<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
155 Käyttäjää paikalla!
0.01134991645813
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987 1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |
1: Vuoden 1987
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E6
10: Raha-asia-aloitteet 1452-2149
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18:
19: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 1452-2149
26:
27:
28:
29:
30: Sivu Sivu
31: 1452 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1462 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
32: sesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toi- tamisesta kirjastotoimen kehittämis- ja ko-
33: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 27 keilutoimintaan sekä rekisterien yhdistämi-
34: seen....................................... 1537
35: 1453 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
36: sesta Karvianjoen vesistö- ja tulvasuojelujär- 1463 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
37: jestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528 tamisesta Väinö Voionmaan Säätiölle raken-
38: nusavustukseksi............................ 1538
39: 1454 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
40: sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin 1464 Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrä-
41: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1529 rahan osoittamisesta laitosmuotoisen sivis-
42: tystyön keskusjärjestöjen valtionapuun...... 1539
43: 1455 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
44: sesta Porin pohjoisen satamatien rakentami- 1465 Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrä-
45: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1530 rahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi-
46: minnan perustamiskustannuksiin........... 1540
47: 1456 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
48: sesta Vapo Oy:n osakepääoman korottami- 1466 Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrä-
49: seen kasvuturvetuotannon aloittamiseksi rahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden
50: Merikarvialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 31 Liiton toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . 1541
51:
52: 145 7 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1467 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
53: sesta maakaasujohdon jatkamiseksi Satakun- tamisesta Suomen Työväen Musiikkiliiton
54: taan ....................................... 1532 äänitteiden ja musiikin julkaisutoimintaan.. 1542
55:
56: 1458 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1468 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
57: sesta kunnille ja valtionyhtiöille hiilivoima- tamisesta Finland Festivals ry:n toiminnan
58: loiden ilmansuojeluinvestointeihin . . . . . . . . . 15 33 tukemiseen................................ 1543
59:
60: 1459 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1469 Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrä-
61: tamisesta valtion virastotalon rakentamisen rahan osoittamisesta henkilöpaikallisliiken-
62: aloittamiseen Orivedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1534 teestä aiheutuvien tappioiden korvaamiseen
63: Valtionrautateille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544
64: 1460 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
65: tamisesta Tampereen yliopiston Virtain tut- 1470 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
66: kimusaseman rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1535 tamisesta opiskelija-asuntojen tuotantoon,
67: hankintaan ja perusparantamiseen.......... 1545
68: 1461 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
69: tamisesta Taideteollisen korkeakoulun Pir- 1471 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
70: kanmaan muotoilukeskuksen perustamiseksi 15 36 misesta majoitustilojen rakentamiseksi Kon-
71: neveden tutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546
72: 270416F
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75: Sivu Sivu
76: 1472 M. Lahtinen ym.: Korotetun määrära- 1485 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
77: han osoittamisesta varastokirjaston perus- misesta turvelaboratorion kenttäkoeaseman
78: tamiseksiJyväskylänmaalaiskuntaan........ 1547 perustamiseksi Leivonmäen Kailasuolle . . . . . 1560
79:
80: 1473 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- 1486 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
81: misesta Petäjäveden kotiteollisuuskoulun misesta Invalidiliitolle ja sen jäsenyhdistyk-
82: laajennus- ja peruskorjaustöihin . . . . . . . . . . . . 1548 sille lomanviettopaikkojen kehittämiseen . . . 1561
83:
84: 1487 M. Lahtinen ym.: Korotetun määrära-
85: 1474 M. Lahtinen ym.: Korotetun määrära-
86: han osoittamisesta kuntien ulkoilureittien
87: han osoittamisesta maakuntamuseoiden toi-
88: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562
89: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549
90: 1488 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
91: 1475 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Isojärven kansallispuiston palvelujen
92: misesta Jyväskylän Kesän kongressi- ja semi- kehittämiseen .. . . . . . .. . . . . .. . . .. . .. .. . .. .. 1563
93: naaritoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1550
94: 1489 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
95: 1476 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- misesta siirtoviemärin rakentamiseksi Kars-
96: misesta kalaportaiden rakentamiseen Vaaja- tulaan..................................... 1564
97: koskelle ja Kuhankaskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 51
98: 1490 P. Lahtinen ym.: Korotetun määrära-
99: 1477 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta yksityisluonteisten arkis-
100: misesta vedenottaman ja siirtovesijohdon ra- tojen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1565
101: kentamiseksi Kaivovedelle Jyväskylän maa-
102: laiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 52 1491 P. Lahtinen ym.: Korotetun määrära-
103: han osoittamisesta työväenliikkeen kirjaston
104: laitehankintoihin ja luettelointiin . . . . . . . . . . 1566
105: 1478 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
106: misesta Palokan-Seppälänkankaan-Vaaja- 1492 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
107: kosken kehätien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 15 53 misesta ohituskaistojen rakentamiseen Mur-
108: hasaaren sillan molemmille puolille valta-
109: 1479 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- tielle n:o 11 . . . .. . .. . .. . . . . . .. . . . . .. .. . . . . . 1567
110: misesta Toivakan-Leppälahden maantien
111: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1554 1493 P. Lahtinen ym.: Korotetun määrära-
112: han osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
113: 1480 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- toutukseen . . .. . . . . . . .. . . . .. . . . . . . .. .. . . . .. 1568
114: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
115: seen välilleJämsä-Kaipola ................ 1555 1494 P. Lahtinen ym.: Korotetun määrära-
116: han osoittamisesta valtionosuuteen kunnille
117: 1481 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämi-
118: misesta Kärkistensalmen sillan rakennustöi- seen harkinnanvaraisen työllistämisen lisää-
119: den aloittamiseen.......................... 1556 miseksi.................................... 1569
120:
121: 1495 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
122: 1482 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta-
123: misesta selvityksen tekemiseksi eri maiden
124: misesta Keiteleen ja Päijänteen välisen vesi-
125: yhteisen kaluston hankkimiseksi Itämeren
126: tieväylän rakentamiseen.................... 1557
127: suuronnettomuuksien varalle . . . . . . . . . . . . . . . 15 70
128: 1483 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- 1496 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
129: misesta lastausraiteen rakentamiseksi Muu- presidentti Urho Kekkosen rauhanpalkin-
130: ramen teollisuuskylään..................... 1558 non perustamiseen . . .. .. .. . .. . . . . . .. .. . . . . . 15 71
131:
132: 1484 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- 1497 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
133: misesta Keski-Suomen ilmailumuseon tilo- Niiralan rajanylityspaikan avaamiseksi hen-
134: jen kunnostamiseen........................ 1559 kilöliikenteelle. .. .. . . .. . . .. .. . . . . . .. .. . . . . . 15 72
135: Sisällysluettelo 5
136:
137: Sivu Sivu
138: 1498 Laine ym.: Koroteron määrärahan 1511 Laine ym.: Koroteron määrärahan
139: osoittamisesta varusmiesten päivärahan ko- osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke-
140: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 73 hittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 86
141:
142: 1499 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 1512 Laine ym. : Korotetun määrärahan
143: läänien raittiuslautakuntien ja -järjestöjen osoittamisesta katumaksulain mukaisiin kor-
144: yhteiskampanjoiden toimeenpanemiseksi . . . 15 74 vauksiin kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587
145:
146: 1500 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 1513 Laine ym. : Määrärahan osoittamisesta
147: Turun ja Porin läänin kehittämisrahaan. . . . . 15 75 1VL:n Turun piirin konekorjaamon rakenta-
148: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588
149: 1501 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
150: 1514 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
151: kuntien verotulojen menetysten korvaami-
152: kantatien n:o 75 (Nurmes-Kuhmo) perus-
153: seen avustuksin............................ 1576
154: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1589
155: 1502 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 1515 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
156: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkur-
157: laajentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 77 kun tieyhteyden rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1590
158:
159: 1503 Laine ym.: Korotetun määrärahan 1516 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
160: osoittamisesta liikunnanohjaajan virkojen Nurmeksen-Mätäsvaaran tien perus-
161: perustamiseksi kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 78 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591
162:
163: 1504 Laine ym.: Koroteron määrärahan 1517 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
164: osoittamisesta kunnille urheiluseurojen Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden ra-
165: avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoimin- kentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1592
166: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 79
167: 1518 Laine ym. : Koroteron määrärahan
168: 1505 Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rantaradan perusparannuk-
169: osoittamisesta valtakunnallisten nuorison seen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-
170: leiri- ja kurssikeskusten toiminnan tukemi- Turku..................................... 1593
171: seen....................................... 1580
172: 1519 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
173: 1506 Laine ym.: Korotetun määrärahan Imatran Voima Oy:n osakepääoman korot-
174: osoittamisesta viljelmäkoon mukaan makset- tamiseen Suomen ja Neuvostoliiton energia-
175: tavaan hintapoliittiseen tukeen............. 1581 yhteistyön lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1594
176:
177: 15 20 Laine ym. : Määrärahan osoittamisesta
178: 1507 Laine ym.: Koroteron määrärahan
179: Kemira Oy:n osakepääoman korottamiseksi
180: osoittamisesta alueittaiseen hintapoliittiseen
181: eräitä laajennushankkeita varten............ 1595
182: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1582
183: 1521 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
184: 1508 Laine ym.: Korotetun määrärahan Neste Oy:n osakepääoman korottamiseen
185: osoittamisesta muuhun hintapoliittiseen tu- maakaasuputken jatkamiseksi Lounais-Suo-
186: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1583 meen ...................................... 1596
187:
188: 1509 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 1522 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
189: lannoitteiden ja rehujen hankintakustannus- Outokumpu Oy:n osakepääoman korotta-
190: ten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla miseen eräiden hankkeiden toteuttamiseksi 1597
191: tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 84
192: 1523 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
193: 1510 Laine ym.: Koroteron määrärahan Rautaruukki Oy:n osakepääoman korottami-
194: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- seen Koverharin terästehtaan toiminnan ke-
195: seen....................................... 1585 hittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598
196: 6 Sisällysluettelo
197:
198: Sivu Sivu
199: 1524 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta 1537 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta
200: Vapo Oy:n osakepääoman korottamiseen ylimääräisen insinöörin toimen perustami-
201: Martinniemen sahan toiminnan jatkamiseksi 1599 seen Turun ja Porin työsuojelupiiriin 1612 0 0 0 0 0 0 0
202:
203:
204:
205:
206: 1525 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta 15 38 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta
207: Veitsiluoto Oy:n osakepääoman korottami- Porin työsuojelupiirin Porin sivutoimiston
208: seen Oulun sellutehtaan ja Pateniemen sa- hallinnollisiin järjestelyihin 1613 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
209:
210:
211:
212:
213: han kehittämiseksi 1600 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
214:
215:
216:
217:
218: 1539 Laine ymo: Korotetun määrärahan
219: 1526 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta ylimääräisenä asumistukena
220: valtion kehitysyhtiön perustamista varten 1601 0 0 0
221: asumiskustannusten alentamiseksi 1614 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
222:
223:
224:
225:
226: 1540 Laine ymo: Koeotetun määrärahan
227: 15 27 Laine ym Määrärahan osoittamisesta
228: 0 :
229:
230:
231: osoittamisesta asuntolainoihin 1615 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
232:
233:
234: valtakunnallisen kriisi- ja aluepoliittisen ra-
235: haston perustamiseen o o 1602 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
236:
237: 1541 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta
238: Portaanpään kristillisen kansanopiston kir-
239: 1528 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta jasto- ja liikuntatilojen rakentamiseen 1616 0 0 0 0 0 0
240:
241:
242:
243: telakkateollisuuden kehittämisohjelman to-
244: teuttamiseen 0 0 0 0 1603
245: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
246: 1542 Laitinen ymo: Määrärahan osoittami-
247: sesta toimisto- ja laboratoriotilojen rakenta-
248: 1529 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta miseksi Suonenjoen tutkimusasemalle 1617 0 0 0 0 0 0
249:
250:
251:
252:
253: Itä-Suomen ja Neuvosto-Karjalan matkailu-
254: ja kulttuurivaihdon kehittämisprojektin to- 1543 Laitinen ymo: Koeotettujen määräraho-
255: teuttamiseksi 0 0 0 0 01604
256: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
257: jen osoittamisesta happamoitumistutkimuk-
258: sen tekemiseen 0 0 0 0 0 1618
259: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
260:
261:
262:
263:
264: 1530 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta
265: vientitakuukorvauksia varten o 1605 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1544 Laitinen ymo: Koeotetun määrärahan
266: osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseksi
267: 1531 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta moottoritieksi välillä Vuorela-Siilinjärvi 1619 0 0 0
268:
269:
270:
271:
272: taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton
273: kanssa edistävän toimiston perustamiseksi 1545 Laitinen ymo: Määrärahan osoittami-
274: Turkuun 00 0 0 00 00 1606
275: 0 0 0 0 00 00 0 00 0 0 0 0 00 00 0 0 00 0 0 0
276: sesta Kuopion ympäristön rautatielähiliiken-
277: nekokeiluun 0 0 0 0 0 0 0 0 1620
278: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
279:
280:
281:
282:
283: 1532 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta
284: kuntien koulutus- ja tiedotustoimintaan 1546 Lamminen ymo: Määrärahan osoitta-
285: tuonnin edistämiseksi Neuvostoliitosta 1607 0 0 0 0 0
286: misesta Säkylän varuskunnan ajoneuvohuol-
287: tolan rakentamiseen 1621
288: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
289:
290:
291:
292:
293: 1533 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta
294: 1547 Lapiolahti ymo: Määrärahan osoittami-
295: pkt-yritysten yhteistyön kehittämiseksi neu-
296: sesta Riihimäen nuorisokeskuksen perus-
297: vostoliittolaisen osapuolen kanssa 1608 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
298:
299:
300: korjaukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 1622
301: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
302:
303:
304:
305:
306: 15 34 Laine ym 0: Määrärahan osoittamisesta 1548 Lapiolahti ymo: Määrärahan osoittami-
307: SEV-kaupan tutkimuslaitoksen perustami- sesta Valtionrautateiden säiliövaunujen pe-
308: seksi Kymen lääniin 1609 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0
309:
310: sulaitoksen rakentamiseen Riihimäelle 1623 0 0 0 0 0 0
311:
312:
313:
314:
315: 1535 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta 1549 Laurila ymo: Koeotetun määrärahan
316: tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämiseksi osoittamisesta näyttämötaiteellisen harras-
317: Neuvostoliiton kanssa 1610 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
318: tustoiminnan tukemiseen 1624 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
319:
320:
321:
322:
323: 1536 Laine ymo: Määrärahan osoittamisesta 1550 Laurila ymo: Määrärahan osoittamisesta
324: Suomen osallistumisen edistämiseksi Neu- Sulasolille, Suomen Laulajain ja Soittajain
325: vostoliiton avaruusteknologiahankkeisiin 1611 0 0 0 Liitto ry:lle toimitilan hankkimiseen 1625 0 0 0 0 0 0 0 0
326: Sisällysluettelo 7
327:
328: Sivu Sivu
329: 1551 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1559 Lax m.fl.: Om anvisande av höjt
330: Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:n toiminnan anslag tili räntestöd för energiförsörjningens
331: tukemiseen................................ 1627 luftvårdsinvesteringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1641
332:
333: 1552 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1559 Lax ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
334: ''Ravinto ja sepelvaltimotauti'' -aiheisen tamisesta energiahuollon ilmansuojeluinves-
335: koulutuksen järjestämiseen terveydenhuol- tointien korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1642
336: tohenkilöstölle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1628
337: 1560 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
338: 15 53 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Etelä-Savon nuorisoseuraliiton toimin-
339: Epilepsiasäätiön avohoitopalveluja tukevaan nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1643
340: päiväkeskustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1630
341: 1561 Lehtosaari: Määrärahan osoittamisesta
342: Puumalan yrttiprojektin avustamiseen . . . . . . 1644
343: 1554 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för
344: reparation av utkikstornet på Hasselö i Pel- 1562 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
345: linge skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 31
346: sesta Puroveden muikun siirtoistutusten
347: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645
348: 15 54 Lax ym. : Määrärahan osoittamisesta
349: tähystystornin korjaamiseen Hasselön saarel- 1563 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
350: la Peliingin saaristossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 32 sesta Puroveden muikun siirtoistutusten tut-
351: kimustoiminnan avustamiseen . . . . . . . . . . . . . 1646
352: 1555 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för
353: planering av den framtida användningen av 1564 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
354: försvarsmaktens byggnader påJussarö . . . . . . 1633 sesta henkilöstön palkkaamiseksi Itä-Suo-
355: men keskuskalanviljelylaitokseen . . . . . . . . . . . 1647
356: 1555 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
357: puolustuslaitoksen rakennusten tulevan käy- 1565 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
358: tön suunnitteluunJussaaressa . . . . . . . . . . . . . . 1634 sesta teiden kunnossapitoon TVL:n Mikkelin
359: piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1648
360: 1556 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för
361: Föreningen Sommarmusik i Västnyland..... 1635 1566 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
362: sesta maantien n:o 437 (Sulkava-Rantasal-
363: 1556 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta mi) peroskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1649
364: Föreningen Sommarmusik i Västnyland
365: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 1636 1567 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
366: sesta maantien n:o 4401 (Lohikoski-Kivi-
367: 1557 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för apaja) peroskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650
368: planering av ett postkontor i Jackarby i
369: 1568 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
370: Borgå landskommun....................... 1637
371: sesta maantien n:o 4681 (Pukkikankaan
372: th-Härmänniemen th) peroskorjaukseen . . 1651
373: 15 57 Lax ym. : Määrärahan osoittamisesta
374: postitoimipaikan suunnittelemiseksi Jakariin 1569 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
375: Porvoon maalaiskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1638 sesta Kerimäen-Enonkosken tien peros-
376: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652
377: 1558 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för
378: planering av stödinsatser för en forcerad 1570 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
379: minskning av kolkrafrverkens svavelutsläpp 1639 sesta Savonlinnan-Pieksämäen radan hen-
380: kilöliikenteen tappioiden peittämiseksi . . . 1653
381: 1558 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
382: tukitoimenpiteiden suunnittelemiseen hiili- 1571 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami-
383: voimaloiden rikkipäästöjen vähentämisen sesta Huutomäen-Savonlinnan rataosan
384: tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640 peroskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654
385: 8 Sisällysluettelo
386:
387: Sivu Sivu
388: 1572 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittami- 1586 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
389: sesta opastuskeskuksen rakentamiseen Lin- misesta asuntotuotannon lisäämiseen Keski-
390: nansaaren kansallispuistoon Rantasalmella . . 1655 Suomessa. . . . . .. .. . . . .. . . . . .. . .. .. .. . .. . . . . 1669
391:
392: 1573 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1587 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
393: misesta Jyväskylän yliopiston Konneveden sesta kansanäänestysten järjestämiseksi...... 1670
394: tutkimusaseman laajentamiseen............ 1656
395: 1588 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
396: 1574 P. Leppänen: Määrärahan osoittami- sesta vähävaraisten maksettaviksi lankeavien
397: sesta Maaselän koulun rakennus- ja muutos- ulosottopalkkioiden suorittamiseen valtion
398: töihin..................................... 1657 varoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1671
399: 1575 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
400: 1589 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
401: misesta rakennusavustuksena Sirola-opistolle 1658
402: misesta Kriminaalihuoltoyhdistyksen asun-
403: 1576 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- tolapalvelujen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1672
404: misesta Laukaan kalanviljelylaitoksen lisära-
405: kennushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . 1659 1590 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
406: sesta tukkuliikkeiden ja kauppiaiden välis-
407: 1577 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- ten sopimussuhteiden selvittämiseen . . . . . . . 1673
408: misesta Liimattalan vanhan tien perusparan-
409: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1660 1591 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
410: sesta vähävaraisille kunnille kunnallisveroäy-
411: 1578 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- rin hinnan tasaamista tarkoittaviin korvauk-
412: misesta Sumiaisten-Matilanvirran maan- sun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1674
413: tien perusparannukseen.................... 1661
414: 1592 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
415: 1579 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- sesta rikoksen johdosta kärsimään joutunei-
416: misesta Suolahden-Ruotinkylän maantien den taloudellisten vahinkojen korvaamiseen 1675
417: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1662
418: 1593 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
419: 1580 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- sesta byrokratian poistamiseEn valtionhallin-
420: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- nosta...................................... 1676
421: seen välille Jämsä-Kaipola . . . . . . . . . . . . . . . . 1663
422: 1594 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
423: 1581 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- sesta osuuskauppojen säästökassatoiminnan
424: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- lopettamista koskevaan selvitystyöhön . . . . . . 1677
425: seksi välille Äänekoski-Suolahti . . . . . . . . . . . 1664
426: 1595 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
427: 1582 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
428: sesta pienkoulujen pelastamista koskevan
429: misesta eräiden pienvenesatamien rakenta-
430: selvityksen laatimiseksi..................... 1678
431: miseen Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1665
432:
433: 1583 P. Leppänen ym.: Korotetun määrära- 1596 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
434: han osoittamisesta ylimääräisenä lisänä lap- misesta asutus- ja maatilatalousliiton Pihti-
435: silisien korottamiseksi 1 000 markkaan kuu- putaan osasto ry:lle Korvenraivaaja-patsas-
436: kaudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666 hankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1679
437:
438: 1584 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1597 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
439: misesta virkojen perustamiseksi sepelvalti- sesta tien rakentamiseen välillä Luumäki-
440: mon ohitusleikkauksia vanen . . . . . . . . . . . . . . 1667 Ylämaa .. . . . .. .. . . . . .. . . . . .. . . .. . . .. .. . . . . 1680
441:
442: 1585 P. Leppänen ym.: Korotetun määrära- 1598 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
443: han osoittamisesta jätehuollon ja jätteiden misesta Simpeleen-Särkilahden tien raken-
444: hyödyntämisen edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1668 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1681
445: Sisällysluettelo 9
446:
447: Sivu Sivu
448: 1599 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- 1613 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
449: sesta lehtien postimaksujen yhtenäistämisek- sesta rahtituen järjestämiseksi syrjäseuduilla 1696
450: SI •.....•........•.•.•.••••••.....•...•.•.. 1682
451: 1614 U. Leppänen: Korotetun määrärahan
452: 1600 U. Leppänen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen polttoaineen käy-
453: osoittamisesta Valtionrautateiden kannatta- tön edistämiseen........................... 1697
454: mattoman paikallisliikenteen tukemiseen . . . 1683
455: 1615 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
456: 1601 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- sesta kotimaisten ilmaispolttoaineiden hy-
457: sesta osa-aikaviljelyn edistämiseen . . . . . . . . . . 1684 väksikäytön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698
458: 1602 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
459: 1616 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
460: sesta siirtymiseen kemiallisesta viljelystä
461: sesta puolueettomille järjestöille ydinvoiman
462: luonnonmukaiseen viljelyyn........ . . . . . . . . 1685
463: vastaiseen tiedotustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . 1699
464: 1603 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
465: 1617 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
466: sesta marjanviljelyn neuvontatyöhön... . . . . . 1686
467: sesta matkailutoimistojen perustamiseen
468: 1604 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- maaseutukuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700
469: sesta vaarallisten aineiden poistamista elin-
470: tarviketuotannosta koskevan selvityksen suo- 1618 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
471: rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1687 misesta peruskoulunsa aloittavien lasten
472: vanhemmille maksettavia ylimääräisiä avus-
473: 1605 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- tuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 1
474: sesta marjojen ja vihannesten viljelyn koe-
475: tilan perustamiseen Luumäelle . . . . . . . . . . . . . 1688 1619 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
476: sesta ylimääräisen sairauspäivärahan maksa-
477: 1606 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- miseen päivärahan alimman määrän korot-
478: sesta keksintöjen patenttihakemusten käsit- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1702
479: telyn nopeuttamiseksi...................... 1689
480: 1620 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
481: 1607 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräisiksi vähimmäiseläkkeiksi . . . . 1703
482: sesta pienpuun hyväksikäytön tehostamisek-
483: SI . . . . . • . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690 1621 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
484: misesta Kaunialan sotavammasairaalan poti-
485: 1608 U. Leppänen ym.: Korotetun määrära- lasyhdistys Toverikunnan toiminnan tuke-
486: han osoittamisesta yrittäjäkoulutukseen ja miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1704
487: -neuvontaan............................... 1691
488: 1622 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
489: 1609 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
490: misesta virkojen perustamiseksi kotisairaan-
491: sesta pienyrityksen perustamista koskevan
492: hoitoon suurimmissa kaupungeissa . . . . . . . . . 1705
493: neuvontatyön tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1692
494:
495: 1610 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- 1623 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
496: sesta pienyritysten luottovakuusjärjestelmän misesta Allergialiitto ry:lle paikallisten aller-
497: selvitystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1693 giayhdistysten kuntoutustoiminnan kehittä-
498: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1706
499: 1611 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
500: sesta kioski- ja kukkakauppiaiden toiminta- 1624 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
501: edellytysten selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1694 misesta Elatusvelvollisten Liitto ry:n toimin-
502: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1707
503: 1612 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
504: sesta maaseudun tyhjien myymälärakennus- 1625 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
505: ten lunastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1695 misesta työyhteisöjen käynnistämiseen . . . . . . 1708
506: 10 Sisällysluettelo
507:
508: Sivu Sivu
509: 1626 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- 1639 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
510: sesta pienille ja keskisuurille yrityksille työ- sesta tutkijan- ja opettajanvirkojen perus-
511: paikkojen perustamiseksi annettavaan val- tamiseksi yliopistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1722
512: tion tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1709
513: 1640 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
514: 1627 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- sesta rauhantutkimuksen professorin viran
515: sesta työttömyyden poistamiseksi ja yritys- perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon . . . . . . . 1723
516: toiminnan edistämiseksi Pohjois-Karjalan
517: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710 1641 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
518: han osoittamisesta Taideteollisen korkea-
519: 1628 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- koulun palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1724
520: misesta pienyrittäjille toimeksiantajan kon-
521: kurssin johdosta maksettaviin avustuksiin . . . 1711 1642 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
522: han osoittamisesta korkeakoulujen kansain-
523: 1629 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- välisen toiminnan lisäämiseen ja kehittämi-
524: sesta myrkkyjen aiheuttamien menetysten seen....................................... 1725
525: korvaamiseen.............................. 1712
526: 1643 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
527: 1630 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- sesta koululaitosta ja lasten arvoja koskevaan
528: sesta ylimääräisenä avustuksena katumaksu- korkeakoulujen tutkimustoimintaan . . . . . . . . 1726
529: jen palauttamiseen pienituloisille Ja elä-
530: 1644 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
531: keläisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1713
532: sesta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
533: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokrakus-
534: 1631 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
535: tannuksiin................................. 1727
536: sesta ylimääräisen asumistuen myöntämisek-
537: si omistusasunnoissa asuville . . . . . . . . . . . . . . . 1714
538: 1645 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
539: sesta jatkokoulutukseen liittyviin tutkimus-
540: 1632 U. Leppänen: Määrärahan osoittami-
541: ja kehittämishankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728
542: sesta vuokralaisille suoritettaviin avustuksiin
543: vuokranmaksurasituksen huojentamiseen . . . 1715 1646 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
544: han osoittamisesta korkeakouluopetuksen
545: 1633 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- kehittämis- ja kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . 1729
546: sesta vähittäismaksuasuntojen rakentamisek-
547: si ......................................... 1716 1647 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
548: sesta tutkija- ja opiskelijavaihdon edistämi-
549: 1634 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- seen....................................... 1730
550: sesta sotiemme veteraanien ja invalidien
551: asuntojen korjaamisen avustamiseen . . . . . . . . 1717 1648 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
552: sesta aineenopettajien kasvatustieteelliseen
553: 1635 Linnainmaa ym.: Määrärahan osoitta- koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 31
554: misesta sairausvakuutuspäivärahan suuruisen
555: päivärahan maksamiseksi varusmiehille . . . . . 1718 1649 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
556: sesta opintolainojen ylimääräiseen korkotu-
557: 1636 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta keen ...................................... 1732
558: hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseksi
559: Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1719 1650 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
560: sesta vastavalmistuneiden opiskelijoiden
561: 163 7 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen
562: Kouvolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitok- tuen maksu ajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . 17 33
563: sen lisärakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . 1720
564: 1651 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
565: 1638 Luttinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta opintotuen asumislisän maksamiseksi
566: sesta Kaarisilta ry:n toiminnan tukemiseen. . 1721 ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1734
567: Sisällysluettelo 11
568:
569: Sivu Sivu
570: 1652 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1666 Löyttyjärvi ym.: Korotetun maarara-
571: sesta opintotuen ikärajan alentamiseksi . . . . . 17 35 han osoittamisesta lukemisharrastuksen edis-
572: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1749
573: 1653 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
574: han osoittamisesta opintorahan korottami- 1667 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
575: seen....................................... 1736 han osoittamisesta säveltaidejärjestöille . . . . . 1750
576:
577: 1654 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1668 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
578: han osoittamisesta aikuisopintorahakokei- han osoittamisesta taideteosten hankkimi-
579: luun 1737 seen julkisiin rakennuksiin ................ . 1751
580:
581: 16 55 Löyttyjärvi ym. : Korotetun määrära- 1669 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
582: han osoittamisesta peruskoulujen käyttökus- han osoittamisesta taiteenalan tutkimus- ja
583: tannuksiin................................. 1738 julkaisutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1752
584:
585: 1656 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1670 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
586: han osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi- sesta kuvataiteilijoiden ateljeerakennuksiin
587: den perustamiskustannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . 17 39 ja -huoneistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 3
588: 165 7 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1671 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
589: han osoittamisesta lastentarhanopettajien
590: han osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuo-
591: koulutuksen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1740
592: tantotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1754
593: 1658 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
594: 1672 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
595: sesta kirjastojen videopalvelutoiminnan ke-
596: han osoittamisesta elokuvatarjonnan kehit-
597: hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1741
598: tämiseen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1755
599: 1659 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
600: 1673 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
601: han osoittamisesta kunnallisten ammatillis-
602: ten oppilaitosten rakentamiseen............ 1742 sesta kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulu-
603: tuksen käynnistäiDiseksi ja opetussuunnitel-
604: 1660 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- man laatimiseksi........................... 1756
605: han osoittamisesta ammatillisen aikuiskou-
606: lutuksen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1743 1674 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
607: sesta taiteilijanpalkkajärjestelmän käynnistä-
608: 1661 Löyttyjärvi ym.: Korotetun maarara- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 7
609: han osoittamisesta Suomen Akatemialle tut-
610: kimusvirkojen lisäämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1744 1675 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
611: sesta Yleisradiolle kulttuuri- ja lastenohjel-
612: 1662 Löyttyjärvi ym.: Korotetun maarara- mien tuotantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1758
613: han osoittamisesta Suomen Akatemian tut-
614: kimusmäärärahoihin....................... 1745 1676 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
615: sesta Tanssiteatteri Raatikon kehittämiseen
616: 1663 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami- ja Lapin lasten- ja nuortenteatterin perus-
617: sesta tiedekauppaprojektin toimintaan...... 1746 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1759
618:
619: 1664 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1677 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
620: sesta nuorten taiteilijoiden ylimääräisiin yk- sesta suunnistuskarttojen valmistuksen tuke-
621: sivuotisiin apurahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 7 miseksi.................................... 1760
622:
623: 1665 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1678 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
624: han osoittamisesta teatteriryhmien tukemi- sesta koululaisvaihto-ohjelmaan Neuvostolii-
625: seen....................................... 1748 ton kanssa................................. 1761
626: 12 Sisällysluettelo
627:
628: Sivu Sivu
629: 1679 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1692 Löyttyjärvi ym.: Koroteron maarara-
630: sesta biokaasureaktoreiden käytön edistämi- han osoittamisesta avustuksiin asuntojen
631: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1762 korjaustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1775
632:
633: 1680 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1693 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
634: han osoittamisesta kalataloudellisiin raken- han osoittamisesta avustuksiin taloudellisissa
635: tamis- ja kunnostushankkeisiin . . . . . . . . . . . . . 1763 vaikeuksissa oleville vuokrataloille . . . . . . . . . . 177 6
636:
637: 1694 Löyttyjärvi ym.: Koroteron määrära-
638: 1681 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
639: han osoittamisesta peruskorjaus- ja perus-
640: sesta opiskelija-alennusjärjestelmän kokei-
641: parannuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1777
642: luun opiskelupaikkakuntien seutuliikentees-
643: sä ......................................... 1764 1695 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
644: sesta energiataloudellisiin avustuksiin.. . . . . . 1778
645: 1682 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
646: sesta uusiopaperin valmistuksen aloittami- 1696 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
647: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1765 sesta kunnille lainoihin asuntojen hankin-
648: taan vanhasta asuntokannasta . . . . . . . . . . . . . . 1779
649: 1683 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
650: han osoittamisesta kunnille ympäristönsuo- 1697 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
651: jelun virkojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1766 ta rakennusavusruksena Oriveden opistolle. . 1780
652:
653: 1684 Löyttyjärvi ym.: Koroteron määrära- 1698 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
654: han osoittamisesta luonnonsuojelualueiden ta Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n toi-
655: hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1767 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 81
656:
657: 1699 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
658: 1685 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami-
659: ta suunnittelijan palkkaamiseen kotieläinten
660: sesta kunnille virkistysalueiden hankintaan 17 68
661: geenipankkitoiminnan kehittämiseksi . . . . . . 1782
662: 1686 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1700 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
663: han osoittamisesta vesiensuojelutyöhön . . . . . 1769 ta valtakunnallisen metsämuseon suunnitte-
664: luun Virroille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1784
665: 1687 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
666: han osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti 1701 Maijala ym.: Korotetun määrärahan
667: arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttä- osoittamisesta taparurmavirastolle lisähenki-
668: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 0 lökunnan palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1785
669:
670: 1688 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära- 1702 Maijala ym.: Määrärahan osoittamises-
671: han osoittamisesta rakennussuojelukustan- ta ylimääräisen rintamalisän maksamiseen
672: nusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1771 ulkomailla asuville rintamaveteraaneille . . . . 1786
673:
674: 1703 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
675: 1689 Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrära-
676: till Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f.
677: han osoittamisesta opiskelija-asuntokohtei-
678: för utvecklande av den finlandssvenska po-
679: den omapääomaosuuden kattamiseen . . . . . . 1772
680: pulärmusiken. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1787
681: 1690 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1703 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
682: sesta olemassa olevasta asuntokannasta han- Finlands Svenska Ungdomsförbund -nimi-
683: kittavien opiskelija-asuntojen omapääoma- selle järjestölle suomenruotsalaisen populaa-
684: osuuden kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 3 rimusiikin kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1788
685:
686: 1691 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1704 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
687: sesta eräiden opiskelija-asuntokohteiden ra- till Finlands Svenska Ungdomsförbund för
688: hoitusrakenteen helpottamiseen............ 1774 dess amatörteaterverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . 1789
689: Sisällysluettelo 13
690:
691: Sivu Sivu
692: 1704 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 1711 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt
693: Finlands Svenska Ungdomsförbund -mmt- anslag tili rådgivningsorganisationerna i fis-
694: sen järjestön harrastajateatteritoimintaan . . . 1790 keribranschen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1803
695:
696: 1705 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1711 Malm ym.: Korotetun määrärahan
697: tili Finlands svenska hembygdsförbund för osoittamisesta kalastusalan neuvontajärjes-
698: anställande av en dräktkonsulent och en töille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1804
699: arkivrådgivare ............................ . 1791
700: 1712 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
701: 1705 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta för förbättring av farleden tili Svartbådan
702: Finlands svenska hembygdsförbund r.f. och byggande av en skyddshamn på Storskär 1805
703: -nimiselle järjestölle pukukonsulentin ja ar-
704: kistoneuvojan palkkaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . 1792 1712 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
705: Svartbådanin väylän parantamiseen ja turva-
706: 1706 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag sataman rakentamiseen Storskäriin . . . . . . . . . 1806
707: tili Pohjola-Nordens Ungdomsförbund rf.
708: för Nordjobb . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1793 1713 Mattila ym.: Koeotetun määrärahan
709: osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
710: 1706 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1807
711: Pohjola-Nordenin nuorisoliitto ry:lle Nord-
712: jobb-hankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1794 1714 Mattila ym.: Koeotetun määrärahan
713: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 1808
714: 1707 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
715: tili Finlands Svenska Ungdomsförbund för 1715 Mattila: Määrärahan osoittamisesta ko-
716: genomförande av ungdomsföreningsrörel- din ja koulun yhteistyöstä huolehtivien jär-
717: sens 100-årsjubileum. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1795 jestöjen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1809
718: 1707 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 1716 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
719: Finlands Svenska Ungdomsförbund -mmt-
720: ta kirjastoauton hankkimiseksi Utajärvelle . . 1810
721: selle järjestölle nuorisoseuraliikkeen 100-
722: vuotisjuhlien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1796 1717 Mattila ym.: Koeotetun määrärahan
723: osoittamisesta Kalajoen kristillisen kansan-
724: 1708 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt
725: opiston uudisrakennus- ja peruskorjaustöi-
726: anslag för stödjande av unga odlare. . . . . . . . . 1797
727: hin........................................ 1811
728: 1708 Malm ym.: Korotetun määrärahan
729: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- 1718 Mattila ym. : Määrärahan osoittamises-
730: seen....................................... 1798 ta Raudaskylän kristillisen kansanopiston
731: oppilasasuntoloiden peruskorjaustöihin..... 1812
732: 1709 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
733: för marknadsföringsfrämjande åtgärder för 1719 Mattila: Korotetun määrärahan osoit-
734: inhemska trädgårdspeodukter och potatis . . . 1799 tamisesta Suomen Maakuntakirjailijat ry:n
735: toiminnan tukemiseen..................... 1813
736: 1709 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
737: kotimaisten puutarhatuotteiden ja kotimai- 1720 Mattila ym.: Koeotetun määrärahan
738: sen perunan markkinoinnin edistämiseen... 1800 osoittamisesta valtionapuna kuivatustöihin.. 1814
739:
740: 1710 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt 1721 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
741: anslag som överföring tili gårdsbrukets ut- ta kalastusmestarin viran perustamiseksi
742: vecklingsfond för stöd tili unga jordbrukare 1801 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
743: Kalajoen tutkimusasemalle................. 1815
744: 1710 Malm ym.: Koeotetun määrärahan
745: osoittamisesta maatilatalouden kehittämisra- 1722 Mattila ym.: Määrärahan osoittamises-
746: hastoon käytettäväksi nuorten viljelijöiden ta Alavieskan tulvasuojelutöiden aloittami-
747: tukemiseen................................ 1802 seen....................................... 1816
748: 14 Sisällysluettelo
749:
750: Sivu Sivu
751: 1723 Mattila ymo: Määrärahan osoittamises- 17 36 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
752: ta Vääräjoen jokijärjestelyihin 1817 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Otavan opiston vanhan päärakennuksen
753: kunnostamiseen oo ooo 1831 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
754:
755:
756:
757:
758: 17 24 Mattila ym Korotetun määrärahan 0 :
759:
760:
761:
762:
763: osoittamisesta yleisten teiden rakentamiseen 17 37 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami-
764: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiris- sesta Kangasniemen musiikkijuhlien tuke-
765: sä0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1818
766: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 miseen 0 0 0 0 0 1832
767: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
768:
769:
770:
771:
772: 1725 Mattila ymo: Määrärahan osoittamises- 1738 Miettinen ymo: Korotetun määrärahan
773: ta avustuksena Pyhäsalmen (Pyhäjärvi 01.) osoittamisesta urheiluseuratoiminnan tuke-
774: lentokentän ylläpitoon o 1819 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
775: miseen 0 0 0 0 0 1833
776: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
777:
778:
779:
780:
781: 1726 Mattila ymo: Korotetun määrärahan 1739 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami-
782: osoittamisesta alueelliseen kuljetustukeen oo 1820 0
783: sesta Suomen Partiolaiset - Finlands Scou-
784: ter ry:n johtajakoulutusprojektin toteutta-
785: 1727 Mattila ymo: Määrärahan osoittamises- miseen o 0oo 0 0 ooo
786: 0 0 1834
787: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
788:
789:
790:
791: ta Kuulonhuoltoliitolle kuulovammaisten
792: ryhmäkuuntelulaitteiden hankkimiseksi 1821 0 0 0 0
793: 1740 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami-
794: sesta Puumalan mauste- ja rohdoskasvihank-
795: 1728 Mattila: Määrärahan osoittamisesta sä- keen toiminnan tukemiseen 1835 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
796:
797:
798:
799: teilymittauksia suorittavan henkilökunnan
800: palkkaamiseen Säteilyturvakeskukselle o 1822 0 0 0 0 0
801:
802: 1741 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
803: Väisälän sillan rakentamiseen Hirvensalmel-
804: 1729 Melin ymo: Korotetun määrärahan
805: la 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1836
806: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
807:
808:
809: osoittamisesta maakunnallisten vientiasia-
810: miesten palkkaamiseen 1823
811: 1742 Moilanen ymo: Korotetun määrärahan
812: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
813:
814:
815:
816:
817: osoittamisesta YK:n pakolaisasiain pääko-
818: 1730 Metsämäki ymo: Määrärahan osoitta-
819: missaarin toiminnan tukemiseen 18 37 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
820:
821:
822: misesta Dragsvikin varuskunnan perus-
823: korjaushankkeisiin 1824 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
824:
825:
826: 1743 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
827: 1731 Metsämäki moflo: Om anvisande av sesta puhalluskokeiden lisäämiseksi liiken-
828: anslag för konserrverksamhet vid Raseborgs nevalvonnassa 1838 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
829:
830:
831:
832:
833: slottsruin 0 0 0 01825
834: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
835:
836:
837:
838: 1744 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
839: 17 31 Metsämäki ymo: Määrärahan osoitta- sesta vanhemmuuteenvalmennuksen saatta-
840: misesta Raaseporin linnan raunioilla järjes- miseksi asevelvollisten koulutukseen 1839 0 0 0 0 0 0 0 0
841:
842:
843:
844:
845: tettävään konserttitoimintaan o o 1826 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
846:
847:
848:
849: 1745 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
850: 1732 Metsämäki ymo: Määrärahan osoitta- sesta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
851: misesta Tammisaaren punavankileirin hau- Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran
852: tamuistomerkin laajentamiseen o 1827 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
853: kattamiseksi 1840
854: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
855:
856:
857:
858:
859: 1733 Metsämäki ymo: Määrärahan osoitta- 1746 Moilanen ymo: Korotetun määrärahan
860: misesta kantatien n:o 53 oikaisemiseen ja osoittamisesta opintorahan asumislisän mak-
861: leventämiseen välillä Hanko-Skogby 1828 0 0 0 0 0 0
862: samiseksi ympärivuotisena 1841 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
863:
864:
865:
866:
867: 1734 Metsämäki ymo: Määrärahan osoitta- 1747 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
868: misesta öljyntorjuntaveneen hankintaan sesta marjojen ja sienien talteenoton edistä-
869: Hankoon 0 0 0 1829
870: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
871: miseen 0 0 0 0 0 01842
872: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
873:
874:
875:
876:
877: 1735 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1748 Moilanen ymo: Korotetun määrärahan
878: opettajankoulutuksen kehittämiseksi Heino- osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
879: lassa 0 0 0 0 0 0 0 0 o 1830
880: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tukseen oo 0 0 0 01843
881: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
882: Sisällysluettelo 15
883:
884: Sivu Sivu
885: 1749 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1763 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
886: sesta vanhusten palvelupuhelinverkoston Värtsilän Niiralan tulliaseman suunnitte-
887: luomiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1844 luun ja rakentamisen alkurahoitukseen . . . . . 1858
888:
889: 1750 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1764 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
890: sesta saattovapaan järjestämiseen kuolevaa opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen
891: läheistään hoitavalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1845 opiskeluaikaisten opintolainojen korkojen
892: maksamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859
893: 1751 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami-
894: sesta kunnille saatrohaidon järjestämiseen . . 1846 1765 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
895: teatterialan järjestöjen toimitalon rakenta-
896: 1752 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- miskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1860
897: sesta naisten alkoholiklinikoiden toimintaa
898: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1847
899: 1766 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
900: maantien n:o 512 parantamiseen välillä Pirt-
901: 1753 Moilanen ym. : Määrärahan osoittami-
902: tivaara-Kovero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1861
903: sesta huumeita käyttävien nuorten hoitoko-
904: tien perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1848
905: 1767 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
906: 1754 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- Outokummun katsastusaseman lunastami-
907: sesta Pertunmaan Kuortinkartanon syöpää seksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862
908: sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttö-
909: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1849 1768 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
910: haja-asutusalueiden postiautoliikenteen tu-
911: 1755 Moilanen ym. : Korotetun määrärahan kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1863
912: osoittamisesta terveydenhuoltoalan hoito-
913: henkilöstön virkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . 1850 1769 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
914: biosfäärialueen suunnittelemiseksi Pohjois-
915: 1756 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- Karjalaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1864
916: sesta reumalääkärien virkojen perustamiseen 1851
917: 1770 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta
918: 1757 Moilanen ym. : Korotetun määrärahan Patvinsuon kansallispuiston opastuskeskuk-
919: osoittamisesta erikoislääkärien Ja -sairaan- sen ja leirintäalueen rakentamiseen......... 1865
920: hoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairasta-
921: vien lasten hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1852 1771 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
922: ta tekstipuhelimien hankkimiseksi eduskun-
923: 1758 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- taan....................................... 1866
924: sesta dialyysihoidon lisäämiseen . . . . . . . . . . . . 1853
925: 1772 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
926: 1759 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami-
927: ta asuntosäästöpalkkion ylimääräiseksi ko-
928: sesta kunnille sepelvaltimon ohitusleikkaus-
929: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1867
930: ten tarjoamiseksi ostopalveluina . . . . . . . . . . . . 1854
931:
932: 1760 Moilanen ym. : Korotetun määrärahan 177 3 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
933: osoittamisesta kunnille vuokra-asuntojen ta Taideteollisen korkeakoulun palkkausme-
934: hankkimista varten asunnottomille . . . . . . . . . 1855 noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1868
935:
936: 17 61 Moilanen ym. : Korotetun määrärahan 1774 Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
937: osoittamisesta asunto- ja perusparannuslai- osoittamisesta opintorahan osuuden korotta-
938: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1856 miseksi opintotukijärjestelmässä . . . . . . . . . . . . 1869
939:
940: 1762 Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta 1775 Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
941: tullimiesten palkkaukseen Värtsilän Niiralan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden
942: rajanylityspaikalle.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 7 ruokailutuen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1870
943: 16 Sisällysluettelo
944:
945: Sivu Sivu
946: 1776 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1790 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
947: ta työsopimussuhteisten henkilöiden palk- ta Petäjäveden-Multian maantien perus-
948: kaamiseksi Näkövammaisten kirjastoon..... 1871 korjauksen aloittamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188)
949:
950: 1777 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1791 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
951: ta avustukseksi Jyväskylän NMKY:lle ohjaa- ta maantien peruskorjauksen aloittamiseksi
952: jan palkkaamiseen nuorisotoiminnan tehos- Keuruulla välillä Petäisjärvi-Koipikangas-
953: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1872 Pihlajaveden asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1886
954:
955: 1778 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1792 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
956: ta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten ta Piippaharjun-Niemisjärven paikallistien
957: lieventämiseen............................. 1873 peruskorjauksen aloittamiseksi Hankasalmen
958: kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1887
959: 1779 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
960: ta kotiseutuyhdistysten toiminnan tukemi- 1793 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
961: seen....................................... 1874 ta kevyen liikenteen väylän rakentamisen
962: aloittamiseksi välillä Jämsä-Kaipola . . . . . . . 1888
963: 17 80 Mäkelä ym. : Määrärahan osoittamises-
964: ta Suojakallion seurantalon kunnostukseen 1794 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
965: Korpilahdella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187) ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
966: välille Äänekoski-Suolahti . . . . . . . . . . . . . . . . 1889
967: 1781 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
968: 1795 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
969: ta Yrittävän seurojentalon kunnostamiseen
970: ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
971: Pylkönmäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1876
972: välille Äänekosken silta-Kovalan liittymä.. 1890
973: 1782 Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
974: 1796 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
975: osoittamisesta pinta-alalisien maksamiseen.. 1877
976: ta kevyen liikenteen väylän rakentamisen
977: aloittamiseksi Kannonkosken kirkonkylässä 1891
978: 1783 Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
979: osoittamisesta maaseudun pienimuotoisen 1797 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
980: elinkeinotoiminnan avustuksiin . . . . . . . . . . . . 1878 ta Kantolansalmen sillan rakentamisen aloit-
981: tamiseksi Laukaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1892
982: 1784 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
983: ta Päijänteen vähäarvoisten kalojen pyynnin 1798 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
984: tukemiseksi ja kalakannan muuttamiseksi... 1879 ta pienvenesataman rakentamiseksi Kutalah-
985: teen Leivonmäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1893
986: 178) Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
987: ta muikun istuttamiseksi Päijänteeseen . . . . . 1880 1799 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
988: ta paikallisliikenteen säilyttämiseksi rata-
989: 1786 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- osuudellaJyväskylä-Äänekoski............ 1894
990: ta männynversosyövän tutkimiseen Multialla 1881
991: 1800 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
992: 1787 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- ta ylimääräisen rintamalisän budjettiperus-
993: ta Suomenselkätien suunnittelua ja töiden teiseksi korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1895
994: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882
995: 1801 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
996: 1788 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- ta Rintamiesveteraanien Keski-Suomen pii-
997: ta maantien rakentamisen aloittamiseksi riyhdistys ry:n virkistystoiminnan tukemi-
998: Joutsasta Suonteen järven yli Mikkeliin . . . . . 1883 seen....................................... 1896
999:
1000: 1789 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1802 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1001: ta Kuhmoisten-Leppäkosken maantien pe- ta rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
1002: ruskorjauksen aloittamiseksi................ 1884 turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897
1003: Sisällysluettelo 17
1004:
1005: Sivu Sivu
1006: 1803 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1816 Mäkelä ym. : Määrärahan osoittamises-
1007: ta avustukseksi vammaisten lasten virkistys- ta nuorten työtupien järjestämisestä aiheu-
1008: toiminnan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1898 tuviin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911
1009:
1010: 1804 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1817 Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
1011: ta avustukseksi Äijäiän vammaisten tuki osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry:n val-
1012: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1899 tionapuun................................. 1912
1013: 1805 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1014: 1818 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
1015: ta Laukaassa sijaitsevan Puustellin työkes-
1016: misesta viljan varmuusvaraston rakentami-
1017: kuksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900
1018: seksi Alkon Koskenkorvan tehtaan yhtey-
1019: 1806 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- teen....................................... 1913
1020: ta AIDSia koskevan tiedotustoiminnan te-
1021: hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1901 1819 Mäki-Hakola ym.: Korotetun määrära-
1022: han osoittamisesta yleisten teiden rakenta-
1023: 1807 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- miseen TVL:n Vaasan piirissä . . . . . . . . . . . . . . 1914
1024: ta syöpätautien erikoislääkärien ja hoitohen-
1025: kilökunnan lisäämiseksi Turun, Kuopion ja 1820 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
1026: Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa 1902 sesta työntekijään rinnastettavien pienyrit-
1027: täjien ansioturvan maksamiseksi............ 1915
1028: 1808 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1029: ta paikallisten sydänyhdistysten toiminnan 1821 Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan
1030: tukemiseen................................ 1903 osoittamisesta asevelvollisten päivärahan ko-
1031: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1916
1032: 1809 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1033: ta Keski-Suomen allergiayhdistyksen toi-
1034: 1822 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1035: minnan tukemiseen........................ 1904
1036: sesta Merikarvian koulukeskuksen rakenta-
1037: 1810 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- misen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1917
1038: ta Kopolan kurssikeskuksen laajennukseen
1039: sekä opetus- Ja tutkimuslaitteiden hankin- 1823 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta
1040: taan....................................... 1905 Karvian Kirin Urheilijoiden toiminnan tu-
1041: kemiseen.................................. 1918
1042: 1811 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1043: ta Keski-Suomen Sokeat ry:n toimintakes- 1824 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1044: kuksen kunnostamiseen ja laitehankintoihin 1906 sesta Mustalaislähetys ry:n nuorten opintora-
1045: haston tukemiseen......................... 1919
1046: 1812 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1047: ta avustukseksi Jyväskylän Invalidit ry:lle 1825 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1048: kesäkoti Metsärannan toiminnan tukemi- sesta Parkanon Aureen Metsästysseuralle
1049: seen....................................... 1907 seurantalo Auramon kunnostukseen........ 1920
1050: 1813 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1051: 1826 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta
1052: ta avustukseksi Vehkoon hoitokodin sanee-
1053: Karvian Osuusmeijerin toiminnan tukemi-
1054: raukseen Multialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1908
1055: seen ....................................... 1921
1056: 1814 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1057: ta avustukseksi Petäjäveden Motocross team 1827 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1058: 85 ry:n raittiusjaoston toiminnan tukemi- sesta Hirvilahden-Kyrönlahden maantien
1059: seen....................................... 1909 parantamiseen Viljakkalassa................ 1922
1060:
1061: 1815 Mäkelä ym. : Määrärahan osoittamises- 1828 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1062: ta työttömyyspäivärahan ylimääräiseksi ko- sesta maantien rakentamiseksi välillä Hon-
1063: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1910 kajoki-Pyntäinen-Siikainen... . . . . . . . . . . . 1923
1064:
1065: 2 270416F
1066: 18 Sisällysluettelo
1067:
1068: Sivu Sivu
1069: 1829 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 1842 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1070: tien parannukseen välillä Karvian Alkkia- sesta Inkulan sillan rakentamiseen Viljakka-
1071: Erkala-Kihniön keskusta.................. 1924 lassa ....................................... 1937
1072:
1073: 1830 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1843 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1074: sesta Kihniön keskustan ja Järvi-Suomen sesta katsastusaseman rakentamiseksi Parka-
1075: tien välisen yhteyden parantamiseen........ 1925 noon...................................... 1938
1076:
1077: 1831 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1844 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1078: sesta maantien rakentamiseksi välillä La- sesta keliakiaa sairastavien erikoisruokava-
1079: via-Kiikoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1926 lion kustantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939
1080:
1081: 1845 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta
1082: 1832 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1083: Satakunnan Rintamamiesveteraanien piiri-
1084: sesta Panelian-Eurakosken maantien ra-
1085: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 1940
1086: kentamiseen............................... 1927
1087: 1846 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1088: 1833 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta sesta Viljakkalaan rakennettavan vanhainko-
1089: PoroJan paikallistien kunnostamiseen Koke- din suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941
1090: mäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1928
1091: 1847 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1092: 1834 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- sesta vammaisjärjestöjen paikallistoiminnan
1093: sesta Santasten paikallistien uudelleen ra- tukemiseen................................ 1942
1094: kentamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1929
1095: 1848 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1096: 1835 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- sesta sepelvaltimon ohitusleikkauksien lisää-
1097: sesta maantien perusparantamiseksi Suoden- miseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa.... 1943
1098: niemen Taipaleelta Hämeenkyrön-Häijään
1099: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 30 1849 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1100: sesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan
1101: 1836 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1944
1102: sesta maantien rakentamiseksi välillä Sävi-
1103: Vatula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1931 1850 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitt<tmi-
1104: sesta Myllyhoitoyhdistys ry:n toimiston pe-
1105: 1837 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta rustamiseen ja koulutustoiminnan laajenta-
1106: Viljakkalan-Luhalahden maantien päällys- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1945
1107: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 32
1108: 1851 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1109: 1838 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- sesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan
1110: sesta kevyen liikenteen väylän rakentamisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1946
1111: aloittamiseksi välillä Haapanen-Vanhanta-
1112: 1852 Männistö ym.: Koeotetun määrärahan
1113: lon tienhaara Parkanossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1933
1114: osoittamisesta läänien kehittämisrahaan . . . . 1947
1115: 1839 Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta 1853 Männistö ym.: Määrärahan osoittami-
1116: Parkanon aseman ja valtatien n:o 3 välisen sesta Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
1117: tien katuvalaistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1934 kennushankkeen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . 1948
1118:
1119: 1840 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1854 Männistö ym.: Koeotetun määrärahan
1120: sesta lossiliikenteen aloittamiseksi Ikaalisten osoittamisesta avustuksena kuntien nuoriso-
1121: Kyrösjärven yli............................. 1935 työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1949
1122:
1123: 1841 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1855 Männistö ym.: Koeotetun määrärahan
1124: sesta Kilpinokan sillan rakentamiseen Vam- osoittamisesta avustuksiksi kunnille nuoriso-
1125: malassa.................................... 1936 tilojen perustaruiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . 1950
1126: Sisällysluettelo 19
1127:
1128: Sivu Sivu
1129: 1856 Männistö ym.: Korotetun määrärahan 1869 Mönkäre ym.: Korotetun määrärahan
1130: osoittamisesta avustuksiksi valtakunnallisten osoittamisesta kuntien järjestämän erikois-
1131: nuorison leiri- ja kurssikeskusten p-::rus- sairaanhoidon työajan lyhennyksestä aiheu-
1132: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1951 tuvaan lisävirkatarpeeseen.................. 1964
1133:
1134: 18 57 Männistö ym. : Korotetun määrärahan 1870 Mönkäre ym.: Korotetun määrärahan
1135: osoittamisesta avustuksiksi valtakunnallisten osoittamisesta Etelä-Karjalan sairaanhoito-
1136: nuorison leiri- ja kurssikeskusten käyttökus- piirin muodostamisesta aiheutuviin kuntien
1137: tannuksiin................................. 1952 välisiin lunastuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1965
1138: 1858 Männistö ym.: Korotetun määrärahan
1139: 1871 Mönkäre ym.: Määrärahan osoittami-
1140: osoittamisesta valtionapuun luonnonmukai-
1141: sesta Allergialiiton toiminnan tukemiseksi . . 1966
1142: sen viljelyn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1953
1143:
1144: 1859 Männistö ym.: Korotetun määrärahan 1872 Mörttinen: Korotetun määrärahan
1145: osoittamisesta avustuksiin yhdyskuntien ve- osoittamisesta reserviläisjärjestöjen toimin-
1146: denhankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin 1954 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1967
1147:
1148: 1860 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- 187 3 Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta
1149: sesta Varkauden-Sorsakosken tien rakenta- Paasikivi-Opiston rakennushankkeista ai-
1150: miseksi.................................... 1955 heutuvien kulujen rahoittamiseen . . . . . . . . . . 1968
1151:
1152: 1861 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- 1874 Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta
1153: sesta Levälahden paikallistien parantamiseen Hollolan Nuorisoseura ry:lle Kukonkoivun
1154: Tuusniemellä.............................. 1956 nuorisoseurantalon peruskorjaukseen . . . . . . . 1969
1155: 1862 Männistö ym.: Määrärahan osoittami-
1156: 1875 Mörttinen: Korotetun määrärahan
1157: sesta kevyen liikenteen väylän rakentamisek-
1158: osoittamisesta avustuksena eräille veteraani-
1159: si valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Leppä-
1160: järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1970
1161: virta ....................................... 1957
1162:
1163: 1863 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- 1876 Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta
1164: sesta Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman ko- Kansallinen Eläkeläisliitto ry:n lomatoimin-
1165: rottamiseen Uimaharjun laajennushankkeen nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1971
1166: aloittamiseksi.............................. 1958
1167: 1877 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
1168: 1864 Männistö ym.: Korotetun määrärahan Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyk-
1169: osoittamisesta vajaakuntoisten työhön sijoit- sen Hopearannan leirikeskuksen laajennuk-
1170: tamisen erityismenoihin.... . . . . . . . . . . . . . . . . 1959 sen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1972
1171:
1172: 1865 Männistö ym.: Korotetun määrärahan 1878 Nieminen ym.: Määrärahan osoittami-
1173: osoittamisesta valtionosuuteen kunnille ym- sesta 4H-neuvojan toimien perustamiseen . . 1973
1174: päristönsuojelun käyttökustannuksiin....... 1960
1175: 1879 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
1176: 1866 Mönkäre ym.: Määrärahan osoittami-
1177: osoittamisesta avustuksena kunnille katujen
1178: sesta keuhkosairausopin professorin viran
1179: ja rakennuskaavateiden rakentamiseen...... 1974
1180: perustamiseksi Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . 1961
1181:
1182: 1867 Mönkäre ym.: Määrärahan osoittami- 1880 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta
1183: sesta Imatra Big Band ry:n kesäkurssikului- Saloon rakennettavan valtion virastotalon
1184: hin........................................ 1962 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1975
1185:
1186: 1868 Mönkäre ym.: Korotetun määrärahan 1881 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta
1187: osoittamisesta kunnille kansanterveystyöhön Märyn-Halikon kirkonkylän yhdysviemärin
1188: lisähenkilöstön palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1963 rakentamiseksi...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1976
1189: 20 Sisällysluettelo
1190:
1191: Sivu Sivu
1192: 1882 Niinistö ym.: Määrärahan osoittami- 1889 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
1193: sesta toiminta-avustuksena Rintamamiesve- anslag för kommunernas ungdomsarbete för
1194: teraanien Varsinais-Suomen piiriyhdistyksel- höjning av den s.k. ungdomsmarken . . . . . . . 1989
1195: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977
1196: 1889 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan
1197: 1883 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kuntien nuorisotyöhön ns.
1198: saariston ympäristönhoitoavustuksella Kau- nuorisomarkan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1990
1199: kosalon kalastuskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1978
1200: 1890 Nordman m.fl.: Om anvisande av
1201: 1884 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av landsväg nr
1202: anslag till Vasa sjöräddningsförening r.f. för 678 mellan Petalax centrum och Nyby-
1203: en räddningsbåt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1979 Dalback . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1991
1204:
1205: 1884 Nordman ym.: Määrärahan osoittami- 1890 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
1206: sesta Vaasan meripelastusyhdistys - Vasa sesta maantien n:o 678 peruskorjaamiseen
1207: sjöräddningsförening ry:lle pelastusveneen välillä Petolahden keskusta-Nyby-Dal-
1208: hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1980 back . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1992
1209:
1210: 1885 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1891 Nordman m.fl.: Om anvisande av
1211: anslag till Svenska Österbottens landskaps- anslag för byggande av centrala fiskehamnar 1993
1212: förbund för peojektarbete angående region-
1213: lagstiftningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1981 1891 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan
1214: osoittamisesta keskuskalasatamien rakenta-
1215: 1885 Nordman ym.: Määrärahan osoittami- misen valtionapuun........................ 1994
1216: sesta Svenska Österbottens landskapsför-
1217: bund -nimiselle järjestölle aluepoliittista 1892 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
1218: lainsäädäntöä koskevaan hankkeeseen . . . . . . 1982 sesta Kaskisten kaupungin sataman sisääntu-
1219: loväylän syventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1995
1220: 1886 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
1221: anslag för det bildningsarbete som bedrivs 1893 Nordman m.fl.: Om anvisande av
1222: av organisationen, vilka upprätthåller en anslag till Invalidförbundet rf för svenskt
1223: studiecentral . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198 3 informationsmaterial. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1996
1224:
1225: 1886 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan 1893 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
1226: osoittamisesta opintokeskusta ylläpitävien sesta Invalidiliitto ry:lle ruotsinkielisen tie-
1227: järjestöjen sivistystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1984 dotusaineiston julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1997
1228:
1229: 1887 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1894 Nordman ym.: Määrärahan osoittami-
1230: anslag till Österbottens svenska hemslöjdsfö- sesta Keskustan Terveysliitto ry:n toiminnan
1231: rening för utvecklingspeojekt............... 1985 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998
1232:
1233: 1887 Nordman ym.: Määrärahan osoittami- 1895 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
1234: sesta Österbottens svenska hemslöjdsföre- anslag för anskaffning av mark för natur-
1235: ning -nimi~elle järjestölle kehittämishank- skyddsändamål . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1999
1236: keisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1986
1237: 1895 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan
1238: 1888 Nordman m.fl.: Om anvisande av osoittamisesta maan hankintaan luonnon-
1239: anslag för Vargbergets skidcentrum i Närpes 1987 suojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000
1240:
1241: 1888 Nordman ym.: Määrärahan osoittami- 1896 Nyby: Om anvisande av anslag för
1242: sesta Närpiössä sijaitsevan Vargbergetin inrättande av en peofessur i allmän medicin
1243: hiihtokeskuksen toiminnan tukemiseen..... 1988 vid Österbottens högskola. . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001
1244: Sisällysluettelo 21
1245:
1246: Sivu Sivu
1247: 1896 Nyby: Määrärahan osoittamisesta ylei- 1905 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1248: sen lääketieteen professorin viran perustami- för fortsatt teknisk upprustning av sommar-
1249: seksi Österbottens högskola -nimiseen yksik- teatern i Lurens, Pernå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2017
1250: köön...................................... 2002
1251: 1905 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1252: 1897 Nyby: Om anvisande av anslag för ta Pernajassa toimivan Lurensin kesäteatte-
1253: utplantering av laxyngel i Kyro älv . . . . . . . . . 2003 rin teknisen varustuksen kehittämiseen . . . . . 2018
1254:
1255: 1897 Nyby: Määrärahan osoittamisesta lo- 1906 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1256: henpoikasten istuttamiseen Kyrönjokeen 2004 tili kammarorkestern Avanti för genomfö-
1257: rande av sommarspel (Suvisoitto) i Borgå . . . 2019
1258: 1898 Nyby: Om anvisande av anslag för
1259: förbättring av landsväg nr 676 på sträckan
1260: 1906 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1261: Närpes-Kaskö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2005 ta kamariorkesteri Avantille Porvoon Suvi-
1262: soiton järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2020
1263: 1898 Nyby: Määrärahan osoittamisesta När-
1264: piön-Kaskisten maantien n:o 676 perus-
1265: 1907 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1266: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006
1267: för Nordisk Fitarrfestival r.f. . . . . . . . . . . . . . . . 2021
1268: 1899 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
1269: maaseudun linja-autoliikenteen tukemiseen 2007 1907 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1270: ta Nordisk Gitarrfestival r.f. -nimisen yhdis-
1271: 1900 Nyby: Om anvisande av anslag för tyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2022
1272: påbörjande av muddringsarbetena i farleden
1273: tili Kaskö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2008 1908 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1274: för byggnadsarbetena på en kurs- och läger-
1275: 1900 Nyby: Määrärahan osoittamisesta Kas- central för Nyland i Strömfors.............. 2023
1276: kisten väylän ruoppaustöiden aloittamiseen 2009
1277: 1908 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1278: 1901 Nyby: Om anvisande av höjt anslag för ta Uudenmaan kurssi- ja leirikeskuksen ra-
1279: tryggande av exportforskning i anslutning kentamiseksi Ruotsinpyhtäälie. . . . . . . . . . . . . . 2024
1280: tili andelslaget Viexpo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2010
1281: 1909 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1282: 1901 Nyby: Korotetun määrärahan osoitta- för skapande av ett landsarkiv för Nyland i
1283: misesta osuuskunta Viexpolle vientitutki- Borgå ..................................... 2025
1284: mustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2011
1285: 1909 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1286: 1902 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
1287: ta Uudenmaan maakunta-arkiston perus-
1288: lnterpedia ry:lle kansainvälistä adoptiota kä-
1289: tamiseksi Porvooseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026
1290: sittelevän kirjan toimittamiseen . . . . . . . . . . . . 2012
1291:
1292: 1903 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 1910 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1293: för uppgörande av åtgärdsprogram för Esse å 2013 för inlösen av det kultur- och lokalhistoriskt
1294: värdefulla Societetshuset i Lovisa . . . . . . . . . . . 2027
1295: 1903 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
1296: Ähtävänjoen toimenpideohjelman laatimi- 1910 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1297: seen....................................... 2014 ta kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti arvok-
1298: kaan Loviisan seurahuoneen lunastamiseen 2028
1299: 1904 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1300: för sanering av byggnad nr 3 i Nylands 1911 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1301: Brigad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2015 för fortsatt upprustning av fartyget
1302: ]. L. Runeberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2029
1303: 1904 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1304: ta Uudenmaan Prikaatin rakennuksen n:o 3 1911 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises-
1305: peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2016 ta]. L. Runeberg -laivan kunnostamiseen... 2030
1306: 22 Sisällysluettelo
1307:
1308: Sivu Sivu
1309: 1912 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1921 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1310: för byggande av en anslutningsramp vid sesta Arabikansojen Ystävyysseuran toimin-
1311: korsningen av Borgå omfartsväg och Finnby- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2043
1312: vägen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2031
1313: 1922 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
1314: 1912 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta STETEn (Suomen toimikunta
1315: ta liittymän rakentamiseen Porvoon ohikul- Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toi-
1316: kutien ja Suomenkyläntien risteykseen. . . . . . 2032 minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2044
1317:
1318: 1913 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1923 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
1319: för planering av den s.k. Skärgårdsvägen osoittamisesta työväenperinteen keräämiseen
1320: från Tarkis i Borgå lk till Skarpens vid Borgå ja tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2046
1321: omfartsväg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2033
1322: 1924 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1323: 1913 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises- sesta Kehitysvammaliiton toiminnan tuke-
1324: ta Porvoon maalaiskunnan Tarkkisista Skar- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 7
1325: pensiin Porvoon ohikulkutielle rakennetta-
1326: van ns. Saaristotien suunnitteluun.......... 2034 1925 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1327: sesta Psoriasisliiton toiminnan tukemiseksi . . 2049
1328: 1914 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1329: för byggande av Kuggsundets bro mellan 1926 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
1330: Tolkis och Emsalö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2035 osoittamisesta asuntoalan järjestöille . . . . . . . . 2050
1331:
1332: 1914 Nyman ym.: Määrärahan osoittamises- 1927 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1333: ta Tolkkisen ja Emäsalon välisen Kuggsun- sesta Rintamaveteraanien Asuntoyhdistys
1334: din sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2036 ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2051
1335:
1336: 1915 Ollila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1928 Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan
1337: Pohjois-Hämeen emäntäkoulun Ruoveden osoittamisesta asuntolainaan Y -säätiölle Ja
1338: koulutilan kotieläinrakennushankkeen to- kunnille................................... 2052
1339: teuttamiseen ............................. . 2037
1340: 1929 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
1341: 1916 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta videopajojen perustamiseksi kansalais-
1342: sesta Työväen Teatterisunnuntai -tapahtu- ia työväenopistojen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 2053
1343: maan ..................................... . 2038
1344: 1930 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
1345: 1917 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Luonto-Liitto ry:lle koulujen luonto-
1346: sesta Nuorten Kotkain Keskusliiton kansain- kerhotoiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . 2054
1347: välisen suurleirin valmistelu- ja toteutusku-
1348: luihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2039 19 31 Paasilinna ym. : Korotetun määrärahan
1349: osoittamisesta opintokeskusten valtionapu-
1350: 1918 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- toimen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2056
1351: sesta Nuorten Puolesta Keskusliitto ry:n toi-
1352: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2040 1932 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
1353: sesta Vanhuuspoliittisen kirjaston ja infor-
1354: 1919 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- maatiopalvelun käynnistäiDiseksi Kuntokal-
1355: sesta Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön lion Vanhustyön koulutus- ja tutkimus-
1356: toimitilahankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2041 keskuksen yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 7
1357:
1358: 1920 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 19 33 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
1359: sesta Suomi-Nicaragua Seuran Nicaragua- sesta joukkotiedotuskasvatuksen kehittämi-
1360: tiedotustoimiston tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2042 seen....................................... 2059
1361: Sisällysluettelo 23
1362:
1363: ;,ivu Sivu
1364: 1934 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 1947 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1365: sesta eduskunnan edessä avautuvan alueen misesta pienvenesatamien rakentamiseen
1366: käytön arvioimiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2060 Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2076
1367:
1368: 19 35 Paasilinna ym. : Määrärahan osoittami- 1948 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1369: sesta Suomen Montessoriyhdistys ry:lle Var- misesta Sosiaalipedagogiikan säätiön toimin-
1370: haiskasvatusinstituutin perustamiseen . . . . . . 2061 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2077
1371: 1936 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
1372: 1949 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1373: sesta amerikanenglanninkielisten Kalevala-
1374: misesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toimin-
1375: teosten lahjoittamiseksi Yhdysvaltain ja Ka-
1376: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2078
1377: nadan tärkeimmille yliopistoille ja kirjastoil-
1378: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2063
1379: 1950 Paloheimo ym.: Korotetun määrära-
1380: 193 7 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta YK:n lastenrahaston
1381: sesta valtion ja kuntien tietojärjestelmien (UNICEF) toimintaan... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2079
1382: kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2065
1383: 1951 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittami-
1384: 1938 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- sesta YK:nväestörahaston (UNFPA) toimin-
1385: sesta postitoimipaikka tietopalveluyksikkönä taan ....................................... 2080
1386: -kokeilun käynnistäiDiseksi haja-asutusalu-
1387: eella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2066 1952 Paloheimo ym.: Korotetun määrä-
1388: rahan osoittamisesta kansainvälisen maa-
1389: 1939 Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan taloustutkimuksen konsultaatioryhmän
1390: osoittamisesta Helsingin kalasataman raken- (CGIAR) toimintaan....................... 2081
1391: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2067
1392: 1953 Paloheimo ym.: Korotetun määrära-
1393: 1940 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta kansainvälisen maatalou-
1394: sesta puhelinlinjojen lisäämiseksi haja-asu- den kehittämisrahaston (IFAD) toimintaan 2082
1395: tusalueella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2068
1396: 1954 Paloheimo ym.: Korotetun määrära-
1397: 1941 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehi-
1398: sesta johdonoman puhelimen kokeilemisek- tysyhteistyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2083
1399: Sl liikuntavammaisten ja vanhusten yhtey-
1400: denpidon parantajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2069 1955 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittami-
1401: sesta tulevaisuustutkimuksen professorin vi-
1402: 1942 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami-
1403: ran perustamiseen Helsingin yliopistoon . . . . 2084
1404: sesta Kuntokallion Vanhustyön koulutus- ja
1405: tutkimuskeskuksen tutkimustoimintaan . . . . 2070
1406: 1956 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittami-
1407: 1943 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- sesta tekniikan filosofian professorin vtran
1408: sesta ylimääräiseen lisään työttömyyskor- perustamiseen Teknilliseen korkeakouluun 2085
1409: vauksen maksamiseen myös sairausajalta . . . . 2072
1410: 1957 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittami-
1411: 1944 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta- sesta valtion virastotalojen taidehankintoi-
1412: misesta Keski-Suomen läänin kehittämiseen 2073 hin ........................................ 2086
1413:
1414: 1945 Paavilainen ym.: Korotetun määrära- 1958 Paloheimo ym.: Korotetun määrära-
1415: han osoittamisesta korkeakouluopetuksen han osoittamisesta joukkoliikenteen kehittä-
1416: kehittämis- ja kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . 2074 miseen ja säilyttämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2087
1417:
1418: 1946 Paavilainen ym.: Korotetun määrära- 1959 Paloheimo ym.: Korotetun määrära-
1419: han osoittamisesta museoiden rakentamis- han osoittamisesta rautateiden sähkölaittei-
1420: avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2075 den hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2088
1421: 24 Sisällysluettelo
1422:
1423: Sivu Sivu
1424: 1960 Paloheimo ym.: Korotetun maatara- 1974 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1425: han osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen misesta Saarijärven metsäkoulun laajennus-
1426: vahvistamis- ja muutostöihin . . . . . . . . . . . . . . . 2089 ja peruskorjaustöihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2103
1427:
1428: 1961 Paloheimo ym.: Korotetun määrära- 1975 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1429: han osoittamisesta Kirkkonummen-Kar- misesta Keski-Suomen sairaanhoito-oppilai-
1430: jaan-Salon-Turun radan perusparantami- toksen lisärakennustöiden käynnistämiseen 2104
1431: seen....................................... 2090
1432: 1976 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1433: 1962 Paloheimo ym.: Koeotetun määrära- misesta Petäjäveden kotiteollisuuskoulun
1434: han osoittamisesta kunnallisten jätteiden laajennustöitä varten....................... 2105
1435: hyödyntämisinvestointien tukemiseen . . . . . . 2091
1436: 1977 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
1437: 1963 Paloheimo ym.: Korotetun määrära- Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen raken-
1438: han osoittamisesta jätehuollon ja jätteiden nustöiden käynnistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2106
1439: hyödyntämis- ja kokeilutoimintaan . . . . . . . . . 2092
1440: 1978 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1441: 1964 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Jyväskylän talouskoulun laajennuk-
1442: misesta Haapamäen varavankilan rakennus- seen....................................... 2107
1443: töiden käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2093
1444: 1979 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1445: 1965 Pekkarinen ym.: Korotetun määrära- misesta vaihtuvalinjaisen ammatillisen kou-
1446: han osoittamisesta kiihdytinlaboratorion ra- lutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä . . . . . . . . . 2'108
1447: kentamiseksi Jyväskylän yliopistoon. . . . . . . . . 2094
1448: 1980 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
1449: 1966 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesä ry:n toiminnan tukemiseen 2109
1450: Konneveden tutkimusaseman laajennustöi-
1451: hin........................................ 2095 1981 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1452: misesta Kannonkosken PiispaJan leiri- Ja
1453: 1967 Pekkarinen ym.: Korotetun määrära- kurssikeskuksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2110
1454: han osoittamisesta opintotuen kehittämi-
1455: seen ....................................... 2096 1982 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
1456: Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton toimi-
1457: 1968 Pekkarinen ym.: Korotetun määrära- tilojen hankinnan loppurahoitukseen . . . . . . . 2111
1458: han osoittamisesta peruskoulun ja lukioiden
1459: rakentamisen valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . 2097 1983 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1460: misesta Pihtiputaan TuiskuJan talon perus-
1461: 1969 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2112
1462: misesta Hankasalmen pääkirjaston rakenta-
1463: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2098 1984 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1464: misesta urheilun ja liikuntakasvatustyön tu-
1465: 1970 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta kemiseen.................................. 2113
1466: Sumiaisten kirjaston rakentamiseen. . . . . . . . . 2099
1467: 1985 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1468: 1971 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta misesta vesijohtoverkostojen yhdysjohdon
1469: Uuraisten kirjasto-nuorisotalon rakentami- rakennustöiden aloittamiseen välillä Keu-
1470: seen....................................... 2100 ruun keskusta-Keuruun varuskunta . . . . . . . 2114
1471:
1472: 1972 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1986 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1473: misesta Alkio-opiston oppilasasuntolan ra- misesta vesijohtoverkoston rakentamiseen
1474: kentamiseen............................... 2101 Kyyjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2115
1475:
1476: 1973 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 1987 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1477: misesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen li- misesta Tarvaalan ja Linnankylän alueiden
1478: särakennuksen töiden käynnistämiseen . . . . . 2102 vesihuollon järjestämiseen Saarijärvellä . . . . . 2116
1479: Sisällysluettelo 25
1480:
1481: Sivu Sivu
1482: 1988 Pekkarinen: Koroteron määrärahan 2001 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1483: osoittamisesta Saarijärven-Kannonkosken misesta kevyen liikenteen väylien rakentami-
1484: tien (maantie n:o 648) perusparannustöiden seen Kinnulan kirkonkylän taajama-alueelle 2130
1485: käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2117
1486: 2002 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
1487: 1989 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- Kärkistensalmen sillan rakennustöiden aloit-
1488: misesta maantien n:o 657 (Pihtipudas- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 1
1489: Kuopion piirin raja) parantamisen suunnit-
1490: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2118 2003 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1491: misesta kalasataman rakentamiseen Konne-
1492: 1990 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1493: veden Mämmilahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2132
1494: misesta Keuruun-Liesjärven maantien (n:o
1495: 621) perusparannustöiden käynnistämiseen 2119
1496: 2004 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
1497: 1991 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- Muuramen lastausraiteen rakentamiseen.... 2133
1498: misesta Petäjäveden-Multian tien (maantie
1499: n:o 624) rakennustöiden käynnistämiseksi . . 2120 2005 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1500: misesta Palokan terveysaseman II vaiheen
1501: 1992 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- rakennustöiden käynnistämiseen . . . . . . . . . . . 2134
1502: misesta maantien n:o 659 peruskorjaustöi-
1503: den aloittamiseen välillä Kymönkoski- 2006 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
1504: Kuopion piirin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2121 Lievestuoreen lipeälammen puhdistamiseen 213 5
1505:
1506: 1993 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta 2007 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1507: Keitelepohjan pysäkin ja Keitelepohjan väli- misesta nuorten ensiasunnon hankintaan . . . 2136
1508: sen tieosuuden (n:o 759) parantamiseen . . . . 2122
1509: 2008 Pelttari ym.: Korotetun määrärahan
1510: 1994 Pekkarinen ym.: Korotetun määrära-
1511: osoittamisesta yhdeksän viran perustamiseksi
1512: han osoittamisesta maantien n:o 760 perus-
1513: keskusrikospoliisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 7
1514: parantamiseen välillä Pihtipudas-Muuras-
1515: järvi....................................... 2123
1516: 2009 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1517: 1995 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta ta kahdenkymmenen peruspalkkaisen toi-
1518: Rönnyn-Elämäjärven paikallistien n:o men perustamiseen paikallispoliisin poliisi-
1519: 16963 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2124 tehtäviin Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2138
1520:
1521: 1996 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta- 2010 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1522: misesta Kyyjärven-Vehkaperän paikallis- ta apulaisnimismiehen toimen perustami-
1523: tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2125 seen Tornion nimismiespiiriin.............. 2139
1524:
1525: 1997 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta 2011 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1526: Leivonmäen-Mieskonmäen maantien pa- ta komisarion toimen perustamiseen Kemin-
1527: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2126 maan nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2140
1528: 1998 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
1529: 2012 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1530: Petäisjärven-Pihlajaveden aseman maan-
1531: ta ajoneuvojen hankintaan poliisille Lapin
1532: tien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2127
1533: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2141
1534: 1999 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1535: misesta ns. Suomenselkätien suunnittelua ja 2013 Pelttari ym.: Koroteron määrärahan
1536: maastotöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2128 osoittamisesta poliisin rikostutkimus- ja la-
1537: boratoriovälineiden hankkimista varten..... 2142
1538: 2000 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoitta-
1539: misesta Jämsän-Kaipolan kevyen liiken- 2014 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1540: teen väylän rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 2129 ta Anttilankankaan varikon rakentamiseen.. 2143
1541: 26 Sisällysluettelo
1542:
1543: Sivu Sivu
1544: 2015 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- 2028 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1545: ta Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikeskuk- ta Arpelan-Virkkumaan paikallistien ra-
1546: sen Pellon kurssiosaston asuntolan laajen- kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 7
1547: nukseen................................... 2144
1548: 2029 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1549: 2016 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- ta Ivalon-Raja-Joosepin tien perusparan-
1550: ta Kemin alueteatterin perustamiseen ja nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2158
1551: toimintakustannuksiin..................... 2145
1552: 2030 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1553: 2017 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- ta Juoksengin-Saunavaaran paikallistien
1554: ta kiertävän koulukinotoiminnan käynnistä- parantamiseen Pellossa..................... 2159
1555: miseksi Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2146
1556: 2031 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1557: ta Karemajojen tien rakentamiseen Ylitor-
1558: 2018 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1559: niolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2160
1560: ta Tornionlaakson maakuntamuseolle arkeo-
1561: logiseen tutkimustoimintaan............... 2147 2032 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1562: ta Ketomellan-Peltovuoman ja Peltovuo-
1563: 2019 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- man-Nunnasen teiden rakentamiseen..... 2161
1564: ta Lapin läänin rakennusperinne ry:lle ra-
1565: kennusympäristön hoitamiseen............. 2148 2033 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1566: ta Kittilän-Ylläsjärven maantien rakenta-
1567: 2020 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2162
1568: ta Lapin maatilatalouden neuvottelukunnan
1569: edelleen säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2149 2034 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1570: ta Lautiosaaren-Elijärven maantien raken-
1571: 2021 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- tamiseen Keminmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 3
1572: ta Lapin läänin satovahinkojen korvaamisek-
1573: Si . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . 2150 2035 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1574: ta Pallaksen-Raattaman maantien perus-
1575: 2022 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- parantamiseen Kittilässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2164
1576: ta Simojoen tulvasuojeluun Simossa . . . . . . . . 2151
1577: 2036 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1578: 2023 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- ta Pellon Sirkkakosken ja Ylitornion Pakis-
1579: ta valtatien n:o 21 (Tornio-Kilpisjärvi) pe- järven välisen tien kunnostamiseen . . . . . . . . . 2165
1580: rusparantamiseen.......................... 2152
1581: 203 7 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1582: 2024 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- ta Rauhalan-Kutunivan maantien rakenta-
1583: ta maantien n:o 932 perusparantamiseen miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2166
1584: välillä Koivistonpää-Kantomaanpää Ylitor-
1585: 2038 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1586: niolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2153
1587: ta ns. Simojoen pohjoisrannan tien perus-
1588: parantamiseen............................. 2167
1589: 2025 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1590: ta maantien n:o 936 perusparantamiseen 2039 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1591: välillä Ruokojärvi-Lohiniva . . . . . . . . . . . . . . . 2154 ta Ylläsjärven ja Äkäslompolon matkailukes-
1592: kusten kulkuyhteyden luomiseen........... 2168
1593: 2026 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1594: ta Alaniemen-Koivun maantien perus- 2040 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1595: parantamiseen välillä Lehmikumpu-Som- ta Räyhän vieras- ja suojasataman aallon-
1596: pujärvi ja Tervola-Lehmikumpu . . . . . . . . . . 2155 murtajan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2169
1597:
1598: 2027 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- 2041 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1599: ta Arpelan-Könölän-Liakan maantien pe- ta Ylitornion ja Övertorneån yhteisen lento-
1600: rusparantamiseen.......................... 2156 kentän rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2170
1601: Sisällysluettelo 27
1602:
1603: Sivu Sivu
1604: 2042 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- 2055 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1605: ta Röyttän satamaan johtavan väylän ruop- misesta vanhempien tuloihin perustuvan
1606: paamiseen Tornion kaupungissa............ 2171 opiskelijoiden asumislisän määrään vaikutta-
1607: van ikärajan alentamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . 2184
1608: 2043 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises-
1609: ta varasähkölaitteiston hankkimiseen Kitti- 2056 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1610: lään ....................................... 2172 misesta rauhan- ja kehitysasiain projektisih-
1611: teerin palkkaamiseen Kansalliseen Sivistys-
1612: 2044 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamises- liittoon.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2185
1613: ta Rintamamiesveteraanien Liiton Lapin pii-
1614: rin toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 73 205 7 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1615: misesta Suomen Urheiluilmailuopistolle
1616: 2045 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta purjelennon Euroopan mestaruuskisojen jär-
1617: Loimaan maatalousoppilaitoksen koulutilo- jestelyjä varten ............................. 2186
1618: jen lisärakennuksen rakennustöiden aloitta-
1619: miseen .................................... 2174 2058 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrära-
1620: han osoittamisesta vaitionosuurena kuntien
1621: 2046 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöhön............................. 2187
1622: Ala-Lemun koulutus- ja kurssikeskuksen pe-
1623: ruskorjaukseen... .. .. . . .. .. .. .. . . . . . . . . . . . . 2175 2059 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrära-
1624: han osoittamisesta valtakunnallisten nuon-
1625: 2047 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta sojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestö-
1626: merikalastuksen ja merenviljelyn tutkimus- jen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2188
1627: yksikön rakentamiseksi Rymättylään . . . . . . . . 2176
1628: 2060 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1629: 2048 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta Nordjobb-toiminnan tehostamiseen 2189
1630: Naantalin-Merimaskun-Rymättylän yh-
1631: dysvesijohtohankkeen aloittamiseen . . . . . . . . 2177 2061 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1632: misesta YK:n aseidenriisuntaviikon opetus-
1633: 2049 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta paketin valmistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2190
1634: valtakunnallisen maatalouskonemuseon pe-
1635: rustamiseksi Loimaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 8 2062 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1636: misesta Evon metsämuseon suunnitteluun . . 2191
1637: 2050 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
1638: Loimaan-Alastaron maantien rakennus- 2063 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrära-
1639: työn aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2179 han osoittamisesta AIDS-tiedotuksen tehos-
1640: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2192
1641: 2051 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrära-
1642: han osoittamisesta jatkokoulutukseen liitty- 2064 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1643: viin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin..... 2180 misesta Porin Steiner-koulun toiminnan tu-
1644: kemiseen.................................. 2193
1645: 2052 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrära-
1646: han osoittamisesta korkeakouluopetuksen 2065 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1647: kehittämis- ja kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . 2181 misesta lukiossa opiskelevien vammaisten
1648: oppilaiden opetuksen järjestämiseksi . . . . . . . 2194
1649: 2053 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrära-
1650: han osoittamisesta korkeakoulujen kansain- 2066 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1651: välisen toiminnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . 2182 misesta opintokeskusten henkilökunnan li-
1652: säämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2195
1653: 2054 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrära-
1654: han osoittamisesta opintolainojen ylimääräi- 2067 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1655: seen korkotukeen valmistumisen jälkeisen misesta Rauman sairaanhoito-oppilaitoksen
1656: tuen pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2183 perustamiseen . . .. . .. . .. . .. .. . . .. . . . .. .. . . . 2196
1657: 28 Sisällysluettelo
1658:
1659: Sivu Sivu
1660: 2068 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta- 2081 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1661: misesta aikuiskoulutusinstituutin suunnitte- peruskoulujen rakentamiseen Lapin läänissä 2210
1662: luun Siikaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2197
1663: 2082 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1664: 2069 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta- läänien taidetoimikuntien käyttöön . . . . . . . . 2211
1665: misesta suunnittelijan palkkaamiseksi Rau-
1666: man pitsi-insrituutin toiminnan suunnitte- 2083 Pokka ym.: Korotetun määrärahan
1667: luun ja toteutukseen....................... 2198 osoittamisesta kuntien kulttuuritoiminnan
1668: tukemiseen................................ 2212
1669: 2070 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1670: misesta kansainvälisen Sata-Häme soi -har-
1671: 2084 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1672: monikkatapahtuman toteuttamiseen . . . . . . . 2199
1673: ylimääräisten apurahojen jakamiseksi nuoril-
1674: 2071 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta- le taiteilijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2213
1675: misesta sotaleskien kuntoutuksen järjestämi-
1676: seen....................................... 2200 2085 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1677: Pohjola-Nordenin nuorisoliitolle Nordjobb-
1678: 2072 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta- toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2214
1679: misesta öljyonnettomuuksissa käytettävän
1680: merikelpoisen puhdistuskaluston kehittämi- 2086 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1681: seen....................................... 2201 turkistarhauksen kehittämiseksi Pohjois-
1682: Suomessa .................................. 2215
1683: 2073 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamises-
1684: ta uusien poliisin virkojen perustamiseksi 2087 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1685: Länsi-Uudenmaan nimismiespiireihin . . . . . . 2202 toimistoapulaisen palkkaamiseksi 4H-toi-
1686: mintaan Lapissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2216
1687: 2074 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamises-
1688: ta kahden erikoistilintarkastajan toimen pe-
1689: 2088 Pokka ym.: Korotetun määrärahan
1690: rustamiseksi tutkimaan konkurssien lailli-
1691: osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toi-
1692: suutta Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2203
1693: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2217
1694: 2075 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamises-
1695: ta Nummi-Pusulan yläasteen ja lukion ra- 2089 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1696: kennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 2204 Unarin Luusuan-Meltauksen tien perus-
1697: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2218
1698: 2076 Pohjola ym.: Korotetun määrärahan
1699: osoittamisesta Työväenperinne - Arbetar- 2090 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1700: tradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan 2205 Vuostimon-Pyhätunturin tien perus-
1701: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2219
1702: 2077 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamises-
1703: ta valtatien n:o 2 peruskorjaukseen välillä 2091 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1704: Olkkala-Karkkila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2206 Ylimuonion paikallistien peruskorjaukseen 2220
1705:
1706: 2078 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamises-
1707: 2092 Pokka ym.: Korotetun määrärahan
1708: ta veneilyasiain neuvottelukunnan toimintaa
1709: osoittamisesta alueelliseen kuljetustukeen. . . 2221
1710: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2207
1711:
1712: 2079 Pohjola ym.: Määrärahan osoittamises- 209 3 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1713: ta jätevesien puhdistamiseen ja viemäröin- lasten kotihoidon tuen kehittämiseen ja laa-
1714: tiin Kirkkonummella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2208 jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2222
1715:
1716: 2080 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta 2094 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1717: saamenkielisen oppimateriaalin tuottami- ylimääräisen rintamalisän budjettiperustei-
1718: seen....................................... 2209 seen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2223
1719: Sisällysluettelo 29
1720:
1721: Sivu Sivu
1722: 2095 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta 2108 Pulliainen ym. : Koroteron määrärahan
1723: avoimen korkeakouluopetuksen tuntipalkki- osoittamisesta metsämarjojen ja sienien va-
1724: oihin ja suunnitteluhenkilökunnan palkkaa- rastoinnin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2237
1725: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2224
1726: 2109 Pulliainen ym. : Korotetun määrärahan
1727: 2096 Puisto ym.: Korotettujen määräraho- osoittamisesta alueellisen kalataloussuunnit-
1728: jen osoittamisesta keskiasteen opiskelijoiden telun ja kalatalouden kehittämiseen . . . . . . . . 2238
1729: opintotukeen.............................. 2225
1730: 2110 Pulliainen ym. : Korotetun määrärahan
1731: 2097 Puisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin rakentamis-
1732: osoittamisesta kuntien nuorisotyön valtion- ja kunnostushankkeisiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2239
1733: osuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2226
1734: 2111 Pulliainen ym.: Koroteron määrärahan
1735: 2098 Puisto ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta vesihuoltolaitteiden rakenta-
1736: osoittamisesta Siirtolaisuusinstituutin toi- misen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2240
1737: minnan tukemiseen........................ 2227
1738: 2112 Pulliainen ym. : Koroteron määrärahan
1739: 2099 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta yhdyskuntien vedenhankinta-
1740: Turun seudun joukkoliikenteen kehittämi- ja viemäröintitoimenpiteisiin tarkoitettuihin
1741: seen....................................... 2228 avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2241
1742:
1743: 2100 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta 2113 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami-
1744: radan sähköistämiseen ja petusparannukseen sesta kalatautien erikoistutkijan viran perus-
1745: välillä Turku-Toijala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2229 tamiseksi Valtion eläinlääketieteelliseen lai-
1746: tokseen Oulun aluelaboratorioon . . . . . . . . . . . 2242
1747: 210 1 Puisto ym. : Koroteron määrärahan
1748: 2114 Pulliainen ym.: Koroteron määrärahan
1749: osoittamisesta terveydenhuoltoalan työajan
1750: osoittamisesta luonnonvarojen kestävään
1751: lyhentämiseksi perustettavien virkojen lisää-
1752: käyttöön liittyviin tutkimuksiin . . . . . . . . . . . . 2243
1753: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2230
1754: 2115 Pulliainen ym.: Koroteron määrärahan
1755: 2102 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami-
1756: osoittamisesta lähinnä Metsä 2000 -ohjel-
1757: sesta kalabiologian professuurin perustami-
1758: man tarkistamiseen tähtäävään metsätalou-
1759: seksi Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2231
1760: delliseen yhteistutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . 2244
1761: 2103 Pulliainen ym.: Koroteron määrärahan 2116 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami-
1762: osoittamisesta ylimääräiseen valtionapuun sesta luonnonmukaisen maa- ja metsätalou-
1763: Steiner-kouluille........................... 2232 den projektin rahoitukseen.... . . . . . . . . . . . . . 2245
1764: 2104 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami- 2117 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami-
1765: sesta luonnonhoitotilojen perustamiseen ja sesta maan hankintaan vuokratilojen perus-
1766: ylläpitämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2233 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2246
1767: 2105 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami- 2118 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami-
1768: sesta maaseudun uudentyyppisten tuotanto- sesta konsultin palkkaamiseksi TEKESin
1769: ja asuinyhteisökokeilujen avustamiseen . . . . . 2234 Oulun yksikköön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2247
1770:
1771: 2106 Pulliainen ym. : Koroteron määrärahan 2119 Pulliainen ym. : Koroteron määrärahan
1772: osoittamisesta maataloustuotannon tasapai- osoittamisesta kehitysalueiden tuotantotoi-
1773: nottamismenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2235 minnan ja pienyritystoiminnan tukeen . . . . . 2248
1774:
1775: 2107 Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan 2120 Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan
1776: osoittamisesta maatilakiinteistöjen ja kasvi- osoittamisesta investointiavustuksiin koti-
1777: huoneviljelmien kotimaista energiaa käyttä- maisen energian tuotannon ja energiansääs-
1778: vien lämmitysjärjestelmien rakentamiseen . . 2236 tön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2249
1779: 30 Sisällysluettelo
1780:
1781: Sivu Sivu
1782: 2121 Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan 2134 Puska: Määrärahan osoittamisesta puu-
1783: osoittamisesta yritysten energiansäästöinves- tarhamarjojen varastoinnin tukemiseksi..... 2263
1784: tointien korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2250
1785: 2135 Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta
1786: 212 2 Pulliainen ym.: Koroteron määrärahan lisähenkilökunnan palkkaamiseksi Riista- ja
1787: osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden kalatalouden tutkimuskeskuksen Ahvenjär-
1788: tuotanto- ja käyttöinvestointien korkotu- ven tutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2264
1789: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2251
1790: 2136 Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta
1791: 2123 Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutki-
1792: osoittamisesta kuntien valtionosuuteen nii- musaseman lisärakennuksen suunnitteluun 2265
1793: den ilmansuojelutoimenpiteissä . . . . . . . . . . . . 2252
1794: 2137 Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta
1795: valtakunnallisen Kolin metsämuseon suun-
1796: 2124 Pulliainen ym. : Korotetun määrärahan
1797: nitteluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2266
1798: osoittamisesta teollisuuden ja energiahuol-
1799: lon ilmansuojeluinvestointien korkotukeen 2253 2138 Puska: Määrärahan osoittamisesta Lyly-
1800: vaaran-Hiiskosken-Huhuksen tien perus-
1801: 212 5 Pulliainen ym. : Korotetun määrärahan korjaukseen Ilomantsissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2267
1802: osoittamisesta rauhoitettujen harvinaisten
1803: eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 2139 Puska: Määrärahan osoittamisesta Vii-
1804: seen....................................... 2254 nivaaran - Myllyvaaran - Kuokkaniemen
1805: tien peruskorjaukseen Ilomantsissa . . . . . . . . . 2268
1806: 2126 Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan
1807: osoittamisesta yhdyskuntien vesiensuojeluin- 2140 Puska ym.: Koroteron määrärahan
1808: vestointien korkotukeen .................... 2255 osoittamisesta Pielisjoen väylän syventämi-
1809: seen....................................... 2269
1810: 212 7 Pulliainen ym. : Korotetun määrärahan
1811: osoittamisesta yhdyskuntien vesiensuojelu- 2141 Puska ym. : Määrärahan osoittamisesta
1812: toimenpiteisiin tarkoitettuihin avustuksiin . . 2256 Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskuksen
1813: kaukokartoituskeskuksen perustamiseen . . . . 2270
1814: 2128 Pulliainen ym.: Määrärahan osoittami-
1815: sesta Lammin Lippahaisenjärven palauttami- 2142 Puska ym.: Koroteron määrärahan
1816: seksi luonnontilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 57 osoittamisesta alueellista kuljetustukea var-
1817: ten ........................................ 2271
1818: 212 9 Pulliainen ym. : Määrärahan osoittami-
1819: sesta valtionyhtiöille ympäristönsuojeluin- 2143 Puska ym.: Korotetun määrärahan
1820: vestointeihin tarkoitettuja lainoja varten . . . . 2258 osoittamisesta ylimääräisten rintamalisien
1821: budjettiperusteiseen korottamiseen . . . . . . . . . 2272
1822: 2130 Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta
1823: 2144 Puska ym.: Korotetun määrärahan
1824: Itä-Suomen yliopistoille alueellisen tutki-
1825: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
1826: mus- ja kehittämisohjelman laatimiseksi . . . . 2259
1827: rostoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2273
1828: 2131 Puska ym. : Määrärahan osoittamisesta 2145 Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta
1829: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen hoitohenkilökunnan lisävirkojen valtion-
1830: kalustehankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2260 osuuksiin kansanterveystyössä . . . . . . . . . . . . . . 2274
1831:
1832: 2132 Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta 2146 Puska ym.: Korotetun määrärahan
1833: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen osoittamisesta hoitohenkilökunnan lisävirko-
1834: lisärakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 2261 jen perustamiseen erikoissairaanhoidossa.. . . 2275
1835:
1836: 2133 Puska: Määrärahan osoittamisesta koti- 2147 Puska: Määrärahan osoittamisesta vir-
1837: maisen erikoisviljelyn tuotteiden markki- kojen perustamiseen syöpäsairauksien hoi-
1838: noinnin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2262 don ja kuntoutuksen tehostamiseksi . . . . . . . . 2276
1839: Sisällysluettelo 31
1840:
1841: Sivu Sivu
1842: 2148 Pystynen ym.: Määrärahan osoittami- 2149 Pystynen ym.: Määrärahan osoittami-
1843: sesta Tampereen konservatorion laajennuk- sesta Suomi-Australia Seura ry:n toiminnan
1844: seen....................................... 2277 tukemiseen................................ 2278
1845: j
1846: j
1847: j
1848: j
1849: j
1850: j
1851: j
1852: j
1853: j
1854: j
1855: j
1856: j
1857: j
1858: j
1859: j
1860: j
1861: j
1862: j
1863: j
1864: j
1865: j
1866: j
1867: j
1868: j
1869: j
1870: j
1871: j
1872: j
1873: j
1874: 1987 vp. 1527
1875:
1876: Raha-asia-aloite n:o 1452
1877:
1878:
1879:
1880:
1881: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yh-
1882: teisjärjestön toiminnan tukemiseen
1883:
1884:
1885: Eduskunnalle
1886:
1887: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aikuiskoulutuk- paan sivistystyön yhteisjärjestö ei kuitenkaan pysty
1888: sen merkitys entisestään kasvaa. Samalla kun am- tyydyttämään sivistysjärjestöjen yhteistyötarvetta
1889: matillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on eikä tarjoamaan riittävästi palveluja alan kehittä-
1890: pääasiassa tuotannollisen elämän tarpeiden tyy- miseksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä mm. saa-
1891: dyttäminen, vapaan sivistystyön päämääränä on da uusi toimihenkilö hoitamaan järjestöllisen si-
1892: ihmisen sosiaalisen ja eettisen kasvun edistäminen vistystyön yhteistyökysymyksiä. Vapaan sivistys-
1893: sekä mahdollisuuksien antaminen laaja-alaisen työn muilla toimintamuodoilla kuten kansalais- ja
1894: maailmankatsomuksen kehittämiselle. Vapaan si- työväenopistoilla, kansanopistoilla ja kirjastoilla
1895: vistystyön harjoittama opinto- ja kulttuuritoimin- on sen sijaan jo vuosikymmeniä ollut Kansalais- ja
1896: ta auttaa ihmisiä hahmottamaan asemansa yhteis- työväenopistojen liitto, Suomen Kansanopistoyh-
1897: kunnassa, toimimaan vastuullisena jäsenenä ryh- distys ja Suomen kirjastoseura näiden alojen ke-
1898: missä ja järjestöissä sekä suuntautumaan aktiivi- hittämistyöstä huolehtimassa.
1899: sesti vapaa-aikaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1900: Viimeisten vuosikymmenien aikana järjestölli-
1901: nen sivistystyö on määrältään ja laadullisesti ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1902: hittynyt ja uudistunut. Järjestöllistä sivistystyötä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1903: edustavien sivistysjärjestöjen keskeistä yhteistoi- 29.57.54 lisäyksenä 250 000 markkaa Va-
1904: mintaa on harjoitettu pääasiassa Vapaan sivistys- paan sivistystyön yhteisjärjestölle.
1905: työn yhteisjärjestössä. Nykyisillä voimavaroilla Va-
1906:
1907: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
1908:
1909: Timo Laaksonen Timo Roos Claes Andersson
1910: Asko Apukka Esko Helle Kalevi Lamminen
1911: Aino Pohjanoksa Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
1912: Vappu Säilynoja Raimo Vuoristo Heikki Rinne
1913: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
1914:
1915:
1916:
1917:
1918: 3 270416F
1919: 1528 1987 vp.
1920:
1921: Raha-asia-aloite n:o 1453
1922:
1923:
1924:
1925:
1926: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistö- Ja
1927: tulvasuojelujärjestelyihin
1928:
1929:
1930: Eduskunnalle
1931:
1932: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen ve- vedenkorkeuksien pttammen nykyistä ylempänä
1933: sistössä on viime vuosina tehty mittavia järjestely- Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien laskemi-
1934: ja kuivaustöitä. nen tulee myös mahdolliseksi.
1935: Monilta osin edelleenkin mainituissa vesistö- Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskustan-
1936: osissa on merkittäviä tulvasuojelutarpeita. Ny- nukset ovat arviolta n. 17 milj. markkaa, kun tul-
1937: kyään Merikarvianjoki suuosa mukaanluettuna on vauoman mitoituksessa on otettu huomioon ylä-
1938: riittämätön yläpuolisesta vesistöstä nopeasti pur- puolisen vesistön tarpeet.
1939: kautuville tulvavesille. Kevättulvien ohella Meri- Suunnitelmat ovat valmiit Tuoriianjoen osalta,
1940: karvianjoen varrella kärsitään lähes jokavuoti- jolta osin työt esitetään vuonna 1988 aloitettavak-
1941: sista hyydetulvista. Laajimmillaan tulva peittää si. Tulvauoman rakentamisen valmistelutoimen-
1942: alleen runsaat 400 ha peltoa. Tulvahaittoja esiin- piteitä esitämme kiirehdittäväksi niin, että hanke
1943: tyy myös Vassan asutullaalueella Merikarvian kir- voitaisiin aloittaa kuluvan vuosikymmenen puo-
1944: konkylässä. lella.
1945: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Meri- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1946: karvianjoen järjestelysuunnitelma. Suunnitelma
1947: sisältää tulvauoman rakentamisen Lankosken ala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1948: puolelta Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauk- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
1949: sen. Mitoitus mahdollistaa Merikarvianjoen tul- kan määrärahan Karvianjoen vesistön tul-
1950: vien poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämi- vasuojelutöiden aloittamiseen.
1951: sen Pohjajoella ja Noormarkunjoella. Kevättalven
1952:
1953: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
1954:
1955: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo
1956: Heikki Rinne Kalevi Lamminen
1957: Aino Pohjanoksa
1958: 1987 vp. 1529
1959:
1960: Raha-asia-aloite n:o 1454
1961:
1962:
1963:
1964:
1965: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesi-
1966: rakennuspiirin perustamiseen
1967:
1968:
1969: Eduskunnalle
1970:
1971: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme tie- kaammin hoitaa vastaamaan teille ja liikenteelle
1972: ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin alueella on asetettuja vaatimuksia, jos Satakuntaan perustet-
1973: yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, yli tuhat siltaa taisiin oma tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin
1974: jne. Maamme moottoriajoneuvoista ja liikenne- on jo vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen piirin
1975: määrästä on alueella noin 16 prosenttia. Piiri ja- perustamisesta.
1976: kautuu kahteen suureen keskukseen: Turun ete- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
1977: läiseen alueeseen eli Varsinais-Suomeen ja pohjoi-
1978: seen alueeseen Satakuntaan. Porissa toimii TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1979: korjaamo, jota on viime aikoina kehitetty myön- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
1980: teiseen suuntaan ja joka palvelee lähinnä Satakun- markkaa Satakunnan tie- ja vesirakennus-
1981: nan aluetta. Asioita voitaisiin nykyistä tehok- piirin perustamiseen.
1982:
1983: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
1984:
1985: Timo Laaksonen Timo Roos Mikko Elo
1986: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Kalevi Lamminen
1987: Aino Pohjanoksa
1988: 1530 1987 vp.
1989:
1990: Raha-asia-aloite n:o 1455
1991:
1992:
1993:
1994:
1995: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen satama-
1996: tien rakentamiseksi
1997:
1998:
1999: Eduskunnalle
2000:
2001: Porin Tahkoluotoon on valmistunut ajanmu- maaoteitse tapahtuvan tavaraliikenteen kuljetus-
2002: kainen uusi 15,3 m:n syväsatama. Alkuperäisten matkaa kymmenillä kilometreillä niin valtatieltä
2003: suunnitelmien mukaan tavoitteeksi asetettiin kes- n:o 8 Vaasan suunnasta kuin myös Keski-Suo-
2004: kittyminen hiilen kaukotuontiin (1,5 milj. tn/v). menkin suunnasta. Toisaalta se myös ratkaisevasti
2005: Satama kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden myös vähentäisi maantieliikennettä Porin ja Mänty-
2006: muuhun ja monipuoliseen vientiin ja tuontiin. luodon välillä, joka raskaan liikenteen osalta on
2007: Satamaan suuntautuvasta maantieliikenteestä tu- yksi maamme vilkkaimmin liikennöidyistä tieyh-
2008: lee huomattava osa valtatietä n:o 8 Vaasan suun- teyksistä. Tieyhteyden rakentamisella olisi huo-
2009: nasta ja toisaalta ns. Järvi-Suomen tien kautta. mattavaa kansantaloudellista arvoa ja samalla se
2010: Poikittaisliikenteen osalta Järvi-Suomen tie on osaltaan helpottaisi Porin alueen suurtyöttömyyt-
2011: väylä Keski-Suomen kautta aina Itä-Suomeen tä.
2012: saakka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2013: Porin ns. pohjoista satamatietä on suunniteltu taen,
2014: jo vuodesta 1972 alkaen. Uusi tie kulkisi Lampa-
2015: luodon-Ahlaisten kautta, leikaten valtatien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2016: 8 Ahlaisissa ja jatkuen Järvi-Suomen tielle, joko 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2017: Noormarkussa tai Pomarkussa. Uusi tieyhteys ly- 31.24. 77 15 000 000 markkaa Porin poh-
2018: hentäisi huomattavasti Ahlaisten työssäkäyntilii- joisen satamatien suunnittelua ja rakenta-
2019: kennettä Meri-Poriin ja ennen muuta se lyhentäisi mista varten.
2020:
2021: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2022:
2023: Timo Laaksonen Timo Roos Raimo Vuoristo
2024: Heikki Rinne Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa
2025: 1987 vp. 1531
2026:
2027: Raha-asia-aloite n:o 1456
2028:
2029:
2030:
2031:
2032: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapo Oy:n osakepää-
2033: oman korottamiseen kasvuturvetuotannon aloittamiseksi Meri-
2034: karvialla
2035:
2036: Eduskunnalle
2037:
2038: Vapo Oy omistaa Merikarvialla noin 600 heh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2039: taaria kasvuturvesoita, joista osa on kunnostettu
2040: turpeennostokuntoon. Vapo Oy:n tavoitteena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2041: perustaa kasvuturvevarojen hyödyntämiseksi tur- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2042: peenjalostus- ja pussituslaitos, jonka arvioidaan 32.50.88 JO 000 000 markkaa osakkei-
2043: tuovan kuntaan kymmeniä uusia työpaikkoja. den merkintähinnan maksamiseen Vapa
2044: Turvetuotantoa Merikarvialla on kehitetty vientiä Oy:ltä edellytettävässä osakeannissa, jon-
2045: ajatellen. Samanaikaisesti kasvuturvemarkkinoi- ka tarkoituksena on kasvuturvetuotannon
2046: den etsimisen kanssa on tärkeää huolehtia siitä, aloittaminen Merikarvialla.
2047: että turvesoita tulee riittävästi ajoissa tuotanto-
2048: kuntoon.
2049:
2050: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2051:
2052: Timo Laaksonen Timo Roos Saara-Maria Paakkinen
2053: Mikko Elo Raimo Vuoristo Heikki Rinne
2054: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa
2055: 1532 1987 vp.
2056:
2057: Raha-asia-aloite n:o 1457
2058:
2059:
2060:
2061:
2062: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jatka-
2063: miseksi Satakuntaan
2064:
2065:
2066: Eduskunnalle
2067:
2068: Maakaasujohdon laajennusvaihe on parhaillaan ten lisätä vientiämme, joka tuonnin arvon laskun
2069: menossa. Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmi- takia on joutumassa vaikeuksiin.
2070: tut sopimukset antavat myös oivallisen mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2071: suuden laajentaa maakaasun käyttöä Satakun- taen,
2072: taan. Silti ei pidä laiminlyödä ponnisteluja jo ra-
2073: kennetun verkoston käytön lisäämiseksi. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2074: Maakaasu on ympäristön kannalta myönteinen 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
2075: energianlähde. Sen lisäksi se kelpaa yhä useam- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
2076: min teolliseen tuotantoon raaka-aineeksi. maakaasujohdon jatkamiseksi Satakun-
2077: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kasvat- taan.
2078: taa Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaihtoa ja si-
2079:
2080: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2081:
2082: Timo Laaksonen Timo Roos Mikko Elo
2083: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Kalevi Lamminen
2084: Aino Pohjanoksa
2085: 1987 vp. 1533
2086:
2087: Raha-asia-aloite n:o 1458
2088:
2089:
2090:
2091:
2092: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ja valtionyhtiöil-
2093: le hiilivoimaloiden ilmansuojeluinvestointeihin
2094:
2095:
2096: Eduskunnalle
2097:
2098: Valtioneuvosto on 12.2.1987 tehnyt päätöksen va hiilivoimala tuottaa kipsijätettä 20 ha:n alueel-
2099: rikkipäästöjen raja-arvoista. Päätösten vaikutuk- le 1 metrin kerroksen vuodessa. Uusimmalla tek-
2100: sesta rikkidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän nologialla, joka soveltuu myös jo käytössä oleviin
2101: vuoteen 1993 mennessä puoleen vuoden 1980 ta- laitoksiin, voidaan rikkiongelma ja kipsijäte pois-
2102: sosta eli 584 000 tonnista alle 290 000 tonniin. Tä- taa kokonaan.
2103: mä merkitsee sitä, että valtioneuvosto on viralli- Outokummun Porin tehtailla, metallurgisella
2104: sesti hyväksynyt 50 % :n vähennystavoitteen rikki- tutkimuslaitoksella on kehitetty hiilivoimaloille
2105: päästöille. Kivihiilivoimalaitosten osalta annettiin soveltuva rikinpoistojärjestelmä, josta ei synny
2106: rikkidioksidin päästörajat, jotka edellyttävät uu- kipsijätettä, mutta rikki voidaan poistaa savukaa-
2107: silta yli 50 MW:n laitoksilta 70 % :n rikinpoistoa suista muuttamalla se prosessissa ns. elementtiri-
2108: ja yli 150 MW:n laitoksilta 80% :n rikinpoistoa. kiksi, jota voidaan käyttää uudelleen teollisuudes-
2109: Vanhoilla yli 200 MW:n voimaloilla tulee olla sa.
2110: 70 % :n rikinpoisto viimeistään vuoden 1994 alus- Menetelmä on ainutlaatuinen koko maailmas-
2111: ta. sa. Se tulee ottaa käyttöön kotimaassa ensi tilassa,
2112: Mielestämme rikkipäästöjä on välttämätöntä jolloin avautuisivat maailmanlaajuiset markkinat
2113: vähentää tästäkin. Se on teknisesti ja taloudellises- happosateiden eliminoimiseksi.
2114: ti sekä ympäristönsuojelunkin kannalta perustel- Rikkipäästöjen ja ympäristöhaittojen poistami-
2115: tua. sen kannalta on välttämätöntä, että uusiin voima-
2116: Kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä on loihin sovelletaan parasta mahdollista teknolo-
2117: valtioneuvosto hyväksynyt energiantuotantoa kos- giaa, jolla voidaan minimoida ympäristöhaitat.
2118: kevan periaatepäätöksen, jonka mukaan maaham- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2119: me on tarkoitus rakentaa mm. Porin ja Kotkan
2120: 500 MW :n hiilivoimalat. Tällaisille laitoksille on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2121: siis asetettu ohjeet ja edellytetty 80 % :n rikinpois- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.12
2122: toa. uudelle momentille 10 000 000 markkaa
2123: Perinteisellä tavalla tai uudemmalla Pyro flow käytettäväksi valtioneuvoston määräämin
2124: -tekniikalla varustetun hiilivoimalan ympäristöön perustein kuntien ja kuntainlzi"ttojen
2125: kohdistuvat vaikutukset ovat silti erittäin suuret. omistamien sekä valtionyhtiöiden hzilivoi-
2126: Rikin lisäksi syntyy jätettä: tuhkaa ja valtavasti maloiden ilmansuojelua edistäviin inves-
2127: kipsijätettä. Esimerkiksi 500 MW:n teholla toimi- tointeihin.
2128:
2129: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2130:
2131: Timo Laaksonen Esko Seppänen Timo Roos
2132: Lauha Männistö Claes Andersson Vappu Säilynoja
2133: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Heli Astala
2134: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen Asko Apukka
2135: Esko Helle Raimo Vuoristo Heikki Rinne
2136: Anna-Liisa Jokinen
2137: 1534 1987 vp.
2138:
2139: Raha-asia-aloite n:o 1459
2140:
2141:
2142:
2143:
2144: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
2145: rakentamisen aloittamiseen Orivedellä
2146:
2147:
2148: Eduskunnalle
2149:
2150: Hallituksen esitys valtion vuoden 1988 tulo- ja nustyöt päästään käynnistämään tämän vuoden
2151: menoarvioksi sisältää varoja valtion virastotalojen lopulla.
2152: rakentamiseen yhteensä 161 miljoonaa markkaa. Toisaalta tiedämme, että Oriveden kaupunki
2153: Yhtään virastotalohanketta ei käynnisty tai toteu- on valmis ikään kuin siihen pakotettuna odotta-
2154: du Hämeen läänissä, vaikka tässäkin osassa Suo- maan valtion omien tilojen valmistumista ja jous-
2155: mea olisi välttämätöntä rakentaa valtion virastota- tamaan, vaikka kaupungilla on jo omia tilaongel-
2156: loja. Tällä raha-asia-aioitteelia kiirehdimme val- mia palveluvirastojensa sijoittamisessa. Tämä ei
2157: tion virastotalon rakentamista Orivedellä. Raken- ole kuitenkaan kaupungin asukkaiden etujen mu-
2158: nushallituksen suunnitelmien mukaan kaupun- kaista, koska heidän asiointinsa julkisten palvelu-
2159: kiin rakennetaan valtion virastotalo vuosina jen hyödyntämisessä monin tavoin hankaloituu.
2160: 1991-1992, mutta hanketta olisi monista syistä Kokonaistaloudellisestikin on arveluttavaa, jos
2161: aiennettava ja aloitettava rakennustyöt viimeis- valtion virastotaloa ei rakennettaisi tässä aloittees-
2162: tään vuoden 1988 lopulla. Rakentamishankehan sa hahmotellulla aikataululla.
2163: on eri tavoin ollut vireillä jo parikymmentä vuot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2164: ta. Valtion virastopalvelut ovat hajautettuina, ja taen,
2165: niiden sijaitseminen mm. kaupungin virastotalos-
2166: sa hajauttaa puolestaan kaupungin omia toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2167: toja. Valtion virastotaloa varten varattu tontti on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2168: rakentamiskelpoinen. Nyt olisikin kiirehdittävä 28.64. 76 5 000 000 markkaa valtion viras-
2169: perustamissuunnitelman, esisuunnitelman ja ra- totalon rakennustöiden aloittamiseen Ori-
2170: kennussuunnittelun suorittamista, jotta raken- vedellä.
2171:
2172: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2173:
2174: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Jukka Gustafsson
2175: Sulo Aittoniemi Riitta Järvisalo-Kanerva Erkki Pystynen
2176: Matti Maijala Kimmo Sasi Pertti Lahtinen
2177: Matti Hokkanen Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen
2178: Heikki A. Ollila
2179: 1987 vp. 1535
2180:
2181: Raha-asia-aloite n:o 1460
2182:
2183:
2184:
2185: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopis-
2186: ton Virtain tutkimusaseman rakentamiseen
2187:
2188:
2189: Eduskunnalle
2190:
2191: Tampereen yliopistossa on jo kauan todettu tahot, esim. muut korkeakoulut, voivat olla käyt-
2192: puutteeksi, että yliopistolla ei ole tutkimus- ja täjinä.
2193: kenttäasemaa, jossa olisi mahdollista harjoittaa Hankkeen mitoituksessa on käytetty tavan-
2194: kenttätutkimusta, suorittaa tutkimusharjoittelua omaisia viimeaikaisia tutkimusasemahankkeissa
2195: ja antaa opetusta kenttäolosuhteissa. Myös yliopis- hyväksyttyjä mitoitusperusteita (esim. Jyväskylän
2196: ton täydennyskoulutuskeskus ja henkilöstökoulu- yliopiston Konneveden biologisen aseman 1 ja II
2197: tus tarvitsevat koulutustoimintaansa internaatti- vaihe). Mitoituksen lähtökohtana on ollut, että
2198: tyyppisiä toimitiloja. Yksinomaan täydennyskou- tutkimusasemalla voi samanaikaisesti toimia enin-
2199: lutuskeskuksen tarve on alustavan arvion mukaan tään 26 hengen ryhmä.
2200: parisenkymmentä kurssipäivää ensimmäisenä toi- Hankkeen hyötyala on 576 m 2 • Tilaohjelmaan
2201: mintavuonna. Omien tilojen puuttuessa on jou- sisältyy tutkimus-, opetus-, majoitus- sekä erilaisia
2202: duttu turvautumaan muiden yliopistojen tarjoa- aputiloja.
2203: miin palveluihin sekä kalliiseen hotellimajoituk- Tutkimusasema on tarkoitus rakentaa Virtain
2204: seen. kaupungin Virtainkylän Marttisen saareen perin-
2205: Kenttätutkimusedellytysten luomiseksi Tampe- nekylän välittömään läheisyyteen. Kaupunki on
2206: reen yliopisto ja Virtain kaupunki ovat 15.12. lokakuussa 1986 päättänyt varata tältä alueelta
2207: 1984 tehneet yhteistyösopimuksen. Siinä tode- myöhemmin asemakaavan mukaisesti tontiksi
2208: taan mm., että yhteistyön yleistavoitteena on kes- muodostettavan 13 000 m 2 :n määräalan tutki-
2209: kinäisen kulttuuri- ja perinneyhteistyön, tutki- musaseman sijaintipaikaksi. Rakennuspaikan pe-
2210: musyhteistyön sekä seminaari- ja koulutustyön rustamisolosuhteet ovat hyvät.
2211: harjoittaminen. Samoin todetaan tavoitteena ole- Rakennustyöt on ollut tarkoitus käynnistää
2212: van kulttuuritutkimusaseman perustaminen Vir- vuonna 1987 rahoittaen ne työllisyysvaroin niin,
2213: roille. että aseman tilat olisi saatu käyttöön jo vuoden
2214: Yhteistoiminta on käynnistynyt 1.1.1985 viisi- 1988 aikana. Ajoitukseen on vaikuttanut Virtain
2215: vuotisen tutkimus- ja yhteistyösuunnitelman erityisesti talvisin vaikea työllisyystilanne.
2216: puitteissa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja Koska hanke ei ole edennyt suunnitellulla ta-
2217: uusitaan viisivuotiskausittain. valla, on tarpeen, että eduskunta ottaa kantaa
2218: Tampereen yliopiston Virtain tutkimusaseman hankkeeseen myöntämällä rakennustöitä varten
2219: rakentamisella luodaan edellytykset yliopiston eri määrärahan.
2220: tieteenalojen kenttätutkimukselle. Tällaisia tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2221: teenaloja ovat mm. kansanperinne ja kansanmu- taen,
2222: siikki, suomen kieli, kirjallisuustiede ja muut tai-
2223: deaineet, historia, aluetiede, kunnallistiede ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2224: kansanterveystiede. Asemaa käytetään myös muu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2225: hun tieteelliseen toimintaan, kuten tutkimuspro- 29.1 0. 74 3 600 000 markkaa Tampereen
2226: jekteihin, seminaareihin ja kokouksiin. Samoin yliopiston Virtain tutkimusaseman raken-
2227: asemaa hyödyntävät täydennyskoulutuskeskus ja tamiseksi.
2228: yliopiston henkilöstökoulutus. Myös ulkopuoliset
2229:
2230: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2231:
2232: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Jorma Fred
2233: Pertti Lahtinen Jukka Gustafsson Matti Maijala
2234: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina Riitta Järvisalo-Kanerva
2235: Heikki A. Ollila Matti Hokkanen Erkki Pystynen
2236: 1536 1987 vp.
2237:
2238: Raha-asia-aloite n:o 1461
2239:
2240:
2241:
2242:
2243: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen kor-
2244: keakoulun Pirkanmaan muotoilukeskuksen perustamiseksi
2245:
2246:
2247: Eduskunnalle
2248:
2249: Hallitus pyrkii ohjelmansa mukaisesti ja myös palvelua teollisen muotoilun kysymyksissä antavaa
2250: esityksellään valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar- muotoilukeskusta. Muotoilukeskuksesta voisi tul-
2251: vioksi edistämään rakennemuutosta ja lieventä- la merkittävä käytännön apu erityisesti pienelle ja
2252: mään sen aiheuttamia ongelmia. Yleiset talous- ja keskisuurelle teollisuudelle, jonka varaan paljolti
2253: teollisuuspoliittiset toimenpiteet ovat keskeisiä se- joudutaan asettamaan odotukset ja vaatimukset
2254: kä voimavarojen suuntaaminen tutkimukseen ja uusien teollisten työpaikkojen syntymisestä. Muo-
2255: kehitystyöhön, koulutukseen ja markkinointiin. toilukeskuksen luonnollisia yhteistoimintatahoja
2256: Näillä alueilla tapahtuvat kehittämistoimenpiteet olisivat taitotiedon laajentamisessa olemassaolevat
2257: ovat välttämättömiä. Toimenpidevalikoimaa ja osaamisen voimavaroja lisäävät korkeakoulu- ym.
2258: sen lisäämistä on tuettava myös muualla kuin tek- palvelut. Hankkeen toteuttaminen palvelisi suo-
2259: nisen ja teknologisen osaamisen alueella. Siksi oli- malaisen tuotteen kilpailukyvyn nostamista sekä
2260: si tarpeellista ryhtyä tehokkaasti hyödyntämään viennissä että kotimarkkinoilla.
2261: Taideteollisen korkeakoulun tarjoamia mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2262: suuksia teollisen muotoilumme kehittymiseksi ko- taen,
2263: ko maassa ja kaikenkokoisissa yrityksissä.
2264: Taideteollinen korkeakoulu on jo aloittanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2265: mm. tutkimuksiin perustuen alueellisten muotoi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
2266: lukeskusten perustannan Kemistä, Kuopiosta ja määrärahoihin 5 000 000 markkaa Taide-
2267: Vaasasta. Pirkanmaan muodostaessa ehyen ja yh- teollisen korkeakoulun Pirkanmaan muo-
2268: tenäisen talousmaakunnan sen rakennemuutoson- toilukeskuksen perustamiseksi.
2269: gelmien ratkomaan tarvittaisiin niin ikään täyttä
2270:
2271: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2272:
2273: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Jukka Gustafsson
2274: Sulo Aittoniemi Heikki A. Ollila Erkki Pystynen
2275: Matti Maijala Kimmo Sasi Jorma Rantanen
2276: Pertti Lahtinen Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen
2277: Riitta Järvisalo-Kanerva
2278: 1987 vp. 1537
2279:
2280: Raha-asia-aloite n:o 1462
2281:
2282:
2283:
2284:
2285: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastotoimen kehit-
2286: tämis- ja kokeilutoimintaan sekä rekisterien yhdistämiseen
2287:
2288:
2289: Eduskunnalle
2290:
2291: Kirjastolaitoksen työn tehostaminen atk:n avul- nehtivasti, mutta työ etenee hitaasti. Nyt ollaan
2292: la on edennyt viime vuosina. Atk:ta voidaan kir- kuitenkin tilanteessa, jossa niiden välitön yhteis-
2293: jastoissa käyttää moneen tarkoitukseen, mm. han- käyttö olisi tarpeen: useat kymmenet kirjastot
2294: kinnan, luetteloinnin, tiedonhaun ja lainauksen ovat luomassa omia lainaus- ym. atk-järjestel-
2295: apuna. Atk:n käyttöönotto on merkinnyt aikai- miään, missä yhteydessä niiden on perustettava
2296: sempaa suurempaa tarvetta selvityksiin, kokeilui- kirjastokohtaiset tiedostot aineistoistaan. Satoja
2297: hin, yhteisiin normeihin ja standardeihin. Ratkai- työvuosia säästettäisiin, mikäli kirjastoilla olisi
2298: sut, jotka aina ennen on tehty yksittäisissä kirjas- käytettävissään rekisteri, josta voisi poimia valmii-
2299: toissa, joudutaan nyt tekemään ottaen huomioon ta luettelointitietoja. Yhdistämällä em. rekisterit
2300: useiden kirjastoyksiköiden tarpeet ja vaatimukset, tällainen rekisteri saataisiin aikaan. Työ voitaisiin
2301: mikä edellyttää runsaasti yhteistyötä. Uusien käyt- tehdä Helsingin yliopiston kirjastossa. Aloitus-
2302: täjäryhmien kuten hallinnon sekä pienten ja kes- vuoden työntekijätarve on neljä henkilöä. Koko-
2303: kisuurten yritysten palveleminen tuo myös muka- naisuudessaan projektiin kuluisi kolmena vuonna
2304: naan uusia haasteita, mikä edellyttää selvityksiä ja yhteensä 12 henkilötyövuotta.
2305: erillistä suunnittelua. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2306: Atk antaa mahdollisuuden myös sellaisten re- taen,
2307: kisterien rakentamiseen, joita eri puolilla maata
2308: sijaitsevat kirjastot voivat käyttää hyväkseen esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2309: poimimalla niistä valmiita luetteloimitietoja tai 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2310: käyttämällä niitä tiedonhaussa. Suomessa on ny- 29.56.28 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2311: kyisellään kaksi suurta luetteloimitietoja sisältävää kirjastolaitoksen kehittämisen kannalta
2312: rekisteriä: kansallisbibliografia ja yleisten kirjasto- tarpeellisten kokeilujen, selvitysten ja yh-
2313: jen nimekerekisteri. Ne ovat syntyneet eri tahoilla tenäistämisen suorittamiseen sekä kansal-
2314: eri tarkoituksiin, mistä syystä niiden tietosisältö lisbibliografian ja yleisten kirjastojen nt-
2315: poikkeaa melko lailla. Niitä täydennetään taan- mekerekisterin yhdistämiseen.
2316:
2317: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2318:
2319: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
2320: Riitta Uosukainen Jorma Rantanen Markus Aaltonen
2321: Lauri Metsämäki Marjatta Stenius-Kaukonen Arto Lapiolahti
2322: Riitta Saastamoinen
2323: 1538 1987 vp.
2324:
2325: Raha-asia-aloite n:o 1463
2326:
2327:
2328:
2329:
2330: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Voionmaan
2331: Säätiölle rakennusavustukseksi
2332:
2333:
2334: Eduskunnalle
2335:
2336: Väinö Voionmaan Säätiön tarkoituksena on viime vuosien aikana opiston asuntotiloissa ja
2337: edistää nuorten ja aikuisten yhteiskunnallista muissa opetustyötä palvelevissa tiloissa on suori-
2338: kiinnostusta ja tuntemusta lisäävää opiskelua ja tettu välttämättömiä muutos- ja perusparannus-
2339: koulutusta, kansalaisten sivistystarpeita ja -harras- töitä. Edellä mainittujen hankkeiden toteuttami-
2340: tuksia palvelevaa kulttuuritoimintaa sekä yhteis- seksi Väinö Voionmaan Säätiö on hankkinut tarvi-
2341: kunnallista tutkimustyötä. tut varat ja lainoituksen.
2342: Säätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2343: Voionmaan opisto -nimistä kansanopistoa. taen,
2344: Ajan vaatimukset täyttävän, yhteiskuntaan,
2345: kulttuuritoimintaan sekä vapaa-ajan viettoon liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2346: tyvän opetus- ja koulutustoiminnan toteuttami- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2347: seksi on Voionmaan opistoa laajennettu ja sanee- 29.57.52 1500 000 markkaa avustukseksi
2348: rattu. Opistolle on valmistunut n. 6 000 000 mk Väinö Voionmaan Säätiölle Voionmaan
2349: maksanut uusi juhlasalirakennus, joka monipuoli- opiston rakennustoiminnasta aiheutunei-
2350: sesti palvelee kehittyvää opetustoimintaa. Lisäksi szi"n kustannukszi"n.
2351:
2352: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2353:
2354: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Timo Roos
2355: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen
2356: Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo
2357: llkka-Christian Björklund Aimo Ajo Jukka Gustafsson
2358: Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen Risto Ahonen
2359: Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen Riitta Myller
2360: Lauri Metsämäki Matti Luttinen Markku Pohjola
2361: Antero Kekkonen Iiris Hacklin Heikki Rinne
2362: Jukka Roos Matti Vähänäkki Jouni Backman
2363: Mikko Elo Arja Alho Reino Paasilinna
2364: Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist Riitta Järvisalo-Kanerva
2365: 1987 vp. 1539
2366:
2367: Raha-asia-aloite n:o 1464
2368:
2369:
2370:
2371:
2372: Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta laitos-
2373: muotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun
2374:
2375:
2376: Eduskunnalle
2377:
2378: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon val- den verkosto kattaa koko maan ja tarjoaa palve-
2379: tioneuvosto on esittänyt momentille 29.5 7. 54 luksiaan (usein ilmaispalveluina) käytännöllisesti
2380: (valtionapu järjestöjen vapaata sivistystyötä var- katsottuna kaikille kansalaisille. Mainitut keskus-
2381: ten) 14 237 000 markkaa. Käyttösuunnitelman järjestöt palvelevat toimintakenttää, jonka val-
2382: mukaan tästä määrärahasta on varattu 2 550 000 tionosuuksiin vuosittain käytetään satoja miljoo-
2383: markkaa laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjes- nia markkoja. Järjestöt tuottavat edustamalleen
2384: töjen valtionapua varten. toimintakentälle keskitetysti ja taloudellisesti
2385: Vuonna 1987 nämä järjestöt ovat saaneet val- edullisimmalla tavalla palveluja, joita po. laitok-
2386: tionapua 2 550 000 markkaa, joten budjettiin esi- set eivät edes saa muualta ja jotka myös nostavat
2387: tetty määräraha ei sisällä lainkaan nousua edellis- niiden laadullista toimintatasoa. Näillä järjestöillä
2388: vuoden valtionavusta. Suhteutettaessa tilanne ko- on keskeinen merkitys niin kirjastotoimen, kan-
2389: ko menoarvion kasvuprosenttiin ja opetusministe- sanopistotoimen kuin kansalais- ja työväenopisto-
2390: riön menoluokan kasvuprosenttiin (10 %) tilanne toimenkin kehittämisessä. Kuitenkaan järjestöjen
2391: kärjistyy: Kun otetaan inflaatio ja hintakehitys toiminnasta valtiolle koituvat kulut eivät ylitä 0,5
2392: huomioon, merkitsee nyt esitetty määräraha käy- prosenttiakaan itse toiminnalle kohdennetuista
2393: tännössä laitosmuotoisen sivistystyön järjestöjen menoista.
2394: toimintaedellytysten heikentymistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2395: Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöt
2396: (Kansalais- ja Työväenopistojen Liitto, Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2397: Kirjastoseura, Suomen Kansanopistoyhdistys, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2398: Finlands Svenska Folkhögskolförening, Iltakoulu- 29.57.54 lisäystä 200 000 markkaa laitos-
2399: jen Liitto ja Kristillis-Yhteiskunnallinen Työkes- muotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen
2400: kusliitto) edustavat sellaisia sivistysmuotoja, joi- valtionapuun.
2401:
2402: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2403:
2404: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
2405: Jorma Rantanen Markus Aaltonen Lauri Metsämäki
2406: Marjatta Stenius-Kaukonen Riitta Uosukainen Arto Lapiolahti
2407: 1540 1987 vp.
2408:
2409: Raha-asia-aloite n:o 1465
2410:
2411:
2412:
2413:
2414: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
2415: kulttuuritoiminnan perustamiskustannuksiin
2416:
2417:
2418: Eduskunnalle
2419:
2420: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle nähden. Määräraha on tällä hetkellä ainoa avus-
2421: 1988 esitetään kuntien kulttuuritoiminnasta an- tusmuoto, jota voidaan käyttää esim. ateljeetilo-
2422: netun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukai- jen hankkimiseen. Lisäksi se soveltuu kuntien mo-
2423: sesti kunnalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle nitoimitilojen rakentamiseen, erilaisiin peruspa-
2424: myönnettävien avustusten määräksi 4 000 000 rannustöihin sekä varustetason korottamiseen. Jo
2425: markkaa. Määrä on 500 000 markkaa pienempi yksistään tehtyjen hakemusten määrästä voidaan
2426: kuin vuodelle 1987 vahvistettu määräraha. Val- päätellä, että kunnat ovat halukkaita sijoittamaan
2427: tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 kulttuuritoimintaan, kun siihen on mahdollista
2428: ehdotettiin kyseiseksi määrärahaksi 3 000 000 saada avustusta. Taiteilijajärjestöjen mielestä
2429: markkaa, jota tehdyn raha-asia-aloitteen nojalla avustuksiin myönnettävää määrärahaa on korotet-
2430: korotettiin 1 500 000 markalla. Nyt määrärahaa tava nykyisestä määrästään.
2431: ollaan laskemassa eduskunnan vahvistamasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2432: määrästä. taen,
2433: Kulttuuritoimintalain mukaiset avustukset so-
2434: veltuvat erinomaisesti niiden rakentamis- ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2435: hankkeiden rahoittamiseen, joihin ei ole mahdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2436: lista saada veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoi- 29.90.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2437: tettu etupäässä suurempiin hankkeisiin. Hake- käytettäväksi kuntien kulttuuritoiminnas-
2438: muksia puheena oleviin hankkeisiin on tehty mo- ta annetun lain 8 §:n mukaisiin avustuk-
2439: ninkertainen määrä jaettavana oleviin avustuksiin sun.
2440:
2441: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2442:
2443: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
2444: Riitta Järvisalo-Kanerva Markus Aaltonen Lauri Metsämäki
2445: Marjatta Stenius-Kaukonen Arto Lapiolahti
2446: 1987 vp. 1541
2447:
2448: Raha-asia-aloite n:o 1466
2449:
2450:
2451:
2452:
2453: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväen
2454: Näyttämöiden Liiton toiminnan tukemiseen
2455:
2456:
2457: Eduskunnalle
2458:
2459: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- tekniikkakoulutusta (neljän kuukauden harrasta-
2460: vasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyttämöi- jateatteriohjaajakurssi Voionmaan Opistolla), jul-
2461: den Liiton piirissä toimii tällä hetkellä 180 aktii- kaisutoimintaa (harrastajakentälle teatteritoimin-
2462: vista harrastajateatteria. Osoituksena tästä aktiivi- nan opas, esittelevä ja opastava lastennäytelmä-
2463: suudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voidaan luettelo, Teatteriväki-lehti, skenografian peruskä-
2464: mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, Las- sikirja) ja nuorten teatteritoimintaa. Toisella nel-
2465: ten ja Nuorten Teatteripäivät Oulussa, TNL:n jän kuukauden nuorten teatteri-ilmaisun kurssilla
2466: teattereiden osallistuminen Seinäjoen Harrastaja- Voionmaan Opistolla syksyllä 1987 on 20 oppilas-
2467: teatterikesään, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin ta. Nuorten teatterileirejä pidetään myös kesällä
2468: festivaaleihin ja katselmuksiin ja valtakunnallinen 1988 useilla eri paikkakunnilla (Helsinki, Tampe-
2469: Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työväen re, Joensuu). TNL järjestää kesällä 1988 Kuusan-
2470: Teatterisunnuntain viettoon osallistuu syksyisin koskella lasten teatteritapahtuman, jossa lapset
2471: useita kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puo- esiintyvät.
2472: lilla Suomea. Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi Työ-
2473: Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilökun- väen Näyttämöiden Liiton palvelujen vähentymis-
2474: taa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein välttämät- tä ja kehittämissuunnitelmien siirtämistä tulevai-
2475: tömimmästä jäsenteattereiden ohjaus- ja koulu- suuteen.
2476: tustarpeesta. Uusia ryhmiä syntyy vuosittain kym- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
2477: meniä kautta maan. Samassa suhteessa on kasva- oittaen,
2478: nut koulutuksen tarve sekä tasoltaan että määräl-
2479: tään, mutta Työväen Näyttämöiden Liitto ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2480: voinut varata riittävästi varoja alueelliseen ohjaus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2481: ja koulutustyöhön. 29.90.521isäyksenä 950 000 markkaa Työ-
2482: Työväen Näyttämöiden Liitto painottaa harras- väen Näyttämöiden Liitolle toiminnan yl-
2483: tajateatteritoiminnassaan vuonna 1988 ohjaaja- ja läpitämiseen ja kehittämiseen.
2484:
2485: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2486:
2487: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Raimo Vuoristo
2488: Tuula Paavilainen Heli Astala Aimo Ajo
2489: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen
2490: Tuulikki Hämäläinen Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen
2491: Riitta Myller Pertti Lahtinen Lauri Metsämäki
2492: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Järvisalo-Kanerva
2493: 1542 1987 vp.
2494:
2495: Raha-asia-aloite n:o 1467
2496:
2497:
2498:
2499:
2500: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen
2501: Musiikkiliiton äänitteiden ja musiikin julkaisutoimintaan
2502:
2503:
2504: Eduskunnalle
2505:
2506: Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ry. on toi- jatkuvasti pulaa. Esimerkiksi STM:n valtakunnal-
2507: minut koko maan työväestön musiikkiharrastus- lisen nuottipalvelun kysyntä on monta kertaa tar-
2508: ten edistäjänä ja kokoajana jo 67 vuoden ajan. Eri- jontaa mittavampaa. Tilanteen parantaminen
2509: tyisesti viime vuosina STM:n musiikinharrastus- edellyttäisi nuottikustannustoiminnan moninker-
2510: toiminta on laajentunut kaikkia kansalaispiirejä taistamista, mikä palvelisi laajasti maamme koko
2511: palvelevaksi. Näin liitto on vaikuttanut monin ta- harrastajamusiikin kenttää.
2512: voin myönteisesti myös yhteistoiminnassa muiden Toinen tärkeä musiikkikustannustoiminnan
2513: taidealan harrastajajärjestöjen kanssa suomalais- alue on äänitesarjan suurentaminen, äänitesarjan,
2514: ten taideharrastusten kasvuun, kansallisen kult- jota STM on julkaissut vähäisin resurssein. Tämä
2515: tuurin kehitykseen ja kansainvälisen kulttuurivuo- toiminta ei voi olla liiketaloudellisesti kannatta-
2516: rovaikutuksen laajentamiseen. vaa, mutta on merkitykseltään tärkeä haluttaessa
2517: Suomen Työväen Musiikkiliiton tehtäväkenttä luoda uusia ulottuvuuksia musiikin harrastuk-
2518: on laaja ulottuen edellä mainitun toiminnan selle.
2519: mahdollistumiseksi mm. musiikin kustannus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2520: nuottipalvelu toimintaan, musiikin koulutuksen taen,
2521: järjestämiseen kesäleiri- ja kurssitoiminnan muo-
2522: dossa, valtakunnallisten musiikkijuhlien ja eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2523: laisten tapaamisten järjestämiseen sekä vaikutta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2524: miseen säveltaideharrastusten edellytysten puo- 29.90.52 300 000 markkaa Suomen Työ-
2525: lesta. väen Musiikkzliiton avustamiseksi äänittei-
2526: Harrastajaorkestereille, -kuoroille ja muille mu- den ja uuden suomalaisen puhallin- ja
2527: siikkiryhmille tarkoitetusta sopivan tasoisesta kuoromuszi"kin tuottamisessa ja julkaise-
2528: nuottiaineistosta aina uusia sävellyksiä myöten on mzsessa.
2529:
2530: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2531:
2532: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos Antero Kekkonen
2533: Virpa Puisto Tuulikki Hämäläinen Matti Vähänäkki
2534: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Jokinen
2535: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Timo Roos
2536: Jussi Ranta Risto Ahonen Jouni Backman
2537: Ensio Laine Mikko Elo Raimo Vuoristo
2538: Mats Nyby Jouko Skinnari Aimo Ajo
2539: Riitta Myller Antti Kalliomäki Lauri Metsämäki
2540: Pirjo Ala-Kapee Ilkka-Christian Björklund Saara-Maria Paakkinen
2541: Kerttu Törnqvist Markku Pohjola Pauli Uitto
2542: Heli Astala Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen
2543: Pertti Lahtinen Matti Luttinen Riitta Järvisalo-Kanerva
2544: 1987 vp. 1543
2545:
2546: Raha-asia-aloite n:o 1468
2547:
2548:
2549:
2550:
2551: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals
2552: ry:n toiminnan tukemiseen
2553:
2554:
2555: Eduskunnalle
2556:
2557: Finland Festivals ry. on toiminut kahdenkym- Yhdistyksen tOimtnnan purun kuuluvien ta-
2558: menen vuoden ajan huomattavimpien kulttuuri- pahtumien koko yleisömäärä on vuosittain toista
2559: tapahtumien keskusorganisaationa. Yhdistys on miljoonaa henkeä. Finland Festivals on laadun tae
2560: etu-, tiedotus- ja markkinointielin. ~a monipuolisuuden ja omaleimaisuuden turvaa-
2561: Vuonna 1987 Finland Festivals ry:n jäseniä ovat Ja.
2562: 13 kansainvälisen tason kulttuuritapahtumaa ja Finland Festivals ry:n valtion tuki on kuitenkin
2563: tämän lisäksi yhdistyksen suositusketjuun kuuluu toimintaan verrattuna varsin alhaisella tasolla.
2564: 34 muuta tapahtumaa. Yhdistys päättää vuosit- Opetusministeriön veikkausvoittovaroista taiteen
2565: tain ketjujensa kokoonpanosta kuultuaan riippu- tukemiseen myöntämä avustus vuonna 1986 oli
2566: matonta neuvottelukuntaa, joka edustaa alan 165 000 mk ja vuonna 1987 192 000 mk. Tämän
2567: asiantuntemusta monipuolisesti. lisäksi opetusministeriö on myöntänyt vuonna
2568: Tällainen kulttuuritapahtumien yhteistoiminta 1986 kansainväliseen toimintaan varatuista varois-
2569: on ainutlaatuista, ja useissa maissa on osoitettu ta 50 000 markkaa nimenomaan esitteen tuotan-
2570: suurta mielenkiintoa ja käyty tutustumassa yhdis- to- ja jakelukustannuksiin.
2571: tyksen toimintatapoihin ja koko festivaalitoimin- Koska kulttuurifestivaaliemme taso ja kehitys
2572: taamme. on olennaisen tärkeä koko kulttuuritoiminnallem-
2573: Vuonna 1987 Finland Festivals on järjestänyt me ja koska tämä työ antaa Suomesta myönteisen
2574: mm. näyttelyn Tokiossa, näkyvän tiedotuskam- kuvan nykyaikaisena ja dynaamisena kulttuuri-
2575: panjan Tukholmassa ja tiedotustilaisuuden Oslos- maana, tulisi Finland Festivals ry:n valtiontuki
2576: sa sekä jakanut eri kanavia myöten laajalevik- saada nykyistä vakaammalle pohjalle ja sitä tulisi
2577: kistä esitettään kuutena eri kieliversiona. Tämä on merkittävästi korottaa.
2578: tapahtunut yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2579: matkailun edistämiskeskuksen ja Finnairin kans- taen,
2580: sa. Vuonna 1988 yhdistyksen tarkoituksena on
2581: laajentaa ja kehittää tätä työtä, mikäli siihen saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2582: daan varoja. Samoin yhdistyksen tarkoituksena on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2583: lisätä kotimaista tiedotus- ja markkinointitoimin- 29.90.53 150 000 markkaa Finland Festi-
2584: taansa. vals ry:n toiminnan tukemiseen.
2585:
2586: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2587:
2588: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Riitta Uosukainen
2589: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen Heli Astala
2590: Aimo Ajo Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee
2591: Lea Savolainen Tellervo Renko Marja-Liisa Tykkyläinen
2592: Kerttu Törnqvist Riitta Järvisalo-Kanerva Riitta Saastamoinen
2593:
2594:
2595:
2596:
2597: 4 270416F
2598: 1544 1987 vp.
2599:
2600: Raha-asia-aloite n:o 1469
2601:
2602:
2603:
2604:
2605: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta henkilö-
2606: paikallisliikenteestä aiheutuvien tappioiden korvaamiseen Val-
2607: tionrautateille
2608:
2609: Eduskunnalle
2610:
2611: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- sella on vaikutuksensa myös henkilö- ja kaukoju-
2612: telmassa samoin kuin tulo- ja menoarvioehdotuk- naliikenteeseen. Parlamentaarinen VR-komitea
2613: sessa esitetään henkilöpaikallisliikennettä supis- edellyttää, että paikallisliikennettä on tarpeen yl-
2614: tettavaksi vuonna 1984 valmistuneen HEKE-mie- läpitää yhteiskunnan tarjoamana peruspalveluna,
2615: tinnön mukaisesti. ja esittää mietinnössään VR:lle korvauksia siitä ai-
2616: Mikäli näiden suunnitelmien mukaisesti toimi- heutuvista kustannuksista.
2617: taan, se aiheuttaa muun kuin Helsingin lähilii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2618: kenteen joukkoliikennepalvelujen voimakasta su-
2619: pistamista ja johtaa yhteiskunnalliseen eriarvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2620: suuteen liikennepalvelujen osalta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2621: Paikallisliikenteen osalta on myös huomattava, 31.57.40 85 000 000 markkaa yleisen
2622: kuten mm. parlamentaarinen VR-komitea on edun edellyttiimån henktlöpaz"kallislziken-
2623: mietinnössään todennut, paikallisliikenteen ole- teen ylläpidosta aiheutuvien tappioiden
2624: van myös henkilökaukoliikenteen jatko- ja syöttö- korvaamiseksi Valtionrautatezlle.
2625: liikennettä, jolloin paikallisliikenteen supistami-
2626:
2627: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
2628:
2629: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
2630: Virpa Puisto Jorma Rantanen Markus Aaltonen
2631: Lauri Metsämäki Marjatta Stenius-Kaukonen Arto Lapiolahti
2632: Riitta Järvisalo-Kanerva
2633: 1987 vp. 1545
2634:
2635: Raha-asia-aloite n:o 1470
2636:
2637:
2638:
2639:
2640: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
2641: tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen
2642:
2643:
2644: Eduskunnalle
2645:
2646: Opiskelija-asunnoista on huutava pula. Opiske- loissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25
2647: lija-asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetet- mk/ m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa mak-
2648: tuja tavoitteita. Isoimmilla opiskelijapaikkakun- setaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla
2649: nilla vain noin kolmannes saa opiskelija-asunnon. tarkoituksenmukaista opiskelijoiden toimeentu-
2650: Asunnottomuus saattaa olla jopa opiskelun aloit- lon ja yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Eri-
2651: tamisen este. Epävarma asuntotilanne yhdessä tyisen raskaiksi muodostuvat asumiskustannukset
2652: riittämättömän opintotuen kanssa vaikeuttaa ennen v. 1980 ja varsinkin 1970-luvun puolivälis-
2653: opiskelijan päätyötä, opiskelua. sä rakennetuissa asunnoissa, joiden lainaehdot
2654: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- ovat raskaat ja jotka eivät saa valtionavustusta
2655: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja tilan- omapääomaosuuden maksamiseen. Valtionavus-
2656: ne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaikka- tuksen maksamista varten tarvitaan yhteensä 50
2657: kunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee Mmk jaettuna esim. viidelle vuodelle.
2658: sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2659: minen on edelleen myös huomattavassa määrin taen,
2660: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta ylei-
2661: sillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2662: asuntopulaa ei voida ratkaista yksinomaan uus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2663: tuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- 35.45.51 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
2664: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän avustuksina uusien tai perusparannetta-
2665: hankkimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja vien vuokratalojen oman pääoman osittai-
2666: osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. seksi kattamiseksi opiskeltja-asuntokoh-
2667: Tällä tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta teissa, omapääoma-avustuksen maksami-
2668: osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista, seen opiskeltja-asuntojen hankkimiseksi
2669: mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta olemassa olevasta rakennuskannasta ja ra-
2670: toivottavaa. hoitusrakenteen keventämiseksi ennen
2671: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin arava- vuotta 1980 valmistuneissa opiskelzja-
2672: vuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. Kun asuntokohteissa.
2673: esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten aravata-
2674:
2675: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2676:
2677: Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto Jorma Rantanen
2678: Arto Lapiolahti Riitta Järvisalo-Kanerva Markus Aaltonen
2679: Lauri Metsämäki Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen
2680: Arja Alho Ilkka-Christian Björklund
2681: 1546 1987 vp.
2682:
2683: Raha-asia-aloite n:o 1471
2684:
2685:
2686:
2687:
2688: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitustilojen raken-
2689: tamiseksi Konneveden tutkimusasemalle
2690:
2691:
2692: Eduskunnalle
2693:
2694: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2695: man yksikkö valmistui vuonna 1982. Alkuperäisiä taen,
2696: suunnitelmia jouduttiin karsimaan rahoitussyiden
2697: vuoksi. Näin mm. tutkimusaseman majoitustilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2698: jäivät puutteellisiksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2699: Tutkimusaseman täysitehoinen hyödyntäminen 29.10.74 1 000 000 markkaa Konneveden
2700: vaatii majoitustilojen lisäystä. tutkimusaseman majoitustilojen rakenta-
2701: Tutkimusaseman laajennushanketta koskeva ra- mzseen.
2702: kentamissuunnitelma on hyväksytty ja työt voitai-
2703: siin käynnistää näin ollen nopeasti.
2704:
2705: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2706:
2707: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2708: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
2709: Sakari Knuuttila Iitis Hacklin
2710: 1987 vp. 1547
2711:
2712: Raha-asia-aloite n:o 1472
2713:
2714:
2715:
2716:
2717: M. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varastokir-
2718: jaston perustamiseksi Jyväskylän maalaiskuntaan
2719:
2720:
2721: Eduskunnalle
2722:
2723: Opetusministeriön suunnitelmiin kuuluu pe- nuksen lastauslaiturille. Kaikki edellytykset varas-
2724: rustaa valtakunnallinen varastokirjasto tieteellisiä tokirjaston toiminnan ripeälle aloittamiselle ovat
2725: ja yleisiä kirjastoja varten. Vuoden 1988 talousar- olemassa.
2726: vioesityksessä on varattu tarkoitukseen 400 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2727: markan määräraha suunnittelutoimikunnan käyt- taen,
2728: töön ja enintään kahden henkilön palkkaukseen
2729: sekä muihin suunnittelumenoihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2730: Jyväskylän maalaiskunta on osoittanut opetus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2731: ministeriölle erinomaisesti tarkoitukseen sopivia 29.37.22 600 000 markkaa varastokirjas-
2732: tiloja vuokrattavaksi ja mahdollisesti myöhemmin ton suunnitteluun ja toiminnan aloittami-
2733: ostettaviksi. Tilat sijaitsevat VaajakoskellaJyväsky- seen Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakos-
2734: län välittömässä läheisyydessä hyvien liikenneyh- kella.
2735: teyksien varrella, mm. rautatieraide tulee raken-
2736:
2737: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2738:
2739: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2740: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
2741: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2742: 1548 1987 vp.
2743:
2744: Raha-asia-aloite n:o 1473
2745:
2746:
2747:
2748:
2749: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden kotiteolli-
2750: suuskoulun laajennus- ja peruskorjaustöihin
2751:
2752:
2753: Eduskunnalle
2754:
2755: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- ja Hankkeen kustannusarvio on 9 milj. mk, josta
2756: peruskorjaushanke on ollut vireillä pitkään. Kes- valtionosuus on noin 4,6 milj. mk.
2757: kiasteen uudistuksen myötä tulevat opetuslinjojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2758: muutokset ja oppilasmäärän kasvu. Nykyiset tilat taen,
2759: ovat ahtaat nykyisellekin kapasiteetille. Koulu toi-
2760: mii tilapäistiloissa ympäri kuntaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2761: Kotiteollisuuskoulun oppilasmäärä nousee 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
2762: kaikkiaan 290 oppilaaseen. Tilanne opetustilojen kaa Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laa-
2763: suhteen on muodostunut erittäin vaikeaksi. jennustöiden aloittamiseksi.
2764:
2765: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2766:
2767: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2768: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
2769: Tina Mäkelä Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2770: 1987 vp. 1549
2771:
2772: Raha-asia-aloite n:o 1474
2773:
2774:
2775:
2776:
2777: M. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maakunta-
2778: museoiden toiminnan tukemiseen
2779:
2780:
2781: Eduskunnalle
2782:
2783: Valtioneuvosto päätti 29.3.1979 maakunnallis- Museoasiain neuvottelukunta on nähnyt tär-
2784: ten keskusmuseoiden nimeämisestä ja niille keäksi maakunnallisen museotoimen suuremman
2785: myönnettävistä avustuksista. Maakunnallisten tukemisen. Nyt momentille esitetty korotus riittää
2786: keskusmuseoiden ylläpitäjinä ovat niiden sijainti- vain maakuntamuseoiden tähänastisten valtion-
2787: kunnat ja museoiden tulee hoitaa alueellista toi- osuuksien tarkistamiseen. Lisämäärärahalla voitai-
2788: mintaa museoviraston antamien ohjeiden mukai- siin edistää merkittävällä tavalla kulttuurihisto-
2789: sesti. Järjestely on merkinnyt huomattavaa edis- riallisen museotoimen hajauttamista Helsingistä
2790: tysaskelta museotoiminnan kehittämisessä, mutta maakunta- ja aluetasolle. Lisämäärärahan turvin
2791: se antaa toisaalta museoita ylläpitäville kunnille olisi tarkoitus perustaa maakunta-arkeologien ja
2792: kohtuuttoman rasituksen, sillä valtionavustusta rakennustutkijoiden virkoja.
2793: on toistaiseksi voitu jakaa eduskunnan vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2794: myöntämän määrärahan puitteissa vain 5-10% taen,
2795: museoiden kokonaismenoista.
2796: Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmuse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2797: oiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voimak- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2798: kaasti ja tehtäväalue mm. kulttuurihistoriallisen 29.88.53 lisäyksenä 600 000 markkaa
2799: ympäristön hoitoon liittyvien asioiden osalta on maakuntamuseoiden toiminnan tukemi-
2800: laajentunut. seen.
2801:
2802: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2803:
2804: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2805: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
2806: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2807: 1550 1987 vp.
2808:
2809: Raha-asia-aloite n:o 1475
2810:
2811:
2812:
2813:
2814: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesän kon-
2815: gressi- ja seminaaritoiminnan tukemiseen
2816:
2817:
2818: Eduskunnalle
2819:
2820: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen kesä- käjänteiselle pohjalle edesauttaisi avustuksen saa-
2821: festivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnallisena minen tieteen tukemiseen osoitetuista määrära-
2822: ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana arvostet- hoista.
2823: tu asema. Tapahtuman tarkoituksena on edistää Edellä olevan perustella ehdotamme kunnioit-
2824: kulttuuria sen eri alueilla. Toiminnan pääasialli- taen,
2825: siksi muodoiksi ovat vakiintuneet konserttitoi-
2826: minnan, kamarimusiikin kesäakatemian kurssien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2827: sekä monipuolisen kongressi- ja seminaaritoimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
2828: nan järjestäminen. 29.88.53 JOO 000 markkaajyviiskylän Ke-
2829: Kongressi- ja seminaaritoiminnan saamista pit- sä -tapahtuman avustamiseen.
2830:
2831: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2832:
2833: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2834: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
2835: Tina Mäkelä Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2836: 1987 vp. 1551
2837:
2838: Raha-asia-aloite n:o 1476
2839:
2840:
2841:
2842:
2843: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden rakenta-
2844: miseen Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie
2845:
2846:
2847: Eduskunnalle
2848:
2849: Aikanaan maankuulu Pohjois-Päijänteen tai- tojen elvyttämistyöryhmä. Keski-Suomen Sellu-
2850: men on kadonnut, ja tilalle on tullut istutettu lai- loosa Oy:n toiminnan loppuminen ja Äänekosken
2851: tastunut taimenkanta. Vaikka vuosittaiset taime- tehtaiden uudet puhdistamot ovat parantaneet
2852: nen istutusmäärät ovat suuria, eivät yläpuolisten veden laatua, niin ettei vesistön tilakaan ole enää
2853: voimalaitosten vuoksi kalat pääse kutupaikoilleen esteenä hankkeelle.
2854: eivätkä istutukset johda Päijänteen oman taimen- Kalaporrashanke on nykymuodossaan myös
2855: kannan vahvistumiseen. Vaajakoski ja sen yläpuo- erittäin edullinen. Vaajakoskelle rakennettava
2856: liset kutualueet olivat aikoinaan merkittävimpiä maksaisi noin puoli miljoonaa ja Kuhankoskelie
2857: poikastuotantoalueita, ja edelleenkin kalat pyrki- saman verran. Keski-Suomen vesipiirin vesitoi-
2858: vät Vaajakosken kautta ylös. mistolla on valmiudet kalaportaiden suunnitte-
2859: Voimaloita ohittavia kalaportaita on Suomessa- luun ja toteutukseen. Myös Vaajakosken voimalan
2860: kin aikaisemmin rakennettu, mutta toimimaan nykyinen omistaja on myötämielinen hankkeen
2861: niitä ei juuri ole saatu. Useissa maissa on nyttem- toteuttamiselle.
2862: min onnistuttu kehittämään kalojen hyväksymiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2863: portaita. Suomessakin tutkijat ovat pienoismalli- taen,
2864: kokein voineet luoda toimivia malleja ja täysimit-
2865: taisiin kalatiemalleihin on luotettavaa tietoa. Tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2866: kijatkin, kalojen ohella, tarvitsisivat mitä pikim- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2867: min täysimittaista kalaporrasta tutkimuskohteek- 30.37. 77 500 000 markkaa kalaportaiden
2868: seen. rakentamisen aloz'ttamiseksi Vaajakoskelle
2869: Kalaportaan tarpeellisuuden Vaajakoskelle on ja Kuhankoskelie.
2870: todennut mm. valtakunnallinen vaelluskalakan-
2871:
2872: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2873:
2874: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2875: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
2876: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2877: 1552 1987 vp.
2878:
2879: Raha-asia-aloite n:o 1477
2880:
2881:
2882:
2883:
2884: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vedenottamon ja siirto-
2885: vesijohdon rakentamiseksi Kaivovedelle Jyväskylän maalaiskun-
2886: nassa
2887:
2888: Eduskunnalle
2889:
2890: Suomen suurimman maalaiskunnan, Jyväsky- tamo ja siirtovesijohto palvelisi myös Jyväskylän
2891: län maalaiskunnan, jossa on n. 27 000 asukasta, kaupunkia, jolla vedensaaunissaan on myös jat-
2892: vedenhankinnassa on ongelmia. Tärkeimmän kossa ongelmia. Hankkeen kustannusarvio on
2893: Vaajakosken-Jyskän taajaman raakavesi otetaan noin 20 miljoonaa markkaa, ja sillä olisi todella
2894: Leppävedestä, jonka yläpuolineo puunjalostus- ratkaiseva merkitys seutukunnalle.
2895: teollisuus on vuosikymmenten kuluessa pahasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2896: liannut. Niinpä vedenpuhdistamon toiminta ja taen,
2897: puhdistustulos on ala-arvoista.
2898: Jyväskylän maalaiskunta on löytänyt ratkaisuksi että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2899: Kaivovesi-hankkeen, jossa raakavesi otettaisiin so- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2900: raharjujen suodattamasta Kaivovedestä, joka si- markkaa vedenottaman ja szirtoveszjohdon
2901: jaitsee n. 4 kilometriä Vaajakosken keskustasta rakentamisen aloittamiseksi Jyväskylän
2902: kaakkoon. Rakennettavaksi suunniteltu vedenot- maalaiskunnan Kaivovedelle.
2903:
2904: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
2905:
2906: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2907: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
2908: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2909: 1987 vp. 1553
2910:
2911: Raha-asia-aloite n:o 1478
2912:
2913:
2914:
2915:
2916: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppälän-
2917: kankaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen
2918:
2919:
2920: Eduskunnalle
2921:
2922: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työoh- Jyväskylän maalaiskunta on omissa maankäytön
2923: jelmaan on kuulunut tieosuuden Ruoke-Palokka suunnitelmissaan varautunut tulevaan kehätie-
2924: perusparantaminen, ja työ on nyt valmistunut. hen, joka kunnan kehityksen kannalta on ensiar-
2925: Jatko-osuutena tälle ns. pohjoiselle kehätielle tuli- voisen tärkeä.
2926: si Palokan-Seppälänkankaan sekä edelleen Vaa- Tieyhteys on kokonaisuudessaan n. 10,5 kilo-
2927: jakoskelle suuntautuvan tieosan rakentamisen metriä pitkä, ja sen kustannusarvio on noin 11
2928: aloittaminen v. 1987. miljoonaa markkaa. Tie voidaan toteuttaa vaiheit-
2929: Palokan-Vaajakosken yhteys parantaisi yhdys- tain: 1. vaihe Palokka-Seppälänkangas, 2. vaihe
2930: kuntarakenteen toimivuutta: Seppälänkangas-Vaajakoski.
2931: - Seppälänkankaan teollisuusalueen pohjoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2932: seen ja pohjoisesta suuntautuva liikennöinti siir- taen,
2933: tyisi pois katuverkosta,
2934: - kaupungin sisäinen liikenne vähenisi Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2935: pion ja Heinolan suunnasta länteen ja pohjoiseen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2936: suuntautuvan liikenteen osalta, 31.24. 77 2 000 000 markkaa Palokan-
2937: - kunnan sisäiset liikenneyhteydet paranisivat Seppälänkankaan- Vaajakosken kehätien
2938: mm. Palokan terveyskeskukseen ja tulevaan kun- rakentamisen aloittamiseksi.
2939: nan hallintokeskukseen.
2940:
2941: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2942:
2943: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2944: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
2945: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2946: 1554 1987 vp.
2947:
2948: Raha-asia-aloite n:o 1479
2949:
2950:
2951:
2952:
2953: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivakan-Leppälah-
2954: den maantien korjaukseen
2955:
2956:
2957: Eduskunnalle
2958:
2959: Maantieyhteys Toivakasta pohjoiseen Leppälah- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
2960: teen on vilkkaasti liikennöity sorapintainen huo- taen,
2961: nokuntoinen tie. Kuitenkin se on suurelle osalle
2962: toivakkalaisista suorin tieyhteys Vaajakoskelle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2963: Jyväskylään. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2964: Kyseinen maantie n:o 6181 on noin 20 kilomet- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Toivakan-
2965: riä pitkä ja rakennettu jo vuosina 1950-1951. Leppälahden tien parantamiseen ja pääl-
2966: Tien parantaminen ja päällystäminen on useista lystystöiden aloittamiseen.
2967: vauhditushankkeista huolimatta jatkuvasti siirty-
2968: nyt.
2969:
2970: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2971:
2972: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
2973: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
2974: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
2975: 1987 vp. 1555
2976:
2977: Raha-asia-aloite n:o 1480
2978:
2979:
2980:
2981:
2982: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
2983: län rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola
2984:
2985:
2986: Eduskunnalle
2987:
2988: Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan tehtailla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2989: työskentelee päivittäin noin 1 000 työntekijää. taen,
2990: Valtaosa heistä käyttää päivittäin työmatkoihinsa
2991: Jämsän-Kaipolan tietä. Kesäaikaan työssäkäynti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2992: tapahtuu merkittävässä määrin polkupyörällä. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2993: Tietä käyttää myös tehtaan kuljetuksista huolehti- 31.24. 77 1 500 000 markkaa kevyen lzi'-
2994: va raskas liikenne. Väylän rakentaminen on ensi- kenteen väylän rakentamiseen välille
2995: arvoisen tärkeä liikenneturvallisuuden kannalta. }ämsä-Kaipola.
2996: Hankkeen kustannusarvio on 1 500 000 mk.
2997:
2998: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
2999:
3000: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3001: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
3002: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3003: 1556 1987 vp.
3004:
3005: Raha-asia-aloite n:o 1481
3006:
3007:
3008:
3009:
3010: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan
3011: rakennustöiden aloittamiseen
3012:
3013:
3014: Eduskunnalle
3015:
3016: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijänne, Kärkistensalmen silta on vuosia ollut Keski-
3017: jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin alueella Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideoh-
3018: on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kulkee Kärkis- jelmissa. Suunnitelmat ovat valmiit ja kustannus-
3019: tensalmen kautta ja Päijänteen ylitys hoidetaan arvio on n. 25 milj. markkaa.
3020: lossin avulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3021: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikentei- taen,
3022: nen, ja Kärkistensalmen lossi on liikenteellisesti
3023: pullonkaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vaikei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3024: ta liikenneruuhkia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3025: Myös vesiliikenne kärsii lossiliikenteestä muu- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Kärkisten-
3026: tenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Vesiliikenne salmen szllan rakennustöiden aloittami-
3027: lisääntyy merkittävästi, kun suunniteltu Päijän- seen.
3028: teen kanavointi toteutetaan.
3029:
3030: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3031:
3032: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3033: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
3034: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3035: 1987 vp. 1557
3036:
3037: Raha-asia-aloite n:o 1482
3038:
3039:
3040:
3041:
3042: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen ja Päijänteen
3043: välisen vesitieväylän rakentamiseen
3044:
3045:
3046: Eduskunnalle
3047:
3048: Keiteleen ja Päijänteen välisen vesitieväylän ka- milj. mk. Toteutumisaikataulun mukaisesti han-
3049: navointia ja ruoppausta on suunniteltu jo varsin ke toteutettaisiin 5 vuoden aikana.
3050: pitkään. Viimeisten suunnitelmien mukaan kana- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3051: vointi tehtäisiin rakentamalla Keiteleen ja Päijän- taen,
3052: teen väliselle 45 km:n pituiselle, pääasiassa luon-
3053: non järvialtailla kulkevalle väylälle viisi sulkuka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3054: navaa. Useimmat asiantuntijaviranomaiset ja met- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3055: säteollisuus ovat lausunnoissaan katsoneet hank- 31.27. 77 5 000 000 markkaa vesitieväylän
3056: keen kannattavaksi ja tarpeelliseksi. Tämän vuo- Keitele-Päzjänne rakentamiseen.
3057: den hintatasossa hankkeen kustannusarvio on 150
3058:
3059: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3060:
3061: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3062: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
3063: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3064: 1558 1987 vp.
3065:
3066: Raha-asia-aloite n:o 1483
3067:
3068:
3069:
3070:
3071: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastausraiteen rakenta-
3072: miseksi Muuramen teollisuuskylään
3073:
3074:
3075: Eduskunnalle
3076:
3077: Pieksämäen ratapiiri on laatinut suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3078: teollisuusalueen lastausraiteen rakentamiseksi taen,
3079: Muuramen kuntaan. Raiteen vaikutusalueella on
3080: noin 40 yritystä, joista suurin osa on metallialan ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3081: yrityksiä. Lastausraide on erittäin tärkeä yritysten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3082: kuljetustarpeen kannalta. 31.90.78 2 500 000 markkaa lastausrai-
3083: Rakentamista tukee painavasti myös nykyisen teen rakentamsieksi Muuramen teollisuus-
3084: työllisyyden säilyttäminen ja uusien työpaikkojen kylään.
3085: luominen. Muuramen teollisuusalueella raiteen
3086: vaikutusalueella on noin 600 työpaikkaa.
3087:
3088: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3089:
3090: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3091: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
3092: Tina Mäkelä Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3093: 1987 vp. 1559
3094:
3095: Raha-asia-aloite n:o 1484
3096:
3097:
3098:
3099:
3100: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen ilmailu-
3101: museon tilojen kunnostamiseen
3102:
3103:
3104: Eduskunnalle
3105:
3106: Keski-Suomen ilmailumuseon toiminta on lasmuseotoimikunnan mietinnössä (1983) on esi-
3107: osoittautunut erittäin menestykselliseksi. Tikkakos- tetty Keski-Suomen ilmailumuseolle ilmavoimien
3108: kelta ilmailumuseon tiloiksi hankitun teollisuus- keskusmuseon asemaa.
3109: kiinteistön kunnostustyöt tulisi saattaa loppuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3110: mahdollisimman pian, jotta museon nykyiset tilat taen,
3111: saadaan puolustusvoimien muuhun käyttöön.
3112: Museotilan kunnostussuunnitelma on laadittu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3113: puolustusministeriössä ja kustannusarvio on 9,6 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3114: milj. mk. markkaa Keski-Suomen tlmatlumuseon ti-
3115: Museon merkitystä osoittaa myös se, että soti- lojen kunnostamiseen.
3116:
3117: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3118:
3119: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3120: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
3121: Tina Mäkelä Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3122: 1560 1987 vp.
3123:
3124: Raha-asia-aloite n:o 1485
3125:
3126:
3127:
3128:
3129: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelaboratorion kent-
3130: täkoeaseman perustamiseksi Leivonmäen Kailasuolle
3131:
3132:
3133: Eduskunnalle
3134:
3135: Turpeen tutkimusta harjoitetaan monella ta- Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle tu-
3136: holla. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tur- kee myös se, että Jyväskylän yliopiston toimesta
3137: vepohtotutkimus on sijoitettu Jyväskylään. Turve- harjoitetaan samalla suunnalla turvetutkimusta.
3138: tutkimuslaboratorio tarvitsee tuekseen kenttäkoe- Näin myös yliopisto voisi saada tilat Kailasuon
3139: aseman, koska turvetyömailla on lyhyen kesän kenttäkoeaseman yhteyteen.
3140: johdosta keskityttävä täysipainoisesti turpeen nos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3141: tamiseen eikä tutkimustoimintaa ole mahdollista taen,
3142: harjoittaa kuin rajoitetussa määrin.
3143: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3144: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3145: työmaa Leivonmäellä. Se sijaitsee maantieteelli- 32.55.42 2 500 000 markkaa turvelabora-
3146: sesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kannalta edul- torion kenttäkoeaseman perustamiseksi
3147: lisella paikalla. Sillä on hyvät edellytykset muo- Leivonmäen Kailasuolle.
3148: dostua kansallisesti ja kansainvälisesti merkittä-
3149: väksi turveteollisuuden tutkimuskeskukseksi.
3150:
3151: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3152:
3153: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3154: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
3155: Tina Mäkelä Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3156: 1987 vp. 1561
3157:
3158: Raha-asia-aloite n:o 1486
3159:
3160:
3161:
3162:
3163: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle ja sen jä-
3164: senyhdistyksille lomanviettopaikkojen kehittämiseen
3165:
3166:
3167: Eduskunnalle
3168:
3169: Yhteiskuntamme elää suuren muutoksen aikaa. paikoissa oli lomavuorokansien maara noin
3170: Työelämän lisääntyneet vaatimukset ja elämänryt- 62 000. Tämän lisäksi niitä käytti vuorokautta ly-
3171: min kiireistyminen ovat johtaneet turvallisuuden- hyemmän ajan noin 75 000 henkilöä.
3172: tunteen vähenemiseen. Erityisesti heikoimmat yk- Lomakotinsa kyseinen järjestö on rakentanut ja
3173: silöt joutuvat kovan paineen alaiseksi. ylläpitää niitä keräys- ja muiden satunnaisten tu-
3174: Fyysisen ja psyykkisen rasituksen poistamiseen lojen avulla. Suuri osa toiminnasta perustuu tal-
3175: tulisi olla enemmän mahdollisuuksia, jotta yksi- kootyöhön. Yhteiskunnan tuki on tähän mennes-
3176: lön kestokyky ei pettäisi. Loma- ja siihen liittyvä sä ollut satunnaista ja vähäistä. Invalidiliiton ja
3177: virkistystoiminta on koettu hyväksi keinoksi elin- sen jäsenyhdistysten voimavarat ovat hyvin rajoi-
3178: voiman palauttajana. Vammaisten henkilöiden tetut käytössä olevien lomanviettopaikkojen kun-
3179: kohdalla palautumisen tarve korostuu, sillä he nossapitoon ja kehittämiseen. Kuitenkin näiden
3180: joutuvat työssä ja päivittäisessä elämässä muita tulisi tyydyttää noin 50 000 jäsenen ja heidän per-
3181: enemmän ponnistelemaan voimiensa äärirajoilla. heittensä loma- ja virkistyspalvelujen tarpeet.
3182: Heidän mahdollisuutensa kodin ulkopuolella ta- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin
3183: pahtuvaan lomanviettoon ovat kuitenkin suuresti vammaisille henkilöille turvata yhtäläiset mahdol-
3184: rajoittuneet. Liikunnalliset esteet rajoittavat yleis- lisuudet virkistykseen ja lomanviettoon kuin
3185: ten lomanviettopaikkojen käyttöä. Myös asenteel- muilla kansalaisilla. Lomapalvelujen lisääminen
3186: liset, psyykkiset ja taloudelliset tekijät asettavat edistäisi heidän selviytymistään työ- ja päivittäi-
3187: rajoituksia. Vammaisten henkilöiden loman- ja sessä elämässä.
3188: vapaa-ajanvietto onnistuu parhaiten heitä varten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3189: suunnitelluissa ja rakennetuissa lomanviettopai-
3190: koissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3191: Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat koko 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
3192: toimintansa ajan harjoittaneet sosiaalista lomatoi- uudelle momentzlle 500 000 markan mää-
3193: mintaa. Järjestöllä on eri puolilla maata 53 loma- rärahan Invalidzliitto ry:lle käytettäväksi
3194: kotia. Liittoon kuuluvien jäsenyhdistysten määrä sen ja jäsenyhdistystensä omistamien lo-
3195: on 128 ja näissä on yhteensä noin 50 000 jäsentä. manviettopaikkojen kehittämiseen ja yllä-
3196: Loma- ja virkistyspalvelujen kysyntä on jatkuvasti pitämiseen.
