillä tiistaisin. Kaikkiaan voidaan arvioida tamassa käräjähuoneistoa uuteen valtion virastota-
26949: nurmijärveläisten käräjäpäiviä olleen viime vuosi- loon ja on anonut, että Nurmijärvi saisi käräjät kä-
26950: na noin 100 päivää vuodessa. Nurmijärven väestö- räjähuoneiston valmistuttua, mutta aikaisintaan
26951: määrä oli vuonna 1986 25 000 ja vuotuinen väes- 1.1.1989 alkaen.
26952: tönkasvu on 500 henkeä vuodessa. Myöskin Nur- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26953: mijärven elinkeinoelämä monipuolistuu voimak- taen,
26954: kaasti. Tämä kehitys tietää sitä, että yhä useampi
26955: nurmijärveläinen matkustaa käräjille Hyvinkäälie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26956: joko rikos- tai siviiliasioissa. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 25.30
26957: Tuomioistuimen tehtävänä on jakaa kansalaisil- määrärahoihin 100 000 markkaa Nurmi-
26958: le ja yrityksille oikeuspalveluja. Nykyisin nurmi- järven käräjäkunnan perustamisesta az-
26959: järveläiset joutuvat hakemaan näitä palveluja Hy- heutuviin kustannuksti'n.
26960: vinkäältä, jonne julkiset liikenneyhteydet ovat
26961:
26962: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26963:
26964: Lea Kärhä
26965: 1514 1987 vp.
26966:
26967: Raha-asia-aloite n:o 1440
26968:
26969:
26970:
26971:
26972: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammalaitoksissa olevien
26973: vammaisten urheiluun
26974:
26975:
26976: Eduskunnalle
26977:
26978: Monissa Euroopan maissa on kehitysvammalai- Vammaisurheilun määrärahoja pitäisi lisätä,
26979: toksissa olevilla vammaisilla mahdollisuus saada jotta kehitysvammalaitoksiin sijoitetut saisivat
26980: urheilumäärärahoista avustusta urheiluharrastuk- mahdollisuuden osallistua henkisesti ja ruumiilli-
26981: siinsa. Näin he ovat voineet matkustaa maansa ul- sesti kuntouttavaan urheiluun muiden kanssa.
26982: kopuolellekin kilpailemaan urheilusuorituksista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26983: muiden vammaisten kanssa. taen,
26984: Suomessa olevat kehitysvammalaitokset ovat ot-
26985: taneet vastaan edellä kerrottu ja Suomeen kilpaile- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26986: maan tulleita muiden maiden vammaisurheilijoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26987: ta, mutta oman maamme kehitysvammaisilla ei 29.91.50 150 000 markkaa kehitysvam-
26988: ole ollut mahdollisuuksia tehdä samanlaisia vasta- malaitoksissa olevien vammaisten urhei-
26989: vierailuja, vaikka heille on tullut vastavuoroiskur- luun ja ltikuntaan.
26990: suja. Suomessa ovat näet kehitysvammaiset jää-
26991: neet tässä suhteessa vammaismäärärahojen ulko-
26992: puolelle.
26993:
26994: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
26995:
26996: Lea Kärhä
26997: 1987 vp. 1515
26998:
26999: Raha-asia-aloite n:o 1441
27000:
27001:
27002:
27003:
27004: Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta kiireellistä tutkimusta
27005: vaativien arkeologisten kaivausten suorittamiseen
27006:
27007:
27008: Eduskunnalle
27009:
27010: Opetusministeriön asettaman ''Arkeologia massa muun muassa Kotkan Pykinkosken kivikau-
27011: 2000" -toimikunnan mietintö vuodelta 1984 an- tinen asuinpaikka, jossa on niin ikään soranotto-
27012: taa selvän kuvan siitä, että Suomessa vielä kaiva- anomus vireillä. Erittäin kiireellisiä ja varmuudel-
27013: matta olevat muinaisjäännökset uhkaavat tuhou- la tuhoutuvia kivikautisia asuin- ja hautapaikkoja
27014: tua, ellei niitä ryhdytä nopeasti pelastamaan on tiedossa lähes kymmenen kappaletta.