3197: kasvanut. Vuonna 1986 mainituissa lomanvietto-
3198:
3199: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3200:
3201: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Tina Mäkelä
3202: Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin
3203: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
3204:
3205:
3206:
3207:
3208: 5 270416F
3209: 1562 1987 vp.
3210:
3211: Raha-asia-aloite n:o 1487
3212:
3213:
3214:
3215:
3216: M. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
3217: ulkoilureittien rakentamiseen
3218:
3219:
3220: Eduskunnalle
3221:
3222: Keski-Suomen ulkoilureittejä on kehitetty jo Ulkoilureittien rakentaminen on halpaa liikun-
3223: kymmenen vuoden ajan yhtenä ylikunnallisten tapaikkarakentamista laitosrakentamiseen näh-
3224: reittien valtakunnallisena mallisysteeminä. Tänä den, ja reitit palvelevat suuria käyttäjäryhmiä.
3225: päivänä sen piiriin kuuluvat useimmat Keski- Reittien rakentaminen tulee turvata korottamalla
3226: Suomen kunnat. Reitistökokonaisuuteen sisälty- ulkoilureittimäärärahoja huomattavasti niin, että
3227: vät mm. Keski-Suomen Maakuntaura, eräreitti päästään parantamaan myös reittipohjia ainakin
3228: Lapin Sormi sekä Saarijärven koskireitti. Itse reit- turvallisuuden vaatimaita osalta.
3229: tien rakentamisen ja viitoituksen ohella on raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3230: nettu tarvittavia tukialueita levähdyspaikkoineen taen,
3231: ja retkikämppineen. Valtiovalta on osallistunut
3232: vuodesta 1980 lähtien hankkeen rahoitukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3233: avustamaHa kuntia valtakunnallisesti ja seudulli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3234: sesti merkityksellisten ulkoilureittien perustami- 35.15.311isäyksenä 300 000 markkaa kun-
3235: sessa. Keski-Suomessa avustukset on käytetty lä- tien ulkoilureittien rakentamiseen.
3236: hinnä retkikämppien ja joidenkin levähdysaluei-
3237: den rakentamiseen.
3238:
3239: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3240:
3241: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3242: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
3243: Tina Mäkelä Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3244: 1987 vp. 1563
3245:
3246: Raha-asia-aloite n:o 1488
3247:
3248:
3249:
3250:
3251: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojärven kansallis-
3252: puiston palvelujen kehittämiseen
3253:
3254:
3255: Eduskunnalle
3256:
3257: Lailla eräiden valtion alueiden muodostamises- k.ailutarkoituksessa voidaan käyttää aluetta hyväk-
3258: ta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi muo- si.
3259: dostettiin 1.1.1982 lukien mm. Isojärven kansal- Ensisijaisena tavoitteena on, että kansallispuis-
3260: lispuisto Kuhmoisiin. Kansallispuiston pinta-ala ton rakentaminen runkosuunnitelman mukaisesti
3261: on n. 1 900 hehtaaria. Puiston perustamisen tar- aloitetaan välittömästi ja tälle alueelle laaditaan
3262: koitukseksi kiteytettiin valmisteluvaiheessa ajatus yksityiskohtaiset suunnitelmat sekä rakennetaan
3263: säilyttää Päijänteen länsipuoliselle seudulle omi- kunnollinen opastuskeskus, polkureittiverkosto ja
3264: naista metsäistä vuorimaata ja alueen rantojen säi- riittävät majoitustilat. Kansallispuiston valvon-
3265: lyttäminen nykyisellään. Alueelle ei ole muodos- taan ja opastukseen tulee varata myös riittävä hen-
3266: tettu tähän mennessä mitään metsätalouskäyttöä kilöstö.
3267: tai -toimintaa korvaavaa toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3268: On epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että taen,
3269: kunta, jossa työpaikoista on muutenkin pulaa
3270: ja joka on kärsinyt voimakkaasta väestökadosta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3271: joutuu odottamaan korvaavaa toimintaa kansal- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
3272: lispuistoalueelle vuosikausia. Kansallispuisto tu- määrärahoihin 500 000 markkaa Isojärven
3273: lee suunnitella yksityiskohtaisesti ja niin kiireel- kansallispuiston palvelujen rakentami-
3274: lisesti kuin suinkin mahdollista, jotta edes mat- seen.
3275:
3276: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3277:
3278: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3279: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
3280: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3281: 1564 1987 vp.
3282:
3283: Raha-asia-aloite n:o 1489
3284:
3285:
3286:
3287:
3288: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin raken-
3289: tamiseksi Karstulaan
3290:
3291:
3292: Eduskunnalle
3293:
3294: Karstulan kirkonkylällä on viemäröinnin kohdal- Hanke tulisi toteuttaa valtion vesihuoltotyö-
3295: la tällä hetkellä ongelmallinen tilanne, kun nykyi- nä.
3296: nen viemäriverkko ei riitä enää koko kirkonkylän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3297: jätevesien johtamiseen. Tästä syystä viemäriverkos- taen,
3298: tossa on esiintynyt ajoittain tulvimista ja ylivuotoja.
3299: Jotta tilanne saadaan asianmukaiseen kuntoon, että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3300: on rakennettava siirtoviemäri välille Shell-Kölsän- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3301: puro-jätevedenpuhdistamo. Laadittujen suunni- 35.25. 77 600 000 markkaa szi'rtoviemå'rin
3302: telmien mukaan hankkeen kustannusarvio on noin rakentamiseksi Karstulaan.
3303: 1,2 milj. mk ja siirtoviemärin pituus 2,7 km.
3304:
3305: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3306:
3307: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3308: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Tina Mäkelä
3309: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
3310: 1987 vp. 1565
3311:
3312: Raha-asia-aloite n:o 1490
3313:
3314:
3315:
3316:
3317: P. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisluon-
3318: teisten arkistojen valtionapuun
3319:
3320:
3321: Eduskunnalle
3322:
3323: Laki yksityisluonteisten arkistojen valtionavusta merkittävät hankkeet ovat viime vuosina joutu-
3324: tuli voimaan vuonna 1975. Lain piiriin on valtio- neet arkistoissa kuitenkin suuriin vaikeuksiin, sillä
3325: neuvosto hyväksynyt kymmenen arkistoa (Suoma- arkistojen valtionapuun osoitettu määräraha ei ole
3326: laisen Kirjallisuuden Seura, Svenska Litteratur- noussut kustannusten nousua vastaavasti. Halli-
3327: sällskapet i Finland, Ammattiyhdistysarkisto, tuksen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi
3328: Kansan Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, vuodelle 1988 onko. momentille esitetty 8,8 milj.
3329: Porvarillisen Työn Arkisto, Svenska Centralarki- mk, mikä merkitsisi arkistojen toiminnan supistu-
3330: vet, Työväen arkisto ja Urheilun keskusarkisto), mista edelleen.
3331: joiden kokoelmilla on tieteellisen tutkimuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3332: kannalta huomattava merkitys. Valtionavun tur-
3333: vin on näihin arkistoihin voitu koota ainutlaatuis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3334: ta lähdeaineistoa kansalais- ja järjestötoiminnasta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3335: sekä kulttuuri- ja talouselämästä. 29.88.531isäyksenä 1100 000 markkaa yk-
3336: Monet koko kansallisen kulttuurin kannalta sityisluonteisten arkistojen valtionapuun.
3337:
3338: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3339:
3340: Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen
3341: 1566 1987 vp.
3342:
3343: Raha-asia-aloite n:o 1491
3344:
3345:
3346:
3347:
3348: P. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenliik-
3349: keen kirjaston laitehankintoihin ja luettelointiin
3350:
3351:
3352: Eduskunnalle
3353:
3354: Työväenperinne-Arbetartradition ry. on perus- tetty kirjasto- ja museotoimintaan 615 000 mk
3355: tanut vuonna 1986 Helsinkiin Työväenliikkeen (josta museon perustamiskustannusten osuus on
3356: kirjaston, joka on palveluineen avattu yleisölle noin 150 000 mk). Kirjaston luetteloimityön jat-
3357: maaliskuussa 1987. Kirjaston tehtävänä on toimia kumiseksi ja välttämättömien laitehankintojen
3358: työväestön ja työväenliikkeen historian erikoiskir- turvaamiseksi tarvitaan huomattavasti suurempaa
3359: jastona. Kirjaston peruskokoelmat käsittävät noin määrärahaa budjettiin.
3360: 150 000 nidettä. Kirjasto on kokoelmiltaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3361: maamme suurimpia tieteellisiä erikoiskirjastoja.
3362: Osa aineistosta on kuitenkin kokonaan luetteloi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3363: matta ja vaatii paljon resursseja. Luetteloimi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3364: työ on saatu alulle valtionavustuksilla vuosina 29.88.531isäyksenä 235 000 markkaa Työ-
3365: 1985-87. väenpen'nne ry:lle Työväenliikkeen kirjas-
3366: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- ton laitehankintoihin ja luettelointityö-
3367: vioksi vuodelle 1988 on Työväenperinne ry:lle esi- hön.
3368:
3369: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3370:
3371: Pertti Lahtinen Pentti Lahti-Nuuttila
3372: Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen
3373: 1987 vp. 1567
3374:
3375: Raha-asia-aloite n:o 1492
3376:
3377:
3378:
3379:
3380: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistojen rakenta-
3381: miseen Murhasaaren sillan molemmille puolille valtatielle n:o 11
3382:
3383:
3384: Eduskunnalle
3385:
3386: Murhasaaren sillan molemmin puolin kohoaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3387: noin 1 km:n pituiset mäet, melko jyrkätkin. Tästä taen,
3388: johtuen ohitukset molempiin suuntiin ovat kova-
3389: vauhtisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3390: Tiellä on kova suurten rekkojen liikenne, mikä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3391: johtuu satamakaupunki Porin laivaliikenteestä. 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa Porin-
3392: Murhasaaren silta kuten koko tieosuuskin on ko- Tampereen valtatielle n:o 11 Murhasaaren
3393: vin kapea, joten turvallisten ohitusten aikaansaa- sillan molemmzlle puolille rakennettavaa
3394: miseksi on Murhasaaren sillan molempiin ylämä- ohituskaistaa varten.
3395: kiin rakennettava ohituskaistat n. 1 km:n mittaisi-
3396: na. Tällä tieosuudella on sattunut useita pahoja
3397: liikenneonnettomuuksia, joissa on mm. kuollut
3398: useita lapsia.
3399:
3400: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3401:
3402: Pertti Lahtinen Pentti Lahti-Nuuttila
3403: Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen
3404: Anneli Taina
3405: 1568 1987 vp.
3406:
3407: Raha-asia-aloite n:o 1493
3408:
3409:
3410:
3411:
3412: P. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
3413: veteraanien kuntoutukseen
3414:
3415:
3416: Eduskunnalle
3417:
3418: Sotiemme rintamaveteraanien ikääntyessä li- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3419: sääntyvät heidän sodissa saamiensa vammojen
3420: määrät ja laatu. Ikä aiheuttaa vammojen lisäänty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3421: viä kiputiloja. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3422: Jotta rintamaveteraanimme voisivat vammojen- 33.22.59 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
3423: sa kanssa elää ihmisarvoista vanhuutta ja saada sai- käytettäväksi rintamaveteraanien kuntou-
3424: rauksiinsa lievitystä, tulee fysikaalista hoitoa ja tukseen.
3425: kuntoutusta lisätä.
3426:
3427: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3428:
3429: Pertti Lahtinen Pentti Lahti-Nuuttila
3430: Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen
3431: 1987 vp. 1569
3432:
3433: Raha-asia-aloite n:o 1494
3434:
3435:
3436:
3437:
3438: P. Lahtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
3439: osuuteen kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämi-
3440: seen harkinnanvaraisen työllistämisen lisäämiseksi
3441:
3442: Eduskunnalle
3443:
3444: Momenttia 34.50.02 koskeva ed. Säilynojan kohdistuu niihin, jotka jäävät voimassa olevan
3445: raha-asia-aloite käsittelee seikkaperäisemmin työl- työllistämislain velvoitetyöllistämisen ulkopuolel-
3446: lisyyttä. Tyydymme siksi tässä vain viittaamaan le.
3447: tuon aloitteen perusteluihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3448: Hallitus ehdottaa momentille 539 milj. mark-
3449: kaa, mistä velvoitetyöllistämisen lisäksi enintään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3450: 63 milj. markkaa käytettäisiin rakennemuutoksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3451: lieventämiseen ja enintään 240 milj. markkaa har- 34.50.30 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
3452: kinnanvaraiseen työllistämiseen. valtionosuuteen kunmlle ja kuntainlzi'tozl-
3453: Harkinnanvaraista työllistämistä varten ehdo- le työttömyyden lieventämiseen harkin-
3454: tamme lisättäväksi 100 milj. markkaa, koska se nanvaraisen työllistämisen lisäämiseksi.
3455:
3456: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3457:
3458: Pertti Lahtinen Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
3459: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Jarmo Wahlström
3460: Lauha Männistö Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
3461: 1570 1987 vp.
3462:
3463: Raha-asia-aloite n:o 1495
3464:
3465:
3466:
3467:
3468: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi
3469: eri maiden yhteisen kaluston hankkimiseksi Itämeren suuronnet-
3470: tomuuksien varalle
3471:
3472:
3473: Eduskunnalle
3474:
3475: Kaikille Itämeren rannikkovaltioille on yhtei- välineistön järjestämistä suuronnettomuuksien va-
3476: nen etu siitä, että Itämeri säilyy puhtaana. Itämeri ralta.
3477: on suojeltava erilaisilta katastrofeilta. Itämeri on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3478: kuitenkin hyvin haavoittuva mataluutensa ja vesi-
3479: koostumuksensa vuoksi. Sen kala-, lintu- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3480: planktonkantaa on yhden vaikean suuronnetto- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlte
3481: muuden mahdollista vakavasti vaurioittaa. 35 .11. 26 140 000 markkaa selvityksen te-
3482: Mielestämme olisi tarpeen selvittää yhteisiä toi- kemiseksi eri maiden yhteisen laiva- ja
3483: menpiteitä, mm. yhteisen katastrofilaivaston pe- muun kaluston hankkimisesta Itämeren
3484: rustamista ja yhteiseen käyttöön nopeasti saatavan suuronnettomuuksien varalle.
3485:
3486: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3487:
3488: Pertti Lahtinen Asko Apukka
3489: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
3490: Matti Hokkanen
3491: 1987 vp. 1571
3492:
3493: Raha-asia-aloite n:o 1496
3494:
3495:
3496:
3497:
3498: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Urho Kekkosen
3499: rauhanpalkinnon perustamiseen
3500:
3501:
3502: Eduskunnalle
3503:
3504: Presidentti Urho Kaleva Kekkonen teki suurim- tamme tärkeimmistä tehtävistä. Urho Kekkosen
3505: man elämäntyönsä rauhanpoliitikkona. Sellaisena rauhanpalkinnon perustaminen olisi luonnollinen
3506: hän on maamme tunnetuin ja myös kansainväli- tapa kunnioittaa ja jatkaa hänen ulkopoliittista
3507: sesti arvostetuin valtiomies. Urho Kekkosen panos perintöään. Valtiovallan tulisi olla aloitteenteki-
3508: Suomen nykyisen, YYA-sopimukseen perustuvan jänä laajapohjaisen presidentti Urho Kekkosen
3509: aktiivisen rauhanpolitiikan luomisessa ja vakiin- rauhanpalkintotoimikunnan muodostamiseksi.
3510: nuttamisessa oli valtava. Kekkonen ei ollut ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3511: noastaanJuho Kusti Paasikiven työn jatkaja, vaan taen,
3512: jo Paasikiven aikana sittemmin Paasikiven-Kek-
3513: kosen linjana tunnetun ulkopoliittisen suunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3514: rakentaja ja kehittäjä. 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
3515: Kekkosen ulkopoliittisen perinnön ja elämän- kaa presidentti Urho Kekkosen rauhanpal-
3516: työn vaaliminen tästä eteenpäin on yksi kansakun- kinnon perustamiseksi.
3517:
3518: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3519:
3520: Ensio Laine Heli Astala
3521: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
3522: Marjatta Stenius-Kaukonen
3523: 1572 1987 vp.
3524:
3525: Raha-asia-aloite n:o 1497
3526:
3527:
3528:
3529:
3530: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Niiralan rajanylityspaikan
3531: avaamiseksi henkilöliikenteelle
3532:
3533:
3534: Eduskunnalle
3535:
3536: Hanke henkilöliikenteen rajanylityspaikan avaa- vaihtoa ja yhteistyötä, sekä vahvistaisi asenteita
3537: miseksi Pohjois-Karjalasta Niiralan nykyisen tavara- rauhan ja ystävyyden puolesta. Niiralan rajanylitys-
3538: liikenteen rajanylityspaikan kohdalta Neuvosto- paikan avaamisella henkilöliikenteelle olisi myön-
3539: Karjalaan on ollut vuosia esillä. Muun muassa teinen vaikutus ei vain Pohjois-Karjalan, vaan koko
3540: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja Suomi-Neu- Itä- ja Pohjois-Suomen ja Neuvostoliiton kesken ta-
3541: vostoliitto-Seuran Pohjois-Karjalan piirijärjestö pahtuvalle matkailulle.
3542: ovat lähestyneet asian merkeissä myös NKP:n Kar- Keskinäisen kanssakäymisen lisääntyminen edis-
3543: jalan aluekomitean ensimmäistä sihteeriä Vladimir täisi myös Itä-Suomen ja Neuvosto-Karjalan välis-
3544: Stepanovia. Syyskuun alussa Niiralassa vierailleen ten taloussuhteiden ja taloudellisen yhteistyön ke-
3545: Neuvosto-Karjalan valtuuskunnan mukaan valmis- hittämistä.
3546: telut rajanylityspaikan avaamisen ja matkailun ke- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
3547: hittämisen vauhdittamiseksi etenevät. taen,
3548: Pohjois-Karjalasta Neuvosto-Karjalaan sekä
3549: Neuvosto-Karjalasta Pohjois-Karjalaan suuntautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3550: van matkailun lisääntyminen kehittäisi alueen 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
3551: väestön myönteisiä asenteita Neuvostoliittoon, kaa Niiralan rajanylityspaikan avaamiseksi
3552: vireyttäisi maidemme välistä alueellista kulttuuri- henkilöliikenteelle.
3553:
3554: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3555:
3556: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
3557: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
3558: 1987 vp. 1573
3559:
3560: Raha-asia-aloite n:o 1498
3561:
3562:
3563:
3564:
3565: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivä-
3566: rahan korottamiseksi
3567:
3568:
3569: Eduskunnalle
3570:
3571: Yleisenä tavoitteena varusmiesten osalta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3572: ollut saavuttaa päivärahan taso, joka on viiden- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3573: nes alimmasta valtion virkamiehen päivärahasta. 27.14. 02 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
3574: Tämä edellyttäisi 9 markan päivärahakorotusta varusmiesten päivärahan korottamiseksi
3575: 17 markasta 26 markkaan. Tämä voidaan katsoa 17 markasta 26 markkaan 1.1.1988 läh-
3576: minimitarpeeksi varusmiesten osalta. Hankkeen tien.
3577: hinnaksi toteutettuna 1.1.1988 lähtien on arvioitu
3578: 50 miljoonaa markkaa.
3579: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3580: taen,
3581:
3582: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3583:
3584: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3585: 1574 1987 vp.
3586:
3587: Raha-asia-aloite n:o 1499
3588:
3589:
3590:
3591:
3592: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien raittiuslautakuntien
3593: ja -järjestöjen yhteiskampanjoiden toimeenpanemiseksi
3594:
3595:
3596: Eduskunnalle
3597:
3598: Raittiustyön tarkoituksena on lain mukaan tien raittiuslautakuntien yhteistyöllä. Kampanjoi-
3599: totuttaa kansalaiset terve1s11n elämäntapoihin den toteuttamiseen on osallistunut lisäksi mm.
3600: ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan kuntien eri hallintokuntia, kansanterveysjärjestöjä,
3601: käyttöä. Kuntien raittiuslautakunnille suoritetaan nuorisojärjestöjä, teollisuuslaitoksia ja muita työ-
3602: raittiustyölain 7 §:n mukaan valtionosuutta edellä paikkoja. Kukin yhteistyötaho on vastannut omalta
3603: mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi kunnan alu- osaltaan välittömistä kustannuksista.
3604: eella. Saman lain 10 §:n mukaan valtioneuvoston Koko läänin aluetta koskevien kampanjoiden ja
3605: hyväksymät valtakunnalliset raittiusjärjestöt voivat projektien suunnitteluun ja organisointiin, aineis-
3606: saada toimintaansa valtionavustusta. ton valmistamiseen ja muihin onnistumisen kan-
3607: Kuntien valtionosuuksien käyttöperiaate on, et- nalta tärkeisiin menoihin ei ole riittäviä taloudelli-
3608: tä valtionosuudet on käytettävä kunnan alueella ta- sia voimavaroja käytettävissä. Kampanjat on toi-
3609: pahtuvaan toimintaan. Valtakunnallisten raittius- meenpantu pääasiassa vapaaehtoisin talkoovoimin.
3610: järjestöjen määrärahat voidaan käyttää koko valta- Projektien onnistuneeksi toteuttamiseksi tarvitaan
3611: kunnan alueella. Raittiusjärjestöjen piirijärjestöillä kampanjasihteeri 3-4 kk:n ajaksi sekä hänen
3612: ei ole mahdollisuutta saada valtionapua. Valtakun- palkkauksensa lisäksi varoja mm. koulutukseen,
3613: nallisten raittiusjärjestöjen valtionavustusten vähäi- tiedotukseen, seurantaan sekä kampanja-aineiston
3614: syys ei anna keskusjärjestöille mahdollisuuksia pii- tuottamiseen. Toimeenpantujen kampanjoiden
3615: ritoiminnan rahoittamiseksi. seurantaselvitykset ovat osoittaneet, että läänien
3616: Raittiustyölain toteuttamiseksi tarvitaan läänien asukkaat ovat ottaneet ne myönteisesti vastaan.
3617: alueella kuntien raittiuslautakuntien ja raittiuspii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
3618: rijärjestöjen yhteistoimintaa ja laajempia yhteistoi- tavasti,
3619: mintakokonaisuuksia. Näiden kampanjoiden ra-
3620: hoitus on yhteiskunnan taholta kokonaan järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3621: mättä. Usean läänin alueella on viime vuosina jär- 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
3622: jestetty monia tuloksellisia kampanjoita (esim. Rai- määrärahan lääninhallitusten käyttöön
3623: tis helmikuu Keski-Suomen ja Kuopion lääneissä, jaettavaksi koko läänin aluetta koskevien
3624: Raitis lokakuu -kampanja Oulun läänissä jne.). yhteistoimintakampanjoiden toteuttami-
3625: Kampanjat on toteutettu lääninhallitusten sosiaali- seen.
3626: ja terveysosastojen, raittiuspiirijärjestöjen sekä kun-
3627:
3628: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3629:
3630: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3631: Virpa Puisto Risto Ahonen Jukka Roos
3632: Heikki Perho Liisa Hilpelä
3633: 1987 vp. 1575
3634:
3635: Raha-asia-aloite n:o 1500
3636:
3637:
3638:
3639:
3640: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kehit-
3641: tämisrahaan
3642:
3643:
3644: Eduskunnalle
3645:
3646: Vastoin läänien taholta esitettyjä toivomuksia ja ja Porin läänin määrärahan korottamisen
3647: vaatimuksia läänin kehittämismäärärahan korotta- vähintään 5 milj. markalla.
3648: misesta hallitus esittää määrärahaa supistettavaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3649: ensi vuonna yhteensä 33 milj. markkaa. Mikäli
3650: näin tapahtuisi, myös Turun ja Porin läänin kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3651: tysmääräraha tulisi entisestään pienenemään. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3652: Eduskunnan tulisikin huolehtia siitä, että läänin 26.98.431isäyksenä 5 000 000 markkaa Tu-
3653: kehittämismäärärahaa korotetaan vähintään 50 run ja Porin läänin kehittämismäärärahan
3654: miljoonalla markalla. Tämä mahdollistaisi Turun korottamiseen.
3655:
3656: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3657:
3658: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3659: Virpa Puisto Risto Ahonen Jukka Roos
3660: Heikki Perho Liisa Hilpelä
3661:
3662:
3663:
3664:
3665: 6 270416F
3666: 1576 1987 vp.
3667:
3668: Raha-asia-aloite n:o 1501
3669:
3670:
3671:
3672:
3673: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen mene-
3674: tysten korvaamiseen avustuksin
3675:
3676:
3677: Eduskunnalle
3678:
3679: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3680: on ehdottanut, että 2 700 markkaa pienemmästä taen,
3681: kuukausitulosta ei peritä kunnallisveroa. Ehdo-
3682: tuksemme toteuttamisessa olemme lähteneet sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3683: tä, että näin kunnille aiheutuva n. 5 000 milj. 1988 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 000
3684: markan tulonmenetys korvataan valtion varoista. markkaa käytettäväksi kuntien avustami-
3685: Koska eräät muut ehdotuksemme merkitsevät seen niiden verotulojen menetysten kor-
3686: kuntien verotulojen kasvamista n. 2 000 milj. vaamiseksi.
3687: markalla, tulisi tulo- ja menoarvioon merkitä
3688: 3 500 milj. markkaa käytettäväksi kuntien verotu-
3689: lomenetysten korvaamiseen.
3690:
3691: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3692:
3693: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3694: 1987 vp. 1577
3695:
3696: Raha-asia-aloite n:o 1502
3697:
3698:
3699:
3700:
3701: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-
3702: oppilaitoksen laajentamiseen
3703:
3704:
3705: Eduskunnalle
3706:
3707: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3708: laajennukseen ja peruskorjaukseen tarvitaan kus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3709: tannusarvion mukaan varoja yhteensä 42,8 milj. 29.60.74 10500000 markkaa Pohjois-
3710: markkaa. Valtion vuoden 1988 budjetissa tarkoi- Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen laa-
3711: tukseen tulisi varata 10,5 milj. markkaa. jentamiseen ja peruskorjaukseen sekä ra-
3712: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, kentamisen aloittamiseen.
3713:
3714: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3715:
3716: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3717: 1578 1987 vp.
3718:
3719: Raha-asia-aloite n:o 1503
3720:
3721:
3722:
3723:
3724: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikunnanohjaajan
3725: virkojen perustamiseksi kuntiin
3726:
3727:
3728: Eduskunnalle
3729:
3730: Tutkimusten mukaan viidennes maamme väes- ohjaajien uusia virkoja varten kunnissa. Lisämää-
3731: töstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin, joille pe- rärahalla voidaan perustaa kuntiin noin 20 uutta
3732: rinteinen urheiluseuratoiminta ei ole kyennyt tar- virkaa.
3733: joamaan liikuntapalveluja. Tämän väestönosan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3734: liikuntapalvelujen järjestämiseksi kunnat ovat pe- taen,
3735: rustaneet vuosina 1983-1986 noin 50 erityisryh-
3736: mien liikunnanohjaajan virkaa, johon ne ovat saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3737: neet valtionosuutta (2,5 miljoonaa markkaa v. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3738: 1986). Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitys ei 29.91.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3739: turvaa tämän myönteisen kehityksen jatkumista. kuntien valtionosuuksiin 20 uuden erityis-
3740: Tämän vuoksi on välttämätöntä, että vuoden ryhmien liikunnanohjaajan viran perusta-
3741: 1988 tulo- ja menoarvioon otetaan 1 miljoonan miseksi kuntiin.
3742: markan lisämääräraha erityisryhmien liikunnan-
3743:
3744: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3745:
3746: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3747: 1987 vp. 1579
3748:
3749: Raha-asia-aloite n:o 1504
3750:
3751:
3752:
3753:
3754: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille urheilu-
3755: seurojen avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoiminnan kehit-
3756: tämiseen
3757:
3758: Eduskunnalle
3759:
3760: Maamme liikuntatoiminnasta päävastuun kan- markasta 22 markkaan. Tällöin voidaan suunnata
3761: tavat urheiluseurat. Liikuntalain perusteella kun- lisäavustuksia urheiluseuroille sekä erityisryhmien
3762: nat saavat valtionosuutta urheiluseuroille myön- liikuntatoimintaan.
3763: nettyihin toiminta-avustuksiin. Tämä tuki on ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3764: lut jatkuvasti riittämätön, eikä se ole vastannut lii- taen,
3765: kuntalain säätämisen yhteydessä asetettuja tavoit-
3766: teita. Vuonna 1980 säädetty liikuntalaki on toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3767: tunut heikoiten juuri urheiluseura-avustusten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3768: osalta. Samalla se on merkinnyt riittämättömiä 29.91.50 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
3769: määrärahoja pääasiassa kuntien vastuulla olevan kunnille maksettavan valtionosuuden ko-
3770: erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseen. rottamiseksi 22 markkaan asukasta koh-
3771: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on momentil- den urheiluseura-avustuksia ja erityisryh-
3772: la 29.91.50 korotettava kunnan asukasmäärän pe- mien liikuntatoiminnan kehittämistä var-
3773: rusteella maksettavaa valtionosuutta esitetystä 17 ten.
3774:
3775: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3776:
3777: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3778: 1580 1987 vp.
3779:
3780: Raha-asia-aloite n:o 1505
3781:
3782:
3783:
3784:
3785: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
3786: nuorison leiri- ja kurssikeskusten toiminnan tukemiseen
3787:
3788:
3789: Eduskunnalle
3790:
3791: Uuden nuorisotyölain (voimassa 1.1.1986 al- aluenäkökohdin tehdyt keskusten sijoitusratkaisut
3792: kaen) perusteella on lain piiriin hyväksytty vuon- aiheuttavat köyhille kunnille lisärasituksia. Kes-
3793: na 1986 neljä valtakunnallista nuorison leiri- ja kusten toiminnan kehittämiseksi ja turvaamiseksi
3794: kurssikeskusta, jotka sijaitsevat köyhissä ja vai- sekä niiden työllistävän vaikutuksen varmistami-
3795: keasta työttömyydestä kärsivissä kunnissa: Kuusa- seksi tarvitaan 600 000 markan lisämääräraha.
3796: mossa, Nurmeksessa, Rautavaaralla ja Kannon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3797: koskella. Keskukset tekevät arvokasta nuorison- taen,
3798: kasvatustyötä ja tarjoavat toimintamahdollisuuk-
3799: sia nuorisojärjestöille, nuorisoryhmille, nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3800: matkailulle sekä leirikoulutoiminnalle. Tulo- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3801: menoarvioesityksessä momentilla 29. 91.51 näiden 29.91.51 lisäyksenä 600 000 markkaa val-
3802: keskusten toiminta-avustuksiksi esitetty 1,2 milj. takunnallisten nuorison leiri- ja kurssikes-
3803: markkaa on riittämätön ja vaarantaa niiden tule- kusten toiminta-avustuksia varten.
3804: vaisuuden. Ei ole oikein, että aikanaan kehitys-
3805:
3806: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3807:
3808: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3809: 1987 vp. 1581
3810:
3811: Raha-asia-aloite n:o 1506
3812:
3813:
3814:
3815:
3816: Laine ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta viljelmäkoon
3817: mukaan maksettavaan hintapoliittiseen tukeen
3818:
3819:
3820: Eduskunnalle
3821:
3822: Hallitus esittää pinta-alalisien määrärahaa alen- vaikutukset ns. "ylituotantoon". Pinta-alalisä on
3823: Dettavaksi jopa markkamääräisesti. Tällä on kiel- ainoa maataloustuki, joka ei kiihota lisäämään
3824: teiset vaikutukset sekä pienviljelijöille että maata- tuotantoa, vaan voisi antaa pienviljelijälle perus-
3825: loustuotteiden kuluttajille. Hallituksen kielteinen toimeentuloturvaa.
3826: suhtautuminen pinta-alalisän kehittämiseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3827: merkinnyt sen saajien lukumäärän supistumista ja taen,
3828: tuen reaaliarvon pienenemistä. Näin on lisätty
3829: pienviljelijöiden taloudellista ahdinkoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3830: Kuluttajille pinta-alalisän ja alueittaisen tuen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3831: huono kehitys merkitsee elintarvikkeiden hinto- 30.31.41 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
3832: jen nousua. Näin siksi, että entistä suurempi osa viljelmäkoon mukaan maksettavaan hin-
3833: maataloustulosta annetaan maataloustuotteiden tapoliittiseen tukeen.
3834: hintojen kautta. Tällä linjalla on myös kielteiset
3835:
3836: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3837:
3838: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
3839: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
3840: 1582 1987 vp.
3841:
3842: Raha-asia-aloite n:o 1507
3843:
3844:
3845:
3846:
3847: Laine ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta alueittaiseen hinta-
3848: poliittiseen tukeen
3849:
3850:
3851: Eduskunnalle
3852:
3853: Hallitus esittää maatalouden aluepoliittisen Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa niin,
3854: tuen alentamista sekä markkamääräisesti että että se kohdistuisi paremmin pienille ja keski-
3855: reaalisesti. Näin lisätään ennen muuta Pohjois- suurille tiloille ja antaisi näille perustoimeentulo-
3856: ja Itä-Suomen viljelijäväestön taloudellisia vai- turvaa ilman tuotannon lisäämisen välttämättö-
3857: keuksia. myyttä.
3858: Hallitus ei esitä muutoksia aluetuen myöntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3859: misperusteihin. Se aikoo jatkaa linjaansa, jonka taen,
3860: mukaan tuki jaetaan yksinomaan tuotantomää-
3861: rien perusteella. Näin tuki kohdistuu suurempana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3862: enemmän tuottaville tiloille. Tuki myös kiihottaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3863: ja pakottaa viljelijäväestöä lisäämään tuotantoaan. 30.31.42 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
3864: Näin tuki omalta osaltaan tukee ns. ylituotantoa. alueittaiseen hintapoliittiseen tukeen.
3865:
3866: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3867:
3868: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
3869: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
3870: 1987 vp. 1583
3871:
3872: Raha-asia-aloite n:o 1508
3873:
3874:
3875:
3876:
3877: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta muuhun hinta-
3878: poliittiseen tukeen
3879:
3880:
3881: Eduskunnalle
3882:
3883: Ns. muuta hintapoliittista tukea, ennen muuta ma pienems1 asteittain tilan tuotannon ylitettyä
3884: maidon lisähintaa jaetaan edelleen tuotantomää- 100 000 l/v. Näin säästyneet varat suunnattaisiin
3885: rien perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että suurim- pienempien tilojen lisähinnan korottamiseen. Ti-
3886: man tuen valtiolta saavat suuret tilat, jotka tuotta- lalla tässä yhteydessä tarkoitetaan 1-2 henkeä
3887: vat 150 000 litraa tai sitä enemmän vuodessa mai- työllistävää perheviljelmää.
3888: toa. Näin tuki on myös omalta osaltaan tukemassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3889: ns. ylituotantoa. taen,
3890: Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa niin,
3891: että se painottuisi pienille ja keskisuurille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3892: tiloille ja se lopetettaisiin kokonaan suurilta tiloil- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3893: ta. Siksi ehdotamme, että maidon lisähintaa ei 30.31.43 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
3894: myönnettäisi lainkaan tiloille, joiden tuotantokiin- muuhun hintapoliittiseen tukeen.
3895: tiö on yli 150 000 litraa ja sen kokonaissum-
3896:
3897: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3898:
3899: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
3900: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
3901: 1584 1987 vp.
3902:
3903: Raha-asia-aloite n:o 1509
3904:
3905:
3906:
3907:
3908: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden ja rehujen han-
3909: kintakustannusten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla tiloilla
3910:
3911:
3912: Eduskunnalle
3913:
3914: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- Myös lannoite- ja rehuseosverot rasittavat koh-
3915: suurten tilojen kannattavuus on huonontunut sen tuuttomalla tavalla pieniä ja keskisuuria tiloja
3916: johdosta, että väkirehujen ja lannoitteiden hinnat varsinkin maamme pohjois- ja itäalueilla. Rehu-
3917: ovat niin voimakkaasti nousseet. jen ja lannoitteiden ostotodistuksilla voitaisiin pa-
3918: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on pal- lauttaa näille tiloille heidän lannoite- ja rehuseos-
3919: jon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat eivät veronsa.
3920: ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen viherre- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3921: hun käyttämiseen eivätkä kykene myöskään rehu- taen,
3922: viljan riittävään viljelyyn. Tämän johdosta joutu-
3923: vatkin karjataloudessa toimivat pientilat käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3924: mään puolet saamastaan maitotilistä rehujen osta- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31
3925: miseen. Kun vielä otetaan huomioon lannoittei- uudelle momentille 50 000 000 markkaa
3926: den ostot ja monenlaiset tarvikekustannukset, käytettäväksi pienille ja keskisuurille ti-
3927: ovat hintojen nousut saattaneet taloudellisen kan- lotlle lannoitteiden ja rehujen ostamiseen
3928: nattavuuden niin kestämättömäksi, että entistä oikeuttaviin ostotodistuksiin.
3929: suuremmassa määrin on luovuttava karjanpidosta.
3930:
3931: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
3932:
3933: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
3934: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
3935: 1987 vp. 1585
3936:
3937: Raha-asia-aloite n:o 1510
3938:
3939:
3940:
3941:
3942: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuoneo viljelijöi-
3943: den tukemiseen
3944:
3945:
3946: Eduskunnalle
3947:
3948: Valtioneuvoston päätöksessä mainitut ehdot Hallituksen esittämä 135 milj. markan määrära-
3949: täyttäviä hakijoita on enemmän kuin käynnistystu- ha ei riitä kaventamaan tätä jo syntynyttä määrära-
3950: keen osoitetut varat mahdollistavat myönteisiä pää- han vajausta.
3951: töksiä. Tämän takia vuonna 1985 ei tukiratkaisua Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3952: voitu tehdä 1 800 hakemuksen johdosta vaan ne taen,
3953: katettiin vuoden 1986 määrärahasta. Näin ollen
3954: vuonna 1986 voitiin varatusta määrärahasta käyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3955: vain 113 (40 milj. mk) tänä vuonna vireille pantui- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3956: hin hakemuksiin. Käynnistysavustuksen kysyn- 30.33.40 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
3957: nän ja käytettävissä olevien varojen erotuksen nuorten viljelijöiden tukemiseen.
3958: arvioidaan muodostuvan noin 150 milj. markak-
3959: st.
3960:
3961: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3962:
3963: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3964: 1586 1987 vp.
3965:
3966: Raha-asia-aloite n:o 1511
3967:
3968:
3969:
3970:
3971: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
3972: talouden kehittämisrahastoon
3973:
3974:
3975: Eduskunnalle
3976:
3977: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat Kehitys on johtanut siihen, että mm. sukupol-
3978: reaalisesti alentuneet viime vuosina. Näin siitä venvaihdoksia ja asuntolainoitusta ei kyetä hoita-
3979: huolimatta, että rahastosta myönnettyjen lainojen maan. Edelleen hallituksen linjan tulos on se, että
3980: laina-aikoja on lyhennetty ja korkoja korotettu. maatilalainoituksen painopiste on siirtynyt pank-
3981: Kehitys johtuu siitä, että valtion budjetissa siirto kien korkotukilainoihin. Tästä on seurauksena
3982: rahastoon on joutunut nykyisen hallituksen aika- pankkien vallan kasvu maaseudulla.
3983: na merkittävän supistuksen kohteeksi. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3984: 1982 siirto oli 630 milj. mk ja vielä vuonna 1983 taen,
3985: 620 milj. mk. Nyt hallitus esittää tarkoitukseen
3986: vain 390 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3987: Kuitenkaan varojen kysyntä ei ole alentunut. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3988: Maatalouden pääomahuolto- ja rahoitustyöryh- 30.33.60 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
3989: män muistion mukaan tarve vuonna 1987 olisi siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
3990: 220 milj. mk suurempi kuin hallituksen esitys toon.
3991: antaa mahdollisuuksia.
3992:
3993: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3994:
3995: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
3996: 1987 vp. 1587
3997:
3998: Raha-asia-aloite n:o 1512
3999:
4000:
4001:
4002:
4003: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta katumaksulain
4004: mukaisiin korvauksiin kunnille
4005:
4006:
4007: Eduskunnalle
4008:
4009: Katumaksu on väärämielineo vero, joka nostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4010: asumiskuluja. Katumaksut asuinkiinteistöiltä tu- taen,
4011: leekin poistaa. Samanaikaisesti tulisi teollisuu-
4012: delta, seurakunnilta ja valtiolta periä vastaavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4013: enemmän katumaksua. Niin meneteltäessä val- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4014: tiolta saatua avustusta katujen kunnossapitoon 31.24.35 lisäyksenä 100 000 000 mark-
4015: tulee korottaa muistaen se, että valtio kerää ajo- kaa katumaksulain mukaisiin korvaukszi'n
4016: neuvoliikenteeltä suuren määrän veroja juuri tei- kunnille katujen rakentamista ja kunnos-
4017: den ja katujen rakentamista ja kunnossapitoa var- sapitoa varten.
4018: ten. Valtion tulisi ryhtyä maksamaan valtionapua
4019: myös rakentamiseen.
4020:
4021: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4022:
4023: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4024: 1588 1987 vp.
4025:
4026: Raha-asia-aloite n:o 1513
4027:
4028:
4029:
4030:
4031: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Turun piirin kone-
4032: korjaamon rakentamiseen
4033:
4034:
4035: Eduskunnalle
4036:
4037: TVL:n Turun piirin konekorjaamon suunnitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4038: luun on hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4039: 1988 varattu suunnittelumäärärahaa 1 milj. mark- 31.24.74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4040: kaa. Suunnittelun ohella tulisi välttämättä käyn- TVL:n Turun piirin konekorjaamon ra-
4041: nistää konekorjaamon rakentaminen, joka on kentamiseen.
4042: ollut vireillä jo monien vuosien ajan.
4043: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4044:
4045: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4046:
4047: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
4048: 1987 vp. 1589
4049:
4050: Raha-asia-aloite n:o 1514
4051:
4052:
4053:
4054:
4055: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 75 (Nurmes-
4056: Kuhmo) peruskorjaukseen
4057:
4058:
4059: Eduskunnalle
4060:
4061: Nurmeksen ja Kuhmon välisen kantatien paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4062: tamiseen tulee varata rahoja valtion vuoden 1988 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4063: tulo- ja menoarviossa. 31.24. 77 2 000 000 markkaa käytettäväksi
4064: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, Nurmeksen ja Kuhmon välisen kantatien
4065: n:o 75 peruskorjaukseen.
4066:
4067: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4068:
4069: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4070: 1590 1987 vp.
4071:
4072: Raha-asia-aloite n:o 1515
4073:
4074:
4075:
4076:
4077: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalahden välisen
4078: Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi
4079:
4080:
4081: Eduskunnalle
4082:
4083: Vakka-Suomen kuntien liikenneolosuhteiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4084: kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja Lokalahden
4085: yhteyksien sekä näistä kunnista muualle maahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4086: ja takaisin suuntautuvien henkilö- ja tavarakulje- 1988 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
4087: tusten parantamiseksi olisi välttämätöntä toteut- kan määrärahan Kustavin ja Lokalahden
4088: taa kauan vireillä ollut Lehmänkurkun tieyhteys. välisen Lehmånkurkun tieyhteyden raken-
4089: Ennen mahdollisen kiinteän tieyhteyden rakenta- tamiseksi.
4090: mista yhteyttä voitaisiin hoitaa lossilla tai lautalla.
4091:
4092: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4093:
4094: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
4095: 1987 vp. 1591
4096:
4097: Raha-asia-aloite n:o 1516
4098:
4099:
4100:
4101:
4102: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Mätäsvaaran
4103: tien peruskorjaukseen
4104:
4105:
4106: Eduskunnalle
4107:
4108: Nurmeksen ja Mätäsvaaran tie tarvitsee peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4109: rannusvaroja. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4110: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 31.24.77 500 000 markkaa Nurmeksen
4111: -Mätäsvaaran tien peruskorjaukseen.
4112:
4113: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4114:
4115: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4116:
4117:
4118:
4119:
4120: 7 270416F
4121: 1592 1987 vp.
4122:
4123: Raha-asia-aloite n:o 1517
4124:
4125:
4126:
4127:
4128: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Forssan
4129: tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen
4130:
4131:
4132: Eduskunnalle
4133:
4134: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4135: sen sekä myös alueen asukkaiden liikkumisen kan-
4136: nalta on tarpeellista kehittää alueen liikenneyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4137: teyksiä sisämaahan päin. Tässä tarkoituksessa on 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4138: usein ollut esillä tien rakentaminen Uudestakau- 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
4139: pungista Forssan suuntaan. Asia ei ole kuitenkaan Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden
4140: mainittavasti edistynyt. Määrärahoja tien rakenta- rakentamisen aloittamista varten.
4141: miseen ei ole saatu. Hanketta ei voida kuitenkaan
4142: loputtomasti siirtää. Tien rakentaminen tulisi
4143: aloittaa viimeistään vuoden 1988 syksyllä.
4144:
4145: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4146:
4147: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
4148: Virpa Puisto Risto Ahonen Jukka Roos
4149: Liisa Hilpelä
4150: 1987 vp. 1593
4151:
4152: Raha-asia-aloite n:o 1518
4153:
4154:
4155:
4156:
4157: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rantaradan perus-
4158: parannukseen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku
4159:
4160:
4161: Eduskunnalle
4162:
4163: Turun ja Helsingin rautatieyhteyksien paranta- taja- ja tavaraliikenteessä. Näin ollen se olisi myös
4164: miseksi esitetyistä vaihtoehdoista valitun rantara- kansantaloudellisesti ja liikennepoliittisesti perus-
4165: dan perusparantaminen vaatii työn nopeuttamis- teltu ratkaisu.
4166: ta. Se on mahdollista varaamalla riittävästi varoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4167: Tulo- ja menoarvioissa aikaisemmin tarkoitukseen taen,
4168: varatut ja nyt ehdotetut varat eivät turvaa työn
4169: valmistumista tarvittavassa ajassa. Siksi tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4170: menoarvioon merkittävää määrärahaa on korotet- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4171: tava rautatieviranomaisten ja lukuisten kansalais- 31.90.78 lisäyksenä 45 000 000 mark-
4172: järjestöjen ja yhteisöjen ehdottamaan 125 milj. kaa rantaradan perusparannukseen välzllä
4173: markkaan. Rantaradan perusparantamisen no- Turku-Salo-Karjaa-Kirkkonummi.
4174: peuttaminen lisäisi rantaradan käyttöä matkus-
4175:
4176: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4177:
4178: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
4179: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4180: 1594 1987 vp.
4181:
4182: Raha-asia-aloite n:o 1519
4183:
4184:
4185:
4186:
4187: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran Voima Oy:n osake-
4188: pääoman korottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton energia-
4189: yhteistyön lisäämiseksi
4190:
4191: Eduskunnalle
4192:
4193: Sähkön tuonnin ja muun Imatran Voiman toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4194: mialaan liittyvän energiayhteistyön kehittämiseksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4195: Suomen ja Neuvostoliiton välillä tulee edelleen 32.50.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
4196: ponnistella. Tässä tarkoituksessa olisi tarpeellista Imatran Voima Oy:n osakepääoman ko-
4197: harkita myös mahdollisuuksia maittemme välisen rottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton
4198: energiayhteistyön monipuolistamiseen. energiayhteistyön lisäämiseksi.
4199: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4200:
4201: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4202:
4203: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4204: 1987 vp. 1595
4205:
4206: Raha-asia-aloite n:o 1520
4207:
4208:
4209:
4210:
4211: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemira Oy:n osakepääoman
4212: korottamiseksi eräitä laajennushankkeita varten
4213:
4214:
4215: Eduskunnalle
4216:
4217: Sokli-hankkeen käynnistämiseen tulee jo val- 32.50.88 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
4218: tion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa varata Kemira Oy:n osakepääoman korottami-
4219: varoja. Samoin olisi valmistauduttava maakaa- seen Sokli-hanketta ja maakaasua käyttä-
4220: sua raaka-aineena käyttävän ammoniakkitehtaan vän ammoniakkitehtaan suunnitteluun ja
4221: suunnitteluun ja rakentamiseen sekä mahdollisen rakentamiseen sekä mahdollisen yhteisyri-
4222: yhteisyrityksen perustamiseen neuvostoliittolaisen tyksen perustamiseen neuvostoliittolaisen
4223: osapuolen kanssa. osapuolen kanssa.
4224: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4225:
4226: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4227: 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4228:
4229: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4230:
4231: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4232: 1596 1987 vp.
4233:
4234: Raha-asia-aloite n:o 1521
4235:
4236:
4237:
4238:
4239: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Neste Oy:n osakepääoman ko-
4240: rottamiseen maakaasuputken jatkamiseksi Lounais-Suomeen
4241:
4242:
4243: Eduskunnalle
4244:
4245: Maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi Vakka-Suomen ja Satakunnan talousalueiden pii-
4246: edullisia työllisyys-, kauppa- ja ympäristöpoliitti- rissä. Päätös putken jatkamisesta tulisi tehdä mah-
4247: sia vaikutuksia. Maakaasun lisätuonti korvaisi lä- dollisimman nopeasti.
4248: hinnä epävakailta länsimarkkinoilta tuotavaa öljyä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4249: ja kivihiiltä. Tämä auttaisi myös tasapainotta-
4250: maan nykyistä epätasapainoa bilateraalikaupassa. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4251: Käytettävissä olevien tietojen mukaan maakaasun 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4252: Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi merkittäviä 32.50.88 lisäyksenä 140 000 000 markkaa
4253: etuja maamme kansantalouden kannalta katsottu- Neste Oy:n osakepääoman korottami-
4254: na ja sen edullisuus kasvaa ajan myötä. seen maakaasuputken jatkamiseksi Rzihi-
4255: Maakaasun käyttömahdollisuuksia erityisesti måen-Forssan kautta Lounais-Suomeen
4256: uusissa kulutuskohteissa on selvitettävä Riihimäen ja länsirannikolle.
4257: ja rannikon välisellä alueella Forssan, Turun,
4258:
4259: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4260:
4261: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
4262: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4263: 1987 vp. 1597
4264:
4265: Raha-asia-aloite n:o 1522
4266:
4267:
4268:
4269:
4270: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpu Oy:n osakepää-
4271: oman korottamiseen eräiden hankkeiden toteuttamiseksi
4272:
4273:
4274: Eduskunnalle
4275:
4276: Pohjois-Karjalan kehityksen ja erityisesti Outo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4277: kummun väestön elinehtojen ja tulevaisuuden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4278: kannalta on välttämätöntä jatkaa Keretin kaivok- 32.50.88 lisäyksenä 140 000 000 markkaa
4279: sen toimintaa sekä turvata korvaavia työpaikkoja Outokumpu Oy:n osakepääoman korotta-
4280: niin Outokummussa kuin myös Kokkolassa. Tässä miseen mm. Keretin kaivoksen toiminnan
4281: tarkoituksessa olisi harkittava ja selvitettävä mah- jatkamiseksi ja korvaavien työpaikkojen
4282: dollisuuksia yhteisyrityksen perustamiseen neu- luomiseksi Kokkolassa ja Outokummussa
4283: vostoliittolaisen osapuolen kanssa. sekä mahdollisen yhteisyrityksen perusta-
4284: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, miseen neuvostoliittolaisen osapuolen
4285: kanssa.
4286:
4287: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4288:
4289: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4290: 1598 1987 vp.
4291:
4292: Raha-asia-aloite n:o 1523
4293:
4294:
4295:
4296:
4297: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautaruukki Oy:n osakepää-
4298: oman korottamiseen Koverharin terästehtaan toiminnan kehittä-
4299: miseksi
4300:
4301: Eduskunnalle
4302:
4303: Lapin kehityksen ja alueen työllisyyden kanta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4304: on välttämätöntä turvata Rauruvaaran kaivostoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4305: minnan jatkaminen. Tässä tarkoituksesssa on Rau- 32.50.88 10 000 000 markkaa Rautaruuk-
4306: taruukki Oy:n osakepääomaa korotettava. ki Oy:n osakepääoman korottamiseen Ko-
4307: Samoin on turvattava yhtiön omistaman Kover- verharin terästehtaan toiminnan turvaa-
4308: harin terästehtaan toiminnan jatkuminen. miseksi.
4309: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4310:
4311: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4312:
4313: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
4314: 1987 vp. 1599
4315:
4316: Raha-asia-aloite n:o 1524
4317:
4318:
4319:
4320:
4321: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapo Oy:n osakepääoman ko-
4322: rottamiseen Martinniemen sahan toiminnan jatkamiseksi
4323:
4324:
4325: Eduskunnalle
4326:
4327: Martinniemen sahan toiminnan jatkamiseksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4328: kehittämiseksi olisi Vapo Oy:n osakepääomaa ko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4329: rotettava. Sahan toiminnalla on tärkeä merkitys 32.50. 88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
4330: seudun taloudellisen kehityksen ja alueen väestön Vapa Oy:n osakepääoman korottamiseen
4331: työllisyyden kannalta. Martinniemen sahan toiminnan jatkami-
4332: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, seksi ja kehittämiseksi.
4333:
4334: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4335:
4336: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4337: 1600 1987 vp.
4338:
4339: Raha-asia-aloite n:o 1525
4340:
4341:
4342:
4343:
4344: Laine ym.:: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n osakepää-
4345: oman korottamiseen Oulun sellutehtaan ja Pateniemen sahan
4346: kehittämiseksi
4347:
4348: Eduskunnalle
4349:
4350: Veitsiluoto Oy:n Oulun sellutehtaan uudista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4351: minen ja Pateniemen sahan toiminnan jatkami- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4352: nen ja kehittäminen vaatii lisävaroja. Niiden va- 32.50.88 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
4353: raaminen on perusteltua mm. alueen teollisen Veitsiluoto Oy:n osakepääoman korotta-
4354: kehityksen ja työllisyyden turvaamisen kannal- miseen Oulun sellutehtaan uudistamiseksi
4355: ta. ja Pateniemen sahan toiminnan jatkami-
4356: Edellä olevan perusteella ehdotamme, seksi ja kehittämiseksi.
4357:
4358: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4359:
4360: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4361: 1987 vp. 1601
4362:
4363: Raha-asia-aloite n:o 1526
4364:
4365:
4366:
4367:
4368: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kehitysyhtiön perusta-
4369: mista varten
4370:
4371:
4372: Eduskunnalle
4373:
4374: Talouselämässä tapahtuneet ja tulevaisuudessa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4375: tapahtuvat muutokset saattavat aiheuttaa koh-
4376: tuuttomia vaikeuksia työllisyydelle ja alueiden ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4377: hitykselle. Tällaisen todella hallitsemauoman ke- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
4378: hityksen tasapainottamiseksi valtiovallalla tulisi uudelle momentille 20 000 000 markkaa
4379: olla nykyistä enemmän keinoja tilanteen säätele- yksityisten yhtiöiden osakkeiden lunasta-
4380: miseksi. Tässä mielessä tulisi tehdä mahdolliseksi miseksi valtion kehitysyhtiön nimiin.
4381: alue- ja työllisyysperustein tapahtuva valtion kehi-
4382: tysyhtiön muodostaminen lunastamalla yksityis-
4383: ten yritysten osakkeita.
4384:
4385: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4386:
4387: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4388: 1602 1987 vp.
4389:
4390: Raha-asia-aloite n:o 1527
4391:
4392:
4393:
4394:
4395: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen kriisi- ja alue-
4396: poliittisen rahaston perustamiseen
4397:
4398:
4399: Eduskunnalle
4400:
4401: Hallitus on budjettiesityksessään ehdottanut lunastaa yksityisten yritysten osakkeita perustetta-
4402: Valtion investointirahaston lakkauttamista ja sen van valtion kehitysyhtiön nimiin.
4403: varojen siirtämistä osakeyhtiöksi muodostettavalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4404: Postipankille.
4405: Hallituksen esitystä parempana vaihtoehtona että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4406: pidämme valtakunnallisen kriisi- ja aluepoliittisen 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.51
4407: rahaston perustamista nykyisen Valtion investoin- uudelle momentille 250 000 000 markkaa
4408: tirahaston tilalle. Rahasto sijoitettaisiin valtioneu- valtakunnallisen krzisi- ja aluepolzittzsen
4409: voston kanslian alaisuuteen. Rahaston varojen tur- rahaston perustamtseen.
4410: vin voitaisiin alue- ja teollisuuspoliittisista syistä
4411:
4412: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4413:
4414: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4415: 1987 vp. 1603
4416:
4417: Raha-asia-aloite n:o 1528
4418:
4419:
4420:
4421:
4422: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta telakkateollisuuden kehittä-
4423: misohjelman toteuttamiseen
4424:
4425:
4426: Eduskunnalle
4427:
4428: Wärtsilän ja Valmetin päätös keskittää yhtiöi- miseksi, valtiojohtoisen telakkateollisuuden säi-
4429: den telakka- ja paperikoneteollisuuden toiminnot lyttämiseksi ja sen kehittämisedellytysten turvaa-
4430: kahteen perustettavaan suuryhtiöön merkitsee miseksi.
4431: valtiojohtoisen telakkateollisuuden lakkauttamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4432: ta ja tuhansien työpaikkojen hävittämistä. Julkis- taen,
4433: tettujen tietojen mukaan kysymys on 4 000 työ-
4434: paikan menettämisestä. Eräiden arvioiden mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4435: kaan välilliset vaikutukset johtaisivat yhteensä 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.51
4436: 12 000 työpaikan vähenemiseen. uudelle momentille 10 000 000 markkaa
4437: Tämän johdosta tulisi ensi vuoden budjettiin telakkateollisuuden ja kriisiytyneen. kone-
4438: sisällyttää erityinen telakkateollisuutta, kriisiyty- pajateollisuuden työllisyyskatastrofin tor-
4439: nyttä konepajateollisuutta sekä alueellisesti Tur- jumiseksi sekä alueellisesti Turkua, Hel-
4440: kua, Helsinkiä, Kotkaa ja Tamperetta koskeva sinkiä, Kotkaa ja Tamperetta koskevan
4441: työllisyys- ja teollisuuspoliittinen kehittämisohjel- työllisyys- ja teollisuuspoliittisen kehittä-
4442: ma sekä erityisrahoitus työllisyyskatastrofin torju- misohjelman laatimiseksi.
4443:
4444: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4445:
4446: Ensio Laine Heli Astala
4447: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
4448: Marjatta Stenius-Kaukonen
4449: 1604 1987 vp.
4450:
4451: Raha-asia-aloite n:o 1529
4452:
4453:
4454:
4455:
4456: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen ja Neuvosto-
4457: Karjalan matkailu- ja kulttuurivaihdon kehittämisprojektin to-
4458: teuttamiseksi
4459:
4460: Eduskunnalle
4461:
4462: Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Neuvosto-Karja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4463: lan historialliset kulttuurisiteet mahdollistaisivat taen,
4464: yhdessä rajanylityspaikan avaamisen kanssa mat-
4465: kailun ja kulttuurivaihdon alalla nykyistä moni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4466: puolisemman yhteistyön. Yhtenä mahdollisena 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
4467: muotona tässä voisi olla esimerkiksi kulttuuri- ja kaa Itä-Suomen ja Neuvosto-Karjalan
4468: ystävyysseuratoiminnan perinteelle rakentuva suo- matkatlu- ja kulttuurivaihdon kehittä-
4469: malais-neuvostoliittolainen kulttuuri- ja matkai- misprojektia varten.
4470: lualan yhteisyritys tai yhteistoimintaprojekti.
4471:
4472: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4473:
4474: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
4475: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
4476: 1987 vp. 1605
4477:
4478: Raha-asia-aloite n:o 1530
4479:
4480:
4481:
4482:
4483: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vientitakuukorvauksia varten
4484:
4485:
4486:
4487: Eduskunnalle
4488:
4489: Hallitus on budjettiesityksessään siirtänyt tähän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4490: saakka kauppa- ja teollisuusministeriön pääluo-
4491: kassa olleet vientitakuukorvaukset kehitysyhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4492: työmäärärahoista rahoitettaviksi. Näin annetaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4493: väärä kuva kehitysyhteistyömäärärahojen suuruu- 32.85. 60 100 000 000 markkaa vientita-
4494: desta. Vientitakuukorvaukset on palautettava en- kuukorvauksiin.
4495: tiselle paikalleen budjetissa.
4496:
4497: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4498:
4499: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4500: 1606 1987 vp.
4501:
4502: Raha-asia-aloite n:o 1531
4503:
4504:
4505:
4506:
4507: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä Neu-
4508: vostoliiton kanssa edistävän toimiston perustamiseksi Turkuun
4509:
4510:
4511: Eduskunnalle
4512:
4513: Neuvostoliiton ja Suomen välisillä taloudellisil- merkitys valtiovallan ja kuntien toimenpiteillä ja
4514: la yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen merki- hankinnoilla. Merkittävä osa voi olla myös kaup-
4515: tys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun ja Porin pakamareilla, kansalaisjärjestöillä ja muilla yhtei-
4516: läänin teollisuudelle, kaupalle, maataloudelle ja söillä yksityisiä kansalaisia unohtamatta.
4517: työllisyydelle. Pelkästään Turussa on sotien jälkei- Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa taloudellista
4518: senä aikana rakennettu Neuvostoliiton tilausten yhteistyötä voisi merkittävästi edistää erityisen toi-
4519: perusteella yli 600 laivaa, joiden myönteinen vai- miston perustaminen läänin keskuspaikkaan Tur-
4520: kutus telakkateollisuuden työllistämisessä on ollut kuun. Toimisto voisi koordinoida ja auttaa yh-
4521: aivan ratkaiseva. Koko läänin alueella Neuvosto- teyksien solmimisessa.
4522: liiton kanssa tapahtuva taloudellinen yhteistyö Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4523: ty~llistää välittömästi ja välillisesti yli 20 % työ-
4524: votmasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4525: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin sijain- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
4526: nin ja sen teollisuuden rakenteen sekä kulkuyh- uudelle momentille 1 000 000 markan
4527: teydet on olemassa edellytykset edelleen kehittää määrärahan taloudellista yhteistyötä Neu-
4528: ja monipuolistaa taloudellista, teollista ja tieteel- vostoliiton kanssa edistäviin toimiston pe-
4529: lis-teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. rustamiseksi Turkuun.
4530: Tässä on teollisuuden itsensä ohella keskeinen
4531:
4532: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4533:
4534: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
4535: 1987 vp. 1607
4536:
4537: Raha-asia-aloite n:o 1532
4538:
4539:
4540:
4541:
4542: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien koulutus- ja tiedotus-
4543: toimintaan tuonnin edistämiseksi Neuvostoliitosta
4544:
4545:
4546: Eduskunnalle
4547:
4548: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4549: työn lisäämisessä on tärkeä merkitys kuntien ja
4550: kuntainliittojen ulkomaisten hankintojen suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4551: taamisessa neuvostoliittolaisiin koneisiin, laittei- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
4552: siin ja muihin tuotteisiin. Tämä edellyttää uudelle momentzlle 2 000 000 markkaa
4553: koulutus- ja tiedotustoiminnan järjestämistä. Ot- kunnzlle koulutus- ja tiedotustoiminnan
4554: taen huomioon idänkaupan tärkeän merkityksen järjestämiseksi Neuvostoliitosta tapahtu-
4555: kansantaloudelle tulisi valtiovallan tukea kuntien van tuonnin edistämiseksi.
4556: koulutus- ja tiedotustoimintaa.
4557:
4558: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4559:
4560: Ensio Laine Heli Astala
4561: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
4562: Marjatta Stenius-Kaukonen
4563:
4564:
4565:
4566:
4567: 8 270416F
4568: 1608 1987 vp.
4569:
4570: Raha-asia-aloite n:o 1533
4571:
4572:
4573:
4574:
4575: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta pkt-yritysten yhteistyön kehit-
4576: tämiseksi neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa
4577:
4578:
4579: Eduskunnalle
4580:
4581: Pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen uudelle momentille 30 000 000 markkaa
4582: tuotannolliseen yhteistyöhön neuvostoliittolaisen neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa ta-
4583: osapuolen kanssa tarvitsee sekä neuvontapalvelu- pahtuvan pkt-yn'tysten tuotannolliseen
4584: jen järjestämistä että käynnistysrahoitusta. yhteistyöhön osallistumisen helpottami-
4585: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, seksi tarvittaviin palveluihin ja käynnistys-
4586: rahoitukseen.
4587: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4588: 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
4589:
4590: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4591:
4592: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4593: 1987 vp. 1609
4594:
4595: Raha-asia-aloite n:o 1534
4596:
4597:
4598:
4599:
4600: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta SEV-kaupan tutkimuslaitok-
4601: sen perustamiseksi Kymen lääniin
4602:
4603:
4604: Eduskunnalle
4605:
4606: Keväästä 1975 lähtien on Lappeenrannan tek- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
4607: nillisessä korkeakoulussa harjoitettu projektiluon-
4608: teisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa- ja teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4609: suusministeriön myöntämillä määrärahoilla. Kor- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
4610: keakoulu on 23. 6.197 6 tehnyt virallisen aloitteen uudelle momentille 5 000 000 markkaa
4611: opetusministeriölle SEV-kaupan tutkimuslaitok- SEV-kaupan Kymen läänin tutkimuslai-
4612: sen perustamiseksi korkeakoulun yhteyteen. toksen perustamiseksi Lappeenrannan tek-
4613: Paitsi rajakauppaan liittyviä ongelmia voisi tut- nillisen korkeakoulun yhteyteen.
4614: kimuslaitos erityisesti selvittää, mitä mahdolli-
4615: suuksia idänkauppa tarjoaa Kymen läänin teolli-
4616: suuden rakenteen monipuolistamiselle.
4617:
4618: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4619:
4620: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4621: 1610 1987 vp.
4622:
4623: Raha-asia-aloite n:o 1535
4624:
4625:
4626:
4627:
4628: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellis-teknisen yhteistyön
4629: kehittämiseksi Neuvostoliiton kanssa
4630:
4631:
4632: Eduskunnalle
4633:
4634: Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknistä yh- teistyötä Neuvostoliiton kanssa rakentaville tekno-
4635: teistyötä olisi mahdollista edistää mm. maassam- logiakylille.
4636: me toimivien ja perustettavien teknologiakylien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4637: puitteissa. Tieteellis-tekninen yhteistyö hyödyttäi-
4638: si varmasti molempia osapuolia. Neuvostoliiton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4639: mukanaolo merkitsisi valtavia uusia kehitysnäky- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 32. 85
4640: miä teknologiakylille. uudelle momentille 10 000 000 markan
4641: Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata tar- määrärahan käytettäväksi tieteellt'stekni-
4642: koitukseen määräraha, jota käytettäisiin kauppa- seen yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa
4643: ja teollisuusministeriön toimesta hankesuunnitte- teknologiakylien puitteissa.
4644: luun ja yhteyksien luomiseen sekä avustuksina yh-
4645:
4646: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4647:
4648: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4649: 1987 vp. 1611
4650:
4651: Raha-asia-aloite n:o 1536
4652:
4653:
4654:
4655:
4656: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen osallistumisen edistä-
4657: miseksi Neuvostoliiton avaruusteknologiahankkeisiin
4658:
4659:
4660: Eduskunnalle
4661:
4662: Avaruusteknologian alalla Suomi ja Neuvosto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4663: liitto voisivat syventää ja monipuolistaa yhteistyö- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4664: tä. Tällöin olisi luotava edellytyksiä sille, että Suo- markkaa Suomen osallistumisen mahdol-
4665: mi voisi osallistua Neuvostoliiton avaruusteknolo- listamiseksi Neuvostoliiton avaruustekno-
4666: gian alan tutkimushankkeisiin. logian alan tutkimushankkeiszin.
4667: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4668:
4669: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4670:
4671: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4672: 1612 1987 vp.
4673:
4674: Raha-asia-aloite n:o 1537
4675:
4676:
4677:
4678:
4679: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin toi-
4680: men perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin
4681:
4682:
4683: Eduskunnalle
4684:
4685: Telakkatyöt kuuluvat vaarallisimpiin työaloi- moituksen mukaan ei henkilökunnasta kuiten-
4686: hin. Tilastojen mukaan sattuu telakoilla noin kol- kaan pystytä irrottamaan insinööriä tähän tehtä-
4687: me kertaa enemmän tapaturmia kuin teollisuu- vään muun tarkastustoiminnan siitä kärsimättä.
4688: dessa keskimäärin. Erityisesti rakenteilla olevalla Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat toistu-
4689: aluksella on suuria vaara- ja haittatekijöitä: ylei- vasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Mm. ke-
4690: nen järjestys on huono, kireiksi mitoitetut urakat sällä 1985 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät asiassa
4691: aiheuttavat työsuojelutoimenpiteiden laiminlyön- sosiaali- ja terveysministeriön puoleen muistiolla,
4692: tejä, ilmastointi on puutteellista, valaistus heik- jossa korostettiin telakoiden ehkäisevän työsuoje-
4693: koa, telineet epävarmoja jne. lun kehittämistä tarkastustoimintaa tehostamalla.
4694: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muodos- Samalla länsirannikon telakoiden työsuojeluval-
4695: taa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yhtäaikai- tuutetut vaativat läänin työsuojelupiirin alueelle
4696: sesti useita satoja työntekijöitä. Kuitenkaan val- yhtä työsuojelutarkastajan virkaa, tehtävänä tela-
4697: tion työsuojelutarkastajilla ei riitä aikaa tällaisen koiden työolosuhteiden tarkastaminen sekä työ-
4698: työkohteen tarkastukseen kertaakaan rakennusvai- suojelun kehittäminen erityisesti telakoilla.
4699: heen aikana. Laivanrakennustöitä varten ei ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4700: myöskään laadittu turvallisuusohjeita.
4701: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4702: aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asiasta on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4703: tehty eduskuntakysely, ja jo syyskuussa 1976 Tu- 33.03.01 100 000 markan määrärahan yli-
4704: run ja Porin läänin telakoiden työsuojeluvaltuu- määrätsen insinöörin toimen perustami-
4705: tettujen kokouksessa laadittiin asiasta kirjelmä, seksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin.
4706: joka toimitettiin Turun työsuojelupiiriin. Piirin il-
4707:
4708: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4709:
4710: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Jokinen
4711: 1987 vp. 1613
4712:
4713: Raha-asia-aloite n:o 1538
4714:
4715:
4716:
4717:
4718: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin työsuojelupiirin Porin si-
4719: vutoimiston hallinnollisiin järjestelyihin
4720:
4721:
4722: Eduskunnalle
4723:
4724: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojelun ovat laiminlyöneet työntekijän työturvallisuuden
4725: valvonnasta ja neuvonnasta huolehtii Turun ja Po- ja lisäävät voittojaan työntekijöiden terveyden
4726: rin työsuojelupiirin alaisuudessa toimiva Porin si- kustannuksella. Teknisen kehityksen ja uusien,
4727: vutoimisto. monesti tutkimattomien aineiden käyttöönotto
4728: Satakunnan alueella on vähintään kymmenen lisää edelleen työntekijöiden työterveydellisiä ris-
4729: työntekijää käsittäviä työpaikkoja noin 1 550 mu- kejä. Työsuojelun neuvonnan ja valvonnan tehos-
4730: kaan lukien kuljetusalan kaikki työpaikat. Näiden tamisella tulee täten olemaan keskeinen osuus
4731: valvonnasta vastaa nyt Porin sivutoimisto, joka terveiden työympäristöjen luomiselle tulevaisuu-
4732: toimii alueella melko itsenäisesti. Mutta koska dessa.
4733: se on sivutoimisto, siltä puuttuu eräitä keskeisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4734: alueellista työsuojelua edistäviä oikeuksia. taen,
4735: Työsuojelun jatkuva kehittäminen ja terveelli-
4736: sen työympäristön luominen on palkansaajien yksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4737: keskeinen tavoite. Työntekijöiden terveydestä en- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4738: nakkoon huolehtiminen on myös kansantaloudel- 33.03.01 lisäyksenä 1000000 markkaa
4739: lisesti kannattavaa, sillä maksaahan sairaalahoito Turun ja Porin työsuojelupiin"n alaisuu-
4740: tasosta riippuen 400-600 markkaa vuorokaudel- dessa toimivan Pon·n sivutoimiston muut-
4741: ta. Vastuu niistä oloista, joissa työsuoritus tapah- tamiseksi Satakunnan työsuojelupiirin
4742: tuu, kuuluu yksinomaan työnantajalle. Jatkuvasti työsuojelutoimistoksi.
4743: tulee kuitenkin tietoon asioita, joissa työnantajat
4744:
4745: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4746:
4747: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
4748: 1614 1987 vp.
4749:
4750: Raha-asia-aloite n:o 1539
4751:
4752:
4753:
4754:
4755: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asu-
4756: mistukena asumiskustannusten alentamiseksi
4757:
4758:
4759: Eduskunnalle
4760:
4761: Suurelle joukolle suomalaisia asumiskustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4762: set ovat täysin kohtuuttomat. Osin tämä johtuu 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4763: siitä, että asumistuen saannille on asetettu varsin 35.45.54 lisäyksenä 300 000 000 markkaa
4764: keinotekoisia esteitä. ylimääräiseksi määrärahaksi asumistuen
4765: Asumistukea tulisi kehittää niin, että se takaisi korottamiseen, asumistuen saajien piirin
4766: sen, että kenelläkään työtätekevällä asumismenot laajentamiseen, asumistuen rcaaliarvon
4767: eivät ylittäisi 20 % tuloista ja vähävaraisilla 10 % säilyttämiseen ja asumismenojen kohtuul-
4768: tuloista. lisuuden turvaamiseen.
4769: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4770: taen,
4771:
4772: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4773:
4774: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
4775: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
4776: 1987 vp. 1615
4777:
4778: Raha-asia-aloite n:o 1540
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
4784:
4785:
4786:
4787: Eduskunnalle
4788:
4789: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoit-
4790: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- taman asunnon rakentaminen, niin todellisuudes-
4791: telia oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- sa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 1982 aloi-
4792: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- tettiinkin vain 22 800 asuntoa. Onko tämä ilmiö
4793: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- toistumassa myös ensi vuonna, jolloin hallitus il-
4794: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- moittaa valmistuvan enintään 19 000 asuntoa?
4795: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. On välttämätöntä, että vuonna 1987 aloitetaan
4796: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seuraukse- vähintään 30 000 valtion lainoittaman asunnon
4797: na - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja rakentaminen, mikä edellyttää vastaavasti myön-
4798: varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alenta- tämisvaltuuden korottamista ja 450 miljoonan
4799: minen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 markan lisäyksen ottamista hallituksen esittämään
4800: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tanskas- määrärahaan ensi vuodeksi. Uustuotannon myön-
4801: sa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa on erityi- tämisvaltuus tulisi nostaa 2 120 milj. markasta
4802: sesti se, että kun vuonna 1979 valtion lainoitta- 3 320 milj. markkaan. Valmistuvista ja rakennet-
4803: mien asuntojen osuus oli 63 %, supistui osuus tavista asunnoista vähintään 2 13 tulee olla vuokra-
4804: vuonna 1984 aloitettavista asunnoista 40 % :iin ja asuntoja.
4805: valmistuvista 41 % :iin. Määrällisesti voidaan to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4806: deta, että vuonna 1977 valtio lainoitti 37 000 taen,
4807: asunnon aloittamisen, vuonna 1979 runsaan
4808: 31 000 asunnon aloittamisen, mutta vuonna 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4809: enää enintään 19 000 asunnon aloittamisen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4810: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna 35.45.83 lisäyksenä 450 000 000 markkaa
4811: 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituk- asuntolainoihin.
4812: sen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitiin
4813:
4814: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4815:
4816: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
4817: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa löyttyjärvi
4818: 1616 1987 vp.
4819:
4820: Raha-asia-aloite n:o 1541
4821:
4822:
4823:
4824:
4825: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Portaanpään kristillisen kan-
4826: sanopiston kirjasto- ja liikuntatilojen rakentamiseen
4827:
4828:
4829: Eduskunnalle
4830:
4831: Portaanpään kansanopistolla on vireillä toimiti- avustuksia yli 79 mmk. Koko Itä-Suomi on saanut
4832: lojensa täydennyshanke, jossa eräiden opetustilo- yhteensä 7,5 mmkeli vajaat 10%. Tämän alueen
4833: jen tarpeen lisäksi keskeisenä on kirjaston ja lii- vapaa sivistystyö ei ole saanut budjetissa tasapuo-
4834: kuntatilan rakentaminen, joita ei opistolla ennes- lista kohtelua tähän asti, vaan rakennusavustukset
4835: tään ole. on ohjattu alueille, joissa muutoinkin on parem-
4836: Työvoimaministeriö on suhtautunut myöntei- mat mahdollisuudet kehittää itseään.
4837: sesti hankkeen rahoittamiseen, koska Lapinlahden Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4838: kunnassa työttömyys kasvaa paikallisen villateh- taen,
4839: taan toistuneen konkurssin takia 14-15 %:n tie-
4840: noille. Rakennushanketta ei työllisyysvaroin voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4841: aloittaa. Koko kustannusarvio on 8,6 miljoonaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4842: markkaa. 29.57.52 5 600 000 markan määrärahan
4843: Vuosina 1974-86 Kuopion läänin kansanopis- Portaanpään kristtllisen kansanopiston
4844: tot ovat saaneet rakennusavustusta yhteensä kirjasto- ja liikuntatilojen rakennusavus-
4845: 1 350 000 markkaa, kun yhteensä on myönnetty tukseksi.
4846:
4847: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4848:
4849: Juhani Laitinen
4850: 1987 vp. 1617
4851:
4852: Raha-asia-aloite n:o 1542
4853:
4854:
4855:
4856:
4857: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimisto- ja laboratoriotilo-
4858: jen rakentamiseksi Suonenjoen tutkimusasemalle
4859:
4860:
4861: Eduskunnalle
4862:
4863: Maa- ja metsätalousministeriön asettama Met- vaa sisätiloissa olevan, teknisesti vanhentuneen
4864: säntutkimuslaitoksen kehittämistyöryhmä on esit- kylmävaraston. Näin aseman kylmävarastosiipi va-
4865: tänyt, osana toimintojen siirtämistä ja painotta- pautuu muuhun, ilman saneerausta toisarvoiseen,
4866: mista Helsingin seudulta alueyksikköihin, Suo- käyttöön ja se voidaan kohtuullisin kustannuksin
4867: nenjoen tutkimusaseman kehittämistä lisäämällä muuttaa toimisto-, laboratorio- ja auditoriotiloik-
4868: henkilökuntaa 7 tutkijalla ja 12 avustavalla henki- si, jotka täyttävät kaikki edellä mainitut tarpeet.
4869: löllä. Samalla tavitaan laboratorio-toimintojen ke- Laadituo perustamis- ja esisuunnitelman mu-
4870: hittämistä. kaisesti saneeraushankkeen kustannusarvio on 2,9
4871: Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää milj. mk. Siitä laitoksen toimesta esitettiin vuo-
4872: toimisto- ja laboratoriotilojen rakentamista, joka den 1988 tulo- ja menoarvioon 2,3 milj. mk.
4873: voidaan toteuttaa, kuten jäljempänä osoitetaan, Hanke sisältää toimistotiloja 111 m 2 , laboratorio-
4874: saneeraamalla nykyisiä tiloja. Samalla voidaan to- tiloja 315 m 2 , auditoriatiloja 84 m 2 ja varastotiloja
4875: teuttaa auditorio-tilojen rakentaminen. Tutki- 80m 2 •
4876: musaseman eräs tehtävä on toimia Metsäntutki- Hanke edesauttaa valtion pyrkimyksiä siirtää
4877: muslaitoksen alueellisena yhdyssiteenä käytännön toimintoja pääkaupunkiseudulta kehitysalueille.
4878: metsätalouteen. Tätä toteutetaan muun muassa Samalla se varmistaa "metsä-maakuntien" kan-
4879: tutkimuspäivien, retkeilyjen ja erilaisten vierailu- nalta tärkeän tutkimusyksikön kehittämisen ajan-
4880: jen avulla. Vuosittain vieraiden lukumäärä vaihte- mukaiseksi, monitieteiseksi keskukseksi, joka mo-
4881: lee 600:sta 2 OOO:een. Asemalta puuttuvat kun- nipuolisesti palvelee metsätaloutta ja elinkeino-
4882: nolliset auditorio- ja näytteiden esittelytilat. Kos- elämää.
4883: ka asema sijaitsee keskellä tuottoisimpia metsä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4884: maakuntia, on sen merkitys maamme metsätalou-
4885: den edistäjänä varsin huomattava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4886: Aseman yhteydessä sijaitsevan tutkimusalueen 1988 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
4887: ja -taimitarhan hankkeena aloitetaan kuluvana markkaa Suonenjoen tutkimusaseman toi-
4888: syksynä hallirakennuksen rakentaminen, joka kor- mitilojen saneerausta varten.
4889:
4890: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4891:
4892: Juhani Laitinen Mauri Miettinen Riitta Saastamoinen
4893: Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen Mirja Ryynänen
4894: Lauha Männistö Maija-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen
4895: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
4896: 1618 1987 vp.
4897:
4898: Raha-asia-aloite n:o 1543
4899:
4900:
4901:
4902:
4903: Laitinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta happamoi-
4904: tumistutkimuksen tekemiseen
4905:
4906:
4907: Eduskunnalle
4908:
4909: Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristömi- nen pieneneminen ja varsinkin henkilökiintiöiden
4910: nisteriön yhteisenä toteuttama Happamoitumis- pienentäminen aiheuttaa riskin projektin onnistu-
4911: projekti (HAPRO) on perustettu selvittämään miselle. Käynnistyskustannusten, kuten välttä-
4912: missä määrin ilman epäpuhtauksista aiheutuu mättömien laitehankintojen poistuttua, määrära-
4913: Suomessa vahinkoja mm. metsille ja vesille ja han käyttäminen kohdistuu lähinnä palkkausme-
4914: mikä on vahinkojen merkitys. Projektin on tarkoi- noihin, joita ko. henkilökiintiöt rajoittavat. Muis-
4915: tus tuottaa myös tietoja, joiden pohjalta voidaan sa läntisen Euroopan maissa happamoitumistutki-
4916: arvioida vahinkojen kehittyminen tulevaisuudes- mukseen käytetyt määrärahat ovat lisääntyneet
4917: sa. Lisäksi projektissa pyritään paikallistamaan yleensä tasaisesti.
4918: uhanalaiset kohteet ja arvioimaan, miten vaiku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4919: tuksia voidaan tehokkaasti poistaa, vähentää tai
4920: ehkäistä ennakolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4921: Viiden vuoden mittaiseksi suunniteltu Happa- den 1988 tulo- ja menoarvioon momen-
4922: moitusmisprojekti on nyt noin puolessa välissä ja tille 30.99.24 (Happamoitumistutkimus)
4923: tutkimus on tehokkaimmillaan. Vuoden-kah- 250 000 markkaa ja momentille 35.12.26
4924: den sisällä päästään vaiheeseen, jossa johtopäätös- (Happamoitumistutkimus) 250 000 mark-
4925: ten teko alkaa ja samalla asiallisesti projektin tu- kaa ja että happamoitumistutkimuksen
4926: loksia on nähtävissä. Tässä tilanteessa hallituksen henkilötyövuosikiintiöitä nostetaan kum-
4927: tulo- ja menoarviossa esitetty määrärahan asialli- mankin momentin kohdalla 42 vuoteen.
4928:
4929: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4930:
4931: Juhani Laitinen Raimo Vuoristo
4932: 1987 vp. 1619
4933:
4934: Raha-asia-aloite n:o 1544
4935:
4936:
4937:
4938:
4939: Laitinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5
4940: rakentamiseksi moottoritieksi välillä Vuorela-Siilinjärvi
4941:
4942:
4943: Eduskunnalle
4944:
4945: Kuopion läänin tiestön pahimpia puutteita ohjataan päätieverkolle. Kuopion tie- ja vesira-
4946: ovat tiestön heikosta kantavuudesta ja kulunei- kennuspiiri on esittänyt, että piirin rahoitusosuut-
4947: suudesta johtuva kelirikkoalttius, päällystettyjen ta nostettaisiin niinä vuosina, jolloin suuria hank-
4948: teiden vähäisyys sekä alhaiset tienopeudet. Erityi- keita rakennetaan. Koska tällöin on mahdollista,
4949: sesti suuri kelirikkoalttius vaikeuttaa kuljetuksia että lisärahoitus myös ohjautuu pääteille, olisi val-
4950: läänissä. Eniten tästä kärsivät maatilatalous sekä takunnallisesti tärkeiden valtateiden investointira-
4951: metsäteollisuuden ja muun teollisuuden kuljetuk- hoitus osoitettava eri momentilta kuin piirikohtai-
4952: set. sen tiestön investointirahoitus.
4953: Näiden puutteiden poistaminen edellyttäisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4954: tienpidon määrärahojen suuntaamisen seudulli- nioittaen,
4955: siin teihin ja kokoojateihin, mutta käytännössä
4956: määrärahat tulevat siirtymään pääteiden suuriin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4957: investointeihin. Niitä ovat moottoritien rakenta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4958: minen valtatiellä n:o 5 välillä Vuorela-Siilinjärvi 31. 24. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
4959: ja myöhemmin moottoritie välillä Pitkälahti- valtatien n:o 5 moottoritieksi rakentami-
4960: Jynkkä. Vuosien 1988-1993 toimenpideohjel- sen aloittamiseksi välillä Vuorela-Siilin-
4961: man mukaan 47 % piirin investointirahoituksesta järvi.
4962:
4963: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
4964:
4965: Juhani Laitinen Kari Rajamäki
4966: 1620 1987 vp.
4967:
4968: Raha-asia-aloite n:o 1545
4969:
4970:
4971:
4972:
4973: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion ympäristön rauta-
4974: tielähiliikennekokeiluun
4975:
4976:
4977: Eduskunnalle
4978:
4979: Rautateittemme lähiliikennettä on viime aikoi- kokeiluluonteisesti välillä Siilinjärvi-Kuopio-
4980: na kohdeltu kovalla kädellä. Junavuoroja on lak- Rättimäki (yliopisto, KYKS) ja ulottaa myöhem-
4981: kautettu liiketaloudelliseen kannattamattomuu- min Pitkäänlahteen saakka, minkä junayhteyden
4982: teen vedoten. Kannattavuuden parantamista lii- tarve tulee korostumaan 1990-luvulla, kun Kuo-
4983: kenteen palvelutasoa kehittämällä ei ole haluttu pion Petosdie rakennettava 12 000 asukkaan ty-
4984: yrittää, vaikka eräät rataosuudet on lähivuosina tärkaupunki valmistuu.
4985: sähköistetty ja uusittu nopeammalle liikenteelle. Työpaikan ja rautatieaseman välinen syöttölii-
4986: Työmatkaliikenne on aina muodostanut ongel- kenne on hoidettavissa sekä Siilinjärvellä että
4987: man työpaikkojen määrän ylitettyä tietyn kynnyk- Kuopiossa paikallisiinja-autoliikenteen vuoro- ja
4988: sen. Tämä tilanne on syntynyt Kuopion-Siilin- reittijärjestelyillä.
4989: järven alueella, mikä selvästi näkyy mm. valtatien Kokeilu tulisi toteuttaa heti jo ennen Vuorela-
4990: n:o 5 kapasiteettiongelmina em. kuntien välillä. Siilinjärven moottoriliikennetien rakentamisen al-
4991: Mottoritietä onkin ryhdytty jatkamaan Vuorelasta kamista (v. 1988-), mikä toisaalta muodostaisi
4992: Siilinjärvelle. Rakennustöiden pitäisi alkaa halli- riittävän syyn junaliikenteen käyttöön ja asukkai-
4993: tuksen talousarvioehdotuksen mukaisesti v. 1988. den matkustustottumusten pysyvään muutokseen
4994: Työpaikkajakautumasta ja asutuksen nauha- Kuopion ja Siilinjärven välillä.
4995: maisesta sijoittumisesta johtuen Kuopion-Siilin- Esitettyä hanketta voidaan pitää VR:n uuden
4996: järven alue muodostaa poikkeuksellisen edullisen liikennepolitiikan (parlamentaarinen liikenneko-
4997: kohteen nopean sähköjunaliikenteen järjestämi- mitea 1987) ja liikenteen palvelutason nostamisen
4998: selle. Alueella asuu yhteensä lähes 100 000 asu- kannalta erittäin perusteltuna. Tavalliselle ihmi-
4999: kasta ja sijaitsee n. 40 000 työpaikkaa, joista noin selle juna tarjoaisi Kuopion kaupunkiseudulla no-
5000: puolet on alle kilometrin etäisyydellä sähköradas- pean, turvallisen, mukavan ja halvan liikkumis-
5001: ta ja kolmannes ko. matkan päässä ajatelluista sei- vaihtoehdon.
5002: sakkeista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5003: Kuopion ja Siilinjärven välinen keskinäinen taen,
5004: työssäkäyntiliikenne oli v. 1980 yhteensä noin
5005: 2 500 henkeä ja lienee tällä hetkellä jo yli 3 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5006: Liikenteestä yli puolet tapahtuu yksityisellä henki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5007: löautolla, loput linja-autoa käyttäen. Lisäksi Kuo- 31.99.22 1 000 000 markkaa Kuopion
5008: piossa opiskelee n. 500 siilinjärveläistä. ympäristön rautatielähzliikennekokeilun
5009: Ajateltu sähköjunaliikenne tulisi aloittaa ensin suunnitteluun ja toteuttamiseen.
5010:
5011: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5012:
5013: Juhani Laitinen Lauha Männistö Mirja Ryynänen
5014: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
5015: Seppo Kääriäinen Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen
5016: Erkki Pulliainen
5017: 1987 vp. 1621
5018:
5019: Raha-asia-aloite n:o 1546
5020:
5021:
5022:
5023:
5024: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säkylän varuskunnan
5025: ajoneuvohuoltolan rakentamiseen
5026:
5027:
5028: Eduskunnalle
5029:
5030: Säkylän varuskunta Huovinrinteellä on toimi- mukaisten tilojen puuttuessa joudutaan huolto-
5031: nut noin 25 vuotta. Vuosien kuluessa ovat muuta- koulutuksesta antamaan jo nyt valtaosa ulkona,
5032: mat tilat käyneet tavattoman ahtaiksi ja epäkäy- joten se on melko tehotonta juuri olosuhteista
5033: tännöllisiksi. Mm. ajoneuvokannan uusiutuessa, johtuen.
5034: lisääntyessä ja teknistyessä huoltolan tilat eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5035: enää vasta tarkoitustaan kokonsakaan puolesta. taen,
5036: Ne on aikanaan mitoitettu 30 ajoneuvolle, mutta
5037: varuskunnan ajoneuvokanta on tällä hetkellä yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5038: 100. Se käsittää kalliita erikoisajoneuvoja, joista 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5039: siis suurin osa joudutaan jatkuvasti pitämään tai- 27.27. 74 11 000 000 markkaa Säkylän va-
5040: vasalla. ruskunnan 1) ajoneuvohuoltolan, 2) ajo-
5041: Maavoimien teknistyessä ajoneuvot monipuo- neuvosuojan ja 3) aluetöiden rakentami-
5042: listuvat tulevaisuudessakin, joten huoltokoulu- seen.
5043: tukseen on panostettava entistä enemmän. Asian-
5044:
5045: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5046:
5047: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Timo Roos
5048: Timo Laaksonen Maunu Kohijoki Tapio Holvitie
5049: Mikko Elo Lea Mäkipää
5050: 1622 1987 vp.
5051:
5052: Raha-asia-aloite n:o 1547
5053:
5054:
5055:
5056:
5057: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen nuorisokes-
5058: kuksen peruskorjaukseen
5059:
5060:
5061: Eduskunnalle
5062:
5063: Nuorisotyölain (1068/ 1965) 15 §:n mukaan teriöitä avustuksia 60,1 miljoonaa markkaa ja
5064: "Kunnalle, kuntainliitolle sekä kunnan tai kun- avustusmääräraha oli 5,3 miljoonaa markkaa.
5065: tainliiton määräämisvallassa olevalle osakeyhtiölle Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa rahaa kuntien
5066: voidaan valtion tulo- ja menoarvioon otetun nuorisotilojen rakentamiseen oli valtionavustuk-
5067: määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta siin 3 500 000 mk ja lainoihin 4 000 000 mk.
5068: ja halpakorkoista lainaa nuorisotoimintaa vanen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5069: tarpeellisten tilojen kuntien ja kuntainliittojen taen,
5070: valtionosuuksista ja -avustuksista annettun lain
5071: 3 § :ssä tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin.'' että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5072: Nuorisotyölain toteuttamisen yhtenä pääongel- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 535 000
5073: mana on valtion tulo- ja menoarviossa oleva veik- markkaa Riihimäen nuorisokeskuksen pe-
5074: kauksen ja raha-arpajaisten tuotosta rahoitettava ruskorjaukseen, josta valtionavustuksena
5075: kuntien nuorisotilojen avustusmäärärahan pie- 1 000 000 markkaa ja lainana 535 000
5076: nuus. Vuonna 1984 kunnat hakivat opetusminis- markkaa.
5077:
5078: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5079:
5080: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen Lea Savolainen
5081: Sirpa Pietikäinen Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki
5082: 1987 vp. 1623
5083:
5084: Raha-asia-aloite n:o 1548
5085:
5086:
5087:
5088:
5089: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden säiliö-
5090: vaunujen pesulaitoksen rakentamiseen Riihimäelle
5091:
5092:
5093: Eduskunnalle
5094:
5095: Valtionrautateiden säiliövaunujen pesu on ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5096: kyisellään hoidettu tavalla, joka ei vastaa nykyajan taen,
5097: ympäristö- ja taloudellisuusvaatimuksia. Ekokem
5098: Oy:n yhteyteen Riihimäelle on suunniteltu ajan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5099: mukaisen laitoksen rakentamista, mikä olisi jättei- 1988 tulo- ja menoarvioon 7 300 000
5100: den asiallisen käsittelynkin kannalta perusteltua. markkaa Valtionrautateiden säzliövaunu-
5101: Siksi on välttämätöntä, että kyseinen määräraha jen pesulaitoksen rakentamiseen Riihi-
5102: osoitetaan kyseisen pesulaitoksen rakentamiseen. mäelle.
5103:
5104: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5105:
5106: Arto Lapiolahti llkka Joenpalo Iiro Viinanen
5107:
5108:
5109:
5110:
5111: 9 270416F
5112: 1624 1987 vp.
5113:
5114: Raha-asia-aloite n:o 1549
5115:
5116:
5117:
5118:
5119: Laurila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaitee Ui-
5120: sen harrastustoiminnan tukemiseen
5121:
5122:
5123: Eduskunnalle
5124:
5125: Suomen Harrastajateatteriliitto, Työväen Näyt- doissaan tulee vaatimaan entistä suuremman osan
5126: tämöiden Liitto, Finlands Svenska Ungdomsför- vakituisista toimintavaroista.
5127: bund ja Centralförbundet för Svenska Teaterama- Suomen Harrastajateatteriliitto, Työväen Näyt-
5128: törer i Finland ovat huolissaan harrastajateatteri- tämöiden Liitto, Finlands Svenska Ungdomsför-
5129: määrärahojen jälkeenjääneisyydestä. bund ja Centralförbundet för Svenska Teaterama-
5130: Vuoden 1988 budjetin teatterimäärärahojen törer i Finland toteavat, että kansallisen kulttuu-
5131: nousu on 7,2 %; samanaikaisesti harrastajateat- rin säilymisen kannalta olisi tärkeää tukea harras-
5132: teritoimintaan suunnattujen määrärahojen 0 % tajateatteritoimintaa, joka on ollut pohjana suo-
5133: -linja jatkuu. Jos vuoden 1988 budjetti toteutuu malaiselle näyttämötaiteelle ja on siitä tällä het-
5134: muutoksitta, niin vuodesta 1986 lähtien laskettu- kellä elinvoimainen osa.
5135: na harrastajateattereille suunnattu apu on pienen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5136: tynyt 38,5 %. taen,
5137: Suomi tunnetaan kansainvälisessä yhteistyössä
5138: hyvin organisoidusta harrastajateatteritoiminnas- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5139: ta, samoin suomalainen harrastajateatteri on an- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5140: siokkaana tavalla edustanut maamme näyttämö- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5141: taidetta sekä pohjoismaisissa että kansainvälisissä näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan
5142: tapahtumissa. Kansainvälinen yhteistyö eri muo- tukemiseen.
5143:
5144: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
5145:
5146: Ritva Laurila Esko Aho Mauri Pekkarinen
5147: Pentti Lahti-Nuuttila Eva-Riitta Siitonen Ben Zyskowicz
5148: Riitta Uosukainen
5149: 1987 vp. 1625
5150:
5151: Raha-asia-aloite n:o 1550
5152:
5153:
5154:
5155:
5156: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulasolille, Suomen Laula-
5157: jain ja Soittajain Liitto ry:lle toimitilan hankkimiseen
5158:
5159:
5160: Eduskunnalle
5161:
5162: Maamme suurin harrastajamusiikkijärjestö Su- vuokraa 5 400 mk vuodessa. Vuokramenot vuo-
5163: lasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry. (pe- dessa ovat siten yhteensä 163 500 mk. Vuokrat
5164: rustettu v. 1922) kokoaa noin 470 kuoroa ja noin ovat Helsingin keskustassa nousseet tuntuvasti.
5165: 70 orkesteria, yhteensä 540 jäsenyhdistystä, joissa Sulasoi tarvitsisi oman toimistohuoneiston, kos-
5166: eri tukiryhmät mukaan lukien on noin 35 000 jä- ka jo muutamassa vuodessa oman huoneiston
5167: sentä. hankinta vapauttaisi nykyisiä vuokramenoja toi-
5168: Sulasoi ja sen jäsenjärjestöt harjoittavat laajaa minnan kehittämiseen. Tämänhetkistä jäsenmak-
5169: koulutustoimintaa. Esim. vuonna 1986 järjestet- surasitusta ei voida nostaa vuotuista kustannusta-
5170: tiin yli 4 000 koulutustapahtumaa, joissa osallistu- son nousua enempää. Jos huoneisto jouduttaisiin
5171: jia oli yli 200 000. hankkimaan kokonaan lainarahoituksella, se mer-
5172: Viidesti vuodessa ilmestyvä Sulasoi-lehti on kitsisi huomattavaa jäsenmaksun korotusta. Edel-
5173: musiikki- ja järjestölehti, jonka painos on noin lä kuvatut taloudelliset seikat osoittanevat, että
5174: 17 000. Sulasoi-lehti on maan laajalevikkisin mu- omien toimitilojen hankinta on mahdollista vain
5175: siikkilehti. siten, että tarkoitukseen myönnetään julkista tu-
5176: Sulasoi järjestää määrävuosin laulu- ja soitto- kea.
5177: juhlia, viimeksi kesällä 1987 Oulussa, jonne ko- Mainittakoon, että eduskunta myönsi raha-asia-
5178: koontui 7 000 musiikinharrastajaa. aloitteen perusteella vuonna 1985 Suomen Työ-
5179: Sulasolin talouden suurimmasta tuloerästä vas- väen Musiikkiliitolle 500 000 mk valtion rahoitus-
5180: taavat kuorot ja orkesterit itse jäsenmaksuillaan ta huoneiston hankintaa varten. Sulasoi esittää,
5181: (v. 1986 766 000 mk). Sulasolin jäsenmaksut ovat että vastaavalla tavalla sille myönnettatsun
5182: muihin vastaaviin harrastajamusiikkijärjestöihin 700 000 mk vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon
5183: verrattuna merkittävästi korkeimmat. Kuitenkin kertamäärärahana toimistohuoneiston hankintaa
5184: toinen Sulasolin keskeinen tuloerä, vuotuinen val- varten. Tätä on pidettävä sitäkin perustellumpa-
5185: tionapu (v. 1986 531 000 mk) on liiton jäsenmää- na, kun valtiovalta on jo katsonut tarkoituksen-
5186: rän huomioon ottaen vastaavien harrastajamusiik- mukaiseksi tukea toisen harrastajamusiikkijärjes-
5187: kiliittojen pienin. Esimerkiksi Suomen Työväen tön vastaavia pyrkimyksiä.
5188: Musiikkiliitolle valtionapu on 60 mk/henkilöjä- Harrastajamusiikkijärjestöjen toimintaedelly-
5189: sen, kun se Sulasolille oli vain 26 mk/henkilöjä- tysten turvaaminen on juuri näinä vuosina tärkeää
5190: sen (v. 1986). lähitulevaisuuteen tähtäävää työtä. Musiikkioppi-
5191: Sulasolin keskustoimisto sijaitsee vuokrahuo- laitoksissa opiskelee noin 50 000 lasta ja nuorta,
5192: neistossa Helsingin Kampin kaupunginosassa, joista vain pieni osa valitsee musiikin ammatik-
5193: osoitteessa Fredrikinkatu 61. Toimisto-, arkisto-, seen. Peruskoulun musiikkiluokat ovat toimineet
5194: kokous- ja nuottikäteisvarastotilaa on yhteensä maassamme yli 20 vuotta. Vuosittain tämän työn
5195: 160 m 2 • Toimistossa on kuusi työntekijää sekä tuloksena saamme tuhansittain uusia potentiaali-
5196: Nuorten Kuoroliiton toimihenkilö. Keskustoimis- sia musiikinharrastajia. Kansalais- ja työväenopis-
5197: ton vuokramenot vuodessa (v. 1988) ovat 158 100 tojen musiikinopetus on laajentunut huomat-
5198: mk. Lisäksi muusta varastorilasta Sulasoi maksaa tavasti viime vuosina. Suolasoilille em. ilmiöt
5199: 1626 1987 vp. - RA n:o 1550
5200:
5201: merkitsevät tulevina vuosina ja vuosikymmeninä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5202: suurta haastetta ja tehtävää. Voidakseen palvella 1988 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
5203: maamme musiikkielämää sen perustasolla Sulasoi kaa avustukseksi Sulasolille, Suomen Lau-
5204: tarvitsee asianmukaiset toimitilat, jotta toimintaa lajain ja Soittajain Liitto ry:lle liiton toi-
5205: voitaisiin kehittää tulevia tarpeita vastaavaksi. mitilan hankintaa varten.
5206: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5207:
5208: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5209:
5210: Ritva Laurila Sirkka-Liisa Anttila Ben Zyskowicz
5211: Ritva Vastamäki Sinikka Mönkäre Päivi Varpasuo
5212: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila Erkki Pystynen
5213: 1987 vp. 1627
5214:
5215: Raha-asia-aloite n:o 1551
5216:
5217: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisjärjestöjen Keskusliitto
5218: ry:n toiminnan tukemiseen
5219:
5220:
5221: Eduskunnalle
5222:
5223: Suomen valtio on ratifioimalla naisten kaikki- tä. Näin saadut tulot eivät kuitenkaan läheskään
5224: naisen syrjinnän kieltävän yleissopimuksen ja alle- riitä kattamaan Suomen kansainvälisten sopimus-
5225: kirjoittamalla Nairobissa YK:n naisten aseman tenkin edellyttämää kansalaisjärjestötoimintaa ei-
5226: edistämisstrategia-asiakirjat sitoutunut tukemaan vätkä osallistumisesta kansainväliseen ja pohjois-
5227: niitä naisjärjestöjä, jotka työskentelevät naisen maiseen yhteistyöhön aiheutuvia kuluja.
5228: aseman parantamisen hyväksi. Tällä hetkellä esimerkiksi on jo tiedossa kaksi
5229: Naisjärjestöjen Keskusliitto, samoin kuin kansainvälistä tapahtumaa vuodelle 1988, nimit-
5230: useimmat sen alajärjestöistä, jäävät tänä päivänä täin Nordiska Ministerrådetin koordinoima Kvin-
5231: kuitenkin ilman valtion myöntämää tukea. Nais- noforum Oslossa ja International Council of
5232: järjestöjen Keskusliitto on toiminut 76 vuotta suo- W omen 'in perustamisen 100-vuotiskonferenssi
5233: malaisten naisten yhteistyöelimenä ja naisten mie- Washingtonissa. (Mainittakoon, että perustavaan
5234: lipiteen julkituojana. Keskusliitto on Suomea kokoukseen vuonna 1888 Washingtonissa osallis-
5235: edustava jäsen lnternational Council of W o- tui Suomesta kaksi naista.) Osallistumalla näihin
5236: men'issa, joka on 75 maassa toimivien naisjärjestö- tapahtumiin olisi mahdollista tuoda esiin Suomea
5237: jen yhteenliittymä. Sen piiriin kuuluu miljoonia ja sen naisia. Pystymmehän esittämään maailman
5238: naisia, joiden yhteisenä päämääränä on naisen, ensimmäiset naiskansanedustajat ja koulutuksen
5239: lapsen ja perheen aseman kehittäminen ja rauhan alalta monta ennakkoluulotonta asiaa, mm. en-
5240: ja edistyksen turvaaminen kaikkialla maailmassa. simmäisen naisarkkitehdin.
5241: Koko toimintansa ajan Naisjärjestöjen Keskus- Muissa Pohjoismaissa osoitetaan valtion varoja
5242: liitto on antanut lausuntoja naisia, lapsia ja per- Naisjärjestöjen Keskusliittoa vastaavan järjestön
5243: heitä koskeviin lakiesityksiin, esittänyt julkilausu- toimintaan. Niinpä Norjassa vastaava National
5244: mia ja vetoomuksia ja aloitteita. Keskusliitto on Council saa valtion budjetista vuosittain 500 000
5245: koko toimintansa ajan ollut mukana naisten kan- Nkr ja Tanskassa vastaavasti 300 000 Tkr. Ruotsis-
5246: sainvälisessä toiminnassa. sa ei vastaavaa keskusjärjestöä ole.
5247: Suomen kansainvälisen ulkoisen kuvan muo- Kun maamme itsenäisyys tänä vuonna täyttää
5248: vaajina naisilla on nykyisin entistä tärkeämpi 70 vuotta ja naiset tuntevat olleensa mukana sen
5249: rooli. Kun International Council of Women on rakentamisessa, on sopiva aika tulo- ja menoar-
5250: ECSC:n ensimmäisen kategorian neuvotteleva jär- viossa ensimmäistä kertaa osoittaa määräraha
5251: jestö, jolla on pysyvät edustajat YK:ssa ja erityis- Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnalle. Tarkoit-
5252: järjestöissä, edellyttää tämäkin myös Suomen nai- taabao tunnuslause: ' '1 tsenäisyys kasvaa meistä' '
5253: silta entistä laajempaa osallistumista kansainväli- myös naisia! Itsenäisyys edellyttää myös taloudel-
5254: siin tehtäviin ja delegaatioiden lähettämistä kan- lisia toimintamahdollisuuksia.
5255: sainvälisiin kokouksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5256: YK:nnaisten vuosikymmenen ja siihen liittyvät taen,
5257: uudistukset ovat kasvattaneet suuresti Naisjärjes-
5258: töjen Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen työmää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5259: rää. Keskusliiton taloudelliset resurssit eivät kui- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5260: tenkaan ole lisääntyneet samana aikana. Voidak- 29.99.50 200 000 markkaa Naisjärjes-
5261: seen tehostaa toimintaansa sekä kotimaassa että töjen Keskusliitto-Kvinnoorganisationer-
5262: kansainvälisessä yhteistyössä keskusliitto on ano- nas Centra/förbund ry:lle toiminta-avus-
5263: nut vuosittain avustusta eri yhteisöiltä ja säätiöil- tuksena.
5264:
5265: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5266:
5267: Ritva Laurila Marjatta Väänänen
5268: Eeva-Liisa Moilanen Elisabeth Rehn
5269: Elsi Hetemäki-Olander
5270: 1628 1987 vp.
5271:
5272: Raha-asia-aloite n:o 1552
5273:
5274:
5275:
5276:
5277: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta ''Ravinto ja sepelvaltimo-
5278: tauti'' -aiheisen koulutuksen järjestämiseen terveydenhuolto-
5279: henkilöstölle
5280:
5281: Eduskunnalle
5282:
5283: Sepelvaltimokuolleisuustilastoissa suomalaiset tävästi vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta se-
5284: miehet ovat 3. ja naiset 15. sijalla. Sepelvaltimo- pelvaltimotautiin.
5285: tauti on tärkein kansantautimme, ja joka kolmas Sepelvaltimotaudin ehkäisyn osa-alueista ra-
5286: kuolemantapaus maassamme johtuu siitä. Koska vinto on, kuten edellä on todettu, tärkeä. Näin
5287: sepelvaltimotaudin aiheuttamista kuolemista huo- väestön tiedon tarve tulee huomattavasti kas-
5288: mattava osa saattuu työikäisessä väestössä, taudin vamaan pyrittäessä väestön ravintotottumusten
5289: aiheuttamat taloudelliset ja inhimilliset menetyk- muuttamiseen ja seerumin kolesterolitason alen-
5290: set ovat suuret. tamiseen. Lisäksi on muistettava, että sepelval-
5291: Pääjohtaja Matti Ruokolan vetoomuksesta jär- timotaudin ilmenemismuodoista, varsinkin ns.
5292: jestettiin 21.-23.11.1985 valtakunnallinen asian- angina pectoris -oireista eli fyysisten ponnistus-
5293: tuntijakokous sepelvaltimotaudin ehkäisystä. Ko- ten yhteydessä ilmaantuvasta rintakivusta ja sy-
5294: kouksen käytännön järjestäjänä toimi Suomen Sy- däninfarktista, kärsii suuri joukko suomalaisia.
5295: däntautiliitto lääkintöhallituksen, Kansanterveys- ''Sepelvaltimotaudin ehkäisyn suuntaviivat Suo-
5296: laitoksen ja Suomen Kardiologisen Seuran tuke- messa" -kirjan ravinto-osan toimenpidesuosituk-
5297: mana. Kokouksen puheenjohtajina toimivat pro- sessa esitetäänkin, että terveydenhuoltohenkilös-
5298: fessorit Kalevi Pyörälä ja Pekka Puska, ja siihen tön ravitsemuskoulutusta on syytä lisätä ja tehos-
5299: osallistui 60 asiantuntijaa. Asiantuntijakokous taa. Ravitsemusneuvonnassa terveydenhoitajat ja
5300: tuotti kirjan ''Sepelvaltimotaudin ehkäisyn suun- ravitsemusterapeutit tulevat olemaan keskeisessä
5301: taviivat Suomessa''. asemassa, mutta kaikkien sairaanhoitoalan henki-
5302: Sepelvaltimotaudin taustalla olevan tautipro- löiden koulutukseen tulisi sisältyä ravitsemusope-
5303: sessin, arterioskleroosin eli valtimoiden kovet- tusta.
5304: tumistaudin kehitystä kiihdyttävät tekijät tun- Myös lääkärikunnan asenteisiin ja tietoihin on
5305: netaan nykyisin hyvin. Näistä sepelvaltimotau- syytä vaikuttaa lisäämällä ravitsemuksen painotus-
5306: din vaaratekijöistä tärkeimmät ovat lisääntynyt ta koulutuksen eri vaiheissa. Erityisen tärkeää olisi
5307: veren kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine siis järjestää täydennyskoulutusta ravinnosta ja se-
5308: ja tupakointi. Ravinnon sisältämän rasvan määrä pelvaltimotaudista niille terveydenhuollon työn-
5309: ja laatu vaikuttavat veren kolesterolipitoisuu- tekijöille, jotka toteuttavat henkilökohtaista poti-
5310: teen. Toisaalta ravinnolla on yhteyksiä kohon- lasneuvontaa.
5311: neeseen verenpaineeseen, sillä runsas suolan Perustietämys ravinnosta ja sepelvaltimotau-
5312: käyttö ja liiallisen syömisen seurauksena syn- deista on olemassa. Tiedon saaminen käytännön
5313: tyvä liikapaino lisäävät verenpaineen kohoamisen ravitsemuskasvatukseen terveydenhuoltohenkilös-
5314: vaaraa. tölle tulisi toteuttaa siten, että järjestetään ensin
5315: Sepelvaltimotauti johtuu siis pitkälti vääristä valtakunnallinen koulutustilaisuus aluetason kou-
5316: elintavoista. Laajoihin kokeiluihin ja väestön ter- lutuksen suunnittelijoille, jotka organisoisivat vas-
5317: veyskasvatusohjelmiin perustuen tiedetään, että taavanlaiset aluetason (20-30) koulutustilaisuu-
5318: alentamalla vaaratekijöiden tasoa voidaan merkit- det. Tällainen koulutusmalli on toiminut hyvin
5319: 1987 vp. - RA n:o 1552 1629
5320:
5321: "Sepelvaltimotaudin ehkäisyn suuntaviivat Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5322: messa'' koulutus- ja tiedotustoiminnan osalta. Pe- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
5323: russuuntaviivat sepelvaltimotaudin ehkäisystä on kan määrärahan Ravinto ja sepelvaltimo-
5324: nyt esitetty. Nyt tarvitaan täydennyskoulutusta tauti -koulutusohjelman suunnitteluun ja
5325: tärkeältä osa-alueelta, ravinnosta, potilasneuvon- toteuttamiseen terveydenhuollon henki-
5326: taa toteuttavalle terveydenhuoltohenkilöstölle. löstölle.
5327: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5328:
5329: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5330:
5331: Rirva Laurila Ole Wasz-Höckert Kari Rajamäki
5332: Eeva-Liisa Moilanen Anna-Kaarina Louvo Heikki Riihi järvi
5333: Ben Zyskowicz Hannu Tenhiälä Jorma Huuhtanen
5334: 1630 1987 vp.
5335:
5336: Raha-asia-aloite n:o 1553
5337:
5338:
5339:
5340:
5341: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsiasäätiön avohoito-
5342: palveluja tukevaan päiväkeskustoimintaan
5343:
5344:
5345: Eduskunnalle
5346:
5347: Huhtikuun 1 päivänä 1974 tuli voimaan lakiin- ilman laitoshoitoa sekä auttaa heidän kuntoutu-
5348: valiidihuoltolain muuttamisesta (1005/73), jonka mistaan ja viihtyvyyttään tarjoamalla harrastus-,
5349: 22 f ja 22 g § koskivat vaikeavammaisille invali- terapia- ja kuntoutustoimintaa.
5350: deille järjestettäviä asumispalveluja. Epilepsiasäätiön päiväkeskus on kuusipaikkai-
5351: Lakiin liittyvä asetus (475/74) määritteli palve- nen hoitoyksikkö.
5352: lujen antajiksi palvelutalot, palveluasuntoryhmät Vastatakseen lisääntyneeseen palvelujen kysyn-
5353: ja päiväkeskukset. Asumispalveluiden järjestäjinä tään Epilapsiasäätiön tarkoitus on laajentaa päivä-
5354: voivat olla kunnat, kuntainliitot sekä invalidi- keskus vielä tämän vuoden puolella 15-paikkai-
5355: huollon alalla toimivat yhdistykset ja säätiöt. seksi hoitoyksiköksi. Koska päiväkeskus joutuu
5356: 1.1.1988 voimaan tulevat laki ja asetus vam- muuttamaan nykyisistä vuokratiloista, on tavoit-
5357: maisuuden perusteella järjestettävistä palveluista teena hoitaa laajennus muuton yhteydessä. Kysei-
5358: ja tukitoimista kumoavat em. säännökset ja sisäl- nen laajennus lisää laitoksen käyttökustannuksia
5359: lyttävät asumispalveluihin asumiseen liittyvät pal- sekä vaatii myös henkilökunnan lisäämistä.
5360: velut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan joka- Epilepsiasäätiön päiväkeskustoiminnan laajen-
5361: päiväiselle selviytymiselle. Näihin kuulunevat tamisen turvaamiseksi ehdotamme kunnioittaen,
5362: myös päiväkeskuspalvelut.
5363: Epilepsiasäätiö on perustanut vuonna 1981 vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5364: keavammaisille invalideille tarkoitetun päiväkes- 1988 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
5365: kuksen, jonka tavoitteena on auttaa vaikeavam- kaa Epilepsiasäätiön avohoitopalveluja tu-
5366: maista selviytymään päivittäisistä toiminnoista kevaan päiväkeskustoimintaan.
5367:
5368: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
5369:
5370: Ritva Laurila Henrik Westerlund Eeva-Liisa Moilanen
5371: Martti Korkia-Aho Päivi Varpasuo Kirsti Ala-Harja
5372: Kalevi Lamminen Anneli Taina Pirjo Rusanen
5373: Jouni Backman Ben Zyskowicz
5374: 1987 rd. 1631
5375:
5376: Finansmotion nr 1554
5377:
5378:
5379:
5380:
5381: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för reparation av utkikstornet
5382: på Hasselö i Pellinge skärgård
5383:
5384:
5385: Tili Riksdagen
5386:
5387: Försvarsmakten besitter det s.k. Hasselö-tornet Pellinge-ungdomar. Numera är tornet förfallet
5388: i Pellinge skärgård i Borgå landskommun. Bygg- och hotar rasa samman. Förutom att tornet utgör
5389: naden med utkikstornet uppfördes kring sekel- en fara för dem som besöker det, förfular det sam-
5390: skiftet för det ryska försvarets behov. Från tornet tidigt miljön. Något måste göras.
5391: kunde man vid tjänlig väderlek se Hogland och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5392: delar av den estniska kusten. Sedermera har torn- samt
5393: byggnaden använts som lägercentral för kvinnliga
5394: gymnaster och också i anslutning tili kursverksam- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
5395: het som ordnats av Finlands Röda Kors. på momentet 27.27.13 upptar 80000
5396: Tornet hör intimt samman med Hasselö-miljön mark för reparation av utkikstornet på
5397: och har varit en samlingsplats för generationer Hasselö i Pellinge skärgård.
5398:
5399: Helsingfors den 22 september 1987
5400:
5401: Henrik Lax Elisabeth Rehn
5402: 1632 1987 vp.
5403:
5404: Raha-asia-aloite n:o 1554 Suomennos
5405:
5406:
5407:
5408:
5409: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta tähystystornin korjaamiseen
5410: Hasselön saarella Peliingin saaristossa
5411:
5412:
5413: Eduskunnalle
5414:
5415: Porvoon maalaiskunnassa Peliingin saaristossa luhistumaisillaan. Sen lisäksi, että torni on vaa-
5416: sijaitseva ns. Hasselön torni on puolustusvoimien raksi siinä kävijöille, se rumentaa myös ympäris-
5417: hallussa. Rakennus tähystystorneineen rakennet- töä. Jotakin on tehtävä.
5418: tiin vuosisadan vaihteessa Venäjän puolustuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5419: tarpeisiin. Tornista saattoi suoruisalla säällä nähdä taen,
5420: Suursaaren ja Viron rannikon osia. Myöhemmin
5421: tornirakennusta on käytetty naisvoimistelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5422: leirikeskuksena sekä Suomen Punaisen Ristin jär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5423: jestämään kurssitoimintaan. 27.27.13 80 000 markkaa tähystystornin
5424: Torni on kiinteä osa Hasselön ympäristöä, ja se korjaamiseen Hasseiän saarella Peliingin
5425: on ollut Peliingin nuorison kokoontumispaikka saaristossa.
5426: sukupolvien ajan. Torni on nykyisin ränsistynyt ja
5427:
5428: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5429:
5430: Henrik Lax Elisabeth Rehn
5431: 1987 rd. 1633
5432:
5433: Finansmotion nr 1555
5434:
5435:
5436:
5437:
5438: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av den framtida an-
5439: vändningen av fårsvarsmaktens byggnader på Jussarö
5440:
5441:
5442: Till Riksdagen
5443:
5444: Försvarsmakten besitter ett antal byggnader på Om inte byggnadernas framtida användning
5445: Jussarö i Ekenäs skärgård. Byggnaderna, som i hu- snabbt utreds och planeras, blir det omöjligt att
5446: vudsak härstammar från den tid då det bedrevs sätta dem i skick, och då återstår bara att de rivs.
5447: gruvdrift på ön, håller på att förfalla och är redan Vardera alternativet kräver kostnader och anslag
5448: i ett mycket dåligt skick. Många av byggnaderna som inte går att uppbringa utan föregående ut-
5449: syns från havet och förfular landskapet. Vid en be- redning och planering.
5450: dömning av de miljömässiga aspekterna bör också På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5451: beaktas att Jussarö ligger i randområdet till den samt
5452: planerade nationalparken och möjligen också del-
5453: vis kommer att ingå i denna. Till saken hör också att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
5454: att Ekenäs stads byggnadsnämnd har hemställt på momentet 27.27. 74 upptar 100 000
5455: att åtgärder skulle vidtas för att snygga upp på mark för utredning och planering av bygg-
5456: Jussarö. nadernas framtida användning på jussarö.
5457:
5458: Helsingfors den 22 september 1987
5459:
5460: Henrik Lax Elisabeth Rehn
5461: 1634 1987 vp.
5462:
5463: Raha-asia-aloite n:o 1555 Suomennos
5464:
5465:
5466:
5467:
5468: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen rakennusten
5469: tulevan käytön suunnitteluun Jussaaressa
5470:
5471:
5472:
5473: Eduskunnalle
5474:
5475: Puolustuslaitoksen hallussa on joukko raken- vitetä ja suunnitella, niiden kunnostaminen on
5476: nuksia Jussaaressa Tammisaaren saaristossa. Ra- mahdotonta, ja tällöin jäljellä on ainoastaan nii-
5477: kennukset, jotka pääasiallisesti ovat peräisin siltä den purkaminen. Kumpikin vaihtoehto vaatii
5478: ajalta, jolloin saarella harjoitettiin kaivostoimin- kustannuksia ja määrärahoja, joiden hankkiminen
5479: taa, ovat rappeutumassa ja jo nyt hyvin huonossa ilman etukäteen tapahtunutta selvitystä ja suun-
5480: kunnossa. Monet rakennuksista näkyvät mereltä ja nittelua on mahdotonta.
5481: rumentavat maisemaa. Ympäristönäkökohtia ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5482: vioitaessa olisi myös otettava huomioon, että Jus- taen,
5483: saari sijaitsee suunnitellun kansallispuiston reuna-
5484: alueella ja mahdollisesti osittain myös sisältyisi sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5485: hen. Lisäksi Tammisaaren kaupungin rakennus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5486: lautakunta on esittänyt toimenpiteitä Jussaaren 27.27. 74 100 000 markkaa puolustuslai-
5487: siistimiseksi. toksen rakennusten tulevan käytön suun-
5488: Jollei rakennusten tulevaa käyttöä pikaisesti sel- nitteluun ]ussaaressa.
5489:
5490: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5491:
5492: Henrik Lax Elisabeth Rehn
5493: 1987 rd. 1635
5494:
5495: Finansmotion nr 1556
5496:
5497:
5498:
5499:
5500: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för Föreningen Sommarmusik
5501: i Västnyland
5502:
5503:
5504: Tili Riksdagen
5505:
5506: Föreningen Sommarmusik i Västnyland hae andra Iänder. Konserterna hålls på olika orter i
5507: som ändamål att främja musikverksamhet i Väst- Västnyland. Budgeten planeras balansera på ca
5508: nyland genom att stöda musikundervisning och 500 000 mark.
5509: annan musikverksamhet som försiggår i anslut- Föreningen strävar tili att fortgående höja kon-
5510: ning tili Västra Nylands folkhögskolas sommar- sertverksamhetens konstnärliga nivå. Dessutom är
5511: kursverksamhet. Enligt en etablerad arbetsfördel- avsikten att bredda publikunderlaget och göra
5512: ning ordnar folkhögskolan musikkurser enligt la- svenskbygden mera känd också bland den finsk-
5513: gen om statsunderstöd tili folkhögskolor (542/ språkiga befolkningen.
5514: 84), medan föreningen anordnar konserter, i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5515: första hand under samma tidsperiod som musik- samt
5516: kurserna pågår.
5517: 1 juni 1988 ordnar föreningen Karis lnternatio- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
5518: nelia Gitarrfestival och Karis Musikfestspel. Kon- på momentet 29.90.52 upptar 120 000
5519: sertserierna planeras omfatta 18-20 konserter mark för föreningen Sommarmusik i Väst-
5520: med högklassiga artister från Finland och ett tiotal nyland.
5521:
5522: Helsingfors den 22 september 1987
5523:
5524: Henrik Lax Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
5525: 1636 1987 vp.
5526:
5527: Raha-asia-aloite n:o 1556 Suomennos
5528:
5529:
5530:
5531:
5532: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen Sommarmusik
5533: Västnyland -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
5534:
5535:
5536: Eduskunnalle
5537:
5538: Sommarmusik i Västnyland -nimisen yhdistyk- nestä muusta maasta. Konsertit pidettäisiin eri
5539: sen tarkoituksena on Länsi-Uudenmaan musiikki- paikkakunnilla Länsi-Uudellamaalla. Talousar-
5540: toiminnan edistäminen tukemalla musiikinope- vioksi kaavaillaan noin 500 000 markkaa.
5541: tusta ja muuta Länsi-Uudenmaan kansanopiston Yhdistys pyrkii edelleen kohottamaan konsert-
5542: kesäkurssitoiminnan yhteydessä tapahtuvaa mu- titoiminnan taiteellista tasoa. Lisäksi tarkoitukse-
5543: siikkitoimintaa. Laaditun työnjaon mukaan kan- na on yleisöpohjan laajentaminen ja ruotsalaisseu-
5544: sanopisto järjestää musiikkikursseja kansanopisto- dun tunnetuksi tekeminen myös suomenkielisen
5545: jen valtionavusta annetun lain ( 542/84) mukaises- väestön parissa.
5546: ti, kun taas yhdistys järjestää konsertteja, ensi si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5547: jassa samaan aikaan kun musiikkikurssit ovat me- taen,
5548: nossa.
5549: Kesäkuussa 1988 yhdistys järjestää Karjaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5550: Kansainväliset Kitarafestivaalit ja Karjaan Musiik- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5551: kijuhlat. Konserttisarjoihin suunnitellaan sisälly- 29.90.52 120 000 markkaa avustuksena
5552: tettäväksi 18-20 konserttia, joissa esiintyisi kor- Sommarmusik i Västnyland -nimisen yh-
5553: keatasoisia taiteilijoita Suomesta ja noin kymme- distyksen toiminnan tukemiseen.
5554:
5555: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5556:
5557: Henrik Lax Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
5558: 1987 rd. 1637
5559:
5560: Finansmotion nr 1557
5561:
5562:
5563:
5564:
5565: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av ett postkontor i
5566: Jackarby i Borgå landskommun
5567:
5568:
5569: Till Riksdagen
5570:
5571: Tätorterna tenderar att dra till sig bosättning på Exempelvis postservicen inskränker sig på flere
5572: bekostnad av mera perifera delar av landsbygden. håll till postutbärning. Borgå stad är för mången
5573: Så förefaller att ske bl.a. i vissa delar av gränsom- därför närmaste ort, där också tjänster som avser
5574: rådet mellan Borgå och Pernå landskommuner. betalningsrörelsen tillhandahålls. Ett postkontor i
5575: För att på sikt trygga en levande bygd också här, Jackarby kan motiveras på ovan nämnda grunder.
5576: behövs förutom goda vägförbindelser också olika På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5577: samhällstjänster. Inom Borgå landskommun har samt
5578: en betydande utbyggnad skett i de västliga delar-
5579: na. En förstärkning av den statliga serviceverksam- att Riksdagen i statsförslaget for år 1988
5580: heten i de östliga delarna skulle bidra till en jäm- på momentet 31.94.74 upptar 70 000
5581: nare geografisk fördelning av bosättningen eller mark för planering av ett postkontor i ]ac-
5582: åtminstone motverka att utvecklingen i dessa om- karby i Borgå landskommun.
5583: råden skulle gå tillbaka.
5584:
5585: Helsingfors den 22 september 1987
5586:
5587: Henrik Lax Elisabeth Rehn
5588: 1638 1987 vp.
5589:
5590: Raha-asia-aloite n:o 1557 Suomennos
5591:
5592:
5593:
5594:
5595: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta postitoimipaikan suunnittelemi-
5596: seksi Jakariin Porvoon maalaiskuntaan
5597:
5598:
5599: Eduskunnalle
5600:
5601: Taajamilla on taipumusta vetää asutusta puo- koin postinkantoon. Porvoon kaupunki onkin tä-
5602: leensa maaseudun äärialueiden kustannuksella. män vuoksi monille lähin paikka, jossa myös mak-
5603: Näin näyttää tapahtuvan mm. eräissä Porvoon ja suliikenteeseen liittyviä palveluja on saatavana.
5604: Pernajan maataiskuntien raja-alueiden osissa. Jot- Postitoimipaikan perustamista Jakariin voidaan
5605: ta pitkällä tähtäyksellä pystyttäisiin turvaamaan perustella edellä mainituin seikoin.
5606: seudun elinvoima myös täällä, tarvitaan hyvien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5607: tieyhteyksien lisäksi erilaisia yhteiskuntapalve- taen,
5608: luja. Merkittävää monipuolistamista onkin tapah-
5609: tunut Porvoon maalaiskunnan länsiosissa. Valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5610: palvelutoiminnan parantaminen itäisissä osissa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5611: edistäisi asutuksen tasaisempaa maantieteellistä 31.94.74 70000 markkaa postitoimipai-
5612: jakautumista tai ainakin estäisi näiden alueiden kan suunnittelemiseksi jakariin Porvoon
5613: taantumista. maalaiskuntaan.
5614: Esimerkiksi postipalvelut rajoittuvat monin pai-
5615:
5616: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5617:
5618: Henrik Lax Elisabeth Rehn
5619: 1987 rd. 1639
5620:
5621: Finansmotion nr 1558
5622:
5623:
5624:
5625:
5626: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av stödinsatser för
5627: en forcerad minskning av kolkraftverkens svavelutsläpp
5628:
5629:
5630: Tili Riksdagen
5631:
5632: 1 vårt land fungerar närmare tjugo kolkraftverk, mmk, varav 50-60 mmk omsättningsskatt. De
5633: vilka senast år 1993 skall förses med avsvavlingsap- årliga driftskostnaderna för avsvavlingen skulle ut-
5634: paratur. Förutom miljövårdshänsyn finns det star- göra minst 40-50 mmk. Kraftverksbolagen skul-
5635: ka energi-, industri- och teknologipolitiska skäl le inte tillföras annat än kostnader. Det är därför
5636: tili att dessa installationer för avsvavling av rök- sannolikt att avsvavling i betydande utsträckning
5637: gasutsläpp bör spridas jämnt ut över den tid som inte kommer att inledas i förtid, om inte effektiva
5638: återstår. statliga stödåtgärder sätts in.
5639: Om investeringarna anhopas till slutet av tids- Det krävs alltså effektiva stödåtgärder från sta-
5640: fristen, finns det allvarliga risker för störningar i tens sida för att investeringarna skall kunna spri-
5641: energiförsörjningen såväl vad beträffar e1 som das ut jämnt fram tili utgången av 1993. För att
5642: fjärrvärme. Alltför många kraftverk skulle vara ur maximal nytta av utjämningen skall kunna upp-
5643: bruk samtidigt på grund av installationsarbetena. nås, måste verkningsfulla åtgärder kunna anvisas
5644: Samtidigt skulle betydande leveransproblem redan i statsförslaget för år 1989. Arbetet på att
5645: uppstå p.g.a. bristande kapacitet hos tillverkarna utforma stödåtgärderna förutsätter intimt samar-
5646: av apparaturen. Kostnaderna för anläggningarna bete åtminstone mellan finansministeriet, han-
5647: skulle därmed kraftigt drivas upp. dels- och industriministeriet och miljöministeriet,
5648: Kunde däremot investeringarna fördelas jämnt, och det måste fås igång genast.
5649: skulle våra inhemska tillverkare, vilka utvecklat ny På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5650: avancerad och synnerligen konkurrenskraftig tek- samt
5651: nik, tili fullo kunna utnyttja sitt teknologiska
5652: försprång. Exporten av finländsk teknik skulle ef- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
5653: fektivt främjas genom tidigare tillkomst av refe- på momentet 35.12.23 upptar 500000
5654: rensanläggningar. mark för planering av stödinsatser /ör en
5655: lnvesteringarna enbart för kraftverken i Esbo, forcerad minskning av kolkraftverkens sva-
5656: Helsingfors, lngå och Vanda skulle vara 300-400 velutsliipp.
5657:
5658: Helsingfors den 22 september 1987
5659:
5660: Henrik Lax Elisabeth Rehn Boris Renlund
5661: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
5662: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand
5663: Jörn Donner Håkan Malm Per-Henrik Nyman
5664:
5665:
5666:
5667:
5668: 10 270416F
5669: 1640 1987 vp.
5670:
5671: Raha-asia-aloite n:o 1558 Suomennos
5672:
5673:
5674:
5675:
5676: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta tukitoimenpiteiden suunnittele-
5677: miseen hiilivoimaloiden rikkipäästöjen vähentämisen tehosta-
5678: miseksi
5679:
5680: Eduskunnalle
5681:
5682: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, jotka kaa olisi liikevaihtoveroa. Vuotuiset rikinpoistosta
5683: on viimeistään vuonna 1993 varustettava rikin- aiheutuvat käyttökustannukset olisivat vähintään
5684: poistolaitoksin. Ympäristönäkökohtien lisäksi on 40-50 miljoonaa markkaa. Voimayhtiöille koi-
5685: vahvoja energia-, teollisuus- ja teknologiapoliitti- tuisi ainoastaan kustannuksia. Tämän vuoksi on
5686: sia syitä siihen, että näitä savukaasupäästöjä var- todennäköistä, ettei rikinpoistoa laajemmassa mi-
5687: ten tehtävät rikinpoistolaitosten asennukset rulisi tassa aloiteta etukäteen, jollei ryhdytä tehokkai-
5688: jakaa tasaisesti jäljellä olevaksi ajaksi. siin valtion tukitoimenpiteisiin.
5689: Jos investoinnit kasaantuvat määräajan loppu- Valtiolta siis vaaditaan tehokkaita tukitoimen-
5690: puolelle, sekä sähkön että kaukolämmön osalta on piteitä investointien tasaiseksi jakamiseksi vuoden
5691: odotettavissa vakavia energiahuollon häiriöriskejä. 1993 loppuun. Jotta jaosta voitaisiin saada suurin
5692: Aivan liian monet voimalat olisivat käytöstä poissa mahdollinen hyöty, on tehokkaita toimenpiteitä
5693: samanaikaisesti asennustöiden takia. Samanaikai- voitava osoittaa jo vuoden 1989 tulo- ja menoar-
5694: sesti syntyisi merkittäviä toimitusvaikeuksia laitos- viossa. Toimenpiteiden muotoilussa tarvitaan ai-
5695: ten toimittajien riittämättömän kapasiteetin nakin valtiovarainministeriön, kauppa- ja teolli-
5696: vuoksi. Laitosten kustannukset nousisivat tämän suusministeriön ja ympäristöministeriön läheistä
5697: vuoksi tuntuvasti. yhteistyötä, joka on saatava heti käyntiin.
5698: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa tasai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5699: sesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehittyneen ja taen,
5700: erittäin kilpailukykyisen tekniikan kehittäneet
5701: valmistajat täysin käyttää hyväkseen teknologisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5702: etumatkansa. Suomen tekniikan vientiä edistäisi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5703: tehokkaasti laitosten aikaisempi valmistuminen. 35.12.23 500000 markkaa tukitoimenpi-
5704: Pelkästään Espoon, Helsingin, Inkoon ja Van- teiden suunnittelmiseen hiilivoimaloiden
5705: taan voimalaitosten investoinnit olisivat 300-400 n"kkipäästöjen vähentämisen tehostami-
5706: miljoonaa markkaa, josta 50-60 miljoonaa mark- seksi.
5707:
5708: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5709:
5710: Henrik Lax Elisabeth Rehn Boris Renlund
5711: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
5712: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand
5713: Jörn Donner Håkan Malm Per-Henrik Nyman
5714: 1987 rd. 1641
5715:
5716: Finansmotion nr 1559
5717:
5718:
5719:
5720:
5721: Lax m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili räntestöd för energiför-
5722: sörjningens luftvårdsinvesteringar
5723:
5724:
5725: Tili Riksdagen
5726:
5727: 1 vårt land fungerar närmare tjugo kolkraftverk niska försprång. Exporten av denna teknik skulle
5728: som senast 1993 skali forses med avsvavlingsappa- effektivt främjas genom tidigare tillkomst av refe-
5729: ratur. Förutom miljövårdshänsyn talar såväl rensanläggningar.
5730: energi- som teknologi- och industripolitiska syn- lnvesteringarna inklusive omsättningsskatt en-
5731: punkter för att dessa instaliationer för avsvavling bart för kraftverken i Esbo, Helsingfors, Ingå och
5732: av rökgaserna sprids jämnt ut över den tid som Vanda skulle vara i storleksordningen 300-400
5733: återstår. mmk. Driftskostnaderna skulle utgöra minst
5734: Anhopas investeringarna tili slutet av tidsfris- 40-50 mmk i året. Det är osannolikt att avsvav-
5735: ten, finns det allvarliga risker för störningar i för- ling i betydande utsträckning skulie inledas i för-
5736: sörjningen inte bara av el utan också av fjärrvär- tid utan statliga stödåtgärder.
5737: me. Alitför många kraftverk skulle samtidigt vara Det är därför nödvändigt att gränsen för ränte-
5738: ur bruk p.g.a. installationsarbetena. Samtidigt stödslån som år 1988 får beviljas för dylika inves-
5739: skulie betydande leveransproblem uppstå p.g.a. teringar höjs tili 100 mmk.
5740: bristande kapacitet hos tillverkarna av apparatu- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5741: ren. Kostnaderna för anläggningarna skulie då av samt
5742: nödtvång också stiga orimligt.
5743: Kunde däremot investeringarna spridas jämnt, att Riksdagen i statsförslaget for år 1988
5744: skulie våra inhemska tillverkare, vilka utvecklat ny på momentet 35.12.42 i tillägg upptar
5745: avancerad och synnerligen konkurrenskraftig av- 2 000 000 mark som riintestöd för energi-
5746: svavlingsteknik, tili fullo kunna utnyttja sitt tek- försörjningens luftvårdsinvesteringar.
5747:
5748: Helsingfors den 22 september 1987
5749:
5750: Henrik Lax Elisabeth Rehn Håkan Nordman
5751: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Gunnar Jansson
5752: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Jörn Donner
5753: Håkan Malm Per-Henrik Nyman
5754: 1642 1987 vp.
5755:
5756: Raha-asia-aloite n:o 1559 Suomennos
5757:
5758:
5759:
5760:
5761: Lax ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta energiahuollon il-
5762: mansuojeluinvestointien korkotukeen
5763:
5764:
5765: Eduskunnalle
5766:
5767: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, jotka nologisen etumatkansa. Tämän tekniikan vientiä
5768: on viimeistään vuonna 1993 varustettava rikin- edistäisi tehokkaasti laitosten aikaisempi valmis-
5769: poistolaitoksin. Ympäristönäkökohtien lisäksi tuminen.
5770: monet sekä energia- että teollisuus- ja teknologia- Pelkästään Espoon, Helsingin, Inkoon ja Van-
5771: poliittiset seikat puhuvat sen puolesta, että näitä taan voimalaitosten investoinnit liikevaihtoveroi-
5772: savukaasupäästöjä varten tehtävät rikinpoistolai- neen olisivat 300-400 miljoonaa markkaa vuo-
5773: tosten asennukset tulisi jakaa tasaisesti jäljellä ole- dessa. On epätodennäköistä, että rikinpoistoa
5774: vaksi ajaksi. aloitettaisiin etukäteen laajemmassa mitassa ilman
5775: Jos investoinnit kasaantuvat määräajan loppu- valtion tukitoimenpiteitä.
5776: puolelle, on odotettavissa vakavia sekä sähköhuol- Tämän vuoksi on välttämätöntä, että tällaisiin
5777: lon että kaukolämpöhuollon häiriöriskejä. Aivan investointeihin vuonna 1988 myönnettävien kor-
5778: liian monet voimalat olisivat käytöstä poissa sa- kotukilainojen raja nostetaan 100 miljoonaan
5779: manaikaisesti asennustöiden takia. Samanaikai- markkaan.
5780: sesti syntyisi merkittäviä toimitusvaikeuksia laitos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5781: ten toimittajien riittämättömän kapasiteetin taen,
5782: vuoksi. Laitteiden kustannukset nousisivat pakos-
5783: takin kohtuuttomasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5784: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa tasai- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5785: sesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehittyneen ja 35.12.42 lisäyksenä 2 000 000 markk(J(J
5786: erittäin kilpailukykyisen rikinpoistotekniikan ke- energiahuollon tlmansuojeluinvestointien
5787: hittäneet valmistajat täysin käyttää hyväkseen tek- korko tukeen.
5788:
5789: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5790:
5791: Henrik Lax Elisabeth Rehn Håkan Nordman
5792: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Gunnar Jansson
5793: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Jörn Donner
5794: Håkan Malm Per-Henrik Nyman
5795: 1987 vp. 1643
5796:
5797: Raha-asia-aloite n:o 1560
5798:
5799:
5800:
5801:
5802: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon nuorisoseu-
5803: raliiton toiminnan tukemiseen
5804:
5805:
5806: Eduskunnalle
5807:
5808: Mikkelin läänissä toimiva Etelä-Savon nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5809: seuraliitto tekee arvokasta työtä taikooperiaatteel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5810: la alueemme nuorison parissa. Tämän työn tuke- 29.91.53 30000 markkaa Etelä-Savon
5811: miseen tulisi osoittaa valtion tulo- ja menoarvioon nuorisoseuraliitolle.
5812: määräraha.
5813: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5814: taen,
5815:
5816: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5817:
5818: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
5819: 1644 1987 vp.
5820:
5821: Raha-asia-aloite n:o 1561
5822:
5823:
5824:
5825:
5826: Lehtosaari: Määrärahan osoittamisesta Puumalan yrttiprojektin avus-
5827: tamiseen
5828:
5829:
5830: Eduskunnalle
5831:
5832: Suomen oloissa käynnistyi ainutlaatuinen yrt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5833: tiprojekti Puumalassa kesällä 1984. Hanke on 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
5834: edennyt täysin suunnitelmien mukaisesti. Hank- kaa Puumalan yrttiprojektin avustami-
5835: keen kunniakas loppuun vieminen vaatii kuiten- seen.
5836: kin vielä määrärahoja.
5837: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5838: taen,
5839:
5840: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5841:
5842: Markku Lehtosaari
5843: 1987 vp. 1645
5844:
5845: Raha-asia-aloite n:o 1562
5846:
5847:
5848:
5849:
5850: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Puroveden muikun siir-
5851: toistutusten avustamiseen
5852:
5853:
5854: Eduskunnalle
5855:
5856: Purovesi on tunnettu kauneudestaan mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5857: myös maukkaasta muikustaan. Yli 30 nuotta- taen,
5858: kuntaa on nostanut tuota aarretta ja saanut näin
5859: toimeentulon perheelleen. Muikku on nyt katoa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5860: massa Purovedestä sukupuuttoon. Kalastuskun- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
5861: tien toimesta Purovedellä tullaan toteuttamaan kaa Puruveden muikun siirtoistutusten
5862: muikun siirtoistutuksia, joitten kustannusarvio on avustamiseen.
5863: 300 000 markkaa.
5864:
5865: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5866:
5867: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
5868: 1646 1987 vp.
5869:
5870: Raha-asia-aloite n:o 1563
5871:
5872:
5873:
5874:
5875: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Puroveden muikun siir-
5876: toistutusten tutkimustoiminnan avustamiseen
5877:
5878:
5879: Eduskunnalle
5880:
5881: Purovedellä suunnitellaan muikun siirtoistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5882: tuksia. Jotta siinoistutuksista saataisiin riittävästi 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
5883: tietoa, tarvitaan hankkeen tutkimustoimintaan kaa Puruveden muikun siirtoistutusten
5884: määrärahoja. tutkimustoiminnan avustamiseen.
5885: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5886: taen,
5887:
5888: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5889:
5890: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
5891: 1987 vp. 1647
5892:
5893: Raha-asia-aloite n:o 1564
5894:
5895:
5896:
5897:
5898: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöstön palkkaami-
5899: seksi Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokseen
5900:
5901:
5902: Eduskunnalle
5903:
5904: Enonkoskella olevan Itä-Suomen keskuskalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5905: viljelylaitoksen rakentaminen alkaa olla loppuun 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
5906: suoritettu. Laitoksella on tällä hetkellä henkilö- kaa henkzlökunnan palkkaamiseen Itä-
5907: kuntapula. Jotta kalanviljelylaitos voisi toimia te- Suomen keskuskalanvi/jelylaitokseen.
5908: hokkaasti, tarvitaan pikaisesti määrärahoja henki-
5909: lökunnan palkkaamiseen.
5910: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5911: taen,
5912:
5913: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5914:
5915: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
5916: 1648 1987 vp.
5917:
5918: Raha-asia-aloite n:o 1565
5919:
5920:
5921:
5922:
5923: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden kunnossapitoon
5924: TVL:n Mikkelin piirissä
5925:
5926:
5927: Eduskunnalle
5928:
5929: TVL:n Mikkelin piirin kunnossapitomäärärahat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5930: ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Mikäli tie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
5931: verkon kunnossapidon taso halutaan säilyttää, tar- 31.24.14 lisäyksenå· 4 000 000 markkaa
5932: vitaan vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon po. mo- teiden kunnossapitoon TVL:n Mikkelin
5933: mentille tuntuva määrärahan korotus. pzirissä.
5934: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5935: taen,
5936:
5937: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5938:
5939: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
5940: 1987 vp. 1649
5941:
5942: Raha-asia-aloite n:o 1566
5943:
5944:
5945:
5946:
5947: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 43 7 (Sul-
5948: kava-Rantasalmi) peruskorjaukseen
5949:
5950:
5951: Eduskunnalle
5952:
5953: Sulkavan ja Rantasalmen välisen maantien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5954: 43 7 kunnostustöitä on suoritettu vuosia. Tien lop- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5955: puosan kunnostamissuunnitelma on vahvistettu 31.24.77 2 000 000 markkaa maantien
5956: välille Linkola-Kolkonpää. Tämän n. 12 km:n n:o 437 (Sulkava-Rantasalmi) kunnosta-
5957: tieosan toteutuminen edellyttää määrärahan miseen.
5958: osoittamista.
5959: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5960: taen,
5961:
5962: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5963:
5964: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
5965: 1650 1987 vp.
5966:
5967: Raha-asia-aloite n:o 1567
5968:
5969:
5970:
5971:
5972: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4401 (Lo-
5973: hikoski-Kiviapaja) peruskorjaukseen
5974:
5975:
5976: Eduskunnalle
5977:
5978: Savonlinnan eteläisen saariston tieolojen kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5979: tämissuunnitelmassa on esitys tien n:o 4401 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5980: (Lohikoski-Kiviapaja) peruskunnostukseksi. Jot- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
5981: ta tiehanke etenisi suunnitelmien mukaan, tarvi- 4401 (Lohzkoski-Kiviapaja) suunnitte-
5982: taan ensi vuoden tulo- ja menoarvioon suunnitte- luun ja parantamiseen.
5983: lumääräraha.
5984: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5985: taen,
5986:
5987: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5988:
5989: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
5990: 1987 vp. 1651
5991:
5992: Raha-asia-aloite n:o 1568
5993:
5994:
5995:
5996:
5997: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4681 (Puk-
5998: kikankaan th-Härmänniemen th) peruskorjaukseen
5999:
6000:
6001: Eduskunnalle
6002:
6003: Maantie n:o 4681 välillä Pukkikankaan th - että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6004: Härmänniemen th on valmistumassa. Peruskor- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6005: jaussuunnitelmatyön aloittamiseksi tarvitaan 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
6006: määräraha. n:o 4681 (Pukkikankaan th-Härmännie-
6007: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- men th) peruskorjaamiseen.
6008: taen,
6009:
6010: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6011:
6012: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
6013: 1652 1987 vp.
6014:
6015: Raha-asia-aloite n:o 1569
6016:
6017:
6018:
6019:
6020: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen-Enonkosken
6021: tien peruskorjaukseen
6022:
6023:
6024: Eduskunnalle
6025:
6026: Kerimäen ja Enonkosken välinen tieyhteys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6027: hyvin mutkainen ja heikko ja kärsii pitkästä ja 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
6028: vaikeasta kelirikosta. TVL:n Mikkelin piirin toi- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Keri-
6029: mesta on tielle tehty parantamissuunnitelma, jon- mäen-Enonkosken tien peruskorjauk-
6030: ka alustava kustannusarvio on n. 10 000 000 mark- seen.
6031: kaa.
6032: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6033: taen,
6034:
6035: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6036:
6037: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
6038: 1987 vp. 1653
6039:
6040: Raha-asia-aloite n:o 1570
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Pieksä-
6046: mäen radan henkilöliikenteen tappioiden peittämiseksi
6047:
6048:
6049: Eduskunnalle
6050:
6051: VR:n paikallisliikenteen tappioitten peittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6052: seen on valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvio- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6053: esityksessä riittämätön määräraha. Ellei tuota 31.57.40 lisäyksenä 1500 000 markkaa
6054: määrärahaa koroteta, tulee henkilöliikenne mo- Savonlinnan-Pieksämäen radan henki/ä-
6055: nella rataosuudella, kuten Savonlinna-Pieksä- Itikenteen tappioitten peittämiseen.
6056: mäki, loppumaan.
6057: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6058: taen,
6059:
6060: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6061:
6062: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
6063: 1654 1987 vp.
6064:
6065: Raha-asia-aloite n:o 1571
6066:
6067:
6068:
6069:
6070: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutomäen-Savonlin-
6071: nan rataosan peruskorjaukseen
6072:
6073:
6074: Eduskunnalle
6075:
6076: Rataosan Huutomäki-Savonlinna perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6077: nushanke on ollut kauan vireillä. Tämän n. 19 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
6078: km:n mittaisen rataosan kunnostus on välttämä- 31.90.78 10 000 000 markkaa Huuto-
6079: tön, mikäli rautatieliikennettä aiotaan ylipäätään miien-Savonlinnan rataosan parantami-
6080: po. välillä harjoittaa. Rataosan parantamisella on seen.
6081: iso merkitys ns.Järvi-Suomen ratahankkeen kehit-
6082: tämistoimille.
6083: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6084: taen,
6085:
6086: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6087:
6088: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
6089: 1987 vp. 1655
6090:
6091: Raha-asia-aloite n:o 1572
6092:
6093:
6094:
6095:
6096: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta opastuskeskuksen raken-
6097: tamiseen Linnansaaren kansallispuistoon Rantasalmella
6098:
6099:
6100: Eduskunnalle
6101:
6102: Ympäristöministeriö on vahvistanut vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6103: 1985 Linnansaaren kansallispuiston runkosuunni- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6104: telman. Yksi keskeisimmistä kansallispuiston ke- markkaa opastuskeskuksen rakentamiseksi
6105: hittämiseen tähtäävistä asioista on opastuskeskuk- Linnansaaren kansallispuistoon Rantasal-
6106: sen rakentaminen Rantasalmelle. mella.
6107: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6108: taen,
6109:
6110: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6111:
6112: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
6113:
6114:
6115:
6116:
6117: 11 270416F
6118: 1656 1987 vp.
6119:
6120: Raha-asia-aloite n:o 1573
6121:
6122:
6123:
6124:
6125: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
6126: Konneveden tutkimusaseman laajentamiseen
6127:
6128:
6129: Eduskunnalle
6130:
6131: Konneveden tutkimusaseman yksikkö on val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6132: mistunut vuonna 1982. Alkuperäistä suunnitel- taen,
6133: maa supistettiin rahoitussyiden vuoksi. Tutkimus-
6134: aseman majoitustilat ovat riittämättömät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6135: Tutkimusaseman hyödyntäminen vaatii majoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6136: tustilojen lisäystä, sillä nykyisin joudutaan majoit- 29.10.74 1 200 000 markkaa Jyväskylän
6137: tamaan kolme henkilöä huoneeseen, joka on tar- yliopiston Konneveden tutkimusaseman
6138: koitettu kahdelle tai yhdelle. laajentamiseen.
6139: Hanke ajoittuisi vuodelle 1988.
6140:
6141: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6142:
6143: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
6144: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Tina Mäkelä
6145: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila
6146: 1987 vp. 1657
6147:
6148: Raha-asia-aloite n:o 1574
6149:
6150:
6151:
6152:
6153: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Maaselän koulun rakennus-
6154: ja muutostöihin
6155:
6156:
6157: Eduskunnalle
6158:
6159: Lukuvuoden 1987-88 alkaessa Naarajärven Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6160: piiristä, johon Maaselän koulu kuuluu, puuttui taen,
6161: perusopetustilat kuudelta perusopetusryhmältä.
6162: Kouluhallitus on hyväksynyt marraskuussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6163: 1986 Maaselän koulun rakennus- ja muutostyöt. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6164: Kunta on varautunut aloittamaan rakentamis- 29.46.34 5 000 000 markkaa Maaselän
6165: työt syksyllä 1988. koulun rakennus- ja muutostöihin.
6166:
6167: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6168:
6169: Pekka Leppänen
6170: 1658 1987 vp.
6171:
6172: Raha-asia-aloite n:o 1575
6173:
6174:
6175:
6176:
6177: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena
6178: Sirola-Opistolle
6179:
6180:
6181: Eduskunnalle
6182:
6183: Eduskunta on useana aikaisempana vuonna säilyttämään rakennukset Sirola-Opisto on joutu-
6184: tunnustanut Sirola-Opiston tekemän työn merkit- nut velkaautumaan kohtuuttomasti.
6185: tävyyden ja toisaalta ne erityiset kustannukset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6186: jotka aiheutuvat kulttuurihistoriallisesti merkittä- taen,
6187: vän rakennuskokonaisuuden säilyttämisestä jälki-
6188: polville käyttämällä sitä sellaisessa muodossa, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6189: sallii rakennuksen säilymisen ja toisaalta tarjoaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6190: mahdollisuuden nimenomaan työväestön sivistyk- 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus-
6191: sellisen tason kohottamiseen. Laitoksen ylläpidon avustuksena Sirola-Opistolle aikaisempien
6192: erityiskustannuksen huomioon ottaen on perus- rakennushankkezden lainojen lyhentämi-
6193: teltua sisällyttää myös ensi vuoden tulo- ja me- seen ja korkojen maksuun sekä uusien ra-
6194: noarvioon määräraha Sirola-Opistolle. Pyrkiessään kennushankkeiden rahoitukseen.
6195:
6196: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6197:
6198: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
6199: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
6200: 1987 vp. 1659
6201:
6202: Raha-asia-aloite n:o 1576
6203:
6204:
6205:
6206:
6207: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kalanviljelylai-
6208: toksen lisärakennushankkeen toteuttamiseen
6209:
6210:
6211: Eduskunnalle
6212:
6213: Keskuskalanviljelylaitoksen nykyiset henkilös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6214: tö-, tutkimus- ja viljelytilat eivät vastaa toiminto- taen,
6215: jen tarpeita. Suomen pahentuneen kalatautitilan-
6216: teen vuoksi on tilojen saaminen erittäin tärkeätä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6217: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on hyväk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6218: synyt L2 -vaiheen suunnitelmat ja piirirakennus- 30.38.74 6 000 000 markkaa Laukaan
6219: toimistolla on valmius töiden aloittamiseen. Kus- keskuskalanviljelylaitoksen lisärakentami-
6220: tannusarvio on 5,95 milj. mk. sen toteuttamiseen.
6221:
6222: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6223:
6224: Pekka Leppänen Iiris Hacklin Tuula Paavilainen
6225: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
6226: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
6227: 1660 1987 vp.
6228:
6229: Raha-asia-aloite n:o 1577
6230:
6231:
6232:
6233:
6234: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liimattalan vanhan
6235: tien perusparantamiseen
6236:
6237:
6238: Eduskunnalle
6239:
6240: Liimattalan vanhan tien perusparannus on pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6241: rusteltua Metsä-Botnian jälkihoitona seutukun- taen,
6242: nan korkean työttömyyden vuoksi.
6243: Kunnan tärkeimmät matkailukohteet ovat ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6244: seisen tien varrella: Käpykolo, Taidekoti ja majoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6245: tustilat sekä paljon kesäasutusta ja uutta omakoti- 31. 24. 77 6 000 000 markkaa Lzimattalan
6246: asutusta. vanhan tien parantamiseen.
6247:
6248: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6249:
6250: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
6251: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Tina Mäkelä
6252: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
6253: 1987 vp. 1661
6254:
6255: Raha-asia-aloite n:o 1578
6256:
6257:
6258:
6259:
6260: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten-Matilan-
6261: virran maantien perusparannukseen
6262:
6263:
6264: Eduskunnalle
6265:
6266: Maantien peruskorjaus aloitettiin ja saatettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6267: loppuun osuudella Konginkangas-Matilanvirta taen,
6268: vuonna 1982 ja tien peruskorjaus välillä
6269: Suolahti-Sumiainen valmistui 1985. Näin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6270: perusteltua se, että väli Sumiainen-Matilan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6271: virta saatettaisiin myöskin peruskorjauksen alle, 31.24.77 5000000 markkaa Sumiais-
6272: koska ko. tienosa on jo korjattujen osuuksien vä- ten-Matilanvirran maantien perusparan-
6273: lillä. nukseen.
6274:
6275: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6276:
6277: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
6278: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Tina Mäkelä
6279: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
6280: 1662 1987 vp.
6281:
6282: Raha-asia-aloite n:o 1579
6283:
6284:
6285:
6286:
6287: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Ruotin-
6288: kylän maantien parantamiseen
6289:
6290:
6291: Eduskunnalle
6292:
6293: Suolahden-Ruotinkylän maantie on osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6294: öljysorapintaista ja osaltaan soratietä. Tien käyttä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6295: jämäärä kasvaa jatkuvasti, vallankin öljysoraosuus 31.24. 77 3 000 000 markkaa Suolah-
6296: on jo vaarallinen tien käyttäjille. den-Ruotinkylän maantien parantami-
6297: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- seen.
6298: taen,
6299:
6300: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6301:
6302: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tina Mäkelä
6303: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
6304: Tuula Paavilainen
6305: 1987 vp. 1663
6306:
6307: Raha-asia-aloite n:o 1580
6308:
6309:
6310:
6311:
6312: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
6313: län rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola
6314:
6315:
6316: Eduskunnalle
6317:
6318: Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipalan tehtailla on erittäin tarpeellinen liikenneturvallisuuden li-
6319: työskentelee 1 000 työntekijää. Valtaosa heistä säämiseksi.
6320: käyttää päivittäin työmatkoihinsa Jämsän-Kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6321: polan tietä. Kesäaikaan työssäkäynti tapahtuu taen,
6322: merkittävässä määrin polkupyörällä. Maantie on
6323: tällä hetkellä kapea ja mäkineo eikä siinä ole rajat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6324: tua aluetta kevyelle liikenteelle. Tietä käyttää 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6325: myös tehtaan kuljetuksista huolehtiva raskas lii- 31. 24. 77 2 5 00 000 markkaa kevyen lii-
6326: kenne. Teillä on tapahtunut kuolemaan johtanei- kenteen väylän rakentamiseen välille
6327: ta liikenneonnettomuuksia. Väylän rakentaminen jämsä-Kaipola.
6328:
6329: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6330:
6331: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
6332: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Tina Mäkelä
6333: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
6334: 1664 1987 vp.
6335:
6336: Raha-asia-aloite n:o 1581
6337:
6338:
6339:
6340:
6341: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
6342: län rakentamiseksi välille Äänekoski-Suolahti
6343:
6344:
6345: Eduskunnalle
6346:
6347: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maantleta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6348: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- taen,
6349: pyöräilemällä joko työmatkanaan tai sitten vapaa-
6350: ajan liikuntaa varten. Tiellä on vilkas autoliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6351: ne, joka vaarantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
6352: Pyöräilijöiden määrä taas kasvaisi, jos kevyen lii- kaa Äänekosken ja Suolahden välisen ke-
6353: kenteen väylä olisi rakennettu. vyen liikenteen väylän rakentamiseen.
6354: Rakentamiseen ei ole olemassa tällä hetkellä es-
6355: teitä.
6356:
6357: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6358:
6359: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tina Mäkelä
6360: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
6361: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
6362: 1987 vp. 1665
6363:
6364: Raha-asia-aloite n:o 1582
6365:
6366:
6367:
6368:
6369: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden pienvenesata-
6370: mien rakentamiseen Keski-Suomessa
6371:
6372:
6373: Eduskunnalle
6374:
6375: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
6376: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suun- nioittaen,
6377: nitelmia venesatamien rakentamisesta. Keski-
6378: Suomessa on sovittu vesipiirin ja tie- ja vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6379: rakennuspiirin kesken työnjaosta pienvenesa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6380: tamien rakentamisessa. Näin on edellytykset 31.2 7. 77 2 000 000 markan määrärahan
6381: ja perusteet niiden rakennustöiden aloittami- venesatamien rakentamiseen Keski-Suo-
6382: seksi. messa.
6383:
6384: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6385:
6386: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
6387: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Tina Mäkelä
6388: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
6389: 1666 1987 vp.
6390:
6391: Raha-asia-aloite n:o 1583
6392:
6393:
6394:
6395:
6396: P. Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräise-
6397: nä lisänä lapsilisien korottamiseksi 1 000 markkaan kuukaudessa
6398:
6399:
6400: Eduskunnalle
6401:
6402: Hallituksen esitys vuoden 1988 tulo- ja menoar- hennyksiä. Tällöin lapsista aiheutuvia ns. perhe-
6403: vioksi tarjoaa tulottomille ja pienituloisille lasten kustannuksia tasattaisiin paljon oikeudenmukai-
6404: huoltajille 13 % :n lapsilisän korotuksen, joka kui- semmin kuin verovähennyksiä käytettäessä. Koro-
6405: tenkin alkaisi vasta lokakuussa. Tällä kertaa halli- tus merkitsisi samalla lapsista aiheutuvien kustan-
6406: tus ei korota vähennyksiä, jotka suosivatkin sinän- nusten nykyistä suurempaa kattamista - ja oi-
6407: sä suurempituloisia, mutta ei kuitenkaan ehdota keudenmukaisemmalla tavalla.
6408: vähennysten korvaamista edes vähäiseltä osin lap- Todettakoon, että vuonna 1984 perhepoliittis-
6409: silisän korotuksella. Käytännössä tavallinen työ- ten verovähennysten vaikutuksen arvioitiin olevan
6410: läis- tai toimihenkilöperhe menettää hallituksen verotulon vähentymisenä valtiolla 4,2 mrd mk ja
6411: veroehdotusten johdosta parituhatta markkaa. kuntien osalla 2,0 mrd mk.
6412: Tämän lisäksi hallitus varautuu vuonna 1989 to- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6413: teuttamaan marginaaliverouudistuksen, jossa suu-
6414: rituloiset saavat tuntuvan alennuksen valtion tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6415: veroon ja pienituloiset joutuvat sen sitten maksa- den 1988 tulo- ja menoarvioon momen-
6416: maan. tille 33.15.52 ylimääräisenä lisänä
6417: Tässä aloitteessa ehdotetaan lapsilisien korotta- 10 000 000 000 markkaa lapsilisän korot-
6418: mista 1 000 markaksi kuukaudessa, jolloin ne kor- tamiseksi 1 000 markaksi kuukaudessa
6419: vaisivat samalla nykyisiä lapsista johtuvia verovä- lapselta.
6420:
6421: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6422:
6423: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja Heli Astala
6424: Pauli Uitto Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen
6425: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka
6426: Claes Andersson Jarmo Wahlström Timo Laaksonen
6427: Esko Helle Esko Seppänen
6428: 1987 vp. 1667
6429:
6430: Raha-asia-aloite n:o 1584
6431:
6432:
6433:
6434:
6435: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamiseksi
6436: sepelvaltimon ohitusleikkauksia vanen
6437:
6438:
6439: Eduskunnalle
6440:
6441: Jotta sepelvaltimon ohitusleikkauksia voitaisiin lastaisi vuosittain noin 60 potilasta. Leikatuista 85
6442: lisätä tarpeen mukaisesti, yliopistollisiin keskus- prosenttia on alle 60-vuotiaita, joista osa kykenee
6443: sairaaloihin tarvittaisiin 420 uutta virkaa, joiden palaamaan työhön.
6444: kustannukset ovat vuodessa 40-50 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6445: markkaa. Ensimmäisen vuoden kustannuksiksi taen,
6446: voitaisiin arvioida noin 25 miljoonaa markkaa ot-
6447: taen huomioon, että virkojen täyttäminen vie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6448: oman aikansa. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.79
6449: Potilaan kannalta kyse on normaalin elämis- määrärahoihin 25 000 000 markkaa 420
6450: mahdollisuuden saavuttamisesta, viime kädessä uuden viran perustamiseksi sepelvaltimon
6451: myös hengestä. Leikkaus on yhteiskunnan kannal- ohitusleikkauksia varten yliopistollisissa
6452: ta hyödyllistä, kun ajoissa tehty ohitusleikkaus pe- keskussairaaloissa.
6453:
6454: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6455:
6456: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
6457: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
6458: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
6459: 1668 1987 vp.
6460:
6461: Raha-asia-aloite n:o 1585
6462:
6463:
6464:
6465:
6466: P. Leppänen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta jätehuollon
6467: ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseen
6468:
6469:
6470: Eduskunnalle
6471:
6472: Maassamme on puhuttu, mutta ei ehkä riittä- myönteinen ratkaisu. Esimerkiksi Ruotsissa jo
6473: västi, siitä ongelmasta, että raaka-aineet kulkeu- maksetaan siitä, että peltitölkkejä vie keräysauto-
6474: tuvat kaatopaikoille täyttäen ne ja vieden mennes- maatteihin. Mielestämme tämä ei ole Suomessa-
6475: sään valtavasti kansallista omaisuutta pois käytös- kaan mikään ongelma. Jätehuollon ja jätteiden
6476: tä. Kaikkein eniten on kiinnitetty huomiota jäte- hyödyntämisen edistämiseen hallitus ehdottaa
6477: paperin talteenottoon, mutta tilanne on tällä het- varattavaksi 9 miljoonaa markkaa. Emme pidä
6478: kellä toivoton. Useita päätöksiä jätepaperin suh- tätä riittävänä, vaikka lisäys 2 miljoonaa markkaa
6479: teen on tehty, mutta tällä hetkellä siitä hyvin huo- onkin prosentteina tuntuva (liki 30 % ).
6480: mattava osa menee edelleen kaatopaikoille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6481: Meiltä menee myös hyvin paljon metallia, puu- taen,
6482: ta, lasia, vaatteita jne. kaatopaikoille täyttäen ne.
6483: Ne ovat pois meidän yhteisestä omaisuuspotis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6484: tamme. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6485: Näihin asioihin tulisi valtiovallan kiinnittää eri- 35.12. 62 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
6486: tyistä huomiota ja ryhtyä sellaisiin toimiin, että jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen
6487: tähän saataisiin kansalaisten ja maamme kannalta edistämiseen.
6488:
6489: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6490:
6491: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tina Mäkelä
6492: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Iiris Hacklin
6493: Sakari Knuuttila
6494: 1987 vp. 1669
6495:
6496: Raha-asia-aloite n:o 1586
6497:
6498:
6499:
6500:
6501: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntotuotannon
6502: lisäämiseen Keski -Suomessa
6503:
6504:
6505: Eduskunnalle
6506:
6507: Keski-Suomessa työllisyys on heikointa sotien jaa, joten asuntotuotantoon tulisi pikaisesti kiin-
6508: jälkeen. Vuodenvaihteessa työttömiä työnhakijoi- nittää huomiota ja saada sitä kautta työllisyyttä
6509: ta oli runsas 10 000; edellinen yhtä korkea luku tuettua Keski-Suomessa.
6510: on vuodelta 1977, jolloin vuodenvaihteessa oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6511: 10 082 työtöntä työnhakijaa. Viime aikoina on taen,
6512: työttömyyden kasvu ollut poikkeuksellisen ripeää
6513: ja tilanne näyttää koko ajan huononevan. Inves- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6514: tointikohteita olisi ja valmiita suunnitelmia, kun 1988 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
6515: vain saataisiin lupa valtiovallalta niitä lähteä to- markkaa asuntotuotannon lisäämiseen
6516: teuttamaan. Esimerkiksi asuntojonossa tällä het- Keski-Suomessa.
6517: kellä on Jyväskylässä toistatuhatta asunnonhaki-
6518:
6519: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6520:
6521: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Pirkko Ikonen
6522: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
6523: Mauri Pekkarinen
6524: 1670 1987 vp.
6525:
6526: Raha-asia-aloite n:o 1587
6527:
6528:
6529:
6530:
6531: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kansanäänestysten järjes-
6532: tämiseksi
6533:
6534:
6535: Eduskunnalle
6536:
6537: SMP katsoo, että maassamme olisi kiireellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6538: suoritettava vaikkapa vaalien yhteydessä vapaa 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
6539: kansanäänestys puoluetuesta, atomivoimalaitok- kaa kansanäänestyksen toteuttamiseksi
6540: sista, suorasta presidentinvaalista ja ylisuurista vaikkapa vaalien yhteydessä; ennen kazk-
6541: eläkkeistä, vain nämä mainitakseni. kea puoluetuesta, atomivoimalaitoksista
6542: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, ja suorasta presidentinvaalista sekä ylisuu-
6543: rista eläkkeistä edellyttäen, että asian-
6544: omainen lainsäädäntö saadaan azkaan.
6545:
6546: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6547:
6548: Urpo Leppänen
6549: 1987 vp. 1671
6550:
6551: Raha-asia-aloite n:o 1588
6552:
6553:
6554:
6555:
6556: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten maksettaviksi
6557: lankeavien ulosottopalkkioiden suorittamiseen valtion varoista
6558:
6559:
6560: Eduskunnalle
6561:
6562: Vähävaraiset kansalaiset joutuvat maassamme sä menevät perheenhuoltajalta perintäkulujen
6563: useasti maksamaan raskaan korvauksen siitä, että kohtuuttomuuksiin ne varat, jotka tarvittaisiin
6564: heiltä pakkoperimisen kautta peritään veroja ja jokapäiväiseen toimeentuloon.
6565: maksuja. Perintäkulut ovat suuret. Silloin kun on Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittavasti,
6566: kysymyksessä todella vähävarainen kansalainen, ei
6567: ole oikein, että häntä riistetään kohtuuttoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6568: korkeilla ulosottokuluilla. Tällaisissa tapauksissa 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
6569: on kulut korvattava valtion varoista. Ellei näin kaa vähävaraisten maksettaviksi lankea-
6570: tehdä, joutuvat useasti mm. lapset ja sairaat kärsi- vien ulosottopalkkioiden maksamiseksi
6571: mään siitä, että rästimaksujen perinnän yhteydes- valtion varoista.
6572:
6573: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6574:
6575: Urpo Leppänen
6576:
6577:
6578:
6579:
6580: 12 270416F
6581: 1672 1987 vp.
6582:
6583: Raha-asia-aloite n:o 1589
6584:
6585:
6586:
6587:
6588: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuolto-
6589: yhdistyksen asuntolapalvelujen kehittämiseen
6590:
6591:
6592: Eduskunnalle
6593:
6594: Vuonna 1985 vahvistetussa valtakunnallisessa Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä ei
6595: sosiaalihuollon suunnitelmassa edellytetään, että kuitenkaan osoiteta riittäviä määrärahoja Krimi-
6596: sellaisen asunnottoman väen asuminen, johon naalihuoltoyhdistyksen vankilasta vapautuvien
6597: liittyy myös hoidon tai tuen tarve, voidaan järjes- asunnottomien asuntolaolojen parantamiseen.
6598: tää kohtuulliselle tasolle vuoden 1989 loppuun Tämän takia tulisi saada lisää määrärahoja välttä-
6599: mennessä. mättömimpien hankkeiden toteuttamiseen.
6600: Asuntoneuvoston asunnottomien vuotta 1987 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6601: koskeneessa toimintaohjelmassa esitettiin tavoit- taen,
6602: teet vankilasta vapautuvien asunnottomien osalta.
6603: Siinä asuntoviranomaisten ja Kriminaalihuoltoyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6604: distyksen välisistä tehtävien jaoista todettiin, että 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6605: valtion varoin lainoitetusta vuokra-asuntokiintiös- 25.50.51 lisäyksenä 300 000 markkaa
6606: tä tulisi varata tietty määrä Kriminaalihuollon tu- Kriminaalihuoltoyhdistyksen asuntolapal-
6607: kiasunnoiksi ja oikeusministeriön hallinnonalan velujen järjestämiseksi.
6608: tulo- ja menoarviossa varataan valtionapua asu-
6609: mista valvovan henkilöstön saamiseksi Kriminaali-
6610: huoltoyhdistyksen palvelukseen.
6611:
6612: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6613:
6614: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
6615: 1987 vp. 1673
6616:
6617: Raha-asia-aloite n:o 1590
6618:
6619:
6620:
6621:
6622: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta tukkuliikkeiden ja kaup-
6623: piaiden välisten sopimussuhteiden selvittämiseen
6624:
6625:
6626: Eduskunnalle
6627:
6628: Tukkuliikkeet ovat kasvaessaan ottaneet osit- Itsenäisen pienyrittäjäkauppiaan aseman tur-
6629: tain itsenäiselle vähittäiskaupalle kuuluvia asioita vaamiseksi tulisi yhteiskunnan toimesta suorittaa
6630: omiin käsiinsä. Tukkuliikkeet esimerkiksi omista- sopimusten mahdollisesta kohtuuttomuudesta
6631: vat usein ne huoneistot, joissa kauppias harjoittaa perusteellinen tutkimus, jotta liiallinen riippu-
6632: yritystään, tai tukkuliikkeet ovat päävuokralaisina vuussuhde saataisiin lainsäädäntöteitse puretuksi.
6633: ja ovat vain edelleen vuokranneet huoneiston Keskuskauppakamarin toimenpiteet ja oikeusmi-
6634: kauppiaalle, sekä monella muulla tavalla ovat nisteriön toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä.
6635: saattaneet kauppiaan riippuvaiseksi tukkuliikkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6636: toimintavallasta. Lisäksi tukkuliikkeet itse kasva- taen,
6637: vasti harjoittavat vähittäismyyntiä.
6638: Tällöin tukkuliikkeiden ja kauppiaiden kesken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6639: on solmittu sen tyyppisiä toimintasopimuksia, 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
6640: joissa kauppiaan itsenäinen asema on tullut uha- kaa tukkuliikkeiden ja kauppiaiden välis-
6641: tuksi. Tämä koskee myös polttoaineiden jakeluyh- ten sopimusten kohtuuttomuutta koske-
6642: tiöitä ja niiden yrittäjiä. Asiat pahenevat päivä van tutkimuksen suorittamista varten.
6643: päivältä, ellei ryhdytä nopeisiin toimenpiteisiin.
6644:
6645: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6646:
6647: Urpo Leppänen
6648: 1674 1987 vp.
6649:
6650: Raha-asia-aloite n:o 1591
6651:
6652:
6653:
6654:
6655: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisille kunnille
6656: kunnallisveroäyrin hinnan tasaamista tarkoittaviin korvauksiin
6657:
6658:
6659: Eduskunnalle
6660:
6661: SMP katsoo, että jos nykyisessä tilanteessa kun- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
6662: nallisveroäyrin hinta ylittää 17 penniä ensi vuon-
6663: na, niin tämä 17 pennin ylittävä verorasitus olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6664: maksettava kunnalle valtion varoista velvoituksin, 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
6665: että maksettu summa palautetaan asianmukaisesti markkaa käytettäväksi korvaukstksi niille
6666: veronmaksajille. vå"hävaraiszlle kunnille, J.Oiden veroåyrin
6667: Ei nimittäin voi olla oikein, että hallitus ahke- hinta ylittää 17 penniä ehdolla, että val-
6668: roi vain suurituloisten veroasioiden kanssa, mutta tion varoista maksettu summa asianmu-
6669: Suomen kansan enemmistö, eli pienituloiset, jou- kaisesti palautetaan veronmaksaj.ille.
6670: tuu aina vain raskaampien rasitusten alaiseksi.
6671:
6672: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6673:
6674: Urpo Leppänen
6675: 1987 vp. 1675
6676:
6677: Raha-asia-aloite n:o 1592
6678:
6679:
6680:
6681:
6682: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta rikoksen johdosta kär-
6683: simään joutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamiseen
6684:
6685:
6686: Eduskunnalle
6687:
6688: Väkivalta ja rikokset rehottavat maassamme laa- dosta vahinkoa kärsinyt ei saa juuri minkäänlaista
6689: jalti. korvausta syylliseltä. Näin syytön ehkä joutuu kär-
6690: SMP katsoo, että jokaisella kansalaisella tulee simään ainakin taloudellisesti kaikkein eniten.
6691: maassamme olla turva väkivaltaa vastaan sekä oi- Tämä ei ole hyväksyttävää lainalaisessa yhteiskun-
6692: keus saada täysi korvaus rikoksella aiheutetusta nassa.
6693: vahingosta. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
6694: asianlaita.
6695: Aivan oikein on maassamme turvattu rikoksesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6696: syytetyn puolustus, jotta vääriä tuomioita ei pää- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6697: sisi tapahtumaan. Mutta sitä vastoin rikoksen ja markkaa käytettäväksi rikoksen johdosta
6698: vahingon kohteeksi joutunut on laajalti turvaton, kärsimliiin joutuneen taloudellisten ja
6699: eikä hänen puolustustaan ole asianmukaisesti jär- muiden vahinkojen korvaamiseen myön-
6700: jestetty. nettäviin avustukstin.
6701: Sitä paitsi monesti käy niin, että rikoksen joh-
6702:
6703: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6704:
6705: Urpo Leppänen
6706: 1676 1987 vp.
6707:
6708: Raha-asia-aloite n:o 1593
6709:
6710:
6711:
6712:
6713: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta byrokratian poistamiseen
6714: vai rionhallinnosta
6715:
6716:
6717: Eduskunnalle
6718:
6719: Byrokratia on levinnyt maassamme kuin syöpä. muuten vain valtaa pitävien vaalienalussanaheli-
6720: Kansalaiset kokevat laajasti olevansa virkavaltai- näksi.
6721: suuden ja paperisodan armoilla. Kun puheista Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
6722: huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt mihinkään toi- vasti,
6723: menpiteisiin byrokratian poistamiseksi ja virkaval-
6724: taisuuden vähentämiseksi, on välttämätöntä kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6725: reellisesti eduskunnan myöntää riittävä määräraha 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
6726: puolueettomalle tutkimuselimelle byrokratian su- kaa suunnitelman laatimiseksi byrokratian
6727: pistamisen laajan ja kokonaisvaltaisen suunnitel- poistamiseksi valtionha/linnosta.
6728: man laatimiseksi. Byrokratian poistaminen jää
6729:
6730: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6731:
6732: Urpo Leppänen
6733: 1987 vp. 1677
6734:
6735: Raha-asia-aloite n:o 1594
6736:
6737:
6738:
6739:
6740: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta osuuskauppojen säästö-
6741: kassatoiminnan lopettamista koskevaan selvitystyöhön
6742:
6743:
6744: Eduskunnalle
6745:
6746: Osuuskauppojen säästökassatoiminta on erään- toimenpiteisiin. Pankkitoiminta ei kuulu osuus-
6747: lainen menneisyyden jäänne, joka ei vastaa enää kaupoille.
6748: tarkoitustaan. Lisäksi osuuskauppojen säästökassa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
6749: toiminta merkitsee osuuskaupoille yksityiseen vasti,
6750: kaupan sektoriin nähden halvempaa pääomaa.
6751: Kun lisäksi viime vuosina on paljastunut laajoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6752: säästökassatoiminnan väärinkäyttöjä eli ns. ylikor- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
6753: kojuttuja ja tukitalletuksia, olisi osuuskauppojen kaa osuuskauppojen säästökassatoiminnan
6754: säästökassatoiminnan lopettamiseksi ryhdyttävä lopettamisen selvitystyöhön.
6755:
6756: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6757:
6758: Urpo Leppänen
6759: 1678 1987 vp.
6760:
6761: Raha-asia-aloite n:o 1595
6762:
6763:
6764:
6765:
6766: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pienkoulujen pelastamista
6767: koskevan selvityksen laatimiseksi
6768:
6769:
6770: Eduskunnalle
6771:
6772: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6773: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme sekä syr- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
6774: jäseuduilla ja syrjäalueilla. Tätä kansamme etujen kaa sen kiireelliseksi selvittiimiseksi, millä"
6775: vastaista koulukeskittämisen linjaa ovat vuosikym- tavoin jäljellä olevat pienkoulut voitaisiin
6776: meniä tukeneet kaikki muut puolueet paitsi SMP. pelastaa sekä uudelleen herättää henkiin
6777: Nyt jäljet jo pelottavat, mutta kuitenkaan ei ole tarpeellisessa laajuudessa jo tuhotut pien-
6778: ryhdytty tehokkaisiin toimenpiteisiin pienkoulu- koulut myös tyhjinä olevia kansakouluja
6779: jen pelastamiseksi ja uudelleen elvyttämiseksi. hyväksi käyttäen.
6780: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
6781:
6782: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6783:
6784: Urpo Leppänen
6785: 1987 vp. 1679
6786:
6787: Raha-asia-aloite n:o 1596
6788:
6789:
6790:
6791:
6792: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta asutus- ja maatila-
6793: talousliiton Pihtiputaan osasto ry:lle Korvenraivaaja-patsashank-
6794: keen toteuttamiseksi
6795:
6796: Eduskunnalle
6797:
6798: Sodanjälkeisessä asutustoiminnassa tekivät siino- to ry. on käynnistänyt tämän korvenraivaustoi-
6799: laiset ja rintamamiestilan saaneet sotaveteraanit minnan muistoksi Korvenraivaaja-patsashank-
6800: mittavan raivaustyön raivatessaan peltoja ja raken- keen. Hanke tarvitsee toteutuakseen valtionavus-
6801: taessaan asuinrakennuksensa kylmään korpeen eri tusta, sillä hanketta vetävällä järjestöllä ei ole mit-
6802: puolille maatamme. Tämä työ oli rankkaa eikä sii- tavia taloudellisia resursseja sen toteuttamiseen.
6803: nä ollut mahdollisuutta suuriin lepohetkiin. Yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6804: teiskunta ei ole millään tavalla muistanut tätä taen,
6805: maamme historian suurimpiin kuuluvaa raivaus-
6806: työtä, vaan on päinvastoin pilkannut siihen osallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6807: tuneita henkilöitä ja syyttänyt heitä ylituotannon 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6808: aiheuttamisesta. Totuus kuitenkin on, että ilman 29.99.50 100 000 markkaa valtionavus-
6809: tätä mittavaa asutustyötä ei Suomen sodanjälkei- tuksena asutus- ja maattlatalousliiton Pih-
6810: nen kehitys olisi ollut niin nopeata kuin se oli. tiputaan osasto ry:lle Korvenraivaaja-pat-
6811: Asutus- ja maatilatalousliiton Pihtiputaan osas- sashankkeen toteuttamiseksi.
6812:
6813: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6814:
6815: Urpo Leppänen Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi
6816: Raimo Vistbacka ]. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
6817: Marita Jurva Sulo Aittaniemi
6818: 1680 1987 vp.
6819:
6820: Raha-asia-aloite n:o 1597
6821:
6822:
6823:
6824:
6825: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä
6826: Luumäki-Ylämaa
6827:
6828:
6829: Eduskunnalle
6830:
6831: Tieyhteydet valtatieltä n:o 6 väliltä Lappeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
6832: ranta-Taavetti Ylämaalle ja Neuvostoliiton rajal- taen,
6833: le ovat erittäin heikot. Kuitenkin tulevaisuuden
6834: rajakaupan lupaavien näkymien ja paikallisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6835: asukkaiden tarpeiden vuoksi olisi välttämättä 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6836: aikaansaatava kyseinen yhdystie. Yhdystie voisi markkaa Luumäen- Ylämaan tien raken-
6837: alkaa Luumäen kunnan Jurvalan kylästä tai kir- tamisen aloittamiseen.
6838: kolta ja päättyä Ylämaalle. Nykyiset tiet tällä
6839: välillä ovat erittäin heikot.
6840:
6841: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6842:
6843: Urpo Leppänen
6844: 1987 vp. 1681
6845:
6846: Raha-asia-aloite n:o 1598
6847:
6848:
6849:
6850:
6851: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särki-
6852: lahden tien rakentamiseen
6853:
6854:
6855: Eduskunnalle
6856:
6857: Saimaan Pihlajavedellä, Punkaharjun ja Raut- teitä. Kunnat ovat tehneet yhteisen aloitteen tie-
6858: järven kuntien rajamailla sijaitseva Särkilahti on ja vesirakennushallitukselle Simpeleen-Särkilah-
6859: vanha satamapaikka, jota on jatkuvasti käytetty den tien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.
6860: puutavarakuljetuksiin. Pääkäyttäjänä on ollut Yh- Simpeleen-Särkilahden tien suunnittelu on
6861: tyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehdas. Sa- meneillään, ja Kymen tie- ja vesirakennuspiirin
6862: tamaan johtaa valmis syväväylä. toimenpideohjelmaan välin Simpele-Sarajärvi
6863: Särkilahteen on suunniteltu perustettavaksi toteutus on merkitty vuodelle 1989 ja välin Sara-
6864: satama/lastinkäsittelypaikka, jonka merkitys koko järvi-Särkilahti toteutus vuodelle 1992. Hanke
6865: seutukunnalle ja erityisesti Simpeleen teollisuu- sisältyy "Tie 2000" -ohjelmaan.
6866: den kehitykselle on tärkeä. Rautjärven kunta on esittänyt, että Simpeleen
6867: Satamahankkeesta on valmistunut vuonna 1984 -Sarajärven tien rakentaminen aloitettaisiin jo
6868: Särkilahti-työryhmän raportti. Punkaharjun ja vuonna 1988 ja jatke Sarajärvi-Särkilahti toteu-
6869: Rautjärven kunnat sekä Etelä-Karjalan ja Mikkelin tettaisiin välittömästi sen jatkona.
6870: läänin maakuntaliitot ovat perustaneet Oy Pihla- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6871: port Ltd -yhtiön Särkilahti-hankkeen edelleen ke- taen,
6872: hittämiseksi. Yhtiön toimesta ollaan parhaillaan
6873: laatimassa Särkilahden alueen maaperä- ja maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6874: ainesselvityksiä sekä satama-alueen yleissuunni- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6875: telmaa. markkaa Simpeleen-Särkilahden tien ja
6876: Simpeleeltä Sarajärvelle on nykyisin paikallistie Särkilahden teollisuussataman rakentami-
6877: ja siitä eteenpäin Särkilahteen pääasiassa yksityis- sen aloittamiseksi.
6878:
6879: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6880:
6881: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
6882: 1682 1987 vp.
6883:
6884: Raha-asia-aloite n:o 1599
6885:
6886:
6887:
6888:
6889: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta lehtien postimaksujen
6890: yhtenäistämiseksi
6891:
6892:
6893: Eduskunnalle
6894:
6895: Lehtien eriarvoisuus postimaksuissa on vastoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6896: perustuslakiemme henkeä ja tarkoitusta. Halli- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6897: tuksen vahvistama uusi postimaksuasetus ei ole markkaa lehtien postimaksujen erilaisuu-
6898: poistanut tätä eriarvoisuutta. den poistamiseksi perustuslain hengen ja
6899: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioitta- tarkoituksen vastaisena sekä vapaata tie-
6900: vasti, donvälitystii rajoittavana.
6901:
6902: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6903:
6904: Urpo Leppänen
6905: 1987 vp. 1683
6906:
6907: Raha-asia-aloite n:o 1600
6908:
6909:
6910:
6911:
6912: U. Leppänen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrauta-
6913: teiden kannattamauoman paikallisliikenteen tukemiseen
6914:
6915:
6916: Eduskunnalle
6917:
6918: Valtionrautateiden palvelut ovat harvaan asu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6919: tuilla alueilla tärkeitä peruspalveluja. Tämän ta- taen,
6920: kia on välttämätöntä säilyttää paikallisliikenne
6921: myös sellaisilla alueilla, jotka eivät nykyisen tiu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6922: kan liiketaloudellisen ajattelun mukaan ole kan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6923: nattavia tai jonne rautatieliikenne on järjestet- 31.5 7. 40 lisäyksenä 10 000 000 markan
6924: tävissä helpommin kuin korvaava linja-autolii- määrärahan käytettäväksi Valtionrautatei-
6925: kenne. Onhan todellisuudessa otettava huomioon den kannattamattoman paikallisliiken-
6926: VR:n henkilöliikenteen jatkamisen tai lakkautta- teen tukemiseen siten, että vähintäänkin
6927: misen aiheuttamat vaihtoehtokustannukset sekä nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää.
6928: muuttuvan energiatilanteen mukanaan tuomat
6929: vaikutukset ihmisten liikkumistottumuksissa.
6930:
6931: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6932:
6933: Urpo Leppänen
6934: 1684 1987 vp.
6935:
6936: Raha-asia-aloite n:o 1601
6937:
6938:
6939:
6940:
6941: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaviljelyn edistämi-
6942: seen
6943:
6944:
6945: Eduskunnalle
6946:
6947: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6948: vaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioituvaa 1988 tulo ja menoarvioon 10 000 000
6949: maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää kansaa. markkaa käytettäväksi osa-azkaviljelyn
6950: Mainituilla petusteilla ehdotan kunnioittaen, edistämiseksi maassamme.
6951:
6952: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6953:
6954: Urpo Leppänen
6955: 1987 vp. 1685
6956:
6957: Raha-asia-aloite n:o 1602
6958:
6959:
6960:
6961:
6962: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta siirtymiseen kemiallisesta
6963: viljelystä luonnonmukaiseen viljelyyn
6964:
6965:
6966: Eduskunnalle
6967:
6968: Luonnollisen eli biodynaamisen viljelyn suosio s~.n omat lääkkeet rikkaruohoihin ja tuhohyöntei-
6969: kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas elintarvike sun.
6970: on niin kuluttajan kuin tuottajankin yhteinen SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa entistä
6971: etu. Luonnonmukainen viljely perustuu maan enemmän paneuduttava myrkyttömiin viljelyme-
6972: omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, kompos- netelmiin. Luonnonmukaisesti viljely tuote on
6973: tointiin ja luonnon dynamiikkaan (aurinko, kuun turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole mitään
6974: kierto, vuodenajat jne.). Biodynaaminen viljely torjunta-aineista tai lannoitteista johtuvia kemial-
6975: on elämäntapa, jossa luonnon-, ympäristön- ja ih- lisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevaisuuden saas-
6976: misensuojelu sekä pehmeä teknologia ja energian teeton ja luonnonmukainen viljely on tuottajien
6977: säästäminen ovat päällimmäisinä asioina. ja kuluttajien yhteiseen etuun perustuva viljely-
6978: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheutuu muoto.
6979: mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä seurauk- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
6980: sena myös viljelijän alentuneet sadot. Samalla ku-
6981: luttajalle tarjotaan vain määrää laadun kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6982: nuksella. Lisääntyneet allergiatapaukset ja syöpä- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
6983: sairaudet ovat jo nyt selvä osoitus teollisen maata- markan määrärahan, jolla tuettaisiin va-
6984: louden tuotteiden ihmisen terveydelle aiheutta- paaehtoista szirtymistä kemiallisesta vilje-
6985: mista vakavista vaaroista. Kemiallinen lannoitevil- lyksestä luonnonmukaiseen viljelyyn si-
6986: jely köyhdyttää myös ennen pitkää viljelymaan ten, että maatalousyrittäjän toimeentulo
6987: käyttökelvottomaksi, samalla kun kaikkia tuholai- ei tämän siirtymisen johdosta ja erityisesti
6988: sia ei saada pidettyä kurissa. Luonnosta löytyvät szirtymävaiheen aikana heikkene.
6989:
6990: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6991:
6992: Urpo Leppänen
6993: 1686 1987 vp.
6994:
6995: Raha-asia-aloite n:o 1603
6996:
6997:
6998:
6999:
7000: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn neuvonta-
7001: työhön
7002:
7003:
7004: Eduskunnalle
7005:
7006: Maahamme tuodaan erittäin runsaasti ulkomai- jaa neuvontatoimintaa, jotta pien- ja perheviljeli-
7007: sia elintarvikkeita. Eräänä yksityiskohtana mainit- jät osaavat ryhtyä tähän järkevään toimintaan.
7008: takoon, että Suomeen tuodaan erittäin runsaasti Yhteiskunnan tulee vastata ainakin alkuvaiheessa
7009: appelsiini- ja muita mehutiivisteitä. Kuitenkin tämän neuvonnan kustannuksista, koska valuutta-
7010: kotimaisten, marjoista saatavien mehujen käyttö säästöt ovat erittäin huomattavat, kun kotimainen
7011: ja käytön lisääminen toisi runsaasti uusia työpaik- marjanviljely laajenee ja kehittyy.
7012: koja maaseudulle sekä tukisi pien- ja perheviljel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7013: mien erikoistumisen mahdollisuuksia. vasti,
7014: Suurimmassa osassa maatamme, erityisesti
7015: Keski- ja Itä-Suomessa, on erinomaiset olosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7016: marjanviljelyn tehostamiseen. Tällöin mm. he- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7017: rukkaviljely olisi suositeltavaa. Jotta marjanvilje- markkaa marjanviljelyn neuvontatyöhön
7018: lyä voitaisiin tehostaa maassamme, tarvitaan laa- alan järjestöjen kautta jaettavaksi.
7019:
7020: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7021:
7022: Utpo Leppänen
7023: 1987 vp. 1687
7024:
7025: Raha-asia-aloite n:o 1604
7026:
7027:
7028:
7029:
7030: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta vaarallisten aineiden pois-
7031: tamista elintarviketuotannosta koskevan selvityksen suorittamiseen
7032:
7033:
7034: Eduskunnalle
7035:
7036: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7037: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on käsi- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
7038: telty vaarallisilla aineilla. kaa sen seikan kiireelliseksi selvittämisek-
7039: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantomme si, millä tavoin elintarviketuotannostam-
7040: voidaan turvata ilman, että toteutetaan elintarvik- me voidaan poistaa vaaralliset aineet ja to-
7041: keiden myrkyttämisen linjaa samalla myös syöpää teuttaa maassamme saasteettomien elin-
7042: viljelijöiden keskuuteen levittäen. tarvikkeiden tuotanto ja käyttö sekä kulut-
7043: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, tajien että viljelzjötden etujen mukaisesti.
7044:
7045: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7046:
7047: Urpo Leppänen
7048:
7049:
7050:
7051:
7052: 13 270416F
7053: 1688 1987 vp.
7054:
7055: Raha-asia-aloite n:o 1605
7056:
7057:
7058:
7059:
7060: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja vihannesten
7061: viljelyn koetilan perustamiseen Luumäelle
7062:
7063:
7064: Eduskunnalle
7065:
7066: Ulkomaisten turhien elintarvikkeiden tuonnin kylmäpuristamalla tehdyillä aidoilla tuoremehuil-
7067: vähentämiseksi sekä kotimaisen tuotannon ai- la. Tämän puolen tutkimustoiminta on maassam-
7068: kaansaamiseksi tuoremehualalla tarvitaan yhteis- me kokonaan laiminlyöty huolimatta koko ajan
7069: kunnan käynnistysapua. kasvavasta kiinnostuksesta. Yhteiskunnan velvol-
7070: Marjanviljelyn ja marjanjalostuksen kannalta lisuus on tukea terveiden ruokatottumusten puo-
7071: Luumäen kunta sijaitsee keskeisellä paikalla Ky- lesta tehtävää työtä.
7072: men läänissä. Kun tällä elinkeinolla on lupaavat Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7073: tulevaisuuden näkymät, tulisi yhteiskunnan myös vasti,
7074: uhrata tällaisten elinkeinojen kehittämiseen. Täs-
7075: tä syystä olisi tarpeellista perustaa marjojen ja vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7076: hannesten viljelyn koetila sekä samaan yhteyteen 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
7077: aitojen tuoremehujen tutkimusasema. Marjojen ja kaa marjojen ja vihannesten viljelyn koeti-
7078: vihannesten tulevaisuuden käytön lisäämisessä on lan ja tuoremehujen tutkimusaseman pe-
7079: hyvin keskeinen asema marjoista ja vihanneksista rustamiseen Luumäen kunnan alueelle.
7080:
7081: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7082:
7083: Urpo Leppänen
7084: 1987 vp. 1689
7085:
7086: Raha-asia-aloite n:o 1606
7087:
7088:
7089:
7090:
7091: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen patenttihake-
7092: musten käsittelyn nopeuttamiseksi
7093:
7094:
7095: Eduskunnalle
7096:
7097: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia kek- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7098: sintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kestävät vasti,
7099: kohtuuttoman kauan. Tämän takia keksintöjen
7100: hyödyntäminen viivästyy ja usein keksinnöt valu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7101: vat hyödynnettäviksi ulkomaille. 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
7102: Suomella ei voine olla varaa laiminlyödä keksi- kaa keksintöjen patenttihakemusten käsit-
7103: jöiden asemaa ja jättää keksintöjä hyödyntämättä. telyn nopeuttamiseksi.
7104: Asia on erittäin kiireellinen. Aivovuoroa ei pidä
7105: väheksyä.
7106:
7107: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7108:
7109: Urpo Leppänen
7110: 1690 1987 vp.
7111:
7112: Raha-asia-aloite n:o 1607
7113:
7114:
7115:
7116:
7117: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pienpuun hyväksikäytön
7118: tehostamiseksi
7119:
7120:
7121: Eduskunnalle
7122:
7123: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7124: ka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuhlausta. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7125: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käytettävä markkaa pienpuun hyväksikäytön tehosta-
7126: yleisesti hyväksi. On jo korkea aika tehostaa pien- miseksi ja monipuolistamiseksi kansanta-
7127: puun käyttöä. Tällä tavoin säästettäisiin paljon va- loutemme etujen mukaisesti.
7128: roja ja ulkomaan valuuttaa.
7129: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
7130:
7131: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7132:
7133: Urpo Leppänen
7134: 1987 vp. 1691
7135:
7136: Raha-asia-aloite n:o 1608
7137:
7138:
7139:
7140:
7141: U. Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yrittäjäkou-
7142: lutukseen ja -neuvontaan
7143:
7144:
7145: Eduskunnalle
7146:
7147: Yrittäjyys nykyajan teknistyvässä ja kilpailul- turvata maamme yrittäjien edellytykset menestyä
7148: taan jatkuvasti kiristyvässä yhteiskunnassa on yhä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä kilpailus-
7149: vaativampi ammatti. Yrittäjältä vaadittavat tieto- sa, tulee yrittäjäkoulutukseen ja neuvontaan va-
7150: ja taitovaatimukset kasvavat jatkuvasti huimaa rattuja määrärahoja korottaa esitetystä tasostaan.
7151: vauhtia. Tämä merkitsee sitä, että yrittäjien kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7152: lutusta tulisi pikaisesti tehostaa ja monipuolistaa taen,
7153: sekä nykyaikaistaa ja jo alalla toimivien yrittäjien
7154: jatkokoulutus tulisi saada säännönmukaiseksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7155: riittäväksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7156: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- 32.50.24 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7157: sessä ei ole yrittäjäkoulutukseen varattu riittäviä yn"ttäjäkoulutuksen ja -neuvonnan lisää-
7158: määrärahoja. Tämän on todennut mm. Suomen miseksi ja monipuolistamiseksi.
7159: Yrittäjäin Keskusliitto. Mikäli kuitenkin halutaan
7160:
7161: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7162:
7163: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
7164: 1692 1987 vp.
7165:
7166: Raha-asia-aloite n:o 1609
7167:
7168:
7169:
7170:
7171: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pienyrityksen perustamista
7172: koskevan neuvontatyön tehostamiseen
7173:
7174:
7175: Eduskunnalle
7176:
7177: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteolli- takin saa asianmukaista tietoa yritysten perusta-
7178: sella puolella tosiasiassa työpaikkojen määrä koko mismahdollisuuksista ja yritysideoista. Tällaisen
7179: ajan vähenee, on löydettävä aivan uusia mahdolli- toiminnan edistäminen olisi yhteiskunnan kan-
7180: suuksia työpaikkojen luomiseen. Tällöin nimen- nalta kaikkein halvinta työllistämistä.
7181: omaan erilaiset uusimuotoiset pienyritykset ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7182: erittäin kannatettavia, koska niissä syntyy työpaik- vasti,
7183: koja pienellä pääomalla ja ne ovat nopeasti uusiin
7184: olosuhteisiin mukautuvia. Tällaisia työpaikkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7185: pienyritysten kautta ei kuitenkaan synny ilman 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7186: asianmukaista perustamisneuvontaa, koska nyky- markkaa pienyritysten perustamisen neu-
7187: aikainen lakien ja säädösten viidakko estää taval- vontatyön tehostamiseen.
7188: lista ihmistä ryhtymästä yrittäjäksi, jos hän ei jos-
7189:
7190: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7191:
7192: Urpo Leppänen
7193: 1987 vp. 1693
7194:
7195: Raha-asia-aloite n:o 1610
7196:
7197:
7198:
7199:
7200: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten luottovakuus-
7201: järjestelmän selvitystyöhön
7202:
7203:
7204: Eduskunnalle
7205:
7206: Pienyritystoiminnan kehittäminen eri aloilla on tettävä asianmukainen luottovakuusjärjestelmä
7207: maassamme välttämätöntä uusien työpaikkojen pienyrittäjien tarvitseman lainapääoman järjestä-
7208: luomiseksi. Pienyritykset eivät aina tarvitessaan mistä varten. Muualla maailmassa ehdotetualaisia
7209: saa rahalaitoksista lainoja, vaikka rahaa sinänsä ra- järjestelyjä on jo laajalti toteutettu. Pienyritykset
7210: halaitoksissa onkin tarjolla runsaasti. Tämä johtuu ovat tulevaisuuden pääasialliset työllistäjät, mitä
7211: osaksi siitä, että pienyrittäjät eivät pysty järjestä- uusiin työpaikkoihin tulee. Tämä on todettu kan-
7212: mään rahalaitoksen vaatimia turvaavia vakuutuk- sainvälisissä tutkimuksissa ja selvityksissä.
7213: sia. Jos pienyrittäjät saavat järjestetyksi rahalaitok- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7214: sen vaatimat ns. turvaavat vakuudet, nämä ovat vasti,
7215: enimmäkseen joko henkilötakauksia tai pienyrit-
7216: täjä joutuu antamaan oman ainoan asuntonsa lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7217: keluoton vakuudeksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
7218: Jotta pienyritysten kautta voitaisiin edistää uu- kaa pienyritysten luottovakuusjärjestel-
7219: sien työpaikkojen syntymistä, olisi nopeasti järjes- män aikaansaamisen selvitystyöhön.
7220:
7221: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7222:
7223: Urpo Leppänen
7224: 1694 1987 vp.
7225:
7226: Raha-asia-aloite n:o 161l
7227:
7228:
7229:
7230:
7231: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kioski- ja kukkakauppiai-
7232: den toimintaedellytysten selvittämiseen
7233:
7234:
7235: Eduskunnalle
7236:
7237: Kioskikauppiaat ja kukkakauppiaat harjoittavat elinkeinojen kehittämisestä. Tällöin tulee harkita
7238: omalta osaltaan erittäin tärkeätä palvelutoimin- täysin vapaata artikkelivalikoimaa. Rajoituksilla ei
7239: taa. Näitä toimintoja kuitenkin rajoittavat erilai- yhteiskuntaa rakenneta.
7240: set byrokraattiset lait ja määräykset. Näiden mää- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7241: räysten ja epäoikeudenmukaisten lakien muutta- vasti,
7242: minen on osoittautunut vaikeaksi, koska suurtuk-
7243: kuliikkeet ja markkinaryhmittymät vastustavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7244: voimakkaasti kioskikauppojen ja kukkakauppojen 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
7245: toimintaedellytysten parantamista. kaa kioski- ja kukkakauppiaiden toimin-
7246: Tämän vuoksi olisi tarpeellista suorittaa asialli- taedellytysten parantamisen selvitystyö-
7247: nen ja riippumaton selvitys kioskikauppojen ja hän.
7248: kukkakauppojen aseman parantamisesta ja näiden
7249:
7250: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7251:
7252: Urpo Leppänen
7253: 1987 vp. 1695
7254:
7255: Raha-asia-aloite n:o 1612
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta maaseudun tyhjien myy-
7261: mälärakennusten lunastamiseen
7262:
7263:
7264: Eduskunnalle
7265:
7266: Maaseudulla kylien to1mmnan elvyttäminen Ilman valtiovallan tukea tyhjät myymäläraken-
7267: vaatii ainakin kauppapalvelujen olemassaolon. nukset jäävät epätarkoituksenmukaiseen käyt-
7268: Osuuskaupat ja osittain myös yksityisen kaupan töön. Hallituksen saamattomuus tässä asiassa on
7269: monopoli ovat lopettaneet suuren määrän pieniä anteeksiantamatonta.
7270: myymälöitä maaseudulla ja jatkavat tätä kylä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7271: kauppojen hävittämisen linjaa. Usein myymälära- vasti,
7272: kennukset ovat täysin käyttämättöminä.
7273: Yhteiskunnan toimenpiteillä tulisi tehdä mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7274: dolliseksi, että nuoret työttömät ja muut haluk- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7275: kaat voisivat ryhtyä kauppiaiksi lopetettuihin markkaa tyhjien maaseudun myymälära-
7276: myymälöihin. Nuorelle olisi varmasti parempi kennusten lunastamisen lainoihin ja avus-
7277: elämisentapa olla kauppiaana kuin työttömänä. tuksiin nuorille uuszlle yrittäjille.
7278:
7279: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7280:
7281: Urpo Leppänen
7282: 1696 1987 vp.
7283:
7284: Raha-asia-aloite n:o 1613
7285:
7286:
7287:
7288:
7289: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta rahtituen järjestämiseksi
7290: syrjäseuduilla
7291:
7292:
7293: Eduskunnalle
7294:
7295: Maamme laajojen alueiden ja syrjäseutujen ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7296: louselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä ti- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7297: lanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. markkaa tarpeellisen rahtituen järjestämi-
7298: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, seksi maamme laajozlla aluetila ja syrjäseu-
7299: duilla elinkeinoelämän edistämiseksi ja
7300: työttömyyden poistamiseksi.
7301:
7302: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7303:
7304: Urpo Leppänen
7305: 1987 vp. 1697
7306:
7307: Raha-asia-aloite n:o 1614
7308:
7309:
7310:
7311:
7312: U. Leppänen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen polt-
7313: toaineen käytön edistämiseen
7314:
7315:
7316: Eduskunnalle
7317:
7318: Maassamme on nykyisten valtaapitävien aikana Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
7319: lyhytnäköisesti ajauduttu lähes kokonaan ulko- puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
7320: maisesta energiapolttoaineesta riippuvaiseksi. raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden ener-
7321: SMP:n varoituksista huolimatta kotimaisen ener- giametsiä. Energiaohjelmassa tulee antaa riittävä
7322: gian käytön edistäminen on osaksi laiminlyöty. paino tulevaisuuden tärkeälle energiansaantimah-
7323: Myöskään ulkomaiseen energiaraaka-aineeseen dollisuudelle, nimittäin aurinkoenergialle. Erityi-
7324: perustuva ydinvoima ei ole oikea ratkaisu lisäener- sesti lämmityksessä ja teollisuudessa tulisi kiireel-
7325: gian saamiselle. lisesti korvata öljy laajasti puun eri muodoista saa-
7326: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok- tavalla energialla.
7327: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin koti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7328: maisen energian osuuden ratkaisevaksi nostami- taen,
7329: seksi. Hallituksen energialinja ei tuo ratkaisevaa
7330: käännettä kotimaisen energian hyväksi. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7331: vuoksi SMP katsoo, että on laadittava kiireellisesti 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7332: ilman byrokratiaa uusi koko maamme käsittävä 32.55.21 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
7333: energiaohjelma, jonka toteuttamisen avulla as- kotimaisen polttoaineen käytön suunni-
7334: teittain nostetaan kotimaisen energian osuutta telmalliseen edistämiseen Pudasjärven
7335: kokonaisenergian käytössä kolmessa vuodessa turvevoimalan aloittaminen mukaan lu-
7336: 50 % :iin. Tämän energiaohjelman laatimiseen ei kien.
7337: saa hukata aikaa.
7338:
7339: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7340:
7341: Urpo Leppänen
7342: 1698 1987 vp.
7343:
7344: Raha-asia-aloite n:o 1615
7345:
7346:
7347:
7348:
7349: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten ilmaispolttoai-
7350: neiden hyväksikäytön edistämiseksi
7351:
7352:
7353: Eduskunnalle
7354:
7355: Maassamme on laiminlyötynä valtavat mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7356: lisuudet korvata lämmitysöljy kotoisilla ilmais- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
7357: polttoaineilla kuten talousjätteillä, puuroippeel- kaa tzlakohtaisten ja omakotitalokohtais-
7358: la, kuorijätteillä, hakkeilla, sahanpurulla, oljilla ten kotoisten zlmaispolttoaineiden hyväk-
7359: jne. Näin voitaisiin säästää ulkomaisessa energias- sikäytön tehokkaaksi edistämiseksi myös
7360: sa. Maamme valtapuolueet ovat kuitenkin kaiken näitä koskevia laitteita kehittämällä.
7361: tämän laiminlyöneet.
7362: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
7363:
7364: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7365:
7366: Urpo Leppänen
7367: 1987 vp. 1699
7368:
7369: Raha-asia-aloite n:o 1616
7370:
7371:
7372:
7373:
7374: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta puolueettomille järjestöille
7375: ydinvoiman vastaiseen tiedotustoimintaan
7376:
7377:
7378: Eduskunnalle
7379:
7380: Voimalayhtiöt käyttävät erittäin suuria summia Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7381: ydinvoimamyönteiseen propagandaan. Näistä va- vasti,
7382: roista osa on käytännössä yhteiskunnan varoja,
7383: koska kysymyksessä ovat valtiojohtoiset yhtiöt. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7384: män vuoksi tasapuolisuuden nimissä, ja koska 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
7385: Suomen sitominen energiantuotannossa ydinvoi- kaa ydinvoiman vastaiseen tiedotustoi-
7386: maan on perustavaa laatua oleva ajatusvirhe, tulisi mintaan puolueettomzlle järjestözlle.
7387: ydinvoiman vastaiseen tiedotustoimintaan saada
7388: riittävä yhteiskunnan tuki. Tämä on todellista
7389: kansanvaltaa.
7390:
7391: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7392:
7393: Urpo Leppänen
7394: 1700 1987 vp.
7395:
7396: Raha-asia-aloite n:o 1617
7397:
7398:
7399:
7400:
7401: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta matkailutoimistojen perus-
7402: tamiseen maaseutukuntiin
7403:
7404:
7405: Eduskunnalle
7406:
7407: Matkailu on jo muodostunut monien maalais- edistäisivät merkittävästi pienimuotoisen matkai-
7408: kuntien kannalta tärkeäksi elinkeinoksi ja tulee lä- luelinkeinon kehitysmahdollisuuksia.
7409: hivuosina edelleen voimistumaan. Matkailun Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7410: edistäminen maaseudun kehityksen elvyttäjänä vasti,
7411: olisi erittäin järkevää ja kannatettavaa.
7412: Maaseutukuntien matkailutoimintaa ja matkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7413: luyritysten syntymistä voisi helpottaa perustamal- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
7414: la kuntiin matkailutoimistoja, jotka toimisivat kaa maalaiskuntiin sijoitettavien mat-
7415: osittain liikeperiaatteella sekä osittain valtiolta tai kailutoimistojen perustamisen edistämi-
7416: kunnilta saatavilla avustuksilla. Tällaiset toimistot seen.
7417:
7418: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7419:
7420: Urpo Leppänen
7421: 1987 vp. 1701
7422:
7423: Raha-asia-aloite n:o 1618
7424:
7425:
7426:
7427:
7428: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulunsa aloitta-
7429: vien lasten vanhemmille maksettavia ylimääräisiä avustuksia
7430: varten
7431:
7432: Eduskunnalle
7433:
7434: Perheille aiheutuu melkoisia ylimääräisiä kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7435: tannuksia siinä vaiheessa, kun lapsi tulee oppivel- taen,
7436: vollisuusikään. Hänelle joudutaan hankkimaan
7437: usein uusi vaatekerta sekä kouluvälineitä ja mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7438: nesti myös liikuntaväline, kuten esim. polkupyö- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7439: rä. Yhteiskunnan taholta ei koulunsa aloittavien 33.15.54 10 000 000 markkaa peruskou-
7440: nuorten perheitä kuitenkaan tueta millään erityis- lunsa aloittavien lasten vanhemmtlle mak-
7441: toimenpiteellä. Tätä ei voida pitää merkkinä lap- settavaksi ylimääräiseksi 500 markan suu-
7442: siystävällisestä yhteiskunnasta. ruiseksi ''reppurahaksi' '.
7443:
7444: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7445:
7446: Urpo Leppänen Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
7447: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Marita Jurva
7448: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
7449: 1702 1987 vp.
7450:
7451: Raha-asia-aloite n:o 1619
7452:
7453:
7454:
7455:
7456: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sairauspäivä-
7457: rahan maksamiseen päivärahan alimman määrän korottamiseksi
7458:
7459:
7460: Eduskunnalle
7461:
7462: Sairauspäivärahan tulee olla riittävä. SMP ei markkaa arviomäärärahana käytettäväksi
7463: myöskään hyväksy eriarvoisuutta eri ihmisten kes- ylimääräisen korvauksen maksamiseksi sai-
7464: ken sairauspäivärahan suuruudessa. Jokainen ih- rauspäivärahan saajille niin, että kenen-
7465: minen ja jokainen elämä on arvokas. kään sairauspäiväraha ei ole alle 50 mark-
7466: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, kaa päivältä.
7467:
7468: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7469: 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7470:
7471: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7472:
7473: Urpo Leppänen
7474: 1987 vp. 1703
7475:
7476: Raha-asia-aloite n:o 1620
7477:
7478:
7479:
7480:
7481: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi vähimmäis-
7482: eläkkeiksi
7483:
7484:
7485: Eduskunnalle
7486:
7487: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat vaati- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
7488: vat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä yhtey-
7489: dessä olisi ehdottomasti huolehdittava, että liian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7490: suurille eläkkeille määrättäisiin katto, jotta nämä 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
7491: varat voitaisiin käyttää liian pienten eläkkeiden ja markkaa ylimääräisiä vähimmäiseläkkeitä
7492: eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. varten mi·n, että jokaiselle tarvitsevalle
7493: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jokaiselle turvataan ihmisarvoinen eläke.
7494: eläkkeentarvitsijalle turvataan vähintään eläke,
7495: joka olisi suurin piirtein vähimmäispalkan suurui-
7496: nen.
7497:
7498: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7499:
7500: Urpo Leppänen
7501:
7502:
7503:
7504:
7505: 14 270416F
7506: 1704 1987 vp.
7507:
7508: Raha-asia-aloite n:o 1621
7509:
7510:
7511:
7512:
7513: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavamma-
7514: sairaalan potilasyhdistys Toverikunnan toiminnan tukemiseen
7515:
7516:
7517: Eduskunnalle
7518:
7519: Kaunialan sotavammasairaalassa toimii potilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7520: den oma yhdistys Toverikunta, joka järjestää ret- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
7521: kiä teattereihin, konsertteihin ja eri kohteisiin se- kaa Kaunia/an sotavammasairaalan poti-
7522: kä tilaisuuksiin. Toverikunta esittää myös eloku- laiden yhdistys Toverikunnan toiminnan
7523: via sekä muutoinkin vastaa virkistys- ja vapaa- tukemiseen.
7524: ajantoiminnasta sairaalassa.
7525: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7526: taen,
7527:
7528: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7529:
7530: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
7531: 1987 vp. 1705
7532:
7533: Raha-asia-aloite n:o 1622
7534:
7535:
7536:
7537:
7538: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamisek-
7539: si kotisairaanhoitoon suurimmissa kaupungeissa
7540:
7541:
7542: Eduskunnalle
7543:
7544: Kotisairaanhoito painii valtavien resurssiongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7545: mien kanssa suuremmissa kaupungeissa: Tampe- taen,
7546: reella, Helsingissä, Turussa ja Lahdessa. Henkilö-
7547: kuntaa, kuten lääkäreitä, apuhoitajia ja kotiavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7548: tajia on liian vähän. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7549: Pitkäaikaissairaat ja vanhukset jäävät vaille in- 33. 32.3 0 10 000 000 markan määrärahan
7550: himillistä hoitoa. Vanhusten määrä kasvaa tule- uusien virkojen perustamiseksi kotisai-
7551: vina vuosina kovaa vauhtia. Jotta heitä pystyttäi- raanhoitoon sosiaali- ja terveydenhuollon
7552: siin kotonaan hoitamaan, tarvitaan lisää voimava- alalla maamme suurimmissa kaupungeis-
7553: roja. sa.
7554:
7555: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7556:
7557: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
7558: 1706 1987 vp.
7559:
7560: Raha-asia-aloite n:o 1623
7561:
7562:
7563:
7564:
7565: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitto ry:lle pai-
7566: kallisten allergiayhdistysten kuntoutustoiminnan kehittämiseen
7567:
7568:
7569: Eduskunnalle
7570:
7571: Paikalliset allergiayhdistykset ovat ryhtyneet makkaasti yhteiskunnan tulisi panostaa ennalta
7572: ennakkoluulottomasti etsimään perinteisiä hoito- ehkäisevään ja toisaalta vaihtoehtoisia hoitomuo-
7573: muotoja täydentäviä ja korvaavia kuntoutus- ja toja etsivään toimintaan.
7574: sopeutumisvalmennusmenetelmiä. Esimerkkinä Koska paikallisissa allergiayhdistyksissä toteu-
7575: Länsi-Uudenmaan Allergiayhdistys on jo muuta- tettavat vaihtoehtoiset kuntoutus- ja sopeutumis-
7576: man vuoden ajan järjestänyt allergisille lapsille valmennusmenetelmät hyödyttävät tulevaisuu-
7577: kuntoutusta ulkomailla. dessa maamme kaikkia allergikkoja, tulisi näitä
7578: Länsi-Uudenmaan Allergiayhdistyksen järjestä- yhdistyksiä kannustaa jatkamaan työtään. Valtiol-
7579: mä kuntoutus on osoittautunut ylivoimaiseksi pe- ta saatavat avustukset voitaisiin kanavoida Aller-
7580: rinteiseen kuntoutukseen ja sairaalahoitoon ver- gialiiton kautta.
7581: rattuna. Allergiayhdistyksen uraauurtava toiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7582: on valitettavasti jäänyt yhteiskunnan tuen ulko- taen,
7583: puolelle. Myöskään allergisten lasten vanhemmat
7584: eivät ole saaneet kuntoutusmatkoihin osallistumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7585: sen ajalta sairausvakuutuslain mukaista ansionme- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7586: netyksen korvausta. 33.81.51 1000000 markkaa Allergia-
7587: Allergianhoitokustannuksista tulisi yleensäkin liitto ry:lle jaettavaksi avustuksina paikal-
7588: huolehtia yhteisvastuullisesti, toisin sanoen yh- lisille allergiayhdistykszlle vaihtoehtoisten
7589: teiskunnan varoin, sillä allergiat aiheutuvat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusme-
7590: useimmiten lisääntyvistä elinympäristön epäpuh- netelmien kehittämiseen ja soveltami-
7591: tauksista ja ravinnon lisäaineista. Erityisen voi- seen.
7592:
7593: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7594:
7595: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
7596: 1987 vp. 1707
7597:
7598: Raha-asia-aloite n:o 1624
7599:
7600:
7601:
7602:
7603: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten Liit-
7604: to ry:n toiminnan tukemiseen
7605:
7606:
7607: Eduskunnalle
7608:
7609: Vuosittain noin 10 000 avioeron seurauksena kannut osa-aikaisen toimihenkilön ja vuonna
7610: syntyy koko joukko varsin kipeitä ja moniulottei- 1987 on Elatusvelvollinen-lehdelle palkattu pää-
7611: sia ongelmia, joiden korjaamiseen asianosaiset itse toimittaja. Näin ollen liitolla on entistä paremmat
7612: sen paremmin kuin viranomaisetkaan eivät yksi- mahdollisuudet palvella jäsenyhdistyksiä ja ela-
7613: nään tai yhdessä pysty. Elatusvelvollisten Liitto ry. tusvelvollisia yhteensä.
7614: perustettiin vuonna 1978 ajamaan lasten ja elatus- Elatusvelvollisten Liitto ry. on saanut raha-
7615: velvollisten etuja. Järjestö syntyi ikään kuin avio- automaattiyhdistyksen tuotosta 120 000 markkaa
7616: erolasten huoltajien perustaman Yksinhuoltajien toiminta-avustusta vuodelle 1987. Summaan si-
7617: Liiton peilikuvaksi. Molemmat yhdistykset työs- sältyy toimihenkilön ja lehden päätoimittajan
7618: kentelevät varsin samantapaisten asioiden parissa palkkakulut. Valtion toimintatuki liiton valistus-
7619: valvoen jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja, toimintaan on näin ollen tarpeen. Tuki käytettäi-
7620: sekä vaikuttaen parhaaksi katsomailaan tavalla siin koulutustilaisuuksiin ja Elatusvelvollinen-
7621: avioerolasten aseman parantamiseen. lehden ja tiedotteiden julkaisemiseen.
7622: Elatusvelvollisten Liitto ry. koostuu 18 alueelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7623: sesta jäsenjärjestöstä, jotka kattavat suuren osan taen,
7624: maata. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat puheli-
7625: mitse ja kokouksissa tapahtuva neuvonta. Mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7626: lehti-ilmoitusten perusteella avioerokriisiin joutu- 1988 tulo- ja menoarvioon 180 000 mark-
7627: neet ihmiset soittavat saadakseen neuvoa avioero- kaa toiminta-avustuksena Elatusvelvollis-
7628: oikeudenkäynnistä, elatusmaksuista ja tapaamis- ten Liitto ry:lle koulutustzlaisuuksien jär-
7629: oikeudesta tai pyytääkseen apua mielenterveydel- jestämiseen ja Elatusvelvollinen-lehden ja
7630: lisiin ongelmiin. Liiton tehtävämäärä on kasva- muun tiedotustoiminnan järjestämiseen.
7631: nut, ja tämän takia liitto on vuodesta 1985 pal-
7632:
7633: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7634:
7635: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
7636: 1708 1987 vp.
7637:
7638: Raha-asia-aloite n:o 1625
7639:
7640:
7641:
7642:
7643: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työyhteisöjen käynnis-
7644: tämiseen
7645:
7646:
7647: Eduskunnalle
7648:
7649: Työttömyys on monesti seurausta riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7650: mistä mahdollisuuksista luoda työpaikkoja. Val- taen,
7651: tiovalta ei tällä hetkellä tue riittävästi uusia työttö-
7652: mien itsensä työllistämismahdollisuuksia. Eräs täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7653: lainen olisi työyhteisöjen käynnistäminen ja nii- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7654: den tukeminen valtion toimesta. Tämänlaatuinen 34.50. 61 lisämäärärahana 10 000 000
7655: työllistäminen tulisi halvemmaksi kuin henkilöi- markkaa työyhteisöjen käynnistämiseen ja
7656: den työttömänä pitäminen. tukemiseen.
7657:
7658: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7659:
7660: Urpo Leppänen Tina Mäkelä
7661: 1987 vp. 1709
7662:
7663: Raha-asia-aloite n:o 1626
7664:
7665:
7666:
7667:
7668: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille yri-
7669: tyksille työpaikkojen perustamiseksi annettavaan valtion tukeen
7670:
7671:
7672: Eduskunnalle
7673:
7674: Kokemukset ovat osoittaneet, että työttömyyttä keen kuin siihen, että valtion tuet yhteensä eivät
7675: voidaan poistaa tehokkaasti, kun pienten ja keski- saa ylittää 100 prosenttia työpaikan luomisen kus-
7676: suurten yrittäjien kautta ohjataan valtion tukea tannuksista.
7677: työpaikkojen perustamiseen. Sen sijaan suuryri- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
7678: tykset investoinneillaan lähinnä poistavat työnte- vasti,
7679: kijöitä.
7680: Työttömyyden nopeaksi kokonaan poistamisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7681: si tulisi antaa pienille ja keskisuurille yrityksille 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
7682: jatkuvasti uuden työpaikan perustamistukea, jotta uudelle momentille 100 000 000 markkaa
7683: kiinnostus työpaikkojen luomiseen tehostuisi. piemlle ja keskisuunlle yn"tykstlle makset-
7684: Valtion tuen perostettavaa uutta työpaikkaa koh- tavaan valtion tukeen uusien työpaikkojen
7685: den tulisi olla vähintään 30 000 markkaa eikä tä- perustamiseksi.
7686: mä tuki saisi olla sidoksissa muuhun valtion tu-
7687:
7688: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7689:
7690: Urpo Leppänen
7691: 1710 1987 vp.
7692:
7693: Raha-asia-aloite n:o 1627
7694:
7695:
7696:
7697:
7698: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden poistamisek-
7699: si ja yritystoiminnan edistämiseksi Pohjois-Karjalan alueella
7700:
7701:
7702: Eduskunnalle
7703:
7704: Pohjois-Karjalan lääni on ollut ja on edelleen käytön tehostaminen avaa kaikissa Pohjois-
7705: maamme pahimpia työttömyysalueita. Valtioval- Karjalan kunnissa uusia taloudellisia näkymiä se-
7706: lan toimenpiteet työttömyyden poistamiseksi kä ratkaisevasti parantaa työllisyyttä,
7707: Pohjois-Karjalasta ovat olleet riittämättömiä. - pienteollisuuden ja käsityön aloilla on
7708: Pohjois-Karjalan läänissä on erittäin runsaat Pohjois-Karjalassa sekä kyky- että työvoimareser-
7709: luonnonvarat, joista hyvin huomattava osa kulje- vejä.
7710: tetaan pelkkinä raaka-aineina muualle maahan ja- Jotta työttömyys voidaan nopeasti poistaa
7711: lostettavaksi. Tämä osaltaan on merkinnyt sitä, et- Pohjois-Karjalasta ja jotta elinkeinotoiminnan
7712: tä Pohjois-Karjalassa ei ole syntynyt riittävästi työ- monipuolistaminen saadaan todella käyntiin, tu-
7713: paikkoja, vaan väestö on laajasti joutunut muutta- lee laatia ilman byrokratiaa kokonaissuunnitelma
7714: maan muualle. Kun jatkuva muuttoliike ei ole sekä ryhtyä sen käytännön toteutukseen. Aikaa ei
7715: millään tavalla perusteltavissa, olisi nyt lopulta ai- ole hukattavissa.
7716: ka ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin Pohjois- Kansalaisten kiinnostus maaseudun kehittämi-
7717: Karjalan läänin elinkeinotoiminnan monipuolis- seen on herännyt. Valtiovallan tulisi tukea tätä ke-
7718: tamiseksi ja kehittämiseksi niin, että työttömyys hitystä.
7719: kokonaan poistuu. Pohjois-Karjalassa on huomat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7720: tavia mahdollisuuksia ainakin seuraavilla aloilla: taen,
7721: - pien- ja perheviljelmien yhteydessä voidaan
7722: kehittää vihannes- ja marjanviljelyä, muuta eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7723: koisviljelyä sekä ns. maatilamatkailua, 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
7724: - tehokkaalla malminetsinnällä on löydettä- uudelle momentille 50 000 000 markkaa
7725: vissä hyödynnettäviä esiintymiä sekä jo löydetty- suunnitelman laatimiseksi työttömyyden
7726: jen malminesiintymien nopealla käyttöönotolla poistamisesta ja yritystoiminnan edistämi-
7727: luotavissa uusia pysyviä työpaikkoja, sestä Pohjois-Karjalan läänin alueella sekä
7728: - metsäteollisuuden jalostusastetta voidaan käytännön toteutuksen aloittamiseksi
7729: korottaa, joustavasti tlman tarpeetonta virkavaltai-
7730: - kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen suutta.
7731:
7732: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7733:
7734: Urpo Leppänen
7735: 1987 vp. 1711
7736:
7737: Raha-asia-aloite n:o 1628
7738:
7739:
7740:
7741:
7742: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjille toimek-
7743: siantajan konkurssin johdosta maksettaviin avustuksiin
7744:
7745:
7746: Eduskunnalle
7747:
7748: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- muus sen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta
7749: sestä on poistettu momentti, josta maksettiin eräi- sekä sen toimivuudesta. Näin ollen määräraha tu-
7750: tä palkkasaataviin rinnastettavia saamisia yrittäjil- lisi säilyttää valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
7751: le. Yrittäjät saivat näitä korvauksia toimeksianta- viossa, jotta järjestelmän tarpeellisuus ja toimi-
7752: jan konkurssitapauksissa. vuus voitaisiin kyllin pitkällä aikavälillä tarkistaa.
7753: Työntekijään rinnastettavalle pienyrittäjälle on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7754: 1. 5.1987 alkaen voitu maksaa ansioturvana val- taen,
7755: tion varoista palkkaturvaan verrattavaa korvausta
7756: silloin, kun toimeksiantajan konkurssin vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7757: palkkaan verrattavia saamisia on muutoin jäänyt 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7758: suorittamatta. Hallituksen päätöksellä alkuun saa- 34.89.49 5 000 000 markkaa avustuksiksi
7759: tettu pienyrittäjän sopimusturvan kohentaminen työntekijään rinnastettavzlle pienyrittäjzlle
7760: on näin ollen tältä osin keskeytetty jo ennen kuin toimeksiantajan konkurssin johdosta mak-
7761: siitä on saatu riittävästi käytännön tietoa ja var- settaviksi avustuksiksi.
7762:
7763: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7764:
7765: Urpo Leppänen Heikki Riihijärvi ] . Juhani Kortesalmi
7766: Lea Mäkipää Marita Jurva Sulo Aittoniemi
7767: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
7768: 1712 1987 vp.
7769:
7770: Raha-asia-aloite n:o 1629
7771:
7772:
7773:
7774:
7775: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta myrkkyjen aiheuttamien
7776: menetysten korvaamiseen
7777:
7778:
7779: Eduskunnalle
7780:
7781: SMP ei hyväksy luonnon myrkyttämistä eikä sen aiheuttama vahinko. Tämähän ei käytännössä
7782: myöskään vaarallisten myrkkyjen käyttämistä elin- eikä tieteellisestikään ole monestikaan mahdol-
7783: tarviketuotannossa ja teollisuudessa. Näiden lista.
7784: myrkkyjen aiheuttamat kaikki vahingot ja terveys- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
7785: menetykset on korvattava asianomaisille täysimää-
7786: rätsmä. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7787: Myrkkyvahinkoja korvattaessa on lähdettävä sii- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7788: tä, että kun vahinko ja terveyden menetys on markkaa käytettäväksi myrkkyjen aiheut-
7789: mahdollinen, niin tällöin jo korvaus suoritetaan. tamien terveysmenetysten ja muiden va-
7790: SMP ei hyväksy sitä, että vahinkoa kärsineelle hinkojen korvaamiseen täysimääräisinä jo
7791: maksetaan korvaus jopa terveyden menetyksestä szlloin, kun tällainen myrkkyvahinko ter-
7792: vain silloin, kun voidaan täysin näyttää myrkytyk- veen järjen mukaan on mahdollinen.
7793:
7794: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7795:
7796: Urpo Leppänen
7797: 1987 vp. 1713
7798:
7799: Raha-asia-aloite n:o 1630
7800:
7801:
7802:
7803:
7804: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena
7805: katumaksujen palauttamiseen pienituloisille ja eläkeläisille
7806:
7807:
7808: Eduskunnalle
7809:
7810: Katumaksulain nojalla perittävät katumaksut a!na vain lisää kunnallisia maksuja ja velvoituk-
7811: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia. Kui- sta.
7812: tenkaan hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin jo- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
7813: ko tämän väärämielisen katumaksulain kumoami-
7814: seksi tai sen säännösten saattamiseksi oikeuden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7815: mukaisiksi ja kohtuullisiksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
7816: Katumaksulain seurauksena ovat omakotita- markkaa ylimääräisenä avustuksena käy-
7817: lojen omistajat ja muut pienituloiset oman asun- tettäväksi katumaksun kokonaan tai osit-
7818: non omistajat ja eläkeläiset joutumassa ylivoi- tain suorittamiseksi eläkeläisille ja muille
7819: maisiin taloudellisiin vaikeuksiin, semminkin kun pienituloiszlle omakotitalon ja omistetun
7820: pienomistukseen on kohdistettu ja kohdistetaan kodin omistajille.
7821:
7822: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7823:
7824: Urpo Leppänen
7825: 1714 1987 vp.
7826:
7827: Raha-asia-aloite n:o 1631
7828:
7829:
7830:
7831:
7832: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen asumistuen
7833: myöntämiseksi omistusasunnoissa asuville
7834:
7835:
7836: Eduskunnalle
7837:
7838: Valtaenemmistö Suomen kansasta haluaa itsel- he asumistuen saannissa ovat joka suhteessa sa-
7839: lensä omistetun asunnon turvallisuuden. Voimas- massa asemassa vuokra-asunnoissa asuvien kanssa.
7840: sa olevien säännösten mukaan omistusasunnoissa Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
7841: asuville myönnetään vain rajoitetusti asumistu-
7842: kea. Kuitenkin perustuslakiemme mukaan kaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7843: kien kansalaisten tulisi lain edessä olla samanar- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7844: voisia, eikä perustuslakimme missään tapauksessa markkaa ylimääräisen asumistuen myön-
7845: edellytä, että omistusasunnon omistajia syrjitään tämiseksi omistusasunnoissa asuville niin,
7846: tai sorretaan. että he ovat joka suhteessa samassa ase-
7847: Näistä syistä olisi omistusasunnoissa asuville massa vuokra-asunnoissa asuviin verrat-
7848: myönnettävä ylimääräistä asumistukea niin, että tuna.
7849:
7850: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7851:
7852: Urpo Leppänen
7853: 1987 vp. 1715
7854:
7855: Raha-asia-aloite n:o 1632
7856:
7857:
7858:
7859:
7860: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta vuokralaisille suoritettaviin
7861: avustuksiin vuokranmaksurasituksen huojentamiseen
7862:
7863:
7864: Eduskunnalle
7865:
7866: Asumisen kustannukset ovat maassamme jo Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuokralaiselta
7867: laajalti kohtuuttomat. Tämä johtuu valtiovallan tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma lisävero on
7868: rakentamiseen ja asumiseen kohdistamista koh- suurta vääryyttä.
7869: tuuttomista veroista, joita SMP on koko olemas- Mainituilla petusteilla ehdotan kunnioittaen,
7870: saolonsa ajan vaatinut poistettaviksi.
7871: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7872: saa suorittaa vuokramaksuistaan minkäänlaista ve- 1988 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
7873: rojen vähennystä. Tämä on johtamassa monen markkaa käytettäväksi sen summan mak-
7874: vuokralaisen umpikujaan ja joka tapauksessa samiseksi asunnoon vuokralaiselle, jonka
7875: vuokrakustannukset näin muodostavat kohtuutto- hän joutuu kohtuuttomasti maksamaan
7876: man suuren osan kaikista tuloista. Ei edes asumis- valtion ja kunnan veroina, kun vuokran
7877: tuki poista tätä vääryyden tilaa. vähennysoikeutta verotuksessa ei ole ole-
7878: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus. massa.
7879:
7880: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7881:
7882: Urpo Leppänen
7883: 1716 1987 vp.
7884:
7885: Raha-asia-aloite n:o 1633
7886:
7887:
7888:
7889:
7890: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen
7891: rakentamiseksi
7892:
7893:
7894: Eduskunnalle
7895:
7896: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7897: da saada omistusasunto. Tämä tapahtuu parhai- 1988 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
7898: ten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin asun- markkaa vähittäismaksuasuntojen raken-
7899: non hinta maksetaan jälkikäteen vuokran yhtey- tamiseksi nuorzlle parezlle, yksinäiszlle ja
7900: dessä. vähävaraisille, jolloin omarahoitusosuus
7901: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, on enintaän 5 %ja asunnon hinta makse-
7902: taan jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
7903:
7904: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7905:
7906: Urpo Leppänen
7907: 1987 vp. 1717
7908:
7909: Raha-asia-aloite n:o 1634
7910:
7911:
7912:
7913:
7914: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta sotiemme veteraanien ja in-
7915: validien asuntojen korjaamisen avustamiseen
7916:
7917:
7918: Eduskunnalle
7919:
7920: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7921: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin kii- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7922: tollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edellyttäisi markkaa sotiemme veteraanien ja inva-
7923: näiden asioiden kiireellistä kuntoon saattamista. lidien asuntojen korjaamisen avustami-
7924: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, seksi.
7925:
7926: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7927:
7928: Urpo Leppänen
7929: 1718 1987 vp.
7930:
7931: Raha-asia-aloite n:o 1635
7932:
7933:
7934:
7935:
7936: Linnainmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta sairausvakuutuspäivära-
7937: han suuruisen päivärahan maksamiseksi varusmiehille
7938:
7939:
7940: Eduskunnalle
7941:
7942: Voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaan Varusmiehet tulee tunnustaa tasa-arvoisiksi
7943: siltä ajalta, minkä henkilö on asevelvollisena vaki- kansalaisiksi sosiaaliturvan piirissä ja heille tulee
7944: naisessa palveluksessa, reserviläisenä tai nostovä- taata yleiset palvelut heidän ollessaan kotona tai
7945: keen kuuluvana puolustusvoimain palveluksessa, lomalla.
7946: ei suoriteta sairausvakuutuslain mukaista korvaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7947: ta sairaanhoidosta johtuvista kustannuksista eikä taen,
7948: sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa.
7949: Nämä rajoitukset tarkoittavat mm. sitä, että va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7950: rusmies ei voi ostaa lääkärin määräämiä lääkkeitä 1988 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
7951: apteekista sairausvakuutuskorvauksella alennet- markkaa ylimääräisenä määrärahana sai-
7952: tuun hintaan, ei ole oikeutettu isyyspäivärahaan rausvakuutuslain mukaisen vähimmäis-
7953: eikä sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan päivärahan maksamiseksi varusmiehtlle.
7954: sairastaessaan kotona.
7955:
7956: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
7957:
7958: Tuula Linnainmaa Eva-Riitta Siitonen Lea Kärhä
7959: Sauli Niinistö Kalevi Lamminen Kirsti Ala-Harja
7960: Oiva Savela Kari Häkämies Anneli Taina
7961: Eeva-Liisa Moilanen Sulo Aittoniemi Marja-Liisa Tykkyläinen
7962: Matti Väistö Maunu Kohijoki Riitta Uosukainen
7963: Matti Lahtinen Tauno Valo Martti Korkia-Aho
7964: Riitta Saastamoinen Olli Ikkala Anssi Rauramo
7965: Ritva Vastamäki Pirjo-Riitta Antvuori Markku Pohjola
7966: Matti Vähänäkki Juhani Laitinen Sirpa Pietikäinen
7967: Kimmo Sasi Sirkka-Liisa Anttila Iiris Hacklin
7968: Esko Almgren Tapio Holvitie Tina Mäkelä
7969: Lea Mäkipää Mirja Ryynänen Aino Pohjanoksa
7970: Sakari Valli Tellervo Renko Jouni J. Särkijärvi
7971: Riitta Jouppila Liisa Hilpelä Eeva Turunen
7972: Päivi Varpasuo
7973: 1987 vp. 1719
7974:
7975: Raha-asia-aloite n:o 1636
7976:
7977:
7978:
7979:
7980: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakoulun pe-
7981: rustamiseksi Kouvolaan
7982:
7983:
7984: Eduskunnalle
7985:
7986: Matkailu ja siihen liittyvät työpaikat ovat Ky- maa omassa läänissä myös varsinaisessa alan oppi-
7987: men läänissä viime vuosina lisääntyneet, ja ne laitoksessa. Tämän vuoksi hanke hotelli- ja ravin-
7988: ovat edelleen kasvamassa suuren Sokoshotellin tolakoulun perustamisesta on jo vuosia ollut vi-
7989: valmistuttua ja Lasten Päivän Säätiön omistaman reillä Kouvolan kaupungin aloitteesta ja Kymen
7990: Tykkimäen Perhepuiston aloitettua toimintansa lääninhallitus puoltaa sitä.
7991: Kouvolassa. Ammattitaitoisesta hotelli- ja ravin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7992: tola-alan henkilökunnasta on jatkuvasti puutetta, taen,
7993: etenkin kun Kymen lääni on niitä harvoja läänejä,
7994: joissa ei vielä ole tämän alan koulutetun työvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7995: man turvaavaa oppilaitosta, valtion hotelli- ja ra- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
7996: vintolakoulua. kaa hotelli- ja ravintolakoulun suunnitte-
7997: Vapaa-ajan lisääntyminen luo kasvupotentiaa- lemiseksi Kouvolaan valtion oppzlaitok-
7998: lia juuri matkailupalvelujen kysyntään, ja siksi oli- sena.
7999: si tärkeää voida kouluttaa ammattitaitoista työvoi-
8000:
8001: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8002:
8003: Anna-Kaarina Louvo Kari Häkämies Heikki Kokko
8004:
8005:
8006:
8007:
8008: 15 270416F
8009: 1720 1987 vp.
8010:
8011: Raha-asia-aloite n:o 1637
8012:
8013:
8014:
8015:
8016: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan käsi- ja taideteolli-
8017: suusoppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun
8018:
8019:
8020: Eduskunnalle
8021:
8022: Säkkijärvelle perustettiin vuonna 1887 eli 100 läänissä, joka suurteollisuuden työpaikkojen vähe-
8023: vuotta sitten mieskotiteollisuuskoulu ja noin pari tessä tarvitsee kipeästi uutta työpaikkoja luovaa
8024: vuosikymmentä myöhemmin naiskotiteollisuus- pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
8025: koulu. Nykyään nämä koulut, jotka sodanjäl- Nyt valtiovalta on vihdoin vuoden 1988 budjet-
8026: keisten vaiheiden jälkeen vuonna 1966 yhdistet- tiesityksessä opetusministeriön pääluokassa toden-
8027: tiin, toimivat Kouvolan kotiteollisuuskouluna, nut, että Kouvolan käsi- ja taideteollisuusoppilai-
8028: joka on kehittynyt maamme laajimmaksi tämän toksen opistoasteinen koulutus vakinaistetaan syk-
8029: alan kouluasteiseksi oppilaitokseksi. Nykyään syllä 1988. Koska tätä koulutusta on myös ensi
8030: koulussa toimii kouluasteinen käsi- ja taideteolli- vuonna tarkoitus laajentaa uudella käsiteollisella
8031: suuden peruslinja, jolta voi yleisjakson jälkeen eri- muotoilijalinjalla, tulee uusien omien tilojen tar-
8032: koistua rakentajaksi, maalariksi, puusepäksi, me- ve yhä kiireellisemmäksi. Pari vuotta sitten Kou-
8033: tallisepäksi, kutojaksi ja ompelijaksi. Vanhamuo- volan käsi- ja taideteollisuusoppilaitokselle val-
8034: toisena koulutuksena toimii lisäksi koneenkor- mistui lisärakennus ja saatettiin päätökseen van-
8035: Jausosasto. hojen tilojen saneeraus, minkä jälkeen yksi opis-
8036: Viime vuosina kotiteollisuus, käsiteollisuus ja toasteinen linja on jo voinut toimia varsinaisen
8037: taideteollisuus ovat kohonneet uuteen arvoon. oppilaitoksen yhteydessä kahden linjan ollessa
8038: Kiinnostus kotiteollisuuteen ja käsityöhön on suu- vuokratiloissa erillään muusta oppilaitoksesta.
8039: resti lisääntynyt ja se näkyy myös kotiteollisuus- Kun valtiovallan myönteinen päätös opistoastei-
8040: kouluihin hakijoiden määrän kasvuna. Kouvolan sen koulutuksen vakinaistamisesta on nyt saatu,
8041: kotiteollisuuskoulukin on viime vuosina huomat- voitaisiin suunnitellun uuden lisärakennuksen ra-
8042: tavasti laajentunut. Siellä on nyt muutaman vuo- kentaminen aloittaa nyt vuokratiloissa toimiville.
8043: den ajan toiminut lisäksi väliaikaiskoulutuksena Näin Kouvolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
8044: kolme opistoasteista linjaa, ompelu- ja neulealan, voisi myös tilojen puolesta aloittaa toisen vuosisa-
8045: kudonta-alan ja puutyöalan suunnittelijoiden lin- dan monipuolista kolutusta antavana ja uudistu-
8046: jat. neena alan oppilaitoksena näin jatkaen Säkkijär-
8047: Merkittävää tässä väliaikaiskoulutuksessa on ol- ven kotiteollisuuskoulujen kunniakasta perinnet-
8048: lut, että näillä opistoasteisilla linjoilla on opetuk- tä.
8049: sessa ollut myös vahva yritystaloudellinen suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8050: tautuminen. Yritystaloudellisia aineita on liitetty taen,
8051: opetusohjelmaan painotetusti perinteisten koti-
8052: teollisuusaineiden rinnalle. Opiskelijat ovat voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8053: neet kouluaikanaan myös käytännössä kokea, mil- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8054: laista on olla yrittäjänä. Oppilasyhdistys on nimit- 29.65.37 500 000 markkaa Kouvolan ko-
8055: täin perustanut kouluun oman yrityksen. Tämä titeollisuuskoulun lisärakennuksen suun-
8056: on erinomaista koulutusta nimenomaan Kymen nittelutöitå' varten.
8057:
8058: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8059:
8060: Anna-Kaarina Louvo Kari Häkämies
8061: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
8062: Heikki Kokko
8063: 1987 vp. 1721
8064:
8065: Raha-asia-aloite n:o 1638
8066:
8067:
8068:
8069:
8070: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarisilta ry:n toiminnan
8071: tukemiseen
8072:
8073:
8074: Eduskunnalle
8075:
8076: Kaarisilta on eri tavoin vammautuneiden lasten taiteellisia harjoituksia sekä vammaisliikuntaa.
8077: vanhempien ja muiden asian omakseen tuntevien Työskentely tapahtuu pienryhmissä kunkin omien
8078: henkilöiden perustama rekisteröity yhdistys, jon- voimavarojen mukaan. Päivätoiminta tarjoaa
8079: ka toiminta-alueena on Lahden kaupunki ympä- myös muutaman suojatyöpaikan.
8080: ristökuntineen. Kaarisilta-yhdistys järjestää päivätoiminnan
8081: Yhdistys on ottanut pääasialliseksi tavoitteek- ohella erimuotoista leiritoimintaa vammaisille ja
8082: seen järjestää koulunsa päättäneille vammaisille heidän perheilleen, tukee vammaisperheitä suo-
8083: nuorille ohjattua päivätoimintaa lähellä heidän rittamalla valistus- ja tiedotustyötä sekä tarjoaa
8084: omaa kotikuntaansa. virkistys-, harrastus-, taide- ja kulttuuritoimintaa
8085: Ajatus päivätoiminnan tarpeellisuudesta lähti paitsi vammaisille ja heidän omaisilleen myös ym-
8086: liikkeelle nimenomaan hankkeen takana olevien päristön asukkaille.
8087: henkilöiden omakohtaisesta kokemuksesta. Mel- On todettu, että eri taidelajeilla on tervehdyttä-
8088: kein poikkeuksetta ovat jatko-opintopaikat hyvin- vä, terapeuttinen vaikutus. On myös muistettava,
8089: kin kaukana perusturvallisuutta luovista lähiomai- että vammaisellakin on oikeus nauttia tasavertai-
8090: sista, ystävistä ja kotiseudusta. Kaarisilta-yhdis- sesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja sekä toivoa
8091: tyksen eräs tavoite onkin säilyttää läheinen yhteys muihin nähden samaa laadullisuutta ja palveluta-
8092: omaan perheeseen ja ystäviin. Pyrkimyksenä on soa itsensä kehittämisessä niin henkisesti kuin ai-
8093: luoda samat itsetuntoa kohottavat perusoikeudet neellisestikin. Vammaiset nuoret eivät vain aina
8094: vammautuneille ja heidän omaisilleen kuin nk. itse pysty vaatimaan omia oikeuksiaan, jolloin
8095: normaaleilla lapsiperheillä luonnostaan on. meidän kanssaihmisten on nähtävä velvollisuu-
8096: Yhdistyksen toimintasuunnitelmaan kuuluu temme ja kyettävä ajattelemaan myös heidän pa-
8097: nuorten vammaisten päivätoiminnan järjestämi- rastaan.
8098: nen ja ylläpitäminen ammattitaitoisin ohjaajavoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8099: min sitä varten perustetussa Erstan taide- ja toi- taen,
8100: mintakeskuksessa.
8101: Koulunsa päättäneiden vammaisten nuorten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8102: päivätoiminta sisältää yleissivistäviä opintoja, työ- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8103: hönohjausta (kotitalous, puutarhanhoito, puu- ja 33.33.51 250 000 markkaa Kaariszlta ry:n
8104: metallityö, taidekäsityö jne.), musiikkia ja muita toiminnan tukemiseen.
8105:
8106: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8107:
8108: Matti Luttinen Tuulikki Hämäläinen Matti Vähänäkki
8109: Arja Alho Matti Viljanen Liisa Jaakonsaari
8110: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Saarinen Jouko Skinnari
8111: Raimo Vuoristo Mikko Elo
8112: 1722 1987 vp.
8113:
8114: Raha-asia-aloite n:o 1639
8115:
8116:
8117:
8118:
8119: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan- ja opettajan-
8120: virkojen perustamiseksi yliopistoihin
8121:
8122:
8123: Eduskunnalle
8124:
8125: Suomalaisen tutkimuksen ja opetuksen mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8126: dollisuuksia pidetään teoriassa korkeina. Käytän- 1988 tulo- ja menoarvz"oon momentzlle
8127: nössä tutkija- ja opettajakapasiteetti ei ole käytös- 29.10. 01 25 000 000 markkaa tutkzjan- ja
8128: sä, koska virkoja korkeakoululaitoksessamme on opettajanvirkojen perustamiseksi yliopis-
8129: riittämättömästi tai epätarkoituksenmukaisessa toihin.
8130: käytössä.
8131: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8132: taen,
8133:
8134: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8135:
8136: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8137: 1987 vp. 1723
8138:
8139: Raha-asia-aloite n:o 1640
8140:
8141:
8142:
8143:
8144: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen pro-
8145: fessorin viran perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon
8146:
8147:
8148: Eduskunnalle
8149:
8150: Rauhankasvatuksen ja rauhantahtoisuuteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8151: kasvamisen tutkimista tarvitaan entistä kipeäm- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8152: min. Jotta yksilön ja yhteisön väkivaltaa synnyttä- 29.10.01lisäyksenä 500 000 markkaa rau-
8153: viä vuorovaikutusmekanismeja ja lainalaisuuksia hantutkimuksen professorin viran perusta-
8154: voidaan vakavasti otettavalta tavalla tieteellisesti miseksi Jyväskylän yliopistoon ja Åbo
8155: tutkia, on tutkimustyön johdossa oltava alan pro- Akademzin.
8156: fessori.
8157: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8158: taen,
8159:
8160: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8161:
8162: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8163: 1724 1987 vp.
8164:
8165: Raha-asia-aloite n:o 1641
8166:
8167:
8168:
8169:
8170: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Taideteollisen
8171: korkeakoulun palkkausmenoihin
8172:
8173:
8174: Eduskunnalle
8175:
8176: Taideteollisessa korkeakoulussa annettavasta Taideteollisen korkeakoulun opetus on tulevai-
8177: opetuksesta 60 % on tuntiopetusta. Alkavana lu- suudessa pystyttävä suunnittelemaan ja järjestä-
8178: kukautena korkeakoulun tuntiopetusta on varojen mään siten, ettei jatkossa enää jouduta nykyisen
8179: puutteen vuoksi jouduttu supistamaan 46 %. kaltaiseen katastrofaaliseen tilanteeseen. Tämä
8180: Suuri osa suunnitellusta opetuksesta on siis peruu- edellyttää resurssien osalta riittävän tason turvaa-
8181: tettu tai siirretty annettavaksi seuraavan lukukau- vaa kasvua tuntiopetus- sekä apuhenkilökunnan
8182: den aikana. palkkaamiseen käytettäviin määrärahoihin.
8183: Korkeakoulun opetuksen kannalta on elintär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8184: keää turvata elävä yhteys myös korkeakoulun ul- tavasti,
8185: kopuolella toimiviin alan asiantuntijoihin. Tämä
8186: on mahdollista ainoastaan järjestämällä tuntiope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8187: tusta ja käyttämällä vierailevia luennoitsijoita sekä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8188: lopputöiden ohjaajia. Alan erityisluonteen vuoksi 29.10. 01 2 200 000 markan lisämäärära-
8189: pienryhmäopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauk- han käytettäväksi Taideteollisen korkea-
8190: sen tarve on lisäksi tavanomaista huomattavasti koulun palkkausmenoihin.
8191: suurempi.
8192:
8193: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8194:
8195: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8196: 1987 vp. 1725
8197:
8198: Raha-asia-aloite n:o 1642
8199:
8200:
8201:
8202: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
8203: jen kansainvälisen toiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen
8204:
8205:
8206: Eduskunnalle
8207:
8208: Opetusministeriön hallinnonalan momentti tä lisäystä on pidettävä ehdottomasti riittämättö-
8209: 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot) on mänä, kun ajatellaan kaikkia korkeakouluja. Ope-
8210: osoitus uudenlaisesta käytännöstä voimavarojen tusministeriön hallinnonalan kautta olisikin koh-
8211: kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä korkea- dennettava huomattavasti enemmän määrärahoja
8212: koulujen omaa päätäntävaltaa määrärahojen koh- kansainvälisen toiminnan lisäämiseen korkeakou-
8213: dentamisessa. Päämäärä on sinänsä hyvä ja kor- luissamme.
8214: keakoulujen saama määrärahojen lisäyskin koh- On myös muistettava, että edellinen korkea-
8215: tuullinen. koulujen kehittämislaki ei velvoittanut kirjasto- ja
8216: Edellä mainitun momentin perustelussa on kui- laitemenojen kehittämiseen. Korkeakoulujen
8217: tenkin erikseen mainittu 120 000 mk:n lisäys kan- kirjallisuus- ja laitehankinnoissa onkin ollut vaka·
8218: sainvälisen yhteistyön lisääntymisen johdosta. Tä- via puutteita, joiden korjaamiseksi on painetta.
8219:
8220: Ehdotuksemme momentin 29.10.21 käyttösuunnitelmaksi on seuraava:
8221: Helsingin yliopisto ................................................ . 68 670 000 markkaa
8222: Jyväskylän yliopisto ............................................... . 23 590 000
8223: Oulun yliopisto .................................................. . 33 200 000
8224: Joens~un yl.iop.isto ................................................ . 11 880 000
8225: Kuopwn yhop1sto ................................................ . 14 710 000
8226: Turun yliopisto ............................................................ . 27 520 000
8227: Tampereen yliopisto .............................................. . 24 270 000
8228: Åbo Akademi .................................................... . 14 080 000
8229: Vaasan korkeakoulu ............................................... . 3 690 000
8230: Lapin korkeakoulu ................................................ . 3 880 000
8231: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu ................................... . 4 160 000
8232: Teknillinen korkeakoulu ........................................... . 28 850 000
8233: Tampereen teknillinen korkeakoulu .................................. . 12 500 000
8234: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu .............................. . 7 260 000
8235: Helsingin kauppabrkeakoulu ...................................... . 6 690 000
8236: Svenska handelshögskolan .......................................... . 3 230 000
8237: Turun kauppakorkeakoulu ......................................... . 2 400 000
8238: Sibelius-Akatemia ................................................ . 2 670 000
8239: Teatterikorkeakoulu ............................................... . 1 310 000
8240: Taideteollinen korkeakoulu ......................................... . 3 720 000
8241: Yhteensä ........................................................ . 298 280 000 markkaa
8242:
8243:
8244: Koska momentilta 2 9.10. 21 voidaan maksaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8245: myös vierailevista opettajista sekä muusta kansain- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8246: välisestä toiminnasta aiheutuvat menot, niin eh- 29.10.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8247: dotamme, korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan
8248: lisääntymisen ja kehittämisen johdosta.
8249: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8250:
8251: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8252: 1726 1987 vp.
8253:
8254: Raha-asia-aloite n:o 1643
8255:
8256:
8257:
8258:
8259: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta koululaitosta ja lasten
8260: arvoja koskevaan korkeakoulujen tutkimustoimintaan
8261:
8262:
8263: Eduskunnalle
8264:
8265: Ehdotamme yliopistojen tutkimusmäärärahoi- Edellä olevan perusteella ehdotammme kun-
8266: hin erillistä lisäystä, joka suunnataan koululaitok- nioittaen,
8267: sen opetuksen, lasten arvojen ja asenteiden sekä
8268: luovuuden tutkimiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8269: Korkeakoulujen tutkimusmäärärahojen sitomi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8270: sesta laitosten julkaisujen määrään tulee luopua. 29.10.21 2 000 000 markkaa koululaitos-
8271: Tuottovaatimukset tässä muodossa soveltuvat ta ja lasten arvoja koskevaan korkeakoulu-
8272: huonosti tieteelliseen työhön. jen tutkimustoimintaan.
8273:
8274: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8275:
8276: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8277: 1987 vp. 1727
8278:
8279: Raha-asia-aloite n:o 1644
8280:
8281:
8282:
8283:
8284: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveyden-
8285: hoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokrakustannuk-
8286: siin
8287:
8288: Eduskunnalle
8289:
8290: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat ki mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden talou-
8291: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakoulu- dellinen asema ei kestä ylimääräisiä rasitteita.
8292: jen tiloissa eduskunnan vuonna 1977 tekemän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8293: päätöksen perusteella. Helsingin terveydenhoito- nioittavasti.
8294: asema on ainoa, josta Ylioppilaiden terveydenhoi-
8295: tosäätiö maksaa vuokran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8296: Kokonaisvuokra vuonna 1987 Helsingin toimi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
8297: pisteestä tulee olemaan noin 2,36 miljoonaa määrärahoihin 2 400 000 markkaa Yli-
8298: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta oppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsin-
8299: osan, ja loppuosa katetaan opiskelijoilta perittä- gin terveydenhoitoaseman vuokran katta-
8300: vällä terveydenhoitomaksulla. Opiskelijoiden miseksi valtion varoista.
8301: maksuosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaik-
8302:
8303: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8304:
8305: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8306: 1728 1987 vp.
8307:
8308: Raha-asia-aloite n:o 1645
8309:
8310:
8311:
8312:
8313: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta jatkokoulutukseen liitty-
8314: viin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
8315:
8316:
8317: Eduskunnalle
8318:
8319: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on pi- Budjettiesitys lupaa opetusmtmstenon hallin-
8320: detty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko yh- nonalalle korkeakoululaitosta koskevaan tutki-
8321: teiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. Korkea- mukseen vain 120 000 markkaa lisäystä, joka on
8322: koululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille tarkoitus suurelta osin käyttää lähinnä valtionhal-
8323: 1987-1992 mainitsee erääksi keskeiseksi kehittä- lintoa palvelevan ns. KOTA-tietokannan kehitte-
8324: mistavoitteeksi juuri tutkijankoulutuksen eli tie- lyyn.
8325: teellisten jatko-opintojen kehittämisen. Tämä on- Edelliseen viitaten ehdotamme,
8326: kin eräs ajankohtainen ja tärkeä ongelmakokonai-
8327: suus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8328: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä mitään erityi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8329: siä varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen 29.37.21 500 000 markkaa jatkokoulu-
8330: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen tukseen liittyviin tutkimus- ja kehittämis-
8331: asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulutusta hankkeisiin.
8332: koskeva tutkimustieto on erittäin puutteellista.
8333:
8334: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8335:
8336: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8337: 1987 vp. 1729
8338:
8339: Raha-asia-aloite n:o 1646
8340:
8341:
8342:
8343:
8344: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
8345: opetuksen kehittämis- ja kokeilutoimintaan
8346:
8347:
8348: Eduskunnalle
8349:
8350: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulutus- ja
8351: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. Kou- kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa olisi kyettä-
8352: lutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoitteita läh- vä järjestämään laitostasolla. Tämä ei kuitenkaan
8353: tien opetus-oppimisprosessin ongelmien räikeim- ole tähän mennessä ollut tässä maassa käytännössä
8354: mistä ilmenemismuodoista. On ollut helppoa mahdollista. Hallituksen budjettiesitys ei lupaa
8355: osoittaa sormella keskeyttämislukuja sekä suhteel- kuin 580 000 markkaa tosiasiallista lisäystä ennes-
8356: lisen pitkiä perustutkinnon suoritusaikoja. Sor- täänkin jo selvästi alimitoitettuun tutkintojen ja
8357: mella on helppo osoittaa tilastoja ja muotoilla nii- opetuksen kehittämistoimintaan.
8358: den kaunistamiseen tähtääviä tavoitteita. Opetus- Tästä syystä ehdotamme,
8359: oppimisprosessin ongelmia ei tällä tavalla kuiten-
8360: kaan poisteta, ja siten koulutuksen laadullinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8361: kehittäminen jää saavuttamattomaksi päämää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8362: räksi. 29.37.23 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8363: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- korkeakouluopetuksen kehittämis- ja ko-
8364: sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällaiseen kezlutoimintaan.
8365:
8366: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8367:
8368: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8369: 1730 1987 vp.
8370:
8371: Raha-asia-aloite n:o 1647
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkija- ja opiskelija-
8377: vaihdon edistämiseen
8378:
8379:
8380: Eduskunnalle
8381:
8382: Korkeakoulujen kansainvälisten tOlmmtojen suunnittelu edellyttäisi huomattavasti enemmän
8383: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia määrärahoja kuin budjettiesitys lupaa. Erityisenä
8384: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- ja vertailukohtana ja osittain myös epäkohtana voi-
8385: teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2.1987 taneen pitää sitä, että siinä missä opetusministe-
8386: hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittämissuun- riön hallinnonala jää vaille lisäyksiä, kauppa- ja
8387: nitelma). Tästä huolimatta korkeakoulujen kan- teollisuusministeriön momentti 32.46.43 tulee
8388: sainvälisen toiminnan kehittämiseksi ei ole esitet- määrärahan lisäyksen kautta lähes kaksinkertaiste-
8389: ty riittäviä voimavaroja. Nyt tehty budjettiesitys ei tuksi.
8390: lupaa korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo-
8391: kehittämiseen edes kustannusten nousua vastaa- mentti 29.37.42 onkin käyttötarkoitukseltaan väl-
8392: vaa korotusta. jä ja mahdollistaa mitä moninaisimman toimin-
8393: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja konk- nan tukemisen, ehdotamme,
8394: reettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä luovaan
8395: toimintaan. Tällaisena pidämme mm. toimia ul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8396: komailla opiskelun edistämiseksi sekä sitä, että 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8397: omassa maassamme pyrkisimme helpottamaan 29.37.24 950 000 markan määrärahan
8398: "tutkijatuontia" ja järjestämään esim. englannin muiden kuin teknisten alojen tutkijatuon-
8399: kielellä mielekkäitä koulutuskokonaisuuksia ulko- nin ja opiskelijaviennin edtstämiseksi.
8400: maalaisille opiskelijoille. Tällainen toiminta ja sen
8401:
8402: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8403:
8404: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8405: 1987 vp. 1731
8406:
8407: Raha-asia-aloite n:o 1648
8408:
8409:
8410:
8411:
8412: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta aineenopettajien kasva-
8413: tustieteelliseen koulutukseen
8414:
8415:
8416: Eduskunnalle
8417:
8418: Ehdotamme lisäresurssien osoittamista vanhan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8419: tutkintojärjestelmän mukaan aineenopettajiksi taen,
8420: opiskeleville kasvatustieteellisten opetuksen jär-
8421: jestämiseen, jotta he eivät joutuisi heikompaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8422: asemaan kuin uuden järjestelmän mukaan opiske- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8423: levat. 29.37.29/t'säyksenä 2 000 000 markkaa ai-
8424: Ehdotamme myös lastentarhanopettajakoulu- neenopettajien kasvatustteteelliseen kou-
8425: tuksen vakinaistamista korkeakouluissa. Mieles- lutukseen.
8426: tämme tulee selvittää pikaisesti lastentarhanopet-
8427: tajien koulutuksen rinnastaminen muuhun opet-
8428: tajankoulutukseen.
8429:
8430: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8431:
8432: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8433: 1732 1987 vp.
8434:
8435: Raha-asia-aloite n:o 1649
8436:
8437:
8438:
8439:
8440: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräi-
8441: seen korkotukeen
8442:
8443:
8444: Eduskunnalle
8445:
8446: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jonka pe- opiskelijan maksettavaksi tulee korkoina kaiken
8447: rustoimeentuloturva perustuu lainajärjestelmään. kaikkiaan 51 500 markkaa.
8448: Menettelyä ei voida pitää oikeudenmukaisena, Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu-
8449: koska pitkä ja velkaannuttava koulutus ei enää ta- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysyvä
8450: kaa korkeampaa ansiotasoa kuten muutama vuosi- ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää lisää-
8451: kymmen sitten. Työpaikan epävarmuus yhdessä mällä opintorahaa. Paljon velkaantuneiden opis-
8452: korkeiden opintovelkojen kanssa lisää korkea- tai keluedellytysten palauttamiseksi tarvitaan kuiten-
8453: keskiasteen koulutukseen lähteneitten sosiaalis- kin nopeampia toimenpiteitä.
8454: taloudellista turvattomuutta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8455: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskelijat nioittavasti,
8456: ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvautuneet
8457: ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla tilanne muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8458: dostaa kierteen, jossa valmistuminen siirtyy yhä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8459: kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, koska täysipäi- 29.39.52 55 000 000 markan määrärahan
8460: väiseen opiskeluun ei ole mahdollisuuksia. Esi- käytettäväksi opintotuktfain (28172) mu-
8461: merkiksi opintolainojen korko alentaa ajan oloon katseen opintolainojen korkotuen ylimää-
8462: käytettävissä olevaa tukea siten, että 50 000 mar- rätseksi korottamtseksi siten, että opiske-
8463: kan lainasta maksetaan korkoja kuukaudessa lähes luaikatiet opitnolainan korot maksetaan
8464: 200 markkaa. On laskettu, että seitsemän vuoden kokonaisuudessaan valtion varotsta 1. 7.
8465: opintolainalla ja 70 000 markan velkamäärällä 1988 alkaen.
8466:
8467: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8468:
8469: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8470: 1987 vp. 1733
8471:
8472: Raha-asia-aloite n:o 1650
8473:
8474:
8475:
8476:
8477: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vastavalmistuneiden
8478: opiskelijoiden opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen
8479: maksuajan pidentämiseksi
8480:
8481: Eduskunnalle
8482:
8483: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin-
8484: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää
8485: huonommassa asemassa: heillä on edessään muut- voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
8486: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
8487: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja maksun aloittamisajan pidentäminen 3 vuoteen.
8488: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8489: taa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti,
8490: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan
8491: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8492: kaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja koulutus- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8493: taan vastaamatonta työtä tekevät huomioon ot- 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi-
8494: taen akateemisten työttömyysprosentti nousee jo- senä määrärahana käytettäväksi vastaval-
8495: pa 3 ,8:aan. Useilla aloilla, vaikka koulutusta vas- mistuneiden opiskelijoiden opintolaino-
8496: taavaa työtä löytyisikin, palkkatulot ovat niin pie- jen korkotuen maksuajan pidentämiseksi
8497: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- 3 vuoteen 1.7.1988 alkaen.
8498:
8499: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8500:
8501: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8502: 1734 1987 vp.
8503:
8504: Raha-asia-aloite n:o 1651
8505:
8506:
8507:
8508:
8509: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
8510: maksamiseksi ympärivuotisena
8511:
8512:
8513: Eduskunnalle
8514:
8515: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen muo-
8516: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, dostaa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin
8517: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- tekijän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
8518: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- opiskelija joutuu maksamaan jopa 50 % opinto-
8519: vuotista vuokraperintää, jolloin opiskelijan on tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
8520: maksettava kolme kuukautta ilman mitään asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8521: mistukea. Kesäajalta asumislisä myönnetään vain nioittavasti,
8522: jos opiskelija opiskelee myös kesäkuukaudet.
8523: Huomattava osa opiskelijoista joutuu kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8524: työskentelemään kesäaikana, usein myös toisella 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8525: paikkakunnalla kuin missä opiskelija-asunto si- 29.39.55 60 000 000 markan määrärahan
8526: jaitsee. Näin he joutuvat maksamaan asumiskulu- opintotuen asumislisän maksamiseksi ym-
8527: ja kahdesta asunnosta. pärivuotisena 1. 6.1988 alkaen.
8528:
8529: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8530:
8531: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8532: 1987 vp. 1735
8533:
8534: Raha-asia-aloite n:o 1652
8535:
8536:
8537:
8538:
8539: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen ikärajan alen-
8540: tamiseksi
8541:
8542:
8543: Eduskunnalle
8544:
8545: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta
8546: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudatta-
8547: teen kohdistuva tarvehankinta on yksi opintotuki- minen asettaa myös vanhemmille erityisiä vaati-
8548: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka muksia opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahim-
8549: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin millaan se saattaa johtaa entistä suurempaan kou-
8550: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot lutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaitta-
8551: ja varallisuus edelleen alle 20-vuotiaiden saamaan vissa aiemmista sosiaaliluokista tulevien opiskeli-
8552: opintorahan perusosaan ja 18-19-vuotiaiden joiden määrän laskua.
8553: kohdalla myös asumislisään. Vanhempien luona Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8554: asuvilla alle 24-vuotiailla vanhempien tulot ja va- nioittavasti,
8555: rallisuus vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Hei-
8556: hin kohdistuvat myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8557: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suomes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8558: sa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itses- 29.39.55 42 000 000 markan määrärahan
8559: tään myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkin- opintotuen ikärajan muuttamiseksi ylei-
8560: nan ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyys- sesti 18 vuoteen 1.7.1988 alkaen.
8561: rajaa korkeampana estää nuoren taloudellista ja
8562:
8563: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8564:
8565: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8566:
8567:
8568:
8569:
8570: 16 270416F
8571: 1736 1987 vp.
8572:
8573: Raha-asia-aloite n:o 1653
8574:
8575:
8576:
8577:
8578: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
8579: korottamiseen
8580:
8581:
8582: Eduskunnalle
8583:
8584: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä markkaa. Pidemmällä aikavälillä opintoaikaisen
8585: on tehnyt lakialoitteen yhtenäiseen petusturvaan toimeentuloturvan oleellinen parantaminen tuo
8586: siirtymisestä. Perusturvaksi ehdotamme kaikille, säästöjä mm. opiskeluaikojen lyhenemisen myötä.
8587: jotka eivät työllään voi hankkia toimeentuloaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8588: 3 000 markkaa kuukaudessa. Tämän mukaisesti taen,
8589: ehdotamme opintorahan nostamista keskiasteen
8590: ja korkeakoulujen opiskelijoille 3 000 markkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8591: kuukaudessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8592: Opintorahan rahoittamiseksi ehdotamme työ- 29.39.55 lisäyksenä 1 570 000 000 mark-
8593: eläkerahastojen varojen käyttöä. Vuonna 1988 kaa opintorahan nostamiseen 3 000 mark-
8594: määrärahojen nettolisätarve on 1 330 000 000 kaan kuukaudessa.
8595:
8596: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8597:
8598: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8599: 1987 vp. 1737
8600:
8601: Raha-asia-aloite n:o 1654
8602:
8603:
8604:
8605:
8606: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aikuisopinto-
8607: rahakokeiluun
8608:
8609:
8610: Eduskunnalle
8611:
8612: Ehdotamme aikuisopintorahakokeilun laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8613: tamista huomattavasti hallituksen ehdottamaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8614: nopeammm. 29.39.56 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
8615: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- aikuisopintorahakokeilun laajentamiseen.
8616: taen,
8617:
8618: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8619:
8620: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8621: 1738 1987 vp.
8622:
8623: Raha-asia-aloite n:o 1655
8624:
8625:
8626:
8627:
8628: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
8629: käyttökustannuksiin
8630:
8631:
8632: Eduskunnalle
8633:
8634: Suomessa on muihin pohjoismaihin verrattuna Ehdotamme käyttömäärärahojen lisäämistä 100
8635: varsin suuri luokkakoko. Monet oppimisvaikeu- miljoonalla markalla edellä lueteltuihin tarkoi-
8636: det, lasten ja opettajien vuorovaikutusongelmat ja tuksiin ja lisäksi ehdotamme vuodesta 1984 voi-
8637: muut koulun ongelmat helpottuisivat, jos luokka- massa olleen valtionosuusasteikon alennuksesta
8638: kokoa pienennettäisiin. Tähän koulun kehittämi- luopumista ja tästä syystä 150 miljoonan markan
8639: sen keskeiseen ratkaisuun tulee osoittaa riittävät menonlisäystä.
8640: resurssit. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8641: Opetuksen kehittämisen kannalta on välttämä- taen,
8642: töntä lisätä koulujen tuntikehysresursseja. Vain
8643: täten voidaan estää taideaineiden ja yleensä hu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8644: manististen aineiden katoaminen lukujärjestyksis- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8645: tä ja taata riittävät valinnanmahdollisuudet. 29.46.30 lisäyksenä 250 000 000 markkaa
8646: Resursseja ja kannustusta tarvitaan myös erilais- peruskoulun käyttökustannuksiin.
8647: ten kokeilujen totetuttamiseen ja opetuksellisen
8648: yhteistoiminnan kehittämiseen, esimerkiksi kah-
8649: den opettajan järjestelmien luomiseen.
8650:
8651: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8652:
8653: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8654: 1987 vp. 1739
8655:
8656: Raha-asia-aloite n:o 1656
8657:
8658:
8659:
8660:
8661: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
8662: ja lukioiden perustamiskustannuksiin
8663:
8664:
8665: Eduskunnalle
8666:
8667: Peruskoulujen ja lukioiden valtionosuudet ja tulee muutoinkin lisätä, jotta kaikille lapsille ja
8668: maksetaan tänään suurimmalta osin jälkirahoituk- nuorille voidaan turvata asianmukaiset opiskelu-
8669: sena, mikä lisää kuntien tosiasiallista rahoitusvas- olosuhteet.
8670: tuuta ja -osuutta. Useat kasvavat kunnat ovat jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8671: tuneet rakentamaan kouluja kokonaan omalla taen,
8672: kustannuksellaan.
8673: Kuntien taloudellisten vaikeuksien kasvu val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8674: tiovallan kiristystoimenpiteiden seurauksena uh- 1988 tulo- ja menoarvtoon momentille
8675: kaa vakavasti koulurakentamista. 29.46.34 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
8676: Koulujen valtionrahoituksessa tulee palata ra- peruskoulujen ja luktoiden rakentamiseen
8677: kennusaikaiseen osuuden maksuun ja määräraho- ja peruskorjaukseen.
8678:
8679: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8680:
8681: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8682: 1740 1987 vp.
8683:
8684: Raha-asia-aloite n:o 1657
8685:
8686:
8687:
8688:
8689: Löyttyjärvi ym: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastentarhan-
8690: opettajien koulutuksen lisäämiseksi
8691:
8692:
8693: Eduskunnalle
8694:
8695: Koulutetusta päivähoidon henkilökunnasta on puolella oleva koulutettu henkilökunta saadaan
8696: puutetta jo tänään. Kun toisella aioitteelia ehdo- työhön.
8697: tamme päivähoitopaikkojen perustamiseen tun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8698: tuvaa lisäystä sekä päiväkotien ryhmäkoon pie- taen,
8699: nentämisen aloittamista, edellyttää tämä myös
8700: määrärahojen lisäämistä koulutukseen koulutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8701: paikkojen lisäämiseksi. Toisaalta henkilöstöpulan 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51
8702: poistamiseksi olisi välttämätöntä parantaa päivä- määrärahoihin lisäyksenä 10 000 000 mark-
8703: hoidon henkilökunnan palkkausta ja muita työ- kaa lastentarhanopettajien koulutuspaik-
8704: ehtoja, jotta myös tällä hetkellä työelämän ulko- kojen lisäämiseen.
8705:
8706: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8707:
8708: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8709: 1987 vp. 1741
8710:
8711: Raha-asia-aloite n:o 1658
8712:
8713:
8714:
8715:
8716: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen videopalvelu-
8717: toiminnan kehittämiseen
8718:
8719:
8720: Eduskunnalle
8721:
8722: Videofilmien valmistamisen ja katselun lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8723: tymisen myötä kirjastoilla on kasvava tarve varau- taen,
8724: tua korkeatasoisten videofilmien lainaustoimin-
8725: nan kehittämiseen. Kaupallisilla osto- ja myynti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8726: markkinoilla enemmistönä ovat kaupallista väki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8727: valtaa sisältävät filmit. Valtionosuutta yleisten kir- 29.56.30 50 000 000 markkaa kirjastojen
8728: jastojen käyttökustannuksiin tulisi lisätä, jotta videopalvelutoiminnan kehittämiseen.
8729: korkeatasoisten videofilmien lainaus käytännössä
8730: olisi mahdollisimman laajasti tosiasia.
8731:
8732: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8733:
8734: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8735: 1742 1987 vp.
8736:
8737: Raha-asia-aloite n:o 1659
8738:
8739:
8740:
8741:
8742: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
8743: ammatillisten oppilaitosten rakentamiseen
8744:
8745:
8746: Eduskunnalle
8747:
8748: Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8749: kentamista ja perusparannusten suorittamista on taen,
8750: jarruttanut määrärahojen riittämättömyys ja laki-
8751: sääteisten valtionosuuksien maksun viivästymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8752: nen. Jo valmistuneiden hankkeiden osalta rasitta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8753: vat maksamattomat valtionosuudet kohtuutto- 29.65.37 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
8754: masti oppilaitoksia. ammatzllisten oppzlaitosten rakentamisen
8755: Keskiasteen koulutuksen uudistaminen edellyt- valtionosuuksiin rakennusaikataulun mu-
8756: tää asianmukaisten työskentelyolosuhteiden tur- kaisesti.
8757: vaamista. Valtion rulee huolehtia rahoitusosuu-
8758: destaan, joka muutoinkin on vähäinen.
8759:
8760: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8761:
8762: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8763: 1987 vp. 1743
8764:
8765: Raha-asia-aloite n:o 1660
8766:
8767:
8768:
8769:
8770: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisen
8771: aikuiskoulutuksen kehittämiseen
8772:
8773:
8774: Eduskunnalle
8775:
8776: Pakko vaihtaa ammattia ammattirakenteen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8777: teknologian kehittymisen myötä samoin kuin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8778: työttömyys edellyttävät ammatillisen aikuiskoulu- 29.76.21 30 000 000 markkaa ammatilli-
8779: tuksen suunnittelun nopeuttamista sekä koulu- sen aikuiskoulutuksen kehittämiseen.
8780: tuksen ja kokeilutoiminnan lisäämistä.
8781: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8782: taen,
8783:
8784: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8785:
8786: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8787: 1744 1987 vp.
8788:
8789: Raha-asia-aloite n:o 1661
8790:
8791:
8792:
8793:
8794: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Aka-
8795: temialle tutkimusvirkojen lisäämiseen
8796:
8797:
8798: Eduskunnalle
8799:
8800: Suomen Akatemian tutkimuskapasiteetin lisää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8801: miseksi ehdotamme kahden uuden tutkijaprofes- taen,
8802: sorin viran perustamista sekä muita virkalisäyksiä
8803: varten tarvittavien määrärahojen lisäämistä bud- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8804: jettiin. Tutkijavoimaa tulee suunnata myös taide- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8805: tutkimukseen, johon ehdotamme myös erillistä 29.88.01 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
8806: tutkimusmäärärahaa. Suomen Akatemialle tutkimusvirkojen
8807: lisäämiseen.
8808:
8809: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8810:
8811: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8812: 1987 vp. 1745
8813:
8814: Raha-asia-aloite n:o 1662
8815:
8816:
8817:
8818:
8819: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Aka-
8820: temian tutkimusmäärärahoihin
8821:
8822:
8823: Eduskunnalle
8824:
8825: Ehdotamme lisättäväksi Suomen Akatemian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8826: tutkimusmäärärahoja 25 miljoonalla markalla. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8827: Näitä määrärahoja tulee käyttää mm. yhteistyö- 29.88.50 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
8828: projekteihin SEV-maiden kanssa. Ehdotamme Suomen Akatemian tutkimukseen käytet-
8829: myös 5 miljoonan markan varaamista taidetutki- täväksi mm. tutkimusyhteistyöhön SEV-
8830: mukseen. maiden kanssa sekä taidetutkimukseen.
8831: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8832: taen,
8833:
8834: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8835:
8836: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8837: 1746 1987 vp.
8838:
8839: Raha-asia-aloite n:o 1663
8840:
8841:
8842:
8843:
8844: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedekauppaprojektin
8845: toimintaan
8846:
8847:
8848: Eduskunnalle
8849:
8850: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä sellainen, että sen välitön arviointi ja ennustami-
8851: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämänkin nen on asiallisesti mahdotonta.
8852: ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvan Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan ra-
8853: peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen merkitys kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryhmille
8854: myös maamme taloudelle ja kansainväliselle kil- mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutkimusta
8855: pailukyvylle kasvaa. keskeisiksi koettujen yhteiskunnallisten kysymys-
8856: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä ten arvioinnin välineenä. Tieteen on oltava nii-
8857: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen denkin käytettävissä, jotka eivät pysty rahoitta-
8858: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin välttä- maan kalliita tutkimusprojekteja tai tarjoamaan
8859: mätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä keskei- taloudellisen hyödyn näköalaa.
8860: semmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymykseksi Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan vuo-
8861: tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa koskeva rovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä oleva
8862: ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen kysymyk- "tiedekauppa" -organisaatio, joka tarjoaisi kai-
8863: senasettelut? Kenellä on mahdollisuus saada tut- kille kansalaisille ja voittoa tuottamattomille yh-
8864: kimukseen perustuvaa tietoa keskeisistä yhteis- teisöille mahdollisuuden tilata tutkimusta yliopis-
8865: kunnallisista ongelmista? tojen piiristä keskeiseksi kokemiensa ongelmien
8866: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on ohjan- ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lähinnä ym-
8867: nut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuuteen ja päristönsuojelun alueella, esim. Helsingin tiede-
8868: tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on perustel- kaupan käynnissä oleva saaristotutkimus.
8869: tu sen taloudellisen hyödyn kautta. Näin käsitys Tiedekauppa-tyyppisten projektien edistämi-
8870: tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on koh- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutkimuk-
8871: talokkaalla tavalla kaventumassa. sen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan taloudelli-
8872: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnallisis- seen hyötyintressiin. Tästä syystä ehdotamme,
8873: ta ongelmaryhmistä ovat luonteeltaan sellaisia,
8874: että niitä ei voida arvioida välittömän hyödyn nä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8875: kökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon suojele- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8876: miseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuu- 29.88.53 350 000 markan miiiiriirahan
8877: teen, työn inhimillistämiseen yms. liittyvät pyrki- tiedekauppaprojektin toimintaan.
8878: mykset. Myös tieteen sisäinen kehityslogiikka on
8879:
8880: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8881:
8882: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
8883: 1987 vp. 1747
8884:
8885: Raha-asia-aloite n:o 1664
8886:
8887:
8888:
8889:
8890: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten taiteilijoiden
8891: ylimääräisiin yksivuotisiin apurahoihin
8892:
8893:
8894: Eduskunnalle
8895:
8896: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- työskentelyyn apurahan turvin. Opintolainojen ja
8897: apurahoista annetun lain (734/69, muut. 947 /81) muiden velkojen rasittamille taiteilijoille apuraha
8898: mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta yksi- on usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi ulko-
8899: vuotisia taiteilija-apurahoja. Apurahojen määrä mailla tapahtuva jatko-opiskelu. Taiteilijajärjestöt
8900: on jo vuosia pysytellyt samana. Yksivuotiset tai- katsovat, että valtion tulo- ja menoarvioon tulee
8901: teilija-apurahat on tarkoitettu alunperin nuorille varata ylimääräinen määräraha, joka vastaa 40 yk-
8902: taiteenharjoittajille. Taiteen keskustoimikunta on sivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia. Nä-
8903: viitaten hallituksen antamaan kulttuuripoliitti- mä apurahat tulee myöntää lakimääräisten 104
8904: seen selontekoon ja omiin aikaisempiin esityksiin- yksivuotisen taiteilija-apurahan lisäksi.
8905: sä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteilija-apura- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8906: hojen määrän korottamiseen 40 kappaleella. taen,
8907: Yksivuotisista apurahoista ovat viime vuosina
8908: päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35-vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8909: tiaat taiteilijat. Apurahojen määrän lisääminen on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8910: välttämätöntä jo pelkästään taiteen jälkikasvun 29.90.51 1 981 923 markkaa käytettä-
8911: turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opiskelunsa väksi ylimääräisten yksivuotisten taiteiltja-
8912: päättäneille tai muutoin taiteellisessa työssä toi- apurahojen myöntämiseen nuorille taitei-
8913: miville tulee varata mahdollisuus opiskeluun tai lijoille.
8914:
8915: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8916:
8917: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8918: 1748 1987 vp.
8919:
8920: Raha-asia-aloite n:o 1665
8921:
8922:
8923:
8924:
8925: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryh-
8926: mien tukemiseen
8927:
8928:
8929: Eduskunnalle
8930:
8931: Teatteriryhmien merkitys suomalaiselle teatte- Teatteriryhmien tukea tulee nostaa tuntuvasti,
8932: rille on erittäin suuri. Ne ovat tuoneet näyttämöl- jotta niiden toimintaedellytykset voidaan turvata.
8933: le uutta ilmaisua, teatteriin tuuletusta. Ne ovat Määrärahoja tulisi varata myös uusien ryhmien ja
8934: vieneet teatteria syrjäkylille ja rakentaneet uusia erilaisten kokeilujen tukemiseen.
8935: kansainvälisiä yhteyksiä. Teatteriryhmien valtiolta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8936: saama tuki ei ole missään suhteessa niiden merki- taen,
8937: tykseen. Hallitus ehdottaa teatteriryhmien tuen
8938: supistamista ensi vuonna 800 000 markalla ja nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8939: den laitehankinta- ja kiertuetuen supistamista 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8940: 150 000 markalla. Näitä määrärahasupistuksia ei 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8941: voida perustella pelkästään Skolteaternin siirtämi- teatteriryhmien tukemiseen.
8942: sellä kiinteiden teattereiden määrärahojen piiriin.
8943:
8944: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8945:
8946: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8947: 1987 vp. 1749
8948:
8949: Raha-asia-aloite n:o 1666
8950:
8951:
8952:
8953:
8954: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukemis-
8955: harrastuksen edistämiseen
8956:
8957:
8958: Eduskunnalle
8959:
8960: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- vään aatteellisen t01mmnan perusedellytykset.
8961: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha-arpa- Avustus on kuitenkin jo vuosikymmenen ajan ollut
8962: jaisten voittovaroista myönnettäväksi 380 000 mk täysin riittämätön yleiskuluihin, ja vajaus on kasva-
8963: lukemisharrastuksen edistämiseen. Määrä on vain nut vähitellen niin, että se nyt on runsaat 150 000
8964: 10 000 mk, eli 2, 7 % suurempi kuin vuodelle 1987 mk ilman työvoiman lisäystäkin. Toimihenkilö-
8965: vahvistettu määrä. Vuoden 1987 määräraha on vaihdosten jälkeen keskuksen toiminta on vireyty-
8966: puolestaan samansuuruinen kuin vuonna 1985. nyt ja monipuolistunut. Toimintaa suunnataan li-
8967: Kahden viime vuoden aikana siinä ei ole tapahtu- sääntyvästi kasvaviin ikäluokkiin. Kirjailijakes-
8968: nut edes ns. inflaatioprosenttikorotusta. kus-Författarcentrum ry. on alan kattavin järjestö.
8969: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Kir- Se on kaksikielinen, valtakunnallinen, kahdeksan
8970: jailijakeskus-Författarcentrum ry:n toiminnan jat- kirjallisen liiton keskusorganisaatio, jonka jäsenis-
8971: kamiseen edes nykyisessä mitassaan, puhumatta- töön ja toimialaan kuuluvat kirjailijain lisäksi ar-
8972: kaan toiminnan erittäin tarpeellisesta laajentami- vostelijat, äidinkielen opettajat, kirjastoväki, kus-
8973: sesta. Keskuksen kirjailijavälitystä hoitavan kaksi- tantajat ja kirjakauppiaat. Keskuksella on asian-
8974: kielisen toimihenkilön osapäivätoimi tulisi voida tuntemusta ja kokemusta. Määrärahan tuntuva li-
8975: muuttaa kokopäiväiseksi. Samoin tulisi voida säys on kuitenkin ehto sen olemassaololle ensi
8976: muuttaa keskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston vuonna.
8977: ainoan työntekijän osapäivätoimi kokopäiväiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8978: Momentti lukemisharrastuksen edistämiseen on taen,
8979: avattu Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n pe-
8980: rustamisen jälkeen, mikä tapahtui v. 1972. Val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8981: tionavustus on tuolloin kattanut järjestön toimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8982: nan yleiskulut. Opetusministeriö on tuolloin myös 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa käy-
8983: luvannut, että valtionavustus vastaisuudessakin tettäväksi lukemisharrastuksen edistämi-
8984: turvaisi lukemisharrastuksen edistämiseen tähtää- seen.
8985:
8986: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8987:
8988: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
8989: 1750 1987 vp.
8990:
8991: Raha-asia-aloite n:o 1667
8992:
8993:
8994:
8995:
8996: Löyttyjärvi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta säveltaidejär-
8997: jestöille
8998:
8999:
9000: Eduskunnalle
9001:
9002: Säveltaidejärjestöjen toimintaedellytysten tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9003: vaamiseen ja toiminnan kehittämiseen tulee osoit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9004: taa tarvittavat lisämäärärahat järjestöjen esityksen 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
9005: mukaisesti. säveltaidejärjestöjen tukemiseen.
9006: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9007: taen,
9008:
9009: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9010:
9011: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9012: 1987 vp. 1751
9013:
9014: Raha-asia-aloite n:o 1668
9015:
9016:
9017:
9018:
9019: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten
9020: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin
9021:
9022:
9023: Eduskunnalle
9024:
9025: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja meno- toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimikuntaan
9026: arvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo mukaan.
9027: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 2 400 000 Tämä sinänsä tervetullut laajennus ei kuitenkaan
9028: markkaa käytettäväksi taideteosten hankkimiseen ole vaikuttanut ratkaisevasti määrärahan suuruu-
9029: julkisiin rakennuksiin. Nousua viime vuoteen on teen, vaan samoilla raameilla kuin ennen hankit-
9030: 100 000 markkaa. Tämän lisäksi on momentilla tiin veistokset, maalaukset, piirustukset, grafiikka
9031: 21.02. 70 tasavallan presidentin virka-asunnon jne. valtion rakennuksiin, hankitaan nyt myös tai-
9032: kalustamisesta aiheutuvissa menoissa varattu detekstiilit, taidekeramiikka ja muu vastaava tai-
9033: 600 000 markkaa taideteosten hankintaan kysei- de. Se, että valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja
9034: seen rakennukseen. menoarvioesityksessä on varattu 600 000 markan
9035: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä määrä- määräraha Mäntyniemen taidehankintoihin, ei
9036: rahalla valtion taideteostoimikunta järjestää taide- luonnollisesti vaikuta kokonaistilanteeseen, koska
9037: kilpailuja ja hankkii taidetta valtion rakennuksiin kysymyksessä on kertaluontoinen, erillinen han-
9038: eri puolille maata. Jo pitkään on valtion merkittä- ke. Määrärahaa taideteosten hankkimiseen julki-
9039: vimmistäkin rakennushankkeista jouduttu karsi- siin rakennuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä
9040: maan taiteen osuus määrärahojen vähyyden vuok- olennaisesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteili-
9041: si, ja moniin mukaan päässeisiin kohteisiin on voi- jajärjestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus-
9042: tu viedä taidetta vain yksittäiskappaleina, ei koh- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky-
9043: teeseen alunperin suunniteltuna, kiinteänä osana seisen määrärahan niukkuuteen.
9044: kokonaisuutta. Kaikki muut Pohjoismaat käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9045: vät kulttuurihankintoihin 1 % :n verran suhteessa taen,
9046: valtion rakennusmäärärahoihin. Suomessa, jos
9047: valtion vuotuisesta rakentamisesta otetaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9048: mioon vain virastotalot, yliopistot ja muu merkit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9049: tävämpi rakentaminen, olisi vastaavan taideteos- 29.90.52 lisäyksenä 600 000 markkaa käy-
9050: ten hankintamäärärahan oltava vähintäänkin kak- tettäväksi taideteosten hankkimiseen jul-
9051: sinkertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa kisiin rakennuksiin.
9052: eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikunnan
9053:
9054: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9055:
9056: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9057:
9058:
9059:
9060:
9061: 17 270416F
9062: 1752 1987 vp.
9063:
9064: Raha-asia-aloite n:o 1669
9065:
9066:
9067:
9068:
9069: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan
9070: tutkimus- ja julkaisutoiminnan tukemiseen
9071:
9072:
9073: Eduskunnalle
9074:
9075: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- kuin tutkimusten tekeminen on niiden julkaise-
9076: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- minen. Nykyisin käytettävissä oleva määräraha
9077: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 400 000 ei ole riittävä edes tutkimusten suorittamiseen
9078: markkaa taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimin- puhumattakaan niiden julkaisemisesta. Tutki-
9079: taan. Määrä on jo vuosia pysytellyt markkamääräi- mustulosten tulisi kuitenkin olla kaikkien tietoa
9080: sesti ennallaan. Puheena olevalla määrärahalla tarvitsevien tahojen käytettävissä. Taiteilijajär-
9081: katetaan taiteen keskustoimikunnan harjoittamas- jestöt katsovat taiteen keskustoimikunnan tavoin,
9082: ta tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat että puheena olevaa määrärahaa on tuntuvasti ko-
9083: kulut. rotettava.
9084: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9085: teen keskustoimikunnan harjoittaman tutkimus- taen,
9086: toiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. Tai-
9087: teen keskustoimikunta on ainoa laitos maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9088: me, jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
9089: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojektit 29.90.52lisäyksenä 350 000 markkaa käy-
9090: ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja kult- tettäväksi taiteenalan tutkimus- ja ;ulkai-
9091: tuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä tärkeää sutoiminnan tukemiseen.
9092:
9093: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9094:
9095: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
9096: 1987 vp. 1753
9097:
9098: Raha-asia-aloite n:o 1670
9099:
9100:
9101:
9102:
9103: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvataiteilijoiden ateljee-
9104: rakennuksiin ja -huoneistoihin
9105:
9106:
9107: Eduskunnalle
9108:
9109: Aikaisemmin veikkausvoittovaroista jaettiin tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9110: kea kuvataiteilijoiden ateljeerakennusten rakenta- taen,
9111: miseen. Nykyään ei tähän tarkoitukseen ole eril-
9112: listä määrärahaa. Ateljeehankkeet kilpailevat sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9113: moista määrärahoista muiden kulttuurirakennus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9114: hankkeiden kanssa. 29.90.52 1500 000 markkaa avustuksiin
9115: Jotta kuvataiteilijoille voitaisiin luoda asianmu- kunnzlle kuvataitezlijoiden ateljeeraken-
9116: kaiset työskentelyolosuhteet, tulee kunnille antaa nukszin ja -huoneistoihin.
9117: tukea ateljeiden rakentamiseen tai hankkimiseen
9118: taiteilijoiden käyttöön. Parhaiten tämä toteutuu
9119: erillisen määrärahan turvin.
9120:
9121: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9122:
9123: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9124: 1754 1987 vp.
9125:
9126: Raha-asia-aloite n:o 1671
9127:
9128:
9129:
9130:
9131: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
9132: elokuvan tuotantotukeen
9133:
9134:
9135: Eduskunnalle
9136:
9137: Kansallisen kulttuurimme suojaaminen ylikan- tuen vähentämistä tämänvuotisesta tasosta, mikä
9138: sallisen massaviihteen tulvaa vastaan edellyttää on aivan käsittämätöntä. Myös kunnallisen eloku-
9139: korkeatasoisen taiteen tekemisen ja kulttuuritar- valevityksen edellytyksiä hallitus ehdottaa kaven-
9140: jonnan edellytysten turvaamista. Ennen muuta tä- nettavaksi. Tätä linjaa emme voi hyväksyä. Suun-
9141: mä koskee tänään kuvallista viestintää. Kotimai- nan pitäisi olla päinvastainen.
9142: nen tuotanto joutuu kilpailemaan kaupallista elo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9143: kuvalevitystä hallitsevan viihde- ja väkivaltaohjel- taen,
9144: miston kanssa, ylikansallisen teollisen videotuo-
9145: tannon ja taivaskanavien kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9146: Yhteiskunnan tulee tässä tilanteessa turvata 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9147: korkeatasoisen kotimaisen elokuvan tuotantoedel- 29.90.52 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9148: lytykset. Hallitus ehdottaa kuitenkin tuotanto- kotimaisen elokuvan tuotantotukeen.
9149:
9150: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9151:
9152: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9153: 1987 vp. 1755
9154:
9155: Raha-asia-aloite n:o 1672
9156:
9157:
9158:
9159:
9160: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuva-
9161: tarjonnan kehittämiseen kunnissa
9162:
9163:
9164: Eduskunnalle
9165:
9166: Ylikansallisen teollisesti tuotetun massaviih- määrärahojen pitämistä tämänvuotisella tasolla
9167: teen vyöry taivaskanavilta, videonauhoilta ja kau- ja laitemäärärahojen supistamista. Mielestämme
9168: pallisesta elokuvalevityksestä uhkaa kansallista kunnallisen elokuvatoiminnan edellytyksiä tulee
9169: kulttuuriamme ja elokuvataiteen asemaa. päinvastoin kasvattaa.
9170: Kansallisen kulttuurin ja elokuvataiteen puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9171: lustamiseksi on välttämätöntä luoda kanavia kor- taen,
9172: keatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten elokuvien
9173: levitykselle. Kunnallinen elokuvatoiminta tarjoaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9174: tähän edellytykset. Tarvitaan kunnankinoja ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9175: kiertäviä elokuvaesityksiä, tarvitaan tukea harras- 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
9176: tustoiminnalle. kunnallisen elokuvatarjonnan kehittämi-
9177: Hallitus ehdottaa kuntien elokuvatoiminnan seen.
9178:
9179: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9180:
9181: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9182: 1756 1987 vp.
9183:
9184: Raha-asia-aloite n:o 1673
9185:
9186:
9187:
9188:
9189: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuva- ja näyttämöalan
9190: ohjaajakoulutuksen käynnistämiseksi ja opetussuunnitelman
9191: laatimiseksi
9192:
9193: Eduskunnalle
9194:
9195: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- jakoulutuksen omaavaa opiskelijakuntaa. Tätä
9196: vioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät lisä- taustaa vasten tarkasteltuna on erittäin vakava
9197: avustukset taiteen tukemiseen, kertameno) esite- puute, että kuvataiteen, siihen liittäen video-,
9198: tään vuodelle 1987 vahvistetun määrärahan pois- elokuva- ja koko av-alan sekä ilmaisu- ja teatteri-
9199: tamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt ns. alan ammatillista koulutusta ei ole vielä järjestet-
9200: joululahjarahat on tarkoitettu kertaluontoisiin ty. Kuva- ja ilmaisualat ovat modernin viestintä-
9201: menoihin taiteen tukemiseksi. teknologian vaatimia ja erittäin kehittyviä aloja.
9202: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi on Suomella ei ole varaa jäädä tässä kehityksessä jäl-
9203: viime vuosina muodostunut taide- ja taitoainei- keen. Tanssin ammatillinen koulutus käynnistet-
9204: den opettaja- ja ohjaajapula. Musiikin alan ohjaa- tiin kokeilunluonteisena. Kokeilun yhteydessä ke-
9205: jakoulutus on onnistuneesti ratkaistu järjestämällä hitetään samalla opetussuunnitelmat tanssialan
9206: musiikin eri osa-alueiden koulutus kouluhallituk- ammatillista koulutusta varten. Vastaava ratkaisu
9207: sen alaisena ammatillisena koulutuksena. Vastaa- olisi mahdollinen myös kuvataiteen, videoalan ja
9208: vasti on käynnistetty tanssin alan ohjaajakoulutus näyttämötaiteen ohjaajien koulutuksen käynnistä-
9209: 1.8.1987 alkaen Kuopion konservatorion yhtey- miseksi. Edellä mainituin perustein taiteilijajär-
9210: dessä. Nämä koulutusratkaisut takaavat sen, että jestöt ja taiteen keskustoimikunta katsovat, että
9211: lähivuosikymmeninä on ammattitaitoista musii- alan koulutuksen ja opetussuunnitelman laatimi-
9212: kin ja tanssin opettaja- ja ohjaajavoimaa saatavilla seen tulisi varata valtion tulo- ja menoarviossa riit-
9213: lasten ja nuorten harrastusta ja aikuisiällä tapah- tävä määräraha.
9214: tuvaa harrastusta varten. Ammattiin johtava tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9215: deopiskelu, jotta se voisi tuottaa tuloksia, on aloi- taen,
9216: tettava harrastuspohjaisena jo varhaislapsuudessa.
9217: Mikäli taiteen harrastusmahdollisuutta, joka ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9218: pahtuu taiteellisesti ja pedagogisesti pätevässä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9219: ohjauksessa, ei tarjota maan eri osissa riittävän 29.90.53 400 000 markkaa käytettäväksi
9220: suurelle lapsijoukolle, Suomessa ei ole mahdollis- kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulutuksen
9221: ta rekrytoida taiteenalan ammattikoulutukseen ja käynnistämiseksi ja opetussuunnitelman
9222: korkean asteen koulutukseen riittävän hyvän poh- laatimiseksi.
9223:
9224: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9225:
9226: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9227: 1987 vp. 1757
9228:
9229: Raha-asia-aloite n:o 1674
9230:
9231:
9232:
9233:
9234: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijanpalkkajärjes-
9235: telmän käynnistämiseen
9236:
9237:
9238: Eduskunnalle
9239:
9240: Taiteen tekemisen edellytysten turvaaminen on lijanpalkan maksamisen aloittamista ensi vuonna
9241: yhteiskunnallinen velvoite. Elinkeinoelämän li- 150 taiteilijalle.
9242: sääntyvä tunkeutuminen ateljeisiin ja esiintymis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9243: lavoille on epäterve ilmiö. Sponsorointi valikoi taen,
9244: taidetta ja taiteentekijöitä yrityksen käyttöhyödyn
9245: perusteella taiteen edistämisen sijasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9246: Taiteilijajärjestöt ovat jo pitkään ajaneet han- den 1988 tulo- ja menoarvioon luvun
9247: ketta taiteilijanpalkkajärjestelmään siirtymisestä. 29.90 uudelle momentrlle määrärahoihin
9248: Tämä järjestelmä tulisi rakentaa rinnan pitkien 15 000 000 markkaa taiterlrjcmpalkkajär-
9249: apurahojen sekä nuorten taiteilijoiden lyhyiden jestelmän käynnistämiseen.
9250: apurahojen lisäämisen kanssa. Ehdotamme taitei-
9251:
9252: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9253:
9254: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9255: 1758 1987 vp.
9256:
9257: Raha-asia-aloite n:o 1675
9258:
9259:
9260:
9261:
9262: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Yleisradiolle kulttuuri-
9263: ja lastenohjelmien tuotantoon
9264:
9265:
9266: Eduskunnalle
9267:
9268: Kansallisen kulttuurimme suojaaminen ylikan- ohjelmien tuotannossa. Ehdotamme tätä varten
9269: sallisen massaviihteen tulvaa vastaan edellyttää budjettiin erillistä määrärahaa.
9270: korkeatasoisen taiteen tekemisen ja kulttuuritar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9271: jonnan edellytysten turvaamista. Ennen muuta tä- taen,
9272: mä koskee kuvallista viestintää. Kotimainen tuo-
9273: tanto joutuu kilpailemaan ylikansallisen teollisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9274: videotuotannon ja taivaskanavien sekä kaupallisen 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
9275: elokuvalevityksen väkivalta- ja viihdeohjelmiston uudelle momentille 10 000 000 markkaa
9276: kanssa. Yleisradiolle käytettäväksi taide- ja kult-
9277: On välttämätöntä vahvistaa Yleisradion asemaa tuuriohjelmien sekä lasten ja nuorten oh-
9278: kulttuuri- ja taideohjelmien sekä lasten ja nuorten jelmien tuottamiseen.
9279:
9280: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9281:
9282: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9283: 1987 vp. 1759
9284:
9285: Raha-asia-aloite n:o 1676
9286:
9287:
9288:
9289:
9290: löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tanssiteatteri Raatikon
9291: kehittämiseen ja Lapin lasten- ja nuortenteatterin perustamiseen
9292:
9293:
9294: Eduskunnalle
9295:
9296: Alueteatteritoiminnan kehittäminen on vi- tulo- ja menoarviossa esitetään 4 200 000 mark-
9297: nouttanut teatteritaiteen rahoitusta. Tanssitaide kaa. Määrärahan jaon piirissä on Pieni Suomi Hel-
9298: on jäänyt energisyyttään ja luovuuttaan vastaa- singissä, Teatteri 2000 Tampereella ja Skolteatern
9299: mattoman tuen varaan. Suomen tanssitaiteen Espoossa.
9300: eräänä pioneerina toimiva tanssiteatteri Raatikko Tornion kaupungin ja tornialaisen Teatteri
9301: tarvitsee kehittämistä alueteatterin luonteisena 41:n yhteistyönä on syntynyt Lapin lasten- ja
9302: valtakunnallisena tanssiteatterina. nuortenteatterin perustamissuunnitelma, joka on
9303: Kyseisen momentin puitteissa ei ole mahdollis- saanut Oulun ja Lapin läänien taidetoimikuntien
9304: ta riittävästi turvata Tanssiteatteri Raatikon toi- ja alueen teattereiden yksimielisen tuen. Teatteri
9305: mintaedellytyksiä. Raatikon toiminnan turvaami- 41:n toiminnan kehittämiseksi vastaamaan Lapin
9306: nen ja kehittäminen edellyttää, että sille taataan lasten- ja nuortenteatterin kehittämissuunnitel-
9307: vastaavat toiminnalliset edellytykset kuin alueel- maa tarvitaan erityismääräraha.
9308: lista työtä tekevillä puheteattereilla. Tällä ratkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9309: sulla on heijastusvaikutuksia myös muiden tanssi- taen,
9310: ryhmien taloudellisten ja toiminnallisten edelly-
9311: tysten parantamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9312: Hallituksen budjettiesityksessä oleva määräraha 1988 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
9313: ei vielä turvaa vakiintuneen ja ammattimaisen tai- markkaa Tanssiteatteri Raatikon toimin-
9314: detanssin ja tanssiteatterin parissa työtä tekevän nan kehittämiseksi alueteatteriluonteisek-
9315: ryhmän toiminnan kehittämiselle riittäviä edelly- si tanssiteattenksi ja 500 000 markkaa
9316: tyksiä. Lapin lasten- ja nuortenteatten·n perusta-
9317: '' Lastenteattereiden valtionapuun'' valtion missuunnitelmaa varten.
9318:
9319: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9320:
9321: Marja-Liisa löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9322: 1760 1987 vp.
9323:
9324: Raha-asia-aloite n:o 1677
9325:
9326:
9327:
9328:
9329: löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnistuskarttojen
9330: valmistuksen tukemiseksi
9331:
9332:
9333: Eduskunnalle
9334:
9335: Suunnistus on urheilulaji, joka kasvattaa har- välttyä. Suunnistuskarttojen saannin turvaamista
9336: rastajistaan luonnonystäviä, yhdistää perheitä ja ei voi jättää vain urheiluseurojen ja kuntien tehtä-
9337: eri ikäpolvia. Samoissa kilpailutapahtumissa ovat väksi. Valtion tukea tarvitaan tuntuvasti lisää.
9338: mukana huippusuunnistajat ja lajin harrastajat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9339: lapsista aina isoisän ja isoäidin ikäisiin. taen,
9340: Suunnistusmaastoista meillä ei ole pulaa, nii-
9341: den käyttöönoton ehtona on vain suunnistukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9342: soveltuvan, riittävän yksityiskohtaisen kartan ole- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9343: massaolo. Suunnistuskarttojen laadinnassa urhei- 29.91.50 lisäyksenä 1500 000 markkaa
9344: luseurat tekevät paljon arvokasta taikooperusteista suunnistuskarttojen valmistuksen tukemi-
9345: työtä. Kustannuksiltakaan ei kuitenkaan voida seksi.
9346:
9347: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9348:
9349: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9350: 1987 vp. 1761
9351:
9352: Raha-asia-aloite n:o 1678
9353:
9354:
9355:
9356:
9357: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta koululaisvaihto-ohjel-
9358: maan Neuvostoliiton kanssa
9359:
9360:
9361: Eduskunnalle
9362:
9363: Joillakin suomalaisilla kouluilla on kokemuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9364: leirikoulujen järjestämisestä Neuvostoliitossa. taen,
9365: Tänä syksynä vieraili maassamme neuvostoliitto-
9366: laisten koululaisten ryhmä, joka muutaman päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9367: vän ajan osallistui opetukseen Suomalais-venäläi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9368: sessä koulussa. 29.98.25 500 000 markkaa koululais-
9369: Ehdotamme koululaisvaihto-ohjelman laati- vaihto-ohjelman käynnistämiseen Neu-
9370: mista Neuvostoliiton kanssa ja toiminnan käyn- vostoliiton kanssa.
9371: nistämiseen määrärahaa.
9372:
9373: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9374:
9375: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9376: 1762 1987 vp.
9377:
9378: Raha-asia-aloite n:o 1679
9379:
9380:
9381:
9382:
9383: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta biokaasureaktoreiden
9384: käytön edistämiseksi
9385:
9386:
9387: Eduskunnalle
9388:
9389: Karjataloudessa syntyvän karjanlannan ja kas- Biokaasureaktoreiden käyttöönotto maatiloilla
9390: vinjätteiden biokaasujen käyttöönottoa energian- edellyttää kuitenkin ilmeisesti tukitoimia valtion
9391: lähteenä on jo varsin paljon tutkittu ja kehitelty taholta halpakorkoisina lainoina. Samalla tulee
9392: myös tarvittavia laitteistoja. Nykyiset laitteet so- laitteistojen kehittelyä edelleen jatkaa.
9393: veltuvat karjatalouksille, joissa on vähintään 50 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9394: eläintä. Erilaisin yhteistoimintaratkaisuin käyttöä taen,
9395: voitaisiin jo nyt laajentaa myös pienempiin karjoi-
9396: hin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9397: Biokaasun laajamittainen käyttöönotto voisi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9398: kattaa varsin merkittävän osan maatalouden ener- 30.34.44 2 000 000 markkaa biokaasu-
9399: giantarpeesta ja vähentää tuontipolttoaineiden reaktoreiden käytön edistämiseen maati-
9400: tarvetta. lotlla.
9401:
9402: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9403:
9404: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9405: 1987 vp. 1763
9406:
9407: Raha-asia-aloite n:o 1680
9408:
9409:
9410:
9411:
9412: Löyttyjärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kalataloudel-
9413: lisiin rakentamis- ja kunnostushankkeisiin
9414:
9415:
9416: Eduskunnalle
9417:
9418: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevissa pelkästään aikoinaan perattuja ja jo uittokäytöstä
9419: joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain pie- poistuneita jokivesiä on maassamme yli 20 000 ki-
9420: neen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden aika- lometriä. Kunnostamattomina niiden yksityis- ja
9421: na. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voidaan jo kansantaloudellinen tuotto on mitätön.
9422: luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden luontainen Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot
9423: lisääntyminen on jokien patoamisen, uittoväylien ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
9424: peckaarnisen ja saastumisen takia supistunut lähes lukkaita kunnostusten tekemiseen, ja töiden
9425: olemattomiin. Suomen alun perin 18 lohijoesta suuntaamista luonnontaloutta palveleviin kohtei-
9426: onkin jäljellä enää kaksi ja 47 meritaimenjoesta siin on edellytetty myös usean valtion budjetin
9427: viisi. Näistäkin useita uhkaavat erilaiset hankkeet laadinnan yhteydessä.
9428: ja ylikalastus. Momentin määräraha on kuitenkin täysin riittä-
9429: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voida mätön, sillä varat eivät nykyisessä tilanteessa riitä
9430: yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heikkenee edes hankkeiden suunnitteluun toteutuksesta pu-
9431: nopeasti ja kalat "laitostuvat". humattakaan.
9432: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelastaa Momentin määrärahojen nostamista 5 miljoo-
9433: jäljellä olevat arvokalakannat sukupuuttoon kuo- naan markkaan on esitetty jo ns. vesirakentamis-
9434: lemiselta on jokien ja vesistöjen kunnostus kalata- töiden tarvetoimikunnan mietinnössä (1982:56).
9435: loutta varten. Kunnostustyöt ovat saatavaan hyö- Kalataloudellisista kunnostushankkeista on ole-
9436: tyyn nähden erittäin halpoja ja tehtyjen tutkimus- massa valtakunnallinen ohjelma maa- ja metsäta-
9437: ten mukaan niistä koituva tuotto ylittää yleensä lousministeriön metsästys- ja kalastusosastossa.
9438: reilusti kustannukset. Esimerkiksi Viitasaaren Myös kalastuspiirien antama apu helpottaa varo-
9439: Kärnänkosken kunnostuksen on arvioitu maksa- jen suuntaamista tehokkaasti.
9440: van 450 000 markkaa ja hyödyn nousevan pelkäs- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
9441: tään kalanmottona ja kalakorttituloina yli kahden nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
9442: miljoonan markan. Ruotsin ja Norjan kunnoste- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9443: tuilla jokialueilla on todettu lisäksi olevan erittäin taen,
9444: suurta matkailullista merkitystä, joka tuo tuloja
9445: nimenomaan köyhiin kehitysaluekuntiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9446: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9447: heissa erittäin työllistävää toimintaa, ja toiminta 30.37. 77 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
9448: sijoittuisi myös Suomessa pääosin työttömyys- kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnos-
9449: alueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnosta- tushankkeiszin.
9450: minen perustuu myös osin lain velvoitteisiin, sillä
9451:
9452: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9453:
9454: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9455: 1764 1987 vp.
9456:
9457: Raha-asia-aloite n:o 1681
9458:
9459:
9460:
9461:
9462: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjärjes-
9463: telmän kokeiluun opiskelupaikkakuntien seutuliikenteessä
9464:
9465:
9466: Eduskunnalle
9467:
9468: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden tään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijasta.
9469: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on johtanut Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohjata asentei-
9470: siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole enää varaa ta ja kulutustottumuksia liikenne- ja ympäristö-
9471: oman auton ostoon. Samanaikaisesti joukkolii- poliittisesti kestävään suuntaan.
9472: kenteen maksut ovat kohonneet huomattavasti, ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9473: kustannukset asunnon ja opiskelupaikkojen väli- nioittavasti,
9474: sestä matkustuksesta ovat nousseet yli opiskelijoi-
9475: den maksukyvyn. Opiskelijoilla ei myöskään ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9476: mahdollisuutta vähentää välttämättömiä työ- eli 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9477: opiskelumatkojaan verotuksessa. 31.57.30 10000000 markkaa opiskelija-
9478: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös suo- alennusjärjestelmän kokeiluun opiskelu-
9479: siteltavaa, että erityisesti taajama-alueilla käyte- paikkakuntien seutuliikenteessä.
9480:
9481: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9482:
9483: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9484: 1987 vp. 1765
9485:
9486: Raha-asia-aloite n:o 1682
9487:
9488:
9489:
9490:
9491: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusiapaperin valmistuk-
9492: sen aloittamiseksi
9493:
9494:
9495: Eduskunnalle
9496:
9497: Sataprosenttista uusiapaperia kopio- ja paina- paperin määrä riittäisi isonkin paperikoneen tar-
9498: tustarkoituksiin tuodaan meille tällä hetkellä Sak- peeseen.
9499: san Iiittotasavallasta, jossa sitä valmistaa ainakin Paperijätteen käytön järjestämiseksi ja sen kaut-
9500: yhdeksän tehdasta. Käytössä uusiapaperi on osoit- ta ympäristömme ongelmien helpottamiseksi tuli-
9501: tautunut ominaisuuksiltaan hyväksi sekä kopioin- si jonkun valtion paperia tuottavista yrityksistä
9502: nissa että kirjapainoissa. Uusiopaperille on Suo- käynnistää uusiapaperin valmistus.
9503: messa myös kysyntää, jonka kasvuun luonnollises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9504: ti paperin saatavuuden parantuminen ja tiedotus taen,
9505: vaikuttaisivat edelleen.
9506: Jätehuollon neuvottelukunnan selvityksen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9507: kaan raaka-aineesta, keräyspaperista, ei meillä 1988 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
9508: tule pula, jos kerääminen vain kunnolla järjeste- mentille 32.50.91 3 000 000 markkaa
9509: tään. Tällä hetkellä puolet keräys- ja käyttökelpoi- uusiopapen'n valmistuksen selvittämiseksi
9510: sesta paperista joutuu hukkaan. Keräyskelpoisen ja käynnistämiseksi.
9511:
9512: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9513:
9514: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9515: 1766 1987 vp.
9516:
9517: Raha-asia-aloite n:o 1683
9518:
9519:
9520:
9521:
9522: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
9523: ympäristönsuojelun virkojen perustamiseen
9524:
9525:
9526: Eduskunnalle
9527:
9528: Viime vuoden lokakuussa tuli voimaan laki kamäärän lisäys vaarantaa lain tavoitteiden toteu-
9529: kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. Lain tumisen.
9530: mukaan yli 3 000 asukkaan kuntiin on perustetta- Edellytämme, että valtionosuuteen oikeutettu-
9531: va ympäristönsuojelulautakunta. Jotta lautakun- jen virkojen määrää lisätään hallituksen esittämän
9532: nat suoriutuisivat tehtävistään, ne tarvitsevat val- lisäksi 70:llä.
9533: mistelevia virkamiehiä. Pätevä henkilökunta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9534: luonnollisestikin edellytys sille, että kunnat yli- taen,
9535: päänsä voivat valvoa ympäristön tilaa alueellaan ja
9536: edistää sen suojelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9537: Kuluvan vuoden budjetin määrärahat mahdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9538: listavat 160 viran valtionosuudet. Ensi vuodelle 35 .11. 32 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
9539: hallitus esittää 55 uuden viran ottamista valtion- valtionosuuteen kunnille ympäristönsuo-
9540: osuuden piiriin. Tämä on paljon vähemmän kuin jelun virkojen perustamiseen.
9541: lakia valmisteltaessa edellytettiin. Näin hidas vir-
9542:
9543: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9544:
9545: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9546: 1987 vp. 1767
9547:
9548: Raha-asia-aloite n:o 1684
9549:
9550:
9551:
9552:
9553: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
9554: suojelualueiden hankintaan
9555:
9556:
9557: Eduskunnalle
9558:
9559: Valtioneuvosto on tehnyt päätökset kansallis- ja Paitsi luonnonsuojelujärjestöt on myös Maata-
9560: luonnonpuistoverkon kehittämisestä, soidensuo- loustuottajain Keskusliitto vaatinut lisää varoja
9561: jeluohjelman, lintuvesien suojeluohjelman sekä suojelualueiden ostamiseen.
9562: harjujen suojeluohjelman. Parhaiten on toteutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9563: nut kansallispuistojen perustaminen valtion omis- taen,
9564: tamille maille. Yksityisten maiden hankkiminen
9565: suojelun toteuttamiseksi on edennyt perin hitaas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9566: ti. Moni merkittävä alue, kuten Pernunnummen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9567: -Kerityn kansallispuistohanke on uhattuna, jol- 35.15. 88 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
9568: lei varoja suojelualueiden hankkimiseen tuntuvas- luonnonsuojelualueiden hankintaan.
9569: ti lisätä. Edellä mainittujen erityissuojeluohjel-
9570: mien toteuttamisessa ollaan vasta aivan alussa.
9571:
9572: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9573:
9574: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9575:
9576:
9577:
9578:
9579: 18 270416F
9580: 1768 1987 vp.
9581:
9582: Raha-asia-aloite n:o 1685
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille virkistysalueiden
9588: hankintaan
9589:
9590:
9591: Eduskunnalle
9592:
9593: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinalueiden kennusoikeuksien tai muiden etujen hankkimi-
9594: läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta viihtyi- seksi maanomistajalle.
9595: sään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin suurimmis- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi asuin-
9596: sa kaupungeissa ovat lähivirkistysalueiden muo- keskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin valtion
9597: dostamisen mahdollisuudet kuitenkin käymässä panosta. Paras tapa on valtionavustusten osoitta-
9598: vähiin. Tämä johtuu siitä, että viime vuosien tiivis minen kunnille.
9599: rakentaminen on jo turmellut paljon virkistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9600: käyttöön parhaiten soveltuvia alueita, mm. ranta- taen,
9601: alueita. Toinen syy on viheralueidenkin hintojen
9602: voimakas kohoaminen asutuskeskusten läheisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9603: dessä. Virkistyskäyttöön kaavoitettavien alueiden 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
9604: hankinta vapaaehtoisin kaupoin tai lunastusme- uudelle momentzlle 30 000 000 markkaa
9605: nettelyllä on muodostunut kunnille taloudellisesti valtionavustukstin kunmlle virkistysaluei-
9606: varsin raskaaksi. Yhä useammin on virkistysalueis- den hankintaan.
9607: ta käytävään kauppaan liittynyt keinottelua ra-
9608:
9609: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9610:
9611: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9612: 1987 vp. 1769
9613:
9614: Raha-asia-aloite n:o 1686
9615:
9616:
9617:
9618:
9619: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesiensuojelu-
9620: työhön
9621:
9622:
9623: Eduskunnalle
9624:
9625: Maamme vesien ja vesistöjen tila edellyttää te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9626: hokkaita suojelutoimenpiteitä. Ennen muuta on taen,
9627: tietenkin kyse likaantumisen ja vesistöjä pilaavien
9628: rakennustöiden estämisestä. Määrärahoja tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9629: taan kuitenkin tuntuvasti lisää myös jo syntynei- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9630: den vaurioiden korjaamiseen. Yhtenä tärkeänä 35.25. 77 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
9631: tehtäväkenttänä tulee huolehtia koskien entistä- vesiensuojelutyöhön.
9632: misestä.
9633:
9634: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9635:
9636: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9637: 1770 1987 vp.
9638:
9639: Raha-asia-aloite n:o 1687
9640:
9641:
9642:
9643:
9644: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuri-
9645: historiallisesti arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttämiseksi
9646:
9647:
9648: Eduskunnalle
9649:
9650: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aluekoko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9651: naisuuksien säilyttäminen edellyttää nopeita toi- taen,
9652: mia rakennusten korjaamisessa ja entistämisessä.
9653: Alamomenteilla mainittujen kohteidenkin osalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9654: määrärahatarve on esitettyä suurempi. Uusina 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9655: kohteina tulisi avustusten piiriin ottaa mm. Ruot- 35.30.34 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9656: sinpyhtään ja Mustion ruukkialueiden rakennus- kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aluei-
9657: ten säilyttäminen. den rakennusten säilyttämiseksi.
9658:
9659: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9660:
9661: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9662: 1987 vp. 1771
9663:
9664: Raha-asia-aloite n:o 1688
9665:
9666:
9667:
9668:
9669: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennussuo-
9670: jelukustannusavustuksiin
9671:
9672:
9673: Eduskunnalle
9674:
9675: Uusi rakennussuojelulaki ja siihen liittyvä ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9676: kennuslain muutos siirsi kaavoitetulla alueella taen,
9677: päävastuun rakennussuojelusta ja sen rahoitukses-
9678: ta kunnille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9679: Valtionavustuksiin kunnille rakennussuojelun 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9680: kustannuksiin on osoitettu riittämättömästi mää- 35.30.38 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
9681: rärahoja. kunnille rakennussuojelukustannuksiin.
9682:
9683: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9684:
9685: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
9686: 1772 1987 vp.
9687:
9688: Raha-asia-aloite n:o 1689
9689:
9690:
9691:
9692:
9693: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
9694: asuntokohteiden omapääomaosuuden kattamiseen
9695:
9696:
9697: Eduskunnalle
9698:
9699: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella kinta-arvo on 420 Mmk, jolloin 5 % :n omapää-
9700: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- omaosuus on 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi vuonna
9701: kaisesti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija- on tarkoitus peruskorjata 3 100 asuntopaikkaa,
9702: asunnoista entisestään vaikeutunut useilla paikka- jonka toteutuminen edellyttää 5 Mmk:n omapää-
9703: kunnilla. Esim. Tampereella on jouduttu käynnis- omaosuutta (hankinta-arvo 98,1 Mmk).
9704: tämään erityinen hätämajoitus opiskeluaan aloit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9705: taville nuorille. Hallitus on budjetin valmistelu- nioittavasti,
9706: jen yhteydessä päättänyt, että valtion asuntolai-
9707: noin rakennettavien opiskelija-asuntopaikkojen että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9708: määrä nostetaan vuonna 1988 3 OOO:sta 3200:aan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9709: ja että hankkeille myönnetään valtion avustusta 35.45.51 lisäyksenä 10 000 000 markan
9710: omapääomaosuuteen. Tulo- ja menoarvioehdo- määrärahan avustuksina uusien tai perus-
9711: tuksessa osoitettu omapääoma-avustus (16 Mmk) parannettavien vuokratalojen oman pää-
9712: ei kuitenkaan riitä em. tuotantotavoitteen saavut- oman osittaiseksi kattamiseksi opiskelzj'a-
9713: tamiseen. 3 200 asuntopaikan (74 000 am 2 ) han- asuntokohteissa.
9714:
9715: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9716:
9717: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
9718: 1987 vp. 1773
9719:
9720: Raha-asia-aloite n:o 1690
9721:
9722:
9723:
9724:
9725: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta olemassa olevasta asunto-
9726: kannasta hankittavien opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden
9727: kattamiseen
9728:
9729: Eduskunnalle
9730:
9731: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- Tällä tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta
9732: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja tilan- osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista,
9733: ne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaikka- mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta
9734: kunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee toivottavaa.
9735: sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9736: minen on edelleen myös huomattavassa määrin tavasti,
9737: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta ylei-
9738: sillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9739: asuntopulaa ei voida ratkaista yksinomaan uus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9740: tuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- 35.45.51 5 000 000 markan määrärahan
9741: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän omapääomaosuuden kattamisen avusta-
9742: hankkimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja miseen opiskelzj'a-asuntojen hankkimisek-
9743: osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. si olemassa olevasta rakennuskannasta.
9744:
9745: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9746:
9747: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
9748: 1774 1987 vp.
9749:
9750: Raha-asia-aloite n:o 1691
9751:
9752:
9753:
9754:
9755: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden opiskelija-
9756: asuntokohteiden rahoitusrakenteen helpottamiseen
9757:
9758:
9759: Eduskunnalle
9760:
9761: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin arava- omapääomaosuuden maksamiseen. Valtionavus-
9762: vuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. Kun tuksen maksamista varten tarvitaan yhteensä 50
9763: esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten aravata- Mmk jaettuna esim. viidelle vuodelle.
9764: loissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9765: mk/ m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa mak- tavasti,
9766: setaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla
9767: tarkoituksenmukaista opiskelijoiden toimeentu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9768: lon ja yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Eri- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9769: tyisen raskaiksi muodostuvat asumiskustannukset 35.45.51 10 000 000 markkaa rahoitusra-
9770: ennen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- kenteen helpottamiseen ennen vuotta
9771: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lainaeh- 1980 valmistuneissa opiskelzja-asuntokoh-
9772: dot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtionavustusta teissa.
9773:
9774: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9775:
9776: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
9777: 1987 vp. 1775
9778:
9779: Raha-asia-aloite n:o 1692
9780:
9781:
9782:
9783:
9784: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin
9785: asuntojen korjaustoimintaan
9786:
9787:
9788: Eduskunnalle
9789:
9790: Puutteellisesti asuvien maara on maassamme makkaasti lisätä ja avustuksia myös markkamää-
9791: yhä erittäin suuri. Puutteellisissa ja huonokuntoi- räisesti nostaa.
9792: sissa asunnoissa asuminen on usein ennen muuta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9793: vanhusväestön ongelmana, ja monesti se on ainoa taen,
9794: syy hoitolaitoksiin hakeutumiseen. Myös moni-
9795: lapsisten perheiden asunto-olot ovat usein huonot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9796: ja varat riittämättömät niiden kohentamiseen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9797: Sosiaalisin perustein jaettavien asuntojen kor- 35.45.56 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
9798: jausavustusten määrää tulee mielestämme voi- avustuksiin asuntojen korjaustoimintaan.
9799:
9800: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9801:
9802: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9803: 1776 1987 vp.
9804:
9805: Raha-asia-aloite n:o 1693
9806:
9807:
9808:
9809:
9810: Löyttyjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin
9811: taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille
9812:
9813:
9814: Eduskunnalle
9815:
9816: Valtion ja yksityisten rahalaitosten asuntolaino- avustusta taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuok-
9817: jen lyhyet laina-ajat ja varsin korkeat korot ovat rataloille. Tällä määrärahalla tulee taata, että ara-
9818: pääsyyt vuokratalojen ajautumiseen taloudellisiin vavuokrat eivät ylitä valtioneuvoston vuokrataso-
9819: vaikeuksiin. Suuressa joukossa vuokrataloja yrite- yleisohjetta.
9820: tään taloudelliset vaikeudet voittaa perimällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9821: vuokralaisilta valtioneuvoston vuokratasoyleisoh- taen,
9822: jeen ylittäviä, laittomia vuokria. Tällaisia aravalai-
9823: noitettuja asuinhuoneistoja on maassamme yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9824: 50 000 kpl. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9825: Pääkeino ylikorkeiden vuokrien alentamiseen 35.45.64 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
9826: on sekä valtion että pankkien asuntolainojen avustuksiin taloudellisissa vaikeuksissa
9827: laina-ajan pidentäminen ja koron alentaminen. oleville vuokratalozlle.
9828: Kuitenkin on välttämätöntä korottaa myös valtion
9829:
9830: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9831:
9832: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9833: 1987 vp. 1777
9834:
9835: Raha-asia-aloite n:o 1694
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: Löyttyjärvi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta peruskorjaus-
9841: ja perusparannuslainoihin
9842:
9843:
9844: Eduskunnalle
9845:
9846: Hallitus ehdottaa perusparannuslainoitusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9847: vuodelle 1988 11 500 asuntoon. Tämä on mieles- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9848: tämme liian vähän ja ehdotamme määrän nosta- 35.45.83 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
9849: mista 14 000 asuntoon. Aloite liittyy ed. Ensio perusparannuslainoihin.
9850: Laineen jättämään raha-asia-aloitteeseen uustuo-
9851: tannon määrärahojen nostamisesta.
9852: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9853: taen,
9854:
9855: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9856:
9857: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9858: 1778 1987 vp.
9859:
9860: Raha-asia-aloite n:o 1695
9861:
9862:
9863:
9864:
9865: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta energiataloudellisiin
9866: avustuksiin
9867:
9868:
9869: Eduskunnalle
9870:
9871: Aiemmin käytössä olleilla energiataloudellisilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9872: korjausavustuksilla oli jatkuvasti kysyntää enem- taen,
9873: män kuin avustuksiin oli varattu määrärahoja.
9874: Näillä avustuksilla oli mahdollista tukea pieniäkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9875: hankkeita, jotka jäävät peruskorjauslainoituksen 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
9876: ulkopuolelle. määrärahoihin 50 000 000 markkaa avus-
9877: Energian hinnan tilapäinen lasku ei käsityksem- tuksiin energiataloudelliseen korjaustoi-
9878: me mukaan saa johtaa energiansäästötavoitteista mintaan.
9879: luopumiseen, vaan säästöä tulee edistää.
9880:
9881: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9882:
9883: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
9884: 1987 vp. 1779
9885:
9886: Raha-asia-aloite n:o 1696
9887:
9888:
9889:
9890:
9891: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille lainoihin asun-
9892: tojen hankintaan vanhasta asuntokannasta
9893:
9894:
9895: Eduskunnalle
9896:
9897: Yksityisen vuokra-asuntokannan vähentyminen edustajia jätti viime keväänä eduskunnan käsitel-
9898: on jatkunut voimakkaana koko 1980-luvun. Yksi- täväksi lakialoitteen kuntien etuosto-oikeudesta
9899: tyiset henkilöt, perikunnat, säätiöt ja vakuutusyh- myyntiin tuleviin vuokrakiinteistöihin ja -huo-
9900: tiöt myyvät omistamansa vuokrahuoneistot ja ko- neistoihin sekä aloitteen laiksi asunnonhankinta-
9901: konaiset vuokratalot omistusasunnoiksi. Useat yri- lainoista.
9902: tykset ovat myös luopuneet omistamistaan työ- Vanhojen asuntojen hankintaan voidaan kun-
9903: suhdeasunnoista myyden ne omistusasunnoiksi. nille nykyisin myöntää korkotukea. Useimmissa
9904: Vuokrakiinteistöjen myyminen omistusasunnoiksi kunnissa tämä ei kuitenkaan ole riittävä keino saa-
9905: merkitsee usein hyvinkin pitkäaikaisten asukkai- da rahoitusta järjestymään. Laajamittaisen asunto-
9906: den häätöjä. jen hankinnan käynnistäminen edellyttää pitkäai-
9907: Samanaikaisesti on vapaarahoitteisten vuokra- kaisten ja halpakorkoisten valtion lainojen järjes-
9908: asuntojen rakentaminen pysähtynyt ja valtion tämistä.
9909: lainoittamaa vuokra-asuntorakentamisen taso py- Edellä mainittu lakialoite asunnonhankintalai-
9910: synyt alhaisena. Tämä on johtanut valtavaan noista on valmisteltu Helsingin kaupunginhalli-
9911: vuokra-asuntopulaan ja asumisen ongelmien kär- tuksen toimesta. Helsingin kaupunki on perusta-
9912: jistymiseen. Asuntopolitiikka on vakavassa krii- nut hankintayhtiön ostamaan asuntoja vanhasta
9913: sissä. asuntokannasta. Asuntoja Helsingissä on jo yh-
9914: Asunnottomien määrä on noussut koko maassa tiön toimesta ostettu useita satoja. Tarve edellyt-
9915: 20 OOO:een, josta pääkaupunkiseudun osuus on tää kuitenkin toiminnan voimakasta laajentamis-
9916: noin 10 000-12 000. Puutteellisesti ja ahtaasti ta. Myös useissa muissa kunnissa on valmius tähän
9917: asuvien mahdollisuudet parantaa asunto-olojaan toimintaan.
9918: ovat samalla heikentyneet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9919: Asunnottomuus ja asumisen ongelmat ulottu- tavasti,
9920: vat laajasti eri väestöryhmiin. Nuorille asunnotto-
9921: muus muodostaa usein itsenäistymisen esteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9922: Erilaiset hoitolaitokset täyttyvät ihmisistä, joiden 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
9923: ainoa ongelma tai ongelmien perusta on asunnot- uudelle momentille 100 000 000 markkaa
9924: tomuus. On löydettävä keinot vapaarahoitteisten lainoihin kunnille asuntojen hankintaan
9925: vuokra-asuntojen poistuman pysäyttämiseksi sa- vanhasta asuntokannasta, josta määrära-
9926: manaikaisesti kun valtion lainoittamaa vuokra- hasta vähintään 20 000 000 markkaa tulisi
9927: asuntotuotantoa lisätään. osoittaa asuntojen hankintaan alle 25-vuo-
9928: Joukko eri eduskuntaryhmiin kuuluvia kansan- tiaille.
9929:
9930: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9931:
9932: Marja-Liisa Löyttyjärvi Arja Alho Pirjo-Riitta Antvuori
9933: Osmo Soininvaara Pauli Uitto Reino Paasilinna
9934: Mauri Pekkarinen
9935: 1780 1987 vp.
9936:
9937: Raha-asia-aloite n:o 1697
9938:
9939:
9940: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Ori-
9941: veden opistolle
9942:
9943:
9944: Eduskunnalle
9945:
9946: Kansanvalistusseuran omistama Oriveden opis- Omia varoja rakentamiseen ei opistolla eikä sen
9947: to on maamme suurimpia ja arvostetuimpia kan- omistajayhteisöllä ole ollut eikä opiskelijoilta voi-
9948: sanopistoja. Pyrkijöitä on vuosittain runsaasti. Tä- da periä niin korkeita maksuja, että niillä voitai-
9949: nä syksynä aloitti perusoppijakson 190 opiskelijaa, siin etukäteen rahoittaa investointeja.
9950: heistä yli puolet opiston kolmella taidelinjalla, Oriveden kaupunki tukee opiston toimintaa,
9951: joilla opisto on päässyt erittäin hyviin saavutuk- mutta noin 9 000 asukkaan kunnan mahdollisuu-
9952: siin. Perusoppijakson lisäksi harjoitetaan moni- det ovat suhteellisen pienet. Rakentaminen ja pe-
9953: puolista kurssitoimintaa. Vuonna 1985 siihen otti ruskorjaukset onkin rahoitettu pääasiassa lainoin.
9954: osaa yhteensä 4 198 henkeä. Päätoimisia työnteki- Kuluvan vuoden talousarvio opistolla on 10,3 mil-
9955: jöitä on opistossa yhteensä 50, joista opettajia 18. joonaa markkaa, mistä lainanhoitokulujen osuus
9956: Opisto on näin myös merkittävä työnantaja Orive- 1,1 miljoonaa. Vuoden 1985 tilinpäätös osoitti
9957: dellä, jota työttömyys vaivaa. Oriveden elinkei- alijäämää 110 113,86 mk.
9958: noelämän kannalta on otettava huomioon samalla Valtion tulo- ja menoarvioon kansanopistoille
9959: se, että opistoon tulee vuosittain suuri joukko varattuja rakennusavustuksia Oriveden opisto sai
9960: opiskelijoita ja osa heistä pitkäksikin aikaa. vuosina 1984 ja 1985 150 000 mk ja kuluvana
9961: Tiivis toiminta edellyttää uudisrakentamista ja vuonna 200 000 mk. Vuoden 1987 tulo- ja me-
9962: peruskorjauksia. Viimeisten kymmenen vuoden noarvioon hallitus esittää Oriveden opistolle ra-
9963: aikana investoinnit ovat olleet yhteensä noin 15 kennusavustusta 200 000 mk. Talousarvion val-
9964: miljoonaa markkaa. Vuonna 1983 vaati pääraken- mistelussa kouluhallitus ehdotti 500 000 mk. La-
9965: nuksen asuntolaosan perusparannus 2,2 miljoo- kisääteisen valtionavun lisäksi opisto tarvitsee en-
9966: naa markkaa. Vuonna 1985 käytettiin peruskor- tistä enemmän taloudellista tukea ja kannustusta,
9967: jauksiin liki 2 miljoonaa markkaa, mistä keittiön jotta se voi vastata tasoltaankin yhä kohoaviin
9968: ja sen aputilojen uudistamiseen 1,35 miljoonaa. opetuksellisiin odotuksiin.
9969: Tämä peruskorjaus oli pakko tehdä paitsi toimin- Oriveden opiston rakennussuunnitelmissa ui-
9970: nan sujumiseksi myös työsuojelullisista syistä. mahallin rakennustöiden aloittaminen on viiväs-
9971: Vuonna 1987 on välttämätöntä peruskorjata vuo- tynyt useita vuosia varojen puutteen vuoksi.
9972: sina 1968-69 rakennettu uimahalli, joka on seu- Suunniteltu opiston uimahalli on kaupungin ai-
9973: dun ainoa ja jota säännöllisesti käyttävät myös noa suunnitelmissa oleva halli, joten hallin val-
9974: koulut ja paikkakunnan asukkaat. Yhteistyössä mistumista odottavat myös koululaiset. Opisto on
9975: opetusministeriön ja lääninhallituksen urheiluvi- suunnitellut hallin rakentamista yhteistyössä kau-
9976: ranomaisten kanssa laadittujen ja sinänsä sääste- pungin kanssa.
9977: liäitten suunnitelmien toteuttaminen maksaa n. Edellä olevin perustein ehdotamme,
9978: 1, 5 miljoonaa markkaa. Paha pula on opistolla
9979: opetustiloista, joita mm. monipuolinen taideope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9980: tus vaatii. Oriveden kaupungin kanssa tutkitaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9981: mahdollisuuksia rakentaa auditorio ja sen yhtey- 29.57.52 500 000 markkaa rakennus-
9982: teen muitakin opetustiloja. Taloudellisista syistä avustuksena Oriveden opistolle.
9983: hanke voi lähteä toteutumaan kiireellisyydestään
9984: huolimatta aikaisintaan vuonna 1988.
9985:
9986: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9987:
9988: Matti Maijala Heikki A. Ollila Riitta Järvisalo-Kanerva
9989: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Timo Roos
9990: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen Anneli Taina
9991: Erkki Pystynen
9992: 1987 vp. 1781
9993:
9994: Raha-asia-aloite n:o 1698
9995:
9996:
9997:
9998:
9999: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkesteri-
10000: liitto ry:n toiminnan tukemiseen
10001:
10002:
10003: Eduskunnalle
10004:
10005: Suomen Puhallinorkesteriliitto ry. on valtakun- ole riittäneet edes perustotmmtojen ylläpitämi-
10006: nallinen järjestö, jonka tarkoituksena on kehittää, seen. Kuitenkin tämänlaatuisella toiminnalla on
10007: tukea ja opastaa puhallinmusiikkiharrastusta olennainen merkitys ihmisten viihtyvyyteen omal-
10008: maassamme. Liitto on perustettu vuonna 1977. la kotiseudullaan.
10009: Tavoitteidensa toteuttamiseen liitto pyrkii kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10010: lutus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on myös taen,
10011: luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä pyrkiä
10012: aluepuhallinorkesterien perustamiseen. Liiton jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10013: seninä on lähes 100 puhallinorkesteria, joissa on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10014: yli 2 500 jäsentä. 29.90.52 300 000 markkaa Suomen Pu-
10015: Huolimatta laajasta toiminnastaan ja suuresta hallinorkesterrltitto ry:n toiminnan tuke-
10016: jäsenmäärästään on liitto saanut valtionavustusta mzseen.
10017: toimintaansa vain vähäisessä määrin. Varat eivät
10018:
10019: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10020:
10021: Matti Maijala Juho Sillanpää Heikki Kokko
10022: Markku Lehtosaari Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
10023: Eino Siuruainen
10024: 1782 1987 vp.
10025:
10026: Raha-asia-aloite n:o 1699
10027:
10028:
10029:
10030:
10031: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelijan palkkaami-
10032: seen kotieläinten geenipankkitoiminnan kehittämiseksi
10033:
10034:
10035: Eduskunnalle
10036:
10037: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitystä käsitel- - miten paritukset olisi tehtävä geenihäviöi-
10038: täessä eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväk- den ja sukusiitoksen välttämiseksi,
10039: syi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan ''valio- - miten aineksen ominaisuuksien arvostelu
10040: kunta pitää kotieläinten geeniaineksen säilyttä- muuhun ainekseen verrattuna olisi hoidettava,
10041: mistä tärkeänä ja edellyttää hallituksen huolehti- - miten ainesta koskevat tietorekisterit teh-
10042: van tarvittavien määrärahojen varaamisesta ja dään ja pidetään ajan tasalla sekä
10043: muiden edellytysten luomisesta kotieläinten gee- - miten ja milloin geenipankkiainesta saa-
10044: nipankkitoimintaa vanen''. daan käyttää.
10045: Ilmeisesti tämän johdosta hallituksen eduskun- Suunnittelijan olisi myös valmisteltava em.
10046: nalle antaman vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- asioita koskevat toimenpide-ehdotukset geeni-
10047: tyksen momentin 30.70.21 perusteluissa on mai- pankkityöryhmälle, toteutettava tämän päätökset
10048: nittu geenipankkitoiminnan aloittamisen selvittä- sekä valvottava sperma- ja alkiopankkien ja säily-
10049: minen, joka kuitenkin on yhdistetty siitä täysin tyskarjojen toimintaa. Hänen olisi myös huoleh-
10050: erilliseen biotekniikan tutkimuksen kehittämi- dittava toiminnan vaatimien kustannusten arvioi-
10051: seen. Alamomentin määrärahasta saadaan tulo- ja misesta valtion tulo- ja menoarvioesityksiin, säily-
10052: menoarvioesityksen mukaan käyttää palkkauksiin tysmenetelmien kehityksen seurannasta, asian
10053: enintään 50 000 mk. Koska tämä on MTTK:ssa vaatimasta tiedotustoiminnasta, yhteyksien pidos-
10054: vuosittain tarvittu metsureiden palkkaamiseen, ei ta kansainväliseen alan toimintaan ja kotimaisiin
10055: ko. määrärahaa voida lainkaan käyttää kotieläin- laitoksiin, järjestöihin ja harrastajiin, sopimusten
10056: ten geenipankkitoiminnan suunnittelijan palk- teosta valtion laitosten, kuntien, järjestöjen ja yk-
10057: kaukseen, mikä kuitenkin olisi keskeisin edellytys sityisten kanssa säilytystoimista sekä alan toimin-
10058: koko toiminnalle. tojen yleisestä koordinoinnista maassamme.
10059: Kotieläinten geeniaineksen säilyttämisen motii- Koska Suomen työryhmän puheenjohtaja on
10060: vit ja sen hyväksi tehdyt aikaisemmat toimet ilme- myös Euroopan kotieläintuotantoliiton ja Pohjois-
10061: nevät v. 1986 tehdystä raha-asia-aloitteesta. Siitä maiden ministerineuvoston vastaavien työryh-
10062: nähdään myös maa- ja metsätalousministeriön ko- mien puheenjohtaja, suunnittelijan saanti olisi
10063: tieläinten geeniainestyöryhmän pitäneen erityisen tärkeä edellytys myös näiden kansainvälisten teh-
10064: tärkeänä, että määrärahaa saataisiin käyttää myös tävien jatkamiselle ja kunnolliselle hoitamiselle,
10065: suunnittelijan palkkaukseen. Tämä siksi, jotta toi- joihin ei ole ollut rahoitusta ja joiden hoito siten
10066: mintaan liittyviä moninaisia tehtäviä hoitamaan on jäänyt puutteelliseksi.
10067: saataisiin päätoiminen, pätevä työntekijä. Tämän Mainittujen pitkäjänteisten tehtävien hoitoon
10068: tehtävänä olisi suunnitella: on mahdotonta irrottaa muita voimia, koska
10069: - mitä geeniainesta, millä menetelmillä ja MTTK:n, Helsingin yliopiston ja EKK:n yhteinen
10070: missä olisi syytä säilyttää eri eläinlajeista ja ro- alan tutkijanvirkojen luku on vain 116 Ruotsin
10071: duista, vastaavasta. Kotieläintuotannon laajuudessa ja
10072: - millaisia rahoitus- ja lainsäädäntötoimia tar- ongelmien moninaisuudessa ei ole oleellista eroa
10073: vitaan, maiden välillä.
10074: 1987 vp. - RA n:o 1699 1783
10075:
10076: Säilytystoimet ovat tarpeellisia biologis-talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10077: dellisista, tieteellisistä ja kulttuurihistoriallisista 1988 tulo- ja menoarvion momentille
10078: syistä. Ne on suunniteltava pitkällä tähtäyksellä. 30.70.21 150 000 markan määrärahan
10079: Ne pyrkivät kansallisten etujen varjeluun. Koska suunnittelzjan palkkaamiseksi kotieläinten
10080: hyödyt ovat ajankohdiltaan ja suuruuksiltaan vai- geenipankkitoiminnan kehittämiseen.
10081: keasti ennustettavissa, kukaan yksityinen ei voi ot-
10082: taa niitä hoitaakseen.
10083: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
10084: nioittaen,
10085:
10086: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10087:
10088: Matti Maijala Heikki Kokko Markku Lehtosaari
10089: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen Eino Siuruainen
10090:
10091:
10092:
10093:
10094: 19 270416F
10095: 1784 1987 vp.
10096:
10097: Raha-asia-aloite n:o 1700
10098:
10099:
10100:
10101:
10102: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen metsämu-
10103: seon suunnitteluun Virroille
10104:
10105:
10106: Eduskunnalle
10107:
10108: Maassamme tarvitaan valtakunnallista metsä- lykeskuksen sijoittamista Virroille puoltaa myös
10109: museota, joka voisi toimia informaatio- ja tieto- se, että kaupunki on jo hankkinut omistukseensa
10110: keskuksena niin metsäalan opiskelijoille, metsän- Kangasalta Halin metsäkämppämuseon, jonka ai-
10111: omistajille, koululaisille kuin suurelle yleisölle- neisto on hyvin laaja ja monipuolisesti metsätyön
10112: kin. Varsinaisia metsäntutkimuslaitoksia on eri puitteita ja kehitystä valaiseva. Museon sijainti-
10113: puolilla Suomea, mutta tähän laitokseen voisi ke- paikaksi on ajateltu aluetta, jonka välittömässä lä-
10114: rätä tulokset ja tietojen eteenpäin siirtämisen ha- heisyydessä on Herraskosken kanavamuseoalue,
10115: vainnollisessakin muodossa, joten näyttely- ja ha- Virtain Perinnekylä sekä suunnitteilla oleva kan-
10116: vaintotoiminta on yksi kaavaillun metsämuseon sainvälinen nuorisomatkailu- ja kurssikeskus.
10117: tärkeitä tehtäviä. Hyvinä esikuvina voidaan pitää Matkailullisesti metsämuseota varten ajateltu
10118: Norjan ja Ruotsin vastaavia metsämuseoita. tonttialue sijoittuu valtatien n:o 23 ja kantatien
10119: Virtain kaupunki on kuluvan vuoden alussa n:o 66 läheisyyteen, joten se tulisi olemaan hyvin
10120: tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen saavutettavissa. Kesäaikaan toimiva laivayhteys
10121: valtakunnallisen metsämuseon sijoittamisesta Vir- Tampereelle saadaan tarvittaessa rakennettavan
10122: roille. Aloitetta on myöhemmin täydennetty. Vir- sataman avulla hyvin lähelle, koska alue rajoittuu
10123: rat sijoittuu valtakunnallisesti hyvien tieyhteyk- laivareitin vesistöön.
10124: siensäkin puolesta tyypillisen suomalaisen metsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10125: alueen keskelle ja voisi siten muodostua erikoislei- taen,
10126: mansa vuoksi valtakunnalliseksi metsänäyttely-
10127: kaupungiksi. Vanhat ja osittain vieläkin käytössä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10128: olevat uittoreitit täydentävät erinomaisesti tätä 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
10129: kuvaa. Puun kuljetusmuodot ovat paikkakunnalla kaa valtakunnallisen metsämuseon suun-
10130: hyvin havainnollistettavissa. Metsämuseo-näytte- nittelua varten Virrat/le.
10131:
10132: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10133:
10134: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Heikki A. Ollila
10135: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen Anneli Taina
10136: Erkki Pystynen Matti Hokkanen Riitta Järvisalo-Kanerva
10137: Jukka Gustafsson
10138: 1987 vp. 1785
10139:
10140: Raha-asia-aloite n:o 1701
10141:
10142:
10143:
10144:
10145: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tapaturmaviras-
10146: tolle lisähenkilökunnan palkkaamiseksi
10147:
10148:
10149: Eduskunnalle
10150:
10151: Sotainvalidien korvausasioiden käsittelyajat Korvausasioiden ruuhkautumisesta huolimatta
10152: ovat tapaturmaviraston ruuhkautumisen vuoksi on tapaturmavirastolle vuoden 1986 alusta siirret-
10153: venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Ensi kertaa kor- ty myös kokonaan uutena tehtävänä rintamavete-
10154: vausta hakevat joutuvat odottamaan päätöstä kes- raanikuntoutuksen valvonta ja maksatus. Vaikka
10155: kimäärin yli vuoden ja kuulovammojen osalta jo- tehtävän siirtämistä lääkintöhallitukselta perustel-
10156: pa kaksi vuotta. Ensikertaisten kuntoutushake- tiin sen aiheuttamaila suurella työmäärällä, ei ta-
10157: musten käsittely kestää tällä hetkellä noin puoli paturmaviraston voimavaroja lisätty lainkaan.
10158: vuotta. Lähes saman ajan joutuvat odottamaan Sotilasvammakorvausasioiden ruuhkautumises-
10159: myös ns. sairausapulisän perusteella maksamiaan ta ja tapaturmaviraston hoidettavaksi annetuista
10160: lääke- tai hoitokuluja tapaturmavirastolta veiko- lisääntyneistä tehtävistä huolimatta tullaan val-
10161: vat sotainvalidit. tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksen mu-
10162: Tapaturmaviraston jo usean vuoden ajan jatku- kaan tapaturmaviraston henkilökuntaa supista-
10163: nut ruuhkatilanne johtuu sotilasvammakorvauk- maan neljällä työntekijällä.
10164: sia koskevien hakemusten määrän jatkuvasta li- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10165: sääntymisestä. Viraston toiminta on rationalisoin- nioittavasti,
10166: nin avulla tehostunut huomattavasti, mutta sa-
10167: manaikaisesti on lievävammaisten sotainvalidien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10168: uusien kuntoutusjärjestelyjen ohella toteutettu 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10169: korvausjärjestelmän laajentuminen koskemaan 33.14.01lisäyksenä 250 000 markkaa käy-
10170: kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelui- tettäväksi neljän henkilön palkkaukseen
10171: ta merkinnyt tänä vuonna jo 17 OOO:n kuntien lä- toimistotehtävtin tapaturmavirastoon.
10172: hettämän laskun saapumista virastolle. Niinpä on
10173: tapaturmaviraston maksatuksessa myös kunnille
10174: syntynyt huomattavia viivästyksiä.
10175:
10176: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
10177:
10178: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Einari Nieminen
10179: Markku Lehtosaari Sirkka-Liisa Anttila Eino Siuruainen
10180: Erkki Pystynen Heikki Kokko
10181: 1786 1987 vp.
10182:
10183: Raha-asia-aloite n:o 1702
10184:
10185:
10186:
10187:
10188: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän
10189: maksamiseen ulkomailla asuville rintamaveteraaneille
10190:
10191:
10192: Eduskunnalle
10193:
10194: Eduskunta on hyväksyessään valtion tulo- ja mista. Rintamalisän maksaminen ulkomaille edel-
10195: menoarvion vuodelle 1987 edellyttänyt hallituk- lyttää sen hakemista Kansaneläkelaitokselta. Lain
10196: sen ryhtyvän toimenpiteisiin rintamalisän maksa- muuttamisen vireillesaattamisen kanssa samanai-
10197: misen aloittamiseen ulkomailla asuville rintama- kaisesti tarvitaan kuitenkin määräraha.
10198: sotilas- tai rintamapalvelustunnuksen omaaville Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10199: henkilöille. taen,
10200: Nykyisen kansaneläkkeeseen kytketyn rintama-
10201: lisän aiheuttamien ongelmien ja ulkomailla asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10202: vien veteraanien eriarvoisuuden poistamiseksi täs- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10203: sä suhteessa on rintamaveteraaniasiain neuvotte- 33.21.52 4 000 000 markkaa rintamalisän
10204: lukunta esittänyt, että rintamalisä irrotettaisiin maksamiseen ulkomazlla asuville rintama-
10205: kansaneläkkeestä yli 6 5-vuotiaiden veteraanien veteraaneille 1.10.1988lukien, tarvittaes-
10206: osalta ja maksettaisiin myös ulkomaille. sa aluksi budjettipäätöksin.