27015: tutkimus- ja kaivaustoiminnan avulla. Valtion tulo- ja menoarviossa olevia arkeologi-
27016: Esimerkin kivikautisen kylän jäännösten tuhou- siin tutkimuksiin ja kaivauksiin myönnettyjä mää-
27017: tumisesta rahan puutteen vuoksi tarjosi kuluvana rärahoja olisi mitä pikimmin korotettava, jotta
27018: kesänä muun muassa Espoon Bosmalmilta löyde- voisimme tallentaa jälkipolville vanhinta suoma-
27019: tyn kivikautisen kylän kohtalo. Sanotulta tilalta laista historiaa niin kauan kuin voimme siitä vielä
27020: löydettiin vuonna 1983 sorankaivuun yhteydessä saada selkoa.
27021: muinaismuistoesineitä, minkä seurauksena löy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27022: dösalue rauhoitettiin ja soranotto kiellettiin. Kai- taen,
27023: vuutöihin anottiin valtiolta rahaa, mutta vuosit-
27024: tain saatiin vain murto-osa tarvittavasta rahoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27025: sesta. Alueen omistava sorayritys rahoitti museovi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27026: raston kaivauksia omilla varoillaan ja pitkitti so- 29.94.21 lisäyksenä 300 000 markkaa kii-
27027: ranoton aloittamista, mutta siitä huolimatta mui- reellisissä kaivaustehtävissä tarvittavan
27028: naismuistoalue on nyt tuhoutumassa valtion re- henkilökunnan palkkaukseen, matka- ym.
27029: surssien niukkuuteen. kaivaustehtävistä johtuvzin kuluihin.
27030: Edellä kerrotusta syystä on seuraavaksi katoa-
27031:
27032: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
27033:
27034: Lea Kärhä
27035: 1516 1987 vp.
27036:
27037: Raha-asia-aloite n:o 1442
27038:
27039:
27040:
27041:
27042: Kärhä: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten
27043: Keskusliitolle henkilökunnan palkkauksiin
27044:
27045:
27046: Eduskunnalle
27047:
27048: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on saamaan tukeen verrattuna. Laajenevan vapaa-
27049: varattu perinteelliseen tapaan määrärahoja myös aikatoiminnan osana on tätäkin kalastuksen sekto-
27050: kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen ria tuettava oikeassa suhteessa sen merkitykseen.
27051: momentille 30.37.49. Näistä varoista ohjataan Kalatalousalan järjestöjen tukemiseen ohjatta-
27052: valtaosa sellaisille järjestöille, jotka vedenomista- vien valtion varojen kohdentumiseen tulisi puut-
27053: jien ja ammattikalastajien elinkeinotoimintaan tua ja ohjata enemmän varoja juuri vapaa-ajan-
27054: liittyvää neuvontatyötä hoitamalla parantavat näi- kalastajien järjestöje~ toimintaan. Mm. asian-
27055: den kalatalouden sektorien toiminnallisuutta. omainen tulo- ja menoarvion momentti tulisi ja-
27056: Laajojen kansalaispiirien harrastuksena kalastuk- kaa alamomentteihin siten, että esimerkiksi Suo-
27057: sella on myös huomattavaa merkitystä niin sitä men Kalamiesten Keskusliitolle ja sen järjestöver-
27058: harrastaville henkilöile kuin myös vapaa-ajanka- kolle suunnattu määräraha näkyisi selvästi eikä
27059: lastajia palvelevissa ammateissa toimiville. Toisille nykyisellä tavalla hukkuisi vedenomistajien ja am-
27060: siis merkitys on hyvässä harrastuksessa ja toisille mattikalastajien järjestöille tarkoitettuihin määrä-
27061: toimeentulossa. rahoihin. Omalla alamomentillaan tämän vapaa-
27062: Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että vapaa- ajankalastajille osoitetun määrärahan osuus ei jäisi
27063: ajankalastusta kehitetään ja ohjataan tämän kalas- myöskään edustajilta huomaamatta.
27064: tussektorin merkityksen kannalta oikealla tavalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27065: Järjestäytyneet aktiiviset vapaa-ajankalastajat taen,
27066: muodostavat laajapohjaisen keskusjärjestönsä -
27067: Suomen Kalamiesten Keskusliiton- kautta mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27068: kittävän vapaa-ajankalastajiin ja kalastukseen vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
27069: kuttavan yhteisön. Valtiovalta on tukenut tätäkin 30.37.491isäyksenä 500 000 markkaa Suo-
27070: järjestöä, mutta tämä tuki on jäänyt huomattavas- men Kalamiesten Keskusliitolle lisähenki-
27071: ti jälkeen niin itse harrastuksen ja järjestön laaje- lökunnan palkkausta varten.