10207: Muutos edellyttää rintamasotilaslain muutta-
10208:
10209: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10210:
10211: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Einari Nieminen
10212: Heikki Kokko Markku Lehtosaari Sirkka-Liisa Anttila
10213: Eino Siuruainen Erkki Pystynen
10214: 1987 rd. 1787
10215:
10216: Finansmotion nr 1703
10217:
10218:
10219:
10220:
10221: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska Ungdoms-
10222: förbund för utvecklande av den finlandssvenska populärmusiken
10223:
10224:
10225: Tili Riksdagen
10226:
10227: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. har un- håli, såväl inom landets egna gränser som inom
10228: der 1980-talet gjon ett intensivt och målinriktat Norden.
10229: arbete tili förmån för unga musiktalanger i Utan ökat stöd är en fortsatt utvecklad satsning
10230: Svenskfinland, främst på populärmusikens områ- på den finlandssvenska populärmusiken inte möj-
10231: de. Det har bl.a. varit frågan om utbildning för lig. Den verksamhet som bedrivs av Finlands
10232: förkovran av musikaliskt kunnande, talangjakter, Svenska Ungdomsförbund på denna sektor av
10233: skivproduktion, marknadsföring av musikalster ungdomskulturen är av största vikt.
10234: och artister och utökande av möjligheterna tili På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10235: speltilifälien. samt
10236: Att verka för den finlandssvenska populärmusi-
10237: ken innebär ett tids- och resurskrävande arbete då att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10238: en språklig minoritet alit som oftast möter stor på momentet 29.90.52 upptar 80 000
10239: konkurrens från å ena sidan det finskspråkiga å mark för utvecklande av populärmusiken
10240: andra sidan det internationelia utbudet. inom den finlandssvenska ungdomskultu-
10241: Den målmedvetna satsningen har resulterat i ren att disponeras av Finlands Svenska
10242: att man har kunnat skönja ett stigande intresse för Ungdomsförbund.
10243: vad som sker på detta område på finlandssvenskt
10244:
10245: Helsingfors den 18 september 1987
10246:
10247: Håkan Malm Håkan Nordman
10248: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10249: 1788 1987 vp.
10250:
10251: Raha-asia-aloite n:o 1703 Suomennos
10252:
10253:
10254:
10255:
10256: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ungdoms-
10257: förbund -nimiselle järjestölle suomenruotsalaisen populaarimu-
10258: siikin kehittämiseen
10259:
10260: Eduskunnalle
10261:
10262: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. on tapahtumia kohtaan suomenruotsalaisella taholla
10263: 1980-luvulla tehnyt tehokasta ja määrätietoista sekä maan rajojen sisäpuolella että Pohjolassa.
10264: työtä nuorten musiikkilahjakkuuksien hyväksi Ilman lisätukea ei panostus suomenruotsalai-
10265: Suomen ruotsinkielisillä seuduilla ensisijaisesti seen populaarimusiikkiin ole mahdollista. Fin-
10266: populaarimusiikin alueella. Tarjolla on ollut mm. lands Svenska Ungdomsförbund r.f. -järjestön täl-
10267: koulutusta musiikillisen osaamisen kehittämi- lä nuorisokulttuurin alueella harjoittama toiminta
10268: seen, kykyjen etsintää, levytuotantoa, musiikki- on mitä tärkeintä.
10269: luomusten ja taiteilijoiden markkinointia sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10270: mahdollisuuksien lisäämistä soittotilaisuuksiin. taen,
10271: Suomenruotsalaisen populaarimusiikin hyväksi
10272: työskenteleminen on aikaa vievää ja voimavaroja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10273: vaativaa työtä, koska kielellinen vähemmistö jou- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10274: tuu tuon tuostakin toisaalta suomenkielisen ja toi- 29.90.52 80 000 markkaa Finlands Svens-
10275: saalta kansainvälisen tarjonnan aiheuttaman kil- ka Ungdomsförbund -nimiselle järjestölle
10276: pailun puristukseen. populaarimusiikin kehittämiseen osana
10277: Määrätietoisen panostuksen tuloksena on ha- suomenruotsalaista nuorisokulttuuria.
10278: vaittavissa lisääntyvää mielenkiintoa tämän alueen
10279:
10280: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10281:
10282: Håkan Malm Håkan Nordman
10283: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10284: 1987 rd. 1789
10285:
10286: Finansmotion nr 1704
10287:
10288:
10289:
10290:
10291: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska Ungdoms-
10292: förbund för dess amatörteaterverksamhet
10293:
10294:
10295: Tili Riksdagen
10296:
10297: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. (FSU) För att garantera en ändamålsenlig utveckling
10298: är den största svenskspråkiga amatörteaterorgani- av servicen tili de finlandssvenska amatörteater-
10299: sationen i Finland. Förbundets amatörteaterverk- grupperna är det synnerligen viktigt att det finns
10300: samhet har en långt större bredd än befolknings- resurser för detta ändamål.
10301: underlaget ger vid handen. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10302: FSU har fortgående vid fördelningen av stats- samt
10303: bidrag för amatörteaterverksamhet tilidelats
10304: kännbart mindre anslag i förhåliande tili finsk- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10305: språkiga förbund. på momentet 29.90.52 upptar 70 000
10306: De knappa statsanslagen har inneburit att för- mark att disponeras av Finlands Svenska
10307: bundets amatörteaterverksamhet inte kunnat ut- Ungdomsförbund för dess amatörteater-
10308: vecklas på ett ändamålsenligt sätt. Servicen tili verksamhet.
10309: amatörteatergrupperna skulle kräva betydligt stör-
10310: re resurser, när det gälier förmedling av pjäser och
10311: andra tjänster.
10312:
10313: Helsingfors den 18 september 1987
10314:
10315: Håkan Malm Håkan Nordman
10316: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10317: Boris Renlund
10318: 1790 1987 vp.
10319:
10320: Raha-asia-aloite n:o 1704 Suomennos
10321:
10322:
10323:
10324:
10325: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ungdoms-
10326: förbund -nimisen järjestön harrastajateatteritoimintaan
10327:
10328:
10329: Eduskunnalle
10330:
10331: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. (FSU) Suomenruotsalaisille harrastajateatteriryhmille
10332: on Suomen suurin ruotsinkielinen harrastajateat- taejottavien palvelujen tarkoituksenmukaisen ke-
10333: terijärjestö. Liiton harrastajateatteritoiminnan laa- hityksen takaamiseksi on erittäin tärkeää, että tä-
10334: juus on selvästi suurempi kuin väestöpohja edel- hän tarkoitukseen on käytettävissä voimavaroja.
10335: lyttäisi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10336: Valtionapua harrastajateatteritoimintaan jaet- taen,
10337: taesa FSU on jatkuvasti saanut tuntuvasti vähem-
10338: män määrärahoja kuin suomenkieliset järjestöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10339: Valtion määrärahojen niukkuuden vuoksi liiton 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
10340: harrastajateatteritoimintaa ei ole voiru kehittää 29.90.52 70 000 markkaa Finlands Svens-
10341: tarkoituksenmukaisella tavalla. Harrastajateatteri- ka Ungdoms/örbund r.f -nimisen järjes-
10342: ryhmien tarvitsemiin palveluihin tarvittaisiin huo- tön harrastajateatten"toimintaan.
10343: mattavasti lisäresursseja näytelmien ja muiden
10344: palvelujen välittämiseksi.
10345:
10346: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10347:
10348: Håkan Malm Håkan Nordman
10349: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10350: Boris Renlund
10351: 1987 rd. 1791
10352:
10353: Finansmotion nr 1705
10354:
10355:
10356:
10357:
10358: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands svenska hembygds-
10359: förbund för anställande av en dräktkonsulent och en arkivråd-
10360: gtvare
10361:
10362: Tili Riksdagen
10363:
10364: 1 medlet av 1970-talet började man på alivar ta svenska folkdräkterna. Hembygdsförbundet har
10365: itu med den lokalhistoriska arkivverksamheten. därför ansett det nödvändigt att anställa en dräkt-
10366: På finskt håli har frågan skötts av Suomen Koti- konsulent som skulie ha som uppgift att:
10367: seutuliitto, medan Svenska litteratursäliskapet - ge råd och upplysningar om de finlands-
10368: haft hand om den svenskspråkiga verksamheten, svenska folkdräkterna, vilket betyder att man bör
10369: närmast av nämnden för historieforskning. känna tili dräkternas bakgrund, uppkomst, tili-
10370: Principen är, att ett arkiv skali grundas med Eri- verkning och användning
10371: viliiga krafter, men gärna med ekonomiskt stöd av - forska i gammalt dräktskick; kolia upp vii-
10372: kommunerna (t.ex. i fråga om utrymmen) och att ken typ av materia! som använts tili olika plagg,
10373: de skali samla in sådant arkivmaterial, som inte hur dessa är tiliskurna och tillverkade; dokumen-
10374: täcks av existerande lagstiftning och arkiv. Det är tera detta och rita mönster tili originala dräktde-
10375: fråga om lokala föreningars, företags, släkters, lar
10376: gårdars och enskilda personers handlingar. Avsik- - upplysa och skola hemslöjds- och textiliära-
10377: ten är, att arkiven skall kunna stå tili tjänst med re, som hålier kurser i folkdräktssömnad och väv-
10378: materia! för lokal forskning i studiecirklar, för ning av dräkttyg
10379: skolundervisningen och för utstäliningar, kort - anordna kurser för ovanstående lärare, söm-
10380: sagt att dokumentera närsamhäliets historia. Det- merskor, folkdansare, sångare m.fl.
10381: ta materia! har även blivit viktigare inom den aka- - hålia föredrag och föresläsningar om forna
10382: demiska forskningen. tiders dräktskick, folkdräkternas uppkomst, till-
10383: Intresset för grundandet av lokalhistoriska arkiv verkning och användning
10384: har på många håli varit mycket stort. På ett tiotal - hålia kontakt med nordiska dräktkolieger
10385: orter är man redan i fuli gång med verksamheten för att möjligtvis kunna hjälpa varandra att finna
10386: och på många andra håli är man i startgroparna. lämpliga materia! och tillbehör tili våra folkdräk-
10387: Det finns ett stort behov av fortsatt rådgivnings- ter.
10388: verksamhet. Förbundet klarar dock inte själv av att anställa
10389: Eftersom den lokalhistoriska arkivverksamheten dessa personer utan borde få medel i statsbudge-
10390: på finskt håll handhas av Suomen Kotiseutuliitto, ten för ändamålet.
10391: skulie det vara naturligt, att den svenskspråkiga På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10392: arkivrådgivningen kunde skötas inom ramen för samt
10393: Finlands svenska hembygdsförbunds verksamhet.
10394: Finlands svenska hembygdsförbund har en vik- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10395: tig uppgift som centralorganisation för den fin- på momentet 29.90.52 upptar 200 000
10396: landssvenska hembygdsverksamheten. En verk- mark tzll Finlands svenska hembygdsför-
10397: samhetsform som alltmer kommit med i bilden är bund för att möjliggöra anställandet av en
10398: forskningen och upplysningen kring de finlands- dräktkonsulent och en arkivrådgivare.
10399:
10400: Helsingfors den 18 september 1987
10401:
10402: Håkan Malm Håkan Nordman
10403: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10404: Boris Renlund
10405: 1792 1987 vp.
10406:
10407: Raha-asia-aloite n:o 1705 Suomennos
10408:
10409:
10410:
10411:
10412: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska hembygds-
10413: förbund r.f. -nimiselle järjestölle pukukonsulentin ja arkistoneu-
10414: vojan palkkaamiseen
10415:
10416: Eduskunnalle
10417:
10418: Paikallishistorialliseen arkistointitoimintaan mättömäksi ottaa palvelukseensa pukukonsulen-
10419: ryhdyttiin vakavasti 1970-luvun puolivälissä. Suo- tin, jonka tehtävänä olisi:
10420: menkielisellä puolella asiaa on hoitanut Suomen - antaa neuvoja ja tietoja suomenruotsalaisis-
10421: Kotiseutuliitto, kun taas ruotsinkielisestä toimin- ta kansallispuvuista, mikä merkitsee pukujen
10422: nasta on vastannut Svenska Litteratursällskapet, taustan, synnyn, valmistuksen ja käytön tunte-
10423: lähinnä sen historiantutkimuksen toimikunta. musta
10424: Periaatteena on, että arkistoja perustetaan va- - tutkia vanhoja pukeutumistapoja; tarkistaa,
10425: paaehtoisin voimin, kuitenkin mielellään kuntien minkä tyyppistä materiaalia on käytetty erilaisiin
10426: taloudellisella tuella (esim. tilojen osalta) ja että vaatekappaleisiin, miten nämä on leikattu ja val-
10427: ne keräävät sellaista arkistomateriaalia, jota ole- mistettu; dokumentoida tätä tietoa ja piirtää
10428: massa oleva lainsäädäntö ja nykyiset arkistot eivät alkuperäisten puvunosien malleja
10429: kata. Kyse on paikallisten yhdistysten, yritysten, - valistaa ja kouluttaa kotiteollisuus- ja käsi-
10430: sukujen, tilojen ja yksittäisten henkilöiden asia- työnopettajia, jotka pitävät kansallispukujen om-
10431: kirjoista. Tarkoituksena on, että arkistot voisivat pelukursseja ja pukukankaiden kudontakursseja
10432: tarjota aineistoa opintopiireissä tapahtuvaan pai- järjestää kursseja edellä mainituille opetta-
10433: kalliseen tutkimukseen, kouluopetukseen ja näyt- jille, ompelijoille, kansantanssijoille, laulajille
10434: telyihin. Lyhyesti sanottuna ne dokumentoisivat ym.
10435: lähiyhteisön historiaa. Tämä aineisto on tullut tär- pitää esitelmiä ja luentoja entisaikojen pu-
10436: keämmäksi myös akateemisessa tutkimuksessa. keutumistavoista, kansallispukujen synnystä, val-
10437: Kiinnostus paikallishistoriallisten arkistojen pe- mistuksesta ja käytöstä
10438: rustamiseen on monin paikoin ollut hyvin suurta. - pitää yhteyksiä pohjoismaisiin pukualan
10439: Noin 10 paikkakunnalla toiminta on jo täydessä kollegoihin, jotta mahdollisesti yhteistyössä löy-
10440: käynnissä, ja monilla muilla paikoilla ollaan läh- dettäisiin sopivia materiaaleja ja tarvikkeita kan-
10441: tökuopissa. Neuvontatoiminnan jatkamiseen on sallispukuihimme.
10442: suuri tarve. Liitto ei kuitenkaan selviä itse näiden henkilöi-
10443: Koska paikallishistoriallisesta arkistotoiminnas- den paikkaamisesta, vaan tähän tarkoitukseen tu-
10444: ta suomenkielisellä puolella vastaa Suomen Koti- lisi saada varoja valtion budjetissa.
10445: seutuliitto, olisi luonnollista, että ruotsinkielinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10446: arkistoneuvonta voisi tapahtua Finlands svenska taen,
10447: hembygdsförbund -nimisen järjestön piirissä.
10448: Finlands svenska hembygdsförbund -järjestöllä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10449: on tärkeä tehtävä suomenruotsalaisen kotiseutu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10450: toiminnan keskusjärjestönä. Yhä selvemmin mu- 29.90.52 200 000 markkaa Finlands
10451: kaan tullut toimintamuoto on suomenruotsalaisia svenska hembygdsförbund r.f -nimiselle
10452: kansallispukuja koskeva tutkimus ja valistus. Ko- järjestölle pukukonsulentin ja arkistoneu-
10453: tiseutuliitto on tämän johdosta katsonut välttä- vojan palkkaamiseen.
10454:
10455: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10456:
10457: Håkan Malm Håkan Nordman
10458: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10459: Boris Renlund
10460: 1987 rd. 1793
10461:
10462: Finansmotion nr 1706
10463:
10464:
10465:
10466:
10467: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag till Pohjola-Nordens Ungdoms-
10468: förbund rf för Nordjobb
10469:
10470:
10471: Tili Riksdagen
10472:
10473: Sommaren 1985 genomfördes projektet Nord- För att fortsätta projektet behövs understöd åt
10474: jobb i regi av Ab Samhällsrådet i Sverige och på Pohjola-Nordens Ungdomsförbund, som admi-
10475: initiativ av Gyllenhammargruppen. Nordjobb har nistrerar fritidsaktiviterna för de nordiska ungdo-
10476: därefter genomförts varje sommar, och har visat mar, som deltar i Nordjobb-projektet i Finland.
10477: sig röna ett ökat intresse från ungdomar i alla nor- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10478: diska Iänder för att ta sommarjobb i annat nor- samt
10479: diskt land. Erfarenheterna har alltså varit mycket
10480: positiva. Man är på nordisk nivå ense om att pro- att Riksdagen i statsförs/aget för år 1988
10481: jektet bör fortsättas och utvecklas. Den arbets- på momentet 29.98.50 upptar 150 000
10482: praktik som de nordiska ungdomarna får via mark ttl/ Pohjo/a-Nordens Ungdomsför-
10483: Nordjobb är ytterst värdefull. Samtidigt är detta bund rf för Nordjobb.
10484: ett sätt att arbeta för ökad nordisk kännedom och
10485: ökad internationell förståelse.
10486:
10487: Helsingfors den 17 september 1987
10488:
10489: Håkan Malm Håkan Nordman
10490: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10491: Boris Renlund
10492: 1794 1987 vp.
10493:
10494: Raha-asia-aloite n:o 1706 Suomennos
10495:
10496:
10497:
10498:
10499: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Nordenin nuonso-
10500: liitto ry:lle Nordjobb-hankkeeseen
10501:
10502:
10503: Eduskunnalle
10504:
10505: Kesällä 1985 toteutettiin Nordjobb-hanke Ab miseksi ·Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, joka jär-
10506: Samhällsrådet i Sverige -yhtiön johdolla ja Gyl- jestää Nordjobb-hankkeeseen Suomessa osallistu-
10507: lenhammar-ryhmän aloitteesta. Nordjobb-hanke vien pohjoismaisten nuorten vapaa-ajan toimin-
10508: on tämän jälkeen toteutettu joka kesä, ja kaikkien not, tarvitsee tukea.
10509: pohjoismaiden nuoret ovat osoittaneet lisääntyvää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10510: kiinnostusta kesätyön ottamiseen toisesta pohjois- taen,
10511: maasta. Kokemukset ovat siis olleet hyvin myön-
10512: teisiä. Pohjoismaisella tasolla ollaan yhtä mieltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10513: siitä, että hanketta tulee jatkaa ja kehittää. Poh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10514: joismaiden nuorten Nordjobb-hankkeen kautta 29.98.50 150 000 markkaa Pohjola-Nor-
10515: saama työharjoittelu on erittäin arvokasta. Samal- denin nuorisoliitto ry:lle Nordjobb-hank-
10516: la tämä on tapa lisätä pohjoismaiden tuntemusta keeseen.
10517: ja kansainvälistä ymmärtämystä. Hankkeen jatka-
10518:
10519: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10520:
10521: Håkan Malm Håkan Nordman
10522: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10523: Boris Renlund
10524: 1987 rd. 1795
10525:
10526: Finansmotion nr 1707
10527:
10528:
10529:
10530:
10531: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska Ungdoms-
10532: förbund för genomförande av ungdomsföreningsrörelsens 100-års
10533: jubileum
10534:
10535: Tili Riksdagen
10536:
10537: Ungdomsföreningsrörelsen i Svenskfinland ligheterna kommer att uppgå tili ca 400 000 mk
10538: uppstod 1888 i Malax då den första undgdomsför- vilket är mera än vad förbundet får för sin ordina-
10539: eningen, Malax-uf grundades. rie ungdomsverksamhet.
10540: Alit sedan dess har ungdomsföreningsrörelsen Med tanke på den centrala roli uf-rörelsen inne-
10541: arbetat för att samla den finlandssvenska ungdo- haft i landets historia är det synnerligen viktigt att
10542: men kring gemensamma strävanden inom ramen rörelsens verksamhet och betydelse manifesteras.
10543: för fri demokratisk medborgarverksamhet och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10544: därigenom främja ungdomarnas personlighetsut- samt
10545: veckling.
10546: 1 mars 1988 firas uf-rörelsens 100-årsjubileum att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10547: med stora festligheter i Vasa och i Malax. Målsätt- på momentet 29.99.50 upptar 180 000
10548: ningen är att på ett synligt sätt manifestera det mark att disponeras av Finlands Svenska
10549: svenskspråkiga uf-arbetets betydelse under 100 år. Ungdomsförbund för genomförande av
10550: Kostnaderna för genomförandet av jubileumsfest- ufrörelsens 100-årsjubileum.
10551:
10552: Helsingfors den 18 september 1987
10553:
10554: Håkan Malm Håkan Nordman
10555: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10556: Boris Renlund
10557: 1796 1987 vp.
10558:
10559: Raha-asia-aloite n:o 1707 Suomennos
10560:
10561:
10562:
10563:
10564: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ungdoms-
10565: förbund -nimiselle järjestölle nuorisoseuraliikkeen 100-vuotis-
10566: juhlien järjestämiseen
10567:
10568: Eduskunnalle
10569:
10570: Ruotsinkielisen Suomen nuorisoseuraliike syn- kuin mitä liitto saa varsma1seen nuorisotoimin-
10571: tyi vuonna 1888 Maalahdella, jolloin perustettiin taansa.
10572: ensimmäinen nuorisoseura, Maalahden nuoriso- Nuorisoseuraliikkeen keskeisen merkityksen
10573: seura. maan historiassa huomioon ottaen on erittäin tär-
10574: Aina tästä lähtien nuorisoseuraliike on työsken- keää, että liikkeen toimintaa ja merkitystä tuo-
10575: nellyt kootakseen suomenruotsalaisen nuorison daan esiin.
10576: yhteisiin pyrkimyksiin demokraattisen kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10577: toiminnan piirissä ja edistääkseen täten nuorten taen,
10578: persoonallisuuden kehittymistä. Maaliskuussa
10579: 1988 nuorisoseuraliike viettää 100-vuotisjuhliaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10580: suurin juhlallisuuksin Vaasassa ja Maalahdella. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10581: Tavoitteena on näkyvästi tuoda esiin ruotsinkie- 29.99.50 180 000 markkaa Finlands
10582: lisen nuorisoseuratyön merkitystä 100 vuoden Svenska Ungdomsförbund -nimiselle jär-
10583: ajalta. Juhallisuuksista aiheutuvat kustannukset jestölle nuorisoseuraliikkeen 100-vuotis-
10584: ovat noin 400 000 markkaa. Summa on suurempi juh/ien järjestämiseen.
10585:
10586: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10587:
10588: Håkan Malm Håkan Nordman
10589: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
10590: Boris Renlund
10591: 1987 rd. 1797
10592:
10593: Finansmotion nr 1708
10594:
10595:
10596:
10597:
10598: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för stödjande av unga
10599: odlare
10600:
10601:
10602: Till Riksdagen
10603:
10604: Anslaget för stödjande av unga odlare har synnerligen viktigt att de unga lantbrukarna kan
10605: sänkts med 27 milj. mk i 1988 års budget. Stödet stimuleras till att övertaga lägenheterna och på så
10606: är viktigt för de unga odlare som tar över lägenhe- sätt skapa sig själv och sin familj en utkomst. Det
10607: ter. Generationsskifte är i dag kapitalkrävande är därför viktigt att anslaget för stödjande av unga
10608: och belastar unga odlares ekonomi för lång tid odlare är tillräckligt stort.
10609: framöver. Det direkta stödet som ges måste därför På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10610: kunna utbetalas till alla som är berättigade till samt
10611: det. Trots de restriktioner som är förknippade
10612: med stödet är det en stimulans till övertagande av att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
10613: lägenheter av yngre generationer. på momentet 30.33.40 i tillägg upptar
10614: 1 den situation lantbruket just nu befinner sig 5 000 000 mark för stödjande av unga
10615: med hårda restriktioner när det gäller produktio- odlare.
10616: nen och stora skördeskador hösten 1987 så är det
10617:
10618: Helsingfors den 18 september 1987
10619:
10620: Håkan Malm Henrik Westerlund
10621: Håkan ~ordman Gustav Björkstrand
10622: Boris Renlund
10623: 1798 1987 vp.
10624:
10625: Raha-asia-aloite n:o 1708 Suomennos
10626:
10627:
10628:
10629:
10630: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi-
10631: den tukemiseen
10632:
10633:
10634: Eduskunnalle
10635:
10636: Nuorten viljelijöiden tukemiseen tarkoitettua suuret satovahingot, on erittäin tärkeää, että nuo-
10637: määrärahaa on vuoden 1988 tulo- ja menoarvio- ria viljelijöitä voidaan kannustaa ottamaan tiloja
10638: esityksessä alennettu 27 miljoonaa markkaa. Tuki haltuunsa ja siten hankkimaan itselleen ja per-
10639: on tärkeä nuorille tilan haltuunsa ottaville viljeli- heelleen toimeentulo. Tämän vuoksi on tärkeää,
10640: jöille. Sukupolvenvaihdos vaatii nykyään pää- että nuorien viljelijöiden tukemiseen osoitettu
10641: omaa ja rasittaa nuorten viljelijöiden taloutta pit- määräraha on riittävän suuri.
10642: källe eteenpäin. Annettavaa suoraa tukea tulisi tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10643: män vuoksi maksaa kaikille, joilla on siihen oi- taen,
10644: keus. Tukeen liittyvistä rajoituksista huolimatta se
10645: kannustaa nuorempia sukupolvia ottamaan tiloja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10646: haltuunsa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10647: Maatalouden nykyisessä tilassa, jota leimaavat 30.33.40 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
10648: voimakkaat tuotannonrajoitukset ja syksyn 1987 nuorten viljelijöiden tukemiseen.
10649:
10650: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10651:
10652: Håkan Malm Henrik Westerlund
10653: Håkan Nordman Gustav Björkstrand
10654: Boris Renlund
10655: 1987 rd. 1799
10656:
10657: Finansmotion nr 1709
10658:
10659:
10660:
10661:
10662: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för marknadsföringsfrämjande
10663: åtgärder för inhemska trädgårdsprodukter och potatis
10664:
10665:
10666: Tili Riksdagen
10667:
10668: Det råder sedan länge stor enighet om att det ne i någon utsträckning skapa ersättande arbets-
10669: krävs en lagstiftning för att förstärka de marknads- platser i stället för de som går förlorade vid be-
10670: föringsbefrämjande aktiviteterna för trädgårds- gränsningen av många andra lantbruksprodukter.
10671: produkter. Den senaste i raden av arbetsgrupper Marknadsåtgärderna kräver en stabil finansie-
10672: som berett frågan överlämnade sitt betänkande ringsbas och ett effektivt samarbete mellan lant-
10673: för två år sedan. De utlåtanden som avgavs stödde bruksproducentorganisationerna och trädgårds-
10674: även rätt väl arbetsgruppens förslag. branchens branschorganisationer.
10675: De rekommendationer som nyligen avgivits av Odlarna erlägger i dag accis som ingår i priset
10676: statens näringsdelegation, förutsätter att såväl på gödsel för trädgårdsväxter och potatis. Även
10677: konsumtionen av trädgårdsprodukter som av po- den omsättningsskatt som ingår i priset på den
10678: tatis bör kraftigt ökas. Enligt dessa rekommenda- olja växthusodlarna använder bör räknas som
10679: tioner borde potatiskonsumtionen stiga från 68 kg odlarnas andel av finansieringen.
10680: tili 90 kg per person, och av grönsaker från 47 kg Trädgårds- och potatisgödselmedel användes
10681: tili 90 kg. Enligt trädgårdsregistret finns det i dag årligen ca 50 000 ton, vilket skulie skapa 5 milj.
10682: ca 7 400 frilandsodlingar och ca 3 200 växthusfö- mk vid en accis om 10 p/kg. Det här skulie upp-
10683: retag. Enligt gårdsbruksregistret finns ca 12 000 bäras framföralit av frilandsodlarna eftersom den
10684: lägenheter där potatis odlas på mer än en halv använda gödselmängden inom växthusodlingen
10685: hektar. Odling av trädgårdsprodukter och potatis är ganska liten i förhåliande tili produktionens
10686: skapar därmed nya möjligheter tili utkomst på värde.
10687: landsbygden. Växthusproduktionen belastas sedan augusti i
10688: Importen av trädgårdsprodukter stiger även fjol av omsättningsskatt på energi. Härigenom
10689: från år tili år. Importens värde var redan senaste insamhr staten enligt januari prisnivå 21,5 milj.
10690: år 1 579 milj. mk. Den inre kvaliteten är mång- mk i året då bränsle- och tillverkningsuttaget före
10691: dubbelt högre för inhemska produkter jämfört energiskattereformen uppgick tili 8, 7 milj. mk,
10692: med importprodukter där man i odling och vid beräknad enligt samma prisnivå.
10693: lagring använder många hos oss okända bekämp- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10694: ·ningsmedel och tilisatsämnen. samt
10695: Det krävs större satsningar på marknadsförings-
10696: befrämjande åtgärder för trädgårdsprodukter och att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10697: potatis för att stärka konkurrenssituationen i för- upptar 5 000 000 mark för marknadsfö-
10698: håliande tili importerade konkurrerande varor för n"ngsbefrämjande åtgärder för inhemska
10699: att trygga produktionens kontinuitet i dess nuva- trädgårdsprodukter och potatis.
10700: rande omfattning. Därmed kunde man åtminsto-
10701:
10702: Helsingfors den 18 september 1987
10703:
10704: Håkan Malm Gustav Björkstrand Boris Renlund
10705:
10706:
10707:
10708:
10709: 20 270416F
10710: 1800 1987 vp.
10711:
10712: Raha-asia-aloite n:o 1709 Suomennos
10713:
10714:
10715:
10716:
10717: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten puutarhatuottei-
10718: den ja kotimaisen perunan markkinoinnin edistämiseen
10719:
10720:
10721: Eduskunnalle
10722:
10723: Jo pitkään on vallinnut suuri yksimielisyys siitä, vaavia työpaikkoja niiden tilalle, jotka on mene-
10724: että lainsäädäntöä tarvitaan vahvistamaan puutar- tetty monia muita maataloustuotteita koskevien
10725: hatuotteiden markkinointia edistäviä toimia. rajoitusten kautta. Markkinointitoimet vaativat
10726: Asiaa valmistelleista työryhmistä viimeisin jätti vakaata rahoituspohjaa ja tehokasta yhteistyötä
10727: mietintönsä kaksi vuotta sitten. Mietinnöstä anne- maataloustuottajajärjestöiltä ja puutarha-alan toi-
10728: tuissa lausunnoissa tuettiin työryhmän ehdotuk- mialajärjestöiltä.
10729: Sia. Viljelijät maksavat nykyään valmisteveroa, joka
10730: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan äskettäin sisältyy puutarhakasvien ja perunan lannoitteiden
10731: antamissa suosituksissa edellytetään sekä puutar- hintaan. Myös kasvihuoneviljelijöiden käyttämän
10732: hatuotteiden että perunan kulutuksen voimakasta öljyn hintaan sisältyvä liikevaihtovero tulisi laskea
10733: lisäämistä. Suositusten mukaan perunan kulutuk- viljelijöiden rahoitusosuudeksi. Puutarha- ja pe-
10734: sen pitäisi nousta 68 kilosta 90 kiloon henkilöä runalannoitteita käytetään vuosittain noin 50 000
10735: kohden, ja vihannesten kulutuksen 47 kilosta 90 tonnia, mistä kertyisi 5 miljoonaa markkaa val-
10736: kiloon. Puutarharekisterin mukaan meillä on ny- misteveron ollessa 10 penniä kilolta. Tämä kan-
10737: kyään noin 7 400 avomaaviljelmää ja noin 3 200 nettaisiin ennen kaikkea avomaaviljelijöiltä, koska
10738: kasvihuoneyritystä. Tilarekisterin mukaan on noin kasvihuoneviljelyssä käytetty lannoitemäärä on
10739: 12 000 tilaa, joilla perunan viljelyala on suurempi melko pieni suhteessa tuotannon arvoon.
10740: kuin puoli hehtaaria. Puutarhatuotteiden ja peru- Kasvihuonetuotannon rasitteena on viime vuo-
10741: nan viljely luo täten uusia toimeentulomahdolli- den elokuusta saakka ollut energian liikevaihtove-
10742: suuksia maaseudulla. ro. Tällä tavoin valtio kerää 21,5 miljoonaa mark-
10743: Myös puutarhatuotteiden tuonti kohoaa vuosi kaa vuodessa laskettuna tammikuun hintatason
10744: vuodelta. Tuonnin arvo oli viime vuonna 1 579 mukaan polttoaine- ja valmisteverokenymän ol-
10745: miljoonaa markkaa. Kotimaisten tuotteiden laatu lessa ennen energiaverouudistusta 8, 7 miljoonaa
10746: on moninkenaisesti ulkomailta tuotettujen tuot- markkaa saman hintatason mukaan laskettuna.
10747: teiden laatua parempi. Muualla käytetään viljelys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10748: sä ja varastoinnissa monia meille tuntemattomia taen,
10749: torjunta- ja lisäaineita.
10750: Puutarhatuotteiden ja perunan markkinointia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10751: edistäviin toimenpiteisiin tarvitaan suurempaa 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10752: panostusta kilpailuaseman vahvistamiseksi suh- markkaa kotimaisten puutarhatuotteiden
10753: teessa tuontituotteisiin ja tuotannon jatkuvuuden ja kotimaisen perunan markkinoinnin
10754: turvaamiseksi sen nykyisessä laajuudessa. Täten edistämiseen.
10755: pystyttäisiin ainakin jossain määrin luomaan kor-
10756:
10757: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10758:
10759: Håkan Malm Gustav Björkstrand Boris Renlund
10760: 1987 rd. 1801
10761:
10762: Finansmotion nr 1710
10763:
10764:
10765:
10766:
10767: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för överföring tili gårds-
10768: brukets utvecklingsfond för stöd tili unga jordbrukare
10769:
10770:
10771: Tili Riksdagen
10772:
10773: De unga lantbrukarnas skuldsättning har ökat i vecklingsfond ökas mer än statsrådet föreslagit i
10774: oroväckande grad. Samtidigt har deras chanser tili sitt förslag tili 1988 års statsförslag.
10775: statsstödda lån minskat, p.g.a de dåliga anslags- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10776: höjningarna vad gälier gårdsbrukets utvecklings- samt
10777: fond. Ar 1987 tog pengarna tili syskonandelslån
10778: och tili syskonandelslån jämförbara jordinsköps- att Rzksdagen i statsförslaget för år 1988
10779: lån slut redan i juli. För varje år blir eftersläp- på momentet 30.33.60 i tillägg upptar
10780: ningen i utlåningen alit mer märkbar, och pengar 10 000 000 mark för överföring tili gårds-
10781: tili generationsväxlingar tar slut alit tidigare. brukets utvecklingsfond för användning
10782: En målmedveten satsning på unga lantbrukare tili syskonandelslån och med syskonan-
10783: kräver därför nu att anslagen tili gårdsbrukets ut- delslån jämförbara jordinköpslån.
10784:
10785: Helsingfors den 18 september 1987
10786:
10787: Håkan Malm Henrik Westerlund
10788: Håkan Nordman Gustav Björkstrand
10789: Boris Renlund
10790: 1802 1987 vp.
10791:
10792: Raha-asia-aloite n:o 1710 Suomennos
10793:
10794:
10795:
10796:
10797: Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maatilatalouden
10798: kehittämisrahastoon käytettäväksi nuorten viljelijöiden tukemi-
10799: seen
10800:
10801: Eduskunnalle
10802:
10803: Nuorten maanviljelijöiden velkaantuminen on ton määrärahojen suurempaa lisäystä kuin valtio-
10804: lisääntynyt huolestuttavassa määrin. Samanaikai- neuvosto on valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
10805: sesti heidän mahdollisuutensa saada valtion tuke- vioesityksessään esittänyt.
10806: maa lainaa ovat voimakkaasti vähentyneet maati- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10807: latalouden kehittämisrahaston määrärahojen vä- taen,
10808: häisten korotusten vuoksi. Vuonna 1987 loppui-
10809: vat rahat sisarosuuslainoihin ja sisarosuuksiin ver- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10810: rattaviin maanostolainoihin jo heinäkuussa. Joka 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10811: vuosi tulee antolainauksen jälkeenjääneisyys yhä 30.33.60 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10812: huomattavammaksi, ja sukupolvenvaihdoksiin käytettäväksi stirtona maatilatalouden
10813: tarkoitetut rahat loppuvat yhä aikaisemmin. kehittämisrahastoon käytettäväksi sisar-
10814: Määrätietoinen panostus nuoriin viljelijöihin osuuslainoihin ja sisarosuuksin verratta-
10815: edellyttää siksi maatilatalouden kehittämisrahas- viin maanostolainoihin.
10816:
10817: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10818:
10819: Håkan Malm Henrik Westerlund
10820: Håkan Nordman Gustav Björkstrand
10821: Boris Renlund
10822: 1987 rd. 1803
10823:
10824: Finansmotion nr 1711
10825:
10826:
10827:
10828:
10829: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili rådgivningsorganisatio-
10830: nerna i fiskeribranschen
10831:
10832:
10833: Tili Riksdagen
10834:
10835: 1 1988 års budget föreslås en minskning av an- Därför bör anslaget i stäliet för att inskränkas
10836: slaget tili rådgivningsorganisationerna i fiskeri- tvärtom ökas.
10837: branschen. Nedskärningen förefaller omotive- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10838: rad, eftersom rådgivningsverksamhetens betydelse samt
10839: tvärtom ökat. Det gäller att förbättra den inhems-
10840: ka fiskens konkurrensförhåliande visavi import- att Riksdagen i statsförslaget förår 1988
10841: fisk. För det krävs rådgivning rörande produktut- på momentet 30.37.49 i tzllägg upptar
10842: veckling, marknadsföring, etc. 1 000 000 mark tili rådgivningsorganisa-
10843: Den ökande fiskodlingen stälier också särskilda tionerna i fiskeribranschen.
10844: krav på rådgivningsverksamheten.
10845:
10846: Helsingfors den 17 september 1987
10847:
10848: Håkan Malm Hentik Westerlund Håkan Nordman
10849: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand Botis Renlund
10850: 1804 1987 vp.
10851:
10852: Raha-asia-aloite n:o 1711 Suomennos
10853:
10854:
10855:
10856:
10857: Malm ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta kalastusalan neu-
10858: vontajärjestöille
10859:
10860:
10861: Eduskunnalle
10862:
10863: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä eh- Tämän vuoksi määrärahaa tulee vähentämisen
10864: dotetaan kalastusalan neuvontajärjestöille osoite- sijasta päinvastoin lisätä.
10865: tun määrärahan vähentämistä. Vähennys ei vaiku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10866: ta perustellulta, koska neuvontatoiminnan merki- taen,
10867: tys on päinvastoin lisääntynyt. Kotimaisen kalan
10868: kilpailutilannetta tuontikalaan nähden on paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10869: nettava. Tähän tarvitaan tuotekehittelyä, markki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10870: nointia ym. koskevaa neuvontaa. 30.37.491isäyksenä 1 000 000 markkaa ka-
10871: Lisääntyvä kalanviljely asettaa myös erityisvaati- lastusalan neuvontajärjestözlle.
10872: muksia neuvontatoiminnalle.
10873:
10874: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10875:
10876: Håkan Malm Henrik Westerlund Håkan Nordman
10877: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand Boris Renlund
10878: 1987 rd. 1805
10879:
10880: Finansmotion nr 1712
10881:
10882:
10883:
10884:
10885: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av farleden till
10886: Svartbådan och byggande av en skyddshamn på Storskär
10887:
10888:
10889: Till Riksdagen
10890:
10891: Fisket vid den österbotrniska kusten flyttas allt nom en sådan satsning skulle man få en ypperlig
10892: längre ut till havs. Båtarna blir större och fisket skyddshamn. Denna skulle då tjäna främst fiskar-
10893: blir alltmera slitsamt och riskfyllt. na men samtidigt också småbåtstrafiken i övrigt.
10894: För att förbättra verksamhetsmöjligheterna för Den kunde också utgöra en ypperlig hamn vid
10895: fiskarna så planerar väg- och vattenbyggnadsdi- t.ex. oljeolyckor till havs.
10896: striktet byggande av skyddshamnar och förbätt- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10897: ring av fiskelägen. Inom Malax kommuns område samt
10898: planers flera sådana arbeten.
10899: Ett sådant projekt är byggandet av en skydds- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
10900: hamn på Svartbådan. Enligt fiskarna i området på momentet 31.27. 77 upptar 800 000
10901: vore det förnuftigare att förbättra farleden till mark för farledsförbättring tili Svartbådan
10902: Svartbådan och göra mindre förbättringsarbeten i i kombination med en skyddshamn på
10903: hamnen. Samtidigt skulle den verkliga hamnen Storskär.
10904: byggas på Storskär i den s.k. Störskärsviken. Ge-
10905:
10906: Helsingfors den 18 september 1987
10907:
10908: Håkan Malm Håkan Nordman
10909: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10910: 1806 1987 vp.
10911:
10912: Raha-asia-aloite n:o 1712 Suomennos
10913:
10914:
10915:
10916:
10917: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Svartbådanin väylän paranta-
10918: miseen ja turvasataman rakentamiseen Storskäriin
10919:
10920:
10921: Eduskunnalle
10922:
10923: Pohjanmaan rannikolla kalastus siirtyy yhä Tällaisella panostuksella saataisiin erinomainen
10924: kauemmaksi merelle. Veneet suurenevat, ja kalas- turvasatama. Satama palvelisi ennen kaikkea ka-
10925: tuksesta tulee yhä rasittavampaa ja vaarallisempaa. lastajia mutta myös muuta pienveneliikennettä.
10926: Kalastajien toimintamahdollisuuksien paranta- Se voisi myös toimia oivallisena satamana silloin,
10927: miseksi tie- ja vesirakennuspiiri suunnittelee tur- ~un esimerkiksi merellä sattuu öljyonnettomuuk-
10928: vasatamien rakentamista ja kalastusyhdyskuntien Sla.
10929: parantamista. Maalahden kunnan alueella suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10930: nitellaan useita tällaisia töitä. taen,
10931: Yhtenä tällaisena hankkeena on Svartbådanin
10932: turvasataman rakentaminen. Alueen kalastajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10933: mukaan olisi järkevämpää parantaa Svartbådanin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10934: väylää ja jättää sataman parannustyöt vähem- 31.27.77 800000 markkaa Svartbådanin
10935: mälle. Samalla todellinen satama rakennettaisiin våylän parantamiseen ja turvasataman ra-
10936: Storskäriin ns. Storskärsvikeniin. kentamiseen Storskäriin.
10937:
10938: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10939:
10940: Håkan Malm Håkan Nordman
10941: Gustav Björkstrand Boris Renlund
10942: 1987 vp. 1807
10943:
10944: Raha-asia-aloite n:o 1713
10945:
10946:
10947:
10948:
10949: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
10950: rahoitusavustuksiin
10951:
10952:
10953: Eduskunnalle
10954:
10955: Kunnallistalouden liikkumavara on eritoten ta merkittävä tasa-arvon toteuttaja on valtion
10956: syrjäisimpien ja vähävaraisimpien seutujen kun- tulo- ja menoarviossa oleva em. menokohta. Tätä
10957: nissa monien yhteiskunnallisten uudistusten myö- on kuitenkin pienennetty 8 Mmk kuluvan vuoden
10958: tä vähentynyt. Kuntien omien investointien ja budjettiesitykseen verrattuna, ja kun otamme
10959: elinkeinopolitiikan kehittämiseen ei ole irrotetta- huomioon vielä maatalouden piirissä tapahtuneen
10960: vissa sellaisia taloudellisia resursseja kuin tänä päi- vuosisadan ehkä suurimman kadon, kunnallista-
10961: vänä edellytettäisiin siksi, ettei enää monissakaan louden kannalta on mitä välttämättömintä esite-
10962: kunnissa ole mahdollista veroäyrin hinnan nosta- tynkaltainen lisämääräraha po. menokohdalla.
10963: miseen eikä lainojenkaan lisäämiseen. Suomessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10964: kuitenkin on yhdeksi pääperiaatteeksi hyväksytty taen,
10965: se, että maaseutua kokonaisuutena pyritään elvyt-
10966: tämään. Maaseudun kuntien taloudellisen liikku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10967: mavaran lisääminen on parhaimpia edellytyksiä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10968: maaseudun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 26.97.30 10 000 000 markkaa lisäyksenä
10969: Yksi niin kuntien kuin kansalaistenkin kannal- kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
10970:
10971: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10972:
10973: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
10974: 1808 1987 vp.
10975:
10976: Raha-asia-aloite n:o 1714
10977:
10978:
10979:
10980:
10981: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehit-
10982: tämiseen
10983:
10984:
10985: Eduskunnalle
10986:
10987: Valtion tulo- ja menoarviossa on muutaman Maan sisäinen muuttoliike on muutaman viime
10988: vuoden ajan ollut käytössä läänin kehittämisraha, vuoden aikana selvästi lisääntynyt kohdistuen lä-
10989: jonka turvin on käynnistetty lukuisa määrä erilai- hinnä pääkaupunkiseudulle.
10990: sia läänin kehittämiseen ja työllisyyden lisäämi- Muuttotappio on voimakkainta kehitysaluelää-
10991: seen tähtääviä hankkeita. neissä. Jotta muuttoliikettä voitaisiin hillitä, on
10992: Läänin kehittämisrahan kysyntä on ollut suuri käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja uusien työ-
10993: ja se on omalta osaltaan ollut lisäämässä elinkei- paikkojen luomiseksi. Tätä asiaa palvelee myös
10994: notoimintojen aktiivisuutta kunnissa. läänien kehittämisraha.
10995: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10996: lääninrahaa on ollut 111 milj. mk. Vuoden 1988 taen,
10997: budjettiin on esitetty määrärahaa 80 milj. mk.
10998: Momentin määrärahasta myönnetty pienyritystuki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10999: siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11000: piirien kautta myönnettäväksi. Siirron suuruus on 26.98.43 lisäyksenä 31 000 000 markkaa
11001: 20 milj. mk. Näin ollen vähennystä lääninrahaan läänien kehittämiseen.
11002: tulee 11 milj. mk.
11003:
11004: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11005:
11006: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Erkki Pulliainen
11007: Pauli Saapunki Tellervo Renko Riitta Jouppila
11008: J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen Oiva Savela
11009: Vappu Säilynoja
11010: 1987 vp. 1809
11011:
11012: Raha-asia-aloite n:o 1715
11013:
11014:
11015:
11016:
11017: Mattila: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun yhteistyöstä
11018: huolehtivien järjestöjen toiminnan tukemiseen
11019:
11020:
11021: Eduskunnalle
11022:
11023: Kodin ja koulun yhteistyöhön on osoitettu val- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11024: tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä taen,
11025: 480 000 mk, mikä on 170 000 mk vähemmän kuin
11026: kuluvana vuonna. Määräraha jaetaan kodin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11027: koulun yhteistyöstä huolehtivien järjestöjen toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11028: minnan avustamiseen ja samalla kodin ja koulun 29.41.50 lisäyksenä 100 000 markkaa val-
11029: yhteistyömuotojen kehittämiseen sekä koulun tionavustuksena kodin ja koulun yhteis-
11030: vapaan harrastustoiminnan tukemiseen. Koti- ja työstä huolehtivien järjestöjen toiminnan
11031: kouluyhdistysten liitto osaltaan vastaa koko maata tukemiseen.
11032: kattavan organisaationsa puitteissa tästä merkittä-
11033: västä työstä. Määrärahan lisäys tulisikin kohdentaa
11034: Koti- ja kouluyhdistysten liitolle.
11035:
11036: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11037:
11038: Kalevi Mattila
11039: 1810 1987 vp.
11040:
11041: Raha-asia-aloite n:o 1716
11042:
11043:
11044:
11045:
11046: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton hankkimiseksi
11047: Urajärvelle
11048:
11049:
11050: Eduskunnalle
11051:
11052: Kirjastoautohanke on ollut Urajärven kunnassa jen puuttumisen vuoksi asiaa ei ole voitu korjata.
11053: vireillä noin 10 vuotta. Kirjastoautoa on anottu Luonnolliselta tuntuisi, että ensimmäistä kirjasto-
11054: jatkuvasti, mutta valtionosuutta ei ole saatu. Kir- autoaan hankkivat pitkien etäisyyksien kunnat
11055: jastoauton hankkimista puoltaa myös kunnan laa- asetettaisiin erityisasemaan kirjastoauton saami-
11056: ja pinta-ala. Sivukirjastot eivät pysty tarjoamaan sessa.
11057: riittäviä palveluksia koko kunnan väestölle, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11058: näin kirjastoauton saaminen parantaisi osaltaan taen,
11059: myös kirjastopalveluja kunnassa.
11060: Viime vuosina kirjastoautomäärärahat on käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11061: tetty vanhojen kirjastoautojen uusimiseen. Urajär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11062: ven kunnan osalta niin Oulun lääninhallitus kuin 29.56.31 500 000 markkaa kirjastoauton
11063: kouluhallituskin ovat nähneet kunnan ensimmäi- hankkimiseksi Utajärvelle.
11064: sen kirjastoauton tarpeelliseksi, mutta määräraho-
11065:
11066: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11067:
11068: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11069: 1987 vp. 1811
11070:
11071: Raha-asia-aloite n:o 1717
11072:
11073:
11074:
11075:
11076: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kalajoen kristil-
11077: lisen kansanopiston uudisrakennus- ja peruskorjaustöihin
11078:
11079:
11080: Eduskunnalle
11081:
11082: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11083: sessä on Kalajoen kristillisen kansanopiston raken- taen,
11084: nustöiden avustamiseen osoitettu 200 000 mk.
11085: Aiemmin kansanopistolle on myönnetty avustusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11086: 450 000 mk samaan tarkoitukseen. Kansanopis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11087: tolla ovat alkaneet uuden päärakennuksen raken- 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
11088: nustyöt kustannusarvioitaan 7,1 milj. mk. Päära- Kalajoen knstillisen kansanopzston uudzs-
11089: kennuksen valmistuttua aloitetaan vanhojen tilo- rakennus- sekä muutos- ja peruskorjaus-
11090: jen saneeraus, ja koko rakennushankkeen kustan- töiden avustamzseen.
11091: nus nousee noin 10 milj. markkaan. Ilman teho-
11092: kasta valtiontukea näin mittava mutta välttämä-
11093: tön hanke ei voi toteutua.
11094:
11095: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11096:
11097: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11098: 1812 1987 vp.
11099:
11100: Raha-asia-aloite n:o 1718
11101:
11102:
11103:
11104:
11105: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristillisen
11106: kansanopiston oppilasasuntoloiden peruskorjaustöihin
11107:
11108:
11109: Eduskunnalle
11110:
11111: Raudaskylän kristillinen kansanopisto aloitti omia investointeja varten. Nykyisin meneillään
11112: oppilasasuntojen perusparannus- ja muutostyöt olevien oppilasasuntojen peruskorjausinvestointe-
11113: viime vuonna. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja ja varten lähdettiin liikkeelle siitä, että valtion
11114: menoarviossa osoitettiin opistolle rakennusavus- rakennusavustuksen osuus olisi 20 % investoin-
11115: tusta 400 000 mk. Kyseiset perusparannus- ja tien määrästä eli yhteensä 500 000 mk, mitä voi-
11116: muutostyöt jatkuvat vielä kuluvana vuonna sekä daan pitää sangen kohtuullisena. Vuoden 1988
11117: ensi vuonna. Töiden kustannusarvio yhteensä on valtion tulo- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole
11118: lähes 2,5 milj. markkaa, mikä rahoitetaan valtion- otettu lainkaan huomioon puuttuvaa valtion-
11119: avustusta lukuun ottamatta lainoilla. osuutta, ja siksi on välttämätöntä lisätä po. vuo-
11120: Kyseinen kansanopisto käsittää varsinaisen kan- den tulo- ja menoarvioon tarvittava valtionosuus.
11121: sanopiston lisäksi kirkon nuorisotyöntekijäin kou- Kansanopiston kannatusyhdistys ylläpitää myös
11122: lutusalan sekä sosiaalialan oppilaitoksen. Oppilai- Ylivieskan sosiaalialan oppilaitosta, jonka oppilai-
11123: ta on tällä hetkellä kansanopiston kirjoissa kaik- den majoitus on tarkoitus järjestää kansanopiston
11124: kiaan 189 eli se on kansanopistoistamme suurim- oppilasasuntoloissa.
11125: pia. Kansanopiston toiminnan jatkuvuus näinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11126: laajana edellyttää vanhentuneiden oppilasasunto- taen,
11127: jen saneeraamista nykyisten vaatimusten edellyt-
11128: tämälle tasolle. Siksi oppilasasuntojen saneeraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11129: minen on välttämätöntä. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
11130: Kansanopisto on saanut ennen tämän vuoden 29.57.52 500 000 markkaa avustuksena
11131: valtionavustusta aiemmin 200 000 markan val- Raudaskylän kristtflisen kansanopiston
11132: tionavustuksen nimenomaan kaukolämpöjärjes- opptfasasuntoloiden peruskorjaus- ja muu-
11133: telmään liittymistä sekä siitä johtuvia opiston tostöihin.
11134:
11135: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11136:
11137: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11138: Tellervo Renko Vappu Säilynoja
11139: 1987 vp. 1813
11140:
11141: Raha-asia-aloite n:o 1719
11142:
11143:
11144:
11145:
11146: Mattila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Maakunta-
11147: kirjailijat ry:n toiminnan tukemiseen
11148:
11149:
11150: Eduskunnalle
11151:
11152: Suomen Maakuntakirjailijat ovat kuluneenakin käs toiminta osoittavat, että Suomen Maakunta-
11153: vuonna järjestäneet monia mittavia maakunnalli- kirjailijat on vakiinnuttanut paikkansa valtakun-
11154: sia kirjailijatapahtumia. Viime vuonna oli ohjel- nallisena kulttuurijärjestönä, jonka toiminta edel-
11155: massa mm. Maakunta lukee -tapahtuma, joka lyttää esitettyä suurempaa taloudellista tukea val-
11156: kattoi lähes koko maan. Kuluvana vuonna mitta- tion taholta.
11157: vimmaksi tapahtumaksi muodostui Kaiottisavotta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11158: 87, joka toteutettiin Lapissa yhteistyössä paikallis- taen,
11159: ten järjestäjien kanssa usealla paikkakunnalla.
11160: Kirjailijoiden kouluvierailuja on lisätty ja tul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11161: laan edelleen lisäämään samoin kuin lehdistölle 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11162: toimitettavia kirjailijaesittelyjä ja kulttuuriartik- 29.90.52 200 000 markkaa lisäyksenä
11163: keleja. Suomen Maakuntakirjazlijat ry:n toimin-
11164: Nämä sekä aikaisempien vuosien menestykse- nan tukemiseen.
11165:
11166: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11167:
11168: Kalevi Mattila
11169: 1814 1987 vp.
11170:
11171: Raha-asia-aloite n:o 1720
11172:
11173:
11174:
11175:
11176: Mattila ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta valtionapuna
11177: kuivatustöihin
11178:
11179:
11180: Eduskunnalle
11181:
11182: Päättynyt kesäkausi oli ennen muuta Pohjan- seen määrärahoja peräti 1, 5 milj. mk enemmän
11183: maalla tulvien kesä. Laajat viljavainiot peittyivät kuin mitä hallitus nyt esittää. Ottaen huomioon
11184: useampaankin kertaan kesäaikana veden peit- edellä olevan on määrärahojen tasoa korotettava
11185: toon. Tämä taas tiesi lähes täydellistä katoa maa- vähintäänkin kuluvan vuoden tasolle.
11186: taloudelle. Tasankomaisella Pohjanmaalla on mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11187: tä välttämättömintä saattaa aloitetut kuivatustyöt taen,
11188: päätökseen sekä uusia vanhoja vuosikymmenien
11189: takaisia kuivatuskanavia. Hallituksen tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11190: menoarvioesityksessä vuodelle 1988 on vähennet- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11191: ty kuivatustöihin osoitettua avustusmäärärahaa 30.33.48 1 000 000 markkaa lisäyksenä
11192: 1 milj. mk:lla kuluvan vuoden tasosta. Vuoden kuivatustöiden valtionapuihin.
11193: 1986 tilinpäätöksen mukaan käytettiin kuivatuk-
11194:
11195: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11196:
11197: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11198: Tellervo Renko Vappu Säilynoja
11199: 1987 vp. 1815
11200:
11201: Raha-asia-aloite n:o 1721
11202:
11203:
11204:
11205:
11206: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusmestarin viran perus-
11207: tamiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kalajoen
11208: tutkimusasemalle
11209:
11210: Eduskunnalle
11211:
11212: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11213: joen tutkimusasema tekee merkittävää lähinnä taen,
11214: merikalastukseen liittyvää tutkimustyötä. Tutki-
11215: musasemalla on vain yksi tutkija. Tutkijan avuksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11216: tarvitaan välttämättä yksi kalastusmestari, jolloin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11217: aseman tutkimuspanos tehostuisi nykyisestään. 30.38.01 80 000 markkaa lisäyksenä
11218: Tämä on välttämätöntä alueella, missä merikalas- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
11219: tuksella on merkittävä osuus ja missä myös kalan- Kalajoen tutkimusaseman kalastusmesta-
11220: jalostukseen on useamman vuoden ajan kiinnitet- rin palkkaamiseksi.
11221: ty ansiokastahuomiota ja lisätty kotimaisen kalan
11222: kulutuskysyntää.
11223:
11224: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11225:
11226: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11227: Tellervo Renko Erkki Pulliainen
11228:
11229:
11230:
11231:
11232: 21 270416F
11233: 1816 1987 vp.
11234:
11235: Raha-asia-aloite n:o 1722
11236:
11237:
11238:
11239:
11240: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavieskan tulvasuojelu-
11241: töiden aloittamiseen
11242:
11243:
11244: Eduskunnalle
11245:
11246: Kalajoki on viimeisten kymmenen vuoden aika- lutöiden toteuttamista. Niin valtion kuin yksityis-
11247: na tulvinut Alavieskan kunnan kirkonkylän koh- talouksienkin tähän saakka tuhotulvien aiheutta-
11248: dalla useampaan kertaan varsin tuhoisin seurauk- miin korvauksiin ja korjauksiin uhraamien varojen
11249: sin aiheuttaen aineellisia menetyksiä niin yhteis- on todettava viimeisten kymmenen vuoden aika-
11250: kunnalle kuin yksityistalouksillekin. Alavieskan na nousevan jo lähes tulvasuojelutöiden kustan-
11251: kunta on sittemmin toiminut hakijana tulvasuoje- nusten tasolle. Mielestämme tällainen ei ole mil-
11252: lutöiden aloittamiseksi Kalajoessa kunnan koh- lään tavalla järkevään taloudenhoitoon liittyvää.
11253: dalla. Välttämättä tarvittavien tulvasuojelutöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11254: vaikutus ulottuu noin 2,5 km:n pituudelle. taen,
11255: Hankkeelle on saatu myös vesioikeuden myöntei-
11256: nen päätös. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11257: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentitle
11258: sessä ei kuitenkaan ole määrärahaa tätä tarkoitusta 30.40. 77 500 000 markkaa Alavieskan
11259: varten. Tosiasia on se, etteivät ennen muuta tu- tulvasuojelutöiden aloittamiseksi.
11260: hoa tuottavat kevättulvat poistu ennen tulvasuoje-
11261:
11262: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11263:
11264: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
11265: 1987 vp. 1817
11266:
11267: Raha-asia-aloite n:o 1723
11268:
11269:
11270:
11271:
11272: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen jokijärjestelyihin
11273:
11274:
11275:
11276: Eduskunnalle
11277:
11278: Kalajoen sivujoen Vääräjoen vuosittain toistu- kansantaloudenkin kannalta. Järjestelysuunnitel-
11279: vien tulvien vuoksi on laadittu vesistöjärjestely- mat eivät sisällä minkäänlaisen vesivoiman raken-
11280: suunnitelma tavoitteena saattaa alueen vedet vir- tamissuunnitelmia.
11281: taamaan ilman tulva- ja jäämassavahinkoja. Tältä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11282: osin ovat joen keskiosan tulvasuojelusuunnitelmat taen,
11283: nyt valmiina, mutta valtion vuoden 1988 tulo- ja
11284: menoarviossa ei ole tätä tarkoitusta varten esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11285: tarvittavia määrärahoja. Töiden käynnistäminen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11286: suunnitelmien nyt valmistuttua on mitä välttä- 30.40. 77 1 000 000 markkaa Vääräjoen
11287: mättömintä joen varrella asuvien talouksien sekä jokijärjestelytöiden käynnistämiseksi.
11288:
11289: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11290:
11291: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11292: Tellervo Renko Vappu Säilynoja
11293: 1818 1987 vp.
11294:
11295: Raha-asia-aloite n:o 1724
11296:
11297:
11298:
11299:
11300: Mattila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden
11301: rakentamiseen Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirissä
11302:
11303:
11304: Eduskunnalle
11305:
11306: Yleisten teiden tekemiseen osoitettua määrära- koston nykykunnon määrärahaa ei voida pitää riit-
11307: haa on vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä tävänä.
11308: jonkin verran korotettu kuluvan vuoden tasosta. Piirin tieverkon osuus koko tieverkosta on 4,8
11309: Määrärahan sisäisessä jakaumassa näyttää Keski- prosenttia ja liikennesuoritteiden osuus 3, 3 pro-
11310: Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri jääneen tar- senttia. Piirin käytettävissä olevien määrärahojen
11311: peeseen verrattuna varsin vähäiselle määrälle. Pii- osuus näyttää kuitenkin jäävän vain 2,9 prosent-
11312: rin alueella joudutaan mm. rakentamaan Haapa- tiin.
11313: veden turvevoimalan raaka-aineen kuljetus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11314: huoltotieverkosto, mikä vähentää rakentamis- taen,
11315: mahdollisuuksia muiden teiden osalta. Budjetin
11316: perusteluissa todetaan, että piirin tieinvestointien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11317: painopiste on ensi vuonna alemmanasteisen tie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11318: verkon rakenteiden parantamisessa. Tämä on oi- 31.24.77 2000000 markkaa lisäyksenä
11319: keansuuntaista, mutta ottaen huomioon tiellä lii- Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspii-
11320: kennöivien määrän sekä alemmanasteisen tiever- rzlle yleisten teiden tekemiseen.
11321:
11322: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11323:
11324: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11325: Tellervo Renko Vappu Säilynoja
11326: 1987 vp. 1819
11327:
11328: Raha-asia-aloite n:o 1725
11329:
11330:
11331:
11332:
11333: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Pyhäsalmen
11334: (Pyhäjärvi 01.) lentokentän ylläpitoon
11335:
11336:
11337: Eduskunnalle
11338:
11339: Oulun läänissä olevaa Pyhäsalmen lentokenttää osakkaita Pyhäjärveltä sekä naapurikunnista.
11340: ylläpitää osakeyhtiö, jonka omistavat Pyhäjärven Saint-Air Oy:llä on mahdollisuus ja tarve säännöl-
11341: kunta ja Pyhäjärven Ilmailukerho ry. Osakepää- listää lentoliikenne. Liikennettä hoidetaan kah-
11342: oma on 1,0 milj. mk. Lentokentän maapohjat della kaksimoottorikoneella. Lentoyhteyden suu-
11343: omistaa Pyhäjärven kunta, joka on vuokrannut ne rimpia käyttäjiä ovat Outokumpu Oy:n Pyhäsal-
11344: edelleen Pyhäsalmen Lentokenttä Oy:lle. Kenttä men kaivos ja alueen kunnat.
11345: on varustukseltaan mittarilentokenttä. Tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11346: kellä kentällä on cloud-break-lähestymismene- taen,
11347: telmä. Kenttä on 1 000 metriä pitkä, asfalttipääl-
11348: lysteinen ja suurtehovaloilla varustettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11349: Pyhäsalmen lentokentältä on toteutettu puo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11350: lentoista vuoden ajan taksilentoliikennettä Hel- 31.47. 41 5 00 000 markkaa Pyhäsalmen
11351: sinkiin. Käyttäjämäärät ovat koko ajan lisäänty- lentokentän ylläpidon avustamiseen.
11352: neet. Lentämistä hoitaa Saint-Air Oy, jossa on
11353:
11354: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11355:
11356: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
11357: 1820 1987 vp.
11358:
11359: Raha-asia-aloite n:o 1726
11360:
11361:
11362:
11363:
11364: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueelliseen
11365: kuljetustukeen
11366:
11367:
11368: Eduskunnalle
11369:
11370: Alueellisen kuljetustuen osalta hallitus toteaa, niitä tyystin tasannut. Vaikean työttömyyden kal-
11371: että se tulee esittämään muutosta kuljetusten vamalla Pohjois-Suomen alueella on metsäteolli-
11372: alueellista tukemista koskevaan lakiin (954/81). suudella meneillään myös jatkoinvestointisuunni-
11373: Muutoksen seurauksena ehdotetaan kuljetustuen telmia, joissa on otettu kuljetustuki nykytasoisena
11374: piiristä poistettavaksi kuitulevy, kartonki, pahvi ja huomioon. Tuen poistaminen saattaa pahimmas-
11375: paperi sekä jalostusasteeltaan lopputuotteeseen sa tapauksessa estää välttämättämiksi koetut in-
11376: verrattavat erikoisselluloosat. vestoinnitkin.
11377: Eritoten Pohjois-Suomessa hallituksen esitys Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11378: koetaan vakavana alueen metsäteollisuuteen koh- taen,
11379: distuvana takaiskuna. Esitys nähdään myös ristirii-
11380: taiseksi yhteisesti hyväksyttyjen aluepoliittisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11381: tavoitteiden kanssa. Pohjois-Suomen metsäteolli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11382: suudella on noin 30 prosenttia suuremmat kulje- 32.51.48 lisäyksenä· 32000000 markkaa
11383: tuskustannukset kuin etelän teollisuudella. Tähän alueellisen kuljetustuen korottamiseksi
11384: saakka valtion kuljetustuki on keventänyt pohjoi- kuluvan vuoden tasolle.
11385: sen alueen kuljetuskustannuksia, vaikkakaan ei
11386:
11387: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11388:
11389: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11390: Tellervo Renko Erkki Pulliainen
11391: 1987 vp. 1821
11392:
11393: Raha-asia-aloite n:o 1727
11394:
11395:
11396:
11397:
11398: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitolle kuulo-
11399: vammaisten ryhmäkuuntelulaitteiden hankkimiseksi
11400:
11401:
11402: Eduskunnalle
11403:
11404: Kuulovammaisia on Suomessa 300 000, näistä kojetta käyttäviä kuulovammaisia. Heitä on Suo-
11405: erittäin vaikeasti huonokuuloisia 10 000 ja kuu- messa noin 90 000. Ryhmäkuuntelulaite eli in-
11406: routuneita 3 000. Huonokuuloisia ovat henkilöt, duktiosilmukka palvelee siis kuulokojetta käyttä-
11407: jotka apuvälineiden avulla pystyvät ymmärtämään viä, kun taas esim. tekstintulkintalaitteet palvele-
11408: puhetta. Kuuroutuneita ovat henkilöt, jotka eivät vat ensisijaisesti kuuroutuneita ja erittäin vaikeasti
11409: apuvälineiden avullakaan pysty selvittämään sa- huonokuuloisia.
11410: noja. Kuuroutuneen ja kuuron ero on taas siinä, Pitkällä tähtäimellä tulee saada mm. rakennus-
11411: että kuurot käyttävät viittomakieltä ja kuuroutu- lakiin ja -ohjeisiin maininta induktiosilmukoiden
11412: neiden kieli on suomen kieli, koska he ovat me- asentamisesta julkisiin tiloihin. Koska kuitenkin
11413: nettäneet kuulonsa puheen oppimisen jälkeen. aina todennäköisesti on kuulovammaisten tilai-
11414: Syntymäkuurojen etujärjestönä toimii Kuurojen suuksia, kuntoutusta jne. tiloissa, joissa ei ole
11415: Liitto. kiinteitä ryhmäkuuntelulaitteita, tarvitaan kan-
11416: Kuulonhuoltoliiton eräänä tavoitteena on, että nettavia laitteita.
11417: huonokuuloisten ja kuuroutuneiden vamman ai- Yhden laitteen kustannusarvio on noin 7 000
11418: heuttamat epäkohdat saadaan yleiseen tietoon ja markkaa. Kuulonhuoltoliiton piirit voisivat antaa
11419: että näiden epäkohtien poistamiseksi käytetään yhdistysten käyttöön laitteen, ja sen lainaustoi-
11420: kaikki se tieto ja tekninen apu, joka on käytettä- minnasta vastaisi piirisihteeri. Laitteet voitaisiin
11421: vissä. hankkia Kuulonhuoltoliiton omistukseen ja hoi-
11422: Induktiosilmukalla eli ryhmäkuuntelulaitteella taa vakuutukset ym. käytännön järjestelyt liitosta.
11423: huonokuuloinen henkilö voi kuunnella omalla Tavoitteena olisi saada jokaisen kuulonhuolto-
11424: kuulokojeellaan ilman häiritsevää taustamelua. piirin alueelle kannettava ryhmäkuuntelulaite,
11425: Induktiosilmukalla kuunneltaessa kuulokoje asen- Pohjois-Suomen alueelle kuitenkin kaksi laitteis-
11426: netaan T-asentoon. Induktiosilmukkajärjestelmä toa, eli yhteensä seitsemän laitteistoa.
11427: koostuu ohjelmalähteestä (puhujan mikrofoni, ra- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
11428: dio yms.), vahvistimesta ja kuuntelutilaan asen- taen,
11429: nettavasta induktiosilmukkajohtimesta. Laite voi
11430: olla jo rakennusvaiheessa asennettava tai kannet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11431: tava. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11432: Induktiosilmukka on erityisen tarpeellinen 33.33.51 JOO 000 markkaa Kuulonhuol-
11433: kuulovammaisille mm. kuntoutustilaisuuksissa, tolzi"tolle kuulovammaisten ryhmäkuunte-
11434: kursseilla, koulutuspäivillä, kokouksissa, opinto- lulaitteiden hankkimiseksi.
11435: kerhoissa ja yleensä tilaisuuksissa, joissa on kuulo-
11436:
11437: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11438:
11439: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
11440: Tellervo Renko Erkki Pulliainen
11441: 1822 1987 vp.
11442:
11443: Raha-asia-aloite n:o 1728
11444:
11445:
11446:
11447:
11448: Mattila: Määrärahan osoittamisesta säteilymittauksia suorittavan
11449: henkilökunnan palkkaamiseen Säteilyturvakeskukselle
11450:
11451:
11452: Eduskunnalle
11453:
11454: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jäl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11455: keen Säteilyturvakeskus joutui palkkaamaan tila- taen,
11456: päistä henkilökuntaa selviytyäkseen lisääntyneistä
11457: säteilymittaustehtävistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11458: Lisätty mittaushenkilökunta on palkattu kulu- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11459: van vuoden loppuun saakka. Säteilymittaustehtä- 33.68.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11460: vät jatkuvat kuitenkin ensi vuonnakin, joten hen- säteilymittauksia suorittavan työsopimus-
11461: kilökunnan palkkaukseen olisi osoitettava lisäva- suhteisen henktlökunnan palkkaukseen.
11462: roja.
11463:
11464: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11465:
11466: Kalevi Mattila
11467: 1987 vp. 1823
11468:
11469: Raha-asia-aloite n:o 1729
11470:
11471:
11472:
11473:
11474: Melin ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta maakunnallisten
11475: vientiasiamiesten palkkaamiseen
11476:
11477:
11478: Eduskunnalle
11479:
11480: Viennin edistämisen määrärahojen kasvu on tuksena on lisätä tietoa PKT-yrityksille. Budjetti-
11481: budjettiesityksessä jäänyt 5 prosenttiin. Viennin esityksessä alueellisille vientiasiamiehille on varat-
11482: merkitys kansantalouden kehitykselle on ratkaise- tu 1,92 miljoonaa markkaa.
11483: va, ja viennin edistämisen ottaminen vielä selvem- Momentin 32.85.45 käyttösuunnitelmassa val-
11484: min painopistealueeksi olisi ollut perusteltua. tionavustus maakunnallisille vientiasiamiehille
11485: Viennin edistämisen eräänä kohteena ovat aloitte- tulisi nostaa 2 420 000 markkaan.
11486: levat PKT-yritykset. Näitä Ulkomaankauppaliitto Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11487: on pyrkinyt jatkuvasti tehostuneesti ottamaan taen,
11488: mukaan toimintaansa. Tällä tavoin on voitu tur-
11489: vata PKT-yrityksille mahdollisuudet saada apua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11490: viennin käynnistämisongelmiin. Tätä tarkoitusta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11491: varten Ulkomaankauppaliitto on luonut alueelli- 32.85.45 lisäyksenä 500 000 markkaa
11492: sen vientiasiamiesverkoston. maakunnallisten vientiasiamiesten palk-
11493: Maakunnalliset vientiasiamiehet ovat osa Ulko- kaamiseen.
11494: maankauppaliiton organisaatiota, joiden tarkoi-
11495:
11496: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11497:
11498: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
11499: 1824 1987 vp.
11500:
11501: Raha-asia-aloite n:o 1730
11502:
11503:
11504:
11505:
11506: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Dragsvikin varuskunnan
11507: peruskorjaushankkeisiin
11508:
11509:
11510: Eduskunnalle
11511:
11512: Tammisaaressa Dragsvikin varuskunnassa sijait- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11513: see maassamme ainut ruotsinkielinen joukko- nioittavasti,
11514: osasto, Uudenmaan prikaati. Varuskunnan soti-
11515: laskoti toimii erittäin ahtaissa ja huonokuntoisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11516: tiloissa. Sotilaskodin peruskorjaushanke on varus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11517: kunnan hankkeista kiireellisin. Muita kiireellisiä 27.27. 74 1 000 000 markkaa Dragsvikin
11518: rakennuskohteita varuskunnassa ovat autohallin varuskunnan peruskorjauksiin.
11519: lisä- ja sosiaalitilat sekä alueen henkilöstön asuin-
11520: talojen peruskorjaukset.
11521:
11522: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11523:
11524: Lauri Metsämäki Lea Kärhä Johannes Virolainen
11525: Matti Saarinen Markku Pohjola Elisabeth Rehn
11526: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen
11527: 1987 rd. 1825
11528:
11529: Finansmotion nr 1731
11530:
11531:
11532:
11533:
11534: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för konsertverksamhet
11535: vid Raseborgs slottsruin
11536:
11537:
11538: Tili Riksdagen
11539:
11540: Konsertverksamheten vid Raseborgs slottsruin ekonomisk risktagning för arrangörsföreningen,
11541: har under de två senaste åren utvecklats kraftigt Västnyländska Ungdomsringen r.f.
11542: och satsningarna har fått ett synnerligen gott mot- Med tanke på konsertverksamhetens fortsatta
11543: tagande bland publiken och massmedia. utveckling skulle det behövas ett kännbart stöd
11544: Den musik som framförs representerar klassisk från samhällets sida som skulle göra det möjligt
11545: och modern musik på en hög konstnärlig nivå. att såväl bredda utbudet som den konstnärliga
11546: Artisterna som uppträder på konserterna är inter- nivån.
11547: nationellt kända inom sin genre. På grund av det ovan anförda föreslår vi hög-
11548: Bejublade artister har bl.a. varit Paco de Lucia aktningsfullt
11549: från Spanien, John Mclaugghlin från Storbritan-
11550: nien och vokalistensemblen för gamma! musik att Riksdagen i statsförslage t för år 1988
11551: Lamentabile Concort från Sverige. på momentet 29.90.52 upptar 100000
11552: På grund av att konserterna vid Raseborg i mark för understöd för konsertverksamhet
11553: huvudsak sker utomhus, innebär det dock en stor vid Raseborgs slottsruin.
11554:
11555: Helsingfors den 22 september 1987
11556:
11557: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Elisabeth Rehn
11558: Päivi Varpasuo Johannes Virolainen Per-Henrik Nyman
11559: 1826 1987 vp.
11560:
11561: Raha-asia-aloite n:o 1731 Suomennos
11562:
11563:
11564:
11565:
11566: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Raaseporin linnan rau-
11567: nioilla järjestettävään konserttitoimintaan
11568:
11569:
11570: Eduskunnalle
11571:
11572: Raaseporin linnan raunioilla järjestettävä kon- nen riski niitä järjestävälle Västnyländska Ung-
11573: serttitoiminta on kahden viime vuoden aikana ke- domsringen r.f. -yhdistykselle.
11574: hittynyt voimakkaasti ja saanut erittäin hyvän Konserttitoiminnan edelleen kehittämiseksi
11575: vastaanoton yleisön piirissä ja tiedotusvälineissä. tarvittaisiin tuntuvaa yhteiskunnan tukea, joka
11576: Esitettävä musiikki edustaa taiteellisesti korkea- mahdollistaisi sekä tarjonnan lisäämisen että tai-
11577: tasoista sekä klassista että nykymusiikkia. Konser- teellisen tason kohottamisen.
11578: teissa esiintyvät taiteilijat ovat kansainvälisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11579: tunnettuja alallaan. taen,
11580: Suurta suosiota saavuttaneita taiteilijoita ovat
11581: mm. olleet Paco de Lucia Espanjasta, John Mc- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11582: Laugghlin Isosta-Britanniasta ja vanhan musiikin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11583: lauluyhtye Lamentabile Concort Ruotsista. 29.90.52 100 000 markkaa Raaseporin
11584: Koska Raaseporin konsertit ovat pääasiassa ul- linnan rauniotila järjestettävään konsertti-
11585: koilmakonsertteja, tästä aiheutuu suuri taloudelli- toimintaan.
11586:
11587: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11588:
11589: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Elisabeth Rehn
11590: Päivi Varpasuo Johannes Virolainen Per-Henrik Nyman
11591: 1987 vp. 1827
11592:
11593: Raha-asia-aloite n:o 1732
11594:
11595:
11596:
11597:
11598: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren puna-
11599: vankileirin hautamuistomerkin laajentamiseen
11600:
11601:
11602: Eduskunnalle
11603:
11604: Tammisaaren ammatillisen paikallisjärjestön kin joukkohaudoilla olevaa muistomerkkiä siten,
11605: aloitteesta on käynnistetty valmistelut Tammisaa- että kaikkien sinne haudattuina olevien n. 3 000
11606: ren vankileirin 70-vuotismuistojuhlan järjestämi- punavangin nimet, syntymäajat, kotipaikat ja
11607: seksi. kuolinpäivät kaiverretaan nykyisen muistomerkin
11608: Juhlan tarkoitukseksi on määritelty kertoa pu- vierelle pystytettäviin pronssilaattoihin.
11609: naisten yhteiskunnallisista tavoitteista ja unelmis- Muistomerkin laajennustyön suunnittelu on
11610: ta, kunnioittaa kansalaissodan uhrien muistoa, annettu kuvanveistäjä Anneli Sipiläiselle ja arkki-
11611: edistää työväenliikkeen yhteisiä tavoitteita ja edis- tehti Paavo Kaipaiselle. Alustava kustannusarvio
11612: tää kansallista eheyttä ja kansainvälistä rauhan- on 210 000 markkaa.
11613: työtä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11614: Juhlien järjestelyistä vastaa keskustoimikunta, nioittavasti,
11615: jossa on edustajia ammattiyhdistysliikkeestä, työ-
11616: väenpuolueista ja eri kansalaisjärjestöistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11617: Juhla järjestetään 4.-5. päivinä kesäkuuta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
11618: 1988 Tammisaaressa. Jotta muistojuhlasta jäisi 29.99.50 100 000 markkaa Tammisaaren
11619: pysyvä muisto Tammisaareen, on juhlien keskus- punavankihautamuistomerkin laajennus-
11620: toimikunta päättänyt laajentaa nykyistä Dragsvi- töitä varten.
11621:
11622: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11623:
11624: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Jukka Gustafsson
11625: Mikko Elo Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen
11626: Marjatta Stenius-Kaukonen Risto Ahonen Mats Nyby
11627: Heli Astala Aimo Ajo Pauli Uitto
11628: Lauha Männistö Heikki Rinne llkka-Christian Björklund
11629: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi Antero Kekkonen
11630: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen
11631: Jukka Roos Timo Laaksonen Riitta Myller
11632: Markku Pohjola Claes Andersson Asko Apukka
11633: Tuu1a Paavilainen Pekka Leppänen Esko Helle
11634: Esko Seppänen Jouni Backman Timo Roos
11635: Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist Jouko Skinnari
11636: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Sinikka Mönkäre
11637: Reino Paasilinna Jussi Ranta Iiris Hacklin
11638: Ensio Laine Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
11639: Jorma Rantanen Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Alho
11640: Vappu Säilynoja
11641: 1828 1987 vp.
11642:
11643: Raha-asia-aloite n:o 1733
11644:
11645:
11646:
11647:
11648: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 oikaise-
11649: miseen ja leventämiseen välillä Hanko-Skogby
11650:
11651:
11652: Eduskunnalle
11653:
11654: Hankoon johtava vilkkaasti liikennöity kantatie Hanko sijaitsee erillään muista asutuskeskuksis-
11655: n:o 53 on välillä Skogby-Hanko kapea ja mutki- ta Hankoniemellä ja kaupunkiin johtaa vain mai-
11656: kas ja sillä on tämän vuoksi 80 km:n nopeusrajoi- nittu tieyhteys. Edellä esitetyt liikennepoliittisesti
11657: tus. Raskas liikenne on tiellä viime vuosina edel- tärkeät näkökohdat liittyvät keskeisesti myös Han-
11658: leen voimakkaasti kasvanut, mikä näkyy muun gon satamaliikenteen kehittämisedellytysten pa-
11659: muassa tien urautumisena. rantamiseen ja kaupungin elinkeinoelämän kehit-
11660: Kantatien n:o 53 liikenteestä merkittävän osan tämiseen. Tämän vuoksi tulisi Hankoon johtavan
11661: muodostavat kemiallisen ja konepajateollisuuden kantatien n:o 53 oikaisemista ja leventämistä voi-
11662: raskaat ja osittain vaarallisia aineitakin käsittävät da tuntuvasti nopeuttaa ja sisällyttää Uudenmaan
11663: kuljetukset. Kasvava Hangon satamaliikenne mer- tiepiirin toimenpideohjelmaan vuodelle 1989.
11664: kitsee myös tielle huomattavaa kuormitusta. Sata- Uudenmaan tiepiiri on ilmoittanut olevansa
11665: man kautta tuodaan vuosittain noin 80 000 autoa, valmis nopeuttamaan mainittua tiehanketta, mi-
11666: jotka kuljetetaan kaupungista edelleen perävau- käli Uudenmaan tienpidon määrärahoihin saa-
11667: nuyhdistelmillä. Railshipin junalautat kuljettavat daan tarvittavat lisämäärärahat tiehankkeen suun-
11668: vuosittain yli 10 000 puoliperävaunua, jotka kul- nitteluun ja rakentamiseen vuodelle 1988 ja 1989.
11669: kevat kantatiellä molempiin suuntiin. Liikentee- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11670: seen vuonna 1990 tuleva kolmas junalautta tulee nioittavasti,
11671: edelleen kasvattamaan tätä liikennettä merkittä-
11672: västi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11673: Myös henkilöautoliikenne Hankoon on kesäisin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11674: Hankoniemen useiden matkailukohteiden vuoksi 31. 24. 77 3 000 000 markkaa kantatien
11675: erittäin vilkasta. Lisäksi puolustusvoimien joukko- n:o 53 oikaisemisen ja leventämisen suun-
11676: osastot ja niiden hitaat ajoneuvot liikennöidessään nitteluun Hangon ja Skogbyn vålzflä.
11677: Syndalenin harjoitusalueelle aiheuttavat jatkuvas-
11678: ti kapealla tieosuudella jonoja ja kasvavaa liiken-
11679: neturvallisuusriskiä.
11680:
11681: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11682:
11683: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola
11684: Lea Kärhä Johannes Virolainen Elisabeth Rehn
11685: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen
11686: 1987 vp. 1829
11687:
11688: Raha-asia-aloite n:o 1734
11689:
11690:
11691:
11692:
11693: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntaveneen
11694: hankintaan Hankoon
11695:
11696:
11697: Eduskunnalle
11698:
11699: Öljyvahinkojen määrä sekä merellä että maalla Hangon kaupungin suuresta vastuusta, meri-
11700: on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vahinkojen alueilla tapahtuvista öljyvahingoista huolimatta
11701: taloudelliset seuraamukset ovat usein myös erit- ei kaupungissa ole öljyntorjuntaan ja -keräilyyn
11702: täin suuret. sopivaa alusta.
11703: Ennalta ehkäisevän toiminnan ohella on no- Lähin apu on saatavissa Helsingistä, mutta pit-
11704: pean avun saaminen onnettomuuspaikalle usein kästä matkasta (n. 120 km) johtuen saattaa apu
11705: aivan ratkaisevaa onnettomuudesta aiheutuvien onnettomuustapauksissa tulla liian myöhään. Me-
11706: vahinkojen minimoimiseksi. riolosuhteissa on usein kysymys minuuteista.
11707: Hangon kaupunki vastaa öljyntorjunnasta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11708: eräällä Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä meri- nioittavasti,
11709: alueista, jossa myös öljynkuljetusten osuus on erit-
11710: täin suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11711: Hangon kaupunki on öljyvahinkojen torjunnas- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11712: sa asetettu II luokkaan, johon Hangon lisäksi 35.25.27 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
11713: Uudellamaalla kuuluu vain Porvoon mlk. Vain Hankoon szjoitettavan öljyntorjuntave-
11714: Helsingin kaupunki on luokassa I. neen hankintaa varten.
11715:
11716: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11717:
11718: Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen Ilkka-Christian Björklund
11719: Matti Saarinen Markku Pohjola Antti Kalliomäki
11720: 1830 1987 vp.
11721:
11722: Raha-asia-aloite n:o 1735
11723:
11724:
11725:
11726:
11727: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta opettajankoulutuksen kehittä-
11728: miseksi Heinolassa
11729:
11730:
11731: Eduskunnalle
11732:
11733: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksessa hyödyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin
11734: koulutetaan vuosittain noin 8 000 opettajaa. Täy- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki-
11735: dennyskoulutustarpeen kasvaessa on välttämätön- löstön täydennyskoulutuksessa. Tästä syystä on
11736: tä toisaalta kehittää Heinolan kurssikeskusta edel- välttämätöntä varata ensi vuoden tulo- ja menoar-
11737: leen sekä ryhtyä toimenpiteisiin ammattikasvatus- vioon riittävät määrärahat, joilla valmistellaan
11738: hallituksen koulutuskeskuksen perustamiseksi kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin-
11739: kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin- nalle tai yhteyteen Heinolaan perustettavaksi am-
11740: nalle tai yhteyteen. mattikasvatushallituksen koulutuskeskus. Valtion
11741: Heinolan kurssikeskuksen täysipainoisen koulu- varojen käytön kannalta, aluepoliittisesti sekä tie-
11742: tustoiminnan turvaamiseksi tarvitaan tämän valta- don, taidon ja resurssien yhdistämisen ja hyväksi-
11743: kunnallisen koulutuskeskuksen henkilöresurssien käytön kannalta ammattikasvatushallituksen kou-
11744: lisäämistä pikaisesti. lutuskeskuksen perustaminen Heinolaan on eri-
11745: Heinolan kurssikeskus tarvitsee myös määrära- tyisen järkevää.
11746: hoja selvitys- ja tutkimustoiminnan aloittamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan,
11747: sekä koulutusmateriaalin tuottamiseksi paitsi
11748: kurssikeskuksen omaa myös muuta valtakunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11749: ta täydennyskoulutusta varten. Kurssikeskuksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11750: kirjastosta ja oppimateriaalinäyttelystä on myös 29.50.27 2 000 000 markan määrärahan
11751: perusteltua kehittää valtakunnallinen täydennys- kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuk-
11752: koulutuksen informaatiokeskus. sen kehittämiseksi ja ammattikasvatushal-
11753: Erityisesti viimeksi mainittua eli täydennyskou- lituksen koulutuskeskuksen perustamisek-
11754: lutuksen informaatiokeskusta on järkevää käyttää si Heinolaan.
11755:
11756: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11757:
11758: Mauri Miettinen
11759: 1987 vp. 1831
11760:
11761: Raha-asia-aloite n:o 1736
11762:
11763:
11764:
11765:
11766: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Otavan opiston vanhan pää-
11767: rakennuksen kunnostamiseen
11768:
11769:
11770: Eduskunnalle
11771:
11772: Otavan opisto on vuonna 1898 perustettu sitou- lua, on kaikki koulutus, etenkin vahva keskiasteen
11773: tumaton kansanopisto. Opiskelijoita kansanopis- koulutus ensiarvoisen tärkeää läänin ja sen nuor-
11774: tossa on noin 70. Kansanopiston kanssa samoissa ten tulevaisuutta ajatellen. Jo senkin johdosta
11775: tiloissa toimii AKH:n alainen sosiaalinen oppilai- Otavan opiston kehittäminen aloittamalla päära-
11776: tos. Sosiaalisessa oppilaitoksessa tulee opiskele- kennuksen kunnostamisesta on välttämätön.
11777: maan lähivuosina noin 250 opiskelijaa. Otavan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11778: opiston vanha päärakennus on valmistunut 1901. taen,
11779: Osa opetustiloista on täysin käyttöön soveltumat-
11780: tomia. Vanhan päärakennuksen kunnostaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11781: niin, että opisto saa käyttöönsä ajanmukaiset 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11782: toimitus- ja opetustilat, on Otavan opiston kehit- 29.57.52 1 000 000 markan määrärahan
11783: tämiselle ensiarvoisen tärkeä. Otavan opiston päärakennuksen kunnos-
11784: Mikkelin läänissä, jossa ei ole omaa korkeakou- tamistöiden aloittamiseksi.
11785:
11786: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11787:
11788: Mauri Miettinen
11789:
11790:
11791:
11792:
11793: 22 270416F
11794: 1832 1987 vp.
11795:
11796: Raha-asia-aloite n:o 173 7
11797:
11798:
11799:
11800:
11801: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiikki-
11802: juhlien tukemiseen
11803:
11804:
11805: Eduskunnalle
11806:
11807: Viime kesänä viidennen kerran vietetyt Kangas- Ongelmana tulevan t01mmnan suunnittelussa
11808: niemen musiikkiviikot saavuttivat jälleen sekä ja toteuttamisessa on monesti raha. Tähän men-
11809: konserttitarjonnan että musiikkikurssien osalta nessä valtiovalta on tätä merkittävää musiikkita-
11810: huomattavan menestyksen. Tämä kaikki osoittaa pahtumaa tukenut varsin minimaalisin summin.
11811: Kangasniemen musiikkiviikkotapahtuman lunas- On täysin perusteltua, että Kangasniemen mu-
11812: taneen paikkansa Suomen rikkaassa kulttuurike- siikkiviikot saadaan säännöllisen valtionavun pii-
11813: sässä. Huomattavaa on Kangasniemen musiikki- riin, joka toisi pitkäjänteisyyttä korkeatasoiseksi
11814: viikkojen omaleimaisuus. Musiikkitapahtuma on todetun musiikkitapahtuman ohjelmisto- ja muu-
11815: paljolti painottunut laulumusiikkiin ja Kangas- hun suunnitteluun.
11816: niemi täten paikkaa laulumusiikin aukkoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11817: Konserttien ja tapahtumien monilukuisuus ja taen,
11818: korkeatasoisuus on osoitus siitä, että Kangasnie-
11819: men musiikkiviikot ei ole enää pelkästään Kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11820: gasniemen oma yritys ja tapahtuma, vaan siitä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11821: kehittynyt maakunnallinen, eräältä osin selvästi 29.90.52 100 000 markan määrärahan
11822: valtakunnallinen musiikillisia tarpeita palveleva Kangasniemen musiikktjuhlien tukemi-
11823: instituutio. seen.
11824:
11825: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11826:
11827: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
11828: 1987 vp. 1833
11829:
11830: Raha-asia-aloite n:o 1738
11831:
11832:
11833:
11834: Miettinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta urheiluseura-
11835: toiminnan tukemiseen
11836:
11837: Eduskunnalle
11838:
11839: Maassamme toimii 6 500 urheiluseuraa. Vapaa- seksi jatkuvasti etsiä mahdollisuuksia lisätä urhei-
11840: ehtoisuuteen perustuva urheiluseuratoiminta on luseurojen toiminnan edellytyksiä.
11841: suomalaisen liikuntakulttuurin elinvoiman perus- Käsitellessään vuoden 1987 budjettia eduskun-
11842: ta. Urheiluseuratoiminta on myös maamme suu- ta puuttui tähän kysymykseen kirjaamaHa yksi-
11843: rin nuorisoliike. Lähes 40 prosenttia 7-15-vuo- mielisesti budjetin perusteluihin seuraavan lausu-
11844: tiaista nuorista kuuluu johonkin urheiluseuraan. man:
11845: Toiminta urheiluseuroissa on pääasiassa perus- ''Eduskunta pitää tarkoituksenmukaisena, että
11846: palvelujen tuottamista paikallisten tarpeiden poh- liikuntapaikkojen rakentamista varten myönnetty-
11847: jalta eri-ikäisille ja -tasoisille liikunnanharrastajil- jen lainojen takaisinmaksut ja korot palautetaan
11848: le. Urheiluseura sosiaalisena yhteisönä ja seuratoi- kokonaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatusten
11849: minta säännöllisenä ja monipuolisena vapaa-ajan tukemiseen. Eduskunta pitää tärkeänä, että lisäyk-
11850: harrastuksena muodostaa myös merkittävän kas- set osoitetaan urheiluseuratoiminnan tukeen.''
11851: vuympäristön nuorille. Nyt eduskunnalle jaetussa budjettiesityksessä ei
11852: Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on pidettä- kuitenkaan eduskunnan tahto ole toteutunut.
11853: vä ensiarvoisen tärkeänä, että urheiluseuratoimin- Kaikkiaan 12,4 miljoonaa markkaa liikuntapaik-
11854: nan kaltaisilla kansanliikkeillä on riittävät, yhteis- kojen rakentamista varten myönnettyjen lainojen
11855: kunnan luomat edellytykset elää ja kehittyä. Ur- takaisinmaksuista ja koroista on jätetty palautta-
11856: heiluseurat, muiden kansalaisjärjestöjen tapaan, matta urheilun ja liikuntakasvatuksen tukemi-
11857: ovat yhteiskunnallemme korvaamaton voimavara. seen. Tämän johdosta urheiluseurojen toiminnan
11858: Urheiluseurat tarvitsivat vuonna 1985 toimin- tukemiseen tarkoitettu määräraha on jäänyt 10
11859: tansa järjestämiseen yhteensä noin 650 miljoonaa miljoonaa markkaa valtion urheiluneuvoston yksi-
11860: markkaa. Kunnilta saatu suora toimintatuki oli mielisesti suosittamaa tavoitetta alhaisemmaksi.
11861: samana vuonna noin 65 miljoonaa markkaa. Seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11862: rat joutuivat näin kattamaan jäsen- ja toiminta- taen,
11863: maksuin sekä suoranaisilla omarahoituksilla noin
11864: 90 prosenttia toiminnasta aiheutuvista menoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11865: Julkisen tuen osuus seurojen menoista on koko lii- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11866: kuntalain voimassaolon ajan pysynyt samalla ta- 29. 91. 50 lisäyksenä 12 400 000 markkaa,
11867: solla. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, et- josta käytettäväksi 10 000 000 markkaa
11868: tä kansalaisten odotukset seurojen toimintaa koh- valtionosuuksiin kunnille urheiluseurojen
11869: taan kasvavat jatkuvasti. Yhteiskunnan kannalta toimintaan sekä lzikuntatoimen yleiseen
11870: on tärkeää, että seurat pystyvät vastaamaan näihin toiminnalliseen kehittämiseen ja kuljetus-
11871: odotuksiin parhaalla mahdollisella tavalla. kustannuksiin.
11872: Sekä valtion että kuntien tulee tämän turvaami-
11873:
11874: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
11875:
11876: Mauri Miettinen Anssi Rauramo Matti Saarinen
11877: Sauli Niinistö Martti Korkia-Aho Olli Ikkala
11878: Matti Viljanen Pirjo-Riitta Antvuori Antero Kekkonen
11879: Jussi Ranta Saara-Maria Paakkinen Ben Zyskowicz
11880: Sakari Valli Juhani Laitinen Boris Renlund
11881: Riitta Saastamoinen Antti Kalliomäki Heikki Järvenpää
11882: Riitta Uosukainen Timo Kietäväinen
11883: 1834 1987 vp.
11884:
11885: Raha-asia-aloite n:o 1739
11886:
11887:
11888:
11889:
11890: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Partiolaiset -
11891: Finlands Scouter ry:n johtajakoulutusprojektin toteuttamiseen
11892:
11893:
11894: Eduskunnalle
11895:
11896: Partioliike on maailmanlaajuinen, kansainväli- arvioidaan osallistuvan noin 5 000 partiojohtajaa
11897: nen nuorisoliike, jonka toiminta maassamme on perheineen. Tämän projektin kustannukset ovat
11898: saavuttanut vahvat ja monipuoliset perinteet. noin 600 000 markkaa, jonka kattamiseen ei käy-
11899: Suomen partiolaisten määrä on jatkuvasti kehitty- tetä liiton saamia muita avustuksia tai varainhan-
11900: nyt suotuisasti ja on tällä hetkellä noin 80 000. kinnan tuloja.
11901: Partiolaisten tavoitteena on itsensä ja toistensa ke- Partiojärjestön johtajakoulutusprojektin järjes-
11902: hittäminen ja kunnioittaminen, vastuullisuuteen tämiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea.
11903: ja velvollisuuteen kasvattaminen, luonnon suoje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11904: leminen sekä ystävyyden rakentaminen. taen,
11905: Päämääriensä hyväksi Suomen Partiolaiset jär-
11906: jestää mm. laajaa koulutus- ja kurssitoimintaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11907: leirejä, tapaamisia, kansainvälistä toimintaa, sekä 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
11908: harjoittaa laajaa tiedotustoimintaa. Kesällä 1988 kaa momentille 29.99.50 Suomen Partio-
11909: Suomen Partiolaiset ry. järjestää johtajakoulu- laiset- Finlands Scouter ry:n johtajakou-
11910: tusprojektin Sauvossa nuorisoleirialueella, johon lutusprojektin tukemiseen.
11911:
11912: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11913:
11914: Mauri Miettinen Heikki Perho
11915: 1987 vp. 1835
11916:
11917: Raha-asia-aloite n:o 1740
11918:
11919:
11920:
11921:
11922: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan mauste- ja roh-
11923: doskasvihankkeen toiminnan tukemiseen
11924:
11925:
11926: Eduskunnalle
11927:
11928: Puumalan mauste- ja rohdoskasviprojekti käyn- kehittäminen, viljelijöiden lisäkoulutus sekä tuot-
11929: nistyi kolme vuotta sitten Helsingin yliopiston eri teiden markkinointikanavien selvittely vaativat
11930: laitosten ja Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuk- projektin jonkinasteista jatkamista vuonna 1989.
11931: sen sekä Puumalan kunnan yhteishankkeena. Ta- Suomen oloissa ainutlaatuisen ja hyviä käytän-
11932: voitteena oli tutkia ja selvittää taloudellisesti kan- nön koetuloksia saaneen hankkeen jatkorahoituk-
11933: nattavan mauste- ja rohdoskasvituotannon edelly- sessa on valtion oltava mukana. Tämä vaatii eril-
11934: tykset eteläisen Suomen suhteessa maataloustuo- listen määrärahojen varaamista vuoden 1988 ja
11935: tannon yhtenä monipuolistajana. 1989 valtion budjetteihin.
11936: Saadut kokemukset ovat olleet lupaavia. Laatu Nämä seikat esiteltiin myös eduskunnan valtio-
11937: on osoittautunut hyväksi ja kysyntää kotimaisille varainvaliokunnalle, joka kesällä 1987 vieraili
11938: yrteille löytyy. Puumalassa tutustuen mauste- ja rohdoskasvi-
11939: Sadonkorjuu- ja viljelytekniikan koneellistami- hankkeeseen paikalla.
11940: nen on ollut keskeinen osa projektia. Koneet ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11941: laitteet on kehitetty kotimaisin voimin, koska so- taen,
11942: veltuvia ulkomaisia ei ole olemassa. Mm. Sitra ja
11943: Kera ovat tukeneet tätä kehitystyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11944: Yrttiprojekti on edennyt alkuperäisten suunni- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
11945: telmien mukaisesti, mutta sääongelmien vuoksi kan määrärahan Puumalan mauste- ja
11946: perustutkimusta on välttämätöntä jatkaa ainakin rohdoskasvihankkeen toiminnan tukemi-
11947: vielä vuodella. Tämän jälkeenkin viljelytekniikan seksi.
11948:
11949: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11950:
11951: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
11952: 1836 1987 vp.
11953:
11954: Raha-asia-aloite n:o 1741
11955:
11956:
11957:
11958:
11959: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Väisälän sillan rakentamiseen
11960: Hirvensalmella
11961:
11962:
11963: Eduskunnalle
11964:
11965: Väisälänsaaressa asuu vakinaisesti lähes 100 asu- län sillan rakennustyöt voidaan aloittaa jo enst
11966: kasta, joiden matka oman kuntansa palvelupistei- vuoden aikana.
11967: siin lyhenisi Väisälän paikallistien sillan rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11968: misen avulla noin 40 kilometrillä. Sillan rakenta- taen,
11969: minen on merkitty 1VL:n Mikkelin piirin toimen-
11970: pideohjelmaan vuodelle 1988. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11971: Nyt eduskunnalle annetussa budjettiesityksessä 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
11972: ko. rakennuskohdetta ei kuitenkaan ole. kan määrärahan Väisälän siltatöiden aloit-
11973: On välttämätöntä myös ottaen huomioon Hir- tamiseksi Hirvensalmella.
11974: vensalmen kunnan työllisyystilanteen, että Väisä-
11975:
11976: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11977:
11978: Mauri Miettinen
11979: 1987 vp. 1837
11980:
11981: Raha-asia-aloite n:o 1742
11982:
11983:
11984:
11985:
11986: Moilanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n pako-
11987: laisasiain pääkomissaarin toiminnan tukemiseen
11988:
11989:
11990: Eduskunnalle
11991:
11992: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu entises- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
11993: tään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi ei- (UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toimin-
11994: vät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pakolaisten taa raha- ja muilla varoilla.
11995: määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa jää kaiken Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11996: avun ulkopuolelle. Näiden pakolaisten pelastami- taen,
11997: seksi nälkäkuolemalta ja aliravitsemuksen aiheut-
11998: tamilta pysyviltä haitoilta tarvitaan katastrofiapua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11999: pakolaisten päivittäiseen huoltoon. 1988 tulo- ja menoaroioon momentzlle
12000: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat val- 24. 30. 69 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
12001: miit lisäämään Suomen valtion virallista pakolais- YK:n pakolaisasiain pääkomissaan'n
12002: apua. (UNHCR) toiminnan tukemiseen.
12003: Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi
12004:
12005: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12006:
12007: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Sauli Hautala
12008: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred Riitta Uosukainen
12009: 1838 1987 vp.
12010:
12011: Raha-asia-aloite n:o 1743
12012:
12013:
12014:
12015:
12016: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta puhalluskokeiden lisää-
12017: miseksi liikennevalvonnassa
12018:
12019:
12020: Eduskunnalle
12021:
12022: Poliisin liikenneturvallisuustyötä selvittäneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12023: työryhmän esityksen mukaan puhalluskokeesta taen,
12024: tulisi tehdä rutiininomainen.
12025: Tärkeää liikennerikosten ennaltaehkäisyssä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12026: valistuksen ja asennekasvatuksen ohella kiinnijou- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12027: tumisriski. Näin rattijuopumusta ehkäistäessä tu- markkaa puhalluskokeiden lisäämiseksi
12028: lisi myös puhalluskoe tehdä mahdollisimman liikennevalvonnan ruttinitoimenpiteenä.
12029: usein, kun auto pysäytetään, erityisesti, kun au-
12030: toilija on tehnyt ajotapavirheen.
12031:
12032: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12033:
12034: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
12035: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
12036: Sauli Hautala
12037: 1987 vp. 1839
12038:
12039: Raha-asia-aloite n:o 1744
12040:
12041:
12042:
12043:
12044: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhemmuuteenvalmen-
12045: nuksen saattamiseksi asevelvollisten koulutukseen
12046:
12047:
12048: Eduskunnalle
12049:
12050: Turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen lapsen oi- on saatu myönteisiä tuloksia. Näiden tulosten pe-
12051: keuksiin. Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on tärkeä rusteella tuleekin saada aikaan perhekasvatuksen
12052: merkitys myönteisen kasvuympäristön luomisessa. ja lastenhoidon opetus yhtenäisenä oppiaineena
12053: Lapsen asema on kuitenkin jäämässä vaille riittä- peruskoluo 9. luokalle.
12054: vää huomiota maassamme. Tarvitaan kasvatusta Peruskoulussa aloitettavaa valmennusta van-
12055: lapsimyönteisyyteen, jotta voidaan riittävästi ar- hemmuuteen tulee jatkaa puolustusvoimissa ase-
12056: vostaa lapsen merkitystä yhteiskunnassa. velvollisuuden suoritusaikana.
12057: Yhteiskuntamuutoksen myötä useita sukupol- Äitiysneuvoloiden perhevalmennus jatkaa äitiy-
12058: via käsittävästä suurperheestä on tullut pieni ydin- teen ja isyyteen valmentamista siitä, mihin perus-
12059: perhe. Nykyisin nuoret vanhemmat ovat vailla las- koulun ja asevelvollisuuden suorittamisen aikana
12060: tenhoitokokemusta sekä valmennusta vanhem- on päästy.
12061: muuteen. He kokevat itsensä epävarmoiksi kasva- Valmennus jatkuu aikanaan lapsen syntymän
12062: tus- ja hoitotehtävässään ja tarvitsevat ympäristön jälkeen pidettävillä vanhempain kursseilla.
12063: tukea. Edellä esitetty valmennusjärjestelmä olisi omiaan
12064: Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän valmen- lisäämään myönteistä suhtautumista lapsiin, val-
12065: taa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä vanhem- miuksia lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä siten
12066: pina. Peruskoulussa lastenhoito ja perhekasvatus edistämään lasten tasapainoista ja myönteistä kehi-
12067: sisältyi kansalaistaidon ja kotitalouden opetuk- tystä.
12068: seen 9. luokalla, jolloin koko ikäryhmä oli koolla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12069: Valtioneuvoston päätös 15.3.197 5 poisti kansa- nioittaen,
12070: laistaidon tunnit 9. luokalta ja samalla kotitalous
12071: tuli valinnaiseksi aineeksi. Tämän johdosta perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12072: koulun antaman perhekasvatuksen mahdollisuu- 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
12073: det heikkenivät olennaisesti. kaa vanhemmuuteenvalmennuskurssin ai-
12074: Lastenhoidon ja perhekasvatuksen opetusta on kaansaamiseksi asevelvollisten koulutus-
12075: tämän jälkeen kokeiltu eri kouluissa. Kokeiluista ohjelmaan.
12076:
12077: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12078:
12079: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12080: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
12081: 1840 1987 vp.
12082:
12083: Raha-asia-aloite n:o 1745
12084:
12085:
12086:
12087:
12088: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveyden-
12089: hoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran kattami-
12090: seksi
12091:
12092: Eduskunnalle
12093:
12094: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat ki mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden talou-
12095: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakoulu- dellinen asema ei kestä ylimääräisiä rasitteita.
12096: jen tiloissa eduskunnan vuonna 1977 tekemän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12097: päätöksen perusteella. Helsingin terveydenhoito- nioittavasti,
12098: asema on ainoa, josta Ylioppilaiden terveydenhoi-
12099: tosäätiö maksaa vuokran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12100: Kokonaisvuokra vuonna 1987 Helsingin toimi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
12101: pisteestä tulee olemaan noin 2,36 miljoonaa määrärahoihin 2 400 000 markan mitä"rära-
12102: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta han Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
12103: osan, ja loppuosa katetaan opiskelijoilta perittä- Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran
12104: vällä terveydenhoitomaksulla. Opiskelijoiden kattamiseksi valtion varoista.
12105: maksuosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaik-
12106:
12107: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12108:
12109: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12110: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
12111: Jorma Fred
12112: 1987 vp. 1841
12113:
12114: Raha-asia-aloite n:o 1746
12115:
12116:
12117:
12118:
12119: Moilanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
12120: asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena
12121:
12122:
12123: Eduskunnalle
12124:
12125: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen muo-
12126: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, dostaa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin
12127: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- tekijän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
12128: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- opiskelija joutuu maksamaan jopa 50 % opinto-
12129: vuotista vuokraperintää, jolloin opiskelijan on tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
12130: maksettava kolme kuukautta ilman mitään asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12131: mistukea. Kesäajalta asumislisä myönnetään vain nioittavasti,
12132: jos opiskelija opiskelee myös kesäkuukaudet.
12133: Huomattava osa opiskelijoista joutuu kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12134: työskentelemään kesäaikana, usein myös toisella 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12135: paikkakunnalla kuin missä opiskelija-asunto si- 29.39.55 60 000 000 markan lisämäärä-
12136: jaitsee. Näin he joutuvat maksamaan asumiskulu- rahan opintotuen asumislisän maksami-
12137: ja kahdesta asunnosta. seksi ympärivuotisena 1. 6.1988 alkaen.
12138:
12139: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12140:
12141: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12142: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
12143: Jorma Fred
12144: 1842 1987 vp.
12145:
12146: Raha-asia-aloite n:o 1747
12147:
12148:
12149:
12150:
12151: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja sienien tal-
12152: teenoton edistämiseen
12153:
12154:
12155: Eduskunnalle
12156:
12157: Maamme on maailman parhaita marjamaita. tehtaiden ja varastojen riittämätön kapasiteetti.
12158: Myös sieniä on metsissämme runsaasti. Kun on ilmeistä, että työttömyyden olennainen
12159: Puolukka ja mustikka ovat tyypillisimmät met- väheneminen viipyy, on löydettävä uusia keinoja
12160: sämarjamme. Hyvinä vuosina niistä saadaan jopa erityisesti nuorten työllistämiseksi.
12161: n. 200 miljoonan kilon sato kummastakin. Hillaa Marjojen ja sienien talteenotto olisi yksi tällai-
12162: ja karpaloa tulee hyvinä vuosina noin neljännes- nen tuottavan työn mahdollisuus. Nuorille työttö-
12163: miljoona kiloa. Metsävadelmasato on n. 10 mil- mille tuleekin järjestää alan koulutusta ja työttö-
12164: joonaa kiloa. Vain pieni osa marjoista ja sienistä myyskorvausten maksamisen sijasta heidät tulee
12165: kootaan vuosittain talteen. työllistää mm. marjojen ja sienien poimimisella.
12166: Marjojen talteenotto, jalostus ja vienti antavat Tämän vaihtoehdon myönteisiä kokemuksia on
12167: tuloja haja-asutusalueiden väestölle. Talteenottoa saatu eräästä kehitysaluekunnasta, jossa nuoret
12168: tehostamalla marja- ja sienisadon arvoa voitaisiin ovat poimineet marjoja kunnan koululaitosta var-
12169: kohottaa huomattavasti nykyisestään. Se edellyt- ten.
12170: tää valtiovallalta määrätietoista toimintaa keräyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12171: sen ja markkinoinnin järjestämiseksi. Sienien poi- taen,
12172: mintaan liittyvät myrkyllisten sienilajikkeiden ai-
12173: heuttamat vaaratekijät voidaan poistaa järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12174: mällä sienien kerääjille koulutusta. 1988 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
12175: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa haja- markkaa marjojen ja sienien talteenottoa
12176: nainen keräilyorganisaatio. edistävään neuvontatyöhön ja mainittujen
12177: Sisäänostojen määrää rajoittaa lähinnä jatkokä- tuotteiden viennin edistämiseen.
12178: sittelylaitosten, pakastamoiden, hillo- ja mehu-
12179:
12180: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12181:
12182: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
12183: Sauli Hautala Jorma Fred
12184: 1987 vp. 1843
12185:
12186: Raha-asia-aloite n:o 1748
12187:
12188:
12189:
12190:
12191: Moilanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
12192: nien kuntoutukseen
12193:
12194:
12195: Eduskunnalle
12196:
12197: Maassamme on vielä noin 300 000 rintamavete- tuslaitokset joutuvat perimään potilailtaan varsin
12198: raanitunnuksen omaavaa veteraania. Vain noin huomattavia maksuja. Kuntoutuksen tarpeessa
12199: 100 000 heistä on päässyt yhteiskunnan tarjoa- oleva veteraani jää varojen puutteen vuoksi usein
12200: maan maksuttomaan kuntoutukseen. ilman tarvitsemaansa hoitoa.
12201: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon va- Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito tulee
12202: ratun määrärahan turvin kyetään kuntouttamaan kokonaan kustantaa valtion varoista, koska eläk-
12203: korkeintaan noin 18 000 veteraania. Tämä luku k.eet monessa tapauksessa ovat vielä varsin alhai-
12204: on kohtuuttoman pieni, kun kuntoutuksen tar- sta.
12205: peen tiedetään olevan moninkertainen. Kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12206: kin tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme taen,
12207: osallistuneista rintamaveteraaneista on terveyden-
12208: tilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12209: kuntoisia sekä erityisen kuntoutuksen ja hoidon 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12210: tarpeessa. Rintamaveteraanien kuntoutusta varten 33.22.59 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
12211: maassamme toimii useita kuntoutuslaitoksia ja n·ntamaveteraanien maksuttomaan kun-
12212: avokoulutuspisteitä. toutukseen.
12213: Ongelmana on kuitenkin, että nämä kuntou-
12214:
12215: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12216:
12217: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Jorma Fred
12218: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Riitta Uosukainen
12219: Aino Pohjanoksa
12220: 1844 1987 vp.
12221:
12222: Raha-asia-aloite n:o 1749
12223:
12224:
12225:
12226:
12227: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelupuhe-
12228: linverkoston luomiseen
12229:
12230:
12231: Eduskunnalle
12232:
12233: Vanhusten palvelupuhelinkokeilut maassamme Vanhusten puhelimet ovat tavallaan yksi kriisi-
12234: ovat osoittaneet, että palvelumuotoa tarvitaan. puhelinten muoto, jotka yleistyivät maassamme
12235: Vanhukset soittivat kokeilun aikana puhelimeen 1970-luvulla esim. lapsia, nuoria, alkoholisteja
12236: yksinäisyyden tai asioiden hoidossa ilmenneiden ja mielenterveysongelmia varten.
12237: vaikeuksien vuoksi. Ilmeni, että vanhukset usein Käytäntö on osoittanut, että erilliset palvelujär-
12238: kokevat neuvottomuutta ja avuttomuutta asioi- jestelmät eri ryhmille ovat tarpeen, vaikka ihmis-
12239: taan hoitaessaan. He tuntevat, että kohtelu on ten lokerointia tuleekin välttää. Lisäksi vanhukset
12240: kärsimätöntä ja usein jopa loukkaavaa. soittavat mieluiten aikaisin aamulla, jolloin palve-
12241: Soiton syynä on usein se, että hulttiopoika pii- lutarve on suurimmillaan.
12242: naa vanhaa äitiään kiristämällä häneltä rahaa tai Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioitta-
12243: aviopuolison luonteenpiirteet aiheuttavat iän vasti,
12244: myötä yhä enemmän kestämättömiä tilanteita.
12245: Näin vanhukset tarvitsevat apua ahdistukseensa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12246: yksinäisyyteensä ja myös käytännön asioiden hoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12247: toon. 33.32.~0 1 000 000 markkaa vanhusten
12248: Vanhusten puhelimeen voivat myös omaiset puhelinpalveluverkoston luomiseen.
12249: soittaa ja kysyä neuvoja.
12250:
12251: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12252:
12253: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12254: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
12255: 1987 vp. 1845
12256:
12257: Raha-asia-aloite n:o 1750
12258:
12259:
12260:
12261:
12262: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta saattovapaan järjestämi-
12263: seen kuolevaa läheistään hoitavalle
12264:
12265:
12266: Eduskunnalle
12267:
12268: Lääkintöhallituksen vuonna 1982 antamissa Koska kotona tapahtuva hoito tulee usein hal-
12269: terminaali- eli saattohoidon tai kuolevan potilaan vemmaksi yhteiskunnalle kuin laitoshoito ja koska
12270: hoidon ohjeissa korostetaan potilaan oikeutta vali- se on myös laitoshoitoa inhimillisempi vaihtoeh-
12271: ta itse hoitopaikkansa. Yhä useampi on toivonut to, olisi kotona tapahtuvan saattohoidon edistä-
12272: mahdollisuutta kuolla kotona. Tämän mahdollis- minen perusteltua. Näin tapahtuisi, mikäli mah-
12273: tamiseksi tarvitaan hoitohenkilöstön ja omaisten dollistettaisiin yhteiskunnan korvaama saattova-
12274: yhteistyötä. Omaisten läsnäolo koetaan tarpeelli- paa kuolevaa läheistään hoitavalle.
12275: seksi myös laitoksissa tapahtuvassa saattohoidossa. Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioittaen,
12276: Maamme terveydenhuoltojärjestelmään omais-
12277: ten aktiivinen osallistuminen soveltuu luontevas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12278: ti. Käytännössä omaisten on kuitenkin vaikea to- 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
12279: teuttaa potilaan toivomusta saada sairastaa tai kaa saattovapaan järjestämiseksi Iäheistäiin
12280: kuolla kotona tai laitoksessa niin, että omainen on hoitavalle työntekijälle.
12281: mukana saattohoidossa. Näin sen vuoksi, että
12282: omaisen on taloudellisista syistä vaikea vapautua
12283: ansiotyöstään.
12284:
12285: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12286:
12287: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Sauli Hautala
12288: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi Aino Pohjanoksa
12289: 1846 1987 vp.
12290:
12291: Raha-asia-aloite n:o 1751
12292:
12293:
12294:
12295:
12296: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille saattohoidon jär-
12297: jestämiseen
12298:
12299:
12300: Eduskunnalle
12301:
12302: Lääkintöhallitus on jo vuonna 1982 antanut oh- lyttää erityisiä henkilöstövoimavaroja tai hoitoon
12303: jekirjeen saatto- eli terminaalihoidosta. Sen mu- liittyviä valmiuksia tai kun potilas tai omaiset ha-
12304: kaan terminaalihoidolla eli kuolevan potilaan hoi- luavat laitoshoitoa.
12305: dolla tarkoitetaan hoitoa, jota annetaan potilaalle Kuolevan potilaan inhimillisen hoidon järjestä-
12306: sairauden siinä vaiheessa, kun käytettävissä olevil- minen edellyttää henkilöstöitä asenteellisia, tie-
12307: la hoitomenetelmillä ei enää ole mahdollista pa- dollisia ja taidollisia valmiuksia. Helsingissä esim.
12308: rantaa potilaan sairauden ennustetta sekä hoitoa Roihuvuoren sairaskodissa on erityisesti kiinnitet-
12309: kuoleman lähestyessä. Hyvän yksilöllisen ja oi- ty huomiota kuolevan potilaan hoitoon.
12310: reenmukaisen perushoidon ohella on tärkeää, että Tampereella on valmistumassa 24-paikkainen
12311: potilas tuntee, että hänen ihmisarvoaan kunnioi- saattohoitokoti syöpäpotilaita varten. Myös kun-
12312: tetaan ja pyritään parantamaan hänen jäljellä ole- nat ovat terveydenhuollon kehittämissuunnitel-
12313: van elämänsä laatua. Terminaalihoidossa kuole- missaan alkaneet yhä enemmän lääkintöhallituk-
12314: valle ja hänen läheisilleen tarjotaan riittävä inhi- sen ohjekirjeen mukaisesti ottaa huomioon kuole-
12315: millinen tuki lähestyvän kuoleman aiheuttaman van potilaan erityistarpeet. Mutta lisäkehittämistä
12316: tuskan ja hädän lievittämiseksi. ja myös erillisiä hoitokoteja sekä henkilöstöä tätä
12317: Viime aikoina on ollut yhä yleisempää, että toimintaa varten tarvitaan lisää niin avo- kuin lai-
12318: kuoleva ihminen toimitetaan laitokseen, vaikka tospuolellakin.
12319: kotona kuolemisen tulisi olla luonnollinen vaih- Helsingin Roihuvuoren sairaskodin kokeilun
12320: toehto ja vaikka monet ihmiset toivovat voivansa kokemusten perusteella terminaalihoito ei vaadi
12321: kuolla kotona läheistensä läsnäollessa. suuria kustannuksia, kunhan asiaan kiinnitetään
12322: Lähtökohtana hoidon järjestämiselle tulisi olla, riittävää huomiota.
12323: että potilas voi valita koti- ja sairaalahoidon välillä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12324: niissä tapauksissa, joissa se on suinkin mahdollis- nioittaen,
12325: ta. Lääkintöhallituksen ohjekirjeen mukaan ter-
12326: veyskeskuksen kotisairaanhoito ja sairaala yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12327: työssä tarjoavat omaisten tarvitsemaa tukea hoi- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12328: don järjestämisessä. Sairaala- tai muu laitoshoito markkaa saattohoidon järjestå'miseen avo-
12329: on tarpeellinen hoitopaikka aina silloin, kun ter- ja laitoshoitona.
12330: minaalihoitovaiheessa olevan potilaan hoito edel-
12331:
12332: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12333:
12334: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Sauli Hautala
12335: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi Aino Pohjanoksa
12336: 1987 vp. 1847
12337:
12338: Raha-asia-aloite n:o 1752
12339:
12340:
12341:
12342:
12343: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten alkoholiklinikoi-
12344: den toimintaa varten
12345:
12346:
12347: Eduskunnalle
12348:
12349: Naisten alkoholinkäyttö on viime vuosina kas- Toiminnan tarpeellisuus ja hyödyllisyys alkoho-
12350: vanut ja yleistynyt. Naisten juominen tapahtuu liongelmaisten hoidossa on jo todettu. Ongelma-
12351: usein pitkään salajuomisena ja usein kehittyy on- na on usein rahan puutteesta johtuva hoitopaik-
12352: gelmaksi ennen kuin ympäristö huomaa mitään kapula. Kuitenkin hoito olisi yhteiskunnan kan-
12353: erikoista ja tiedostaa tilanteen. Arvioiden mukaan nalta taloudellista ja tarkoituksenmukaista sekä
12354: Suomessa jopa 13 000-80 000 naista tarvitsisi hoidettavan ihmisen kärsimyksiä ja hätää lievittä-
12355: apua ja kuntoutusta tähän piilossa olevaan ongel- vää toimintaa.
12356: maan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12357: Naisten alkoholiongelmiin erikoistuneiden kli- nioittaen,
12358: nikoiden toiminnasta on kokemuksia muista
12359: maista useiden vuosien ajalta. Myös ulkomailla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12360: saatujen kokemusten mukaan naisten omatoimi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12361: neo hoitoon hakeutuminen yleistyy, kun on ole- 33.33.51 500 000 markan määrärahan
12362: massa naisen ongelmaan erikoistunut kuntoutus- naisten alkoholtklinikoiden toimintaa var-
12363: klinikka. Sinne uskalletaan hakeutua hoitoon il- ten.
12364: man leimatuksi tulemisen pelkoa, ja klinikalla
12365: nainen on kokenut hoidon turvalliseksi ja ihmis-
12366: arvoa kohentavaksi.
12367:
12368: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12369:
12370: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
12371: Sauli Hautala Jorma Fred
12372: Toimi Kankaanniemi
12373:
12374:
12375:
12376:
12377: 23 270416F
12378: 1848 1987 vp.
12379:
12380: Raha-asia-aloite n:o 1753
12381:
12382:
12383:
12384:
12385: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeita käyttävien nuor-
12386: ten hoitokotien perustamiseksi
12387:
12388:
12389: Eduskunnalle
12390:
12391: Maassamme on arvioiden mukaan kymmeniä- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien
12392: tuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopaikois-
12393: on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut entises- ta. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien auttaminen on
12394: tään niin, että se ei enää rajoitu vain pääkaupun- osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Käytäntö on
12395: kiseudulle ja muiden suurten kaupunkien alueel- osoittanut, että pysyvien hoitotulosten saavutta-
12396: le. Yhä useammat ja yhä nuoremmat kokeilevat miseksi tarvitaan erittäin voimakas hoitomotivaa-
12397: huumeita jouduttuaan huumekauppiaiden te- tio. Tällaiseksi on osoittautunut esimerkiksi kris-
12398: hokkaan myyntiverkoston tarjousten uhreiksi. tilliseen uskoon perustuva pysyvä elämänkatso-
12399: Yhä useampi kokeilija ajautuu vakituiseksi huu- muksen muutos. Kristillisellä pohjalla tehdystä
12400: meiden käyttäjäksi ja siirtyy pian lievistä aineista huumetyöstä on siten saatu pysyviä hoitotuloksia.
12401: ns. koviin aineisiin. Sen vuoksi maahamme tulisi petustaa kristilliseltä
12402: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- pohjalta toimivia huumeiden käyttäjien hoitoko-
12403: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman vaka- teja.
12404: vuudesta huolimatta maassamme ei ole kyetty jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12405: jestämään riittävän tehokasta hoitoa nuorten pe- taen,
12406: lastamiseksi.
12407: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12408: väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen huumei- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12409: den käyttäjä ei pysty laillisin keinoin turvaamaan 33.33.51 6 000 000 markkaa kristzlliseltä
12410: päivittäisen huumeannoksensa saantia, vaan hän pohjalta toimivien hoitokotien perustami-
12411: joutuu turvautumaan rikoksiin, joskus jopa vaka- seen huumeita käyttäville nuorzlle.
12412: viin henkirikoksiin, saadakseen huumeannoksen-
12413: sa.
12414:
12415: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12416:
12417: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12418: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
12419: Jorma Fred
12420: 1987 vp. 1849
12421:
12422: Raha-asia-aloite n:o 1754
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertunmaan Kuortinkar-
12428: tanon syöpää sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttökustan-
12429: nuksiin
12430:
12431: Eduskunnalle
12432:
12433: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän vanhem- kaan kansalaisten taloudellisen tuen turvin. Nyt
12434: piaan varten perustettiin viitisen vuotta sitten ke- olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja turvata
12435: räysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja kurssikeskus kurssikeskuksen taloudelliset toimintaedellytykset
12436: Pertunmaalle. Tämä kurssikeskus on aika ajoin ol- ja tunnustaa siten laajan vapaaehtoistyön merkitys
12437: lut varojen puutteen vuoksi käyttämättömänä. leukemialasten aseman parantamisessa.
12438: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoidet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12439: tu lähes vapaaehtoistyön turvin, koska henkilö- taen,
12440: kuntaa ei voida palkata rahapulan vuoksi.
12441: Leukemialapset ja heidän vanhempansa tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12442: sevat Pertunmaan Kuortinkartanon kaltaista kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12443: kusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkistystä var- 33.33.51 lisäyksenä 300 000 markkaa Per-
12444: ten, jotta he jaksaisivat kestää koko perhettä koet- tunmaan Kuortinkartanon syöpää sairasta-
12445: televan sairauden aiheuttaman rasituksen ja hoi- vien lasten kurssikeskuksen käyttökustan-
12446: taa sairasta lastaan. Tämä kurssikeskus on saatu ai- nukszi'n.
12447:
12448: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12449:
12450: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
12451: Sauli Hautala Jorma Fred
12452: 1850 1987 vp.
12453:
12454: Raha-asia-aloite n:o 1755
12455:
12456:
12457:
12458:
12459: Moilanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta terveydenhuol-
12460: toalan hoitohenkilöstön virkojen lisäämiseksi
12461:
12462:
12463: Eduskunnalle
12464:
12465: Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on Samaan aikaan terveydenhoitopalveluja on li-
12466: laskenut sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tarvitta- sätty ja potilaiden hoitoa koskevat vaatimukset
12467: van vuosittain 760 uutta virkaa hoitohenkilökun- ovat kasvaneet.
12468: nan työajan lyhentämiseen. Lisävirkoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvi-
12469: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- taan myös, kun pienten lasten vanhempien työai-
12470: sessä lisävirkoja on kuitenkin vain 151, jolloin kaa lyhennetään.
12471: puuttumaan jää yli 600 lisävirkaa. Jatkuvasti työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12472: tahtia kiristämällä vaikeutetaan työvoiman pysy- taen,
12473: vyyttä alalla etenkin raskaimmissa ja vaativimmis-
12474: sa tehtävissä ja heikennetään nuorten kiinnostusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12475: alalle hakeutumiseen. 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä·
12476: Vaikka työaikaa on yleisesti maassamme lyhen- 10 000 000 markkaa terveydenhuolto-
12477: netty jo 1970-luvulta lähtien, ei terveydenhuolto- alan hoitohenkzlöstön virkojen lisäämi-
12478: alalle vastaavaa työvoiman lisäystä ole saatu. Tosi- seen.
12479: asiassa sairaanhoitolaitosten henkilöstön perus-
12480: vahvuus on kaiken aikaa pienentynyt.
12481:
12482: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12483:
12484: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12485: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
12486: Jorma Fred
12487: 1987 vp. 1851
12488:
12489: Raha-asia-aloite n:o 1756
12490:
12491:
12492:
12493:
12494: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta reumalääkärien virkojen
12495: perustamiseen
12496:
12497:
12498: Eduskunnalle
12499:
12500: Maassamme on vain seitsemän reumatologia Reumahoitotilanne on erityisen vaikea pääkau-
12501: miljoonaa asukasta kohden, kun suositus on 15 punkiseudulla ja Lapissa. Erityisesti tarvitaan lisää
12502: reumatologia/ 1 milj. asukasta. erikoislääkärin virkoja reumahoidon tehostami-
12503: Vajaus on siten merkittävän suuri. Suomessa on seksi ja potilasjonojen sekä lääkäreiden monin
12504: neljä keskussairaalapiiriä vieläkin kokonaan vailla paikoin kestämättömäksi käyneen työpaineen hel-
12505: reumatologia. Erikoislääkäreiden sekä hoitohenki- pottamiseksi.
12506: löstön liian pienen määrän vuoksi potilaiden hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12507: toon pääsy viivästyy, samoin taudinmäärityksen taen,
12508: teko. Varhainen hoito kuitenkin estäisi taudin pa-
12509: henemista. Myös leikkausjonot ovat pitkiä, jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12510: yli vuoden useilla paikkakunnilla. Leikkaukseen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12511: pääsyn viivästymisen vuoksi potilaan omatoimi- 33. 79.30 lisäyksenä 800 000 markkaa reu-
12512: suusaste heikkenee ja kotona selviytyminen vai- malääkärien virkojen perustamiseen.
12513: keutuu.
12514:
12515: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12516:
12517: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12518: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
12519: Jorma Fred
12520: 1852 1987 vp.
12521:
12522: Raha-asia-aloite n:o 1757
12523:
12524:
12525:
12526:
12527: Moilanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoislääkärien
12528: ja -sairaanhoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lasten
12529: hoitoon
12530:
12531:
12532: Eduskunnalle
12533:
12534: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan noin kilöstömäärä ja työlista. Potilaiden määrä on liian
12535: 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen leuke- suuri verrattuna henkilöstön määrään, ja lisähen-
12536: miaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime vuosi- kilöstöstä olisi ratkaisevasti apua pienten leuke-
12537: kymmenellä leukemian diagnostiikka, hoito ja miapotilaiden hoidossa.
12538: ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa hoito- Mikäli leukemialapsia varten saataisiin asian-
12539: keskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa leuke- mukaiset hoitotilat ja riitttävä määrä erikoislääkä-
12540: miaan sairastuneista lapsista pelastamaan ja noin reitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin pa-
12541: neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoitotulokset rantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen ver-
12542: edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. Suomessa ei rattuna.
12543: ole riittävästi henkilökuntaa tähän hoitoon ja sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12544: vuoksi on menetetty useita lapsia. Maassamme ei taen,
12545: ole riittävästi lääkäreitä, jotka voisivat päätoimi-
12546: sesti keskittyä lasten leukemian ja muiden syöpä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12547: sairauksien hoitoon. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12548: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa 33.79.30 lisäyksenä 600 000 markkaa eri-
12549: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, koislääkärien ja -sairaanhoitajien palkkaa-
12550: sitä enemmän hän tarvitsee henkilökunnan anta- miseksi leukemiaa sairastavien lapsipoti-
12551: maa hoitoa ja huolenpitoa eristysaikanaan. Kui- laiden erikoishoidon järjestämiseen.
12552: tenkin leukemiaosastoilla on tavanomainen hen-
12553:
12554: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12555:
12556: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12557: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
12558: 1987 vp. 1853
12559:
12560: Raha-asia-aloite n:o 1758
12561:
12562:
12563:
12564:
12565: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta dialyysihoidon lisäämiseen
12566:
12567:
12568:
12569:
12570: Eduskunnalle
12571:
12572: Nykyisin munuaisen vaikeaa kroonista vajaatoi- masosa dialyysipotilaista voidaan tilastojen mu-
12573: mintaa voidaan hoitaa leikkausten sekä sairaala- ja kaan hoitaa kotidialyysissä. Dialyysihoidon tarve
12574: kotidialyysihoidon avulla. Näin monet ihmiset tarjontaan verrattuna on kuitenkin moninkertai-
12575: ovat välttyneet varmalta ennenaikaiselta kuole- nen. Hoitotulokset ovat hyvät. Siksi tarvittaisiin
12576: malta ja työkyvyttömyydeltä. Dialyysin välillä po- pikaisesti lisää hoitomahdollisuuksia.
12577: tilaat voivat elää varsin normaalia elämää. Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioitta-
12578: Dialyysihoitomahdollisuuksia on viime vuosina vasti,
12579: lisätty. Mutta samalla hoitoa tarvitsevien määrä on
12580: kasvanut niin, että kaikki hoitoa tarvitsevat eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12581: hoitoon pääse. Monet selviytyisivät kotidialyysis- 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
12582: sä, mikäli heillä olisi siihen mm. taloudelliset kaa dialyysihoidon lisäämiseen.
12583: mahdollisuudet ja tarvittavat välineet. Noin koi-
12584:
12585: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12586:
12587: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12588: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
12589: 1854 1987 vp.
12590:
12591: Raha-asia-aloite n:o 1759
12592:
12593:
12594:
12595:
12596: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille sepelvaltimon
12597: ohitusleikkausten tarjoamiseksi ostopalveluina
12598:
12599:
12600: Eduskunnalle
12601:
12602: Suomessa tehdään vuosittain noin 800 ohitus- puute. Vuodelle 1988 osoitetuista 126,5 virasta
12603: leikkausta, kun todellisen tarpeen arvioidaan ole- voidaan niistäkin toteuttaa vain 50, vaikka kaikki
12604: van jopa yli 2 400 leikkausta vuodessa. Meillä on virat olisivat olleet tarpeen ohitusleikkausjonojen
12605: maailman pisimmät ohitusleikkausjonot, vaikka lyhentämiseen. Leikkausjonoja tulisi lyhentää
12606: kyse on kansantautimme vuosien mittaan tehok- myös ostopalveluilla yksityisiltä ja ulkomaisilta
12607: kaaksi todetusta hoitomuodosta. sairaaloilta.
12608: Ohitusleikkausjonoihin menehtyy nykyisin Ohitusleikkausten tarjonta ostopalveluina on
12609: noin 10 prosenttia jonottajista eli parisataa ihmis- hyvä väliaikaisratkaisu tilanteessa, jossa virallinen
12610: tä, jotka leikkausten avulla saataisiin monesti työ- terveydenhuolto pystyy tarjoamaan leikkauspaik-
12611: kykyisiksi ja jopa siinä määrin parannetuksi, ettei- koja riittävästi vasta viiden vuoden kuluttua, jos
12612: vät he kaikki tarvitsisi edes lääke- ym. hoitopalve- vielä silloinkaan.
12613: luja sairautensa vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12614: Asiantuntija-arvion mukaan kahdeksan kym- taen,
12615: menestä palaa työhön, jos leikkaus voidaan tehdä
12616: kolmen kuukauden sisällä sepelvaltimokipujen al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12617: kamisesta. Leikkausjonossa olevien keski-ikä on 1988 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
12618: vain 52 vuotta. markkaa sepelvaltimon ohitusleikkausten
12619: Yhteiskunnallisten palvelujen tarjoamisen mer- tarjoamiseen ostopalveluina yksityisissä ja
12620: kittävänä esteenä on tarvittavan hoitohenkilöstön ulkomaisissa sairaaloissa.
12621:
12622: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12623:
12624: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Jorma Fred
12625: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Aino Pohjanoksa
12626: 1987 vp. 1855
12627:
12628: Raha-asia-aloite n:o 1760
12629:
12630:
12631:
12632:
12633: Moilanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
12634: vuokra-asuntojen hankkimista varten asunnottomille
12635:
12636:
12637: Eduskunnalle
12638:
12639: Maassamme on edelleen lähes 20 000 asunno- myös eritytsta asuntojen hankintayhtiöitä. Tätä
12640: tonta ahtaasti asuvista puhumattakaan. Monet toimintaa tulisi myös lisätä nykyisestään.
12641: asuvat asuntopulan vuoksi ystäviensä ja sukulais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12642: tensa luona. Kuitenkin asunto on etenkin suoma- taen,
12643: laisessa ilmastossa aivan välttämätön ja tyydyttä-
12644: vän asunnon tulee olla jokaisen perusoikeus. että Eduskunta ottaisz· valtion vuoden
12645: Asumisen epäkohtiin on erityisesti nyt asunnot- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12646: tomien vuonna 1987 kiinnitetty erityistä huomio- 35.45.33 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
12647: ta. Eräänä asunnottomien asuttamista edistävänä kunnille asuntojen hankintaa varten asun-
12648: keinona kunnat ovat käyttäneet asuntojen osto- nottomzlle.
12649: menettelyä ja perustaneet tätä toimintaa varten
12650:
12651: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12652:
12653: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12654: Toirni Kankaanniemi Esko Almgren
12655: Jorma Fred
12656: 1856 1987 vp.
12657:
12658: Raha-asia-aloite n:o 1761
12659:
12660:
12661:
12662:
12663: Moilanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto- Ja
12664: perusparannuslainoihin
12665:
12666:
12667: Eduskunnalle
12668:
12669: Maassamme on edelleen lähes 20 000 asunno- esitettyä enemmän erityisesti valtion lainoittaman
12670: tonta ahtaasti asuvista puhumattakaan. Monet vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi.
12671: asuvat asuntopulan vuoksi ystäviensä ja sukulais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12672: tensa luona. Kuitenkin asunto on etenkin suoma- taen,
12673: laisessa ilmastossa aivan välttämätön ja tyydyttä-
12674: vän asunnon tulee olla jokaisen perusoikeus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12675: Asumisen epäkohtiin on erityisesti nyt asunnot- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12676: tomien vuonna 1987 kiinnitetty erityistä huomio- 35.45.83 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
12677: ta. Asuntojen rakentamiseen ja perusparantami- asunto- ja perusparannuslainoihin.
12678: seen tarkoitettua määrärahaa tuleekin korottaa
12679:
12680: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12681:
12682: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
12683: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
12684: Jorma Fred
12685: 1987 vp. 1857
12686:
12687: Raha-asia-aloite n:o 1762
12688:
12689:
12690:
12691:
12692: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta tullimiesten palkkaukseen
12693: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikalle
12694:
12695:
12696: Eduskunnalle
12697:
12698: Neuvostoliiton ja Suomen väliselle rajalle ol- tää aloittaa vuoden 1988 aikana, jotta rakennuk-
12699: laan avaamassa uutta rajanylityspaikkaa henkilö- set ovat valmiita 1989. Suunnittelu olisi aloitetta-
12700: liikenteelle. Vahvimmin on ollut esillä Värtsilän va heti. Loppumääräraha rakentamiseen voisi olla
12701: kunnan Niirala, jonka kannalla ovat olleet mm. vuoden 1989 budjetissa.
12702: Neuvosto-Karjalan edustajat. Tullimiehiä tarvitaan ylityspaikan avaamisen
12703: Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksessa jälkeen runsaasti, mutta jo vuoden 1988 budjetis-
12704: on todettu, että Värtsilän rajanylityspaikka vetäi- sa olisi hyvä perustaa viisi tullimiehen virkaa ja
12705: si matkustajaliikenteen Neuvostoliittoon keskises- osoittaa heidän palkkakustannuksiinsa 250 000
12706: tä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Norjasta, Mo markan lisämääräraha.
12707: i Ranasta alkava Sininen tie päättyy juuri Värt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12708: silään. Matkailijamääräksi on arvioitu 100 000 taen,
12709: -150 000 matkustajaa vuosittain molempiin
12710: suuntiin. Tällainen rajaliikenne vaatii runsaasti li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12711: sää tullihenkilökuntaa ja kunnolliset rakennukset 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12712: työskentelytiloiksi. 28.40. 01 250 000 markkaa tullimiesten
12713: Jotta rajanylityspaikan avaaminen olisi käytän- palkkaamiseksi Värtszlän Nziralan rajanyli-
12714: nössä mahdollista jo vuonna 1989, olisi toimenpi- tyspaikalle.
12715: teisiin ryhdyttävä välittömästi. Rakentaminen pi-
12716:
12717: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12718:
12719: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Matti Väistö
12720: Pekka Puska Esko Jokiniemi Eeva Turunen
12721: 1858 1987 vp.
12722:
12723: Raha-asia-aloite n:o 1763
12724:
12725:
12726:
12727:
12728: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän Niiralan tulliase-
12729: man suunnitteluun ja rakentamisen alkurahoitukseen
12730:
12731:
12732: Eduskunnalle
12733:
12734: Neuvostoliiton ja Suomen väliselle rajalle ol- ryhdyttävä välittömästi. Rakentaminen p1taa
12735: laan avaamassa uutta rajanylityspaikkaa henkilö- aloittaa vuoden 1988 aikana, jotta rakennukset
12736: liikenteelle. Vahvimmin on ollut esillä Värtsilän ovat valmiita 1989. Suunnittelu olisi aloitettava
12737: kunnan Niirala, jonka kannalla ovat olleet mm. heti. Loppumääräraha rakentamiseen voisi olla
12738: Neuvosto-Karjalan edustajat. vuoden 1989 budjetissa.
12739: Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksessa Suunnitteluun olisi osoitettava 400 000 mark-
12740: on todettu, että Värtsilän rajanylityspaikka vetäisi kaa ja rakennuksen aloittamiseen 1 000 000 mark-
12741: matkustajaliikenteen Neuvostoliittoon keskisestä kaa eli yhteensä 1 400 000 markkaa.
12742: Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Norjasta, Mo i Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12743: Ranasta alkava Sininen tie päättyy juuri Värtsi- taen,
12744: lään. Matkailijamääräksi on arvioitu 100 000-
12745: 150 000 matkustajaa vuosittain molempiin suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12746: tiin. Tällainen rajaliikenne vaatii runsaasti lisää 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12747: tullihenkilökuntaa ja kunnolliset rakennukset 28.40.74 1 400 000 markkaa Värtsilän
12748: työskentelytiloiksi. Niiralan tulliaseman suunnitteluun ja ra-
12749: Jotta ylityspaikan avaaminen olisi käytännössä kentamisen alkurahoitukseen.
12750: mahdollista jo vuonna 1989, olisi toimenpiteisiin
12751:
12752: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12753:
12754: Riitta Myller Matti Väistö Pekka Puska
12755: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
12756: 1987 vp. 1859
12757:
12758: Raha-asia-aloite n:o 1764
12759:
12760:
12761:
12762:
12763: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräiseen
12764: korkotukeen opiskeluaikaisten opintolainojen korkojen maksa-
12765: miseksi
12766:
12767: Eduskunnalle
12768:
12769: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joiden pe- opiskelijan maksettavaksi tulee korkoina kaiken
12770: rustoimeentuloturva perustuu lainajärjestelmään. kaikkiaan 51 500 markkaa.
12771: Menettelyä ei voida pitää oikeudenmukaisena, Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu-
12772: koska pitkä ja velkaannottava koulutus ei enää ta- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysyvä
12773: kaa korkeampaa ansiotasoa kuten muutama vuosi- ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää lisää-
12774: kymmen sitten. Työpaikan epävarmuus yhdessä mällä opintorahaa. Paljon velkaantuneiden opis-
12775: korkeiden opintovelkojen kanssa lisää korkea- tai keluedellytysten palauttamiseksi tarvitaan kuiten-
12776: keskiasteen koulutukseen lähteneitten sosiaalis- kin nopeampia toimenpiteitä.
12777: taloudellista turvattomuutta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12778: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskelijat nioittavasti,
12779: ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvautuneet
12780: ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla tilanne muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12781: dostaa kierteen, jossa valmistuminen siirtyy yhä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12782: kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, koska täysipäi- 29.39.52 55 000 000 markan lisämäärä-
12783: väiseen opiskeluun ei ole mahdollisuuksia. Esi- rahan käytettäväksi opintotukilain {28172)
12784: merkiksi opintolainojen korko alentaa ajan oloon mukaiseen opintolainojen ylimääräiseen
12785: käytettävissä olevaa tukea siten, että 50 000 mar- korkotukeen siten, että opiskeluaikaiset
12786: kan lainasta maksetaan korkoja kuukaudessa lähes opintolainan korot maksetaan kokonaisuu-
12787: 200 markkaa. On laskettu, että seitsemän vuoden dessaan valtion varoista 1.7.1988 alkaen.
12788: opintolainalla ja 70 000 markan velkamäärällä
12789:
12790: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
12791:
12792: Riitta Myller Jouni Backman Markku Pohjola
12793: Reino Paasilinna Matti Vähänäkki Jukka Gustafsson
12794:
12795:
12796:
12797:
12798: 14 270416F
12799: 1860 1987 vp.
12800:
12801: Raha-asia-aloite n:o 1765
12802:
12803:
12804:
12805:
12806: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta teatterialan järjestöjen toimi-
12807: talon rakentamiskustannuksiin
12808:
12809:
12810: Eduskunnalle
12811:
12812: Keskeiset teatterialan järjestöt, Työväen Näyt- täminen tehostuisi sekä saataisiin kehitetyksi alan
12813: tämöiden Liitto, Suomen Teatteriliitto, Suomen tiedotustoimintaa sekä kerätyksi alaa koskevat tie-
12814: Näyttelijäliitto ja Suomen Teatterityöntekijäin dot tehokkaasti yhteen paikkaan. Edelleen alan
12815: Yhteisjärjestö, STY (jäseninä Suomen Teatterioh- keskeisin näytelmävälitys saataisiin saman katon
12816: jaajien Liitto, Suomen Lavastustaiteilijain Liitto, alle ja kyettäisiin tiivistämään alan ammattilaisten
12817: Suomen Tanssitaiteilijain Liitto, Suomen Teatte- ja harrastajakentän yhteistyötä.
12818: ritekninen Liitto, Suomen Teatterialan Toimihen- Yhteisten toimitilojen tulisi olla suuruudeltaan
12819: kilöliitto ja Suomen Teatteriopettajain Liitto) ovat noin 1500 m 2 , hankkeen kokonaiskustannusten
12820: päättäneet tiivistää ja kehittää teatterialan järjes- ollessa noin 15 milj. markkaa. Hankkeen toteutta-
12821: töjen yhteistoimintaa. minen tulisi voida aloittaa jo vuoden 1988 aikana.
12822: Yhteistyön kehittämiseksi ja järkiperäistämisek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12823: si on välttämätöntä saada yhteiset toimitilat. Jär- taen,
12824: jestöjen toimitilat ovat tällä hetkellä puutteelliset
12825: ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Toimitilojen yhdis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12826: tämisellä voitaisiin saavuttaa ainakin seuraavia 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12827: etuja: Toimitiloja keskittämällä saavutettaisiin 29.90.52 3 400 000 markkaa teatterialan
12828: huomattavia säästöjä päällekkäistoimintojen vä- järjestöjen toimitalon rakentamiskustan-
12829: hentyessä. Alan ammatillisen koulutustyön kehit- nuksiin.
12830:
12831: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12832:
12833: Riitta Myller Elsi Hetemäki-Olander Pentti Lahti-Nuuttila
12834: Timo Roos Reino Paasilinna Pekka Puska
12835: Ole Wasz-Höckert Jukka Gustafsson Jouni Backman
12836: Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist Sinikka Mönkäre
12837: Riitta Uosukainen Matti Vähänäkki Aino Pohjanoksa
12838: Antero Kekkonen Marja-Liisa Tykkyläinen Pirjo Ala-Kapee
12839: Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen Mats Nyby
12840: Pirjo Rusanen Matti Väistö Esko Jokiniemi
12841: Eeva Turunen Virpa Puisto Lauri Metsämäki
12842: Elisabeth Rehn Lauha Männistö Marita Jurva
12843: Heikki Riihijärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Sirpa Pietikäinen
12844: 1987 vp. 1861
12845:
12846: Raha-asia-aloite n:o 1766
12847:
12848:
12849:
12850:
12851: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 512 parantami-
12852: seen välillä Pirttivaara-Kovero
12853:
12854:
12855: Eduskunnalle
12856:
12857: Pohjois-Karjalan seudullisista teistä merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12858: vimpiä on yhteys Eno-Kovero. Tästä Enon ja taen,
12859: Tuupovaaran kuntakeskuksia yhdistävästä tiestä
12860: väli Eno-Pirttivaara on korjauksen alla vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12861: 1987-1989. Loppuosa tiestä eli väli Pirttivaara- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12862: Kovero olisi tien liikeoteeilisen merkityksen ja yh- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
12863: distävyyden kannalta tarkoituksenmukaista to- n:o 512 suuntauksen parantamiseen Enon
12864: teuttaa välittömästi vuosina 1988-1990. Tie on ja Tuupovaaran kunnissa välillä Pirtti-
12865: erittäin mutkainen ja sorapintainen sekä erityisesti vaara-Kovero.
12866: puutavaraliikenteen kannalta merkittävä.
12867:
12868: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12869:
12870: Riitta Myller Kettu Törnqvist Matti Väistö
12871: Pekka Puska Esko Jokiniemi Eeva Turunen
12872: 1862 1987 vp.
12873:
12874: Raha-asia-aloite n:o 1767
12875:
12876:
12877:
12878:
12879: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun katsastus-
12880: aseman lunastamiseksi valtiolle
12881:
12882:
12883: Eduskunnalle
12884:
12885: Outokummun kaupunki rakensi vuonna 1985 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12886: katsastusaseman kaupungin omin varoin. Liiken- taen,
12887: neministeriön vuoden 1985 KTS:aan on sisältynyt
12888: aseman lunastaminen valtiolle vuonna 1989. Ou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12889: tokummun kaupungin vaikea taloudellinen tilan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzJie
12890: ne edellyttäisi kuitenkin katsastusaseman lunasta- 31.40. 74 3 200 000 markkaa Outokum-
12891: mista jo vuonna 1988. Katsastusasema on ollut mun katsastusaseman lunastamiseksi val-
12892: Outokummussa todella tarpeellinen ja osoittanut tiolle.
12893: näin sen, että aseman rakentaminen oli oikea toi-
12894: menpide.
12895:
12896: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12897:
12898: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Matti Väistö
12899: Pekka Puska Esko Jokiniemi Eeva Turunen
12900: 1987 vp. 1863
12901:
12902: Raha-asia-aloite n:o 1768
12903:
12904:
12905:
12906:
12907: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden posti-
12908: autoliikenteen tukemiseen
12909:
12910:
12911: Eduskunnalle
12912:
12913: Jos postiautoliikenteen nykyiset supistussuun- kuisat postilinja-autoliikenteen palveluksessa ole-
12914: nitelmat toteutetaan niiden tappiollisuuden vat henkilöt menettävät työpaikkansa ja todennä-
12915: vuoksi, heikkenevät laajojen maaseutualueiden köisesti päätyvät työttömiksi. Se merkitsee myös
12916: asukkaiden liikennepalvelut ratkaisevalla tavalla. sitä, että v. 1978 valmistunut Joensuun postiauto-
12917: PTI pyrkii Pohjois-Karjalan läänin alueella lak- varikko jää tyhjäkäynnille.
12918: kauttamaan miltei kaikki jäljellä olevat linja- Näillä perusteilla on syytä osoittaa valtion va-
12919: autovuoronsa kannattamattomana. Näiden aluei- roista määräraha kannattamattomien haja-asutus-
12920: den vähävaraisen, autottoman väestön kannalta alueiden postiautolinjojen ylläpitämiseen.
12921: postilinja-autovuorojen säilyttäminen on niin tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12922: keää, että muutaman miljoonan tappio tulee kes- taen,
12923: tää. Mikäli Pohjois-Karjalan postiautoliikenne su-
12924: pistuu vuoteen 1992 mennessä kahteen läänin si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12925: säiseen linjaan, niin maaseudun postitoimen hoi- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12926: to vaarantuu ja maaseudun asukkaiden liikenne- markkaa haja-asutusalueiden postiautolzi'-
12927: palvelut merkittävästi heikkenevät. Samalla lu- kenteen tukemiseen.
12928:
12929: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12930:
12931: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Matti Väistö
12932: Pekka Puska Esko Jokiniemi Eeva Turunen
12933:
12934:
12935:
12936:
12937: 24 270416F
12938: 1864 1987 vp.
12939:
12940: Raha-asia-aloite n:o 1769
12941:
12942:
12943:
12944:
12945: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta biosfäärialueen suunnittele-
12946: miseksi Pohjois-Karjalaan
12947:
12948:
12949: Eduskunnalle
12950:
12951: Suomen Akatemiassa ja ympäristöministeriössä noissa että asiaa koskevassa seminaariraportissa.
12952: on valmisteltu Unescon MAB (Man and biosphe- Ao. kuntien kannanotoista käy lisäksi ilmi, että
12953: re) -ohjelmaan kuuluvan biosfäärialueen perusta- hankkeella on varaukseton paikallinen tuki, mitä
12954: mista Suomeen. Biosfäärialueen tavoitteena on on pidetty yhtenä perusedellytyksenä.
12955: luonnontilaisten ekasysteemien ja niihin sisälty- Biosfäärialueen perustaminen Pohjois-Karja-
12956: vän perinnöllisen materiaalin suojelu ja sen ohella laan olisi myös osaltaan vastapainona lukuisten
12957: myös luonnonsuojelun ja ihmistoiminnan välisten luonnonsuojelualueiden perustamisen aiheutta-
12958: yhteyksien kehittäminen. Suomen Akatemiassa malle työpaikkojen vähentymiselle, mitä ei mil-
12959: tehdyssä esitutkimuksessa on esitetty eräitä alue- lään muulla tavoin ole kompensoitu. Biosfääri-
12960: vaihtoehtoja, joista yksi on Patvinsuon kansallis- alueella on suuri merkitys myös Ilomantsin kun-
12961: puisto biosfäärialueen ytimenä ja Lieksan kaupunki nan luontokeskushankkeelle.
12962: ja Ilomantsin kunta sen yhteistoiminta-alueena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12963: Patvinsuon kansallispuisto täyttää erityisen hy- taen,
12964: vin biosfäärialueelle asetettavat edellytykset kan-
12965: sainvälisesti merkittävänä suojelukohteena, hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12966: vien tutkimusedellytysten puolesta ja myös suun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12967: nitellun yhteistoiminta-alueen luonnonvarojen 35.11.26 250 000 markan määrärahan
12968: monipuolisen ja tehokkaan käytön perusteella. Suomen ensimmazsen bios/äärialueen
12969: Tämä on todettu sekä asiasta saaduissa lausun- suunnittelemiseksi Pohjois-Karjalaan.
12970:
12971: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12972:
12973: Riitta Myller Mars Nyby Kerttu Törnqvist
12974: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi
12975: Eeva Turunen
12976: 1987 vp. 1865
12977:
12978: Raha-asia-aloite n:o 1770
12979:
12980:
12981:
12982:
12983: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Patvinsuon kansallispuiston
12984: opastuskeskuksen ja leirintäalueen rakentamiseen
12985:
12986:
12987: Eduskunnalle
12988:
12989: Lieksan kaupungissa ja Ilomantsin kunnassa si- puiston opastuskeskusta ja leirintäaluetta koskeva
12990: jaitseva Patvinsuon kansallispuisto on perustettu erityissuunnitelma, jonka ympäristöministeriö
12991: 1.1.1982. Patvinsuo on maan eteläpuoliskon suu- vahvistaa vielä tänä vuonna. Suunnitelman mu-
12992: rin lunnonsuojelualue, jolla suo-, metsä- ja järvi- kaisten hankkeiden kustannusarvio on 1, 1 mmk.
12993: luonnon suojelun ohella on huomattava virkistyk- Hankkeiden nopealla toteuttamisella on kansallis-
12994: sellinen merkitys. V. 1985 vahvistetun runko- puiston kehittämisen ohella merkitystä myös työl-
12995: suunnitelman mukaisesti metsähallitus on raken- lisyyden hoidon kannalta.
12996: tanut alueelle monipuolisen polkuverkoston. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12997: Kansallispuistosta puuttuvat kuitenkin alueen taen,
12998: käytön kannalta välttämättömät opastuspalvelut
12999: ja leirintäalue. Mm. ao. kunnat ja Pohjois-Karja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13000: lan lääninhallitus ovat kiirehtineet näiden palve- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13001: lujen rakentamista. Niukat määrärahat on kuiten- 35.15. 74 1 100 000 markkaa Patvinsuon
13002: kin ohjattu toistaiseksi UKK-puiston ja eräiden kansallispuiston opastuskeskuksen ja lei-
13003: muiden kansallispuistojen rakentamiseen. Metsä- n.ntäalueen rakentamista varten.
13004: hallituksessa on valmistunut Patvinsuon kansallis-
13005:
13006: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13007:
13008: Riitta Myller Matti Väistö Eeva Turunen
13009: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi
13010: 1866 1987 vp.
13011:
13012: Raha-asia-aloite n:o 1771
13013:
13014:
13015:
13016:
13017: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tekstipuhelimien hankkimi-
13018: seksi eduskuntaan
13019:
13020:
13021: Eduskunnalle
13022:
13023: Maassamme on suuri joukko kuulovammaisia, helimia. Tekstipuhelimien avulla asioiden hoita-
13024: joista osa on huonokuuloisia, osa kuuroja ja pieni minen kuulovammaisten kanssa nopeutuisi.
13025: joukko kuuroutuneita. Kuurojen tiedonsaanti ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13026: asioiden hoito on erityisen vaikeaa kommunikoin- taen,
13027: tivaikeuksien takia.
13028: Yhteydenpito kansanedustajiin ja eduskuntaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13029: ei myöskään ole tasa-arvoista kuulevien kanssa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13030: Kuurojen ja kuulovammaisten palvelun mahdol- 22.02. 70 15 000 markkaa tekstipuheli-
13031: listamiseksi tulisi eduskuntaan hankkia tekstipu- mien hankkimiseksi eduskuntaan.
13032:
13033: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13034:
13035: Tina Mäkelä ). Juhani Kortesalmi
13036: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13037: 1987 vp. 1867
13038:
13039: Raha-asia-aloite n:o 1772
13040:
13041:
13042:
13043:
13044: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkion yli-
13045: määräiseksi korottamiseksi
13046:
13047:
13048: Eduskunnalle
13049:
13050: Asuntosäästöpalkkiot ovat tällä hetkellä aivan malla ASP-järjestelmän palkkiota nykyiseltä tasol-
13051: liian pienet, sillä ne eivät kata edes ostettavan ta ainakin 15 000 markkaan.
13052: huoneiston tai kiinteistön leimaveroja. Näin ollen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13053: valtio ottaa asuntosäästöpalkkiojärjestelmällä han- taen,
13054: kittavasta asunnosta itselleen enemmän maksuja,
13055: kuin se maksaa tukea järjestelmän kautta asunnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13056: hankkivalle henkilölle. Tätä ei voida pitää oikea- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13057: na, sillä järjestelmä on kehitetty tukemaan lähin- 28.87.53 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
13058: nä nuorten henkilöiden ensiasunnon hankkimis- asuntosäiistöpalkkion ylimääräiseksi korot-
13059: ta. Tämä epäkohta tulisi pikaisesti korjata korotta- tamiseksi 15 000 markkaan.
13060:
13061: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13062:
13063: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13064: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13065: 1868 1987 vp.
13066:
13067: Raha-asia-aloite n:o 1773
13068:
13069:
13070:
13071:
13072: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen korkeakoulun
13073: palkkausmenoihin
13074:
13075:
13076: Eduskunnalle
13077:
13078: Taideteollisessa korkeakoulussa annettavasta Taideteollisen korkeakoulun opetus on tulevai-
13079: opetuksesta 60% on tuntiopetusta. Alkavana suudessa pystyttävä suunnittelemaan ja järjestä-
13080: lukukautena korkeakoulun tuntiopetusta on varo- mään siten, ettei jatkossa enää jouduta nykyisen
13081: jen puutteen vuoksi jouduttu supistamaan 46 %. kaltaiseen katastrofaaliseen tilanteeseen. Tämä
13082: Suuri osa suunnitellusta opetuksesta on siis petuu- edellyttää resurssien osalta riittävän tason turvaa-
13083: tettu tai siirretty annettavaksi seuraavan lukukau- vaa kasvua tuntiopetus- sekä apuhenkilökunnan
13084: den aikana. palkkaamiseen käytettäviin määrärahoihin.
13085: Korkeakoulun opetuksen kannalta on elintär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13086: keää turvata elävä yhteys myös korkeakoulun ul- tavasti,
13087: kopuolella toimiviin alan asiantuntijoihin. Tämä
13088: on mahdollista ainoastaan järjestämällä tuntiope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13089: tusta ja käyttämällä vierailevia luennoitsijoita sekä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13090: lopputöiden ohjaajia. Alan erityisluonteen vuoksi 29.1 0. 01 2 200 000 markan määrärahan
13091: pienryhmäopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauk- käytettäväksi Taideteollisen korkeakoulun
13092: sen tarve on lisäksi tavanomaista huomattavasti palkkausmenoihin.
13093: suuremp1.
13094:
13095: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 198 7
13096:
13097: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
13098: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13099: 1987 vp. 1869
13100:
13101: Raha-asia-aloite n:o 1774
13102:
13103:
13104:
13105:
13106: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
13107: osuuden korottamiseksi opintotukijärjestelmässä
13108:
13109:
13110: Eduskunnalle
13111:
13112: Valtion tavoitteena tulisi olla korkeakouluopis- lisätä määrärahoja siten, että päästäisiin opintora-
13113: kelijoiden opintotuen turvaaminen sellaiseksi, han osuudessa 50 % :iin koko opintotuesta.
13114: että se kannustaisi ja edesauttaisi opiskelua ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13115: heuttamatta kohtuutonta taloudellista tai suori- taen,
13116: tuksellista rasitetta. Välitön toimenpide tämän
13117: päämäärän toteuttamiseksi on nykyisen opintotu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13118: kijärjestelmän kehittäminen siten, että opintora- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13119: han osuus kasvatetaan 50 % :iin koko tuen mää- 29.39.55 200 000 000 markkaa opintora-
13120: rästä. Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa korote- han osuuden korottamiseksi nykyisestään
13121: taan opintorahaa 25 % :lla, mutta se ei ole vielä kattamaan suuremman osuuden opintotu-
13122: riittävä korotus tämän päämäärän toteuttamisek- kijärjestelmästä.
13123: si. Tämän takia tulisi valtion tulo- ja menoarvioon
13124:
13125: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13126:
13127: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13128: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13129: 1870 1987 vp.
13130:
13131: Raha-asia-aloite n:o 1775
13132:
13133:
13134:
13135:
13136: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
13137: opiskelijoiden ruokailutuen korottamiseen
13138:
13139:
13140: Eduskunnalle
13141:
13142: Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuki on täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13143: lä hetkellä riittämätön. Vuoden 1987 tulo- ja me- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13144: noarviossa suoritettu ruokailutuen tarkistus jäi 29.39.57 10 000 000 markkaa korkeakou-
13145: riittämättömäksi ja tämän takia siinä on edelleen luopiskelijoiden ruokatlutuen korottami-
13146: korotuspaineita. Ruokailutuki tulisi valtion vuo- seksi 5 markkaan ateriaa kohden.
13147: den 1988 tulo- ja menoarviossa korottaa ainakin
13148: 5 markkaan ateriaa kohden.
13149: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13150: taen,
13151:
13152: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13153:
13154: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13155: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13156: 1987 vp. 1871
13157:
13158: Raha-asia-aloite n:o 1776
13159:
13160:
13161:
13162:
13163: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta työsopimussuhteisten hen-
13164: kilöiden palkkaamiseksi Näkövammaisten kirjastoon
13165:
13166:
13167: Eduskunnalle
13168:
13169: Näkövammaisten kirjastossa on tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13170: riittämätön määrä henkilökuntaa, sillä kirjasto 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13171: palvelee koko Suomen aluetta ja tehtävät ovat jat- 29.58. 01 300 000 markkaa kolmen uu-
13172: kuvasti laajentuneet. Tämän takia kirjastoon tulisi den työsopimussuhteisen henkzlön palk-
13173: välittömästi saada kolme uutta työsopimussuh- kaamiseksi Näkövammaisten kirjaston lai-
13174: teista henkilöä kirjaston lainauspalvelun hoitami- nauspalvelutehtäviin.
13175: seen.
13176: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13177: taen,
13178:
13179: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13180:
13181: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
13182: Lea Mäkipää Marita Jurva
13183: 1872 1987 vp.
13184:
13185: Raha-asia-aloite n:o 1777
13186:
13187:
13188:
13189:
13190: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Jyväskylän
13191: NMKY:lle ohjaajan palkkaamiseen nuorisotoiminnan tehos-
13192: tamiseksi
13193:
13194: Eduskunnalle
13195:
13196: Jyväskylän NMKY:llä on paikkakunnalla moni- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13197: puolista urheilu- ja nuorisotoimintaa. Tätä toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13198: mintaa haittaa kuitenkin tarvittavien ohjaajien 29.91.51 75 000 markkaa ohjaajan palk-
13199: puute. Seura olisi valmis palkkaamaan ohjaajia kaamiseksi Jyväskylän NMKY:hyn nuor-
13200: nuorista henkilöistä, mutta tarkoitukseen ei ole ten kerho-, retki- ja harrastustoiminnan
13201: riittävästi määrärahoja. ohjaamiseen.
13202: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13203: taen,
13204:
13205: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13206:
13207: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13208: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen
13209: 1987 vp. 1873
13210:
13211: Raha-asia-aloite n:o 1778
13212:
13213:
13214:
13215:
13216: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seu-
13217: rausvaikutusten lieventämiseen
13218:
13219:
13220: Eduskunnalle
13221:
13222: Nuorten työttömyys on edelleenkin mittava on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13223: gelma maassamme. Vaikka vuoden 1988 alusta taen,
13224: voimaan tulevan uuden työllisyyslain avulla pääs-
13225: täänkin nuorisotyöttömyydestä lähes täysin eroon, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13226: eivät siitä aiheutuvat ongelmat täysin poistu. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13227: Tämän takia tulisi tulo- ja menoarviossa säilyttää 29.91.61 3 000 000 markkaa nuorisotyöt-
13228: edelleenkin määräraha nuorisotyöttömyyden seu- tömyyden seurausvaikutusten lieventämi-
13229: rausvaikutuksen lieventämiseen. seen.
13230:
13231: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13232:
13233: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
13234: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
13235: Marita Jurva
13236: 1874 1987 vp.
13237:
13238: Raha-asia-aloite n:o 1779
13239:
13240:
13241:
13242:
13243: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiseutuyhdistysten toimin-
13244: nan tukemiseen
13245:
13246:
13247: Eduskunnalle
13248:
13249: Nykypäivän yhteiskunnassa, jolloin maassam- Kotiseutuyhdistysten työhön ei tällä hetkellä
13250: me vuosikymmeniä vallinneen muuttoliikkeen ja tule riittävästi tukea yhteiskunnan taholta. Val-
13251: maaltapaon seurauksena ihmisten juuret ovat hä- tion tulisi tunnustaa näiden yhditysten tekemä
13252: märtyneet, tekevät kotiseutuyhdistykset merkittä- tärkeä työ ja tukea sitä budjettivaroin.
13253: vää työtä. Ne saavat juuriltaan irrotettuja ihmisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13254: sekä myöskin maaseudulle asumaan jääneitä ih- taen,
13255: misiä tuntemaan kotiseuturakkautta. Tällä työllä
13256: on oma merkityksensä ihmisten mielenrauhan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13257: ja toisaalta identiteetin tukemisessa, samalla ne 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13258: myöskin tukevat maaseutupaikkakuntien elinvoi- 29.99.50 200 000 markkaa kotiseutuyh-
13259: maisuutta ja jatkuvuutta. distysten toiminnan tukemiseen.
13260:
13261: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13262:
13263: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
13264: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
13265: Marita Jurva
13266: 1987 vp. 1875
13267:
13268: Raha-asia-aloite n:o 1780
13269:
13270:
13271:
13272:
13273: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suojakallion seurantalon
13274: kunnostukseen Korpilahdella
13275:
13276:
13277: Eduskunnalle
13278:
13279: Korpilahdella Saakoskella sijaitsee Suojakallion Seurantalon kunnostus on tärkeä, koska talolla
13280: seurantalo. Talo on vanha ja huonokuntoinen. on paljon käyttöä. Kunnostetun talon myötä toi-
13281: Seurantalo hallitsee isoa aluetta, koko etäistä Kor- votaan myös vanhan seuratoiminnan elpyvän.
13282: pilahtea. Talo on kylän toiminnan keskus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13283: Vanhan seurantatalon korjaus aloitetaan vuo- taen,
13284: den 1988 alussa. Rahoitus on osittain avoin, osaan
13285: kustannuksista saadaan kunnalta rahaa. Kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13286: nusarvio on noin 300 000 markkaa. Talon kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13287: nostus on tarkoitus tehdä suureksi osaksi talkoo- 29.99.51 50 000 markan määrärahan
13288: työnä. Suojakallion seurantalon kunnostukseen.
13289:
13290: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13291:
13292: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Jorma Rantanen
13293: 1876 1987 vp.
13294:
13295: Raha-asia-aloite n:o 1781
13296:
13297:
13298:
13299:
13300: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Yrittävän seurojentalon
13301: kunnostamiseen Pylkönmäellä
13302:
13303:
13304: Eduskunnalle
13305:
13306: Pylkönmäen kunnassa Keski-Suomessa sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13307: vanha Yrittävän seurojentalo. Talo on huonokun- taen,
13308: toinen. Nuoret ovat työllisyystöinä maalanneet ta-
13309: lon ja vähitellen kunnostaneet sitä. Talossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13310: edelleen paljon remontoitavaa. Seurojentalo si- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13311: jaitsee Pylkönmäen keskustassa ja kunnostamaHa 29.99.51 50 000 markkaa Pylkönmåen
13312: talosta saadaan kylän toimiva keskipiste. kunnassa Keski-Suomessa szjaitsevan Yrit-
13313: tävän seurojentalon kunnostamiseen.
13314:
13315: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13316:
13317: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen
13318: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen
13319: 1987 vp. 1877
13320:
13321: Raha-asia-aloite n:o 1782
13322:
13323:
13324:
13325:
13326: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-alalisien
13327: maksamiseen
13328:
13329:
13330: Eduskunnalle
13331:
13332: Maamme pien- ja perheviljelmillä on tähän siihen taloudelliseen kukoistukseen, mikä maas-
13333: saakka ollut yksi merkittävä satovuosien tuloeroja samme tällä hetkellä vallitsee. Näin ollen ei voida
13334: tasaava ja elinolosuhteita turvaava tekijä, pinta- pitää oikeaan osuneena sitä, että valtion toimesta
13335: alalisä. Pinta-alalisien avulla on voitu turvata nyt rangaistaan heitä ja syytetään heitä ylituotan-
13336: pien- ja perheviljelmiä pitäville talouksille tietyn- non aiheuttamisesta. Todellisuudessa nämä useim-
13337: lainen perusansiotaso. Samalla tämä pinta-alalisä- min asutustilat eivät ole maatalouden ylituotan-
13338: järjestelmä on voitu käsittää tietynlaisena valtion toa aiheuttaneet, vaan se on aiheutunut suurten ja
13339: tunnustuksena ja tukena pienviljelyä harjoittaville tehdasmaisten tilojen massatuotannosta.
13340: henkilöille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13341: Viimeisimmän maataloustulosopimuksen yh- taen,
13342: teydessä päätettiin valitettavasti pinta-alalisien
13343: maksamisen lopettamisesta yli 65-vuotiaille vilje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13344: lijöille. Tätä päätöstä ei voida pitää oikeaan osu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13345: neena, sillä poistaahan se tämän kipeästi kaivatun 30.31.41 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
13346: tulolähteen juuri niiltä vanhentuneilta pien- ja korotetun pinta-alalisän maksamiseksi alle
13347: perheviljelmien pitäjiltä, jotka ovat useimmat 10 hehtaarin pien- ja perheviljelmille sekä
13348: omin käsin raivanneet tilansa kylmään korpeen. maksatuksen palauttamiseksi myös yli 65-
13349: Tällä työllään he ovat olleet nostamassa Suomea vuotiaille viljelijözlle.
13350:
13351: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13352:
13353: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
13354: Lea Mäkipää ). Juhani Kortesalmi
13355: Marita Jurva
13356: 1878 1987 vp.
13357:
13358: Raha-asia-aloite n:o 1783
13359:
13360:
13361:
13362:
13363: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun pieni-
13364: muotoisen elinkeinotoiminnan avustuksiin
13365:
13366:
13367: Eduskunnalle
13368:
13369: Maaseudun pienimuotoisen yritystotmmnan t01mmnan tukemisesta on valtion vuoden 1988
13370: käynnistämiseksi laadittu lainsäädäntö näyttää tulo- ja menoarviossa saatava merkittävästi lisää
13371: osoittautuneen onnistuneeksi ja toimivaksi. Lain määrärahoja, jotta kaikki järkevät ja toteuttamis-
13372: puitteissa jaettaviin avustuksiin ja lainoihin tar- kelpoiset ajatukset voitaisiin hyväksyä ja panna
13373: koitetut varat ovat kuitenkin osoittautuneet liian alulle.
13374: vähäisiksi. Olemassa olevat määrärahat riittävät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13375: vain hätäisesti alkuun ja suuri osa anomuksia, joilla taen,
13376: olisi hyväksymisen mahdollisuus, odottaa määrä-
13377: rahoja. Nyt on kaikille hyväksyttäville suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13378: mille saatava pikaisesti rahoituspäätös, muutoin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13379: usko valtiovallan haluun maaseutumaisen alueen 30.33.44 200 000 000 markkaa maaseu-
13380: säilyttämiseen katoaa lopullisesti. dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
13381: Lakiin maaseudun pienimuotoisen elinkeino- avustukszin.
13382:
13383: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13384:
13385: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13386: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13387: 1987 vp. 1879
13388:
13389: Raha-asia-aloite n:o 1784
13390:
13391:
13392:
13393:
13394: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen vähäarvoisten ka-
13395: lojen pyynnin tukemiseksi ja kalakannan muuttamiseksi
13396:
13397:
13398: Eduskunnalle
13399:
13400: Ns. vähäarvoinen kalakanta on lisääntynyt Päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13401: jänteessä. Tarvitaan näiden kalojen poistamista, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13402: jotta saadaan aikaan kalakannan muutos. Esim. 30.37.23 320 000 markkaa Päijänteen vä-
13403: troolikalastuksella voitaisiin poistaa pienkaloja. häarvoisen kalan poistamiseen troolauk-
13404: Kalakannan muuttamiseksi Päijänteessä tarvitaan sella ja asiaa koskevaan tutkimukseen sekä
13405: uudenlaista seurantaa ja toimintaa. seurantaan ja tutkzjan palkkaan vuoden
13406: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- ajaksi.
13407: taen,
13408:
13409: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13410:
13411: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
13412: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13413:
13414:
13415:
13416:
13417: 25 270416F
13418: 1880 1987 vp.
13419:
13420: Raha-asia-aloite n:o 1785
13421:
13422:
13423:
13424:
13425: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun istuttamiseksi Päi-
13426: jänteeseen
13427:
13428:
13429: Eduskunnalle
13430:
13431: Päijänteen muikkukanta on hävinnyt lähes täy- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
13432: sin. Jo 15 vuoden ajan on muikkukatoa ollut Päi- taen,
13433: jänteen pohjoisessa osassa. Koska nykyinen muik-
13434: kukanta on hävinnyt, tulisi muikkua siirtää Päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13435: jänteeseen. Muikkujen siirtoa voitaisiin koeluon- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13436: teisesti yrittää toisesta järvestä. Muikun siirtämi- 30.37.41 150 000 markkaa muikkujen
13437: sen lisäksi voitaisiin siian ja lohen istutuskapasi- siirtämiseksi Päijänteeseen.
13438: teettia lisätä Päijänteeseen. Muikun siirtämisellä
13439: Päijänteeseen turvattaisiin paremmin Päijänteen
13440: kalakanta ja kalastajien toimeentulo.
13441:
13442: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13443:
13444: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
13445: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13446: 1987 vp. 1881
13447:
13448: Raha-asia-aloite n:o 1786
13449:
13450:
13451:
13452:
13453: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta männynversosyövän tutkimi-
13454: seen Multialla
13455:
13456:
13457: Eduskunnalle
13458:
13459: Multia on runsasmetsatnen kunta Keski-Suo- jatkotutkimuksia. Tutkimukset ovat tärkeitä koko
13460: messa. Metsässä on kymmenien hehtaarien alueel- Suomen metsätaloudelle, koska ongelma on va-
13461: la kuitenkin metsiä tuhoavaa männynversosyöpää. kava ja tauti leviää, ellei jotain tehdä taudin leviä-
13462: Piirimetsälautakunta ja metsänomistajat ovat misen estämiseksi.