27072: nemisen suhteen kuin myös muiden järjestöjen
27073:
27074: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
27075:
27076: Lea Kärhä
27077: 1987 vp. 1517
27078:
27079: Raha-asia-aloite n:o 1443
27080:
27081:
27082:
27083:
27084: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta löytöeläinasemien perustamiseen
27085:
27086:
27087:
27088: Eduskunnalle
27089:
27090: Suomessa on tehty virallista eläinsuojelutyötä jo itse asemien perustamisiin. Näiden perustamisen
27091: yli sadan vuoden ajan. Käytännön eläinsuojelu- on tehnyt mahdottomaksi se, että ensi vuoden
27092: työhön kuuluu olennaisesti löytöeläinten ja mui- valtion tulo- ja menoarviossa on vapaaehtoista
27093: den avun tarpeessa olevien eläinten auttaminen. eläinsuojelutyötä tekevien valtakunnallisten yh-
27094: Vuosisadan vaihteessa loppuunajetut ja kaltoin teisöjen määrärahaa pienennetty sekä siirretty toi-
27095: kohdellut hevoset työllistivät eläinsuojelijoita eni- seen tarkoitukseen.
27096: ten. Sotien jälkeen puolestaan inokoirat olivat Muiden länsimaiden antaman esimerkin mu-
27097: suurin ongelma. Nykyaikana taas heitteillejätetyt kaisesti olisi meilläkin perustettava suurimpiin
27098: lemmikkieläimet-pääasiassa kissat, mutta myös kaupunkeihin löytöeläinasemat ja parhaiten tämä
27099: koirat ja aivan viime vuosina kanit ja muut pien- toteutuisi myöntämällä eläinsuojeluyhdistyksille
27100: eläimet - tarvitsevat eläinsuojelijoiden apua. tähän tarkoitukseen valtion määrärahaa.
27101: Mainittakoon, että esimerkiksi Helsingissä yhden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27102: eläinsuojeluyhdistyksen kautta löytää vuosittain taen,
27103: 1 000 kodittomana harhaillutta kissaa uuden
27104: huoltajan ja kodin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27105: Käytännön eläinsuojelutyössä on suurena vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
27106: keutena koettu löytöeläinasemien puuttuminen. 30.80.50 JOO 000 markkaa löytöeläinase-
27107: Vapaaehtoisjärjestöt ovat valmiita ylläpitämään mien perustamiseksi.
27108: löytöasemien toiminnan, mutta puuttuu pääoma
27109:
27110: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
27111:
27112: Lea Kärhä
27113: 1518 1987 vp.
27114:
27115: Raha-asia-aloite n:o 1444
27116:
27117:
27118:
27119:
27120: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan ja Hyvinkään välisen
27121: radan peruskorjauksen käynnistäiDiseksi
27122:
27123:
27124: Eduskunnalle
27125:
27126: Karjaan ja Hyvinkään välinen rataosuus palve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27127: lee tavaraliikennettä. Rataosuus kuuluu Valtion- nioittavasti,
27128: rautateiden ratoihin, joiden kunnossapitoa ei
27129: enää turvata käytettävissä olevin kunnossapitova- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27130: roin. Rataosuuden kiskotus vaatii uudistamista, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27131: jotta tavaraliikennettä voitaisiin edelleen lisätä. 31. 90. 78 2 000 000 markkaa Karjaan ja
27132: Helsingin ratapiiri pitää radan peruskorjausta erit- Hyvinkään välisen radan peruskorjauksen
27133: täin tärkeänä. käynnistämiseksi.
27134:
27135: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
27136:
27137: Lea Kärhä Lauri Metsämäki
27138: Matti Saarinen Markku Pohjola
27139: Johannes Virolainen
27140: 1987 vp. 1519
27141:
27142: Raha-asia-aloite n:o 1445
27143:
27144:
27145:
27146:
27147: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta tasoristeyksien poistamisjär-
27148: jestelyiden tukemiseksi Uudellamaalla
27149:
27150:
27151: Eduskunnalle
27152:
27153: Uudellamaalla sijaitsee pääradan varrella no- Rakennuslain 136 a §:n mukaan liikenneminis-
27154: peasti kasvaneita vilkkaita kaupunkeja ja kuntia, teriö voi harkinnan mukaan antaa valtionavustus-
27155: joiden alueella on useita vaarallisia rautatien taso- ta rautatien alikulkutunneleiden rakentamiseen.