13463: huolissaan taudin leviämisestä ja nyt kaikki mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13464: dollinen olisi tehtävä metsien pelastamiseksi. Ti- taen,
13465: lanne Multialla on hälyttävä, eikä syy männynver-
13466: sosyövän syntyyn ole selvillä. Kulunut kesä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13467: osaltaan lisännyt taudin syntyä. 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
13468: Jyväskylän yliopisto on tutkinut Multialla män- kan määrärahan männynversosyövän tut-
13469: nynversosyövän syntyä ja tuhoja. Nyt tarvittaisiin kimiseen Multian alueella.
13470:
13471: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13472:
13473: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
13474: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13475: 1882 1987 vp.
13476:
13477: Raha-asia-aloite n:o 1787
13478:
13479:
13480:
13481:
13482: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien suunnitte-
13483: lua ja töiden aloittamista varten
13484:
13485:
13486: Eduskunnalle
13487:
13488: Pohjoisen Keski-Suomen kunnat ovat kehitty- tien osalta vähintäänkin kohtuullisena kantatieta-
13489: mättömiä huonojen kulkuyhteyksien takia. Myös soisen tien saamista kuntien alueelle. Suomense-
13490: työttömyys näissä kunnissa on korkea. Liiken- län suuntaista tietä ei voida perustella pelkästään
13491: neyhteydet ovat Suomenselällä erittäin puutteelli- liikennemäärien perusteella, kysymys tien linjauk-
13492: set. Alueelta puuttuvat etelä-pohjoissuuntaiset sessa on ennen kaikkea elinkeinopoliittisista ja
13493: pääväylät, ja Suomenselän eteläosan itä-länsi- kuntien yleiseen kehittymiseen liittyvistä perus-
13494: suunnan tiet ovat heikkoja. Tämä vaikeuttaa yri- teista. Esitetty kantatieyhteys palvelee aina Tur-
13495: tystoiminnan sijoittamista alueille, joilta on pitkät kuun ja Helsinkiin saakka varsin hyvänä vaihtoeh-
13496: etäisyydet keskuksiin ja satamiin. Yhteisverkon tona jo olemassa oleville tieyhteyksille sekä hen-
13497: puutteellisuus haittaa myös työssäkäyntiä ja kilö- että tavaraliikenteen osalta.
13498: asiointia Suomenselän kuntien välillä. Keski-Suomen kuntien kannalta olisi tärkeätä,
13499: Alueen joukkoliikenteen palvelutason paranta- että Suomenselkätien linjaukseksi tulisi kanta- tai
13500: minen edellyttää kehittyneempää tieverkkoa. seudullisen tien tasoinen tie Keuruu-Multia-
13501: Kantatietasoisen tieyhteyden merkitys on yleensä- Pylkönmäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnula-Les-
13502: kin elinkeinoelämän kehitykselle ja esitetyn tielin- tijärvi-Reisijärvi-Haapajärvi-Kärsämäki valta-
13503: jan varrella oleville kunnille hyvin keskeinen. tielle n:o 4 mahdollisimman pian.
13504: Pohjoisen Keski-Suomen kunnille Suomenselkä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13505: tien linjaus sinne on elinehto. Toteutuessaan esi- taen,
13506: tetty Suomenselkätien tiensuunta olisi lisäksi
13507: luonnollinen jatke kantatielle n:o 58 Orivesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13508: Keuruu. Valtaosa esitetyn tielinjauksen varrella 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13509: olevista kuntakeskuksista ei sijaitse minkään valta- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Suomensel-
13510: tien tai kantatien varressa. Ottaen huomioon näi- kätien linjauksen suunnitteluun ja töiden
13511: den kuntien muut liikenneyhteydet ja niiden ke- aloittamiseen.
13512: hittämisen tarpeellisuus on pidettävä näiden kun-
13513:
13514: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13515:
13516: Tina Mäkelä Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi
13517: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
13518: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
13519: Jorma Rantanen
13520: 1987 vp. 1883
13521:
13522: Raha-asia-aloite n:o 1788
13523:
13524:
13525:
13526:
13527: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamisen
13528: aloittamiseksi Joutsasta Suonteen järven yli Mikkeliin
13529:
13530:
13531: Eduskunnalle
13532:
13533: TVL:n toteuttamissuunnitelmassa on 1990-lu- män matkailullisesti, kuin tämänhetkisellä Sini-
13534: vun puolivälille merkitty suunnitelmat tien raken- sellä tiellä sitä on.
13535: tamiseksiJoutsasta Suonteen järven yli Mikkeliin. Tien tärkeyden ja valtakunnallisen matkailun
13536: Tien toteuttaminen toisi Suonteen järven takaiset kannalta suuria tulevaisuuden näkymiä avaavana
13537: kylät lähes puolta lyhyemmälle etäisyydelle Jout- tulisi tiehanketta Joutsasta Suonteen järven yli
13538: san keskustasta kuin tällä hetkellä. Nykyisin sinne Mikkeliin nopeuttaa siten, että sen suunnittelu
13539: kuljetaan Ollinsalmen lossin kautta tai kiertotietä käynnistettäisiin välittömästi ja toteutus saataisiin
13540: Hirvensalmi-Mikkeli. alkuun mahdollisimman pikaisesti.
13541: Koska valtakunnallinen tavoite vuoteen 2000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13542: mennessä on poistaa lossit kokonaan käytöstä, taen,
13543: olisi pulma poistettu tällä tieratkaisulla Ollin-
13544: salmen osalta. Myöhemmin tähän tiehen pystyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13545: täisiin liittämään mahdollisen uuden Sinisen tien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13546: rakentaminen. Tie voisi kulkea Keski-Suomessa 31.24. 77 1 500 000 markkaa tien suun-
13547: reitin Pori, Tampere, Joutsa, Mikkeli, Savonlinna nittelemiseksi ja rakentamisen aloittami-
13548: ja itäraja. Todennäköisesti tällä vaihtoehtoisella seksi]outsasta Suonteen järven yli Mikke-
13549: Sinisellä tiellä poikki Suomen olisi käyttöä enem- liin.
13550:
13551: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13552:
13553: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
13554: Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13555: 1884 1987 vp.
13556:
13557: Raha-asia-aloite n:o 1789
13558:
13559:
13560:
13561:
13562: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten-Leppäkosken
13563: maantien peruskorjauksen aloittamiseksi
13564:
13565:
13566: Eduskunnalle
13567:
13568: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirissä sijait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13569: seva Kuhmoisten-Leppäkosken tie on tällä het- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13570: kellä heikossa kunnossa. Tie on kuitenkin vilk- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Kuhmois-
13571: kaasti liikennöity ja tämän takia se tulisi peruskor- ten-Leppäkosken tien peruskorjauksen
13572: jata ja päällystää. Tien kokonaispituus on noin 17 suunnitteluun ja töiden aloittamiseen.
13573: km.
13574: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13575: taen,
13576:
13577: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13578:
13579: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
13580: Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13581: 1987 vp. 1885
13582:
13583: Raha-asia-aloite n:o 1790
13584:
13585:
13586:
13587:
13588: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden-Multian
13589: maantien peruskorjauksen aloittamiseksi
13590:
13591:
13592: Eduskunnalle
13593:
13594: Valtatie n:o 624 välillä Petäjävesi-Multia Mul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13595: tian kunnassa on tällä hetkellä heikossa kunnossa. taen,
13596: Tien peruskorjauksesta on laadittu suunnitelmat
13597: ja kustannusarvio on yhteensä 54,6 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13598: Hankkeen aloittaminen on kuitenkin suunniteltu 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13599: aloitettavaksi vasta vuonna 1989. Hankkeen mit- 31.24.77 16500000 markkaa valtatien
13600: tavuuden ja tärkeyden takia se tulisi kuitenkin n:o 624 peruskorjauksen aloittamiseksi vä-
13601: aloittaa jo vuoden 1988 puolella, jotta voitaisiin lillä Petäjävesi-Multia.
13602: varmistua sen valmistumisesta alkuperäisen suun-
13603: nitelman mukaisesti.
13604:
13605: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13606:
13607: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13608: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13609: 1886 1987 vp.
13610:
13611: Raha-asia-aloite n:o 1791
13612:
13613:
13614:
13615:
13616: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjauksen
13617: aloittamiseksi Keuruulla välillä Petäisjärvi-Koipikangas-Pihla-
13618: javeden asema
13619:
13620: Eduskunnalle
13621:
13622: Maantiet n:ot 6007 ja 6211 välillä Petäisjärvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13623: Koipikangas-Pihlajaveden asema Keuruulla ovat taen,
13624: tällä hetkellä heikossa kunnossa. Osuudesta on
13625: olemassa valmiit suunnitelmat, mutta ne ajoittu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13626: vat vasta vuosikymmenen vaihteeseen. Hankkeen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13627: kokonaiskustannusarvio on 8,4 milj. markkaa. 31.24. 77 3 000 000 markkaa maanteiden
13628: Tien käytön huomioon ottaen tulisi korjaushan- n:ot 6007 ja 6211 peruskorjauksen aloitta-
13629: ketta aikaistaa niin, että se saataisiin alulle jo vuo- miseksi välillä Petäisjärvi-Koipikangas-
13630: den 1988 aikana. Pihlajaveden asema.
13631:
13632: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 198 7
13633:
13634: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13635: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13636: 1987 vp. 1887
13637:
13638: Raha-asia-aloite n:o 1792
13639:
13640:
13641:
13642:
13643: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Piippaharjun-Niemisjärven
13644: paikallistien peruskorjauksen aloittamiseksi Hankasalmen kun-
13645: nassa
13646:
13647: Eduskunnalle
13648:
13649: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin alueel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13650: la Hankasalmen kunnassa kulkeva tie Piippaharju 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13651: -Niemisjärvi (paikallistie), pituudeltaan 17 km, 31.24.77 1000000 markkaa Piippahar-
13652: on tällä hetkellä heikossa kunnossa. Tie olisi no- jun-Niemisjiirven paikallistien peruskor-
13653: peasti saatava peruskorjattua ja päällystettyä. Tä- jauksen ja pää/lystiimisen suunnitelmien
13654: hän tähtäävät suunnitelmat tulisi käynnistää pi- tekemiseen ja työn aloittamiseen Keski-
13655: kaisesti ja mahdollisuuksien mukaan työt aloittaa Suomen tie- ja vesirakennuspiirissii.
13656: jo vuoden 1988 puolella.
13657: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13658: taen,
13659:
13660: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13661:
13662: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi
13663: Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13664: 1888 1987 vp.
13665:
13666: Raha-asia-aloite n:o 1793
13667:
13668:
13669:
13670:
13671: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
13672: kentamisen aloittamiseksi välillä Jämsä-Kaipola
13673:
13674:
13675: Eduskunnalle
13676:
13677: Jämsän-Kaipolan tie on tällä hetkellä erittäin laadinta parhaillaan käynnistetty. Hankkeen ko-
13678: kapea, huonokuntoinen ja vaarallinen liikenteel- konaiskustannusarvio on n. 2 milj. markkaa. Työn
13679: le. Tiellä kulkee kuitenkin vilkas liikenne, mm. kiireellisyyden ja tärkeyden takia se tulisi saada
13680: Kaipolan tehtaan työssäkäyntiliikenne sekä tava- käyntiin jo vuoden 1988 aikana.
13681: rankuljetuksia. Erityisen suuressa vaarassa ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13682: koululaiset, jotka päivittäin kulkevat tätä tietä. taen,
13683: Tien heikkokuntoisuuden ja kapeuden takia tu-
13684: lisi pikaisesti ryhtyä kevyen liikenteen väylän ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13685: kentamiseen Jämsän-Kaipolan maantielle. Ai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13686: noastaan tällä toimenpiteellä turvattaisiin niin 31. 24. 77 1 000 000 markkaa jämsän-
13687: tehtaan työntekijöiden työssäkulkuliikenteen tur- Kaipolan maantielle rakennettavan ke-
13688: vallisuus kevyillä ajoneuvoilla kuin koululaisten vyen liikenteen väylän suunnitteluun ja
13689: koulumatkojen liikenneturvallisuus. rakentamisen aloittamiseen.
13690: Kevyen liikenteen väylästä on suunnitelmien
13691:
13692: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13693:
13694: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
13695: 1987 vp. 1889
13696:
13697: Raha-asia-aloite n:o 1794
13698:
13699:
13700:
13701:
13702: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
13703: kentamiseksi välille Äänekoski-Suolahti
13704:
13705:
13706: Eduskunnalle
13707:
13708: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13709: Äänekoski-Suolahti olisi liikenneturvallisuuden 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13710: kannalta erittäin tärkeätä, koska lyhyellä tieosalla 31. 24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
13711: liikkuu Äänekosken-Suolahden liikenne, teolli- kenteen väylän rakentamisen aloittami-
13712: suuden raskas rekkaliikenne sekä koululais- ja seksi välillä Äänekoski-Suolahti.
13713: muu henkilöliikenne. Suunitelmat välille Ääne-
13714: koski-Kovala ovat jo valmiit.
13715: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13716: taen,
13717:
13718: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13719:
13720: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13721: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13722: 1890 1987 vp.
13723:
13724: Raha-asia-aloite n:o 1795
13725:
13726:
13727:
13728:
13729: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
13730: kentamiseksi välille Äänekosken silta-Kovalan liittymä
13731:
13732:
13733: Eduskunnalle
13734:
13735: Äänekoskella on runsaasti työssäkäyntiliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13736: nettä välillä Äänekosken silta-Kovalan liittymä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13737: Osuudella kulkee runsaasti henkilöitä polkupyö- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
13738: rillä ja kävellen, mutta osuudelle ei ole kuiten- kenteen väylän rakentamisen aloittami-
13739: kaan vielä rakennettu kevyen liikenteen väylää. seksi välille Äänekosken stlta-Kovalan
13740: Tästä on aiheutunut jo monia vaaratilanteita. liittymä Äänekosken kaupungissa.
13741: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13742: taen,
13743:
13744: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13745:
13746: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13747: ). Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13748: 1987 vp. 1891
13749:
13750: Raha-asia-aloite n:o 1796
13751:
13752:
13753:
13754:
13755: Mäkelä ym.: Määtärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
13756: rakentamisen aloittamiseksi Kannonkosken kirkonkylässä
13757:
13758:
13759: Eduskunnalle
13760:
13761: Kannonkosken kunnassa Kannonkosken kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13762: konkylän keskustassa ei ole vielä tällä hetkellä ke- taen,
13763: vyen liikenteen väylästöä. Sen tarve on kuitenkin
13764: jatkuvasti kasvanut ja rakentaminen on tullut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13765: ajankohtaiseksi ja jopa kiireelliseksi. Suunnitel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13766: mien mukaan rakentamiseen ryhdyttäisiin vasta 31.24. 77 500 000 markkaa kevyen ltiken-
13767: vuonna 1990. Työt tulisi kuitenkin aloittaa jo teen väylän rakentamisen aloittamiseksi
13768: vuoden 1988 puolella. Kannonkosken kirkonkylän keskustassa.
13769:
13770: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13771:
13772: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
13773: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13774: 1892 1987 vp.
13775:
13776: Raha-asia-aloite n:o 1797
13777:
13778:
13779:
13780:
13781: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kantolansalmen sillan ra-
13782: kentamisen aloittamiseksi Laukaalla
13783:
13784:
13785: Eduskunnalle
13786:
13787: Paikallistiellä n:o 16729 sijaitsee Kantolansal- sillan kautta kulkevan liikenteen vilkkauden ja sil-
13788: men silta Laukaan kunnan alueella. Silta on tällä lan huonon kunnon huomioon ottaen.
13789: hetkellä liikenteelle liian heikossa kunnossa, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13790: sen uusiminen olisi suoritettava mahdollisimman taen,
13791: pikaisesti.
13792: Kantolansalmen sillan rakentamiselle on laadit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13793: tu suunnitelmat, joiden kustannusarvio on 13,3 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13794: milj. markkaa. Rakennushanketta ei ole kuiten- 31.24. 77 5 200 000 markkaa Kantolansal-
13795: kaan tarkoitus aloittaa vielä vuoden 1988 puolel- men sillan rakentamisen aloittamiseksi
13796: la, mutta työn aloittaminen olisi välttämätöntä pazkallistiellä n:o 16729.
13797:
13798: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13799:
13800: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13801: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13802: 1987 vp. 1893
13803:
13804: Raha-asia-aloite n:o 1798
13805:
13806:
13807:
13808:
13809: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvenesataman rakentami-
13810: seksi Rutalahteen Leivonmäellä
13811:
13812:
13813: Eduskunnalle
13814:
13815: Rutalahden pienvenesataman suunnittelu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13816: käynnistynyt Leivonmäellä yhteistyössä kunnan ja taen,
13817: vesipiirin kanssa. Kunta on hankkinut sopivan
13818: alueen Rutalahdesta Päijänteen rannalta ja käyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13819: nistänyt suunnittelun. Suunnitelma valmistuu ke- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13820: väällä 1988. 31.27. 77 500 000 markkaa pienvenesata-
13821: Pienvenesatama on merkityksellinen Rutalah- man rakentamiseen Rutalahteen Leivon-
13822: den kylän asukkaille. Satama on yksi kohde, jolla mäen kunnassa.
13823: Rutalahden kylää voidaan elävöittää ja kehittää.
13824: Satama suo myös mahdollisuuden kalastukseen.
13825:
13826: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13827:
13828: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
13829: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
13830: 1894 1987 vp.
13831:
13832: Raha-asia-aloite n:o 1799
13833:
13834:
13835:
13836:
13837: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisliikenteen säilyttä-
13838: miseksi rataosuudella Jyväskylä-Äänekoski
13839:
13840:
13841: Eduskunnalle
13842:
13843: Valtionrautatiet ja rautatiehallitus ovat suunni- sä tulee välttää ainakin siihen saakka, kunnes ko-
13844: telmissaan esittäneet paikallisliikenteen lakkaut- mitean esitykset on saatettu käytännön toimenpi-
13845: tamista kokonaan rataosuudella Jyväskylä-Lau- teiden asteelle.
13846: kaa-Suolahti-Äänekoski. Radanvarren kunnat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13847: ja paikalliset järjestöt ovat kukin päättävissä eli- taen,
13848: missään sekä yhteisneuvotteluissa käsitelleet asiaa
13849: ja vastustaneet jyrkästi hanketta. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13850: Valtioneuvoston v. 1985 asettama parlamentaa- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
13851: rinen rautatiekomitea on mietinnössään esittänyt markkaa pazkallisliikenteen säilyttämiseksi
13852: paikallisliikenteen tukemista valtion tulo- ja me- rataosuudella Jyväskylä-Laukaa-Suo-
13853: noarviossa varattavin ja lääninhallitukselle osoitet- lahti-Aänekoski.
13854: tavin määrärahoin. Supistuksia paikallisliikentees-
13855:
13856: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13857:
13858: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka LeaMäkipää
13859: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
13860: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
13861: 1987 vp. 1895
13862:
13863: Raha-asia-aloite n:o 1800
13864:
13865:
13866:
13867:
13868: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän
13869: budjettiperusteiseksi korottamiseksi
13870:
13871:
13872: Eduskunnalle
13873:
13874: Ylimääräinen rintamalisä on heikoimmassa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13875: loudellisessa asemassa oleville rintamaveteraaneil- taen,
13876: le erittäin tarpeellinen lisäeläke. Tämä eläke on
13877: kuitenkin tasoltaan vielä varsin vaatimaton, saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13878: han sitä alimmillaan vain parikymmentä markkaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13879: kuukaudessa ja korkeimmatkin eläkkeet ovat vain 33.21.52 180 000 000 markkaa ylim!i!iräi-
13880: alle 200 markkaa. Tämän takia ylimääräiseen rin- sen rintamalisän budjettiperusteiseksi ko-
13881: tamalisään tulisi saada tuntuva tasokorotus, jotta rottamiseksi 100 markalla kuukaudessa
13882: sen luonne tunnustettuna lisänä rintamapalvelus- 1.1.1988 alkaen.
13883: ta suorittaneille heikoimmassa taloudellisessa ase-
13884: massa oleville rintamaveteraaneille korostuisi ny-
13885: kyisestään.
13886:
13887: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13888:
13889: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka LeaMäkipää
13890: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13891:
13892:
13893:
13894:
13895: 26 270416F
13896: 1896 1987 vp.
13897:
13898: Raha-asia-aloite n:o 1801
13899:
13900:
13901:
13902:
13903: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien
13904: Keski-Suomen piiriyhdistys ry:n virkistystoiminnan tukemiseen
13905:
13906:
13907: Eduskunnalle
13908:
13909: Sotiemme veteraanit olivat valmiit uhraamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13910: terveytensä ja jopa henkensä isänmaamme puoles- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13911: ta rintamalla. Arvokasta isänmaallista työtä teh- 33.23.53 50 000 markkaa Rintamamies-
13912: neiden veteraanien asioita ei kuitenkaan vieläkään veteraanien Keski-Suomen piiriyhdistys
13913: ole hoidettu kuntoon. Jo ikääntyneiden veteraa- ry:n virkistystoiminnan tukemiseen.
13914: nien virkistystoiminta on erittäin tarpeellista.
13915: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13916: taen,
13917:
13918: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13919:
13920: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen
13921: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
13922: Pekka Leppänen
13923: 1987 vp. 1897
13924:
13925: Raha-asia-aloite n:o 1802
13926:
13927:
13928:
13929:
13930: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
13931: tustoiminnan turvaamiseksi
13932:
13933:
13934: Eduskunnalle
13935:
13936: Vuonna 1988 viettää maamme itsenäisyytensä dassa olleille veteraaneille taata valtion tulo- ja
13937: 70-vuotisjuhlavuotta. Tällaisena itsenäisyytemme menoarvioon merkityllä erityismäärärahalla ilmai-
13938: merkittävänä juhlavuotena tulisi maamme itse- nen kahden viikon kuntoutus jossain alan kuntou-
13939: näisyyttä sotien aikana puolustaneille henkilöille tuslaitoksessa.
13940: antaa jonkinlainen tunnustus isänmaamme hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13941: väksi tehdystä palvelusta. taen,
13942: Rintamaveteraanien ja invalidien kuntoutus-
13943: palvelut ovat vielä tänäkin päivänä puutteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13944: hoidetut. Kaikki kuntoutuksen tarpeessa olevat 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13945: veteraanit eivät vielä pääse kuntoutukseen joka 33.22.59 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
13946: vuosi. Kuntoutuksen avulla heillä kuitenkin olisi rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
13947: mahdollisuus elää nykyistä täysipainoisempaa ja zlmaisen kahden vzikon kuntoutusjakson
13948: parempaa elämää ja kokea itsensä tunnustetuksi turvaamiseksi alan laitoksessa kaikille ha-
13949: kansalaiseksi. Tämän takia tulisi nyt itsenäisyy- lukkazlle rintamaveteraaneille vuoden
13950: temme 70-vuotisjuhlavuoden kunnialahjana so- 1988 atkana.
13951:
13952: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13953:
13954: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
13955: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
13956: Marita Jurva
13957: 1898 1987 vp.
13958:
13959: Raha-asia-aloite n:o 1803
13960:
13961:
13962:
13963:
13964: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi vammaisten las-
13965: ten virkistystoiminnan järjestämiseen
13966:
13967:
13968: Eduskunnalle
13969:
13970: Lasten virkistystoimintaan kiinnitetään Suomes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13971: sa vielä tänäkin päivänä aivan liian vähän huomio- taen,
13972: ta. Tavallisia lapsia vaikeammassa asemassa ovat
13973: vielä vammaiset nuoret, joiden pääseminen erilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13974: siin lapsille tarkoitettuihin tapahtumiin ja osallis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13975: tuminen normaaliin lasten virkistystoimintaan on 33.33.51 lisäyksenä 1500 000 markkaa
13976: vaikeata tai jopa mahdotonta. Tämän takia vam- vammaisten lasten virkistystoiminnan jär-
13977: maiset lapset tarvitsevat heille erityisesti järjestetty- jestämiseen.
13978: jä virkistysleirejä ja -tapahtumia, joissa on otettu
13979: huomioon heidän liikkumis- ym. ongelmansa.
13980:
13981: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13982:
13983: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
13984: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
13985: 1987 vp. 1899
13986:
13987: Raha-asia-aloite n:o 1804
13988:
13989:
13990:
13991:
13992: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Äijäiän vam-
13993: maisten tuki ry:n toiminnan tukemiseen
13994:
13995:
13996: Eduskunnalle
13997:
13998: Äijäiän vammaisten tuki ry., perustettu 8. 2. jataan uuteen käyttötarkoitukseen säilyttäen ja
13999: 1980, ylläpitää vammaisten kotia 7-8:lle ja suo- entistäen vanhaa mahdollisimman paljon. Suoja-
14000: jatyöpaikkaa noin 10:lle vammaiselle. työpaikaksi on ostettu Äijäiän tilasta aiemmin
14001: Tällä hetkellä talon asumispalveluja käyttää va- lohkaistu entinen kauppapuutarha, jolla sijaitsee
14002: kituisesti 7 ja suojatyössä talon ulkopuolelta käy 3 myös peruskorjauskelpoinen omakotitalo.
14003: vammaista. Suojatyötoiminta on käynnistetty vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14004: me vuonna. taen,
14005: Yhdistyksen toiminta perustuu suurelta osalta
14006: vapaaehtoistyöhön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14007: Toimipaikakseen yhdistys on ostanut viime 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
14008: vuosisadan alusta peräisin olevan Äijäiän tilan kan määrärahan Äijäiän vammaisten tuki
14009: päärakennuksen pihapiireineen. Taloa peruskor- ry:n toiminnan tukemiseen.
14010:
14011: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14012:
14013: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
14014: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
14015: 1900 1987 vp.
14016:
14017: Raha-asia-aloite n:o 1805
14018:
14019:
14020:
14021:
14022: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaassa sijaitsevan Puus-
14023: tellin työkeskuksen tukemiseen
14024:
14025:
14026: Eduskunnalle
14027:
14028: Puustelli on vuonna 1982 Laukaassa perustettu asukasta kohti noin 50 000 markan menot. Tänä-
14029: työkeskus. Työkeskus on invalidilainsäädännön kin vuonna maksusopimushaluttomuuden takia
14030: puitteissa toimiva valtakunnallisia palveluja tar- kunnilta jää saamatta 250 000 markkaa korvauksia
14031: joava suojatyöyksikkö. Puustelli on rakennettu vammaisten työllistämisestä ja ylläpitämisestä.
14032: Puustellin Tuki ry:n ja Raha-automaattiyhdistyk- Puustelli ei ole edellyttänyt vammaisilta tulles-
14033: sen tuella. Puustellissa on 36 työntekijää parista- saan kuntien maksusopimusta. Sopimuksista on
14034: kymmenestä kunnasta. neuvoteltu myöhemmin. On lähdetty vammais-
14035: Työntekijät ovat etupäässä kehitysvammaisia, ten oikeuksista työhön ja täysipainoiseen elä-
14036: mutta mukaan pääsevät kaikki vammaisryhmät. mään, eikä vammainen saa kärsiä kuntien jousta-
14037: Puustelli pyrkii tuotteittensa korkean laadun avul- mattomuuden takia.
14038: la osoittamaan, että vammainen pystyy asianmu- Suunnitelmissa on laajentaa Puustellin toimin-
14039: kaisesti ohjattuna selviämään suorituksiltaan kil- taa ja tarjota näin useammalle vammaiselle mah-
14040: pailukykyisenä työmarkkinoilla. dollisuus työhön ja inhimillisempään elämään.
14041: Toiminnan tavoite ei kuitenkaan ole taloudelli- Tarkoitus on rakentaa uusi leipomotila, puutyöti-
14042: nen, vaan sillä pyritään kehitysvammaisen elämän lat sekä hallintotilat. Kutomon laajennus sekä
14043: laadun parantamiseen. Valmistamalla taidokkaita kahden uuden kokoontumistilan rakentaminen
14044: käsitöitä vammainen voi vahvistaa itsetuntoaan. ovat myös vireillä.
14045: Työpaikkojen lisäksi vammaisille tarjotaan asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14046: mispalveluja ja huolehditaan myös työntekijöiden taen,
14047: kuljetuksista. Työntekijöiden tulemisesta Puustel-
14048: lin työkeskukseen tehdään sopimus vammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14049: kotikunnan kanssa. Kuntien valmiudet tehdä so- 1988 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark-
14050: pimuksia kehitysvammaisten hoidosta ovat hei- kaa Laukaassa sijaitsevan Puustellin työ-
14051: kot. Puustelli joutuu itse ylläpitämään osan asuk- keskuksen tukemiseen.
14052: kaistaan, ja tämä aiheuttaa Puustellille vuodessa
14053:
14054: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14055:
14056: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
14057: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
14058: Marjatta Stenius-Kaukonen
14059: 1987 vp. 1901
14060:
14061: Raha-asia-aloite n:o 1806
14062:
14063:
14064:
14065:
14066: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDSia koskevan tiedotus-
14067: toiminnan tehostamiseen
14068:
14069:
14070: Eduskunnalle
14071:
14072: AIDS-virus on uhkaamassa kansamme terveyt- liimmaksi kuin AIDS-kampanjaan tarvittavat
14073: tä. AIDS-viruksen kantajia on arvioitu vuoden määrärahat. AIDSin leviämisen torjumiseksi tarvi-
14074: 1987 loppuun mennessä olevan yli 300. Jokainen taan tehokasta valistusta, koulutusta ym. ennalta
14075: AIDSiin kuollut ihminen maksaa yhteiskunnalle ehkäisevää toimintaa.
14076: 1,1-1,8 miljoonaa markkaa. 300 AIDS-potilaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14077: hinta on maallemme noin 450 miljoonaa mark- taen,
14078: kaa.
14079: Valistus on parasta ennaltaehkäisyä taudin tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14080: jumiseksi, ja siksi tiedotus ei saa tyrehtyä rahojen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14081: puutteeseen. AIDS-potilaiden hoito ja sen aiheut- 33.60.29lisämäärärahana 2 000 000 mark-
14082: tamat kustannukset yhteiskunnalle sekä muut vä- kaa AIDSia koskevan tiedotustoiminnan
14083: lilliset kustannukset tulevat monin verroin kai- tehostamiseen.
14084:
14085: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14086:
14087: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
14088: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
14089: 1902 1987 vp.
14090:
14091: Raha-asia-aloite n:o 1807
14092:
14093:
14094:
14095:
14096: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpätautien erikoislääkärien
14097: ja hoitohenkilökunnan lisäämiseksi Turun, Kuopion ja Tampe-
14098: reen yliopistollisissa keskussairaaloissa
14099:
14100: Eduskunnalle
14101:
14102: Maassamme sairastui 1960-luvulla syöpään noin Lääkäreiden puute on suurin TYKS:ssa,
14103: 10 000 henkilöä. Tällä hetkellä luku on noin KYKS:ssa ja TaYKS:ssa, joissa vuosittain lääkärin
14104: 15 000 vuosittain. Syöpärekisterin ennusteen mu- virkaa kohden tulee yli 100 uutta potilasta.
14105: kaan se on vuosituhannen vaihtuessa yli 20 000. Suomalainen lääkäri on koulutettu velvollisuu-
14106: Tapausmäärien lisäys on noin 30% 15 vuodessa dentuotoiseksi ja tekee työnsä ahkerasti ja tinki-
14107: johtuen pääasiassa vanhojen ihmisten osuuden mättä sen laadusta. Se, että TYKS:aan myönne-
14108: kasvamisesta väestössä. tään seuraavalle 5-vuotiskaudelle ainoastaan kaksi
14109: Yli 60 % syöpäpotilaista tarvitsee sädehoitoa ja uutta virkaa, ei tule riittämään, vaan TYKS:n,
14110: noin 30 % sytostaattihoitoa. Maahamme on Hel- KYKS:n ja TaYKS:n tulee perustaa useita erikois-
14111: singin klinikan lisäksi 1960-luvulla rakennettu lääkärin virkoja korvaamaan menneiden vuosien
14112: kahdeksan sädehoito-osastoa. Viime vuosina säde- puutteita ja ennakoimaan tulevia potilasmääriä.
14113: hoitolaitteistot on saatu erinomaiseen kuntoon, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14114: mutta sen sijaan lääkärin virkoja on täysin riittä- taen,
14115: mättömästi.
14116: Potilaiden tehokas hoito vaatii jo sinänsä syöpä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14117: tautien erikoislääkäreiden virkojen ja hoitohenki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14118: lökunnan lisäämistä, mikäli hoidon nykyinen taso 33.79.32 10 000 000 markkaa syöpätau-
14119: halutaan säilyttää. Syöpäsairaudesta parantuu yhä tien enkoislääkäreiden ja hoitohenkilö-
14120: useampi, mikä taas asettaa vaatimuksia kuntou- kunnan lisäämiseen TYKS:ssa, KYKS:ssa
14121: tuspalvelujen riittävään saatavuuteen. ja TaYKS:ssa.
14122:
14123: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14124:
14125: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
14126: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14127: Marita Jurva
14128: 1987 vp. 1903
14129:
14130: Raha-asia-aloite n:o 1808
14131:
14132:
14133:
14134:
14135: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten sydänyhdistysten
14136: toiminnan tukemiseen
14137:
14138:
14139: Eduskunnalle
14140:
14141: Paikalliset sydänyhdistykset ovat eräs merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14142: vä toimintamuoto tehtäessä työtä maamme vai- taen,
14143: keimman kansansairauden hoidossa ja siihen sai-
14144: rastuneiden henkilöiden yhteydenpidossa sekä py- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14145: rittäessä opettamaan kansalaisiamme terveempiin 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14146: elämäntapoihin. Sydänyhdistysten toimintaa ei markkaa paikallisten sydänyhdistysten toi-
14147: tueta riittävästi valtion taholta, minkä takia tar- minnan tukemiseen.
14148: koitukseen tulisi saada määrärahat valtion tulo- ja
14149: menoarvtoon.
14150:
14151: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14152:
14153: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
14154: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen Pekka Leppänen
14155: Marjatta Stenius-Kaukonen
14156: 1904 1987 vp.
14157:
14158: Raha-asia-aloite n:o 1809
14159:
14160:
14161:
14162:
14163: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen allergiayhdis-
14164: tyksen toiminnan tukemiseen
14165:
14166:
14167: Eduskunnalle
14168:
14169: Keski-Suomen allergiayhdistyksessä on 1 950 nata jäsenistölle. Yhdistyksen totmmtaa hoitaa
14170: jäsentä. Yhdistys toimii yhdyshenkilöittensä väli- puolipäivätoiminen sairaanhoitaja, muuten teh-
14171: tyksellä 25 kunnan alueella. dään talkootyötä. Toimintaa allergiayhdistys on
14172: Toiminnan tavoitteena on allergioiden ennal- rahoittanut jäsenmaksutuloilla ja osittain kaupun-
14173: taehkäisy, neuvonta- ja valistustyö. Jo allergiaan gin tuella. Toimintaa haluttaisiin laajentaa ja
14174: sairastuneille ja jäsenistölleen yhdistys järjestää puolipäivätoiminen sairaanhoitaja saada kokopäi-
14175: koulutustoimintaa, virkistyspäiviä ja retkiä, eri- vätyöhön. Tehtäväkenttä on laaja, sairastaahan jo-
14176: koisruokavaliokursseja, kuntoutusryhmiä, aller- ka viides suomalainen jonkinlaista allergiaa. En-
14177: giailtoja, nuorisotoimintaa ym. naltaehkäisyyn tulisi panostaa yhä enemmän, sillä
14178: Retkitoiminta on yksi tärkeä yhdessäolomuoto, jo puhjenneita sairauksia, esim. astmaa, on jo vai-
14179: ja nyt yhdistyksellä onkin suunnitteilla ulkomaan- keampi hoitaa.
14180: matka. Etelänmatka on erityisen tärkeä kovan tal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14181: ven aikana astmaatikoille ja iho-oireista kärsiville. taen,
14182: Yhdistys kouluttaa myös terveyskeskusten yhdys-
14183: henkilöitä ja järjestää kouluissa nuorisolle tietois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14184: kuja, samoin valistustilaisuuksia messuilla ja lai- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
14185: toksissa. Tarkoitus on myös hankkia apuvälineitä, kaa Keski-Suomen allergiayhdistyksen toi-
14186: esim. spira ja matkaspira, joita sitten voitaisiin lai- minnan tukemiseen.
14187:
14188: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14189:
14190: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
14191: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
14192: 1987 vp. 1905
14193:
14194: Raha-asia-aloite n:o 1810
14195:
14196:
14197:
14198:
14199: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kopolan kurssikeskuksen
14200: laajennukseen sekä opetus- ja tutkimuslaitteiden hankintaan
14201:
14202:
14203: Eduskunnalle
14204:
14205: Kopolan kurssikeskus on Kuulonhuoltoliitto markkaa. Kurssikeskus työllistää pysyvästi noin 10
14206: ry:n valtakunnallinen toimipiste. Liiton jäseniä ja työntekijää, mikä on paikkakunnalle merkittävää.
14207: kohderyhmiä ovat maamme kuulovammaisista Kurssikeskuksella on näillä näkymin mahdollisuus
14208: huonokuuloiset ja kuuroutuneet, joita on noin työllistää muutama ihminen lisää, kun vain rahoi-
14209: 300 000 eli 6 % väestöstä. Liiton jäsenmäärä on tus järjestyy; näin voitaisiin muutama kurssiai-
14210: nykyisin 15 000. Kurssikeskus on toiminut vuo- kainen kouluttaja palkata pysyväksi työntekijäk-
14211: desta 1975, toiminta on ympärivuotista ja vakiin- si. Valtakunnallisena laitoksena kurssikeskus on
14212: tunutta. Pääosa siitä on kuntoutustoimintaa so- asiakkaittensa välityksellä muutenkin tärkeä toi-
14213: peutumisvalmennuksen muodossa. Muina toi- mipiste Kuhmoisten kunnalle.
14214: mintamuotoina ovat järjestöllinen koulutus, so- Tähänastiset kurssikeskuksen käytettävissä ol-
14215: siaali- ja lomatoiminta Raha-automaattiyhdistyk- leet varat eivät ole antaneet mahdollisuuksia suo-
14216: sen varoin sekä muu virkistystoiminta. Hoitopäi- rittaa kaikkia tarvittavia opetus- ja tutkimuslaite-
14217: vien määrä on viime vuosina ollut noin 7 000. hankintoja. Käytössä olevien opetusvälineiden li-
14218: Kurssikeskuksen toiminta on tasaisesti laajentu- säksi tarvitaan mm. seuraavia opetus- ja tutkimus-
14219: nut sen runsaan vuosikymmenen toimintakaudel- laitteita (tai niiden uusimista): audiometri kuu-
14220: la lukuun ottamatta Valtava-uudistuksen aiheut- lontutkimuksiin ja äänieriö n. 30 000 mk, kirjoi-
14221: tamaa pientä taantumaa. tustulkintalaitteet 3 kpl a 30 000 mk eli n. 90 000
14222: Kurssikeskuksen tilat ovat jo useita vuosia olleet mk, suurkuva-TV (eli ns. videotykki) n. 40 000
14223: toimintaan nähden riittämättömät. Tilat eivät mk, "videoepiskooppi" n. 30 000 mk, televisiot 2
14224: laadultaan ja määrältään vastaa toimintaa, joten kpl n. 10 000 mk, eli yhteensä 200 000 mk.
14225: niitä on laajennettava, vaikkei toimintaa laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14226: nettaisikaan. Kuntoutuskurssien kaikille koulut- taen,
14227: tajille ei ole omia työ- ja vastaanottotiloja. Ryh-
14228: mäopetustiloista on puutetta. Ruokailutiloja jou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14229: dutaan käyttämään myös opetustiloina, mikä on 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14230: epätarkoituksenmukaista. Kurssikeskuksen tilojen markkaa Kapolan kurssikeskuksen laajen-
14231: saattaminen nykyistä toimintaa vastaaviksi on ar- nuksen suunnitteluun ja aloittamiseen se-
14232: vioitu vaativan noin 3 miljoonan markan inves- kä opetus- ja tutkimuslaitteiden hankin-
14233: toinnin. Laajennuksen suunnitteluun ja aloitta- taan ja uusimiseen.
14234: miseen tarvittaisiin ensivaiheessa noin 800 000
14235:
14236: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14237:
14238: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen
14239: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen
14240: Pekka Leppänen
14241: 1906 1987 vp.
14242:
14243: Raha-asia-aloite n:o 1811
14244:
14245:
14246:
14247:
14248: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Sokeat ry:n
14249: toimintakeskuksen kunnostamiseen ja laitehankintoihin
14250:
14251:
14252: Eduskunnalle
14253:
14254: Keski-Suomen Sokeat ry. on 600 jäsenen yhdis- remmin kehittää toimintaa sekä parantaa jäsen-
14255: tys, joka järjestää jäsenistölleen koulutus-, tiedo- palvelua.
14256: tus-, virkistys- ym. palveluita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14257: Keski-Suomen Sokeat ry. omistaa Jyväskylän taen,
14258: keskustassa toimintakeskuksen, jota jäsenistö ah-
14259: kerasti käyttää. Toimintakeskuksesta on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14260: osa, n. 70 m 2 , kunnostamatta rahojen puutteen 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
14261: vuoksi. Tilasta on tarkoitus tehdä työtilat näkö- kaa Keski-Suomen Sokeat ry:n toiminta-
14262: vammaisten harja-, rottinki- ym. tuotteiden val- keskuksen saneeraukseen sekä laitehan-
14263: mistamista varten. Rahaa tarvittaisiin lisäksi tek- kintozhin.
14264: nisten laitteiden hankintaan, jotta voitaisiin pa-
14265:
14266: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14267:
14268: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
14269: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
14270: 1987 vp. 1907
14271:
14272: Raha-asia-aloite n:o 1812
14273:
14274:
14275:
14276:
14277: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksiJyväskylän Inva-
14278: lidit ry:lle kesäkoti Metsärannan toiminnan tukemiseen
14279:
14280:
14281: Eduskunnalle
14282:
14283: Yhteiskuntamme elää suuren muutoksen aikaa. distys rakentaa ja ylläpitää keräys- ja muiden sa-
14284: Työelämän lisääntyneet vaatimukset ja elämänryt- tunnaisten tulojen avulla. Suuri osa toiminnasta
14285: min kiireistyminen ovat johtaneet turvallisuuden- perustuu talkootyöhön. Yhteiskunnan tuki on sa-
14286: tunteen vähenemiseen. Erityisesti heikoimmat yk- tunnaista ja vähäistä. Yhdistyksen omat voimava-
14287: silöt joutuvat kovan paineen alaiseksi. rat ovat hyvin rajoitetut lomanviettopaikan kun-
14288: Fyysisen ja psyykkisen rasituksen poistamiseen nossapitoon ja kehittämiseen. Viime aikojen pa-
14289: tulisi olla enemmän mahdollisuuksia, jotta yksi- kolliset rakennustoiminnat ovat vieneet niin pal-
14290: lön kestokyky ei pettäisi. Vapaa-aika ja siihen liit- jon varoja, että avustusten lisäksi yhdistys on jou-
14291: tyvä virkistystoiminta on koettu hyväksi keinoksi tunut turvautumaan myös pankkilainaan. Lisäksi
14292: elinvoiman palauttajana. Vammaisten henkilöi- yhdistyksen toimistotilat ovat liian ahtaat edes
14293: den kohdalla palautumisen tarve korostuu, sillä johtokunnan kokoontumiselle, muusta kokoontu-
14294: he joutuvat työssä ja päivittäisessä elämässä muita misesta puhumattakaan.
14295: enemmän ponnistelemaan voimiensa äärirajoilla. Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin
14296: Heidän mahdollisuutensa kodin ulkopuolella ta- vammaisille turvata yhtäläiset mahdollisuudet vir-
14297: pahtuvaan vapaa-ajan viettoon ovat kuitenkin ra- kistykseen, lomanviettoon sekä muuhun toimin-
14298: jalliset. Liikunnalliset esteet rajoittavat yleisten ti- taan kuin muillakin kansalaisilla. Näin edistettäi-
14299: lojen käyttöä. Myös asenteelliset, psyykkiset ja ta- siin heidän selviytymistään työ- ja päivittäisessä
14300: loudelliset tekijät asettavat rajoituksia. Vammais- elämässä.
14301: ten henkilöiden vapaa-ajanvietto onnistuu parhai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14302: ten heitä varten suunnitelluissa ja rakennetuissa taen,
14303: tiloissa.
14304: Jyväskylän Invalidien kesäkoti Metsärannassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14305: harjoitetaan sosiaalista lomatoimintaa. Lomapai- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
14306: kan palveluja käyttävät Invalidiliiton jäsenet, sekä kan määrärahan Jyväskylän Invalidit ry:lle
14307: ulkopuoliset vammaiset. Alue on rakennettu niin, käytettäväksi kesäkoti Metsärannan pank-
14308: että vaikeavammaisillakin on esteetön liikkumis- kzfainan maksamiseen tai toimistotilojen
14309: mahdollisuus kaikkiin tiloihin. Lomakotinsa yh- välttämättömäiin laajennukseen.
14310:
14311: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14312:
14313: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen
14314: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen
14315: Pekka Leppänen
14316: 1908 1987 vp.
14317:
14318: Raha-asia-aloite n:o 1813
14319:
14320:
14321:
14322:
14323: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Vehkoon hoito-
14324: kodin saneeraukseen Multialla
14325:
14326:
14327: Eduskunnalle
14328:
14329: Vehkoon hoitokoti sijaitsee Multian kunnassa asukkaat tulevat sosiaalitoimiston maksusitou-
14330: Keski-Suomessa. Hoitokoti on perustettu vuonna muksella. Vuorokausimaksu on 160 mk. Sääntö-
14331: 1987 ja on aloittamassa toimintaansa raittiiksi pyr- jen mukaan ylijäämä maksuista palautetaan kun-
14332: kivien ja päihdeongelmaisten hoitokotina. Hoito- nille. Talon saneeraus on vielä kesken ja rahoitus
14333: koti on kunnostettu vanhasta kunnalliskodista ja epäselvä. Saneerauskustannukset ovat 95 000
14334: tarjoaa tällä hetkellä kodin kolmelle asukkaalle. markkaa. Talon toiminta on vielä alkuvaiheessa ja
14335: Paikkoja tulee olemaan 20, ja osasta on tehty jo rahoitusvaikeuksia on, koska kunnat eivät ole lä-
14336: kuntien kanssa sopimuksia. Talon asukkaat osal- hettäneet vielä asukkaita hoitokotiin. Kiinnostus-
14337: listuvat hoitokodin töihin ja saneeraukseen, on- ta hoitokotia kohtaan kyllä eri kunnilla on.
14338: han työ parasta terapiaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14339: Toimintaperiaatteena Vehkoon hoitokodilla on taen,
14340: toimia kotina kaikille yhteisöterapeuttisen peri-
14341: aatteen mukaan. Päihdehuollossa tällainen yhtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14342: söterapeuttinen hoitomuoto on uusi. Lastenhuol- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
14343: lossa ja psykiatrisessa hoidossa se on tutumpi. määrärahan Vehkoon hoitokodin sanee-
14344: Hoidon tavoitteena on palaaminen sosiaaliseen raukseen Multian kunnassa.
14345: elämään. Hoitokoti on osakeyhtiömuotoinen ja
14346:
14347: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14348:
14349: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
14350: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
14351: 1987 vp. 1909
14352:
14353: Raha-asia-aloite n:o 1814
14354:
14355:
14356:
14357:
14358: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Petäjäveden
14359: Motocross team 85 ry:n raittiusjaoston toiminnan tukemiseen
14360:
14361:
14362: Eduskunnalle
14363:
14364: Petäjäveden Motocross team 85 ry. raittiusjaos- tumaa sekä kilpailuja, show-tapahtumia ja teema-
14365: to järjestää Fresh car cycle show -nimisiä koko per- päiviä kouluissa.
14366: heen liikenneraittiustapahtumia Suomessa. Toi- Rattijuoppous on polttava ongelma ja kaikki
14367: minta on ollut käynnissä 3 vuoden ajan ja tapah- valistustyö ja ennaltaehkäisy, jota tehdään, on eri-
14368: tumia on järjestetty yli 200:ssa Suomen kunnassa, tyisen tärkeätä. Nuoriso on saatava mukaan vas-
14369: lisäksi ulkomailla. tuunalaiseen liikennekäyttäytymiseen. Fresh car
14370: Päätavoitteena on kertoa liikenneraittiudesta cycle show tavoittaa tilaisuuksissaan runsaasti eri-
14371: sekä terveistä ja hyvistä elämäntavoista. Toimin- ikäistä yleisöä. Lapsille ja nuorisolle reippaat, rait-
14372: nanjohtaja on kiertänyt pitämässä myös kouluissa tiit ja terveet elämäntavat omaksuneet esimerkit
14373: teemapäiviä em. aiheista. ovat tärkeitä.
14374: Fresh car cycle show -toiminta on yksi muoto, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14375: lisäksi on koulutus-, nuoriso- sekä kilpailutoimin- taen,
14376: taa, josta v. 1985 viisi suomenmestaruutta ja v.
14377: 1987 kaksi suomenmestaruutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14378: Toiminta edellyttää rahaa, koska on hankittava 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
14379: ajokalusto, ajovarusteet, kuljetuskalusto sekä kaa Petäjäveden Motocross team 85 ry.
14380: maksettava mainoskuluja ja palkkoja. raittiusjaoston toiminnan tukemiseen.
14381: Tavoitteena on v. 1988 järjestää 50-100 tapah-
14382:
14383: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14384:
14385: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen
14386: Toimi Kankaanniemi Jorma Rantanen
14387: Pekka Leppänen
14388: 1910 1987 vp.
14389:
14390: Raha-asia-aloite n:o 1815
14391:
14392:
14393:
14394:
14395: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyspäivärahan yli-
14396: määräiseksi korottamiseksi
14397:
14398:
14399: Eduskunnalle
14400:
14401: Työttömyyspäiväraha on tällä hetkellä vielä rään tähtäävänä toimenpiteenä voitaisiin työttö-
14402: liian pieni ja aiheuttaa työttömien perheille mo- myyspäivärahaa korottaa 100 markkaan päivältä ja
14403: nasti suuria ongelmia selviämisessä jokapäiväisistä sitä maksaa kaikilta seitsemältä viikonpäivältä.
14404: välttämättömistä menoista. Työttömyyspäiväraha Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14405: tulisi saada sille tasolle, että se kattaisi normaalit taen,
14406: perheen menot ja siitä jäisi myös perheenjäsenten
14407: vapaa-ajan ja virkistystoimintaan, jotta työttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14408: mien perheet eivät myöskään tässä asiassa olisi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14409: oleellisesti toisia perheitä heikommassa asemassa. 33.17.51 1 000 000 000 markkaa ylimää-
14410: SMP:n linjan mukaisesti tulisi niin työttömille räisenä lisänä työttömien työttömyyspäi-
14411: kuin eläkeläisille tai sairauspäivärahalla oleville värahan korottamiseksi 100 markkaan päi-
14412: henkilöille turvata 3 000 markan kuukausittainen vältä ja sen maksamiseksi kaikilta seitse-
14413: veroton perustoimeentuloturva. Tähän päämää- mältä vti'konpäivältä.
14414:
14415: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14416:
14417: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka LeaMäkipää
14418: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
14419: 1987 vp. 1911
14420:
14421: Raha-asia-aloite n:o 1816
14422:
14423:
14424:
14425:
14426: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työtupien järjestä-
14427: misestä aiheutuviin menoihin
14428:
14429:
14430: Eduskunnalle
14431:
14432: Nuorten työttömyys on yksi kansamme häpeä- noastaan tarjota apuaan työtupien perustamisvai-
14433: pilkuista. Työttömyys aiheuttaa nuorille passivoi- heessa, jonka jälkeen siinä toimivat nuoret vastai-
14434: tumista ja ongelmia selvitä jokapäiväisestä elämäs- sivat ohjauksen alaisina itse toiminnasta ja sen to-
14435: tä sekä estää heitä saamasta kokemusta itsestään ja teuttamisesta.
14436: toimeentulostaan vastaamisesta. Tämä edesauttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14437: useasti passiivisena pysymistä ja jopa työttömyy- taen,
14438: den pitkittymistä.
14439: Eräs uusi keino nuorten omaehtoiseen työllistä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14440: miseen olisi nuorten työtupien perustaminen ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14441: niiden tukeminen valtion varoin. Työtupien pe- 34.50.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14442: rustamisessa voisivat organisaattorina toimia esi- nuorten työtupien järjestämisestä aiheutu-
14443: merkiksi kunnat tai eri järjestöt. Valtion tulisi ai- viin menoihin.
14444:
14445: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14446:
14447: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
14448: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
14449:
14450:
14451:
14452:
14453: 27 270416F
14454: 1912 1987 vp.
14455:
14456: Raha-asia-aloite n:o 1817
14457:
14458:
14459:
14460:
14461: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siis-
14462: tinä ry:n valtionapuun
14463:
14464:
14465: Eduskunnalle
14466:
14467: Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminta on moni- Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsenmäärä on kulu-
14468: puolistunut ja laajentunut viime vuosina. Siksi neena vuonna noussut tasaisesti ja oli vuoden lo-
14469: yhdistyksen organisaatiota on tarkennettu ja toi- pulla lähes 5 500. Vuoden 1986 alusta lähtien
14470: mintaa on lähdetty alueellistamaan Pohjanmaan, henkilökohtainen jäsenmaksu yhdistettiin perhe-
14471: Järvi-Suomen ja Ahvenanmaan piireihin. Kunkin jäsenmaksuun. Uutuutena oli veneseurojen sekä
14472: piirin yhteyshenkilö on tehnyt yhteistyötä yhdis- yritysten ja yhteisöjen mahdollisuus liittyä jäse-
14473: tyksen toimistohenkilökunnan kanssa apunaan neksi.
14474: paikalliset huoltomiehet. Vuonna 1986 Roska- Hallitus esitti Pidä Saaristo Siistinä ry:lle val-
14475: Roope-huoltopisteitä oli runsaat 200 ja niiden tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon 450 000
14476: käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Alueellisesti markan määrärahaa. Tämä merkitsisi laskua vuo-
14477: Roska-Roope-verkoston kehitys oli voimakkainta den 1987 tasosta 90 000 markkaa, mikä vaikeut-
14478: Järvi -Suomessa. taisi ratkaisevasti järjestön toimintaa vunna 1988.
14479: Jätelasin keruuta on tehostettu ja laajennettu Määrärahan tärkeyttä korostaa vielä sekin, että
14480: Pohjanmaalle ja Järvi-Suomeen. Myös ongelma- valtion avusruksien osuus yhdistyksen menoista
14481: jätteiden vastaanotto aloitetiin muutamassa pis- on ollut vuosittain noin 50 % . Esitetty määräraha
14482: teessä. merkitsisi vuonna 1988 vain 37 %:n osuutta ko-
14483: Kesällä 1986 yhdistys sai ympäristöministeriöitä konaismenoista. Määrärahan lasku merkitsisi hei-
14484: käyttöönsä pitkään odotetun huoltoveneen, kennystä yhdistyksen mahdollisuuksissa kehittää
14485: Roope-Sälle 1. Se liikennöi Lounais-Suomen saa- ja laajentaa saaristo- ja rannikkoalueiden sekä
14486: ristossa touko- ja lokakuun välisenä aikana. Vene- Järvi-Suomen jätehuoltoa.
14487: miehistö huolehti uusien huoltopisteaitauksien ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14488: kuivakäymälöiden rakentamisesta, vanhojen kor- taen,
14489: jaamisesta sekä jätteiden kuljetuksesta mantereel-
14490: le. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14491: Asennekasvatus ja valistustyö on tärkeä osa yh- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14492: distyksen toimintaa. Tavoitteidensa edistämiseksi 35 .12. 61 lisäyksenä 150 000 markkaa Pidä
14493: yhdistys on osallistunut Helsingin ja Turun vene- Saaristo Siistinä ry:n valtionapuun.
14494: mesuille, Naantalin Veneet Vesillä -näyttelyyn se-
14495: kä saariston kesätapahtumiin.
14496:
14497: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14498:
14499: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
14500: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Heikki Riihijärvi
14501: 1987 vp. 1913
14502:
14503: Raha-asia-aloite n:o 1818
14504:
14505:
14506:
14507:
14508: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuusvaraston
14509: rakentamiseksi Alkon Koskenkorvan tehtaan yhteyteen
14510:
14511:
14512: Eduskunnalle
14513:
14514: Katovuosi on jälleen kerran osoittanut, että ko- lon viljan varmuusvarastot pitäisikin kohottaa lä-
14515: timainen vilja ei riitä rehu- ja siementarpeisiin, helle vuotuista kokonaiskulutusta eli runsasta
14516: enempää kuin teollisuuden jalostustarpeisiin- 3 000 miljoonaa kiloa.
14517: kaan. Ainoastaan leipäviljasta on noin vuoden Alkon Koskenkorvan uusittu tehdas kuluttaa
14518: varmuusvarastot. Kotimaisen ylituotannon leik- ohraa vuodessa noin 150 miljoonaa kiloa. Tehtaan
14519: kaamiseksi päätettiin muutama vuosi sitten laa- yhteydessä on 20 miljoonan kilon varasto. Alkon
14520: jentaa viinan tuotantoa ja samassa yhteydessä oh- varaston yhteyteen tulisi kuitenkin rakentaa valti-
14521: rasta tuotettavia muita tuotteita, kuten tärkkelys- on varmuusvarasto, joka olisi tehtaan vuosikulu-
14522: tä, makeutusaineita, hiilidioksidia ja valkuaisre- tusta vastaava eli 150 miljoonaa kiloa. Tällöin ei
14523: hua. Viljan kotimaisten varastojen pienuuden ta- ainakaan Alkon tarpeisiin tarvitse heti ensimmäi-
14524: kia ollaan tänä päivänä kuitenkin siinä tilanteessa, senä katovuonna tuoda viljaa ulkomailta.
14525: että ulkomaista viljaa joudutaan tuomaan Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14526: meen poikkeuksellisen paljon. Näin siitä huoli- taen,
14527: matta, että Suomi on keskimääräisesti ottaen yli-
14528: omavarainen viljan suhteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14529: Vuosittain Suomi käy runsaasti enemmän vilja- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
14530: kauppaa kansainvälisillä markkinoilla, kuin mitä kan suunnittelu- ja aloitusmäärärahan vil-
14531: ylituotantomme edellyttäisi. Syynä ylimääräiseen jan varmuusvaraston suunnittelua ja ra-
14532: viljan tuontiin ja vientiin on maamme viljan liian kentamista varten Alkon Koskenkorvan
14533: vähäinen varmuusvarastointi, joka ulottuisi yli yh- tehtaan yhteyteen.
14534: den satovuoden. Suomen noin 550 miljoonan ki-
14535:
14536: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14537:
14538: Pentti Mäki-Hakola Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja
14539: Anneli Jäätteenmäki Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä
14540: 1914 1987 vp.
14541:
14542: Raha-asia-aloite n:o 1819
14543:
14544:
14545:
14546:
14547: Mäki-Hakola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten tei-
14548: den rakentamiseen TVL:n Vaasan piirissä
14549:
14550:
14551: Eduskunnalle
14552:
14553: Yleisten teiden rakentamiseen tarkoitetut mää- jaettavasta kokonaismäärästä. Tämä on johtanut
14554: rärahat TVL:n Vaasan piirille valtion tulo- ja me- siihen, että tiestön kunto on rappeutunut huo-
14555: noarvioehdotuksessa vuodelle 1988 ovat vain mattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin.
14556: 152,0 milj. markkaa eli vain 3,0 miljoonaa mark- Tämä todetaan myös Tie 2000 -ohjelmassa, jonka
14557: kaa enemmän kuin vastaavasti oli kuluvan vuoden mukaan jokaisella tierakenteella korjaamistarve
14558: budjetissa. Nousu ei vastaa edes odotettua inflaa- piirin osalta on maan keskiarvoja huomattavasti
14559: tion mukaista nousua. Kun tähän vielä lisätään se, suurempi. Tätä jälkeenjääneisyyttä ei ole budjet-
14560: että tiestön rakentamiseen kohdistuvia työllisyys- tiesityksessä otettu lainkaan huomioon.
14561: perusteisia varoja piiri tulee saamaan vain vajaat Vaasan piirin maantiestön nykykunto on todel-
14562: 3,0 milj. markkaa eli yli 4,0 miljoonaa markkaa la huolestuttava, eikä sitä paranneta kunnossapi-
14563: vähemmän kuin vuodelle 1987, ovat tiestön mää- totoimenpiteillä. Suuri osa tiestöstä tarvitsee no-
14564: rärahat rakentamisen osalta ilman inflaatiovaiku- peata peruskorjaamista.
14565: tustakin vähentyneet yli miljoonalla markalla. Esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14566: tetyt rakentamismäärärahat ovat lisäksi kaukana tavasti,
14567: siitä tavoitteesta, mitä Tie 2000 -ohjelma piiril-
14568: iemme edellyttäisi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14569: Läänin varsin tyydyttävän työllisyystilanteen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14570: johdosta työllisyysperusteisia maantiestön raken- 31.24. 77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
14571: tamismäärärahoja on Vaasan piirille viime vuosina TVL:n Vaasan pzirin yleisten teiden raken-
14572: tullut varsin vähän, jopa alle yhden prosentin tamisosuuteen.
14573:
14574: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14575:
14576: Pentti Mäki-Hakola Anneli Jäätteenmäki Håkan Nordman
14577: Aapo Saari Jorma Fred Juho Sillanpää
14578: Kirsti Ala-Harja Jarmo Wahlström Esko Aho
14579: Martti Korkia-Aho
14580: 1987 vp. 1915
14581:
14582: Raha-asia-aloite n:o 1820
14583:
14584:
14585:
14586:
14587: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta työntekijään rionastetta-
14588: vien pienyrittäjien ansioturvan maksamiseksi
14589:
14590:
14591: Eduskunnalle
14592:
14593: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon sisältyy syntym1sta, eikä määräraha kuluneiden runsaan
14594: momentilla 34.89.49 määräraha työntekijään rin- neljän kuukauden aikana ole johtanut ansioturva-
14595: nastettavan pienyrittäjän ansioturvaa varten. Mää- hakemusten käyttämiseen väärinkäytösmielessä.
14596: räraha on suuruudeltaan 2 milj. markkaa perus- Kun järjestelmä lisäksi perustuu eduskunnan
14597: tuen siihen, että järjestelmä tuli voimaan kesken vuonna 1970 esittämään nimenomaiseen toivo-
14598: vuotta. Tarkoituksena oli, että määrärahan suu- mukseen ja kun valtiolle aiheutuvat menot luo-
14599: ruutta olisi jatkossa nostettu tarpeen edellyttämäl- dun järjestelmän mukaan ovat rajallisia, ei määrä-
14600: lä tavalla. Tulo- ja menoarviossa tarkoitettu valtio- rahan poistamista vuoden 1987 tulo- ja menoar-
14601: neuvoston päätös (42111987) annettiin huhti- vioesityksestä ole pidettävä perusteltuna.
14602: kuun 2 päivänä 1987 ja se on tullut voimaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14603: 1 päivänä toukokuuta kuluvaa vuotta.
14604: Valtioneuvoston päätöksen mukaan työnteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14605: jään rinnastettavalle pienyrittäjälle voidaan toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14606: meksiantajan konkurssitilanteessa maksaa saata- 34.89.49 5 000 000 markkaa työntekz/ään
14607: vistaan enintään 50 000 markkaa. Päätöksen ra- rinnastettavien pienyrittäjien ansioturvan
14608: joittuminen koskemaan ainoastaan konkursseja maksamiseksi.
14609: on ollut omiaan estämään väärinkäytöstapausten
14610:
14611: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14612:
14613: Pentti Mäki-Hakola
14614: 1916 1987 vp.
14615:
14616: Raha-asia-aloite n:o 1821
14617:
14618:
14619:
14620:
14621: Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
14622: päivärahan korottamiseksi
14623:
14624:
14625: Eduskunnalle
14626:
14627: Asevelvollisten päiväraha ei tällä hetkellä vastaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14628: ostoarvoltaan sitä tasoa, mikä riittäisi omiin hen- taen,
14629: kilökohtaisiin kuluihin sekä omalla kustannuksel-
14630: la suoritettujen kotimatkojen aiheuttamiin me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14631: noihin. Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvio- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14632: esityksessä ei asevelvollisten päivärahaan ole ehdo- 27.14. 02 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14633: tettu korotusta. Tämän takia budjettiin tulisi lisä- asevelvollisten päivärahan korottamiseksi
14634: tä määrärahoja asevelvollisten päivärahan korotta- 2 markalla 1.1.1988 alkaen.
14635: miseksi 2 markalla.
14636:
14637: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14638:
14639: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
14640: Aino Pohjanoksa Heikki Rinne Maunu Kohijoki
14641: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Tina Mäkelä
14642: 1987 vp. 1917
14643:
14644: Raha-asia-aloite n:o 1822
14645:
14646:
14647:
14648:
14649: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian koulukeskuk-
14650: sen rakentamisen aloittamiseen
14651:
14652:
14653: Eduskunnalle
14654:
14655: Merikarvian koululaitos toimii jopa 60 vuotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14656: vanhoissa tiloissa, jotka käytännössä ovat lop- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14657: puunkuluneet. Tästä syystä uuden koulukeskuk- 29.46.34 1 000 000 markkaa Merikarvian
14658: sen saaminen on välttämätöntä. Turun ja Porin koulukeskuksen rakentamisen aloittami-
14659: läänin saamien koulurakentamisrahojen perus- seen.
14660: teella rakentamisen aloittaminen on muutoin siir-
14661: tymässä vuosikymmenen vaihteeseen.
14662: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14663: taen,
14664:
14665: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14666:
14667: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Maunu Kohijoki
14668: Heikki Rinne Kalevi Lamminen Tina Mäkelä
14669: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi Aino Pohjanoksa
14670: Raimo Vuoristo
14671: 1918 1987 vp.
14672:
14673: Raha-asia-aloite n:o 1823
14674:
14675:
14676:
14677:
14678: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Karvian Kirin Urheilijoiden
14679: toiminnan tukemiseen
14680:
14681:
14682: Eduskunnalle
14683:
14684: Pohjois-Satakunnassa t01m1va Karvian Kirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14685: Urheilijat on toiminut aktiivisesti viimeisten kym- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14686: menen vuoden aikana, sillä Karviassa on ollut ur- 29.91.50 50000 markkaa Karvian Kirin
14687: heilijoita, jotka ovat menestyneet hyvin. Toiminta Urhezltjoiden toiminnan tukemiseen.
14688: on ollut vilkasta ja varainhankinta on tapahtunut
14689: pääasiassa omatoimisesti.
14690: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14691: taen,
14692:
14693: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14694:
14695: Lea Mäkipää
14696: 1987 vp. 1919
14697:
14698: Raha-asia-aloite n:o 1824
14699:
14700:
14701:
14702:
14703: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetys ry:n nuor-
14704: ten opintorahaston tukemiseen
14705:
14706:
14707: Eduskunnalle
14708:
14709: Mustalaisilla on vielä tänä päivänä vaikeuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14710: rotunsa vuoksi esim. lasten ja nuorison koulun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14711: käynnin yhteydessä. Samalla harrastusmahdolli- 29.99.50 100 000 markkaa Mustalaislähe-
14712: suudet ovat mustalaisnuorilla vähäisemmät kuin tys ry:n nuorten opintorahaston tukemi-
14713: muilla vastaavanikäisillä nuorilla Suomessa. seen.
14714: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14715: taen,
14716:
14717: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14718:
14719: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
14720: Heikki Riihijärvi Heikki Rinne Maunu Kohijoki
14721: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Tina Mäkelä
14722: J. Juhani Kortesalmi
14723: 1920 1987 vp.
14724:
14725: Raha-asia-aloite n:o 1825
14726:
14727:
14728:
14729:
14730: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon Aureen Metsäs-
14731: tysseuralle seurantalo Auramon kunnostukseen
14732:
14733:
14734: Eduskunnalle
14735:
14736: Aureen Metsästysseura omistaa seurantalo Au- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14737: ramon. Aikanaan se on ollut suosittu iltamatilai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14738: suuspaikka. Varsinkin kesäisin se on suosittu häi- 29.99.51 50 000 markkaa Parkanon Au-
14739: den ja muiden tapahtumien viettopaikka. reen Metsästysseuralle seurantalo Aura-
14740: Metsästysseura on kunnostanut taloa talkootyö- mon kunnostukseen.
14741: nä. Olisikin toivottavaa, että valtion taholta muis-
14742: tettaisiin eri kunnissa olevia seurantaloja.
14743: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14744: taen,
14745:
14746: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14747:
14748: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14749: 1987 vp. 1921
14750:
14751: Raha-asia-aloite n:o 1826
14752:
14753:
14754:
14755:
14756: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Karvian Osuusmeijerin toi-
14757: minnan tukemiseen
14758:
14759:
14760: Eduskunnalle
14761:
14762: Karviassa toimii itsenäinen Karvian Osuusmei- ole varaa saada lisää työttömiä, koska Pohjois-
14763: jeri. 1980-luvun alkupuoliskolla meijeri teki in- Satakunta on synkimpiä työttömyysalueita.
14764: vestointeja, mm. uusimalla laitteistoja. Työnteki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14765: jöitä on tällä hetkellä toistakymmentä ja maitoa taen,
14766: käsitellään vuosittain n. 11 miljoonaa litraa. Kar-
14767: vian lisäksi meijeriin tuodaan maitoa mm. Hon- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
14768: kajoelta. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14769: On tärkeää paikkakunnan kannalta, että meije- markkaa Karvian Osuusmeijerin toimin-
14770: ri voi jatkaa toimintaansa ottaen huomioon Kar- nan tukemzseen.
14771: vian kunnan, joka on maatalouspitäjä ja jolla ei
14772:
14773: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14774:
14775: Lea Mäkipää
14776: 1922 1987 vp.
14777:
14778: Raha-asia-aloite n:o 1827
14779:
14780:
14781:
14782:
14783: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden-Kyrönlahden
14784: maantien parantamiseen Viljakkalassa
14785:
14786:
14787: Eduskunnalle
14788:
14789: Maantie n:o 2771 (Hirvilahti-Kyrönlahti) on Kustannusarvio on n. 10 miljoonaa markkaa.
14790: Viljakkalan kunnan sisäisen liikennöinoin kannal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14791: ta oleellisen tärkeä reitti. Tiellä on myös seudullis- taen,
14792: ta merkitystä, koska tie luo yhteyden ns. Kurun-
14793: tielle. Hirvilahden-Kyrönlahden soratien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14794: teen parantaminen parantaisi ratkaisevasti Viljak- 1988 tulo- ja menoarvioon momentztle
14795: kalan heikkoja tieyhteyksiä ja auttaisi läpikulkulii- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Hirvzlah-
14796: kennettä Karheen suunnasta Viljakkalaan, sillä den-Kyrönlahden maantien parantami-
14797: nykyinen tie on mäkinen ja mutkainen ja siten seksi Viljakkalassa.
14798: nykyaikaiselle liikenteelle sopimaton.
14799:
14800: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14801:
14802: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Kalevi Lamminen
14803: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Timo Roos
14804: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Heikki Rinne
14805: Raimo Vuoristo
14806: 1987 vp. 1923
14807:
14808: Raha-asia-aloite n:o 1828
14809:
14810:
14811:
14812:
14813: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
14814: välillä Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen
14815:
14816:
14817: Eduskunnalle
14818:
14819: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevat suuret turve- tan välillä, jolloin yhteys parantui Tampereen-
14820: varat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvasti Vaasan tielle.
14821: lisäämässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14822: Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä alueen huo- taen,
14823: not tieolosuhteet. Yhteys Karviasta rannikolle
14824: on raskaille turveautoille huonosti soveltuvien tei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14825: den varassa. Tieyhteys Karvian Kantista on raken- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14826: nettu nykyajan vaatimuksia vastaavaksi Honka- 31.24.77 1000000 markkaa maantien
14827: joen kirkonkylään. Parantamista on Pyntäisten ja rakentamiseksi välillä Honkajoki-Pyntäi-
14828: Siikaisten kirkonkylän välillä. Loppuun on saatet- nen-Siikainen.
14829: tu myös tienrakennus Karvian ja Parkanoo keskus-
14830:
14831: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14832:
14833: Lea Mäkipää Sulo Aittaniemi Maunu Kohijoki
14834: Heikki Rinne Kalevi Lamminen Tina Mäkelä
14835: Raimo Vuoristo Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
14836: Aino Pohjanoksa
14837: 1924 1987 vp.
14838:
14839: Raha-asia-aloite n:o 1829
14840:
14841:
14842:
14843:
14844: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta tien parannukseen välillä Kar-
14845: vian Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta
14846:
14847:
14848: Eduskunnalle
14849:
14850: Tie välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14851: kirkonkylä on huonokuntoinen soratie. Sen sijaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14852: Alkkiasta Karvian keskustaan tie on rakennettu 31. 24. 77 5 00 000 markkaa tien paran-
14853: nykyajan vaatimuksia vastaavaksi päällystetyksi nuksen aloittamiseen välillä Karvian
14854: tieksi. Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta.
14855: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14856: taen,
14857:
14858: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14859:
14860: Lea Mäkipää
14861: 1987 vp. 1925
14862:
14863: Raha-asia-aloite n:o 1830
14864:
14865:
14866:
14867:
14868: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön keskustan ja Järvi-
14869: Suomen tien välisen yhteyden parantamiseen
14870:
14871:
14872: Eduskunnalle
14873:
14874: Tieosuus Kihniön keskusta-Järvi-Suomen tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14875: on pituudeltaan 1 kilometrin mittainen. Tien var- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14876: rella ovat kirkko, seurakuntakeskus ja Kihniön 31. 24. 77 5 00 000 markkaa tien paranta-
14877: kotiteollisuuskoulu. Tie on aikanaan päällystetty, miseen vältllä Kihniön keskusta-Järvi-
14878: mutta liikenteen vuoksi tie on käynyt huonoksi ja Suomen tie n:o 23.
14879: päällystevaurioita on melkoisesti.
14880: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14881: taen,
14882:
14883: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14884:
14885: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14886: 1926 1987 vp.
14887:
14888: Raha-asia-aloite n:o 1831
14889:
14890:
14891:
14892:
14893: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
14894: välillä Lavia-Kiikoinen
14895:
14896:
14897: Eduskunnalle
14898:
14899: Maantien Lavia-Kiikoinen rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14900: tarpeellinen paitsi paikallisliikenteen myös kaut- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14901: takulkuliikenteen takia, koska Laviaan on jo hyvä 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien ra-
14902: tieyhteys Kankaanpään suunnasta. Tien valmis- kentamisen aloittamiseksi vältllä Lavia-
14903: tuttua avautuisi valmis tieyhteys kantatielle Pori Kiikoinen.
14904: -Tampere.
14905: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14906: taen,
14907:
14908: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14909:
14910: Lea Mäkipää Sulo Aittaniemi Maunu Kohijoki
14911: Kalevi Lamminen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
14912: Heikki Riihijärvi Aino Pohjanoksa Mikko Elo
14913: Heikki Rinne Raimo Vuoristo
14914: 1987 vp. 1927
14915:
14916: Raha-asia-aloite n:o 1832
14917:
14918:
14919:
14920:
14921: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakosken
14922: maantien rakentamiseen
14923:
14924:
14925: Eduskunnalle
14926:
14927: Panelian-Eurakosken maantien rakentamis- aloitusmääräraha ko. tien rakentamisen aloittami-
14928: hanke on ollut vireillä jo vuosikausia liittyen tie- seen.
14929: hankkeeseen Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14930: Aiemmassa tienpidon toimenpideohjelmassa on taen,
14931: kyseinen hanke ajoitettu toteutettavaksi vuosina
14932: 1988-1989, ja näihin vuosilukuihin Kiukaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14933: kunta on myös luottanut, mutta keväällä 1987 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14934: kunnalle ilmoitettiin, että seuraavassa toimenpi- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Panelian-
14935: deohjelmassa kyseinen hanke on siirretty aloitetta- Eurakosken maantien rakentamisen aloit-
14936: vaksi vasta vuonna 1989. tamiseen.
14937: Toivottavaa olisi, että vuodelle 1988 saataisiin
14938:
14939: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14940:
14941: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Mikko Elo
14942: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen
14943: Raimo Vistbacka Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
14944: Tina Mäkelä
14945:
14946:
14947:
14948:
14949: 28 270416F
14950: 1928 1987 vp.
14951:
14952: Raha-asia-aloite n:o 1833
14953:
14954:
14955:
14956:
14957: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Porolan paikallistien kunnosta-
14958: miseen Kokemäellä
14959:
14960:
14961: Eduskunnalle
14962:
14963: Porolan paikallistie n:o 12921 on peruskorjauk- käyviä on n. 30 henkilöä. Tien välittömässä vaiku-
14964: sen tarpeessa. Tienparannus oli TVH:n toimenpi- tuspiirissä on asukkaita runsaat 230 henkeä.
14965: deohjelmassa jo 3-4 vuotta ja töiden piti alkaa Kustannusarvio on runsaat 3 miljoonaa markkaa.
14966: syyskesällä v. 1987, mutta vuoden 1986lopulla il- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14967: moitettiin aloittamisvuodeksi vasta vuosi 1992. taen,
14968: Porolan paikallistien varrella on Oinosen Teräs-
14969: tuote, jossa on yli kymmenen työntekijää. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14970: teollisuuslaitoksen raskaat kuljetukset rasittavat 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14971: huonokuntoista tietä, joten peruskorjaus olisi 31.24. 77 1 000 000 markkaa Porolan pai-
14972: välttämätöntä. Myös Seijan Pitopalvelu on mel- kallistien perusparannuksen aloittamiseen
14973: koisen suuri tienkäyttäjä, samoin muualla työssä Kokemäellä.
14974:
14975: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14976:
14977: Lea Mäkipää
14978: 1987 vp. 1929
14979:
14980: Raha-asia-aloite n:o 1834
14981:
14982:
14983:
14984:
14985: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Santasten paikallistien
14986: uudelleen rakentamisen aloittamiseksi
14987:
14988:
14989: Eduskunnalle
14990:
14991: Santasten paikallistie n:o 132119 on kovan käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14992: tön kohteena, koska tien kautta kulkee laajamit- taen,
14993: tainen turvekuljetus. Tie on kuitenkin heikkora-
14994: kenteinen ja kelirikkoaikana tiellä on painorajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14995: tuksia. Tämän johdosta tie olisi pikaisen uudel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14996: leen rakentamisen tarpeessa. Kun kelirikkoaikana 31.24. 77 1 000 000 markkaa Santasten
14997: turvelastit kulkevat Honkajoen kirkonkylän kaut- paikallistien uudelleen rakentamisen
14998: ta ja kun tien Honkajoen puoleisessa päässä on aloittamiseksi.
14999: myös kasvava teollisuusalue, olisi tieltä johdettava
15000: ohikulkutie pois Honkajoen ydinkeskustasta Hon-
15001: kajoen-Kankaanpään maantielle n:o 271.
15002:
15003: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15004:
15005: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
15006: Heikki Riihijärvi Aino Pohjanoksa Mikko Elo
15007: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo
15008: Kalevi Lamminen Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15009: 1930 1987 vp.
15010:
15011: Raha-asia-aloite n:o 1835
15012:
15013:
15014:
15015:
15016: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantami-
15017: seksi Suodenniemen Taipaleelta Hämeenkyrön-Häijään tielle
15018:
15019:
15020: Eduskunnalle
15021:
15022: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15023: meenkyrön suuntaan ovat heikontaisen tien varas- tavasti,
15024: sa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen keskustasta
15025: rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi Taipaleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15026: risteykseen saakka ja kun myös Hämeenkyrössä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15027: rakennettu tie Vesajärveltä Hämeenkyrön keskus- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Suodennie-
15028: taan Tampereen-Vaasan tielle, olisi myös väli men Taipaleen ja Hämeenkyrön Vesajär-
15029: Suodenniemen Taipale-Hämeenkyrön Vesajärvi ven sekä edelleen Nukarin ja Kuustenlat-
15030: saatava nopeasti rakennetuksi ja päällystetyksi. van kautta Hämeenkyrön-Häijään tielle
15031: Tällöin yhteydet Suodenniemen suunnasta paran- ulottuvan maantien rakennustyön lop-
15032: tuisivat huomattavasti Tampereen-Vaasan tielle. puun saattamiseksi.
15033:
15034: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15035:
15036: LeaMäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
15037: Heikki Riihijärvi Aino Pohjanoksa Heikki Rinne
15038: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
15039: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15040: 1987 vp. 1931
15041:
15042: Raha-asia-aloite n:o 1836
15043:
15044:
15045:
15046:
15047: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
15048: välillä Sävi-Vatula
15049:
15050:
15051: Eduskunnalle
15052:
15053: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- vakkalan teitä hyväksi käyttäen, joista väli Vatula
15054: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön -Kilvakkala on jo rakennettu, samoin Suoden-
15055: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, niemi-Taipale.
15056: samoin Kankaanpäähän melko lyhyin tienraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15057: tamistehtävin. Tieyhteydet Suodenniemeltä Ikaa- taen,
15058: listen kaupungin suuntaan Tampereen-Vaasan
15059: tielle ovat nykyisin pienten heikkokuntoisten tei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15060: den varassa. Siksi olisi myös tämä yhteys rakennet- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15061: tava nykyaikaiseksi kestopäällystieksi. 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra-
15062: Tämä yhteys tulisi rakentaa jo olemassa olevia kentamisen aloittamiseksi välillä Sävi-
15063: Suodenniemen-Sävin-Ikaalisten Vatulan-Kil- Vatula.
15064:
15065: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15066:
15067: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Maunu Kohijoki
15068: Kalevi Lamminen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
15069: Heikki Riihijärvi Aino Pohjanoksa Heikki Rinne
15070: Raimo Vuoristo
15071: 1932 1987 vp.
15072:
15073: Raha-asia-aloite n:o 1837
15074:
15075:
15076:
15077:
15078: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Viljakkalan-Luhalahden
15079: maantien päällystämiseen
15080:
15081:
15082: Eduskunnalle
15083:
15084: Viljakkalan-Luhalahden tieosuus on n. 9 kilo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15085: metrin pituinen. Pari vuotta sitten tieosuus pa- taen,
15086: rannettiin, mutta päällystystyöt ovat jääneet teke-
15087: mättä. Tie on kiireellisen päällystyksen tarpeessa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15088: sillä liikenne on vilkasta. Varsinkin kesäaikaan Lu- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15089: halahden suunnalla on kesäasutusta, ja asukkaat 31.24.77 1000000 markkaa maantien
15090: kulkevat päivittäin töissä Tampereella ja Viljakka- päällystystöiden aloittamiseksi vältllä Vtl-
15091: lassa. jakkala-Luhalahti.
15092:
15093: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15094:
15095: Lea Mäkipää
15096: 1987 vp. 1933
15097:
15098: Raha-asia-aloite n:o 1838
15099:
15100:
15101:
15102:
15103: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
15104: kentamisen aloittamiseksi välillä Haapanen-Vanhantalon tien-
15105: haara Parkanossa
15106:
15107: Eduskunnalle
15108:
15109: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Parka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15110: noon välille Haapanen-Vanhantalon tienhaara 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15111: olisi välttämätöntä, koska sillä olisi paljon käyt- 31.24.77 5 00 000 markkaa kevyen liiken-
15112: töä. Mm. Rauma-Repola ja tien varrella olevat teen väylän rakentamisen aloittamiseksi
15113: tehdaslaitokset ovat välittömässä läheisyydessä. välzllä Haapanen- Vanhantalon tienhaara
15114: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Parkanossa.
15115: taen,
15116:
15117: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15118:
15119: Lea Mäkipää ] . Juhani Kortesalmi
15120: 1934 1987 vp.
15121:
15122: Raha-asia-aloite n:o 1839
15123:
15124:
15125:
15126:
15127: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo aseman ja valtatien
15128: n:o 3 välisen tien katuvalaistukseen
15129:
15130:
15131: Eduskunnalle
15132:
15133: Valtatieltä n:o 3 Parkanoo asemalle puuttuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15134: vielä katuvalaistus. Tie on 3 kilometriä pitkä. Lii- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15135: kenne on vuosi vuodelta kasvanut, sillä tietä käyt- 31. 24. 77 800 000 markkaa katuvalaistuk-
15136: tävät Pioneerivarikolla työssä käyvät, Parkanoo sen saamiseksi valtatieltä n:o 3 Parkanon
15137: asemalle kulkijat jne. Tien varrelle on syntynyt asemalle
15138: myös runsaasti asutusta. Olisi tärkeätä saada va-
15139: laistus tälle tärkeälle tieosuudelle.
15140: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15141: taen,
15142:
15143: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15144:
15145: Lea Mäkipää
15146: 1987 vp. 1935
15147:
15148: Raha-asia-aloite n:o 1840
15149:
15150:
15151:
15152:
15153: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta lossiliikenteen aloittami-
15154: seksi Ikaalisten Kyrösjärven yli
15155:
15156:
15157: Eduskunnalle
15158:
15159: Talvinen jäätie Kaimaan ja Vähäröyhiön välillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15160: lyhentää Ikaalisten keskustan ja Itä-Ikaalisten vä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15161: listä maantiematkaa 30-40 kilometriä. 31. 24. 77 1 000 000 markkaa lassiliiken-
15162: Sama matkan lyhennys olisi saatavissa myös ke- teen aloittamiseksi Ikaalisten Kyrösjärven
15163: säaikana lossiliikenteen avulla. Asiasta on aika- yli.
15164: naan tehnyt aloitteen 1 200 kuntalaista lossiyhtey-
15165: den saamiseksi.
15166: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15167: taen,
15168:
15169: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15170:
15171: Lea Mäkipää Sulo Aittaniemi Maunu Kohijoki
15172: Kalevi Lamminen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
15173: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Heikki Rinne
15174: Raimo Vuoristo
15175: 1936 1987 vp.
15176:
15177: Raha-asia-aloite n:o 1841
15178:
15179:
15180:
15181:
15182: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan rakenta-
15183: miseen Vammalassa
15184:
15185:
15186: Eduskunnalle
15187:
15188: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpinokan kentaminen ohjelmaansa. Kokonaiskustannukset
15189: sillasta, joka tulee yhdistämään Vammalan kau- ovat n. 10,5 miljoonaa markkaa.
15190: pungin alueita lähes 500 metrin levyisen järven yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15191: toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Tervakallion lei- taen,
15192: rintäalueen pohjoispuolelle. Sillasta on suunnitel-
15193: tu pituudeltaan yli 200-metristä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15194: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti paranta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15195: va silta, joka helpottaisi myös Vammalan kautta 31.24.77 1 000 000 markkaa Kilpinokan
15196: kulkevaa läpikulkuliikennettä, saataisiin nopeasti sillan rakentamisen aloittamiseen Vam-
15197: rakennetuksi, tulisi hallituksen ottaa sillan ra- malassa.
15198:
15199: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15200:
15201: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Maunu Kohijoki
15202: Kalevi Lamminen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
15203: Heikki Riihijärvi Aino Pohjanoksa Heikki Rinne
15204: Raimo Vuoristo
15205: 1987 vp. 1937
15206:
15207: Raha-asia-aloite n:o 1842
15208:
15209:
15210:
15211:
15212: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkulan sillan rakentami-
15213: seen Viljakkalassa
15214:
15215:
15216: Eduskunnalle
15217:
15218: Inkulan sillan uusiminen on ollut vireillä vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15219: kausia. Sillan uusimisen ajankohdaksi on TVL:n taen,
15220: toimenpideohjelmassa esitetty vasta vuotta 1990.
15221: Viljakkalan kunnan kannalta olisi tärkeää, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15222: lnkulan sillan rakentaminen voitaisiin aloittaa jo 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15223: vuonna 1988. Seudulla on jo matkailullista merki- 31.24. 77 1500 000 markkaa Inkulan sil-
15224: tystä, ja myös raskaiden kuljetusten merkitys on lan uusimiseen Viljakkalassa.
15225: mittava.
15226:
15227: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15228:
15229: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
15230: Timo Roos Aino Pohjanoksa Mikko Elo
15231: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
15232: Tina Mäkelä Heikki Rinne
15233: 1938 1987 vp.
15234:
15235: Raha-asia-aloite n:o 1843
15236:
15237:
15238:
15239:
15240: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman rakenta-
15241: miseksi Parkanoon
15242:
15243:
15244: Eduskunnalle
15245:
15246: Parkanon kaupunki on Luoteis-Satakunnan ta- dessa hyvin suurena epäkohtana, hidastaahan se
15247: louselämän ja liikenteen vilkkain keskus. Parka- autoalan myönteistä kehitystä. Ottaen huomioon
15248: noon on mm. keskittynyt monipuolinen autokau- autokannan ennakoitua huomattavasti voimak-
15249: pan verkosto sekä hyvin suuri määrä autoliiken- kaamman kasvun olisi tarkoituksenmukaista si-
15250: nettä palvelevaa korjaamotoimintaa. joittaa katsastusasema myös Parkanoon, johon toi-
15251: Parkanosta puuttuu kuitenkin katsastusasema. mialueeseen voitaisiin liittää kuntia myös naapu-
15252: Aikanaan Parkanossa oli valtion toimesta katsas- riläänien puolelta.
15253: tustoimintaa, joka silloin tapahtui väliaikaisissa ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15254: loissa. Katsastustoimintaa ei onnistuttu Parkanos- taen,
15255: sa vakinaistamaan, vaan se lopetettiin Ikaalisten
15256: katsastusaseman valmistuttua, mihin toiminta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15257: keskitetty. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15258: Katsastusaseman ja katsastustoiminnan puuttu- 31.40. 74 1 000 000 markkaa katsastusase-
15259: minen koetaan Parkanossa kuntalaisten keskuu- man rakentamiseen Parkanoon.
15260:
15261: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15262:
15263: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Timo Roos
15264: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
15265: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Aino Pohjanoksa
15266: Heikki Rinne
15267: 1987 vp. 1939
15268:
15269: Raha-asia-aloite n:o 1844
15270:
15271:
15272:
15273:
15274: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta keliakiaa sairastavien eri-
15275: koisruokavalion kustantamiseen
15276:
15277:
15278: Eduskunnalle
15279:
15280: Keliakia on vaikea sairaus, joka vaatii sairastu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15281: neita käyttämään erikoisruokavaliota, joka on taen,
15282: 39 % kalliimpaa kuin tavallinen ruoka, koska on
15283: käytettävä erikoismaitojauhetta ja -jauhoja ja mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15284: net normaaliruokavalioon kuuluvat ovat kielletty- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15285: jä. Lapset 16 vuoteen asti saavat korvausta, mutta 33 .18. 60 1 000 000 markkaa keliakiaa sai-
15286: sitä vanhemmat ihmiset eivät saa mitään korvaus- rastavien erikoisruokavalion kustantami-
15287: ta. Tämän vuoksi olisi myös 16 vuotta täyttäneille seen.
15288: erikoisruokavaliota käyttäville annettava korvaus-
15289: ta.
15290:
15291: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15292:
15293: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Maunu Kohljoki
15294: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
15295: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
15296: Aino Pohjanoksa
15297: 1940 1987 vp.
15298:
15299: Raha-asia-aloite n:o 1845
15300:
15301:
15302:
15303:
15304: Mäkipää: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Rintamamiesvete-
15305: raanien piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
15306:
15307:
15308: Eduskunnalle
15309:
15310: Rintamamiesveteraanien ja heidän muodosta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15311: miensa järjestöjen tukeminen on tärkeää. taen,
15312: Myös Satakunnan eri kunnissa toimii rintama-
15313: miesveteraanijärjestöjä. Tällä hetkellä niissä on jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15314: seniä runsaat 2 600 henkilöä. Varojen hankinta ta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15315: pahtuu omatoimisesti, sillä he järjestävät kesä- ja 33.23.53 70 000 markkaa Satakunnan
15316: joulujuhlia ja myös retkeily on tärkeää mielenvir- Rintamamiesveteraanien piiriyhdistys ry:n
15317: keyden ylläpitämiseksi. toiminnan tukemiseen.
15318:
15319: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15320:
15321: Lea Mäkipää
15322: 1987 vp. 1941
15323:
15324: Raha-asia-aloite n:o 1846
15325:
15326:
15327:
15328:
15329: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Viljakkalaan rakennettavan
15330: vanhainkodin suunnittelua varten
15331:
15332:
15333: Eduskunnalle
15334:
15335: Viljakkalan kunnan väestöstä yli 18 % on yli 20-2 5-paikkaisen vanhainkodin rakentamis-
15336: 65-vuotiaita. Erilaisia eläkkeitä maksetaan Kelan kustannukset ovat n. 8 miljoonaa markkaa.
15337: tilaston mukaan 560 henkilölle eli 30 % :lle kun- Edellä oleva perusteella ehdotamme kunnioit-
15338: nan väestöstä. Viljakkalan kunnalla on Ikaalisissa taen,
15339: Toivolansaaren vanhainkodin kuntainliiton van-
15340: hainkodissa käytössään 17 hoitopaikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15341: Viljakkalan vanhustenhuolto voidaan kuitenkin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15342: saattaa vastaamaan nykyaikaisen toiminnan ja 33.32.31 300 000 markkaa Viljakkalaan
15343: vaatimusten tasoa vain rakentamalla oma van- rakennettavan vanhainkodin suunnittelu-
15344: hainkoti-palvelutalo. Rakentamalla oma laitos määrärahaksi.
15345: voidaan vanhusten hoito saattaa asianmukaiselle
15346: tasolle ja samalla kehittää tarpeellista avopalvelu-
15347: toimintaa.
15348:
15349: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15350:
15351: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Heikki Rinne
15352: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Timo Roos
15353: Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo
15354: Kalevi Lamminen
15355: 1942 1987 vp.
15356:
15357: Raha-asia-aloite n:o 1847
15358:
15359:
15360:
15361:
15362: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöjen paikal-
15363: listoiminnan tukemiseen
15364:
15365:
15366: Eduskunnalle
15367:
15368: Vammaisten yhteiset paikalliset harrastustoi- loja, joita vammaisia kohtaan vielä tänäkin päivä-
15369: minnat ovat eräs tärkeä kanava heidän henkisen nä vallitsee.
15370: virkeytensä ylläpitämiseksi. Vammaisjärjestöt ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15371: tärkeä kanava vammaisten ongelmista terveille taen,
15372: henkilöille tapahtuvassa tiedottamisessa. Paikalli-
15373: set vammaisjärjestöt järjestävät mm. tapahtumia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15374: ja tempauksia, joilla ne kiinnittävät huomiota val- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15375: litseviin ongelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi pyö- 33.33.511isämäärärahana 1 000 000 mark-
15376: rätuolivammaisten liikkumiseen liittyvät ongel- kaa vammaisjärjestöjen paikallistoimin-
15377: mat. Lisäksi vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyk- nan tukemiseen.
15378: set vähentävät omalta osaltaan niitä ennakkoluu-
15379:
15380: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15381:
15382: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
15383: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Heikki Rinne
15384: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
15385: Tina Mäkelä
15386: 1987 vp. 1943
15387:
15388: Raha-asia-aloite n:o 1848
15389:
15390:
15391:
15392:
15393: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitusleik-
15394: kauksien lisäämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa
15395:
15396:
15397: Eduskunnalle
15398:
15399: Sepelvaltimosairaus on vaikea kansanterveydel- yliopistollisille keskussairaaloille sydämenohitus-
15400: linen ongelma maassamme. Taudin takia useat leikkausjonojen purkamiseksi tulisi mitä pikim-
15401: tuhannet kansalaiset vuosittain menettävät työ- min myöntää, jotta voitaisiin lyhentää leikkausjo-
15402: kykynsä ja joutuvat ennenaikaiselle eläkkeelle ja noja ja pelastaa kuolemasta useita satoja potilaita.
15403: jopa kokevat ennenaikaisen kuoleman. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15404: Sepelvaltimoahtautumia voitaisiin nykyistä te- taen,
15405: hokkaammin ja enemmän hoitaa, mikäli maam-
15406: me yliopistollisissa keskussairaaloissa olisi nykyistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15407: suurempi kapasiteetti sydämen ohitusleikkausten 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15408: suorittamiseen. Tähän olisi maassamme riittävästi 33. 79.30 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
15409: pätevää lääkärikuntaa, mutta heidän palkkaami- valtionosuuteen kunmlle erzkoissairaan-
15410: seensa ja leikkaussalien varustamiseen ja muun hoidon käyttökustannuksti"n sydämenohi-
15411: avustavan henkilökunnan palkkaamiseen ei sai- tusletkkauskapasiteetin lisäämiseksi yli-
15412: raaloilla ole riittäviä määrärahoja. Lisämäärärahat opistollisissa keskussairaaloissa.
15413:
15414: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15415:
15416: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
15417: Heikki Riihijärvi Aino Pohjanoksa Heikki Rinne
15418: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
15419: Tina Mäkelä }. Juhani Kortesalmi
15420:
15421:
15422:
15423:
15424: 29 270416F
15425: 1944 1987 vp.
15426:
15427: Raha-asia-aloite n:o 1849
15428:
15429:
15430:
15431:
15432: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n
15433: toiminnan tukemiseen
15434:
15435:
15436: Eduskunnalle
15437:
15438: Yksinhuoltajien Liitto ry. on yksinhuoltajaper- markkaa sekä erillistä avustusta suunnitteilla ole-
15439: heiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on huo- van lapsen tapaaruisoikeuden laiminlyöntien ja
15440: lehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän lastensa estämisien syiden tutkimista varten. Ottaen huo-
15441: aseman ja oikeusturvan parantamisesta. Kun per- mioon rajalliset mahdollisuudet saada RAY: n
15442: hepoliittinen lainsäädäntömme on kehittynyt vii- tuotosta yli kaksinkertaiset avustukset edelliseen
15443: meisten kymmenen vuoden aikana liiton toivo- vuoteen verrattuna liitto tarvitsisi välttämättä
15444: maan suuntaan, ovat tarpeet myös henkisesti tu- myös suoraa valtion tukea. Tämän takia tulisi Yk-
15445: kea yksinhuoltajia samanaikaisesti kasvaneet. Yk- sinhuoltajien Liitto ry:lle myöntää valtion varoista
15446: sinhuoltajien Liitto ry. pyrkii täyttämään näitä yleisavustusta toimintaansa.
15447: tarpeita julkaisemalla Yksinhuoltaja-lehteä, tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15448: dottamalla ja kouluttamalla ihmisiä. Liitto on taen,
15449: asettanut työryhmän suunnittelemaan myös mui-
15450: ta tukimuotoja. että Eduskunta ottaisi valtt"on vuoden
15451: Yksinhuoltajien Liitto ry:n varsinaisen toimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15452: nan kulut vuodelle 1988 ovat talousarvion mu- 33.93.50 130 000 markkaa Yksinhuolta-
15453: kaan 323 500 markkaa. Menojen kattamiseksi liit- jien Lzitto ry:n toiminnan tukemiseen.
15454: to anoo RAY:n tuotosta yleisavustusta 264 000
15455:
15456: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15457:
15458: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
15459: Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä Heikki Rinne
15460: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
15461: ] . Juhani Kortesalmi
15462: 1987 vp. 1945
15463:
15464: Raha-asia-aloite n:o 1850
15465:
15466:
15467:
15468:
15469: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllyhoitoyhdistys ry:n
15470: toimiston perustamiseen ja koulutustoiminnan laajentamiseen
15471:
15472:
15473: Eduskunnalle
15474:
15475: Myllyhoitoyhdistys ry. on kolme vuotta toimi- Raha-automaattiyhdistyksen avustuksena. Avus-
15476: nut aatteellinen yhdistys. Yhdistyksen tarkoituk- tukset ovat yhteensä olleet 145 000 markkaa vuon-
15477: sena on päihdeongelmaisten kansanterveystyön na 1986. Vuodelle 1988 Myllyhoitoyhdistys ry.
15478: edistäminen Suomessa ja pyrkimys motivoida suunnittelee oman toimiston avaamista ja päätoi-
15479: päihderiippuvuuteen sairastunutta omaehtoiseen, misen henkilöstön paikkaamista toiminnan kehit-
15480: päihteestä täysin vapaaseen elämäntapaan. Käy- tämiseen ja organisoimiseen. Tarkoituksena yh-
15481: tännössä yhdistys on keskittynyt työelämän päih- distyksellä on saada oma julkaisu- ja koulutustoi-
15482: deproblematiikkaan. minta käyntiin huomattavasti nykyistä laajem-
15483: Myllyhoitoyhdistys ry. tekee kuntatasoisia päih- massa mitassa. Toiminnan laajentaminen vaatii
15484: dealan kehittämisohjelmia, työpaikka- ja yritys- kuitenkin huomattavaa alkurahoitusta, joka tulisi
15485: kohtaisia hoitoonohjaustyön kehittämisohjelmia, pääosiltaan saada valtionavustuksena. Myöhem-
15486: ammattihenkilöstön koulutus- ja valmennustyötä min toiminnan päästyä käyntiin toiminta rahoit-
15487: sekä tuottaa päihderiippuvuutta käsittelevää ma- taa itse itsensä kuntien ja muiden käyttäjien suo-
15488: teriaalia. Yhdistyksen asiantuntijoina työskentele- rittamina käyttömaksuina.
15489: vät lääkärit, päihdeterapeutit, sairaanhoitajat, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15490: sosiaaliterapeutit, psykologit, alkoholitutkijat, taen,
15491: juristit, työterveyshoitajat, oman kokemuksen
15492: omaavat päihderiippuvuudesta toipuvat henkilöt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15493: työsuojeluhenkilöt, teologit, ryhmätyöasiantunti- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15494: jat ja hoitoonohjaustyön sekä hoitotyön asiantun- 33.93.53 500 000 markkaa valtionavus-
15495: tijat. tuksena Myllyhoitoyhdistys ry:n toimiston
15496: Tukea toiminnalleen Myllyhoitoyhdistys ry. on perustamista ja koulutustoiminnan laajen-
15497: saanut Oy Alko Ab:ltä, sosiaalihallitukselta ja tamista varten.
15498:
15499: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
15500:
15501: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
15502: Heikki Riihijärvi Heikki Rinne Maunu Kohijoki
15503: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Tina Mäkelä
15504: ] . Juhani Kortesalmi
15505: 1946 1987 vp.
15506:
15507: Raha-asia-aloite n:o 1851
15508:
15509:
15510:
15511:
15512: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n
15513: toiminnan tukemiseen
15514:
15515:
15516: Eduskunnalle
15517:
15518: Vanhempainyhdistys Vapaaksi Huumeista ry. den ohella tuettava myös yksityisiä yhdistyksiä,
15519: suorittaa ensiarvoisen tärkeää työtä huumenuor- jotka tekevät korvaamattoman arvokasta työtä täl-
15520: ten ja heidän perheittensä - vanhempien - aut- lä alalla.
15521: tamiseksi. Toiminta on kaksitahoista, sekä suoraa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15522: auttamista, tukemista ja hoitamista että infor- taen,
15523: mointia ja valistusta.
15524: Koska kansakunnan elinjuuria ja kokeilunha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15525: luista nuorisoa jäytävä huumeiden käyttö on tor- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
15526: juttava ja huumeiden uhreille on annettava teho- kaa Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan
15527: kas erityishoito, on valtiovallan omien järjestelyi- tukemiseen.
15528:
15529: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15530:
15531: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Maunu Kohljoki
15532: Kalevi Lamminen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
15533: Mikko Elo Heikki Rinne Raimo Vuoristo
15534: Matti Saarinen
15535: 1987 vp. 1947
15536:
15537: Raha-asia-aloite n:o 1852
15538:
15539:
15540:
15541:
15542: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehit-
15543: tämisrahaan
15544:
15545:
15546: Eduskunnalle
15547:
15548: Alueiden oman aktiviteetin herättämisessä Läänien kehittämisrahoilla toteutetut projektit
15549: tähän asti käytössä ollut maaseudun työpaikkatu- ovat varsin kattavasti alueen kehitykseen vaikutta-
15550: kikokeilu yhdessä läänin kehittämisrahan kanssa via. Useimmat niistä perustuvat nimenomaan pai-
15551: on antanut hyviä tuloksia. Niillä saadaan nimen- kallisiin edellytyksiin. Tällöin niiden vaikutus
15552: omaan paikallisia edellytyksiä hyödynnetyksi. Tä- on hyvin tehokas. Niillä saadaan huomattavasti
15553: hän asti esim. erityisalueprojekteihin varattu mää- parempi kerrannaisvaikutus kuin hankkeilla, jot-
15554: räraha on ollut varsin pieni. Sen piiriin on kuulu- ka eivät perustu alueen omiin resursseihin. Kehit-
15555: nutkin vain suppea määrä kuntia. Läänin kehittä- tämisrahan määrän nostaminen olisi näin ollen
15556: misrahan myötä kaikki kehittämisrahan piiriin perusteltua.
15557: kuuluvat läänin kunnat tulivat oikeutetuiksi ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15558: kemaan kehittämisrahaa. Määrärahat eivät kui-
15559: tenkaan kohoneet olennaisesti erityisaluemäärära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15560: hoihin verrattuna. Näin ollen suuri osa hankkeista 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15561: jää rahoituksen ulkopuolelle. Tällä on kuntien ak- 26.98.43 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
15562: tiviteetin kannalta negatiivinen vaikutus. Valta- läänien kehittämisrahaan.
15563: kunnan tasolla lisämäärärahoja tarvittaisiin aina-
15564: kin 50 miljoonaa markkaa.
15565:
15566: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15567:
15568: Lauha Männistö Esko Seppänen Seppo Kääriäinen
15569: Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen Mirja Ryynänen
15570: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Marja-Liisa Tykkyläinen
15571: Kalle Röntynen Heikki Riihijärvi Riitta Saastamoinen
15572: Pertti Lahtinen Asko Apukka Anna-Liisa Jokinen
15573: 1948 1987 vp.
15574:
15575: Raha-asia-aloite n:o 1853
15576:
15577:
15578:
15579:
15580: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion sairaanhoito-
15581: oppilaitoksen rakennushankkeen suunnitteluun
15582:
15583:
15584: Eduskunnalle
15585:
15586: Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen laajenta- Mikäli tämän vuoden suunnittelumäärärahoja
15587: minen ja uudistaminen on välttämätöntä. Opis- ei ajallisesti pystytä käyttämään Kuopion sairaan-
15588: kelijamäärät oppilaitoksessa ovat lyhyessä ajassa li- hoito-oppilaitoksen rakennushankkeen suunnitte-
15589: sääntymässä yli 1 000 opiskelijaan jo tehtyjen pää- luun, olisi valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
15590: tösten perusteella. Keskiasteen uudistus ja tervey- viossa varauduttava tältä osin tehokkaaseen suun-
15591: denhuollon uusien koulutuslinjojen perustami- nittelutoimintaan. Tulevan vuoden budjettiesi-
15592: nen vaativat sekä laadullisesti että määrällisesti tyksessä ei ole kuitenkaan yksilöity suunnittelu-
15593: nykyistä paremmat opiskelutilat. määrärahojen käyttöä.
15594: Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15595: varattu terveydenhuolto-oppilaitosten suunnitte- tavasti,
15596: luun rahaa, josta on sanottu, että sitä voidaan
15597: käyttää myös Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15598: rakennushankkeen suunnitteluun. Suunnittelun 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15599: kiireellinen tarpeellisuus on siis periaatteessa tun- 29.60. 74 800 000 markan määrärahan
15600: nustettu, mutta perustamissuunnitelman vahvis- Kuopion sairaanhoito-oppzlaitoksen ra-
15601: taminen on viivästynyt. Sen käsittelyä ja varsinai- kennushankkeen suunnitteluun.
15602: sen suunnittelun aloittamista on syytä kiirehtiä.
15603:
15604: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15605:
15606: Lauha Männistö Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen
15607: Juhani Laitinen Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
15608: Mirja Ryynänen Heikki Riihijärvi Riitta Saastamoinen
15609: Asko Apukka Anna-Liisa Jokinen
15610: 1987 vp. 1949
15611:
15612: Raha-asia-aloite n:o 1854
15613:
15614:
15615:
15616:
15617: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena
15618: kuntien nuorisotyöhön
15619:
15620:
15621: Eduskunnalle
15622:
15623: Vuoden 1986 alussa voimaan tullut nuorisotyö- Olemme huolissamme erityisesti sen vuoksi,
15624: laki muutti mm. kuntien valtionosuusjärjestelmää. että nuorisoyhdistysten ja muun nuorten itsensä
15625: Uudistuksessa siirryttiin osittain järjestelmään, jos- järjestämän toiminnan tukemiseen on osoitettu
15626: sa valtionosuuden perusteena on kunnan asukas- vain 4 mk/asukas. V. 1985 voitiin valtionosuu-
15627: määrä. Kantokykyluokan mukaan määräytyvät val- teen oikeuttaviin avustuksiin käyttää 5, 50 mk/
15628: tionosuusprosentit muuttuivat siten, että muutos asukas, kuitenkin vähintään 30 000 mk/kunta.
15629: suosi 8.-10. kantokykyluokan kuntia. Käytännössä kunnat ovat käyttäneet avustuksiin
15630: Asukaskohtaisen valtionosuuden määräytymis- n. 9 mk/asukas. Nuorisotyölaki korostaa nuorten
15631: perusteen, ns. nuorisomarkan taso on vahvistettu omatoimisuutta ja laajentaa avustuksiin oikeutta-
15632: vuosille 1986 ja 1987 kuudeksi markaksi, mistä 4 vien nuorisoryhmien määrää, mutta alhainen
15633: markkaa tulee käytettäväksi nuorisoyhdistysten ja nuorisomarkan taso uhkaa kääntää lain hengen
15634: muun itsensä järjestämän toiminnan tukemiseen. päinvastaiseksi.
15635: Valtionosuuksien perusteiden muutos, valtion- Mielestämme nuorisolautakuntien valtionosuuk-
15636: osuusprosenttien muutos ja alhainen nuorisomar- siin on osoitettava vuoden 1988 budjetissa määrä-
15637: kan taso ovat yhdessä aiheuttaneet useissa Kuo- raha, joka mahdollistaa nuorisomarkan vahvista-
15638: pion ja Pohjois-Karjalan läänien kunnissa valtion- misen 12 markaksi.
15639: osuuksien menetyksiä. Arviomme mukaan Kuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15640: pion läänin 24 kunnasta valtionosuudet pienene- taen,
15641: vät 13 kunnassa, Pohjois-Karjalan 19 kunnasta
15642: menetyksiä on 13 kunnalla. Ilman vuokra-arvojär- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
15643: jestelmän vaikutusta Kuopion läänin nuoriso- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15644: työn valtionosuudet pienenevät keskimäärin lähes 29.91.51 lzsäyksenä 16500000 markkaa
15645: 10 %, Pohjois-Karjalan n. 16 %. Yksittäisissä osoitettavaksi avustuksena kuntien nuon·-
15646: kunnissa suurimmat valtionosuuksien menetykset sotyöhön.
15647: voivat olla jopa 2 5-40 prosenttia.
15648:
15649: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15650:
15651: Lauha Männistö Kerttu Törnqvist Heli Astala
15652: Timo Laaksonen Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen
15653: Juhani Laitinen Mirja Ryynänen Claes Andersson
15654: Pertti Lahtinen Asko Apukka Jarmo Wahlström
15655: Anna-Liisa Jokinen Esko Seppänen
15656: 1950 1987 vp.
15657:
15658: Raha-asia-aloite n:o 1855
15659:
15660:
15661:
15662:
15663: Männistö ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
15664: kunnille nuorisotilojen perustamiskustannuksiin
15665:
15666:
15667: Eduskunnalle
15668:
15669: Nuorisotyölain seurauksena kunnat menettivät Mielestämme nuoristotilojen hankkimiseen
15670: mahdollisuutensa saada hankkimiinsa nuorisoti- osoitettavat määrärahat tulee nostaa vuoden 1988
15671: loihin valtionosuutta ns. vuokra-arvon perusteel- budjetissa vähintään 10 miljoonaan markkaan
15672: la. Nuorisotilojen hankkimiseen voi saada vain tuen ollessa voimakkaasti avustuspainotteinen.
15673: harkinnanvaraisia avustuksia ja lainoja. Lainmuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15674: toksesta huolimatta avustusten ja lainojen määrät tavasti,
15675: eivät ole nousseet, minkä johdosta nuorisotilojen
15676: rakentamiseen valtio osoittaa vähemmän rahaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15677: kuin aiemman lain voimassa ollessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15678: Opetusministeriön tilaston mukaan kunnille 29.91.51 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
15679: myönnetyt avustukset ja lainat ovat ainoastaan avustuksiksi kuntien nuorisotzlojen perus-
15680: vajaa 10 prosenttia kuntien hakemasta määrästä. tamiskustannuksiin.
15681:
15682: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15683:
15684: Lauha Männistö Mirja Ryynänen Claes Andersson
15685: Pertti Lahtinen Heli Astala Timo Laaksonen
15686: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen
15687: Asko Apukka Anna-Liisa Jokinen Kerttu Törnqvist
15688: 1987 vp. 1951
15689:
15690: Raha-asia-aloite n:o 1856
15691:
15692:
15693:
15694:
15695: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
15696: valtakunnallisten nuorison leiri- ja kurssikeskusten perustamis-
15697: kustannuksiin
15698:
15699: Eduskunnalle
15700:
15701: Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneissä on mo- tisi n. 3,6 Mmk:n tukea. Nurmeksen Hyvärilässä
15702: lemmissa yksi valtakunnallinen nuorison kurssi- ja tarvitaan entisen vanhainkodin saneerausta majoi-
15703: leirikeskus: Rautavaaran Metsäkartano ja Nur- tusrakennukseksi, mikä tarvitsee valtion tukea
15704: meksen Hyvärilä. Keskuksia käytetään eri nuoriso- vuonna 1988 3,5 Mmk.
15705: toimintojen tarpeisiin, koulutus- ja leiritoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15706: taan, kansainvälisiin tapahtumiin ja yhä enene- tavasti,
15707: vässä määrin myös koulujen leirikoulujaksoihin.
15708: Molemmat keskukset ovat saaneet valtion tukea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15709: sekä rakentamiseen että toiminnan käynnistämi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15710: seen. Kumpikin keskuksista on vielä keskeneräi- 29.91.51 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
15711: nen. Rautavaaran Metsäkartano tarvitsee välittö- avustuksiksi valtakunnallisten nuorison
15712: mästi toisen majoitusrakennuksen (sisältää myös lezri- ja kurssikeskusten perustamiskustan-
15713: opetus- ja huoltotiloja), jonka rakentaminen vaa- nukszin.
15714:
15715: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15716:
15717: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Marja-Liisa Tykkyläinen
15718: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen Claes Andersson
15719: Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen Kerttu Törnqvist
15720: 1952 1987 vp.
15721:
15722: Raha-asia-aloite n:o 1857
15723:
15724:
15725:
15726:
15727: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
15728: valtakunnallisten nuorison leiri- ja kurssikeskusten käyttökustan-
15729: nuksiin
15730:
15731: Eduskunnalle
15732:
15733: Nuorison valtakunnallisia kurssi- ja leirikeskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15734: sia on maassamme yhteensä viisi, mm. Rautavaa- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15735: rana Metsäkartano ja Nurmeksessa Hyvärilä. Jotta 29.91.51 lisäyksenä 800 000 markkaa
15736: keskusten hintataso pystytään pitämään kohtuul- avustuksiksi valtakunnallisten nuorison
15737: lisena nuoriso- ja koululaisryhmille, olisi niiden leiri- ja kurssikeskusten käyttökustannuk-
15738: toiminta-avustuksia korotettava 2 miljoonaan sun.
15739: markkaan valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
15740: vwssa.
15741: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15742: tavasti,
15743:
15744: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15745:
15746: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Marja-Liisa Tykkyläinen
15747: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen Claes Andersson
15748: Pertti Lahtinen Kerttu Törnqvist
15749: 1987 vp. 1953
15750:
15751: Raha-asia-aloite n:o 1858
15752:
15753:
15754:
15755:
15756: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
15757: luonnonmukaisen viljelyn tukemiseen
15758:
15759:
15760: Eduskunnalle
15761:
15762: Maatalous Suomessa perustuu entistä enemmän kea tulisi voida käyttää myös niihin menoihin, joi-
15763: pitkälle koneistettuun, kemialliseen tuotantota- ta aiheutuu lunnonmukaisen viljelyn tieteellisestä
15764: paan, joka on yhä riippuvaisempi ostetuista ja seurannasta ja saadun tiedon julkisuuteen saatta-
15765: usein myös ulkomailta tuoduista tuotantopanok- misesta.
15766: sista. Luonnonmukaista tuotantotapaa tulisi kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15767: tenkin kehittää vaihtoehtona "tehomaataloudel-
15768: le''. Näin voidaan säilyttää kokemusperäistä tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15769: toa luonnonmukaisen viljelyn ehdoista maassam- 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
15770: me sekä hankkia siitä uutta tietoa. 30.30.49 alamomentzlle 3 lisäyksenä
15771: Hallitus ehdottaa 1 milj. markan määrärahan 1500 000 markkaa luonnonmukaisen vzl-
15772: valtionapuun luonnonmukaisen viljelyn tukemi- jeyn tukemiseen, siten että määrärahaa
15773: seen. Jotta luonnonmukaista viljelyä voitaisiin voidaan käyttää myös tieteelliseen seuran-
15774: maassamme harjoittaa mahdollisimman vaihtele- taan.
15775: vissa olosuhteissa, tulisi tukea tästä kasvattaa. Tu-
15776:
15777: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15778:
15779: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
15780: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Asko Apukka
15781: Pertti Lahtinen Seppo Kääriäinen Anna-Liisa Jokinen
15782: 1954 1987 vp.
15783:
15784: Raha-asia-aloite n:o 1859
15785:
15786:
15787:
15788:
15789: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin
15790: yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin
15791:
15792:
15793: Eduskunnalle
15794:
15795: Varsinkin pääomaköyhissä kehitysalueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15796: kunnissa on vielä paljon tekemättä tarpeellisia 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15797: vedenhankinta- ja viemäröintitöitä, jotka olisivat 30.40.31 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15798: erityisen tarpeellisia myös näiden alueiden työlli- yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä-
15799: syyden hoidon kannalta. röintitoimenpiteiden avustuksiin.
15800: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15801: taen,
15802:
15803: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15804:
15805: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
15806: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen Anna-Liisa Jokinen
15807: 1987 vp. 1955
15808:
15809: Raha-asia-aloite n:o 1860
15810:
15811:
15812:
15813:
15814: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Sorsakosken
15815: tien rakentamiseksi
15816:
15817:
15818: Eduskunnalle
15819:
15820: Varkauden -Sorsakosken tien rakentamisen ran ja Varkauden yhteinen kaatopaikka edellyttää
15821: viivästyminen on jo pitkään ollut esteenä Leppä- tämän tien rakentamista.
15822: virran kuntaan kuuluvan Sorsakosken taajaman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15823: asukkaille työssäkäymisessä ja asioimisessa Var- nioittaen,
15824: kauden suuntaan. Se on myös hankaloittanut Sor-
15825: sakoskella sijaitsevien Oy Hackman Ab:n tuotan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15826: tolaitosten toimituksia. Tien rakentaminen on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15827: niin Varkauden kaupungin, Leppävirran kunnan 31.24.77 lisäyksenä 10000000 markan
15828: kuin Sorsakosken taajaman ja Oy Hackman Ab:n määrärahan Varkauden-Sorsakosken tien
15829: etujen mukainen. Toteutuessaan myös Leppävir- rakentamiseksi.
15830:
15831: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15832:
15833: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
15834: Seppo Kääriäinen Anna-Liisa Jokinen
15835: 1956 1987 vp.
15836:
15837: Raha-asia-aloite n:o 1861
15838:
15839:
15840:
15841:
15842: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Levälahden paikallistien
15843: parantamiseen Tuusniemellä
15844:
15845:
15846: Eduskunnalle
15847:
15848: Tuusniemen kunnan Levälahdessa on uusi ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15849: hittyvä matkailukeskus, jonne ei ole miltään
15850: suunnalta kunnollista tieyhteyttä, vaan ainoastaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15851: kelirikkoinen sorapäällysteinen tie. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15852: Matkailuelinkeinon kehittämisen ja maa- ja 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Le-
15853: metsätalouden kannalta on Levälahteen johtavan välehden paikallistien n:o 16490 paranta-
15854: paikallistien parantaminen kiireellistä. miseen Tuusniemellä.
15855: Alueen tieyhteys olisi helposti hoidettavissa pa-
15856: rantamalla Levälahden paikallistie.
15857:
15858: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15859:
15860: Lauha Männistö Vappu Säilynoja
15861: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen
15862: Anna-Liisa Jokinen
15863: 1987 vp. 1957
15864:
15865: Raha-asia-aloite n:o 1862
15866:
15867:
15868:
15869:
15870: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
15871: rakentamiseksi valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Leppävirta
15872:
15873:
15874: Eduskunnalle
15875:
15876: Valtatie n:o 5 on valtaväylänä liikenteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15877: vilkas ja kevyelle liikenteelle suorastaan vaaralli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15878: nen välillä Varkaus-Leppävirta. Tieltä puuttuu 31. 24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markan
15879: erillinen kevyen liikenteen väylä, mikä lisää on- määrärahan kevyen lzi"kenteen väylän ra-
15880: nettomuusriskejä. kentamiseksi valtatielle n:o 5 välzllä
15881: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Varkaus-Leppävirta kevyen lzi"kenteen
15882: taen, turvallisuuden ja palvelutason parantami-
15883: seksi.
15884:
15885: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15886:
15887: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
15888: Seppo Kääriäinen Anna-Liisa Jokinen
15889: 1958 1987 vp.
15890:
15891: Raha-asia-aloite n:o 1863
15892:
15893:
15894:
15895:
15896: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n osake-
15897: pääoman korottamiseen Uimaharjun laajennushankkeen aloitta-
15898: miseksi
15899:
15900: Eduskunnalle
15901:
15902: Momentille 32. 50.88 hallitus ehdottaa 407 mil- hanketta eikä ole liioin suostunut osoittamaan
15903: joonaa markkaa, mistä käyttösuunnitelman mu- hankkeelle siinä määrin valtion tukea, että yhtiön
15904: kaan 90 miljoonaa markkaa käytettäisiin Enso- johto vapaaehtoisesti ryhtyisi hankkeeseen.
15905: Gutzeit Oy:n osakepääoman korottamiseen. Yh- Pohjois-Karjalan suuren työttömyyden tähden
15906: tiö toteuttaa momentin perustelujen mukaan olisi kuitenkin hanke saatava liikkeelle, varsinkin
15907: vuosina 1988-1990 yhteensä noin 2,3 miljardin kun läänin puuvarat eivät estäisi paperitehtaan ra-
15908: markan investoinnit, joilla muutetaan tuotevali- kentamista nykyisen sellutehtaan yhteyteen.
15909: koimaa markkinoiden kehityksen edellyttämällä Ehdotamme, että hankkeen aloittamiseksi val-
15910: tavalla ja laajennetaan kapasiteettia. tio korotuttaisi Enso-Gutzeit Oy:n osakepääomaa
15911: Yleisnäkemyksenä on syytä todeta, että nykyi- 15 miljoonalla markalla ja selvityttäisi hankkeen
15912: sen hallituksen linja, jonka mukaan valtionyhtiöi- muun rahoitustarpeen siten, että hanke voisi läh-
15913: den osakepääomia korotetaan enintään niiltä saa- teä liikkeelle.
15914: tujen osinkojen määrällä, on virheellinen. Ensin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15915: näkin se pakottaa yhtiöt hankkimaan lisärahoitus-
15916: ta pörssistä ja toiseksi se vaikeuttaa yhtiöiden avul- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15917: la tapahtuvaa kehitysalueiden elinkeinotoimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15918: nan kehittämistä. 32.50.88 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
15919: Enso-Gutzeit Oy on ollut haluton edistämään Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman korot-
15920: pitkään vireillä ollutta Uimaharjun tehtaiden laa- tamiseksi siinä tarkoituksessa, että" yhtiön
15921: jennushanketta. Yhtiö on edellyttänyt hankkeelle Uimahar:iun tehtaiden laajennushanke
15922: valtion tukea. Valtiovalta (hallitus) omistajana on voidaan käynnistää.
15923: ollut haluton panemaan yhtiötä toteuttamaan
15924:
15925: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15926:
15927: Lauha Männistö Asko Apukka
15928: Timo Laaksonen Pauli Uitto
15929: Arvo Kemppainen
15930: 1987 vp. 1959
15931:
15932: Raha-asia-aloite n:o 1864
15933:
15934:
15935:
15936:
15937: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten
15938: työhön sijoittamisen erityismenoihin
15939:
15940:
15941: Eduskunnalle
15942:
15943: Sen lisäksi, että SKDL:n kansanedustajien lisäystä 1 850 000 mk. Kun sekä yksilön että yh-
15944: muissa aloitteissa ehdotetaan luvun 34.50 "Työl- teiskunnan kannalta on tarkoituksenmukaista li-
15945: lisyyden hoito" keskeisten momenttien harkin- sätä vajaakuntoisten työhön sijoittamista, tulee
15946: nanvaraisiin määrärahoihin lisäyksiä ja että työlli- määrärahaa korottaa hallituksen ehdottamasta
15947: syyslain vesitysyrityksen tullessa torjutuksi myös vielä 3 miljoonalla markalla.
15948: tämän johdosta työllisyyslain 18-19 §:n velvoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15949: teiden täyttämiseksi tarvittavat määrärahat nouse-
15950: vat, on tarpeen ehdottaa myös vajaakuntoisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15951: työhön sijoittamiseen tarkoitettujen määrärahojen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15952: korottamista. 34.50. 641isäyksenä 3 000 000 markkaa va-
15953: Hallitus ehdottaa vajaakuntoisten työhön sijoit- jaakuntoisten työhön stjoittamisen erityis-
15954: tamisen erityismenoihin 17 850 000 mk, missä on menoihin.
15955:
15956: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15957:
15958: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
15959: Marja-Liisa Tykkyläinen Asko Apukka Claes Andersson
15960: Seppo Kääriäinen Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen
15961:
15962:
15963:
15964:
15965: 30 270416F
15966: 1960 1987 vp.
15967:
15968: Raha-asia-aloite n:o 1865
15969:
15970:
15971:
15972:
15973: Männistö ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
15974: teen kunnille ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin
15975:
15976:
15977: Eduskunnalle
15978:
15979: Valtionosuuteen oikeutettujen ympäristönsuo- Valtionosuuteen oikeuttavan henkilöstön enim-
15980: jeluvirkojen lisäykseksi on valtioneuvoston 25.9. mäismäärän nostamiseksi 240 henkeen ja muiden
15981: 1986 hyväksymässä valtakunnallisessa suunnitel- käyttömenojen lisääntymisen vuoksi määrärahaa
15982: massa ympäristönsuojelun järjestämisestä vuosina tulisi korottaa 2 300 000 markkaa hallituksen esit-
15983: 1987-1991 hyväksytty 80 uutta virkaa vuosina tämästä.
15984: 1987-1989 ja 60 virkaa vuosina 1990 ja 1991. La- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15985: kia kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/
15986: 86) hyväksyttäessä tavoitteeksi asetettiin 500 vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15987: kaa viidessä vuodessa. Vuoden 1987 tulo- ja me- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15988: noarviossa valtionapuun oikeuttava henkilöstön 35.11.32 lisäyksenä 2300000 markkaa
15989: enimmäismäärä on 160 henkeä. Vuodeksi 1988 valtionosuuteen kunnzlle ympäristönsuo-
15990: hallitus ehdottaa enimmäismääräksi momentin jelun käyttökustannukstin, jotta valtion-
15991: perusteluissa 215 henkeä eli lisäystä 55 henkeä ta- osuuteen oikeuttavan henktlöstön enim-
15992: voitteeksi asetetun 80:n asemesta. mätsmäärä voitatsiin nostaa 240 hengeksi.
15993:
15994: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15995:
15996: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
15997: Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka
15998: Seppo Kääriäinen Pertti Lahtinen
15999: 1987 vp. 1961
16000:
16001: Raha-asia-aloite n:o 1866
16002:
16003:
16004:
16005:
16006: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta keuhkosairausopin profes-
16007: sorin viran perustamiseksi Oulun yliopistoon
16008:
16009:
16010: Eduskunnalle
16011:
16012: Keuhkosairauksien tutkimus ja koulutus on tä- raus. Keuhkotuberkuloositapaukset ovat yhä han-
16013: män päivän lääketieteessä ajankohtainen ja kes- kalampia diagnostisoida ja myös vaikeahoitoisem-
16014: keinen alue. Ympäristökysymysten noustua esille pia.
16015: on myös keuhkosairauksien alueella todettu yhä Keuhkoalan erikoislääkäreitten koulutus on
16016: enemmän yhteyksiä ympäristön ja keuhkosairauk- ajankohtainen asia. Keuhkosairausopin professo-
16017: sien välillä. Allergiset sairaudet ovat selvästi li- rien virat maassamme ovat vain Helsingissä ja Tu-
16018: sääntyneet ja mielenkiinto niiden tutkimiseen ja russa. Keuhkosairausopin yliopistotasoinen ope-
16019: hoitoon on myös lisääntynyt. Useimmat allergiset tus puuttuu täydellisesti Pohjois-Suomesta. Ou-
16020: oireet esiintyvät hengitysteiden alueella ja keuh- luun on kaavailtu perustaa arktisen lääketieteen
16021: kosairauksien erikoislääkärit joutuvat allergisten instituuttia, jossa tutkittaisiin erityisesti kylmän
16022: hengityselinsairauksien kanssa päivittäin tekemi- ilmaston vaikutusta ihmisen terveydelle. Monissa
16023: siin. Valtaosa hengitystieallergioista tutkitaan keuhkosairauksissa kylmä ilma pahentaa jo synty-
16024: keuhkosairauksien osastoilla keuhkosairauksien nyttä sairautta. Tämä lienee tullut osaltaan esille
16025: erikoislääkäreiden toimesta. Oulussa äskettäin Oulun saastetutkimuksesssa yhtenä syynä infek-
16026: tehdyssä saastetutkimuksessa todettiin pienten tioherkkyyden lisääntymiseen kylmässä ilmanalas-
16027: lasten infektiosairastumisherkkyyden olevan sel- sa ilmansaasteitten vaikutuksesta. Edellä kuvatun
16028: västi korkeampi alueella, jossa ilman saastuminen laisen arktisen lääketieteen instituutin tutkimus-
16029: on voimakasta. Työperäiset keuhkosairaudet ovat työn olennaisena osana olisi tärkeää olla keuhko-
16030: viime aikoina nousseet yhä suuremmaksi ammat- sairausopin asiantuntemus alusta pitäen mukana.
16031: titautiryhmäksi. Maamme maanviljelijöiden suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16032: rin ammattitautiryhmä on homepölykeuhkosai- taen,
16033: raus, jossa sairauden oireet tulevat hengityselinten
16034: taholta esille. Keuhkosyöpä on yksi maamme ylei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16035: simmistä syöpämuodoista, ja sen tutkiminen ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16036: hoitaminen vaatii yhä enemmän voimavaroja. 29.10. 01 300 000 markkaa keuhkosai-
16037: Keuhkotuberkuloosi on koko ajan tasaisesti vä- rausopin professorin viran perustamiseen
16038: hentynyt, mutta ei ole täydellisesti voitettu sai- Oulun yliopistoon.
16039:
16040: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16041:
16042: Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki Vappu Säilynoja
16043: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Erkki Pulliainen
16044: Pauli Saapunki Riitta Uosukainen Liisa Jaakonsaari
16045: Aimo Ajo Arja Alho Kerttu Törnqvist
16046: Rirva Vastamäki Ole Wasz-Höckert Kirsti Ala-Harja
16047: Sinikka Hurskainen-Leppänen
16048: 1962 1987 vp.
16049:
16050: Raha-asia-aloite n:o 1867
16051:
16052:
16053:
16054:
16055: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatra Big Band ry:n kesä-
16056: kurssikuluihin
16057:
16058:
16059: Eduskunnalle
16060:
16061: Imatralla toimii Big Band -orkesteri, joka on jo notoiminnan monipuolistamisessa ja elvyttämises-
16062: 10 vuoden ajan järjestänyt.,joka kesä big band sä matkailutoimen alueella huomattava merkitys.
16063: -musiikkikurssin nuorisolle. Opettajina on aiem- Kansantapahtuma ja konserttitoiminta on py-
16064: pina vuosina ollut kotimaisia jazz-muusikkoja ja ritty saamaan pyörimään omaehtoisella rahoituk-
16065: viime vuosina on ollut käytettävissä myös ulko- sella, konserttituloilla.
16066: maisia jazz-musiikin ammattilaisia kouluttajina. Kurssitoiminnan rahoittaminen on ongelmalli-
16067: Big band -kesäkurssitoiminnan ympärille on kas- sempaa. Korkeatasoisten opettajien saaminen
16068: vanut kansantapahtuma, joka nykyisellään kestää kurssin opettajiksi vaatii rahavaroja. Big band
16069: viikon ajan. Tuona aikana Imatralle on keräänty- -musiikkikurssitoiminnalla on kuitenkin ollut
16070: nyt big band -orkestereita ympäri maata ja viime huomattava merkitys erityisesti nuorison innosta-
16071: vuosina myös muutamia ulkomaisia .orkestereita, misessa big band -musiikin harrastamiseen. Kesä-
16072: jotka ovat järjestäneet konsertteja. Muutaman vii- kurssi on ollut suosittu eikä oppilaista ole ollut
16073: me vuoden aikana on järjestetty big band -musii- pulaa.
16074: kin avoin SM-kilpailu. Ensi vuonna on tarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16075: sena järjestää Pohjoismaiden mestaruuskilpailu. taen,
16076: Imatra Big Bandillä on tavoite saada kesätapahtu-
16077: maan osallistumaan big band -orkestereita myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16078: USA:sta ja Neuvostoliitosta, jolloin Imatra Big 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16079: Band -tapahtuma toimisi big band -musiikin idän 29.99.50 15 000 markkaa Imatra Big Ban-
16080: ja lännen kohtauspaikkana. Tällä kesäisellä mu- din järjestämän big band -musiikin kesä-
16081: siikkitapahtumalla on Imatran kaupungin elinkei- kurssin kustannuksiin.
16082:
16083: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16084:
16085: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen Matti Vähänäkki
16086: Antero Kekkonen Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
16087: 1987 vp. 1963
16088:
16089: Raha-asia-aloite n:o 1868
16090:
16091:
16092:
16093:
16094: Mönkäre ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnille kan-
16095: santerveystyöhön lisähenkilöstön palkkaamiseksi
16096:
16097:
16098: Eduskunnalle
16099:
16100: Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen paran- tämisasioiden yhteydessä on tehty sopimukset työ-
16101: tamisvaatimukset ja erilaiset työaikaa lyhentävät ajan lyhentämisestä, mutta vastaavia virkalisäyksiä
16102: ratkaisut ovat johtaneet terveydenhuollossa jatku- ei ole tapahtunut samassa suhteessa.
16103: vaan työtahdin kiristymiseen ja tehokkuuden vaa- Työpaine on johtanut terveydenhuollon henki-
16104: timusten kasvuun. Tällä hetkellä valtakunnalli- löstön rasittumiseen, joka ilmenee ns. loppuun-
16105: nen suuntaus esim. vanhustenhuollossa on avo- palamisena ja runsaina sairastumisina sekä alalta
16106: hoitopalvelujen kehittäminen, joka aiheuttaa li- poissiirtymisenä. Automatiikan ja tekniikan ke-
16107: sääntyvää painetta terveyskeskusten kotisairaan- hittymisellä ei voida korvata ihmisen panosta ter-
16108: hoitoon. Vuoteen 1990 mennessä halutaan to- veydenhuoltotyössä.
16109: teuttaa myös ns. omahoitaja-omalääkäri-malli, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16110: mielenterveystyötä halutaan edistää sekä sydän- ja taen,
16111: syöpätautien hoitoa tehostaa.
16112: Kaikki nämä terveydenhuollon kehittämispyr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16113: kimykset ovat jo omiaan lisäämään työpainetta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16114: terveydenhuollon henkilöstössä. Lisäksi yleinen il- 33.78.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
16115: mapiiri odottaa terveydenhuollon avopalveluilta lisävirkojen perustamiseksi kansanterveys-
16116: koko ajan laadullista kehittymistä. Näiden kehit- työhön.
16117:
16118: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16119:
16120: Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki Lea Savolainen
16121: Pirjo-Riitta Antvuori Riitta Uosukainen Arja Alho
16122: Jukka Gustafsson Tuulikki Hämäläinen Riitta Myller
16123: Kerttu Törnqvist Ritva Vastamäki Sinikka Hurskainen-Leppänen
16124: 1964 1987 vp.
16125:
16126: Raha-asia-aloite n:o 1869
16127:
16128:
16129:
16130:
16131: Mönkäre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien jär-
16132: jestämän erikoissairaanhoidon työajan lyhennyksestä aiheutuvaan
16133: lisävirkatarpeeseen
16134:
16135: Eduskunnalle
16136:
16137: Vuonna 1986 voimaan tullut kunnallinen tystä hallituksen esityksen mukaan tulisi osittain
16138: virka- ja työehtosopimus eräiden viranhaltijoiden korvata toiminnan tehostamisella ja rationalisoin-
16139: ja työntekijöiden työajan lyhentämisestä lyhentää nilla. Erikoissairaanhoidossa toiminta on tällä het-
16140: työaikaa 20 minuuttia viikossa vuosina 1986- kellä jo äärimmilleen tehostettu useimmissa hoi-
16141: 1990. Nämä vuosittain tapahtuvat työajan lyhen- topisteissä ja henkilökunnan kohonnut sairastu-
16142: nykset aiheuttavat suuria paineita sosiaali- ja ter- vuusriski ja henkinen loppuunpalaminen ovat jo-
16143: veydenhuollon toimintaan. Työajan lyhennys on kapäiväisiä ilmiöitä. Toiminnan tehostamisella ei
16144: kuitenkin sosiaali- ja terveystoimen työaloilla erit- voida enää työntekijöitten terveyttä vaarantamatta
16145: täin tervetullut ja tarpeellinen. Hoitotyö sairaala- työajan lyhennyksestä selvitä. Siksi mielestämme
16146: laitoksessa ja avoterveydenhuollossa on raskasta ja valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on varaudut-
16147: kiireistä. Epäsäännölliset työajat rasittavat henki- tava myös erikoissairaanhoidossa riittävällä henki-
16148: lökuntaa. Yleinen tehokkuusvaatimusten lisään- löstömäärän lisäyksellä työajan lyhennykseen.
16149: tyminen ja palveluammatin rasitukset ovat olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16150: aiheuttamassa sosiaali- ja terveystoimen alueella taen,
16151: yhä useammin niin sanottua loppuunpalamista ja
16152: työmotivaation laskua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16153: Työajan lyhennys ei saa johtaa työrasituksen li- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16154: sääntymiseen. Hallituksen esityksessä valtion tulo- 33. 79.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
16155: ja menoarvioksi vuodelle 1988 on osittain varau- erikoissairaanhoitoon työajan lyhennyk-
16156: duttu työajan lyhennyksestä aiheutuvaan virka- sestä aiheutuvan lisähenkzlöstön paikkaa-
16157: määrätarpeen kasvuun. Kuitenkin työajan mene- misesta johtuviin menoihin.
16158:
16159: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16160:
16161: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen Matti Vähänäkki
16162: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen-Leppänen
16163: Pirjo-Riitta Antvuori Jukka Gustafsson Riitta Myller
16164: Kerttu Törnqvist Arja Alho Ritva Vastamäki
16165: 1987 vp. 1965
16166:
16167: Raha-asia-aloite n:o 1870
16168:
16169:
16170:
16171:
16172: Mönkäre ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan
16173: sairaanhoitopiirin muodostamisesta aiheutuviin kuntien välisiin
16174: lunastuskorvauksiin
16175:
16176: Eduskunnalle
16177:
16178: Etelä-Karjalan kuntien edustajakokous on yksi- tuvat sairaala-kuntainliittomenot ovat muodostu-
16179: mielisesti päättänyt jättää valtioneuvostolle esityk- massa Etelä-Karjalan kunnille lähes kestämättö-
16180: sen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perustami- mäksi taloudelliseksi taakaksi.
16181: sesta vuoden 1989 alusta lukien. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin muodostami-
16182: Sairaanhoidon hallinnon uudistuessa Etelä- sessa Etelä-Karjalan kunnat joutuvat maksamaan
16183: Karjalan kunnat ovat joutumassa kohtuuttomiin lunastuskorvauksia Tiurun sairaalan osalta 20 mil-
16184: taloudellisiin vaikeuksiin, sillä alueen erikoislää- joonaa markkaa ja Rauhan sairaalan osalta 33 mil-
16185: kärijobtoista sairaanhoitolaitosta jää varmuudella joonaa markkaa eli yhteensä 53 miljoonaa mark-
16186: ylläpitämään 11 kuntaa, joissa on 135 000 asukas- kaa.
16187: ta. Aiemmin mukana oli 28 kuntaa, väestöpohjal- Etelä-Karjalan kunnat pitävät välttämättömä-
16188: taan 342 500 asukasta. nä, että valtiovalta tulee mukaan Etelä-Karjalan
16189: Etelä-Karjalan kunnat ovat jo tällä hetkellä ta- sairaanhoidon halliinnon uudelleenjärjestelyihin
16190: loudellisissa vaikeuksissa aluetta ravistelevan elin- edistämällä vapaaehtoista järjestelyä myöntämällä
16191: keinopoliittisen rakennemuutoksen vuoksi. Alueen perustettavalle sairaanhoitopiirille valtion avus-
16192: kunnat ovat väestökatokuntia ja alueen työttö- tusta Tiurun ja Rauhan sairaaloiden kuntainliitto-
16193: myysaste on korkea. Etelä-Karjalan kunnat ovat kuntien välisten lunastuskorvausten maksami-
16194: viime vuosina joutuneet panostamaan paljon kun- seen. Erityisen perustelluksi tämä toive tulee, kos-
16195: nallistalouden voimavaroja elinkeinopolitiikan ka alueen kunnat ovat jo itse supistaneet alueen
16196: uudistamiseen ja pienen ja keskisuuren teollisuu- keskussairaalan saneerauskustannuksista 20 mil-
16197: den edistämiseen. Alueella on myös suuri Etelä- joonaa markkaa siinä toivossa, että valtiovalta
16198: Saimaan keskussairaala, joka on maamme sodan osoittaisi tämän rahasumman käytettäväksi lunas-
16199: jälkeen rakennetuista keskussairaaloista ainut, tuskorvauksissa. Valtion tulo- ja menoarvioesityk-
16200: joka on edelleen saneeraamatta. Etelä-Saimaan sessä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntien vä-
16201: keskussairaalan saneeraussuunnitelmat ovat olleet lisiin lunastuskorvauksiin ehdotetaan 1, 5 mil joo-
16202: jo vuosia vireillä ja niiden kustannukset nousivat naa markkaa.
16203: 120 miljoonaan markkaan. Kun alueen kunnat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16204: tiesivät yhtä aikaa joutuvansa muodostamaan sai- taen,
16205: raanhoitopiiriä, supistettiin oma-aloitteisesti Etelä-
16206: Saimaan keskussairaalan saneerausohjelmaa 20 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16207: miljoonalla markalla. Samalla toivottiin, että val- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16208: tiovalta osoittaisi tämän säästetyn 20 miljoonaa 33.79.35 lisäyksenä 18 500 000 markkaa
16209: markkaa vapaaehtoisesti muodostumassa olevan Etelä-Karjalan sairaanhoitopzirin perusta-
16210: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntien välisiin misesta aiheutuneisiin kuntien väliszin lu-
16211: lunastuskorvauksiin. Sairaalahallinnon muutok- nastuskorvaukstin.
16212: sista ja suuren keskussairaalan saneerauksesta joh-
16213:
16214: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16215:
16216: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen Matti Vähänäkki
16217: Kari Häkämies Antero Kekkonen Jussi Ranta
16218: Sinikka Hurskainen-Leppänen
16219: 1966 1987 vp.
16220:
16221: Raha-asia-aloite n:o 1871
16222:
16223:
16224:
16225:
16226: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton toiminnan
16227: tukemiseksi
16228:
16229:
16230: Eduskunnalle
16231:
16232: Allergialiitto on kansanterveysjärjestö, jonka lergisesti. Pysyvästi lääkityksessä olevia astmaatik-
16233: keskeinen tehtävä sääntöjensä mukaan on allergis- koja on yli 60 000. Yli sata astmaatikkaa kuolee
16234: ten sairauksien ehkäisy ja hoidon kehittäminen. vuosittain. Allergiaongelma ei siis ole vähäinen.
16235: Kansanterveysjärjestönä liitto haluaa lisäksi tehdä Liiton työ allergioiden ehkäisemiseksi ja koko
16236: terveyskasvatustyötä koko väestön elämänlaadun yhteiskunnan elämänlaadun parantamiseksi ja-
16237: parantamiseksi. Allergiset sairaudet ovat hyvin kautuu eri toimintamuotoihin. Näitä ovat tiedo-
16238: moni-ilmeisiä. Hyvät ja huonot jaksot vaihtelevat. tus, koulutus, kuntoutus, tutkimus- ja neuvonta-
16239: Allergia voi aiheuttaa oireita missä tahansa elimis- työ, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä yhdis-
16240: tön osassa, mm. iholla, suolistossa, hengitysteissä tystyö. Keskeinen, kautta maan vaikuttava tapah-
16241: ja keskushermostossa. Oireet voivat esiintyä yksi- tuma on ollut mm. vuodesta 1982 lähtien ns. pro-
16242: tellen tai useammassa elimessä, pahimmassa ta- jektitoiminta. Liitto on vuosittain tietyn teeman
16243: pauksessa koko elimistössä yhtä aikaa. ja kohderyhmän puitteissa tuottanut opas- ja tie-
16244: Allergia on siis yksilöllinen. Yhteistä kaikille dotemateriaalia sekä järjestänyt koulutus- ja tie-
16245: allergisille oireille on kuitenkin syyn löytyminen dotustilaisuuksia lääneittäin niille ammattiryh-
16246: elinympäristöstä, hengitysilmasta ja ravinnosta tai mille, jotka työssään kohtaavat kyseisen kohde-
16247: ihon kautta tapahtuvasta kosketuksesta. Peritty al- ryhmän allergiaongelmat.
16248: lergiataipumus ei vielä merkitse sairautta. Vasta Ottaessaan vastuuta allergian ehkäisyssä ja pyr-
16249: altistuminen ja herkistyminen ympäristön aller- kiessään vaikuttamaan asenteisiin liitto on saanut
16250: geeneille puhkaisee oireet esiin. Kaikissa aller- paljon myönteistä palautetta ja yhä uusia toimin-
16251: gioissa ei ole voitu osoittaa perittyä taipumusta tapyyntöjä ympäri maata niin yksittäisiltä henki-
16252: vasta-ainemuodostukseen. Riittävän pitkä, toistu- löiitä kuin viranomaisiltakin. Allergialiiton kaltai-
16253: va ja runsas altistus aiheuttaa herkistymisen. nen järjestö pystyy nopeasti ja joustavasti teke-
16254: Allergeeniton ja ärsykkeetön ympäristö on al- mään työtään, jos sillä on siihen taloudelliset
16255: lergisen henkilön hoidon kulmakivi. Puhdas hen- edellytykset. Voidakseen jatkaa hyvin käynnisty-
16256: gitysilma ja ravinto on kaikille muillekin hyväksi. nyttä ja kansalaisten luottamuksen saanutta toi-
16257: Allerginen toimii elävänä saastemittarina. Hän oi- mintaansa liitto tarvitsee taloudellista tukea.
16258: reilee ensimmäisenä ympäristön epäpuhtauksille. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16259: Olosuhteiden huonontuessa oireilevien määrä li-
16260: sääntyy. Erittäin huonoissa oloissa kuka tahansa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16261: sairastuu ilman allergiaperimääkin. Eri tutkimus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16262: ten mukaan on Suomessa arvioitu olevan yli mil- 33.12.50 250 000 markan määrärahan
16263: joona allergikkoa. Lapsista joka kolmas oireilee al- Allergialiiton toiminnan tukemiseen.
16264:
16265: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
16266:
16267: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Tuula Paavilainen
16268: Riitta Uosukainen Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen
16269: Matti Vähänäkki Riitta Järvisalo-Kanerva Risto Ahonen
16270: Timo Roos
16271: 1987 vp. 1967
16272:
16273: Raha-asia-aloite n:o 1872
16274:
16275:
16276:
16277:
16278: Mörttinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta reserviläisjärjestö-
16279: jen toiminnan tukemiseen
16280:
16281:
16282: Eduskunnalle
16283:
16284: Reserviläisjärjestöt Suomen Reserviupseeriliitto asiallista ja tosioloihin perustuvaa käsitystä maan-
16285: ja Reservin Aliupseerien Liitto toimivat vapaaeh- puolustuksemme olemuksesta ja tavoitteista. Jär-
16286: toisina kansalaisjärjestöinä. Nämä järjestöt ovat jestöt eivät ole sotilaalliseen tapaan järjestettyjä,
16287: puolueisiin sitoutumattomia, aatteellisia maan- eikä niiden toiminta käsitä kansainvälisissä sopi-
16288: puolustusjärjestöjä, joiden keskeisenä tehtävänä muksissa tarkoitettua sotilaallista koulutusta.
16289: on maanpuolustuksen henkisen taustan lujittami- Reserviläisjärjestöjen toiminta pohjautuu kui-
16290: nen ja reserviläisten taitojen ylläpitäminen. Järjes- tenkin jäsenmaksutuottoihin ja liike-elämältä saa-
16291: töjen yhteisenä tavoitteena on levittää jäsenistöl- tuihin lahjoituksiin. Reserviläisjärjestöjen toimin-
16292: leen ja kaikkiin kansalaispiireihin tietoa rauhan nan kehittämiseksi olisi perusteltua tukea järjes-
16293: ylläpitämiseen tähtäävästä Suomen turvallisuus- töjä myös yhteiskunnan varoin.
16294: ja ulkopolitiikasta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16295: Järjestöjen toimintamuotoja ovat mm. turvalli- taen,
16296: suuspoliittinen toiminta, liike-elämän johtamis-
16297: taidon kurssit, maastokoulutustoiminta, liikunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16298: ja urheilutoiminta, sekä tiedotus- ja julkaisutoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16299: minta. Näillä toimilla reserviläisjärjestöt pyrkivät 27.99.50 150 000 markkaa maanpuolus-
16300: kaikin tavoin vakiinnuttamaan ja syventämään tusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi.
16301:
16302: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16303:
16304: Tapani Mörttinen
16305: 1968 1987 vp.
16306:
16307: Raha-asia-aloite n:o 1873
16308:
16309:
16310:
16311:
16312: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opiston rakennus-
16313: hankkeista aiheutuvien kulujen rahoittamiseen
16314:
16315:
16316: Eduskunnalle
16317:
16318: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-Opistolle pe- levaisuudessakin ja kyetäkseen tarjoamaan opiske-
16319: rustamisluvan 31.1.1980. Tänä syksynä alkoi siten lijoille asianmukaiset opiskelu- ja asuntolatilat
16320: opiston kahdeksas toimintavuosi. Nuorena opisto- opisto tarvitsee yhteiskunnan tukea rakennus-
16321: na Paasikivi-Opisto on joutunut tekemään huo- hankkeista aiheutuneiden velkojen hoitoon sekä
16322: mattavia investointeja opistorakennusten ja -tilo- uusien rakennushankkeiden rahoittamiseen.
16323: jen saattamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16324: tarkoituksenmukaisiksi. taen,
16325: Paasikivi-Opistolla on tällä hetkellä 60 opiskeli-
16326: japaikkaa, minkä lisäksi opistossa opiskelee 20 Tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16327: russa asuvaa opiskelijaa. Opistoon oli tänä vuonna 1988 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
16328: lähes 300 hakijaa, joista voitiin valita ainoastaan markkaa momentzfle 29.57.52 Paasikivi-
16329: 60. Opiston tarjoama yhteiskunnallinen ja am- Opiston rakentamisesta ja peruskorjauk-
16330: mattisivistävä koulutus on siten hyvin vastannut sesta aiheutuneiden lainojen lyhentämi-
16331: nuorison koulutuskysyntää. seen ja korkojen maksamiseen, sekä uu-
16332: Voidakseen jatkaa ja kehittää toimintaansa tu- sien rakennushankkeiden rahoittamiseen.
16333:
16334: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16335:
16336: Tapani Mörttinen
16337: 1987 vp. 1969
16338:
16339: Raha-asia-aloite n:o 1874
16340:
16341:
16342:
16343:
16344: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta Hollolan Nuorisoseura ry:lle
16345: Kukonkoivun nuorisoseurantalon peruskorjaukseen
16346:
16347:
16348: Eduskunnalle
16349:
16350: Hollolan Nuorisoseura ry. on vireästi toimiva kea voidakseen saattaa seurantalon ajanmukaiseen
16351: nuorisoseura, jonka 800 jäsenestä 600 on alle kuntoon.
16352: 20-vuotiaita. Seura toimii vilkkaasti. Yhdistyksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16353: omistama Kukonkoivun nuorisoseurantalo on val- taen,
16354: mistunut vuonna 1905.
16355: Nuorisoseurantalon peruskorjauksen talousar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16356: vio on 150 000 markkaa. Seuralla on omatoimista 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16357: varainhankintaa ja kunta on päättänyt avustaa 29.99.51 50 000 markkaa käytettäväksi
16358: seurantalon peruskorjausta 50 000 markalla. avustuksena Hollolan Nuonsoseura ry:lle
16359: Omatoimisen varainhankinnan ja kunnalta saata- Kukonkoivun nuorisoseurantalon perus-
16360: van avustuksen lisäksi yhdistys tarvitsee valtion tu- korjaukseen.
16361:
16362: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16363:
16364: Tapani Mörttinen
16365: 1970 1987 vp.
16366:
16367: Raha-asia-aloite n:o 1875
16368:
16369:
16370:
16371:
16372: Mörttinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena eräille
16373: veteraanijärjestöille
16374:
16375:
16376: Eduskunnalle
16377:
16378: Veteraanijärjestöjen työ sotiemme veteraanien voida pitää perusteltuna ottaen huomioon vete-
16379: oikeutettujen etujen vaalimisessa on ollut ansio- raanijärjestöjen työn merkityksen niin veteraanien
16380: kasta. Vaikka veteraanien asemaan on vuosien fyysisen kuin psyykkisenkin hyvinvoinnin kan-
16381: mittaan saatu aikaan parannusta määrätietoisella nalta.
16382: työllä, ei työ ole lopussa. Erityisesti veteraanien Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16383: eläketurvan ja terveyspalvelujen kehittäminen taen,
16384: edellyttää niin valtiovallan kuin veteraanijärjestö-
16385: jen ponnisteluja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16386: Veteraanijärjestöt ovat saaneet valtionapua vuo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16387: den 1987 tulo- ja menoarviossa 1 510 000 markkaa 33.23.53 lisäyksenä 200 000 markkaa käy-
16388: toiminnastaan aiheutuvien kustannusten peittä- tettäväksi valtionavustuksena erät/te vete-
16389: miseen. Hallituksen esityksessä tätä summaa on raanijärjestöille.
16390: pienennetty jopa miljoonalla markalla, mitä ei
16391:
16392: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16393:
16394: Tapani Mörttinen
16395: 1987 vp. 1971
16396:
16397: Raha-asia-aloite n:o 1876
16398:
16399:
16400:
16401:
16402: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta Kansallinen Eläkeläisliitto
16403: ry:n lomatoiminnan tukemiseen
16404:
16405:
16406: Eduskunnalle
16407:
16408: Eläkeläisille suunnarulla lomatoiminnalla on tuksen suuruisella summalla lomatoimintaan osal-
16409: huomattava merkitys eläkkeellä olevien ihmisten listuvia vanhuksia.
16410: fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Aktiivi- Koska liitto on juuri rakentanut ja laajentaa
16411: nen osallistuminen järjestettyyn lomatoimintaan edelleen kurssi- ja virkistyskeskustaan, omatoimi-
16412: on monille eläkeläisille lähes ainut sosiaalisen neo varainhankinta suuntautuu rakennuskustan-
16413: kanssakäymisen muoto, joka palvelee ennalta eh- nusten peittämiseen ja lomien kompensoiori tuot-
16414: käisevänä kuntoutuksena - erityisesti henkisen taa liitolle vaikeuksia.
16415: vireyden ja tasapainon ylläpitämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16416: Kansallinen Eläkeläisliitto ry. järjestää lomatoi- taen,
16417: mintaa omassa kurssi- ja virkistyskeskuksessa. Vii-
16418: kon pituiset kurssit tarjoavat liikunnan ja kuntou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16419: tuksen ohella myös henkisiä virikkeitä ja uusia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16420: henkilökontakteja. Kurssien todelliset kustannuk- 33.94.50 200 000 markkaa käytettäväksi
16421: set ovat noin 2 300 markkaa henkilöltä, mutta Kansallinen Eläkeläisliitto ry:n toimesta
16422: osallistujilta peritään vain 650 markan korvaus vii- järjestettävän lomatoiminnan tukemiseen.
16423: kon loma- ja virkistyskurssista. Liitto tukee ero-
16424:
16425: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16426:
16427: Tapani Mörttinen
16428: 1972 1987 vp.
16429:
16430: Raha-asia-aloite n:o 1877
16431:
16432:
16433:
16434:
16435: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Luterilaisen Evan-
16436: keliumiyhdistyksen Hopearannan leirikeskuksen laajennuksen
16437: tukemiseen
16438:
16439: Eduskunnalle
16440:
16441: Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Kun leirikeskuksen toiminta tulee olemaan ko-
16442: Satakunnan piirin hallinnassa Köyliössä sijaitsee ko maakunnan asukkaita palvelevaa, olisi paikal-
16443: Hopearannan leirikeskus. Leirikeskuksessa on ke- laan, että hankkeen rahoittamiseen saataisiin
16444: säisin ollut vilkasta toimintaa erilaisten leirien ja myös tukea valtiolta osallistumalla hankkeeseen
16445: muiden tilaisuuksien muodossa. Tilaisuuksia on kohdistuvien velkojen maksuun.
16446: pidetty nuorille, vanhuksille sekä vammaisille. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16447: Kun alueen läheisyydessä on myös erittäin hy- vasti,
16448: vät retkeily- ja hiihtomaastot, on toimintaa tarkoi-
16449: tus laajentaa myös ympärivuotiseksi. Piirin johto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16450: kunta on laadituttanut jo tarvittavat suunnitelmat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16451: tulevaa laajennusta varten, ja työt aletaan tämän 29.99.51 200 000 markkaa Köyliössä si-
16452: vuoden syksyllä. Hanke rahoitetaan kokonaisuu- jaitsevan Suomen Luterilaisen Evankeliu-
16453: dessaan lahjoitus- ja erilaisin keräysvaroin. Hank- miyhdistyksen omistaman Hopearannan
16454: keen kustannukset ovat noin 700 000 markkaa. leirikeskuksen laajennuksen tukemiseen.
16455:
16456: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16457:
16458: Einari Nieminen
16459: 1987 vp. 1973
16460:
16461: Raha-asia-aloite n:o 1878
16462:
16463:
16464:
16465: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojan toimien
16466: perustamiseen
16467:
16468:
16469: Eduskunnalle
16470:
16471: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on kan- tuotosta suoranainen työpalkka nuorison käteen
16472: sainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöttö- oli yhteensä 84 800 markkaa, joka tuotto on lähes
16473: myys, johon teollistuneiden valtioiden on pakko kaksinkertainen verrattuna sijoitettuun valtion-
16474: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- apuun. Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi
16475: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan syntyy runsaasti koulutusimpulsseja ja varsinaisia
16476: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista neuvonnallisia tuloksia, on toiminta valtiontalou-
16477: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- den kannalta tarkasteltuna varsin perusteltua. Eri-
16478: veluelinkeinojen joustavara saattaa olla jossain tyisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluulottomina
16479: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- osallistumaan uusimuotoisiin kokeiluihin, joita
16480: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, ovat esim. metsien moninaiskäyttö, yrttien kasva-
16481: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja tus, biologinen viljely, luonnontuotteiden muu
16482: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosi- talteenotto, vain muutamia luettelomaisesti mai-
16483: kymmenen aikana joudutaan korostamaan koti- nitaksemme. Syvällisemmät 4H-järjestön yritys-
16484: maisen energiatuotannon välttämättömyyttä. Sen toiminnalliset tulokset ovat löydettävissä marjojen
16485: lisäksi perinteiset alkutuotannon alat elintarvike- ja vihannesten sopimusviljelytuotannosta sekä
16486: ja puuntuotanto on turvattava riittävällä työvoi- metsätalouden sektorilta. Vähäarvoista ei ole käy-
16487: malla. Myös taajamien nuoriso tarvitsee esiamma- tännön työsuoritusten välityksellä saadut ammat-
16488: tillisen ja manuaalisen vaihtoehdon harrastuk- tivirikkeet ja tuntuma elinkeinoelämään.
16489: snnsa. Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
16490: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
16491: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lähinnä tenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
16492: palveluluonteisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk- sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut suopea,
16493: sen turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt mikä perustunee järjestön toiminnan painopis-
16494: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- teen sijoittamiseen käytännön alojen neuvontaan
16495: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea sekä hyödylliseen työhön ohjaamiseen.
16496: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- Ottamalla valtion vuoden 1988 tulo- ja me-
16497: rissa jo lähes 60 vuotta toiminut 4H-järjestö on noarvioon lisäyksenä 753 340 markan määräraha
16498: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät voidaan varojen turvin perustaa yhteensä kymme-
16499: menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa nen 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka ovat
16500: nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu ilmaisseet valmiutensa osallistua kunnan omalla
16501: mahdollisuus ulottamalla toimintaa niihinkin rahoituksella osaan neuvojan palkkausmenoista.
16502: kuntiin, missä sitä ei vielä ole. Saadut kokemukset Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16503: osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi taen,
16504: ohjata n. 230 nuorta järjestäen heille mahdolli-
16505: suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16506: ansaita itse rahaa. Suomen 4H-liiton keräämien 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
16507: vuoden 1986 tilinpäätöstietojen mukaan yksi 4H- 30.30.46 alamomentille 1 lisäyksenä
16508: neuvoja aikaansai keskimäärin 144 600 markan 753 340 markkaa 10 uuden 4H-neuvojan
16509: kerholaisten yritystoiminnan bruttotuoton. Tästä toimen perustamiseksi.
16510:
16511: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16512:
16513: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila Heikki Järvenpää
16514: Matti Maijala Ritva Vastamäki Heikki Kokko
16515: Pekka Puska Annikki Koistinen Tapani Mörttinen
16516: 1974 1987 vp.
16517:
16518: Raha-asia-aloite n:o 1879
16519:
16520:
16521:
16522:
16523: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena
16524: kunnille katujen ja rakennuskaavateiden rakentamiseen
16525:
16526:
16527: Eduskunnalle
16528:
16529: Taajama-alueet ovat yhä suuremmassa määrin Eduskunta on vuosien 1985, 1986 ja 1987 tulo-
16530: muodostuneet liikenteellisiksi ongelmakohdiksi ja menoarvion käsittelyn yhteydessä edellyttänyt,
16531: niin kuntien sisäisen kuin valtakunnallisenkin lii- että hallitus lisää tuntuvasti kyseisen momentin
16532: kenteen kannalta. 31.24.34 määrärahoja. Vuoden 1988 tulo- ja me-
16533: Rakennuslain 136 a §:n nojalla katujen ja ra- noarvioesityksessä hallitus on vähentänyt maini-
16534: kennuskaavateiden rakentamiseen kunnille myön- tun momentin määrärahaa 2 000 000 markalla ja
16535: nettävillä avustuksilla voidaan taajama-alueilla esittänyt momentille vain 42 500 000 markkaa.
16536: nopeuttaa sellaisten kohteiden toteutumista, joil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16537: la parannetaan katu- ja kaavatieverkon liiken- tavasti,
16538: nöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Momen-
16539: tille 31.24. 34 on kyseisiä valtionavustuksia varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16540: osoitettu 33 000 000 markkaa vuonna 1986 ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16541: 44 500 000 markkaa vuonna 1987. Avustustarve 31.24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
16542: on ollut vuonna 1986 noin 85 000 000 markkaa rakennuslain 136 a §:n mukaisena harkin-
16543: ja vuonna 1987 noin 90 000 000 markkaa. Vuon- nanvaraisena avustuksena kunmlle katu-
16544: na 1988 avustustarpeen on arvioitu olevan noin jen ja rakennuskaavateiden rakentami-
16545: 80 000 000 markkaa. Saadun tiedon mukaan lii- seen.
16546: kenneministeriössä jo tehtyjen avustuspäätösten
16547: edellyttämä jatkoavustustarve vuonna 1988 on
16548: noin 30 000 000 markkaa.
16549:
16550: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16551:
16552: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila Heikki Järvenpää
16553: Matti Maijala Boris Renlund Rirva Vastamäki
16554: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Mats Nyby
16555: Jouko Skinnari Lea Mäkipää Seppo Kääriäinen
16556: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Hannu Tenhiälä
16557: Heikki Kokko Kauko Heikkinen Pekka Puska
16558: Annikki Koistinen Raimo Vistbacka Eino Siuruainen
16559: Kauko Juhantalo
16560: 1987 vp. 1975
16561:
16562: Raha-asia-aloite n:o 1880
16563:
16564:
16565:
16566:
16567: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Saloon rakennettavan valtion
16568: virastotalon suunnitteluun
16569:
16570:
16571: Eduskunnalle
16572:
16573: Valtion virastot Salon kaupungissa toimivat eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16574: puolilla kaupunkia pääosin vuokratoissa tiloissa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16575: Vanha virastotalo ei enää tyydytä edes sinne jää- 28. 64. 76 500 000 markkaa Salon kau-
16576: neiden virastojen ja valtion laitosten tilatarvetta. punkiin rakennettavan valtion virastota-
16577: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- lon suunnitteluun.
16578: taen,
16579:
16580: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16581:
16582: Sauli Niinistö
16583:
16584:
16585:
16586:
16587: 31 270416F
16588: 1976 1987 vp.
16589:
16590: Raha-asia-aloite n:o 1881
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Märyn-Halikon kirkonkylän
16596: yhdysviemärin rakentamiseksi
16597:
16598:
16599: Eduskunnalle
16600:
16601: Halikon kunnalla on määräaikainen oikeus kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16602: jettaa Märyn kylän jätelietteet Salon jäteveden- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16603: puhdistamoon. Määräajan päättyessä vuonna 30.40.31 2 000 000 markkaa Mti'ryn-
16604: 1989 Halikon on rakennettava yhdysviemäri. Ha/ikon kirkonkylän yhdysviemärin ra-
16605: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- kentamiseksi.
16606: taen,
16607:
16608: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16609:
16610: Sauli Niinistö
16611: 1987 vp. 1977
16612:
16613: Raha-asia-aloite n:o 1882
16614:
16615:
16616:
16617:
16618: Niinistö ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustuksena Rin-
16619: tamamiesveteraanien Varsinais-Suomen piiriyhdistykselle
16620:
16621:
16622: Eduskunnalle
16623:
16624: Rintamamiesveteraanien Varsinais-Suomen pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16625: riyhdistykseen kuuluu noin 2 000 varsinaissuoma- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16626: laista rintamamiestä jäsenenä. 33.23.53 80 000 markkaa toiminta-avus-
16627: Piiriyhdistyksen toimintakenttä ja tehtävät ovat tuksena Rintamamiesveteraanien Varsi-
16628: monipuolista jäsenhuoltoa, ja yhdistyksen on vai- nais-Suomen piiriyhdistykselle.
16629: kea selviytyä niiden aiheuttamista kustannuksista
16630: ilman erityistä avustusta.
16631: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16632: taen,
16633:
16634: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16635:
16636: Sauli Niinistö Jukka Roos Risto Ahonen
16637: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Ensio Laine
16638: Tapio Holvitie Sauli Hautala
16639: 1978 1987 vp.
16640:
16641: Raha-asia-aloite n:o 1883
16642:
16643:
16644:
16645:
16646: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta saariston ympäristönhoito-
16647: avustuksena Kaukosalon kalastuskunnalle
16648:
16649:
16650: Eduskunnalle
16651:
16652: Perusparannettaessa valtion toimesta Ylön- Turun vesipiiri on katsonut tarkoituksenmukaisik-
16653: kylän-Förbyn maantietä aiheutettiin pengerrys- si ja läänin ympäristötoimisto hyväksynyt.
16654: ym. toimenpitein muutoksia veden virtauksiin Kalastuskunnan taloudelliset resurssit eivät riitä
16655: Särkisalon Kaukassalon saarta ympäröivissä me- korjaamaan selostetuista valtion toimenpiteistä ai-
16656: renlahdissa. Tästä puolestaan on aiheutunut ym- heutuneita ympäristöhaittoja.
16657: päristömuutoksia, lahdet ovat madaltuneet ja nii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16658: den välinen Varknansuntin salmi on umpeutu- taen,
16659: massa.
16660: Turun vesipiiri on tehnyt suunnitelman ko. sal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16661: men ruoppaamiseksi, mutta se on jäänyt toteutu- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16662: matta taloudellisista syistä (arvio 1,3 miljoonaa 35 .11. 62 100 000 markkaa saariston
16663: markkaa). ympäristönhoitoavustuksena Kaukosalon
16664: Kaukosalon kalastuskunta on kustannuksellaan kalastuskunnalle.
16665: ryhtynyt alueella ruoppaustoimenpiteisiin, jotka
16666:
16667: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16668:
16669: Sauli Niinistö
16670: 1987 rd. 1979
16671:
16672: Finansmotion nr 1884
16673:
16674:
16675:
16676:
16677: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tili Vasa sjöräddningsför-
16678: ening r.f. för en räddningsbåt
16679:
16680:
16681: Tili Riksdagen
16682:
16683: Ökad trafik i skärgården och tili havs stälier nya Räddningsbåten skulie även kunna användas i
16684: krav på sjöbevakningen och räddningstjänsten. samband med oljekatastrofer. Färdtjänst för åld-
16685: Det behövs snabba och specialutrustade båtar för ringar och handikappade planeras. Kommuner,
16686: övervakning av trafiken och för hjälp vid olyckor företag, organisationer och föreningar i området
16687: och sjönöd. Det handlar inte bara om människo- har lovat hjälpa tili med finansieringen. Likväl
16688: liv, som kan räddas, utan också miljö, växter och kan anskaffningen knappast ske utan statstöd.
16689: djur, om båtar och utrustning finns att tiligripa. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16690: Vasa sjöräddningsförening anser att det bråds- samt
16691: kar med anskaffning av en räddningsbåt, som
16692: uppfylier tidens krav i fråga om storlek, prestanda att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
16693: och utrustning, redan nästa år. Finlands sjörädd- upptar JOO 000 mark ttll Vaasan meripe-
16694: ningssäliskap har lovat stöda anskaffningen sena- lastusyhdistys - Vasa sjöräddningsför-
16695: re. Båten skulie kosta ca 1 200 000 mark. ening r.f för anskaffning av räddningsbåt.
16696:
16697: Helsingfors den 20 september 1987
16698:
16699: Håkan Nordman Mats Nyby Per-Henrik Nyman
16700: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
16701: 1980 1987 vp.
16702:
16703: Raha-asia-aloite n:o 1884 Suomennos
16704:
16705:
16706:
16707:
16708: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan meripelastusyhdis-
16709: tys - Vasa sjöräddningsförening ry:lle pelastusveneen hankin-
16710: taan
16711:
16712: Eduskunnalle
16713:
16714: Liikenteen lisääntyminen saaristossa ja merellä Pelastusvenettä voitaisiin käyttää myös öljyka-
16715: asettaa uusia vaatimuksia merivartio- ja pelastus- tastrofien yhteydessä. Vanhusten ja vammaisten
16716: toiminnalle. Uusia nopeita erikoisvarustettuja ve- kuljetuspalveluja suunnitellaan. Alueen kunnat,
16717: neitä tarvitaan liikenteen valvomiseen ja onnetto- yritykset, järjestöt ja yhdistykset ovat luvanneet
16718: muuksissa ja merihädässä avun antamiseen. Kyse avustaa rahoituksessa. Hankintaa voidaan tuskin
16719: ei ole vain ihmishengistä, jotka voidaan pelastaa, kuitenkaan toteuttaa ilman valtion tukea.
16720: vaan myös ympäristöstä, kasveista ja eläimistä, jos Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16721: veneitä ja varusteita on käytettävissä. taen,
16722: Vaasan meripelastusyhdistys katsoo, että ajan
16723: vaatimukset koon, suorituskyvyn ja varusteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16724: suhteen täyttävän uuden pelastusveneen hankin- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
16725: nalla on jo ensi vuonna kiire. Suomen meripelas- kaa Vaasan meripelastusyhdistys - Vasa
16726: tusseura on luvannut tukea hankintaa myöhem- sjöräddningsförening ry: IIe pelastusve-
16727: min. Vene maksaisi noin 1 200 000 markkaa. neen hankintaan.
16728:
16729: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
16730:
16731: Håkan Nordman Mats Nyby Per-Henrik Nyman
16732: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
16733: 1987 rd. 1981
16734:
16735: Finansmotion nr 1885
16736:
16737:
16738:
16739:
16740: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Österbottens
16741: landskapsförbund för projektarbete angående regionlagstift-
16742: mngen
16743:
16744: Tili Riksdagen
16745:
16746: Den regionpolitik som staten står för skapar in- lagstiftningen skall revideras. Projektet som pla-
16747: te jämlika utvecklingsmöjligheter i landets olika neras i samarbete med andra, myndigheter och
16748: regioner. Utvecklingen kantrar igen söderut. Det högskola, är förenat med extra kostnader, som in-
16749: framkommer av flyttningsrörelsen, arbetsplatsut- te ryms inom förbundets normala budget.
16750: vecklingen, sysselsättningssituationen m.fl. om- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16751: ständigheter. samt
16752: Svenska Österbottens landskapsförbund har för
16753: avsikt att granska utvecklingen i sitt verksamhets- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
16754: område nästa år, speciellt i fråga om den region- upptar 100 000 mark för Svenska Öster-
16755: politiska lagstiftningens verkningar och åtgärder bottens landskapsförbund för projektarbe-
16756: som bör vidtagas för en rättvis utveckling i landet. te angående regionlagstiftningen.
16757: Detta är angeläget, eftersom den regionpolitiska
16758:
16759: Helsingfors den 21 september 1987
16760:
16761: Håkan Nordman Boris Renlund
16762: Mats Nyby Per-Henrik Nyman
16763: Gustav Björkstrand
16764: 1982 1987 vp.
16765:
16766: Raha-asia-aloite n:o 1885 Suomennos
16767:
16768:
16769:
16770:
16771: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens
16772: landskapsförbund -nimiselle järjestölle aluepoliittista lainsää-
16773: däntöä koskevaan hankkeeseen
16774:
16775: Eduskunnalle
16776:
16777: Valtion hoitama aluepolitiikka ei luo yhdenver- massa. Muiden viranomaisten ja korkeakoulun
16778: taisia kehitysmahdollisuuksia maan eri alueille. kanssa suunniteltavasta hankkeesta aiheutuu lisä-
16779: Kehitys on jälleen kallistumassa Etelä-Suomea kustannuksia, jotka eivät mahdu liiton normaaliin
16780: kohti. Tämä näkyy muuttoliikkeestä, työpaikka- talousarvioon.
16781: kehityksestä, työllisyystilanteesta ym. seikoista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16782: Svenska Österbottens landskapsförbund aikoo taen,
16783: tarkastella kehitystä omalla toimialueellaan ensi
16784: vuonna erityisesti aluepoliittisen lainsäädännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16785: vaikutusten kannalta ja sellaisten toimenpiteiden 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
16786: osalta, joihin tulisi ryhtyä oikeudenmukaisen ke- kaa Svenska Österbottens landskapsför-
16787: hityksen turvaamiseksi maassa. Tämä on tärkeää, bund -nimiselle järjestölle aluepoliittista
16788: koska aluepoliittista lainsäädäntöä ollaan uudista- lainsäädäntöä koskevaan hankkeeseen.
16789:
16790: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16791:
16792: Håkan Nordman Boris Renlund
16793: Mats Nyby Per-Henrik Nyman
16794: Gustav Björkstrand
16795: 1987 rd. 1983
16796:
16797: Finansmotion nr 1886
16798:
16799:
16800:
16801:
16802: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för det bildningsarbete
16803: som bedrivs av organisationer, vilka upprätthålier en studie-
16804: central
16805:
16806: Tili Riksdagen
16807:
16808: Regeringen har i sin proposition angående medlemmarnas intresse för deltagande i kultu-
16809: statsförslaget för år 1988 beträffande moment reli samhällelig verksamhet främjas. Kulturverk-
16810: 29. 57. 54.1 (statsunderstöd för det bildningsarbe- samheten inom dessa organisationer behöver
16811: te som bedrivs av organisationer, vilka upprätthål- därför stärkas. De riksomfattande kulturevene-
16812: ler en studiecentral) i dispositionsplanen föreslagit mangen bidrar även tili att sammanföra och integ-
16813: 8,8 miljoner mk (föregående år 8 milj. mk). Trots rera befolkningen från olika landsdelar. Då de
16814: den föreslagna förhöjningen är anslaget enligt vår organisationer som uppbär statsunderstöd ur
16815: uppfattning fortfarande otillräckligt, varför vi fö- detta moment kämpar med betydande ekonomis-
16816: reslår att beloppet höjes tili 9, 7 milj. mk. ka svårigheter vore en förhöjning av anslaget nöd-
16817: De bildnings- och studieorganisationer som vändigt.
16818: anslaget berör utför ett betydelsefullt folkbild- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16819: ningsarbete för vårt samhälies utveckling. Folk- samt
16820: bildningsorganistaionerna upprätthålier studie-
16821: centraler för sin kurs-, studiecirkel- och föreläs- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
16822: ningsverksamhet. Inom föreningar och organi- på moment 29.5 7.54 i tillägg upptar
16823: sationer anknutna tili ovannämnda riksomfat- 900 000 mark för det bi!dningsarbete som
16824: tande centralorganisationer av folkrörelsetyp ut- bedrivs av organisationer, vzlka upprätt-
16825: föres därjämte ett viktigt arbete, genom vilket håller en studiecentral.