27156: risteyksiä. Näitä kaupunkeja ovat mm. Hyvinkää, Avustuksen tulisi olla puolet rautatien alikulku-
27157: Järvenpää ja Kerava, joilla on valmiita suunnitel- tunneleiden rakennuskustannuksista.
27158: mia radan alittavista tunneleista ja niihin liittyvis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27159: tä liikennesuunnitelmista. Nämä suunnitelmat taen,
27160: ovat kuitenkin kohdanneet rahoitusvaikeuksia ja
27161: jääneet sen vuoksi toteuttamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27162: Erittäin tarpeellisia liikenneturvallisuuden kan- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27163: nalta olisivat Hyvinkään ja Järvenpään kaupun- markkaa valtionavustukseksi tasoristeyk-
27164: kien alueilla olevien vaarallisten rautatien tasoris- sien poistamisjiirjestelyihin Uudellamaal-
27165: teyksien poistaminen ja korvaaminen radan alitta- la.
27166: villa tunneleilla.
27167:
27168: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
27169:
27170: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
27171: 1520 1987 vp.
27172:
27173: Raha-asia-aloite n:o 1446
27174:
27175:
27176:
27177:
27178: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta esittelijän janotaarin viran perus-
27179: tamiseksi tarkastuslautakuntaan
27180:
27181:
27182: Eduskunnalle
27183:
27184: Tarkastuslautakuntaan on saapunut valituksia tuttavaa kansalaisten oikeusturvan kannalta, kos-
27185: seuraavasti: ka tapaturmalautakunnan käsittelemissä asioissa
27186: vuonna 1983 . . . . . . . 4 846 kappaletta, on kysymys työntekijöiden välittömästä toimeen-
27187: vuonna 1984 . . . . . . . 4 651 kappaletta, tuloturvasta.
27188: vuonna 1985 . . . . . . . 4 759 kappaletta, Tarkastuslautakunnan jutturuuhkan selvittämi-
27189: vuonna 1986 . . . . . . . 5 854 kappaletta. seksi sinne olisi perustettava yhden esittelijän ja
27190: Kuluvana vuonna oli elokuun loppuun men- notaarin työpari.
27191: nessä saapunut 4 156 valitusta, ja koko kuluvan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27192: vuoden valitusten määrän odotetaan nousevan liki taen,
27193: 6 500:aan. Tämänhetkisten näkymien mukaan
27194: tarkastuslautakuntaan tulevien valitusten määrä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27195: tulee jäämään pysyvästi aikaisempia vuosia kor- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
27196: keammalle tasolle. Juttumäärien lisääntyminen 33.11. 01.1 lisäyksenä 175 000 markkaa
27197: on merkinnyt sitä, että valitusten keskimääräinen esittelzj'än ja notaarin viran perustamiseksi
27198: käsittelyaika on venynyt neljästä kuukaudesta tarkastuslautakuntaan jutturuuhkan pur-
27199: noin vuoteen. Näin pitkä käsittelyaika on huoles- kamiseksi.
27200:
27201: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
27202:
27203: Lea Kärhä
27204: 1987 vp. 1521
27205:
27206: Raha-asia-aloite n:o 1447
27207:
27208:
27209:
27210:
27211: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoessa olevien Myllykos-
27212: ken ja Nukarinkosken kunnostamiseen
27213:
27214:
27215: Eduskunnalle
27216:
27217: Vantaanjoen ves1stossa on yli kaksikymmentä Helsingin vesipiirin vesitoimisto laatii parhail-
27218: huomionarvoista koskea. Suurin koski, Nukarin- laan eri yhteistyötahojen kanssa Vantaanjoen vir-
27219: koski, sijaitsee Nurmijärven kunnassa ja sillä on kistyskäytön toteuttamistoimenpiteitä sekä kos-
27220: pudotusta 25 metriä 1 300 metrin matkalla. Nu- kien kunnostusta koskevaa suunnittelua. Nurmi-
27221: karinkoski on vanha mylly- ja sahapaikka. Kosken järven kunta laatii Nukarinkosken ja Myllykosken
27222: kohdalla on ikivanha historiallinen siltapaikka. yleissuunnitelmat vuoden 1987 aikana. Nukarin-
27223: Koskimaisemaa rikastuttaa miljööitään mielen- kosken osalta pyritään moninaiskäyttöön niin, et-
27224: kiintoinen Nukarin kylä. tä koskesta saadaan eräs Etelä-Suomen parhaista
27225: Toinen huomionarvoinen koski Vantaanjoessa melontakoskista.