16826:
16827: Helsingfors den 22 september 1987
16828:
16829: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
16830: Per-Henrik Nyman Jörn Donner
16831: Gustav Björkstrand
16832: 1984 1987 vp.
16833:
16834: Raha-asia-aloite n:o 1886 Suomennos
16835:
16836:
16837:
16838:
16839: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusta
16840: ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön
16841:
16842:
16843: Eduskunnalle
16844:
16845: Hallitus on vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- ten kiinnostusta yhteiskunnalliseen kulttuuritoi-
16846: tyksessään momentin 29. 57. 54.1 (opintokeskusta mintaan osallistumiseen. Näiden järjestöjen kult-
16847: ylläpitävien järjestöjen sivistystyö) käyttösuunni- tuuritoimintaa tulee tämän vuoksi lujittaa. Valta-
16848: telmassa esittänyt 8,8 miljoonaa markkaa (edelli- kunnalliset kulttuuritapahtumat edistävät myös
16849: senä vuonna 8 miljoonaa markkaa). Ehdotetusta maan eri osien väestön yhteenkuuluvuutta. Kun
16850: korotuksesta huolimatta määräraha on käsityk- tästä momentista valtionapua saavat järjestöt
16851: semme mukaan riittämätön, minkä vuoksi ehdo- kamppailevat merkittävissä taloudellisissa vai-
16852: tamme sen korottamista 9, 7 miljoonaan mark- keuksissa, määrärahan korottaminen olisi välttä-
16853: kaan. mätöntä.
16854: Sivistys- ja opintojärjestöt, joita määräraha kos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16855: kee, tekevät merkittävää kansansivistystyötä yh- taen,
16856: teiskuntamme kehityksen hyväksi. Kansansivistys-
16857: järjestöt ylläpitävät opintokeskuksia kurssi-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16858: opintopiiri- ja luentotoimintaansa varten. Edellä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16859: mainittuihin kansanliiketyyppisiin valtakunnalli- 29.57.54 lisäyksenä 900 000 markkaa
16860: siin keskusjärjestöihin kuuluvat yhdistykset ja jär- opintokeskusta yläpitävien järjestöjen si-
16861: jestöt tekevät tärkeää työtä, jolla edistetään jäsen- vistystyöhön.
16862:
16863: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16864:
16865: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
16866: Per-Henrik Nyman Jörn Donner
16867: Gustav Björkstrand
16868: 1987 rd. 1985
16869:
16870: Finansmotion nr 1887
16871:
16872:
16873:
16874:
16875: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tili Österbottens svenska
16876: hemslöjdsförening för utvecklingsprojekt
16877:
16878:
16879: Tili Riksdagen
16880:
16881: Hemslöjdsrådgivningen i vårt land sköts av för litet med tanke på att verksamhetsområdet
16882: Centralförbundet för Hemslöjd r.f. och 22 regio- omfattar hela kustområdet och dess 16 kommu-
16883: nala föreningar. ner. Mera statsstöd är nödvändigt för att verksam-
16884: År 1986 fanns det 155 tjänster, som finansiera- heten skall kunna utvecklas i regionen och i en-
16885: des med statsstöd, i föreningarna. Österbottens skilda kommuner.
16886: svenska hemslöjdsförening och Föreningen för ny- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16887: ländsk hemslöjd hade bara en tjänst vardera, me- samt
16888: dan övriga föreningar hade flera, minst tre och
16889: högst tjugo. I år har ytterligare 74 personer kun- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
16890: nat anställas i föreningarna med hjälp av syssel- på momentet 29.76.51 upptar JOO 000
16891: sättningsmedel. mark för Österbottens svenska hemslöjds-
16892: Österbottens svenska hemslöjdsförening verkar förening för utvecklingsprojekt.
16893: fortfarande med bara en statsstödd tjänst, vilket är
16894:
16895: Helsingfors den 20 september 1987
16896:
16897: Håkan Nordman Boris Renlund Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16898: Mats Nyby Elisabeth Rehn Eva-Riitta Siitonen
16899: Per-Henrik Nyman Gustav Björkstrand
16900: 1986 1987 vp.
16901:
16902: Raha-asia-aloite n:o 1887 Suomennos
16903:
16904:
16905:
16906:
16907: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Österbottens svenska
16908: hemslöjdsförening -nimiselle järjestölle kehittämishankkeisiin
16909:
16910:
16911: Eduskunnalle
16912:
16913: Kotiteollisuusneuvontaa maassamme hoitaa sa, mikä on liian vähän ottaen huomioon, että
16914: Kotiteollisuuden Keskusliitto ry. ja 22 alueyhdis- toiminta-alue käsittää koko rannikkoalueen ja sen
16915: tystä. 16 kuntaa. Valtion tuen lisääminen on välttämä-
16916: Vuonna 1986 yhdistyksillä oli 155 tointa, jotka töntä, jotta toimintaa voitaisiin kehittää alueella
16917: rahoitettiin valtion tuella. Österbottens svenska ja yksittäisissä kunnissa.
16918: hemslöjdsföreningillä ja Förening för Nyländsk Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16919: hemslöjdillä oli vain yksi toimi kummallakin, kun taen,
16920: taas muilla yhdistyksillä oli useita, vähintään kol-
16921: me ja enintään 20 tointa. Tänä vuonna on lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16922: voitu palkata 74 henkilöä yhdistyksiin työllisyys- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16923: varoin. 29. 76.51 100 000 markkaa Österbottens
16924: Österbottens svenska hemslöjdsförening toimii svenska hemslöjdsförening -nimiselle jär-
16925: edelleenkin yhden valtion tukeman toimen varas- jestölle kehittämishankkeisiin.
16926:
16927: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
16928:
16929: Håkan Nordman Boris Renlund Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16930: Mats Nyby Elisabeth Rehn Eva-Riitta Siitonen
16931: Per-Henrik Nyman Gustav Björkstrand
16932: 1987 rd. 1987
16933:
16934: Finansmotion nr 1888
16935:
16936:
16937:
16938:
16939: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Vargberget skidcentrum
16940: i Närpes
16941:
16942:
16943: Tili Riksdagen
16944:
16945: Vargberget skidcentrum i Närpes är i hög grad Tävlingsverksamheten på Vargberget är livlig.
16946: resultat av mångårigt talkoarbete. Nästa år har 20 Distriktsförbunds- och nationella tävlingar anord-
16947: år förflutit sedan skidstugan på Vargberget öpp- nas, förutom föreningstävlingar, bolagstävlingar
16948: nades. Sedan dess har tillkommit upplysta mo- och motionsaktiviteter.
16949: tions- och tävlingsbanor, servicebyggnad, vall- Området har iordningställts med hjälp av frivil-
16950: ningshall och tidtagar- och funktionärsutrymmen. ligt arbete, kommunala anslag och insamlade me-
16951: Skidspåren förlängs och förbättras kotinuerligt för del, däremot har inte tippsvinstmedel erhållits.
16952: att motsvara nya krav, som bland annat den nya För fortsättningen bör statsstöd erhållas.
16953: skidstilen innebär. lordningställande av en sla- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16954: lombacke har inletts. samt
16955: Skötseln förutsätter tillgång tili maskinell ut-
16956: rustning, såsom spårmaskin, bandtraktor och att Riksdagen i statsforslaget för år 1988
16957: skidlift, som skaffas vartefter som finansieringen på momentet 29.91.50 upptar 100 000
16958: kan ordnas. mark för Vargberget skidcentrum i När-
16959: Vargberget fungerar som centrum inte enbart pes.
16960: för skidlöpningen, utan också för Närpes oriente-
16961: ringsklubbs verksamhet. På området finns även en
16962: simbassäng.
16963:
16964: Helsingfors den 20 september 1987
16965:
16966: Håkan Nordman Mats Nyby
16967: Boris Renlund Gustav Björkstrand
16968: 1988 1987 vp.
16969:
16970: Raha-asia-aloite n:o 1888 Suomennos
16971:
16972:
16973:
16974:
16975: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Närpiössä SIJaitsevan
16976: Vargbergetin hiihtokeskuksen toiminnan tukemiseen
16977:
16978:
16979: Eduskunnalle
16980:
16981: Närpiössä sijaitseva Vargbergetin hiihtokeskus Vargbergetillä on vilkasta kilpailutoimintaa.
16982: on pitkälti monivuotisen taikootyön tulos. Ensi Piiri-, liitto- ja valtakunnallisten kilpailujen lisäksi
16983: vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun järjestetään yhdistysten kilpailuja, työpaikkakil-
16984: Vargbergetin hiihtomaja avattiin. Sen jälkeen on pailuja ja kuntotoimintaa.
16985: lisäksi saatu valaistuja kunto- ja kilpailuratoja, Alue on laitettu kuntoon vapaaehtoisin voimin,
16986: huoltorakennus, voiteluhalli sekä ajanotto- ja toi- kunnallisin määrärahoin ja kerätyin varoin. Veik-
16987: mitsijatilat. Latuja pidennetään ja parannetaan kausvoittovaroja ei ole saatu. Jatkossa tulisi myön-
16988: jatkuvasti uusia vaatimuksia vastaaviksi mm. uu- tää valtion tukea.
16989: den hiihtotyylin vaatimusten mukaisesti. Lasket- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16990: telumäen kuntoonpano on aloitettu. taen,
16991: Hoito edellyttää koneiden kuten latukoneen,
16992: telatraktorin ja hiihtohissin käyttöä. Nämä hanki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16993: taankin sitä mukaa kuin rahoitus saadaan järjesty- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16994: mään. 29.91.50 100 000 markkaa Närpiössä si-
16995: Vargberget ei toimi pelkästään hiihtokeskukse- jaitsevan Vargbergetin hiihtokeskuksen
16996: na, vaan myös Närpiön suunnistusseuran toimin- toiminnan tukemiseen.
16997: nan keskuksena. Alueella on myös uima-allas.
16998:
16999: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
17000:
17001: Håkan Nordman Mats Nyby
17002: Boris Renlund Gustav Björkstrand
17003: 1987 rd. 1989
17004:
17005: Finansmotion nr 1889
17006:
17007:
17008:
17009:
17010: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för kommunernas ung-
17011: domsarbete för höjning av den s.k. ungdomsmarken
17012:
17013:
17014: Tili Riksdagen
17015:
17016: Då den nya ungdomslagen trädde i kraft den 1 1 statsförslaget för 1988 föreslås endast 6,50
17017: januari 1986 förändrades det kommunala statsan- mark per kommuninvånare. En höjning tili 8
17018: delssystemet. Som en följd av detta sjunker stats- mark är synnerligen motiverad.
17019: andelarna för ungdomsnämndernas verksamhet På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17020: avsevärt i en del kommuner. Under åren 1986 och samt
17021: 1987 har den s.k. ungdomsmarken varit oföränd-
17022: rat 6 mark. Det ideella ungdomsarbetet i kommu- att Riksdagen i statsförs/agbet för år
17023: nerna skulie förtjäna avsevärt större stöd av stat 1988 på momentet 29.91.51 i tzllägg upp-
17024: och kommun. 1 en uttedning i Vasa Iän har det tar 12 310 000 mark /ör att höja den s.k.
17025: konstaterats att en förhöjning tili 12 mark skulle ungdomsmarken tzl/ 8 mk per kommunin-
17026: behövas för att ingen kommun skulie bli lidande vånare.
17027: på grund av det nya statsandelssystemet.
17028:
17029: Helsingfors den 19 september 1987
17030:
17031: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
17032: Boris Renlund Elisabeth Rehn Henrik Lax
17033: Per-Henrik Nyman Gustav Björkstrand
17034: 1990 1987 vp.
17035:
17036: Raha-asia-aloite n:o 1889 Suomennos
17037:
17038:
17039:
17040:
17041: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien nuori-
17042: sotyöhön ns. nuorisomarkan korottamiseksi
17043:
17044:
17045: Eduskunnalle
17046:
17047: Uuden nuorisolain tullessa voimaan 1 päivänä Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa ehdotetaan
17048: tammikuuta 1986 kunnallinen valtionosuusjärjes- ainoastaan 6,50 markkaa kunnan asukasta koh-
17049: telmä muuttui. Tämän seurauksena valtionosuu- den. Korotus 8 markkaan onkin erittäin perustel-
17050: det nuorisolautakuntien toimintaan alenevat tun- tu.
17051: tuvasti joissakin kunnissa. Vuosien 1986 ja 1987 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17052: aikana ns. nuorisomarkka pysyi kuutena markka- taen,
17053: na. Kunnissa tehtävä aatteellinen nuorisotyö an-
17054: saitsisi huomattavasti suuremman valtiollisen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17055: kunnallisen tuen. Eräässä Vaasan läänissä suorite- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17056: tussa tutkimuksessa on todettu, että tarvittaisiin 29.91.51 lisäyksenä 12310000 markkaa
17057: korotus 12 markkaan, jotta mikään kunta ei kärsi- ns. nuorisomarkan korottamiseksi 8 mark-
17058: si uudesta valtionosuusjärjestelmästä. kaan kunnan asukasta kohden.
17059:
17060: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
17061:
17062: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
17063: Boris Renlund Elisabeth Rehn Henrik Lax
17064: Per-Henrik Nyman Gustav Björkstrand
17065: 1987 rd. 1991
17066:
17067: Finansmotion nr 1890
17068:
17069:
17070:
17071:
17072: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
17073: landsväg nr 678 mellan Petalax centrum-Nyby-Dalback
17074:
17075:
17076: Tili Riksdagen
17077:
17078: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har fått gram. Miserabla förhållanden talar för att förbätt-
17079: för liten andel av väghushållningsanslagen under ringsarbeten bör komma i gång planenligt 1988.
17080: årens lopp. Den otillräckliga tilldelningen är alar- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17081: merande med tanke på vägnätets kvalitet i länet. samt
17082: Löften om en ordentlig förhöjning fr.o.m. nästa
17083: år uppfylls inte i statsförslaget för 1988, tvärtom att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
17084: måste planerade vägprojekt och åtgärder framflyt- på momentet 31.24. 77 upptar 2 000 000
17085: tas, p.g.a. att distriktets anslag faktiskt minskas. mark /ör grundförbättring av landsväg nr
17086: Tili drabbade projekt hör landsväg nr 678 mellan 678 mellan Petalax centrum-Nyby-
17087: Petalax centrum-Nyby-Dalback, som länge Dalback.
17088: förekommit i vägmyndigheternas åtgärdspro-
17089:
17090: Helsingfors den 20 september 1987
17091:
17092: Håkan Nordman Boris Renlund
17093: Mats Nyby Gustav Björkstrand
17094:
17095:
17096:
17097:
17098: 32 270416F
17099: 1992 1987 vp.
17100:
17101: Raha-asia-aloite n:o 1890 Suomennos
17102:
17103:
17104:
17105:
17106: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 678 perus-
17107: korjaamiseen välillä Petolahden keskusta-Nyby-Dalback
17108:
17109:
17110: Eduskunnalle
17111:
17112: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on saanut liian tieviranomaisten toimenpideohjelmassa. Kurjat
17113: pienen osuuden tienpitomäärärahoista vuosien olosuhteet puhuvat sen puolesta, että kunnostus-
17114: kuluessa. Määrärahojen riittämätön jakaminen on töiden pitäisi käynnistyä suunnitelmien mukaises-
17115: hälyttävää läänin tieverkon laadun huomioon ot- ti vuonna 1988.
17116: taen. Lupaukset kunnollisesta korotuksesta ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17117: vuodesta alkaen eivät täyty vuoden 1988 tulo- ja taen,
17118: menoarviossa. Suunniteltuja tiehankkeita ja toi-
17119: menpiteitä joudutaan päinvastoin siirtämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17120: eteenpäin, koska piirin määrärahat todellisuudes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17121: sa pienenevät. Kärsimään joutuneisiin hankkei- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
17122: siin kuuluu maantie n:o 678, välillä Petolahden n:o 678 peruskorjaamiseen välillä Peto-
17123: keskusta-Nyby-Dalback, joka on pitkään ollut lahden keskusta- Nyby- Dalback.
17124:
17125: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
17126:
17127: Håkan Nordman Boris Renlund
17128: Mats Nyby Gustav Björkstrand
17129: 1987 rd. 1993
17130:
17131: Finansmotion nr 1891
17132:
17133:
17134:
17135:
17136: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av centrala
17137: fiskehamnar
17138:
17139:
17140: Tili Riksdagen
17141:
17142: Utvecklande av fiskerihushåliningen har bety- Riksdagen höjde anslaget tili 1 500 000 mark se-
17143: dande nationalekonomiska fördelar. Det handlar naste år, men i statsförslaget för 1988 föreslås igen
17144: om att trygga fiskarbefolkningens utkomst, skapa bara 1 000 000 mk.
17145: nya arbetsplatser i handel och förädlingsindustri, På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17146: balansera importen av fisk och fiskprodukter och samt
17147: öka konsumtionen av inhemsk fisk som en del av
17148: egen livsmedelsförsörjning. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
17149: En viktig förutsättning för ett lönsamt fiske är på momentet 31.27.40 i ttllägg upptar
17150: en utvecklad hantering och förädling av fångsten. 500 000 mark för höjande av statsunder-
17151: Centrala fiskehamnar har inte byggts och utrustats stödet för byggande av centrala fiskeham-
17152: med servicebyggnader, ismaskiner o dyl i den nar.
17153: utsträckning som föreslogs i ett kommittebetän-
17154: kande 1976. De årliga anslagen i statsbudgeten
17155: har inte räckt tili på långt när.
17156:
17157: Helsingfors den 19 september 1987
17158:
17159: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
17160: Boris Renlund Elisabeth Rehn Henrik Lax
17161: Per-Henrik Nyman Gustav Björkstrand
17162: 1994 1987 vp.
17163:
17164: Raha-asia-aloite n:o 1891 Suomennos
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: Nordman ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta keskuskalasata-
17170: mien rakentamisen valtionapuun
17171:
17172:
17173: Eduskunnalle
17174:
17175: Kalatalouden kehittämisestä on merkittäviä Eduskunta korotti viime vuonna määrärahaa
17176: kansantaloudellisia etuja. Kyse on kalastajaväes- 1 500 000 markkaan, mutta vuoden 1988 tulo- ja
17177: tön toimeentulon turvaamisesta, kaupan ja jalos- menoarvioesityksessä esitetään jälleen vain
17178: tusteollisuuden uusien työpaikkojen luomisesta, 1 000 000 markkaa.
17179: kalan ja kalatuotteiden tuonnin tasapainottami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17180: sesta ja kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä taen,
17181: osana omaa elintarvikehuoltoamme.
17182: Kannattavan kalastuksen edellytyksenä on saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17183: liin käsittelyn ja jalostuksen kehittäminen. Kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17184: kuskalasatamia ei ole rakennettu ja varustettu 31.27.40 lisäyksenä 500 000 markkaa kes-
17185: huoltorakennuksin, jääkonein ja muin välinein kuskalasatamien rakentamisen valtion-
17186: siinä laajuudessa kuin vuoden 1976 komiteanmie- apuun.
17187: tinnössä esitettiin. Valtion tulo- ja menoarvion
17188: vuosittaiset määrärahat eivät ole läheskään riittä-
17189: neet.
17190:
17191: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
17192:
17193: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
17194: Boris Renlund Elisabeth Rehn Henrik Lax
17195: Per-Henrik Nyman Gustav Björkstrand
17196: 1987 vp. 1995
17197:
17198: Raha-asia-aloite n:o 1892
17199:
17200:
17201:
17202:
17203: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten kaupungin
17204: sataman sisääntuloväylän syventämiseksi
17205:
17206:
17207: Eduskunnalle
17208:
17209: Kaskisten satama on kehittyvä vientisatama. Sa- ta valmistelevia toimenpiteitä noin 2 miljoonalla
17210: taman käyttö tulee jo lähivuosina lisääntymään, markalla, sen sijaan varsinainen ruoppaustyö on
17211: kun uusi selluloosan jatkojalostustehdas käynnis- vielä tekemättä.
17212: tyy. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17213: Sataman ympärivuotiselle toiminnalle on vält- tavasti,
17214: tämätöntä, että myös suuret alukset ja ennen
17215: kaikkea jäänmurtajat pääsevät satama-altaalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17216: saakka. Kaskisten sataman altaan syventäminen 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
17217: kuuluu kaupungille, sen sijaan satamaan johtavan kan määrärahan Kaskisten sataman sisään-
17218: sisääntuloväylän syventäminen kuuluu valtiolle. tuloväylän syventämiseksi.
17219: Valtiovalta on tähän mennessä tehnyt väylän osal-
17220:
17221: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17222:
17223: Håkan Nordman Juho Sillanpää Boris Renlund
17224: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki Jarmo Wahlström
17225: Jorma Fred Pentti Mäki-Hakola Raimo Vistbacka
17226: Per-Henrik Nyman Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand
17227: 1996 1987 rd.
17228:
17229: Finansmotion nr 1893
17230:
17231:
17232:
17233:
17234: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag till Invalidförbundet rf för
17235: svenskt informationsmaterial
17236:
17237:
17238: Till Riksdagen
17239:
17240: Integrering av människor med handikapp i olikartade behov. Det finns därför krav på infor-
17241: samhället förutsätter information om handikapp mationsmaterial av olika slag.
17242: och dess följder. Information bör riktas både till Likaså måste olika åldersgrupper och föräldrar-
17243: allmänheten och till enskilda yrkesgrupper, t.ex. na till handikappade barn beaktas vid utform-
17244: lärare, socialarbetare och hälso- och sjukvårdare. ningen av upplysningsmaterial.
17245: Människor med handikapp och deras anhöriga har Såsom tvåspråkig organisation vänder Invalid-
17246: även själva ett stort behov av information om in- förbundet sig både till den finska och den fin-
17247: nebörden av handikappet och samhällets service- landssvenska befolkningen. De stora kostnaderna
17248: möjligheter. Det är viktigt att ha tillgång till för översättning och publikation av svenskt mate-
17249: skriftligt informationsmaterial, som kan anlitas ria! försvårar dock en fullgod service på svenska.
17250: under en längre tid. Bland den finlandssvenska På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17251: befolkningen blir människor med handikapp ofta samt
17252: dubbelt handikappade, eftersom information på
17253: svenska inte alltid står till buds. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
17254: Invalidförbundet rf strävar till att publicera in- på momentet 33.33.51 upptar 50 000
17255: formationsmaterial om handikapp. Förbundets mark för Invalidförbundet rf för att tzll
17256: medlemskår omfattar personer med skador i stöd- svenska översätta och publicera informa-
17257: och rörelseorganen. Denna grupp är stor och hete- tionsmaterial i anknytning tzfl handikapp.
17258: rogen. Inom den finns flera mindre grupper med
17259:
17260: Helsingfors den 19 september 1987
17261:
17262: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
17263: Mats Nyby Elisabeth Rehn Henrik Lax
17264: Per-Henrik Nyman Jörn Donner Gustav Björkstrand
17265: 1987 vp. 1997
17266:
17267: Raha-asia-aloite n:o 1893 Suomennos
17268:
17269:
17270:
17271:
17272: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto ry:lle ruot-
17273: sinkielisen tiedotusaineiston julkaisemiseen
17274:
17275:
17276: Eduskunnalle
17277:
17278: Vammaisten yhteiskuntaan integroimiseen tar- vitaan erilaista tiedotusaineistoa. Samoin on eri
17279: vitaan vammaisuudesta ja sen vaikutuksista tie- ikäryhmät sekä vammaisten lasten vanhemmat
17280: dottamista. Tiedotus on suunnattava sekä yleisölle otettava huomioon tiedotusaineiston muotoilus-
17281: että yksittäisille ammattiryhmille, esim. opettajil- sa.
17282: le, sosiaalityöntekijöille sekä terveyden- ja sairaan- Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto palvelee
17283: hoitajille. Myös vammaiset ja heidän omaisensa sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä väestöä.
17284: tarvitsevat kipeästi vammaisuutta ja yhteiskunnan Ruotsinkielisen aineiston kääntämisestä ja julkai-
17285: palvelumahdollisuuksia koskevaa tiedotusaineis- semisesta aiheutuvat suuret kustannukset vaikeut-
17286: toa. On tärkeää, että saatavana on kirjallista tiedo- tavat kuitenkin täydellisen ruotsinkielisen palve-
17287: tusaineistoa, jota voidaan käyttää pidemmän ai- lun antamista.
17288: kaa. Suomenruotsalaisten joukossa vammaisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17289: merkitsee usein kaksinkertaista vammautumista, taen,
17290: koska ruotsinkielistä tiedotusaineistoa ei ole aina
17291: saatavana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17292: Invalidiliitto ry. pyrkii julkaisemaan vammai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17293: suutta käsittelevää tiedotusaineistoa. Liiton jäse- 33.33.51 50 000 markkaa Invalidzliitto
17294: nistö käsittää henkilöitä, joilla on vammoja tuki- ry:lle vammaisuuteen liittyvän ruotsinkie-
17295: ja liikuntaelimissä. Tämä ryhmä on suuri ja hete- lisen tiedotusaineiston kääntämiseen ja
17296: rogeeninen. Ryhmän sisällä on useita pieniä ryh- julkaisemiseen.
17297: miä, joilla on erilaisia tarpeita. Tämän vuoksi tar-
17298:
17299: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
17300:
17301: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
17302: Mats Nyby Elisabeth Rehn Henrik Lax
17303: Per-Henrik Nyman Jörn Donner Gustav Björkstrand
17304: 1998 1987 vp.
17305:
17306: Raha-asia-aloite n:o 1894
17307:
17308:
17309:
17310:
17311: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Terveysliitto
17312: ry:n toiminnan tukemiseen
17313:
17314:
17315: Eduskunnalle
17316:
17317: Keskustan Terveysliitto on vuodesta 1972 al- on valtion vuotuisella toiminta-avustuksella ollut
17318: kaen toiminut terveysalan järjestö, jolla on alue- tärkeä sija.
17319: yhdistyksiä ympäri maata ja erittäin laaja toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17320: ta. Liiton eri tapahtumien puitteissa käsitellään taen,
17321: monipuolisesti suomalaisen terveydenhuollon ti-
17322: laa ja kehittämistarpeita. Liiton tilaisuuksien ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17323: julkaisujen avulla välitetään sekä terveydenhuol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17324: lon kenttään että suurelle yleisölle tietoa ajankoh- 33.73.21 250 000 markkaa Keskustan
17325: taisista ja väestön kannalta tärkeistä terveysasiois- Terveysliitto ry:n toiminnan tukemiseksi.
17326: ta. Liiton monipuolisen toiminnan rahoituksessa
17327:
17328: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17329:
17330: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
17331: Mirja Ryynänen Pekka Puska Jorma Huuhtanen
17332: Matti Väistö Heikki Kokko Elisabeth Rehn
17333: Per-Henrik Nyman
17334: 1987 rd. 1999
17335:
17336: Finansmotion nr 1895
17337:
17338:
17339:
17340:
17341: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för anskaffning av
17342: mark för naturskyddsändamål
17343:
17344:
17345: Tili Riksdagen
17346:
17347: För anskaffning av mark för naturskyddsända- att det finns intresse bland ägarna av skyddsområ-
17348: mål anslås bara 45 miljoner mark i statsförslaget den tili uppgörelser, men att otillräckliga anslag
17349: för 1988, vilket är 8 miljoner mark mindre än för o~h personalbrist i länsstyrelsen bromsar verkställ-
17350: 1987. Med sådan tilldelning kommer inte av stats- mngen.
17351: rådet fastställda skyddsprogram att kunna förverk- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17352: ligas, varken i fråga om tidtabell eller omfattning. samt
17353: Enskilda markägare kan inte tvingas eller förvän-
17354: tas respektera begränsningar i nyttjanderätten, så- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
17355: vida inte staten inom rimlig tid är beredd tili inlö- på momentet 35.15.88 i ttllägg upptar
17356: sen eller ägobyten. 5 000 000 mark för anskaffning av mark
17357: Erfarenheter från exempelvis Vasa Iän visar för naturskyddsändamål.
17358:
17359: Helsingfors den 20 september 1987
17360:
17361: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
17362: Boris Renlund Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
17363: Gustav Björkstrand
17364: 2000 1987 vp.
17365:
17366: Raha-asia-aloite n:o 1895 Suomennos
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankin-
17372: taan luonnonsuojelutarkoituksiin
17373:
17374:
17375: Eduskunnalle
17376:
17377: Maan hankintaan luonnonsuojelutarkoituksiin set osoittavat, että suojelualueiden omistajat ovat
17378: esitetään vain 45 miljoonaa markkaa vuoden 1988 kiinnostuneita ratkaisuista, mutta lääninhallituk-
17379: tulo- ja menoarvioesityksessä. Määrä on 8 miljoo- sen riittämättömät määrärahat ja henkilökunta-
17380: naa markkaa pienempi kuin vuodelle 1987. Täl- pula jarruttavat toimeenpanoa.
17381: laisella määrärahojen jakamisella ei voida toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17382: taa valtioneuvoston hyväksymää suojeluohjelmaa taen,
17383: aikataulun eikä laajuuden puolesta. Yksityisiä
17384: maanomistajia ei voida pakottaa eikä heidän voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17385: da odottaa kunnioittavan käyttöoikeuden rajoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17386: tuksia, ellei valtio kohtuullisessa ajassa ole valmis 35.15.88 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17387: lunastukseen tai maanvaihtoon. maan hankintaan luonnonsuojelutarkoi-
17388: Muun muassa Vaasan läänistä saadut kokemuk- tuksiin.
17389:
17390: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
17391:
17392: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
17393: Boris Renlund Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
17394: Gustav Björkstrand
17395: 1987 rd. 2001
17396:
17397: Finansrnotion nr 1896
17398:
17399:
17400:
17401:
17402: Nyby: Om anvisande av anslag för inrättande av en professur i all-
17403: män medicin vid Österbottens högskola
17404:
17405:
17406: Tili Riksdagen
17407:
17408: Läkarbristen vid hälsovårdscentralerna i Vasa som är ett centralsinnessjukhus kunde på motsva-
17409: Iän är besvärande. Det finns sannolikt flera anled- rande sätt på sikt utbilda psykiatriker. Läkarstu-
17410: ningar tillläkarbristen. Utbildningen inriktas me- dierna skulle sålunda efter ett grundutbildnings-
17411: ra på sjukhusvård än på vård vid hälsovårdscentra- skede vid ett universitetssjukhus fortsätta i Vasa
17412: lerna. Arbetstiderna med dejourering vid hälso- där de i huvudsak skulle avslutas. Ifall att specia-
17413: vårdscentralerna avskräcker. Det finns också goda listutbildningen i allmän medicin förlades utanför
17414: skäl att anta att de tvåspråkiga kommunerna i Ös- huvudstadsregionen skulle intresset för att söka
17415: terbotten är främmande för många medicinestu- anställning vid de små hälsovårdscentralerna i Ös-
17416: derande. Under många år har man efterlyst en terbotten öka.
17417: svensk professur i allmän medicin vid Helsingfors På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
17418: universitet. Den tjänsten kunde med fördel inrät- samt
17419: tas vid t.ex. Österbottens högskola. Vasa central-
17420: sjukhus är ett välfungerande sjukhus med många att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
17421: specialiseringar. Via ett nära samarbete med Hel- på momentet 29.10.01 i tzllägg upptar
17422: singfors universitetssjukhus kunde Vasa central- 150 000 mark för inrättande av en profes-
17423: sjukhus på sikt utvecklas tili ett sjukhus med be- sur i allmän medicin vid Österbottens
17424: gränsade universitetssjukhusrättigheter. Roparnäs högskola i löneklass A 27.
17425:
17426: Helsingfors den 22 september 1987
17427:
17428: Mats Nyby
17429: 2002 1987 vp.
17430:
17431: Raha-asia-aloite n:o 1896 Suomennos
17432:
17433:
17434:
17435:
17436: Nyby: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen professorin vi-
17437: ran perustamiseksi Österbottens högskola -nimiseen yksikköön
17438:
17439:
17440: Eduskunnalle
17441:
17442: Vaasan läänin terveyskeskuksien lääkäripula on mielisairaala voisi vastaavasti kouluttaa psykiatre-
17443: vaikea. Lääkäripulaan on todennäköisesti useita ja. Lääkärikoulutus voisi siis yliopistollisessa kes-
17444: syitä. Koulutus on enemmän sairaalahoitoon kuin kussairaalassa annettavan peruskoulutusvaiheen
17445: terveyskeskuksissa tapahtuvaan hoitoon suuntau- jälkeen jatkua Vaasassa, jossa koulutus pääasialli-
17446: tunutta. Terveyskeskuksien työajat päivystyksi- sesti saatettaisiin loppuun. Jos yleisen lääketieteen
17447: neen ovat pelottavia. On myös syytä olettaa, että erikoislääkärikoulutus sijoitettaisiin pääkaupunki-
17448: Pohjanmaan kaksikieliset kunnat ovat vieraita seudun ulkopuolelle, lisääntyisi halu työn hakuun
17449: monille lääketieteen opiskelijoille. Monien vuo- Pohjanmaan pienistä terveyskeskuksista.
17450: sien ajan on vaadittu yleisen lääketieteen ruotsin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17451: kielisen professorin viran perustamista Helsingin taen,
17452: yliopistoon. Tämä virka voitaisiin hyvin perustaa
17453: esim. Österbottens högskola -nimiseen yksikköön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17454: Vaasan keskussairaala on hyvin toimiva sairaala, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17455: jossa on monia erikoisaloja. Läheisessä yhteistyössä 29.1 0. 01 lisäyksenä 150 000 markkaa ylei-
17456: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa sen lääketieteen professorin viran (A27)
17457: Vaasan keskussairaalaa voitaisiin vähitellen kehit- perustamiseksi Österbottens högskola
17458: tää sairaalaksi, jolla olisi rajoitetut yliopistollisen -nimiseen yksikköön.
17459: keskussairaalan oikeudet. Huutoniemen keskus-
17460:
17461: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17462:
17463: Mats Nyby
17464: 1987 rd. 2003
17465:
17466: Finansmotion nr 1897
17467:
17468:
17469:
17470:
17471: Nyby: Om anvisande av höjt anslag för utplantering av laxyngel i
17472: Kyro älv
17473:
17474:
17475: Tili Riksdagen
17476:
17477: Åren 1986-1987 utplanterades årligen 2 500 viken. Det har bl.a. medfört att man inte behövt
17478: laxyngel i Kyro älv. 1987 utplanterades dessutom tillgripa begränsningar av laxfisket i Finska viken.
17479: som en engångsåtgärd 170 000 ettåriga laxyngel. Ettåriga laxyngel kostar omkring 3 mk/ st.
17480: Erfarenheterna av dessa utplanteringar är mycket På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
17481: goda. Under planeperioden 1988-1992 borde samt
17482: därför årligen utplanteras 150 000 laxyngel. 1 dag
17483: finns det ingen älv i Österbotten där man kan fis- att Rz'ksdagen i statsförslaget för år 1988
17484: ka lax. Inom Kyro älvs influensområde bor om- på momentet 30.37.41 z' tillägg upptar
17485: kring 150 000 personer. Under åren 1980-1987 500 000 mark för utplanten'ng av 150 000
17486: har man utplanterat 1, 7 miljoner laxyngel i Finska laxyngel z' Kyro älv.
17487:
17488: Helsingfors den 18 september 1987
17489:
17490: Mats Nyby
17491: 2004 1987 vp.
17492:
17493: Raha-asia-aloite n:o 1897 Suomennos
17494:
17495:
17496:
17497:
17498: Nyby: Määrärahan osoittamisesta lohenpoikasten istuttamiseen Ky-
17499: rönjokeen
17500:
17501:
17502: Eduskunnalle
17503:
17504: Vuosina 1986 ja 1987 istutettiin 2 500 lohen- tuksiin ole tarvinnut ryhtyä Suomenlahdessa. Yk-
17505: poikasta vuodessa Kyrönjokeen. Vuonna 1987 is- sivuotiset lohenpoikaset maksavat noin kolme
17506: tutettiin lisäksi kertatoimenpiteenä 170 000 yh- markkaa kappale.
17507: den vuoden ikäistä lohenpoikasta. Kokemukset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17508: näistä istutuksista ovat erittäin hyviä. Suunnitte- taen,
17509: lukaudella 1988-1992 tulisi tämän vuoksi istut-
17510: taa 150 000 lohenpoikasta. Pohjanmaalla ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17511: tällä hetkellä yhtään jokea, josta voisi kalastaa loh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17512: ta. Kyrönjoen vaikutusalueella asuu noin 150 000 30.37.41 lisäyksenä 500 000 markkaa
17513: henkilöä. Vuosina 1980-1987 on istutettu 1,7 150 000 lohenpoikasen istuttamiseen Ky-
17514: miljoonaa lohenpoikasta Suomenlahteen. Tästä rönjokeen.
17515: on aiheutunut mm., ettei lohenkalastuksen rajoi-
17516:
17517: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17518:
17519: Mats Nyby
17520: 1987 rd. 2005
17521:
17522: Finansmotion nr 1898
17523:
17524:
17525:
17526:
17527: Nyby: Om anvisande av anslag för förbättring av landsväg nr 676 på
17528: sträckan Närpes-Kaskö
17529:
17530:
17531: Tili Riksdagen
17532:
17533: Lv nr 676 på sträckan Närpes-Kaskö måste be- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
17534: tecknas som klart trafikfarlig. Vägen trafikeras av samt
17535: omkring 800 fordon per dygn och är 10,5 kilome-
17536: ter lång. De synnerligen nödvändiga konstruk- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
17537: tionsförbättringarna och breddningen har flyttats på momentet 31.24.77 upptar 1000000
17538: fram i planerna. Projektets totalkostnad uppgår mark för inledande av vägförbättring på
17539: tili 12 miljoner mark. sträckan Närpes-Kaskö (lv nr 676).
17540:
17541: Helsingfors den 18 september 1987
17542:
17543: Mats Nyby
17544: 2006 1987 vp.
17545:
17546: Raha-asia-aloite n:o 1898 Suomennos
17547:
17548:
17549:
17550:
17551: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Närpiön-Kaskisten maantien
17552: n:o 676 peruskorjaamiseen
17553:
17554:
17555: Eduskunnalle
17556:
17557: Maantietä n:o 676 matkalla Närpiö-Kaskinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17558: on pidettävä selvästi liikenteelle vaarallisena. Tiel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17559: lä liikennöi noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
17560: se on 10,5 kilometriä pitkä. Erityisen tarpeelliset n:o 676 peruskorjaamiseen matkalla När-
17561: rakenteelliset parannukset ja levennys on siirretty piö-Kaskinen.
17562: suunnitelmissa eteenpäin. Hankkeen kokonais-
17563: kustannukset ovat 12 miljoonaa markkaa.
17564: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17565: taen,
17566:
17567: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17568:
17569: Mats Nyby
17570: 1987 vp. 2007
17571:
17572: Raha-asia-aloite n:o 1899
17573:
17574:
17575:
17576:
17577: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun linja-autoliiken-
17578: teen tukemiseen
17579:
17580:
17581: Eduskunnalle
17582:
17583: Viime vuosien liikennepolitiikalle on ollut omi- Maaseudun linja-autoliikennettä on uhkaamas-
17584: naista pyrkimys kasvaneen tieliikenteen tarpeiden sa täydellinen näivettyminen. Matkustajamäärät
17585: tyydyttämiseen kustannuksista ja ympäristövaiku- putoavat 3-4 % vuodessa, bussivuoroja lopete-
17586: tuksista välittämättä. Kuitenkin tieliikenteen kas- taan ja vain 50 % vuoroista on enää kannattavia.
17587: vu on ollut pitkälti juuri yhteiskunnan omien toi- Tämän seurauksena on pelättävissä maaseudun
17588: menpiteiden seurausta. Alentamalla liikenteen elinolojen ja kehitysedellytysten olennainen heik-
17589: polttonesteiden hintoja niin, että ne nyt ovat jopa keneminen. Liikkumismahdollisuuksien vähene-
17590: halvemmat kuin ennen vuoden 1973 öljykriisiä, ja minen tulee sattumaan ennen kaikkea vanhuk-
17591: toisaalta korottamalla joukkoliikenteen maksuja, siin, lapsiin, nuoriin ja vähävaraisiin.
17592: junalippujen hintoja inflaatiotakin enemmän, on Joukkoliikenteen supistaminen aiheuttaa kier-
17593: tehty autonkäyttö jatkuvasti suhteellisesti edulli- teen, jossa yhä kasvava henkilöautoliikenne vaatii
17594: semmaksi joukkoliikenteeseen verrattuna. Poltto- yhä uusia, usein ympäristölle vahingollisia liiken-
17595: nesteiden hintapolitiikalla, verotuksella ja alueel- neväyliä ja samalla liikenteestä peräisin olevat
17596: lista kuljetustukea koskevilla määräyksillä on suo- saastepäästöt kuormittavat yhä enemmän ja laa-
17597: sittu raskasta rekkaliikennettä ja siirretty tavaran- jemmalti ympäristöä. Mm. näistä syistä valtioval-
17598: kuljetuksia rautateiltä maanteille. lan pitäisi määrätietoisesti edistää joukkoliiken-
17599: Samanaikaisesti on joukkoliikenteen kehittämi- teen käyttöä eikä päästää sitä näivettymään.
17600: nen perusteellisesti laiminlyöty. Rautateiden ke- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
17601: hittämiselle ja ylläpitämiselle välttämättömiä in- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
17602: vestointeja on supistettu niin, että ne ovat enää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17603: kolmannes siitä, mitä ne olivat 1970-luvun puoli- taen,
17604: välissä. Rautateiden kehittämistä on mm. jarrut-
17605: tanut radanpidon kustannusten laskeminen VR:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17606: menoiksi, kun taas maantie-, lento- tai vesiliiken- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17607: nettä harjoittavien yritysten ei tarvitse lukea vas- 31.57.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
17608: taavia väylästökustannuksia menopuolelleen. maaseudun linja-autoliikenteen tukemi-
17609: Osaa maamme kansallisvarallisuuteen kuuluvasta seen.
17610: rataverkosta uhkaa nyt rappeutuminen ja käytöstä
17611: poistaminen.
17612:
17613: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17614:
17615: Mats Nyby Marja-Liisa Löyttyjärvi Heli Astala
17616: Tellervo Renko Erkki Pulliainen Jorma Fred
17617: Matti Saarinen Esko Helle Reino Paasilinna
17618: Jouni J. Särkijärvi
17619:
17620:
17621:
17622:
17623: 33 270416F
17624: 2008 1987 rd.
17625:
17626: Finansmotion nr 1900
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: Nyby: Om anvisande av anslag för påbörjande av muddringsarbetena
17632: i farleden till Kaskö
17633:
17634:
17635: Till Riksdagen
17636:
17637: Kaskö stad har under senare år gjort stora inves- kostnaden beräknas uppgå till knappt 5 miljoner
17638: teringar i djuphamnen. Numera kan hamnen ta mark.
17639: emot fartyg med ett djupgående om 10 meter. På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
17640: Farleden in till Kaskö tillåter däremot ett djup- samt
17641: gående om endast 8 meter. Det här innebär att
17642: isbrytare i Urho-klassen inte kan gå in till Kaskö. att Riksdagen i statsförs/aget för år 1988
17643: Då de äldre och samtidigt mindre djupgående på momentet 32.10.77 upptar 1 000 000
17644: isbrytarna tas ur bruk försvåras vintersjöfarten till mark för in/edande av muddringsarbetena
17645: Kaskö. Därför bör farleden till Kaskö snarast i far/eden tzf/ Kaskö.
17646: muddras till ett djup om 10 meter. Den totala
17647:
17648: Helsingfors den 18 september 1987
17649:
17650: Mats Nyby
17651: 1987 vp. 2009
17652:
17653: Raha-asia-aloite n:o 1900 Suomennos
17654:
17655:
17656:
17657:
17658: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten väylän ruoppaustöiden
17659: aloittamiseen
17660:
17661:
17662: Eduskunnalle
17663:
17664: Kaskisten kaupunki on viime vuosina tehnyt Kokonaiskustannuksiksi arvioidaan lähes 5 mil-
17665: suuria investointeja syväsatamaan. Nykyään sata- joonaa markkaa.
17666: ma pystyy ottamaan vastaan aluksia, joiden syväys Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17667: on 10 metriä. Kaskisten väylä sen sijaan sallii vain taen,
17668: 8 metrin syväyksen. Tämä merkitsee sitä, että
17669: Urho-luokan jäänmurtaja ei pääse Kaskisiin. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17670: vanhemmat jäänmurtajat, joiden syväys ei ole niin 1988 tulo- ja menoarvioon momentrlle
17671: suuri, poistetaan käytöstä, talvimerenkulku Kas- 32.1 0. 77 1 000 000 markkaa Kaskisten
17672: kisiin vaikeutuu. Tämän vuoksi Kaskisten väylä väylän ruoppaustöiden aloittamiseen.
17673: on pikimmiten ruopattava 10 metrin syvyiseksi.
17674:
17675: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17676:
17677: Mats Nyby
17678: 2010 1987 rd.
17679:
17680: Finansmotion nr 1901
17681:
17682:
17683:
17684:
17685: Nyby: Om anvisande av höjt anslag för tryggande av exportforskning
17686: i anslutning tili andelslaget Viexpo
17687:
17688:
17689: Tili Riksdagen
17690:
17691: 1 exportrådgivnings- och informationsarbetet helt beroende av att statsmakten beviljar medel,
17692: behövs alit bättre underlag för beslutsfattandet. har ägnats åt bl.a. följande ämnesområden:
17693: Exportforskning har i vårt land hittilis bedrivits i - Vilka är trösklarna för företagens tiliväxt?
17694: huvudsak vid högskolorna och i viss mån på Stif- Kan exporten vara den faktor som möjliggör ett
17695: telsen för exportskolning. Sedan maj i år verkar en företags tiliväxt?
17696: exportforskare vid Viexpo i Jakobstad. Forskaren - Hur kan Viexpos tjänster anpassas tili före-
17697: avlönas med medel som beviljats av riksdagen tagens behov av tjänster?
17698: Viexpos förutsättningar att bedriva exportforsk- Efersom forskningen kunde inledas först i maj
17699: ning är uppenbara: är dessa projekt nu halvfärdiga. Det är därför av
17700: - Viexpos ADB-baserade företagsregister som största vikt att medel anslås så att forskningspro-
17701: täcker hela Österbotten kan fungera som forska- jekten kan sluföras.
17702: rens redskap. På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
17703: - Viexpo har över 17 års erfarenhet av export- samt
17704: befrämjande verksamhet.
17705: - Viexpos stälining i det nordiska samarbete att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
17706: kan stimulera tili samnordisk forskning. på momentet 32.85.41 i tillägg upptar
17707: - Viexpo har nära kontakt tili högskolorna, i 250 000 mark /ör exportforskning i anslut-
17708: synnerhet tili Vaasan korkeakoulu. ning tili andelslaget Viexpo.
17709: Den nu pågående exportforskningen, som är
17710:
17711: Helsingfors den 18 september 1987
17712:
17713: Mats Nyby
17714: 1987 vp. 2011
17715:
17716: Raha-asia-aloite n:o 1901 Suomennos
17717:
17718:
17719:
17720:
17721: Nyby: Korotetun määrärahan osoittamisesta osuuskunta Viexpolle
17722: vientitutkimustoimintaan
17723:
17724:
17725: Eduskunnalle
17726:
17727: Viennin neuvonta- ja tiedotustyössä tarvitaan riippuvainen valtiovallan myöntämistä varoista,
17728: yhä parempaa pohjaa päätöksenteolle. Vientitut- suuntautuu mm. seuraaville alueille:
17729: kimusta ovat tähän saakka harjoittaneet maassam- - Missä on kynnys yritysten kasvulle? Voiko
17730: me pääasiassa korkeakoulut ja jossain määrin vienti olla yrityksen kasvun mahdollistava tekijä?
17731: Vientikoulutussäätiö. Tämän vuoden toukokuus- - Miten Viexpon palvelut voidaan sopeuttaa
17732: ta lähtien on Pietarsaaressa Viexpolla toiminut yritysten palvelutarpeisiin?
17733: vientitutkija. Tutkijan palkkaus maksetaan edus- Koska tutkimus voitiin aloittaa vasta touko-
17734: kunnan myöntämistä varoista. Viexpon edellytyk- kuussa, nämä hankkeet ovat kesken. Tämän vuok-
17735: set harjoittaa vientitutkimusta ovat ilmeiset: si on mitä tärkeintä, että varoja myönnetään tut-
17736: - Viexpon atk-pohjainen yritysrekisteri, joka kimushankkeiden loppuun viemiseksi.
17737: kattaa koko Pohjanmaan, voi toimia tutkijan työ- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17738: välineenä. taen,
17739: - Viexpolla on yli 17 vuoden kokemus vien-
17740: nin edistämistyöstä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17741: - Viexpon asema pohjoismaisessa yhteistyössä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17742: voisi kannustaa yhteispohjoismaista tutkimusta. 32.85.41 lisäyksenä 250000 markkaa
17743: - Viexpolla on läheiset yhteydet korkeakou- osuuskunta Viexpolle vientitukimustoi-
17744: luihin, erityisesti Vaasan korkeakouluun. mintaan.
17745: Käynnissä oleva vientitutkimus, joka on täysin
17746:
17747: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
17748:
17749: Mats Nyby
17750: 2012 1987 vp.
17751:
17752: Raha-asia-aloite n:o 1902
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Interpedia ry:lle kansainvälistä
17758: adoptiota käsittelevän kirjan toimittamiseen
17759:
17760:
17761: Eduskunnalle
17762:
17763: Kiinnostus kansainvälisiä adoptioita kohtaan ettti' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17764: on maassamme merkittävästi lisääntynyt uuden 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17765: adoptiolain voimaantulon jälkeen. Suomenkieli- 33.99.40 listi'yksenti' 100000 markkaa In-
17766: nen alan kirjallisuus on kuitenkin lähes olematon. terpedia ry:lle kansainvti'listä adoptiota
17767: Interpedia ry., joka on sosiaalihallituksen valtuut- koskevan suomenkielisen kirjan toimitta-
17768: tama adoptiopalvelunantaja, pyrkii mahdolli- mista varten.
17769: suuksien mukaan poistamaan tätä puutetta.
17770: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17771: taen,
17772:
17773: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17774:
17775: Mats Nyby Marita Jurva Kari Urpilainen
17776: Liisa Jaakonsaari Tapio Holvitie Tuulikki Hämäläinen
17777: Markku Pohjola Timo Roos Arja Alho
17778: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Tuula Paavilainen
17779: Riitta Myller Marja-Liisa Tykkyläinen Lauri Metsämäki
17780: Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee Kari Rajamäki
17781: Einari Nieminen Ole Wasz-Höckert
17782: 1987 rd. 2013
17783:
17784: Finansmotion nr 1903
17785:
17786:
17787:
17788:
17789: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för uppgörande av åtgärdspro-
17790: gram för Esse å
17791:
17792:
17793: Tili Riksdagen
17794:
17795: Vatten- och miljödistrikten i Vasa och Karleby enda råvattenkälla. Därför bör uppgörandet av åt-
17796: har för avsikt att uppgöra ett åtgärdsprogram för gärdsprogrammet genomföras trots att Karleby
17797: Esse å och dess vattenområden. Under år 1988 vatten- och miljödistrikt i budgetförslaget för
17798: uppgörs i samråd med kommunerna en matema- 1988 föreslås få mindre anslag än innevarande år.
17799: tisk modell över vattendragets tillstånd och belast- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17800: ning. Uppgörandet av denna modell beräknas samt
17801: kosta 180 000 mark. Då modellen är uppgjord
17802: kommer man årligen att presentera en rapport att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
17803: över den aktuella situationen. Rapporten innehål- på momentet 35.25.77 upptar 150 000
17804: ler också förslag tili åtgärder. Större delen av Esse mark for uppgörande av åtgärdsprogram
17805: å ingår i forsskyddslagen och älven är Jakobstads för Esse å.
17806:
17807: Helsingfors den 22 september 1987
17808:
17809: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
17810: 2014 1987 vp.
17811:
17812: Raha-asia-aloite n:o 1903 Suomennos
17813:
17814:
17815:
17816:
17817: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Ähtävänjoen toimenpideoh-
17818: jelman laatimiseen
17819:
17820:
17821: Eduskunnalle
17822:
17823: Vaasan ja Kokkolan vest- Ja ympäristöpiirien minen tulee toteuttaa siitä huolimatta, että Kok-
17824: tarkoituksena on laatia toimenpideohjelma Ähtä- kolan vesi- ja ympäristöpiirille on vuoden 1988
17825: vänjokea ja sen vesialueita varten. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu vähem-
17826: aikana laaditaan yhteistyössä kuntien kanssa ma- män määrärahoja kuin kuluvana vuonna.
17827: temaattinen malli vesistön tilasta ja kuormitukses- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17828: ta. Tämän mallin laatimisen arvioidaan maksavan taen,
17829: 180 000 markkaa. Kun malli on laadittu, vuosit-
17830: tain esitellään raportti joen kulloisestakin tilasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17831: Raportti sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17832: Suurin osa Ähtävänjoesta kuuluu koskiensuojelu- 35.25. 77 150 000 markkaa Ähtävänjoen
17833: lain piiriin, ja joki on Pietarsaaren ainoa raakavesi- toimenpideohjelman laatimiseen.
17834: lähde. Tämän vuoksi toimenpideohjelman laati-
17835:
17836: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17837:
17838: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
17839: 1987 rd. 2015
17840:
17841: Finansmotion nr 1904
17842:
17843:
17844:
17845:
17846: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för sanering av byggnad
17847: nr 3 i Nylands Brigad
17848:
17849:
17850: Tili Riksdagen
17851:
17852: I de nyländska garnisonerna, där åldern på ringen och hans anhöriga ett enastående minne
17853: byggnaderna i genomsnitt är högre än genom- för livet. I samband med renoveringen kunde en
17854: snittsåldern för hela landet, har man inte kunnat del av Iokalen mycket lätt medels skjutväggar in-
17855: utföra saneringar och reparationer i tiliräckligt stor redas för detta ändamål. Preliminära samtai har
17856: utsträckning. En av dessa garnisoner är Nylands visat, att bl.a. Borgå stift förhålier sig mycket
17857: Brigad. positivt tili en dylik utveckling.
17858: Kostnadskalkylen för brigadens pian för grund- Förutom det direkta behov som Nylands Brigad
17859: reparationer uppgår tili 20 mmk. Det byggnads- dagligen känner av i form av avsaknaden av sin
17860: projekt som brigaden anser viktigast går ut på att lektionssal/kyrka, känner brigaden varmt för be-
17861: helt sanera garnisonens byggnad nr 3 (gamla mat- varandet av sin ytterst vackra och miljövänliga gar-
17862: salen) tili skepnaden av en kombinerad lektions- nison med sina gamla byggnader. Följaktligen
17863: sall auditorium och kyrka för beväringarna. Bygg- skulle man genom att åtgärda byggnad nr 3 på
17864: naden har, efter att ursprungligen byggts tili kyr- ovan relaterade sätt göra en stor kulturhistorisk
17865: ka för de här förlagda ryska trupperna, genomlevt gärning genom att återbörda en nästan 100-årig
17866: en massa omdaningar samt varit i varierande byggnad tili sitt ursprungliga bruk.
17867: bruk. Husets bruttoyta är 802m 2 och volym 3 530m 3 .
17868: Nylands Brigad är i nästan total avsaknad av en De preliminära kostnadsberäkningarna är ca 2
17869: lektionssal i viiken en kontingent t.ex. ur jägarba- miljoner mark, vilka kan fördelas på flere budge-
17870: taljonen kunde samlas på en gång. Gemensamma ter.
17871: lektioner, informationsmöten och tester måste ut- Denna motion har behandlats och godkänts i
17872: föras i t.ex. matsalen eller idrottshuset, vilket ali- arbetsutskottet för nyländska riksdagsmännens
17873: tid medför såväl tidsödande förberedelser som ef- delegation.
17874: terstädningar. Behovet av en dylik utbildningslo- Men hänvisning tili ovanstående föreslår vi
17875: kal är följaktligen skriande.
17876: Beväringarna lider samtidigt med ovan relatera- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
17877: de misär även i en avsaknad av utrymme för and- på momentet 27.27. 74 upptar 1 000 000
17878: lig verksamhet. Högtidliga tilistäliningar såsom mark för sanering av byggnad nr 3 i Ny-
17879: beväringars bröliop, konfirmation, nattvard - lands Brigad tzll en kombinerad lektions-
17880: varfor ej krigsmannaed kunde hålias i garnisons- sal och kyrka.
17881: miljö, vilket skulie ge den svenskspråkiga bevä-
17882:
17883: Helsingfors den 22 september 1987
17884:
17885: Per-Henrik Nyman Pauli Uitto Martti Tiuri
17886: Antti Kalliomäki Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen
17887: Anssi Rauramo Tauno Valo Päivi Varpasuo
17888: Ritva Laurila Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert
17889: Eeva-Liisa Moilanen Arja Alho Marita Jurva
17890: Eero Paloheimo Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen
17891: Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
17892: 2016 1987 vp.
17893:
17894: Raha-asia-aloite n:o 1904 Suomennos
17895:
17896:
17897:
17898:
17899: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Prikaatin ra-
17900: kennuksen n:o 3 peruskorjaamiseen
17901:
17902:
17903: Eduskunnalle
17904:
17905: Uudenmaan läänin varuskunnissa, joissa raken- tilasta hyvin helposti liukuseinien avulla varustaa
17906: nusten ikä on maan keskiarvoa korkeampi, ei ole tällaiseen tarkoitukseen. Alustavat keskustelut
17907: voitu suorittaa riittävän laajoja kunnostus- ja kor- ovat osoittaneet, että mm. Porvoon hiippakunta
17908: jaustöitä. Yksi näistä varuskunnista on Uuden- suhtautuu hyvin myönteisesti tällaiseen kehityk-
17909: maan Prikaati. seen.
17910: Prikaatin peruskorjauksia koskevan suunnitel- Niiden suoranaisten tarpeiden lisäksi, joita Uu-
17911: man kustannusarvio on 20 miljoonaa markkaa. denmaan Prikaati päivittäin tuntee luentosa-
17912: Prikaatin tärkeimpänä pitämän rakennushank- lin/ kirkon puuttumisena, suhtaudutaan prikaa-
17913: keen tarkoituksena on varuskunnan rakennuksen tissa lämpimästi erittäin kauniin ja ympäristöystä-
17914: n:o 3 (vanha ruokasali) kunnostaminen kokonaan vällisen varuskunnan säilyttämiseen vanhoine ra-
17915: yhdistetyksi luentosaliksi/ auditoriaksi ja varus- kennuksineen. Näin ollen suorittamalla edellä
17916: miesten kirkoksi. Rakennus, joka alunperin ra- mainitut toimenpiteet rakennuksen n:o 3 osalta
17917: kennettiin tänne sijoitettujen venäläisten joukko- tehtäisiin suuri kulttuurihistoriallinen teko pa-
17918: jen kirkoksi, on kokenut joukon muutoksia ja ol- lauttamalla lähes 100-vuotinen rakennus alkupe-
17919: lut erilaisessa käytössä. räiseen käyttöönsä.
17920: Uudenmaan Prikaatissa on lähes täydellinen Talon kokonaispinta-ala on 802 m 2 ja tilavuus
17921: pula sellaisesta luentosalista, johon esim. jääkäri- 3 530m 3 • Alustavat kustannuslaskelmat ovat noin
17922: pataljoonan yksi vuosiluokka voisi kokoontua ker- 2 miljoonaa markkaa, jotka voidaan jakaa useam-
17923: ralla. Yhteiset oppitunnit, tiedotustilaisuudet ja piin budjetteihin.
17924: testit on toteutettava esim. ruokasalissa tai urhei- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
17925: lutalolla, mistä aiheutuu aina sekä aikaa vieviä maan kansanedustajien neuvottelukunnan työva-
17926: valmisteluja että jälkisiivousta. Tällaisten opetus- liokunnassa.
17927: tilojen puute on siis huutava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17928: Edellä mainitun epäkohdan lisäksi varusmiehil- taen,
17929: tä puuttuu samanaikaisesti hengelliseen toimin-
17930: taan tarvittavia tiloja. Juhlalliset tilaisuudet kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17931: varusmiesten häät, konfirmaatio, ehtoollinen - 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17932: miksei sotilasvalakin - voitaisiin pitää varuskun- 27.27. 74 1 000 000 markkaa Uudenmaan
17933: taympäristössä, mistä jäisi ruotsinkieliselle varus- Prikaatin rakennuksen n:o 3 peruskorjaa-
17934: miehelle ja hänen omaisilleen ainutlaatuinen miseen yhdistetyksi luentosaliksi ja kir-
17935: muisto. Peruskorjauksen yhteydessä voitaisiin osa koksi.
17936:
17937: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17938:
17939: Per-Henrik Nyman Pauli Uitto Martti Tiuri
17940: AnttiKalliomäki Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen
17941: Anssi Rauramo Tauno Valo Päivi Varpasuo
17942: Ritva Laurila Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert
17943: Eeva-Liisa Moilanen Arja Alho Marita Jurva
17944: Eero Paloheimo Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen
17945: Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
17946: 1987 rd. 2017
17947:
17948: Finansmotion nr 1905
17949:
17950:
17951:
17952:
17953: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för fortsatt teknisk upprust-
17954: ning av sommarteatern i Lurens, Pernå
17955:
17956:
17957: Tili Riksdagen
17958:
17959: Lurens sommarteater, som upprätthålls av Öst- villig kultursatsning av imponerande dimensio-
17960: ra Nylands ungdomsförbund, hör tili de bärande ner.
17961: kulturinstitutionerna i Nyland. Teatern har på På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17962: Lurens gård i Pernå, där man genom stora uppoff- samt
17963: ringar och investeringar har skapat ett kulturcent-
17964: rum, bedrivit sommarteaterverksamhet sedan att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
17965: 1958. på momentet 29.90.52 upptar JOO 000
17966: Inkommande år har teatern verkat i 30 år och mark /ör fortsatt teknisk upprustning av
17967: de konstnärliga satsningarna har resulterat i allt sommarteatern i Lurens, Pernå, under ju-
17968: större framgångar. Lurens är ett exempel på en fri- bzleumsåret 1988.
17969:
17970: Helsingfors den 16 september 1987
17971:
17972: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
17973: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
17974: Håkan Nordman
17975: 2018 1987 vp.
17976:
17977: Raha-asia-aloite n:o 1905 Suomennos
17978:
17979:
17980:
17981:
17982: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pernajassa toimivan Lucen-
17983: sin kesäteatterin teknisen varustuksen kehittämiseen
17984:
17985:
17986: Eduskunnalle
17987:
17988: Östra Nylands Ungdomsförbund -nimisen jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17989: jestön ylläpitämä Lucensin kesäteatteri kuuluu taen,
17990: Uudenmaan kantaviin kulttuuri-instituutioihin.
17991: Teatteri on harjoittanut kesäteatteritoimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17992: vuodesta 1958 lähtien Pernajassa Lucensin karta- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17993: nossa, jonne suurin uhrauksin ja investoinnein on 29.90.52 100 000 markkaa Pernajassa toi-
17994: luotu kulttuurikeskus. mivan Lurensin kesäteatterin teknisen va-
17995: Ensi vuonna teatteri on ollut toiminnassa 30 rustuksen kehittämiseen juhlavuonna
17996: vuotta, ja taiteellisten panostusten tuloksena on 1988.
17997: ollut yhä suurempi menestys. Lurens on esimerkki
17998: vaikuttavat mittasuhteet saaneesta vapaaehtoises-
17999: ta kulttuuri panostuksesta.
18000:
18001: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18002:
18003: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
18004: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
18005: Håkan Nordman
18006: 1987 rd. 2019
18007:
18008: Finansmotion nr 1906
18009:
18010:
18011:
18012:
18013: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för kammarorkestern Avanti!
18014: för genomförande av sommarspel (Suvisoitto) i Borgå
18015:
18016:
18017: Tili Riksdagen
18018:
18019: Kammarmusikorkestern Avanti!, sammansatt med inkomster från konserterna, med smärre
18020: av särskilt begåvande unga musiker, har med kommunala bidrag eller sponsorerade pengar.
18021: prof. Ilkka Oramo som administrativ ledare och Avanti! representerar emellertid en högt kvali-
18022: under konstnärlig ledning av våra berömda unga ficerad kulturyttring, som inte får ifrågasättas eller
18023: kapellmästare Esa-Pekka Salonen ochJukka-Pekka äventyras.
18024: Saraste under två somrar arrangerat egna som- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18025: marspel (Suvisoitto) i Borgå. Evenemanget har samt
18026: dels varit ett skolningsläger, dels en svit av varie-
18027: rande konserter i olika miljöer, ute och inne, i kyr- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18028: kor och skolor, under fyra dagar strax efter mid- på mQmentet 29.90.52 upptar 100 000
18029: sommar. Avanti! har haft en stark genomslags- mark /ör tryggande av kammarorkestern
18030: kraft och fungerat som en introduktion av kvali- Avanti!:s möjligheter att fortsätta genom-
18031: tetsmusik hos den stora allmänheten. Läger, kon- förandet av sommarspel (Suvisoitto) i Bor-
18032: serter, utländska gäster har emellertid krävt kost- gå.
18033: nader som inte tili närmelsevis har kunnat täckas
18034:
18035: Helsingfors den 16 september 1987
18036:
18037: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18038: Jörn Donner Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
18039: Ritva Laurila
18040: 2020 1987 vp.
18041:
18042: Raha-asia-aloite n:o 1906 Suomennos
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta kamariorkesteri Avantille
18048: Porvoon Suvisoiton järjestämiseen
18049:
18050:
18051: Eduskunnalle
18052:
18053: Erityisen lahjakkaista nuorista muusikoista nuksia, joita ei läheskään ole pystytty peittämään
18054: koostuva kamarimusiikkiorkesteri Avanti! on hal- konsertti tuloilla, pienillä kunnallisilla avustuksilla
18055: linnollisen johtajansa professori Ilkka Oramon tai sponsoroidulla rahalla.
18056: johdolla ja kuuluisien nuorien kapellimestarei- Avanti! edustaa kuitenkin korkealaatuista kult-
18057: demme Esa-Pekka Salosen ja Jukka Pekka Saras- tuuri-ilmiötä, jota ei tule asettaa kyseenalaiseksi
18058: teen taiteellisella johdolla kahtena kesänä järjestä- tai vaarantaa.
18059: nyt Porvoon oman suvisoiton. Tilaisuus on osaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18060: ollut koulutusleiri, osaksi erilaisten konserttien taen,
18061: sarja erilaisissa ympäristöissä, ulkona ja sisällä, kir-
18062: koissa ja kouluissa, neljän päivän ajan heti juhan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18063: nuksen jälkeen. Avanti! on noussut hyvin esiin, ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18064: se on toiminut laatumusiikkiin johdattajana suu- 29.90.52 100 000 markkaa kaman"orkes-
18065: ren yleisön piirissä. Leireistä, konserteista ja ulko- te'!· Avantzlle Porvoon Suvisoiton ;ii"rjestei-
18066: maisista vieraista on kuitenkin aiheutunut kustan- mzseen.
18067:
18068: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18069:
18070: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18071: Jörn Donner Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
18072: Ritva Laurila
18073: 1987 rd. 2021
18074:
18075: Finansmotion nr 1907
18076:
18077:
18078:
18079:
18080: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för Nordisk Gitarrfestival r.f.
18081:
18082:
18083:
18084: Tili Riksdagen
18085:
18086: Nordisk Gitarrfestival har arrangerats i Västra För att genomföra festivalen och garantera dess
18087: Nyland sedan 1984 i form av ett eget arrange- fortsatta höga klass krävs emellertid stöd utifrån.
18088: mang. Festivalen är den enda i sitt slag i hela Fin- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18089: land. Festivalen har genom sin specialisering på samt
18090: gitarren som instrument och genom sin höga klass
18091: enligt samstämmiga kritiker varit framgångsrik. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18092: Arbetet med att sköta ''Nordisk Gitarrfestival på momentet 29.90.52 upptar JOO 000
18093: 1988", kommer att handhas av föreningen Nor- mark för Nordisk Gitarrfestival r.f
18094: disk Gitarrfestival r.f., och är upplagt på frivillig,
18095: ideell bas.
18096:
18097: Helsingfors den 15 september 1987
18098:
18099: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
18100: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
18101: 2022 1987 vp.
18102:
18103: Raha-asia-aloite n:o 1907 Suomennos
18104:
18105:
18106:
18107:
18108: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordisk Gitarrfestival r.f.
18109: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
18110:
18111:
18112: Eduskunnalle
18113:
18114: Pohjoismainen kitarafestivaali (Nordisk Gitarr- Jotta festivaali voitaisiin toteuttaa ja jotta sen
18115: festival) on järjestetty Länsi-Uudellamaalla vuo- korkea taso voitaisiin jatkossa turvata, tarvitaan
18116: desta 1984lähtien itsenäisin järjestelyin. Festivaali kuitenkin ulkopuolista tukea.
18117: on ainoa laatuaan koko Suomessa. Kitarainstru- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18118: menttiin erikoistuneena ja korkeatasoisena se on taen,
18119: yksimielisten arvostelijoiden mukaan ollut menes-
18120: tyksekäs. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18121: Nordisk Gitarrfestival 1988 -tapahtuman järjes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18122: telyt hoitaa Nordisk Gitarrfestival r.f. -niminen 29.90.52 100 000 markkaa Nordisk Gi-
18123: yhdistys, ja ne perustuvat vapaaehtoiselle, aatteel- taTTfestival r.f -nimisen yhdistyksen toi-
18124: liselle pohjalle. minnan tukemiseen.
18125:
18126: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
18127:
18128: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
18129: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
18130: 1987 rd. 2023
18131:
18132: Finansmotion nr 1908
18133:
18134:
18135:
18136:
18137: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggnadsarbetena på en
18138: kurs- och lägercentral för Nyland i Strömfors
18139:
18140:
18141: Tili Riksdagen
18142:
18143: Enligt den utvecklingsplan som utarbetats vid gercentral som skall betjäna Nyland. Kommunen
18144: undervisningsministeriets ungdomsbyrå borde i har reserverat planeringsanslag och tillsatt en pla-
18145: varje Iän byggas en riksomfattande kurs- och lä- neringsgrupp med stöd av ett projektanslag som
18146: gercentral för ungdomsverksamhet, lägerverksam- har beviljats av länsstyrelsen i Nyland.
18147: het och ungdomsturism. Länsungdomsnämnden i Nyland har förordnat
18148: 1Nyland, där 39,7 % av befolkningen utgörs av projektet (se även hemställningsmotion nr 670).
18149: ungdom (under 29 år) och där merparten av de Denna motion har behandlats och godkänts i
18150: riksomfattande ungdomsorganisationerna bedri- Delegationens för Nylands riksdagsmän arbetsut-
18151: ver sin verksamhet, finns inte en sådan kurs- och skott.
18152: lägercentral. Den dubiösa situationen beror på att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18153: de anslag som i statsförslaget har reserverats för samt
18154: detta ändamål har varit små och på att man ge-
18155: nom regionpolitiska ställningstaganden har an- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18156: vänt hittills befintliga anslag för motsvarande pro- på momentet 29.91.51 upptar 1000000
18157: jekt i Norra Karelens, Kuopio och Mellersta Fin- mark för inledande av byggnadsarbetena
18158: lands Iän. på en kurs- och lägercentral för Nyland i
18159: Strömfors kommun har hos undervisningsmi- Strömfors kommun.
18160: nisteriet anhållit om att få bygga den kurs- och lä-
18161:
18162: Helsingfors den 16 september 1987
18163:
18164: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18165: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Päivi Varpasuo
18166: Tuula Linnainmaa Eero Paloheimo Kaarina Dromberg
18167: Pauli Uitto Reino Paasilinna Antti Kalliomäki
18168: Marjatta Väänänen Anssi Rauramo Tauno Valo
18169: Arja Alho Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen
18170: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila
18171:
18172:
18173:
18174:
18175: 34 270416F
18176: 2024 1987 vp.
18177:
18178: Raha-asia-aloite n:o 1908 Suomennos
18179:
18180:
18181:
18182:
18183: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan kurssi- ja leiri-
18184: keskuksen rakentamiseksi Ruotsinpyhtäälie
18185:
18186:
18187: Eduskunnalle
18188:
18189: Opetusministeriön nuorisotoimiston kehittä- kuksen rakentamislupaa. Kunta on varannut
18190: missuunnitelman mukaan jokaiseen lääniin pitäisi suunnittelumäärärahaa ja asettanut Uudenmaan
18191: rakentaa valtakunnallinen nuorisotoiminnan, lei- lääninhallituksen myöntämän hankemäärärahan
18192: ritoiminnan ja nuorisomatkailun kurssi- ja leiri- turvin suunnitteluryhmän. Uudenmaan läänin
18193: keskus. nuorisolautakunta on puoltanut hanketta (ks.
18194: Uudellamaalla, jonka väestöstä 39,7 % on nuo- myös toivomusaloite n:o 670).
18195: risoa (alle 29-vuotiaita) ja joissa suurin osa valta- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
18196: kunnallisista nuorisojärjestöistä harjoittaa toimin- maan kansanedustajien neuvottelukunnan työva-
18197: taansa, ei ole tällaista kurssi- ja leirikeskusta. Tä- liokunnassa.
18198: mä arveluttava tilanne johtuu siitä, että valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18199: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen varatut mää- taen,
18200: rärahat ovat olleet pieniä ja että aluepoliittisten
18201: kannanottojen vuoksi olemassaolevat varat on tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18202: hän saakka käytetty Pohjois-Karjalan, Kuopion ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18203: Keski-Suomen läänien vastaaviin hankkeisiin. 29.91.51 1 000 000 markkaa Uudenmaan
18204: Ruotsinpyhtään kunta on anonut opetusminis- kurssi- ja leirikeskuksen rakentamistöiden
18205: teriöltä Uuttamaata palvelevan kurssi- ja leirikes- aloittamiseksi Ruotsinpyhtäällä.
18206:
18207: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18208:
18209: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18210: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Päivi Varpasuo
18211: Tuula Linnainmaa Eero Paloheimo Kaarina Dromberg
18212: Pauli Uitto Reino Paasilinna Antti Kalliomäki
18213: Marjatta Väänänen Anssi Rauramo Tauno Valo
18214: Arja Alho Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen
18215: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila
18216: 1987 rd. 2025
18217:
18218: Finansmotion nr 1909
18219:
18220:
18221:
18222:
18223: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för skapande av ett landsarkiv
18224: för Nyland i Borgå
18225:
18226:
18227: Till Riksdagen
18228:
18229: Landsarkivet i Nylands län är placerat i Tavaste- den närmaste regionen kring Helsingfors och i en
18230: hus och avsett att betjäna både Nylands och Ta- tvåspråkig miljö. En ort som i alla avseenden fyl-
18231: vastehus län. ler de krav som bör ställas är Borgå stad. Argu-
18232: I den plan för utvecklande av arkivväsendet, menteringen för en placering av landsarkivet för
18233: som uppgjordes vid riksarkivet i slutet av 1960- Nylands län i Borgå framgår också av hemställ-
18234: talet, prioriterades ett landsarkiv för Nyland högt ningsmotion 669.
18235: på utbyggnadsplanen för landsarkivväsendet. Re- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18236: gionpolitiska synpunkter gjorde dock att denna samt
18237: prioritering inte kom att följas.
18238: En situation där Nylands län inte har ett eget att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18239: landsarkiv inom Nylands län är självfallet absurd. på momentet 29.93. 74 upptar 1 000 000
18240: Av arkivtekniska orsaker borde landsarkivet inhy- mark för planering och förberedande ar-
18241: sas i ett nybygge hellre än i ombyggda gamla ut- beten för skapande av ett landsarkiv för
18242: rymmen. Nyland i Borgå.
18243: Landsarkivet bör få sin geografiska placering i
18244:
18245: Helsingfors den 16 september 1987
18246:
18247: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
18248: Ole Wasz-Höckert Kaarina Dromberg
18249: Håkan Nordman
18250: 2026 1987 vp.
18251:
18252: Raha-asia-aloite n:o 1909 Suomennos
18253:
18254:
18255:
18256:
18257: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan maakunta-
18258: arkiston perustamiseksi Porvooseen
18259:
18260:
18261: Eduskunnalle
18262:
18263: Uudenmaan läänin maakunta-arkisto on sijoi- Maantieteellisesti maakunta-arkisto olisi sijoi-
18264: tettu Hämeenlinnaan, ja se on tarkoitettu palvele- tettava Helsingin lähialueelle kaksikieliseen ym-
18265: maan sekä Hämeen että Uudenmaan lääniä. päristöön. Kaikki asetettavat vaatimukset täyttävä
18266: Arkistolaitoksen kehittämissuunnitelmassa, jo- sijoituspaikkakunta olisi Porvoon kaupunki. Pe-
18267: ka tehtiin valtionarkistossa 1960-luvun lopussa, rustelut Uudenmaan läänin maakunta-arkiston si-
18268: asetettiin Uudenmaan maakunta-arkisto vahvasti joittamiseksi Porvooseen käyvät myös ilmi toivo-
18269: etusijalle maakunta-arkistolaitoksen laajentamis- musaloitteesta n:o 669.
18270: suunnitelmassa. Aluepoliittisten syiden vuoksi tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18271: tä ensisijaisnäkökohtaa ei kuitenkaan noudatettu. taen,
18272: Tilanne, jossa Uudenmaan !äänillä ei ole omaa
18273: maakunta-arkistoa Uudenmaan läänin alueella, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18274: on tietenkin järjenvastainen. Arkistoteknisistä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18275: syistä maakunta-arkisto tulisi mieluimmin sijoit- 29.93.74 1 000 000 markkaa Porvooseen
18276: taa uudisrakennukseen kuin korjattuihin vanhoi- sijoitettavan Uudenmaan maakunta-arkis-
18277: hin tiloihin. ton suunnitteluun ja alustavzin töihin.
18278:
18279: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18280:
18281: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
18282: Ole Wasz-Höckert Kaarina Dromberg
18283: Håkan Nordman
18284: 1987 rd. 2027
18285:
18286: Finansmotion nr 1910
18287:
18288:
18289:
18290:
18291: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för inlösen av det kultur- och
18292: lokalhistoriskt värdefulla Societetshuset i Lovisa
18293:
18294:
18295: Tili Riksdagen
18296:
18297: Societetshusbyggnaderna har i de flesta av våra Hänvisande till hemställningsmotion nr 671
18298: småstäder försvunnit ur stadsbilden, tili oersättlig konstateras att Lovisa stad inte i dag har resurser
18299: skada för miljön. En av rariteterna bland dessa att förvärva och sanera denna unika kulturhistoris-
18300: byggnader, Societetshuset i Lovisa, finns ännu ka miljökomponent, varför statliga åtgärder måste
18301: kvar. Byggnaden som är ritad av en av klassikerna anses synnerligen påkallade.
18302: bland våra trähusarkitekter på 1800-talet, G.T.P. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18303: Chiewitz, löper i brist på underhåll risk att helt samt
18304: förfalla.
18305: Stadsfullmäktige iLovisa och länsstyrelsen i Ny- att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1988
18306: lands Iän har fattat planläggningsbeslut om skydd på momentet 29.94.95 upptar 1500 000
18307: av byggnaden, men Högsta förvaltningsdomsto- mark för inlösen av det kultur- och lokal-
18308: len har i april 1986 upphävt länsstyrelsens utslag historiskt värdefulla Societetshuset i Lovi-
18309: såsom oskäligt för fastighetsägaren, Ida Sippolas sa.
18310: dödsbo.
18311:
18312: Helsingfors den 16 september 1987
18313:
18314: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18315: 2028 1987 vp.
18316:
18317: Raha-asia-aloite n:o 1910 Suomennos
18318:
18319:
18320:
18321:
18322: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja paikallishisto-
18323: riallisesti arvokkaan Loviisan seurahuoneen lunastamiseen
18324:
18325:
18326: Eduskunnalle
18327:
18328: Useimmista pikkukaupungeistamme ovat ns. Toivomusaloitteeseen n:o 671 viitaten toteam-
18329: seurahuonerakennukset hävinneet kaupunkiku- me, ettei Loviisan kaupungilla ole nykyään resurs-
18330: vasta aiheuttaen korvaamatonta vahinkoa ympä- seja hankkia haltuunsa ja kunnostaa tätä ainutlaa-
18331: ristölle. Yksi harvinaisuuksista näitten rakennus- tuista kulttuurihistoriallista ympäristön osaa,
18332: ten joukossa, Loviisan seurahuone, on vielä jäljel- minkä vuoksi valtion toimenpiteet ovat erityisen
18333: lä. Rakennus, jonka on piirtänyt yksi maamme tarpeellisia.
18334: 1800-luvun puutaloarkkitehtien klassikko, G.T.P. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
18335: Chiewitz, on kunnossapidon puutteen vuoksi vaa- taen,
18336: rassa rappeutua täysin.
18337: Loviisan kaupunginvaltuusto ja Uudenmaan ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18338: läänin lääninhallitus ovat tehneet kaavoituspää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18339: töksen rakennuksen suojelemisesta, mutta kor- 29.94.95 1500 000 markkaa kulttuuri- ja
18340: kein hallinto-oikeus on huhtikuussa 1986 purka- paikallishistoriallisesti arvokkaan Loviisan
18341: nut lääninhallituksen päätöksen kiinteistön omis- seurahuoneen lunastamiseen.
18342: tajan, Ida Sippolan kuolinpesän kannalta koh-
18343: tuuttomana.
18344:
18345: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18346:
18347: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18348: 1987 rd. 2029
18349:
18350: Finansmotion nr 1911
18351:
18352:
18353:
18354:
18355: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för fortsatt upprustning av
18356: fartyget]. L. Runeberg
18357:
18358:
18359: Till Riksdagen
18360:
18361: 1 dessa tider av miljömedvetenhet och känsla ].L. Runeberg som ett flaggskepp för vår skär-
18362: för kulturhistoria har många projekt med gamla gårdstrafik i den finlandssvenska veckan i Stock-
18363: traditioner fått ny vind i seglen. Till dessa hör holm.
18364: ångbåten J.L. Runeberg, byggd 1912, som under Denna kulturellt viktiga insats med särskilt vär-
18365: senare år visserligen varit i trafik mellan Helsing- de för utvecklande av turismen förutsätter emel-
18366: fors och Borgå utan att dock utvecklas till den tu- lertid tunga investeringar, som blir svåra att bära
18367: ristattraktion den kunde vara. för ägarna. ,
18368: Under sommaren 1987 har ångbåtenJ.L. Rune- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18369: bergs nya ägare genom en helhjärtad talkoinsats samt
18370: och ett praktiskt taget oavlönat arbete lyckats göra
18371: en högt uppskattad attraktion av det gamla farty- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
18372: get. på momentet 29.99.50 upptar 100 000
18373: Samtidigt har båtrutterna utsträckts att omfatta mark /ör fortsatt upprustning av}. L.
18374: också uppskattade kryssningar till Lovisa och un- Runeberg som jlaggskepp för vår ny-
18375: der inkommande år har man för avsikt att inleda ländska skärgårdsjlotta.
18376: färder också till Ekenäs. Senaste sommar deltog
18377:
18378: Helsingfors den 16 september 1987
18379:
18380: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18381: Jörn Donner Kaarina Dromberg Håkan Nordman
18382: Lauri Metsämäki Gunnar Jansson Ritva Laurila
18383: 2030 1987 vp.
18384:
18385: Raha-asia-aloite n:o 1911 Suomennos
18386:
18387:
18388:
18389:
18390: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta J. L. Runeberg -laivan
18391: kunnostamiseen
18392:
18393:
18394: Eduskunnalle
18395:
18396: Näinä ympäristötietoisuuden ja kulttuurihisto- matkat Tammisaareen. Viime kesänä J.L. Rune-
18397: riallisen kiinnostuksen aikoina on monet vanhoi- berg osallistui saaristoliikenteen lippulaivana suo-
18398: hin perinteisiin liittyvät hankkeet saaneet uutta menruotsalaiseen viikkoon Tukholmassa.
18399: tuulta purjeisiinsa. Tällaisiin kuuluu vuonna 1912 Tämä tärkeä kulttuuripanos, jolla on erityistä
18400: rakennettu höyrylaiva J.L. Runeberg, joka tosin arvoa matkailun kehittämiselle, vaatii kuitenkin
18401: viime vuosina on ollut liikenteessä Helsingin ja raskaita investointeja, joita omistajien on vaikea
18402: Porvoon välillä kehittymättä kuitenkaan sellaisek- kantaa.
18403: si matkailukohteeksi, joka siitä voisi tulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18404: Kesän 1987 aikana on höyrylaivaJ.L. Runeber- taen,
18405: gin uusi omistaja täysipainoisen taikoopanoksen
18406: ja käytännöllisesti katsoen palkattoman työn an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18407: siosta onnistunut tekemään vanhasta laivasta ar- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
18408: vokkaan kohteen. 29.99.50 100 000 markkaa]. L. Rune-
18409: Samanaikaisesti on laivan reittejä pidennetty berg -nimisen laivan kunnostamiseen
18410: käsittämään myös arvokkaita risteilyjä Loviisaan, Uudenmaan saaristolaivaston lippulaivak-
18411: ja tulevana vuonna on tarkoitus aloittaa myös st.
18412:
18413: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18414:
18415: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18416: Jörn Donner Kaarina Dromberg Håkan N ordrnan
18417: Lauri Metsämäki Gunnar Jansson Ritva Laurila
18418: 1987 rd. 2031
18419:
18420: Finansmotion nr 1912
18421:
18422:
18423:
18424:
18425: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en anslut-
18426: ningsramp vid korsningen av Borgå omfartsväg och Finnbyvägen
18427:
18428:
18429: Tili Riksdagen
18430:
18431: Då Borgå omfartsväg, det s.k. Drägsby-Rita- mande Specialtransporter inte ryms in under den
18432: projektet, byggdes i slutet av 1970-talet, skedde bro, där Finnbyvägen nu går över omfartsvägen,
18433: en ödesdiger felplanering, som i dag allvarligt utan den allra tyngsta trafiken måste sålunda le-
18434: återverkar på trafiken inte bara i den närmaste re- das genom Borgå stad, något som man avsåg att
18435: gionen utan i hela sydöstra och Östra Finland, vars eliminera i samband med planeringen av omfarts-
18436: trafikströmmar passerar omfartsvägen. vägen.
18437: En i sig riktig strävan var att undvika alltför En ramp som gör det möjligt att sköta en smi-
18438: många anslutningar tili omfartsvägen, av trafik- dig anslutning tili omfartsvägen, och som därtill
18439: tekniska och trafiksäkerhetsskäl. gör det möjligt för de största och tyngsta fordonen
18440: Det hade emellertid varit ett absolut oeftergift- att passera brohindret ter sig som en nödvändig
18441: ligt krav att bygga en anslutning i Finnby, i kors- åtgärd med det alira snaraste.
18442: ningen med den norrgående vägen från Borgå. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18443: Härvid hade den mot Helsingfors gående trafiken samt
18444: från hela den norra delen av Borgå stad och likaså
18445: från de norrom omfartsvägen liggande delarna av att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18446: Borgå lk, kunnat styras direkt tili omfartsvägen i på momentet 31.24. 77 upptar 1 000 000
18447: stället för som nu tili betydande delar sker, genom mark för omedelbar planering och inled-
18448: den särskilt ömtåliga och nationellt värdefulia ning av arbetena på en anslutningsramp
18449: Gamla stan i Borgå. vid korsningen av Borgå omfortsväg och
18450: Det har också visat sig att dagens ofta förekom- Finnbyvägen.
18451:
18452: Helsingfors den 15 september 1987
18453:
18454: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
18455: Ole Wasz-Höckert Kaarina Dromberg
18456: 2032 1987 vp.
18457:
18458: Raha-asia-aloite n:o 1912 Suomennos
18459:
18460:
18461:
18462:
18463: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta liittymän rakentamiseen
18464: Porvoon ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteykseen
18465:
18466:
18467: Eduskunnalle
18468:
18469: Porvoon ohikulkutietä (ns. Treksilä-Rita-han- koiskuljetukset eivät mahdu sen sillan alitse, jossa
18470: ke) rakennettaessa 1970-luvun lopulla tapahtui Suomenkylän tie ylittää ohitustien. Näin joudu-
18471: kohtalokas suunnitteluvirhe, jolla on nykyään va- taan kaikkein raskain liikenne ohjaamaan Porvoon
18472: kavat seuraukset liikenteelle ei pelkästään lähi- kaupungin läpi, minkä välttäminen oli tarkoitus
18473: alueella vaan koko kaakkoisessa ja itäisessä Suo- ohitustien suunnittelussa.
18474: messa, jonka liikennevirrat kulkevat ohitustietä Luiskan rakentaminen, joka mahdollistaa jous-
18475: pitkin. tavan liittymisen ohitustielle ja joka lisäksi mah-
18476: Sinänsä oikeana pyrkimyksenä oli välttää liian dollistaa suurimpien ja raskaimpien kulkuneuvo-
18477: monien liittymien rakentaminen ohitustielle lii- jen siltaesteen ohittamisen, vaikuttaa välttämättö-
18478: kenneteknisistä ja liikenneturvallisuussyistä. mältä toimenpiteeltä, johon pitäisi ryhtyä mitä
18479: Ehdottomana vaatimuksena olisi kuitenkin ol- pikimmin.
18480: lut liittymän rakentaminen Suomenkylään, Por- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18481: voosta tulevan pohjoiseen menevän tien risteyk- taen,
18482: seen. Tällöin olisi Helsinkiin menevä liikenne ko-
18483: ko Porvoon kaupungin pohjoisesta osasta ja Por- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18484: voon maalaiskunnan ohitustien pohjoispuolella 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18485: olevista osista voitu ohjata suoraan ohitustielle. 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Porvoon
18486: Nythän pitkälti tapahtuu niin, että tämä liikenne ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteyk-
18487: ohjataan hyvin herkän ja kansallisesti arvokkaan sen liittymän välittömään suunnitteluun
18488: Porvoon Vanhankaupungin läpi. ;a töiden aloittamiseen.
18489: On myös osoittautunut, että nykyiset useat eri-
18490:
18491: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
18492:
18493: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
18494: Ole Wasz-Höckert Kaarina Dromberg
18495: 1987 rd. 2033
18496:
18497: Finansmotion nr 1913
18498:
18499:
18500:
18501:
18502: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av den s.k. Skär-
18503: gårdsvägen från Tarkis i Borgå lk tili Skarpens vid Borgå omfarts-
18504: väg
18505:
18506: Tili Riksdagen
18507:
18508: Den gamla stadsbebyggelsen i olika delar av Olika alternativa åtgärder har prövats, men dis-
18509: Borgå har lett tili att trafiklösningarna är ytterst kussionen återvänder alitid tili "Skärgårdsvägen"
18510: komplicerade och den interna trafiken i stadens enligt ovannämnda sträckning. Aktiva åtgärder
18511: kärna är beroende av vägnätet i omgivningen. Re- borde vidtas för att projektet med det snaraste
18512: dan länge har man i diskussioner melian stadens skall komma i gång.
18513: representanter och vägmyndigheter diskuterat På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18514: nödvändigheten av den s.k. "Skärgårdsvägen" samt
18515: från Tarkis i Borgå lk via Borgå stads Östra delar
18516: tili anslutningen tili omfartsvägen i Skarpens. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18517: Den väldiga mängden av tunga transporter på momentet 31.24.77 upptar 1000000
18518: (sand) från skärgårdsområdet liksom också den mark för planering och förberedande ar-
18519: hela tiden starkt växande andelen av sommargäs- beten i syfte att snarast /ärdigställa ''Skär-
18520: ter och annat fritidsfolk bildar en strid trafik- gårdsvägen '' från Tarkis i Borgå lk ttll
18521: ström, som nu måste ledas rakt igenom stadskär- Skarpens vid Borgå omfortsväg.
18522: nan, i huvudsak tili och från Helsingfors.
18523:
18524: Helsingfors den 15 september 1987
18525:
18526: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Rirva Laurila
18527: 2034 1987 vp.
18528:
18529: Raha-asia-aloite n:o 1913 Suomennos
18530:
18531:
18532:
18533:
18534: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon maalaiskunnan
18535: Tarkkisista Skarpensiin Porvoon ohikulkutielle rakennettavan ns.
18536: Saaristotien suunnitteluun
18537:
18538: Eduskunnalle
18539:
18540: Porvoon eri osien vanhasta kaupunkiasutukses- Erilaisia toimia on kokeiltu, mutta keskuste-
18541: ta johtuen liikenneratkaisut ovat hyvin monimut- lu palaa aina edellä mainitun reitin mukaiseen
18542: kaisia ja kaupungin keskustan sisäinen liikenne on ns. Saaristotiehen. Tehokkaisiin toimenpiteisiin
18543: riippuvainen ympäristön tieverkosta. Jo pitkään tulisi ryhtyä, jotta hanke lähtisi pikaisesti käyn-
18544: on kaupungin edustajien ja tieviranomaisten väli- tiin.
18545: sissä neuvotteluissa keskusteltu ns. Saaristotien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18546: välttämättömyydestä Porvoon maalaiskunnan taen,
18547: Tarkkisista Porvoon kaupungin itäisten osien läpi
18548: ohitustien liittymään Skarpensissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18549: Raskaiden kuljetusten (hiekka) suunnaton mää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18550: rä saaristoalueelta samoin kuin myös koko ajan 31.24. 77 1 000 000 markkaa Porvoon
18551: kasvava kesävieraiden ja muiden vapaa-ajan viet- maalaiskunnan Tarkkisista Skarpenszin
18552: täjien osuus aiheuttavat voimakkaan liikennevir- Porvoon ohikulkutielle rakennettavan ns.
18553: ran pääasiassa Helsinkiin ja Helsingistä. Tämä vir- Saaristotien suunnitteluun ja alustaviin
18554: ta on ohjattava nyt suoraan läpi kaupungin kes- töihin.
18555: kustan.
18556:
18557: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
18558:
18559: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Rirva Laurila
18560: 1987 rd. 2035
18561:
18562: Finansmotion nr 1914
18563:
18564:
18565:
18566:
18567: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av Kugg-
18568: sundets bro melian Tolkis och Emsalö
18569:
18570:
18571: Tili Riksdagen
18572:
18573: Färjan över Kuggsundet melian Tolkis och Em- vattenbyggnadsstyrelsen godkände planen 5. 6.
18574: salö i Borgå lk är den livligast trafikerade färjan 1986.
18575: inom VVV:s Nylands distrikt. Särskilt under som- Kuggsunds bro finns upptagen i Nylands väg-
18576: martid och under veckoskiften är väntetiderna och vattenbyggnadsdistrikts vägbyggnads- och
18577: långa och också under normal vardag uppkommer -underhålisprogram för år 1986-92 för åren 1988
18578: köbildning under rusningstid. och 1989, men har inte beretts plats i förslaget tili
18579: Den fast bosatta befolkningen på Emsalö är ca statsbudget för år 1988.
18580: 300 personer, men den kraftiga utflyttningen bor- Totalkostnaderna för bron är beräknade tili ca
18581: de stävjas och kunna vändas tili en inflyttning. 25 Mmk, varav 20 Mmk för bron och 5 Mmk för
18582: Arbetsplatserna är i dag 90, men antalet ökar på anslutningsvägar (2,4 km).
18583: grund av ny småindustrietablering på Emsalö. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18584: Semesterbostädernas antal är 350 på Emsalö samt
18585: och antalet blir större då strandplaneringen vida-
18586: reu tvecklas. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
18587: En bro tili Emsalö har diskuterats i tjugo års tid. på momentet 31.24.77 upptar 1000000
18588: 1981 gav kommunstyrelsen i Borgå lk sitt första mark för inledande av arbetena på Kugg-
18589: positiva utlåtande och en generalpian för bron sundets bro mellan Tolkis och Emsalö i
18590: blev färdig 1984. Kommunstyrelsen gav positivt enlighet med redan godkända planer.
18591: utlåtande om planen 10.12.1984 och Väg- och
18592:
18593: Helsingfors den 15 september 1987
18594:
18595: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18596: Ritva Laurila Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo
18597: Tauno Valo Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee
18598: 2036 1987 vp.
18599:
18600: Raha-asia-aloite n:o 1914 Suomennos
18601:
18602:
18603:
18604:
18605: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Tolkkisen Ja Emäsalon
18606: välisen Kuggsundin sillan rakentamiseen
18607:
18608:
18609: Eduskunnalle
18610:
18611: Tolkkisen ja Emäsalon välinen Kuggsundin los- Kuggsundin silta on merkitty Uudenmaan tie-
18612: si Porvoon maalaiskunnassa on tie- ja vesiraken- ja vesirakennuspiirin vuosien 1986-92 tienraken-
18613: nuslaitoksen Uudenmaan piirin vilkkaimmin lii- nus- ja -kunnossapito-ohjelmaan vuosiksi 1988 ja
18614: kennöity lossi. Erityisesti kesäisin ja viikonloppui- 1989, mutta sille ei ole annettu tilaa vuoden 1988
18615: sin odotusajat ovat pitkiä. Myös normaaleina arki- tulo- ja menoarvioesityksessä.
18616: päivinä muodostuu jonoja ruuhka-aikaan. Sillan kokonaiskustannukset on arvioitu noin
18617: Emäsalossa asuu vakituisesti noin 300 henkilöä. 25 miljoonaksi markaksi, josta sillan osuus on 20
18618: Voimakas muutto sieltä pitäisi voida estää ja kään- miljoonaa markkaa ja liittymäteiden (2,4 km)
18619: tää sinne muutoksi. Työpaikkoja Emäsalossa on osuus 5 miljoonaa markkaa.
18620: nykyään 90, mutta määrä lisääntyy pienteollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18621: yritysten perustamisen myötä. taen,
18622: Emäsalossa on 350 loma-asuntoa, ja määrä suu-
18623: renee rantojen suunnittelun kehittyessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18624: Emäsalon sillan rakentamisesta on käyty keskus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18625: telua 20 vuoden ajan. Porvoon maalaiskunnan 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Tolkkisen ja
18626: kunnanhallitus antoi vuonna 1981 ensimmäisen Emäsalon välisen Kuggsundin szllan ra-
18627: myönteisen lausunnon, ja sillan yleissuunnitelma kentamistöiden aloittamiseksi hyväksytty-
18628: valmistui vuonna 1984. Kunnanhallitus antoi jen suunnitelmien mukaisesti.
18629: myönteisen lausunnon suunnitelmasta 10.12.
18630: 1984, ja tie- ja vesirakennushallitus hyväksyi
18631: suunnitelman 5 .6.1986.
18632:
18633: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
18634:
18635: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18636: Ritva Laurila Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo
18637: Tauno Valo Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee
18638: 1987 vp. 2037
18639:
18640: Raha-asia-aloite n:o 1915
18641:
18642:
18643:
18644:
18645: Ollila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Hämeen emäntäkou-
18646: lun Ruoveden koulutilan kotieläinrakennushankkeen toteuttami-
18647: seen
18648:
18649: Eduskunnalle
18650:
18651: Ruovedellä sijaitsevan Pohjois-Hämeen emän- taan työskentelemään ahtaissa ja epätarkoituksen-
18652: täkoulun opetustilana toimivan Ruoveden koulu- mukaisissa olosuhteissa. Perustamis- ja esisuunni-
18653: tilan kotieläinrakennushanke on ollut vireillä pit- telman mukaan noin 10 mmk:n hanke on kts-
18654: kään ja sen toteuttaminen on viivästynyt useita suunnitelmissa ajoitettu vuosille 1988-90, jossa
18655: vuosia. Perustamis- ja esisuunnitelman mukaan määrärahavaraus vuodelle 1988 suunnittelua var-
18656: runsaan neljän miljoonan markan hanke on suun- ten. Koulun nykyisen tilanteen ja oppilasmäärän
18657: niteltu ja toteutettavissa rahoituksen järjestyttyä. kasvun huomioon ottaen aikataulua voidaan pitää
18658: Nykyinen kotieläinrakennus ei vastaa opetuksen minimiaikatauluna, jonka mukaisesti siihen tulisi
18659: ja työsuojelun asettamia vaatimuksia. Koska kou- osoittaa tarvittavat määrärahat.
18660: lutilaa käytetään emäntäkoulun opetus- ja harjoit- Edellä todetmun viitaten ehdotamme kun-
18661: telutilana, tulee se rakentaa ensi tilassa. nioittavasti,
18662: Pohjois-Hämeen emäntäkoulun tilat on raken-
18663: nettu noin 60 oppilaalle. Nykyisin koulussa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18664: oppilaita noin 90, ja keskiasteen toimeenpano- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 5 00 000 mar-
18665: suunnitelmien mukaan tulisi oppilasmäärä kasva- kan määrärahan Pohjois-Hämeen emäntä-
18666: maan runsaaseen 140:een. Kun koulun keittiö koulun Ruoveden koulutzlan kotieläinra-
18667: ym. tilat on mitoitettu jo nykyiseen määrään näh- kennushankkeen toteuttamiseen.
18668: den paljon pienemmälle oppilasmäärälle, joudu-
18669:
18670: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
18671:
18672: Heikki A. Ollila Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila
18673: Timo Roos Erkki Pystynen Sulo Aittoniemi
18674: Reijo Lindroos Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen
18675: Kimmo Sasi Lea Mäkipää Jorma Rantanen
18676: Matti Maijala
18677: 2038 1987 vp.
18678:
18679: Raha-asia-aloite n:o 1916
18680:
18681:
18682:
18683:
18684: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisun-
18685: nuntai -tapahtumaan
18686:
18687:
18688: Eduskunnalle
18689:
18690: Maassamme vietetään viidettä valtakunnallista ohjelmalliset teatteri-iltamat Tampereen Työ-
18691: Työväen Teatterisunnuntaita 15. marraskuuta väentalossa. Tänä vuonna Työväen Teatterisun-
18692: 1987. Päivän aikana kerrotaan monimuotoisin ta- nuntain järjestelyissä on mukana myös Teatteri-
18693: pahtumia työväen teatteriperinteestä ja sen elä- museo, jonka Työväki näyttämöllä -näyttely on
18694: västä nykypäivästä. Tapahtuma järjestetään vuo- esillä Tampereen Työväen Teatterissa tapahtuman
18695: sittain marraskuun kolmantena sunnuntaina ja aikana.
18696: siihen osallistuvat Työväen Näyttämöiden Liiton Yhteistyötä kehitetään myös ammattiyhdistys-
18697: jäsenteatterit. liikkeen kanssa. Pyrkimyksenä on saada ammat-
18698: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu tiyhdistysliikkeen jäsenistö osallistumaan työväen-
18699: näyttämökohtaisia keskustelutilaisuuksia, semi- näyttämöiden toimintaan sekä itse harrastamaHa
18700: naareja, näyttämön tilanteeseen liittyviä kursseja, teatterityötä että tulemaHa katsomaan toisten har-
18701: perinteisiä iltamia, esiintymisiä laitoksissa, näytte- rastustoimintaa.
18702: lyitä, avointen ovien päiviä, avoimia harjoituksia Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu 180
18703: ja teatteriesityksiä. Valtakunnallinen päätapahtu- harrastajanäyttämöä ja 27 ammattiteatteria. Työ-
18704: ma järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea yh- väen Teatterisunnuntain toivotaan omalta osal-
18705: teistyössä jonkin jäsenteatterin kanssa. Työväen taan lisäävän paikkakunnan väestön, päätöksente-
18706: Teatterisunnuntaista on tarkoitus toimittaa tiedo- kijöiden ja teatterilaisten välistä vuorovaikutusta.
18707: tuspaketti, jota näyttämöt voivat hyödyntää omas- Taloudelliset mahdollisuudet tapahtuman
18708: sa toiminnassaan. edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen ovat
18709: Tänä vuonna pääjuhla järjestetään ensimmäistä Työväen Näyttämöiden Liiton taloudellisen tilan-
18710: kertaa ammattiteatterissa ja itseoikeutetusti tässä teen huomioon ottaen huonot.
18711: tapauksessa Tampereen Työväen Teatterin pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18712: näyttämöllä. Pääjuhlan yhteydessä järjestetään taen,
18713: myös ohjaajaseminaari, johon on kutsuttu luen-
18714: noitsijat Neuvostoliitosta teatteristudio Nikitskin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18715: portilla, johtaja Mark Rozovski ja teatteriohjaaja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18716: Björn Skjefstad Ruotsista. Myös Voionmaan Opis- 29.90.52 250 000 markkaa Työväen
18717: ton teatteri-ilmaisun opiskelijat valmistavat esi- Teatterisunnuntai -tapahtuman valtakun-
18718: tyksen, jonka ensi-ilta on tapahtuman yhteydessä nalliseen ja paikalliseen koulutus- ja tie-
18719: Tampereen Työväen Teatterissa ja kaiken kruunaa dotustoimintaan.
18720:
18721: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18722:
18723: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Pirjo Ala-Kapee
18724: Jorma Rantanen Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
18725: Jukka Gustafsson Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
18726: Riitta Järvisalo-Kanerva
18727: 1987 vp. 2039
18728:
18729: Raha-asia-aloite n:o 1917
18730:
18731:
18732:
18733:
18734: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Kotkain Keskus-
18735: liiton kansainvälisen suurleirin valmistelu- ja toteutuskuluihin
18736:
18737:
18738: Eduskunnalle
18739:
18740: Nuorten Kotkain Keskusliitto järjestää 19.- mien matkakulut, ystävyysretki Viipuriin ja muut
18741: 28.7.1988 kansainvälisen suurleirin Imatralla. Lei- leirin toteutuskulut on saatava mahdollisimman
18742: rin osanottajamääräksi arvioidaan n. 4 500 lasta, alhaisiksi, ettei leirin osanottomaksu muodostuisi
18743: nuorta ja heidän ohjaajaansa yli 20 eri maasta. Yli esteeksi osallistumiselle.
18744: puolet osanottajista tulee Suomesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18745: Leirin valmistelut on aloitettu jo kolme vuotta taen,
18746: sitten. Koska leiri toteutetaan kaiken normaalisti-
18747: kin vuosittain järjestettävän toiminnan lisäksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18748: merkitsee suurleiri huomattavia lisäkuluja NKK:n 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18749: ensi vuoden taloudessa. 29.91.51 650 000 markkaa Nuorten Kot-
18750: Leirivalmisteluun liittyvät suunnittelu, tiedot- kain Keskus/titon kansainvälisen suurlei-
18751: taminen ja leirialueen rakentaminen sekä toteu- rin valmisteluista ja toteutuksesta vuodelle
18752: tukseen liittyvät leirin toiminnat ja palvelut ja nii- 1988 tulevien kustannusten peittämiseen.
18753: tä toteuttavan taikooväen kulut, solidaarisuusryh-
18754:
18755: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18756:
18757: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Pirjo Ala-Kapee
18758: Jorma Rantanen Riitta Järvisalo-Kanerva Antero Kekkonen
18759: Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
18760: Jukka Gustafsson Kari Rajamäki Sinikka Mönkäre
18761: Jussi Ranta Arto Lapiolahti
18762:
18763:
18764:
18765:
18766: 35 270416F
18767: 2040 1987 vp.
18768:
18769: Raha-asia-aloite n:o 1918
18770:
18771:
18772:
18773:
18774: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Puolesta Kes-
18775: kusliitto ry:n toiminnan tukemiseen
18776:
18777:
18778: Eduskunnalle
18779:
18780: Nuorten Puolesta Keskusliitto ry. tekee merkit- tein. Liiton kurssi- ja leirikeskuksissa järjestetään
18781: tävää työtä lasten ja nuorten vapaa-aikatoiminnan myös leirikouluja sekä kokeillaan erityisesti lapsi-
18782: tukemiseksi. Kulttuuri- ja harrastustoiminta, perheiden loma- ja vapaa-ajan toimintaa.
18783: leiri- ja lomatoiminta sekä koulutus ja kurssitoi- Nuorten Puolesta Keskusliiton tulevan vuoden
18784: minta ovat liiton keskeisiä toimintamuotoja nuo- toiminnasta mainittakoon valtakunnalliset lasten
18785: risokasvatustyön tukemisessa. kuvataideleirit, hiihtoloma- ja kesäleirit sekä laa-
18786: Nuorten Puolesta Keskusliitto perustettiin 1959 jamittainen lasten ohjaajien koulutustoiminta.
18787: toimimaan nimensä mukaisesti nuorten puolesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18788: Sen pyrkimyksenä on yhteistyössä eri järjestöjen ja taen,
18789: yksityisten henkilöiden kanssa työskennellä vähä-
18790: varaisten lasten ja nuorten kasvatus-, opinto- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18791: harrastustoiminnan edistämiseksi ja tukemiseksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18792: Liitolla on käytössään kurssi- ja leirikeskukset 29.91.51 250 000 markkaa Nuorten Puo-
18793: Punkaharjulla ja Kustavissa. Keskusliitto jatkaa lesta Keskushitto ry:n toiminnan tukemi-
18794: merkittävästi laajentunutta loma-, leiri- ja koulu- seen.
18795: tustoimintaansa määrällisesti kasvanein tavoit-
18796:
18797: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18798:
18799: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Virpa Puisto
18800: Timo Roos Jorma Rantanen Kerttu Törnqvist
18801: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Kari Rajamäki
18802: Riitta Järvisalo-Kanerva
18803: 1987 vp. 2041
18804:
18805: Raha-asia-aloite n:o 1919
18806:
18807:
18808:
18809:
18810: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen Soiidaari-
18811: suussäätiön toimitilahankkeeseen
18812:
18813:
18814: Eduskunnalle
18815:
18816: Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö on perustet- Toimistotilat n. 50 m 2
18817: tu vuonna 1970. Erityisesti 1980-luvulla säätiön Neuvottelu- ja koulutustilat n. 30 m 2
18818: toiminta on kasvanut voimakkaasti. Pääasiassa Näyttelytilat vaihtuvia kehitysyhteistyö-
18819: eteläisen Afrikan pakolaisiin ja Nicaraguan lasten- näyttelyjä varten n. 20 m 2 .
18820: ruokailon tukemiseen kohdistuvan avustustoi- Näyttely- ja koulutustiloja voitaisiin tarjota
18821: minnan yhteissumma vuonna 1987 on jo yli 3 myös muiden kehitysyhteistyötä harjoittavien
18822: Mmk. Säätiön palveluksessa kotimaassa on neljä kansalaisjärjestöjen tarpeisiin.
18823: työntekijää. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 950 000
18824: Säätiö toimii tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa mk, mistä säätiön tarkoituksena on kattaa pankki-
18825: Helsingin Hakaniemessä. Toimitilojen vuokra- lainalla 200 000 mk. Lainan hoito- ja kuoletuskus-
18826: aika päättyy viimeistään kahden vuoden kuluttua, tannukset voidaan kattaa säätiön saamilla järjestö-
18827: jolloin uudet tilat on joko ostettava tai vuokratta- jen jäsenmaksu- ja avustusosuuksilla.
18828: va ns. kovan rahan markkinoilta. Erityisesti jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18829: kimmäinen ratkaisu olisi epätaloudellinen ottaen taen,
18830: huomioon kasvavat tarpeet.
18831: Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö on alusta al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18832: kaen pitänyt kiinni siitä, että kansalaisilta kerättä- 1988 tulo- ja menoarvioon 750 000 mark-
18833: vät lahjoitusvarat käytetään lyhentämättöminä kaa Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön
18834: avustuskohteisiin, minkä vuoksi hankkeen toteut- toimitzlahankkeen tukemiseksi.
18835: taminen on mahdollista vain julkisen tuen turvin.
18836: Säätiön tarkoituksena on hankkia Helsingistä
18837: toimitilat, jotka käsittävät:
18838:
18839: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18840:
18841: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Pirjo Ala-Kapee
18842: Timo Roos Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
18843: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
18844: Pentti Lahti-Nuuttila
18845: 2042 1987 vp.
18846:
18847: Raha-asia-aloite n:o 1920
18848:
18849:
18850:
18851:
18852: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua Seuran
18853: Nicaragua-tiedotustoimiston tukemiseen
18854:
18855:
18856: Eduskunnalle
18857:
18858: Nicaragua on eräs niistä maista, joihin suuntau- ja jäsenmaksutuoton varassa. Laajentuva solidaari-
18859: tunut kehitysyhteistyö on voimakkaasti kasvanut suustyö, monet kansainväliset kontaktit ja erityi-
18860: viimeisten vuosien aikana. Eri kansalaisjärjestöt sesti tiedotus- ja julkaisutoiminnan kehittäminen
18861: ovat käynnistäneet pitkäaikaisiakin kehitysyhteis- edellyttävät seuran toiminnan uudelleenorgani-
18862: työprojekteja. Suomi-Nicaragua-Seura ylläpitää sointia. Nicaragua-tiedotustoimiston perustami-
18863: mm. terveydenhuoltoprikaatia ja lähettää vuosit- nen on juuri käyttökelpoinen tapa kehittää Suo-
18864: tain sadonkorjuuprikaateja Nicaraguaan. mi-Nicaragua-Seuran toimintaa. Näin on tämän
18865: Kiinnostus Nicaraguaa kohtaan on lisääntynyt. vuoden syksyllä tapahtunutkin.
18866: Suomi-Nicaragua-Seuralta odotetaan tehokasta Edellä olevan perusteella ja jotta toiminta voisi
18867: tiedotus- ja julkaisutoimintaa solidaarisuustyön jatkua ja sitä voitaisiin kehittää, ehdotamme kun-
18868: mahdollisuuksista ja tilanteesta Väli-Amerikassa. nioittaen,
18869: Nicaragualla ei ole Suomessa lähetystöä, joka voisi
18870: palvella tiedotustoiminnan tarpeissa eri kansalais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18871: piirejä. Näin ollen Nicaragua-solidaarisuustyötä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18872: tekevien tahojen piirissä on nähty tarpeelliseksi ai- 29.98.50 150 000 markkaa Suomi-
18873: kaansaada Nicaragua-tiedotustoimisto. Nicaragua-5 euralle Nicaragua- tie dotustoi-
18874: Suomi-Nicaragua-Seura toimii vapaaehtoistyön miston tukemiseksi.
18875:
18876: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18877:
18878: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Timo Roos
18879: Virpa Puisto Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
18880: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
18881: 1987 vp. 2043
18882:
18883: Raha-asia-aloite n:o 1921
18884:
18885:
18886:
18887:
18888: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Arabikansojen Ystävyys-
18889: seuran toiminnan tukemiseen
18890:
18891:
18892: Eduskunnalle
18893:
18894: Lähi-idän kysymys on jo neljä vuosikymmentä den muokkaajana, kuten saatiin havaita palestii-
18895: ollut polttavimpia kansainvälisiä ongelmia, ja jän- nalaislasten vieraillessa Suomessa kesällä 1987.
18896: nitys alueella on purkautunut jo useita kertoja Arabikansojen Ystävyysseura ry. ylläpitää lisäksi
18897: avoimeksi sodaksi. laajaa kulttuurivaihtoa useiden arabimaiden kans-
18898: Arabikansojen Ystävyysseura ry. on toistakym- sa sekä on tiiviissä valtuuskuntien vaihdossa paitsi
18899: mentä vuotta toiminut Lähi-idän rauhanratkaisun arabimaiden kansalaisjärjestöjen, myös Israelin
18900: puolesta YK:n päätöslauseimien pohjalta. järjestö rauhanvoimien kanssa.
18901: on aktiivisesti ollut mukana luomassa tiiviissä yh- Ottaen huomioon seuran merkittävän työn
18902: teistyössä YK:n kanssa kansalaisjärjestöjen yhteis- Suomen ja arabikansojen yhteisymmärryksen ra-
18903: toimintaaYK:nLähi-itää koskevan kansainvälisen kentajana sekä Lähi-idän rauhanratkaisun edistä-
18904: rauhankonferenssin koolle kutsumiseksi. Seura on miseksi, ehdotamme kunnioittaen edellä mainit-
18905: valittu vuosiksi 1986-88 Euroopan kansalaisjär- tuun viitaten,
18906: jestöjen koordinaatiokomitean puheenjohtajaksi,
18907: jossa tehtävässä sillä on suuri vastuu koko maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18908: osan yleisen mielipiteen aktivoimisessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18909: Lisäksi Arabikansojen Ystävyysseura harjoittaa 29.98.50 150 000 markan määrärahan
18910: kehitysyhteistyöprojektien ohella laajaa kummi- käytettäväksi Arabikansojen Ystävyysseura
18911: toimintaa orpojen palestiinalaislasten puolesta. ry:n toiminnan tukemiseen.
18912: Tällä työllä on merkittävä vaikutus myös asentei-
18913:
18914: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18915:
18916: Saara-Maria Paakkinen Marjatta Stenius-Kaukonen Jorma Rantanen
18917: Timo Roos Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
18918: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
18919: 2044 1987 vp.
18920:
18921: Raha-asia-aloite n:o 1922
18922:
18923:
18924:
18925:
18926: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta STETEn (Suo-
18927: men toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toimin-
18928: nan tukemiseen
18929:
18930: Eduskunnalle
18931:
18932: Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden vaa keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa Pohjolan
18933: edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä mielipi- turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Pohjois-
18934: dettä Suomessa niin, että toimet Euroopan turval- maisen työryhmän tapaan foorumi pitää kokouk-
18935: lisuuden edistämiseksi ja ETY-konferenssin pää- siaan vuoroin eri pohjoismaiden pääkaupungeis-
18936: tösten toteuttamiseksi saisivat eri kansalaispiirien sa.
18937: mahdollisimman laajan ja tehokkaan tuen. Keskustelun vauhdittamisen ja voimien kokoa-
18938: STETEn toiminnassa on korostunut eri puoluei- misen lisäksi foorumi näkee tehtävänään valistus-
18939: den ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö aseidenriisun- toiminnan edistämisen järjestämällä seminaareja
18940: nan, kansainvälisen yhteistyön laajentamisen sekä ja konferensseja sekä jatkamalla julkaisutoimin-
18941: oman maamme ja kansainvälisen turvallisuuden taansa. Suunnitelmissa on uuden laajan vyöhyke-
18942: lujittamisen puolesta. konferenssin järjestäminen vuonna 1989.
18943: STETEn tavoitteena on myös edistää Euroopan Suomen ja Pohjolan kansainvälispoliittista ase-
18944: turvallisuuteen liittyviä alueellisia ratkaisuja ja se maa ja sen kehitystä ajatellen STETE on turvalli-
18945: jatkaa tässä mielessä yhteistyötä muiden pohjois- suuspoliittisen jaostonsa toimesta virittänyt laa-
18946: maiden kansalaispiirien kanssa. STETE toimii niin jempaa turvallisuuspoliittista keskustelua tulevan
18947: ikään yleiseurooppalaisella tasolla - ennen muu- vuosikymmenen haasteista. Tavoitteena on myös
18948: ta Kansainvälisen Euroopan turvallisuus- ja yhteis- tarjota aineksia ja perustaa suomalaisten osallistu-
18949: työkomitean puitteissa - maanosan turvallisuu- miselle pohjoismaiseen keskusteluun.
18950: den takaamiseksi. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin
18951: Norjan kansankäräjien varapuhemiehen Reiulf aloittama prosessi on vuosien varrella laajentunut
18952: Steenin aloitteesta ja maamme kaikkien eduskun- käsittämään kokonaisen sarjan seuranta- ja asian-
18953: taryhmien tuella muodostettu yhteispohjoismai- tuntijakokouksia. ETYKin seurantakokous Wie-
18954: nen työryhmä, jonka tavoitteena on edistää Poh- nissä päättänee erilaisista seurantatoimista ja -ko-
18955: jolan ydinaseettoman vyöhykkeen luomista, jat- kouksista sekä Euroopan aseidenriisuntakokouk-
18956: kaa syksyllä 1983 aloittamaansa työtä. Kööpenha- sen toisen vaiheen mandaatista Tukholmassa pi-
18957: minassa vuonna 1984 järjestetty tähän asti laajin detyn Euroopan luottamusta ja turvallisuutta li-
18958: kansalaiskonferenssi ydinaseettoman vyöhykkeen sääviä toimia ja aseidenriisuntaa käsittelevän kon-
18959: vauhdittamiseksi kokosi yli 200 edustajaa eri poh- ferenssin jatkoksi.
18960: joismaista ja johti aloitteeseen parlamentaarikko- ETYK-professin laajentuminen on merkinnyt
18961: jen vyöhykekokouksesta ja parlamentaarikkotyö- myös kansalaistasolla uusia tehtäviä ja lisääntynyt-
18962: ryhmän perustamisesta. Pohjoismaiden hallituk- tä toimintaa. Samalla kun kansainvälinen tilanne
18963: set asettivat maaliskuussa 1987 virkamiestyöryh- on monimutkaistunut, on kansainvälinen yhteis-
18964: män selvittämään vyöhykkeen perustamisen edel- työ kansalaistasolla liennytyksen edistämiseksi
18965: lytyksiä. käynyt yhä tärkeämmäksi. Yleisesti tunnettu huo-
18966: Laajan poliittisen ja yhteiskunnallisen pohjan li kansainvälisen jännityksen jatkumisesta ja ydin-
18967: omaavan pohjoismaiden työryhmän toiminta on asevarustelun luomasta uhasta on puolestaan li-
18968: tuonut uuden merkittävän ulottuvuuden pohjois- sännyt yhteistyön mahdollisuuksia. STETE pyrkii
18969: maiseen yhteistyöhön. Oslossa elokuussa 1987 pi- edistämään kansainvälistä vuoropuhelua eri mai-
18970: detyssä kokouksessa työryhmän pohjalta päätet- den kanssa kahdenvälisten suhteiden puitteissa.
18971: tiin muodostaa pohjoismainen turvallisuuspoliit- STETEllä on hyvät ja vakiintuneet suhteet Neu-
18972: tinen foorumi, jonka puitteissa käydään rakenta- vostoliiton ETY-komitean kanssa. Yhteyksiä Yh-
18973: 1987 vp. - RA n:o 1922 2045
18974:
18975: dysvalloissa toimiviin asevalvontajärjestöihin jat- salaistasolla, edellyttää se kustannuksia, JOISta
18976: ketaan valtuuskuntien ja luennoitsijoiden vaih- STETE ei sille tänä vuonna varatun valtionavun
18977: don muodossa. STETE on aktiivisesti myötävai- turvin pysty suoriutumaan.
18978: kuttanut Brysselin liikkeen eli kansainvälisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18979: ETYK-liikkeen kehittämiseen paitsi osallistumalla
18980: liikkeen tilaisuuksiin ja kansainvälisen sihteeristön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18981: toimintaan myös järjestämällä tapaamisia Suo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18982: messa. Suomalaisten panos sillanrakentajana ja 24.99.50 lisäyksenä 350 000 markkaa STE-
18983: vuoropuhelun edistäjänä myös kansalaistasolla on TEIIe (Suomen toimikunta Euroopan tur-
18984: kansainvälisesti arvostettu korkealle. vallisuuden edistämiseksi) käytettäväksi
18985: Näin laaja toiminta edellyttää varsin merkittä- eri kansalaispiirejä edustavan yhteispoh-
18986: vää taloudellista panosta. Vuonna 1987 STETEn joismaisen turvallisuuspoliittisen fooru-
18987: toimintaan myönnettiin 600 000 markkaa. min työhön Pohjolan ydinaseettoman vyö-
18988: Jotta STETE voisi menestyksellisesti jatkaa ai- hykkeen edistämiseksi sekä kansainvälisen
18989: nutlaatuista ja tärkeätä pohjoismaista yhteistyötä kansalaistason vuoropuhelun laajentami-
18990: sekä täyttää siihen kansainvälisellä tasolla kohdis- seksi ETYK-Izikkeen pzi"rissä.
18991: tuvat odotukset vuoropuhelun edistämisestä kan-
18992:
18993: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18994:
18995: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Sirpa Pietikäinen
18996: Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
18997: Heikki Perho llkka-Christian Björklund J. Juhani Kortesalmi
18998: Liisa Jaakonsaari Jouni J. Särkijärvi Pirjo Ala-Kapee
18999: Jorma Rantanen Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
19000: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
19001: Pentti Lahti-Nuuttila Ben Zyskowicz Marjatta Väänänen
19002: 2046 1987 vp.
19003:
19004: Raha-asia-aloite n:o 1923
19005:
19006:
19007:
19008:
19009: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperin-
19010: teen keräämiseen ja tutkimiseen
19011:
19012:
19013: Eduskunnalle
19014:
19015: Valtion tulo- ja menoarviossa on usean vuoden 5. Työväen muistitiedon tallen-
19016: ajan ollut ns. työväenperinnemääräraha. Tällä taminen 50 000 mk
19017: määrärahalla on viime vuosien aikana kyetty teke- 6. Työväenliikettä koskevan tut-
19018: mään erittäin arvokasta työtä työväenperinteen kimuksen julkaisutoiminta 100 000 mk
19019: tallentamisen, tutkimisen ja keräämisen alueella. 7. Muu työväenperinnetyö 100 000 mk
19020: Ensi vuoden budjetissa tarkoitukseen on osoi-
19021: Yhteensä hankkeet tekevät 600 000 markkaa,
19022: tettu 310 000 markan määräraha. Näyttää siltä,
19023: eli lisäystä tarvitaan 290 000 markkaa.
19024: että se ei riitä suunnitteilla olevien hankkeiden to-
19025: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19026: teuttamiseen. Tällä hetkellä tiedossa olevia hank-
19027: taen,
19028: keita on seuraavasti:
19029: 1. Paikalliset tutkimushankkeet 150 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19030: 2. Työväenliikkeen kuvallisen 1988 tulo- ja menoarvioon momenti//e
19031: aineiston kerääminen ja tal- 29.99.50 lisåyksenå· 290 000 markkaa työ-
19032: lentaminen 100 000 mk väenperinteen tallentamiseen, tutkimi-
19033: 3. Vapun vieton tutkiminen 50000 mk seen ja keräämiseen.
19034: 4. Kansalaissodan 70-vuotis-
19035: muistonäyttely 50 000 mk
19036:
19037: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19038:
19039: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Pirjo Ala-Kapee
19040: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
19041: Virpa Puisto Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson
19042: Kari Rajamäki
19043: 1987 vp. 2047
19044:
19045: Raha-asia-aloite n:o 1924
19046:
19047:
19048:
19049:
19050: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton toi-
19051: minnan tukemiseen
19052:
19053:
19054: Eduskunnalle
19055:
19056: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodesta 1978 koko toiminnan arviointia. Menetelmän materiaa-
19057: lähtien merkitty määräraha kehitysvammaisten li on valmistunut nimellä Portaat-varhaiskasvatus-
19058: erityishuollosta annetun lain 16 §:n 3 momentin ohjelma. Sen käyttöön on koulutettu ja koulute-
19059: mukaiseen valtakunnalliseen tutkimus-, kokeilu- taan jatkuvasti useita työryhmiä.
19060: ja kehittämistoimintaan. Uudistetun peruskoululainsäädännön myötä
19061: Vuodesta 1984 lähtien sanottu määräraha on pääosa kehitysvammaisista on siirtynyt peruskou-
19062: momentilla 33.33.51 (Yksityisten yhteisöjen so- luun. Laaja ja monipuolinen sekä pitkähkö seu-
19063: siaalipalvelut). rantatutkimus on välttämätöntä paitsi uudistuk-
19064: Tämän lisäksi eduskunta on hyväksynyt kuu- sen tulosten arvioimiseksi myös sosiaalitoimen
19065: tena viime vuotena Kehitysvammaliitto ry:n toi- alaisuuteen jäävien syvästi ja vaikeasti kehitysvam-
19066: mintaan momentille ehdollisen määrärahan, joka maisten opetuksen jatkosuunnitelmien ja myö-
19067: on vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa 300 000 hemmän peruskouluun siirtymisen valmistelemi-
19068: markkaa. Määräraha on kehitysvammahuoliolle seksi.
19069: erittäin merkityksellinen ja on taannut tutkimuk- Yleisen elintason, hoidon ja kuntoutuksen pa-
19070: sen, kokeilun ja kehittämisen jatkuvuuden ylläpi- rantuessa myös kehitysvammaisten elinikä nou-
19071: tämisen ja tehostamisen sekä ennen kaikkea tähän see. Tästä seuraa mm. kotona asuvien kehitysvam-
19072: pe~stuvan neuvonta- ja koulutustoiminnan edis- maisten määrän kasvu ja siten perheisiin kohdis-
19073: tämisen. tuvien paineiden lisääntyminen. Tähän liittyy
19074: Kehitysvammaliiton tutkimusta ja kokeilua on yleisesti mm. asumisen vaihtoehtojen selvittämi-
19075: toteutettu koko ajan maan eri osissa Lapista Uu- nen ja ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen, kehittä-
19076: dellemaalle tiiviissä yhteydessä käytännön kehitys- minen ja toteuttaminen.
19077: vammatyön kanssa. Sisällöllisesti tavoitteena on Kehitysvammalaitoksissa ja avohuollossa toimi-
19078: ollut selvittää ja kehittää kehitysvammaisten mah- van henkilökunnan työtilanteiden, työmenetel-
19079: dollisimman itsenäistä sopeutumista yhteiskun- mien ja täydennyskoulutuksen tarpeiden sekä me-
19080: taan. netelmien kehittäminen on entistä tarpeellisem-
19081: Lähivuosina Kehitysvammaliiton tutkimuksen, paa alan henkilöstön työn onnistumiseksi. Ympä-
19082: kokeilun, kehittämisen ja koulutustoiminnan pai- rivuorokautinen hoito vaikeutuu edelleen laitok-
19083: nopisteet ovat varhaiskuntoutuksessa, vaikeasti ja siin jäävien vaikeavammaisten vuoksi ja edellyttää
19084: syvästi kehitysvammaisten opetuksessa, työ- ja henkilöresurssien kehittämisen lisäksi nykyistä ke-
19085: ammatillisessa kuntoutuksessa, aikuiskasvatukses- hittyneempiä menetelmiä. Hyvin koulutettu ja
19086: sa, sekä kehitysvammaisten asumisessa avopalve- motivoitu henkilökunta on paras tae huollon tu-
19087: luineen ja elämänlaadussa vapaa-aikatoimintoi- loksellisuudelle.
19088: neen. Yhdeksän vuotta jatkunut tavoitteellinen mää-
19089: Varhaiskuntoutuksen tavoitteena on laatia Suo- rätietoinen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoi-
19090: men oloihin sopivia varhaiskuntoutuksen toimin- minta on kasvattanut myös omaisten, alan henki-
19091: tatapoja varhaiskuntoutuksen järjestämiseksi eri löstön ja yleisten palvelujen antajien jatkuvaa täy-
19092: palvelujärjestelmien yhteistyönä. Painopiste on dennyskoulutustarvetta. Tähän liittyy myös kan-
19093: alle kolmivuotiaitten, kotona asuvien lasten kun- sainvälisen tiedon ja kokemuksen sekä uusien kas-
19094: touttamisessa. Tätä varten kehitetään ja sovitetaan vatusmenetelmien välittäminen ja kehittäminen.
19095: edelleen oloihimme sopivia arviointimenetelmiä, Se edellyttää voimavaroja mm. koulutustoimin-
19096: kuntoutusohjelmia, kuntoutuksen ohjausta sekä taan.
19097: 2048 1987 vp. - RA n:o 1924
19098:
19099: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33.33.51 350 000 markan määrärahan
19100: nioittavasti, käytettäväksi Kehitysvamma/titon toimin-
19101: nan avustamiseen.
19102: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19103: 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19104:
19105: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
19106:
19107: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Markku Pohjola
19108: Tuula Paavilainen Matti Saarinen Liisa Jaakonsaari
19109: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
19110: Jorma Rantanen Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
19111: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki
19112: 1987 vp. 2049
19113:
19114: Raha-asia-aloite n:o 1925
19115:
19116:
19117: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Psoriasisliiton toiminnan
19118: tukemiseksi
19119:
19120:
19121: Eduskunnalle
19122:
19123: Kun Psoriasisliitto perustettiin lähes 12 vuotta Myös avohoidon alueella ovat liiton työn tu-
19124: sitten psoriaatikoiden edunvalvojaksi, asetettiin lokset selvästi näkyvissä. Suomessa otettiin Psoria-
19125: tavoitteiksi mm. kalliiden lääkkeiden saaminen sisliiton aloitteesta ensimmäisenä pohjoismaissa
19126: sairausvakuutuksen piiriin, ilmastohoidon saami- PUVA-valohoitolaitteet virallisesti käyttöön, ja
19127: nen korvattavaksi hoitomuodoksi, kuntoutuslai- PUVA-hoito hyväksyttiin terveydenhuoltoomme
19128: toksen perustaminen ja kattavan avohoitoverkos- harvinaisen nopeasti. Nyt valohoitolaitteita on
19129: ton luominen. Ponnistelut näiden tavoitteiden to- kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa sekä
19130: teuttamiseksi ovatkin tuottaneet tuloksia. useilla yksityisillä lääkäriasemilla. Psoriasisliiton
19131: Psoriasis on yksi yleisimmistä kansantaudeis- omistamien PUVA-laitteiden määrä on noussut
19132: tamme. Sitä sairastaa maassamme n. 130 000 hen- kymmeneen. Lisäksi liitto on hankkinut UVB-
19133: kilöä. Kuitenkin psoriaatikot ovat viime vuosiin valohoitolaitteita annettavaksi jäsenilleen määrä-
19134: saakka olleet väliinputoajan asemassa verrattuna aikaiseen kotikäyttöön lääkärin valvonnassa.
19135: muihin pitkäaikaissairaiden ryhmiin. Vasta viime Tehokkaalla avohoidolla voidaan psoriaatikko
19136: vuoden alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain pitää kautta vuoden työkykyisenä ja sen säännölli-
19137: muutos, jonka myötä saatiin perusvoiteisiin sellä käytöllä välttyä 3-5 viikon pituisilta sairaa-
19138: 50 % :n korvattavuus ja ensimmäinen ilmaislääke lahoitojaksoilta. Mutta vaikka avohoitopisteitä
19139: psoriaatikoille, on nostanut heidät lähemmäs onkin jo maassamme melko taajaan, jäävät kui-
19140: muiden ryhmien saavuttamaa tasoa. Nämä edut tenkin esim. saaristossa sekä Pohjois- ja Itä-
19141: saatiin Psoriasisliiton ja Allergialiiton yhteistyön Suomen reuna-alueilla asuvat vaikea-asteisetkin
19142: tuloksena. psoriaatikot vaille avohoidon palveluja kohtuutto-
19143: Ilmastohoitokokeilun aloittaminen Kansanelä- man pitkien välimatkojen vuoksi. Valohoitoase-
19144: kelaitoksen toimeenpanemana on myös tulosta mien perustaminen näillä seuduilla asuvien pso-
19145: Psoriasisliiton pitkäaikaisesta, sitkeästä työstä tä- riaatikoiden auttamiseksi on nähtävä välttämättö-
19146: män tehokkuudeltaan useissa tapauksissa sairaala- mänä toimenpiteenä.
19147: hoitoa vastaavan, mutta yhteiskunnalle taloudelli- Uuden valohoitoyksikön perustaminen PUVA-
19148: sesti edullisemman hoitomuodon toteuttamiseksi. ja SUP-laitteineen maksaa n. 100 000 markkaa.
19149: Ihopsoriaatikoiden kuntoutus on vielä verrat- Kysymys on siis varsin merkittävistä summista,
19150: tain uutta maassamme. Kuntoutuksen mahdollis- joiden hankkimiseen Psoriasisliitto tarvitsee ulko-
19151: ti Psoriasisliiton omistaman kuntoutuslaitoksen, puolista tukea.
19152: Psoriasiskeskuksen, perustaminen neljä vuotta sit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19153: ten VALTAVA-lainsäädännön tultua voimaan. taen,
19154: Tänä aikana on keskuksessa kuntoutettu useita sa-
19155: toja ihopotilaita. Psoriasiskeskus on edelleen alal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19156: laan ainoa maassamme ja edelläkävijä koko maail- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19157: massa. Keskuksen ohjelma on suunniteltu niin, 33.33.51 300 000 markkaa Psoriasisliiton
19158: ett~ siinä huomioidaan potilaan tilanne mahdolli- toiminnan tukemiseksi.
19159: simman kokonaisvaltaisesti ja psoriaatikot saavat
19160: kaikki itsehoidossa tarvittavat valmiudet.
19161:
19162: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19163:
19164: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Riitta Järvisalo-Kanerva
19165: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Kari Rajamäki
19166: Pentti Lahti-Nuuttila
19167: 2050 1987 vp.
19168:
19169: Raha-asia-aloite n:o 1926
19170:
19171:
19172:
19173:
19174: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntoalan jär-
19175: jestöille
19176:
19177:
19178: Eduskunnalle
19179:
19180: Kuluvan kansainvälisen asunnottomien vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19181: aikana asuntoalan järjestöjen merkitys on entises-
19182: tään korostunut. Asukasliitto ry:n ja Vuokralais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19183: ten Keskusliitto ry:n vaikutus toisaalta asukkaiden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19184: parissa ja toisaalta julkisen sanan piirissä käytyyn 35.45.52 lisäyksenä 650 000 markkaa
19185: keskusteluun on ollut huomattava. Valistus- ja avustuksina asuntoalan järjestöille.
19186: neuvontatoiminnan tarve kasvaa jatkuvasti.
19187:
19188: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19189:
19190: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Timo Roos
19191: Virpa Puisto Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson
19192: Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
19193: Arja Alho Pirjo-Riitta Antvuori Marja-Liisa Tykkyläinen
19194: Pirjo Ala-Kapee
19195: 1987 vp. 2051
19196:
19197: Raha-asia-aloite n:o 1927
19198:
19199:
19200:
19201:
19202: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamaveteraanien
19203: Asuntoyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
19204:
19205:
19206: Eduskunnalle
19207:
19208: Rintamaveteraanien Asuntoyhdistys ry. on valta- Yhdistyksen nykyisessä taloudellisessa tilantees-
19209: kunnallisiin veteraanijärjestöihin järjestäytymätön sa on sen vaikea selviytyä kolmannesta lainaosuu-
19210: yhdistys, jonka tavoitteena on helpottaa erityisesti desta jo toteutuneessa Kiinteistö Oy Kurkiveteraa-
19211: sotiemme rintamaveteraanien asunto-ongelmia. ni -hankkeessa. Yhdistyksen toiminnan laajen-
19212: Yhdistys on perustettu vuonna 1982, ja se on saa- tuessa valtakunnalliseksi tarvitsee se muutoinkin
19213: nut rakennutettua tähän mennessä 90 asuntoa, valtiovallan avustusta.
19214: joissa asuu 104 henkilöä. Asunnot sijaitsevat tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19215: hetkellä pääkaupunkiseudulla, mutta yhdistys on taen,
19216: laajentamassa toimintaansa valtakunnalliseksi.
19217: Varsinaiseen rakentamiseen kuuluvan toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19218: nan lisäksi yhdistys on suorittanut hyvin laajamit- 1988 tulo- ja menoarvioon 280 000 mark-
19219: taista vapaaehtoista sosiaali- ja terveydenhuolto- kaa Rintamaveteraanien Asuntoyhdistys
19220: työtä. Veteraaneille on järjestetty useanlaisia ry:n toiminnan tukemiseen.
19221: vapaa-ajantoimintoja, sekä ohjattu heitä käytän-
19222: nön päivittäisten asioiden hoitamisessa.
19223:
19224: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19225:
19226: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Pirjo Ala-Kapee
19227: Timo Roos Pauli Uitto Pentti Lahti-Nuuttila
19228: Kari Rajamäki Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
19229: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
19230: 2052 1987 vp.
19231:
19232: Raha-asia-aloite n:o 1928
19233:
19234:
19235:
19236:
19237: Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainaan
19238: Y-säätiölle ja kunnille
19239:
19240:
19241: Eduskunnalle
19242:
19243: Asuntotilanne on pääkaupunkiseudulla ja Asunnottomista valtaosa on yksinäisiä asunnotto-
19244: muualla Helsingin työssäkäyntialueella jatkuvasti mia. Asunnottomuus onkin suurten asutuskeskus-
19245: kestämätön. Vuokra-asuntoja poistuu vuosittain ten ja erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma.
19246: asuntomarkkinoilta enemmän kuin uusia tuote- Puutteellisesti asuvien ja asunnottomien olojen
19247: taan. parantamisessa keskeisin keino on jo olemassa ole-
19248: Uudellamaalla on vuokra-asuntojonossa keski- van asuntokannan käyttö.
19249: määrin 5 hakijaruokakuntaa jokaista julkisesti Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
19250: haettavaa asuntoa kohti ja koko maassa noin 3. maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
19251: Hakijaruokakuntien koosta ja myös niiden maksu- työvalio kunnassa.
19252: kyvystä johtuen vuokra-asuntojen kysyntä kohdis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19253: tuu voittopuolisesti pienasuntoihin. nioittaen,
19254: Koko maassa on arvioitu olevan asunnottomia
19255: noin 15 000-20 000. Uudellamaalla koko maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19256: asunnottomista on noin puolet. Läänin asunnot- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19257: tomista ulkona, tilapäissuojissa ja yömajoissa ma- 35.45.85 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
19258: jailevia on 3 500. Asunnon puutteen vuoksi hoito- käytettäväksi asuntolainaan Y-säätiölle ja
19259: kodeissa ja laitoksissa asuu runsaat 1 300 henkeä. kunnille.
19260:
19261: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19262:
19263: Reino Paasilinna Kaarina Dromberg Marja-Liisa Löyttyjärvi
19264: Arja Alho Osmo Soininvaara Ben Zyskowicz
19265: Tuulikki Hämäläinen Esko Seppänen Marita Jurva
19266: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen Tuula Linnainmaa
19267: Eero Paloheimo Lauri Metsämäki Markku Pohjola
19268: Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen
19269: 1987 vp. 2053
19270:
19271: Raha-asia-aloite n:o 1929
19272:
19273:
19274:
19275:
19276: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta videopajojen perustami-
19277: seksi kansalais- ja työväenopistojen yhteyteen
19278:
19279:
19280: Eduskunnalle
19281:
19282: Nyky-yhteiskunnassamme audiovisuaalinen Omien video-ohjelmien tekeminen kiinnostaa
19283: viestintä lisääntyy jatkuvasti. Eri medioista tulvii nuoria ja samalla opettaa heitä ryhmätyöskente-
19284: mm. uutisia, erilaisia ohjelmia ja mainoksia, jotka lyyn. Harrastuksena video-ohjelmien tekeminen
19285: usein ovat alkuperältään ulkomaisia. olisi monipuolinen ja luova; vaatiihan ohjelmien
19286: Kansalaisia opetetaan peruskoulussa lukemaan tuottaminen kirjoittamista, kuvaamista, näyttele-
19287: ja laskemaan, mutta heitä ei opeteta arvioimaan, mistä, leikkausta jne.
19288: valitsemaan ja vastaanottamaan audiovisuaalista Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19289: viestintää, saati sitten itse tuottamaan tätä.
19290: Videotekniikka on nykyisin helppokäyttöistä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19291: kustannuksiltaan halpaa. Omaehtoisen kansalais- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19292: kasvatuksen piirissä, työväen- ja kansalaisopistoi- 29.57.30 lisäyksenä 500 000 markkaa vi-
19293: hin voitaisiin perustaa videopajoja, joista lainat- deopajojen perustamiseksi kansalais- ja
19294: taisiin videokameroita ja joissa olisi mahdollista työväenopistojen yhteyteen.
19295: työstää omia ohjelmia.
19296:
19297: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
19298:
19299: Reino Paasilinna Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee
19300: Jorma Rantanen Antero Kekkonen Heli Astala
19301: Riitta Myller
19302: 2054 1987 vp.
19303:
19304: Raha-asia-aloite n:o 1930
19305:
19306:
19307:
19308:
19309: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Luonto-Liitto ry:lle kou-
19310: lujen luontokerhotoiminnan kehittämiseen
19311:
19312:
19313: Eduskunnalle
19314:
19315: Maamme peruskouluissa ja lukioissa on parhail- mahdollisuus omakohtaiseen tiedon hankintaan
19316: laan menossa ympäristökasvatuksen kehittämis- ja toimintaan ympäristön puolesta. Koulujen ym-
19317: hanke, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa ym- päristökasvatuksen kehittämishankkeessa pide-
19318: päristökasvatus osaksi eri oppiaineiden opetusta. tään myös tärkeänä sellaisten työmuotojen kehit-
19319: Projektia toteutetaan opetusministeriön, ympäris- tämistä, joilla voidaan aktivoida oppilaita osallis-
19320: töministeriön, kouluhallituksen ja lääninhallitus- tumaan oman elinympäristön suunnitteluun. Op-
19321: ten yhteistyönä. Myös alan kansalaisjärjestöt, ku- pilaskerhotoiminnan kehittäminen on myös yksi
19322: ten Suomen Luonnonsuojeluliitto ja sen nuoriso- tärkeä muoto, etsittäessä ratkaisuja kouluhallituk-
19323: järjestö Luonto-Liitto ry. ovat keskeisesti mukana sen lukuvuoden 1987188 alussa esille tuomaan
19324: projektin toteutuksessa. ongelmaan koulujen oppilaita passivoivasta vaiku-
19325: Koulujen luontokertotoiminnalla on Suomessa tuksesta.
19326: pitkät perinteet. Vanhimmat edelleen toimivat Kerhotoiminnan avulla opilailla on mahdolli-
19327: koulujen luontokerhot Amici Naturae (perust. suus soveltaa oppimaansa, joskus kovin irrallista
19328: 1885) ja Vuokko (perust. 1899) on perustettu jo "pirstaletietoa" käytäntöön ja saada kokonaisval-
19329: viime vuosisadalla. Vuonna 1943 luontokerhot tainen kuva mm. omasta elinympäristöstä ja sii-
19330: perustivat Suomen Oppikoulujen Luonnontie- hen vaikuttavista tekijöistä.
19331: teellisten kerhojen liiton, nykyisen Luonto-Liiton. Luonto-Liiton toiminnasta koulujen luontoker-
19332: Lukuvuonna 1986/87 maamme peruskouluissa ja hotoiminta ja sen kehittäminen muodostaa yhden
19333: lukioissa toimi yhteensä 307 luontokerhoa. Nykyi- osan. Lisäksi liitolla on laajaa muuta nuorisotoi-
19334: sellään Luonto-Liitto ry. on ainoa nuorisojärjestö, mintaa mm. koulutus-, retki- ja leiritoimintaa.
19335: jolla on valtakunnallisesti kattavaa koululaistoi- Luonto-Liitto ry. julkaisee myös kahta jäsenleh-
19336: mintaa. Lisäksi Luonto-Liittoon kuuluu noin 100 teä; Nuorten luontoa ja lasten luontolehti Siep-
19337: koulujärjestelmän ulkopuolella toimivaa luonto- poa. Varsinaiseen toimintaansa Luonto-Liitto ry.
19338: kerhoa. saa valtionapua opetusministeriön nuorisomäärä-
19339: Luonto-Liitto ry. on käynnistänyt syksyllä 1987 rahoista. Vuonna 1986 ja 1987 valtionapu on mo-
19340: ympäristökasvatuksen kehittämishankkeeseen liit- lempina vuosina ollut 400 000 markkaa, mikä kat-
19341: tyen koulujen luontokerhotoiminnan kehittä- taa noin 25 % liiton valtionapuun oikeuttavista
19342: misprojektin. Projektin tavoitteena on koulujen menoista, kun nuorison harrastejärjestöjen keski-
19343: luontokerhotoiminnan määrällinen ja laadullinen määräinen valtionapuprosentti on ollut samaan
19344: kehittäminen. Luontokerhojen määrä pyritään aikaan 48 % ja ns. poliittisten nuorisojärjestöjen
19345: kaksinkertaistamaan vuoteen 1989 mennessä, sekä liki 60%.
19346: aloittamaan määrätietoinen ohjaajakoulutus. Ker- Luonto-Liiton mahdollisuudet panostaa kou-
19347: hotoiminnan tueksi tuotetaan tarvittavaa mate- lujen luontokerhotoimintaan ja viedä samalla
19348: riaalia, mm. toimintaoppaita. kouluviranomaisten meneillään olevaa ympäris-
19349: Luontokerhotoiminta on olennainen osa koulu- tökasvatuksen kehittämishanketta eteenpäin edel-
19350: jen ympäristökasvatuksen kehittämishanketta, sil- lyttää liiton valtionavun tuntuvaa korottamis-
19351: lä juuri kerhotoiminnan kautta oppilaille avautuu ta.
19352: 1987 vp. - RA n:o 1930 2055
19353:
19354: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19355: nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19356: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 29.91.51lisäyksenä 250 000 markkaa osoi-
19357: taen, tettavaksi Luonto-Lzitto ry:lle koulujen
19358: luontokerhotoiminnan kehittämiseen.
19359:
19360: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19361:
19362: Reino Paasilinna Mats Nyby Esko Helle
19363: Matti Saarinen Jorma Fred Erkki Pulliainen
19364: Tellervo Renko Marja-Liisa Löyttyjärvi Heli Astala
19365: Jouni J. Särkijärvi Sulo Aittoniemi Jorma Rantanen
19366: Riitta Myller Jukka Gustafsson Iiris Hacklin
19367: Anna-Liisa Jokinen Ole Wasz-Höckert Antti Kalliomäki
19368: Pauli Uitto
19369:
19370:
19371:
19372:
19373: 36 270416F
19374: 2056 1987 vp.
19375:
19376: Raha-asia-aloite n:o 1931
19377:
19378:
19379:
19380:
19381: Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskus-
19382: ten valtionaputointen lisäämiseksi
19383:
19384:
19385: Eduskunnalle
19386:
19387: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1980-luvulla vain taantunut, sillä ei vuoden 1987
19388: 1988 esitetään momentin 29.57.55 käyttösuunni- eikä 1988 tulo- ja menoarviossa esitetty opintokes-
19389: telmassa valtionapua opintokeskusten yleismenoi- kuksille yhtään uutta tointa. Tämä vaikeuttaa
19390: hin 21 980 000 markkaa. merkittävästi aikuisväestön jatkuvasti kasvavan
19391: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen opiskelutarpeen tyydyttämistä.
19392: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19393: tansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskusten toi- tavasti,
19394: minnan vakiinnutetrua toimintaansa ja toisten
19395: opintokeskusten toiminnan yhä laajetessa nykyisel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19396: lä henkilöstömäärällä ei ole mahdollista kehittää 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19397: opintokeskusten toimintaa. Erityisesti pedagogisen 29.57.55 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
19398: ja alueellisen henkilökunnan lisäämiseen on tarve. opintokeskusten yleismenoihin valtion-
19399: Uusien valtionaputoimien myöntäminen on aputointen lisäämiseksi.
19400:
19401: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
19402:
19403: Reino Paasilinna Antti Kalliomäki
19404: 1987 vp. 2057
19405:
19406: Raha-asia-aloite n:o 1932
19407:
19408:
19409:
19410:
19411: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhuuspoliittisen kirjas-
19412: ton ja informaatiopalvelun käynnistäiDiseksi Kuntokallion Van-
19413: hustyön koulutus- ja tutkimuskeskuksen yhteydessä
19414:
19415: Eduskunnalle
19416:
19417: Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus perus- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen mitoitus-
19418: tettiin 1.1.1985 vuotta aikaisemmin mietintönsä työryhmä esitti vuoteen 2000 mennessä yli 40 000
19419: Jattaneen ''Kuntokallio-työryhmän'' esitysten uuden viran perustamista vanhustyöhön. Näistä
19420: pohjalta. Työryhmä näki tällaisen keskuksen ta- valtaosa suuntautuisi kotipalveluun ja kotisairaan-
19421: voitteena olevan: ''Tiedon lisääminen vanhuudes- hoitoon. Laitospaikkojen määrän on arvioitu riit-
19422: ta ja vanhusten elinoloista ja heidän tarpeistaan tävän vuosituhannen loppuun saakka lähes nykyi-
19423: sekä sellaisten ennaltaehkäisevien ja suoriutumista sen tasaisena.
19424: parantavien palvelu- ja tukitoimenpiteiden kehit- Voimavarojen lisäyksen ohella tällä hetkellä on
19425: täminen, jotka edistävät vanhusten turvallisuutta, arvioitava myös olemassa olevien voimavarojen
19426: omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä so- järkevintä käyttöä. Vanhustenhuollon palvelujär-
19427: siaalista osallistumista ja parantavat vanhusten jestelmä niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin
19428: elämänsisältöä. '' alkaa perusrakenteeltaan olla kunnossa. Nyt tulisi
19429: Valtioneuvoston päätös valtion vuoden 1985 tarttua rohkeasti laadulliseen, vanhustyön sisällöl-
19430: tulo- ja menoarvion yhteydessä Vanhustyön liseen puoleen. Aineellisten elinolojen turvaami-
19431: koulutus- ja tutkimuskeskuksen perustamisesta ja sesta tulisi yhä enemmän siirtää huomio elämän-
19432: rahoittamisesta sosiaali- ja terveysministeriön alai- laatuun ja elämänsisältöön. Vanhukset eivät saisi
19433: sena erityislaitoksena oli osoitus siitä, että van- olla enää vanhustyön ja sen suunnittelun ja kehit-
19434: huuspolitiikan ja vanhustyön kehittäminen näh- tämisen kohteena vaan tasaveroisena, toimivana
19435: tiin erityistoimenpiteitä vaativana yhteiskunnalli- osapuolena, vanhustyön subjekteina.
19436: sena haasteena. Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus pyrkii
19437: Suomen väestön vanheneminen on yleisesti toiminnassaan yhdistämään koulutuksen, tutki-
19438: tunnettu tosiseikka. Muihinpohjoismaihin verrat- muksen sekä kokeilu- ja kehittämistyön. Lähtö-
19439: tuna väestörakenteemme on tällä hetkellä ja lähi- kohtana on näkemys, että tutkimuksella voidaan
19440: tulevaisuudessa nuorempi kuin muualla. Vasta selvittää hyvän vanhenemisen edellytyksiä, koulu-
19441: suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään 2010-lu- tuksellisin keinoin voidaan edistää niiden toteutu-
19442: vulla saavutamme ja todennäköisesti myös ohi- mista ja kokeilu- ja kehittämistoimenpitein käyn-
19443: tamme muut pohjoismaat vanhusten suhteellises- nistää sellainen kehitys, joka lisää elämänsisältöä
19444: sa väestöosuudessa. Tällä hetkellä nähtävissä oleva ja itsensätoteuttamismahdollisuuksia mahdolli-
19445: jo ennen suurten ikäluokkien eläkeikään tuloa simman monen vanhuksen osalta.
19446: edeltävä vanhusten määrän kasvu ja erityisesti Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskusta pe-
19447: kaikkein vanhimpien ikäryhmien osuuden lisään- rustettaessa laitokselle asetettiin tavoitteeksi
19448: tyminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistehtä-
19449: määrätietoista, ennakkoluulotonta ja voimakasta vien lisäksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa kir-
19450: panostusta. Vuoteen 2000 mennessä on arvioitu jasto- ja informaatiopalvelua.
19451: yli 65-vuotiaiden osuuden lisääntyvän nykyisestä Vanhustyön koulutuksen ja tutkimuksen kehit-
19452: noin 13 prosentista yli 15 prosenttiin. Ja hyvin tämisessä on ongelmana gerontologista tutkimus-
19453: vanhojen yli 80-vuotiaiden osuus tulee lisäänty- ta systemaattisesti seuraavien ja alan kirjallisuutta
19454: maan arviolta yli 50 prosenttia vuosina 1985- ja aikakausjulkaisuja kokoavien tieteellisten kirjas-
19455: 2000, nykyisestä 115 OOO:sta yli 170 000 henki- tojen vähäisyys ja suppeus (merkittäviä kokoelmia
19456: löön. maassamme on lähinnä vain Jyväskylän ja Tampe-
19457: Elokuussa 1987 mietintönsä jättänyt vanhusten reen yliopistojen kirjastoissa). Jyväskylän yli-
19458: 2058 1987 vp. - RA n:o 1932
19459:
19460: opiston yhteyteen on esitetty perustettavaksi tie- 1988-1992 on esitetty voimavarojen lisäys kirjas-
19461: teellinen gerontologinen keskuskirjasto, joka voisi to- ja informaatiopalvelun käynnistämiseksi. Vuo-
19462: toimia yhteispohjoismaisella pohjalla. Kuntokalli- den 1988 toimintasuunnitelmaan sisältyy oman
19463: on kirjaston kehittäminen ei painottuisi niinkään atk-järjestelmän hankinta, joka mahdollistaa atk-
19464: kattavan tieteellisen kirjallisuuden, aikakausleh- pohjaisen tietokannan luomisen kirjaston ja infor-
19465: tien ja tutkimusten kokoamiseen kuin yhteistyössä maatiopalvelun tarpeisiin sekä yhteydet alan tie-
19466: alan tieteellisten kirjastojen sekä muiden alalla teellisiin kirjastoihin. Informaatiopalvelun käyn-
19467: toimivien laitosten kirjastojen kanssa tapahtuvaan nistäminen edellyttää alan ammattikoulutuksen
19468: tietojen vaihtoon ja erityisesti vanhuuspolitiikan saaneen henkilön paikkaamista.
19469: kannalta olennaisen tiedon '' suodattamiseen'' Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19470: bibliografioina ja referaatteina vanhustyön käy- tavasti,
19471: täntöön. Kuntokallion yhteydessä toimiva van-
19472: huuspoliittinen kirjasto- ja informaatiopalvelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19473: voisi koota ja seurata myös alan ammatillisia jul- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19474: kaisuja, suunnittelun ja hallinnon selvityksiä sekä 29.88.53 150 000 markkaa Kuntokallio-
19475: kunta- ja laitostasolla tapahtuvia kehittämispro- Siiiitiölle vanhuuspoliittisen kirjaston ja
19476: jekteja ja niiden raportointia. informaatiopalvelun käynnistiimiseksi
19477: Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskukselle Kuntokallion Vanhustyön koulutus- ja
19478: hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa vuosille tutkimuskeskuksen yhteydessä.
19479:
19480: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
19481:
19482: Reino Paasilinna Sulo Aittoniemi Jorma Rantanen
19483: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Myller Liisa Jaakonsaari
19484: Jukka Gustafsson Sakari Valli Ben Zyskowicz
19485: Anna-Liisa Jokinen Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen
19486: Ole Wasz-Höckert Antti Kalliomäki Marja-Liisa Löyttyjärvi
19487: Pauli Uitto
19488: 1987 vp. 2059
19489:
19490: Raha-asia-aloite n:o 1933
19491:
19492:
19493:
19494:
19495: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkotiedotuskasvatuk-
19496: sen kehittämiseen
19497:
19498:
19499: Eduskunnalle
19500:
19501: Joukkotiedotuskasvatus ja opetusohjelmien Erilliskohteina tulisi olla esim. joukkotiedotus-
19502: tuottaminen on katsottu erääksi Yleisradion yh- kasvatuksen tekemiseen tähdätyn ohjelmiston
19503: teiskunnalliseksi tehtäväksi, vaikkei sitä ole suo- tuottaminen aikana, jolloin etenkin väkivaltaa si-
19504: raan yhtiön toimilupaan kirjattukaan. Kansansi- sältävän ohjelmiston vaikutus kasvaviin lapsiin al-
19505: vistyksen edistäminen toimiluvan tekstin mukaan kaa olla meilläkin näkyvissä.
19506: käsittää nimittäin aikuiskasvatuksen eikä varsi- Äskettäin opetusministeriön ja Yleisradion
19507: naista yhteiskunnan opetustoimen alaista toimin- kansainväliselle kasvattajien joukolle järjestämässä
19508: taa. Valtiovallan tuki opetusohjelmille on vuosien kasvatus- ja viestintäkonferenssissa todettiin mm.
19509: varrella hieman noussut, mutta saadun määrära- kouluhallituksen pääjohtajan Erkki Ahon ja Yleis-
19510: han arvo on aikojen kuluessa merkitykseltään ja radion pääjohtajan Sakari Kiurun suulla media-
19511: ohjelmatoiminnan kustannusten kallistuessa vä- kasvatusta varten tarvittavan perustutkimusta,
19512: hentynyt. jonka pohjalle ohjelmistot voisivat rakentua. Ku-
19513: Kehityksen suuntaa osoittaa kymmenen vuo- vallisen ilmaisun petustuntemusta kaivattaisiin
19514: den vertailu. Valtion apuna opetusohjelmatoi- niin opettajien kuin kouluissa opiskelevien lasten
19515: minnan rahoittamiseen saatiin vuoden 1973 lisä- valistamiseen.
19516: talousarviossa 150 000 mk, josta ruotsinkielinen Kouluhallituksessa on alkamassa peruskoulun
19517: osuus oli 16 500 mk. Valtiolta anottiin tuona viestintäkasvatuksen viisivuotinen lisäysprojekti.
19518: vuonna perustellusti 750 000 mk. Kymmenen Yleisradion ohessa tapahtuva opetusmateriaalin
19519: vuotta myöhemmin v. 1983 anottiin 985 000 mk tuottaminen on erittäin välttämätön hanke. Yh-
19520: ja saatiin 370 000 mk, josta ruotsinkielinen osuus dessä molemmat laitokset hyötyisivät pohjustavas-
19521: oli 74 000 mk. Saamelaista toimintaa varten ta tutkimus- ja kokeilutoiminnasta, joka parhai-
19522: myönnettiin 120 000 mk. ten tulisi tehdä esim. Tampereen yliopiston tiedo-
19523: Viime budjettiin saatiin lisäys tietotekniikan tusopin laitoksen ja opetustoiminnan ynnä Yleis-
19524: projektia varten ja määräraha oli 790 000 mk. radion yhteistyönä.
19525: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon anottiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19526: 1120 000 mk, mutta talousarvioesitykseen saatiin tavasti,
19527: sama 790 000 mk kuin edellisenä vuonna.
19528: Opetusohjelmista vastaavat Yleisradiossa koros- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19529: tavat, ettei valtionapua varmasti koskaan saada 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19530: koko yhtiön tuottaman opetustoiminnan kor- markkaa joukkotiedotuskasvatusta poh-
19531: vauksiin. Silti opetustoiminnan ja kansansivistyk- justavaan perustutkimukseen ja TV:ssä
19532: sen lisääminen ja kehittäminen tulee olla nimen- tuotettavaan audiovisuaalista kulttuuria
19533: omaan valtiovallan intresseissä, kun kotimainen edistilviiän ja lasten mediatuntemusta li-
19534: ohjelmatuotanto sähköisessä joukkotiedotuksessa sääviiän ohjelmasarjaan.
19535: on kansainvälisen ohjelmatulvan aiheuttamien
19536: kilpailuhaasteiden vuoksi kustannusvaikeuksissa.
19537:
19538: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19539:
19540: Reino Paasilinna Antero Kekkonen
19541: Heli Astala Riitta Myller
19542: 2060 1987 vp.
19543:
19544: Raha-asia-aloite n:o 1934
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan edessä avau-
19550: tuvan alueen käytön arvioimiseen
19551:
19552:
19553: Eduskunnalle
19554:
19555: Eduskunnan edessä avautuva ja vapautuva alue punki sekä kulttuuri-, taide- ja työmarkkinajärjes-
19556: on tärkeä Suomen kansallisten ja kansainvälisten töt.
19557: intressien kannalta. Sen tähän asti julkistettavissa Kun tiettävästi tälle alueelle on tehty kansain-
19558: käyttösuunnitelmissa ja Helsingin keskustakilpai- välistä ns. evolutionääristä kulttuurikeskusta kos-
19559: lun tuloksissa ei ole otettu huomioon Suomen ase- keva suunnitelma, pienoismalleineen, tulisi se ot-
19560: maa ja etuja kansainvälistyvässä maailmassa. Tä- taa tässä yhteydessä lähemmän tarkastelun koh-
19561: mä rajoittuneisuus koskee myös käynnissä olevaa teeksi.
19562: jatkotyötä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19563: Maamme keskeisimmän alueen ratkaisuja ei
19564: voida tarkastella tavanomaisena kaavoituskysy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19565: myksenä, vaan se on tärkeä valtiollinen ja kulttuu- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19566: ripoliittinen kysymys. Kun asia on tulossa uudel- markkaa Eduskunnan edessä avautuvan
19567: leen ajankohtaiseksi, tulisi valtion tulo- ja me- pääkaupungin keskustan alueen käytön
19568: noarviossa vuodelle 1988 varautua siihen, että voi- uudelleen arvioimiseksi Suomen kansallis-
19569: taisiin käyttää hyväksi pätevimpiä arkkitehteja, ten ja kansainvälisten intressien kannalta
19570: yhteiskunta- ja kulttuurielämän sekä valtiollisen ja Finlandia-Säätiön mahdolliseksi perus-
19571: tason edustajia. Alueen uusi suunittelu ja toteu- tamiseksi varsinaista suunnittelua ja toteu-
19572: tus olisi uskottava perustettavalle Finlandia-Sää- tusta varten.
19573: tiölle, jossa olisivat mukana valtio, Helsingin kau-
19574:
19575: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
19576:
19577: Reino Paasilinna Sulo Aittoniemi Jorma Rantanen
19578: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Myller Antti Kalliomäki
19579: Ensio Laine Pauli Uitto Liisa Jaakonsaari
19580: Jussi Ranta Riitta Uosukainen Jukka Gustafsson
19581: Iiris Hacklin Marja-Liisa Löyttyjärvi
19582: 1987 vp. 2061
19583:
19584: Raha-asia-aloite n:o 1935
19585:
19586:
19587:
19588:
19589: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Montessori-
19590: yhdistys ry:lle Varhaiskasvatusinstituutin perustamiseen
19591:
19592:
19593: Eduskunnalle
19594:
19595: "Varhaiskasvatus on tärkein yhteiskunnan käy- rustavan kokouksen 20.11.1984 hyväksymän ohje-
19596: tettävissä oleva keino lasten terveyden, lahjojen ja sääntöl_uonnoksen toisessa pykälässä ilmaistu seu-
19597: kokonaispersoonallisuuden kehittämiseksi heidän raavasn:
19598: elämäänsä pysyvästi vaikuttavalla tavalla.'' ''Instituutin toimesta toteutetaan monimuotoi-
19599: Tämä lainaus on Suomen Montessori-yhdistys sia ja pitkäaikaisia tutkimus-, kokeilu- ja kehittä-
19600: ry:n kirjelmästä 21.3.1984, jossa pyydettiin avus- mishankkeita lasten, heidän kotiensa, päiväko-
19601: tusta Varhaiskasvatusinstituutin perustamiseksi. tien, koulujen, yliopistojen, viranomaisten ym.
19602: Ju vuosia oli asia ollut vireillä monien osapuolten osapuolten kanssa. Tämä tapahtuu yhteistyössä
19603: kesken. Kun valtioneuvoston 1976 asettama las- lasten päivähoidosta vastaavien instituutioiden
19604: ten päivähoidon ensimmäinen neuvottelukunta kanssa.''
19605: jätti mietintönsä varhaiskasvatuksen tutkimus- ja Instituuttiin sisältyisi tutkimuksen ja kokeilu-
19606: kokeilutoiminnan kehittämisestä 1979, se suosit- jen, lasten leikkikoulujen ja kerhojen ohella myös
19607: teli huomattavaa varojen lisäystä tarkoitukseen. alan tietopalvelujärjestelmän ja tietopankkiase-
19608: Mietinnössä kysyttiin: man luominen valtakunnalliseksi palvelupisteek-
19609: "Mitä yhteiskunnalle maksaa myöhemmässä si. Myös video-ohjelmiston aikaansaaminen lap-
19610: iässä järjestettävä kuntoutus, hoito ja erilaiset tu- sen ominaisuuksien kehityksestä kuuluisi instituu-
19611: kijärjestelmät silloin, kun varhaiskasvatus on tältä tin ohjelmaan.
19612: osin laiminlyöty.'' Lapsen hyvän henkisen kehityksen perusta luo-
19613: Monien osapuolten myötävaikutuksella 20 .11. daan jo varhain ja siinä tarvitaan avuksi paljon
19614: 1984 perustettu Varhaiskasvatusinstituutti ei ole enemmän kuin vain aineellisesti ja sosiaalisesti hy-
19615: voinut käynnistyä valtion rahoitustuen viipymisen vää hoivaa. Tutkimus- ja kokeilutoiminta siitä,
19616: vuoksi. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden minkälaisten kokemusten ja menetelmien avulla
19617: professori Erkki Niskanen, joka toimi mainitun lasten lahjojen ja luonteen kehitys voi optimaali-
19618: mietinnön laatineen neuvottelukunnan puheen- sesti tapahtua, on tärkeimpiä, mutta samalla lai-
19619: johtajana, on lausunnossaan 23.7.1986 katsonut, minlyödyimpiä tutkimuskohteita. Lapsen henkis-
19620: että tässä tarkoitettu Varhaiskasvatusinstituutti- tä kehitystä ei voi syvällisemmin tutkia muuten
19621: hanke on pudonnut hallinnon alojen väliin, mut- kuin vapaaehtoisessa yhteistyössä monien osa-
19622: ta tämä "väliinputoaminen ei saisi ylläpitää sel- puolten kanssa. Viitattu laiminlyönti ja asian mer-
19623: laista kulttuuriviivettä, mistä tässä on kysymys ja kitys on alettu enenevästi ymmärtää eduskunnan
19624: minkä jatkaminen on kestänyt tarpeettoman piirissäkin. Moniin puolueisiin kuuluvat kansan-
19625: kauan. Syntyneet haitat ovat kalliita. Menetetyt edustajat jättivät 11.2. 1986 valtiopäiville toivo-
19626: mahdollisuudet tuntuvat laajalti''. musaloitteen kiireellisiksi toimenpiteiksi rahoi-
19627: Professori Niskanen esitti rahoituksen järjestä- tuksen järjestämiseksi Varhaiskasvatusinsti tuutil-
19628: mistä instituutille viipymättä. Hän katsoi, että le. Seitsemään eri puolueeseen kuuluvaa kansan-
19629: varhaispedagogista ja tutkimuksellista asiantunte- edustajaa osoitti 24.6.1986 myönteistä ratkaisua
19630: musta ei ministeriöissä vielä ollut hänen näke- kiirehtivän kirjelmän sosiaali- ja terveysministe-
19631: miensä lausuntojen perusteella. ''Hankkeen laatu riölle. Siinä päädyttiin toteamukseen:
19632: huomioon ottaen olisi kansallinen vahinko, jos se ''Katsomme, että kaikki edellytykset pitäisi olla
19633: raukeaisi ymmärtämättömyyden ja valtiovallan ra- olemassa varhaiskasvatusinstituuttia varten pyyde-
19634: hoitustuen viipymisen vuoksi." tyn määrärahan ottamiseksi valtion tulo- ja me-
19635: Varhaiskasvatusinstituutin tarkoitus on sen pe- noarvioon.''
19636: 2062 1987 vp. - RA n:o 1935
19637:
19638: Varhaiskasvatusinstituutin pystyttämiseksi on tarpeelliseksi arv101tu viiden miljoonan markan
19639: jo tehty osapuolten kesken käytännön päätöksiä, määräraha täysimääräisenä, vaikka hanke nousisi-
19640: jotka ovat osapuolia sitovia. Näihin päätöksiin si- kin käyttökuntoon vähän riisuttuna 3,3 miljoo-
19641: sältyy se, että hanke pystytetään Suomen Montes- nalla markalla.
19642: sori-yhdistys ry:n kautta. Kun hanke on toiminta- Hankkeen vuotuiset käyttökustannukset olisi-
19643: valmis, sen omistus ja hallinto laajennetaan siten, vat alle miljoonan markan, kun katsotaan, että sii-
19644: että ylimmäksi hallintoelimeksi tulee monia osa- hen ei lasketa kuuluvaksi mukaan kaupungin ja
19645: puolia edustava Varhaiskasvatussäätiö. Myös val- valtion lasten päivähoidon lakipohjaisen tuen pii-
19646: tiovalta voisi tulla sen hallintoon mukaan. Näin riin kuuluvan leikkikoulu-päiväkodin ylläpitoa.
19647: tehdyt investoinnit tulisivat myös valtion hyväksi Lisäksi tutkimuksen rahoitusta tapahtuisi monista
19648: ja valvontaan. eri lähteistä tapauskohtaisesti.
19649: Instituutin toiminnassa otettaisiin huomioon Hanke kokonaisuutena poikkeaa perinteisestä,
19650: kaikki oppisuunnat, myös Fröbelin ja steinerilai- usein esillä olevista lastensuojelun ja päivähoidon
19651: suuden varaan rakentuvat. pyrkimyksistä nimenomaan siinä, että se tähtää
19652: Instituutin investointilaskelmissa on toivomuk- kasvatuksellisten mallien ja menetelmien kehittä-
19653: sena myös erikoisvarusteisen ajoneuvon aikaansaa- miseen ja tietovaraston järjestelmälliseen kartutta-
19654: minen syrjäisillekin paikoille yltämiseksi. Tämän miseen siinä. Hankkeesta on laajahko noin 80 si-
19655: liikkuvan tietopalveluaseman aikaansaamista eivät vua käsittävä aineisto sosiaali- ja terveysministe-
19656: instituutin perustajaosapuolet ole kuitenkaan kat- riön kirjaamossa, diaarinumero 153/21/86.
19657: soneet välttämättömyydeksi ensi vaiheissa sen kal- Instituutin perustajat ovat esittäneet sosiaali- ja
19658: leuden vuoksi. Se maksaisi yli miljoonan kaikkine terveysministeriölle hanketta koskevat yksityis-
19659: esitysvarusteineen. Koko kysymys liikkuvasta tie- kohtaiset järjestelyt ja etenemisvaiheet. Hankkeen
19660: topalveluasemasta on kuitenkin siten uraauurta- valmistuttua ministeriö voisi tulla mukaan perus-
19661: va, että sitä tulisi tarkastella myös laajemmasta nä- tettavan Varhaiskavastussäätiön hallintoon.
19662: kökulmasta. Esimerkiksi sillä voisi olla aikaa myö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19663: ten merkitystä mallina uudenlaisten kehitysyh- nioittavasti,
19664: teistyömuotojen avaamiseksi yhdessä ao. maan
19665: alan henkilöiden kanssa siten, että kyseiseen kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19666: tuuriin sopeutuminen tapahtuisi sen oloista käsin. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19667: Vaikka instituutin perustajien asiakirjoissa ei ole- markkaa Suomen Montesson·-yhdistys
19668: kaan tästä mainintaa, niin tällainenkin seikka on ry: IIe laaja-alaisen Varhaiskasvatusinsti-
19669: syytä huomata instituutin avaamien mahdollisten tuutin perustamiseksi yhteistyössä korkea-
19670: kaukaistenkin näköalojen oivaltamiseksi. koulu- ja muiden osapuolten kanssa.
19671: Hankkeelle tulisi myöntää perustamisvaiheissa
19672:
19673: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
19674:
19675: Reino Paasilinna Jukka Roos Jouko Skinnari
19676: Esko Almgren Anssi Rauramo Lea Mäkipää
19677: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila Ole Wasz-Höckert
19678: Sakari Valli Aino Pohjanoksa Pauli Uitto
19679: Riitta Uosukainen Anneli Taina Kirsti Ala-Harja
19680: Tellervo Renko Kerttu Törnqvist Anna-Liisa Jokinen
19681: Pekka Leppänen AnttiKalliomäki Marja-Liisa Löyttyjärvi
19682: 1987 vp. 2063
19683:
19684: Raha-asia-aloite n:o 1936
19685:
19686:
19687:
19688:
19689: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta amerikanenglanninkielis-
19690: ten Kalevala-teosten lahjoittamiseksi Yhdysvaltain ja Kanadan
19691: tärkeimmille yliopistoille ja kirjastoille
19692:
19693: Eduskunnalle
19694:
19695: Suomalais-Amerikkalainen Kirjallisuusyhdistys laitoksen käyttämisestä amerikkalaisen painoksen
19696: ry., Finnish North American Literature Society, pohjana. Taiteilija Björn Landströmin moderni
19697: jonka suojelijana toimii tasavallan presidentti Kalevala-värikuvitus on myös käytettävissä. Otava
19698: Mauno Koivisto, perustettiin vuonna 1985 tarkoi- on ilmoittanut, että työ valmistuu alkukeväästä
19699: tuksenaan Suomen kirjallisuuden ja kirjallisen 1988 - siis mitä sopivimmin Yhdysvaltain ja
19700: kulttuurin tuntemuksen ja molemminpuolisen Suomen ystävyyden vuoden kunniaksi.
19701: kulttuuriyhteistyön lisääminen Pohjois-Ameri- Nyt anottavalla määrärahalla lunastetaan teosta
19702: kassa. 3 000 kappaletta lahjoitettavaksi Yhdysvaltain tär-
19703: Syksyllä 1986 eduskunta myönsi Suomalais- keimpiin yliopistoihin ja kirjastoihin. Näin kor-
19704: Amerikkalaiselle Kirjallisuusyhdistykselle 200 000 keatasoisen ja taiteellisestikin arvokkaan laitoksen
19705: markan suuruisen määrärahan. Se myönnettiin kappalehinta olisi siis vain 65 mk. Tällainen kirja-
19706: fil. tri Eino Fribergin Kalevala-käännöksen teki- lahjoitus olisi oivallinen päänavaus suomalaisen
19707: jänoikeuksien hankkimiseksi, käännöksen valmis- kirjallisuuden ja kulttuurin laajemmalle esiin-
19708: telemiseksi julkaisukelpoiseksi ja hakemistojen, marssille Yhdysvalloissa, etenkin ajankohdan ol-
19709: tieteellisten lähdeviitteiden sekä tekstin tarkistuk- lessa monella tavalla otollinen: Yhdysvaltain ja
19710: sen suorittamiseen. Tämä työ on nyt tehty: tri Fri- Suomen ystävyyden vuosi 1988 sekä amerikkalais-
19711: berg tarkistaa kieliasun syyskuun loppuun men- ten, erityisesti skandinaavien ja amerikansuoma-
19712: nessä, jonka jälkeen työ on painovalmis. laisten lisääntynyt mielenkiinto omia juuriaan
19713: Yalen yliopiston germaanisten kielten professo- kohtaan.