27226: on Myllykoski, joka on noin 300 metrin pituinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27227: ja jyrkkärautainen koski. Se on ollut perinteinen taen,
27228: Nurmijärven kirkonkyläläisten myllypaikka.
27229: 1900-luvun alkupuolella koskeen rakennettu säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27230: kölaitos on poistettu käytöstä. Koski on arvokas 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
27231: maisemallisesti ja sen ranta-alueella on Nurmijär- 35.25. 77 800 000 markkaa Vantaanjoen
27232: ven kunnan puolesta perustettu kasvistoltaan run- Myllykosken ja Nukarinkosken kunnosta-
27233: sas luontopolku. mistyön aloittamiseksi.
27234:
27235: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
27236:
27237: Lea Kärhä
27238:
27239:
27240:
27241:
27242: 50 270416F
27243: 1522 1987 vp.
27244:
27245: Raha-asia-aloite n:o 1448
27246:
27247:
27248:
27249:
27250: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuurikes-
27251: kuksen kansalaisopiston tilojen rakentamiseen
27252:
27253:
27254: Eduskunnalle
27255:
27256: Iisalmen kulttuurikeskuksen rakennustyöt on salaisopiston tilojen hankkimiseen 5 351000 mk
27257: aloitettu vuosien 1986-1987 vaihteessa. Hank- ja musiikkikoulutiloja varten 709 361 mk. Näiden
27258: keen kokonaiskustannusarvio on n. 55 milj. mk. hakemuksien lisäksi on myös esitetty, että 23,5
27259: Kulttuurikeskus sisältää kirjaston (kustannusarvio milj. mk maksavien kulttuurikeskuksen ns. kult-
27260: 14,7 milj. mk), musiikkikoulun (kustannusarvio tuuritilojen rakentamiseen myönnettäisiin harkin-
27261: 1,4 milj. mk), kansalaisopiston (kustannusarvio nanvaraista valtionavustusta.
27262: 10,7 milj. mk), ns. kulttuurisalitilat (kustannusar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27263: vio 23,5 milj. mk) sekä nimeämättömän varatilan taen,
27264: ja sisustamisen (kustannusarvio n. 3, 7 milj. mk).
27265: Kirjaston rahoittamiseen on myönnetty valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27266: osuus, suuruudeltaan 5 556 000 mk, mikä suorite- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
27267: taan jälkirahoituksena seitsemän vuoden aikana 29.57.52 5 351 000 markkaa Iisalmen
27268: rakennuksen valmistumisesta lukien. kulttuurikeskuksen kansalaisopiston tilo-
27269: Kaupunki on hakenut 22.12.1986 päivätyllä eri jen rakentamiseen.
27270: hakemuksella harkinnanvaraista valtionapua kan-
27271:
27272: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
27273:
27274: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen
27275: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
27276: Jorma Huuhtanen
27277: 1987 vp. 1523
27278:
27279: Raha-asia-aloite n:o 1449
27280:
27281:
27282:
27283:
27284: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuurikes-
27285: kuksen musiikkikoulun sekä kulttuuritilojen rakentamiseen
27286:
27287:
27288: Eduskunnalle
27289:
27290: Iisalmen kulttuurikeskuksen rakennustyöt on salaisopiston tilojen hankkimiseen 5 351 000 mk
27291: aloitettu vuosien 1986-1987 vaihteessa. Hank- ja musiikkikoulutiloja varten 709 361 mk. Näiden
27292: keen kokonaiskustannusarvio on n. 55 milj. mk. hakemuksien lisäksi on myös esitetty, että 23,5
27293: Kulttuurikeskus sisältää kirjaston (kustannusarvio milj. mk maksavien kulttuurikeskuksen ns. kult-
27294: 14,7 milj. mk), musiikkikoulun (kustannusarvio tuuritilojen rakentamiseen myönnettäisiin harkin-
27295: 1,4 milj. mk), kansalaisopiston (kustannusarvio nanvaraista valtionavustusta.
27296: 10,7 milj. mk), ns. kulttuurisalitilat (kustannusar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27297: vio 23,5 milj. mk) sekä nimeämättömän varatilan taen,
27298: ja sisustamisen (kustannusarvio n. 3,7 milj. mk).
27299: Kirjaston rahoittamiseen on myönnetty valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27300: osuus, suuruudeltaan 5 556 000 mk, mikä suorite- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
27301: taan jälkirahoituksena seitsemän vuoden aikana 29.90.52 5 709 361 markkaa mustikki-
27302: rakennuksen valmistumisesta lukien. koulun ja kulttuuritilojen rakentamiseen
27303: Kaupunki on hakenut 22.12.1986 päivätyllä eri Iisalmeen.
27304: hakemuksella harkinnanvaraista valtionapua kan-
27305:
27306: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
27307:
27308: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen
27309: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
27310: Jorma Huuhtanen
27311: 1)24 1987 vp.
27312:
27313: Raha-asia-aloite n:o 1450
27314:
27315:
27316:
27317:
27318: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran leiri- Ja
27319: kurssikeskuksen jatkorakentamiseen
27320:
27321:
27322: Eduskunnalle
27323:
27324: Rautavaaran kunnassa sijaitseva Metsäkartano on Tulo- ja menoarvioesityksen momentilla
27325: operusministeriön hyväksymä valtakunnallinen 29.91.)1 on varattu 1,) milj. markkaa valtion-
27326: nuorison kurssi- ja leirikeskus. Keskuksen toiminta avustuksina valtakunnallisten nuorison leiri- ja
27327: on varsin vilkasta; rulevista tapahrumista mainitta- kurssikeskusten perustamiskustannuksiin. Määrä-
27328: koon vuoden 1988 suuri pohjoismainen leirikoulu, raha tulisi nostaa ),3 milj. markkaan.
27329: vuoden 1989 suuri pohjoismainen nuorisoleiri ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27330: vuonna 1990 järjestettävä Nuoriso-E1YK ympä- taen,
27331: ristö- ja atk-yhteyksien aihepiiristä.
27332: Kurssikeskuksen majoitustilat ovat vielä puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27333: teelliset ja estävät keskuksen toiminnan täysimit- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27334: taisen kehittämisen. Tästä syystä jo vuoden 1988 29.91.51 lisäyksenä 3 800000 markkaa
27335: alusta tulisi saada käyntiin toisen majoitusraken- käytettäväksi Rautavaaran leiri- ja kurssi-
27336: nuksen rakentaminen. Hanke on perusteltu myös keskuksen majoitusrakennus II:n kustan-
27337: työllisyyssyistä. nuksiin.
27338:
27339: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
27340:
27341: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen
27342: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen
27343: Riitta Saastamoinen
27344: 1987 vp. 1525
27345:
27346: Raha-asia-aloite n:o 1451
27347:
27348:
27349:
27350:
27351: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon kanavaa koskevan
27352: vaikutusselvityksen ajan tasalle saattamiseksi
27353:
27354:
27355: Eduskunnalle
27356:
27357: Suonenjoen ja Varkauden välisen Savon kanava ja siksi, että tämän hankkeen työllisyysvaikutukset
27358: -hankkeen vaikutuksia on selvitetty TVH:n toi- vaativat uutta arviota.
27359: mesta viimeksi 1980-luvun alkupuolella, ja selvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27360: tys valmistui alkuvuodesta 1982. Tuon jälkeen sel- taen,
27361: vitystyö on ollut pysähdyksissä.
27362: Savon kanavaa koskevan vaikutusselvityksen että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27363: ajan tasalle saattaminen on perusteltua muun 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27364: muassa siksi, että metsäteollisuus Itä- ja Keski- 31.27. 77 JOO 000 markkaa Savon kanavaa
27365: Suomessa on uudistusvaiheessa, mikä on jo ai- koskevan vaikutusselvityksen ajan tasalle
27366: heuttanut huomattavaa lisärasitusta maanteihin, saattamiseksi.
27367:
27368: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
27369:
27370: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen Mirja Ryynänen
27371: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Lauha Männistö
27372: Marja-Liisa Tykkyläinen
27373:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025