19714: rin George C. Schoolfieldin asiantuntija-arvion Lahjoitustilaisuuksista on kaavailtu suhteellisen
19715: mukaan käännös on elävää kieltä, onnistuneesti juhlallisia niin, että niihin liittyisi muutakin suo-
19716: alkuperäisen runomitan ja vivahteet välittävää malaista ohjelmaa ja että varsinaisen teosten luo-
19717: tekstiä. Sillä on hyvät mahdollisuudet muodostua vutuksen suorittaisivat paikalliset konsulit tai am-
19718: ns. klassiseksi referenssilaitokseksi englanninkieli- mattidiplomaatit. Näin lahjoituksista tulee ympä-
19719: sessä maailmassa. Käännös on nimenomaan ame- ri _Yhdysvaltoja uutiskynnyksen ylittäviä tapahtu-
19720: rikanenglantia, jolloin sen mahdollisuudet levitä mia.
19721: myös suuren lukevan yleisön keskuuteen ovat erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19722: täin suuret. Suunnitellussa muodossaan kom- tavasti,
19723: mentteineen ja taustatietoineen teos olisi erittäin
19724: käyttökelpoinen myös opiskelijoille ja tutkijoille, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19725: puhumattakaan sen arvosta niille noin miljoonalle 1988 tulo- ja menoarvioon 195 000 mar-
19726: amerikkalaiselle, joiden suonissa virtaa suomalais- kan määrärahan 3 000 amerikanenglan-
19727: ta verta. ninkielisen Kalevalan lahjoittamiseen Yh-
19728: Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa on sovittu dysvaltain ja Kanadan tärkeimmzlle yli-
19729: sen julkaiseman Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden opistozlle ja kirjastozlle.
19730: 2064 1987 vp. - RA n:o 1936
19731:
19732: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1987
19733:
19734: Reino Paasilinna Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
19735: Timo Roos Tuula Paavilainen Antero Kekkonen
19736: Sakari Knuuttila Mikko Elo Raimo Vuoristo
19737: Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen Markku Pohjola
19738: Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen Virpa Puisto
19739: Kerttu Törnqvist Iiris Hacklin Ilkka-Christian Björklund
19740: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
19741: AnttiKalliomäki Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta
19742: Risto Ahonen J. Juhani Kortesalmi Seppo Pelttari
19743: Jorma Huuhtanen Esko Jokiniemi Matti Lahtinen
19744: Tellervo Renko Urpo Leppänen Riitta Myller
19745: Heli Astala Ole Wasz-Höckert Ben Zyskowicz
19746: Anssi Rauramo Sauli Niinistö Kirsti Ala-Harja
19747: Pirjo-Riitta Antvuori Riitta Saastamoinen Tytti Isohookana-Asunmaa
19748: Oiva Savela Raimo Vistbacka Anneli Jäätteenmäki
19749: Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö
19750: Lea Kärhä Marjatta Väänänen Jorma Fred
19751: Matti Viljanen Tauno Valo Kimmo Sasi
19752: Riitta Uosukainen Lea Mäkipää Sirkka-Liisa Anttila
19753: Pirkko Ikonen Sirpa Pietikäinen Esko Aho
19754: Martti Tiuri Boris Renlund Håkan Nordman
19755: Esko Almgren Heikki Riihijärvi Lea Savolainen
19756: Seija Karkinen Jouko Skinnari Sakari Valli
19757: Pekka Leppänen Asko Apukka Kalevi Lamminen
19758: Per-Henrik Nyman Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg
19759: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Päivi Varpasuo
19760: Pentti Mäki-Hakola Jörn Donner Sinikka Hurskainen-Leppänen
19761: Erkki Pulliainen Marja-Liisa Tykkyläinen Ingvar S. Melin
19762: 1987 vp. 2065
19763:
19764: Raha-asia-aloite n:o 1937
19765:
19766:
19767:
19768:
19769: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ja kuntien tieto-
19770: järjestelmien kehittämiseksi
19771:
19772:
19773: Eduskunnalle
19774:
19775: Yksityisen kansalaisen on toisaalta yhä vaikeam- mäkseen tehostaa kunnan tai valtionhallinnon
19776: pi saada jäsenneltyä tietoa ympäristöstään ja toi- työtä, ja kansalainen on niissä kohteena. Ainakin
19777: saalta hän helposti hukkuu tarpeettoman tiedon rinnalle tulisi yhteistyössä kehittää kansalaisten
19778: paljouteen. Uusi tietotekniikka oikein käytettynä tiedonsaantia helpottavia järjestelmiä, joita voisi
19779: avaa suuretkin mahdollisuudet tiedon haun ja käyttää esimerkiksi kirjastoista ja postitoimipai-
19780: löytämisen parantamiseksi. Valtion ja kuntien tie- koista käsin. Tietojärjestelmän sekä tietoliikenne-
19781: topalvelujen tehostamiseksi tarvitaan vielä paljon palvelujen kehittämiseksi posti- ja telelaitoksen
19782: yhteistyötä yhtenäisen tietojärjestelmän sekä sisäl- tulee antaa asiantuntija-apua valtiolle ja kunnille.
19783: löllisen että teknisen ratkaisun luomiseksi. Tieto- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19784: tekniikka oikein käytettynä mahdollistaa tehok-
19785: kaan ja taloudellisen palvelun, jonka avulla tieto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19786: tulvasta voidaan selvitä. Kuntien ja valtion toi- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
19787: mesta ollaan parasta aikaa luomassa erillisiä tieto- kaa valtion ja kuntien tietojärjestelmien
19788: järjestelmiä, erikseen joka kunnalle ja erikseen jo- kehittämiseksi.
19789: ka sektorille. Järjestelmien tarkoituksena on enim-
19790:
19791: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
19792:
19793: Reino Paasilinna Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee
19794: Jorma Rantanen Antero Kekkonen Riitta Myller
19795: 2066 1987 vp.
19796:
19797: Raha-asia-aloite n:o 1938
19798:
19799:
19800:
19801:
19802: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta postitoimipaikka tietopal-
19803: veluyksikkönä -kokeilun käynnistämiseksi haja-asutusalueella
19804:
19805:
19806: Eduskunnalle
19807:
19808: Monet pienet postitoimipaikat haja-asutus- Tavalliselle kansalaiselle tietopankkien saavu-
19809: alueella ovat lopettamisuhan edessä. Samoilla tettavuus muodostaa usein korkean kynnyksen.
19810: alueilla väestö jää vaille sellaisia tietopalveluja, Tällöin tietoyhdyshenkilö alentaisi tai poistaisi tä-
19811: joita voitaisiin tarjota päätelaitteiden avulla. Täl- män kynnyksen, ja näin kukaan ei jäisi tietopank-
19812: laisia tietoja voisivat olla kaavoitusasiat, lainhuu- kipalvelujen ulkopuolelle.
19813: datukset, rakennusluvat, perintöasiat, osoitteen- Haja-asutusalueella voitaisiin kokeilla tietopal-
19814: ja nimenmuutokset, veroasiat, avoimet työpaikat, velujen järjestämistä yhteistyössä posti- ja telelai-
19815: koulutus- ja kurssiasiat, kunnan tiedotukset, lip- toksen sekä kunnan viranomaisten kanssa noin
19816: puvaraukset jne. kymmenessä postitoimipaikassa kahden kunnan
19817: Postitoimipaikoissa on hyvän peruskoulutuksen alueella, jotta saataisiin perusteltua tietoa toimin-
19818: saanutta henkilökuntaa, joita voitaisiin edelleen nan kehittämiseksi.
19819: kouluttaa tietoyhdyshenkilöiksi, ja tarvittavat lait- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19820: teet voitaisiin hankkia postitoimipaikan tiloihin.
19821: Kunnan ja valtion viranomaiset voisivat tuottaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19822: tietoja toimipaikkojen käyttöön. Esimerkiksi 1988 t~-.lo- ja menoarvioon 500 000 mark-
19823: VM:n, LM:n ja MMM:n ym. maanviljelijöille tar- kaa postitoimipaikka tietopalveluykszkkö-
19824: koitetun videotex-projektin tuottamia tietoja voi- nä -kokeilun järjestämiseksi haja-asutus-
19825: sivat useammat käyttää hyväkseen postitoimipai- alueella.
19826: koissa olevan päätteen avulla.
19827:
19828: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
19829:
19830: Reino Paasilinna Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee
19831: Jorma Rantanen Antero Kekkonen Riitta Myller
19832: 1987 vp. 2067
19833:
19834: Raha-asia-aloite n:o 1939
19835:
19836:
19837:
19838:
19839: Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin ka-
19840: lasataman rakentamiseen
19841:
19842:
19843: Eduskunnalle
19844:
19845: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä on Hankkeen eteneminen on tällä hetkellä kiinni
19846: 100 000 markan määräraha Helsingin kalasata- nimenomaan valtion osallistumisesta kustannuk-
19847: man rakentamisen aloittamiseen. siin, joten ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
19848: Helsingin kalasataman rakentaminen Sörnäisiin sessä oleva määräraha on aivan liian pieni.
19849: on ollut vireillä jo pitkään. Hanke on valtakunnal- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
19850: lisesti tärkeä, koska kalanjalostusteollisuuden ja maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
19851: kalatukkukaupan suurimmat yksiköt sijaitsevat työvalio kunnassa.
19852: Helsingissä. Huomattava osa itäisen Suomenlah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19853: den kalastusaluksista pitää Helsinkiä tukikohta-
19854: naan ainakin osan vuotta. Lisäksi tietenkin kala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19855: tuotteiden kulutus on täällä varsin suuri. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19856: Helsingin kaupungin kalastussatamasuunnitel- 31.27. 77 lisäyksenä 2 000 000 markan
19857: ma on laaja kokonaisuus, jossa pelkät sataman pe- määrärahan Helsingin kalasataman raken-
19858: rusinvestoinnit ovat noin 10 miljoonaa. Tämän li- tamista varten.
19859: säksi kaupunki on investoinut ja joutuu investoi-
19860: maan huomattavasti kalasataman tausta-alueen
19861: toimintoihin.
19862:
19863: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
19864:
19865: Reino Paasilinna Tauno Valo Anssi Rauramo
19866: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Pauli Uitto
19867: Päivi Varpasuo Eero Paloheimo Marita Jurva
19868: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Arja Alho
19869: Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki Johannes Virolainen
19870: Marjatta Väänänen Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen
19871: 2068 1987 vp.
19872:
19873: Raha-asia-aloite n:o 1940
19874:
19875:
19876:
19877:
19878: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinlinjojen lisäämi-
19879: seksi haja-asutusalueella
19880:
19881:
19882: Eduskunnalle
19883:
19884: Mikäli osa työstä voitaisiin tehdä muualla kuin haluaisivat ja joiden työ myöten antaisi, voisivat
19885: työhuoneessa, kuten esimerkiksi kotona tai kesä- esim. kaksi päivää viikossa tehdä töitä muualla
19886: mökillä, vähenisivät työmatkat ja niihin käytetty kuin virastostaan käsin. Tämä vaatisi vain oman
19887: matka-aika. Liikenneruuhkien huiput tasaantuisi- viraston puhelinvaihteen numeron yhdistämistä
19888: vat ja säästyneellä ajalla hankittaisiin palveluja kotiin tai mökille.
19889: muualtakin kuin työpaikan läheisyydestä. Kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19890: pan ja ammattimiesten kuten autonkorjaajien,
19891: parturien, kotiompelijoiden jne. työllisyys parani- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19892: si myös haja-asutusalueella olevien kesämökkien 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
19893: lähikunnissa. kaa puhelinlinjojen lisäämiseksi haja-
19894: Aluepoliittisesti olisi merkittävää, jos esim. asutusalueelle.
19895: kaikki ne valtion ja kuntien työntekijät, jotka itse
19896:
19897: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
19898:
19899: Reino Paasilinna Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee
19900: Jorma Rantanen Antero Kekkonen Riitta Myller
19901: 1987 vp. 2069
19902:
19903: Raha-asia-aloite n:o 1941
19904:
19905:
19906:
19907:
19908: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta johdottoman puhelimen
19909: kokeilemiseksi liikuntavammaisten ja vanhusten yhteydenpidon
19910: parantajana
19911:
19912: Eduskunnalle
19913:
19914: Liikuntavammaiselle henkilölle puhelin on puhelun omasta puhelimestaan tai vastata kut-
19915: välttämätön apuväline. Sen lisäksi, että hän käyt- suun esim. noin 100 metrin etäisyydeltä. Tällai-
19916: tää sitä apunaan opiskelussa, työssä ja vapaa- nen laite lisää sekä vammaisen että hänen omais-
19917: aikana, puhelin on myös tärkeä henkilökohtaisten tensa turvallisuutta sekä helpottaa yhteydensaan-
19918: kontaktien ylläpidossa. Usein jopa niin tärkeä, et- tia.
19919: tä hän ei uskalla poistua sen ääreltä peläten, että Myös vanhuksilla on yhteydenpidossaan saman-
19920: ei ehdi vastaamaan sen kutsuun. tyyppisiä ongelmia kuin liikuntavammaisilla. Joh-
19921: Puhelimen käyttöä helpottava tekniikka on ole- doton puhelin olisi heille tässä suureksi avuksi.
19922: massa, mutta laitteet ja käyttö tulevat vammaisel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19923: le henkilölle kohtuuttoman kalliiksi ilman yhteis-
19924: kunnan tukitoimenpiteitä. Myös uusi tekniikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19925: saattaa oudoksuttaa, jopa pelottaa. 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
19926: Johdottoman puhelimen välityksellä liikunta- kaa ;ohdottoman puhelimen kokeilemi-
19927: vammainen on entistä paremmin saavutettavissa. seen liikuntavammaisten ja vanhusten yh-
19928: Se voidaan ottaa mukaan mm. kiinnittämällä teydenpidon parantajana.
19929: pyörätuoliin. Johdottomalla puhelimella voi ottaa
19930:
19931: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
19932:
19933: Reino Paasilinna Markku Pohjola
19934: Pirjo Ala-Kapee Jorma Rantanen
19935: Antero Kekkonen
19936: 2070 1987 vp.
19937:
19938: Raha-asia-aloite n:o 1942
19939:
19940:
19941:
19942:
19943: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntokallion Vanhustyön
19944: koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkimustoimintaan
19945:
19946:
19947: Eduskunnalle
19948:
19949: Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus perus- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen mitoitus-
19950: tettiin 1.1.1985 vuotta aikaisemmin mietintönsä työryhmä esitti vuoteen 2000 mennessä yli 40 000
19951: Jattaneen ''Kuntokallio-työryhmän'' esitysten uuden viran perustamista vanhustyöhön. Näistä
19952: pohjalta. Työryhmä näki tällaisen keskuksen ta- valtaosa suuntautuisi kotipalveluun ja kotisairaan-
19953: voitteena olevan: ''Tiedon lisääminen vanhuudes- hoitoon. Laitospaikkojen määrän on arvioitu riit-
19954: ta ja vanhusten elinoloista ja heidän tarpeistaan tävän vuosituhannen loppuun saakka lähes nykyi-
19955: sekä sellaisten ennaltaehkäisevien ja suoriutumista sen tasoisena.
19956: parantavien palvelu- ja tukitoimenpiteiden kehit- Voimavarojen lisäyksen ohella tällä hetkellä on
19957: täminen, jotka edistävät vanhusten turvallisuutta, arvioitava myös olemassa olevien voimavarojen
19958: omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä so- järkevintä käyttöä. Vanhustenhuollon palvelujär-
19959: siaalista osallistumista ja parantavat vanhusten jestelmä niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin
19960: elämänsisältöä. '' alkaa perusrakenteeltaan olla kunnossa. Nyt tulisi
19961: Valtioneuvoston päätös valtion vuoden 1985 tarttua rohkeasti laadulliseen, vanhustyön sisällöl-
19962: tulo- ja menoarvion yhteydessä Vanhustyön kou- liseen puoleen. Aineellisten elinolojen turvaami-
19963: lutus- ja tutkimuskeskuksen perustamisesta ja ra- sesta tulisi yhä enemmän siirtää huomio elämän-
19964: hoittamisesta sosiaali- ja terveysministeriön alaise- laatuun ja elämänsisältöön. Vanhukset eivät saisi
19965: na erityislaitoksena oli osoitus siitä, että vanhuus- olla enää vanhustyön ja sen suunnittelun ja kehit-
19966: politiikan ja vanhustyön kehittäminen nähtiin eri- tämisen kohteena vaan tasaveroisena, toimivana
19967: tyistoimenpiteitä vaativana yhteiskunnallisena osapuolena, vanhustyön subjekteina.
19968: haasteena. Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus pyrkii
19969: Suomen väestön vanheneminen on yleisesti toiminnassaan yhdistämään koulutuksen, tutki-
19970: tunnettu tosiseikka. Muihinpohjoismaihin verrat- muksen sekä kokeilu- ja kehittämistyön. Lähtö-
19971: tuna väestörakenteemme on tällä hetkellä ja lähi- kohtana on näkemys, että tutkimuksella voidaan
19972: tulevaisuudessa nuorempi kuin muualla. Vasta selvittää hyvän vanhenemisen edellytyksiä, koulu-
19973: suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään 2010-lu- tuksellisin keinoin voidaan edistää niiden toteutu-
19974: vulla saavutamme ja todennäköisesti myös ohi- mista ja kokeilu- ja kehittämistoimenpitein käyn-
19975: tamme muut pohjoismaat vanhusten suhteellises- nistää sellainen kehitys, joka lisää elämänsisältöä
19976: sa väestöosuudessa. Tällä hetkellä nähtävissä oleva ja itsensätoteuttamismahdollisuuksia mahdolli-
19977: jo ennen suurten ikäluokkien eläkeikään tuloa simman monen vanhuksen osalta.
19978: edeltävä vanhusten määrän kasvu ja erityisesti Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskuksen
19979: kaikkein vanhimpien ikäryhmien osuuden lisään- kehittämissuunnitelmassa vuosille 1988-1992 on
19980: tyminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollossa esitetty tutkimushenkilöstön osalta voimavarojen
19981: määrätietoista, ennakkoluulotonta ja voimakasta lisäystä siten, että suunnittelukauden lopussa
19982: panostusta. Vuoteen 2000 mennessä on arvioitu Kuntokalliossa olisi 5 pysyvää ja 5 pitkäaikaisella
19983: yli 65-vuotiaiden osuuden lisääntyvän nykyisestä määräaikaisvakanssilla olevaa tutkijaa. Sosiaalihal-
19984: noin 13 prosentista yli 15 prosenttiin. Ja hyvin litus ja sosiaali- ja terveysministeriö esittivät Kun-
19985: vanhojen yli 80-vuotiaiden osuus tulee lisäänty- tokallion valtionapuun lisäystä, joka olisi mahdol-
19986: maan arviolta yli 50 prosenttia vuosina 1985- listanut 2 tutkijan vakanssin perustamisen vuonna
19987: 2000, nykyisestä 115 OOO:sta yli 170 000 henki- 1988. Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
19988: löön. noarvioksi Kuntokallio-Säätiölie esitetty toiminta-
19989: Elokuussa 1987 mietintönsä jättänyt vanhusten avustus ei kuitenkaan mahdollista yhtään uutta
19990: 1987 vp. - RA n:o 1942 2071
19991:
19992: tutkimustointa perustettavaksi. Tutkimusjohtajaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19993: lukuun ottamatta vuosina 1985-1987 Kuntokal-
19994: liossa työskennelleet tutkijat ovat olleet ulkopuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19995: lisen projektirahoituksen varassa toimivia määrä- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19996: tai osa-aikaisia työntekijöitä. Pitkäjänteinen tutki- 200 000 markkaa Kuntokallio-Säätiölle
19997: mustyö edellyttää kuitenkin pysyvän oman tutki- kahden tutkijan toimen perustamiseksi
19998: mushenkilöstön saamista projektikohtaisten työn- Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskuk-
19999: tekijöiden lisäksi. seen vuonna 1988.
20000:
20001: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
20002:
20003: Reino Paasilinna Sulo Aittaniemi Jorma Rantanen
20004: Riitta Myller Anna-Liisa Jokinen Kerttu Törnqvist
20005: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Antti Kalliomäki
20006: Marja-Liisa Löyttyjärvi Pauli Uitto
20007:
20008:
20009:
20010:
20011: 37 270416F
20012: 2072 1987 vp.
20013:
20014: Raha-asia-aloite n:o 1943
20015:
20016:
20017:
20018:
20019: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen lisään työt-
20020: tömyyskorvauksen maksamiseen myös sairausajalta
20021:
20022:
20023: Eduskunnalle
20024:
20025: Työttömällä työnhakijalla, olkoon ansioon suh- mana koska se huonontaa entisestään mainittujen
20026: teutetun päivärahan tai peruspäivärahan saaja, ei väliinputoajien asemaa ja tasavertaisuutta.
20027: ole oikeutta saada työttömyyskorvausta sairaana Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20028: ollessaan. Sairausvakuutuslain mukaan oikeus sai- tavasti
20029: rauspäivärahaan on sairastumispäivästä seitsemän
20030: arkipäivän jälkeen. Lisäksi henkilö, joka ei ole en- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
20031: nen ollut työmarkkinoilla ja jolla ei ole muita tu- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20032: loja, joutuu sairastuttuaan työttömyyskorvausta markkaa ylimääräiseen /zsäån työttömyys-
20033: pienemmälle sairauspäivärahalle. korvausta saavan henkilön sairastumisesta
20034: Tämä sosiaaliturvan väliinputoajien toimeentu- johtuvan korvausten maksamzskatkon kor-
20035: lon korjaus maksaisi 30 milj. mk. jaamiseksi.
20036: Edellä esitettyä voidaan syystä pitää kohtuutto-
20037:
20038: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20039:
20040: Reino Paasilinna Antti Kalliomäki
20041: Marja-Liisa Löyttyjärvi Pauli Uitto
20042: 1987 vp. 2073
20043:
20044: Raha-asia-aloite n:o 1944
20045:
20046:
20047:
20048:
20049: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin
20050: kehittämiseen
20051:
20052:
20053: Eduskunnalle
20054:
20055: Keski-Suomen läänissä on useita kehittämis- len, sillä kehittämisrahalla olisi Keski-Suomessa
20056: hankkeita, joihin tarvittaisiin tukea. Läänin kehit- alue- ja työllisyyspolitiikan kannalta löydettävissä
20057: tämistyössä suunnittelu, jolla pyritään luomaan uusia soveltamisalueita.
20058: edellytyksiä elinkeinotoimintojen kehittymiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20059: ja työllisyyden parantamiselle, on keskeisessä ase- taen,
20060: massa.
20061: Työttömyys koskettaa useita Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20062: kuntia kovemmin kuin keskimääräisesti maassa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20063: Kuitenkaan koko lääniä ei pidetä vaikeimpiin 26. 98.43 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
20064: työttömyysalueisiin kuuluvana. Siksi läänin kehit- läänin kehittämisrahaan käytettäväksi
20065: tämisrahan merkitys korostuu lääniämme ajatel- Keski-Suomen läänin kehittämiseen.
20066:
20067: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20068:
20069: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Iiris Hacklin
20070: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Tina Mäkelä
20071: 2074 1987 vp.
20072:
20073: Raha-asia-aloite n:o 1945
20074:
20075:
20076:
20077:
20078: Paavilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
20079: luopetuksen kehittämis- ja kokeilutoimintaan
20080:
20081:
20082: Eduskunnalle
20083:
20084: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulutus- ja
20085: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. Kou- kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa olisi kyettä-
20086: lutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoitteita läh- vä järjestämään laitostasolla. Tämä ei kuitenkaan
20087: tien opetus-oppimisprosessin ongelmien räikeim- ole tähän mennessä ollut tässä maassa käytännössä
20088: mistä ilmenemismuodoista. On ollut helppoa mahdollista. Hallituksen budjettiesitys ei lupaa
20089: osoittaa sormella keskeyttämislukuja sekä suhteel- kuin 580 000 mk tosiasiallista lisäystä ennestään-
20090: lisen pitkiä perustutkinnon suoritusaikoja. Sor- kin jo selvästi alimitoitettuun tutkintojen ja ope-
20091: mella on helppo osoittaa tilastoja ja muotoilla nii- tuksen kehittämistoimintaan.
20092: den kaunistamiseen tähtääviä tavoitteita. Opetus- Tästä syystä ehdotamme,
20093: oppimisprosessin ongelmia ei tällä tavalla kuiten-
20094: kaan poisteta, ja siten koulutuksen laadullinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20095: kehittäminen jää saavuttamattomaksi päämääräk- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20096: SI. 29.37.23 lisäyksenä 1 000 000 markan
20097: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- määrärahan korkeakouluopetuksen kehit-
20098: sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällaiseen tämis- ja koketlutoimintaan.
20099:
20100: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20101:
20102: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin Kerttu Törnqvist
20103: Antero Kekkonen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
20104: Lauri Metsämäki Tina Mäkelä
20105: 1987 vp. 2075
20106:
20107: Raha-asia-aloite n:o 1946
20108:
20109:
20110:
20111:
20112: Paavilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta museoiden
20113: rakentamisavustuksiin
20114:
20115:
20116: Eduskunnalle
20117:
20118: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- Eri puolilla maata on suunnitteilla useita mu-
20119: vioksi vuodelle 1988 on varattu vain 500 000 seoiden rakennushankkeita, joiden kustannuksis-
20120: markkaa avustuksiksi museoiden rakentamiseen. ta valtaosa lankeaa sijaintipaikkakuntien makset-
20121: Keski-Suomen museon laajennus alkaa syksyllä taviksi silloinkin, kun museon toiminta-alue on
20122: 1987 ja valmistuu laadituo aikataulun mukaan lääni tai maakunta tai niitäkin laajempi alue.
20123: vuonna 1991. Kustannusarvio on 22 729 000 Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
20124: markkaa. Hanke on sisällytetty Jyväskylän kau- vasti,
20125: pungin taloussuunnitelmaan em. vuosille. Jyväs-
20126: kylän kaupunginhallitus on esittänyt opetusmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20127: nisteriölle 5 000 000 markan valtionavustuksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20128: myöntämistä laajennuksen toteuttamiseen vuosi- 29.88.53 3 000 000 markan määrärahan
20129: na 1987-1990. Valtion avustuksen osuus olisi käytettäväksi museoiden rakentamisavus-
20130: noin 22 % kokonaiskustannuksista. tukszin.
20131:
20132: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20133:
20134: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi
20135: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
20136: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Riitta Myller
20137: Marja-Liisa Tykkyläinen
20138: 2076 1987 vp.
20139:
20140: Raha-asia-aloite n:o 1947
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvenesatamien ra-
20146: kentamiseen Keski-Suomessa
20147:
20148:
20149: Eduskunnalle
20150:
20151: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20152: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunnitel- taen,
20153: mia useiksi venesatamiksi. Keski-Suomessa on so-
20154: vittu vesipiirin ja tie- ja vesirakennuspiirin kesken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20155: työnjaosta pienvenesatamien rakentamisessa. 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
20156: Näin on edellytykset ja perusteet niiden rakennus- kaa Keski-Suomen vesi- ja ympänstöpzinl-
20157: töiden aloittamiseksi. Edellä mainittujen kohtei- le pienvenesatamien rakentamzseen.
20158: den yhteinen kustannusarvio on noin 2 000 000
20159: markkaa.
20160:
20161: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20162:
20163: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin Pekka Leppänen
20164: Matti Lahtineo Pirkko Ikonen Tina Mäkelä
20165: 1987 vp. 2077
20166:
20167: Raha-asia-aloite n:o 1948
20168:
20169:
20170:
20171:
20172: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sosiaalipedagogiikan
20173: säätiön toiminnan tukemiseen
20174:
20175:
20176: Eduskunnalle
20177:
20178: Pyrittäessä parantamaan väestön hyvinvointia ja hittääkseen tOlmtntamuotoja psykoterapeuttisen
20179: vähentämään sairastamisesta yksilölle ja yhteis- osaamisen soveltamisesta aikuiskasvatukseen. Yksi
20180: kunnalle aiheutuvia haittoja on mielentervey- tältä pohjalta kehitetty työmuoto on mielenter-
20181: den edistäminen keskeinen painopistealue. Tällä veyskurssitoiminta, jota säätiö toteuttaa laajene-
20182: alueella tarvitaan sekä myönteistä asennoitumista vassa määrin. Lisäksi säätiö on aloittanut merkittä-
20183: lisäävää tietoa että uusia työmuotoja kehittävää vän jatko- ja täydennyskoulutustoiminnan, jonka
20184: kokeilutoimintaa. Sekä perheet että työyhteisöt tarkoituksena on kehittää työnohjaukseen ja yh-
20185: tarvitsevat tukea voidakseen edistää jäsentensä teisödynamiikkaan liittyvää osaamista ensisijaises-
20186: liittymistä ja psyykkisen kestokyvyn vahvistumis- ti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen
20187: ta. Viime kädessä kysymys on laajasta aikuiskasva- henkilöstön keskuudessa.
20188: tuksen tehtäväkentästä. Voidakseen tehokkaasti jatkaa aikamaansa tär-
20189: Vuonna 1984 toimintansa aloittanut Sosiaalipe- keätä tehtävää säätiö tarvitsee tukea julkisista va-
20190: dagogiikan säätiö edustaa tällaista uudentyyppistä roista. Tuki on erityisen tärkeä toiminnan nykyi-
20191: lähestymistapaa mielenterveydellisessä kysymyk- sessä kehittämisvaiheessa, jotta säätiön tähänasti-
20192: sessä. Säätiön taustayhteisöinä on lukuisia sosiaali- sesta toiminnasta koostuva myönteinen kokemus
20193: ja terveydenhuoltoalan valtakunnallisia järjestöjä. pääsisi muodostumaan vakiintuneeksi toiminnak-
20194: Säätiön ylläpitämä Sosiaalipedagoginen keskus si ja tulisi täysimääräisesti hyödynnetyksi.
20195: toimii yhteisödynamiikan tuntemusta ja psykote- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20196: rapeuttista osaamista edustavana kouluttajayhtei-
20197: sönä, joka toteuttaa uutta aikaisemmista poikkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20198: vaa toimintamallia. Se tarjoaa laajassa mitassa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20199: koulutus- ja työnohjauspalveluja lähinnä sosiaali- 33.33.51 200 000 markan määrärahan
20200: ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työyhtei- valtionavustuksena Sosiaalipedagogiikan
20201: söille, kehittää tällä alalla tarvittavaa osaamista säätiölle sen harjoittaman kokezlu- ja ke-
20202: sekä toimeenpanee pitkäjänteisiä kokeiluja ke- hittämistoiminnan tukemiseen.
20203:
20204: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
20205:
20206: Tuula Paavilainen Matti Saarinen Liisa Jaakonsaari
20207: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen
20208: Timo Roos Iiris Hacklin Kerttu Törnqvist
20209: Antero Kekkonen Pekka Leppänen Lauri Metsämäki
20210: Tina Mäkelä
20211: 2078 1987 vp.
20212:
20213: Raha-asia-aloite n:o 1949
20214:
20215:
20216:
20217:
20218: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto
20219: ry:n toiminnan tukemiseen
20220:
20221:
20222: Eduskunnalle
20223:
20224: Yksinhuoltajien Liitto ry. on käytännön työs- minnankulut vuodelle 1988 ovat arviolta 323 500
20225: sään todennut, että on erittäin tarpeellista lisätä mk. Niiden kattamista varten liitto anoo RAY:n
20226: valistustoimintaa paitsi jäsenyhdistyksissä myös tuotosta yleisavustusta 264 000 mk sekä erillistä
20227: laajemmin yksinhuoltajien tietoisuuden tason avustusta suunnitteilla olevan lapsen tapaamisoi-
20228: nostamiseksi. Näin he pystyvät paremmin vastaa- keuden laiminlyöntien ja estämisien syiden tutki-
20229: maan niihin haasteisiin, joita usein vaikea elä- mista varten.
20230: mäntilanne yksinhuoltajana tuo mukanaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20231: Liiton tarkoituksena on pyrkiä parantamaan yk- taen,
20232: sinhuoltajien ja varsinkin heidän lastensa asemaa
20233: ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii vaikuttamaan lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20234: säädäntöön seuraamalla sen kehitystä ja antamalla 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20235: lausuntoja. 33.93.50 130 000 markan määrärahan
20236: Samalla kun liiton asema alan asiantuntijana ja Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tu-
20237: yksinhuoltajien etujärjestönä on vakiintunut, on kemi.reen.
20238: sen tehtävämäärä kasvanut. Liiton varsinaisen toi-
20239:
20240: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
20241:
20242: Tuula Paavilainen Matti Saarinen Liisa Jaakonsaari
20243: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen
20244: Timo Roos Iiris Hacklin Pekka leppänen
20245: Pirkko Ikonen Lauri Metsämäki Tina Mäkelä
20246: 1987 vp. 2079
20247:
20248: Raha-asia-aloite n:o 1950
20249:
20250:
20251:
20252:
20253: Paloheimo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lasten-
20254: rahaston (UNICEF) toimintaan
20255:
20256:
20257: Eduskunnalle
20258:
20259: YK:nlastenrahasto UNICEF on aktiivisimpia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20260: kaikkein välittömimmin apua antavia järjestöjä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20261: joiden kautta Suomen kehitysapua suunnataan. 24. 30.66 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
20262: Verrattuna moniin muihin kanaviin voidaan tätä YK:n lastenrahaston (UNICEF) toimin-
20263: kautta kanavoitua apua pitää kestävänä ja pitkä- taan.
20264: jänteisenä.
20265: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20266: taen,
20267:
20268: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20269:
20270: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
20271: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
20272: 2080 1987 vp.
20273:
20274: Raha-asia-aloite n:o 1951
20275:
20276:
20277:
20278:
20279: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n väestörahaston
20280: (UNFPA) toimintaan
20281:
20282:
20283: Eduskunnalle
20284:
20285: YK:n väestörahasto totmu kehitysavun kaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20286: kein tärkeimmällä sektorilla puuttuen väestörä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20287: jähdykseen ja vaikuttaen pitkällä tähtäimellä ke- 24.30.66 lisäyksenä 66000000 markkaa
20288: hitysmaiden säilymiseen kaikein kaikkiaan. YK:n väestörahaston (UNFPA) toimin-
20289: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- taan.
20290: taen,
20291:
20292: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20293:
20294: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
20295: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
20296: 1987 vp. 2081
20297:
20298: Raha-asia-aloite n:o 1952
20299:
20300:
20301:
20302:
20303: Paloheimo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälisen
20304: maataloustutkimuksen konsultaatioryhmän (CGIAR) toimintaan
20305:
20306:
20307: Eduskunnalle
20308:
20309: Kansainvälisen maataloustutkimuksen konsul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20310: taatioryhmä (CGIAR) pyrkii muuttamaan ruo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20311: honjuuritason ohjelmilla kehitysmaiden maata- 24.30.66 lisäyksenä 19 000 000 markkaa
20312: loutta omavaraiseksi ja kestäväksi. Apua on siitä kansainvälisen maataloustutkimuksen
20313: syystä pidettävä pitkäjänteisenä. konsultaatioryhmän (CGIAR) toimintaan.
20314: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20315: taen,
20316:
20317: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20318:
20319: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
20320: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
20321: 2082 1987 vp.
20322:
20323: Raha-asia-aloite n:o 1953
20324:
20325:
20326:
20327:
20328: Paloheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainväli-
20329: sen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) toimintaan
20330:
20331:
20332: Eduskunnalle
20333:
20334: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20335: (IFAD) on järjestö, jonka kautta Suomella on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20336: mahdollisuus avustaa ja päästä mukaan toimiviin 24.30.66 lisäyksenä 6500000 markkaa
20337: projekteihin, joiden tarkoituksena on pitkäjäntei- kansainvälisen maatalouden kehittämisra-
20338: sellä ja kestävällä tavalla muuttaa ja parantaa koh- haston (IFAD) toimintaan.
20339: demaiden olosuhteita.
20340: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20341: taen,
20342:
20343: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20344:
20345: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
20346: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
20347: 1987 vp. 2083
20348:
20349: Raha-asia-aloite n:o 1954
20350:
20351:
20352:
20353:
20354: Paloheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalaisjär-
20355: jestöjen kehitysyhteistyöhön
20356:
20357:
20358: Eduskunnalle
20359:
20360: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö ei vaadi sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20361: manlaisia hallinnollisia kuluja kuin useat muut 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20362: järjestöt ja muita teitä kanavoitu tuki. Tuen pitäi- 24.30. 67 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
20363: si olla vähintään samansuuruinen kuin lähetysjär- kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tu-
20364: jestöjen kautta annettu tuki. kemiseen.
20365: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20366: taen,
20367:
20368: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20369:
20370: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
20371: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
20372: 2084 1987 vp.
20373:
20374: Raha-asia-aloite n:o 1955
20375:
20376:
20377:
20378:
20379: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta tulevaisuustutkimuksen
20380: professorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon
20381:
20382:
20383: Eduskunnalle
20384:
20385: Yhteiskuntamme on etsimässä uutta suuntaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20386: on entistä tärkeämpää ennakoida tulevaisuuden 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20387: kehitystä ja sen uhkatekijöitä. Tälle opetukselle 29.1 0. 01 80 000 markkaa tulevaisuustut-
20388: tarvittaisiin välttämättä korkeakoulupohja, jotta kimuksen professorin viran perustamiseen
20389: tarpeellinen alemmankin asteen koulutus alalla Helsingin yliopistoon.
20390: voitaisiin käynnistää.
20391: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20392: taen,
20393:
20394: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20395:
20396: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
20397: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
20398: 1987 vp. 2085
20399:
20400: Raha-asia-aloite n:o 1956
20401:
20402:
20403:
20404:
20405: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta tekniikan filosofian pro-
20406: fessorin viran perustamiseen Teknilliseen korkeakouluun
20407:
20408:
20409: Eduskunnalle
20410:
20411: Tekniikka on toistaiseksi mielletty sovelletuksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20412: tieteeksi, jonka päämäärät ovat ongelmattomia. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20413: Nykyisin, yhteiskunnan ollessa käännekohdas- 29.1 0. 01 100 000 markkaa tekniikan filo-
20414: saan, tämä käsitys on selvästi vanhentunut. Olisi sofian professorin vtran perustamiseen
20415: välttämätöntä liittää tekniikan opetukseen ele- Teknzlliseen korkeakouluun.
20416: menttejä, joissa pohdittaisiin tekniikan tavoitteita
20417: ja sisältöä aikaisempaa syvällisemmin.
20418: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20419: taen,
20420:
20421: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20422:
20423: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
20424: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
20425: 2086 1987 vp.
20426:
20427: Raha-asia-aloite n:o 1957
20428:
20429:
20430:
20431:
20432: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalojen tai-
20433: dehankintoihin
20434:
20435:
20436: Eduskunnalle
20437:
20438: Suomen kuvataiteilijoille tulisi turvata vakitui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20439: nen asema valtion rakentamien virastotalojen ra- taen,
20440: kentamisen yhteydessä. Nyt on virastotalojen ra-
20441: kentamiseen varattu määräraha 161 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20442: markkaa. 1 prosentin lisäys tähän summaan tulisi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20443: osoittaa suoranaisesti taidehankintoihin, eikä sitä 29.90.52 1 600 000 markkaa valtion viras-
20444: voida sisällyttää rakennuskustannuksiin sinänsä. totalojen taidehankintoihin.
20445:
20446: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20447:
20448: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
20449: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
20450: 1987 vp. 2087
20451:
20452: Raha-asia-aloite n:o 1958
20453:
20454:
20455:
20456:
20457: Paloheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta joukkoliiken-
20458: teen kehittämiseen ja säilyttämiseen
20459:
20460:
20461: Eduskunnalle
20462:
20463: Maaseudun paikallisliikennettä on viime vuosi- ta luopumisen liikenteenharjoittajille aiheuttamat
20464: na huomattavasti vähennetty ja supistukset jatku- kulut. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyttä-
20465: vat. Vuoroista on kannattavia enää puolet. Maa- miseen varattua määrärahaa saadaan taas käyttää
20466: seudun elinvoiman edellytys on, että joukkolii- ensi sijassa vaatimattoman peruspalvelutasoisen
20467: kenteen palvelukyky säilytetään. liikenteen tukemiseen. Nämä määrärahat kattavat
20468: Liikkumismahdollisuuksien väheneminen sat- kuitenkin osan tarpeesta.
20469: tuu pahimmin nuoriin, vanhuksiin ja lapsiin, joi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20470: den elinolot vaikuttavat osaltaan väestömäärän ja taen,
20471: ikärakenteen kehitykseen. Samalla kysymys on
20472: tasa-arvosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20473: Joukkoliikenteen säilyttäminen nykytasolla vaa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20474: tii vähintään 100 miljoonan markan vuosittaisen 31.57.30 lisäyksenä 60000000 markkaa
20475: tuen. Tällä hetkellä resurssit ovat täysin riittämät- joukkoliikenteen kehittämiseen ja säzlyttä-
20476: tömät, sillä valtion maksama linjaliikenteen tuki mzseen.
20477: korvaa vain linja-autojen dieselveron palautukses-
20478:
20479: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20480:
20481: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
20482:
20483:
20484:
20485:
20486: 38 270416F
20487: 2088 1987 vp.
20488:
20489: Raha-asia-aloite n:o 1959
20490:
20491:
20492:
20493:
20494: Paloheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden
20495: sähkölaitteiden hankkimiseen
20496:
20497:
20498: Eduskunnalle
20499:
20500: Rautatiet ovat ylivoimaisesti energiataloudelli- risteykset asianmukaisin turvalaittein. Vaikutus
20501: sin liikennemuoto. Sähköjuna on selvästi eniten liikenneturvallisuuteen on tässä tapauksessa sel-
20502: energiaa säästävä liikenneväline. Energian säästä- keä, päinvastoin kuin kalliilla turvallisuuskam-
20503: minen on sekä kansallisesti että luonnonvarojen panjoinnilla, joka on todettu varsin tehottomaksi.
20504: järkevän käytön kannalta tärkeimpiä tavoitteita, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20505: jota tulisi edistää myös liikenteessä. taen,
20506: Rautateiden sähköistäminen on järkevää, paitsi
20507: energian säästämisen kannalta, myös liiketalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20508: dellisin perustein. Se vähentää Valtionrautateiden 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20509: liiketaloudellisin perustein laskettua tappiota. Ta- 31.90.72 lisäyksenä 50 000 000 markkaa,
20510: voitteena on siis oltava, että kaikki maan keskeiset josta osoitetaan 33 000 000 markkaa käyt-
20511: rataosat sähköistetään. tösuunnitelman kohtaan ''sähköistyksen
20512: Rautateiden tasoristeykset ovat edelleen suuri kiinteiden lisälaitteiden hankinta'' ja
20513: vaaratekijä liikenteessä. Onnettomuuslukuja voi- 17 000 000 markkaa kohtaan "ohjaus- ja
20514: daan merkittävästi laskea varustamalla kaikki taso- turvalaitteiden hankinta".
20515:
20516: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20517:
20518: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
20519: 1987 vp. 2089
20520:
20521: Raha-asia-aloite n:o 1960
20522:
20523:
20524:
20525:
20526: Paloheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäliikenteis-
20527: ten ratojen vahvistamis- ja muutostöihin
20528:
20529:
20530: Eduskunnalle
20531:
20532: Rautatieverkkomme vähäliikenteiset osat sisäl- tön rasitusta vähentävää liikennepolitiikkaa olisi
20533: tävät huomattavan kuljetuskapasiteetin, joka oi- aloitettava heti. Siksi vähäliikenteisten ratojen
20534: kealla liikennepolitiikalla voitaisiin suurelta osin vahvistamista on tehostettava ja tarkoitukseen on
20535: ottaa käyttöön. Näitä ratoja ei ole juuri korjattu saatava huomattavasti tähänastista suuremmat
20536: tai edes pidetty kunnossa. Kuitenkin energian määrärahat.
20537: hinta tulee ajan myötä nousemaan, ja rautatiet Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
20538: ovat siis tärkeä osa energiaa säästävää liikennejär- taen,
20539: jestelmäämme.
20540: Rautatieverkkoa ei siis saa päästää rappeutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20541: maan, sillä huonoon kuntoon päästettyä verkon 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20542: osaa ei saada käyttöön ilman suuria taloudellisia 31. 90. 78 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
20543: uhrauksia. Muutos kohti energiaa säästävää ja ties- vähälizkenteisten ratojen vahvistamiseen.
20544:
20545: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20546:
20547: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
20548: 2090 1987 vp.
20549:
20550: Raha-asia-aloite n:o 1961
20551:
20552:
20553:
20554:
20555: Paloheimo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kirkkonum-
20556: men-Karjaan-Salon-Turun radan perusparantamiseen
20557:
20558:
20559: Eduskunnalle
20560:
20561: Helsingin-Turun rautatieyhteyden peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20562: rantamiseen on jo budjetoitu 347 miljoonaa taen,
20563: markkaa. Radan on arvioitu valmistuvan vuonna
20564: 1992. Tätä valmistusta tulisi nopeuttaa ja budje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20565: toida perusparantamiseen nykyistä korkeampia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20566: summia. Ympäristölliset kokonaisvaikutukset 31.90.78 lisäyksenä 20000000 markkaa
20567: edellyttävät tämän merkittävän yhteyden perusta- Kirkkonummen- Karjaan- Salon- Tu-
20568: mista ensisijaisesti taideliikenteeseen moottoritien run radan perusparantamiseen.
20569: parannuksen asemesta.
20570:
20571: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20572:
20573: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
20574: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
20575: 1987 vp. 2091
20576:
20577: Raha-asia-aloite n:o 1962
20578:
20579:
20580:
20581:
20582: Paloheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
20583: jätteiden hyödyntämisinvestointien tukemiseen
20584:
20585:
20586: Eduskunnalle
20587:
20588: Jätehuolto on tällä hetkellä alkeellisimmalla ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20589: solla kaikista yhteiskunnan ympäristönsuojelutoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20590: mista. Hallituksen esityksessä mainittu määräraha 35 .12. 62 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
20591: on täysin riittämätön. kunnallisten jätteiden hyödyntämisinves-
20592: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tointien tukemiseen.
20593: taen,
20594:
20595: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20596:
20597: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
20598: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
20599: 2092 1987 vp.
20600:
20601: Raha-asia-aloite n:o 1963
20602:
20603:
20604:
20605:
20606: Paloheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jätehuollon ja
20607: jätteiden hyödyntämis- ja kokeilutoimintaan
20608:
20609:
20610: Eduskunnalle
20611:
20612: Jätehuolto on tällä hetkellä ehdottomasti jäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20613: keenjäänein yhteiskunnan ympäristöä säästävistä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20614: toimista. Määräraha tälle momentille on tästä 35 .12. 62 lisäyksenä 2 5 00 000 markkaa jä-
20615: syystä täysin riittämätön. tehuollon ja jätteiden hyödyntämisen ke-
20616: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- hittämis- ja kokeilutoimintaan.
20617: taen,
20618:
20619: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
20620:
20621: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
20622: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
20623: 1987 vp. 2093
20624:
20625: Raha-asia-aloite n:o 1964
20626:
20627:
20628:
20629:
20630: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen varavanki-
20631: lan rakennustöiden käynnistämiseen
20632:
20633:
20634: Eduskunnalle
20635:
20636: Haapamäen varavankilan perustamisesta on on tunnustanut osaltaan myös valtioneuvosto, jo-
20637: tehty periaatepäätös valtioneuvostossa syksyllä ka keväällä 1987 nimesi Haapamäen taajaman
20638: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omistuk- aluepoliittisen lainsäädännön tarkoittamaksi eri-
20639: seen vuonna 1982. Vuoden 1987 valtion tulo- ja tyisalueeksi. Haapamäen työttömyysaste on lähes
20640: menoarviossa on hankkeen suunnittelemiseen 20%.
20641: osoitettu tarvittavat määrärahat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20642: Suunnittelutyö lieneekin saatavissa valmiiksi tavasti,
20643: viimeistään vuoden 1988 alkupuoliskolla, jolloin
20644: rakennustyöt voisivat käynnistyä vielä vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20645: 1988 puolella. Haapamäen seudun kokemat poik- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20646: keuksellisen suuret työpaikkamenetykset puolta- 25.50.75 6 000 000 markkaa Haapamäen
20647: vat mahdollisimman nopeata hankkeen käynnis- varavankzlan rakennustöiden käynnistämi-
20648: tämistä. Nopeiden toimien välttämättömyyden seen.
20649:
20650: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20651:
20652: Mauri Pekkarinen Tina Mäkelä Matti Lahtinen
20653: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi
20654: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
20655: 2094 1987 vp.
20656:
20657: Raha-asia-aloite n:o 1965
20658:
20659:
20660:
20661:
20662: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kiihdytin-
20663: laboratorion rakentamiseksi Jyväskylän yliopistoon
20664:
20665:
20666: Eduskunnalle
20667:
20668: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20669: tiin päätös syklotronin hankkimisesta Jyväskylän taen,
20670: yliopistoon. Samassa yhteydessä osoitettiin myös
20671: määrärahat hankkeen suunnittelua varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20672: Suunnittelun pohjalta olisi valmius olemassa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
20673: rakennustöiden täysimittaiselle käynnistämiselle 29.10. 74/isäyksenä 5 000 000 markkaa Jy-
20674: vuonna 1988. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- väskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion
20675: tyksessä hankkeeseen on kuitenkin varattu vain 1 rakentamiseen.
20676: milj. mk.
20677: Hankkeen toteuttaminen alkuperäisessä aika-
20678: taulussa edellyttää määrärahan lisäystä.
20679:
20680: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20681:
20682: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
20683: 1987 vp. 2095
20684:
20685: Raha-asia-aloite n:o 1966
20686:
20687:
20688:
20689:
20690: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Konneveden tutkimusase-
20691: man laajennustöihin
20692:
20693:
20694: Eduskunnalle
20695:
20696: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusase- Kun tutkimusasema saa valtion vuoden 1987
20697: ma on toiminut vajaan kolmen vuoden ajan. Ase- budjetin määrärahoilla johtajan, aktivoitunee ase-
20698: ma on ollut erittäin aktiivisessa käytössä. Sen täy- man toiminta entisestäänkin ja lisätilojen tarve
20699: simääräistä hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin ma- kasvaa yhä.
20700: joitustilojen riittämättömyys. Alun perin majoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20701: tustiloja oli tarkoitus rakentaa riittävästi jo 1 ra- taen,
20702: kennusvaiheessa. Näin ei tuolloin kuitenkaan käy-
20703: nyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20704: Tutkimusaseman laajennushanketta koskeva 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20705: perustamissuunnitelma on äskettäin hyväksytty, 29.10.7 4 2 000 000 markkaa Jyväskylän
20706: ja suunnitelmien puolesta hanke voitaisiin käyn- yliopiston Konneveden tutkimusaseman
20707: nistää pikaisesti. laajennustöiden käynnistämzseksi.
20708:
20709: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20710:
20711: Mauri Pekkarinen
20712: 2096 1987 vp.
20713:
20714: Raha-asia-aloite n:o 1967
20715:
20716:
20717:
20718:
20719: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen
20720: kehittämiseen
20721:
20722:
20723: Eduskunnalle
20724:
20725: Opintotukijärjestelmän lähtökohtana on ollut mennessä nousee noin puoleen opintotuen mää-
20726: sosiaalisen, alueellisen sekä koulutuksellisen tasa- rästä, sekä lievennetään opiskelijoiden puolison
20727: arvon luominen. Opintotuen avulla on pyritty sekä vanhempien tulojen ja varallisuuden huo-
20728: turvaamaan kaikille opiskelijoille heidän taustas- mioon ottamista päätettäessä täysi-ikäisten opis-
20729: taan riippumatta mahdollisuus täysipäiväiseen kelijoiden opintotuesta.''
20730: opiskeluun lukukausien aikana. Hallitusohjelmassa todetaan, että opiskelijoi-
20731: Opintotuen taso ei nykyisen suuruisena vastaa den opintotukea parannetaan perustoimeentulon
20732: opiskelun aiheuttamia kuluja, mikä varsinkin kor- turvaavaksi etuudeksi. Valtion vuoden 1988 tulo-
20733: keakouluasteella on merkinnyt opiskeluaikojen ja menoarvioon esitetty opintotuen lisäys on riittä-
20734: pidentymistä. Opintotuki on myös liian lainapai- mätön ja merkitsee perustoimeentuloturvan ta-
20735: notteista. Pitempään opiskelleiden lainamäärät kaarnan tulotason saavuttamisen siirtymistä pit-
20736: ovatkin eräissä tapauksissa kasvaneet kohtuutto· källe tulevaisuuteen. Opintotuen lisäys painottuu
20737: man suuriksi. korkeakouluasteelle. Opintotuen on kuitenkin ol-
20738: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion pe- tava samansuuruinen kaikilla koulutusasteilla.
20739: rusteluissa todettiin seuraavaa: '' Opintotuen ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20740: hittämisen tavoitteena on asteittain parantaa taen,
20741: oman talouden muodostaneiden opiskelijoiden
20742: opintotukea perustoimeentulon turvaavaksi etuu· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20743: deksi. Tämän mukaisesti lisätään asteittain opin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20744: torahan osuutta siten, että se yhdessä keskiasteen 29.39.55 lisäyksenä 130 000 000 markkaa
20745: maksuttoman ateriaedun kanssa vuoteen 1990 käytettäväksi opintotuen kehittämiseen.
20746:
20747: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20748:
20749: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
20750: 1987 vp. 2097
20751:
20752: Raha-asia-aloite n:o 1968
20753:
20754:
20755:
20756:
20757: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulun
20758: ja lukioiden rakentamisen valtionosuuteen
20759:
20760:
20761: Eduskunnalle
20762:
20763: Maassamme on satoja rakentamista tai perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20764: korjaamista odottavia peruskouluja ja lukioita. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20765: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen 29.46.34 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
20766: esitettävät määrärahat ovat tähän nähden täysin peruskoulujen ja lukioiden rakentamisen
20767: riittämättömät. valtionosuuteen.
20768: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20769: taen,
20770:
20771: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20772:
20773: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
20774: 2098 1987 vp.
20775:
20776: Raha-asia-aloite n:o 1969
20777:
20778:
20779:
20780:
20781: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen pääkirjas-
20782: ton rakentamista varten
20783:
20784:
20785: Eduskunnalle
20786:
20787: Hankasalmen kirjasto toimii tällä hetkellä poik- milj. mk. Hankkeen rakennustyöt voitaisiin käyn-
20788: keuksellisen puutteellisissa tiloissa kunnanviras- nistää suunnitelmien ja kunnan oman valmiuden
20789: ton talossa. Kirjaston toimintaa ei voida kehittää puolesta vielä vuonna 1987.
20790: sen nykyisissä puitteissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20791: Jo usean vuoden ajan Hankasalmella onkin ol- taen,
20792: lut vireillä uuden pääkirjaston rakennushanke.
20793: Kirjaston suunnittelu on aloitettu ja suunnitelmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20794: valmistuvat vielä kuluvan vuoden aikana. Kustan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20795: nusarvio muodostunee noin 2,8 milj. mk:n suu- 29.56.31 2 000 000 markkaa Hankasal-
20796: ruiseksi, josta valtionosuuden määräksi jäisi 2 men pääkirjaston rakentamista varten.
20797:
20798: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20799:
20800: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
20801: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
20802: Pekka Leppänen
20803: 1987 vp. 2099
20804:
20805: Raha-asia-aloite n:o 1970
20806:
20807:
20808:
20809:
20810: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten kirjaston rakenta-
20811: miseen
20812:
20813:
20814: Eduskunnalle
20815:
20816: Sumiaisten kirjastohanke on ollut vireillä jo pit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20817: kään. Toteuttamisohjelmat 1 ja II ovat nyttemmin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20818: hyväksytyt. Luonnospiirustukset ovat valmiit. 29.56.31 1200 000 markkaa Sumiaisten
20819: Hankkeen kustannusarvio on 1,4 milj. mk, josta kirjaston valtionosuuteen.
20820: valtion osuus on 1,2 milj. mk.
20821: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20822: taen,
20823:
20824: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20825:
20826: Mauri Pekkarinen
20827: 2100 1987 vp.
20828:
20829: Raha-asia-aloite n:o 1971
20830:
20831:
20832:
20833:
20834: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten kirjasto-nuorisota-
20835: lon rakentamiseen
20836:
20837:
20838: Eduskunnalle
20839:
20840: Uuraisten pääkirjaston tilat ovat ahtaat ja epä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20841: tarkoituksenmukaiset. Paikkakunnalta puuttuvat taen,
20842: tyystin myös nuorisotilat. Kunnan tarkoitus on to-
20843: teuttaa pääkirjasto-nuorisotalohanke yhtenä ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20844: konaisuutena. Hankkeen toteuttamisohjelma I on 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20845: ollut jo pitempään hyväksyttävänä. Hankkeen 29.56.31 1 000 000 markkaa Uuraisten
20846: kustannusarvio on noin 6 milj. mk. kirjasto-nuorisotalon rakennustöiden
20847: Kirjasto-nuorisotalon rahoitus tapahtuisi sekä käynnistämiseen.
20848: kirjasto- että liikuntapaikkarakentamisen rahoista.
20849:
20850: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20851:
20852: Mauri Pekkarinen
20853: 1987 vp. 2101
20854:
20855: Raha-asia-aloite n:o 1972
20856:
20857:
20858:
20859:
20860: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston oppilas-
20861: asuntolan rakentamiseen
20862:
20863:
20864: Eduskunnalle
20865:
20866: Pitkien odotusten jälkeen Alkio-opiston uuden jen maksamiseen ja opiston velkataakan pienentä-
20867: oppilasasuntolan rakennushanke käynnistyi vih- miseen.
20868: doin kesällä 1986. Hanke sisältää 42 oppilasasun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20869: non lisäksi myös pienen määrän opetuskäyttöön taen,
20870: tulevia tiloja.
20871: Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 4,5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20872: milj. mk. Hankkeen rahoitukseen on jo saatu val- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20873: tion rahaa. Lisäksi rakentamista rahoitetaan lai- 29.57.52 400 000 markkaa Alkio-opiston
20874: noituksella. Opiston tiukan talouden huomioon oppilasasuntolan rakennushankkeesta ai-
20875: ottaen olisi toivottavaa, että valtio osoittaisi avus- heutuvien kustannusten kattamiseen.
20876: tusta rakennushankkeesta syntyvien pankkilaino-
20877:
20878: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20879:
20880: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
20881: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
20882: 2102 1987 vp.
20883:
20884: Raha-asia-aloite n:o 1973
20885:
20886:
20887:
20888:
20889: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousop-
20890: pilaitoksen lisärakennuksen töiden käynnistämiseen
20891:
20892:
20893: Eduskunnalle
20894:
20895: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lisäraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20896: nushanke on ollut vireillä jo pitkään. Vireillä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20897: sekä opetustilojen että oppilasasuntojen lisäraken- 29. 60. 74 4 000 000 markkaa Tarvaalan
20898: taminen. maatalousoppzlaitoksen lisärakennustöi-
20899: Hankkeen kustannusarvio on 8,1 milj. mk. Tar- hin.
20900: vittavat suunnitelmat ovat valmiit.
20901: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20902: taen,
20903:
20904: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1987
20905:
20906: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
20907: 1987 vp. 2103
20908:
20909: Raha-asia-aloite n:o 1974
20910:
20911:
20912:
20913:
20914: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun
20915: laajennus- ja peruskorjaustöihin
20916:
20917:
20918: Eduskunnalle
20919:
20920: Saarijärven metsäkoulu SlJa.ttsee Saarijärven Hankkeen käynnistämiseksi on työvoimaminis-
20921: Kolkanlahdessa. Ammattikasvatushallitus on vah- teriö myöntänyt vuodelle 1987 4 milj. mk:n suu-
20922: vistanut koulun oppilasmääräksi 124 oppilaspaik- ruisen määrärahan.
20923: kaa. Keski-Suomen lääninhallitus on esittänyt, et- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20924: tä oppilasmäärää lisättäisiin tästäkin vielä 5 % :lla. taen,
20925: Koulu toimii vanhoissa tiloissa, jotka on alun-
20926: perin mitoitettu 30 oppilaalle. Erilaisin parakein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20927: lisää tilaa järjestäen on nykyinen oppilasmäärä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20928: saatu vaivoin välttäviin tiloihin. Puutteelliset tilat 29.60. 74 6 000 000 markkaa Saanjärven
20929: haittaavat kuitenkin opetusta ja aiheuttavat viih- metsäkoulun laajennus- ja peruskorjaus-
20930: tyvyysongelmia. töihin.
20931:
20932: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20933:
20934: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi
20935: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
20936:
20937:
20938:
20939:
20940: 39 270416F
20941: 2104 1987 vp.
20942:
20943: Raha-asia-aloite n:o 1975
20944:
20945:
20946:
20947:
20948: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen sairaan-
20949: hoito-oppilaitoksen lisärakennustöiden käynnistämiseen
20950:
20951:
20952: Eduskunnalle
20953:
20954: Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitos toimii Ammattikasvatushallituksen suunnitelmissa on
20955: Jyväskylässä poikkeuksellisen ahtaissa tiloissa. Op- rakennustöiden käynnistäminen vuonna 1988.
20956: pilaitoksen opiskelijamäärät ovat yli kaksinkertai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20957: set oppilaitoksen alkuperäiseen mitoitukseen ver- taen,
20958: rattuna.
20959: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
20960: tarkoitukseen jo osoitettu suunnittelumääräraha. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20961: Hankkeen suunnittelu eteneekin niin, että varsi- 29.60. 74 6 000 000 markkaa Keski-
20962: naiset rakennustyöt voidaan aloittaa vuonna 1988. Suomen sairaanhoito-oppzfaitoksen lzsära-
20963: Hankkeen kustannusarvio on n. 32 milj. mk. kennustöiden kåynnzstå!mseen.
20964:
20965: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20966:
20967: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
20968: 1987 vp. 2105
20969:
20970: Raha-asia-aloite n:o 1976
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden kotiteolli-
20976: suuskoulun laajennustöitä varten
20977:
20978:
20979: Eduskunnalle
20980:
20981: 1960-luvulla toimi Keski-Suomessa kuusi pien- saneeraushanke on ollut vireillä jo pitkään. Hank-
20982: tä kotiteollisuuskoulua. 18.12.1975 tehdyllä val- keen suunnitelmat valmistuvat vielä kuluvan syk-
20983: tioneuvoston päätöksellä koulutus lopullisesti kes- syn aikana.
20984: kitettiin Petäjäveden kuntaan. Koulun oppilas- Hankkeen kustannusarvio on runsaat 9 milj.
20985: määrät ovat 1980-luvulla vaihdelleet 120:n ja mk, josta valtion osuus on noin 4,6 milj. mk.
20986: 140:n välillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20987: Keskiasteen uudistuksen myötä tulevat opetus- taen,
20988: linjojen muutokset ja oppilasmäärien tuntuva kas-
20989: vu. Oppilasmäärä noussee aina 290 oppilaaseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20990: Koulun nykyiset tilat ovat jo nykyisellekin oppi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20991: lasmäärälle ahtaat ja koulu joutuu toimimaan 29.60. 74 3 000 000 markkaa Petäjäveden
20992: useissa eri pisteissä. kotiteollisuuskoulun laajennustöiden
20993: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- ja käynnistämistä varten.
20994:
20995: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
20996:
20997: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
20998: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
20999: Pekka Leppänen
21000: 2106 1987 vp.
21001:
21002: Raha-asia-aloite n:o 1977
21003:
21004:
21005:
21006:
21007: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalousoppi-
21008: laitoksen rakennustöiden käynnistämiseksi
21009:
21010:
21011: Eduskunnalle
21012:
21013: Valtioneuvosto antoi 21.7.1983 Pihtiputaan 51 %:lla ja kunta 49 %:lla. Äskettäin valtiova-
21014: kunnalle luvan perustaa maatalousoppilaitoksen rainministeriön, opetusministeriön ja työvoima-
21015: 1.8.1986 lukien. Lupapäätöksessä valtioneuvosto ministeriön edustajien kesken on voitu sopia siitä,
21016: määritteli, että Pihtiputaan maatalousoppilaitok- että valtion osuus hankkeeseen rahoitetaan puo-
21017: sessa tulee toimimaan maatilatalouden peruslinja, liksi opetusministeriön normaaleilla budjettiva-
21018: joka käsittää yleisjakson sekä viljelijän erikoistu- roilla ja puoliksi työllisyysvaroin.
21019: mislinjan. Oppilaspaikkoja tulee olemaan 52. Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion edus-
21020: Väliaikaisena maatalousopetusta on Pihtipu- kuntakäsittelyn yhteydessä eduskunta lisäsi kun-
21021: taalla annettu jo useamman vuoden ajan. Ope- nallisten maatalousoppilaitosten rakentamiseen
21022: tuksen vakinaistuessa syksyllä 1986 käy koulutilan tarkoitettuja valtionavustuksia 1 milj. mk: lla tar-
21023: ja tarvittavien rakennusten saaminen välttämättö- koituksella käynnistää Pihtiputaan oppilaitoksen
21024: mäksi. rakennustyö vielä vuoden 1987 kuluessa.
21025: Koulutilan petustamissuunnitelma onkin hy- Hankkeen toteuttamissuunnitelma on parhail-
21026: väksytty opetusministeriössä 2.4.1985. Oppilai- laan ammattikasvatushallituksen ja opetusminis-
21027: toksen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma on vas- teriön käsiteltävänä.
21028: taavasti valmistumassa paraikaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21029: Pihtiputaan kunta on varautunut rakentamaan taen,
21030: maatalousoppilaitoksen tilat hyvinkin nopean ai-
21031: kataulun mukaan. Koulun toiminnan ja suosion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21032: kannalta olisi erittäin tärkeää, että toimintansa 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
21033: aloittava uusi oppilaitos saisi mahdollisimman no- 29.65.37 5 000 000 markkaa Pihtiputaan
21034: peasti tarkoitukseen soveltuvat toimitilat. Pihti- maatalousoppilaitoksen rakennustöiden
21035: putaan kunnallisen maatalousoppilaitoksen ra- kctynnistå1mseen.
21036: kennushankkeen kustannuksista vastaa valtio
21037:
21038: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21039:
21040: Mauri Pekkarinen
21041: 1987 vp. 2107
21042:
21043: Raha-asia-aloite n:o 1978
21044:
21045:
21046:
21047:
21048: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talouskoulun
21049: laajennukseen
21050:
21051:
21052: Eduskunnalle
21053:
21054: Jyväskylän talouskoulu on jo vuosien ajan toi- taa siten, että tämä ja eräät muutkin vastaavat
21055: minut aivan liian pienissä ja osin epäkäytännölli- hankkeet voidaan rahoittaa normaalirahoituksel-
21056: sissäkin tiloissa. Keskiasteen koulunuudistus on la, eikä jälkirahoitteisena.
21057: entisestään lisäämässä koulun oppilasmääriä ja sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21058: malla ahtautta. Lisätilojen tarve onkin akuutti. taen,
21059: Koulun perustamissuunnitelma on ammatti-
21060: kasvatushallituksen hyväksyttävänä. AKH:n omis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21061: sa suunnitelmissa hankkeen käynnistäminen on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21062: ajoitettu vuodelle 1988. Kustannusarvio on 5, 5 29.67.5 7 3 000 000 markkaa Jyväskylän
21063: milj. mk. talouskoulun laajennustöiden käynnistä-
21064: Ao. budjettimomentin perusteluja tulee muut- mtseen.
21065:
21066: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21067:
21068: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen
21069: Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21070: 2108 1987 vp.
21071:
21072: Raha-asia-aloite n:o 1979
21073:
21074:
21075:
21076:
21077: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaihtuvalinjaisen amma-
21078: tillisen koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä
21079:
21080:
21081: Eduskunnalle
21082:
21083: Kivijärven kunta pohjoisessa Keski-Suomessa Keski-Suomen keskusammattikoulun alaisuudes-
21084: Suomenselän alueella on yksi tyypillisimpiä kehi- sa hallinnollisesti. Koulutuslinjat vaihtuisivat
21085: tysaluekuntia. Elinkeinotoiminnan monipuolistu- muutamien vuosien väliajoin paikallisen ja seu-
21086: misen ja voimistumisen tiellä ovat yhtäältä pitkiin dullisen koulutustarpeen mukaisesti.
21087: etäisyyksiin ja toisaalta koulutetun työvoiman Alkuvaiheessa koulutusyksikkö voisi käsittää
21088: saantiin liittyvät ongelmat. Kivijärvellä ei ole 20-30 opiskelijaa. ''Puusepänteolliset'', hoito-
21089: minkäänlaista keskiasteen koulutusta tällä hetkel- alan ja maatilatalouden sivuelinkeinojen ammatit
21090: lä. Liioin Kivijärven naapurikunnissa ei ole kiin- näyttäisivät tällä hetkellä kipeimmin koulutusta
21091: teämuotoista vakinaista ammatillista koulutusta. kaipaavilta aloilta.
21092: Kivijärven ja sen naapurikuntien elinkeinoelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21093: mä tarvitsisi useammankin alan ammatillista kou- taen,
21094: lutusta. Pysyvän moniperuslinjaisen ammatillisen
21095: koulun perustaminen Kivijärvelle ei näytä mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21096: dolliselta. Erinomaisen hyvin kysymykseen sen si- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21097: jaan tulisi vaihtuvalinjaisen ammatillisen koulu- markkaa vaihtuvalinjatsen ammatillisen
21098: tuksen yksikön perustaminen Kivijärvelle. Käy- koulutuksen koulutusyksikön perustami-
21099: tännössä koulutusyksikkö toimisi jonkin, esim. seksi Kivijärvelle.
21100:
21101: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21102:
21103: Mauri Pekkarinen Toirni Kankaanniemi Pirkko Ikonen
21104: 1987 vp. 2109
21105:
21106: Raha-asia-aloite n:o 1980
21107:
21108:
21109:
21110:
21111: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesä ry:n toimin·
21112: nan tukemiseen
21113:
21114:
21115: Eduskunnalle
21116:
21117: Jyväskylän Kesä on yksi Suomen vanhimmista Iän Kesälle ole osoitettu omaa erillistä määrära-
21118: ja maineikkaimmista kulttuuritapahtumista. Ta- haa.
21119: pahtuma koostuu lähinnä korkeatasoisesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21120: musiikki-, elokuva- ja kuvataideohjelmistosta sekä taen,
21121: maailmanlaajuistakin huomiota saaneista kong-
21122: resseista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21123: Jyväskylän Kesä ry:n noin 1 200 000 mk:n suu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21124: ruisesta talousarviosta on valtion tuki kattanut 29.90.52 500 000 markkaa Jyväskylän Ke-
21125: viime vuosina noin kolmanneksen. Hallituksen sä ry:lle kulttuuritapahtuman järjestämi-
21126: vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa ei Jyväsky- seen.
21127:
21128: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21129:
21130: Mauri Pekkarinen
21131: 2110 1987 vp.
21132:
21133: Raha-asia-aloite n:o 1981
21134:
21135:
21136:
21137:
21138: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken Piispalan
21139: leiri- ja kurssikeskuksen tukemiseen
21140:
21141:
21142: Eduskunnalle
21143:
21144: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Keskuksen talodellisten vaikeuksien vuoksi olisi
21145: päätösasiakirjassa vuonna 1975 osanottajavaltiot välttämätöntä, että valtio osoittaisi Piispalan leiri-
21146: sopivat mm. nuorison kansainvälisen toiminnan ja kurssikeskuksen käyttökustannuksiin 500 000
21147: ja nuorisomatkailun edistämisestä. mk.
21148: Opetusministeriö hyväksyi vuonna 1978 valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21149: kunnallista ja kansainvälistä käyttöä palvelevien taen,
21150: nuorisomatkailukeskusten kehittämisohjelman,
21151: joka käsitti kahdeksan kohdetta, Kannonkosken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21152: Piispalan ollessa yksi näistä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21153: Piispalaa onkin rakennettu viime vuosina osin 29.91.51 500000 markkaa Kannonkos-
21154: valtion tuen turvin, mutta valtaosaltaan Kannon- ken Piispalan leiri- ja kursszkeskuksen toi-
21155: kosken kunnan voimavaroin. Keskus pystyy jo nyt minnan tukemiseen.
21156: tarjoamaan kohtuulliset leiri- ja kurssitilat.
21157:
21158: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21159:
21160: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21161: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21162: Pekka Leppänen
21163: 1987 vp. 2111
21164:
21165: Raha-asia-aloite n:o 1982
21166:
21167:
21168:
21169:
21170: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Nuorisoseu-
21171: rain Liiton toimitilojen hankinnan loppurahoitukseen
21172:
21173:
21174: Eduskunnalle
21175:
21176: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa eduskunta perusteltua, että valtio tulisi myös vuoden 1988
21177: hyväksyi 150 000 markan suuruisen määrärahan tulo- ja menoarviossa hankintaan mukaan.
21178: Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton toimitilojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21179: hankintaan. Toimisto-osakkeen hankinta kaikki- taen,
21180: ne kuluineen nousee kuitenkin noin 280 000
21181: markkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21182: Ottaen huomioon nuorisoseuratyön suuren yh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21183: teiskunnallisen merkityksen ja sen, ettei ao. yhtei- 29.91.51 100 000 markkaa Keski-
21184: söllä ole muuta tietä mahdollista saada tällaiseen Suomen Nuorisoseurain Liiton toimitilo-
21185: välttämättömyyshankintaan julkisia varoja, olisi jen loppurahoitukseen.
21186:
21187: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21188:
21189: Mauri Pekkarinen
21190: 2112 1987 vp.
21191:
21192: Raha-asia-aloite n:o 1983
21193:
21194:
21195:
21196:
21197: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan Tuiskulan
21198: talon peruskorjaamiseen
21199:
21200:
21201: Eduskunnalle
21202:
21203: Urheiluseura Pihtiputaan Tuisku ry. omistaa mk:n alkurahoituksen. Hankkeen loppuun saatta-
21204: Tuiskulan talon Pihtiputaan keskustassa. Alun minen edellyttäisi useammassa erässä yhteensä
21205: perin liikuntatiloiksi tehty talo ei nykykunnossaan noin 500 000 mk:n rahoitusta.
21206: palvele seuraa juuri muuten kuin bingotoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21207: nassa. taen,
21208: Seuran ja kunnan yhteisvoimin on laadittu pe-
21209: ruskorjaussuunnitelma tilojen kunnostamiseksi si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21210: ten, että ne palvelisivat sekä pienimuotoista sisä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21211: liikuntaa että kunnan nuorisotyötä ja seuran omaa 29.91.50 250 000 markkaa Urheiluseura
21212: järjestötoimintaa. Pihtiputaan Tuisku ry:lle Tuiskulan talon
21213: Keski-Suomen läänin liikuntalautakunta on jo peruskorjaustöihin.
21214: myöntänyt hankkeeseen muodollisen 15 000
21215:
21216: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1987
21217:
21218: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi
21219: 1987 vp. 2113
21220:
21221: Raha-asia-aloite n:o 1984
21222:
21223:
21224:
21225:
21226: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta urheilun ja liikuntakas-
21227: vatustyön tukemiseen
21228:
21229:
21230: Eduskunnalle
21231:
21232: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja ar- Eduskunnan ilmaisemaa tahtoa tuleekin nou-
21233: vioidaan kertyvän 920 milj. mk vuonna 1988. Täs- dattaa ja lisätä tulo- ja menoarvioon puuttuvat
21234: tä hallitus esittää 336,8 milj. mk:n käyttämistä ur- 12,4 milj. mk.
21235: heilun ja nuorisokasvatustyön tukemiseen. Tämä on sitäkin perustellumpaa, kun muiste-
21236: Aikaisemman käytännön mukaan urheilun ja taan, että muutamana viime vuonna on jo liikun-
21237: nuorisokasvatustyön tukemiseen on palautettu nan ja urheilun asetusteitse säädettyä osuutta lei-
21238: täysimääräisesti myös aikaisemmin myönnettyjen kattu noin 90 milj. mk:lla muiden tarpeiden hy-
21239: lainojen korot ja lyhennykset, joita hallitus arvioi väksi.
21240: kertyvän 36 milj. mk vuonna 1988. Nyt näitä va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21241: roja ehdotetaan palautettavaksi urheilulle ja lii- taen,
21242: kuntakasvatukselle vain 23,6 milj. mk, eli 12,4
21243: milj. mk suunnattaisiin muihin tarkoituksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21244: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvion yhteydessä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21245: eduskunta kuitenkin yksimielisesti lausui voimak- 29.91.54 12 400 000 markkaa urhezlun ja
21246: kaan kannanoton näiden varojen liikuntakasva- liikuntakasvatustyön tukemiseen.
21247: tukselle ja urheilulle palauttamisen tärkeydestä.
21248:
21249: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21250:
21251: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21252: 2114 1987 vp.
21253:
21254: Raha-asia-aloite n:o 1985
21255:
21256:
21257:
21258:
21259: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohtoverkostojen yh-
21260: dysjohdon rakennustöiden aloittamiseen välillä Keuruun
21261: keskusta-Keuruun varuskunta
21262:
21263: Eduskunnalle
21264:
21265: Keuruun varuskunta sijaitsee noin 4,5 kilomet- hankkeen toteuttaminen täyttää valtioneuvoston
21266: rin etäisyydellä Keuruun kirkonkylästä etelään. päätöksen (214/78) edellyttämät vaatimukset ja
21267: Varuskunnalla on oma sisäinen vedenjakelujärjes- soveltuu Keski-Suomen vesipiirin toteutettavaksi.
21268: telmä, johon kuuluu pohjavedenottamo. Keu- Asiaan suhtautuu myönteisesti myös puolustus-
21269: ruun kirkonkylän vesilaitos kattaa rakennuskaava- ministeriö.
21270: alueen. Raakavesi pumpataan kahdesta erillisestä Hankkeen kustannukset ovat noin 2, 5 milj.
21271: pohjavedenottamosta. Näiden vesijohtoverkosto- mk, mistä valtion vesihuoltotyön osuudeksi muo-
21272: jen yhteinen pituus on noin 60 kilometriä. Vesi- dostuu noin 0,82 milj. mk. Yhdysjohdon rakenta-
21273: laitoksilla on ajoittaisia veden määrästä ja laadusta minen ei tarvitse vesioikeuden lupaa. Sekä Keu-
21274: johtuvia käyttöhäiriöitä. ruun kirkonkylän että varuskunnan vedenotta-
21275: Verkostojen välinen yhdysjohto antaisi molem- rnoilla on vesioikeuden luvat.
21276: mille vesilaitoksille taloudellisesti edullisen ratkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21277: sun mahdollisimman suureen vedenjakeluvar- taen,
21278: muuteen häiriötilanteissa, johtuvatpa nämä raa-
21279: kavedestä tai laitteistohäiriöistä. Yhdysjohto mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21280: dollistaa myös verkostojen välillä olevan haja-asu- 1988 tulo- ja menoarvioon 820 000 mark-
21281: tuksen vedenhankinnan. Lisäksi kirkonkylän ete- kaa Keuruun varuskunnan ja Keuruun
21282: läpuolinen alue, Varissaari-Pöyhölä, on kirkon- kaupungin keskustan välisten vesijohto-
21283: seudun yleiskaavassa varattu rakentamiseen. verkostojen yhdys;ohdon rakentamista
21284: Kahden vesilaitoksen välisenä yhdysvesijohtona varten.
21285:
21286: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21287:
21288: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21289: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21290: Pekka Leppänen
21291: 1987 vp. 2115
21292:
21293: Raha-asia-aloite n:o 1986
21294:
21295:
21296:
21297:
21298: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohtoverkoston ra-
21299: kentamiseen Kyyjärvellä
21300:
21301:
21302: Eduskunnalle
21303:
21304: Kyyjärven kunta pohjoisessa Keski-Suomessa verkostojen yhdistämisen ja tarvittaessa molem-
21305: kuuluu ns. Suomenselkä-kuntiin. Perinteisesti minpuolisen vedenjakelun.
21306: kunnan työllisyystilanne on ollut vaikea. Kunnan Näin rakennettavan syöttövesijohdon piirissä
21307: kehittämistoimissa on viime vuosina päästy hy- olisi 38 taloutta ja noin 200 asukasta. Hankkeen
21308: vään alkuun. toteuttamisen mahdollistavat suunnitelmat ovat
21309: Sekä kunnan työllisyyden että yhdyskuntara- valmistuneet Keski-Suomen vesipiirissä äskettäin.
21310: kenteen kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä Kustannukset yhteensä olisivat 1,6 milj. mk, josta
21311: toiminnoista ovat muutamina viime vuosina ol- valtion osuus valtion vesihuoltohankkeena toteu-
21312: leet kunnan alueella suoritetut vesihuoltotyöt. tettaessa on noin 700 000 mk.
21313: Kyyjärven kunnan vesilaitos kattaakin nyttem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21314: min jo kirkonkylän seudun ja suuren osan haja- taen,
21315: asutusalueista. Samoin Perhon vesijohtoverkosto
21316: on varsin laaja. Noposenahon ja Mäntyperän kylät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21317: sijaitsevat juuri Perhon ja Kyyjärven kuntien raja- 1988 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
21318: alueilla. Mainittujen kylien saattaminen vesijoh- kaa vesihuoltohankkeeseen Kyyjärven
21319: toverkoston piiriin mahdollistaisi samalla kuntien kunnassa.
21320:
21321: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21322:
21323: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21324: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21325: Pekka Leppänen
21326: 2116 1987 vp.
21327:
21328: Raha-asia-aloite n:o 1987
21329:
21330:
21331:
21332:
21333: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan ja Linnanky-
21334: län alueiden vesihuollon järjestämiseen Saarijärvellä
21335:
21336:
21337: Eduskunnalle
21338:
21339: Tarvaalan ja Linnankylän vedenhankinta Saari- tannukset ovat 1,25 milj. mk, mistä valtion osuu-
21340: järvellä on puutteellisesti järjestetty. Esim. Lin- deksi jäisi 430 000 mk. Hanke täyttää valtion vesi-
21341: nankylän talouksista osa joutuu ottamaan talous- huoltotyölle asettamat vaatimukset.
21342: vetensä kylän pohjoispuolella olevasta järvestä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21343: Talouksien käyttövesi ei näillä alueilla täytä lää- taen,
21344: kintöhallituksen asettamia laatuvaatimuksia.
21345: Järkevä ratkaisu olisi mainittujen kylien liittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21346: minen Saarijärven kaupunkikeskuksen vesilaitok- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21347: seen. Tähän tähtäävät suunnitelmat ovatkin äs- 30.40. 77 430 000 markkaa vesihuollon
21348: kettäin valmistuneet. kuntoon saattamiseksi Saanjärven Tarvaa-
21349: Tarvittavan syöttövesijohdon rakentamisen kus- lan ja Linnankylän alueella.
21350:
21351: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21352:
21353: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21354: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21355: Pekka Leppänen
21356: 1987 vp. 2117
21357:
21358: Raha-asia-aloite n:o 1988
21359:
21360:
21361:
21362:
21363: Pekkarinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Saarijärven-Kan-
21364: nonkosken tien (maantie n:o 648) perusparannustöiden käynnis-
21365: tämiseen
21366:
21367: Eduskunnalle
21368:
21369: Maantie n:o 648 välillä Saarijärvi-Kannonkos- arvio välille Saarijärvi-Kallio on nom 10 milj.
21370: ki on erittäin huonossa kunnossa. Tie on kuiten- mk.
21371: kin Kannonkosken kuntakeskuksen ja Saarijärven Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21372: kaupungin selvästi lyhin ja käytetyin tieyhteys. taen,
21373: Etenkin kannonkoskelaisille tien heikko kunto
21374: on suuri ongelma siksi, että kaikki kuntalaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21375: tärkeimmät palvelut, julkiset ja yksityiset, on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21376: haettava Saarijärveltä. 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Saa-
21377: Keski-Suomen piirin toimenpideohjelmassa rzj'ärven-Kannonkosken tien (maantie
21378: hanke on sijoitettu vuodelle 1990. Kustannus- n:o 648) perusparannustöihin.
21379:
21380: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21381:
21382: Mauri Pekkarinen
21383: 2118 1987 vp.
21384:
21385: Raha-asia-aloite n:o 1989
21386:
21387:
21388:
21389:
21390: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 657 (Pihti-
21391: pudas-Kuopion piirin raja) parantamisen suunnitteluun
21392:
21393:
21394: Eduskunnalle
21395:
21396: Maantie n:o 657 välillä Pihtipudas-Kuopion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21397: piirin raja yhdistää Pihtiputaan itäiset kylät kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21398: takeskukseen. Tie on tärkeä väylä myös maakun- 31.24. 77 300 000 markkaa suunnittelu-
21399: tien väliselle poikittaisliikenteelle. määrärahan osoittamiseksi Pihtiputaan ja
21400: Tien kunto on huono. Tarvittavien suunnitel- Kuopion piirin rajan välisen tien paranta-
21401: mien valmistumista tulisi kiirehtiä, jotta raken- miseen.
21402: nustöihin päästäisiin viimeistään vuonna 1989.
21403: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21404: taen,
21405:
21406: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21407:
21408: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21409: 1987 vp. 2119
21410:
21411: Raha-asia-aloite n:o 1990
21412:
21413:
21414:
21415:
21416: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Liesjärven
21417: maantien (n:o 621) perusparannustöiden käynnistämiseen
21418:
21419:
21420: Eduskunnalle
21421:
21422: Maantie n:o 621 välillä Keuruu-Liesjärvi- sevasti kiirehtiä. Jo vuonna 1987 pitäisi kohteen
21423: Ähtäri muodostaa päätieyhteyden kahden kau- suunnittelu saada valmiiksi ja työt käynnistymään
21424: pungin, Keuruun ja Ähtärin välillä. Tie on poik- viimeistään v. 1988.
21425: keuksellisen huonossa kunnossa, mäkinen, kuop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21426: painen ja routiva soratie. taen,
21427: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen
21428: piirin toimenpideohjelmassa hanke on ohjelmoitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21429: vasta vuodelle 1991. Hankkeen kustannusarvio on 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21430: nykyisten suunnitelmien mukaisesti noin 25 milj. 31. 24. 77 1 400 000 markkaa Keuruun-
21431: mk. Liesjärven maantien (n:o 621) perusparan-
21432: Perusparannushanketta tulisi kuitenkin ratkai- nushankkeen käynnistämiseen.
21433:
21434: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21435:
21436: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21437: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21438: Pekka Leppänen
21439:
21440:
21441:
21442:
21443: 40 270416F
21444: 2120 1987 vp.
21445:
21446: Raha-asia-aloite n:o 1991
21447:
21448:
21449:
21450:
21451: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden-Multian
21452: tien (maantie n:o 624) rakennustöiden käynnistämiseksi
21453:
21454:
21455: Eduskunnalle
21456:
21457: Maantie n:o 624 välillä Petäjävesi-Multia on Suunnittelun puolesta työt voitaisiin aloittaa vielä
21458: osa uutta valtatieyhteyttä välillä Jyväskylä-Vaasa. vuoden 1988 puolella.
21459: Hanke on kirjattu myös uudessa Tie 2000 -ohjel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21460: massa tärkeiden uusien valtatieyhteyksien jouk- taen,
21461: koon.
21462: Juuri Petäjäveden ja Multian väli on erittäin tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21463: keä turvekuljetusväylä luoteisen Keski-Suomen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21464: soilta Jyväskylään. Tieyhteys on tällä hetkellä 31.24. 77 4 000 000 markkaa Petäjäveden
21465: poikkeuksellisen huonossa kunnossa. -Multian tien (maantie n:o 624) raken-
21466: Hankkeen kustannusarvio on noin 55 milj. mk. nustöiden aloittamiseen.
21467:
21468: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 198 7
21469:
21470: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21471: 1987 vp. 2121
21472:
21473: Raha-asia-aloite n:o 1992
21474:
21475:
21476:
21477:
21478: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 perus-
21479: korjaustöiden aloittamiseen välillä Kymönkoski-Kuopion piirin
21480: raja
21481:
21482:
21483: Eduskunnalle
21484:
21485: Maantie n:o 659 välillä Kymönkoski-Kuopion 1987 kuluessa. Alustavien tietojen mukaan perus-
21486: piirin raja muodostaa tärkeän tieyhteyden Viita- korjauksen kustannukset tällä 25,5 km:n matkalla
21487: saarelta ja nelostieltä itään Kuopion läänin suun- ovat noin 20 milj. mk.
21488: taan. Samoin tieyhteys on elintärkeä Viitasaaren Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21489: itäosien kylille normaalin asiointiliikenteen tar- taen,
21490: peisiin. Kunnossapidon varatyönä tietä on korjat-
21491: tu välillä Ilolanmäki-Kymönkoski. Väli Kymön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21492: koski-Kuopion piirin raja on TVL:n Keski-Suo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21493: men piirin suunnitelmien mukaan tarkoitus aloit- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien
21494: taa vasta joskus 1990-luvulla. Tien nykyisen hei- n:o 659 peruskorjaustöiden aloittamiseen
21495: kon kunnon huomioon ottaen peruskorjaustyöt välzllä Kymönkoski-Kuopion piirzi"n raja.
21496: tulisi saada käyntiin huomattavasti aikaisemmin.
21497: Tarvittavat suunnitelmat valmistunevat vuoden
21498:
21499: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21500:
21501: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21502: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21503: Pekka Leppänen
21504: 2122 1987 vp.
21505:
21506: Raha-asia-aloite n:o 1993
21507:
21508:
21509:
21510:
21511: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan pysäkin Ja
21512: Keitelepohjan välisen tieosuuden (n:o 759) parantamiseen
21513:
21514:
21515: Eduskunnalle
21516:
21517: Maantie n:o 759 välillä Keitelepohjan pysäkki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21518: -Keitelepohja on mutkainen, huonokuntoinen ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21519: päällystevaurioinen. Tien suuntauksen parantami- 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa Keitelepoh-
21520: seksi ja muutoinkin kunnostamiseksi ovat suunni- jan pysäkin ja Keitelepohjan välisen
21521: telmat valmiit. Hankkeen kustannusarvio tällä maantien parannustöihin.
21522: noin 4,4 kilometrin matkalla on 3,5 milj. mk.
21523: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21524: taen,
21525:
21526: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21527:
21528: Mauri Pekkarinen
21529: 1987 vp. 2123
21530:
21531: Raha-asia-aloite n:o 1994
21532:
21533:
21534:
21535:
21536: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o
21537: 760 perusparantamiseen välillä Pihtipudas-Muurasjärvi
21538:
21539:
21540:
21541: Eduskunnalle
21542:
21543: Maantien n:o 760 välillä Pihtipudas- Töiden luistava jatkaminen edellyttäisi koko
21544: Muurasjärvi (Keski-Pohjanmaan piirin raja) perus- tiejaksolle ensi vuonna 8 milj. mk:n lisärahoitus-
21545: parannustyöt ovat olleet jo parin vuoden aikana ta.
21546: käynnissä välillä Pihtipudas-Alvajärvi. Tämän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21547: kin välin loppuun rakentamiseen tarvitaan varoja taen,
21548: vielä ensi vuonna noin 3 milj. mk.
21549: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa esitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21550: välin Alvajärvi-Muurasjärvi aloittamiseen vaati- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21551: mattomat 1,2 milj. mk, kun välin kustannusarvio 31.24. 77 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
21552: on noin 16 milj. mk. maantien n:o 760 perusparantamiseen vä-
21553: Tällaisilla rahoitusraameilla toteutettuna Pihti- lzllä Pihtipudas-Muurasjärvi.
21554: putaan ja Keski-Pohjanmaan piiriin rajan välisen
21555: tien valmistuminen viivästyy tarpeettomasti ja en-
21556: nen muuta seudun liikennettä vaikeuttaen.
21557:
21558: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21559:
21560: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21561: 2124 1987 vp.
21562:
21563: Raha-asia-aloite n:o 1995
21564:
21565:
21566:
21567:
21568: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Rönnyn-Elämäjärven pai-
21569: kallistien n:o 16963 parantamiseen
21570:
21571:
21572: Eduskunnalle
21573:
21574: Rönnyn-Elämäjärven paikallistie on noin 8,6 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21575: km:n mittainen, entisen valtatien n:o 4 linjauk- taen,
21576: sella kulkeva tie. Paikallistieksi tie on poikkeuk-
21577: sellisen vilkkaasti liikennöity. Tien rakenne tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21578: kuitenkin parantaa ja päällystää. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21579: Hankkeen kustannusarvio on noin 3,5 milj. 31.24. 77 1 000 000 markkaa Röynnyn-
21580: mk. Hanke kuului Keski-Suomen tiepiirin toi- Eiämä;'ärven paikallistien parantamiseen.
21581: menpideohjelmaan vuosille 1986-92.
21582:
21583: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21584:
21585: Mauri Pekkarinen
21586: 1987 vp. 2125
21587:
21588: Raha-asia-aloite n:o 1996
21589:
21590:
21591:
21592:
21593: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta K yyjärven-Vehkaperän
21594: paikallistien rakentamiseksi
21595:
21596:
21597: Eduskunnalle
21598:
21599: VAPO Oy:n suoalueet Kyyjärven kunnan Veh- Liikennemäärän suurta kasvua ei Vehkaperän
21600: kaperällä käsittävät yli 1 000 ha. Tuotannossa on paikallistie n:o 16863 ole kestänyt. TVL:n Keski-
21601: tällä hetkellä runsaat 800 ha. Äskettäin Vehkape- Suomen piiri ja TVH ovatkin laatineet suunnitel-
21602: rän turveteollisuusalueelia on käynnistänyt toi- mat tämän noin 5 km pitkän paikallistien kanta-
21603: mintansa myös NHC-tuotanto Oy, joka valmistaa vuuden parantamiseksi. Hankkeen kustannusar-
21604: lannoitteita raaka-aineinaan turve, puunkuori ja vio on alle kaksi miljoonaa markkaa.
21605: tuhka. Turpeen ja lannoitteiden tuotanto alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21606: merkitsee melkoista liikennettä. Täysperävaunui- taen,
21607: sia rekka-autoja lähtee Vehkaperältä turvelastissa
21608: yli kymmenen päivässä. Täydessä käynnissä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21609: valta lannoitetehtaalta taas lähtee päivittäin yli 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21610: kaksikymmentä täysperävaunurekkaa. Lisäksi tur- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Kyyjärven-
21611: ve- ja teollisuusalueelle on muuta liikennettä run- Vehkaperän paikallistien rakennustöiden
21612: saasti. käynnistämiseksi.
21613:
21614: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1987
21615:
21616: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaaniemi Pekka Leppänen
21617: 2126 1987 vp.
21618:
21619: Raha-asia-aloite n:o 1997
21620:
21621:
21622:
21623:
21624: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Leivonmäen-Mieskonmäen
21625: maantien parantamiseen
21626:
21627:
21628: Eduskunnalle
21629:
21630: Maantie n:o 6161 välillä Leivonmäki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21631: Mieskonmäki (Joutsa) on erittäin huonokuntoi- taen,
21632: nen, mutkainen ja sorapintainen.
21633: Hanke on ollut sekä Joutsan että Leivonmäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21634: kuntien kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21635: hankkeiden joukossa. 31.24. 77 1 000 000 markkaa Leivonmäen
21636: Tien rakenne tulisi parantaa, suuntausta uusia -Mieskonmäen maantien parannustöi-
21637: ja tie tulisi myös päällystää. Tämän 8,8 km:n den suunnitteluun ja rakentamisen käyn-
21638: pituisen tiehankkeen kustannusarvio on noin nistämiseen.
21639: 6 500 000 markkaa.
21640:
21641: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21642:
21643: Mauri Pekkarinen
21644: 1987 vp. 2127
21645:
21646: Raha-asia-aloite n:o 1998
21647:
21648:
21649:
21650:
21651: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Petäisjärven-Pihlajaveden
21652: aseman maantien parantamiseen
21653:
21654:
21655: Eduskunnalle
21656:
21657: Pihlajavesi, ennen itsenäinen kunta, nyt yksi ta tulisi kuitenkin tästä kiirehtiä. Poikkeuksellisen
21658: Keuruun kaupungin merkittävistä kylistä, on lä- aktiivinen tässä tarkoituksessa on ollut alueen ky-
21659: hes 1 000 asukkaan yhdyskunta. Alueen tärkein lätoimikunta.
21660: tieyhteys Petäisjärvi-Pihlajaveden asema (maan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21661: tiet n:ot 6007, 6211 ja 6212) on erittäin heikossa taen,
21662: kunnossa.
21663: Tien perusparantamisen välttämättömyydestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21664: ovat kaikki asianosaiset tahot yhtä mieltä. Tie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21665: osuuden pituus on noin 12,4 km ja parannustöi- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Petäsjärven
21666: den kustannusarvio 8,4 milj. mk. -Pihlajaveden aseman tien parantamis-
21667: Keski-Suomen tiepiirin suunnitelmassa on töiden käynnistämiseen.
21668: hankkeen käynnistäminen vuonna 1991. Hanket-
21669:
21670: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21671:
21672: Mauri Pekkarinen
21673: 2128 1987 vp.
21674:
21675: Raha-asia-aloite n:o 1999
21676:
21677:
21678:
21679:
21680: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselkätien
21681: suunnittelua ja maastotöitä varten
21682:
21683:
21684: Eduskunnalle
21685:
21686: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat ermrun könmäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnula-valta-
21687: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- tie n:o 4 kulkee tyypillisimmän Suomenselän läpi,
21688: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan tulisi tie myös tätä kautta viedä.
21689: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin Asia on suuntauksen osalta tulossa ratkaisuun
21690: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien osalta aivan lähiaikoina.
21691: kunnollisen yhteysverkon puuttuminen on vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21692: keuttanut merkittävästi kuntien kehittymistä. taen,
21693: Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde alueella
21694: on etelä-pohjoissuuntaisen ns. Suomenselkätien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21695: aikaansaaminen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21696: Jo vuosia sitten valtioneuvosto on tehnyt periaa- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa ns. Suomen-
21697: tepäätöksen kantatietasoisen tien rakentamisesta selkätien välillä Keuruu-Multia-Pyl-
21698: Suomenselälle. Asiaa koskevan selvityksen on suo- könmäki- Karstula- Kivijärvi- Kinnula
21699: rittanut Viatek. -valtatie n:o 4 suunnittelua ja maastotöi-
21700: Koska juuri tiesuunta Keuruu-Multia-Pyl- tä varten.
21701:
21702: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21703:
21704: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21705: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21706: Pekka Leppänen
21707: 1987 vp. 2129
21708:
21709: Raha-asia-aloite n:o 2000
21710:
21711:
21712:
21713:
21714: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan ke-
21715: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi
21716:
21717:
21718: Eduskunnalle
21719:
21720: Jämsän-Kaipolan kapea ja heikkokuntoinen mistuessa viimeisteltävissä hyvinkin nopeasti.
21721: tie on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tietä käyttä- Hankkeen kustannusarvio on noin 2 milj. mk.
21722: vät päivittäin sekä Kaipolan koulun oppilaat että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21723: Kaipolan tehtailla työskentelevät työntekijät, joita taen,
21724: on tällä hetkellä lähes 2000.
21725: Tällaiselle koululais- ja muulle kevyelle liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21726: teelle tie on poikkeuksellisen vaarallinen. Kevyen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21727: liikenteen väylän rakentaminen tällä välillä onkin 31.24. 771isäyksenä 2 000 000 markkaa ke-
21728: kiireinen ja välttämätön toimenpide. vyen liikenteen väylän rakentamiseen vä-
21729: Tarvittavat suunnitelmat ovat rahoituksen var- lille }ämsä-Kaipola.
21730:
21731: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21732:
21733: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21734: 2130 1987 vp.
21735:
21736: Raha-asia-aloite n:o 2001
21737:
21738:
21739:
21740:
21741: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
21742: lien rakentamiseen Kinnulan kirkonkylän taajama-alueelle
21743:
21744:
21745:
21746: Eduskunnalle
21747:
21748: Kinnulan kirkonkylän taajama-alue on viimeis- 1990. Liikenneturvallisuussyistä hanke tulisi kui-
21749: ten vuosien aikana kehittynyt nopeasti. Alueen tenkin aloittaa huomattavasti aikaisemmin, jo
21750: liikenteen, nimenomaan kevyen liikenteen vilk- vuonna 1988.
21751: kautta on suuresti lisännyt mm. taajama-aluee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21752: seen liittyvä teollisuusalue. tavasti,
21753: Kevyen liikenteen omien väylien puutteesta on-
21754: kin tullut koko Kinnulan kirkonkylän taajama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21755: alueen kehittymisen pullonkaula. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21756: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylien raken- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
21757: tamiseksi ovat valmiit. Hankkeen kustannusarvio kenteen väylien rakennustöiden käynnis-
21758: on 3,7 milj. mk. TVL:n Keski-Suomen piirin toi- tämiseen Kinnulassa.
21759: menpideohjelmassa hanke on ajoitettu vuodelle
21760:
21761: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21762:
21763: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21764: 1987 vp. 2131
21765:
21766: Raha-asia-aloite n:o 2002
21767:
21768:
21769:
21770:
21771: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan raken-
21772: nustöiden aloittamiseksi
21773:
21774:
21775: Eduskunnalle
21776:
21777: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen poi- -Päijänteen kanava toteutuu ja vesiliikenne li-
21778: kittaisyhteys Joutsan-Korpilahden tie (maantie sääntyy.
21779: n:o 610) kulkee Kärkistensalmen kautta. Salmen Kärkistensalmen sillan rakennuskustannuksiksi
21780: ylitys hoidetaan lossin avulla. on laskettu 25 milj. markkaa (tr. ind. 260). Tie-
21781: Joutsan-Korpilahden tien liikennetiheydeksi suunnitelmat ovat valmiit.
21782: on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21783: kistensalmen lossi on merkittävä liikenteen pul- taen,
21784: lonkaula, mikä vielä korostuu kesäisin liikenteen
21785: ollessa erittäin vilkasta Päijänteen runsaan loma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21786: asutuksen vuoksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21787: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös Päijän- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Kiirkisten-
21788: teen vesiliikenteelle vaikean kapeikon. Tilanne salmen szllan rakennustöiden aloittami-
21789: vaikeutuu entisestään, jos suunniteltu Keiteleen seksi.
21790:
21791: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21792:
21793: Mauri Pekkarinen
21794: 2132 1987 vp.
21795:
21796: Raha-asia-aloite n:o 2003
21797:
21798:
21799:
21800:
21801: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalasataman rakentami-
21802: seen Konneveden Mämmilahteen
21803:
21804:
21805: Eduskunnalle
21806:
21807: Mämmilahti stJaltsee Rappaatlahden vieressä Hankasalmen ja Laukaan kuntien alueella oleviin
21808: eteläisellä Konnevedellä. Rappaatlahden alue on lukuisiin laitoksiin. Näin korvattaisiin norjalaista
21809: ikivanhaa muikunkalastusaluetta. Jo pitempään pakastekalaa kotimaisella kalalla.
21810: onkin ollut vireillä kalasataman rakentaminen Mämmilahden kalasataman suunnitelma on
21811: Mämmilahteen. valmis. Kustannusarvio on 350 000 mk.
21812: Kalasataman kautta arvioidaan vuodessa saata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21813: van n. 50 000 kg muikkua. Valtion tuen turvin taen,
21814: kunta rakentaisi sataman läheisyyteen kylmäsäily-
21815: tystilat ja hankkisi hilekoneen. Näin kalan edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21816: leentoimitusmahdollisuuksia voitaisiin tuntuvasti 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21817: parantaa. Kalaa onkin, kunhan satama saadaan, 31.27. 77 350 000 markkaa kalasataman
21818: tarkoitus toimittaa Mämmilahden sataman kautta rakentamiseksi Konneveden Mämmzfah-
21819: Konneveden kunnan laitosten lisäksi ainakin teen.
21820:
21821: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21822:
21823: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
21824: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
21825: Pekka Leppänen
21826: 1987 vp. 2133
21827:
21828: Raha-asia-aloite n:o 2004
21829:
21830:
21831:
21832:
21833: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Muuramen lastausraiteen
21834: rakentamiseen
21835:
21836:
21837: Eduskunnalle
21838:
21839: Muuramen kunta sijaitsee noin 20 km Jyväsky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21840: lästä etelään. Muurame on voimakkaasti teollistu- taen,
21841: nut kunta, ydinalueenaan oma teollisuuskylä.
21842: Jyväskylän-Jämsän-Tampereen rata kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21843: teollisuuskylän välittömässä läheisyydessä. Pit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21844: kään jatkuneista yrityksistä huolimatta ei lastaus- 31.90. 78 2 200 000 markkaa lastausrai-
21845: raidetta ole kuitenkaan saatu aikaiseksi. teen rakentamiseksi Muuramen teollisuus-
21846: Pieksämäen ratapiiri on laatinut suunnitelman kylään.
21847: teollisuusalueen lastausraiteen rakentamiseksi.
21848: Hanke olisi vihdoin toteutettava.
21849:
21850: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21851:
21852: Mauri Pekkarinen
21853: 2134 1987 vp.
21854:
21855: Raha-asia-aloite n:o 2005
21856:
21857:
21858:
21859:
21860: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan terveysaseman
21861: II vaiheen rakennustöiden käynnistämiseen
21862:
21863:
21864: Eduskunnalle
21865:
21866: Kun Palokan terveysaseman I vaihe valmistui, veysaseman II vaiheen kustannusarvio on 14,8
21867: oli II vaiheen tarkoitus käynnistyä heti jatkoksi milj. mk.
21868: jo vuoden 1984 valtionrahoituksella. Hanke oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21869: myös vahvistettu valtion suunnitelmissa vuodelle taen,
21870: 1984.
21871: Vuosien 1986-90 suunnitelmissa hankkeen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21872: teutus on ajoitettu alkavaksi vuonna 1988. Sit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21873: temmin sitä on taas lykätty vuoteen 1989. 33.78.31 2 000 000 markkaa Palokan
21874: Aikaisempien suunnitelmien mukaisesti hanke terveysaseman II vatheen rakennustöiden
21875: tulisi saada kuitenkin liikkeelle vuonna 1988. Ter- käynnistämiseen.
21876:
21877: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21878:
21879: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21880: 1987 vp. 2135
21881:
21882: Raha-asia-aloite n:o 2006
21883:
21884:
21885:
21886:
21887: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen lipeälammen
21888: puhdistamiseen
21889:
21890:
21891: Eduskunnalle
21892:
21893: Haarlan Selluloosa Oy johti vuosina 1935-67 Tarvittavat kokeilut voidaan suorittaa hyvin no-
21894: väkevää jätelipeää Koivusuolle padottuun altaa- peasti. Lopullisiin lammen puhdistustoimenpitei-
21895: seen. Vuosien ajan tämä allas on aiheuttanut ve- siin tuleekin päästä vuonna 1988.
21896: sien pilaantumista sekä Toivakan reitin järvissä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21897: että Leppäveden Metsolahdessa. taen,
21898: Lammen eliminoimiseksi on Keski-Suomen ve-
21899: sipiirissä valmistunut yksityiskohtainen suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21900: makokonaisuus vaihtoehtoineen. Järkevin vaih- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21901: toehto on johtaa vesi Nenäinniemen puhdista- 35.25. 77 5 000 000 markkaa Lievestuo-
21902: mon kautta, kuitenkin niin, ettei toimenpide rasi- reen lipeälammen puhdistamiseen.
21903: ta kohtuuttomasti Päijänteen veden laatua.
21904:
21905: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21906:
21907: Mauri Pekkarinen
21908:
21909:
21910:
21911:
21912: 41 270416F
21913: 2136 1987 vp.
21914:
21915: Raha-asia-aloite n:o 2007
21916:
21917:
21918:
21919:
21920: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten ensiasunnon
21921: hankintaan
21922:
21923:
21924: Eduskunnalle
21925:
21926: Nuorten perheiden suurin ongelma on useim- Määrärahaa tuleekin lisätä ja suunnata lisäys
21927: miten kohtuuhintaisen asunnon hankkiminen. asuntohallituksen ja valtioneuvoston tarkemmin
21928: Aivan ensimmäinen asunto on useimmille vuok- ohjein nuorille ensiasunnon hankkijoille.
21929: ra-asunto. Perheen perustamisen jälkeen asettavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21930: useimmat nuoret perheet tavoitteeksi oman asun- taen,
21931: non hankkimisen.
21932: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21933: asuntotuotantoon osoittamat määrärahat eivät 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21934: juuri lisäänny vuoden 1987 vastaavista. Erityisesti 35.45.83 50 000 000 markkaa nuorten
21935: tämä tosiasia tulee koettelemaan nuoria asunnon- ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi.
21936: hankkijoita.
21937:
21938: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21939:
21940: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21941: 1987 vp. 2137
21942:
21943: Raha-asia-aloite n:o 2008
21944:
21945:
21946:
21947:
21948: Pelttari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhdeksän viran
21949: perustamiseksi keskusrikospoliisiin
21950:
21951:
21952: Eduskunnalle
21953:
21954: Esitutkintalainsäädännön uudistamisen sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21955: talousrikosten tutkiotatehtävien lisääntymisen taen,
21956: johdosta tarvitaan peruspalkkaisten virkamiesten
21957: palkkauksiin lisäystä 900 000 markkaa yhdeksän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21958: viran perustamiseksi 1. 3 .1988 lukien keskusrikos- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21959: poliisin poliisi-, toimisto- ja teknisen alan tehtä- 26.75. 01 lisäyksenä 900 000 markkaa
21960: viin (yksi rikoskemisti A 24, yksi tietokoneenhoi- yhdeksän viran perustamiseksi keskusri-
21961: taja A 17, yksi rikoskomisario A 20, viisi rikosyli- kospoliiszin.
21962: konstaapelia A 15, kaksi osastosihteeriä A 17 ja
21963: yksi toimistovirkailija A 8).
21964:
21965: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21966:
21967: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
21968: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
21969: Hannele Pokka
21970: 2138 1987 vp.
21971:
21972: Raha-asia-aloite n:o 2009
21973:
21974:
21975:
21976:
21977: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenkymmenen perus-
21978: palkkaisen toimen perustamiseen paikallispoliisin poliisitehtä-
21979: viin Lapin läänissä
21980:
21981: Eduskunnalle
21982:
21983: Esitutkintalainsäädännön uudistamisen joh- useimmissa Lapin piireissä. Lapin oloissa ei ole
21984: dosta ja Lapin läänin poliisipiirien erityispiir- myöskään järkevää eikä mahdollistakaan harjoit-
21985: teiden johdosta tarvitaan hallituksen esityksessä taa laajaa yhteistoimintaa poliisipiirien välillä
21986: esitetyn lisäksi Lapin läänin paikallispoliisin pe- juuri etäisyyksien ja muiden erityisolosuhteiden
21987: ruspalkkaisten virkamiesten palkkauksiin lisäystä vuoksi.
21988: 2 000 000 markkaa 20 viran perustamiseksi 1. 3. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21989: 1988 lukien poliisitehtäviin Lapin läänissä. taen,
21990: Lapin läänissä paikallispoliisin voimavaroja
21991: ei ole perusteltua mitoittaa suoriteperusteella. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21992: Alueiden laajuus ja pitkät etäisyydet, matkailu ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21993: valtakunnan raja-alueen vaikutus tulee ottaa huo- 26.75.01 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
21994: mioon resursseja jaettaessa. Välttämättömien teh- kahdenkymmenen peruspalkkaisen toi-
21995: tävien hoitaminen on vaikeaa nykytilassa, ja esi- men perustamiseen pazkallispoliisin polii-
21996: tutkintapaketti edelleen kuluttaa resursseja sitehtävzi"n Lapin läänissä.
21997:
21998: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21999:
22000: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
22001: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22002: Hannele Pokka
22003: 1987 vp. 2139
22004:
22005: Raha-asia-aloite n:o 2010
22006:
22007:
22008:
22009:
22010: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisnimismiehen toimen
22011: perustamiseen Tornion nimismiespiiriin
22012:
22013:
22014: Eduskunnalle
22015:
22016: Tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22017: liittyen Tornion poliisilaitos muuttuu 1.11.1988 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22018: lukien nimismiespiiriksi. Tuolloin lakkautetaan 26.75. 01 150 000 markkaa apulaisnimis-
22019: kaupunginviskaalin virasto sekä kaupunginvoudin miehen toimen perustamiseen Tornion ni-
22020: virasto. Syyttäjän tehtävien siirtyessä poliisille mismiespziriin.
22021: tulisi Tornion nimismiespiiriin perustaa välttä-
22022: mättä yksi apulaisnimismiehen virka.
22023: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22024: taen,
22025:
22026: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22027:
22028: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
22029: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22030: Hannele Pokka
22031: 2140 1987 vp.
22032:
22033: Raha-asia-aloite n:o 2011
22034:
22035:
22036:
22037:
22038: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta komisarion toimen perusta-
22039: miseen Keminmaan nimismiespiiriin
22040:
22041:
22042: Eduskunnalle
22043:
22044: Keminmaan nimismiespiirin poliisivahvuus on tomasti lisää päällystöä. Lähinnä tällöin sopivin
22045: Lapin läänin alhaisin. Se on vain 0,85 poliisi- ratkaisu olisi komisarion toimen perustaminen.
22046: miestä/ 1 000 asukasta. Myös piirin poliisipäällys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22047: tön vahvuus on Lapin alhaisin: se on 0,1111 000 taen,
22048: asukasta. Päällystöön kuuluvat nimismies ja apu-
22049: laisnimismies. Kun Keminmaan nimismiespiirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22050: väestö, samoin kuin hoidettavien asioiden määrä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22051: on jatkuvasti ollut kasvussa, on nimismiehen ja 26.75.01 150 000 markkaa komisarion
22052: apulaisnimismiehen työpaine muodostunut niin toimen perustamiseen Keminmaan nimis-
22053: kovaksi, että sitä helpottamaan tarvittaisiin ehdot- miespiiriin.
22054:
22055: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22056:
22057: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22058: 1987 vp. 2141
22059:
22060: Raha-asia-aloite n:o 2012
22061:
22062:
22063:
22064:
22065: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta ajoneuvojen hankintaan
22066: poliisille Lapin läänissä
22067:
22068:
22069: Eduskunnalle
22070:
22071: Lapin läänissä poliisi toimii muuhun Suomeen lisäksi tarvitaan ajoneuvokalustoa Lapin muissakin
22072: nähden erityisolosuhteissa. Eräitä leimallisia piir- piireissä.
22073: teitä ovat pitkät etäisyydet ja pinta-alaltaan suuret Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22074: piirit. Näistä syistä kalustoa ei voida perustellusti taen,
22075: mitoittaa suoritemäärien ja asukasluvun perus-
22076: teella. Koska kuitenkin näin on menetelty pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22077: sääntöisesti, on Lapin paikallispoliisin autotarve 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22078: huomattava. Ensi sijaisesti tulisi päästä siihen, 26. 75.71 lisäyksenä 750 000 markkaa seit-
22079: että jokaisessa Lapin läänin poliisipiirissä olisi kak- semän poliisiauton hankintaan paikallis-
22080: si poliisin virka-autoa, yksi tunnuksin varustettu polziszlle Lapin läänissä.
22081: ja yksi ns. siviiliauto. Edellä mainittujen piirien
22082:
22083: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22084:
22085: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
22086: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22087: Hannele Pokka
22088: 2142 1987 vp.
22089:
22090: Raha-asia-aloite n:o 2013
22091:
22092:
22093:
22094:
22095: Pelttari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisin rikos-
22096: tutkimus- ja laboratoriovälineiden hankkimista varten
22097:
22098:
22099: Eduskunnalle
22100:
22101: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen oli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22102: si lisättävä 1, 5 milj. mk rikostutkimus- ja labo- taen,
22103: ratoriovälineisiin, jotta voidaan tehdä ne väli-
22104: nehankinnat, joita teknisen tutkinnan kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22105: minen edellyttää. Ellei määrärahaa saada, jää 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22106: keskusrikospoliisin rikoslaboratorion uusinta- ja 26.75.70 lisiiyksenå· 1500 000 markkaa
22107: täydennyssuunnitelma suurelta osin toteutumat- poliisin rikostutkimus- ja laboratorioväli-
22108: ta. neiden hankkimista varten.
22109:
22110: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22111:
22112: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
22113: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22114: Hannele Pokka
22115: 1987 vp. 2143
22116:
22117: Raha-asia-aloite n:o 2014
22118:
22119:
22120:
22121:
22122: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Anttilankankaan varikon
22123: rakentamiseen
22124:
22125:
22126: Eduskunnalle
22127:
22128: Tervolan kunnan Anttilankankaaseen on raken- jää. Mikäli varikkotyömaalle ei osoiteta lähiaikoi-
22129: teilla puolustusvoimien varikko, joka suunnitel- na lisämäärärahoja, uhkaa työmaan noin 24 työn-
22130: mien mukaan valmistuu keväällä 1989 ja tarjoaa tekijää lomautus.
22131: tällöin 125 työpaikkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22132: Varikkoa on rakennettu työllisyysvaroilla ja työ- taen,
22133: maalla on ollut talvikausina keskimäärin 35-40
22134: työntekijää. Hanke on keventänyt Tervolan työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22135: tömyysastetta noin 2 %, mistä huolimatta Tervola 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
22136: on yleensä kuulunut Lapin läänin vaikeimpiin 27.27. 74 2 500 000 markkaa puolustus-
22137: työttömyyskuntiin. voimzlle tulevan Anttzlankankaan vankan
22138: Varikkotyömaalla on tällä hetkellä 34 työnteki- rakentamiseen Tervolan kunnassa.
22139:
22140: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22141:
22142: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22143: 2144 1987 vp.
22144:
22145: Raha-asia-aloite n:o 2015
22146:
22147:
22148:
22149:
22150: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Pohjan ammatillisen
22151: kurssikeskuksen Pellon kurssiosaston asuntolan laajennukseen
22152:
22153:
22154: Eduskunnalle
22155:
22156: Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikeskuksen Pel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22157: lon kurssiosaston tiloja on juuri laajennettu. Kurs- taen,
22158: sikeskuksen nykyinen asuntola on mitoitettu 42
22159: oppilaalle. Kun laajennetut tilat otetaan käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22160: töön, lisää tämä asuntolapaikkojen tarvetta. Jo 1988 tulo- ja menoarvioon 3 200 000
22161: nykyisen toiminnan aikana on tarvittu majoitusti- markkaa Länsi-Pohjan ammatillisen kurs-
22162: laa koulun ulkopuolelta. Tällä hetkellä kurssiosas- sikeskuksen Pellon kurssiosaston asunto-
22163: tossa on oppilaspaikkoja 115. Asuntolapaikkojen lan laajennusta varten.
22164: lisätarve on 36. Lisärakennustarve on 625 m 2 ja
22165: kustannusarvio 3,2 milj. mk.
22166:
22167: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22168:
22169: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22170: 1987 vp. 2145
22171:
22172: Raha-asia-aloite n:o 2016
22173:
22174:
22175:
22176:
22177: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin alueteatterin perus-
22178: tamiseen ja toimintakustannuksiin
22179:
22180:
22181: Eduskunnalle
22182:
22183: Kemin kaupunginteatteri on vanhin Lapin lää- Kemin ympäristökunnat sekä säännöllisinä vierai-
22184: nissä alueellista toimintaa harjoittava teatteri. lukohteina joitakin kuntia kauempaakin. Teatte-
22185: Kiertuetoiminta on aina muodostanut oleellisen rin luonnollisen toiminta-alueen väestömäärä on
22186: osan teatterin toiminnasta. n. 90 000 asukasta, siis miltei puolet läänin asu-
22187: Lapin lääni on alueeltaan lähes 113 koko maan kasmäärästä. Erikoisuutena on syytä mainita Poh-
22188: pinta-alasta. Asukkaita on n. 200 000. Välimat- jois-Ruotsin suomalaisalueille suuntautuva kier-
22189: kat ovat pitkiä ja asutuskeskukset harvassa. Teat- tuetoiminta, jonka kustannuksista on tähän asti
22190: teritoiminnassakin tavoiteltu kansalaisten tasa- suurimmalta osin vastannut ruotsalainen järjestä-
22191: arvoisuus ei näin laajalla alueella voi toteutua il- jä. Alueteatteritoiminta pohjoisessa on siis jo pe-
22192: man erityistoimenpiteitä: tarvitaan alueteatteri- rinteisesti osa pohjoismaista yhteistyötä.
22193: toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22194: On selvää, että Lapin läänissä tällä hetkellä toi- taen,
22195: miva yksi alueteatteri ei riittävästi pysty huolehti-
22196: maan koko laajan läänin teatteripalveluista, vaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22197: Lapin läänin alueellisen teatteritoiminnan kuu- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22198: nolliseksi hoitamiseksi tarvitaan kaksi alueteatte- markkaa Kemin alueteatterin perustami-
22199: ria. Kemin kaupunginteatterin toiminta-aluee- seksi ja toiminnasta aiheutuviin kustan-
22200: seen ovat kuuluneet lähinnä Tornionjokilaakso- nuksiin.
22201:
22202: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22203:
22204: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22205: 2146 1987 vp.
22206:
22207: Raha-asia-aloite n:o 2017
22208:
22209:
22210:
22211:
22212: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta kiertävän koulukinotoi-
22213: minnan käynnistämiseksi Lapin läänissä
22214:
22215:
22216: Eduskunnalle
22217:
22218: Lapin läänin 22 kunnasta kahdeksassa ei ole kanssa yhteistyössä kiertävää koulukinotoimintaa
22219: lainkaan elokuvateatteria. Noin 30 % Lapin väes- vuokrakalustolla suppeahkossa muodossa. Tarkoi-
22220: töstä on käytännössä elokuvateatteripalvelujen tuksena on viedä laadukasta elokuvaa kouluihin
22221: ulottumattomissa. Samaan aikaan television ja 35 mm:n kalustolla (elokuvateatterinomainen, iso
22222: videoiden välityksellä kuvallinen kulttuuri ja vies- valkokangas). Näin tarjotaan monelle lapselle ja
22223: tintä ulottuvat kotitalouksiin näilläkin alueilla. nuorelle ainutkertaisia tilaisuuksia kokea eloku-
22224: Liikkuvasta kuvasta on tullut jokapäiväistä ruo- vaelämyksiä elokuvateatterinomaisissa olosuhteis-
22225: kaa, jota nautitaan tottumuksesta, erittelemättä, sa ja tuki koulujen yleiselle kasvatustyölle. Lapin
22226: valikoimatta ja kritiikittömästi. Maakuntaliiton elokuvasihteeri kiertää mukana
22227: Tilanne on huolestuttava erityisesti lasten ja elokuvaesityksissä ja tekee opettajia varten asian-
22228: nuorten kannalta. Heiltä puuttuu toisaalta mah- mukaiset esitteet esitettävistä elokuvista.
22229: dollisuus kokea elokuvaelämyksiä paikallisessa Jatkossa kiertävän koulukinon hoitaminen
22230: elokuvateatterissa, toisaalta edellytykset arvioida vuokrakalustolla käy taloudellisesti raskaaksi. Siksi
22231: tv-ruudun kautta työntyvää liikkuvan kuvan tul- olisi perusteltua saada toiminnan säännöllistä ja
22232: vaa. jatkuvaa hoitamista varten oma esityskalusto val-
22233: Kuitenkin jokaisella Suomen kansalaisella pi- tion varoin. Toiminnan luonnollisena vastuullise-
22234: täisi olla mahdollisuus kuvallisen kulttuurin vas- na hoitajana olisi Lapin Maakuntaliiton elokuva-
22235: taanottajana toisaalta nauttia elokuvateatteripal- työryhmä ja sen alaisuudessa työskentelevä eloku-
22236: veluista, toisaalta saada koulutyössään kuvalliseen vasihteeri.
22237: kulttuuriin liittyvää kasvatusta maailmankuvansa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22238: jäsentämiseksi.
22239: Niissä kunnissa, missä ei ole elokuvateatteria, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22240: edellä mainitut kaksi asiaa voidaan yhdistää. Täl- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22241: löin kohteena olisivat nimenomaan lapset ja nuo- 29.90.52 yhteensä JOO 000 markkaa kier-
22242: ret. tävän koulukinotoiminnan käynnistämi-
22243: Lapin Maakuntaliiton elokuvaneuvontatyö ko- seksi Lapin läänissä Lapin Maakuntalti"ton
22244: keilee kuluvana syksynä kuntien koulutoimen elokuvaneuvontatoiminnan toimesta.
22245:
22246: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22247:
22248: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22249: 1987 vp. 2147
22250:
22251: Raha-asia-aloite n:o 2018
22252:
22253:
22254:
22255:
22256: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionlaakson maakunta-
22257: museolle arkeologiseen tutkimustoimintaan
22258:
22259:
22260: Eduskunnalle
22261:
22262: Tornionlaakson maakuntamuseo on alueellinen jentaa toimintaansa sijaintikaupunkinsa ulkopuo-
22263: keskusmuseo, jolla on kiinnostusta ja jolla on lelle ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Projektin
22264: myös moraalinen vastuu toimialueensa esihisto- käynnistämistä varten Tornionlaakson maakunta-
22265: riallisesta tutkimuksesta. Sillä ei ole kuitenkaan museo tarvitsee avustusta.
22266: nykyisillä resursseilla siihen mahdollisuutta. Mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22267: seolla olisi kuitenkin Tornion kaupungin tukema- taen,
22268: na ja ylläpitämänä laitoksena yhteistyössä museo-
22269: viraston ja Oulun yliopiston historian laitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22270: kanssa täydet mahdollisuudet selviytyä paikallisis- 1988 tulo- ja menoarvioon 125 000 mark-
22271: ta tutkimusprojekteista kuten Tornion Laivajärven kaa Tornionlaakson maakuntamuseolle ar-
22272: Rakanmäen tutkimuksesta ja tulevaisuudessa laa- keologiseen tukimustoimintaan.
22273:
22274: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22275:
22276: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22277: 2148 1987 vp.
22278:
22279: Raha-asia-aloite n:o 2019
22280:
22281:
22282:
22283:
22284: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennus-
22285: perinne ry:lle rakennusympäristön hoitamiseen
22286:
22287:
22288: Eduskunnalle
22289:
22290: Lapin läänin rakennusperinne ry:n tarkoitukse- Nämä avustukset ja jäsenmaksut ovat riittämättö-
22291: na on edistää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden miä kattamaan toiminnan kuluja. Perinteisen ra-
22292: rakennusten ja rakenteiden sekä näihin liittyvän kennusmiljöön hoitamiseen ja kehittämiseen tar-
22293: kulttuurimaiseman säilyttämistä Lapin läänissä. vitaan varoja.
22294: Yhdistyksen jäseniä ovat lähes kaikki läänin Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
22295: kunnat. Jäseninä on lisäksi seurakuntia, kotiseu- taen,
22296: tuyhdistyksiä ja yhtiöitä. Hallintoa varten on
22297: 20-jäseninen valtuusto ja 7-jäseninen hallitus. Jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22298: senmaksuja kertyy vajaat 25 000 markkaa vuodes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22299: sa. Eri projekteja varten on saatu apurahoja ope- 29.94.50 150 000 markkaa Lapin läänin
22300: tusministeriöltä, läänin taidetoimikunnalta, Suo- rakennusperinne ry:lle perinteisen raken-
22301: men kulttuurirahastolta ja sen Lapin rahastolta. nusmiljöön hoitamiseen ja kehittämiseen.
22302:
22303: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22304:
22305: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22306: 1987 vp. 2149
22307:
22308: Raha-asia-aloite n:o 2020
22309:
22310:
22311:
22312:
22313: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin maatilatalouden neu-
22314: vottelukunnan edelleen säilyttämiseksi
22315:
22316:
22317: Eduskunnalle
22318:
22319: Valtioneuvosto on vuodesta 1974 asettanut kol- nä, joka voi keskitetysti informoida Lapin maa-
22320: mivuotiskausittain Lapin maatilatalouden kehit- talousasioista, sekä toimia paikallisten organisaa-
22321: tämisneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on ollut tioiden yhdyssiteenä ja yhteistoiminnan käynnis-
22322: seurata ja ohjata Lapin läänin maatilatalouden, täjänä.
22323: sen liitännäiselinkeinojen ja luontaiselinkeinojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22324: kehittämistä ja tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia taen,
22325: ja antaa lausuntoja valtioneuvostolle ym. viran-
22326: omaisille. Valtion vuoden 1988 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22327: arviossa ei ole määrärahaa neuvottelukuntaa var- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
22328: ten enää varattu. Neuvottelukuntaa on kuitenkin kaa Lapin maatilatalouden neuvottelu-
22329: pidettävä erittäin merkittävänä asiantuntijaelime- kunnan edelleen sätlyttämiseksi.
22330:
22331: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22332:
22333: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22334: 2150 1987 vp.
22335:
22336: Raha-asia-aloite n:o 2021
22337:
22338:
22339:
22340:
22341: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin satovahinkojen
22342: korvaamiseksi
22343:
22344:
22345: Eduskunnalle
22346:
22347: Lapin maatalous on ankaran talven sekä kulu- la, joka on kohdistunut erityisesti ohran ja peru-
22348: neen kesän epäedullisten sääolosuhteiden vuoksi nan satoon aiheuttaen n. 70-80% :n vahingon,
22349: joutunut kokemaan suuria satovahinkoja. Rehuti- arvoltaan yli 30 milj. mk.
22350: lanteen korjaamiseksi tilat joutuvat ostamaan suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22351: ria määriä sekä väkirehuja että heinää ja toisaalta taen,
22352: myös pienentämään karjojaan. Satovahingot ovat
22353: erityisesti nurmikasvien osalta syntyneet talven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22354: jääpoltteen sekä pitkäaikaisen roudan johdosta. 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
22355: Nurmivahinkojen suuruus on n. 30-40 % nor- markkaa Lapin satovahinkojen korvaami-
22356: maaliarvosta arvoltaan n. 70 milj. mk. Satovahin- seksi.
22357: kojen määrää on lisännyt myös aikainen kova hal-
22358:
22359: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22360:
22361: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22362: 1987 vp. 2151
22363:
22364: Raha-asia-aloite n:o 2022
22365:
22366:
22367:
22368:
22369: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojoen tulvasuojeluun
22370: Simossa
22371:
22372:
22373: Eduskunnalle
22374:
22375: Simojoen tulvat ovat vuosi vuodelta yleistyneet johtuneiden vaurioiden vuoksi kunnanhallitus ja
22376: ja vaikeutuneet. Jo keväällä 1984 ja 1985 joki tulvi kuntalaiset ovat huolestuneita. Kunnan toimesta
22377: aiheuttaen runsaasti vahinkoa. Kuitenkin kuluvan onkin käännytty vesi- ja ympäristöhallituksen sekä
22378: vuoden toukokuun alussa sattuneet tulvat olivat Lapin vesi- ja ympäristöpiirin puoleen esityksin,
22379: vahinkojen osalta ennätyssuuret. Simon kunnan että niiden toimesta ryhdyttäisiin kaikkiin tarpeel-
22380: maatalouslautakunnan suorittamien vahinkoar- lisiin toimenpiteisiin tulvasuojelun suunnittele-
22381: vioiden perusteella koko kunnan alueella sattu- miseksi ja rakentamiseksi tulvien aiheuttamien va-
22382: neiden tulvavahinkojen yhteismääräksi on arvioi- hinkojen estämiseksi. Kiireellisimmän tulvasuoje-
22383: tu 3,3 milj. mk. Tästä rakennuksille aiheutunei- lun tarpeessa on luonnollisesti taajaan asuttu Si-
22384: den vahinkojen määrä on 2,9 milj. mk. Raken- mon aseman seutu eli kuntakeskus. Tulvasuojelu-
22385: nusvahingot käsittävät muun ohella 6 omakotita- toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin Simojoen var-
22386: loa sekä yhden 12 asuinhuoneistoa käsittävän As. ressa monilla muillakin alueilla.
22387: Oy Simonkoivikon rivitalon. Suunnitelma tulvasuojelun aikaansaamiseksi
22388: Edellä mainittujen vahinkojen lisäksi monet tulisi laatia mahdollisimman pian, ja ainakin osa
22389: muut rakennuskiinteistöt Simon aseman seudulla suunnitelman edellyttämistä toimenpiteistä olisi
22390: eli kuntakeskuksessa olivat vakavasti uhattuna. suoritettava kiireellisesti jo ensi vuoden aikana.
22391: Näiden rakennusten joukkoon kuuluvat mm. Si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22392: mon yksityinen vanhainkoti, Simonseudun van- taen,
22393: hustenkotiyhdistys ry:n omistama vanhusten
22394: vuokratalo sekä asunto-osuuskunta Varkkermonri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22395: vin omistama veteraanitalo. Lisäksi monet yksi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22396: tyisten omistamat omakotitalot ja muut kiinteis- 30.40. 77 1 000 000 000 markkaa Simo-
22397: töt olivat uhanalaisina. jo~n tulvasuojelutoimenpiteiden aloitta-
22398: Simojoen aiheuttamien tulvien sekä tulvista mtseen.
22399:
22400: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22401:
22402: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22403:
22404:
22405:
22406:
22407: 42 270416F
22408: 2152 1987 vp.
22409:
22410: Raha-asia-aloite n:o 2023
22411:
22412:
22413:
22414:
22415: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21 (Tornio-
22416: Kilpisjärvi) perusparantamiseen
22417:
22418:
22419: Eduskunnalle
22420:
22421: Valtatie n:o 21 välillä Tornio-Kilpisjärvi on Mainittu tien kunnostaminen parantaisi alueen
22422: osittain varsin huonokuntoinen. Tämä pitkä tie- matkailuelinkeinoa ja vähentäisi työttömyyslu-
22423: osuus on ollut erityisesti matkailijoidenkin käyttä- kuja.
22424: mä. Sen huonon kunnon vuoksi ja Kiirunan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22425: Narvikintien valmistuttua Ruotsin ja Norjan välil- taen,
22426: le on matkailuliikenne siirtynyt huomattavasti
22427: pois Tornionjokilaakson tieltä. Se on merkinnyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22428: huomattavaa vähennystä alueen matkailuelinkei- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22429: nolle. 31.24.77 20000000 markkaa matkailu-
22430: Tornionjokilaakson kunnat ovat Suomen vai- elinkeinon kannalta tårkeå'n Tornion-
22431: keinta työttömyysaluetta. Työttömyysprosentti on Kzlpisjärven tien (valtatie n:o 21) peruspa-
22432: useimmissa alueen kunnissa yli 20. Myös kuorma- rantamiseen.
22433: autoilijoiden ja koneurakoitsijoiden työllisyysti-
22434: lanne on huono.
22435:
22436: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22437:
22438: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22439: 1987 vp. 2153
22440:
22441: Raha-asia-aloite n:o 2024
22442:
22443:
22444:
22445:
22446: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 932 peruspa-
22447: rantamiseen välillä Koivistonpää-Kantomaanpää Ylitorniolla
22448:
22449:
22450: Eduskunnalle
22451:
22452: Aavasaksan-Kantomaanpään maantien perus- mk. Tie- ja vesirakennuslaitoksella on valmius tä-
22453: parannustyö välillä Aavasaksa-Koivistonpää val- män 9,6 km:n pituisen tieosuuden perusparan-
22454: mistuu kuluvan syksyn aikana. nustyön aloittamiseen välittömästi, kun rahoitus
22455: Toistuvasti Ylitornion kunnan taholta on tehty on kunnossa.
22456: esityksiä Aavasaksan-Raanujärven maantien pe- Julkisin varoin tapahtuvalla rakentamisella,
22457: rusparantamiseksi noin 20 km:n matkalla, välillä mm. tiehankkeilla, on kerrannaisvaikutuksineen
22458: Aavasaksa-Kantomaanpää, koska parannustarve suuri merkitys työllisyyden hoidossa. Esitetyn tien
22459: on erittäin kiireellinen jo liikenneturvallisuuden- rakennushankkeen toteuttamista on pidettävä en-
22460: kin vuoksi. Tie on routiva ja erittäin kuoppainen. siarvoisen merkittävänä, ei ainoastaan hankkeen
22461: On käsittämätöntä, että mikään liikenteeseen toteuttamisen tarpeellisuuden ja tarkoituksenmu-
22462: käytetty tie, maanteistä puhumattakaan, nykyai- kaisuuden, vaan myös erittäin vaikeaksi muodos-
22463: kana voi olla tällaisessa kunnossa. Tien heikko tuneen työllisyystilanteen kannalta, koska talvi-
22464: kunto aiheuttaa liikenteelle vaaratilanteita ja oh- kauden 1987-1988 työkohteet niin kunnan kuin
22465: jaa myös osaltaan liikennettä muualle. vaitionkin kohteiden osalta ovat Ylitorniolla hy-
22466: TVL:n Lapin piirin taholta on tien heikko kun- vin niukat. Valtion työkohteita ei kunnan alueella
22467: to todettu ja ryhdytty asianmukaisiin toimenpitei- ole mainittuna talvikautena laisinkaan, siis tilan-
22468: siin perusparannustyön suorittamiseksi tarvitta- ne on nykyisellään mm. autoilijoille erittäin vai-
22469: vien suunnitelmien laatimiseksi. Suunnitelma- keaa.
22470: asiakirjat ovat valmistuneet ja ne ovat olleet kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22471: nassa yleisesti nähtävänä. Kunnanvaltuusto on an- taen,
22472: tanut suunnitelmasta puoltavan lausunnon sekä
22473: samalla toivonut tiesuunnitelman mahdollisim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22474: man pikaista vahvistamista ja hankkeen toteutta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22475: mista. Vahvistetun suunnitelman mukaan Aava- 31. 24. 77 7 000 000 markkaa maantien
22476: saksan-Raanujärven maantien n:o 932 peruspa- n:o 932 perusparantamiseen välillä
22477: rantamisesta välillä Koivistonpää-Kantomaan- Koivistonpää-Kantamaanpää Ylitornion
22478: pää aiheutuvat kustannukset ovat noin 7 milj. kunnassa.
22479:
22480: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22481:
22482: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22483: 2154 1987 vp.
22484:
22485: Raha-asia-aloite n:o 2025
22486:
22487:
22488:
22489:
22490: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 936 peruspa-
22491: rantamiseen välillä Ruokojärvi-Lohiniva
22492:
22493:
22494: Eduskunnalle
22495:
22496: Maantie n:o 936 on aikanaan rakennettu kylä- to. Toisaalta kasvanut puutavaran kuljetus on
22497: tienä yhdistämään Ounasjokivartta kulkeva kanta- mahdollistannut mm. Taapajärven kylästäJuusto-
22498: tie n:o 79 ja Tornion- ja Muonionjokivartta kulke- vaaraan kulkevan paikallistien peruskorjauksen ja
22499: va valtatie n:o 21 (E 78) Lohinivasta Sieppijärvel- päällystämisen, mikä on huomattavasti paranta-
22500: le. Samalla se on palvellut tällä välillä asuvaa asu- nut puutavaran autokuljetusta Kolarin itäiseltä ja
22501: jaimistoa sekä yhdistänyt Kolarin Rovaniemen Kittilän läntiseltä alueelta metsästä tehtaalle.
22502: suuntaan ja päinvastoin kulkevaa liikennettä. Kunnostussuunnitelma on 1980-luvun alussa
22503: Tie peruskorjattiin työllisyystyönä ja -varoin laadittu välille Hinttajärvi-Taapajärvi noin 13,5
22504: vuosina 1979-1982 välillä Sieppijärvi-Ruoko- km:n osuudelle, joka kuitenkin kaipaa tarkistuk-
22505: järvi noin 25 km:n matkalla. Korjaustyö jäi silloin sen samoin kuin sen laatimisen koko osuudelle
22506: keskeneräiseksi noin 25 km:n matkalla välillä Ruokojärvi (Hinttajärvi)-Lohiniva.
22507: Ruokojärvi-Lohiniva. Tämä osuus tietä on erit- Lapissa, ja erityisesti Kolarissa, mutta myös Ro-
22508: täin heikkokuntoista, mäkistä, mutkaista ja routi- vaniemen kunnan Ounasjoen yläosan kylissä on
22509: vaa. Se on myös ajokaistaltaan liian kapea. Osit- erittäin vaikea työllisyystilanne, joka vaatisi erit-
22510: tain se on aikanaan rakennettukin koko matkalta täin voimakkaita työllistämistoimia tullakseen
22511: ns. kylätienä, jonka pohjarakenteet ovat heikot ja korjatuksi. Siksi olisi välttämätöntä, että valtio
22512: vaatimattomat vastaamaan nykyajan autoistunut- huolehtisi sille kuuluvien velvollisuuksien täyttä-
22513: ta liikennettä. misestä ja käynnistäisi alueella ne tietyökohteet,
22514: Kesällä 1985 valmistui lähes lopulliseen kun- jotka siellä ovat erittäin tärkeitä.
22515: toon ja liikennöitäväksi Ounasjoen silta Lohinivas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22516: sa juuri tällä tiellä. taen,
22517: Kun silta valmistui ajokuntoon, kasvoi poikit-
22518: taisliikenne tällä tiellä huomattavasti, erityisesti että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22519: raskaan kuljetuksen suhteen. Kuitenkin juuri ras- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22520: kaan kuljetuksen tarpeita varten siltakin tehtiin, 31. 24. 77 4 000 000 markkaa maantien
22521: huolehtimatta siitä, että peruskorjaamatta on väli n:o 936 perusparantamisen aloittamiseen
22522: Ruokojärvi-Taapajärvi. välillä Ruokojärvi-Lohiniva.
22523: Tien lisääntyvää käyttöä estää sen heikko kun-
22524:
22525: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22526:
22527: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22528: 1987 vp. 2155
22529:
22530: Raha-asia-aloite n:o 2026
22531:
22532:
22533:
22534:
22535: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Alaniemen-Koivun maan-
22536: tien perusparantamiseen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi ja
22537: Tervola-Lehmikumpu
22538:
22539: Eduskunnalle
22540:
22541: 1VL:n Lapin piirin tienpidon toimenpideohjel- Tervolan kunta on 18.12.1981 tehnyt aloit-
22542: massa maantien Alaniemi-Koivu rakenteen pa- teen Lehmikummun paikallistien (paikallistie n:o
22543: rantaminen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi ja 19753) tieluokan muuttamisesta paikallistiestä
22544: Tervola-Lehmikumpu on suunniteltu aloitetta- maantieksi. Perusteluna on tämän tieyhteyden
22545: vaksi vuonna 1986. Kuitenkin Tervolan kunnan seudullinen merkitys.
22546: työllisyystilanteen takia on mahdollista, että tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22547: työt aloitetaan syksyn 1986 kuluessa myös välil- taen,
22548: lä Lehmikumpu-Sompujärvi. Myös Tervolan-
22549: Lehmikummun tieosuus olisi saatava työn alle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22550: mahdollisimman pian, koska muut valtion inves- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22551: toinnit kunnassa ovat varsin vähäiset. Tiellä on 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Alaniemen
22552: paitsi normaalia paikallisliikennettä myös huo- -Koivun maantien rakenteen parantami-
22553: mattava kauttakulkuliikenne Simosta Kemijoki- seen välillä Lehmikumpu-Sompujärvi ja
22554: varteen. Myös puolustusvoimien aluevaraston ja Tervola-Lehmikumpu.
22555: Oy Lohja Ab:n kvartsiittiavolouhoksen sijoittumi-
22556: nen tien vaikutuspiiriin lisää liikennettä.
22557:
22558: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22559:
22560: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22561: 2156 1987 vp.
22562:
22563: Raha-asia-aloite n:o 2027
22564:
22565:
22566:
22567:
22568: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Könölän-Liakan
22569: maantien perusparantamiseen
22570:
22571:
22572: Eduskunnalle
22573:
22574: Tornion kaupungissa Arpelan kylästä Könölän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22575: kylään ja siitä edelleen Liakan kylään johtava taen,
22576: maantie on erittäin heikossa kunnossa. Tiellä on
22577: vilkas liikenne, alue on voimakasta maa- ja metsä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22578: talousaluetta, ja monet Könölän kylän asukkaat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22579: kulkevat työssä päivittäin Tornion keskustassa tai 31.24. 77 200 000 markkaa Arpelan-
22580: asioivat Arpelassa tai kaupungin keskustassa, jo- Könölän-Liekan maantien perusparanta-
22581: ten mainitun tien kunnostaminen on välttämä- misen aloittamiseen Tornion kaupungissa.
22582: töntä.
22583:
22584: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22585:
22586: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22587: 1987 vp. 2157
22588:
22589: Raha-asia-aloite n:o 2028
22590:
22591:
22592:
22593:
22594: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Virkkumaan pai-
22595: kallistien rakentamiseen
22596:
22597:
22598: Eduskunnalle
22599:
22600: Tornion kaupungissa sijaitseva paikallistie n:o Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
22601: 19564 Arpelasta Virkkumaahan on erittäin huo- tavasti,
22602: nokuntoinen ja kelirikkaaikoina lähes liikennekel-
22603: voton. Yhteydet Virkkumaasta Arpelaan ovat kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22604: tenkin maa- ja metsätalouden sekä koululaiskulje- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22605: tusten kannalta täysin välttämättömiä. Virkku- 31.24.14 200000 markkaa paikallistien
22606: maan kuten yleensäkin kylien asuttuna säilyttämi- n:o 19564 (Arpela-Virkkumaa) suunnit-
22607: sen ehdottomina edellytyksinä ovat tyydyttävät telu- ja rakennustyön aloittamiseen.
22608: tieyhteydet.
22609:
22610: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22611:
22612: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22613: 2158 1987 vp.
22614:
22615: Raha-asia-aloite n:o 2029
22616:
22617:
22618:
22619:
22620: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Raja-Joosepin tien
22621: perusparannustöiden aloittamiseksi
22622:
22623:
22624: Eduskunnalle
22625:
22626: Ivalon-Raja-Joosepin tieosuus on yksi vilk- sevasti edellytyksiä lisätä Suomen ja Neuvostolii-
22627: kaimmin liikennöityjä sorateitä koko Suomessa. ton välistä taloudellista kanssakäymistä.
22628: Vaikka tie on valtakuntien välinen ja yhdistää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22629: Suomen ja SNTL:n pohjoiset alueet, se on niin taen,
22630: huonokuntoinen, että keväisin liikenne joudu-
22631: taan jopa pysäyttämään kelirikkoaikana. Näin ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22632: valtakuntien välisissä yhteyksissä saisi tapahtua. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22633: Murmanskiin suuntautuvan matkailuliikenteen 31.24. 77 5 000 000 markkaa Ivalon-
22634: ja alkavan Kuola-projektin takia perusparannus Raja-joosepin maantien parannustözden
22635: on välttämätön ja tarpeellinen ja parantaa ratkai- aloittamiseksi.
22636:
22637: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22638:
22639: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22640: 1987 vp. 2159
22641:
22642: Raha-asia-aloite n:o 2030
22643:
22644:
22645:
22646:
22647: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Juoksengin-Saunavaaran
22648: paikallistien parantamiseen Pellossa
22649:
22650:
22651: Eduskunnalle
22652:
22653: Juoksengin-Saunavaaran paikallistien n:o että Eduskunta ottaisz' valtion vuoden
22654: 19637 parantaminen ensin välillä Juoksenki- 1988 tulo- ja menoarvzoon momentille
22655: Ratasjärvi on tarpeen. Tämä tieosuus on 4,1 km 31.24. 77 2 450 000 markkaa juoksengin
22656: pitkä. Tie on kantavuudeltaan heikko ja paikoin -Saunavaaran paikallistien parantami-
22657: routaisa. Tiellä on vilkas paikallisliikenne sekä lä- seen Pellon kunnassa.
22658: pikulkuliikennettä.
22659: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22660: taen,
22661:
22662: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22663:
22664: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22665: 2160 1987 vp.
22666:
22667: Raha-asia-aloite n:o 2031
22668:
22669:
22670:
22671:
22672: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Karemajojen tien rakenta·
22673: miseen Ylitorniolla
22674:
22675:
22676: Eduskunnalle
22677:
22678: Karemajojen käytön lisäännyttyä omistajan- tuja SM-kisoja varten. Mustakalliontieltä Karema-
22679: vaihdoksen jälkeen merkittävästi olisi uuden tien joille rakennettavasta tieyhteydestä voitaisiin hiih-
22680: rakentaminen kunnan keskustaajamasta alueelle tokeskukseen rakentaa haara, ja kun hiihtokes-
22681: kiireellinen toimenpide. Nykyinen tie on kunnol- kuksesta tulee keskustaajamaan Suutarinmäen
22682: taan erittäin heikko ja sen perusparantaminen tu- kautta tie, olisi käytössä ympäriajettava yhteys.
22683: lisi maksamaan arvion mukaan lähes saman kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22684: uuden tien rakentaminen. taen,
22685: Mikäli Karemajoille rakennettaisiin uusi tieyh-
22686: teys Mustakalliontieltä, voitaisiin tämän tieyhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22687: den kautta järjestää yhteys myöskin AaVU:n hiih- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22688: tokeskukseen. Tämän yhteyden rakentamisella 31.24. 77 1 000 000 markkaa Karemajojen
22689: edistettäisiin merkittävästi myös hiihtokeskuksen tien rakentamiseen Ylitornion kunnassa.
22690: liikennejärjestelyjä, jotka ovat tarpeen suunnitel-
22691:
22692: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22693:
22694: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22695: 1987 vp. 2161
22696:
22697: Raha-asia-aloite n:o 2032
22698:
22699:
22700:
22701:
22702: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan-Peltovuoman
22703: ja Peltovuoman-Nunnasen teiden rakentamiseen
22704:
22705:
22706: Eduskunnalle
22707:
22708: Tie- ja vesirakennuslaitoksella on Enontekiön kelpoisen tien aikaansaamisen Nunnaseen. On
22709: kunnan osalta valmiina mm. suunnitelmat tie- syytä todeta, että nykyisellä tiellä välillä Pelto-
22710: hankkeista Ketomella-Peltovuoma, ja tähän liit- vuoma-Nunnanen on linja-autoliikenne pahim-
22711: tyen Ketomellan silta sekä tieosuus Peltovuoma- pana kelirikkakautena ollut vaikeuksissa.
22712: Nunnanen. Enontekiön kunnan kannalta on tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22713: keä, että Ketomellan-Peltovuoman tielle ja sil- taen,
22714: lan rakentamiselle saadaan tarvittavat määrärahat,
22715: joilla voidaan hoitaa kunnan itäosan työllisyyttä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22716: mahdollistaa jatkuva liikennöinti Peltovuomasta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22717: Ylikyröön ja Raattamaan poistamalla lossi. Tässä 31.24.77 3000000 markkaa Ketomel-
22718: yhteydessä on myös luontevaa toteuttaa Pelto- lan-Peltovuoman tien ja sillan rakenta-
22719: vuoman-Nunnasen tiesuunnitelma. Kyseisen misen aloittamiseen sekä Peltovuoman-
22720: tien rakentaminen olisi luonnollinen jatke Pelto- Nunnasen tien rakentamisen aloittami-
22721: vuoman-Ketomellan tielle ja soveltuisi myös yh- seen.
22722: täaikaiseen rakentamiseen sekä turvaisi kelirikko-
22723:
22724: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22725:
22726: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22727: 2162 1987 vp.
22728:
22729: Raha-asia-aloite n:o 2033
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-Ylläsjärven maan-
22735: tien rakentamiseen
22736:
22737:
22738: Eduskunnalle
22739:
22740: Kittilän-Ylläsjärven maantie on ennen kaik- sevasti myös alueen vaikeaa työttömyyttä. Tiehan-
22741: kea matkailun kannalta tärkeä hanke. Tie lyhen- ke sisältyy TVL:n Lapin piirin toimenpideohjel-
22742: täisi Kittilän ja Ylläsjärven välisen matkan 90 maan vuosille 1984-1990. Toimenpideohjelman
22743: km:sta 38 km:iin. Kun Kittilässä on lentokenttä, mukaan hankkeen kustannukset ovat 20 552 000
22744: merkitsisi lyhyempi tieyhteys lentoliikenteellekin markkaa.
22745: voimakasta kasvua. Kolariin liikennöi Helsingistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22746: matkailukausina autopikajuna. Lyhyempi tieyh- taen,
22747: teys Koiarista Kittilään lisäisi myöskin junaliiken-
22748: teen käyttöä. Ylläksen alue on Saariselän ohella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22749: Lapin vilkkain matkailukeskus, joka on voimak- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22750: kaasti kehittymässä. Niin Kittilän kuin Kolarin 31.24. 77 5 000 000 markkaa Kittilän-
22751: kuntakin ovat maamme pahinta työttömyysaluet- YIIäsjärven välisen maantien rakentami-
22752: ta. Tieyhteyden rakentaminen helpottaisi ratkai- sen aloittamiseksi.
22753:
22754: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22755:
22756: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22757: 1987 vp. 2163
22758:
22759: Raha-asia-aloite n:o 2034
22760:
22761:
22762:
22763:
22764: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lautiosaaren-Elijärven
22765: maantien rakentamiseen Keminmaalla
22766:
22767:
22768: Eduskunnalle
22769:
22770: Lautiosaaren ja Elijärven välille on maantien ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22771: kentaminen tarpeen. Elijärven kaivoksella työs- taen,
22772: kentelee huomattava määrä keminmaalaisia, joille
22773: suoran tieyhteyden saaminen Lautiosaaresta kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22774: vokselle lyhentää merkittävästi päivittäistä työ- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
22775: matkaa. 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Lautiosaa-
22776: Liikenneministeriön tiepäätös on olemassa ja ren-Eiijärven maantien rakentamiseen
22777: suunnitelmat ovat TVL:ssa hyvin pitkällä. Tien Keminmaan kunnassa.
22778: pituus on noin viisi kilometriä.
22779:
22780: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22781:
22782: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22783: 2164 1987 vp.
22784:
22785: Raha-asia-aloite n:o 2035
22786:
22787:
22788:
22789:
22790: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pallaksen-Raattaman
22791: maantien perusparantamiseen Kittilässä
22792:
22793:
22794: Eduskunnalle
22795:
22796: Pallaksen-Raattaman maantie on Pallasjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22797: pohjoispään ja Raattaman väliseltä osuudelta taen,
22798: päällystämätön ja huonokuntoinen. Mainitun tie-
22799: osuuden peruskorjaus ja päällystäminen on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22800: peen tälle yhdelle Suomen kauneimmista tie- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22801: osuuksista. Tämä Pallastunturin itäpuolitse kul- 31.24. 77 1500 000 markkaa Pallaksen-
22802: keva tieosuus lisäisi tuntuvasti matkailua tälle Raattaman maantien perusparantamiseen
22803: alueelle ja mahdollistaisi läpikulkuliikenteen Pal- Kittilän kunnassa.
22804: lakselta Ounasjokirantaan ja edelleen Enontekiöl-
22805: le. Tieosuuden pituus on n. 10 km.
22806:
22807: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22808:
22809: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22810: 1987 vp. 2165
22811:
22812: Raha-asia-aloite n:o 2036
22813:
22814:
22815:
22816:
22817: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon Sirkkakosken ja Yli-
22818: tornion Pakisjärven välisen tien kunnostamiseen
22819:
22820:
22821: Eduskunnalle
22822:
22823: Pellon kunnan Sirkkakosken ja Ylitornion kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22824: nan Pakisjärven välinen tieosuus on hyvin tärkeä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22825: yhdystie Pellon Järvikylästä Ylitorniolle ja sieltä 31.24.77 200 000 markkaa Pellon Sirkka-
22826: edelleen Kemiin ja Tornioon. Se lyhentää huo- kosken ja Ylitornion Pakisjärven välisen
22827: mattavasti matkaa mm. puutavarakuljetuksissa tien kunnostamisen aloittamiseen.
22828: Kemin ja Tornion suuntaan.
22829: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22830: taen,
22831:
22832: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22833:
22834: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22835: 2166 1987 vp.
22836:
22837: Raha-asia-aloite n:o 2037
22838:
22839:
22840:
22841:
22842: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhalan-Kmunivan maan-
22843: tien rakentamiseen
22844:
22845:
22846: Eduskunnalle
22847:
22848: Rauhalan-Kmunivan maantien rakentaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22849: merkitsisi tieyhteyttä Jerisjärven pohjoispuolelle. taen,
22850: Tämä maantie olisi varsinkin matkailun kannalta
22851: merkittävä. Tien myötä matka Leviitä ja Rovanie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22852: meltä Pallastunturilie lyhenisi yli 20 kilometriä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22853: Myös paikalliselle asutukselle tiellä olisi huomat- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Rauhalan-
22854: tava merkitys. Alueen työttömyyslukemat ovat Kulunivan maantien rakentamisen aloit-
22855: korkeat, ja tien teko laskisi niitä tuntuvasti. tamiseen.
22856: Tienpidon toimenpideohjelmassa on Rauhalan-
22857: Kutunivan maantien rakentaminen.
22858:
22859: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22860:
22861: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22862: 1987 vp. 2167
22863:
22864: Raha-asia-aloite n:o 2038
22865:
22866:
22867:
22868:
22869: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Simojoen pohjoisrannan
22870: tien perusparantamiseen
22871:
22872:
22873: Eduskunnalle
22874:
22875: Simon as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla liiken-
22876: pohjoisrannan maantie on vilkkaasti liikennöity. nöiminen tiellä saataisiin nykyistä turvallisem-
22877: Paikallisen liikenteen lisäksi tiellä on runsaasti maksi, minkä lisäksi tien huolto- ja kunnossapito-
22878: kauttakulkuliikennettä sekä raskasta liikennettä. menot nykyisestään alenisivat.
22879: Tiellä on useita päivittäisiä linja-autovuoroja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22880: minkä lisäksi tiellä liikennöivät maito- ja myymä- taen,
22881: läautot.
22882: Tie on erittäin kapea ja mutkainen sekä kesäisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22883: ja syksyisin kelirikon vaivaama. Kunnanhallitus 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22884: on jo useiden vuosien ajan esittänyt, että Simon 31.24. 77 1 000 000 markkaa ns. Simojoen
22885: as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen pohjoisran- pohjoisrannan maantien perusparantami-
22886: nan maantie peruskorjattaisiin siten, että runkoa seen.
22887: vahvistettaisiin ja levitettäisiin sekä tiellä tällä het-
22888: kellä olevat pahimmat mutkat oikaistaisiin.
22889:
22890: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22891:
22892: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22893:
22894:
22895:
22896:
22897: 43 270416F
22898: 2168 1987 vp.
22899:
22900: Raha-asia-aloite n:o 2039
22901:
22902:
22903:
22904:
22905: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylläsjärven ja Äkäslompolon
22906: matkailukeskusten kulkuyhteyden luomiseen
22907:
22908:
22909: Eduskunnalle
22910:
22911: Kolarin kunnassa työttömyystilanne on vai- tiet Ylläsjärven ja Äkäslompolon välillä tulee yh-
22912: keimpia koko maassa. Rautaruukki Oy:n Rautu- distää rakentamalla Yllästunturin alitse n. 2,2 km
22913: vaaran rautamalmikaivos näyttää lopettavan toi- pitkä liikennetunneli. Tällöin rakennettavan tien
22914: mintansa vuoden 1988 lopussa, mistä kantaa vas- pituus on n. 5,3 km, josta liikennetunnelia on 2,2
22915: tuun hallitus. Mikäli tuolloin työttömäksi jääviä ei km. Rakentamiskustannukset ovat n. 45 milj. mk,
22916: kyetä työllistämään, nousee työttömyysaste lähelle josta liikennetunnelin osuus on n. 42 milj. mk.
22917: 30 % ja on tuolloin selvästi maan korkein työttö- Korvaavien työpaikkojen kannalta kalliimpi,
22918: myysluku. pitemmän tunnelin käsittävä vaihtoehto olisi tie-
22919: Korvaavien työpaikkojen luominen on tärkeää, tysti parempi ratkaisu. Toisaalta maiseman- ja
22920: joskaan ei aivan helppoa, koska työpaikkoja on jo luonnonsuojelun kannalta edellä ehdotettu ly-
22921: aiemmin pyritty luomaan lisää. Valtion on kui- hyempi tunneli olisi pelkkää tievaihtoehtoa pa-
22922: tenkin tunnettava vastuunsa ja uskallettava ryhtyä rempi ratkaisu.
22923: tässä tilanteessa ennakkoluulottorniin ja rohkei- Rautuvaaran kaivoksen lopettaminen koskettaa
22924: siin ratkaisuihin Kolarin kehittämiseksi. hyvin laajalti ihmisiä Kolarissa sekä ulottaa vaiku-
22925: Kolarin kehittämisessä matkailulla on parhaat tuksensa koko Tornionjokilaakson kuntiin. Tästä-
22926: luontaiset mahdollisuudet. Yllästunturin alue tar- kin syystä edellä lausutun lisäksi on tärkeää, että
22927: joaa Suomen oloissa parhaat hiihto- ja laskettelu- valtio rakentaa matkailun lisävetovoimatekijäksi
22928: mahdollisuudet. Tästä syystä korvaavien työpaik- tunnelin Yllästunturin alitse.
22929: kojen luomisessa on käytettävä nämä mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22930: suudet hyväksi. Yllästunturin pohjoispuolella si- taen,
22931: jaitsee Äkäslompolon matkailukeskus ja tunturin
22932: eteläpuolella Ylläsjärven matkailukeskus. Matkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22933: lukeskusten palveluiden järkevä hyödyntäminen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22934: edellyttää kunnollista ja riittävän lyhyttä tieyh- 31.24. 77 45 000 000 markkaa Ylläsjär-
22935: teyttä Ylläsjärven ja Äkäslompolon välillä. Nykyi- ven ja Äkäslompolon maanteiden yhdistä-
22936: nen tie on mutkainen, kapea ja n. 30 km pitkä. miseen rakentamalla Yllästunturin alitse
22937: Edellä olevan perusteella katsomme, että maan- noin 2, 2 kilometriä pitkå.liikennetunneli.
22938:
22939: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
22940:
22941: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22942: 1987 vp. 2169
22943:
22944: Raha-asia-aloite n:o 2040
22945:
22946:
22947:
22948:
22949: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Räyhän vteras- Ja suoJa-
22950: sataman aallonmurtajan rakentamiseksi
22951:
22952:
22953: Eduskunnalle
22954:
22955: Valtion toimesta on suunniteltu Perämeren murtajan ja siihen liittyvien suojaustoimenpitei-
22956: alueelle suojasatamia. Tornion veneseura on den osalta sekä osittaisten suojavenepaikkojen
22957: suunnitellut omaa vierassatamaansa Tornion kau- osalta valtio.
22958: pungin Räyhän saaren alueelle. Kun vierassata- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
22959: man rakentamisen edellytyksenä on suuria kus- tavasti,
22960: tannuksia vaativan aallonmurtajan rakentaminen,
22961: joka samalla palvelisi Perämeren pohjukkaan saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22962: puvia veneilijöitä suojasatamana, niin on pidettä- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
22963: vä tarkoituksenmukaisena, että hanke toteutettai- kan määrärahan Räyhän vieras- ja suoja-
22964: siin yhteistyössä siten, että vierassataman osalta sataman aallonmurtajan rakennustöiden
22965: hankkeen toteuttaa Tornion veneseura ja aallon- aloittamista varten.
22966:
22967: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22968:
22969: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
22970: 2170 1987 vp.
22971:
22972: Raha-asia-aloite n:o 2041
22973:
22974:
22975:
22976:
22977: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion ja Övertorneån
22978: yhteisen lentokentän rakentamiseen
22979:
22980:
22981: Eduskunnalle
22982:
22983: Ylitornion ja Övertorneån kunnat ovat ryhty- toteutettavissa valtakuntien keskeisenä yhteistyö-
22984: neet toimenpiteisiin yhteisen pienlentokentän ra- hankkeena.
22985: kentamiseksi alueelle. Pienlentokentän rakenta- Kun lentokentän sijaintipaikkaa jouduttaneen
22986: minen on todettu erittäin tarpeelliseksi alueen yri- aiemmista suunnitelmista poiketen hiukan siirtä-
22987: tystoiminnan kannalta sekä matkailun kehittämi- mään rakennettavan voimalinjan vuoksi, aiheu-
22988: sen kannalta. Suoritettujen selvitysten perusteella tuu tästä n. 1 milj. mk:n lisäkustannus. Näin ol-
22989: on lentokentän sijoituspaikaksi suunniteltu Aava- len rakennuskustannukset ovat arviolta n. 9 milj.
22990: saksan vaaran eteläpuolella sijaitsevaa ns. Jauk- markkaa, josta Suomen Ylitornion kunnan osuus
22991: kurin aluetta, joka sijaitsee Ylitornion kunnan on puolet.
22992: alueella Suomen puolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22993: Suunnittelukeskus Oy:n Rovaniemen toimisto taen,
22994: on laatinut lentokentän sijoituspaikkasuunnitel-
22995: man sekä alustavat rakennussuunnitelmat kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22996: nusarvioineen. Hankkeen suunnittelutyötä varten 1988 tulo- ja menoa,r:vioon 4 5 00 000
22997: Pohjoiskalottikomitea on myöntänyt Pohjoismai- markkaa Ylitornion ja Overtorneån yhtei-
22998: den ministerineuvoston varoista kunnille avustus- sen lentokentän rakentamiseen.
22999: ta 130 000 Norjan kruunua. Hanke on näin ollen
23000:
23001: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23002:
23003: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
23004: 1987 vp. 2171
23005:
23006: Raha-asia-aloite n:o 2042
23007:
23008:
23009:
23010:
23011: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Röyttän satamaan johtavan
23012: väylän ruoppaamiseen Tornion kaupungissa
23013:
23014:
23015: Eduskunnalle
23016:
23017: Asettamiensa tavoitteiden mukaan Tornion kuljettamisessa ja Pohjois-Norjan öljykenttien
23018: kaupunki pyrkii kehittämään Röyttän satamasta hyödyntämisessä.
23019: Tornion sekä koko Tornionjokilaakson teollisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23020: den ja kaupan laivakuljetusten keskuksen. Tämä taen,
23021: edellyttäisi nykyisen väylän ruoppaamista uuden
23022: jäänsärkijäluokan edellyttämään syvyyteen. Röyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23023: tään suunnitellun ruotsalaisen laitteiston lisäksi 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23024: sataman ruoppauksella luotaisiin hyvät mahdolli- 32.1 0. 77 1 5 00 000 markkaa Röyttän sata-
23025: suudet tavaraliikenteen kehittämiselle. Tulevai- maan johtavan väylän ruoppaamisen aloit-
23026: suudessa Tornion merkitys tavaraliikennekeskuk- tamiseen uuden jäänsärkijäluokan edellyt-
23027: sena saattaa korostua mm. pohjoisen malmien tämään syvyyteen Tornion kaupungissa.
23028:
23029: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23030:
23031: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
23032: 2172 1987 vp.
23033:
23034: Raha-asia-aloite n:o 2043
23035:
23036:
23037:
23038:
23039: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta varasähkölaitteiston hank-
23040: kimiseen Kittilään ·
23041:
23042:
23043: Eduskunnalle
23044:
23045: Kittilän kunnan sähköntoimitus on yhden lähes (n. 20 milj. mk) on niin suuri, että rakentaminen
23046: 160 km pitkän 110 Kw:n johtohaaran varassa. lienee mahdollista vasta ensi vuosikymmenellä.
23047: Osia kunnan itä- ja eteläosista voidaan vikatilan- Koska esitetty dieselvoimala siirtäisi siirtojoh-
23048: teessa syöttää naapurikunnista 20 Kw:n johdoilla. don rakentamistarvetta ja auttaisi selviytymään
23049: Kuormituksen kasvaessa yli 10 % :n vuosivauhtia siirtojohdon todennäköiseen aikaisimpaan mah-
23050: (Levin lomakeskus) näiden varayhteyksien merki- dolliseen valmistumisajankohtaan asti, tulisi han-
23051: tys vähenee entisestään. Vuoden 1984 tammi- ke rahoittaa vaikeissa jakeluolosuhteissa olevien
23052: kuussa ollut 110 Kw:n laitevika aiheutti 13 tunnin sähkölaitosten syöttöjohtojen avustuksen ja sähkö-
23053: katkoksen suurimpaan osaan Kittilää. laitosten fuusioinnin aiheuttamien johtojärjeste-
23054: Muonion kuntaan sähkö toimitetaan Ruotsista. lyjen momentilta.
23055: Pitkän siirtoetäisyyden, alhaisen siirtojännitteen Laitos sijoitettaisiin Kittilän pohjoispuolelle
23056: ja naapurin käyttöorganisaation keskittyneisyyden Pöntsön kylään. Kustannusarvio on 2 milj. mk.
23057: vuoksi verkostovikoja on usein ja ne kestävät pit- Paikallinen sähkönjakeluyhtiö Rovakaidan Sähkö
23058: kään. Varasähköä saadaan Kittilän sähköasemalta Oy vastaisi laitoksen käyttö- ja huoltokustannuk-
23059: pitkän siirtoyhteyden vuoksi vain rajoitetusti. sista.
23060: Laki Ounasjoen suojelusta vesivoimalaitosra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23061: kentamiselta estää pienvesivoimaloiden rakenta- taen,
23062: misen Kittilän kunnan alueelle. Kuntakeskuksen
23063: pienen koon vuoksi lämmön ja sähkön yhteistuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23064: tanto ei ole mahdollista. 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23065: 110 Kw:n kantaverkon jatkaminen Muonioon markkaa 1 000 Kw:n dieselgeneraattorin
23066: parantaisi Muonion sähkönsaantia, mutta Kittilän ja ohjauslaitteiden hankkimiseksi sekä
23067: sähkönsaannin varmistamiseksi olisi lisäksi raken- suojarakennuksen rakentamiseksi Kitti-
23068: nettava rengasyhteys Vajukoski-Kittilä tai Pello lään.
23069: -Kolari. Näiden kunkin investointikustannus
23070:
23071: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23072:
23073: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
23074: 1987 vp. 2173
23075:
23076: Raha-asia-aloite n:o 2044
23077:
23078:
23079:
23080:
23081: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien
23082: Liiton Lapin piirin toiminnan tukemiseksi
23083:
23084:
23085: Eduskunnalle
23086:
23087: Rintamamiesveteraanien Liiton Lapin piiri toi- kin toiminta vaikeutuu, mikäli siihen ei ole käy-
23088: mii hyvin aktiivisesti sotiemme veteraanien hyväk- tettävissä myös taloudellisia resursseja.
23089: si. Lapin pitkät etäisyydet ja niistä aiheutuvat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23090: matkakustannukset vaikeuttavat kuitenkin piirin tavasti,
23091: järjestötoimintaa erittäin suuresti. Erityisesti ne
23092: vaikeuttavat piirin alueen veteraanien osallistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23093: mista piirin koulutus- ja kokoustapahtumiin. Pii- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23094: rin toiminnan merkitystä ja mittavuutta kuvaa se, 33.23.53 50 000 markkaa avustuksena
23095: että piirissä on yli 3 000 jäsentä. Piirin järjestö- ja Rintamamiesveteraanien Lziton Lapin pii-
23096: koulutustoiminta on perustunut ja perustuu tule- nlle käytettäväksi kokous- ja koulutustoi-
23097: vaisuudessakin täysin vapaaehtoiselle palkatto- mintaan.
23098: malle työskentelylle. Jäsenten ikääntyessä kuiten-
23099:
23100: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23101:
23102: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Hannele Pokka
23103: 2174 1987 vp.
23104:
23105: Raha-asia-aloite n:o 2045
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan maatalousoppilai-
23111: toksen koulutilojen lisärakennuksen rakennustöiden aloittami-
23112: seen
23113:
23114:
23115: Eduskunnalle
23116:
23117: Loimaan maatalousoppilaitosta on viime vuo- tilojen aikaansaaminen ynnä viimeinen vaihe op-
23118: sien aikana kehitetty voimakkaasti rakentamalla pilasasuntolarakennuksista saattaisivat koulun
23119: uusia ja ajanmukaisia opetus- ja koulutustiloja li- suunnitelman mukaiseen kuntoon.
23120: sääntynyttä oppilasmäärää varten. Varsinainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23121: koulurakennus tarvitsee vielä lisätiloja voidakseen taen,
23122: toimia täydellä teholla. Maa-aluevaraukset ja
23123: suunnitelmat ovat jo siinä määrin valmiina, että ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23124: rakennustyö voitaisiin aloittaa vuonna 1988. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23125: Rakennustyön lykkääminen on valtiontaloudel- 29. 60.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23126: lisesti hyvin epäedullista, koska oppilaitoksen toi- Loimaan maatalousoppilaitoksen lisära-
23127: mivuuden parantamiseen on jo uhrattu näinkin kennuksen rakennustyön aloittamista var-
23128: paljon varoja. Ajanmukaisten ruokala- ja liikunta- ten.
23129:
23130: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23131:
23132: Heikki Perho Tapio Holvitie Sauli Niinistö
23133: Ensio Laine Heli Astala Risto Ahonen
23134: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Anna-Liisa Jokinen
23135: Jukka Roos Virpa Puisto Liisa Hilpelä
23136: 1987 vp. 2175
23137:
23138: Raha-asia-aloite n:o 2046
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Ala-Lemun koulutus- ja kurs-
23144: sikeskuksen peruskorjaukseen
23145:
23146:
23147: Eduskunnalle
23148:
23149: Ala-Lemun kartano on historiallisesti merkittä- roksisen päärakennuksen, n. 600m 2 , käytettäväk-
23150: vä ja arvokas kokonaisuus. Kartano sijaitsee Kaari- si eri yhdistysten ja yhteisöjen koulutuskeskukse-
23151: nan kunnan alueella, vuokra-alue on 11,5 hehtaa- na. Tarkoituksena on kehittää kartanosta ja ympä-
23152: ria ja alueella on päärakennuksen lisäksi 8 pihara- röivästä alueesta monipuolisesti toimiva koulutus-
23153: kennusta. ja kulttuurikeskus, joka palvelisi Turun ja ympä-
23154: Päärakennus, joka on valmistunut vuonna ristön nuoriso-, urheilu- ja kulttuurijärjestöjä.
23155: 1767, on rakennettu piispa Carl Fredrik Mennan- Alue on sijainniltaan ihanteellinen tähän tarkoi-
23156: derin toimesta ja sen on suunnitellut Turun silloi- tukseen ja sillä sijaitsevat rakennukset soveltuvat
23157: nen kaupunginarkkitehti Schröder. Ulkoraken- hyvin nykyistä huomattavasti laajempaankin toi-
23158: nukset ovat pääosin peräisin 1800-luvulta, osittain mintaan. Tämä on kuitenkin mahdollista vain
23159: rakennetut myöhemmin. Päärakennusta ympäröi- laajentamalla huomattavasti peruskorjaus- ja en-
23160: vä laaja puutarha on alun perin professori Pietari tistämistyötä, sillä pihapiirin rakennukset ovat
23161: Kalmin suunnittelema. Sittemmin puutarhasta päässeet pahasti rapistumaan.
23162: kehittyi, erityisesti Armfeltien aikana, merkittävä Alue on arvokas kulttuurihistoriallinen koko-
23163: hedelmätarha, ja 1900-luvulla Ala-Lemu oli ope- naisuus, ja tästä syystä rakennukset pihapiireineen
23164: tusministeriön retkeilytilana. ja muistomerkkeineen tulisi saattaa arvoiseensa
23165: Suomen historiassa Ala-Lemu tunnetaan erityi- kuntoon sekä aktiiviseen käyttöön.
23166: sesti sen rannassa tapahtuneesta maihinnoususta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23167: ja sitä seuranneesta Lemun taistelusta Suomen so- taen,
23168: dan aikana kesäkuussa 1808. Tästä taistelusta ovat
23169: muistomerkkinä puutarhan lounaisosassa tykki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23170: kummut. 1988 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
23171: Varsinais-Suomen Kansallissäätiö on vuokran- kan määrärahan Ala-Lemun koulutus- ja
23172: nut Turun kaupungilta kaupunginvaltuuston kurssikeskuksen peruskorjaukseen ja histo-
23173: päätöksellä 22.2.1982 Ala-Lemun kartanon 30 riallisesti arvokkaiden rakennusten ja
23174: vuodeksi. Kansallissäätiö on vuodesta 1982 läh- piha- ja puutarha-alueen entistämiseen ja
23175: tien peruskorjannut ja entistänyt puisen kaksiker- suojeluun.
23176:
23177: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23178:
23179: Heikki Perho Liisa Hilpelä Sauli Niinistö
23180: 2176 1987 vp.
23181:
23182: Raha-asia-aloite n:o 2047
23183:
23184:
23185:
23186:
23187: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta merikalastuksen ja merenvilje-
23188: lyn tutkimusyksikön rakentamiseksi Rymättylään
23189:
23190:
23191: Eduskunnalle
23192:
23193: Hajasijoituskomitea ehdotti v. 1974 jättämäs- vaihtoehtoja laitoksen rakennuspaikaksi. Tieyh-
23194: sään mietinnössä Riista- ja kalataloudellisen tutki- teydet Turkuun ovat nykyään lyhyet ja hyvät ja
23195: muslaitoksen siirtämistä Rymättylän kuntaan. Tä- edelleen paranemassa. Lisäksi kunnan alueella si-
23196: tä tarkoittava lakiesitys annettiinkin aikoinaan jaitsee kalanjalostusta ja -pakastusta harjoittavaa
23197: eduskunnalle. Asian käsittely jäi kuitenkin edus- yritystoimintaa. Alan koulutusta on saatavissa lä-
23198: kunnassa kesken, koska siirron tarpeellisuudesta ei hiseudulla Paraisilla.
23199: oltu riittävän yksimielisiä. Tällä hetkellä ei han- Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on syysmaa-
23200: ketta hajasijoituskomitean esittämässä muodossa kuntapäivillään 8.12.1986 ja Varsinais-Suomen
23201: tultane esittämään. Kalastajaliitto syyskokouksessaan 25.11.1986 kum-
23202: Edellä kuvattu tapahtumien kulku on saanut pikin yksimielisesti esittänyt, että Saaristomerelle
23203: aikaan sen, että merikalastuksen ja voimakkaasti perustettaisiin '' merikalastuksen ja merenviljelyn
23204: lisääntyneen merenviljelyn tutkiminen on estynyt tutkimusasema'' ja että sijoituspaikaksi tulisi Ry-
23205: tai jäänyt tarpeeseen nähden liian vähälle. Siksi mättylän kunta.
23206: tulisi nyt kiireellisesti saada perustetuksi tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23207: musasema tähän tarkoitukseen. taen,
23208: Kuten jo aikoinaan tutkimuslaitoksen siirtoeh-
23209: dotuksessa on todettu, Rymättylän kunta tarjoaa ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23210: erinomaiset edellytykset tutkimusaseman sijoitus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23211: paikaksi. Sijaitseehan se keskeisellä paikalla Saa- 30.38. 75 500 000 markkaa merikalas-
23212: ristomeren merkittävää merikalastus- ja nyttem- tuksen ja merenviljelyn tutkimusaseman
23213: min myös merenviljelyaluetta. Kunta on maan- suunnittelua ja rakentamista varten Ry-
23214: kuulu silakkapitäjä ja tarjoaa edullisia sijoitus- mättylän kuntaan.
23215:
23216: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23217:
23218: Heikki Perho Tapio Holvitie Sauli Niinistö
23219: Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos Virpa Puisto
23220: Liisa Hilpelä Heli Astala Ensio Laine
23221: 1987 vp. 2177
23222:
23223: Raha-asia-aloite n:o 2048
23224:
23225:
23226:
23227:
23228: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin-Merimaskun-
23229: Rymättylän yhdysvesijohtohankkeen aloittamiseen
23230:
23231:
23232: Eduskunnalle
23233:
23234: Merimaskun kunnan käytössä olevat pohjavesi- taa vuonna 1988 Merimaskun kunnan vaikean ve-
23235: varat ovat niukat ja laadultaan heikot. Rymättylän sitilanteen takia.
23236: kunnan raakavesilähteenä on pintavesi, jonka laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23237: tu ei ole hyvä. Saaristokuntien vedenhankinta- tavasti,
23238: ongelmien poistamiseksi laadituo suunnitelman
23239: mukaan vesi ostettaisiin Raision-Naantalin vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23240: laitos-kuntainliitolta ja johdettaisiin yhdysvesi- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar-
23241: johdoilla Naamalista Merimaskuun ja Rymätty- kan määrärahan momenti//e 30.40. 77.
23242: lään. Naantalin-Merimaskun-Rymättylän yh-
23243: Yhd ysvesi johtosuunnitelman kustannusarvio dysveszjohtohankkeen aloittamiseen val-
23244: on 4 000 000 mk, josta valtion osuus on 2 000 000 tion vesihuoltotyönä.
23245: mk. Yhdysvesijohtojen rakentaminen tulisi aloit-
23246:
23247: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23248:
23249: Heikki Perho Tapio Holvitie Sauli Niinistö
23250: Ensio Laine Heli Astala Risto Ahonen
23251: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Anna-Liisa Jokinen
23252: Jukka Roos Virpa Puisto Liisa Hilpelä
23253: 2178 1987 vp.
23254:
23255: Raha-asia-aloite n:o 2049
23256:
23257:
23258:
23259:
23260: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen maatalousko-
23261: nemuseon perustamiseksi Loimaalle
23262:
23263:
23264: Eduskunnalle
23265:
23266: Opetusministeriön asettaman erikoismuseotyö- toimenpite1sun valtakunnallisen maatalouskone-
23267: ryhmän muistiossa 1985:43 todetaan seuraavaa: museon saamiseksi paikkakunnalle. Loimaan kun-
23268: ''Ennen sotia alkanut maatalouden muutospro- nanvaltuusto on varannut hankkeen eteenpäin
23269: sessi, lähinnä koneenistuminen ja sen aiheuttamat viemiseksi talousarvioonsa määrärahan. Se turvin
23270: muutokset, on jäänyt systemaattisen tallennuksen on teetetty alustava suunnitelma museon tarvitse-
23271: ulkopuolelle. Samoin maataloutta koskeva tutki- mista tiloista ja maa-alueista. Suunnitteilla ole-
23272: mus on vain vähäisessä määrin kuulunut museoi- vaan museoon on kaavailtu noin 4 000 m 2 tiloja.
23273: den tutkimusohjelmiin. Museoiden välisessä työn- Museon sijaintipaikaksi Loimaan kunnanhalli-
23274: jaossa maatalous tulee sisältymään joidenkin yleis- tus on varannut kunnan omistamista maa-alueista
23275: museoiden tutkimus- ja dokumentointiohjelmiin. valtatien n:o 9 varrelta 5,3 hehtaarin maa-alueen.
23276: Maatalouden keskeisen aseman vuoksi tätä ei kui- Alue on katsottu riittäväksi museossa tapahtuvaa
23277: tenkaan voida pitää riittävänä. Maatalouden mu- tutkimus- ja esittelytoimintaa varten sekä pysä-
23278: seaalisen, koko maan kattavan tallennuksen ja köintitiloiksi.
23279: tutkimuksen turvaamiseksi alalla on tarpeen valta- Jotta museo voisi alun alkaen lähteä riittävän
23280: kunnallinen erikoismuseo. '' kokoisena, on välttämätöntä saada museon rahoi-
23281: Loimaan kunta sijaitsee lounaisessa Suomessa tukseen valtion tukea. Pelkästään yhden kunnan
23282: keskellä maan tärkeintä viljanviljelyaluetta. Maa- varojen turvin hanke jää toteutumatta.
23283: talous on seudulla perinteisesti ollut kehityksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23284: kärjessä. Maatalouskoneita on käytetty tehokkaas- tavasti,
23285: ti siitä saakka, jolloin niitä alettiin Suomeen
23286: hankkia ja Suomessa valmistaa. Tästä syystä paik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23287: kakunnalle on aikojen kuluessa syntynyt lukuisia 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
23288: pieniä sekä tila- että kuntakohtaisia museoita. kan määrärahan valtakunnallisen maata-
23289: Niiden kokoelmat ovat joka tapauksessa sattu- louskonemuseon perustamista varten Loi-
23290: manvaraisia ja suppea-alaisia. maan kuntaan.
23291: Edellisestä johtuen Loimaan kunta on ryhtynyt
23292:
23293: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23294:
23295: Heikki Perho Tapio Holvitie Sauli Niinistö
23296: Ensio Laine Heli Astala Risto Ahonen
23297: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Anna-Liisa Jokinen
23298: Jukka Roos Virpa Puisto Liisa Hilpelä
23299: 1987 vp. 2179
23300:
23301: Raha-asia-aloite n:o 2050
23302:
23303:
23304:
23305:
23306: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alastaron maan-
23307: tien rakennustyön aloittamiseen
23308:
23309:
23310: Eduskunnalle
23311:
23312: Hanke uuden maantien rakentamiseksi Loi- keskiosasta puuttuu väli Loimaa-Alastaro ja
23313: maan kaupungin ja Alastaron kunnan välille on jo edelleen Alastaro-Yläne. On kansantaloudellista
23314: kauan ollut vireillä. Tämä tieosuus kuuluu osana tuhlausta rakentaa tieyhteys molemmista päistään
23315: eduskunnan jo vuonna 1965 hyväksymän ponnen kuntoon ja jättää se keskikohdaltaan liian pitkäksi
23316: tarkoittamaan tieyhteyteen välillä Uusikaupunki ajaksi rakentamatta. Liikennemäärien kasvaessa
23317: - Forssa. Tien suunnittelu on nyt edennyt tältä nykyisillä valta- ja kantateillä kyseisen tieyhteyden
23318: osin niin pitkälle, että rakentaminen olisi mah- nopea valmiiksi saattaminen olisi mitä tärkeintä.
23319: dollista aloittaa vuonna 1988. Tämä aikataulu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23320: myös hyväksytty Turun tie- ja vesirakennuspiirin tavasti,
23321: tienpidon toimenpideohjelmaan vuodeksi 1988.
23322: Tieyhteys välillä Uusikaupunki-Forssa on nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23323: rakennettu valmiiksi välillä Uusikaupunki- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23324: Hinnerjoki ja välillä Loimaa-Forssa. Kuluvan 31.24.77 1000000 markkaa Loimaan-
23325: vuoden aikana valmistunee täyteen ajokuntoon Alastaron maantien rakennustyön aloitta-
23326: tieyhteys Yläne-Hinnerjoki. Tämän jälkeen tien mzseen.
23327:
23328: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23329:
23330: Heikki Perho Tapio Holvitie Sauli Niinistö
23331: Ensio Laine Heli Astala Risto Ahonen
23332: Sauli Hautala Liisa Hilpelä Taisto Tähkämaa
23333: Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos Virpa Puisto
23334: 2180 1987 vp.
23335:
23336: Raha-asia-aloite n:o 2051
23337:
23338:
23339:
23340:
23341: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jatkokoulu-
23342: tukseen liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
23343:
23344:
23345: Eduskunnalle
23346:
23347: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on pi- Budjettiesitys lupaa opetusm1mstenon hallin-
23348: detty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko yh- nonalalle korkeakoululaitosta koskevaan tutki-
23349: teiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. Korkea- mukseen vain 120 000 mk lisäystä, joka on tarkoi-
23350: koululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille tus suurelta osin käyttää lähinnä valtionhallintoa
23351: 1987-1992 mainitsee erääksi keskeiseksi kehittä- palvelevan ns. KOTA-tietokannan kehittelyyn.
23352: mistavoitteeksi juuri tutkijankoulutuksen eli tie- Edelliseen viitaten ehdotamme,
23353: teellisten jatko-opintojen kehittämisen. Tämä on-
23354: kin eräs ajankohtainen ja tärkeä ongelmakokonai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23355: suus. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
23356: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä mitään erityi- 29.37.21 lisäyksenä 500 000 markkaa jat-
23357: siä varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen kokoulutukseen liittyviin tutkimus- ja ke-
23358: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen hittämishankkeisiin.
23359: asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulutusta
23360: koskeva tutkimustieto on erittäin puutteellista.
23361:
23362: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23363:
23364: Sirpa Pietikäinen Heikki A. Ollila Riitta Kauppinen
23365: Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
23366: Aino Pohjanoksa Riitta Saastamoinen Arja Alho
23367: 1987 vp. 2181
23368:
23369: Raha-asia-aloite n:o 2052
23370:
23371:
23372:
23373:
23374: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
23375: luopetuksen kehittämis- ja kokeilutoimintaan
23376:
23377:
23378: Eduskunnalle
23379:
23380: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa olisi kyettä-
23381: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. Kou- vä järjestämään laitostasolla. Tämä ei kuitenkaan
23382: lutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoitteita läh- ole tähän mennessä ollut tässä maassa käytännössä
23383: tien opetus-oppimisprosessin ongelmien räikeim- mahdollista. Hallituksen budjettiesitys ei lupaa
23384: mistä ilmenemismuodoista. On ollut helppoa kuin 580 000 mk tosiasiallista lisäystä ennestään-
23385: osoittaa sormella keskeyttämislukuja sekä suhteel- kin jo selvästi alimitoitettuun tutkintojen ja ope-
23386: lisen pitkiä perustutkinnon suoritusaikoja. Sor- tuksen kehittämistoimintaan.
23387: mella on helppo osoittaa tilastoja ja muotoilla nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23388: den kaunistamiseen tähtääviä tavoitteita. Opetus- taen,
23389: oppimisprosessin ongelmia ei tällä tavalla kuiten-
23390: kaan poisteta ja siten koulutuksen laadullinen ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23391: hittäminen jää saavuttamattomaksi päämääräksi. 1988 tulo- ia menoarvioon momentzlle
23392: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- 29.37.23 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23393: sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällaiseen korkeakouluopetuksen kehittämis- ia ko-
23394: kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulutus- ja keilutoimintaan.
23395:
23396: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23397:
23398: Sirpa Pietikäinen Heikki A. Ollila Riitta Kauppinen
23399: Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
23400: Aino Pohjanoksa Arja Alho
23401: 2182 1987 vp.
23402:
23403: Raha-asia-aloite n:o 2053
23404:
23405:
23406:
23407:
23408: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
23409: jen kansainvälisen toiminnan edistämiseen
23410:
23411:
23412: Eduskunnalle
23413:
23414: Korkeakoulujen kansainvälisten totmmtojen maalaisille opiskelijoille. Tällainen toiminta ja sen
23415: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia suunnittelu edellyttäisi huomattavasti enemmän
23416: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- ja määrärahoja kuin mitä budjettiesitys lupaa. Eri-
23417: teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2 .1987 tyisenä vertailukohtana ja osittain myös epäkohta-
23418: hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittämissuun- na voitaneen pitää sitä, että siinä missä opetusmi-
23419: nitelma). Tästä huolimatta korkeakoulujen kan- nisteriön hallinnonala jää vaille lisäyksiä, kauppa-
23420: sainvälisen toiminnan kehittämiseksi ei ole esitet- ja teollisuusministeriön momentti 32.46.43 tulee
23421: ty riittäviä voimavaroja. Nyt tehty budjettiesitys ei määrärahan lisäyksen kautta lähes kaksinkertaiste-
23422: lupaa korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan tuksi.
23423: kehittämiseen edes kustannusten nousua vastaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23424: vaa korotusta. taen,
23425: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja konk-
23426: reettisiin kansainvälisyyden edellytyksiä luovaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23427: toimintaan. Tällaisena pidämme mm. toimia ul- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23428: komailla opiskelun edistämiseksi sekä sitä, että 29.37.24/isäyksenä 950 000 markkaa mui-
23429: omassa maassamme pyrkisimme helpottamaan den kuin teknisten alojen tutkzjatuonnin
23430: "tutkijatuontia" ja järjestämään esim. englannin ja opiskelijaviennin edistämiseksi.
23431: kielellä mielekkäitä koulutuskokonaisuuksia ulko-
23432:
23433: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23434:
23435: Sirpa Pietikäinen Heikki A. Ollila Riitta Kauppinen
23436: Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
23437: Aino Pohjanoksa Arja Alho
23438: 1987 vp. 2183
23439:
23440: Raha-asia-aloite n:o 2054
23441:
23442:
23443:
23444:
23445: Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opintolaino-
23446: jen ylimääräiseen korkotukeen valmistumisen jälkeisen tuen pi-
23447: dentämiseksi
23448:
23449: Eduskunnalle
23450:
23451: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opintonsa
23452: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakio päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää voi-
23453: huonommassa asemassa: heillä on edessään muut- daan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistuneen
23454: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun
23455: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja aloittamisajan pidentäminen 3 vuoteen.
23456: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23457: taa monelle olla ylivoimainen. taen,
23458: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan
23459: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23460: kaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja koulutus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23461: taan vastaamatoota työtä tekevät huomioiden 29.39.52 lisäyksenä 21 000 000 markkaa
23462: akateemisten työttömyysprosentti nousee jopa opintolainojen valmistumisen jälkeisen
23463: 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka koulutusta vastaa- korkotuen pidentämiseksi ylimääräisellä
23464: vaa työtä löytyisikin, palkkatulot ovat niin pienet, korkotuella 3 vuoteen 1. 7.1988 alkaen.
23465: että vastavalmistunut nuori ei pysty saavuttamaan
23466:
23467: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23468:
23469: Sirpa Pietikäinen Heikki A. Ollila Riitta Kauppinen
23470: Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
23471: Tuula Linnainmaa Aino Pohjanoksa Arja Alho
23472:
23473:
23474:
23475:
23476: 44 270416F
23477: 2184 1987 vp.
23478:
23479: Raha-asia-aloite n:o 2055
23480:
23481:
23482:
23483:
23484: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhempien tuloihin
23485: perustuvan opiskelijoiden asumislisän määrään vaikuttavan ikära-
23486: jan alentamiseksi
23487:
23488: Eduskunnalle
23489:
23490: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden sosiaalista itsenäistymlsta Ja pidentää nuoruutta
23491: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudatta-
23492: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- minen asettaa myös vanhemmille erityisiä vaati-
23493: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka muksia opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahim-
23494: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin millaan se saattaa johtaa entistä suurempaan kou-
23495: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot lutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaitta-
23496: ja varallisuus edelleen alle 20-vuotiaiden saamaan vissa aiemmista sosiaaliluokista tulevien opiskeli-
23497: opintorahan perusosaan ja 18-19-vuotiaiden joiden määrän laskua.
23498: kohdalla myös asumislisään. Vanhempien luona Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23499: asuvalla alle 24-vuotiaalla vanhempien tulot ja va- taen,
23500: rallisuus vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Hei-
23501: hin kohdistuvat myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23502: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suomes- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
23503: sa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itses- 29.39.55 42 000 000 markkaa opintotuen
23504: tään myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkin- ikärajan muuttamiseksi yleisesti 18 vuo-
23505: nan ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyys- teen 1. 7.1988 alkaen.
23506: rajaa korkeampana estää nuoren taloudellista ja
23507:
23508: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23509:
23510: Sirpa Pietikäinen Heikki A. Ollila Riitta Kauppinen
23511: Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
23512: Aino Pohjanoksa Riitta Saastamoinen Arja Alho
23513: 1987 vp. 2185
23514:
23515: Raha-asia-aloite n:o 2056
23516:
23517:
23518:
23519:
23520: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan- ja kehitysasiain
23521: projektisihteerin palkkaamiseen Kansalliseen Sivistysliittoon
23522:
23523:
23524: Eduskunnalle
23525:
23526: Viime vuonna vietettiin Yhdistyneiden Kansa- minen Suomessa, kehitysyhteistyökohteet Chiles-
23527: kuntien julistamaa kansainvälistä rauhan vuotta. sä, koulutus- ja alustuspalvelu, laaja kansainvälis-
23528: Rauhan vuoden Suomen toimikunta koki tarpeel- poliittinen luentosarja ja siitä tehtävä opintopa-
23529: liseksi lisätä rauhan- ja kansainvälisyyskasvatusta ketti. Tämän toiminnan koordinoimiseksi on vält-
23530: maassamme eri yhteiskunta- ja ikäryhmien tasol- tämätöntä palkata kokopäivätoiminen sihteeri
23531: la. Suomen ulkopolitiikan edistämiseksi ja kehit- huolehtimaan Kansallisen Sivistysliiton rauhan-
23532: tämiseksi sekä rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuk- poliittisesta toiminnasta ja kehitysyhteistyöhank-
23533: sen tehostamiseksi on tärkeää, että myös sivistys- keiden kehittämisestä.
23534: järjestöillä on riittävästi resursseja sekä rauhanky- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23535: symyksistä että kehitysyhteistyöasioista tiedotta- taen,
23536: miseen ja kouluttamiseen.
23537: Kansallisella Sivistysliitolla on jo nyt laajaa kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23538: sainvälistä toimintaa erityisesti Porvarillisen Kehi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23539: tysmaayhdistyksen ja Porvarillisen Rauhanvaltuus- 29.57.54 150 000 markkaa Kansallisen
23540: kunnan kanssa. Toiminnasta voidaan mainita Sivistysliiton rauhan- ja kehitysasiain pro-
23541: mm. ANC-stipendiaatin koulutuksesta huolehti- jektisihteerin palkkaamiseen.
23542:
23543: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23544:
23545: Sirpa Pietikäinen Sauli Niinistö
23546: Heikki A. Ollila Päivi Varpasuo
23547: Kalevi Lamminen
23548: 2186 1987 vp.
23549:
23550: Raha-asia-aloite n:o 2057
23551:
23552:
23553:
23554:
23555: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Urheiluilmai-
23556: luopistolle purjelennon Euroopan mestaruuskisojen järjestelyjä
23557: varten
23558:
23559: Eduskunnalle
23560:
23561: Purjelennon suurtapahtuma on ensi vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23562: Räyskälässä järjestettävät purjelennon Euroopan taen,
23563: mestaruuskilpailut. Varsinainen järjestelyvastuu
23564: on Suomen Ilmailuliitolla Urheiluilmailuopiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23565: tarjotessa tilat ja kaluston. Opiston sähkökapasi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23566: teetti ei riitä yli tavanomaisen toiminnan kuormi- 29.91.50 100000 markkaa Suomen Ur-
23567: tukseen eikä näin ollen kilpailujen vaatimaan tar- heiluilmailuopistolle purjelennon Euroo-
23568: peeseen. Välttämättömän lisäsähköistyksen raken- pan mestaruuskisojen järjestelyjä varten.
23569: tamiseen ei opistolla ole määrärahoja. Lisäkapasi-
23570: teetin rakentaminen on kuitenkin edellytys kilpai-
23571: lujen toteuttamiselle.
23572:
23573: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23574:
23575: Sirpa Pietikäinen Hannu Tenhiälä Arto Lapiolahti
23576: Lea Savolainen Ritva Vastamäki Iiro Viinanen
23577: Sirkka-Liisa Anttila likka Joenpalo Jorma Rantanen
23578: 1987 vp. 2187
23579:
23580: Raha-asia-aloite n:o 2058
23581:
23582:
23583:
23584:
23585: Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
23586: tena kuntien nuorisotyöhön
23587:
23588:
23589: Eduskunnalle
23590:
23591: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988 on asiantuntijaelin valtion nuorisoneuvosto on omas-
23592: momentissa 29.91.51 varattu käyttösuunnitelman sa lausunnossaan opetusministeriölle pitänyt ta-
23593: mukaan 64 000 000 mk käytettäväksi valtionosuu- voitesuuruutena 14 mk/asukas määrättäessä val-
23594: deksi kuntien nuorisotyöhön, jolloin valtionosuu- tionosuuksia kunnille paikallisten nuorisoyhdis-
23595: teen oikeuttavaksi asukaskohtaiseksi käyttöme- tysten toimintaan ja kuntien nuorisolautakuntien
23596: noksi vahvistettaisiin 6,50 mk (enintään). menoihin.
23597: Nuorisotyölain käsittelyn yhteydessä eduskunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23598: edellytti, että kuntien valtionosuudet eivät saa las-
23599: kea nuorisotyölain tultua voimaan. Näin on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23600: tenkin käynyt. Kehitys on useissa kunnissa vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23601: keuttanut nuorisotyön kehittämistä ja tukemista. 29.91.51 lisäyksenä 7000000 markkaa
23602: Erityisesti valtionosuuksien pienentymisestä ovat käytettäväksi valtionosuutena kuntien
23603: kärsineet pienet kunnat. nuorisotyöhön.
23604: Valtioneuvoston nimittämä nuorisopolitiikan
23605:
23606: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23607:
23608: Sirpa Pietikäinen Sauli Niinistö
23609: Heikki A. Ollila Päivi Varpasuo
23610: Kalevi Lamminen
23611: 2188 1987 vp.
23612:
23613: Raha-asia-aloite n:o 2059
23614:
23615:
23616:
23617:
23618: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
23619: listen nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen valtion-
23620: apuun
23621:
23622: Eduskunnalle
23623:
23624: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle Järjestöt ovat paaas1assa käyttäneet avustusta
23625: 1988 on kohdassa 29.91.51 esitetty myönnettä- tietotekniikan hankkimiseen toimistoihin.
23626: väksi 500 000 mk valtionavustuksiksi valtakunnal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23627: listen nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujär-
23628: jestöjen toimisto- ja kokoustilojen hankkimista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23629: varustamista varten. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23630: Kyseinen momentin käyttösuunnitelman kohta 29.91.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
23631: on vuodesta 1986lähtien pysynyt samana. Saman- käytettäväksi valtionavustuksena valta-
23632: aikaisesti avustusta hakeneiden järjestöjen määrä kunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuoriso-
23633: ja yhteenlaskettu haettujen avustuksien määrä on työn palvelujärjestöjen toimisto- ja ko-
23634: noussut merkittävästi. Esim. kuluvana vuonna koustilojen hankkimista ja varustamista
23635: avustusta haki 58 järjestöä hakemuksien loppu- varten.
23636: summan ollessa n. 2 600 000 mk.
23637:
23638: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23639:
23640: Sirpa Pietikäinen Sauli Niinistö Heikki A. Ollila
23641: Päivi Varpasuo Riitta Saastamoinen Kalevi Lamminen
23642: 1987 vp. 2189
23643:
23644: Raha-asia-aloite n:o 2060
23645:
23646:
23647:
23648:
23649: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordjobb-toiminnan
23650: tehostamiseen
23651:
23652:
23653: Eduskunnalle
23654:
23655: Yhteispohjoismainen Nordjobb-projekti toteu- vierailuja suomalaisyrityksissä, käyntejä maatiloil-
23656: tui menestyksekkäästi tänä kesänä jo kolmannen la ja tutustumista erilaisiin maamme kulttuuri-
23657: kerran. Projektin tarkoituksena on järjestää kesä- kohteisiin. Nordjobb-projekti lähtee nuorten
23658: työpaikka 18-26-vuotiaille nuorille toisesta Poh- omista toivomuksista. Siksi se onkin omiaan ke-
23659: joismaasta. Projektin runkona on Tanskassa sijait- hittämään nuorten pohjoismaista yhteistyötä kai-
23660: seva Nordjobb-säätiö, joka yhdessä Pohjoismai- killa tasoilla.
23661: den elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten Ensi vuonna Nordjobb-projekti tulee laajentu-
23662: kanssa vastaa toiminnasta. Vapaa-ajantoiminnan maan siinä määrin, ettei nykyisillä voimavaroilla
23663: järjestäminen kuuluu kunkin maan Norden-yh- pystytä järjestämään riittävän monipuolista vapaa-
23664: distykselle. ajan toimintaa. Tänä vuonna sihteereitä on ollut
23665: Suomessa Nordjobb-projektiin osallistuvat Helsingissä, Turussa ja Vaasassa, Helsingin määrä-
23666: Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, työvoimaministe- rahojen jäädessä vajavaisiksi. Projektin laajetessa
23667: riö ja elinkeinoelämä. Vapaa-ajantoiminnasta vas- sihteereitä on tarkoitus palkata myös uusille paik-
23668: taa nuorisoliitto. Tähän tarkoitukseen eduskunta kakunnille ja laajentaa vapaa-ajantoiminnan sisäl-
23669: on myöntänyt liitolle 100 000 markan suuruisen töä.
23670: määrärahan. Tästä summasta 314 kuluu kesäaika- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23671: na työskentelevien vapaa-ajansihteerien palkka- ja taen,
23672: sosiaalikuluihin.
23673: Liiton järjestämän vapaa-ajantoiminnan tavoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23674: teena on tutustuttaa nordjobbarit suomalaiseen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23675: yhteiskuntaan, kulttuuriin ja elinkeinoelämään. 29.91.51 200000 markkaa Nordjobb-
23676: Toimintaan kuuluu mm. suomenkielen kursseja, toiminnan vapaa-ajansihteereille.
23677:
23678: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23679:
23680: Sirpa Pietikäinen llkka-Christian Björklund
23681: Tina Mäkelä Arja Alho
23682: Marjatta Väänänen
23683: 2190 1987 vp.
23684:
23685: Raha-asia-aloite n:o 2061
23686:
23687:
23688:
23689:
23690: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n aseidenriisuntavii-
23691: kon opetuspaketin valmistamiseen
23692:
23693:
23694: Eduskunnalle
23695:
23696: YK:n aseidenriisuntaviikon kansalaistoimikun- Aseidenriisuntaviikon kansalaistoimikunta on
23697: ta on noin 180 järjestön yhteenliittymä, joka suunnitellut opetus- ja oheismateriaalin tuotta-
23698: järjestää vuosittain YK:n aseidenriisuntaviikon mista oppilaitoksille vuoden 1988 aikana.
23699: sekä tuottaa ja levittää rauhankasvatusmateriaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23700: lia.
23701: Viikko on saanut valtionapua vuosina 1986 ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23702: 1987 175 000 markkaa, jolla on katettu perustoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23703: minnot. Hallitus esittää edelleen vuoden 1988 29.99.50 40 000 markkaa käytettäväksi
23704: tulo- ja menoarvioon samaa 175 000 markan mää- YK:n aseidennisuntavti'kon opetuspaketin
23705: rärahaa. tekemiseen oppilaitoksille.
23706:
23707: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23708:
23709: Sirpa Pietikäinen Saara-Maria Paakkinen Tina Mäkelä
23710: Marjatta Stenius-Kaukonen Riitta Myller Arja Alho
23711: 1987 vp. 2191
23712:
23713: Raha-asia-aloite n:o 2062
23714:
23715:
23716:
23717:
23718: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Evon metsämuseon
23719: suunnitteluun
23720:
23721:
23722: Eduskunnalle
23723:
23724: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työ- laaja havaintometsien kokonaisuus. Nykyisten toi-
23725: ryhmä on muistiossaan 31.10.1986 ehdottanut meakuvaltaan monipuolisten oppilaitosten lisäksi
23726: valtakunnallisen metsämuseon perustamista Suo- Evolla harjoitetaan myös alaan liittyvää monialais-
23727: meen. Soveliaimpana sijoituspaikkakuntana työ- ta tutkimustoimintaa. Nämä voivat tarjota raken-
23728: ryhmä pitää Evon metsäoppilaitosten lähimaastoa tavassa vuorovaikutuksessa metsämuseon toimin-
23729: Lammin kunnassa. Lammin kunta on jatkanut nalle ripeän aloitusmahdollisuuden ja hyvät kehi-
23730: metsämuseon suunnittelua työryhmän mietinnön tysnäkymät.
23731: pohjalta. Hankkeesta on valmistunut alustava Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23732: hankesuunnitelma, jossa on pyritty selvittämään taen,
23733: millainen metsäalan erikoismuseo ja näyttelyalue
23734: olisi Evolle sijoitettuna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23735: Lammin Evo on metsämuseon luonnollinen si- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23736: joituspaikka, siellä aloitettiin yli 120 vuotta sitten markkaa Evan metsämuseon suunnitte-
23737: alan suomalainen opetus ja tästä syystä on Evolla luun.
23738: paitsi mittavat perinteet myös pisimpään hoidettu
23739:
23740: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23741:
23742: Sirpa Pietikäinen Hannu Tenhiälä Arto Lapiolahti
23743: Ritva Vastamäki Jorma Rantanen Iiro Viinanen
23744: Esko Helle Lea Savolainen Sirkka-Liisa Anttila
23745: Tikka Joenpalo
23746: 2192 1987 vp.
23747:
23748: Raha-asia-aloite n:o 2063
23749:
23750:
23751:
23752:
23753: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta AIDS-tiedo-
23754: tuksen tehostamiseen
23755:
23756:
23757: Eduskunnalle
23758:
23759: AIDS on kansanterveyttämme vakavasti uh- taava luku on 3-4. Tiedottamisen jälkeen ihmi-
23760: kaava sairaus, jota vastaan on onnistuttu taistele- set tietävät paljon taudista ja hakeutuvat entistä
23761: maan toistaiseksi menestyksellisesti vain ennal- vapaaehtoisemmin ja moninkertaisemmin testei-
23762: taehkäisyllä: asenteiden muuttamisella ja vas- hin. Tiedotuskampanjaa tehtäessä rahankerjäämi-
23763: tuuntunnon kasvattamisella tiedottamisen avulla. sellä ja alennusten tinkimisellä on säästetty valtion
23764: AIDSista tiedottamiseen on viime vuonna käytet- varoja 1 000 000 markkaa. Yhden AIDS-potilaan
23765: ty noin 1 000 000 markkaa eli 70 penniä asukasta hoitokustannukset valtiolle ovat 2 200 000 mark-
23766: kohden. Ruotsissa vastaava määräraha on ollut kaa, joten ennaltaehkäisy tiedotusta lisäämällä on
23767: 20 000 000 markkaa. Tiedotuskampanjalla on saa- kaikkein tehokkainta ja vieläpä edullisinta hoitoa.
23768: tu aikaan syksystä 1986 lähtien lehdistötilaisuuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23769: sia, oppilaitoksille opetusohjelmakokonaisuuksia, taen,
23770: tv-tietoiskuja, vuoden huomatuin ulkomainonta-
23771: kampanja, lehti-ilmoittelua, julisteita ja valis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23772: tusiskuja sairaaloille, terveyskeskuksille, hammas- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23773: lääkäreille, puolustuslaitokselle jne. Ennen kam- 33.73.24 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23774: panjoinnin alkua lääkintöhallituksen tietoon tuli AIDS-tiedotuksen tehostamiseen.
23775: 7-8 uutta HIV-tapausta kuukaudessa, nyt vas-
23776:
23777: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23778:
23779: Sirpa Pietikäinen Kimmo Sasi Pirjo Ala-Kapee
23780: Heikki A. Ollila Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo
23781: Riitta Saastamoinen Kalevi Lamminen
23782: 1987 vp. 2193
23783:
23784: Raha-asia-aloite n:o 2064
23785:
23786:
23787:
23788:
23789: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin Steiner-koulun
23790: toiminnan tukemiseen
23791:
23792:
23793: Eduskunnalle
23794:
23795: Steiner-kouluista annetun lain mukaan vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23796: kolme Steiner-koulua voivat saada valtionapua. taen,
23797: Porissa toimiva Steiner-koulu ei kuulu valtion
23798: avun piiriin ja näin lasten vanhemmille lankeaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23799: varsin suuria koulutuskustannuksia. Koulun toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23800: minta on alussa, joten kouluun tarvitaan opetusta 29.46.51 1000000 markkaa Pon"n
23801: tukevaa materiaalia. Steiner-koulun toiminnan tukemiseen.
23802:
23803: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23804:
23805: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
23806: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen Heikki Rinne
23807: Mikko Elo Timo Laaksonen Lea Mäkipää
23808: Lea Kärhä
23809: 2194 1987 vp.
23810:
23811: Raha-asia-aloite n:o 2065
23812:
23813:
23814:
23815:
23816: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta lukiossa opiskelevien
23817: vammaisten oppilaiden opetuksen järjestämiseksi
23818:
23819:
23820: Eduskunnalle
23821:
23822: Lukiossa olevat vammaiset oppilaat, jotka tar- se voida jakaa pienempiin opetusryhmiin nussa
23823: vitsevat erityisvälineitä, esim. kuulovammaiset ja oppiaineissa, jotka vaativat erityisvälineitä, jotta
23824: näkövammaiset, tarvitsevat myös enemmän luok- vammainen oppilas pystyy seuraamaan opetusta.
23825: katilaa ja opettajan apua kuin muut oppilaat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23826: Jotta he voisivat hyötyä opetuksesta mahdolli- taen,
23827: simman paljon ja heidän opiskeluaan voitaisiin
23828: mkea parhaalla mahdollisella tavalla, tulee hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23829: dän voida opiskella pienemmässä ryhmässä kuin 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
23830: normaalin terveyden omaavat oppilaat. kaa lukiossa opiskelevien vammaisten op-
23831: Vammaisen oppilaan ollessa lukioluokassa tulee pilaiden opetuksen järjestämiseksi.
23832:
23833: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23834:
23835: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
23836: Timo Laaksonen Tapio Holvitie Matti Lahtinen
23837: Lea Kärhä Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen
23838: Timo Roos Heikki Rinne Mikko Elo
23839: Lea Mäkipää Sirpa Pietikäinen Gustav Björkstrand
23840: Tellervo Renko Riitta Uosukainen Tuula Linnainmaa
23841: Mirja Ryynänen Tina Mäkelä Kari Häkämies
23842: 1987 vp. 2195
23843:
23844: Raha-asia-aloite n:o 2066
23845:
23846:
23847:
23848:
23849: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta opintokeskusten henki-
23850: lökunnan lisäämiseen
23851:
23852:
23853: Eduskunnalle
23854:
23855: Valtiovarainministeriön 16.11.1979 asettama ohjauksen ja valvonnan tarve, joka aiheutuu mm.
23856: työryhmä, joka selvitti opintokeskusten ja niiden lainsäädännön kehittymisestä ja kouluhallituksen
23857: alueorganisaation sekä henkilöstörakenteen kehit- uusista ohjeista.
23858: tämisen tarvetta, piti ensisijaisena ja kiireellisenä Vuonna 1987 opintokeskusten tointen määrää
23859: opintokeskusten alueorganisaation kehittämistä, ei lisätty lainkaan. Syntyneen jälkeenjääneisyyden
23860: koska opintokeskuksilla on tällöin paremmat vuoksi on pidettävä välttämättömänä, että uusia
23861: mahdollisuudet ottaa huomioon alueelliset erot toimia saadaan vuosittain lisää valtioneuvoston
23862: yhteiskunta- ja ammattirakenteessa sekä kansalais- asettaman työryhmän muistion mukaisesti.
23863: ten erilaiset sivistystarpeet. Alueorganisaation ra- Opintokeskusten hallinnollisten tehtävien li-
23864: kentaminen on kuitenkin pahasti kesken miltei sääntyminen on pakottanut jotkut opintokeskuk-
23865: kaikissa opintokeskuksissa, koska 1980-luvulla ta- sia ylläpitävät sivistysjärjestöt palkkaamaan val-
23866: pahtunut toimien lisäys on pääosin jouduttu tionavun ulkopuolista henkilökuntaa voidakseen
23867: suuntaamaan uusiin perustettuihin opintokeskuk- suoriutua kaikista annetuista tehtävistä.
23868: siin. Tästä huolimatta myös uudet opintokeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23869: set ovat joutuneet käynnistämään työnsä erittäin taen,
23870: niukoin henkilöstövaroin ja niiden osalta alue-
23871: organisaation rakentaminen on aivan alkuvaihees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23872: saan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23873: Henkilöstön lisätarvetta puoltaa myös jatkuvas- 29.57.55 1 500 000 markkaa uusien toi-
23874: ti lisääntyvä eri koulutusmuotojen pedagogisen mien perustamiseen opintokeskuksiin.
23875:
23876: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23877:
23878: Aino Pohjanoksa Martti Korkia-Aho Erkki Pysrynen
23879: Ritva Vastamäki Päivi Varpasuo Riitta Uosukainen
23880: Riitta Saastamoinen
23881: 2196 1987 vp.
23882:
23883: Raha-asia-aloite n:o 2067
23884:
23885:
23886:
23887:
23888: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman sairaanhoito-
23889: oppilaitoksen perustamiseen
23890:
23891:
23892: Eduskunnalle
23893:
23894: Rauman kaupungissa on vuonna 1982 aloitettu kunnalliseksi aloituspaikkatavoitteeksi on vuonna
23895: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen alaisuudessa vä- 1995 määritelty 7 900 paikkaa jakautuen 3 900
23896: liaikainen apuhoitaja- ja lastenhoitajakoulutus. kouluasteen paikkaan ja 4 000 opistoasteen paik-
23897: Oppilaitoksen Rauman osastoa on sittemmin ke- kaan. Tämä merkitsee noin 2 000 lisäaloituspaik-
23898: hitetty siten, että syksyllä 1986 osastossa toimi kaa vuoteen 1995 mennessä.
23899: kolme jaostoa (apuhoitajajaosto 49 opiskelijaa, Kaikki Raumalla tapahtunut terveydenhuollon
23900: lastenhoitajajaosto 18 opiskelijaa ja sairaanhoito- koulutus on ollut toistaiseksi väliaikaista. Toimin-
23901: jaosto 18 opiskelijaa, yhteensä 85 opiskelijaa ja nan tavoitteena on kuitenkin ollut koko ajan kou-
23902: viisi opettajaa). Porin sairaanhoito-oppilaitoksen lutuksen vakinaistaminen.
23903: Rauman osastolta on vuosien 1983-1986 aikana Koska Turun ja Porin läänin nykyisiä hoitoalan
23904: valmistunut yhteensä 127 apuhoitajaa ja 65 las- oppilaitoksia voidaan laajentaa vain rajoitetusti,
23905: tenhoitajaa. on välttämätöntä perustaa uusi oppilaitos olemas-
23906: Yhtenä perusteena koulutuksen aloittamiseen sa olevien lisäksi. Asiasta on neuvoteltu ammatti-
23907: nimenomaan Raumalla oli erityisesti hyvät har- kasvatushallituksen, Turun ja Porin lääninhalli-
23908: joittelumahdollisuudet. Näitä tarjoavat mm. Rau- tuksen sekä Porin sairaanhoito-oppilaitoksen
23909: man aluesairaala (231 sairaansijaa), terveyskeskuk- edustajien kanssa. Kaikki osapuolet ovat suhtau-
23910: sen vuodeosasto (120 sairaansijaa) pääasemineen, tuneet myönteisesti oppilaitoksen perustamiseen.
23911: kaupungin ja Rauman maalaiskunnan vanhainko- Lisäksi neuvotteluissa on korostettu kurssiosaston
23912: dit ja päiväkodit, Rauman mielenterveystoimisto tarpeellisuutta terveydenhuollon täydennys- ja
23913: sekä Rauman ulkopuolella Uudenkaupungin sai- jatkokoulutusta varten. Perusteluna tälle on esi-
23914: raala. tetty Satakunnan suurta koulutustarvetta. Sopi-
23915: Terveydenhuoltoalan työntekijöistä on pysyvä vimpana oppilaitoksen perustamisajankohtana on
23916: vajaus, ja mm. Satakunnassa on jouduttu sulke- pidetty vuotta 1989.
23917: maan sairaaloiden osastoja kesäisin. Toisaalta Rauman kaupunki on anonut lupaa saada pe-
23918: työntekijöiden kysyntä kasvaa jatkuvasti työajan rustaa Raumalle 1.8.1989 lukien sairaanhoito-
23919: lyhentyessä, koulutuksen uudistuessa, väestön oppilaitos sekä siihen liittyvä kurssiosasto.
23920: ikärakenteen vanhetessa sekä laitospaikkojen mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23921: rän lisääntyessä. taen,
23922: Valtioneuvosto onkin 22.5.1986 tehnyt päätök-
23923: sen keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23924: suunnitteluohjeista. Näissä ohjeissa on kiinnitetty 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23925: erityistä huomiota mm. terveydenhuollon aloitus- 29.65.37 1 000 000 markkaa Rauman sai-
23926: paikkojen lisäämiseen. Terveydenhuollon valta- raanhoito-oppilaitoksen perustamiseen.
23927:
23928: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23929:
23930: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
23931: Timo Laaksonen Kalevi Lamminen Timo Roos
23932: Heikki Rinne Mikko Elo Lea Mäkipää
23933: Tapio Holvitie
23934: 1987 vp. 2197
23935:
23936: Raha-asia-aloite n:o 2068
23937:
23938:
23939:
23940:
23941: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutusinstituu-
23942: tin suunnitteluun Siikaisiin
23943:
23944:
23945: Eduskunnalle
23946:
23947: Siikaisten kunta kuuluu III A vyöhykkeeseen ja koulutusinstituutti, jossa annetaan eri muotoista
23948: on ns. erityisaluekunta. Aluepoliittisilla tukitoi- lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta.
23949: menpiteillä on ollut huomattava merkitys kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23950: elinkeinoelämän kehittymiselle ja työllisyyden taen,
23951: hoidolle. Kunnalle on tyypillistä yksipuolinen
23952: elinkeinorakenne. Varmin tie kunnan kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23953: seen ja kehittymiseen on se, että kuntalaisille ja 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
23954: ympäristökuntien asukkaille tarjotaan mahdolli- kaa aikuiskoulutusinstituutin suunnitte-
23955: suus koulutukseen. luun Stikaiszi"n.
23956: Siikaisiin tulee perustaa pienimuotoinen aikuis-
23957:
23958: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23959:
23960: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
23961: Timo Laaksonen Tapio Holvitie Kalevi Lamminen
23962: Timo Roos Heikki Rinne Mikko Elo
23963: Lea Mäkipää
23964: 2198 1987 vp.
23965:
23966: Raha-asia-aloite n:o 2069
23967:
23968:
23969:
23970:
23971: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelijan palkkaa-
23972: miseksi Rauman pitsi-insrituutin toiminnan suunnitteluun ja
23973: toteutukseen
23974:
23975: Eduskunnalle
23976:
23977: Rauman kaupunkiin on suunnitteilla pitsi- Instituutin tehtäväksi tulee myös nypläystaidon
23978: instituutti, jossa koordinoituisivat opetus, pitsin- hyödyntäminen elinkeino- ja markkinataloudessa.
23979: nyplääjien opettajien koulutus, tutkimus, mark- Kaiken tämän toteutukseen tarvitaan ensin suun-
23980: kinointi ja konsultointi. nittelija, joka hoitaisi käytännön suunnittelun ja
23981: Pitsi-instituutin perustamiseksi kaupungin toteutuksen instituutin perustamiseksi ja aloitta-
23982: asettama työryhmä on tutkinut hallinto-organi- miseksi.
23983: saatiomalleja ja pohtinut käytännön toteutusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23984: Tavoitteena on löytää sellainen toimintamuoto, taen,
23985: jolla raumanpitsin ja nypläystaidon säilyminen se-
23986: kä uusiutuminen on mahdollista parhaimmalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23987: tavalla. Opetuksen ja tutkimuksen suunnittelussa 1988 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark-
23988: painotetaan Rauma-keskeisyyttä unohtamatta kaa suunnittelzjan palkkaamiseksi Rau-
23989: kuitenkaan valtakunnallisia ja kansainvälisiä ulot- man pitsi-instituutin suunnitteluun ja to-
23990: tuvuuksia. teutukseen.
23991:
23992: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23993:
23994: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
23995: Gustav Björkstrand Tapio Holvitie Kalevi Lamminen
23996: Timo Roos Heikki Rinne Mikko Elo
23997: Timo Laaksonen Lea Mäkipää Reino Paasilinna
23998: Riitta Uosukainen Tellervo Renko Heikki Järvenpää
23999: Ritva Vastamäki Anneli Taina Kirsti Ala-Harja
24000: Mirja Ryynänen Juhani Laitinen Tina Mäkelä
24001: Kari Häkämies Sauli Niinistö Martti Tiuri
24002: Lea Kärhä Ritva Laurila
24003: 1987 vp. 2199
24004:
24005: Raha-asia-aloite n:o 2070
24006:
24007:
24008:
24009:
24010: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen Sata-
24011: Häme soi -harmonikkatapahtuman toteuttamiseen
24012:
24013:
24014: Eduskunnalle
24015:
24016: Ikaalisissa vietettävästä Sata-Häme soi -juhlasta juhlan laatua, kulttuuripoliittista merkitystä ja
24017: on kasvanut maailman suurin harmonikkajuhla, laajuutta. Opetusministeriön jakamasta avustuk-
24018: joka ainutlaatuisuutensa vuoksi kerää laajaa kan- sesta juhlan kulujen peittämiseen on riittänyt
24019: sainvälistä huomiota. Kansallisesti Sata-Häme soi vuosittain alle 100 000 markan summa, viimeksi
24020: on maamme vanhin harmonikkajuhla, jonka vain 70 000 markkaa. 1, 3 miljoonan markan ku-
24021: kautta harmonikkamusiikin arvostus on tuntuvas- luista tämä on varsin pieni osa, ja kahtena vuonna
24022: ti noussut maassamme. Vuonna 1988 juhla järjes- peräkkäin juhla onkin tekemässä tappiollisen ti-
24023: tetään jo 16. kerran, edellisvuoden tapaan 10-päi- linpäätöksen. Juhlan erinomaiset kehitysnäkymät,
24024: väisenä. Kahtena edellisvuonna juhla on koonnut niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tarkastel-
24025: noin 70 000 hengen yleisön. Vuoden 1987 lopulla len, huomioon ottaen Sata-Häme soi -juhlalle tu-
24026: on myös ensimmäinen Sata-Häme soi -talvitapah- lisi myöntää valtion vuoden 1988 budjettiin erilli-
24027: tuma, jossa viiden päivän ajan on koulutusta ja nen 300 000 markan avustus.
24028: konsertteja konserttimusiikin alueelta. Tämä ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24029: pahtuma järjestetään myös vuonna 1988. Näin taen,
24030: Sata-Häme soi on kasvamassa jo 15-päiväiseksi
24031: vuosittaiseksi tapahtumaksi, joka lisäksi sisältää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24032: seminaaritapahtumia varsinaisten juhlaviikkojen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24033: ulkopuolella. 29.90.52 300 000 markan määrärahan
24034: Sata-Häme soi -juhlan valtionavustus ei vastaa Sata-Häme soi -tapahtuman tukemiseksi.
24035:
24036: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24037:
24038: Aino Pohjanoksa Martti Korkia-Aho
24039: Erkki Pystynen Ritva Vastamäki
24040: Riitta Saastamoinen
24041:
24042:
24043:
24044:
24045: 45 270416F
24046: 2200 1987 vp.
24047:
24048: Raha-asia-aloite n:o 2071
24049:
24050:
24051:
24052:
24053: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien kuntoutuk-
24054: sen järjestämiseen
24055:
24056:
24057: Eduskunnalle
24058:
24059: Vuodesta 1981lukien on vaikeavammaisten so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24060: tainvalidien puolisoita kuntoutettu valtion tulo- taen,
24061: ja menoarvioon vuosittain sisällytetyn määrärahan
24062: avulla. Sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24063: saavia henkilöitä on maassamme noin 24 000, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
24064: joista varsinaisia sotaleskiä on noin puolet, sotain- 33.22.56 1 000 000 markkaa sotaleskien
24065: validien leskiä puolet. kuntoutuksen järjestämiseen.
24066: Varsinaisilla sotaleskillä ei ole ollut järjestettyä
24067: kuntoutusta valtion varoin.
24068:
24069: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24070:
24071: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
24072: Matti Lahtinen Lea Kärhä Tapio Holvitie
24073: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Heikki Rinne
24074: Mikko Elo Timo Laaksonen Lea Mäkipää
24075: Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen Tuula Linnainmaa
24076: Tellervo Renko Kirsti Ala-Harja Mirja Ryynänen
24077: Tina Mäkelä Anssi Rauramo Ritva Laurila
24078: 1987 vp. 2201
24079:
24080: Raha-asia-aloite n:o 2072
24081:
24082:
24083:
24084:
24085: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyonnettomuuksissa
24086: käytettävän merikelpoisen puhdistuskaluston kehittämiseen
24087:
24088:
24089: Eduskunnalle
24090:
24091: Merellä sattuvat öljyonnettomuudet ovat tuhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24092: sia kaikkina vuodenaikoina. Erityisen tuhoisa on taen,
24093: talvisissa olosuhteissa tapahtuva onnettomuus.
24094: Kokemukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24095: sen katastrofin jälkiselvittelyyn ei ole löytynyt toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24096: mivaa puhdistuskalustoa. 35.25. 71 1 000 000 markkaa öljyonnetto-
24097: Onnettomuuksien torjunnasta huolimatta, nii- muuksien torjuntaan tarvittavan merikel-
24098: hin on varauduttava ja siksi olisi erityisen kiireel- porsen puhdistuskaluston kehittämtseen.
24099: listä saada käyttökelpoinen pelastus- ja puhdistus-
24100: kalusto rannikollemme.
24101:
24102: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24103:
24104: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
24105: Matti Lahtinen Lea Kärhä Tapio Holvitie
24106: Kalevi Lamminen Timo Roos Heikki Rinne
24107: Mikko Elo Timo Laaksonen Lea Mäkipää
24108: Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen Tuula Linnainmaa
24109: Tellervo Renko
24110: 2202 1987 vp.
24111:
24112: Raha-asia-aloite n:o 2073
24113:
24114:
24115:
24116:
24117: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin virkojen pe-
24118: rustamiseksi Länsi-Uudenmaan nimismiespiireihin
24119:
24120:
24121: Eduskunnalle
24122:
24123: Poliisitoimen henkilöstöresurssien lisäys ei ole Uudenmaan lääninhallituksen arvion mukaan
24124: Uudellamaalla vastannut palvelujen tarvetta. Po- poliisitoimen toimintakyvyn turvaamiseksi tarvi-
24125: liisitoimen henkilökunnan vähäisyys on ongelma taan lähivuosina Uudellemaalle kymmeniä uusia
24126: kaikissa Uudenmaan läänin poliisipiireissä, mutta poliisin ja poliisitoimen palveluihin liittyviä toi-
24127: suurimmat ongelmat henkilöstövajaus aiheuttaa mia. Uudenmaan lääninhallitus on esittänyt edel-
24128: pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi läänin kasvu- lä mainittujen Länsi-Uudenmaan kuntien alueelle
24129: keskuksissa ja Länsi-Uudellamaalla. Näitä kuntia vuodelle 1988 yhteensä seitsemän uutta poliisitoi-
24130: ovat muun muassa Hanko, Vihti, Kirkkonummi men vakanssia.
24131: ja Lohja. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24132: Erilaiset lupa-asiat, passi- ja ajokorttiasiat, syyt- nioittavasti,
24133: täjän ja ulosottoviranomaisen tehtävät ovat lisän-
24134: neet poliisien tehtävämäärää siinä määrin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24135: poliisiasioiden hoitaminen kansalaisten oikeustur- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24136: van ja yhteiskunnallisten palvelujen saatavuudelle 26. 75. 01 1 000 000 markkaa uusien polii-
24137: asetettujen yleisten vaatimusten mukaisesti on sitoimen vakanssien perustamiseksi Länsi-
24138: heikentynyt. Uudenmaan nimismiespiireihin.
24139:
24140: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
24141:
24142: Markku Pohjola Matti Saarinen Lauri Metsämäki
24143: Lea Kärhä Johannes Virolainen Päivi Varpasuo
24144: Elisabeth Rehn
24145: 1987 vp. 2203
24146:
24147: Raha-asia-aloite n:o 2074
24148:
24149:
24150:
24151:
24152: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden erikoistilintarkasta-
24153: jan toimen perustamiseksi tutkimaan konkurssien laillisuutta Uu-
24154: dellamaalla
24155:
24156: Eduskunnalle
24157:
24158: Taloudellisen rikollisuuden yhteiskunnalle Koska verottajalla on lähes poikkeuksetta suuri
24159: tuottamat vahingot ovat paljon suuremmat kuin intressi konkurssipesiin suurien verovelkojen joh-
24160: ns. perinteisen rikollisuuden aiheuttamat vahin- dosta, nähdään tarkoituksenmukaisena, että juuri
24161: got. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään vuosittain noin verottaja kontrolloi konkurssien laillisuutta.
24162: 5 000 konkurssia, joista tutkimusten mukaan yli Verohallituksen palkkalistoilla on kuitenkin
24163: 2 500:een liittyy rikollisia toimenpiteitä. Suomes- vain kaksi erikoistilintarkastajaa! He ovat täysin
24164: sa tehtiin viime vuonna noin 2 000 konkurssia. ylikuormitettuja poliisin virka-aputöistä. Uudella-
24165: Niistä poliisin voimavarat riittivät tutkimaan noin maalla, jossakonkurssien määrä on suurin, tarvit-
24166: 60. Ruotsissa on arvioitu talousrikosten aiheutta- taisiin heti vähintään kaksi erikoistilintarkastajaa
24167: van vuosittain yhteiskunnalle verotulojen mene- lisää. Laskennallisesti on osoitettu lisäviran tuotta-
24168: tyksenä toistakymmentä miljardia kruunua. Polii- van valtiolle voittoa noin kaksi-kolme miljoonaa
24169: sin ja verohallituksen asiantuntijoiden mukaan markkaa vuodessa.
24170: meillä yhteiskunnan menetykset ovat myös miljar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24171: diluokkaa. Palkansaajat ja rehelliset liikeyritykset nioittavasti,
24172: joutuvat viime kädessä maksamaan sen, mikä eri-
24173: laisilla kiertomenettelyillä jätetään maksamatta. että Eduskunta ottaisz' valtion vuoden
24174: Yhdistyneiden kansakuntien rikollisuuskongres- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24175: sin kannanoton mukaan taloudellinen rikollisuus 28.18. 01 5 00 000 markkaa kahden uuden
24176: on omiaan maailmanlaajuisesti vaaraotamaan erikoistz'lintarkastajan toimen perustami-
24177: kansakuntien kehitystä ja heikentämään ihmisten seksi verohallintoon tutkimaan konkurs-
24178: elämisen laatua. sien lazllt'suutta Uudellamaalla.
24179:
24180: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24181:
24182: Markku Pohjola Virpa Puisto Tuulikki Hämäläinen
24183: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Mats Nyby
24184: Timo Roos Jukka Gustafsson Lauri Metsämäki
24185: Arja Alho Matti Vähänäkki Antero Kekkonen
24186: 2204 1987 vp.
24187:
24188: Raha-asia-aloite n:o 2075
24189:
24190:
24191:
24192:
24193: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummi-Pusulan yläasteen
24194: ja lukion rakennuksen peruskorjaukseen
24195:
24196:
24197: Eduskunnalle
24198:
24199: Nummi-Pusulan 1950- ja 1960-luvulla yksityi- kouluun yksi kerros lisää. Peruskorjauksen ja lisä-
24200: sestä oppikoulusta rakennettu yläasteen ja lukion kerroksen kustannusarvio on noin 5 miljoonaa
24201: koulurakennus on ilman peruskorjausta ja lisära- markkaa. Kunta on välittömästi valmis rakennus-
24202: kentamista sopimattoman ahdas ja puutteellinen. töiden aloittamiseen.
24203: Peruskoulua koskevien säännösten muuttami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24204: sen jälkeen koulussa ei ole riittävästi luokkahuo- tavasti,
24205: neita. Varastosta rakennettu ruokailutila on liian
24206: pieni. Työvälinevarastotila palvelee kirjastotilana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24207: Opettajilta puuttuvat työskentelytilat. Saniteetti- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24208: tilat ovat epäasianmukaiset jne. 29.46.34 2 500 000 markkaa Nummi-
24209: Koulussa on 296 oppilasta. Oppilaiden määrä Pusulan yläasteen ja lukion rakennuksen
24210: kasvaa kahdessa vuodessa 15-20 prosenttia. peruskorjaamista ja laajentamista varten.
24211: Tilaongelma on tarkoitus ratkaista rakentamalla
24212:
24213: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24214:
24215: Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen
24216: Jorma Rantanen Arja Alho Mats Nyby
24217: Timo Roos Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki
24218: Antero Kekkonen Virpa Puisto AnttiKalliomäki
24219: 1987 vp. 2205
24220:
24221: Raha-asia-aloite n:o 2076
24222:
24223:
24224:
24225:
24226: Pohjola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväenperinne
24227: - Arbetartradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan
24228:
24229:
24230: Eduskunnalle
24231:
24232: Työväenperinne- Arbetartradition ry. on saa- nen suuri hanke Työväen keskusmuseo on valmis-
24233: nut maaliskuussa 1987 kirjastoosa menestyksek- teluvaiheessa Tampereella. Museohankkeen do-
24234: käästi aloittamaan toimintansa. Työväenliikkeen kumentointi, työ ja aineiston kerääminen on aloi-
24235: kirjasto muodostuu ensi vaiheessa Työväen Arkis- tettu jo vuoden 1987 aikana. On tärkeätä, että
24236: ton, Kansan Arkiston sekä eräiden pienempien museon perustamisen valmisteluja voidaan tehok-
24237: kirjastojen kokoelmista. Kirjastoa on tarkoitus kaasti jatkaa.
24238: kartuttaa eri järjestöiltä saatavilla ja myös keräyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24239: sillä hankittavilla kirjoilla. taen,
24240: Uuden kirjaston tehokkaan toiminnan kannalta
24241: on ensiarvoisen tärkeätä, että kirjasto saa riittävän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24242: henkilöstön ja tarvittavat kirjastotekniset varusteet 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24243: toimintaansa varten. Jotta kirjasto myös vastaisuu- 29.88.531isäyksenä435 000 markkaa osoi-
24244: dessa kehittyisi suotuisasti, se tarvitsee valtion- tettavaksi Työväenperinne - Arbetartra-
24245: apua tulo- ja menoarviossa esitettyä enemmän. dition ry:n kirjasto- ja museotoimintaan.
24246: Työväenperinne - Arbetartradition ry:n toi-
24247:
24248: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24249:
24250: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki
24251: Matti Vähänäkki Arja Alho Antero Kekkonen
24252: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Antti Kalliomäki
24253: 2206 1987 vp.
24254:
24255: Raha-asia-aloite n:o 2077
24256:
24257:
24258:
24259:
24260: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2 peruskor-
24261: jaukseen välillä Olkkala-Karkkila
24262:
24263:
24264: Eduskunnalle
24265:
24266: Valtatie n:o 2 välillä Olkkala-Karkkila on voida nopeuttaa ja suunnittelu käynnistää jo
24267: mutkikas, kapea ja huonokuntoinen. Tieosuus vuonna 1988.
24268: on vilkkaasti liikennöity. Tieosuuden keskimää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24269: räinen vuorokausiliikenne on non 5 500 autoa. nioittavasti,
24270: Tiellä on suuri maakunnallinen ja valtakunnalli-
24271: nen merkitys pääkaupunkiseudun ja Lounais-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24272: men välisenä päätieyhteytenä. Tieosuuden paran- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24273: taminen on ollut vireillä jo vuosia ja sitä on jat- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa valtatien
24274: kuvasti lykätty. Perusparantamisen kustannusar- n:o 2 perusparantamiseen välillä Olkkala
24275: vio on 45,5 mmk. Hankkeen aloittamista tulee -Karkkila.
24276:
24277: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
24278:
24279: Markku Pohjola Matti Saarinen Lauri Metsämäki
24280: Johannes Virolainen Lea Kärhä Päivi Varpasuo
24281: 1987 vp. 2207
24282:
24283: Raha-asia-aloite n:o 2078
24284:
24285:
24286:
24287:
24288: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta veneilyasiain neuvottelu-
24289: kunnan toimintaa varten
24290:
24291:
24292: Eduskunnalle
24293:
24294: Viime veneilykautena tapahtui aluevesillämme naisesta eri viranomaisten ja Oy Alko Ab:n yksit-
24295: jälleen useita kuolemaan johtaneita onnetto- täisistä tiedotusiskuista.
24296: muuksia. Veneilyä valvovat viranomaiset ovat tut- Valistus- ja asennekasvatuksen johdossa tulisi
24297: kineet kaikki 104 vuoden 1986 aikana sattunutta kuitenkin olla erillinen neuvottelukunta, joka vas-
24298: kuolemaan johtanutta onnettomuutta. taisi kokonaisvaltaisesti veneilyasioiden seurannas-
24299: Näistä onnettomuuksista tapahtui sisävesillä ta sekä tarvittavan opinto- ja tiedotusmateriaalin
24300: 79 ja merellä 25. Onnettomuuksissa kuoli 122 valmistuksesta. Neuvottelukuntaan tulisi kuulua
24301: henkilöä, joista 112 hukkumalla. Onnettomuus- viranomaisten eli merenkulkuhallituksen, raja-
24302: veneistä oli valtaosa alle rekisteripakon olevia vartiolaitoksen ja poliisin lisäksi alalla toimivat
24303: veneitä kolmasosan ollessa soutuveneitä. Onnet- vapaaehtoisjärjestöt.
24304: tomuusveneiden kuljettajista oli alkoholia nautti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunniot-
24305: neita n. 70 o/o ja matkustajista 75 o/o. Viranomais- taen,
24306: ten arvioiden mukaan 112 hukkuneesta olisi 100
24307: henkilöä pelastunut pelastusliivejä käyttämällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24308: Tästä viranomaisten tekemästä selvityksestä il- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24309: menee, että tehokkaalla valistuksella ja asennekas- 32.10. 09 15 0 000 markkaa venetlyasiain
24310: vatuksella pystyttäisiin veneilyonnettomuuksia neuvottelukunnan perustamiseksi sekä sen
24311: mitä ilmeisimmin vähentämään. Nykyisin tähän laatiman tiedotusmateriaalin valmistami-
24312: päämäärään tähtäävä toiminta muodostuu haja- seksi.
24313:
24314: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
24315:
24316: Markku Pohjola Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
24317: Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto Mikko Elo
24318: Antero Kekkonen Tuula Paavilainen Timo Roos
24319: Raimo Vuoristo llkka-Christian Björklund Markus Aaltonen
24320: 2208 1987 vp.
24321:
24322: Raha-asia-aloite n:o 2079
24323:
24324:
24325:
24326:
24327: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta jätevesien puhdistamiseen
24328: ja viemäröintiin Kirkkonummella
24329:
24330:
24331: Eduskunnalle
24332:
24333: Kirkkonummen pohjoisosassa olevan voimak- kennettavaa viemärilinjaa pitkin Espoon Ämmäs-
24334: kaasti kasvavan, noin 2 000 asukkaan Veikkolan suon viemäriputkeen. Kyseinen ratkaisu on eri
24335: jätevesikysymyksen ratkaiseminen on jo pitkään vaihtoehdoista taloudellisin, tehokkain ja toimi-
24336: nähty kiireellisenä ja välttämättömänä. vin. Se on saanut myös laajimmin kannatusta. Ky-
24337: Nykyisin jätevedet ohjataan pääosin pikku puh- seisellä hankkeella suojeliaan luontoa ja sisävesiä
24338: distamon kautta Kaljärveen. Puhdistamon teho ei sekä Espoonlahtea. Sillä minimoidaan ympäristö-
24339: kuitenkaan riitä kasvavan taajaman lisääntyvien haitat. Sen kokonaiskustannusarvio on noin 7, 2
24340: jätevesien puhdistamiseen. Toisaalta alueen pie- miljoonaa markkaa.
24341: net järvet ovat liian arvokkaita pilattavaksi jäte- Hanke tulisi toteuttaa valtion vesihuoltotyönä.
24342: vesillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24343: Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri on nähnyt jäte- nioittavasti,
24344: vesien johtamisen etelään niin tärkeäksi, että on
24345: esittänyt sen toteuttamista valtion vesihuoltotyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24346: nä. Myös ympäristöministeriössä on kiirehditty 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24347: asian ratkaisemista. 35.25. 77 3 000 000 markkaa Kirkkonum-
24348: Kirkkonummen kunnanvaltuusto on 29.4.1987 men Veikkolan viemäröintiä ja jäteveden
24349: omalta osaltaan hyväksynyt sopimuksen, jonka puhdistamista varten.
24350: mukaan Veikkolan jätevedet voidaan johtaa ra-
24351:
24352: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24353:
24354: Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen
24355: Jorma Rantanen Mats Nyby Timo Roos
24356: Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki Antero Kekkonen
24357: Virpa Puisto Antti Kalliomäki
24358: 1987 vp. 2209
24359:
24360: Raha-asia-aloite n:o 2080
24361:
24362:
24363:
24364:
24365: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen oppimate-
24366: riaalin tuottamiseen
24367:
24368:
24369: Eduskunnalle
24370:
24371: Saamelaisvaltuuskunta ja Pohjoismainen saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24372: melaisneuvosto ovat kääntyneet useita kertoja taen,
24373: eduskunnan ja hallituksen puoleen oppimateriaa-
24374: litilanteen parantamiseksi. Parannusta saamelais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24375: ten oppimateriaaliin ei ole saatu. Pitkään luvattu 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24376: oppimateriaalikeskuksen perustaminen on lyk- 29.41.23 2 000 000 markkaa saamen-
24377: kääntynyt. Keskus huolehtisi saamenkielisen op- kielisen oppimateriaalin tuottamiseen ja
24378: pimateriaalin tuottamisesta. Se olisi tarkoitus oppimateriaalikeskuksen perustamiseen
24379: perustaa Utsjoelle. Utsjoelle.
24380:
24381: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24382:
24383: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24384: Asko Apukka Seppo Pelttari
24385: 2210 1987 vp.
24386:
24387: Raha-asia-aloite n:o 2081
24388:
24389:
24390:
24391:
24392: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen rakentamiseen
24393: Lapin läänissä
24394:
24395:
24396: Eduskunnalle
24397:
24398: Peruskoulujen rakentamiseen ja peruskorjaami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24399: seen on valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvio- taen,
24400: esityksessä varattu 120 milj. mk. Esimerkiksi La-
24401: pin läänissä olisi tällä hetkellä noin 100 milj. mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24402: kan verran peruskoulujen rakentamishankkeita 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24403: odottamassa. Lisämäärärahan osoittaminen on 29.46.34 5 000 000 markkaa peruskoulu-
24404: mielestämme perusteltua. jen rakentamiseen Lapin läänissä.
24405:
24406: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24407:
24408: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24409: Asko Apukka Seppo Pelttari
24410: 1987 vp. 2211
24411:
24412: Raha-asia-aloite n:o 2082
24413:
24414:
24415:
24416:
24417: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta lään.i!n taidetoimikuntien
24418: käyttöön
24419:
24420:
24421: Eduskunnalle
24422:
24423: Kansallisen kulttuurin puolustamisessa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24424: omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemisessa lää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24425: nien taidetoimikuntien työ on erittäin tärkeää. 29. 90. 09 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
24426: Niiden toiminnan tukeminen on erittäin perustel- läänien taidetoimikunmlle käytettäväksi
24427: tua. taiteen edistämiseen.
24428: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24429: taen,
24430:
24431: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24432:
24433: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24434: Asko Apukka Seppo Pelttari
24435: 2212 1987 vp.
24436:
24437: Raha-asia-aloite n:o 2083
24438:
24439:
24440:
24441:
24442: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuri-
24443: toiminnan tukemiseen
24444:
24445:
24446: Eduskunnalle
24447:
24448: Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24449: ole toteutunut odotusten mukaisesti. Luvattuja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24450: kulttuurisihteerin virkoja saadaan odottaa vielä 29.90.30 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
24451: kauan, ellei kulttuuritoimintalain taakse osoiteta kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen.
24452: riittävästi määrärahoja.
24453: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24454: taen,
24455:
24456: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24457:
24458: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24459: Asko Apukka Seppo Pelttari
24460: 1987 vp. 2213
24461:
24462: Raha-asia-aloite n:o 2084
24463:
24464:
24465:
24466:
24467: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten apurahojen
24468: jakamiseksi nuorille taiteilijoille
24469:
24470:
24471: Eduskunnalle
24472:
24473: Nuorten lahjakkaiden taiteilijoiden toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24474: kannustamiseksi ehdotamme, että valtion tulo- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24475: menoarvioon otetaan 500 000 markan määräraha, 29.90.51 5 00 000 markkaa käytettäväksi
24476: joka jaetaan nuorille, alle 30-vuotiaille taiteilijoil- nuorten taitetltjoiden ylimääräistin apu-
24477: le apurahoina (10 kpl a 50 000 mk). rahoihin.
24478: Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
24479: taen,
24480:
24481: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24482:
24483: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24484: Asko Apukka Seppo Pelttari
24485: 2214 1987 vp.
24486:
24487: Raha-asia-aloite n:o 2085
24488:
24489:
24490:
24491:
24492: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Nordenin nuoriso-
24493: liitolle Nordjobb-toimintaan
24494:
24495:
24496: Eduskunnalle
24497:
24498: Yhteispohjoismainen Nordjobb-projekti toteu- eduskunta on myöntänyt liitolle 100 000 markan
24499: tui hyvin viime kesänä ja kolmannen kerran. Pro- suuruisen määrärahan. Koska nordjobbareiden
24500: jektin tarkoituksena on järjestää kesätyöpaikka määrä on jatkuvasti kasvanut, määrärahan tarve
24501: 18-26-vuotiaille nuorille toisesta Pohjoismaasta. on kaksinkertaistunut.
24502: Projektin runkona on Tanskassa toimiva Nord- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24503: jobb-säätiö, joka yhdessä Pohjoismaiden elinkei- taen,
24504: noelämän ja työvoimaviranomaisten kanssa vastaa
24505: toiminnasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24506: Suomessa Nordjobb-toiminnasta ovat vastan- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
24507: neet Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, työvoimami- kaa Nordjobb-toimintaan Pohjola-Norde-
24508: nisteriö ja elinkeinoelämä. Tähän tarkoitukseen nin nuon:Soliitolle.
24509:
24510: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24511:
24512: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
24513: 1987 vp. 2215
24514:
24515: Raha-asia-aloite n:o 2086
24516:
24517:
24518:
24519:
24520: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhauksen kehittä-
24521: miseksi Pohjois-Suomessa
24522:
24523:
24524: Eduskunnalle
24525:
24526: Turkisnahkojen kysyntä on maailmanmarkki- Pidämme erittäin tärkeänä, että edellä maini-
24527: noilla kehittynyt suotuisasti. Maailmantalouden tun laista asiantuntija-apua olisi saatavissa Suo-
24528: kehitys ja elintason jatkuva kohoaminen tärkeim- mesta. Siksi ehdotamme, että maac ja metsäta-
24529: missä ostajamaissa antavat aiheen odottaa turkis- lousministeriö paikkaisi asiantuntevan henkilön
24530: nahkojen kysynnän kasvavan jatkossakin. auttamaan ja neuvomaan Pohjois-Suomen turkis-
24531: Turkistarhauksen kehittäminen edellyttää sekä tarhauksen kehittämistyössä.
24532: tarhaajien että myös neuvontahenkilöstön koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24533: tusta ja opastusta. Tuottamiemme turkisten kil- taen,
24534: pailukykyä voidaan parantaa erikoisesti laatua
24535: parantamalla. Tässä suhteessa on paljon tehtävissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24536: Pohjois-Suomen uusissa turkistarhoissa. Nämä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24537: tarhaajat menettävät jopa puolet turkisten hinnas- 30.30.44 500 000 markkaa asiantuntijan
24538: ta heikon laadun vuoksi. Koillis-Lapin alueella on palkkaamiseksi Pohjois-Suomen turkistar-
24539: toiminut viime vuosina Koillis-Lapin turkistar- hauksen kehittämiseen.
24540: hauksen kehittämisprojekti, joka on saanut asian-
24541: tuntija-apua Tanskan maatalousministeriön pal-
24542: veluksessa olevalta agronomi Outi Lohelta.
24543:
24544: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24545:
24546: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24547: Asko Apukka Seppo Pelttari
24548:
24549:
24550:
24551:
24552: 46 270416F
24553: 2216 1987 vp.
24554:
24555: Raha-asia-aloite n:o 2087
24556:
24557:
24558:
24559:
24560: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta toimistoapulaisen palkkaa-
24561: miseksi 4H-toimintaan Lapissa
24562:
24563:
24564: Eduskunnalle
24565:
24566: 4H-järjestö on valtakunnallinen, puolueisiin si- nasta. Lapissa toiminnasta vastaa yksi henkilö jon-
24567: toutumaton, nuorison työkasvatus- ja ammatilli- ka toimisto on Rovaniemellä. Lapin erityisolosuh-
24568: nen koulutusjärjestö, joka antaa jäsenilleen neu- teet huomioon ottaen yhden toimistoapulaisen
24569: vontaa ja opetusta maa- ja metsätaloudessa, puu- paikkaaminen on vähintään kohtuullista.
24570: tarhanhoidossa, kotitaloudessa ja käsitöissä sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24571: luonnonhoidossa ja ympäristönsuojelussa. Lapin taen,
24572: 4H-piirin alueella toimii 19 4H-yhdistystä. Vuon-
24573: na 1986 kerholaisia oli 4 102, joista 70,3% :lla oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24574: oma yritystehtävä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24575: 4H-järjestön toiminnan rahoitus koostuu vuo- 30.30.46 60 000 markkaa toimistoapulai-
24576: sittain valtion myöntämästä määrärahasta, kun- sen palkkaamiseksi 4H-toiminnan kehittä-
24577: tien avustuksista ja omatoimisesta varainhankin- miseksi Lapissa.
24578:
24579: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24580:
24581: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24582: Asko Apukka Seppo Pelttari
24583: 1987 vp. 2217
24584:
24585: Raha-asia-aloite n:o 2088
24586:
24587:
24588:
24589:
24590: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastusalan jär-
24591: jestöjen toiminnan tukemiseen
24592:
24593:
24594: Eduskunnalle
24595:
24596: Uusi kalastuslaki tuli voimaan yli neljä vuotta Tulevan vuoden tulo- ja menoarvioesitykses-
24597: sitten. Kuitenkin uuden lain täytäntöönpanossa sään hallitus esittää kuitenkin kalastusalan järjes-
24598: on päästy hädin tuskin alkuun. Lain edellyttä- töille tarkoitettuja määrärahoja vähennettäväksi.
24599: mien kalastusalueiden muodostaminen on vielä Budjetissa on nyt varattu vain 200 000 mk. Määrä-
24600: kesken, eikä lain tarkoittamaan kalatalouden edis- raha on tarpeeseen nähden olematon.
24601: täruistyöhön ole juurikaan päästy. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24602: Uusi kalastuslaki on merkinnyt valtavasti lisä- nioittaen,
24603: työtä maamme kalastuskunnille ja niitä edustaval-
24604: leKalatalouden keskusliitolle. Eduskunta on vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24605: sina 1986-87 myöntänyt kumpanakin vuonna 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24606: 1 milj. markan määrärahan kalastusalan järjestö- 30.37.49 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
24607: jen käyttöön. Saamansa rahat kalastuskunnat ovat kalastusalan järjestöjen toiminnan tuke-
24608: käyttäneet uuden lain edellyttämien järjestäyty- miseen.
24609: mis- ja muiden toimien valmisteluun.
24610:
24611: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24612:
24613: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24614: Asko Apukka Seppo Pelttari
24615: 2218 1987 vp.
24616:
24617: Raha-asia-aloite n:o 2089
24618:
24619:
24620:
24621:
24622: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Unarin Luusuan-Meltauk-
24623: sen tien peruskorjaukseen
24624:
24625:
24626: Eduskunnalle
24627:
24628: Tieyhteys Sodankylästä Pelloon on katsottu sia, joten tien kuntoonpanemisella on paikallisten
24629: matkailun kehittämisen kannalta erittäin tärkeäk- asukkaidenkin kannalta kiire.
24630: si. Tieyhteys avaisi Kalotin liikenteelle poikittais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24631: väylän Norjasta ja Ruotsista Itä-Lappiin. taen,
24632: Pellon kunnan puoleinen osuus tiestä on lähes
24633: kokonaan peruskorjattu. Samoin on asianlaita So- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24634: dankylän kunnan osuudelta. Sen sijaan Sodanky- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24635: län kunnan rajalta (Unarin Luusua) Rovaniemen 31.24.77 2000000 markkaa Unan·n
24636: maalaiskunnan puolelle Meltaukseen tie on kor- Luusuan-Meltauksen tien parantami-
24637: jaamatta. Tien varressa asuu useita satoja lappilai- seen.
24638:
24639: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24640:
24641: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24642: Asko Apukka Seppo Pelttari
24643: 1987 vp. 2219
24644:
24645: Raha-asia-aloite n:o 2090
24646:
24647:
24648:
24649:
24650: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuostimon-Pyhätunturin
24651: tien peruskorjaukseen
24652:
24653:
24654: Eduskunnalle
24655:
24656: Vuostimon-Pyhätunturin maantie on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24657: tärkeä tieyhteys Pyhätunturin matkailukeskuksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24658: ja alueen muiden matkailuyritysten kannalta Pel- 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa
24659: kosenniemen ja Sodankylän kunnissa. Tie on ke- Vuostimon-Pyhätunturin tien paranta-
24660: väällä kelirikon aikaan lähes kulkukelvoton. mista varten.
24661: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24662: taen,
24663:
24664: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24665:
24666: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24667: Asko Apukka Seppo Pelttari
24668: 2220 1987 vp.
24669:
24670: Raha-asia-aloite n:o 2091
24671:
24672:
24673:
24674:
24675: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylimuonion paikallistien
24676: peruskorjaukseen
24677:
24678:
24679: Eduskunnalle
24680:
24681: Ehdotamme määrärahan varaamista Ylimuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24682: nion paikallistien parantamiseen Muonion kun- taen,
24683: nassa. Tie on vilkkaasti liikennöity Ylimuonion
24684: kylän tie ja erittäin huonokuntoinen. Tie on kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24685: reellisesti kuntoonpantavien teiden joukossa, 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24686: mutta Lapin tiemäärärahojen pienuuden vuoksi 31.24. 77 1 000 000 markkaa Ylimuonion
24687: hanke on lykkääntynyt vuodesta toiseen. paikallistien parantamiseen.
24688:
24689: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24690:
24691: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
24692: Asko Apukka Seppo Pelttari
24693: 1987 vp. 2221
24694:
24695: Raha-asia-aloite n:o 2092
24696:
24697:
24698:
24699:
24700: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueelliseen kulje-
24701: tustukeen
24702:
24703:
24704: Eduskunnalle
24705:
24706: Hallitus esittää vuoden 1988 tulo- ja menoar- maan. Jos alueellinen kuljetustuki poistetaan,
24707: vioesityksessään alueellisen kuljetustuen romutta- purkautuu samalla keskeinen osa aluelainsäädän-
24708: mista. Kuljetustuen piiristä poistettaisiin metsä- töä.
24709: teollisuuden kuljetukset paperin, kartongin, eri- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24710: koissellun ja kuitulevyjen osalta. nioittavasti,
24711: Alueellinen kuljetustuki on keskeinen osa
24712: maassamme tähän asti harjoitettua aluepolitiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24713: kaa. Olosuhteet eivät ole kehitysalueilla muuttu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24714: neet miltään osin niin, että kuljetustuen poista- 32.51. 48 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
24715: miselle olisi perusteita. Päinvastoin kuljetustuen paperin, kartongin, kuitulevyn ja erikois-
24716: kattavuutta olisi pyrittävä nykyisestä laajenta- sellun säilyttämiseksi kuljetustuen piirissä.
24717:
24718: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
24719:
24720: Hannele Pokka Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä
24721: Asko Apukka Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
24722: 2222 1987 vp.
24723:
24724: Raha-asia-aloite n:o 2093
24725:
24726:
24727:
24728:
24729: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon tuen kehit-
24730: tämiseen ja laajentamiseen
24731:
24732:
24733: Eduskunnalle
24734:
24735: Eduskunnan hyväksymän lain perusteella vuo- 1988 ei esitetä määrärahoja lasten kotihoidon
24736: teen 1990 jokaisella perheellä, jolla on alle 3-vuo- tuen kehittämiseen, vaikka tarve erityisesti tämän
24737: tiaita lapsia, tulee olla mahdollisuus valita lapsel- hoitomuodon kohdalla on erityisen suuri.
24738: leen hoitopaikka kunnallisesta päiväkodista, per- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24739: hepäivähoidon piiristä tai hoitaa kotona kotihoi- taen,
24740: don tuen turvin. Tavoitteesta ollaan edelleen jäl-
24741: jessä. Ellei voimavaroja lasten päivähoidon kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24742: tämiseen osoiteta, perheiden valinnanvapaus to- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
24743: teutuu joskus vuoden 2000 tienoilla. markkaa lasten kotihoidon tuen kehittä-
24744: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle miseen ja laajentamiseen.
24745:
24746: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24747:
24748: Hannele Pokka Pirkko Ikonen Tytti lsohookana-Asunmaa
24749: Kimmo Sarapää Tellervo Renko Sirkka-Liisa Anttila
24750: Marjatta Väänänen Seppo Pelttari Jorma Huuhtanen
24751: 1987 vp. 2223
24752:
24753: Raha-asia-aloite n:o 2094
24754:
24755:
24756:
24757:
24758: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän
24759: bud jettiperusteiseen korottamiseen
24760:
24761:
24762: Eduskunnalle
24763:
24764: Ylimääräisen rintamalisän saajia ovat kaikkein Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24765: heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat rin- taen,
24766: tamaveteraanit. Lisän saanti on sidottu kansan-
24767: eläkkeen lisäosaan, josta lisä on 7,5 %. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24768: Kansaneläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmän 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24769: johdosta ylimääräiset rintamalisät jäävät suuruu- 33.21.521isäyksenä 30000000 markkaa
24770: deltaan verrattuna työeläkkeisiin jatkuvasti jäl- käytettäväksi ylimääräisenä lisänä ylimää-
24771: keen. Vaikka ylimääräinen rintamalisä on ollut räisen rintamalisän korottamiseksi.
24772: käytössä vain muutaman vuoden nykyisessä muo-
24773: dossaan, tasokorjaus jälkeenjääneisyyden korjaa-
24774: miseksi on tarpeen.
24775:
24776: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24777:
24778: Hannele Pokka Pirkko Ikonen Tytti lsohookana-Asunmaa
24779: Kimmo Sarapää Tellervo Renko Sirkka-Liisa Anttila
24780: Marjatta Väänänen Seppo Pelttari
24781: 2224 1987 vp.
24782:
24783: Raha-asia-aloite n:o 2095
24784:
24785:
24786:
24787:
24788: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avoimen korkeakouluope-
24789: tuksen tuntipalkkioihin ja suunnitteluhenkilökunnan palk-
24790: kaamiseen
24791:
24792: Eduskunnalle
24793:
24794: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn seen avoimen korkeakouluopetuksen tutkimus- ja
24795: yhteydessä eduskunta päätti hallituksen esitykses- kehittämistoimintaan 2 000 000 markkaa eli yh-
24796: tä poiketen, että korkeakoulujen järjestämä avoin teensä 4 500 000 markkaa.
24797: korkeakouluopetus on järjestettävä viranomaistoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24798: mintana. Tämän vuoksi avoimen korkeakoulu- taen,
24799: opetuksen kehittäminen vaatii pikaisesti valta-
24800: kunnallista toimenpideohjelmaa. Kun korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24801: koulujen käytössä olevat varat eivät riitä avoimen 1988 tulo- ja menoarvioon lz"såyksenå'
24802: korkeakouluopetuksen järjestämiseen eduskun- 4 500 000 markkaa avoimen korkeakou-
24803: nan tahdon mukaisesti, tulisi näitä määrärahoja luopetuksen tuntipalkkioihin ja tutkimus-
24804: korottaa. Siksi avoimen korkeakouluopetuksen ja kehittämistoiminnan suunnitteluhenki-
24805: tuntipalkkioihin olisi saatava 2 500 000 markan lökunnan palkkaamiseen.
24806: lisäys ja suunnitteluhenkilökunnan palkkaami-
24807:
24808: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24809:
24810: Virpa Puisto Tuula Paavilainen Lea Savolainen
24811: Iiris Hacklin Aimo Ajo Arto Lapiolahti
24812: Risto Ahonen Jukka Roos Liisa Hilpelä
24813: Sauli Hautala Antero Kekkonen Jukka Gustafsson
24814: Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
24815: Kerttu Törnqvist Ensio Laine Tapio Holvitie
24816: Anna-Liisa Jokinen Sauli Niinistö Heli Astala
24817: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Riitta Myller
24818: Timo Roos Jorma Rantanen Jussi Ranta
24819: Sinikka Mönkäre
24820: 1987 vp. 2225
24821:
24822: Raha-asia-aloite n:o 2096
24823:
24824:
24825:
24826:
24827: Puisto ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta keskiasteen
24828: opiskelijoiden opintotukeen
24829:
24830:
24831: Eduskunnalle
24832:
24833: Opintotuen porrastamista koulutusasteen mu- Keskiasteen opiskelijoiden opintososiaaliset
24834: kaan on perusteltu keskiasteen opiskelijoille edut eivät koske yksityisissä oppilaitoksissa opiske-
24835: myönnettävillä opintososiaalisilla eduilla kuten levia. Näiden oppilaitosten opiskelijat joutuvat
24836: ilmaisilla koulumatkoilla, aterioilla ja asuntola- maksamaan lukukausimaksuja 300-600 mk ja
24837: paikoilla. Todellisuudessa vain harvat opiskelijat päivittäisestä ateriastaan 12-17 mk. Myös kun-
24838: saavat nämä edut täysimääräisinä, monet eivät nallisissa oppilaitoksissa opintososiaaliset edut on
24839: lainkaan. Esim. oppilaitoksen omistamia asunto- toteutettu puutteellisesti.
24840: lapaikkoja on 15 OOO:lle terveydenhuoltoalan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24841: opiskelijalle tarjolla 2 200, jotka nekin vähenevät
24842: koko ajan. Alan opiskelijat joutuvat usein vuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24843: raamaan käytännön opiskelun vuoksi toisen asun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24844: non, johon rahallista tukea ei myönnetä. Lisäkus- 29.39.55 30 000 000 markkaa keskiasteen
24845: tannuksia asuntolassa asuvalle aiheutuu siitä, että opiskelzjoiden opintorahan korottamiseksi
24846: asuntolan omistaja - oppilaitos - voi määrätä korkea-asteen opintorahaa vastaavaksi ja
24847: opiskelijan poistumaan asunnosta lomien ajaksi. momentille 29.39.52 3 025 000 markkaa
24848: Koulumatkatkaan eivät ole olleet automaattisesti valtion korkomenoihin opintolainan ko-
24849: ilmaisia laista huolimatta. Korvausten saamista on rottamiseksi korkea-asteen opiskelijoiden
24850: rajoitettu mm. matkan pituuden ja siihen kulu- opintolainan suuruiseksi.
24851: van ajan pemsteella.
24852:
24853: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24854:
24855: Virpa Puisto Lea Savolainen Iiris Hacklin
24856: Aimo Ajo Arto Lapiolahti Risto Ahonen
24857: Jukka Roos Heikki Perho Liisa Hilpelä
24858: Sauli Hautala Sinikka Mönkäre Kerttu Törnqvist
24859: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Markku Pohjola
24860: Antero Kekkonen Matti Vähänäkki Riitta Myller
24861: Jukka Gustafsson Kari Rajamäki Tuula Paavilainen
24862: Jorma Rantanen Jussi Ranta Pentti Lahti-Nuuttila
24863: Riitta Uosukainen Timo Roos
24864: 2226 1987 vp.
24865:
24866: Raha-asia-aloite n:o 2097
24867:
24868:
24869:
24870:
24871: Puisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso-
24872: työn valtionosuuteen
24873:
24874:
24875: Eduskunnalle
24876:
24877: Nuorisotyölakia säätäessään eduskunta edellyt- asukaskohtaiseksi käyttömenoksi voidaan vahvis-
24878: ti, että lakiuudistuksen johdosta minkään kunnan taa 12 markkaa. Esitys lisää valtionosuutta 16,5
24879: valtionosuudet eivät saa laskea oleellisesti. Lain miljoonaa markkaa.
24880: tultua voimaan suuri osa kunnista menetti val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24881: tionosuuksiaan. Ne putosivat paikoin jopa puo- taen,
24882: leen aikaisemmasta. Vuoden 1988 tulo- ja meno-
24883: arvioesityksessä valtionosuus kuntien nuorisotyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24884: hön on 64 miljoonaa markkaa. Esityksen perus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24885: teella ns. nuorisomarkka on 6,50 markkaa. Tämä 29.91.51 lisäyksenä 16500000 markkaa
24886: on selvästi liian alhainen. Tulo- ja menoarvion käytettäväksi valtionosuutena kuntien
24887: käsittelyssä määrärahaa tulee korottaa siten, että nuorisotyöhön.
24888:
24889: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24890:
24891: Virpa Puisto Lea Savolainen Iiris Hacklin
24892: Arja Alho Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
24893: Arto Lapiolahti Risto Ahonen Jukka Roos
24894: Heikki Perho Liisa Hilpelä Sauli Hautala
24895: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee
24896: Kerttu Törnqvist Ensio Laine Tapio Holvitie
24897: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Markku Pohjola
24898: Antero Kekkonen Matti Vähänäkki Riitta Myller
24899: Kari Rajamäki Jorma Rantanen Jussi Ranta
24900: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen Kari Häkämies
24901: Tuula Paavilainen Timo Roos
24902: 1987 vp. 2227
24903:
24904: Raha-asia-aloite n:o 2098
24905:
24906:
24907:
24908:
24909: Puisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siirtolaisuus-
24910: instituutin toiminnan tukemiseen
24911:
24912:
24913: Eduskunnalle
24914:
24915: KansanedustajaJukka Mikkola ym. tekivät vuo- Siirtolaisuusinstituutti on anonut opetusminis-
24916: den 1985 valtiopäivillä raha-asia-aloitteen 280 000 teriöltä 985 000 markkaa vuoden 1988 toiminta-
24917: mk:n lisämäärärahan osoittamiseksi Siirtolaisuus- määrärahaksi ja tähän lisäksi 120 000 markkaa
24918: instituutin rahoituksen jälkeenjääneisyyden kor- työvoimaministeriöitä atk-yhd ysh enkilön 1poh-
24919: jaamiseksi. Eduskunta myönsi tämän aloitteen pe- joismaisen siirtolaistutkijan palkkauksesta aiheu-
24920: rusteella 150 000 markan korotuksen toiminta- tuviin kuluihin, yhteensä 1 105 000 mk.
24921: määrärahaan. Korotusesityksen valmistelujen yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24922: teydessä lähdettiin siitä, että tasokorotuksen toi- taen,
24923: nen puoli suoritettaisiin vuoden 1987 talousarvion
24924: yhteydessä. Tältä pohjalta tekivät kansanedustaja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24925: Esko Aho ym. aloitteen 200 000 markan lisämää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24926: rärahan saamisesta vuoden 1987 toiminnan tuke- 29.98. 65 lisäyksenä 150 000 markkaa Szir-
24927: miseen. Aloitteen perusteella saatiin 100 000 tolaisuusinstituutin toiminnan tukemi-
24928: mk:n korotus, jonka jälkeen vuoden 1987 toimin- seen.
24929: tarahan suuruus on ollut 9 30 000 mk.
24930:
24931: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24932:
24933: Virpa Puisto Sauli Hautala Aimo Ajo
24934: Ensio Laine Markku Pohjola Antero Kekkonen
24935: Jukka Gustafsson Matti Vähänäkki Marita Jurva
24936: Riitta Myller Elisabeth Rehn Kerttu Törnqvist
24937: Kari Rajamäki Anna-Liisa Jokinen Iiris Hacklin
24938: Arto Lapiolahti Risto Ahonen Jukka Roos
24939: Liisa Hilpelä Sirkka-Liisa Anttila Heli Astala
24940: Jorma Rantanen Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
24941: Riitta Järvisalo-Kanerva Sinikka Mönkäre Pentti Lahti-Nuuttila
24942: Heikki A. Ollila Anna-Kaarina Louvo Sulo Aittoniemi
24943: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Tuula Paavilainen
24944: Timo Roos
24945: 2228 1987 vp.
24946:
24947: Raha-asia-aloite n:o 2099
24948:
24949:
24950:
24951:
24952: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun joukkoliiken-
24953: teen kehittämiseen
24954:
24955:
24956: Eduskunnalle
24957:
24958: Turun seudun liikenneongelmat ovat korostu- ~ys, että valtion tulisi osallistua sen kustannuk-
24959: neet sitä mukaa kuin alueen väkiluku on kasva- sun.
24960: nut. Tällä hetkellä Turussa ja sen ympäristökun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24961: nissa asuu noin 250 000 ihmistä. Alueen liikenne- tavasti,
24962: järjestelyjen hajanaisuus on johtanut kalliisiin,
24963: mutta silti huonosti toimiviin ratkaisuihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24964: Turun seudulle on saatava aikaan yhtenäinen 1988 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
24965: joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja koko seu- kaa Turun seudun joukkolzikenteen kehit-
24966: dulla kelpaava matkalippu. Joukkoliikenteen ke- tämiseen.
24967: hittäminen Turun seudulla on niin tärkeä kysy-
24968:
24969: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24970:
24971: Virpa Puisto Lea Savolainen Aimo Ajo
24972: Arto Lapiolahti Risto Ahonen Jukka Roos
24973: Heikki Perho Liisa Hilpelä Sauli Hautala
24974: Ensio Laine Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen
24975: Markku Pohjola Antero Kekkonen Matti Vähänäkki
24976: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen
24977: 1987 vp. 2229
24978:
24979: Raha-asia-aloite n:o 2100
24980:
24981:
24982:
24983:
24984: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen Ja
24985: perusparannukseen välillä Turku-Toijala
24986:
24987:
24988: Eduskunnalle
24989:
24990: Maan rautatieverkoston kehittämisessä Varsi- taosuuden Turku-Toijala kehittämisen laimin-
24991: nais-Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muualla lyöminen suunnata myös ulkomaankauppaan liit-
24992: maassa tapahtuvasta kehityksestä. tyviä kuljetuksia ohi Varsinais-Suomen luonnon-
24993: Henkilöliikenteessä tämä on paikallisliikenteen ja sääolojen kannalta edullisten ja suorituskykyis-
24994: kohdalla koettu - tarkoitusta varten suunnitel- ten satamien.
24995: lun dieselkaluston vanhetessa ja uusien puuttues- Turun-Toijalan radan varrella sijaitsee myös
24996: sa - jatkuvina supistuksina ja supistusuhkana. kehitysvaikeuksista kärsivä Loimaan talousalue,
24997: Pitempimatkaisen henkilöliikenteen kohdalla ti- jonka kehitysedellytyksiin tämän rautatien kun-
24998: lanne tulee ennen pitkää vaikeuttamaan kohtuut- nolla on ratkaiseva vaikutus.
24999: tomasti myös Turun ja Naantalin satamien kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25000: kulkevan kansainvälisen matkustajaliikenteen jat-
25001: kokuljetuksia ja suuntaamaan niitä energiatalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25002: den kannalta epäedullisempiin kuljetusmuotoi- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
25003: hin. kan määrärahan Turun-Toijalan radan
25004: Tavaraliikenteen kohdalla uhkaa erityisesti ra- sähköistämisen suunnittelua varten.
25005:
25006: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
25007:
25008: Virpa Puisto Lea Savolainen Aimo Ajo
25009: Arto Lapiolahti Risto Ahonen Jukka Roos
25010: Heikki Perho Liisa Hilpelä Sauli Hautala
25011: Ensio Laine Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen
25012: Markku Pohjola Antero Kekkonen Matti Vähänäkki
25013: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen Jussi Ranta
25014: Sinikka Mönkäre Tuula Paavilainen
25015: 2230 1987 vp.
25016:
25017: Raha-asia-aloite n:o 2101
25018:
25019:
25020:
25021:
25022: Puisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta terveydenhuolto-
25023: alan työajan lyhentämiseksi perustettavien virkojen lisäämiseen
25024:
25025:
25026: Eduskunnalle
25027:
25028: Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen paran- koko terveydenhuollon hoitohenkilökunnan työ-
25029: tamisvaatimukset ja erilaiset työaikaa lyhentävät ajan lyhentärniseen. Tulo- ja menoarvion käsitte-
25030: ratkaisut eivät ole johtaneet tarvittavien lisävirko- lyn yhteydessä tulisi lisätä 600 virkaa työajan ly-
25031: jen perustamiseen, mikä puolestaan on merkinnyt hentämiseen. Rahassa tämä merkitsee 72 miljoo-
25032: työtahdin jatkuvaa kiristymistä. Tämä vaikuttaa naa markkaa.
25033: työvoiman pysyvyyteen alalla ja etenkin raskaim- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25034: missa ja vaativimmissa tehtävissä heikentää nuor-
25035: ten kiinnostusta alalle hakeutumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25036: Sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tarvitaan vuo- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25037: sittain 760 virkaa hoitohenkilökunnan työajan ly- 72 000 000 markkaa terveydenhuoltoalan
25038: hentämiseen. Tulo- ja menoarvioesityksessään val- työajan lyhentämiseksi perustettavia vir-
25039: tioneuvosto ehdottaa kuitenkin vain 151 lisävirkaa koja varten.
25040:
25041: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25042:
25043: Virpa Puisto Lea Savolainen Tuula Paavilainen
25044: Arja Alho Aimo Ajo Arto Lapiolahti
25045: Risto Ahonen Jukka Roos Liisa Hilpelä
25046: Sauli Hautala Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee
25047: Kerttu Törnqvist Ensio Laine Tapio Holvitie
25048: Anna-Liisa Jokinen Sauli Niinistö Markku Pohjola
25049: Antero Kekkonen Matti Vähänäkki Pentti Lahti-Nuuttila
25050: Riitta Myller Kari Rajamäki Jorma Rantanen
25051: Jussi Ranta Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
25052: Timo Roos
25053: 1987 vp. 2231
25054:
25055: Raha-asia-aloite n:o 2102
25056:
25057:
25058:
25059:
25060: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalabiologian professuu-
25061: rin perustamiseksi Oulun yliopistoon
25062:
25063:
25064: Eduskunnalle
25065:
25066: Luonnon kalastojen hyväksikäytöllä, kalojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25067: keinollisella kasvatuksella ja istukaskalatuotannol- taen,
25068: la on kasvava merkitys Pohjois-Suomessa. Kala-
25069: biologian alalla tarvitaan tässä mielessä sekä tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25070: tettua tutkimusta että laajennettua kalabiologian 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25071: alaan kuuluvaa akateemisen tason opetusta. Ou- 29.1 0. 01 80 000 markkaa kalabiologian
25072: lun yliopiston uusien virkojen listan kärjessä tai ai- professorin viran perustamista varten Ou-
25073: van kärkipäässä on jo pitkään ollut kalabiologian lun yliopistoon.
25074: professuuri. Yliopiston on vihdoinkin saatava tä-
25075: mä virka, jota varten yliopiston biologian koulu-
25076: tusohjelmassa on oma opetuslinjansakin.
25077:
25078: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25079:
25080: Erkki Pulliainen Kalevi Mattila Juhani Alaranta
25081: Juhani Vähäkangas Pekka Haavisto Tellervo Renko
25082: Pauli Saapunki J. Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja
25083: Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
25084:
25085:
25086:
25087:
25088: 47 270416F
25089: 2232 1987 vp.
25090:
25091: Raha-asia-aloite n:o 2103
25092:
25093:
25094:
25095:
25096: Pulliainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen
25097: valtionapuun Steiner-kouluille
25098:
25099:
25100: Eduskunnalle
25101:
25102: Steiner-kouluista annetussa laissa (417 /77) Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25103: mainittujen Steiner-koulujen lisäksi maassamme taen,
25104: toimii jo kymmenen muuta, yksityisten kannatus-
25105: yhdistysten ylläpitämää Steiner-koulua. Ne ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25106: saaneet hyviä oppimistuloksia ja hankkineet siinä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25107: sivussa aineistoa kasvatustieteellistä tutkimustakin 29.46.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25108: varten. Myös nämä Steiner-koulut on saatava val- ylimääräiseen valtionapuun Steiner-
25109: tionavun piiriin, minkä tavoitteen toteuttamiseksi kouluille.
25110: ehdotetaan ao. momentille lisäystä 5 000 000
25111: markkaa.
25112:
25113: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25114:
25115: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25116: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25117: 1987 vp. 2233
25118:
25119: Raha-asia-aloite n:o 2104
25120:
25121:
25122:
25123:
25124: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonhoitotilojen pe-
25125: rustamiseen ja ylläpitämiseen
25126:
25127:
25128: Eduskunnalle
25129:
25130: Erilaisista syistä maassamme on suuri määrä au- tanto-ongelmia lisää. Käynnistyäkseen tämä uusi-
25131: tiotiloja, joiden rakennukset ja pellot on päästetty muotoinen toiminta tarvitsee taloudellista tu-
25132: rappioitumaan. Osa näistä tiloista voitaisiin kea.
25133: muuttaa luonnonhoitotiloiksi, joilta käsin otettai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25134: siin niin marja- kuin sienisadotkin talteen, hoi- taen,
25135: dettaisiin metsät "käsityönä", hoidettaisiin vesis-
25136: töjen kala- ym. varoja oikealla pyynnillä ja ns. pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25137: kettipeltojen tuotolla hoidettaisiin elvytystä kai- 1988 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
25138: paavaa lammastaloutta. Näin toimien ei missään markkaa luonnonhoitotiloj'en perustami-
25139: tilanteessa oltaisi luomassa maatalouden ylituo- seen ia ylläpitämiseen.
25140:
25141: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25142:
25143: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25144: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25145: 2234 1987 vp.
25146:
25147: Raha-asia-aloite n:o 2105
25148:
25149:
25150:
25151:
25152: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun uudentyyp-
25153: pisten tuotanto- ja asuinyhteisökokeilujen avustamiseen
25154:
25155:
25156: Eduskunnalle
25157:
25158: Yhteiskunnassamme on potentiaalista kiinnos- vänniemen kylä tai Partalan tutkimuskeskus Ju-
25159: tusta kokeilla uudentyyppisiä tuotanto- ja asuin- valla.
25160: yhteisöjä. Samalla tulee tutkituksi uusien tuotan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25161: totapojen, uusien tuotteiden ja samoin uusien ja- taen,
25162: kelumuotojen käyttökelpoisuus. Tällaisesta innos-
25163: tuksesta lähtevästä kokeilutoiminnasta voi olla ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25164: vokkaita tuloksia koko yhteiskunnalle, joten sitä 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
25165: kannattaa myös tässä mielessä avustaa. Muotoina markkaa maaseudun uudentyyppisten
25166: tulevat kysymykseen kokeilukylät, osuuskunnat, tuotanto- ja asuinyhteisöjen kokezlemi-
25167: yhdistykset tai jonkin suurehkon laitoksen osat. seen tarkoitettuihin avustukstin.
25168: Esimerkkinä mainittakoon vain Karttulan Sy-
25169:
25170: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25171:
25172: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25173: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25174: 1987 vp. 2235
25175:
25176: Raha-asia-aloite n:o 2106
25177:
25178:
25179:
25180:
25181: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maataloustuo-
25182: tannon tasapainottamismenoihin
25183:
25184:
25185: Eduskunnalle
25186:
25187: Maataloustuotantoa voidaan tasapainottaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25188: myös kehittämällä viljelymenetelmiä ja maatalou- taen,
25189: den yleistä tuotantotapaa nykyistä luonnonmu-
25190: kaisempaan suuntaan. Tähän tähtäävää koetoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25191: mintaa on harjoitettu mm. Ruotsissa ja Yhdysval- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25192: loissa, mikä tieto olisi saatava myös maahamme 30.32.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25193: täällä käytäntöön sovellettavaksi. Tämä edellyttää maataloustuotannon tasapainottamisme-
25194: määrätietoista suunnitelmaa ja sille rahoitusta. noihin.
25195: Ao. momentin määrärahaa tulee tässä mielessä
25196: korottaa.
25197:
25198: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25199:
25200: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25201: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25202: 2236 1987 vp.
25203:
25204: Raha-asia-aloite n:o 2107
25205:
25206:
25207:
25208:
25209: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatilakiin-
25210: teistöjen ja kasvihuoneviljelmien kotimaista energiaa käyttävien
25211: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen
25212:
25213: Eduskunnalle
25214:
25215: Maatiloilla ja kasvihuoneviljelmillä on sijaintin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25216: sa vuoksi parhaat mahdollisuudet käyttää koti- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25217: maisia energianlähteitä: metsät ja muut energian- 30.34.44 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
25218: lähteet ovat lähellä ja potentiaalista työvoimaa on maatilakiinteistöjen ja kasvihuoneviljel-
25219: saatavilla. Siirtymistä näiden energianlähteiden mien kotimaista energiaa käyttävien läm-
25220: käyttöön on kaikin tavoin tehostettava, mm. tar- mi!ysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi-
25221: joamalla avustuksin tukea järkeviin hankkeisiin. mzseen.
25222: Hallituksen ehdottama määräraha ei ole riittävä.
25223: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25224: taen,
25225:
25226: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25227:
25228: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25229: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25230: 1987 vp. 2237
25231:
25232: Raha-asia-aloite n:o 2108
25233:
25234:
25235:
25236:
25237: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsämarjojen
25238: ja sienien varastoinoin tukemiseen
25239:
25240:
25241: Eduskunnalle
25242:
25243: Metsämarjojen ja sienien varastoinoin tukemi- mat vientimahdollisuudet hyväksi. Tämä edellyt-
25244: seen osoitetaan vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa tää toimivaa varastointia kaikissa satotilanteissa.
25245: 900 000 markkaa, joka ei kuitenkaan ole riittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25246: määräraha, jos näiden luonnontuotteiden tuotan- taen,
25247: to vähänkin onnistuu luonnonolojen puolesta.
25248: Tähän on kiinnitetty toistuvasti huomiota eri ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25249: hoilta vuonna 1987 käydyssä julkisessa keskuste- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25250: lussa. On koko kansantalouden edun mukaista 30.34.46 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
25251: käyttää luonnonmarja- ja sienisadot mahdollisim- metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu-
25252: man tarkoin hyväksi ja käyttää myös niiden tarjoa- kemiseen.
25253:
25254: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25255:
25256: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25257: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25258: J. Juhani Kortesalmi
25259: 2238 1987 vp.
25260:
25261: Raha-asia-aloite n:o 2109
25262:
25263:
25264:
25265:
25266: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueellisen
25267: kalataloussuunnittelun ja kalatalouden kehittämiseen
25268:
25269:
25270: Eduskunnalle
25271:
25272: Alueellisesta kalataloussuunnittelusta on saatu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25273: hyviä kokemuksia. Näin on saatu mm. yliopistoja taen,
25274: ja korkeakouluja mukaan tämänkaltaiseen työ-
25275: hön. Tämä suunnittelutyö on saatava kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25276: jatkuvaksi prosessiksi, mikä vaatii varoja nykyistä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25277: enemmän. Oulujärvi puolestaan muodostaa kala- 30.37.23 lisäyksenä 500 000 markkaa
25278: taloudellisesti vajaakäyttöisen alueen, jonka po- alueelliseen kalataloussuunnitteluun ja
25279: tentiaali kalataloudellisessa mielessä on käytettävä kalatalouden kehittämiseen.
25280: hyväksi mm. istutustoimintaa tehostamalla.
25281:
25282: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25283:
25284: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25285: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25286: J. Juhani Kortesalmi
25287: 1987 vp. 2239
25288:
25289:
25290: Raha-asia-aloite n:o 2110
25291:
25292:
25293:
25294:
25295: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalataloudel-
25296: lisiin rakentamis- ja kunnostushankkeisiin
25297:
25298:
25299: Eduskunnalle
25300:
25301: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevissa poistuneita jokivesiä on maassamme yli 40 000 ki-
25302: joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain pie- lometriä. Kunnostamattomina niiden yksityis- ja
25303: neen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden aika- kansantaloudellinen tuotto on mitätön.
25304: na. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voidaan jo Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot
25305: luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden luontainen li- ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
25306: sääntyminen on jokien patoamisen, uittoväylien lukkaita kunnostusten tekemiseen, ja töiden
25307: perkaamisen ja saastumisen takia supistunut lähes suuntaamista luonnontaloutta palveleviin kohtei-
25308: olemattomiin. Suomen alun perin 18 lohijoesta siin on edellytetty myös usean valtion budjetin
25309: onkin jäljellä enää kaksi ja 47 meritaimenjoesta laadinnan yhteydessä.
25310: viisi. Näistäkin useita uhkaavat erilaiset hankkeet. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
25311: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voida on momentilla 30.37. 77 varattu määräraha kala-
25312: yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heikkenee taloudellisille rakentamis- ja kunnostushankkeille
25313: nopeasti ja kalat "laitostuvat". 2, 7 miljoonaa markkaa. Momentin määräraha on
25314: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelastaa kuitenkin täysin riittämätön.
25315: jäljellä olevat arvokalakannat sukupuuttoon kuo- Momentin määrärahojen nostamista 5 miljoo-
25316: lemiselta on jokien ja vesistöjen kunnostus kalata- naan markkaan on esitetty mm. vesirakentamis-
25317: loutta varten. Kunnostustyöt ovat saatavaan hyö- töiden tarvetoimikunnan mietinnössä (1982:56).
25318: tyyn nähden erittäin halpoja, ja tehtyjen tutki- Myös tarvittavat suunnitelmat ja kohteiden kartoi-
25319: musten mukaan niistä koituva tuotto ylittää tus on esitetty vaelluskalakantojen elvyttämistyö-
25320: yleensä selvästi kustannukset. Ruotsin ja Norjan ryhmän mietinnössä (1985:7).
25321: kunnostetuilla jokialueilla on todettu lisäksi ole- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
25322: van erittäin suurta matkailullista merkitystä, joka nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
25323: tuo tuloja nimenomaan köyhiin kehitysaluekun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25324: tiin. taen,
25325: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai-
25326: heissaan erittäin työllistävää toimintaa, ja toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25327: ta sijoittuisi myös Suomessa pääosin alityöllisyys- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25328: alueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnosta- 30.37. 771isäyksenä 2 300 000 markkaa ka-
25329: minen perustuu myös osin lain velvoitteisiin, sillä lataloudellisrin rakentamis- ja kunnostus-
25330: pelkästään aikoinaan perattuja ja jo uittokäytöstä hankkeisrin.
25331:
25332: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25333:
25334: Erkki Pulliainen Jorma Fred Tellervo Renko
25335: Matti Saarinen Reino Paasilinna Esko Helle
25336: Jouni J. Särkijärvi Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
25337: Mats Nyby Gunnar Jansson Osmo Soininvaara
25338: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25339: 2240 1987 vp.
25340:
25341: Raha-asia-aloite n:o 2111
25342:
25343:
25344:
25345:
25346: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuoltolait-
25347: teiden rakentamisen korkotukeen
25348:
25349:
25350: Eduskunnalle
25351:
25352: Puhdas juomavesi voi olla merkittävä ongelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25353: myös maaseudulla. Tämä koskee myös monia kar- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25354: jatiloja, joilla vedenkulutus on suurta. Tilanne on 30.40.30 lisäyksenä 9 000 000 markkaa ve-
25355: korjattava tehokkaasti, mikä vaatii riittäviä määrä- sihuoltolaitteiden rakentamisen korkotu-
25356: rahoja. keen.
25357: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25358: taen,
25359:
25360: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25361:
25362: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25363: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25364: Kalevi Mattila
25365: 1987 vp. 2241
25366:
25367: Raha-asia-aloite n:o 2112
25368:
25369:
25370:
25371:
25372: Pulliainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yhdyskuntien
25373: vedenhankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin tarkoitettuihin
25374: avustuksiin
25375:
25376: Eduskunnalle
25377:
25378: Puhdas juomavesi on turvattava maaseudulla ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25379: taajamissa kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. Tar- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25380: peen vaatiessa tähän on käytettävä avustuksia, ku- 30.40.31 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25381: ten lakikin edellyttää. Hallituksen budjettiehdo- yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä-
25382: tuksessa oleva määräraha ei ole riittävä. röintitoimenpiteiszin tarkoitettuzhin avus-
25383: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tukszin.
25384: taen,
25385:
25386: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25387:
25388: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25389: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25390: Kalevi Mattila
25391: 2242 1987 vp.
25392:
25393: Raha-asia-aloite n:o 2113
25394:
25395:
25396:
25397:
25398: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatautien erikoistutki-
25399: jan viran perustamiseksi Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen
25400: Oulun aluelaboratorioon
25401:
25402: Eduskunnalle
25403:
25404: Kalankasvatuksen sekä lihantuotanto- että istu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25405: kastuotantomielessä kasvettua todella merkittä- taen,
25406: västi ovat myös tähän toimintaan kielteisesti vai-
25407: kuttaneet tekijät saaneet lisää merkittävyyttä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25408: Niinpä kalataudeista on aika ajoin tullut tekijä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25409: joka estää kalojen siirrot kasvatuslaitoksesta istu- 30. 84.01 60 000 markkaa erikoistutkzjan
25410: tusvesiin ja toisiin laitoksiin. Kysymykseen tule- (kalataudit) viran perustamista varten Val-
25411: vista taudeista mainittakoon vain paisetauti. Val- tion eläinlääketieteellisen laitoksen Oulun
25412: tion eläinlääketieteellisen laitoksen Oulun labora- aluelaboratorioon.
25413: torioon kohdistuu tässä mielessä suuri työpaine,
25414: joka edellyttää kalatautien erikoistutkijan viran
25415: perustamista tähän laboratorioon.
25416:
25417: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25418:
25419: Erkki Pulliainen Kalevi Mattila Juhani Alaranta
25420: Juhani Vähäkangas Pekka Haavisto Tellervo Renko
25421: Pauli Saapunki J. Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja
25422: Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
25423: 1987 vp. 2243
25424:
25425: Raha-asia-aloite n:o 2114
25426:
25427:
25428:
25429:
25430: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnonvaro-
25431: jen kestävään käyttöön liittyviin tutkimuksiin
25432:
25433:
25434: Eduskunnalle
25435:
25436: Maapallonlaajuisesti ollaan nykyisin huolissaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25437: luonnon kantokyvyn ylittämisistä, jotka kostautu- taen,
25438: vat luonnonvarojen ehtymisinä ja suoranaisesti
25439: monien elinkeinojen harjoittamisten tyrehtymisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25440: nä. Kysymys on luonnonvarojen kestävästä käytös- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25441: tä. Jos tämä ei ole selvillä, sitä on tehokkaasti ja 30.99.20 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
25442: nopeasti tutkittava. Tämän vuoksi tähän tutki- luonnonvarojen kestävään käyttöön liitty-
25443: mustoimintaan kannattaa sijoittaa yhteisiä varoja. vzin tutkimuksiin.
25444:
25445: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25446:
25447: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25448: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25449: 2244 1987 vp.
25450:
25451: Raha-asia-aloite n:o 2115
25452:
25453:
25454:
25455:
25456: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähinnä Metsä
25457: 2000 -ohjelman tarkistamiseen tähtäävään metsätaloudelliseen
25458: yhteistutkimukseen
25459:
25460:
25461: Eduskunnalle
25462:
25463: Varsin monet tiedemiehet ovat kiinnittäneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25464: viime aikoina huomiota siihen, ettei Metsä 2000 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25465: -ohjelma ole toteuttamiskelpoinen useista eri syis- 30.99.28 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
25466: tä. Ohjelma vaatii siten kriittisen tarkastelun ja Metsä 2000 -ohjelman tarkistamiseen täh-
25467: keskeisiltä osiltaan sisällöllistä muuttamista. Tä- täävään metsätaloudelliseen yhteistutki-
25468: mä puolestaan vaatii tehostettua tutkimusta ja se mukseen.
25469: puolestaan lisävaroja.
25470: Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
25471: taen,
25472:
25473: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25474:
25475: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25476: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25477: 1987 vp. 2245
25478:
25479: Raha-asia-aloite n:o 2116
25480:
25481:
25482:
25483:
25484: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen maa-
25485: ja metsätalouden projektin rahoitukseen
25486:
25487:
25488: Eduskunnalle
25489:
25490: Happamoitumisprojektilla (HAPRO) saadaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25491: tietoa siitä, kuinka happamoituminen luonnos- taen,
25492: samme etenee, mutta sillä ei saada tietoa siitä,
25493: kuinka maa- ja metsätaloutta sekä muita elinkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25494: noja pitäisi toteuttaa niin, ettei happamoitumista 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
25495: esiintyisi. HAPROn rinnalla tarvitaan siten luon- määrärahoihin 10 000 000 markkaa luon-
25496: nonmukaisen maa- ja metsätalouden projekti, jol- nonmukaisen maa- ja metsätalouden pro-
25497: la selvitetään itse tuotantotapojen kehittämisen jektin rahoitukseen.
25498: mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Tämä on erilli-
25499: nen projekti, joka tarvitsee myös erillisen rahoi-
25500: tuksen.
25501:
25502: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25503:
25504: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25505: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25506: Kalevi Mattila
25507: 2246 1987 vp.
25508:
25509: Raha-asia-aloite n:o 2117
25510:
25511:
25512:
25513:
25514: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankintaan vuokra-
25515: tilojen perustamiseksi
25516:
25517:
25518: Eduskunnalle
25519:
25520: Maatilatalous painiskelee nykyisin useiden on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25521: gelmien parissa. Eräs niistä on pääomahuolto, jota taen,
25522: tutkinut työryhmä ehdotti maatilojen vuokrausta
25523: valtion toimesta. Tätä mahdollisuutta kannattaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25524: tutkia myös käytännössä, missä tarkoituksessa on 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
25525: hankittava valtion omistukseen sopivia tiloja. Ha- markkaa maan hankintaan vuokratzlojen
25526: lukkaita vuokraajia tiedetään olevan. Maan han- perustamiseksi.
25527: kintaan varattua määrärahaa on hallituksen eh-
25528: dottamasta tässä mielessä korotettava.
25529:
25530: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25531:
25532: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25533: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25534: 1987 vp. 2247
25535:
25536: Raha-asia-aloite n:o 2118
25537:
25538:
25539:
25540:
25541: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta konsultin palkkaamiseksi
25542: TEKESin Oulun yksikköön
25543:
25544:
25545: Eduskunnalle
25546:
25547: Oulun seutu on viime vuosina muodostunut on jo tähän mennessä työskennellyt onnistuneesti
25548: alueeksi, jossa on virinnyt suomalaisittain katsoen sekä yritysten kehittämisessä että myös uuden
25549: varsin vilkasta uutta teknologiaa valmistavaa tai high tech -pienyritystoiminnan käynnistämiseen
25550: toiminnassaan muuten hyödyntävää pien yritystoi- liittyvissä kysymyksissä.
25551: mintaa. Tätä osoittaa mm. se, että viime vuonna Kehityksen mukana pysymiseksi ja tehokkaan
25552: korkean teknologian työpaikkoja syntyi suhteelli- yhteistyön aikaansaamiseksi tutkimustietoon poh-
25553: sesti eniten maassamme juuri Oulun alueella. jautuvan tuotantotoiminnan ja uuden korkeam-
25554: Oulussa toteuttavat monimuotoista tutkimustoi- man teknologian yritystoiminnan välillä pitäisi
25555: mintaa sekä yliopisto, VTT:n laboratoriot että TEKESin Oulun yksikköön saada konsultti, joka
25556: myös eräät muut tutkimuslaboratorio!. Osa uusis- keskittyy pelkästään edistämään tutkimustiedon
25557: ta pienyrityksistä onkin syntynyt soveltamaan tie- ja elinkeinoelämän välistä teknologian siirtoa sekä
25558: toa, jota em. tutkimuslaboratoriossa on luotu. konsultoimaan high tech -yrityksiä käynnistymis-
25559: Edellä mainitun tutkimustiedon hyödyntämi- ja alkuvuosien kehittämistilanteissa.
25560: sen ja käytännön yritystoiminnan välillä esiintyy Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
25561: kuitenkin runsaasti myös ongelmia. Kilpailuky- taen,
25562: kymme kannalta on oleellista, että tutkimustie-
25563: toon pohjautuvan tuotantotoiminnan ja uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25564: korkean teknologian yritystoiminnan välistä tek- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25565: nologian siirtoa voidaan oleellisesti tehostaa. Tätä 32.44.01 300000 markan määrärahan
25566: yhteistyömuotoa kehitetään parasta aikaa muissa- konsultin palkkaamiseksi TEKESin Oulun
25567: kin OECD-maissa hyvin voimakkaasti. yksikköön.
25568: TEKESin Oulussa toimiva konsultointiyksikkö
25569:
25570: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25571:
25572: Erkki Pulliainen Riitta Jouppila Kalevi Mattila
25573: Pauli Saapunki Tellervo Renko Juhani Vähäkangas
25574: ]. Juhani Kortesalmi Oiva Savela Vappu Säilynoja
25575: Arvo Kemppainen Eino Siuruainen
25576:
25577:
25578:
25579:
25580: 48 270416F
25581: 2248 1987 vp.
25582:
25583: Raha-asia-aloite n:o 2119
25584:
25585:
25586:
25587:
25588: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysaluei-
25589: den tuotantotoiminnan ja pienyritystoiminnan tukeen
25590:
25591:
25592: Eduskunnalle
25593:
25594: Korkea työttömyysaste vaivaa maamme todelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25595: sia kehitysalueita Pohjois- ja Itä-Suomessa. Maam- taen,
25596: me pysyttämiseksi näilläkin alueilla perinteisessä
25597: laajuudessa asuttuna tulee niille luoda sellaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25598: elinkeinotoimintaa, joka ottaa luonnonolot huo- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25599: mioon sekä tuotantomahdollisuuksia tarjoavina 32.51.49 lisäyksenä 50000000 markkaa
25600: että luonnonhoidollisesti. Oloihin soveltuu par- kehitysalueiden tuotantotoiminnan ;a
25601: haiten pienyrittäjyys, joka omaa riittävän taitotie- pienyritystoiminnan tukeen.
25602: don, mutta jota yhteiskunnan pitää auttaa, niin
25603: tarvittaessa, hyvään alkuun.
25604:
25605: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
25606:
25607: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25608: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25609: 1987 vp. 2249
25610:
25611: Raha-asia-aloite n:o 2120
25612:
25613:
25614:
25615:
25616: Pulliainen ym: Korotetun määrärahan osoittamisesta investointiavus-
25617: tuksiin kotimaisen energian tuotannon ja energiansäästön edistä-
25618: miseksi
25619:
25620:
25621: Eduskunnalle
25622:
25623: Suomi nojaa energiahuollossaan pääasiassa ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25624: mailta tuotaviin fossiilisiin pohtoaineisiin ja niin taen,
25625: ikään ulkomailta tuotavaan uraaniin. Fossiilisissa
25626: pohtoaineissa käytetään varastoja ja uraanikin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25627: hyvin rajallinen luonnonvara. Näin ollen on välttä- 1988 tulo- ja menoarvioon momenti//e
25628: mätöntä hyvissä ajoin edistää kotimaisten ja mah- 32.55.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
25629: dollisuuksien mukaan uusiutuvien energianlähtei- investointiavustuksiin kotimaisen ener-
25630: den käyttöä. Nyt suoritetut investoinnit tuottavat gian tuotannon ja energiansäästön edistä-
25631: tulevaisuudessa hyvin takaisin sen, mitä niihin on miseksi.
25632: sijoitettu. Investointiavustusten tulee olla siten
25633: kaikkien järkevien hankkeiden ulottuvilla.
25634:
25635: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25636:
25637: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25638: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25639: 2250 1987 vp.
25640:
25641: Raha-asia-aloite n:o 2121
25642:
25643:
25644:
25645:
25646: Pulliainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yritysten ener-
25647: giansäästöinvestointien korkotukeen
25648:
25649:
25650: Eduskunnalle
25651:
25652: Vuoden 197 3 öljykriisi sysäsi käyntiin merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25653: viä pyrkimyksiä energian säästämiseksi, mutta jat- taen,
25654: ko ei ole ollut yhtä järkevää. Energiaa tuhlataan,
25655: vaikka fossiilisten polttoaineiden varastot hupene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25656: vat joka päivä. Energiansäästötoimet ovat kuiten- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25657: kin tänään vielä perustellumpia kuin ne olivat ei- 32.55.45 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
25658: len. Yhteiskunnan kannattaa niitä tukea myös yritysten energiansäästöinvestointien kor-
25659: korkotuen muodossa. kotukeen.
25660:
25661: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25662:
25663: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25664: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25665: 1987 vp. 2251
25666:
25667: Raha-asia-aloite n:o 2122
25668:
25669:
25670:
25671:
25672: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten
25673: polttoaineiden tuotanto- ja käyttöinvestointien korkotukeen
25674:
25675:
25676: Eduskunnalle
25677:
25678: Fossiilisten polttoaineiden varantojen huvetessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25679: on tarpeellista pikaisesti löytää sellaisia korvaavia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25680: energianlähteitä, joiden käyttö on ympäristön- ja 32.55.45 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
25681: luonnonsuojelulliset näkökohdat huomioon ot- kotimaisten polttoaineiden tuotanto- ;a
25682: taen hyväksyttävää. Näillä rajoituksilla investoin- käyttöinvestointien korkotukeen.
25683: nit kotimaisiin pohtoaineisiin ovat perusteltuja,
25684: samoin korkotuen maksaminen valtion varoista.
25685: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25686: taen,
25687:
25688: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25689:
25690: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25691: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25692: 2252 1987 vp.
25693:
25694: Raha-asia-aloite n:o 2123
25695:
25696:
25697:
25698:
25699: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien val-
25700: tionosuuteen niiden ilmansuojelutoimenpiteissä
25701:
25702:
25703: Eduskunnalle
25704:
25705: Valtiovallan tulee kannustaa myös muuta jul- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25706: kista hallintoa merkittäviin toimiin ilmansuoje- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
25707: lun edistämiseksi. Myös kunnat on saatava tähän 35.12.37 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
25708: toimintaan näyttävällä tavalla mukaan. Valtion- kuntien valtionosuuteen niiden ilmansuo-
25709: osuuksia ei pidä tässä tilanteessa laskea vaan ko- jelutoimenpiteisiin.
25710: rottaa.
25711: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25712: taen,
25713:
25714: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25715:
25716: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25717: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25718: 1987 vp. 2253
25719:
25720: Raha-asia-aloite n:o 2124
25721:
25722:
25723:
25724:
25725: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teollisuuden
25726: ja energiahuollon ilmansuojeluinvestointien korkotukeen
25727:
25728:
25729: Eduskunnalle
25730:
25731: Teollisuuden ja energiantuotannon ilmansuoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25732: luinvestointien taso on niin alhainen, ettei niillä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25733: saavuteta mitään todella vaikuttavaa tulosta. Yh- 35.12.421isäyksenä 500000000 markkaa
25734: teiskunnan tulee vähintään korkotukea tarjoamal- teollisuuden ja energiahuollon zlmansuo-
25735: la kannustaa mittaviin ilmansuojeluinvestointei- jeluinvestointien korkotukeen.
25736: hin. Tämän vuoksi määräraha tulee saattaa uudel-
25737: le, huomattavasti korkeammalle tasolle.
25738: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25739: taen,
25740:
25741: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25742:
25743: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25744: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25745: 2254 1987 vp.
25746:
25747: Raha-asia-aloite n:o 2125
25748:
25749:
25750:
25751:
25752: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauhoitettujen
25753: harvinaisten eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen
25754:
25755:
25756: Eduskunnalle
25757:
25758: Kuhmossa esiintyvä metsäpeurakanta on ryhty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25759: nyt ruokailemaan pelloilla, erityisesti viherrehun 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25760: tuotantosaroilla. Tästä aiheutuu maanviljelijöille 35.15.42 lisäyksenä 100 000 markkaa rau-
25761: vahinkoa, josta he ovat oikeutettuja saamaan val- hoitettujen harvinaisten eläinten aiheutta-
25762: tion varoista korvauksen. mien vahinkojen korvaamiseen.
25763: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25764: taen,
25765:
25766: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
25767:
25768: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25769: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25770: 1987 vp. 2255
25771:
25772: Raha-asia-aloite n:o 2126
25773:
25774:
25775:
25776:
25777: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhdyskuntien
25778: vesiensuojeluinvestointien korkotukeen
25779:
25780:
25781: Eduskunnalle
25782:
25783: Lähes jokaisessa kaupungissa on jo jäteveden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25784: puhdistamo, mutta monen kohdalla on joko käy- taen,
25785: nyt niin, että se on jo tekniikaltaan vanhentunut,
25786: tai se joudutaan muusta syystä peruskorjaamaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25787: Tähän on oltava taloudelliset edellytykset silloin 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25788: kun se on ajankohtaista. Korkotuki auttaa teke- 35.25.30 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
25789: mään tarpeellisen päätöksen. Hallituksen ehdot- yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien
25790: tama määräraha ei ole riittävä. korkotukeen.
25791:
25792: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25793:
25794: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25795: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25796: Kalevi Mattila
25797: 2256 1987 vp.
25798:
25799: Raha-asia-aloite n:o 2127
25800:
25801:
25802:
25803:
25804: Pulliainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhdyskuntien
25805: vesiensuojelutoimenpiteisiin tarkoitettuihin avustuksiin
25806:
25807:
25808: Eduskunnalle
25809:
25810: Korkotuen ohella yhdyskuntia avustetaan suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25811: ranaisin avustuksin niiden vesiensuojelutoimenpi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
25812: teissä. Monen yhdyskunnan kohdalla akuutti ti- 35.25.31 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
25813: lanne vaatii järjestelmän peruskorjausta, jolloin yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpitei-
25814: myös toimet on rahoitettava. Hallituksen ehdotta- siin tarkoitettuihin avustuksiin.
25815: ma määräraha tähän tarkoitukseen ei ole kuiten-
25816: kaan riittävä.
25817: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25818: taen,
25819:
25820: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25821:
25822: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25823: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25824: Kalevi Mattila
25825: 1987 vp. 2257
25826:
25827: Raha-asia-aloite n:o 2128
25828:
25829:
25830:
25831:
25832: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin Lippahaisen-
25833: järven palauttamiseksi luonnontilaan
25834:
25835:
25836: Eduskunnalle
25837:
25838: Lammin kunnassa (Etelä-Häme) sijaitseva Lip- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25839: pahaisenjärvi muutettiin vuosina 1984-85 taen,
25840: RKTL:n toimesta Helsingin vesipiirin rakentama-
25841: lla luonnonravintolammikoksi. Työ kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25842: epäonnistui aiheuttaen enemmän haittaa kuin 1988 tulo- ja menoarvioon momenttl/e
25843: hyötyä. On mitä perusteHuiota palauttaa tämä 35.25. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa
25844: järvi ensi tilassa luonnontilaan, mikä vaatii varoja vesistö- ja ympäristönsuojelutöihin erityi-
25845: ainakin n. 300 000 mk. Järvi sijaitsee pääosin val- senä kohteena Lammin Lippahaisenjärven
25846: tion maiden keskellä. palauttaminen luonnontilaan.
25847:
25848: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25849:
25850: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25851: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25852: 2258 1987 vp.
25853:
25854: Raha-asia-aloite n:o 2129
25855:
25856:
25857:
25858:
25859: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionyhtiöille ympäris-
25860: tönsuojeluinvestointeihin tarkoitettuja lainoja varten
25861:
25862:
25863: Eduskunnalle
25864:
25865: Kotimaista alkuperää olevat ilmansaasteet ovat tässä suhteessa voidaan tehdä, on antaa halpakor-
25866: merkittävästi mukana niissä kehityskuluissa, jotka koista lainaa ympäristönsuojeluinvestointeihin.
25867: muodostavat vakavan uhkan maamme metsille ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25868: vesistöille. Yksikään tässä mielessä kielteinen ke- taen,
25869: hityskulku ei ole katkennut tähän mennessä suori-
25870: tetuilla toimilla. Valtionyhtiöistä suurin osa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25871: maamme pahimpien ilmansaastuttajien joukossa. 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 000
25872: Valtion näiden yhtiöiden pääomistajana tulee olla markkaa valtionyhtiözlle ympäristönsuoje-
25873: aktiivisesti mukana ilmansuojelutoimien läpivie- luinvestointeihin tarkoitettuihin lainoi-
25874: misessä näiden teollisuusyksiköissä. Vähintä, mitä hin.
25875:
25876: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25877:
25878: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
25879: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
25880: 1987 vp. 2259
25881:
25882: Raha-asia-aloite n:o 2130
25883:
25884:
25885:
25886:
25887: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen yliopistoille
25888: alueellisen tutkimus- ja kehittämisohjelman laatimiseksi
25889:
25890:
25891: Eduskunnalle
25892:
25893: Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on Itä-Suomen korkeakouluille tulisi osoittaa riit-
25894: Itä-Suomeen voitu luoda kolmen korkeakoulun tävä yhteinen määräraha, jonka turvin ne voisivat
25895: sekä muutamien muiden toimipisteiden muodos- laatia sellaisen tutkimus- ja kehittämisohjelman,
25896: tama korkeinta opetusta ja tutkimusta toteuttava joka kattaisi koko Itä-Suomen ja jonka toteutus
25897: verkosto. Vaikka Itä-Suomen korkeakoulujen tapahtuisi alueen korkeakoulujen työnjakoon ja
25898: opiskelijapaikkamäärä ja voimavarat ovat alueen yhteistyöhön perustuen. Siinä tulisi ottaa huo-
25899: asukaslukuun nähden vielä paljon pienemmät mioon sekä innovatiivisen tuotannon kehittämistä
25900: kuin eteläisen Suomen yliopistojen kohdalla, on koskeva tutkimus (koskien erityisesti alueen rik-
25901: näiden korkeakoulujen merkitys Itä-Suomen hen- kaiden luonnonvarojen hyödyntämistä korkealla
25902: kisessä ja aineellisessa kehittämisessä ollut mittaa- teknologialla), yleisen taitotiedon lisääminen sekä
25903: mattoman tärkeä. alueen sivistyksellisen ja kulttuuripohjan vahvista-
25904: Voimakas kansallinen rakennemuutos yhdessä minen. Hanke toteutettaisiin projektityönä.
25905: kansainvälisten paineiden kanssa asettaa kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25906: kin entistä suurempia uhkatekijöitä Itä-Suomen taen,
25907: kehitykselle. Ilman voimakasta omaa tutkimusta
25908: ja opetusta - kulttuuria ja taitotietoa - Itä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25909: Suomi uhkaa jäädä eteläisen Suomen raaka-aine- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25910: reservialueeksi, ja väki vähenee ruuhkauttaen 29.1 0. 21 5 000 000 markkaa Itä-Suomen
25911: puolestaan Helsingin seudun. Nykyisen korkean ylt'opistozlle alueellisen tutkimus- ja kehit-
25912: teknologian aikana tämä ei ole edes taloudellises- tämisohjelman laatz'miseksi.
25913: ti, saati yleensä kansallisesti mielekästä.
25914:
25915: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25916:
25917: Pekka Puska Timo Kietäväinen Kalle Röntynen
25918: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Esko Jokiniemi
25919: Mirja Ryynänen
25920: 2260 1987 vp.
25921:
25922: Raha-asia-aloite n:o 2131
25923:
25924:
25925:
25926:
25927: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-
25928: oppilaitoksen kalustehankintaan
25929:
25930:
25931: Eduskunnalle
25932:
25933: Ammattikasvatushallitus on kalustomääräraho- Nämä hankinnat koskevat erityisesti opetuksessa
25934: ja jakaessaan karsinut huomattavasti Pohjois- tarvittavaa av-välineistöä ja tekstinkäsittelyä.
25935: Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen esityksiä pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25936: rusteena, että tällainen kalusto hankitaan lisära- taen,
25937: kennuksen yhteydessä. Tarve on kuitenkin jo nyt
25938: erittäin kipeä, koska opetus joudutaan järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25939: mään useassa vuokratilassa eri puolilla Joensuun 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25940: kaupunkia. Tämän vuoksi oppilaitoksen esittämät 29.60. 70 45 000 markkaa Pohjois-Karja-
25941: hankinnat tulisi voida toteuttaa täysipainoisesti lan sairaanhoito-oppilaitoksen kalusto-
25942: rakennushankkeen viivästymisestä huolimatta. hankintaan.
25943:
25944: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25945:
25946: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
25947: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
25948: 1987 vp. 2261
25949:
25950: Raha-asia-aloite n:o 2132
25951:
25952:
25953:
25954:
25955: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-
25956: oppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun
25957:
25958:
25959: Eduskunnalle
25960:
25961: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen li- ei puolla esisuunnitelman vahvistamista sellaise-
25962: särakennuksen tarve on huutava. Vanha päära- naan. Ennen uuden esisuunnitelman vahvistamis-
25963: kennus on jo vuosia sitten käynyt aivan liian pie- ta jouduttaneen vielä tarkistamaan eräitä toimin-
25964: neksi, ja opetusta on järjestetty hyvin monissa tila- nallisia ja tonttiin liittyviä kysymyksiä. Joka ta-
25965: päisissä vuokratiloissa eri puolilla Joensuun kau- pauksessa olisi tähdellistä, että esisuunnitelma
25966: punkia. Nykyinen oppilaitosrakennus suunnitel- voitaisiin nopeasti vahvistaa ja että suunnittelu-
25967: tiin aikoinaan 192 oppilaalle. Tämänhetkinen op- työhön päästäisiin v. 1988, mitä varten tarvitaan
25968: pilasmäärä on 560. Koulutuksen pidentyessä ter- määräraha.
25969: veydenhuoltoalan koulutusuudistuksen myötä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25970: aloituspaikkojen lisääntyessä hoitohenkilökunnan taen,
25971: puutteen vuoksi oppilasmäärä kasvaa 752:een. Li-
25972: särakennuksen tarve on ollut jo vuosia ilmeinen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25973: ja siitä on valmistunut esisuunnitelma. Tavoittee- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25974: na on ollut päästä nopeasti varsinaiseen suunnitte- 29.60.74 1500000 markkaa Pohjois-
25975: luvaiheeseen ja edelleen rakennustöiden käynnis- Karjalan sairaanhoito-opptlaitoksen lisära-
25976: tämiseen. Hanke kuitenkin mutkistui, kun raken- kennuksen suunnitteluun.
25977: nushallitus lausunnossaan 14.9.87 ilmoitti, että se
25978:
25979: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
25980:
25981: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
25982: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
25983: 2262 1987 vp.
25984:
25985: Raha-asia-aloite n:o 2133
25986:
25987:
25988:
25989:
25990: Puska: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen erikoisviljelyn tuottei-
25991: den markkinoinnin tukemiseen
25992:
25993:
25994: Eduskunnalle
25995:
25996: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus- det. Tällainen kehitys voisi tuoda supistuvan pe-
25997: ten mukaan vihannesten kulutus tulisi kaksinker- rinteisen maatalouden tilalle olennaisia uusia toi-
25998: taistaa ja kotimaisia metsä- ja puutarhamarjoja pi- meentulomahdollisuuksia ja tekisi samalla kan-
25999: täisi käyttää paljon nykyistä enemmän. Puutarha- santerveyttä edistäviä ravintomuutoksia.
26000: tuotteiden kulutuksen lisääminen tekisi mahdolli- Momentin 30.31.40 alamomentin 1 käyttötar-
26001: seksi marja- ja vihannesviljelyn monipuolistami- koitusta tulisi myös rajata koskemaan ainakin ko-
26002: sen, tehostamisen ja laajentamisen. Puutarhatuot- timaassa vain erikoisviljelyn tuotteita tai osoittaa
26003: teiden menekinedistämistoiminnalla on tärkeä tähän erikseen riittävän suuri määräraha.
26004: tehtävä kulutuksen suuntaamisessa kotimaisiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26005: marjoihin ja vihanneksiin. Käytännön esimerkki- taen,
26006: nä Itä-Suomen marja- ja vihannesprojektin to-
26007: teuttamat laajat menekinedistämiskampanjat an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26008: tavat viitteitä tämänkaltaisen menekinedistämis- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä mo-
26009: toiminnan tehostamisen kannattavuudesta. mentzlle 30.31.40.1 3 000 000 markkaa
26010: Menekin lisääntymiseen esim. tuontihedelmien kotimaisen erikoisviljelyn tuotteiden
26011: kulutusta kaventamalla on suuret mahdollisuu- markkinoinnin tukemiseen.
26012:
26013: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
26014:
26015: Pekka Puska
26016: 1987 vp. 2263
26017:
26018: Raha-asia-aloite n:o 2134
26019:
26020:
26021:
26022:
26023: Puska: Määrärahan osoittamisesta puutarhamarjojen varastoinnin tu-
26024: kemiseksi
26025:
26026:
26027: Eduskunnalle
26028:
26029: Kotimaisten, viljeltyjen puutarhamarjojen käy- toinnin tukemista tehostaisi kotimaisten puutar-
26030: tön lisäämiselle suurin este ovat - satokauden ly- hamarjojen viljelyä ja kulutusta.
26031: hyyden johdosta - varastointiongelmat. Kulu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26032: tuksen lisääminen edellyttää, että hyvälaatuisia taen,
26033: kotimaisia marjoja on saatavilla ympäri vuoden
26034: kohtuullisella hinnalla. Suurin este viljelyn lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26035: tymiselle on varastointimahdollisuuksien vähyys, 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
26036: varastoimiajan pituus ja sen myötä kalleus. kan määrärahan momenttlle 30.34.46
26037: Momentin 30.34.46laajentaminen käsittämään puutarhamarjojen varastoinnin tukemi-
26038: metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukemisen seksi.
26039: lisäksi myös viljeltyjen puutarhamarjojen varas-
26040:
26041: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
26042:
26043: Pekka Puska
26044:
26045:
26046:
26047:
26048: 49 270416F
26049: 2264 1987 vp.
26050:
26051: Raha-asia-aloite n:o 2135
26052:
26053:
26054:
26055:
26056: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaami-
26057: seksi Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen Ahvenjärven tut-
26058: kimusasemalle
26059:
26060: Eduskunnalle
26061:
26062: Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen alai- vuoksi tarvittaisiin lisämääräraha, jolla voitaisiin
26063: nen Ahvenjärven tutkimusasema perustettiin Ilo- palkata ainakin yksi tutkijatasoinen ja 2-3 avus-
26064: mantsissa vuonna 1977. Se toimii Itä-Suomessa tavaa henkilöä.
26065: alalla tehtävän tutkimustyön keskuksenaja on esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26066: merkiksi koko valtakunnan hirvitutkimuksen kes- taen,
26067: kus. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on
26068: 800 000 markkaa tutkimusaseman peruskorjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26069: töihin, mikä on erittäin tarpeellista ja myönteistä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26070: Tähän liittyen tarvittaisiin kuitenkin lisähenkilö- 30.38.01 350 000 markkaa lisähenkzlö-
26071: kuntaa. Samassa yhteydessä tutkimusasemaa voi- kunnan palkkaamiseksi Riista- ja kalata-
26072: taisiin kehittää yleisemminkin Itä-Suomen rikkai- louden tutkimuskeskuksen Ahvenjärven
26073: ta luonnonvaroja tutkivaksi keskukseksi. Tämän tutkimusasemalle.
26074:
26075: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26076:
26077: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
26078: Esko Jokiniemi Riitta Myller
26079: Eeva Turunen
26080: 1987 vp. 2265
26081:
26082: Raha-asia-aloite n:o 2136
26083:
26084:
26085:
26086:
26087: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen
26088: Joensuun tutkimusaseman lisärakennuksen suunnitteluun
26089:
26090:
26091: Eduskunnalle
26092:
26093: Hajasijoituskomitea esitti v. 1973 Metsäntutki- peammin. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että Joen-
26094: muslaitoksen (pääyksikön) siirtämistä Joensuu- suun tutkimuasemasta kehittyisi vielä tämän vuo-
26095: hun. Tämä siirtohanke-kuten lähes kaikki haja- sikymmenen kuluessa vähintään 25 tutkijan täysi-
26096: sijoituskomitean ehdotuksista - on kuitenkin painoinen tutkimus- ja asiantuntijayksikkö, joka
26097: rauennut. Sittemmin on metsäntutkimuslaitok- voisi omalla alallaan tehokkaasti edistää erityisesti
26098: sen Joensuun tutkimusasema aloittanut toimin- itäisen Suomen metsätalouden kehittämispyrki-
26099: tansa v. 1982 ja oma rakennus tutkimusasemalle myksiä. Nämä virkalisäykset tulisi toteuttaa sekä
26100: on valmistunut v. 1983. Metsäntutkimuslaitosta uusia virkoja perustamalla että siirtämällä vapau-
26101: kehitettäessä on todettu selvästi pääpainon olevan tuvia vanhoja virkoja ja toimia Helsingin laitok-
26102: alueyksiköissä, ja vuoden 1988 tulo- ja menoar- sesta.
26103: vioon tulisi ottaa määräraha, 100 000 markkaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26104: METIAn Joensuun tutkimusaseman lisäraken- tavasti,
26105: nuksen ja tarvittaessa muuta suunnittelua varten.
26106: Uusissa toiminnoissa pääpainon tulisi metsänhoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26107: dossa ja metsätalouden suunnittelussa, joissa yh- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
26108: teistyö Joensuun yliopiston metsätieteellisen tie- 30.76. 74 100 000 markkaa Metsäntutki-
26109: dekunnan kanssa on parhaiten hyödynnettävissä. muslaitoksen Joensuun tutkimusaseman
26110: Samoin tulisi voida lisätä tutkijoiden ja muiden lisärakennuksen suunnittelua varten.
26111: työntekijöiden lukumäärää esitettyä selvästi no-
26112:
26113: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26114:
26115: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
26116: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
26117: 2266 1987 vp.
26118:
26119: Raha-asia-aloite n:o 2137
26120:
26121:
26122:
26123:
26124: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen Kolin metsä-
26125: museon suunnitteluun
26126:
26127:
26128: Eduskunnalle
26129:
26130: Maa- ja metsätalousministeriön asettama met- sijaiten valtatien n:o 18 ja maantien n:o 504 välit-
26131: sämuseo ja näyttelytyöryhmä on esittänyt vuoden tömässä läheisyydessä
26132: 1986 lopulla valmistuneessa muistiossaan korkea- - alue sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen tut-
26133: tasoisen metsämuseo- ja metsänäyttelykeskuksen kimusalueelia
26134: muodostamista maahamme. Suomen Metsäyhdis- - alueen matkailulliset edellytykset ovat val-
26135: tys ry. selvittää parhaillaan hankkeen toteuttamis- takunnan huippuluokkaa
26136: mahdollisuuksia. - Joensuun yliopisto, Joensuun metsä- ja
26137: Suunnitellun laitoksen luontevimpana hallin- puutalousopisto ja MetsäntutkimuslaitoksenJoen-
26138: toratkaisuna on pidetty säätiötä, jossa olisivat laa- suun tutkimusasema sijaitsevat kohtuullisen etäi-
26139: jasti mukana metsä- ja puutalouden yhteisöt sekä syyden päässä Kolin alueesta
26140: laitoksen sijaintikunta. Säätiö vastaisi laitoksen yl- - Lieksan kaupungin alueella sijaitsevat myös
26141: läpidosta. Patvinsuon kansallispuisto, Ruunaan luonnon-
26142: Museo- ja näyttelykeskuksen rakentamiskustan- puisto ja Ruunaan retkeilyalue
26143: nukset olisivat arviolta n. 35 Mmk, minkä lisäksi - lähes 1000 ha:n alue on kokonaan valtion
26144: tulevat tontti- ja havaintoaluevaraukset. omistama
26145: Vuotuiset ylläpitokustannukset tulisivat ole- - Lieksan kaupungilla on näyttöä museotoi-
26146: maan 4-4,5 Mmk:n luokkaa. Valtionapu niihin minnan menestyksellisestä hoitamisesta
26147: ja pääsylippu- ym. tuotot olisivat korkeintaan - Lieksan kaupungilla on mahdollisuus osal-
26148: puolet tästä. Säätiön rahoitusosuus olisi siis vähin- listua taloudellisesti hankkeeseen.
26149: tään 1,5-2,0 Mmk vuodessa. Henkilökuntaa lai- Niinpä Lieksan kaupunginhallitus on 1.6.1987
26150: tokseen tarvitaan vähintään 15 henkeä. päättänyt esittää Suomen Metsäyhdistys ry:lle,
26151: Myös Lieksan kaupunki on ollut kiinnostunut että valtakunnallinen metsämuseo sijoitettaisiin
26152: metsämuseohankkeesta ja osallistunut aktiivisesti Lieksan kaupungin Kolin kylässä sijaitsevalle Met-
26153: asiaa koskeviin neuvotteluihin. säntutkimuslaitoksen koeaseman alueelle. Lisäksi
26154: Metsämuseotyöryhmän mietinnön julkaisemi- kaupunki on valmis vuosina 1989-1993 sijoitta-
26155: sen jälkeen asia on tutkittu uudelleen. Mietinnös- maan metsämuseosäätiöön vuosittain 1 Mmk eli
26156: sä esitettyjen kriteereiden mukaan ylivoimainen yhteensä 5 Mmk.
26157: sijoituspaikka on Lieksan kaupungin Kolin kyläs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26158: sä sijaitseva Metsäntutkimuslaitoksen koeaseman taen,
26159: alue, joka on merkitty vahvistettuun osayleiskaa-
26160: vaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26161: Aluetta voidaan perustella mm. seuraavilla te- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
26162: kijöillä: markkaa valtakunnallisen Kolin metsämu-
26163: - alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa seon suunnitteluun.
26164:
26165: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26166:
26167: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
26168: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
26169: 1987 vp. 2267
26170:
26171: Raha-asia-aloite n:o 2138
26172:
26173:
26174:
26175:
26176: Puska: Määrärahan osoittamisesta Lylyvaaran-Hiiskosken-Huhuk-
26177: sen tien peruskorjaukseen Ilomantsissa
26178:
26179:
26180: Eduskunnalle
26181:
26182: Lylyvaaran-Hiiskosken-Huhuksen sorapääl- kokonaiskustannusarvio on noin 17 milj. mark-
26183: lysteinen tie on liikennetiheyteen nähden kapea, kaa. Töiden aloittaminen ensimmäisenä vuonna
26184: mutkikas ja huonokuntoinen. Tiellä on tärkeä vaatisi noin 3 milj. markkaa.
26185: merkitys Ilomantsin ja toisaalta Enon ja Lieksan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26186: välisen liikenteen kannalta. Uimaharjun tehtaalle taen,
26187: suuntautuvan puunkuljetuksen kannalta tiellä on
26188: myös huomattava merkitys. Tämän soratien pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26189: rustamis- ja päällystämistyö on TVL:n suunnitel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26190: missa, mutta sen toteuttaminen tulisi päästä aloit- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa Lylyvaaran
26191: tamaan jo ensi vuonna. On todettava, että täl- -Hiiskosken-Huhuksen tien peruskor-
26192: lä tienrakennustyöllä voitaisiin myös helpottaa jaukseen Pohjois-Karjalan tie- ja vesira-
26193: alueen työllisyystilannetta ja tarjota työkohteita kennuspzirissä.
26194: alityöllistetyille kuorma-autoyrittäjille. Hankkeen
26195:
26196: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26197:
26198: Pekka Puska
26199: 2268 1987 vp.
26200:
26201: Raha-asia-aloite n:o 2139
26202:
26203:
26204:
26205:
26206: Puska: Määrärahan osoittamisesta Viinivaaran-Myllyvaaran-
26207: Kuokkaniemen tien peruskorjaukseen Ilomantsissa
26208:
26209:
26210: Eduskunnalle
26211:
26212: Kysymyksessä on noin 13 km pitkä linkkitie, jo- Lieksaan johtavaan rajan tiehen. Näin tiellä sekä
26213: ka yhdistää Kuuksenvaaran-Leminahon maan- olisi valtakunnallinen matkailijoita palveleva mer-
26214: tien n:o 5004 ja Viinivaaran paikallistien n:o kitys että se olisi tervetullut piristysruiske alueen
26215: 15 77 4 Suomen itäisimmässä kolkassa Ilomantsis- matkailuelinkeinolle.
26216: sa. TVL:n Pohjois-Karjalan piiri ei ole puoltanut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26217: tällaista muutosta viitaten alhaiseen liikenneti- taen,
26218: heyteen. Muutoksen perustelut ovat kuitenkin
26219: matkailulliset: vasta yleisen tien olemassaolo vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26220: toituksineen voi ohjata matkailijoita tälle tärkeälle 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
26221: rajaseudun yhdystielle, joka ydistäisi tällä hetkellä 31. 24. 77 700 000 markkaa Viinivaa-
26222: liikenteellisesti "pussinperällä" olevan mutta tu- ran-Myllyvaaran-Kuokkaniemen yksi-
26223: risteja kiinnostavan historiallisen Möhkön kylän tyistien peruskorjaamiseksi ja muuttami-
26224: pohjoisempana olevaan Hattuvaaraan ja edelleen seksi paikallistieksi Ilomantsissa.
26225:
26226: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
26227:
26228: Pekka Puska
26229: 1987 vp. 2269
26230:
26231: Raha-asia-aloite n:o 2140
26232:
26233:
26234:
26235:
26236: Puska ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pielisjoen väylän
26237: syventämiseen
26238:
26239:
26240: Eduskunnalle
26241:
26242: Pielisjoki yhdistää Pielisen järven alueen Sai- väylän parantamiseen on myönteinen askel edellä
26243: maan alueen hyvin kehittyneisiin vesikuljetusväy- esitetyssä asiassa. Parannustöiden nopeuttamiseksi
26244: liin. Pielisjoen väylän mataluus ja eräät muut on- ja väylän riittäväksi syventämiseksi tarvittaisiin
26245: gelmat, jotka kaikki on kartoitettu, rajoittavat väy- kuitenkin jo vuonna 1988 selvästi suurempi mää-
26246: län käyttöä Pielisen alueen teollisuuden kuljetus- räraha.
26247: tarpeisiin. Väylän syventäminen merkitsisi huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26248: mattavaa säästöä erityisesti Uimaharjun tehtaan ja taen,
26249: sahan sekä Ukkolan sahan kuljetuskustannuksiin,
26250: kun tuotteet voitaisiin laivata riittävän kokoisilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26251: aluksilla suoraan Keski-Eurooppaan asti. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26252: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksen 31.27. 77 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
26253: 1600 000 markan määräraha Paukkajan-Häihän Pielisjoen väylän parantamiseksi.
26254:
26255: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26256:
26257: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
26258: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
26259: 2270 1987 vp.
26260:
26261: Raha-asia-aloite n:o 2141
26262:
26263:
26264:
26265:
26266: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan tietotekniik-
26267: kakeskuksen kaukokartoituskeskuksen perustamiseen
26268:
26269:
26270: Eduskunnalle
26271:
26272: Kaukokartoitus on ilma- ja satelliittikuvauk- minen vaatii valtiovallan tuntuvaa panosta, joka
26273: seen pohjautuvaa tiedon hankintaa sähkömag- ensimmäisenä vuonna olisi 4 Mmk ja seuraavina
26274: neettisen säteilyn avulla ympäristöstä, kohteesta vuosina noin 3 Mmk. Keskuksen on arvioitu sel-
26275: tai ilmiöstä. Tärkeimmät sovellutusalueet ovat viytyvän ilman valtion tukea viiden vuoden ku-
26276: maa- ja metsätalous ja ympäristön tilan valvonta. luessa toiminnan käynnistymisestä. Hanke on val-
26277: Joensuussa on alan asiantuntemusta, ja Joensuun misteltu jo varsin yksityiskohtaisesti, ja sille tulisi
26278: kaupunki suunnittelee asiantuntijoiden ja yritys- myöntää vuosille 1988-92 suunnitelman edellyt-
26279: ten kanssa kaukokartoituskeskuksen perustamista tämät valtionosuudet.
26280: Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskuksen tulos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26281: yksiköksi. Se tulee toimimaan yhteistyössä Outo- taen,
26282: kummussa toimivan Tietokumpu Oy:n ja Enossa
26283: toimivan ilmakuvausalan yrityksen Blue Sky kans- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26284: sa. Tarkoituksena on tuottaa tilaajille jalostettua 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26285: tietoa ja järjestää alan koulutustoimintaa. Jo neu- 32.44.42 4 000 000 markkaa Pohjois-
26286: vottelun alla on kansainvälisiä yhteishankkeita. Karjalan tietotekniikkakeskuksen kauko-
26287: Alustavissa suunnitelmissa on arvioitu menojen kartoituskeskuksen perustamista varten.
26288: olevan 4,3 Mmk vuodessa. Hankkeen käynnistä-
26289:
26290: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26291:
26292: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
26293: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
26294: 1987 vp. 2271
26295:
26296: Raha-asia-aloite n:o 2142
26297:
26298:
26299: Puska ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta alueellista kuljetus-
26300: tukea varten
26301:
26302:
26303: Eduskunnalle
26304:
26305: Lailla kuljetusten alueellisesta tukemisesta vuusongelmien kanssa painiskelevalle rautatie- ja
26306: (954/81) on ollut huomattava merkitys kehitys- kuorma-autoliikenteelle samoin kuin Pohjanlah-
26307: alueille sijoittuneen metsäteollisuuden kannalta. den pohjoisosan ja Saimaan alueen vesiliikenteel-
26308: Se on osaltaan luonut edellytyksiä sille, että met- le. Tämä vesiliikenne on viime vuosina kehittynyt
26309: säteollisuutta on voitu ja voidaan ylläpitää Itä- ja suotuisasti. Alueellisen kuljetustuen merkitys sii-
26310: Pohjois-Suomessa ja näin vaikuttaa siihen, että nä on ollut tärkeä. Käytännön edellytyksiä on luo-
26311: näistä osista maata ei ole muodostunut vain etelän tu huomattavilla kanava-, väyläntuoppaus- ja sa-
26312: teollisuuden puureservialueita. Kun puu-, sellu- tamainvestoinneilla, jotka menevät osittain huk-
26313: ja paperiteollisuus toimii hyvin pienen kannatta- kaan, mikäli alueellisen kuljetustoiminnan järjes-
26314: vuusmarginaalin turvin kireässä kansainvälisessä täminen vaarantuu.
26315: kilpailutilanteessa, on tämä toiminnan kokonais- Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen perus-
26316: laajuuteen nähden varsin rajallinen määräraha ol- teluissa viitataan eduskunnalle annettavaan halli-
26317: lut merkitykseltään huomattava kehitysalueella tuksen esitykseen kuljetuksen alueellisesta tuesta
26318: olevan metsäteollisuuden kannattavuuden suh- annetun lain muuttamisesta edellä mainittujen
26319: teen. tuotteiden osalta. Edellä esitettyjen perustelujen
26320: Esitetty kuljetustuen poistaminen kuitulevyn, ohella ei ole olemassa erityisiä perusteluja irrottaa
26321: kartongin, pahvin ja paperin sekä erityisselluloo- juuri nämä tuotteet laissa lueteltujen muiden
26322: san osalta on vakava isku kehitysalueiden alan tuotteiden ryhmästä, eikä tällaista lakimuutosta
26323: tuotantolaitoksille, jotka juuri viime vuosina ovat tulisi hyväksyä.
26324: sekä omien kehitystoimien sekä yleisen talouspoli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26325: tiikan ansiosta voineet ylittää kannattavuusrajan tavasti,
26326: ja näin turvata toimintansa jatkuvuuden. Päinvas-
26327: taisessa tapauksessa, mitä kuljetustuen poistami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26328: nen edistäisi, työpaikkojen menetykset eivät kos- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26329: kisi ainoastaan kyseisiä tuotantolaitoksia, vaan 32.51. 48 lt"säyksenä 32 000 000 markan
26330: puun korjuun ja kuljetuksen alueella. määrärahan alueellista kuljetustukea var-
26331: Samoin on todettava, että kuljetustuen esitetty ten.
26332: poistaminen olisi vakava isku monien kannatta-
26333:
26334: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
26335:
26336: Pekka Puska Kauko Juhantalo Mirja Ryynänen
26337: Juhani Alaranta Timo Kietäväinen Kalevi Mattila
26338: Toimi Kankaanniemi Pirjo Rusanen Jukka Vihriälä
26339: Anneli Jäätteenmäki Erkki Pulliainen Lauha Männistö
26340: Matti Väistö Pirkko Ikonen Jorma Huuhtanen
26341: Marjatta Väänänen Matti Maijala Einari Nieminen
26342: Annikki Koistinen Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi
26343: Riitta Kauppinen Pekka Leppänen Kalle Röntynen
26344: Mauri Pekkarinen Pauli Saapunki Riitta Myller
26345: Kauko Heikkinen Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
26346: Juho Sillanpää Eeva Turunen Riitta Saastamoinen
26347: Seppo Kääriäinen Sirkka-Liisa Anttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26348: Markku Lehtosaari Aapo Saari
26349: 2272 1987 vp.
26350:
26351: Raha-asia-aloite n:o 2143
26352:
26353:
26354:
26355:
26356: Puska ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisten rinta-
26357: matisien budjettiperusteiseen korottamiseen
26358:
26359:
26360: Eduskunnalle
26361:
26362: Kansaneläkkeitä ja muita kansaneläkelainsää- näisen ja kattavan perustoimeentuloturvan toteu-
26363: dännön mukaisia etuuksia ei ole aikaisempina tumista kansaneläkejärjestelmän osalta. Lakialait-
26364: vuosina tarkistettu TEL-indeksillä, ja ne ovat näin teessa esitetään n. 18 % :n korotusta ylimääräiseen
26365: jääneet jälkeen muista eläke-etuuksista. Rintama- rintamamieslisään vuoden 1988 alusta. Tasokoro-
26366: tisien jälkeenjääneisyys voidaan laskea jo vuodesta tuksen kustannukset ovat noin 70 milj. markkaa.
26367: 1981 lähtien, jolloin niitä viimeksi korotettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26368: eduskunnan hyväksymän uuden lain perusteella. taen,
26369: Rintamatisien korotustarve kohdistuu erityisesti
26370: pienituloisimpiin veteraaneihin, joiden työeläke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26371: turva on jäänyt kaikkein heikoimmaksi. Tämän 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26372: vuoksi ylimääräisiin rintamalisiin tulisi suunnata 33.21.52 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
26373: voimakas tasokorotus. ylimääräisenä määrärahana käytettäväksi
26374: Keskustan eduskuntaryhmä on jättänyt keväällä ylimääräisen rintamalisän tasokorotuk-
26375: lakialoitteen, jonka toteutuminen merkitsisi yhte- seen.
26376:
26377: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26378:
26379: Pekka Puska Seppo Kääriäinen Matti Väistö
26380: Matti Maijala Marjatta Väänänen Annikki Koistinen
26381: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen
26382: 1987 vp. 2273
26383:
26384: Raha-asia-aloite n:o 2144
26385:
26386:
26387:
26388:
26389: Puska ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
26390: kuntootustoimintaan
26391:
26392:
26393: Eduskunnalle
26394:
26395: Kuntootuksen merkitys terveydenhuollossam- Kyseisen määrärahan korotus oli vuonna 1987
26396: me tulee jatkossa entisestään korostumaan, mikä noin 38 %. Mikäli korotus toteutettaisiin vuonna
26397: johtuu mm. tärkeimpien kansantautiemme kroo- 1988 edes samassa suhteessa, tulisi momentin
26398: nisesta luonteesta sekä väestön ikärakenteen suuruudeksi 117 milj. markkaa ja lisäykseksi 32,3
26399: muuttumisesta vanhempaan suuntaan. Erityisen milj. markkaa. Samassa yhteydessä tulisi määrära-
26400: tärkeä on kuntootuksen merkitys sotainvalidien ja ha muuttaa siirtomäärärahaksi, mikä olisi tarpeen
26401: sotaveteraanien kohdalla. Tämä johtuu toisaalta rahan nykyistä tarkoituksenmukaisemman käytön
26402: vammojen ja fyysisen kunnon huononemisesta so- kannalta.
26403: tiemme veteraanien ikääntyessä ja toisaalta siitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26404: että yleisen hyvinvoinnin lisääntyessä yhteiskun- taen,
26405: nan on syytä täysimääräisesti maksaa kunniavel-
26406: kansa isänmaan puolustajille. Tämän vuoksi rinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26407: maveteraanien kuntootustoiminnan määräraha 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26408: tarvitsee kunnollisen tasokorotuksen. Tällaisella 33.22.59 lisäyksenä 17 000 000 markkaa
26409: määrärahan lisäyksellä on yleisimminkin myöntei- rintamaveteraanien kuntouttamistoimin-
26410: nen vaikutus, koska se edistää kuntootustoimin- nan valtionapuun ja muuttaisi määrära-
26411: nan laajentamista ja luo pohjaa kuntootuslaitos- han sti'rtomäärärahaksi.
26412: ten laajentamiselle, mistä hyötyvät jatkossa myös
26413: rintamaveteraanien jälkeiset sukupolvet.
26414:
26415: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26416:
26417: Pekka Puska Jukka Vihriälä Esko Jokiniemi
26418: Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen Matti Väistö
26419: Annikki Koistinen Juho Sillanpää Riitta Kauppinen
26420: Timo Kietäväinen Jorma Huuhtanen Markku Lehtosaari
26421: Mirja Ryynänen Taisto Tähkämaa Marjatta Väänänen
26422: Anneli Jäätteenmäki Hannele Pokka Pirkko Ikonen
26423: Mauri Pekkarinen Sirkka-Liisa Anttila Matti Maijala
26424: 2274 1987 vp.
26425:
26426: Raha-asia-aloite n:o 2145
26427:
26428:
26429:
26430:
26431: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitohenkilökunnan lisävir-
26432: kojen valtionosuuksiin kansanterveystyössä
26433:
26434:
26435: Eduskunnalle
26436:
26437: Sovitut hoitohenkilökunnan työajan lyhennyk- kaa. Vaikka Tehyn laskelma on alan ammattijär-
26438: set tulisi kompensoida täysimääräisesti lisäviroilla. jestön arvio, voidaan tavoitetta koko maan sai-
26439: Kun hoitohenkilökunnan virkamäärät työpainee- raala- ja terveyskeskuksen kehittämistarpeita aja-
26440: seen nähden ovat muutenkin niukat, on tällainen tellen pitää kohtuullisena. Tarvittavien lisävarojen
26441: kompensaatio erityisen tärkeä. Hallituksen tulo- suhteen voidaan vain viitata siihen, että tarpeelli-
26442: ja menoarvioesityksessä esitetään ainoastaan 151 nen 15 % :n tupakkaveron korotus toisi valtiolle
26443: lisävirkaa koko terveydenhuollon hoitohenkilö- noin 500 milj. markkaa.
26444: kunnan työajan lyhennyksen vuoksi. Terveyden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26445: huoltoalan ammattijärjestö on arvioinut, että sai- taen,
26446: raaloihin ja terveyskeskuksiin tarvittaisiin vuosit-
26447: tain 760 uutta virkaa. Tämä merkitsisi 5-vuotis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26448: kaudella 3 800 lisävirkaa. Kuntaa ja kuntainliittoa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26449: kohti tämä tietäisi kuitenkin vuosittain vain noin 33.78.30 45 000 000 markkaa hoitohen-
26450: kahta uutta virkaa. Tehyn laskelmien mukaan tä- kilökunnan lisävirkojen valtionosuuksiin
26451: mä tietäisi vuositasolla noin 90 miljoonaa mark- kansanterveystyössä.
26452:
26453: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26454:
26455: Pekka Puska Jukka Vihriälä Timo Kietäväinen
26456: Ole Wasz-Höckert Mauri Pekkarinen Esko Jokiniemi
26457: Matti Väistö
26458: 1987 vp. 2275
26459:
26460: Raha-asia-aloite n:o 2146
26461:
26462:
26463:
26464:
26465: Puska ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hoitohenkilökun-
26466: nan lisävirkojen perustamiseen erikoissairaanhoidossa
26467:
26468:
26469: Eduskunnalle
26470:
26471: Sovitut hoitohenkilökunnan työajan lyhennyk- kaa. Vaikka Tehyn laskelma on alan ammattijär-
26472: set tulisi kompensoida täysimääräisesti lisäviroilla. jestön arvio, voidaan tavoitetta koko maan sai-
26473: Kun hoitohenkilökunnan virkamäärät työpainee- raala- ja terveyskeskuksen kehittämistarpeita aja-
26474: seen nähden ovat muutenkin niukat, on tällainen tellen pitää kohtuullisena. Tarvittavien lisävarojen
26475: kompensaatio erityisen tärkeä. Hallituksen tulo- suhteen voidaan vain viitata siihen, että tarpeelli-
26476: ja menoarvioesityksessä esitetään ainoastaan 151 nen 15 % :n tupakkaveron korotus toisi valtiolle
26477: lisävirkaa koko terveydenhuollon hoitohenkilö- noin 500 milj. markkaa.
26478: kunnan työajan lyhennyksen vuoksi. Terveyden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26479: huoltoalan ammattijärjestö on arvioinut, että sai- taen,
26480: raaloihin ja terveyskeskuksiin tarvittaisiin vuosit-
26481: tain 760 uutta virkaa. Tämä merkitsisi 5-vuotis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26482: kaudella 3 800 lisävirkaa. Kuntaa ja kuntainliittoa 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26483: kohti tämä tietäisi kuitenkin vuosittain vain noin 33.79.30 lisäyksenä 45 000 000 markkaa
26484: kahta uutta virkaa. Tehyn laskelmien mukaan tä- hoitohenkzlökunnan lisävirkojen valtion-
26485: mä tietäisi vuositasolla noin 90 miljoonaa mark- osuukstin erikoissairaanhoidossa.
26486:
26487: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26488:
26489: Pekka Puska Jukka Vihriälä Timo Kietäväinen
26490: Ole Wasz-Höckert Mauri Pekkarinen Esko Jokiniemi
26491: Matti Väistö
26492: 2276 1987 vp.
26493:
26494: Raha-asia-aloite n:o 2147
26495:
26496:
26497:
26498:
26499: Puska: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamiseen syöpä-
26500: sairauksien hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseksi
26501:
26502:
26503: Eduskunnalle
26504:
26505: Syöpätapausten lukumäärän kasvun ja lääketie- että tyoaJan lyhenemisen vuoksi uusien virkojen
26506: teen mahdollisuuksien lisääntymisen vuoksi vallit- lisätarve on entistä suurempi. Henkilökunta ko-
26507: see syövän hoidossa ja kuntoutuksessa maamme kee toimivansa tällä alalla kohtuuttoman työpai-
26508: erikoissairaanhoidon laitoksissa huomattava re- neen alaisena. Perustelujen suhteen viitataan li-
26509: surssipula. Tästä asiasta syöpäjärjestöjen laaja lä- säksi ed. Puskan ym. lakialoitteeseen n:o 70.
26510: hetystö lähestyi eduskuntaa viimeksi 19.5.1987. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26511: Lähetystön muistiossa todettiin, että syöpään eri- taen,
26512: koistuneiden lääkäreiden lisätarve on kiistaton.
26513: Syöpään erikoistuneita lääkäreitä varten on koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26514: maassa vain 74 virkaa, mikä määrä tulisi nopeasti 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26515: kaksinkertaistaa. Lisäksi tarvittaisiin runsaasti hoi- 33.79.30 25 000 000 markkaa syöpäsai-
26516: tajanvirkoja lisää. Syöpäpotilaiden hoidossa ja rauksien hoidon ja kuntoutuksen vaati-
26517: kuntoutuksessa tarvittaisiin riittävästi hoitajan ai- mien lääkärin ja hoitajan lisävirkojen val-
26518: kaa ja inhimillisyyttä. Hoitajapuolen resurssipulaa tionosuuksia varten.
26519: on omiaan tunnetusti vaikeuttamaan myös se,
26520:
26521: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26522:
26523: Pekka Puska
26524: 1987 vp. 2277
26525:
26526: Raha-asia-aloite n:o 2148
26527:
26528:
26529:
26530:
26531: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen konservatorion
26532: laajennukseen
26533:
26534:
26535: Eduskunnalle
26536:
26537: Tampereen konservatorio on Tampereen Mu- raushankkeen. Hanke on saanut Tampereen kau-
26538: siikkiopiston Säätiön ylläpitämä musiikkioppilai- pungin virkamiesjohdon hyväksymisen. Lisära-
26539: tos, johon vahvistetun työohjelman mukaan kon- kennuksen suuruus on 1 500 m 2 ja koko hankkeen
26540: servatorion lisäksi kuuluvat musiikkiopisto ja mu- kustannusarvio vuoden 1987 hintatason mukaan
26541: siikkikoulu sekä musiikkileikkikoulu. Oppilaitok- 17 milj. markkaa.
26542: sessa on tällä hetkellä liki 1 000 oppilasta, joista Lain valtionosuutta saavista musiikkioppilaitok-
26543: ammattikoulutuksessa noin 130. Oppilaitos toi- sista (402/87) 10 §:n mukaan musiikkioppilaitok-
26544: mii säätiön omistamassa 4 168 m 2 :n suuruisessa selle voidaan myöntää valtion tulo- ja menoarvios-
26545: toimitalossa. sa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta raken-
26546: Toimitaloa suunniteltaessa ja rakennettaessa ei nusavustusta omien huonetilojen hankkimiseen,
26547: ole voitu ennakoida tulevan musiikin ammatilli- laajentamiseen ja perusparannuksiin. Hallituksen
26548: sen koulutuksen laajuutta, vaatimustasoa ja moni- esityksessä tarkoitukseen ei kuitenkaan ole osoitet-
26549: puolisuutta. Tästä johtuen monet puutteet ovat tu määrärahaa.
26550: olleet näkyvissä ja haittana talon valmistumisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26551: (v. 1975) alkaen. Ammattikoulutuksen laajentu- taen,
26552: misen aiheuttamat haitat tulivat erityisesti esille
26553: kouluhallituksen alaisen musiikin ammattikoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26554: tuksen uusien opintolinjojen alkaessa toimia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26555: Tämän tilanteen johdosta Tampereen Musiikki- 29.90.52 9 000 000 markkaa käytettä-
26556: opiston Säätiön hallitus on jo v. 1982 pannut alul- väksi Tampereen konservatorion laajen-
26557: le Tampereen konservatorion laajennus- ja sanee- nus- ja saneeraushankkeeseen.
26558:
26559: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
26560:
26561: Erkki Pystynen Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
26562: Jukka Gustafsson Matti Hokkanen Pertti Lahtinen
26563: Matti Maijala Kimmo Sasi Heikki A. Ollila
26564: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
26565: 2278 1987 vp.
26566:
26567: Raha-asia-aloite n:o 2149
26568:
26569:
26570:
26571:
26572: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia Seura ry:n
26573: toiminnan tukemiseen
26574:
26575:
26576: Eduskunnalle
26577:
26578: Eduskunta myönsi vuodelle 1987 Suomi-Aust- tämään Tampereella 10.-12.6.1988. Juhlapuhu-
26579: ralia Seuralle 90 000 mk momentilta 29.98.50 iaksi pyydetään pääministeri Harri Holkeria ja
26580: Australian eurooppalaisen asutuksen 200-vuotis- Australiasta ulkoministeri Bill Haydenia. Vieraita
26581: juhlien valmisteluihin. Määräraha on käytetty juhlille odotetaan sekä Suomesta että Australias-
26582: mm. jäsenlehden Bumerangin painokuluihin ja ta. Merkkivuosi tulee näkymään monin tavoin toi-
26583: toiminnanjohtajan palkkausmenoihin. Toimin- minnassa. Australia-Päivien yhteydessä avataan
26584: nan laajentuessa ja Australian 200-vuotisjuhlien Australian historiaa ja nykypäivää käsittelevä
26585: valmisteluja varten seura joutui palkkaamaan toi- näyttely, joka kiertää sen jälkeen ympäri Suomea.
26586: minnanjohtajan. Muuhun toimintaan kuuluu myös jäsenlehden
26587: Ensi vuonna vietetään Amerikan-siirtolaisuu- Bumerangin, tiedotteiden ja mahdollisten mui-
26588: den 350-vuotisjuhlia, mutta myös Australian 200- den painotuotteiden julkaiseminen.
26589: vuotisjuhlilla on tärkeä merkitys maittemme väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26590: sille suhteille. Seura pyrkii mm. myötävaikutta- taen,
26591: maan siihen, että Suomesta lähetettäisiin korkean
26592: tason parlamenttivaltuuskunta ja liikemiesdele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26593: gaatio Australiaan. Tämä vieraib voisi ajoittua 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
26594: australiansuomalaisten vuotuisten Suomi-Päivien 29.98.50 120 000 markkaa Suomi-Aust-
26595: yhteyteen Sydneyssä pääsiäisenä 1988. ralia Seura ry:n toiminnan tukemiseen.
26596: Suomi-Australia Seuran pääjuhla tullaan järjes-
26597:
26598: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
26599:
26600: Erkki Pystynen Aino Pohjanoksa
26601: Päivi Varpasuo Ritva Vastamäki
26602: Ben Zyskowicz
26603:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025